Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1997_1 | A_1997_2 | A_1997_3 | A_1997_4 | A_1997_5 | A_1997_6 | B_1997_1 | B_1997_2 | C_1997_1 | C_1997_2 | D_1997_1 | D_1997_2 | E_1997_1 | E_1997_2 | F_1997_1 | F_1997_2 | F_1997_3 | F_1997_4 | F_1997_5 | Hak_1997 | PTK_1997_1 | PTK_1997_2 | PTK_1997_3 | PTK_1997_4 | PTK_1997_5 |

1: Vuoden 1997
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset
11: 271-540
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:  ISSN 0783-991X
18: 
19: OY EDITA AB. HELSINK11997
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Kirjalliset kysymykset 271-540
26: 271 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomi-kuvan markki-         285 Mats Nyby /sd: Hornet-hävittäjän soveltumises-
27:     noinnista                                              ta Suomen oloihin
28: 
29: 272 Marjaana Koskinen /sd ym.: Öljykasvien tuotan-     286 Marjaana Koskinen /sd: Epätyypillisten työsuh-
30:     tokiintiön lisäämisestä                                teiden nykyistä tarkemmasta määritteleruisestä
31: 
32: 273 Sulo Aittoniemi/kesk: Työttömyyskassojenjäse-      287 Marjaana Koskinen /sd: Epätyypillisten työsuh-
33:     niä koskevien tietojen säilytyksestä                   teiden vaikutuksesta perhesuhteisiin
34: 
35: 274 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Vuorotteluva-       288 Helena Vartiainen /sd: Perhepäivähoitajille mak-
36:     paalla olevan oikeudesta asumistukeen                  settavien kustannuskorvausten verotuksesta
37: 
38: 275 Riitta Prusti /sd: Työllistämistuen ehdoista       289 Martti Tiuri /kok: Suomen edellytyksistä toteut-
39:                                                            taa ilmastosopimuksia
40: 276 Tero Mölsä /kesk ym.: Kevyen liikenteen liiken-
41:     neturvallisuuden parantamisesta                    290 Juha Karpio /kok: Maanhankintalupamenette-
42:                                                            lyn tarpeellisuuden arvioimisesta Keski- ja Itä-
43: 277 Reijo Kallio /sd: Eurajoen virkistyskäytön ke-         Suomessa
44:     hittämisestä
45:                                                        291 Matti Saarinen /sd ym.: Terveystieteiden jatko-
46: 278 Raimo Holopainen /sd: Liikennevakuutusta kos-          opintojen järjestämisestä
47:     kevien säännösten kehittämisestä
48:                                                        292 Sulo Aittoniemi /kesk: Lastenklinikoiden tuke-
49: 279 Timo Ihamäki /kok: Hallinnollisten yksiköiden          misesta keräyksillä
50:     nimien määräämisestä
51:                                                        293 Sulo Aittoniemi /kesk: Ministeriöiden valmiuk-
52: 280 Janne Viitamies/sd ym.: Kuntaliitosten toteutta-       sista vastata määräajassa kirjallisiin kysymyksiin
53:     misesta
54:                                                        294 Sulo Aittoniemi /kesk: Keskusrikospoliisin uu-
55: 281 Pentti Tiusanen /vas: Työkyvyttömyyseläkettä           delleenorganisoinnista
56:     hakevien oikeuksien turvaamisesta
57:                                                        295 Sulo Aittoniemi /kesk: Vapaaehtoisen eläkeva-
58:                                                            kuutuksen verovähennysoikeudesta
59: 282 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Maatalouden kansalli-
60:     sesta kehittämisestä ja sen rahoituksesta          296 Sulo Aittoniemi /kesk: Viivästyskoron määrää-
61:                                                            misestä elatusmaksurästeille
62: 283 Hannu Kemppainen /kesk ym.: Lietmajärvi-
63:     Kotskoma-rautatien rakentamisen loppuunsaat-       297 Sulo Aittoniemi /kesk: Mopedin kuljettamiseen
64:     tamisesta Karjalan tasavallassa                        vaaditun ikärajan alentamisesta
65: 284 Juha Karpio /kok: Puolustusvoimienjohtamis- ja     298 Sulo Aittoniemi /kesk: Homehaittojen vaikutuk-
66:     hallintojärjestelmän uudistamisesta                    sista puolustusvoimien kasarmeissa
67: 
68: 285 Mats Nyby /sd: Hornet-jaktplanets lämplighet       299 Pentti Tiusanen /vas: Sotainvalidien haitta-as-
69:     för finländska förhållanden                            teen arvioimisesta
70: 270680
71: 4                                               Sisällysluettelo
72: 
73: 
74: 300 Toimi Kankaanniemi /skl: Joutsan ja Keuruun          318 Erkki Pulliainen /vihr: Lehmän suomalaisten al-
75:     säilyttämisestä käräjäpaikkakuntina                      kuperäisrotujen ja -kantojen säilyttämisestä
76: 
77: 301 Gunnar Jansson /sv m.fl.: Tidtabeller för            319 Juha Karpio /kok: Viinitilayrittämisen edellytys-
78:     landsvägsfårjor                                          ten parantamisesta
79: 
80: 301 Gunnar Jansson /r ym.: Maantielossien aikatau-        320 Henrik Lax /sv: Natura 2000-kartorna
81:     luista
82:                                                           320 Henrik Lax /r: Natura 2000 -kartoista
83: 302 Timo Ihamäki /kok: Teollisuutemme kilpailuky-
84:     vyn parantamisesta ja vesiteiden kehittämisestä       321 Mikko Kuoppa /va-r: Kantatie 65:n peruskor-
85:                                                               jauksesta Ylöjärven ja Kyrönlahden välillä
86: 303 Matti Väistö /kesk: Poliisitoimen määrärahojen
87:     riittävyydestä                                       322 Sulo Aittoniemi /kesk: Liikkuvan poliisin organi-
88:                                                              saation säilyttämisestä ennallaan
89: 304 Aapo Saari /kesk ym.: Paluumuuttajien verokoh-
90:     telusta                                               323 Sulo Aittoniemi /kesk: Ksylitolin verokohtelun
91:                                                               selkeyttämisestä
92: 305 Mikko Immonen /vas ym.: Työvoimapoliittisen
93:     aikuiskoulutuksen laadunvalvonnasta                   324 Sulo Aittoniemi /kesk: Valmiusjoukkojen perus-
94:                                                               tamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta
95: 306 Raimo Vistbacka /ps: Siirrettävien teurastamo-
96:     jen sallimisesta Suomessa                            325 Sulo Aittoniemi /kesk: Elatusmaksujen vaiku-
97:                                                              tuksesta asumistukeen
98: 307 Sulo Aittoniemi /kesk: Tietotekniikan kielteisistä
99:     vaikutuksista ihmistenjokapäiväiseen elämään          326 Sulo Aittoniemi /kesk: Korkeista alkoholipitoi-
100:                                                               suuksista aiheutuvien haittojen ehkäisemisestä
101: 308 Paula Kokkonen /kok ym.: Mietojen alkoholi-
102:     juomien vähittäismyynnin vapauttamisesta              327 Sulo Aittoniemi /kesk: Tulevaisuuden energiapo-
103:                                                               litiikasta
104: 309 Markku Pohjola /sd ym.: Yleisen järjestyksen ja
105:     turvallisuuden ylläpitämisestä                       328 Sulo Aittoniemi /kesk: Päihdelääketieteen pro-
106:                                                              fessuurin perustamisesta Tampereen yliopistoon
107: 310 Erkki Pulliainen /vihr: Kirjolohen tuotantoedel-
108:     lytysten turvaamisesta
109:                                                          329 Sulo Aittoniemi /kesk: Patsashankkeen toteutta-
110: 311 Mikko Elo /sd ym.: Ruotsin kielen pakollisuuden          misesta mustan pörssin kauppiaille
111:     arvioimisesta
112:                                                           330 Sulo Aittoniemi /kesk: Liikenneministerin anta-
113: 312 Mikko Elo /sd ym.: Lohenpyynnin turvaamisesta             masta vastauksesta kirjalliseen kysymykseen
114: 
115: 313 Risto Penttilä /nuors ym.: Kotona lapsia hoita-      331 Raimo Vistbacka /ps: Rakennusten homevau-
116:     vien eläketurvan parantamisesta                          rioiden torjumisesta ja vahinkojen korvaami-
117:                                                              sesta
118: 314 Risto Penttilä /nuors ym.: Omistusasunnon vero-
119:     kohtelusta                                           332 Pentti Tiusanen /vas: Tullin haltuun takavarikoi-
120:                                                              dun omaisuuden myymisestä huutokaupalla
121: 315 Jouko Jääskeläinen /skl: Vanhan asuntosäästö-
122:     palkkiolain mukaisten talletusten koron määräy-      333 Anu Vehviläinen /kesk: Luomutuotannon lisää-
123:     tymisestä                                                misestä kotieläintuotannossa ja elintarvikkeiden
124:                                                              jatkojalostuksessa
125: 316 Esa Lahtela /sd: Takausjärjestelmän kehittämi-
126:     sestä                                                334 Anu Vehviläinen /kesk: Puun energiakäytön li-
127:                                                              säämisestä
128: 317 Klaus Bremer /r: Kansallisten ilmailupoliittisten
129:     kysymysten saattamisesta pysyvän neuvottelu-         335 Päivi Räsänen /skl: Raskauden keskeyttämiseen
130:     kunnan käsittelyyn                                       liittyvistä terveysriskeistä
131:                                                 Sisällysluettelo                                               5
132: 
133: 336 Sinikka Hurskainen /sd ym.: Työehtosopimuk-           354 Mikko Elo /sd: Ajo-oikeuden rajoittamisesta ras-
134:     sissa sovittujen lisäeläkkeenä maksettavien palk-         kaassa liikenteessä
135:     kojen säilyttämisestä
136:                                                           355 Erkki Pulliainen /vihr ym.: Saimaanhylkeen
137: 337 Päivi Räsänen /skl: Ympäristöongelmien selvit-            Suur-Saimaan osakannan vahvistamisesta
138:     tämisestä ja puhdistustöiden toteuttamisesta Oi-
139:     tissa                                                 356 Tarja Filatov /sd ym.: Lukukausimaksuihin fin-
140:                                                               nastettavien maksujen perimisestä
141: 338 Pirkko Peltomo /sd: Holhoustoimen uudistami-
142:     sesta                                                 357 Bjarne Kallis /fkf: Om finlandssvenskans beva-
143:                                                               rande som en regional variant av det svenska
144: 339 Sulo Aittoniemi /kesk: LuontaistaJooteen siirty-          standardspråket
145:     misestä maaseudulla
146: 
147: 340 Raimo Vistbacka /ps: Ammatillisten oppilaitos-        357 Bjarne Kallis /skl: Suomenruotsin säilyttämisestä
148:     ten asuntoJoiden lakkauttamissuunnitelmista               ruotsinruotsin yleiskielen alueellisena versiona
149: 
150: 341 Tapio Karjalainen /sd: Omaishoitajien aseman          358 Mikko Elo /sd: Valitusasioiden käsittelyn no-
151:     parantamisesta                                            peuttamisesta vakuutusoikeudessa
152: 
153: 342 Päivi Räsänen/skl: Kaksos-, kolmos-janelosper-        359 Risto Penttilä/nuors: Apurahatutkijan oikeudes-
154:     heiden taloudellisesta tukemisesta                        ta ansiosidonnaiseen äitiys- ja vanhempainra-
155:                                                               haan
156: 343 Erkki Pulliainen /vihr: Tielaitokselle myönnetty-
157:     jen määrärahojen käyttämisestä                        360 Riitta Prusti /sd ym.: Kansallisen lasten- ja nuor-
158:                                                               tenkulttuurin toimintastrategian luomisesta
159: 344 Sakari Smeds /skl: Emo-jäsenyyttä koskevasta
160:     päätöksenteosta                                       361 Toimi Kankaanniemi /skl: Keskisuurten tie-
161:                                                               hankkeiden toteuttamisesta
162: 345 Suvi Linden /kok: Päivähoidon ja varhaiskasva-
163:     tuksen hallinnon kehittämisestä                       362 Toimi Kankaanniemi /skl: Lääkärintodistuksen
164:                                                               tarpeellisuudesta uusittaessa ajokorttia
165: 346 Klaus Bremer lr ym.: Ei-kaupallisen radio- ja
166:     televisiokanavan toimintaedellytysten turvaami-       363 T.oimi Kankaanniemi /skl: Suihkemaalien myyn-
167:     sesta                                                     mn saattamisesta luvanvaraiseksi
168: 
169: 347 Janina Andersson /vihr: Työnjakamisen edistä-         364 Toimi Kankaanniemi /skl: Venäjällä takavari-
170:     misestä                                                   koidun kuorma-auton ajoneuvoveron palautta-
171:                                                               misesta
172: 348 Markus Aaltonen /sd: Sairaala-apteekkien mah-
173:     dollisuudesta toimittaa valmistamiaan lääkkeitä       365 Toimi Kankaanniemi /skl: Autoveron poistami-
174:     muihin laitoksiin                                         sesta sähköautoilta
175: 
176: 349 Jorma Kukkonen /sd: Koulukiusaamisen estämi-          366 Tarja Kautto /sd: Osa-aikatyön vaikutuksesta
177:     seksi tarvittavista toimenpiteistä                        työttömyysturvaan
178: 
179: 350 Arto Bryggare /sd ym.: Pyöräilymatkailun edis-        367 Tarja Kautto /sd: Pitkäaikaistyöttömien sosiaali-
180:     tämisestä                                                 etuoksien turvaamisesta
181: 
182:  351 Arto Bryggare /sd ym.: Pasilanväylän laajennus-      368 Tarja Kautto /sd: Kunnallisten päivähoitopaik-
183:      ja parannustöiden kiirehtimisestä                        kojen järjestämisestä
184: 
185:  352 Satu Hassi /vihr ym.: Maanviljelijäperheiden las-    369 Jorma Kukkonen /sd: Viime sodissa kaatuneiden
186:      ten päivähoidon turvaamisesta                            etsinnän loppuunsaattamisesta
187: 
188:  353 Mikko Elo /sd: Kelan jäljestämän koulutuksen         370 Liisa Hyssälä /kesk: Vartiointitehtäviin liittyvien
189:      vaikutuksesta työttömyysturvaan                          poliisipalveluiden saatavuuden turvaamisesta
190: 6                                              Sisällysluettelo
191: 
192: 
193: 371 Anne Huotari /vas ym.: Työttömyysturvan työs-        388 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Laittomasta irtisano-
194:     säoloehdon kertymisestä opiskelun aikana                 misesta saadun korvauksen vaikutuksesta eläk-
195:                                                              keen määräytymiseen
196: 372 Päivi Räsänen /skl: Vientiluvan myöntämisestä
197:     Kuwaitin käytössä olevien hävittäjien huoltami-      389 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Suomalaisten opiske-
198:     seen                                                     lijoiden lukukausimaksujen määräytymisestä
199:                                                              Tarton yliopistossa
200: 373 Marjaana Koskinen /sd ym.: Kunnallisen demo-
201:     kratian turvaamisesta yksityistettäessä kunnalli-    390 Jari Koskinen /kok ym.: Kotimaisen sokerintuo-
202:     sia palveluita                                           tannon turvaamisesta
203: 374 Säde Tahvanainen /sd ym.: Ammattikorkeakou-          391 Esa Lahtela /sd ym.: Kotimaisen naudanlihan
204:     luopiskelijoiden oikeudesta ateriatukeen harjoit-        riittävyyden turvaamisesta
205:     teluaikana
206: 
207: 375 Sulo Aittoniemi /kesk: Niinisalon ruokalan uu-       392 Esa Lahtela /sd ym.: Yrityksien alihankintatyötä
208:     disrakennusta koskevista suunnitelmista                  kotona tekevien aseman parantamisesta
209: 
210: 376 Sulo Aittoniemi /kesk: Puolustusvoimien leipä-       393 Esa Lahtela /sd ym.: Yksityismetsätalouden lisä-
211:     hankinnoista                                             eläkejärjestelmän rahoituksen turvaamisesta
212: 
213: 377 Sulo Aittoniemi /kesk: Tampereen poliisikoulun       394 Raimo Holopainen /sd: Kilpailuviraston kan-
214:     asuntolarakennushankkeen toteuttamisesta                 nanotosta Enon kunnan liikennelaitoksen yksi-
215:                                                              tyistämiseksi tai yhtiöittämiseksi
216: 378 Sulo Aittoniemi /kesk: Finn-Medin laajennus-
217:     hankkeen toteuttamisen turvaamisesta Tampe-          395 Sinikka Hurskainen /sd ym.: Lapsiasiavaltuute-
218:     reella                                                   tun viran perustamisesta
219: 
220: 379 Sulo Aittoniemi /kesk: Kirkkoon kuulumatto-          396 Sinikka Hurskainen /sd ym.: Sairauspäivärahan
221:     milta perittävistä hautauskustannuksista                 maksamisesta vuosiloman aikana ja irtisanomi-
222:                                                              sen yhteydessä
223: 380 Sulo Aittoniemi /kesk: Tampereen normaalikou-
224:     lun laajennushankkeen taloudellisesta tukemi-        397 Sinikka Hurskainen /sd ym.: Työllistämis- jako-
225:     sesta                                                    timaisuusvelvoitteen lisäämisestä myönnettäessä
226:                                                              yrityksille valtion tukea
227: 381 Sulo Aittoniemi /kesk: Maakuntien kehittämis-
228:     hankkeiden taloudellisesta tukemisesta               398 Maija Rask /sd ym.: Seutukaavojen toteutumi-
229:                                                              sesta Lapin läänissä valmisteltaessa Natura 2000
230: 382 Sulo Aittoniemi /kesk: Museokeskus Vapriikin             -suojeluohjelmaa
231:     rakennushankkeen tukemisesta valtion varoin
232:                                                          399 Mikko Elo /sd: Rintaperillisten oikeudesta saada
233: 383 Sulo Aittoniemi /kesk: Tampereen teknillisen             tieto perittävän tekemästä testamentista
234:     korkeakoulun viidennen rakennusvaiheen toteu-
235:     tumisesta                                           400 Mikko Elo /sd: Ammatillisessa koulutuksessa
236:                                                             oleville maksettavista tuista
237: 384 Sulo Aittoniemi /kesk: Puolustusministeriön ra-
238:     kennussuunnitelmista Pirkanmaan alueella            401 Klaus Bremer /r: llmailumääräysten tulkinnasta
239:                                                             Ilmailulaitoksessa
240: 385 Marjaana Koskinen /sd ym.: Vasikoiden aikais-
241:     tetusta markkinoille saattamisesta maksettavas-     402 Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Viime sodissa
242:     ta palkkiosta                                           kaatuneiden muiston vaalimisesta
243: 
244: 386 Kaarina Dromberg /kok: Kosteus- ja homevau-         403 Seppo Kanerva /kok ym.: Lunastustoimitusta
245:     rioita koskevan tiedottamisen selkeyttämisestä          koskevan lainsäädännön kehittämisestä
246: 
247: 387 Mikko Kuoppa /va-r: Erorahan myöntämispe-           404 Pentti Tiusanen /vas: Puolustusvoimien hankin-
248:     rusteiden laajentamisesta                               noista
249:                                                Sisällysluettelo                                             7
250: 
251: 405 Bjarne Kallis /fkf: Om beskattningen av överlå-      422 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Työttömien oi-
252:     telsevinster i samband med skuldsanering                 keudesta matkustaa ulkomaille
253: 
254: 405 Bjarne Kallis /skl: Luovutusvoittojen verottami-     423 Jukka Vihriälä /kesk: Peruskoulunopettajan elä-
255:     sesta velkasaneerauksen yhteydessä                       keiän määräytymisperusteita koskevien säännös-
256:                                                              ten kehittämisestä
257: 406 Pentti Tiusanen /vas: Palveluelinkeinojen arvon-
258:     lisäverokohtelusta                                   424 Jorma Kukkonen /sd: Työttömän oikeudesta ha-
259:                                                              kea työtä ulkomailta
260: 407 Pentti Tiusanen /vas: Yhteisöiltä kannettavan
261:     kirkollisveron käyttämisestä hautausmaiden yl-      425 Pirkko Peltomo /sd: Yritysjohtajien saamien op-
262:     läpitoon (Kysymyksen 379 yhteydessä)                    tioiden luovutukseen liittyvästä verotuksesta
263: 
264: 408 Pentti Tiusanen /vas: Armeijan kantahenkilö-         426 Arto Bryggare /sd: Ympäristövaikutusten huo-
265:     kunnan työskentelystä kuljetusalan tehtävissä            mioon ottamisesta ajoneuvoverotuksessa
266: 
267: 409 Klaus Bremer /r ym.: Harrasteajoneuvojen ra-         427 Sulo Aittoniemi /kesk: Yliopiston teatterimon-
268:     kentamisen edistämisestä                                 tun kunnostustöiden tukemisesta Tampereella
269: 
270: 410 Klaus Bremer /r: Alkoholilastin kuljettamisesta      428 Sulo Aittoniemi /kesk: Pitkäniemen sairaalan pe-
271:     ilmateitse Suomeen                                       ruskorjauksen toteuttamisesta
272: 
273: 411 Päivi Räsänen /skl: Sokeriteollisuuden toiminta-     429 Sulo Aittoniemi /kesk: Kantatie 65:n peruskor-
274:     edellytysten turvaamisesta                               jauksen toteuttamisesta Yläjärven ja Kyrönlah-
275:                                                              den välillä
276: 412 Pirkko Peltomo /sd ym.: Ikääntyneiden työnteki-
277:     jöiden työmarkkina-aseman parantamisesta             430 Sulo Aittoniemi /kesk: Kehittämissuunnitelman
278:                                                              toteuttamisesta Helsingin ja Tampereen välisellä
279: 413 Anu Vehviläinen /kesk: Työmarkkinatukimuu-               rataosuudella
280:     tosten vaikutuksista nuorten kouluttautumiseen
281:                                                          431 Sulo Aittoniemi /kesk: Satamahankkeiden to-
282: 414 Ossi Korteniemi /kesk: Suunnistuskarttojen val-          teuttamisesta Pirkanmaalla
283:     mistuksen tukemisesta
284:                                                          432 Sulo Aittoniemi /kesk: Toimitilojen rakentami-
285: 415 Håkan Malm /sv: Granskning av översättningen             sesta Työväen keskusmuseolle Tampereella
286:     tili finska av habitatdirektivet
287:                                                         433 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen ED-jäsenyydestä
288: 415 Håkan Malm /r: Luontodirektiivin suomennok-             aiheutuvien maksuosuuksien määräytymisperus-
289:     sen tarkistamisesta                                     teista
290: 
291: 416 Ossi Korteniemi /kesk: Postin säilyttämisestä        434 Matti Vanhanen /kesk ym.: Huumeiden vastai-
292:     Äkäslompolossa                                           sen kansallisen projektin käynnistämisestä
293: 
294: 417 Janina Andersson /vihr: Saaristomeren rehevöi-       435 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Nitraattidirektiivin to-
295:     tymisen estäruisestä                                     teuttamisen vaikutuksista maatalouden ympäris-
296:                                                              tötukiohjelman soveltamiseen
297: 418 Pia Viitanen /sd: Valtion ja kuntien välisten yh-
298:     teispalveluhankkeiden edistämisestä                 436 Pertti Virtanen /evir: Työttömien edustajan ni-
299:                                                             meämisestä työvoimatoimikuntiin
300: 419 Suvi Linden /kok: Tavoite 6 -ohjelman kompen-
301:     saatiorahoitukseen varautumisesta                    437 Pia Viitanen /sd: Todistusten toimittamisesta ni-
302:                                                              mikkopuiden istuttajille Yläjärvellä
303: 420 Klaus Heliberg /sd: Arvonlisäveron palautusjär-
304:     jestelmän kehittämisestä                             438 Ossi Korteniemi /kesk: NORD-koulun valinta-
305:                                                              neuvottelujen uudistamisesta Suomessa
306: 421 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Apurahaa saavien
307:     työttömien taiteilijoiden oikeudesta työttömyys-     439 Mikko Elo /sd: Eläkeläisten paikkaamisesta eri-
308:     turvaan                                                  laisiin työtehtäviin
309: 8                                               Sisällysluettelo
310: 
311: 
312: 440 Kari Kantalainen /kok ym.: Koulutuksen tarjon-       457 Päivi Räsänen /skl: Kenian ihmisoikeustilan-
313:     taan liittyvästä arvonlisäverovelvollisuudesta           teesta
314: 
315: 441 Liisa Hyssälä /kesk: Yksityisten yliopistojen pe-    458 Päivi Räsänen /skl: Pakolaisten ja turvapaikan-
316:     rustamisesta                                             hakijoiden elämäntilanteen parantamisesta
317: 
318: 442 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: DNA-testien       459 Päivi Räsänen /skl: Suomen suhtautumisesta
319:     käytöstä pakolaisperheiden yhdistämisessä                Turkin ED-jäsenyyteen
320: 
321: 443 Pentti Tiusanen /vas: Keliakiapotilaiden ruoka-      460 Päivi Räsänen /skl: Algerian kriisiin puuttumi-
322:     valion aiheuttamien kustannusten korvaamisesta           sesta
323: 
324: 444 Sakari Smeds /skl: Kotipaikkakunnan ulkopuo-         461 Eila Rimmi /vas ym.: Toimeentulotuen myöntä-
325:     lella työskentelevän perheellisen henkilön asu-          misperusteiden selkeyttämisestä hakijoiden asu-
326:     mismenojen verovähennysoikeudesta                        essa samassa osoitteessa
327: 
328: 445 Margareta Pietikäinen /sv: Bättre villkor för han-   462 Eila Rimmi /vas ym.: Työllisyyden parantami-
329:     dikappade barn                                           sesta lisäämällä metsien hoitoa
330: 
331: 445 Margareta Pietikäinen /r: Vammaisten lasten ti-      463 Heikki Rinne /sd: Aseiden, ampumatarvikkeiden
332:     lanteen parantamisesta                                   ja räjähteiden rekisteröinnin tehostamisesta puo-
333:                                                              lustusvoimissa
334: 446 Kari Rajamäki /sd: Ekan huoltokonttoritalletta-
335:     jien aseman turvaamisesta                             464 Heikki Rinne /sd: Matkalippujen korvaamisesta
336:                                                               työttömille mielenilmaisijoille
337: 447 Mikko Elo /sd: Kuntien kantokykyluokitusjär-
338:     jestelmän uudelleen arvioimisesta                     465 Ulla Juurola /sd: Verkostomarkkinoinnin lain-
339:                                                               mukaisuuden valvonnasta
340: 448 Sulo Aittoniemi /kesk: Sairausajalta maksetta-
341:     van päivärahan laskentaperusteista                    466 Henrik Lax /sv: Fosterbarns ställning vid arvs-
342:                                                               och gåvobeskattning
343: 449 Sulo Aittoniemi /kesk: Viialan-Vesilahden-
344:     Lempäälän yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin           466 Henrik Lax /r: Kasvattilasten asemasta perintö-
345:     rakentamisesta                                            ja lahjaverotuksessa
346: 
347: 450 Sulo Aittoniemi /kesk: Suinulan-Havisevan             467 Pentti Tiusanen /vas: Postin ja Postipankin toimi-
348:     alueen jätevesiviemärin ja vesihuoltohankkeen             pisteiden säilyttämisestä
349:     toteuttamisesta
350:                                                           468 Ola Rosendahl/sv: lnformationen på svenska vid
351: 451 Sulo Aittoniemi /kesk: Teiden kunnossapidon li-           en eventuell kärnkraftsolycka
352:     säämisestä Pirkanmaalla
353:                                                          468 Ola Rosendahl /r: Ruotsiksi tiedottamisesta
354: 452 Sulo Aittoniemi /kesk: Tampereen eteläisen ke-           mahdollisen ydinvoimaonnettomuuden yhtey-
355:     häväylän Lakalaiva-Kalkku rakentamisesta                 dessä
356: 
357: 453 Sulo Aittoniemi /kesk: Ministeriöiden virkamies-     469 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Rovaniemen ammat-
358:     ten tavoitettavuuden parantamisesta                      tikorkeakoulun toiminnan laajentamisesta
359: 
360: 454 Marjatta Vehkaoja /sd: Luottotietojen talletta-      470 Esko-Juhani Tennilä/va-r: Säännöllisen matkus-
361:     misesta ja luovuttamisesta                               tajalentoyhteyden aikaansaamisesta Sodanky-
362:                                                              lään
363: 455 Eero Lämsä /kesk ym.: Emolehmäpalkkion mak-
364:     samisesta 120 000 litran maitokiintiön ylittäville   471 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Sillan rakentamisesta
365:     tiloille                                                 Kitisen yli Sodankylässä
366: 
367: 456 Päivi Räsänen /skl: Työaikakokeilun käyttöön         472 Toimi Kankaanniemi /skl: Sillan rakentamisesta
368:     ottamisesta kunnissa                                     Saarijärven Matosalmeen
369:                                                Sisällysluettelo                                             9
370: 
371: 473 Reijo Kallio lsd: Kuntoutuspalvelujen ulottami-      491 Ossi Korteniemi /kesk: Metsäkeskusten ja met-
372:     sesta kaikille rintamaveteraaneille                      sänhoitoyhdistysten työntekijöiden eläke-etujen
373:                                                              leikkaussuunnitelmista
374: 474 Tauno Pehkonen Iski: VR:n varikon lakkautta-
375:     misesta Pieksämäellä                                 492 Juha Karpio lkok: Makeisveron poistamisesta
376: 
377: 475 Toimi Kankaanniemi Iski: Eläkekassa Tapion          493 Valto Koski lsd: Yrittäjien perheenjäsenten työt-
378:     lisäeläkkeiden leikkausten kohdentamisesta              tömyysturvasta
379: 
380: 476 Esa Lahtela lsd ym.: Kotimaisuuden suosimises-      494 Esa Lahtela lsd ym.: EKA:n huoltokonttoriin
381:     ta puolustusvoimien hankinnoissa                        talletettujen säästöjen takaisinmaksamisesta
382: 477 Esa Lahtela lsd: Kotona tehtävän omaishoidon         495 Esa Lahtela lsd: Valtatie 6:n parantamisesta Ke-
383:     tukemisesta                                              sälahden kirkonkylässä
384: 478 Liisa Hyssälä lkesk: EKA:n huoltokonttoriin          496 Pentti Tiusanen lvas: Sotilasvammalain 7 a §:n
385:     tehdyistä talletuksista                                  muuttamisesta
386: 479 Pirkko Peltomo lsd ym.: Pyhäjärven suojelura-       497 Kimmo Kiljunen lsd: Autoverotuksen kehittämi-
387:     haston esityksestä jätevesien käsittelyn tehosta-       sestä
388:     miseksi
389:                                                         498 Eva Biaudet lsv: Införande av passiv organdona-
390: 480 Matti Väistö lkesk: Maatalouden investointituen         tion
391:     ehtojen kmjaamisesta C-alueella
392:                                                         498 Eva Biaudet lr: Passiivisen elinluovutuksen käyt-
393: 481 Marjatta Vehkaoja lsd: Tulonjakotilastoinnin            töönotosta
394:     kehittämisestä
395:                                                          499 Mikko Elo lsd: Oikeudenkäyntikustannusten
396: 482 Marjatta Vehkaoja lsd: Omaishoitajien aseman
397:                                                              suuruudesta ja niiden korvaamisesta
398:     parantamisesta (Kysymyksen 477 yhteydessä)
399: 
400: 483 Marjatta Vehkaojalsd: Liikeaikalain soveltamis-      500 Sulo Aittoniemi lkesk: Lapin alueen aluepoliitti-
401:     ta koskevasta ohjeistuksesta                             sesta tukemisesta
402: 
403: 484 Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Ruotsin Matarengis-       501 Sulo Aittoniemi lkesk: Taksilupien myöntämistä
404:     saja Hedenisissa sijaitsevan NORD-koulun opis-           koskevan päätöksenteon kehittämisestä
405:     kelijavalinnoista
406:                                                          502 Sulo Aittoniemi lkesk: Virkamiesten ilmaisuva-
407: 485 Olavi Ala-Nissilä lkesk ym.: Teknistieteellisen          paudesta sisäasiainministeriön hallinnonalalla
408:     koulutuksen kehittämisestä Turun yliopistossa
409:                                                          503 Sulo Aittoniemi lkesk: Kuntoutustuen yhteenso-
410: 486 Mikko Elo lsd ym.: Maanteiden kunnossapidos-             vittamisesta Ruotsista saataviin eläkkeisiin
411:     ta Satakunnassa
412:                                                          504 Sulo Aittoniemi lkesk: Julkisen puolustuksen
413: 487 Mikko Elo lsd: Äänitteiden julkisesta esittämi-          järjestämisestä oikeudenkäynnissä
414:     sestä maksettavista korvauksista
415:                                                          505 Anu Vehviläinen lkesk: Elatusapujen indeksitar-
416: 488 Matti Saarinen lsd ym.: Rakennemuutoksen vai-            kistuksen toteuttamisesta
417:     kutuksista läntisellä Uudellamaalla
418:                                                          506 Anu Vehviläinen lkesk: Työmarkkinatukeen oi-
419: 489 Esa Lahtela lsd: Suden siirtoistutusten toteutta-        keutetun veivoittamisesta osallistumaan yhteis-
420:     misesta                                                  hakuun
421: 
422: 490 Hannu Kemppainen lkesk ym.: Sähkömarkki-            507 Anu Vehviläinen /kesk: Opintotuen tasoaja ra-
423:     noiden toimivuuden varmistamisesta                      kennetta koskevien muutosten toteuttamisesta
424: 
425: 
426: 
427: 2 270680
428: 10                                            Sisällysluettelo
429: 
430: 
431: 508 Päivi Räsänen /skl: Rakennusten homevaurioi-        525 Anu Vehviläinen /kesk: Biopolttoaineiden käy-
432:     den aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta               tön edistämisestä
433: 
434: 509 Janne Viitamies /sd: Opintolainan korkoavus-        526 Sinikka Hurskainen /sd: Uukuniemen rajanyli-
435:     tuksen myöntämisedellytyksistä                          tyspaikan valtiollistamisesta
436: 
437: 510 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Teiden kunnossapi-       527 Sinikka Hurskainen /sd: Lossiyhteyden perusta-
438:     don turvaamisesta Lapin tiepiirin alueella              misesta välille Papinniemi-Sarvisalo
439: 
440: 511 Esa Lahtela /sd ym.: Inkerinsuomalaisten paluu-     528 Sinikka Hurskainen /sd: Spraymaalien käytön
441:     muuttajien toimeentuloedellytysten parantami-           rajoittamisesta
442:     sesta
443:                                                         529 Sinikka Hurskainen /sd ym.: PalovaroittimieTI
444: 512 Pirkko Peltomo /sd ym.: Osa-aikaeläkkeelle pää-         käytön lisäämisestä
445:     syn helpottamisesta
446:                                                         530 Suvi Linden /kok: Sovintoratkaisuihin pyrkimi-
447: 513 Pentti Tiusanen /vas: Sosiaalikasvattajien ase-         sestä pankkioikeudenkäynneissä
448:     man parantamisesta esiopetuksessa
449:                                                         531 Ossi Korteniemi /kesk: Kevyen liikenteen väylän
450: 514 Raimo Vistbacka /ps: Paikallistien 4013 (Kesus-         rakentamisesta Ylitornion kunnan Pekanpään
451:     maa-Pitkäpo hja) perusparantamisesta                    kylässä
452: 
453: 515 Raimo Vistbacka /ps: Paikallistien 4014 peruspa-    532 Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen ohjeiden täy-
454:     rannuksen aloittamisesta                                dentämisestä
455: 
456: 516 Raimo Vistbacka /ps: Puuraaka-aineen käytön         533 Raimo Holopainen /sd: Opiskelijoiden asumistu-
457:     tehostamisesta                                          kijärjestelmän kehittämisestä
458: 
459: 517 Risto Penttilä /nuors ym.: Vaikeavammaisen lap-     534 Raimo Holopainen /sd: Työllisyyden paranta-
460:     sen oikeudesta henkilökohtaiseen koulunkäynti-          mista edistävistä toimenpiteistä
461:     avustajaan
462:                                                         535 Timo Ihamäki /kok: Sulkavan kunnan koulu-
463: 518 Risto Penttilä /nuors ym.: Vaikeavammaisten             hankkeen toteuttamisesta
464:     lasten oikeudesta terapiaan
465:                                                         536 Kari Rajamäki /sd: Alle 25-vuotiaiden nuorten
466: 519 Bjarne Kallis /skl: Algeriaan isänsä mukana mat-        kouluttautumismahdollisuuksien parantamises-
467:     kustaneen pikkutytön palauttamisesta Suomeen            ta
468: 
469: 520 Liisa Hyssälä /kesk: Terveydenhuoltoa koske-        537 Henrik Lax /sv m.fl.: Tryggad tvåspråkig ämnes-
470:     vien uudistusten toteuttamisesta                        lärarutbildning vid Helsingfors universitet
471: 
472: 521 Aulis Ranta-Muotio /kesk: Pohjanmaan joki-          537 Henrik Lax lr ym.: Kaksikielisen aineenopettaja-
473:     maisemien kunnostuksesta                                koulutuksen turvaamisesta Helsingin yliopistos-
474:                                                             sa
475: 522 Pentti Tiusanen /vas: Ulkomaalaisten lääkärien
476:     laillistamisesta                                    538 Arja Ojala /sd ym.: Vaikeavammaisten oikeuksis-
477:                                                             ta vammaispalveluihin
478: 523   E~a Lahtela /sd: Ilomantsin Keskuskoulun kun-
479:       nostamisesta                                      539 Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Toisen asteen
480:                                                             ammatillisen koulutusvastuun jakamisesta
481: 524 Tuija Nurmi /kok: Eri yritysmuotojen käytön
482:     laajentamisesta maatilataloudessa                   540 Seppo Kanerva /kok ym.: Autokoulumaksujen
483:                                                             kohtuullistamisesta
484:                                               KK 271/1997 vp
485: 
486: Kirjallinen kysymys 271
487: 
488: 
489: 
490: 
491:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Suomi-kuvan markkinoinnista
492: 
493: 
494: 
495:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
496: 
497:    Suomi tunnetaan maailmalla varsin huonosti.          Tulee myös mieleen, että tuputtavatko meillä tie-
498: Syyt ovat historialliset, maantieteelliset ja poliit-   dotusvälineet liikaa Suomi-kuvaa, jolloin ai-
499: tiset. Suomi-kuvaa kyllä pyritään tyrkyttämään          kaansaadaan kuva siitä, että maajulkisuus on
500: maailmalle. Haastatellaan kansalaisia Pariisin          huippukokousta tärkeämpi. Tätä kautta ulko-
501: keskustassa ja New Yorkissa. Kysytään, että             maiset tiedotusvälineet luopuvat siitäkin vähäs-
502: mikä oli ainoa maa maailmassa, joka sotien jäl-         tä, jonka aikoivat maasta kertoa ja näyttää.
503: keen maksoi velkansa. Kysytään, tunteeko joku               Kun Yleisradio on valtion vailinnassa ja oh-
504: Nurmen ja Virenin. Vastauksena on päänpuista-           jauksessa, esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
505: tuksiaja vedotaan kiireeseen. Suomalaisenjulki-         momenttiin viitaten kunnioittavasti valtioneu-
506: suuskuvan vieminen maailmalle on ällöttävää             voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
507: pakkotuputusta.                                         raavan kysymyksen:
508:    Elävä esimerkki tuputuksesta oli Helsinki
509: Summit 1997. Joka puolelta maailmaa kyseltiin                     Mitä mieltä Hallitus on siitä, markki-
510: suomalaisten tiedotusvälineiden toimesta, eikö                 noiko esimerkiksi Yle Suomi-kuvaa maa-
511: edes tulitikkuaskin suuruista uutista ole tehty                ilmalle virheellisesti tietynlaisena pak-
512: Suomesta. Ei ole kuulemma tehty. Samaa asiaa                   kotuputuksena niiden harvojen tilaisuuk-
513: tivataan televisiossa ulkomaisilta uutisankku-                 sien yhteydessä, jolloin Suomi voi olla
514: reiltaja nämä kohauttelevat olkapäitään ja anta-               maailman julkisuuskartalla, ja
515: vat ymmärtää, että tuomiokirkon torni näkyy                       mikä on esimerkiksi ulkoasiainminis-
516: taustalla, mutta muuten keskitytään vain itse                  teriön tiedotusyksikön rooli tässä pakko-
517: asiaan.                                                        markkinoinnissa?
518:     Moista tuputusta ei ole näkynyt, jos jokin
519: huippukokous pidetään jossain muussa maassa.
520: 
521:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
522: 
523:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
524: 
525: 
526: 
527: 
528: 279001
529: 2                                        KK 271/1997 vp
530: 
531: 
532: 
533: 
534:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
535: 
536:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     esillä eri kieliversioina, mutta toimittajat saivat
537: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      itse etsiä haluamansa taustamateriaalin lehdistö-
538: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    keskusten julkaisupisteistä. Näin turhaa mate-
539: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     riaalia ei tullut jakeluun, rahaa säästyi eivätkä
540: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      tiedotusvälineiden edustajat turhautuneet mate-
541: n:o 271:                                           riaalin liikatulvaan.
542:                                                        Viime vuosina ulkoasiainministeriön lehdistö-
543:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, markki-   ja kulttuuriosasto on myös panostanut Interne-
544:        noiko esimerkiksi Yle Suomi-kuvaa maa-      tiin. Sen kautta toimittajat ja muut kiinnostuneet
545:        ilmalle virheellisesti tietynlaisena pak-   pystyvät itse etsimään haluamansa tiedot Suo-
546:        kotuputuksena niiden harvojen tilaisuuk-    mesta. Lehdistö- ja kulttuuriosaston Virtual Fin-
547:        sien yhteydessä, jolloin Suomi voi olla     land -kotisivuilta löytyi esimerkiksi ennen huip-
548:        maailman julkisuuskartalla, ja              pukokousta ja sen aikana runsaasti kokouk-
549:           mikä on esimerkiksi ulkoasiainminis-     seen liittyvää, ajan tasalla olevaa teksti-, kuva- ja
550:        teriön tiedotusyksikön rooli tässä pakko-   äänimateriaalia. Tämä palvelumuoto sai tiedo-
551:        markkinoinnissa?                            tusvälineiden edustajilta paljon myönteistä pa-
552:                                                    lautetta.
553:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Valtioneuvosto ei vastaa Yleisradio Oy:n oh-
554: vasti seuraavaa:                                   jelmapolitiikasta. Yhtiön toimintaa säätelee laki
555:                                                    Yleisradio Oy:stä (1380/1993). Lakia laadittaes-
556:   Ulkoasiainministeriön lehdistö- ja kulttuuri-    sa yhtiön asema tiedonvälityksessä pyrittiin jär-
557: osasto ei "pakkomarkkinoi" tiedotusmateriaalia     jestämään mahdollisimman riippumattomaksi
558: kansainvälisille tiedotusvälineiden edustajille.   maan hallituksesta. Yhtiön valvontatehtävä on
559: Esimerkiksi Helsingin huippukokouksen yhtey-       laissa uskottu eduskunnan valitsemalle hallinto-
560: dessä Suomi-aiheista materiaalia oli runsaasti     neuvostolle.
561: 
562:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1997
563: 
564:                                                               Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
565:                                              KK 271/1997 vp                                              3
566: 
567: 
568: 
569: 
570:                                          Tili Riksdagens Talman
571: 
572:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            sioner, men journalisterna fick själva leta fram
573: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            önskat bakgrundsmaterial på publikationsdis-
574: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        karna i de olika presscentren. På detta sätt distri-
575: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           buerades inte materia! i onödan, pengar sparades
576: må1 nr 271:                                            och journalisterna blev inte frustrerade i en upp-
577:                                                        sjö av materia!.
578:           Vad anser Regeringen, marknadsför               Under de senaste åren har utrikesministeriets
579:        t.ex. rundradion Finlandsbilden inkor-          press- och kulturavdelning satsat också på Inter-
580:        rekt som en form av tvångsmatning i sam-        net. Via nätet kanjournalister och andra intresse-
581:        band med de sällsynta tillfållen då Fin-        rade sjä1va söka fram önskad information om
582:        land kan stå i det internationella ramplju-     Finland. På press- och kulturavde1ningens hem-
583:        set, och                                        sidor, Virtual Finland, fanns det t.ex. rikligt med
584:           viiken roll spelar t.ex. utrikesministeri-   ständigt uppdaterat text-, bild- och ljudmateria1
585:        ets informationstjänst i denna tvångsmat-       om toppmötet, såväl före själva mötet som under
586:        ning?                                           detsamma. Denna serviceform uppskattades av
587:                                                        massmedierna och gav positiv respons.
588:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Statsrådet svarar inte för rundradions pro-
589: anföra följande:                                       grampolitik. Verksamheten regleras av lagen om
590:                                                        Rundradion Ab (1380/1993). Då lagen utarbeta-
591:    Utrikesministeriets press- och kulturavdel-         des strävade man efter att bolaget isin informa-
592: ning "tvångssäljer" inte informationsmaterial tili     tionsförmedling skulle få en av regeringen så obe-
593: de internationella massmedierna. 1 samband med         roende ställning som möjligt. Enligt lagen till-
594: t.ex. toppmötet i Helsingfors hade rikligt med         kommer kontrollen av bolaget ett förvaltnings-
595: materia! om Finland lagts fram i olika språkver-       råd som utses av riksdagen.
596: 
597:      Helsingfors den 11 april 1997
598: 
599:                                                                        Utrikesminister Tarja Halonen
600:                                             KK 272/1997 vp
601: 
602: Kirjallinen kysymys 272
603: 
604: 
605: 
606: 
607:                                    Marjaana Koskinen /sd ym.: Öljykasvien tuotantokiintiön lisäämi-
608:                                       sestä
609: 
610: 
611:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
612: 
613:    Kun maataloustuotteiden hintapaketista vuo-        visesti varsinaissuomalaista maatalouselinkei-
614: delle 1998 neuvotellaan, eikö samanaikaisesti         noa.
615: voitaisi alkaa neuvotella tuotantokiintiöistä? Jo        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
616: aiemmin Suomen painopisteeksi on noussut              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
617: tärkkelysperunakiintiön kasvattaminen, mutta          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
618: myös öljykasvien tuotantokiintiön kasvattami-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
619: nen on erittäin merkittävää Suomen kannalta.
620: Raisio-yhtymä on kehittänyt merkittävän tuot-                   Aikooko Hallitus neuvotella EU:ssa
621: teen- Benecolin. Raisio-yhtymästä on viestitet-              Suomelle pikaisesti suuremman öljykas-
622: ty, että Benecol-tuotantoa voitaisiinjopa kasvat-            vien tuotantokiintiön, koska on tarvetta
623: taa, mikäli olisi saatavilla riittävästi kotimaista          lisätä kotimaista öljykasvituotantoa
624: raaka-ainetta (rypsiä). Öljykasvien Suomen tuo-              (esim. Benecol-tuotantoa)?
625: tantokiintiön kasvattaminen tukisi myös positii-
626: 
627:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
628:                      Marjaana Koskinen /sd              Marjut Kaarilahti /kok
629:                      Ville Itälä /kok                   Esa Lahtela /sd
630:                                       Raimo Mähönen /sd
631: 
632: 
633: 
634: 
635: 279001
636: 2                                          KK 272/1997 vp
637: 
638: 
639: 
640: 
641:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
642: 
643:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       C4-alueilla 40 ha:n tilat. Tämän järjestelmän öl-
644: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jykasveja ovat rypsi, rapsi, soija ja auringonkuk-
645: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ka.
646: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana           Jos 15 jäsenvaltion tuotantokiintiöiden yh-
647: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         teenlaskettu kokonaismäärä 5 482 000 hehtaaria
648: myksen n:o 272:                                      ei ylity, yksittäisen jäsenvaltion tuotantokiintiön
649:                                                      ylityksestä ei aiheudu rangaistustoimenpiteitä.
650:           Aikooko Hallitus neuvotella EU:ssa         Jos kokonaistuotantokiintiö ylittyy, rangaistuk-
651:        Suomelle pikaisesti suuremman öljykas-        sena ylityksestä kiintiötä vähennetään seuraavi-
652:        vien tuotantokiintiön, koska on tarvetta      na markkinointivuosina. Ylittyneestä osuudesta
653:        lisätä kotimaista öljykasvituotantoa          ei myöskään makseta tukipalkkioita.
654:        (esim. Benecol-tuotantoa)?                       Markkinointivuonna 1994/95 Suomen öljy-
655:                                                      kasvien tuotantoala oli noin 85 000 hehtaaria,
656:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mutta koska EU:n kokonaisala ei ylittynyt, min-
657: vasti seuraavaa:                                     käänlaisia rangaistuksia ei sovellettu Suomeen.
658:                                                      Seuraavana markkinointivuonna tuotantokiin-
659:     Euroopan unionin neuvoston päätöksellä on        tiöön kuuluva ala oli yhteensä 58 470 hehtaaria.
660: Suomen öljykasvien tuotantokiintiö määritetty        Tuotantokiintiön käyttöaste oli 93 prosenttia.
661: 70 000 hehtaariksi, joka oli ennen jäsenyyttä        Edellä mainittu Blair House -sopimus ei anna
662: Suomen viime vuosien keskimääräinen vuosittai-       mahdollisuutta myöntää öljykasveille kansallista
663: nen tuotantoala. Tuotantokiintiöstä vähenne-         tukea, mistä osittain johtuu, että öljykasvien tuo-
664: tään maailman kauppajärjestelyjen GA TT:n            tannon kannattavuus muihin viljelykasveihin voi
665: Uruquan kierroksen Blair House -sopimuksen           jäädä heikommaksi.
666: mukaisesti EU :ssa kyseisenä markkinointivuote-         Tilanteessa, jossa kiintiötä ei ole käytetty täy-
667: na voimassa olevan kesantovelvoitteen suhteelli-     sipainoisesti, hallituksen on vaikea esittää perus-
668: nen määrä, kuitenkin vähintään 10 prosenttia.        teita EU:n toimielimille tuotantokiintiön nosta-
669: Markkinointivuonna 1994/95 kesannointivelvoi-        miseksi. Jos tilanne muuttuu siten, että öljykas-
670: te oli 15 prosenttia, seuraavana vuonna 10 ja nyt    vien tuotantoala kasvaa yli sallitun tuotanto kiin-
671: se on 5 prosenttia. Tuotantokiintiöön ei lasketa     tiön, hallitus aloittaa toimenpiteet neuvottelujen
672: kuuluvaksi ns. pientuottajien eli alle 92 tonnia     käynnistämiseksi EU:n komission kanssa tuo-
673: viljan tuottajat eliA-alueella 27,06 ha:n kokoiset   tantokiintiön nostamiseksi.
674: tilat, B- ja C1-alueilla 32,86 ha:n tilat ja C2-
675: 
676:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
677: 
678:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
679:                                            KK 272/1997 vp                                              3
680: 
681: 
682: 
683: 
684:                                        Tili Riksdagens Talman
685: 
686:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     under 32,86 ca och i område C2-C4 gårdsbruks-
687: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       enheter under 40 ha. De oljeväxter som ingår i
688: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     systemet är rybs, raps, soja och solros.
689: man Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade               Om den sammanlagda mängden av de 15 med-
690: spörsmål nr 272:                                     lemsstaternas produktionskvot på totalt
691:                                                      5 482 000 hektar inte överskrids, vidtas inga
692:           Har Regeringen för avsikt att i EU         sanktioner även om en enskild medlemsstat över-
693:        skyndsamt förhandla fram en större olje-      skrider sin produktionskvot. Ifall den totala pro-
694:        växtkvot för Finland, eftersom det finns      duktionskvoten överskrids minskas kvoten för
695:        ett behov av att öka den inhemska olje-       de följande marknadsföringsåren som straff. För
696:        växtproduktionen (t.ex. Benecol-produk-       den överskjutande andelen betalas inte helier nå-
697:        tion)?                                        gon stödpremie.
698:                                                         Marknadsföringsåret 1994/95 uppgick Fin-
699:   Som svar på nämnda spörsmål får jag vörd-          lands produktionsareal av oljeväxter tili ca
700: samt anföra följande:                                85 000 hektar, men eftersom den totala odlings-
701:                                                      arealen i EU inte överskreds tillämpades inga
702:    Den Europeiska Unionens råd har fastställt en     sanktioner för Finlands del. Följande marknads-
703: produktionskvot för oljeväxter för Finland på        föringsår utgjorde den areal som ingick i produk-
704: 70 000 hektar, som de senaste åren före medlem-      tionskvoten sammanlagt 58 470 hektar. 93 pro-
705: skapet var den genomsnittliga årliga produk-         cent av produktionskvoten utnyttjades. Ovan
706: tionsarealen i Finland. Enligt Blair House-avta-     nämnda Blair House-avtal gör det inte möjligt att
707: let, som ingicks vid världsmarknadsorganisatio-      bevilja nationellt stöd för oljeväxter, vilket kan
708: nen GA TT:s Uruguay-runda, minskas produk-           vara en delorsak till att lönsamheten för produk-
709: tionskvoten ytterligare i proportion till den trä-   tioneo av oljeväxter kan bli svagare än för andra
710: desplikt som gäller i EU-länderna under ifråga-      växter.
711: varande marknadsår, dock med minst 10 pro-              1en situation där kvoten inte utnyttjats fullt ut
712: cent. Under marknadsföringsåret 1994/95 var          är det svårt för regeringen att lägga fram grunder
713: trädesplikten 15 procent, det följande året 10 och   för höjd produktionskvot för EU:s organ. Om
714: är nu 5 procent. Produktionskvoten omfattar          situationen förändras så att produktionsarealen
715: inte s.k. småproducenter, dvs. sådana producen-      av oljeväxter överskrider den tillåtna produk-
716: ter som producerar under 92 ton spannmål. Som        tionskvoten vidtar regeringen åtgärder för att
717: småproducenter i A-området räknas gårdsbruks-        inleda förhandlingar med EU-kommissionen om
718: enheter under 27,6 ha, i B- och Cl-områdena          höjning av produktionskvoten.
719: 
720:      Helsingforsden 8 aprill997
721: 
722:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
723:                                             KK 273/1997 vp
724: 
725: Kirjallinen kysymys 273
726: 
727: 
728: 
729: 
730:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Työttömyyskassojenjäseniä koskevien tieto-
731:                                        jen säilytyksestä
732: 
733: 
734:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
735:    Pikku-Pietarin tulipalossa tuhoutui ravinto-       väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten kun-
736: lan yläpuolella toimistoa pitäneen Kirjatyönteki-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
737: jäin liiton työttömyyskassan jäseniä koskeva          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
738: kortisto. Kyseessä olivat ainoat kortistokappa-
739: leet,joten niiden sisältämiä tietoja ei ole muualta             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
740: saatavissa. On todennäköistä, että kirjatyönteki-            siin sellaisten säännösten aikaansaami-
741: jöiden työttömyysavustukset keskeytetään, ja he              seksi, että työttömyyskassojen jäseniä
742: joutuvat menemään toimeentuloluukulle.                       koskevien kortistojen kaksoiskappaleet
743:    Näin tärkeitä tietoja koskevat kaksoiskappa-              määrätään talletettavaksi esimerkiksi so-
744: leet tulisi olla muualla, ministeriön hallussa tai           siaali- ja terveysministeriöön tai muualle
745: sen määräämässä paikassa.                                    palo- ja muulta tuhoutumisvaaralta suo-
746:    Jotta vahingosta opittaisiin, esitän valtiopäi-           jattuun paikkaan?
747: 
748:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
749: 
750:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
751: 
752: 
753: 
754: 
755: 279001
756: 2                                           KK 273/1997 vp
757: 
758: 
759: 
760: 
761:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
762: 
763:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maksatusjärjestelmässä on taltioituna maksatus-
764: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         historiatietona kaikki järjestelmää käyttäneiden
765: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-         kassojen päivärahojen maksatustiedot kunkin
766: selle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen       päivärahaa saaneen henkilön osalta myös neljäl-
767: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 273:         tä edelliseltä kalenteri vuodelta. Maksatustiedos-
768:                                                       toista otetaan varmuuskopiot, joita säilytetään
769:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        varmassa paikassa eri tiloissa kuin missä tietoko-
770:        siin sellaisten säännösten aikaansaami-        ne sijaitsee. Työttömyyskassojen jäsenrekisterit
771:        seksi, että työttömyyskassojen jäseniä         ovat myös samassa pankin järjestelmässä. Sen
772:        koskevien kortistojen kaksoiskappaleet         lisäksi kassoilla on paperikopioina alkuperäinen
773:        määrätään talletettavaksi esimerkiksi so-      jäsentiedosto.
774:        siaali- ja terveysministeriöön tai muualle         Suomen Kirjatyöntekijäin Työttömyyskassan
775:        palo- ja muulta tuhoutumisvaaralta suo-        ja Liiton toimistorakennuksen tulipalon yhtey-
776:        jattuun paikkaan?                              dessä tuhoutui yksi työttömyyskassan työnteki-
777:                                                       jän toimistohuone. Huoneen tuhoutuessa paloi
778:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jonkin verran käsittelemätöntä postia, kuten
779: vasti seuraavaa:                                      työttömyyspäivärahojen jatko hakemuksia, joita
780:                                                       ei ollut ehditty tallentaa Postipankin maksatus-
781:    Työttömyyskassat maksavat työttömyyspäi-           järjestelmään. Koska työttömyyskassa voi mak-
782: värahan työttömyysturvalain mukaisesti jälkikä-       saa päivärahaa vain erikseen tehtävän hakemuk-
783: teen jäsenen kassalle yleensä postitse toimitta-      sen perusteella, kassa aloitti välittömästi tiedo-
784: man hakemuksen perusteella. Yli 90 prosenttia         tuskampanjan mm. paikallisradioiden välityk-
785: kassojen maksatuksista tapahtuu Postipankin           sellä, jolla pyrittiin tavoittamaan ne työttömät
786: maksatusjärjestelmän välityksellä. Lisäksi on         jäsenet, joiden päivärahahakemukset mahdolli-
787: olemassa kolme muuta maksatusjärjestelmää,            sesti tuhoutuivat. Nämä jäsenet joutuvat täyttä-
788: jotka toimivat samojen periaatteiden mukaisesti       mään päivärahahakemuksen uudelleen. Tulipa-
789: kuin Postipankin järjestelmä.                         lon johdosta työttömyyskassan toimintaan tuli
790:    Päivärahahakemuksen tultua kassaan hake-           ainostaan yhden päivän katkos, sillä kassan
791: musasiakirjat kuvataan useimmissa kassoissa           työntekijät siirtyivät paloa seuraavana päivänä
792: tietojärjestelmään ja mikrokaseteille. Alkupe-        tallentamaan päivärahahakemuksia Postipankin
793: räisten asiakirjojen tietosisältöä vastaavia kaset-   tiloihin. Tällä hetkellä työttömyyskassa toimii
794: teja säilytetään palovarmoissa kaapeissa. Kun         täysitehoisesti uusissa toimitiloissa.
795: työttömyyskassa on tallentanut työttömän jäse-            Edellä olevan perusteella on todettava, että
796: nen päivärahahakemuksen Postipankin maksa-            työttömyyskassojenjäsenrekisterit, maksatustie-
797: tusjärjestelmään, tieto maksatuksesta on tallen-      dostotja arkistot on riittävällä tavalla varmistet-
798: tunut pankin keskustietokoneeseen. Pankin             tu.
799: 
800:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1997
801: 
802:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
803:                                            KK 273/1997 vp                                                3
804: 
805: 
806: 
807: 
808:                                        Tili Riksdagens Talman
809: 
810:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ter om utbetalningshistoria lagrat alla uppgifter
811: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            om utbetalning av dagpenning av de kassor som
812: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        utnyttjar systemet för varje person som fått dag-
813: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           penning även för de fyra föregäende kalender-
814: mål nr 273:                                            åren. Av utbetalningsfilema tas säkerhetskopior,
815:                                                        vilka förvaras pä en säker p1ats i andra lokaliteter
816:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          än de där datamaskinen finns. Arbetslöshetskas-
817:        att åstadkomma sådana bestämmelser att          somas medlemsregister finns ocksä i samma sys-
818:        duplikat av kartotek som gäller medlem-         tem i banken. Dessutom har kassoma pappers-
819:        mar i arbetslöshetskassor skall förvaras        kopior av den ursprungliga medlemsfi1en.
820:        t.ex. vid social- och hälsovårdsministeriet         1 samband med branden i Finlands Bokarbe-
821:        eller på något annat ställe som är skyddat      tarförbunds och arbetslöshetskassas kontors-
822:        mot brandfara eller någon annan risk för        byggnad förstördes ett kontorsrum som använ-
823:        förstörelse?                                    des av en av arbetslöshetskassans anställda. 1 och
824:                                                        med att rummet förstördes brann en del oåtgär-
825:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt          dad post upp, t.ex. ansökningar om fortsatt utbe-
826: anföra följande:                                       talning av arbetslöshetsdagpenning, som man
827:                                                        inte hade hunnit registrera i Postbankens utbetal-
828:    Arbetslöshetskassoma betalar arbetslöshets-         ningssystem. Eftersom arbetslöshetskassan kan
829: dagpenning i efterskott i enlighet med lagen om        betala ut dagpenning endast pä grundval av en
830: utkomstskydd för arbetslösa tili medlemmens            separat ansökan, inledde kassan omede1bart en
831: kassai allmänhet på grundval av en ansökan som         informationskampanj, bl.a. i lokalradion, för att
832: skickats per post. Över 90% av kassomas utbe-          nå de arbets1ösa medlemmar, vilkas ansökningar
833: talningar sker via Postbankens utbetalningssys-        om dagpenning eventuellt förstördes. Dessa
834: tem. Dessutom finns det ytterligare tre andra          medlemmar måste fylla i en ansökan på nytt.
835: utbetalningssystem som fungerar enligt samma           Med anledning av branden avbröts arbetslös-
836: principer som Postbankens system.                      hetskassans verksamhet för endast en enda dag,
837:    Efter att en ansökan om dagpenning har kom-         eftersom de anställda dagen efter branden flytta-
838: mit tili kassan kopieras ansökningshandlingama         de över tili Postbankens lokaliteter för att regi-
839: i de flesta kassoma i datasystemet eller på mikro-     strera ansökningama. För närvarande arbetar
840: kassetter. De kassetter som motsvarar datainne-        arbetslöshetskassan med full kapacitet i nya lo-
841: hållet i de ursprungliga handlingama förvaras i        kaliteter.
842: brandsäkra skäp. Då arbetslöshetskassan har re-            På grundval av det ovan anförda kan det fram-
843: gistrerat den arbetslösa medlemmens ansökan i          hällas att arbetslöshetskassomas medlemsregis-
844: Postbankens utbetalningssystem har uppgiften           ter, utbetalningsfiler och arkiv har säkrats på ett
845: om utbetalning lagrats i bankens centraldator. 1       tillräckligt sätt.
846: bankens utbetalningssystem finns säsom uppgif-
847: 
848:      Helsingforsden 14 april 1997
849: 
850:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
851:                                              KK 274/1997 vp
852: 
853: Kirjallinen kysymys 274
854: 
855: 
856: 
857: 
858:                                     Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Vuorotteluvapaalla olevan oikeu-
859:                                        desta asumistukeen
860: 
861: 
862:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
863: 
864:     Tietoomme on tullut, että kansaneläkelaitok-        Nämä tulot eivät rajoita oikeutta asumistukeen.
865: sen ohjeissa kielletään asumistuen myöntäminen          Missään kohdin lakia ei sanota, että tietyntyyp-
866: tai tarkistaminen sellaisissa tapauksissa, joissa       pisen sosiaalisen tulonsiirron varassa elävät eivät
867: perheen tulot ovat pienentyneet jonkun perheen-         olisi oikeutettuja asumistukeen (lukuun ottamat-
868: jäsenen siirryttyä vuorotteluvapaalle. Kansan-          ta eläkeläisiä ja opiskelijoita, joilla on omat asu-
869: eläkelaitoksen Kemin toimiston päätöksessä              mistukijärjestelmät).
870: (24.2.1997) erään henkilön hakemukseen sano-               Asumistuen epääminen vuorotteluvapaalle
871: taan yksiselitteisesti: "Vuorotteluvapaalla ole-        jääviitä haittaa vuorotteluvapaan tarkoituksen
872: valla ei ole oikeutta asumistukeen." Kansanelä-         toteutumista. Entistä harvempi rohkenee jäädä
873: kelaitoksen eläke- ja toimeentuloturvaosaston           vuorotteluvapaalle, jos tulojen pienentymistä ei
874: muistiossa 2.10.1996 sanotaan mm: "Henkilö,             oteta huomioon asumistuessa ja muussa sosiaali-
875: joka vapaaehtoisesti luopuu kokopäivätyöstään           turvassa. Vuorotteluvapaa jää hyvätuloisten etu-
876: 6-12 kuukaudeksi, on harkinnut tulevansa toi-           oikeudeksi. Kansaneläkelaitoksen tulkinnassa
877: meen kyseisen ajan sillä korvauksella,joka mak-         unohtuu vuorotteluvapaan varsinainen tarkoi-
878: setaan vuorotteluvapaalla olevalle. Tarkoitukse-        tus, työllisyyden edistäminen.
879: na ei ole, että henkilö luopuessaan mahdollisesti          Tulkinta on myös ristiriidassa sosiaaliturvala-
880:  suurehkoistakin palkkatuloista siirtyisi pienitu-      kien yleisten periaatteiden kanssa. Tulosidonnai-
881:  loisille tarkoitettujen tukimuotojen piiriin. Näin     sissa ja tarveharkintaisissa etuuksissa, kuten työ-
882:  ollen pääsääntöisesti katsotaan, että yleistä asu-     markkinatuessaja sovitellussa työttömyyspäivä-
883:  mistukea ei myönnetä täksi ajaksi, vaan tuki hy-       rahassa, lisätulot vähentävät hyvin tiukalla astei-
884:  lätään 4 §:n 2 momentin nojalla."                      kolla tuen määrää, usein jo ensimmäisestä mar-
885:     Kansaneläkelaitos tulkitsee näissä ohjeissaan       kasta lähtien. Jos tulojen tuntuvaa pienentymistä
886:  asumistukilain 4 §:n 2 momenttia,jonka mukaan          ei oteta huomioon asumistuessa, noudatetaan
887:  asumistuki voidaan evätä tai lakkauttaa, "jos          täysin erilaista logiikkaa.
888:  ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden taloudelli-            On myös kysyttävä, mikä oikeus kansaneläke-
889:  set olosuhteet ovat selvästi paremmat kuin hei-        laitoksella on antaa tällaisia ohjeita lain sovelta-
890:  dän pysyvien kuukausitulojensa yhteismäärä             misesta. Ohjeet eivät perustu lakiin eikä laki anna
891:  edellyttää tai jos muu erityinen syy antaa siihen      kansaneläkelaitokselle valtuuksia sellaisten oh-
892:  aihetta."                                              jeiden antamiseen, jotka mitätöivät lain tarkoi-
893:     Kansaneläkelaitoksen tulkinta on pitkälle           tuksen. Asumistuen 4 §:n 2 momentissa olevaa
894:  menevä, sillä asumistukilaissa ja asumistukiase-       ilmaisua "muu erityinen syy" tulkitaan hyvin la-
895:  tuksessa ei sanota vuorotteluvapaasta mitään.          veasti, jos siitä johdetaan asumistuen epääminen
896:  Oikeus asumistukeen ei lain mukaan ole riippu-         vuorotteluvapaalla olevilta.
897:  vainen siitä, minkälaisia tuloja perheellä on:            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
898:  palkkaa, työttömyyspäivärahaa, sairauspäivära-         jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
899:  haa, lasten kotihoidon tukea, yrittäjätuloa ym.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
900:  Periaatteena on selvästi, että kaikki tulolajit ovat   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
901:  tasaveroisia arvioitaessa, onko perhe oikeutettu
902:  asumistukeen vai ei. Asumistuen tulokäsitteen                     Ovatko Hallituksen käsityksen mu-
903:  ulkopuolelle jäävät toisaalta vain kulukorvaus-                kaan kansaneläkelaitoksen ohjeet asu-
904:  luonteiset, määrättyyn tarkoitukseen osoitetut                 mistuen epäämisestä vuorotteluvapaalla
905:  tuet kuten lapsilisät, elatusavut ja hoitotuet.                olevilta sopusoinnussa lain kanssa,
906: 
907: 279001
908: 2                                        KK 274/1997 vp
909: 
910:            onko kansaneläkelaitoksella valtuudet          rotteluvapaakokeilun toteutumista ei
911:         tällaisten ohjeiden antamiseen, sekä              hankaloiteHaisi asumistukea koskevilla
912:            mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta vuo-          tulkinnoilla?
913:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
914: 
915:           Esko-Juhani Tennilä /va-r    Mikko Kuoppa /va-r          Veijo Puhjo /va-r
916:                                                KK 274/1997 vp                                                3
917: 
918: 
919: 
920: 
921:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
922: 
923:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            ohjeensa. Vuorotteluvapaalla olevan henkilön
924: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             tulotason arvioinnissa sovelletaan yleisiä asumis-
925: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           tuen pysyvän tulotason määrittelyperiaatteita.
926: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-             Vuorotteluvapaa kestää korkeintaan 12 kuu-
927: hani Tennilän ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-           kautta. Asumistukea myönnettäessä on katsottu,
928: symyksen n:o 274:                                         että vuorotteluvapaalle jäämistä ei voida pitää
929:                                                           asumistukilain tarkoittamana pysyvänä tulota-
930:            Ovatko Hallituksen käsityksen mu-              son muutoksena. Vuorotteluvapaan kesto on vä-
931:         kaan kansaneläkelaitoksen ohjeet asu-             hintään 90 päivää yhdenjaksoisesti ja enintään
932:         mistuen epäämisestä vuorotteluvapaalla            365 kalenteripäivää. Vuorottelukorvauksen
933:         olevilta sopusoinnussa lain kanssa,               määrä on 60 % siitä päivärahasta, jonka vuorot-
934:            onko kansaneläkelaitoksella valtuudet          teluvapaalle siirtyvä saisi työttömänä ollessaan.
935:         tällaisten ohjeiden antamiseen, sekä                  On katsottu, että henkilö, joka vapaaehtoises-
936:            mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta vuo-          ti luopuu kokopäivä työstään, on harkinnut tule-
937:         rotteluvapaakokeilun toteutumista ei              vansa toimeen kyseisen ajan sillä korvauksella,
938:         hankaloitettaisi asumistukea koskevilla           joka maksetaan vuorotteluvapaalla olevalle.
939:         tulkinnoilla?                                     Tarkoituksena ei ole, että henkilö luopuessaan
940:                                                           mahdollisesti suurehkoistakin palkkatuloista
941:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              siirtyisi pienituloisille tarkoitettujen tukimuoto-
942: vasti seuraavaa:                                          jen piiriin. Vuorotteluvapaan aiheuttamaa tulo-
943:                                                           tason tilapäistä aleneroaa ei ole tarkoitus kom-
944:     Asumistukea myönnetään ruokakunnan yh-                pensoida muilla sosiaalietuuksilla, kuten asumis-
945: teen laskettujen pysyvien kuukausitulojen perus-          tuella.
946: teella. Asumistuki tarkistetaan 12 kuukauden                  Jos henkilön vuorotteluvapaata edeltävät an-
947: kuluttua tuen myöntämisestä, ellei ruokakunnan            siotulot eivät oikeuta asumistukeen, ei asumistu-
948: olosuhteissa ole tapahtunut sellaisia muutoksia,          kea myönnetä pelkästään vuorotteluvapaan
949: jotka aiheuttavat tuen tarkistamisen tätä aikai-          ajaksi. Vastaavasti, mikäli henkilö on jo asumis-
950: semmin. Ruokakunnan pysyvää tulotasoa arvi-               tuensaaja, vuorotteluvapaalle jäämistä ei pidetä
951: oitaessa tukikautta lyhyemmät muutokset talou-            asumistukilain tarkoittamana pysyvänä tulojen
952: dellisessa asemassa ovat yleensäkin ongelmalli-           muutoksena, joten jo myönnetyn asumistuen
953: sia. Erityisesti tällaisia ovat tilanteet, joissa tulo-   määrää ei sen vuoksi tarkisteta.
954: tason muutos kestää alle 12 kuukautta, mutta on               Vuorotteluvapaalle jääneiden hakijoiden asu-
955: yli puoli vuotta. Tällöin joudutaan harkitse-             mistuki on joissakin tilanteissa hylätty asumistu-
956: maan, onko tulotaso sillä tavalla alentunut, että         kilain 4 §:n 2 momentin nojalla. Tämän säännök-
957:  se voitaisiin ottaa koko vuodelle myönnettävän           sen mukaan asumistuki voidaan evätä, jos ruo-
958: tuen perustaksi.                                          kakuntaan kuuluvien henkilöiden taloudelliset
959:     Asumistukilaissa ei ole erikseen säännöksiä           olosuhteet ovat selvästi paremmat kuin heidän
960:  vuorotteluvapaan aikaisesta tulojen huomioon             pysyvien kuukausitulojensa yhteismäärä edellyt-
961:  ottamisesta. Vuorottelukorvausta ei ole myös-            tää taijos muu erityinen syy antaa siihen aihetta.
962:  kään säädetty etuoikeutetuksi tuloksi asumistu-          Edellä oleva yleissäännös on siltä varalta, että
963:  kiasetuksessa. Asiasta ei ole myöskään annettu           olosuhteet yleisesti tarkastellen näyttäisivät siltä,
964:  kansaneläkelaitokselle erillisiä ohjeita, vaikka-        että tuen tarvetta ei olisi.
965:  kin tuen myöntämisperiaatteista on keskusteltu               Edellä mainittu lainkohta soveltuu huonosti
966:  yhdessä ympäristöministeriön ja työministeriön           tuen epäämisperusteeksi tilanteessa, jossa on ky-
967:  kanssa.                                                  symys vuorotteluvapaalla olevan henkilön pysy-
968:     On selvää, että kansaneläkelaitoksella on tuen        vän tulotason arvioinnista. Tältä osin tuen
969:  myöntämiskäytännössään lain soveltamisesta               myöntämisen/epäämisen perusteluja tullaan tar-
970:  käytännön yhtenäistämistä turvaavat sisäiset             kistamaan. Asumistukea myönnettäessä vuorot-
971: 4                                           KK 274/1997 vp
972: 
973: teluvapaalla olevaan sovelletaan pysyvän tulota-      vuorotteluvapaakokeilua, mutta ei myöskään
974: son määrittelyssä käytettäviä yleisiä periaatteita.   erityisesti tueta vuorotteluvapaalle jäämistä asu-
975: Asumistuen tulkinnoilla ei näin ollen heikennetä      mistuen turvin.
976: 
977:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1997
978: 
979:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
980:                                             KK 274/1997 vp                                             5
981: 
982: 
983: 
984: 
985:                                         Tili Riksdagens Talman
986: 
987:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      praxis vid tiliämpningen av Iagen. Vid bedöm-
988: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ningen av inkomstnivån för en person som är
989: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      alterneringsledig tillämpas de allmänna princi-
990: man Esko-Juhani Tennilä m.fl. undertecknade           perna för fastställande av den fasta inkomsten då
991: spörsmål nr 274:                                      det gäller beviljande av bostadsbidrag. Alterne-
992:                                                       ringsledigheten kan pågå högst 12 månader. Vid
993:           Anser Regeringen att folkpensionsan-        beviljande av bostadsbidrag har man ansett att
994:        staltens anvisningar om att alternerings-      alterneringsledighet inte kan anses vara en sådan
995:        Iediga bör förvägras bostadsbidrag över-       bestående förändring i inkomstnivån som avses i
996:        enstämmer med Iagen,                           lagen om bostadsbidrag. Alterneringsledighetens
997:           har folkpensionsanstalten befogenhet        längd är minst 90 dagar utan avbrott och högst
998:        att meddela sådana anvisningar, samt           365 kalenderdagar. Alterneringsersättningens
999:           vad ämnar Regeringen göra för att           belopp uppgår tili 60 % av den dagpenning som
1000:        genomförandet av försöket med alterne-         den som blir alterneringsledig vore berättigad tili
1001:        ringsledighet inte skall försvåras av tolk-    som arbetslös.
1002:        ningar beträffande bostadsbidraget?               Det har ansetts att en person som frivilligt
1003:                                                       avstår från ett heltidsarbete har gjort den bedöm-
1004:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningen att han kan klara sig med den ersättning
1005: anföra följande:                                      som utbetalas tili en som är alterneringsledig.
1006:                                                       Syftet är inte att en person som avstår från en
1007:    Bostadsbidrag beviljas på grundval av det          kanske rätt hög löneinkomst skall övergå tili att
1008: sammanlagda beloppet av hushållets fasta må-          utnyttja stödformer avsedda för låginkomsttaga-
1009: nadsinkomster. Bostadsbidraget justeras 12 må-        re. Det är inte meningen att den tillfålliga sänk-
1010: nader efter att det har beviljats, om det inte har    ning i lönenivån som alterneringsledigheten ger
1011: inträffat sådana ändringar i hushållet som föran-     upphov till skall kompenseras med andra sociala
1012: leder en justering i ett tidigare skede. Vid bedöm-   förmåner, såsom bostadsbidrag.
1013: ningen av hushållets fasta inkomster är föränd-          Om en persons förvärvsinkomster före alter-
1014: ringar i den ekonomiska ställningen som omfat-        neringsledigheten inte berättigar till bostadsbi-
1015: tar en kortare period än stödperioden i allmänhet     drag, beviljas inte bostadsbidrag enbart för den
1016: problematiska. Detta slag av situationer är i syn-    tid alterneringsledigheten varar. På motsvarande
1017: nerhet sådana där förändringen varar en kortare       sätt anses inte alterneringsledigheten innebära en
1018: tid än 12 månader, men Iängre än ett halvår. I        sådan bestående förändring i inkomsterna som
1019: dessa fall måste det bedömas om inkomstnivån          avses i lagen om bostadsbidrag, om personeo
1020: har sjunkit på ett sådant sätt att den kan utgöra     redan lyfter bostadsbidrag. Beloppet av ett redan
1021: grund för det stöd som beviljas på årsbasis.          beviljat bostadsbidrag justeras därför inte av
1022:     I Iagen om bostadsbidrag finns inte några sär-    denna orsak.
1023: skilda bestämmelser om att den alterneringsledi-         Alterneringsledigas ansökan om bostadsbi-
1024: ges tidigare inkomster skall beaktas. Enligt vad      drag har i vissa fall avslagits med stöd av 4 § 2
1025: som bestäms i bostadsbidragsförordningen är al-       mom. Iagen om bostadsbidrag. Enligt denna be-
1026: terneringsersättningen inte heller privilegierad      stämmelse kan bostadsbidrag förvägras om de
1027: inkomst. Inte heller har folkpensionsanstalterna      ekonomiska förhållandena för dem som hör tili
1028:  meddelats några särskilda anvisningar om saken,      hushållet är klart bättre än vad det sammanlagda
1029: även om principerna för beviljande av bidrag har      beloppet av deras fasta månadsinkomster förut-
1030: diskuterats tillsammans med miljöministeriet          sätter eller om någon annan särskild omständig-
1031:  och arbetsministeriet.                               het ger anledning därtill. Den allmänna bestäm-
1032:     Det är klart att folkpensionsanstalten har in-    melsen ovan har tillkommit för den händelse att
1033:  terna anvisningar då det gäller förfarandena vid     förhållandena allmänt taget verkar vara sådana
1034:  beviljande av bidrag för att trygga en enhetlig      att det inte föreligger behov av bidrag.
1035: 6                                          KK 274/1997 vp
1036: 
1037:    Det ovan nämna lagrummet lämpar sig illa          även allmänna principer för fastställande av en
1038: som grund för förvägrande av stöd i en sådan         persons fasta inkomstnivå. Tolkningarna beträf-
1039: situation som det är fråga om vid bedömningen        fande bostadsbidrag försvagar därmed inte för-
1040: av en alterneringsledig persons fasta inkomstni-     söket med alterneringsledighet, men man under-
1041: vå. 1detta a vseende kommer grunderna för bevil-     stöder inte heller särskilt att de som blir alterne-
1042: jande/förvägrande av stöd att justeras. Vid bevil-   ringslediga skall förlita sig på bostadsbidrag.
1043: jandet av stöd till alterneringslediga tillämpas
1044: 
1045:      Helsingforsden 15 april 1997
1046: 
1047:                                                                          Minister Sinikka Mönkäre
1048:                                            KK 275/1997 vp
1049: 
1050: Kirjallinen kysymys 275
1051: 
1052: 
1053: 
1054: 
1055:                                   Riitta Prusti /sd: Työllistämistuen ehdoista
1056: 
1057: 
1058: 
1059:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1060: 
1061:    Työministeriö on toimintaansa tehostaakseen       kerran. Pienten työvoimatoimistojen toimialu-
1062: hajauttanut päätösvaltaa työllisyysasetuksen         eilla tämä saattaajohtaa kohtuuttomiin lopputu-
1063: tarkoittamien työllistämistukien myöntämisestä       loksiin: merkittävä osa työttömistä suljetaan
1064: päätettäessä. Toiminnan hajauttaminen on peri-       käytännössä työllistämistukien käytön ulkopuo-
1065: aatteessa ja pääsääntöisesti omiaan tuottamaan       lelle.
1066: hyviä tuloksia: paikallisten olojen ja asiakkaiden       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1067: tuntemus sekä varainkäytön valvonnan tehok-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1068: kuus paranevat päätösvaltaa alemmille tasoille       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1069: siirrettäessä. On kuitenkin ilmeistä, että jonkin-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1070: lainen keskitetty suunnittelu ja työllistämispoli-
1071: tiikan yleislinjojen määrittäminen on syytä pitää                 Katsooko Hallitus, että työllisyysase-
1072: keskushallinnon tasolla. Joissakin työvoimatoi-                tuksen tarkoittamaa työllistämistukea
1073: mistoissa saatetaan esimerkiksi rajoittaa työllis-             käytetään parhaan mahdollisen työvoi-
1074: tämistukien käyttöä siten, että niistä hyötyvänä               mapolitiikan mukaisesti ja sosiaalisesti
1075: työntekijänä voi olla sama henkilö vain yhden                  oikeudenmukaisella tavalla?
1076: 
1077:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
1078:                                            Riitta Prusti /sd
1079: 
1080: 
1081: 
1082: 
1083:  279001
1084: 2                                           KK 275/1996 vp
1085: 
1086: 
1087: 
1088: 
1089:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1090: 
1091:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         myös niissä tilanteissa, joissa tuen myöntäminen
1092: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          olisi ollut perusteltua.
1093: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-           Vuoden 1995 huhtikuun alusta voimaan tullut
1094: le jäsenelle kansanedustaja Riitta Prustin näin        työllistämistukiuudistus muun muassa yksinker-
1095: kuuluvan kirjallisen kysymyksen 275:                   taisti työllistämistukijärjestelmää, lisäsi siihen
1096:                                                        joustavuutta sekä laajensi tukien yhdistämis-
1097:           Katsooko Hallitus, että työllisyysase-       mahdollisuuksia työnhakijan työmarkkinaval-
1098:        tuksen tarkoittamaa työllistämistukea           miuksia kehittäväksi palvelukokonaisuudeksi.
1099:        käytetään parhaan mahdollisen työvoi-           Työvoimatoimisto voi yhteistyössä työnhakijan
1100:        mapoliitikan mukaisesti ja sosiaalisesti        kanssa suunnitella toimenpidekokonaisuuden,
1101:        oikeudenmukaisella tavalla?                     jossa tukityö voidaan yhdistää työttömän työllis-
1102:                                                        tymisedellytyksiä parantavaksi palvelukokonai-
1103:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           suudeksi siten, että työttömälle järjestetään työl-
1104: vasti seuraavaa:                                       listämistukeen yhdistettynä, joko ennen työllis-
1105:                                                        tämistä tai sen jälkeen, koulutusta tai työllisty-
1106:    Työvoimapalvelujen avulla työkykyinen 17-           mistä edistävää kuntoutusta. Suunniteltavan ko-
1107: 64-vuotias työmarkkinoiden käytettävissä oleva         konaisuuden tavoitteena on aktiivisesti edistää
1108: työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi           työttömän työnhakijan palaamista työmarkki-
1109: ilmoittautunut henkilö pyritään ensisijaisesti         noille.
1110: työllistämääntyössäkäyn tial ueellaana voimiksi            Tukiuudistuksen yhteydessä tiukennettiin yri-
1111: ilmoitettuihin työpaikkoihin. Jos työnhakijaa ei       tykselle myönnettävien tukien ehtoja siten, että
1112: onnistuta yksilöllisen tilanteen edellyttämillä te-    työllistämistukea voidaan myöntää yritykselle,
1113: hostetuilla toimenpiteillä työllistämään edellä        jos yritys tekee työvoimatoimiston osoittaman
1114: kerrotuin tavoin, voidaan hänen työllistymistään       työttömän nuoren kanssa oppisopimuksen tai
1115: tukea työllisyysmäärärahojen avulla. Työllistä-        työvoimatoimiston osoittaman työttömän kans-
1116: mistukijärjestelmän yleisenä tavoitteena on, vii-      sa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen
1117: mesijaisena keinona edistää työttömän työmark-         tai yritys järjestää työllisyysasetuksen 18 §:n 4
1118: kinoille sijoittumista ja työmarkkinoilla pysy-        momentissa tarkoitettuun palvelukokonaisuu-
1119: mistä sekä katkaista pitkään jatkunutta työttö-        teen liittyvän valmentavan työtilaisuuden vai-
1120: myyttä ja estää työmarkkinoilta syrjäytymistä.         keasti työllistettävän työttömän työllistymisedel-
1121: Työllisyysmäärärahoja kohdeunetaan erityisesti         lytysten parantamiseksi.
1122: nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämi-              Työllisyysasetuksen 22 a §:n mukaan työllistä-
1123: seen.                                                  mistukea voidaan myöntää kerrallaan enintään
1124:    Työllisyysasetuksen työllistämistukea koske-         10 kuukauden ajaksi. Poikkeuksena on oppisopi-
1125: via säännöksiä uudistettiin 1.4.1995 voimaan tul-      mus, jossa työllistämistuki voidaan myöntää
1126: leella työllisyysasetuksen muutoksella (273/           koko sopimuskauden ajaksi. Jos henkilö on esi-
1127: 1995). Työllisyysasetuksen muutoksen tavoittee-        merkiksi työskennellyt muutaman kuukauden
1128: na oli luopua ns. täsmätukijärjestelmästä, joka        työllistämistuella ja sen jälkeen hän työllistyy
1129: sääteli yksityiskohtaisesti, millä edellytyksillä ja   avoimilla työmarkkinoilla tai opiskelee lyhyen
1130: minkä suuruisena tukea kussakin tilanteessa voi-       ajanjakson, työvoimatoimisiolla on työllisyys-
1131: tiin myöntää. Aiemman työllistämistukijärjestel-       asetuksen säännösten mukaan mahdollisuus
1132: män tukimuotojen määritelmät ja niiden yksi-           työllistää henkilö uudestaan tukityöhön, jos
1133: tyiskohtaiset ehdot rajasivai työvoimatoimisto-        työllistämistuen myöntämisen yleiset ja erityiset
1134: jen päätösvaltaa ja liikkumavaraa. Täsmätuet           edellytykset edelleen täyttyvät.
1135: eivät myöskään riittävästi antaneet mahdolli-              Sen jälkeen kun henkilö on ollut työllisyys-
1136: suuksia ottaa huomioon työnhakijan yksilöllisiä        määrärahoin työllistettynä 10 kuukauden enim-
1137: olosuhteita työllistämistilanteessa. Osa työttö-       mäisajan yhden tai useamman henkilön palve-
1138: mistä rajautui työllistämistuen ulkopuolelle           luksessa, häntä ei voida osoittaa uudelleen työlli-
1139:                                              KK 275/1996 vp                                             3
1140: 
1141: syysmäärärahoin tuettuun työhön ennen kuin             en hoitamiseen on pidettävä ei-toivottavana.
1142: hän on ollut viimeisten kuuden kuukauden aika-         Edellä selostettuun ongelmaan liittyy myös usein
1143: na vähintään viisi kuukautta työttömänä työn-          tilanne, jossa sama henkilö tukityöllistetään tois-
1144: hakijana työvoimatoimistossa. Vaikeassa työt-          tuvasti samaan työpaikkaan. Koska tukityön
1145: tömyystilanteessa on ollut tarkoituksenmukaista        tarkoituksena on kehittää ja parantaa työttömän
1146: asettaa tuen käytölle enimmäisaikaja edellytyk-        henkilön työmarkkinavalmiuksia ja edistää py-
1147: set sille, milloin henkilö voi uudestaan päästä        syvän työn saantia, työvoimatoimistot ovat työl-
1148: työllisyysmäärärahoin tuettuun työhön. Käytet-         listämistukipäätöksiä tehdessään joutuneet arvi-
1149: tävissä olevat tukimäärärahat eivät riitä siihen,      oimaan, edistääkö työllistämistuen myöntämi-
1150: että samalla henkilöllä olisi jatkuvasti mahdolli-     nen samaan työpaikkaan tukityöjärjestelmälle
1151: suus työllistyä työ lli syy smäärärahoilla.            asetettuja tavoitteita eli henkilön työmarkkina-
1152:     Tukityöllistämisestä on muodostunut laaja ja       valmiuksien tosiasiallista parantamista ja paluu-
1153: pysyväisluonteinen järjestelmä, joka on vaikut-        ta avoimille työmarkkinoille.
1154: tanut ja vaikuttaa työnantajien rekrytointi- ja            Työllistämistukijärjestelmästä, jossa päätän-
1155: henkilöstöpolitiikkaan. Työllistämistuen käyt-         tävalta on alueellisesti hajautettu työvoimatoi-
1156: töön on liittynyt myös piirteitä, jotka eivät vastaa   mistoille, on saatu hyviä kokemuksia. Työvoi-
1157: tukityöjärjestelmän alkuperäistä tarkoitusta           matoimistojen mahdollisuus ottaa huomioon
1158: edistää työttömän valmiuksia pysyvästi palata          alueelliset ja työnhakijan yksilölliset olosuhteet
1159: työmarkkinoille. Laman aikana muun muassa              parantavat työvoimapoliittisten toimenpiteiden
1160: julkisen sektorin määrärahat ovat vähentyneet ja       vaikuttavuutta. Samalla kun työvoimatoimis-
1161: tästä on ollut seurauksena, että henkilöstön mää-      toille on turvattu mahdollisuudetjoustavan työ-
1162: rää on jouduttu supistamaan. Suurin vähennys           voimapoliittisen tukijärjestelmän toteuttamisek-
1163:  on kohdistunut määräaikaisiin ja tilapäisiin vir-     si, on turvattava työllistämistukien käytön riittä-
1164: koihin.                                                vän tehokas valvonta.
1165:     Virastojen ja laitosten toimintamenomäärära-           Työministeriö saa tietoa tukityön toimeenpa-
1166: hojen leikkaamisesta on ollut seurauksena tilan-       nosta muun muassa työvoimapoliittisista tutki-
1167:  ne,jossa virkoja ja toimia lakkautetaan sekäjäte-     muksista, Oy Audiator Ab:n sekä ministeriön
1168:  tään täyttämättä. Koska kuitenkin virastojen ja       sisäisen tarkastajan tarkastuskertomuksista.
1169:  laitosten työtehtävät eivät ole vähentyneet sa-       Työllistämistukien käytön valvonnalla pyritään
1170:  massa suhteessa kuin henkilöstö, vakinaisia työ-      kiinnittämään huomiota muun muassa tukityön
1171:  tehtäviä, sijaisuuksiajajoskus myös lakisääteisiä     työvoimapoliittiseen vaikuttavuuten ja kansa-
1172:  tehtäviä on osittain pyritty hoitamaan työllisyys-    laisten yhdenvertaiseen kohteluun työllistämis-
1173:  määrärahoin palkattujen tukityöllistettyjen voi-      tukipäätöksiä tehtäessä. Myös piiritasolla työ-
1174:  min.                                                  voimapiirien toimistot valvovat oman alueensa
1175:     Kehitystä, jossa työnantajat käyttävät tuki-       työvoimatoimistojen työllistämistukipäätösten
1176:  työpaikkoja vakinaisten ja lakisääteisten tehtävi-    yhdenmukaisuutta.
1177:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
1178: 
1179:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
1180: 4                                            KK 275/1996 vp
1181: 
1182: 
1183: 
1184: 
1185:                                           Tili Riksdagens Talman
1186: 
1187:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sådana för vi1ka beviljande av stöd hade varit
1188: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          befogat, föll utanför stödsystemet.
1189: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-          Den sysselsättningsstödsreform som började
1190: damot Riitta Prusti undertecknade spörsmål nr           tillämpas i april 1995 innebar bl.a. ett enklare
1191: 275:                                                    stödsystem, ökad flexibilitet samt större möjlig-
1192:                                                         heter att kombinera olika stödformer till service-
1193:            Anser Regeringen att det sysselsätt-         helheter som förbättrar arbetssökandens arbets-
1194:         ningsstöd som avses i sysselsättningsför-       marknadsfårdigheter. Arbetskraftsbyrån kan i
1195:         ordningen används enligt den bästa möj-         samarbete med den arbets1ösa planera en åt-
1196:         liga arbetskraftspolitiken och på ett soci-     gärdshelhet i vilken ingår, förutom sysselsättnig
1197:         alt rättvist sätt?                              med sysselsättningsstöd, även sysselsättnings-
1198:                                                         främjande utbildning eller rehabilitering, anting-
1199:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           en före eller efter sysselsättandet. Avsikten med
1200: anföra följande:                                        den servicehe1het som planeras är att aktivt främ-
1201:                                                         ja den arbetslösas möjlighet a tt på nytt komma ut
1202:    Avsikten är att arbetsföra personer i åldern         på arbetsmarknaden.
1203: 17-64 år som står tili arbetsmarknadens förfo-              I samband med stödreformen skärptes villko-
1204: gande och som anmält sig som arbetslösa arbets-         ren för beviljande av sysselsättningsstöd tili före-
1205: sökande vid arbetskraftsbyrån skall i första hand       tag. Kravet är att företaget med en ung arbetslös
1206: med hjälp av arbetskraftsservicen sysselsättas på       som arbetskraftsbyrån anvisat ingår ett 1äroavta1
1207: de arbetsplatser inom pendlingsregionen som             eller att det ingår ett arbetsavtal som är i kraft tills
1208: anmälts lediga. Sysselsättandet av en arbetssö-         vidare med en av arbetskraftsbyrån anvisad ar-
1209: kande som inte kunnat sysselsättas på detta sätt,       betslös eller att företaget ordnar ett förberedande
1210: trots sådana effektiverade åtgärder som behövs          arbetstillfålle som anknyter till den i 18 § 4 mom.
1211: med tanke på hans eller hennes individuella situ-       avsedda servicehelheten som syftar till att för-
1212: ation, kan stödas med hjälp av sysselsättning-          bättra förutsättningarna för sysselsättande av en
1213: sanslag. Sysselsättningsstödsystemet bör i varje        arbets1ös som är svår att sysselsätta.
1214: fall i regel vara en sistahandsmetod vid främjan-           Enligt 22 a § sysselsättningsförordningen kan
1215: det av en arbetslös persons placering på arbets-        sysselsättningsstöd beviljas för högst 10 månader
1216: marknaden, bevarande av arbetet samt då det             åt gången, utom när det gäller 1äroavtal, då stö-
1217: gäller att avbryta långvarig arbetslöshet och före-     det kan beviljas för hela avtalsperioden. Om en
1218: bygga utslagning från arbetsmarknaden. Syssel-          person tili exempel har arbetat några månader
1219: sättningsanslag inriktas särskilt på sysselsätt-        med h;älp av sysselsättningsstöd och därefter
1220: ningen för unga och långtidsarbetslösa.                 placerat sig på den öppna arbetsmarknaden eller
1221:     Bestämmelserna om sysselsättningsstöd revi-         för att studera en kortare tid, ger sysselsättnings-
1222: derades genom en ändring av sysselsättningsför-         förordningen arbetskraftsbyrån möj1ighet att på
1223: <?.rdningen som trädde i kraft 1.4.1995 (273/1995).     nytt anvisa honom en stödarbetsplats, förutsatt
1224: Andringen syftade till att avskaffa s.k. preciserat     att de allmänna och särskilda förutsättningarna
1225: stöd, som noggrant hade reglerat, under vilka           för beviljande av sysse1sättningsstöd uppfylls.
1226: förutsättningar och till vilket belopp stödet i var-        En person, som har haft ett med sysselsätt-
1227: je enskilt fall kunde beviljas. Det sätt på vilket de   ningsstöd finansierat arbete, hos en eller flera
1228: olika stödformerna definierades i det gamla sys-        arbetsgivare, den 1ängsta möjliga tiden på 10
1229: temet och de detaljerade villkor som ställdes för       månader, kan inte anvisas ett nytt stödarbete
1230: dem begränsade arbetskraftsbyråernas beslutan-          förrän han under en tid av de sexsenaste måna-
1231: derätt och handlingsfrihet. De preciserade stöden       derna har varit i minst fem månader anmäld som
1232: gav inte heller möjlighet att i tillräcklig grad be-    arbetslös arbetssökande vid arbetskraftsbyrån. I
1233: akta arbetssökandens individuella omständighe-          en situation där det råder svår arbetslöshet har
1234: ter vid sysselsättandet. En del av arbetslösa, även     det varit ändamålsen1igt att ställa en bortre gräns
1235:                                             KK 275/1996 vp                                             5
1236: 
1237: för användningen av stödet och vilikor för när en     som syftet med stödarbete är att utveckla och
1238: person på nytt kan få ett stödarbete. De disponi-     förbättra den arbetslösas arbetsmarknadsfårdig-
1239: bla stödanslagen räcker inte tili att ge en och       heter och främja hans eller hennes möjligheter att
1240: samma person fortlöpande möjlighet tili ett med       få varaktigt arbete, måste arbetskraftsbyråerna
1241: sysselsättningsstöd ordnat arbete.                    när de fattar sina stödbeslut bedöma, om bevil-
1242:    Sysselsättningen i stödarbete har blivit ett       jande av sysselsättningsstöd för en och samma
1243: omfattande system av bestående karaktär som           arbetsplats faktiskt främjar systemets syften, dvs.
1244: har påverkat och påverkar arbetsgivarnas rekry-       förbättrar personens arbetsmarknadsfårdigheter
1245: terings- och personalpolitik. Användningen av         och möjligheter tili återinträde på den öppna
1246: sysselsättningsstöd brukar dessutom vara behäf-       arbetsmarknaden.
1247: tad med drag som inte går i linje med stödsyste-          Man har fått goda erfarenheter av sådant
1248: mets ursprungliga syfte att främja den arbetslö-      stödsystem, där beslutandemakt har delegerats
1249: sas fårdigheter att på nytt komma i varaktigt         tili arbetskraftsbyråerna. Arbetskraftsbyråernas
1250: arbete på arbetsmarknaden. Under lågkonjunk-          möjligheter att beakta både de regionala förhål-
1251: turen har bland annat den offentliga sektorns         landena och arbetssökandens individuella om-
1252: anslag skrurits ner, vilket har lett tili personal-   ständigheter ökar de arbetskraftspolitiska ålgär-
1253: minskningar. Minskningarna har främst drabbat         dernas effekt. Samtidigt som arbetskraftsbyråer-
1254: visstidstjänster och tilifålliga befattningar.        na har getts möjlighet att verkställa ett flexibelt
1255:    Nedskärningarna i ämbetsverkens och inrätt-        arbetskraftspolitiskt stödsystem bör också en
1256: ningarnas omkostnadsanslag har lett tili en situ-     tillräckligt effektiv kontroll av användningen av
1257: ation där tjänster och befattningar indras och        stöden tillförsäkras.
1258: lämnas obesatta. Arbetsuppgifterna har dock               Arbetsministeriet får uppgifter om hur stödar-
1259: inte minskat i proportion tili personalminsk-         betet verkställs t.ex. genom arbetskraftspolitiska
1260: ningarna, varför berörda ämbetsverk och inrätt-       utredningar och genom revisionsberättelser som
1261: ningar har försökt sköta sina ordinarie arbets-       Audiator Ab och ministeriets interna revision har
1262:  uppgifter, vikariat och ibland även lagstadgade      gjort. Syftet med kontrollen av användningen av
1263:  uppgifter delvis med hjälp av stödsysselsatta per-   sysselsättningsstöd är bland annat att fåsta upp-
1264:  soner.                                               märksamhet vid stödarbetets arbetskraftspolitis-
1265:    Det att arbetsgivare använder stödsysselsatta      ka effekt samt medborgarnas likvärdiga behand-
1266:  personer för ordinarie och lagstadgade uppgifter     ling när besluten om sysselsättningsstöd fattas.
1267:  bör betraktas som en icke- önskvärd utveckling.      På distriktsnivå övervakar arbetskraftsdistrik-
1268:  Det ovan angivna problemet förknippas ofta           tens byråer att arbetskraftsbyråerna i det egna
1269:  med en situation där samma person placeras på        området fattar sina stödbeslut på enhetliga grun-
1270:  samma stödarbetsplats upprepade gånger. Efter-       der.
1271: 
1272:      Helsingfors den 16 aprill997
1273: 
1274:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
1275:                                               KK 276/1997 vp
1276: 
1277: Kirjallinen kysymys 276
1278: 
1279: 
1280: 
1281: 
1282:                                      Tero Mölsä /kesk ym.: Kevyen liikenteen liikenneturvallisuuden
1283:                                         parantamisesta
1284: 
1285: 
1286:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1287: 
1288:     Suomessa on viime aikoina sattunut lukuisia         non taustapeileillä,joilla takaa tulevaa liikennet-
1289: tieliikenneonnettomuuksia, joissa kevyen liiken-        tä voisi luontevasti seurata. Pään kääntelyssä
1290: teen käyttäjät ovat olleet mukana. Pääsääntöi-          kääntyy ohjaustanko helposti ajoradan suun-
1291: sesti turmat ovat olleet kohtalokkaita niin jalan       taanjasamalla takaa tulevan liikenteen alle. Pol-
1292: kuin polkupyöräHäkin liikkujille.                       kupyöräilijöiden kypärän käyttö estää monista
1293:     Tieliikennelain mukaan jalankulkijan paikka         eduista huolimatta kuulohavainnointia takaa tu-
1294: on tien vasemmassa reunassa, ellei erityistä ke-        levasta liikenteestä ja lisää samalla pelästymises-
1295: vyen liikenteen väylää ole käytettävissä. Samaa         tä johtuvaa onnettomuusriskiä.
1296: reunaa käyttävät myös rullasuksihiihtäjätja nyt-           Edellä kuvattuja todellisia tilanteita on päivit-
1297: temmin myös rullaluistelijat. Tämä menettely on         täin lukuisia ympäri vuoden ja varsinkin pyöräi-
1298: osoittautunut perustelluksi. Heikompi osapuoli          lysesongin aikana. Eräs keino lisätä polkupyö-
1299: liikenteestä voi näin ottaa vastaan samalla kais-       räilijöiden turvallista kulkemista liikenteessä on
1300: talla kulkevan muun liikenteen aidosti edestä           rinnastaa polkupyöräily tien vasenta reunaa
1301: päin. Näin voidaan luontevasti havainnoida              käyttävään liikenteeseen silloin, kun erillistä ke-
1302: mahdolliset vaaratilanteet, nekin, jotka eivät ai-      vyen liikenteen väylää ei ole olemassa. Tällöin
1303: heudu kevyen liikenteen käyttäjän omasta me-            kapeallakin ajoradalla polkupyöräilijä voi aidos-
1304: nettelystä.                                             ti havaita lähestyvän liikenteen, niin henkilöau-
1305:     Heikompana osapuolena liikenteessä voidaan          to- kuin raskaankin liikenteen, ja noudattaa tar-
1306:  pitää myös polkupyöräilijöitä. Polkupyöräily on        vittavaa varovaisuutta, jopa tarvittaessa pysäh-
1307:  ollut tasaisessa kasvussa ja myös onnettomuuk-         tyen. Oikeassa oleminen ei onnettomuuden sat-
1308:  sien määrä on lisääntynyt.                             tuessa paljon lohduta, etenkin kun tiedetään, että
1309:     Tieliikennelaissa polkupyöräilijän paikka on        oikeassakin oleva kevyen liikenteen käyttäjä on
1310:  määrätty liikenteessä tien oikeaan reunaan eli         onnettomuustapauksessa aina heikompi osa-
1311:  kulkemaan samaan suuntaan saman kaistan                puoli.
1312:  muun liikenteen kanssa.                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1313:     Monet onnettomuudet ja vaaratilanteet ovat-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1314:  kin aiheutuneet siitä, kun pyöräilijä tai pyöräili-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1315:  jät ovat yllättyneet takaa tulevasta ajoneuvolii-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1316:  kenteestä. Etenkin raskaan liikenteen imaiseva
1317:  voima on sellainen, että taitavallakin pyöräilijäl-                Aikooko Hallitus selvittää ja ryhtyä
1318:  lä on usein vaikeuksia pysyä ajoradan reunassa.                toimiin kevyen liikenteen ja siinä varsin-
1319:     Varsinaisessa vaarassa ovat kuitenkin lapset                kin polkupyöräilijöiden turvallisuuden
1320:  ja nuoret, joilla pyörän hallinta ei kaikissa tilan-           parantamiseksi muuttamalla tieliikenne-
1321:  teissa ole vielä täydellistä. Samoin inhimilliset              lakia siten, että polkupyöräliikenne ohja-
1322:  tekijät, mm. rinnakkainajo, lisäävät uhkaa jou-                taan kulkemaan ajoradan vasenta reunaa
1323:  tua takaa tulevan liikenteen uhriksi.                          silloin, kun käytettävissä ei ole varsinais-
1324:     Polkupyöriä ei ole varustettu myöskään kun-                 ta kevyen liikenteen kaistaa?
1325: 
1326:       Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
1327: 
1328:           Tero Mölsä /kesk                 Matti Vanhanen /kesk            Markku Koski /kesk
1329:           Ossi Korteniemi /kesk            Seppo Kanerva /kok              Maija-Liisa Lindqvist /kesk
1330:           Timo Järvilahti /kesk            Pekka Saarnio /vas              Kari Myllyniemi /kesk
1331:  279001
1332: 2                                            KK 276/1997 vp
1333: 
1334: 
1335: 
1336: 
1337:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1338: 
1339:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Ajoradalla kulkevia polkupyöräilijöitä koske-
1340: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vat liikennesäännöt on sidottu yhtäältä oikean-
1341: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        puoleisen liikenteen periaatteeseen ja toisaalta
1342: jäsenen vastattavaksi kansanedustajaTero Möl-          sääntöihin, jotka koskevat kaikkia ajoneuvoja.
1343: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Pyöräilijöiden oikeus käyttää ajoradan vasenta
1344: n:o 276:                                               reunaa aiheuttaisi tällöin monia ongelmia. Eri-
1345:                                                        tyisesti risteystilanteet, jotka ovat liikenneonnet-
1346:            Aikooko Hallitus selvittää ja ryhtyä        tomuustilastojen valossa pyöräilijöiden turvalli-
1347:        toimiin kevyen liikenteen ja siinä varsin-      suudelle ongelmallisimpia, tulisivat entistä seka-
1348:        kin polkupyöräilijöiden turvallisuuden          varomiksi pyöräilijän voidessa ylittää risteyksen
1349:        parantamiseksi muuttamalla tieliikenne-         vastakkaiseen suuntaan muuhun ajoneuvolii-
1350:        lakia siten, että polkupyöräliikenne ohja-      kenteeseen nähden. Pyöräilijän tuleminen ris-
1351:        taan kulkemaan ajoradan vasenta reunaa          teykseen odottamattomalta suunnalta lisäisi au-
1352:        silloin, kun käytettävissä ei ole varsinais-    toilijoiden ja pyöräilijöiden keskinäisten onnet-
1353:        ta kevyen liikenteen kaistaa?                   tomuuksien riskiä.
1354:                                                            Lisäongelmia aiheutuisi pyöräilijöiden pienta-
1355:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            reella tai ajoradan reunalla ajamisesta. Piennar
1356: taen seuraavaa:                                        on tieliikennelain 2 §:n 3 kohdan mukaan ajora-
1357:                                                        dan osa, jota ei liikennemerkeillä ole osoitettu
1358:     Polkupyöräilijä on nykyisten tieliikennelain       jalkakäytäväksi tai pyörätieksi. Piennar on usein
1359: säännösten mukaan ajoneuvon kuljettaja. Pol-           leveydeltään sellainen, että siihen mahtuu kerral-
1360: kupyöräilijään sovelletaan siten, ellei erikseen ole   laan vain yksi pyöräilijä. Siinä tapauksessa, että
1361: muuta säädetty, samoja liikennesääntöjä kuin           pientareella sallittaisiin kaksisuuntainen pyörä-
1362: muihinkin ajoneuvon kuljettajiin.                      liikenne, aiheutuisi tästä tilanteita, joissa ajoneu-
1363:     Ajoradalla kulkiessaan pyöräilijän on tielii-      vovirtaa vastaan pyöräilevä joutuisi väistämään
1364: kennelain 9 §:n nojalla kuljettava ajoradalla          pientareella vastaan tulevaa toista pyöräilijää
1365: yleensä niin lähellä sen oikeaa reunaa kuin tur-       käyttäen vastaan tulevien ajokaistaa. Vastaan
1366: vallisuutta vaarantamatta on mahdollista. Pyö-         tulevien moottoriajoneuvojen kaistalle joutumi-
1367: räilijän on kuitenkin tieliikennelain 8 §:n 1 mo-      nen olisi erityisesti lasten ja iäkkäiden pyöräilijöi-
1368: mentin säännöksen mukaan kuljettava pienta-            den liikenneturvallisuuden kannalta kyseenalais-
1369: reella, jos sellainen on tien oikealla puolella ja     ta. Jos ajoradalta puuttuu sellainen piennar,jolla
1370: sillä ajo käy haitatta päinsä. Pyörätiellä polku-      polkupyörällä ajo haitatta käy, olisi tilanne lii-
1371: pyörää on vastaavasti kuljetettava sen oikealla        kenneturvallisuuden kannalta vieläkin ongel-
1372: reunalla (tieliikenneasetus 18 §, määräysmerkit        mallisempi. Vilkkaassa taajamaliikenteessä, jos-
1373: 422-425). Polkupyörän, kuten muidenkin ajo-            sa ajoradat ovat kapeita ja ajoradan reunassa
1374: neuvojen kuljettajien, on siten noudatettava voi-      usein pysäköityjä ajoneuvoja, pyöräilijät joutui-
1375: massa olevien säännösten mukaan oikeanpuolei-          sivat ajamaan vastaantulevan liikenteen seassa,
1376: sen liikenteen periaatetta.                            mikä myös lisäisi riskitilanteita.
1377:     Velvollisuus käyttää ajoradan vasenta reunaa           Joulukuussa 1996 annettiin eduskunnalle hal-
1378: tietyissä tilanteissa koskee vain ajoradalla kulke-    lituksen esitys laiksi tieliikennelain muuttamises-
1379: via jalankulkijoita. Polkupyöräilijät eivät kuiten-    ta (25111996 vp). Esityksessä ehdotetaan tielii-
1380: kaan ole rinnastettavissa jalankulkijoihin ottaen      kennelakiin tehtäväksi kevyen liikenteen turval-
1381: huomioon muun muassa pyöräilijöiden suuri              lisuuden lisäämiseen tähtääviä muutoksia. Esi-
1382: nopeus ja tieliikennelainsäädännössä ajorataa          merkiksi pyöräkaistan määritelmä ehdotetaan li-
1383: käyttävän polkupyörän asema muihin ajoneu-             sättäväksi tieliikennelakiin. Ehdotukseen sisäl-
1384: voihin rinnastettuna.                                  tyy liitteenä luonnos asetukseksi tieliikennease-
1385:                                           KK 276/1997 vp                                            3
1386: 
1387: tuksen muuttamisesta, jossa on muun muassa          heellista ottaa harkittavaksi pyöräilijän paikkaa
1388: täsmennyksiä polkupyöräilijän ja mopoilijan         tiellä koskevien säännösten muuttamista siltä
1389: paikkaa tiellä koskeviin säännöksiin. Hallituk-     osin kuin kirjallisessa kysymyksessä esitetään.
1390: sen esitystä valmisteltaessa ja sitä edeltäneessä       Edellä mainituista syistä liikenneministeriö
1391: kevyen liikenteen liikennesääntöjen uudistamis-     pitää perusteltuna pysyttää tieliikennelain nykyi-
1392: tarpeita selvittäneessä liikenneministeriön työ-    set polkupyöräilijän paikkaa tiellä koskevat
1393: ryhmässä ei polkupyöräilijöitä koskevien onnet-     säännökset ennallaan.
1394: tomuustietojen perusteella ollut kuitenkaan ai-
1395:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
1396: 
1397:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
1398: 4                                            KK 276/1997 vp
1399: 
1400: 
1401: 
1402: 
1403:                                          Tili Riksdagens Talman
1404: 
1405:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        or är en av de mest problematiska situationerna
1406: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          för cyklister, skulle bli ännu mer svåröverskådli-
1407: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ga om cyklisterna kunde ta sig över korsningen i
1408: man Tero Mölsä m.fl. undertecknade spörsmäl             motsatt riktning till den övriga fordonstrafiken.
1409: nr 276:                                                 Om cyklisterna kom till korsningen frän ett ovän-
1410:                                                         tat häll skulle detta öka risken för olyckor mellan
1411:            Ämnar Regeringen utreda och vidta            bilister och cyklister.
1412:         åtgärder för att förbättra den lätta trafi-         Det skulle uppstå ytterligare problem om
1413:         ken, särskilt med avseende på cyklisterna,      cyklisterna fick köra pä vägrenen eller pä kör-
1414:         genom att ändra vägtrafiklagen så att cy-       banans kant. I 2 § 3 punkten vägtrafiklagen defi-
1415:         keltrafiken styrs tili vägbanans vänstra        nieras vägren som en del av väg som inte genom
1416:         kant när det inte finns någon egentlig          vägmärke anvisats som gängbana eller cykelba-
1417:         hana för den lätta trafiken?                    na. Vägrenen är i allmänhet sä smal att endast en
1418:                                                         cyklist åt gängen samtidigt ryms pä den. Ifall man
1419:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt           tillät dubbelriktad cykeltrafik pä vägrenen skulle
1420: anföra följande:                                        det uppstå situationer där en cyklist som kör mot
1421:                                                         fordonsströmmen skulle bli tvungen att väja för
1422:    Cyklisten är enligt gällande vägtrafiklag en         en annan cyklist som kommer emot pä vägrenen,
1423: fordonsförare. På cyklister tillämpas sålunda,          genom att använda de mötande fordonens kör-
1424: om inte något annat stadgas särskilt, samma tra-        fålt. Att hamna ut på detta körfålt för mötande
1425: fikregler som pä andra fordonsförare.                   motorfordon skulle vara betänkligt särskilt med
1426:    När en cyklist fårdas på körbanan skall han          tanke på barnens och de lite äldre cyklisternas
1427: enligt 9 § vägtrafiklagen i allmänhet hålla sig sä      trafiksäkerhet. Om det inte finns nägon sädan
1428: nära körbanans högra kant som möjligt utan risk         vägren vid sidan av körbanan på vilken det är
1429: för säkerheten. Cyklisten skall likväl enligt 8 §       möjligt att köra utan olägenhet, skulle detta ut-
1430: 1 mom. vägtrafiklagen köra pä vägrenen om en            göra en ännu mer problematisk situation med
1431: sädan finns vid vägens högra sida och det går för       tanke pä trafiksäkerheten. I livlig tätortstrafik
1432: sig att köra där utan olägenhet. Pä cykelbana           där körbanorna är smala och det vid körbanans
1433: skall en cykel på motsvarande sätt framföras vid        kant ofta stär parkerade fordon, skulle cyklister-
1434: dess högra kant (18 § vägtrafikförordningen, pä-        na bli tvungna att köra mitt bland den mötande
1435: budsmärkena 422--425). De som framför cyklar,           trafiken, vilket ocksä skulle medföra fler riskfyll-
1436: liksom ocksä andra fordon, skall således enligt         da situationer.
1437: gällande regler följa principen för högertrafik.            I december 1996 avläts till riksdagen regering-
1438:    Skyldigheten att använda körbanans vänstra           ens proposition med förslag tilllag om ändring av
1439: kant i vissa situationer gäller enbart fotgängare       vägtrafiklagen (251/1996 rd.). I propositionen
1440: som gär på körbanan. Cyklisterna kan emellertid         föresläs att ändringar som ökar säkerheten för
1441: inte jämställas med fotgängare bl.a. pä grund av        den lätta trafiken skall göras i vägtrafiklagen.
1442: cyklisternas höga hastighet och det faktum att en       Det föreslås t.ex. att en definition på cykelfil skall
1443: cykel som används pä körbanan i vägtrafiklag-           fogas till vägtrafiklagen. I propositionen ingär
1444: stiftningen likställs med andra fordon.                 som bilaga ett utkast till förordning om ändring
1445:    Trafikreglerna om cyklister som fårdas på            av vägtrafikförordningen, där bl.a. bestämmel-
1446: körbanan är å ena sidan bundna till principen om        serna om cyklistens och mopedistens plats pä
1447: trafik på höger sida och å andra sidan till de regler   vägen preciseras. Vid beredningen av regeringens
1448: som gäller för alla fordon. Det skulle dä välla         proposition och i den arbetsgrupp vid trafikmi-
1449: mänga problem om cyklisterna fick rätt att an-          nisteriet som dessförinnan utredde behoven att
1450: vända körbanans vänstra kant. Speciellt kors-           revidera trafikreglerna för den lätta trafiken fann
1451: ningarna, som enligt statistiken över trafikolyck-      man likväl inga skäl, utifrån de uppgifter om
1452:                                            KK 276/1997 vp                                           5
1453: 
1454: olyckor med cyklister som man hade tillgång tili,       Av ovan nämnda orsaker anser trafikministe-
1455: att fundera över ändringar i reglerna angående       riet det vara motiverat att bibehålla de nuvaran-
1456: cyklistens plats på vägen tili den del som avses i   de bestämmelserna i vägtrafiklagen om cyklis-
1457: spörsmålet.                                          tens plats på vägen oförändrade.
1458: 
1459:      Helsingforsden 16 aprill997
1460: 
1461:                                                                         Trafikminister Matti Aura
1462:                             j
1463:                             j
1464:                         j
1465:                         j
1466:                     j
1467:                     j
1468:                 j
1469:                 j
1470:             j
1471:             j
1472:         j
1473:         j
1474:     j
1475:     j
1476: j
1477: j
1478:                                            KK 277/1997 vp
1479: 
1480: Kirjallinen kysymys 277
1481: 
1482: 
1483: 
1484: 
1485:                                   Reijo Kallio /sd: Eurajoen virkistyskäytön kehittämisestä
1486: 
1487: 
1488: 
1489:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1490: 
1491:    Eurajoen keskiosan järjestely-yhtiö sai vuon-     tiin kerrostuneet raskasruetallit ja myrkyt lähtisi-
1492: na 1989 Länsi-Suomen vesioikeudelta luvan Eu-        vät liikkeelle ja aiheuttaisivat ongelmia joen
1493: rajoen vesistöjärjestelyihin Eurajoen ja Kiukais-    eliöstölle sekä mitätöisivät jokivarren kalaistu-
1494: ten kunnissa. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuo-      tusten tuloksia. On myös huomattava, että Rau-
1495: sina 1997-1998 valtion varoin. Hankkeen suun-        man kaupunki ottaa vettä vesijohtoverkkoansa
1496: nittelusta on vastannut Lounais-Suomen ympä-         Eurajoesta vain muutama kilometri ruoppaus-
1497: ristökeskus.                                         alueilta alavirtaan. Näin raumalaisten raakave-
1498:     Hankkeen kustannuksiksi Lounais-Suomen           den laatu heikkenisi.
1499: ympäristökeskus on laskenut noin 7 miljoonaa             Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan
1500: markkaa. Laskennallisen kuivatushyödyn ar-           piiri on syksyllä 1996 tehnyt maa- ja metsätalous-
1501: voksi on puolestaan arvioitu noin 4 miljoonaa        ministeriölle esityksen, että Eurajoen keskiosan
1502: markkaa, joten näillä laskelmilla hanke on talou-    taloudellisesti kannattamattomalle järjestely-
1503: dellisesti kannattamaton. Hankkeen hyödylli-         hankkeelle ei myönnettäisi valtion varoja tulevis-
1504: syyttä onkin perusteltu sen myönteisillä vaiku-      sa talousarvioissa ja että hankkeelle myönnetyt
1505: tuksilla maatalouteen, sillä hankkeella on tarkoi-   suunnittelurahat käytetään Eurajoen virkistys-
1506: tus parantaa maatalouden tuottavuutta poista-        käytön kehittämiseen, jokirantojen maisemoin-
1507: malla tulvat Eurajoen keskiosalla noin 900 heh-      tiin, kalaistutuksiin ja maatalouden ympäristö-
1508: taarin alueelta sekä lisäksi tehostaa kuivatusta     haittojen vähentämiseen.
1509:  551 hehtaarin alueella.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1510:     Hankkeen haittoja ei järjestelysuunnitelmissa    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1511:  ole arvioitu, mutta eittämättä niitäkin on. Eura-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1512: joki on järvettömässä Eurajokilaaksossa ainoa-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1513:  na vesistönä tärkeä virkistyskäytölle. Eurajoen
1514:  kunta onkin tehnyt periaatepäätöksen joen vir-                  Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-
1515:  kistysmahdollisuuksien parantamisesta.                       siin Luonnonsuojeluliiton Satakunnan
1516:     Joen ruoppaukset samentaisivat veden pariksi              piirin esittämien Eurajoen virkistyskäyt-
1517:  kesäksi aina alajuoksulle saakka. Joen pohjamu-              töä parantavien toimien toteuttamiseksi?
1518: 
1519:       Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
1520: 
1521:                                            Reijo Kallio /sd
1522: 
1523: 
1524: 
1525: 
1526:  279001
1527: 2                                          KK 277/1997 vp
1528: 
1529: 
1530: 
1531:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1532: 
1533:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen joen vesisyvyyden ja -pinta-alan lisääntymi-
1534: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nen parantavat maisemaa ja lisäävät virkistys-
1535: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      käyttömahdollisuuksia. Töiden yhteydessä kun-
1536: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-      nostetaan myös uimapaikka ja rakennetaan kak-
1537: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        si rantautumispaikkaa melojille sekä kiinnite-
1538: 277:                                                 tään erityistä huomiota työalueiden maisemoin-
1539:                                                      tiin.
1540:           Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-            Suunnitteluvaiheessa on arvioitu, että hanke
1541:        siin Luonnonsuojeluliiton Satakunnan          ei aiheuta merkittäviä ympäristöhaittoja. Vesioi-
1542:        piirin esittämien Eurajoen virkistyskäyt-     keuden päätöksen mukaisesti työn vaikutusta
1543:        töä parantavien toimien toteuttamiseksi?      veden laatuun seurataan ennen ja jälkeen hank-
1544:                                                      keen toteutuksen ja myös töiden kuluessa.
1545:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Vesistötyön toteuttaminen aiheuttaa ohime-
1546: taen seuraavaa:                                      nevää veden samentumista, mutta se kestää
1547:                                                      muista vastaavista työkohteista aikaisemmin
1548:    Eurajoen virkistyskäyttöön osaltaan vaikut-       saatujen kokemusperäisten tulosten perusteella
1549: tava Eurajoen keskiosan järjestely on saanut al-     enimmillään noin kaksi viikkoa töiden päättymi-
1550: kurahoituksen nimettynä hankkeena valtion            sestä ja ulottuu enintään 1-2 kilometriä työkoh-
1551: vuoden 1995 talousarviossa. Asianomaisen mo-         teen alapuolelle. Suunnitelman täydentämisen
1552: mentin perusteluissa todetaan hankkeen olevan        yhteydessä vuonna 1995 tehtyjen tutkimusten
1553: tarpeen Eurajoen ja Pyhäjärven tulvien ja sään-      mukaan pohjaliete ei sisällä sellaisia määriä ras-
1554: nöstelyn vuoksi, koska vuoden 1992 talousar-         kasmetalleja ja myrkkyjä, että niistä olisi haittaa
1555: viossa hyväksytty Turun seudun vedenhankin-          alapuoliselle vesistölle. Eurajoen keskiosan jär-
1556: taan liittyvä korvausvesitunneli Kokemäenjo-         jestelyn toteutus ajoitetaan siten, ettei veden sa-
1557: ki-Eurajoki jätetään toteuttamatta. Korvaus-         mentumisesta ole haittaa Rauman vedenhankin-
1558: vesitunnelihan olisi vedenhankintaa palvelevan       nalle.
1559: tarkoituksensa lisäksi poistanut myös Eurajoen           Hankkeen suunnittelu on tapahtunut yhteis-
1560: tulvaongelmat.                                       työssä eri osapuolten ja intressitahojen kanssa.
1561:    Eurajoen keskiosan järjestelyn rahoituksen        Hankkeen suunnitelman lopullinen muotoutu-
1562: varmistuttua käynnistettiin vesioikeuden mää-        minen on tapahtunut sen jälkeen vesioikeudelli-
1563: räämät ennakkotarkkailutoimenpiteet vuonna           sessa käsittelyssä, johon muun ohella on sisälty-
1564: 1995. Varsinaiset rakentamistyöt alkoivat syys-      nyt asianosaisten kuuleminen katselmustoimi-
1565: kuussa 1996 Saharinkosken padon kunnostami-          tuksessa. Hankkeen toteutuksesta vastaava Lou-
1566: sella. Kaivutöiden ensimmäinen osuus on toteu-       nais-Suomen ympäristökeskus toimi myös hank-
1567: tettu kuluneen talven aikana. Myös jäljellä olevat   keen toteutusvaiheessa yhteistyössä alueen asuk-
1568: kaivutyöt toteutetaan syys- ja talvikausina niin,    kaiden ja muiden tahojen kanssa pyrkien otta-
1569: ettei veden samentumisesta aiheudu haittaa joen      maan huomioon hankkeen toteutuksen laatua
1570: virkistyskäytölle. Hankkeen arvioidaan valmis-       parantavat ehdotukset vesioikeudellisen lupa-
1571: tuvan vuonna 1999. Hanke tulee vesioikeuden          päätöksen ehtojen ja käytettävissä olevien mää-
1572: lupapäätöksen ehtojen mukaisesti saattaa pää-        rärahojen mahdollistamissa puitteissa. Maa-
1573: tökseen 27.4.2000 mennessä.                          ja metsätalousministeriö on aikanaan saattanut
1574:    Vaikka hankkeen päätavoitteena on tulvasuo-       myös kysymyksessä tarkoitetun aloitteen ympä-
1575: jelu, hankkeeseen sisältyy myös sellaisia toimen-    ristökeskuksen tietoon ja saanut ympäristökes-
1576: piteitä, jotka parantavat ympäristön tilaa ja ve-    kukselta selvityksen asiassa.
1577: sistön virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tulva-            Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
1578: alueen pieneneminen vähentää tulvista aiheutu-       kysymys ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin
1579: vaa ravinteiden huuhtoutumista Eurajokeen. Sa-       toimenpiteisiin.
1580: harinkosken padon kunnostus sekä sen yläpuoli-
1581:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1997
1582: 
1583:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
1584:                                             KK 277/1997 vp                                             3
1585: 
1586: 
1587: 
1588:                                         Tili Riksdagens Talman
1589: 
1590:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          minskar också den mängd slam som sköljs ner i
1591: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           Eura å. Iståndsättningen av dammen vid Sa-
1592: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       harinkoski och ökningen av vattendjupet och
1593: dagsman Reijo Kallio undertecknade spörsmål           vattenarealen i ån ovanför forsen förbättrar
1594: nr 277:                                               landskapet och ökar rekreationsmöjligheterna. I
1595:                                                       samband med arbetena sätts också en badstrand
1596:          Har Regeringen vidtagit åtgärder för         i stånd och byggs två platser där paddlare kan ta
1597:        genomförande av de åtgärder för förbätt-       i land. Dessutom fåster man särskild uppmärk-
1598:        rande av Eura å för rekreationsbruk som        samhet vid landskapsarkitekturen på de platser
1599:        naturskyddsförbundets distrikt i Sata-         där arbetet utförts.
1600:        kunta har föreslagit?                              Man har i planeringsskedet beräknat att pro-
1601:                                                       jektet inte kommer att föranleda några större
1602:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skador på miljön. I enlighet med vattendomsto-
1603: anföra följande:                                      lens beslut kommer man att följa med hur arbetet
1604:                                                       inverkar på vattnets kvalitet både före och efter
1605:     Regleringen av mellersta delen av Eura å, som     arbetet och under arbetets gång.
1606: inverkar på användningen av Eura å i rekrea-              Vattenarbetena gör att vattnet tidvis blir
1607: tionssyfte, har beviljats första finansiering som     grumligt men enligt tidigare erfarenheter från
1608: ett särskilt projekti budgeten för 1995. I motive-    motsvarande projekt är vattnet grumligt högst
1609: ringen för momentet konstateras att projektet är      två veckor efter att arbetena slutförts. Grumlig-
1610: nödvändigt för regleringen av och översväm-           heten sträcker sig högst 1-2 km nedanför ar-
1611: ningarna vid Eura å och Pyhäjärvi eftersom den        betsplatsen. Enligt de undersökningar som utför-
1612: tunnel för ersättande råvatten mellan Kumo älv        des 1995 i samband med kompletteringavplanen
1613: och Eura å, som hänför sig tili vattenförsörjning-    innehåller bottenslammet inte sådana mängder
1614: en för Åboregionen, slopades. Projektet hade          tungmetaller och gift att de skulle förorsaka men
1615: godkänts i budgeten för 1992. Tunneln för ersät-      för vattendraget nedanför. Regleringen av mel-
1616: tande råvatten hade inte enbart betjänat vatten-      lersta delen av Eura å genomförs tidsmässigt så
1617: försörjningen utan också avhjälpt översväm-           att vattnets grumlighet inte föranleder något men
1618: ningsproblemen vid Eura å.                            för Raumos vattenförsörjning.
1619:     Då finansieringen av arrangemangen för Eura           Projektet har planerats i samarbete mellan oli-
1620: ås mellersta del var klar inleddes år 1995 den        ka parter och intressegrupper. Den slutgiltiga
1621: förhandsgranskning som vattendomstolen hade           utformningen av projektplanen har skett vid den
1622: förordnat. De egentliga byggnadsarbetena inled-       vattenrättsliga behandlingen i samband med sy-
1623:  des i september 1996 med reparation av dammen        neförrättningen, som bl.a. inneburit att de berör-
1624:  vid Saharinkoski fors. Det första skedet av gräv-    da parterna hörts. Sydvästra Finlands miljöcen-
1625:  ningsarbetena har utförts under den gångna vin-      tral, som ansvarar för genomförandet av projek-
1626:  tern. De grävningsarbeten som återstår utförs        tet, samarbetar med invånarna i området och
1627:  under höst- och vintermånaderna så att ån kan        andra instanser för att de förslag som förbättrar
1628:  användas för rekreation när vattnet inte är grum-    genomförandet av projektet skall kunna beaktas
1629:  ligt. Projektet beräknas bli slutfört år 1999. En-   inom ramen för villkoren i vattendomstolens till-
1630:  ligt villkoren i vattendomstolens tillståndsbeslut   ståndsbeslut och det anslag som står tili förfogan-
1631:  skall projektet vara slutfört före den 27 april      de. Jord- och skogsbruksministeriet har redan
1632:  2000.                                                tidigare skickat det initiativ som avses i spörsmå-
1633:      Fastän det huvudsakliga målet för projektet är   let tili miljöcentralen för kännedom och fått mil-
1634:  skydd mot översvämningar ingår i projektet även      jöcentralens utredning i saken.
1635:  sådana åtgärder som förbättrar miljösituationen          Med anledning av det ovan anförda anser re-
1636:  och möjligheterna att använda vattendraget för       geringen att spörsmålet inte i detta skede ger
1637:  rekreation. Då översvämningsområdet minskar          anledning till vidare åtgärder.
1638: 
1639:      Helsingfors den II april 1997
1640: 
1641:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
1642:     1
1643: 
1644:     1
1645: 
1646: 
1647: 
1648: 
1649: 1
1650: 
1651: 1
1652:                                             KK 278/1997 vp
1653: 
1654: Kirjallinen kysymys 278
1655: 
1656: 
1657: 
1658: 
1659:                                    Raimo Holopainen /sd: Liikennevakuutusta koskevien säännösten
1660:                                       kehittämisestä
1661: 
1662: 
1663:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1664: 
1665:    Ajoneuvon liikennevakuutuksen bonusetu             Eikö lainsäädännöllisesti voitaisi toimia niin,
1666: menetetään tilanteessa, jossa kommandiittiyhtiö       että tämä siirto mahdollistuisi? Kysymyksessä on
1667: lopettaa toimintansa vaikkapa osakkaan tervey-        henkilö, jonka lonkkaan joudutaan panemaan
1668: dellisistä syistä. Yhtiön vastuunalainenkaan yh-      uusi nivel ja jolle auto on liikkumisen kannalta
1669: tiömies,joka käytännössä omistaa kokonaan fir-        täysin välttämätön.
1670: man, ei voi siirtää itselleen bonusetua. Eli hanki-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1671: tut bonukset palavat. Esimerkkitapaukseni on          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1672: rakennusalan pikkufirmasta (ky), jossa raken-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1673: nusalan yritys työllisti yrittäjän itsensä lisäksi    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1674: aika ajoin muutaman Iisähenkilön. Pienyrittäjän
1675: sairastuessa ja joutuessa työkyvyttömäksi myös                   Mitä Hallitus aikoo tehdä sen mahdol-
1676: yritys jouduttiin lopettamaan. Yrityksen omista-             listamiseksi, että auton liikennevakuu-
1677: massa autossa oli 60 %:n Iiikennevakuutusbo-                 tuksen bonusetu voitaisiin kommandiitti-
1678: nukset. Nykyisen lainsäädännön puitteissa ei ole             yhtiön lopettaessa siirtää yhtiön vastuun-
1679: mahdollista siirtää bonuksia yksityisautoon fir-             alaiselle yhtiömiehelle?
1680: man omistajalle. Herää kysymys - miksi ei?
1681: 
1682:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
1683: 
1684:                                         Raimo Holopainen /sd
1685: 
1686: 
1687: 
1688: 
1689: 279001
1690: 2                                          KK 278/1997 vp
1691: 
1692: 
1693: 
1694: 
1695:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1696: 
1697:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vitse soveltaa liikeyhteisötunnuksen omaavien
1698: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        yritysten ja muiden yhteisöjen omistuksessa tai
1699: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      hallinnassa olevien ajoneuvojen vakuutuksiin.
1700: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              Ministeriön antamien bonusmääräysten mu-
1701: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kaan vakuutuksenantajana on oikeus Liikenne-
1702: sen n:o 278:                                         vakuutuskeskuksen hyväksymissä tapauksissa
1703:                                                      siirtää bonus vakuutuksesta toiseen. Liikenneva-
1704:            Mitä Hallitus aikoo tehdä sen mahdol-     kuutuskeskuksen jäsenyhtiöilleen antamien oh-
1705:        listamiseksi, että auton liikennevakuu-       jeiden mukaan bonus voidaan siirtää yksityis-
1706:        tuksen bonusetu voitaisiin kommandiitti-      henkilöltä hänen omistamalleen toiminimelle ja
1707:        yhtiön lopettaessa siirtää yhtiön vastuun-    päinvastoin. Sen sijaan bonusten siirrot yhtiö-
1708:        alaiselle yhtiömiehelle?                      muotoisten yritysten vakuutuksista yksityishen-
1709:                                                      kilöille eivät ole mahdollisia. Tätä voidaan pitää
1710:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         perusteltuna sen vuoksi, että ajoneuvon käyttäjä
1711: vasti seuraavaa:                                     ja käyttötarkoitus tällöin yleensä muuttuvat. Sel-
1712:                                                      laisiin yksittäistapauksiin, joissa näin ei välttä-
1713:    Liikennevakuutuslain 18 §:n mukaan vakuu-         mättä tapahdu, ei kuitenkaan ole katsottu tar-
1714: tusmaksut on laskettava silmällä pitäen vakuu-       koituksenmukaiseksi soveltaa erillismenettelyä,
1715: tettujen etujen turvaavuutta kuitenkin siten, että   jottei järjestelmän kontrolli muodostuisi ylivoi-
1716: vakuutusmaksujen on oltava kohtuullisessa suh-       maiseksi.
1717: teessa vakuutuksista aiheutuviin kustannuksiin          Koska yhtiömuotoiseen yritykseen ei sosiaali-
1718: ja että vakuutusmaksut yleensä ovat suuremmat        ja terveysministeriön antaman määräyksen mu-
1719: niistä vakuutuksista, joista on jouduttu suoritta-   kaan tarvitse soveltaa bonusjärjestelmää, vaan
1720: maan korvausta.                                      vakuutusmaksut voidaan määrätä vakuutuk-
1721:    Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa mää-     senottajakohtaisesti, ei aina ole edes mahdollista
1722: räyksiä vakuutusten ja vahinkojen tilastoinnin       selvittää, minkä suuruinen bonus tulisi yksityis-
1723: perusteena olevasta riskien luokittelusta sekä va-   henkilön vakuutukseen siirtää, mikäli siirto olisi
1724: hingottomien vuosien perusteella annettavien         mahdollinen.
1725: vakuutusmaksujen alennusten ja vahinkojen pe-           Edellä esitetyistä syistä hallitus katsoo, ettei
1726: rusteella tapahtuvien vakuutusmaksujen koro-         ole perusteltua edellyttää bonusten siirtymistä
1727: tusten määräämisestä. Tämän säännöksen pe-           yhtiömuotoisten yritysten vakuutuksista yksi-
1728: rusteella ministeriö on antanut liikennevakuu-       tyishenkilöiden vakuutuksiin.
1729: tuksen bonusmääräykset,joita ei kuitenkaan tar-
1730: 
1731:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1997
1732: 
1733:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
1734:                                             KK 278/1997 vp                                                3
1735: 
1736: 
1737: 
1738: 
1739:                                         Tili Riksdagens Talman
1740: 
1741:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        av företag med affårs- och samfundssignum eller
1742: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          av andra samfund.
1743: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Enligt de bonusföreskrifter som ministeriet
1744: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-               har meddelat har försäkringsgivaren rätt att i
1745: mål nr 278:                                             sådana fall som Trafikförsäkringscentralen god-
1746:                                                         känt överföra bonus från en försäkring tili en
1747:           Vad ämnar Regeringen göra för att det         annan. Enligt de anvisningar som Trafikförsäk-
1748:        skall bli möjligt att överföra bonusförmå-       ringscentralen gett sina medlemsbolag kan bonus
1749:        nen i trafikförsäkringen för en bil tili en      överföras från en privatperson tili en firma som
1750:        ansvarig bolagsman när ett kommandit-            han äger och tvärtom. Däremot är det inte möj-
1751:        bolag upphör med verksamheten?                   ligt att överföra bonus från försäkringar som
1752:                                                         tecknats av företag i bolagsform tili privatperso-
1753:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ner. Dettakan anses vara motiverat på grund av
1754: anföra följande:                                        att fordonet då ofta används av någon annan och
1755:                                                         för annat ändamål. För att kontrollen av syste-
1756:    Enligt 18 § trafikförsäkringslagen skall trafik-     met inte skall bli övermäktig har man dock ansett
1757: försäkringspremierna beräknas med beaktande             att det inte är ändamålsenligt att tillämpa ett
1758: av tryggandet av de försäkrades förmåner så att         särskilt förfarande på sådana enskilda fall där
1759: försäkringspremierna står i rimlig proportion tili      detta inte nödvändigtvis sker.
1760: försäkringskostnaderna och att försäkringspre-             Eftersom bonussystemet enligt den föreskrift
1761: mierna i allmänhet är större för sådana försäk-         som social- och hälsovårdsministeriet meddelat
1762: ringar för vilka ersättning har betalts ut.             inte behöver tillämpas på ett företag i bolags-
1763:    Social- och hälsovårdsministeriet kan medde-         form, utan försäkringspremierna kan bestämmas
1764: 1a föreskrifter om den riskklassificering som lig-      per försäkringstagare, är det inte ens möjligt att
1765: ger tili grund för statistikföringen av försäkring-     alltid utreda en hur stor bonus som skall överfö-
1766: ar och skador samt om premienedsättningar efter         ras tili en privatpersons försäkring, ifall en över-
1767: skadefria år och premiehöjningar tili följd av          föring var möjlig.
1768: skador. På grundval av denna bestämmelse har               Med anledning av det ovan anförda anser re-
1769: ministeriet för trafikförsäkringen meddelat bo-         geringen att det inte är motiverat att förutsätta
1770: nusföreskrifter som dock inte behöver tillämpas         bonusöverföring från försäkringar för företag i
1771: på försäkringar för fordon som ägs eller innehas        bolagsform tili privatpersoners försäkringar.
1772: 
1773:      Helsingforsden 15 april 1997
1774: 
1775:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
1776:                                               KK 279/1997 vp
1777: 
1778: Kirjallinen kysymys 279
1779: 
1780:                                     Timo Ihamäki /kok: Hallinnollisten yksiköiden nimien määräämi-
1781:                                        sestä
1782: 
1783: 
1784:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1785: 
1786:    Pohjois-Savon maakuntaliiton nimeksi vaih-           savolaisuus voitaisiin nähdä yhdistävänä tekijä-
1787: dettiin pari vuotta sitten Savon Liitto. Savon          nä, jakamattomana kokonaisuutena maakun-
1788: Liitto on maantieteellisesti ja historiallisesti har-   tien ja maakuntaliittojen nimiä myöten, jotka
1789: haanjohtava nimi. Savon Liiton nimestä saattaa          ulkopuoliselle selkeästi ilmaisisivat, missä osassa
1790: saada sen käsityksen, että se kattaa koko Savon         Savoa liikutaan tai minkä osan asioita hoide-
1791: eli sekä Pohjois- että Etelä-Savon. Se poikkeaa         taan. Täsmällisen paikan täysi merkitys koros-
1792: kielellisesti oman maakuntansa nimestä eikä ole         tuu, kun maakuntajakoa aletaan käyttää monis-
1793: luonteva pari Etelä-Savon maakunnan liiton ni-          sa muissakin aluejaotuksissa säätiedotuksia
1794: melle.                                                  myöten. Onnistunut tai epäonnistunut nimirat-
1795:     Nimellä Savo on tunnetusti ollut kaksi merki-       kaisu luo myös kuvaa maakuntien keskinäisistä
1796: tystä. Alkujaan se on tarkoittanut Savo-nimistä         suhteista ja koko savolaisuuden olemuksesta.
1797: asutuskeskittymää, kihlakuntaa ja voutikuntaa              Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kie-
1798: nykyisen Mikkelin seudulla. Sittemmin se on tar-        lenhuolto-osasto pitää valitettavana, että hallin-
1799: koittanut edellä mainituista kasvanutta historial-      tokäytännössä ja lainsäädännössä ei ole riittäviä
1800: lista maakuntaa. Tämän laajentuneen kokonai-            määräyksiä siitä, mitkä hallintoelimet määrää-
1801: suuden osista on käytetty nimiä, joissa kantana         vät ja millä perustein hallinnollisten yksiköiden
1802: olevaa osaa Savo on täydennetty tarkentavin             nimet ja mitä asiantuntijalausuntoja nimiratkai-
1803: määrittein. On puhuttu Suur-Savosta ja Pien-            sujen tekemiseksi on hankittava. Eduskunta on
1804: Savosta, ja sittemmin Pohjois-Savosta ja Etelä-         esittänyt vuonna 1957 virallisten käyttöön otet-
1805: Savosta. Määritteet ilmaisevat, että on kyse yh-        tavien paikannimien valinnassa varteenotetta-
1806: teisestä suuremmasta kokonaisuudesta, johon             vista seikoista toivomuksen, jossa korostetaan,
1807: kuuluvia osia mainitun nimiset paikat ovat. Poh-        että kielellisten, historiallisten ja kulttuurinäkö-
1808: jois-Savo ja Etelä-Savo ovat edelleen kielellisesti     kohtien turvaamiseksi nimiä koskevia asioita ei
1809: ja paikantavuutensa vuoksi luonteva pari ilmai-         saisi ratkaista ennen lausunnon hankkimista pai-
1810:  semaan samaan kokonaisuuteen kuuluvien osien           kannimiasioita tuntevalta asiantuntijaelimeltä.
1811:  maantieteellistä sijaintia. Kumpikin nimi on täs-      Lisäksi hallinnollisten alueiden nimistä tarvittai-
1812:  mällinen myös yksin esiintyessään, sekaantumi-         siin oma rekisterinsä historiatietoineen.
1813:  sen vaaraa ei ole.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1814:     Sen sijaan nimet Savo (Pohjois-Savoa tarkoit-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1815:  tamassa) ja Etelä-Savo eivät maakuntaniminä            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1816:  muodosta tällaista luontevaa paria. Yksin esiin-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1817:  tyessään nimi Savo suuntaa ajatukset aiempaan
1818:  yhteiseen kokonaisuuteen tai antaa sen kuvan,                     Onko Hallitus tietoinen, että hallinto-
1819:  että kyseessä on Savon historiallinen ydinpiste.              käytännössä ja lainsäädännössä ei ole
1820:     Nimien ensisijainen tehtävä on identifiointi,              riittäviä määräyksiä siitä, mitkä hallinto-
1821:  kohteensa yksilöinti. Nimet myös paikantavat                  elimet ja millä perustein määräävät hal-
1822:  kohteensa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,                  linnollisten yksiköiden nimet,
1823:  että paikan nimi on onnistunut ja toimiva, kun se                mitä asiantuntijalausuntoja nimirat-
1824:  vastaa tarkoitustaan sekä maantieteellisesti että             kaisujen tekemiseksi olisi hankittava,
1825:  historiallisesti, on helppo ymmärtää oikein eikä              sekä
1826:  ole harhaanjohtava.                                               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1827:     Edellä mainituista syistä olisi toivottavaa, että          ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
1828: 
1829:       Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
1830: 
1831:                                             Timo Ihamäki /kok
1832:  279001
1833: 2                                          KK 279/1997 vp
1834: 
1835: 
1836: 
1837: 
1838:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1839: 
1840:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       voimassa olevien läänien, maakuntien ja myös
1841: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ilmansuuntien nimiin. Lisäksi samalla piirihal-
1842: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      linnolla on usein käytössä erilaisin perustein va-
1843: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       littuja nimiä. Tavoitteena on yhdenmukaistaa
1844: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        alueviranomaisten nimet mahdollisuuksien mu-
1845: 279:                                                 kaan maakuntien nimiin. Tämän etuna olisi se,
1846:                                                      että alueviranomaisen nimen perusteella voitai-
1847:            Onko Hallitus tietoinen, että hallinto-   siin nykyistä selkeämmin paikantaa viranomai-
1848:        käytännössä ja lainsäädännössä ei ole         sen sijainti. Valtion alueviranomaisten nimien
1849:        riittäviä määräyksiä siitä, mitkä hallinto-   yhdenmukaistaminen maakuntanimiin korostai-
1850:        elimet ja millä perustein määräävät hal-      si myös maakunnallista identiteettiä.
1851:        linnollisten yksiköiden nimet,                    Maakunnan liittojen nimet, joita käytetään
1852:            mitä asiantuntijalausuntoja nimirat-      maakuntien niminä, ovat kuitenkin osin epäsel-
1853:        kaisujen tekemiseksi olisi hankittava,        viä. Päällekkäisiä alueita kuvaavia nimiä ovat
1854:        sekä                                          osittain Savo/Etelä-Savo, Häme/Päijät-Häme,
1855:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjan-
1856:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?              maa ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Uusimaa/Itä-
1857:                                                      Uusimaa. Niiden maakunnan liittojen, joiden ni-
1858:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         met ovat päällekkäisiä, tulisikin muuttaa nimen-
1859: vasti seuraavaa:                                     sä niin, että ne voitaisiin sellaisinaan vakiinnut-
1860:                                                      taa asianomaisen maakunnan nimeksi ja ottaa
1861:    Valtioneuvosto teki 6.2.1997 periaatepäätök-      myös valtion alueviranomaisten nimeksi.
1862: sen valtion aluejaotusten yhtenäistäruisestä ku-         Kuntien ja kuntayhtymien nimien määräämi-
1863: moamalla samalla 8.7.1992 tehdyn periaatepää-        sestä on olemassa selkeät määräykset. Kuntien
1864: töksen hallinnon aluejaotusten yhtenäistäruispe-     itsehallintoon kuuluu, että kunnan nimen muut-
1865: riaatteista sekä yhtenäistämisen perustana käy-      tamisesta päättää kunnanvaltuusto. Ennen pää-
1866: tettävästä toiminnallis-taloudellisesta aluejaos-    töksen tekemistä asiasta on hankittava Koti-
1867: ta. Valtioneuvoston uusi periaatepäätös merkit-      maisten kielten tutkimuskeskuksen lausunto.
1868: see maakunnan liittojen eli maakuntajaon otta-       Uuden kunnan nimestä päättävät taas niiden
1869: mista valtion aluejakojen pohjaksi. Näin on jo       kuntien kunnanvaltuustot,joiden alueesta kunta
1870: tehty eduskunnan hyväksymien lakien nojalla          muodostetaan (L kuntajaosta 46-47 §). Kun-
1871: annetuilla valtioneuvoston päätöksillä (121/1997     tayhtymänä toimivan maakunnan liiton nimestä
1872: ja 122/1997) läänijaon sekä työvoima- ja elinkei-    päätetään puolestaan kuntayhtymän perussopi-
1873: nokeskusten aluejaon osalta.                         muksessa (kuntalaki 5 §).
1874:    Tavoitteena on, että viimeistään vuoden 1997          Sisäasiainministeriö on käynnistänyt neuvot-
1875: loppuun mennessä myös muiden alueviran-              telut Suomen Kuntaliiton kanssa maakunnan
1876: omaisten aluejaot saatetaan rajailtaan maakun-       liittojen nimien tarkistamiseksi siten, että nykyi-
1877: tajakoon pohjautuviksi siten, että alueviran-        set päällekkäisyydet voitaisiin poistaa ja käyttää
1878: omaisten aluejaot muodostuvat yhdestä tai use-       sellaisia nimiä, jotka voitaisiin vakiinnuttaa
1879: ammasta kokonaisesta maakunnasta.                    maakuntien ja valtion alueviranomaisten nimik-
1880:    Kun valtion alueviranomaisten aluejaot tar-       si. Lisäksi yhteistyönä Kotimaisten kielten tutki-
1881: kistetaan maakuntapohjaisiksi, on tarkoitus sa-      muskeskuksen kanssa selvitetään, olisiko tarvet-
1882: malla yhdenmukaistaa valtion aluehallintoviran-      ta valtakunnallisesti ohjata ja koordinoida hal-
1883: omaisten nimiä. Nykyisin alueviranomaisten ni-       lintoyksiköiden nimien määräämistä.
1884: met perustuvat muun muassa kaupunkien, vielä
1885: 
1886:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1997
1887: 
1888:                                                                           Ministeri Jouni Backman
1889:                                              KK 279/1997 vp                                           3
1890: 
1891: 
1892: 
1893: 
1894:                                          Tili Riksdagens Talman
1895: 
1896:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        på bl.a. städernas, de fortfarande gällande lä-
1897: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         nens, landskapens och även vädersträckens
1898: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       namn. För samma distriktsförvaltning används
1899: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr             dessutom ofta flera namn som valts på olika
1900: 279:                                                   grunder. Målet är att i mån av möjlighet fören-
1901:                                                        hetliga regionmyndigheternas namn med land-
1902:           Är Regeringen medveten om att det            skapens namn. Fördelen med detta vore att man
1903:        inom förvaltningspraxis och lagstiftning-       utgående från regionmyndighetens namn tydli-
1904:        en inte finns tillräckliga föreskrifter om      gare än hittills kunde lokalisera myndigheten.
1905:        av vilka förvaltningsorgan och på vilka         Samordnandet av de statliga regionmyndigheter-
1906:        grunder de administrativa enheternas            nas namn skulle också framhäva Iandskapsiden-
1907:        namn skall fastställas,                         titeten.
1908:           vilka expertutlåtanden som bör in-               De namn på förbund på Iandskapsnivå som
1909:        hämtas när beslut om namn skall fattas,         används §Om Iandskapsnamn är dock delvis
1910:        samt                                            otydliga. Overlappande namn som avser samma
1911:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        region är delvis Sav9lax/Södra Savolax_2 Tavast-
1912:        för att avhjälpa sakförhållandet?               Iand/Päijät-Häme, Osterbotten/Södra Osterbot-
1913:                                                        ten, Mellersta Österbotten och Norra Österbot-
1914:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ten samt Nyland/Östra Nyland. De fårbund på
1915: anföra följande:                                       Iandskapsnivå som har överlappande namn bör
1916:                                                        ändra sitt namn så att clet som sådant kan befås-
1917:    Den 6 februari 1997 fattade statsrådet ett prin-    tas som namn på det behöriga Iandskapet och
1918: cipbeslut om fårenhetligande av statliga region-       även ges den statliga regionmyndigheten.
1919: indelningar genom att samtidigt upphäva prin-              Det finns klara föreskrifter för hur kommu-
1920: cipbeslutet av den 8 juli 1992 om principerna vid      nernas och samkommunernas namn skall be-
1921: förenhetligandet av statliga regionindelningar         stämmas. Tili kommunernas självstyre hör att
1922: och om den ekonomisk funktionella regionindel-         kommunfullmäktige beslutar om ändring av en
1923: ning som används som grund vid förenhetligan-          kommuns namn. Innan beslut fattas i ärendet
1924: det. Statsrådets nya principbeslut betyder att för-    skall utlåtande inhämtas hos Forskningscentra-
1925: bunden på landskapsnivå, dvs. landskapsindel-          Ien för de inhemska språken. Namnet på en ny
1926: ningen tas som grund för regionindelningen. Det-       kommun bestäms av fullmäktige i de kommuner
1927: ta är redan fallet i fråga om länsindelningen samt     av vilkas område kommunen bildas (46-47 § L
1928: arbetskrafts- och näringscentralernas regionin-        om kommunindelning). Beslut om namnet på ett
1929: delning, enligt de statsrådsbeslut (121/1997 och       förbund på landskapsnivå som verkar som en
1930:  122/1997) som utfårdats med stöd av lagar som         samkommun besluts åter i samkommunens
1931: antagits av riksdagen.                                 grundavtal (5 § kommunlagen).
1932:    Målet är att även gränserna för de övriga re-           Inrikesministeriet har inlett förhandlingar
1933: gionmyndigheternas regionindelningar senast            med Finlands Kommunförbund om en ändring
1934: före utgången av 1997 skall vara baserade på           av namnen på förbunden på Iandskapsnivå så att
1935: landskapsindelningen så att regionmyndigheter-         de nuvarande överlappningarna kunde undanrö-
1936: nas regionindelning består av ett eller flera hela     jas och sådana namn användas som kunde befås-
1937: landskap.                                              tas som namn på Iandskapen och de statliga
1938:    A vsikten är att förenhetliga de statliga region-   regionmyndigheterna. Dessutom undersöks i
1939: förvaltningsmyndigheternas namn samtidigt              samarbete med Forskningscentralen för de in-
1940:  som de statliga regionmyndigheternas regionin-        hemska språken om det finns behov av att riks-
1941:  delningar ändras och blir landskapsbaserade.          omfattande styra och koordinera bestämmandet
1942:  Numera baserar sig regionmyndigheternas namn          av fårvaltningsenheternas namn.
1943: 
1944:      Helsingfors den 15 april 1997
1945: 
1946:                                                                             Minister Jouni Backman
1947:                                               KK 280/1997 vp
1948: 
1949: Kirjallinen kysymys 280
1950: 
1951: 
1952: 
1953: 
1954:                                     Janne Viitamies /sd ym.: Kuntaliitosten toteuttamisesta
1955: 
1956: 
1957: 
1958:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1959: 
1960:     Hallitus on ilmaissut kannattavansa erityisesti     kuntien ja keskusseutukuntien asemaa kokonais-
1961: vielä jäljellä olevien muutamien reikäleipäkun-         ten maakuntien kehityksen veturina.
1962: tien liittämistä yhteen keskuskaupunkiensa                  Ne maakunnat, joilla on vahva elinkeino-,
1963: kanssa samaksi kunnaksi. Yhdistymisavustusten           markkinointi- ja koulutuspanostuksiin kykene-
1964: lisäksi on toteutuneissa tapauksissa tuettu seu-        vä kaupunkikeskus, ovat kehittyneet viime vuo-
1965: dun kannalta tärkeiden hankkeiden edistämistä.          sikymmenien aikana. Keskuksen seudullinen hy-
1966: Taustalla on varsin yleisesti hyväksytty näkemys        vinvointi ulottuu ns. syrjäisenkin maaseudun
1967: kuntajaotuksen epätarkoituksenmukaisuudesta             kuntiin. Ne maakunnat,joissa keskusseutu ei ole
1968: ja yleisen edun vastaisuudesta kyseisissä tapauk-       löytänyt yksituumaista kehittämisstrategiaa, ei-
1969: sissa.                                                  vät ole keskuksestaan riittävästi hyötyneet. Esi-
1970:     Yleisen edun edistäminen on kuitenkin osoit-        merkiksi Etelä-Savo on osin keskuksensa, Mik-
1971: tautunut hankalaksi, koska valtiolla ei ole riittä-     kelin seudun, hajanaisuuden takia jäänyt muuta
1972: vää toimivaltaa niissä tilanteissa, joissa kuntien      maata jälkeen asukaslukuun suhteutetun kan-
1973: vapaaehtoiset liitosvalmistelut eivät ole johta-        santuotteensa, työllisyyden ja useiden muiden
1974: neet tulokseen. Esimerkiksi Mikkelin seudulla           keskeisten tulosten osalta.
1975: kuntaliitosta vastustaa vähemmistö seudun                   Keskusseudun hallinnollinen yhtenäisyys on
1976: asukkaista, mutta Iiitettävien kuntien valtuustot       yleisesti tunnustettu seudun vahvuudeksi. Kun-
1977: eivät ole tehneet vuosikymmenienjulkisesta kes-         taliitokset ovat olleet tärkeä strateginen ratkaisu
1978: kustelusta huolimatta myönteistä päätöstä.              yksittäisten seutukuntien kokonaiskehityksen
1979:     Historiallinen tarkastelu osoittaa, että kunta-     vahvistamiseksi. Kysymys on ollut voimavarojen
1980: jaotuksen muutoksiin päästään parhaiten, jos            kokoamisesta, hallinnon selkeyttämisestä, palve-
1981: valtio on aktiivisesti edistämässä muutoksia.           lujen aiempaa tehokkaammasta järjestämisestä
1982:     Olisikin tarkoituksenmukaista muuttaa lain-         ja "kasvun kierteen" aikaansaamisesta kunta-
1983: säädäntöä siten, että myös liitokset olisivat ny-       koon kasvun ja myönteisten mielikuvien avulla.
1984: kyistä helpommin toteutettavissa yksittäisen            Sotienjälkeen alkaneen kaupungistumis- ja teol-
1985: kaupunkiseudun menestysperustan turvaami-               listumiskehityksen myötä suurin osa Suomen rei-
1986: seksi. Tähän päästäisiin, jos valtioneuvostolle         käleipämaalaiskunnista onkin liittynyt yhteen
1987: säädettäisiin oikeus päätöksellään muuttaa kun-         keskuskaupunkinsa kanssa. Myös muita maa-
1988: tajakoa yleisen edun niin vaatiessa, vaikka kun-        kuntien keskusseutujen kuntajaotukseen vaikut-
1989:  ta, jota muutos koskisi, vastustaisi muutosta.         taneita muutoksia on takavuosina tehty, jotta
1990:  Varteenotettava mahdollisuus olisi myös, jos si-       saavutettaisiin hallinnollista tehokkuutta ja riit-
1991:  säasiainministeriö voisi päätöksellään myöntää         täviä edellytyksiä kunnan, seudun ja maakunnan
1992:  luvan seudullisen kansanäänestyksen järjestämi-        kehittämiseen. Eniten kuntaliitoksia tehtiin
1993:  seen kuntaliitoksesta. Siinä järjestettäisiin yhtei-   1970-luvulla, jolloin kaikkiaan toteutui lähes 60
1994:  nen äänestys liitettävien kuntien asukkaille. Li-      liitosta. Osa niistä, mm. Kajaanin maalaiskun-
1995:  säksi valtiovallan tulisi muutoinkin pyrkiä aktii-     nan ja kaupungin liitos, toteutettiin yleisen edun
1996:  visesti vaikuttamaan kuntaHitosten syntyyn.            vaatiessa valtioneuvoston päätöksellä, ilman
1997:     Valtion aluehallinnon uudistuksen yhteydessä        molempien osapuolten myötävaikutusta. Puhe-
1998:  tuli esiin kuntien korostunut merkitys Suomen          kielessä ratkaisua kutsutaan pakkoliitokseksi.
1999:  eri alueiden kehittämisessä. Kuntien muodosta-             Kun valtio luopui tekemästä pakkoliitoksia,
2000:  mat maakuntaliitot ovat keskeisessä osassa. Hal-       myös vapaaehtoisten kuntaHitosten toteutumi-
2001:  litus on myös eri yhteyksissä korostanut keskus-       nen laantui.
2002: 
2003: 279001
2004: 2                                          KK 280/1997 vp
2005: 
2006:    Ennen vuotta 1993 lainsäädäntö antoi valtio-      asukkaiden parhaaksi eivätkä edes asukkaiden
2007: neuvostolle mahdollisuuden pakkoliitospäätök-        tahdon mukaisesti, vaikka valtio lupaisi yhdisty-
2008: siin, kun yleinen etu sitä vaati. Valtio luopui      misavustuksia ja muita palkkioita.
2009: tosiasiassa käyttämästä itsenäistä päätösval-           Kunnallisten päättäjien keskuudessa aiheut-
2010: taansa kuntajaotuksesta jo aiemmin ja pyrki          taa ilmeisesti myös hitautta se, että kuntajakolain
2011: houkuttelemaan kuntia muutoksiin tarjoamalla         uudistusta tiettävästi selvitetään paraikaa, mutta
2012: yhdistymisavustuksia ja muita palkkioita. Tästä      uudistuksen linjauksista vallitsee epätietoisuus.
2013: käytännöstä on seurannut kuntaliitostenmäärän           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2014: selvä aleneminen. Valtion aiempaa vähäisempää        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2015: aktiivisuutta kuntajaotusta koskevissa muutok-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2016: sissa on perusteltu sinänsä kannatettavalla lähei-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2017: syysperiaatteella. Kunnallisen itsehallinnon kä-
2018: site on tässä yhteydessä korostetusti tarkoittanut              Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ylei-
2019: yksittäisten kuntien aseman vahvistumista. Vä-              sen edun vaatimat, eräiden maakunnan
2020: hemmälle on jäänyt tarve painottaa kunnan ja                keskusseutujen kehityksen ja niiden asuk-
2021: seudun asukkaiden demokraattisia vaikutus-                  kaiden hyvinvoinnin kannalta välttämät-
2022: mahdollisuuksia palveluiden järjestämisestä                 tömät kuntaliitokset saadaan toteutetuk-
2023: päätettäessä. Näyttää siltä, että paikalliset pää-          si, vaikka liitettävien kuntien valtuustot
2024: töksentekijät- viime kädessä kunnanvaltuustot               eivät kykenisi myönteiseen ratkaisuun?
2025: - eivät aina pysty käyttämään harkintaansa
2026:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
2027: 
2028:          Janne Viitamies /sd             Jukka Mikkola /sd              Raimo Mähönen /sd
2029:          Päivi Räsänen /skl              Antero Kekkonen /sd            Erkki Tuomioja /sd
2030:                                          Osmo Kurola /kok
2031:                                             KK 280/1997 vp                                             3
2032: 
2033: 
2034: 
2035: 
2036:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2037: 
2038:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kuntien välisen seudullisen yhteistyön kehit-
2039: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         täminen on välttämätöntä, ja joissakin tapauk-
2040: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sissa myös seudun kuntien yhdistyminen on tar-
2041: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-       peellista. Kuntien on kyettävä täyttämään asuk-
2042: tamiehen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          kaidensa perusoikeuksien toteuttamiseen liitty-
2043: myksen n:o 280:                                       vät velvoitteensa kaikissa olosuhteissa, eikä val-
2044:                                                       tiovalta voi jäädä vain sivustakatsojan rooliin
2045:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ylei-     tässä suhteessa.
2046:        sen edun vaatimat, eräiden maakunnan              Kysymyksen perustelutekstistäkin ilmenee,
2047:        keskusseutujen kehityksen ja niiden asuk-      että parhaillaan on käynnissä kuntajakolain uu-
2048:        kaiden hyvinvoinnin kannalta välttämät-        distamista koskeva selvitys ja valmistelu. Tarkoi-
2049:        tömät kuntaliitokset saadaan toteutetuk-       tusta varten asetetun työryhmän tehtävänä on
2050:        si, vaikka liitettävien kuntien valtuustot     selvittää yhteiskuntakehityksessä sekä muussa
2051:        eivät kykenisi myönteiseen ratkaisuun?         lainsäädännössä tapahtuneista muutoksista joh-
2052:                                                       tuvat kuntajakolainsäädännön uudistamistar-
2053:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          peet sekä tehdä ehdotukset kuntajaotuksen aktii-
2054: vasti seuraavaa:                                      vista kehittämistä edistäviksi kuntajakolainsää-
2055:                                                       dännön uudistuksiksi. Hallitus on sitoutunut
2056:     Kuntajaon kehittämisessä on vakiintunut po-       ohjelmassaan edistämään toimintakykyisten ja
2057: liittishallinnollinen toimintatapa, jonka mukaan      taloudellisesti toimivien kuntien ja kuntaverkos-
2058: pääasiallinen vastuu alue- ja yhdyskuntaraken-        tojen luomista sekä kuntaliitoksia. Työryhmän
2059: teiden muotoutumisesta ja kehittämisestä kuu-         ehdotusten tulee kattaa asiasisällöllisesti sekä
2060: luu kunnille. Valtiovalta on tietoisesti pidättynyt   kuntajaosta annettu laki että kuntien yhdistymis-
2061: käyttämästä nykyiseen kuntajakolakiin sisälty-        avustuksista annettu laki.
2062: viä oikeuksiaan vaikuttaa kuntien tahdon vastai-         Työryhmän toimeksianto edellyttää, että uu-
2063: sesti kuntarakenteeseen. Julkisen hallinnon ja        distetulla lailla tulee olla yhdyskuntarakenteen
2064: palveluiden rahoitusnäkymät pakottavat tämän          parantamiseksi kuntajaotuksen aktiiviseen ke-
2065: passiivisen linjan uudelleen arvioimiseen. Kan-       hittämiseen tähtäävä luonne. Lähtökohtana tu-
2066: sallinen menestys edellyttää, että julkisen vallan,   lee olla kuntien tai kuntalaisten esityksistä liik-
2067: niin valtion kuin kunnallishallinnonkin, toimin-      keelle lähtevä ja asianomaisten kuntien tahtoa
2068: tarakenteetjärjestetään käytettävissä olevien ko-     noudattava kehitys, mutta, missä kuntien aktivi-
2069: konaisvoimavarojen kannalta tarkoituksenmu-           teetille ei ole edellytyksiä, kehityksen on voitava
2070: kaisella tavalla ja niin, että kansalaiset saavat     tapahtua kuntalaisten tai valtiovallan liikkeelle
2071: yhteiskunnalliset palvelunsa kaikkialla mahdol-       panemana, ja jos sillä on kuntalaisten kannatus,
2072: lisimman yhdenvertaisina. Valtiovallan on siis        valtiovallan toimivaltuuksilla toteutettuna. Hal-
2073: kannustettava kuntien seudullisen yhteistyön ja       litus tulee ottamaan työryhmän esityksiin kantaa
2074:  kuntaliitostenkin keinoin kasvattamaan hallin-       niiden valmistuttua.
2075:  non sisäistä tehokkuutta ja palvelukykyä.
2076: 
2077:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
2078: 
2079:                                                                            Ministeri Jouni Backman
2080: 4                                            KK 280/1997 vp
2081: 
2082: 
2083: 
2084: 
2085:                                          Tili Riksdagens Talman
2086: 
2087:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Det är nödvändigt att utveckla det regionala
2088: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         samarbetet mellan kommunerna, och i några fall
2089: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       behövs också sammanslagning av kommuner i
2090: man Janne Viitamies m.fl. undertecknade spörs-         regionen. Kommunerna måste under alla om-
2091: mål nr 280:                                            ständigheter kunna fullgöra sina skyldigheter
2092:                                                        förknippade med betryggandet av kommuninvå-
2093:           Vad ämnar Regeringen göra för att de         narnas grundläggande rättigheter, och i detta
2094:        kommunsammanslagningar som det all-             avseende kan statsmakten inte anta rollen av en
2095:        männa intresset kräver och som är nöd-          åskådare.
2096:        vändiga för utvecklingen av vissa land-            Det framgår även i motiveringen av frågan att
2097:        skaps centrala trakter och välståndet av        en utredning och beredning angående ändringen
2098:        deras invånare skall kunna genomföras,          av lagen om kommunindelning pågår. Den ar-
2099:        även om kommunfullmäktige i de kom-             betsgrupp som tillsatts för detta ändamål har till
2100:        muner som skall sammanslås inte kan             uppgift att klargöra behov av ändringar i kom-
2101:        fatta ett positivt beslut?                      munindelningslagstiftningen till följd av de änd-
2102:                                                        ringar som skett i utvecklingen av samhället och
2103:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           annan lagstiftning samt göra förslag till ändring-
2104: följande:                                              ar som främjar den aktiva utvecklingen av denna
2105:                                                        lagstiftning. I sitt program har regeringen för-
2106:    I utvecklingen av kommunindelningen råder           bundit sig till att främja skapandet av funktions-
2107: ett stadgat politiskadministrativt handlingssätt       dugliga och ekonomiskt verksamma kommuner
2108: enligt vilket det huvudsakliga ansvaret för ut-        och korumunala nätverk samt kommunsamman-
2109: formningen och utvecklingen av region- och sam-        slagningar. Innehållsmässigt skall arbetsgrup-
2110: fundsstrukturerna hör till kommunerna. Stats-          pens förslag täcka både lagen om kommunindel-
2111: makten har medvetet avhållit sig från att använ-       ning och lagen om sammanslagningsunderstöd
2112: da sina rättigheter enligt den nuvarande lagen om      åt kommuner.
2113: kommunindelning att mot kommunernas vilja                 Arbetsgruppens uppdrag förutsätter att den
2114: inverka på kommunstrukturen. Finansieringsut-          ändrade lagen till sin karaktär skall rikta sig till
2115: sikterna av den offentliga förvaltningen och           en aktiv utveckling av kommunindelningen för
2116: tjänsterna tvingar till en ny bedömning av denna       att förbättra samfundsstrukturen. Utvecklingen
2117: passiva linje. Framgång på nationell nivå förut-       skall utgå ifrån kommunernas eller kommunin-
2118: sätter att den offentliga maktens, såväl den statli-   vånarnas förslag och följa vederbörande kom-
2119: ga som den korumunala förvaltningens verksam-          muners vilja. Om däremot förutsättningar för
2120: hetsstrukturer ordnas på ett ändamålsenligt sätt       kommunernas aktivitet saknas, skall utveckling-
2121: med tanke på de tillgängliga totalresurser, och på     en kunna mobiliseras av kommuninvånarna eller
2122: det sätt att medborgarna på alla ställen erbjuds       statsmakten, och om den får stöd av kommunin-
2123: social service så jämlikt som möjligt. Statsmak-       vånarna, genomföras genom statsmaktens befo-
2124: ten skall alltså genom kommunernas regionala           genheter. Regeringen kommer att ta ställning till
2125: samarbete och även genom kommunsamman-                 arbetsgruppens förslag när dessa har blivit fårdi-
2126: slagningar stimulera förvaltningen till ökad in-       ga.
2127: tern effektivitet och serviceförmåga.
2128: 
2129:      Helsingfors den 16 april 1997
2130: 
2131:                                                                                Minister Jouni Backman
2132:                                             KK 281/1997 vp
2133: 
2134: Kirjallinen kysymys 281
2135: 
2136: 
2137: 
2138: 
2139:                                    Pentti Tiusanen /vas: Työkyvyttömyyseläkettä hakevien oikeuksien
2140:                                       turvaamisesta
2141: 
2142: 
2143:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2144: 
2145:    Vastatessaan ystävällisesti kirjalliseen kysy-        On kuitenkin epäloogista ohjata potilas työn-
2146: mykseeni KK 999/1996 vp sosiaali- ja terveysmi-       hakijaksi,jos hänet on samalla todettu työkyvyt-
2147: nisteri Sinikka Mönkäre totesi seuraavaa: "Pit-       tömäksi. Erilaiset selvitykset ovat samalla osoit-
2148: käänjatkunut valitusprosessi ei sinällään merkit-     taneet sen, että työnhakijoina on runsaasti työ-
2149: se sitä, että eläkkeensaaja menettäisi eläkkees-      kykynsä menettäneitä ihmisiä, jotka saadessaan
2150: sään oikeuden tulevaan aikaan .... Toisin kuin        työtä eivät pystyisi sitä kuitenkaan vastaanotta-
2151: kysyjä antaa ymmärtää, se seikka sinänsä, että        maan.
2152: henkilöllä on työkyvyttömyyseläkkeen hylkää-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2153: mistä koskeva valitus vireillä jossakin muutok-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
2154: senhakuasteessa, ei ole esteenä työttömäksi työn-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2155: hakijaksi ilmoittautumiselle ja työttömyyspäivä-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2156: rahan saamiselle."
2157:    Ministerin sitaatti on osa vastausta kysymyk-                Mitä Hallitus aikoo tehdä poistaak-
2158: seen: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryh-             seen sen kestämättömän tilanteen, että
2159: tyä estääkseen sellaisen epäoikeudenmukaisen                 työttöminä työnhakijoina on ihmisiä, jot-
2160: tilanteen syntymisen, jossa eläkehakemusproses-              ka ovat menettäneet työkykynsä, ja
2161: si on jatkuvasti aktiivisesti ollut vireillä, mutta             mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työky-
2162: prosessin kestäessä yli 360 päivää hakija on me-             vyttömyyseläkkeelle pyrkivän oikeus säi-
2163: nettänyt oikeutensa ns. tulevan ajan huomioon                lyttää ns. tuleva aika toteutetaan muulla
2164: ottamiseen eläkettä määrättäessä?"                           tavalla kuin ohjaamalla työkyvyttömäksi
2165:                                                              todettu henkilö työttömäksi työnhaki-
2166:                                                              jaksi?
2167: 
2168:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1997
2169: 
2170:                                           Pentti Tiusanen /vas
2171: 
2172: 
2173: 
2174: 
2175: 279001
2176: 2                                            KK 281/1997 vp
2177: 
2178: 
2179: 
2180: 
2181:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2182: 
2183:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kasidonnaisuus ja asuinpaikan työllisyystilanne.
2184: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Näin ollen pelkästään lääketieteellisen diagnoo-
2185: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sin pohjalta ei aina voida päätellä henkilön oi-
2186: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-       keutta työkyvyttömyyseläkkeeseen.
2187: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Työtöntä henkilöä, joka hoitavan lääkärin
2188: 281:                                                   antaman lausunnon mukaan on työkyvytön,
2189:                                                        mutta jota sairausvakuutuslain tai eläkelakien
2190:           Mitä Hallitus aikoo tehdä poistaak-          nojalla annetuissa päätöksissä ei ole pidetty työ-
2191:        seen sen kestämättömän tilanteen, että          kyvyttömänä, ei voida pitää terveydellisistä syis-
2192:        työttöminä työnhakijoina on ihmisiä, jot-       tä työkyvyttömänä myöskään työvoimahallin-
2193:        ka ovat menettäneet työkykynsä, ja              non puolella. Siten tällaisella henkilöllä on oi-
2194:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työky-      keus olla työttömänä työnhakijana työvoimatoi-
2195:        vyttömyyseläkkeelle pyrkivän oikeus säi-        mistossa ja saada siltä ajalta, jonka hän on työn-
2196:        lyttää ns. tuleva aika toteutetaan muulla       hakijana, työttömyysturvaa, mikäli muut työttö-
2197:        tavalla kuin ohjaamalla työkyvyttömäksi         myysturvan saamisen edellytykset täyttyvät.
2198:        todettu henkilö työttömäksi työnhaki-           Näin turvataan työttömän henkilön toimeentulo
2199:        jaksi?                                          myös sinä aikana, jolloin hänellä on työkyvyttö-
2200:                                                        myyseläkettä koskeva valitusasia vireillä muu-
2201:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           toksenhakuelimessä. Mikäli muutoksenhakuelin
2202: vasti seuraavaa:                                       sittemmin hyväksyy hänen eläkevalituksensa ta-
2203:                                                        kautuvasti, hänellä on oikeus saada eläkettä työ-
2204:     Sairausvakuutuslaissa, kansaneläkelaissa ja        kyvyttömyyden alkamisesta lukien ja hänelle sa-
2205: työeläkelaeissa on nimenomaiset säännökset sii-        malta ajalta maksettu työttömyysturva voidaan
2206: tä, milloin henkilöä voidaan pitää näiden lakien       kuitata takautuvasti maksettavasta eläkkeestä.
2207: mukaisesti työkyvyttömänä. Ratkaisuoikeus              Tästä periaatteesta sovittiin vuoden 1985 työttö-
2208: tästä kuuluu ensikädessä kysymyksessä olevia           myysturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä.
2209: etuuksia hoi taville eläkelaitoksille eli Kansanelä-      Viime aikoina on usein esitetty väitteitä siitä,
2210: kelaitokselle ja työeläkelaitoksille. Niiden pää-      että työttöminä työnhakijoina olisi runsaasti sel-
2211: töksistä voi valittaa mainituissa laeissa säädetyil-   laisia henkilöitä, jotka tosiasiallisesti ovat työky-
2212: le muutoksenhakuelimille.                              vyttömiä ja kuuluisivat eläketurvan piiriin. Ti-
2213:     Eläkkeenhakijan hoitavan lääkärin lausunto         lanteen selvittämiseksi vuoden 1996 kesäkuussa
2214: on yksi keskeinen selvitys päätettäessä hakijan        asetettiin ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien
2215: oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Hoita-           työllistämisen seurantatyöryhmä, jonka määrä-
2216: va lääkärin lausunto on kuitenkin vain eläkelai-       aika päättyy 31.12.1997. Työryhmässä on työmi-
2217: toksen päätöksentekoa varten tarvittava asiakir-       nisteriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Kan-
2218: ja, jossa diagnosoidaan potilaan sairaudet ja ku-      saneläkelaitoksen, Työeläkelaitosten Liiton ja
2219: vataan hänen sairauksiaan ja toimintakykyään.          kuntien edustajia. Työryhmän tehtävänä on
2220: Hoitava lääkäri esittää lausunnossaan myös             muun muassa seurata ikääntyneiden pitkäaikais-
2221: oman arvionsa potilaan työkyvystä ja kuntou-           työttömien koulutus- ja kuntoutustarpeiden sel-
2222: tusmahdollisuuksista.                                  vittämishanketta. Tähän liittyen kymmenen kau-
2223:     Työkyvyttömyyseläkeratkaisu perustuu arvi-         pungin työvoimatoimistoissa haastatellaan par-
2224: oon hakijan kokonaistilanteesta. Tässä päätök-         haillaan yli 50-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä.
2225: senteossa arvioidaan hakijanjäljellä oleva työky-      Vuoden 1997 loppuun mennessä haastatellaan
2226: ky, kuntoutustoimenpiteiden tarve sekä se, min-        noin 15 000 pitkäaikaistyötöntä ja kartoitetaan
2227: kälaiseen työhön hän jäljellä olevalla työkyvyl-       heidän terveydentilansa ja työkykynsä, osaami-
2228: lään pystyisi. Tällöin otetaan terveydellisten         sensa ja työhaluisuutensa. Tähän mennessä teh-
2229: seikkojen lisäksi huomioon esimerkiksi hakijan         tyjen selvitysten perusteella näyttää siltä, ettei
2230: ikä, ammatti, koulutus, työkokemus, kotipaik-          työttöminä työnhakijoina ole eläkelakien tar-
2231:                                             KK 281/1997 vp                                            3
2232: 
2233: koittamassa merkityksessä työkyvyttömiä hen-          näisempi ratkaisukäytäntö työkyvyttömyyseläk-
2234: kilöitä läheskään siinä määrin kuinjulkisuudessa      keiden osalta. Tähän päästään hakemalla jo työ-
2235: esitetyt väitteet antaisivat ymmärtää. Eri asia on,   kyvyn ylläpidossa ja kuntoutusvaiheessa yhte-
2236: onko osa työnhakijoina olevista henkilöistä           näiset ratkaisulinjat
2237: muista kuin terveydellisistä syistä kykenemättö-         Parhaillaan vireillä olevat uudistushankkeet
2238: miä työhön.                                           tähtäävät siihen, että eläkkeenhakijoiden oikeus-
2239:    Myös hallitusohjelmassa on kiinnitetty huo-        turvaa vahvistetaan. Nykyisessä eläkepolitiikas-
2240: miota työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyviin on-        sa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota en-
2241: gelmiin ja ihmisten työkykyyn. Hallitusohjel-         nalta ehkäisevään ammatilliseen kuntouttami-
2242: maan nojautuen sosiaali- ja terveysministeriö         seen ja asenteiden muuttamiseen siten, että ny-
2243: asetti vuoden 1995 toukokuussa niin sanotun           kyistä useammat työikäiset henkilöt voisivat ja
2244: Letka-työryhmän, jonka määräaika päättyy              haluaisivat jatkaa työelämässä vanhuuseläke-
2245: 31.5.1997. Työryhmässä on mukana sosiaali- ja         ikään saakka. Letka-työryhmän yhtenä tavoit-
2246: terveysministeriön ja valtiovarainministeriön         teena on henkilön työkykyisyyden ja kuntoutus-
2247: edustajien lisäksi Kansaneläkelaitoksen, Eläke-       mahdollisuuksien kartoittamisen ajankohdan
2248: turvakeskuksen, Työeläkelaitosten Liiton ja työ-      varhentaminen nykyisestään. Tällöin henkilön
2249: markkinajärjestöjen edustajat. Työryhmän erää-        työkykyisyys olisi myös työkyvyttömyyseläkkei-
2250: nä tehtävänä on selvittää eri eläkejärjestelmien      den kannalta entistä aikaisemmassa vaiheessa
2251: työkyvyttömyysmääritelmien erilaisuus ja tarve        varmemmin arvioitavissa. Tämä vähentäisi
2252: näiden määritelmien selkeyttämiseen sekä tehdä        omalta osaltaan niitä tapauksia, että työttöminä
2253: mahdolliset muutosehdotukset eläkelainsäädän-         työnhakijoina on jonkin verran myös terveydelli-
2254: töön. Tavoitteena on saada aikaan entistä yhte-       sistä syistä työkyvyttömiä henkilöitä.
2255:      Helsingissä II päivänä huhtikuuta I997
2256: 
2257:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
2258: 4                                         KK 281/1997 vp
2259: 
2260: 
2261: 
2262: 
2263:                                        Tili Riksdagens Talman
2264: 
2265:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen an-     ende arbetsförmåga klarar avo 1 detta samman-
2266: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       hang beaktar man utöver de hälsomässiga fakto-
2267: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     rerna dessutom t.exo sökandens ålder, yrke, ut-
2268: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr        bildning, arbetserfarenhet, bundenhet tili hemor-
2269: 281:                                                 ten och sysselsättningssituationen på boningsor-
2270:                                                      teno Sålunda kan man inte alltid enbart utgående
2271:           Vad ämnar Regeringen göra för att få       från den medicinska diagnosen dra slutsatser om
2272:        ett slut på den ohållbara situation som       en persons rätt tili invalidpensiono
2273:        medför att såsom arbetslösa arbetssökan-         En arbetslös person, som enligt den behand-
2274:        de finns sådana personer som har mist sin     lande läkarens utlåtande är arbetsoförmögen,
2275:        arbetsförmåga, och                            men som inte har ansetts vara arbetsoförmögen i
2276:           vad ämnar Regeringen göra så att en        de beslut som fattats med stöd av sjukförsäk-
2277:        sådan person som försöker få invalidpen-      ringslagen och pensionslagarna, kan inte heller
2278:        sion skall ha rätt att bibehålla den soko     av medicinska skäl betraktas som arbetsoförmö-
2279:        återstående tiden och att detta genomförs     gen inom arbetskraftsförvaltningens områdeo Så-
2280:        på ett annat sätt än att en person som        ledes har en dylik person rätt att vara arbetslös
2281:        konstaterats vara arbetsoförmögen hän-        arbetssökande vid en arbetskraftsbyrå och få ut-
2282:        visas att bli arbetslös arbetssökande?        komstskydd för arbetslösa för den tid han är
2283:                                                      arbetssökande, ifall de övriga villkoren för ut-
2284:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        komstskydd för arbetslösa uppfyllso På detta sätt
2285: anföra följande:                                     tryggas en arbetslös persons utkomst också un-
2286:                                                      der den tid som han har ett besvärsärende som
2287:    I sjukförsäkringslagen, folkpensionslagen och     gäller invalidpension anhängigt i ett besvärsor-
2288: arbetspensionslagarna ingår uttryck1iga bestäm-      gano Om besvärsorganet senare godkänner hans
2289: melser för när en person kan anses vara arbets-      pensionsbesvär retroaktivt, har han rätt att få
2290: oförmögen i enlighet med ovan nämnda lagar 0         pension från den tidpunkt då arbetsoförmågan
2291: Beslutanderätten i denna fråga tilikommer i för-     inträdde och kan det utkomstskydd för arbetslö-
2292: sta hand de pensionsanstalter som sköter förmå-      sa som han har fått för samma tid kvittas mot den
2293: nerna i fråga, dvso Folkpensionsanstalten och        pension som betalas retroaktivto Denna princip
2294: arbetspensionsanstalternao Besvär över deras be-     kom man överens om i samband med totalrevi-
2295: slut kan anföras hos de besvärsinstanser som         deringen av utkomstskyddet för arbetslösa 19850
2296: nämns i lagarnao                                        Under den senaste tiden har det ofta påståtts
2297:    Ett utlåtande av den läkare som behandlar en      att det såsom arbetslösa arbetssökande finns rik-
2298: pensionssökande är en viktig utredning då man        ligt med sådana personer som de facto är arbets-
2299: skall fatta beslut om sökandens rätt tili invalid-   oförmögna och egentligen borde omfattas av
2300: pensiono Utlåtandet av den behandlande läkaren       pensionsskyddeto För att utreda situationen tili-
2301: är dock endast ett dokument som behövs för           sattes ijuni 1996 en arbetsgrupp för uppföljning-
2302: pensionsanstaltens beslutsfattande och i vilket      en av sysselsättande av äldre långtidsarbetslösa,
2303: patientens sjukdomar diagnostiseras och hans         vars tidsfrist går ut den 31 december 1997 0 I
2304: sjukdomar och funktionsförmåga beskrivso Den         arbetsgruppen ingår företrädare för arbetsminis-
2305: behandlande läkaren lägger i sitt utlåtande även     teriet, social- och hälsovårdsministeriet, Folk-
2306: fram sin egen bedömning av patientens arbets-        pensionsanstalten, Arbetspensionsanstalternas
2307: förmåga och rehabiliteringsmöjlighetero              Förbund rof. och kommunernao Arbetsgruppen
2308:    Beslutet om invalidpension grundar sig på en      har tili uppgift att bl.ao följa ett projekt som skall
2309: bedömning av sökandens helhetssituationo I det-      utreda utbildnings- och rehabiliteringsbehoven i
2310: ta beslutsfattande bedöms sökandens återståen-       fråga om äldre långtidsarbetslösao 1 anslutning
2311: de arbetsförmåga, behovet av rehabiliteringsåt-      härtill intervjuas som bäst över 50-åriga långtids-
2312: gärder samt hurdant arbete han med sin återstå-      arbetslösa på arbetskraftsbyråerna i tio städer.
2313:                                            KK 281/1997 vp                                              5
2314: 
2315: Före utgången av 1997 intervjuas ca 15 000 1ång-       men och behovet av att göra dessa definitioner
2316: tidsarbets1ösa och kartläggs deras hälsotillstånd      tydligare samt att lägga fram eventuella förslag
2317: och arbetsförmåga, deras kunnande och lust att         till ändringar i pensionslagstiftningen. Målsätt-
2318: arbeta. På grundval av de utredningar som hittills     ningen är att åstadkomma en enhet1igare besluts-
2319: har gjorts ser det ut som om det inte ens tillnär-     praxis i fråga om invalidpensioner. Detta kan
2320: melsevis finns så många arbetsoförmögna perso-         man åstadkomma genom att söka enhet1iga linjer
2321: ner som arbetslösa arbetssökande i den i pen-          redan i fråga om beslut som gäller upprätthållan-
2322: sions1agarna avsedda bemärkelsen som de påstå-         det a v arbetsförmågan och rehabi1iteringsstadiet.
2323: enden som har framförts i offentligheten har låtit         Syftet med de reformprojekt som för närva-
2324: påskina. En annan sak är sedan om en del av de         rande pågår är att stärka pensionssökandenas
2325: personer som är arbetssökande är oförmögna att         rättsskydd. 1 den nuvarande pensionspolitiken
2326: arbeta av andra än hälsoskäl.                          har man fåst allt mera uppmärksamhet vid före-
2327:    Ä ven i regeringsprogrammet har uppmärk-            byggande yrkesinriktad rehabilitering och en
2328: samhet fåsts vid de problem som anknyter tili          attitydförändring så att fler personer i arbetsför
2329: inva1idpensionerna och vid människors arbets-          å1der än för närvarande skall kunna och vilja
2330: förmåga. Med stöd av regeringsprogrammet till-         fortsätta i arbetslivet ända tili å1derdomspen-
2331: satte socia1- och hälsovårdsministeriet i maj 1995     sionsåldern. Ett av Letka-arbetsgruppens må1 är
2332: den s.k. Letka-arbetsgruppen, vars tidsfrist går       att tidigarelägga tidpunkten för kartläggningen
2333: ut den 31 maj 1997. 1 arbetsgruppen ingår för-         av arbetsförmåga och rehabiliteringsmöjligheter
2334: utom företrädare för social- och hä1sovårdsmi-         i jämförelse med vad nu är fallet. 1 detta fall
2335: nisteriet och finansministeriet även företrädare       kunde en persons arbetsförmåga bedömas säkra-
2336: för Folkpensionsanstalten, Pensionsskyddscen-          re i ett tidigare stadium med tanke på invalidpen-
2337: tralen, Arbetspensionsanstalternas Förbund r.f.        sionerna. Detta skulle för sin del minska de fall
2338: och arbetsmarknadsorganisationerna. En av ar-          där det såsom arbetslösa arbetssökande i viss
2339: betsgruppens uppgifter är att utreda definitioner-     mån finns personer som är arbetsoförmögna av
2340: na av arbetsoförmåga i de olika pensionssyste-         hälsoskäl.
2341:      Helsingfors den 11 april 1997
2342: 
2343:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
2344:                                              KK 282/1997 vp
2345: 
2346: Kirjallinen kysymys 282
2347: 
2348: 
2349: 
2350: 
2351:                                     Olavi Ala-Nissilä /kesk: Maatalouden kansallisesta kehittämisestä
2352:                                        ja sen rahoituksesta
2353: 
2354: 
2355:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2356: 
2357:     Tammikuussa annetussa maatalouspoliittisen          täkin osin on osoitettu rahoitus riittämätöntä. Jo
2358: työryhmän loppuraportissa asetettiin keskeiseksi        ensi vuoden talousarviossa on maatalouden kan-
2359: tavoitteeksi maataloutemme pysyvän kilpailu-            salliset kehittämistoimet niin itse maatalouspoli-
2360: haitan poistaminen. Loppuraportissa nostettiin          tiikan kuin maatalouden verotuksen ja rahoituk-
2361: esille useita välttämättömiä toimia oman maata-         sen osalta saatava liikkeelle. Kyse on myös mer-
2362: loutemme ja sen kannattavuuden sekä yleisten            kittävästä työllisyysasiasta ja maaseudun elin-
2363: edellytysten kehittämiseksi. Kyse on EU:n maa-          voimaisuuteen liittyvästä asiasta.
2364: talouspolitiikan tukijärjestelmästä ja siihen liitty-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2365: västä kansallisesta tuesta, maatalouden kustan-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2366: nusten vähentämisestä, maatilojen omavaraisuu-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2367: den parantamisesta ja markkinahintatason nos-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2368: tamisesta. Toimenpiteillä on kiire ajatellen maa-
2369: talouden selviytymistä EU:n maatalouspolitii-                     Miten ja millä aikataululla Hallitus ai-
2370: kassaja erityisesti myös mahdollisesti toteutuvia              koo toteuttaa maatalouspoliittisen työ-
2371: talous- ja rahaliiton oloja ajatellen.                         ryhmän esitykset maatalouden edellytys-
2372:     Maatalouden talousarviokehys vuodelle 1998                 ten, kannattavuuden ja kilpailukyvyn pa-
2373: ja myöhemmille vuosille on julkisuudessa ollei-                rantamisesta, ja
2374:  den tietojen mukaan erittäin ahdas eikä mahdol-                  miten Hallitus aikoo huolehtia maata-
2375:  lista riittäviä kehitystoimia. Erityisen ajankoh-             louden kansallisen kehittämisen riittä-
2376:  tainen asia on takautuvien investointitukien ja               västä rahoituksesta?
2377:  investointitukijärjestelmän toteuttaminen, ja täl-
2378: 
2379:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1997
2380: 
2381:                                           Olavi Ala-Nissilä /kesk
2382: 
2383: 
2384: 
2385: 
2386:  279001
2387: 2                                           KK 282/1997 vp
2388: 
2389: 
2390: 
2391: 
2392:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2393: 
2394:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        luun liittyen. Ministeriö on mm. käynnistänyt
2395: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         neuvottelut ED-komission kanssa ympäristö-
2396: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuen määrärahan korottamiseksi. Myös maaseu-
2397: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi            tuelinkeinolain ja maa- ja metsätalouden raken-
2398: Ala-Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       nepoliittisen lainsäädännön yhteensovitus on
2399: sen n:o 282:                                          käynnissä, jolloin niihin liittyvät työryhmän eh-
2400:                                                       dotukset voidaan ottaa huomioon. Tuotekoh-
2401:           Miten ja millä aikataululla Hallitus ai-    taisten strategioiden laatiminen on käynnistynyt
2402:        koo toteuttaa maatalouspoliittisen työ-        mm. viljan ja perunateollisuuden osalta ministe-
2403:        ryhmän esitykset maatalouden edellytys-        riön asettamissa työryhmissä.
2404:        ten, kannattavuuden ja kilpailukyvyn pa-           Maatalouden kansalliseen kehittämiseen tar-
2405:        rantamisesta, ja                               vittavat varat pyritään turvaamaan talousarvioi-
2406:           miten Hallitus aikoo huolehtia maata-       den valmistelujen yhteydessä. Tällä hetkellä
2407:        louden kansallisen kehittämisen riittä-        maa- ja metsätalousministeriölle osoitetut, si-
2408:        västä rahoituksesta?                           nänsä varsin ahtaat kehykset antavat mahdolli-
2409:                                                       suuden kehittämistoimien toteuttamiseen mer-
2410:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kittävässä laajuudessa. Sen sijaan maatilatalou-
2411: vasti seuraavaa:                                      den kehittämisrahaston varojen riittävyys inves-
2412:                                                       tointien rahoitukseen on ongelmallista. Artiklan
2413:     Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitte-    141 mukaisia hakemuksia on jätetty yli kaksin-
2414: li   maatalouspoliittisen työryhmän raportit          kertainen määrä arvioituun verrattuna. Mikäli
2415: 11.3.1997 pitämässään kokouksessa. Ministeri-         kaikki rahoitettaisiin, ei rahaston toimintaa voi-
2416: valiokunta puolsi maa- ja metsätalousministe-         taisi turvata edes koko siirtymäkauden ajaksi.
2417: riön esitystä siitä, että työryhmän ehdottamia        Niukat varat on katsottu tarkoituksenmukaisek-
2418: maatalouspolitiikan kansallisia kehittämistoi-        si kohdentaa sellaisiin hankkeisiin, joilla on eni-
2419: mia valmistellaan työryhmän loppuraportin mu-         ten merkitystä tilojen kilpailukyvyn kannalta tai
2420: kaisesti siltä osin kuin ehdotukset olivat yksimie-   joiden rahoittaminen siirtymäkauden jälkeen ei
2421: lisiä. Ministerivaliokunta edellytti lisäksi, että    ole enää mahdollista. Maa- ja metsätalousminis-
2422: pysytään menokehysten puitteissa ja toteutetaan       teriön arvion mukaan merkittävä osa hakemuk-
2423: päätetyt säästötavoitteet.                            sista voi osoittautua perusteettomiksi, mihin viit-
2424:     Maatalouspoliittisessa työryhmässä oli eriä-      taa ainakin hakemusten varsin heikko taso ja
2425: viä näkemyksiä perintö- ja lahjaveron määräyty-       tarvittavien liitteiden puute. Puutteellisten hake-
2426: misperusteisiin ja maksuunpanoon sekä varaus-         musten täydentäminen pitkittää merkittävästi
2427: mahdollisuuksien kehittämiseen liittyvien ehdo-       kaikkien rahoitushakemusten käsittelyä ja
2428: tusten osalta. Näiden osalta talouspoliittinen        uusien investointien toteuttamista. Turhien ha-
2429: ministerivaliokunta edellytti, että verohallinto      kemusten karsiutuminen antaa myöhemmin
2430: selvittää ministerivaliokunnalle maatilojen ar-       mahdollisuudet todellisten investoijien tukemi-
2431: vonmääräytymistä perintö- ja lahjaverotuksessa        seen.
2432: ED-olosuhteissa erityisesti sukupolvenvaihdos-            Siltä osin kuin ehdotukset liittyivät verotuk-
2433: ten yhteydessä. Varausmahdollisuuksien kehit-         seen on valmisteluvastuu valtiovarainministe-
2434: tämistä ei ministerivaliokunnan päätöksen mu-         riöllä, lakiosaan liittyvien ehdotusten osalta oi-
2435: kaan jatketa työryhmän ehdottamassa muodos-           keusministeriöllä ja sosiaalipoliittisten ehdotus-
2436: sa.                                                   ten osalta sosiaali- ja terveysministeriöllä. Maa-
2437:     Maa- ja metsätalousministeriö on omalta           ja metsätalousministeriö on esittänyt asianomai-
2438: osaltaan käynnistänyt ehdotusten valmistelun          sille ministeriöille, että ne jatkaisivat ehdotusten
2439: mm. vuoden 1998 talousarvioesityksen valmiste-        valmistelua.
2440: 
2441:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1997
2442: 
2443:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
2444:                                             KK 282/1997 vp                                              3
2445: 
2446: 
2447: 
2448: 
2449:                                         Tili Riksdagens Talman
2450: 
2451:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      get för miljöstödet. En samordning av lands-
2452: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        bygdsnäringslagen och jord- och skogsbrukets
2453: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      strukturpolitiska lagstiftning pågår som bäst,
2454: man Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörsmål          varvid arbetsgruppens förslag i anslutning tili
2455: nr 282:                                               dem kan beaktas. Utarbetandet av produktvisa
2456:                                                       strategier har vad gäller bl.a. spannmål och pota-
2457:            H ur och enligt viiken tidtabell ämnar     tisindustrin påbörjats i de arbetsgrupper som
2458:        Regeringen genomföra den lantbrukspo-          ministeriet tilisatt.
2459:        litiska arbetsgruppens förslag tili fOrbätt-      Avsikten är att de medel som behövs för den
2460:        rande av lantbrukets förutsättningar,          nationella utvecklingen av lantbruket tryggas i
2461:        lönsamhet och konkurrenskraft, och             samband med beredningen av budgeterna. De i
2462:            hur ämnar Regeringen sörja för en tili-    och för sig mycket snäva ramar som för närva-
2463:        räcklig finansiering av den nationella ut-     rande givits jord- och skogsbruksministeriet gör
2464:        vecklingen av lantbruket?                      det möiligt att vidta utvecklingsåtgärder i en be-
2465:                                                       tydande omfattning. Däremot är det problema-
2466:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tiskt att få gårdsbrukets utvecklingsfonds medel
2467: anföra följande:                                      att räcka tili för finansiering av investeringar,
2468:                                                       Ansökningar enligt artikel 141 har inlämnats i ett
2469:     Finanspolitiska ministerutskottet behandlade      antal som mer än tvåfaldigt överstiger det upp-
2470: lantbrukspolitiska arbetsgruppens rapporter vid       skattade. Om alla finansierades, skulle fondens
2471: sitt möte 11.3.1997. Ministerutskottet förordade      verksamhet inte kunna säkerställas ens för hela
2472: jord- och skogsbruksministeriets förs1ag om att       övergångs-perioden. Man har ansett detvara än-
2473: de 1antbrukspo1itiska nationella utvecklingsåt-       damålsenligt att fördela de knappa medlen tili
2474: gärder som arbetsgruppen föreslagit bereds en-        sådana projekt som är av största betydelse med
2475: ligt arbetsgruppens slutrapport tilidendel försla-    tanke på gårdsbruksenheternas konkurrens-
2476: gen är enhälliga. Ministerutskottet förutsatte vi-    kraft, eller som inte längre kan finansieras efter
2477: dare att utgiftsramarna hålls och att de bes1utade    övergångsperioden. Enligtjord- och skogsbruks-
2478: sparmå1en uppnås.                                     ministeriets uppskattning kan en betydande del
2479:     I lantbrukspo1itiska arbetsgruppen fanns av-      av ansökningarna visa sig vara ogrundade, vilket
2480:  vikande meningar om de förslag som gällde grun-      åtminstone ansökningarnas mycket svaga nivå
2481: derna för fastställandet av arvs- och gåvoskatt       och avsaknaden av nödvändiga bilagor ger en
2482:  samt debiteringen av skatten och utveck1andet av     antydan om. Kompletteringen av bristfålliga an-
2483:  reserveringsmöjligheterna. Beträffande dessa         sökningar förlänger betydligt behandlingen av
2484:  förutsatte finanspolitiska ministerutskottet att     alla finansieringsansökningar och genomföran-
2485:  skatteförvaltningen för ministerutskottet utreder    det av nya investeringar. När onödiga ansök-
2486:  hur gårdsbruksenheternas värde fastställs vid        ningar gallras bort blir det senare möjligt att
2487:  arvs- och gåvobeskattning inom EU, särskilt vid      stöda verkliga investerare.
2488:  generationsväxlingar. En utveckling av reserve-         Tiliden del förslagen hänförde sig tili beskatt-
2489:  ringsmöjligheterna kommer en1igt ministerut-         ningen svarar finansministeriet för beredningen,
2490:  skottets beslut inte att fortsättas i den form ar-   för de förslag som gäller laglotten svarar justitie-
2491:  betsgruppen föreslagit.                              ministeriet och för de socialpolitiska förslagen
2492:     Jord- och skogsbruksministeriet har för sin del   svarar social- och hälsovårdsministeriet. Jord-
2493:  inlett beredningen av förslagen i anslutning tili    och skogsbruksministeriet har föreslagit de behö-
2494:  bl.a. beredningen av budgetpropositionen för         riga ministerierna att de skall fortsätta bered-
2495:   1998. Ministeriet har bl.a. inlett förhandlingar    ningen av förslagen.
2496:  med EU-kommissionen om en höjning av ansla-
2497: 
2498:      Helsingforsden 7 april1997
2499: 
2500:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
2501:                                            KK 283/1997 vp
2502: 
2503: Kirjallinen kysymys 283
2504: 
2505: 
2506: 
2507: 
2508:                                   Hannu Kemppainen /kesk ym.: Lietmajärvi-Kotskoma-rautatien
2509:                                      rakentamisen loppuunsaattamisesta Karjalan tasavallassa
2510: 
2511: 
2512:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2513: 
2514:    Lietmajärvi-Kotskoma-rautatiehankkeen             on Suomen puolella ollut vauhdittamassa VR:n
2515: loppuunsaattaminen Karjalan tasavallassa avai-       pääjohtaja Panu Haapala, jonka yllättävä kuole-
2516: si tärkeän kuljetusväylän, Arkangelin käytävän       ma saattaa viivästyttää hankkeen toteutumista
2517: Suomen puolelta Perämeren satamien ja Suomen         ilman erityistoimenpiteitä.
2518: rautatieverkon kautta Pohjois-Venäjälle ja Ar-          Venäjän federaation hallitus on tehnyt pää-
2519: kangelin alueelle ja sitä kautta Komin tasavallan    töksen tulla mukaan hanketta toteuttavaan Gel-
2520: alueille, joilla on runsaasti luonnonrikkauksia.     leflint-yhtiöön 25 %:n osakkuudella, 80 mrd rup-
2521: Lisäksi pienillä jatkorakentamisilla sieltä on       lan panoksella. Loppuunrakentaminen edellyt-
2522: avautumassa rautatieyhteys Uralille ja kaikkialle    täisi vielä Euroopan jälleenrakennus- ja kehitys-
2523: Siperiaan.                                           pankilta 20 milj. dollarin lainaa. Lainan ehtona
2524:     Lietmajärvi-Kotsk oma-ratahankkeesta on          on 400 000 ecua maksavan lisäselvityksen teke-
2525: noin 70% toteutettuna. Venäjän vaikea taloudel-      minen,josta rahoitusta on puuttumassa n. 1 milj.
2526: linen tilanne on keskeyttänyt hankkeen valmistu-     Smk.
2527: misen toistaiseksi. Koska tällä liikennehankkeel-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2528: la on toteutuessaan poikkeuksellisen laaja vaiku-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2529: tusalue, se voi osaltaan olla edistämässä Karjalan   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2530: ja Pohjois-Venäjän vaikeuksiin ajautunutta kehi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2531: tystä ja hyödyttää myös Suomen liikenneverkos-
2532: toa. Siksi suomalaisten osapuolien, liikennevi-                Aikooko Hallitus kiireisellä aikatau-
2533: ranomaistenja VR:n, pitäisi olla hyvin aktiivisia           lulla ryhtyä toimenpiteisiin, että hank-
2534: hankkeen loppuun rakentamiseksi. Jotta hanke                keen loppuun lainoittamisen ehtona ole-
2535: voitaisiin rakentaa valmiiksi nopeasti ja hyvissä           va selvitys voidaan rahoittaa joko lähi-
2536:  olosuhteissa, rakentamisen pitäisi käynnistyä              alueyhteistyö- tai muilla kehittämisra-
2537:  heti alkukesästä. Hankkeen eteenpäinviemistä               hoilla?
2538: 
2539:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
2540: 
2541:                      Hannu Kemppainen /kesk                  Annikki Koistinen /kesk
2542: 
2543: 
2544: 
2545: 
2546: 279001
2547: 2                                       KK 283/1997 vp
2548: 
2549: 
2550: 
2551: 
2552:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
2553: 
2554:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Radan rakennustöiden keskeydyttyä rahoi-
2555: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     tusongelmien vuoksi on neuvoteltu kansainväli-
2556: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   sistä rahoitusmahdollisuuksista. Tätä silmällä
2557: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu        pitäen ratahankkeesta on tehty lukuisia selvityk-
2558: Kemppaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-    siä. Kansainvälisen lainarahoituksen ehtona on,
2559: myksen n:o 283:                                   että radan omistussuhteet, liikennöinti, lainan
2560:                                                   takaisinmaksu, vakuudet ja muut lainaehdot on
2561:           Aikooko Hallitus kiireisellä aikatau-   järjestetty lainanantajaa tyydyttävällä tavalla.
2562:        lulla ryhtyä toimenpiteisiin, että hank-      Liikenneministeriö on aikanaan tutustunut
2563:        keen loppuun lainoittamisen ehtona ole-    ko. selvityksen työohjelmaan ja todennut sen pe-
2564:        va selvitys voidaan rahoittaa joko lähi-   rusteelliseksi ja hyvin laadituksi. Liikenneminis-
2565:        alueyhteistyö- tai muilla kehittämisra-    teriö katsoo kuitenkin, että tämän yli 2 miljoonaa
2566:        hoilla?                                    markkaa maksavan selvityksen tekemiseen ei
2567:                                                   enää tässä vaiheessa ole perusteita ryhtyä, kun
2568:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      hanke on jo 70-prosenttisesti valmis. Hankkeen
2569: vasti seuraavaa:                                  taustojen perusteella on etukäteen nähtävissä,
2570:                                                   että selvitys ei ratkaisisi hankkeen keskeisiä on-
2571:    Rakenteilla oleva Lietmajärvi-Kotskoma-        gelmakohtia- ratayhtiön organisointia ja radan
2572: rata muodostaa runkoyhteyden parhaillaan hah-     käyttötapaa, koska ne eivät ole selvityksen teki-
2573: moteitavaan Barentsin euroarktiseen liikenne-     jöiden eivätkä pankkien päätösvallassa. Omis-
2574: käytävään. Se lyhentää ratkaisevasti kuljetus-    tussuhteet on selkeytettävä, ennen kuin radan
2575: matkaa Arkangelin alueelta Kostamuksen kaut-      rakentamisessa voidaan edetä. Liikenneministe-
2576: ta Suomeen. Radan rakentamisella on tärkeä        riö katsoo lisäksi, että selvitysten rahoittaminen
2577: merkitys vaikutusalueidensa taloudelle.           on ensisijaisesti ratayhtiön omistajien tehtävä.
2578: 
2579:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1997
2580: 
2581:                                                                   Liikenneministeri Matti Aura
2582:                                          KK 283/1997 vp                                             3
2583: 
2584: 
2585: 
2586: 
2587:                                       Tili Riksdagens Talman
2588: 
2589:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        av finansieringsproblemen har förhandlingarna
2590: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande        inletts om internationella finansieringsmöjlighe-
2591: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    ter. För detta ändamål har banprojektet blivit
2592: dagsman Hannu Kemppainen m.fl. underteck-          föremål för otaliga utredningar. En förutsättning
2593: nade spörsmål nr 283:                              för ett internationellt Iån är att banans ägande-
2594:                                                    förhållanden, trafikering, återbetalning av lånet,
2595:           Ämnar Regeringen vidta brådskande        garantier och andra länevillkor arrangeras på ett
2596:        åtgärder för att utredningen, som är en     sätt som tillfredsställer Iångivaren.
2597:        förutsättning för att slutföra projektet,      Trafikministeriet har bekantat sig med utred-
2598:        kan finansieras antingen med anslagen       ningens arbetsprogram och konstaterat att det är
2599:        som är avsedda för samarbetet inom när-     grundligt och välformulerat. Trafikministeriet
2600:        området eller andra utvecklingspengar?      anser dock att det inte finns några grunder för att
2601:                                                    göra en utredning på 2 miljoner mark, eftersom
2602:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      redan 70 procent av projektet är fårdigt. På basis
2603: anföra följande:                                   av projektets bakgrund kan man i förhand för-
2604:                                                    moda att en utredning inte avgör projektets cen-
2605:    Banan mellan Lietmajärvi och Kotshkoma          trala problem, dvs. organisering av banbolaget
2606: bildar en basförbindelse tili den euroarktiska     och användninssättet av hanan, eftersom de inte
2607: transportkorridoren i Barents som är under be-     bestäms .~v bankerna eller den som gör utred-
2608: redning som bäst. Den avkortar betydligt trans-    ningen. Agandeförhållandena bör bli tydligare
2609: portavståndet från Arkangel-området tili Fin-      innan bankonstruktionen kan fortsätta. Dess-
2610: land via Kostamus. Bankonstruktionen är viktig     utom anser trafikministeriet att det är främst
2611: för ekonomin i verkningsområdet.                   banbolagets ägare som skall finansiera utred-
2612:    Efter att bankonstruktionen avbröts på grund    ningarna.
2613: 
2614:      Helsingforsden 14 april 1997
2615: 
2616:                                                                        Trafikminister Matti Aura
2617:                                              KK 284/1997 vp
2618: 
2619: Kirjallinen kysymys 284
2620: 
2621: 
2622: 
2623: 
2624:                                     Juha Karpio /kok: Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestel-
2625:                                        män uudistamisesta
2626: 
2627: 
2628:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2629: 
2630:    Puolustusvoimien nykyinen johtamis- ja hal-         kittävä osa niistä tullaan siirtämään eri viran-
2631: lintojärjestelmä otettiin käyttöön 1.1.1993. Siinä     omaisille maakuntiin, joissa on paras paikallis-
2632: sotilasläänien asema hallintoviranomaisena on          tuntemus ja mahdollisuus kansalaisten jousta-
2633: vahva, mikä on osoittautunut käytännössä toi-          vaan palveluun.
2634: mivaksi. Sen ovat puolustusvoimien edustajat               Suunnitelmiin sisältyy myös sotilaallisen alue-
2635: useissa kannanotoissa vahvistaneet. Sotilaslää-        jaon tarkistus. Mm. Keski-Suomen sotilaslääniä
2636: nin nimi, rooli ja status sotilaallisen maanpuolus-    ollaan siirtämässä Läntisen Maanpuolustus-
2637: tuksen alueellisena johtoportaana, maanpuolus-         alueen osaksi sen esikunnan ollessa Hämeenlin-
2638: tuksen yhteistyöviranomaisena sekä maanpuo-            nassa, jonne osa henkilökunnasta tullaan siirtä-
2639: lustustahdon kehittäjänä on myös maakunnissa           mään. Kun tavoitteena olisi aikaansaada hyvä
2640: sisäistetty ja hyväksytty. Nyt tätä neljä vuotta       synergia sotilas- ja siviilihallinnon välillä myös
2641: hyvin toiminutta ja perusteellisen selvityksen         aluejaon puitteissa, niin miksi uudistukseen ei
2642: kautta syntynyttä järjestelmää ollaan hävittä-         liity maanpuolustusalueiden vastuualueiden ja
2643: mässä. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa se-     siviililäänien alueiden yhdistämistä esimerkiksi
2644: lonteossa esitetään sotilasläänien itsenäisyyttä       eteläisen Suomen alueella. Nyt sen sijaan armei-
2645: supistettavaksi ja tehtäviä karsittavaksi. Se mer-     jan alueellisuutta ollaan !opettamassa lyhytnä-
2646: kitsee vastoinjulkishallinnon kehittämisen linjaa      köisesti ja valta siirtämässä pois sotilaslääneistä.
2647: puolustusvoimissa delegoinnin sijasta vallan ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2648: tehtävien voimakasta keskittämistä paikalliselta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2649: tasolta maanpuolustusalueille.                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2650:     Harkittaessa hallinnon tehtäviä ja vastuita on     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2651: lähtökohtana oltava niiden hoitaminen mahdol-
2652: lisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2653: niin, etteivät johtamisetäisyydet tule liian pitkik-           ryhtyä puolustus- ja siviilialueiden yhteis-
2654: si. Eihän lääninuudistuskaan merkitse sitä, että               toiminnan ja maanpuolustustahdon ta-
2655: kaikki valta ja tehtävät menevät lääninhallitus-               kaamiseksi sekä rauhanajan että poik-
2656: ten mukana uusiin pääkaupunkeihin, vaan mer-                   keuksellisissa olosuhteissa?
2657:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1997
2658: 
2659:                                             Juha Karpio /kok
2660: 
2661: 
2662: 
2663: 
2664: 279001
2665: 2                                             KK 284/1997 vp
2666: 
2667: 
2668: 
2669: 
2670:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
2671: 
2672:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kin tämän vuoden syyskuun alussa aloittavat toi-
2673: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           mintansa uudet siviilisuurläänit. Puolustushal-
2674: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         linnon sotilasläänien aluejako on säädöksin si-
2675: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-          dottu tällä hetkellä voimassa olevaan siviililääni-
2676: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           jakoon, joten näiltä osin on pakko toteuttaa
2677: 284:                                                    muutoksia jo kuluvan vuoden aikana. Toisaalta
2678:                                                         valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen,
2679:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jonka mukaisesti valtionhallinnon aluejakojen
2680:          ryhtyä puolustus- ja siviilialueiden yhteis-   tulee perustua maakuntajakoon, jolleivat poik-
2681:          toiminnan ja maanpuolustustahdon ta-           keuksellisen painavat perustelut muuta osoita.
2682:          kaamiseksi sekä rauhanajan että poik-          Puolustushallinnon on siten, toimiakseen valtio-
2683:          keuksellisissa olosuhteissa?                   neuvoston periaatepäätöksen mukaisesti, muu-
2684:                                                         tettava nykyistä aluejakoaan.
2685:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Olen perustanut työryhmän selvittämään toi-
2686: vasti seuraavaa:                                        menpiteitä, joiden avulla puolustushallinnon
2687:                                                         alueellinen johtamis- ja hallintojärjestelmä voi-
2688:    Puolustushallinnon johtamis- ja hallintojär-         daan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti
2689: jestelmä uudistettiin 1.1.1993, jolloin alueellisten    sopeuttaa uudistuvaan siviilihallintoon. Hallin-
2690: organisaatioiden määrää supistettiin 30:stä             nollisissa tehtävissä tulee- erityisesti poikkeus-
2691:  15:een. Samassa yhteydessä supistettiin myös           olojen tarpeet huomioon ottaen- pyrkiä tehok-
2692: puolustusministeriön ja pääesikuntien henkilös-         kuuteen, joustavuuteen ja päätösvallan delegoin-
2693: töä merkittävästi ja siirrettiin tehtäviä, resursseja   tiin. Järjestelyjen tulee myös mahdollistaa puo-
2694: ja päätösvaltaa puolustusvoimien alueellisille ja       lustushallinnon ja siviilihallinnon yhteistoimin-
2695: paikallisille organisaatioille.                         taedellytysten kehittämisen. Työryhmä jättää
2696:    Kokemukset uudesta järjestelmästä ovat ol-           ehdotuksensa kuluvan vuoden toukokuun alku-
2697: leet pääosin myönteisiä, eikä puolustusministe-         puolella. Vasta tämän jälkeen on mahdollista
2698: riöllä oman hallinnonalansa kannalta asiaa tar-         yksityiskohtaisemmin tarkastella, millaisiin kes-
2699: kastellen olisi tässä vaiheessa ollut erityistä syytä   kushallintoa ja alueorganisaatiota koskeviin
2700: ryhtyä uudistamaan hallintojärjestelmäänsä.             uudelleenjärjestelyihin puolustushallinnossa on
2701: Tarve uudistukseen on syntynyt hallinnonalan            välttämätöntä ja tarkoituksenmukaista ryhtyä.
2702: ulkopuolelta lähinnä kahdesta syystä. Ensinnä-
2703: 
2704:        Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1997
2705: 
2706:                                                                       Puolustusministeri Anneli Taina
2707:                                               KK 284/1997 vp                                             3
2708: 
2709: 
2710: 
2711: 
2712:                                           Tili Riksdagens Talman
2713: 
2714:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         år. Områdesindelningen för försvarsförvaltning-
2715: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          ens militärlän är genom författning bunden tiii
2716: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-        den för närvarande gällande civila länsindelning-
2717: man Juha Karpio undertecknade spörsmå1 nr               en, varför det tili denna del är nödvändigt att
2718: 284:                                                    genomföra förändringar redan under innevaran-
2719:                                                         de år. För det andra har statsrådet fattat ett
2720:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        principbeslut enligt vilket statsförvaltningens
2721:          ta i syfte att säkerställa samarbetet mellan   områdesindelning skall basera sig på Iandskaps-
2722:          försvars- och civilområdena och försvars-      indelningen, om inte något annat följer av syn-
2723:          viljan både under fredstida- och undan-        nerligen vägande skäl. Försvarsförvaltningen
2724:          tagsförhållanden?                              måste sålunda, i syfte att agera i enlighet med
2725:                                                         statsrådets principbeslut, ändra sin nuvarande
2726:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           områdesindelning.
2727: anföra följande:                                           Jag har tiiisatt en arbetsgrupp med uppgift att
2728:                                                         reda ut de åtgärder med hjälp av vilka försvars-
2729:    Försvarsförvaltningens Iednings- och förvalt-        förvaltningens regionala Iednings- och förvalt-
2730: ningssystem förnyades I.I.I993, varvid antalet          ningssystem på ett så ändamålsenligt sätt som
2731: regionala organisationer minskades från 30 tili         möjligt kan anpassas tili den nya civilförvaltning-
2732: 15. I detta sammanhang minskades också för-             en. När det gäller förvaltningsuppgifterna efter-
2733: svarsministeriets och huvudstabens personai be-         strävas - särskilt med beaktande av behoven
2734: tydligt, och uppgifter, resurser och beslutande-        under undantagsförhållanden - effektivitet,
2735: rätt överfördes tili försvarsmaktens regionala          smidighet och delegering av beslutanderätten.
2736: och lokala organisationer.                              Arrangemangen bör också göra det möjligt att
2737:    Erfarenheterna av det nya systemet har i hu-         utveckla försvarsförvaltningens och civilförvalt-
2738: vudsak varit positiva, och försvarsministeriet          ningens samarbetsförutsättningar. Arbetsgrup-
2739: skulle, om saken granskas utgående från det egna        pen avlämnar sitt betänkande i början av maj
2740: förvaltningsområdet, inte i detta skede ha haft         innevarande år. Först därefter är det möjligt att
2741: några särskilda skäl att börja förnya sitt förvalt-     mera detaljerat granska vilka nya arrangemang
2742: ningssystem. Reformbehovet har uppstått utan-           för centralförvaltningen och regionalorganisa-
2743: för förvaltningsområdet, närmast av två orsaker.        tionen det är nödvändigt och ändamålsenligt att
2744: För det första inleder de nya civila storlänen sin      vidta inom försvarsförvaltningen.
2745: verksamhet i början av september innevarande
2746: 
2747:        Helsingforsden 15 april 1997
2748: 
2749:                                                                         Försvarsminister Anneli Taina
2750:                                               KK 285/1997 vp
2751: 
2752: Skriftligt spörsmål 285
2753: 
2754: 
2755: 
2756: 
2757:                                     Mats Nyby /sd: Hornet-jaktplanets lämplighet för finländska för-
2758:                                        hållanden
2759: 
2760: 
2761:                                           Tili Riksdagens Talman
2762: 
2763:    Den 16 juni 1992 inlämnade jag ett skriftligt        den amerikanska flottan har orimligt höga servi-
2764: spörsmål om jaktplanet F1A -18 Hornets lämplig-         cekostnader på Hornets motorer. Eftersom inkö-
2765: het för finländska förhållanden. 1 motiveringar-        pet av Hornetplanen var en mycket stor affår och
2766: na hänvisade jag tili en artikel som hävdade att        eftersom flygstrategin i krigstid bygger på utlo-
2767: Hornet är olämpligt då aktiviteterna utlokalise-        kaliserade aktiviteter är det viktigt att få denna
2768: ras tili t.ex. breddade landsvägar. Hornet är pri-      fråga ordentligt utredd. Också representanter för
2769: märt planerat för hangarfartyg och har noshjulet        flygvapnet har tidningsintervjuer medgett pro-
2770: framför de lågt placerade motorernas luftintag.         blemen.
2771: Enligt den artikeljag hänvisade tili sugs sand och         Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
2772: smuts in i motorerna och noshjulet kastar in            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
2773: skräp i motorerna. Mitt spörsmål besvarades den         ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
2774: 10 juli 1992 av dåvarande försvarsministern Eli-        följande spörsmå1:
2775: sabeth Rehn som helt tilibakavisade påståendena
2776: i artikeln. Bl.a. hänvisas i svaret tili förde1en med             Anser också landets nuvarande Reger-
2777: att Hornet är tvåmotorigt. Antagligen är det åt-               ing att F/A-18 Hornet är lämpligt för
2778: minstone teoretiskt möjligt att grus och stenar                finländska förhållanden så att det kan
2779: sugs in i båda motorerna samtidigt. Under senare               operera störningsfritt från t.ex. Iandsvä-
2780: tid har det ånyo påståtts i tidningspressen att                gar och inverkade andra faktorer än rent
2781: Hornet inte klarar av väderlek med snöslask eller              tekniska och ekonomiska då beslutet om
2782: start från landsvägar. Dessutom har det sagts att              inköp av Hornet fattades?
2783: 
2784:      Helsingfors den 2 april 1997
2785: 
2786:                                               Mats Nyby /sd
2787: 
2788: 
2789: 
2790: 
2791: 279001
2792: 2                                         KK 285/1997 vp
2793: 
2794: Kirjallinen kysymys 285                                                                   Suomennos
2795: 
2796: 
2797: 
2798: 
2799:                                   Mats Nyby /sd: Hornet-hävittäjän soveltumisesta Suomen oloihin
2800: 
2801: 
2802: 
2803:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2804: 
2805:     Tein 16. kesäkuuta 1992 kirjallisen kysymyk-    valtain laivastolla on Hornetin moottoreista
2806: sen Hornet F/A-18-hävittäjän soveltumisesta         kohtuuttoman suuria huoltokustannuksia. Kos-
2807: Suomen oloihin. Perusteluissa viittasin artikke-    ka Hornet-hävittäjien ostaminen oli hyvin suuri
2808: liin, jossa väitettiin Hornetin olevan sopimaton    kauppa ja koska kriisiaikojen lentostrategia pe-
2809: hajautettaessa toimintoja esim. levennetyille       rustuu toimintojen hajauttamiseen, tämän asian
2810: maanteille. Hornet on ensisijaisesti suunniteltu    kunnollinen selvittäminen on tärkeää. Myös il-
2811: tukialuskäyttöön, ja sen nokkapyörä on alhaalle     mavoimien edustajat ovat lehtihaastatteluissa
2812: sijoitettujen moottoreiden ilma-aukkojen edessä.    myöntäneet ongelmat.
2813: Mainitun artikkelin mukaan moottoreihin imey-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2814: tyy hiekkaaja likaaja nokkapyörä heittää roskia     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2815: moottoreihin. Kysymykseeni vastasi 10. heinä-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2816: kuuta tuoiloinen puolustusministeri Elisabeth       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2817: Rehn, joka torjui kokonaan artikkelin väittämät.
2818: Vastauksessa viitattiin mm. Hornetin kaksi-                   Katsooko myös maan nykyinen Halli-
2819: moottorisuuden etuihin. Luultavasti ainakin teo-           tus, että Hornet F/A-18 on sopiva Suo-
2820: riassa on mahdollista, että hiekkaaja kiviä imey-          men oloihin siten, että se voi operoida
2821: tyy samanaikaisesti molempiin moottoreihin.                häiriöttömästi esim. maanteiltä, ja vai-
2822: Myöhemmin on jälleen väitetty lehdistössä, ettei           kuttivatko muut kuin puhtaasti tekniset
2823: Hornet selviä räntäsäästä tai maanteiltä tapahtu-          ja taloudelliset seikat Hornet-kaupasta
2824: vista nousuista. Lisäksi on kerrottu, että Yhdys-          tehtyyn päätökseen?
2825: 
2826:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1997
2827:                                            Mats Nyby /sd
2828:                                             KK 285/1997 vp                                               3
2829: 
2830: 
2831: 
2832: 
2833:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2834: 
2835:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Moottoreiden ilma-aukot imevät aina pölyä ja
2836: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         roskia sisään, olipa kyse mistä konetyypistä hy-
2837: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vänsä. Irtoesineet ja kivet ovat vaarana kaikille
2838: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mats Ny-         suihkumoottoreille. Tähän tosiasiaan varaudu-
2839: byn näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          taan erilaisilla puhdistusjärjestelyiilä, joskin ris-
2840: 285:                                                  kin täydellinen eliminointi erityisesti maantietu-
2841:                                                       kikohtien osalta ei ole mahdollista. Ilmavoimien
2842:           Katsooko myös maan nykyinen Halli-          kone-evaluaatiossa mukana olleet konetyypit ei-
2843:        tus, että Hornet F/A-18 on sopiva Suo-         vät tässä suhteessa olennaisesti poikkea toisis-
2844:        men oloihin siten, että se voi operoida        taan. F-18-koneen kaksimoottorisuus lisää toi-
2845:        häiriöttömästi esim. maanteiltä, ja vai-       mintavarmuutta, mikäli lähtökiidossa koneen
2846:        kuttivatko muut kuin puhtaasti tekniset        toinen moottori esimerkiksi jonkin vieraan esi-
2847:        ja taloudelliset seikat Hornet-kaupasta        neen moottoriin joutumisen vuoksi menisi epä-
2848:        tehtyyn päätökseen?                            kuntoon, koska koneella voidaan nousta ja las-
2849:                                                       keutua myös yhdellä moottorilla. Koneen nok-
2850:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kapyörän sijoittelu ei myöskään poikkea muista
2851: vasti seuraavaa:                                      evaluaatiossa olleista konetyypeistä F-18-ko-
2852:                                                       neen haitaksi. F-18-kaluston moottorien jako-
2853:    Ilmavoimien kone-evaluaatiossa selvitettiin        neen ominaisuudet vastaavat niitä kokemuksia,
2854: kaikkien mukana olleiden tyyppien osalta myös         joita ilmavoimiiia on suihkukonekaluston käy-
2855: niiden ominaisuudet hajautetussa lentokenttä-         töstä. Ilmavoimien käytössä hiekasta tai kivistä
2856: toiminnassa ja operoitaessa väliaikaisista tuki-      ei ole aiheutunut vaurioita.
2857: kohdista. Ilmavoimat totesi hankinta perusteluis-        F/A-18 on käytössä mm. Australian ja Kana-
2858: saan, että F -18 soveltuu nimenomaan toimimaan        dan ilma voimilla, jako. maiden sää- ja maasto-
2859: myös maantietukikohdista konetyypin poik-             olosuhteet edustavat pahimmillaan hävittäjäko-
2860: keuksellisen hyvien laskeutumis- ja maakäsitte-       neelle äärimmäisiä toiminta ympäristöjä. Koneil-
2861: lyominaisuuksien perusteella. Koneessa on erit-       la on lennetty kaikissa sääolosuhteissa,ja talviset
2862: täin vahvat laskutelineet ja se on alun perin tuki-   käyttökokemukset Kanadasta sekä viime talven
2863: aluskoneena suunniteltu toimimaan lyhyiltä kii-       osalta Suomesta ovat hyvät. F/A-18 ei oleainoas-
2864: toradoilta. Koneen laskussa tarvitsema kiitotien      taan tukialuskone, vaan toimii mm. Australiassa
2865: pituus mahdollistaa myös osaltaan maantietuki-        ja Kanadassa samoin kuin Espanjassa myös täy-
2866: kohtien käytön ja jarruvaijerijärjestelmää hyväk-     sipainoisesti maatukikohdista.
2867: si käyttäen sen laskukiito on selvästi lyhin kaik-       F-18 Hometien käyttöönotto on sujunut yllä-
2868: kiin evaluaatiossa mukana olleisiin koneisiin ver-    tyksittä,ja ilmavoimista ovat käyttökokemukset
2869: rattuna.                                              olleet hyvät. Hanke on edennyt laadituo aikatau-
2870:    Ilmavoimat on lentänyt F-18-koneiiia Suo-          lun ja kustannusarvion mukaisesti. Valintapro-
2871: messa 18 kuukautta ja noin 2 000 lentotuntia.         sessin aikana lasketut käyttökustannukset tule-
2872: Koneet on sijoitettu kolmeen kotitukikohtaan,         vat ilmavoimien nykyisen kokemuksen mukaan
2873: joista käsin ne ovat vieraiiieet kaikiila valtakun-   pitämään paikkansa myös moottorien osalta.
2874: nan tärkeimmiiiä lentopaikoilla. Ilmavoimien          Käyttökokemukset osoittavat, että F-18-kalusto
2875: doktriiniin kuuluu lentopaikkojen ohella toimin-      täyttää ilmavoimien torjuntahävittäjähankin-
2876: nan hajauttaminen myös maantietukikohtiin,            nalle asettamat operatiiviset, tekniset ja taloudel-
2877: joka oli myös osa hävittäjäehdokkaille asetetuis-     liset vaatimukset, jotka myös olivat F-18-kau-
2878: ta vaatimuksista. Sotaharjoituksissa F-18-kalus-      pasta tehtyyn päätökseen vaikuttaneet seikat.
2879: to on käytännössä osoittanut kykynsä toimia
2880: tehokkaasti ja turvallisesti myös maantietuki-
2881: kohdista.
2882:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
2883: 
2884:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
2885: 4                                           KK 285/1997 vp
2886: 
2887: 
2888:                                          Tili Riksdagens Talman
2889: 
2890:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            om. Lösa föremål och stenar utgör en fara för alla
2891: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            jetmotorer. Mot detta faktum garderar man sig
2892: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        med hjälp av olika slag av rengöringsarrange-
2893: dagsman Mats Nyby undertecknade spörsmål nr            mang, även om det inte är möjligt att helt och
2894: 285:                                                   hållet eliminera risken särskilt när det är fråga
2895:                                                        om landsvägsbaser. De maskiner som var med i
2896:             Anser också landets nuvarande Reger-       luftstridskrafternas maskinutvärdering avviker
2897:          ing att F/A-18 Hornet är lämpligt för         inte väsentligt från varandra i detta avseende.
2898:          finländska förhållanden så att det kan        Den omständigheten att F -18 är ett tvåmotorigt
2899:          operera störningsfritt från t.ex. landsvä-    plan ökar funktionssäkerheten om den ena mo-
2900:          gar och inverkade andra faktorer än rent      torn upphör att fungera på startsträckan t.ex. på
2901:          tekniska och ekonomiska då besluten om        grund av att ett främmande föremål hamnar i
2902:          inköp av Hornet fattades?                     motorn, eftersom planet kan stiga och gå ner
2903:                                                        även med endast en motor. 1 fråga om placering-
2904:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          en av noshjulet i F-18 skiljer sig maskinen inte
2905: anföra följande:                                       heller på ett negativt sätt från de andra maskiner
2906:                                                        som var med i utvärderingen. Egenskaperna hos
2907:    Vid luftstridskrafternas flygplansutvärdering       F-18 materielens motorer och maskiner motsva-
2908: utreddes i fråga om alla typer som var med också       rar de erfarenheter som luftstridskrafterna har i
2909: deras egenskaper vid utlokaliserad flygfåltsverk-      fråga om användningen av jetplansmateriel. När
2910: samhet och vid operation från tillfålliga baser. 1     luftstridskrafterna använt planen har skador inte
2911: sin motivering till anskaffningen konstaterade         uppstått på grund av sand eller sten.
2912: luftstridskrafterna att F -18 uttryckligen lämpar         F/A-18 används bl.a. av luftstridskrafterna i
2913: sig för verksamhet också från landsvägsbaser på        Australien och Kanada, och väderleks- samt ter-
2914: grund av maskintypens ovanligt goda landnings-         rängförhållandena i dessa Iänder representerar
2915: och markmanövreringsegenskaper. Maskinen               när de är som värst den mest extrema funktione-
2916: har synnerligen starka landningsställ och behö-        ringsmiljön för ett jaktplan. F1ygningar har
2917: ver på grund av att den ursprungligen planerats        gjorts med dessa maskiner i alla väderleksförhå1-
2918: som hangarflyg endast kort startbana. Längden          landen och erfarenheterna från användningen
2919: av den rullsträcka som maskinen behöver vid            under vintertid i Kanada samt senaste vinter i
2920: landning möjliggör också för sin del användning        Finland är goda. F/A-18 är inte enbart ett hang-
2921: av landsvägsbaser och med utnyttjande av               arflygplan, utan fungerar bl.a. i Austra1ien och
2922: bromsvajersystem är dess rullsträcka uppenbart         Kanada liksom också i Spanien även fullvärdigt
2923: kortast jämfört med alla andra maskiner som var        från landbaserna.
2924: med i utvärderingen.                                      Inga överraskningar har inträffat medan F -18
2925:    Luftstridskrafterna har flugit med F-18-pla-        Hornet tagits i bruk och 1uftstridskrafternas erfa-
2926: nen i Finland 18 månader och ca 2 000 flygtim-         renheter av användningen har varit goda. Projek-
2927: mar. Planen är placerade vid tre hembaser, var-        tet har framskridit enligt den uppgjorda tidtabe1-
2928: ifrån de har besökt rikets alla viktigaste flygplat-   len och kostnadsberäkningen. De driftskostna-
2929: ser. Tillluftstridskrafternas doktrin hör förutom      der som beräknades när urva1sprocessen pågick
2930: verksamhet vid flygplatserna också utlokalise-         kommer enligt luftstridskrafternas nuvarande er-
2931: ring av verksamheten tilllandsvägsbaser, vilket        farenhet att hålla sträck också vad motorerna
2932: för sin del var en del av de krav som ställdes på      beträffar. Erfarenheterna av användningen visar
2933: jaktplanskandidaterna. Under krigsövningarna           att F-18-materielen fyller de operativa, tekniska
2934: har F-18-materielen i praktiken visat sin förmåga      och ekonomiska krav som luftstridskrafterna
2935: att fungera effektivt och tryggt också från lands-     ställde på jaktplansanskaffningen, och som även
2936: vägsbaserna.                                           utgjorde de omständigheter som inverkade på
2937:    Motorernas luftintag suger alltid in damm och       beslutet om köpet av F-18.
2938: skräp oberoende av viiken maskintyp det är fråga
2939: 
2940:        Helsingforsden 16 april1997
2941: 
2942:                                                                        Försvarsminister Anneli Taina
2943:                                           KK 286/1997 vp
2944: 
2945: Kirjallinen kysymys 286
2946: 
2947: 
2948: 
2949: 
2950:                                   Marjaana Koskinen /sd: Epätyypillisten työsuhteiden nykyistä tar-
2951:                                      kemmasta määrittelemisestä
2952: 
2953: 
2954:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2955: 
2956:    Viime vuosien aikana työsuhteet, varsinkin       henkilöllä ei ole oikeutta vuosilomaan eikä
2957: uudet, ovat muuttuneet yhä epätyypillisemmiksi.     säännöllisiin vapaapäiviin, lasten kanssa ei voi
2958:     Työvoimatoimistojen tulkinnat vaihtelevat       sopia yhteisistä harrastuksista tai vapaa-ajan-
2959: esim. erinään töihin kutsuttavien työntekijöiden    viettotavoista, ja pitemmän päälle työn epävar-
2960: kohdalla. Jossakin työvoimatoimistossa ollaan       muus ja oman henkilökohtaisen elämän suun-
2961: sitä mieltä, että erinään töihin kutsuHava ei voi   nittelemattomuus luovat suurta stressiä ja toi-
2962: päästä työvoimapoliittiseen eikä muuhunkaan         vottomuutta.
2963: koulutukseen eikä myöskään voi saada vuorotte-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2964: luvapaatyöpaikkaa, koska työvoimavirkailija         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2965: tulkitsee työsopimuksen toistaiseksi voimassa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2966: olevaksi, vaikka kyseessä on erinään töihin kut-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2967: suHava henkilö, joka on työssä päivän kerrallaan
2968: ilman esim. sairausloma-ajan palkkaa tai vuosi-                Aikooko Hallitus selvittää epätyypil-
2969: lomakorvausta ja joka on työvoimatoimistossa               listen työsuhteiden määrittelyongelman,
2970: työttömänä työnhakijana.                                   ja onko sellaisella työntekijällä, joka kut-
2971:     Varsinkin yksinhuoltajien kohdalla perhepo-            sutaan tarvittaessa työhön, oikeus työ-
2972: liittiset ongelmat kasvavat työsuhteen ollessa             voimapoliittiseen tai muuhun koulutuk-
2973: pitkään "kutsutaan tarvittaessa" -työtä. Koska             seen tai vuorotteluvapaatyöpaikkaan?
2974: 
2975:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1997
2976: 
2977:                                       Marjaana Koskinen /sd
2978: 
2979: 
2980: 
2981: 
2982: 279001
2983: 2                                           KK 286/1997 vp
2984: 
2985: 
2986: 
2987: 
2988:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2989: 
2990:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suuksista. Selvityksen valmistuttua on tietyin
2991: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lainmuutoksin pyritty parantamaan epätyypilli-
2992: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sen työn turvaa. Työministeriö rahoittaa myös
2993: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana         epätyypillistä työtä koskevaa tutkimusta, jolla
2994: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         pyritään selvittämään muun muassa tällaisen
2995: n:o 286:                                              työn erityispiirteitä. Lisäksi on meneillään työ-
2996:                                                       vuorottelukokeilun seurantatutkimus. Kokeilun
2997:            Aikooko Hallitus selvittää epätyypil-      seurannan kautta hankitaan tutkimustietoa jär-
2998:        listen työsuhteiden määrittelyongelman,        jestelmän kehittämiseksi muun muassa työvuo-
2999:        ja onko sellaisella työntekijällä, joka kut-   rottelun käyttöalasta, työpaikoilla saaduista ko-
3000:        sutaan tarvittaessa työhön, oikeus työ-        kemuksista sekä mahdollisista ongelmista. Työ-
3001:        voimapoliittiseen tai muuhun koulutuk-         ministeriön tavoitteena on selvittää yhteistyössä
3002:        seen tai vuorotteluvapaatyöpaikkaan?           työmarkkinajärjestöjen kanssa kokeiluun mah-
3003:                                                       dollisesti liittyvät ongelmat ja kehittämistarpeet
3004:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vielä tämän vuoden kuluessa, jolloin tulevat ar-
3005: vasti seuraavaa:                                      vioitaviksi myös mahdollisuudet kokeilun jatka-
3006:                                                       miseen.
3007:     Vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain no-            Valtioneuvosto asetti 9.11.1995 työsopimus-
3008: jalla työnantajan on patkattava vuorotteluva-         lain uudistamista selvittävän komitean. Komi-
3009: paan ajaksi työvoimatoimistossa työttömänä            tean tehtävänä on selvittää työsopimuslain uu-
3010: työnhakijana oleva henkilö. Lainsäädännössä ei        distamistarvetta ottaen huomioon yhteiskunnas-
3011: ole määritelty, kuinka työtön työnhakija määri-       sa, työelämässä, elinkeinoelämässä sekä lainsää-
3012: tellään suhteessa osa-aikaiseen tai satunnaiseen      dännössä tapahtunut kehitys. Komitean tulee
3013: työskentelyyn. Vuorotteluvapaatyöpaikan sa-           saada työnsä päätökseen 31.10.1997 mennessä.
3014: moin kuin muun muassa työllistämistukien koh-         Myös työsuhteen tunnusmerkkejä ja kestoaikaa
3015: dalla on käytetty johtona kansainvälistä määrit-      koskevat kysymykset tulevat perusteellisen selvi-
3016: telyä, joka on myös työttömyyden tilastoinuin         tystyön kohteeksi komiteatyön aikana.
3017: pohjana. Tämän periaatteen mukaan henkilö,                Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tar-
3018: joka on jatkuvasti työssä ja työskentelee neljä       koituksena on aikuisväestölle koulutusta hank-
3019: tuntia tai tätä enemmän viikossa, katsotaan           kimalla edistää ja ylläpitää työvoiman kysynnän
3020: työssä olevaksi, eikä siten työttömäksi työnha-       ja tarjonnan tasapainoa työmarkkinoilla sekä
3021: kijaksi.                                              torjua työttömyyttä ja poistaa työvoimapulaa.
3022:     Työsopimuslain 2 §:n mukaan työsopimus            Opiskelijaksi voidaan valita koulutukseen ja
3023: voidaan tehdäjoko määräajaksi tai olemaan voi-        koulutettavaan ammattiin tai tehtävään soveltu-
3024: massa toistaiseksi. Tarvittaessa työhön kutsutta-     via henkilöitä. Lainsäädäntö mahdollistaa muu-
3025: va -tyyppistä työsuhdetta on pidetty luonteeltaan     tokset koulutuksen painopisteiden asettamisessa
3026: toistaiseksi voimassa olevana. Kun tarvittaessa       ja sen kohderyhmissä esimerkiksi suhdanteiden
3027: töihin kutsuttava työntekijä jatkuvasti kutsu-        vaihtuessa, eikä se aseta esteitä esimerkiksi työs-
3028: taan töihin esimerkiksi vähintään neljäksi tun-       sä olevien koulutukselle silloin, kun sille on työ-
3029: niksi viikossa, häntä ei edellä esitetyn tulkinnan    voimapoliittiset perusteet. Vaikean työllisyysti-
3030: mukaan katsota työttömäksi työnhakijaksi.             lanteen vuoksi koulutus on viime vuosina koh-
3031:     Hallitusohjelman mukaan eri työaikamuo-           dentunut pääasiassa työttömiin ja työttömyys-
3032: doissa ja epätyypillisissä työsuhteissa työskente-    uhan alaisiin, mutta muutkin soveltuvat henkilöt
3033: levien asema selvitetään ja turvataan. Tältä poh-     voivat tulla kysymykseen. Opiskelijoita koulu-
3034: jalta on työministeriön johdolla yhteistyössä työ-    tukseen valittaessa painottuvat työvoimapoliitti-
3035: markkinajärjestöjen kanssa tehty 29.2.1996 val-       set kriteerit, joita ovat mm. hakijoiden työllisyys-
3036: mistunut Selvitys epätyypillisiin työsuhteisiin       tilanne, aikaisempi koulutus ja työkokemus sekä
3037: liittyvistä ongelmista ja niiden korjausmahdolli-     koulutuksen vaikutus työllistymismahdollisuuk-
3038:                                          KK 286/1997 vp                                           3
3039: 
3040: siin. Kussakin valinnassa verrataan hakijoiden     olevien oikeudet koulutukseen tulevat todennä-
3041: koulutustarvetta ja käytetään tapauskohtaista      köisesti laajenemaan.
3042: harkintaa. Mahdollisuus tulla valituksi on siten      Arvioitaessa työssä olevan henkilön koulutus-
3043: hakijan oman koulutustarpeen lisäksi riippuvai-    tarvetta voidaan esimerkiksi työn epäsäännölli-
3044: nen muiden hakijoiden tarpeista. Ns. kouluva-      syys ja epävarmuus työn jatkuvuudesta katsoa
3045: kuutusjärjestelmän toisen ja kolmannen vaiheen     koulutustarvetta lisääviksi tekijöiksi.
3046: toteuttamisen yhteydessä työttömien ja työssä
3047:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1997
3048: 
3049:                                                                  Työministeri Liisa Jaakonsaari
3050: 4                                           KK 286/1997 vp
3051: 
3052: 
3053: 
3054: 
3055:                                          Tili Riksdagens Talman
3056: 
3057:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       gera dem. Utredningen blev fårdig 29.2.1996 och
3058: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         efter det har man genom vissa lagändringar för-
3059: 1em av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     sökt förbättra det skydd som gäller för atypiska
3060: damot Marjaana Koskinen undertecknade                  arbeten. Arbetsministeriet finansierar också en
3061: spörsmål nr 286:                                       undersökning om atypiska arbetsförhållanden
3062:                                                        som bland annat går ut på att kartlägga vad som
3063:            Ämnar Regeringen klarlägga defini-          är karakteristiskt för dem. Vidare pågår en upp-
3064:        tionsproblemet som gäller atypiska ar-          följande undersökning om försöket med arbets-
3065:        betsförhållanden samt har en arbetstaga-        alternering. Genom uppföljningen skaffar man
3066:        re som vid behov kaUas till arbete rätt till    forskningsrön om bl.a. arbetsalterneringens an-
3067:        arbetskrafts- och annan utbildning eller        vändningsområde, arbetsplatsernas erfarenheter
3068:        till en arbetsalterneringsplats?                samt eventuella problem, detta för att utveckla
3069:                                                        systemet. Arbetsministeriet har som mål att re-
3070:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dan inom detta år i samarbete med arbetsmark-
3071: anföra följande:                                       nadsorganisationerna kartlägga eventuella pro-
3072:                                                        blem och utvecklingsbehov som gäller försöket,
3073:    Enligt lagen om försök med alterneringsledig-       varvid man även kommer att bedöma möjlighe-
3074: het skall arbetstagaren för tiden för alternerings-    terna att kunna fortsätta med försöket.
3075: ledigheten anställa en person som är arbetslös             Statsrådet tillsatte 9.11.1995 en kommitte för
3076: arbetssökande vid en arbetskraftsbyrå. I lagstift-     revision av lagen om arbetsavtal. Kommitten har
3077: ningen fastslås inte hur man definierar arbetslös      till uppgift att utreda behovet att revidera lagen
3078: arbetssökande i förhållande till anställning på        om arbetsavtal med beaktande av den utveckling
3079: deltid eller tillfålligt arbete. Vad som gäller ar-    som skett i samhället, inom arbets- och näringsli-
3080: betsalterneringsplats och bl.a. sysselsättnings-       vet samt i lagstiftningen. Kommitten skall slutfö-
3081: stöd härleds från en internationell definition som     ra sitt arbete 31.10.1997. Också de frågor som
3082: också ligger till grund för statistikföringen. En-     gäller arbetsförhållandets karakteristik och
3083: ligt denna princip betraktas en person som fortlö-     längd kommer att bli föremål för en grundlig
3084: pande har arbete och som är i arbete minst fyra        utredning under kommittens arbete.
3085: timmar i veckan som yrkesverksam, och således              Syftet med arbetskraftspolitisk vuxenutbild-
3086: inte som arbetslös arbetssökande.                      ning är att anskaffa utbildning för vuxenbefolk-
3087:    Enligt 2 § lagen om arbetsavtal kan arbetsavtal     ningen och att därigenom på arbetsmarknaden
3088: ingås för viss tid eller att gälla tills vidare. Ett   främja och upprätthålla balansen mellan efter-
3089: arbetsförhållande av typen "vid behov kallas till      frågan och utbud på arbetskraft samt bekämpa
3090: arbete" har ansetts ha karaktären av ett arbets-       arbetslösheten och avhjälpa bristen på arbets-
3091: förhållande som gäller tills vidare. När en arbets-    kraft. Till utbildning kan antas personer som är
3092: tagare som vid behov kallas till arbete, regelbun-     lämpade för studierna och för det yrke eller den
3093: det kallas till att arbeta exempelvis fyra timmar i    uppgift som utbildningen syftar till. Lagstiftning-
3094: veckan, kan han eller hon inte enligt ovan nämn-       en ger möjlighet till ändring av utbildningens
3095: da tolkning betraktas som arbetslös arbetssökan-       tyngdpunkter och målgrupper t.ex. vid konjunk-
3096: de.                                                    turväxlingar. I lagstiftningen ställs inte heller
3097:    Enligt regeringsprogrammet skall situationen        några hinder för att personer som har arbete
3098: för personer med "udda" arbetstider och som            antas till utbildning, ifall det finns arbetskrafts-
3099: arbetar i atypiska arbetsförhållanden kartläggas       politiska grunder för det. Det svåra sysselsätt-
3100: och tryggas. Utgående från detta har man under         ningsläget har dock gjort att utbildningen på
3101: arbetsministeriets ledning och i samarbete med         senare år främst inriktats på arbetslösa och per-
3102: arbetsmarknadsorganisationerna gjort en utred-         soner som hotas av arbetslöshet, men även andra
3103: ning om de problem som hänför sig till atypiska        lämpliga personer kan komma i fråga. Vid antag-
3104: arbetsförhållanden och möjligheterna att korri-        ning av elever till utbildning betonas arbets-
3105:                                             KK 286/1997 vp                                             5
3106: 
3107: kraftspolitiska kriterier, bl.a. sökandenas syssel-   med genomförandet av det andra och tredje ske-
3108: sättningssituation, tidigare utbildning och ar-       det av den s.k. utbildningsförsäkringen kommer
3109: betserfarenhet samt utbildningens inverkan på         sannolikt rätten tili utbildning att förbättras för
3110: sökandens sysselsättningsmöjligheter. Vid varje       både arbetslösa och personer som har arbete.
3111: urvalssituation jämförs sökandena med varan-             Då man bedömer utbildningsbehovet för per-
3112: dra i fråga om utbildningsbehov och dessutom          soner som har arbete kan såsom behovsökande
3113: används prövning. Möjligheterna att bli antagen       faktorer betraktas tili exempel arbetets oregel-
3114: beror därigenom på såväl sökandens eget som de        bundenhet och osäkerheten om arbetets fortbe-
3115: övriga sökandenas utbildningsbehov. 1 samband         stånd.
3116: 
3117:      Helsingforsden 23 aprill997
3118: 
3119:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
3120:                                             KK 287/1997 vp
3121: 
3122: Kirjallinen kysymys 287
3123: 
3124: 
3125: 
3126: 
3127:                                    Marjaana Koskinen /sd: Epätyypillisten työsuhteiden vaikutuksesta
3128:                                       perhesuhteisiin
3129: 
3130: 
3131:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3132: 
3133:     Viime vuosien aikana työsuhteet, varsinkin        henkilöllä ei ole oikeutta vuosilomaan eikä sään-
3134: uudet, ovat muuttuneet yhä epätyypillisemmiksi.       nöllisiin vapaapäiviin, lasten kanssa ei voi sopia
3135:     Työvoimatoimistojen tulkinnat vaihtelevat         yhteisistä harrastuksista tai vapaa-ajanviettota-
3136: esim. erinään töihin kutsuttavien työntekijöiden      voista, ja pitemmän päälle työn epävarmuus ja
3137: kohdalla. Jossakin työvoimatoimistossa ollaan         oman henkilökohtaisen elämän suunnittelemat-
3138: sitä mieltä, että erinään töihin kutsuttava ei voi    tomuus luovat suurta stressiä ja toivottomuutta.
3139: päästä työvoimapoliittiseen eikä muuhunkaan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3140: koulutukseen eikä myöskään voi saada vuorotte-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3141: luvapaa työpaikkaa, koska työvoimavirkailija          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3142: tulkitsee työsopimuksen toistaiseksi voimassa         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3143: olevaksi, vaikka kyseessä on erinään töihin kut-
3144: suttava henkilö, joka on työssä päivän kerrallaan               Aikooko Hallitus selvittää, minkälai-
3145: ilman esim. sairausloma-ajan palkkaa tai vuosi-              sia vaikutuksia epätyypillisissä työsuh-
3146: lomakorvausta ja joka on työvoimatoimistossa                 teissa työskenteleminen aiheuttaa lasten-
3147: työttömänä työnhakijana.                                     hoidon ja perheen yhteisen vapaa-ajan
3148:     Varsinkin yksinhuoltajien kohdalla perhepo-              vieton kannalta erityisesti yksinhuoltaja-
3149: liittiset ongelmat kasvavat työsuhteen ollessa pit-          perheille?
3150: kään "kutsutaan tarvittaessa" -työtä. Koska
3151: 
3152:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1997
3153: 
3154:                                         Marjaana Koskinen /sd
3155: 
3156: 
3157: 
3158: 
3159: 279001
3160: 2                                           KK 287/1997 vp
3161: 
3162: 
3163: 
3164: 
3165:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3166: 
3167:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        piirrettä, poikkeuksellinen työnteon muoto sekä
3168: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         yksinhuoltajuus. Suuriinkaan tutkimusaineistoi-
3169: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hin ei tällaisia tapauksia osu todennäköisesti ko-
3170: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana         vinkaan paljon. Työministeriö pyrkii kuitenkin
3171: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         siihen, että myös tämän ryhmän osalta löydettäi-
3172: n:o 287:                                              siin käytännöllisiä ratkaisuja työn ja perhe-elä-
3173:                                                       män yhteensovitusongelmiin.
3174:           Aikooko Hallitus selvittää, minkälai-          Työministeriö on osallistunut laajaan työn ja
3175:        sia vaikutuksia epätyypillisissä työsuh-       perheen yhteensovittamista koskevaan tutki-
3176:        teissa työskenteleminen aiheuttaa lasten-      mus- ja kehittämishankkeeseen. STAKESin
3177:        hoidon ja perheen yhteisen vapaa-ajan          koordinoimassa, parhaillaan tekeillä olevassa
3178:        vieton kannalta erityisesti yksinhuoltaja-     hankkeessa kootaan tietoa työn ja perheen yhdis-
3179:        perheille?                                     tämiseen liittyvistä kysymyksistä kyselyn ja haas-
3180:                                                       tattelujen avulla työpaikkatasolla. Sekä työnte-
3181:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kijöitä että työnantajan edustajia haastatellaan.
3182: vasti seuraavaa:                                      Saadun tiedon pohjalta suunnitellaan työpaikka-
3183:                                                       kohtaisia kehittämistoimia.
3184:    Työn ja perheen yhteensovittamisen kysy-              Työministeriö on myös rahoittanut vuodesta
3185: mykset koskettavat suurta osaa suomalaisia.           1995 alkaen Jyväskylän yliopiston toteuttamaa
3186: Kahden huoltajan perheissä on tavallista, että        työaikamuotojen tutkimushanketta. Tässä
3187: molemmat aikuiset käyvät kokopäivätyössä ko-          hankkeessa kootaan tietoa ja kokemuksia monil-
3188: din ulkopuolella. Yksinhuoltajaperheissä työn ja      ta työpaikoilta, joilla käytetään epätyypillisiä
3189: perheen yhteensovittaminen on hankalampaa             työaikamuotoja. Monimuotoisia työaikoja käy-
3190: kuin kahden huoltajan perheissä. Olennaista on,       tettäessä ei aina ole kysymys epätyypillisistä töis-
3191: että yhteiskunnalliset palvelut, muun muassa          tä, mutta nekin saattavat vaikeuttaa työ- ja per-
3192: päivähoito, järjestetään niin, että eri elämänti-     he-elämän yhteensovittamista samoin kuin vuo-
3193: lanteissa olevat ihmiset voivat käyttää niitä riit-   ro- ja periodityö,jota on aina tehty. Tutkimustu-
3194: tävän joustavasti.                                    loksia hankkeesta julkistetaan tänä keväänä.
3195:    Epätyypillisten työsuhteitten yleistyminen            Työelämän muutokset ovat nykyisin nopeita,
3196: muodostaa uudenlaisen tilanteen myös työn ja          ja uusia, tutkimusta vaativia aiheita nousee esille
3197: perheen yhteensovittamisen kannalta ja edellyt-       tämän tästä. Työministeriö tulee jatkossakin ra-
3198: tää palvelujen kehittämistä uusia tarpeita vastaa-    hoittamaan epätyypillisiä työsuhteita koskevaa
3199: vasti. Tärkeää onkin selvittää, miten epätyypilli-    tutkimusta samoin kuin työn ja perheen yhteen-
3200: nen työ vaikuttaa perhe-elämään.                      sovittamista koskevaa tutkimusta. Tutkimusra-
3201:    Erikseen töihin kutsuttavat yksinhuoltajat         hoituksessa ja suunnittelussa pyritään ottamaan
3202: ovat työn ja perheen yhteensovittamisen kannal-       huomioon myös erikseen työhön kutsuttavien
3203: ta oma erityinen ryhmänsä, jolla on erityisongel-     yksinhuoltajien lasten hoitoon ja perheen yhtei-
3204: mansa. Tässä ryhmässä yhdistyy kaksi erityis-         seen vapaa-aikaan liittyvät ongelmat.
3205: 
3206:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1997
3207: 
3208:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
3209:                                              KK 287/1997 vp                                            3
3210: 
3211: 
3212: 
3213: 
3214:                                          Tili Riksdagens Talman
3215: 
3216:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           också för denna grupps vidkommande skall kun-
3217: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            na finna praktiska lösningar på problemen att
3218: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        samordna arbete med familjeliv.
3219: dagsledamot Marjaana Koskinen underteckna-                Arbetsministeriet har deltagit i ett omfattande
3220: de spörsmå1 nr 287:                                    forsknings- och utvecklingsprojekt om samord-
3221:                                                        ningen av arbete och familj. I anslutning tili det
3222:           Ämnar Regeringen utreda vilka verk-          som bäst pågående projektet, som koordineras
3223:        ningar arbete i atypiska arbetsförhållan-       av STAKES, ihopsamlas med hjälp av förfråg-
3224:        den orsakar speciellt för ensamförsörjar-       ningar och intervjuer på arbetsplatsnivå infor-
3225:        familjer vad gäller barnavård och gemen-        mation om frågor som hänför sig tili kombine-
3226:        sam fritid för familjen?                        ring av arbete och familj. Såväl arbetstagare som
3227:                                                        representanter för arbetsgivaren intervjuas. På
3228:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          basis av den information som fås planeras arbets-
3229: anföra följande:                                       platsinriktade utvecklingså tgärder.
3230:                                                           Arbetsministeriet har också från och med 1995
3231:    Frågor i anslutning tili samordningen av arbe-      finansierat det forskningsprojekt om arbetstids-
3232: te och familj gäller en stor del av finländarna. I     former som genomförs av Jyväskylä universitet. I
3233: familjer med två försörjare är det vanligt att båda    detta projekt ihopsamlas information och erfa-
3234: föräldrarna har heltidsarbete utanför hemmet. I        renheter från många arbetsplatser där man an-
3235: ensamförsörjarfamiljer är det besvärligare att         vänder atypiska arbetstidsformer. Då man an-
3236: samordna arbete med familj än i familjer med två       vänder mångformiga arbetstider, är det inte alltid
3237: försörjare. Det viktiga är att samhällsservicen,       fråga om atypiskt arbete, men också de kan för-
3238: bland annat dagvården, ordnas så att människor         svåra samordningen av arbets- och familjelivet
3239: i olika levnadsförhållanden tillräckligt smidigt       på samma sätt som skift- och periodarbete, som
3240: kan dra nytta av den.                                  alltid har utförts. Resultat från undersökningen
3241:     Det faktum att atypiska arbetsförhållanden         kommer att publiceras i vår.
3242: blir allt allmännare ger upphov tili en ny situation      Förändringarna i arbetslivet är nuförtiden
3243: ockeå med tanke på samordningen av arbete och          snabba och nya. Allt som oftast uppstår det frå-
3244: familj och förutsätter att servicen utvecklas så att   gor som kräver undersökning. Arbetsministeriet
3245: den motsvarar de nya behoven. Det viktiga är att       kommer också i fortsättningen att finansiera
3246: utreda hur atypiskt arbete påverkar familjelivet.      forskning som gäller atypiska arbetsförhållan-
3247:     Ensamförsörjare som skilt kaUas tili arbete är     den liksom forskning som gäller samordningen
3248: med tanke på samordningen av arbete och familj         av arbete och familj. Vid forskningsfinansiering-
3249: en egen särskild grupp, som har sma speciella          en och planeringen försöker man beakta också
3250:  problem. I denna grupp förenas två särdrag, en        problem som hänför sig tili vården av barn till
3251:  exceptionell form av arbete och ensamförsörjar-       ensamförsörjare som skilt kallas till arbete och
3252:  rollen. Sannolikt finns det inte allför många dyli-   problem som hänför sig tili gemensam fritid för
3253:  ka fall ens i omfattande forskningsmaterial. Ar-      familjen.
3254:  betsministeriet strävar emellertid efter att man
3255: 
3256:      Helsingfors den 23 april 1997
3257: 
3258:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
3259:                                             KK 288/1997 vp
3260: 
3261: Kirjallinen kysymys 288
3262: 
3263: 
3264: 
3265: 
3266:                                    Helena Vartiainen /sd: Perhepäivähoitajille maksettavien kustan-
3267:                                        nuskorvausten verotuksesta
3268: 
3269: 
3270:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3271: 
3272:    Kunnallisille perhepäivähoitajille maksetaan       perhepäivähoitajan kuukausipalkaksi lasketta-
3273: palkan lisäksi kustannuskorvausta hoidosta ai-        vaa tuloa jopa niin, ettei perhepäivähoitaja tai
3274: heutuneista välittömistä kustannuksista. Kus-         hänen perheensä ole oikeutettu etuuteen tai saa
3275: tannuskorvausta maksetaan tavallisen käytän-          sitä hyvin pienen määrän. Tämä ongelma koskee
3276: nön mukaan niiltä päiviltä, joina lapsi on ollut      erityisesti asumistukea ja kotona asuvien lasten
3277: hoidossa. Kokopäivähoidossa olevalle lapselle         opintotukea.
3278: tarjotaan kolme ateriaa, osapäivähoidossa kaksi          Hoitokustannuskorvaus on tarkoitettu katta-
3279: ateriaa päivittäin. Korvaus kattaa ruokameno-         maan kunnan perhepäivähoitajalle sijoittamien
3280: jen lisäksi muut hoitoon liittyvät tavanomaiset       lasten jokapäiväisiä toimintoja. Tilanne korjau-
3281: kustannukset, kuten askartelutarvikkeet sekä          tuu joko muuttamalla hoitokulukorvaus verot-
3282: sähkön, veden ja puhelimen käytön. Hoitokus-          tomaksi tai, mikäli verottomaksi muuttaminen ei
3283: tannuskorvausta ei ole säädetty verovapaaksi          onnistu, rajaamaila etuuskäsittelyssä huomioon
3284: tuloksi, vaan korvaus lisätään lopullisessa vero-     otettavat verotettavat tulot siten, että lapsista
3285: tuksessa perhepäivähoitajan veronalaisiin tuloi-      aiheutuvia kustannuskorvauksia ei oteta huo-
3286: hin. Samalla tuloista myönnetään kustannuskor-        mioon etuuskäsittelyssä.
3287: vauksen suuruinen tulonhankkimisvähennys.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3288:     Tämä aiheuttaa perhepäivähoitajille monia         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3289: ongelmia. Ennakonpidätysprosentin määrittä-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3290: minen on hankalaa, mistä aiheutuu jälkiveroja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3291: tai suuria veronpalautuksia. Ansioihin suh-
3292:  teutettujen tai tulosidonnaisten sosiaalietuuksien            Miten Hallitus aikoo toimia perhepäi-
3293: ja palvelujen saamista hoitokustannuskorvaus                 vähoitajien kustannuskorvauksista ai-
3294:  vaikeuttaa huomattavasti, sillä korvaus nostaa              heutuvien vinoumien korjaamiseksi?
3295: 
3296:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1997
3297: 
3298:                                          Helena Vartiainen /sd
3299: 
3300: 
3301: 
3302: 
3303: 279001
3304: 2                                          KK 288/1997 vp
3305: 
3306: 
3307: 
3308: 
3309:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3310:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       eivät yleensä ole esittäneet näyttöä suuremmista
3311: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kustannuksista.
3312: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Tuloverolain 95 §:n mukaan verovelvollinen
3313: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helena          voi vähentää tulonhankkimisvähennyksenä
3314: Vartiaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      palkkatulostaan kolme prosenttia, kuitenkin
3315: n:o 288:                                             enintään 1 800 markkaa vuonna 1997. Tulon-
3316:                                                      hankkimisvähennyksen lisäksi palkkatulosta
3317:          Miten Hallitus aikoo toimia perhepäi-       voidaan vähentää työmarkkinajärjestön jäsen-
3318:        vähoitajien kustannuskorvauksista ai-         maksut ja työttömyyskassamaksut sekä asunnon
3319:        heutuvien vinoumien korjaamiseksi?            ja työpaikan väliset matkakustannukset siltä
3320:                                                      osin kuin ne ovat verotuksessa vähennyskel-
3321:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         poisia. Siten tu1onhankkimisvähennys kattaa tu-
3322: vasti seuraavaa:                                     lonhankkimismenot vähennyksen enimmäis-
3323:                                                      määrään saakka. Muut palkkatulojen hankkimi-
3324:     Kunnallinen perhepäivähoitaja saa lasten hoi-    sesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot
3325: dosta kunnalta palkkaa sekä kustannusten kor-        vähennetään vain siltä osin kuin ne ylittävät
3326: vausta. Kustannusten korvauksella katetaan           tu1onhankkimisvähennyksen määrän. Kun vero-
3327: hoidosta aiheutuvat kustannukset, kuten ravin-       velvolliselta vähennetään kunnan korvaamia
3328: nosta, pesu- ja puhdistustarvikkeista, leikki- ja    kustannuksia vastaava määrä tai sitä suurempi
3329: askarteluvälineistä sekä kodin käyttämisestä ai-     selvitykseen perustuva määrä, ei hän voi enää
3330: heutuneet keskimääräiset kustannukset. Ennak-        toiseen kertaan vähentää tulonhankkimisvähen-
3331: koperintälain mukaan palkansaajalle työn suo-        nystä. Muussa tapauksessa kustannusten korva-
3332: rittamisesta aiheutuvia kustannusten korvaukse-      uksia saaneet työntekijät olisivat perusteetta
3333: na maksettavia hyvityksiä ei pidetä palkkana,        edullisemmassa asemassa kuin muut, sillä he sai-
3334: sikäli kuin ne eivät ylitä näiden kustannusten       sivat tulonhankkimisvähennyksen tavallaan yli-
3335: arvioitua määrää. Kunnallisille perhepäivähoi-       määräisenä. Tämä ei vastaa vähennyksen tarkoi-
3336: tajille korvattavien kustannusten määrästä on        tusta.
3337: vuosittain Suomen Kuntaliitto antanut suosituk-          Kysymyksen perusteluissa esitetään, että hoi-
3338: sen. Veroviranomaiset ovat katsoneet, että suosi-    tokustannuskorvaus vaikeuttaisi ansioihin
3339: tuksen mukaisesta kustannusten korvauksesta ei       suhteutettujen tai tulosidonnaisten sosiaali-
3340: ole syntynyt ennakkoperinnässä palkaksi              etuuksienja palvelujen saamista. Ongelma koski-
3341: katsottavaa erää.                                    si erityisesti asumistukea ja kotona asuvien lasten
3342:     Lopullisessa verotuksessa kustannusten kor-      opintotukea.
3343: vaus ei ole verovapaata tuloa, vaan se luetaan           Tuloksi luetaan sekä yleisessä asumistuessa
3344: tuloksi (KHO 1983 II 569). Samoin menetellään        että eläkkeensaajien asumistuessa pysyvä tai jat-
3345: muidenkin palkansaajien verotuksessa niiden          kuva tosiasiallinen tulo. Perhepäivähoitajilla
3346: kustannusten korvausten osalta, joita ei ole erik-   tuloksi luetaan siten hoitomaksuna saatu työtu-
3347: seen säädetty verovapaaksi. Verovelvollinen saa      lo. Hoitokustannusten korvausta ei sen sijaan
3348: vähentää tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä      lueta tuloksi. Hoitokustannusten korvaus saa-
3349: aiheutuneet menot verotuksessa. Muun selvityk-       daan yleensä selville hoitajan palkkalaskelmasta.
3350: sen puuttuessa lopullisessa verotuksessa on vä-      Yksityisten perhepäivähoitajien osalta kustan-
3351: hennetty työnantajan jo ennakkoperintävaihees-       nusten korvaus ei yleensä ilmene palkkalaskel-
3352: sa perhepäivähoitajalle korvaama kustannusten        masta, kuitenkin vähennys tehdään verotuksessa
3353: määrä. Jos perhepäivähoitajalla on korvattuja        myönnettävän vähennyksen suuruisena.
3354: määriä enemmän kustannuksia, ne voidaan vä-              Opintotuessa opiskelijan vanhempien tuloja ei
3355: hentää verotuksessa hänen esittämänsä selvityk-      oteta huomioon korkeakouluopiskelijoiden eikä
3356: sen perusteella. Käytännössä perhepäivähoitajat      aikuisopintorahaan oikeutettujen opintotukea
3357:                                             KK 288/1997 vp                                             3
3358: 
3359: myönnettäessä. Muiden opiskelijoiden osalta           opintotuen suuruuteen. Yksityisten perhe-
3360: vanhempien tulot otetaan huomioon opinto-             päivähoitajien palkkalaskelmaan kustannusten
3361: rahaa myönnettäessä, jos opiskelija on alle 20-       korvausosuutta ei aina ole merkitty. Ongelma
3362: vuotias, sekä opintotuen asumislisää myönnet-         korjaantuisi siten, että palkkalaskelmassa eritel-
3363: täessä,jos opiskelija on alle 18-vuotias. Opiskeli-   täisiin kustannusten osuus selkeästi.
3364: jan omat tulot vaikuttavat opintotukeen, kun ne          Kansaneläkelaitokselta saadun tiedon mu-
3365: ylittävät 2 099 markkaa kuukaudessa. Opintotu-        kaan muissa kansaneläkelaitoksen maksamissa
3366: keen ei ole oikeutta niiltä kuukausilta kun tulot     etuisuuksissa kustannusten korvaus ei yleensä
3367: ylittävät 7 000 markkaa. Tuloilla tarkoitetaan        vaikuta etuuden myöntämiseen.
3368: tuloverolain puhtaita ansio- ja pääomatuloja eli         Edellä olevan perusteella hallitus ei katso tar-
3369: tuloa, josta on tehty tulon hankkimisesta tai         koituksenmukaiseksi ryhtyä toimenpiteisiin
3370: säilyttämisestä johtuneet vähennykset. Näin ol-       perhepäivähoitajien saamien kustannusten kor-
3371: len maksettu kustannusten korvaus ei vaikuta          vausten käsittelyn muuttamiseksi.
3372:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
3373: 
3374:                                                                                  Ministeri Arja Alho
3375: 4                                           KK 288/1997 vp
3376: 
3377: 
3378: 
3379: 
3380:                                         Tili Riksdagens Talman
3381: 
3382:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      beskattningen på grundval av utredning. 1 prak-
3383: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        tiken har familjedagvårdarna i allmänhet inte
3384: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      lagt fram utredning om större kostnader.
3385: man Helena Vartiainen undertecknade spörsmål             Enligt 95 § inkomstskattelagen får den skatt-
3386: nr 288:                                               skyldige från sin löneinkomst dra av tre procent
3387:                                                       såsom avdrag för inkomstens förvärvande, dock
3388:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        högst 1 800 mk år 1997. Utöver avdraget för
3389:        ta för att rätta till de snedvridningar som    inkomstens förvärvande får från löneinkomst
3390:        familjedagvårdarnas kostnadsersättning-        även dras av medlemsavgifter till arbetsmark-
3391:        ar förorsakar?                                 nadsorganisationer och avgiftertill arbetslöshets-
3392:                                                       kassor samt kostnader för resor mellan bostaden
3393:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och arbetsplatsen till dendel de är avdragbara vid
3394: anföra följande:                                      beskattningen. Avdraget för inkomstens förvär-
3395:                                                       vande täcker således utgifterna för inkomstens
3396:     Kommunen betalar kommunala familjedag-            förvärvandetill maximibeloppet av avdraget. Öv-
3397: vårdare lön och kostnadsersättning för vård av        riga utgifter för förvärvande och bibehållande av
3398: barn. Med hjälp av kostnadsersättningen täcker        löneinkomst får dras av endast till den del de
3399: man de kostnader som uppkommer på grund av            överstiger beloppet av avdraget för inkomstens
3400: vården, dvs. genomsnittliga kostnader för kost,       förvärvande. Då för den skattskyldiges vidkom-
3401: tvätt- och rengöringstillbehör, lek- och hobby-       mande har dragits a v ett belopp som motsvarar de
3402: redskap samt för utnyttjandet av hemmet. Enligt       kostnader som kommunen har ersatt eller ett
3403: lagen om förskottsuppbörd betraktas inte såsom        större, på utredning baserat belopp, kan den skatt-
3404: lön sådan gottgörelse, som betalts såsom ersätt-      skyldige inte dessutom göra avdrag för inkom-
3405: ning för kostnader, vilka åsamkas löntagare för       stens förvärvande.l annat fall vore sådana arbets-
3406: arbetets utförande, såvida den inte överstiger det    tagare som fått ersättning för sina kostnader utan
3407: beräknade beloppet av dessa kostnader. Fin-           grund i en förmånligare situation än andra, efter-
3408: lands Kommunförbund rekommenderar årligen             som de skulle få avdrag för inkomstens förvärvan-
3409: vilket kostnadsbelopp som skall gottgöras de          de på sätt och vis som en extra förmån. Detta
3410: kommunala familjedagvårdarna. Enligt skatte-          motsvararinte syftet med avdraget.
3411: myndigheterna har det i de rekommenderade                1 motiveringen till spörsmålet framförs att
3412: kostnadsersättningarna inte ingått några sådana       kostnadsersättningen skulle göra det svårare att
3413: poster som vid förskottsuppbörd skall betraktas       erhålla enligt förtjänsten avvägda eller inkomst-
3414: såsom lön.                                            bundna sociala förmåner och tjänster. Problemet
3415:     Vid den slutliga beskattningen är kostnadser-     skulle i synnerhet gälla bostadsbidrag och studie-
3416: sättningen inte skattefri inkomst, utan den räk-      stöd för barn som bor hemma.
3417: nas som inkomst (HFD 1983 II 569). Samma                 Både när det gäller allmänt bostadsbidrag och
3418: förfarande tillämpas även i beskattningen av öv-      bostadsbidrag för pensionstagare betraktas så-
3419: riga löntagare i fråga om sådana kostnadsersätt-      som inkomst bestående eller fortgående faktisk
3420: ningar varom det inte särskilt bestäms att de skall   inkomst. 1 fråga om familjedagvårdarna betrak-
3421: vara skattefria. Den skattskyldige får göra av-       tas således arbetsinkomst i form av vårdavgifter
3422: drag för utgifter för förvärvande och bibehållan-     såsom inkomst. Ersättning för vårdkostnader
3423: de av inkomst i beskattningen. Då övrig utred-        betraktas däremot inte såsom inkomst. Ersätt-
3424: ning saknas har i den slutliga beskattningen av-      ningen för vårdkostnader framgår i allmänhet av
3425: drag gjorts för beloppet av de kostnader som          vårdarens löneuträkning. 1 fråga om de privata
3426: arbetsgivaren redan i förskottsskedet har betalt      familjedagvårdarna framgår kostnadsersätt-
3427: till familjedagvårdaren. Om familjedagvårdar-         ningen i allmänhet inte av löneuträkningen, av-
3428: nas kostnader är större än de belopp de har fått      draget görs dock till storleken av det avdrag som
3429: ersättning för, kan dessa kostnader dras av i         beviljas vid beskattningen.
3430:                                           KK 288/1997 vp                                             5
3431: 
3432:    Vad gäller studiestöd beaktas föräldrarnas in-   vande eller bibehållande. Den betalda kost-
3433: komster varken vid beviljandet av studiestöd tili   nadsersättningen inverkar således inte på studie-
3434: högskolestuderande eller vid beviljandet av vux-    stödets storlek. Andelen kostnader som ersätts
3435: enstudiepenning tili studerande som är berätti-     antecknas inte alltid i de privata familjedagvår-
3436: gade därtili. I fråga om övriga studerande beak-    darnas löneuträkning. Problemet kunde avhjäl-
3437: tas föräldrarnas inkomster vid beviljande av stu-   pas så att denna andel tydligt specificeras i löne-
3438: diepenning, om studeranden är under 20 år, samt     u träkningen.
3439: vid beviljande av bostadstillägg tili studiestöd,       Enligt uppgift från folkpensionsanstalten in-
3440: om studeranden är under 18 år. Studerandens         verkar kostnadsersättningen i allmänhet inte på
3441: egna inkomster inverkar på studiestödet om de       beviljandet av andra förmåner som den betalar.
3442: överstiger 2 099 mk i månaden. Under de måna-           Med anledning av det ovan sagda anser reger-
3443: der inkomsterna överstiger 7 000 mk har man inte    ingen att det inte är ändamålsenligt att vidta
3444: rätt tili studiestöd. Med inkomster avses rena      några åtgärder för att ändra på förfarandet i
3445: f"örvärvsinkomster och kapitalinkomster enligt      fråga om de kostnadsersättningar som betalas tili
3446: inkomstskattelagen, dvs. sådana inkomster från      familjedagvårdarna.
3447: vilka avdrag har gjorts för inkomstens förvär-
3448:      Helsingforsden 25 april 1997
3449: 
3450:                                                                                 Minister Arja Alho
3451:                                                 KK 289/1997 vp
3452: 
3453: Kirjallinen kysymys 289
3454: 
3455: 
3456: 
3457: 
3458:                                        Martti Tiuri /kok: Suomen edellytyksistä toteuttaa ilmastosopi-
3459:                                            muksia
3460: 
3461: 
3462:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
3463: 
3464:     Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) on               2010 ovat 15% suuremmat kuin v. 1990. Vasta
3465: julkaissut raportin Energiatalous 2025,jossa tar-          vuoden 2020 jälkeen ne putoavat vuoden 1990
3466: kastellaan Suomen energiaskenaarioita. Rapor-              tasolle. Skenaariossa EP02 osa maakaasusäh-
3467: tin perusteella on mahdollista selvittää Suomen            köstä on korvattu lisäydinvoimalla. Vuonna
3468: edellytyksiä toteuttaa nykyinen Rion ilmastoso-            2010 päästöt putoavat 9% verrattuna EP01:n
3469: pimus ja Kiotossa joulukuussa todennäköisesti              päästöihin.
3470: päätettävä jatkosopimus.                                      Korkea verotus (tosin raportin mukaan maa-
3471:     Rion ilmastosopimuksen mukaan hiilidioksi-             kaasulle vain puolet siitä, mitä sen tulisi hiilidiok-
3472: dipäästöjen tulee v. 2000 olla samalla tasolla kuin        sidipäästöihin verrannollisesti olla) ja tekniikan
3473:  v. 1990. EU todennäköisesti esittää, että Kiotos-         voittokulkukaan eivät auta pudottamaan v. 2010
3474: sajoulukuussa 1997 sovittaisiin päästöjen alenta-          päästöjä Suomen tavoitteeseen eli vuoden 1990
3475:  misesta vuoden 1990 tasosta 15 prosentilla vuo-           tasolle. Veroja pitäisi nostaa vielä enemmän. On
3476:  teen 2010 mennessä. EU on hyväksynyt ympäris-             myös todennäköistä, ettei raportin olettamus
3477:  töministeri Pekka Haaviston esityksen siitä, että         kansantulon kasvusta toteudu, jos energiavero-
3478:  Suomi sitoutuu pitämään v. 2010 päästöt vuoden            tusta nostetaan jyrkästi. Metsäteollisuus ja muu
3479:  1990 tasolla, koska täällä jo nyt käytetään ener-         perusteollisuus eivät silloin pysty kasvamaan ku-
3480:  giaa tehokkaasti. YK:n Kansainvälisen asian-              ten tähän asti.
3481:  tuntijapaneelin (IPCC) mukaan päästöjä on lähi-              Raportin EP02 skenaariossa on jostain syystä
3482:  vuosikymmeninä alennettava maailmanlaajui-                oletettu, että vuoteen 2025 mennessä rakenne-
3483:  sesti yli kahdella kolmasosalla, jotta ilmaston-          taan vain 1,5 ydinvoimalaa lisää. Ilmastosopi-
3484:  muutos saataisiin pysäytetyksi.                           muksen toteuttamiseksi ydinvoimaloita voisi
3485:      KTM:n raportin markkinatalouden mukai-                olla kaksi lisää. Silloin EMS-skenaarioon verrat-
3486:  sessa skenaariossa EMS energiatekniikan ja                tuna hiiltä tarvitaan paljon vähemmän, vuoden
3487:  energian käytön Suomessa oletetaan tehostuvan             2010 päästöt alenevat 15 milj. tonniaja ylittävät
3488:  kuten tähän asti (hukkaenergia vähenee keski-             vuoden 1990 päästöt vain 3 milj. tonnilla. Suo-
3489:  määrin prosentin vuodessa). Kansantulon olete-            men välitavoite, päästöjen alentaminen vuoden
3490:  taan nousevan 2-3% vuosittain. Nousu perus-               1990 tasolle, saavutettaisiin, jos lisäksi osa kau-
3491:  tuu osaltaan metsäteollisuuden ja metallien pe-           kolämpölaitosten kevytöljystä ja turpeesta kor-
3492:   rusteollisuuden kasvuun. Ydinvoimaa ei raken-            vattaisiin hakkeella.
3493:   neta lisää, vaan hiilen ja maakaasun käyttö kas-            Korkeisiin veroihin nojaava energiapolitiikka
3494:   vaa. Tuontisähkön määrä säilyy entisellään. Sil-         vaikuttaa monin tavoin kansalaisiin. Se johtaa
3495:   loin hiilidioksidipäästöt v. 2010 ovat 71 milj. ton-     ruuan merkittävään kallistumiseen, koska suuri
3496:   nia eli 34% suuremmat kuin v. 1990. V. 2025              osa elintarvikkeiden hinnasta johtuu energiasta.
3497:   päästöt ovat jo 58 %korkeammat.                          Se nostaa asumiskustannuksia, koska lämmitys-
3498:      KTM:n energiapoliittisessa skenaariossa               kustannukset kaksinkertaistuvat. Bensiinin hin-
3499:   EPO 1 kansantulon kasvu oletetaan samaksi kuin           nan nostaminen yli 10 markkaan litralta rajoittaa
3500:   EMS-skenaariossa, mutta energiaverotusta ka-             autoilua, mutta vähentää sen hiilidioksidipääs-
3501:   vennetaan. Bensiinin hinta nousee yli 10 mark-           töjä vain viidesosalla. Sen sijaan yksi ydinvoima-
3502:   kaan litralta, ja muunkin energian hinta kaksin-         la vähentää päästöjä enemmän kuin Suomen
3503:   kertaistuu. Hiilen energiakäyttö loppuu. Se kor-         kaikki bensiiniautot nykyisin tuottavat.
3504:   vataan maakaasulla ja bioenergialla. Lisäksi                Lisäydinvoimaa välttävä energiapolitiikka
3505:   uskotaan tekniikan edistymiseen, mm. autot ku-           huonontaa suomalaisten terveyttä. Verotus lisää
3506:   luttavat vain viisi litraa sadalla. Silloin päästöt v.   maakaasun ja biomassan käyttöä ja vähentää
3507: 
3508:  279001
3509: 2                                           KK 289/1997 vp
3510: 
3511: hiilen käyttöä. Lisämaakaasun ja biomassan            tasosta, jolloin se oli 63 TWh. Todellisuudessa
3512: polttaminen tuottaa terveydelle vaarallisia pien-     sähköä kulutettiin v. 1996 jo n. 70 TWhja KTM
3513: hiukkasia enemmän kuin hiilenpolton loppumi-          arvioi kulutuksen v. 2000 olevan lähes 80 TWh.
3514: nen niitä vähentää. Pienhiukkaset aiheuttavat         Hiilidioksidipäästöjä lisääviä hiili- ja maakaasu-
3515: sairastumisia ja lisäävät kuolleisuutta. Länsimai-    voimaloita on jouduttu rakentamaan lisää niin,
3516: nen ydinvoima ei ole (ei edes Harrisburgin ydin-      että hiilidioksidipäästöt ovat nousseet ja ylittävät
3517: voimalaonnettomuus) aiheuttanut ulkopuolisille        vuonna 2000 Rion ilmastosopimuksen mukaisen
3518: terveyshaittoja.                                      vuoden 1990 tason ainakin 13 prosentilla. Jos
3519:    Talousmetsien kasvun edistämiseen on sodan         eduskunta olisi antanut luvan viidennen ydinvoi-
3520: jälkeen sijoitettu melkoisesti varoja. Sijoitusten    malan rakentamiseen, Suomi olisi pystynyt to-
3521: tuotto on lähivuosikymmeninä käytettävissä.           teuttamaan Rion ilmastosopimuksen.
3522: Hyöty saataisiin mm. Etelä-Suomen kuusimet-              On ilmeistä, ettei Suomi pysty vähentämään
3523: sistä lisäämällä hierrettyä massaa sisältävän pa-     hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2010 mennessä riit-
3524: perin tuotantoa. Verojen korotuksiin perustuva        tävästi ilman lisäydinvoimaa. Energiaverotusta
3525: energiapolitiikka estää sen nostamalla sähkön         kiristämällä päästöjen riittävään alenemiseen ei
3526: hintaa. Kantohinnat laskevat tarjonnan kasvaes-       päästä, tai sitten verot tulevat niin korkeiksi, että
3527: sa, kun teollisuus ei laajene. Talousmetsiin lahoa-   Suomen kansainvälinen kilpailukyky hallitusoh-
3528: vat puut lisäävät hiilidioksidipäästöjä.              jelman vastaisesti häviää. Tilanne tulee vieläkin
3529:    Kansantalouden kannalta lisäydinvoimaa             toivottomammaksi, jos, kuten on todennäköistä,
3530: välttävä verovaihtoehto johtaa maakaasun lisä-        EU ei seuraa energiaverotuksessa Suomen linjaa.
3531: tuonnin vuoksi valuuttamenojen kasvuun, mutta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3532: lisätulot jäävät saamatta metsäteollisuuden kas-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3533: vun pysähtyessä. Metsäteollisuuden ja muun pe-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3534: rusteollisuuden investoinnit suuntautuvat ulko-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3535: maille. Vaikka perusteollisuus suoraan ei paljon
3536: työllistä, sen välilliset vaikutukset työllisyyteen               Miten Hallitus aikoo toteuttaa halli-
3537: ovat merkittävät. Työttömyys kasvaa. Teollisuu-                tusohjelman energiaa koskevan kohdan,
3538: den kannattavia työpaikkoja vaihtuu energian-                  jonka mukaan Hallitus turvaa riittävän
3539: tuotannon tuottaviksi työpaikoiksi. Suomi ei                   energian saannin ja tukee energian hin-
3540: pääse kestävään kehitykseen.                                   noittelussa ja verotuksessa ympäristö-
3541:    Eduskunnan vuonna 1994 tekemä lisäydinvoi-                  tavoitteiden täyttymistä ja Suomen kan-
3542: man hylkäävä päätös perustui mm. uskomuk-                      sainvälistä kilpailukykyä?
3543: seen, ettei sähkön kulutus kasva vuoden 1993
3544:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1997
3545: 
3546:                                            Martti Tiuri /kok
3547:                                              KK 289/1997 vp                                             3
3548: 
3549: 
3550: 
3551: 
3552:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3553: 
3554:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         markkinoiden vapautumisen seurauksena. Esi-
3555: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          merkiksi voimalaitosten luvanvaraisuus koskee
3556: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lähinnä enää ydinvoimaa.
3557: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Martti               Tavoitteiden yhteensovittaminen edellä lue-
3558: Tiurin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        teltujen reunaehtojen vallitessa ei ole helppo teh-
3559: 289:                                                   tävä. Hallituksen energiapoliittiset linjaukset tu-
3560:                                                        levat perustumaan päästöttömien tai vähäpääs-
3561:           Miten Hallitus aikoo toteuttaa halli-        töisten energialähteiden kuten maakaasun ja
3562:        tusohjelman energiaa koskevan kohdan,           puun suosimiseen mm. uusien teknisten ratkaisu-
3563:        jonka mukaan Hallitus turvaa riittävän          jen kehittämisen kautta. Edelleen energian käyt-
3564:        energian saannin ja tukee energian hin-         töä tehostetaan ja vaikutetaan voimakkaasti vä-
3565:        noittelussa ja verotuksessa ympäristö-          hintään EU-laajuisten energiaverojen aikaan-
3566:        tavoitteiden täyttymistä ja Suomen kan-         saamiseen.
3567:        sainvälistä kilpailukykyä?                         Sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle on
3568:                                                        edennyt jo varsin pitkälle. Ainoastaan pienkäyt-
3569:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           täjät, esim. kotitalouskuluttajat, ovat kilpailun
3570: vasti seuraavaa:                                       ulkopuolella, mikä johtuu eräistä pienehkäistä
3571:                                                        käytännön tarkoituksenmukaisuusnäkökohdis-
3572:    Hallituksen energiapolitiikan tärkeä lähtö-         ta. Pienkuluttajien mahdollisuudet tulla kilpai-
3573: kohta on talouden kasvu ja sitä kautta työllisyy-      lun piiriin pyritään ratkaisemaan niin, että pien-
3574: den parantaminen. Seuraavina vuosikymmeninä            kuluttajien sähkön hankinnan kilpailuttaminen
3575: arvioidaan talouden kasvun olevan keskimäärin          olisi mahdollista jo ensi vuoden alusta. Muita
3576: 2,5% vuodessa pitkän ajan keskiarvona. Tämä            olemassa olevia vapaan sähkökaupan esteitä vä-
3577: merkitsee energian, erityisesti sähkön, kulutuk-       hennetään edelleen.
3578: sen kasvua.                                               Vuoden alusta siirryttiin sähkön polttoainei-
3579:    Toisena merkittävänä ja entuudestaankin voi-        den verotuksesta lopputuotteen eli sähkön verot-
3580: mistuneena reunaehtona,joka myös kysymyksen            tamiseen. Veromuutos oli välttämätön linjarat-
3581: perusteluissa seikkaperäisesti mainitaan, on il-       kaisu,jotta kotimainen sähköntuotanto voisi kil-
3582: mastonmuutosta aiheuttavien hiilidioksidipääs-         paiiia sähkön tuonnin kanssa. Sähkön tuonniiia
3583: töjen rajoittaminen. Maaliskuun alussa sovittiin       ollut vero ei ollut EU:n kilpailusäädösten mukai-
3584: ED-maiden alustavat maakohtaiset neuvottelu-           nen ja siitä oli luovuttava.
3585: tavoitteet C02-päästöjen vähentämiseksi ns.               Koska veromuutos olisi heikentänyt liiaksi
3586: Kioton pöytäkirjaneuvotteluja varten. C02-             sellaisten sähköntuotantomuotojen kilpailuase-
3587: päästöjen rajoittamistavoitteisiin pääsemiseksi        maa, jotka aiemmin olivat joko verottomia tai
3588: tarvitaan sekä energian tuotantoon että käyt-          lievästi verotettuja, veromuutoksen yhteydessä
3589: töön liittyviä EU:n laajuisia yhteisiä toimia ja       näille päätettiin myöntää tuotantotukea 1,6 p/
3590: myös kansallisia toimia. Ilmastosopimus puite-         kWh. Tällaisia sähköntuotantomuotoja ovat
3591: sopimuksena ei sisällä vielä täsmällisiä velvoittei-   kaikki tuulivoimalaitokset, pienet vesivoimalai-
3592: ta päästömääristä, mutta sen ratifioineet maat,        tokset (alle 1 MVA) ja puuta tai turvetta käyttä-
3593: Suomi mukaan lukien, ovat ilmaisseet poliittisen       vät pienehköt lämmitysvoimalaitokset (alle 40
3594: aikomuksensa vähentää päästöjä ja suojella nie-        MVA). Pienvoiman verotuki ei ole vielä saanut
3595: luja.                                                  komission hyväksyntää.
3596:     Kolmas tärkeä seikka on, että valtio ei nykyi-        Energiansäästöohjelman toteutusta jatke-
3597: sillä vapautuneiiia energiamarkkinoilla kontrol-       taan. Tärkein meneillään olevista toimista on
3598: loi energiaratkaisuja siinä määrin kuin ennen.         kattavan       energiansäästösopimusjärjestelmän
3599:  Valtion toimenpidevalikko on kaventunut mark-         luominen Suomeen. Ensimmäiset säästösopi-
3600:  kinoiden yleisen globalisoitumisen ja energia-        mukset solmittaneen lähikuukausien aikana. Ta-
3601: 4                                           KK 289/1997 vp
3602: 
3603: voitteena on luoda joustava, tehokas ja taloudel-      muodossa eduskunnalle kevätkauden 1997 lo-
3604: liset näkökohdat huomioon ottava energiansääs-         pussa tai viimeistään syyskauden 1997 alussa.
3605: tön toteutus- ja seurantajärjestelmä. Sopimuksia          Johdonmukaisen energiapolitiikan harjoitta-
3606: valmistellaan teollisuuden eri sektoreille, ener-      minen toimintaympäristössä, jossa joudutaan
3607: giantuotantoon ja -jakeluun, julkiselle sektorille     yhteensovittamaan taloudellisen kasvun, avoi-
3608: sekä liikennesektorille. Teollisuuden osalta sopi-     men talouden, kestävän kehityksen ja siihen liit-
3609: musjärjestelmä käsittäisi ainakin neljä teollisuus-    tyen ilmastonmuutoksen torjunnan sekä ener-
3610: alaa: metsä-, metalli-, kemian- ja elintarviketeol-    gian riittävän saannin varmistamisen vaatimuk-
3611: lisuus.                                                set, edellyttää pitkäjänteistä, strategista otetta
3612:     Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-      energiapolitiikassa. Hallitus haluaa varmistaa
3613: kunta käynnisti pitkän aikavälin energiastrate-        toimivan energiapoliittisen kokonaisuuden syn-
3614: gian valmistelun 6.9.1996. Tammikuussa 1997            tymisen tarjoamalla energiapoliittisen selonteon
3615: valiokunta perusti ministerityöryhmän valmiste-        myös eduskunnan tarkasteltavaksi.
3616: lemaan strategiaa, joka annettaisiin selonteon
3617: 
3618:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
3619: 
3620:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
3621:                                            KK 289/1997 vp                                             5
3622: 
3623: 
3624: 
3625: 
3626:                                        Tili Riksdagens Talman
3627: 
3628:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     kat som en följd av den allmänna globaliseringen
3629: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       av marknaderna och Iiberaliseringen av energi-
3630: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     marknaderna. Tili exempel av kraftverken är det
3631: man Martti Tiuri undertecknade spörsmål nr           främst bara kärnkraftverk som numera är bero-
3632: 289:                                                 ende av tillstånd.
3633:                                                         Det är ingen Iätt uppgift att sammanjämka
3634:           Hur har Regeringen för avsikt att ge-      målen under de rådande yttre villkor som räknas
3635:        nomföra den punkt i regeringsprogram-         upp ovan. Regeringens energipolitiska Iinjedrag-
3636:        met som gäller energi, och enligt viiken      ningar kommer att basera sig på att gynna energi-
3637:        Regeringen tryggar en tillräcklig tiligång    källor utan eller med ringa utsläpp, såsom natur-
3638:        på energi och stöder uppfyllandet av mil-     gas och trä, bl.a. genom att nya tekniska Iösning-
3639:        jömålen vid prissättningen och beskatt-       ar utvecklas. Vidare kommer man att effektivera
3640:        ningen av energin samt Finlands interna-      energianvändningen och starkt påverka att ener-
3641:        tionella konkurrenskraft?                     giskatter på åtminstone EU-nivå kan åstadkom-
3642:                                                      mas.
3643:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Elmarknaden har redan synnerligen långt
3644: anföra följande:                                     öppnats för konkurrens. Endast småförbrukar-
3645:                                                      na, t.ex. hushållen, står utanför konkurrensen tili
3646:    En viktig utgångspunkt för regeringens ener-      följd av vissa smärre praktiska ändamålsenlig-
3647: gipolitik är den ekonomiska tillväxten och där-      hetsaspekter. Småförbrukarnas möjligheter att
3648: igenom en förbättring av sysselsättningen. V nder    bli delaktiga av konkurrensen försöker man Iösa
3649: de följande decennierna uppskattas medelvärdet       sä att det redan från ingången av nästa år blir
3650: på Iång sikt av den ekonomiska tillväxten vara i     möjligt för småförbrukarna att utsätta sin elan-
3651: genomsnitt 2,5 %per år. Detta innebär att ener-      skaffning för konkurrens. Andra existerande
3652: giförbrukningen, i synnerhet elförbrukningen,        hinder för den fria elhandeln minskas fortsätt-
3653: kommer att öka.                                      ningsvis.
3654:    Ett annat betydande yttre vilikor som blir allt      Vid ingången av året övergick man från att
3655: starkare och som även utförligt tas upp i motive-    beskatta de bränslen med vilka ei produceras tili
3656: ringarna tili spörsmålet, är en begränsning av de    att beskatta slutprodukten, dvs. elen. Skatteänd-
3657: koldioxidutsläpp som medför en ändring av kli-       ringen var en nödvändig Iinjelösning för att den
3658: matet. I början av mars kom man överens om           inhemska elproduktionen skulle kunna konkur-
3659: preliminära Iandsvisa förhandlingsmål för EU-        rera med elimporten. Beskattningen av elimpor-
3660: Iänderna vad gäller en minskning av COz-utsläp-      ten var inte förenlig med EU:s konkurrensregler
3661: pen inför förhandlingarna om det s.k. Kyotopro-      och man blev tvungen att slopa den.
3662: tokollet. För att målen i fråga om en begränsning       Eftersom skatteändringen i alltför hög grad
3663: av COz-utsläppen skall uppnås behövs både åt-        skulle ha försvagat konkurrensställningen för
3664: gärder som är gemensamma för hela EU och             sådana elproduktionsformer som tidigare var
3665: nationella åtgärder i fråga om produktionen och      antingen skattefria eller Iindrigt beskattade, be-
3666: användningen av energi. Klimatkonventionen,          slöt man i samband med skatteändringen att he-
3667: som är ett ramavtal, innehåller ännu inte några      vilja dessa ett produktionsstöd på 1,6 p/kWh.
3668: exakta förpliktelser om utsläppsmängderna men        Dylika elproduktionsformer är alla vindkraft-
3669: de Iänder som har ratificerat den, däribland Fin-    verk, små vattenkraftverk (under 1 MVA) och
3670: land, har uttryckt sin politiska avsikt att minska   mindre värmekraftverk som använder trä eller
3671: utsläppen och skydda sänkorna.                       torv (under 40 MVA). Detta skattestöd har ännu
3672:    En tredje viktig faktor är att staten på den      inte godkänts av kommissionen.
3673: nuvarande liberaliserade energimarknaden inte           Genomförandet av energisparprogrammet
3674: kontrollerar energilösningarna på samma sätt         fortgår. Den viktigaste av de pågående åtgärder-
3675: som tidigare. Statens urval av åtgärder har mins-    na är att skapa ett täckande system för avtal om
3676: 6                                            KK 289/1997 vp
3677: 
3678: energisparande i Finland. De första sparavtalen          strategin som i form av en redogörelse skall ges
3679: torde ingås under de närmaste månaderna. Målet           tili riksdagen vid slutet av vårsessionen 1997 eller
3680: är att skapa ett flexibelt och effektivt system, som     senast vid början av höstsessionen 1997.
3681: också beaktar ekonomiska aspekter, för genom-                Ett långsiktigt, strategiskt grepp förutsätts i
3682: förande och upföljning av energisparandet. Av-           energipolitiken för att den skall kunna utövas
3683: tai bereds för industrins olika sektorer, energi-        konsekvent i en verksamhetsmiljö där man blir
3684: produktion och -distribution, den offentliga sek-        tvungen att sammanjämka de krav som den eko-
3685: torn samt trafiksektorn. 1 fråga om industrin            nomiska tillväxten, den öppna ekonomin, en
3686: skall avtalssystemet omfatta åtminstone fyra             hållbar utveckling och i anknytning tili den be-
3687: områden: skogs-, metall-, kemi- och livsmedels-          kämpning av klimatförändringen samt säkerstäl-
3688: industrin.                                               landet av en tillräcklig energitillgång ställer. Re-
3689:    Regeringens finanspolitiska ministerutskott           geringen vill försäkra sig om att en fungerande
3690: inledde den 6 september 1996 beredningen av en           energipolitisk helhet kan åstadkommas genom
3691: energistrategi på lång sikt. ljanuari 1997 tillsatte     att ge också riksdagen en möjlighet att granska
3692: utskottet en ministerarbetsgrupp för att bereda          den energipolitiska redogörelsen.
3693: 
3694:      Helsingforsden 16 april1997
3695: 
3696:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
3697:                                            KK 290/1997 vp
3698: 
3699: Kirjallinen kysymys 290
3700: 
3701: 
3702: 
3703: 
3704:                                    Juha Karpio /kok: Maanhankintalupamenettelyn tarpeellisuuden
3705:                                       arvioimisesta Keski- ja Itä-Suomessa
3706: 
3707: 
3708:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3709: 
3710:    Keski- ja Itä-Suomen kansalaiset eivät ole ta-     maanhankintalupa on evätty, lupaviranomaisel-
3711: savertaisessa asemassa verrattuna muuhun Suo-         la on oikeus ja ostajan vaatiessa velvollisuus lu-
3712: meen. He eivät voi vapaasti ostaa tai myydä           nastaa maa kauppakirjassa mainitusta hinnasta,
3713: metsämaa ta, vaan kaikki yli 10 hehtaarin tila-       tai jos se ilmeisesti ylittää tai alittaa käyvän hin-
3714: kaupat alistetaan maaseutuelinkeinopiirin hy-         nan taikka kauppakirjasta ei muutoin käy ilmi
3715: väksyttäväksi.                                        maasta suoritettavaksi sovittu rahavastike, käy-
3716:    Tavallisen kansalaisen ostettua metsää maa-        vän hinnan mukaisesta täydestä korvauksesta.
3717: seutuelinkeinopiiri lähettää tilan sijaintikunnan     Lunastuksessa määräytyvä hinta voi siis olla sel-
3718: maataloussihteerin kaupittelemaan tilaa läheisil-     västi alempikin kuin se, mistä myyjä ja ostaja
3719: le maanviljelijöille. Virastokierros saattaa kestää   ovat sopineet.
3720: kuukausia, eikä kauppa näin ollen saa lainvoi-           Maanostorajoitus loukkaa kansalaisten tasa-
3721: maa. Menettely loukkaa sekä ostajan että myy-         arvoa sekä oikeutta harjoittaa elinkeinoa. Sen
3722: jän oikeutta ja ehkäisee sinänsä maakauppoja          tarpeellisuutta ja soveltamisalaa tulisi näin ollen
3723: sekä metsätilojen rakenteen parantamista.             arvioida kriittisesti.
3724:    Kyseessä on selvä kilpailun rajoitus sekä yh-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3725: teiskunnan kannalta tarpeeton ja kallis byrokra-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3726: tia. Tuhansissa maakaupoissa vuosittain käy-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3727: dään lupa- ja tarjouskierros, joka työllistää lu-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3728: kuisia virkamiehiä. Kuitenkin etuosto-oikeutta
3729: käytettiin esimerkiksi vuonna 1996 vain 21 ta-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3730: pauksessa.                                                    ryhtyä       maanhankintalupamenettelyn
3731:    Etuostomenettely voi rajoittaa myyjän oikeut-              poistamiseksi tarpeettomana niiltä alueil-
3732: ta myydä maa-alue haluamalleen ostajalle. Jos                 ta, joissa sitä sovelletaan?
3733: 
3734:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
3735: 
3736:                                            Juha Karpio /kok
3737: 
3738: 
3739: 
3740: 
3741: 279001
3742: 2                                           KK 290/1997 vp
3743: 
3744: 
3745: 
3746: 
3747:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3748: 
3749:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mattavasta välillisestä merkityksestä maakaup-
3750: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         poja ennalta ohjaavana tekijänä että luvan saan-
3751: olette 3 päivänä huhtikuuta 1997 päivätyn kir-        nin edellytyksiin lain voimassaoloaikana useaan
3752: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kertaan tehtyjen helpotusten vuoksi.
3753: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Juha Karpion          Maanhankintaoikeuslain soveltamisalueella
3754: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 290:         jokainen voi sanotun lain estämättä hankkia
3755:                                                       kohtuulliseksi katsottavan määrän maata asumi-
3756:            Mihin toimenpiteisin Hallitus aikoo        seen ja virkistyskäyttöön. Mikäli maa hankitaan
3757:        ryhtyä       maanhankintalupamenettelyn        käytettäväksi maa-aineksen ottoon liike-, teolli-
3758:        poistamiseksi tarpeettomana niiltä alueil-     suus-, kaivos- ym. toimintaa varten, ei maanhan-
3759:        ta, joissa sitä sovelletaan?                   kintalupa ole lainkaan tarpeen. Ehdoton oikeus
3760:                                                       luvan saantiin on ostajalla silloin, kun hän ryhtyy
3761:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           itse harjoittamaan hankitulla tilalla maatilata-
3762: taen seuraavaa:                                       loutta tai kun kysymys on lisämaan hankkimises-
3763:                                                       ta jo olemassa olevaan maa- ja metsätalouden
3764:    Laki oikeudesta hankkia maa- ja metsätalous-       harjoittamiseen käytettävään tilaan. Metsämaan
3765: maata (391/1978), jäljempänä maanhankintaoi-          ostamiseen lupa myönnetään aina, kun ostajana
3766: keuslaki, tuli voimaan vuoden 1979 alusta. Lailla     on paikkakunnalla asuva metsätyöstä tai -ura-
3767: pyritään turvaamaan viljelijäväestön asemaa           koinnista olennaisen osan toimeentulostaan saa-
3768: kiinteistökaupoissa estämällä maa- ja metsäta-        va henkilö.
3769: lousmaan siirtymistä muuhun käyttöön silloin,             Maanhankintaoikeuslain ei mitenkään voida
3770: kun maa on sopivasti käytettävissä maaseutu-          katsoa estävän kansalaisten mahdollisuuksia
3771: elinkeinolain (1295/1990) mukaan tilakoon suu-        harjoittaa elinkeinotoimintaa. Vaikka maa- ja
3772: rentamiseen. Lain taustalla on ollut yleisesti tun-   metsätalousmaan hankinta ei maanhankintaoi-
3773: nustettu tarve maatilojen koon suurentamiseen.        keuslain soveltamisalueella olekaan vapaata, on
3774: Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa on maatilo-      lain tarkoitusta, maatilojen elinkelpoisuuden pa-
3775: jen rakenteen kehittymistä haitannut maan siir-       rantamista tilakokoa suurentamalla, pidettävä
3776: tyminen maatilatalouden ulkopuolelle.                 merkittävänä yhteiskunnallisena tarpeena. Mai-
3777:    Valtioneuvosto on 1 päivänä helmikuuta 1996        nitun lain soveltamisesta johtuvien omaisuuden
3778: voimaan tulleella päätöksellä (44/1996) rajannut      määräämisen vapauteen kohdistuvien rajoitus-
3779: maanhankintaoikeuslain alueellista soveltamista       ten ei siten voida katsoa olevan ristiriidassa halli-
3780: siten, että lakia sovelletaan ainoastaan kuudessa     tusmuodon (969/1995) tarkoittamien kansalais-
3781: Keski- ja Itä-Suomessa sijaitsevassa maaseutu-        ten perusoikeuksien kanssa.
3782: elinkeinopiirissä. Soveltamisalueen rajaamisella          Kun maatilojen koon kehittymiseen vaikutta-
3783: on voimavarat pyritty ohjaamaan lain tavoittei-       vat useat eri tekijät, on yksinomaan maanhan-
3784: den kannalta niille seuduille,joilla lain merkityk-   kintaoikeuslain merkitystä maataloutemme ra-
3785: sen katsotaan olevan suurin.                          kennekehitykseen vaikea arvioida kovin tarkasti.
3786:    Maanhankintalupajärjestelmän voidaan ar-           Voidaan kuitenkin sanoa, että maanhankintaoi-
3787: vioida kohtuullisen hyvin edistäneen niiden ta-       keuslailla on ollut huomattava välillinen merki-
3788: voitteiden saavuttamista,joihin lakia säädettäes-     tys maakauppoja ennalta ohjaavana tekijänä.
3789: sä pyrittiin. Kielteisten lupapäätösten seuraukse-    Kun Euroopan unioniin liittyminen on lisännyt
3790: na maa on joko ostettu valtiolle tai myyty suo-       maataloushallinnon työmäärää huomattavasti,
3791: raan sellaiselle, jolle lupa on sitten voitu myön-    on lähiaikoina selvitettävä, riittävätkö hallinnon
3792: tää. Arviolta noin 80 prosenttia maa-alasta, jon-     resurssit maanhankintaoikeuslain soveltamiseen
3793: ka osalta lupa on evätty, on lopulta siirtynyt        siinä laajuudessa kuin sitä nyt sovelletaan. Selvi-
3794: maa- ja metsätaloutta ammatikseen harjoitta-          tysten perusteella hallitus tulee sitten harkitse-
3795: vien omistukseen. Kielteisten päätösten määrä         maan maanhankintaoikeuslain mahdollisia
3796: on huomattavasti laskenut lain voimaantulon al-       muutostarpeita.
3797: kuvuosiin verrattuna, mikäjohtuu sekä lain huo-
3798: 
3799:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1997
3800: 
3801:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3802:                                              KK 290/1997 vp                                              3
3803: 
3804: 
3805: 
3806:                                          Tili Riksdagens Talman
3807: 
3808:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       markköpen som på de lättnader som ett flertal
3809: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        gånger vidtagits i förutsättningarna för beviljan-
3810: 3 april 1997 till vederbörande medlem av statsrå-      de av tillstånd under lagens giltighetstid.
3811: det översänt följande av riksdagsman Juha                  Inom det område på vilket markförvärvslagen
3812: Karpio undertecknade spörsmål nr 290:                  tillämpas kan var och en utan hinder av den
3813:                                                        nämnda lagen skaffa jord i relativt stor omfatt-
3814:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ning för bosättning och rekreation. Såvida jor-
3815:        ta för att avskaffa förfarandet med mark-       den skaffas för att användas som täkt för mark-
3816:        förvärvstillstånd som obehövligt inom de        substanser, för affårs-, industri- elier gruvverk-
3817:        områden där det tillämpas?                      samhet eller liknande är det inte alis nödvändigt
3818:                                                        att ha markförvärvstillstånd. Ovillkorlig rätt att
3819:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          beviljas tillstånd har köparen då han själv börjar
3820: anföra följande:                                       bedriva jordbruk på gårdsbruksenheten elier då
3821:                                                        det är fråga om anskaffning av tillskottsjord tili
3822:     Lagen om rätt att förvärva jord- och skogs-        en gårdsbruksenhet på viiken jord- elier skogs-
3823: bruksmark (391/1978), nedan markförvärvsla-            bruk redan bedrivs. Tillstånd för förvärv av
3824: gen, trädde i kraft vid ingången av år 1979. Ge-       skogsmark beviljas alitid då köparen är en på
3825: nom 1agen strävar man efter att trygga jordbru-        orten bosatt person som får en väsentlig del av sin
3826: karbefolkningens stälining då det gäller fastig-       utkomst från skogsarbete eller skogsentrepre-
3827: hetsköp så att man förhindrar att jord- och            nadverksamhet.
3828: skogsbruksmark börjar utnyttjas för något annat            Markförvärvs1agen kan inte på något sätt an-
3829: ändamå1 omjorden lämpligen enligt landsbygds-          ses utgöra ett hinder för medborgarnas !flÖjlighe-
3830: näringslagen (1295/1990) kan användas för en           ter att bedriva näringsverksamhet. A ven om
3831: förstoring av gårdsbruksenheter. Bakgrunden tili       jord- och skogsbruksmark inte kan anskaffas
3832: 1agen var det allmänt erkända behovet av större        fritt inom det område på vilket markförvärvsla-
3833: gårdsbruksenheter. I synnerhet i östra och norra       gen tillämpas, bör syftet med lagen, dvs. förbätt-
3834: Finland har utvecklingen av gårdsbruksenheter-         rade existensmöjligheter för gårdsbruksenheter-
3835: nas struktur hämmats av att jorden har gått            na genom utökning av deras storlek, anses fylla
3836: gårdsbruket ur händerna.                               ett viktigt samhälleligt behov. De begränsningar
3837:     Statsrådet har genom ett beslut som trädde i       då det gäller individens frihet att bestämma om
3838: kraft den 1februari 1996 (44/1996) begränsat den       sin egendom som följer av tillämpningen av lagen
3839: regionala tillämpningen av markförvärvslagen           kan därmed inte anses stå i konflikt med medbor-
3840: tili endast sex Iandsbygdsnäringsdistrikt i Melier-    garnas grundläggande rättigheter enligt reger-
3841: sta och Östra Finland. Genom att begränsa till-        ingsformen (969/1995).
3842: lämpningsområdet har man strävat efter att styra           Då flera olika faktorer inverkar på utveckling-
3843: resurserna tili de regioner som med tanke på           en av gårdsbruksenheternas storlek, är det svårt
3844: Iagens syften anses ha den största betydelsen.         att göra en väldigt noggrann bedömning av
3845:     Systemet för markförvärvstillstånd kan anses       markförvärvslagens betydelse för den strukturel-
3846: ha främjat uppnåendet av de syften för vilka den       Ia utvecklingen inom vårt jordbruk. Det kan
3847:  stiftades ganska väl. Tili följd av de negativa       dock sägas att markförvärvslagen indirekt har
3848: tillståndsbesluten har marken antingen köpts in        haft en avsevärd betydelse som en faktor som på
3849: av staten elier sålts direkt tili en sådan köpare      förhand styr markköpen. Eftersom Finlands an-
3850:  som senare har kunnat beviljas tilistånd. Upp-        slutning tili Europeiska unionen märkbart har
3851:  skattningsvis ca 80 % av det markområde för           ökat jordbruksförvaltningens arbetsbörda, bör
3852:  vilket tillstånd har förvägrats har slutligen över-   man inom den närmaste framtiden utreda om
3853:  gått tili yrkesmässiga utövare av jord- och skogs-    förvaltningsresurserna är tillräckliga för att till-
3854:  bruk. Antalet negativa beslut har sjunkit märk-       lämpa markförvärvslagen i samma utsträckning
3855:  bart jämfört med de första åren efter lagens          som för närvarande. Utgående från utredningar-
3856:  ikraftträdande, vilket beror såväl på lagens avse-    na kommer regeringen sedan att överväga even-
3857:  värda indirekta inverkan som styrande faktor på       tuella behov av ändringar i markförvärvslagen.
3858: 
3859:       Helsingforsden 22 april 1997
3860: 
3861:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
3862:                                            KK 291/1997 vp
3863: 
3864: Kirjallinen kysymys 291
3865: 
3866: 
3867: 
3868: 
3869:                                   Matti Saarinen /sd ym.: Terveystieteiden jatko-opintojen järjestä-
3870:                                      misestä
3871: 
3872: 
3873:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3874: 
3875:     Uudenmaan läänin terveydenhuollon oppilai-       kokoulutusta antavan korkeakoulun opiskelu-
3876: tokset tarvitsevat terveydenhuollon akateemisen      paikoille. Terveydenhuoltoalan yliopistokoulu-
3877: perus- ja jatkotutkinnon suorittaneita opettajia.    tus on maamme niukimmin voimavaroin toteu-
3878: Ammattikorkeakoulujen opettajilta edellytetään       tettua yliopistokoulutusta. Opiskelijat ovat ko-
3879: vähintään ylempää korkeakoulututkintoa ja eri-       keneet puutteena englanninkielisen opetuksen
3880: tyisesti sairaanhoidon opettajan tutkinnon suo-      vähäisyyden, mikä vaikeuttaa myös Euroopan
3881: rittaneille tarvitaan täydennyskoulutusta tervey-    unionin opiskelijoiden vaihto-ohjelmien toteutu-
3882: denhuollon maistereiksi. Terveydenhuollon toi-       mista.
3883: mintaympäristöjen uudistuminen ja ammatilli-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3884: sen koulutuksen laadun ja tason nostaminen           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3885: ammattikorkeakoulujen myötä edellyttävät ter-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3886: veydenhuollon koulutukselta uuden tiedon luo-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3887: mista ja tieteenalan kehittämistä nykyisillä ja
3888: uusilla osa-alueilla. Valmisteilla olevan terveys-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3889: tieteiden tutkintojen järjestämistä koskevan ase-           ryhtyä, jotta Uudenmaan terveydenhuol-
3890: tuksen mukaan terveydenhuollon koulutusohjel-               lon oppilaitosten opettajien jatkokoulu-
3891: ma lakkautetaan Helsingin yliopistosta vuoden               tus turvataan jatkamalla ja uudistamalla
3892:  1998 loppuun mennessä, joten alan opetusta an-             Helsingin yliopistossa annettavaa ter-
3893: tavat yliopistot sijoittuvat hajautetusti Uuden-            veystieteiden opetusta ja kehitetään kor-
3894: maan ulkopuolelle. Vuonna 1996 Espoon, Hy-                  keakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa ot-
3895: vinkään, Lohjan, Porvoon, Tuusulan ja Vantaan               taen huomioon Uudenmaan erityispiir-
3896: terveydenhuolto-oppilaitosten 154 opettajasta               teet sen järjestämisessä, sekä varataan
3897: oli jatkokoulutuksessa 102. Siirtymäkauden ai-              tarvittavat voimavarat englanninkielisen
3898: kana Uudenmaan sairaanhoidon opettajien jat-                opetuksen Jaajentamiseksi?
3899: kokoulutus tulisi turvata siten, että heillä olisi
3900: alueelliseen tarpeeseen perustuva etuoikeus jat-
3901: 
3902:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
3903: 
3904:                     Matti Saarinen /sd                       Kimmo Kiljunen /sd
3905:                     Pekka Saarnio /vas                       Riitta Prusti /sd
3906:                     Kari Uotila /vas                         Reino Laine /vas
3907:                     Markku Markkula /kok                     Jouko Jääskeläinen /skl
3908:                     Risto Kuisma /sd                         Paula Kokkonen /kok
3909: 
3910: 
3911: 
3912: 
3913: 279001
3914: 2                                           KK 291/1997 vp
3915: 
3916: 
3917: 
3918: 
3919:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3920: 
3921:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Terveydenhuollon koulutusta kehitetään val-
3922: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tioneuvoston päättämän koulutusvastuun poh-
3923: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-         jalta. Vastuuta Uudenmaan alueen terveyden-
3924: selle jäsenelle kansanedustaja Matti Saarisen         huolto-oppilaitosten opettajien täydennyskoulu-
3925: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tuksesta ja jatkokoulutuksesta ovat jo Helsingis-
3926: 291:                                                  sä annetun koulutuksen aikana kantaneet paljol-
3927:                                                       ti muut yliopistot kuin Helsingin yliopisto. Esi-
3928:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        merkiksi vuosina 1985-1994 Helsingin yliopis-
3929:        ryhtyä, jotta Uudenmaan terveydenhuol-         tossa suoritettiin ainoastaan 19 terveydenhuol-
3930:        lon oppilaitosten opettajien jatkokoulu-       lon kandidaatin tutkintoa suomenkielisessä ter-
3931:        tus turvataan jatkamalla ja uudistamalla       veydenhuollon opettajankoulutusohjelmassa ja
3932:        Helsingin yliopistossa annettavaa ter-         6 kandidaatin tutkintoa ruotsinkielisessä koulu-
3933:        veystieteiden opetusta ja kehitetään kor-      tusohjelmassa. Vastaavana aikana suoritettiin
3934:        keakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa ot-       terveydenhuollon opettajankoulutusohjelmassa
3935:        taen huomioon Uudenmaan erityispiir-           esimerkiksi Tampereen yliopistossa 58, Turun
3936:        teet sen järjestämisessä, sekä varataan        yliopistossa 62 ja Kuopion yliopistossa 158 ter-
3937:        tarvittavat voimavarat englanninkielisen       veydenhuollon kandidaatin tutkintoa. Suhde ter-
3938:        opetuksen laajentamiseksi?                     veydenhuollon jatkotutkintojen osalta on ollut
3939:                                                       samanlainen. Erityisesti Kuopion yliopisto, mut-
3940:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ta myös muut yliopistot Helsinkiä lukuun otta-
3941: taen seuraavaa:                                       matta, on tarjonnut aktiivisesti sairaanhoidon
3942:                                                       opettajille poikkeuskoulutusta terveydenhuollon
3943:     Päätös Helsingin yliopiston terveydenhuollon      kandidaateiksi. Poikkeuskoulutuksen kautta on
3944: koulutuksen lakkauttamisesta on tehty vuonna          valmistunut noin 100 ja poikkeuskoulutuksessa
3945:  1993. Hyväksyessään koulutuksen ja korkea-           on parhaillaan noin 90 henkilöä.
3946: kouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittä-            Päävastuu ammattikorkeakoulujen opettajien
3947: missuunnitelman 18.6.1993 valtioneuvosto päät-        täydennys- ja jatkokoulutuksesta on ammatti-
3948: ti terveydenhuollon koulutuksen keskittämisestä       korkeakouluilla ja väliaikaisilla ammattikorkea-
3949: siten, että alan suomen-ja ruotsinkielinen koulu-     kouluilla. Opettajien koulutustason parantami-
3950: tus lopetetaan Helsingin yliopistosta, alan ruot-     nen on otettu yhdeksi toiminnan tavoitteeksi ja
3951: sinkielinen koulutus keskistetään Åbo Akademi-        tähän liittyviä järjestelyjä kehitetään jatkuvasti.
3952: hin ja suomenkielinen koulutus keskitetään jäl-       Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen
3953: jelle jääviin suomenkielisiin yksiköihin. Valtio-     välisissä tulossopimuksissa on sovittu vuoden
3954: neuvoston päätöksen perusteella opetusministe-        1997 osalta, että tuettuun opettajien jatko- ja
3955: riö on Helsingin yliopistolle sekä Helsingin yli-     täydennyskoulutukseen osallistuu yhteensä noin
3956: opistolle ja Åbo Akademilie osoittamillaan kir-       1 600 opettajaa, heistä maisterin tutkintoon täh-
3957: jeillä (67/500/93 ja 68/500/93) pyytänyt yliopisto-   tääviin opintoihin osallistuu noin 640 opettajaa
3958: ja ryhtymään koulutuksen lakkauttamisen edel-         ja noin 1 000 opettajaa osallistuu lisensiaatin ja
3959: lyttämiin toimenpiteisiin. Asetusta eräistä ter-      tohtorin tutkintoon tähtääviin opintoihin. Li-
3960: veydenhuollon tutkinnoista (626/84) on muutet-        säksi PD-koulutukseen osallistuu noin 600 opet-
3961: tu koulutusvastuun muutosta vastaavalla tavalla       tajaa. Ammattikorkeakoulut sekä väliaikaiset
3962: 27.5.1994 (380/94) ja siirtymäsäännöksissä on         ammattikorkeakoulut sopivat yliopistojen kans-
3963: otettu huomioon Helsingin yliopistossa vuoden         sa opetukseen liittyvistä järjestelyistä.
3964: 1998 loppuun mennessä lakkaava koulutus. Li-             Opetusministeriö katsoo, että ruotsinkielisen
3965: säksi opetusministeriön ja Helsingin yliopiston       opettajankoulutuksen keskittäminen Åbo Aka-
3966: välisissä tulossopimuksissa vuosille 199 5-1999       demihin (hoitotiede, muut alat yhteistyössä mui-
3967: on sovittu koulutuksen lakkaamiseen liittyvistä       den yliopistojen kanssa) ja suomenkielisen opet-
3968: järjestelyistä.                                       tajankoulutuksen kehittäminen Jyväskylän (fy-
3969:                                          KK 291/1997 vp                                              3
3970: 
3971: sioterapia, t01mmtaterapia, kansanterveystiede     niukoin resurssein toteutettua koulutusta. Vuon-
3972: mm.), Kuopion (hoitotiede, terveydenhuollon        na 1996 opetusharjoittelun rahoituskäytäntöä
3973: hallinto, ravitsemustiede mm.), Oulun (hoitotie-   uudistettiin siten, että yliopistojen koulutusyksi-
3974: de, terveydenhuollon hallinto, kliininen labora-   köille siirrettiin aiemmin oppilaitoksille myön-
3975: toriotiede), Tampereen (hoitotiede, kansanter-     netty 2,4 miljoonan markan suuruinen raha.
3976: veystiede) ja Turun (hoitotiede) yksiköissä kun-   Tämä tukee opettajankoulutuksen harjoittelun
3977: kin koulutusyksikön painoalat huomioon ottaen      uudelleen järjestely- ja kehittämismahdollisuuk-
3978: mahdollistaa myös Uudenmaan alueen ammatil-        sia. Helsingin yliopistosta vapautuvat voimava-
3979: listen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen      rat tullaan vuonna 1999 siirtämään muihin kou-
3980: opettajien kouluttautumisen. Alan tutkintoase-     lutusyksiköihin. Kansainvälistyminen ja siihen
3981: tuksen uudistamisen yhteydessä koulutuksen si-     liittyvä opettajan- ja opiskelijavaihto sekä vieras-
3982: sältöjen kehittäminen aiempaa monipuolisempia      kielisen opetuksen järjestäminen ovat olennaisia
3983: tutkintokokonaisuuksia tarjoavaksi luo aiempaa     toiminnan tavoitteita, joista sovitaan yliopisto-
3984: joustavammat mahdollisuudet ja myös edellyt-       jen kanssa tulossopimuksissa. Vieraskielisen
3985: tää yksiköiden välisen yhteistyön kehittämistä.    opetuksen järjestämistä opetusministeriö ei ra-
3986:     Terveydenhuollon kandidaattikoulutus on        hoita erikseen.
3987: 
3988:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1997
3989:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
3990: 4                                           KK 291/1997 vp
3991: 
3992: 
3993: 
3994: 
3995:                                         Tili Riksdagens Talman
3996: 
3997:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      dragningen.
3998: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-            Utbildningen i hälsovård utvecklas utgående
3999: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      från det utbildningsansvar som statsrådet fast-
4000: man Matti Saarinen m.fl. undertecknade spörs-         ställt. Ansvaret när det gäller fortbildningen och
4001: mål nr 291:                                           vidareutbildning för lärare vid hälsovårdsläroan-
4002:                                                       stalter i Nyland har redan under den tid utbild-
4003:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta       ningen gavs i Helsingfors i stor utsträckning bu-
4004:        för att vidareutbildningen för lärare vid      rits av andra universitet än Helsingfors universi-
4005:        hälsovårdsläroanstalterna i Nyland skall       tet. Under åren 1985-1994 avlades t.ex. bara 19
4006:        tryggas genom att undervisningen i häl-        kandidatexamina i hälsovård inom det fmsk-
4007:        sovetenskaper vid Helsingfors universitet      språkiga utbildningsprogrammet för lärare i häl-
4008:        fortsätts och förnyas, och att samarbetet      sovård och 6 kandidatexamina i det svensksprå-
4009:        och arbetsfördelningen mellan högsko-          kiga utbildningsprogrammet vid Helsingfors
4010:        lorna utvecklas med beaktande av Ny-           universitet. lnom ramen för utbildningspro-
4011:        lands särdrag när denna undervisning           grammet för lärare i hälsovård avlades under
4012:        ordnas, samt att det reserveras behövliga      motsvarande tid 58 kandidatexamina i hälsovård
4013:        resurser för utvidgning av undervisning-       vid Tammerfors universitet, 62 vid Åbo universi-
4014:        en på engelska?                                tet och 158 vid Kuopio universitet. Proportionen
4015:                                                       i fråga om påbyggnadsexamina i hälsovård har
4016:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         varit detsamma. 1 synnerhet Kuopio universitet,
4017: anföra följande:                                      men också de andra universiteten, Helsingfors
4018:                                                       undantaget, har aktivt erbjudit sjukvårdslärare
4019:    Beslutet om att dra in utbildningen i hälsovård    undantagsutbildning för avläggande av kandi-
4020: vid Helsingfors universitet fattades år 1993. Vid     datexamen i hälsovård. lnom undantagsutbild-
4021: godkännandet av planen för utveckling av ut-          ningen har ca 100 personer utexaminerats. För
4022: bildningen och av forskningen vid högskolorna         närvarande genomgår 90 personer undantagsut-
4023: 18.6.1993 beslöt statsrådet koncentrera hälso-        bildning.
4024: vårdsutbildningen så att den finsk- och svensk-           Det huvudsakliga ansvaret för fortbildningen
4025: språkiga utbildningen på området dras in vid          och vidareutbi1dningen för lärarna vid yrkeshög-
4026: Helsingfors universitet, den svenskspråkiga ut-       skolorna bärs av yrkeshögskolorna och de tem-
4027: bildningen på området koncentreras till Åbo           porära yrkeshögskolorna. Ett av målen för deras
4028: Akademi och den finskspråkiga utbildningen            verksamhet är att höja 1ärarnas utbi1dningsnivå.
4029: koncentreras till de återstående finskspråkiga        Arrangemang i anslutning till detta utvecklas
4030: enheterna. På basis av statsrådets beslut har un-     fortgående. 1 resultatdiskussionerna mellan un-
4031: dervisningsministeriet i brev till Helsingfors uni-   dervisningsministeriet och yrkeshögsko1orna har
4032: versitet samt Helsingfors universitet och Åbo         man i fråga om 1997 kommit överens om att
4033: Akademi (67/500/93 och 68/500/93) bett universi-      sammanlagt omkring 1 600 lärare deltar i under-
4034: teten vidta de åtgärder som indragningen av ut-       stödd fornbi1dning och vidareutbi1dning, av dem
4035: bildningen förutsätter. Förordningen om vissa         deltar ca 640 1ärare i studier som siktar på ma-
4036: examina inom hälsovården (626/84) ändrades            gisterexamen och ca 1 000 lärare i studier som
4037: 27.5.1994 (380/94) för att motsvara det ändrade       siktar på 1icentiat- och doktorsexamen. Dess-
4038: utbildningsansvaret och i övergångsbestämmel-         utom deltar ca 600 lärare i PD-utbi1dning. Y rkes-
4039: serna har det tagits hänsyn till den utbildning       högsko1orna och de temporära yrkeshögskolor-
4040: som upphör vid Helsingfors före utgången av           na kommer överens med universiteten om under-
4041: 1998. Vidare har man vid resultatdiskussioner         visningsarrangemangen.
4042: mellan undervisningsministeriet och Helsingfors           Undervisningsministeriet anser att det faktum
4043: universitet för 1995-1999 kommit överens om           att den svenskspråkiga lärarutbildningen kon-
4044: de arrangemang som hänger samman med in-              centreras till Åbo Akademi (vårdvetenskap, de
4045:                                            KK 291/1997 vp                                            5
4046: 
4047: övriga områdena i samarbete med de andra uni-           Kandidatutbildning i hälsovård är en utbild-
4048: versiteten), och att den fmskspråkiga utbildning-    ning som genomförs med små resurser. År 1996
4049: en utvecklas vid enheterna i Jyväskylä (fysiotera-   förnyades praxis i fråga om finansieringen av
4050: pi, ergoterapi, folkhälsovetenskap bl. a.), Kuo-     undervisningspraktiken så att medel på 2,4 miljo-
4051: pio (vårdvetenskap, hälsovårdsadministration,        ner mark som tidigare beviljats läroanstalterna
4052: näringsvetenskap bl.a.), Uleåborg (vårdveten-        nu överfördes tili universitetens utbildningsenhe-
4053: skap, hälsovårdsadministration, klinisk labora-      ter. Detta stöder möjligheterna att omorganisera
4054: torievetenskap), Tammerfors (vårdvetenskap,          och utveckla praktiken inom lärarutbildningen.
4055: folkhälsovetenskap) och Åbo (vårdvetenskap)          De resurser som frigörs vid Helsingfors universi-
4056: med beaktande av varje utbildningsenhets insats-     tet kommer att föras över tili andra utbildnings-
4057: områden, gör det möjligt också för lärare vid        enheter år 1999. Internationaliseringen och det
4058: yrkesläroanstalter och yrkeshögskolor i Nyland       lärar- och studerandeutbyte som anknyter tili det
4059: att skaffa sig ytterligare utbildning. 1 samband     samt ordnandet av undervisning på främmande
4060: med revideringen av examensförordningen för          språk är väsentliga mål för verksamheten, vilka
4061: området utvecklas innehållet i utbildningen så att   avtalas vid resultatdiskussionerna med universi-
4062: det erbjuder mångsidigare examenshelheter än         teten. Undervisningsministeriet finansierar inte
4063: tidigare, vilket skapar smidigare möjligheter och    särskilt ordnande av undervisning på främmande
4064: också förutsätter en utveckling av samarbetet        språk.
4065: mellan enheterna.
4066: 
4067:      Helsingfors den 28 april 1997
4068: 
4069:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
4070:                                             KK 292/1997 vp
4071: 
4072: Kirjallinen kysymys 292
4073: 
4074: 
4075: 
4076: 
4077:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Lastenklinikoiden tukemisesta keräyksillä
4078: 
4079: 
4080: 
4081:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4082: 
4083:    Viimeisten vuosien muoti-ilmiö ovat olleet ke-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4084: räykset Iastenklinikoiden hyväksi. Ne ovat men-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4085: neet kansaan kuin häkä sen jälkeen, kun on näy-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4086: tetty vähän kuvia lapsipotilaista jonkin keskus-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4087: sairaalan syöpäosastolla. Rahaa on kertynyt no-
4088: peasti erilaisilla tempauksilla ja keräyksillä. Va-             Onko Hallitus kiinnittänyt riittävästi
4089: hinko vain, että suuri osa keräysten tuotosta on             huomiota sellaisten keräysten laillisiin
4090: mennyt erilaisten rikollisten taskuun.                       tarkoitusperiin; joilla kerätään varoja eri-
4091:    Keräysinnostus näyttää jatkuvan edelleen, ja              laisten lastenosastojen tarpeisiin vedoten
4092: vaikka keräysten kummeina on tuotettavien ih-                lasten sairauksiin ja niiden hoitotarpee-
4093: misten ja kansanedustajien nimiä, vaarana on,                seen ja joiden tuotosta ainakin osa on jo
4094: että myös "setä Mafia" saalistelee samoilla mark-            tässä vaiheessa joutunut rikollisille, ja
4095: kinoilla. Tämä on kaiken lisäksi hyvin helppoa,                 tulisiko Hallituksen mielestä lupame-
4096: koska valvontaa ei ole nimeksikään.       ·                  nettelyä ja valvontaa tehostaa?
4097: 
4098:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
4099: 
4100:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
4101: 
4102: 
4103: 
4104: 
4105: 279001
4106: 2                                           KK 292/1997 vp
4107: 
4108: 
4109: 
4110: 
4111:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4112: 
4113:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jatkaa. Rahankeräyslupahakemuksessa ja itse
4114: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          luvassa mainittavista asioista säädetään rahan-
4115: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        keräysasetuksella (609/1980). Lupahakemukses-
4116: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         sa sekä lupapäätöksessä on mainittava muun
4117: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          muassa keräyksen tarkoitus ja varojen käyttö-
4118: n:o 292:                                               suunnitelma. Lupahakemukseen on liitettävä
4119:                                                        tarvittava selvitys siitä, että luvan hakija toimii
4120:            Onko Hallitus kiinnittänyt riittävästi      tarkoituksensa toteuttamiseksi. Luvan myöntäjä
4121:        huomiota sellaisten keräysten laillisiin        voi vaatia muunkin luvan myöntämiseksi tar-
4122:        tarkoitusperiin, joilla kerätään varoja eri-    peellisen selvityksen.
4123:        laisten lastenosastojen tarpeisiin vedoten          Rahankeräystoiminnan yleinen valvonta on
4124:        lasten sairauksiin ja niiden hoitotarpee-       sisäasiainministeriön tehtävänä. Valtakunnallis-
4125:        seen ja joiden keräysten tuotosta ainakin       ten tai muuten laajahkojen rahankeräysten tar-
4126:        osa on jo tässä vaiheessajoutunut rikolli-      peellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä nii-
4127:        sille, ja                                       den yhteensovittamista varten on sisäasiainmi-
4128:            tulisiko Hallituksen mielestä lupame-       nisteriön yhteydessä rahankeräys- ja tavara-ar-
4129:        nettelyä ja valvontaa tehostaa?                 pajaislautakunta, jonka valtioneuvosto asettaa.
4130:                                                            Rahankeräyslain 7 §:n mukaan luvan saajan
4131:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            on laadittava rahankeräyksestä tilitys, joka on
4132: taen seuraavaa:                                        määräajassa toimitettava luvan myöntäjälle. Ra-
4133:                                                        hankeräys- ja tavara-arpajaislautakunnalla on
4134:    Rahankeräyslain (590/1980) 2 §:n 1 momentin         oikeus saada jäljennös tilityksestä.
4135: mukaan rahankeräys saadaan toimeenpanna va-                Henkilö, joka toimeenpanee rahankeräyksen
4136: rojen hankkimiseksi sosiaalista, sivistyksellistä      ilman rahankeräyslupaa, laiminlyö tilityksen te-
4137: tai aatteellista tarkoitusta varten taikka yleistä     kemisen tai toimeenpanee rahankeräyslain 2 §:n 3
4138: kansalaistoimintaa varten.                              momentissa tarkoitetun kielletyn rahankeräyk-
4139:    Lain 3 §:n 1 momentin mukaan rahankeräyk-           sen, on rahankeräyslain 12§:n mukaan tuomitta-
4140: sen toimeenpanemiseen on saatava rahankeräys-          va rahankeräysrikoksesta sakkoon tai vankeu-
4141: lupa. Lupa voidaan antaa ainoastaan kotimaisel-        teen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
4142: le rekisteröidylle yhdistykselle tai muulle yhtei-         Rahankeräystoiminta on siis rahankeräyslais-
4143: sölle taikka itsenäiselle säätiölle, jolla on yksin-   sa ja -asetuksessa tarkoin säänneltyä. Säädetyn
4144: omaan sosiaalinen, sivistyksellinen tai muu aat-       lupamenettelyn tarkoituksena on antaa eri viran-
4145: teellinen tarkoitus. Rahankeräyslupa voidaan           omaisille mahdollisuus ennakolta arvioida ra-
4146: antaa silloin, kun keräys on yleisen edun kannal-      hankeräysten tarkoitusperien laillisuutta ja tar-
4147: ta tarkoituksenmukainen. Rahankeräyslupaan             koituksenmukaisuutta. Säännökset mahdollista-
4148: voidaan liittää keräyksen toteuttamista koskevia        vat myös keräystuottojen käytön valvonnan.
4149: ehtoja.                                                    Hallituksen tietoon ei ole tullut, että rahanke-
4150:    Rahankeräysluvan antaa rahankeräyslain               räyksiä koskeva lupakäytäntö tai rahankeräyk-
4151: 5 §:n mukaan hakijan kotipaikan lääninhallitus.         sien valvonta olisi viime aikoina löystynyt. Halli-
4152: Yhden poliisipiirin alueella toimeenpantavaan          tuksen tietoon ei ole myöskään tullut, että erityi-
4153: rahankeräykseen antaa kuitenkin luvan poliisi-          sesti lastenklinikoiden hyväksi käynnistettyjen
4154: piirin päällikkö. Rahankeräyslupa annetaan             keräysten osalta olisi viime aikoina ilmitullut eri-
4155: enintään vuoden määräajaksi. Määräaikaa ei saa          tyisiä ongelmia.
4156: 
4157:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
4158: 
4159:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
4160:                                              KK 292/1997 vp                                                  3
4161: 
4162: 
4163: 
4164: 
4165:                                          Tili Riksdagens Talman
4166: 
4167:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1980). I ansökan om tillstånd samt tillståndsbe-
4168: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             slutet skali bl.a. uppges penninginsamlingens än-
4169: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         damål och dispositionsplan beträffande använd-
4170: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            ningen av medlen. Tili ansökan om tillstånd skali
4171: mål nr 292:                                             fogas erforderlig utredning över att tillståndssö-
4172:                                                         kanden handlar för att förverkliga sitt ändamål.
4173:           Har Regeringen fåst tillräcklig upp-          Tiliståndsgivaren kan även kräva annan, för be-
4174:        märksamhet vid de Iagliga syftena med            viljandet av tilistånd erforderlig utredning.
4175:        sådana insamlingar genom vilka medel                 Den allmänna tilisynen över penninginsam-
4176:        insamlas tili olika barnavdelningar med          lingsverksamheten ankommer på inrikesministe-
4177:        åberopande av barnsjukdomar och barns            riet. För avgivande av utlåtanden i fråga om
4178:        behov av vård och av vilka avkastningen          behövligheten och ändamålsenligheten av riks-
4179:        åtminstone tili en del redan har kommit i        omfattande eller annars omfattande penningin-
4180:        händerna på brottslingar, och                    samlingar samt i fråga om samordningen av dyli-
4181:           borde enligt Regeringens åsikt till-          ka insamlingar finns i anslutning tili inrikesmi-
4182:        ståndsförfarandet och tillsynen skärpas?         nisteriet en nämnd, penninginsamlings- och
4183:                                                         varulotterinämnden, som tilisätts av statsrådet.
4184:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Enligt 7 § lagen om penninginsamlingar skali
4185: anföra följande:                                        tillståndshavaren göra upp redovisning över pen-
4186:                                                         ninginsamlingen. Denna redovisning skall inom
4187:     Enligt 2 § 1 mom. lagen om penninginsamling-        en på förhand fastställd tid tillställas tiliståndsgi-
4188: ar (590/1980) får penninginsamling föranstaltas i       varen. Penninginsamlings- och varulotterinämn-
4189: syfte att insamla medel för sociala, kulturella         den har rätt att få en avskrift av redovisningen.
4190: eller ideella ändamål eller för allmän medborger-           Den som föranstaltar penninginsamling utan
4191: lig verksamhet.                                         tilistånd, försummar sin redovisningsskyldighet
4192:     Enligt 3 § 1 mom. skall för föranstaltande av       eller föranstaltar penninginsamling som avses i
4193: penninginsamling erhållas tilistånd. Tillstånd tili     2 § 3 mom. lagen om penninginsamlingar skall
4194: penninginsamling kan ges endast inhemska re-            enligt lagens 12 § dömas tili böter eller tili fångelse
4195: gistrerade föreningar elier andra samfund eller         i högst sex månader för penninginsamlingsbrott.
4196: självständiga stiftelser med uteslutande socialt,           Penninginsamlingsverksamheten är alltså
4197: kulturelit eller annat ideelit syfte. Tillstånd tili    noggrant reglerad i lagen och förordningen om
4198: penninginsamling kan ges då insamlingen är än-          penninginsamlingar. A vsikten med det till-
4199: damålsenlig med hänsyn tili allmän fördel. Med          ståndsförfarande som föreskrivs i lagen är att ge
4200: tillstånd tili penninginsamling kan förknippas          olika myndigheter tillfålle att på förhand bedöma
4201: villkor som gälier genomförandet av insamling-          lagligheten och ändamålsenligheten av syftena
4202: en.                                                     med penninginsamlingarna. Bestämmelserna
4203:     Enligt 5 § lagen om penninginsamlingar ges          möjliggör också tillsyn över användningen av
4204: tillstånd till penninginsamling av länsstyrelsen på     intäkterna från insamlingarna.
4205: sökandens hemort. Tillstånd tili penninginsam-              Det har inte kommit tili regeringens känne-
4206: ling som föranstaltas inom ett och samma polis-         dom att tillståndsförfarandet eller tillsynen då
4207: distrikt ges dock av chefen för polisdistriktet.        det gäller penninginsamlingar skulle ha förslap-
4208: Tillstånd tili penninginsamling ges för viss tid,       pats under den senaste tiden. Det har heller inte
4209: högst ett år. Den fastställda tiden får inte förläng-   kommit tili regeringens kännedom att det speci-
4210:  as. Vad som skali uppges i ansökan om tillstånd        ellt i fråga om insamlingar som föranstaltats tili
4211: tili penninginsamling och i själva tillståndet an-      förmän för barnkliniker skulle ha framkommit
4212:  ges i förordningen om penninginsamlingar (609/         särskilda problem.
4213: 
4214:       Helsingfors den 24 april 1997
4215: 
4216:                                                                      Inrikesminister Jan-Erik Enestam
4217:                        j
4218:                       j
4219:                      j
4220:                     j
4221:                    j
4222:                   j
4223:                  j
4224:                 j
4225:                j
4226:               j
4227:              j
4228:             j
4229:            j
4230:           j
4231:          j
4232:         j
4233:        j
4234:       j
4235:      j
4236:     j
4237:    j
4238:   j
4239:  j
4240: j
4241:                                           KK 293/1997 vp
4242: 
4243: Kirjallinen kysymys 293
4244: 
4245: 
4246: 
4247: 
4248:                                   Sulo Aitioniemi /kesk: Ministeriöiden valmiuksista vastata määrä-
4249:                                       ajassa kirjallisiin kysymyksiin
4250: 
4251: 
4252:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4253: 
4254:    Kansanedustajat saavat omat, tosin pieni-        sen toimiston taholla. Siksi esitän valtiopäiväjär-
4255: paikkaiset avustajat. Tämä saattaa merkitä sitä,    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtio-
4256: että avustajilla teetetään entistä enemmän myös     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4257: kirjallisia kysymyksiä. Sellaisiahan syntyy ly-     seuraavan kysymyksen:
4258: hyen harjoittelunjälkeen Helsingin Sanomien si-
4259: vuilta löytyvien aiheiden pohjalta. Kysymykset                Miten Hallitus aikoo selvitä vastauk-
4260: saattavat kymmenkertaistua nykyisestä. Halli-              sista kirjallisiin kysymyksiin lain salli-
4261: tuksella on velvollisuus vastata kysymyksiin               massa määräajassa, jos kansanedustajien
4262: määräajassa eikä selityksenä myöhästymiseen                tekemät kyselyt uuden avustajajärjestel-
4263: riitä se, että kysymysten määrä on lisääntynyt.            män vuoksi esimerkiksi kymmenkertais-
4264:     Jo nyt näyttää asiassa olevan vaikeuksia niin          tuvat?
4265: ministeriöiden kuin eduskunnankin asianomai-
4266: 
4267:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
4268: 
4269:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
4270: 
4271: 
4272: 
4273: 
4274:  279001
4275: 2                                         KK 293/1997 vp
4276: 
4277: 
4278: 
4279: 
4280:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4281: 
4282:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta val-
4283: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tioneuvoston jäsenet ovat toimittaneet vastauk-
4284: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     set määräajassa kansanedustajien tekemiin kir-
4285: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      jallisiin kysymyksiin.
4286: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Hallituksella ei ole mitään syytä olettaa, että
4287: n:o 293:                                            kirjallisten kysymysten aiheet lisääntyisivät sen
4288:                                                     seurauksena, että kansanedustajilla olisi palve-
4289:           Miten Hallitus aikoo selvitä vastauk-     luksessaan avustajia. Hallitus luottaa kansan-
4290:        sista kirjallisiin kysymyksiin lain salli-   edustajien avustajien harkintakykyyn myös kir-
4291:        massa määräajassa, jos kansanedustajien      jallisten kysymysten laadinnassa. Sitä paitsi voi-
4292:        tekemät kyselyt uuden avustajajärjestel-     daan hyvällä syyllä odottaa, että pätevä avustaja
4293:        män vuoksi esimerkiksi kymmenkertais-        kykenee löytämään vastauksia kansanedustajaa
4294:        tuvat?                                       askarruttaviin kysymyksiin nopeammin muulla
4295:                                                     tavoin kuin hallitukselle osoitettujen kirjallisten
4296:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kysymysten muodossa.
4297: vasti seuraavaa:
4298: 
4299:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1997
4300: 
4301:                                                                      Pääministeri Paavo Lipponen
4302:                                                 KK 293/1997 vp                                             3
4303: 
4304: 
4305: 
4306: 
4307:                                             Tili Riksdagens Talman
4308: 
4309:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                   Med vissa få undantag har statsrådets med-
4310: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande                Iemmar översänt svaren på riksdagsmännens
4311: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            skriftliga spörsmål inom utsatt tid.
4312: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-                  Regeringen har ingen anledning att förmoda
4313: mål nr 293:                                                att ämnena för de skriftliga spörsmålen ökar tili
4314:                                                            följd av att riksdagsmännen anställer assistenter.
4315:           H ur ämnar Regeringen klara av svaren            Regeringen Iitar på att riksdagsmännens assis-
4316:        på skriftliga spörsmål inom den tid som             tenter har omdömesförmåga även vid avfattan-
4317:        lagen tillåter om riksdagsmännens spörs-            det av skriftliga spörsmål. Dessutom kan man
4318:        mål blir t.ex. tiofalt fler tili följd av det nya   med fog vänta sig att en kompetent assistent kan
4319:        systemet med assistenter?                           finna svaret på frågor som engagerar riksdags-
4320:                                                            männen snabbare på annat sätt än i form av
4321:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              skriftliga spörsmål tili regeringen.
4322: anföra följande:
4323:      Helsingforsden 14 april 1997
4324: 
4325:                                                                            Statsminister Paavo Lipponen
4326:                                             KK 294/1997 vp
4327: 
4328: Kirjallinen kysymys 294
4329: 
4330: 
4331: 
4332: 
4333:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Keskusrikospoliisin uudelleenorganisoiu-
4334:                                         nista
4335: 
4336: 
4337:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4338: 
4339:    Sisäasiainministeri Enestamin julkisuuteen          tuudet esimerkiksi laajoja valtakunnallisia tutki-
4340: antaman lausunnon mukaan hallitus on luopu-            muksia määrättäessä ja yhdistettäessä.
4341: massa keskusrikospoliisin aluetoimistojen liittä-         Koska näin on siis ollut tähänkin asti, niin
4342: misestä lääninpoliisin alaisuuteen. Tämä on vii-       asian selventämiseksi esitän valtiopäiväjärjestyk-
4343: sas ratkaisu jo siksi, että näin päätettiin kertaal-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten kunnioittavasti
4344: leen jo joitakin vuosia sitten. Sisäasiainministeri    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4345: lausui kuitenkin sellaisen muutoksen olevan tu-        vaksi seuraavan kysymyksen:
4346: lossa, että aluetoimistot ovat toiminnallisesti lää-
4347: nin poliisijohdon alaisia. Näin on ollut tähänkin                Kun Hallitus nyt on luopunut keskus-
4348: saakka, eli aluetoimiston tutkittavaksi tulevat               rikospoliisin aluetoimistojen liittämisestä
4349: jutut määrää läänin poliisitarkastaja. Hallinnol-             lääninpoliisiin, niin mikä sen hallinnolli-
4350: lisen johdon lisäksi keskusrikospoliisin johdolla             sessa ja toiminnallisessa ohjauksessa ny-
4351: on kuitenkin ollut toiminnallisella puolella vai-             kykäytäntöön nähden muuttuu?
4352: 
4353:       Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
4354: 
4355:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
4356: 
4357: 
4358: 
4359: 
4360:  279001
4361: 2                                            KK 294/1997 vp
4362: 
4363: 
4364: 
4365: 
4366:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4367: 
4368:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tun lain 4 ja 5 §:n muutoksista. Esitysluonnoksen
4369: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mukaan poliisin lääninjohto päättäisi poliisin yli-
4370: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        johdon antamien perusteiden pohjalta paikallis-
4371: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         poliisin ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden
4372: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          yhteistoiminnasta läänissä. Keskusrikospoliisi,
4373: n:o 294:                                               liikkuva poliisi ja suojelupoliisi säilyisivät edel-
4374:                                                        leen valtakunnallisina yksikköinä, mutta niiden
4375:           Kun Hallitus nyt on luopunut keskus-         alueyksiköiden toimialueet tarkistettaisiin uuden
4376:        rikospoliisin aluetoimistojen liittämisestä     läänijaon pohjalta. Muutoksenjohdosta poliisin
4377:        lääninpoliisiin, niin mikä sen hallinnolli-     lääninjohto voisi päättää läänin alueelle sijoitet-
4378:        sessa ja toiminnallisessa ohjauksessa ny-       tujen poliisin resurssien käyttämisestä toiminnal-
4379:        kykäytäntöön nähden muuttuu?                    listen tarpeiden mukaisesti. Keskusrikospoliisin,
4380:                                                        kuten kaikkien muidenkin valtakunnallisten yk-
4381:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           siköiden, toiminta painottuisi erityisosaamista
4382: vasti seuraavaa:                                       vaativiin tehtäviin.
4383:                                                            Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskun-
4384:    Sisäasiainministeriössä on valmisteltavana          nalle kuluvan kevätistuntokauden aikana.
4385: hallituksen esitys laiksi poliisin hallinnosta anne-
4386: 
4387:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
4388: 
4389:                                                                 Sisäasiainministeri Jan- Erik Enestam
4390:                                          KK 294/1997 vp                                            3
4391: 
4392: 
4393: 
4394: 
4395:                                       Tili Riksdagens Talman
4396: 
4397:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tionsutkastet skall polisens länsledning utifrån
4398: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande        de grunder som anges av polisens högsta ledning
4399: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    besluta om samarbetet i länet mellan den lokala
4400: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-       polisen och polisens riksomfattande enheter.
4401: mål nr 294:                                        Centralkriminalpolisen, rörliga polisen och
4402:                                                    skyddspolisen skall vara riksomfattande enheter
4403:           När Regeringen nu har avstått från att   också i fortsättningen, men verksamhetsområdet
4404:        slå samman centralkriminalpolisens regi-    för deras regionala enheter skall ändras utgående
4405:        onala byråer med länspolisen, hur kom-      från den nya länsindelningen. Tili följd av den
4406:        mer dess administrativa och funktionella    föreslagna ändringen kan polisens länsledning på
4407:        ledning att förändras jämfört med nuva-     basis av funktionella behov besluta om använd-
4408:        rande praxis?                               ning av de polisresurser som förlagts i området. 1
4409:                                                    centralkriminalpolisens verksamhet, liksom i alla
4410:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      riksomfattande enheters verksamhet, skall
4411: anföra följande:                                   tyngdpunkten läggas vid uppgifter som kräver
4412:                                                    särskild kompetens.
4413:    En proposition med förslag tilllag om ändring      A vsikten är att regeringens proposition skall
4414: av 4 och 5 § polisförvaltningslagen är under be-   avlåtas tili riksdagen under den pågående värses-
4415: redning vid inrikesministeriet. Enligt proposi-    sionen.
4416: 
4417:      Helsingfors den 24 april 1997
4418: 
4419:                                                                lnrikesminister Jan-Erik Enestam
4420: 1
4421: 
4422: 1
4423: 
4424: 1
4425: 
4426:     1
4427: 
4428:     1
4429: 
4430:     1
4431: 
4432:         1
4433: 
4434:         1
4435: 
4436:         1
4437: 
4438:             1
4439: 
4440:             1
4441: 
4442:             1
4443:                                            KK 295/1997 vp
4444: 
4445: Kirjallinen kysymys 295
4446: 
4447: 
4448: 
4449: 
4450:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verovä-
4451:                                        hennysoikeudesta
4452: 
4453: 
4454:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4455: 
4456:    Tilapäiset työsuhteet ja tätä kautta aleneva      duttaisiin hallituksen suunnitelmien toteutuessa
4457: eläkekertymä ovat nykypäivää. Joitakin vuosia        maksamaan tietyllä tavoin kahteen kertaan.
4458: sitten kansalaisia innostettiin varautumaan tä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4459: hänja ottamaan vapaaehtoisia eläkevakuutuksia        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4460: täydentämään eläketurvaa. Porkkanaksi asetet-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4461: tiin oikeus vähentää osa vakuutusmaksuista ve-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4462: rotuksessa.
4463:     Monet ovat ottaneet vakuutuksen ja maksa-                  Aikooko Hallitus toteuttaa suunnitel-
4464: vat sitä muusta tinkien. Nyt on suunnitelmissa,             mansa siitä, että vapaaehtoisen eläkeva-
4465: että verovähennysoikeudesta luovutaan. Mieles-              kuutuksen vakuutusmaksujen verovä-
4466: täni tämä on väärin, koska kansalaiset on vietelty          hennysoikeudesta luovutaan, ja
4467: eläkevakuutusjärjestelmään mainitulla verovä-                  miten Hallitus perustelee tämän taval-
4468: hennysoikeudella. On myös huomattava, että tä-              laan poukkoilevan ja epäoikeudenmu-
4469: män eläkevakuutuksen kautta eläkettä aikanaan               kaisen menettelyn?
4470: nostavatmaksavateläkkeestään veroa. Verojou-
4471:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
4472: 
4473:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
4474: 
4475: 
4476: 
4477: 
4478:  279001
4479: 2                                            KK 295/1997 vp
4480: 
4481: 
4482: 
4483: 
4484:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4485: 
4486:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Eläkevakuutukseen liittyvän veroedun vuoksi
4487: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          verouudistuksen yhteydessä päädyttiin ratkai-
4488: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        suun, jossa täysimääräinen vähennysoikeus kos-
4489: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         kee vain tapauksia, joissa yksilöllisellä vakuu-
4490: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tuksella täydennetään muutoin vajaaksi jäävää
4491: n:o 295:                                               eläketurvaa. Eläketurva on mahdollista selvittää
4492:                                                        pääosin Eläketurvakeskuksesta saatavien eläke-
4493:           Aikooko Hallitus toteuttaa suunnitel-        tietojen perusteella. Vuodesta 1995 alkaen lakia
4494:        mansa siitä, että vapaaehtoisen eläkeva-        kuitenkin muutettiin lakialoitteen (6711994 vp)
4495:        kuutuksen vakuutusmaksujen verovä-              pohjalta siten, että eläketurvan tasoa ei tarvitse
4496:        hennysoikeudesta luovutaan, ja                  selvittää, jos vuotuinen vähennys on enintään
4497:           miten Hallitus perustelee tämän taval-       15 000 markkaa ja 10 prosenttia verovelvollisen
4498:        laan poukkoilevan ja epäoikeudenmu-             ansiotuloista. Käytännössä ylivoimaisesti suurin
4499:        kaisen menettelyn?                              osa vakuutuksista mahtuu edellä mainittuihin
4500:                                                        rajoihin.
4501:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Vastatessani yksilöllistä eläkevakuutusta kos-
4502: vasti seuraavaa:                                       keneisiin kirjallisiin kysymyksiin 1004 ja 1010/
4503:                                                        1996 vp totesin, että teknisesti on olemassa useita
4504:    Hallitus ei ole suunnitellut luopumista vapaa-      tapoja muuttaa nykyistä verokohtelua, mutta
4505: ehtoisten eläkevakuutusmaksujen vähennyskel-           varsinaista ehdotusta verotuksen kiristämiseksi
4506: poisuudesta. Jo pääomaverouudistuksen valmis-          vastauksiin ei sisältynyt. Niissä tuotiin esille pait-
4507: teluvaiheista alkaen on kyllä eri yhteyksissä tuo-     si laajan vähennyskelpoisuuden ongelmallisuus
4508: tu esille, että näiden maksujen täysimääräinen         veropoliittiselta kannalta, myös ne eläkepoliitti-
4509: vähennysoikeus tuo mukanaan veropoliittiselta          set syyt, joiden vuoksi yksilöllisiä vapaaehtoisia
4510: kannalta perusteettoman laajan veroedun. Etu           eläkevakuutuksia on haluttu tukea myös vero-
4511: syntyy siitä, että eläkevakuutuksen maksut vä-         tuksellisesti.
4512: hennetään jo sijoituksen tekovaiheessa eikä va-           Hallituksen taholta on ilmoitettu, ettei eläke-
4513: kuutussuorituksen saamisen yhteydessä kuten            vakuutuksen verokohteluun ole tulossa lähiai-
4514: henkivakuutuksessa. Näin ollen vakuutuksen             koina muutosta. Jatkossa asian pohtimista olisi
4515: tuotto alkaa kertyä verottamattomalle sijoituk-        kuitenkin syytä jatkaa, jotta pakollisen eläkeva-
4516: selle. Tuottoakaan ei säästöaikana käytännössä         kuutuksen, sitä täydentävän vapaaehtoisen va-
4517: veroteta. Etu vielä lisääntyy, jos eläke tulee aika-   kuutuksen ja sijoitusmuotoisen vakuutussäästä-
4518: naan verotetuksi lievemmällä marginaalivero-           misen keskinäinen asema olisi sekä eläkepoliitti-
4519: prosentilla kuin millä maksu on vähennetty. Ta-        sesti että veropoliittisesti johdonmukainen ja eri-
4520: vallisesti näin on asianlaita. Tuoton lievä verotus    suuntaiset intressit riittävän monipuolisesti huo-
4521: on siten tosiasia siitäkin huolimatta, että eläke      mioon ottava.
4522: verotetaan aikanaan ansiotulona.
4523: 
4524:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
4525: 
4526:                                                                                     Ministeri Arja Alho
4527:                                              KK 295/1997 vp                                               3
4528: 
4529: 
4530: 
4531: 
4532:                                           Tili Riksdagens Talman
4533: 
4534:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 På grund av den skatteförmån som anknyter
4535: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             tili pensionsförsäkringen valde man i samband
4536: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         med skattereformen den lösning som går ut på att
4537: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            rätten tili avdrag tili fullt belopp endast gäller i
4538: mål nr 295:                                             sådana fall då man med en individuell försäkring
4539:                                                         kompletterar ett annars bristfålligt pensions-
4540:           Ämnar Regeringen genomföra sin                skydd. Det är möjligt att utreda pensionsskyddet
4541:        pian på att slopa rätten att dra av pre-         pä grundval av de pensionsuppgifter som i hu-
4542:        mierna för den frivilliga pensionsförsäk-        vudsak fås från pensionsskyddscentralen. Vid
4543:        ringen, och                                      ingången av 1995 ändrades lagen emellertid utgå-
4544:           hur motiverar Regeringen detta på sätt        ende från en lagmotion (67/1994 rd) så att nivån
4545:        och vis vacklande och orättvisa förfaran-        på pensionsskyddet inte behöver utredas, om det
4546:        de?                                              årliga avdraget uppgår tili högst 15 000 mk och
4547:                                                         tili 10 procent av den skattskyldiges förvärvsin-
4548:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           komster. 1 praktiken ryms största delen av för-
4549: anföra följande:                                        säkringarna inom ovan angivna gränser.
4550:                                                             1mina svar på de skriftliga spörsmålen nr 1004
4551:    Regeringen har inte planerat att slopa rätten        och 1010/1996 rd beträffande den individuella
4552: att dra av premierna för frivilliga pensionsför-        pensionsförsäkringen framhöll jag att det tek-
4553: säkringar. Redan från det skedet då kapital-            niskt finns mänga sätt att ändra den nuvarande
4554: skattereformen bereddes har det nog i olika sam-        skattemässiga behandlingen, men något egentligt
4555: manhang förts fram att rätten att dra av dessa          förslag tili en ätstramad beskattning ingick inte i
4556: premier tili fullt belopp för med sig en omotiverat     svaren. 1 svaren fördes utöver problemen med en
4557: omfattande skatteförmån ur skattepolitisk syn-          omfattande avdragsgillhet ur skattepolitisk syn-
4558: vinkel sett. Förmånen uppstär så att premierna          vinkel fram även de pensionspolitiska orsaker
4559: för pensionsförsäkringen dras av redan då inves-        som har medfört att man också skattemässigt har
4560: teringen görs och inte i samband med att man får        velat stöda de frivilliga pensionsförsäkringarna.
4561: försäkringssumman såsom i fråga om livförsäk-               Regeringen har meddelat att inga ändringar är
4562: ringar. Sälunda börjar försäkringens avkastning         att vänta inom den närmaste framtiden i den
4563: inflyta på en obeskattad investering. lnte heller       skattemässiga behandlingen av pensionsförsäk-
4564: avkastningen beskattas i praktiken under spar-          ringar. 1 fortsättningen vore det emellertid skäl
4565: perioden. Förmånen ökar ytterligare, om pensio-         att dryfta ärendet, för att den obligatoriska pen-
4566: nen i sinom tid beskattas med en lindrigare mar-        sionsförsäkringens, den kompletterande frivilli-
4567: ginalskatteprocent än den med viiken premien            ga försäkringens och det investeringsmässiga för-
4568: har a vdragits. N ormalt sett är det just så här. Den   säkringssparandets inbördes ställning skall vara
4569: milda beskattningen av avkastningen är således          både pensionspolitiskt och skattepolitiskt konse-
4570: ett faktum oberoende av att pensionen i framti-         kvent samt beakta olika slags intressen på ett
4571: den beskattas som förvärvsinkomst.                      tillräckligt mångsidigt sätt.
4572: 
4573:      Helsingfors den 25 april 1997
4574: 
4575:                                                                                    Minister Arja Alho
4576: 1
4577: 1
4578:  1
4579:   1
4580:   1
4581:    1
4582:     1
4583:     1
4584:      1
4585:       1
4586:       1
4587:        1
4588:         1
4589:         1
4590:          1
4591:           1
4592:           1
4593:            1
4594:             1
4595:             1
4596:              1
4597:               1
4598:               1
4599:                1
4600:                 1
4601:                 1
4602:                  1
4603:                   1
4604:                   1
4605:                                             KK 296/1997 vp
4606: 
4607: Kirjallinen kysymys 296
4608: 
4609: 
4610: 
4611: 
4612:                                    Sulo Aitioniemi /kesk: Viivästyskoron määräämisestä elatusmaksu-
4613:                                        rästeille
4614: 
4615: 
4616:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4617: 
4618:    Suomessa on ns. elatusmaksurästejä maksa-          nassa muillekin suorituksille yleensä määrätty
4619: matta huomattavan suuria summia. Osa johtuu           viivästyskorko.
4620: todellisesta maksukyvyttömyydestä, osassa taas           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4621: kysymys on selvästi maksuhaluttomuudesta.             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4622: Maksuvelvollisuus asetetaan yhteiskunnan har-         nioittavasti valtioneuvoston        asianomaisen
4623: teille.                                               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4624:     Maksuhaluttomuutta lisäävä tekijä tai oi-
4625: keammin maksuaktiivisuutta vähentävä seikka                     Onko Hallitus harkitsemassa lapsen
4626: lienee se, että elatusmaksurästeille ei ole määrät-          elatusmaksuja koskevien lakien ja sään-
4627: ty viivästyskorkoa. Maksuvelvollinen ei näin ol-             nösten muuttamista niin, että maksamat-
4628: len ota mitään taloudellista riskiä jättäessään              tomille elatusmaksuille tulevaisuudessa
4629: maksuvelvollisuutensa hoitamatta. Asiaan olisi               määrättäisiin viivästyskorko yleisen käy-
4630: ehkä syytä harkita korjausta, onhan yhteiskun-               tännön mukaisesti?
4631: 
4632:       Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
4633: 
4634:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
4635: 
4636: 
4637: 
4638: 
4639:  279001
4640: 2                                           KK 296/1997 vp
4641: 
4642: 
4643: 
4644: 
4645:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4646: 
4647:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        takin velkoja, on mieluummin ensin maksanut ne
4648: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         velat, joille juoksee viivästyskorko. Tämä on ol-
4649: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lut hänen taloudellisten etujensa mukaista. Eten-
4650: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        kin yksinhuoltajat ovat pitäneet viivästyskoron
4651: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         puuttumista epäoikeudenmukaisena. Viivästys-
4652: n:o 296:                                              koron puuttuminen on saattanut lisätä myös
4653:                                                       kuntien elatustukimenoja.
4654:           Onko Hallitus harkitsemassa lapsen              Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hal-
4655:        elatusmaksuja koskevien lakien ja sään-        lituksen esitys lapsen elatusturvaa koskevaksi
4656:        nösten muuttamista niin, että maksamat-        lainsäädännöksi (HE 73/1996 vp). Esityksen kä-
4657:        tomille elatusmaksuille tulevaisuudessa        sittely sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on kes-
4658:        määrättäisiin viivästyskorko yleisen käy-      keytetty, kunnes hallitus antaa esityksen lapsen
4659:        tännön mukaisesti?                             elatusavun perintää koskevan lainsäädännön
4660:                                                       uudistamisesta. Esitykset on tämän jälkeen tar-
4661:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          koitus käsitellä yhdessä.
4662: vasti seuraavan:                                          Elatusavun perintää koskevaa hallituksen esi-
4663:                                                       tystä valmistellaan parhaillaan oikeusministe-
4664:    Vuonna 1982 säädetyn korkolain 1 §:n mu-           riössä. Tarkoitus on, että esitys annettaisiin edus-
4665: kaan lapselle tulevalle elatusavulle oli maksetta-    kunnalle alkusyksystä sen jälkeen, kun ehdotus
4666: va viivästyskorkoa. Säännöstä kuitenkin muu-          on ollut laajalla lausuntokierroksella.
4667: tettiin vuonna 1984 niin, että elatusavut tulivat         Eduskunnassa oleva elatusturvaehdotus ja
4668: korottomiksi. Tähän muutokseen vaikuttivat            annettava elatusavun perintää koskeva esitys
4669: erityisenä syynä elatusapujen korollisuuteen liit-    muodostavat kokonaisuuden. Tähän kokonai-
4670: tyvät perintätekniset ongelmat. Viivästyskoron        suuteen kuuluvat elatusavun ja elatustuen mak-
4671: laskutekniset vaikeudet korostuvat tilanteissa,       samiseen perustuvan kunnan takautumissaata-
4672: joissa lapselle maksetaan elatustukea elatusvel-      van vanhentuminen, etuoikeus, korollisuus ja
4673: vollisen laiminlyötyä elatusavun maksamisen.          perittävyys palkan ulosmittauksella. Elatusavun
4674:    Elatusavun viivästyskorottomuus ei siten ole       viivästyskorollisuus on tarkoitus ratkaista taval-
4675: ollut oikeuspoliittinen ratkaisu, vaan pikemmin-      la, joka ei aseta elatusvelvollista kohtuuttomaan
4676: kin on jouduttu tunnustamaan korkojen laske-          asemaan. Pyrkimyksenä on myös aikaansaada
4677: miseen liittyvät käytännön ongelmat.                  niin yksinkertainen viivästyskoron laskemista
4678:    Viivästyskoron puuttuminen on saattanut            koskeva järjestelmä, että se olisi käytännössä to-
4679: johtaa siihen, että elatusvelvollinen,jolla on mui-   teutettavissa.
4680: 
4681:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1997
4682:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
4683:                                             KK 296/1997 vp                                              3
4684: 
4685: 
4686: 
4687: 
4688:                                         Tili Riksdagens Talman
4689: 
4690:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      förenligt med gäldenärens ekonomiska intressen.
4691: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Särskilt ensamförsörjarna har ansett att det är
4692: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      orättvist att det inte finnsen skyldighet att betala
4693: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         dröjsmålsränta. Dröjsmålsräntefriheten kan
4694: 296:                                                  dessutom ha ökat kommunernas utgifter för un-
4695:                                                       derhållsstöd.
4696:           Överväger Regeringen att ändra lagar-          Riksdagen behandlar som bäst regeringens
4697:        na och bestämmelserna om underhåll för         proposition med förslag tilllagstiftning om un-
4698:        barn så att det i framtiden i enlighet med     derhållstrygghet för barn (RP 73/1996 rd). Be-
4699:        allmän praxis skall bestämmas dröjsmåls-       handlingen av propositionen i social- och hälso-
4700:        ränta på obetalda underhållsbidrag?            vårdsutskottet har avbrutits i väntan på att reger-
4701:                                                       ingen skall avlåta en proposition om reform av
4702:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lagstiftningen om indrivning av underhållsbidrag
4703: anföra följande:                                      för barn. Avsikten är att de båda propositionerna
4704:                                                       därefter skall behandlas samtidigt.
4705:    Enligt 1 § räntelagen från år 1982 skulle dröjs-      Regeringens proposition om indrivning av
4706: målsränta betalas på underhållsbidrag tili barn.      underhållsbidrag bereds för närvarande vid justi-
4707: Bestämmelsen ändrades dock år 1984 så att un-         tieministeriet. A vsikten är att propositionen skall
4708: derhållsbidragen blev räntefria. Den särskilda        avlåtas tili riksdagen i början på hösten efter att
4709: orsaken tili ändringen var de indrivningstekniska     förslaget har varit på en omfattande remissrun-
4710: problemen beträffande räntan på underhållsbi-         da.
4711: dragena. De tekniska svårigheterna att räkna ut          Underhållstrygghetsförslaget som är i riksda-
4712: dröjsmålsräntan är särskilt tydliga i de fall då      gen och den kommande propositionen om in-
4713: barn får underhållsstöd på grund av att den un-       drivning av underhållsbidrag bildar en helhet.
4714: derhållsskyldige har underlåtit att betala under-     Denna helhet inkluderar preskription av under-
4715: hållsbidrag.                                          hållsbidrag och kommunens regressfordran som
4716:    Att underhållsbidragena befriades från dröjs-      grundar sig på utbetalt underhållsstöd, förmåns-
4717: målsräntan var således inte en rättspolitisk lös-     rätt, räntor och indrivning genom utmätning av
4718: ning utan snarare en följd av att man var tvungen     lön. Målet är att lösa frågan om dröjsmålsränta
4719: att erkänna de praktiska problem som gäller ut-       på underhållsbidrag på ett sätt som inte ställer
4720: räknande av räntorna.                                 den underhållsskyldige i en orimlig situation.
4721:    Friheten från dröjsmålsräntan kan ha lett tili     Målet är också att försöka skapa ett så enkelt
4722: att sådana underhållsskyldiga som har andra           system för beräknande av dröjsmålsräntor att
4723: skulder kan ha valt att hellre först betala bort de   systemet i praktiken kan förverkligas.
4724: skulder som har dröjsmålsränta. Detta har varit
4725: 
4726:      Helsingforsden 22 april 1997
4727: 
4728:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
4729:                                           KK 297/1997 vp
4730: 
4731: Kirjallinen kysymys 297
4732: 
4733: 
4734: 
4735: 
4736:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Mopedin kuljettamiseen vaaditun ikärajan
4737:                                       alentamisesta
4738: 
4739: 
4740:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4741: 
4742:    Mopedin kuljettamiseen vaaditaan 15 vuoden       vuotta on rikosoikeudellisen vastuun kannalta
4743: ikäraja. Todellisuus on kuitenkin se, että mope-    eräänlaista harmaata aluetta, mutta asia voitai-
4744: dilla esimerkiksi kesäisin maaseudulla, mutta       siin hoitaa erityistoimenpitein.
4745: myös kaupungissa, ajaa lukematon joukko alle           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4746: 15-vuotiaita. Poliisi ei näihin ehdi puuttumaan     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4747: eikä kysymyksessä ole mikään turvallisuusriski,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4748: koska polkupyöräHäkin saavutetaan yhtä suuria       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4749: nopeuksia kuin mopolla eikä polkupyörälläajo
4750: ole kielletty minkään ikäisiltä. On todettava                 Onko Hallituksen näkemyksen mu-
4751: myös, että jos poliisi pysäyttää alle 15-vuotiaan          kaan mahdollista, että mopedia liiken-
4752: mopokuskin, ei tätä voi rangaista. Harvoin myös-           teessä kuljettamaan oikeutetun ikäraja
4753: kään vanhemmat joutuvat asiassa vastuuseen.                alennetaan nykyisestä 15 vuodesta vuo-
4754:    Mopon kuljettajaikäraja olisi syytä laskea 13           della tai kahdella?
4755: vuoteen. Toki tiedetään, että tuo ikäraja 13-15
4756: 
4757:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
4758: 
4759:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
4760: 
4761: 
4762: 
4763: 
4764: 279001
4765: 2                                         KK 297/1997 vp
4766: 
4767: 
4768: 
4769: 
4770:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4771: 
4772:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suomen liikenteeseen ovat lähivuosina tulossa
4773: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ns. euromopot,jolloin mopojen suurin rakenteel-
4774: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     linen nopeus nousee 45 kmlh:iin. Muun muassa
4775: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo           tästä syystä hallitus on eduskunnassa parhaillaan
4776: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      käsiteltävänä olevassa tieliikennelain muutos-
4777: sen n:o 297:                                        ehdotuksessa esittänyt, että mopojen kuljetta-
4778:                                                     mista pyöräteillä ei enää tulisi yleisesti sallia,
4779:           Onko Hallituksen näkemyksen mu-           vaan mopojen olisi siirryttävä ajamaan ajoradal-
4780:        kaan mahdollista, että mopedia liiken-       la.
4781:        teessä kuljettamaan oikeutetun ikäraja           Mopojen rakenteellisen nopeuden nousu ja
4782:        alennetaan nykyisestä 15 vuodesta vuo-       näiden ajoneuvojen siirtyminen käyttämään
4783:        della tai kahdella?                          muun moottoriajoneuvoliikenteen tavoin ajo-
4784:                                                     rataa asettavat mopon kuljettajalle entistä suu-
4785:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rempia vaatimuksia. Tämän johdosta liikenne-
4786: vasti seuraavaa:                                    ministeriössä on tarkoitus selvittää, tulisiko nuo-
4787:                                                     rilta mopoilijailta edellyttää erityistä tutkintoa.
4788:    Moottoriajoneuvon kuljettajilta liikenteessä     Tällainen tutkinto vaaditaan mm. Tanskassa, ja
4789: vaaditaan yleensä ajokortti, jonka saamisen edel-   Ruotsissa on valmistunut sitä koskeva lakiehdo-
4790: lytyksenä on kuljettajantutkinto. Poikkeuksen       tus.
4791: muodostavat mopon kuljettajat, joilta ei vaadita        Liikenneministeriö ei tässä tilanteessa pidä lii-
4792: ajokorttia. Kuljettajan iän on tieliikennelain      kenneturvallisuuden kannalta tarkoituksenmu-
4793: 64 §:n mukaan kuitenkin oltava vähintään 15         kaisena mopon kuljettajan ikärajan alentamista.
4794: vuotta. Lain 65 §:n mukaan ajoneuvoa ei saa         On myös otettava huomioon, että maastolii-
4795: luovuttaa sen kuljetettavaksi, jolta 64 §:ssä       kennelain käsittelyn yhteydessä vuoden 1995 lo-
4796: tarkoitetusta syystä ilmeisesti puuttuvat edelly-   pulla eduskunta korotti maastossa ajamisen
4797: tykset sen kuljettamiseen.                          alaikärajaa hallituksen esittämästä 12 vuodesta
4798:    Mopot on aikaisemmin tieliikennelainsäädän-      15 vuoteen. Ajaminen tieliikenteessä on siinä
4799: nössä monissa kohdin rinnastettu polkupyöriin,      määrin vaativampaa kuin maastossa ajaminen,
4800: minkä vuoksi niiden kuljettamisen ei ole katsottu   että ikärajan ei tieliikenteessä ainakaan tulisi olla
4801: edellyttävän kuljettajantutkinnolla Osoitettavia    maastossa noudatettavaa alhaisempi.
4802: tietoja ja taitoja.
4803: 
4804:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1997
4805: 
4806:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
4807:                                             KK 297/1997 vp                                               3
4808: 
4809: 
4810: 
4811: 
4812:                                         Tili Riksdagens Talman
4813: 
4814:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       åren att introduceras i Finlands trafik och då
4815: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        kommer den största konstruktiva hastigheten för
4816: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      mopeder att stiga till45 kmlh. Detta är en orsak
4817: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         tili att regeringen har föreslagit i ett ändringsför-
4818: 297:                                                  slag tili vägtrafiklagen, som behandlas som bäst
4819:                                                       av riksdagen, att framförande av mopeder på
4820:           Är det enligt Regeringen möjligt att        cykelvägarna inte längre tillåts allmänt utan mo-
4821:        den gällande åldersgränsen som berätti-        peder bör framföras på körbanan.
4822:        gar tili att framföra moped sänks med ett          Att den konstruktiva hastigheten för mopeder
4823:        eller två år?                                  stiger och att mopeder bör framföras på körba-
4824:                                                       nan såsom annan motorfordonstrafik ställer allt
4825:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         högre krav på mopedförare. Därför ämnar tra-
4826: anföra följande:                                      fikministeriet utreda om unga mopedförare bör
4827:                                                       utsättas för en speciell examen. En sådan examen
4828:    Motorfordons förare bör i allmänhet ha i tra-      krä vs bl.a i Danmark och Sverige har framlagt ett
4829: fiken ett körkort som kan erhållas endast genom       lagförslag om saken.
4830: att avlägga en förarexamen. Ett undantag är               Trafikministeriet anser det inte vara ända-
4831: mopedförare som inte behöver ha ett körkort. 1        målsenligt i detta skede med avseende på trafik-
4832: enlighet med 64 § vägtrafiklagen bör föraren ha       säkerheten att åldersgränsen för mopedförare
4833: fyllt 15 år. Enligt 65 § får fordon inte överlämnas   sänks. Man bör också lägga märke till att i sam-
4834: att framföras av person som av orsak som avses i      band med att terrängtrafiklagen behandlades i
4835: 64 § uppenbart saknar förutsättningar för att         slutet av 1995 höjde riksdagen åldersgränsen för
4836: framföra fordonet.                                    framf6rande av moped i terräng från 12 år, som
4837:    M opeder har tidigare i vägtrafiklagstiftningen    regeringen hade föreslagit, tili 15 år. Det är så
4838: i flera avseenden jämställts med cyklar varför        mycket mer krävande att köra i vägtrafiken än i
4839: framförande av mopeder inte har ansetts kräva         terrängen att åldersgränsen skall åtminstone inte
4840: sådana kunskaper och kunnigheter som bör på-          vara lägre i vägtrafiken än den som tillämpas i
4841: visas i förarexamen.                                  terrängen.
4842:    S.k. euromopeder kommer under de närmaste
4843: 
4844:      Helsingfors den 28 april 1997
4845: 
4846:                                                                           Trafikminister Matti Aura
4847:                                            KK 298/1997 vp
4848: 
4849: Kirjallinen kysymys 298
4850: 
4851: 
4852: 
4853: 
4854:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Homehaittojen vaikutuksista puolustusvoi-
4855:                                       mien kasarmeissa
4856: 
4857: 
4858:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4859: 
4860:    Puolustusvoimien varuskunnissa on runsaasti          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4861: kasarmirakennuksia, joissa on ilmeisiä home-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4862: haittoja. Tämän johdosta varusmiehet potevat         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4863: palvelusaikanaan runsaasti erilaisia hengityselin-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4864: ten sairauksia sekä poskiontelotulehdusta,johon
4865: eivät pure edes antibiootit. Muualla asumiskäy-                Onko Hallitus tietoinen varuskuntien
4866: tössä olevista rakennuksista nostettaisiin iso ha-          kasarmirakennuksissa esiintyvistä home-
4867: loo, mutta jostakin syystä näin ei ole tapahtunut           ilmiöistä, jotka aiheuttavat varusmiehis-
4868: puolustusvoimissa. Ehkä pelätään kustannus-                 sä tavallista enemmän hengityselinten
4869: vaikutuksia. Kuitenkin useat varusmiespalve-                sairauksia ja muun muassa sitkeätä pos-
4870: luksensa suorittaneet nuoret miehet ovat kerto-             kiontelotulehdusta, ja
4871: neet varusmiesaikaisista ilmeisesti homeesta ai-               mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
4872: heutuneista sairauksista, jotka ovat loppuneet              jaamiseksi?
4873: asepalveluksen myötä.
4874:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
4875: 
4876:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
4877: 
4878: 
4879: 
4880: 
4881: 279001
4882: 2                                           KK 298/1997 vp
4883: 
4884: 
4885: 
4886: 
4887:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4888: 
4889:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        puolustusvoimien rakennukset, joissa työsken-
4890: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nellään säännöllisesti. Tässä kartoituksessa ha-
4891: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vaittiin kosteusvaurioita 130:ssa puolustusvoi-
4892: jäsenen vastattavaksi kansanedustajan Sulo Ait-       mien rakennuksessa. Kymmenen rakennusta oli
4893: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kasarmeja.
4894: n:o 298:                                                 Vuonna 1995 tutkittiin Oulussa toimivan Poh-
4895:                                                       jois-Suomen Viestipataljoonan vesivaurioitunee-
4896:           Onko Hallitus tietoinen varuskuntien        seen kasarmiin majoitettujen varusmiesten hen-
4897:        kasarmirakennuksissa esiintyvistä home-        gitystieoireita ja -tulehduksia. Kosteusvauriora-
4898:        ilmiöistä, jotka aiheuttavat varusmiehis-      kennuksessa majoittuneissa varusmiehissä todet-
4899:        sä tavallista enemmän hengityselinten          tiin esiintyvän hieman enemmän hengitystieoi-
4900:        sairauksia ja muun muassa sitkeätä pos-        reita ja -tulehduksia kuin muissa kasarmeissa
4901:        kiontelotulehdusta, ja                         majoittuneissa varusmiehissä. Tutkimuksen pe-
4902:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-        rusteella ei kuitenkaan voitu varmuudella
4903:        jaamiseksi?                                    osoittaa juuri kosteusvaurioiden aiheuttavan li-
4904:                                                       säoireita tai hengitystietulehduksia.
4905:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Homeiden aiheuttamien terveyshaittojen hal-
4906: vasti seuraavaa:                                      linta on ollut jo useita vuosia puolustusvoimien
4907:                                                       terveydenhuollon yhtenä tärkeänä painopistee-
4908:     Puolustusvoimissa on kiinnitetty vakavaa          nä. Puolustusvoimissa on lisäksi erittäin laajasti
4909: huomiota homevaurioituneiden rakennusten ai-          informoitu kaikkia asiaa koskevia tahoja kos-
4910: heuttamiin terveyshaittoihin 1980-luvulta saak-       teusvaurioiden terveyshaitoista ja rakennusten
4911: ka. Tällöin tehtiin laaja tutkimus, jossa selvitet-   korjaustoimia on tällä perusteella suunnattu en-
4912: tiin homeiden esiintymistä maanalaisissa tiloissa.    tistä enemmän niihin rakennuksiin, joissa oleske-
4913:     Vuosina 1993 ja 1994 kartoitettiin järjestel-     levilla on uhkana saada terveyshaittoja raken-
4914: mällisesti vesivaurioiden toteamiseksi kaikki         nuksessa esiintyvistä homevaurioista.
4915: 
4916:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
4917: 
4918:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
4919:                                            KK 298/1997 vp                                           3
4920: 
4921: 
4922: 
4923: 
4924:                                        Tili Riksdagens Talman
4925: 
4926:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gelbundet utförs. Vid denna kartläggning kon-
4927: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          staterades fuktskador i 130 av försvarsmaktens
4928: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      byggnader. Tio av bygganderna var kaserner.
4929: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-            Ar 1995 undersöktes symptom och inflamma-
4930: mål nr 298:                                          tioner i andningsorganen hos de beväringar som
4931:                                                      var inkvarterade i vattenskadade kaserner vid
4932:            Känner Regeringen tili att det före-      Norra Finlands Signalbataljon i Uleåborg. Hos
4933:        kommer mögelbildning i garnisonernas          de beväringar som var inkvarterade i fuktskada-
4934:        kasernbyggnader och att beväringarna          de byggnader konstaterades symptom och in-
4935:        tili följd därav mer än vanligt har sjukdo-   flammationer i andningsorganen förekomma i
4936:        mar i andningsorganen och bland annat         något större utsträckning än hos de som var
4937:        bihåleinflammation, och                       inkvarterade i andra kaserner. Det var ändå inte
4938:            vad ämnar Regeringen göra i syfte att     möjligt att på grundval av undersökningen med
4939:        avhjälpa detta missförhållande?               säkerhet påvisa att det var just fuktskadorna som
4940:                                                      medförde ytterligare symptom eller infektioner i
4941:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Iuftvägarna.
4942: anföra följande:                                        Kontrollen av de men för hälsan som förorsa-
4943:                                                      kas av mögel har redan under många år varit ett
4944:    Inom försvarsmakten har man ända sen 1980-        högprioriterat område inom försvarsmaktens
4945: talet fåst allvarlig uppmärksamhet vid de men för    hälsovård. Inom försvarsmakten har man dess-
4946: hälsan som föranleds av mögelskadade byggna-         utom i synnerligen stor utsträckning informerat
4947: der. Vid den tidpunkten gjordes en omfattande        alla de instanser som berörs av saken om de men
4948: undersökning där förekomsten av mögel i under-       för hälsan som fuktskador medför, och de repa-
4949: jordiska utrymmen utreddes.                          rationsåtgärder som gäller byggnader har på
4950:    Åren 1993 och 1994 kartlades systematiskt, i      denna grund allt mer fokuserats på sådana bygg-
4951: syfte att konstatera vattenskador, alla sådana       nader där de som inkvarterats är utsatta för häl-
4952: byggnader inom försvarsmakten där arbete re-         sorisker tili följd av mögelskador i byggnaderna.
4953: 
4954:      Helsingfors den 29 april 1997
4955: 
4956:                                                                     Försvarsminister Anneli Taina
4957:                                           KK 299/1997 vp
4958: 
4959: KirjaiJinen kysymys 299
4960: 
4961: 
4962: 
4963: 
4964:                                   Pentti Tiusanen /vas: Sotainvalidien haitta-asteen arvioimisesta
4965: 
4966: 
4967: 
4968:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4969: 
4970:    Maassamme on 32 000 sotainvalidia. Heidän        lystä. Sotainvalidien keski-iän noustessa ja ter-
4971: määränsä pienenee jatkuvasti. !kääntymisen          veydentilan usein nopeasti muuttuessa viiden
4972: myötä aikaisemmin harmittomiltakin vaikutta-        vuoden sääntöä ei voi enää pitää kohtuullisena.
4973: neet sotavammat heikentävät oleellisesti asian-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4974: omaisen kykyä huolehtia itsestään. Usein liitän-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4975: näisvammojen ilmaantumisella on merkitystä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4976: päivittäisessä selviytymisessä.                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4977:    Tapaturmaviraston, nyttemmin Valtiokont-
4978: torin suhtautuminen sotainvalidien haitta-astee-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
4979: seen on usein ongelmallinen. Virasto hylkää var-           mahdollistaakseen haitta-asteen uudel-
4980: sin perustelluiltakin vaikuttaneet haitta-asteen           leen arvioimiselle lyhyemmän määräajan
4981: korotushakemukset. Voimassa olevan säädök-                 kuin virallisesti voimassa olevan viisi
4982: sen mukaan haitta-asteen korotusta saisi hakea             vuotta?
4983: vasta viiden vuoden kuluttua edellisestä käsitte-
4984: 
4985:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
4986:                                         Pentti Tiusanen /vas
4987: 
4988: 
4989: 
4990: 
4991:  279001
4992: 2                                           KK 299/1997 vp
4993: 
4994: 
4995: 
4996: 
4997:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4998: 
4999:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kirjoittaneen lääkärin omalla arviolla työkyvyt-
5000: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tömyysasteen suuruudesta. Korvauskäytännös-
5001: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sä on pyritty yhdenmukaisuuteen noudattamalla
5002: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      tiettyjä työkyvyttömyystaulukoita. Vuosien mit-
5003: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        taan käytäntö onkin varsin pitkälle vakiintunut.
5004: 299:                                                      Sotilasvammalain 26 §:n 1 momentin mukaan
5005:                                                       elinkorko voidaan oikaista, jos ne seikat, joista
5006:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       elinkoron suuruus riippuu, olennaisesti muuttu-
5007:        mahdollistaakseen haitta-asteen uudel-         vat. Lain sanamuodon johdosta korvauksensaa-
5008:        leen arvioimiselle lyhyemmän määräajan         ja voi hakea työkyvyttömyysasteensa oikaisua
5009:        kuin virallisesti voimassa olevan viisi        silloin, kun hän katsoo korvatun vamman tai
5010:        vuotta?                                        sairauden tilan pahentuneen. Mitään aikarajoi-
5011:                                                       tuksia ei haitta-asteen korotushakemukselle ole.
5012:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Näin sotainvalidit toimivat myös käytännössä.
5013: vasti seuraavaa:                                      Viime vuonna saapui noin 3 800 elinkoron oikai-
5014:                                                       suhakemusta.
5015:    Sotilasvammalain (404/1948) nojalla sotain-            Sotilasvammalain soveltamisalan laajentami-
5016: valideille itselleen suoritetaan muun muassa elin-    sesta annetun lain (390/1956) 7 a §:n mukaan, jos
5017: korkoa. Elinkorkoa on lain 8 §:n mukaan oikeus        oikeus elinkorkoon on lainvoimaisella päätök-
5018: saada sotainvalidilla, jonka työkyvyttömyysaste       sellä kokonaan evätty tai korvauksen määrää
5019: (haitta-aste) on vähintään kymmenen prosenttia.       alennettu ja sitä koskeva päätös on annettu
5020: Osittain työkyvyttömien elinkorko on työkyvyt-        1.1.1985 jälkeen, asia voidaan hakemuksesta kä-
5021: tömyysastetta vastaava osa täydestä elinkorosta.      sitellä uudelleen aikaisintaan viiden vuoden ku-
5022: Sotilasvammakorvauksista päättää ja korvauk-          luttua aikaisemman päätöksen lainvoimaiseksi
5023: set maksaa Valtiokonttori.                            tulon jälkeen. Tällöin voi aikaisemmin hylätty
5024:    Myös työkyvyttömyysasteen vahvistaa Val-           vamma tai sairaus tulla korvattavaksi sillä edel-
5025: tiokonttori tai muutoksenhaun johdosta vakuu-         lytyksellä, että korvauskäytännössä on tapahtu-
5026: tusoikeus. Valtiokonttorissa ja vakuutusoikeu-        nut olennainen muutos. Joidenkin vammojen tai
5027: dessa on lääkäriasiantuntijoina eri alojen erikois-   sairauksien korvattavuuden osalta korvauskäy-
5028: lääkäreitä, jotka ovat perehtyneet myös vakuu-        täntö on lieventynyt vuosikymmenien kuluessa,
5029: tuslääketieteeseen. Työkyvyttömyyden arviointi        joidenkin osalta käytäntö ei ole muuttunut ollen-
5030: tapahtuu lääkärintodistusten ja tarpeen mukaan        kaan. Tämänjohdosta viiden vuoden määräaika
5031: esimerkiksi sairaskertomusten pohjalta. Ratkai-       on tarkoituksenmukainen eikä sitä ole syytä
5032: seva merkitys on lääkärintodistuksesta ilmene-        muuttaa.
5033: väHä tilakuvauksella, ei sen sijaan todistuksen
5034: 
5035:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
5036: 
5037:                                                                 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
5038:                                               KK 299/1997 vp                                               3
5039: 
5040: 
5041: 
5042: 
5043:                                            Till Riksdagens Talman
5044: 
5045:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          validitetsgraden inte har. Då det gäller ersätt-
5046: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           ningspraxis har man strävat efter en enhetlig linje
5047: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         genom att iaktta vissa invaliditetstabeller. Med
5048: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr            åren har denna praxis b1ivit re1ativt vedertagen.
5049: 299:                                                         Enligt 26 § 1 mom. lagen om skada, ådragen i
5050:                                                          militärtjänst kan be1oppet av livräntan rättas, om
5051:            Vilka åtgärder vidtar Regeringen för          de omständigheter som livräntans storlek är be-
5052:         att möjliggöra en ny bedömning av invali-        roende av undergår en väsentlig förändring. Med
5053:         ditetsgraden efter en kortare tid än den tid     an1edning av ordalydelsen i lagen kan den som
5054:         på fem år som officiellt är gällande?            anhåller om ersättning söka rätte1se beträffande
5055:                                                          sin invaliditetsgrad när han anser att situationen
5056:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            i fråga om den skada eller sjukdom som ersätts
5057: anföra fö1jande:                                         har förvärrats. Det finns inga tidsbegränsningar
5058:                                                          för ansökan om rättelse av invaliditetsgraden.
5059:    Med stöd av lagen om skada, ådragen i mili-           Krigsinvaliderna agerar också i praktiken i enlig-
5060: tärtjänst (404/1948) betalas bl.a. livränta ut tili      het med detta. 1fjol anlände ca 3 800 ansökningar
5061: krigsinvaliderna sjä1va. Enligt lagens 8 § har så-       om rättelser av livränta.
5062: dana krigsinva1ider vars grad av arbetsoförmåga              1 7 a § lagen angående utvidgad tillämpning av
5063: (invaliditetsgrad) uppgår tili minst tio procent         lagen om skada, ådragen i militärtjänst (390/
5064: rätt att erhålla 1ivränta. Livräntan tili de1vis inva-   1956) nämns att om rätt tili ersättning förvägrats
5065: 1idiserade utgör en sådan del av livräntans fulla        eller ersättningen nedsatts genom ett laga kraft
5066: belopp som motsvarar invaliditetsgraden. Stats-          vunnet beslut eller utslag som givits den 1januari
5067: kontoret fattar beslut om och beta1ar ut ersätt-         1985 eller därefter, kan ärendet på ansökan upp-
5068: ning för skada, ådragen i militärtjänst.                 tas tili ny behandling tidigast fem år efter det att
5069:    A ven invaliditetsgraden fastställs av Statskon-      detsenaste beslutet eller utslaget vann 1aga kraft.
5070: toret, eller vid sökande av ändring av försäk-           Härvid kan en skada eller sjukdom som tidigare
5071: ringsdomstolen. Medicinskt sakkunniga vid                förkastats b1i ersättningsgill under förutsättning
5072: Statskontoret och försäkringsdomstolen är spe-           att rättspraxis genomgått en väsent1ig föränd-
5073: cialläkare på olika områden som också är insatta         ring. Beträffande ersättningen för vissa skador
5074: i försäkringsmedicin. Bedömningen av invalidi-           eller sjukdomar har ersättningspraxis mi1drats
5075: tetsgraden sker på basis av läkarintyg och vid           under årtiondenas lopp, medan den beträffande
5076: behov på basis av t.ex. patientjournaler. Den            andra inte har ändrats alls. Därför är en tidsbe-
5077: tillståndsbeskrivning som framgår av läkarinty-          gränsning på fem år ändamå1senlig, och det finns
5078: get har avgörande betyde1se, vilket däremot den          inte någon anledning att ändra på den.
5079: undertecknande läkarens egen bedömning av in-
5080: 
5081:       Helsingfors den 30 april 1997
5082: 
5083:                                                                           Finansminister Sauli Niinistö
5084:                                            KK 300/1997 vp
5085: 
5086: Kirjallinen kysymys 300
5087: 
5088: 
5089: 
5090: 
5091:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Joutsanja Keuruun säilyttämisestä kärä-
5092:                                      jäpaikkakuntina                                ·
5093: 
5094: 
5095:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5096: 
5097:    Joutsan kunta on kaakkoisen Keski-Suomen          veluvarustusta. Kustannukset tuskin ovat suu-
5098: keskus, jonka vaikutusalueeseen kuuluvat myös        remmat verrattuina Jyväskylässä pidettäviin kä-
5099: Leivonmäen ja Luhangan kunnat. Näissä kol-           räjiin.
5100: messa kunnassa on yhteensä lähes 7 000 asukas-          Valtionhallinnon viimeaikaisten uudistusten
5101: ta. Matka Joutsan keskustasta Jyväskylään on         yhtenä keskeisenä periaatteena on väitetty ole-
5102: noin 60 km.                                          van palvelujen turvaaminen mahdollisimman lä-
5103:    Keuruun kaupunki on läntisen Keski-Suomen         hellä kansalaisia. Tosiasiallinen kehitys on kui-
5104: vahva aluekeskus, jonka välittömään vaikutus-        tenkin ollut päinvastaista. Toiminnot ja palvelut
5105: piiriin kuuluu myös Multian kunta. Keuruun           ovat keskittyneet suuriin keskuksiin samalla,
5106: kaupungissa ja Multian kunnassa on yhteensä          kun maaseutualueiden ja myös seutukuntakes-
5107: noin 14 000 asukasta. Keuruun keskustasta on         kusten julkiset palvelut ovat heikentyneet. Peri-
5108: matkaa Jyväskylään noin 60 km.                       aatteena tulisi olla palvelujen tuominen lähelle
5109:    Sekä Joutsa että Keuruu naapurikuntineen          ihmisiä eikä ihmisten kuljettaminen kauas palve-
5110: kuuluvat valtion paikallishallintouudistuksen        lujen luo.
5111: jälkeen Jyväskylä-keskeiseen alueeseen. Nyt             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5112: suunnitellaan käräjienkin pitämisen siirtämistä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5113: sekä Joutsasta että Keuruulta Jyväskylään.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5114:    Etäisyydet ja väestömäärät huomioon ottaen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5115: käräjien pito näillä molemmilla paikkakunnilla
5116: tuntuisi olevan edelleen perusteltua. Käräjien is-            Aikooko Hallitus toimia niin, että sekä
5117: tumisella edelleen Joutsassaja Keuruulla vahvis-            Joutsassa että Keuruulla pidettäisiin tule-
5118: tetaan näiden paikkakuntien identiteettiä ja pal-           vaisuudessakin käräjiä?
5119:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
5120: 
5121:                                       Toimi Kankaanniemi Iski
5122: 
5123: 
5124: 
5125: 
5126: 279001
5127: 2                                              KK 300/1997 vp
5128: 
5129: 
5130: 
5131: 
5132:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
5133:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            kemusasioita ei enää tarvitse käsitellä käräjäoi-
5134: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             keuden istunnossa. Ne voidaan lähettää postitse
5135: olette saattanut valtioneuvoston asianomaisen             käräjäoikeuden kansliassa käsiteltäväksi. Sa-
5136: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi                moin lainhuudatus ja kiinnitysasiat on mahdol-
5137: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-             lista lähettää käräjäoikeuden käsiteltäväksi pos-
5138: myksen n:o 300:                                           titse. Alioikeusuudistuksen yhteydessä muuttui
5139:                                                           riita-asioiden oikeudenkäyntimenettely siten,
5140:            Aikooko Hallitus toimia niin, että sekä        että monet riita-asiat voidaan ratkaista tuomiois-
5141:         Joutsassa että Keuruulla pidettäisiin tule-       tuimen kansliassa kirjallisessa valmistelussa yksi-
5142:         vaisuudessakin käräjiä?                           puolisella tuomiolla ilman henkilökohtaista
5143:                                                           asiointitarvetta. Lisäksi riita-asioiden oikeuden-
5144:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              käyntimenettelyn uudistus myös suullisen val-
5145: vasti seuraavaa:                                          mistelun osalta on johtanut siihen, että lähes
5146:                                                           kaikki riita-asiat käsitellään käräjäoikeuden
5147:     Ennen 1.12.1994 toteutettua alioikeusuudis-           kansliapaikkakunnalla.
5148: tusta maassamme oli 25 raastuvanoikeutta ja 71                Tällä hetkellä suurin osa muualla kuin kans-
5149: tuomio kuntaa. Raastuvanoikeudet toimivat niin            liapaikkakunnalla ratkaistavista asioista on ri-
5150: sanotuissa vanhoissa kaupungeissa. Tuomio-                kosasioita. Monissa rikosasioissa vastaajat, to-
5151: kunnat olivat kihlakunnantuomarin virka-aluei-            distajat ja asianomistajat saattavat olla kotoisin
5152: ta. Tuomiokunnan alue saattoi käsittää yhden tai          muualta kuin istuntopaikkakunnalta, joten kun-
5153: useamman kunnan. Tuomiokunnan toimialue                   talaisten kannalta ei istuntopaikan sijainnilla
5154: oli jaettuna yhdestä tai useammasta kunnasta              välttämättä ole kovin suurta merkitystä. Kulu-
5155: muodostuneeseen käräjäkuntaan, joita saattoi              van vuoden aikana toteutettava oikeudenkäynti-
5156: olla yhden tuomiokunnan alueella useampiakin.             menettelyn uudistaminen rikosasioissa vaikuttaa
5157: Käräjäkunta puolestaan muodosti kihlakunnan-              todennäköisesti myös istuntopaikkojen tarpee-
5158: oikeuden toimialueen. Kihlakunnanoikeuksien               seen.
5159: toimialueita muodostettaessa oli otettu huo-                  Puhtaasti tuomioistuinlaitoksen näkökulmas-
5160: mioon se, että niitä tuli olla riittävästi, sillä lähes   ta tarkasteltuna istuntopaikkojen määrä on jos-
5161: kaikki oikeudellista toimenpidettä edellyttävät           sain määrin myös kustannuskysymys. Oikeusmi-
5162: asiat piti hoitaa kihlakunnanoikeuden istunnos-           nisteriönkin talousarviot ovat erittäin tiukkoja,
5163: sa. Vielä 1960 -luvun loppupuolelle saakka kihla-         minkä vuoksi mahdollisia kustannussäästöjä -
5164: kunnanoikeudet kokoontuivat istuntoihin -                 välillä pieniäkin- tulee pyrkiä löytämään. Ky-
5165: syys- tai talvikäräjille - varsin harvoin. Alioi-         symys on osaltaan myös henkilöstöresurssien
5166: keuksien nykyisten istuntopaikkojen sijainti ja           käytöstä. Vuoden 1996lopulla toteutettu valtion
5167: lukumäärä ovat varsin suurelta osin peräisin              paikallishallintouudistus on muuttanut myös
5168: 1900-luvun alkupuolelta.                                  syyttäjätoimen järjestelyitä. Siten esim. Keuruu,
5169:    Alioikeusuudistuksen yhteydessä maamme 96              Joutsa, Leivonmäki ja Luhanka kuuluvat Jyväs-
5170: tuomiokunnasta ja raastuvanoikeudesta muo-                kylän kihlakunnan syyttäjäviraston alaisuuteen.
5171: dostettiin kaikkiaan 70 käräjäoikeutta. Tällä het-            Tuomioistuinten tehtävänä on tarjota kansa-
5172: kellä käräjäoikeuksien lukumäärä on 68. Uudis-            laisille korkeatasoisia oikeuspalveluita nopeasti
5173: tuksen yhteydessä lakkasi aiemmin kihlakun-               ja kohtuullisin kustannuksin. Käräjäoikeuksien
5174: nanoikeuden toimialueen muodostanut käräjä-               istuntopaikkojen lukumääriä harkittaessa on
5175: kuntajako, sen sijaan istuntopaikkojen lukumää-           otettava huomioon toisaalta kuntalaisten tarpeet
5176: riä ei muutettu.                                          ja toisaalta myös tuomioistuinlaitoksen tarpeet.
5177:    Lainsäädäntöä on viime vuosikymmeninä ke-              Tällöin joudutaan punnitsemaan muun muassa
5178: hitetty siten, että kansalaisten henkilökohtainen         sitä, kuinka usein istuntopaikkaa tarvitaan ja
5179: asiointitarve tuomioistuimessa on vähentynyt              kuinka paljon siellä käsitellään asioita. Toisaalta
5180: muun muassa sen johdosta, että esimerkiksi ha-            tulee ottaa huomioon myös mahdollinen haitta
5181:                                            KK 300/1997 vp                                          3
5182: 
5183: kansalaisille siitä, että he joutuvat matkusta-         Istuntopaikkojen tarve tulee harkita tapaus-
5184: maan tuomioistuimen istuntoon esimerkiksi 40-        kohtaisesti. Joutsan ja Keuruun istuntopaikko-
5185: 60 km:n päähän. Oikeusministeriö pyrkii paran-       jen osalta oikeusministeriö on pyytänyt lausun-
5186: tamaan tuomioistuinten tuottamia palveluita ke-      not asianomaisilta kunnilta, syyttäjiltä ja tuo-
5187: hittämällä lainsäädäntöä ja luomalla edellytyk-      mioistuimilta. Käräjäoikeuslain 18 §:n mukaan
5188: set sille, että tuomioistuimet toimivat tehokkaas-   käräjäoikeuden kanslian ja käräjäoikeuden is-
5189: ti ja joutuisasti.                                   tuntopaikan sijainnin määrää oikeusministeriö.
5190:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
5191: 
5192:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
5193: 4                                           KK 300/1997 vp
5194: 
5195: 
5196: 
5197: 
5198:                                         Tili Riksdagens Talman
5199: 
5200:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1äggning. Underrättsreformen ändrade på rätte-
5201: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           gångsförfarandet i tvistemål så att många tviste-
5202: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       mål nu kan avgöras med en tredskodom vid dom-
5203: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade              stolskansliet under den skriftliga förberedelsen
5204: spörsmå1 nr 300:                                      utan att parterna behöver vara personligen på
5205:                                                       plats eller besöka kansliet. Dessutom innebar
5206:            Ämnar Regeringen förfara så att man        reformen av rättegångsförfarandet i tvistemål för
5207:        sitter ting både i Joutsa och i Keuru även     den muntliga förberedelsen attnästan alla tviste-
5208:        i framtiden?                                   mål behandlas på orten för tingsrättens kansli.
5209:                                                          Största delen av de ärenden som avgörs på
5210:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         annan ort än kansliorten är brottmål. I många
5211: anföra fö1jande:                                      brottmål kan svaranden, vittnen och målsägan-
5212:                                                       den vara från ett annat ställe än orten för sam-
5213:     Innan man genomförde underrättsreformen           manträdet. Därmed har platsen för sammanträ-
5214: den 1 december 1994 fanns det i vårt 1and 25          det inte nödvändigtvis så stor betydelse för med-
5215: rådstuvurätter och 71 domsagor. Rådstuvu-             lemmarna i en kommun. Reformen av rätte-
5216: rätterna fungerade i s.k. gam1a städer. Domsa-        gångsförfarandet i brottmål som genomförs i år
5217: gan var häradshövdingens tjänsteområde. En            inverkar troligen även på behovet av sammanträ-
5218: domsaga kunde bestå a v en eller flera kommuner.      desplatser.
5219: Verksamhetsområdet för en domsaga var inde1at             Ur rättsväsendets synvinkel är antalet sam-
5220: i tings1ag som bestod av en eller flera kommuner.     manträdesplatser i viss mån även en kostnadsfrå-
5221: Inom en domsaga kunde det finnas flera tings1ag.      ga. Också justitieministeriets budget är mycket
5222: Ett tings1ag utgjorde igen verksamhetsområdet         strikt, vilket innebär att man försöker finna be-
5223: för häradsrätten. Då man bi1dade verksamhets-         sparingar, även smä sädana. Till en del är det
5224: områdena för häradsrätterna var må1et att det         även fräga om användning av personalresurser.
5225: skulle finnas tillräckligt med dem p.g.a. att näs-    Reformen av den statliga lokalförvaltningen i
5226: tan alla ärenden som krävde rätts1iga åtgärder        slutet av år 1996 innebar även en ändring för
5227: måste behand1as av häradsrätten. Ännu i s1utet        åklagarväsendet. Därmed hör t.ex. Keuru, Jout-
5228: av 1960-ta1et hade häradsrätterna sammanträ-          sa, Leivonmäki och Luhanka till häradsämbetets
5229: den- höst- eller vinterting- ganska sällan. De        äklagaravdelning i Jyväskylä.
5230: nuvarande p1atserna för och anta1et av underrät-          Domstolarnas uppgift är att erbjuda medbor-
5231: ternas sammanträden härstammar till en stor del       garna högklassig rättslig service snabbt och för-
5232: från början av 1900-ta1et.                            månligt. Dä man beslutar hur mänga samman-
5233:     I och med underrättsreformen bi1dades 70          trädesplatser tingsrätterna skall ha måste man
5234: tingsrätter av de 96 domsagorna och rådstuvu-         beakta säväl kommunmedlemmarnas som dom-
5235: rätterna. För tillfållet finns det 68 tingsrätter.    stolsväsendets behov. Därmed måste man ta i
5236: Samtidigt upphävdes den gam1a inde1ningen i           betraktande bl.a. hur ofta sammanträdesplatsen
5237: tings1ag, som tidigare utgjorde häradsrättens         behövs och hur mänga ärenden som behandlas
5238: verksamhetsområde. Anta1et sammanträdes-              där. Å andra sidan måste man även beakta den
5239: p1atser ändrades dock inte.                           möjliga olägenhet för medborgarna som upp-
5240:     Under de senaste årtiondena har 1agstiftning-     kommer av att de är tvungna att resa t.ex. 40-60
5241: en utveck1ats i den riktning att medborgarnas         km för att deltai domstolens sammanträde. Ju-
5242: behov av att person1igen an1ita domsto1arna           stitieministeriet strävar efter att förbättra den
5243: minskat bl.a. för att man t.ex. inte längre behöver   servke som domstolarna stär för genom att ut-
5244: behand1a ansökningsärenden vid domstol. Dessa         veckla lagstiftningen och skapa möjligheter till
5245: ärenden kan postas till tingsrätten för kanslibe-     att domstolarna är effektiva och snabba.
5246: handling. Lagfarts- och inteckningsärenden kan            Behovet av sammanträdesplatser mäste prö-
5247: även skickas via post till tingsrätten för hand-      vas från fall till fall. För Joutsa och Keuru sam-
5248:                                            KK 300/1997 vp                                          5
5249: 
5250: manträdesplatsers del har justitieministeriet bett   gen bestämmer justitieministeriet platsen för
5251: om utlåtanden avde berörda kommunerna, åkla-         tingsrättens kansli och sammanträden.
5252: garna och domstolarna. Enligt 18 § tingsrättsla-
5253: 
5254:      Helsingfors den 29 aprill997
5255: 
5256:                                                                   Justitieminister Kari Häkämies
5257:                                             KK 301/1997 vp
5258: 
5259: Skriftligt spörsmål 301
5260: 
5261: 
5262: 
5263: 
5264:                                    Gunnar Jansson /sv m.fl.: Tidtabeller fcir landsvägsfårjor
5265: 
5266: 
5267: 
5268:                                         Tili Riksdagens Talman
5269: 
5270:     Införandet av tidtabeller på landsvägsfårjorna    en försämring av transportkapaciteten på rutten,
5271: har kritiserats ända sedan beslutet tilikom. Skär-    vilket kommer att förvärras i och med den för-
5272: gårdsborna har påtalat de praktiska olägenheter-      bättring av förbindelsen mellan Brändö och Gus-
5273: na och kritiserat eftersträvade men i praktiken       tavs som landskapet Åland kommer att göra.
5274: oförverkligade inbesparingar.                         Olägenheterna drabbar såväl näringslivet som
5275:     De talrika protesterna och aktiviteten från       privatpersoner.
5276: politiskt håll, bl.a. i form av flera spörsmål från      Det bästa vore ett totalt slopande av tidtabel-
5277: Svenska riksdagsgruppens sida, ledde omsider          len, men också mellanformer finns. T.ex. kunde
5278: tili att Vägverket uppluckrade sitt beslut. Om ett    tidtabellen slopas vid de tider på dygnet som
5279: fårjpass är kortare än 200 m får fårjan trafikeras    sammanfaller med landskapsfårjans avgång, el-
5280: utan tidtabell.                                       ler åtminstone borde den trafik som går vidare tili
5281:     Men även det beslutet är otiiiräckligt och        landskapsfårjan ges förkörsrätt.
5282: osmidigt. Förutom att 200m gränsen är för snålt          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
5283: tilltagen kan det finnas andra omständigheter         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
5284: som starkt talar emot en tidtabell.                   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
5285:     Ett sådant exempel är Vartsala-fårjan som tra-    följande spörsmål:
5286: fikerar mellan Vartsala och Kivimaa i Gustavs
5287: kommun. För invånarna i Brändö kommun på                        Anser Regeringen att en fortsatt upp-
5288: den åländska sidan har tidtabellen medfört känn-             luckring av kravet på tidtabeller för
5289: bara olägenheter, bl.a. i form av brister i anpass-          landsvägsfårjorna vore på sin plats, bl.a.
5290: ningen tiii tidtabellen för den landskapsfårja som           för att råda bot på sådana olägenheter
5291: trafikerar mellan Brändö och Gustavs.                        som uppstått på fårjpasset mellan Vartsa-
5292:     Införandet av tidtabellen har i sig förorsakat           la och Kivimaa i Gustavs kommun?
5293: 
5294:      Helsingforsden 3 april 1997
5295: 
5296:                      Gunnar Jansson /sv                    Håkan Malm /sv
5297:                                       Raimo Tiilikainen /sv
5298: 
5299: 
5300: 
5301: 
5302: 279001
5303: 2                                            KK 301/1997 vp
5304: 
5305: Kirjallinen kysymys 301                                                                        Suomennos
5306: 
5307: 
5308: 
5309: 
5310:                                     Gunnar Jansson /r ym.: Maantielossien aikatauluista
5311: 
5312: 
5313: 
5314:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5315: 
5316:    Maantielossien aikataulujen käyttöönottoa            tänyt reitin kuljetuskapasiteettia, joka heikkenee
5317: on arvosteltu aina päätöksen syntymisestä läh-          entisestään Ahvenanmaan maakunnan paran-
5318: tien. Saaristolaiset ovat moittineet käytännön          taessa Brändönja Kustavin välistä yhteyttä. Hai-
5319: haittoja ja arvostelleet tavoiteltuja mutta käytän-     tat kohdistuvat sekä elinkeinoelämään että yksi-
5320: nössä toteutumatta jääneitä säästöjä.                   tyishenkilöihin.
5321:    Lukuisat protestit ja poliittiselta taholta tullut      Parasta olisikin aikataulusta kokonaan luo-
5322: aktiivisuus, mm. Ruotsalaisen eduskuntaryh-             puminen. Aikataulu voitaisiin poistaa esim. niinä
5323: män tekeminä useina kysymyksinä, johtivat vii-          vuorokaudenaikoina, jotka osuvat yhteen maa-
5324: mein siihen, että Tielaitos väljensi päätöstään.        kuntalautan lähtöaikojen kanssa, tai edel-
5325: Jos lossiväylä on lyhyempi kuin 200 metriä, lossi       leen maakuntalautalle menevälle liikenteelle olisi
5326: saa liikennöidä ilman aikataulua.                       ainakin annettava etuajo-oikeus.
5327:    Mutta tämäkin päätös on riittämätön ja jäyk-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5328: kä. Sen lisäksi, että 200 metrin raja on liian niuk-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5329: ka, saattaa olla muita seikkoja, jotka puhuvat          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5330: vahvasti aikataulua vastaan.                            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5331:    Tällaisesta esimerkkinä on Kustavin kunnas-
5332: sa Vartsalan ja Kivimaan välillä liikennöivä                       Katsooko Hallitus maantielossien ai-
5333: Vartsalan lossi. Ahvenanmaan puolella Brändön                  katauluja koskevan vaatimuksen väljen-
5334: kunnan asukkaille aikataulu on aiheuttanut tun-                tämisen olevan paikallaan mm. sen vuok-
5335: tuvaa haittaa mm. vaikeutena Brändönja Kusta-                  si, että sellaiset haitat, joita on syntynyt
5336: vin välillä liikennöivän maakuntalautan aikatau-               Kustavin kunnassa Vartsalan ja Kivi-
5337: lun yhteensovittamisessa.                                      maan välisellä lossiväylällä, voitaisiin
5338:    Aikataulun käyttöönotto on sinänsä heiken-                  korjata?
5339: 
5340:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
5341: 
5342:                       Gunnar Jansson /r                           Håkan Malm /r
5343:                                            Raimo Tiilikainen /r
5344:                                              KK 301/1997 vp                                              3
5345: 
5346: 
5347: 
5348: 
5349:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5350: 
5351:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          määrä huomioon ottaen päästä kuin hieman alle
5352: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           30 minuutin vuoroväliin. Hiljaisena aikana olisi
5353: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         mahdollista saavuttaa 20 minuutin vuoroväli,
5354: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Gunnar             mutta tämä merkitsisi selvästi lisääntyviä
5355: Janssonin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           kustannuksia ja ympäristöhaittoja.
5356: myksen n:o 301:                                            Aikataulut ovat näin pitkillä lauttaväleillä
5357:                                                         tarpeellisia mm. linja-autovuorojen vuoksi. Sil-
5358:           Katsooko Hallitus maantielossien ai-          loinkin kun aikataulua ei ollut, noudatettiin "pii-
5359:        katauluja koskevan vaatimuksen väl-              loaikataulua" aikatauluun sidotun liikenteen
5360:        jentämisen olevan paikallaan mm. sen             palvelemiseksi. Ahvenanmaan liikenne on vain
5361:        vuoksi, että sellaiset haitat, joita on synty-   murto-osa Vartsalan lossin asiakaskunnasta.
5362:        nyt Kustavin kunnassa Vartsalanja Kivi-          Tielaitos on ilmoittanut olevansa valmis neuvot-
5363:        maan välisellä lossiväylällä, voitaisiin         telemaan aikataulujen paremmasta synkronoin-
5364:        korjata?                                         nista Ahvenanmaan maakuntahallituksen kans-
5365:                                                         sa. Aikatauluista kokonaan luopuminenjohtaisi
5366:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kuitenkin huonompaan suuntaan. Esimerkiksi
5367: vasti seuraavaa:                                        ns. eteläisellä saaristotiellä Parainen- Houtska-
5368:                                                         ri, jonka varrelta Korppoosta liikennöidään
5369:    Vartsalassa liikennöi uusi suuritehoinen lossi.      myös Ahvenanmaalle, hyväksytään aikataulujen
5370: Lossi noudattaa klo 5.00-22.00 aikataulua, jos-         tarpeellisuus yleisesti.
5371: sa vuoroväli on pääsääntöisesti 30 minuuttia.              Kysymyksessä tarkoitettua etuajo-oikeutta
5372: Mikäli kaikki kuljetettavat eivät mahdu lossille,       Vartsalan lossille on mahdollisuus anoa läänin-
5373: siirrytään yhtämittaiseen ajoon. Käytännössä            hallitukselta, jonka päätösvaltaan etuajo-oikeu-
5374: yhtämittaisella ajolla ei lauttavälin pituus (l 000     den myöntäminen kuuluu.
5375: m) sekä kuormattavien/purettavien autojen suuri
5376: 
5377:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
5378: 
5379:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
5380: 4                                            KK 301/1997 vp
5381: 
5382: 
5383: 
5384: 
5385:                                          Tili Riksdagens Talman
5386: 
5387:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        långa fårjpasset (1 000 m) och den stora mängden
5388: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         av bilar som skalllastas in och ut. Under de tysta
5389: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       timmarna skulle det vara möjligt att trafikera
5390: man Gunnar Jansson m.fl. undertecknade spörs-          med 20 minuters mellanrum, vilket dock ökar
5391: mål nr 301:                                            kostnaderna och miljöskadorna betydligt.
5392:                                                            Det är nödvändigt att använda tidtabeller på
5393:           Anser Regeringen att en fortsatt upp-        sådana här långa trafikpass, bl.a. för att bussarna
5394:        luckring av kravet på tidtabeller för           skulle kunna köras enligt tidtabellerna. Redan
5395:        landsvägsfårjorna vore på sin plats, bl.a.      innan tidtabellerna infördes fanns en" dold tidta-
5396:        för att råda bot på sådana olägenheter          bell", som hjälpte till att tidtabellbunden trafik
5397:        som uppstått på fårjpasset mellan Vartsa-       löpte väl. Ålandstrafiken är bara en bråkdel av
5398:        la och Kivimaa i Gustavs kommun?                Vartsala-fårjans kundkrets. Vägverket är villigt
5399:                                                        att diskutera med Ålands landskapsstyrelse om
5400:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bättre synkronisering av tidtabellerna. Ett totalt
5401: anföra följande:                                       slopande av tidtabellerna leder emellertid till
5402:                                                        sämre håll. Vid den s.k. södra skärgårdsvägen
5403:   1 Vartsala trafikerar en ny storkapacitetsfårja.     Pargas-Houtskär, där vägen vänder vid Korpo
5404: Mellan kloekan 5.00 och 22.00 trafikerar fårjan        till Aland, accepteras nödvändigheten av tidta-
5405: huvudsakligen med 30 minuters mellanrum. 1 fall        bellerna allmänt.
5406: det inte finns plats för alla passagerare på fårjan,       Förkörsrätten till Vartsala-fårjan, som avses i
5407: börjar den trafikera oavbrutet. 1praktiken är det      spörsmålet, kan anhållas hos länsstyrelsen som
5408: möjligt att trafikera endast några minuter snab-       har beslutanderätt i frågor gällande förkörsrät-
5409: bare än med 30 minuters mellanrum, p.g.a. det          ten.
5410: 
5411:      Helsingforsden 25 aprill997
5412: 
5413:                                                                            Trafikminister Matti Aura
5414:                                              KK 302/1997 vp
5415: 
5416: Kirjallinen kysymys 302
5417: 
5418: 
5419: 
5420: 
5421:                                     Timo Ihamäki /kok: Teollisuutemme kilpailukyvyn parantamisesta
5422:                                        ja vesiteiden kehittämisestä
5423: 
5424: 
5425:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5426: 
5427:     Suomalaisten yritysten logistiikkakustannuk-        täisimme kuljetuskustannuksissa vuosittain mil-
5428: set olivat 1993 lähes 90 miljardia markkaa eli          jardeja markkoja.
5429: noin puolet valtion vuosibudjetista. Ne olivat             Tiedämme, että Suomessa ns. kuljetussuorit-
5430: 11 ,5 prosenttia yritysten liikevaihdosta ja ovat yli   teesta liikkui maanteillä noin 68 prosenttia, rau-
5431: kaksi kertaa suuremmat kuin Espanjassa, Hol-            tateillä 22 prosenttia ja vesiteillä 10 prosenttia.
5432: lannissa ja Englannissa ja lähes kaksi kertaa niin      Saksassa vastaavat luvut olivat 61 prosenttia, 22
5433: suuret kuin Saksassa, Italiassa ja Ranskassa. Se        prosenttiaja 17 prosenttiaja USA:ssa 32 prosent-
5434: merkitsee mainittujen maiden yrityksille erittäin       tia (maantiet), 48 prosenttia (rautatiet) ja 20 pro-
5435: suurta kilpailuetua suomalaisiin yrityksiin ver-        senttia (vesitiet). Aivan viime vuosina rautatielii-
5436: rattuna.                                                kenteen osuus on hieman kasvanut, ja se tukee
5437:     Logistiikkakustannukset eivät muodostu yk-          osaltaan kestävän kehityksen periaatetta.
5438: sin liikenteestä, vaikka se haukkaakio niistä noin         Eräiden laskelmien mukaan maantieliiken-
5439: 40 prosenttia. Suomessa varasto- ja pääomakus-          teessä tonnikilometrin hinta olisi 0,60 markkaa,
5440: tannukset ovat suuremmat kuin missään vertai-           rautatieliikenteessä 0,18 markkaa ja vesiteillä
5441: lumaassa, ja lisäksi hallintokustannukset ovat          0,10 markkaa. On helppo havaita, että Suomi
5442: vain Italiassa suurin piirtein yhtä suuret.             antaa kilpailijamaille etua useita miljardeja
5443:     Kun Suomi on Euroopan unionissa rinnastet-          markkoja vuosittain. Näissä laskelmissa ei ole
5444: tavissa saareen, sen teollisuuden kuljetuskustan-       otettu huomioon liikenneväylien kulumista ja lii-
5445: nukset päämarkkina-alueilla ovat suuret. Myös           kenteen ulkoisia kustannuksia, jotka muuttaisi-
5446: maamme suuri pinta-ala, harva asutus ja teolli-         vat luvut maantieliikenteelle vieläkin epäedulli-
5447:  suuden, erityisesti metsäteollisuuden, hajasijoit-     semmiksi.
5448: taminen nostavat kustannuksia. Ja kun lisäksi              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5449: logistiikan mittaaminen on Suomessa ollut kovin         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5450: vähäistä, on selvää, että logistisen ketjun ohjaa-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5451: minen ja johtaminen on ollut vähän haparoivaa.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5452:     Kun logistiikallaja erityisesti kuljetuksella on
5453:  näinkin merkittävä kansantaloudellinen merki-                     Mitä Hallitus aikoo tehdä selvittääk-
5454:  tys, on syytä vakavasti pohtia sitä, miten asiat               seen tavaraliikenteen todelliset kustan-
5455:  saataisiin kuntoon. Suurten kustannusten eräs                  nukset,ja
5456:  syy on maantieliikenteen ja erityisesti rekkakulje-               miten Hallitus aikoo korjata liikenteen
5457:  tusten suosiminen. Sehän on rahtauksessa kal-                  keskinäisen vinosuuntauksen ja poistaa
5458:  lein liikennemuoto. Jos meidän kuljetusmuoto-                  sen maamme teollisuuden kilpailukykyä
5459:  jemme keskinäiset suhteet olisivat samanlaiset                 heikentävät suuret kustannukset?
5460:  kuin esimerkiksi Saksassa tai USA:ssa, sääs-
5461: 
5462:       Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
5463: 
5464:                                             Timo Ihamäki /kok
5465: 
5466: 
5467: 
5468: 
5469:  279001
5470: 2                                            KK 302/1997 vp
5471: 
5472: 
5473: 
5474: 
5475:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5476: 
5477:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Valmistumassa olevan uuden "Logistiikan tila
5478: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          1996" -tutkimuksen alustavien tulosten perus-
5479: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        teella näyttää siltä, että logistiikkakustannukset
5480: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         ovat Suomessa pienentyneet liikevaihtoon suh-
5481: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          teutettuna noin 1 %. Kuljetuskustannuksetkin
5482: 302:                                                   ovat vähentyneet hieman, mutta suurin säästö on
5483:                                                        saatu varastokustannuksista eli kustannuksista,
5484:            Mitä Hallitus aikoo tehdä selvittääk-       jotka syntyvät varastorakennuksista ja -tiloista
5485:         seen tavaraliikenteen todelliset kustan-       ja niiden työvoimasta.
5486:         nukset, ja                                         Vuonna 1996 Suomen ulkomaankaupan kul-
5487:            miten Hallitus aikoo korjata liikenteen     jetusmuodot tavaran painossa mitattuna olivat:
5488:         keskinäisen vinosuuntauksen ja poistaa         vesiliikenne 76,9 %, rautatieliikenne 14,0 %, tie-
5489:         sen maamme teollisuuden kilpailukykyä          liikenne 5,2 %, lentoliikenne 0,1 %. Muiden kul-
5490:         heikentävät suuret vaikutukset?                jetusten, joihin kuuluvat maakaasu ja postikulje-
5491:                                                        tukset, osuus oli 3,8 %. Lentokuljetusten osuus
5492:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           oli koko ulkomaankaupan arvosta 10,6 %. Vii-
5493: vasti seuraavaa:                                       dentoista viime vuoden aikana tilanne on muut-
5494:                                                        tunut siten, että merenkulun osuus on pienenty-
5495:    Liikenneministeriön ja suomalaisten yritysten       nyt hieman ja rautatieliikenne ja kuorma-autolii-
5496: teettämän tutkimuksen, "Logistiikka selvitys           kenne ovat kasvattaneet hiukan osuuttaan. Ul-
5497: 1992", mukaan Suomen logistiikkakustannukset           komaankaupan pääkuljetusmuotomme ovat
5498: olivat vuonna 1990 lähes 90 miljardia markkaa,         kuitenkin selkeästi vesi- ja rautatieliikenne.
5499: joka oli 11,5% yritystemme liikevaihdosta. Lu-             Suomen kotimaan tavaraliikenteen kuljetus-
5500: kua on verrattu hieman eri tavalla toteutettuun        suoritteesta vuonna 1995 eri kulkumuotojen
5501: Euroopan logistiikkayhdistyksen tutkimukseen,          osuudet olivat: tieliikenne 63,3 %, rautatieliiken-
5502: johon vastasi yrityksiä useasta EU-maasta. Tu-         ne 27,4 %ja sisävesiliikenne 9,3 %. Vuonna 1970
5503: lokset osoittavat, että logistiikkakustannuksem-       vastaava tilanne oli: tieliikenne 53,7 %, rautatie-
5504: me ovat selvästi korkeammat kuin muissa tutki-         liikenne 27,2 %ja sisävesiliikenne 19,1 %. Suomi
5505: tuissa maissa. Eroa selittää se, että maamme on        oli 1980-luvulla lähes ainoa Länsi-Euroopan
5506: harvaan asuttu, meillä on pitkät kuljetusmatkat        maa, joka pystyi säilyttämään rautatieliikenteen
5507: tärkeimpiin vientimaihimme ja teollisuutemme           kuljetusosuuden. Merkittävin pitkän aikavälin
5508: on massatuotantovaltainen. Massatuotantoval-           muutos on ollut uiton väheneminen ja tieliiken-
5509: taisuuden takia meillä on paljon kuljetettavaa.        teen lisääntyminen. Kotimaan tavaraliikenteen
5510: Painoonsa nähden halvan tavaran kuljetuskus-           lukuja voidaan pitää hyvinä, sillä CEMT:in vuo-
5511: tannusten osuus on suuri. Uusi vastaava tutki-         den 1995 tilastoissa 18 Länsi-Euroopan maan
5512: mus valmistuu toukokuussa.                             vastaava jakauma oli: tieliikenne 71,6 %, rauta-
5513:    Liikenneministeriössä "logistiikan parantami-       tieliikenne 15,3 %jasisävesiliikenne7,3 %ja put-
5514: nen Suomessa" -työryhmä on selvittänyt, miten          kikuljetukset 5,9 %.
5515: logistiikkakustannuksia saadaan alennettua.                Rautatieliikenteen suuri osuus kotimaan tava-
5516: Työryhmään kuului liikenneministeriön hallin-          raliikenteessä on perustunut Valtionrautateiden,
5517: nonalan virkamiesten lisäksi teollisuuden ja kau-      nykyisin VR-yhtymä Oy:n, kehittämiseen. VR-
5518: pan logistiikan asiantuntijoita. Työryhmä totesi,      yhtymä Oy on arvioitu tehokkuudeltaan yhdeksi
5519: että logistiikan kustannusten alentamisessa pää-       Euroopan parhaimmista ellei peräti parhaaksi
5520: vastuu on elinkeinoelämällä. Työryhmä ei esittä-       rautatieyhtiöksi. VR-yhtymä kehittää kuljetus-
5521: nyt liikennepoliittisia toimia, joilla vaikutettai-    järjestelmän tehokkuutta mm. parantamalla
5522: siin kulkumuotojen käyttöön tavaraliikenteessä.        vaunukiertoa tavaraliikenteessä sekä paranta-
5523: Logistiikan eri osa-alueista todettiin säästöjä saa-   malla yhdistettyjen kuljetusten järjestelmiä.
5524: tavan helpommin muusta kuin kuljettamisesta.               Liikenneministeriö on Merenkulkuhallituk-
5525:                                             KK 302/1997 vp                                              3
5526: 
5527: sen kanssa selvittänyt mahdollisuuksia lisätä ve-         "Suomen ja Euroopan väliset integroidut vesi-
5528: sikuljetusten osuutta sekä kotimaan että ulko-        tiekuljetukset" -tutkimuksessa on selvitetty mah-
5529: maan tavaraliikenteessä. Liikenneministeriö on        dollisuuksia lisätä vesitiekuljetuksia ulkomaan-
5530: julkaissut raportit "Keiteleen ja Päijänteen vesi-    kaupan kuljetuksissa Eurooppaan. Vesiteiden
5531: väylän hyödyntäminen tavaraliikenteessä" ja           käytön lisäämistä on selvitetty sekä Suomessa
5532: "Suomen ja Euroopan väliset integroidut vesitie-      että Euroopassa. Tutkimuksen perusteella Län-
5533: kuljetukset". Maaliskuussa valmistui Kymijoki/        si-Euroopan ulkomaankuljetuksista noin 1,2-
5534:  Mäntyharju-kanavatyöryhmän selvitys ja siihen         1,5 miljoonaa tonnia voisi siirtyä käyttämään
5535: liittyvä "Kymijoen ja Mäntyharjun kanavointi-         vesitiekuljetuksia, jos kuljetusjärjestelmä pysty-
5536: hankkeiden kannattavuustarkastelut 1997" -ra-         tään sovittamaan teollisuuden tuotantojärjestel-
5537: portti.                                               miin ja asiakkaiden vaatimuksiin. Liikennemi-
5538:     Vesiväylien käyttöä kotimaan tavaraliiken-        nisteriö jatkaa tätä tutkimusta yhdessä Meren-
5539: teessä on vaikea lisätä, koska monet kuljetettavat    kulkuhallituksen kanssa.
5540:  tavarat sopivat huonosti vesikuljetukseen. Toi-          Liikenneministeriössä on käynnistymässä
5541:  nen ongelma sekä kotimaan- että ulkomaanlii-         kolmivuotinen tavaraliikenteen intermodaalilii-
5542:  kenteessä on ollut Saimaan kanavan liikenteen        kenteen tutkimusohjelma, jonka keskeisenä ta-
5543:  katkeaminen talvella vesistöjen jäätyessä. Selvi-    voitteena on kehittää kuljetusjärjestelmiä, joissa
5544:  tyksissä on todettu, että teollisuuden kiinnostus    käytetään nykyistä tehokkaammin rautatie- ja
5545:  vesiliikenteeseen edellyttää ympärivuotista lii-     vesikuljetuksia.
5546:  kennettä. Muuten tarvitaan kaksi eri kuljetusjär-        Suomessa ei suosi ta tieliikennettä tavarankul-
5547: jestelmää, mikä on kallista.                          jetusmuotona. Pelkkä sisävesiliikenne on vapau-
5548:     Selvitysten perusteella näyttää epätodennä-       tettu väylämaksuista ja luotsausmaksusta mak-
5549:  köiseltä, että kotimaankuljetuksissa vesiliiken-     setaan vain puolet. Jos tieliikenteen osuutta ha-
5550:  teen osuus kasvaisi merkittävästi nykyisestä.        luttaisiin edelleen alentaa, jouduttaisiin harkitse-
5551:  Yksi syy on se, että merkittävä osa kotimaanlii-     maan kuorma-autoliikenteen verojen ja maksu-
5552:  kenteestä on hyvin lyhytmatkaista. Kuljetusmat-      jen korottamista. Tähän ei haluta ryhtyä, koska
5553:  kaltaan lyhyet maa-aines- ja raakapuukuljetuk-       kuljetuskustannukset kasvaisivat liikaa. Kuor-
5554:  set ovat neljänneksen koko tieliikenteen kuljetus-   ma-autoelinkeino toimii myös kansainvälisillä
5555:  suoritteesta. Lisäksi tavaran lähtö- ja määräpai-    markkinoilla, eikä kustannuksia voida lisätä yli
5556:  kat eivät useinkaan sijaitse suoraan vesiväylien     kilpailijamaiden tason. Jatkossa kuljetusten
5557:  varrella, jolloin alku- tai loppukuljetus tehdään    vero- ja maksupolitiikkaan vaikuttavat myös
5558:  tavallisimmin kuorma-autoilla.                       ED-ratkaisut.
5559:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1997
5560: 
5561:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
5562: 4                                           KK 302/1997 vp
5563: 
5564: 
5565: 
5566: 
5567:                                         Tili Riksdagens Talman
5568: 
5569:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Enligt preliminära resultat av en nästan slut-
5570: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        förd undersökning "Logistikens läge 1996" ser
5571: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      det ut som om logistikkostnaderna i Finland
5572: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr            hade minskat med ca 1 % i relation till omsätt-
5573: 302:                                                  ningen. Ä ven transportkostnaderna har sjunkit
5574:                                                       något, men de största inbesparingarna har gjorts
5575:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        i lagerkostnaderna, dvs. kostnader som föranleds
5576:        ta för att utreda de verkliga kostnaderna i    av lagerbyggnader, lagerutrymmen och deras ar-
5577:        godstrafiken och hur ämnar Regeringen          betskraft.
5578:        reparera snedvridningen i trafiken och             Om man mäter de olika transportformernas
5579:        avlägsna de stora inverkningar som däri-       andel av Finlands utrikeshandel 1996 i godsvikt,
5580:        genom försvagar industrins kompetens-          är andelen för vattenvägarna 76,9 %, järnvägs-
5581:        förmåga i Finland?                             trafiken 14,0 %, vägtrafiken 5,2% och lufttrafi-
5582:                                                       ken 0,1 %. De andra transporternas andel, till
5583:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vilka hör naturgas och posttransporter, var
5584: anföra följande:                                      3,8 %. Lufttransporternas andel av hela utrikes-
5585:                                                       handelns värde var 10,6 %. Under de senaste
5586:     Enligt en undersökning gjord av trafikministe-    femton åren har situationen förändrats så att
5587: riet och finländska företag "Logistisk utredning-     sjöfartens andel har minskat något medan järn-
5588: en 1992" var Finlands logistikkostnader 1990          vägarna och lastbilstrafiken i någon mån har
5589: nästan 90 miljarder mark dvs. 11,5% av företa-        ökat sina andelar. De huvudsakliga transportfor-
5590: gens omsättning. Siffran har jämförts med det         merna för vår utrikeshandel är dock klart sjöfart
5591: Europeiska logistikförbundets undersökning            och järnvägstrafik.
5592: som gjordes litet annorlunda och i vilken företag         De olika transportformernas andel av trans-
5593: från flera EU-länder deltog. Resultaten visade        portprestationen för godstrafiken inom Finland
5594: att kostnaderna för logistik hos oss är betydligt     1995 var enligt följande: vägtrafik 63,3 %, järn-
5595: högre än i dessa länder. Orsaken till detta är att    vägstrafik 27,4% och insjötrafik 9,3 %. Jämför
5596: vårt land är glest bebyggt, vi har långa transport-   man situationen 1970 var den följande: vägtrafik
5597: sträckor till de viktigaste exportländerna och vår    53,7 %, järnvägstrafik 27,2% och insjötrafik
5598: industri domineras av massproduktion. På grund        19,1 %. Finland var så gott som det enda landet i
5599: av massproduktionens dominans har vi mycket           Europa som under 1980-talet upprätthöll järn-
5600: att transportera. En ny motsvarande undersök-         vägstrafikens transportandel. En betydande för-
5601: ning blir fårdig i maj.                               ändring på lång sikt har varit att flottningen har
5602:     Arbetsgruppen för "förbättring av logistik i      minskat och vägtrafikens andel har ökat. Siffror-
5603: Finland" har i trafikministeriet undersökt möj-       na för godstrafik inom landet kan anses vara
5604: ligheterna att sänka logistikkostnaderna. 1 ar-       goda eftersom motsvarande fördelning i 18 väst-
5605: betsgruppen ingick förutom tjänstemän från            europeiska Iänder enligt CEMT:s statistik 1995
5606: trafikministeriets förvaltningsområde också lo-       var enligt följande: vägtrafik 71,6 %,järnvägstra-
5607: gistikexperter inom industri och handel. Arbets-      fik 15,3 %och insjötrafik 7,3 %samt transportav
5608: gruppen konstaterade att det är näringslivet          rör 5,9 %.
5609: som huvudsakligen svarar för sänkningen av de             Järnvägstrafikens stora andel av godstrafiken
5610: logistiska kostnaderna. Arbetsgruppen föreslog        inom landet baserar sig på utvecklingen av Stats-
5611: inga trafikpolitiska åtgärder som kunde inverka       järnvägarna eller den nuvarande VR-koncernen
5612: på användningen av olika trafikformer i gods-         Ab. VR-koncernen Ab har utgående från effekti-
5613: trafiken. Man konstaterade att det av logistik-       vitetskriterier beräknats vara ett av de bästa, om
5614: ens olika delområden inte är inom transport-          inte det aUra bästa, järnvägsföretaget i Europa.
5615: sektorn som det är lättast att göra inbesparing-      VR-koncernen utvecklar transportsystemets ef-
5616: ar.                                                   fektivitet genom att bl.a. förbättra vagncirkula-
5617:                                             KK 302/1997 vp                                                 5
5618: 
5619: tionen i godstrafiken och genom att förbättra             1 undersökningen "lntegrerade sjötransporter
5620: systemen för kombinerade transporter.                  mellan Finland och Europa" har man undersökt
5621:    Trafikministeriet har i samverkan med Sjö-          möjligheterna att öka sjötransporternas andel av
5622: fartsstyrelsen undersökt möjligheterna att öka         utrikeshandelns transporter tili Europa. Utred-
5623: andelen sjötransporter både i inrikes och utrikes      ningar om att öka utnyttjandet a v vattenleder har
5624: godstrafik. Trafikministeriet har publicerat rap-      gjorts både i Finland och Europa. Enligt utred-
5625: porterna "Uttnyttjandet av vattenlederna Keite-        ningarna kunde ca 1,2-1,5 milj. ton av de väst-
5626: le och Päijänne i godstrafiken" och "De integre-       europeiska utrikestransporterna överföras tili
5627: rade sjötransporterna mellan Finland och Euro-         vattenleder förutsatt att transportsystemet kan
5628: pa". 1 mars blev arbetsgruppen för kanalprojek-        integreras i industrins produktionssystem och
5629: tet Kymmene älv/Mäntyharju fårdig med sinut-           passas ihop med kundernas krav. Trafikministe-
5630: redning och rapport "Lönsamhetsbeskrivning             riet fortsätter att utreda denna fråga tillsammans
5631:  1997 för kanalprojekten vid Kymmene älv och           med Sjöfartsstyrelsen.
5632:  Mäntyharju".                                             Ett treårigt program som undersöker intermo-
5633:     Det är svårt att öka användningen av vattenle-     dala lösningar inom godstrafiken skall inledas
5634: der i inrikes godstrafik eftersom många av varor-      vid trafikministeriet. Programmets centrala mål
5635:  na som transporteras passar dåligt för transport      är att utveckla ett transportsystem som i högre
5636:  på vatten. Ett annat problem både för inrikes-        grad än vad fallet är i dag utnyttjar järnvägarna
5637:  och utrikestrafiken har varit att trafiken på Sai-    och vattenlederna för transport.
5638:  ma kanal avbryts vintertid p.g.a. isbildning. Det        Vägtrafiken prioriteras inte som transport-
5639:  konstateras i utredningen att intresset för trafik    form för godstransporter i Finland. lnsjötrafiken
5640:  på vattenlederna förutsätter trafik året om. 1        har befriats från farledsavgifter och betalar bara
5641:  annat fall blir det nödvändigt att upprätthålla två   hälften av lotsningsavgifterna. Vili man ytterliga-
5642:  skilda transportsystem vilket är dyrt.                re sänka vägtrafikens andel blir det nödvändigt
5643:     På basis av utredningen verkar det vara osan-      att överväga en ökning av beskattning och avgif-
5644:  nolikt att sjötrafikens andel ökar märkbart från      ter för lastbilstrafiken. Detta vill vi inte gå in för
5645:  dagens nivå. En av orsakerna är den att en bety-      eftersom transportkostnaderna då ökar för
5646:  dande del av inrikestrafiken består av korta re-      mycket. Lastbilsnäringen verkar också på den
5647:  sor. De korta jord- och träråvarutransporterna        internationella marknaden och det går inte att
5648:  står för en fjärdedel av transportprestationen för    höja kostnaderna över den nivå som konkurrent-
5649:  vägtrafiken. Utöver detta är avgångs- och desti-      länderna har. 1 fortsättningen kommer också be-
5650:  nationsorterna alls inte alltid belägna vid vatten-   sluten inom EU att påverka transporternas be-
5651:  leder, vilket betyder att transporterna i början      skattnings- och betalningspolitik.
5652:  och slutet utförs med lastbilar.
5653:       Helsingfors den 28 april 1997
5654: 
5655:                                                                             Trafikminister Matti Aura
5656:                        j
5657:                       j
5658:                      j
5659:                     j
5660:                    j
5661:                   j
5662:                  j
5663:                 j
5664:                j
5665:               j
5666:              j
5667:             j
5668:            j
5669:           j
5670:          j
5671:         j
5672:        j
5673:       j
5674:      j
5675:     j
5676:    j
5677:   j
5678:  j
5679: j
5680:                                           KK 303/1997 vp
5681: 
5682: Kirjallinen kysymys 303
5683: 
5684: 
5685: 
5686: 
5687:                                   Matti Väistö /kesk: Poliisitoimen määrärahojen riittävyydestä
5688: 
5689: 
5690: 
5691:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5692: 
5693:    Poliisitoimen määrärahaleikkaukset ovatjoh-      masti. Olisikin välttämätöntä, että poliisitoimen
5694: taneet säästötoimiin, joiden seurauksena par-       määrärahaa lisättäisiin ja avoinna olevat virat
5695: haillaankin on lähes 330 virkaa täyttämättä. Las-   voitaisiin asianmukaisesti täyttää.
5696: kelmien mukaan tämänkään suuruinen palkka-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5697: menojen säästö ei vielä riitä. Kuluvalle vuodelle   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5698: osoitetut määrärahat ovat niin niukat, että tarve   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5699: olisi peräti vähintään 500 viran pitämiseen täyt-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5700: tämättä.
5701:    Virkojen täyttämättömyys taas heikentää jo                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5702: nyt monin tavoin poliisin toimintaedellytyksiä.            ryhtyä poliisin toimintaedellytysten ja
5703: Tarve edes kiireisimmistä tehtävistä suoriutumi-           poliisitoimen määrärahojen riittävyyden
5704: seen taas lisää työssä olevien taakkaa kohtuutto-          turvaamiseksi?
5705: 
5706:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
5707:                                          Matti Väistö lk:esk
5708: 
5709: 
5710: 
5711: 
5712: 279001
5713: 2                                           KK 303/1997 vp
5714: 
5715: 
5716: 
5717: 
5718:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5719: 
5720:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        deksi laski erityisesti ravintoloiden välittömässä
5721: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         läheisyydessä tapahtuneiden pahoinpitelyjen li-
5722: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston       sääntymisen vuoksi. Liikenneturvallisuuden tun-
5723: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            nusluvut paranivat.
5724: Väistön kirjallisen kysymyksen n:o 303:                  Vuoden 1997 sisäisistä rahoituskehyksistä
5725:                                                       päätettäessä on otettu huomioon, että kaikki
5726:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        poliisin yksiköt voivat selviytyä tehtävistään ja
5727:        ryhtyä poliisin toimintaedellytysten ja        henkilöstömäärä pysyisi vuoden 1996 tasolla.
5728:        poliisitoimen määrärahojen riittävyyden        Tämän varmistamiseksi esitetään 75 milj. mk:n
5729:        turvaamiseksi?                                 lisärahoituksen saamista vuoden 1997lisätalous-
5730:                                                       arvioon. Ilman lisätalousarviota rahoitustilanne
5731:   Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän           edellyttää sisäisiä rahoitusjärjestelyjä sekä tarvit-
5732: kunnioittavasti seuraavaa:                            taessa hankkeiden lisäkarsimista. Näiden toi-
5733:                                                       mien kaikki vaikutukset näkyisivät tulevaisuu-
5734:    Poliisitoimen rahoitus oli vuoden 1996 talous-     dessa.
5735: arviossa 2 653 Mmk ja vuoden 1997 talousar-              Edellä esitetyn lisäksi poliisin toimintaedelly-
5736: viossa 2 398 Mmk. Huomattava vähennys aiheu-          tyksiä on kehitetty mm. ottamalla enenevästi
5737: tuu lähinnä kihlakuntauudistuksen aiheuttamas-        käyttöön toimintamuotoja, joilla poliisi ja muut
5738: ta budjetoinnin rakennemuutoksesta. Poliisitoi-       yhteiskunnan toimijat voivat ennalta ehkäistä
5739: men reaalirahoitus on säästötoimien seuraukse-        rikoksia ja häiriöitä vaikuttamalla niiden taustal-
5740: na laskenut usean vuoden ajan. Vastatakseen           la oleviin syihin. Esimerkkinä tästä voidaan mai-
5741: vuoden 1992 reaalitasoa rahoituksen pitäisi           nita lähipoliisitoiminta, joka on käynnistynyt jo
5742: vuonna 1997 olla 2 559 milj. mk.                      50 paikkakunnalla. Myös laatutoiminnan laajen-
5743:    Kuten kansanedustaja Väistö kysymykses-            tamisella ja syventämisellä sekä teknologian ja
5744: sään toteaa, oli avoimia poliisin virkoja vuonna      tietojärjestelmien käyttöönotolla lisätään polii-
5745: 1996 n. 330 eli 2,8% koko virkamäärästä. Vuon-        sin toimintaedellytyksiä.
5746: na 1996 poliisin henkilöstön määrä kasvoi yli            On selvää, että poliisin tehtävien kasvaessa
5747: 200:lla. Henkilöstömäärä on vähentynyt yhtä-          vuosittain mm. kansainvälisen toiminnan laajen-
5748: jaksoisesti vuosina 1992-1995 400 hengellä. Vir-      tuessa ja rikollisuuden organisoituessa ja moni-
5749: kojen pitäminen avoimena johtuu säästösyiden          mutkaistuessa syntyy paineita resurssien lisäämi-
5750: lisäksi henkilöstön vaihtuvuudesta ja uudelleen       seksi. Sisäasiainministeriön tavoitteena on turva-
5751: kohdentamisesta.                                      ta poliisille sellaiset toimintaedellytykset, että
5752:    Tunnusluvuilla tarkasteltuna poliisitoimin-        poliisin tuottamat turvallisuudet tässä maassa
5753: nan vaikuttavuus on pysynyt viime vuosina koh-        säilyisivät. Vuosien 1998-2001 menokehysten
5754: tuullisella tasolla eräitä poikkeuksia lukuun otta-   valmistelun yhteydessä sisäasiainministeriö on
5755: matta. Toimintavalmiusaika on pidetty tavoit-         esittänyt poliisin perusrahoituksen nostamista
5756: teessa eli keskimäärin alle 10 minuutissa koko        vuoden 1997 tasosta vuoteen 2000 mennessä 125
5757: maassa. Kaikkien rikoslakirikosten selvityspro-       Mmk. Osaltaan tämä tähtää mainitun tavoitteen
5758: sentti ylitti asetetun tavoitteen. Turvallisuusin-    saavuttamiseen.
5759: 
5760:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
5761: 
5762:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
5763:                                             KK 303/1997 vp                                              3
5764: 
5765: 
5766: 
5767: 
5768:                                         Tili Riksdagens Talman
5769: 
5770:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ökade antalet fall av misshandel i den omedelba-
5771: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           ra närheten av restauranger. Nyckeltalen för tra-
5772: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       fiksäkerheten förbättrades.
5773: dagsman Matti Väistö undertecknade spörsmål               Man har vid fastställandet av de interna eko-
5774: nr 303:                                               nomiska ramarna för 1997 beaktat att samtliga
5775:                                                       polisenheter skall kunna fullgöra sina uppgifter
5776:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       och att antalet anställda bibehålls på 1996 års
5777:        ta för att trygga polisens verksamhetsbe-      nivå. För att säkerställa detta föreslås att i tili-
5778:        tingelser och tillförsäkra polisväsendet       läggsbudgeten för 1997 beviljas ett tiliäggsanslag
5779:        tillräckliga anslag?                           på 75 milj. mk. Utan en tilläggsbudget kommer
5780:                                                       finansieringssituationen att förutsätta interna fi-
5781:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nansieringsarrangemang samt vid behov ytterli-
5782: anföra följande:                                      gare gallring bland projekten. Verkningarna av
5783:                                                       dessa åtgärder skulle märkas i framtiden.
5784:     Finansieringen av polisväsendet uppgick i            Utöver vad som framförs ovan har polisens
5785: budgeten för 1996 tili 2 653 milj. mk och budge-      verksamhetsbetingelser utvecklats bl.a. genom
5786: ten för 1997 tili 2 398 milj. mk. Den betydande       ett ökat ibruktagande av sådana verksamhetsfor-
5787: minskningen av anslag beror främst på de struk-       mer med vilka polisen och andra samhälleliga
5788: turförändringar i budgeteringen som följde av         instanser förebygger brott och störningar genom
5789: häradsreformen. Polisväsendets reella finansie-       att bearbeta de orsaker som ligger bakom dessa.
5790: ring har minskat under flera år på grund av           Som ett exempel på dettakan nämnas den närpo-
5791: sparåtgärderna. För att motsvara 1992 års realni-     lisverksamhet som redan inletts på 50 orter. Poli-
5792: vå borde finansieringen 1997 vara 2 559 milj. mk.     sens verksamhetsbetingelser förbättras även ge-
5793:     Såsom riksdagsman Väistö konstaterar i sitt       nom en utvidgad och fördjupad kvalitetsverk-
5794: spörsmål fanns det år 1996 ca 330 obesatta polis-     samhet samt ibruktagandet av teknik och data-
5795: tjänster, dvs. 2,8% av det totala antalet tjänster.   system.
5796: Ar 1996 ökade antalet anställda inom polisen             Det är uppenbart att då polisens uppgifter
5797: med mer än 200. Antalet anställda har minskat         årligen ökar bl.a. tili följd av ökad internationell
5798: kontinuerligt från 1992 tili 1995 med 400 perso-      verksamhet samt av att brottsligheten organise-
5799: ner. Att tjänster hålls obesatta beror utöver inbe-   ras och blir mer komplicerad, uppstår ett behov
5800: sparingarna även på personalens rörlighet och         av att öka polisens resurser. lnrikesministeriet
5801: omplacering.                                          har som mål att tillförsäkra polisen sådana verk-
5802:     Utgående från nyckeltalen kan man konstate-       samhetsbetingelser att de säkerhetstjänster som i
5803: ra att polisverksamhetens effektivitet frånsett       detta land produceras av polisen bibehålls. 1 sam-
5804: vissa undantag har bibehållits på en tillfredsstäl-   band med beredningen av utgiftsramarna för
5805: lande nivå under de senaste åren. Beredskapsti-       1998-2001 har inrikesministeriet föreslagit att
5806: den har kunnat hållas inom ramen för målet, dvs.      den grundläggande finansieringen för polisen
5807:  i genomsnitt under 10 minuteri hela landet. Ut-      höjs med 125 milj. mk från 1997 års nivå före år
5808:  redningsprocenten i fråga om brott mot straffla-     2000. Detta bidrar för sin del tili att nämnda mål
5809:  gen har överskridit de uppställda målen. Säker-      uppnås.
5810:  hetsindexet sjönk framför allt tili följd av det
5811: 
5812:      Helsingfors den 24 april 1997
5813: 
5814:                                                                   lnrikesminister Jan-Erik Enestam
5815:                                             KK 304/1997 vp
5816: 
5817: Kirjallinen kysymys 304
5818: 
5819: 
5820: 
5821: 
5822:                                    Aapo Saari /kesk ym.: Paluumuuttajien verokohtelusta
5823: 
5824: 
5825: 
5826:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5827: 
5828:    Suomi on allekirjoittanut Pohjoismaiden väli-      kaan ulkomaan eläkkeet verotettaisiin asuinval-
5829: sen kaksinkertaisen verotuksen estävän sopi-          tiossa valtion oman verokannan mukaisesti.
5830: muksen. Suomi tulkitsee sopimusta kuitenkin si-       Tämä yksinkertaistaisi verotusta ja saattaisi sa-
5831: ten, että toisesta maasta maksettavasta eläketu-      massa maassa asuvat eläkeläiset samaan ase-
5832: losta peritään Suomessa sairausvakuutusmaksu.         maan.
5833: Varsinkin pienituloisten eläkeläisten osalta tilan-      Valtiontalouden kannalta on edullista, että
5834: ne on kohtuuton. Ensin Ruotsi perii eläkkeestä        ulkomailta maksettava eläketulo kulutetaan
5835: tasasuuruisen 25 %:n lähdeveron, minkä lisäksi        Suomessa. Suomalaiset sukujuuret omaavaa elä-
5836: Suomi samasta tulosta veloittaa korotetun sai-        keväestöä tulisi ennemminkin houkutella kuin
5837: rausvakuutusmaksun. Veropolitiikan vuoksi             estää heidän paluumuuttoosa korkealla verotuk-
5838: monella eläkeläisellä ei yksinkertaisesti ole varaa   sella.
5839: muuttaa takaisin synnyinmaahansa.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5840:    Suomen tulisi mielestäni kohdella eläkeläisiä      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5841: verotuksessa yhdenvertaisesti riippumatta siitä,      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5842: maksetaanko eläke ulkomailta vai Suomesta.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5843: Syrjintäongelma poistuisi, mikäli ulkomailta
5844: maksettavan eläkkeen osalta luovuttaisiin sai-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5845:  rausvakuutusmaksusta.                                       ryhtyä saattaakseen paluumuuttajien ve-
5846:    Pidemmällä tähtäyksellä olisi pyrittävä Poh-              rokohtelun yhdenmukaiseksi muiden
5847: joismaiden kanssa verosopimukseen, jonka mu-                 eläkkeensaajien kanssa?
5848: 
5849:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
5850: 
5851:                      Aapo Saari /kesk                         Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
5852:                      Kauko Juhantalo /kesk                    Juha Korkeaoja /kesk
5853: 
5854: 
5855: 
5856: 
5857: 279001
5858: 2                                          KK 304/1997 vp
5859: 
5860: 
5861: 
5862: 
5863:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5864: 
5865:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ei täällä perittäisi sairausvakuutusmaksua, olisi
5866: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kyse tulonsiirrosta kansaneläkelaitokselta tämän
5867: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      toisen valtion veronsaajille. Tulonsiirto olisi tääl-
5868: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aapo Saa-       lä rahoitettava verovaroin tai korottamalla muil-
5869: ren ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ta vakuutetuilta perittävää sairausvakuutusmak-
5870: n:o 304:                                             sua. Sairausvakuutusmaksun perimättä jättämi-
5871:                                                      nen loukkaisi myös eläkkeensaajien maksuissa
5872:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       noudatettua neutraliteettiperiaatetta. EU:n
5873:        ryhtyä saattaakseen paluumuuttajien ve-       sosiaaliturva-asetus 1408/71/ETY voi kuitenkin
5874:        rokohtelun yhdenmukaiseksi muiden             joissakin tapauksissa rajoittaa EU:n jäsenval-
5875:        eläkkeensaajien kanssa?                       tion, tässä tapauksessa Suomen, oikeutta sosiaa-
5876:                                                      limaksujen perimiseen. EU- tai ETA-valtiosta
5877:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         eläkettä saavan, Suomessa asuvan henkilön va-
5878: vasti seuraavaa:                                     kuutusmaksuvelvollisuuteen mainittu asetus ei
5879:                                                      näyttäisi vaikuttavan, jos henkilöllä on oikeus
5880:    Suomessa asuva henkilö on vakuutettu sairau-      työ- tai kansaneläkkeeseen Suomesta.
5881: den varalta sairausvakuutuslain (364/1963) mu-           Pohjoismaiden välinen tulo- ja varallisuusve-
5882: kaisesti. Vakuutetun on tämän lain mukaan suo-       roja koskeva kaksinkertaisen verotuksen välttä-
5883: ritettava sairausvakuutusmaksu hänen kunnal-         miseksi tehty sopimus (SopS 91/1989) sisältää
5884: lisverotuksessa todetun tulonsa perusteella.         määräyksen, jonka mukaan sellainen eläketulo,
5885: Vaikka ulkomailta saatu eläketulo on verosopi-       joka sopimuksen mukaan verotetaan vain mak-
5886: muksella vapautettu kunnallisverosta täällä, va-     sajavaltiossa, voidaan sisällyttää verotusperus-
5887: pautettu eläketulo otetaan sairausvakuutusmak-       teeseen saajan kotivaltiossa. Näin lasketusta ko-
5888: sun määräämisessä huomioon ikään kuin vero-          tivaltion verosta on kuitenkin jätettävä mak-
5889: sopimusta ei olisi, koska mainittu maksu ei kuulu    suunpanematta se osa, joka johtuu u1komaan-
5890: sopimuksen piiriin eikä sopimus siis vaikuta va-     eläkkeestä. Menettelyllä pyritään siihen, että
5891: kuutetun velvollisuuteen suorittaa tätä maksua.      osan tuloistaan ulkomailta saava maksaa Suo-
5892: Tämä vakiintunut käytäntö on vahvistettu useis-      mesta saamastaan tulosta veroa suhteellisesti
5893: sa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa         yhtä paljon, eli saman tosiasiallisen verokannan
5894: (ks. esim. KHO 1975 II 571 ja KHO 1979 II 661).      mukaan kuin hän maksaisi Suomessa veroa sa-
5895: Näin ollen myös ulkomailta maksettavat eläk-         mansuuruisesta, yksinomaan Suomesta saadusta
5896: keet vaikuttavat vakuutetulle Suomessa määrät-       kokonaistulosta. Se Suomen verotuksen tasoa
5897: tävän sairausvakuutusmaksun suuruuteen. Suo-         korkeampi verotuksen kokonaistaso, jolle eläk-
5898: mi ei siis mitenkään tulkitse verosopimusta vir-     keensaajan verotus saattaa lopullisesti joskus
5899: heellisesti, kun se ottaa ulkomailta saadun eläke-   asettua, on kuitenkin riippuvainen myös toisen
5900: tulon huomioon sairausvakuutusmaksua mää-            valtion verotuksen tasosta. Tapauksissa, joissa
5901: rättäessä. Kun veronluonteisen sosiaaliturva-        sekä ulkomailta että Suomesta eläketuloa saavan
5902: maksun suorittamisvelvollisuus syntyy Suomes-        kokonaisverorasitus ylittää yksinomaan Suo-
5903: sa asumisen perusteella, ulkomailta eläkettä saa-    messa samansuuruista kokonaistuloa saavan ko-
5904: va ei siten ole maksun suhteen eri asemassa kuin     konaisverotuksen, keskeisenä syynä ei siis ole
5905: vastaavan kokonaistulon kokonaan Suomesta            Suomen verotus vaan se, että ulkomaan vero on
5906: saava henkilö, koska molemmat suorittavat sa-        eläkkeensaajan tulotasoon nähden korkeampi
5907: mansuuruisesta kokonaistulosta yhtä suuren sai-      kuin vastaava Suomen vero. Jos Suomessa otet-
5908: rausvakuutusmaksun. Tämä menettely on sopu-          taisiin huomioon toiseen Pohjoismaahan mak-
5909: soinnussa myös verotuksen neutraliteettiperiaat-     settu vero muulla tavoin kuin nyt käytössä ole-
5910: teen kanssa, joka edellyttää, että Suomessa asu-     van progressioehtoisen vapautusmenetelmän
5911: via henkilöitä kohdellaan verotuksessa samalla       mukaisesti, merkitsisi se muun ohessa, että Suo-
5912: tavoin. Jos ulkomailta maksettavista eläkkeistä      men valtio ja muut veronsaajat korvaisivat siinä
5913:                                               KK 304/1997 vp                                              3
5914: 
5915: tapauksessa, että toisen Pohjoismaan verotuksen          tavien tulojen veroprosenttia määrättäessä
5916: taso on korkeampi kuin Suomessa, verovelvolli-           (progressiovaikutus) koetaan pieniä eläkkeitä
5917: selle sen osan toisen Pohjoismaan verosta, joka          saavien kansalaisten keskuudessa kohtuutto-
5918: ylittää Suomen verotuksen tason mukaisen ve-             maksi, koska maksajavaltion korkeahkon lähde-
5919: ron. Kysymyksessä olisi siis tulonsiirto Suomen          verotuksen ja asuinvaltion progression yhteisvai-
5920: veronsaajilta toisen Pohjoismaan veronsaajille.          kutus on voinut nostaa kokonaistulojen verotuk-
5921:     Pohjoismaiden välillä on 23 päivänä syyskuu-         sen suhteellisen korkeaksi verrattuna vastaavan
5922: ta 1996 allekirjoitettu uusi tuloverosopimus, jon-       kokonaistulon yksinomaan Suomesta saavan ve-
5923: ka eräiden määräysten hyväksymisestä annetun             rotukseen. Eläkkeiden verotuskohtelun tarkista-
5924: lain tasavallan presidentti on vahvistanut 15 päi-       mista koskeva tavoite jäi kuitenkin saavuttamat-
5925: vänä marraskuuta 1996. Myös tässä sopimukses-            ta Pohjoismaiden erilaisten kantojen vuoksi.
5926: sa eläkkeiden yksinomainen verotusoikeus on              Näin ollen Pohjoismaiden välistä monenkeskistä
5927: maksajavaltiolla. Uuden sopimuksen 25 artiklan           verosopimusmääräystä ei tältä osin muutettu.
5928: 3 kappaleen d kohtaan sisältyy samoin kuin ny-              Edellä selostettu menettely,jossa tulosta vero-
5929: kyiseenkin sopimukseen määräys,jonka mukaan              tetaan vain maksajavaltiossa mutta tulo vaikut-
5930:  Suomi voi henkilön muiden Suomessa verotetta-           taa verotukseen saajanasuin valtiossa, on vakiin-
5931:  vien tulojen verotusperusteeseen sisällyttää sel-       tuneen kansainvälisen käytännön mukainen ja
5932:  laisen tulon, jota sopimuksen mukaan verote-            sen voidaan katsoa olevan sisällöllisesti pääosin
5933:  taan vain toisessa sopimusvaltiossa, eli muun           perusteltu. Ulkomailta saadun eläketulon vero-
5934:  muassa eläketulon. On kuitenkin todettava, että         tus on toisaalta lieventynyt ja edelleen lievene-
5935:  verosopimusneuvotteluissa Suomen tavoitteena            mässä, kun veroasteikkoja alennetaan ja vuoden
5936:  oli yksityiseen palvelukseen perustuvien eläkkei-       1996 alusta lukien vakuutetun kansaneläkeva-
5937:  den osalta eläkkeiden verotusoikeuden muutta-           kuutusmaksu on poistettu myös eläkeläisiltä.
5938:  minen siten, että niitä olisi verotettu vain eläk-      Tästä huolimatta ulkomaantulon huomioon ot-
5939:  keensaajan asuinvaltiossa. Tällä olisi kylläkin         taminen Suomen verotuksessa koetaan yhä on-
5940:  poikettu Suomen tavanomaisesta verosopimus-             gelmalliseksi. Tilanteen korjaamiseksi on valtio-
5941:  politiikasta,joka lähtee siitä, että Suomesta mak-      varainministeriössä selvitetty vaihtoehtoja erityi-
5942:  settua eläkettä tulee aina voida verottaa Suomes-       sesti niiden pienituloisten eläkkeensaajien koko-
5943:  sa muun muassa siitä syystä, että eläkkeen perus-       naisverorasituksen lieventämiseksi, jotka saavat
5944:   teena olleet eläkemaksut ovat olleet verotuksessa      eläkettä sekä Suomesta että muusta Pohjois-
5945:   vähennyskelpoisia. Perusteena tavoitetulle nor-        maasta, ottaen huomioon yleiset veropoliittiset
5946:   maalikäytännöstä poikkeamiselle pidettiin sitä,        näkökohdat. Edellä mainitun selvitystyön poh-
5947:  että eläkevirrat Pohjoismaiden välillä eivät ole        jalta valtiovarainministeriössä harkitaan, millai-
5948:   merkittävästi epätasa painossa, ja erityisesti sitä,   nen lainmuutos on tarpeen, jotta erityisesti pieni-
5949:   että muusta Pohjoismaasta saadun eläketulon            tuloisten, ulkomailta eläkettä saavien henkilöi-
5950:   huomioon ottaminen muiden Suomessa verotet-            den verotusta voidaan lieventää.
5951: 
5952:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
5953: 
5954:                                                                                     Ministeri Arja Alho
5955: 4                                            KK 304/1997 vp
5956: 
5957: 
5958: 
5959: 
5960:                                          Tili Riksdagens Talman
5961: 
5962:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       cip förutsätts att alla i Finland bosatta personer
5963: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         behandlas lika i skattehänseende. Om man inte
5964: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       här i landet skulle uppbära sjukförsäkringsavgift
5965: man Aapo Saari m.fl. undertecknade spörsmål nr         för pension från utlandet, skulle det vara fråga
5966: 304:                                                   om en inkomstöverföring från folkpensionsan-
5967:                                                        stalten tili den andra statens skattetagare. Denna
5968:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        inkomstöverföring skulle här finansieras med
5969:         ta för att behandlingen i skattehänseende      skattemedel eller genom en höjning av den sjuk-
5970:         av återflyttare från utlandet skall bli lik-   försäkringsavgift som uppbärs av övriga försäk-
5971:         värdig med behandlingen av andra pen-          rade. Att låta bli att uppbära sjukförsäkringsav-
5972:         sionstagare?                                   gift skull kränka även den neutralitetsprincip
5973:                                                        som iakttagits beträffande uppbörden av avgifter
5974:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          från pensionstagarna. EU:s förordning 14081711
5975: anföra följande:                                       EEG om social trygghet kan dock i vissa fall
5976:                                                        begränsa en EU-medlemsstats, i detta fall Fin-
5977:     En person som är bosatt i Finland är försäkrad     lands, rätt att uppbära sociala avgifter. Då det
5978: i händelse av sjukdom i enlighet med sjukförsäk-       gäller en i Finland bosatt person som får pension
5979: ringslagen (364/1963). Den försäkrade skall en-        från en EU- eller EES-medlemsstat ser förord-
5980: ligt denna lag erlägga sjukförsäkringsavgift på        ningen dock inte ut att ha någon inverkan på
5981: basis av den ink9.mst som fastslagits i kommunal-      personens skyldighet att erlägga försäkringsav-
5982: beskattningen. Aven om pensionsinkomster från          gift, om personen har rätt till arbets- eller folk-
5983: utlandet genom skatteavtal är befriade från kom-       pension i Finland.
5984: munalskatt här i landet, beaktas den från skatt           Avtalet mellan de nordiska länderna för att
5985: befriade pensionsinkomsten vid fastställandet av       undvika dubbe1beskattning beträffande skatter
5986: sjukförsäkringsavgift som om något skatteavtal         på inkomst och förmögenhet (FördrS 91/1989)
5987: inte fanns, eftersom den nämnda avgiften inte          innehåller en bestämmelse enligt viiken sådan
5988: omfattas av avtalen och de således inte inverkar       pensionsinkomst som enligt avtalet beskattas en-
5989: på den försäkrades skyldighet att erlägga denna        bart i den utbetalande staten kan innefattas i
5990: avgift. Denna praxis har befåsts genom flera av-       beskattningsunderlaget i pensionstagarens hem-
5991: göranden i högsta förvaltningsdomstolen (se            land. Den del av den i hemlandet på detta sätt
5992: t.ex. HFD 1975 II 571 och HFD 1979 II 661).            framräknade skatten som beror på utlandspen-
5993: Sålunda inverkar även pensioner från utlandet          sioner skall dock inte debiteras. Genom detta
5994: på beloppet av den sjukförsäkringsavgift som i         förfarande strävar man efter att den som erhåller
5995: Finland skall fastställas för den försäkrade. Fin-     en del av sina inkomster från utlandet betalar
5996: land feltolkar alltså inte på något sätt skatteavta-   relativt sett lika mycket skatt för den inkomst han
5997: let när pensionsinkomster som erhållits utom-          erhåller i Finland, dvs. enligt samma faktiska
5998: lands beaktas vid fastställande av sjukförsäk-         skattesats, som han skulle betala för en lika stor
5999: ringsavgiftens storlek. Då skyldigheten att betala     inkomst i det fall att han skulle förvärva hela sin
6000: socialskyddsavgifter av skattenatur uppstår på         inkomst enbart i Finland. Den totala skattenivå
6001: basis av det faktum att personen är bosatt i Fin-      som pensionstagarens beskattning når, och som i
6002: land, befinner sig den som får pension från utlan-     vissa fall är högre än skattenivån i Finland, är
6003: det därmed inte i någon särställning med hänsyn        dock avhängig också av den andra statens skatte-
6004: till avgiftenjämfört med en person som förvärvar       nivå. 1sådana fall, då den totala skattebördan för
6005: alla sina inkomster här i landet, eftersom bägge       den som får pensionsinkomst såväl från utlandet
6006: på basis av lika stor sammanlagd inkomst har           som från Finland överstiger den totala beskatt-
6007: betalt lika stor sjukförsäkringsavgift. Detta för-     ningen av lika stora inkomster förvärvade enbart
6008: farande står också i samklang med neutralitets-        i Finland, är den viktigaste orsaken alltså inte den
6009: principen för beskattningen. Enligt denna prin-        finländska beskattningen, utan att skatten i ut-
6010:                                               KK 304/1997 vp                                            5
6011: 
6012: landet är högre i förhållande tili pensionstaga-        är nämnvärt i obalans och särskilt för att de
6013: rens inkomstnivå än motsvarande skatt i Fin-            medborgare som har en liten pension finner det
6014: land. Om man i Finland skulle beakta den skatt          oskäligt att den pensionsinkomst som de får från
6015: som betalts tili utlandet på ett annat sätt än enligt   de andra nordiska länderna beaktas när skatte-
6016: den undantagandemetod med progressionsför-              procenten för de skattepliktiga inkomsterna fast-
6017: behåll som nu används, skulle det betyda bl.a. att      ställs (progressionsinverkan), eftersom samver-
6018: finska staten och de andra skattetagarna, ifall         kan av den betalande statens rätt höga källbe-
6019: beskattningsnivån är högre i det andra nordiska         skattning och bosättningslandets progression
6020: landet än i Finland, skulle ersätta den skattskyl-      har kunnat höja beskattningen av de totala in-
6021: dige för den del av skatten i det andra nordiska        komsterna förhållandevis mycket i jämförelse
6022: landet som överstiger skatten enligt beskatt-           med den beskattning av mostvarande totala in-
6023: ningsnivån i Finland. 1 sak skulle det vara fråga       komst som verkställs endast i Finland. Detta mål
6024: om inkomstöverföring från skattetagarna i Fin-          nåddes dock inte på grund av de nordiska länder-
6025: land tili skattetagarna i det andra nordiska lan-       nas avvikande ståndpunkter. Sålunda har den
6026: det.                                                    multilaterala skatteavtalsbestä:nmelsen mellan
6027:     Ett nytt inkomstskatteavtal mellan de nordis-       de nordiska länderna inte ändrats tili denna del.
6028: ka länderna undertecknades den 23 september                Det förfarande som refererats ovan enligt vil-
6029:  1996. Republikens president stadfåste den 15           ket inkomsten beskattas endast i den utbetalande
6030: november 1996lagen 01!1 godkännande av vissa            staten, men inkomsten inverkar på beskattning-
6031: bestämmelser i avtalet. A ven i detta avtal är den      en i den stat där mottagaren är bosatt, följer
6032: stat som betalar pensionen den enda som har rätt        etablerad internationell praxis och kan i huvud-
6033: att beskatta den. 1 artikel 25 stycke 3 punkt d         sak anses vara motiverat tili sitt innehåll. Be-
6034: ingår på samma sätt som i det nuvarande avtalet         skattningen av pensionsinkomster från utlandet
6035: en bestämmelse enligt viiken Finland i beskatt-         har emellertid lindrats och lindras ytterligare då
6036: ningsunderlaget för en persons inkomster som            skatteskalorna sänks och den försäkrades folk-
6037:  beskattas i Finland får inräkna en sådan inkomst       pensionsförsäkringsavgift har slopats också för
6038:  som enligt avtalet beskattas endast i en annan         pensionärer fr.o.m. ingången av år 1996. Trots
6039:  avtalsslutande stat, dvs. bl.a. pensionsinkomst.       detta upplevs beaktandet av inkomster från ut-
6040:  Det är dock att märka att Finland under skatte-        landet i beskattningen i Finland fortfarande som
6041:  avtalsförhandlingarna i fråga om pensioner som         problematiskt. För att råda bot på situationen
6042:  baserar sig på enskild tjänst hade som mål att         har vid finansministeriet utretts olika alternativ
6043:  ändra rätten att beskatta pensioner så att de          för hur, med beaktande av allmänna skattepoli-
6044:  skulle beskattas endast i den stat där pensionsta-     tiska synpunkter, skattebördan totalt sett skall
6045:  garen har sin hemvist. Därigenom skulle man            kunna lindras för i synnerhet pensionstagare med
6046:  nog ha avvikit från Finlands sedvanliga skatteav-      små inkomster som erhåller pension såväl från
6047:  talspolitik som utgår ifrån att en pension som         Finland som från något annat nordiskt land.
6048:  betalas i Finland skall kunna beskattas i Finland      Utgående från det utredningsarbete som nämns
6049:  bl.a. därför att de pensionsavgifter som legat tili    ovan övervägs vid finansministeriet viiken lag-
6050:  grund för pensionen har varit avdragbara vid           ändring som krävs för att skattebördan för i
6051:  beskattningen. A vvikelsen från det normala för-       synnerhet pensionärer med små inkomster som
6052:  farandet ansags vara motiverad på grund av att         erhåller pension från utlandet skall kunna lind-
6053:  pensionsflödet mellan de nordiska länderna inte        ras.
6054: 
6055:       Helsingforsden 29 aprill997
6056: 
6057:                                                                                    Minister Arja Alho
6058:                                                 KK 305/1997 vp
6059: 
6060: Kirjallinen kysymys 305
6061: 
6062: 
6063: 
6064: 
6065:                                       Mikko Immonen /vas ym.: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen
6066:                                          laadunvalvonnasta
6067: 
6068: 
6069:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
6070: 
6071:     Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta              arviossa lähes kokonaan. Johtopäätöksissä to-
6072: annetun lain (76311990) mukaan työvoimaviran-              dettiin muun muassa: "Työvoimapoliittista ai-
6073: omaiset saavat hankkia aikuiskoulutusta amma-              kuiskoulutusta koskevaa asetusta on muutettu
6074: tillisilta aikuiskoulutuskeskuksilta, muilta am-           niin, että (ostopalvelun) tarjouksen hyväksymi-
6075: matillisilta oppilaitoksilta ja korkeakouluilta            sen kriteerinä on käytettävä kokonaistaloudel-
6076: sekä muilta koulutuksen järjestäjiltä. Hankinta            lista edullisuutta. Aidoimmillaan ostojärjestel-
6077: perustuu koulutuksen järjestäjän ja työvoimavi-            mä synnyttää tuottajan ja tilaajan välisen tilan-
6078: ranomaisten väliseen hankintasopimukseen, jos-             teen, jossa viime kädessä tilaajan laatutietoisuus
6079: sa sovitaan järjestettävästä koulutuksesta, sen            näyttelee merkittävää osaa." Työryhmän mu-
6080: hinnasta ja siitä, kenelle koulutusta tarjotaan.           kaan ostojärjestelmän suurin ongelma on riit-
6081: Sopimus sisältää tiettävästi myös palvelun tar-            tävän monipuolisten koulutusmarkkinoiden
6082: joajaan kohdistuvia ehtoja. Näiden ehtojen val-            puuttuminen. Työryhmän mukaan pitäisi selvit-
6083: vonta kuuluu työministeriölle,ja saamamme tie-             tää, miten ammatillista aikuiskoulutusta koske-
6084: don mukaan tällaista koulutuksen laadun val-               via markkinoita voitaisiin tehostaa, ja jos tämä
6085: vontaa toteutetaan tällä hetkellä pääsääntöisesti          ei ole mahdollista, ostojärjestelmää jouduttai-
6086: vain jälkikäteisvalvontana sen palautteen perus-           siin kehittämään jonkinasteiseen sopimusjärjes-
6087: teella, jota saadaan koulutukseen osallistuneilta          telmään päin. Työryhmän mielestä jälkimmäi-
6088: ja niiltä työnantajilta, jotka järjestävät kurssin         sellä kehitysuralla vaaditaan molemmilta osa-
6089:  käyneille työharjoittelua. Työvoima viranomai-            puolilta erittäin hyvää laatu- ja kustannustietoi-
6090:  set voivat hankkia koulutusta jollekin työnanta-          suutta. Johtopäätöksenä oli, että riippumatta
6091: jalle myös niin, että työnantaja osallistuu kustan-        tulevasta kehityksestä pitäisi kuitenkin tehostaa
6092:  nuksiin. Saamiemme tietojen mukaan 90 pro-                aikuiskoulutuksen seuranta- ja arviointijärjes-
6093:  senttia kaikesta ostopalvelukoulutuksesta on              telmää.
6094:  hankittu julkisen opetushallinnon sektorilta ja               Selvitysmiehet Kalevi Kivistö ja Tuulikki Pe-
6095:  loput yksityisiltä palvelutuottajilta.                    täjäniemi toteavat selvityksessään edellistä sel-
6096:      Saamiemme tietojen mukaan nykyinen työ-               keäsanaisemmin: "Suuret koulutukseen osallis-
6097:  voimapoliittinen koulutus on luvattoman epäta-            tuvien määrät ja kurssien lyhytkestoisuus on
6098:  salaatuista,ja siihen liittyy selvästi riski, että pal-   kohdannut kritiikkiä. Valtava volyymin kasva-
6099:  veluntuottajat minimoi dessaan omia kustannuk-            tus on johtanut muun muassa siihen, ettei koulu-
6100:  siaan laiminlyövät laadukkaan ja työmarkkinoi-            tuksen tarvelähtöisyyttä pystytä riittävästi selvit-
6101:  den tarpeiden kannalta oikeansisältöisen ope-             tämään. Työvoimapoliittisen koulutuksen ohja-
6102:  tuksen vaatimuksen. Tämä asettaa työministe-              uksessa on keskityttävä määrällisten tekijöiden
6103:  riön valvontatehtävälle erityisen vastuun.                lisäksi laadullisiin kriteereihin. Koulutustarjon-
6104:      Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta ja am-           nalle asetetun keskihinnan ja koulutustarjonnan
6105:  matillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan               kilpailuttamisen on pelätty laskeneen työvoima-
6106:  lainsäädännön seurantaan asetettu työryhmä                poliittisen aikuiskoulutuksen laatua." (Selvitys
6107:  arvioi (OPM:n työryhmämuistio 26:1996, s.                 työttömän omaehtoisen koulutuksen tuesta ja
6108:   10---11, asetettu 12.3.1991) työvoimapoliittisen         aikuiskoulutustuesta, s. 65; VN:n kanslian jul-
6109:  aikuiskoulutuksen järjestämiseen liittyviä etuja          kaisusarjassa 1997:1). Toisaalta selvitysmiesten
6110:  ja haittoja omissa johtopäätöksissään puhtaasti           raportista ilmenee, että koulutuksesta saatu asia-
6111:  koulutusmarkkinoita koskevana kysymyksenä.                kaspalaute on ollut myös varsin myönteistä (vuo-
6112:  Opetuksen sisällön julkinen ohjaus sivuutettiin           den 1996 tutkimuksessa vain 15 %vastaajista piti
6113: 
6114:  279001
6115: 2                                           KK 305/1997 vp
6116: 
6117: koulutusta huonona). Insinööriliiton tutkimuk-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6118: sessa v. 1996 yksi kolmasosa vastaajista piti kurs-          ryhtyä, jotta työvoimapoliittisen aikuis-
6119: seja lähinnä "aikuisten päivähoitona".                       koulutuksen kurssien seurantaa ja val-
6120:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-              vontaa voitaisiin tehostaa ja mahdollis-
6121: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              taa opetuksen heikkoon tasoon puuttu-
6122: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                 minen jo kurssin kestäessä, mikäli siihen
6123: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  on tarvetta?
6124:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
6125: 
6126:         Mikko Immonen /vas            Eila Rimmi /vas                Kari Uotila /vas
6127:         Hannu Takkula /kesk           Jaakko Laakso /vas             Reino Laine /vas
6128:         Pekka Saarnio /vas            Matti Saarinen /sd             Valto Koski/sd
6129:         Marjaana Koskinen /sd         Tarja Filatov /sd              Pentti Tiusanen /vas
6130:         Veijo Puhjo /va-r             Esko-Juhani Tennilä /va-r      Jorma Vokkolainen /vas
6131:         Iivo Polvi /vas               Timo Laaksonen /vas            Pekka Leppänen /vas
6132:         Jarmo Wahlström /vas          Janina Andersson /vihr         Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
6133:         Raimo Mähönen /sd             Heikki Rinne /sd               Risto Kuisma /sd
6134:         Esa Lahtela /sd               Toimi Kankaanniemi /skl        Sakari Smeds /skl
6135:         Olavi Ala-Nissilä /kesk       Juha Rehula /kesk              Päivi Räsänen /skl
6136:         Tauno Pehkonen /skl           Kari Kantalainen /kok          Ulla Anttila /vih
6137:                                       Liisa Hyssälä /kesk
6138:                                              KK 305/1997 vp                                               3
6139: 
6140: 
6141: 
6142: 
6143:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6144: 
6145:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tuksen laatu on hyvä ja että oppilaitokset itse
6146: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           huolehtivat tarjoamansa koulutuksen riittävästä
6147: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         laatu tasosta.
6148: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko                 Työhallinnossa nähdään kuitenkin välttämät-
6149: Immosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-             tömäksi kehittää myös omia toimintatapoja työ-
6150: myksen n:o 305:                                         voimakoulutuksen laadun varmistamiseksi.
6151:                                                         Vuonna 1996 käynnistettiin koko maan kattava
6152:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          työministeriön johdolla toimiva kehittämishan-
6153:        ryhtyä, jotta työvoimapoliittisen aikuis-        ke, jonka yhtenä osana on tarjouspyyntöjen uu-
6154:        koulutuksen kurssien seurantaa ja val-           distaminen laatunäkökulmasta. Myös opiskeli-
6155:        vontaa voitaisiin tehostaa ja mahdollis-         joiden lähtötason nykyistä parempi huomioon
6156:        taa opetuksen heikkoon tasoon puuttu-            ottaminen koulutuksen suunnittelussa ja toteu-
6157:        minen jo kurssin kestäessä, mikäli siihen        tuksessa sekä koulutuksen tavoitteellisuuden
6158:        on tarvetta?                                     (ml. tutkintotavoitteisuus) parantaminen ovat
6159:                                                         kehittämistyön kohteena. Näillä etukäteisval-
6160:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            misteluilla voidaan jo hyvin pitkälle minimoida
6161: vasti seuraavaa:                                        koulutusten epäonnistumisia.
6162:                                                            Myös koulutuksen aikaisen ja koulutuksen
6163:     Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen han-          jälkeisen palautteen saaminen ja seuranta näh-
6164: kinnoissa noudatetaan julkisista hankinnoista           dään työministeriössä koulutuksen laadun kehit-
6165: annettua lainsäädäntöä, jonka mukaan hankin-            tämisen kannalta välttämättömäksi. Tällä het-
6166: nat tulee kilpailuttaa. Kyseisen lainsäädännön          kellä on käytössä strukturoidut lomakkeet sekä
6167: mukaan hankinnan suorittamisen perusteena               opiskelijoille että työharjoittelupaikkojen työn-
6168: voidaan käyttääjoko alinta hintaa tai kokonais-         antajille palautteen saamiseksi jälkikäteen. Kou-
6169: taloudellista edullisuutta, jolloin tarjouksen hy-      lutuksen aikana opiskelijoilla on mahdollisuus
6170: väksymisessä on mahdollista ottaa huomioon              antaa ja heidän toivotaan antavan vapaamuotoi-
6171: muutkin objektiiviset tekijät kuin hinta. Työvoi-       sesti palautetta koulutuksen epäkohdista ostaja-
6172: mapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnat pe-           taholle. Koulutuksenaikainen palautekäytäntö
6173: rustuvat siitä annetun asetuksen mukaisesti ko-         ei ole kuitenkaan toiminut riittävällä tavalla, jo-
6174: konaistaloudelliseen edullisuuteen. Tällöin tar-        ten työministeriö on ryhtynyt kehittämään opis-
6175: jouksista valitaan se, jonka hinta -laatu-suhde         kelijoille strukturoitua palautteenautomahdolli-
6176: on optimaalisin. Arvioinnissa otetaan lisäksi           suutta suoraan ostajataholle, jolloin epäkohtiin
6177: huomioon muitakin tekijöitä, kuten esimerkiksi          voidaan puuttua korjaavasti jo kyseisen koulu-
6178: toimitusvarmuus ja -ajankohta. Kouluttajan va-          tuksen aikana. Samanaikaisesti kehittämistyön
6179: linnassa ja valinnan onnistumisessa keskeistä si-       alla on myös nykykäytössä oleva jälkikäteispa-
6180: jaa näyttelee etukäteen tarjousasiakirjojen ja          laute. Samaan palautekokonaisuuteen harkitaan
6181: muiden ostajan hallussa olevien tietojen pohjalta       kouluttajapalautteen käyttöönottoa. Edellä esi-
6182: tehtävä laadun varmistus. Ostajan on siis pystyt-       tetyillä jo käynnissä olevilla kehittämistoimilla ja
6183:  tävä jo koulutuksen tarjouspyynnössä määritte-         tarvittaessa sopimusehtoja tiukentamalla on
6184:  lemään niitä tekijöitä, jotka indikoivat monipuo-      mahdollista tehostaa koulutuksen seurantaa ja
6185:  lisesti koulutuksen laatua ja toimitusvarmuutta.       valvontaa niin koulutuksen aikana kuin jälkeen-
6186:     Työhallinto ostaa työvoimapoliittisesta ai-         kin.
6187:  kuiskoulutuksesta noin 90 %julkisen tarkastuk-            Koska työhallinto pitää tärkeänä, että koulu-
6188:  sen alaisilta oppilaitoksilta ja korkeakouluilta.      tuksen laatu vastaa asiakkaiden - yritysten ja
6189:  Oppilaitosten toiminnasta vastaa opetusministe-        työnhakijoiden- tarpeita, käynnistettiin v. 1993
6190:  riö. Työhallinnon tehdessä hankintoja oppilai-         laaja työvoimakoulutuksen vaikutuksia yritys-
6191:  toksilta tulee sen ostajana voida lähteä siitä, että   ten, työnhakijoiden ja yhteiskunnan kannalta
6192:  oppilaitosten työhallinnolle tarjoaman koulu-          arvioiva tutkimushanke. Tutkimuksen perusteel-
6193: 4                                          KK 305/1997 vp
6194: 
6195: la sekä tutkimuksessa olleiden yritysten että kou-   markkinoilla paremmin kuin ilman koulutusta
6196: lutettujen omat koulutuskokemukset ovat olleet       jäänyt vertailuryhmä. Koulutetuista suurempi
6197: hyvät. Koulutus vastasi varsin hyvin osallistujien   osuus on työssä, yrittäjänä tai jatkaa muussa
6198: odotuksia. Koulutetut ovat myös pärjänneet työ-      koulutuksessa kuin vertailuryhmästä.
6199: 
6200:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
6201: 
6202:                                                                   Työministeri Liisa Jaakonsaari
6203:                                            KK 305/1997 vp                                              5
6204: 
6205: 
6206: 
6207: 
6208:                                        Tili Riksdagens Talman
6209: 
6210:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kvaliteten på den utbildning som läroanstalten
6211: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       erbjuder är god och att läroanstalten själv ser tili
6212: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-     att den erbjudna utbildningen står på en tillräck-
6213: Iedamot Mikko Immonen m.fl. undertecknade            ligt hög kvalitativ nivå.
6214: spörsmål nr 305:                                        Arbetsförvaltningen anser det nödvändigt att
6215:                                                      också utveckla egna handlingssätt för försäkran-
6216:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       de av arbetskraftsutbildningens kvalitet. År 1996
6217:        ta för effektivering av uppföljningen och     startades under arbetsministeriets ledning ett
6218:        övervakningen av arbetskraftspolitisk         riksomfattande utvecklingsprojekt, i vilket ingår
6219:        vuxenutbildning och för att ge möjlighet      en kvalitetsmässig revidering av anbudsbegäran.
6220:        att ingripa, om det behövs, redan under       Bättre beaktande av studerandenas utgångsnivå
6221:        kurstiden om undervisningens nivå är          vid planering och genomförande av utbildningen
6222:        svag?                                         samt bättre målinriktning för utbildningen (inkl.
6223:                                                      examensinriktning) är föremål för utvecklingsar-
6224:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        betet. Genom sådana förberedelser kan man re-
6225: anföra följande:                                     dan rätt långt förebygga eventuella misslyckan-
6226:                                                      den i fråga om utbildning.
6227:    När det gäller anskaffningar inom arbets-            Arbetsministeriet anser att det med tanke på
6228: kraftspolitisk vuxenutbildning följer man lag-       utbildningens kvalitativa utveckling är nödvän-
6229: stiftningen om offentliga upphandlingar, enligt      digt med feedback som ges under och efter utbild-
6230: viiken upphandlingarna skall skötas genom an-        ningstiden. Numera används för både studeran-
6231: budsförfarande. Enligt ovannämnda lagstiftning       de och arbetspraktikplatsens arbetsgivare avsed-
6232: kan som grund för en upphandling användas            da särskilda blanketter för givande av feedback
6233: antingen det lägsta priset eller statsekonomisk      om utbildningen efteråt. Under utbildningstiden
6234: förmånlighet, varför också andra objektiva fak-      har eleverna möjlighet att i fritt formulerad form
6235: torer än priset kan beaktas vid godkännande av       ge köparen feedback om eventuella olägenheter i
6236: ett anbud. Anskaffningarna av arbetskraftspoli-      utbildningen. Sådant förfarande med feedback
6237: tisk vuxenutbildning skall enligt förordningen       har dock inte fungerat tillräckligt bra. Därför har
6238: vara förmånliga för statsekonomin. Därför skall      arbetsministeriet börjat utveckla en möjlighet för
6239: av anbuden väljas det i vilket förhållandet mellan   studerande att i strukturerad form ge feedback
6240: pris och kvalitet är det bästa möjliga. Vid bedöm-   direkt tili köparen så att man redan när den
6241: ningen beaktas även andra faktorer, bland annat      aktuella utbildningen pågår kan ingripa i den i
6242: leveranssäkerhet och leveranstid. Av central be-     korrigerande syfte. Samtidigt håller man på att
6243: tydelse för ett lyckat vai av utbildningsarrangör    utveckla också det nuvarande systemet med feed-
6244: är att köparen i förväg på basis av anbudshand-      back efteråt. Genom nämnda, redan pågående
6245: lingarna och de övriga uppgifter som han dispo-      utvecklingsåtgärder och vid behov genom
6246: nerar över försäkrar sig om kvaliteten. Köparen      strängare avtalsvillkor är det möjligt att effekti-
6247: skall således redan i anbudsbegäran gällande den     vera uppföljningen och övervakningen av utbild-
6248: aktuella utbildningen kunna definiera faktorer       ningen såväl under som efter utbildningen.
6249:  som mångsidigt indikerar utbildningens kvalitet        Arbetsförvaltningen anser det viktigt att ut-
6250:  och leveranssäkerhet.                               bildningens kvalitet svarar mot kundernas -
6251:     Arbetsförvaltningen köper cirka 90% av den       både företagens och arbetssökandenas- behov,
6252:  arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen från lä-    och därför startades år 1993 ett omfattande
6253:  roanstalter och högskolor som underlyder of-        forskningsprojekt för bedömning av arbets-
6254:  fentlig tillsyn. Undervisningsministeriet svarar    kraftsutbildningens verkningar ur företagens, ar-
6255:  för Iäroanstalternas verksamhet. När arbetsför-     betssökandenas och samhällets synvinkel. Av
6256:  valtningen anskaffar utbildning från en läroan-     undersökningen framgår att både företagen och
6257:  stalt bör den som köpare kunna utgå ifrån att       de som deltagit i utbildningen har haft goda erfa-
6258: 6                                         KK 305/1997 vp
6259: 
6260: renheter av utbildningen. Utbildningen motsva-      marknaden, dvs. de är oftare i arbete, idkar före-
6261: rade deltagarnas förväntningar. De som deltog i     tagsverksamhet eller fortsätter i annan utbild-
6262: utbildning har också klarat sig bättre på arbets-   ning än jämförelsegruppen utan utbildning.
6263: 
6264:      Helsingfors den 29 april 1997
6265: 
6266:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
6267:                                              KK 306/1997 vp
6268: 
6269: Kirjallinen kysymys 306
6270: 
6271: 
6272: 
6273: 
6274:                                     Raimo Vistbacka /ps: Siirrettävien teurastamojen sallimisesta Suo-
6275:                                        messa
6276: 
6277: 
6278:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6279: 
6280:     Luomu- ja erikoislihantuottajat ovat yrittä-           Suomessa pystytään kiistatta tuottamaan kor-
6281: neet saada Suomeen esimerkiksi Itävallassa var-        kealaatuisia ja puhtaan luontomme ansiosta erit-
6282: sin yleisesti käytössä olevia siirrettäviä pienteu-    täin puhtaita elintarvikkeita. Myös puhdasoppi-
6283: rastamoja. Ne olisivat mainio ratkaisu luomuli-        nen luomutuotanto on jatkuvasti lisääntymässä,
6284: haa tuottaville tiloille samoin kuin johonkin eri-     ja kiinnostus sitä kohtaan viljelijöiden keskuu-
6285: tyistuotantoon siirtyneille tiloille. Näistä mainit-   dessa on huomattava. Lisäksi suomalaisille puh-
6286: takoon esimerkkeinä vaikka kalkkuna, strutsit ja       taille elintarvikkeille, myös lihatuotteille, olisi
6287: ankat. Kun teurastus voitaisiin liikkuvan teuras-      tuotantokykyymme nähden lähes rajaton kysyn-
6288: tamon ansiosta hoitaa tilalla, pystyttäisiin Iiho-     tä Keski-Euroopan väestökeskuksissa. Niiden
6289: jen jalostaminen valmiiksi tuotteiksi tekemään         hintatasokin on aivan eri luokkaa kuin tavan-
6290: myös paikan päällä, jolloin tilojen tuotteistaan       omaisten ylituotannosta kärsivien ja massiivises-
6291: saama jalostusarvo nousisi merkittävästi. Samal-       ti tuettujen maataloustuotteiden. Suomi jättää
6292: la tämä toiminta tarjoaisi maaseudulle kipeästi        nykyisen linjan jatkuessa käyttämättä hyväkseen
6293: kaivattuja työtilaisuuksia ja lisäisi sinne suuntau-   tilaisuutensa luoda maahamme kannattava,
6294: tuvia rahavirtoja.                                     pientiloja ja maaseutuamme hyödyttävä sekä vä-
6295:     Maahamme on yritetty erään porilaisen yrit-        hän tukivaroja vaativa erikoismaataloustuotan-
6296: täjän toimesta saada hankituksi ja toimintaan          to. Yksi esimerkki tästä lyhytnäköisyydestä on
6297: mainitunlaista siirrettävää teurastamoa. Niitä         juuri kysymyksessä esiin otettu liikkuvien teu-
6298: valmistaa esimerkiksi itävaltalais-saksalainen         rastamojen kieltäminen.
6299: Loisneumayr-yritys,jonka teurastamon nimi on               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6300: Fahrender-Schlachthof. Kuten jo edellä todet-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6301: tiin, niitä on käytössä muissa Euroopan unionin        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6302: jäsenmaissa, mm. Itävallassa useita. Kun mainit-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6303: tu suomalainen yrittäjä yritti vuonna 1996 saada
6304: lupaa saada siirrettävä teurastamo käyttöön                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
6305: myös Suomessa, tyrmättiin hanke vedoten sii-                  että myös Suomessa sallittaisiin siirrettä-
6306: hen, että EU-direktiivit kieltäisivät sen. Tämä               vät pienteurastamot mm. toisen EU:njä-
6307: väite ei voi pitää paikkaansa, sillä myös Itävalta            senmaan Itävallan tapaan monipuolistut-
6308: kuuluu Suomen lailla EU:hun. Kyse on siis käy-                tamaan maatilojen tuotantomahdolli-
6309: tännössä vain suomalaisten viranomaisten nor-                 suuksia?
6310:  maalista tekosyystä, jona EU-direktiivejä on
6311:  alettu varsin yleisesti käyttää hämäystarkoituk-
6312:  sessa.
6313:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
6314: 
6315:                                           Raimo Vistbacka /ps
6316: 
6317: 
6318: 
6319: 
6320: 279001
6321: 2                                            KK 306/1997 vp
6322: 
6323: 
6324: 
6325: 
6326:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6327: 
6328:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          teurastamojen rakenteellisten ja toiminnallisten
6329: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vaatimusten sekä lihantarkastuksen ja viran-
6330: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         omaisvalvonnan tason olisi täytettävä kaikki
6331: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              teurastuspaikalle asetetut vaatimukset. Liikkuva
6332: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           teurastamo olisi valvonnan ja tarkastuksen kan-
6333: sen n:o 306:                                            nalta kuitenkin ongelmallisempi kuin kiinteä teu-
6334:                                                         rastuspaikka.
6335:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,             Koska esimerkiksi teurastusautoissa ei yleen-
6336:         että myös Suomessa sallittaisiin siirrettä-     sä ole jäähdyttämöä, olisi kullakin tuotantotilal-
6337:         vät pienteurastamot mm. toisen EU:njä-          la, jossa eläimiä teurastetaan, oltava oma jääh-
6338:         senmaan Itävallan tapaan monipuolistut-         dyttämö. Tällöin teurastuspaikan muodostaisi-
6339:         tamaan maatilojen tuotantomahdolli-             vat teurastusauto ja tilalla oleva jäähdyttämö
6340:         suuksia?                                        yhdessä. Tässä jäähdyttämössä liha saataisiin
6341:                                                         jäähdytettyä ja trikiinitarkastuksen tuloksia
6342:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            odottavat siat ja mahdolliset jälkitarkastukseen
6343: vasti seuraavaa:                                        joutuvat muut ruhot ja elimet voitaisiin säilyttää
6344:                                                         odottamassa tutkimustulosten valmistumista.
6345:    Eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvi-      Teurasruhojenja elinten siirto autosta tilanjääh-
6346: kehygieniasta annetun lain (1195/1996,jäljempä-         dyttämöön olisi voitava järjestää hygieenisesti.
6347: nä hygienialaki) mukaan asianomaisen valvonta-          Koska teurastusautoja käytettäessä tainnutus ja
6348: viranomaisen on hyväksyttävä teurastamot ja             verenlasku tehdään tavallisesti lainsäädännön
6349: pienimuotoiset teurastamot (teurastuspaikat).           vastaisesti auton ulkopuolella, olisi näitä toimen-
6350: Teurastuspaikat saavat teurastaa vain rajoitettu-       piteitä varten rakennettava asianmukaiset tilat
6351: ja eläinmääriä sekä myydä tuottamaansa lihaa            joko autoon tai tuotantotilalle. Jokaisen kunnan,
6352: ainoastaan kotimaan markkinoille. Lain mu-              jonka alueella teurastusauto toimisi teurastus-
6353: kaan teurastamot hyväksyy Eläinlääkintä- ja             paikan osana, olisi erikseen hyväksyttävä auto-
6354: elintarvikelaitos. Kunnan valvontaviranomaiset          jäähdyttämö - yhdistelmä hygienialain mukai-
6355: hyväksyvät puolestaan teurastuspaikat.                  seksi teurastuspaikaksi. Eläinlääkintä- ja elintar-
6356:    Tarkastamattoman kotieläinten (sika, nauta,          vikelaitos antaisi jokaiselle teurastuspaikalle nu-
6357: hevonen, lammas ja vuohi) lihan myynti ei ole           meron, jolla ruhot leimattaisiin.
6358: Euroopan yhteisön (EY) eikä Suomen lainsää-                 Lihantarkastuksen teurastuspaikassa suorit-
6359: dännön mukaan sallittua. Kotieläinten lihantar-         taa kunnan palveluksessa oleva eläinlääkäri. Li-
6360: kastuksesta sekä teurastamoille ja teurastuspai-        hantarkastukseen kuuluu eläinten elävänä tar-
6361: koille asetettavista rakenteellisista ja toiminnalli-   kastus tilalla ja varsinainen teurastuksen jälkei-
6362: sista vaatimuksista säädetään lihahygieniasta           nen lihantarkastus. Teurastuksen jälkeinen li-
6363: annetulla maa- ja metsätalousministeriön pää-           hantarkastus on tehtävä mahdollisimman pian
6364: töksellä nro 25/EE0/1996, joka perustuu Euroo-          siinä teurastuspaikassa, jossa eläimet on teuras-
6365: pan yhteisön direktiiviin. EY :n ja Suomen lain-        tettu. Eläinlääkärin on myös säännöllisesti val-
6366: säädäntö ei tunne liikkuvan teurastamon käsitet-        vottava teurastushygieniaa ja teurastuspaikan
6367: tä eivätkä liikkuvat teurastamot EY :n komission        omavalvontaa sekä eläinsuojelumääräysten nou-
6368: tarkastajien mukaan myöskään täytä kotieläin-           dattamista. Eläinlääkärille on ilmoitettava kahta
6369: ten teurastamolle asetettuja vaatimuksia.               vuorokautta ennen eläinten teurastamista.
6370:    Jotta liikkuvien teurastamojen, kuten teuras-           Tarkastamattoman siipikarjan lihan myynti
6371: tusautojen käyttö kotieläinten teurastuksessa           on Suomen ja Euroopan yhteisön lainsäädännön
6372: olisi mahdollista, olisi ne hyväksyttävä osaksi         mukaisesti sallittu suoraan kuluttajille sellaisilta
6373: teurastuspaikkaa. Tämä edellyttäisi kuitenkin li-       tiloilta,jotka tuottavat korkeintaan 10 000 lintua
6374: hahygieniasta annetun maa- ja metsätalousmi-            vuodessa. Tällaisten lintujen teurastamiseen voi-
6375: nisteriön päätöksen muuttamista. Liikkuvien             daan käyttää tietenkin myös teurastusautoa,
6376:                                          KK 306/1997 vp                                           3
6377: 
6378: mutta lihaa ei saa myydä muualla kuin tilalla.     kaan sallittavaa, miten teurastusautojen valvon-
6379: Teurastusauton käyttämiseen siipikarjan teuras-    ta ja tarkastus käytännössä järjestettäisiin sekä
6380: tuspaikan osana soveltuvat samat periaatteet       millaisia säädösmuutoksia asia edellyttäisi.
6381: kuin kotieläinten lihaan.                             Euroopan yhteisössä on parhaillaan meneil-
6382:    Maa- ja metsätalousministeriön on tarkoitus     lään EY:n hygienialainsäädännön yhtenäistä-
6383: tarkemmin selvittää sitä, olisiko teurastusauton   mishanke, jonka yhteydessä saattaa tulla muu-
6384: käyttö osana teurastuspaikkaa mahdollista. Täs-    toksia pienimuotoisia laitoksia, kuten teurastus-
6385: sä yhteydessä tutkitaan muun muassa, onko teu-     paikkoja, koskeviin vaatimuksiin.
6386: rastusautojen käyttö EY:n lainsäädännön mu-
6387:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
6388: 
6389:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
6390: 4                                             KK 306/1997 vp
6391: 
6392: 
6393: 
6394: 
6395:                                           Tili Riksdagens Talman
6396: 
6397:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         som ställs på en slaktplats. Ett mobilt slakteri är
6398: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           dock med tanke på övervakningen och besikt-
6399: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         ningen mer problematiskt än en fast slaktp1ats.
6400: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål                   Eftersom till exempel slaktbilar i allmänhet
6401: nr 306:                                                  inte har ky1inrättningar, måste varje produk-
6402:                                                          tionsenhet där djur slaktas ha en egen kylinrätt-
6403:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ning. I så fall bildar slaktbilen och kylinrättning-
6404:         ta för att mobila småslakterier skall bli        en tillsammans en slaktplats. I kylinrättningen
6405:         tillåtna i Finland på safP..ma sätt som i        kan köttet kylas och svin som väntar på resulta-
6406:         bl.a. EU-medlemsstaten Osterrike för att         ten från trikinkontroll och eventuella andra
6407:         gårdsbruksenheternas produktionsmöj-             slaktkroppar och inälvor som undersöks ytterli-
6408:         ligheter därmed skall bli mångsidigare?          gare förvaras i väntan på resultaten av undersök-
6409:                                                          ningarna. Flyttningen av slaktkroppar och inäl-
6410:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            vor från bilen till enhetens kylinrättning måste
6411: anföra följande:                                         kunna ordnas hygieniskt. När man använder
6412:                                                          slaktbil sker bedövning och avblodning vanligen
6413:    Enligt lagen om livsmedelshygien i fråga om           utanför bilen i strid mot lagstiftningen, och där-
6414: animaliska livsmedel (1195/1996, nedan hygien-           för borde det byggas behöriga utrymmen för
6415: lagen) skall s1akterier och småskaliga slakterier        dessa åtgärder antingen i bilen eller på produk-
6416: (s1aktplatser) godkännas av en behörig tillsyns-         tionsenheten. Varje kommun inom vars område
6417: myndighet. S1aktplatser får slakta endast begrän-        slaktbilen utgör en del av en slaktplats, måste då
6418: sade antal djur och det kött som slaktp1atsen            särskilt godkänna en kombination av bil och
6419: producerar får säljas endast på den inhemska             kylinrättning som en slaktplats enligt hygienla-
6420: marknaden. En1igt lagen godkänns slakterier av           gen. Anstalten för veterinärmedicin och livsmed-
6421: Ansta1ten för veterinärmedicin och 1ivsmedel.            el ger varje slaktplats ett nummer, som slakt-
6422: Slaktplatser godkänns av kommuna1a övervak-              kropparna stämplas med.
6423: ningsmyndigheter.                                            Köttbesiktningen på en slaktplats sköts av en
6424:    Försäljning av kött från obesiktigade husdjur         kommunal besiktningsveterinär. Till köttbesikt-
6425: (svin, nötkreatur, häst, får och get) är inte tillåten   ningen hör besiktning av levande djurpå produk-
6426: enligt Europeiska gemenskapens (EG) eller Fin-           tionsenheten och egentlig köttbesiktning efter
6427: lands lagstiftning. Bestämme1ser om besiktning           slakten. Köttbesiktningen skall utföras så snart
6428: av kött från husdjur samt krav på konstruktioner         som möjligt efter slakten på den slaktplats där
6429: och funktioner i s1akterier och på s1aktplatser          djuren har slaktats. Veterinären måste också re-
6430: finns ijord- och skogsbruksministeriets beslut nr        gelbundet övervaka slakthygienen och slakt-
6431: 25NLA/1996 som gäller kötthygien och som                 platsens egenkontroll samt iakttagandet av djur-
6432: grundar sig på ett EG-direktiv. Begreppet mobila         skyddsbestämmelserna. Veterinären måste med-
6433: s1akterier förekommer inte i EG:s och Fin1ands           delas två dygn före slakten.
6434: lagstiftning, och enligt inspektörer från Europe-            Försäljning av obesiktigat kött av fjäderfå är
6435: iska kommissionen uppfyller mobi1a slakterier            tillåten en1igt finsk lagstiftning och Europeiska
6436: inte heller de krav som ställs på s1akterier.            gemenskapens 1agstiftning från produktionsen-
6437:    För att mobi1a slakterier såsom slaktbilar skall      heter som producerar högst 10 000 fåglar om
6438: kunna användas vid slakt av husdjur, borde de            året. För slakten av fåglar kan förstås också
6439: godkännas som en del av en slaktplats. Det förut-        slaktbil användas, men köttet får inte säljas nå-
6440: sätter docken ändring av jord- och skogsbruks-           gon annanstans än på produktionsenheten. På
6441: ministeriets beslut gällande kötthygien. Kraven          användning av s1aktbil som en del av slaktplats
6442: på de mobila slakteriernas konstruktioner och            för fjäderfå tillämpas samma principer som när
6443: funktioner samt nivån på köttbesiktning och              det gäller kött från husdjur.
6444: myndighetsövervakning måste uppfylla alla krav               Jord- och skogsbruksministeriet har för avsikt
6445:                                            KK 306/1997 vp                                          5
6446: 
6447: att närmare utreda om det är möjligt att använda        Inom Europeiska gemenskapen pågår för när-
6448: slaktbil som en del av en slaktplats. Bl.a. under-   varande ett projekt som skall samordna EG:s
6449: söker man om användningen av slaktbil kan god-       hygienlagstiftning och i samband med detta är
6450: kännas enligt EG:s lagstiftning, hur övervak-        det möjligt att kraven som gäller småskaliga an-
6451: ningen av slaktbilarna och besiktningen kan ord-     läggningar, såsom slaktplatser, kan ändras.
6452: nas i praktiken och vilka författningsändringar
6453: det förutsätter.
6454: 
6455:      Helsingfors den 24 april 1997
6456: 
6457:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
6458:                                                 KK 307/1997 vp
6459: 
6460: Kirjallinen kysymys 307
6461: 
6462: 
6463: 
6464: 
6465:                                       Sulo Aittoniemi /kesk: Tietotekniikan kielteisistä vaikutuksista ih-
6466:                                           misten jokapäiväiseen elämään
6467: 
6468: 
6469:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
6470: 
6471:    Tietotekniikka on viimeisten kymmenen vuo-              silloin, kun kone oppii lukemaan ihmisen ajatuk-
6472: den aikana, tai oikeastaan vieläkin lyhemmällä             set aivojen sähkökäyrien avulla ,joka sekin tiettä-
6473: aikavälillä, edennyt huimin askelin. Kun se aikai-         västi on jo tutkimuksellisesti pitkällä. Se helpot-
6474: semmin palveli hallintoa, virastoja ja pankkitoi-          taa rikospoliisin työtä, mutta tuhoaa muuten lo-
6475: mintaa, se nyt on tunkeutunut ihmisten koteihin,           pullisesti ihmisen alkuperäiset toiminnot. Tämä
6476: kesämökeille, vapaa-aikaan ja kaikkialle, missä            on totta viimeistään 20 vuoden kuluessa. Silloin
6477: ihminen on ja liikkuu. Laskut maksetaan auto-              nykyisestä rengistä eli tietotekniikasta on tullut
6478: maatilla, rahaa nostetaan automaatilla ja Inter-           isäntä ja ihmisestä sen tahdoton renki.
6479: netistä löytyy aiheita lapsipornosta jumalanpal-               Kun hallituksessa on uusi ja älykäs liikenne-
6480: velukseen. Tulevaisuuden kuva on se, että ihmi-            ministeri, esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
6481: nen ei enää tarvitse jalkoja lainkaan, vaan kaikki         1 momenttiin viitaten kunnioittavasti valtio-
6482: inhimillinen toiminta tapahtuu tietokoneen                 neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
6483: ääressä istuen. Jo nyt kai eräissä tapauksissa             seuraavan kysymyksen:
6484: lauantai-illan Ioton voi jättää kotimikron väli-
6485: tyksellä, jolloin tästäkin pienestä kävelymatkas-                     Onko Hallitus miettinyt, miten käy ih-
6486: ta,jossa voisi myös vaimolta salaa poiketa kaljal-                misenja inhimillisten toimintojen muuta-
6487: le, joutuu luopumaan. Vaimolle keittiöön välite-                  man kymmenen vuoden aikajaksolla sii-
6488: tään viesti halutusta iltapalasta tietokoneen väli-               nä tietotekniikan kiihtyvässä kehitykses-
6489: tyksellä, ja pian kai on hampurilainen siirrettä-                 sä, joka koko ajan on tapahtumassa, ja
6490: vissä muutenkin kuin kuvana.                                          tietääkö Hallitus keinoja tämän ilmei-
6491:     Lopullinen niitti sille, että tieto ja tietotekniik-          sesti tuhoisan kehityksen pysäyttämisek-
6492: ka on käynyt yli alkuperäisen ihmisen, lyödään                    si?
6493: 
6494:       Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
6495: 
6496:                                              Sulo Aittoniemi /kesk
6497: 
6498: 
6499: 
6500: 
6501: 279001
6502: 2                                          KK 307/1997 vp
6503: 
6504: 
6505: 
6506: 
6507:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6508: 
6509:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       voi tuoda mukanaan. Hallituksen tietoyhteis-
6510: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kuntaan kohdistuvia uhkia ja mahdollisuuksia
6511: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      on esitelty mm. hallituksen tulevaisuusselonteos-
6512: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       sa.
6513: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Tekniikan kehittymisen mukanaan tuomiin
6514: n:o 307:                                             uusiin toimintamalleihin, kuten esimerkiksi tie-
6515:                                                      toverkkojen hyväksikäyttöön, luodaan pelisään-
6516:            Onko Hallitus miettinyt, miten käy ih-    töjä hallinnon piirissä niin normaalin lainsää-
6517:        misenja inhimillisten toimintojen muuta-      dännön kehittämistyön kautta kuin eri kehitys-
6518:        man kymmenen vuoden aikajaksolla sii-         ohjelmissa, joita on käynnissä mm. liikennemi-
6519:        nä tietotekniikan kiihtyvässä kehitykses-     nisteriössä. Tekniikka ei ohjaa käyttäytymistä
6520:        sä, joka koko ajan on tapahtumassa, ja        demokraattisissa yhteiskunnissa. Tekniikat le-
6521:            tietääkö Hallitus keinoja tämän ilmei-    viävät kysynnän kautta ja vastaavat aina joihin-
6522:        sesti tuhoisan kehityksen pysäyttämisek-      kin käyttäjiensä tarpeisiin. Ihmiset itse ovat va-
6523:        si?                                           linneet käyttöönsä niin kännykät, Internetin
6524:                                                      kuin pankkiautomaatitkin.
6525:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Tekniikan käytön ja soveltamisen etiikkaan
6526: taen seuraavaa:                                      pitää silti kiinnittää huomiota. Tosiasia tänä päi-
6527:                                                      vänä kuitenkin on, että puolella maailman väes-
6528:   Hallitus toteuttaa tietoisesti tietoyhteiskunta-   töstä ei ole edes puhelinta ja Internetin käyttäjiä-
6529: ohjelmaa, joka tähtää kansallisen hyvinvoinnin       kin on vain n. 0,4 % maailman väestöstä. Tieto-
6530: kasvattamiseen ottamalla kaikki positiivinen ja      tekniikan hyödyt on katsottava huomattavasti
6531: yhteiskuntaa edistävä hyvä irti tietotekniikasta     suuremmiksi kuin sen luomat uhkakuvat.
6532: samalla tiedostamalla ne uhat,joita kehitys myös
6533: 
6534:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1997
6535: 
6536:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
6537:                                            KK 307/1997 vp                                             3
6538: 
6539: 
6540: 
6541: 
6542:                                        Tili Riksdagens Talman
6543: 
6544:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ens syn på informationssamhällets hot och möj-
6545: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ligheter redogörs för bl.a. i regeringens framtids-
6546: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   utredning.
6547: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål            Genom de nya handlingsmodellerna som ut-
6548: nr 307:                                              vecklingen inom tekniken för med sig, t.ex. ut-
6549:                                                      nyttjandet av datanät, skapar man inom förvalt-
6550:          Har Regeringen funderat på hur det          ningen spelregler både genom normalt lagstift-
6551:        går för människorna och mänsklig verk-        ningsarbete och via olika utvecklingsprogram
6552:        samhet på några tiotals års sikt på grund     som pågår bl.a. inom trafikministeriet. Det är
6553:        av den allt snabbare utveck1ingen inom        inte tekniken som styr utvecklingen i demokratis-
6554:        datatekniken som fortgående pågår och         ka samhällen. Teknikerna utbreder sig tiii följd
6555:          har Regeringen ruedel för att stoppa        av efterfrågan och är alltid svar på ett behov hos
6556:        denna förödande utveckling?                   användaren. Det är människorna själva som har
6557:                                                      valt att använda mobiltelefoner, Internet och
6558:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bankautomater.
6559: anföra följande:                                        Det är trots allt viktigt att fåsta uppmärksam-
6560:                                                      het vid användningen och tiiiämpningen av tek-
6561:    Regeringen förverkligar medvetet program-         nik. Det är ett faktum att hälften av världens
6562: met för ett informationssamhälle vars mål är att     befolkning i dag inte har tillgång tili telefon och
6563: öka välfården genom att utnyttja allt positivt och   att endast 0,4% av världens befolkning är Inter-
6564: samhällsfrämjande som datatekniken erbjuder          net-användare. Fördelarna av datatekniken bör
6565: och samtidigt vara medveten om de hot som            dock anses vara betydligt större än de hotbilder
6566: utvecklingen också kan föra med sig. Regering-       som den förmedlar.
6567: 
6568:      Helsingfors den 28 april 1997
6569: 
6570:                                                                          Trafikminister Matti Aura
6571:                                             KK 308/1997 vp
6572: 
6573: Kirjallinen kysymys 308
6574: 
6575: 
6576: 
6577: 
6578:                                    Paula Kokkonen /kok ym.: Mietojen alkoholijuomien vähittäis-
6579:                                        myynnin vapauttamisesta
6580: 
6581: 
6582:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6583: 
6584:     Alko-yhtiöiden hallintoneuvoston toiminta-        nettävän vuodessa noin 1-2 miljardia markkaa
6585: kertomuksen mukaan (1996) lähes 90 prosenttia         verotuloja pelkästään alkoholin harmaan kulu-
6586: väestöstä oli sitä mieltä, että keskioluen myynti     tuksen vuoksi. Tulevaisuudessa valtion tulot pie-
6587: kuuluu elintarvikeliikkeille,ja lähes 70 prosenttia   nenevät entistä nopeammin, koska Suomi on si-
6588: oli sitä mieltä, että mietoja viinejä pitäisi myydä   toutunut sopeuttamaan verotasonsa lähemmäs
6589: elintarvikeliikkeissä. Mietojen alkoholijuomien       unionin keskimääräistä verotasoa.
6590: vapauttaminen vähittäiskaupassa myytäväksi               Kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa alko-
6591: merkitsisi myymälätyypistä riippuen olennaista,       holijuomien saatavuuden suhteen. Suomessa 440
6592: noin 4-10 prosentin lisäystä päivittäistavara-        kunnasta peräti 261:ssä ei ole Alkon myymälää.
6593: kaupan myyntiin. Tilaviinit, miedot viinit, siide-    Näissä kunnissa asuu vakinaisesti lähes miljoona
6594: rit ja vahva olut, joka on tällä hetkellä nykyisten   suomalaista, kesäloma-aikana huomattavasti
6595: tuliaissäädöstenjohdosta eniten hankittu tuliais-     enemmän. Em. kunnat ovat yleensä maaseutu-
6596: alkoholi ja "viinarallien" käyttövoima, olisi va-     kuntia, joihin ei pienuutensaja syrjäisyytensä tai
6597: pautettava vähittäiskauppaan.                         etäisyytensä vuoksi ole ollut kannattavaa perus-
6598:     Suomen raportti Euroopan komissiolle alko-        taa monopoliyhtiön myymälää. Päivittäistavara-
6599: holijuomien vähittäismyyntimonopolin, Alkon,          kaupalla on noin 5 000 myyntipisteen verkko,
6600: toiminnasta osoittaa, että monopoli toimii huo-       joka on kattavampi ja verotuoton sekä tilastoi-
6601: nosti, suosii omia tuotteita, on hinnoittelultaan     dun kulutuksen osalta tehokkaampi kuin suppea
6602: epäoikeudenmukainen, estää tilaviinien tehok-         monopoliyhtiön myymäläverkko.
6603: kaan markkinoillepääsyn sekä ylläpitää alkoho-           Mikäli myyntipaikkaehdot päivittäistavara-
6604: li-, hotelli- ja ravitsemus- sekä juomateollisuus-    kaupan miedoille alkoholijuomille olisivat samat
6605: elinkeinossa määräävän markkina-aseman mu-            kuin nykyisin keskioluissa, alkoholijuomien va-
6606: kaista kulttuuria.                                    pauttaminen parantaisi koko päivittäistavara-
6607:     Tämän lisäksi monopoli on valtiontaloudelle       kaupan toimintaedellytyksiä. Vaikutus olisi erit-
6608: kalliimpi kuin vapaaseen kauppaan perustuva           täin suuri pienissä myymälöissä ja haja-asutus-
6609: järjestelmä. Alkoholituotteiden osuus ns. har-        alueilla. Lähikaupat saisivat uutta elinvoimaa.
6610: maasta taloudesta on lähes viidennes eli yli             On kiistatonta, että alkoholi aiheuttaa suuria
6611: 3 miljardia markkaa. Alkoholin kokonaiskulu-          kansanterveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia.
6612: tuksesta ns. harmaa eli tilastoimaton kulutus on      Lääketieteellisesti arvioituna alkoholin terveys-
6613: noin 27 prosenttia. Tähän arvioon sisältyvät tu-      haitat koskevat kuitenkin sitä osaa kansalaisis-
6614: liaisalkoholi, kotivalmistus, laiton valmistus,       ta, joka käyttää väärin alkoholia. On arvioitu,
6615: korvikkeet ja salakuljetus.                           että noin 10 prosenttia suomalaisistajuo yli puo-
6616:     Harmaiden alkoholimarkkinoiden rajuun             let maassa kulutetusta alkoholista. Viinien
6617: kasvuun ovat osaltaan vaikuttaneet korkea val-        myynti olisi vähittäiskaupoissa säädeltyä.
6618: misteverotus ja alkoholimonopoli. Nykyinen            Myynti olisi harmaata tai pimeää myyntiä kont-
6619: valmisteverotaso on aivan liian korkea ja johtaa      rolloidumpaa.
6620: tilastoimattoman kulutuksen kasvuun.                     Alkoholin kohtuukäyttöön ei liity terveydelli-
6621:     Valtion alkoholiverotuotot ovat alentuneet        siä haittoja; päinvastoin on vahvaa näyttöä siitä,
6622: koko 1990-luvun. Viime vuosina alkoholin val-         että kohtuullinen alkoholin käyttö vähentää sy-
6623:  misteverotuotto on arvioitu pahasti yläkanttiin;     däntautiriskiä. Näin alkoholi poikkeaa esimer-
6624:  vuonna 1995 se oli 550 miljoonaa markkaa pie-        kiksi tupakasta, jonka suuret kansanterveydelli-
6625:  nempi kuin budjetoitu. Valtion arvioidaan me-        set haitat koskevat jokaista tupakoitsijaa.
6626: 
6627: 279001
6628: 2                                            KK 308/1997 vp
6629: 
6630:    Hallituksen alkoholipolitiikka ei viime aiko-       hansa haluamansa tuote on sääntö. Poikkeuksen
6631: jen ratkaisujen valossa ole perustunut siihen, että    tekeminen siitä edellyttää vahvoja yhteiskunnal-
6632: kansalaisten selvä enemmistö on alkoholin koh-         lisia perusteita,joiden olemassaolosta allekirjoit-
6633: tuukäyttäjiä ja että viini on väkevien juomien         taneet eivät ole vakuuttuneita.
6634: kustannuksella yleistynyt seurustelujuomana.               Koska asialla on alkoholipolitiikan lisäksi
6635: Huolimatta virinneestä kansalaiskeskustelusta          myös kauppapoliittinen ja valtiontaloudellinen
6636: hallitus ei ole tuonut esille uusia näkemyksiä tai     merkitys, esitämme edellä olevan perusteella ja
6637: perusteluja ennallaan jatkuneelle monopolille.         valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vii-
6638: On syntynyt käsitys, että hallitus odottaa Euroo-      taten kunnioittavasti pääministerin vastattavak-
6639: pan yhteisöjen tuomioistuimen kantaa ruotsalai-        si seuraavan kysymyksen:
6640: seen     ennakkotapaukseen          (Franzen     vs.
6641: Landskrona tingsrätt), vaikka alkoholipolitiikka                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6642: kuuluu kansalliseen suvereniteettiin.                         ryhtyä mietojen alkoholijuomien vähit-
6643:    Viinit ja muut miedot alkoholijuomat ovat                  täismyynnin saliimiseksi päivittäistava-
6644: tulleet pysyväksi osaksi suomalaista ruokakult-               rakaupoissa, ja
6645: tuuria. Ne terveyspoliittiset perusteet, joilla kes-             antaako Hallitus eduskunnalle asiaa
6646: kioluen myynti katsottiin voitavan vapauttaa,                 koskevan lakiesityksen tai mahdollisuu-
6647: mutta joilla viinit säilytettiin alkoholiyhtiön mo-           den käydä asiasta periaatekeskustelu se-
6648: nopolina, ovat menettäneet uskottavuutensa.                   lonteon pohjalta vielä vuoden 1997 val-
6649: Demokratiassa kuluttajan oikeus ostaa mikä ta-                tiopäivien aikana?
6650: 
6651:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
6652: 
6653:        Paula Kokkonen /kok             Ville Itälä /kok                   Timo Ihamäki /kok
6654:        Osmo Kurola /kok                Kari Rajamäki /sd                  Martti Korhonen /vas
6655:        Janne Viitamies /sd             Martti Tiuri /kok                  Markku Markkula /kok
6656:        Raimo Tiilikainen /r            Erkki J. Partanen /sd              Riitta Korhonen /kok
6657:        Pekka Kuosmanen /kok            Ola Rosendahl /r                   Leena Luhtanen /sd
6658:        Kalevi Lamminen /kok            Jari Koskinen /kok                 Raimo Liikkanen /kesk
6659:        Pirjo-Riitta Antvuori /kok      Eva Biaudet /r                     Anne Knaapi /kok
6660:        Kimmo Sasi /kok                 Ulla Juurola /sd                   Markku Pohjola /sd
6661:        Sinikka Hurskainen /sd          Valto Koski /sd                    Aulis Ranta-Muotio /kesk
6662:        Gunnar Jansson /r               Pertti Virtanen /evir              Margareta Pietikäinen /r
6663:        Jorma Vokkolainen /vas          Pentti Tiusanen /vas               Pekka Saarnio /vas
6664:        Pia Viitanen /sd                Maija-Liisa Lindqvist /kesk        Matti Ryhänen /kesk
6665:        Eero Lämsä /kesk                Marjut Kaarilahti /kok             Klaus Bremer lr
6666:        Irja Tulonen /kok               Suvi Linden /kok                   Jukka Tarkka /nuors
6667:        Minna Karhunen /kok             Outi Siimes /kok                   Kimmo Kiljunen /sd
6668:        Tapio Karjalainen /sd           Helena Vartiainen /sd              Tarja Kautto /sd
6669:        Vuokko Rehn /kesk               Jorma Kukkonen /sd                 Tuula Haatainen /sd
6670:        Mikko Elo /sd                   Tero Mölsä /kesk                   Kari Myllyniemi /kesk
6671:        Sulo Aittoniemi /kesk           Ilkka Kanerva /kok                 Kari Kantalainen /kok
6672:        Matti Aura /kok                 Kaarina Dromberg /kok              Heikki Koskinen /kok
6673:        Juha Karpio /kok                Jukka Gustafsson /sd               Ilkka Joenpalo /sd
6674:        Raimo Holopainen /sd            Paavo Nikula /vihr                 Lauri Metsämäki /sd
6675:        Timo Järvilahti /kesk           Tuija Maaret Pykäläinen /vihr      Satu Hassi /vihr
6676:        Reino Laine /vas                Seppo Kääriäinen /kesk             Anneli Jäätteenmäki /kesk
6677:        Markus Aaltonen /sd             Aino Suhola /kesk                  Juha Rehula /kesk
6678:        Anssi Rauramo /kok              Markku Koski /kesk                 Jukka Mikkola /sd
6679:        Reijo Lindroos /sd              Jorma Rantanen /sd                 Marjaana Koskinen /sd
6680:        Armas Komi /kesk                Timo Laaksonen /vas                Asko Apukka /vas
6681:        Pekka Leppänen /vas             Reijo Kallio /sd                   Jukka Roos /sd
6682:        Annika Lapintie /vas            Anu Vehviläinen /kesk              Jorma Huuhtanen /kesk
6683:                                    KK 308/1997 vp                                        3
6684: 
6685: Iivo Polvi /vas               Markku Lehtosaari /kesk          Risto Penttilä /nuors
6686: Ulla Anttila /vihr            Mari Kiviniemi /kesk             Markku Vuorensola /kesk
6687: Kauko Juhantalo /kesk         Hanna Markkula-Kivisilta /kok Esko-Juhani Tennilä /va-r
6688:                 Timo Kalli /kesk                      Juhani Sjöblom /kok
6689: 4                                            KK 308/1997 vp
6690: 
6691: 
6692: 
6693: 
6694:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6695: 
6696:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          suuntaan, että alkoholijuomien saatavuutta tuli-
6697: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           si lisätä. Erityisesti nuorison alkoholinkäyttö on
6698: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         lisääntynyt huolestuttavasti. Myös eduskunta on
6699: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula              aivan viime aikoina kiinnittänyt hallituksen huo-
6700: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            miota nuorison lisääntyneeseen alkoholinkäyt-
6701: myksen n:o 308:                                         töön ja vaatinut hallitusta ryhtymään toimenpi-
6702:                                                         teisiin tässä asiassa. Eduskunnan 21.3.1997 anta-
6703:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         massa vastauksessa 15/1997 vp hallituksen esi-
6704:         ryhtyä mietojen alkoholijuomien vähit-          tykseen 3/1997 vp laeiksi alkoholilain 3 ja 60 §:n
6705:         täismyynnin sallimiseksi päivittäistava-        ym. muuttamisesta eduskunta edellyttää, että
6706:         rakaupoissa, ja                                 hallitus ryhtyy nopeasti toimenpiteisiin lasten ja
6707:            antaako Hallitus eduskunnalle asiaa          nuorten lisääntyneen alkoholinkäytön vähentä-
6708:         koskevan lakiesityksen tai mahdollisuu-         miseksi.
6709:         den käydä asiasta periaatekeskustelu se-            Kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksis-
6710:         lonteon pohjalta vielä vuoden 1997 val-         sa on selvästi osoitettu, että alkoholijuomien saa-
6711:         tiopäivien aikana?                              tavuudella on suora vaikutus alkoholijuomien
6712:                                                         käytön yleisyyteen. Viimeksi tästä on esitetty va-
6713:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kuuttavaa näyttöä kansainvälisten alkoholitut-
6714: vasti seuraavaa:                                        kijoiden kirjassa Griffith Edwards ym. "Alkoho-
6715:                                                         lipolitiikka ja yhteinen hyvä" Edita 1996.
6716:    Hallitus käsitteli iltakoulussaan 27.3.1996              Tuoreissa nuorison alkoholinkäyttöä koske-
6717: suomalaista alkoholipolitiikkaa. Asiaa koske-           vissa tutkimuksissa (Salme Ahlström ym. "Päih-
6718: vassa laajassa periaatepäätöksessään hallitus to-       teiden käyttö ja saatavuus 15-vuotiaiden keskuu-
6719: tesi, että suomalaisen alkoholipolitiikan tulee jat-    dessa" Stakes 1996) on puolestaan todettu, että
6720: kossakin perustua alkoholista aiheutuvien so-           alkoholijuomien saatavuus nuorille on sitä hel-
6721: siaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemi-      pompaa, mitä laajempi on niiden jakeluverkosto
6722: seen. Hallituksen mukaan alkoholihaittoja pyri-         ja mitä matalampi on niiden ostoikäraja. Haasta-
6723: tään ehkäisemään säätelemällä alkoholijuomien           teltavien mielestä helpoimmin saatavia olivat
6724: kokonaiskulutusta sekä vaikuttamalla ongelma-           elintarvikeliikkeissä myytävät oluet. Yli 90% 15-
6725: käyttötilanteisiin. Hallitus katsoi, että tehokas       vuotiaista oli sitä mieltä, että olutta saa helposti
6726: keino alkoholihaittojen ehkäisyssä on nykyisen          tai erittäin helposti. Tässä on otettava vielä huo-
6727: alkoholijuomien        vähittäismyyntijärjestelmän      mioon se, että kysely tehtiin alkuvuonna 1995,
6728: säilyttäminen ja sen sosiaali- ja terveyspoliittisten   jolloin muiden kuin oluen markkinointi kaupois-
6729: tehtävien korostaminen. Hallituksen mukaan              sa ei ollut vielä päässyt kunnolla käyntiin.
6730: sosiaali- ja terveyspoliittisesti on perusteltua säi-       Hallitus katsookin, että mikäli nyt ryhdyttäi-
6731: lyttää nykyinen alkoholijuomien vähittäismyyn-          siin toimenpiteisiin alkoholijuomien saatavuu-
6732: timonopoli.                                             den lisäämiseksi, muun muassa nuorison alkoho-
6733:    Hallituksella ei ole tarkoitus tässä tilanteessa     liongelmat pahenisivat ja hallitus siten tosiasias-
6734: ryhtyä toimenpiteisiin alkoholijuomien vähit-           sa toimisi täysin vastoin eduskunnan edellä mai-
6735: täismyyntijärjestelmän muuttamiseksi. Hallituk-         nittua ponsilausumaa.
6736: sen mielestä tilanne ei ole myöskään sellainen,             Lisäksi eduskunta on ilmaissut huolensa nuo-
6737: että asiasta olisi syytä antaa eduskunnalle selon-      rison alkoholinkäytöstä tekemällä lakialoitteen
6738: teko. Hallitus seuraa kuitenkin tarkoin tilannetta      (LA 25/1997 vp) ostoikärajan säätämiseksi vä-
6739: sekä kotimaassa että laajemmin EU:ssa siten,            hän alkoholia sisältäville juomille. Tässä ehdote-
6740: että hallituksella on kaikissa olosuhteissa val-        taan, että myös sellaisten alkoholia sisältävien
6741: mius hoitaa suomalaista alkoholipolitiikkaa par-        juonien,joiden alkoholipitoisuus on alle 2,8 tila-
6742: haalla mahdollisella tavalla.                           vuusprosenttia eli joita alkoholilaissa (1143/
6743:    Hallitus katsoo, että alkoholipoliittinen tilan-     1994) ei määritellä alkoholijuomiksi, ostamiselle
6744: ne maassamme ei edellä mainitun iltakoulukan-           säädetään alaikäraja. Lakialoitteen johdosta
6745: nanoton jälkeen ole muuttunut ainakaan siihen           eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on
6746:                                               KK 308/1997 vp                                              5
6747: 
6748: esittänyt 18.4.1997 päivätyllä kirjeellään, että        sopimukseen siitä, että yhtiön monopolitoimin-
6749: hallitus ryhtyisi asiassa tarvittaviin toimenpitei-     toja valvotaan tarkoin. Raportissa mainitaan
6750: siin. Hallitus antaakin tämän kevään aikana             tiettyjä epäkohtia monopoliyhtiön toiminnoissa.
6751: asiasta lakiesityksen, jossa ehdotetaan, että myös      Raportin tehneen Sosiaali- ja terveydenhuollon
6752: tällaisten juomien ostajan tulee olla vähintään         tuotevalvontakeskuksen mukaan useimmat ra-
6753: 18-vuotias.                                             portissa todetut epäkohdat on tämän jälkeen -
6754:      Eduskunta hyväksyi nykyisen alkoholilain           kysymyksessähän oli laatuaan ensimmäinen ra-
6755: 8.12.1994 pitkällisten keskustelujen jälkeen.           portti - korjattu tai ovat korjautumassa sen
6756: Lainmuutos oli erittäin merkittävä ja se lisäsi         mukaisesti kuin valvontaviranomaiset ovat edel-
6757: jonkinverran alkoholijuomien saatavuutta.               lyttäneet Alko Oy:ltä.
6758: Eduskunta edellyttikin vastauksessaan, että hal-            Alkoholijuomien harmaasta taloudesta pu-
6759: litus seuraa tarkoin muun muassa mainontaa ja           huttaessa on huomattava, että kaikkialla alko-
6760: anniskelulupien myöntämistä koskevien lainsää-          holijuomien tilastoidun kulutuksen lisäksi esiin-
6761: däntömuutosten vaikutuksia maamme alkoholi-             tyy niin sanottua tilastoimatonta kulutusta.
6762: olojen kehitykseen pitäen tavoitteena Maailman          Tämä koostuu pääasiassa turistituomisista ja
6763: terveysjärjestön suosituksen mukaisesti alkoho-         kotivalmistuksesta sekä salakuljetuksesta. Suo-
6764:  lin kulutuksen ja sen aiheuttamien haittojen vä-       messa tilastoimattoman kulutuksen osuus on
6765:  hentämistä. Maailman terveysjärjestön Euroo-           perinteisesti ollut noin 12-15 % tilastoidusta
6766:  pan alueosasto on viime aikoina kiinnittänyt va-       kokonaiskulutuksesta. Kun Suomessa pitkään
6767:  kavaa huomiota alkoholin aiheuttamiin tervey-          voimassa olleet aikarajat alkoholijuomatuomis-
6768:  dellisiin ja sosiaalisiin haittoihin eri maissa. Tä-   sa poistettiin 15.2.1995, rajusti lisääntynyt turis-
6769:  män johdostajärjestön kaikki 50 jäsenmaata hy-         tituonti Venäjältä ja Virosta nosti tilastoimatto-
6770:  väksyivät Pariisissa joulukuussa 1995 Euroopan         man kulutuksen osuutta kokonaiskulutuksesta.
6771:  alkoholiohjelman, jossa muun muassa todetaan,          Aikarajojen palauttamisenjälkeen tilanne on ta-
6772:  että tehokas keino alkoholihaittojen torjumisessa      saantunut. Aikarajat tulivat uudelleen voimaan
6773:  on alkoholijuomien saatavuuden kontrollointi.           1.5.1996.
6774:      Hallitus katsoo, että myös tämä ponsilausuma           Alkoholijuomien harmaaseen talouteen ei
6775:  edellyttää, että hallitus ei ryhdy ainakaan toi-       juurikaan vaikuttaisi se, että viinien ja vahvan
6776:  miin, joilla alkoholijuomien kulutusta tietoisesti     oluen myynti aloitettaisiin elintarvikeliikkeissä,
6777:  kasvatetaan.                                           koska se ei paljoakaan vaikuttaisi näiden juo-
6778:       Kysymyksessä on useita erillisiä kohtia, joita    mien hintatasoon. Lisäksi suurin osa tämän niin
6779:   hallitus haluaisi vielä lyhyesti seuraavassa kom-     sanotun kaljarallin tuomisista oli juuri olutta,
6780:   mentoida:                                             jota muutoinkin on saanut elintarvikeliikkeistä.
6781:       Kansalaismielipidettä tulkittaessa on syytä       Toisaalta on huomattava, että valtion verotulo-
6782:   huomata myös, että kysymyksessä mainitussa            jenkin kannalta nykyinen alkoholijuomien vähit-
6783:   gallupkyselyssä vain 36% kannatti viinien myyn-       täismyyntijärjestelmä on osoittautunut varsin
6784:   tiä elintarvikeliikkeissä siinä tapauksessa, että     turvalliseksi. Mikäli nykyisessä tilanteessa alko-
6785:   sen seurauksena olisi merkittävä Alko Oy:n myy-       holijuomien jakelukanavat vapautettaisiin, hou-
6786:   mälöiden sulkeminen. Tämä olisi todennäköinen         kutus verottoman alkoholin myyntiin lukuisissa
6787:   seuraus tästä toimenpiteestä ja se puolestaan         myyntipisteissä saattaisi lisääntyä.
6788:   saattaisi selkeästi huonontaa alkoholijuomien             Valtion alkoholitulot alenivat 1990-luvun
6789:   tasapuolista saatavuutta maassamme.                   alussa, koska alkoholijuomien kulutus aleni la-
6790:       Viinien myynnin arvosta puhuttaessa täytyy        man vuoksi. Harmaa talous tuli suuremmassa
6791:   ottaa huomioon, että viinien hinnoissa verojen        määrin mukaan vasta vuonna 1995 ED-jäsenyy-
6792:   osuus on huomattava. Esimerkiksi Alko Oy:n            den myötä. Lukuun ottamatta vuotta 1991 vero-
6793:   liikevaihto vuonna 1996 oli noin 1,9 miljardia        tuotot eivät muina 1990-luvun vuosina ole täysin
6794:   markkaa, ja tästä viinien osuus oli noin 700 mil-     yltäneet budjetoituihin. Osaltaan tähän on ollut
6795:   joonaa markkaa. Mietojen alkoholijuomien tuo-         syynä edellä mainittu yleinen taloudellinen lama,
6796:   ma lisä päivittäistavarakaupan liikevaihtoon ei       jonka vaikutuksia niin alkoholin kulutukseen
6797:    olisi siten kovinkaan suuri, vaikka alan koko-       kuin muuallekin yhteiskunnan osa-alueisiin oli
6798:    naismyynti kasvaisikin.                              erityisen vaikea tuolloin arvioida. Toisaalta ve-
6799:       Kysymyksessä mainittu Suomen raportti Eu-         rojärjestelmässä tapahtui vuonna 1994 iso raken-
6800:    roopan komissiolle Alko Oy:n toiminnasta pe-         teellinen muutos, jonka voidaan olettaa vaikut-
6801:    rustuu Suomen hallituksen ja EU:n komission          taneen jonkin verran.
6802: 6                                            KK 308/1997 vp
6803: 
6804:    Vuonna 1995 budjetoidut alkoholiverotulot           väestön vähemmän juovallevaltaosalle ei koitui-
6805: olivat 7 000 000 000 markkaa ja toteutuneet            si lainkaan alkoholiongelmia. Niitä kuitenkin
6806: 6 807 179 130 markkaa. Vuonna 1996 vastaavat           tulee muillekin kuin suurkuluttajille. On sellai-
6807: luvut olivat 7 360 000 000 markkaa ja                  siakin haittoja, joiden pääosa kertyy muille kuin
6808: 7 007 742 000 markkaa. Mainittakoon, että              alkoholin ongelmakäyttäjille. Esimerkiksi hyvin-
6809: vuonna 1996 verotuotot ylittivät lisäbudjetissa        kin kohtuulliset alkoholinkäyttäjät voivat satun-
6810: mainitun määrän 6 990 000 000 markkaa. Alko-           naisen juomisensa yhteydessä altistua erilaisille
6811: holijuomaverotulot ovat pysyneet kaikesta ko-          tapaturmille. Vaikka tapauksia on juojaa kohti
6812: husta ja ennalta arvaamattomista tekijöistä huo-       vähän, satunnaisia juojia on väestössä niin pal-
6813: limatta melko hyvin arvioidun suuruisina.              jon, että tällaiset ongelmat voivat kohdistua etu-
6814:     Suomi ei ole sitoutunut sopeuttamaan verota-       päässä muille kuin suurkuluttajille. Suomalaisen
6815: sojaan lähemmäs unionin keskimääräistä verota-         humalahakuisen juomatavan johdosta nämä on-
6816: soa. Suomi on neuvotteluissaan komission kans-         gelmat korostuvat meillä.
6817: sa sopinut, että Suomi saa ylläpitää muita ED-            Tutkimuksilla on osoitettu, että vaatimatto-
6818: maita alhaisempia tuliaisalkoholimääriä vuoteen        malla juomisella on lievä myönteinen vaikutus
6819: 2004 asti. Tuliaisalkoholimäärien nouseminen           sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen, mutta
6820: muiden jäsenmaiden tasolle edellyttää meiltä           vastaavanlainen myönteinen vaikutus on helpos-
6821: käytännössä alkoholijuomaverojemme alenta-             ti saavutettavissa muilla keinoilla. Alkoholin
6822: mista harkitsemassamme aikataulussa ja mää-            suotuisa vaikutus sepelvaltimokuolleisuuteen ei
6823: rässä. On selvää, että Suomi tulee alentamaan          ole kuitenkaan riittävä syy vähätellä alkoholijuo-
6824: alkoholijuomien verotasoa. Päätöstä siitä, kuin-       mien aiheuttamia terveyshaittoja ja korostaa ter-
6825: ka paljon ja missä aikataulussa verojen alennuk-       veyttä edistäviä vaikutuksia. Raja kohtuukäytön
6826: set tapahtuvat, ei ole vielä tehty. On todennäköis-    ja riskikulutuksen välillä on vaikeasti määriteltä-
6827: tä, että aivan lähiaikoina ei tulla tekemään aina-     vissä, ja alkoholin vaikutusten suhteen ihmiset
6828: kaan mitään suuria veronalennuksia.                    ovat kuitenkin yksilöllisiä.
6829:     Alkoholijuomien myyntiverkkoa arvioitaessa            Alkoholin vaikutukset ovat valtaosaltaan hai-
6830: on otettava myös huomioon, että alkoholiyhtiö          taliisiaja kohtuullisenakin pidetyt määrät saatta-
6831: on tavallisten myymälöidensä lisäksi perustanut        vat aiheuttaa muita terveyshaittoja, vaikka suo-
6832: eri puolille maata alkoholijuomien luovutus-           jaisivatkin verisuonia. On myös olennaista, että
6833: paikkoja, joilla kattavuutta on voitu parantaa.        alkoholi on luonteeltaan riippuvuutta aiheuttava
6834: Lisäksi kansalaisilla on käytettävissään posti-        aine. Siksi sen käyttöön liittyy taipumus nauttia
6835: myynnin mahdollisuus. On ehkä myös liioittelua         sitä ajan myötä eneneviä määriä, mikä edesaut-
6836: kuvitella, että viinien ja vahvan oluen myynti         taa haittojen syntymistä. Lisäksi usein unohde-
6837: parantaisi olennaisesti haja-asutusalueiden pien-      taan, että suuri osa alkoholin haittavaikutuksista
6838: ten myymälöiden elinmahdollisuuksia. Lienee            on muuta kuin terveyteen liittyvää.
6839: pikemminkin niin, että kauppojen keskittyminen            Toisin kuin kysymyksessä oletetaan, koko
6840: suuriin yksiköihin on vienyt paljolti elintilaa pie-   väestön tasolla viinit ja muutkin miedot alkoho-
6841: niltä myymälöiltä, ja on vaikea ajatella, että tä-     lijuomat ovat edelleen harvinaisuus suomalaises-
6842: män vastapainona viinit olisivat näiden kauppo-        sa ruokapöydässä. Syyskuussa 1996 tehdyssä
6843: jen pelastajia. Juuri näillä alueilla on tapakult-     gallupkyselyssä 1 % naisista ja 0% miehistä il-
6844: tuurin ominaispiirteiden vuoksi vähiten kysyn-         moitti käyttävänsä viiniä useimmin ruokajuoma-
6845: tää viineille.                                         na arkipäivän pääaterialla. Naisista 3% ja mie-
6846:     On totta, että alkoholi aiheuttaa suuria kan-      histä 2 % ilmoitti käyttävänsä viiniä useimmin
6847: santerveydellisiä haittoja ja että suurin osa hai-     ruokajuomana sunnuntain pääaterialla. Olutta
6848: toista kasaantuu niin sanottuihin suurkulutta-         ruokajuomana käyttäviä oli vähemmän kuin vii-
6849: jiin, joita on Suomessa 250 000-500 000 suur-          niä ruokajuomana käyttäviä. Muutaman kerran
6850: kulutukselle asetetusta rajasta riippuen. Salli-       viikossa viiniä ruokajuomana käyttäviä oli nai-
6851: malla mietojen alkoholijuomien myynti päivit-          sista 7 %ja miehistä 8 %.
6852: täistavarakaupassa lisätään alkoholijuomien                Suurin osa viinistä, kuten oluestakin, nauti-
6853: saatavuutta, mikä on omiaan kasvattamaan ko-           taan kokonaan muualla kuin aterioiden yhtey-
6854: konaiskulutusta ja lisäämään kaikentyyppisiä           dessä. Viini on Suomessa huomattavasti useam-
6855: haittoja sekä hämärtämään käsityksiä alkoholi-         min ajanviete-ja päihdytysjuoma kuin ruokajuo-
6856: juomien aiheuttamista haitoista.                       ma. Eri maissa on havaittu, että juomatapamuu-
6857:     Alkoholikeskustelussa oletetaan usein, että        tokset tapahtuvat hyvin hitaasti, mieluummin
6858:                                           KK 308/1997 vp                                           7
6859: 
6860: sukupolvien kuin vuosikymmenienkään mitta-          sivat vain ateriajuomista harjoittavaksi, vähän
6861: kaavassa. Näiden tutkimustulosten perusteella ei    juovaksi kansaksi, kunhan vain alkoholijärjestel-
6862: voida olettaa, että suomalaiset nopeasti muuttui-   mää muutetaan.
6863: 
6864:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
6865: 
6866:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
6867: 8                                            KK 308/1997 vp
6868: 
6869: 
6870: 
6871: 
6872:                                          Tili Riksdagens Talman
6873: 
6874:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ningstagande i aftonskolan har ändrats i den
6875: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         riktningen att tillgängen pä alkoholdrycker bor-
6876: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       de ökas. Speciellt ungdomens alkoholbruk har
6877: man Paula Kokkonen m.fl. undertecknade                 ökat pä ett betydande sätt. Också riksdagen har
6878: spörsmäl nr 308:                                       alldeles under senaste tider fåst regeringens upp-
6879:                                                        märksamhet vid ungdomens ökade alkoholbruk
6880:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         och krävt att regeringen vidtar ätgärder i denna
6881:        ta för att tillåta detaljförsäljning av svaga   sak. I det svar riksdagen gav i denna sak
6882:        alkoholdrycker i detaljanhandelsbutiker,        21.3.1997 15/1997 rd tili regeringens proposition
6883:        och                                             3/1997 rd med förslag tili lagar om ändring av
6884:            ger Regeringen till riksdagen en propo-     alkohollagens 3 och 60 § m.fl. förutsätter riksda-
6885:        sition i saken eller möjlighet att föra en      gen att regeringen snabbt vidtar åtgärder för att
6886:        principdiskussion utgäende frän en redo-        minska det ökade alkoholbruket bland barn och
6887:        görelse ännu under 1997?                        ungdomar.
6888:                                                           1 nationella och internationella undersökning-
6889:   Som svar pä detta spörsmäl får jag vördsamt          ar har klart visats att tillgången pä alkoholdryck-
6890: anföra följande:                                       er har en direkt verkan pä hur allmän använd-
6891:                                                        ningen av alkoholdrycker är. Senast har om detta
6892:     Regeringen behandlade finländsk alkoholpo-         framlagts betydande bevis i en bok av internatio-
6893: litik i aftonskolan 27.3.1996. I det omfattande        nella alkoholforskare Grifftth Edwards m.fl.
6894: principbeslut som gällde saken konstaterade re-        "Alkoholipolitiikka ja yhteinen hyvä" Edita
6895: geringen att den finländska alkoholpolitiken           1996.
6896: även i fortsättningen skall grunda sig på förebyg-        1 fårska undersökningar om ungdomars alko-
6897: gandet av de sociala och hälsoproblem som för-         holbruk (Salme Ahlström m.fl. "Päihteiden
6898: orsakas av alkohol. Enligt regeringen strävar          käyttö ja saatavuus 15-vuotiaiden keskuudessa"
6899: man att förebygga olägenheter av alkohoi genom         Stakes 1996) har å sin sida konstaterats att till-
6900: att reglera den totala konsumtionen av alkohoi         gängligheten för alkoholdrycker för ungdomar
6901: samt genom att inverka pä situationer med pro-         är desto lättare ju mera omfattande distribu-
6902: blemanvändning. Regeringen ansåg att ett effek-        tionsnätet för dem är och ju lägre åldersgränsen
6903: tivt medel att förebygga olägenheter av alkohoi        för inköp av dem är. Enligt de intervjuade var det
6904: är att bevara det nuvarande detaljförsäljnings-        lättast att få tag pä öl i livsmedelskioskerna. Över
6905: systemet för alkoholdrycker och betona dess so-        90% av 15-äringarna var av den åsikten att man
6906: cial- och hälsovårdspolitiska uppgifter. Enligt        lätt eller mycket lätt kan få tag pä öl. Här skall
6907: regeringen är det social- och hälsovårdspolitiskt      man ännu beakta det att förfrägningen gjordes i
6908: motiverat att bevara det nuvarande detaljförsälj-      augusti 1995 då marknadsföringenav annatän öl
6909: ningsmonopolet för alkoholdrycker.                     i butikerna inte hade kommit ordentligt i gäng.
6910:     Regeringen har inte för avsikt att i denna            Regeringen anser ocksä att om man nu skulle
6911: situation vidta åtgärder för att ändra detaljför-      vidta ätgärder för att öka tillgängligheten för
6912: säljningssystemet för alkoholdrycker. Enligt re-       alkoholdrycker skulle bl.a. ungdomens alko-
6913: geringens uppfattning är situationen inte heller       holproblem förvärras och regeringen skulle de
6914: sädan att det vore skäl att i saken ge en redogörel-   facto handla emot riksdagens ovan nämnda slut-
6915: se tili riksdagen. Regeringen följer dock noggrant     kläm.
6916: situationen i hemlandet och mera omfattande i             Dessutom har riksdagen uttryckt sin oro över
6917: EU sä att regeringen i alla förhållanden har be-       ungdomarnas alkoholbruk genom att göra en
6918: redskap att sköta den finländska alkoholpoliti-        lagmotion (LM 25/1997 rd) för att reglera in-
6919: ken på bästa möjliga sätt.                             köpsåldern för drycker som innehåller litet alko-
6920:     Regeringen anser att situationen för alkohol-      hoi. Här föresläs att även för sädana drycker
6921: politiken i vårt land inte efter ovan nämnda ställ-    som innehåller alkohoi och vilkas alkoholhaltig-
6922:                                               KK 308/1997 vp                                             9
6923: 
6924: het är under 2,8, dvs. som i alkohollagen (1143/        inte särskilt stort, fastän branschens totala för-
6925: 1994) inte definieras som alkoholdrycker be-            säljning skulle öka.
6926: stäms en undre inköpsåldersgräns. På grund av              Den rapport av Finland tili Europeiska kom-
6927: lagmotionen har riksdagens social- och hälso-           missionen om Alkos verksamhet grundar sig på
6928: vårdsutskott med ett brev daterat 18.4.1997 fö-         ett avtal mellan finska regeringen och EU:s kom-
6929: reslagit att regeringen skulle vidta nödvändiga         mission om det att bolagets monolpolfunktioner
6930: åtgärder i saken. Regeringen skall senare i vår         övervakas noggrant. I rapporten nämns vissa
6931: avlåta en proposition om saken där det föreslås         missförhållanden i monopolbolagets funktioner.
6932: att även inköpare av sådana drycker skall vara          De flesta missförhållanden som konstateras i
6933: minst 18 år.                                            rapporten har efter detta- det är frågan om den
6934:      Riksdagen godkände den nuvarande alkohol-          första rapporten av sitt slag- korrigerats eller
6935: lagen 8.12.1994 efter långvariga diskussioner.          håller på att korrigeras i enlighet med vad till-
6936: Lagändringen var mycket betydande och den               synsmyndigheterna har förutsatt av Alko.
6937: ökade i viss mån tillgången på alkoholdrycker.             Då man talar om den ekonomiska gråzonen
6938: Riksdagen förutsatte också i sitt svar att reger-       f6r alkoholdrycker skall man observera att över-
6939: ingen noggrant följer de verkningar av ändring-         allt förekommer förutom den statistikförda kon-
6940: arna i lagstiftningen som bl.a. gäller reklamen         sumtionen av alkoholdrycker s.k. icke-statistik-
6941: och beviljandet av utskänkningsrättigheter på           förd konsumtion. Denna består i huvudsak av
6942: utvecklingen av alkoholförhållandena i vårt             införsel av turister och hemtillverkning samt
6943: land. Målsättningen borde vara att minska alko-         smuggling. 1 Finland har andelen för den icke-
6944: holkonsumtionen och de problem den förorsa-             statistikförda konsumtionen traditionellt varit ca
6945: kar i enlighet med Världshälsoorganisationens           12-15% av den statistikförda totala konsumtio-
6946: rekommendation. Världshälsoorganisationens              nen. Då de tidsgränser för införsel av alkohol-
6947: regionalbyrå i Europa har under senaste tider fåst      drycker som länge gällt i Finland avlägsnades
6948: allvarlig uppmärksamhet vid de hälsoproblem             15.2.1995 ökade införseln av alkohoi från Ryss-
6949: och sociala problem som alkoholen förorsakar i          land och Estland den icke-statistikförda kon-
6950: olika länder. På grund a v detta godkände organi-       sumtionens andel av den totala konsumtionen.
6951: sationens alla 50 medlemsländer i Paris i decem-        Efter återinförandet av tidsgränserna har situa-
6952: ber 1995 ett alkoholprogram för Europa där det          tionen jämnat ut sig. Tidsgränserna trädde åter i
6953: bl.a. konstateras att ett effektivt medel vid be-       kraft 1.5.1996.
6954: kämpningen av olägenheter av alkohoi är kon-               På den ekonomiska gråzonen för alkohol-
6955: troll av tillgången på alkohol.                         drycker inverkar inte just det att försäljning av
6956:      Regeringen anser att även denna slutkläm för-      vin och starkt öl skulle påbörjas i livsmedelsaffå-
6957: utsätter att regeringen inte åtminstone vidtar åt-      rer eftersom detta inte i stor utsträckning påver-
6958: gärder genom vilka konsumtionen av alkohol-             kar dessa dryckers prisnivå. Dessutom var en stor
6959: drycker medvetet ökas.                                  del av införseln av detta s.k. ölrally just öl som
6960:      1 spörsmålet finns flera särskilda punkter som     också annars har fåtts från livsmedelsbutiker. Å
6961:  regeringen ännu kort kommenterar nedan:                andra sidan skall man observera att med tanke på
6962:      Vid tolkning av medborgarnas åsikter är det        statens skatteintäkter har det nuvarande detalj-
6963:  skäl att även lägga märke tili att i den Gallup-       försäljningssystemet f6r alkoholdrycker visat sig
6964:  förfrågan som nämns i spörsmålet endast 36 %           mycket säkert. Om distributionskanalerna för
6965:  var för försäljning av vin i livsmedelsbutiker i det   alkoholdrycker i nuvarande situation skulle fri-
6966:  fall att som en följd av detta ett betydande antal     göras skulle lockelsen att sälja skattefri alkohoi
6967:  av Alkos butiker blev tvungna att stänga. Detta        kunna öka i många försäljningsställen.
6968:  vore den sannolika följden av denna åtgärd och            Statens alkoholinkomster sjönk i början av
6969:  detta å sin sida kunde klart försämra en jämbör-       1990-talet eftersom konsumtionen av alkohol-
6970:  dig tillgång på alkoholdrycker i vårt land.            drycker sjönk på grund av depressionen. Den
6971:      Då man talar om värdet för försäljningen av        ekonomiska gråzonen kom i större utsträckning
6972:  vin måste man ta i betraktande att i priset för        med i bilden 1995 i och med EU-medlemskapet.
6973:  viner är skatternas andel betydande. T.ex. Alkos       Med undantag för 1991 har skatteintäkterna un-
6974:  omsättning var 1996 ca 1,9 miljarder mark och av       der det övriga 1990-talet inte helt uppnått de
6975:  detta var andelen för vin ca 700 miljoner mark.        budgeterade. En orsak tili detta har varit ovan
6976:  Det tillägg svaga alkoholdrycker skulle medföra        nämnda allmänna depression vars verkningar då
6977:  tili dagligvaruhandelns omsättning vore således        var mycket svåra att uppskatta så väl då det gäller
6978: 2 279001
6979: 10                                            KK 308/1997 vp
6980: 
6981: konsumtionen av alkohoi och andra delområden            vilket för sin del ökar den totala konsumtionen
6982: av samhället. Å andra sidan skedde i skattesyste-       och ökar problemen av alla slag och fördunklar
6983: met 1994 en stor strukturell förändring som kan         uppfattningarna om de skador som alkohol-
6984: antas ha påverkat i viss mån.                           drycker förorsakar.
6985:     1995 var de budgeterade skatteinkomsterna av           I diskussionerna om alkohoi antas ofta att för
6986: alkohoi 7 000 000 000 mark och de realiserade           största del en av befolkningen som dricker mindre
6987: 6 807 179 130 mark. 1996 var motsvarande siff-          inte alls uppstår alkoholproblem. Också andra
6988: ror 7 360 000 000 mark och 7 007 742 000 mark.          än storkonsumenter får dock sådana. Det finns
6989: Det kan nämnas att 1996 överskred skattein-             också sådana problem som tili största delen upp-
6990: täkterna de i tilläggsbudgeten nämnda beloppet          står hos andra än alkoholmissbrukare. T.ex per-
6991: med 6 990 000 000 mark. Skatteintäkterna av al-         soner som dricker alkohoi mycket måttligt kan
6992: koholdrycker har trots all uppståndelse och alla        då de någon gång dricker bli utsatta för olika
6993: faktorer som inte har kunnat uppskattas på för-         slags olycksfall. Fastän det förekommer få fall
6994: hand förblivit ungefår som uppskattat.                  per drickare finns det bland befolkningen många
6995:     Finland har inte förbundit sig att anpassa sina     som dricker ibland så att sådana problem kan
6996: skattenivåer närmare unionens genomsnittliga            inrikta sig främst på andra än storkonsumenter.
6997: skattenivå. Finland har i förhandlingarna med           Beroende på det finländska sättet att dricka som
6998: kommissionen kommit överens om att Finland              siktar på berusning accentueras detta hos oss.
6999: får upprätthålla lägre införsel av alkohoi än de           Genom undersökningar har visats att mycket
7000: övriga EU-länderna fram ti112004. Det att kvan-         måttligt drickande har en lindrig positiv effekt på
7001: titeten införd alkohoi stiger till nivån för de övri-   dödligheten i hjärt- och kärlsjukdomar, men
7002: ga medlemsländerna förutsätter av oss i prakti-         motsvarande positiva effekt kan lätt uppnås med
7003: ken nedsättning av våra skatter för alkohol-            andra medel. Den positiva verkningen av alkohoi
7004: drycker med den tidtabell och de belopp som vi          på kranskärlsdödligheten är dock inte en tillräck-
7005: övervägt. Det är klart att Finland kommer att           lig orsak att undervärdera de hälsoproblem som
7006: sänka skattenivån för alkoholdrycker. Beslut om         förorsakas av alkoholdrycker och betona de
7007: det hur mycket och med viiken tidtabell sänk-           verkningar som främjar hälsan. Gränsen mellan
7008: ningarna sker har ännu inte fattats. Det är sanno-      måttligt bruk och riskkonsumtion är svår att
7009: likt att inga stora skattenedsättningar kommer          definiera och verkningarna av alkohoi på män-
7010: att ske under den närmaste framtiden.                   niskorna är individuella.
7011:     Då man uppskattar försäljningsnätet för alko-          Verkningarna av alkohoi är i huvudsak skad-
7012: holdrycker skall man även ta i betraktande att          liga och också kvantiteter som anses som måttlig
7013: alkoholbolaget förutom vanliga affårer har grun-        konsumtion kan förorsaka andra hälsoproblem
7014: dat överlåtelseplatser för alkoholdrycker i olika       fastän de skyddar blodkärlen. Det är även vä-
7015: delar av landet med vilka man har kunnat för-           sentligt att alkohoi skapar beroende. Därför an-
7016: bättra täckningen. Dessutom har medborgarna             knyter tili användning av alkohoi en benägenhet
7017: postförsäljningen tili sitt förfogande. Det är          att konsumera mera med tiden vilket främjar
7018: kanske också överdrivet att tro att försäljningen       uppkomsten av skador. Dessutom glömmer man
7019: av vin och starkt öl väsentligt förbättrar livsbe-      ofta att en stor del av de skadliga verkningarna av
7020: tingelserna för butikerna i glesbygden. Det är          alkohoi har med annat att göra än med hälsan.
7021: antagligen snarare så att butikernas koncentra-            Tvärtemot som det antas i spörsmålet är vin
7022: tion tili stora enheter har fört mycket livsutrym-      och andra svaga alkoholdrycker fortfarande
7023: me av de små butikerna och det är svårt att tänka       ovanliga i det finländska matbordet. 1 den Gal-
7024: att vinet som motvikt till detta skulle rädda dessa     lup-förfrågan som gjordes i september 1996 upp-
7025: butiker. Just på dessa områden finns det minst          gav 1 % av kvinnorna och 0% av männen att de
7026: efterfrågan på vin på grund av de kulturella sär-       drack vin oftast som matdryck vid vardagens
7027: dragen.                                                 huvudmål. 3% av kvinnorna och 2% av männen
7028:     Det är sant att alkohoi förorsakar stora folk-      uppgav att de drack vin oftast som matdryck vid
7029: hälsoproblem och att största delen av problemen         söndagens huvudmål. Det var ännu fårre som
7030: hopar sig på s.k. storkonsumenter som det i Fin-        drack öl som matdryck. 7 % av kvinnorna och
7031: land finns 250 000-500 000 av, beroende på den          8% av männen drack vin som matdryck några
7032: gräns som ställs för storkonsumtion. Genom att          gånger i veckan.
7033: tillåta försäljning av svaga alkoholdrycker i dag-          Största delen av vinet och ölet dricks vid helt
7034: varuhandeln ökar tillgången på alkoholdrycker           andra tillfållen än i samband med måltider. I
7035:                                          KK 308/1997 vp                                            11
7036: 
7037: Finland är vinet oftare en dryck för tidsfördriv   forskningsresultat kan man inte anta att finlän-
7038: och berusning än en matdryck. I olika Iänder har   darna snabbt skulle ändras tili ett folk som drick-
7039: observerats att ändringarna i dryckesvanor sker    er litet och endast tili maten, bara alkoholsyste-
7040: mycket långsamt, mera sannolikt under en gene-     met ändras.
7041: ration än under decennier. På basis av dessa
7042: 
7043:      Helsingfors den 29 april 1997
7044: 
7045:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
7046:                                            KK 309/1997 vp
7047: 
7048: Kirjallinen kysymys 309
7049: 
7050: 
7051: 
7052: 
7053:                                   Markku Pohjola /sd ym.: Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
7054:                                      ylläpitämisestä
7055: 
7056: 
7057:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7058: 
7059:    Yleisenjärjestyksen ja turvallisuuden ylläpitä-       Poliisin työtaakan kasvusta huolimatta on re-
7060: minen on valtion perustehtävä, joka on hoidetta-     sursseja tuntuvasti vähennetty. Kuluvan vuoden
7061: va kaikissa oloissa. Käytännössä tämä merkitsee      talousarviossa poliisitoimene varattu noin 2,4
7062: määrältään riittäviä, tehtäviensä tasalla olevia     miljardin markan määräraha on tuntuvasti, yli
7063: poliisivoimia. Poliisitoimen yhden painopiste-        10 prosenttia, pienempi kuin viime vuoden mää-
7064: alueen ollessa vakavan rikollisuuden torjunnassa     rärahat. Tämän vuoden poliisin toimintameno-
7065: on resurssien tasoon kiinnitettävä erityistä huo-    jen määrärahoihin on lisäksi sisällytetty aiemmin
7066: miota. Erityisesti vakavan talousrikollisuuden       erityismenojen määrärahoja.
7067: torjunta edellyttää korkeasti koulutettujen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7068: asiantuntijoiden osuuden kasvattamista poliisi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7069: voimissa, mistä väistämättä seuraa keskimää-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7070: räisten palkkauskustannusten kasvu. Rikosten         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7071: torjunnan ohella poliisin työtaakkaa lisää kan-
7072: sainvälisen kanssakäymisen lisääntyminen. Ku-                  Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt
7073: luvan vuoden aikana voimaan tuleva Suomen ja                turvatakseen riittävät voimavarat yleisen
7074: Viron viisumivapaus ja sitä seuraavat Latvian ja            järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi-
7075: Liettuan viisumivapauspäätökset edellyttävät li-            seen?
7076: sätyötä poliisilta, vaikka näistä maista Suomeen
7077: tuleva matkailu ei sellaisenaan merkittävästi li-
7078: sääkään rikollisuusriskiä.
7079: 
7080:       Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
7081:                      Markku Pohjola /sd                       Matti Saarinen /sd
7082:                      Heikki Rinne /sd                         Reino Ojala /sd
7083: 
7084: 
7085: 
7086: 
7087:  279001
7088: 2                                          KK 309/1997 vp
7089: 
7090: 
7091: 
7092: 
7093:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7094: 
7095:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Poliisin budjettirakenne on erityisen henkilös-
7096: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tömenopainotteinen. Henkilöstön palkkauskus-
7097: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston      tannukset muodostavat noin 80 prosenttia polii-
7098: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku          sin vuotuisista kustannuksista, joten säästömah-
7099: Pohjolan ym. kirjallisen kysymyksen n:o 309:         dollisuuksia ei juurikaan ole muualla kuin henki-
7100:                                                      löstökustannuksissa, kun vuokrat on maksetta-
7101:           Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt         va ja tarpeellinen kalusto sekä viesti- ja tietojär-
7102:        turvatakseen riittävät voimavarat yleisen     jestelmät ylläpidettävä.
7103:        järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi-        Kun henkilöstömenoista joudutaaan säästä-
7104:        seen?                                         mään, tarkoittaa se ensisijaisesti niin sanottujen
7105:                                                      haittatyökorvausten karsimista sekä virkojen
7106:   Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän          avoinna pitämistä. Tästä on seurauksena, että
7107: kunnioittavasti seuraavaa:                           poliisi joutuu asettamaan tehtäviään tärkeys- ja
7108:                                                      kiireellisyysjärjestykseen. Kiireelliset hälytysteh-
7109:     Poliisin tehtävä on muun muassa yleisen jär-     tävät ja vakavien rikoksien selvittäminen ovat
7110: jestyksenja turvallisuuden ylläpito. Vuoden 1997     ensisijaisia ja ne pyritään hoitamaan kaikissa
7111: talousarviossa poliisitoimen rahoitus on 2 398       olosuhteissa. Sen sijaan rikosten ja häiriöiden
7112: Mmk:aa. Tässä summassa on huomattava vä-             ennalta estämiseen tähtäävästä yleisten paikko-
7113: hennys aikaisempiin vuosiin verrattuna. Suurelta     jen järjestyksen valvonnasta, liikennevalvonnas-
7114: osin vähennys aiheutuu kihlakuntauudistukseen        ta ja lievien rikosten selvittämiseen käytettävästä
7115: liittyvästä budjetoinnin muutoksesta. Poliisin re-   työpanoksesta joudutaan karsimaan. Tällainen
7116: aalirahoitus on säästötoimien seurauksena laske-     toimintalinja johtaa siihen, että häiriöt ja rikok-
7117: nut usean vuoden ajan. Jos poliisin rahoitus vas-    set kääntyvät nousuun. Huononeva turvallisuus-
7118: taisi vuoden 1992 reaalitasoa, jolloin rahoitusta-   tilanne ei välttämättä näy välittömästi, vaan vas-
7119: so oli korkeimmillaan, vuoden 1997 määrärahan        ta muutaman vuoden viiveellä yleisen kiinnijää-
7120: pitäisi olla 2 559 Mmk:aa. Tässä summassa ei         ruisriskin laskiessa.
7121: vielä ole otettu huomioon voimakkaasti lisäänty-         Viime vuosina poliisin tehtäviä on järjestelty
7122: neen poliisin kansainvälisen toiminnan lisäkus-      uudelleen ja toiminnan painopistettä muutettu.
7123: tannuksia eikä hintatason muutosta vuonna            Jotta kentällä tapahtuvaan toimintaan voitaisiin
7124: 1997. Rahoitustilanteen johdosta poliisihallin-      panostaa mahdollisimman paljon, on muun
7125: nossa oli marraskuussa 1996 tehdyn selvityksen       muassa poliisille aikaisemmin kuuluneita passin-
7126: mukaan 326 virkaa täyttämättä.                       tarkastustehtäviä, ilmaliikenteen turvallisuustar-
7127:     Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden taso      kastuksiin liittyviä tehtäviä sekä lupahallintoteh-
7128: Suomessa on säilynyt tähän asti tyydyttävänä,        täviä siirretty muille viranomaisille tai niistä on
7129: jos sitä arvioidaan kokonaisrikollisuuden mää-       luovuttu kokonaan. Poliisin ympärivuorokauti-
7130: rän ja ihmisten kokeman turvallisuuden tunteen       sesti toimivia hälytyskeskuksia on vähennetty
7131: näkökulmista. Kokonaisrikollisuus laski vuonna       sekä keskitetty ja viranomaisten yhteistä hätä-
7132: 1996 hieman edellisen vuoden tasosta, ja ihmis-      keskustoimintaa kokeillaan neljällä kokeilualu-
7133: ten kokema turvallisuudentunne yleisillä alueilla    eella. Poliisin keskeiseksi toimintalinjaksi on
7134: säilyi tutkimuksen mukaan samalla tasolla kuin       päätetty ottaa lähipoliisimalli, millä pyritään vai-
7135: se oli vuonna 1992. Poliisi oli hälytyksen saatu-    kuttamaan turvallisuustilanteeseen ennalta estä-
7136: aan paikalla keskimäärin alle 10 minuutissa koko     västi ja tietyn alueen ongelmat tiedostaen. Toi-
7137: maassa ja suurissa taajamissa selvästi nopeam-       mintamalliin kuuluvalla yhteistyöllä muiden vi-
7138: minkin. Sen sijaan pahoinpitelyrikosten määrä        ranomaisten, yhteisöjen ja yksittäisten kansalais-
7139: lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna noin 10      ten kanssa pyritään osaltaan helpottamaan pai-
7140: prosentilla. Huumausainetilanne Suomessa on          kallispoliisin henkilöstövajetta.
7141: eri arviointimenetelmien mukaan huonontunut              Jotta riittävät voimavarat voitaisiin kohden-
7142: viime vuosien aikana erityisen huolestuttavana       taa yleisenjärjestyksen ja turvallisuuden ylläpitä-
7143: tavalla.                                             miseen, tarvitsee poliisi edellä mainittujen toi-
7144:                                           KK 309/1997 vp                                              3
7145: 
7146: menpiteiden lisäksi talousarvioonsa tänä vuonna     tömenoihin kohdistuvia karsintoja, mitkä puo-
7147: 75 miljoonan markan lisärahoituksen. Sisäasi-       lestaan heikentäisivät oleellisella tavalla poliisin
7148: ainministeriö on esittänyt lisäksi vuosien 1998-    kenttätoiminnan tasoa ja sitä kautta myös ylei-
7149: 2001 menokehysten valmistelun yhteydessä po-        sen järjestyksen ja turvallisuuden tasoa.
7150: liisin perusrahoituksen nostamista vuodesta            Hallitus aikoo tarkastella menokehysten riit-
7151: 1997 vuoteen 2000 mennessä 125 miljoonalla          tävyyttä 2.6.1997, jolloin muun muassa poliisi-
7152: markalla. On selvää, että näin suuria rahoitusva-   toimen rahoituskehysten riittävyys otetaan esille.
7153: jeita ei voida kattaa ilman merkittäviä henkilös-
7154: 
7155:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
7156: 
7157:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
7158: 4                                            KK 309/1997 vp
7159: 
7160: 
7161: 
7162: 
7163:                                           Tili Riksdagens Talman
7164: 
7165:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Polisens budgetstruktur är ovanligt personal-
7166: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             utgiftsbetonad. Personalens lönekostnader utgör
7167: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         ca 80% av polisens årliga kostnader och därför
7168: dagsman Markku Pohjola m.fl. undertecknade              kan inbesparingar inte just göras på andra poster
7169: spörsmål nr 309:                                        än i personalkostnaderna, eftersom hyrorna skall
7170:                                                         betalas och den nödvändiga materielen samt
7171:            Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       kommunikations- och datasystemen upprätthål-
7172:         för att trygga tillräckliga resurser för upp-   las.
7173:         rätthållandet av allmän ordning och sä-             När man b1ir tvungen att göra inbesparingar i
7174:         kerhet?                                         personalutgifterna innebär det i första hand att
7175:                                                         ersättningarna för s.k. obekvämt arbete reduce-
7176:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ras samt att tjänster lämnas obesatta. Av detta
7177: anföra följande:                                        följer att polisen blir tvungen att placera sina
7178:                                                         uppgifter i prioritets- och skyndsamhetsordning.
7179:     Till polisens uppgifter hör bl.a. att upprätthål-   Brådskande utryckningar och utredandet av gro-
7180: la allmän ordning och säkerhet. I budgeten för          va brott prioriteras och målet är att dessa skall
7181:  1997 uppgår finansieringen av polisväsendet till       skötas under alla omständigheter. Däremot är
7182:  2398 milj. mk. Detta innebär en betydande              man tvungen att knappa in på sådan övervakning
7183:  minskning ijämförelse med tidigare år. Till stora      av säkerheten på allmänna platser som syftar till
7184:  delar beror minskningen på den ändring i budge-        att förebygga brott och störningar, trafiksäker-
7185:  teringen som följde av häradsreformen. Polisens        hetsövervakningen och arbetsinsatserna i sam-
7186:  reella finansiering har minskat under flera år på      band med utredningen av lindriga brott. En dylik
7187:  grund av sparåtgärderna. Om finansieringen av          linje leder till att antalet störningar och brott
7188:  polisväsendet motsvarade 1992 års realnivå, då         ökar. Den försämrade säkerhetssituationen
7189:  finansieringsnivån var som högst, borde 1997 års       märks nödvändigtvis inte genast, utan först om
7190:  anslag uppgå till2559 milj. mk. I denna summa          ett par år då den allmänna risken att bli gripen
7191:  har inte beaktats de tilläggskostnader som den         har minskat.
7192:  kraftigt ökande internationella polisverksamhe-            Under de senaste åren har polisens uppgifter
7193:  ten medför och inte heller ändringen i prisnivån       omorganiserats och prioritetsområdet för verk-
7194:  1997. På grund av finansieringssituationen fanns       samheten ändrats. För att polisen i så hög grad
7195:  det enligt en utredning som genomfördes i no-          som möjligt skall kunna satsa på verksamheten
7196:  vember 1996 sammanlagt 326 obesatta tjänster           på fåltet har sådana uppgifter som tidigare hört
7197:  inom polisförvaltningen.                               till polisen och som gäller bl.a. passkontroll, sä-
7198:     Den allmänna ordningen och säkerheten har           kerhetskontroll av luftfarten samt tillståndsför-
7199:  hittills bibehållits på en tillfredsställande nivå i   valtning antingen överförts till andra myndighe-
7200:  vårt land, om den uppskattas med beaktande av          ter eller frångåtts he1t och hållet. Antalet polis-
7201:  den totala brottsmängden och den allmänna              alarmcentraler som är verksamma dygnet runt
7202:  känslan av trygghet. Ar 1996 sjönk den totala          har reducerats samt centraliserats och dessutom
7203:  brottsmängden något från nivån året innan och          pågår inom fyra försöksområden försök med en
7204:  känslan av trygghet på allmänna områden bibe-          gemensam alarmcentralverksamhet för olika
7205: .hölls enligt utredningen på samma nivå som år          myndigheter. Den centrala riktlinjen för polisens
7206:  1992. Det tog i genomsnitt under 10 minuter för        verksamhet skall utgöras av en närpolismodell
7207:  polisen i hela landet att anlända till platsen efter   genom vilken man försöker påverka säkerhetssi-
7208:  ett alarm, och i stora tätorter t.o.m. betydligt       tuationen på ett förebyggande sätt samt inse de
7209:  mindre. Däremot ökade antalet misshandels-             problem som är utmärkande för vissa områden.
7210:  brott med ca 10% jämfört med i fjol. Narkotika-        Genom det samarbete med andra myndigheter,
7211:  situationen i vårt land har enligt olika uppskatt-     samfund och enskilda medborgare som hör till
7212:  ningsmetoder försämrats på ett särskilt oroväck-       verksamhetsmodellen kan man även lindra den
7213:  ande sätt under de senaste åren.                       lokala polisens personalunderskott.
7214:                                              KK 309/1997 vp                                            5
7215: 
7216:    För att kunna rikta tillräckliga resurser tili      här stora finansieringsunderskott inte kan täckas
7217: upprätthållandet av allmän ordning och säkerhet        utan betydande reduceringar i personalutgifter-
7218: behöver polisen utöver de åtgärder som nämnts          na, vilka i sin tur avsevärt skulle försämra nivån
7219: ovan en tilläggsfinansiering om 75 milj. mk tili sin   på polisens fåltverksamhet och samtidigt även
7220: budget i år. 1 samband med beredningen av ut-          nivån på den allmänna ordningen och säkerhe-
7221: giftsramarna för 1998-2001 har inrikesministe-         ten.
7222: riet dessutom föreslagit att den grundläggande            Regeringen ämnar se över utgiftsramarnas di-
7223: finansieringen för polisen höjs med 125 milj. mk       mensionering den 2 juni 1997, då bl.a. storleken
7224: från år 1997 tili år 2000. Det är uppenbart att så     av polisväsendets finansieringsramar behandlas.
7225: 
7226:      Helsingforsden 24 april1997
7227: 
7228:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
7229:                                              KK 310/1997 vp
7230: 
7231: Kirjallinen kysymys 310
7232: 
7233: 
7234: 
7235: 
7236:                                      Erkki Pulliainen /vihr: Kirjolohen tuotantoedellytysten turvaami-
7237:                                         sesta
7238: 
7239: 
7240:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7241: 
7242:     Kirjolohentuotanto on ajautunut maassamme              Hallituksen tehtävänä on valita tapa, jolla kir-
7243: vakaviin vaikeuksiin. Tämä oli nähtävissä jo            jolohenkasvatus elinkeinona pelastetaan.
7244: Suomen liittyessä EU:n jäseneksi. Kun maas-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7245: samme siirryttiin EU:n edellyttämään arvonlisä-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7246: verojärjestelmäänja kirjolohelle asetettiin arvon-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7247: lisävero, oli selvää, ettei tätä veroa voida siirtää    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7248: hintoihin, eli sen määrälläjouduttiin alentamaan
7249: tuottajahintaa. Tilanne nauliutui tähän, kun EU                  Onko Hallitus tietoinen, että kirjolo-
7250: suostui menettelyyn, jolla Suomen markkinoille                 henkasvatus on elinkeinona ajautunut
7251: on dumpattu norjalaista kassikasvatettua meri-                 ahdinkoon mm. siltä perittävän arvonli-
7252: lohta 15 markan kilohintaan.                                   säveron vuoksi, ja
7253:     Asialle on tehtävä jotain, muutoin kirjolohen-               mihin toimiin Hallitus ryhtyy kirjolo-
7254: tuotanto loppuu kokonaan ja tuottajat menettä-                 hen ammattimaisen tuotannon pelasta-
7255: vät elinkeinonsa. Eräs keino olisi alv:sta luopu-              miseksi elinkeinona?
7256: minen tai sitten se, että alv palautettaisiin tuotta-
7257: jille. Kolmas mahdollisuus olisi myös suoranai-
7258: nen elinkeinolle annettava tuki.
7259: 
7260:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
7261: 
7262:                                            Erkki Pulliainen /vihr
7263: 
7264: 
7265: 
7266: 
7267: 279001
7268: 2                                           KK 310/1997 vp
7269: 
7270: 
7271: 
7272: 
7273:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7274: 
7275:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teiden mukaisesti. Tuet eivät saa olla luonteel-
7276: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         taan säilyttäviä, vaan niiden on sitä vastoin edis-
7277: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      tettävä kalastustuotteiden tuotannon ja markki-
7278: le jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin     noinnin tehostamista, jotta ala voisi sopeutua
7279: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 310:              uuteen tilanteeseen.
7280:                                                          Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 369911993
7281:          Onko Hallitus tietoinen, että kirjolo-       on säädetty yhteisön kalastus- ja vesiviljelyalaa
7282:        henkasvatus on elinkeinona ajautunut           sekä niiden tuotteiden jalostusta ja kaupan pitä-
7283:        ahdinkoon mm. siltä perittävän arvonli-        mistä koskevien rakenteellisten tukitoimenpitei-
7284:        säveron vuoksi, ja                             den perusteista ja edellytyksistä. Asetus velvoit-
7285:          mihin toimiin Hallitus ryhtyy kirjolo-       taa kunkin jäsenvaltion laatimaan erillisen ra-
7286:        hen ammattimaisen tuotannon pelasta-           kenneohjelman. Suomen rakenneohjelmassa ta-
7287:        miseksi elinkeinona?                           voite 5a-alueella vesiviljelylle on tällä hetkellä
7288:                                                       ohjelmanmuutoksen jälkeen varattuna julkista
7289:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tukea yhteensä lähes 45 miljoonaa markkaa, jos-
7290: vasti seuraavaa:                                      ta EU :n rahoitusosuus on lähes 32 miljoonaa
7291:                                                       markkaa ja kansallinen rahoitusosuus yli 13 mil-
7292:    Suomessa säädettiin maa- ja metsätalousmi-         joonaa markkaa. Hankkeisiin vaaditaan tavoite
7293: nisteriön päätöksillä (127611995, 1423/1995 ja 37/    5a-alueella vähintään 60 prosentin sekä tavoite 6-
7294: 1996) siirtymäkauden tuen maksamisesta kalan-         alueella 55 prosentin suuruinen omarahoitus-
7295: viljelyelinkeinolle. Tuen tarkoituksena oli korva-    osuus. On kuitenkin havaittavissa, että inves-
7296: ta kertaluonteisesti kalanviljelyelinkeinolle ai-     tointihalukkuus vesiviljely-yrityksillä on ollut
7297: heutuneet lisäkustannukset, jotka Euroopan            vähäistä eivätkä hankkeet ole lähteneet odote-
7298: unionin johdosta säädetty arvonlisäverolaki ai-       tusti käyntiin.
7299: heutti. Arvonlisäverolain mukaan vesiviljelyelin-         Norjalaiselle kasvatetulle lohelle asetettiin rui-
7300: keino joutui takautuvasti verovelvolliseksi siltä     nimituontihinnat marraskuussa 1993, helmi-
7301: osin kuin yrityksillä oli kalaa varastossaan          kuussa 1994, maaliskuussa 1994 sekä viimeksi
7302: 1.1.1995. Käytettävissä oleva määräraha oli yh-       16.12.1995-30.6.1996.          Minimituontihinnat
7303: teensä 15 miljoonaa markkaa. Tuen suuruus oli         ovat käytännössä kuitenkin osoittautuneet te-
7304: noin kolmannes arvonlisäveron aiheuttamista li-       hottomiksi. Skotlannin ja Shetlannin lohentuot-
7305: säkustannuksista. Arvonlisäverolakiin ei ole vi-      tajien hakemuksesta komissio avasi norjalaisen
7306: reillä elintarvikkeiden verokantaan liittyviä         lohen polkumyyntiä ja valtiontukia koskevat tut-
7307: muutoksia.                                            kinnat 31.8.1996. Tutkintakausi oli ajanjaksolla
7308:    Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 93.           1. tammikuuta 1995-31. heinäkuuta 1996. Ko-
7309: artiklan 1. kohdan mukaisesti komissio on laati-      missio ei ole vielä tehnyt päätöstä tutkinnan tu-
7310: nut kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tar-   loksesta. Mahdolliset väliaikaiset polkumyynti-
7311: kastamista koskevat yleisohjeet (94/C 260/03),        ja tasoitustullit saattaisivat helpottaa markkina-
7312: joiden mukaisesti kansallisiin tukiin turvautumi-     tilannetta. Suomi on kannattanut komission esi-
7313: nen on oikeutettua vain tämän politiikan tavoit-      tystä väliaikaisten tullien käyttöönotosta.
7314: 
7315:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1997
7316: 
7317:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
7318:                                              KK 310/1997 vp                                             3
7319: 
7320: 
7321: 
7322: 
7323:                                          Tili Riksdagens Talman
7324: 
7325:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        med målen för gällande politik. Stöden får inte ha
7326: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         en bevarande karaktär, utan skall tvärtom främ-
7327: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       ja en effektivare produktion och marknadsföring
7328: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr         av fiskeriprodukter, så att branschen kan anpas-
7329: 310:                                                   sa sig tili den nya situationen.
7330:                                                           I rådets förordning (EG) nr 3699/1993 stadgas
7331:           Är Regeringen medveten om att od-            om grunder och förutsättningar för strukturella
7332:        1ingen av regnbågsforell som näring har         stödåtgärder som gäller gemenskapens fiske- och
7333:        drivits in i trångmål, bl. a. på grund av den   vattenbruksarealer samt förädling och salu-
7334:        mervärdesskatt som uppbärs, och                 förande av fiskeri- och vattenbruksprodukter.
7335:           vi1ka åtgärder kommer Regeringen att         Förordningen ålägger varje medlemsstat att ut-
7336:        vidta för att rädda den yrkesmässiga pro-       arbeta ett särskilt strukturprogram. 1 Finlands
7337:        duktionen av regnbågsforell som näring?         strukturprogram har det efter en programänd-
7338:                                                        ring för närvarande reserverats närmare 45 mil-
7339:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        joner mark i offentligt stöd för vattenbruket
7340: anföra fö1jande:                                       inom mål 5a-området. Därav är EU:s finansie-
7341:                                                        ringsandel närmare 32 miljoner mark och den
7342:    Genom beslut av jord- och skogsbruksminis-          nationella finansieringsandelen över 13 miljoner
7343: teriet (1276/1995, 1423/1995 och 37/1996) stadga-      mark. För projekten krävs att självfinansierings-
7344: des om utbeta1ande av ett stöd tili fiskod1ingsnä-     andelen uppgår tili minst 60 procent inom mål
7345: ringen under en övergångsperiod. Syftet med stö-       5a-området och tili minst 55 procent inom mål6-
7346: det var att i form av en engångsersättning ersätta     området. Det har dock kunnat konstateras att
7347: fiskod1ingsnäringen för de extrakostnader som          intresset för invcsteringar varit minimalt bland
7348: förorsakades genom den på grund av Europeiska          vattenbruksföretagen och projekt har inte påbör-
7349: Unionen stiftade mervärdesskatte1agen. Enligt          jats i förväntad utsträckning.
7350: mervärdesskattelagen blev vattenbruksnäringen              För den norska odlade Iaxen har det fåstställts
7351: retroaktivt skattskyldig tili den del företagen        minimiimportpris i november 1993, i februari
7352: hade fisk i lager den 1.1.1995. Det disponibla         1994, i mars 1994 samt senast den 16.12.1995-
7353: anslaget uppgick tili sammanlagt 15 miljoner           30.6.1996. Minimiimportpriserna har dock i
7354: mark. Stödets storlek utgjorde cirka en tredjedel      praktiken visat sig vara helt ineffektiva. På ansö-
7355: av de extrakostnader mervärdesskatten förorsa-         kan av laxproducenterna i Skotland och Shet-
7356: kade. Någon ändring av mervärdesskattelagen            land började kommissionen den 31.8.1996 un-
7357: som skulle gälla skattesatsen för livsmedel är inte    dersöka dumpingen och statsstödet av den nor-
7358: aktuell.                                               ska Iaxen. Undersökningsperioden sträckte sig
7359:    I överensstämmelse med 1 punkten i artikel 93       från den 1 januari 1995 tili den 31 juli 1996.
7360: i avtalet om Europeiska Unionen har kommissio-         Kommissionen har ännu inte fattat något beslut
7361: nen utarbetat allmänna föreskrifter om kontroll        om resultatet. Eventuella temporära dumping-
7362:  av de statliga stöden tili fisket och vattenbruket    och utjämningstullar kunde lätta marknadssitua-
7363:  (94/C 260/03). Enligt bestämmelserna är natio-        tionen. Finland har understött kommissionens
7364:  nella stöd berättigade endast om de är förenliga      förslag om att ta i bruk temporära tullar.
7365: 
7366:      Helsingforsden 23 april 1997
7367: 
7368:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
7369:                                               KK 311/1997 vp
7370: 
7371: Kirjallinen kysymys 311
7372: 
7373: 
7374: 
7375: 
7376:                                     Mikko Elo /sd ym.: Ruotsin kielen pakollisuuden arvioimisesta
7377: 
7378: 
7379: 
7380:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7381: 
7382:      Suomalaisilla on luonnollisista syistä suuri       ta niin pieni, ettei sen takia ole mitään syytä
7383: tarve oppia vieraita kieliä. Oman kielemme avul-        jokaisen suomalaisen opiskella ruotsia pakollise-
7384: la emme juuri selviä maamme rajojen ulkopuolel-         na kielenä. On syytä mainita, että ruotsalaiset
7385: la. Suomessa käytetäänkin paljon aikaa, työtä ja        panostavat tällä hetkellä voimakkaasti englan-
7386: rahaa vieraiden kielten oppimiseen. Toisaalta           ninkieleen siten, että kaikki ruotsalaiset pystyisi-
7387: myös jatkuvasti kasvava kansainvälisyys lisää           vät kohtuullisen hyvin puhumaan englantia toi-
7388: kielitaidon tarvetta. Tämän lisäksi voidaan pe-         sena kielenä.
7389: rustellusti väittää, että me suomalaiset tarvitsem-         Pedagogisesta näkökulmasta pakko ei ole
7390: me entistä täsmällisempää ja sujuvampaa kieli-          hyvä kannustin minkään aineen oppimiseen, ei
7391: taitoa selviytyäksemme kansainvälisissä yhteyk-         myöskään ruotsin kielen. On todennäköistä, että
7392: sissä.                                                  jos ruotsin kielen pakollisuus poistetaan, ainakin
7393:      Peruskoulun toteutuksen yhteydessä päätet-         60-70 prosenttia ikäluokasta edelleen valitsee
7394: tiin tehdä ruotsin kielestä pakollinen kaikille suo-    ruotsin kielen oppiaineekseen. Käytännössä
7395: menkielisille. Pakollisuuden perusteluksi on esi-       saattaa tapahtua siten, että ruotsin kielen todelli-
7396: tetty mm. sitä, että näin ruotsinkielisten palvelut     nen osaaminen maassamme jopa lisääntyy. Pe-
7397: voidaan parhaiten turvata maassamme. On kui-            dagogisesta näkökulmasta on myös perusteltua
7398: tenkin syytä kysyä, miten henkilö, joka on luke-        väittää, etteivät kaikki suomalaiset opi 2-3 vie-
7399:  nut ruotsia kolmen vuoden ajan yläasteella pari        rasta kieltä siten, että heille olisi todellista käy-
7400:  oppituntia viikossa, pystyy oppimaan ruotsia si-       tännön hyötyä kielitaidostaan. Todellisesta kieli-
7401:  ten, että hän kykenisi asioimaan ruotsin kielellä.     taidosta voidaan puhua vasta sitten, kun henki-
7402:  Lähes puolelle ikäluokasta ruotsin kielen opiske-      löt kohtuullisen hyvin hallitsevat sekä puhutun
7403:  lu jää yläasteelle ja tämän lisäksi ehkä 1-2 vuo-      että kirjoitetun kielen. Monipuolinen kielitaito
7404:  den opintoihin ammatillisissa oppilaitoksissa.         taas vaatii runsaasti aikaa ja harjoittelua.
7405:  Tosiasia on myös, ettei edes ylioppilaskokeessa            Yläasteella kaikille pakollisen ruotsin kielen
7406:  vaadittava ruotsin kielen taito suinkaan edellytä      lisäksi maassamme on käytössä ns. virkamiestut-
7407:  sujuvaa ruotsin osaamista.                             kinto, millä tarkoitetaan sitä, että korkeakou-
7408:      Ruotsin kielen pakollista oppimista on perus-      luissa kaikki joutuvat suorittamaan ruotsin kie-
7409:  teltu myös pohjoismaisella yhteistyöllä. On kui-       len tutkinnon. Tämä ns. virkamiestutkinto otet-
7410:  tenkin syytä kysyä, kuinka hyvin suomalaiset,          tiin käyttöön myös ammattikorkeakouluissa.
7411:  jotka ovat opiskelleet muutaman vuoden ruotsia,        Kuitenkin ammattikorkeakouluun tulee jo tällä
7412:  selviytyvät esim. riikinruotsalaisten tai norjalais-   hetkellä runsaasti henkilöitä, jotka ovat opiskel-
7413:  ten kanssa puhumattakaan tanskalaisista. Tosi-         leet ruotsia vain yläasteella ja tämän lisäksi mah-
7414:  asia on, että monissa erikoisalojen konferensseis-     dollisesti l-2 vuotta jossakin ammatillisessa
7415:  sa käytetään jo nykyäänenglantiayhteisenä kie-         oppilaitoksessa. Käytännössä näin vaatimatto-
7416:  lenä pohjoismaisissa yhteyksissä.                      milla pohjatiedoilla on mahdotonta saavuttaa
7417:       Suomen ED-jäsenyys ja myös muutoin lisään-        vaadittavaa virkamiestutkinnon tasoa ammatti-
7418:  tyvä kansainvälistyminen ovat tehneet entistä          korkeakouluopintojen aikana.
7419:   tärkeämmäksi oppiaenglanninlisäksi myös sak-              Olisikin järkevää, että pakollinen virkamies-
7420:   saaja ranskaa. Myös Venäjän yhteyksiemme ta-          tutkinto voitaisiin suorittaajoko ruotsin kielessä
7421:   kia tarvitsemme runsaasti henkilöitä, jotka hal-      tai jossain muussa kielessä. Erityisen tärkeätä
7422:   litsevat riittävän hyvin venäjän kieltä. Ruotsin      olisi, että jokainen korkeakoulututkinnon suo-
7423:   kieltä puhuvien määrä Euroopassa on auttamat-         rittanut suomalainen omaisi todella hyvän eng-
7424: 
7425:  279001
7426: 2                                          KK 311/1997 vp
7427: 
7428: lannin kielen taidon, koska englanti on kuitenkin              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7429: se kieli, jota yleisimmin käytetään maailmalla.             ryhtyä pakollisen ruotsin kielen opetuk-
7430: Tämän lisäksi voidaan perustellusti väittää, että           sen poistamiseksi peruskoulusta, ja
7431: saksa, ranska ja venäjä ovat suomalaisille käy-                aikooko Hallitus poistaa ns. pakolli-
7432: tännön syistä yhtä tärkeitä kuin ruotsin kieli.             sen virkamiestutkinnon ruotsin kielessä
7433:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          maamme korkeakouluista tai korvata sen
7434: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                vaihtoehtoisesti kielitutkinnolla jossain
7435: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                suuressa kansainvälisessä kielessä?
7436: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7437:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
7438: 
7439:                     Mikko Elo /sd                            Matti Ryhänen /kesk
7440:                     Tapio Karjalainen /sd                    Markku Pohjola /sd
7441:                                             KK 311/1997 vp                                              3
7442: 
7443: 
7444: 
7445: 
7446:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7447: 
7448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        timusten mukaisesti. Samalla lisääntyvät valmiu-
7449: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         det työskennellä ja vaikuttaa kansainvälisessä
7450: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toimintaympäristössä. Kielitaito on aina arvo-
7451: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            kasta pääomaa, vaikka se olisi vaatimatontakin.
7452: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Peruskoulun kielenopetus antaa pohjan myö-
7453: n:o311:                                               hemmälle oppimiselle jatko-opintojen ja työelä-
7454:                                                       män vaatimusten mukaisesti.
7455:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen
7456:        ryhtyä pakollisen ruotsin kielen opetuk-       ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen
7457:        sen poistamiseksi peruskoulusta, ja            kehittämissuunnitelmassa vuosille 1995-2000
7458:           aikooko Hallitus poistaa ns. pakolli-       on linjattu koulutuksen kansainvälistymisen ja
7459:        sen virkamiestutkinnon ruotsin kielessä        kieltenopetuksen kehittämisen tavoitteet. Kehit-
7460:        maamme korkeakouluista tai korvata sen         tämissuunnitelman mukaan peruskoulun tunti-
7461:        vaihtoehtoisesti kielitutkinnolla jossain      jako ja opetussuunnitelman perusteet on tarkoi-
7462:        suuressa kansainvälisessä kielessä?            tuksena säilyttää suunnittelukauden ajan tehty-
7463:                                                       jen päätösten mukaisena. Tämä merkitsee samal-
7464:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          la, ettei kielenopetuksen rakennetta muuteta.
7465: vasti seuraavaa:                                      Yliopistojen kielenopetuksessa edetään tehtyjen
7466:                                                       selvitysten pohjalta. Korkeakoulujen kieltenope-
7467:     Peruskoululaiset opiskelevat nykyään ruotsia      tuksen kehittämismahdollisuuksia lisätään. Ta-
7468: tai suomea ja vähintään yhtä muuta itselleen          voitteena on mm. saksan, ranskan, venäjän, es-
7469: vierasta kieltä, joka käytännössä on useimmiten       panjan ja italian kielen opetuksen lisääminen ja
7470: englanti. Heistä yli 40% valitsee kolmannen kie-      kielitaidon parantaminen laajentamalla vieraalla
7471: len. Ruotsin kieltä opiskellaan peruskoulussa         kielellä annettavaa opetusta kaikessa koulutuk-
7472: joko ala-asteelta alkavana kielenä tai yläasteelta    sessa. Lähtökohtana on kuitenkin samalla, että
7473: alkavana kielenä. Ala-asteelta alkavan oppimää-       kaikki peruskoululaiset valitsevat toisen koti-
7474: rän mukainen viikkotuntimäärä on vähintään 16         maisen kielen lisäksi englannin kielen.
7475: ja yläasteella alkavan oppimäärän mukainen vä-           Koulu- ja korkeakoululainsäädännön uudis-
7476: hintään kuusi.                                        tuksen yhteydessä on tarkoituksena säilyttää
7477:      Sukupuolten eroja koskevien selvitysten mu-      molemmat kotimaiset kielet pakollisina aineina
7478: kaan tytöt valitsevat useampia kieliä ja tekevät      peruskoulussa ja korkeakoulujen tutkintovaati-
7479: poikkeavampia kielivalintoja kuin pojat. Ala-as-      muksiin sisältyvinä.
7480: teelta alkavan oppimäärän mukaisesti ruotsia             Kielilainsäädäntö sisältää säännökset virka-
7481:  lukevista enin osa on tyttöjä, ja tytöt pitävät      miesten kielitaitoa koskevista vaatimuksista.
7482:  ruotsin kielestä enemmän kuin pojat. Peruskou-       Valtion virkaan edellytetään korkeakoulutut-
7483:  lun oppiruistuloksissa on useista eri syistä oppi-   kinnon suorittaneilta virka-alueen kieliolosuh-
7484:  laskohtaisia eroja. Tämä koskee myös ruotsin         teiden mukaan tietyntasoista molempien koti-
7485:  sekä muiden kielten oppimistuloksia. Toisten op-     maisten kielten taitoa. Korkeakoulututkintoa
7486:  pilaiden kielitaito on jo peruskoulun päättyessä     edellyttäviin valtion virkoihin ei yleisesti vaadita
7487:  varsin sujuvaa, kun taas toiset osaavat vasta al-    kotimaisten kielten lisäksi vieraan kielen taitoa.
7488:  keet. Aiempaan verrattuna kielten opetuksessa           Virkaan vaadittava suomen tai ruotsin kielen
7489:  pyritään nykyään keskittymään ihmisten välistä       taito voidaan osoittaa joko erityisessä kielitut-
7490:  kanssakäymistä edistävään kielitaitoon, kuten        kinnossa tai suorittaen korkeakoulujen tutkinto-
7491:  kulttuurien erilaisuuksien ymmärtämiseen ja          vaatimuksiin sisältyvät toisen kotimaisen kielen
7492:  suullisten valmiuksien lisäämiseen. Ammatilli-       opinnot. Korkeakouluopiskelijoiden tutkinto-
7493:  sessa koulutuksessa voidaan oppia jo alakohtais-     vaatimuksiin sisältyvät toisen kotimaisen kielen
7494:   ta sanastoa. Korkeakoulussa kielitaito syvenee ja   lisäksi vähintään yhden vieraan kielen opinnot.
7495:   laajenee kunkin ammattialan ja tieteenalan vaa-     Kielitaitovaatimukset eivät koske muilla kuin
7496: 4                                          KK 311/1997 vp
7497: 
7498: suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä       lintojen ja -valikoiman monipuolisuutta lisäten
7499: saaneita eivätkä kouluopintonsa ulkomailla suo-      sekä peruskoulussa, toisen asteen koulutuksessa
7500: rittaneita korkeakouluopiskelijoita. Heitä kos-      että korkeakouluopinnoissa. Elinikäisen koulu-
7501: kevasta kielitaidosta päättävät korkeakoulut         tuksen ja oppimisen periaate toteutetaan käyt-
7502: erikseen. Erityisistä syistä korkeakoulut voivat     täen monipuolisesti hyväksi lapsen, nuoren ja
7503: vapauttaa opiskelijan kokonaan tai osittain kieli-   aikuisen erilaisia koulutusmahdollisuuksia. Pe-
7504: opinnoista.                                          ruskoulun kieliohjelma sekä ammattikorkea-
7505:     Edellä olevan huomioon ottaen kieltenope-        koulujen ja yliopistojen kieliopintoja koskevat
7506: tuksen rakennetta voidaan pitää nykyisellään         tutkintovaatimukset ovat nykytilanteessa sekä
7507: toimivana ja koko maan kannalta arvioiden kat-       ruotsin kielessä että vieraissa kielissä peruslinjat-
7508: tavana. Kielenopetuksen ja -oppimisen tasoa on       taan tarkoituksenmukaiset eikä hallituksella ole
7509: tarkoituksena kehittää edelleen mm. sukupuol-        suunnitelmia niiden muuttamiseen.
7510: ten välisiä oppimiseroja vähentäen sekä kieliva-
7511:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
7512: 
7513:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
7514:                                             KK 311/1997 vp                                             5
7515: 
7516: 
7517: 
7518: 
7519:                                         Tili Riksdagens Talman
7520: 
7521:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       område ställer. På samma gång ökar färdigheter-
7522: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        na att arbeta och påverka i internationella mil-
7523: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      jöer. Språkkunskaper är alltid värdefullt kapital,
7524: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr         även om de är anspråkslösa. Språkundervisning-
7525: 311:                                                  en i grundskolan ger grunden för senare inlärning
7526:                                                       enligt de krav som fortsatta studier och arbetsli-
7527:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        vet ställer.
7528:        ta för att slopa den obligatoriska under-         1 denpian för utveckling av utbildningen och
7529:        visningen i svenska i grundskolan, och         av forskningen vid högskolorna för åren 1995-
7530:           ämnar Regeringen slopa den s.k. obli-       2000 har målen för internationaliseringen avut-
7531:        gatoriska tjänstemannaexamen svenska i         bildningen och utvecklingen av språkundervis-
7532:        Iandets högskolor eller alternativt ersätta    ningen dragits upp. Enligt utvecklingsplanen är
7533:        den med en språkexamen i något stort           avsikten att timfördelningen i grundskolan och
7534:        internationellt språk?                         grunderna för läroplanen under planeringsperio-
7535:                                                       den skall stå kvar enligt de fattade besluten. Det-
7536:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ta innebär på samma gång att strukturen i språk-
7537: anföra följande:                                      undervisningen inte kommer att ändras. I språk-
7538:                                                       undervisningen vid universiteten går man vidare
7539:    Dagens grundskolelever studerar svenska eller      enligt de gjorda utredningarna. Utvecklingsmöj-
7540: fmska och minst ett annat för dem främmande           ligheterna för språkundervisningen vid högsko-
7541: språk, som i praktiken oftast är engelska. Över       lorna utökas. Målet är bl.a. att öka undervisning-
7542: 40 % av dem väljer ett tredje språk. Svenska          en och förbättra språkfårdigheterna i tyska, fran-
7543: studeras i grundskolan antingen som ett språk         ska, ryska, spanska och italienska genom att ut-
7544: som inleds på lågstadiet eller som ett språk som      vidga undervisningen på främmande språk i all
7545: inleds på högstadiet. Antalet veckotimmar enligt      utbildning. Utgångspunkten är ändå på samma
7546: den Iärokurs som inleds på lågstadiet är minst 16     gång att alla grundskolelever utöver det andra
7547: och enligt den lärokurs som inleds på högstadiet      inhemska språket väljer engelska.
7548: minst sex.                                               1 samband med reformen av skol- och hög-
7549:    Enligt utredningar om skillnader mellan kö-        skolelagstiftningen är avsikten att de båda in-
7550: nen väljer flickorna fler språk och gör mer avvi-     hemska språken skall finnas kvar som obligato-
7551: kande språkval än pojkarna. Av dem som läser          riska ämnen i grundskolan och ingå i högskolor-
7552: svenska enligt den lärokurs som inleds på lågsta-     nas examensfordringar.
7553: diet är största delen flickor och flickorna tycker       Språklagstiftningen innehåller bestämmelser
7554: bättre om svenska än pojkarna. Inlärningsresul-       som gäller krav på språkkunskaper hos tjänste-
7555: taten i grundskolan varierar av olika orsaker         männen. För en statlig tjänst förutsätts av perso-
7556: mellan eleverna. Detta gäller också inlärningsre-     ner med högskoleexamen kunskaper i båda in-
7557: sultaten i svenska och i andra språk. En del elever   hemska språken på viss nivå enligt språkförhål-
7558: är redan när grundskolan slutar mycket flytande       landena inom tjänsteområdet. För statliga tjäns-
7559: i sina språkkunskaper, medan andra igen kan           ter som förutsätter högskoleexamen krävs nor-
7560: bara grunderna. Jämfört med tidigare försöker         malt inte kunskaper i något främmande språk
7561: man idag inom språkundervisningen koncentre-          utöver de inhemska språken.
7562: ra sig på språkfårdigheter som främjar umgänge           De kunskaper i finska eller svenska som krävs
7563: mellan människor, såsom förståelse av kultur-         för en tjänst kan visas antingen i ett särskilt
7564: skillnader, och på att öka de muntliga fårdig-        språkprov eller genom fullgjorda studier i det
7565: heterna. Inom yrkesutbildningen kan man redan         andra inhemska språket som det ingår i hög-
7566: Iära sig branschens terminologi. I högskolorna        skolornas examensfordringar. 1 examensford-
7567: fördjupas och utvidgas språkkunskaperna enligt        ringarna för högskolestuderande ingår inte bara
7568:  de krav respektive yrkesområde och vetenskaps-       studier i det andra inhemska språket utan också i
7569: 6                                           KK 311/1997 vp
7570: 
7571: minst ett främmande språk. Språkkraven gäller         minskas och att språkvalen och språkurvalet
7572: inte dem som fått sin skolbildning på något annat     görs mångsidigare både i grundskolan, utbild-
7573: språk än finska eller svenska och inte heller hög-    ningen på andra stadiet och inom högskolestu-
7574: skolestuderande som fullgjort sina skolstudier        dierna. Principen om livslång utbildning och livs-
7575: utomlands. Om den språkfårdighet som gäller           långt lärande förverkligas genom att de olika
7576: dem beslutar högskolorna särskilt. Av särskilda       utbildningsmöjlighetema för barnen, de unga
7577: skäl kan högskolorna helt eller delvis befria en      och de vuxna utnyttjas på ett mångsidigt sätt.
7578: studerande från språkstudierna.                       Språkprogrammet för grundskolan liksom exa-
7579:    Med beaktande av ovanstående kan struktu-          mensfordringarna för språkstudier vid yrkeshög-
7580: ren i språkundervisningen anses fungerande som        skolorna och universiteten har i dagens läge såväl
7581: den nu är och bedömd med tanke på hela landet         i svenska som i de främmande språken en grund-
7582: täckande. Nivån på språkundervisningen och in-        läggande linje som är ändamålsenlig och reger-
7583: lärningen avses bli ytterligare utvecklad bl.a. ge-   ingen har inga planer på att ändra dem.
7584: nom att inlärningsskillnaderna mellan könen
7585: 
7586:      Helsingforsden 3 april 1997
7587: 
7588:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
7589:                                              KK 312/1997 vp
7590: 
7591: Kirjallinen kysymys 312
7592: 
7593: 
7594: 
7595: 
7596:                                     Mikko Elo /sd ym.: Lohenpyynnin turvaamisesta
7597: 
7598: 
7599: 
7600:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7601: 
7602:      Uudet, entistä huomattavasti ankarammat ra-        antanut edellytykset mm. runsaalle kalan maa-
7603: joitukset lohen merikalastukseen tulivat voi-           hantuonnille. Eri tahot ovatkin korostaneet, että
7604: maan 29. huhtikuuta 1996. Rajoituksista kärsi-          valtion tulisi korvata ammattikalastajille rajoi-
7605: vät eniten lohen rannikkokalastajat. Parhaan            tuksista aiheutuvia taloudellisia tappioita ja ka-
7606: pyyntikauden mentyä ohi ja huonoissa sääolo-            lastuskapasiteetti tulisi saada tasapainoon kiin-
7607: suhteissa osa rannikkokalastajista ei voinut lait-      tiön kanssa. Luonnonlohen suojelu on yhteinen
7608: taa pyydyksiään lainkaan veteen ja menetti näin         kansallinen ja myös kansainvälinen asia. Mm.
7609: koko lohisaaliinsa. Lohen kalastuskielto esti ran-      Suomen Ammattikalastajaliitto ry. on kirjelmäs-
7610: nikolla paikoitellen myös muiden kalalajien ka-         sään maa- ja metsätalousministeriölle esittänyt,
7611: lastuksen. A vomerikalastuksessa rajoitukset es-        että Suomen kalastuspolitiikan lähtökohtana tu-
7612:  tivät kalastuksen perinteisesti parhaana pyynti-       lee olla se, että maallamme myös jatkossa on
7613: kautena toukokuussa.                                    nykyaikainen, monipuolinen ja tehokas kalas-
7614:      Viime vuonna voimaan tulleet tiukennetut           tuselinkeino, myös lohen kalastuksessa. Tämä
7615:  kansalliset lohenkalastusrajoitukset ovat voi-         merkitsee lohen kalastusta avomerellä ajover-
7616:  massa myös vuonna 1997. Käytännössä pyynti-            koilla ja siimoilla sekä rannikkokalastusta rysil-
7617:  kausi lyhenee edelleen, sillä vuonna 1996 rajoi-       lä. Eri kalastusmuodot ja kalastus eri alueilla
7618:  tusten voimaantulo viivästyi huhtikuun lop-            täydentävät toisiaan. Elinkeinonharjoittajat pys-
7619:  puun, kun taas vuonna 1997 pyyntikielto alkaa 1.       tyvät yhdessä toimittamaan lohta markkinoille
7620:  maaliskuuta. Voimassa olevan asetuksen mukai-          ympäri vuoden mahdollisimman pitkään. Meillä
7621:  nen pyyntiaika pitenee vuodesta 1998 alkaen al-        on kalastuskapasiteettia, osaamista sekä kalaa
7622:  kupäästään kuukaudella ja loppupäästään vii-           meressä. Niitä kalastusyrittäjien tulee voida hyö-
7623:  dellä päivällä.                                        dyntää hankkiakseen toimeentulonsa.
7624:       Rajoitusten vaikutusta lievensivät vuonna            Suomen Ammattikalastajaliitto on jo vuosia
7625:  1996 maksetut 4 milj. markan lohikorvaukset            vaatinut selkeitä päätöksiä siitä, pitääkö Suo-
7626:  Perusteltuja korvaushakemuksia maaseutuelin-           messa olla ammattimaista lohenkalastusta vai ei,
7627:  keinopiirit saivat vajaan 4,5 milj. markan edestä,     kuinka laajasti sitä voidaan harjoittaa ja kuka
7628:  joten korvausmäärää jouduttiin leikkaamaan 15          sitä voi harjoittaa. Näin ei ole vielä tapahtunut.
7629:  prosenttia.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7630:       Lohenkalastusrajoitusten korvaamista käsi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7631:   tellyt työryhmä esitti mietinnössään korvausten       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7632:   maksamista samoilla perusteilla vuosina 1996-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7633:   1997. Valtion vuoden 1997 talousarviossa lohi-
7634:   korvauksiin ei ole kuitenkaan varattu lainkaan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7635:   varoja. Ne kalastajat, joiden pyynti on estynyt              ryhtyä luodakseen kestävän Iinjan lohen-
7636:   rajoitusten vuoksi, ovat sitenjääneet täysin vaille          kalastuksenjatkamiseksi niin, että ympä-
7637:   wrvauksia. Maassamme vallitsee aika yleinen                  ristönhoidon ja elinkeinojen välinen suh-
7638:   (äsitys siitä, että viime vuosien kalastuspolitiik-          de on tasapainossa ja että myös Selkäme-
7639:   <a on merkinnyt yksipuolisia taloudellisia mene-             ren ammattikalastukselle annetaan oi-
7640:   :yksiä ammattikalastajille erityisesti Selkämeren            keudenmukaiset mahdollisuudet kehit-
7641:    ilueella, luonut epävarmuutta tulevaisuudesta ja               .. ?
7642:                                                                t ya.
7643: 
7644:       Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
7645: 
7646:                       Mikko Elo /sd                              Timo Kalli /kesk
7647:  ~79001
7648: 2                                          KK 312/1997 vp
7649: 
7650: 
7651: 
7652: 
7653:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7654: 
7655:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kuolleisuus on suuri. Asetuksen tarkoituksena
7656: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        on myös toteuttaa Kansainvälisen Itämeren Ka-
7657: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     lastuskomission (IBSFC) suositus, jonka mu-
7658: le jäsenelle kansanedustaja Mikko Elon ym. näin      kaanjokaisen Itämeren luonnonlohijoen poikas-
7659: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 312:             tuotannon on noustava vähintään 50 %:iin tuo-
7660:                                                      tantopotentiaalistaan vuoteen 2010 mennessä
7661:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      (IBSFC:n vuosikokous 1995).
7662:        ryhtyä luodakseen kestävän linjan lohen-         Kansainvälinen Itämeren Kalastuskomissio
7663:        kalastuksenjatkamiseksi niin, että ympä-      päätti ylimääräisessä vuosikokouksessaan hel-
7664:        ristönhoidon ja elinkeinojen välinen suh-     mikuussa 1997 uudesta lohenkalastuksen toi-
7665:        de on tasapainossa ja että myös Selkäme-      mintaohjelmasta (Salmon Action Pian, SAP).
7666:        ren ammattikalastukselle annetaan oi-            Sanottu tavoite luonnonlohijokien poikastuo-
7667:        keudenmukaiset mahdollisuudet kehit-          tannon elvyttämisestä vuoteen 2010 mennessä
7668:           ""?
7669:        t ya.                                         kuuluu myös osana SAP:iin. Tällä toimintaohjel-
7670:                                                      malla on tarkoitus lisäksi luoda kotiutusistutuk-
7671:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sin uusia luonnonlohijokia. Kalastuksen järjes-
7672: vasti seuraavaa:                                     tämisen suhteen SAP tähtää kestävän tasapainon
7673:                                                      löytämiseen toisaalta runsaiden viljelyksestä pe-
7674:    Suomessa on säädetty kansallinen lohenkalas-      räisin olevien istutusten hyödyntämisen ja toi-
7675: tusta rajoittava asetus (25811996), joka tuli voi-   saalta luonnonlohikantojen säilyttämisen välillä.
7676: maan erillisellä asetuksella (262/1996) 29.4.1996    Tämä on mahdollista muuttamalla istutustek-
7677: alkaen. Tämä asetus perustuu maa- ja metsäta-        niikkaa siten, että kalastus voidaan kohdistaa
7678: lousministeriön      asettaman     Lohityöryhmä      viljeltyihin lohikantoihin.
7679: 1995:n muistioon. Asetuksen tarkoituksena on            Sanotut ratkaisut ympäristönhoidon ja kalas-
7680: säilyttää lohen ammattikalastus mahdollisim-         tuselinkeinon välisen suhteen tasapainottami-
7681: man suurena ja samalla kuitenkin turvata lohen       seksi turvaavat myös osaltaan Selkämeren am-
7682: luonnonkantojen elpyminen tilanteessa, jossa         mattikalastuksen kehittymismahdollisuudet.
7683: M-74-oireyhtymän johdosta lohen pienpoikas-
7684: 
7685:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1997
7686: 
7687:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
7688:                                              KK 312/1997 vp                                               3
7689: 
7690: 
7691: 
7692: 
7693:                                          Till Riksdagens Talman
7694: 
7695:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Ett annat syfte med förordningen är att verkstäl-
7696: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          la en av lnternationella fiskerikommissionen för
7697: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Östersjön (IBSFC) given rekommendation, en-
7698: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr           ligt viiken yngelproduktionel). i var och en av de
7699: 312:                                                    naturlaxälvar som rinner ut i Ostersjön skall stiga
7700:                                                         tili minst 50 % av sin produktionspotential fram
7701:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          tili år 2010 (IBSCF:s årsmöte 1995).
7702:        ta för att skapa en hållbar linje för fortsatt       Vid sitt extraordinarie årsmöte i februari 1997
7703:        Iaxfiske så att balansen mellan naturvård        fattade Internationella fiskerikommissionen för
7704:        och näring bevaras och att också yrkesfis-       Östersjön ett beslut om ett nytt aktionsprogram
7705:        ket i Bottenhavet ges rättvisa möjligheter       förJaxfisket (Salmon Action Pian, SAP).
7706:        att utvecklas?                                       Aven nämnda mål för vitaliseringen av yngel-
7707:                                                         produktionen i naturlaxälvarna fram tiii år 2010
7708:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ingår som en del i SAP. A vsedda aktionsprogram
7709: anföra följande:                                        syftar ytterligare tili skapande av nya natur-
7710:                                                         Iaxälvar genom omplanteringar. Ifråga om själva
7711:    1 Finland har det stiftats en nationell förord-      fisket siktar SAP på att finna en hållbar balans
7712: ning om inskränkningar av laxfisket (258/1996),         mellan å ena sidan nyttjande av de rikliga bestån-
7713: som genom en särskild förordning (26211996)             den av från odlingar härstammande planterat
7714: trädde i kraft från och med den 29.4.1996. För-         yngel och å andra sidan bevarande av bestånden
7715: ordningen ifråga grundar sig på en promemoria           av naturlax. Detta är möjligt genom att lägga om
7716: av Laxarbetsgruppen 1995, som hade tilisatts av         utplanteringstekniken så att fisket kan fokuseras
7717: jord- och skogsbruksministeriet. Förordningens          tili bestånden av odlad Iax.
7718: syfte är att bibehålla det bedrivna 1axyrkesfisket          Nämnda lösningar för att balansera förhållan-
7719: så stort som möjligt, men samtidigt ändå trygga         det mellan miljövården och fiskerinäringen tryg-
7720: återhämtningen för bestånden av naturlax i en           gar för sin del yrkesfiskets möjligheter att utveck-
7721: situation med extremt hög dödlighet bland ny-           Ias i Bottenhavet.
7722: kläckta Iaxyngel på grund av M 74- syndromet.
7723:      Helsingfors den 17 april 1997
7724: 
7725:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
7726:                                              KK 313/1997 vp
7727: 
7728: Kirjallinen kysymys 313
7729: 
7730: 
7731: 
7732: 
7733:                                   Risto Penttilä /nuors ym.: Kotona lapsia haitavien eläketurvan
7734:                                       parantamisesta
7735: 
7736: 
7737:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7738: 
7739:    Yleisistä tasa-arvopyrkimyksistä huolimatta       (3 mom.) Nykyinen miesten ja naisten välinen
7740: edelleen pääasiassa naiset käyttävät oikeuttaan      taloudellinen epätasa-arvo on osin seurausta va-
7741: äitiysloman jälkeiseen vanhempainlomaan ja           linnoista, joita he pienten lasten vanhempina te-
7742: hoitovapaaseen, jota on mahdollista jatkaa aina      kevät. Yhteiskunnan pienten lasten hoitomuo-
7743: siihen asti kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.       dot eivät siten ole tasaviivalla taloudellisen tasa-
7744: Kelan tilastojen mukaan oikeuttaan hoitovapaa-       arvon näkökulmasta.
7745: seen käytti 69 000 naista ja 3 000 miestä tammi-        Ansioeläkkeen osalta tulisi perheissä, joissa
7746: kuussa 1997.                                         toinen vanhemmista jää kotiin hoitamaan yhtei-
7747:     Hoitovapaan laajalle levinneeseen suosioon       siä lapsia, olla kotiin jääväliä vanhemmalla oi-
7748: etenkin pienten lasten äitien keskuudessa on         keus puoleen työssä käyvälle vanhemmalle tältä
7749: osaltaan vaikuttanut lasten kotihoidon tukimuo-      ajalta kertyvästä laskennallisesta eläketulosta.
7750: tojen kehittyminen kunnallisen palvelujärjestel-     Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että erillisellä
7751: män rinnalle. Hoitovapaaoikeus yhdessä koti-         lailla mahdollistettaisiin työssä käyvän vanhem-
7752: hoidon tuen kanssa on lisännyt perheiden valin-      man ansioeläkkeen puolitus siltä ajalta, kun toi-
7753: nan vapautta silloin, kun lapset ovat pieniä.        nen vanhemmista käyttää oikeuttaan hoitova-
7754:     Valinnan vapauden "maksumiehiksi" talou-         paaseen tai vaihtoehtona kunnalliselle palvelulle
7755: dellisessa mielessä joutuvat kuitenkin kotihoidon    on kotihoidon tuen (tai elokuussa voimaan tule-
7756: valinneet vanhemmat (siis pääasiassa naiset)         van uuden hoitorahan) piirissä.
7757: oman ansioeläkkeensä kustannuksella. Hoitova-           Työssä käyvän vanhemman eläkekertymän
7758: paaoikeutensa käyttävän vanhemman ansioelä-          puolitus merkitsisi kotona oman vanhemman
7759: keturva kun ei kerry näiden vuosien ajalta.          toimesta tapahtuvan lastenhoitotyön arvostuk-
7760:     Kotiin jäävän vanhemman sosiaaliturvan ei        sen nousua ja vanhemman taloudellisen aseman
7761: siis voida katsoa olevan samalla tasolla kuin ko-    parantumista sekä miesten ja naisten välisen
7762: din ulkopuolella työssä käyvien pienten lasten       tasa-arvoisuuden kasvattamista perhevelvolli-
7763: vanhempien. Pahimmillaan tämä lasten hoidon          suuksien ja vastuun jakamisessa.
7764: valinnan vapaudesta maksettava "hinta" merkit-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7765: see vuosien mittaista katkoa ansioeläkekerty-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7766: mään.                                                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7767:     Kotona oman vanhemman toimesta tapahtu-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7768: vaa lasten hoitoa ei rinnasteta työksi siinä missä
7769: vastaavaa kotihoitoa, kun hoitajana on joku                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7770:  muu kuin lapsen oma vanhempi. Vain kodin ul-                 siin, joilla kotona pieniä lapsia hoi ta vien
7771:  kopuolisen palkkatyön (pois lukien kotona ta-                ansioeläketurva saatetaan kuntoon mah-
7772:  pahtuvat omaishoitajan ja perhehoitajan työt)                dollistamaila työssä käyvän vanhemman
7773:  katsotaan oikeuttavan ansioeläkkeeseen.                      eläkekertymän puolitus siltä ajalta, kun
7774:     Tasa-arvolain 7 §syrjinnän kieltämisestä edel-            toinen vanhemmista käyttää oikeuttaan
7775:  lyttää, että naisia ja miehiä ei saa asettaa eri             lakisääteiseen hoitovapaaseen tai vaihto-
7776:  asemaan vanhemmuuden, perhevelvollisuuksien                  ehtona kunnalliselle palvelulle hoitaa lap-
7777:  tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella              sia kotona kotihoidon tuen turvin?
7778: 
7779:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
7780: 
7781:                      Risto Penttilä /nuors                     Jukka Tarkka /nuors
7782: 279001
7783: 2                                           KK 313/1997 vp
7784: 
7785: 
7786: 
7787: 
7788:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7789: 
7790:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jää työeläketurvan ulkopuolelle. Julkisella sekto-
7791: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rilla lapsenhoitoajat kartuttavat eläkettä van-
7792: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hempainrahakauden loppuun asti.
7793: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto                Työkyvyttömyyseläkkeessä         palvelusajaksi
7794: Penttilän ym. kirjallisen kysymyksen n:o 313:         luetaan myös aika työkyvyttömyyden alkamises-
7795:                                                       ta eläkeikään. Työntekijä saa lukea hyväkseen
7796:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tulevan ajan sillä edellytyksellä, että hänen työ-
7797:        siin, joilla kotona pieniä lapsia hoi tavien   kyvyttömyytensä alkaa työsuhteen kestäessä tai
7798:        ansioeläketurva saatetaan kuntoon mah-         vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Tätä
7799:        dollistamaHa työssä käyvän vanhemman           vuoden määräaikaa laskettaessa huomioon ei
7800:        eläkekertymän puolitus siltä ajalta, kun       oteta päiviä, jolloin alle kolmivuotiaan lapsen
7801:        toinen vanhemmista käyttää oikeuttaan          vanhempi on lapsen hoidon vuoksi ollut poissa
7802:        lakisääteiseen hoitovapaaseen tai vaihto-      ansiotyöstä. Lastenhoitoaika saa tällöin olla
7803:        ehtona kunnalliselle palvelulle hoitaa lap-    enintään yhdeksän vuotta.
7804:        sia kotona kotihoidon tuen turvin?                 Suomessa eläketurva muodostuu kahdesta
7805:                                                       rinnakkaisesta järjestelmästä. Työeläke takaa
7806:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vakuutetun kulutustason kohtuullisen säilymi-
7807: vasti seuraavaa:                                      sen eläkkeellejäätäessä ja kansaneläkejärjestel-
7808:                                                       mä turvaa vähimmäiseläkkeen. Naimisissa olleil-
7809:    Työeläkejärjestelmämme mukaan työeläke             la kotiäideillä, joille ei ole kertynyt työeläkettä,
7810: määräytyy henkilön ansaitsemien työtulojen pe-        on pysyvän tai pidempiaikaisen työkyvyttömyy-
7811: rusteella. Työeläkkeen määrä lasketaan kerto-         den ja vanhuuden kohdatessa oikeus vähintään
7812: malla eläkkeen perusteena oleva palkka palve-         2 140 markan suuruiseen kansaneläkkeeseen
7813: lusajalla sekä eläkkeen karttumisprosentilla.         kuukaudessa. Kotiäideillä, jotka ovat eronneet,
7814:    Eläkkeen perusteena oleva eläkepalkka laske-       kansaneläkkeen vähimmäismäärä on 2 438
7815: taan erikseen jokaisesta työsuhteesta. Vuoden         markkaa kuukaudessa. Lisäksi kotiäideillä on
7816: 1996 alusta voimaan tulleiden säänösten mukaan        mahdollisuus saada asumismenoihin eläkkeen-
7817: eläkepalkka lasketaan kunkin työsuhteen päät-         saajien asumistukea.
7818: tymisvuotta edeltäneiden enintään kymmenen                Kysymys eläkkeen jakamisesta on ollut vireil-
7819: viimeisen kalenterivuoden eli valintavuoden an-       lä 1980-luvulla. Eläketurvakeskuksessa selvitet-
7820: sioiden keskiarvona. Enintään kolmannes an-           tiin tuolloin eläketurvan jakamista avioeron yh-
7821: sioiltaan huonompaa vuotta voidaan jättää elä-        teydessä. Eläkkeenjakaminen koettiin silloin pe-
7822: kepalkkaa laskettaessa huomioonottamatta.             rusteelliseksi puuttumiseksi toisen henkilön elä-
7823: Myös lastenhoitoajat jätetään erityissäännösten       keturvaan, mitä on pidetty henkilökohtaisena ja
7824: mukaan pois huonontamasta eläkepalkkana               koskemattomana. Muun muassa oikeusministe-
7825: käytettävien palkkojen keskiarvoa.                    riö vastusti uudistusta tästä siviilioikeudellisesta
7826:    Eläkkeeseen oikeuttava palvelusaika on pää-        näkökulmasta.
7827: säännön mukaan sama kuin työsuhteen voimas-               Alhaisimmilla tulotasoilla kansaneläke täy-
7828: saoloaika. Yksityisellä sektorilla työsuhteen si-     dentää työeläkkeen puuttumista. Jos kuitenkin
7829: sään jäävä palkaton jakso luetaan eläkettä kar-       lasta hoitaneen puolison tulot ovat sen suuruiset,
7830: tuttavaksi. Syynä voi lapsenhoidon lisäksi olla       että hänelle maksetaan kansaneläkettä, eläkkeen
7831: myös esimerkiksi sairausloma, lomautus tai opis-      jakamisen yhteydessä kotona olleelle puolisolle
7832: kelu. Jos palkaton jakso kestää yli vuoden, työ-      eläketurvasta tuleva hyöty ei olisi niin suuri kuin
7833: suhde päätetään eläkettä laskettaessa siihen päi-     minkä työssä oleva puoliso menettäisi eläkkees-
7834: vään, jolta viimeksi maksettiin palkkaa. Jaksot-      sään. Tämä johtuu siitä, että työeläke pienentää
7835: tamaHa hoitoaikoja ja työntekoa voi työsuhteen        puolella määrällään kansaneläkettä.
7836: sisään jäävä eläkettä kartuttava palkaton aika            Vuoden 1994 alusta voimaan tullut korotettu
7837: olla pidempikin. Siten lastenhoitoajat eivät aina     eläkkeen 2,5 prosentin karttuma, jota ansaitaan
7838:                                           KK 313/1997 vp                                            3
7839: 
7840: 60 ikävuodesta lähtien, täydentää osaltaan nuo-     palkkaa ja että alle kolmivuotiaan lapsen hoito-
7841: rempana työuraan jääneitä aukkoja niillä, jotka     aika pidentää tulevan ajan jälkikarenssia.
7842: työskentelevät 60 vuotta täytettyään. Myös yk-         Kysymyksessä esitetty näkökulma merkitsisi
7843: silöllisin eläkevakuutuksin on mahdollista va-      periaatteellista muutosta eläketurvaan. Sillä
7844: paaehtoisesti tasoittaa kotona olevan puolison      puututtaisiin karttuneisiin oikeuksiin, joita on
7845: eläkkeen määräytymistä.                             yleensä pidetty koskemattomina. Sukupuolten
7846:    Eläketurvaan liittyviä kysymyksiä lasten ko-     välisen tasa-arvon toteutumisen kannalta olisi
7847: tona tapahtuvan hoidon ajalta on selvitetty         tärkeää, että molemmat vanhemmat voisivat ja-
7848: useammassa työryhmässä viimeisten kymmenen          kaa lapsenhoitovastuunsa varsinkin, kun per-
7849: vuoden aikana. Työryhmien ehdottamista toi-         heissä mies ei välttämättä enää ole enemmän
7850: menpiteistä on yleisesti pidetty kiireellisimpänä   ansaitseva puoliso. Nykyiset vanhempainpäivä-
7851: alle vuoden ikäisten lasten hoitoajalta karttuvan   rahaa ja hoitovapaata koskevat säännökset mah-
7852: työeläketurvan järjestämistä. Osa näistä ehdo-      dollistavat myös isänjäämisen kotiin lapsia hoi-
7853: tuksista on toteutettu muun muassa siten, että      tamaan.
7854: lastenhoitoaika ei heikennä työsuhteen eläke-
7855: 
7856:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1997
7857: 
7858:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
7859: 4                                            KK 313/1997 vp
7860: 
7861: 
7862: 
7863: 
7864:                                          Tili Riksdagens Talman
7865: 
7866:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       hållandet vid beräkning av pensionen den dag då
7867: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         det senast betalades lön. Genom uppdelning av
7868: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       vårdtiderna och arbetet kan den oavlönade peri-
7869: man Risto Penttilä m.fl. undertecknade spörsmål        od som infaller under ett arbetsförhållande och
7870: nr 313:                                                som ger rätt till pension också vara längre. Såle-
7871:                                                        des blir personer som vårdar barn i hemmet inte
7872:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          alltid utanför pensionsskyddet. lnom den offent-
7873:        att förvärvspensionsskyddet för dem som         liga sektorn ger barnavårdstider rätt till pension
7874:        sköter små barn hemma rättas till så att        ända till slutet av föräldrapenningsperioden.
7875:        den samlade pensionen halveras för den             Vid invalidpension räknas också den tid från
7876:        förälder som är i arbetslivet under den tid     det invaliditeten började till pensionsåldern till
7877:        den andra föräldern utnyttjar sin rätt till     tjänstgöringstiden. En arbetstagare kan räkna sig
7878:        lagstadgad vårdledighet eller som alter-        den kommande tiden till godo under förutsätt-
7879:        nativ till den kommunala servicen sköter        ning att invaliditeten börjar medan arbetsförhål-
7880:        barnen hemma med hjälp av stöd för              landet varar eller inom ett år från det att arbets-
7881:        hemvård av barn?                                förhållandet upphörde. Vid beräkningen av den-
7882:                                                        na period på ett år beaktas inte de dagar då
7883:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          föräldern till ett barn under tre år har varit borta
7884: anföra följande:                                       från förvärvsarbetet på grund av vård av barnet.
7885:                                                        Barnavårdstiden får i detta fall uppgå till högst
7886:    Enligt vårt arbetspensionssystem bestäms ar-        nio år.
7887: betspensionen enligt en persons arbetsinkomster.          1 Finland baserar sig pensionsskyddet på två
7888: Arbetspensionens belopp räknas ut så att den lön       parallella system. Arbetspensionen garanterar
7889: som utgör grund för pensionen multipliceras med        att den försäkrades konsumtionsnivå hålls på
7890: tjänstgöringstiden samt med en tillväxtprocent         skälig nivå när arbetstagaren går i pension och
7891: för pensionen.                                         folkpensionslagen tryggar minimipensionen.
7892:    Den pensionsgrundande lönen (pensionslö-            Gifta hemmafruar som inte har haft någon ar-
7893: nen) fastställs särskilt för varje arbetsförhållan-    betspensionstillväxt har vid permanent eller
7894: de. Enligt de bestämmelser som trädde i kraft vid      långvarig invaliditet och ålderdom rätt till en
7895: ingången av år 1996 räknas pensionslönen ut på         folkpension på minst 2 140 mk i månaden. Hem-
7896: arbetsförtjänsterna för de högst 10 sista kalen-       mafruar som har skilt sig har en folkpension på
7897: deråren före det år då arbetsförhållandet upp-         minst 2 438 mk i månaden. Dessutom har hem-
7898: hörde, dvs. på medeltalet av arbetsförtjänsterna       mafruar rätt att för boendekostnaderna få bo-
7899: under urvalsåren. Högst en tredjedel av antalet        stadsbidrag för pensionstagare.
7900: urvalsår, under vilka arbetsförtjänsten har varit         Frågan om uppdelning av pensionen har varit
7901: lägre, kan lämnas obeaktad. Enligt specialbe-          aktuell under 1980-talet. Vid den tiden utredde
7902: stämmelserna lämnas också barnavårdstider              Pensionsskyddscentralen en uppdelning av pen-
7903: obeaktade så att de inte försämrar medeltalet av       sionsskyddet vid skilsmässa. Man ansåg då att en
7904: de löner som används för den pensionsgrundan-          uppdelning av pensionen skulle innebära ett
7905: de lönen.                                              grundligt ingripande i en annan persons pen-
7906:    Enligt huvudregeln är den till pension berätti-     sionsskydd, som har ansetts vara individuellt och
7907: gande tjänstgöringstiden lika med den tid under        okränkbart. Bl.a. justitieministeriet motsatte sig
7908: viiken arbetsförhållandet varar. lnom den priva-       en revidering av denna civilrättsliga anledning.
7909: ta sektorn ger en oavlönad period under pågåen-           P.'i de lägsta inkomstnivåerna kompletterar
7910: de arbetsförhållande rätt till pension. Orsaken        folkpensionen bristen på arbetspension. Om den
7911: kan förutom barnavård även vara sjukledighet,          av makarna som har skött barnet har sådana
7912: permittering eller studier m.m. Om den oavlöna-        inkomster att han får folkpension, är den nytta av
7913: de tiden räcker längre än ett år avslutas arbetsför-   pensionsskyddet som den av makarna får som
7914:                                            KK 313/1997 vp                                              5
7915: 
7916: har varit hemma inte lika stor som den förlust         den av barn under ett år i allmänhet ansetts vara
7917: som den arbetande maken drabbas av om pen-             den mest brådskande. En del av dessa förslag har
7918: sionen delas. Detta beror på att arbetpensionen        genomförts bl.a. så att barnavårdstiden inte för-
7919: minskar folkpensionen med hälften av sitt be-          sämrar den pensionsgrundande lönen i ett arbets-
7920: lopp.                                                  förhållande och så att vårdtiden för barn under
7921:    Den förhöjda pensionstillväxt på 2,5 % som          tre år förlänger den återstående tidens efterka-
7922: trädde i kraft vid ingången av 1994 och som            rens.
7923: arbetstagaren börjar förtjäna när han har fyllt 60        Den synpunkt som anförs i spörsmålet skulle
7924: år kompletterar för sin delluckori arbetskarriä-       innebära .~n principiell förändring av pensions-
7925: ren som har uppstått i sådana personers ungdom         skyddet. Andringen skulle innebära ett ingripan-
7926: som arbetar efter att de har fyllt 60 år. Med          de i intjänade rättigheter som i allmänhet har
7927: individuella pensionsförsäkringar kan man ock-         ansetts vara okränkbara. Med tanke på jäm-
7928: så frivilligt jämna ut pensionsgrunden för den         ställdheten mellan könen vore det viktigt att båda
7929: make som har varit hemma.                              föräldrarna delar på ansvaret för barnavården i
7930:    Frågor som gäller pensionskyddet för den tid        synnerhet då mannen inte nödvändigtvis längre
7931: som barn vårdas i hemmet har utretts i flera           är den i familjen som har större inkomster. Gäl-
7932: arbetsgrupper under de senaste tio åren. Av de         lande bestämmelser om föräldrapenning och
7933: åtgärder som arbetsgrupperna har föreslagit har        vårdledighet ger också fadern möjlighet att stan-
7934: ordnande av arbetspensionstillväxten för vårdti-       na hemma och sköta barnen.
7935: 
7936:      Helsingforsden 28 april 1997
7937: 
7938:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
7939: 1
7940: 
7941: 1
7942: 
7943: 1
7944: 
7945:     1
7946: 
7947:     1
7948: 
7949:     1
7950: 
7951:         1
7952: 
7953:         1
7954: 
7955:         1
7956: 
7957:             1
7958: 
7959:             1
7960: 
7961:             1
7962: 
7963:                 1
7964: 
7965:                 1
7966: 
7967:                 1
7968: 
7969:                     1
7970: 
7971:                     1
7972: 
7973:                     1
7974: 
7975:                         1
7976:                                               KK 314/1997 vp
7977: 
7978: Kirjallinen kysymys 314
7979: 
7980: 
7981: 
7982: 
7983:                                     Risto Penttilä /nuors ym.: Omistusasunnon verokohtelusta
7984: 
7985: 
7986: 
7987:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7988: 
7989:    Omistusasunnon verotus on nykyisin järjes-          asunto ja koti. Henkikirjoittautuminen on nykyi-
7990: tetty niin, että se eräissä tapauksissa, kuten asun-   sin tehtävä sakon uhalla kolmen päivän kuluessa
7991: non hankkimiseen otettujen luottojen korkovä-          muutosta. Tästä syystä verovelvollinen menettää
7992: hennysoikeuden osalta, rajoittaa työvoiman liik-       muutoin hänelle lain mukaan kuuluvan verovä-
7993: kuvuutta ja johtaa verovelvollisten välillä eriar-     hennysoikeuden maksamiensa korkojen osalta.
7994: voisuuteen.                                                Ongelma ei ole suuri, mutta se johtaa selvään
7995:     Ongelmallinen tilanne syntyy, kun omistus-         epäoikeudenmukaisuuteen verovelvollisten vä-
7996: asunnon haltija joutuu tai pääsee lyhyeksi tai         lillä, ja eniten siitä kärsivät nuoret perheet, jotka
7997: pidemmäksi aikaa töihin tai pätevöitymään sen          pyrkivät aktiivisesti hakeutumaan työhön tai
7998: paikkakunnan ulkopuolelle, missä hänen omis-           koulutukseen sinne, missä sitä on tarjolla.
7999: tamansa asunto sijaitsee, eikä hän tai hänen per-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8000: heensä voi sitä käyttää vakituisena kotinaan.          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8001: Tässä tapauksessa asunnon haltija ei voi TVL           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8002: 58 §:n mukaan ottaa huomioon maksamiaan                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8003: korkoja verotuksessa.
8004:     Nykyinen tilanne ei kannusta omistusasun-                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny-
8005: non haltijaa hakeutumaan ansiotyöhön tai muu-                  kyinen omistusasunnon verokohtelu hei-
8006: ten huolehtimaan työkykyisyytensä kehittämi-                   kentää työvoiman liikkuvuutta, ja
8007: sestä oman kotikuntansa ulkopuolella. Näin sik-                  aikooko Hallitus tehdä jotakin tämän
8008: si, että väestötietolain 4 luvun mukaan henkilön               epäkohdan poistamiseksi?
8009:  kotipaikka on siinä kunnassa, jossa hänellä on
8010: 
8011:       Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
8012:                       Risto Penttilä /nuors                     Jukka Tarkka /nuors
8013: 
8014: 
8015: 
8016: 
8017:  279001
8018: 2                                          KK 314/1997 vp
8019: 
8020: 
8021: 
8022: 
8023:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8024:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Verotuskäytännössä on katsottu, että verovel-
8025: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vollisen muuttaessa tilapäisesti ulkomaille ja jät-
8026: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      täessä Suomessa olevan asuntonsa omaan käyt-
8027: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto           töön, asunto pysyy edelleen vakituisena asunto-
8028: Penttilän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        na. Myöskään pienen osan vuokraamista suku-
8029: myksen n:o 314:                                      laiselle yhtiövastiketta vastaan ei estä pitämästä
8030:                                                      asuntoa vakituisena asuntona, kun pääosa asun-
8031:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny-     nosta on varattu perheen käyttöön ulkomailla
8032:        kyinen omistusasuntojen verokohtelu           oloaikana (KHO 1987 B 584).
8033:        heikentää työvoiman liikkuvuutta, ja              Jos verovelvollinen poissaolonsa ajaksi vuok-
8034:          aikooko Hallitus tehdä jotakin tämän        raa asunnon ulkopuoliselle, ei hän voi vähentää
8035:        epäkohdan poistamiseksi?                      asuntoon kohdistuvan velan korkoja asuntove-
8036:                                                      lan korkoina. Ne ovat kuitenkin vähennettävissä
8037:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tulonhankkimisesta johtuvina korkoina. Vähen-
8038: vasti seuraavaa:                                     nysoikeus on molemmissa tapauksissa yhtä suu-
8039:                                                      ri.
8040:    Kysymyksen perusteluissa viitataan tilantei-          Jos verovelvollinen muuttaa pysyvästi vaki-
8041: siin, joissa verovelvollinen on joutunut muutta-     tuisesta asunnosta toiselle paikkakunnalle, asun-
8042: maan työn tai koulutuksen vuoksi omasta tai          toon kohdistuvia korkoja ei voi vähentää vaki-
8043: perheensä vakituisesta asunnosta toiselle paikka-    tuisen asunnon korkoina. Näin esimerkiksi ta-
8044: kunnalle. Perusteluissa esitetään, että näissä ti-   pauksessa KHO 1996 T 446 B:
8045: lanteissa verovelvollinen menettäisi verovähen-          Puolisot olivat omistaneet X:n kunnassa
8046: nysoikeuden maksamiensa korkojen osalta.             vuonna 1989 valmistuneen 145 neliömetrin suu-
8047:    Tuloverolain (1535/1992) 58 §:n mukaan vero-      ruisen omakotitalon, jota oli käytetty perheen
8048: velvollisella on oikeus vähentää velkojensa ko-      omana vakituisena asuntona. Puolisot ja heidän
8049: rot, jos velka kohdistuu verovelvollisen tai hänen   kaksi alaikäistä lastaan olivat muuttaneet vuo-
8050: perheensä vakituisen asunnon hankkimiseen tai        denvaihteessa 1991-1992 X:n kunnasta Y:n
8051: peruskorjaukseen. Lisäksi verovelvollinen voi        kuntaan vaimon lääkärin työpaikan takia. Tar-
8052: vähentää velkojensa korot, jotka kohdistuvat         koituksena oli ollut muuttaa useammaksi vuo-
8053: veronalaisen tulon hankkimiseen. Muiden velko-       deksi Y:n kuntaan. Molempien puolisoiden koti-
8054: jen korot ovat eräitä opintovelan korkoja lukuun     paikka oli ollut 1.1.1992 Y:n kunta, kun se
8055: ottamatta vähennyskelvottomia.                       1.1.1991 oli ollut X:n kunta. Y:n kunnassa puoli-
8056:    Vakituisella asunnolla tarkoitetaan asuntoa,      sot ja heidän lapsensa olivat asuneet kunnan
8057: jota käytetään verovelvollisen tai hänen perheen-    omistamassa puolisoiden yhteisen työnantajan
8058: sä pääasiallisena asuntona eli kotina. Perheellä     vuokraamassa asunnossa. Y:n kunnan ja X:n
8059: voi yleensä olla vain yksi vakituinen asunto. Va-    kunnan välinen matka oli 275 kilometriä. Puoli-
8060: kituisen asunnon käsitteen ulkopuolelle jäävät       sot ja heidän lapsensa olivat käyttäneet X:n kun-
8061: esimerkiksi verovelvollisen vapaa-ajan asunnot       nassa sijaitsevaa omakotitaloaan viikonloppui-
8062: ja muut niin sanotut toiset asunnot.                 sin ja loma-aikoina. Puolisot eivät olleet muutta-
8063:    Verovelvollisella voi olla eräissä tilanteissa    neet Y:n kunnasta takaisin X:n kuntaan. Näissä
8064: kaksikin vakituista asuntoa. Näin esimerkiksi sil-   olosuhteissa X:n kunnassa sijaitsevaa omakoti-
8065: loin, kun puolisolla on työpaikka ja asunto toi-     taloa ei ollut pidettävä sellaisena puolisoiden va-
8066: sella paikkakunnalla kuin missä hänellä on per-      kituisena asuntona, jonka hankkimisesta johtu-
8067: heensäkanssayhteinenkoti(KHO 197811583ja             van velan korot saadaan vähentää asuntolaina-
8068: 1979 11 574).                                        korkeina. Verovuosi 1992.
8069:    Vakituisena asuntona voidaan asuntoa pitää            Kysymyksessä tarkoitettu ongelma voinee
8070: myös silloin, kun verovelvollinen on tilapäisesti    tosiasiallisesti koskea vain sellaista poikkeuksel-
8071: muuttanut asunnosta toiselle paikkakunnalle.         lista tilannetta kuin edellä olevassa oikeusta-
8072:                                          KK 314/1997 vp                                            3
8073: 
8074: pauksessa,jossa verovelvollinen muuttaa toiselle   asuntoja tai nykyistä laajemmin perheen muita
8075: paikkakunnalle vanhan asunnon jäädessä joko        asuntoja ei ole hallituksen mielestä tarpeellista
8076: vapaa-ajan asunnoksi tai muuksi toiseksi asun-     eikä syytä lainmuutokseen tältä osin ole. Vähen-
8077: noksi. Asuntovelan koron vähennyskelpoisuu-        nyskelpoisuuden laajentaminen tiettyjä tapauk-
8078: teen oikeuttavan vakituisen asunnon käsitteen      sia varten voisi tuoda mukanaan uusia rajauson-
8079: laajentaminen koskemaan myös vapaa-ajan            gelmia.
8080: 
8081:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1997
8082: 
8083:                                                                              Ministeri Arja Alho
8084: 4                                           KK 314/1997 vp
8085: 
8086: 
8087: 
8088: 
8089:                                          Tili Riksdagens Talman
8090: 
8091:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       från bostaden till en annan ort. 1 beskattnings-
8092: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         praxis har man ansett att när den skattskyldige
8093: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tillfålligt flyttar utomlands och behåller sin bo-
8094: man Risto Penttilä m.fl. undertecknade spörsmål        stadi Finland för eget bruk, så är det fortfarande
8095: nr 314:                                                fråga om en stadigvarande bostad. Att en liten
8096:                                                        del av bostaden hyrs ut till en släkting mot bo-
8097:           Är Regeringen medveten om att den            lagsvederlaget hindrar inte heller att bostaden
8098:        nuvarande skattemässiga behandlingen            betraktas som stadigvarande, om största delen av
8099:        av ägarbostäder försvårar arbetskraftens        bostaden är reserverad för familjens bruk under
8100:        rörlighet, och                                  den tid den befinner sig utomlands (HFD 1987 B
8101:           ämnar Regeringen göra något för att          584).
8102:        undanröja detta missförhållande?                    Om den skattskyldige under sin frånvaro hyr
8103:                                                        ut bostaden till en utomstående, kan han inte dra
8104:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          av räntorna på den skuld som hänför sig till
8105: anföra följande:                                       bostaden såsom räntor på bostadsskuld. De kan
8106:                                                        dock dras av såsom räntor som hänför sig till
8107:     I motiveringen till spörsmålet hänvisas till si-   inkomstens förvärvande. Avdragsrätten är i
8108: tuationer där den skattskyldige på grund av arbe-      båda fallen lika stor.
8109: te eller utbildning har blivit tvungen att flytta          Om en skattskyldig flyttar permanent från sin
8110: från sin egen eller familjens stadigvarande bostad     stadigvarande bostad till en annan ort, kan de
8111: till en annan ort. 1 motiveringen sägs att den         räntor som hänför sig till bostaden inte dras av
8112: skattskyldige i dessa situationer förlorar rätten      såsom räntor för stadigvarande bostad. Detta
8113: till skatteavdrag för de räntor han har betalt.        gäller t.ex. i fallet HFD 1996 T 446 B:
8114:     Enligt 58§ inkomstskattelagen (1535/1992)              Makarna hade i kommunen X ägt ett 1989
8115: har en skattskyldig rätt att dra av räntorna på        fårdigställt egnahemshus på 145 kvadratmeter,
8116: sina skulder, om skulden hänför sig till anskaff-      som hade använts som familjens egen stadigva-
8117: ning eller grundlig reparation av en stadigvaran-      rande bostad. Makarna och deras två minder-
8118: de bostad för den skattskyldige eller hans familj.     åriga barn hade vid årsskiftet 1991-1992 flyttat
8119: Dessutom kan en skattskyldig dra av räntorna på        från kommunen X till kommunen Y på grund av
8120: sina skulder, om skulden hänför sig till förvär-       hustruns arbete som läkare. A vsikten hade varit
8121: vande av skattepliktig inkomst. Räntorna på            att flytta till kommunen Y för flera år. Båda
8122: andra skulder kan inte dras av med undantag för        makarnas hemort hade 1.1.1992 varit kommu-
8123: vissa räntor på studieskulder.                         nen Y, medan den 1.1.1991 hade varit kommu-
8124:     Med stadigvarande bostad avses en bostad           nen X. I kommunen Y hade makarna och deras
8125: som används som den skattskyldiges eller hans          barn bott i en av kommunen ägd bostad som
8126: familjs huvudsakliga bostad, dvs. hem. En familj       makarnas gemensamma arbetsgivare hade hyrt
8127: kan i allmänhet ha bara en stadigvarande bostad.       ut. A vståndet mellan kommunen Y och kommu-
8128: Utanför begreppet stadigvarande bostad blir            nen X var 275 kilometer. Makarna och deras
8129: t.ex. skattskyldigas fritidsbostäder och övriga        barn hade använt sitt egnahemshus i kommunen
8130: s.k. andra bostäder.                                   X under veckoslut och semestrar. Makarna hade
8131:     En skattskyldig kan i vissa situationer har två    inte flyttat tilihaka från kommunen Y till kom-
8132: stadigvarande bostäder. Så är fallet t.ex. när den     munen X. Under dessa omständigheter skulle
8133: ena maken har sin arbetsplats och bostad på en         egnahemshuset i kommunen X inte betraktas
8134: annan ort än den där han har gemensamt hem             som makarnas stadigvarande bostad så att rän-
8135: tillsammans med sin familj. (HFD 1978 II 583           torna på skulden för anskaffningen av egnahems-
8136: och 1979 II 574).                                      huset fick dras av såsom räntor på bostadslån.
8137:     Bostaden kan också betraktas som stadigva-         Skatteåret 1992.
8138: rande när den skattskyldige tillfålligt har flyttat        Det problem som avses i spörsmålet torde i
8139:                                             KK 314/1997 vp                                            5
8140: 
8141: själva verket kunna gälla bara sådana exceptio-       gälla även fritidsbostäder eller familjens andra
8142: nella situationer som i ovan stående rättsfall, där   bostäder i en vidare bemärkelse än för närvaran-
8143: den skattskyldige flyttar tili en annan ort medan     de är enligt regeringens åsikt inte nödvändigt,
8144: den gamla bostaden förblir antingen fritidsbo-        och inte finns det heller någon orsak tili en lag-
8145: stad eller annan andra bostad. En utvidgning av       ändring i detta avseende. En utvidgning av av-
8146: begreppet stadigvarande bostad som berättigar         dragsrätten för vissa fall kunde medföra nya
8147: tili avdrag för räntorna på bostadsskulden tili att   gränsdragningspro blem.
8148: 
8149:      Helsingforsden 28 aprill997
8150: 
8151:                                                                                  Minister Arja Alho
8152:                                           KK 315/1997 vp
8153: 
8154: Kirjallinen kysymys 315
8155: 
8156: 
8157: 
8158: 
8159:                                   Jouko Jääskeläinen /skl: Vanhan asuntosäästöpalkkiolain mukais-
8160:                                      ten talletusten koron määräytymisestä
8161: 
8162: 
8163:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8164: 
8165:    Ennen vuotta 1993 tehtyjen asuntosäästö-         mukaan on 2--4,5 % pankkiryhmästä riippuen.
8166: palkkiosopimusten korko on sidottu Suomen           Vanhoille asp-talletuksille maksettava asunto-
8167: Pankin peruskorkoon, josta vähennetään              säästöpalkkio (4 500 mk) ei tasoita suurta eroa
8168: 4,25 %. Peruskoron alenemisen myötä vanhoille       uusien ja vanhojen talletusten korkojen välillä.
8169: asp-säästötileille maksetaan nykyisin lähinnä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8170: nollakorkoa.                                        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8171:    Asuntosäästöpalkkiolain uudistumisen myö-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8172: tä vanhojen ja uusien sopimusten välinen korko-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8173: ero on kasvanut merkittävästi, mikä koetaan
8174: epäoikeudenmukaisena, eikä se kannusta säästä-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8175: miseen. Vanhojen sopimusten ns. lisäkorko on               vanhojen asp-talletusten korkotason suh-
8176: 1,25 %, mutta uusille sopimuksille lisäkorko lain          teen?
8177: 
8178:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
8179: 
8180:                                       Jouko Jääskeläinen /skl
8181: 
8182: 
8183: 
8184: 
8185: 279001
8186: 2                                         KK 315/1997 vp
8187: 
8188: 
8189: 
8190: 
8191:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8192: 
8193:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vuoden 1992 ASP-lain 7 §:n mukaan rahalai-
8194: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tos suorittaa asuntosäästötalletukselle korkoa,
8195: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jonka suuruus on sama kuin tuloverolain (1535/
8196: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko          1992) 33 §:n 2 momentissa säädetty verovapaan
8197: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     talletuskoron enimmäistaso (tällä hetkellä 2 %).
8198: sen n:o 315:                                        Lisäksi rahalaitos suorittaa talletukselle talletta-
8199:                                                     misen aloittamisvuodelta ja tämän jälkeen enin-
8200:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tään viideltä kalenterivuodelta lisäkorkoa, jonka
8201:        ryhtyä vanhojen asp-talletusten korkota-     suuruudesta sovitaan asuntosäästösopimukses-
8202:        son suhteen?                                 sa. Lisäkoron suuruuden on kuitenkin oltava
8203:                                                     vähintään 2 ja enintään 4,5 prosenttia vuodessa.
8204:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Uuden järjestelmän mukaisille ASP-tileille ei
8205: vasti seuraavaa:                                    makseta asuntosäästöpalkkiota.
8206:                                                        Kun peruskorko on laskenut 16.9.1996 alkaen
8207:     Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä uudistettiin     4 prosenttiin, merkitsevät edellä kerrotut sään-
8208: vuoden 1993 alusta. Uuden ASP-lain mukaan           nökset sitä, että vanhan järjestelmän mukaisille
8209: vanhan järjestelmän nojalla tehtyihin ASP-sopi-     ASP-tileille maksettava laskennallinen "varsi-
8210: muksiin sovelletaan edelleen pääsääntöisesti ku-    nainen" korko on negatiivinen eli käytännössä 0
8211: motun ASP-lain säännöksiä. Vuoden 1980 ASP-         prosenttia. Tallettajalle maksetaan vain 1,25 pro-
8212: lain 5 §:n 1 momentin mukaan, sellaisena kuin se    sentin lisäkorko ja vähintään 4 500 markan ASP-
8213: on 9 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa       palkkio. Lisäkorko on kuitenkin suuri verrattu-
8214: (1067/1988), rahalaitos suorittaa asuntosäästö-     na siihen, että tällä hetkellä pankit maksavat
8215: talletukselle korkoa, jonka suuruus vuodessa on     markkatalletuksille korkoa keskimäärin 1,70
8216: Suomen Pankin peruskorko 4,25 prosenttiyksi-        prosenttia.
8217: köllä vähennettynä. Lisäksi rahalaitos suorittaa       Vanhan järjestelmän mukaisia ASP-tilejä on
8218: talletukselle tallettamisen aloittamisvuodelta ja   jäljellä vielä noin 13 500 kappaletta. Nämä tal-
8219: tämän jälkeen enintään viideltä kalenterivuodel-    lettajat säästävät vähintään jo viidettä vuotta.
8220: ta lisäkorkoa, jonka suuruus on 1,25 prosenttia     Kun ASP-asunto voidaan säästää keskimäärin
8221: vuodessa. 2 momentin mukaan valtio suorittaa        2-3 vuodessa, on hyvin todennäköistä, että
8222: asuntosäästötalletukselle rahalaitoksen välityk-    suurin osa tästä joukosta hankkii asunnon lähi-
8223: sellä asuntosäästöpalkkiona 4 500 markkaa han-      aikoina.
8224: kittavaa asuntoa kohti. Tätä palkkiota korote-          Edellä kerrotuista syistä hallitus ei aio ryhtyä
8225: taan 800 markalla kunkin alaikäisen lapsen osal-    toimenpiteisiin vanhoille ASP-tileille maksetta-
8226: ta.                                                 van koron tarkistamiseksi.
8227: 
8228:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1997
8229: 
8230:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
8231:                                            KK 315/1997 vp                                             3
8232: 
8233: 
8234: 
8235: 
8236:                                        Tili Riksdagens Talman
8237: 
8238:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Enligt 7 § i 1992 års lag om bostadssparpre-
8239: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       mier betalar penninginrättningen på bostads-
8240: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     spardepositioner en ränta som är lika stor som
8241: man Jouko Jääskeläinen undertecknade spörs-          den maximinivå som 33 § 2 mom. inkomstskatte-
8242: mål nr 315:                                          lagen (1535/1992) stadgar för skattefri deposi-
8243:                                                      tionsränta (för närvarande 2 %). Dessutom beta-
8244:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        lar penninginrättningen på depositioner från det
8245:        ta beträffande räntenivån för gamla           år deponerandet inleds och därefter för högst fem
8246:        bsp-depositioner?                             kalenderår en årlig tilläggsränta som avtalas i
8247:                                                      bostadssparavtalet. Tilläggsräntan skall dock
8248:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vara minst 2 och högst 4,5 procent om året. På
8249: anföra följande:                                     BSP-konton enligt det nya systemet betalas inte
8250:                                                      någon bostadssparpremie.
8251:    Systemet för bostadssparpremier reviderades           1 och med att grundräntan från den 16 septem-
8252: vid ingången av 1993. Enligt den nya lagen om        ber 1996 har sjunkit tili 4 procent, medför de
8253: bostadssparpremier tillämpas på BSP-avtal som        ovan nämnda stadgandena att den kalkylerade
8254: ingåtts med stöd av det gamla systemet i regel       "egentliga" räntan som betalas på BSP-konton
8255: fortfarande stadgandena i den upphävda lagen         enligt det gamla systemet är negativ, dvs. i prak-
8256: om bostadssparpremier. Enligt 5 § 1 mom. i 1980      tiken 0 procent. Till deponenter betalas en till-
8257: års lag om bostadssparpremier, sådant detta lag-     läggsränta på endast 1,25 procent och en bo-
8258: rum lyder i lag av den 9 december 1988 (1067/        stadssparpremie på minst 4 500 mk. Tilläggsrän-
8259: 1988), betalar penninginrättningarna på bo-          tan är dock stor i jämförelse med att bankerna för
8260: stadsspardepositioner en årlig ränta, vars storlek   närvarande i medeltal betalar 1,70 procent i ränta
8261: är Finlands Banks grundränta minskad med 4,25        på markdepositioner.
8262: procentenheter. Dessutom betalar penningin-              Det finns fortfarande kvar ca 13 500 BSP-
8263: rättningarna för det år då deponerandet inleddes     konton enligt det gamla systemet. Dessa depo-
8264: och för högst fem kalenderår därefter på deposi-     nenter har sparat i minst 4 år. När man kan spara
8265: tionen en tilläggsränta vars storlek är 1,25 pro-    till en BSP-bostad på i medeltal 2-3 år är det
8266: cent per år. Enligt 2 mom. betalar staten i bo-      mycket sannolikt att den största delen av denna
8267: stadssparpremie på bostadsspardepositionen ge-       grupp kommer att skaffa bostad inom en snar
8268: nom penninginrättningens förmedling 4 500 mk         framtid.
8269:  för den bostad som anskaffningen gäller. Denna          Av de skäl som anges ovan ämnar regeringen
8270:  premie höjs med 800 mk för varje minderårigt        inte vidta några åtgärder för att justera den ränta
8271:  barn.                                               som betalas på gamla BSP-konton.
8272: 
8273:      Helsingfors den 23 april 1997
8274:                                                                          Minister Sinikka M önkäre
8275:                                          KK 316/1997 vp
8276: 
8277: Kirjallinen kysymys 316
8278: 
8279: 
8280: 
8281: 
8282:                                  Esa Lahtela /sd: Takausjärjestelmän kehittämisestä
8283: 
8284: 
8285: 
8286:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8287: 
8288:    Pk-yritysten pankkilainojen vakuutena käyte-    leen kehittää. Erityisesti huomiota tulisi kiinnit-
8289: tään pääsääntöisesti reaaliomaisuuteen perustu-    tää yleistakausjärjestelmien kehittämiseen. Ny-
8290: via kiinnityksiä tai henkilötakauksia. Voimassa    kyistä henkilötakausjärjestelmää tulisi markka-
8291: oleva järjestelmä on käytännön kannalta sekava     määräisesti rajoittaa ja ulottaa se koskemaan
8292: ja usein seurauksiltaan epäoikeudenmukainen.       vain rajatussa muodossa yksityisiä henkilöitä.
8293: Useissa tapauksissa yrittäjiltä on vaadittu tur-   Pk-yritysten luottojen vakuutena tulee käyttää
8294: vaavien kiinnitysvakuuksien lisäksi henkilöta-     vain turvaavia kiinnityksiä.
8295: kauksia. Erityisen suuria ongelmia syntyy yleis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8296: takuun osalta. Henkilötakauksiin perustuvajär-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8297: jestelmä on ongelmallinen sekä velanottajan että   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8298: takaajan kannalta. Laman jäljiltä löytyy luke-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8299: mattomia esimerkkejä, joissa velkajärjestelyssä
8300: velallinen vapautuu vastuistaanja takaajajoutuu                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8301: maksajaksi.                                                 luottojen henkilötakauksiin liittyvien
8302:    Nykyinen järjestelmä on sekava ja aiheuttaa              epäkohtien korjaamiseksi?
8303: helposti ongelmia, minkä vuoksi sitä tulee edel-
8304:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
8305:                                           Esa Lahtela /sd
8306: 
8307: 
8308: 
8309: 
8310: 279001
8311: 2                                           KK 316/1997 vp
8312: 
8313: 
8314: 
8315: 
8316:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8317: 
8318:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        1996 ja lausuntokierroksen jälkeen on käynnis-
8319: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tetty asian jatkovalmistelu. Tarkoituksena on
8320: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       parantaa henkilötakaajan asemaa ja selkeyttää
8321: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       nykyisiä säännöksiä. Tärkeää on kuitenkin pitää
8322: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          huolta siitä, ettei takaus menetä merkitystään
8323: 316:                                                  vakuutena ja yritysten ja yksityishenkilöiden luo-
8324:                                                       tonsaanti tämän vuoksi vaikeudu. Luotonanta-
8325:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         jan on voitava luottaa siihen, että velka voidaan
8326:        luottojen henkilötakauksiin liittyvien         periä takaajalta,jos velallinen on maksukyvytön.
8327:        epäkohtien korjaamiseksi?                          Takaajan asema yksityishenkilön velkajärjes-
8328:                                                       telyssä on ollut viimeksi eduskunnan käsiteltävä-
8329:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nä, kun yksityishenkilön velkajärjestelystä an-
8330: vasti seuraavaa:                                      nettua lakia muutettiin 1.2.1997 voimaan tulleel-
8331:                                                       la lailla. Lainmuutoksella on tehty mahdolliseksi
8332:     Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei usein-   se, että erityisistä syistä velallisen maksuohjel-
8333: kaan ole riittävästi sellaista omaa omaisuutta,       man kestoa pidennetään enintään kahdella vuo-
8334: jota voitaisiin käyttää vakuutena. Luoton saami-      della yksityisvelkojan hyväksi. Säännöksen ta-
8335: seksi edellytetään, että luotolle hankitaan lisäva-   voitteena on turvata esimerkiksi takaajalle lisä-
8336: kuuksia joko henkilötakauksina tai niin, että         suorituksia silloin, kun hänen taloudellinen ase-
8337: pantiksi annetaan yrittäjälle tai jollekin muulle     mansa on velallisen velkajärjestelyn vuoksi olen-
8338: kuuluvaa omaisuutta. Riittävillä vakuuksilla          naisella tavalla heikentynyt ja kun velalliselta
8339: voidaan myös alentaa luottokustannuksia. Ta-          voidaan kohtuudella edellyttää lisäsuorituksia.
8340: kaus on tarpeellinen ja käyttökelpoinenjärjestel-     Velallinen saa tehdä myös vapaaehtoisia suori-
8341: mä niin yritysten kuin kotitalouksienkin rahoi-       tuksia.
8342: tuksen järjestämiseksi.                                   Takaajan niin kuin muidenkin velkojien ase-
8343:     Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö ta-     maan vaikuttaa myös lain uusi 9 a §,jonka nojalla
8344: kauksiin liittyisi ongelmia. Takaussitoumusta         velkajärjestely voidaan evätä velalliselta, joka ei
8345: annettaessa ei toisinaan ole ymmärretty, mitä         väliaikaisen syyn vuoksi kykene maksamaan vel-
8346: vastuun ottaminen toisen velasta merkitsee. Eri-      kojaan tai maksaisi niitä vain vähän. Velkajärjes-
8347: tyisesti yleistakaukset, joissa takaus on annettu     telyä ei enää voida ajoittaa sellaiseen ajankoh-
8348: kaikista, myös myöhemmin syntyvistä veloista,         taan, jolloin velallisen maksukyky on poikkeuk-
8349: ovat aiheuttaneet yllättäviä seurauksia. Näihin       sellisen heikko. Takaajana olevan velkojan kan-
8350: ongelmiin on kuitenkin jo puututtu lainsäädän-        nalta tämä voi merkitä sitä, että velallinen pystyy
8351: nöllä. Kauppakaaren 10 lukuun lisättiin vuonna        myöhemmin alkavassa velkajärjestelyssä maksa-
8352: 1994 säännökset, jotka velvoittavat luotonauta-       maan suuremman osan velastaan takaisin.
8353: jaa antamaan tietoja takaussitoumuksen merki-             Velkajärjestelylainsäädäntö voi toimia myös
8354: tyksestä sekä velallisen taloudellisesta asemasta     takaajan eduksi. Se on ollut monelle takaajalle
8355: ja uusista veloista, jotka kuuluvat takauksen pii-    keino selviytyä takauksen perusteella syntynees-
8356: riin. Lisäksi rajoitettiin yleistakauksen antamis-    tä ylivoimaisesta maksuvelvollisuudesta. Velka-
8357: ta. Yksityishenkilö voi antaa yleistakauksen vain     järjestelyn pääasiallisena syynä on varsin usein
8358: niin, että takauksessa on mainittu vastuun enim-      ollut joko oma, jo päättynyt elinkeinotoiminta
8359: mäismäärä ja sitoumuksen voimassaoloaika.             tai toisen elinkeinotoiminnan veloista annettu
8360: Näistä säännöksistä ei voida sopimuksin poiketa       takaus.
8361: silloin, kun takaajana on yksityishenkilö.                Velkojille asetettu tiedonantovelvollisuus ja
8362:     Takausta koskeva lainsäädäntö on muilta           takauksiin liittynyt keskustelu julkisuudessa on
8363: osin sangen vanhaa. Oikeusministeriössä on vi-        muuttanut suhtautumista takaussitoumuksiin.
8364: reillä takauslainsäädännön kokonaisuudistus.          Takaajat ovat aikaisempaa varovaisempia ja
8365: Takaustoimikunnan mietintö valmistui vuonna           pyrkivät vaikuttamaan takauksen ehtoihin.
8366:                                        KK 316/1997 vp                                        3
8367: 
8368: Myös luotonannossa kiinnitetään entistä enem-    tulevat vastaisuudessa vähentämään takauksiin
8369: män huomiota sekä velallisen että takaajan to-   liittyviä ongelmia myös velkajärjestelyissä.
8370: delliseen kykyyn vastata velasta. Nämä seikat
8371:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
8372: 
8373:                                                              Oikeusministeri Kari Häkämies
8374: 4                                           KK 316/1997 vp
8375: 
8376: 
8377: 
8378: 
8379:                                          Tili Riksdagens Talman
8380: 
8381:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           revidering vid justitieministeriet. Borgenskom-
8382: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            missionens betänkande, som blev klart år 1996,
8383: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        har varit på remiss och ärendet bereds nu vidare.
8384: dagsman Esa Lahtela undertecknade spörsmål             Målet är att förbättra borgensmannens ställning,
8385: nr 316:                                                när det är frågan om en fysisk person, och förtyd-
8386:                                                        liga de gällande bestämmelserna, dock utan att
8387:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         borgensförbindelserna därmed förlorar sin bety-
8388:        ta för att rätta tili de missförhållanden       delse som säkerhet, eftersom det då skulle bli
8389:        som ansluter sig tili personborgen för kre-     svårare för såväl företag som enskilda att få kre-
8390:        diter?                                          diter. Om gäldenären blir insolvent, bör kreditgi-
8391:                                                        varen kunna Iita på att skulden kan drivas in hos
8392:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          borgensmannen.
8393: anföra följande:                                           Borgensmannens ställning i ärenden som gäl-
8394:                                                        ler skuldsanering för privatpersoner togs tili be-
8395:    Små och medelstora företag har sällan en så         handling i riksdagen senast när lagen om skuldsa-
8396: stor egendom att den förslår som enda säkerhet         nering för privatpersoner ändrades. Lagändring-
8397: för krediter. Innan ett företag kan beviljas kredit,   en trädde i kraft 1.2.1997. Av särskilda orsaker
8398: måste det alltså skaffa tiliäggssäkerhet endera i      kan gäldenärens betalningsprogram numera för-
8399: form av personborgen eller genom pantsättning          längas med högst två år tili förmån för en privat
8400: av egendom som tillhör företagaren eller någon         borgenär. Det innebär att till exempel en bor-
8401: annan. Tiliräcklig säkerhet medför dessutom läg-       gensman kan få större kompensation, om hans
8402: re kreditkostnader. Borgen är med andra ord ett        ekonomiska ställning har försämrats väsentligt
8403: behövligt och användbart sätt för såväl företag        tili följd av gäldenärens skuldsanering och till-
8404: som hushåll att ordna finansiering.                    läggsprestationer skäligen kan förutsättas av gäl-
8405:    Detta innebär dock inte att systemet är pro-        denären. Gäldenären kan göra även frivilliga be-
8406: blemfritt. Alla har tili exempel inte insett vilka     talningar.
8407: konsekvenser det kan få, när man i och med en              Såväl borgensmannens som de övriga borge-
8408: borgensförbinqelse påtar sig ansvaret för någon        närernas ställning påverkas även av lagens nya
8409: annans skuld. Overraskande följder har uppstått        9 a § med stöd av viiken skuldsanering inte bevil-
8410: särskilt i samband med generella säkerheter, en        jas en gäldenär, som av en temporär orsak inte
8411: förbindelse som innebär att borgensmannen på-          kan betala sina skulder eller kan betala endast en
8412: tar sig ansvaret för samtliga skulder, även sådana     liten del av dem. Skuldsaneringen kan alltså inte
8413: som uppstår senare. Problemen har dock redan           längre förläggas tili en tidpunkt, då gäldenärens
8414: åtgärdats lagstiftningsvägen. År 1994 fogades till     betalningsförmåga är exceptionellt dålig. Om be-
8415: 10 kap. handelsbalken bestämmelser som för-            talningsprogrammet i stället inleds senare, kan
8416: pliktar kreditgivaren att upplysa borgensmannen        det för en borgensman innebära att gäldenären
8417: eller pantsättaren om förbindelsens betydelse          kan betala tilihaka en större del av skulden.
8418: samt gäldenärens ekonomiska ställning och nya              Skuldsaneringslagstiftningen kan fungera tili
8419: skulder som täcks av borgensförbindelsen. Sam-         förmån även för en borgensman. Lagstiftningen
8420: tidigt stakade man ut gränser för de generella         har för många borgensmän blivit ett sätt att klara
8421: säkerheterna. En fysisk person kan ställa generell     av den övermäktiga betalningsskyldighet som
8422: säkerhet endast om ansvarets maximala penning-         kan uppstå tili följd av en borgensförbindelse.
8423: belopp och förbindelsens giltighetstid bestäms i       Den huvudsakliga orsaken tili skuldsanering är
8424: förbindelsen. En förbindelse i strid med lagrum-       rätt ofta skulder tili följd av egen näringsverk-
8425: met är ogiltig, om borgensmannen är en fysisk          samhet, som redan avslutats, eller borgen för
8426: person.                                                näringsverksamhet som bedrivits av någon an-
8427:    Borgenslagstiftningen är i övrigt tämligen ål-      nan.
8428: derstigen och genomgår därför som bäst en total-           Den allmänna inställningen till borgensför-
8429:                                            KK 316/1997 vp                                           5
8430: 
8431: bindelser har förändrats tili följd av borgenärer-   samhet vid såväl gäldenärens som borgensman-
8432: nas upplysningsskyldighet och den offentliga dis-    nens verkliga förmåga att svara för en skuld.
8433: kussion som fOrts. Borgensmännen går nu försik-      Dessa faktorer leder tili att de problem som hän-
8434: tigarl?. fram och försöker påverka borgensvillko-    för sig tili borgensförbindelser kommer att min-
8435: ren. Aven kreditgivarna fäster större uppmärk-       ska även inom skuldsaneringen.
8436: 
8437:      Helsingforsden 25 april1997
8438: 
8439:                                                                    Justitieminister Kari Häkämies
8440:                                            KK 317/1997 vp
8441: 
8442: Kirjallinen kysymys 317
8443: 
8444: 
8445: 
8446: 
8447:                                   Klaus Bremer /r: Kansallisten ilmailupoliittisten kysymysten saatta-
8448:                                       misesta pysyvän neuvottelukunnan käsittelyyn
8449: 
8450: 
8451:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8452: 
8453:    Kirjallisessa vastauksessaan 11.4.1996, Dnro      lentoasemien, lennonvarmistuselinten tai Suo-
8454: 876/04/96, joka on toimitettu Suomen Lentotoi-       men ilmatilan käyttöä. Se ei ylipäätänsä juuri
8455: menharjoittajien Liitolle (SLL) ja Suomen An-        lainkaan käsittele kotimaisia kysymyksiä."
8456: siolentäjät ry:lle (SAL), vakuutetaan liikennemi-        Vastauksessa KK 69:ään todistetaanjokseen-
8457: nisteri Linnainmaan allekirjoituksella:              kin joka rivillä, että Ilmailupolitiikan neuvottelu-
8458:    "Ilmailupolitiikan neuvottelukunnan erääksi       kunta on nimitetty käytännössä vain ja ainoas-
8459: tehtäväksi on vahvistettu merkittävien kansallis-    taan Finnairin kansainvälisen liikenteen edistä-
8460: ten ilmailupoliittisten kysymysten käsittely. Lii-   miseksi. Voiko muuten mitenkään olla EU:n ja
8461: kenneministeriö pitää perusteltuna, että Ilmailu-    myös Suomen virallisen kilpailupolitiikan kanssa
8462: politiikan neuvottelukunta käsittelisi kansallisia   sopusoinnussa se, että maan eri viranomaistahot
8463: yleisilmailun ja kotimaisen lentoliikenne-elinkei-   ylläpitävät neuvottelukuntaa yhden valtion-
8464: non merkittäviä kysymyksiä kokouksissaan vä-         enemmistöisen kuljetusyrityksen kansainvälisen
8465: hintään kerran vuodessa."                            menestymisen edistämiseksi?
8466:    Tällä lausunnollaan liikenneministeriö tyrmä-         Verrattaessa keskenään liikenneministeriön
8467: si SLL:nja SAL:n pyynnön erityisesti kotimaisen      kirjallista lausuntoa 11.4.1996, Dnro 876/04/96
8468: ilmailuelinkeinon kehitysongelmiin keskittyvän       ja hallituksen vastausta kirjalliseen kysymykseen
8469: ilmailuasiain neuvottelukunnan nimeämiseksi ja       69/1997 vp,jonka laatija epäilemättä on liikenne-
8470: ohjasi ne Ilmailupoliittisen neuvottelukunnan        ministeriö, sanomien vastakohtaisuus on irvokas
8471: käsiteltäviksi.                                      ja palvelee vain liikenneministeriön ja ilmailulai-
8472:     Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni 69/     toksen tavoitehakuisia pyrkimyksiä kummankin
8473:  1997 vp hallitus, liikenneministeri Linnainmaan     vastauksen kohdalla. Moinen epärehellinen
8474: allekirjoituksella, kuitenkin puolustaa Ilmailu-     asenteellisuus loukkaa syvästi eduskunnan kir-
8475: politiikan neuvottelukunnan Finnair-täyttöistä       jallisten kysymysten tarkoitusta.
8476: kokoonpanoa ja määrittelee sen tehtävät aivan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8477: päinvastoin kuin em. kirjallisessa vastauksessaan    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8478:  11.4.1996, Dnro 876/04/96, eli seuraavasti:         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8479:     "Valtioneuvosto asetti 6.4.1967 siviili-ilmai-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8480: lun kansainvälisiä kysymyksiä varten pysyvän
8481:  neuvottelukunnan, joka otti nimekseen Ilmailu-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8482:  politiikan neuvottelukunta.                                 ryhtyä kansallisten ilmailupoliittisten ky-
8483:     Ilmailupolitiikan neuvottelukunta ei käsittele           symysten saattamiseksi pysyvän neuvot-
8484:  kotimaisten lentoyhtiöiden välisiä asioita eikä             telukunnan käsittelyyn?
8485: 
8486:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
8487: 
8488:                                               Klaus Bremer /r
8489: 
8490: 
8491: 
8492: 
8493: 279001
8494: 2                                          KK 317/1997 vp
8495: 
8496: 
8497: 
8498: 
8499:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8500: 
8501:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vottelukunta käsittelisi kotimaisen ilmailuelin-
8502: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        keinon ja yleisilmailun asioita kokouksissaan
8503: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tarvittaessa esimerkiksi kerran vuodessa. Tällöin
8504: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      Suomen Lentotoimenharjoittajien Liiton (SLL)
8505: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       ja Suomen Ansiolentäjät ry:n (SAL) edustajia
8506: 317:                                                 voitaisiin kuulla asiantuntijoina.
8507:                                                          Kuitenkin SLL:n, SAL:n ja liikenneministe-
8508:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       riön välisten neuvottelujen tuloksena katsottiin
8509:        ryhtyä kansallisten ilmailupoliittisten ky-   tarkoituksenmukaisimmaksi käsitellä ilmailun
8510:        symysten saattamiseksi pysyvän neuvot-        kansallisia kysymyksiä erikseen työryhmässä,
8511:        telukunnan käsittelyyn?                       joka toimii liikenneministeriön yhteydessä. Työ-
8512:                                                      ryhmä on kokoontunut kerran vuonna 1996 ja
8513:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seuraava kokous pidetään huhtikuun lopussa
8514: vasti seuraavaa:                                     1997. Tarkoitus on, että työryhmä kokoontuu
8515:                                                      pari kertaa vuodessa.
8516:    Liikenneministeriö pitää tärkeänä, että myös          Liikenneministeriö toistaa, ettei pysyvän neu-
8517: ilmailuelinkeinon ja yleisilmailun kansallisia ky-   vottelukunnan perustamiseen näin ollen ole tar-
8518: symyksiä varten on olemassa menettelytavat,          vetta, koska yhteistoiminta voidaan toteuttaa
8519: joilla varmistetaan mainittujen asioiden asian-      mainitun työryhmän puitteissa. Myöskään lii-
8520: tunteva käsittely.                                   kenneministeriö ei pidä tarpeellisena täydentää
8521:    Liikenneministeriö toteaa, että ilmailupoli-      ilmailupolitiikan neuvottelukuntaa uusilla jäse-
8522: tiikan neuvottelukunnan eräänä tehtävänä on          nillä, vaan ministeriön käsityksen mukaan on
8523: merkittävien kansallisten ilmailupoliittisten ky-    riittävää, että ilmailupolitiikan neuvottelukunta
8524: symysten käsittely. Liikenneministeriö on pitä-      kansallisia siviili-ilmailuasioita käsitellessään
8525: nyt perusteltuna sitä, että ilmailupolitiikan neu-   kuulee monipuolisesti alan eri asiantuntijoita.
8526: 
8527:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
8528: 
8529:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
8530:                                              KK 317/1997vp                                               3
8531: 
8532: 
8533: 
8534: 
8535:                                          Tili Riksdagens Talman
8536: 
8537:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       näringen och allmänflyget på sina möten tili ex-
8538: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         empel en gång om året. Då kunde företrädare för
8539: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Suomen Lentotoimenharjoittajien Liitto (SLL)
8540: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr             och Suomen Ansiolentäjät ry (SAL) höras som
8541: 317:                                                   sakkunniga.
8542:                                                            Resultatet av SLL:s, SAL:s och trafikministe-
8543:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         riets förhandlingar var dock att man ansåg det
8544:        ta för att tillsätta en permanent delega-       mest ändamålsenligt att nationella luftfartsfrå-
8545:        tion för behandlingen av nationella luft-       gor behandlas särskilt i en arbetsgrupp som finns
8546:        fartspolitiska frågor?                          i anslutning tili trafikministeriet. Arbetsgruppen
8547:                                                        har samlats en gång 1996 och följande möte hålls
8548:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          i slutet av april 1997. A vsikten är att arbetsgrup-
8549: anföra följande:                                       pen skall sammanträda ett par gånger om året.
8550:                                                            Trafikministeriet upprepar att det sålunda inte
8551:    Trafikministeriet anser det viktigt att det finns   finns något behov av att tillsätta en permanent
8552: procedurer som säkerställer att även de nationel-      delegation, eftersom samarbetet kan bedrivas
8553: la frågor som gäller flygnäringen och allmänfly-       inom ramen för nämnda arbetsgrupp. Trafikmi-
8554: get får en sakkunnig behandling.                       nisteriet anser det inte heller nödvändigt att kom-
8555:    Trafikministeriet konstaterar att delegationen      plettera delegationen för luftfartspolitiken med
8556: för luftfartspolitiken har som en uppgift att be-      nya medlemmar, utan enligt ministeriets uppfatt-
8557: handla viktiga nationella luftfartspolitiska frå-      ning är det tillräckligt att delegationen för luft-
8558: gor. Trafikministeriet har ansett det motiverat        fartspolitiken hör ett mångsidigt urval av exper-
8559: att delegationen för luftfartspolitiken vid behov      ter när delegationen behandlar nationella frågor
8560: behandlar ärenden gällande den inhemska flyg-          som berör civilflyget.
8561: 
8562:      Helsingforsden 25 april1997
8563: 
8564:                                                                            Trafikminister Matti Aura
8565:                                            KK 318/1997 vp
8566: 
8567: KirjaiJinen kysymys 318
8568: 
8569: 
8570: 
8571: 
8572:                                   Erkki PuiJiainen /vihr: Lehmän suomalaisten alkuperäisrotujen ja
8573:                                      -kantojen säilyttämisestä
8574: 
8575: 
8576:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8577: 
8578:    Suomen maaseudulla sijaitsevilla vankiJoilla         Voidaan perustellusti olla sitä mieltä, että mi-
8579: on ollut suuri merkitys lehmän suomalaisten al-      nisteriön pitäisi saada tällaisen, nyt valtion omis-
8580: kuperäisrotujen säilyttämisessäja kantojen lisää-    tuksessa olevan kansallisomaisuuden hävittämi-
8581: misessä. Nyt on kuitenkin julkisuuden kautta         seen lupa eduskunnalta. Jos asian käsittely saa-
8582: kantautunut tietoja, joiden mukaan vankilat oli-     tettaisiin eduskunnan käsittelyyn, on perusteltua
8583: sivat luopumassa tästä isänmaallisesta tehtäväs-     aihetta olettaa, ettei eduskunta tällaista lupaa
8584: tä. Eräänä perusteena on lehtijutuissa mainittu      antaisi.
8585: se, että nykyisille vangeille on henkisesti hyvin       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8586: vaikeaa hoitaa nautoja.                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8587:    On äärimmäisen valitettavaa, jos nämä lehdis-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8588: sä toistuvasti esiintyvät tiedot pitävät paikkansa   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8589: ja jos maa- ja metsätalousministeriön virkamie-
8590: het eivät ole jo viran puolesta puuttuneet tähän              Onko Hallitus tietoinen, että maaseu-
8591: tilanteeseen. MMM:hän on aiemmin antanutjul-                dulla olevissa vankiloissa ollaan luopu-
8592: kisuuteen kannanottoja kotieläinten alkuperäis-             massa lehmän suomalaisten alkuperäis-
8593: rotujen ja -kantojen viranomaisvastuisen vaali-             kantojen hoitamisesta, ja jos on,
8594: misen puolesta.                                               mihin toimiin Hallitus aikoo välittö-
8595:     Jos lehmän alkuperäiset suomalaiset kannat              mästi ryhtyä hoitamisen jatkamiseksi tai
8596: päästetään tuhoutumaan, on niiden geenien me-               vaihtoehtoisesti kompensoiviin toimiin
8597: nettäminen suuri ja korvaamaton vahinko. On-                ryhtymiseksi?
8598: han mm. todettu, että niiden maidon juustoutu-
8599: misominaisuudet ovat poikkeuksellisen hyvät.
8600:       Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
8601:                                         Erkki Pulliainen /vihr
8602: 
8603: 
8604: 
8605: 
8606:  279001
8607: 2                                        KK 318/1997 vp
8608: 
8609: 
8610: 
8611: 
8612:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8613: 
8614:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vankila on luopumassa osasta alkuperäisrotua
8615: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      olevista naudoistaan.
8616: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Konnunsuon keskusvankila luopuu maidon-
8617: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-    tuotannosta, jolloin vankilan 250 lehmän lypsy-
8618: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o   karja tullaan myymään huutokaupalla. Huuto-
8619: 318:                                               kaupattavassa karjassa on myös noin kaksikym-
8620:                                                    mentä Länsi-Suomen alkuperäisrotua olevaa
8621:           Onko Hallitus tietoinen, että maaseu-    lehmää vasikoineen. Alkuperäisrodun geenipe-
8622:        dulla olevissa vankiloissa ollaan luopu-    rinteen säilyttämiseksi Konnunsuolta siirretään
8623:        massa lehmän suomalaisten alkuperäis-       Sukevan vankilaan 15 alkuperäisrodun lehmää.
8624:        kantojen hoitamisesta, ja jos on,           Myös Konnunsuolle jää vielä toistakymmentä
8625:           mihin toimiin Hallitus aikoo välittö-    hiehoa ja vasikkaa. Konnunsuon keskusvankila
8626:        mästi ryhtyä hoitamisen jatkamiseksi tai    on toiminut Länsi-Suomen karjan geenipankki-
8627:        vaihtoehtoisesti kompensoiviin toimiin      na.
8628:        ryhtymiseksi?                                  Näemme alkuperäisrotujen geeniperimän säi-
8629:                                                    lyttämisen erittäin tärkeänä tehtävänä. Geenipe-
8630:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       rimän menettäminen aiheuttaa korvaamattomia
8631: vasti seuraavaa:                                   vahinkoja, mutta tällä hetkellä ei ole olemassa
8632:                                                    keinoja, joilla voitaisiin estää vankiloita luopu-
8633:    Vankilat ovat perinteisesti toimineet alkupe-   masta karjastaan. Maa- ja metsätalousministeriö
8634: räisrotujen säilytyspaikkoina. Konnunsuon kes-     tulee kuitenkin seuraamaan hyvin tarkkaan suo-
8635: kusvankilan lisäksi geenipankkieläimiä löytyy      malaisten alkuperäisrotujen ja -kantojen tilan-
8636: Sukevan ja Pelson vankiloista. Hallituksen tie-    netta ja tarpeen niin vaatiessa harkitsee toimen-
8637: don mukaan ainoastaan Konnunsuon keskus-           piteitä niiden säilyttämisen turvaamiseksi.
8638: 
8639:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1997
8640: 
8641:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
8642:                                             KK 318/1997 vp                                              3
8643: 
8644: 
8645: 
8646: 
8647:                                         Tili Riksdagens Talman
8648: 
8649:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Enligt regeringens uppgift håller endast Konnun-
8650: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         suo centralfångelse på att göra sig av med en del
8651: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       av de kor som är ~v finsk boskap.
8652: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmå1 nr            Konnunsuo centralfångelse upphör med
8653: 318:                                                   mjölkproduktionen, varvid fångelsets 250 mjölk-
8654:                                                        kor säljs på auktion. Bland den boskap som auk-
8655:           Är Regeringen medveten om att man i          tioneras ut finns också ett tjugotal kor jämte
8656:        fångelserna på landsbygden håller på att        kalvar av västfinsk boskap. För att bevara geno-
8657:        frångå skötse1n av kor av finsk boskap          typen för finsk boskap flyttas 15 kor från Kon-
8658:        och om så är,                                   nunsuo till fångelset i Sukeva. På Konnunsuo blir
8659:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen ome-         ännu ett tiotal kvigor och kalvar kvar. Konnun-
8660:        delbart vidta för att skötseln skall fortsät-   suo centralfångelse har utgjort genbank för väst-
8661:        ta eller alternativt för att vidta kompense-    finsk boskap.
8662:        rande åtgärder?                                    Vi anser det vara mycket viktigt att bevara
8663:                                                        genotypen för finsk boskap. Om genotypen går
8664:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förlorad innebär det en oersättlig förlust, men för
8665: anföra följande:                                       närvarande finns det inte några medel för att
8666:                                                        hindra att fångelserna gör sig av med sin boskap.
8667:   Fängelserna har traditionelt fungerat som            Jord- och skogsbruksministeriet följer noga med
8668: uppbevaringsplatser för djur av lantras. Djur för      situationen då det gäller djur av lantras och kom-
8669: genbanken finns vid Konnunsuo centralfångelse          mer vid behov att överväga åtgärder för tryggan-
8670: och dessutom vid fångelserna i Sukeva och Pelso.       de av deras fortbestånd.
8671: 
8672:      Helsingforsden 23 april 1997
8673: 
8674:                                                         Jord- och skogsbruksministerKa/evi Hemilä
8675:                            j
8676:                           j
8677:                          j
8678:                         j
8679:                        j
8680:                       j
8681:                      j
8682:                     j
8683:                    j
8684:                   j
8685:                  j
8686:                 j
8687:                j
8688:               j
8689:              j
8690:             j
8691:            j
8692:           j
8693:          j
8694:         j
8695:        j
8696:       j
8697:      j
8698:     j
8699:    j
8700:   j
8701:  j
8702: j
8703:                                             KK 319/1997 vp
8704: 
8705: Kirjallinen kysymys 319
8706: 
8707: 
8708: 
8709: 
8710:                                    Juha Karpio /kok: Viinitilayrittämisen edellytysten parantamisesta
8711: 
8712: 
8713: 
8714:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8715: 
8716:     Viinitilayrittäminen     tuli    mahdolliseksi    moille. Viiniyrittäjät esittävät viittäkymmentä
8717: 8.12.1994 annetussa alkoholilaissa, ja ensimmäi-      prosenttia nykyistä alempaa alkoholiveroa tuot-
8718: set valmistusluvat myönnettiin helmikuussa            teilleen silloin, kun yrityksen vuotuinen hedelmä-
8719: 1995. Nyt kaupallisia lupia on 24,joiden vuoden       viinien tuotanto on alle satatuhatta litraa vuo-
8720: 1996 kokonaismyynti oli 185 000 litraa.               dessa. Nykyinen alkoholivero miedoilta viineiltä
8721:     Myytyjen määrien vähäisyys johtuu lähinnä         on 17 markkaa litralta, jonka lisäksi tulee 22
8722: vähittäismyyntimahdollisuuksien puuttumises-          prosentin arvonlisävero myös alkoholiverolle.
8723: ta. Tuotteet myydään pääasiassa tilan anniskelu-          Vähittäismyynnin vapauttaminen ja alkoholi-
8724: ravintolasta ja viinimyymälästä. Vähittäismyyn-       verotuksen alentaminen esitetyllä tavalla kol-
8725: nin osalta oma tilamyymälä on lähes ainoa             minkertaistaisi tilaviinituotannon 0,5 miljoo-
8726: myyntimahdollisuus siten, että asiakas noutaa         naan litraan vuodessa, nostaen tilaviiniyrittäjien
8727: tuotteen myymälästä. Kysyntää kotimaisille            vähittäismyynnistä tulevan liikevaihdon 12 mil-
8728: marja- ja hedelmäviineille kuitenkin olisi, ja ti-    joonaan markkaan. Veron alennuksesta huoli-
8729: loilla on valmistuskapasiteettia tuotantoon näh-      matta valtion alkoholiverotulot lisääntyisivät yli
8730: den nelinkertaisesti.                                 miljoonalla markalla ja arvonlisäverotulot kah-
8731:     Sosiaali- ja terveysministeriön antamilla oh-     della miljoonalla. Työllistävyysvaikutus olisi
8732: jeilla ei kuitenkaan ole luotu edellytyksiä yrittä-   sata työpaikkaa ilman investointitarvetta.
8733: miselle ja normaalille liiketoiminnalle. Tilaviini-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8734: yrittäjät ovat esittäneet myös, että tilan myymä-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8735: lästä tulee voida myydä kaikkia tilan valmista-       nioittavasti      valtioneuvoston     asianomaisen
8736: mia tuotteita. Tilaviinimyymälän olisi voitava        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8737: palvella matkailijoita ja tilausasiakkaita rajoite-
8738: tusti myös sunnuntaisin. Lisäksi mietojen viinien               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8739: vähittäismyynti tilapäisin vähittäismyyntiluvin              ryhtyä, jotta tilaviiniyrittämisen kannat-
8740: tulisi mahdollistaa tuote-esittelytilanteissa.               tavuutta heikentävät myyntirajoitukset
8741:     Viiniyrittäjät ovat useissa yhteyksissä esittä-          poistetaan, alkoholiverotusta alennetaan
8742:  neet valtiovarainvaliokunnalle alempaa alkoho-              (pienpanimoiden tapaan) ja turvataan tä-
8743:  liverotusta tilaviinituotannolleen samoin perus-            män yrittämisen suorana ja kerrannais-
8744:  tein, jotka on oluen osalta hyväksytty pienpani-            vaikutuksena syntyneet työpaikat?
8745: 
8746:       Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
8747: 
8748:                                               Juha Karpio /kok
8749: 
8750: 
8751: 
8752: 
8753:  279001
8754: 2                                            KK 319/1997 vp
8755: 
8756: 
8757: 
8758: 
8759:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8760: 
8761:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dullisia rajoituksia sekä varastoinnin ja kuljetus-
8762: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ten osalta vaivonnalle tarpeellisia ehtoja. Alko-
8763: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        holijuoman valmistusta saa harjoittaa ainoas-
8764: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-         taan tuotevalvontakeskuksen hyväksymässä val-
8765: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          mistuspaikassa, jossa valmistus ja varastointijär-
8766: 319:                                                   jestelyt mahdollistavat tehokkaan valvonnan.
8767:                                                        Lisäksi alkoholilain (1143/1994) 14 §:n 2-4 mo-
8768:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         mentin perusteella käymistilassa valmistetun
8769:        ryhtyä, jotta tilaviiniyrittämisen kannat-      enintään 13 tilavuusprosenttia etyylialkoholia si-
8770:        tavuutta heikentävät myyntirajoitukset          sältävän alkoholijuoman vähittäismyyntiä saa
8771:        poistetaan, alkoholiverotusta alennetaan        alkoholiyhtiön lisäksi sosiaali- ja terveysministe-
8772:        (pienpanimoiden tapaan) ja turvataan tä-        riön määräämin ehdoin tuotevalvontakeskuksen
8773:        män yrittämisen suorana ja kerrannais-          luvalla harjoittaa se, jolle on myönnetty lupa
8774:        vaikutuksena syntyneet työpaikat?               kyseisen tuotteen valmistamiseen. Alkoholijuo-
8775:                                                        man vähittäismyyntilupa voidaan myöntää sille,
8776:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jolla harkitaan olevan tähän toimintaan tarvitta-
8777: vasti seuraavaa:                                       vat edellytykset ja vaadittava luotettavuus. Vä-
8778:                                                        hittäismyyntiä saa harjoittaa vain tuotevalvonta-
8779:     Alkuperäiseen hallituksen esitykseen alkoho-       keskuksen hyväksymässä myyntipaikassa, joka
8780: lilaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi (HE     paikan sijainnin ja myyntitilojen sekä toiminnan
8781: 119/1994 vp) ei ollut säännöksiä tilaviineistä ja      osalta on asianmukainen ja jossa myynti on jär-
8782: niiden erityisasemasta muiden alkoholijuomien          jestetty niin, että tehokas valvonta on mahdolli-
8783: rinnalla. Tällaiset säännökset lisättiin lopulliseen   nen. Nämä säännökset koskevat myös tilaviinien
8784: alkoholilakiin vasta eduskuntakäsittelyssä.            vähittäismyyntiä.
8785:     Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kä-          Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kaksi
8786: sitellessään alkoholilakiesitystä katsoi mietin-       tilaviinejä koskevaa päätöstä. Päätös tilaviinini-
8787: nössään (StVM 32/1994 vp) tältä osin, että pieni-      mityksen käyttämisestä (851/1995) määrittelee
8788: muotoisella viinintuotannolla saattaa olla merki-      tilaviinin, sen raaka- ja valmistusaineet sekä val-
8789: tystä maatalouselinkeinon yhtenä haarana tai           mistusmäärät. Tilaviinin tulee olla yksinomaan
8790: oheistoimintana. Alkoholilainsäädännöllä ei tar-       käymisen avulla valmistettua hedelmäviiniä,
8791: peettomasti tule rajoittaa tällaista uutta tuotan-     jonka valmistusaineet, marja- ja hedelmäaines
8792: toa. Valiokunta ehdotti lisäksi mietinnössään          sekä aromia antavat kasvinosat ovat 100-pro-
8793: sallittavaksi sen, että valmistusluvan saanut voi      senttisesti kotimaisia. Raaka-aineista vähintään
8794: saada myös vähittäismyyntiluvan itse tuotetun          50 prosenttia tulee olla peräisin valmistusluvan
8795: tuotteen myymiseen valmistuspaikan yhteydes-           haltijan omalta tai hänen hallitsemaitaan vilje-
8796: sä, yhdessä vähittäismyyntipisteessä.                  lysalalta. Tilaviinin valmistusmäärä astioituna ei
8797:     Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan         saa ylittää 100 000 litraa vuodessa. Lisäksi tila-
8798: kannanotot otettiin huomioon alkoholilakia sää-        viinin myyntipaikkaa ja myyntitoimintaa säänte-
8799: dettäessä. Alkoholilain (1143/1994) 5 §:n 2 ja 3       levässä ministeriön päätöksessä (85211995) on
8800: momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon          määräyksiä muun muassa myyntipaikan sijain-
8801: tuotevalvontakeskus, jäljempänä tuotevalvonta-         nista, myyntitilojen ja myyntitoiminnan asian-
8802: keskus, voi myöntää tilaviinin valmistukselle,         mukaisuudesta sekä tehokkaan valvonnan edel-
8803: kuten muiden alkoholijuomien valmistukselle,           lyttämistä järjestelyistä.
8804: luvan, mikäli hakijalla on tähän toimintaan tar-           Nyt käsillä olevassa kirjallisessa kysymykses-
8805: vittavat edellytykset ja luotettavuus. Valmistus-      sä pidetään tärkeänä tilaviiniyrittämisen kannat-
8806: lupaan voidaan liittää myös määrällisiä ja laa-        tavuutta heikentävien myyntirajoitusten poista-
8807:                                               KK 319/1997 vp                                               3
8808: 
8809: mista, alkoholijuomaverotuksen alentamista ja            sosta direktiivissä säädetyissä puitteissa. Yhtei-
8810: alan työpaikkojen turvaamista. Tältä osin voi-           sösäädösten lähtökohtana on, että kullekin ve-
8811: daan todeta, että viinitilatoiminnalla eduskun-          ronalaiselle tuoteryhmälle voidaan säätää vain
8812: nan sosiaali- ja terveysvaliokunnan edellä maini-        yksi verotaso, jollei erikseen ole toisin säädetty.
8813: tun mietinnön mukaisesti (s. 15) saattaa olla mer-       Toisin kuin pienpanimaissa tuotetun oluen osal-
8814: kitystä maatalouselinkeinon yhtenä haarana tai           ta, pientuontantoviineille ei ole myönnetty mah-
8815: siihen liittyvänä oheistoimintana. Voidaan siis          dollisuutta alempaan verotasoon. Viinien vero
8816: todeta, että viinitilatoiminta on tähän saakka           määräytyy aina valmiinjuomamäärän perusteel-
8817: osoittautunut merkitykseltään melko vähäiseksi           la, joskin jäsenvaltio voi säätää normaalia veroa
8818: elinkeinoksi. Yksikään viinitila ei ole ylittänyt        alemman verotason sellaiselle viinille, jonka al-
8819: 100 000 litran rajaa. Tuotevalvontakeskuksen             koholipitoisuus on enintään 8,5 tilavuusprosent-
8820: arvion mukaan nykytilanteessa suurin osa tuot-           tia. Tällöin pitoisuudeltaan yhtä vahvoja, mutta
8821: tajista jää alle l 0 000 litran vuosimyynnin ja suu-     eri tavoin tuotettuja viinejä on kohdeltava vero-
8822: rimmillaankin ollaan noin kolmasosassa tuosta            tuksellisesti samalla tavalla. Direktiiveihin ei si-
8823: rajasta. Kaikkien yhdeksäntoista tuotantaasteel-         sälly alkoholijuomien osalta myöskään min-
8824: le ehtineen tilaviiniyrityksen yhteinen kokonais-        käänlaista jäsenvaltiokohtaista poikkeuslupa-
8825: myynti oli vuonna 1996 yhteensä 185 000 litraa,          mahdollisuutta.
8826: mikä osoittaa toiminnan vähäisyyden. Lupia on                Suomella ei yllä olevan perusteella ole mah-
8827:  26.4.1997 mennessä myönnetty yhteensä 29. Toi-          dollisuutta säätää pienillä viinitiloilla tuotetulle
8828:  minnan jäädessä näin vähäiseksi ei viinitiloilla        viinille valmisteverotasoa, joka on alempi kuin
8829:  ole huomionarvoista työllistämisvaikutusta.             muulla tavoin tuotetun viinin vero. Mietojen
8830:  Tuotevalvontakeskuksen esittämän arvion mu-             (enintään 8,0 tilavuusprosenttia alkoholia sisäl-
8831:  kaan keskiverto viinitila ei tällä hetkellä työllistä   tävien) viinien valmisteveroa on kuitenkin voi-
8832:  yhtäkään henkilöä. Työministeriö on esittänyt           massa olevassa alkoholi- ja alkoholijuomaveros-
8833:  alustavan arvion, että jos viinitilojen tuotanto        ta annetussa laissa (147111994) alennettu yhteisö-
8834:  nelin- tai kolminkertaistuisi, saattaisi syntyä         säädösten mahdollistamalla tavalla.
8835:  noin 40-50 osa-aikaista työpaikkaa. Toiminta                Tilaviineillä on muiden alkoholijuomien ta-
8836:  vaatisi kuitenkin panostuksia esimerkiksi mark-         voin mahdollista tulla otetuiksi Alko Oy:n vähit-
8837:  kinointiin, jos alkolainsäädäntö sen sallisi. Työ-      täismyynnin vakiovalikoimaan. Jos menestymä-
8838:  paikkojen syntyminen ei kuitenkaan olisi täysin         tön alkoholijuomamerkki on otettu alkoholiyh-
8839:  varmaa.                                                 tiön tuotteiden vakiovalikoimaan muun kuin
8840:      Kirjallisessa kysymyksessä esitetään, että vii-     Alko Oy:n aloitteesta,joutuu tällainen toimittaja
8841:  nitiloilla tuotettujen viinien alkoholiverotusta        taloudelliseen vastuuseen mahdollisista taloudel-
8842:  alennettaisiin samaan tapaan kuin pienpani-             lisistaja muista riskeistä. Vakiovalikoiman alko-
8843:  maissa tuotetun oluen. Alkoholiverotusta tulisi         holijuomia on 30:ssa myynniltään huomattavas-
8844:  alentaa 50 prosentilla silloin, kun viinitilan vuo-     sa yhtiön alkoholijuomamyymälässä. Muissa
8845:  tuinen hedelmäviinituotanto on alle 100 000 lit-        tällaisissa myymälöissä vähittäismyyntivalikoi-
8846:  raa vuodessa.                                           ma määräytyy kysynnän ja asiakaspalvelunäkö-
8847:      Liittyessään Euroopan unioniin Suomi sitou-         kohtien mukaisesti. Tarkoitus on kehittää ny-
8848:  tui noudattamaan yhteisössä harmonoitua alko-           kyistä joustavammaksi tilaviinien vähittäis-
8849:  holiverotusta koskevia säädöksiä, jotka sisälty-        myyntiin toimittamista.
8850:   vät alkoholijuomien valmisteverojen rakentei-              Kotimaisia tilaviinejä on toistaiseksi tarjottu
8851:   den yhdenmukaistamisesta annettuun neuvos-             Alko Oy:lle vain muutamia merkkejä. Yksi pu-
8852:   ton direktiiviin 92/83/ETY ja näiden verojen ta-       nainen ja yksi valkoinen tilaviini on tullut vähit-
8853:   soista annettuun neuvoston direktiiviin 92/84/         täismyyntiin kuluvana keväänä. Niiden kor-
8854:   ETY. Näissä säädöksissä on määritelty jäsenval-        keahkot vähittäismyyntihinnat (59, 10 mk/62,90
8855:   tioita veivoittavalla tavalla alkoholijuomaveron       mk) ovat toistaiseksi pitäneet kysynnän varsin
8856:   alaiset tuotteet, joita ovat olut, kuohumattomat       vähäisenä. Kotimaiset viinitilat ovat toimitta-
8857:  ja kuohuvat viinit, välituotteet (väkevöidyt vii-       neet Alko Oy:n vähittäismyynnin vakiovalikoi-
8858:   nit) ja etyylialkoholi (muut alkoholia sisältävät      maan muita tuotteita, kuten neljä likööriäja yksi
8859:   tuotteet), sekä näille tuotteille määrättävän ve-      väkevä viini. Tulevana kesänä valikoima kasvaa
8860:   ron rakenne ja vähimmäisverotaso. Jäsenvaltiot         vielä yhdellä liköörimerkillä. Niin kutsuttuun
8861:   voivat itse päättää kullekin veronalaiselle tuote-     toimitusvalikoimaan kuuluu noin 30 erilaista
8862:   ryhmälle säädettävän alkoholijuomaveron ta-            kotimaisten viinitilojen tuottamaa alkoholijuo-
8863: 4                                      KK 319/1997 vp
8864: 
8865: maa. Tähän valikoimaan kuuluvia menekiltään      holijuomamyymälöistä.   Toimitus   tapahtuu
8866: vähäisiä juomia voidaan tilata Alko Oy:n alko-   muutamassa päivässä.
8867: 
8868:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
8869: 
8870:                                                             Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
8871:                                              KK 319/1997 vp                                               5
8872: 
8873: 
8874: 
8875: 
8876:                                           Tili Riksdagens Talman
8877: 
8878:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         samheten kräver. Tillverkningstillståndet kan
8879: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          förenas med begränsningar i fråga om tillverk-
8880: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        ningens omfattning och kvalitet och sådana vill-
8881: man Juha Karpio undertecknade spörsmå1 nr               kor för lagringen och transporten som tillsynen
8882: 319:                                                    förutsätter. Alkoholdrycker får tillverkas endast
8883:                                                         i lokaler som produkttillsynscentralen har god-
8884:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          känt och där tillverkningen och lagringen är or-
8885:        ta för att de försäljningsbegränsningar          ganiserad på ett sådant sätt att en effektiv tillsyn
8886:        som försvagar lönsamheten för gårds-             är möjlig. Dessutom får enligt 14 § 2-4 mom.
8887:        vinsföretagande skali avskaffas, alkohol-        alk o h ollagen (114 311994) detaljhandel med alk o-
8888:        accisen sänkas (på motsvarande sätt som          holdrycker som framställts genom jäsning och
8889:        för små bryggerier) och de arbetsplatser         som innehåller högst 13 volymprocent etylalko-
8890:        som skapats direkt och som multipe1ef-           hol utom av alkoholbolaget drivas av den som
8891:        fekt genom denna typ av företagande              enligt villkor som social- och hälsovårdsministe-
8892:        tryggas?                                         riet bestämmer och med tillstånd av produkttill-
8893:                                                         synscentralen har beviljats tillstånd för framställ-
8894:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ning av produkten i fråga. Detajhandelstilistånd
8895: anföra följande:                                        för alkoholdrycker kan beviljas den som bedöms
8896:                                                         ha förutsättningar för sådan verksamhet och be-
8897:     1 regeringens ursprung1iga proposition med          sitta den tillförlitlighet som verksamheten krä-
8898: förs1ag till a1koholiag och 1agstiftning i ans1ut-      ver. Detaljhandel får bedrivas endast på sådana
8899: ning tili denna (RP 119/1994 rd) ingick inga be-        av produkttillsynscentralen godkända försälj-
8900: stämme1ser om gårdsvin och deras särställning           ningsstälien som är lämpliga när det gäller läget
8901: vid sidan om andra a1koho1drycker. Bestämme1-           och försäljningslokalerna samt verksamheten
8902: serna om detta fogades tili den slut1iga a1koholla-     och där försäljningen är så ordnad att en effektiv
8903: gen först i samband med riksdagsbehandlingen.           övervakning är möjlig. Dessa bestämmelser gäl-
8904:     Riksdagens socia1- och hä1sovårdsutskott an-        ler också detaljhandel med gårdsviner.
8905: såg i sitt betänkande vid behandlingen av försla-           Social- och hälsovårdsministeriet har utfårdat
8906: get tili alkohollag (Sh UB 32/1994 rd), att småska-     två beslut om gårdsviner. 1 beslutet om använd-
8907: lig vinframställning kan varaa v betydelse som en       ning av benämningen gårdsvin (85 1/1 994) defi-
8908: gren av 1antbruksnäringen eller en sidoverksam-         nieras gårdsvin, rå- och tillverkningsämnena
8909: het tili den. Alkohollagstiftningen skali inte an-      samt tiliverkningsmängderna. Gårdsvin skall
8910: vändas till att i onödan begränsa sådan ny pro-         vara fruktvin som framställts enbart genom jäs-
8911: duktion. Utskottet föreslog vidare i sitt betän-        ning, vars tillverkningsämnen, bär och frukter
8912: kande att den som fått tillverkningstilistånd ock-      samt aromgivande växtdelar, är tili 100 procent
8913: så skall kunna få deta1jhandelstillstånd tili att       inhemska. Av råämnena skall minst 50 procent
8914:  sä1ja en vara som han själv har framställt vid ett     härstamma från tillståndshavarens egna odlingar
8915:  detaljförsäljningsställe i anslutning tili produk-     elier från odlingar som han besitter. Upptappat
8916:  tionsp1atsen.                                          på kärl får tillverkningen inte överstiga 100 000
8917:     Riksdagens socia1- och hä1sovårdsutskotts           Iiter per år. Dessutom ingår bestämmelser bl.a.
8918:  ställningstaganden beaktades när a1kohollagen          om försäljningsställets placering, kraven på för-
8919:  stiftades. Enligt 5 § 2 och 3 mom. alkohollagen        säljningslokalerna och försäljningsverksamheten
8920:  (1 143/1994) kan social- och hälsovårdens pro-         samt arrangemang som är nödvändiga för en
8921:  dukttillsynscentral, nedan produkttillsynscen-         effektiv övervakning i ministeriets beslut som
8922:  tralen, bevilja tillverkningstillstånd för gårdsvin,   reglerar försäljningsställena och försäljningen
8923:  liksom för andra alkoholdrycker, om den sökan-         (85211995).
8924:  de har förutsättningar att bedriva sådan verk-             I det akutella spörsmålet anses det viktigt att
8925:  samhet och besitter den tiliförlitlighet som verk-     begränsningar som försvagar lönsamheten för
8926: 6                                            KK 319/1997 vp
8927: 
8928: gårdsvinsföretagande avskaffas, att accisen på         dukter som innehåller alkohol), samt strukturen
8929: alkoholdrycker sänks och att branschens arbets-        för skatterna på dessa produkter och minimisat-
8930: platser tryggas. Med hänsyn till detta kan det         serna för skatten. Utgångspunkten för gemen-
8931: framhållas att vingårdsverksamheten enligt so-         skapsbestämmelserna är att en enda punktskatt
8932: cial- och hälsovårdsutskottets ovan nämnda be-         kan fastställas för varje skattebelagd produkt,
8933: tänkande (s. 15) kan vara av betydelse som en          om inte annat särskilt har beslutats. 1 motsats till
8934: gren av lantbruksnäringen eller som en sidoverk-       vad som gäller öl som framställts i små brygge-
8935: samhet till den. Det kan alltså konstateras att        rier, har viner som framställts av små vinprodu-
8936: vingårdsverksamheten hittills har visat sig vara       center inte beviljats möjlighet till lägre skatt.
8937: en näring av ganska liten betydelse. lnte en enda      Skatten på viner bestäms alltid på basis av den
8938: vingårds produktion har överstigit gränsen på          fårdiga dryckens mängd, även om en medlems-
8939: 100 000 liter. Enligt produkttillsynscentralens        stat kan besluta om en lägre skattenivå än nor-
8940: uppskattning är de flesta producenternas årsför-       malt för vin vars alkoholhalt är högst 8,5 volym-
8941: säljning i den nuvarande situationen under             procent. 1 så fall måste viner med samma alko-
8942: 10 000 liter och också när den är som störst är den    holhalt som har framställts på ett annat sätt be-
8943: ca en tredjedel av den tillverkningmängd som           handlas på samma sätt i fråga om skatten. 1
8944: uppställts som övre gräns. Den sammanräknade           direktiven ingår inte heller någon möjlighet för
8945: totalproduktionen för alla de nitton gårdsvinsfö-      en medlemsstat att ansöka om tillstånd till avvi-
8946: retag som kommit så långt att de framställer vin       kelse när det gäller alkoholdrycker.
8947: var 1996 sammanlagt 185 000 liter, vilket visar           Finland har inte på grundval av det ovan an-
8948: hur liten verksamheten är. Fram tili 26.4.1997         förda möjlighet att bestämma en punktskatteni-
8949: hade sammanlagt 29 tillstånd beviljats. Eftersom       vå för vin som framställts på små vingårdar som
8950: verksamheten är av så ringa omfattning har inte        skulle vara lägre än skatten på vin som fram-
8951: vingårdarna någon nämnvärd inverkan på sys-            ställts på annat sätt. Punktskatten på svaga viner
8952: selsättningen. Enligt produktillsynscentralens         (viner som innehåller högst 8,0 volymprocent
8953: uppskattning sysselsätter en genomsnittlig vin-        alkohol) har dock i den gällande lagen om accis
8954: gård inte en enda person för närvarande. Arbets-       på alkohol och alkoholdrycker (147111994)
8955: ministeriet har presenterat en preliminär upp-         sänkts på det sätt som gemenskapsbestämmelser-
8956: skattning enligt vilken det kan uppstå mellan 40       na möjliggör.
8957: och 50 nya arbetsplatser om vingårdarnas pro-             Gårdsviner kan liksom andra alkoholdrycker
8958: duktion fyr- eller tredubblas. Verksamheten krä-       tas upp i Alko Ab:s standardsortiment i detalj-
8959: ver dock insatser t.ex. inom marknadsföringen          handeln. Om ett alkoholdrycksmärke som inte
8960: om alkolhollagstiftningen skulle tillåta detta. Det    har någon framgång har tagits upp i alkoholbola-
8961: är trots det inte helt säkert att verksamheten         gets standardsortiment på initiativ av någon an-
8962: skapar nya arbetsplatser.                              nan än Alko Ab, måste en sådan leverantör ta det
8963:     1 det skriftliga spörsmålet föreslås att accisen   ekonomiska ansvaret för eventuella ekonomiska
8964: på vin som framställs på vingårdarna skall sän-        och andra risker. Alkoholdrycker som hör till
8965: kas på samma sätt som för öl som tillverkas av         standardsortimentet finns i 30 av bolagets alko-
8966: små bryggerier. Accisen på alkohoi borde sänkas        holdrycksaffårer med en betydande försäljning. 1
8967: med 50 procent när vingårdens årstillverkning av       övriga afffårer bestäms detaljhandelssortimentet
8968: fruktvin understiger 100 000 liter per år.             enligt efterfrågan och med hänsyn till kundbetjä-
8969:     Vid anslutningen till Europeiska unionen för-      ningen. Avsikten är att det nuvarande införandet
8970: band sig Finland att följa de inom gemenskapen         av gårdsviner i detaljhandeln skall utvecklas och
8971: harmoniserade bestämmelserna om punktskatt             bli flexiblare än för närvarande.
8972: (i Finland accis) på alkohol som ingår i rådets           Tills vidare har endast några inhemska gårds-
8973: direktiv om harmonisering av strukturerna för          vinsmärken erbjudits Alko Ab. Ett rött och ett
8974: punktskatter på alkohol och alkoholdrycker 92/         vitt gårdsvin introducerades i detaljhandeln den-
8975: 83/EEG och rådets direktiv om nivån på punkt-          na vår. Deras jämförelsevis höga detaljhandels-
8976: skatterna 92/84/EEG. 1 dessa bestämmelser defi-        pris (59,10 mk och 62,90 mk) har tills vidare gjort
8977: nieras på ett för medlemsstaterna bindande sätt        att efterfrågan har varit ganska liten. De inhem-
8978: vilka produkter som omfattas av punktskatten,          ska vingårdarna har framställt andra produkter
8979: dvs. öl, mousserande och icke-mousserande vin,         som tagits upp i Alko Ab:s standardsortiment,
8980: mellanprodukter (vin som gjorts starkare genom         t.ex. fyra likörer och ett starkvin. lnkommande
8981: tillsats av alkohol) och etylalkohol (övriga pro-      sommar utökas sortimentet med ytterligare ett
8982:                                          KK 319/1997 vp                                          7
8983: 
8984: likörmärke. 1 det s.k. leveranssortimentet finns   ment, vars åtgång har varit liten, kan beställas
8985: ca 30 olika alkoholdrycker som framställts av      genom Alko Ab:s alkoholdrycksaffårer. Levera-
8986: inhemska vingårdar. Dryckerna i detta sorti-       ransen sker inom några dagar.
8987: 
8988:      Helsingforsden 30 april 1997
8989: 
8990:                                                                 Minister Terttu Huttu-Juntunen
8991:                                             KK 320/1997 vp
8992: 
8993: Skriftligt spörsmål 320
8994: 
8995: 
8996: 
8997: 
8998:                                    Henrik Lax /sv: Natura 2000-kartorna
8999: 
9000: 
9001: 
9002:                                         Tili Riksdagens Talman
9003: 
9004:    Miljöministeriet presenterade 4.4.1997 sitt        för egen del. Situationen är inte tillfredställande
9005: förslag tili områden som skall införlivas i nätver-   ur rättsskyddssynvinkel.
9006: ket Natura 2000. Områdena består huvudsakli-             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
9007: gen av existerande naturskyddsområden, områ-          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
9008: den vars skydd statsrådet har godkänt inom ra-        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
9009: men för skyddsprogrammen och andra skyddade           följande spörsmå1:
9010: områden. Men förslaget innehåller också områ-
9011: den som inte har omfattats av skydd från förut.                 Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-
9012: Natura 2000 planerna är utställda i kommunerna               ta för att markägarnas rättsskydd inte
9013: för två månader. Kartorna åtminstone för Eke-                skall b1i 1idande på grund av att Natura
9014: näs skärgård är i skalan 1:300 000, vi1ket gör det           2000-kartorna är för otydliga?
9015: omöjligt för markägarna att bedöma situationen
9016: 
9017:      Helsingforsden 9 apri11997
9018: 
9019:                                             Henrik Lax /sv
9020: 
9021: 
9022: 
9023: 
9024: 279001
9025: 2                                         KK 320/1997 vp
9026: 
9027: Kirjallinen kysymys 320                                                                    Suomennos
9028: 
9029: 
9030: 
9031: 
9032:                                   Henrik Lax /r: Natura 2000 -kartoista
9033: 
9034: 
9035: 
9036:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9037: 
9038:     Ympäristöministeriö esitteli 4.4.1997 ehdo-     omistajille tilanteen arv1o1m1sen omalta osal-
9039: tuksensa Natura 2000 -verkostoon liitettävistä      taan. Tilanne ei ole oikeusturvanäkökulmasta
9040: alueista. Alueet muodostuvat pääasiallisesti ole-   tyydyttävä.
9041: massa olevista luonnonsuojelualueista, valtio-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9042: neuvoston suojeluohjelmien puitteissa hyväksy-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9043: mistä alueista ja muista suojelluista alueista.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9044: Mutta ehdotukseen sisältyy myös aiemmin suo-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9045: jelun piiriin kuulumattomia alueita. Natura 2000
9046: -suunnitelmat ovat kunnissa nähtävinä kahden                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9047: kuukauden ajan. Ainakin Tammisaaren saaris-                ryhtyä, jotta maanomistajien oikeustur-
9048: toa koskevien karttojen mittakaava on                      va ei kärsisi Natura 2000 -karttojen liialli-
9049:  1:300 000, mikä tekee mahdottomaksi maan-                 sen epätarkkuuden vuoksi?
9050:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
9051: 
9052:                                            Henrik Lax /r
9053:                                              KK 320/1997 vp                                             3
9054: 
9055: 
9056: 
9057: 
9058:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9059: 
9060:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tässä kohdassa tarkoitettu kartta-aineisto on
9061: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          saatu toimitetuksi kunnantoimistoon nähtäville
9062: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        9.4.
9063: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik               4) Aluetta koskeva tekstiaineisto, josta ilme-
9064: Laxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         nevät nimeltä mainiten ne saaret ja luodot, jotka
9065: 320:                                                   sijaitsevat suojelualueiden ja suojeluohjelmien
9066:                                                        alueiden ulkopuolella (ns. uudet alueet) ja jotka
9067:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         on tarkoitus sisällyttää Natura-kohteeseen.
9068:        ryhtyä, jotta maanomistajien oikeustur-            Natura 2000 -kohteen suunniteltuja toteutta-
9069:        va ei kärsisi Natura 2000 -karttojen liialli-   mistapoja koskeva kartta siis saatiin selvennettyä
9070:        sen epätarkkuuden vuoksi?                       edellä kohdassa 3 tarkoitetun asiakirjojen täy-
9071:                                                        dennyksen avulla. Tammisaaressa nähtävillä ole-
9072:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vat kartat ovat mahdollisimman tarkkoja ja sel-
9073: vasti seuraavaa:                                       viä. Jos asiassa esiintyy epäselvyyttä, lisätietoja
9074:                                                        on saatavissa ottamalla yhteyttä Uudenmaan
9075:    Tammisaaren saariston Natura 2000 -kohteen          ympäristökeskukseen. Tätä koskeva ohjaus si-
9076: osalta nähtävillä on seuraava aineisto:                sältyy asiaa koskevaan, sanomalehdissä yleisesti
9077:    1) pääkartta mittakaavassa 1:60 000, josta il-      julkaistuun kuulutukseen.
9078: menee koko kyseessä oleva alue sekä vesilain              Alueellisia ympäristökeskuksia on ohjattu vii-
9079: nojalla toteuttavaksi suunniteltu alue,                pymättä korjaamaan mahdolliset puutteet tai
9080:    2) suunniteltujen toteutustapojen osalta A4-        epäselvyydet nähtävillä olevassa aineistossa. Sa-
9081: kokoinen      yhteenvetokartta     mittakaavassa       moin on tähdennetty tiedottamisen avoimuutta
9082: 1:300 000,                                             ja palvelualttiutta.
9083:    3) sekä 14 kpl A4-kokoisia karttoja, joista            Kuuleminen on pyritty hoitamaan kaikissa
9084: selviävät aluekohtaisesti suunnitellut toteutta-       kunnissa tavalla, joka varmistaa maanomistajien
9085: mistavat mittakaavoissa 1:20 000-1:90 000.             oikeusturvan.
9086: 
9087:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
9088:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
9089: 4                                           KK 320/1997 vp
9090: 
9091: 
9092: 
9093: 
9094:                                         Tili Riksdagens Talman
9095: 
9096:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen            4) textmaterial om området, där de öar, hol-
9097: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           mar och skär nämns som nu ligger utanför både
9098: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       skyddsområdena och de områden som ingår i
9099: dagsman Henrik Lax undertecknade spörsmål nr          olika skyddsprogram och som avses bli införliva-
9100: 320:                                                  de i Naturaområdet (så kallade nya områden).
9101:                                                          Den karta som visar de planerade sätten att
9102:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        inrätta Natura 2000-området kunde alltså för-
9103:        ta för att markägarnas rättsskydd inte         tydligas genom komplettering av handlingarna
9104:        skall bli lidande på grund av att Natura       under punkt 3 ovan. De kartor som finns tili
9105:        2000-kartorna är för otydliga?                 påseende i Ekenäs är så exakta och tydliga som
9106:                                                       möjligt. Om oklarhet uppstår i saken, får man
9107:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ytterligare information genom att kontakta Ny-
9108: anföra följande:                                      lands miljöcentral. Uppgifter om detta ingår ock-
9109:                                                       så i den kungörelse i ärendet som publicerats i
9110:    För Natura 2000-området i Ekenässkärgård           tidningspressen.
9111: finns följande materia! tili påseende:                   De regionala miljöcentralerna har instruerats
9112:    1) en huvudkarta i skalan 1:60 000, som visar      om att de omedelbart skall avhjälpa eventuella
9113: hela det ifrågavarande området samt det område        brister eller oklarheter i det material som finns tili
9114: som planeras bli inrättat med stöd av vattenla-       påseende. Likaså har det betonats att informatio-
9115: gen,                                                  nen skall vara öppen och kunderna bemötas
9116:    2) en sammandragskarta storlek A4 i skalan         tjänstviliigt.
9117: 1:300 000, som visar på vilket sätt de olika delom-      Myndigheterna har gått in för att i alla kom-
9118: rådena planerats bli inrättade,                       muner arrangera hörandet på ett sätt som tryggar
9119:    3) 14 st. kartor i storlek A4, skala 1:20 000-     markägarnas rättsskydd.
9120: 1:90 000, som för varje område visar hur det skall
9121: inrättas. Detta kartmaterial kunde den 9 april
9122: sändas tili kommunkansliet för påseende;
9123: 
9124:      Helsingforsden 30 april 1997
9125: 
9126:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
9127:                                            KK 321/1997 vp
9128: 
9129: Kirjallinen kysymys 321
9130: 
9131: 
9132: 
9133: 
9134:                                   Mikko Kuoppa /va-r: Kantatie 65:n peruskorjauksesta Ylöjärvenja
9135:                                      Kyrönlahden välillä
9136: 
9137: 
9138:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9139: 
9140:    Kyseessä on seudullinen tie, joka välittää lii-   nen parantaisi merkittävästi liikenneturvalli-
9141: kennettä Ylöjärven ja Kurun välillä. Liikenne-       suutta Ylöjärven keskustassa ja vähentäisi kes-
9142: määrät tien Ylöjärven puolelle olivat jo vuonna      kustan ruuhkaisuutta.
9143: 1993 noin 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja            Hankkeen hyötykustannussuhde on hyvä, ja
9144: ennusteen mukaan liikennemäärät ovat vuonna          tien rakentamisella olisi myös rakennusaikana
9145: 2000 noin 17 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.            huomattava työllisyysvaikutus alueen yrittäjille.
9146:    Tie on erittäin kapea eikä täytä tiegeometrial-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9147: taan eikä rakenteelliselta kunnoltaan kantatieksi    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9148: luokitellun tien vaatimuksia. Tieosuus on erittäin   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9149: paha routimaan ja aiheuttaa haittaa erityisesti      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9150: linja-auto- ja raskaalle tavaraliikenteelle. Tietä
9151: käytetään runsaasti kiviteollisuuden ja puutava-                Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
9152: ran kuljetuksiin. Lisäksi tiellä kulkee Tampereel-          tus aikoo ryhtyä kantatie 65:n peruskor-
9153: ta Kurun, Virtainja Alavuden suuntaan huomat-               jaamiseksi välillä Ylöjärvi- Kyrönlahti
9154: tavasti raskasta liikennettä.                               läpikulkuliikenteen vähentämiseksi ja
9155:    Uuden tieosan rakentamisella saadaan raskas              liikenneturvallisuuden parantamiseksi
9156: läpikulkuliikenne pois Ylöjärven keskustan ka-              Ylöjärven keskustassa?
9157: tumaisesta tieympäristöstä. Tieosan rakentami-
9158: 
9159:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
9160:                                             Mikko Kuoppa /va-r
9161: 
9162: 
9163: 
9164: 
9165: 279001
9166: 2                                         KK 321/1997 vp
9167: 
9168: 
9169: 
9170: 
9171:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9172: 
9173:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hankkeen kustannusarvio on 80 milj. mk ja se
9174: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kuuluu lähivuosina ajankohtaisten tiehankkei-
9175: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     den joukkoon. Tieverkon kehittämismomentin
9176: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          (mom. 31.24.77) kokonaismääräraha on kuiten-
9177: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kin viime vuosina laskenut huomattavasti (yli
9178: n:o 321:                                            50 %:1la), ja uudet hankkeet on jouduttu keskit-
9179:                                                     tämään vilkkaimpiin päätieverkon ongelmakoh-
9180:            Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-   tiin. Tällainen on esimerkiksi moottoritien ra-
9181:        tus aikoo ryhtyä kantatie 65:n peruskor-     kentaminen Hämeenlinnasta Kuljuun. Seuraa-
9182:        jaamiseksi välillä Ylöjärvi- Kyrönlahti      vaksi joudutaan Pirkanmaan osalta puntaroi-
9183:        läpikulkuliikenteen vähentämiseksi ja        maan, paitsi kysymyksessä esitettyä hanketta,
9184:        liikenneturvallisuuden parantamiseksi        myös mm. Tampereen eteläisen/läntisen kehä-
9185:        Ylöjärven keskustassa?                       tien kapasiteetin parantamista sekä valtatie 9:n
9186:                                                     parantamista välillä Orivesi-Jämsä. Ylöjär-
9187:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ven- Kyrönlahden tiehanke on juuri valmistu-
9188: vasti seuraavaa:                                    neen liikenneministeriön suuria tiehankkeita
9189:                                                     koskevan       selvityksen    mukaan      maan
9190:    Nykyinen tie on kysymyksessä esitetyllä taval-   kannattavimpien tieinvestointien joukossa. Lii-
9191: la ongelmallinen sekä Ylöjärven taajaman läpi-      kenneministeriö ei kuitenkaan voi sen enempää
9192: kulun että edelleen pohjoiseen jatkuvan osuuden     kuin muidenkaan tiehankkeiden osalta ryhtyä
9193: heikon kantavuuden vuoksi. Ratkaisuksi on           mihinkään erillisiin pikaisiin toimenpiteisiin,
9194: suunniteltu kokonaan uutta tielinjausta, joka       vaan tiehankkeesta Ylöjärvi-Kyrönlahti pääte-
9195: ohittaa Ylöjärven taajaman sekä korvaa huono-       tään tulevissa valtion talousarvioissa - viime
9196: tasoisen ja luonnonolosuhteiltaan hankalan          kädessä eduskunnassa - niin kuin kaikista
9197: tiejakson.                                          muistakin suurista tiehankkeista.
9198: 
9199:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
9200:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
9201:                                            KK 321/1997 vp                                           3
9202: 
9203: 
9204: 
9205: 
9206:                                        Tili Riksdagens Talman
9207: 
9208:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Projektets kostnadsförslag är 80 miljoner
9209: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       mark och det hör tili de vägprojekt som kommer
9210: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     att vara aktuella under de närmaste åren. Total-
9211: man Mikko Kuoppa undertecknade spörsmål nr           anslaget för utveckling av vägnätet (mom.
9212: 321:                                                 31.24. 77) har dock sjunkit betydligt under de
9213:                                                      senaste åren (mer än 50%) och man har varit
9214:          Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-         tvungen att koncentrera de nya projekten på de
9215:        geringen vidta för att genomföra en           livligast trafikerade problemställena på huvud-
9216:        grundlig reparation av stamväg nr 65          vägnätet. Ett sådant projekt är t.ex konstruktio-
9217:        mellan Ylöjärvi och Kyrönlahti så att ge-     neo av en motorväg från Tavastehus tili Kulju. I
9218:        nomfartstrafiken minskar och trafiksä-        Birkaland bör man vid sidan av det projekt, som
9219:        kerheten förbättras i Ylöjärvi centrum?       nämns i spörsmålet, näst överväga bl.a. en ök-
9220:                                                      ning av kapaciteten på den södralvästra ringvä-
9221:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gen i Tammerfors och en förbättring av huvud-
9222: anföra följande:                                     väg nr 9 mellan Orivesi och Jämsä. Vägprojektet
9223:                                                      Ylöjärvi- Kyrönlahti är enligt en trafikministe-
9224:    Såsom i spörsmålet konstateras är den nuva-       riets nyss avslutade utredning om stora vägpro-
9225: rande vägen problematisk på grund av genom-          jekt bland de mest lönande väginvesteringarna.
9226: farten i Ylöjärvi tätort och den svaga bärigheten    Trafikministeriet kan dock inte, lika lite som i
9227: på det vägavsnitt som fortsätter vidare norrut.      fråga om andra vägprojekt, vidta några bråd-
9228: Som en lösning föreslås att man bygger en helt ny    skande åtgärder, utan beslutet om vägprojektet
9229: väglinje förbi Ylöjärvi tätort. Den skulle ersätta   Ylöjärvi - Kyrönlahti fattas i de kommande
9230: väglinjen som är av dålig kvalitet och med av-       statsbudgeterna - i sista hand av riksdagen -
9231: seende på naturförhållandena svår.                   vilket också gäller för andra stora vägprojekt.
9232: 
9233:      Helsingfors den 25 april 1997
9234: 
9235:                                                                         Trafikminister Matti Aura
9236:                                           KK 322/1997 vp
9237: 
9238: Kirjallinen kysymys 322
9239: 
9240: 
9241: 
9242: 
9243:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Liikkuvan poliisin organisaation säilyttämi-
9244:                                       sestä ennallaan
9245: 
9246: 
9247:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9248: 
9249:    Sisäasiainministeriö on luopunut sulautta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9250: masta keskusrikospoliisin aluetoimistoja läänin-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9251: poliisiin. Tämä ratkaisu oli erinomaisen järkevä.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9252: Samanlainen Damokleen miekka on heilunut jäl-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9253: leen, kuten muutamia vuosia sitten myös liikku-
9254: van poliisin pään yläpuolella, vaikka kyseisen                 Onko Hallituksella edelleen suunnitel-
9255: erillisyksikön työ nimenomaan liikenteen val-              mia liikkuvan poliisin aluetoimistojen
9256: vonnassa on ollut uraauurtavaa ja on edelleen              liittämiseksi lääninpoliisiin vai onko
9257: liikenteen yhä kasvaessa välttämätön.                      suunnitelmasta luovuttu, kuten on tapah-
9258:     Sisäasiainministerin ilmoittaessa siitä, että          tunut keskusrikospoliisin aluetoimisto-
9259: keskusrikospoliisin organisaatio säilyy ennal-             jen kohdalla?
9260: laan, hän ei maininnut mitään liikkuvasta polii-
9261: sista.
9262:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
9263:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
9264: 
9265: 
9266: 
9267: 
9268:  279001
9269: 2                                            KK 322/1997 vp
9270: 
9271: 
9272: 
9273: 
9274:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9275: 
9276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mukaan poliisin lääninjohto päättäisi poliisin yli-
9277: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          johdon antamien perusteiden pohjalta paikallis-
9278: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        poliisin ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden
9279: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         yhteistoiminnasta läänissä. Keskusrikospoliisi,
9280: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          liikkuva poliisi ja suojelupoliisi säilyisivät edel-
9281: n:o 322:                                               leen valtakunnallisina yksikköina, mutta niiden
9282:                                                        alueyksiköiden toimialueet tarkistettaisiin uuden
9283:            Onko Hallituksella edelleen suunnitel-      läänijaon pohjalta. Liikkuvan poliisin alueyksi-
9284:        mia liikkuvan poliisin aluetoimistojen          köitä ei lakiluonnoksen mukaan siirrettäsi hallin-
9285:        liittämiseksi lääninpoliisiin vai onko          nollisesti poliisin lääninjohdon alaisuuteen.
9286:        suunnitelmasta luovuttu, kuten on tapah-        Muutoksen johdosta poliisin lääninjohto voisi
9287:        tunut keskusrikospoliisin aluetoimisto-         kuitenkin päättää läänin alueelle sijoitettujen
9288:        jen kohdalla?                                   poliisin resurssien käyttämisestä toiminnallisten
9289:                                                        tarpeiden mukaisesti. Liikkuvan poliisin, kuten
9290:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaikkien muidenkin valtakunnallisten yksiköi-
9291: vasti seuraavaa:                                       den, toiminta painottuisi erityisosaamista vaati-
9292:                                                        viin tehtäviin.
9293:    Sisäasiainministeriössä on valmisteltavana              Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskun-
9294: hallituksen esitys laiksi poliisin hallinnosta anne-   nalle kuluvan kevätistuntokauden aikana.
9295: tun lain 4 ja 5 §:n muutoksista. Esitysluonnoksen
9296: 
9297:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
9298:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
9299:                                          KK 322/1997 vp                                            3
9300: 
9301: 
9302: 
9303: 
9304:                                       Tili Riksdagens Talman
9305: 
9306:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-   tionsutkastet skall polisens länsledning utifrån
9307: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     de grunder som anges av polisens högsta ledning
9308: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   besluta om samarbetet i länet mellan den lokala
9309: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr      polisen och polisens riksomfattande enheter.
9310: 322:                                               Centralkriminalpolisen, rörliga polisen och
9311:                                                    skyddspolisen skall vara riksomfattande enheter
9312:                                                    också i fortsättningen, men verksamhetsområdet
9313:           Har Regeringen fortfarande planer på     för deras regionala enheter skall ändras utgående
9314:        att slå samman rörliga polisens regionala   från den nya länsindelningen. Till följd av den
9315:        byråer med länspolisen eller har man av-    föreslagna ändringen kan polisens länsledning på
9316:        stått från dessa planer, så som man har     basis av funktionella behov besluta om använd-
9317:        gjort då det gäller centralkriminalpolis-   ning av de polisresurser som förlagts i området. 1
9318:        ens regionala byråer?                       rörliga polisens verksamhet, liksom i alla riksom-
9319:                                                    fattande enheters verksamhet, skall tyngdpunk-
9320:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ten läggas vid uppgifter som kräver särskild kom-
9321: anföra följande:                                   petens.
9322:                                                       A vsikten är att regeringens proposition skall
9323:    En proposition med förslag tilllag om ändring   avlåtas tili riksdagen under den pågående vårses-
9324: av 4 och 5 § polisförvaltningslagen är under be-   sionen.
9325: redning vid inrikesministeriet. Enligt proposi-
9326: 
9327:      Helsingforsden 24 april1997
9328: 
9329:                                                                lnrikesminister Jan-Erik Enestam
9330:                                             KK 323/1997 vp
9331: 
9332: Kirjallinen kysymys 323
9333: 
9334: 
9335: 
9336: 
9337:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Ksylitolin verokohtelun selkeyttämisestä
9338: 
9339: 
9340: 
9341:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9342: 
9343:    Hämeen kansanedustajat ja Kangasalan kou-          sitoutuneet, mitä sopineet, ja onko meillä enää
9344: lulaiset tekivät aikanaan tiivistä yhteistyötä saa-   itsenäisyyttä murusen vertaa.
9345: dakseen ksylitoli-purukumin erityisen verokoh-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9346: telun alaiseksi. Asia päättyi myönteisesti, koska     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9347: todistettiin, että ksylitoli on sokerilla tapahtu-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9348: vaan makeuttamiseen nähden hampaille erityi-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9349: sen terveellistä. Hampaiden terveys on kansan-
9350: terveyden kannalta erityisen merkityksellistä.                   Mihin EU-jäsensopimuksen kohtaan
9351: Jos hampaat ovat kunnossa, ihminen säästyy                   liittyy se, että Euroopan unionin komis-
9352: monilta muilta murheilta.                                    sio pystyy määräämään siitä, että suoma-
9353:    Sitten tulee joku EU, joka määrää, että itse-             laiset luopuvat ksylitolin verokohtelusta,
9354: näisen maan on luovuttava kansanterveytensä                  johon meillä on kansanterveydellisistä
9355: kannalta positiiviseksi osoittautuneesta menette-            syistä päädytty, ja
9356: lystä. Miten tämä on mahdollista ja mihin EU-                    voiko Hallitus selvittää, mitä me EU-
9357: jäsensopimuksen kohtaan tämä oikeutus liittyy?               jäsensopimuksen yhteydessä olemme
9358: Koska toistuvasti tulee asiassa kuin asiassa mää-            asiasta sopineet?
9359: räyksiä, täytyisi välillä kerrata, mihin me olemme
9360: 
9361:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
9362: 
9363:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
9364: 
9365: 
9366: 
9367: 
9368: 279001
9369: 2                                           KK 323/1997 vp
9370: 
9371: 
9372: 
9373: 
9374:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9375: 
9376:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        senvaltiot eivät saa välittömästi tai välillisesti ve-
9377: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rottaa muiden jäsenvaltioiden tuotteita sisäisessä
9378: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       verotuksessaan ankarammin kuin ne välittömäs-
9379: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        ti tai välillisesti verottavat samanlaisia kotimai-
9380: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sia tuotteita. Jäsenvaltiot eivät liioin saa verottaa
9381: n:o 323:                                              muiden jäsenvaltioiden tuotteita sisäisessä vero-
9382:                                                       tuksessaan niin, että sillä välillisesti suojeliaan
9383:            Mihin EU-jäsensopimuksen kohtaan           muita tuotteita.
9384:        liittyy se, että Euroopan unionin komis-           Vastauksessaan edellä mainittuun kirjeeseen
9385:        sio pystyy määräämään siitä, että suoma-       Suomi on pyrkinyt korostamaan ksylitolin ter-
9386:        laiset luopuvat ksylitolin verokohtelusta,     veysvaikutuksia tuomalla esille ksylitolin eri-
9387:        johon meillä on kansanterveydellisistä         koisominaisuuksia kuten sen hammaskariesta
9388:        syistä päädytty, ja                            estävää vaikutusta. Asiaa koskevia viimeaikaisia
9389:            voiko Hallitus selvittää, mitä me EU-      tutkimustuloksia on myös lähetetty komissioon.
9390:        jäsensopimuksen yhteydessä olemme              Asiasta on myös käyty neuvotteluja komission
9391:        asiasta sopineet?                              kanssa. Suomen mielestä mainittujen ksylitolin
9392:                                                       erikoisominaisuuksien vuoksi sitä ei voida pitää
9393:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          samanlaisena makeuttajana kuin muita makeut-
9394: vasti seuraavaa:                                      tajia, minkä vuoksi Suomi on katsonut, että ksy-
9395:                                                       litolin verottomuus ei riko mainitussa 95 artiklas-
9396:    Suomen liittyessä Euroopan unioninjäseneksi        sa tarkoitettua syrjimättömyysperiaatetta.
9397: kaikki valmisteveroja koskevat lait mukaan luet-          Suomen vastaus komission kirjelmään ei ole
9398: tuina myös kansalliset valmisteverolait mukau-        tyydyttänyt komissiota. Tämä on tullut ilmi
9399: tettiin EY :n lainsäädäntöön. Vuoden 1995 alussa      muun muassa komission jäsenen Mario Montin
9400: voimaan tulleessa kansallisessa laissa makeis- ja     komission puolesta europarlamentaarikko Heidi
9401: virvoitusjuomaverosta edellä tehtyjen muutosten       Hautalan ksylitolia koskevaan kirjalliseen kysy-
9402: lisäksi säädettiin eduskunnan toivomuksesta           mykseen antamassa vastauksessa. Siinä tode-
9403: ksylitolimakeisten verottomuudesta eräissä ta-        taan, että yhteisön lainsäädännöllä ei rajoiteta
9404: pauksissa. Ksylitolimakeisten verottomuudesta         jäsenvaltioiden vapautta soveltaa erilaista vero-
9405: sinänsä ei sovittu erikseen mitään Suomen jäse-       kohtelua tiettyihin tuotteisiin, jos se kohdistuu
9406: nyysneuvotteluissa.                                   objektiiviseen arviointiin. Näin ollen kansanter-
9407:    Euroopan yhteisöjen komissio on Suomelle 10        veydellisillä näkökohdilla voitaisiin perustella
9408: päivänä tammikuuta 1996 lähettämässään kir-           edullisemman verokohtelun soveltaminen yh-
9409: jeessä ilmoittanut, että ksylitolituotteita koskeva   teen makeutusaineeseen, joka ei aiheuta kariesta
9410: verottomuussäännös on kotimaisia tuotteita            tai joka estää sitä, mikä tekee siitä erilaisen kuin
9411: suojeleva toimenpide ja sellaisenaan EY:n perus-      muut makeutusaineet. Komission mielestä ksyli-
9412: taruissopimuksen 95 artiklan syrjimättömyyspe-        tolilla ei kuitenkaan voida katsoa olevan tällaisia
9413: riaatteen vastainen. Erilaista verokohtelua eivät     ominaisuuksia, minkä vuoksi komissio on päät-
9414: komission mielestä tee oikeutetuksi myöskään          tänyt aloittaa perustaruissopimuksen 169 artik-
9415: ksylitolin terveyspoliittiset vaikutukset.            lassa säädetyn menettelyn Suomea vastaan.
9416:    Sanotun sopimuksen 95 artiklan mukaan jä-
9417: 
9418:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
9419: 
9420:                                                                                    Ministeri Arja Alho
9421:                                              KK 323/1997 vp                                               3
9422: 
9423: 
9424: 
9425: 
9426:                                           Tili Riksdagens Talman
9427: 
9428:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Enligt artikel 95 i det ovan nämnda fördraget
9429: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          får medlemsstaterna inte vare sig direkt eller indi-
9430: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        rekt beskatta andra medlemsstaters produkter
9431: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           strängare än de direkt eller indirekt beskattar
9432: 323:                                                    motsvarande inhemska produkter. Medlemssta-
9433:                                                         terna får i sin interna beskattning inte heller be-
9434:           Viiken punkt i EU-medlemsavtalet lig-         skatta andra medlemsstaters produkter så att
9435:        ger till grund för att Europeiska gemen-         andra produkter indirekt skyddas.
9436:        skapernas kommission kan bestämma att                Som svar på det ovan nämnda brevet har Fin-
9437:        finländarna skall avstå från den skatte-         land försökt att betona xylitolens gynnsamma
9438:        mässiga behandlingen av xylitol som vi av        effekter på hälsan genom att visa på xylitolens
9439:        folkhälsoskäl har bestämt oss för, och           särskilda egenskaper, såsom dess hämmande in-
9440:           kan Regeringen klarlägga vad som har          verkan då det gäller karies i tänderna. De senaste
9441:        överenskommits i saken i samband med             forskningsresultaten i ärendet har skickats tili
9442:        EU-medlemsavtalet?                               kommissionen. Underhandlingar har också
9443:                                                         förts. Enligt Finlands åsikt kan xylitol inte anses
9444:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vara ett sötningsmedel av samma slag som andra
9445: anföra följande:                                        sötningsmedel, och Finland har därför ansett att
9446:                                                         skattefriheten för xylitol inte strider mot den
9447:    När Finland blev medlem i Europeiska unio-           princip om icke-diskriminering som avses i arti-
9448: nen anpassades alla lagar som gällde acciser, in-       kel95.
9449: klusive de nationella accislagarna, tili EG:s lag-          Finlands svar på kommissionens skrivelse har
9450: stiftning. 1 den nationella lagen om sötsaks- och       inte tilifredsställt kommissionen. Detta har fram-
9451: läskedrycksaccis, som trädde i kraft vid ingången       gått bl.a. av det svar kommissionens medlem
9452: av år 1995, togs på hemställan av riksdagen en          Mario Monti på kommissionens vägnar har gett
9453: bestämmelse om att sötsaker som innehåller xyli-        europaparlamentariker Heidi Hautala på hennes
9454: tol skulle vara befriade från skatt i vissa fall in i   skriftliga fråga om xylitol. 1 svaret framhålls att
9455: lagen, förutom de ändringar som gjorts tidigare.        gemenskapens lagstiftning inte begränsar med-
9456: Då det gäller skattefrihet för sötsaker som inne-       lemsstaternas frihet att tiliämpa särskild behand-
9457: håller xylitol avtalades inte något särskilt under      ling i skattehänseende då det gäller vissa produk-
9458: förhandlingarna om Finlands medlemskap i EU.            ter, om den baserar sig på en objektiv bedöm-
9459:     Europeiska gemenskapernas kommission har            ning. Därmed kan man motivera tiliämpningen
9460: i sitt brev tili Finland av den 10 januari 1996         av en förmånligare behandling i skattehänseende
9461: meddelat att bestämmelsen om skattefrihet för           då det gäller en viss produkt som inte ger upphov
9462: xylitolprodukter är en åtgärd som skyddar in-           tili karies eller som förhindrar uppkomsten av
9463: hemska produkter och att den som sådan strider          karies, vilket gör den speciell bland sötningsmed-
9464: mot principen om icke-diskriminering i artikel          len. Enligt kommissionens åsikt kan xylitol inte
9465: 95 i Romfördraget. Enligt kommissionens åsikt           anses ha sådana egenskaper, varför kommissio-
9466: berättigar inte xylitolens hälsovårdspolitiska          nen har beslutat att inleda ett sådant förfarande
9467: effekter tili en särskild behandling i skattehänse-     mot Finland som avses i artikel169 i Romfördra-
9468: ende.                                                   get.
9469: 
9470:      Helsingfors den 29 april 1997
9471: 
9472:                                                                                     Minister Arja Alho
9473:                                           KK 324/1997 vp
9474: 
9475: Kirjallinen kysymys 324
9476: 
9477: 
9478: 
9479: 
9480:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Valmiusjoukkojen perustamista koskevan
9481:                                       päätöksen täytäntöönpanosta
9482: 
9483: 
9484:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9485: 
9486:    Eduskunta on tehnyt hallituksen esityksestä      myös merkitystä maamme kansainvälisessä ar-
9487: päätöksen 1 000 sotilaan valmiusjoukkojen pe-       vostuksessa.
9488: rustamisesta Suomeen. Nyt on käynyt ilmeiseksi,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9489: että valmiusjoukon perustamisessa ei onnistuta.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9490: Mitä paremmiksi työ- ja opiskelumahdollisuudet      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9491: laman hellittämisen jälkeen muodostuvat, sitä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9492: vaikeammaksi valmiusjoukon perustaminen
9493: käy. Kukaan ei halua vaarantaa valmiusjouk-                   Miten Hallitus aikoo toimia, että se saa
9494: koon sitoutumisella opiskelua eikä valmiutta               toteutettua eduskunnan päätöksen 1 000
9495: työelämään. Kovalla kiireellä aikaansaatu poliit-          sotilaan valmiusjoukon perustamisesta
9496: tinen päätös näyttää siis vesittyvän. Tällä on             maahamme?
9497: 
9498:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
9499: 
9500:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
9501: 
9502: 
9503: 
9504: 
9505: 279001
9506: 2                                           KK 324/1997 vp
9507: 
9508: 
9509: 
9510: 
9511:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9512: 
9513:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valmiusjoukkokoulutukseen osallistuneista re-
9514: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         serviläisistä täydennettynä aikaisemmin YK-
9515: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       koulutukseen tai -palvelukseen osallistuneista
9516: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        reserviläisistä.
9517: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Tällä hetkellä kansainväliseen valmiusjouk-
9518: n:o 324:                                              kokoulutukseen on saatu lähes tarvetta vastaava
9519:                                                       määrä vapaaehtoisia asevelvollisia. Vaikeudet,
9520:           Miten Hallitus aikoo toimia, että se saa    joita rekrytoinnissa on esiintynyt, näyttävät joh-
9521:        toteutettua eduskunnan päätöksen 1 000         tuvan siitä, ettei koulutuksesta tiedottaminen ole
9522:        sotilaan valmiusjoukon perustamisesta          tavoittanut riittävän laajasti asevelvollisia. Val-
9523:        maahamme?                                      miusjoukkokoulutukseen hakeutuvien ja si-
9524:                                                       toumuksen tekevien määrää voidaan lisätä posi-
9525:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tiivisella tiedotuksella ja kehittämällä joukon
9526: vasti seuraavaa:                                      henkeä ulkoisilla tunnuksilla sekä nostamalla
9527:                                                       edelleen valmiusjoukon statusta parhaalla mah-
9528:     Porin Prikaati kouluttaa ja tuottaa sodan ajan    dollisella puolustusmateriaalilla ja monipuolisel-
9529: joukkoja ensi sijassa kotimaan puolustamista          la koulutuksella.
9530: varten. Tämän tehtävän prikaati kykenee toteut-           Koulutukseen osallistuville ja sitoumuksen te-
9531: tamaan hyvin. Tämän lisäksi Porin Prikaatilla on      keville ei ole vielä voitu luvata pääsyä sitoutumis-
9532: velvoite kouluttaa kansainvälisiin tehtäviin so-      aikana kansainväliseen operaatioon. Jatkossa
9533: veltuva valmiusjoukkopataljoona. Valmiusjou-          voidaan valmiusjoukkokoulutuksen myötä en-
9534: kon koulutukseen osallistuu lisäksi Tykistöpri-       tistä varmemmin luvata rekrytoitaville osallistu-
9535: kaati, Panssariprikaati ja Viestirykmentti.           minen koulutuksen aikana kansainväliseen har-
9536:     Kansainvälisen valmiusjoukon kouluttami-          joitukseen ja myöhemmin kansainvälisiin tehtä-
9537: nen ja muodostaminen käynnistyi vuoden 1996           viin. Lisäksi voidaan kehittää rekrytointia siten,
9538: heinäkuun saapumiserästä ja koulutettavat valit-      että koulutukseen osallistuneet ovat valmiuk-
9539: tiin jo palveluksen aloittaneista tai erillisen ha-   siensa ansiosta etusijalla valittaessa henkilöstöä
9540: keutumismenettelyn kautta. Hakeutuminen kan-          perinteisiin rauhanturvatehtäviin.
9541: sainväliseen valmiusjoukkokoulutukseen toteu-             Koulutukseen osallistumis- ja sitoutumisha-
9542: tetaan ensimmäisen kerran vasta vuoden 1997           lukkuutta voidaan kehittää parantamalla koulu-
9543: syksyn kutsunnoissa vastaavasti kuin muihinkin        tukseen osallistuvien ja sitoumuksen tehneiden
9544: erikoisjoukkoihin. Näin ollen liian pitkälle me-      etuja. Keskeisimmät kehittämiskohteet ovat tie-
9545: nevien johtopäätösten tekemiselle siitä, ettei val-   dotuksen lisääminen ja muun yhteiskunnan
9546: miusjoukkoa saada muodostettua, ei ole tämän          myönteisten asenteiden luominen valmiusjouk-
9547: hetken tietojen perusteella edellytyksiä.             koa kohtaan sekä taloudellisten etujen paranta-
9548:     Kansainvälisiin tehtäviin suunniteltu valmius-    minen mahdollisuuksien mukaan.
9549: joukko saadaan alkuvaiheessa muodostettua
9550: 
9551:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
9552: 
9553:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
9554:                                            KK 324/1997 vp                                                3
9555: 
9556: 
9557: 
9558: 
9559:                                        Tili Riksdagens Talman
9560: 
9561:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av reservister som deltagit i utbildningen för be-
9562: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          redskapstrupp, kompletterad med reservister
9563: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    som tidigare deltagit i FN-utbildning eller
9564: de av riksdagsman Sulo Aittaniemi underteckna-       -tjänstgöring.
9565: de spörsmål nr 324:                                      Antalet frivilliga värnpliktiga som rekryterats
9566:                                                      tili den internationella utbildningen för bered-
9567:           Hur ämnar Regeringen gå till väga för      skapstrupp motsvarar för närvarande i stort sett
9568:        att verkställa riksdagens beslut om att       behovet. De svårigheter som kommit fram vid
9569:        upprätta en beredskapstrupp som omfat-        rekryteringen förefaller bero på att informatio-
9570:        tar 1 000 man i vårt land?                    nen om utbildningen inte i tillräcklig omfattning
9571:                                                      har nått de värpliktiga. Antalet sökande till ut-
9572:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bildningen för beredskapstrupp och antalet per-
9573: anföra följande:                                     soner som avger förbindelse kan ökas genom
9574:                                                      positiv information och genom att utveckla trup-
9575:     Björneborgs Brigad utbildar och producerar       pens anda med hjälp av yttre kännetecken samt
9576: krigstida trupper i första hand för försvar av       genom att alltjämt höja beredskapstruppens sta-
9577: hemlandet. Denna uppgift förmår brigaden utfö-       tus med hjälp av bästa möjliga försvarsmateriel
9578: ra väl. Utöver detta är Björneborgs Brigad för-      och mångsidig utbildning.
9579: pliktad att utbilda en beredskapstruppbataljon           Det har tills vidare inte varit möjligt att utlova
9580: som lämpar sig för internationella uppgifter. 1      dem som deltar i utbildningen och ingår förbin-
9581: beredskapstruppens utbildning deltar också Ar-       delse att de kan få deltai en internationell opera-
9582: tilleribrigaden, Pansarbrigaden och Signalrege-      tion under förbindelsetiden. 1 fortsättningen är
9583: mentet.                                              det möjligt att tack vare utbildningen för fredsbe-
9584:     Utbildningen och uppställningen av den inter-    varande trupp med större säkerhet utlova dem
9585: nationella beredskapstruppen inleddes börjande       som rekryteras deltagande i en internationell öv-
9586: från den kontingent som anlände i juli 1996 och      ning under utbildningstiden och senare deltagan-
9587: de som skulle utbildas valdes ut bland dem som       de i internationella uppgifter. Dessutom kan re-
9588: redan inlett sin tjänstgöring eller genom ett sär-   kryteringen utvecklas så att de som deltagit i
9589: skilt ansökningsförfarande. Första gången ansö-      utbildningen ges företräde på grundval av sina
9590: kan till utbildningen för den internationella be-    fårdigheter när urvalet av personai tili traditio-
9591: redskapstruppen görs sker det först i samband        nella fredsbevarande uppgifter görs.
9592: med uppbådet på hösten 1997, på samma sätt               Benägenheten att deltai utbildningen och ingå
9593: som i fråga om andra specialtrupper. Sålunda         förbindelse kan utvecklas genom att förmånerna
9594: fmns det inte på grundval av nuvarande uppgifter     för dem som deltar i utbildningen och ingått
9595: förutsättningar för några alltför långt gående       förbindelse förbättras. Centralt när det gäller
9596: slutsatser om att beredskapstruppen inte kan         denna utveckling är att öka informationen och att
9597:  ställas upp.                                        skapa positiva attityder gentemot beredskaps-
9598:     En beredskapstrupp som är planerad för inter-    truppen i det övriga samhället samt att såvitt
9599: nationella uppgifter kan i begynnelseskedet bestå    möjligt förbättra de ekonomiska förmånerna.
9600: 
9601:      Helsingfors den 30 april 1997
9602: 
9603:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
9604: 1
9605: 1
9606:  1
9607:   1
9608:   1
9609:    1
9610:     1
9611:     1
9612:      1
9613:       1
9614:       1
9615:        1
9616:         1
9617:         1
9618:          1
9619:           1
9620:           1
9621:            1
9622:             1
9623:             1
9624:              1
9625:               1
9626:               1
9627:                1
9628:                 1
9629:                 1
9630:                  1
9631:                   1
9632:                                             KK 325/1997 vp
9633: 
9634: Kirjallinen kysymys 325
9635: 
9636: 
9637: 
9638: 
9639:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Elatusmaksujen vaikutuksesta asumistukeen
9640: 
9641: 
9642: 
9643:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9644: 
9645:     Asumistuen määräytymisestä on säädetty lail-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9646: la. Tuen määrään vaikuttavat muun muassa hen-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9647: kilön tulot. Joissakin kunnissa otetaan huo-
9648: mioon asumistukea määrättäessä tuloja vähentä-                  Tuleeko Hallituksen mielestä elatus-
9649: vänä seikkana elatusvelvolliseksi määrätyn mak-              maksut ottaa huomioon asumistukea ha-
9650: samat elatusmaksut. Valtaosassa tai ainakin                  kevan tulojen vähennyksenä asumistuen
9651: osassa kuntia näin ei tapahdu, ja asumistukea                tasoa määrättäessä, ja jos näin on,
9652: anovat ja saavat henkilöt ovat näin ollen eriar-                mitä Hallitus aikoo tehdä yhdenmu-
9653: voisessa asemassa.                                           kaisen käytännön aikaansaamiseksi
9654:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          maan eri alueilla?
9655: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9656:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
9657: 
9658:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
9659: 
9660: 
9661: 
9662: 
9663: 279001
9664: 2                                       KK 325/1997 vp
9665: 
9666: 
9667: 
9668: 
9669:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
9670: 
9671:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    tokselle. Tämän vuoksi, jos elatusapumaksuja on
9672: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     todella jossakin tapauksessa vähennetty kuukau-
9673: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   situloista, menettely on ollut selvästi asumistuki-
9674: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-    säännösten vastainen.
9675: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Elatusapumaksuja voidaan rajoitetusti vähen-
9676: n:o 325:                                          tää verotuksessa. Niiden vähentäminen asumis-
9677:                                                   tukea myönnettäessä huomioon otettavista kuu-
9678:           Tuleeko Hallituksen mielestä elatus-    kausituloista olisi varmaankin perusteltavissa
9679:        maksut ottaa huomioon asumistukea ha-      yksittäistapauksissa silloin, kun elatusapumak-
9680:        kevan tulojen vähennyksenä asumistuen      sut maksetaan säännöllisesti.
9681:        tasoa määrättäessä, ja jos näin on,           Asumistuen tulokäsitteen muuttaminen tähän
9682:           mitä Hallitus aikoo tehdä yhdenmu-      suuntaan merkitsisi, että vaatimukset eräiden
9683:        kaisen käytännön aikaansaamiseksi          muidenkin perheen ns. pakollisten menojen vä-
9684:        maan eri alueilla?                         hentämiseksi kasvaisivat. Elatusapumaksujen
9685:                                                   maksaminen ei suinkaan ole säännönmukaista ja
9686:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      asumistuen tulokäsitteen muuttaminen lisäisi
9687: vasti seuraavaa:                                  asumistuen määrää, mikä todennäköisesti jou-
9688:                                                   duttaisiin rahoittamaan tiukentamalla tukijär-
9689:    Yleistä asumistukea myönnetään ruokakun-       jestelmän perusteita muutoin. Tämän vuoksi ei
9690: nan yhteenlaskettujen pysyvien bruttokuukausi-    ole tarkoituksenmukaista, että asumistuen tulo-
9691: tulojen perusteella. Kuukausituloissa otetaan     käsitteeseen lisättäisiin erillisenä asiana elatus-
9692: huomioon asumistukiasetuksessa mainittuja ns.     apumaksujen vähentämismahdollisuus.
9693: etuoikeutettuja tuloja lukuun ottamatta kaikki       Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut selvi-
9694: ruokakunnan saarnat tulot.                        tysmies Pentti Arajärven tehtäväksi selvittää
9695:    Asumistukijärjestelmässä ei kuukausituloista   mahdollisuudet selkeyttää toimeentuloturva-
9696: tehdä mitään vähennyksiä. Tästä on mainittu       lainsäädäntöä, jossa yhteydessä kartoitettaneen
9697: myös Kansaneläkelaitoksen sisäisissä käsittely-   mm. eri tukijärjestelmien tulokäsitteissä olevia
9698: ohjeissa, joilla pyritään turvaamaan yhdenmu-     eroja ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Tässä
9699: kainen menettely tuen myöntämisessä. Asumis-      yhteydessä tullee laajemmin selvitetyksi myös,
9700: tuen myöntäminen ja maksaminenhan on siirty-      tulisiko tuen perusteena olevista tuloista tehdä
9701: nyt vuoden 1994 alusta lukien Kansaneläkelai-     vähennyksiä ja missä laajuudessa.
9702: 
9703:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
9704: 
9705:                                                                      Ministeri Sinikka Mönkäre
9706:                                          KK 325/1997 vp                                              3
9707: 
9708: 
9709: 
9710: 
9711:                                       Tili Riksdagens Talman
9712: 
9713:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen     ning har förfarandet klart stridit mot bestämmel-
9714: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-   serna om bostadsbidrag, om betalningen av un-
9715: de medlem av statsrådet översänt följande av       derhållsbidrag faktiskt i något fall har avdragits
9716: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade          från de månatliga inkomsterna.
9717: spörsmål nr 325:                                      Betalning av underhåll kan i begränsad ut-
9718:                                                    sträckning avdras i beskattningen. Det vore sä-
9719:           Anser Regeringen att då en person som    kert i enskilda fall motiverat att göra avdrag för
9720:        ansöker om bostadsbidrag betalar under-     sådana betalningar då bostadsbidraget beviljas i
9721:        håll, skall detta beaktas i form av in-     de fall då vederbörande regelbundet betalar un-
9722:        komstminskning vid bestämning av ni-        derhåll.
9723:        vån på bostadsbidraget, och om så är,           En ändring av inkomstbegreppet i bostadsbi-
9724:           vad ämnar Regeringen göra för att        dragssammanhang skulle innebära att kraven för
9725:        praxis i olika delar av Jandet skall bli    avdrag också för vissa andra obligatoriska utgif-
9726:        enhetlig?                                   ter för familj skulle öka. Men det är inte regel att
9727:                                                    underhållsbidrag betalas, och en ändring av in-
9728:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      komstbegreppet skulle öka bostadsbidragsbe-
9729: anföra följande:                                   loppet, vars finansiering sannolikt skulle leda tili
9730:                                                    en åtstramning av andra grunder för stödsyste-
9731:    Allmänt bostadsbidrag beviljas på basis av      met. Därför är det inte ändamålsenligt att i in-
9732: hushållets sammanräknade permanenta brutto-        komsbegreppet i bostadsbidragssammanhang
9733: månadsinkomster. 1 månadsinkomsterna beak-         föra in möjligheten att dra av underhållsbidrag.
9734: tas hushållets alla inkomster med undantag för         Social- och hälsovårdsministeriet har gett ut-
9735: de så kallade prioriterade inkomster som nämns i   redningsman Pentti Arajärvi i uppdrag att under-
9736: bostadsbidragsförordningen.                        söka möjligheterna att förtydliga Iagstiftningen
9737:    lnom bostadsbidragssystemet görs inga av-       kring utkomsttryggheten. 1 detta sammanhang
9738: drag från månadsinkomsterna. Detta påpekas         torde skillnaderna i det inkomstbegrepp soman-
9739: också i Folkpensionsanstaltens interna anvis-      vänds i samband med olika stöd och deras ända-
9740: ningar om handläggningen, vilka syftar till att    målsenlighet komma fram. 1 sammanhanget tor-
9741: säkra att förfarandet är enhetligt då bidraget     de det vidare bli klart om avdrag borde göras från
9742: beviljas. Beviljandet och utbetalningen av bo-     de inkomster som bidraget bygger på, och i så fall
9743: stadsbidraget överfördes ju från början av år      i viiken utsträckning detta skall ske.
9744: 1994 tili Folkpensionsanstalten. Av denna anled-
9745: 
9746:      Helsingfors den 30 aprill997
9747: 
9748:                                                                        Minister Sinikka Mönkäre
9749:                                            KK 326/1997 vp
9750: 
9751: Kirjallinen kysymys 326
9752: 
9753: 
9754: 
9755: 
9756:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Korkeista alkoholipitoisuuksista aiheutu-
9757:                                       vien haittojen ehkäisemisestä
9758: 
9759: 
9760:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9761: 
9762:    Hiljattain hyväksytyllä alkoholilain muutok-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9763: sella sallitaan esimerkiksi Alkossa myytävän al-     jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
9764: koholijuoman alkoholipitoisuudeksi yli 60 pro-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9765: senttia. Käytännössä se merkitsee jopa yli 90        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9766: prosentin      alkoholipitoisuuksien   sallimista.
9767: Muistissa on vielä kokemukset surullisenkuului-                   Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
9768: sasta salmiakkikossusta, jonka nauttimiseen                 että myyntiin tulevat yli 60 prosenttia al-
9769: muutamat nuoret menehtyivät. Nyt sallittavat                koholia sisältävät alkoholijuomat eivät
9770: korkean alkoholipitoisuuden alkoholijuomat                  muodostu esimerkiksi nuorille käyttäjille
9771: tuovat uudelleen esille saman korostetun vaaran.            salmiakkikossun tyyppisiksi vaarateki-
9772: Kun juomaan lisätään hyvänmakuista "lantrin-                jöiksi ja aiheuta heille alkoholimyrkytys-
9773:                                                               .. ?
9774: kia" kuten salmiakkia, aine on pettävää ja saat-            t a.
9775: taa aiheuttaa erityisesti nuorille mutta myös
9776: muille alkoholimyrkytyksen.
9777: 
9778:       Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
9779: 
9780:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
9781: 
9782: 
9783: 
9784: 
9785:  279001
9786: 2                                            KK 326/1997 vp
9787: 
9788: 
9789: 
9790: 
9791:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9792: 
9793:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Alkoholipitoisuutta koskeva raja asetettiin ih-
9794: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          misten terveyden suojelemiseksi. Erityisen väke-
9795: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vien, yli 60 tilavuusprosenttia etyylialkoholia si-
9796: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         sältävien, alkoholijuomien nauttimisesta oli ai-
9797: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          heutunut kuolemaanjohtaneita alkoholimyrkyt-
9798: n:o 326:                                               yksiä. Keskeisenä ongelmana on Suomessa pi-
9799:                                                        detty päihtymystilassa olevan kyvyttömyyttä ar-
9800:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,        vioida erityisen väkevien alkoholijuomien myr-
9801:        että myyntiin tulevat yli 60 prosenttia al-     kyllisyyttä.
9802:        koholia sisältävät alkoholijuomat eivät             Alkoholilain 3 §:n 2 momentin muutoksen
9803:        muodostu esimerkiksi nuorille käyttäjille       (306/1997) yhteydessä, joka tulee voimaan
9804:        salmiakkikossun tyyppisiksi vaarateki-          1.5.1997, poistettiin aiemmin voimassa ollut al-
9805:        jöiksi ja aiheuta heille alkoholimyrkytys-      koholijuomien etyylialkoholipitoisuuden 60 tila-
9806:        tä?                                             vuusprosentin enimmäispitoisuusraja, koska
9807:                                                        tämä oli ristiriidassa tislattujen alkoholijuomien
9808:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista
9809: vasti seuraavaa:                                       yleisistä säännöistä annetun neuvoston asetuk-
9810:                                                        sen (ETY) N:o 1576/89 säännösten kanssa. Sa-
9811:    Alkuperäisessä vuoden 1968 alkoholilaissa           massa yhteydessä muutettiin myös väkiviinan
9812: (45911968) ei ollut säännöksiä alkoholijuomien         määritelmää siten, että väkiviinalla tarkoitetaan
9813: korkeimmasta sallitusta alkoholipitoisuudesta,         etyylialkoholia tai sen vesiliuosta, joka ei ole de-
9814: mikä johtui lähinnä siitä, että alkoholijuomat         naturoitua ja jota liuosta ei ole tarkoitettu alko-
9815: yleensä eivät ylittäneet 60 tilavuusprosentin al-      holijuomana nautittavaksi.
9816: koholipitoisuuden rajaa. Tietoon ei myöskään               Alkoholijuomien anniskelussa väkevien alko-
9817: tullut väkevien alkoholijuomien aiheuttamia            holijuomien perusannos on alkoholijuomista ja
9818: myrkytystapauksia. Silloisen Oy Alko Ab:n hal-         väkiviinasta annetun asetuksen (460/1995) 24 §:n
9819: lintoneuvosto oli tosin vahvistanut, että Suomes-      mukaan 4 senttilitraa, mutta niitä on anniskelta-
9820: sa valmistettavien väkevien alkoholijuomien            va myös 2 senttilitran annoksina. Anniskelupaik-
9821: suurimmat sallitut alkoholipitoisuudet eivät ylit-     kojen valvonnassa tullaan jatkossa seuraamaan
9822: täneet 55 tilavuusprosentin rajaa, mutta tämä          missä määrin yli 60 tilavuusprosenttisia alkoholi-
9823: päätös ei yleisesti ollut tiedossa. Vuonna 1979        juomia anniskellaan ja aiheutuuko kyseisistä al-
9824: säädettiin asetuksella (461/1979) kielto tuoda         koholijuomista erityisiä haittoja ja vaaroja. Mi-
9825: maahan niin kutsuttuna turistialkoholina enem-         käli ilmenee aihetta rajoittaa vahvojen alkoholi-
9826: män kuin 52 painoprosenttia (60 tilavuuspro-           juomien anniskelua, voidaan sanottua asetusta
9827: senttia) sisältäviä alkoholijuomia, mikä samalla       muuttaa niin, että yli 50 tilavuusprosenttisten
9828: käytännössä tarkoitti sitä, että tällaisia juomia ei   alkoholijuomien perusannokseksi säädettäisiin 2
9829: Suomessa myöskään valmistettu eikä myyty.              senttilitraa.
9830: Vuonna 1987 muutettiin alkoholilain 1 §:ääniin,            Alkoholijuomia ostavaa yleisöä, vähintään 20
9831: että säädettiin kaikille alkoholijuomille 60 pro-      vuotta täyttäneitä, varten sosiaali- ja terveyden-
9832: sentin alkoholipitoisuusraja. Muutosta, joka lä-       huollon tuotevalvontakeskus on antanut alko-
9833: hinnä oli tarkoitettu yleiseksi alkoholijuomien        holijuomien päällysmerkinnöistä valmistajia ja
9834: käyttöä koskevaksi kuluttajavalistukseksi, pe-         tukkumyyjiä velvoittavan ohjeen (Ono 7/68/97),
9835: rusteltiin seuraavasti:                                jossa viitataan elintarvikkeiden pakkausmerkin-
9836:    "Samalla ehdotetaan lakiin otettavaksi sään-        töjä koskevan neuvoston direktiivin (791112/
9837: nös, jonka mukaan lain 3-6luvussa tarkoitetun          ETY) määräyksiin. Direktiivi koskee kuluttajal-
9838: alkoholijuoman ylärajaksi määrätään nykyisin-          le, myös ravintoloille ja suurkeittiöille, myytä-
9839: kin käytännössä noudatettu 60 tilavuusprosent-         väksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä,
9840: tia etyylialkoholia." (HE 104/1986 vp)                 esillepanoa ja mainontaa. Alkoholijuomien
9841:                                                      KK 326/1997 vp                                                       3
9842: 
9843: myyntipäällyksissä on oltava seuraavat pakolli-               riittävät tiedot alkoholijuoman alkoholipitoi-
9844: set päällysmerkinnät:                                         suudesta ostopäätöstä tehdessään.
9845:                                                                   Alkoholia sisältävien tuotteiden valmisteve-
9846:    - tuotteen nimi                                            rosta säädetään alkoholi- ja alkoholijuomavero-
9847:    - valmistajan, pakkaajan tai myyjän nimi                   laissa (147111994). Valmistevero on määritelty
9848:    - alkoholijuoman tyyppiä osoittava tuote-                  oluelle, viineille, välituotteille (väkevät viinit,joi-
9849: ryhmänimi, mikäli tämä ei tule tuotteen nimessä               den alkoholipitoisuus on enintään 22 tilavuus-
9850: esille (esimerkiksi votka, rommi, jne.)                       prosenttia) ja muille etyylialkoholia sisältäville
9851:    - alkoholipitoisuus       tilavuusprosentteina             tuotteille (lähinnä juomat, joiden alkoholipitoi-
9852: enintään yhdellä desimaalilla; alkoholipitoi-                 suus on yli 22 tilavuusprosenttia) yhteisölainsää-
9853: suuden ilmoittamisesta on annettu direktiivi                  dännön edellyttämän rakenteen mukaisesti. Yh-
9854: (250/87)                                                      teisölainsäädännön mukaan veron määräämisen
9855:    - sisällyksen määrä, neuvoston direktiivit                 perusteena on lähtökohtaisesti juoman sisältä-
9856: 75/106/EEC ja 76/21 11EEC, muutokset 78/8911                  män puhtaan alkoholin määrä. Tästä periaat-
9857: EEC, 79/1 005/EEC, 85/1 0/EEC, 88/316/EEC, 89/                teesta on hieman poikettu viinien ja välituottei-
9858: 676/EEC                                                       den kohdalla siten, että niiden valmistevero mää-
9859:    - vähimmäissäilyvyyspäivämäärä eli paras-                  räytyy juomalitran perusteella kuitenkin siten,
9860: ta ennen -merkintä; merkintä ei ole väkeville al-             että veron suuruus on porrastettu juoman alko-
9861: koholijuomille pakollinen                                     holipitoisuuden perusteella. Oluen ja väkevien
9862:    - tarkemmat tiedot tuotteen alkuperästä, jos               alkoholijuomien vero määräytyy sen sijaan suo-
9863: sen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa kulutta-              raan juoman sisältämän puhtaan alkoholin pe-
9864: jaa harhaan.                                                  rusteella, jolloin juomasta kannettavan veron
9865:                                                               kokonaismäärä nousee lineaarisesti alkoholipi-
9866:    Pakkausmerkinnät on tehtävä suomen tai                     toisuuden kasvaessa. Kullakin jäsenvaltiolla on
9867: ruotsin kielellä. Näiden asemasta voidaan käyt-               oikeus itse päättää veron suuruudesta edellyt-
9868: tää muun yhteisömaan kieltä, kun kysymys on                   täen, että yhteisön säätämää vähimmäistasoa
9869:    - kuluttajan yleisesti tuntemien termien ja                noudatetaan. Koska valmisteveron perusteen on
9870: ilmausten käytöstä;                                           oltava sama kaikille väkeville alkoholijuomille,
9871:    - sellaisten termien käytöstä, joille ei löydy             jäsenvaltiolla ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta
9872: vastinetta jäsenmaan kielestä;                                säätää erityisen väkeville juomille erillistä verota-
9873:    - sellaisten termien ja ilmaisujen käytöstä,               soa esimerkiksi sillä perusteella, että tällaisten
9874: jotka ovat ymmärrettävissä äänneasunsa perus-                 juomien pelätään aiheuttavan terveysriskejä.
9875: teella; tai jos                                               Suomella ei siten ole mahdollisuutta säätää esi-
9876:    - vähittäismyynti- tai anniskelupaikassa on                merkiksi yli 60 tilavuusprosenttia puhdasta alko-
9877: ryhdytty muihin toimenpiteisiin ostajan tiedon-               holia sisältäville juomille valmisteveroa, joka pe-
9878: saannin varmistamiseksi.                                      rusteiltaan poikkeaisi muista väkevistä juomista
9879:                                                               kannettavasta verosta.
9880:   Alkoholijuoman ostaja saa tällä tavalla alko-                   Suomessa alkoholijuomien verotasot ovat
9881: holiyhtiön vähittäismyymälässä asioidessaan                   seuraavat:
9882: 
9883: Juoma/puhtaan alkoholin määrä tilavuusprosentteina         Juomasta kannettavan veron määrä
9884: Olut
9885: - yli 0,5 mutta enintään 2,8                               0,10 mk senttilitralta puhdasta alkoholia juomalitraa kohden
9886: - yli2,8                                                   1,70-"-
9887: Viinit
9888: - yli 1,2 mutta enintään 2,8                               0,10 mk litralta valmistajuomaa
9889: - yli 2,8 mutta enintään 5,5                                8,0-"-
9890: - yli 5,5 mutta enintään 8,0                               130-"-
9891: - yli8,0                                                   17:0-"-
9892: Välituotteet
9893: - yli 1,2 mutta enintään 15                                30,0 mk litralta valmista juomaa
9894: - yli 15 mutta enintään 22                                 50,0-"-
9895:  Etyylialkoholi (väkevät alkoholijuomat)
9896: - yli 1,2 mutta enintään 2,8                               0,10 mk senttilitralta puhdasta alkoholia juomalitraa kohden
9897: - yli 2,8 mutta enintään JO                                2,65-"-
9898: -muut                                                       3,0-"-
9899: 4                                         KK 326/1997 vp
9900: 
9901:    Käytännössä väkevien alkoholijuomien vero-       sää juomien verotuksellista eroa. Verojen osuus
9902: tus tarkoittaa sitä, että alkoholijuoman hinta on   alkoholijuomien hinnassa on merkittävän kor-
9903: verotuksen vuoksi sitä korkeampi, mitä väke-        kea. Tämän vuoksi on odotettavissa, etteivät eri-
9904: vämmästä juomasta on kysymys.                       tyisen väkevätjuomat verotuksen takia muodos-
9905:    Vertailun vuoksi todettakoon, että alkoholi-     tu ainakaan hinnaltaan houkutte1eviksi. Ei ole
9906: juoman, joka sisältää 50 tilavuusprosenttia puh-    myöskään oletettavaa, että erityisen väkevien
9907: dasta alkoholia, valmistevero on 150 markkaa        juomien maahantuonti matkustajien toimesta
9908: litraa kohden, kun taas 70 tilavuusprosenttia       yleistyy merkittävästi, sillä kaikkien väkevien
9909: puhdasta alkoholia sisältävästä juomasta kanne-     juomien veroton tuontimäärä sekä kolmansista
9910: taan valmisteveroa 210 markkaa litralta. Valmis-    maista että toisista yhteisömaista on rajoitettu
9911: teveron osalta kannettava arvonlisävero vielä Ii-   yhteen litraan matkustajaa kohden.
9912: 
9913:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
9914: 
9915:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
9916:                                             KK 326/1997 vp                                              5
9917: 
9918: 
9919: 
9920: 
9921:                                         Tili Riksdagens Talman
9922: 
9923:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       synnerligen starka alkoholdrycker som innehål-
9924: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Ier över 60 volymprocent etylalkohol hade Iett tili
9925: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      alkoholförgiftningar med dödlig utgång. Man
9926: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         har i Finland ansett detvara ett stort problem att
9927: 326:                                                  herusade personer inte kan bedöma sådana syn-
9928:                                                       nerligen starka alkoholdryckers giftverkan.
9929:           Hur ämnar Regeringen se tili att de             1 samband med en ändring av 3 § 2 mom.
9930:        alkoholdrycker med mer än 60 % alkohoi         alkohollagen (306/1997), som träder i kraft den 1
9931:        som kommer tili försäljning inte t.ex. för     maj 1997, slopades det tidigare omnämnandet av
9932:        ungdomar blir liknande riskfaktorer som        60 volymprocent som maximihait etylalkohol i
9933:        salmiakkoskenkorva och orsakar dem al-         alkoholdrycker, eftersom begränsningen stred
9934:        koholförgiftning?                              mot rådets förordning (EEG) nr 1576/89 om all-
9935:                                                       männa bestämmelser för definition, beskrivning
9936:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och presentation av spritdrycker. 1 samband där-
9937: anföra följande:                                      med ändrades även definitionen av sprit så att
9938:                                                       med sprit avses etylalkohol eller en sådan vatten-
9939:    Den ursprungliga alkohollagen från 1968            Iösning av etylalkohol som inte är denaturerad
9940: (459/1968) innehöll inga bestämmelser om den          och som inte är avsedd att förtäras som alkohol-
9941: högsta tillåtna alkoholhalten i alkoholdrycker,       dryck.
9942: vilket närmast berodde på att alkoholhalten i             Enligt 24 § (460/1995) förordningen om alko-
9943: alkoholdryckerna i allmänhet inte översteg 60         holdrycker och sprit är vid servering av alkohol-
9944: volymprocent. Man hade inte heller uppgifter om       drycker basportionen för starka alkoholdrycker
9945: förgiftningsfall som skulle ha orsakats av starka     4 centiliter, men de skall även serveras i portioner
9946: alkoholdrycker. Det dåvarande Oy Alko Ab:s            om 2 centiliter. Vid övervakningen av serverings-
9947: förvaltningsråd hade visserligen fastställt att de    ställen kommer man framdeles att bevaka i vii-
9948: största tillåtna alkoholhalterna i de starka alko-    ken mån alkoholdrycker som överstiger 60 vo-
9949: holdrycker som tillverkas i Finland inte översteg     lymprocent serveras och om dessa alkoholdryck-
9950: 55 volymprocent, men detta beslut var inte all-       er orsakar särskilda olägenheter och risker. Om
9951: mänt känt. År 1979 stadgades genom en ändring         det framkommer behov av att begränsa serve-
9952: (46111979) av förordningen om alkoholdrycker          ringen av starka alkoholdrycker, kan den nämn-
9953: ett förbud mot att som s.k. turistalkohol föra in     da förordningen ändras så att basportionen för
9954: alkoholdrycker som innehåller mer än 52 vikt-         alkoholdrycker som överstiger 50 volymprocent
9955: procent (60 volymprocent) etylalkohol. Detta be-      blir 2 centiliter.
9956: tydde i praktiken samtidigt att sådana drycker            Med tanke på allmänheten som köper alko-
9957: varken tillverkades eller såldes i Finland. År 1987   holdrycker, dvs. personer som fyllt 20 år, har
9958: ändrades 1 § alkohollagen (252/1987) så att 60%       social- och hälsovårdens produkttillsynscentral
9959: bestämdes som övre gräns för samtliga alkohol-        meddelat anvisningar om påskrifterna på alko-
9960: drycker. Ändringen som närmast var avsedd som         holdrycker (Dnr 7/68/97), som är förpliktande
9961: allmän konsumentupplysning om användningen            för tillverkarna och partisäljarna. 1 anvisningar-
9962: av alkoholdrycker motiverades som följer:             na hänvisas tili rådets direktiv (791112/EEG) som
9963:     "Samtidigt föreslås att i Iagen intas ett stad-   gäller märkning av Iivsmedel. 1 direktivet be-
9964: gande om den övre gränsen för alkoholhalten hos       stäms om märkning, presentation och reklam i
9965: de alkoholdrycker som avses i lagens 3-6 kapi-        fråga om Iivsmedel som är avsedda att saluföras
9966: tel, nämligen 60 volymprocent etylalkohol. Den-       tili konsumenter samt även tili restauranger och
9967: na gräns tillämpas redan i praktiken." (RP 104/       storkök. På säljförpackningarna för alkohol-
9968:  1986 rd)                                             drycker skall finnas följande obligatoriska på-
9969:     Syftet med begränsningen av alkoholhalten         skrifter:
9970: var att skydda människors hälsa. Förtäring av             - produktens namn
9971: 6                                             KK 326/1997 vp
9972: 
9973:    - tillverkarens, förpackarens eller säljarens                Bestämmelser om accis på alkoholhaltiga va-
9974: namn                                                         ror finns i lagen om accis på alkohoi och alkohol-
9975:    - produktgruppnamn som anger typen av                     drycker (1471/1994).1 enlighet med den struktur
9976: alkoholdryck, om det inte framgår av produk-                 som gemenskapslagstiftningen förutsätter har
9977: tens namn (t.ex. vodka, rom etc.)                            accis fastställts för öl, vin, mellanprodukter
9978:    - alkoholhalten i volymprocent med högst                  (starkviner med en alkohoihait om högst 22 vo-
9979: en decimal; ett direktiv har getts om angivande av           lymprocent) och andra produkter som innehåller
9980: alkoholhalten (250/87)                                       etylalkohol (närmast drycker vilkas alkohoihait
9981:    - innehållets mängd, rådets direktiv 751106/              överstiger 22 volymprocent. Den primära grun-
9982: EEC och 76/211/EEC, ändringar 78/891/                        den för accisen är enligt gemenskapslagstiftning-
9983: EEC, 79/1 005/EEC,85/1 O/EEC,88/316/EEC,89/                  en den mängd ren alkohoi som ingår i drycken. I
9984: 676/EEC                                                      fråga om viner och mellanprodukter har man i
9985:    - datum för minsta hållbarhet, dvs. anteck-               någon mån avvikit från denna princip, så att
9986: ning om bäst före; anteckningen är inte obligato-            accisen på dem bestäms för en liter av drycken,
9987: risk i fråga om starka alkoholdrycker                        dock så att accisen är graderad i enlighet med
9988:    - närmare uppgifter om produktens ur-                     alkoholhalten i drycken. Accisen på öl och starka
9989: sprung, om utelämnandet av dessa uppgifter kan               alkoholdrycker bestäms däremot direkt på basis
9990: vilseleda konsumenten.                                       av mängden ren alkohoi i drycken, varvid den
9991:                                                              accis som uppbärs för drycken stiger lineärt när
9992:    Märkningarna skall göras på finska eller                  alkoholhalten ökar. Varje medlemsstat har rätt
9993: svenska. I stället för dessa språk kan något annat           att själv besluta om storleken av accisen, förut-
9994: gemenskapslands språk användas, om det är frå-               satt att den av gemenskapen föreskrivna minimi-
9995: gaom                                                         nivån iakttas. Eftersom grunden för accisen bör
9996:    - användning av termer och uttryck som är                 vara densamma för alla starka alkoholdrycker,
9997: allmänt kända bland konsumenterna                            är det för närvarande inte möjligt för nägon med-
9998:    - användning av termer som inte har någon                 lemsstat att bestämma om en särskild accisnivä
9999: motsvarighet på medlemslandets språk                         för särskilt starka drycker, t.ex. pä grund av att
10000:    - användning av termer och uttryck som kan                man befarar att dessa drycker orsakar hälsoris-
10001: förstås utifrån hur de låter, eller om                       ker. Det är sålunda inte möjligt för Finland, att
10002:    - andra åtgärder har vidtagits på minutför-               t.ex. för drycker som innehäller mer än 60 volym-
10003: säljnings- eller serveringsstället för att säkerställa       procent ren alkohol, införa en accis som i fräga
10004: att köparen får information.                                 om grunderna skulle avvika från den accis som
10005:                                                              uppbärs för andra starka drycker.
10006:    Den som köper en alkoholdryck får därige-                    Accisnivåerna för alkoholdrycker är i Finland
10007: nom i alkoholbolagets butik tillräckliga uppgif-             som följer:
10008: ter om alkoholhalten i drycken för att kunna
10009: fatta beslut om inköpet.
10010: 
10011: 
10012: 
10013: Drycklmängd ren alkohoi i volymprocent                   Accisbe1opp för drycken
10014: Öl
10015: - över 0,5 men högst 2,8                                 0,10 mk/centiliter ren alkohoi i en liter av drycken
10016: - över 2,8                                               1,70-"-
10017: Viner
10018: - över 1,2 men högst 2,8                                 0,10 mk/liter av fårdig dryck
10019: - över 2,8 men högst 5,5                                 80-"-
10020: - över 5,5 men högst 8,0                                 13,0-"-
10021: - över 8,0                                               17,0-"-
10022: Mellanprodukter
10023: - över 1,2 men högst 15                                  30,0 mk/liter av fårdig dryck
10024: - över 15 men högst 22                                   50,0-"-
10025: Etylalkohol (starka alkoholdrycker)
10026: - över 1,2 men högst 2,8                                 0,10 mk/centiliter ren alkohoi i en liter av drycken
10027: - över 2,8 men högst 10                                  265-"-
10028: - andra                                                  3:0-"-
10029:                                          KK 326/1997 vp                                             7
10030: 
10031:    1 praktiken innebär beskattningen av starka     del av priset på alkoholdrycker är betydande.
10032: alkoholdrycker att ju starkare alkoholdryck det    Därför kan man förmoda att de särskilt starka
10033: är fråga om, desto högre blir priset på grund av   dryckerna på grund av beskattningen åtminstone
10034: beskattningen. För jämförelsens skull kan det      inte prismässigt blir lockande. Man kan även
10035: konstateras att accisen på en alkoholdryck som     förmoda att resenärernas införsel av särskilt star-
10036: innehåller 50 volymprocent ren alkohoi är 150      ka drycker inte ökar märkbart, eftersom den
10037: mk/liter, medan accisen på en dryck som innehål-   mängd av samtliga starka drycker som får infö-
10038: ler 70 volymprocent ren alkohoi är 210 mk/liter.   ras skattefritt från såväl tredje Iänder som andra
10039: Genom den mervärdesskatt som uppbärs för ac-       gemenskapsländer har begränsats tili en liter per
10040: cisens del ökar den beskattningsmässiga skillna-   resenär.
10041: den mellan dryckerna ytterligare. Skatternas an-
10042: 
10043:      Helsingfors den 30 april 1997
10044: 
10045:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
10046: 1
10047: 1
10048: 1
10049:     1
10050:     1
10051:     1
10052:         1
10053:         1
10054:         1
10055:             1
10056:             1
10057:             1
10058:                 1
10059:                 1
10060:                 1
10061:                     1
10062:                     1
10063:                     1
10064:                         1
10065:                         1
10066:                         1
10067:                             1
10068:                                            KK 327/1997 vp
10069: 
10070: Kirjallinen kysymys 327
10071: 
10072: 
10073: 
10074: 
10075:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Tulevaisuuden energiapolitiikasta
10076: 
10077: 
10078: 
10079:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10080: 
10081:    Suomalainen energiapolitiikka on tarua ih-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10082: meellisempää. Aikanaan Rion sopimuksen sol-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10083: mimisenjälkeen aloitettiin lähtölaskenta hiilivoi-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10084: malle. Eduskunnan viime valtiopäivien lopulla        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10085: tehdyssä energiaveroratkaisussa hiilivoimalle
10086: näytettiin perusenergian tuotannossa selkeästi                 Voiko Hallitus selittää, mitä ministeri
10087: vihreää valoa ja Rion sopimukselle näytettiin               Kalliomäki tarkoitti lausuessaan tiedo-
10088: kintaalla. Nyt viikko sitten ministeri Kalliomäki           tusvälineissä, että hiili- ja turvevoimasta
10089: lausui televisiossa, että hiilivoiman ja turpeen            luovutaan lyhyellä aikavälillä ja että ai-
10090: käytöstä luovutaan muutaman vuoden kuluessa                 noat mahdollisuudet perusenergian tuo-
10091: ja tilalle tulee joko maakaasu tai ydinvoima.               tantoon ovatjatkossa maakaasu tai ydin-
10092: Muita vaihtoehtoja ei ole.                                  voima, sekä
10093:    Kalliomäen ilmoitus oli ydinvoiman osalta                   mistä muutos on aiheutunut ja milloin
10094: positiivinen, mutta koko käännös taas eri yllättä-          se toteutuu?
10095: vä.
10096:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
10097: 
10098:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
10099: 
10100: 
10101: 
10102: 
10103: 279001
10104: 2                                          KK 327/1997 vp
10105: 
10106: 
10107: 
10108: 
10109:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10110: 
10111:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maamme hiilidioksidipäästöjä ei saada alene-
10112: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maan tyydyttävälle tasolle. Jos yhteisistä kan-
10113: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sainvälisistä energiapoliittisista toimenpiteistä
10114: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        saadaan sovittua, niin Suomi on alustavasti il-
10115: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         moittanut asettavansa tavoitteekseen palauttaa
10116: n:o 327:                                              hiilidioksidipäästönsä vuonna 1990 vallinneelle
10117:                                                       tasolle vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteen saa-
10118:           Voiko Hallitus selittäa, mitä ministeri     vuttaminen edellyttäisi kansallisesti voimakkaita
10119:        Kalliomäki tarkoitti lausuessaan tiedo-        energian kysyntään vaikuttavia toimenpiteitä ja
10120:        tusvälineissä, että hiili- ja turvevoimasta    myös energian hankintarakenteen muuttamista.
10121:        luovutaan lyhyellä aikavälillä ja että ai-        Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksija Suo-
10122:        noat mahdollisuudet perusenergian tuo-         men kansainvälisten sitoumusten vuoksi on tar-
10123:        tantoon ovat jatkossa maakaasu tai ydin-       peen löytää hiilivoimalle korvaavia vaihtoehtoja
10124:        voima, sekä                                    ja vähentää voimakkaasti hiilen käyttöä energi-
10125:           mistä muutos on aiheutunut ja milloin       antuotannossa pitkällä aikavälillä. Turpeen tuo-
10126:        se toteutuu?                                   tantoon ja käyttöön investoitua laitekantaa on
10127:                                                       tarkoituksenmukaista käyttää edelleen. Turpeen
10128:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          käyttöä puoltavat myös energiahuollon varmuu-
10129: vasti seuraavaa:                                      teen liittyvät seikat.
10130:                                                          Kuitenkin erityisesti puu, joka soveltuu useis-
10131:     Hallituksessa valmistellaan Suomen energia-       sa polttokattiloissa yhteiskäyttöön turpeen kans-
10132: strategiaa, joka annetaan eduskunnalle selon-         sa, tulee ympäristömyönteisempänä energiapolt-
10133: teon muodossa vielä kuluvan istuntokauden ai-         toaineena vähentämään turpeen suhteellista
10134: kana. Energiastrategiatyön yhteydessä kauppa-         osuutta lämmöntuotannossa. Vastaavasti maa-
10135: ja teollisuusministeriössä on virkatyönä valmis-      kaasu vähentänee turpeen suhteellista osuutta
10136: tunut julkaisu: "Energiatalous 2025 - skenaa-         yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa.
10137: riotarkasteluja". Julkaisu on jaettu kansanedus-      Maakaasun osalta merkittävä käytön lisääminen
10138: tajille. Skenaariotarkasteluissa erityistä huomio-    edellyttää kuitenkin käytännössä toisen maakaa-
10139: ta on kiinnitetty Suomen hiilidioksidipäästöjen       sulähteen saamista sekä Suomen maakaasuver-
10140: kehitykseen vuosina 1997-2025.                        koston yhdistämistä eurooppalaiseen kaasu-
10141:    Energiaskenaariot eivät ole ennusteita ener-       verkkoon. Maakaasuverkon laajentamisesta on
10142: gian kysynnästä ja tarjonnasta, vaan ainoastaan       parhaillaan selvityksiä tekeillä.
10143: väline, jolla voidaan tarkastella erilaisten peli-       Ellei maakaasun käytön huomattava lisäämi-
10144: tiikkavaihtoehtojen vaikutuksia energiatalou-         nen ole mahdollista, jää ydinvoima käytännössä
10145: teen.                                                 tärkeimmäksi perusvoiman tuotannon vaihtoeh-
10146:    Skenaariolaskelmien perusteella vaikuttaa il-      doksi, jolla hiilidioksidipäästöjä voidaan alen-
10147: meiseltä, että ilman voimakkaita kansallisia ja       taa.
10148: kansainvälisiä energiapoliittisia toimenpiteitä
10149: 
10150:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
10151: 
10152:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
10153:                                             KK 327/1997 vp                                             3
10154: 
10155: 
10156: 
10157: 
10158:                                         Tili Riksdagens Talman
10159: 
10160:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       en tillfredsställande nivå. Ifall överenskommelse
10161: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         kan träffas om gemensamma internationella
10162: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       energipolitiska åtgärder, har Finland preliminärt
10163: man Sulo Aittaniemi undertecknade skriftliga           meddelat att Jandet som mål ställer att koldioxid-
10164: spörsmål nr 327:                                       utsläppen fram tili år 2010 skall sänkas tili den
10165:                                                        nivå de hade år 1990. För att målet skall kunna
10166:           Kan Regeringen förklara vad minister         uppnås förutsätts nationellt kraftiga åtgärder
10167:        Kalliomäki avsåg när han i massmedier-          som påverkar efterfrågan på energi och även en
10168:        na sade att man kommer att avstå från           ändring av energianskaffningens uppbyggnad.
10169:        koi- och torvkraften på kort sikt och att          För att koldioxidutsläppen skall kunna min-
10170:        de enda möjligheterna i fråga om produk-        skas och p.g.a. de internationella förbindelser
10171:        tionen av basenergi i fortsättningen är         Finland har ingått är det nödvändigt att hitta
10172:        naturgas eller kärnkraft, samt                  alternativ som kan ersätta kolkraften och att
10173:           vad beror denna ändring på och när           kraftigt minska användningen av koi vid energi-
10174:        kommer den att genomföras?                      produktionen på lång sikt. Den anordningspark
10175:                                                        som man har investerat i för produktion och
10176:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          användning av torv är det ändamålsenligt att
10177: anföra följande:                                       använda också i fortsättningen. För användning-
10178:                                                        en av torv talar också faktorer som samman-
10179:     I regeringen bereds som bäst en energistrategi     hänger med säkerheten inom energiförsörjning-
10180: för Jandet som ännu under pågående sessionspe-         en.
10181: riod kommer att ges tili riksdagen i form av en           Dock kommer i synnerhet trä, som lämpar sig
10182: redogörelse. I samband med energistrategiarbe-         för användning tillsammans med torvi flera för-
10183: tet har en publikation kallad "Energiatalous           bränningspannor, i egenskap av ett mera miljö-
10184: 2025 - skenaariotarkasteluja", som har gjorts          anpassat energibränsle att minska torvens relati-
10185: som tjänsteuppdrag på handels- och industrimi-         va andelen vid produktionen av värme. På mot-
10186: nisteriet, blivit klar. Publikationen har delats ut    svarande sätt torde naturgasen minska torvens
10187: tili riksdagsmännen. I scenariogranskningarna          relativa andel vid kombinerad produktion av ei
10188: har särskild uppmärksamhet fåsts vid utveck-           och värme. Vad gäller naturgasen förutsätter en
10189: lingen i fråga om koldioxidutsläppen i Jandet          betydande ökning av användningen dock i prak-
10190: åren 1997-2025.                                        tiken en andra naturgaskälla samt att det finska
10191:     Energiscenarierna är inga prognoser över ut-       naturgasnätverket förenas med det europeiska
10192: bud och efterfrågan på energi utan endast red-         gasnätet. Möjligheterna att bygga ut naturgasnä-
10193: skap med vilka de olika politiska alternativens        tet utreds som bäst.
10194: effekter på energiekonomin kan granskas.                  Om det inte är möjligt att i betydande grad öka
10195:     Utgående från scenariokalkylerna verkar det        användningen av naturgas, blir kärnkraften i
10196: uppenbart att utan kraftiga nationella och inter-      praktiken det viktigaste alternativet för bas-
10197: nationella energipolitiska åtgärder kommer vårt        kraftsproduktion med vilket koldioxidutsläppen
10198: lands koldioxidutsläpp inte att kunna sänkas tili      kan minskas.
10199: 
10200:      Helsingforsden 30 april 1997
10201: 
10202:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
10203:                                            KK 328/1997 vp
10204: 
10205: Kirjallinen kysymys 328
10206: 
10207: 
10208: 
10209: 
10210:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Päihdelääketieteen professuurin perustami-
10211:                                       sesta Tampereen yliopistoon
10212: 
10213: 
10214:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10215: 
10216:    Pirkanmaan sairaanhoitopiirin päihdetyöryh-       1996 mukana kokeilunluonteisesti päihdepolikli-
10217: mä on esittänyt, että Tampereen yliopistoon pe-      nikka,jonka toiminta vakinaistettiin tämän vuo-
10218: rustettaisiin päihdelääketieteen professuuri         den alusta.
10219: l.8.1998lukien. Asian rahoitus on luonnollisesti        Asiaan on varmasti saatavissa tällä hetkellä
10220: kiinni siitä, miten sosiaali- ja terveysministeriö   vain yleisiä näkemyksiä, mutta valtiopäiväjärjes-
10221: sekä muut sosiaali- ja terveysalan instituutiot      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10222: siihen suhtautuvat.                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10223:    Maan ainoa alan professuuri on tällä hetkellä     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10224: Helsingin yliopistossa. Alkoholisairauksien tut-
10225: kimus- ja hoitotyössä vaadittaisiin kuitenkin laa-             Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että al-
10226: jempia ulottuvuuksia, ja on varsin ilmeistä, että           koholisairauksien tutkimus- ja hoitotyön
10227: juuri Tampereen yliopisto olisi tässä tapauksessa           kehittämistä toteutettaisiin laajentamalla
10228: sovelias kohde tutkimukseen liittyvien ulottu-              alaa Helsingin yliopiston ohella esimer-
10229: vuuksien laajentamiseksi. Tampereen yliopistos-             kiksi Tampereen yliopistoon perustamal-
10230: sa on tehty alan tutkimusta jo 1980-luvun lopusta           la sinne alan professuuri?
10231: alkaen ja TA YS:n toiminnassa on ollut vuodesta
10232: 
10233:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
10234: 
10235:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
10236: 
10237: 
10238: 
10239: 
10240: 279001
10241: 2                                           KK 328/1997 vp
10242: 
10243: 
10244: 
10245: 
10246:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10247: 
10248:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kaikista työkyvyttömyyseläkkeen saajista alko-
10249: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         holi- ja päihdesairaudet muodostivat noin 3 %,
10250: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      kun mielenterveyden häiriöt muodostivat run-
10251: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen          saat 33%.
10252: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 328:            Alkoholin ja päihteiden käyttöön ja niiden
10253:                                                       haittavaikutuksiin liittyvää tutkimusta on tehty
10254:           Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että al-    paljolti Oy Alko Ab:n Alkoholipoliittisessa tut-
10255:        koholisairauksien tutkimus- ja hoitotyön       kimuskeskuksessa ja tutkimuslaboratoriossa.
10256:        kehittämistä toteutettaisiin laajentamalla     ETA- sopimuksen ja Euroopanunioniin liittymi-
10257:        alaa Helsingin yliopiston ohella esimer-       sen myötä alkoholipolitiikkaa ja lainsäädäntöä
10258:        kiksi Tampereen yliopistoon perustamal-        on muutettu. Tässä yhteydessä on myös toteutet-
10259:        la sinne alan professuuri?                     tu alkoholitutkimuksen uudelleenjärjestelyjä si-
10260:                                                       ten, että Alkon tutkimustoiminta on integroitu
10261:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           osaksi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehit-
10262: taen seuraavaa:                                       tämiskeskuksen toimintaa ja osaksi Kansanter-
10263:                                                       veyslaitoksen toimintaa. Uudelleenjärjestelyjen
10264:     Alkoholin ja päihteiden liikakäyttö ja niihin     myötä tutkimus tulee entistä kiinteämmin osaksi
10265: liittyvät sairaudet ovat maassamme terveydelli-       sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja sen yhteydessä
10266: nen ongelma. Kansanterveyskertomuksen 1996            tehtävää tutkimus- ja kehittämistyötä. Kansan-
10267: (Valtioneuvoston kertomus eduskunnalle kan-           terveyslaitoksessa alkoholitutkimus ja mielenter-
10268: santerveyden tilasta ja kehityksestä; kansanter-      veystutkimus on kytketty yhteen.
10269: veyskertomus 1996) mukaan maassamme arvioi-              Yliopistoissa alkoholisairauksien opetusta ja
10270: daan olevan noin 400 000 alkoholin riskikulutta-      tutkimusta varten on vuodesta 1981lähtien ollut
10271: jaa, heistä noin 200 000 alkoholin suurkulutta-       alan professuuri Helsingin yliopiston lääketie-
10272: jaa. Liikakäyttö lisää monia mielenterveyden          teellisessä tiedekunnassa. Lääkäreiden perus-
10273: häiriöitä, kohottaa verenpainetta, aiheuttaa ai-      koulutuksen opetussisältöjen kehittämisessä
10274: vohalvauksia ja sydänperäisiä äkkikuolemia.           professuurin ja sen myötä tehdyn tutkimustyön
10275: Liikakäyttö on myös merkittävä maksakirroosin         merkitys on ollut myönteinen. Työn myötä saatu
10276: ja haimatulehdusten syytekijä. Alkoholi myötä-        kokemus on osoittanut ongelmalähtöisen ja eri
10277: vaikuttaa moniin tapaturmiin ja väkivaltatilan-       tieteenalojen tietoa opetukseen integroivan läh-
10278: teisiin. Paitsi sairauksia, alkoholi aiheuttaa myös   tökohdan tärkeyden myös alkoholisairauksien
10279: runsaasti yhteiskuntajärjestykseen, elinoloihin ja    yhteydessä.
10280: sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmia (Suoma-       Nykyisessä tulosohjausjärjestelmässä yksit-
10281: laisten terveys 1996). Päihteiden käytön ehkäisy      täisten professuurien perustaminen on yliopisto-
10282: ja hoitomenetelmien kehittäminen ovat siksi tär-      jen omaan päätäntävaltaan kuuluva asia. Uusien
10283: keitä niin yksilön kuin yhteisönkin kannalta.         virkojen perustamista vaikeuttaa kuitenkin se,
10284:     Päihteiden käyttöön liittyvät sairaudet ovat      että lääketieteellisten tiedekuntien voimavaroja
10285: kuitenkin suhteellisen pieni ryhmä verrattuna         opiskelijoiden sisäänottomäärien voimakkaan
10286: keskeisiin kansantauteihin, esimerkiksi mielen-       vähentämisen vuoksi supistetaan vuoteen 1998
10287: terveyden häiriöihin, jotka usein ovat syytekijä-     mennessä valtioneuvoston 18.6.1993 tekemällä
10288: nä alkoholin liikakäytössä. Suhdetta kuvastavat       päätöksellä 20 %. Opetuksen ja tutkimuksen ke-
10289: mm. työkyvyttömyystilastot: alkoholi- ja päih-        hittämisessä alan oppituolin perustamisen ohella
10290: desairauksien (pääsairautena tai lisäsairautena)      kehittämislinjana voi myös olla olemassa olevien
10291: perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläk-          voimavarojen integrointi ja suuntaaminen. Rat-
10292: keiden määrä oli vuonna 1995 noin 9 000, kun          kaisuvalta on kuitenkin yliopistolla. Opetusmi-
10293: mielenterveyden häiriöiden (pääsairautena tai li-     nisteriö ei ota kantaa yksittäisten virkojen perus-
10294: säsairautena) perusteella myönnettyjen työky-         tamiseen.
10295: vyttömyyseläkkeiden määrä oli runsaat 90 000.
10296: 
10297:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
10298: 
10299:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
10300:                                               KK 328/1997 vp                                                3
10301: 
10302: 
10303: 
10304:                                           Tili Riksdagens Talman
10305: 
10306:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          på basis av psykiska störningar (huvudsjukdom
10307: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           eller bisjukdom) var drygt 90 000. Av alla som
10308: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         fick invalidpension utgjorde de med alkohol- och
10309: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmå1 nr            rusmedelssjukdomar ca 3 % medan de psykiska
10310: 328:                                                     störningarna utgjorde 33 %.
10311:                                                             Det har i främsta hand forskats i användning-
10312:            Anser Regeringen att det vore nödvän-         en av alkohoi och rusmedel och i de negativa
10313:         digt att utveckla forskningen och vårdar-        följderna vid Oy Alko Ab:s Alkoholpolitiska
10314:         betet i fråga om alkoholsjukdomar så att         forskningscentral och forskningslaboratorium. 1
10315:         området inte bara var företrätt vid Hel-         och med EES-avtalet och anslutningen till Euro-
10316:         singfors universitet, utan också t.ex. vid       peiska unionen har alkoholpolitiken och lagstift-
10317:         Tammerfors universitet genom en nyin-            ningen ändrats. 1 sammanhanget har även en
10318:         rättad professur på området?                     omorganisering av alkoholforskningen genom-
10319:                                                          förts så att forskningsverksamheten vid Alko har
10320:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            integrerats dels som en del av verksamheten vid
10321: anföra följande:                                         Forsknings- och utvecklingscentralen för social-
10322:                                                          och hälsovården och dels som en del av verksam-
10323:     Missbruk av alkohoi och rusmedel och de              heten vid Folkhälsoinstitutet. 1 och med omorga-
10324: sjukdomar som finns i samband med detta är ett           niseringen blir forskningen en intimare del av
10325: hälsoproblem i vårt Iand. Enligt rapporten Berät-        social- och hälsovårdspolitiken och det forsk-
10326: telse om folkhälsotillståndet 1996 (Statsrådets          nings- och utvecklingsarbete som bedrivs i sam-
10327: berättelse till riksdagen om folkhälsotillståndet;       band med den. Vid Folkhälsoinstitutet har alko-
10328: berättelse om folkhälsotillståndet 1996) beräk-          holforskningen och forskningen i psykiska pro-
10329: nas antalet alkoholkonsumenter i riskgruppen i           blem kopplats samman.
10330: vårt land uppgå ti11400 000 och a v dem ca 200 000          Vid universiteten har för undervisningen och
10331: vara storkonsumenter av alkohol. Missbruket              forskningen i alkoholsjukdomar sedan 1981 fun-
10332: ökar många psykiska störningar, höjer blod-              nits en professur på området vid medicinska fa-
10333: trycket, förorsakar förlamningar i hjärnan och           kulteten vid Helsingfors universitet. 1 utveckling-
10334: plötsliga dödsfall tili följd av störningar i hjärtat.   en av undervisningsinnehållet i grundutbildning-
10335: Missbruket är också en betydande orsaksfaktor            en för läkare har betydelsen av professuren och
10336: för skrumplever och inflammation i bukspotts-            det forskningsarbete som gjorts i och med den
10337: körteln. Alkoholen har del i många olycksfall och        varit positiv. Den erfarenhet som erhållits genom
10338: våldssituationer. Alkoholen orsakar inte bara            forskningen har visat hur viktigt det är att även i
10339: sjukdomar, utan också många problem i sam-               samband med alkoholsjukdomar utgå från pro-
10340: band med samhällsordningen, Ievnadsförhållan-            blemet och en undervisning som integrerar kun-
10341: den och sociala förhällanden (Suomalaisten ter-          skap från olika vetenskapsområden.
10342: veys 1996). Att förebygga användningen av rus-              lnom det nuvarande systemet med resultatstyr-
10343:  medel och att utveckla vårdmetoderna är därför          ning är inrättandet av en enskild professur en sak
10344:  viktigt såväl med tanke på individen som gemen-         som hör tili universitetens egen beslutanderätt.
10345:  skapen.                                                 lnrättandet av nya tjänster försvåras Iikväl av att
10346:     De sjukdomar som hänger samman med rus-              medicinska fakultetens resurser på grund av det
10347:  medelsanvändning är likväl en relativt liten            kraftigt minskade antalet intagna studerande
10348:  grupp jämfört med de centrala folksjukdomarna,          skärs ned med 20 % fram till år 1998 genom ett
10349:  t.ex. psykiska störningar, som ofta är en orsaks-       beslut av statsrådet 18.6.1993. 1 utvecklingen av
10350:  faktor vid alkoholmissbruk. Förhållandet bely-          undervisningen och forskningen kan det förutom
10351:  ses bl.a. av statistiken över arbetsoförmögna:          att en lärostol inrättas vara en utvecklingslinje att
10352:  antalet invalidpensioner som beviljades på grund        integrera och styra de redan existerande resurser-
10353:  av alkohol- eller rusmedelssjukdomar (huvud-            na. Den avgörande makten finns i alla fall hos
10354:  sjukdom eller bisjukdom) var år 1995 ca 9 000,          universiteten. Undervisningsministeriet tar inte
10355:  medan antalet invalidpensioner som beviljades           ställning tili inrättandet av enskilda tjänster.
10356: 
10357:       Helsingfors den 30 april 1997
10358: 
10359:                                                           Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
10360:                                              KK 329/1997 vp
10361: 
10362: Kirjallinen kysymys 329
10363: 
10364: 
10365: 
10366: 
10367:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Patsashankkeen toteuttamisesta mustan
10368:                                         pörssin kauppiaille
10369: 
10370: 
10371:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10372: 
10373:     Erityisesti senjälkeen kun vapauduimme suu-        neita, puimakoneen remmejä ynnä muuta välttä-
10374: ren itäisen naapurin holhouksesta, maassamme           mätöntä, jota ilman elämä ei kerta kaikkiaan
10375: on toimittu aktiivisesti kunnian palauttamiseksi       olisi sujunut. Jos esimerkiksi remmiä puimako-
10376: sota-ajan eri toimintalohkoilla toimineille. Kun-      neeseen ei katkenneen tilalle olisi saatu, puinnit
10377: nian ovat saaneet ns. isänmaan miehet, eli asekät-     olisivatjääneet puimatta. Kaiken tämän trokarit
10378: kentäjutussa tuomitut, sekä lottajärjestöissä toi-     tekivät pienellä voitolla, pimeässä ja sateessa kul-
10379: mineet. Suojeluskuntajärjestelmä on palautettu         kien sekä ainaisessa poliisin pelossa. Lukematto-
10380: jälleen yhteiskuntakelpoiseksi, jopa pyritty jäljit-   mia kertoja he menettivät ratsiassa kovalla työllä
10381: telemään sen toimintoja vapaaehtoisen puolus-          kokoon haalimansa lihat ja voit ja saivat vielä
10382: tuksen nimissä.                                        rangaistuksen työstään.
10383:     Vain kaksi on joukosta poissa, nimittäin ns.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10384: käpykaartilaiset ja sodanaikaiset trokarit eli         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10385: mustan pörssin kauppiaat. Käpykaartilaisten            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10386: kunniasta ei kannata puhua, mutta toisin on asia       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10387: viimeksi mainitun ryhmän kanssa. Ns. trokarit
10388: olivat ylläpitävä voima siviili-Suomen toimin-                    Onko Hallituksen mieleen tullut, että
10389: noissa sodan aikana. He keräsivät uutterasti                   nyt kun monien sodan aikana toiminei-
10390: maaseudulta kaupunkiin elintarvikkeita, kuten                  den ryhmien kunnia on palautettu, myös
10391: lihaa, voita, jyviä, villoja ynnä muuta, ja on to-             trokarien eli mustan pörssin kauppiaiden
10392:  dettava, että ilman tätä toimintaa nälkä olisi pe-            kunnia pitäisi palauttaa ja osoittaa se to-
10393:  rinyt kaupunkilaiset. Vastalahjanaja vaihtokau-               teuttamalla näitä sodanaikaisen elintar-
10394:  palla he hankkivat ja kuljettivat maaseudun pi-               vike- ja muun huollon sankareita koskeva
10395:  meyteen lamppuöljyä, vaatteita, kintaitajajalki-              patsashanke?
10396: 
10397:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
10398: 
10399:                                              Sulo Aittoniemi /kesk
10400: 
10401: 
10402: 
10403: 
10404: 279001
10405: 2                                          KK 329/1997 vp
10406: 
10407: 
10408: 
10409: 
10410:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10411: 
10412:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena eikä
10413: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         edes mahdollisena sodanaikaisten mustan pörs-
10414: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sin kauppiaiden kunnian palauttamista, koska se
10415: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        ei pidä heidän toimiaan kunniakkaina. Kunniaa,
10416: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         jota ei koskaan ole ollutkaan, ei voida palauttaa.
10417: n:o 329:                                              Tärkeämpää kuin heidän toimintansa kunniak-
10418:                                                       kuuden tai kunniaHornuuden pohdiskelu on var-
10419:           Onko Hallituksen mieleen tullut, että       muusvarastoinnin ja huolellisen valmiussuunnit-
10420:        nyt kun monien sodan aikana toiminei-          telun avulla varmistaa, että maan elintarvike-
10421:        den ryhmien kunnia on palautettu, myös         huolto toimii kansalaisia tyydyttävällä tavalla
10422:        trokarien eli mustan pörssin kauppiaiden       myös mahdollisten kriisien aikana. Näin hallitus
10423:        kunnia pitäisi palauttaa ja osoittaa se to-    on tehnyt. Puolustustaloudellinen suunnittelu-
10424:        teuttamalla näitä sodanaikaisen elintar-       kunta, joka on valtiovallan ja elinkeinoelämän
10425:        vike- ja muun huollon sankareita koskeva       yhteinen taloudellisesta kriisivalmiudesta ja
10426:        patsashanke?                                   huoltovarmuudesta vastaava pysyvä komitea,
10427:                                                       on varautunut myös elintarvikehuollon kriisinai-
10428:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kaiseen toimeenpanoon.
10429: vasti seuraavaa:
10430:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
10431: 
10432:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
10433:                                            KK 329/1997 vp                                                3
10434: 
10435: 
10436: 
10437: 
10438:                                        Tili Riksdagens Talman
10439: 
10440:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Regeringen anser det varken ändamålsenligt
10441: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        eller ens möjligt att återställa hedern för de krigs-
10442: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tida svartabörshandlarna, eftersom regeringen
10443: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         anser att deras verksamhet inte var hedrande. En
10444: 329:                                                  heder som aldrig har funnits kan inte heller åter-
10445:                                                       ställas. Viktigare än att fundera över om deras
10446:           Har Regeringen kommit att tänka på          verksamhet har varit hedrande eller vanhedrande
10447:        att nu när många grupper som var verk-         är att genom säkerhetsupplagring och omsorgs-
10448:        samma under kriget har fått sin heder          full beredskapsplanering säker~tälla att landets
10449:        återställd borde även de s.k. hajarnas,        Iivsmedelsförsörjning fungerar på ett sätt som
10450:        dvs. svartabörshandlarnas, heder åter-         tillfredsställer medborgarna också under en
10451:        ställas och detta visas genom ett statypro-    eventuell kristid. Detta har regeringen gjort. För-
10452:        jekt för dessa krigstida hjältar i fråga om    svarsekonomiska planeringskommissionen, som
10453:        livsmedelsförsörjning och annan försörj-       är en permanent kommitte, som är gemensam för
10454:        ning?                                          statsmakten och näringslivet och som svarar för
10455:                                                       den ekonomiska krisberedskapen och f6rsörj-
10456:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningssäkerheten, har förberett sig för att kunna
10457: anföra följande:                                      verkställa också livsmedelsförsörjningen under
10458:                                                       kristider.
10459: 
10460:      Helsingfors den 29 april 1997
10461:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
10462:                                                KK 330/1997 vp
10463: 
10464: Kirjallinen kysymys 330
10465: 
10466: 
10467: 
10468: 
10469:                                       Sulo Aittoniemi /kesk: Liikenneministerin antamasta vastauksesta
10470:                                           kirjalliseen kysymykseen
10471: 
10472: 
10473:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
10474: 
10475:     Hallitus on vastannut liikenneministeri Auran         tauksissaan ympäristökeskuksen virkamiehen
10476: allekirjoittamana kirjalliseen kysymykseen 234/           tai virkamiesten erehdyttämänä. Ministeri Haa-
10477: 1997 vp. Kysymys koski tielaitoksen Hämeen                vistoa ei tästä voi sellaisenaan sormella osoittaa.
10478: tiepiirin mahdollisia laiminlyöntejä Pinsiön pai-         Sittemmin hän hoiti asian mallikkaasti muun
10479: kallistien 13791 kunnossapidossa kesällä 1996 ja          muassa tutustumalla henkilökohtaisesti kyselyn
10480: tammikuussa 1997. Pohjana oli 26:n tien vaiku-            kohteeseen.
10481: tuspiirissä olevan asukkaan kirje Hämeen tiepii-             Ministeri Auran allekirjoittama vastaus on
10482: rille 20.1.1997.                                          nyt selkeästi samantyyppinen. Ministeriö vahvis-
10483:     Hallituksen vastauksessa toistetaan tavanmu-          taa arvovaltaisesti, että 26 kansalaista on valeh-
10484: kaisesti se, mitä tielaitoksen Hämeen piiri on            dellut, tutustumatta asiaan sen tarkemmin. Mi-
10485: lausunut nyt ja aikanaan 26 asukkaalle antamas-           nisteriön (hallituksen) vastauksessa ja asiakir-
10486: saan vastauksessa. Kun tiepiiri kiistää kaiken, se        joissa, joita vastaukseen on poikkeuksellisesti lii-
10487: merkitsee kääntäen sitä, että nuo 26 asukasta ja          tetty, on toinenkin hämmentävä piirre. Ministeri
10488: heidän edusmiehensä Janne Kork ovat keksineet             Aura ilmoittaa, ettei ministeriöllä ole toimivaltaa
10489: kaiken omasta päästään.                                   alaisensa tielaitoksen suuntaan ja että kyselyt
10490:     Hallituksen kirjallisiin kysymyksiin antamissa        pitäisi tehdä suoraan tielaitoksen asianomaiseen
10491: vastauksissa, silloin kun ne koskevat viranomais-         piiriin. Tämä käy selville sekä itse vastauksesta
10492: ten toimenpiteitä, on se vika, että niissä ehdoton        että liiteasiakirjoista. Tilanne on hämmentävä.
10493: totuus on juuri se, minkä virkamies tai virasto           Eikö kansanedustaja voi siis tehdä tielaitosta
10494: sanoo ja minkä ministeri omana vastauksenaan              koskevia kyselyjä valtioneuvostolle, jonka yksi
10495: allekirjoittaa. Ministeriö pitää kansanedustajaa          ministeriö liikenneministeriö on? Eikö tielaitos
10496: tietyntyyppisenä pellenä, jolle voi vastata mitä          olekaan liikenneministeriön alainen?
10497: vaan. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu ja tästä               Käyttäen ministeri Auran vastauksesta ilmai-
10498: voin esittää selkeän esimerkin. Tein vuonna 1995          sua "uskomaton" kysyn valtiopäiväjärjestyksen
10499: kolme kirjallista kysymystä Suomijärvi-nimisen            37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
10500: lintujärven kunnostamisesta Karvian kunnassa,             asianomaiselta jäseneltä toisen, mutta todennä-
10501: kysymykset 144/1995 vp,203/1995 vpja 317/1995             köisesti en viimeisen kerran:
10502: vp. Kysymysten perustana oli se, että saamieni
10503: tietojen mukaan kyseisen järven valmiit kunnos-                      Pitääkö Hallitus ja pitävätkö sen mi-
10504: tamissuunnitelmat olivat maanneet vuosikausia                     nisterit edelleen tapanaan allekirjoittaa
10505: erään virkamiehen pöytälaatikossa Hämeen ym-                      laiminlyönneistä epäiltyjen viranomais-
10506:  päristökeskuksessa. Ministeri Haaviston antama                   ten antamat selitykset omina vastauksi-
10507: ensimmäinen ja vielä toinenkin vastaus oli toden-                 naan, ja kenen on asiassa viranomaisvas-
10508:  näköisesti se, minkä asianomainen virkamies oli                  tuu, sekä
10509:  selityksenä antanut. Ministeri siis allekirjoitti vir-              eikö Hallitus enää aio vastata kansan-
10510:  kamiesten tai viraston valheet. Kun tutkin asiaa                 edustajien tielaitosta koskeviin eduskun-
10511:  perusteellisemmin, asia myönnettiin Haaviston                    takyselyihin vaan kansanedustajien on
10512:  antamassa kolmannessa vastauksessa, tosin ko-                    osoitettava tielaitosta koskevat kyselynsä
10513:  vin silotellusti, ja Haavisto myönsi Iltalehden                  suoraan asianomaiselle virastolle?
10514:  haastattelussa valehdelleensa aikaisemmissa vas-
10515: 
10516:       Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
10517: 
10518: 279001                                      Sulo Aittoniemi /kesk
10519: 2                                           KK 330/1997 vp
10520: 
10521: 
10522: 
10523: 
10524:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10525: 
10526:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edellisessä vastauksessaankaan kuin J. Korkille
10527: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         menneessä kirjeessäkään ole eikä ole voinut ottaa
10528: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kantaa Pinsiöntien kunnossapitoa koskeviin ky-
10529: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        symyksiin. Asianomaisille on vain toimitettu
10530: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         asiassa toimivaltaisen Hämeen tiepiirin selvitys,
10531: n:o 330:                                              jonka on allekirjoittanut asiassa virkavastuussa
10532:                                                       oleva tiepiirin tiejohtaja. Selvityksessä, johon
10533:           Pitääkö Hallitus ja pitävätkö sen mi-       edellisen kysymyksen vastauksessa viitattiin, on
10534:        nisterit edelleen tapanaan allekirjoittaa      todettu Pinsiöntien kuuluminen alimpaan talvi-
10535:        laiminlyönneistä epäiltyjen viranomais-        hoitoluokkaan, jossa esimerkiksi lumen-
10536:        ten antamat selitykset omina vastauksi-        poistoaika klo 6:n ja klo 22:n välisenä aikana on
10537:        naan, ja kenen on asiassa viranomaisvas-       peräti 6 tuntia, jolloin hyvinkin saattaa syntyä
10538:        tuu, sekä                                      kinostumista sekä joskus tämän vuoksi tuntua,
10539:           eikö Hallitus enää aio vastata kansan-      että auraukset on "laiminlyöty", niin kuin pin-
10540:        edustajien tielaitosta koskeviin eduskun-      siöläiset ovat kirjoittaneet. Vuoden 1996 kesällä
10541:        takyselyihin vaan kansanedustajien on          hoitotoimenpiteet jäivät taas vähäisiksi, koska
10542:        osoitettava tielaitosta koskevat kyselynsä     niiden tarvetta oli vähennetty kevään sy-
10543:        suoraan asianomaiselle virastolle?             väsuolauksella. Selvityksessä kiistettiin ainoas-
10544:                                                       taan se, että Pinsiöntie olisi vaurioitunut rum-
10545:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mun tukkeutumisen vuoksi.
10546: vasti seuraavaa:                                         Liikenneministeriön kirjeessä J. Korkille on
10547:                                                       lisäksi alussa mainittuihin yleisistä teistä annetun
10548:    Aikaisempaan samaa asiaa koskeneeseen ky-          lain säännöksiin viitaten hallintomenettelylain 3
10549: symykseen annetussa vastauksessa samoin kuin          ja 8 §:n mukaisesti ohjattu pinsiöläiset käänty-
10550: J. Korkille liikenneministeriöstä aikoinaan           mään yleisen tiensä kunnossapitoa koskevissa
10551: menneessä vastauskirjeessä on todettu ne yleisis-     asioissa oikean viranomaisen eli Tielaitoksen
10552: tä teistä annetun lain säännökset, joiden nojalla     puoleen. Siitä enempää kuin aikaisemmasta vas-
10553: Pinsiöntien kunnossapitoa koskevat asiat kuulu-       tauksestanikaan ei löydy eikä tietysti voikaan
10554: vat yleisen tien tienpitäjän Tielaitoksen-ja vain     löytyä pienintäkään viittausta kansanedustajan
10555: sen - toimivaltaan ja tietysti samalla myös lai-      valtiopäiväjärjestyksen mukaiseen oikeuteen
10556: toksen sekä sen virkamiesten virkavastuulle. Se,      tehdä kirjallisia kysymyksiä valtioneuvoston
10557: että liikenneministeriöstä annetussa asetuksessa      asianomaisen jäsenen vastattavaksi. Totean
10558: on säädetty, että ministeriön hallinnonalaan          kuitenkin, että jos kysymyksissä tuodaan esille
10559: kuuluu muun muassa Tielaitos eli laitos on hal-       asioita,joissa toimivalta ja vastuu Suomen lakien
10560: linnollisesti liikenneministeriön alainen, ei muu-    mukaan on jollakin toisella viranomaisella -
10561: ta miksikään tätä erityislaissa Tielaitokselle sää-   kuten tässä tapauksessa Tielaitoksella - tulen
10562: dettyä yleisen tien tienpitoa koskevaa toimival-      myös tulevissa vastauksissani tällöin tuomaan
10563: taaja virkavastuuta niin kuin kysyjäkin varmaan       esille sen, että liikenneministeriö ei ole toimival-
10564: varsin hyvin tietää. Ja tällainen virkavastuuhan      tainen ryhtymään asiassa toimenpitei~iin, joita
10565: toteutuu viime kädessä saattamalla asia asian-        kysymyksessä mahdollisesti on ministeriöitä
10566: omaisen alioikeuden, eduskunnan oikeusasia-           edellytetty. Kansanedustajien kirjalliset kysy-
10567: miehen tai valtioneuvoston oikeuskanslerin käsi-      mykset eivät ole eivätkä voi olla perusteena lii-
10568: teltäväksi.                                           kenneministeriölle tai sen virkamiehille toimival-
10569:    Tämän vuoksi - lakiin perustuvan toimival-         lan ylityksiin.
10570: lan puuttuessa - liikenneministeriö ei enempää
10571: 
10572:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
10573: 
10574:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
10575:                                              KK 330/1997 vp                                              3
10576: 
10577: 
10578: 
10579: 
10580:                                          Tili Riksdagens Talman
10581: 
10582:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       lika litet som det i det föregående svaret elier i
10583: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         brevet tili J. Kork kunde, ta ståndpunkt i de
10584: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       frågor som behandlar väghållningen på Pinsiö-
10585: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          vägen. Parterna har enbart tiliställts en utredning
10586: 330:                                                   skriven av det behöriga vägdistriktet i Tavast-
10587:                                                        land och undertecknad av vägdistriktets vägchef
10588:           Anser Regeringen och dess ministrar          som har myndighetsansvar i saken. I utredning-
10589:        det fortfarande vara brukligt att under-        en, tili viiken hänvisas i det föregående spörsmå-
10590:        teckna förklaringar givna a v myndighets-       let, konstateras att Pinsiövägen hör tili en lägre
10591:        personer misstänkta för försummelser            vinterväghållningsklass, vilket t.ex. betyder att
10592:        som sina egna svar, och vem bär i denna         man på vägen kör snö mellan 6 och 22 under 6
10593:        sak myndighetsansvar, samt                      timmar, varvid det är fullt möjligt att snödrivor
10594:           kommer Regeringen inte att svara på          uppstår, och det på grund av detta ibland kan
10595:        riksdagsspörsmålen angående vägverket           verka som om plogningen hade "försummats",
10596:        elier måste riksdagsledamöterna när det         vilket pinsiöborna skriver om. Sommaren 1996
10597:        gälier spörsmål angående vägverket rikta        visade sig underhåliet igen vara sparsamt genom-
10598:        dessa förfrågningar direkt tili myndighe-       fört på grund av att behovet av underhåli hade
10599:        ten?                                            minskats tili följd av vårsaltningen. I utredningen
10600:                                                        förnekades endast det faktum att Pinsiövägen
10601:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          hade skadats på grund av trumstockning.
10602: anföra följande:                                           I början av trafikministeriets brev tili J.Kork
10603:                                                        hänvisas pinsiöborna dessutom, med stöd av
10604:    I det svar på ett tidigare spörsmål angående        stadgandena i ovan nämnda lag om allmänna
10605: samma sak samt i det svarsbrev som tidigare av         vägar, enligt 3 och 8 §§ i lagen om förvaltnings-
10606: trafikministeriet tilistälits J.Kork har det konsta-   förfarande, att i frågor som hänför sig tili väg-
10607: terats att med stöd av stadgandena i lagen om          hålining av deras egen väg, vända sig tili rätt
10608: alimänna vägar ärenden som gäller väghålining-         myndighet, dvs. tili Vägverket. Varken från detta
10609: en av Pinsiövägen hör tili väghåliaren av alimän-      elier mitt tidigare svar finner man, vilket inte ens
10610: na vägar- och endast tili denna- dvs. Vägver-          kan tänkas vara möjligt, minsta hänvisning tili
10611: kets förvaltningsområde, och ingår samtidigt na-       riksdagsmans rätt enligt riksdagsordning att tili
10612: turligtvis också i det tjänsteansvar inrättningen      vederbörande medlem av statsrådet ställa skrift-
10613: och dess tjänstemän har. Det faktum att det i          liga spörsmål. Jag konstaterar dock att om man i
10614: förordningen om trafikministeriet stadgas om att       spörsmålen framlägger ärenden som enligt Fin-
10615: bl.a. Vägverket hör tili ministeriets förvaltnings-    lands lagar i fråga om behörighet och ansvar hör
10616: område ändrar på intet sätt Vägverkets enligt          tili en annan myndighet - som i detta fall är
10617: specialiag stadgade behörighet och myndighets-         Vägverket - kommer jag också i framtida svar
10618: ansvar som väghåliare av alimänna vägar, vilket        att föra fram det faktum att trafikministeriet inte
10619: spörsmålsstäliaren också väl torde veta. Detta         är den myndighet som har behörighet att vidta
10620: myndighetsansvar fullföljs ju i sista hand genom       åtgärder i det ärende som i spörsmålet eventuelit
10621: att få saken prövad av underrätt, riksdagens jus-      förutsätts av ministeriet. Riksdagsmännens
10622: titieombudsman elier statsrådets justitiekansler.      skriftliga spörsmål är inte och kan inte vara
10623:     På grund av detta-i avsaknad av behörighet         grund för trafikministeriet eller dess tjänstemän
10624:  med stöd av lagen - kan trafikministeriet inte,       att överskrida befogenheter.
10625: 
10626:      Helsingforsden 25 april 1997
10627: 
10628:                                                                            Trafikminister Matti Aura
10629:                                             KK 331/1997 vp
10630: 
10631: Kirjallinen kysymys 331
10632: 
10633: 
10634: 
10635: 
10636:                                    Raimo Vistbacka /ps: Rakennusten homevaurioiden torjumisesta ja
10637:                                       vahinkojen korvaamisesta
10638: 
10639: 
10640:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10641:     Lukuisat perheet ovat ensin säästäneet vuosi-     eivät yksin riitä valtion korjausavustukset, koska
10642: kausia saadakseen asuntolainan ja voidakseen          kansalaisten menetykset ovat niin mittavat koi-
10643: hankkia oman omistetun asunnon. Otettuaan             tuvien terveysriskien lisäksi. Tulisi luoda nopeas-
10644: lainan, joka vie käytännössä perheen kaikki lii-      ti lainsäädäntöä ja valvontasäännöstöä siten,
10645: kenevät rahat jopa yli kymmeneksi vuodeksi, ja        että aina ennen asuntokauppoja tulisi asunnon
10646: ostettuaan siiiä asunnon he törmäävät uuteen ja       myyjän tai välittäjän hankkia virallinen asunnon
10647: erittäin vakavaan vastoinkäymiseen. Perheen           homeettomuustodistus, joka toimisi ostajalle ta-
10648: lapset ja aikuisetkin alkavat sairastella selittä-    kuuna ostettavan asunnon homeriskittömyydes-
10649: mättömän paljon, ilma tuntuu vaikealta hengit-        tä. Mikäli tiedot eivät pitäisi paikkaansa ja ostet-
10650: tää ja se haisee oudolle. Kun syitä ryhdytään         tuun asuntoon tulisi hometta tietyssä määräajas-
10651: tutkimaan, löytyy syyksi asunnossa leviävä ho-        sa kaupan jälkeen, olisi kaupan välittänyt yritys
10652: mesieni. Toisinaan siitä selvitään säikähdyksellä     tai myyjä korvausvelvollinen kuluista tai kauppa
10653: ja ehkäpä muutaman kymmenen tuhannen lisä-            olisi purettava. Jos taas home iskisi määräajan
10654: kustannuksiiia, mutta pelottavan paljon ja jatku-     jälkeen, tulisi yhteiskunnan ojentaa auttava kä-
10655: vasti enemmän tulee esiin tapauksia, joissa perhe     tensä riittävän halpakorkoistenja pitkäaikaisten
10656: joudutaan virkavallan toimesta häätämään              sekä pieniomavastuisten korjausavustusten/lai-
10657: omasta asuinkelvottomaksi julistetusta asunnos-       nojen muodossa. Lisäksi voitaisiin ajatella va-
10658: taan ilman huonekaluja, vaatteita tai muuta           kuutusyhtiöille velvoitetta ottaa homevaurioi-
10659: omaisuuttaan. Jäljelle jää vain maksamaton            den korvaaminen aina korvattavien vahinkojen
10660: pankkivelka ja ehkäpä myös pysyviä vaurioita          piiriin esimerkiksi määräaikaisten, viranomais-
10661: terveyteen.                                           ten palotarkastusten tapaan suorittamien tarkas-
10662:     Vastuu tapahtumasta jää yksin perheen nis-        tusten vastineena.
10663: kaan vakuuta vaiiie olevan asuntovelan lisäksi.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10664: Perheen tulevaisuus on pilalla todennäköisesti        jestyksen 37 §:n 1momenttiin viitaten esitän kun-
10665: loppuelämäksi, koska vakuutukset eivät kata           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10666: useinkaan näitä vaurioita. Onko syy pulaan jou-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10667: tuvassa homeasunnon ostaneessa perheessä vai
10668: ehkäpä asunnon välittäneessä asunnonvälittä-                    Mihin lainsäädännöllisiin ja muihin
10669: jässä, edellisessä omistajassa vai rakennusval-              toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, että koko
10670:  vontaviranomaisissa?                                        ajan paheneva asuntojen homeongelma
10671:     Mainittu asuntojen kuten muidenkin raken-                saataisiin kuriin ja että vastuukysymyk-
10672: nusten homeongelma on koko ajan paheneva ja                  set selkiytyisivät ja asunnon omistajan
10673:  kasvava ilmiö, joka tulisi saada kuriin, ja sen             kohtuuttomat tappiot voitaisiin estää tai
10674: aiheuttamien taloudellisten kärsimysten vastuut              korvata?
10675:  tulisi yhteiskunnan taholta selvittää. Ratkaisuksi
10676: 
10677:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
10678: 
10679:                                          Raimo Vistbacka /ps
10680: 
10681: 
10682: 
10683: 
10684: 279001
10685: 2                                           KK 331/1997 vp
10686: 
10687: 
10688: 
10689: 
10690:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10691: 
10692:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kokuussa 1996 asetettua rakennuslakitoimikun-
10693: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         taa, jonka tehtävänä on rakennuslain kokonais-
10694: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       uudistuksen valmistelu.
10695: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo               Asunnon omistajan oikeudesta saada hinnan-
10696: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         alennusta tai korvausta taikka jopa purkaa
10697: sen n:o 331:                                          kauppa asunnon virheellisyyden, esimerkiksi
10698:                                                       kosteus- tai homeongelman, vuoksi säädetään
10699:           Mihin lainsäädännöllisiin ja muihin         asuntokauppalaissa, maakaaressa, kuluttajan-
10700:        toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, että koko       suojalaissa sekä laissa kuluttajansuojasta kiin-
10701:        ajan paheneva asuntojen homeongelma            teistönvälityksessä. Vuonna 1995 voimaan tul-
10702:        saataisiin kuriin ja että vastuukysymyk-       leeseen asuntokauppalakiin sisältyy perustaja-
10703:        set selkiytyisivät ja asunnon omistajan        osakkaan velvollisuus ottaa vakuutus tai muu
10704:        kohtuuttomat tappiot voitaisiin estää tai      vakuus suorituskyvyttömyytensä varalta kor-
10705:        korvata?                                       vaamaan rakennusvirheitä. Säädöksen voimaan-
10706:                                                       tulo jäi asetuksella erikseen säädettäväksi. Va-
10707:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuuden käyttöönottamista koskeva säädösehdo-
10708: vasti seuraavaa:                                      tus on parhaillaan oikeusministeriössä valmistel-
10709:                                                       tavana.
10710:     Sosiaali- ja terveysministeriössä ja ympäristö-      Osana ympäristöministeriön Kosteus- ja
10711: ministeriössä on käynnistetty useita hankkeita,       Home -ohjelmaa on juuri valmistunut opaskirja
10712: joilla pyritään aikaisempaa parempaan kosteus-        Hometalo - kuka vastuussa? Kirjassa selvite-
10713: ja homeongelmien syntymisen ennaltaehkäisyyn          tään eri asumisen hallintamuotoihin ja oikeus-
10714: ja opastamaan haittojen korjauksessa. Myös            suhteisiin liittyvät vastuutilanteet.
10715: muilla hallinnonaloilla on käynnissä vastaavia           Valtion talousarviossa on sekä asuin- että
10716: hankkeita.                                            muiden rakennusten korjaamiseen osoitettu
10717:    Ympäristöministeriö käynnisti vuonna 1995          huomattavasti määrärahoja. Muun muassa ter-
10718: Kosteus- ja Home -ohjelman. Sen tavoitteena on        veyshaittojen poistamiseen myönnetään korjaus-
10719: ehkäistä ja poistaa kosteus- ja homeongelmia          avustusta, jota voidaan myöntää korotettuna
10720: viranomaisohjauksen, tiedotuksen, koulutuksen         (40% hyväksytyistä korjauskustannuksista), jos
10721: ja tutkimuksen keinoin. Työssä on voitu käyttää       se korjaustoimenpiteiden laajuuden ja hakija-
10722: hyväksi valtakunnallisen vuosina 1992-1996 to-        ruokakunnan vaikean taloudellisen tilanteen
10723: teutetun Remontti-ohjelman tutkimus- ja kehi-         vuoksi on tarpeellista. Lisäksi asuintalojen pe-
10724: tystyön tuloksia.                                     ruskorjaukseen ja perusparantamiseen myönne-
10725:     13.1.1997 ympäristöministeriö asetti selvitys-    tään arava- ja korkotukilainoja.
10726: miehen selvittämään rakentamisen vastuuta. Sel-          Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut ke-
10727: vitysmiehen tehtävänä on muun muassa arvioida         säkuussa 1996 kaksi selvitysmiestä selvittämään
10728: rakentamisen vastuiden, rakennusvirheiden ris-        sisäilma-alueen ongelmia. Selvitysmiestehtävän
10729: kienhallinnanja laatujärjestelmien nykyinen tila,     tavoitteena on muun muassa sisäilman kansan-
10730: määritellä oikeudenmukainen ja toimiva vastui-        terveydellisen merkityksen selvittäminen, koulu-
10731: den jako sekä selvittää mahdollisuudet raken-         tuksen ja tiedotuksen tarpeen kartoittaminen
10732: tamisen vastuiden oikeudenmukaiseen ja toimi-         sekä pyrkimys terveellisempään rakentamiseen.
10733: vaan jakoon. Joulukuussa 1996 ympäristöminis-         Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on alkuvuo-
10734: teriö asetti työryhmän kehittämään rakennusval-       desta 1997 julkaissut oppaan: Sisäilmaohje.
10735: vontaa. Työryhmän työn keskeisenä tavoitteena         Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset,
10736: on virheettömän rakentamisen edistäminen.             kemialliset ja mikrobiologiset tekijät.
10737: Sekä selvitysmies että työryhmä avustavat tou-
10738: 
10739:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
10740: 
10741:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
10742:                                              KK 331/1997 vp                                             3
10743: 
10744: 
10745: 
10746: 
10747:                                           Tili Riksdagens Talman
10748: 
10749:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        är att bereda en totalrevidering av byggnadsla-
10750: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          gen.
10751: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Om en bostadsägares rätt att få rabatt eller
10752: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål              ersättning eller t.o.m. upplösa ett köp på grund
10753: nr 331:                                                 av fel i bostaden, t.ex. fukt- eller mögelproblem,
10754:                                                         bestäms i lagen om bostadsköp, jordabalken,
10755:            Vilka lagstiftnings- och andra åtgärder      konsumentskyddslagen samt lagen om konsu-
10756:         ämnar Regeringen vidta för att problemet        mentskydd vid fastighetsförmedling. 1 lagen om
10757:         med mögel i bostäder, som hela tiden            bostadsköp som trädde i kraft 1995 ingår en
10758:         förvärras, skall tyglas och ansvarsfrågor-      bestämmelse om att stiftande delägare skall ta en
10759:         na utredas och för att den oskäliga förlust     försäkring eller annan säkerhet för ersättande av
10760:         som bostadsägare utsätts för skall förhin-      byggnadsfel för den händelse att han inte kan
10761:         dras eller ersättas?                            fullgöra sin prestationsskyldighet. Om bestäm-
10762:                                                         melsens ikraftträdande bestäms särskilt genom
10763:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           förordning. Förslaget tili förordningen om infö-
10764: anföra följande:                                        rande av säkerhet är som bäst under beredning
10765:                                                         vid justitieministeriet.
10766:     Vid social- och hälsovårdsministeriet och mil-         Som en del av miljöministeriets fukt- och mö-
10767: jöministeriet har startats flera projekt vilkas syfte   gelprogram har en handbok "Hometalo- kuka
10768: är att bättre förebygga fukt- och mögelproblem          vastuussa"? (Mögelhus- vem är ansvarig?) får-
10769: och att ge handledning vid reparation av skador         digställts. 1 boken klarläggs de ansvarssituatio-
10770: som uppstått. lnom övriga förvaltningsområden           ner som hänför sig tili olika upplåtelseformer och
10771: pågår likadana projekt.                                 rättsförhållanden i bostadsfrågor.
10772:     Miljöministeriet startade 1995 ett fukt- och           1 statsbudgeten har reserverats avsevärda an-
10773: mögelprogram. Målet var att förebygga och av-           slag för reparation av både bostadsbyggnader
10774: hjälpa fukt- och mögelproblem genom myndig-             och andra byggnader. Bl.a. beviljas reparations-
10775:  hetsstyrning, information, utbildning och forsk-       understöd för avhjälpande av men för hälsan.
10776:  ning. 1 arbetet har man kunnat utnyttja resultatet     Stödet kan beviljas förhöjt (med 40% av de god-
10777:  av det forsknings- och utvecklingsarbete som ge-       kända reparationskostnaderna), om det är nöd-
10778:  nomfördes under 1992-1996 inom det riksom-             vändigt på grund av reparationernas omfattning
10779:  fattande R OT-programmet (reparation ombygg-           och det ansökande hushållet befinner sig i en svår
10780:  nad tillbyggnad).                                      ekonomisk situation. Dessutom beviljas arava-
10781:     Den 13 januari 1997 tillsatte miljöministeriet      och räntestödslån för ombyggnad och grundlig
10782:  en utredningsman för att utreda byggnadsansva-         förbättring av bostadshus.
10783:  ret. Utredningsmannen har bl.a. i uppdrag att             Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte i
10784:  utreda ansvaret inom byggandet, det nuvarande          juni 1996 två utredningsmän för att undersöka
10785:  läget i fråga om riskhantering och kvalitetssy-        problem inom området inneluft. Utrednings-
10786:  stem då det gäller byggnadefel, att definiera en       mannauppgifterna skallleda tili att inneluftens
10787:  rättvis och fungerande fördelning av ansvaret          betydelse för folkhälsan utreds, att behovet av
10788:  samt att utreda möjligheterna tili en rättvis och      utbildning och information inventeras och att
10789:  fungerande fördelning av ansvaret inom byggan-         husen byggs så att de blir hälsosammare. Social-
10790:  det. 1 december 1996 tillsatte miljöministeriet en     och hälsovårdsministeriet har dessutom i början
10791:  arbetsgrupp för utvecklande av byggnadstilisy-         av år 1997 publicerat en handledning om inneluft
10792:  nen. Arbetsgruppens viktigaste mål är att främja       som behandlar fysikaliska, kemiska och mikrobi-
10793:  ett felfritt byggande. Både utredningsmannen           ologiska faktorer som påverkar inneluften i bo-
10794:  och arbetsgruppen bistår den byggnadslagskom-          städer och andra utrymmen inomhus.
10795:  mission som tillsattes i maj 1996 och vars uppgift
10796:       Helsingfors den 25 april 1997
10797: 
10798:                                                                             Minister Sinikka Mönkäre
10799:                                            KK 332/1997 vp
10800: 
10801: Kirjallinen kysymys 332
10802: 
10803: 
10804: 
10805: 
10806:                                   Pentti Tiusanen /vas: Tullin haltuun takavarikoidun omaisuuden
10807:                                      myymisestä huutokaupalla
10808: 
10809: 
10810:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10811: 
10812:    Tullin haltuunjoutuu vuosittain tupakkatuot-      laisten taloudellinen hätä- nimenomaan se, että
10813: teita ja erilaisia laitteita kuten elektroniikkaa.   pienituloisten ihmisten, työttömien ja eläkeläis-
10814: Viime aikoina takavarikoidut tupakkatuotteet         ten taloudellinen asema on entisestään vaikeutu-
10815: on hävitetty eikä niitä ole toimitettu huutokau-     nut - puoltavat entisenkaltaisen huutokaupan
10816: pattaviksi. Samoin takavarikoituja laitteita on      järjestämistä. Huutokaupasta ei voi katsoa koi-
10817: hävitetty tuhoamalla eikä niitäkään ole tarjottu     tuvan, mikäli edellä esitetty toteutetaan, myös-
10818: huutokaupattaviksi.                                  kään minkäänlaista ylimääräistä terveydellistä
10819:    Tupakkatuotteet vaarantavat luonnollisesti        riskiä. Tupakoitsijat voisivat saada hivenen edul-
10820: käyttäjänsä terveyden. Lainsäädäntö vaatii tu-       lisemmin muutenkin käyttämiään tuotteita ja
10821: pakkatuotteiden merkitsemisen niin, että ter-        esimerkiksi elektroniikasta kiinnostuneet taas
10822: veyshaitta käy ilmi. Muutenkin tupakkateolli-        ostaa elektronisia laitteita, ja valtio puolestaan
10823: suus on maailmanlaajuisesti myöntämässä ter-         saisi verotuloa.
10824: veysvastuunsa.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10825:    Tullin huutokaupoissa kansalaiset ovat pysty-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10826: neet hankkimaan käyttöönsä edullisesti niin tu-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10827: pakkatuotteita kuin erilaisia laitteita. Tupakka-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10828: tuotteiden huutokauppaamisessa on luonnolli-
10829: sesti otettava huomioon vaadittavien merkintö-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10830: jen olemassaolo ja huutokaupan suorittaminen                ryhtyä tehdäkseen aikaisemmin käytössä
10831: tupakkalain kirjaimen ja hengen mukaisesti.                 olleet tullihuutokaupat mahdollisiksi
10832:    Toisaalta valtiontalouden huono tila ja kansa-           myös tulevaisuudessa?
10833:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
10834: 
10835:                                          Pentti Tiusanen /vas
10836: 
10837: 
10838: 
10839: 
10840: 279001
10841: 2                                             KK 332/1997 vp
10842: 
10843: 
10844: 
10845: 
10846:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
10847: 
10848:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           taimiksi esineiksi, mikä tarkoittaa sitä, että tuot-
10849: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            teiden henkilölle aiheuttamat vahingot on kor-
10850: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          vattava siinä tapauksessa, että tuote ei ole niin
10851: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-         turvallinen kuin sitä liikkeelle laskettaessa on
10852: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           ollut aiheellista odottaa. Tullihuutokaupalla
10853: 332:                                                     myytyjen tupakkatuotteiden osalta kuluttajan
10854:                                                          tuoteturva ja vastuutahon löytäminen ovat on-
10855:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          gelmallisia esimerkiksi sellaisissa tapauksissa,
10856:         ryhtyä tehdäkseen aikaisemmin käytössä           joissa tuote sisältää asiaankuulumattomia ainek-
10857:         olleet tullihuutokaupat mahdollisiksi            sia. On muistettava, että tullin haltuunjoutuneet
10858:         myös tulevaisuudessa?                            tupakkatuotteet ovat yleensä matkustajilta ta-
10859:                                                          vattuja savukkeita, joiden laadusta ja alkuperäs-
10860:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tä ei ole tietoaja joiden laadun suhteen matkusta-
10861: vasti seuraavaa:                                         jalla ei itsellään ole ollut tupakkalain asettamia
10862:                                                          velvollisuuksia.
10863:    Tullin haltuun joutuneiden tavaroiden tulli-             Tuotevastuulain mukainen tuotevastuu, sa-
10864: huutokaupasta säädetään tullilain (1466/1994)            moin kuin tupakkalaissa edellytetty haitallisia
10865: 35 §:ssä. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tava-           aineita koskeva tutkiruisvelvollisuus ja varoitus-
10866: raa ei voida myydä sen käyttöä tai myyntiä ra-           merkintöjen asettaruisvelvollisuus on säädetty
10867: joittavan lainsäädännön tai muun tavaran laa-            kuluttajien suojaamiseksi. Koska tullihuutokau-
10868: tuun liittyvän syyn vuoksi, tullilaitos ei voi myy-      passa ei voida näitä velvoitteita lain edellyttämäl-
10869: dä tavaraa tullihuuto kaupalla. Tällöin tavara on        lä tavalla toteuttaa, tupakkatuotteiden myymi-
10870: laissa säädetyin edellytyksin luovutettava valtion       sestä viranomaistoimin tullihuutokaupalla on
10871: laitokselle tai erityisestä syystä muullekin, taikka     luovuttu.
10872: hävitettävä.                                                Valtion verokertymän osalta asiassa on todet-
10873:    Tupakkatuotteiden myymisen tullihuutokau-             tava seuraavaa. Pääosa tullin haltuun joutuneis-
10874: palla on katsottu olevan ristiriidassa voimassa          ta tupakkatuotteista on tuotu tai yritetty tuoda
10875: olevan toimenpiteistä tupakoinnin estämiseksi            maahan säännösten vastaisesti. Näistä tullival-
10876: annetun lain, jäljempänä tupakkalain, kanssa.            vontaan joutuneista tupakkatuotteista on tava-
10877: Tupakkalain 6 §:n mukaan valmistajan tai maa-            ranhaltijan suoritettava asianmukaiset tullit ja
10878: hantuojan on tutkittava tupakkatuotteiden ter-           verot, eli tuotteista maksamattajäänyt tullilasku.
10879: va- janikotiinipitoisuudet ennen niiden luovutta-        Tullilasku jää tavaranhaltijan maksettavaksi sii-
10880: mista vähittäismyyntiin. Tupakkalain 7 §:n mu-           näkin tapauksessa, että laskun panttina olevat
10881: kaan valmistajan tai maahantuojan on lisäksi             tupakkatuotteet hävitetään asianmukaisen säily-
10882: ennen tuotteiden elinkeinotoiminnassa tapahtu-           tysajan jälkeen. Valtion verosaatava ei siis sinän-
10883: vaa myyntiä merkittävä tuotteeseen varoitukset           sä häviä tavaran hävittämisen myötä. Verosaata-
10884: tuotteen terveyshaitoista sekä terva- ja nikotiini-      van perintä tullihuutokauppamenettelyn avulla
10885: pitoisuuksista. Tullihuutokaupassa tullilaitosta         merkitsisi toki sitä, että huutokaupassa kertyviä
10886: ei voida pitää edellä tarkoitettuna vastuutahona,        varoja voitaisiin käyttää tullin ja verojen maksa-
10887: jolloin tullilaitos ei itse voi toteuttaa tupakkalais-   miseen, mutta vasta sen jälkeen, kun tullihuuto-
10888: sa säädettyjä myynnin edellytyksiä. Jolleijälleen-       kaupasta aiheutuvat kustannukset on katettu.
10889: myyjä tällöin toteuta sanottuja velvollisuuksia,         Tässä yhteydessä on korostettava, että huuto-
10890: vaarana on, että tuotteet joutuvat kuluttajille          kauppasummalla ei pystytä kattamaan tuotteista
10891: ilman asianmukaista tutkimista ja merkintöjä.            perittävien tullien ja verojen määrää huutokaup-
10892: Kuluttajien kannalta tullihuutokaupalla myytä-           pahinnan jäädessä tupakkatuotteiden normaali-
10893: vien tupakkatuotteiden osalta ongelmana on               hintaa alhaisemmaksi. Itse asiassa tullilasku ei
10894: myös tuotevastuukysymys. Tupakkatuotteet                 huutokaupasta kertyvistä varoista juurikaan pie-
10895: katsotaan tuotevastuulain (694/1990) alaisiksi ir-       nene senkään takia, että tullilaskulle ehtii käy-
10896:                                            KK 332/1997 vp                                               3
10897: 
10898: tännössä kertyä korkoa usea! takin kuukaudelta.      ollut se, että tavara on ollut Suomessa kielletty tai
10899: Verotuksen kannalta tullihuutokauppa ei siten        että luvanvaraista tavaraa ei ole asianmukaisesti
10900: ole tavaran hävittämiseen nähden olennaisesti        hyväksytty (sähköiset laitteet) taikka että tava-
10901: parempi vaihtoehto.                                  ran turvallisuutta kuluttajille ei ole voitu taata.
10902:    Tupakkatuotteiden ohella on huutokauppaa-         Yhteenlaskettunakin tavaroiden arvo on jäänyt
10903: misen sijasta joissakin tapauksissahävitetty mui-    vähäiseksi, joten valtion tulojen kannalta niiden
10904: takin valtiolle tuomittuja tai luovutettuja tava-    myymättä jättämisellä ei ole juurikaan merki-
10905: roita, kuten langattornia puhelimia, tutkapaljas-    tystä.
10906: timia, hätäraketteja, kaasusumuttimia ja sähkö-         Niissä tapauksissa, joissa tullin haltuunjoutu-
10907: pumppuja. Kysymyksessä ovat olleet kuitenkin         neet tavarat voidaan laillisesti ja kuluttajille tur-
10908: yksittäistapaukset,joissa hävitetyt tavaramäärät     vallisesti saattaa markkinoille, tullilaitos pyrkii
10909: ovat olleet pieniä, yksittäisistä kappaleista muu-   huutokaupoillaan myymään tavaran, jolla on
10910: tamiin kymmeniin. Hävittämisen perusteena on         vähäistäkin rahallista arvoa.
10911: 
10912:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
10913: 
10914:                                                                                  Ministeri Arja Alho
10915: 4                                           KK 332/1997 vp
10916: 
10917: 
10918: 
10919: 
10920:                                         Tili Riksdagens Talman
10921: 
10922:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      saker, vi1ket innebär att skadestånd skall beta1as
10923: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        för skador som har uppstått till fö1jd av att en
10924: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      produkt inte har varit så säker som det kunde
10925: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmå1            förväntas när den sattes i om1opp. I fråga om
10926: nr 332:                                               tobaksprodukter som sålts på tullauktion kan
10927:                                                       det vara prob1ematiskt att fastställa konsumen-
10928:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        tens skydd mot produkten och utse en ansvarig
10929:        ta för att även i framtiden tillåta sådana     instans t.ex. i sådana fall där produkten innehå1-
10930:        tullauktioner som ordnades förr?               1er beståndsde1ar som inte hör hemma i produk-
10931:                                                       ten. Man bör komma ihåg att de tobaksproduk-
10932:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         ter som omhändertas av tullen i allmänhet är
10933: anföra fö1jande:                                      cigaretter som påträffats hos resenärerna, och då
10934:                                                       finns det inte några uppgifter om produkternas
10935:     Om tullauktion på varor som omhändertagits        kva1itet eller ursprung och resenären har inte
10936: av tullen bestäms i 35 § tullagen (1466/1994). I      heller sjä1v några sky1digheter en1igt tobaks1agen
10937: paragrafens 2 mom. bestäms att om en vara inte        beträffande deras kva1itet.
10938: kan sä1jas på grund av 1agstiftning som begränsar        Produktansvaret en1igt produktansvars1agen,
10939: användning och försä1jning av den eller av någon      1iksom de i tobaks1agen föreskrivna sky1digheter-
10940: annan orsak som hänför sig till varans art, kan       na att undersöka skad1iga ämnen och förse pro-
10941: tullverket inte sä1ja varan på tullauktion. Då        dukterna med varningspåskrifter, har stiftats i
10942: skall varan under i 1ag stadgade förutsättningar      syfte att skydda konsumenterna. På tullauktio-
10943: över1ämnas till en stat1ig inrättning eller av sär-   ner kan dessa sky1digheter inte iakttas på det sätt
10944: ski1da skä1 även till någon annan instans eller       som förutsätts i 1agen och därför har man från-
10945: förstöras.                                            gått försä1jningen av tobaksprodukter på myn-
10946:     Försä1jning av tobaksprodukter på tullauk-        digheternas vägnar på tullauktion.
10947: tion har ansetts strida mot den gällande 1agen om        Beträffande statens skatteuppbörd kan fö1jan-
10948: åtgärder för inskränkande av tobaksrökning,           de konstateras med an1edning av detta ärende.
10949: nedan tobaks1agen. En1igt 6 § tobaks1agen skall       Huvuddelen av de tobaksprodukter som omhän-
10950: den som tillverkar eller importerar tobakspro-        dertas av tullen har förts eller försökt föras in
10951: dukter undersöka tobaksprodukternas tjär- och         1andet i strid med bestämme1serna. På dessa to-
10952: nikotinha1ter innan produkten överlåts för mi-        baksprodukter som stannar i tullkontrollen skall
10953: nutförsä1jning. Enligt 1agens 7 § skall den som       den som innehaft varan beta1a gängse tull och
10954: tillverkar eller importerar en tobaksprodukt          skatter, dvs. den tullräkning för varorna som
10955: dessutom innan produkten sä1js i näringsverk-         1ämnats obeta1d. Tullräkningen skall beta1as av
10956: samhet förse produkten med en varning om de           varuinnehavaren också i det fall att de tobaks-
10957: men för hä1san som produkten vållar samt om           produkter som utgjort pant för räkningen för-
10958: dess tjär- och nikotinhalter. På tullauktioner kan    störs efter en 1ämp1ig uppbevaringstid. Statens
10959: tullverket inte betraktas som en sådan ansvarig       skattefordringar upphör alltså inte i och med att
10960: instans som avses ovan, då tullverket inte sjä1v      varan förstörs. Indrivning av skattefordningar
10961: kan iaktta de villkor för försä1jning som bestäms     via tullauktionsförfarandet skulle visserligen
10962: i tobaks1agen. Om återförsä1jaren inte då iakttar     innebära att de mede1 som auktionen inbringar
10963: sina sky1digheter finns det risk för att produkter-   kunde användas till att beta1a tullar och skatter,
10964: na överlåts till konsumenterna utan behörig un-       men först efter att kostnaderna för tui1auktionen
10965: dersökning och adekvata påskrifter. Med tanke         har :äckts. I detta sammanhang skall betonas att
10966: på konsumenterna utgör även produktansvars-           auktionspriset inte räcker till för att täcka de
10967: frågan ett prob1em vid försä1jning av tobakspro-      tullar och skatter som påförs varorna, om auk-
10968: dukter på tullauktion. Tobaksprodukter räknas         tionspriset är 1ägre än norma1priset för tobaks-
10969: enligt produktansvars1agen (694/1990) till 1ösa       produkter. I sjä1va verket minskar tullräkningen
10970:                                                KK 332/1997 vp                                             5
10971: 
10972: inte heller trots intäkterna från auktionen, efter-       är förbjuden i Finiand eller att en vara som
10973: som tullräkningen i praktiken hinner påföras fle-         kräver tillstånd inte är godkänd på behörigt sätt
10974: ra månaders ränta. Med tanke på beskattningen             (elektriska anordningar) eller att det inte har
10975: utgör tullauktioner sålunda inte något avsevärt           kunnat garanteras att varan är säker för kon-
10976: bättre alternativ än förstörelse av varorna.              sumenten. Ä ven det sammanlagda värdet av
10977:    Vid sidan av tobaksprodukter har man i vissa           varorna har varit ringa och därför är det av föga
10978: fall förstört även andra varor som förverkats             betydelse för statens intäkter att varorna förbli-
10979: eller överlåtits tili staten, t.ex. trådlösa telefoner,   vit osålda.
10980: radardetektorer, nödraketer, tårgasspray och                 I sådana fall då varor som omhändertagits av
10981: elektriska pumpar. Detta har dock gällt enstaka           tullen kan släppas ut på marknaden på ett lagligt
10982: fall där mängden varor som förstörts varit liten,         och för konsumenten tryggt sätt, går tullverket in
10983: från enstaka exemplar tili några tiotals exem-            för att sälja de varor som har också det minsta
10984: plar. Grund för förstörandet har varit att varan          finansiella värde på sina tullauktioner.
10985: 
10986:      Helsingforsden 30 april 1997
10987: 
10988:                                                                                      Minister Arja Alho
10989:                                             KK 333/1997 vp
10990: 
10991: Kirjallinen kysymys 333
10992: 
10993: 
10994: 
10995: 
10996:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Luomutuotannon lisäämisestä kotieläintuo-
10997:                                       tannossa ja elintarvikkeiden jatkojalostuksessa
10998: 
10999: 
11000:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11001: 
11002:     Luomuviljely eroaa tavanomaisesta maata-          muelintarvikkeita. Luomuperiaatteiden mukai-
11003: loudesta lähinnä siten, että siinä ei käytetä lain-   sesti tämä käytännössä vaatisi paikallisen jalos-
11004: kaan väkilannoitteita ja kemiallisia torjunta-ai-     tustoiminnan lisääntymistä esim. maatiloilla tai
11005: neita. Näiden sijasta luomuviljely käyttää hyväk-     pienosuuskunnissa.
11006: seen luonnon omaa kierrätysjärjestelmää eli ra-          Viime vuonna EU :n ympäristötuista luomu-
11007: vinteiden kiertoa ekosysteemissä. Näin ollen luo-     tuotannon kannustamiseen ohjautui noin 100
11008: mutuotanto on ympäristöystävällisempi vaihto-         miljoonaa markkaa. Tänä vuonna ei olla enää
11009: ehto kuin perinteinen maatalous.                      lainkaan myönnetty siirtymätukia uusille luomu-
11010:     Luomutuotantoon siirtyminen olisi järkevää        hankkeille eikä ole myöskään tietoa siitä, milloin
11011: myös kansantalouden kannalta. Luomuviljelys-          määrärahoja uusien luomusopimuksien tekemi-
11012: sä maatalouden tuontipanoksia, kuten rehuja,          seen jälleen on käytettävissä. Luoruutuotteiden
11013: lannoitteita ja torjunta-aineita, korvattaisiin ko-   korkeahkot hinnat kuitenkin todistavat, että ky-
11014: timaisella työllä. Maatalouden taloudellisen tut-     syntää luomutuotteille on ollut enemmän kuin
11015: kimuslaitoksen mukaan luomutuotantoon siirty-         tarjontaa.
11016: minen vähentäisi kokonaistuontia noin prosen-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11017: tilla ja vastaavasti kasvattaisi työllisyysastetta    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11018: noin yhdellä prosentiiia.                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11019:     Luomutuotanto on toistaiseksi ollut kannat-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11020: tavampaaja näin ollen myös yleisempää kasvin-
11021: viljelyssä kuin kotieläintuotannossa. Luomuko-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11022: tieläintuotteiden menekkiä on rajoittanut mm.                ryhtyä luomutuotannon lisäämiseksi
11023:  se, että Suomessa toimii vasta kaksi luomuruai-             etenkin kotieläintuotannossa ja elintar-
11024: toa jalostavaa meijeriä ja teurastamot ottavat               vikkeiden jatkojalostuksessa, ja
11025: vain satunnaisesti lihan vastaan luomulihana.                   aikooko Hallitus lisätä luomutuotan-
11026:     Kuluttajien kannalta olisi toivottavaa, että             non siirtymätuen määrärahoja?
11027:  luomuraaka-aineista jatkojalostettaisiin luo-
11028: 
11029:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1997
11030: 
11031:                                         Anu Vehviläinen /kesk
11032: 
11033: 
11034: 
11035: 
11036: 279001
11037: 2                                           KK 333/1997 vp
11038: 
11039: 
11040: 
11041: 
11042:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11043: 
11044:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keisiä kehittämiskohteita ja kehittäminen edel-
11045: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lyttää yhteistyön kehittämistä neuvontajärjestö-
11046: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jen, tutkimuksen ja viranomaisten kesken. Käyn-
11047: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-         nissä on useita kehittämistoimenpiteitä, joissa on
11048: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mukana eri osapuolia. Vuonna 1996 erilaisia
11049: n:o 333:                                              luonnonmukaisen tuotannon tutkimus-, neu-
11050:                                                       vonta-, koulutus- ja kokeiluhankkeita tuettiin
11051:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        yhteensä noin 7 miljoonalla markalla maatalou-
11052:        ryhtyä luomutuotannon lisäämiseksi             den ympäristötuen ja maatilatalouden kehittä-
11053:        etenkin kotieläintuotannossa ja elintar-       misrahaston (Makera) varoilla. Yhteistoimintaa
11054:        vikkeiden jatkojalostuksessa, ja               alalla toimivien tahojen kesken tulee edistää.
11055:           aikooko Hallitus lisätä luomutuotan-           Luonnonmukaisen kotieläintuotannon neu-
11056:        non siirtymätuen määrärahoja?                  vonnan tarve on otettu huomioon myös alueellis-
11057:                                                       ten maaseutukeskusten ja niiden liittojen valtion-
11058:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          apuja myönnettäessä. Kotieläintuotannon tutki-
11059: vasti seuraavaa:                                      musrahoituksen osalta maa- ja metsätalousmi-
11060:                                                       nisteriö rahoittaa parhaillaan meneillään olevia
11061:    Luonnonmukaisen kotieläintuotannon kehit-          luonnonmukaisen maidontuotannon tutkimus-
11062: tymisen ratkaiseva este Suomessa on ollut sel-        hankkeita Maatalouden tutkimuskeskuksessa ja
11063: keästi määrättyjen tuotantoehtojen ja lainsää-        Joensuun yliopistossa.
11064: dännön puute, mikä tulee korjaantumaan sen               Luomutuotteiden markkinoinnin kehittämi-
11065: myötä kun EU :ssa käynnissä oleva luonnonmu-          seksi maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on ra-
11066: kaisen kotieläintuotannon säädösvalmistelu saa-       hoittanut vuosina 1995-1997 hanketta, jonka
11067: daan päätökseen. Edellytys luonnonmukaisen            tavoitteena on luomutuottajien alueellisten
11068: kotieläintuotannon kehittymiselle on luotetta-        markkinaorganisaatioiden perustaminen.
11069: van valvonnan takaaminen kaikissa tuotannon              Kotimaisten luonnonmukaisten elintarvikkei-
11070: vaiheissa. Koska säädösvalmistelu EU :ssa on          den tunnetuksi tekemiseksi ja luonnonmukaisesti
11071: vielä kesken, valvonta ja tuotantoehdot ovat          viljeltyjen tuotteiden jalostusmahdollisuuksien
11072: toistaiseksi olleet yksityisen järjestön, Luonnon-    lisäämiseksi maa- ja metsätalousministeriö on
11073: mukaisen viljelyn liitto ry:n vastuulla, jolle maa-   varannut kuluvan vuoden talousarvioon varoja
11074: ja metsätalousministeriö on vielä kuluvan vuo-        käynnistääkseen laajamittaisen luomutuotteiden
11075: den talousarviosta myöntänyt maaseutuelinkei-         menekinedistämishankkeen. Hanke tullaan
11076: nojen kehittämiseen tarkoitettuja varoja luon-        käynnistämään kuluvan kesän aikana "Hyvää
11077: nonmukaisen kotieläintuotannon valvonnan              Suomesta" ja "Kotimaiset Kasvikset" -kampan-
11078: hoitamiseen. Säädösten valmistuttua valvonta          joiden yhteydessä.
11079: tullaanjärjestämään samalla tavalla viranomais-          Mitä tulee taloudelliseen tukeen luonnonmu-
11080: ten toimesta kuin kasvintuotannon ja kasvipe-         kaiseen tuotantoon siirtymiseksi, käytettävissä
11081: räisten elintarvikkeiden osalta jo nyt tehdään.       olevat maatalouden ympäristötukivarat asetta-
11082: Tuotantoehtojen ja valvonnan selkiytyminen te-        vat kehyksen sille, kuinka tehokkaasti Suomessa
11083: kevät mahdolliseksi luonnonmukaisesti tuotet-         voidaan tuen avulla edistää luonnonmukaista
11084: tujen kotieläintuotteiden jalostuksen ja markki-      tuotantoa. Vuosiksi 1995-1999 hyväksytyn
11085: noinnin kehittymisen, mikä nykyisessä tilantees-      maatalouden ympäristöohjelman kustannuksis-
11086: sa on ollut vaikeaa.                                  ta EU rahoittaa vuosittain enintään 135 milj.
11087:    Maatalouspoliittisen työryhmän (1997) lin-         ecua. Yhdessä Suomen rahoitusosuuden kanssa,
11088: jauksissa otettiin myös kantaa luomutuotannon         joka on puolet ohjelman kustannuksista, ympä-
11089: kehittämiseksi. Alan nopean kasvun ja hajallaan       ristötukeen on käytettävissä vuosittain n. 1,58
11090: olevan tuotannon takia heikosti kehittynyt            miljardia markkaa, mistä suuri osa käytetään
11091: markkinointi ja menekin edistäminen ovat kes-         ympäristötuen perustukeen. Koska käytettävis-
11092:                                               KK 333/1997 vp                                             3
11093: 
11094: sä olevilla varoilla ei ole voitu toteuttaa halutussa      Mikäli haettu 10 milj. ecun vuosittainen lisära-
11095: määrin kaikkia ohjelman toimenpiteitä, Suomi            hoitus EU:lta saadaan ja kansallisesti voidaan
11096: on hakenut EU:lta 10 milj. ecun vuosittaista lisä-      osoittaa vastaava lisärahoitus, voidaan vuonna
11097: rahoitusta.                                             1997 luonnonmukaisen tuotannon tukemista
11098:    Tähän mennessä ympäristötuen erityistukeen           laajentaa jo sopimuksen piirissä olevilla tiloilla,
11099: käytetyiilä varoiila on edistetty lähinnä luomu-        jos nämä ostavat tai vuokraavat lisää peltoa.
11100: tuotantoa. Vuonna 1995 sopimusala olin. 45 000          Kokonaan uusille luomuviljelijöille ei voida
11101: ha. Vuonna 1996 tehtiin uusia sopimuksia noin           vuonna 1997 tehdä sopimuksia, jotta muun
11102: 52 000 hehtaarin alalle, joten luomusopimusten          muassa myös viime vuonna varojen puutteen
11103: pinta-ala on nyt noin 97 000 ha. Ympäristöohjel-        vuoksi ilman sopimusta jääneiden hakijoiden
11104: man tavoite on, että noin 120 000 hehtaarin alalla      kanssa voitaisiin tehdä muitakin erityistukisopi-
11105: harjoitettaisiin luomutuotantoa vuonna 2000.            muksia, esimerkiksi suojavyöhykkeiden, kos-
11106: Suurin osa vuonna 1996 tehdyistä ympäristötuen          teikkojen ja laskeutusaltaiden perustamiseksi ja
11107: erityistukisopimuksista koski juuri luonnonmu-          hoitamiseksi, maiseman parantamiseksi ja perin-
11108: kaista tuotantoa tai siihen siirtymistä. Luonnon-       nemaisemien säilyttämiseksi ja hoitamiseksi.
11109: mukaiseen tuotantoon liittyvien sopimusten                 Mikäli EU:n komissio myöntää haetun 10
11110: maksamiseen käytettiin vuonna 1996 ympäristö-           milj. ecun lisärahoituksen ja Suomen budjetissa
11111:  tukivaroja 97 milj. markkaa, mikä oli noin 60%         voidaan osoittaa vastaava lisärahoitusosuus,
11112:  ympäristötuen erityistukiin käytetyistä varoista.      vuonna 1998 voitaneen varoja käyttää myös
11113: Lisäksi luomutiloille maksettiin ympäristötuen          uusien luonnonmukaisen tuotannon sopimusten
11114:  perustukea.                                            tekemiseen.
11115: 
11116:       Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1997
11117:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11118: 4                                            KK 333/1997 vp
11119: 
11120: 
11121: 
11122: 
11123:                                          Till Riksdagens Talman
11124: 
11125:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       marknadsföringen, som varit svag på grund av
11126: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         att detta är ett område som växer snabbt och där
11127: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       produktionen är splittrad, och på främjandet av
11128: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmå1             efterfrågan. För att en utveckling skall kunna ske
11129: nr 333:                                                förutsätts att samarbetet mellan rådgivningsor-
11130:                                                        ganisationerna, forskningen och myndigheterna
11131:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        utvecklas. Ett stort antal utvecklingsåtgärder där
11132:         ta för att öka den eko1ogiska produktio-       olika parter deltar pågår. År 1996 understöddes
11133:         nen inom husdjursproduktionen och vid          olika forsknings-, rådgivnings-, utbildnings- och
11134:         vidareförädlingen av livsmedel, och            försöksprojekt som gällde den ekologiska pro-
11135:            har Regeringen för avsikt att öka an-       duktionen med sammanlagt ca 7 milj. mk i medel
11136:         slagen för det stöd som betalas vid om-        avsedda för miljöstöd för jordbruket och medel
11137:         läggning tili ekologisk produktion?            ur gårdsbrukets utvecklingsfond (Makera). Sam-
11138:                                                        arbetet mellan de olika parterna i branschen bör
11139:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          främjas.
11140: anföra följande:                                           Behovet av rådgivning inom den ekologiska
11141:                                                        husdjursproduktionen har beaktats också vid be-
11142:     A vsaknaden av klara produktionsvillkor och        viljandet av statsbidrag till de regionala lands-
11143: lagstiftning har utgjort ett stort hinder för ut-      bygdscentralerna och deras förbund. Beträffan-
11144: vecklandet av den ekologiska husdjursproduk-           de finansieringen av forskning inom husdjurs-
11145: tionen i Finland. Denna brist kommer att rättas        produktionen finansierar jord- och skogsbruks-
11146: till när den pågående beredningen av rättsakter        ministeriet de forskningsprojekt som gäller eko-
11147: om ekologisk husdjursproduktion inom EU av-            logisk mjölkproduktion som för närvarande på-
11148: slutas. En förutsättning för utvecklandet av den       går vid Lantbrukets forskningscentra1 och Joen-
11149: ekologiska husdjursproduktionen är att en till-        suu universitet.
11150: förlitlig tillsyn garanteras i alla produktionsske-        För utveck1ande av marknadsföringen av eko-
11151: den. Eftersom beredningen av rättsakter fortfa-        logiska produkter har 1andsbygdspolitiska sam-
11152: rande pågår inom EU, har en privat organisa-           arbetsgruppen åren 1995-1997 finansierat ett
11153: tion, Förbundet för ekologisk odling rf, tills vida-   projekt vars må1 är inrättande av regiona1a mark-
11154: re ansvarat för tillsynen och produktionsvillko-       nadsorganisationer för ekoproducenter.
11155: ren. Jord- och skogsbruksministeriet har ännu i            För att öka kännedomen om de inhemska
11156: budgeten för innevarande år för skötseln av till-      eko1ogiska livsmed1en och för att förbättra möj-
11157: synen över den ekologiska husdjursproduktio-           ligheterna till föräd1ing av ekologiskt od1ade pro-
11158: nen beviljat föreningen medel av anslagen för          dukter harjord- och skogsbruksministeriet i bud-
11159: utvecklande av landsbygdsnäringarna. Efter att         geten för innevarande år reserverat medel för
11160: rättsakterna har blivit klara kommer tillsynen att     startande av ett omfattande projekt för främjan-
11161: ordnas genom myndigheternas försorg på sam-            de av efterfrågan på ekologiska produkter. Pro-
11162: ma sätt som i dag är fallet i fråga om växtproduk-     jektet kommer att in1edas på sommaren i sam-
11163: tionen och de vegetabiliska livsmedlen. När pro-       band med kampanjerna "Gott från Finland" och
11164: duktionsvillkoren och tillsynen blir klarare möj-      "lnhemska Trädgårdsprodukter" .
11165: liggörs en utveckling av förädlingen och mark-             Vad beträffar det ekonomiska stödet för om-
11166: nadsföringen av ekologiskt producerade hus-            1äggning till eko1ogisk produktion, uppställer de
11167: djursprodukter, vilket har varit svårt i dagens        till buds stående medlen för miljöstöd för jord-
11168: läge.                                                  bruket ramar för hur effektivt man i Finland med
11169:     1 de linjedragingar som arbetsgruppen för          hjälp av stödet kan främja den ekologiska pro-
11170: jordbrukspolitik (1997) gjorde tog man också           duktionen. Av kostnaderna för miljöprogram-
11171: ställning till utvecklandet av den ekologiska pro-     met för jordbruket för åren 1995-1999 finansie-
11172: duktionen. Utvecklandet har främst inriktats på        rar EU årligen högst 135 milj. ecu. Tillsammans
11173:                                             KK 333/1997 vp                                              5
11174: 
11175: med medfinansieringen från Finland, som är            beta1ades tilllägenheter med ekologisk produk-
11176: hälften av kostnaderna för programmet, är det         tion miljöbasstöd.
11177: belopp som årligen finns att tillgå för miljöstödet      Om den årliga tilläggsfmansiering om 10 milj.
11178: ca 1,58 mrd. mk, varav största delen används för      ecu från EU som man ansökt om erhålls och
11179: miljöbasstödet. Eftersom man med de medel som         motsvarande nationella finansiering kan anvisas,
11180: står tili buds inte i önskad omfattning har kunnat    kan stödandet av eko1ogisk produktion år 1997
11181: genomföra alla åtgärder enligt programmen, har        utvidgas på de lägenheter som redan omfattas av
11182: Finland hos EU ansökt om en årlig tilläggsfinan-      avta1, om dessa köper eller arrenderar mera åker.
11183: siering om lO milj. ecu.                              År 1997 kan avtal inte ingås med jordbrukare
11184:    Hittills har medlen för miljöspecialstöd främst    som först nu inleder ekologisk produktion. Detta
11185: använts tili att främja den ekologiska produktio-     beror på att man med sådana sökande som på
11186: neo. År 1995 var avtalsarealen ca 45 000 ha. År       grund av brist på medel bl.a. också i fjol blev utan
11187: 1996 ingicks nya avtal för ett område om ca           avtal vill kunna ingå också andra miljöspecial-
11188: 52 000 ha, varför arealen för avtal om ekologisk      stödsavtal, t.ex. avtal som gäller anläggande och
11189: produktion nu omfattar ca 97 000 ha. Målet en-        skötsel av skyddszoner, våtmarker och sedimen-
11190: ligt miljöprogrammet är att ekologisk produk-         teringsbassänger, förbättring av landskapet och
11191: tion skall bedrivas på ett område om ca 120 000       bevarande och vård av kulturlandskap.
11192: ha år 2000. Merparten avde avtal om miljöspeci-          Om EU-kommissionen beviljar den tilläggsfi-
11193: alstöd som ingicks år 1996 gällde uttryck1igen        nansiering om 10 mi1j. ecu som man ansökt om
11194: eko1ogisk produktion eller om1äggningtill sådan.      och motsvarande medfinansiering kan anvisas i
11195: År 1996 användes för beta1ningar i anslutning till    Finlands budget, torde medel år 1998 kunna an-
11196: avta1 om ekologisk produktion 97 milj. mk i           vändas också för ingående av nya avta1 om eko-
11197: miljöstödsmedel, vi1ket var ca 60% av de medel        1ogisk produktion.
11198:  som användes till miljöspecialstöd. Dessutom
11199: 
11200:      Helsingfors den 28 april 1997
11201: 
11202:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11203:                        j
11204:                       j
11205:                      j
11206:                     j
11207:                    j
11208:                   j
11209:                  j
11210:                 j
11211:                j
11212:               j
11213:              j
11214:             j
11215:            j
11216:           j
11217:          j
11218:         j
11219:        j
11220:       j
11221:      j
11222:     j
11223:    j
11224:   j
11225:  j
11226: j
11227:                                              KK 334/1997 vp
11228: 
11229: Kirjallinen kysymys 334
11230: 
11231: 
11232: 
11233: 
11234:                                     Anu Vehviläinen /kesk: Puun energiakäytön lisäämisestä
11235: 
11236: 
11237: 
11238:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11239: 
11240:    Energiaverouudistus heikensi kotimaisten             Tämä on ensiarvoisen tärkeä seikka, jos Suomi
11241: energialähteiden, mm. puun kilpailukykyä. Met-          aikoo noudattaa kansainvälisiä sopimuksiaan
11242: siin keräämättä jäänyt puu on tuhlausta alueelli-       hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.
11243: sesti, kansantaloudellisesti, ekologisesti ja työlli-      Muissa Euroopan maissa tuetaan omaa kan-
11244: syyden hoidon kannalta.                                 sallista energiantuotantoa, mm. Saksassa rusko-
11245:    Kauppa- ja teollisuusministeriön bioenergia-         hiiltä, ja Ruotsissa on satsattu voimakkaasti bio-
11246: ohjelman ohessa tehdyt selvitykset osoittavat,          energiaan. Myös Suomen pitäisi energiapolitii-
11247: että keräämällä metsiin jäävän hakkuujätteen            kassaan harjoittaa kansallista itsekkyyttä ja sat-
11248: Suomi voisi säästää suoranaisesti noin kaksi mil-       sata kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin.
11249: jardia markkaa vuodessa öljy- ja sähkölaskuissa         Suomen metsissä piilee mahtava bioenergiapo-
11250: ja samalla synnyttää 60 000 uutta työpaikkaa.           tentiaali.
11251:    Työttömyys on lisännyt alueellista epätasa-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11252: arvoa. Hakkuujätteen keräämisen myötä synty-            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11253: neet työpaikat helpottaisivat etenkin perinteises-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11254: ti heikkojen työllisyysalueiden, kuten Pohjois-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11255: Karjalan, ahdinkoa.
11256:     Puun käytön lisääminen energiantuotannossa                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11257: on ensiarvoisen tärkeää myös ympäristön kan-                   ryhtyä puun energiakäytön lisäämiseksi,
11258:  nalta. Puu energiavaihtoehtona ei lisää kasvi-                ja
11259: huoneilmiöitä, vaan hidastaa sitä toimimalla hii-                 aikooko Hallitus lisätä sijoituksia ko-
11260: linieluna ilmakehässä olevalle hiilidioksidille.               timaisiin bioenergialähteisiin?
11261: 
11262:       Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1997
11263: 
11264:                                               Anu Vehviläinen /kesk
11265: 
11266: 
11267: 
11268: 
11269:  279001
11270: 2                                            KK 334/1997 vp
11271: 
11272: 
11273: 
11274: 
11275:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11276: 
11277:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lämmityspolttoaineena. Samoin hiilen, turpeen
11278: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ja kaasun verot nousivat lämmityssektorilla.
11279: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Puulla ei ole energiaveroa.
11280: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-             Tehtyjen laskelmien perusteella vaikuttaa il-
11281: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          meiseltä, että ilman voimakkaita kansallisia ja
11282: n:o 334:                                               kansainvälisiä energiapoliittisia toimia maamme
11283:                                                        hiilidioksidipäästöjä ei saada alenemaan tyydyt-
11284:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tävälle tasolle. Jos yhteisistä kansainvälisistä
11285:        ryhtyä puun energiakäytön lisäämiseksi,         energiapoliittisista toimenpiteistä saadaan sovit-
11286:        ja                                              tua, niin Suomi on alustavasti ilmoittanut asetta-
11287:           aikooko Hallitus lisätä sijoituksia ko-      vansa tavoitteekseen palauttaa hiilidioksidipääs-
11288:        timaisiin bioenergialähteisiin?                 tönsä vuonna 1990 vallinneelle tasolle vuoteen
11289:                                                        2010 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edel-
11290:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lyttäisi kansallisesti voimakkaita energian kysyn-
11291: vasti seuraavaa:                                       tään vaikuttavia toimenpiteitä ja myös energian
11292:                                                        hankintarakenteen muuttamista. Puun energia-
11293:     Suomi on teollisuusmaiden kärkipäässä puun         käytön lisääminen nykyisestä tulee tässä kysy-
11294: energiakäytössä runsaan 12 %:n osuudella ener-         mykseen yhtenä energiataloutemme hiilidioksi-
11295: gian kokonaiskäytöstä. Korkea prosenttiosuu-           di-intensiteettiä alentavana toimenpiteenä.
11296: temme perustuu pitkälti puunjalostusteollisuu-            Puun energiakäytön lisääminen myös työllis-
11297: temme laajamittaiseen puujätteiden energiahyö-         tää, mutta ei kuitenkaan siinä määrin kuinjoskus
11298: dyntämiseen, jota on kehitetty pitkällä aikajak-       aikaisemmin, jolloin pokasaha, kirves ja hevos-
11299: solla varsin tehokkaaksi. Tätä kehitystyötä myös       peli olivat keskeiset työvälineet. Erityisesti valta-
11300: valtio on tukenut.                                     kunnan mitassa suurten energiapuumäärien
11301:     Potentiaalia puun energiakäytön lisäämiseen        tuottaminen ympärivuotisesti hyvällä toimitus-
11302: kuitenkin vielä on, sillä metsiimme jää metsä-         varmuudella ja kilpailukykyiseen hintaan vaatii
11303: maan luontaisen mineraalitarpeen lisäksi vuosit-       onnistuakseen korkeatasoista logistiikkaa ja erit-
11304: tain runsaasti pieniläpimittaista puuta eri hoito-     täin tehokkaita energiapuun hankintaketjuja,
11305: hakkuista sekä oksia ja latvuksia päätehakkuis-        jotka pitkälle koneellistettuina työllistävät aiem-
11306: ta. Ongelmana kuitenkin on, että energiapuu on         paa vähemmän. Lisäksi energiapuun käytön
11307: kerättävä laajoilta pinta-aloilta ja pistemäisistä     merkittävä lisääminen kohdistuisi mm. kattila-
11308: kohteista monilta eri metsänomistajilta. Näin ol-      teknisistä syistä luontaisesti ensivaiheessa suu-
11309: len energiapuun tuotantokustannus nousee hel-          rehkoihin turvevoimaloihin ja turvelämpökes-
11310: posti korkeaksi.                                       kuksiinja korvaisi osan niissä käytetystä turpees-
11311:     Hallitus tukee puun energiakäyttöä mm. sekä        ta ja samalla turvetyöpaikoista. Näissä tapauk-
11312: ympäristö- ja työllisyyssyistä että metsänhoidol-      sissaenergiapuun työllistävä vaikutus turpeeseen
11313: lisista syistä. Tämä koskee myös vuoden alussa         nähden jää vähäiseksi.
11314: voimaan tullutta energiaverouudistusta. Ener-             Hallituksen käsityksen mukaan mm. erilaisten
11315: giaverotusta piti muuttaa mm. sen tähden, että         energiapuun korjuutekniikoiden ja -ketjujen ke-
11316: kotimainen sähköntuotanto ei pystynyt kilpaile-        hittämistä sekä kokeilua käytännön oloissa on
11317: maan tuonnin kanssa varsinkin, kun tuonnilta           tärkeätä jatkaa ja pyrkiä täten kestävällä tavalla
11318: piti poistaa vero EU:n säädösten vastaisena. Ve-       pysyvästi kilpailukykyisempään energiapuun
11319: rouudistuksen yhteydessä kotimaisia poltto-            tuotantoon. Teknologian kehittämiskeskuksen
11320: aineita käyttävät pienvoimalat (sähköteho enin-        6-vuotinen       Bioenergian      tutkimusohjelma
11321: tään 40 MV A) saivat viideksi vuodeksi määrä-          (1993-98) on tästä hyvä esimerkki.
11322: aikaisen 1,6 p/kWh verotuen. Lämmityssektoril-            Hallituksessa valmistellaan parhaillaan Suo-
11323: la öljylle ja sähkölle tuli ylimääräiset pisteverot,   men pitkän aikavälin energiastrategiaa, joka on
11324: jotka lisäävät entisestään puun mahdollisuuksia        tarkoitus antaa eduskunnalle energiapoliittisen
11325:                                          KK 334/1997 vp                                              3
11326: 
11327: selonteon muodossa vielä kuluvan kevätistunto-      muiden kotimaisten energialähteiden energia-
11328: kauden aikana. Strategiatyön yhteydessä hallitus    käytön edistämistoimia.
11329: tulee tarkemmin linjaamaan myös puun sekä
11330: 
11331:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
11332: 
11333:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
11334: 4                                           KK 334/1997 vp
11335: 
11336: 
11337: 
11338: 
11339:                                          Tili Riksdagens Talman
11340: 
11341:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      der inhemska bränslen ett tidsbestämt accisstöd
11342: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        på 1,6 p/kWh för fem år. På uppvärmningssek-
11343: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      torn belades oljan och elektriciteten med extra
11344: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål            punktacciser, vilket ger träet ännu större möjlig-
11345: nr 334:                                               l!eter än tidigare som uppvärmningsbränsle.
11346:                                                       Aven acciserna på kol, torv och gas på uppvärm-
11347:            Vilka åtgärder har Regeringen för av- ningssektorn steg. För trä betalas ingen accis.
11348:         sikt att vidta för att utöka användningen         Utgående från utförda beräkningar verkar det
11349:         av trä för energiproduktion och               uppenbart att vårt lands koldioxidutsläpp inte
11350:            har Regeringen för avsikt att öka in- kan sänkas till en tillfredsställande nivå utan
11351:         vesteringarna i inhemska bioenergikäl- kraftiga nationella och internationella energipo-
11352:         lor?                                          litiska åtgärder. lfall överenskommelse kan träf-
11353:                                                       fas om gemensamma internationella energipoli-
11354:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt tiska åtgärder, har Finland preliminärt meddelat
11355: anföra följande:                                      att landet som mål ställer att dess koldioxidut-
11356:                                                       släpp fram till år 2010 skall sänkas till den nivå de
11357:    När det gäller användningen av trä för energi- hade år 1990. För att målet skall kunna uppnås
11358: produktion placerar sig Finland i täten bland förutsätts nationellt kraftiga åtgärder som påver-
11359: industriländerna med en andel om drygt 12% av kar efterfrågan på energi och även en ändring av
11360: den totala energianvändningen. Vår höga pro- energianskaffningens uppbyggnad. Att öka an-
11361: centandel baserar sig långt på att träförädlingsin- vändningen av trä för energiproduktion från den
11362: dustrin i stor skala utnyttjar träavfall för energi- nuvarande kommer här i fråga som en av de
11363: produktion, något som på lång sikt har utveck- \ åtgärder som sänker vår energiekonomis koldi-
11364: lats ytterst effektivt. Detta utvecklingsarbete har \ oxidintensitet.
11365: även staten understött.                                   Den ökande användningen av trä för energi-
11366:    Det finns dock fortfarande potential att utöka produktion innebär även sysselsättning, men inte
11367: användningen av trä för energiproduktion, efter- i så hög grad som tidigare när bågsågen, yxan och
11368: som det årligen i våra skogar blir kvar mycket häst\och släde var de viktigaste redskapen. För
11369: mera trä än vad skogsmarkens naturliga mineral- att stora mängder energived skall kunna produ-
11370: behov förutsätter, i form av trä med liten diame- ceras å~t runt, med god leveranssäkerhet och till
11371: ter från olika avverkningar i vårdande syfte samt ett konk~renskraftigt pris krävs det, i synnerhet
11372: kvistar och toppar från slutavverkningar. Pro- i riksomfa~tande skala, logistik på hög nivå och
11373: blemet är dock att energiveden måste samlas in ytterst effekt\va anskaffningskedjor för energive-
11374: över vida arealer och på enstaka avverkningsstäl- den, vilka till fQljd av sin höga mekaniseringsgrad
11375: len hos många olika skogsägare. Till följd av sysselsätter fårre personerän tidigare. Dessutom
11376: detta blir energivedens produktionskostnader skulle en betydande ökning av användningen av
11377: lätt höga.                                            energived bl.a. av panntekniska skäl i första ske-
11378:    Regeringen stöder användningen av trä för det naturligt gälla större torvkraftverk och vär-
11379: energiproduktion bl.a. såväl av miljö- och syssel- mecentraler som använder torv och ersätta en del
11380: sättningsskäl som av skogsvårdande skäl. Detta av den torv som används i dem och samtidigt en
11381: gäller även den reviderade energibeskattningen del av torvarbetsplatserna. 1 dessa fall skulle
11382: som trädde i kraft vid ingången av året. Energibe- energivedens sysselsättande verkan i förhållande
11383: skattningen måste ändras bl.a. för att den inhem- till torven bli ringa.
11384: ska elproduktionen inte kunde konkurrera med              Enligt regeringens åsikt är det viktigt att man
11385: importen, i synnerhet när skatten på importen fortsätter att utveckla bl.a. olika slags skördetek-
11386: måste slopas eftersom den stred mot EU :s rätts- niker och -kedjor för energived och prova dem i
11387: akter. 1 samband med skattereformen fick små- praktiska förhållanden och att man sålunda på
11388: kraftverk (eleffekten högst 40 MVA) som använ- ett hållbart sätt eftersträvar en bestående kon-
11389:                                              KK 334/1997 vp                                             5
11390: 
11391: kurrenskraftigare produktion av energived. Tek-         redogörelse ännu under pågående vårsession. 1
11392: nologiska utvecklingscentralens 6-åriga forsk-          samband med strategiarbetet kommer regering-
11393: ningsprogram för bioenergi (1993-98) är ett bra         en att noggrannare dra upp riktlinjerna för de
11394: exempel på detta.                                       åtgärder med vilka användningen av såväl trä
11395:    1 regeringen bereds som bäst en energistrategi       som övriga inhemska energikällor för energipro-
11396: på lång sikt för landet, och avsikten är att den        duktion skall främjas.
11397: skall ges tili riksdagen i form av en energipolitisk
11398: 
11399:      Helsingforsden 29 aprill997
11400: 
11401:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
11402:                                              KK 335/1997 vp
11403: 
11404: Kirjallinen kysymys 335
11405: 
11406: 
11407: 
11408: 
11409:                                     Päivi Räsänen /skl: Raskauden keskeyttämiseen liittyvistä terveys-
11410:                                         riskeistä
11411: 
11412: 
11413:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11414: 
11415:     Stakesin äskettäin julkaisema tutkimus on          aaliryhmiin ja ovat naimattomia, näin ollen vä-
11416: osoittanut raskauden keskeytyksen läpikäynei-          häisen sosiaalisen tuen varassa.
11417: den naisten itsemurhariskin kohoavan huomat-              Riskiryhmät ja riskit ovat siis tunnistettavissa.
11418: tavasti. Tutkimus, joka julkaistiin British Medi-      Itsemurhariskiä voitaisiin pienentää tarjoamalla
11419: cal Journalissa (7 .12.1996), osoittaa, että raskau-   raskauden keskeytystä hakeville naisille tietoa
11420: den keskeyttäneiden naisten keskuudessa itse-          toimenpiteen mahdollisista mielenterveydellisis-
11421: murhariski on vuosivälillä 1987-1994 ollut kuu-        tä vaikutuksista. Yhteiskunta voisi tarjota tuki-
11422: sinkertainen synnyttäneisiin naisiin verrattuna.       palveluja keskeytyksen kokeneille naisille, jotka
11423:     Itsemurhakuolleisuus oli kaikilla 15--49-vuo-      usein ovat muuten varsin yksin. Kyseeseen voisi-
11424: tiailla naisilla tutkimusajanjaksona 11,3 kuollut-     vat tulla tukiryhmät ja mahdollisuudet keskuste-
11425: ta 100 000 naista kohden. Synnytyksenjälkeiselle       luun ammattiauttajien kanssa. Varteenotettava
11426: vuodelle laskettu itsemurhariski puolestaan oli        vaihtoehto olisi myös lääkärien kouluttaminen
11427: vain puolet tästä. Raskauden keskeytyksen ko-          raskauden keskeytystä hakevien naisten kohtaa-
11428: keneiden naisten kohdalla riski oli huomattavas-       miseen ja vaihtoehtojen antamiseen: onhan kes-
11429: ti suurempi kuin millään em. ryhmistä: 34,7 itse-      keytyksenjälkeisten itsemurhien takana usein -
11430: murhaa 100 000 naista kohti. Riski on siis kol-        toimenpiteen itsensä ohella - ongelma, johon
11431: minkertainen verrattuna kaikkiin naisiin ja            raskauden keskeytyksestä ei ole saatu ratkaisua.
11432: kuusinkertainen synnyttäneisiin naisiin verrat-        Lääkäreille tulisi antaa valmiuksia ja aikaa jokai-
11433:  tuna.                                                 sen tapauksen kohtaamiseen erikseen. Nykyisel-
11434:     Tutkija Mika Gisslerin mukaan tutkimukses-         läänhän lääkäri on usein suorastaan tarjoamassa
11435:  sa otettiin huomioon henkilöt, joilla oli taka-       raskauden keskeyttämistä. Uskon, että raskau-
11436:  naan laitoshoitoa tai muuten vakavia mielenter-       den keskeytyksiin liittyvien itsemurhien määrää
11437:  veydellisiä ongelmia. Myös walesilainen tutki-        pystyttäisiin asianmukaisin toimin vähentä-
11438:  mus (Morgan et al.) vahvistaa, ettei raskauden        mään.
11439:  keskeytyksen jälkeisiä itsemurhia voida selittää         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11440:  aiemmilla mielenterveydellisillä ongelmilla. Mo-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11441:  lempien tutkimusten mukaan toimenpide sinän-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11442:  sä on itsemurhariskiä selittävä tekijä. Muissakin     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11443:  tutkimuksissa on osoitettu raskauden keskey-
11444:  tyksen johtavan yleisesti eriasteisiin depressioi-               Onko Hallitus tietoinen raskauden
11445:  hin.                                                          keskeytyksiin liittyvästä kohonneesta it-
11446:     Nykytilanteessa raskauden keskeytystä har-                 semurhariskistä, ja
11447:  kitsevallenaiselle ei juurikaan tiedoteta mahdol-                aikooko Hallitus ryhtyä asiassa toi-
11448:  lisista seuraamuksista eikä vaihtoehdoista. Giss-             menpiteisiin, jotta tiedotus raskauden
11449:  lerin mukaan tutkittujen itsemurhien takana voi               keskeytyksiin liittyvistä riskeistä ja kes-
11450:  usein olla myös raskauden keskeytykseen johta-                keytysten vaihtoehdoista kehittyisija ras-
11451:  nut ongelma, jonka toimenpiteen uskotaan rat-                 kauden keskeytyksen läpikäyneille naisil-
11452:  kaisevan. Mikäli tuloksena onkin depressio, tu-               le tarjottaisiin mielenterveyspalveluja it-
11453:  lokset voivat olla kohtalokkaita. Itsemurhan teh-             semurhien ja henkisten ongelmien torju-
11454:   neet kuuluvat korostuneen usein alempiin sosi-               miseksi?
11455: 
11456:       Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1997
11457: 
11458:                                            Päivi Räsänen /skl
11459:  279001*
11460: 2                                          KK 335/1997 vp
11461: 
11462: 
11463: 
11464: 
11465:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11466: 
11467:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       denkeskeytys aiheuttaa vain harvoin pitkäaikai-
11468: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sia haittavaikutuksia ja että ei-toivotun lapsen
11469: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      terveysennuste on ilmeisesti huonompi kuin toi-
11470: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä-     votun lapsen. Nämä seikat eivät kuitenkaan
11471: sennäinkuuluvankirjallisenkysymyksenn:o335:          poissulje sitä tosiseikkaa, että toiset raskauden
11472:                                                      keskeyttäneet naiset tarvitsevat erityistä tukea ja
11473:           Onko Hallitus tietoinen raskauden          että terveydenhuoltohenkilöstön tehtävä on
11474:        keskeytyksiin liittyvästä kohonneesta it-     identifioida heidät.
11475:        semurhariskistä, ja                              Ei-toivotun lapsen synnyttäminen saattaa olla
11476:           aikooko Hallitus ryhtyä asiassa toi-       naiselle raskauden keskeytystä suurempi itse-
11477:        menpiteisiin, jotta tiedotus raskauden        murhariski. Esimerkiksi kysymyksessä viitatussa
11478:        keskeytyksiin liittyvistä riskeistä ja kes-   tutkimuksessa teini-ikäisten lapsen synnyttänei-
11479:        keytysten vaihtoehdoista kehittyisija ras-    den itsemurhariski oli kolminkertainen kaikkiin
11480:        kauden keskeytyksen läpikäyneille naisil-     teini-ikäisiin verrattuna. Olennaista onkin vält-
11481:        le tarjottaisiin mielenterveyspalveluja it-   tää ei-toivottuja raskauksia. Raskauden keskey-
11482:        semurhien ja henkisten ongelmien torju-       tykset ovat Suomessa vähentyneet runsaassa 20
11483:        miseksi?                                      vuodessa yli 50% ja erityisesti ovat vähentyneet
11484:                                                      alle 20-vuotiaiden keskeytykset. Taustalla on te-
11485:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hostettu ehkäisyneuvonta ja perhesuunnittelu
11486: vasti seuraavaa:                                     sekä yhteiskunnan hyväksyvä asenne ehkäisyn
11487:                                                      käyttämiseen. Raskauden keskeytysten määrä
11488:    Kysymyksessä viitataan tuoreeseen tutkimuk-       Suomessa on kansainvälisesti pieni, esimerkiksi
11489: seen, jonka mukaan raskauden keskeyttäneiden         Yhdysvalloissa keskeytyksiä tehdään lähes kol-
11490: naisten itsemurhariski on ollut kuusinkertainen      me kertaa niin paljon kuin Suomessa. Naisen
11491: verrattuna synnyttäneisiin naisiin Suomessa vuo-     fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle vaarallisia
11492: sina 1987-1994.                                      laittomia abortteja ei Suomessa tehdä.
11493:    Raskauden keskeytyksen ja itsemurhien väli-          Terveydenhuollon lainsäädännössä on vain
11494: nen korrelaatio ei välttämättä tarkoita syy-yh-      harvoja hoitokäytännön sisältöä koskevia sään-
11495: teyttä. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan            nöksiä. Raskauden keskeytys kuuluu näihin
11496: raskauden keskeytykseen liittyvä lisääntynyt it-     poikkeuksiin, sillä laissa raskauden keskeyttä-
11497: semurhariski voijohtua raskauden keskeytyksen        misestä säädetään, että ennen raskauden kes-
11498: haitallisista vaikutuksista tai raskauden keskey-    keyttämistä on naiselle annettava selvitys ras-
11499: tyksen taustalla olevista vaikeuksista. Tutkimuk-    kauden keskeyttämisen merkityksestä ja vaiku-
11500: sessa alimman sosiaaliluokan naiset olivat yli-      tuksista.
11501: edustettuina itsemurhan tehneissä, raskauden            Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen
11502: keskeytyksen läpikäyneissä naisissa. Myös ulko-      mukaan raskauden keskeyttämistä käsitteleviä
11503: maisissa tutkimuksissa on todettu matalan sosi-      hoitokäytäntöjä on edelleen syytä kehittää. Hoi-
11504: aaliluokan, avioeron ja leskeyden olevan yhtey-      tokäytännöt esimerkiksi vaihtelevat eri puolella
11505: dessä raskauden keskeytyksenjälkeisiin itsemur-      Suomea siten, että kaikille raskauden keskeytyk-
11506: hiin.                                                sen läpikäyneille ei tällä hetkellä järjestetä jälki-
11507:    Vastineessaan tutkimuksestaan syntyneeseen        tapaamista. Ministeriö on mukana rahoittamas-
11508: keskusteluun tutkimuksen tekijät korostavat,         sa Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin Käy-
11509: että monille naisille raskauden keskeytys voi olla   pä Hoito -hanketta, jossa suunnitellaan raskau-
11510: oikea ratkaisu heidän senhetkisiin ongelmiinsa ja    den keskeyttämistä käsittelevän valtakunnallisen
11511: helpotus verrattuna ei-toivottuun synnytykseen.      hoitosuosituksen laatimista. Ministeriön toimes-
11512: Yksi tutkimuksen tekijöistä on aiemmin toden-        ta ollaan myös parhaillaan uusimassa raskauden
11513: nut, että ammatti-ihmisen terveydenhuollon si-       keskeytystä ja sterilisaatiota koskevia ohjeita ja
11514: sällä ja raskauden alkuvaiheessa tekemä raskau-      lomakkeita.
11515:                                               KK 335/1997 vp                                             3
11516: 
11517:    Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on vuo-            den ehkäisemistä, hedelmättömyyden hoitoa,
11518: denvaihteessa 199fr-1997 valmistunut alueelli-          seksuaalikasvatusta ja raskauden keskeyttämis-
11519: nen hoito-ohjelma, jossa raskaudenkeskeytyspo-          tä. Raskauden keskeyttämistä on käsitelty muun
11520: tilaan hoitoketjua perusterveydenhuollossa ja           muassa seminaareissa ja työkokouksissa paitsi
11521: erikoissairaanhoidossa on uudistettu ja selkey-         kliinisenä toimenpiteenä, myös naisen ja hänen
11522: tetty. Esimerkiksi potilaiden raskauden keskey-         kumppaninsa sekä henkilökunnan tukemisena.
11523: tystä koskevista käsityksistä ei ole aiemmin tehty      Aihepiiristä on tehty selvityksiä ja julkaistu ra-
11524: juuri ollenkaan selvityksiä. Keski- Suomen hank-        portteja. Tarkoituksena on kuluvana ja ensi
11525: keeseen sisältyi tällainen selvitys ja se on osaltaan   vuonna keskittyä hankkeessa raskauden keskey-
11526: toiminut hoito-ohjelman kehittämisen pohjana.           tyksissä ja keskenruenoissa tarvittavaan psyykki-
11527: Muun muassa henkisen tuen tarpeen arviointiin           seen tukeen. Asiakkaille ja hoitohenkilöstölle on
11528: ja henkisen tuen saatavuuteen tullaan kiinnittä-        juuri alettu tuottaa materiaalia tukemaan laadit-
11529: mään huomiota.                                          tavaa valtakunnallista hoitosuositusta ja alueelli-
11530:    Stakesissa on vuodesta 1993 lähtien käsitelty        sia hoito-ohjelmia. Materiaalissa pyritään anta-
11531: Perhesuunnittelu 2000 -kehittämishankkeessa             maan monipuolista tietoa raskauden keskeytyk-
11532: laajasti perhesuunnittelukysymyksiä eli raskau-         sestä ja sen vaihtoehdoista.
11533: 
11534:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1997
11535: 
11536:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
11537: 4                                           KK 335/1997 vp
11538: 
11539: 
11540: 
11541: 
11542:                                         Tili Riksdagens Talman
11543: 
11544:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      uppenbart är sämre än för ett önskat barn. Dessa
11545: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        faktorer utesluter dock inte det faktum att vissa
11546: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      kvinnor som gjort abort behöver särskilt stöd och
11547: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr           att det är hälsovårdspersonalens uppgift att iden-
11548: 335:                                                  tifiera dem.
11549:                                                           Det kan vara en större självmordsrisk för en
11550:           Är Regeringen medveten om den öka-          kvinna att föda ett icke önskat barn än att göra
11551:        de självmordsrisken i samband med abor-        abort. T.ex. i den undersökning som det hänvisas
11552:        ter och                                        tilli spörsmålet är självmordsrisken för tonåring-
11553:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i sa-       ar som fött barn tre gånger så stor som själv-
11554:        ken för att informationen om riskerna i        mordsrisken för tonåringar i allmänhet. Det vä-
11555:        samband med och alternativen till abor-        sentliga är att undvika icke önskade graviditeter.
11556:        ter utvecklas och kvinnor som gjort abort      Aborterna har minskat i Finland under drygt 20
11557:        erbjuds mentalvårdstjänster för förebyg-       år med över 50% och särskilt aborterna bland
11558:        gande av självmord och psykiska pro-           kvinnor under 20 år har minskat. Detta är resul-
11559:        blem?                                          tatet av en effektivare information om preventiv-
11560:                                                       medel och familjeplanering samt samhällets posi-
11561:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tiva inställning till preventivmedel. Antalet abor-
11562: anföra följande:                                      ter är litet i Finland internationellt sett, t.ex. i
11563:                                                       USA görs tre gånger så många aborter som i
11564:     1 spörsmålet hänvisas till en fårsk undersök-     Finland. 1 Finland görs inga olagliga aborter,
11565: ning enligt viiken självmordsrisken för kvinnor       som är både fysiskt och psykiskt farliga för kvin-
11566: som gjort abort har varit sex gånger så stor som      nors hälsa.
11567: självmordsrisken för kvinnor som genomgått en             lnom hälsovårdslagstiftningen finns endast få
11568: graviditet under åren 1987-1994 i Finland.            bestämmelser som gäller själva vårdpraxis.
11569:     Korrelationen mellan aborter och självmord        Abort hör till dessa undantag, för i lagen om
11570: betyder inte nödvändigtvis att det finns ett or-      avbrytande av havandeskap stadgas att innan
11571: sakssammanhang. Enligt slutsatserna av under-         havandeskap avbryts bör den som begär abort
11572: sökningen kan den ökade självmordsrisken i an-        underrättas om abortens betydelse och verkning-
11573: slutning till aborter bero antingen på skadlig        ar.
11574: verkan av aborten eller de svårigheter som ligger         Enligt social- och hälsovårdsministeriet är det
11575: bakom aborten. 1 undersökningen är kvinnor            forfarande skäl att utveckla vårdpraxis i sam-
11576: från den lägsta socialklassen överrepresenterade      band med aborter. Vårdpraxis varierar t.ex. på
11577: J?.land dem som gjort abort och begått självmord.     olika håll i Finland så att det inte för alla som
11578: Aven i utländska undersökningar har man kon-          genomgått en abort ordnas samtal i efterhand.
11579: staterat att det finns ett samband mellan låg soci-   Ministeriet deltar i finansieringen av Läkaresäll-
11580: alklass, skilsmässa och änkedom och självmord         skapet Duodecims projekt Aktuell vårdpraxis,
11581: efter abort.                                          inom vilket man planerar att utarbeta en riksom-
11582:     1 sitt svar på den diskussion som undersök-       fattande rekommendation för vård vid aborter.
11583: ningen föranlett har forskarna som utförde un-        På ministeriets initiativ håller man som bäst på
11584: dersökningen understrukit att för många kvin-         att förnya anvisningarna och blanketterna för
11585: nor kan en abort vara den rätta lösningen på          abort och sterilisering.
11586: deras problem för tillfållet och en lättnad jämfört       Vid Mellersta Finlands sjukvårdsdistrikt har
11587: med en icke önskad förlossning. En av forskarna       vid årsskiftet 1996-1997 fårdigställts ett regio-
11588: har tidigare konstaterat att en abort som görs        nalt vårdprogram inom vilket vårdkedjan för en
11589: inom den yrkesmässiga hälsovården och i början        abortpatient inom primärvården och den specia-
11590: av graviditeten sällan föranleder långvariga men      liserade sjukvården har förnyats och gjorts tydli-
11591: och att hälsoprognosen för ett icke önskat barn       gare. T.ex. patientens uppfattning om aborter
11592:                                           KK 335/1997 vp                                           5
11593: 
11594: har knappast alls utretts. I Mellersta Finlands     klinisk åtgärd utan också med tanke på stödan-
11595: projekt ingår en sådan utredning och den har för    det a_y kvinnan och hennes partner samt persona-
11596: sin del utgjort grund för utvecklande av vårdpro-   len. Amnet har behandlats i flera utredningar och
11597: grammet. Bl.a. kommer man att fåsta uppmärk-        rapporter. A vsikten är att under innevarande och
11598: samhet vid bedömningen av behovet av och till-      nästa år koncentrera verksamheten inom projek-
11599: gången på psykiskt stöd.                            tet på det psykiska stöd som behövs vid aborterer
11600:    Vid Stakes har från år 1993 inom utvecklings-    och missfall. Man har just börjat utarbeta mate-
11601: projektet Familjeplanering 2000 ingående be-        rial för klienterna och vårdpersonalen för stö-
11602: handlats familjeplaneringsfrågor, dvs. förhin-      dande av den riksomfattande vårdrekommenda-
11603: drande av havandeskap, skötsel av sterilitet,       tion som skall ges ut och f6r de regionala vård-
11604: sexualuppfostran och avbrytande av havande-         programmen. I materialet ges så mångsidig infor-
11605: skap. Frågan om aborter har behandlats bl.a. på     mation om aborter och alternativen tili dem som
11606: seminarier och arbetsmöten inte bara som en         möjligt.
11607: 
11608:      Helsingforsden 5 maj 1997
11609: 
11610:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
11611:                                              KK 336/1997 vp
11612: 
11613: Kirjallinen kysymys 336
11614: 
11615: 
11616: 
11617: 
11618:                                     Sinikka Hurskainen /sd ym.: Työehtosopimuksissa sovittujen lisä-
11619:                                         eläkkeenä maksettavien palkkojen säilyttämisestä
11620: 
11621: 
11622:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11623: 
11624:     Rooman sopimuksen samapalkkaisuusartik-            ole vain osa eläkepolitiikkaa, vaan niissä on kyse
11625: lan tarkoitus on turvata samanarvoisesta työstä        työsopimuksissa tai työehtosopimuksissa sovi-
11626: sama kokonaispalkkaus.                                 tusta kokonaispalkkauksesta. Siksi ei tulisi sallia
11627:     Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteil-   myöhemmin maksettavaksi luvatun palkanosan
11628: la laki, joka kuuleman mukaan takaisi työnanta-        poistamista naisilta.
11629: jille yksipuolisen oikeuden heikentää eläkkeen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11630: muodossa naisille maksettavaa palkan osaa elä-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11631: keikää nostamalla. Muutos vaikuttaisi noin             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11632:  100 000 palkansaajaan.                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11633:     Rooman sopimuksen samapalkkaisuusartikla
11634: ei vaadi eläkkeiden leikkauksia eikä tätä kautta                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
11635: miljarditason vastikkeetonta tulonsiirtoa työn-               ettei työehtosopimuksissa sovittua nais-
11636:  antajille.                                                   ten lisäeläkkeenä maksettavaa palkkaa
11637:     Työnantajakohtaiset lisäeläke-etuudet eivät               heikennettäisi?
11638: 
11639:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1997
11640: 
11641:                      Sinikka Hurskainen /sd                     Juhani Alaranta /kesk
11642:                      Marjaana Koskinen /sd                      Klaus Heliberg /sd
11643:                      Kari Rajamäki /sd                          Pirkko Peltomo /sd
11644:                      Ilkka Joenpalo /sd                         Jukka Gustafsson /sd
11645: 
11646: 
11647: 
11648: 
11649: 279001
11650: 2                                            KK 336/1997 vp
11651: 
11652: 
11653: 
11654: 
11655:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11656: 
11657:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sen mukaisesti viimeistään 1. 7.1997. Muutosvel-
11658: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           voite tuli Suomelle yksinomaan ED-jäsenyyden
11659: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        myötä. Etuuksien tasa-arvoistaminen koskee
11660: le jäsenelle kansanedustaja Sinikka Hurskaisen          Suomen osalta 1.1.1994 jälkeisiä työssäolokau-
11661: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            sia. Erilaisia eläkeikiä ja muita epätasa-arvoisia
11662: 336:                                                    eläke-etuuksia ei olisi saanut soveltaa 1.1.1994
11663:                                                         jälkeen, jolloin sopimus Euroopan talousaluees-
11664:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         ta tuli voimaan.
11665:         ettei työehtosopimuksissa sovittua nais-           Työnantaja voi järjestää työntekijöilleen va-
11666:         ten lisäeläkkeenä maksettavaa palkkaa           paaehtoista lisäeläketurvaa mm. eläkesäätiöissä,
11667:         heikennettäisi?                                 eläkekassoissa sekä ryhmäeläkevakuutuksena
11668:                                                         vakuutusyhtiössä. Osassa näistä lisäeläkejärjes-
11669:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            telyistä alemmat eläkeiät ja yleensä eläketurvan
11670: vasti seuraavaa:                                        ehdot perustuvat työehtosopimuksiin. Lakieh-
11671:                                                         dotus koskee ainoastaan osaa lisäeläkejärjestel-
11672:     Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee par-     mistä. Asiaa selvittäneen ministeriön työryhmän
11673: haillaan hallituksen esitystä tasa-arvolain muut-       mukaan näihin vanhoihin eläkejärjestelyihin
11674: tamiseksi.                                              kuuluu noin 40 000 miestä ja 30 000 naista eli
11675:     Lakiehdotus koskee lisäeläkejärjestelmiä ja se      pieni osa työssä käyvästä väestöstä. Jo nykyisin-
11676: liittyy EY:n perustamissopimuksen 119 artik-            kin on samalla työpaikalla erilaisessa asemassa
11677: laan, joka koskee samapalkkaisuusperiaatetta.           olevia työntekijöitä, koska vanhat järjestelmät
11678: Perustamissopimuksen 119 artiklan samapalk-             on useimmiten suljettu uusilta työntekijöiltä, ts.
11679: kaisuusperiaate ei salli mitään poikkeuksia mies-       uusia työntekijöitä ei enää tietyn päivämäärän
11680: ten ja naisten tasa-arvoiseen kohteluun. EY-tuo-        jälkeen ole päässyt lisäeläkejärjestelyn piiriin.
11681: mioistuin on myös katsonut, ettäjäsenvaltioiden            Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellussa
11682: kansalaiset voivat halutessaan suoraan vedota           lakiesityksessä on lähtökohtana ollut, että työn-
11683: artiklaan kansallisessa tuomioistuimessa.               antaja ja työntekijä sopivat uudesta tasa-arvoi-
11684:     EY-tuomioistuin on ns. Barber-tuomiossa ot-         sesta eläkejärjestelystä. Sopimus koskisi lisäelä-
11685: tanut kannan, jonka mukaan miesten ja naisten           keturvan eläkeikää ja muita eläketurvan ehtoja
11686: erilaiset eläkeiät olivat vastoin artiklassa edelly-    eläkesäätiön ja eläkekassan säännöissä tai va-
11687: tettyä naisten ja miesten tasa-arvoisen palkkauk-       kuutussopimuksissa. Muutos on toteutettava si-
11688: sen periaatetta. Barber-tapaus ja useat muut            ten, että työsuhteen perusteella ansaitut etuudet
11689: EY-tuomioistuimen ratkaisut aiheuttivat tasa-           säilyvät. Lisäksi on otettava huomioon, että di-
11690: arvodirektiivin muutoksen, jonka Euroopan               rektiivin mukaan takautuvalta ajalta 1.1.1994-
11691: unionin neuvosto on hyväksynyt 20.12.1996.              30.6.1997 työntekijöiden edut ovat jo samat.
11692:     Suomen tasa-arvolain mukaan kiellettynä syr-        Muutoksessa ei vapaudu varoja, vaan varat käy-
11693: jintänä pidetään mm. erilaisia eläketurvan ehtoja       tetään edelleen työntekijöiden ansaittujen
11694: naisille ja miehille. Tasa-arvolain voimaantulo-        eläke-etujen rahoittamiseen. Lakiesitykseen si-
11695: pykälään sisällytettiin kuitenkin aikanaan sään-        sältyisi pitkä siirtymäaika, jona aikana ne työnte-
11696: nös, joka mahdollisti ennen lain voimaantuloa           kijät, jotka täyttävät entisen alemman eläkeiän,
11697: voimassa olleet sellaiset lisäeläkejärjestelyt, jois-   pääsisivät hakemuksesta eläkkeelle tässä eläke-
11698: sa eri sukupuolta olevien työntekijöiden eläke-         iässä. Siirtymäajalla pystyttäisiin huomattavasti
11699: turvan ehdot olivat erilaiset. Sen sijaan uusissa       lieventämään laista mahdollisesti aiheutuvia
11700: lisäeläkejärjestelyissä oli naisten ja miesten eläke-   haittavaikutuksia.
11701: turvan ehtojen oltava samat.                               Työmarkkinajärjestöt sopivat 15.4.1997 tasa-
11702:     Hallituksen esityksen tavoitteena on saattaa        arvoistamisen toteutusmallista, jolla lisäeläke-
11703: kansallinen lainsäädäntö vastaamaan EU:n lain-          järjestelmän piirissä oleva työntekijä, jolla eläke-
11704: säädäntöä edellä mainitun direktiivin muutok-           järjestelyn mukaiseen alempaan eläkeikään on
11705:                                           KK 336/1997 vp                                             3
11706: 
11707: enintään 10 vuotta tai jolla on riittävän pitkä     tutkii parhaillaan, täyttääkö sopimuksen menet-
11708: työhistoria, voisi valita eläkejärjestelyn aikai-   tely direktiivin velvoitteet ja voidaanko se sisäl-
11709: semman alemman tai korkeamman eläkeiän              lyttää osaksi lakiesitystä.
11710: tammikuun 1 päivästä 1994 lukien. Ministeriö
11711: 
11712:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
11713: 
11714:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
11715: 4                                           KK 336/1997 vp
11716: 
11717: 
11718: 
11719: 
11720:                                          Tili Riksdagens Talman
11721: 
11722:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          A vsikten med regeringens proposition är att
11723: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         den nationella lagstiftningen ändras så att den
11724: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       senast den 1 juli 1997 motsvarar EU-lagstiftning-
11725: man Sinikka Hurskainen m.fl. undertecknade             en i dess lydelse efter ändringen av nämnda direk-
11726: spörsmål nr 336:                                       tiv. Finland blev förpliktat till denna ändring
11727:                                                        enbart till följd av medlemskapet i EU. Jämstäl-
11728:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         landet av förmånerna gäller för Finlands del de
11729:        ta för att den 1ön som enligt kollektivavta-    arbetsperioder som inträffat efter den 1 januari
11730:        len betalas i tilläggspension till kvinnor      1994. Det har inte varit tillåtet att tillämpa förfa-
11731:        inte skall försämras?                           randen som inbegriper olika pensionsåldrar och
11732:                                                        andra icke-jämställda pensionsförmåner efter
11733:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          den 1 januari 1994, då EES-avta1et trädde i kraft.
11734: anföra följande:                                          Arbetsgivaren kan ordna frivilligt tilläggspen-
11735:                                                        sionsskydd för sina arbetstagare bl.a. i pensions-
11736:    Social- och hälsovårdsministeriet håller på att     stiftelser och pensionskassor samt som en grupp-
11737: bereda en regeringsproposition med förslag till        pensionsförsäkring i ett försäkringsbolag. I en
11738: lag om ändring av jämställdhets1agen.                  del av dessa tilläggspensionsarrangemang grun-
11739:    Lagförslaget gäller tilläggspensionsarrange-        dar sig de lägre pensionså1drarna och i allmänhet
11740: mangen och anknyter till artikel 119 i EG:s            även pensionsskyddsvillkoren på kollektivavtal.
11741: grundfördrag, vilken gäller principen om lika lön      Lagförs1aget gäller endast en del av tilläggspen-
11742: för kvinnor och män. Likalönsprincipen enligt          sionsarrangemangen. Enligt den arbetsgrupp vid
11743: artikel119 i grundfördraget tillåter inga avvikel-     ministeriet som utrett saken omfattas ca 40 000
11744: ser när det gäller jämställdheten mellan män och       män och 30 000 kvinnor, dvs. endast en liten del
11745: kvinnor. EG-domstolen har också ansett att             av den arbetande befo1kningen, av dy1ika pen-
11746: medlemsstaternas medborgare, om de så önskar,          sionsarrangemang. Redan nu förekommer det
11747: direkt kan åberopa artikeln i de nationella dom-       att arbetstagare på samma arbetsplats har olika
11748: stolarna.                                              ställning, eftersom de gamla arrangemangen
11749:    EG-domstolen har i den s.k. Barber-domen            vanligtvis inte är öppna för nya arbetstagare, så
11750: intagit en sådan ståndpunkt att olika pensions-        med andra ord har nya arbetstagare efter ett visst
11751: åldrar för män och kvinnor strider mot den prin-       datum inte 1ängre kunnat få del av tilläggspen-
11752: cip om lika lön för män och kvinnor som förut-         sionsarrangemanget.
11753: sätts i artikeln. Fallet Barber och många andra av         I det 1agförslag som beretts vid social- och
11754: EG domstolens avgöranden har medf~rt attjäm-           hälsovårdsministeriet hade man som utgångs-
11755: ställdhetsdirektivet måste ändras. Andringen           punkt att arbetsgivaren och arbetstagaren sinse-
11756: godkändes av Europeiska unionens råd den 20            mellan avtalar om ett nytt, rättvist pensionsar-
11757: december 1996.                                         rangemang. Meningen är att avtalet skall gälla
11758:    Enligt vår jämställdhets1ag skall som diskrimi-     pensionsåldern inom tilläggspensionsskyddet
11759: nering som är förbjuden betraktas bl.a. tillämp-       och andra pensionsskyddsvillkor i pensionsstif-
11760: ningen av olika pensionsskyddsvillkor för kvin-        te1sernas och peQsionskassornas stadgar eller
11761: nor och män. I jämställdhetslagens ikraffträdel-       försäkringsavtal. Andringen skall genomföras så
11762: separagraf togs dock i tiden in en bestämmelse         att de förmåner som intjänats på grundval av
11763: som gjorde det möjligt att tillämpa sådana till-       arbetsförhållandet bibehålls. Dessutom skall det
11764: läggspensionsarrangemang som gällde innan la-          beaktas att enligt direktivet är arbetstagarnas
11765: gen trädde i kraft, och enligt vilka arbetstagare av   förmåner redan desamma för den retroaktiva
11766: olika kön kan ha olika pensionsskyddsvillkor.          tiden mellan den 1 januari 1994 och den 30 juni
11767: Däremot skulle pensionsskyddsvillkoren för             1997. Ändringen medför inte att medel frigörs,
11768: kvinnor och män vara lika i nya pensionsarran-         utan dessa används för finansieringen av arbets-
11769: gemang.                                                tagarnas intjänade pensionsförmåner. A vsikten
11770:                                           KK 336/1997 vp                                                5
11771: 
11772: är att i lagförslaget ta in en lång övergångstid,     fattas av ett tilläggspensionsarrangemang och
11773: under viiken de arbetstagare som uppnår den           som på grundval av pensionsarrangemanget har
11774: tidigare lägre pensionsåldern på ans§kan kan gå       högst 10 år kvar tili den lägre pensionsåldern eller
11775: i pension vid ifrågavarande ålder. Overgångsti-       som har en tillräckligt lång arbetshistoria fr.o.m.
11776: den skulle bidra tili en avsevärd lindring av de      den 1 januari 1994 välja antingen den tidigare
11777: olägenheter som lagen eventuellt medför.              lägre pensionsåldern enligt pensionsarrange-
11778:    Arbetsmarknadsorganisationerna ingick den          manget eller också den högre pensionsåldern.
11779: 15 april 1997 en överenskommelse om en mall för       Ministeriet utreder som bäst om förfarandet en-
11780: hur jämställdheten skall genomföras. Enligt           Iigt överenskommelsen uppfyller direktivets för-
11781: överenskommelsen kan en arbetstagare som om-          pliktelser och om det kan tas in i lagförslaget.
11782: 
11783:      Helsingfors den 29 april 1997
11784: 
11785:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
11786:                         j
11787:                        j
11788:                       j
11789:                      j
11790:                     j
11791:                    j
11792:                   j
11793:                  j
11794:                 j
11795:                j
11796:               j
11797:              j
11798:             j
11799:            j
11800:           j
11801:          j
11802:         j
11803:        j
11804:       j
11805:      j
11806:     j
11807:    j
11808:   j
11809:  j
11810: j
11811:                                             KK 337/1997 vp
11812: 
11813: Kirjallinen kysymys 337
11814: 
11815: 
11816: 
11817: 
11818:                                    Päivi Räsänen /skl: Ympäristöongelmien selvittämisestä ja puhdis-
11819:                                        tustöiden toteuttamisesta Oitissa
11820: 
11821: 
11822:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11823: 
11824:    Hausjärven Oitin pesulasta lähtöisin olevat        mahdollisesti saastuessa tri- ja tetrakloorietylee-
11825: ympäristömyrkyt ovat olleet julkisen keskuste-        nejä voisi päästä jopa miljoonan ihmisen juoma-
11826: lun kohteena jo useita vuosia. Oikeudelliset rat-     veteen, Oitin pesulan valtakunnallinenkaan mer-
11827: kaisut vastuukysymyksistä on jo tehty ja ympä-        kitys ei liene kyseenalainen.
11828: ristötuhojen korjaamisessa on edistytty siten,           Mikäli riskianalyysi osoittaa, ettei puhdistus-
11829: että entisen pesulan tontti on puhdistettu. Asia ei   operaatiolla esim. juuri Päijänne-tunnelin lähei-
11830: kuitenkaan ole vieläkään loppuun käsitelty.           syyden vuoksi ole kiire, on Hausjärven kunnalla
11831: Vanhan kaatopaikan alueella on edelleen huo-          aikomuksena hakea ED:n rahoitusta. Tällöin on
11832: mattavat määrät saastunutta ainesta. Oitin kes-       kuitenkin kyseessä pitkäkestoinen prosessi, jon-
11833: kustan alueella pohjavesi on saastunut noin nel-      ka tuloksia ei voida ennalta täysin tietää.
11834: jän neliökilometrin alueelta. On myös olemassa           Etenkin Päijänne-tunneliin kohdistuva uhka
11835: mahdollisuus, että saastunut pohjavesi pääsisi        on suuruudeltaan sitä luokkaa, että hallituksen
11836: kosketukseen Päijänne-tunnelin veden kanssa.          kannanotto ja toimenpiteet puhdistusoperaation
11837: Tällöin Helsingin seudun veden puhtaus olisi          rahoittamiseksi ovat tarpeen. Pohjaveden puh-
11838: uhattuna.                                             distaminen ei voine olla kiinni yhden kunnan
11839:    Pohjaveden saastuneisuutta ja mahdollisia          rajallisista resursseista. ED-rahoituksen hakemi-
11840: vaikutuksia Päijänne-tunnelin veteen tutkitaan        sessakin valtiovallan myötävaikutus voi olla tar-
11841: maaliskuussa alulle pannussa selvityksessä. Ris-      peen.
11842: kianalyysi valmistuu Hämeen ympäristökeskuk-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11843: sen antamien tietojen mukaan näillä näkymin           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11844: kesäkuun alussa. Analyysin perusteella tehdään        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11845: päätökset jatkosta: minkälaisiin puhdistustoi-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11846: menpiteisiin ryhdytään ja minkälaista rahoitusta
11847: tullaan hakemaan.                                               Onko Hallitus tietoinen Oitin ympäris-
11848:    Hausjärven kunnan ilmoituksen mukaan puh-                 tötuhojen laajuudesta ja pääkaupunki-
11849: distustoimenpiteisiin tullaan joka tapauksessa               seudun veden saastumismahdollisuudes-
11850: tarvitsemaan valtion rahoitusta. Yksittäisen                 ta,ja
11851: kunnan resurssit eivät riitä paljastuneiden laajo-              aikooko Hallitus myötävaikuttaa puh-
11852: jen ympäristötuhojen korjaamiseen. Kun ote-                  distustöiden rahoittamiseen valtion va-
11853: taan huomioon, että Päijänne-tunnelin veden                  roista tai ED-rahoituksen hakemiseen?
11854: 
11855:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
11856: 
11857:                                            Päivi Räsänen /skl
11858: 
11859: 
11860: 
11861: 
11862: 279001
11863: 2                                           KK 337/1997 vp
11864: 
11865: 
11866: 
11867: 
11868:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11869:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        3 miljoonaa markkaa. Hausjärven kunta osallis-
11870: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tui kustannuksiin 25 prosentin kustannusosuu-
11871: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       della.
11872: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-            Pesula~alueen saastumisselvitysten yhteydessä
11873: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        ilmeni, että liuotinjätettä ilmeisesti oli sijoitettu
11874: 337:                                                  useita kymmeniä tonneja myös Oitin vanhalle
11875:                                                       Salpausselän harjusupassa sijaitsevalle kaatopai-
11876:           Onko Hallitus tietoinen Oitin ympäris-      kalle, josta liuotinta voi päästä pilaamaan tois-
11877:        tötuhojen laajuudesta ja pääkaupunki-          taiseksi vielä puhtaita pohjavesialueita. Pilaantu-
11878:        seudun veden saastumismahdollisuudes-          misen laajuutta ja siitä aiheutuvan riskin suu-
11879:        ta,ja                                          ruutta koskeva Hausjärven kunnan selvitys on
11880:           aikooko Hallitus myötävaikuttaa puh-        meneillään ja sen valmistuttua laaditaan suunni-
11881:        distustöiden rahoittamiseen valtion va-        telma kaatopaikka-alueen kunnostamiseksi. Hä-
11882:        roista tai ED-rahoituksen hakemiseen?          meen ympäristökeskuksen alustavan arvion mu-
11883:                                                       kaan Oitin vanhan kaatopaikan kunnostuksesta
11884:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          aiheutuva kustannus on joka tapauksessa niin
11885: vasti seuraavaa:                                      suuri, että se edellyttää alueen kunnostamista
11886:                                                       jätehuoltotyönä, jonka rahoitukseen tarvitaan
11887:     Kysymyksessä tarkoitettu Hausjärven Oitin         myös valtion tukea.
11888: liuotinjätteiden aiheuttama maaperän ja talous-           Arvioitaessa Oitin liuottimella saastuneen
11889: vetenä käytetyn pohjaveden saastuminen kuuluu         maaperän ja vanhan kaatopaikan kunnostustar-
11890: kiistämättä sellaisiin vakaviin maaperän saastu-      vetta ilmeni, että arviossa oli otettava huomioon
11891: mistapauksiin, jotka selvitetään ja kunnostetaan      myös Päijänne-tunnelin turvaaminen. Pääkau-
11892: kiireellisesti ympäristötyönä.                        punkiseudun vesihuolto perustuu Päijänne-tun-
11893:     Hausjärven kunnan Oitin pohja- ja juomave-        neliin, joka kulkee käytännöllisesti katsoen
11894: destä löydettiin elokuussa vuonna 1992 ympäris-       Hausjärven saastuneiden pohjavesiesiintymien
11895: tötutkimuksissa liuotinaineita (tri- ja tetrakloo-    alla. Tiettävästi kuitenkaan vanhan kaatopaikan
11896: rieteeniä), jotka pohjavedessä saattavat aiheut-      liuotinpitoiset vedet eivät alustavien arvioiden
11897: tea haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle   mukaan ole vaarassa kulkeutua raakavesitunne-
11898: monin tavoin. Ensitoimena saastuneen pohjave-         liin ainakaan sen käytön aikana, mutta sen sijaan
11899: den käyttö talousvetenä lopetettiin tuolloin välit-   äskettäin kunnostetun pesula-alueen saastutta-
11900: tömästi.                                              man pohjavesiesiintymän vettä voi tunneliin
11901:     Hausjärven kunnan sekä silloisen Helsingin        päästä.
11902: vesi- ja ympäristöpiirin ja myöhemmin Hämeen              Hämeen ympäristökeskus selvittää yhdessä
11903: ympäristökeskuksen yhteistyönä toimeenpan-            Hausjärven kunnan kanssa Oitin pohjaveden
11904: nussa selvityksessä maaperän saastumisen todet-       vaikutusta Päijänne-tunnelin veteen. Selvitys
11905: tiin aiheutuneen Oitissa toimineen pesulan jät-       valmistuu kesällä 1997, minkä jälkeen arvioi-
11906: teistä, joita sijoitettiin vuosina 1957-1967 pesu-    daan jatkotoimiin tarve. Tunnelin veden pilaan-
11907: lakiinteistön alueelle kaivoon.                       tumisriski on alustavien arvioiden mukaan vä-
11908:     Hämeen ympäristökeskus vastasi Oitin enti-        häinen, koska tunneliin suodattuvan veden mää-
11909: sen pesulan alueen kunnostuksen vaativasta            rä ja sen haitta-ainepitoisuus on pieni verrattuna
11910: suunnittelusta ja toimeenpanosta. Ensivaiheessa       tunnelissa virtaavan veden määrään ja talousve-
11911: jätekaivo tyhjennettiin liuotinjätteistä ja seuraa-   delle sallittuun pitoisuusrajaan. Laimenemisen
11912: vassa vaiheessa alue kunnostettiin poistamalla        jälkeen ei tunnelin veden haitta-aineen pitoisuut-
11913: voimakkaasti ja syvälle saastunut maamassa.           ta ole vesikemiallisella analytiikalla mitattavissa.
11914: Valtionjätehuoltotyönä tehty kunnostus valmis-            Oitin saastuneen maa-alueen aiheuttama teo-
11915: tui vuonna 1996 ja sen kustannukset olivat            reettinenkin uhka pääkaupunkiseudun vesihuol-
11916:                                               KK 337/1997 vp                                              3
11917: 
11918: Jolle osoittaa, että Päijänne-tunnelin vyöhyk-          nostamiseen. Alustavan arvion mukaan valtion
11919: keellä on tarpeen vastedes huolehtia riittävästä        osuus työhön tarvittavasta rahoituksesta olisi
11920: maaperänsuojelusta, saastuneiden alueiden kun-          tänä viisivuotiskautena yhteensä noin 200 mil-
11921: nostamisesta ja ympäristöriskien hallinnasta,           joonaa markkaa.
11922: jotta voidaan varmistua siitä, ettei Päijänne-tun-          Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mu-
11923: neliin ole vaarassa suotautua veden käyttökel-          kaan kunnostuksen kannalta isännättömien
11924: poisuutta vaarantavia haitallisia aineita Oitin li-     saastuneiden maa-alueiden ja vanhojen kaato-
11925: säksi myös mahdollisista muista tunnelin vaiku-         paikkojen kunnostukseen tarvitaan vuonna 1997
11926: tuspiirissä sijaitsevista saastuneista alueista. Päi-   noin 20 miljoonaaja vuonna 1998 yhteensä noin
11927: jänne-tunnelin alueen maaperänsuojelun nykyti-          46 miljoonaa markkaa. Lisäksi ympäristökeskus
11928: laa koskeva Suomen ympäristökeskuksen ja Pää-           arvioi sellaisten Oitin kaltaisten kiireellisten ta-
11929: kaupunkiseudun Vesi Oy:n selvitys valmistuu             pausten, joissa kunnostustarve kasvaa selvitys-
11930: syksyllä 1997. Siinä kartoitetaan alustavasti ne        ten edetessä, aiheuttaman kustannusten kasvun
11931: tekijät, joiden seurauksena Päijänne-tunnelin           lisäävän rahoitustarvetta vuonna 1998 noin 7,5
11932:  vesi saattaisi olla vaarassa ja arvioidaan tarvitta-   miljoonalla markalla.
11933: vat jatko toimet.                                          Hämeen ympäristökeskus on esittänyt, että
11934:     Oitin tapaus osoittaa käytännössä valitetta-        Oitin saastuneen alueen ja vanhan kaatopaikan
11935:  valla tavalla sen, kuinkajätehuollon laiminlyön-       kunnostukseen varattaisiin määräraha vuoden
11936:  neistä aiheutuvat ympäristövahingot voivat ai-         1999 valtion talousarvioon ja että vuodeksi 1998
11937:  heuttaa monenlaisia riskejä ja kuinka kalliiksi        osoitettaisiin määräraha Oitin kaatopaikan ja
11938:  tällaisten vahinkojen korjaaminen jälkikäteen          saastuneen pohjaveden aiheuttaman vaaran sel-
11939:  saattaa tulla.                                         vittämisen ja kunnostuksen jatkosuunnitteluun.
11940:     Kunnostuksen toimeenpano riippuu aina ra-              Ympäristöministeriön tarkoituksena on
11941:  hoituksesta. Suomen ympäristökeskuksen val-            osoittaa tarvittava suunnittelumääräraha Hä-
11942:  misteleman, vuosia 1997-2001 koskevan saas-            meen ympäristökeskuksen käyttöön ja varautua
11943:  tuneiden alueiden kunnostusohjelman mukaan             alueen kunnostukseen talousarviossa nimettynä
11944:  alueelliset ympäristökeskukset valmistautuvat          ympäristötyöhankkeena Hämeen ympäristökes-
11945:  seuraavana viisivuotiskautena noin 300 isännät-        kuksen ehdottamalla tavalla.
11946:  tömän saastuneen alueen selvittämiseen ja kun-
11947:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1997
11948: 
11949:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
11950: 4                                          KK 337/1997 vp
11951: 
11952: 
11953: 
11954: 
11955:                                        Tili Riksdagens Talman
11956: 
11957:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       bete, vars kostnader uppgick till3 miljoner mark.
11958: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-     Hausjärvi kommun deltog i kostnaderna med en
11959: de medlem av statsrådet översänt följande av         25 procents andel.
11960: riksdagsman Päivi Räsänen undertecknade                 1 samband med undersökningen av förore-
11961: spörsmål nr 337:                                     ningen av tvättinrättningens område framgick
11962:                                                      det att tiotals ton rester av lösningsmedel uppen-
11963:           Är Regeringen medveten om viiken           barligen hade placerats på den gamla avstjälp-
11964:        omfattning miljöskadorna i Oitti har och      ningsplatsen i en sänka i Salpausselkäåsen, där de
11965:        om möjligheten att huvudstadsregionens        kan komma åt att sprida sig till grundvattensom-
11966:        vatten förorenas, och                         råden som tills vidare är rena. Hausjärvi kom-
11967:           ämnar Regeringen bidra till finansie-      mun undersöker som bäst omfattningen av för-
11968:        ringen av saneringsarbetena av statens        oreningen och i viiken storleksklass risken är, och
11969:        medel eller till ansökan om EU-finansie-      efter att undersökningen är fårdig kommer man
11970:        ring?                                         att lägga upp en plan för iståndsättning av det
11971:                                                      område där avstjälpningsplatsen ligger. Enligt en
11972:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        preliminär uppskattning av Tavastlands miljö-
11973: anföra följande:                                     central kommer kostnaderna för iståndsättning-
11974:                                                      en av Oitti gamla avstjälpningsplats i alla fall
11975:    Den i spörsmålet avsedda föroreningen genom       vara så höga att de förutsätter att arbetet görs
11976: lösningsmedelsrester av markgrunden och av           som ett avfallshanteringsarbete till vars finansie-
11977: grundvattnet, som används som hushållsvatten,        ring staten måste bidra.
11978: hör ovedersägligen till de allvarliga markförore-       Vid bedömningen av behovet av iståndsätt-
11979: ningsfall som undersöks och snabbt saneras ge-       ning av den förorenade markgrunden och den
11980: nom miljöarbeten.                                    gamla avstjälpningaplatsen i Oitti kom det fram
11981:    1 grundvattnet och dricksvattnet i Oitti i        att också tryggandet av Päijännetunneln måste
11982: Hausjärvi kommun påträffades i augusti 1992          tas med i beräkningen. Huvudstadsregionens
11983: lösningsmedel (tri- och tetrakloretylen), vilka då   vattenförsörjning bygger på Päijännetunneln,
11984: de förekommer i grundvattnet kan orsaka miljön       som går praktiskt taget under de förorenade
11985: eller hälsan men eller fara på många olika sätt.     grundvattensområdena i Hausjärvi. Men enligt
11986: Den första åtgärden var att användningen av det      preliminära uppskattningar föreligger det veter-
11987: förorenade grundvattnet som hushållsvatten           ligen ingen fara för att de med lösningsämnen
11988: stoppades omedelbart.                                förorenade vattnen från den gamla avstjälp-
11989:    1 den undersökning som Hausjärvi kommun           ningsplatsen skulle kunna tranporteras till råvat-
11990: och dåvarande Helsingfors vatten- och miljödi-       tentunneln, åtminstone inte när den är i bruk,
11991: strikt, senare Tavastlands miljöcentral gjorde ge-   medan däremot vatten från grundvattenföre-
11992: mensamt konstaterades att föroreningen av            komsten från det nyligen sanerade tvättinrätt-
11993: markgrunden berodde på avfall från en tvättin-       ningsområdet kan komma in i tunneln.
11994: rättning som fungerat i Oitti; avfallet placerades      Tavastlands miljöcentral undersöker tillsam-
11995: åren 1957-1967 i en brunn på tvättinrättningens      mans med Hausjärvi kommun viiken inverkan
11996: fastighet.                                           grundvattnet i Oitti har på vattnet i Päijännetun-
11997:    Tavastlands miljöcentral svarade för den krä-     neln. Denna undersökning blir klar sommaren
11998: vande planeringen och genomförandet av istånd-       1997, och därefter bedöms behovet av fortsatta
11999: sättningen av det tidigare tvättinrättningsområ-     åtgärder. Risken för förorening av vattnet i tun-
12000: det. 1 första skedet tömdes avfallsbrunnen på        neln är enligt uppskattningarna litet, eftersom
12001: resterna av lösningsmedel, i följande skede          den mängd vatten som kan filtreras in i tunneln
12002: iståndsattes området genom att den kraftigt och      och dess halt av skadliga ämnen är liten jämfört
12003: djupt förorenade marken avlägsnades. Detta           med den vattenmängd som rinner i tunneln och
12004: gjordes år 1996 som statligt avfallshanteringsar-    den haltgräns som ställts upp för hushållsvatten.
12005:                                              KK 337/1997 vp                                             5
12006: 
12007: Efter utspädning kan halten av skadliga ämnen i         iståndsättning av omkring 300 förorenade områ-
12008: tunnelvattnet inte längre mätas med vattenke-           den för vilka ansvaret ligger öppet. Enligt preli-
12009: miska analyser.                                         minära beräkningar kommer statens andel av
12010:    Det teoretiska hot mot vattenförsörjningen i         den behövliga finansieringen under denna fem-
12011: huvudstadsregionen som det förorenade områ-             årsperiod sammanlagt att uppgå tili ca 200 miljo-
12012: det i Oitti utgör visar att det i den zon där Päijän-   ner mark.
12013: netunneln går framgent är nödvändigt att skydda            Finlands miljöcentral har gjort beräkningar
12014: markgrunden tillräckligt, att sanera förorenade         som visar att iståndsättningen av förorenad mark
12015: områden och att bemästra miljöriskerna, för att         och gamla avstjälpningsplatser för vilka ansvaret
12016: vi skall kunna vara säkra på att det inte finns risk    ligger öppet år 1997 kommer att kräva ca 20
12017: f6r att skadliga ämnen som äventyrar vattnets           miljoner och år 1998 sammanlagt ca 46 miljoner
12018: användbarhet kan komma in inte bara från Oitti          mark. Miljöcentralen bedömer dessutom att
12019: utan också från eventuella andra förorenande            brådskande fall i stil med Oitti, där behovet av
12020: områden i tunnelns verkningsområde. En under-           sanering ökar allt eftersom undersökningen
12021: sökning av nuläget i fråga om skyddet av mark-          framskrider, kommer att orsaka ett finansie-
12022: grunden i Päijännetunnelns område, som görs av          ringsbehov som ytterligare ökar kostnaderna
12023:  Finlands miljöcentral och bolaget Pääkaupungin         med ca 7,5 miljoner mark år 1998.
12024: Vesi Oy, blir fårdig hösten 1997. Undersökning-            Tavastlands miljöcentral har föreslagit att ett
12025: en inventerar pre1iminärt de faktorer till fö1jd av     anslag skulle reserveras i statsbudgeten 1999 för
12026: vi1ka vattnet i Päijännetunne1n skulle utsättas för     sanering av det förorenade området och den
12027: fara och bedömer de åtgärder som kan behövas.           gamla avstjälpningsplatsen i Oitti, och att ett
12028:     Fallet Oitti visar på ett bek1agansvärt sätt i      anslag för undersökning av den fara som av-
12029:  praktiken på vi1ket sätt mi1jöskador som orsakas       stjälpningsplatsen och det förorenade grundvatt-
12030:  av brister i avfallshanteringen kan förorsaka o1i-     net orsakar och för fortsatt planering av istånd-
12031:  ka s1ag av risker och hur dyrt det blir att reparera   sättningen skall anvisas för år 1998.
12032:  sådana skador i efterhand.                                Miljöministeriet har för avsikt att anvisa Ta-
12033:     Genomförandet av iståndsättningen är alltid         vastlands miljöcentral de behövliga medlen för
12034:  beroende av finansieringen. En1igt det sanerings-      planeringen och att bereda sig på att iståndsätt-
12035:  program för förorenade områden åren 1997-              ningen av området skall vara ett namngivet pro-
12036:  2000 som Finlands miljöcentral har utarbetat bör       jekt i budgetförslaget så som Tavastlands miljö-
12037:  de regionala miljöcentralerna under följande           central har föreslagit.
12038:  femårsperiod vara beredda på undersökning och
12039: 
12040:       Helsingfors den 5 maj 1997
12041: 
12042:                                                                         Miljöminister Pekka Haavisto
12043:                                              KK 338/1997 vp
12044: 
12045: Kirjallinen kysymys 338
12046: 
12047: 
12048: 
12049: 
12050:                                     Pirkko Peltomo /sd: Holhoustoimen uudistamisesta
12051: 
12052: 
12053: 
12054:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12055: 
12056:    Holhous on Suomessa tällä hetkellä luvatto-          asetteluihin. Sivulliselle jää paikoin kuva simpu-
12057: man heikolla tolalla, erityisesti kun ottaa huo-        tusluonteisesta holhottavan vanhempien kohte-
12058: mioon holhousjärjestelmän merkityksen sekä              lusta.
12059: holhottaville että muille asianosaisille.                  Periaatteessa holhoustoimen järjestäminen
12060:    Tärkein syy nykyisiin ongelmiin on lainsää-          vaatii lainmuutosta ja kuuluu näin eduskunnan
12061: dännön vanhentuneisuus ja vaikeaselkoisuus.             toimivaltaan. Koska lainsäädännön muuttami-
12062: Alun perin 1890-luvulta peräisin oleva holhous-         nen vaatii kuitenkin tässä yhteydessä hyvinkin
12063: laki on nykyajalle vieras. Se on mm. johtanut           perusteellista selvitystyötä ja eri intressitahojen
12064: siihen, että eri kunnissa lakia tulkitaan eri tavoin;   aseman huomioon ottamista, katson, että voin
12065: tulkinnanvaraiset ja epäselvät säännökset estä-         kirjallisella kysymyksellä tiedustella, onko halli-
12066: vät asianosaisia ennakoimasta hallinnon ratkai-         tus tietoinen tässä esitetyistä ongelmista ja aikoo-
12067: suja. Myöskään esimerkiksi kulujen säilyttämi-          ko hallitus ryhtyä selvittämään ratkaisua ongel-
12068: nen laajasti holhottaville ei ole enää sopusoin-        miin.
12069: nussa nykyisen hallintokulttuurin kanssa.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12070:    Erityisen heikko on holhottavien leski-isien ja      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12071: -äitien tilanne. Holhottavan turvaksi säädetyt          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12072: säännökset estävät osin jopa holhoajaa täyttä-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12073: mästä huoltovelvollisuuttaan. Yhdessä holhous-
12074: lautakuntien osin asiantuntemattoman ja koh-                       Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12075: tuuttoman asenteen vuoksi ajaudutaan käytän-                    holhoustoimen perusteiden selvittämi-
12076: nön elämässä usein kestämättömiin vastakkain-                   seksi ja ajanmukaistamiseksi?
12077: 
12078:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1997
12079: 
12080:                                             Pirkko Peltomo /sd
12081: 
12082: 
12083: 
12084: 
12085: 279001
12086: 2                                       KK 338/1997 vp
12087: 
12088: 
12089: 
12090: 
12091:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
12092: 
12093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    lainsäädännön kokonaisuudistukseksi. Työryh-
12094: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     mä on lähettänyt kaikille holhouslautakunnille
12095: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   ja virkaholhoojille kyselyn, jolla pyritään selvit-
12096: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko       tämään holhoustoimen nykytilaa ja siinä esiinty-
12097: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     viä ongelmia. Työryhmä tulee myös kuulemaan
12098: n:o 338:                                          eri tahoja. Holhouslain uudistamista koskeneen
12099:                                                   aikaisemman lainvalmistelun yhteydessä kerään-
12100:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä     tyneet tiedot ovat lisäksi työryhmän käytössä.
12101:        holhoustoimen perusteiden selvittämi-      Riittävä tietopohja ajanmukaisen holhouslain-
12102:        seksi ja ajanmukaistamiseksi?              säädännön laatimiseksi tulee siten olemaan saa-
12103:                                                   tavilla.
12104:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Työryhmä tulee ehdotuksessaan ottamaan
12105: vasti seuraavaa:                                  kantaa myös kysymyksiin, jotka koskevat leski-
12106:                                                   äitien ja -isien asemaa lastensa holhoojina. Tältä
12107:    Nykyinen holhouslaki on vanhentunut erityi-    osin pyydän viitata vastaukseen, jonka olen näil-
12108: sesti holhoustoimen hallintoa koskeviita osil-    lä valtiopäivillä antanut kansanedustaja Aapo
12109: taan. Oikeusministeriö asetti joulukuussa 1996    Saaren asiaa koskevaan kirjalliseen kysymyk-
12110: työryhmän, jonka tulee kuluvan vuoden elokuun     seen (KK 240/1997 vp).
12111: loppuun mennessä laatia ehdotuksensa holhous-
12112: 
12113:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
12114: 
12115:                                                                  Oikeusministeri Kari Häkämies
12116:                                              KK 338/1997 vp                                             3
12117: 
12118: 
12119: 
12120: 
12121:                                         Tili Riksdagens Talman
12122: 
12123:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            totalrevidering av förmynderskapslagstiftning-
12124: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            en. Arbetsgruppen har skickat ut en förfrågan tili
12125: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        alla förmyndarnämnder och tjänsteförmyndare
12126: dagsman Pirkko Peltomo undertecknade spörs-            om nuläget och problemen inom förmynder-
12127: mål nr 338:                                            skapsväsendet. Arbetsgruppen kommer även att
12128:                                                        höra olika instanser i ärendet. De uppgifter som
12129:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         har samlats in i samband med tidigare beredning
12130:        ta för att utreda och modernisera grun-         av förmynderskapslagen står tili arbetsgruppens
12131:        derna för förmynderskapsväsendet?               förfogande. Det kommer att finnas med andra
12132:                                                        ord en tiliräcklig kunskapsbas för att modernise-
12133:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ra förmynderskapslagstiftningen.
12134: anföra följande:                                          Arbetsgruppen kommer i sitt förslag att ta
12135:                                                        ställning även tili änkors och änklingars ställning
12136:    Den nuvarande förmynderskapslagen är för-           som förmyndare för sina minderåriga barn. Tili
12137: åldrad särskilt till de delar som gäller förmynder-    denna del ber jag att få hänvisa det svar jag under
12138: skapsförvaltningen. Justitieministeriet tilisatte i    pågående riksdag har gett riksdagsman Aapo
12139: december 1996 en arbetsgrupp, som senast i slu-        Saari med anledning av hans spörsmål (nr 240/
12140: tet av augusti i år skalllägga fram ett förslag tili   1997 rd).
12141: 
12142:      Helsingforsden 25 aprill997
12143: 
12144:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
12145:                                            KK 339/1997 vp
12146: 
12147: Kirjallinen kysymys 339
12148: 
12149: 
12150: 
12151: 
12152:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Luontaistalouteen siirtymisestä maaseudulla
12153: 
12154: 
12155: 
12156:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12157: 
12158:     Maaseudulla on tyhjillään lukemattomia vähän rahaakin, kun myisi kuitupuuta ja tukkia
12159: pientiloja, lisää tulee koko ajan ja maaseutu leveranssina metsäyhtiölle. Lampaiden lehtiker-
12160: autioituu. Jonkin ajan kuluttua maaseudun pien- put kerättäisiin pusikosta ja metsä antaisi joka-
12161: viljelystilojen rakennukset ovat asumattomassa miehen oikeudella puolukat, mustikat ja sienet
12162: kunnossa ja painuvat kasaan. Samanaikaisesti lukemattomine lajikkeineen sekä jänikset, met-
12163: on kaupungeissa, erityisesti niiden lähiöissä, sa- sot ja koppelot. Kun järvet ovat tulvillaan kalaa,
12164: tojen tuhansien työttömien armeija. Nämä ihmi- saisi sitä helposti ruokapöytään, pakasteeseenja
12165: set menettävät otteen elämästä ja alkoholisoitu- suolakalaksi. Turruttavaa keskiolutta ei ostettai-
12166: vat litkiessään keskiolutta lähiön kuppilassa. si, vaan tehtäisiin oman pellon viljasta valmiste-
12167: Perheet hajoavat ja lapset kärsivät irrallisuudes- tuista maltaista hyvää terveellistä sahtia. Luon-
12168: ta. Moni miettii, että elämään pitäisi saada jota- taistalouteen siirtyminen pitäisi maaseudun elä-
12169: kin sisältöä, mutta ei tiedä miten. Muutaman vänä. Luontaistalouden mahdollisuutta pohtii
12170: vuoden päästä eivät enää mietikään.                   moni kaupunkilähiön turhautunut työtön. Se
12171:     Ratkaisu näiden elämän ulkopuolelle jäävien kuitenkin vaatisi rohkaisua yhteiskunnan tahol-
12172: ihmisten ja perheiden osalta olisi paluujuurilleen ta ja kenties jonkin verran taloudellista tukeakin.
12173: maaseudulle: luontaistalouteen pientilan isän- Se kuitenkin maksaisi itsensä takaisin moninker-
12174: näksi, emännäksi ja perheeksi. Rahaa ei olisi taisesti ja siksi rohkenen kysyä valtiopäiväjärjes-
12175: runsaasti, mutta kaikki vanhanmallisen luontais- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
12176: talouden edut olisivat edessä: pari kolme hehtaa-
12177: ria peltoa, josta tulisi ruoka yhdelle lehmälle, "'             Onko Hallituksen mieleen tullut, että
12178: sialle, muutamalle lampaalle ja kanoille. Olisi             soveltuvalla tavalla toteutettu luontaista-
12179: maito, liha, kananmunat, leipäjauhot ja perunat             lous maaseudun autioituvilla pientiloilla
12180:  omasta takaa. Trekoolissa kasvaisi sipulien,               toisi huomattavasti rikkaamman elämän-
12181: porkkanoiden ja punajuurien lisäksi kaikki tar-             muodon kaupunkilähiöiden turhautuvil-
12182:  vittava räätiköistä tilliinja selleriin. Omenat saa-       le ja alkoholisoituville työttömille, ja
12183:  taisiin omenapuista ja marjat pensaista talous-                onko Hallituksella aikomusta harkita
12184:  käyttöön ja kotiviiniin. Muutaman hehtaarin                tällaista mahdollisuutta, joka samalla pe-
12185:  metsämaalta saisi polttopuut saunanpesään sekä             lastaisi maaseudun autioitumiselta ja loisi
12186:  pirtinlämmitykseen ja hellapuiksi. Joskus saisi            koko kansakuntaan uutta virettä?
12187: 
12188:       Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1997
12189: 
12190:                                            Sulo Aittaniemi /kesk
12191: 
12192: 
12193: 
12194: 
12195:  279001
12196: 2                                          KK 339/1997 vp
12197: 
12198: 
12199: 
12200: 
12201:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12202: 
12203:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       liittyvät enemmänkin uusiutuvien luonnonvaro-
12204: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jen käyttöön ja luontoharrastuksiin sidoksissa
12205: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      oleviin elinkeinoihin kuin pelkkään luontaista-
12206: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       louteen. Luontaistalous ei ole kannattavaa elin-
12207: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        keinotoimintaaeikä siten yksin voi pitää maaseu-
12208: n:o 339:                                             tua asuttuna. Luontoharrastukset ja esim. maa-
12209:                                                      seutumatkailu ovat tapa hyödyntää maaseudun
12210:            Onko Hallituksen mieleen tullut, että     voimavaroja monipuolisesti ja tuottaa vientikel-
12211:        soveltuvalla tavalla toteutettu luontaista-   poisia tuotteita. Toiminnalliset luontoharrastuk-
12212:        lous maaseudun autioituvilla pientiloilla     set ja matkailu ovat enemmän kuin harvojen
12213:        toisi huomattavasti rikkaamman elämän-        yritysten elinkeino, se on tapa saada kyliin palve-
12214:        muodon kaupunkilähiöiden turhautuvil-         luiden kuluttajia ja tuotteiden ostajia.
12215:        le ja alkoholisoituville työttömille, ja          Tosiasia on, että toiminnallisten luontohar-
12216:            onko Hallituksella aikomusta harkita      rastusten ja maaseutumatkailun merkitys elin-
12217:        tällaista mahdollisuutta, joka samalla pe-    keinona on tällä hetkellä vähäinen. Maaseutu-
12218:        lastaisi maaseudun autioitumiselta ja loisi   matkailun kannattavuus on heikko lyhyen kau-
12219:        koko kansakuntaan uutta virettä?              den ja kalliiden investointien takia. Työllistävyys
12220:                                                      on vähäistä, koska on tyydytty vain majoituksen
12221:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ja ateriapalveluiden tarjoamiseen. Toiminnallis-
12222: vasti seuraavaa:                                     ten luontoharrastusten kehittämisessä elinkeino-
12223:                                                      toiminnaksi ovat puuttuneet selkeät lähtökohdat
12224:    Kysymyksessä esitetyt näkökohdat maatalou-        ja tietoiset strategiset valinnat. Maaseutumatkai-
12225: den rakennekehityksestä ja maataloustuotannon        lussa kehittämistyötä on tehty omista lomatottu-
12226: tulevasta kehityksestä ovat osittain oikeansuun-     muksista johdetuilla olettamuksilla eikä syste-
12227: taisia. Maatilojen lukumäärän vähentyminen to-       maattiseen tutkimukseen perustuen.
12228: dennäköisesti jatkuu. Euroopan integraatio ja            Uusiutuvien luonnonvarojen kehittäminen ja
12229: siihen liittyvät maataloustuen ja ylituotannon       maaseudun vetovoiman elinkeinollinen kehittä-
12230: supistamispyrkimykset vähentävät entisestään-        minen edellyttävät sekä valtakunnan ja alueta-
12231: kin maatalouden työpaikkoja. Lisäksi elintarvik-     son että yritystason toimenpiteitä. Valtakunnan
12232: keiden hintatasossa tapahtuvat muutokset no-         tasolta odotetaan mm. maaseutumatkailun
12233: peuttavat maatalouden työvoimakysynnän vä-           markkinoinninjärjestämistä sekä laadun takaa-
12234: hentymistä.                                          vien järjestelmien kehittämistä koko Suomea
12235:    Maatilojen lukumäärän vähenemisestä ja nii-       koskevaksi.
12236: den sekä maataloustuotannon alueellisesta kes-           Edellä olevaan viitaten ei ole mitään syytä
12237: kittymisestä johtuen pelkkä maatilatalous ei tu-     uskoa, että luontaistalouteen siirtyminen edes-
12238: levaisuudessa voi pitää maaseutua asuttuna var-      auttaisi maaseudun ja kaupunkien asukkaiden
12239: sinkaan syrjäisimmillä seuduilla. Tämä onkin         elämisen tasoa, eikä tällaista mahdollisuutta ole
12240: nykyään yleisesti tunnustettu tosiasia. Maaseu-      harkittu. Kehittämisessä tulee painottaa eri
12241: tuväestön vähenemisvauhdin kehitys on pitkälti       alueiden omaehtoisuutta uudistuvana voimava-
12242: sidoksissa siihen, onnistutaanko maaseudun           rana. Kuntien tulee tukea kaupunginosissa ja
12243: muiden elinkeinojen avulla työllistämään tar-        kylissä syntynyttä oma-aloitteista kansalaisaktii-
12244: peeksi väkeä maaseudulla. Tämän päämäärän            visuutta. Maaseudulle ja sen kylille sekä maaseu-
12245: toteuttamiseksi on käytettävä kaikki keinot, joi-    dun ja kaupunkien vuorovaikutuksen edistämi-
12246: den toteuttaminen edistää maaseudun elinkeino-       seksi soveltuu hyvin hallituksen vuonna 1996 val-
12247: toimintaa ja jotka voivat siten omalta osaltaan      mistuneen maaseutuohjelman ehdotus maaseu-
12248: turvata maaseutuväestön mahdollisuuksia pa-          dun seudullisen kehittämistoiminnan laajenta-
12249: rempaan toimeentuloon.                               miseksi koko maahan. Paikallisen aktiivisuuden
12250:    Luontaistalouteen liittyvät mahdollisuudet        tukemiseen maaseudun kehittämistoiminnassa
12251:                                          KK 339/1997 vp                                          3
12252: 
12253: käytettävä Leader-toimintatapa on erittäin teho-   rannaisvaikutuksineen työllisyyden kumulatii-
12254: kas maaseudun ja kaupunkien reuna-alueiden         vistä paranemista sekä maaseudun ja kaupun-
12255: omatoimisuuden kehittäjä ja se merkitsee seu-      kien vuorovaikutuksen tiivistymistä.
12256: 
12257:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
12258: 
12259:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
12260: 4                                           KK 339/1997 vp
12261: 
12262: 
12263: 
12264: 
12265:                                         Tili Riksdagens Talman
12266: 
12267:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Potentialen i samband med naturhushållning-
12268: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        en har en närmare anknytning tili bruket av för-
12269: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      nybara naturtillgångar och idkandet av näringar
12270: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         förknippade med naturaktiviteter än enbart till
12271: 339:                                                  naturhushållning. Naturhushållning är inte eko-
12272:                                                       nomiskt lönsam näringsverksamhet och förmår
12273:           Har Regeringen kommit att tänka på          sålunda inte ensam bibehålla landsbygden befol-
12274:        att idkandet av någon lämplig naturhus-        kad. Naturaktiviteter och t.ex.landsbygdsturism
12275:        hållning på landsbygdens ödelagda små-         är metoder med vilka landsbygdens resurser kan
12276:        bruk skulle erbjuda de frustrerade och         utnyttjas på ett mångsidigt sätt och produktio-
12277:        alkoholiserade arbetslösa i förorterna en      nen av exportdugliga produkter främjas. Funk-
12278:        betydligt rikare livsform, och                 tionella naturaktiviteter och turism är näringar
12279:           ämnar Regeringen överväga denna             som berör flera än några få företag eftersom de
12280:        möjlighet som skulle rädda landsbygden         bl.a. lockar konsumenter och kunder till byarna.
12281:        från att bli avfolkad och dessutom skapa           Faktum är att de funktionella naturaktivite-
12282:        en ny framåtanda hos hela folket?              terna och landsbygdsturismen för närvarande är
12283:                                                       av föga betydelse som näringar. Landsbygdstu-
12284:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         rismens lönsamhet är dålig på grund av den korta
12285: anföra följande:                                      säsongen och dyra investeringar. Dess sysselsät-
12286:                                                       tande verkan är liten eftersom den service som
12287:    De i spörsmålet framförda synpunkterna på          erbjuds endast omfattar inkvartering och mål-
12288: jordbrukets strukturutveckling och den framtida       tidsservice. Utvecklandet av funktionella natur-
12289: utvecklingen av jordbruksproduktionen är delvis       aktiviteter till näringsverksamhet har skett utan
12290: riktiga. Antalet gårdar kommer sannolikt att          några klara utgångspunkter eller medvetna stra-
12291: fortsätta minska. Den europeiska integrationen        tegiska val. Utvecklingsarbetet inom lands-
12292: och de med den förknippade strävandena att            bygdsturismen har gjorts utgående från hypote-
12293: reducera lantbruksstödet och överproduktionen         ser som grundat sig på de egna semestervanorna
12294: kommer ytterligare att minska antalet arbets-         och inte med stöd av systematiska undersökning-
12295: platser inom jordbruket. Dessutom bidrar änd-         ar.
12296: ringarna i livsmedlens prisnivå till att påskynda         Sådan utveckling som gäller förnybara natur-
12297: minskningen av efterfrågan på arbetskraft inom        tillgångar eller landsbygdens attraktioner med
12298: jordbruket.                                           avseende på näringsverksamhet förutsätter att
12299:    På grund av att antalet gårdar minskat och         åtgärder vidtas såväl på riks- och lokalnivå som
12300: gårdarna samt jordbruksproduktionen genom-            inom företagssektorn. Det finns förväntningar
12301: gått en regional centralisering är det inte möjligt   om att bl.a. landsbygdsturismens marknadsfö-
12302: att i framtiden hålla kvar befolkningen på lands-     ring ordnas på riksnivå samt att de system som
12303: bygden enbart med hjälp av jordbruket, i synner-      säkerställer kvaliteten utvecklas på så sätt att de
12304: het inte när det gäller avsides belägna trakter.      gäller hela Finland.
12305: Detta är numera ett allmänt erkänt faktum. På             Med hänvisning till vad som anförs ovan finns
12306: vilket sätt minskningen av befolkningen på            det ingen anledning att tro att en övergång till
12307: landsbygden kommer att utvecklas har ett nära         naturhushållning skulle främja livskvaliteten för
12308: samband med om de övriga landsbygdsnäringar-          befolkningen på landsbygden och i städerna och
12309: na lyckas sysselsätta en tillräckligt stor del av     därför har denna möjlighet inte övervägts. Inom
12310: landsortsbefolkningen. För att detta mål skall        utvecklingen skall man betona de olika område-
12311: uppnås måste man tillgripa alla de metoder som        nas egna valfrihet såsom en förnybar resurs.
12312: främjar näringsverksamhet på landsbygden och          Kommunerna skall stöda sådan medborgarakti-
12313: som på så sätt kan bidra tili att trygga landsorts-   vitet på eget initiativ som uppstått i stadsdelar
12314: befolkningens möjligheter till en bättre utkomst.     och byar. Det förslag som ingick i regeringens
12315:                                           KK 339/1997 vp                                              5
12316: 
12317: landsbygdsprogram som blev fårdigt år 1996 och      lingsverksamhet är ett synnerligen effektivt för-
12318: som gällde en utvidgning av den regionala ut-       faringssätt när det gäller att utveckla initiativta-
12319: vecklingsverksamheten på landsbygden tili hela      gandet på landsbygden och i städernas utkanter.
12320: landet lämpar sig väl för främjandet av växelver-   Dessa metoder jämte följdverkningar innebär en
12321: kan mellan landsbygden och dess byar samt           kumulativ förbättring av sysselsättningen samt
12322: landsbygden och städerna. De metoder som till-      en ökad växelverkan mellan landsbygden och
12323: lämpas inom Leader-projektet för att stöda den      städerna.
12324: lokala aktiviteten inom landsbygdens utveck-
12325: 
12326:      Helsingforsden 30 aprill997
12327: 
12328:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
12329:                                               KK 340/1997 vp
12330: 
12331: Kirjallinen kysymys 340
12332: 
12333: 
12334: 
12335: 
12336:                                      Raimo Vistbacka /ps: Ammatillisten oppilaitosten asuntoJoiden lak-
12337:                                         kauttaruissuunnitelmista
12338: 
12339: 
12340:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12341: 
12342:     Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan         sa. Tämä puolestaan merkitsisi sitä, että vähäva-
12343: ensi vuoden talousarviossa olisi tulossa uudistus,      raiset vanhemmat, joita ammattikoululaisten
12344: jolla ammatillisten oppilaitosten asuntoJoiden          vanhemmat keskimääräistä useammin ovat, jou-
12345: ylläpitämiseen tarkoitetut valtionavut poistettai-      tuisivat vakavasti harkitsemaan lastensa lähettä-
12346: siin. Käytännössä tämä merkitsisi näiden kun-           mistä ammattikouluun. Monissa tapauksissa
12347: nallistettujen asuntoJoiden lakkauttamista, sillä       juuri ilmainen asuntolapaikka ja edullinen ruo-
12348: kunnilla on tuskin haluja eikä aina kykyäkään           kailumahdollisuus ovat olleet tähän asti monille
12349: ryhtyä rahoittamaan tätä toimintaa.                     ratkaisevia houkuttimia ammattikouluun ha-
12350:     Ammattikoulujen oppilaille on perinteisesti         keutumiselle. Suunniteltu uusi kuljetusmatkatu-
12351: ollut olemassa maksuttornai asuntolat, joissa he        kikaan ei tässä tapauksessa ratkaisisi ainakaan
12352: ovat voineet asua usein kymmenien, jopa satojen         syrjäseutujen koululaisten ongelmia.
12353: kilometrien päässä kotoaan olevalla koulupaik-             Valtiovallan kaavaileman uudistuksen aiheut-
12354: kakunnallaan. Tällä hetkellä arvioidaan, että           tamat ongelmat ja haittavaikutukset eivät rajoit-
12355: tätä asumismuotoa käyttäviä ammattikoululai-            tuisi pelkästään taloudellisiksi vaikeuksiksi am-
12356: sia olisi koko maassa noin 9 000. Suurin osa            mattikoululaisille. Ongelmaksi tulisi muodostu-
12357:  näistä asuntolapaikoista sijaitsee Itä- ja Pohjois-    maan lisäksi se, että useat ammattikoulun aloit-
12358:  Suomessa, missä välimatkat ovat pitkät ja toi-         tavat nuoret ovat vasta 15-vuotiaita. Tähän
12359:  saalta kunnat suurimmissa taloudellisissa ongel-       saakka he ovat voineet ensimmäistä kertaa kau-
12360:  missa. Sama koskee tietysti usein myös ammatti-        kana kotoa asuessaan olla asuntolassa, jossa on
12361:  kouluissa olevien nuorten vanhempia, mikä joh-         ollut ympärivuorokautinen valvonta. Sen ansios-
12362:  tuu mm. näiden alueiden korkeasta ja pitkään           ta ongelmiin ja häiriötapauksiin on voitu puut-
12363: jatkuneesta työttömyydestä.                             tua varsin nopeasti. Mikäli 15-vuotias joutuisi
12364:     Kaavaillun uudistuksen tarkoituksena on             asumaan vuokra-asunnossa, ei koulun valvonta
12365:  muuttaa ammattikoululaisten matka- ja majoi-           enää ulottuisi sinne, ellei kyse olisi totaalisesta
12366:  tuskustannusten tukeminen yhtenäiseksi muiden          muiden häirinnästä. Tämä puolestaan panee
12367:  opiskelijoiden kanssa eli korvata ilmainen asun-       monen ammattikouluun toiselle paikkakunnalle
12368:  tolapaikka koulumatkatuella ja asumislisällä.          menemistä harkitsevan nuoren vanhemmat miet-
12369:  Hanke ei ole kuitenkaan seurauksiltaan aivan           timään, uskaltavatko he päästää lapsensa muut-
12370:  yksiselitteinen eikä myönteinen. Kun kaavailtu         tamaan ilman valvontaa olevaan asuntoon.
12371:  asuntotuki kattaisi ammattikoululaisilla jatkos-          Kolmantena ongelmana suunnitellusta muu-
12372:  sa heille asumisesta aiheutuvista vuokrakuluista       toksesta olisi se, että kuntayhtymille jäisi suuri
12373:  67 prosenttia, jäisi loppuosa vuokrasta katetta-       joukko tyhjiä asuntolapaikkoja "käsiin" käyttä-
12374:  vaksi opintorahalla. Opintoraha puolestaan on          mättöminä, koska monet niistä ovat niin huo-
12375:  ammattikouluissa opiskelevilla vain 500 mark-          nossa kunnossa, etteivät ne kelpaa normaaleiksi
12376:  kaa kuukaudessa, joten se ei useissa tapauksissa       vuokra-asunnoiksi edes opiskelijoille. Niiden
12377:  kattaisi edes jäljelle jäävää 33 prosentin omara-      kelvolliseen kuntoon korjaaminen lyhyellä aika-
12378:  hoitusosuutta, ja sen riittäessäkin opiskelijalle ei   välillä aiheuttaisi erittäin suuret kustannukset,
12379:  jäisi yhtään rahaa muihin opiskelusta aiheutu-         eikä senkään jälkeen olisi takeita niiden saami-
12380:  viin kustannuksiinsa. Käytännössä ammattikou-          sesta käyttöön normaalien vuokra-asuntojen kil-
12381:  lulaisten vanhemmat joutuisivat jatkossa osallis-      paillessa samoilla markkinoilla.
12382:   tumaan lastensa koulunkäyntikustannuksiin vä-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12383:  hintäänkin usealla sadalla markalla kuukaudes-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12384: 
12385: 279001
12386: 2                                        KK 340/1997 vp
12387: 
12388: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-           turvata kaikille nuorille taloudelliset
12389: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                   mahdollisuudet opiskella ammattikou-
12390:                                                           lussa, varmistaa nuorten, vasta 15-vuoti-
12391:           Suunnitteleeko Hallitus ammattikou-             aiden, selviytyminen ilman valvontaa ole-
12392:        lujen asuntoloiden ylläpitämisen mah-              vissa vuokra-asunnoissa sekä ratkaista
12393:        dollistaneen valtionavun lopettamista, ja          tyhjiksi jäävien satojen asuntolapaikko-
12394:           miten on tarkoitus siinä tapauksessa            jen kohtalo?
12395: 
12396:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1997
12397: 
12398:                                        Raimo Vistbacka /ps
12399:                                          KK 340/1997 vp                                             3
12400: 
12401: 
12402: 
12403: 
12404:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
12405: 
12406:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Hallituksen tarkoituksena on antaa lähiaikoi-
12407: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      na esitys eduskunnalle koulutusta koskevan lain-
12408: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    säädännön uudistamiseksi. Esitys sisältää ehdo-
12409: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo         tukset perusopetuslaiksi, lukiolaiksi, laiksi am-
12410: Vistbackan näin kuuluvaan kirjallisen kysymyk-     matillisesta koulutuksesta, laiksi ammatillisesta
12411: sen n:o 340:                                       aikuiskoulutuksesta, laiksi valtion ja yksityisen
12412:                                                    järjestämän koulutuksen hallinnosta sekä laiksi
12413:           Sunnnitteleeko Hallitus ammattikou-      opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta.
12414:        lujen asuntoJoiden ylläpitämisen mah-           Ehdotuksessa laiksi ammatillisesta koulutuk-
12415:        dollistaneen valtionavun lopettamista, ja   sesta sisältyy opintososiaalisia etuja koskevaan
12416:           miten on tarkoitus siinä tapauksessa     pykälään maininta, että asuminen koulutuksen
12417:        turvata kaikille nuorille taloudelliset     järjestäjän osoittamassa opiskelija-asuntolassa
12418:        mahdollisuudet opiskella ammattikou-        on opiskelijalle maksutonta. Hallituksen tarkoi-
12419:        lussa, varmistaa nuorten, vasta 15-vuoti-   tuksena ei ole ammatillisten oppilaitosten opis-
12420:        aiden, selviytyminen ilman valvontaa ole-   kelija-asuntoJoiden valtionosuuden lopettami-
12421:        vissa vuokra-asunnoissa sekä ratkaista      nen, sillä edellä tarkoitetun opetus- ja kulttuuri-
12422:        tyhjiksi jäävien satojen asuntolapaikko-    toimen rahoitusta koskevan lakiehdotuksen mu-
12423:        jen kohtalo?                                kaan jatkossakin on tarkoitus myöntää valtion-
12424:                                                    osuutta ammatillista koulutusta saavien opiske-
12425:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lijoiden majoituskustannuksiin.
12426: vasti seuraavaa:
12427:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
12428:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
12429: 4                                           KK 340/1997 vp
12430: 
12431: 
12432: 
12433: 
12434:                                         Tili Riksdagens Talman
12435: 
12436:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Regeringen avser inom kort avlåta en proposi-
12437: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           tion till riksdagen med förs1ag till ny utbildnings-
12438: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       1agstiftning. Propositionen innehåller förs1ag till
12439: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                 lag om grundläggande utbildning, tili gymnasie-
12440: spörsmå1 nr 340:                                      1ag, tilllag om yrkesutbildning, tilllag om yrkes-
12441:                                                       inriktad vuxenutbildning, ti111ag om förva1tning
12442:           P1anerar Regeringen dra in det statsbi-     av utbildning som ordnas av staten och privata
12443:        drag som gör det möj1igt att ha elevhem        samt till lag om finansiering av undervisnings-
12444:        vid yrkesskolorna och                          och kulturverksamhet.
12445:           på vi1ket sätt avser Regeringen i så fall      1 förslaget till lag om yrkesutbildning sägs i
12446:        trygga de ekonomiska möjligheterna för         paragrafen om studiesocia1a förmåner att stude-
12447:        alla unga att studera vid en yrkessko1a,       rande bor avgiftsfritt i studiebostäder som anvi-
12448:        säkra att de unga, bara 15 år gamla, k1a-      sas av utbi1dningsanordnaren. Regeringen avser
12449:        rar sig i hyresbostäder utan övervakning       inte dra in statsandelen tili studiebostäder vid
12450:        samt avgöra vad som skall hända med de         yrkesläroanstalterna, eftersom det en1igt ovan
12451:        hundratals elevhemsplatser som sedan           avsedda förs1ag tilllag om finansiering av under-
12452:        står tomma?                                    visnings- och kulturverksamhet även i framtiden
12453:                                                       är meningen att statsandel skall beviljas för kost-
12454:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nader för inkvartering av studerande som får
12455: anföra följande:                                      yrkesutbildning.
12456: 
12457:      Helsingfors den 30 april 1997
12458: 
12459:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
12460:                                           KK 341/1997 vp
12461: 
12462: Kirjallinen kysymys 341
12463: 
12464: 
12465: 
12466: 
12467:                                   Tapio Karjalainen /sd: Omaishoitajien aseman parantamisesta
12468: 
12469: 
12470: 
12471:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12472: 
12473:    Suomen väestö vanhenee ja vanheneva väestö       kenee. Näiden epävirallisten omaishoitajien ase-
12474: tarvitsee enenevästi vanhuspalveluita. Vanhim-      ma on selkeytettävä niin, etteivät hoitaja tai hoi-
12475: mat vanhukset tarvitsevat hoitoa, joka on yleen-    dettavajoudu selkeytyksestä kärsimään.
12476: sä tarkoittanut laitospaikkaa. Laitoshoito ei ole      Suurena ongelmana pidetään omaishoitajan
12477: ainoa vaihtoehto, mikä on myös taloudellisista      työn täydellistä sitovuutta, koska omaishoitajille
12478: näkökohdista hyvä muistaa. Vaihtoehto jatku-        ei ole järjestetty lomitusta tai vapaa päiviä. Ihmi-
12479: vaa hoitoa tarvitsevalle on omaishoitaja, joka      set ovat valmiita hoitamaan omaisiaan lähes il-
12480: hoitaa vanhusta (myös sairasta tai vammaista)       maiseksi, mutta heidän jaksamisestaan on huo-
12481: kotona. Omaishoitaja voi olla hoidettavan hen-      lehdittava. Järjestämällä omaishoitajien vapaa-
12482: kilön läheinen, omainen tai muu henkilö. Hoi-       päivät autetaan omaishoitajia jaksamaan konk-
12483: dosta tehdään sopimus kunnan ja hoitajan kans-      reettisesti ja tällä kohennuksella annetaan myös
12484: sa ja siitä maksetaan pieni palkkio. Omaishoita-    henkinen tuki omaisiaan hoitaville.
12485: jat puolestaan pitävät tehtäväänsä erittäin mie-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12486: lekkäänä, mutta raskaana.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12487:    Viime vuosina monet työttömät ovat ryhty-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12488: neet hoitamaan omaisiaan työttömyysturvalla,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12489: ilman virallista hoitosopimusta. Tästä on voinut
12490: aiheutua ongelmia mm. työttömyysturvan saan-                  Miten Hallitus aikoo ottaa huomioon
12491: nissa ja työmarkkinoiden käytettävissäolon                 omaishoitajien vapaapäivien ja lomituk-
12492: määrittelyssä. On tärkeää, että työttömät voivat           sen tarpeen sekä työttömien tekemän va-
12493: käyttää aikansa mielekkääseen tekemiseen il-               paaehtoisen omaishoitotyön?
12494: man, että heidän taloudellinen tilanteensa heik-
12495: 
12496:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1997
12497: 
12498:                                        Tapio Karjalainen /sd
12499: 
12500: 
12501: 
12502: 
12503: 279001
12504: 2                                           KK 341/1997 vp
12505: 
12506: 
12507: 
12508: 
12509:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12510: 
12511:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hoidon palvelusetelikokeilun, jonka tavoitteena
12512: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on etsiä toimintamuotoja, joilla tuetaan omais-
12513: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       taan kotona hoitavan henkilön mahdollisuutta
12514: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tapio            irrottautua hoitotehtävästä uupumuksen välttä-
12515: Karjalaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        miseksi. Mukana on noin 20 kuntaa, useita so-
12516: sen n:o 341:                                          siaali- ja terveysalan järjestöjä sekä Raha-auto-
12517:                                                       maattiyhdistys. Kokeilu päättyy ja raportoidaan
12518:           Miten Hallitus aikoo ottaa huomioon         tämän vuoden lopulla.
12519:        omaishoitajien vapaapäivien ja lomituk-           Omaishoidon tuen toteutumista koskeva sel-
12520:        sen tarpeen sekä työttömien tekemän va-        vitys toistetaan viimeistään vuoden 1998 aikana,
12521:        paaehtoisen omaishoitotyön?                    jolloin saadaan ajantasaista tietoa myös omais-
12522:                                                       hoidon tukeen liittyvistä muista vapaa-aikajär-
12523:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           jestelyistä. Tuolloin on mahdollista arvioida ny-
12524: taen seuraavaa:                                       kyisen lainsäädännön riittävyys ja valtiontalou-
12525:                                                       delliset edellytykset.
12526:    Omaishoidon tukea koskevan lainsäädännön              Työttömyysturvaa maksetaan työttömän
12527: tultua voimaan 1. 7.1993 sosiaali- ja terveysalan     työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi ja työt-
12528: tutkimuskeskus Stakes teki sosiaali- ja terveys-      tömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetys-
12529: ministeriön toimeksiannosta selvityksen kevääl-       ten korvaamiseksi tai lieventämiseksi. Työttö-
12530: lä 1994 omaishoidon tuen toteutumisesta kunnis-       myysturvan maksamisen yleisenä edellytyksenä
12531: sa. Raportti julkaistiin keväällä 1995 nimellä        on, että henkilö hakee kokoaikatyötä ja on työ-
12532: Kotihoidon tuesta omaishoidon tukeen.                 markkinoiden käytettävissä. Jos työnhakija aset-
12533:    Tutkijat totesivat, että kunnissa ollaan tavoit-   taa itse sellaisia rajoituksia, jotka estävät tarjo-
12534: telemassa uudistuksen keskeistä tavoitetta,           tun työn tai koulutuksen vastaanottamisen työ-
12535: omaishoidon tuen hahmottamista kokonaisuu-            markkinoilla yleisesti sovellettavin ehdoin, ei
12536: tena, johon kuuluvat hoitopalkkio, hoitoa tuke-       henkilö ole työmarkkinoiden käytettävissä. Jos
12537: vat palvelut ja vapaa.                                omaishoitajan työ on kysymyksen tarkoittamal-
12538:    Omaishoidon tuki on eräs sosiaalipalvelu-          la tavalla täydellisesti työnhakijaa sitovaa, sopii
12539: muoto. Kunta toteuttaa sitä hyväksymänsä ta-          se huonosti yhteen työttömyysturvan keskeisten
12540: lousarvion mukaisesti ja omaishoidon tukea kos-       tavoitteiden kanssa- työttömyysturvan tarkoi-
12541: keva säädöstö jättää tilaa kuntakohtaiselle har-      tuksena on turvata toimeentuloa aktiivisen työn-
12542: kinnalle. Tehdyn selvityksen mukaan yli 70 pro-       haun ja työmarkkinavalmiuksien parantamisen
12543: senttia noin 400 vastanneesta kunnasta kirjasi        aikana.
12544: aina tai pääsääntöisesti omaishoitoa koskevaan           Hallitus tulee antamaan lakiesityksen, jolla
12545: sopimukseen myös hoitajan vapaan järjestämi-          työttömyysturvalain säännöksiä taikoo- tai va-
12546: sen.                                                  paaehtoistyöhön osallistuvan oikeudesta työttö-
12547:    Omaishoidon tuen kehittäjät ovat olleet liki       myyspäivärahaan täsmennettäisiin. Säännös-
12548: yksimielisiä omaishoitajien vapaan lakisääteistä-     muutokset perustuisivat lähinnä muutoksenha-
12549: IDisen tarpeellisuudesta ja sosiaali- ja terveysmi-   kuelimissä omaksuttuun soveltamiskäytäntöön,
12550: nisteriö on tehnyt useita sitä koskevia aloitteita,   eikä niillä ole tarkoitus poiketa työttömyystur-
12551: mutta tähän mennessä siihen ei ole ollut valtion-     van keskeisistä periaatteista, mm. työmarkkinoi-
12552: taloudellisia edellytyksiä. Sosiaali- ja terveysmi-   den käytettävissäolovaatimuksesta.
12553: nisteriö käynnisti kuitenkin syksyllä 1995 omais-
12554: 
12555:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1997
12556: 
12557:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
12558:                                              KK 341/1997 vp                                                 3
12559: 
12560: 
12561: 
12562: 
12563:                                          Tili Riksdagens Talman
12564: 
12565:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       verksamhetsformer som skulle ge en person som
12566: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         sköter sina närstående hemma möjlighet att lös-
12567: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       göra sig från vårduppgiften för att undvika ut-
12568: man Tapio Karjalainen undertecknade spörsmål           mattning. 1 försöket deltar ca 20 kommuner,
12569: nr 341:                                                många organisationer inom social- och hälso-
12570:                                                        vårdsbranschen samt Penningautomatförening-
12571:          Hur ämnar Regeringen beakta närstå-           en. Försöket upphör och redovisas i slutet av
12572:        endevårdarnas behov av fridagar och av-         detta år.
12573:        bytare samt det närståendevårdsarbete              En ny utredning om genomförandet av närstå-
12574:        som arbetslösa friviliigt utför?                endevårdsstödet görs senast 1998, då de senaste
12575:                                                        uppgifterna om även andra fritidsarrangemang i
12576:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          anslutning till närståendevårdsstödet erhålls. Då
12577: anföra följande:                                       är det möjligt att bedöma dels om den nuvarande
12578:                                                        lagstiftningen räcker tili, dels de statsekonomiska
12579:    När lagstiftningen om stöd för närstående-          förutsättningarna.
12580: vård hade trätt i kraft 1. 7.1993 gjorde forsknings-      Utkomststöd för arbetslösa beta1as i syfte att
12581: och utvecklingscentra1en för social- och hälso-        trygga en arbetslös arbetssökandes utkomst och
12582: vården Stakes på uppdrag av social- och hälso-         att ersätta eller lindra de ekonomiska förlusterna
12583: vårdsministeriet våren 1994 en utredning om hur        av arbets1öshet. Ett allmänt villkor för att ut-
12584: närståendevården hade genomförts i kommuner-           komstskydd för arbetslösa skall betalas är att
12585: na. Rapporten publicerades våren 1995 under            personen i fråga söker heltidsarbete och står tili
12586: namnet Från hemvårdsstöd till närståendevårds-         arbetsmarknadens förfogande. Om arbetstaga-
12587: stöd.                                                  ren själv uppställer sådana begränsningar som
12588:    De som undersökte saken konstaterade att            utgör hinder för mottagande av erbjudet arbete
12589: man i kommunerna håller på att nå det centrala         eller deltagande i erbjuden utbildning på villkor
12590: må1et för reformen, dvs. att utforma stödet för        som allmänt tillämpas på arbetsmarknaden, står
12591: närståendevård som en helhet som inbegriper            personen i fråga inte tili arbetsmarknadens förfo-
12592: vårdarvode, service som stöder vården och ledig-       gande. Om närståendevårdarens arbete, på det
12593: het.                                                   sätt som avses i spörsmålet, helt binder arbetssö-
12594:    Stödet för närståendevård är en form av soci-       kanden, rimmar det illa med de viktigaste syftena
12595: alservice som kommunen genomför en1igt den             för utkomstskyddet för arbetslösa - syftet med
12596: budget den har godkänt. Bestämmelserna om              utkomstskydd för arbetslösa är att trygga ut-
12597: stöd för närståendevård Iämnar även rum för            komsten under den tid de aktiv söker arbete och
12598: kommunernas egen prövning. Enligt den gjorda           förbättrar sina fårdigheter med tanke på arbets-
12599: undersökningen intog över 70 % av de 400 kom-          marknaden.
12600: muner som svarade alltid eller i regel även ord-          Regeringen kommer att avge ett lagförslag,
12601: nande av ledighet för vårdaren i avtalet om när-       där de bestämmelser i lagen om utkomstskydd
12602: ståendevård.                                           för arbetslösa som gäller rätt till arbetslöshets-
12603:    De som utvecklat stödet för närståendevård          dagpenning för den so.!ll deltar i talko- eller frivil-
12604: har varit så gott som enhälliga i fråga om nödvän-     ligarbete preciseras. Andringarna i bestämmel-
12605: digheten av att i lagen inta bestämmelser om           serna baserar sig närmast på den tillämpnings-
12606: närståendevårdarnas ledighet, och social- och          praxis som besvärsinstanserna har omfattat, och
12607: hälsovårdsministeriet har tagit många initiativ        syftet med dem är inte att avvika från de viktigas-
12608: därtill, men hittilis har de statsekonomiska förut-    te principerna för utkomstskydd för arbetslösa,
12609: sättningarna saknats. Hösten 1995 startade so-         bl.a. kravet att stå tili arbetsmarknadens förfo-
12610: cial- och hälsovårdsministeriet dock ett försök        gande.
12611: med en närståendevårdspeng i syfte att finna
12612: 
12613:      Helsingfors den 5 maj 1997
12614: 
12615:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
12616:                                            KK 342/1997 vp
12617: 
12618: 
12619: (irjallinen kysymys 342
12620: 
12621: 
12622: 
12623: 
12624:                                   Päivi Räsänen /skl: Kaksos-, kolmos- ja nelosperheiden taloudelli-
12625:                                       sesta tukemisesta
12626: 
12627: 
12628:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12629: 
12630:    Kotihoidon tuki on lähitulevaisuudessa uudis-     Jotta ansionmenetyksen korvaus olisi riittävällä
12631: umassa. Näyttää kuitenkin siltä, ettei kaikkien      tasolla kaksosperheille ja jotta kaksosten suu-
12632: apsiperheiden tarpeita oteta huomioon tässä-         remmat tarpeet ja niistä seuraavat vanhempien
12633: ~ään uudistuksessa. Yksi näistä erityisryhmistä      suuremmat menot otettaisiin huomioon, kahden
12634: >vat perheet, joihin on syntynyt kaksoset tai        tai useamman kerralla syntyneen sisaruksen koh-
12635: tseampia lapsia yhtä aikaa.                          dalla kotihoidon tukea tulisi korottaa merkittä-
12636:    Laissa lasten kotihoidon tuesta säädetään ko-     västi.
12637: ihoidon tuen perusosa maksettavaksi alle kolmi-         Kaksosia on tällä vuosikymmenellä syntynyt
12638: ruotiaasta Suomessa asuvasta lapsesta, ellei lapsi   Suomessa vajaat 900 paria vuosittain. Kolmos-
12639: >le kunnallisessa päivähoidossa. Sisaruskorotus      ten ja nelosten lukumäärä on jäänyt hyvin pie-
12640: llle 7-vuotiailta sisaruksilta on 20%. Kaksosper-    neksi. Jos kotihoidon tuki ottaisi entistä parem-
12641: teiden tuesta ei kotihoidon tuen yhteydessä ole      min huomioon näiden muutamien lapsiperhei-
12642: :rikseen mainittu, eikä asia ratkaisevasti muutu     den olosuhteet, eivät julkiset menot siitä ratkaise-
12643: :des lisätuen noustessa ensi elokuussa alle kolmi-   vasti kasvaisi.
12644: 'Uotiaalta sisarukselta viiteensataan markkaan.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12645:    Kaksosista perheille aiheutuvia kustannuksia      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12646: m muiden tukimuotojen yhteydessä jossain             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12647: näärin otettu huomioon. Lapsilj~ä maksetaan jo       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12648:  oiselta lapselta korotettuna. Aitiysavustukset
12649:  ulevat myös kaksinkertaisina. Lisäksi vanhem-                   Onko Hallitus tietoinen kaksos-, kol-
12650:  >ainrahakaudet ovat kaksosten vanhemmille                    mos- ja nelosperheiden asemasta nykyi-
12651:  tieman tavallista pidemmät.                                  sessä kotihoidontukijärjestelmässä, ja
12652:     Kotihoidon tuen perusajatus on kaksiosainen.                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12653:  "oisaalta on tarkoitus korvata kotihoidosta ai-              siin, jotta tulevassa hoitotukijärjestel-
12654:  leutuvaa ansionmenetystä, toisaalta niitä kus-               mässä otettaisiin huomioon tällaisten
12655:  annuksia, joita lapsista vääjäämättä aiheutuu.               perheiden tarpeet?
12656: 
12657:      Helsingissä II päivänä huhtikuuta 1997
12658: 
12659:                                          Päivi Räsänen /skl
12660: 
12661: 
12662: 
12663: 
12664:  79001
12665: 2                                         KK 342/1997 vp
12666: 
12667: 
12668: 
12669: 
12670:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12671: 
12672:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      samaan perheeseen alle kolmivuotiaan hoitora-
12673: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       haan oikeuttavanja samalla tavalla hoidettavan
12674: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lapsen kanssa. Saman lain 4 §:n mukaan yksityi-
12675: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-      sen hoidon tuen saaminen edellyttää, että van-
12676: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      hemmat tai muut huoltajat eivät perheen yhden-
12677: 342:                                                kään lapsen osalta käytä oikeutta kotihoidon
12678:                                                     tukeen.
12679:           Onko Hallitus tietoinen kaksos-, kol-        Yksityisen hoidon tuen hoitorahaa voidaan
12680:        mos- ja nelosperheiden asemasta nykyi-       maksaa edellä mainitun lain 4 §:n mukaan 700
12681:        sessä kotihoidontukijärjestelmässä, ja       markkaa tukeen oikeutettua lasta kohti. Koti-
12682:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      hoidon tukea voidaan maksaa perheen yhdestä
12683:        siin, jotta tulevassa hoitotukijärjestel-    alle kolmivuotiaasta lapsesta 1 500 markkaa ja
12684:        mässä otettaisiin huomioon tällaisten        kustakin seuraavasta alle kolmivuotiaasta 500
12685:        perheiden tarpeet?                           markkaa ja kustakin muusta alle kouluikäisestä
12686:                                                     lapsesta 300 markkaa kuukaudessa. Osallistumi-
12687:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nen esiopetukseen tai koulunkäynnin aloittami-
12688: vasti seuraavaa:                                    nen vuotta säädettyä aikaisemmin ei vaikuta ko-
12689:                                                     tihoidon tuen suuruuteen. Kunnan järjestämän
12690:    Eduskunta hyväksyi 10.12.1996 pienten las-       muun osa-aikaisen päivähoidon kuin esiopetuk-
12691: ten hoitojärjestelmää koskevan lakiuudistuksen      sen ajalta kotihoidon tukea ei enää makseta. Sa-
12692: (1128/1996). Uudessa laissa säädetään oikeudes-     man lain 5 §:n mukaan kotihoidon tuen hoitoli-
12693: ta kunnan järjestämälle päiväkoti- tai perhepäi-    sää voidaan maksaa perheen yhdestä hoitora-
12694: vähoitopaikalle vaihtoehtoisiin taloudellisen       haan oikeuttavasta lapsesta enimmillään 1 000
12695: tuen muotoihin eli lasten kotihoidon tukeen tai     markkaa kuukaudessa ja yksityisen hoidon tuen
12696: lasten yksityisen hoidon tukeen. Molempiin tu-      hoitolisää enimmillään 800 markkaa lasta kohti.
12697: kimuotoihin voi kuulua hoitoraha ja tulosidon-         Uuden lainsäädännön mukaisissa kotihoidon
12698: nainen hoito lisä. Valintaoikeus kunnan järjestä-   tuen markkamäärissä ei ole tapahtunut suuria
12699: män päivähoitopaikan ja lasten kotihoidon tuen      muutoksia verrattuna nykyiseen tukeen. Oleelli-
12700: välillä säilyy nykyisen kaltaisena. Tämän lisäksi   nen muutos on siinä, että uudella kotihoidon
12701: perheillä on mahdollisuus valita tietyin edelly-    tuella tuetaan erityisesti niitä lapsiperheitä, joilla
12702: tyksin joko kunnan järjestämä päivähoito tai        on useampia kuin yksi alle kolmivuotias lapsi.
12703: lasten yksityisen hoidon tuki. Subjektiivinen oi-      Voimassa olevan lasten kotihoidon tuesta an-
12704: keus joko kunnan järjestämään päivähoitoon tai      netun lain (797/1992) mukaan, mikäli perheessä
12705: yksityiseen tukeen ulottuu siten kaikkiin alle      on kolme alle kolmivuotiasta lasta, perhe voi
12706: kouluikäisiin lapsiin. Uudistus tulee voimaan       saada kotihoidon tuen perusosaa ja sisaruskoro-
12707: 1.8.1997.                                           tusta yhteensä 2 100 markkaa kuukaudessa. Per-
12708:    Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta    heelle maksettavaa tulosidonnaista hoitolisää
12709: annetun lain (1128/1996) 2 §:n kolmannen mo-        voidaan maksaa enimmillään 1 200 markkaa
12710: mentin mukaan lasten kotihoidon tuella tarkoi-      kuukaudessa.
12711: tetaan lapsen hoidon järjestämiseksi vanhem-           Uuden lainsäädännön mukaan, mikäli per-
12712: malle tai muulle huoltajalle maksettavaa tukea.     heessä on kolme alle kolmivuotiasta lasta, voi-
12713: Yksityisen hoidon tuella tarkoitetaan lapsen hoi-   daan maksaa kotihoidon tuen hoitorahaa yh-
12714: don järjestämiseksi vanhemmalle tai muun huol-      teensä 2 500 markkaa. Kotihoidon tuen tulosi-
12715: tajan osoittamalle hoidon tuottajalle suoritetta-   donnaista hoitolisää voidaan maksaa yhdestä
12716: vaa tukea. Molempiin tukimuotoihin voi kuulua       lapsesta enimmillään 1 000 markkaa. Yksityisen
12717: hoitoraha ja hoitolisä. Saman lain 3 §:n mukaan     hoidon tuen hoitorahaa voidaan maksaa yhteen-
12718: oikeus kotihoidon tukeen on kuitenkin vain, jos     sä 2 100 markkaa kuukaudessa, ja mikäli perhe
12719: lapsi on alle kolmivuotias tai jos lapsi kuuluu     on oikeutettu saamaan tämän lisäksi yksityisen
12720:                                           KK 342/1997 vp                                             3
12721: 
12722: hoidon tuen hoitolisää, tuki on enimmillään             Sosiaali- ja terveysministeriö tulee antamaan
12723: 4 500 markkaa kuukaudessa.                          vuonna 1998 eduskunnalle sen edellyttämän
12724:    Kotihoidon tuki on perhekohtainen tuki kui-      uudistusta koskevan kokonaisselvityksen. Siinä
12725: tenkin siten, että tuen suuruuteen vaikuttaa per-   arvioidaan lasten kotihoidon tuen ja yksityisen
12726: heessä olevien alle kouluikäisten lasten ikä ja     hoidon tuen uudistuksen sekä päivähoitomaksu-
12727: lukumäärä. Yksityisen hoidon tuki on taas lap-      järjestelmän toimivuutta ja taloudellista kehitys-
12728: sikohtainen tuki, jota maksetaan lapsikohtaisesti   tä sekä esitetään niihin liittyvät tarvittavat toi-
12729: samansuuruisena riippumatta alle kouluikäisen       menpiteet. Toimenpiteissä otetaan huomioon
12730: lapsen iästä. Näiden tukimuotojen tarkoituksena     itse järjestelmän mahdolliset ongelmat ja myös
12731: on tukea perheitä lasten hoidon järjestelyissä.     niihin vaikuttavat muutokset, kuten työllisyyden
12732: Äitiysavustuksen, vanhempainrahan ja lapsili-       muutoksen vaikutukset eri hoitomuotojen ky-
12733: sien tarkoituksena on korvata osittain perheelle    syntään, kuntien erillisratkaisut ja perheiden en-
12734: lapsista aiheutuvia kustannuksia. Näissä tuki-      nakoimattomien valintojen aiheuttama kustan-
12735: muodoissa on kaksos-, kolmos- ja nelosperhei-       nuskehitys.
12736: den tilanne otettu huomioonjoko tuen korotuk-
12737: sena tai tuen maksamisena pidempänä ajanjak-
12738:  sona kuin yksilapsisille perheille.
12739:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1997
12740: 
12741:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
12742: 4                                            KK 342/1997 vp
12743: 
12744: 
12745: 
12746: 
12747:                                          Tili Riksdagens Talman
12748: 
12749:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        som ett annat barn under tre år som berättigar till
12750: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         vårdpenning och som vårdas på samma sätt. En-
12751: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       ligt 4 § samma 1ag beta1as stöd för privat vård på
12752: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmå1 nr            det villkor att föräldrarna eller andra vårdnads-
12753: 342:                                                   havare inte i fråga om något barn i fami1jen
12754:                                                        nyttjar sin rätt till stöd för hemvård av barn.
12755:           Är Regeringen medveten om den situa-            1vårdpenning en1igt stödet för privat vård kan
12756:        tion fami1jer med tvillingar, trillingar och    en1igt 4 § ovan nämnda lag beta1as 700 mk per
12757:        fyrlingar befinner sig i en1igt det nuvaran-    barn som berättigar till detta stöd. 1 stöd för
12758:        de systemet med stöd för hemvård av             hemvård av barn kan betalas 1 500 mk för ett
12759:        barn,och                                        barn under tre år i fami1jen och 500 mk för varje
12760:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          fö1jande barn under tre år samt 300 mk per må-
12761:        att dy1ika fami1jers behov skall beaktas i      nad för varje annat barn under skolåldern. Då ett
12762:        det kommande stödsystemet?                      barn deltar i försko1eundervisning eller in1eder
12763:                                                        sko1gången ett år tidigare än vad som bestäms,
12764:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          inverkar detta inte på storleken på stödet för
12765: anföra fö1jande:                                       hemvård av barn. Det beta1as inte 1ängre något
12766:                                                        stöd för hemvård av barn för annan dagvård på
12767:    Riksdagen antog 10.12.1996 en 1ag som gäller        de1tid som ordnas av kommunen än under tiden
12768: systemet för vård av små barn (1128/1996). I den       för förskoleundervisning. Enligt 5 § samma 1ag
12769: nya 1agen bestäms om rätten tili andra former av       kan vårdtillägg en1igt stödet för hemvård av barn
12770: ekonomiskt stöd, dvs. stöd för hemvård och pri-        betalas för ett barn i fami1jen som berättigar tili
12771: vat vård av barn, som alternativ tili en dagvårds-     vårdpenning till ett be1opp av högst 1 000 mk i
12772: p1ats eller fami1jedagvårdsp1ats som ordnas av         månaden och vårdtillägg enligt privat stöd för
12773: kommunen. Tili båda stödformerna kan höra              vård till ett be1opp av högst 800 mk per barn.
12774: vårdpeng och ett inkomstbundet vårdtillägg.               Den nya 1agstiftningen medför inga större
12775: Rätten att vä1ja mellan av kommunen ordnad             förändringar beträffande markbeloppen för
12776: dagvårdsp1ats och stöd för hemvård av barn             hemvårdsstödet jämfört med det nuvarande stö-
12777: kvarstår. Utöver detta har fami1jerna möj1ighet        det. Den väsent1iga förändringen 1igger däri att
12778: att under vissa förutsättningar vä1ja mellan kom-      med hjä1p av det nya hemvårdsstödet kommer i
12779: muna1 dagvård eller stöd för privat vård av barn.      synnerhet sådana barnfami1jer som har flera än
12780: Den subjektiva rätten att vä1ja mellan antingen        ett barn under tre år att få stöd.
12781: kommuna1 dagvård eller stöd för privat vård               En1igt gällande lag om stöd för hemvård av
12782: gäller så1edes för alla barn under sko1å1dern. Re-     barn (797/1992) kan en fami1j få basde1 och sys-
12783: formen träder i kraft 1.8.1997.                        konförhöjning en1igt stödet för hemvård åv barn
12784:    En1igt 2 § 3 punkten 1agen om stöd för hem-         om det finns tre barn som inte har fyllt tre år i
12785: vård och privat vård av barn (1128/1996) avses         familjen till ett samman1agt be1opp av 2 100 mk i
12786: med stöd för hemvård av barn ett ekonomiskt            månaden. lnkomstbundet vårdtiliägg till en fa-
12787: stöd som beta1as till en förä1der eller annan vård-    mi1j kan beta1as till högst 1 200 mk i månaden.
12788: nadshavare för ordnande av vården av ett barn.            Enligt den nya 1agstiftningen kan man betala
12789: Med stöd för privat vård av barn avses ett ekono-      samman1agt 2 500 mk i vårdpenning en1igt stödet
12790: miskt stöd som beta1as till en vårdproducent som       för hemvård av barn om det finns tre barn under
12791: anges av en förä1der eller annan vårdnadshavare        tre år i fami1jen. 1 inkomstbundet vårdtillägg
12792: för ordnande av vården av ett barn. Båda stöd-         enligt stödet för hemvård av barn kan beta1as
12793: formerna kan bestå av vårdpenning och vårdtill-        högst 1 000 mk för ett barn. 1 vårdpenning en1igt
12794: 1ägg. Enligt 3 § samma 1ag före1igger rätt till stöd   stödet för privat vård kan beta1as samman1agt
12795: för hemvård av barn dock endast om barnet inte         2 100 mk i månaden, och om fami1jen utöver
12796: har fyllt tre år eller om det hör till samma fami1j    detta är berä ttigad till vårdtillägg enligt stödet för
12797:                                              KK 342/1997 vp                                            5
12798: 
12799: privat vård, är det största beloppet av stödet             År 1998 kommer social- och hälsovardsminis-
12800: 4 500 mk i månaden.                                    teriet att tili riksdagen överlåta den omfattande
12801:    Hemvårdsstödet är ett familjeinriktat stöd          utredning angående reformen som riksdagen har
12802: dock så att på storleken av stödet inverkar åldern     förutsatt. Denna utredning innehåller en bedöm-
12803: på barnen och antalet barn under skolåldern i          ning av hur reformen av stödet för hemvård och
12804: familjen. Stödet för privat vård är däremot ett        privat vård av barn samt systemet med dagvårds-
12805: stöd som betalas per barn tili ett lika stort belopp   avgifter fungerar och av den ekonomiska ut-
12806: oberoende av åldern på de barn som är under            vecklingen. Nödvändiga åtgärder i anknytning
12807: skolåldern. Syftet med dessa stödformer är att         tili detta kommer också att föreslås. 1 fråga om
12808: stöda familjerna i fråga om ordnandet av vård för      åtgärderna beaktas eventuella problem i själva
12809: barnen. A vsikten med moderskapsunderstödet,           systemet och även sådana förändringar som har
12810: föräldrapenningen och barnbidraget är att delvis       betydelse för dessa problem. Det kan t.ex. gälla
12811: ersätta familjerna för de kostnader som uppstår        hur en förändrad sysselsättning inverkar på efter-
12812: på grund av barnen. Inom dessa stödformer har          frågan på olika vårdformer, kommunernas sepa-
12813: situationen för familjer med tvillingar, trillingar    rata lösningar och kostnadsutvecklingen tili följd
12814: och fyrlingar beaktats antingen i form av stöd tili    av familjernas oförutsägbara vai.
12815: ett större belopp eller i form av utbetalning av
12816: stöd under en längre tidsperiod än för familjer
12817: med ett barn.
12818: 
12819:      Helsingfors den 5 maj 1997
12820: 
12821:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
12822:                                              KK 343/1997 vp
12823: 
12824: Kirjallinen kysymys 343
12825: 
12826: 
12827: 
12828: 
12829:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Tielaitokselle myönnettyjen määrärahojen
12830:                                        käyttämisestä
12831: 
12832: 
12833:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12834:    Tielaitos hämmästyttää jatkuvasti sisäisellä ja         Poliittisen päättäjän on puututtava tämänlaa-
12835: ulkoisella toimintapolitiikallaan. Toisaalta pu-        tuiseen toimintaan, johon näyttää kuuluvan jat-
12836: hutaan julkisuudessa mm. yleisten teiden perus-         kuva henkilökunnan uhkaituja pelottelu. On sel-
12837: tienpidon määrärahojen niukkuudesta ja saman-           vää, että tiepiirien ylin johto on sulkenut itsensä
12838: aikaisesti julkisuuteen tulee tämän kanssa jyrkäs-      kaikkien uhkien ulkopuolelle.
12839: sä ristiriidassa olevia tietoja.                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12840:    Tielaitoksen tuore tilinpäätös vuodelta 1996         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12841: osoittaa, että sille yksin yleisten teiden perustien-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12842: pitoon myönnetyistä määrärahoista on vuodelle           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12843: 1997 siirtynyt 264,5 milj. markkaa. Enimmillään
12844: on v. 1996 jäänyt käyttämättä tiepiirikohtaisesti                  Aikooko Hallitus puuttua ojentavasti
12845: lähes 61 milj. markkaa.                                        tilanteeseen, jossa Tielaitos jätettyään
12846:     Kun tämä tieto oli tullut julkisuuteen, julkais-           käyttämättä 264,5 milj. markkaa yleisten
12847: tiin tieto siitä, että Tielaitos uhkaa antaa tänä              teiden perustienpidon määrärahoja uh-
12848: vuonna lomautusvaroituksen, joka voi koskea                    kailee nyt henkilökuntaansa tänä vuonna
12849: tiepiirikohtaisesti jopa puoltasataa henkilökun-               toimeenpantavilla pakkolomautuksilla?
12850: taan kuuluvaa.
12851:      Helsingissä II päivänä huhtikuuta I997
12852: 
12853:                                           Erkki Pulliainen /vihr
12854: 
12855: 
12856: 
12857: 
12858: 279001
12859: 2                                            KK 343/1997 vp
12860: 
12861: 
12862: 
12863: 
12864:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12865: 
12866:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Viime vuodelta saidoja jäi jonkin verran ta-
12867: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vanomaista enemmän mm. helpohkon syystal-
12868: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ven seurauksena. Tiepiireittäin saldojen määrä
12869: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        vaihteli eri syistä. Esimerkiksi Oulun tiepiirissä
12870: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       ne olivat tavanomaista suuremmat ja Keski-Suo-
12871: 343:                                                   men tiepiirissä tavanomaista pienemmät.
12872:                                                           Tielaitoksessa on viime vuosina joka kevät
12873:            Aikooko Hallitus puuttua ojentavasti        tarkasteltu erityisesti suunnittelu- ja rakennus-
12874:        tilanteeseen, jossa Tielaitos jätettyään        hankkeiden henkilöstön työllisyystilannetta.
12875:        käyttämättä 264,5 milj. markkaa yleisten        Tielaitoksella on vähentyneillä määrärahoilla ol-
12876:        teiden perustienpidon määrärahoja uh-           lut jo aikaisemminkin suuria vaikeuksia osoittaa
12877:        kailee nyt henkilökuntaansa tänä vuonna         työtä koko vuodeksi edellä mainitulle henkilös-
12878:        toimeenpantavilla pakkolomautuksilla?           tölle, vaikka henkilöstö onkin vähentynyt huo-
12879:                                                        mattavasti. Vaikeuksia on kuitenkin voitu lie-
12880:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ventää ja lomautukset välttää erilaisin keinoin,
12881: vasti seuraavaa:                                       kuten koulutuksen järjestämisellä ja vuosilomien
12882:                                                        ajoittamisella.
12883:     Perustienpidon määrärahat ovat kaksivuoti-            Tänä keväänä tiepiirit ovat arvioineet alusta-
12884: sia siirtomäärärahoja. Tielaitoksen toiminnan          vasti, että nykyinen rahoitustaso kokonaisuudes-
12885: luonteenjohdosta määrärahoja siirtyy aina vaih-        saan johtaa ensi talvikautena noin 1 000 henkilö-
12886: televassa määrin seuraavalle vuodelle. Määrära-        työkuukauden lomauttamistarpeeseen. Tämä
12887: hat eivät suinkaan jää käyttämättä, vaan ne ovat       koskisi noin 200 työntekijää ja toimihenkilöä.
12888: pääasiallisesti sidottuja keskeneräiseen tuotanto-     Tielaitoksessa on käynnistetty asian johdosta
12889: toimintaan. Määrärahoista meneviä kaikkia              tarvittavat neuvottelut. Tielaitoksen tavoitteena
12890: maksuja ei vain ole ehditty suorittaa ennen vuo-       on yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa löytää
12891: den vaihdetta, jolloin osa niistä siirtyy automaat-    keinot, joilla lomautukset voitaisiin välttää. Ky-
12892: tisesti saldoina seuraavalle vuodelle. Saldot eivät    symyksessä mainituilla saldoilla, joita syntyy
12893: siis ole mitään säästöjä, joita voitaisiin sellaise-   varmasti myös vuonna 1998, ei ole tekemistä
12894: naan käyttää henkilökuntaa työllistäviin uusiin        tämän lomauttamistarpeen kanssa.
12895: hankkeisiin.
12896: 
12897:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
12898: 
12899:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
12900:                                               KK 343/1997 vp                                             3
12901: 
12902: 
12903: 
12904: 
12905:                                           Tili Riksdagens Ta/man
12906: 
12907:   I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen             bl.a. tili följd av den relativt milda senhösten.
12908: anger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande             Saldobeioppen varierade från vägdistrikt tili
12909: mediem av statsrådet översänt följande av riks-         vägdistrikt av olika orsaker. 1 t.ex. Uleåborgs
12910: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-           vägdistrikt var de ovanligt stora och i Mellersta
12911: måi nr 343:                                             Finlands vägdistrikt var de ovanligt små.
12912:                                                            Vägverket har varje vår under de senaste åren
12913:            Ämnar Regeringen göra något för att          granskat sysselsättningsläget för personalen
12914:         råda bot på den situation i viiken Vägver-      inom i synnerhet planerings- och byggnadspro-
12915:         ket efter att inte ha utnyttjat 264,5 miij.     jekt. Vägverket har genom de nedskurna ansla-
12916:         mk av ansiaget för basväghållning av all-       gen redan från tidigare haft stora svårigheter att
12917:         männa vägar nu hotar med att i år verk-         sysselsätta den ovan nämnda personalen under
12918:         ställa permitteringar bland sin personal?       hela året, även om personalen har minskat betyd-
12919:                                                         ligt. Svårigheterna har dock kunnat Iindras och
12920:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           permitteringar undvikas med olika medel såsom
12921: anföra föijande:                                        genom anordnande av utbildning och genom att
12922:                                                         välja tidpunkten för semestrarna.
12923:    Ansiaget för basväghållning av allmänna vä-             1 vår har vägdistrikten preliminärt uppskattat
12924: gar är ett tvåårigt reservationsanslag. Tili följd av   att den nuvarande finansieringsnivån i sin helhet
12925: arten av Vägverkets verksamhet överförs medel           leder tili att permitteringar motsvarande ca I 000
12926: alltid i varierande utsträckning tili följande år.      månadsverken måste göras under inkommande
12927: Ansiagen förblir under inga omständigheter out-         vinter. Detta gäller ca 200 arbetstagare och tjäns-
12928: nyttjade, utan är i huvudsak bundna tili pågåen-        temän. Nödvändiga underhandlingar har med
12929: de produktion. Alla de betalningar som anslaget         anledning a v detta inletts vid Vägverket. Vägver-
12930: skall användas tili har helt enkelt inte hunnit         ket har som mål att i samråd med personalen
12931: erläggas före årsskiftet, varvid en del av dem          finna metoder för att permitteringarna skall kun-
12932: automatiskt överförs som saldo tili följande år.        na undvikas. De saldon som nämns i spörsmålet,
12933: Saldobeloppen utgör alltså inte några inbespa-          och som säkert uppkommer också år 1998, har
12934: ringar som kunde användas som sådana för att            inte någonting att göra med det aktuella behovet
12935: sysseisätta personai i nya projekt.                     av permitteringar.
12936:    Saldona från i fjol blev något större än vaniigt,
12937: 
12938:      Helsingfors den 25 april I 997
12939: 
12940:                                                                             Trafikminister Matti Aura
12941:                                          KK 344/1997 vp
12942: 
12943: Kirjallinen kysymys 344
12944: 
12945: 
12946: 
12947: 
12948:                                  Sakari Smeds Iski: Emu-jäsenyyttä koskevasta päätöksenteosta
12949: 
12950: 
12951: 
12952:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12953: 
12954:    Pääministeri Paavo Lipposen äskettäin jul-      eduskunnan ponnen viestiin siitä, että Emu-rat-
12955: kisuuteen antaman kannanoton mukaan Emu-           kaisusta päätetään erikseen. Miten tavalliset
12956: ratkaisussa on kyse vain aikataulusta. Pääminis-   kansalaiset olisivat voineet ymmärtää pääminis-
12957: terin mukaan talous- ja rahaliitto sisältyy        terin esittämän tulkinnan Maastrichtin sopimuk-
12958: Maastrichtin sopimukseen, ja siten Suomi on        sen rahaliittoa koskevista velvoitteista, jos ei sitä
12959: ED-jäsenyydestä päättäessään sitoutunut Emun       näin ole nähty kansanedustajien keskuudessa.
12960: kolmanteen vaiheeseen osallistumiseen.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12961:    Kuitenkin esimerkiksi eduskunnan arvoisa        tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
12962: puhemies Riitta Uosukainen on Suomen Kuva-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12963: lehden (11.4.I997) haastattelussa antanut ym-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12964: märtää, ettei hän ED-vaalien äänestyskopissa
12965: ymmärtänyt äänestävänsä samalla Suomen mar-                    Aikooko Hallitus kunnioittaa edus-
12966: kan kohtalosta.                                             kunnan aiempia päätöksiä ja kansan
12967:    Suurin osa Suomen kansasta on luottanut pe-              yleistä oikeustajua Emu-päätöksenteko-
12968: rustuslakivaliokunnan silloisen mietinnön ja                menettelyä ratkaistaessa?
12969: 
12970:      Helsingissä II päivänä huhtikuuta I997
12971: 
12972:                                         Sakari Smeds /skl
12973: 
12974: 
12975: 
12976: 
12977: 279001
12978: 2                                           KK 344/1997 vp
12979: 
12980: 
12981: 
12982: 
12983:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12984: 
12985:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        täyttävät kolmanteen vaiheeseen siirtymisen
12986: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         edellytykset, on oikeudellinen velvollisuus osal-
12987: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       listua kolmanteen vaiheeseen. Perustaruissopi-
12988: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari           muksen erottamattomana osana olevan EMUn
12989: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kolmanteen vaiheeseen siirtymistä koskevan
12990: n:o 344:                                              pöytäkirjan (N :o 10) mukaan myös poikkeusase-
12991:                                                       maan jäävät valtiot ovat velvollisia noudatta-
12992:           Aikooko Hallitus kunnioittaa edus-          maan yhteisön tahtoa siirtyä nopeasti kolman-
12993:        kunnan aiempia päätöksiä ja kansan             teen vaiheeseen. Pöytäkirjan mukaan yksikään
12994:        yleistä oikeustajua Emu-päätöksenteko-         jäsenvaltio ei saa estää yhteisön siirtymistä kol-
12995:        menettelyä ratkaistaessa?                      manteen vaiheeseen.
12996:                                                           Kansallisesti EMUn kolmanteen vaiheeseen
12997:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           liittymisestä on esitetty erilaisia näkemyksiä.
12998: taen seuraavaa:                                       Eduskunta on vastauksessaan hallituksen esityk-
12999:                                                       seen Suomen liittymisestä Euroopan unioniin
13000:    Euroopan yhteisön perustaruissopimuksen ta-        tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväk-
13001: lous- ja rahaliittoa (EMU) koskevat määräykset        symisestä edellyttänyt perustelulausuman muo-
13002: on kirjoitettu sitovaan muotoon niin, että kolmas     dossa, että Suomen mahdollisesta liittymisestä
13003: vaihe alkaa viimeistään 1.1.1999, jolloin vaadit-     rahaliiton kolmanteen vaiheeseen päätetään ai-
13004: tavat edellytykset täyttävät valtiot (lukuun otta-    kanaan eduskunnassa hallituksen erillisen esi-
13005: matta Isoa-Britanniaa, jolla on oikeus niin halu-     tyksen perusteella, jolloin hallituksen on arvioi-
13006: tessaan jäädä kolmannen vaiheen ulkopuolelle)         tava Suomen osallistumista mm. ulkoasianvalio-
13007: siirtyvät yhteisen rahan käyttöön. Myös muut          kunnan asiasta antamassa mietinnössä (Ua VM
13008: mahdollisesti ulkopuolelle jäävät jäsenvaltiot        9/1994 vp) mainittujen seikkojen valossa. Halli-
13009: siirtyvät kolmanteen vaiheeseen, mutta jäävät         tus kunnioittaa tätä eduskunnan ponnen viestiä,
13010: poikkeusasemaan (myös Tanska, joka omalla il-         jonka mukaan EMU-ratkaisusta päätetään erik-
13011: moituksellaan voi jäädä poikkeusasemaan).             seen.
13012:    On mahdollista, että "EU -vaalien äänestysko-          Erillisen esityksen tarvetta arvioitaessa voi-
13013: pissa äänestäjät eivät ymmärtäneet äänestävänsä       daan katsoa, että eduskunta on jo liittymissopi-
13014: samalla Suomen markan kohtalosta". Päätet-            muksen voimaansaattamislain hyväksyessään
13015: täessä Suomen Euroopan unioniin liittymissopi-        voimaansaattanut            perustaruissopimuksen
13016: muksesta eduskunnassa asia oli tuotu esille liitty-   EMUn kolmattakin vaihetta koskevat määräyk-
13017: missopimusta koskevassa hallituksen esityksessä       set. EMUn kolmanteen vaiheeseen siirtymiseen
13018: (HE 13511994 vp, s. 76). Esityksen perusteluissa      ei liity mitään uusia kansallista ratifiointia ja
13019: todettiin, että talous- ja rahaliiton kolmanteen      voimaansaattamista edellyttäviä sopimusvel-
13020: vaiheeseen liittyvien sopimusvelvoitteiden hy-        voitteita, joille voitaisiin hankkia eduskunnan
13021: väksyminen edellyttää sinänsä perustuslainsää-        hyväksyntä. Erillinen uusi esitys ei voi kohdistua
13022: tämisjärjestyksen käyttämistä ja että sopimus-        jo '-:.oimaansaatettuihin sopimusvelvoitteisiin.
13023: määräysten hyväksymisellä on Suomen suvereni-             Askettäisessä EMUn valtiosääntöoikeudelli-
13024: teettia rajoittavia vaikutuksia. Eräänä tällaisena    sia vaikutuksia koskevassa erityistutkimuksessa
13025: tekijänä mainittiin nimenomaan yhteisen rahan         (Martin Scheinin, EMU ja Suomen valtiosääntö,
13026: käyttöönotto.                                          1997, s. 98-101 ja 132-133) on katsottu, että
13027:    Oikeudellisesti arvioiden perustaruissopimus       eduskunnan päätös Suomen osallistumisesta
13028: sisältää sellaisen menettelyn EMUn kolmanteen         EMUn kolmanteen vaiheeseen on luonteeltaan
13029: vaiheeseen siirtymiseksi, joka ei enää edellytä       poliittinen päätös, joka voidaan tehdä yksinker-
13030: jäsenvaltion ilmoitusta osallistumisestaan kol-       taisella enemmistöllä tiedonannon pohjalta. Tut-
13031: manteen vaiheeseen. Muun muassa oikeuskirjal-         kimuksessa tuotiin esille myös mahdollisuus, että
13032: lisuudessa on katsottu, että jäsenvaltioilla, jotka   liittymissopimusesityksen yhteydessä hyväksy-
13033:                                            KK 344/1997 vp                                             3
13034: 
13035: tyn perustelulausuman mukaisena hallituksen          min tapahtua VJ 36 §:n l momentin mukaisella
13036: erillisenä esityksenä voisi olla jokin sellainen     valtioneuvoston tiedonannolla eduskunnalle.
13037: kansallinen lainmuutos, joka asiallisesti liittyy    Tiedonantomenettely on tarkoitettu käytettä-
13038: EMUn kolmannen vaiheen toteuttamiseen. Tut-          väksi juuri hallituksen keinona saattaa erityisen
13039: kimuksessa suhtauduttiin torjuvasti ajatukseen       tärkeinä pidetyt poliittiset linjaratkaisut edus-
13040: VJ 69 §:n 2 momentin mukaisen esityksen anta-        kunnan käsiteltäväksi. Kuten hallitus on ilmoit-
13041: misesta, koska kyse ei olisi uudesta kansainvä-      tanut, asia annetaan eduskunnan käsiteltäväksi
13042: lisoikeudellisesta velvoittautumisesta.              hyvissä ajoin ennen sitä neuvoston kokousta,
13043:    Eduskunta ja perustuslakivaliokunta ratkai-       jossa päätetään EMUn kolmanteeen vaiheeseen
13044: sevat itse viime kädessä tulkintojen oikeellisuu-    osallistuvista jäsenvaltioista. Tämä tapahtuu
13045: den. Hallitus on eri yhteyksissä ilmoittanut, että   Eurooppa-neuvoston Madridin kokouksessa
13046: Suomen osallistuminen EMUn kolmanteen vai-           joulukuussa 1995 hyväksymän siirtymäsuunni-
13047: heeseen annetaan eduskunnan päätettäväksi.           telman mukaan niin pian kuin on mahdollista
13048: Eduskunnan poliittisen kannan hankkiminen            vuonna 1998.
13049: yhteiseen rahaan siirtymisestä voisi luontevim-
13050: 
13051:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1997
13052: 
13053:                                                                Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
13054: 4                                            KK 344/1997 vp
13055: 
13056: 
13057: 
13058: 
13059:                                          Tili Riksdagens Talman
13060: 
13061:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       den tredje etappen är rättsligt förpliktade att
13062: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         deltai den. Enligt protokollet om övergången till
13063: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       den tredje etappen (nr l 0) som är en oskiljbar del
13064: man Sakari Smeds undertecknade spörsmål nr             av fördraget är också de stater som är i särställ-
13065: 344:                                                   ning förpliktade att respektera gemenskapens
13066:                                                        önskan att snabbt inleda den tredje etappen. En-
13067:            Ämnar Regeringen respektera riksda-         ligt protokollet får ingen medlemsstat hindra
13068:         gens tidigare beslut och folkets allmänna      övergången till den tredje etappen.
13069:         rättsuppfattning när den avgör besluts-           Nationellt har det framförts olika synpunkter
13070:         proceduren i samband med EMU?                  på anslutningen till EMU :s tredje etapp. Riksda-
13071:                                                        gen har i sitt svar på regeringens proposition om
13072:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          godkännande av vissa bestämmelser i fördraget
13073: anföra följande:                                       om Finlands anslutning till Europeiska unionen i
13074:                                                        form av ett motiveringsuttalande förutsatt att
13075:    Bestämmelserna om den ekonomiska och mo-            beslut om Finlands anslutning till den monetära
13076: netära unionen (EMU) i Fördraget om upprät-            unionens tredje etapp skall fattas i riksdagen på
13077: tandet av Europeiska gemenskapen har skrivits i        grundval av en separat regeringsproposition till
13078: bindande form på så sätt att den tredje etappen        riksdagen, varvid regeringen bör ta ställning till
13079: börjar senast 1.1.1999, då de stater som uppfyller     Finlands medverkan bl.a. med beaktande av de
13080: kriterierna (med undantag för Storbritannien           synpunkter som anförts i utrikesutskottets be-
13081: som har rätt att stanna utanför tredje etappen)        tänkande (UtUB 9/1994 rd). Regeringen respek-
13082: övergår till en gemensam valuta. Också andra           terar budskapet i riksdagens kläm, enligt vilken
13083: stater som eventuellt stannar utanför går över till    beslutet om EMU fattas separat.
13084: den tredje etappen, men kvarstår i särställning           När behovet av en separat proposition över-
13085: (också Danmark, som genom eget medde1ande              vägs kan man anse att riksdagen redan då den
13086: kan kvarstå i särställning).                           antog lagen om godkännande av anslutningför-
13087:    Det är möjligt att "väljarna i EU-valet när de      draget har satt också grundfördragets bestäm-
13088: stod i röstningsbåset inte förstod att de röstade      melser om EMU:s tredje etappi kraft. Till över-
13089: om den finska markens öde". När riksdagen fat-         gången till EMU:s tredje etapp ansluter sig inga
13090: tade beslutet om fördraget om Finlands anslut-         nya avtalsförpliktelser som förutsätter nationell
13091: ning till Europeiska unionen hade frågan tagits        ratifikation och nationellt ikraftträdande och för
13092: upp i regeringens proposition om anslutningsför-       vilkas del riksdagens godkännande måste erhål-
13093: draget (RP 135/1994 rd, s. 76). I motiveringen till    las. En separat ny proposition kan inte gälla
13094: propositionen konstaterades att ett godkännan-         avtalsförpliktelser som redan är i kraft.
13095: de av fördragets förpliktelser i anslutning till den      1 en särskild undersökning som nyligen publi-
13096: ekonomiska och monetära unionens tredje etapp          cerades om EMU:s statsförfattningsrättsliga
13097: i sig förutsätter grundlagsordning, och att ett        verkningar (Martin Scheinin, EMU ja Suomen
13098: godkännande av fördragets bestämmelser verkar          valtiosääntö, 1997, s. 98-101 och 132-133) an-
13099: begränsande på Finlands suveränitet. Som en            ses att riksdagens beslut om Finlands medverkan
13100: sådan faktor nämndes särskilt införandet av en         i EMU:s tredje etapp till sin karaktär är ett poli-
13101: gemensam valuta.                                       tiskt beslut, som kan fattas med enkel majoritet
13102:    Rättsligt sett innehåller fördraget om upprät-      på basis av ett meddelande. 1 undersökningen
13103: tandet av Europeiska gemenskapen ett sådant            framhölls också möjligheten att en separat reger-
13104: förfarande för övergången till den tredje etappen      ingsproposition enligt det motiveringsuttalande
13105: som inte längre förutsätter att medlemsstaten ger      som godkändes i samband med propositionen
13106: ett meddelande om sitt deltagande i den. Bl.a. i       om anslutningsfördraget, kan vara en sådan na-
13107: rättslitteraturen har det ansetts att medlemssta-      tionell lagändring som i sak ansluter sig till ge-
13108: ter som uppfyller kriterierna för en övergång till     nomförandet av EMU :s tredje etapp. Undersök-
13109:                                            KK 344/1997 vp                                              5
13110: 
13111: ningen intar en avvisande inställning tili att en    1 mom RO. Förfarandet med ett meddelande är
13112: proposition avlåts i enlighet med 69 § 2 mom.        avsett att användas uttryckligen som ett medel
13113: RO, eftersom frågan inte gäller en ny folkrättslig   fOr regeringen att få politiska linjedragningar
13114: förpliktelse.                                        som anses vara särskilt viktiga behandlade av
13115:    Riksdagen och grundlagsutskottet avgör i sis-     riksdagen. Såsom regeringen har meddelat över-
13116: ta hand själv tolkningarnas riktighet. Regeringen    låts ärendet till riksdagen fOr behandling i god tid
13117: har i olika sammanhang meddelat att beslutet om      före det möte där rådet fattar beslut om vilka
13118: Finlands medverkan i EMU:s tredje etapp över-        medlemsstater som medverkar i EMU:s tredje
13119: låts till riksdagen. Riksdagens ståndpunkt i fråga   etapp. Enligt den övergångsplan som godkändes
13120: om övergången till en gemensam valuta kan na-        vid Europeiska rådets Madridmöte i december
13121: turligast utrönas genom att statsrådet ger ett       1995 sker detta så snart som möjligt 1998.
13122: meddelande till riksdagen i enlighet med 36 §
13123: 
13124:      Helsingforsden 5 maj 1997
13125: 
13126:                                                                       Finansminister Sauli Niinistö
13127:                                              KK 345/1997 vp
13128: 
13129: Kirjallinen kysymys 345
13130: 
13131: 
13132: 
13133: 
13134:                                     Suvi Linden /kok: Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen hallinnon
13135:                                         kehittämisestä
13136: 
13137: 
13138:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13139: 
13140:     Sisäasiainministeriön aloitteesta ja eduskun-      päiväkotien opetusmenetelmistä sekä eurooppa-
13141: nan päätöksen mukaisesti aluehallintoa on uu-          laisesta käytännöstä 3-6-vuotiaiden lasten esi-
13142: distettu vähentämällä mm. läänien määrää lähes         opetuksen osalta laajenee. On todennäköistä,
13143: puolella. Yksi uudistukseen johtavista peruste-        että suomalaiset perheet haluavat lapsilleen sa-
13144: luista oli taloudellisuus ja toimintojenjoustavuus     mat lähtökohdat oppimiseen kuin muissa ED-
13145: sekä turhan byrokratian vähentäminen. Aluehal-         maissa. Teoriassa voisikin olla jo nyt mahdollis-
13146: linnon uudistuksen jälkeen on tarkoitus tarkas-        ta, että maamme kaikki alle kouluikäiset lapset
13147: tella valtion keskushallinnon uudistamistarpeita.      olisivat päiväkodeissa/päiväkotien esiopetukses-
13148: On olemassa useita perusteita sille, että päivähoi-    sa, koska heillä on siihen lain mukaan täysi oi-
13149: to siirrettäisiin opetusministeriön hallinnoimak-      keus. Lasten päivähoidosta annetun lain II §:n
13150: si.                                                    mukaan päivähoitolain mukaan kunnalle kuulu-
13151:     Eduskunnan päätettäväksi tulee pian laaja          vista tehtävistä huolehtii sosiaalilautakunta.
13152: koululainsäädännön uudistamista koskeva laki-              Imatran ja Keravan kaupungeissa on tehty
13153: paketti. Tämän uudistuksen suurin taloudellinen        päätökset hallinnoida lasten päivähoito opetus-
13154: ja toiminnallinen uudistus kohdistuu 6-vuotiai-        lautakunnan alaisuudessa. Päätöstään kunnat
13155: den lasten maksuttoman esiopetuksen järjestä-          ovat perustelleet näin saatavilla yhteistoiminnal-
13156: miseen opetushallinnon alaisuudessa. Esityksen         lisilla säästöillä. Esimerkkeinä säästökohteista
13157: mukaan esiopetuksen käytännön järjestelyistä           on lueteltu mm. henkilöstömenojen säästöt, hen-
13158: saa päättää kunta. Kunta saisi päättää myös            kilöstön yhteiskäyttönä saatavat säästöt, kustan-
13159: siitä, annetaanko esiopetus osana päivähoitoa          nussäästöt tukipalveluissa ja henkilöstön yhtei-
13160: vai perusopetuksen yhteydessä.                         sessä koulutuksessa saatavat säästöt. Päivähoi-
13161:     Koululainsäädäntöhanketta on valmisteltu jo        don siirtämistä opetustoimen alaisuuteen on
13162: usean vuoden ajan. Kuusivuotiaiden lasten esi-         Imatralla ja Keravalla perusteltu lisäksi myös
13163: opetuksen järjestämisestä on julkisuudessa ja eri      sillä, että päivähoidon traditio lisää perhetyön
13164: työryhmissä ja komiteoissa puhuttu ainakin             merkitystä myös koulutyössä, yhteinen hallinto
13165:  1960-luvulta lähtien. Ratkaisut ja päätökset kui-     edistää materiaalien, välineiden ja tilojen yhteis-
13166:  tenkin puuttuvat. Erääksi esteeksi maksuttoman        käyttöä, järkiperäistää palveluita, edistää elin-
13167: esiopetuksen järjestämiselle on viime vuosien ai-      ikäisen oppimisen periaatteita ja madaltaa kyn-
13168:  kana nähty sen suuri taloudellinen kustannusvai-      nystä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen väliltä,
13169:  kutus valtion ja kuntien talouteen. Nyt, ennen        tukee lapsen yksilöllistä koulun aloittamista,
13170:  varsinaista koululainsäädäntöuudistuksen käsit-       edistää pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta eri-
13171:  telyä eduskunnassa on julkisuudessa jo monilta        tyisopetuksen ja monikulttuuristen lasten ope-
13172:  tahoilta epäilty maksuttoman esiopetuksen to-         tuksen osalta sekä edistää yleisesti varhaiskasva-
13173:  teutumista juuri sen kustannusvaikutuksen ta-         tuksen ja alkuopetuksen opetussuunnitelmien
13174:  kia.                                                  kehittämistä ja koulutuksen ja kasvatuksen jat-
13175:     Maassamme on päivähoitolaki, joka takaa            kumoa. Monet kunnat ovat seuranneet mielen-
13176:  kaikille alle kouluikäisille lapsille oikeuden päi-   kiinnolla Imatran ja Keravan ratkaisuja, ja on
13177:  vähoitoon. Viimeaikaisten selvitysten mukaan          mahdollista, että päivähoidon siirtämistä ope-
13178:  lasten vanhemmat hakevat lapsiaan päiväkotei-         tustoimen alaisuuteen tapahtuu pian myös muis-
13179:  hin enenevässä määrin myös ainoastaan opetuk-         sa kunnissa.
13180:  sellisista syistä. Tämä kehityssuunta varmasti            Lastentarhat siirrettiin koulutoimen alaisuu-
13181:  jatkuu, kun pienten lasten vanhempien tietoisuus      desta sosiaaliministeriön alaisuuteen 1924. Vai-
13182: 279001
13183: 2                                           KK 345/1997 vp
13184: 
13185: takunnallisesti päivähoidon ja koko varhaiskas-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13186: vatuksen liittämistä takaisin opetustoimen alai-      jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
13187: suuteen ei ole tämän jälkeen kertaakaan viralli-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13188: sesti selvitetty. On pohtimatta hallintoalojen yh-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13189: distämisestä koituvat edut ja haitat sekä talou-
13190: delliset hyötymismahdollisuudet. Ei myöskään                    Aikooko valtionhallinnon kehittämi-
13191: ole selvitetty, mitä toiminnallisia ja koulutuspo-           sestä vastaava ministeriö sisäasiainminis-
13192: liittisia etuja tai haittoja päivähoidon yhdistämi-          teri Backmanin johdolla tehdä selvitystä
13193: sestä opetustoimen hallintoon ja alaisuuteen oli-            päivähoidon ja opetustoimen hallinnon
13194: si. On myös selvittämättä yhdistämisestä tulevat             yhdistämisestä ja siitä koituvista talou-
13195: mahdolliset valtiontaloudelliset etuudet.                    dellisista sekä toiminnallisista eduista ja
13196:                                                              haitoista?
13197: 
13198:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1997
13199: 
13200:                                                Suvi Linden /kok
13201:                                             KK 345/1997 vp                                             3
13202: 
13203: 
13204: 
13205: 
13206:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13207: 
13208:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hallinnon uudistamisen keskeisin tavoite on
13209: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelujen tur-
13210: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vaaminen koko maassa. Hallinnon nykyaikaista-
13211: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suvi Lin-        minen ja kehittäminen on välttämätöntä.
13212: denin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Paikallistasolla kunnat ovat laajemmin etsi-
13213: 345:                                                  mässä ja kokeilemassa uusia palvelujen ohjaus-
13214:                                                       ja tuotantomalleja. Tätä kehitystä tukee myös
13215:           Aikooko valtionhallinnon kehittämi-         valtio.
13216:        sestä vastaava ministeriö sisäasisainmi-          Valtioneuvoston asettamaan valtionhallinnon
13217:        nisteri Backmanin johdolla tehdä selvi-        hallintopolitiikka -hankkeeseen liittyvissä valtio-
13218:        tystä päivähoidon ja opetustoimen hal-         neuvostohankkeessa ja valtion keskushallinto-
13219:        linnon yhdistämisestä ja siitä koituvista      hankkeessa uudistetaan muun muassa valtioneu-
13220:        taloudellisista sekä toiminnallisista eduis-   voston organisaatiorakennetta sekä arvioidaan
13221:        ta ja haitoista?                               ministeriöiden ja niiden alaisen keskushallinnon
13222:                                                       tehtäviä ja rakennetta. Näiden hankkeiden yh-
13223:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teydessä tullaan arvioimaan myös opetushallin-
13224: vasti seuraavaa:                                      non ja sosiaalihallinnon organisatoriset ja toi-
13225:                                                       mintalohkokohtaiset muutostarpeet.
13226: 
13227:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
13228: 
13229:                                                                            Ministeri Jouni Backman
13230: 4                                        KK 345/1997 vp
13231: 
13232: 
13233: 
13234: 
13235:                                       Tili Riksdagens Talman
13236: 
13237:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Det centrala syftet med förvaltningsreformen
13238: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     är att trygga välfårdssamhällets basservice i hela
13239: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   landet. Det är nödvändigt att förvaltningen
13240: man Suvi Linden undertecknade spörsmål nr          moderniseras och utvecklas.
13241: 345:                                                  På lokal nivå håller kommunerna i större ut-
13242:                                                    sträckning på att söka och pröva nya styrnings-
13243:           Ämnar det ministerium som ansvarar       och produktionsmodeller. Denna utveckling un-
13244:        för utvecklingen av statsförvaltningen      derstöds av staten.
13245:        under ledning av inrikesminister Back-         I de statsrådsprojekt och statens centralför-
13246:        man företa en utredning av en eventuell     valtningsprojekt som anknyter tili det av statsrå-
13247:        sammanslagning av dagvårds- och under-      det tillsatta projektet för statsförvaltningens för-
13248:        visningsförvaltningen samt av de ekono-     valtningspolitik revideras bl.a. statsrådets orga-
13249:        miska och funktionella för- och nackde-     nisationsstruktur samt utvärderas ministeriernas
13250:        lar som följer därav?                       och den underställda centralförvaltningens upp-
13251:                                                    gifter och struktur. I samband med dessa projekt
13252:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      kommer man också att bedöma behovet av änd-
13253: anföra följande:                                   ringar inom utbildningsförvaltningens och soci-
13254:                                                    alförvaltningens organisation samt deras olika
13255:                                                    verksamhetssektorer.
13256: 
13257:      Helsingfors den 30 april 1997
13258: 
13259:                                                                          Minister Jouni Backman
13260:                                              KK 346/1997 vp
13261: 
13262: Kirjallinen kysymys 346
13263: 
13264: 
13265: 
13266: 
13267:                                     Klaus Bremer /r ym.: Ei-kaupallisen radio- ja televisiokanavan toi-
13268:                                        mintaedellytysten turvaamisesta
13269: 
13270: 
13271:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13272: 
13273:    Kaupalliset iltapäivälehdet ovat saavuttaneet       vaatimukset saada edes yksi valtakunnallinen
13274: suhteettoman merkityksen eduskunnassa. Ne              tieto kanava, joka ei toimi katsoja- ja lukijamää-
13275: ovat omiaan vääristämään kansanedustajien ku-          rien kaupallistavilla ehdoilla. Suomen kansalla
13276: vaa ympäröivästä maailmasta seurauksin, jotka          pitää olla oikeus edes yhteen tietokanavaan,jolla
13277: eivät palvele kansaa tarkoituksenmukaisesti.           on varaa toimittaa katsoja- ja lukijamääristä
13278: Kaupallisen viestinnän yleisesti luomat tiedon-        riippumatonta, journalistisesti mahdollisimman
13279: vääristymät tulostuvat toistuvasti pääministerei-      luotettavaa ja korkeatasoista tietoa. Valtion
13280: tämme myöten johtavien poliittisten päättäjiem-        omistaman, kansalaisten lupamaksuilla kustan-
13281: me ja jopa valtiopäämiestemme närkästyksenä            netun Yleisradion tehtävä on täyttää tämä
13282: "sopulimediaan".                                       maamme itsenäisyyden säilymisen ja terveen ke-
13283:    Yleismedian kritiikittömällä tavalla julkistaa      hityksen kannalta keskeinen vaatimus.
13284: jopa tavoitteellisesti ohjattuja ns. kyselytutki-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13285: muksia vaalien välillä ja ennen vaaleja on ollut       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13286: kohtalokkaita vaikutuksia korkeimman päätän-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13287: tävallan valikoitumiseen maassamme. Tuoreita           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13288: esimerkkejä ovat sekä EU- että kunnallisvaalit.
13289:    Paikallisradiot ja -televisiokanavat, Internet ja             Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
13290: muu elektroninen tiedonvälitys kasvavat nyt                   varmistaakseen, että kansalaisille on tar-
13291: kiihtyvällä vauhdilla hyökyaalloksi, joka uhkaa               jolla edes yksi kaupallisista rasitteista
13292: hukuttaa "kutistuvan" maapallomme kaupalli-                   riippumaton, mahdollisimman korkeata-
13293: sesti ohjattuun tietoon.                                      soiset journalistiset laatuvaatimukset
13294:    Samaa kiihtyvää tahtia on kasvanut tarve ja                täyttävä radio- ja televisiokanava?
13295: 
13296:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1997
13297: 
13298:                      Klaus Bremer /r                            Ulla-Maj Wideroos /r
13299:                      Gunnar Jansson /r                          Mats Nyby /sd
13300: 
13301: 
13302: 
13303: 
13304: 279001
13305: 2                                            KK 346/1997 vp
13306: 
13307: 
13308: 
13309: 
13310:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13311: 
13312:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          dio Oy:stä (1389/1993). Lain 3luvussa on määri-
13313: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           telty yhtiön tehtävät. Sen tulee mm. tarjota yh-
13314: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         teiskunnallisista kysymyksistä monipuolista tie-
13315: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-         toa, mielipiteitä ja keskusteluja; tukea, luoda ja
13316: merin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kehittää kotimaista kulttuuria; edistää ohjelmis-
13317: n:o 346:                                                ton sivistävää luonnetta ja tukea kansalaisten
13318:                                                         opiskelua.
13319:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy             Yhtiön ylimpänä hallintoelimenä toimii hal-
13320:        varmistaakseen, että kansalaisille on tar-       lintoneuvosto, jonka jäsenet valitsee eduskunta.
13321:        jolla edes yksi kaupallisista rasitteista        Hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu mm. päät-
13322:        riippumaton, mahdollisimman korkeata-            tää yhtiön toiminnan laajuudesta ja huolehtia
13323:        soiset journalistiset laatuvaatimukset           siitä, että erityisestijulkisen palvelun ohjelmatoi-
13324:        täyttävä radio- ja televisiokanava?              minnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi.
13325:                                                             Yleisradio Oy:n julkisen palvelun rooli tulee
13326:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             varmasti lisääntyvän kilpailun myötä jatkossa
13327: taen seuraavaa:                                         korostumaan. Muodolliset edellytykset sen hoi-
13328:                                                         tamiseksi ovat olemassa. Hallintoneuvostolla
13329:    Yleisradio Oy toimii valtakunnallisesti kah-         puolestaan on keskeinen asema lain edellyttä-
13330: della televisio- ja neljällä radiokanavalla. Sillä ei   mien vaatimusten täytäntöönpanijana ja ohjel-
13331: ole kaupallisia sidoksia.                               miston laadukkuuden takaajana.
13332:    Eduskunta on säätänyt erillisen lain Yleisra-
13333: 
13334:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
13335: 
13336:                                                                          Liikenneministeri Matti Aura
13337:                                               KK 346/1997 vp                                            3
13338: 
13339: 
13340: 
13341: 
13342:                                           Tili Riksdagens Talman
13343: 
13344:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        företagets uppgifter. Det skall bl.a erbjuda mång-
13345: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          sidigt utbud av fakta, åsikter och diskussioner i
13346: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        samhällsfrågor; stöda, skapa och utveckla den
13347: man Klaus Bremer m.fl. undertecknade spörsmål           inhemska kulturen; främja programutbudets all-
13348: nr 346:                                                 mänbildande karaktär och stöda medborgarna i
13349:                                                         deras studier.
13350:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Företagets högsta förvaltningsorgan är för-
13351:           ta för att säkra medborgarnas tiligång tili   valtningsråd, vars medlemmar väljs av riksda-
13352:           åtminstone en radio- och televisionskanal     gen. Förvaltningsrådets uppgifter innehåller
13353:           som är oberoende av kommersiella be-          bl.a. att besluta om omfattningen av bolagets
13354:           lastningar och som uppfyller högsta möj-      verksamhet och se tili att i synnerhet uppgifter
13355:           liga journalistiska kvalitetskrav?            som hör tili den programverksamhet som bedrivs
13356:                                                         i allmännyttigt syfte blir fullgjorda.
13357:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Den roll som Rundradion Ab har som erbju-
13358: anföra följande:                                        dare av allmännyttig service kommer säkert att
13359:                                                         betonas i takt med att konkurrensen ökar. De
13360:    Rundradion Ab har två riksomfattande televi-         formella förutsättningarna för att fullgöra denna
13361: sionkanaler och fyra riksomfattande radiokana-          uppgift existerar redan nu. F örvaltningsrådet har
13362: ler. Den har inte några kommersiella bindningar.        för sin del en central position som organ som
13363:    Riksdagen har stiftat en separat lag om Rund-        verkställer förutsättningarna i lagen och garante-
13364: radion Ab (1380/1993). 1 lagens 3 § definieras          rar programutbudets kvalitet.
13365: 
13366:      Helsingforsden 30 april 1997
13367: 
13368:                                                                            Trafikminister Matti Aura
13369:                                              KK 347/1997 vp
13370: 
13371: Kirjallinen kysymys 347
13372: 
13373: 
13374: 
13375: 
13376:                                    Janina Andersson /vihr: Työnjakamisen edistämisestä
13377: 
13378: 
13379: 
13380:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13381: 
13382:    Suomessa henkilö, joka tekisi töitä "oikeaan"           Viinikan mallin mukaan 50-57-vuotiaat työn-
13383: eläkeikään asti, on nykyään harvinaisuus.              tekijät voisivat vapaaehtoisesti siirtyä kuuden
13384: Useimmat tuntevat itsensä aivan loppuun pala-          tunnin työpäivään. Tällöin palkka laskisi samas-
13385: neiksi jo 50 vuoden iässä ja kaipaavat enemmän         sa suhteessa kuin työaika lyhenisi, mutta eläke-
13386: aikaa itselleen ja lähimmäisilleen. Hampaat yh-        etu sen sijaan ei pienenisi.
13387: teen puristaen he pinnistävät viimeiset pakolliset         Kokeilun tavoitteena olisi ikääntyneen työ-
13388: vuodet töissä, kunnes ovat saavuttaneet hyväk-         voiman työkyvyn tukeminen ja ennenaikaisen
13389: syttävän eläketurvan ja voivat jättäytyä varhais-      eläkkeelle siirtymisen välttäminen sekä samalla
13390: eläkkeelle.                                            modernin koulutuksen saaneen nuoren työvoi-
13391:    Miksi ihmiset eivät hitaasti vähennä työtaak-       man rekrytoinnin mahdollistaminen työtä jaka-
13392: kaansa lopettaakseen sitten noin 65-vuotiaina          malla. Tämä olisi erityisen tärkeää kunnissa, jois-
13393: kokonaan? Kaikkihan tietävät, että tuleva eläke        sa henkilöstön keski-ikä on nopeasti kasvanut
13394: lasketaan kymmenen viimeisen vuoden tulojen            luonnollisen poistuman seurauksena, kun uusia
13395: perusteella. Moni ei siten uskalla vapaaehtoisesti     ihmisiä ei ole saanut palkata lopettaneiden tilalle.
13396: lyhentää työaikaansa ja pienentää paikkaansa,          Tämä henkilöstön vähentyminen on kiristänyt
13397: vaikkei pienempi palkka juuri nyt olisikaan on-        jäljelle jääneiden työtahtia sietokyvyn rajoille.
13398: gelma. Mieluummin stressataan puolikuoliaaksi              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13399: ja kartutetaan tulevaa eläkettä, kunnes hypätään       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13400: pois junasta täydessä vauhdissa, kun fysiikka jo       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13401: ehkä pakottaa jarruttamaan.                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13402:                           ***                                     Aikooko Hallitus edistää työnjaka-
13403:    Tätä ongelmaa pohditaan koko ajan sekä                      mista Helsingin kaupungin esittämällä
13404: kunnissa että yksityisellä puolella. Helsingin                 tavalla?
13405: apulaiskaupunginjohtaja Antti Viinikka on esit-
13406: tänyt hallitukselle oivan ratkaisun, jota olisi suh-
13407: teellisen helppoa kokeilla kunnissa ja valtionhal-
13408: linnossa.
13409: 
13410:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1997
13411: 
13412:                                         Janina Andersson /vihr
13413: 
13414: 
13415: 
13416: 
13417: 279001
13418: 2                                         KK 347/1997 vp
13419: 
13420: 
13421: 
13422: 
13423:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13424: 
13425:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaupunki on esittänyt työministeriölle, että eh-
13426: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       dotettu työaikakokeilu sisällytettäisiin työlli-
13427: olette toimittanut valtioneuvoston jäsenen vas-     syysasetuksen muutoksiin perustuviin työaika-
13428: tattavaksi kansanedustaja Janina Anderssonin        kokeiluihin tai toteutetaan erillisenä kokeilupro-
13429: näin kuuluvaan kirjallisen kysymyksen n:o 347:      jektina.
13430:                                                        Talouspoliittisen ministerivaliokunnan 14.1.
13431:           Aikooko Hallitus edistää työnjaka-        1997 tekemän periaatepäätöksen työllisyyden
13432:        mista Helsingin kaupungin esittämällä        parantamisen lisätoimenpiteistä kohdan 58 mu-
13433:        tavalla?                                     kaisesti työministeriö on 6.2.1997 asettanut
13434:                                                     työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää Helsin-
13435:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        gin kaupungin esittämän työaikamallin toimi-
13436: vasti seuraavaa:                                    vuus, kustannukset, vaikutukset ja tarvittavat
13437:                                                     säädösmuutokset 30.4.1997 mennessä. Työryh-
13438:    Helsingin kaupunki on suunnitellut ikäänty-      mässä ovat edustettuina muun muassa työminis-
13439: neiden työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi      teriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainmi-
13440: ja ennenaikaisen eläkkeellesiirtymisen välttämi-    nisteriö, valtiovarainministeriö, Kuntien eläke-
13441: seksi sekä nuorten työllistämiseksi vapaaehtoista   vakuutus ja kuntien sekä kunnallisten työmark-
13442: työaikakokeilua. Kokeilussa 50-57 vuotta täyt-      kinajärjestöjen edustajat.
13443: täneet voisivat halutessaan siirtyä tekemään ly-       Työryhmän selvitystyö on vielä kesken. Eten-
13444: hennettyä kuuden tunnin työaikaa, jolloin palk-     kin eläkekysymykset ovat osoittautuneet sekä
13445: ka pienenisi työajan lyhenemistä vastaavasti.       periaatteellisesti että teknisesti vaikeiksi. Pitkälle
13446: Eläkepalkka ei sen sijaan pienenisi työajan lyhe-   menevä yksimielisyys vallitsee kuitenkin siitä,
13447: nemisen johdosta. Eläkepalkan pienentymisen         että Helsingin kaupungin esittämä malli tukee
13448: estämiseksi Helsingin kaupunki on esittänyt         ikääntyvien työllistymisedellytysten parantamis-
13449: Kuntien eläkevakuutukselle, että kaupunki voisi     ta selvittäneen komitean esittämien periaatteiden
13450: maksaa poikkeuksellisesti eläkemaksun työai-        mukaisesti työkyvyn ylläpitoa ja ennenaikaisen
13451: kaa lyhentävän henkilön kokopäivätyön ansioi-       eläkkeellesiirtymisen vähentämistä sekä edistää
13452: den mukaan työaikakokeilun ajalta. Samoin           nuorten työhön sijoittumista.
13453: 
13454:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
13455: 
13456:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
13457:                                             KK 347/1997 vp                                             3
13458: 
13459: 
13460: 
13461: 
13462:                                         Tili Riksdagens Talman
13463: 
13464:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          betsministeriet att det föreslagna arbetstidsförsö-
13465: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      ket skall inkluderas i de försök med alternativa
13466: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    arbetstider som baserar sig på förändringar av
13467: damot Janina Andersson undertecknade spörs-           sysselsättningsförordningen eller att det genom-
13468: mål nr 347:                                           förs i form av ett separat försöksprojekt.
13469:                                                          Enligt punkt 58 i det principbeslut som ekono-
13470:          Ämnar Regeringen främja en omför-            miskpolitiska ministerutskottet fattade 14.1.
13471:        de1ning av arbete så som Helsingfors stad      1997 och som gäller åtgärder för ökad sysselsätt-
13472:        har föreslagit?                                ning har arbetsministeriet 6.2.1997 tillsatt en ar-
13473:                                                       betsgrupp med uppdrag att fram tili 30.4.1997
13474:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         utreda den av Helsingfors stad föreslagna arbets-
13475: anföra följande:                                      tidsmodellens funktionsduglighet, kostnader och
13476:                                                       verkningar samt de författningsändringar som
13477:    Helsingfors stad har planerat ett frivilligt ar-   behövs. 1 arbetsgruppen är representerade bland
13478: betstidsförsök för att upprätthålla arbetsförmå-      annat arbetsministeriet, social- och hälso-
13479: gan och förebygga förtidspensioneringen bland         vårdsministeriet, inrikesministeriet, finansminis-
13480: äldre arbetstagare samt för att sysselsätta ungdo-    teriet, Kommunernas pensionsförsäkring samt
13481: mar. Försöket går ut på att personeri åldern 50-      kommunerna och de kommunala arbetsmark-
13482: 57 år kunde, om de så önskar, övergå tili en          nadsorganisationerna.
13483: förkortad arbetstid om sex timmar, varvid lönen          Arbetsgruppen har ännu inte fått sitt utred-
13484: skulle minska i motsvarande mån. Pensionslö-          ningsarbete fårdigt. Speciellt pensionsfrågorna
13485: nen, dvs. den pensionsgrundande lönen, skulle         har visat sig både principiellt och tekniskt svåra.
13486: däremot inte minska på grund av förkortad ar-         Det råder dock en långtgående enighet om att
13487: betstid. För att pensions1önen inte skall behöva      den av Helsingfors stad presenterade modellen
13488: sänkas har Helsingfors stad föres1agit Kommu-         stöder de principer om att upprätthålla arbets-
13489: nernas pensionsförsäkring att staden under ar-        förmågan, minska förtidspensioneringen och
13490: betstidsförsöket undantagsvis kunde betala pen-       främja ungdomarnas placering i arbete som kom-
13491: sionsavgiften för de personers vidkommande som        mitten för utredning av bättre sysselsättnings-
13492: förkortar sin arbetstid enligt inkomsten för hel-     möjligheter för äldre arbetstagare har framfört.
13493: tidsarbetet. Samtidigt har staden föreslagit ar-
13494: 
13495:      Helsingforsden 7 maj 1997
13496: 
13497:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
13498:                                          KK 348/1997 vp
13499: 
13500: Kirjallinen kysymys 348
13501: 
13502: 
13503: 
13504: 
13505:                                  Markus Aaltonen /sd: Sairaala-apteekkien mahdollisuudesta toi-
13506:                                     mittaa valmistamiaan lääkkeitä muihin laitoksiin
13507: 
13508: 
13509:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13510:    Kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämästä sai-      taava lääke on ostettava Yliopiston apteekistaja
13511: raala-apteekista tai lääkekeskuksesta voidaan      toimitettava sairaala-apteekin kautta terveyskes-
13512: toimittaa lääkkeitä myös saman kunnan, kunta-      kukseen. Tämä ei liene lain tarkoitus. Mikäli
13513: yhtymän tai niihin rajoittuvan kunnan alueella     sairaala-apteekki toimittaa kaikki lääkkeet jo-
13514: olevaan julkiseen sosiaali- ja terveydenhuollon    honkin laitokseen, on sen voitava toimittaa myös
13515: laitokseen. Lääkelaitos ei kuitenkaan pidä sai-    valmistamiaan ja maahan tuomiaan lääkkeitä.
13516: raala-apteekin maahan tuomia tai omia lääke-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13517: valmisteita sellaisina lääkkeinä, joita voidaan    tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
13518: toimittaa laitoksesta toiseen. Tämä tulkinta on    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13519: johtanut omituisuuksiin: esim. kuntayhtymän        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13520: sairaala-apteekki valmistaa lääkettä oman sai-
13521: raalan käyttöä varten. Sairaala-apteekki ei kui-             Miten sairaala-apteekkien mahdolli-
13522: tenkaan saa toimittaa itse valmistamaansa liuos-          suutta toimittaa valmistamiaan ja maa-
13523: ta saman tai naapurikunnan terveyskeskukseen              han tuomiaan lääkkeitä kunnan muihin
13524: kaikkien muiden lääkkeiden mukana, vaan vas-              laitoksiin aiotaan parantaa?
13525: 
13526:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1997
13527: 
13528:                                       Markus Aaltonen /sd
13529: 
13530: 
13531: 
13532: 
13533: 279001
13534: 2                                           KK 348/1997 vp
13535: 
13536: 
13537:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13538: 
13539:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        3 momentin mukaisen Lääkelaitoksen luvanva-
13540: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         raista toimintaa.
13541: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Edellä mainittuja lainkohtia muutettiin tämän
13542: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus           vuoden alusta voimaan tulleilla lainmuutoksilla
13543: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         (22.11.1996/895). Muutoksilla selkeytettiin tilan-
13544: n:o 348:                                              ne lainsäädännöllisesti siten, että sairaala-ap-
13545:                                                       teekkien omien lääkkeiden toimittaminen on il-
13546:           Miten sairaala-apteekkien mahdolli-         man tulkinnan mahdollisuutta Lääkelaitoksen
13547:        suutta toimittaa valmistamiaan ja maa-         luvan edellyttämää toimintaa. Muutoksen yleise-
13548:        han tuomiaan lääkkeitä kunnan muihin           nä tarkoituksena oli helpottaa lääkkeiden toimit-
13549:        laitoksiin aiotaan parantaa?                   tamista sairaala-apteekeista muihin sosiaali- ja
13550:                                                       terveydenhuollon laitoksiin. Aikaisemmin voi-
13551:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          massa olleen lääkelain 14 §:n ja 17 §:n mukaan
13552: vasti seuraavaa:                                      sairaala-apteekeilla oli nimenomainen oikeus
13553:                                                       valmistaa ja maahantuoda lääkkeitä ainoastaan
13554:     Kysyjän mukaan Lääkelaitoksen tulkinta lää-       omaa toimintaa varten, ei muille laitoksille toi-
13555: kelaista on johtanut omituisuuksiin siltä osin        mittamisen edellyttämässä laajuudessa. Oikeus
13556: kuin Lääkelaitos ei pidä sairaala-apteekin maa-       toimittaa näitä lääkkeitä oman sairaalan ulko-
13557: hantuomia tai omia lääkevalmisteita sellaisina        puolelle oli mahdollista Lääkelaitoksen luvalla
13558: lääkkeinä, joita voidaan toimittaa laitoksesta        lääkelain 62 §:n 4 momentin tulkinnan mukaises-
13559: toiseen.                                              ti.
13560:     Sairaala-apteekkien oikeudesta toimittaa              Eron tekeminen Lääkelaitoksen myyntiluvan
13561: lääkkeitä muihin laitoksiin ja oikeudesta toimit-     saaneiden lääkkeiden ja sairaala-apteekkien itse
13562: taa itse maahan tuomiaan tai valmistamiaan            valmistamien ja maahantuomien lääkkeiden
13563: lääkkeitä on säännelty lääkelaissa.                   edelleen toimittamisen välille on perusteltua.
13564:     Lääkelain (895/1996) 62 §:n 1 momentin mu-        Kyseisten lääkevalmisteiden toimittamisen
13565: kaan sairaala-apteekista voidaan toimittaa lääk-      muualle tuleekin olla poikkeuksellista, koska sai-
13566: keitä saman kunnan tai kuntayhtymän taikka            raala-apteekkien valmistamat ja yleensä maa-
13567: niihin rajoittuvan kunnan alueella olevaan julki-     hantuomat lääkkeet ovat lääketurvallisuuden ta-
13568: seen sosiaali- ja terveydenhuollon laitokseen.        kaavan myyntilupajärjestelmän ulkopuolella.
13569: Lääkelain 62 §:n 3 momentin mukaan Lääkelai-          Mikäli näitä tuotteita voitaisiin jaella laajasti ja
13570: tos voi erityisistä syistä myöntää luvan lääkkei-     vapaasti, tämä heikentäisi lääkkeiden myyntilu-
13571: den toimittamiseen 1 momentista poikkeavana           pajärjestelmän muodossa tapahtuvan lääkeval-
13572: tavalla sekä 14 §:n mukaisesti valmistetun ja         misteiden ennakkovalvonnan merkitystä.
13573: 17 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisesti maahan              On syytä kiinnittää erityistä huomiota lääke-
13574: tuodun lääkkeen luovuttamiseen toiseen sosiaa-        lain 62 §:n 3 momentin mukaiseen lupakäytän-
13575: li- ja terveydenhuollon laitokseen ja apteekkiin.     töön. Sairaala-apteekeilla on oikeus hakea Lää-
13576: Lääkelain 14§:n mukaan sairaala-apteekissa saa-       kelaitoksen lupaa toimittaa itse valmistamiaanja
13577: daan valmistaa lääkevalmisteita sairaalan oman        maahantuomiaan lääkkeitä muihin sosiaali- ja
13578: ja 62 §:n 3 momentissa tarkoitetun toiminnan          terveydenhuollon laitoksiin. Tämä käytäntö on
13579: edellyttämässä laajuudessa. Lääkelain 17 §:n 1        toiminut pääsääntöisesti joustavasti ja sairaala-
13580: momentin 4 kohdan mukaan sairaala-apteekki            apteekeille on myönnetty lukuisia lupia omien
13581: saa tuoda lääkkeitä yksittäistapauksissa asian-       lääkkeiden toimittamiseen. Sairaala-apteekeille
13582: omaisen laitoksen omaa ja 62 §:n 3 momentissa         ei siten ole käytännön ongelma saada oikeuksia
13583: tarkoitettua toimintaa varten.                        toimittaa itse valmistamiaan ja maahantuo-
13584:     Täten lääkelain edellä mainituista lainkohdis-    miaan lääkevalmisteita niitä tarvitseville sosiaa-
13585: ta ilmenee selkeästi, että sairaala-apteekkien itse   li- ja terveydenhuollon laitoksille silloin, kun se
13586: valmistamien ja maahantuomien lääkkeiden toi-         erityisestä syystä on tarpeen.
13587: mittaminen muihin laitoksiin on lääkelain 62 §:n
13588: 
13589:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
13590: 
13591:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
13592:                                              KK 348/1997 vp                                               3
13593: 
13594: 
13595:                                          Tili Riksdagens Talman
13596: 
13597:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             apotek själv har tillverkat eller importerat är så-
13598: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             dan verksamhet som läkemedelsverket en1igt 62 §
13599: medlem av statsrädet översänt följande av riks-         3 mom. läkemedelslagen beviljar tilistånd för.
13600: dagsman Markus Aaltonen         undertecknade              De ovan nämnda lagrummen har ändrats ge-
13601: spörsmål nr 348:                                        nom lagändringar (22.11.1996/895) som trädde i
13602:                                                         kraft vid ingången av detta år. Genom ändringar-
13603:            H ur ämnar man förbättra sjukhusapo-         na klarlades situationen 1agstiftningsmässigt så
13604:        tekens möjligheter att tili andra anstalter      att expediering av sjukhusapotekens egna läke-
13605:        expediera läkemedel som de själva har            medel utan några tolkningsmöjligheter är sådan
13606:        tillverkat eller importerat?                     verksamhet för viiken tilistånd av läkemedelsver-
13607:                                                         ket krä vs. Det allmänna syftet med ändringen var
13608:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           att underlätta expediering av läkemede1 från
13609: anföra följande:                                        sjukhusapotek tili andra social- och hä1sovårds-
13610:                                                         anstalter. Enligt den tidigare läkemedelslagens
13611:     Enligt spörsmålsstäliaren har Läkemedelsver-        14 och 17 § hade sjukhusapoteken uttryckligen
13612: kets tolkning av läkemedels1agen lett tili att en       rätt att tillverka och importera läkemedel endast
13613: besynnerlig situation har uppstått, tili den del        för sin egen verksamhet och inte i sådan omfatt-
13614: Läkemedelsverket inte betraktar sjukhusapote-           ning som expediering tili andra ansta1ter skulie
13615: kens egna Iäkemede1spreparat elier läkemedels-          förutsätta. En1igt en tolkning av 62 § 4 mom.
13616: preparat som dessa importerar som sådana läke-          läkemedels1agen kunde ett sjukhusapotek få rätt
13617: mede1 som kan expedieras från en ansta1t tili en        att expediera dy1ika läkemedel tili anstalter utan-
13618: annan.                                                  för det egna sjukhuset, om 1äkemede1sverket be-
13619:     Bestämmelser om sjukhusapotekens rätt att           viljade tillstånd för detta.
13620: expediera läkemedel tili andra anstalter och om            Det är motiverat att ski1ja mellan expediering
13621: deras rätt att expediera läkemede1 som de själva        av 1äkemede1 som beviljats försä1jningstilistånd
13622: har importerat eller tillverkat finns i 1äkemede1s-     av Läkemede1sverket och expediering av 1äkeme-
13623: lagen.                                                  de1 som ett sjukhusapotek sjä1v har tillverkat eller
13624:     Enligt 62 § (895/1996) 1 mom.läkemedelslagen        importerat. Expediering av dessa 1äkemede1spre-
13625: kan från ett sjukhusapotek expedieras läkemedel         parat tili andra ansta1ter skall uttryckligen före-
13626: tili offentliga social- och hä1sovårdsansta1ter         komma endast i undantagsfall, eftersom de 1äke-
13627: inom kommunen i fråga samt inom samkommu-               mede1 som sjukhusapoteken tillverkar och, i all-
13628: nen eller en kommun som gränsar tili dem. Enligt        mänhet, de 1äkemede1 som de importerar inte
13629: 62 § 3 mom. läkemedelslagen kan Läkemedels-             omfattas av det system med försä1jningstillstånd
13630: verket av särskilda skäl bevilja tilistånd för expe-    som garanterar säkerheten i fråga om 1äkemed-
13631: diering av läkemedel på ett sätt som avviker från       len. En okontrolierad distribution i stor skala av
13632:  1 mom. samt för överlåtelse av läkemedel som           dessa produkter skulle minska betyde1sen av den
13633: tiliverkats en1igt 14 § elier importerats en1igt 17 §   förhandskontroll av 1äkemede1spreparat som ge-
13634:  1 mom. 4 punkten tili en annan social- och hälso-      nomförs i form av systemet med försäljningstili-
13635: vårdsanstalt elier ett annat apotek. Enligt 14 §        stånd för läkemedel.
13636: läkemedelslagen får på ett sjukhusapotek läke-             Det är skä1 att fåsta särski1d uppmärksamhet
13637:  mede1spreparat tillverkas i den omfattning som         vid tillständspraxis enligt 62 § 3 mom. 1äkeme-
13638:  sjukhusets egen verksamhet och verksamhet en-          de1s1agen. Ett sjukhusapotek har rätt att hos Lä-
13639:  ligt 62 § 3 mom. förutsätter. Enligt 17 § 1 mom. 4     kemede1sverket ansöka om tilistånd att tili andra
13640:  punkten läkemede1slagen får sjukhusapotek i en-        social- och hä1sovårdsanstalter expediera 1äke-
13641:  skilda fali importera läkemedel för ifrågavarande      mede1 som apoteket sjä1v har tillverkat eller im-
13642:  anstalts egen verksamhet och verksamhet enligt         porterat. Denna praxis har huvudsak1igen funge-
13643:  62 §3 mom.                                             rat smidigt, och sjukhusapoteken har beviljats ett
13644:     Av de ovan nämnda lagrummen i läkemedels-           stort anta1 tillstånd att expediera egna 1äkemedel.
13645:  1agen framgår således tydligt att expediering tili     För sjukhusapoteken utgör det så1edes inget
13646:  andra anstalter av läkemede1 som ett sjukhus-          praktiskt problem att fa rätt att expediera 1äke-
13647: 4                                         KK 348/1997 vp
13648: 
13649: medelspreparat som de själva har tillverkat eller   som behöver dylika preparat, i sådana fall då
13650: importerat tili social och hälsovårdsanstalter      detta av särskilda skäl är nödvändigt.
13651:      Helsingforsden 6 maj 1997
13652: 
13653:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
13654:                                            KK 349/1997 vp
13655: 
13656: Kirjallinen kysymys 349
13657: 
13658: 
13659: 
13660: 
13661:                                   Jorma Kukkonen /sd: Koulukiusaamisen estämiseksi tarvittavista
13662:                                      toimenpiteistä
13663: 
13664: 
13665:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13666: 
13667:    Julkisuuteen nousee toistuvasti koulukiusaa-         - Kartoittavatko viranomaiset koulukiu-
13668: mistapauksia ja eräät näistä ovat varsin räikeitä.   saamisen laajuutta ja vakavuutta ja onko asiasta
13669: On syytä vakavasti panna merkille kouluissa          tarjottu riittävästi ajan tasalla olevaa tietoa kou-
13670: esiintyvä väkivalta, joka ilmenee muun muassa        luissa työskenteleville?
13671: koulukiusaamisena, ja pohtia seuraavaa:                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13672:    - Pystyvätkö opettajat tunnistamaan koulu-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13673: kiusaamisen ja ryhtymään toimenpiteisiin sel-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13674: laista havaitessaan?                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13675:    - Onko opettajien koulutuksessa, myös täy-
13676: dennyskoulutuksessa, riittävästi otettu huo-                    Millaisia toimia Hallitus aikoo panna
13677: mioon väkivaltaan ja koulukiusaamiseen liitty-               vireille koulukiusaamisen vähentämisek-
13678: viä asioita ja niiden oikeanlaista käsittelyä?               si ja opettajien koulutuksen tehostami-
13679:    - Keskustellaanko kouluissa oppilaiden                    seksi näissä kysymyksissä?
13680: kanssa koulukiusaamisesta, sen seurauksista ja
13681: syistä ja millaista normikasvatusta kouluissa tar-
13682: jotaan?
13683:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1997
13684: 
13685:                                         Jorma Kukkonen /sd
13686: 
13687: 
13688: 
13689: 
13690: 279001
13691: 2                                           KK 349/1997 vp
13692: 
13693: 
13694: 
13695:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13696: 
13697:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Opettajankoulutuslaitoksissa koulukiusaa-
13698: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         misasioiden käsittelyn laajuus vaihtelee, mikä
13699: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       näkyy näiden laitosten opetussuunnitelmista.
13700: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma            Ongelmana on lähinnä ollut oppimateriaalin
13701: Kukkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         puute (kirjat, videot jne.). Opetusministeriö on
13702: n:o 349:                                              perustanut projektin, jonka tarkoituksena on
13703:                                                       uudistaa opettajankoulutusta. Tässä projektissa
13704:           Millaisia toimia Hallitus aikoo panna       on nimenomaan kiinnitetty huomiota uusien
13705:        vireille koulukiusaamisen vähentämisek-        menettelytapojen opettamiseen opettajankoulu-
13706:        si ja opettajien koulutuksen tehostami-        tuslaitoksissa, jolloin koulukiusaamista koske-
13707:        seksi näissä kysymyksissä?                     vat asiat ja yleensäkin ihmissuhde- ja vuorovai-
13708:                                                       kutustaidot nousevat keskeisiksi.
13709:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Myös kansainvälisellä alueella on kiinnitetty
13710: vasti seuraavaa:                                      huomiota       turvalliseen    kouluympäristöön.
13711:                                                       EU:ssa on Hollannin puheenjohtajakaudella
13712:    Viimeisin laaja-alaisempi tutkimus koulukiu-       otettu Safety at schoolyhdeksi painopistealueek-
13713: saamisesta lienee Matti Rimpelä & al. tekemä          si. Tarkoituksena on pyrkiä luomaan kouluissa
13714: Kouluterveys 1996 tutkimus, jonka mukaan vii-         avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa oppilaat voi-
13715: meisimmän lukukauden aikana oli koulukiusaa-          vat oppiaja opettajat opettaa pelkäämättä pelot-
13716: mista kokenut kerran viikossa tai useammin 7 %        telua, kiusaamista tai loukkaamista. Useissa Eu-
13717: ja tätä harvemmin 26% oppilaista. Poikia oli          roopan kouluissa on vakavia väkivaltaongelmia.
13718: kiusattu useammin kuin tyttöjä. Lähes puolet          Suomessa kouluturvallisuutta uhkaa taas etu-
13719: oppilaista ilmoitti osanistuvansa muiden oppilai-     päässä koulukiusaaminen, jonka osalta tulta-
13720: den kiusaamiseen. Joka kymmenes pojista ja 3%         neen perustamaan meille pilottihankkeita tarkoi-
13721: tytöistä kertoi osallistuneensa muiden kiusaami-      tuksena löytää malleja turvallisemman kouluym-
13722: seen kerran viikossa tai useammin.                    päristön aikaansaamiseksi.
13723:    WHO:n koululaisten kokemaa terveyttä, hy-              Tänä päivänä yhä useammassa suomalaisessa
13724: vinvointia ja kouluviihtyvyyttä koskevan tutki-       koulussa keskustellaan avoimesti koulukiusaa-
13725: muksen mukaan Suomessa vähintään kerran vii-          misesta ja siihen puuttumisesta. Tämä liittyy lä-
13726: kossa oli 11-15-vuotiaista oppilaista joutunut        heisesti koulun hyvien tapojen kampanjaan.
13727: kiusatuksi pojista 9 % ja tytöistä 6 %. Saman         Opetushallitus on julkaissut kirjan "Tavattomas-
13728: tutkimuksen mukaan Suomi sijoittui 23:sta tut-        ti tapoja" koulun hyvien tapojen opetuksen viri-
13729: kimuksessa mukana olleesta maasta suurin piir-        keaineistoksi ja samanlaista aineistoa ja kam-
13730: tein keskivaiheille.                                  panjointia hoitaa myös Kerhokeskus- koulu-
13731:    Kiusaamista esiintyy siis melko paljon ja viime    työn tuki ry. Peruskoulussa opetetaan lisäksi lä-
13732: aikoina sitä on yritetty saada vähenemään mm.         päisyaiheena oikeuskasvatusta, joka on lukiossa
13733: opettajille annetulla valistuksella. Opetushallitus   valinnaisaine. Tässä yhteydessä lapsille ja nuoril-
13734: ja lääninhallitukset ovat järjestäneet asiasta lu-    le opetetaan toisen ihmisen huomioon ottamista
13735: kuisia täydennyskoulutustilaisuuksia, joissa on       ja yhteiskunnan normijärjestelmää.
13736: jaettu tietoa mm. koulukiusaamisen tunnistami-            Opetusministeriöllä on tarkoitus yhdessä ope-
13737: sesta ja erilaisista menettelytavoista kiusaamista-   tushallituksen kanssa selvittää ne keinot, joilla
13738: pausten käsittelemiseksi. Pelkillä tietoiskuilla      koulukiusaamiseen päästään puuttumaan pa-
13739: koulukiusaamisasiaa ei kuitenkaan saada poiste-       remmin ja käsittelemään näitä asioita yhtenä
13740: tuksi, vaan tarvittaisiin koko koulun työyhteisö-     osana normaalia koulutyötä. Tätä tarkoitusta
13741: koulutusta, minkä järjestäminen koulun toimin-        varten tullaan mm. opettajankoulutuslaitoksia
13742: nan asettaessa esteitä ei ole helppoa.                varten kehittämään koulukiusaamista koskevaa
13743:    Opetushallituksessa on myös toiminut palve-        oppimateriaalia.
13744: leva puhelin, jonne koulussa kiusatut, vanhem-
13745: mat ja muut asianosaiset ovat voineet soittaa.
13746: 
13747:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
13748: 
13749:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13750:                                            KK 349/1997 vp                                                3
13751: 
13752: 
13753: 
13754:                                        Tili Riksdagens Talman
13755: 
13756:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Vid lärarutbildningsinstitutionerna behandlas
13757: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       mobbningsfrågorna i varierande omfattning, vil-
13758: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ket syns i institutionernas läroplaner. Problemet
13759: man Jorma Kukkonen undertecknade spörsmål            har närmast varit bristen på läromedel (böcker,
13760: nr 349:                                              videor osv.). Undervisningsministeriet har initie-
13761:                                                      rat ett projekt vars syfte är att reformera lärarut-
13762:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen till-      bildningen. I projektet har man uttryckligen fåst
13763:        gripa för att minska mobbningen och ef-       uppmärksamhet vid inlärningen av nya tillväga-
13764:        fektivera lärarnas utbildning i dessa frå-    gångssätt inom lärarutbildningen så att frågor
13765:        gor?                                          som gäller mobbning och förmåga att över lag
13766:                                                      klara av människorelationer och växelverkan
13767:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        blir centrala.
13768: anföra följande:                                         Även på den internationella arenan har man
13769:                                                      fåst uppmärksamhet vid en trygg skolmiljö. On-
13770:     Den senaste mer omfattande undersökningen        der den period Holland innehaft ordförandeska-
13771: om mobbning torde vara Matti Rimpeläs et al.         pet i EU har Safety at school gjorts tili ett insats-
13772: undersökning Kouluterveys 1996 (Skolhälsan           område i unionen. A vsikten är att försöka skapa
13773: 1996) som säger att 7 % av eleverna under den        en öppen och trygg atmosfår i skolorna där
13774: senaste terminen hade upplevt mobbningen gång        eleverna kan lära sig och lärarna undervisa utan
13775: i veckan eller oftare och 26 % av eleverna mer       rädsla för att bli skrämda, mobbade eller kränk-
13776: sällan än detta. Pojkar hade oftare än flickor       ta. I ett flertal europeiska skolor finns allvarliga
13777: blivit mobbade. Nästan hälften av eleverna upp-      våldsproblem. 1 Finland hotas skoltryggheten
13778: gav att de hade varit med om att mobba andra         främst av mobbning, och man kommer sannolikt
13779: elever. Var tionde pojke och 3% av flickorna         här att inrätta pilotprojekt i syfte att hitta model-
13780: berättade att de varit med om att mobba andra en     ler tili hjälp för att få tili stånd en tryggare skol-
13781: gång i veckan eller oftare.                          miljö.
13782:     Enligt en undersökning av WHO om skolele-            Idag diskuterar man i allt fler finländska sko-
13783: vers upplevelse av hälsa, välmående och skoltriv-    Ior öppet mobbning och hur man kan ingripa.
13784: sel hade 9% av pojkarna och 6% av flickorna i        Detta har nära anknytning till skolornas kam-
13785: åldern 11-15 år blivit retade minst en gång i        panj för umgängesfostran. Utbildningsstyrelsen
13786: veckan i Finland. I undersökningen placerade sig     har gett ut boken "Tavattomasti tapoja" som
13787: Finland ungefår i mitten av alla de 23 medver-       stödmaterial för undervisningen i umgängesfost-
13788: kande länderna.                                      ran (en svensk motsvarighet är under arbete och
13789:     Det förekommer alltså rätt mycket mobbning       beräknas bli klar tili hösten) och motsvarande
13790: och den senaste tiden har man försökt få den att     materia! och kampanjer sköts också av Klubb-
13791: minska bl.a. genom upplysning tilllärarna. Ut-       centralen - stöd för skolan. 1 grundskolan ges
13792:  bildningsstyrelsen och länsstyrelserna har ordnat   dessutom som ett genomgående tema undervis-
13793: ett flertal fortbildningsdagar om ämnet och där      ning i rättsfostran, som i gymnasiet är ett valfritt
13794:  har man spritt information bl.a. om hur man         ämne. 1 samband med detta lärs barnen och de
13795:  känner igen mobbning i skolan och om olika sätt     unga att ta hänsyn tili andra och samhällets
13796:  att gå till väga i behandlingen av mobbningsfall.   normsystem.
13797:  Bara med informationsdrivar undanröjs mobb-             Undervisningsministeriet har för avsikt att
13798:  ningen Iikväl inte, utan det behövs utbildning av   tillsammans med utbildningsstyrelsen utreda de
13799:  hela skolans arbetsgemenskap, vilket inte är lätt   medel med vars hjälp man bättre kan ingripa vid
13800:  att ordna när skolans verksamhet ställer hinder i   mobbning i skolan och handskas med dessa frå-
13801:  vägen.                                              gor som en del av det normala skolarbetet. För
13802:     Vid utbildningsstyrelsen har också funnits en    ändamålet kommer man bl.a. att utveckla läro-
13803:  kristelefon som mobbningsoffer i skolorna, för-     medel om mobbning för lärarutbildningsinstitu-
13804:  äldrar och andra berörda har kunnat ringa tili.     tionerna.
13805: 
13806:      Helsingfors den 7 maj 1997
13807: 
13808:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13809:                                              KK 350/1997 vp
13810: 
13811: Kirjallinen kysymys 350
13812: 
13813: 
13814: 
13815: 
13816:                                     Arto Bryggare /sd ym.: Pyöräilymatkailun edistämisestä
13817: 
13818: 
13819: 
13820:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13821: 
13822:    Itämeren alue muodostaa luonnollisen koko-             Suomen osalta tärkeää on luoda toimiva reitti-
13823: naisuuden, jonka yhteistyön ja integraation edis-      ja palveluverkko Vaalimaalta Kemiin. Luonnol-
13824: täminen on selkeästi Suomen edun mukaista.             lisesti tämän palveluverkon luomiseen tarvitaan
13825: Yksi merkittävä osa tätä yhteistyötä on matkai-        alan yrittäjien panostusta, mutta perusinfra-
13826: lun mahdollisuuksien edistäminen. Erityisesti          struktuurin tarjoaminen, koordinoinninjärjestä-
13827: ympäristöystävällisen pyöräilymatkailun osalta         minenja yrittämisen tukeminen kuuluvat valtion
13828: tehtävää vielä löytyy. Esimerkiksi Saksa on pa-        ja muiden julkisten viranomaisten tehtäviin.
13829: nostamassa pyöräilymatkailun olosuhteiden pa-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13830: rantamiseen. Pidemmän aikavälin tavoitteena            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13831: tulisi olla koko Itämeren alueen kattavan pyöräi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13832: lymatkailua tukevan verkoston luominen. Tämä           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13833: tarkoittaisi käytännössä niin pyöräteiden kuin
13834: myös oheispalveluiden, kuten majoitus- ja huol-                  Aikooko Hallitus osaltaan edistää
13835: topalveluiden,järjestämistä siten, että pyörämat-             pyöräilymatkailua rannikkoalueillamme
13836: kailija voisi vaivattomasti ja turvallisesti liikkua          luomalla edellytykset Vaalimaalta Ke-
13837: Itämeren rannoilla.                                           miin yltävän pyöräilyverkon rakentami-
13838:                                                               seksi oheispalveluineen?
13839:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1997
13840: 
13841:           Arto Bryggare /sd               Tarja Filatov /sd              Osmo Soininvaara /vihr
13842: 
13843: 
13844: 
13845: 
13846: 279001
13847: 2                                            KK 350/1997 vp
13848: 
13849: 
13850: 
13851: 
13852:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13853: 
13854:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         keilyreitistö kulkee erilaisten nähtävyyksien sekä
13855: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kulttuuri- ja maisemakohteiden, erityisesti vesi-
13856: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        alueiden kautta välttäen kuitenkin vilkkaita tei-
13857: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto Bryg-        tä. Monen reitin osana on lautta tai laivayhteys
13858: garen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kuten Turun saaristoreiteillä. Kartta sisältää tie-
13859: n:o 350:                                               toliitteineen tietoiskuja ja taulukkoja mm. vesi-
13860:                                                        kuljetusyhteyksistä neljällä kielellä. Pyöräretkei-
13861:            Aikooko Hallitus osaltaan edistää           lijän tiekartta ei aina pienimittakaavaisella riitä
13862:         pyöräilymatkailua rannikkoalueillamme          pyörämatkailijalle. Liikenneministeriön tavoit-
13863:         luomalla edellytykset Vaalimaalta Ke-          teena on saada reitistöstä isompimittakaavai-
13864:         miin yltävän pyöräilyverkon rakentami-         sempia karttoja, mutta toteutus on viivästynyt
13865:         seksi oheispalveluineen?                       osin karttateknisistä syistä.
13866:                                                            Suomen pyöräretkeilyreitistön esimerkkiarvo
13867:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           on suuri. Pyörämatkailun houkuttelevuuden li-
13868: vasti seuraavaa:                                       säämiseksi valtakunnalliset reitit tulee saattaa
13869:                                                        myös alueellisiin tai paikallisiin osoite-, ulkoilu-,
13870:    Liikenneministeriön pyöräilypoliittisessa oh-       retkeily- tai pyöräilykarttoihin. Näin ollaankin
13871: jelmassa 1993 on asetettu tavoitteet ja esitetty       jo toimittu monilla isoilla paikkakunnilla.
13872: toimenpidesuositukset pyöräilyn ja sen turvalli-           Toimivat retkeilyreitit ja -mahdollisuudet
13873: suuden edistämiselle. Liikenneministeriön aset-        ovat yrittäjille ratkaisevan tärkeä vetovoima teki-
13874: tama pyöräilytyöryhmä on tarkentanut tavoit-           jä. Yksityisteitten merkitys mielekkäiden, turval-
13875: teita pyöräilyn edistämisohjelmassa vuosille           listen sekä kunnossa olevien pyöräilyreittivaihto-
13876: 1997-2005. Tavoitteena on mm. pyöräliiken-             ehtojen löytymisessä on huomattava. Liikenne-
13877: teen määrän kaksinkertaistaminen vuoteen 2005          ministeriö korostaa, että tarpeellisten määrära-
13878: mennessä. Pyöräilytyöryhmän tehtävänä on seu-          hojen säilyttäminen yksityisteiden avustamiseksi
13879: rata pyöräilypoliittisessa ohjelmassa esitettyjen      on ensiarvoisen tärkeää pyörämatkailun edistä-
13880: toimenpiteiden toteutumista ja edistää pyöräilyn       miseksi.
13881: kehittämistä. Pyöräilyn edistämisen eräänä koh-            Liikenneministeriö on mukana myös pyörä-
13882: dealueena on koti- ja ulkomaisen pyöräretkeilyn        retkeilijöille tarkoitetun "Pyöräretkeilijän Suo-
13883: edistäminen.                                           mi" -opaskirjan valmistelussa. Opaskirja tulee
13884:    Pyörämatkailun edistäminen voidaan jakaa            täydentämään pyöräretkeilijän tiekarttaa tarjoa-
13885: kolmeen osa-alueeseen: reitistön ja sen opastuk-       malla kuvauksia ympäri Suomea valituista pyö-
13886: sen kehittämiseen, mikä tapahtuu ensisijaisesti        räretkeilyreiteistä. Mahdollisiksi reiteiksi on va-
13887: yhteiskunnan toimesta, reittipalvelujen kuten          littu mm. "pyöräilijän kuninkaantie" Tukhol-
13888: majoituksen kehittämiseen, mikä toteutuu pää-          masta Turun, Helsingin ja Lappeenrannan kaut-
13889: asiassa yksityisen sektorin kautta, sekä markki-       ta Viipuriin, "suuri saaristokierros" Turun saa-
13890: nointiin, mihin myös yhteiskunnan tulee panos-         ristossa sekä Helsingin ja Vaasan alueen kierrok-
13891: taa.                                                   set. Oppaassa tullaan kuvaamaan toistakym-
13892:    Suomessa käynnistettiin valtakunnallisen            mentä pyöräilyreittiä nähtävyyksineen ja oheis-
13893: pyöräretkeilyreitistön laatiminen vuonna 1993          palveluineen kuten pyöränvuokraus-ja huolto-
13894: pyöräilypoliittisen ohjelman pohjalta. Reitistös-      palvelut.
13895: tä on julkistettu vuonna 1995 pyöräilijän tiekart-         Pyörämatkailun edistämisessä opastus on
13896: ta. Reitistön kokonaispituus on runsaat 21 000         koko reitistön käytettävyyden kannalta ratkaise-
13897: km sisältäen myös maakunnalliset reitit. Reitistö      vaa. Vastuu opastuksen toteutuksesta on Tielai-
13898: on suhteellisen tiheä ja sen avulla pyritään tavoit-   toksella, joskin myös kunnat osallistuvat siihen.
13899: tamaan mahdollisimman suuri osa väestöstä ja           Pyöräilyreitistön opastus ei ole edennyt yhtä ri-
13900: saamaan ihmiset lisäämään myös lyhyitä pyörä-          peästi kaikissa tiepiireissä. Reitistön markki-
13901: retkiä ja sitä kautta muuta pyöräilyä. Pyöräret-       nointi on myös sidoksissa opastuksen olemassa-
13902:                                             KK 350/1997 vp                                              3
13903: 
13904: oloon. Liikenneministeriö tulee kiirehtimään          nikkoa pitkin Vaalimaalta Tornioon sekä poh-
13905: opastuksen valmiiksisaattamista sekä huolehti-        jois-eteläsuuntainen Ateena-Krakova-Tallin-
13906: maan reitistön edelleen kehittämiseen tarvitta-       na-Helsinki-Nordkap,joka kulkisi Suomessa
13907: vista resursseista.                                   Itä-Suomen kautta. Reitit kulkisivat pitkin valta-
13908:    Suomen pyöräretkeilyn ja -matkailun koti-          kunnallisia pyöräretkeilyreitistöjä. Niitä tulee
13909: maan- sekä ulkomaanmarkkinointia tulee tehos-         myös kehittää osana olemassa olevaa valtakun-
13910: taa, mikä edellyttää resurssien lisäämistä. Liiken-   nallista reitistöä. Liikenneministeriö tulee seu-
13911: neministeriö pyrkii yhdessä muiden ministeriöi-       raamaan ja tarvittaessa osallistumaan reitistön
13912: den kanssa edistämään ja aikaansaamaan koor-          kehittämiseen sekä edesauttamaan Suomen
13913: dinoitua ja ta voitteeilista pyörä- ja myös muuta     kautta kulkevien reittien, erityisesti Itämeri-rei-
13914: luontomatkailua.                                      tin ripeää toteutusta.
13915:    European Cycling Federation on kehittämäs-            Pyörämatkailu tulee nähdä myös tärkeänä
13916: sä yleiseurooppalaista pyöräilyreitistöä, ns. Euro    maaseudun kehittämisen välineenä. Kun reitis-
13917: Velo -reitistöä. Sen kahdestatoista reitistä kun-     töjä kehitetään, kehitetään samalla myös palve-
13918: kin maan kautta kulkisi yksi tai kaksi. Toteutus-     luja. Pyörämatkailun edistämistä tukevat erityi-
13919: aika olisi 15-20 vuotta. Reitistön tarkoitus on       sesti siihen liittyvät terveelliset elämäntavat, ih-
13920: pyöräilyn ja pyörämatkailun edistäminen ja sitä       misten välinen kanssakäyminen, ympäristöystä-
13921: varten laadukkaan, laajasti markkinoitavan            vällisyys sekä paikalliselle elinkeinoelämälle
13922: kansainvälisen reitistön kehittäminen. Suomen         kohdistuva taloudellinen vaikutus. Pyörämat-
13923: kautta tulisi kulkemaan kaksi Euro Velo -reittiä:     kailun edistäminen on myös kustannuksiltaan
13924: Itämeren ympäri kiertävä reitti, joka kulkisi ran-    edullista.
13925: 
13926:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1997
13927: 
13928:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
13929: 4                                            KK 350/1997 vp
13930: 
13931: 
13932: 
13933: 
13934:                                           Tili Riksdagens Talman
13935: 
13936:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        fårja eller båt som t.ex. längs med Åbo skärgårds-
13937: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          rutter. Kartan jämte bifogade information inne-
13938: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      håller kunskapsstötar och tabeller om bl.a. sjö-
13939: damot Arto Bryggare m.fl. undertecknade spörs-          förbindelser på fyra språk. Vägkartan för cyklis-
13940: mål nr 350:                                             ter räcker på grund av sin ringa skala inte alltid
13941:                                                         för cykelresenären. Trafikministeriet har som
13942:            Ämnar Regeringen för sin del främja          mål att förstora ruttkartornas skala, men detta
13943:         cyklingsturismen på våra kustområden            har blivit fördröjt dels på grund av karttekniska
13944:         genom att skapa förutsättningar för att         orsaker.
13945:         bygga ett cykelnät jämte näranslutna               Finlands ruttkarta för cykling har ett stort
13946:         tjänster från Vaalimaa till Kemi?               värde som förebild. F ör att ö ka dragningskraften
13947:                                                         av cyklingsturismen skall de landsomfattande
13948:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           rutterna markerasäven i regionala eller lokala
13949: anföra följande:                                        adress-, frilufts-, utflykts- eller cyklingskartor. Så
13950:                                                         här har man redan gjort i många stora orter.
13951:    1 trafikministeriets cyklingspolitiska program          Fungerande utflyktsrutterna och -möjlighe-
13952: 1993 fastställdes målen och rekommendationer-           terna är oerhört viktiga för företagarna. Betydel-
13953: na för åtgärder som främjar cykling och säkerhet.       sen av privata vägar när man söker angenäma,
13954: Trafikministeriets cyklingsarbetsgrupp har i pro-       trygga och välskötta cyklingsrutter är märkbar.
13955: grammet för främjande av cykling för 1997-              Trafikministeriet betonar att det är ytterst viktigt
13956: 2005 preciserat målen. Ett av målen är bl.a att         att de nödvändiga anslagen för privata vägar
13957: fördubbla cyklingen till år 2005. Cyklingsarbets-       bevaras på nuvarande nivå med tanke på befräm-
13958: gruppen har till uppgift att följa med hur de           jandet av cyklingsturismen.
13959: åtgärder som fastställdes i det cyklingspolitiska          Trafikministeriet deltar även i förberedelsen
13960: programmet genomförs samt att främja cykling-           av en guidebok "Finland för cyklingsturister".
13961: en. Ett av målen för främjande av cykling är att        Boken kommer att komplettera vägkartan för
13962: främja cyklingsturer i hem- och utlandet.               cyklingsturister genom att erbjuda skildringar av
13963:    Främjandet av cyklingsturismen kan indelas i         cyklingsrutterna överallt i Finland. Rutterna
13964: tre delområden: utveckling av guidning och              som ingår är bl.a. "cyklisternas kungliga väg"
13965: rutterna, vilket i första hand samhället sköter,        från Stockholm via Abo, Helsingfors och Vill-
13966: utveckling av ruttservicen som t.ex. härbärgena,        manstrand till Viborg, "den stora skärgårdsrut-
13967: vilket i huvudsak den privata sektorn sköter samt       ten" i Åbo skärgården och rutterna inom Hel-
13968: marknadsföringen, som också samhället bör sat-          singfors och Vasa området. Guideboken kom-
13969: sa på.                                                  mer att skildra över tio cyklingsrutter jämte se-
13970:    Utgående från det cyklingspolitiska program-         värdheter och näranslutna tjänster såsom uthyr-
13971: met började man i Finland år 1993 planlägga             ning och service av cyklar.
13972: landsomfattande rutter för cykling. Ruttnätver-            Guidning spelar en avgörande roll vid främ-
13973: ket publicerades 1995 i vägkartan för cyklister.        jandet av cyklingsturismen med tanke på an-
13974: Rutternas sammanlagda längd är 21 000 km in-            vändbarhet av rutterna. Vägverket ansvarar för
13975: klusive landskapsrutter. Ruttnätverket är rätt så       guidningen, men även kommunerna deltar.
13976: tätt och man strävar efter att på detta sätt nå en så   Guidning av cyklingsrutterna har inte framskri-
13977: stor del av befolkningen som möjligt och få män-        dit lika raskt i alla vägdistrikten. Marknadsfö-
13978: niskorna att ta cykeln också när de skall ut på         ring av rutterna är även bunden vid existerande
13979: kortare turer varvid andra former av cykling på         guidning. Trafikministeriet kommer att skynda
13980: detta sätt ökar. Cyklingsrutterna följer olika se-      genomförandet av guidningen och ta hand om
13981: värdheter som t.ex. både kultur- och landskaps-         resurserna som behövs för vidareutveckling av
13982: resemål och speciellt vattenområden undvikande          rutterna.
13983: livligt trafikerade vägar. Vid flera rutter tar man        Finland skall marknadsföra effektivare både i
13984:                                               KK 350/1997 vp                                             5
13985: 
13986: hem- och utlandet våra cyklingsturer och -turism        landsomfattande cyklingsrutterna. De skall även
13987: och detta förutsätter att resurserna ökas. Trafik-      utvecklas som en del av de existerande, Iandsom-
13988: ministeriet strävar efter att tillsammans med an-       fattande rutterna. Trafikministeriet kommer att
13989: dra ministerier främja och koordinera måldefi-          följa utvecklingen och vid behov deltai den samt
13990: nierad cyklings- och annan naturturism.                 se tiU att de rutter som går via Finland, i synner-
13991:    European Cycling Federation håller på att ut-        het Ostersjö-rutten, genomförs raskt.
13992: veckla paneuropeiska cyklingsrutter, s.k. Euro             Cyklingsturismen skall även anses som ett vik-
13993: Velo -rutter. Euro Velo innehåller 12 rutter och        tigt instrument med vilket landsbygden kan ut-
13994: vart och ett land har en eller två rutter som går via   vecklas. När rutterna utvecklas blir även servicen
13995: Iandet. Genomförandet tar 15-20 år. Meningen            bättre.
13996: med rutterna är att främja cyklingen och cyk-              Främjandet av cyklingsturismen kan motive-
13997: lingsturismen samt att utveckla högklassiga, vitt       ras i synnerhet genom hälsosamma levnadssätt,
13998: marknadsförda internationella rutter. Två Euro          sociala förhållanden mellan människorna, miljö-
13999: Velo -rutter skulle gå via Finland: en som går          vänligheten och ekonomiska inverkningar för
14000: omkring Östersjön via kusten från Vaalimaa tili         lokalt näringsliv vilka är alla förknippade med
14001: Torneå samt en som går i riktning norrsöder från        cyklingsturismen. Kostnaderna för främjandet
14002: Aten via Krakow, Tallinn, Helsingfors och östra         av cyklingsturismen är också låga.
14003: Finland tili Nordkap. Rutterna skall gå längs de
14004: 
14005:      Helsingfors den 5 maj 1997
14006: 
14007:                                                                             Trafikminister Matti Aura
14008: 1
14009: 1
14010:  1
14011:  1
14012:   1
14013:   1
14014:    1
14015:    1
14016:     1
14017:     1
14018:      1
14019:      1
14020:       1
14021:       1
14022:        1
14023:        1
14024:         1
14025:         1
14026:          1
14027:          1
14028:           1
14029:                                            KK 351/1997 vp
14030: 
14031: Kirjallinen kysymys 351
14032: 
14033: 
14034: 
14035: 
14036:                                   Arto Bryggare /sd ym.: Pasilanväylän laajennus- ja parannustöiden
14037:                                       kiirehtimisestä
14038: 
14039: 
14040:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14041:    Pasilanväylä tulee lähitulevaisuudessa muo-          Kun kaikille lienee selvää liikennetarpeiden
14042: dostumaan selkeäksi liikenteelliseksi pullonkau-     merkittävä kasvu Pasilanväylällä ja kun myös
14043: laksi. Liikenne välillä Mannerheimintie-Mäke-        kaikki tiedostavat Pasilanväylän laajentamisen
14044: länkatu tulee ruuhkautumaan uuden Hartwall-          tarpeellisuuden ja kiireellisyyden, on hankkeen
14045: arenan valmistumisen, lisääntyvien messujen Pa-      lykkääminen vuoteen 2001 epätarkoituksenmu-
14046: silan Messuhallissa ja uuden messuhotellin val-      kaista. Yhteiskunnan kokonaistaloudellisuuden
14047: mistumisen myötä. Edelleen liikennemäärältään        kannalta on selvää, että hanke tulisi aloittaa mitä
14048: Suomen vilkkain rautatieasema, Pasilan asema,        pikimmin.
14049: asettaa vaatimuksia liityntäliikenteen järjestämi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14050: selle. Kaikki edellä esitetyt perusteet puoltavat    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14051: Pasilanväylän laajentamista 2 + 2 -kaistaiseksi.     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14052:    Tämän laajentamisen osalta on jo tehty sel-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14053: keät suunnitelmat, jotka odottavat täytäntöön-
14054: panoaan. Helsingin kaupunki on osaltaan valmis                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14055: ryhtymään toimiin laajennuksen toteuttamiseksi              kiirehtiäkseen Pasilanväylän laajennus-
14056: mahdollisimman pikaisesti. Uudenmaan tiepii-                töiden aloittamista jo ennen vuotta 2001?
14057: rin hankeluettelon mukaan laajennushankkee-
14058: seen ollaan kuitenkin ryhtymässä vasta vuonna
14059: 2001.
14060:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1997
14061: 
14062:                     Arto Bryggare /sd                         Tarja Filatov /sd
14063: 
14064: 
14065: 
14066: 
14067: 279001
14068: 2                                        KK 351/1997 vp
14069: 
14070: 
14071: 
14072: 
14073:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
14074: 
14075:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     voitaisiin ryhtyä toteuttamaan yleisenä tienä,
14076: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vaan se on vasta käynnistänyt asemakaavan laa-
14077: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    dinnan alueelle. Vasta sellainen asemakaava, jos-
14078: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto Bryg-    sa on vahvistettu liikennealue yleistä tietä varten,
14079: garen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     luo edellytykset varsinaiselle tielain mukaiselle ja
14080: n:o 351:                                           sen vaatimalle tiesuunnitelmalle.
14081:                                                       Asemakaavan laadinnasta vastaa Helsingin
14082:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      kaupunki. Hankkeen aikataulu on paljolti kiinni
14083:        kiirehtiäkseen Pasilanväylän laajennus-     tästä asemakaavasta. Kun asemakaava ja tie-
14084:        töiden aloittamista jo ennen vuotta 2001?   suunnitelmat aikanaan ovat valmiit ja käyneet
14085:                                                    myös tarvittavat lausuntoprosessit läpi, on vasta
14086:                                                    mahdollista tarkemmin arvioida hankkeen ajoi-
14087:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tusta. Pasilanväylä on liikenneministeriön suu-
14088: vasti seuraavaa:                                   rista tiehankkeista valmistuneen selvityksen mu-
14089:                                                    kaan maan 25 kannattavimman hankkeen jou-
14090:    Kysymyksessä tarkoitettu Mannerheimintien       kossa. Niistä ja niiden toteuttamisjärjestyksestä
14091: ja Mäkelänkadun välinen osa suunniteltua Pasi-     päätetään lopullisesti tulevien vuosien valtion
14092: lanväylää on nykyisin Hakamäentie-niminen          talousarvioiden valmistelun ja niiden hyväksy-
14093: Helsingin kaupungin ylläpitämä katu. Tielaitos     misen yhteydessä. Edellä selostettu hankkeen
14094: on yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa laa-    suunnittelutilanne huomioon ottaen ei tällä het-
14095: tinut Hakamäentielle tilanvaraussuunnitelman,      kellä voida eikä ole mahdollista sanoa, minkä
14096: jonka tavoitteena on kehittää yhteyttä yleisenä    vuoden valtion talousarvion yhteydessä Pasilan-
14097: tienä.                                             väylän rakennustöiden aloittaminen tulee harkit-
14098:    Tilanvaraussuunnitelma ei ole sellainen asia-   tavaksi ja päätettäväksi.
14099: kirja, jonka pohjalta Hakamäentien kehittämistä
14100: 
14101:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
14102: 
14103:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
14104:                                          KK 351/1997 vp                                            3
14105: 
14106: 
14107: 
14108: 
14109:                                       Tili Riksdagens Talman
14110: 
14111:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        utan den utgör endast en startsignal för utarbe-
14112: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande        tande av stadsplan för området. Först i det skedet
14113: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    då detfinnsen stadsplan med ett fastställt trafik-
14114: dagsman Arto Bryggare m.fl. undertecknade          område för allmän väg finns det förutsättningar
14115: spörsmål nr 351:                                   för en egentlig vägplan enligt vad som avses och
14116:                                                    krävs i väglagen.
14117:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Helsingfors stad ansvarar för utarbetandet av
14118:        ta för att påskynda utbyggnaden av Böle-    stadsplanen. Tidtabellen för projektet är i hög
14119:        leden så att arbetena kan inledas redan     grad beroende av denna stadsplan. Först när
14120:        före år 2001?                               stadsplanen och vägplanerna småningom är får-
14121:                                                    diga och har genomgått nödvändiga utlåtande-
14122:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      processer är det möjligt att mera noggrant beräk-
14123: anföra följande:                                   na tidtabellen för projektet. Böleleden finns en-
14124:                                                    ligt trafikministeriets utredning om stora vägpro-
14125:    Den i spörsmålet avsedda delen av den plane-    jekt med bland landets 25 mest lönsamma pro-
14126: rade Böleleden, som förbinder Mannerheimvä-        jekt. Om dessa och om i viiken ordning de skall
14127: gen med Backasgatan, heter för närvarande          förverkligas fattas slutliga avgöranden i sam-
14128: Skogsbackavägen och är en gata som underhålls      band med beredningen och godkännandet av
14129: av Helsingfors stad. Vägverket har tillsammans     statsbudgeterna under kommande år. Med beak-
14130: med Helsingfors stad utarbetat en planreserve-     tande av situationen då det gäller planeringen av
14131: ring av området kring Skogsbackavägen för att      det projekt för vilket redogörs ovan är det inte
14132: utveckla förbindelsen till allmän väg.             möjligt att förutsäga vilket år man i samband
14133:    Planen för områdesreservering är inte ett så-   med budgetbehandlingen kommer att överväga
14134: dant dokument på basis av vilket utvecklingen av   och fatta beslut om inledandet av byggnadsarbe-
14135: Skogsbackavägen till allmän väg kan inledas,       tena på Böleleden.
14136: 
14137:      Helsingforsden 25 april1997
14138: 
14139:                                                                      Trafikminister Matti Aura
14140:                                              KK 352/1997 vp
14141: 
14142: Kirjallinen kysymys 352
14143: 
14144: 
14145: 
14146: 
14147:                                     Satu Hassi /vihr ym.: Maanviljelijäperheiden lasten päivähoidon
14148:                                         turvaamisesta
14149: 
14150: 
14151:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
14152: 
14153:     Perinteisen ajattelutavan mukaan maatiloilla        edelleenkin ajattelevan, että lapset voidaan hoi-
14154: ei tarvita ulkopuolista lastenhoitoa vanhempien         taa tilalla vanhempien toimesta. Tämä tulkinta ei
14155: työskennellessä tilalla. Tilakokojen suurenemi-         kuitenkaan vastaa nykyistä lakia. Sosiaali- ja ter-
14156: sestajohtuva työmäärän kasvu, vaaratilanteiden          veysministeriön tulee valvoa lain määräysten
14157: lisääntyminen maatilojen teknistymisen myötä            noudattamista kunnissa. Erityistä huomiota tuli-
14158: sekä useampien sukupolvien yhdessäasumisen              si kiinnittää viljelijäperheiden tarpeisiin räätälöi-
14159: vähentyminen asettavat yhä suurempia vaati-             tyjen päivähoitomallien kehittämiseen maaseu-
14160: muksia lasten vanhemmille ja lastenhoidolle             tukunnissa, joissa päiväkoti on usein viljelijäper-
14161: maaseudulla. Alle kouluikäisten lasten hoidosta         heille huonosti sopiva vaihtoehto pitkien matko-
14162: huolehtiminen on monille viljelijävanhemmille           jen ja epätavallisten työaikojen vuoksi.
14163: lähes mahdotonta omin voimin työn ohessa.                   Tällä hetkellä kunnat eivät kohtele lapsiper-
14164:     Lasten hoitaminen työn ohella maatiloilla ai-       heitä yhdenvertaisesti lasten päivähoitokysy-
14165: heuttaa vanhemmille ylimääräisiä paineita ja li-        myksessä. Työpaineen lisääntyminen ja turvalli-
14166: sää lasten turvallisuusriskejä. Suomen maatilo-         suusriskien kasvaminen maatiloilla edellyttävät
14167: jen lapsiturvallisuusselvityksessä todettiin, että      erityisiä toimenpiteitä viljelijäperheiden lasten-
14168: maatilan töissä ja lähiympäristössä sattuu vuo-         hoidon lainmukaisen oikeuden turvaamiseksi ja
14169: sittain satoja lasten ja nuorten tapaturmia. Tapa-      heidän tarpeisiinsa räätälöityjen päivähoitomal-
14170: turmien huippu osuu kiireiseen kesäaikaan, jol-         lien kehittämiseksi.
14171: loin vanhempien on hyvin vaikeaa huolehtia las-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14172: ten riittävästä turvallisuudesta. Maatilalla lasten     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14173: tapaturmariski on moninkertainen verrattuna             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14174: kaupunkiin.                                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14175:     Laki lasten päivähoidosta (19.1.1973, SK:36/
14176:  1973) edellyttää, että kunnat järjestävät kaikille                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14177:  alle kouluikäisille lapsille lapsen hoidolle ja kas-           taatakseen sen, että myös viljelijäperhei-
14178: vatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoi-                 den lainmukainen oikeus lasten päivähoi-
14179:  don sinä vuorokaudenaikana, jona sitä tarvi-                   toon toteutetaan maaseudulla?
14180:  taan. Maaseutukuntien viranomaiset tuntuvat
14181: 
14182:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1997
14183: 
14184:                       Satu Hassi /vihr                           Ulla Anttila /vihr
14185: 
14186: 
14187: 
14188: 
14189: 279001
14190: 2                                           KK 352/1997 vp
14191: 
14192: 
14193: 
14194: 
14195:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14196: 
14197:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hoitojärjestelmää koskevan lainuudistuksen
14198: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         (1128/1996). Uudessa laissa säädetään oikeudes-
14199: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ta kunnan järjestämälle päiväkoti- tai perhepäi-
14200: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-        vähoitopaikalle vaihtoehtoisiin taloudellisen
14201: sin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      tuen muotoihin eli lasten kotihoidon tukeen tai
14202: 352:                                                  yksityisen hoidon tukeen. Valintaoikeus kunnan
14203:                                                       järjestämän päivähoitopaikan ja lasten kotihoi-
14204:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         don tuen välillä säilyy nykyisen kaltaisena. Tä-
14205:        taatakseen sen, että myös viljelijäperhei-     män lisäksi perheillä on mahdollisuus valita tie-
14206:        den lainmukainen oikeus lasten päivähoi-       tyin edellytyksin joko kunnan järjestämä päivä-
14207:        toon toteutetaan maaseudulla?                  hoito tai yksityisen hoidon tuki. Subjektiivinen
14208:                                                       oikeus joko kunnan järjestämään päivähoitoon
14209:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tai yksityiseen tukeen ulottuu siten kaikkiin alle
14210: taen seuraavaa:                                       kouluikäisiin lapsiin. Uudistus tulee voimaan
14211:                                                       1.8.1997.
14212:     Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973)          Voimassa oleva laki lasten päivähoidosta ja
14213: 2 §:n mukaan lasten päivähoitoa voivat saada          uusi pienten lasten hoidon tukemista koskeva
14214: lapset, jotka vielä eivät ole oppivelvollisuusikäi-   lainsäädäntö turvaa sekä perheiden työssäkäyn-
14215: siä, sekä milloin erityisolosuhteet sitä vaativat     nin mahdollisuudet että kotona hoitamisen mah-
14216: eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös       dollisuudet silloin, kun perheessä on nuorin lapsi
14217: sitä vanhemmat lapset. Saman lain 11 §:n mu-          alle kolmivuotias. Kunnallinen päivähoito on
14218: kaan kunnan on huolehdittava siitä, että lasten       hoitomuodoista laajin. Kuitenkin perhepäivä-
14219: päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä         hoidossa olevia lapsia oli vuonna 1996 lähes 40
14220: tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toi-     prosenttia kaikista päivähoidossa olevista lapsis-
14221: mintamuodoin kuin kunnassa oleva tarve edel-          ta. Erityisesti maaseudulla perhepäivähoitotoi-
14222: lyttää. Lasten päivähoidosta annetun lain 2 a §       minta on laajaa. Lasten epäsäännölliset hoitoajat
14223: määrittelee päivähoidolle asetettuja tavoitteita      voidaan perhepäivähoitotoiminnassa ottaa huo-
14224: siten, että päivähoidon tavoitteena on tukea päi-     mioon jonkin verran paremmin kuin päiväkoti-
14225: vähoidossa olevien lasten koteja näiden kasva-        toiminnassa. Lasten kotihoidon ja yksityisen
14226: tustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää        hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukai-
14227: lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitys-       nen yksityisen hoidon tuki on tarkoitettu muun
14228: tä. Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota         muassa yksityisen perhepäivähoitotoiminnan tu-
14229: lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmis-     kemiseen.
14230: suhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa         Sosiaali- ja terveysministeriö on juuri asetta-
14231: toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon            nut varhaiskasvatustyöryhmän, joka tulee tar-
14232: ottaen suotuisa kasvuympäristö.                       kastelemaan varhaiskasvatuksen yhteiskunnal-
14233:     Lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n        lista asemaa ja tehtäviä sekä laatimaan ehdotuk-
14234: toisen momentin mukaan alle kolmivuotiaan             sen lasten päivähoidon sisällön ja laadun kehittä-
14235: lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla, jotka      misestä. Työryhmän tavoitteena on tarkastella
14236: eivät lapsen hoidon järjestämiseksi valitse kun-      päivähoidon toimintamuotoja, minkä yhteydes-
14237: nan järjestämää päivähoitopaikkaa, on lapsen          sä voidaan arvioida myös maaseutuolojen lasten
14238: muulla tavalla tapahtuvan hoidonjärjestämisek-        päivähoidon kehittämistarpeita. Tavoitteena on
14239: si oikeus saada lasten kotihoidon tuesta annetun      myös tarkastella päivähoidon tehtävää syrjäyty-
14240: lain (797/1992) mukaista tukea. Päivähoitoa on        misvaarassa olevien perheiden ja lasten näkökul-
14241: mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen          masta ja laatia niitä koskevat esitykset.
14242: vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa               Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa ja valvoo
14243: muodossa.                                             lasten päivähoidosta annetun lain ja 1.8.1997
14244:     Eduskunta hyväksyi 10.12.1996 pienten lasten      voimaan tulevan pienten lasten hoidon tukijär-
14245:                                           KK 352/1997 vp                                             3
14246: 
14247: jestelmää koskevan uuden lainsäädännön toteu-       tyisen hoidon tuen uudistuksen sekä päivähoito-
14248: tumista. Vuonna 1998 sosiaali- ja terveysministe-   maksujärjestelmän toimivuutta ja taloudellista
14249: riö tulee antamaan eduskunnalle sen edellyttä-      kehitystä sekä esitetään niihin liittyvät tarvitta-
14250: män uudistusta koskevan kokonaisselvityksen.        vat toimenpiteet.
14251: Siinä arvioidaan lasten kotihoidon tuen ja yksi-
14252: 
14253:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
14254: 
14255:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
14256: 4                                            KK 352/1997 vp
14257: 
14258: 
14259: 
14260: 
14261:                                           Till Riksdagens Talman
14262: 
14263:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             plats eller familjedagvårdsplats som ordnas av
14264: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             kommunen. Rätten att välja mellan av kommu-
14265: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         nen ordnad dagvårdsplats och stöd för hemvård
14266: dagsman Satu Hassi m.fl. undertecknade spörs-           av barn kvarstår. Utöver detta har familjerna
14267: mål nr 352:                                             möjlighet att under vissa förutsättningar välja
14268:                                                         mellan kommunal dagvård eller stöd för privat
14269:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         vård av barn. Den subjektiva rätten att välja
14270:         ta för att garantera att även jordbrukar-       mellan antingen kommunal dagvård eller stöd
14271:         familjernas lagenliga rätt till barndag-        för privat vård gäller således för alla barn under
14272:         vård skall kunna tillgodoses på landsbyg-       skolåldern. Reformen träder i kraft 1.8.1997.
14273:         den?                                                Den gällande lagen om barndagvärd och den
14274:                                                         nya lagstiftningen om stöd för vård av smä barn
14275:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tryggar säväl familjernas möjligheter att arbeta
14276: anföra följande:                                        som att sköta barnen hemma tills det yngsta
14277:                                                         barnet i familjen har fyllt tre år. Den kommunala
14278:    Enligt 2 § lagen om barndagvård (36/1973) kan        dagvården är den mest omfattande av vård-
14279: sådana barn få barndagvård som ännu inte nått           formerna. Andelen barn i familjedagvård utgjor-
14280: läropliktsåldern, samt om särskilda omständig-          de emellertid närmare 40% av det totala antalet
14281: heter det påkallar, även äldre barn, för vilka vård     barn i dagvärd 1996. Familjedagvärdsverksam-
14282: inte ordnats på annat sätt. Enligt 11 § i samma lag     heten är omfattande i synnerhet pä landsbygden.
14283: skall en kommun sörja för att barndagvård som           Inom familjedagvärdsverksamheten kan oregel-
14284: ordnas eller övervakas av kommunen står till            bundna värdtider i fråga om barn beaktas litet
14285: buds i den omfattning och enligt sådana verk-           bättre än inom dagvärdsverksamheten. Stödet
14286: samhetsformer som behovet inom kommunen                 för privat värd av barn enligt lagen om stöd för
14287: förutsätter. Enligt 2 a § lagen om barndagvård          hemvärd och privat vård av barn (1128/1996) är
14288: definieras målen så att dagvården skall stöda           bl.a. avsett att stöda den privata familjedag-
14289: dagvårdsbarnens hem i deras uppgift att fostra          vårdsverksamheten.
14290: barnen samt tillsammans med hemmen främja en                Social- och hälsovårdsministeriet har nyligen
14291: balanserad utveckling av barnets personlighet.          tillsatt en arbetsgrupp för smäbarnsfostran och
14292: Dagvården skall för sin del erbjuda barnet fort-        -pedagogik som skall utreda viiken samhällelig
14293: gående, trygga och varma människorelationer,            position småbarnsfostran intar och vilka uppgif-
14294: en verksamhet som på ett mångsidigt sätt stöder         ter den har. Den har dessutom i uppgift att göra
14295: barnets utveckling samt en med tanke på barnets         upp ett förslag till vad barndagvården skall om-
14296: utgångssituation gynnsam uppväxtmiljö.                  fatta och hur kvaliteten kunde utvecklas. Syftet
14297:    Enligt 11 a § 2 mom. 1agen om barndagvård            med arbetsgruppen är att den skall granska verk-
14298: har förä1drarna till eller andra vårdnadshavare         samhetsformerna för dagvärden och i samband
14299: för barn som inte har fyllt tre år, vi1ka inte vä1jer   härmed kan man också bedöma behovet av att
14300: en dagvårdsp1ats som kommunen ordnar, rätt att          utveckla barndagvården pä landsbygden. Avsik-
14301: få stöd en1igt 1agen om stöd för hemvård av barn        ten är ocksä att granska dagvärdens uppgift utgå-
14302: (797/1992) för ordnande av barnets dagvård på           ende från sädana familjer och barn som har sär-
14303: något annat sätt. Dagvården skall i mån av möj-         skilda behov av psyko-socialt stöd och göra upp
14304: lighet ordnas i sådan form som barnens föräldrar        förslag som gäller dem:
14305: eller andra vårdnadshavare önskar.                          Social- och hälsovårdsministeriet följer med
14306:    Riksdagen antog 10.12.1996 en lag som gäller         och övervakar hur lagen om barndagvärd och
14307: systemet för vård av små barn (1128/1996). 1 den        den nya lagstiftning om stödsystem för vård av
14308: nya lagen bestäms om rätten till andra former av        små barn som träder i kraft 1.8.1997 genomförs.
14309: ekonomiskt stöd, dvs. stöd för hemvård och pri-         År 1998 kommer social- och hälsovårdsministe-
14310: vat vård av barn, som alternativ till en dagvårds-      riet att till riksdagen överlåta den omfattande
14311:                                         KK 352/1997 vp                                          5
14312: 
14313: utredning angående reformen som riksdagen har     avgifter fungerar och av den ekonomiska utveck-
14314: förutsatt. Denna utredning innehåller en bedöm-   lingen. Nödvändiga åtgärder i anknytning till
14315: ning av hur reformen av stödet för hemvård och    detta kommer också att föreslås.
14316: privat vård av barn samt systemet med dagvårds-
14317: 
14318:     Helsingfors den 30 april 1997
14319: 
14320:                                                                Minister Terttu Huttu-Juntunen
14321:                                           KK 353/1997 vp
14322: 
14323: Kirjallinen kysymys 353
14324: 
14325: 
14326: 
14327: 
14328:                                   Mikko Elo /sd: Kelan järjestämän koulutuksen vaikutuksesta työt-
14329:                                       tömyysturvaan
14330: 
14331: 
14332:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14333: 
14334:     Viime vuonna tehdyillä työttömyysturva-         ehdon täyttymistä, koska jo kuntoutuksen am-
14335: uudistuksilla mm. pidennettiin kuuden kuukau-       matillinen sisältö osoittaa, että kuntoutukseen
14336: den työssäoloehtoa kymmeneksi kuukaudeksi.          hakeutuva henkilö haluaa pysyä työmarkkinoil-
14337: Kymmenen kuukauden työssäoloehto voi täyt-          la.
14338: tyä joko työllä tai työvoimapoliittisella koulu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14339: tuksella,joiden perusteella uusi päiväraha määri-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14340: tellään. Kansaneläkelaitoksenjärjestämä amma-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14341: tillinen kuntoutus ei kuitenkaan täytä työssäolo-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14342: ehtoa. Kelan järjestämällä ammatillisella kun-
14343: toutuksella ja työvoimapoliittisella koulutuksel-             Miksi Kelan järjestämää ammatillista
14344: la ei ole sisällöllistä eroa. Kelan kuntoutukseen          kuntoutusta ei oteta huomioon työssä-
14345: otetaan henkilöitä, joiden työkyky ja ansiomah-            oloehtoa laskettaessa, ja
14346: dollisuudet ovat heikentyneet sairauden, vian tai             aikooko Hallitus muuttaa tämän epä-
14347: vamman vuoksi. Tämän ei pidä estää työssäolo-              kohdan?
14348: 
14349:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1997
14350:                                            Mikko Elo /sd
14351: 
14352: 
14353: 
14354: 
14355: 279001
14356: 2                                        KK 353/1997 vp
14357: 
14358: 
14359: 
14360: 
14361:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14362:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kuten edellä totesin, koulutusajan rinnasta-
14363: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      minen työssäoloehtoon edellyttää koulutustuen
14364: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-   saamista. Kun toisaalta koulutustuen saaminen
14365: le jäsenelle kansanedustaja Mikko Elon näin        edellyttää jo täytettyä työssäoloehtoa, säännöstä
14366: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 353:           ei voida soveltaa esimerkiksi tilanteeseen, jossa
14367:                                                    henkilö työmarkkinatuella ollessaan pyrkii täyt-
14368:           Miksi Kelan järjestämää ammatillista     tämään työssäoloehtoaan. Koulutuksen lukemi-
14369:        kuntoutusta ei oteta huomioon työssä-       nen työssäoloehtoon onkin mahdollista lähinnä
14370:        oloehtoa laskettaessa, ja                   vain nollattaessa päivärahan maksupäiviä 500
14371:           aikooko Hallitus muuttaa tämän epä-      päivän enimmäismaksuajan kuluessa.
14372:        kohdan?                                        Työttömyyspäiväraha voidaan nähdä vakuu-
14373:                                                    tusluonteisena etuutena, jossa työntekijä työssä-
14374:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       olonaan vakuuttaa itsensä työttömyyden varal-
14375: vasti seuraavaa:                                   ta. Tämän johdosta työssäoloehtoa on pääsään-
14376:                                                    töisesti mahdollista kerryttää vain työssäololla.
14377:     Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleen työt-       Työssäoloehdon poikkeuksellinen kerryttä-
14378: tömyysturvauudistuksen myötä sekä työttö-          minen siirtymävaiheen aikana on sidottu työvoi-
14379: myysturvan peruspäivärahan että ansioon suh-       mapoliittisen koulutuksen ajalta maksettavaan
14380: teutetun päivärahan saamisedellytyksenä oleva      koulutustukeen, eikä esimerkiksi kuntoutusajal-
14381: työssäoloehto pidentyi kuudesta kymmeneen          ta maksettaviin etuuksiin. Tämä on perusteltua,
14382: kuukauteen. Uudistuksen eräänä keskeisenä läh-     koska sekä työttömyysturvan että koulutusai-
14383: tökohtana oli tehdyn työn ja sen avulla saatavan   kaisen toimeentuloturvan kustannusten katta-
14384: sosiaaliturvan välisen yhteyden vahvistaminen,     minen tapahtuu samojen tahojen toimesta, vaik-
14385: eli ns. vakuutusperiaatteen toteuttaminen.         kakin hieman erisumuisin maksuosuuksin. Kun-
14386:     Uudistuksen siirtymävaihetta silmällä pitäen   toutusetuuksien rahoitus puolestaan eroaa työt-
14387: työttömyysturvalakiin on otettu säännös, jonka     tömyysturvarahoituksesta huomattavasti.
14388: mukaan työssäoloehtoon voidaan lukea paitsi            Koska työttömyysturvajärjestelmä vaatii toi-
14389: työssäolo, myös sellainen enintään 16 viikon       miakseen riittävää rahoitusta, tulee työttömyys-
14390: ajanjakso, jolta henkilö on saanut työvoimapo-     turvan saamisedellytyksetkin liittää pääasiassa
14391: liittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mu-   sellaiseen toimintaan, joka osaltaan kattaa siitä
14392: kaista koulutustukea. Mainitun säännöksen tar-     aiheutuvia kustannuksia. Mikäli työssäoloehtoa
14393: koituksena on pehmentää siirtymää kuuden kuu-      olisi mahdollista kerryttää laajemmin muulla
14394: kauden työssäolovaatimuksesta kymmenen kuu-        kuin palkkatyöllä tai yritystoiminnalla, järjestel-
14395: kauden työssäoloehtoon. Säännös on määräai-        mä ajautuisi verraten nopeasti rahoituksellisiin
14396: kainen ja voimassa vuoden 1998 loppuun asti.       ongelmiin.
14397: 
14398:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
14399: 
14400:                                                                   Työministeri Liisa Jaakonsaari
14401:                                              KK 353/1997 vp                                              3
14402: 
14403: 
14404: 
14405: 
14406:                                          Tili Riksdagens Talman
14407:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            likställning av utbildningstiden med villkoret om
14408: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            tid i arbete att utbildningsstöd beviljas. Då å
14409: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        andra sidan beviljandet av utbildningsstöd redan
14410: dagsledamot Mikko Elo undertecknade spörs-             förutsätter att vilikoret om tid i arbete uppfylits,
14411: mål nr 353:                                            kan bestämmelsen inte tillämpas t.ex. i situatio-
14412:                                                        ner där en person som får arbetsmarknadsstöd
14413:           Varför tas inte den av Fpa ordnade           försöker uppfylla villkoret om tid i arbete. Att
14414:        yrkesinriktade rehabiliteringen i betrak-       inbegripa utbildning i villkoret om tid i arbete är
14415:        tande då man beräknar villkoret om tid i        därför möjligt endast vid nollstälining av dagar-
14416:        arbete, och                                     na för utbetalning av dagpenning inom loppet av
14417:           ämnar Regeringen avhjälpa detta              500 dagars maximibetalningstid.
14418:        missförhåliande?                                   Arbetslöshetsdagpenningen kan ses som en
14419:                                                        försäkringsmässig förmån, där arbetstagaren ge-
14420:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nom att vara i arbete försäkrar sig själv i händelse
14421: anföra följande:                                       av arbetslöshet. Av denna anledning är det i regel
14422:                                                        möjligt att "samla ihop" tili villkoret om tid i
14423:     I och med utkomstskyddsreformen, som träd-         arbete endast genom att vara i arbete.
14424: de i kraft i början av året, förlängdes villkoret om      Det exceptionelia "ihopsamlandet" tili villko-
14425: tid i arbete, som utgör en förutsättning för erhål-    ret om tid i arbete under övergångsskedet är
14426: landet av så väl grunddagpenning enligt utkomst-       bundet tili det utbildningsstöd som betalas under
14427: skyddet för arbetslösa som inkomstrelaterad            arbetskraftspolitisk utbildning och inte till de
14428: dagpenning, från sex månader tili tio månader.         förmåner som betalas t.ex. under rehabilitering.
14429: En central utgångspunkt för reformen var att           Detta är motiverat, eftersom täckandet av kost-
14430: stärka sambandet melian ufört arbete och därige-       naderna både för arbetslöshetsskydd och för ut-
14431: nom tiligängligt socialskydd, dvs. att iaktta den      komstskydd under utbildning sker genom sam-
14432: så kaliade försäkringsprincipen.                       ma instansers försorg, även om betalningskvo-
14433:     Med tanke på reformens övergångsskede har          terna är något olika. Finansieringen av rehabili-
14434: tilllagen om utkomstskydd för arbetslösa fogats        teringsförmånerna däremot skiljer sig avsevärt
14435: en bestämmelse, enligt viiken man tili vilikoret       från finansieringen av arbetslöshetsskyddet.
14436: om tid i arbete kan räkna inte endast yrkesverk-          Eftersom systemet med arbetslöshetsskydd
14437: samhet utan också en sådan period om högst 16          kräver tillräcklig finansiering för att fungera, bör
14438: veckor då personen i fråga fått utbildningsstöd i      också förutsättningarna för att motta arbetslös-
14439: enlighet med lagen om arbetskraftspolitisk vux-        hetsskydd i regel anknytas till sådan verksamhet
14440: enutbildning. Nämnda bestämmelse syftar tili att       som för sin del täcker därigenom åsamkade kost-
14441: smidiggöra övergången från kravet på sex måna-         nader. Ifali det vore möjligt att i större utsträck-
14442: ders tid i arbete tili vilikoret om tio månaders tid   ning "samla ihop" tili vilikoret om tid i arbete
14443: i arbete. Bestämmelsen är tidsbegränsad och gäl-       genom andra åtgärder än genom avlönat arbete
14444:  ler fram till slutet av 1998.                         eller företagsverksamhet, skulie systemet relativt
14445:     Såsom jag ovan konstaterade, förutsätter en        snabbt driva in i finansielia problem.
14446: 
14447:      Helsingfors den 30 april 1997
14448: 
14449:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
14450:                                             KK 354/1997 vp
14451: 
14452: Kirjallinen kysymys 354
14453: 
14454: 
14455: 
14456: 
14457:                                    Mikko Elo /sd: Ajo-oikeuden rajoittamisesta raskaassa liikenteessä
14458: 
14459: 
14460: 
14461:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14462: 
14463:     Tieliikennelain 72 §:n 1 momentin mukaan          veydentilassaan tapahtuneiden muutosten pe-
14464: ajo-oikeus on voimassa, kunnes sen haltija täyt-      rusteella oikeutettu esimerkiksi työkyvyttömyys-
14465: tää 70 vuotta. Mainitun pykälän 3 momentin            eläkkeeseen, jatkaisi vielä eläkesäännösten salli-
14466: mukaan linja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdis-          missa rajoissa satunnaista työskentelyä. Esityk-
14467: telmän ajo-oikeus päättyy aina ajo-oikeuden hal-      sessä tarkoitettuja tapauksia on tullut ilmi myös
14468: tijan täyttäessä 70 vuotta.                           ns. harmaan talouden väärinkäytöksissä, joten
14469:     Linja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän        lain muutoksilla olisi tässäkin mielessä terveh-
14470: kuljettajan vastuulla on merkittäviä inhimillisiä     dyttävä vaikutus.
14471: ja taloudellisia arvoja. Huomiokykyyn liittyvien          Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi raskaan
14472: aistien toimintakyvyn vajavaisuuden lisäksi kul-      liikenteen osalta on perusteltua sisällyttää nykyi-
14473: jettajan terveydentila ylipäätään on omiaan vai-      seen tieliikennelakiin määräys, jonka mukaan
14474: kuttamaan hänen kykyynsä selviytyä turvallises-       kuljettajana raskaassa liikenteessä toimiminen ei
14475: ti liikenteessä.                                      ole mahdollista, jos ajo-oikeuden haltija menet-
14476:     Täydelliselle tai osittaiselle työkyvyttömyys-    tää osankin työkyvystään.
14477: eläkkeelle taikka yksilölliselle varhaiseläkkeelle        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14478: siirtymisen edellytyksenä on aina työkyvyn alen-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14479: tuminen. Kuitenkin nykyiset eläkelait mahdollis-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14480: tavat osittaisen työnteonjopa täyttä työkyvyttö-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14481: myyseläkettä nautittaessa.
14482:     Liikenneturvallisuuden kannalta on erittäin                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14483: merkittävää, että raskaalla massalla varustettu-             ryhtyä tieliikennelain muuttamiseksi si-
14484: jen ajoneuvojen kuljettajat ovat työkykyisiä.                ten, että linja-autooja raskaan ajoneuvo-
14485: Nykyisin voimassa oleva tieliikennelaki sallii               yhdistelmän ajo-oikeus päättyisi aina
14486:  osittain työkykynsä menettäneen kuljettajan to-             ajo-oikeuden haltijan saavuttaessa eläke-
14487: rnia raskaan liikenteen kuljettajana.                        iän tai menettäessä työkykynsä eläkkee-
14488:     Lisäksi nykyisessä työllisyystilanteessa ei ole          seen oikeuttavalla tavalla kokonaan tai
14489: perusteltua, että sellainen henkilö, joka on ter-            osittain?
14490:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1997
14491: 
14492:                                              Mikko Elo /sd
14493: 
14494: 
14495: 
14496: 
14497: 279001
14498: 2                                            KK 354/1997 vp
14499: 
14500: 
14501: 
14502: 
14503:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14504: 
14505:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Ajokorttisäännösten uudistamisen yhteydessä
14506: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vuonna 1972 luovuttiin ajokorttien jakamisesta
14507: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        yksityis- ja ammattiajokortteihin. Nykyisellään
14508: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             ajokortit oikeuttavat säädetyt edellytykset täyt-
14509: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tävän ajo-oikeuden haltijan kuljettamaan ajo-
14510: 354:                                                   kortista ilmenevään luokkaan kuuluvaa ajoneu-
14511:                                                        voa tai ajoneuvoyhdistelmää riippumatta siitä
14512:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         onko kysymyksessä yksityinen tai ammattimai-
14513:        ryhtyä tieliikennelain muuttamiseksi si-        nen ajo. Mikäli ajo-oikeuden haltija ei enää ter-
14514:        ten, että linja-auton ja raskaan ajoneuvo-      veydentilansa puolesta täytä ajokorttiluvan saa-
14515:        yhdistelmän ajo-oikeus päättyisi aina ajo-      misen edellytyksiä, menettää hän ajo-oikeutensa
14516:        oikeuden haltijan saavuttaessa eläkeiän         ja samalla oikeuden sekä yksityiseen että ammat-
14517:        tai menettäessä työkykynsä eläkkeeseen          timaiseen ajoon.
14518:        oikeuttavalla tavalla kokonaan tai osit-           Koska ajokorttien jaottelusta yksityis- ja am-
14519:        tain?                                           mattiajokortteihin luovuttiin vuoden 1972 ajo-
14520:                                                        korttiasetuksen säätämisen yhteydessä, ei liiken-
14521:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           neministeriö pidä aiheellisena kytkeä ajo-oikeu-
14522: vasti seuraavan:                                       den voimassaoloaikaa yleiseen eläkeikään tai
14523:                                                        muihin eläkejärjestelyihin. Eläkeiät vaihtelevat
14524:    Tieliikennelain 72 §:n 3 momentin mukaan lin-       ja samoin syyt eläkkeelle jäämiseen paitsi Suo-
14525: ja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän kuljet-        messa myös jäsenvaltioittain Euroopan unionin
14526: tajan ajo-oikeus päättyy kysymyksessäkin tode-         piirissä. Nykyisen käytännön mukaan yhdessä
14527: tun mukaisesti aina ajo-oikeuden haltijan täyt-        jäsenvaltiossa myönnetty ajokortti on voimassa
14528: täessä 70 vuotta. Normaalisti ajo-oikeus on mai-       myös muissa jäsen valtioissa. Ajokortin voimas-
14529: nitun pykälän 1 momentin mukaan voimassa sii-          saolon rajoittaminen kysymyksessä tarkoitetun
14530: hen saakka kunnes ajo-oikeuden haltija täyttää         mukaisesti olisi vaikeasti järjestettävissä jo pel-
14531: 70 vuotta. Ajo-oikeutta voidaan tämä iänjälkeen        kästään jäsenvaltioiden välisen tiedonkulun
14532: jatkaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan mui-      puutteista johtuen. Mikäli työkyky on menetetty
14533: den kuin 3 momentissa tarkoitettujen ajoneuvo-         sellaisin terveydenisin syin, että ajo-oikeuden
14534: jen ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettamiseen oi-         luokkaa vastaavat terveysvaatimukset eivät enää
14535: keuttavana.                                            täyty, johtaa tämä automaattisesti ajo-oikeuden
14536:    Tieliikennelaissa ja ajokorttiasetuksessa sää-      menettämiseen. Tässä tarkoituksessa olisi saata-
14537: detään ajo-oikeuden saamisen edellytyksistä.           va tieto välittymään hoitavalta lääkäriltä ajo-
14538: Lain 70 §:n 1 momentin mukaan voidaan ajokort-         korttiviranomaiselle muulloinkin kuin tieliiken-
14539: tilupa ajo-oikeuden saamiseksi myöntää hakijal-        nelainsäädännössä säädetyn ajo-oikeuden halti-
14540: le, joka täyttää säädetyt terveysvaatimukset ja        jan terveydentilan ikäkausiseurannan yhteydes-
14541: jota ei alkoholin tai muun huumaavan aineen            sä. Liikenneministeriössä on parhaillaan valmis-
14542: jatkuvan väärinkäytön vuoksi ole katsottava kul-       teltavana ehdotus ajo-oikeuden haltijoiden ter-
14543: jettajana liikenteelle vaaralliseksi.                  veydentilan seurantaa koskeviksi muutoksiksi
14544:     Säädettyjen terveydellisten edellytysten täytty-   tieliikennelakiin. Tässä yhteydessä on tarkoitus
14545: minen on keskeinen vaatimus ajo-oikeuden voi-          pysyttää ajo-oikeuden voimassaoloa koskevat
14546: massaololle. Mikäli ajo-oikeuden haltija ei enää       ikärajatennallaanja myös raskaan kaluston kul-
14547: terveydentilansa puolesta täytä ajo-oikeuden           jettajien ikäkausitarkastukset pääosin ennallaan,
14548: saamisen edellytyksiä, merkitsee tämä ajo-oikeu-       koska edellä tarkoitettua liikenneministeriön toi-
14549: den menettämistä.                                      mivaltuuksien ulkopuolelle jäävää järjestelyä ei
14550:                                                        ole vielä toteutettu.
14551: 
14552:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
14553: 
14554:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
14555:                                              KK 354/1997 vp                                               3
14556: 
14557: 
14558: 
14559: 
14560:                                           Tili Riksdagens Talman
14561: 
14562:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             är berättigar de en körrättsinnehavare som upp-
14563: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             fylier de stadgade villkoren att föra ett fordon
14564: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         eller en fordonskombination som hör tili den
14565: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr             klass som framgår av körkortet oberoende av om
14566: 354:                                                    det är fråga om privat elier yrkesmässig körning.
14567:                                                         Om körrättsinnehavaren med avseende på sitt
14568:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         hälsotillstånd inte längre uppfyller villkoren för
14569:         ta i syfte att ändra vägtrafiklagen så att      erhållande av körkortstillstånd, förlorar han sin
14570:         rätten att köra buss och tung fordons-          körrätt och samtidigt rätt till såväl privat som
14571:         kombination alltid upphör när körrätts-         yrkesmässig körning.
14572:         innehavaren uppnår pensionsåldern eller            Eftersom indelningen av körkorten i privat-
14573:         helt eller delvis förlorar arbetsförmågan       och yrkeskörkort upphörde i samband med den
14574:         så att han blir berättigad tili pension?        körkortsförordning som gavs 1972 anser trafik-
14575:                                                         ministeriet att det inte är motiverat att koppla
14576:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           körrättens giltighetstid tili den allmänna pen-
14577: anföra följande:                                        sionsåldern eller andra pensionsarrangemang.
14578:                                                         Pensionsåldrarna varierar liksom pensionerings-
14579:    Enligt 72 § 3 mom. vägtrafiklagen upphör kör-        orsakerna såväl i Finland som i medlemsstaterna
14580: rätten för en busschaufför eller en förare av tung      inom Europeiska unionen. Enligt nuvarande
14581: fordonskombination alltid när körrättsinneha-           praxis gälier ett körkort som beviljats i en med-
14582: varen fyller 70 år, såsom även konstateras i spörs-     Iemsstat även i de andra medlemsstaterna. En
14583: målet. Normalt gäller körrätten enligt 1 mom. i         begränsning av körkortets giltighet på det sätt
14584: nämnda paragraftills körrättsinnehavaren fyller         som avses\i spörsmålet vore svårt att arrangera
14585: 70 år. Efter denna ålder kan körrätten förlängas        redan rJå grund av bristerna i informationen mel-
14586: med högst fem år i sänder när körrätten gäller          lan medlemsstaterna. Om arbetsförmågan har
14587: andra fordon och fordonskombinationer än de             förlorats av sådana hälsoskäl att de hälsokrav
14588: som avses i 3 mom.                                      som motsvarar körrättsklassen inte längre upp-
14589:    1 vägtrafiklagen och körkortsförordningen            fylls, leder det automatiskt till förlust av körrät-
14590: bestäms om villkoren för erhållande av körrätt.         ten. 1 detta hänseende borde uppgifterna vidare-
14591: Enligt 70 § 1 mom. i lagen kan tillstånd för erhål-     befordras av den behandlande läkaren till kör-
14592: lande av körkort beviljas, om sökanden uppfyller        kortsmyndigheten även annars än i samband
14593: genom förordning stadgade krav som gäller häl-          med den åldersbestämda, periodvisa uppföljning
14594: san och inte på grund av fortgående missbruk av         av körrättsinnehavarens hälsotillstånd som be-
14595: alkohoi eller annat rusmedel skall anses vara           stäms !i vägtrafiklagstiftningen. Vid trafikminis-
14596: farlig som förare i trafiken.                           teriet bereds som bäst ett förslag tili ändringar i
14597:     Att de stadgade villkoren som gäller hälsan         vägtrafiklagen som gäller uppföljningen av kör-
14598: uppfylls är ett centralt krav för att körrätten skall   rättsinnehavarnas hälsotillstånd. A vsikten är att
14599: vara i kraft. Om körrättsinnehavaren på grund           såväl de åldersgränser som gäller körrättens gil-
14600: av sitt hälsotillstånd inte längre uppfyller villko-    tighetstid, som i huvudsak de åldersbestämda,
14601:  ren för erhällande av körrätt, betyder det att han     periodvisa kontrollerna av förarna av tung mate-
14602:  förlorar körrätten.                                    riel skall bibehällas oförändrade i samband där-
14603:     1 samband med reformen av körkortsbestäm-           med, eftersom det ovan avsedda arrangemang
14604:  melserna 1972 slopades indelningen av körkor-          som faller utanför trafikministeriets behörighet
14605:  ten i privat- och yrkeskörkort. Sådana korten nu       ännu inte har genomförts.
14606: 
14607:        Helsingforsden 7 maj 1997
14608: 
14609:                                                                             Trafikminister Matti Aura
14610:                                             KK 355/1997 vp
14611: 
14612: Kirjallinen kysymys 355
14613: 
14614: 
14615: 
14616: 
14617:                                    Erkki Pulliainen /vihr ym.: Saimaanhylkeen Suur-Saimaan osakan-
14618:                                       nan vahvistamisesta
14619: 
14620: 
14621:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14622: 
14623:    Saimaanhylje Gota kutsutaan myös saimaan-          jolloin Suur-Saimaan osakannan tulisi olla nous-
14624: norpaksi) on Euroopan vähälukuisin nisäkäslaji.       sut nykyisestä kymmenkunnasta yksilöstä kol-
14625: Sitä esiintyy maapallolla vain Suomen Saimaan         minkertaiseksi.
14626: vesistöalueella, missä sitä on jäljellä vajaat pari      Suomi kuuluu jäsenenä Euroopan unioniin,
14627: sataa yksilöä.                                        jonka puitteissa on asetettu suojelutavoitteet
14628:    Tosiasiallisesti tämä niukka kanta on jakaan-      uhanalaisille lajeille. Saimaanhylkeen osalta toi-
14629: tunut vielä osakantoihin, joiden kohdalla esiin-      miin voi ryhtyä vain Suomi, koska lajia ei esiinny
14630: tyy vaihtelua kannan kehityksessä viimeisen pa-       muualla EU:n alueella eikä liioin muualla maa-
14631: rin vuosikymmenen aikana.                             pallolla. EU:n elinympäristödirektiivi taas on
14632:    Haukiveteen kuuluvan Linnasaaren alueella          tarkoitettu sovellettavaksi juuri saimaanhylkeen
14633: kanta on pysynyt suurin piirtein ennallaan reilun     kaltaisessa tilanteessa, jossa lajin luontaisessa
14634: kolmenkymmenen yksilön suuruisena. Sen si-            elinympäristössä ihmisen toiminta uhkaa uhan-
14635: jaan Suur-Saimaan (= Etelä-Saimaan) alueella          alaisen lajin olemassaoloa. Habitaattidirektiivin
14636: kehitys on ollut todella huolestuttava: kanta on      välineenä on alueen suojelu, jolloin valikoiden
14637: supistunut vajaasta viidestäkymmenestä yksilös-       poistetaan häiritsevät tekijät. Saimaanhylkeen
14638: tä noin kymmeneen yksilöön kahdessa vuosi-            tulevaisuushan on kiinni juuri alueen kelpoisuu-
14639: kymmenessä.                                           desta normaalille hylkeen elämälle.
14640:     Syitä Suur-Saimaan osakannan romahtami-              Tässä yhteydessä on tarpeellista kiinnittää vie-
14641: seen on ilmeisesti useita. Hylkeiden häirintä on      lä huomiota Suur-Saimaan hyljekannan tutki-
14642: siellä suurinta. Alueella liikutaan yhä enemmän,      mukseen ja seurantaan. Kantaa tulisi pikaisesti
14643: ja uutena häirinnän välineenä on maisemaan tul-       vahvistaa siirtoistutuksin. Konkreettisin välttä-
14644: lut moottorikelkka, jolla liikutaan jäitä pitkin      mätön toimenpide on Suur-Saimaan kansallis-
14645: erityisesti pesimäaikaan. Sulan veden aikana taas     puiston perustaminen.
14646: veneily haittaa hylkeiden elämää. Näiden häiriö-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14647: tekijöiden vastapainona ei ole ollut aktiivisia       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14648: suojelutoimia. Luontaisesti kanta ei näytä saa-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14649: van täydennystä muista osakannoista ja vain yksi      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14650: yksilö on siirtoistutettu Suur-Saimaalle.
14651:     Jos erityisiin suojelutoimenpiteisiin ei ryhdy-             Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
14652: tä, Suur-Saimaan saimaanhyljekanta kuolee hy-                seen saimaanhylkeen (saimaannorpan)
14653: vin pian sukupuuttoon. Tavoitteeksi on asetettu              osakannan elpymisen lajin luontaisim-
14654:  saimaanhyljekannan yksilömäärän kohottami-                  malla esiintymisalueella Suur-Saimaalla?
14655:  nen noin 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä,
14656: 
14657:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1997
14658: 
14659:           Erkki Pulliainen /vihr         Pekka Kuosmanen /kok            Raimo Liikkanen /kesk
14660:           Antero Kekkonen /sd            Esa Lahtela /sd                 Päivi Räsänen /skl
14661:           Hannu Takkula /kesk            Tauno Pehkonen /skl             Kalevi Olin /sd
14662:           Matti Saarinen /sd             Kari Uotila /vas                Raimo Mähönen /sd
14663:           Pentti Tiusanen /vas           Matti Vähänäkki /sd             Annika Lapintie /vas
14664:           Mikko Elo /sd                  Eila Rimmi /vas                 Kimmo Kiljunen /sd
14665: 
14666: 279001*
14667: 2                                        KK 355/1997 vp
14668: 
14669:     Maria Kaisa Aula /kesk          Reijo Kallio /sd              Sinikka Hurskainen /sd
14670:     Heikki Rinne /sd                Tuula Haatainen /sd           Veijo Puhjo /va-r
14671:     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr   Toimi Kankaanniemi /skl       Jaakko Laakso /vas
14672:     Jorma Vokkolainen /vas          Anne Huotari /vas             Margareta Pietikäinen /r
14673:     Sirpa Pietikäinen /kok          Marjaana Koskinen /sd         Eva Biaudet /r
14674:     Helena Vartiainen /sd           Minna Karhunen /kok           Hanna Markkula-Kivisilta /kok
14675:     Ulla-Maj Wideroos /r            Pekka Saarnio /vas            Tuulikki Hämäläinen /sd
14676:     Riitta Korhonen /kok            Iivo Polvi /vas               Esko-Juhani Tennilä /va-r
14677:     Mikko Kuoppa /va-r              Paula Kokkonen /kok           Risto Kuisma /sd
14678:     Martti Korhonen /vas            Marja-Liisa Tykkyläinen /sd   Jarmo Wahlström /vas
14679:     Raimo Holopainen /sd            Markku Markkula /kok          Säde Tahvanainen /sd
14680:                                              KK 355/1997 vp                                            3
14681: 
14682: 
14683: 
14684: 
14685:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14686: 
14687:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         norpan lisääntymistä Suur-Saimaalla eivätkä
14688: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          muuallakaan koko Saimaan alueella.
14689: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Kalanpyydyskuolemiin on pyritty vaikutta-
14690: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        maan Metsähallituksen ja norppa-alueiden ka-
14691: liaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       lastajien välisin sopimuksin, joilla kielletään
14692: n:o 355:                                               norppien synnytysalueilla verkkokalastus aika-
14693:                                                        na 15.4.-30.6. Tämä ajanjakso on norpan poi-
14694:           Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-          kasten kannalta kriittinen, sillä tuona aikana ne
14695:        seen saimaanhylkeen (saimaannorpan)             joutuvat emonsa vieroittamina opettelemaan
14696:        osakannan elpymisen lajin luontaisim-           elämään yksin. Sopimusrauhoitusten pinta-ala
14697:        malla esiintymisalueella Suur-Saimaalla?        on Suur-Saimaalla yhteensä n. 58 neliökilomet-
14698:                                                        riä.
14699:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Suur-Saimaalla on inventointien perusteella
14700: vasti seuraavaa:                                       tällä hetkellä kolme sukukypsää naarasta ja li-
14701:                                                        säksi alueeseen läheisesti liittyvällä Lietvedellä
14702:    Ympäristöministeriö on siirtänyt saimaan-           on yksi. Suur-Saimaalla syntyi vuonna 1982 kak-
14703: norpan käytännön suojeluvastuun Metsähalli-            si poikasta, jotka molemmat menehtyivät kala-
14704: tuksen luonnonsuojelulle,joka Itä- Suomen puis-        verkkoon, ja vuonna 1984 syntyi yksi poikanen,
14705: toalueesta Savonlinnasta käsin seuraa norppa-          joka säilyi elossa. Tämän jälkeen ei 1980-luvun
14706: kannan tilaa ja toteuttaa suojelutoimia. Tämä          inventoinnissa havaittu norppien synnyttäneen
14707: tapahtuu yhteistyössä eri tahojen, mm. alueellis-      Suur- Saimaalla. Seuraava poikanen syntyi tälle
14708: ten ympäristökeskusten, Joensuun yliopiston ja         alueelle vuonna 1992. 1990-luvulla on synnytyk-
14709: Suomen WWF:n kanssa.                                   siä ollut seuraavasti:
14710:     Suojelutoimien ansiosta saimaannorpan kan-             1992 1 poikanen,
14711: nan pienentyminen on saatu pysähtymään 1980-               1993 1 poikanen,
14712: luvulla. Pienimmillään kanta oli 180 norppaa,              1994 2 poikasta,
14713: josta se on kasvanut nykyiseen 200 yksilöön.               1995 l poikanen,
14714: Norpalla on korkea sukukypsyysikä, 5-6 vuot-               1996 l poikanen,
14715: ta. Sukukypsä naaras synnyttää lisäksi vain                1997 2 poikasta alustavien tietojen mukaan.
14716: 70 %:n todennäköisyydellä vuosittain yhden poi-           Vuosien 1992-1996 kuudesta poikasesta on
14717: kasen. Vuotuinen aikuiskuolleisuus on noin 4 %.        seurannan mukaan vain yksi löydetty kuolleena
14718:  Näistä syistä kanta kasvaa suojeltunakin hyvin        (vuonna 1993). Samana ajanjaksona on myös
14719:  hitaasti. Populaation vuotuinen uusiutumisker-        vain yksi aikuinen norppa löytynyt kuolleena.
14720:  roin on vain noin 1,02-1,03. Saimaannorpan            Niinpä Metsähallituksen norpparyhmä onkin
14721:  suojelusuunnitelmassa on suotuisan suojelun ta-       arvioinut Suur-Saimaan kannan kasvaneen
14722:  soksi katsottu noin 400 yksilöä, joka on vain         1990-luvulla luontaisesti vähintään 3 norpalla.
14723:  kymmenesosa Saimaan vesistön teoreettisesta           Lisäksi vuonna 1992 siirretttin Suur-Saimaalle
14724:  kyvystä elättää norppia. Kanta pyritään kasvat-       yksi aikuinen naarasnorppa Linnansaaren kan-
14725:  tamaan tähän määrään vuoteen 2025 mennessä.           sallispuistosta Haukivedeltä. Tämän todettiin
14726:  Suur-Saimaalla (=Etelä-Saimaa) tavoitekanta           vuonna 1994 synnyttäneen poikasen. Suur-Sai-
14727:  olisi tällöin 25 yksilöä.                             maan vakituinen norppakanta on tällä hetkellä
14728:     Saimaannorppakantaa pienensi Suur-Sai-             12-14 yksilöä.
14729:  maan alueella 1960-luvulta lähtien erityisesti poi-      Norpan siirto Haukivedeltä Suur-Saimaalle
14730:  kasten kuoleminen kalanpyydyksiin sekä mah-           oli koeluonteinen. Aivan lähivuosina ei ole suun-
14731:  dollisesti myös ympäristömyrkkyjen vaikutus.          niteltu uusia siirtoja. Nykyisellään Saimaan
14732:  Joensuun yliopiston tutkimusten mukaan norp-          norppakanta on Saimaan vesistön tapaan hyvin
14733:  pien kudoksista mitatut ympäristömyrkkyjää-           hajanainen ja jakaantunut useisiin osakantoihin,
14734:  mät ovat alentuneet, ja myrkyt eivät enää uhanne      jotkajoutuvat kannan nykyisellä tiheydellä tule-
14735: 4                                        KK 355/1997 vp
14736: 
14737: maan toimeen itsenäisesti. Koko vuotuinen poi-     valmisteilla olevaan NATURA-2000-ohjel-
14738: kastuotto on yleensä 36--40 kuuttia. Parhaalla     maan. EU:n luontodirektiivin mukaisesti niiden
14739: synnytysalueella, Pihlajavedellä, syntyy vuosit-   suojelu on toteutettava vuoteen 2004 mennessä.
14740: tain 10-11 poikasta. Onkin arvioitu, että tällä    Norpan kannalta ei näin ollen näyttäisi tarpeelli-
14741: hetkellä ei vielä voida siirtää miltään alueelta   selta perustaa kansallispuistoa Suur-Saimaan
14742: norppia Suur-Saimaalle vaarantamatta lähtö-        alueelle. Merkittävä asema norpan suojelutyössä
14743: alueen kannan tulevaisuutta.                       on myös kalastusrajoituksilla, joita on tarkoitus
14744:    Norppien siirtoon on kuitenkin varauduttu       jatkaa. Metsähallitus ja ympäristökeskukset
14745: 2000-luvulla, jos mm. kannan perinnöllisen mo-     ovat myös selvittämässä jää- ja veneliikenteen
14746: nimuotoisuuden säilyttäminen sitä vaatii. Asiaa    ohjaustarvetta.
14747: selvitetään DNA-tutkimuksin Joensuun yliopis-         Saimaannorpan seurannan perusteella myös
14748: tossa.                                             Suur-Saimaan norppakanta on nykyisillä suoje-
14749:    Norpan suojelu Saimaalla perustuu mm. ran-      luponnistuksilla hitaasti elpymässä. Tiivistä seu-
14750: tojensuojeluohjelmaan ja yleiskaavoitukseen,       rantaa tullaan jatkamaan ja norppakannan vah-
14751: joiden avulla norpan kannalta keskeiset alueet     vistumisen salliessa harkitaan tulevaisuudessa
14752: säilytetään rakentamattomina. Kaikki tärkeim-      myös Suur-Saimaan kannan kasvun nopeutta-
14753: mät norppa-alueet sisältyvät myös parhaillaan      mista.
14754: 
14755:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
14756: 
14757:                                                              Ympäristöministeri Pekka Haavisto
14758:                                              KK 355/1997 vp                                            5
14759: 
14760: 
14761: 
14762: 
14763:                                          Tili Riksdagens Talman
14764: 
14765:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gått ned, och gifterna torde inte längre hota vi-
14766: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-       karens förökning i Storsaimen, inte heller annor-
14767: de medlem av statsrådet översänt följande av           städes i Saimenområdet.
14768: riksdagsman Erkki Pulliainen m.fl. underteckna-            Man har försökt motarbeta att vikarna dör i
14769: de spörsmål nr 355:                                    fiskeredskapen genom att Forststyrelsen och fis-
14770:                                                        karna i vikarområdena kommit överens om för-
14771:           Vad avser Regeringen att göra för att        bud mot fångst med nät under tiden 15.4-30.6 i
14772:        säkerställa att delbeståndet av saimensäl       de områden där vikaren föder ungar. Detta är en
14773:        (saimenvikare) återuppstår på artens            kritisk period för kutarna, eftersom de då vid
14774:        mest naturliga förekomstområde i Stor-          avvänjningen måste lära sig att leva ensamma.
14775:        saimen?                                         Den areal som avtalats vara fridlyst i Storsaimen
14776:                                                        uppgår sammanlagt tili ca 58 kvadratkilometer.
14777:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              1 Storsaimen finns enligt inventeringarna för
14778: anföra följande:                                       närvarande tre könsmogna honor, dessutom
14779:                                                        finns en i det närliggande Lietvesi. 1 Storsaimen
14780:    Miljöministeriet har fört över det praktiska        föddes år 1982 två ungar, som bägge dog i fiske-
14781: skyddsansvaret för saimenvjkaren tili F orststy-       nät, och år 1984en som hölls vid Iiv. Därefter har
14782: relsens naturvård, som från Ostra Finlands park-       man inte vid inventeringarna kunnat finna att
14783: revir i Nyslott följer med beståndets utveckling       vikarna skulle ha fått ungar i Storsaimen förrän
14784: och genomför skyddsåtgärder. Detta sker i sam-         år 1992, då en unge föddes. Under 1990- talet har
14785: råd med olika instanser, bl.a. de regionala miljö-     saimenvikaren fått ungar som följer:
14786: centralerna, Joensuu universitet och WWF Fin-              1992 1 unge
14787: land.                                                      1993 1 unge
14788:    På 1980-ta1et kunde vi tack vare skyddsåt-              1994 2 ungar
14789: gärderna stoppa nedgången i saimenvikarbestån-             1995 1 unge
14790: det. När det var som minst uppgick det till 180            1996 1 unge
14791: vikare, och därefter har det ökat tili nuvarande           1997 2 ungar en1igt pre1iminära uppgifter.
14792: 200 individer. Vikarens könsmognad inträffar               Av de sex ungar som föddes 1992-1996 har
14793: sent, vid 5-6 års ålder. Den könsmogna honan           bara en påträffats död (år 1993). Under samma
14794: föder dessutom bara med 70% säkerhet en unge           period påträffades dessutom bara en död fullvux-
14795: varje år. Den årliga vuxendödligheten är ca 4 %.       en vikare. Därför har Forststyrelsens vikargrupp
14796: Av dessa skäl ökar beståndet mycket långsamt,          räknat med att beståndet i Storsaimen under
14797: även då det skyddas. Den årliga förnyelsekoeffi-       1990-talet på naturlig väg har ökat med minst 3
14798: cienten för populationen ligger bara mellan 1,02       vikare. Dessutom flyttades år 1992 en vuxen vi-
14799:  och 1,03. 1 skyddsplanen för saimenvikaren har        karhona från Haukivesi i Linnansaari national-
14800: en gynnsam skyddsnivå ansetts ligga vid ca 400         park tili Storsaimen. Hon konstaterades år 1994
14801:  individer, vilket bara är en tiondel av Saimenvatt-   ha fött en unge. Det permanenta vikarbeståndet i
14802:  nens teoretiska förmåga att livnära vikare. Det är    Storsaimen uppgår i detta nu tili 12-14 indivi-
14803:  meningen att beståndet skall uppnå detta antal        der.
14804:  före år 2005. Målsättningen för beståndet i Stor-         Förflyttningen av vikarhonan från Haukivesi
14805:  saimen (= södra Saimen) skulle då vara 25 indivi-     tili Storsaimen skedde i försökssyfte. Några yt-
14806:  der.                                                  terligare förflyttningar har inte planerats under
14807:     Beståndet av saimenvikare i Storsaimenområ-        de närmaste åren. 1 detta nu är vikarbeståndet i
14808:  det minskade med början på 1960-talet särskilt        Saimen lika splittrat som vattnen och uppdelat
14809:  genom att ungarna dog i fiskeredskap, eventuellt      på många delbestånd, som med nuvarande popu-
14810:  också på grund av inverkan av miljögifter. De         lationstäthet måste reda sig på egen hand. Hela
14811:  mätningar som Joensuu universitet har gjort vi-       den årliga kutproduktionen ligger i allmänhet vid
14812:  sar att miljögiftsresterna i vikarnas vävnader har    36-40. 1 det bästa förökningsområdet Pihlaja-
14813: 6                                            KK 355/1997 vp
14814: 
14815: vesi föds årligen 10-11 ungar. Man har också           turaområdena genomföras före år 2004. Därför
14816: räknat med att det i detta nu inte ännu är möjligt     verkar det inte som om det med tanke på saimen-
14817: att flytta vikare till Storsaimen från något annat     vikaren vore behövligt att inrätta en national-
14818: område utan att äventyra framtiden för bestån-         park i Storsaimenområdet. 1 arbetet på att skyd-
14819: det i området.                                         da vikarna har också fiskebegränsningarna stor
14820:    Det finns i alla fall beredskap att flytta vikare   betydelse, och avsikten är att fortsätta med dem.
14821: under 2000-ta1et, om detta b1ir av nöden bl.a.         Forststyrelsen och de regionala miljöcentralerna
14822: med tanke på den genetiska mångfalden. Detta           håller också på att utreda behovet att styra trafi-
14823: undersöks genom DNA-forskning vid Joensuu              ken över isen och båttrafiken.
14824: universitet.                                              På basis av uppföljningen håller också vikar-
14825:    Skyddet av vikaren i Saimen bygger bl.a. på         beståndet i Storsaimen långsamt på att repa sig
14826: strandskyddsprogrammet och generalplanlägg-            tack vare skyddsåtgärderna. Den intensiva upp-
14827: ningen, genom vilka de för vikarbeståndet vikti-       följningen kommer att fortsätta, och då ök-
14828: gaste områdena bevaras obebyggda. Alla de vik-         ningen av vikarstammen så tillåter kommer ock-
14829: tigaste vikarområdena ingår också i programmet         så en accelerering av beståndsökningen i Storsai-
14830: Natura 2000, vilket som bäst är under beredning.       men att övervägas.
14831: Enligt EU:s habitatdirektiv skall skyddet av Na-
14832:      Helsingfors den 6 maj 1997
14833: 
14834:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
14835:                                               KK 356/1997 vp
14836: 
14837: Kirjallinen kysymys 356
14838: 
14839: 
14840: 
14841: 
14842:                                     Tarja Fi1atov /sd ym.: Lukukausimaksuihin rinnastettavien maksu-
14843:                                        jen periruisestä
14844: 
14845: 
14846:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
14847: 
14848:     Olemme ylpeitä suomalaisesta periaatteesta,         tä kyselystä, osa kouluista peruutti materiaali-
14849: jonka mukaan kaikilla on mahdollisuus opiskella         maksunsa peläten, että ne olisivat laittomia.
14850: vanhempien varallisuudesta riippumatta. Julkis-         Tämä kuvaa hyvin maksujen määräytymisen
14851: talouden säästöpäätöksiä tehtäessä keskusteltiin        mielivaltaisuutta.
14852: myös lukioiden ja keskiasteen oppilaitosten mah-           Lukioihin "lukukausimaksujen vastineeksi"
14853: dollisista Iukukausimaksuista. Ehdotus onneksi          on tullut ylioppilaskirjoituksista suoritettavat
14854: tyrmättiin.                                             tutkintomaksut, jotka muodostuvat perusmak-
14855:     Kouluihin on kuitenkin pikkuhiljaa syntynyt         susta ja erikseen maksettavista ainekohtaisista
14856: muulla nimellä vastaavia maksuja. Keskiasteella         maksuista. Pahimmillaan kerrallajoutuu maksa-
14857: esimerkiksi erilaiset materiaalimaksut määräyty-        maan yli 1 000 markkaa.
14858:  vät lähestulkoon mielivaltaisesti. Maksut vaihte-         Maksu on verrattavissa lukukausimaksuun,
14859:  levat oppilaitoksittain, vaikka opiskelija suorit-     koska lukio-opinnoilla ei ole juuri arvoa ilman
14860:  taisi samaa tutkintoa ja voisi olettaa, että hän       ylioppilastutkinnon suorittamista. Maksu vain
14861:  myös kuluttaa suunnilleen samoja materiaaleja.         peritään opintojen päätösvaiheessa.
14862:  Pahimmillaan maksut ovat useita tuhansia                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14863:  markkoja Iukuvuodessa.                                 jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14864:     Käytäntö on opiskelijan oikeusturvan kannal-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14865:  ta kyseenalainen, koska opiskelija ei tiedä, mistä     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14866:  hän maksaa, eikä hän voi oppilaitokseen hakeu-
14867:  tuessaan ennakoida opintojensa kalleutta. Asias-                Katsooko Hallitus, että koulutuksen
14868:  ta on tehty myös kantelu eduskunnan oikeusasia-               maksuttomuus toteutuu, vaikka koulut
14869:  miehelle lokakuussa 1995, mutta vastaus ei ole                ovat lisänneet erilaisten maksujen kerää-
14870:  vielä valmistunut.                                            mistä,
14871:      Oppilaitokset keräävät maksuja myös sellai-                 onko Hallitus tietoinen koulujen mak-
14872:  sista asioista, jotka ilmiselvästi kuuluvat perus-            sukäytännön paisumisesta, ja
14873:  opetuksen kulujen piiriin. Kouluilla ei ole sel-                miten oppilaitosten maksujen kerää-
14874:   vyyttä siitä, mistä niillä on oikeus laskuttaa. Kun          mistä valvotaan?
14875:  julkisuuteen tuli tieto oikeusasiamiehelle tehdys-
14876: 
14877:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
14878: 
14879:            Tarja Filatov /sd            Tuula Haatainen /sd         Reino Ojala /sd
14880:            Raimo Mähönen /sd            Jorma Rantanen /sd          Pekka Saarnio /vas
14881:            Tuulikki Hämäläinen /sd      Kari Rajamäki /sd           Markku Markkula /kok
14882:            Johannes Koskinen /sd        Janne Viitamies /sd         Tuija Pohjola /sd
14883:            Arja Ojala /sd               Arto Bryggare /sd           Sinikka Hurskainen /sd
14884:            Esko-Juhani Tennilä /va-r    Minna Karhunen /kok         Pia Viitanen /sd
14885:            Jukka Gustafsson /sd         Suvi Linden /kok            Tero Mölsä /kesk
14886:            Kari Myllyniemi /kesk        Eero Lämsä /kesk            Tauno Pehkonen /skl
14887:                       Janina Andersson /vihr                Säde Tahvanainen /sd
14888: 
14889: 
14890: 
14891:  279001
14892: 2                                           KK 356/1997 vp
14893: 
14894: 
14895: 
14896: 
14897:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14898: 
14899:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        lutarvikkeet sekä tarpeelliset työaineet annetaan
14900: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         peruskoulussa oppilaalle maksutta.
14901: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Keskiasteella maksuttomuus rajautuu ope-
14902: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Fila-      tukseen eikä se lain mukaan koske oppikirjoja ja
14903: tovin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        opiskelutarvikkeita. Opetusmenetelmien, väli-
14904: n:o 356:                                              neidenja materiaalien uudistuessa ja monipuolis-
14905:                                                       tuessa sekä valinnaisuuden lisääntyessä on eräis-
14906:          Katsooko Hallitus, että koulutuksen          sä tapauksissa esiintynyt ongelmia tarvikkeiden
14907:        maksuttomuus toteutuu, vaikka koulut           ja materiaalien hankinnassa. Opetusministeriö
14908:        ovat lisänneet erilaisten maksujen kerää-      on tämän johdosta 13.12.1995lähettänyt opetus-
14909:        mistä,                                         hallitukselle opetuksen maksuttomuutta koske-
14910:          onko Hallitus tietoinen koulujen mak-        vat soveltamisohjeet ammatillisille oppilaitoksil-
14911:        sukäytännön paisumisesta,                      le sekä muiden ammatillista peruskoulutustajär-
14912:          ja miten oppilaitosten maksujen kerää-       jestävien oppilaitosten ja niiden ylläpitäjien tie-
14913:        mistä valvotaan?                               toon saatettavaksi.
14914:                                                           Monessa tapauksessa oppilaitokset tarjoavat
14915:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          opiskelijoiden ostettavaksi oppimateriaalia, mitä
14916: vasti seuraavaa:                                      voidaan pitää opintoja palvelevanaja tukevana
14917:                                                       toimintana. Tässä toiminnassa oppilaitosten tu-
14918:    Yleissivistävän peruskoulutuksen maksutto-         lee kohdella opiskelijoita yhdenvertaisesti ja ta-
14919: muus on yksi suomalaisen koulutuspolitiikan           sapuolisesti. Tämä edellyttää sitä, että selvästi
14920: keskeisistä periaatteista. Sillä on tänäkin päivänä   ilmoitetaan, mistä materiaalikorvaus peritään ja
14921: huomattava merkitys kansalaisten koulutukselli-       mistä korvaus muodostuu. Korvaus voidaan pe-
14922: sen yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta.          riä vain sellaisesta materiaalista, jonka opiskelija
14923: Lisäksi siihen on historiallisesti liittynyt myös     tosiasiassa saa. Oppilaitoksen perimien korvaus-
14924: korostunut näkemys yhteiskunnan keskeisestä           ten suuruuden tulee myös olla suhteessa opiskeli-
14925: tehtävästä ja vastuusta kansalaisten henkisen ja      jan saamaan materiaaliin. Näin ollen esimerkiksi
14926: aineellisen hyvinvoinnin edistämisessä.               sellaista menettelyä, jossa materiaalikorvaus pe-
14927:    Koulutuksen kehittämisen lähtökohtana on           ritään samansuuruisena kaikilta opiskelijoilta,
14928: koulutuksen perusturvan takaaminen kaikille           vaikkeivät kaikki materiaalia saakaan, ei voida
14929: asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemas-    pitää oikeana. Opiskelijalla ei ole velvollisuutta
14930: ta riippumatta. Lainsäätäjän tarkoittama perus-       oppilaitoksen tarjoaman materiaalin ostami-
14931: opetuksen maksuttomuus ja muut opintososiaa-          seen, vaan hän voi hankkia sen myös muualta.
14932: liset etuudet ovat osa koulutuksen perusturvaa,       Oppimateriaalien hankinta keskitetysti oppilai-
14933: jonka takaaminen tulee kaikissa olosuhteissa          toksen toimesta voi kuitenkin usein olla yksittäi-
14934: varmistaa.                                            sen oppilaan kannalta taloudellisempi vaihto-
14935:    Kansalaisten edellytykset osallistua maksujen      ehto.
14936: muodossa peruskoulutuksen aiheuttamiin kus-               Oppilas ei ole velvollinen osallistumaan sellai-
14937: tannuksiin ovat nykyisin kokonaan toiset kuin         seen toimintaan, esimerkiksi teatterimatkaan,
14938: oppivelvollisuuskoulun perustamisen tai kansa-        joka ei sisälly opetussuunnitelmaan perustuvaan
14939: koululaitoksen aikana. Tämä ei kuitenkaan ole         työsuunnitelmaan. Kouluissa toteutetaan käy-
14940: muuttanut sitä suomalaisen yhteiskunnan perin-        tännössä varsin usein muun muassa retkien ja
14941: teisiin liittyvää voimakasta arvovarausta, mikä       muiden vastaavien hankkeiden rahoittamiseksi
14942: yleissivistävän peruskoulutuksen maksuttomuu-         keräyksiä. Hankkeet voivat koulun yhteishengen
14943: teen sisältyy.                                        kehittämisen kannalta olla hyvin myönteisiä ja
14944:    Peruskoulussa maksuttomuuden periaate on           perusteltuja, mutta näiltäkin osin toiminnan on
14945: ilmaistu peruskoululain 44 §:ssä, jonka mukaan        selkeästi perustuttava oppilaiden ja heidän van-
14946: opetus ja sen edellyttämät oppikirjat, muut kou-      hempiensa vapaaehtoisuuteen.
14947:                                             KK 356/1997 vp                                              3
14948: 
14949:     Ylioppilaskirjoituksista suoritettavat maksut     toon ole tullut sellaisia seikkoja, jotka antaisivat
14950: perustuvat ylioppilastutkintoasetuksen sään-          aihetta kuntien ja oppilaitosten normiohjauksen
14951: nöksiin ja opetusministeriön päätöksiin, eivätkä      kiristämiseen.
14952: nämä maksut ole lukukausimaksujen vastineita,            Jos oppilaitos ei halua oikaista virheellistä
14953: joiksi kysymyksen esittäjä niitä nimittää. Yliop-     menettelyään, oppilaalla on käytettävissään oi-
14954: pilaskirjoituksista perittävä maksu on pysytetty      keusturvakeinoja. Asiassa on mahdollisuus
14955: samana usean vuoden ajan, ja se kerätään yliop-       muun muassa vaatia lääninhallitukselta uhkasa-
14956: pilaskirjoitusten aiheuttamien kustannusten ja        kon asettamista tilanteessa, jossa kunta ei muu-
14957: ylioppilastutkintolautakunnan menojen katta-          toin halua oikaista virheelliseksi katsottavaa me-
14958: miseen. Oppilaitokset eivät voi spekuloida siitä      nettelyä.
14959: saataviila tuloiila.                                     Valtion opetusviranomaiset ovat ohjanneet
14960:     Vaikka opintososiaalisten etuuksien järjestä-     oppilaitoksia oikeisiin menettelytapoihin myös
14961:  minen on käytännössä kuntien ja oppilaitosten        eri koulutustilaisuuksien yhteydessä ja voidaan
14962:  vastuulla ja vaikka koulujen materiaalihankinto-     perustellusti arvioida, että oppilaitosten tietämys
14963: jen aiheuttamien kustannusten perimisessä ta-         ja menettelytavat puheena olevassa asiassa ovat
14964:  pahtuneet virheellisyydet ovat olleet yksittäisiä,   kehittyneet myönteisesti. Hallitusmuodon ja
14965:  opetusministeriö tulee kiinnittämään asiaan eri-     koululainsäädännön tarkoittama opetuksen
14966:  tyistä huomiota. Oppilaitokset ovat, kuten kysy-     maksuttomuus toteutuu edelleen, mutta opetus-
14967: jätkin ovat todenneet, yleensä itse paistaneet        viranomaisten on syytä tarkoin seurata tilan-
14968:  säännösten kanssa ristiriidassa olevat materiaali-   netta.
14969:  maksunsa. Asiassa ei opetusviranomaisten tie-
14970:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
14971: 
14972:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
14973: 4                                          KK 356/1997 vp
14974: 
14975: 
14976: 
14977: 
14978:                                         Tili Riksdagens Talman
14979: 
14980:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     arbetsmaterial i grundskolan är avgiftsfria för
14981: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       eleverna.
14982: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         På mellanstadiet inskränker sig avgiftsfriheten
14983: man Tarja Filatov m.fl. undertecknade spörsmål       till undervisningen och den gäller enligt lag inte
14984: nr 356:                                              läroböcker och studietillbehör. När undervis-
14985:                                                      ningsmetoderna, medlen och materialen refor-
14986:           Anser Regeringen att principen om          merats och blivit mångsidigare och då valfriheten
14987:        gratis utbildning infrias också när skolor-   ökat har det i vissa fall förekommit problem i
14988:        na tar ut allt fler avgifter av olika slag,   anskaffningen av tillbehör och material. Under-
14989:           är Regeringen medveten om skolornas        visningsministeriet har med anledning av detta
14990:        ökade bruk av avgifter, och                   den 13 december 1995 sänt utbildningsstyrelsen
14991:           hur övervakas avgifterna i skolorna?       tillämpningsanvisningar om gratis undervisning
14992:                                                      för att ges yrkesläroanstalterna och andra läro-
14993:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        anstalter som ordnas grundiäggande yrkesut-
14994: anföra följande:                                     bildning och deras huvudmän till kännedom.
14995:                                                          1 många fall erbjuder läroanstalterna stude-
14996:    Att den allmänbildande grundläggande ut-          randena undervisningsmateriel att köpa, vilket
14997: bildningen är gratis är en av den finländska ut-     kan anses vara verksamhet som tjänar och stöder
14998: bildningspolitikens centrala principer. Principen    studierna. 1 denna verksamhet skall läroanstal-
14999: har också idag stor betydelse med tanke på ge-       terna behandla studerandenajämbördigt och ob-
15000: nomförandet av principen om att medborgarna          jektivt. Detta förutsätter att läroanstalterna tyd-
15001: skall vara jämställda i utbildningshänseende.        ligt uppger vad materialersättningarna betalas
15002: Dessutom är den historiskt förknippad med en         för och vad ersättningen består av. Ersättning
15003: stark åsikt om samhällets centrala uppgift och       kan tas ut bara för sådant materiel som de stude-
15004: ansvar för främjandet av medborgarnas andliga        rande faktiskt erhåller. Storleken på de avgifter
15005: och materiella välfård.                              läroanstalterna tar ut skall också stå i proportion
15006:    Utgångspunkten när utbildningen utvecklas         till det materia! den studerande får. Sålunda kan
15007: är att alla oberoende av var de bor, av språk och    t.ex. ett sådant förfarande där alla studerande
15008: ekonomisk ställning skall garanteras grund-          skall betala lika mycket i materialersättningar,
15009: trygghet i utbildningen. Den gratisprincip för den   fastän alla inte får allt material, inte anses riktigt.
15010: grundläggande undervisningen som lagstiftarna        En studerande har ingen skyldighet att köpa det
15011: avser och de övriga studiesociala förmånerna är      materia! som läroanstalten erbjuder, utan han
15012: en del av grundtryggheten i utbildningen och det     eller hon kan köpa det någon annanstans. Cen-
15013: skall säkras att den under alla omständigheter är    trala inköp av studiematerial på läroanstaltens
15014: garanterad.                                          försorg kan ändå ofta var ett mer ekonomiskt
15015:    Medborgarnas förutsättningar att i form av        alternativ för den enskilda eleven.
15016: avgifter deltai kostnaderna för grundutbildning-         En elev är inte skyldig att deltai sådan verk-
15017: en är nuförtiden helt andra än då läropliktssko-     samhet, t.ex. teaterresor, som inte ingår i den
15018: lan infördes eller under folkskolväsendets tid.      läroplansbaserade arbetsplanen. 1 skolorna ord-
15019: Detta har emellertid inte ändrat den starka vär-     nas mycket ofta i praktiken insamlingar för att
15020: deladdning som hänger samman med den fin-            finansiera bl.a. utfårder och andra motsvarande
15021: ländska samhällstraditionen och som inryms i         projekt. Projekten kan med tanke på utveckling-
15022: principen om att den allmänbildande grundläg-        en av skolans gemenskapskänsla vara positiva
15023: gande utbildningen skall vara gratis.                och motiverade, men också till denna del skall
15024:    Inom grundskolan har gratisprincipen ut-          verksamheten klart grunda sig på frivillighet för
15025: tryckts i 44 § grundskolelagen så att undervis-      eleverna och deras föräldrar.
15026: ningen samt för undervisningen erforderliga lä-          Avgifterna för studentskrivningarna grundar
15027: roböcker, andra skoltillbehör och nödvändigt         sig på studentexamensförordningen och beslut
15028:                                             KK 356/1997 vp                                              5
15029: 
15030: av undervisningsministeriet och de är inte mot-       sådana omständigheter som skulle ge anledning
15031: svarigheter tili terminsavgifter som frågeställar-    att skärpa normstyrningen av kommuner och
15032: na kallar dem. A vgifterna för studentskrivning-      läroanstalter.
15033: arna har inte ändrats på flera år och de tas ut för      Om en läroanstalt inte vill rätta sina felaktiga
15034: att täcka kostnaderna för studentskrivningarna        förfaranden kan eleven ty sig tili rättsskyddsåt-
15035: och studentexamensnämndens utgifter. Läroan-          gärder. Det är bl.a. möjligt att av länsstyrelsen
15036: stalterna kan inte spekulera med inkomsterna för      kräva att vite föreläggs i en situation där kommu-
15037: dem.                                                  nen inte annars vill rätta ett förfarande som skall
15038:    Trots att det i praktiken är kommunerna och        anses felaktigt.
15039: läroanstalterna som ansvarar för att de studieso-        De statliga utbildningsmyndigheterna har
15040: ciala förmånerna ordnas och trots att de fel som      väglett läroanstalterna i att använda rätt tillväga-
15041: skett då kostnader förskolornas materialinköp         gångssätt också i samband med olika kurser och
15042: har inkasserats varit enstaka, kommer undervis-       det finns fog för bedömningen att läroanstalter-
15043: ningsministeriet att särskilt uppmärksamma frå-       nas vetskap och tillvägagångssätt i den aktuella
15044: gan. Läroanstalterna har, som ocksa frågestäl-        frågan har utvecklats positivt. Den i regerings-
15045: larna har konstaterat, i allmänhet själv slopat       formen och skollagstiftningen avsedda principen
15046: sådana avgifter på materia! som stått i konflikt      om gratis undervisning infrias alltjämt, men ut-
15047: med bestämmelserna. Tili utbildningsmyndighe-         bildningsmyndigheterna har anledning att noga
15048: ternas kännedom har inte i denna fråga kommit         följa situationen.
15049:      Helsingforsden 7 maj 1997
15050: 
15051:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
15052: 1
15053: 
15054: 
15055: 1
15056:                                             KK 357/1997 vp
15057: 
15058: Skriftligt spörsmål 357
15059: 
15060: 
15061: 
15062: 
15063:                                    Bjarne Kallis /fkf: Om finlandssvenskans bevarande som en regional
15064:                                         variant av det svenska standardspråket
15065: 
15066: 
15067:                                          Tili Riksdagens Talman
15068: 
15069:     Synen på finlandssvenskan i förhållande tili          A vhandlingen visar också på en annan oro-
15070: rikssvenskan har av hävd varit att finlands-           väckande tendens: Andelen finlandismer är be-
15071: svenskan är en regional variant av det rikssven-       tydligt större bland finlandssvenska elever som
15072: ska normspråket, jämställd med de regionala            bor på tvåspråkiga orter, än bland dem som bor
15073: normspråken i Sverige.                                 på mera enspråkigt svenska. Således är t.ex. an-
15074:     En nyligen publicerad doktorsavhandling vid        delen finlandismer bland svenskspråkiga ungdo-
15075: Uppsala universitet tyder dock på att denna syn        mar i Åbo ca 14-17 per 1 000 ord, medan ande-
15076: på finlandssvenskan snart måste ifrågasättas.          len i t.ex. Närpes är fyra-sju finlandismer per
15077: Christina Melin-Köpiläs doktorsavhandling ba-          tusen ord. På orter med levande kontakt med
15078: serar sig på iakttagelser i elevers språkbruk på       språkbruket i Sverige (t.ex. Åland, Närpes) är
15079: olika orter i Finland och Sverige. Undersök-           också språket idiomatiskt en bättre svenska.
15080: ningen visar att det finns en väsentlig skillnad       Skolungdomar i södra Finland använder mänga
15081: mellan rikssvenskan och finlandssvenskan: 1            finska spräkmönster, ocksä dä de talar svenska.
15082: Sverige används de regionala dragen i språket             Om vi vili att den svenska som vi talar i Fin-
15083: nästan aldrig i skrift, medan de i Finland också       land ocksä i framtiden skall vara ett spräk som är
15084: ingår i skriftspråket. Doktorsavhandlingen re-         gångbart över nationsgränserna mäste man göra
15085: fererades i Hufvudstadsbladet den 5 februari           något åt saken. En svenska som förstäs enbart av
15086:  1997.                                                 finlandssvenskarna själva är inte ett bra alterna-
15087:     Om detta fortskrider kommer man så små-            tiv.
15088:  ningom att bli tvungen att skrota modellen om             Hänvisande tili det ovan anförda fär jag i den
15089:  finlandssvenskan som en regional variant av           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15090: standardspråket, och i stället börja tänka på fin-     ver tili vederbörande medlem av statsrädet ställa
15091:  landssvenskan och rikssvenskan som två skilda         följande spörsmäl:
15092:  språk.
15093:     Statsmakten bidrar för sin del tili skapandet av                Är Regeringen medveten om att man i
15094:  avvikande ord och uttryck i finlandssvenskan.                   Finland använder ord och uttryck som
15095:  Varför heter dettili exempel i Finland studiepen-               inte är förankrade i det svenska spräket,
15096:  ning (opintoraha), då ett klarare begrepp vore                  samt att svenskan i Finland pä mänga håll
15097:  studiebidrag, som i Sverige? Kunde man inte i                   idiomatiskt inte är svenska, och
15098:  stället kontrollera, och samordna termer och                       ämnar Regeringen vidta ätgärder för
15099:  språkbruk, då man skriver lagtexter?                            att ätgärda detta problem?
15100: 
15101:       Helsingforsden 16 aprill997
15102:                                             Bjarne Kallis /fkf
15103: 
15104: 
15105: 
15106: 
15107:  279001
15108: 2                                            KK 357/1997 vp
15109: 
15110: Kirjallinen kysymys 357                                                                          Suomennos
15111: 
15112: 
15113: 
15114:                                     Bjarne Kallis /skl: Suomenruotsin säilyttämisestä ruotsinruotsin
15115:                                         yleiskielen alueellisena versiona
15116: 
15117: 
15118:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15119: 
15120:    Näkemys suomenruotsista suhteessa ruotsin-           tavasti suurempi kaksikielisillä paikkakunnilla
15121: ruotsiin on perinteisesti ollut se, että suomen-        asuvilla suomenruotsalaisilla koululaisilla kuin
15122: ruotsi on ruotsinruotsin yleiskielen alueellinen        selvemmin yksistään ruotsinkielisillä paikkakun-
15123: variantti, joka on verrattavissa alueellisiin vari-     nilla asuvilla koululaisilla. Näin ollen finlandis-
15124: antteihin Ruotsissa.                                    mien osuus on esim. ruotsinkielisten nuorten pa-
15125:    Uppsalan yliopistossa äskettäinjulkaistu toh-        rissa Turussa noin 14-17 tuhatta sanaa kohden,
15126: torinväitöskirja viittaa kuitenkin siihen, että         kun taas vastaava osuus esim. Närpiössä on 4-
15127: tämä näkemys Suomenruotsista joudutaan pian             7 finlandismia tuhatta sanaa kohden. Paikka-
15128: asettamaan kyseenalaiseksi. Kristiina Melin-Kö-         kunnilla, joilla on elävä yhteys kielenkäyttöön
15129: pilän väitöskirja perustuu eri paikkakunnilla           Ruotsissa (esim. Ahvenanmaa, Närpiö), kieli on
15130: Suomessa ja Ruotsissa koululaisten kielenkäy-           myös idiomaattisesti parempaa ruotsia. Etelä-
15131: töstä tehtyihin havaintoihin. Tutkimuksen mu-           Suomen koululaiset käyttävät monia suomen
15132: kaan ruotsinruotsin ja suomenruotsin välillä on         kielen kielellisiä malleja myös ruotsia puhues-
15133: olennainen ero: Ruotsissa kielen alueellisia piir-      saan.
15134: teitä ei käytetä oikeastaan koskaan kirjoitetussa          Jos tahdomme Suomessa puhuttavan ruotsin
15135: kielessä, kun taas Suomessa ne sisältyvät myös          olevan myös tulevaisuudessa yli kansakunnan
15136: kirjakieleen. Väitöskirjaa referoitiin Hufvud-          rajojen käyttökelpoinen kieli, asialle on tehtävä
15137: stadsbladetissa 5.2.1997.                               jotakin. Ruotsin kieli, jota ymmärtäisivät vain
15138:    Jos näin jatkuu, joudumme vähitellen romut-          suomenruotsalaiset itse, ei ole hyvä vaihtoehto.
15139: tamaan mallin Suomenruotsista yleiskielen                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15140: alueellisena varianttina ja sen sijaan näkemään         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15141: suomenruotsin ja ruotsinruotsin kahtena eri             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15142: kielenä.                                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15143:    Valtiovalta puolestaan edistää poikkeavien
15144: sanojen ja ilmaisujen luomista suomenruotsiin.                       Onko Hallitus tietoinen, että Suomes-
15145: Miksi esim. opintorahasta käytetään Suomessa                      sa käytetään sanoja ja ilmaisuja, jotka
15146: sanaa studiepenning, kun selkeämpi käsite olisi                   eivät ole vakiintuneita ruotsin kieleen ja
15147: studiebidrag, jota käytetään Ruotsissa? Eikö la-                  että monilla tahoilla Suomessa käytettä-
15148: kitekstejä kirjoitettaessa sen sijaan pitäisikin val-             vä ruotsin kieli ei ole idiomaattista ruot-
15149: voa ja koordinoida termejä ja kielenkäyttöä?                      sia, ja
15150:    Väitöskirjasta ilmenee myös toinen huolestut-                     aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15151: tava tendenssi: finlandismien osuus on huomat-                    siin tämän ongelman korjaamiseksi?
15152: 
15153:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
15154: 
15155:                                              Bjarne Kallis /skl
15156:                                               KK 357/1997 vp                                               3
15157: 
15158: 
15159: 
15160: 
15161:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
15162: 
15163:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sitten. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus jul-
15164: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            kaisee myös "Språkbruk" -nimistä aikakausleh-
15165: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          teä, jossa annetaan mm. neuvoja, miten ruotsin
15166: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne              yleiskielelle vierasta kielenkäyttöä voidaan vält-
15167: Kalliksen allekirjoittaman näin kuuluvan kirjal-         tää.
15168: lisen kysymyksen n:o 357:                                    Ruotsin kielen kielenhuollon johtotähtenä on
15169:                                                          Suomessa ollut koko ajan se, että suomenruotsin
15170:            Onko Hallitus tietoinen, että Suomes-         tulee pysyä käypänä ja täysin hyväksyttävänä
15171:         sa käytetään sanoja ja ilmaisuja, jotka          ruotsin yleiskielen varianttina, joskin siinä tulee
15172:         eivät ole vakiintuneita ruotsin kieleen ja       aina olemaan Ruotsissa vallassa olevasta käytös-
15173:         että monilla tahoilla Suomessa käytettä-         tä poikkeavia piirteitä, koska sitä käytetään toi-
15174:         vä ruotsin kieli ei ole idiomaattista ruot-      sessa maassa ja toisenlaisessa yhteiskunnassa, ja
15175:         sia, ja                                          sen vuoksi se kuvastaa erilaisia olosuhteita.
15176:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-              Valtioneuvostossa on 1960-luvulta lähtien toi-
15177:         siin tämän ongelman korjaamiseksi?               minut erityinen ruotsin kielen lautakunta, jonka
15178:                                                          tehtävänä on koordinoida ja huoltaa ruotsin kie-
15179:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             lenkäyttöä lainsäädännön alalla ja valtionhallin-
15180: vasti seuraavaa:                                         nossa. Valtioneuvoston ruotsin kielen lautakun-
15181:                                                          ta sai valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1988
15182:     Se, että Suomessa puhuttu ruotsin kieli eroaa        uudet tarkennetut tehtävät ja sen kokoonpano
15183: monessa suhteessa Ruotsin yleiskielestä, on ollut        uusittiin. Siitä lähtien siihen ovat kuuluneet val-
15184: tunnettua yli sata vuotta. Hugo Bergrothjulkaisi         tioneuvoston kanslian (käännöstoimiston),
15185: jo vuonna 1917 nykyään klassisen kirjan, "Fin-           oikeusministeriön tarkastustoimiston, eduskun-
15186: landssvenska. Handledning tili undvikande av             nan ruotsin kielen toimiston ja Kotimaisten kiel-
15187: provinsialismer i tai och skrift". Kirjalla on ollut     ten tutkimuskeskuksen edustajat. Lautakunta on
15188: monessa suhteessa vaikutusta, ja suuri osa niistä        julkaissut "Svenskt lagspråk i Finland"
15189: alueellisista piirteistä, joista Bergroth varoitti, on   -nimisen kirjan (1990; uusi painos on toimitus-
15190: Suomenruotsissa jäänyt pois käytöstä. Samalla            työn alaisena) sekä julkaisee "Språkråd" -tiedo-
15191: saadaan koko ajan kuitenkin uusia finlandismeja          tuslehteä, jota jaetaan 1300 kappaletta eri viran-
15192: etenkin suomen kielen vaikutuksesta.                     omaisille ym. Lisäksi lautakunta järjestää kurs-
15193:     Valtio on viimeksi kuluneiden kahdenkymme-           seja valtionhallinnossa toimiville kääntäjille.
15194: nen vuoden aikana panostanut ruotsin kielen                  Valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunnan
15195:  tukemiseen Suomessa ja kysyjän esittämien epä-          toiminnan tavoitteena on myös se, että Suomen
15196:  kohtien korjaamiseen. Kun Kotimaisten kielten           ruotsinkielinen säännöskieli noudattaa mahdol-
15197:  tutkimuskeskus perustettiin vuonna 1976, yksi           lisimman pitkälle Ruotsissa vallalla olevaa kie-
15198:  siiioin perustetuista harvoista viroista oli ruotsin    lenkäyttöä. Ruotsin hallituksen kieliasiantunti-
15199:  kielenhuollon kokopäivätoimi. Senjälkeen ruot-          joihin pidetään tiiviisti yhteyttä, "Svenskt lag-
15200:  sin kielenhuoltoa tutkimuskeskuksessa on laa-           språk i Finland" -kirja sisältää selviä suosituksia
15201: jennettu, niin että siellä on tällä hetkellä neljä       siitä, että Suomen säännösten ruotsinkielisissä
15202:  kielenhuoltajan virkaa. Yksi osapäivätoimi saa-         versioissa esiintyvien uusien termienja ilmausten
15203:  daan siten, että valtiollinen Yleisradio ostaa          tulee noudattaa Ruotsin lainsäädännön käytän-
15204:  ruotsin kielenhuoltopalvelut tutkimuskeskuk-            töä. Tämän tarve on käynyt yhä ilmeisemmäksi
15205:  selta.                                                  kummankin maan tultua Euroopan unionin jäse-
15206:      Vielä kahden vastaperustetun sanakirjantoi-         neksi, ja niillä on siten osittain yhteinen lainsää-
15207:  mittajanviran ansiosta tutkimuskeskus on voinut         däntö. EU:n säännöstön ruotsinkielisiä kään-
15208:  laatia aivan uuden laajan suomalais-ruotsalaisen        nöksiä ei tehdä pelkästään Ruotsin, vaan myös
15209:  sanakirjan yhteistyössä kustannusliike WSOY:n           Suomen tarpeita ajatellen. Valtiollisten kielen-
15210:  kanssa; sanakirja ilmestyi vain muutama viikko          huoltolaitosten harjoittamalla toiminnalla ei
15211: 4                                             KK 357/1997 vp
15212: 
15213: kuitenkaan voi yksinään olla ratkaisevaa vaiku-          neita ruotsinkielisiä oppikirjantekijöitä. Valtion
15214: tusta ruotsin kielen kehitykseen Suomessa.               budjetissa on ollut ja on edelleen määräraha
15215:    Ratkaiseva merkitys on maan ruotsinkielisten          ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen.
15216: koulujen opetuksella. Keskeistä on äidinkielen ja        Joistakin oppimateriaaleista kustantamoille on
15217: äidinkielinen opetus. Myös ruotsinkielisillä oppi-       voitu antaa tappiontakuut painosten pienuuden
15218: materiaaleilla on suuri merkitys. Toteutetun ope-        perusteella. Ruotsinkielisten oppimateriaalien
15219: tussuunnitelman uudistuksen takia oppimateri-            tuottamiseen kiinnitetään siis erityistä huomiota.
15220: aalit on ollut pakko uudistaa, ja aluksi voitiin         Tämänhetkistä tilannetta voidaan siltä osin pitää
15221: todeta ruotsinkielisten oppimateriaalien tuotta-         olosuhteisiin nähden tyydyttä-vänä.
15222: misen viivästyneen. Joillakin aloilla vallitsi erääs-       Hallitus on siis tietoinen niistä ongelmista, joi-
15223: sä vaiheessa jopa puutetta oppimateriaalista,            hin kysyjä viittaa. Hallitus pyrkii myös vastai-
15224: mutta puutteet on voitu vähitellen korjata. Uusia        suudessa eri tavoin vielä vahvistamaan ruotsin-
15225: ruotsinkielisiä oppimateriaaleja koskevia aloit-         kielistä kouluopetusta ja ruotsin kielenhuoltoa
15226: teita on tehty liittyen sellaisiin ajankohtaisiin pai-   maassamme. Opetusministeriössä toimii pysyvä
15227: nopistealueisiin kuin panostaminen matemaat-             ryhmä, joka huolehtii ruotsinkielisen koulutuk-
15228: tis-luonnontieteellisten aineiden opetukseen, kie-       sen ja kulttuurin kehittämisestä, ja sen tehtäviin
15229: lenopetuksen laajentaminen sekä koulutuksen ja           kuuluu mm. edellä selostetun tyyppisten asioiden
15230: työelämän yhteistoiminta. Tärkeää on myös, että          jatkuva seuranta.
15231: pystytään saamaan mukaan päteviä ja kiinnostu-
15232: 
15233:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
15234: 
15235:                                                                   Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
15236:                                             KK 357/1997 vp                                            5
15237: 
15238: 
15239: 
15240: 
15241:                                         Ti/1 Riksdagens Talman
15242: 
15243:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ler råd om hur man undviker ett språkbruk som
15244: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           är främmande för det svenska riksspråket.
15245: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Ledstjärna för den svenska språkvården i Fin-
15246: dagsman Bjarne Kallis undertecknade skriftliga        land har hela tiden varit att finlandssvenskan bör
15247: spörsmål nr 357 så lydande:                           förbli en gångbar och fullt accepterad varietet av
15248:                                                       svenskt riksspråk, även om den alltid kommer att
15249:           Är Regeringen medveten om att man i         innehålla drag som skiljer sig från bruket i
15250:        Finland använder ord och uttryck som           Sverige, eftersom den används i ett annat land
15251:        inte är förankrade i det svenska språket,      och ett annat samhälle och därför speglar andra
15252:        samt att svenskan i Finland på många håll      förhållanden.
15253:        idiomatiskt inte är svenska, och                  lnom statsrådet har sedan 1960-talet verkat en
15254:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         särskild svensk språknämnd med uppgift att
15255:        att åtgärda detta problem?                     samordna och värda det svenska språkbruket
15256:                                                       inom lagstiftningen och den statliga förvaltning-
15257:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-        en. Statsrådets svenska språknämnd fick genom
15258: föra följande:                                        ett statsrädsbeslut 1988 nya preciserade uppgifter
15259:                                                       och en ny sammansättning. Den bestär sedan
15260:    A tt det svenska språk bruket i Finland i många    dess av representanter för statsrådets kansli
15261: avseenden skiljer sig från riksspråket i Sverige      (translatorsbyrån), justitieministeriets gransk-
15262: har varit känt i över hundra år. Hugo Bergroth        ningsbyrå, riksdagens svenska byrå och Forsk-
15263: publicerade redan 1917 sin n umera klassiska bok      ningscentralen för de inhemska språken. Nämn-
15264: "Finlandssvenska. Handledning tili undvikande         den har gett ut boken "Svenskt lagspråk i Fin-
15265: avprovinsialismer i tai och skrift". 1 många avse-    land" (1990; en ny upplaga håller på att utarbe-
15266: enden har boken haft effekt och en stor del av de     tas) och publicerar informationsbladet "Spräk-
15267: provinsialismer som Bergroth då varnade för har       råd" som går ut i 1 300 exemplar tili olika myn-
15268: kommit ur bruk i finlandssvenskan. Samtidigt          digheter m.m. Dessutom ordnar nämnden kurser
15269: tilikommer emellertid hela tiden nya finlandis-       för översättare inom statsförvaltingen.
15270: mer, inte minst genom inflytande från finskan.           Också verksamheten i statsrådets svenska
15271:     Staten har under de senaste drygt tjugo åren      spräknämnd har som mål att det svenska författ-
15272: satsat resurser på att stärka det svenska språket i   ningsspråket i Finland i så stor utsträckning som
15273: Finland och råda bot på de missförhållanden           möjligt skall följa motsvarande språkbruk i
15274: som spörsmålsställaren tar upp. När Forsknings-       Sverige. Kontakterna med den svenska regering-
15275: centralen för de inhemska språken grundades år        ens språkexperter är täta, och boken "Svenskt
15276: 1976 var en av de få nya tjänster som då inrätta-     lagspräk i Finland" innehäller klara rekommen-
15277: des en heltidstjänst för svensk språkvård. Sedan      dationer om att nya termer och uttryckssätt i de
15278: dess har den svenska språkvården inom forsk-          svenska versionerna av författningarna i Finland
15279: ningscentralen byggts ut, så att där nu finns fyra    bör följa bruket i svensk lagstiftning. Behovet av
15280: svenska språkvårdartjänster. En deltidstjänst         detta har blivit ännu mer uppenbart sedan bägge
15281: möjliggörs genom att den statliga Rundradion          länderna blivit medlemmar av Europeiska unio-
15282: köper svenska språkvårdstjänster från forsk-          nen och därigenom delvis har gemensam lagstift-
15283: ningscen tralen.                                      ning. De svenska översättningarna av EU :s regel-
15284:     Tack vare ytterligare två nyinrättade lexiko-     verk görs inte bara för Sveriges, utan också för
15285:  graftjänster har forskningscentralen också kun-      Finlands behov. Den verksamhet som bedrivs av
15286: nat utarbeta en helt ny omfattande finsk-svensk       de statliga språkvårdande organen kan dock inte
15287:  ordbok i samarbete med förlaget WSOY; ordbo-         ensamt och pä ett avgörande sätt påverka utveck-
15288:  ken kom ut för bara någon vecka sedan. Forsk-        lingen av svenskan i Finland.
15289:  ningscentralen för de inhemska språken ger ock-         Av avgörande betydelse är undervisningen i de
15290:  så ut tidskriften "Språkbruk", som bl.a. innehål-    svenska skolorna i landet. Central är undervis-
15291: 6                                         KK 357/1997 vp
15292: 
15293: ningen i och på modersmålet. Också de svenska       För en del av läromedlen har förlagen kunnat
15294: läromedlen har en stor betydelse. Den genomför-     beviljas förlustgarantier mot bakgrund av uppla-
15295: da läroplansreformen har krävt en grundlig för-     gornas litenhet. Densvenska läromedelsproduk-
15296: nyelse av läromedlen, och en viss eftersläpning i   tionen ägnas alltså särskild uppmärksamhet. Si-
15297: produktionen av läromedel på svenska kunde          tuationen i dag får med hänsyn till omständighe-
15298: först konstateras. Det rådde i ett skede rentav     terna till dendel en betecknas som tillfredsställan-
15299: brist på läromedel inom vissa områden, men bris-    de.
15300: terna har småningom kunnat avhjälpas. Det har           Regeringen är alltså väl medveten om de pro-
15301: tagits initiativ till nya läromedel på svenska i    blem som spörsmålsställaren har pekat på. Re-
15302: anslutning till aktuella tyngdpunktsområden         geringen kommer också i fortsättningen att prö-
15303: som satsningarna på undervisning i matematiskt-     va olika sätt att ytterligare stärka den svenska
15304: naturvetenskapliga ämnen, breddningen av            skolundervisningen och den svenska språkvår-
15305: språkundervisningen och samspelet mellan ut-        den i landet. Undervisningsministeriet har en
15306: bildning och arbetsliv. Att kunna engagera kom-     permanent grupp för utveckling av den svensk-
15307: petenta och intresserade svenskspråkiga läro-       språkiga utbildningen och kulturen, till vars upp-
15308: boksförfattare är också betydelsefullt. 1 stats-    gifter bl.a. hör att kontinuerligt följa frågor av
15309: budgeten har funnits och finns fortfarande ett      den typ som ovan redovisas för.
15310: anslag för produktion av läromedel på svenska.
15311: 
15312:      Helsingforsden 7 maj 1997
15313: 
15314:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
15315:                                             KK 358/1997 vp
15316: 
15317: Kirjallinen kysymys 358
15318: 
15319: 
15320: 
15321: 
15322:                                    Mikko Elo /sd: Valitusasioiden käsittelyn nopeuttamisesta vakuu-
15323:                                       tusoikeudessa
15324: 
15325: 
15326:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15327: 
15328:    Vakuutusoikeus tekee kansalaisten kannalta         tuksen kohtalosta aiheuttaa myös henkisiä on-
15329: arvokasta työtä. Kuitenkin yhä suuremmaksi            gelmia.
15330: ongelmaksi on muodostunut se, että valitusten            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15331: käsittelyaika on jatkuvasti pidentynyt. Keski-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15332: määrin valituksen käsittelyaika on ollut 8-10         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15333: kuukautta, jota sitäkin voidaan pitää aivan liian     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15334: pitkänä. On myös esimerkkejä tapauksista, jol-
15335: loin valituksen käsittelyaika saattaa venyä lähes               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15336: yhteen vuoteen. Tätä ei voida pitää enää valituk-            ryhtyä vakuutusoikeuden henkilöresurs-
15337: sen tekijän oikeusturvan kannalta kohtuullisena.             sien vahvistamiseksi siten, että valitusten
15338: Valituksen tekijällä on usein kyseessä melkoisia             käsittelyajat alenisivat huomattavasti ny-
15339: taloudellisia arvoja, ja toisaalta epävarmuus vali-          kyisestään?
15340:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1997
15341: 
15342:                                              Mikko Elo /sd
15343: 
15344: 
15345: 
15346: 
15347: 279001
15348: 2                                            KK 358/1997 vp
15349: 
15350: 
15351: 
15352: 
15353:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15354: 
15355:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vakuutusoikeuteen on 1 päivästä maaliskuuta
15356: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          1997lukien perustettu ylimääräisen vanhemman
15357: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ja nuoremman vakuutustuomarin virat sekä kak-
15358: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             si vakuutussihteerin ja kaksi osastosihteerin vir-
15359: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kaa. Vuoden 1996 aikana vireillä olevien asioiden
15360: 358:                                                   määrä laski hiukan. Vakuutusoikeuden ja
15361:                                                        oikeusministeriön välillä käydyn tulosneuvotte-
15362:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lun mukaan vireillä olevien asioiden määrä laski-
15363:          ryhtyä vakuutusoikeuden henkilöresurs-        si noin 900 asialla vuonna 1997.
15364:          sien vahvistamiseksi siten, että valitusten      Oikeusministeriössä seurataan vakuutusoi-
15365:          käsittelyajat alenisivat huomattavasti ny-    keuden työtilanteen kehitystä, ja ministeriö tulee
15366:          kyisestään?                                   myös jatkossa ryhtymään asian vaatimiin toi-
15367:                                                        menpiteisiin.
15368:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
15369: vasti seuraavaa:
15370: 
15371:        Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
15372: 
15373:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
15374:                                         KK 358/1997 vp                                            3
15375: 
15376: 
15377: 
15378: 
15379:                                      Tili Riksdagens Talman
15380: 
15381:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Vid försäkringsdomstolen har den 1 mars in-
15382: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande       rättats en tjänst som äldre försäkringsdomare
15383: med1em av statsrådet översänt följande av riks-   och en tjänst som yngre försäkringsdomare samt
15384: dagsman Mikko Elo undertecknade skriftliga        två försäkringsdomstolssekreterartjänster och
15385: spörsmål nr 358:                                  två avdelningssekreterartjänster. Under år 1996
15386:                                                   minskade de anhängiga ärendena en aning. En-
15387:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    ligt de resultatunderhandlingar som hållits mel-
15388:        ta för att stärka försäkringsdomstolens    lan försäkringsdomstolen och justitieministeriet
15389:        personalresurser så att handläggnings-     skulle de anhängiga ärendena minska med unge-
15390:        tiderna för besvär minskar märkbart i      får 900 ärenden under år 1997.
15391:        förhållande tili nuläget?                     Vid justitieministeriet följer man med arbets-
15392:                                                   lägets utveckling vid försäkringsdomstolen och
15393:    Som svar på frågan får jag vördsamt anföra     ministeriet kommer även i fortsättningen att skri-
15394: följande:                                         da tili nödiga åtgärder.
15395: 
15396:      Helsingforsden 30 april1997
15397:                                                                  Justitieminister Kari Häkämies
15398:             1
15399: 
15400: 
15401:             1
15402: 
15403: 
15404: 
15405: 
15406:         1
15407: 
15408: 
15409:         1
15410: 
15411: 
15412: 
15413: 
15414:     1
15415: 
15416: 
15417:     1
15418: 
15419: 
15420: 
15421: 
15422: 1
15423: 
15424: 
15425: 1
15426:                                           KK 359/1997 vp
15427: 
15428: Kirjallinen kysymys 359
15429: 
15430: 
15431: 
15432: 
15433:                                   Risto Penttilä /nuors: Apurahatutkijan oikeudesta ansiosidonnai-
15434:                                       seen äitiys- ja vanhempainrahaan
15435: 
15436: 
15437:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15438: 
15439:    Ansiosidonnaisen äitiys- ja vanhempainrahan      hyväksy Randellin verotonta apurahaa palkka-
15440: tarkoitus on, että naiset voivat hankkia lapsia     tuloksi, joka oikeuttaisi hänet saamaan ansiosi-
15441: ilman tulotason romahdusta. Kyseinen periaate       donnaista äitiys- ja vanhempainrahaa. Käytän-
15442: ja tavoite eivät toteudu naispuolisen apurahatut-   nössä tämä tarkoittaa sitä, että Randeli ei ole
15443: kijan kohdalla: hän ei saa ansiosidonnaista äi-     tasa-arvoisessa asemassa saman tulotason omaa-
15444: tiys- ja vanhempainrahaa, koska hänen tulonsa       vien naisten kanssa.
15445: on verotonta tuloa. Apurahatutkijan ansioiden          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15446: verottomuus ei johdu hänestä itsestään, vaan sii-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15447: tä, että yhteiskunta haluaa apurahojen verotto-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15448: muudella tukea tutkimusta ja koulutusta. Se, että   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15449: apurahatutkija ei ole oikeutettu ansiosidonnai-
15450: seen äitiys- ja vanhempainrahaan, on selvä epä-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että nais-
15451: kohta. Epäkohtajohtuu valtion hyvää tarkoitta-             puoliset apurahatutkijat ovat ansiosidon-
15452: vien järjestelyiden sotkeutumisesta toisiinsa.             naisen äitiys- ja vanhempainrahan suh-
15453:     Kyseessä ei ole teoreettinen ongelma. Esimer-          teen väliinputoajia, ja
15454: kiksi tamperelaisen apurahatutkija Mari Ran-                  aikooko Hallitus tehdä jotakin kysei-
15455: dellin tulotaso on romahtamassa. Hänen esikoi-             sen epäkohdan poistamiseksi?
15456: sensa syntyy tänä keväänä, eikä Tampereen Kela
15457: 
15458:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
15459: 
15460:                                         Risto Penttilä /nuors
15461: 
15462: 
15463: 
15464: 
15465: 279001
15466: 2                                            KK 359/1997 vp
15467: 
15468: 
15469: 
15470: 
15471:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15472: 
15473:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tämä työtuloperusteisuus otetaan huomioon
15474: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          myös sairausvakuutuksen rahoituksessa. Sai-
15475: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        rausvakuutus rahoitetaan vakuutettujen sairaus-
15476: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto             vakuutusmaksuilla, työnantajamaksuilla ja tar-
15477: Penttilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vittaessa valtion takuusuorituksella. Muut kuin
15478: n:o 359:                                               eläkeläiset maksavat vakuutusmaksuna laissa
15479:                                                        säädetyn pennimäärän kunnallisverotuksessa
15480:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että nais-    määrätyiltä veroäyreiltä (1,90 penniä ja 2,35 pen-
15481:        puoliset apurahatutkijat ovat ansiosidon-       niä 80 000 äyriä ylittävältä osalta vuonna 1997),
15482:        naisen äitiys- ja vanhempainrahan suh-          ja työnantajat maksavat työnantajasta riippuen
15483:        teen väliinputoajia, ja                         vakuutusmaksuna 1,60-6,85% palkkojen mää-
15484:           aikooko Hallitus tehdä jotakin kysei-        rästä vuonna 1997.
15485:        sen epäkohdan poistamiseksi?                       Sairausvakuutuksessa on jo vanhastaan ollut
15486:                                                        perusajatus, että päiväraha määräytyy pääsään-
15487:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           töisesti vakuutetun verotuksessa todetun työ- tai
15488: vasti seuraavaa:                                       ansiotulon perusteella. Verovapaita etuuksia ei
15489:                                                        ole otettu huomioon sairausvakuutuslain mu-
15490:    Sairausvakuutusjärjestelmän tarkoituksena           kaisten ansionmenetyskorvausten maarassa,
15491: on korvata työkyvyttömyyden tai raskauden ja           koska niistä ei ole maksettu vakuutusmaksuja.
15492: synnytyksen taikka lastenhoidon aiheuttamaa               Jos verotuksessa todetun työtulon ei voida
15493: ansionmenetystä. Tämä näkökohta vahvistui              katsoa osoittavan vakuutetun oikeaa tulotasoa,
15494: vuoden 1996 alussa voimaan tulleen sairausva-          voidaan laissa säädetyin edellytyksin sairauspäi-
15495: kuutuslain muutoksen seurauksena. Sairausva-           väraha taikka äitiys-, isyys- ja vanhempainraha
15496: kuutuksen päivärahajärjestelmässä luovuttiin           määrittää verotuksesta poiketen työ- tai ansiotu-
15497: kaikille henkilöille myönnettävästä vähimmäis-         lojen perusteella. Tämä on mahdollista, jos va-
15498: päivärahasta.                                          kuutetun työtulot ovat välittömästi ennen päivä-
15499:    Sairauspäivärahan laskemisen perusteena             rahakauden alkua olleet jatkuvasti olennaisesti
15500: käytetään pääsääntöisesti työkyvyttömyyden al-         suuremmat tai pienemmät kuin verotuksessa to-
15501: kamisvuotta edeltäneenä vuonna toimitetussa            dettu työtulo, edellyttäen lisäksi, että syynä tulo-
15502: verotuksessa todettujen työtuloj~n määrää, so.         jen pienuuteen on sairaus, työttömyys tai muu
15503: verotettavaa työ- tai ansiotuloa. Aitiys-, isyys- ja   vastaava erityinen syy. Tällöin edellytyksenä kui-
15504: vanhempainraha lasketaan samalla tavalla kuin          tenkin on, että kysymyksessä on työ- tai ansiotu-
15505: sairauspäiväraha. Erona sairauspäivärahaan on          lo, josta säädetyllä tavalla toimitetaan veron en-
15506: se, että sairauspäivärahalla ei pääsääntöisesti ole    nakkopidätys ja maksetaan vakuutusmaksut.
15507: vähimmäismäärää, kun taas äitiys-, isyys- ja van-         Siten kaikki sairausvakuutuslain mukaiset
15508: hempainrahana maksetaan aina vähintään 60              päivärahat, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhem-
15509: markkaa arkipäivältä. Ainoastaan, jos sairaus          painraha sekä erityishoitoraha, määräytyvät su-
15510: kestää yli kaksi kuukautta, maksetaan myös             kupuolesta riippumatta samalla tavalla. Ongel-
15511: enintään 60 markan suuruista sairauspäivärahaa         mana ei ole pidettävä sairausvakuutuslain mu-
15512: edellyttäen, että päivärahan saajan katsotaan          kaisen päivärahan määräytymistä, vaan tutkija-
15513: olevan toimeentulon turvaamisen tarpeessa.             apurahan luonnetta. Jos tutkija-apurahasta toi-
15514: Muutoin sairausvakuutuksen ansionmenetys-              mitetaan ennakonpidätys, sitä voidaan käyttää
15515: korvaukset ovat työtuloperusteisia.                    sairausvakuutuslain mukaisen ansionmenetys-
15516:                                                        korvauksen perusteena.
15517: 
15518:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
15519: 
15520:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
15521:                                             KK 359/1997 vp                                                3
15522: 
15523: 
15524: 
15525: 
15526:                                         Tili Riksdagens Talman
15527: 
15528:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        1opp. Andra än pensionstagare beta1ar i försäk-
15529: ger har Ni, Fru Talman, tiii vederbörande med-          ringspremie ett 1agstadgat pennibelopp för varje
15530: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-        skattöre som påförts vid kommunalbeskattning-
15531: man Risto Penttilä undertecknade spörsmål nr            en (år 1997: 1,90 penni, dock 2,35 penni tiii den
15532: 359:                                                    del antalet skattören överstiger 80 000), och bero-
15533:                                                         ende på arbetsgivare betalar denna i försäkrings-
15534:           Är Regeringen medveten om att kvinn-          avgift 1,60-6,85% av lönebeloppen år 1997.
15535:        liga forskarstipendiater är förlorare i frå-        I sjukförsäkringen har en grundtanke sedan
15536:        ga om inkomstrelaterad moderskaps- och           gammalt varit att dagpenningen i regel bestäms
15537:        föräldrapenning, och                             på basis av den för den försäkrade vid kommu-
15538:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för           nalbeskattningen konstaterade arbets- eller för-
15539:        att avhjälpa detta missförhållande?              värvsinkomsten. Skattefria förmåner har inte
15540:                                                         beaktats i de i sjukförsäkringslagen avsedda er-
15541:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sättningarna för inkomstbortfall, eftersom för-
15542: anföra följande:                                        säkringspremier och försäkringsavgifter inte har
15543:                                                         betalts för dem.
15544:     A vsikten med sjukförsäkringssystemet är att           Om den vid beskattningen konstaterade ar-
15545: ersätta sådant inkomstbortfall som beror på ar-         betsinkomsten inte kan anses utvisa en riktig
15546: betsoförmåga eller havandeskap och barnsbörd            inkomstnivå för den försäkrade, kan under de
15547: eller barnskötsel. Denna synpunkt förstärktes           förutsättningar sam anges i lagen sjukdagpen-
15548: genom den ändring av sjukförsäkrings1agen som           ningen eller moderskaps-, faderskaps- och för-
15549: trädde i kraft i början av 1996. 1 systemet med         äldrapenningen med avvikelse från beskattning-
15550: dagpenning enligt sjukförsäkringen s1opades den         en bestämmas på basis av arbets- eller förvärvs-
15551: minimidagpenning som hade beviljats alla.               inkomsterna. Detta är möjligt, om den försäkra-
15552:     Som grund vid beräkningen av sjukdagpen-            des arbetsinkomster omedelbart innan dagpen-
15553: ning används i regel de arbetsinkomster som kon-        ningperioden började ständigt varit väsentligt
15554: staterats vid beskattningen för året innan arbets-      större eller mindre än den arbetsinkomst som
15555: oförmågan inträdde, dvs. den beskattningsbara           konstaterats vid beskattningen. Vidare förutsätts
15556: arbets- eller förvärvsinkomsten. Moderskaps-,           att orsaken tili att inkomsterna varit 1åga är sjuk-
15557: faderskaps- och förä1drapenning räknas på sam-          dom, arbetslöshet eller någon liknande särskild
15558: ma sätt som sjukdagpenning. Skiilnaden jämfört          omständighet. Därvid förutsätts dock att det är
15559: med sjukdagpenningen är att sjukdagpenningen i          fråga om en arbets- eller förvärvsinkomst för
15560: regel inte har något minimibelopp, medan där-           viiken på föreskrivet sätt förskottsinnehållning
15561: emot moderskaps-, faderskaps- och föräldrapen-          av skatt verkställs samt försäkringspremier och
15562: ningen alltid uppgår tili minst 60 mk per vardag.       försäkringsavgifter betalas.
15563: Endast i det fall att sjukdomen varar i mer än två         Därigenom bestäms alla dagpenningar som
15564: månader, betalas även en sjukdagpenning om              avses i sjukförsäkringslagen, dvs. sjuk-, moder-
15565: högst 60 mk, förutsatt att mottagaren av dagpen-        skaps-, faderskaps- och föräldrapenning samt
15566: ning anses vara i behov av tryggad försörjning.         specialvårdspenning, på samma sätt oberoende
15567:  Inom sjukförsäkringen är annars ersättningarna         av kön. Prob1emet bör inte anses vara hur dag-
15568: för inkamstbortfall baserade på arbetsinkoms-           penning som avses i sjukförsäkringslagen be-
15569:  ten.                                                   stäms, utan forskarstipendiets natur. Om för-
15570:     Att ersättningarna baseras på arbetsinkoms-         skottsinnehållning verkställs på ett forskarsti-
15571:  ten beaktas även i finansieringen av sjukförsäk-       pendium, kan det användas som grund för att
15572:  ringen. Sjukförsäkringen finansieras med de för-       enligt sjukförsäkringslagen betala ersättning för
15573:  säkrades sjukförsäkringspremier, med arbetsgi-         inkomstbortfall.
15574:  varavgifter och vid behov med statens garantibe-
15575: 
15576:      Helsingfors den 7 maj 1997
15577: 
15578:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
15579:                                               KK 360/1997 vp
15580: 
15581: Kirjallinen kysymys 360
15582: 
15583: 
15584:                                     Riitta Prusti /sd ym.: Kansallisen lasten- ja nuortenkulttuurin toi-
15585:                                          mintastrategian luomisesta
15586: 
15587: 
15588:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15589: 
15590:     Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjola-         ten ja nuorten elinolojen, päivähoidon, esiope-
15591: yhteistyön osalta priorisoinut kulttuurisektorin        tuksen, peruskoulun, jatkokoulutuksen, tietoyh-
15592: alueella lapsiin ja nuoriin kohdistuvat toiminnot.      teiskunnan haasteiden ja muiden vastaavien sek-
15593: Tarkoituksena on kehittää pohjoismaista identi-         toreiden tavoitteiden kanssa olisi ensiarvoisen
15594: teettiä ja edistää kansainvälistä yhteisymmärrys-       tärkeä ja suorastaan kiireellinen hanke. Koko-
15595: tä.                                                     naisvaltainen kansallinen tavoitteenasettelu on
15596:      Lasten- ja nuortenkulttuurin pohjoismaisella       myös tärkeä edellytys aktiiviselle ja tuloksek-
15597: yhteistyöllä on entistä paremmat lähtökohdat:           kaalle työskentelylle pohjoismaisessa ja muussa
15598: PN on hyväksynyt lasten- ja nuortenkulttuuriyh-         kansainvälisessä yhteistyössä.
15599: teistyön toimintasuunnitelman vuosiksi 1996-               Johtuukohan kokonaisvaltaisen strategian
15600: 2000. Ministerineuvoston alaisuuteen on perus-          puuttuminen siitä, että meillä ei ole opetusminis-
15601: tettu lasten- ja nuortenkulttuurin pohjoismainen        teriössä sen paremmin kuin ministeriöiden väli-
15602: johtoryhmä.                                             senä yhteistyöelimenäkään mitään hallinnollista
15603:      Kaikissa Pohjoismaissa on viime vuosina ope-       elintä - valiokuntaa, toimikuntaa tai neuvotte-
15604: tus- ja kulttuuritoimen sektorilla tähdennetty          lukuntaa -jonka vastuulle tällaisen strategian
15605: lasten- ja nuortenkulttuurin erityistä painoar-         laatiminen kuuluisi.
15606: voa. Myös Suomessa on tämä sektori otettu huo-             Opetusministeriössä lastenkulttuuriasiat ovat
15607: mioon muun muassa myöntämällä opetusminis-              osa yhden esittelijän työtehtäviä. Sama tilanne
15608: teriön hallinnonalalta kulttuurin erityisprojek-        on taiteen keskustoimikunnassa. Ainoa lasten-
15609: tien määrärahoista avustuksia lasten- ja nuorten-       kulttuurin asiantuntijaelin on taiteen keskustoi-
15610: kulttuurin hankkeisiin. Nämä ns. KEPPI-rahat            mikunnan lastenkulttuurijaosto. Se on valtion
15611: saatiin kulttuuribudjettiin viime eduskuntakau-         taidetoimikuntien viidestä jäsenestä koostuva
15612: della ja nimenomaan eduskunnan toivomuksesta            jaosto, jonka asiantuntemus painottuu ennen
15613: käsiteltäessä valtioneuvoston kulttuuripoliittista      muuta taidesektorille ja taiteen alan apurahojen
15614: selontekoa. Selonteon eduskuntakäsittelyssä             jakoon lastenkulttuurille. Lasten- ja nuorten-
15615: moni kansanedustaja- mm. edustaja Claes An-             kulttuurin asiantuntemuksen laaja-alaista, ko-
15616: dersson- paheksui kovasti sitä, että selonteossa        konaisvaltaista koordinointia ei meillä ole järjes-
15617:  lastenkulttuuri oli kokonaan unohdettu.                tetty.
15618:      Opetusministeriön ohella myös taiteen kes-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15619:  kustoimikunnan lastenkulttuurijaosto on kulu-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15620:  vana vuonna tehostanut lastenkulttuurin tuki-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15621:  toimiaan jakamalla erityisa vustuksia.                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15622:      Useimmista muista Pohjoismaista poiketen
15623:  meiltä puuttuu kokonaisvaltainen kansallinen                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15624:  lasten- ja nuortenkulttuurin strategia, sellainen             ryhtyä kokonaisvaltaisen kansallisen las-
15625:  asiakirja, joka määrittelisi nykytilanteen, asettai-          ten- ja nuortenkulttuurin toimintastrate-
15626:  si tavoitteet ja esittäisi toimenpideohjelman esim.           gian laatimiseksi, ja
15627:  vuoteen 2000 asti. Sellaista meillä ei ole kulttuu-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15628:  risektorilla, puhumattakaan strategiasta, jossa               ryhtyä lasten- ja nuortenkulttuurin asioi-
15629:  olisi sovitettu yhteen useamman eri hallinnon-                den laaja-alaisen asiantuntemuksen
15630:  alan näkemyksiä ja toimenpiteitä lasten- ja nuor-             koordinoimiseksi a) opetus- ja kulttuuri-
15631:  tenkulttuurin edistämiseksi. Lasten- ja nuorten-              toimen sektorilla sekä b) eri hallinnonalo-
15632:  kulttuurin tavoitteiden yhteensovittaminen Ias-               jen välillä?
15633:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
15634: 
15635:           Riitta Prusti /sd                Kalevi Olin /sd                 Aino Suhola /kesk
15636: 279001
15637: 2                                            KK 360/1997 vp
15638: 
15639: 
15640: 
15641: 
15642:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15643: 
15644:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Opetusministeriö on vahvistanut taiteen kes-
15645: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kustoimikunnan tulostavoitteeksi vuosina 1996
15646: olette 16 päivänä huhtikuuta 1997 päivätyn kir-        ja 1997 lastenkulttuurin edistämisohjelman ke-
15647: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       hittämisen. Edistämisohjelman puitteissa taiteen
15648: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Riitta Prustin      keskustoimikunta on toteuttanut kahta erityis-
15649: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           projektia "Taiteilija-lapsi-vuorovaikutuksen
15650: 360:                                                   vahvistaminen taidekasvatuksessa" sekä "Taide
15651:                                                        lasten laitoksissa". Näitä erityisprojekteja voi-
15652:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         daan pitää esimerkkeinä hallinnonalojen rajoja
15653:        ryhtyä kokonaisvaltaisen kansallisen las-       ylittävistä hankkeista. Ne ovat virinneet muun
15654:        ten- ja nuortenkulttuurin toimintastrate-       muassa yhteisistä keskusteluista eri hallinnon-
15655:        gian laatimiseksi, ja                           alojen asiantuntijoiden ja virkamiesten välillä.
15656:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Taiteen keskustoimikunnan lastenkulttuurin
15657:        ryhtyä lasten- ja nuortenkulttuurin asioi-      edistämisohjelmaja Kulttuurin ja luovuuden eri-
15658:        den laaja-alaisen asiantuntemuksen              tyisprojektista saadut kokemukset luovat hyvän
15659:        koordinoimiseksi a) opetus- ja kulttuuri-       pohjan kokonaisvaltaisen kansallisen lasten- ja
15660:        toimen sektorilla sekä b) eri hallinnonalo-     nuortenkulttuurin toimintastrategian laatimisel-
15661:        jen välillä?                                    le.
15662:                                                            Lasten- ja nuortenkulttuurikysymysten koor-
15663:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            dinointi opetusministeriön sisällä helpottuu mi-
15664: taen seuraavaa:                                        nisteriön organisaatiouudistuksen myötä. Uu-
15665:                                                        distetussa organisaatiossa kulttuuriosasto ja lii-
15666:    Opetusministeriössä vastuu lasten- ja nuor-         kunta- ja nuoriso-osasto on tarkoitus yhdistää
15667: tenkulttuurin edistämisestä on jakautunut eri          uudeksi kulttuuripolitiikan osastoksi, jonka
15668: osastoille; suurin osa lastenkulttuurin harkin-        puitteissa nykyistä kokonaisvaltaisempi lähesty-
15669: nanvaraisesta tuesta sekä kirjastoille kohdentuva      mistapa lasten- ja nuortenkulttuurikysymyksiin
15670: tuki on myönnetty kulttuuriosastolta, tuki nuor-       on mahdollista.
15671: tenkulttuurille liikunta- ja nuoriso-osastolta ja          Myös taiteen keskustoimikunnan organisaa-
15672: taidekasvatukseen liittyvä lakisääteinen tuki en-      tiota ollaan uudistamassa. Asiaa koskevan selvi-
15673: tiseltä kouluosastolta, nykyiseltä koulutus- ja tie-   tystyön on määrä valmistua kuluvan kevään ai-
15674: depoliikan osastolta.                                  kana. Organisaatiouudistuksen yhteydessä on
15675:    Opetusministeriön myöntämän harkinnanva-            tarkoitus kiinnittää erityistä huomiota lasten- ja
15676: raisen tuen määrä on kasvanut huomattavasti            nuortenkulttuurin kehittämistarpeisiin ja sen
15677: viimeisten kolmen vuoden aikana lähinnä Kult-          aseman nostamiseen valtion taidehallinnon sisäl-
15678: tuurin ja luovuuden erityisprojektin (1995-97)         lä. Lakiesitys taiteen keskustoimikunnan uudes-
15679: ansiosta. KEPPI-projektin puitteissa on myön-          ta organisaatiosta annettaneen eduskunnalle
15680: netty tukea lastenkulttuurihankkeille kaikkiaan        syksyllä 1997. Mikäli uudistus toteutuu, se luo
15681: 4 710 000 markkaa, tämän lisäksi myös ns. moni-        nykyistä huomattavasti paremmat edellytykset
15682: kulttuurisuus- ja suvaitsevaisuusteemaan liitty-       lasten- ja nuortenkulttuurin asioiden laaja-alai-
15683: vät hankkeet (4 155 000 mk) ovat kohdistuneet          sen asiantuntemuksen koordinoimiseksi opetus-
15684: lähinnä lapsiin ja nuoriin. KEPPI-projektin tu-        ja kulttuuritoimen sektorilla kuten myös eri hal-
15685: loksista annetaan loppuraportti eduskunnalle           linnonhaarojen välillä.
15686: joulukuussa 1997.
15687:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
15688: 
15689:                                                                            Ministeri Claes Andersson
15690:                                             KK 360/1997 vp                                              3
15691: 
15692: 
15693: 
15694: 
15695:                                         Tili Riksdagens Talman
15696: 
15697:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Ett resultatmål för 1996 och 1997 som under-
15698: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           visningsministeriet har faststälit för centralkom-
15699: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       missionen för konst är att utveckla ett program
15700: dagsman Riitta Prusti m.fl. undertecknade spörs-      för främjande av barnkulturen. Inom ramarna
15701: mål nr 360:                                           för understödsprogrammet har centralkommis-
15702:                                                       sionen för konst genomfört två specialprojekt
15703:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-       "Starkare växelverkan konstnär - barn inom
15704:        ta för att en övergripande nationell verk-     konstfostran" och "Konsten i barninstitutio-
15705:        samhetsstrategi för barn- och ungdoms-         ner". Dessa specialprojekt kan anses som exem-
15706:        kulturen skall kunna utformas, och             pel på projekt som överskrider gränserna melian
15707:           vilka åtgärder tänker Regeringen vidta      olika förvaltningsområden. De har tagit form
15708:        för att samordna sakkunskap på bred bas        bl.a. i gemensamma diskussioner melian experter
15709:        i frågor som gäller barn- och ungdoms-         och tjänstemän från olika förvaltningsområden.
15710:        kultur a) inom undervisnings- och kultur-          Erfarenheterna av centralkommissionens un-
15711:        sektorn och b) mellan olika förvaltnings-      derstödsprogram för barnkulturen och av speci-
15712:        områden?                                       alprojekten Kultur och skapande ger en god
15713:                                                       grund för utformandet av en övergripande natio-
15714:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nell verksamhetsstrategi för barn- och ungdoms-
15715: anföra följande:                                      kulturen.
15716:                                                           Samordningen av barn- och ungdomskultur-
15717:     Vid undervisningsministeriet faller ansvaret      ärenden inom undervisningsministeriet underlät-
15718: för främjandet av barn- och ungdomskulturen på        tas i och med att ministeriets organisation refor-
15719: olika avdelningar. Största delen av det stöd tili     meras. 1 den nya organisationen är det meningen
15720: barnkulturen som beviljas enligt prövning och         att kulturavdelningen och idrotts- och ungdoms-
15721: det stöd som riktar sig tili biblioteken har bevil-   avdelningen skall slås ihop tili en ny avdelning för
15722: jats av kulturavdelningen, stödet tili ungdoms-       kulturpolitik. Inom ramarna för den blir det
15723: kulturen av idrotts- och ungdomsavdelningen           möjligt att närma sig barn- och ungdomskultur-
15724: och det lagstadgade stödet i anslutning tili konst-   ärenden på ett mer helhetsbetonat sätt.
15725: fostran av den forna skolavdelningen, numera              Också centralkommissionen för konst kom-
15726: avdelningen för utbildnings- och forskningspoli-      mer att omorganiseras. En utredning om omor-
15727: tik.                                                  ganiseringen skali bli klar i vår. 1 samband med
15728:     Det stöd som undervisningsministeriet bevil-      organisationsreformen är det meningen att sär-
15729: jar enligt prövning har vuxit ansenligt under de      skild uppmärksamhet skali fåstas vid behoven att
15730: tre senaste åren närmast på grund av specialpro-      utveckla barn- och ungdomskulturen och att
15731: jektet Kultur och skapande (1995-97). Inom            höja dess ställning inom den statliga konstför-
15732: ramen för det s.k. KEPPI-projektet har samman-        valtningen. Ett förslag tililag om ny organisation
15733: lagt 4 710 000 mark beviljats i stöd för barnkul-     för centralkommissionen för konst torde avlåtas
15734: turprojekt. Därtill har projekten i anslutning tili   till riksdagen hösten 1997. Om reformen genom-
15735: multikultur- och toleranstemat (4 155 000 mk)         förs skapar den betydligt bättre förutsättningar
15736:  riktat sig närmast tili barn och ungdomar. En        för en samordning av sakkunskap på bred bas i
15737:  slutrapport om resultaten av KEPPI-projektet         frågor som gäller barn- och ungdomskultur inom
15738:  ges tili riksdagen i december 1997.                  undervisnings- och kultursektorn och också mel-
15739:                                                       lan olika förvaltningsområden.
15740: 
15741:       Helsingforsden 7 maj 1997
15742: 
15743:                                                                             Minister Claes Andersson
15744:                                              KK 361/1997 vp
15745: 
15746: Kirjallinen kysymys 361
15747: 
15748: 
15749: 
15750: 
15751:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Keskisuurten tiehankkeiden toteuttami-
15752:                                        sesta
15753: 
15754: 
15755:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15756: 
15757:    Tiepiirit toteuttavat pieniä rakennuskohteita       ovat Muuramen eritasoliittymä (25 Mmk), Vaa-
15758: vuosittain käytössään olevilla perustienpidon          jakosken ylikulkusilta (15 Mmk) ja Hännilänsal-
15759: määrärahoilla. Suuret tiehankkeet puolestaan           men silta (25 Mmk). Tällaisille hankkeille tulisi
15760: nimetään valtion talousarviossa. Näiden hank-          osoittaa erillinen määräraha vuosittain valtion
15761: keiden väliin jää ns. keskisuuria hankkeita, joi-      talousarvioon tai lisätä Keski-Suomen perustien-
15762: den toteutuminen usein viipyy pitkään. Nämä            pitoon tarvetta vastaava määräraha.
15763: hankkeet aiheuttavat pullonkauloja ja mm. lii-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15764: kenneturvallisuusongelmia.                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15765:    Keskisuurten tiehankkeiden toteuttamiseksi          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15766: tulisi joko perustienpidon rahoitusta nostaa tai       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15767: väliinputoajahankkeet merkitä omaksi ryhmäk-
15768: seen kehittämishankkeiden ryhmään sopivalla                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15769: alajaottelulla.                                               siin keskisuurten, väliinputoajiksi jäänei-
15770:    Tällaisten hankkeiden toteutuksen venyminen                den tiehankkeiden toteuttamiseksi osoit-
15771: on erityisen ongelmallista sellaisissa tiepiireissä,          tamalla näille erillisen ryhmityksen val-
15772: joissa valtakunnallinen läpikulkuliikenne on vil-             tion talousarviossa tai lisäämällä perus-
15773: kasta. Usein nämä hankkeet palvelevatkin enem-                tienpidon rahoitusta erityisesti sellaisten
15774: män valtakunnallisia kuin maakunnallisia tar-                 tiepiirien osalta, joissa näiden hankkei-
15775: peita.                                                        den toteuttaminen palvelisi valtakunnal-
15776:    Esimerkiksi Keski-Suomen tiepiirin alueella                lisen läpikulkuliikenteen tarpeita alueel-
15777: vilkasta valtakunnallista läpikulkuliikennettä                listen tarpeiden ohella?
15778: palvelevia keskisuuria väliinputoajahankkeita
15779:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
15780: 
15781:                                        Toimi Kankaanniemi /skl
15782: 
15783: 
15784: 
15785: 
15786: 279001
15787: 2                                          KK 361/1997 vp
15788: 
15789: 
15790: 
15791: 
15792:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15793: 
15794:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Mietinnössä ehdotetaan, että tienpidon suun-
15795: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nittelussa ja ohjelmoinnissa otettaisiin käyttöön
15796: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      uusi investointiryhmittely: korvaus-, laajennus-
15797: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           ja uusinvestoinnit. Uutta ryhmittelyä on tarkoi-
15798: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        tus käyttää valtion talousarviossa. Kysymykses-
15799: myksen n:o 361:                                      sä esimerkkeinä mainitut hankkeet ovat suuruu-
15800:                                                      deltaan sen kokoisia, että ne jäävät perustienpi-
15801:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      don määrärahalla (mom. 31.24.21) rahoitetta-
15802:        siin keskisuurten, väliinputoajiksi jäänei-   viksija kuuluvat lähinnä korvausinvestointeihin.
15803:        den tiehankkeiden toteuttamiseksi osoit-         Talousarviossa tätä perustienpidon rahoitusta
15804:        tamalla näille erillisen ryhmityksen val-     ei osoiteta tiepiireittäin eikä myöskään päätetä
15805:        tion talousarviossa tai lisäämällä perus-     sen jakautumisesta eri investointien kesken. Tie-
15806:        tienpidon rahoitusta erityisesti sellaisten   piiri- ja investointikohtainen rahoitus määräytyy
15807:        tiepiirien osalta, joissa näiden hankkei-     Tielaitoksen sisäisessä ohjausprosessissa, jossa
15808:        den toteuttaminen palvelisi valtakunnal-      otetaan huomioon eri alueiden tienpitotarpeet
15809:        lisen läpikulkuliikenteen tarpeita alueel-    erityispiirteineen. Perustienpidon rahoituksen
15810:        listen tarpeiden ohella?                      voimakas supistuminen viime vuosina on johta-
15811:                                                      nut siihen, että kaikissa tiepiireissä on jouduttu
15812:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tinkimään investointihankkeista ja keskittymään
15813: vasti seuraavaa:                                     hoito- ja kunnostustoimiin. Perustienpidon mää-
15814:                                                      rärahan suuruudesta tulevina vuosina päätetään
15815:    Tätä kysymystä on sivuttu juuri valmistunees-     ko. vuosien valtion talousarvioita valmisteltaes-
15816: sa liikenneministeriön suuria tiehankkeita koske-    sa ja niistä eduskunnassa päätettäessä.
15817: vassa mietinnössä "Ehdotus tieinvestointien
15818: suuntaamiseksi ja valintamenettelyksi" (10/97).
15819: 
15820:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1997
15821: 
15822:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
15823:                                            KK 361/1997 vp                                                3
15824: 
15825: 
15826: 
15827: 
15828:                                        Tili Riksdagens Talman
15829: 
15830:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      programmering av väghållning introduceras en
15831: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       ny investeringsgruppering: ersättnings-, utvidg-
15832: 1em av statsrådet översänt f61jande av riksdags-     nings- och nyinvesteringar. Meningen är att den
15833: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-          nya grupperingen används i statsbudgeten. De
15834: mål nr 361:                                          projekt som nämns i spörsmålet är tili storleken
15835:                                                      sådana att de finansieras med anslagen för bas-
15836:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        väghållningen (mom. 31.24.21) och de hör när-
15837:        att genomföra medelstora vägprojekt           mast tili ersättningsinvesteringarna.
15838:        som råkat bli utanför genom att anvisa           1 statsbudgeten anvisas denna finansiering av
15839:        dem en separat gruppering i statsbudge-       basväghållning inte på basis av vägdistrikt, och
15840:        ten eller genom att öka finansiering av       där fattas inte heller beslutet om hur finansiering-
15841:        basväghållningen i synnerhet i sådana         en fördelas mellan olika investeringar. Finansie-
15842:        vägdistrikt där genomförandet av dessa        ring som baserar sig på vägdistriktet och investe-
15843:        projekt tillgodoser behoven av riksom-        ringen definieras enligt Vägverkets interna led-
15844:        fattande genomfartstrafik vid sidan av        ningsprocess i viiken läggas märke tili behovet
15845:        regionala behov?                              för väghållningen med sina särdrag i olika områ-
15846:                                                      den. Att finansiering av basväghållningen har
15847:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sjunkit starkt under de senaste åren har lett tili att
15848: anföra följande:                                     alla vägdistrikt har varit tvungna att knappa in
15849:                                                      på investeringsprojekten och koncentrera sig tili
15850:    Denna fråga har behandlats i trafikministeri-     service och underhåll. Storleken av anslaget för
15851: ets nyss avslutna betänkande om stora vägpro-        basväghållningen under de kommande åren be-
15852: jekt "Förslag tili riktandet av och väljningsmeto-   stäms då statsbudget för ifrågavarande åren pre-
15853: den för väginvesteringar" (1 0/97).                  pareras och då beslutet om saken fattas i riksda-
15854:    1 betänkandet föreslås att inom planering och     gen.
15855: 
15856:      Helsingfors den 28 april 1997
15857:                                                                           Trafikminister Matti Aura
15858:                                             KK 362/1997 vp
15859: 
15860: Kirjallinen kysymys 362
15861: 
15862: 
15863: 
15864: 
15865:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Lääkärintodistuksen tarpeellisuudesta
15866:                                        uusittaessa ajokorttia
15867: 
15868: 
15869:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15870: 
15871:    Tieliikennelain 73 §:n mukaan ajo-oikeuden          kustannukset lienevät huomattavasti suurem-
15872: haltijan on toimitettava poliisille lääkärintodis-     mat. Aika on usein poissa muista lääkärinpalve-
15873: tus kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on        luista.
15874: täyttänyt 45, 50, 55, 60 tai 65 vuotta. 70 vuotta         Lyhyin välein vaadittava ylimalkainen lääkä-
15875: täyttänyttä koskee erityismääräys.                     rintodistus tulisi korvata ajokokeella, jos halu-
15876:    Eräät lääkärit pitävät lain vaatimusta liiallise-   taan todella valvoa ajokykyä. Lääkärintodistus
15877: na. Kun lähes kaikilla keski-ikäisillä ihmisillä on    voitaisiin vaatia vasta nykyistä myöhemmällä
15878: ajokortti, lääkärintodistuksen vaatiminen viiden       iällä ja harvemmin.
15879: vuoden välein jo 45 vuoden iästä alkaen aiheut-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15880: taa erittäin paljon lääkärintarkastuksia ja todis-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15881: tusten kirjoittamisia. Tällaisessa lääkärintarkas-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15882: tuksessa ei myöskään ilmene henkilön todellinen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15883: kyky ajoneuvon kuljettamiseen, koska ajoky-
15884: kyyn vaikuttavat sairaudet eivät tule siinä ilmi.                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15885: Nykyisenjärjestelmän tarkoituksenmukaisuus ei                 siin tieliikennelain 73 §:ssä tarkoitettujen
15886: siis ole paras mahdollinen.                                   lääkärintodistusten vaatimisen harventa-
15887:     Jokainen lääkärintodistus maksaa 120 mk ja                miseksi ja ajokokeiden käytön lisäämi-
15888: tarkastus vie aikaa noin 15 minuuttia. Todelliset             seksi todellisen ajokyvyn selvittämiseksi?
15889: 
15890:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
15891: 
15892:                                         Toimi Kankaanniemi Iski
15893: 
15894: 
15895: 
15896: 
15897: 279001
15898: 2                                            KK 362/1997 vp
15899: 
15900: 
15901: 
15902: 
15903:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15904: 
15905:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Mainitussa mietinnössä pidettiin maaraat-
15906: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kaistarkastuksiin perustuvaa lääkärintodistus-
15907: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         ten esittämisvelvollisuutta nykyisessä laajuudes-
15908: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi              saan raskaana ja suuria kustannuksia aiheutta-
15909: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-           vanajärjestelmänä saavutettavaan hyötyyn näh-
15910: myksen n:o 362:                                         den. Ehdotusten mukaan kaikkien ajo-oikeuden
15911:                                                         haltijoiden ensimmäinen 45 vuoden iässä suori-
15912:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tettava tarkastus keskittyisi näkökyvyn tutkimi-
15913:         siin tieliikennelain 73 §:ssä tarkoitettujen    seen, koska käytännön kokemusten perusteella
15914:         lääkärintodistusten vaatimisen harventa-        on todistusten perusteella todettu useimmiten
15915:         miseksi ja ajokokeiden käytön lisäämi-          muutetun vain ajo-oikeuden ehtoa silmälasien
15916:         seksi todellisen ajokyvyn selvittämiseksi?      käyttövelvollisuudesta. Moottoripyörän ja hen-
15917:                                                         kilö- tai pakettiauton kuljettajien kohdalla lää-
15918:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kärintodistuksen esittämisvelvollisuus seuraisi
15919: vasti seuraavan:                                        vasta 60 vuoden iässä. Ehdotuksen mukaisesti
15920:                                                         ammattikuljettajilla eli kuorma-auton ja linja-
15921:    Tieliikennelain 73 §:n terveydentilan valvon-        auton kuljettajilla samoin kuin taksin kuljettajil-
15922: taa koskevan säännöksen mukaan ajo-oikeuden             la terveydentilan seuranta jatkuisi pääosin enti-
15923: haltijan on toimitettava poliisille lääkärintodis-      sessä laajuudessaan ajotehtävän vaativuuden
15924: tus kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on         johdosta. Heidän olisi 50 ikävuodesta lähtien esi-
15925: täyttänyt 45, 50, 55, 60 tai 65 vuotta. Tätä velvol-    tettävä aina viiden vuoden välein lääkärintodis-
15926: lisuutta ei kuitenkaan ole silloin, kun mainitun        tus ajo-oikeuden voimassaolon edellytyksenä
15927: määräajan alkaessa on kulunut vähemmän kuin             olevien terveysvaatimusten täyttymisestä. Myös
15928: viisi vuotta ajo-oikeuden saamisesta tai ammatti-       ajokortteja koskevasta yhteisölainsäädäännöstä
15929: ajoluvan myöntämisestä. Suomessa ajo-oikeus             seuraa näiden luokkien määräaikaistarkastusten
15930: on yleensä voimassa siihen saakka kunnes ajo-           järjestäminen.
15931: oikeuden haltija täyttää 70 vuotta. Ajo-oikeuden            Työryhmä ehdotti ikäkausitarkastusten säi-
15932: jatkaminen tämän ikävuoden jälkeen enintään             lyttämistä, koska nykyisen käytännön mukaan
15933: viiden vuoden välein edellyttää aina erikseen lää-      lääkäreillä ei ole velvollisuutta ilmoittaa ajokort-
15934: kärintodistuksen esitettäväksi.                         tiviranomaisille ajo-oikeuden haltijan terveyden-
15935:    Tieliikennelain 73 §:n 2 momentin mukaan             tilassa tapahtuneista muutoksista, jotka olisivat
15936: poliisi voi mm. määrätä ajo-oikeuden haltijan           esteenä ajokortin saamiselle. Mikäli lääkäreillä
15937: suorittamaan uuden ajokokeen tai ajonäytteen,           olisi tällainen ilmoitusoikeus ja myös -velvolli-
15938: jos on syytä epäillä, ettei kuljettaja kykene ter-      suus, voitaisiin senjohdosta tarkastella kysymys-
15939: veydentilansa vuoksi enää kuljettamaan turvalli-        tä ikäkausitarkastusten tarpeellisuudesta koko-
15940: sesti sellaista ajoneuvoa, jonka ajo-oikeus hänel-      naan uudessa valossa.
15941: lä on. Lain 74 §mahdollistaa uuteen kuljettajan-            Ajokokeen ja ajonäytteen suorittamista kos-
15942: tutkintoon määräämisen, jos on esimerkiksi syy-         kevat tieliikennelain säännökset täydentävät
15943: tä epäillä ajotaidon säilymistä.                        edellä mainitussa tarkoituksessa terveydentilan
15944:     Liikenneministeriön ajokorttisäännösten uu-         seurantaa koskevaa järjestelmää. Ajokokeen
15945: distamista selvittänyt työryhmä ehdotti vuonna          pääasiallisena tehtävänä on kuitenkin selvittää
15946: 1994 luovuttamassaan mietinnössä ikäkausitar-           se, kykeneekö henkilö kuljettamaan turvallisesti
15947: kastusten harventamista kevyemmän ajoneuvo-             ajoneuvoa liikenteessä liikkumista koskevien
15948: kaluston kuljettajilta pitkälti samoista syistä, jot-   sääntöjen ja määräysten mukaisesti. Ajonäyt-
15949: ka on mainittu kysymyksessäkin. Lääkärintodis-          teen tarkoituksena on osoittaa vain se, kykenee-
15950: tuksen esittämisvelvollisuuteen ajo-oikeudenjat-        kö henkilö hallitsemaan hänellä olevasta viasta,
15951: kamismenettelyn yhteydessä 70 ikävuodesta läh-          vammasta tai sairaudesta huolimatta ajoneuvon
15952: tien työryhmä ei ehdottanut muutoksia.                  käsittelyn turvallisesti ja minkälaisia apulaitteita
15953:                                           KK 362/1997 vp                                             3
15954: 
15955: hän mahdollisesti tällöin tarvitsee. Lääkäri voi     ajokorttiviranomaisille ilman ikäkausitarkas-
15956: myös lausunnossaan edellyttää ajonäytteen tai        tuksia ei ole edistynyt, muutosehdotukset perus-
15957: -kokeen suorittamista ennen ajo-oikeuden saa-        tuvat ikäkausitarkastusten säilyttämiseen edellä
15958: mista tai sen voimassaolon jatkumista. Ajonäyt-      mainitussa laajuudessa. Liikenneministeriö kat-
15959: teen ja ajokokeen vastaanottajalla ei ole edelly-    soo, että lääkärintodistuksen esittämisvelvolli-
15960: tyksiä terveydellisten edellytysten arvioimiseen     suudesta ei voida luopua ajonäytteen tai ajoko-
15961: muutoin kuin ajamisen ja ajoneuvon käsittelyn ja     keen käyttöä lisäämällä, koska näillä on erilainen
15962: hallinnan osalta.                                    käyttötarkoitus. Niitä voidaan käyttää lääkärin-
15963:    Liikenneministeriössä on valmisteltu tieliiken-   todistusjärjestelmää täydentämään, ei sitä kor-
15964: nelain muutosta työryhmän ehdotusten pohjalta.       vaamaan.
15965: Koska tiedonkulun järjestäminen lääkäreiltä
15966: 
15967:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1997
15968: 
15969:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
15970: 4                                            KK 362/1997 vp
15971: 
15972: 
15973: 
15974: 
15975:                                           Tili Riksdagens Talman
15976: 
15977:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            1 det ovan nämnda betänkandet ansägs skyl-
15978: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          digheten att uppvisa läkarintyg vid åldersbundna
15979: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        kontroller i nuvarande omfattning vara betung-
15980: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-             ande och ett system som föranleder stora kostna-
15981: mål nr 362:                                             der i relation tili den nytta som erhålls. Enligt
15982:                                                         förslagen skulle den första kontrollen av alla som
15983:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          har körrätt när de har fyllt 45 är begränsas tili
15984:         att i 73 § vägtrafiklagen avsedda läkarin-      synundersökningar, eftersom praktiska erfaren-
15985:         tyg inte skall behöva uppvisas så ofta som      heter har visat att den enda ändring som gjorts i
15986:         nu och för att användningen av körprov          körrättsintygen oftast är ett tillfogat villkor om
15987:         för klarläggande av den verkliga körför-        skyldighet att använda glasögon vid bilkörning.
15988:         mågan skall öka?                                Då det gäller motorcykelförare samt personbils-
15989:                                                         och lastbilsförare skulle skyldigheten att uppvisa
15990:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           läkarintyg uppkomma först då föraren fyller 60
15991: anföra följande:                                        är. Enligt förslaget skulle uppföljningen av hälso-
15992:                                                         tillståndet hos yrkesförare eller med andra ord
15993:    Enligt bestämmelsen om kontroll av hälsotill-        lastbils- och bussförare, liksom hos taxiförare
15994: ståndet i 73 § vägtrafiklagen skall den som har         fortgä i stort sett som hittills pä grund av yrkets
15995: körrätt tili polisen lämna läkarintyg inom två          krävande karaktär. Dessa förare skulle alltså
15996: månader efter att han har fyllt 45, 50, 55, 60 eller    fr.o.m. sitt 50 levnadsår åläggas att vart femte är
15997: 65 år. Denna skyldighet har han dock inte, om           uppvisa läkarintyg över att de uppfyller de hälso-
15998: det när den nämnda tiden börjar har förflutit           krav som förutsätts för bibehållen körrätt. Ocksä
15999: mindre än fem år från det han fick körrätt eller        av den gemenskapsrätt som gäller körkort följer
16000: beviljades yrkeskörtillstånd. I Finland gäller kör-     att det för dessa åldersgrupper skall ordnas kon-
16001: rätten i allmänhet tills den som har körrätt fyller     troller med jämna mellanrum.
16002: 70 år. En förlängning av körrätten efter detta              Arbetsgruppen föreslog att kontrollerna av
16003: levnadsår, som görs med högst fem års mellan-           vissa äldersgrupper skall bibehållas, eftersom lä-
16004: rum, förutsätter alltid att ett läkarintyg uppvisas     karna enligt nu gällande praxis inte är skyldiga
16005: särskilt.                                               att meddela körkortsmyndigheterna sådana änd-
16006:     Enligt 73 § 2 mom. vägtrafiklagen kan polisen       ringar i hälsotillståndet hos körrättsinnehavare
16007: bl.a. ålägga den som har körrätt att avlägga ett        som skulle utgöra hinder för erhällande av kör-
16008: nytt körprov eller att ge prov på sin körförmäga        kort. Om läkarna skulle ha en sådan meddelan-
16009: om det finns skäl att befara att han på grund av        derätt eller meddelandeskyldighet, kunde man
16010: sitt hälsotillständ inte längre tryggt kan föra ett     med anledning härav granska frågan om nödvän-
16011: fordon för vilket han har körrätt. Lagens 74 § gör      digheten av att kontrollera vissa ålderskategorier
16012: det möjligt att bestämma att en ny förarexamen          i ett helt nytt ljus.
16013: skall avläggas om det t.ex. finns skäl att befara att       Vägtrafiklagens bestämmelser om körprov
16014: föraren inte har upprätthållit sin körskicklighet.      och förarens skyldighet att ge prov pä sin körför-
16015:    En arbetsgrupp vid trafikministeriet som ut-         måga kompletteras av systemet för uppföljning
16016: redde förnyandet av körkortsbestämmelserna              av hälsotillståndet i det syfte som nämns ovan.
16017: föreslog i det betänkande den avgav är 1994 att         Det huvudsakliga syftet med körprovet är dock
16018: kontroller av vissa åldersgrupper skulle krävas         att utreda om en person tryggt kan föra ett for-
16019: mera sällan av förarna inom de lätta fordonska-         don i trafiken enligt gällande regler och föreskrif-
16020: tegorierna av i stort sett samma skäl som de som        ter. När en person ger prov pä sin körförmäga
16021: nämns i spörsmälet. Då det gäller förarens skyl-        visar han bara om han förmär handskas med ett
16022: dighet att uppvisa läkarintyg för en förlängning        fordon pä ett tryggt sätt trots det handikapp, den
16023: av körrätten när han har fyllt 70 är föreslog           skada eller den sjukdom han har och vilka hjälp-
16024: arbetsgruppen inte några ändringar.                     anordningar han eventuellt behöver. Läkaren
16025:                                           KK 362/1997 vp                                             5
16026: 
16027: kan också i sitt utlåtande fOrutsätta prov på kör-   läkare tili körkortsmyndigheterna utan kontrol-
16028: förmågan eller genomgånget körprov för erhål-        ler av vissa ålderskategorier, grundar sig änd-
16029: lande eller bibehållande av körrätt. Den som         ringsförslagen på att dessa kontroller skall beva-
16030: bevittnar ett sådant prov eller håller körprovet     ras isin nuvarande omfattning. Trafikministeriet
16031: har inte några förutsättningar att bedöma de         anser att man inte kan avstå från skyldigheten att
16032: hälsomässiga förutsättningarna annat än vad          uppvisa läkarintyg genom att i större utsträck-
16033: som gäller körning och hur fordonet hanteras         ning ålägga förarna att ge prov på sin körförmå-
16034: och behärskas.                                       ga och avlägga körprov, eftersom dessa prov har
16035:    En ändring av vägtrafiklagen har beretts vid      ett annat användningsändamål. Dessa medel kan
16036: trafikministeriet utgående från arbetsgruppens       användas för att komplettera systemet med lä-
16037: förslag. Eftersom det inte har gjorts några fram-    karintyg, men inte för att ersätta det.
16038: steg då det gäller informationsöverföringen från
16039: 
16040:      Helsingfors den 9 maj 1997
16041: 
16042:                                                                         Trafikminister Matti Aura
16043:                                           KK 363/1997 vp
16044: 
16045: Kirjallinen kysymys 363
16046: 
16047: 
16048: 
16049: 
16050:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Suihkemaalien myynnin saattamisesta
16051:                                      luvanvaraiseksi
16052: 
16053: 
16054:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16055: 
16056:    Suihkemaalien väärinkäyttö rakennusten ja        valvonta on ongelmallista, tulisi asiaan puuttua
16057: muiden seinien töhrimiseen aiheuttaa kiinteistö-    reippain ottein.
16058: jen, julkisen liikenteen ajoneuvojen ja muiden         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16059: paikkojen omistajille kymmenien miljoonien          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16060: markkojen vuotuiset puhdistus- ja siistimiskus-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16061: tannukset. Vahinkojen aiheuttajia ei useinkaan      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16062: saada kiinni ja vastuuseen ja korvaamaan teke-
16063: misiään.                                                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16064:    Yksi keino mainitunlaisen ilkivallan estämi-            siin suihkemaalien myynnin ja maahan-
16065: seksi tai ainakin tuntuvaksi vähentämiseksi olisi          tuonnin saattamiseksi luvanvaraiseksi tai
16066: spraymaalien myynnin ja maahantuonnin kieltä-              myynnin kokonaan kieltämiseksi?
16067: minen tai tekeminen luvanvaraiseksi. Vaikka
16068: 
16069:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
16070: 
16071:                                          Toimi Kankaanniemi /skl
16072: 
16073: 
16074: 
16075: 
16076: 279001
16077: 2                                             KK 363/1997 vp
16078: 
16079: 
16080: 
16081: 
16082:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
16083: 
16084:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suhtautumista suihkemaalien oikeaan käyttöön
16085: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             voitaisiin lisätä kaupan omalla sisäisellä valvon-
16086: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           nalla siten, että suihkemaalit siirrettäisiin itsepal-
16087: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi                velusta valvottuun myyntiin. Myyntirajoitus vai-
16088: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-             keuttaisi kohtuuttoman paljon suihkemaalien
16089: myksen n:o 363:                                           hyväksyttävää käyttöä. Myyntirajoitusten edel-
16090:                                                           lyttämä viranomaisvalvonta olisi myös hyvin
16091:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           vaikea ja työläs järjestää.
16092:         siin suihkemaalien myynnin ja maahan-                 Kaupan Keskusliiton jäsenyhdistykset kuten
16093:         tuonnin saattamiseksi luvanvaraiseksi tai         esimerkiksi Suomen Rautakauppayhdistys ja
16094:         myynnin kokonaan kieltämiseksi?                   Suomen Päivittäistavarakauppayhdistys ovat
16095:                                                           huhtikuussa 1997 antaneet jäsenyrityksilleen ja
16096:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              liitoilleen suosituksen suihkemaalien siirtämises-
16097: vasti seuraavaa:                                          tä itsepalvelusta valvottuun myyntiin töhrimisen
16098:                                                           vähentämiseksi.
16099:    Hallitus pitää erittäin valitettavana ilmiönä              Edustaja Kankaanniemen kirjallisessa kysy-
16100: sitä, että suihkemaaleilla aiheutetaan jatkuvasti         myksessä esitetään suihkemaalien myynnin ja
16101: huomattavia taloudellisia vahinkoja sekä yhteis-          maahantuonnin saattamista luvanvaraiseksi tai
16102: kunnalle että yksityisille henkilöille ja yhteisöille.    myynnin kokonaan kieltämistä. On huomattava,
16103: Töherrykset rumentavat myös merkittävästi ym-             että töhrimistä tehdään suihkemaalien lisäksi
16104: päristöä ja vähentävät asumisviihtyvyyttä. Kas-           myös paksuilla tusseilla eikä ainoastaan suihke-
16105: vatukselliset ja valistukselliset keinot eivät tunnu      maaleilla. Hallitus katsookin, että suihkemaalien
16106: vaikuttavan ainakaan lyhyellä aikavälillä. Nuor-          myynnin tai maahantuonnin kieltämisen sijasta
16107: ten käyttäytymistä tulisi kuitenkin ohjata sekä           suihkemaalien ostoa olisi valvottava kaupan it-
16108: kotona että kouluissa niin, että he tajuaisivat           sensä toimesta aiempaa tehokkaammin, kuten
16109: vahinkojen taloudelliset seuraamukset.                    kaupan piirissä ollaan tekemässäkin. Lisäksi
16110:    Hallitus on aiemmin suhtautunut varauksella            nuorten käyttäytymistä tulee ohjata kasvatuksel-
16111: suihkemaalien myynnin rajoittamiseen. Hallitus            lisin ja valistuksellisin keinoin ja saada heidät
16112: katsoo edelleenkin, että töhriruisongelma tulisi          ymmärtämään vahinkojen taloudelliset seuraa-
16113: saada järjestykseen kasvatuksenisin keinoin.              mukset.
16114: 
16115:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1997
16116: 
16117:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
16118:                                              KK 363/1997 vp                                                3
16119: 
16120: 
16121: 
16122: 
16123:                                           Tili Riksdagens Talman
16124: 
16125:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ningen till rätt bruk av sprejfårger kan utökas
16126: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           genom affårernas egen interna övervakning på så
16127: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         sätt att försäljningen av sprejfårger omvandlas
16128: man Toimi Kankaanniemi undertecknade                     från självbetjäning tili övervakad försäljning. En
16129: spörsmål nr 363:                                         begränsning av försäljningen skulle oskäligt
16130:                                                          mycket försvåra den godtagbara användningen
16131:           Har Regeringen för avsikt att vidta            av sprejfårger. Den myndighetsövervakning som
16132:        åtgärder för att göra försäljningen och           en begränsning av försäljningen förutsätter är det
16133:        importen av sprejfårger beroende av till-         också mycket svårt och arbetsdrygt att ordna.
16134:        stånd eller för att helt förbjuda försälj-            Medlemsföreningarna i Handelns Centralför-
16135:        ningen?                                           bund, såsom t.ex. Föreningen för Finlands Järn-
16136:                                                          varuhandel och Föreningen för Finlands Daglig-
16137:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt            varuhandel, gav i aprill997 sina medlemsföretag
16138: anföra följande:                                         och förbund en rekommendation om övergång
16139:                                                          från självbetjäning tili övervakad försäljning av
16140:    Regeringen anser detvara ett ytterst beklagligt       sprejfårger för att minska klottrandet.
16141: fenomen att såväl samhället som enskilda perso-              1 riksdagsman Kankaanniemis skriftliga
16142: ner och sammanslutningar fortsättningsvis orsa-          spörsmål föreslås det att försäljningen och im-
16143: kas ansenlig ekonomisk skada av sprejfårger.             porten av sprejfårger skall göras beroende av
16144: Klottret förfular dessutom omgivningen och               tilistånd eller att försäljningen helt skall förbju-
16145: minskar boendetrivseln. Uppfostrings- och upp-           das. Det bör observeras att också tjocka tuscher
16146: lysningsmetoderna tycks inte ha någon effekt,            används vid klottrandet och inte bara sprejfår-
16147: åtminstone inte på kort sikt. Ungdomarnas bete-          ger. Regeringen anser följaktligen att i stället för
16148: ende bör dock påverkas både hemma och i skolan           att förbjuda försäljningen eller importen av sprej-
16149: så att de fås att inse de ekonomiska f6jderna av         fårger bör affåren själv effektivare än tidigare
16150: skadorna.                                                övervaka inköpen av sprejfårger, något som man
16151:    Regeringen har tidigare ställt sig reserverad tili    även håller på att genomföra inom handeln.
16152: att begränsa försäljningen av sprejfårger. Reger-        Dessutom bör ungdomarnas beteende påverkas
16153: ingen anser fortsättningsvis att klotterproblemet        genom uppfostran och upplysning och de bör fås
16154: bör kunna åtgärdas genom uppfostran. lnställ-            att inse de ekonomiska följderna av skadorna.
16155: 
16156:      Helsingfors den 28 aprill997
16157: 
16158:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
16159:                                            KK 364/1997 vp
16160: 
16161: Kirjallinen kysymys 364
16162: 
16163: 
16164: 
16165: 
16166:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Venäjällä takavarikoidun kuorma-auton
16167:                                      ajoneuvoveron palauttamisesta
16168: 
16169: 
16170:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16171: 
16172:    Verohallitus on päätöksellään nro l013/52l/       tykset, koska auto oli poissa käytöstä yli vuoden
16173: 96 12.02.1997 hylännyt Kyyjärven Kuljetus            ajan.
16174: Pölkki ky:n hakemuksen,jolla yritys haki vapau-         Ajoneuvoveron palauttamisen tällaisessa ta-
16175: tusta Venäjän tulliviranomaisten takavarikoi-        pauksessa pitäisi olla itsestäänselvää. Näin ei
16176: masta kuorma-autosta (rekisteritunnus HGK-           kuitenkaan ole ollut, vaan verohallitus on perus-
16177: 385) määrätystä ja maksuunpannusta ajoneuvo-         tellut hylkäyspäätöksensä sillä, että "vapautuk-
16178: verosta viivästysseuraamuksineen ja ulosotto-        sen myöntämiseksi ajoneuvoverosta ja viivästys-
16179: maksuineen, yhteensä 15 426 markkaa.                 seuraamuksista ei ole esitetty laissa tarkoitettua
16180:     Mainittu kuorma-auto oli Venäjän tulliviran-     erityistä syytä." Mikä on erityinen syy, jos ei
16181: omaisten takavarikossa 2.2.1995-9.2.1996 eli         vieraan valtion viranomaisten mielivaltainen toi-
16182: yli vuoden ajan. Auto ei luonnollisestikaan ollut    minta, jolle yrittäjä ei ole kerta kaikkiaan voinut
16183: käytössä mainittuna aikana. Venäjän viranomai-       tehdä mitään? Verohallituksen päätökseen ei saa
16184: set eivät kuitenkaan suostuneet antamaan auton       edes hakea valittamalla muutosta. Yrittäjän oi-
16185: rekisterikilpiä, mistä syystä ajoneuvoa ei voitu     keusturva on kohtuuttoman heikko tällaisessa
16186: poistaa Suomen ajoneuvorekisteristä.                 tapauksessa.
16187:     Liikenne- ja muita vakuutusmaksuja yrittäjän        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16188: ei ajoneuvosta tarvinnut maksaa pitkältä takava-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16189: rikkoajalta. Yrittäjä oletti ymmärrettävästi, että   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16190: vakuutusyhtiöstä Iuvatulla tavalla ilmoitetaan       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16191: Ajoneuvohallintokeskukseen siitä, että auto on
16192: Venäjän tullin takavarikossa, jolloin ei myös-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16193: kään ajoneuvoveroa olisi tarvinnut maksaa.                  ryhtyä ajoneuvoveron palauttamiseksi
16194: Näin ei kuitenkaan tapahtunut.                              viivästysseuraamuksineen     Kyyjärven
16195:     Ajoneuvon takavarikko aiheutui mitä ilmei-              Kuljetus Pölkki ky:lle, jonka omistama
16196: simmin rikollisesta toiminnasta, johon syyllistyi           kuorma-auto oli pitkään takavarikoituna
16197: venäläinen osapuoli, ei kuljetusliike enempää               Venäjällä, ja
16198: kuin suomalainen kuljettajakaan. Auton takava-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16199: rikko aiheutti Kyyjärven Kuljetus Pölkki ky:lle             siin vastaavien kohtuuttomien tapausten
16200: arvioltajopa satojentuhansien markkojen mene-               estämiseksi?
16201: 
16202:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1997
16203: 
16204:                                       Toimi Kankaanniemi /skl
16205: 
16206: 
16207: 
16208: 
16209: 279001
16210: 2                                           KK 364/1997 vp
16211: 
16212: 
16213: 
16214: 
16215:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16216: 
16217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         12 §:n mukaista veronpalautusmenettelyä on
16218: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          eräissä tapauksissa sovellettu, vaikka ajoneuvoa
16219: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ei ole poistettu rekisteristä. Käytäntö on koske-
16220: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi             nut esimerkiksi ulosoton johdosta viranomaisen
16221: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-          haltuun otettuja ajoneuvoja. Tätäkään ei ole kat-
16222: myksen n:o 364:                                        sottu voitavan soveltaa tilanteessa, jossa auto on
16223:                                                        ollut muun kuin Suomen viranomaisten haltuun
16224:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ottama.
16225:        ryhtyä ajoneuvoveron palauttamiseksi                Niissä tapauksissa, joissa veroa ei voida pa-
16226:        viivästysseuraamuksineen     Kyyjärven          lauttaa, mutta verovapautukseen on olemassa
16227:        Kuljetus Pölkki ky:lle, jonka omistama          erityisiä syitä, Verohallitus voi moottoriajoneu-
16228:        kuorma-auto oli pitkään takavarikoituna         voverolain 9 §:n nojalla hakemuksesta myöntää
16229:        Venäjällä, ja                                   vapautuksen varsinaisesta ajoneuvoverosta ja
16230:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         sen viivästysseuraamuksista. Valtiovarainminis-
16231:        siin vastaavien kohtuuttomien tapausten         teriö voi ottaa periaatteellisesti tärkeän veron-
16232:        estämiseksi?                                    huojennusasian ratkaistavakseen. Kun veron-
16233:                                                        huojennusasioissa ei ole kysymys laillisuushar-
16234:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kinnasta, vaan ratkaisevan viranomaisen arvios-
16235: vasti seuraavaa:                                       ta siitä, onko kussakin tapauksessa ollut kysy-
16236:                                                        mys sellaisista erityisistä syistä, joiden johdosta
16237:    Dieselkäyttöisestä kuorma-autosta on suori-         veron periminen olisi kohtuutonta, veronhuojen-
16238: tettava moottoriajoneuvoverosta annetussa lais-        nuspäätöksistä ei saa valittaa. Sen sijaan on mah-
16239: sa (722/1966) tarkoitettu varsinainen ajoneuvo-        dollista tehdä uusi hakemus, jonka toimivaltai-
16240: vero. Vero tulee maksettavaksi sellaisista ajoneu-     nen viranomainen käsittelee jo tehdystä päätök-
16241: voista, jotka on tieliikennelain nojalla rekisteröi-   sestä riippumatta.
16242: ty moottoriajoneuvoverorekisteriin. Vero mak-              Verohallitus on hylännyt kyseisestä kuorma-
16243: suunpannaan verovuodelta ja kannetaan siltä,           autosta tehdyn vapautushakemuksen sillä perus-
16244: joka verovuoden alkaessa on merkitty ajoneuvo-         teella, ettei hakija ole esittänyt verovapaushake-
16245: rekisteriin ajoneuvon omistajaksi tai haltijaksi.      muksensa tueksi laissa edellytettyjä erityisiä syi-
16246: Jos ajoneuvo kesken vuoden poistetaan rekiste-         tä. Ministeriön Verohallitukselta pyytämässä
16247: ristä, siitä maksettu ajoneuvovero voidaan pa-         lausunnossa Verohallitus katsoo, ettei pelkäs-
16248: lauttaa verovelvolliselle moottoriajoneuvovero-        tään ajoneuvon käyttämättömyys Suomessa ole
16249: lain 12 §:n nojalla. Tämän pykälän mukaan ve-          moottoriajoneuvoverolain 9 §:n tarkoittama eri-
16250: roa palautetaan se määrä, joka ylittää sen kuu-        tyinen syy verosta vapauttamiseksi. Verohalli-
16251: kauden loppuun lasketun veron, minkä kuluessa          tuksen lausunnosta ei käy tarkemmin selville,
16252: ajoneuvon rekisterikilvet on annettu takaisin vi-      mihin näkökohtiin asiaa ratkaistaessa kiinnitet-
16253: ranomaiselle.                                          tiin huomiota ja missä määrin ehkä kiinnitettiin
16254:    Kysymyksen perustelujen mukaan siinä tar-           huomiota moottoriajoneuvoverolain 9 §:n 2 mo-
16255: koitettu kuorma-auto on ollut Venäjän tullivi-         mentin vielä vuoden 1995loppuun asti voimassa
16256: ranomaisten takavarikossa 2.2.1995-9 .2.1996.          olleisiin säännöksiin, joiden mukaan varsinaista
16257: Koska kyseinen ajoneuvo on kuitenkin tämän             ajoneuvoveroa voitiin kokonaismassaltaan yli 12
16258: ajan ollut Suomen moottoriajoneuvorekisteris-          tonnia olevasta kuorma-autosta palauttaa enin-
16259: sä, siitä on lain mukaan tullut suorittaa varsinai-    tään 70 prosenttia, jos ajoneuvoa käytettiin pää-
16260: nen ajoneuvovero tältä ajalta. Ajoneuvohallinto-       asiallisesti ulkomailla. Verohallitus ei myöskään
16261: keskus ei ole voinut soveltaa lain 12 §:ssä säädet-    selvitä lausunnossaan tarkemmin, annettiinko
16262: tyä veron poistomenettelyä. Käytäntänä on ollut        sille seikalle merkitystä, että hakijalla ehkä ei
16263: se, että ajoneuvon ollessa Suomessa viranomai-         ollut Venäjän viranomaisten toiminnanjohdosta
16264: sen takavarikoimana tai haltuun otettuna, lain         tosiasiallista mahdollisuuttakaan poistaa ajo-
16265:                                             KK 364/1997 vp                                            3
16266: 
16267: neuvoa rekisteristä ja siten välttää veron suorit-    tää verovapautus hakemuksen perusteella sellai-
16268: taminen ajalta, jonka ajoneuvo oli takavarikon        sissa tapauksissa, joissa veron periminen johtaa
16269: johdosta käyttämättömänä. Hakijalla on mah-           kohtuuttamaan lopputulokseen. Tämän vuoksi
16270: dollisuus saattaa asia halutessaan uudelleen vi-      hallitus katsoo, ettei ole aihetta ryhtyä asiassa
16271: reille Verohallituksessa.                             lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin. Valtiova-
16272:    Moottoriajoneuvoverosta annettu laki mah-          rainministeriö seuraa asian käsittelyä, jos kysy-
16273: dollistaa ajoneuvoveron palauttamisen niissä ta-      myksessä tarkoitetussa yksittäistapauksessa teh-
16274: pauksissa, jossa ajoneuvo syystä tai toisesta pois-   dään Verohallitukselle uusi veronhuojennusha-
16275: tetaan verovuoden aikana rekisteristä. Tämän          kemus.
16276: lisäksi laissa säädetään mahdollisuudesta myön-
16277:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
16278: 
16279:                                                                                 Ministeri Arja Alho
16280: 4                                            KK 364/1997 vp
16281: 
16282: 
16283: 
16284: 
16285:                                          Tili Riksdagens Talman
16286: 
16287:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        t.ex. på grund av utmätning. lnte heller detta
16288: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          förfarande har ansetts kunna tillämpas i de fall
16289: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        där bilen har omhändertagits av en annan än en
16290: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-             finsk myndighet.
16291: mål nr 364:                                                1 de fall där det inte är möjligt att återbetala
16292:                                                         skatten, men i vilka det finns särskilda skäl för en
16293:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         befrielse från skatten, kan Skattestyrelsen med
16294:         ta för att återbetala motorfordonsskatten       stöd av 9 § lagen om skatt på motorfordon på
16295:         inklusive dröjsmålspåföjder till Kyyjär-        ansökan bevilja befrielse från egentlig fordons-
16296:         ven Kuljetus Pölkki Ky, vars lastbillänge       skatt och dröjsmålspåföljder. Finansministeriet
16297:         var beslagtagen i Ryssland, och                 kan överta avgörandet av ett principiellt viktigt
16298:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för          skattelättnadsärende. När det i skattelättnads-
16299:         att förhindra motsvarande oacceptabla           ärenden inte är fråga om laglighetsprövning,
16300:         situationer?                                    utan den beslutsfattande myndighetens bedöm-
16301:                                                         ning av om det i varje enskilt fall gällt sådana
16302:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           särskilda skäl som gör att det är oskäligt att
16303: anföra följande:                                        uppbära skatten, kan beslutet on skattelättnad
16304:                                                         inte överklagas. Däremot är det möjligt att göra
16305:     F ör lastbil som drivs med dieselolja skall beta-   en ny ansökan som den behöriga myndigheten
16306: las egentlig fordonsskatt enligt lagen om motor-        behandlar oberoende av det redan fattade beslu-
16307: fordonsskatt (722/1966). Skatten skall erläggas         tet.
16308: för motorfordon som har registrerats med stöd              Skattestyrelsen har avslagit en befrielseansö-
16309: av lagen om vägtrafik. Skatten debiteras per            kan som gäller den aktuella lastbilen på den
16310: skatteår och uppbärs hos den som vid ingången           grund att den sökande inte har framfört sådana
16311: av skatteåret är antecknad i motorfordonsregist-        särskilda skäl som förutsätts i lagen tili stöd för
16312: ret som fordonets ägare eller innehavare. Om            sin ansökan. 1 ett utlåtande som Skattestyrelsen
16313: fordonet avförs från registret under skatteåret,        givit på ministeriets begäran anser Skattestyrel-
16314: kan fordonsskatten enligt 12 § lagen om skatt på        sen att endast det att fordonet inte använts i
16315: motorfordon återbetalas till den skattskyldige.         Finland inte är ett sådant särskilt skäl till befriel-
16316: Enligt paragrafen återbetalas det belopp som            se som avses i lagens 9 §. Av Skattestyrelsens
16317: överstiger den uträknade skatten intill utgången        utlåtande framgår inte närmare vilka synpunkter
16318: av den månad under vilken fordonets registre-           man har fåst uppmärksamhet vid och i viiken
16319: ringsskyltar återlämnats till myndigheten.              mån man eventuell har fåst uppmärksamhet vid
16320:     Enligt motiveringen till spörsmålet har den         de bestämmelser i 9 § 2 mom. lagen om skatt på
16321: aktuella lastbilen varit beslagtagen av ryska tull-     motorfordon som gällde tili utgången av 1995
16322: myndigheter under tiden 2.2.1995-9.2.1996.              och enligt vilka högst 70 procent av den egentliga
16323: Eftersom fordonet under denna tid har varit re-         fordonsskatten för lastbilar med en totalmassa
16324: gistrerat i motorfordonsregistret i Finland, skall      på över 12 ton kunde återbetalas om fordonet
16325: det enligt lagen ha erlagts egentlig fordonsskatt       användes huvudsakligen utomlands. Skattesty-
16326: för denna tid. Fordonsförvaltningscentralen har         relsen redogör i sitt utlåtande inte heller närmare
16327: inte kunnat tillämpa förfarandet med avförande          för om man har beaktat att den sökande på grund
16328: av skatt enligt bestämmelsen i lagens 12 §. 1           av de ryska myndigheternas åtgärder inte heller
16329: praktiken har förfarandet med återbetaling av           hade faktisk möjlighet att avföra fordonet från
16330: skatt enligt lagens 12 § också tillämpats i vissa       registret och på så sätt undvika att betala skatt
16331: fall när ett fordon har beslagtagits av en myn-         för den tid som fordonet på grund av beslagta-
16332: dighet i Finland, även om fordonet inte har             gandet inte var i bruk. Den sökande har möjlig-
16333: avförts från registret. Denna praxis har gällt          het att om han så önskar på nytt anhängiggöra
16334: fordon som omhändertagits av en myndighet               ärendet vid skattestyrelsen.
16335:                                            KK 364/1997 vp                                              5
16336: 
16337:    Lagen om skatt på motorfordon möjliggör           skatten leder tili ett oskäligt slutresultat. Därför
16338: återbetalning av fordonsskatt i de fall när fordo-   anser regeringen att det inte finns skäl att vidta
16339: net av en eller annan orsak avförs från registret    lagstiftningsåtgärder i detta ärende. Finansmi-
16340: under skatteåret. 1 lagen finns dessutom bestäm-     nisteriet kommer att följa behandlingen av ären-
16341: melser om möjligheten att på ansökan bevilja         det om det i det aktuella fallet görs en ny ansökan
16342: skattebefrielse i sådana fall där uppbärandet av     om skattelättnad tili Skattestyrelsen.
16343: 
16344:      Helsingforsden 13 maj 1997
16345: 
16346:                                                                                  Minister Arja Alho
16347:                  j
16348:                 j
16349:                j
16350:               j
16351:              j
16352:             j
16353:            j
16354:           j
16355:          j
16356:         j
16357:        j
16358:       j
16359:      j
16360:     j
16361:    j
16362:   j
16363:  j
16364: j
16365:                                           KK 365/1997 vp
16366: 
16367: Kirjallinen kysymys 365
16368: 
16369: 
16370: 
16371: 
16372:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Autoveron poistamisesta sähköautoilta
16373: 
16374: 
16375: 
16376:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16377: 
16378:    Suomessa on auton ja L-kategoriaan kuulu-        neuvon valmistuksen aloittaminen. Tuotannon
16379: vien kulkuneuvojen ero ollut lähinnä pyörien        kannattavuus edellyttää kuitenkin kulkuneuvon
16380: lukumäärässä. Kolmipyöräiset ovat kuuluneet         vapauttamista kaikista veroista viiden vuoden
16381: L-kategoriaan ja nelipyöräiset autoihin. EU:n       ajaksi. Verosta vapauttaminen ei aiheuttaisi val-
16382: uusien direktiivien mukaan myös L-kategorian        tiontalouteen merkittävää aukkoa, koska hanke
16383: mukaiset kulkuneuvot voivat olla nelipyöräisiä      loisi uusia korkean teknologian työpaikkoja.
16384: tietyin paino-, teho- ja nopeusrajoituksin.            Ympäristöpoliittisesti sähköautojen suosimi-
16385:    Autoverotus on Suomessa korkea riippumat-        nen olisi hyvin perusteltua. Kaupunkiautoina ne
16386: ta auton voimanlähteestä. Sähköautoa on koh-        olisivat käyttökelpoisia.
16387: deltu kuten dieselmoottorilla varustettua autoa.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16388:    EU edistää sähköautotuotantoa tutkimus-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16389: määrärahalla. Ruotsin vaitiollakin lienee tällai-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16390: nen määräraha. Myös Tanskassajulkisella tuella      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16391: on ollut tärkeä osa sähköautotuotannon käyn-
16392: nistämisessä. Ranskassa lienee L-kategorian ajo-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16393: neuvoilla vain arvonlisävero, mutta ei muita ve-           siin pääasiallisesti sähköä voimanlähtee-
16394: roja.                                                      nä käyttävien Ls-kategoriaan kuuluvien
16395:     EU:n komissio on antanut tuntuvan tuen Re-             kulkuneuvojen vapauttamiseksi kaikista
16396: naultille kaupunkikäyttöön tarkoitetun sähkö-              veroista viiden vuoden ajaksi ja mahdol-
16397: auton prototyypin valmistamiseen.                          listaa näin tämän ympäristöystävällisen
16398:     Keuruulla on suunnitteilla Ls-kategoriaan              ajoneuvotuotannon synnyttämisen Suo-
16399: kuuluvan, pääasiassa sähköllä toimivan kulku-              meen?
16400: 
16401:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
16402: 
16403:                                      Toimi Kankaanniemi /skl
16404: 
16405: 
16406: 
16407: 
16408: 279001
16409: 2                                           KK 365/1997 vp
16410: 
16411: 
16412: 
16413: 
16414:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16415: 
16416:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Ajoneuvoverotuksessa Ls-luokan ajoneuvot
16417: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ovat verosta vapaat. Myöskään varsinaista ajo-
16418: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       neuvoveroa, josta usein käytetään nimitystä die-
16419: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi            selvero, ei näistä ajoneuvoista kanneta. Näissä
16420: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-         verotusmuodoissa Ls-luokan ajoneuvoille voi-
16421: myksen n:o 365:                                       daan katsoa myönnettävän selvää verotukea.
16422:                                                       Tieliikenteen erityisverotus ei muutenkaan koh-
16423:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        distu tähän ajoneuvoluokkaan raskaana, vaan
16424:        siin pääasiallisesti sähköä voimanlähtee-      moniin muihin ajoneuvoihin verrattuna poik-
16425:        nä käyttävien Ls-kategoriaan kuuluvien         keuksellisen kevyenä. Esimerkiksi käyttövoima-
16426:        kulkuneuvojen vapauttamiseksi kaikista         na olevan sähkön hinnassa on energiayksikköä
16427:        veroista viiden vuoden ajaksi ja mahdol-       kohden vain murto-osa siitä verosta, joka liiken-
16428:        listaa näin tämän ympäristöystävällisen        nepolttoaineissa on valmisteveroa.
16429:        ajoneuvotuotannon synnyttämisen Suo-               Arvonlisävero olisi todennäköisesti markka-
16430:        meen?                                          määrältään suurin niistä veroista, joita kysymyk-
16431:                                                       sessä mainittu vapaus kaikista veroista tulisi kos-
16432:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kemaan, jos jätetään huomioimatta ajoneuvon
16433: vasti seuraavaa:                                      valmistukseen liittyvistä työpalkkoihin ja muihin
16434:                                                       tähän rinnastuviin kustannuseriin sisältyvät vä-
16435:    Kysymyksessä tarkoitetut Ls-luokan ajoneu-         littömät verot. Arvonlisäveroa koskeva määräai-
16436: vot ovat ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista       kainenkin verovapaus olisi Euroopan unionissa
16437: annetun asetuksen (1256/1992) 4 §:n 2 momentin        sovellettavan yhtenäistetyn arvonlisäverojärjes-
16438: mukaan tieliikenteeseen tarkoitettuja kolmi- tai      telmän vastainen. Näin ollen arvonlisäveroa kos-
16439: nelipyöräisiä ajoneuvoja, joista asetuksessa an-      keva verovapaus ei tulisi missään tapauksessa
16440: netaan eräitä tehoa, massaa tai rakenteellista        kysymykseen. Kun kysymyksen perustelujen
16441: nopeutta koskevia lisämäärittelyjä,joiden perus-      mukaan vapautus kaikista veroista olisi kannat-
16442: teella Ls-luokan ajoneuvot erotetaan autoista tai     tavan tuotannon edellytys, jo arvonlisäveroa
16443: moottoripyöristä. Tieliikennesäännösten määri-        koskeva kohta riittänee vaikuttamaan sen, ettei
16444: telmät tarkoittavat käytännössä yleensä pieniä        hanke muodostuisi kannattavaksi. Ajoneuvon
16445: taajamakäyttöön tarkoitettuja ajoneuvoja. Vuo-        valmistuskustannuksista ja myyntihinnasta riip-
16446: den 1997 alussa Ls-luokan ajoneuvoja oli Suo-         puen arvonlisävero saattaisi hyvinkin olla tässä
16447: messa rekisterissä 14 kappaletta.                     kohden autoveroa taloudellisesti merkittävämpi
16448:     Ls-luokan ajoneuvojen verotus on järjestetty      tekijä.
16449: siten, että ne on autoverolain 8 §:n 3 momentissa         Erilaisiin verotukiin tuotantotoiminnan edis-
16450: rinnastettu moottoripyöriin siten, että autovero      täjänä tulee yleisestikin suhtautua pidättyvästi.
16451: kannetaan moottorin tilavuuden mukaan mää-            On muun muassa aihetta kysyä, olisiko suunni-
16452: räytyvän verotaulukon mukaisesti. Sähkökäyt-          tellulle toiminnalle taloudellisia edellytyksiä, kun
16453: töisen L-luokan ajoneuvon vero on 30 prosenttia       mahdolliset verovapaudet esimerkiksi kysymyk-
16454: verotusarvosta. Verotusarvo on kotimaassa val-        sessä esitetyn viiden vuoden jälkeen loppuisivat.
16455: mistetulle ajoneuvolle valmistuskustannusten          Tuotannollisen toiminnan edellytyksiä ei tule
16456: perusteella määritettävä hinta valmistuspaikalla.     pysyvästi rakentaa verotukien varaan. Tieliiken-
16457: Sähkökäyttöinen Ls-luokan ajoneuvo rinnaste-          teen verotuksessa on kylläkin harkinnan mukaan
16458: taan siten autoverotuksessa 130-255 cm:n              myönnetty erilaisille kehittämishankkeille ve-
16459: moottorilla varustettuihin moottoripyöriin. Ls-       ronhuojennuksia lähinnä valtiovarainministe-
16460: ajoneuvosta kannetaan jonkin verran alle puolet       riöllä ja tullihallituksella eri verolaeissa olevien
16461: siitä verosta, mikä vero olisi, jos sovellettaisiin   valtuuksien nojalla. Tällä perusteella on esimer-
16462: tavanomaisia henkilöauton autoveroperusteita.         kiksi tuettu merkittävästi suomalaista sähkö-
16463:                                              KK 365/1997 vp                                               3
16464: 
16465: pakettiautojen kehittelytyötä. Verohelpotuksia         köajoneuvoja ei välttämättä tai yksiselitteisesti
16466: voidaan jatkossakin tapauskohtaisesti myöntää,         voida pitää ympäristön kannalta muita ajoneu-
16467: mutta ne tulee toteuttaa tapauskohtaisesti harki-      voja parempina. Tämän vuoksi niiden käyttötar-
16468: ten eikä kohdistettuina esimerkiksi kaikille säh-      koituksesta ja muista yksityiskohdista riippuma-
16469: köautoille. Käytäntö kuitenkin rajoittuu kehittä-      tonta yleistä suosimista verotuksessa olisi tar-
16470: mis- tai kokeiluvaiheeseen, eikä tarkoituksena         koin harkittava. On myös huomattava, että säh-
16471: ole varsinaisen kaupanistuneen tuotannon tuke-         köajoneuvojen laajaan kaupalliseen tuotantoon
16472: minen tätä kautta. Verovapauksista säädettäessä        saaminen ei missään maassa ole ollut verotuksel-
16473: tulevat esille myös verotuksen syrjintävaikutuk-       linen vaan ennen muuta tekninen kysymys, johon
16474: siin liittyvät näkökohdat. Samat edut on EU:n          lisäksi vaikuttavat autovalmistajien taloudelliset
16475: asianomaisten säännösten mukaan myönnettävä            intressit.
16476: myös ulkomaisille kilpailijoille, joita kysymyk-          Edellä sanottuun viitaten käytettävissä ei ole
16477: sen perusteluissa mainitaan olevan ainakin Tans-       sellaisia verotuksellisia keinoja,jotka tehokkaas-
16478: kassa, Ranskassa ja Ruotsissa. Vain kotimaista         ti mahdollistaisivat sähköajoneuvotuotannon al-
16479: tuotantoa koskevat poikkeukset eivät ole mah-          kamisen Suomessa. Kysymyksessä tarkoitetut
16480: dollisia.                                              Ls-luokan ajoneuvot ovat jo ilman säännösten
16481:     Kysymyksen perusteluissa viitataan siihen,         muuttamistakin verotuksellisesti edullisessa ase-
16482: että sähköautojen verotuksellinen suosiminen           massa. Edellytettyyn täyteen verottomuuteen ei
16483: olisi ympäristöpoliittisesti hyvin perusteltua.        olisi missään tapauksessa mahdollisuuksia EU:n
16484: Tämä pitää paikkansa, jos ympäristövaikutuksia         jäsenyydestä aiheutuvat velvoitteet huomioon
16485: arvioidaan vain ajoneuvosta välittömästi aiheu-        ottaen. Autoveroa koskevat säännösmuutokset
16486:  tuvien päästöjen perusteella. Kaupunkikäyttöön        suosisivat yhtä lailla ulkomaisia, usein huomat-
16487:  tarkoitettujen sähköautojen yleistymisellä voisi-     tavillakin taloudellisilla resursseilla tai osin suo-
16488:  kin olla pitemmällä aikavälillä merkitystä pyrit-     rienjulkisten tukien varassa toimivia valmistajia.
16489:  täessä pienentämään liikennepäästöjä kaupun-          Näissä olosuhteissa ei näytä tarpeelliselta muut-
16490:  kien keskustoissa. Sähköajoneuvoista saatava          taa autoverolain jo muutenkin sähkökäyttöiselle
16491:  ympäristöetu on kuitenkin arvioitava kokonai-         Ls-luokan ajoneuvolle edullisia säännöksiä.
16492:  suutena elinkaariajattelusta lähtien. Tällöin tulee   Asiassa tarvittavaa tutkimus- ja tuotekehitystoi-
16493:  ottaa huomioon myös se, miten ajoneuvoissa            mintaa harjoittavat yritykset voinevat kääntyä
16494:  käytettävä sähkö on tuotettu. Kivihiilellä tuotet-    korkean teknologian kehittämistä rahoittavien
16495:  tua sähköä käyttävä auto on tässä tarkastelussa       tahojen puoleen, jos kysymys on muusta kuin
16496:  epäedullisempi kuin polttomoottorilla varustet-       yksittäisten kokeiluajoneuvojen hakemusperus-
16497:  tu ajoneuvo. Kokonaisarvioinnin mukaan säh-           teisesta autoverovapaudesta.
16498:       Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
16499:                                                                                    Ministeri Arja Alho
16500: 4                                           KK 365/1997 vp
16501: 
16502: 
16503: 
16504: 
16505:                                         Tili Riksdagens Talman
16506: 
16507:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      nen i kategori Ls beviljas ett tyd1igt skattestöd.
16508: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Den särskilda beskattningen av vägtrafiken är
16509: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      inte heller tung för denna fordonskategori, utan
16510: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-           ovanligt lätt i jämförelse med många andra for-
16511: mål nr 365:                                           don. T .ex. i priset på den el som används som
16512:                                                       drivkraft utgör skatten per energienhet endast ett
16513:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         bråkdel av accisens andel i trafikbränslena.
16514:        att befria till kategori Ls hörande i huvud-       I mark är troligen mervärdesskatten störst av
16515:        sak eldrivna fordon från all skatt under       de skatter som den i spörsmålet nämnda befriel-
16516:        fem år och på detta sätt göra det möjligt      sen skulle gälla, om man inte beaktar de direkta
16517:        att inleda produktion av miljövänliga for-     skatter som ingår i arbetslöner i samband med
16518:        don i Finland?                                 tillverkningen av fordonet och andra jämförbara
16519:                                                       kostnader. När det gäller mervärdesskatt strider
16520:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         befrielse från skatt för viss tid mot det samordna-
16521: anföra följande:                                      de mervärdesskattesystem som tillämpas inom
16522:                                                       Europeiska unionen. Det innebär att befrielse
16523:    De fordon i kategori Ls som avses i frågan är      från mervärdesskatten under inga förhållanden
16524: enligt 4 § 2 mom. förordningen om fordons kon-        kan komma i fråga. Eftersom befrielse från alla
16525: struktion och utrustning (1256/1992) för vägtra-      skatter enligt motiveringen till spörsmålet är en
16526: fik avsedda tre- eller fyrhjuliga motorfordon vars    förutsättning för lönsam produktion, är redan
16527: effekt, massa eller konstruktiva hastighet definie-   punkten som gäller mervärdesskatten tillräcklig
16528: ras närmare i förordningen så att fordonen i          för att projektet inte blir lönsamt. Beroende på
16529: kategori Ls kan skiljas från bilar eller motorcyk-    bilens tillverkningskostnader och försäljnings-
16530: lar. Definitionerna i vägtrafikbestämmelserna         pris kan mervärdesskatten på denna punkt vara
16531: avser i praktiken vanligtvis små fordon som är        en faktor av större ekonomisk betydelse än bil-
16532: avsedda att användas i tätorter. 1 början av 1997     skatten.
16533: fanns det 14 registrerade fordon i kategori Ls i          lnställningen tili användningen av olika skat-
16534: Finland.                                              testöd för att främja produktionsverksamhet
16535:    Beskattningen av fordon i kategori Ls har ord-     borde också i allmänhet vara restriktiv. Det är
16536: nats genom att de i 8 § 3 mom. bilskattelagen har     bl.a. skäl att fråga om det finns ekonomiska
16537: likställts med motorcyklar så att bilskatt uppbärs    förutsättningar för den planerade produktionen
16538: enligt en skattetabell som baserar sig på motorns     när den föreslagna befrielsen från skatt upphör
16539: cylindervolym. Skatten för ett eldrivet fordon i      efter fem år. F örutsättningar för produktion bor-
16540: kategori L är 30% av beskattningsvärdet. Be-          de inte varaktigt byggas på skattestöd. 1 samband
16541: skattningsvärdet för ett fordon som tiliverkats i     med beskattningen av vägtrafiken har visserligen
16542: hemlandet är det pris som fastställs på tillverk-     olika utvecklingsprojekt enligt prövning beviljats
16543: ningsstället på basis av tiliverkningskostnaderna.    skattelättnader närmast av finansministeriet och
16544: Ett eldrivet fordon i kategori Ls likställs sålunda   tullstyrelsen med stöd av de bemyndiganden som
16545: i bilbeskattningen med motorcyklar som har en         finns i olika skattelagar. På denna grund har t.ex.
16546: motor på 130-255 kubikcentimeter. F ör Ls-for-        framtagandet av en finsk eldriven paketbil fått ett
16547: don uppbärs något under hälften av den skatt          betydligt stöd. Skattelättnader kan också i fort-
16548: som skulle uppbäras om man tillämpade de van-         sättningen beviljas i enskilda fall, men de skall
16549: liga grunderna för bilskatt på personbil.             prövas från fall tili fall och inte gälla t.ex. alla
16550:    När det gäller fordonsbeskattningen är fordon      elbilar. 1 praktiken begränsas stödet dock tili
16551: i kategorin Ls befriade från skatt. lnte heller       utvecklings- eller försöksstadiet och avsikten är
16552: egentlig fordonsskatt, som ofta kallas diesel-        inte att denna väg stöda egentlig kommersiell
16553: skatt, uppbärs för dessa fordon. 1 fråga om de        produktion. Bestämmelserna om befrielse från
16554: nämnda skatteformerna kan det anses att fordo-        skatt aktualiserar också synpunkter på beskatt-
16555:                                              KK 365/1997 vp                                             5
16556: 
16557: ningens diskriminerande verkan. Samma förmå-           gas. Det skall också uppmärksammas att startan-
16558: ner måste enligt EU-bestämmelserna beviljas ut-        det av en omfattande kommersiell produktion av
16559: ländska konkurrenter, som enligt motiveringen          elbilar i inget land har varit en skattefråga utan
16560: tili spörsmålet finns åtminstone i Danmark,            framför allt en teknisk fråga som dessutom på-
16561: Frankrike och Sverige. Undantag som endast             verkas av biltillverkarnas ekonomiska intressen.
16562: gäller inhemsk produktion är inte möjliga.                Med hänvisning tili det ovan sagda finns det
16563:     1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas tili att   inga sådana åtgärder som via beskattningen ef-
16564: det vore miljöpolitiskt väl motiverat att skatte-      fektivt skulle göra det möjligt att starta produk-
16565: mässigt gynna elbilarna. Det stämmer om miljö-         tion av elbilar i Finland. De fordon i kategori Ls
16566: verkningarna bedöms enbart på basis av de di-          som avses i spörsmålet är redan utan ändring av
16567: rekta utsläppen från enskilda fordon. På längre        bestämmelserna skattemässigt i en fördelaktig
16568: sikt kan en ökad användning av elbilar som är          ställning. På grund av förpliktelserna i samband
16569: avsedda för stadsbruk vara av betydelse när man        med EU-medlemskapet finns det under inga om-
16570: försöker minska trafikutsläppen i stadskärnor-         ständigheter möjligheter till den totala skattefri-
16571: na. Miljöfördelarna med eldrivna fordon måste          het som förutsätts i spörsmålet. Ändringar av
16572: bedömas som en helhet med början från fordon-          bestämmelser som gäller bilskatten skulle på
16573: ens livscykel. 1 så fall skall det också beaktas hur   samma sätt gynna utländska tiliverkare som ofta
16574: den elektricitet som används i fordonen har pro-       har tillgång tili betydande ekonomiska resurser
16575: ducerats. En bil som drivs med el som produce-         eller delvis direkta offentliga stöd. Under dessa
16576: rats med stenkoi är enligt en sådan granskning         förhållanden verkar det inte nödvändigt att änd-
16577: mindre fördelaktig än ett fordon som drivs med         ra bilskattelagens bestämmelser som nu redan är
16578: förbränningsmotor. En helhetsbedömning ger             fördelaktiga för eldrivna fordon i kategori Ls.
16579: vid handen att eldrivna fordon med hänsyn tili         Företag som bedriver forskning och produktut-
16580: miljön inte nödvändigtvis eller entydigt kan anses     veckling kring frågan kan vända sig till instanser
16581: vara bättre än andra fordon. Därför måste ett          som finansierar högteknologiska utvecklings-
16582: skattemässigt gynnande i allmänhet, oberoende          projekt, om det gäller annat än befrielse som
16583: av användning och andra detaljer, noga övervä-         beviljas på ansökan för enskilda försöksbilar.
16584:      Helsingfors den 13 maj 1997
16585: 
16586:                                                                                    Minister Arja Alho
16587:                                           KK 366/1997 vp
16588: 
16589: Kirjallinen kysymys 366
16590: 
16591: 
16592: 
16593: 
16594:                                   Tarja Kautto /sd: Osa-aikatyön vaikutuksesta työttömyysturvaan
16595: 
16596: 
16597: 
16598:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16599: 
16600:    Ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla        kään kannattavaa työttömänä olevalle työnteki-
16601: oleva henkilö voi tehdä osa-aikaista työtä 43       jälle sen jälkeen, kun päiväraha lasketaankin osa-
16602: viikkoa 18 h viikossa saadakseen kerätyksi eläke-   aikatyön palkan mukaan. Sillä rahalla ei tule
16603: ja lomaetuudet.                                     toimeen.
16604:    Tämänjaksonjälkeen käykin niin, että työnte-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16605: kijän päiväraha määräytyy automaattisesti           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16606: uudelleen ja tällöin päivärahan maksamisen poh-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16607: jana onkin osa-aikatyön ajalta saatu palkka. La-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16608: kiin sisältyvä 80 %:n suojasäännös ei toimi enää
16609: sen jälkeen, kun osa-aikatyön jaksoja on useam-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16610: pia peräkkäin.                                               osa-aikaisista työsuhteista syntyneiden
16611:    Tämä on johtamassa siihen, että osa-aikaisia              epäkohtien korjaamiseksi työttömyys-
16612: työsuhteita ei enää synny, sillä se ei ole miten-            turvajärjestelmässä?
16613: 
16614:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
16615: 
16616:                                           Tarja Kautto /sd
16617: 
16618: 
16619: 
16620: 
16621: 279001
16622: 2                                          KK 366/1997 vp
16623: 
16624: 
16625: 
16626: 
16627:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16628: 
16629:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuminen, työttömyysturvan työmarkkinoita vi-
16630: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nouttavien vaikutusten vähentäminen ja kustan-
16631: olette 16 päivänä huhtikuuta 1997 päivätyn kir-      nussäästöjen aikaansaaminen. Työssäoloehdon
16632: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     täyttymistäja päivärahan perusteena olevan pal-
16633: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Tarja Kauton      kan määrittelyä koskevat muutokset toteuttavat
16634: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 366:        näitä tavoitteita. Tavoitteena oli mm. sitoa työt-
16635:                                                      tömyyspäivärahan taso aikaisempaa paremmin
16636:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        siihen palkkaan, josta henkilö on vakuutusmak-
16637:        osa-aikaisista työsuhteista syntyneiden       sunsa maksanut. Aikaisempi käytäntö, jossa päi-
16638:        epäkohtien korjaamiseksi työttömyys-          värahaoikeus oli mahdollista uusia tasan kuuden
16639:        turvajärjestelmässä?                          kuukauden työsuhteella, vinoutti työmarkkinoi-
16640:                                                      ta. Ns. suojalausekkeen avulla taataan, ettei
16641:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         uusien tulotietojen perusteella määräytyvä brut-
16642: vasti seuraavaa:                                     topäiväraha laske yli 20 % edellisestä päivära-
16643:                                                      hasta, jota henkilölle on maksettu. Vertailu teh-
16644:    Päivärahan perusteena oleva palkka määrä-         dään täysimääräiseen kokonaan työttömän päi-
16645: tään 1.1.1997 lukien uudelleen työssäoloehdon        värahaan, mihin ei lueta lapsikorotuksia.
16646: tultua täyteen päivärahakauden aikana työssä-           Vuoden alusta palkan ja työttömyyspäivära-
16647: oloehdon täyttävästä työstä. Samalla 500 päivän      han yhteensovitus lieveni, mikä on käytännössä
16648: enimmäismäärän laskeminen aloitetaan alusta.         tarkoittanut sitä, että useimmissa tilanteissa hen-
16649: Pääsääntöisesti työssäoloehdon täyttymiseksi         kilö saa enemmän työttömyyspäivärahana kuin
16650: edellytetään vähintään 43 viikkoa vakuutuksen-       viime vuonna. Näin on myös osa-aikatyötä teke-
16651: alaista työtä 24 kuukauden tarkastelujakson ai-      vien kohdalla. 1.7.1994 lukien eivät sovitellun
16652: kana. Työajan suhteen edellytetään pääsääntöi-       päivärahan enimmäismäärät ole kertyneet, eivät-
16653: sesti vähintään 18 viikkotyötuntia.                  kä kerry myöskään vuonna 1997. Tämän poik-
16654:     Ns. paluuehdon määrittely muuttui vuoden         keusmenettelyn mahdollinenjatkaminen vuonna
16655: alusta samansisältöiseksi kuin varsinainen alku-     1998 ratkaistaan ensi vuoden valtion talousar-
16656: työssäoloehto on. Aiemmin henkilön oli oltava        vioesityksen valmistelun yhteydessä.
16657: työssä vähintään 26 viikkoa 8 kuukauden tarkas-         Osa-aikatyötä tekevän työttömyysturvaoi-
16658: telujakson aikana. Vaikka työssäoloehto piden-       keutta arvioitaessa on syytä korostaa, että perus-
16659: tyi, tarkastelujakso pidentyi suhteellisesti tätä    edellytyksenä työttömyyspäivärahan maksami-
16660: enemmän, mikä parantaa ns. epätyypillisissä          selle on kokoaikatyön hakeminen,ja se, että hen-
16661: työsuhteissa olevien asemaa. Päivärahan perus-       kilö on valmis kokoaikatyötä tarjottaessa sellai-
16662: teena olevaa palkkaa määrättäessä ei oteta huo-      sen vastaanottamaan. Työttömyysturvaa ei ole
16663: mioon niitä viikkoja, joita ei voida lukea työssä-   tarkoitettu osa-aikatyön subventioksi, vaan
16664: oloehtoon. Palkan jakajana on työssäoloehtoon        työttömyydestä johtuvien taloudellisten mene-
16665: luettavan viikon osalta 5 päivää. Laskusääntö on     tysten lieventämiseksi. Tämän johdosta on pe-
16666: sama, vaikka uusi työssäoloehto täyttyisi esim.      rusteltua, että päivärahan taso viiveellä ja asteit-
16667: lyhennetyllä työviikolla tai osa-aikatyöllä.         tain seuraa työstä saatuja ansioita myös osa-
16668:    Työttömyysturvan muutosten tavoitteita oli-       aikatyötä tekevien kohdalla.
16669: vat mm. vakuutusperiaatteen parempi toteu-
16670: 
16671:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1997
16672: 
16673:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
16674:                                              KK 366/1997 vp                                                3
16675: 
16676: 
16677: 
16678: 
16679:                                           Tili Riksdagens Talman
16680: 
16681:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          försäkringsprincipen, ett minskande av den sned-
16682: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den           vridande verkan som utkomstskyddet för arbets-
16683: 16 april 1997 tili vederbörande medlem av stats-          lösa haft på arbetsmarknaden och kostnadsinbe-
16684: rådet översänt följande av riksdagsman Tarja              sparingar. De ändringar som gäller uppfyllandet
16685: Kautto undertecknade spörsmål nr 366:                     av arbetsvillkoret och bestämmandet av den lön
16686:                                                           som utgör grund för dagpenningen främjar upp-
16687:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            nåendet av dessa mål. Syftet var bl.a. att bättre
16688:        ta för att rätta tili de missförhållanden          binda arbetslöshetsdagpenningens nivå till den
16689:        inom systemet med utkomstskydd för ar-             lön för viiken en person har betalt arbetslöshets-
16690:        betslösa som föranleds av arbetsförhål-            försäkring. Tidigare praxis, enligt viiken rätten
16691:        Ianden på deltid?                                  tili dagpenning kunde förnyas med ett arbetsför-
16692:                                                           hållande på exakt sex månader, orsakade sned-
16693:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             vridningar på arbetsmarknaden. Med den s.k.
16694: anföra följande:                                          skyddsklausulen säkerställs det att inte brutto-
16695:                                                           dagpenningen, som bestäms på basis av nya in-
16696:    Från och med den 1 januari 1997 bestäms den            komstuppgifter, sjunker med mera än 20% av
16697: Iön som utgör grund för dagpenningen på nytt då           den föregående dagpenning som personen i fråga
16698: arbetsvilikoret uppfyllts under dagpenningspe-            har fått. Jämförelsen görs med det fulla dagpen-
16699: rioden i fråga om arbete som uppfyller arbetsvill-        ningsbelopp som beviljas en person som är helt
16700: koret. Samtidigt börjar räknandet av maximi-              arbetslös och till vilket inte räknas barntillägg.
16701: dagsantalet 500 om från början. För att arbets-               Från och med ingången av detta år Iindrades
16702: vilikoret skall uppfyllas krävs i regel att arbetsta-     sammanjämkningen av Iönen och arbetslöshets-
16703: garen utför minst 43 veckor sådant arbete som             dagpenningen, vilket i praktiken innebär att en
16704: omfattas av arbetslöshetsförsäkringen under en            person i de flesta fall får högre arbetslöshetsdag-
16705: granskningsperiod på 24 månader. I regel krävs            penning än i fjol. Detta gäller också personer som
16706: att arbetstiden omfattar minst 18 veckoarbets-            utför deltidsarbete. Sedan den 1 juli 1994 har inte
16707: timmar.                                                   den jämkade dagpenningen influtit tili fulla be-
16708:     Definitionen av det s.k. återkomstvillkoret           lopp, och den gör det inte heller år 1997. Frågan
16709: ändrades vid ingången av detta år så att det nu           om en eventuell fortsättning på detta avvikande
16710: har samma innehåll som arbetsvillkoret som gäl-           förfarande år 1998 avgörs i samband med bered-
16711: Ier nytt arbete. Tidigare skulle en person vara i         ningen av budgetpropositionen för nästa år.
16712: arbete minst 26 veckor under en 8 månaders                    Vid bedömning av rätten till utkomstskydd för
16713: granskningsperiod. Trots att arbetsvillkorstiden          arbetslösa för dem som arbetar på deltid är det
16714: förlängdes, förlängdes granskningsperioden i              skäl att understryka att en grundläggande förut-
16715: förhållande ännu mer, vilket förbättrar ställning-        sättning för betalning av arbetslöshetsdagpen-
16716: en för personeri atypisk anställning. Vid bestäm-         ning är att personen i fråga söker heltidsarbete
16717:  mandet av den lön som utgör grund för dagpen-            och att han är fårdig att ta emot heltidsarbete då
16718:  ningen beaktas inte de veckor som inte kan hän-          sådant erbjuds. Utkomstskyddet för arbetslösa
16719:  föras till arbetsvillkoret. Lönen per dag räknas ut      är inte avsett som subvention för deltidsarbete
16720:  så att den inkomst som erhållits under en vecka          utan för lindrande av ekonomiska förluster som
16721:  och som kan hänföras till arbetsvillkoret divide-        arbetslösheten föranleder. Av denna anledning
16722:  ras med 5. Beräkningsgrunden är densamma                 är det motiverat att dagpenningens nivå på lång
16723:  även om det nya arbetsvillkoret uppfylls t.ex.           sikt och gradvis följer en persons arbetsinkoms-
16724:  med en förkortad arbetsvecka eller deltidsarbete.        ter också då det är fråga om personeri deltidsar-
16725:     Mål för ändringen av utkomstskyddet för ar-           bete.
16726:  betslösa var bl.a. ett bättre genomförande av
16727: 
16728:      Helsingforsden 12 maj 1997
16729: 
16730:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
16731:                                            KK 367/1997 vp
16732: 
16733: Kirjallinen kysymys 367
16734: 
16735: 
16736: 
16737: 
16738:                                   Tarja Kautto /sd: Pitkäaikaistyöttömien sosiaalietuuksien turvaa-
16739:                                       misesta
16740: 
16741: 
16742:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16743: 
16744:    Pitkäaikaistyöttömyys on kasvamassa. Erityi-      toinen on työelämässä ja toinen työttömänä.
16745: sesti se kohdistuu ikääntyviin miehiin ja naisiin.   Toisen on siis elätettävä toistaan. Eräät ovat rat-
16746: Usein heidän tilanteeseensa vaikuttaa myös hei-      kaisseet toimeentulo-ongelman muuttamalla
16747: kentynyt terveydentila.                              erilleen tai ainakin hankkimalla eri osoitteet, jol-
16748:    Työttömyyden pitkittyessä nämä ihmiset jou-       loin työtön osapuolikin saa edes jonkinlaisen toi-
16749: tuvat loukkuun: toisaalta heiltä evätään sairaus-    meentulon.
16750: päiväraha, toisaalta ansiosidonnainen työttö-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16751: myyspäiväraha katkeaa 500 päivän jälkeen. Toi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16752: meentulo saadaan seuraavaksi Kelan peruspäi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16753: värahasta, minkä jälkeen seuraa radikaali toi-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16754: meentulon pudotus.
16755:    Käytännössä tapahtuu niin, että pitkäaikais-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
16756: työttömän päivärahan saamisessa otetaan huo-                  jotta pitkäaikaistyöttömien toimeentulo
16757: mioon myös puolison tulot, jolloin päivärahajää               voidaan turvata ja että ihmisiä kohdeltai-
16758: joihinkin kymppeihin kuukaudessa. Näin tapah-                 siin sosiaalietuuksien suhteen tasapuoli-
16759: tuu siis jommallekummalle puolisoista, jos heistä             sesti?
16760: 
16761:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
16762: 
16763:                                            Tarja Kautto /sd
16764: 
16765: 
16766: 
16767: 
16768:  279001
16769: 2                                         KK 367/1997 vp
16770: 
16771: 
16772: 
16773:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16774: 
16775:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Myös pitkäaikaistyöttömillä on oikeus sai-
16776: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       rauspäivärahaan sairausvakuutuslain mukaan.
16777: olette 16 päivänä huhtikuuta 1997 päivätyn kir-     Sairauspäivärahan suuruus määräytyy työttö-
16778: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    män henkilön viimeksi toimitetussa verotuksessa
16779: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Tarja Kauton     todettujen työtulojen mukaan. Sairauspäiväraha
16780: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 367:       on aina kuitenkin vähintään 86 % henkilölle
16781:                                                     maksetusta työmarkkinatuesta. Kun sairauspäi-
16782:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      väraha maksetaan kuudelta päivältä viikossa,
16783:        jotta pitkäaikaistyöttömien toimeentulo      tulee sairauspäivärahan määrästä näin laskettu-
16784:        voidaan turvata ja että ihmisiä kohdeltai-   na viikkotasolla samansuuruinen kuin työmark-
16785:        siin sosiaalietuuksien suhteen tasapuoli-    kinatuki.
16786:        sesti?                                          Jos henkilöllä ei ole ollut työtuloja viimeksi
16787:                                                     toimitetussa verotuksessa taijos hänen työtulon-
16788:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sa ovat olleet alle 5 000 markkaa vuodessa, hä-
16789: vasti seuraavaa:                                    nelle ei makseta sairauspäivärahaa. Jos tällainen
16790:                                                     henkilö ei ole saanut työmarkkinatukea esim.
16791:    Ansioon suhteutetun päivärahan 500 päivän        puolison tulojen vuoksi, hänen sairauspäivära-
16792: enimmäismäärän täyttymisen jälkeen työtön on        hansa määrää ei voida laskea myöskään työ-
16793: oikeutettu työmarkkinatukeen. Työmarkkinatu-        markkinatuen perusteella. Tällöin hänelle ei voi-
16794: ki maksetaan 180 ensimmäisen päivän ajalta ot-      da maksaa sairauspäivärahaa, vaikka hänellä
16795: tamatta huomioon työttömän henkilön puolison        työkyvyttömyytensä perusteella olisi siihen oi-
16796: tuloja. Tämänjälkeen työmarkkinatuen määräs-        keus.
16797: sä otetaan eräitä sosiaalietuuksia lukuun otta-        Henkilöllä, joka työtulojen puuttumisen
16798: matta huomioon lähes kaikki työttömän omat ja       vuoksi ei voi saada sairauspäivärahaa, on oikeus
16799: hänen puolisonsa tulot. Täysimääräisestä työ-       saada ns. tarveharkintaista sairauspäivärahaa
16800: markkinatuesta (118 mk/pv + mahdolliset lapsi-      työkyvyttömyyden kestettyä vähintään 60 päi-
16801: korotukset) vähennetään 50% työttömän ja hä-        vää. Tarveharkintaisen päivärahan myöntämi-
16802: nen puolisonsa tulojen siitä osasta, joka ylittää   sessä otetaan kuitenkin huomioon myös hakijan
16803: 5 040 markkaa kuukaudessa. Yksinäisellä haki-       puolison tulot samalla tavalla kuin työmarkkina-
16804: jana vähennys on 75% siitä tulojen osasta, joka     tuessa. Tämän vuoksi henkilö, joka ei ole saanut
16805: ylittää 1 500 markkaa kuukaudessa. Tulot ote-       työmarkkinatukea puolison tulojen vuoksi, ei
16806: taan huomioon bruttomääräisinä ja niistä vähen-     voi saada myöskään tarveharkintaista sairaus-
16807: netään tulonhankkimismenot. Puolison tuloista       päivärahaa.
16808: vähennetään lisäksi 300 markkaa. Työmarkki-            Vuoden 1997 ensimmäisen neljänneksen aika-
16809: natukea ei jää enää lainkaan maksettavaksi, jos     na työmarkkinatuen saajia oli yhteensä 207 404.
16810: puolison tulot ylittävät 9 880 markkaa kuukau-      Näistä 47 763 oli siirtynyt ansioon suhteutetulta
16811: dessa.                                              päivärahalta sen johdosta, että ansioturvan
16812:    Puolisoon rinnastetaan myös henkilö, jonka       enimmäismäärä oli täyttynyt.
16813: kanssa hakija jatkuvasti elää yhteisessä talou-        Hallitus päättää peruspäivärahan tason mah-
16814: dessa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Toisaalta   dollisesta tarkistamisesta vuoden 1998 valtion
16815: puolisoina ei pidetä aviopuolisoita, jotka välien   talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä. So-
16816: rikkoutumisen vuoksi asuvat pysyvästi erillään.     siaali- ja terveysministeriö on asettanut selvitys-
16817: Työtön voi siten saada täysimääräisen työmark-      miehen, jonka tehtävänä on mm. selvittää mah-
16818: kinatuen, jos hän muuttaa puolisostaan erilleen.    dollisuudet selkeyttää nykyistä toimeentulotur-
16819: Käytännössä Kelalla ei ole mitään keinoa tutkia,    valainsäädäntöä. Selvitysmiehen määräaika
16820: onko muutto todella tapahtunut välien rikkoutu-     päättyy 30.6.1997.
16821: misen vuoksi, vaan Kelan on yleensä luotettava
16822: asiakkaan omaan ilmoitukseen.
16823: 
16824:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1997
16825: 
16826:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
16827:                                            KK 367/1997 vp                                               3
16828: 
16829: 
16830: 
16831:                                        Tili Riksdagens Talman
16832: 
16833:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Ä ven långtidsarbetslösa har rätt tili sjukdag-
16834: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        penning enligt sjukförsäkringslagen. Sjukdag-
16835: 16 apri11997 tili vederbörande medlem av stats-        penningens storlek bestäms utgående från den
16836: rådet översänt följande av riksdagsman Tarja           arbetslösa personens arbetsinkomster sådana de
16837: Kautto undertecknade spörsmål nr 367:                  konstaterats vid den senast verkställda beskatt-
16838:                                                        ningen. Sjukdagpenningen är alltid dock minst
16839:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         86 % av det arbetsmarknadsstöd som utbetalas
16840:        ta för att trygga utkomsten för längtidar-      tili personen i fråga. Eftersom sjukdagpenning
16841:        betslösa och för att människor skall be-        utbetalas för sex dagar per vecka, blir sjukdag-
16842:        handlas likvärdigt i gråga om sociala för-      penningens belopp på detta sätt uträknat av sam-
16843:        måner?                                          ma storlek som arbetsmarknadsstödet.
16844:                                                            Om en person inte har haft arbetsinkomster
16845:    Som svar på frågan anför jag vördsamt följan-       vid den senast verkställda beskattningen eller om
16846: de:                                                    hans arbetsinkomster har varit mindre än 5 000
16847:                                                        mark i året, utbetalas sjukdagpenning inte tili
16848:    Efter att den förtjänstrelaterade dagpenning-       honom. Om en sådan person inte har fått arbets-
16849: ens maximiperiod på 500 dagar har uppnåtts är          marknadsstöd t.ex. på grund av makens inkom-
16850: den arbetslösa berättigad till arbetsmarknads-         ster, kan beloppet av hans sjukdagpenning inte
16851: stöd. Arbetsmarknadsstödet utbetalas för de för-       heller beräknas utgående från arbetsmarknads-
16852: sta 180 dagarna utan beaktande av den arbetslö-        stödet. Då kan inte heller sjukdagpenning utbe-
16853: sa personens makes inkomster. Därefter beaktas         talas tili honom, även om han på grund av arbets-
16854: vid beräkningen av arbetsmarknadsstödets be-           oförmögenheten skulle ha rätt tili detta.
16855: lopp, utom vissa sociala förmåner, nästan alla             En person, som på grund av att han saknar
16856: den arbetslösas egna och makens inkomster. Av          arbetsinkomster inte kan få sjukdagpenning, har
16857: arbetsmarknadsstöd tili fullt belopp (118 mk/dag       rätt att erhålla s.k. behovsprövad sjukdagpen-
16858: + eventuella barnförhöjningar) avdras 50% den          ning om arbetsoförmögenheten har varat minst
16859: del av den arbetslösas och makens inkomster,           60 dagar. Då sjukdagpenning om arbetsoförmö-
16860: som överstiger 5 040 mark per månad. För en            genheten har varat minst 60 dagar. Då behovs-
16861: ensamstående sökande är avdraget 75% av den            prövad sjukdagpenning beviljas beaktas dock
16862: del av inkomsterna, som överstiger 1 500 mark          även sökandens makes inkomster på samma sätt
16863: per månad. lnkomsterna beaktas tili sina brutto-       som när det gäller arbetsmarknadsstöd. Förden-
16864: belopp och utgifter för inkomstens förvärvande         skull kan en person, som inte har fått arbets-
16865: avdras från dessa. Av makens inkomster avdras          marknadsstöd för makens inkomsters skull, inte
16866: dessutom 300 mark. Arbetsmarknadsstöd åter-            heller få behovsprövad sjukdagpenning.
16867: står inte alls att utbetalas, om makens inkomster          Under första kvartalet av år 1997 erhöll sam-
16868: överstiger 9 880 mark per månad.                       manlagt 207 404 personer arbetsmarknadsstöd.
16869:     Med make jämställs också en person, med            Av dessa hade 47 763 tidigare haft inkomstrelate-
16870: viiken sökanden kontinuerligt sambor i gemen-          rad dagpenning, men övergått tili arbetsmark-
16871: samt hushåll under öktenskapsliknande förhål-          nadsstöd, eftersom maximum för inkomstskyd-
16872: landen. Å andra sidan betraktas äkta makar, som        det hade uppnåtts.
16873: på grund av söndring permanent bor åtskils, inte           Regeringen beslutar om eventuelljustering av
16874: som makar. En arbetslös kan sålunda erhålla            grunddagpenningens nivå i samband med bered-
16875: arbetsmarknadsstöd tili fullt belopp, om han flyt-     ningen av statsbudgeten för 1998. Social- och
16876:  tar åtskils från sin make. 1 praktiken har FPA        hälsovårdsministeriet har tillsatt en utrednings-
16877: inte någon metod att undersöka, huruvida flytt-        man, som har tili uppgift att bl.a. utreda möjlig-
16878: ningen faktiskt har skett på grund av söndring,        heterna att förtydliga den nu gällande lagstift-
16879:  utan FPA måste i allmänhet Iita på klientens egen     ningen om utkomstskyddet. Utredningsmannens
16880:  anmälan.                                              mandat utlöper 30.6.1997.
16881: 
16882:      Helsingfors den 9 maj 1997
16883: 
16884:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
16885:                                            KK 368/1997 vp
16886: 
16887: Kirjallinen kysymys 368
16888: 
16889: 
16890: 
16891: 
16892:                                   Tarja Kautto /sd: Kunnallisten päivähoitopaikkojen järjestämi-
16893:                                       sestä
16894: 
16895: 
16896:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16897: 
16898:    Vantaalla on lisätty vuoden 1995 joulukuusta      hoitotilanne ei tule kuntoon. Vastaavia tilanteita
16899: vuoden 1996 joulukuuhun kaikkiaan reilu tuhat        on varmasti myös muualla Suomessa. Kaupun-
16900: lasten hoitopaikkaa.                                 kien ja kuntien heikentyvä talous (yli 200 kriisi-
16901:    Lasten kotihoidon tuen perusosan alentami-        kuntaa) tekee käytännössä mahdottomaksi yht-
16902: nen vuoden 1996 alusta aiheutti yli tuhannen         äkkiä panna pystyyn satoja hoitopaikkoja, pu-
16903: lapsen siirtymisen kunnallisen päivähoidon pii-      humattakaan uhkasakkojen maksamisesta.
16904: riin.                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16905:    Huhtikuussa 1997 on lapsia päivähoitojonos-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16906: sa edelleen 532. Heille ei ole kyetty osoittamaan    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16907: hoitopaikkaa, vaikka uusia paikkoja perustetaan      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16908: koko ajan ja erilaisia muita tukijärjestelmiä luo-
16909: daan tilannetta helpottamaan. Kuluvan vuoden                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16910: aikana perustetaan kaikkiaan 760 kokopäivä-                   kuntien tilanteen helpottamiseksi lasten
16911: paikkaa ja 228 osapäiväpaikkaa.                               päivähoidon järjestämisessä ja uhkasak-
16912:     Nyt on käynyt ilmi, että Vantaan kaupunkiin               kokäytännöstä luopumiseksi?
16913: kohdistettaisiin uhkasakkotoimia, mikäli päivä-
16914: 
16915:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
16916: 
16917:                                            Tarja Kautto /sd
16918: 
16919: 
16920: 
16921: 
16922: 279001
16923: 2                                          KK 368/1997 vp
16924: 
16925: 
16926: 
16927: 
16928:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16929: 
16930:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tui edelleen noin 1 300 hoitopaikkaa, joista Van-
16931: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        taan kaupungissa yhteensä noin 800.
16932: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Väestöennusteiden mukaan alle kouluikäisten
16933: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja           lasten määrä tulee lähivuosina kääntymään hie-
16934: Kauton näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          noiseen laskuun, joten lasten päivähoitopaikko-
16935: n:o 368:                                             jen määrällinen tarve ei ennusteiden perusteella
16936:                                                      tule nykyisestään kasvamaan. Näin ollen on ar-
16937:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vioitavissa, että lasten päivähoitolain mukaiset
16938:        ryhtyä kuntien tilanteen helpottamiseksi      velvoitteet voitaisiin toteuttaa myös lähivuosina.
16939:        lasten päivähoidon järjestämisessä ja uh-         Sosiaalihuoltolain (710/1982) 3 §:n mukaan
16940:        kasakkokäytännöstä luopumiseksi?              sosiaalihuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja
16941:                                                      valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle
16942:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ja läänin alueella lääninhallitukselle. Tämä edel-
16943: vasti seuraavaa:                                     lyttää, että sosiaali- ja terveysministeriön ja lää-
16944:                                                      ninhallitusten tulee seurata kunnille määrättyjen
16945:     Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973)      lakisääteisten tehtävien toteutumista. Jos laki-
16946:  11 a §:n mukaan kunnan on 1.1.1996 alkaen tul-      sääteiset velvoitteet eivät tule joissakin kunnissa
16947: lut huolehtia siitä, että lapsen vanhemmat voivat    asianmukaisesti toteutetuiksi, tulee tällöin ryh-
16948: saada lapselle kunnan järjestämän päivähoito-        tyä toimenpiteisiin, jotta kunnat täyttäisivät niil-
16949: paikan vanhempainrahakauden päätyttyä siihen         le laissa säädetyt velvoitteet. Tämä on erityisen
16950: saakka, kunnes lapsi siirtyy oppivelvollisella pe-   tärkeää silloin, jos kunnan asukkaiden lakisää-
16951: ruskouluun tai sitä vastaavaan kouluun. Lain         teiset oikeudet eivät toteudu kunnan mahdolli-
16952: mukainen oikeus päivähoitopaikkaan tarkoittaa        sen laiminlyönnin takia.
16953: kokopäivähoitopaikkaa. Vain siinä tapauksessa,           Sosiaali- ja terveysministeriö on järjestänyt
16954: että lapsen esiopetus on järjestetty koulussa, ra-   neuvotteluja niiden Uudenmaan läänin kuntien
16955: jautuu päivähoidon järjestäruisvelvollisuus osa-     kanssa, jotka eivät ole toteuttaneet lasten päivä-
16956: aikaiseksi. Päivähoitoa on mahdollisuuksien          hoitolain mukaisia kunnalle määrättyjä tehtäviä.
16957: mukaan järjestettävä lasten vanhempien toivo-        Edelleenkään suurimmissa pääkaupunkiseudun
16958: massa muodossa.                                      kunnissa, kuten Vantaan kaupungissa, ei ole voi-
16959:     Voimassa oleva laki lasten päivähoidosta ko-     tu järjestää lasten päivähoitopalveluja niin, että
16960: rostaa erityisesti lapsen oikeutta varhaiskasva-     lasten päivähoidosta annetun lain mukainen su b-
16961: tukseen riippumatta perheen elämäntilanteesta        jektiivinen oikeus toteutuisi.
16962: ja asuinpaikasta. Subjektiivinen oikeus luo mah-         Jos kunta valtionosuustehtäviä hoitaessaan ei
16963: dollisuudet alle kouluikäisiä lapsia koskevan hoi-   huolehdi lakisääteisistä tehtävistä, voidaan kun-
16964: don ja kasvatuksen tasa-arvon toteutumiseen.         nalle asettaa uhkasakko. Mahdollisuus asettaa
16965:     Valtakunnallisesti arvioituna kunnat ovat voi-   uhkasakko perustuu kuntien valtionosuuslain
16966: neet toteuttaa lasten päivähoitolain mukaiset        ( 1147/1996) 24 §:ään. Uhkasakon asettamisesta
16967: velvoitteet verrattain hyvin, lukuun ottamatta       päättää lääninhallitus kuultuaan ensin asian-
16968: joitakin lähinnä Uudenmaan läänin kuntia. So-        omaista ministeriötä. Asetettaessa kunnalle uh-
16969: siaali- ja terveysministeriön tekemän lasten päi-    kasakkoa esimerkiksi lasten päivähoitolain vel-
16970: vähoidon määrällistä tilannetta koskevan selvi-      voitteen toteuttamiseksi lääninhallitus ilmoittaa,
16971: tyksen mukaan elokuussa 1996 puuttui koko            mitä kunnan tulee tehdä, missä ajassa asia tulee
16972: maassa yhteensä noin 1 800 hoitopaikkaa, joista      tehdä sekä mikä on uhkasakon suuruus siinä
16973: Uudenmaan läänin alueella yhteensä noin 1 000.       tapauksessa, että kunta ei toimi uhkasakon aset-
16974: Vantaan kaupungissa hoitopaikkavaje oli tuol-        taruispäätöksessä edellytetyllä tavalla. Jos kunta
16975: loin yhteensä noin 450. Vuoden 1997 alussa           ei määräajan kuluessa ole toiminut uhkasakon
16976: Uudenmaan läänin alueen eräistä kunnista puut-       asettaruispäätöksessä edellytetyllä tavalla, voi
16977:                                             KK 368/1997 vp                                             3
16978: 
16979: lääninhallitus tuomita uhkasakon maksettavak-            Toistaiseksi lääninhallitukset eivät ole asetta-
16980: si.                                                   neet lasten päiväh aitovelvoitteen laiminlyömisen
16981:     Uhkasakon asettamisen tavoitteena on edellä       takia yhtään uhkasakkoa. Uhkasakkoa ei ole
16982: kerrotun mukaisesti vaikuttaa siihen, että sen        muutoinkaan asetettu kertaakaan sosiaali- ja ter-
16983: kohteeksi joutunut, esimerkiksi kunta, täyttäisi      veyspalvelujen laiminlyönnin takia.
16984: sellaisen lakisääteisen velvoitteen, jonka se on         Sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat hallitus-
16985: laiminlyönyt. Uhkasakon asettamiseen liittyy          muodossa turvattuihin peruspalveluihin. Näiden
16986: aina se, että sen kohteelle annetaan riittävän pit-   palvelujen järjestäminen on säädetty kuntien teh-
16987: kä aika korjata esiintynyt laiminlyönti. Vasta sen    täväksi. Valtion viranomaiset voivat vaikuttaa
16988: jälkeen, jos laiminlyönti, esimerkiksi puutteet       kuntiin lähinnä ohjauksena ja neuvonnalla. Mi-
16989: lasten päivähoidon järjestämisessä, jatkuu uhka-      käli nämä eivät riitä, jää viimesijaiseksi keinoksi
16990: sakkopäätöksessä määrätyn ajankohdan jäl-             uhkasakon asettaminen, jotta kunta täyttäisi la-
16991: keenkin, voidaan uhkasakko tuomita maksetta-          kisääteiset tehtävät. Tällainen viimesijainen kei-
16992: vaksi.                                                no on sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
16993:                                                       mukaan perusteltua säilyttää myös jatkossa.
16994: 
16995:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
16996:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
16997: 4                                            KK 368/1997 vp
16998: 
16999: 
17000: 
17001: 
17002:                                          Tili Riksdagens Talman
17003: 
17004:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            let barn under skolåldern under de närmaste åren
17005: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             att börja sjunka något, vilket gör att det volym-
17006: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         mässiga behovet av barndagvårdsplatser enligt
17007: dagsman Tarja Kautto undertecknade spörsmål             prognoserna inte kommer att öka från nuvaran-
17008: nr 368:                                                 de nivå. Sålunda kan det förmodas att skyldighe-
17009:                                                         terna enligt barndagvårdslagen skall kunna upp-
17010:            Vad ämnar Regeringen göra för att            fyllas också de närmaste åren.
17011:         underlätta kommunernas skyldighet att               Enligt 3 § socialvårdslagen (71 0/1982) åligger
17012:         sörja för dagvård och att avstå från sin        planeringen, ledningen och övervakningen av
17013:         rätt att föreligga vite?                        socialvården social- och hälsovårdsministeriet
17014:                                                         och inom ett läns område länsstyrelsen. Detta
17015:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           förutsätter att social- och hälsovårdsministeriet
17016: anföra följande:                                        och länsstyrelserna bör följa upp förverkligandet
17017:                                                         av de lagstadgade uppgifter som ålagts kommu-
17018:    Enligt 11 a § barndagvårdslagen (36/1973) har        nerna. Om de lagstadgade skyldigheterna i vissa
17019: kommunerna fr .o.m. 1.1.1996 haft skyldighet att        kommuner inte genomförs som sig bör, bör åt-
17020: sörja för att ett barns föräldrar kan få en av          gärder vidtas för att kommunerna skall uppfylla
17021: kommunen ordnad dagvårdsplats för barnet ef-            de skyldigheter som stadgats för dem i lag. Detta
17022: ter att perioden med föräldrapenning har upp-           är särskilt viktigt om de lagstadgade rättigheter
17023: hört fram till dess att barnet som läropliktigt         som kommunens invånare har inte förverkligats
17024: börjar gå i grundskola eller motsvarande skola.         på grund av eventuell försummelse från kommu-
17025: Den lagliga rätten till dagvårdsplats innebär hel-      nens sida.
17026: dagsvårdplats. Endast i det fall att förskoleun-            Social- och hälsovårdsministeriet har organi-
17027: dervisning för barnet har ordnats i en skola,           serat förhandlingar med de kommuner i Nylands
17028: begränsas skyldigheten att anordna dagvård till         län som inte har uppfyllt de uppgifter som barn-
17029: deltidsdagvård. Dagvården bör i mån av möjlig-          dagvårdslagen ålägger kommunerna. Fortfaran-
17030: het anordnas i den form som barnets föräldrar           de har man i de största kommunerna i huvud-
17031: önskar.                                                 stadsregionen, t.ex. Vanda stad, inte förmått or-
17032:    Den gällande lagen om barndagvård betonar            ganisera dagvårdsservicen för barn på ett sådant
17033: särskilt barnets rätt till tidig fostran oberoende av   sätt att den subjektiva rätten enligt barndagvård-
17034: familjens livssituation och bostadsort. Den sub-        slagen skulle förverkligas.
17035: jektiva rätten skapar möjligheter att förverkliga           Om en kommun vid handhavandet av uppgif-
17036: jämlikhet när det gäller vård och fostran av barn       ter för vilka statsandel utbetalas inte ombesörjer
17037: under skolåldern.                                       sina lagstadgade uppgifter, kan kommunen före-
17038:    Bedömt i riksperspektiv har kommunerna               läggas vite. Möjligheten att förelägga vite bygger
17039: kunnat genomföra sina skyldigheter enligt barn-         på 24 § lagen om statsandelar till kommunerna
17040: dagvårdslagen rätt väl, med undantag närmast            (1147/1996). Om vitesföre1äggandet beslutar
17041: för några kommuner i Nylands län. Enligt den            länsstyrelsen efter att först ha hört vederbörande
17042: utredning som social- och hälsovårdsministeriet         ministerium. Då länsstyrelsen förelägger en kom-
17043: utfört om den kvantitativa situationen beträffan-       mun vite exempelvis för att skyldigheten enligt
17044: de barndagvården fattades i augusti 1996 i hela         barndagvårdslagen skall genomföras, skall den
17045: landet sammanlagt ca 1 800 vårdplatser, av vilka        meddela vad kommunen bör göra, inom vilken
17046: i Nylands län sammanlagt ca 1 000. 1 Vanda stad         tid det skall göras och vilket vitets belopp är i fall
17047: var bristen på vårdplatsen då totalt ca 450. 1          kommunen inte handlar på det sätt som beslutet
17048: början av år 1997 fattades alltjämt ca 1 300 vård-      om föreläggande av vite kräver.
17049: platser i vissa kommuner i Nylands län, av vilka i          Syftet med att förelägga vite på det sätt som
17050: Vanda stad ca 800.                                      här har beskrivits är att förmå den som har blivit
17051:    Enligt befolkningsprognoserna kommer anta-           föremål för åtgärden, t.ex. en kommun, att upp-
17052:                                             KK 368/1997 vp                                            5
17053: 
17054: fylla den lagstadgade skyldighet som vederbö-            Social- och hälsovårdstjänsterna hör till den
17055: rande har försummat. Till föreläggande av vite        basservice som är garanterade i regeringsformen.
17056: hör alltid att den som blir föremål för åtgärden      Att organisera dessa tjänster har stadgats vara
17057: ges tillräckligt lång tid att korrigera den försum-   kommunernas uppgift. De statliga myndigheter-
17058: melse som har konstaterats. F örst om försum-         na kan påverka kommunerna närmast genom
17059: melsen, t.ex. brister i organiseringen av dagvår-     direktiv och rådgivning. Om detta inte förslår,
17060: den för barn, fortsätter även efter den i beslutet    återstår vitesföreläggande som sista metod att
17061: om vitesföreläggande angivna tidpunkten, kan          förmå en kommun att uppfylla sina lagstadgade
17062: vitet utdömas till betalning.                         uppgifter. Enligt social- och hälsovårdsministeri-
17063:    Hittills har länsstyrelserna inte förelagt ett     ets uppfattning är det skäl att bibehålla detta
17064: enda vite för försummelse av barndagvårdsför-         yttersta medel även i fortsättningen.
17065: pliktelsen. Inte heller i övrigt har vite en enda
17066: gång blivit förelagt för försummelse beträffande
17067: social- och hälsovårdstjänster.
17068: 
17069:      Helsingfors den 7 maj 1997
17070: 
17071:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
17072:                                              KK 369/1997 vp
17073: 
17074: Kirjallinen kysymys 369
17075: 
17076: 
17077: 
17078: 
17079:                                     Jorma Kukkonen /sd: Viime sodissa kaatuneiden etsinnän loppuun-
17080:                                        saattamisesta
17081: 
17082: 
17083:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17084: 
17085:     Jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944 jäi         voidaan omaisille ja veteraaneille ilmoittaa, että
17086: taistelukentälle noin 5 000 kaatunutta tai kadon-      kaikki käytännössä mahdollinen kentälle jäänei-
17087: nutta suomalaissoturia, joista valtaosa jäi taiste-    den kohtalon selvittämiseksi sekä sotavankina
17088: lujen ankaruuden johdosta vaille asianmukaisia         menehtyneiden hautapaikkojen selville saami-
17089: hautaamismenettelyjä. Sodan seurauksena Neu-           seksi on tehty ja että kentälle jääneet on niin
17090: vostoliitolle luovutetun alueen sankarihautaus-        suuressa määrin kuin mahdollista saatettu asian-
17091: mailla lepää lisäksi noin 8 000 kaatunutta suoma-      mukaisesti viimeiseen lepoon.
17092: laista.                                                   Kuluvana itsenäisyytemme 80-vuotisjuhla-
17093:     Venäjän kanssa on vuonna 1992 allekirjoitettu      vuonna on erityisen sopivaa osoittaa kunnioitus-
17094: valtiosopimus, joka koskee muun muassa kaatu-          ta sodassa henkensä menettäneiden muistolle.
17095: neiden etsintätyötä ja sotilashautausmaiden yllä-      Kentälle jääneiden etsintä on ollut laajalti vapaa-
17096: pitoa. Näitä koskeva työ on edistynyt tulokselli-      ehtoistyötä, ja nyt tämä kansallisesti merkittävä
17097: sesti. Sopimuksen piiriin kuuluu myös arkistotie-      työ tulisikin saattaa kunniallisesti loppuun lisä-
17098: tojen vaihto, ja tietoa kentälle jääneistä tai sota-   rahoituksella, jota opetusministeriön mukaan
17099: vankeudessa menehtyneistä suomalaisista onkin          tarvittaisiin miljoona markkaa.
17100: saatu.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17101:     Opetusministeriö on saanut kaatuneiden             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17102: omaisilta ja veteraaneilta 3 000 ilmoitusta kentäl-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17103: le jääneistä. Venäjän arkistoihin on myös vihdoin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17104: saatu toimintamahdollisuus, mutta varoja venä-
17105: jää taitavien apuvoimien palkkaamiseksi ei ole.                  Millaisia toimia Hallitus aikoo laittaa
17106: Näihin arkistoihin perehtyminen on tärkeää eri-               vireille viime sodissa kentälle jääneiden ja
17107: tyisesti sotavankeudessa menehtyneiden 1 400                  Neuvostoliitossa sotavankeudessa me-
17108: suomalaisen hautapaikkojen selvittämiseksi.                   nehtyneiden suomalaissotilaiden etsimis-
17109:     Kaatuneiden etsintätyö sekä kentällä että ar-             työn ja asiaa koskevan arkistomateriaa-
17110: kistoissa tulisi pystyä saattamaan loppuun. Näin              lin selvitystyön Ioppuunsaattamiseksi?
17111: 
17112:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1997
17113: 
17114:                                           Jorma Kukkonen /sd
17115: 
17116: 
17117: 
17118: 
17119: 279001
17120: 2                                           KK 369/1997 vp
17121: 
17122: 
17123: 
17124: 
17125:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17126: 
17127:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valmisteltu tutkimustoimintaa suomalaisten
17128: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         asiantuntijoiden avulla ensi syksynä. Tämä työ
17129: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       osaltaan parantaisi mahdollisuuksia saada kaik-
17130: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma            ki tarpeellinen tieto sodan seurauksena menehty-
17131: Kukkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         neistä.
17132: n:o 369:                                                  Kaatuneiden sekä arkistossa että maastossa
17133:                                                       tapahtuvan etsintätoiminnan keskeinen tavoite
17134:           Millaisia toimia Hallitus aikoo laittaa     on saada sodassa kaatuneiden omaisille kaikki
17135:        vireille viime sodissa kentälle jääneiden ja   mahdollinen tieto heidän läheisensä kohtaloista
17136:        Neuvostoliitossa sotavankeudessa me-           ja mahdollisesti löydettävissä olevasta hautapai-
17137:        nehtyneiden suomalaissotilaiden etsiruis-      kasta. Tämä vuosikymmeniä kestänyt etätietoi-
17138:        työn ja asiaa koskevan arkistomateriaa-        suus on ollut monille hyvin raskas kantaa ja on
17139:        lin selvitystyön loppuunsaattamiseksi?         edelleen toistuvasti mieleen nouseva kysymys.
17140:                                                       Tällaisia omaisia on maassamme tänäkin päivä-
17141:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nä kymmeniätuhansia. Etsintätoiminta on sa-
17142: vasti seuraavaa:                                      malla myös viimeinen palvelus itsenäisyytemme
17143:                                                       juhlavuoden edellytysten luojille, itsenäisyytem-
17144:    Viime sodissa kaatuneita suomalaissotilaita        me puolustajille,ja samalla se on merkittävä kun-
17145: on opetusministeriön johdolla suoritetuissa et-       nianosoitus veteraaniemme työlle.
17146: sinnöissä etsitty lähinnä Karjalan kannakselta ja         Suomen ja Venäjän hallitusten välillä vasta-
17147: Laatokan pohjoispuolisesta Karjalasta Petros-         vuoroinen yhteistyö näissä asioissa on ollut erit-
17148: koista etelään. Kuluvana vuonna maastoetsintö-        täin hyvin toimivaa. Näin tällä työllä on myös
17149: jä on tarkoitus laajentaa tästä pohjoiseen mm.        merkittävä vaikutus maittemme välisten suhtei-
17150: Rukajärven, Kiestingin, Sallaoja Muurmanskin          den myönteiselle kehitykselle.
17151: suuntaan. Samoin etsintätyö myös entisillä etsin-         Määrärahojen ja hallinnollisten voimavarojen
17152: täalueilla jatkuu. Tarkoituksena on saattaa etsin-    suhteellinen vähäisyys on osaltaan rajoittanut ja
17153: tätyön laajin vaihe kaikkialla päätökseen siten,      hidastanut sekä etsintätyötä että mahdollisuuk-
17154: että kaikki etsintäalueet olisi käyty lävitse.        sia arkistoselvitysten tekoon. Kuluvana vuonna
17155:    Etsintätyön pohjana on ollut omaisten ja vete-     tähän tarkoitukseen on käytettävissä 200 000
17156: raanien kentälle jääneitä koskevat ilmoitukset        markkaa. Tarkoituksena on pyrkiä sellaiseen tu-
17157: sekä sota-arkistosta saadut tiedot. Etsintätyön       lokseen, että osana itsenäisyyden juhlavuoden
17158: kattavuuden parantamiseksi nämä selvityspyyn-         järjestelyjä voidaan todeta ensi joulukuussa pi-
17159: nöt niihin liittyvine aineistoineen on lähetetty      dettävän seminaarin yhteydessä, että kaatunei-
17160: vielä veteraanijärjestöille täydennettäviksi kulu-    den muiston vaaliruistyö on myös kentälle jäänei-
17161: van toukokuun loppuun mennessä. Tarkoitukse-          den ja sodassa kadonneiden osalta siinä vaihees-
17162: na on, että etsintätyön pohjana olisi niin kattavat   sa kuin se käytännössä tänä päivänä on mahdol-
17163: tiedot kuin mahdollista työn saattamiseksi lop-       lista. Mahdollisesti jäljelle jäävän työn osalta on
17164: puun mahdollisimman hyvin.                            ollut tarkoituksena, että käytännöllisen luontei-
17165:    Suomalaisia kaatuneita ja sotavankeudessa          set toimeenpanotehtävät siirrettäisiin perustetta-
17166: menehtyneitä koskeva arkistoyhteistyö Venäjän         van kansalaisjärjestön tehtäväksi. Opetusminis-
17167: viranomaisten kanssa on jatkunut jo useita vuo-       teriön tehtäväksi jäisi lähinnä hallitusten välisen
17168: sia tuloksellisena. Yli 200 uutta sotavankeudessa     yhteydenpidon ja tähän liittyvän muun toimin-
17169: olleen henkilön nimeä on saatu tietää. Hauta-         nan edellyttämät neuvottelu-, valtionavustus- ja
17170: paikkojen selvittely on kuitenkin vielä kesken.       valvontatehtävät.
17171: Samoin on kesken sen selvittäminen, miten pal-            Yksityiskohtaisen ehdotuksen tästä laatii
17172: jon Venäjän arkistoissa mahdollisesti on vielä        kansliapäällikkö Vilho Hirven johdolla toimiva
17173: muuta asiaa valaisevaa aineistoa. Alustavasti on      Sankarivainajien muisto -projekti.
17174:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
17175: 
17176:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
17177:                                              KK 369/1997 vp                                            3
17178: 
17179: 
17180: 
17181: 
17182:                                         Tili Riksdagens Talman
17183: 
17184:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            finnside ryska arkiven. Utredningsverksamhet
17185: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            med finländska sakkunnigas hjälp har prelimi-
17186: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        närt planerats för inkommande höst. Detta arbe-
17187: dagsman Jorma Kukkonen undertecknade                   te kan förbättra möjligheterna att få all behövlig
17188: spörsmål nr 369:                                       information om dem som dött tili följd av kriget.
17189:                                                           Ett centralt mål i de eftersökningar av stupade
17190:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta        som sker såväl i arkiv som i terrängen är att få
17191:        för att slutföra arbetet med eftersökning       fram så mycket information som möjligt till de
17192:        av finska soldater som blev kvar på fåltet      anhöriga om de stupades öde och eventuella
17193:        eller dog i krigsfångenskap i Sovjetunio-       gravplats. Det har varit mycket tungt för många
17194:        nen under senaste krig och för att slutföra     att leva med ovissheten under alla dessa årtion-
17195:        genomgången av arkivmaterialet i denna          den och tanken på de stupade är något som
17196:        fråga?                                          ständigt återkommer. Det finns tiotusentals så-
17197:                                                        dana anhöriga i vårt land ännu i dag. Eftersök-
17198:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningsarbetet är samtidigt en sista tjänst tili dem
17199: anföra följande:                                       som skapade förutsättninggarna för vår i år 80-
17200:                                                        åriga självständighet och tili dem som försvarat
17201:     De finska soldater som stupade under senaste       vår självständighet. Det är samtidigt en betydan-
17202: krig har i de eftersökningar som gjorts under          de hedersbevisning för veteranernas arbete.
17203: undervisningsministeriets ledning sökts närmast           Samarbetet mellan Finlands och Rysslands
17204: på Karelska näset och i Karelen norr om Ladoga         regeringar har fungerat mycket väli dessa frågor.
17205: från Petroskoj söderut. Avsikten är att under          Detta arbete har således också en avgörande be-
17206: innevarande år utvidga eftersökningarna i ter-         tydelse för en positiv utveckling av relationerna
17207: rängen norrut mot bl.a. Rukajärvi, Kiestinki,          mellan länderna.
17208: Salla och Murmansk. Eftersökningsarbetet fort-            De relativt små anslagen och förvaltningsmäs-
17209: sätter också på de tidigare områdena. A vsikten är     siga resurserna har begränsat och fördröjt såväl
17210: att den mest omfattande fasen av eftersöknings-        eftersökningsarbetet som möjligheterna att un-
17211: arbetet skall slutföras överallt så att alla områden   dersöka arkivmaterial. 1 år kan 200 000 mark
17212: där eftersökningar görs blir genomgångna.              användas för detta ändamål. A vsikten är att upp-
17213:     Grunden för eftersökningsarbetet har utgjorts      nå ett sådant resultat att man i samband med ett
17214: av meddelanden från anhöriga och veteraner om          seminarium som hålls i december som en del av
17215: soldater som blivit kvar på fåltet samt av uppgif-     arrangemangen under självständighetsjubileet
17216: ter i krigsarkivet. För att eftersökningsarbetet       skall kunna konstatera att arbetet med att hedra
17217: skall bli så heltäckande som möjligt har begäran       de stupades minne också i fråga om dem som blev
17218: om utredningar jämte materia! ytterligare sänts        kvar på fåltet och försvann under kriget nu nått
17219: till veteranorganisationerna för att kompletteras      det skede som det i praktiken är möjligt i dag.
17220: före utgången av maj detta år. Avsikten är att         A vsikten är i fråga om det arbete som eventuellt
17221: eftersökningsarbetet skall bygga på så heltäckan-      återstår att uppgifter av praktisk, verkställande
17222: de uppgifter som möjligt för att arbetet skall         natur skall överföras på föreningar och organisa-
17223: kunna slutföras på bästa möjliga sätt.                 tioner. Undervisningsministeriet skall närmast
17224:     Samarbetet med de ryska myndigheterna i frå-       sörja för kontakterna mellan regeringarna och
17225: ga om arkivuppgifter om finländare som stupat          för förhandlings-, statsunderstöds- och tillsyns-
17226: eller dött i krigsfångensk.~p har redan under flera    uppgifter som förutsätts av annan verksamhet i
17227: år givit goda resultat. Over 200 nya namn på           anslutning tili detta.
17228: personer som varit i krigsfångenskap har kommit           Ett detaljerat förslag om detta uppgörs av
17229: fram. Kartläggningen av gravplatserna är dock          projektet "De stupades minne" under Iedning av
17230: ännu inte klar. Det återstår också att utreda hur      kanslichef Vilho Hirvi.
17231:  mycket annat belysande materia! det eventuellt
17232:      Helsingforsden 13 maj 1997
17233: 
17234:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
17235:                                               KK 370/1997 vp
17236: 
17237: Kirjallinen kysymys 370
17238: 
17239: 
17240: 
17241: 
17242:                                     Liisa Hyssälä /kesk: Vartiointitehtäviin liittyvien poliisipalveluiden
17243:                                         saatavuuden turvaamisesta
17244: 
17245: 
17246:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17247: 
17248:     Yrittäjäyhdistykset ovat Varsinais-Suomessa         poliisitoimen resursointia tulisi lisätä, jotta ny-
17249: useiden vuosien ajan suorittaneet valvontaa li-         kyinen "korvaava toiminta" voitaisiin lopettaa.
17250: sääntyneiden varkaus- ja murtotapauksien                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17251: vuoksi. Valvonnan tarve on ilmeinen. Poliisin           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17252: kanssa on tehty yhteistyötä, jota on tarkoitus          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17253: myös jatkaa. Yhteistyötä on tehty myös vapaa-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17254: ehtoisjärjestöjen, kuntien, seurakunnan, vakuu-
17255: tusyhtiöiden ja yksityisten henkilöiden kanssa.                   Pitääkö yrittäjien ryhtyä paikkakun-
17256:     Yrittäjät ovat nyt kuitenkin sitä mieltä, että             tansa poliiseiksi, ja
17257: vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta ei voijat-                   onko poliiseille luvassa lisää resurs-
17258: kua loputtomiin, sillä se vie liikaa yrittäjien ja             seja, jotta kansalaisten ja omaisuuden
17259: yritysten voimavaroja. Kyseiset vartiointitoimet               turva voitaisiin taata ja elinkeinotoimin-
17260: liittyvät poliisin tehtäväalueeseen,ja ensisijaisesti          nanjatkuvuus täten ennalta turvata?
17261: 
17262:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1997
17263: 
17264:                                             Liisa Hyssälä /kesk
17265: 
17266: 
17267: 
17268: 
17269: 279001
17270: 2                                           KK 370/1997 vp
17271: 
17272: 
17273: 
17274: 
17275:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17276: 
17277:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         saada sellaisia ennalta ehkäiseviä vaikutuksia,
17278: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          joita ei saavutettaisi suurillakaan poliisin resurs-
17279: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sien lisäämisillä. Toimintalinjan muutoksen syy
17280: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-        ei kuitenkaan ole pelkästään sopeutuminen niu-
17281: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kempiin resursseihin, vaan tahto reagoida muut-
17282: 370:                                                   tuneeseen rikollisuustilanteeseen.
17283:                                                            Poliisitoimen rahoitus oli vuoden 1996 talous-
17284:           Pitääkö yrittäjien ryhtyä paikkakun-         arviossa 2 653 Mmk ja vuoden 1997 talousar-
17285:        tansa poliiseiksi, ja                           viossa 2 398 Mmk. Huomattava vähennys aiheu-
17286:           onko poliiseille luvassa lisää resursse-     tui lähinnä kihlakuntauudistuksen aiheuttamas-
17287:        ja,jotta kansalaisten ja omaisuuden turva       ta budjetoinnin rakennemuutoksesta. Poliisitoi-
17288:        voitaisiin taata ja elinkeinotoiminnanjat-      men reaalirahoitus on säästötoimien seuraukse-
17289:        kuvuus täten ennalta turvata?                   na laskenut usean vuoden ajan. Vastatakseen
17290:                                                        vuoden 1992 reaalitasoa rahoituksen pitäisi
17291:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            vuonna 1997 olla 2 559 Mmk.
17292: taen seuraavaa:                                            Vuoden 1997 sisäisistä rahoituskehyksistä
17293:                                                        päätettäessä on otettu huomioon, että kaikki
17294:    Toimintaympäristön muutosten ja omaisuus-           poliisin yksiköt voivat selviytyä tehtävistään ja
17295: rikollisuuden kehityksen myötä poliisi on sel-         henkilöstömäärä pysyisi vuoden 1996 tasolla.
17296: keästi muuttanut toimintansa painopistettä ri-         Vuonna 1996 poliisin henkilöstön määrä kasvoi
17297: kostenja häiriöiden selvittämisestä niiden ennal-      edellisestä vuodesta yli 200:lla. Kasvusta huoli-
17298: ta ehkäisemiseen. Ennalta ehkäisevän turvalli-         matta avoimia poliisin virkoja oli vuonna 1996
17299: suustyön onnistumisen ehdottomana edellytyk-           noin 330 eli 2,8 prosenttia koko poliisihallinnon
17300: senä on kaikkien tahojen, myös yrittäjien, akti-       virkamäärästä. Virkojen pitäminen avoimena
17301: voiminen oman toimintaympäristönsä turvalli-           johtui säästösyiden lisäksi henkilöstön vaihtu-
17302: suuden lisäämiseen. Poliisi suhtautuu yleensä          vuudesta ja uudelleen kohdentamisesta.
17303: myönteisesti kansalaisaloitteiseen turvallisuus-           Poliisin toimintaedellytysten varmistamiseksi
17304: toimintaan, joka kohdistuu omaisuuden var-             esitetään 75 miljoonan markan lisärahoituksen
17305: tiointiin, ottaen huomioon myös siihen liittyvät       saamista vuoden 1997 lisätalousarvioon. Ilman
17306: uhat.                                                  lisämäärärahoja rahoitustilanne edellyttäisi po-
17307:    Ei ole kysymys poliisin tehtävien siirtämisestä     liisin toimintojen uudelleenjärjestelyjä sekä tar-
17308: yksityisille kansalaisille taikka yhteenliittymille,   vittaessa hankkeiden lisäkarsimista. Näiden toi-
17309: vaan tällaisen toiminnan tarkoituksena on saada        mien kielteiset vaikutukset näkyisivät tulevai-
17310: jokainen kiinnostumaan omaisuutensa suojaa-            suudessa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
17311: misesta ja valvonnasta mahdollisesti kohdistu-         heikkenemisenä.
17312: vien rikosuhkien varalta. Täten on mahdollista
17313: 
17314:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
17315: 
17316:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
17317:                                             KK 370/1997 vp                                                3
17318: 
17319: 
17320: 
17321: 
17322:                                         Tili Riksdagens Talman
17323: 
17324:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kan uppnås ens genom en omfattande ökning av
17325: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           polisens resurser. Orsaken tili ändringen av verk-
17326: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       samhetsinriktningen är dock inte enbart anpass-
17327: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål          ningen tili knappare resurser, utan en ambition
17328: nr 370:                                               att reagera på den förändrade brottssituationen.
17329:                                                           Tili finansieringen av polisväsendet avsattes i
17330:           Måste företagarna agera polis på sin        1996 års budget 2 653 milj. mk och i 1997 års
17331:        hemort, och                                    budget 2 398 milj. mk. Den betydande minsk-
17332:           kommer poliserna att få mer resurser        ningen orsakades närmast av att budgeterings-
17333:        för att man skall kunna säkerställa skyd-      strukturen har förändrats tili följd av häradsre-
17334:        det för medborgare och egendom och på          formen. Polisväsendets realfinansiering har sjun-
17335:        så sätt på förhand trygga näringsutöv-         kit under flera år tili följd av sparåtgärder. För att
17336:        ningens fortbestånd?                           motsvara realnivån 1992 borde finansieringen år
17337:                                                       1997 vara 2 559 milj. mk.
17338:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             När besluten om ramen för den interna finan-
17339: anföra följande:                                      sieringen 1997 fattades beaktades att samtliga
17340:                                                       enheter inom polisen skall klara av sina uppgifter
17341:     l och med förändringarna i omvärlden och          och att personalstyrkan skall bibehållas på sam-
17342: egendomsbrottens utveckling har polisen enty-         ma nivå som 1996. l jämförelse med föregående
17343: digt ändrat verksamhetens tyngdpunkt från utre-       år ökade antalet anställda vid polisen 1996 med
17344: dande av brott och störningar tili förebyggande       över 200. Trots ökningen fanns det ca 330 vakan-
17345: av brott. En ovilikorlig förutsättning för att det    ta tjänster inom polisen 1996, vilket är 2,8 pro-
17346: förebyggande säkerhetsarbetet skalllyckas är att      cent av alla tjänster inom hela polisförvaltningen.
17347: alla instanser, också företagarna, aktiveras i ar-    Att tjänsterna inte tillsattes berodde förutom på
17348: betet att öka säkerheten i den egna verksamhets-      sparåtgärder också på personalomsättning och
17349: miljön. Polisen förhåller sig i regel positivt till   omfördelning av personalresurser.
17350: medborgarinitierad säkerhetsverksamhet som                För att säkerställa polisens verksamhetsbe-
17351: gäller bevakning av egendom, också med hänsyn         tingelser görs en framställan om 75 milj. mk i
17352: till de hot som ansluter sig till denna verksamhet.   tilläggsanslag i tiliäggsbudgetpropositionen
17353:     Det är inte fråga om att överföra polisens        1997. Otan tiliäggsanslagen kräver finansierings-
17354: uppgifter till enskilda medborgare eller samman-      situationen en omorganisering av polisens funk-
17355: slutningar, utan syftet med verksamhet av denna       tioner samt vid behov en ytterligare gallring av
17356: typ är att i brottsförebyggande syfte hos var och     projekt. De negativa verkningarna av sådan åt-
17357: en väcka intresse för skydd och övervakning av        gärder visar sig i framtiden som en försämring av
17358: egendom. På så sätt är det möjligt att åstadkom-      den allmänna ordningen och säkerheten.
17359: ma sådana förebyggande verkningar, som inte
17360:      Helsingfors den 6 maj 1997
17361: 
17362:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
17363:                                            KK 371/1997 vp
17364: 
17365: Kirjallinen kysymys 371
17366: 
17367: 
17368: 
17369: 
17370:                                   Anne Huotari /vas ym.: Työttömyysturvan työssäoloehdon kertymi-
17371:                                      sestä opiskelun aikana
17372: 
17373: 
17374:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17375: 
17376:    Työttömyysturvalaki muuttui 1.1.1997 al-          den ammatillinen koulutus estää ansiosidonnai-
17377: kaen. Työssäoloehdon täyttymisen 16 §:n voi-         sen työttömyysturvan saamisen. Olemme tyrmis-
17378: maantulosäännöstä on sosiaaliministeriön kou-        tyneitä ministeriön tulkinnasta.
17379: lutuksessa tulkittu mielestämme oudolla tavalla.        Työttömyysturvalain eduskuntakäsittelyn ai-
17380: Erään yksittäistapauksen mukaan työssäoloehto        kana ei missään vaiheessa tullut esiin tämänkal-
17381: ei ole voimassa, mikäli henkilö on ollut hyväksyt-   tainen muutos.
17382: tävän syyn mukaisessa koulutuksessa esim. kol-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17383: me vuotta ja hänelle on maksettu ansiosirlounais-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17384: ta työttömyysturvaa viimeksi v. 1993. Työttö-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17385: myysturvan enimmäismäärä 500 päivää ei ole           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17386: täyttynyt. Ministeriön kummallista tulkintaa pe-
17387: rustellaan siten, että työttömyysturvaa ei ole                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, että työttö-
17388: maksettu vuonna 1994 tai sen jälkeen, joten työs-           myysturvan työssäoloehto säilyy myös
17389: säoloehto katsotaan rauenneeksi.                            niillä työttömillä, jotka ovat olleet vuo-
17390:     Emme usko yhdenkään kansanedustajan tar-                den 1993 jälkeen opiskelemassa, ja
17391: koittaneen lain valmisteluvaiheessa sitä, että                 mihin perusteluissa mainittu ministe-
17392: työttömät eivät voisi opiskella menettämättä                riön tulkinta perustuu, sekä
17393: työssäoloehtoaan. Sehän tarkoittaisi sitä, että                millaisia kannustinvaikutuksia Halli-
17394: koulutukseen hakeutuminen vaikeuttaisi työttö-              tus arvelee tämäntyyppisellä tulkinnalla
17395: myysturvan saantia koulutuksen jälkeen. Tässä               olevan nuorten halukkuuteen lähteä
17396: kyseisessä tapauksessa työttömän kolmen vuo-                opiskelemaan?
17397: 
17398:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1997
17399: 
17400:                     Anne Huotari /vas                         Mikko Immonen /vas
17401:                     Reino Laine /vas                          Pekka Saarnio /vas
17402: 
17403: 
17404: 
17405: 
17406: 279001
17407: 2                                         KK 371/1997 vp
17408: 
17409: 
17410: 
17411: 
17412:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17413: 
17414:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työttömyysturvalain 33 §:n mukaan sosiaali-
17415: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ja terveysministeriön tehtävänä on antaa yleiset
17416: olette 17 päivänä huhtikuuta 1997 päivätyn kir-     ohjeet työttömyysturvan osalta yhdenmukaisen
17417: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    käytännön aikaansaamiseksi perusturvassa ja
17418: omaisen jäsenen kansanedustajan vastattavaksi       ansioturvassa. Sen sijaan ministeriöllä ei ole, eikä
17419: Anne Huotarin ym. näin kuuluvan kirjallisen         normilainsäädännön perusteella voikaan olla,
17420: kysymyksen n:o 371:                                 oikeutta yksittäistilanteessa antaa ohjetta, saati
17421:                                                     sitovaa määräystä, työttömyysturvan toimeen-
17422:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että työttö-   panijoille - kansaneläkelaitokselle ja työttö-
17423:        myysturvan työssäoloehto säilyy myös         myyskassoille - siitä, miten lakia olisi tiettyyn
17424:        niillä työttömillä, jotka ovat olleet vuo-   yksittäistapaukseen sovellettava. Lain oikea tul-
17425:        den 1993 jälkeen opiskelemassa, ja           kinta ja soveltaminen ratkaistaan työttömyys-
17426:           mihin perusteluissa mainittu ministe-     turvan muutoksenhakuelimissä, työttömyystur-
17427:        riön tulkinta perustuu, sekä                 valautakunnassa ja vakuutusoikeudessa, joihin
17428:           millaisia kannustinvaikutuksia Halli-     työttömyysturvapäätökseen tyytymätön voi va-
17429:        tus arvelee tämäntyyppisellä tulkinnalla     littaa.
17430:        olevan nuorten halukkuuteen lähteä               Ministeriö on antanut edellä mainitut yleiset
17431:        opiskelemaan?                                ohjeet yhdenmukaisen käytännön aikaansaami-
17432:                                                     seksi erityisesti lainmuutostilanteissa, mutta
17433:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        myös silloin, kun muutoksenhakuelinten tulkin-
17434: vasti seuraavaa:                                    takäytännöstä tai muusta erityisestä syystä tähän
17435:                                                     on ollut tarvetta. Ohjeet valmistellaan kolmikan-
17436:     Kysymyksen perusteluissa viitataan siihen,      taisesti työttömyysturva-asiain neuvottelukun-
17437: että työttömyysturvalain vuoden 1997 alusta voi-    nan työjaostossa, jossa edustettuina ovat sosiaa-
17438: maan tulleista muutoksista työssäoloehdon täyt-     li- ja terveysministeriön ja työministeriön lisäksi
17439: tymisen 16 §:n voimaantulosäännöstä on sosiaa-      työmarkkinain keskusjärjestöt ja työttömyystur-
17440: liministeriön koulutuksessa tulkittu kysyjien       van toimeenpanijat, kansaneläkelaitos ja työttö-
17441: mielestä oudolla tavalla. Erään yksittäistapauk-    myyskassat Vuoden 1997 lainmuutokseen liit-
17442: sen mukaan työssäoloehto ei ole voimassa, mikä-     tyen soveltamisohjeet annettiin kolmessa osassa;
17443: li henkilö on ollut hyväksyttävän syyn mukaises-    voimaantuloon liittyvät ohjeet annettiin syys-
17444: sa koulutuksessa esim. kolme vuotta ja hänelle      kuussa 1996. Lainmuutoksiin liittyy myös aina
17445: on maksettu ansiosidonnaista työttömyysturvaa       laaja koulutus. Työttömyyskassojen koulutuk-
17446: viimeksi v. 1993. Työttömyysturvan enimmäis-        sen järjestämisestä huolehtii Työttömyyskasso-
17447: määrä 500 päivää ei ole täyttynyt.                  jen yhteisjärjestö ry., ja koulutuksen luennoitsi-
17448:     Työttömyysturvan työssäoloehtoa koskevia        joina on tavallisesti myös em. ministeriöiden vir-
17449: säännöksiä muutettiin 1.1.1997 lukien. Työssä-      kamiehiä.
17450: oloehto piteni 26 viikosta 43 viikkoon. Työssä-         Kysymyksessä kuvattua tulkintaa ei ole an-
17451: oloehto on hankittava työttömyyttä edeltäneen       nettu em. soveltamisohjeissa - lähinnä siitä
17452: kahden vuoden tarkastelujakson aikana. Tätä         syystä, että soveltamisohjeet ovat yleiset, eivätkä
17453: tarkastelujaksoa pidentävät mm. opiskelu, ase-      voi käsittää kaikkia erityistilanteita. Kyseessä on
17454: velvollisuus sekä sairaus- ja vanhempainloma-       ollut koulutustilaisuudessa esiin nostettu voi-
17455: ajat. Tarkastelujakson pidentämiselle säädettiin    maantulo- ja siirtymävaiheeseen liittyvä erityis-
17456: kuitenkin seitsemän vuoden enimmäisaika. Voi-       kysymys, johon kouluttajana ollut ministeriön
17457: maantulosäännöksen mukaan mm. 16 §:n työssä-        virkamies on pyydettäessä esittänyt oman tulkin-
17458: oloehtoa koskevia uusia, tiukempia säännöksiä       tansa. Tulkinta on perustunut siihen, että henki-
17459: sovelletaan niihin henkilöihin, joiden työttö-      löllä, joka on viimeksi saanut ansioon suhteutet-
17460: myyspäivärahan enimmäismaksuaika alkaa              tua päivärahaa vuonna 1993, alkaa päivärahan
17461: alusta lain voimaantulon jälkeen.                   enimmäismaksuaika voimaantulosäännöksen
17462:                                             KK 371/1997 vp                                            3
17463: 
17464: edellyttämällä tavalla alusta,ja häneen tulisi näin      Opiskelu on edelleenkin työssäoloehdon tar-
17465: ollen voimaantulosäännöksen mukaisesti sovel-         kastelujaksoa pidentävää aikaa, mutta uusien
17466: taa uusia, tiukempia ehtoja. Tulkintaa puoltaisi      säännösten mukaan enintään seitsemän vuoden
17467: voimaantulosäännöksen sanamuodon lisäksi              ajan. Vaikka henkilöä edellä kuvatun tulkinnan
17468: myös se, että lainmuutoksilla tähdättiin nimen-       mukaisesti pidettäisiinkin uutena päivärahan ha-
17469: omaisesti vakuutusperiaatteen vahvistamiseen.         kijana, on hänellä toki oikeus työttömyyspäivä-
17470: Työttömyys on se riski, joka vakuutetaan; työt-       rahaan, jos hänellä on ennen opiskelua kahden
17471: tömyyden alkaminen ja työttömäksi työnhaki-           vuoden tarkastelujakson aikana täyttynyt uusien
17472: jaksi ilmoittautuminen on se vakuutustapahtu-         ehtojen edellyttämä 43 viikon työssäoloehto.
17473: ma, jonka perusteella etuuksia maksetaan ja jon-
17474: ka ajankohdan mukaan määräytyvät myös so-
17475: vellettava lainsäädäntö ja ehdot.
17476: 
17477:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1997
17478: 
17479:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
17480: 4                                           KK 371/1997 vp
17481: 
17482: 
17483: 
17484: 
17485:                                          Tili Riksdagens Talman
17486: 
17487:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Enligt 33 § lagen om utkomstskydd för arbets-
17488: anger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av          lösa skall social- och hälsovårdsministeriet med-
17489: den 17 apri1 1997 till vederbörande med1em av          dela allmänna anvisningar om utkomstskyddet
17490: statsrådet översänt följande av riksdagsman            för arbetslösa i syfte att åstadkomma en enhetlig
17491: Anne Huotari m.fl. undertecknade spörsmål nr           praxis i fråga om grundskyddet och förtjänst-
17492: 371:                                                   skyddet. Däremot har inte och kan ministeriet
17493:                                                        inte heller enligt normlagstiftningen ha rätt att i
17494:           Vad ämnar Regeringen göra för att            enskilda situationer meddela dem som verkstäl-
17495:        arbetsvillkoret i utkomstskyddet för ar-        ler utkomstskyddet för arbetslösa, dvs. folkpen-
17496:        betslösa bibehålls även i fråga om arbets-      sionsanstalten och arbetslöshetskassorna, anvis-
17497:        lösa som har studerat efter år 1993, och        ningar eller bindande föreskrifter om hur lagen
17498:           på vad grundar sig den to1kning som          skall tillämpas i en viss enskild situation. Den
17499:        ministeriet framför i motiveringen, samt        riktiga tolkningen och tillämpningen av lagen
17500:           hurudana sporrande verkningar anser          avgörs i besvärsinstanserna för utkomstskyddet,
17501:        Regeringen att en dylik tolkning har på de      dvs. arbetslöshetsnämnden och försäkrings-
17502:        ungas vilja att börja studera?                  domstolen, hos vilka den som är missnöjd med
17503:                                                        ett beslut om utkomstskyddet för arbetslösa får
17504:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          söka ändring.
17505: anföra fö1jande:                                           Ministeriet har meddelat ovan nämnda all-
17506:                                                        männa anvisningar i syfte att åstadkomma en
17507:     1 motiveringen till spörsmålet hänvisas till att   enhetlig praxis i synnerhet i situationer förknip-
17508: av de ändringar av lagen om utkomstskydd för           pade med lagändringar, men även i situationer
17509: arbetslösa som trädde i kraft vid ingången av          där det med avseende på besvärsinstansernas
17510: 1997, har ikraftträdelsebestämmelsen i fråga om        tolkningspraxis eller andra särskilda skäl har
17511: 16 § om uppfyllande a v arbetsvillkoret i socialmi-    varit nödvändigt. Anvisningarna bereds vid ut-
17512: nisteriets utbildning tolkats på ett sätt som spörs-   komstskyddsdelegationens arbetssektion på ba-
17513: målsställarna ansett besynnerligt. Enligt ett en-      sis av trepartsförhandlingar, där förutom social-
17514: skilt fall är arbetsvillkoret inte i kraft om en       och hälsovårdsministeriet och arbetsministeriet
17515: person av godtagbara skäl har deltagit i utbild-       även arbetsmarknadens centralorganisationer
17516: ning i t.ex. tre år och senast år 1993 har erhållit    och de instanser som verkställer utkomstskyddet
17517: inkomstrelaterat utkomstskydd. Maximitiden             samt folkpensionsanstalten och arbetslöshets-
17518: för utkomstskyddet för arbetslösa, dvs. 500 da-        kassorna är företrädda. 1 anslutning till 1997 års
17519: gar, har inte uppfyllts.                               lagändring meddelades tillämpningsanvisning-
17520:     Bestämmelserna om arbetsvillkoret i utkomst-       arna i tre delar; anvisningarna om ikraftträdande
17521: skyddet för arbets1ösa ändrades fr.o.m. den 1          gavs i september 1996. Lagändringarna är också
17522: januari 1997. Arbetsvillkoret förlängdes från 26       alltid förknippade med en omfattande utbild-
17523: till 43 veckor. Arbetsvillkoret skall intjänas un-     ning. Utbildningen vid arbetslöshetskassorna
17524: der granskningsperioden, dvs. de närmast före-         ordnas av Arbetslöshetskassornas Samorganisa-
17525: gående två åren före arbetslösheten. Denna             tion rf och föreläsarna vid utbildningen är i all-
17526: granskningsperiod förlängs av bl.a. studier,           mänhet tjänstemän från ovan nämnda ministe-
17527: värnplikt samt sjukledighet och föräldraledighet.      rier.
17528: Förlängningen av granskningsperioden begrän-               Den tolkning som omtalas i spörsmålet ingår
17529: sades dock till en maximitid på sju år. Enligt         inte i nämnda tillämpningsanvisningar, främst
17530: ikraftträdelsebestämmelsen skall de nya, strikta-      på grund av att dessa anvisningar är allmänna
17531: re bestämmelserna i 16 § som gäller bl.a. arbets-      och inte kan täcka alla särskilda situationer. Sa-
17532: villkoret tillämpas på dem för vilka den maxima-       ken har gällt en specialfråga med anknytning till
17533: la tid för utbetalning a v arbetslöshetsdagpenning     ikraftträdelse- och övergångsskedet som har
17534: börjar räknas från början efter att lagen har trätt    lyfts fram i samband med utbildningen och till
17535: i kraft.                                               vilken den tjänsteman från ministeriet som varit
17536:                                           KK 371/1997 vp                                              5
17537: 
17538: utbildare på begäran har framfört sin egen tolk-      försäkringshändelse med stöd av viiken förmå-
17539: ning. Tolkningen har grundat sig på att för en        ner utbetalas och enligt viiken tidpunkt också
17540: person som senast har fått inkomstrelaterad dag-      den lagstiftning som skall tillämpas och villkoren
17541: penning år 1993, börjar maximitiden för utbetal-      bestäms.
17542: ning av dagpenning i enlighet med ikraftträdelse-        Studier utgör fortfarande sådan tid som för-
17543: bestämmelsen från början, och därför bör de nya       länger granskningsperioden för arbetsvillkoret,
17544: striktare villkoren enligt ikraftträdelsebestäm-      men enl~gt de nya bestämmelserna dock i högst
17545: melsen tillämpas i fråga om denna person. Tolk-       sju år. A ven om en person med stöd av ovan
17546: ningen understöds utöver ordalydelsen i ikraft-       beskrivna tolkning betraktas som en ny sökande
17547: trädelsebestämmelsen även av att den uttryckliga      av dagpenning, är han dock berättigad till arbets-
17548: avsikten med lagändringarna var att förstärka         löshetsdagpenning om han före sina studier un-
17549: försäkringsprincipen. Arbetslöshet är den risk        der granskningsperioden på två år har uppfyllt
17550: som försäkras, medan arbetslöshetens början           det arbetsvillkor som enligt de nya villkoren är43
17551: och anmälan som arbetslös arbetssökande är den        veckor.
17552: 
17553:      Helsingforsden 12 maj 1997
17554: 
17555:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
17556:                                              KK 372/1997 vp
17557: 
17558: Kirjallinen kysymys 372
17559: 
17560: 
17561: 
17562: 
17563:                                     Päivi Räsänen /skl: Vientiluvan myöntämisestä Kuwaitin käytössä
17564:                                         olevien hävittäjien huoltamiseen
17565: 
17566: 
17567:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17568: 
17569:     Suomalainen Finnavitec on laittanut vireille       tanut kantaa ihmisoikeuskysymyksiin. Esimer-
17570: vientilupahakemuksen Yhdysvaltain laivastolta          kiksi Etelä-Afrikan boikotoinnilla haluttiin
17571: tulleen tarjouspyynnön perusteella Kuwaitin            vauhdittaa maan demokratisoitumista. Kuwai-
17572: käytössä olevien F/A-18 Hornet -hävittäjien            tin järjestelmän epädemokraattisuus ja naisten
17573: huoltosopimuksista. Toteutuessaan huoltosopi-          sulkeminen yhteiskuntaelämän ulkopuolelle sen
17574: mus merkitsisi sitä, että kuwaitilaishävittäjien       sijaan eivät ole aiheuttaneet vastaavia toimia.
17575: moottoreita ja muita osia ryhdyttäisiin huolta-        Onkin kysyttävä, minkälaisen ulkopoliittisen lin-
17576: maan suomalaisissa yrityksissä. Tiedotusväli-          jauksen Suomi tekee käydessään kauppaa auto-
17577: neissä esiintyneiden ennakkotietojen mukaan            kraattisen valtion sotavoimien kanssa. Suomen
17578: hallitus ei näe periaatteellisia esteitä vientiluvan   tulisi pitää allekirjoittamiaan YK:n ihmisoikeus-
17579: myöntämiselle.                                         sopimuksia johdonmukaisena ohjenuoranaan
17580:     Kuwait on kuitenkin valtio, jonka ihmisoi-         kaikessa ulkopolitiikassaan, kauppapolitiikka
17581: keustilanne on varsin ongelmallinen. Etenkin po-       mukaan luettuna.
17582: liittiset oikeudet ovat hyvin rajatut. Poliittisten       Ryhtyessään yhteistyöhön Kuwaitin hävittä-
17583: puolueiden toimintaa ~i sallita ja parlamentin         jien huoltamisessa suomalainen ilmailuteollisuus
17584: valta on hyvin rajattu. Aänioikeus on vain mies-       sitoutuisi todennäköisesti koneiden huoltoon
17585: puolisilla kansalaisilla, jotka ovat asuneet Ku-       myös mahdollisen kriisin aikana. Tämä ei välttä-
17586: waitissa ennen vuotta 1920 ja heidän yli 21-vuo-       mättä sovellu Suomen turvallisuuspoliittisiin pe-
17587: tiailla jälkeläisillään sekä kansalaisuuden yli 30     ruslinjauksiin, joiden ajatuksena on ollut pysyä
17588: vuotta sitten saaneilla ulkomaalaisperäisillä, ei      kriisien ulkopuolella. Kaupalliset siteet asekaup-
17589: kuitenkaan poliiseilla eikä sotilailla. Nämä ehdot     poihin liittyen sisältävät aina myös poliittisen
17590: täyttäviä on vain 10% Kuwaitin kansalaisista.          aspektin.
17591: Kun otetaan huomioon se, että Kuwaitin asuk-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17592: kaista ainoastaan 45 % on kansallisuudeltaan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17593:  kuwaitilaisia, on äänioikeus hyvin rajoittuneen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17594:  ryhmän oikeus.                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17595:     Myös Kuwaitin oikeudellisissa oloissa on on-
17596:  gelmia. Etenkin maassa asuvia ulkomaalaisia pi-                  Aikooko Hallitus ottaa ihmisoikeudet
17597:  dätetään helposti epäiltyinä hallituksenvastaises-           huomioon päättäessään Finnavitecin
17598:  ta toiminnasta. Myös toimittajia pidätetään vas-             vientiluvasta Kuwaitin sotavoimien käy-
17599:  taavista syistä. Suurinta osaa Persianlahden so-             tössä olevien Hometien huoltamiseen,
17600:  dan jälkeisinä kolmena vuonna tapahtuneista                  sekä
17601:  katoamisista, teloituksista ilman kunnollista oi-                katsooko Hallitus suomalaisen yrityk-
17602:  keudenkäyntiä ja kidutuksista ei ole selvitetty.             sen sitoutumisen vieraan valtion aseka-
17603:  Ihmisoikeusryhmien toimintaa on rajoitettu.                  luston huoltoon myös mahdollisen kriisin
17604:  Amnesty Internationalin mukaan Kuwaitissa                    aikana sopivan Suomen turvallisuuspo-
17605:  harjoitetaan edelleen kidutusta.                             liittiseen liittoutumattomuusperiaattee-
17606:     Suomi on kauppapolitiikanaan ennenkin ot-                 seen?
17607: 
17608:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1997
17609: 
17610:                                            Päivi Räsänen /skl
17611: 
17612: 279001
17613: 2                                           KK 372/1997 vp
17614: 
17615: 
17616: 
17617: 
17618:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17619: 
17620:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maan tilanteen, etenkin ihmisoikeustilanteen,
17621: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         erittelevä arviointi ja selvitetään muiden maiden
17622: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suhtautuminen vastaanottajamaahan. Normaa-
17623: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        litapauksissa ulkoasiainministeriön kanta perus-
17624: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tuu hyvin pitkälti vastaanottajamaassa olevan
17625: 372:                                                  Suomen suurlähetystön arvioon tilanteesta ko.
17626:                                                       maassa ja ko. alueella. Lisäksi selvitetään vietä-
17627:            Aikooko Hallitus ottaa ihmisoikeudet       vien puolustustarvikkeiden ominaisuudet, käyt-
17628:        huomioon päättäessään Finnavitecin             tötarkoitus ja sotilaallinen merkitys sekä vietä-
17629:        vientiluvasta Kuwaitin sotavoimien käy-        vien puolustustarvikkeiden merkitys Suomen
17630:        tössä olevien Hometien huoltamiseen,           puolustuksen materiaalivalmiuksien ja alan koti-
17631:        sekä                                           maisen teollisuuden kehittämisen kannalta.
17632:            katsooko Hallitus suomalaisen yrityk-          Jos vietävät tuotteet eivät ominaisuuksiensa
17633:        sen sitoutumisen vieraan valtion aseka-        tai merkityksensäjohdostajohda tai niitä suuren
17634:        luston huoltoon myös mahdollisen kriisin       todennäköisyyden perusteella ei käytetä ihmisoi-
17635:        aikana sopivan Suomen turvallisuuspo-          keusloukkauksiin, hyökkäykselliseen aseelliseen
17636:        liittiseen liittoutumattomuusperiaattee-       toimintaan taikka muuhun vastaavaan ei-hyväk-
17637:        seen?                                          syttyyn tarkoitukseen vastaanottajamaassa tai
17638:                                                       sen ulkopuolella, voidaan lupa myöntää, jos ko-
17639:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          konaisharkinnan muut tekijät sitä puoltavat ja
17640: vasti seuraavaa:                                      ellei lupakäsittelystä muuta johdu. Tämä kuvaa
17641:                                                       yleisempää länsimaista ajattelua asevientipolitii-
17642:     EU :n jäsenenä Suomi noudattaa ihmisoikeus-       kan ja ihmisoikeuspolitiikan konkreettisesta yh-
17643: politiikassaan ja asevientipolitiikassaan niitä po-   teensovittamisesta sekä niiden liittymäkohdista.
17644: liittisia velvoitteita, jotka EU:ssa näillä asia-     Asevientipidättyvyys totaalisenaja julistukselli-
17645: alueilla ovat voimassa. Erityisesti tämä tarkoit-     sena ei sellaisenaan ole länsimaiden ihmisoikeus-
17646: taa, että puolustustarvikkeiden vientiasioissa        politiikan väline.
17647: harkinta perustetaan EU:n kahdeksaan asevien-             EU ajaa aktiivisesti ihmisoikeusasioita pikem-
17648: tikriteeriin kuin myös ETYJ:n asevientiperiaat-       minkin kontaktipolitiikan kuin protestipolitii-
17649: teisiin. Kohdemaan ihmisoikeustilanteen huo-          kan keinoin. EU ja sen jäsenmaat tarttuvat kriit-
17650: mioon ottaminen sisältyy painavana tekijänä           tisessä poliittisessa vuoropuhelussaan ongelma-
17651: näihin kriteereihin ja periaatteisiin.                maiden ihmisoikeustilanteeseen. Ellei kyse ole
17652:     EU-maat suhteuttavat puolustustarvikkeiden        embargotapauksista, pidättyvyys aseviennissä
17653: vientiä koskevat lupapäätöksensä materiaalin          kohdistetaan lähtökohtaisesti tietynlaiseen ma-
17654: luonteeseen ja käyttötarkoitukseen, kohdemaan         teriaaliin pikemmin kuin koko kohdemaahan.
17655: ihmisoikeustilanteen erittelevään arviointiin         Kuwait ei ole mikään poikkeus, vaan ratkaisut
17656: sekä ihmisoikeuspolitiikkansa vaikutuskeinoi-         tehdään kokonaisharkinnan pohjalta.
17657: hin.                                                      Hornet-ohjelmaan liittyvät investoinnit ovat
17658:     Vientiluparatkaisu on aina tapauskohtaista        luoneet Finnavitec Oy:lle merkittävän huoltojär-
17659: kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon             jestelmän, jolle pelkästään Suomen ilmavoimien
17660: ulko- ja turvallisuuspoliittiset näkökohdat, sisäl-   tarpeet eivät luo täyskäyttöä. Kapasiteetin käyt-
17661: täen kansainvälisistä sopimuksista ja sitoumuk-       töasteen nostamiseksi ja tehtyjen investointien
17662: sista (mm.YK, EU ja ETYJ) sekä kansainväli-           tehokkuuden parantamiseksi yhtiö on aktiivises-
17663: sesti sovituista asevientiperiaatteista ja -kritee-   ti tunnustellut mahdollisuuksia hankkia eritasoi-
17664: reistä johtuvat mahdolliset esteet viennille. Ulko-   sia huoltomahdollisuuksia niistä maista, jotka
17665: asiainministeriö vastaa lupahakemukseen liitty-       käyttävät samantyyppistä F/A-18 -kalustoa kuin
17666: vien ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkökohtien    mitä Suomeen on ostettu. Alan työllisyyden li-
17667: esittämisestä. Lisäksi tehdään vastaanottaja-         säksi hanke edistäisi suoraan myös Suomen puo-
17668:                                              KK 372/1997 vp                                              3
17669: 
17670: lustusteollisia ja sitä kautta puolustuskykyymme       politiikan kaudella noudatettu ns. kriisialueperi-
17671: liittyviä valmiuksia. Kyseessä on nimenomaan           aate ei pystynyt tekemään eroa hyökkääjän ja
17672: high tech -osaamiseen kytkeytyvää toimintaa,           puolustajan välillä, ja Suomi pyrki välttämään
17673: joka on keskeinen prioriteetti puolustustarvike-       sitoumuksia, joilla Suomi voitaisiin sitoa tai ve-
17674: teollisuutemme kehittämisessä viennin ja kan-          tää mukaan jännitystilanteisiin. Kun esim. Per-
17675: sainvälisen yhteistyön kautta. Kyse on osaamista       sianlahden sodan aikanajäädytettiin vientilupia,
17676: sisältävän palvelun vientihankkeesta, mikä edus-       Suomi suhtautui hyökkääjään ja uhanalaisiin
17677: taa uutta, vähitellen vahvistuvaa ulottuvuutta         pieniin Arabimaihin samalla tavalla. Nykyolo-
17678: Suomen 'aseviennissä'.                                 suhteissa tämä olisi kohtuutonta. Pienenä uhan-
17679:     Kuwait sijaitsee potentiaalisella kriisialueella   alaisena valtiona Kuwaitilla on legitiimi tarve ja
17680: ja joutui vuonna 1990 Irakin hyökkäyksen koh-          luonnollisesti oikeus kehittää puolustuksellisia
17681: teeksi. YK:n turvallisuusneuvoston valtuutuk-          valmiuksiaan.
17682: sella toiminut kansainvälinen koalitio karkotti           Ko. vientiluvan myöntämiselle ei ole ulko- ja
17683: irakilaiset valtaajat 1991 ja palautti uudelleen       turvallisuuspoliittista estettä. Kyse on uuden,
17684: Kuwaitin itsenäisyyden. Huoltosopimuksen tuli-         poliittisesti ja kaupallisesti mielekkäämmän ulot-
17685: si voida jatkua myös tilanteessa, jossa jännitys       tuvuuden avautumisesta Suomen puolustustar-
17686: alueella mahdollisesti uudelleen kohoaisi. Täl-        vikeviennissä. Palvelun viennillä ei olisi liittymiä
17687:  löin on kuitenkin kysymys yritystason sopimuk-        alueelliseen turvallisuustasapainoon eikä ihmis-
17688:  sesta, joka ei merkitse valtiotason sitoumuksia.      oikeustilanteeseen Kuwaitin kaltaisessa maassa.
17689:  Suomessa ennen laaja-alaisen puolueettomuus-
17690: 
17691:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
17692: 
17693:                                                                      Puolustusministeri Anneli Taina
17694: 4                                          KK 372/1997 vp
17695: 
17696: 
17697: 
17698: 
17699:                                        Tili Riksdagens Talman
17700: 
17701:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     en analyserande bedömning av situationen, sär-
17702: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       skilt människorättssituationen, i mottagarlan-
17703: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     det, och andra länders förhållningssätt till motta-
17704: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr          garlandet utreds. I normala fall baserar sig utri-
17705: 372:                                                 kesministeriets ställningstagande synnerligen
17706:                                                      långt på den bedömning av situationen i landet
17707:           Ämnar Regeringen ta de mänskliga           och området i fråga som görs av Finlands ambas-
17708:        rättigheterna i betraktande när beslut fat-   sad i mottagarlandet. Desssutom utreds egenska-
17709:        tas om Finavitecs exporttilistånd för ser-    perna hos den försvarsmateriel som skall expor-
17710:        vice på de Hornetplan som används av          teras samt användningsändamål och militär be-
17711:        Kuwaits krigsmakt, samt                       tydelse, samt också betydelsen av denna materiel
17712:           anser Regeringen att ett finländskt fö-    med tanke på materielberedskapen inom Fin-
17713:        retags bindning tili underhållet av en        lands försvar och utvecklingen av den inhemska
17714:        främmande stats vapenmateriel också           industrin på området.
17715:        under en eventuell kris överensstämmer            Om de produkter som skall exporteras inte till
17716:        med Finlands säkerhetspolitiska princip       följd av sina egenskaper eller sin betydelse leder
17717:        om alliansfrihet?                             till eller om de med stor sannolikhet inte används
17718:                                                      för kränkning av de mänskliga rättigheterna,
17719:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        väpnade aktioner i anfallssyfte eller något annat
17720: anföra följande:                                     icke-godkänt ändamål i mottagarlandet eller
17721:                                                      utanför detta, kan tillstånd beviljas, om de övriga
17722:    Som medlem av EU iakttar Finlandisin män-         faktorerna i totalprövningen talar för detta och
17723: niskorättspolitik och sin vapenexportpolitik de      om inte något annat följer av tillståndsbehand-
17724: politiska förpliktelser, som inom EU är i kraft på   lingen. Detta ger en bild av ett mera allmänt
17725: dessa sakområden. Särskilt innebär detta att         västerländskt synsätt när det gäller den konkreta
17726: prövningen i frågor som gäller export av för-        sammanjämkningen av vapenexportpolitiken
17727: svarsmateriel baseras på EU:s åtta vapenexport-      och människorättspolitiken samt av deras an-
17728: kriterier liksom även på OSSE:s vapenexport-         knytningspunkter. Avhållsamhet från vapenex-
17729: principer. Beaktandet av människorättssituatio-      port, totalt och i deklarationssyfte, är inte i sig ett
17730: nen i mottagarlandet ingår som tungt vägande         instrument för västländernas människorättspoli-
17731: faktori dessa kriterier och principer.               tik.
17732:    EU-länderna avpassar sina tiliståndsbeslut            EU driver aktivt människorättsfrågor snarare
17733: som gäller exporten av försvarsmateriel tili mate-   med kontaktpolitikens än med protestpolitikens
17734: rielens natur och användningsändamål, en analy-      medel. EU och dess medlemsländer tar i sin kri-
17735: serande bedömning av mottagarlandets männi-          tiska politiska dialog upp människorättsfrågor-
17736: skorättssituation samt påverkningsmedlen inom        na i problemländerna. Om det inte gäller ett fall
17737: sin människorättspolitik.                            där embargo tillämpas, är utgångspunkten vad
17738:    Exporttiliståndsavgörandet innebär alltid en      avhållsamheten i fråga om vapenexporten beträf-
17739: totalprövning som görs från fall tili fall och där   far att den riktas mot materiel av ett visst slag
17740: man beaktar de utrikes- och säkerhetspolitiska       snarare än mot hela mottagarlandet. Kuwait ut-
17741: synpunkterna, inbegripande de eventuella hinder      gör inte något undantag, utan avgörandena träf-
17742: för exporten som följer av internationella avtal     fas på grundval av en totalprövning.
17743: och förbindelser (bl.a. FN, EU och OSSE) samt            De investeringar som hänför sig till Hornet-
17744: internationellt överenskomna vapenexportprin-        programmet har för Finavitec Oy skapat ett bety-
17745: ciper och -kriterier. Utrikesministeriet har till    dande underhållssystem, för vilket de finländska
17746: uppgift att föra fram de synpunkter i samband        luftstridskrafternas behov inte ger full använd-
17747: med tillståndsansökningarna som hänför sig till      ning. I syfte att öka utnyttjandet av kapaciteten
17748: utrikes- och säkerhetspolitiken. Dessutom görs       och förbättra effektiviteten i de investeringar som
17749:                                             KK 372/1997 vp                                              5
17750: 
17751: gjorts har bolaget aktivt hört sig för om möjlighe-   vid är det dock fråga om ett avtal på företagsnivå,
17752: terna att få underhållsuppdrag på olika nivå från     som inte innebär utfåstelser på statsnivå. Den s.k.
17753: de Iänder som använder F/A-18 materiel av sam-        krisområdesprincip som förut följdes i Finland
17754: ma slag som denviiken inköpts tili Finland. Pro-      under den vittomfattande neutralitetspolitikens
17755: jektet skulle främja förutom sysselsättningen på      period förmådde inte skilja mellan anfallare och
17756: området också direkt Finlands försvarsindustri-       försvarare och Finland försökte undvika bind-
17757: ella beredskap och därigenom vår beredskap vad        ningar genom vilka Finland skulle ha kunnat
17758: försvarsförmågan beträffar. Det är uttryckligen       bindas tili eller dras med i spänningssituationer.
17759: fråga om verksamhet som hänför sig tili high          När man t.ex. vid tiden för kriget vid Persiska
17760: tech-kunnandet och som utgör den centrala prio-       viken frös ner exporttilistånd, förhöll sig Finland
17761: riteten när det gäller uvecklingen av vår försvars-   på samma sätt gentemot den anfallande parten
17762: materielindustri via exporten och det internatio-     och de små hotade arabiska länderna. Under
17763: nella samarbetet. Det är fråga om ett projekt för     nuvarande förhållanden skulle dettavara oskä-
17764: export av service som inbegriper kunnande och         ligt. Genom att Kuwait är en liten stat som är
17765: som representerar en dimension inom Finlands          utsatt för hot har Kuwait ett legitimt behov och
17766: 'vapenexport' som är ny och håller på att bli         naturligtvis rätt att utveckla sin beredskap vad
17767: starkare.                                             försvaret beträffar.
17768:     Kuwait är beläget på ett potentiellt krisområ-        Det finns inte något utrikes- och säkerhetspo-
17769: de och blev år 1990 föremål för ett anfall från       1itiskt hinder för beviljande av exporttiliståndet i
17770: Irak. En internationell koalition som verkade         fråga. Det gäller öppnande av en ny, politiskt och
17771:  med bemyndigande av FN:s säkerhetsråd drev           handelsmässigt meningsfull dimension i Finlands
17772:  bort de irakiska erövrarna 1991 och återställde      försvarsmaterielexport. Exporten av service
17773:  Kuwaits självständighet. Underhållsavtalet bor-      skulle inte medföra associationer tili den regiona-
17774: de kunna fortgå också i en situation där spän-        la säkerhetsjämvikten och inte heller tili männi-
17775:  ningen på området eventuellt på nytt stiger. Här-    skorättssituationen i ett land som Kuwait.
17776:      Helsingfors den 7 maj 1997
17777: 
17778:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
17779:                                             KK 373/1997 vp
17780: 
17781: Kirjallinen kysymys 373
17782: 
17783: 
17784: 
17785: 
17786:                                     Marjaana Koskinen /sd ym.: Kunnallisen demokratian turvaamises-
17787:                                        ta yksityistettäessä kunnallisia palveluita
17788: 
17789: 
17790:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17791: 
17792:    Monet kunnat ja kaupungit ovat Raha-auto-           naisuudesta häviää. Osaltaan myös Euroopan
17793: maattiyhdistyksen avustusten saantiehtojen ta-         sosiaalirahasto myötävaikuttaa, että kunnissa
17794: kia muuttaneet kunnallista toimintaa esim. sää-        on erilaisia projekteja eri sosiaalipoliittisten teh-
17795: tiöiksi, joissa yleensä myös eri järjestöjen edustus   tävien tiimoilta. Nämä projektit pirstaloivat sosi-
17796: on mukana. Esimerkiksi Raisiossa Huivelan pal-         aalipoliittista kenttää, eikä hetken päästä kenel-
17797: velutalosäätiö vastaa jo huomattavasta osasta          läkään virkamiehellä tai luottamuselimellä ole
17798: Raision kaupungin vanhustenhuoltoa. Huivelan           kokonaisuutta hallussaan.
17799: palvelutalosäätiö on saanut RA Y:n avustuksia.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17800:    Ongelmaksi säätiöiden/osakeyhtiöiden tai            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17801: kuntayhtymien kohdalla muodostuu kunnalli-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17802: nen demokratia. Säätiöthän toimivat itsenäisesti,      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17803: ja säätiöiden palveluita nauttivilla asiakkailla ei
17804: ole samoja valitusmahdollisuuksia palveluidyn                     Miten taataan, että kunnallinen demo-
17805: tasosta kuin esim. kunnan vastaavia palveluita                 kratia toimii siirrettäessä kunnallisia pal-
17806: käyttävillä asiakkailla, jotka voivat valittaa pal-            velutehtäviä säätiöille, ja
17807: velusta vastaavaan Iautakuntaanja lääninoikeu-                    miten vastataan kokonaisuudesta ja
17808: teen. Mitä enemmän kunnallisia palveluita siirre-              palveluiden pitkäaikaisesta saatavuudes-
17809: tään säätiöiden, osakeyhtiöiden ja kuntayhty-                  ta erilaisten projektien yleistyessä?
17810: mien hoidettavaksi, sitä enemmän vastuu koko-
17811: 
17812:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1997
17813: 
17814:                       Marjaana Koskinen /sd                     Mikko Immonen /vas
17815: 
17816: 
17817: 
17818: 
17819: 279001
17820: 2                                           KK 373/1997 vp
17821: 
17822: 
17823: 
17824: 
17825:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17826: 
17827:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jalta kunta toimii tilaajana eikä kunnan päätök-
17828: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sentekotavan laatu kunnallisdemokratian suh-
17829: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teen ole mitenkään poikkeusasemassa muuhun
17830: jäsenen vastattavakasi kansanedustaja Marjaa-         kunnan päätöksentekoon nähden, vaan päätök-
17831: na Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       senteko on samalla tavalla avointa ja esteettö-
17832: myksen n:o 373:                                       myys- ja muut laillisuusvaatimukset täyttävää.
17833:                                                       Päätöksentekijän tulee noudattaa esim. kunnan-
17834:           Miten taataan, että kunnallinen demo-       valtuustossa hyväksytyssä talousarviossa ja
17835:        kratia toimii siirrettäessä kunnallisia pal-   -suunnitelmassa hyväksyttyjä kunnan toimin-
17836:        velutehtäviä säätiöille, ja                    nallisia ja taloudellisia tavoitteita. Päätökseen
17837:           miten vastataan kokonaisuudesta ja          voidaan myös hakea muutosta tavanomaisella
17838:        palveluiden pitkäaikaisesta saatavuudes-       tavalla.
17839:        ta erilaisten projektien yleistyessä?             Mikäli kuntalainen palvelun yksityiseltä pal-
17840:                                                       velun tuottajalta saatuaan katsoo, ettei palvelu
17841:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuitenkaan vastaa sitä tasoa, joka edellytetään
17842: vasti seuraavaa:                                      kunnalliselta toiminnalta, tai jos hän jää ilman
17843:                                                       palvelua, kuntalainen voi kääntyä kunnan viran-
17844:    Kuntien itsehallintoon kuuluu, että ne voivat      omaisten puoleen, koska vastuutaan kunta ei ole
17845: oman päätösvaltansa nojalla rakentaa organi-          voinut siirtää palvelun tuottajalle. Yksityisen
17846: saationsa. Kunnat ovat kautta aikojen voineet         palvelun tuottajan toimintaa ei esim. kunnanjul-
17847: olla osakkaina osakeyhtiöissä, liittyä yhdistyk-      kisuusperiaate koske, mutta kunta voi sopimusta
17848: siin tai perustaa säätiöitä toimialansa puitteissa.   tehdessään asettaa esim. tiedottamisen suhteen
17849: Kun säännöksiä kuntien velvollisuudesta perus-        tarpeelliseksi katsomiaan ehtoja. Käytännössä
17850: taa lakisääteisiä toimielimiä on vähennetty tai       saatetaan myös yksityisoikeudellisen oikeushen-
17851: tehty joustavammiksi, kuntien oma organisoitu-        kilön kuten säätiön hallitukseen valita kunnan ja
17852: misvapaus on vastaavasti laajentunut. Myös            käyttäjien edustajia, jolloin myös palvelutuotan-
17853: kuntien päätösvallan delegointia ja yhteistoimin-     non johdossa edelleen säilyy niitä piirteitä, jotka
17854: taa koskevia säännöksiä on väljennetty. Lainsää-      ovat ominaisia kunnalliselle toiminnalle.
17855: dännön kehittämisen lähtökohtana onkin, että             Mitä tulee toiminnan pitkäjänteisyyteen, sää-
17856: säädettäessä kuntien tehtävistä niiden toteutta-      tiömuodon valinta osoittaa pysyvän palvelutuo-
17857: mistapa kuitenkin jätetään kuntien itsensä pää-       tannon olevan kysymyksessä. Sen sijaan koko-
17858: tettäväksi.                                           naisuus muodostuu kunnallisessa palvelutuotan-
17859:    Organisaatiomuodon valinta ei muuta kun-           nossa nykyisin monista eri toimijoista. Kehitys
17860: nan velvollisuutta tehtäviensä hoitamiseen. Niin-     on johtunut joustavuuden tarpeesta ja kuntien
17861: pä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon          yhteistyössä erityisesti käytettävissä olevien voi-
17862: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain       mavarojen täysipainoisesta hyödyntämisestä.
17863: (733/1992) 4 §:n mukaan kunta voi järjestää so-       Kokonaisuuden hahmottamista ja ohjausotteen
17864: siaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtä-     muodostumista edistää myös epävirallinen yh-
17865: vät mm. hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta     teydenpito esim. vuosittain kunnan edustajien ja
17866: kunnalta, kuntayhtymäitä tai yksityiseltä palve-      asianomaisien palvelutuottajien edustajien kans-
17867: lujen tuottajalta, mutta tällöinkin kunnan on         sa, jolloin voidaan todeta kehittämistarpeet ja
17868: varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vas-   -tavoitteet.
17869: taavat sitä tasoa, jota edellytetään kunnalliselta       Edellä olevan perusteella katson, että hankit-
17870: toiminnalta. Näin ollen tehdessään sopimuksen         taessa palveluja eri toimijoilta kuntien tulee tie-
17871: palvelujen hankkimisesta ulkopuoliselta toimit-       toisesti huolehtia kuntakokonaisuuden toimi-
17872: tajalta kunnan tulee asettaa tarpeelliset ehdot       vuudesta ja riittävästä demokraattisesta ohjauk-
17873: palvelujen laadun ja saatavuuden turvaamiseksi        sesta, mutta että se voi hyvin toteutua nykyisten
17874: sekä sopimuksen irtisanomiselle.                      säännösten puitteissa eikä valtion taholta ole eri-
17875:     Hankittaessa palvelu ulkopuoliselta toimitta-     tyistä tarvetta puuttua asiaan.
17876:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1997
17877: 
17878:                                                                             Ministeri Jouni Backman
17879:                                              KK 373/1997 vp                                            3
17880: 
17881: 
17882: 
17883: 
17884:                                          Tili Riksdagens Talman
17885: 
17886:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        och tillgången på service samt för uppsägande av
17887: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         avtalet.
17888: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Vid anskaffning av service från en utomståen-
17889: man Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade              de leverantör fungerar kommunen som beställa-
17890: spörsmål nr 373:                                       re, och det sätt som kommunen fattar beslut på är
17891:                                                        med hänsyn tili den korumunala demokratin inte
17892:            På vilket sätt garanteras att den koru-     i någon särställning i förhåliande tili annat be-
17893:        munala demokratin fungerar då korumu-           slutsfattande i kommunen. Beslutsprocessen är
17894:        nala serviceuppgifter övergår tili stiftel-     alltså på samma sätt öppen och skall uppfylla
17895:        ser, och                                        kraven på ojävighet och lagenlighet i övrigt. Be-
17896:            på vilket sätt ansvaras för helheten och    slutsfattaren skall t.ex. iaktta fastställda verk-
17897:        tillgången på service på lång sikt då pro-      samhetsmål och ekonomiska mål som godkänts
17898:        jekt av olika slag blir allt vanligare?         av kom~_unfullmäktige i budgeten och ekonomi-
17899:                                                        planen. Andring i besluten kan också sökas på
17900:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vanligt sätt.
17901: anföra följande:                                           Om en kommuninvånare som erhållit service
17902:                                                        från en privat serviceproducent anser att servicen
17903:    Till den korumunala självstyrelsen hör att          ändå inte motsvarar den nivå som kan förutsät-
17904: kommunerna kan bygga upp sin organisation              tas av motsvarande korumunala verksamhet, el-
17905: med stöd av den egna beslutanderätten. Kommu-          ler om han inte får någon service, kan han vända
17906: nerna har i alla tider kunnat vara delägare i          sig tili de korumunala myndigheterna, eftersom
17907: aktiebolag, ansluta sig tili föreningar eller grunda   kommunen inte kunnat överföra sitt ansvar på
17908: stiftelser inom ramen för sitt verksamhetsområ-        serviceproducenten. Den verksamhet som be-
17909: de. När bestämmelserna om kommunernas skyl-            drivs av en privat serviceproducent omfattas inte
17910: dighet att grunda i lag angivna organ har skurits      av t.ex. den korumunala offentlighetsprincipen,
17911: ner och gjorts smidigare har kommunernas egen          men kommunen kan då avtalet ingås ställa såda-
17912: organisationsfrihet utvidgats på motsvarande           na villkor beträffande t.ex. information som den
17913: sätt. Också bestämmelserna om delegering av            anser nödvändiga. 1 praktiken kan också tili sty-
17914: kommunernas beslutanderätt och om samverkan            relsen för en privaträttsligjuridisk person, såsom
17915: mellan kommunerna har gjorts mindre strikta.           en stiftelse, väljas representanter för kommunen
17916: Utgångspunkten för utvecklingen av lagstift-           och användarna, varvid de drag som är beteck-
17917: ningen är också att det skall ankomma på kom-          nande för kommunal verksamhet bibehålis också
17918: munerna själva att besluta om hur kommunernas          i ledningen för serviceproduktionen.
17919: uppgifter skall utföras.                                   Beträffande verksamheten på lång sikt visar
17920:     Valet av organisationsform ändrar inte kom-        valet av stiftelse som verksamhetsform att det är
17921: munens skyldighet att sköta sina uppgifter. Så-        fråga om en serviceproduktion av bestående ka-
17922: lunda kan kommunen t.ex. enligt 4 § lagen om           raktär. Däremot utformas helheten inom den
17923: planering av och statsandel för social- och hälso-     korumunala serviceproduktionen numera av
17924: vården (733/1992) ordna de uppgifter som hör tili      många olika aktörer. Utvecklingen har föranletts
17925: social- och hälsovården bl.a. genom att anskaffa       av behovet av flexibilitet och av ett fullständigt
17926: service från staten, en annan kommun, en sam-          utnyttjande av de resurser som står kommunerna
17927: kommun eller en privat serviceproducent, men           tili buds i deras ömsesidiga samarbete. Gestalt-
17928: kommunen måste då försäkra sig om att servicen         ningen av helheterna och utformningen av led-
17929: motsvarar den nivå som förutsätts av motsvaran-        ningssättet främjas också av inofficiella kontak-
17930: de korumunala verksamhet. Därför skali kom-            ter, t.ex. årliga kontakter mellan representanter
17931: munen då den ingår avtal om anskaffning av             för kommunen och de berörda serviceproducen-
17932: service från en utomstående leverantör ställa          terna, varvid man kan konstatera utvecklingsbe-
17933: nödvändiga villkor för tryggande av kvaliteten         hov och utvecklingsmål.
17934: 4                                        KK 373/1997 vp
17935: 
17936:    På basis av det som nämnts ovan anser jag att   ligt demokratisk ledning, men att dessa villkor
17937: kommunerna vid anskaffningen av service från       mycket väl kan uppfyllas inom ramen för existe-
17938: olika aktörer målmedvetet bör sörja för att den    rande regler och att det inte finns någon särskild
17939: kommunala helheten fungerar och för en tillräck-   orsak för staten att ingripa i frågan.
17940: 
17941:      Helsingforsden 12 maj 1997
17942: 
17943:                                                                          Minister Jouni Backman
17944:                                            KK 374/1997 vp
17945: 
17946: Kirjallinen kysymys 374
17947: 
17948: 
17949: 
17950: 
17951:                                   Säde Tahvanainen /sd ym.: Ammattikorkeakouluopiskelijoiden oi-
17952:                                      keudesta ateriatukeen harjoitteluaikana
17953: 
17954: 
17955:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17956: 
17957:     Ammattikorkeakoulujen        vakinaistumisen     päivittäistä ateriaa henkilökuntaruokalasta.
17958: myötä näissä oppilaitoksissa opiskelevien opin-      Korkeaa hintaa ei ole myöskään mahdollista
17959: tososiaaliset edut muuttuivat korkeakouluopis-       subventoida siirtämällä Kelan ateriatukea omas-
17960: kelijoiden etujen tasolle. Opintoraha nousi 1 270    ta oppilaitoksesta harjoitteluruokalaan.
17961: markasta 1 540 markkaan kuukaudessa ja samal-           Ongelman voisi korjata luomalla järjestelmän,
17962: la maksuton ateria poistui.                          jossa oppilaitos voisi siirtää Kelan ateriatuen
17963:     Kansaneläkelaitos maksaa ateriatukea 7 mk/       harjoittelupaikan ruokalalle. Luonnollisesti tuen
17964: päivä jokaisesta korkeakouluopiskelijasta, joten     voisi siirtää vain niissä tapauksissa, joissa har-
17965: opiskelijaruokalan päivittäisen aterian hinta on     joittelu kestäisi riittävän kauan ja harjoittelu-
17966: alhainen eli noin 10 mk/päivä. Ammattikorkea-        paikka olisi oppilaitoksesta kohtuuttoman kau-
17967: kouluopiskelijoilla on tutkintoon johtavaan          kana.
17968: opiskeluun liittyvää pakollista harjoittelua hyvin      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17969: runsaasti. Harjoittelupaikkoja on opiskelijamää-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17970: rään nähden vähän, ja tämän vuoksi opiskelija        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17971: voi joutua kauaskin opiskelupaikkakunnaltaan         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17972: harjoitteluun. Harjoittelu kaukana omasta oppi-
17973:  laitoksesta on aiheuttanut sen ongelman, että                 Miten Hallitus aikoo ratkaista ammat-
17974:  oppilas jää työpäivän aikana ilman lämmintä                tikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelu-
17975:  ateriaa, koska opiskelijalla ei ole varaa ostaa            aikaan liittyvän ateriatukiongelman?
17976: 
17977:       Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1997
17978: 
17979:           Säde Tahvanainen /sd           Marjaana Koskinen /sd         Pia Viitanen /sd
17980:           Janne Viitamies /sd            Esa Lahtela /sd               Tuula Haatainen /sd
17981:           Helena Vartiainen /sd          Janina Andersson /vihr        Anu Vehviläinen /kesk
17982:           Liisa Hyssälä lkesk            Raimo Holopainen /sd          Kalevi Olin /sd
17983:           Arto Bryggare /sd              Veijo Puhjo /va-r             Sakari Smeds /skl
17984:           Päivi Räsänen /skl             Toimi Kankaanniemi /skl       Tapio Karjalainen /sd
17985:           Johannes Koskinen /sd          Pekka Saarnio /vas            Matti Väistö /kesk
17986: 
17987: 
17988: 
17989: 
17990:  279001
17991: 2                                            KK 374/1997 vp
17992: 
17993: 
17994: 
17995: 
17996:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17997: 
17998:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskus päät-
17999: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tää ruokalan ottamisesta ateriatuen piiriin. Myös
18000: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        harjoittelupaikkojen      henkilökuntaruokaloita
18001: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-         voidaan ottaa ateriatuen piiriin, jos se on tarpeel-
18002: vanaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        lista ja jos ruokailu on asianmukaisesti järjestet-
18003: sen n:o 374:                                           ty. Koska ateriatukijärjestelmä on tarkoitettu
18004:                                                        säännöllisen opiskelijaruokalatoiminnan tuke-
18005:            Miten Hallitus aikoo ratkaista ammat-       miseen, on tuen piiriin pääsemiseksi edellytetty,
18006:         tikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelu-       että opiskelijoita ruokailee ruokalassa päivittäin.
18007:         aikaan liittyvän ateriatukiongelman?              Jos nykyjärjestelmää haluttaisiin kehittää si-
18008:                                                        ten, että ateriatukea maksettaisiin myös epäsään-
18009:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nöllisen ja yksittäisten opiskelijoiden ruokailun
18010: vasti seuraavaa:                                       perusteella, tarkoittaisi se satojen uusien ruoka-
18011:                                                        loidenottamista järjestelmän piiriin. Hallinnolli-
18012:    Ammattikorkeakouluopiskelijoiden tulo ate-          set kulut suhteessa myönnettävään tukeen olisi-
18013: riatukijärjestelmän piiriin on tuonut uuden ruo-       vat vähemmän käytettyjen ruokaloiden osalta
18014: kaloiden käyttäjäkunnan omine erityispiirtei-          suuret.
18015: nen. Esimerkiksi opintoihin kuuluvaa harjoitte-           Opetusministeriön tarkoituksena on tämän
18016: lua muulla kuin varsinaisella opiskelupaikka-          vuoden aikana selvittää korkeakouluopiskelijoi-
18017: kunnalla suorittavien opiskelijoiden määrä on          den ateriatukeen liittyviä ongelmia erityisesti am-
18018: kasvanut. Opiskelijan ruokailun kannalta ongel-        mattikorkeakouluopiskelijoiden osalta.
18019: manisin tilanne syntyy erityisesti silloin, kun har-
18020: joittelupaikkakunnalla ei entuudestaan ole yh-
18021: tään ateriatuen piiriin kuuluvaa ruokalaa.
18022: 
18023:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
18024: 
18025:                                                                             Ministeri Claes Andersson
18026:                                          KK 374/1997 vp                                             3
18027: 
18028: 
18029: 
18030: 
18031:                                       Tili Riksdagens Ta/man
18032: 
18033:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Folkpensionsanstaltens studiestödscentral be-
18034: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     slutar om ett matställe skall omfattas av måltids-
18035: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   stödet. Också personalmatsalar på praktikplat-
18036: man Säde Tahvanainen m.fl. undertecknade           ser kan omfattas av måltidsstödet, om det är
18037: spörsmål nr 374:                                   nödvändigt och om bespisningen är adekvat ord-
18038:                                                    nad. Eftersom systemet med måltidsstöd är av-
18039:          Hur tänker Regeringen lösa problemet      sett att stöda regelbunden verksamhet med mat-
18040:        med måltidsstöd i samband med yrkes-        ställen för studerande, har villkoret för att ett
18041:        högskolestuderandenas praktikperiod?        matställe skall kunna omfattas av stödet varit att
18042:                                                    studerande dagligen äter där.
18043:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Om man vill utveckla dagens system så att
18044: anföra följande:                                   måltidsstöd betalas även på basis av att studeran-
18045:                                                    de oregelbundet och i enstaka fall äter på ett
18046:    Y rkeshögskolestuderandenas inträde i syste-    matställe, innebär det att hundratals nya matstät-
18047: met med måltidsstöd innebär en ny kundkrets        Ien skulle omfattas av systemet. De administrati-
18048: med egna särdrag på matställena. Tili exempel      va kostnaderna i relation tili det beviljade stödet
18049: antalet studerande som utför den praktik som       skulle vara stora för de mindre frekventerade
18050: hör tili studierna någon annanstans än på den      matställena.
18051: egentliga studieorten har ökat. Den mest proble-      Undervisningsministeriet avser att i år utreda
18052: matiska situationen beträffande studerandenas      problemen i samband med måltidsstödet tili
18053: måltider uppstår speciellt när praktikorten inte   högskolestuderandena i synnerhet vad gäller stu-
18054: tidigare haft ett enda matställe som omfattas av   derande vid yrkeshögskolor.
18055: måltidsstödet.
18056:      Helsingforsden 13 maj 1997
18057: 
18058:                                                                         Minister Claes Andersson
18059:                                            KK 375/1997 vp
18060: 
18061: Kirjallinen kysymys 375
18062: 
18063: 
18064: 
18065: 
18066:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Niinisalon ruokalan uudisrakennusta koske-
18067:                                       vista suunnitelmista
18068: 
18069: 
18070:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18071: 
18072:    Niinisalon varuskunta on nopeasti kehittyvä       sen lisäksi, että rakennus on jäänyt kehityksessä
18073: ja kehitettävä varuskunta, jossa normaalin va-       ajastaan jälkeen. Pisteenä i:n päällä olen havain-
18074: rusmieskoulutuksen lisäksi koulutetaan sotilaita     nut, että ruokalarakennuksen seinustoilla juok-
18075: YK:n tehtäviin. Varuskunnassa annetaan koulu-        sentelee talvisinkin suurikokoisia rottia ruokaa
18076: tusta myös ulkomaalaisille YK-koulutustehtä-         etsiskelemässä. Ei ole kovin häävi näkymä ulko-
18077: viin. Niinisalo on varuskunnista kansainvälisin,     maalaisille vierailijoille.
18078: ja siellä on viime vuosien aikana käynyt alan           Tiedän, että jos teen eduskuntakyselyn, sen
18079: ulkomaalaisia 39 maasta. Niinisalo on kansain-       kohteena oleva rakennuskohde toteutetaan vas-
18080: välisesti tietyllä tavoin ikkuna ulospäin.           ta viidenkymmenen vuoden kuluttua. Siitä huoli-
18081:    Niinisalon varuskuntaa on kohennettu käy-         matta ja korostaen, että asian takana ei ole ku-
18082: tettävissä olevin varoin, mutta samalla on pyritty   kaan puolustusvoimiin liittyvä henkilö (hänet
18083: säilyttämään sen persoonallinen olemus "valkoi-      voitaisiin erottaa), teen valtiopäiväjärjestyksen
18084: sena varuskuntana". Niinisalon varuskunnassa         37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
18085: on kuitenkin yksi tietynlainen häpeäpilkku, ja se    asianomaiselle jäsenelle seuraavan kysymyksen:
18086: on varuskunnan ruokala. Tälläkin on oma histo-
18087: riallinen arvonsa varpusineen kaikkineen, mutta               Onko Hallituksella Niinisalon varus-
18088: varmasti jo puoli vuosisataa toimineena, ja kun             kunnan ruokalarakennuksen uudisra-
18089:  kunnostustyöt uuden odotuksessa on tietyllä ta-            kentamiseen liittyviä suunnitelmia, ja
18090:  valla jätetty hoitamatta, rakennus on karmeassa              millä aikataululla suunnitelma mah-
18091:  kunnossa. Seinät ovat rapautuneet, putkistot               dollisesti voitaisiin toteuttaa?
18092:  ruostuneet ja kaikessa on epäpuhtauden kuva
18093: 
18094:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
18095: 
18096:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
18097: 
18098: 
18099: 
18100: 
18101: 279001
18102: 2                                       KK 375/1997 vp
18103: 
18104: 
18105: 
18106: 
18107:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
18108: 
18109:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    muksia toiminnallisuuden, hygieniatason, tekni-
18110: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     sen kunnon tai varustetason puolesta.
18111: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Nykyisen muonituskeskuksen perusparan-
18112: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-    nusmahdollisuuksia on tutkittu asiantuntijavoi-
18113: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     mien useampaan otteeseen viime vuosien aikana.
18114: n:o 375:                                          Tutkimuksissa on päädytty siihen, ettei nykyises-
18115:                                                   tä ruokalarakennuksesta saataisi perusparanta-
18116:          Onko Hallituksella Niinisalon varus-     misella toiminnallisesti tyydyttävää kokonai-
18117:        kunnan ruokalarakennuksen uudisra-         suutta, vaan että Niinisalon varuskuntaan olisi
18118:        kentamiseen liittyviä suunnitelmia, ja     todennäköisesti rakennettava uusi muonituskes-
18119:          millä aikataululla suunnitelma mah-      kus.
18120:        dollisesti voitaisiin toteuttaa?              Muonituskeskuksen uudistushanke sisältyy
18121:                                                   puolustusministeriön rakentamisen keskipitkän
18122:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      aikavälin suunnitelmaan. Hankkeen esisuunnit-
18123: vasti seuraavaa:                                  telu on käynnissä Tykistöprikaatin, Turun ja
18124:                                                   Porin sotilasläänin ja Pääesikunnan materiaali-
18125:   Niinisalon varuskunnan nykyinen ruokala ei      hallinto-osaston yhteistyönä.
18126: vastaa muonituskeskukselle asetettavia vaati-
18127: 
18128:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
18129: 
18130:                                                                Puolustusministeri Anneli Taina
18131:                                             KK 375/1997 vp                                              3
18132: 
18133: 
18134: 
18135: 
18136:                                         Tili Riksdagens Talman
18137: 
18138:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Möjligheterna att grundligt renovera den nu-
18139: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        varande förplägningscentralen har under de se-
18140: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      naste åren undersökts ett flertal gånger med hjälp
18141: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         av sakkunniga. 1 undersökningarna har man
18142: 375:                                                  kommit fram tili att det inte är möjligt att få tili
18143:                                                       stånd en funktionellt tillfredsställande helhet av
18144:           Har Regeringen några planer som gäl-        den nuvarande kosthållsbyggnaden genom en
18145:        ler en nybyggnad för kosthållet i Niini-       grundlig renovering av den, utan att det sanno-
18146:        salo, och                                      likt blir nödvändigt att uppföra en ny kosthålls-
18147:           enligt viiken tidtabell kunde planen        byggnad för garnisonen i Niinisalo.
18148:        möjligtvis förverkligas?                          Reformplanen för förplägningscentralen in-
18149:                                                       går i försvarsminsteriets pian på medellång sikt
18150:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för byggverksamheten. Den preliminära plane-
18151: anföra följande:                                      ringen av projektet pågår som samarbete mellan
18152:                                                       Artilleribrigaden, Åbo och Björneborgs militär-
18153:    Det nuvarande kosthållet i Niinisalo motsva-       län och huvudstabens materielförvaltningsavdel-
18154: rar inte de krav som bör ställas på en förpläg-       ning.
18155: ningscentral vare sig i funktionellt avseende eller
18156: vad hygiennivån, det tekniska skicket eller nivån
18157: på utrustningen beträffar.
18158: 
18159:      Helsingfors den 7 maj 1997
18160: 
18161:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
18162:                                            KK 376/1997 vp
18163: 
18164: Kirjallinen kysymys 376
18165: 
18166: 
18167: 
18168: 
18169:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Puolustusvoimien leipähankinnoista
18170: 
18171: 
18172: 
18173:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18174: 
18175:     Suomen puolustusvoimille on hankittu kivää-      1 momenttiin viitaten valtioneuvoston asian-
18176: rit Kiinasta, kengät Virosta ja nyt hankitaan lei-   omaiselle jäsenelle seuraavan kysymyksen:
18177: pä eli näkkileipä Ruotsista. Kivääreiden ja ken-
18178: kien hankinnasta on saatu aikaisemmin vastaus,                 Miksi Suomen puolustusvoimille oste-
18179: mutta nyt teen valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n               taan näkkileipä Ruotsista?
18180: 
18181:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
18182: 
18183:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
18184: 
18185: 
18186: 
18187: 
18188: 279001
18189:   2                                           KK 376/1997 vp
18190: 
18191: 
18192: 
18193: 
18194:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
18195: 
18196:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         räyksiä, samoin kuin määräysten perustan muo-
18197:  mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          dostavia syrjimättömyyden, yhdenvertaisen
18198:  olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kohtelun ja avoimuuden periaatteita. Lainsää-
18199:  jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         däntö kieltää myös hankintojen pilkkomisen pie-
18200:  toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          nemmiksi kynnysarvojen välttämiseksi.
18201:  n:o 376:                                                  Jako EY-hankintoihinja puolustusvälinehan-
18202:                                                         kintoihin johtuu julkisista hankinnoista annetun
18203:             Miksi Suomen puolustusvoimille oste-        lain 1 §:stä. Lakitekstin mukaan lakia ei mm.
18204:          taan näkkileipä Ruotsista?                     sovelleta pääasiallisesti sotilaskäyttöisten han-
18205:                                                         kinnan kohteiden hankintoihin, salassa pidettä-
18206:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          viin hankintoihin, tai hankintoihin,joissa valtion
18207:   vasti seuraavaa:                                      turvallisuus edellyttää muun menettelyn käyttä-
18208:                                                         mistä, tai hankintoihin, joissa noudatetaan eri-
18209:       Kuten muidenkin julkishallinnossa hankin-         tyisiä turvamääräyksiä lain, asetuksen tai hallin-
18210:    toja suorittavien yksiköiden, myös puolustushal-     nollisen määräyksen nojalla.
18211:    linnon hankintayksiköiden, tulee hankinnois-            Puolustusministeriö määrittelee säädösten
18212:    saan nykyisin noudattaa Suomen hankintalain-         mukaan, mitä hankinnan kohteita voidaan pitää
18213:    säädännössä voimaansaatettuja eurooppalaisia         lain tarkoittamina "pääasiallisesti sotilaskäyttöi-
18214:    hankin ta sääntöjä.                                  sinä hankinnan kohteina", joihin EY -hankinta-
18215:        Valtion hankintamenettelyt ovat muuttuneet       menettelyä ei sovelleta. Nykyinen puolustusmi-
18216:    alun perin Suomen liittyessä ETA-sopimukseen         nisteriön päätös on vuodelta 1995. Tyypillisinä
18217:    ja jatkuvat nyt ED-jäsenyydessä. Julkisten han-      "siviilituotteina" voidaan mainita muun muassa
18218:    kintojen lainsäädännön perustavoitteena on te-       taloushuoltotuotteet, elintarvikkeet ja vaatetus-
18219:    hostaa julkisten varojen käyttöä ja avata julkis-    alan tuotteet.
18220:    ten hankintojen markkinat laajemmalle tarjous-          Puolustushallinnon tulee noudattaa lakia
18221:    kilpailulle Euroopan laajuisilla markkinoilla. Te-   hankinnoissaan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että
18222:    hokas kilpailu tuo mukanaan, paitsi tuotteiden       EY-hankintasääntöjen mukaan hankintayksi-
18223:    hintatason laskua, myös uusia toimittajavaihto-      kön tulee hyväksyä annetuista tarjouksista se,
18224:    ehtoja ja parantaa tuotelaatua.                      joka on kokonaistaloudellisesti edullisin nimen-
18225:        Kaikissa puolustusvoimien hankinnoissa pe-       omaan hankinnan yhteydessä ilmoitettujen han-
18226:    riaatteena on tehokas kilpailuttaminen, jolla py-    kinnan arviointiperusteiden mukaan, tai se tar-
18227:    ritään kokonaistaloudelliseen edullisuuteen, ja      jous, joka on hinnaltaan alin. Puolustusvoimien
18228:    tarjoajien tasapuolinen, syrjimätön ja luotta-       "siviilituotteita" koskevaa hankintaa ei siis voida
18229:    muksellinen kohtelu.                                 ohjata kotimaahan työllisyys- tai aluepoliittisin
18230:        Puolustushallinnon hankintayksiköiden teke-      syin eikä muullakaan hankinnan kohteen välittö-
18231:    mät kynnysarvon ylittävät muut tavara- ja palve-     mästä arvioinnista erillään olevalla perusteella.
18232:    luhankinnat kuin varsinaiset puolustusväline-        Valtion tekemät muiden kuin puolustusvälinei-
18233:    hankinnat tulee tehdä julkisista hankinnoista        den hankinnat eivät siis yleensä enää voi kuulua
18234:    annetun lainsäädännön mukaan. Sama koskee            esimerkiksi kotimaan työllisyys- tai maatalous-
18235:    rakennusurakoita. Mm. puolustusvälinehankin-         politiikan hoidon keinovalikoimaan.
18236:    toja ja kynnysarvot alittavia hankintoja koskee         Nyt kyseessä olleessa näkkileipähankinnassa
18237:    oma hankintasäädöstönsä.                             ei ole kysymys mistään lain 1 §:n mukaisesta
18238:        Koska pienillä hankinnoilla on kansainvälisen    poikkeustilanteesta. Tällä hetkellä näkkileivän
18239:    kilpailun kannalta vähäisempi merkitys, EY-          osalta ei ole myöskään olemassa erityisiä huolto-
18240:    hankintamenettely koskee vain tietyt kynnysar-       varmuuteen liittyviä näkökohtia. Nyt tehty han-
18241:    vot ylittäviä hankintoja. Myös kynnysarvot alit-     kinta on keskitetty hankintasopimus ja käsittää
18242:    tavissa hankinnoissa on kuitenkin noudatettava       vuoden tarpeen, jonka jälkeen hankinta kilpailu-
18243: _/ Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mää-          tetaan uudelleen.
18244: 
18245:        Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
18246: 
18247:                                                                       Puolustusministeri Anneli Taina
18248:                                             KK 376/1997 vp                                            3
18249: 
18250: 
18251: 
18252: 
18253:                                         Tili Riksdagens Talman
18254: 
18255:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           det endast vissa s1ag av upphandling som översti-
18256: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           ger tröske1värdet. Också när det gäller upphand-
18257: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       ling som understiger tröskelvärdet måste dock
18258: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          bestämme1serna i Romfördraget iakttas, liksom
18259: mål nr 376:                                           också de principer om icke-diskriminering, lik-
18260:                                                       ställd behandling och öppenhet som utgör grun-
18261:          Varför inköps knäckebröd från                den för bestämmelserna. Lagstiftningen tillåter
18262:        Sverige tili Finlands försvarsmakt?            inte heller att upphandlingen spjälks upp i min-
18263:                                                       dre enheter i syfte att undvika tröskelvärdena.
18264:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Indelningen i EG-upphandling och försvars-
18265: anföra följande:                                      materielupphandling följer av 1 § lagen om of-
18266:                                                       fentlig upphandling. Enligt orda1ydelsen i lagen
18267:    Liksom även andra enheter inom den offentli-       tillämpas lagen inte vid upphandling av varor
18268: ga förvaltningen som bedriver upphandling skall       som lämpar sig huvudsakligen för militärt bruk,
18269: också försvarsförvaltningens upphandlingsen-          upphandling som skall hemlighållas, upphand-
18270: heter nuförtiden i sin upphandling iaktta de eu-      Iing där statens säkerhet förutsätter ett annat
18271: ropeiska upphandlingsbestämmelser som bring-          förfarande eller upphandling där särskilda säker-
18272: ats i kraft inom Finlands upphandlingslagstift-       hetsbestämmelser iakttas med stöd av lag, för-
18273: ning.                                                 ordning eller administrativ bestämmelse.
18274:     Statens upphandlingsförfarande ändrades ur-           Enligt bestämmelserna beslutar försvarsmi-
18275: sprungligen när Finland anslöt sig tili EES-avta-     nisteriet vi1ka föremål för upphandling som kan
18276: Iet och fortgår nu i och med EU-medlemskapet.         anses vara sådana i Iagen avsedda varor som
18277: Den grundläggande avsikten med lagstiftningen         "huvudsakligen lämpar sig för militärt bruk" och
18278: om offentlig upphandling är att effektivera an-       på vilka EG-upphandlingsförfarandet inte till-
18279: vändningen av offentliga medel och öppna mark-        lämpas. Det nuvarande beslutet av försvarsmi-
18280: naden för offentlig upphandling för en mera vitt-     nisteriet meddelades år 1995. Som typiska "civila
18281: omfattande anbudstäv1ing på en marknad av             produkter" kan nämnas bl.a. ekonomivårdspro-
18282: europeisk omfattning. Effektiv konkurrens för         dukter, livsmedel och beklädnadsbranschens
18283: med sig förutom lägre prisnivå för produkterna        produkter.
18284: också nya alternativ vad leverantörerna beträffar         Försvarsförvaltningen skall iaktta lagen i sin
18285: och förbättrar även produktkva1iteten.                upphandling. Detta innebär bl.a. att upphand-
18286:     Principen för all upphandling som försvars-       lingsenheten enligt EG-upphandlingsbestäm-
18287: makten gör är effektiv konkurrensutsättning,          melserna skall anta antingen det av de givna
18288: genom viiken totalekonomisk 1önsamhet samt            anbuden som totalekonomiskt är förmånligast
18289: jämlik, icke-diskriminerande och förtroendefull       enligt de bedömningsgrunder för upphandlingen
18290: behandling av anbudsgivarna eftersträvas.             som uttryck1igen angivits i samband med den,
18291:     Sådan upphandling av varor och tjänster som       eller det anbud som har det lägsta priset. Upp-
18292:  görs av försvarsförvaltningens upphandlingsen-       handling som gäller försvarsmaktens "civila pro-
18293: heter och som överstiger tröskelvärdet samt gäl-      dukter" kan sålunda inte styras tili hemlandet av
18294:  ler annan än egentlig försvarsmateriel skall göras   sysse1sättnings- eller regionalpolitiska orsaker,
18295:  enligt Iagstiftningen om offentlig uphandling.       inte heller på någon annan grund som inte hör
18296:  Det samma gäller byggnadsentreprenader. Bl.a.        samman med den direkta bedömningen av den
18297:  för upphand1ingen av försvarsmateriel och upp-       vara som är föremål för upphandlingen. Annan
18298:  handling som understiger tröskelvärdet gäller        upphandling som görs av staten än sådan som
18299:  särski1da bestämmelser.                              gäller försvarsmateriel kan således inte i allmän-
18300:      Eftersom upphandling i mindre skala är av        het längre höra tili exempel tili urvalet av medel
18301:  ringa betydelse med tanke på den internationella     för skötseln av hemlandets sysselsättnings- eller
18302:  konkurrensen, gäller EG-upphandlingsförfaran-        lantbrukspolitik.
18303: 4                                          KK 376/1997 vp
18304: 
18305:    Vad beträffar den nu aktuella upphand1ingen       försörjningsberedskapen. Den upphand1ing som
18306: av knäckebröd är det inte fråga om någon undan-      nu gjordes var ett centraliserat upphand1ingsav-
18307: tagssituation en1igt 1agens 1 §. För närvarande      ta1 som gällde ett års behov, och därefter konkur-
18308: hänför sig inte hellertili knäckebrödet några sär-   rensutsätts upphandlingen på nytt.
18309: ski1da synpunkter som skulle höra samman med
18310: 
18311:      Helsingforsden 7 maj 1997
18312: 
18313:                                                                     Försvarsminister Anneli Taina
18314:                                           KK 377/1997 vp
18315: 
18316: Kirjallinen kysymys 377
18317: 
18318: 
18319: 
18320: 
18321:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Tampereen poliisikoulun asuntolarakennus-
18322:                                       hankkeen toteuttamisesta
18323: 
18324: 
18325:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18326: 
18327:    Tampereen poliisikoulun uudet tilat ovat val-    lisyystilanne. Arvioidut kustannukset ovat yh-
18328: mistuneet 1991-1993. Alkuperäiseen kokonais-        teensä vähän vajaat 20 miljoonaa markkaa.
18329: suunnitelmaan kuuluneista neljästä oppilasasun-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18330: tolasta on rakennettu kaksi. Kahden muun talon      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18331: rakentamista on lykätty oppilaiden sisäänotossa     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18332: tapahtuneiden supistusten vuoksi. Poliisin virka-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18333: paikkojen uudelleenarvioinnin ja opetustoimin-
18334: nan lisääntymisen johdosta oppilasmajoituspai-                Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-
18335: koista on nyt jo olemassa pulaa.                           la on Tampereen poliisikoulun kahden
18336:    Poliisikoulun asuntojen rakentamiselle on ole-          rakentamatta olevan oppilasasuntolan
18337: massa suunnitelmallinen valmius. Rakentamisen              rakentamiseksi, eli missä aikataulussa ra-
18338: aloittamista tukee myös Tampereen alueen työl-             kentaminen tulee toteutumaan?
18339: 
18340:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
18341: 
18342:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
18343: 
18344: 
18345: 
18346: 
18347: 279001
18348: 2                                         KK 377/1997 vp
18349: 
18350: 
18351: 
18352: 
18353:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18354: 
18355:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kahden oppilasasuntolarakennuksen hanke-
18356: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       suunnitelma on valmiina, ja sisäasiainministeriö
18357: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     on sen 27.3.1997 osaltaan hyväksynyt. Tätä vas-
18358: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      tausta valmisteltaessa hankesunnnitelma on par-
18359: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 377:            haillaan valtiovarainministeriössä vahvistettava-
18360:                                                     na. Valtion kiinteistölaitos on esittänyt hank-
18361:           Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-     keen sisällyttämistä hallituksen vuoden 1998 ta-
18362:        la on Tampereen poliisikoulun kahden         lousarvioesitykseen,jonka valmistelun ja käsitte-
18363:        rakentamatta olevan oppilasasuntolan         lyn yhteydessä hankkeen toteutuminen lopulli-
18364:        rakentamiseksi, eli missä aikataulussa ra-   sesti varmistuu.
18365:        kentaminen tulee toteutumaan?                   Suunnitelman mukaan asuntolarakennukset
18366:                                                     valmistuisivat vuoden 1998 lopulla, jolloin polii-
18367:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         sikoulun monivuotinen ja varsin mittava raken-
18368: taen seuraavaa:                                     nushanke tulisi kaikilta osiltaan toteutetuksi.
18369: 
18370:   Poliisikoulun rakentamisen kokonaisohjel-
18371: maan kuuluvien, vielä toteuttamatta olevien
18372: 
18373:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1997
18374: 
18375:                                                             Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
18376:                                          KK 377/1997 vp                                              3
18377: 
18378: 
18379: 
18380: 
18381:                                       Tili Riksdagens Talman
18382: 
18383:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        gandet av polisskolan är klar och inrikesministe-
18384: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande        riet har för sitt vidkommande godkänt planen
18385: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    27.3.1997. När detta svar utarbetas är projekt-
18386: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-       planen hos finansministeriet för fastställelse. Sta-
18387: mål nr 377:                                        tens fastighetsverk har föreslagit att projektet
18388:                                                    skall intas i regeringens budgetproposition för
18389:           Vilka planer har Regeringen beträffan-   1998. 1 samband med beredningen och behand-
18390:        de byggandet av Tammerfors polisskolas      lingen av den bekräftas slutligen genomförandet
18391:        två obyggda elevhem, dvs. enligt viiken     av projektet.
18392:        tidtabell kommer byggandet att genom-           Enligt planen blir elevhemsbyggnaderna får-
18393:        föras?                                      diga i slutet av 1998, och polisskolans mångåriga
18394:                                                    och mycket omfattande byggnadsprojekt blir då
18395:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tili alla delar genomfört.
18396: anföra följande:
18397:    Projektplanen för de två fortfarande obyggda
18398: elevhem som hör tili helhetsprogrammet för byg-
18399: 
18400:      Helsingfors den 2 maj 1997
18401: 
18402:                                                                lnrikesminister Jan-Erik Enestam
18403:                                             KK 378/1997 vp
18404: 
18405: Kirjallinen kysymys 378
18406: 
18407: 
18408: 
18409: 
18410:                                    Sulo Aitioniemi /kesk: Finn-Medin laajennushankkeen toteuttami-
18411:                                        sen turvaamisesta Tampereella
18412: 
18413: 
18414:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18415: 
18416:    Vuoden 1994 lopulla valmistui Tampereella          hanke eli 13 000 neliömetriä. Laajennushank-
18417: lääketieteellisen teknologiakeskus Finn-Medin         keen kustannusarvio on noin 35-40 miljoonaa
18418: uudisrakennus laajuudeltaan noin 13 000 neliö-        markkaa. Tästä Tampereen yliopiston tilaosuu-
18419: metriä. Finn-Mediin ovat sijoittaneet toiminto-       den kustannusarvio-osuus on noin 8-10 miljoo-
18420: jaan muun muassa Tampereen yliopiston lääke-          naa markkaa.
18421: tieteellisen teknologian instituutti, Yliopistolli-      Kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
18422: nen sairaala, Tampereen teknillinen korkea-           menttiin viitaten nöyrimmästi valtioneuvoston
18423: koulu, Suomen Punainen Risti, terveydenhuol-          asianomaiselta jäsenettä seuraavaa:
18424: to-oppilaitos sekä eräät muut yritykset.
18425:    Uudisrakennus täyttyi lamasta huolimatta                     Pitääkö Hallitus mahdollisena, että
18426: nopeasti. Tästä syystä on ryhdytty suunnittele-              valtio voisi varata teknologiakeskus
18427: maan laajennushanketta, joka olisi saman suu-                Finn-Medin rakennushankkeeseen mää-
18428: ruinen kuin ensimmäinen toteutunut rakennus-                 rärahan jo vuodelle 1998?
18429: 
18430:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
18431: 
18432:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
18433: 
18434: 
18435: 
18436: 
18437: 279001
18438: 2                                       KK 378/1997 vp
18439: 
18440: 
18441: 
18442: 
18443:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
18444: 
18445:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Tampereen yliopisto on ilmoittanut tarvitse-
18446: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     vansa tiloja Finn-Medin laajennuksesta. Yliopis-
18447: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   ton kannalta kysymys on vuokrakustannusten
18448: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-    kattamisesta. Koska tilantarve johtuu tutkimus-
18449: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     toiminnan kasvusta, tulee vuokrakustannusten
18450: n:o 378:                                          kattamisen tapahtua ensisijaisesti tutkimuspro-
18451:                                                   jektien kokonaisrahoituksen kautta. Siltä osin
18452:           Pitääkö Hallitus mahdollisena, että     kuin on kysymys sovittujen tavoitteiden mukai-
18453:        valtio voisi varata teknologiakeskus       sesta jatkotutkintokoulutuksesta, vuokrakus-
18454:        Finn-Medin rakennushankkeeseen mää-        tannukset sisältyvät yliopiston toimintameno-
18455:        rärahan jo vuodelle 1998?                  määrärahaan. Valtion osallistumista itse inves-
18456:                                                   toinnin rahoitukseen ei pidetä tarkoituksenmu-
18457:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kaisena.
18458: vasti seuraavaa:
18459: 
18460:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
18461: 
18462:                                                           Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
18463:                                         KK 378/1997 vp                                             3
18464: 
18465: 
18466: 
18467: 
18468:                                      Tili Riksdagens Talman
18469: 
18470:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Tammerfors universitet har meddelat att det
18471: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande       behöver lokaliteter i det utvidgade Finn-Medi.
18472: medlem av statsrådet översänt följande av riks-   För universitetet är det fråga om att täcka hyres-
18473: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-      kostnaderna. Eftersom rumsbehovet beror på
18474: mål nr 378:                                       den ökade forskningsverksamheten, bör täckan-
18475:                                                   det av hyreskostnaderna i första hand ske via den
18476:           Anser Regeringen det möjligt att sta-   totala finansieringen av forskningsprojektet. Tili
18477:        ten kunde reservera ett anslag för bygg-   den del det är fråga om utbildning för påbygg-
18478:        nadsprojektet Finn-Medi teknologicen-      nadsexamina enligt avtalade mål ingår hyres-
18479:        trum redan 1998?                           kostnaderna i anslaget för universitetets omkost-
18480:                                                   nader. Att staten deltar i finansieringen av själva
18481:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt     investeringen anses inte ändamålsenligt.
18482: anföra följande:
18483: 
18484:      Helsingforsden 13 maj 1997
18485:                                                   Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
18486:                                          KK 379, 407/1997 vp
18487: 
18488: Kirjallinen kysymys 379, 407
18489: 
18490: 
18491: N:o379
18492: 
18493:                                   Sulo Aitioniemi /kesk: Kirkkoon kuulumattomilta perittävistä hau-
18494:                                       tauskustannuksista
18495: 
18496: 
18497:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18498: 
18499:    Opetusministeriön nimittämä kirkko ja valtio               Ovatko evankelis-luterilaisen kirkon
18500: -työryhmä esitti mietinnössään (KM 1982:47)                seurakunnat noudattaneet työryhmän
18501: yhteisöjen kirkollisveron säilyttämisen peruste-           yksimielistä esitystä hautapaikkojen yh-
18502: luksi muun muassa: "Yhteisöjen kirkollisveron              tenäisestä hinnoittelusta,
18503: perusteena on pidetty hautausmaista aiheutuvia                mitä evankelis-luterilaisen kirkon joh-
18504: kustannuksia. Yhteisöäyrien kirkollisveron tuo-            to on tehnyt työryhmän esityksen toteut-
18505: ton tulisi kattaa hautausmaiden ylläpito myös              tamiseksi,
18506: kirkkoon kuulumattomien osalta .... Hautaus-                  mikäli esitystä ei ole vielä pantu täy-
18507: toimesta johtuvat maksut olisi määrättävä kai-             täntöön, milloin hinnoittelun yhtenäistä-
18508: kille samansuuruisiksi." "Tästä aiheutuvat jär-            minen toteutetaan, sillä kirkko on koko
18509: jestelyt tulisi evankelis-luterilaisen kirkon hoi-         ajan saanut osuuden yhteisöveron tuo-
18510: taa." Todettakoon, että arkkipiispa John Vik-              tosta,ja
18511: ström oli työryhmän jäsenenä yksimielisen esi-                onko opetusministeriö valvonut, että
18512: tyksen takana.                                             opetusministeriön nimittämän työryh-
18513:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         män ehdotus toteutuisi, sekä
18514: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               miksi opetusministeriö ei ole vastan-
18515: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-            nut Vapaa-ajattelijain liiton tätä asiaa
18516: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    koskevaan 19.2.1996 päivättyyn kirjalli-
18517:                                                            seen kyselyyn?
18518: 
18519:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
18520:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
18521: 
18522: 
18523: 
18524: 
18525: 279001
18526: 2                                          KK 379, 407/1997 vp
18527: 
18528: N:o407
18529: 
18530: 
18531: 
18532: 
18533:                                     Pentti Tiusanen /vas: Yhteisöiltä kannettavan kirkollisveron käyttä-
18534:                                        misestä hautausmaiden ylläpitoon
18535: 
18536: 
18537:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18538: 
18539:    Opetusministeriön nimittämä kirkko- ja val-                   Onko opetusministeriö valvonut, että
18540: tiotyöryhmä esitti mietinnössään (KM 1982:47)                 sen nimittämän työryhmän yksimielinen
18541: yhteisöjen kirkollisveron säilyttämisen peruste-              esitys toteutuu,
18542: luksi seuraavaa: "Yhteisöjen kirkollisveron pe-                  mitä evankelis-luterilaisen kirkon joh-
18543: rusteena on pidetty hautausmaista aiheutuvia                  to on tehnyt työryhmän esityksen toteut-
18544: kustannuksia. Yhteisöveroäyrien kirkollisveron                tamiseksi,
18545: tuoton tulisi kattaa hautausmaiden ylläpito                      ovatko evankelis-luterilaisen kirkon
18546: myös kirkkoon kuulumattomien osalta .... Hau-                 seurakunnat, jotka ovat saaneet koko
18547: taustoimesta johtuvat maksut olisi määrättävä                 ajan osuuden yhteisöverojen tuotosta,
18548: kaikille samansuuruisiksi." "Tästä aiheutuvat                 noudattaneet työryhmän yksimielistä esi-
18549: järjestelyt tulisi evankelis-luterilaisen kirkon hoi-         tystä hautapaikkojen yhtenäisestä hin-
18550: taa." Nykyinen arkkipiispa John Vikström oli                  noittelusta, sekä
18551: työryhmänjäsenenä yksimielisen esityksen taka-                   jos esitystä ei ole vielä pantu täytän-
18552: na.                                                           töön, milloin hinnoittelun yhtenäistämi-
18553:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            nen toteutetaan?
18554: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18555: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18556: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18557: 
18558:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1997
18559: 
18560:                                            Pentti Tiusanen /vas
18561:                                         KK 379, 407/1997 vp                                          3
18562: 
18563: 
18564: 
18565: 
18566:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18567: 
18568:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-
18569: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vasti seuraavaa:
18570: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
18571: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Evankelis-luterilaisen kirkon ja valtion talou-
18572: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       delliset suhteet muodostavat kokonaisuuden,
18573: n:o 379:                                            joka on otettava huomioon pohdittaessa kirkon
18574:                                                     muita yhteiskunnalle suorittamia palveluja ja
18575:           Ovatko evankelis-luterilaisen kirkon      niitä vastaavia taloudellisia korvauksia. Käytän-
18576:        seurakunnat noudattaneet työryhmän           nössä evankelis-luterilaisen kirkon piirissä tehtä-
18577:        yksimielistä esitystä hautapaikkojen yh-     vä työ kattaa useita yhteiskunnan kannalta mer-
18578:        tenäisestä hinnoittelusta,                   kittäviä asiakokonaisuuksia.
18579:           mitä evankelis-luterilaisen kirkon joh-       Näistä merkittävimpiä ovat hautausmaiden
18580:        to on tehnyt työryhmän esityksen toteut-     ylläpito, väestökirjanpito, kulttuurihistorialli-
18581:        tamiseksi,                                   sesti merkittävien kirkkorakennusten hoitami-
18582:           mikäli esitystä ei ole vielä pantu täy-   nen, diakoniatyö, monenlainen sosiaali- ja nuori-
18583:        täntöön, milloin hinnoittelun yhtenäistä-    sotoiminta sekä esimerkiksi musiikin ja kuvaa-
18584:        minen toteutetaan, sillä kirkko on koko      mataiteen piirissä tehtävä kulttuurityö. Näistä
18585:        ajan saanut osuuden yhteisöveron tuo-        tehtävistä aiheutuvat menot ylittävät kirkon saa-
18586:        tosta,ja                                     man yhteisöverotulon.
18587:           onko opetusministeriö valvonut, että          Edelleen on otettava huomioon, että seura-
18588:        opetusministeriön nimittämän työryh-         kunnilla on itsehallinto-oikeus ja ne hinnoittele-
18589:        män ehdotus toteutuisi, sekä                 vat hautaustoimensa harkintansa mukaan. Li-
18590:           miksi opetusministeriö ei ole vastan-     säksi hautapaikoista aiheutuvat kustannukset
18591:        nut Vapaa-ajattelijain liiton tätä asiaa     vaihtelevat huomattavasti mm. maan hinnasta ja
18592:        koskevaan 19.2.1996 päivättyyn kirjalli-     olosuhteista riippuen.
18593:        seen kyselyyn?                                   Seurakuntien verotuloista käytetään vuosit-
18594:                                                     tain lähes 7 % hautausmaiden ylläpitoon. Tästä
18595:   sekä kansanedustaja Pentti Tiusasen näin          syystä monet seurakunnat ovat katsoneet aiheel-
18596: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 407:            lisiksi antaa kirkollisveroa maksaville jäsenilleen
18597:                                                     alennuksia hautapaikkamenomaksuihin. Sen si-
18598:           Onko opetusministeriö valvonut, että      jaan kirkkoon kuulumattomilta on pidetty oi-
18599:        sen nimittämän työryhmän yksimielinen        keudenmukaisena periä hautaustoimen palve-
18600:        esitys toteutuu,                             luista todelliset kustannukset. Seurakuntakoh-
18601:           mitä evankelis-luterilaisen kirkon joh-   taisin laskelmin on aiheellista seurata jatkuvasti
18602:        to on tehnyt työryhmän esityksen toteut-     hautaustoimen kustannusvastaavuutta.
18603:        tamiseksi,                                       Todettakoon, että Ruotsissa kirkkoon kuulu-
18604:           ovatko evankelis-luterilaisen kirkon      mattomat osallistuvat hautausmaiden ylläpitoon
18605:        seurakunnat, jotka ovat saaneet koko         maksamalla nk. eriuskolaisveroa, suuruudeltaan
18606:        ajan osuuden yhteisöverojen tuotosta,        25 %normaalista kirkollisverosta.
18607:        noudattaneet työryhmän yksimielistä esi-         Viitattu kirkko- ja valtiotyöryhmän mietintö
18608:        tystä hautapaikkojen yhtenäisestä hin-       on osaltaan pohjana harkittaessa kehittämisrat-
18609:        noittelusta, sekä                            kaisuja. Tarkoituksena on käsitellä asiaa tar-
18610:           jos esitystä ei ole vielä pantu täytän-   kemmin nyt valmistuneen kirkon ja valtion ta-
18611:        töön, milloin hinnoittelun yhtenäistämi-     loudellisia suhteita koskevan selvityksen käsitte-
18612:        nen toteutetaan?                             lyn yhteydessä ja tässä yhteydessä myös vastata
18613:                                                     asiaa koskeviin kysymyksiin.
18614:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
18615: 
18616:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
18617: 4                                        KK 379, 407/1997 vp
18618: 
18619: 
18620: 
18621: 
18622:                                         Tili Riksdagens Talman
18623: 
18624:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Evangelisk-lutherska kyrkan och statens eko-
18625: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        nomiska förhållanden bildar en sådan helhet som
18626: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      måste beaktas då man analyserar den service, och
18627: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         därtill hörande ekonomiska ersättningar, som
18628: 379:                                                  kyrkan står tili tjänst med för det övriga samhäl-
18629:                                                       let. 1 praktiken täcker det arbete som görs inom
18630:           Har församlingarna inom den evange-         den evangelisk-lutherska kyrkan ofta sakkom-
18631:        lisk-lutherska kyrkan följt arbetsgrup-        plex som är av stor betydelse för samhället.
18632:        pens enhälliga förslag tili enhetlig pris-         De viktigaste är att kyrkan upprätthåller be-
18633:        sättning av gravplatser,                       gravningsplatser, har hand om folkbokföringen,
18634:           vad har ledningen för den evangelisk-       sköter kulturhistoriskt viktiga kyrkobyggnader,
18635:        lutherska kyrkan gjort för att förverkliga     diakoniarbete, mångahanda social- och ung-
18636:        arbetsgruppens förslag,                        domsverksamhet samt kulturarbete inom exem-
18637:           såvida förslaget ännu inte har verk-        pelvis musiken och bildkonsten. Utgifterna för
18638:        ställts, när genomförs då en enhetlig pris-    dessa uppgifter överstiger den samfundsskattein-
18639:        sättning, för kyrkan har hela tiden erhållit   komst som tilikommer kyrkan.
18640:        en andel av intäkterna av samfundsskat-            Ytterligare måste man uppmärksamma att
18641:        ten, och                                       församlingarna har självbestämmanderätt och
18642:           har undervisningsministeriet, som till-     de prissätter sin begravningsverksamhet enligt
18643:        satte arbetsgruppen, övervakat att dess        egen prövning. Dessutom varierar kostnaderna
18644:        förslag blir genomfört, samt                   för gravplatserna i hög grad bl.a. beroende på
18645:           varför har undervisningsministeriet         priset på marken och andra omständigheter.
18646:        inte svarat på det skriftliga spörsmål som         Av församlingarnas skatteinkomster används
18647:        Fritänkarnas förbund ställde om detta          årligen inemot 7 % tili att upprätthålla begrav-
18648:        den 19 februari 1996?                          ningsplatser. Av denna anledning har många för-
18649:                                                       samlingar ansett det motiverat att bevilja sina
18650:    samt av riksdagsman Pentti Tiusanen under-         kyrkoskattebetalande medlemmar rabatt på av-
18651: tecknade spörsmål nr 407:                             gifter för gravplatser. Däremot har församlingar-
18652:                                                       na sett det rättvist att de som inte hör tili kyrkan
18653:           Har undervisningsministeriet överva-        betalar de faktiska kostnaderna för tjänsterna
18654:        kat att det enhälliga förslag som den av       inom begravningsverksamheten. Det är befogat
18655:        ministeriet tilisatta arbetsgruppen lagt       att hela tiden följa hur begravningsverksamheten
18656:        fram genomförs,                                inom de enskilda församlingarna svarar mot
18657:           vad har ledningen för den evangelisk-       kostnaderna.
18658:        lutherska kyrkan gjort för att förverkliga         Det mä konstateras att de som inte hör tili
18659:        arbetsgruppens förslag,                        kyrkan i Sverige deltar i kostnaderna för begrav-
18660:           har församlingarna inom den evange-         ningsplatserna genom att betala en s.k. dissent-
18661:        lisk-lutherska kyrkan, vilka hela tiden er-    erskatt, som är 25 % av den normala kyrkoskat-
18662:        hållit en andel av intäkterna av samfunds-     ten.
18663:        skatten, följt arbetsgruppens enhälliga            Den åsyftade promemorian av kyrko- och
18664:        förslag tili enhetlig prissättning av grav-    statsarbetsgruppen utgör för sin del en grund då
18665:        platser, samt                                  olika utvecklingslösningar avvägs. Avsikten är
18666:           såvida förslaget ännu inte har verk-        att saken skall behandlas närmare i samband
18667:        ställts, när genomförs då en enhetlig pris-    med behandlingen av den utredning om de eko-
18668:        sättning?                                      nomiska förhållandena mellan kyrkan och staten
18669:                                                       som nu blivit fårdig och att frågor om saken
18670:   Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt         också skall besvaras i detta sammanhang.
18671: anföra följande:
18672: 
18673:      Helsingforsden 16 maj 1997
18674: 
18675:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
18676:                                           KK 380/1997 vp
18677: 
18678: Kirjallinen kysymys 380
18679: 
18680: 
18681: 
18682: 
18683:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Tampereen normaalikoulun laajennushank-
18684:                                       keen taloudellisesta tukemisesta
18685: 
18686: 
18687:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18688: 
18689:    Tampereen normaalikoulun 1966 valmistu-          1998-2000. Hankkeen kustannusarvio on run-
18690: neet tilat ovat välttämättömän peruskorjauksen      saat 28 miljoonaa markkaa, josta aloitusvuoden
18691: tarpeessa. Normaalikoulun opetuksellisessa ja       1998 osuus on noin 7 miljoonaa markkaa.
18692: rakenteellisessa toiminnassa on tapahtunut sel-        Toivorikkain mielin kysyn valtiopäiväjärjes-
18693: laisia muutoksia, jotka vaativat uusia tarkoituk-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
18694: seen sopivia tilaratkaisuja. Uudet opetussuunni-
18695: telmat soveltuvine ja syventävine kursseineen                 Onko Hallituksella tarkoitus tukea ta-
18696: sekä työresursseineen vaativat erikoisopetustilo-          loudellisesti tätä tärkeää Tampereen nor-
18697: ja. Rakennustyöt on tarkoitus toteuttaa vuosina            maalikoulun laajennushanketta?
18698: 
18699:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
18700: 
18701:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
18702: 
18703: 
18704: 
18705: 
18706: 279001
18707: 2                                        KK 380/1997 vp
18708: 
18709: 
18710: 
18711: 
18712:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
18713: 
18714:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
18715: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vasti seuraavaa:
18716: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
18717: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        Normaalikoulun laajennushanke kuuluu ope-
18718: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      tusministeriön suunnitelmiin. Vuoden 1998 osal-
18719: n:o 380:                                           ta asia ratkaistaan vuoden 1998 talousarvion
18720:                                                    käsittelyn yhteydessä.
18721:           Onko Hallituksella tarkoitus tukea ta-
18722:        loudellisesti tätä tärkeää Tampereen nor-
18723:        maalikoulun laajennushanketta?
18724: 
18725:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
18726: 
18727:                                                           Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
18728:                                             KK 380/1997 vp                                            3
18729: 
18730: 
18731: 
18732: 
18733:                                         Tili Riksdagens Talman
18734: 
18735:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
18736: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           anföra följande:
18737: medlem av statsrådet översänt följande av riks-
18738: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            Utvidgningen av normalskolan är ett projekt
18739: mål nr 380:                                           som ingår i undervisningsministeriets planer. F ör
18740:                                                       1998 års vidkommande avgörs ärendet i sam-
18741:           Tänker Regeringen ge ekonomiskt             band med behandlingen av budgeten för 1998.
18742:        stöd till detta viktiga utvidgningsprojekt i
18743:        Tammerfors normalskola?
18744: 
18745:      Helsingforsden 13 maj 1997
18746:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
18747:                                             KK 381/1997 vp
18748: 
18749: Kirjallinen kysymys 381
18750: 
18751: 
18752: 
18753: 
18754:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Maakuntien kehittämishankkeiden taloudel-
18755:                                        lisesta tukemisesta
18756: 
18757: 
18758:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18759: 
18760:    Valtion talousarviossa myönnetään Sisäasi-         Iiseen rahoitukseen yli puolet. Näin ollen maa-
18761: ainministeriölie alueiden kehittämislain mukai-       kuntien liittojen käytettäväksi osoitettu maakun-
18762: sesti maakunnan kehittämismäärärahaa maa-             nallisten hankkeiden rahoitusosuus on itse asias-
18763: kuntien liitoille osoitettavaksi. Maakuntien liitot   sa alentunut siitä tasosta, jolla se oli alueiden
18764: jakavat määrärahat omiin aluekehittämisohjel-         kehittämislain ensimmäisenä vuonna (63 miljoo-
18765: miinsa perustuen erilaisille kehittämishankkeille.    naa markkaa).
18766: Tavoitteena on erityisesti elinkeinollisten työlli-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18767: syyttä pysyvästi parantavien kehittämishankkei-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18768: den tukeminen. Osa maakunnan kehittämisra-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18769: hasta varataan maakunnallisesti Euroopan unio-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18770: nin tavoiteohjelmien mukaisten hankkeiden kan-
18771: salliseksi osarahoitukseksi.                                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18772:    Hyväksyessään lain alueiden kehittämisestä                siin maakunnan kehittämisrahan korot-
18773: eduskunnan hallintovaliokunta esitti mietinnös-              tamiseksi sille tasolle, jonka eduskunnan
18774: sään, että maakunnan kehittämisrahan taso nos-               hallintovaliokunta on esittänyt mietin-
18775: tetaan noin 250 miljoonaan markkaan. Vuoden                  nössään alueiden kehittämistä koskevan
18776:  1997 valtion talousarviossa kehittämisrahaa on              lain käsittelyn yhteydessä, eli määrältään
18777:  105 miljoonaa markkaa. Tästä on varattu EU:n                250 miljoonaan markkaan?
18778: tavoiteohjelmien mukaisten hankkeiden kansal-
18779: 
18780:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
18781: 
18782:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
18783: 
18784: 
18785: 
18786: 
18787: 279001
18788: 2                                          KK 381/1997 vp
18789: 
18790: 
18791: 
18792: 
18793:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18794: 
18795:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaan määrärahasta on varattu 70 miljoonaa
18796: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        markkaa EU:n rakennerahastoista osarahoitet-
18797: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tavien tavoiteohjelmien hankkeiden kansallista
18798: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       rahoitusosuutta varten.
18799: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Maakunnan kehittämisrahan lisäksi valtion
18800: n:o 381:                                             talousarviossa on nimetty aluekehitysrahoiksi ne
18801:                                                      eri hallinnonalojen määrärahat, jotka on koko-
18802:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       naan tai osittain tarkoitettu edistämään alueellis-
18803:        siin maakunnan kehittämisrahan korot-         ten kehittämistavoitteiden ja niiden toteuttami-
18804:        tamiseksi sille tasolle, jonka eduskunnan     seksi laadittavien aluekehittämisohjelmien to-
18805:        hallintovaliokunta on esittänyt mietin-       teuttamista. Vuonna 1997 aluekehitysrahoiksi
18806:        nössään alueiden kehittämistä koskevan        nimettyjä määrärahoja on noin 3,7 miljardia
18807:        lain käsittelyn yhteydessä, eli määrältään    markkaa.
18808:        250 miljoonaan markkaan?                         Hallitus aikoo vuoden 1998 talousarvion laa-
18809:                                                      dinnan yhteydessä täsmentää aluekehitysraho-
18810:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jen määrittelyä. Lisäksi valtioneuvosto tekee
18811: vasti seuraavaa:                                     vuosittain päätöksen aluekehitysrahojen suun-
18812:                                                      taamisen yleisistä perusteista. Talousarvion val-
18813:    Valtiontaloudellisista syistä maakunnan ke-       mistelun yhteydessä arvioidaan myös menoke-
18814: hittämisraha on vuosien 1996 ja 1997 valtion         hysten rajoissa mahdollisuudet kasvattaa maa-
18815: talousarvioissa ollut toistaiseksi 104,5 miljoonaa   kunnan kehittämisrahaa nykyisestä tasosta.
18816: markkaa. Valtion vuoden 1997 talousarvion mu-
18817: 
18818:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
18819: 
18820:                                                                   Hallintoministeri Jouni Backman
18821:                                              KK 381/1997 vp                                             3
18822: 
18823: 
18824: 
18825: 
18826:                                           Tili Riksdagens Talman
18827: 
18828:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        reserverats för den nationella medfmansieringen
18829: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          av projekt i målprogram som delfinansieras ur
18830: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        EU:s strukturfonder.
18831: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr              Utöver landskapsutvecklingspengarna har i
18832: 381:                                                    statsbudgeten som regionutvecklingspengar in-
18833:                                                         tagits de anslag för olika förvaltningsområden
18834:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i             som helt eller delvis är avsedda att främja uppnå-
18835:        syfte att höja landskapsutvecklingspeng-         endet av de regionala utvecklingsmålen och reali-
18836:        arna till den nivå som riksdagens förvalt-       seringen av de regionalutvecklingsprogram som
18837:        ningsutskott har föreslagit i sitt betän-        skall utarbetas för att må1en skall uppnås. De
18838:        kande i samband med behandlingen av              anslag som för 1997 intagits som regionalutveck-
18839:        lagen om regional utveckling, dvs. till ett      lingspengar är ca 3,7 mrd. mk.
18840:        belopp av 250 miljoner mark?                        När statsbudgeten för 1998 bereds ämnar re-
18841:                                                         geringen precisera definitionerna av regionut-
18842:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vecklingspengarna. Dessutom fattar statsrådet
18843: anföra följande:                                        årligen beslut om de allmänna grunderna för
18844:                                                         fördelningen av regionutvecklingspengarna. Vid
18845:   Av statsekonomiska skäl har 1andskapsut-              beredningen av budgeten bedöms även möj1ighe-
18846: vecklingspengarna i statsbudgeten för 1996 och          terna att öka Iandskapsutvecklingspengarna
18847: 1997 tills vidare varit 104,5 milj. mk. Enligt stats-   inom de satta utgiftsramarna.
18848: budgeten för 1997 har av anslaget 70 mi1j. mk
18849: 
18850:      Helsingforsden 6 maj 1997
18851: 
18852:                                                                  Förvaltningsminister Jouni Backman
18853:                                             KK 382/1997 vp
18854: 
18855: Kirjallinen kysymys 382
18856: 
18857: 
18858: 
18859: 
18860:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Museokeskus Vapriikin rakennushankkeen
18861:                                        tukemisesta valtion varoin
18862: 
18863: 
18864:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18865: 
18866:    Oy Tampella Ab:n entiseen metalliverstaaseen       kolmannes tiloista valmistui vuoden 1996 lop-
18867: Tammerkosken rantaan rakennettava museo-              puun mennessä. Vuosina 1997-1999 museokes-
18868: keskus Vapriikki on noin 11 000 neliömetrin laa-      kuksen rakentamiseen ja varustamiseen käyte-
18869: juinen kokonaisalue, johon sijoittuu neljä Tam-       tään vuodessa 12 miljoonaa markkaa, josta var-
18870: pereen kaupungin historiallisista museoista sekä      sinaisten tilojen rakentamisen osuus on 9 miljoo-
18871: monipuoliset museotoiminnan tilat konservoin-         naa markkaa vuodessa. Museokeskus on tarkoi-
18872: tilaitoksesta opetus- ja tutkimustiloihin. Näytte-    tus avata kokonaisuudessaan yleisölle vuonna
18873: ly- ja yleisötilojen pinta-ala on noin 5 000 neliö-   2000. Hanke on merkitykseltään ja mittasuhteil-
18874: metriä. Sijainniltaan, titoiltaan ja toiminnaltaan    taan poikkeuksellisen merkittävä kunnallinen
18875: Vapriikista tulee valmistuessaan kansainvälises-      museoprojekti. Sen toteuttamiseen tulee saada
18876: tikin huomionarvoinen museo,jonka käyttökus-          myös merkittävä valtion tuki.
18877: tannukset katetaan museoiden valtionosuutta ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18878: omia kävijätuloja lukuun ottamatta Tampereen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18879: kaupungin määrärahoin.                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18880:     Vapriikin toteuttamisen kokonaiskustannus-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18881:  arvio on 65 miljoonaa markkaa. Tilat valmistu-
18882: vat keväällä 1999 ottamaan vastaan saman vuo-                   Minkälaisia mahdollisuuksia on saada
18883:  den syys-lokakuun vaihteessa Tampereella jär-               valtion tukea Museokeskus Vapriikin ra-
18884: jestettäväksi suunnitellun ED-kokouksen. Noin                kentamiseen vuosina 1998-1999?
18885: 
18886:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
18887: 
18888:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
18889: 
18890: 
18891: 
18892: 
18893: 279001
18894: 2                                           KK 382/1997 vp
18895: 
18896: 
18897: 
18898: 
18899:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18900: 
18901:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        talousarviossa varattu vuosille 1996---1999 oma
18902: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         määräraha.
18903: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Opetusministeriö myöntää edellä mainitusta
18904: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        määrärahasta avustuksia kulttuuritoimintaa
18905: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         varten tarvittavien tilojen sekä valtionosuuden
18906: n:o 382:                                              piirissä olevien museoiden, teattereiden ja orkes-
18907:                                                       tereiden peruskorjauksiin.
18908:          Minkälaisia mahdollisuuksia on saada            Vuonna 1996 opetusministeriö myönsi ohjel-
18909:        valtion tukea Museokeskus Vapriikin ra-        man mukaisia avustuksia valtionosuutta saaville
18910:        kentamiseen vuosina 1998-1999?                 museoille 5 170 000 markkaa. Tampereen kau-
18911:                                                       punki haki määrärahasta 1 000 000 markan
18912:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          avustusta Museokeskus Vapriikin rakentami-
18913: vasti seuraavaa:                                      seen. Opetusministeriö myönsi haetun summan
18914:                                                       täysimääräisesti. Tänä vuonna ministeriö myön-
18915:    Hallituksen talouspolitiikan päätavoitteena        si museoiden peruskorjauksiin 9 miljoonaa
18916: on työttömyyden vähentäminen. Tämän vuoksi            markkaa. Tampereen kaupunki haki Museokes-
18917: on laadittu ohjelma lisätoimenpiteistä,jolla halli-   kus Vapriikin 4. rakennusvaiheen toteuttamiseen
18918: tusohjelman mukainen työttömyyden alentamis-          1 000 000 markkaa, jonka summan opetusminis-
18919: tavoi te saavutettaisiin. Suomen työllisyysohjel-     teriö kaupungille myös täysimääräisesti myönsi.
18920: man päätoimenpiteenä on rakentamisen lisäämi-         Valtio voi tukea Museokeskus Vapriikin raken-
18921: nen julkisen rahoituksen avulla. Julkisten raken-     tamistajulkisten rakennusten peruskorjausohjel-
18922: nusten peruskorjausohjelmaa varten on valtion         man puitteissa myös vuosina 1998-1999.
18923: 
18924:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
18925: 
18926:                                                                           Ministeri Claes Andersson
18927:                                           KK 382/1997 vp                                            3
18928: 
18929: 
18930: 
18931: 
18932:                                       Tili Riksdagens Talman
18933: 
18934:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     anslag för åren 1996--1999 reserverats i stats-
18935: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      budgeten.
18936: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Undervisningsministeriet beviljar av detta an-
18937: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr       slag understöd för sanering av lokaler som be-
18938: 382:                                                hövs för kulturverksamhet och av museer, teat-
18939:                                                     rar och orkestrar som omfattas av statsandelssy-
18940:           Vad finns det för möjligheter att få      stemet.
18941:        statsunderstöd för uppförandet av                År 1996 beviljade undervisningsministeriet
18942:        Vapriikki museicenter åren 1998-1999?        5 170 000 mark i understöd enligt programmet
18943:                                                     till museer som får statsandel. Tammerfors stad
18944:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ansökte för uppförandet av Vapriikki museicen-
18945: anföra följande:                                    ter om ett understöd på 1 000 000 mark av ansla-
18946:                                                     get. Undervisningsministeriet beviljade hela den
18947:    Det viktigaste målet i regeringens ekonomiska    ansökta summan. 1 år beviljade ministeriet 9 mil-
18948: politik är att minska arbetslösheten. Därför har    joner mark för sanering av museer. Tammerfors
18949: man utarbetat ett program för tilläggsåtgärder      stad ansökte om 1 000 000 mark för genomföran-
18950: med vars hjälp målet att minska arbetslösheten i    det av det fjärde byggnadsskedet i Vapriikki mu-
18951: enlighet med regeringsprogrammet kan nås. Den       seicenter och undervisningsministeriet beviljade
18952: viktigaste åtgärden i det finländska sysselsätt-    staden hela beloppet. Staten kan inom ramarna
18953: ningsprogrammet är ökad byggverksamhet med          för saneringsprogrammet för offentliga byggna-
18954: hjälp av samhällelig finansiering. För sanerings-   der understöda uppförandet av Vapriikki musei-
18955: programmet för offentliga byggnader har ett eget    center också åren 1998-1999.
18956: 
18957:       Helsingforsden 13 maj 1997
18958: 
18959:                                                                          Minister Claes Andersson
18960:                                            KK 383/1997 vp
18961: 
18962: Kirjallinen kysymys 383
18963: 
18964: 
18965: 
18966: 
18967:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Tampereen teknillisen korkeakoulun viiden-
18968:                                       nen rakennusvaiheen toteutumisesta
18969: 
18970: 
18971:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18972: 
18973:    Tampereen teknillisessä korkeakoulussa on         män rakennusvaiheen laajuus on 14 000 brutto-
18974: opetusministeriön kanssa tehdyn tulossopimuk-        neliömetriäja kustannukset 96 miljoonaa mark-
18975: sen mukaisesti laajennettu tietotekniikan opetus-    kaa.
18976: ja tutkimustoimintaa viime vuosina. Tutkimus-           Tampereen teknillisen korkeakoulun viiden-
18977: toiminta on ollut aktiivista ja korkeatasoista.      nen rakennusvaiheen toteuttaminen on tärkeä
18978: Osasto on nimetty koulutuksen huippuyksiköksi        asia. Vaikka tärkeitä asioita on joka puolella
18979: ja siihen läheisesti liittyvä Digitaalisen median    muuallakin, kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
18980: instituutti tutkimuksen huippuyksiköksi.             1 momenttiin viitaten:
18981:    Osaston nykyiset tilat on alun perin suunnitel-
18982: tu väliaikaiseen vuokrakäyttöön korkeakoulu-                   Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus
18983: alueen ulkopuolelle Hermiaan. Tilat ovat no-                näkee Tampereen teknillisen korkea-
18984: peasti käyneet ahtaiksi eivätkä ne sovellu opetus-          koulun viidennen rakennusvaiheen to-
18985: tarkoituksiin. Lisätilaa odotetaan korkeakoulun             teuttamiseen nopealla aikataululla?
18986: viidennen rakennusvaiheen toteutumisesta. Tä-
18987: 
18988:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
18989: 
18990:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
18991: 
18992: 
18993: 
18994: 
18995: 279001
18996: 2                                        KK 383/1997 vp
18997: 
18998: 
18999: 
19000: 
19001:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
19002: 
19003:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     muun korkeakoulun yhteyteen. Hermiassa sijait-
19004: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      sevat tilat on hankittu aikanaan korkeakoulun
19005: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    pysyvään käyttöön lunastamalla niiden käyt-
19006: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     töön oikeuttavat osakkeet valtiolle. Ei ole talou-
19007: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      dellisesti järkevää luopua niistä ja rakentaa kor-
19008: n:o 383:                                           vaavat tilat parin sadan metrin päähän. Sen si-
19009:                                                    jaan korkeakoululla näyttää olevan mahdolli-
19010:           Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus     suus saada käyttöönsä jossain määrin lisää
19011:        näkee Tampereen teknillisen korkea-         VTT:ltä vapautuvaa tilaa.
19012:        koulun viidennen rakennusvaiheen to-           Yliopistojen investointiohjelma on lähivuo-
19013:        teuttamiseen nopealla aikataululla?         sien osalta erittäin tiukka. Valtiontalouden va-
19014:                                                    kauttamiseen tähtäävä menokehyspuite ei anna
19015:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mahdollisuuksia Tampereen teknillisen korkea-
19016: vasti seuraavaa:                                   koulun viidennen rakennusvaiheen toteuttami-
19017:                                                    seen nopealla aikataululla. Korkeakoulun tila-
19018:    Tampereen teknillisen korkeakoulun neljäs       tarpeisiin samoin kuin koko yliopistolaitoksen
19019: rakennusvaihe valmistui runsas vuosi sitten.       tilatarpeisiin hallitus pyrkii löytämään ratkaisu-
19020: Korkeakoulu on myös saanut lisätilaa VTT:ltä       ja, joilla yliopistolaitoksen tavoitteiden mukai-
19021: vapautuneista tiloista, mikä mahdollisti muutos-   nen toiminta on mahdollista.
19022: töiden jälkeen arkkitehtiosaston siirtymisen
19023: 
19024:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
19025: 
19026:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
19027:                                           KK 383/1997 vp                                           3
19028: 
19029: 
19030: 
19031: 
19032:                                        Tili Riksdagens Talman
19033: 
19034:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         arkitektavdelningen så att den finns i anslutning
19035: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         tili den övriga högskolan. Utrymmena i Hermia
19036: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     har på sin tid skaffats för högskolans permanenta
19037: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        bruk genom att staten inlöst de aktier som berät-
19038: mål nr 383:                                         tigar tili innehav av lokaliteterna. Det är inte
19039:                                                     ekonomiskt förnuftigt att avstå från dem och
19040:           Vilka möjligheter ser Regeringen att      bygga ersättande lokaler på ett par hundra me-
19041:        genomföra den femte etappen av uppfö-        ters avstånd. Däremot ser det ut som om högsko-
19042:        randet av Tammerforstekniska högskola        lan i någon mån kunde få ytterligare utrymmen
19043:        enligt en påskyndad tidtabell?               som blir lediga efter VTT.
19044:                                                         Universitetens investeringsprogram är för de
19045:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       närmaste åren ytterst stramt. De utgiftsramar
19046: anföra följande:                                    som syftar tili att stabilisera statsekonomin ger
19047:                                                     inga möjligheter att genomföra den femte bygg-
19048:    Den fjärde byggnadsetappen i uppförandet av      nadsetappen i Tammerfors tekniska högskola
19049: Tammerfors tekniska högskola blev klar för          enligt en forcerad tidtabell. Regeringen försöker
19050: drygt ett år sedan. Högskolan har också fått mer    hitta sådana lösningar på högskolans liksom på
19051: utrymme i de lokaler som blivit lediga efter Sta-   hela universitetsväsendets utrymmesbehov som
19052: tens tekniska forskningscentral (VTT) och efter     gör det möjligt för universitetsväsendet att ha
19053: vissa ändringsarbeten var det möjligt att flytta    verksamhet i enlighet med målen.
19054:      Helsingfors den 13 maj 1997
19055: 
19056:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
19057:                                             KK 384/1997 vp
19058: 
19059: Kirjallinen kysymys 384
19060: 
19061: 
19062: 
19063: 
19064:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Puolustusministeriön rakennussuunnitelmis-
19065:                                        ta Pirkanmaan alueella
19066: 
19067: 
19068:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19069: 
19070:    Pirkanmaa on ankaran työttömyyden vaivaa-             -Nokian Kaikun varaston laajennus ja pe-
19071: maa aluetta, joskin positiivisia näkymiä on jos-      ruskorjaus,
19072: sain määrin havaittavissa yleisen elpymisen myö-         - Lylyn viestivälinevarikon akkuhuoltolan
19073: tä. Erityisesti rakennusalalla uudet investoinnit     rakentaminen (esillä useita vuosia) ja
19074: olisivat kullan arvoisia. Puolustusministeriö on         - Oriveden asevarikon valvontakeskus/koi-
19075: vuonna 1997 aloittanut rakennusinvestointeja          ratarhan rakentaminen.
19076: Pirkkalassa, Kuorevedellä ja Tampereella. Nii-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19077: den jatkaminen on tärkeätä, mutta alueella odo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19078: tetaan myös, että ainakin osa seuraavista suun-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19079: nitteilla olevista kohteista toteutettaisiin vuoden   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19080: 1998 rahoituksella.
19081:    - Kuoreveden lentokonehallin oheistilojen                    Onko edellisen Hallituksen aikana
19082: laajentaminen, materiaalivaraston rakentami-                 aluetukikysymyksissä pahoin murjotulla
19083: nen ja vanhan lennonjohdon korjaus,                          Pirkanmaalla lupa odottaa, että puolus-
19084:    -Tampereen varuskunnassa Pirkkalassa len-                 tusministeriö jatkaa vuonna 1997 aloitet-
19085: tokonehallin kolmen kalustosuojan, materiaali-               toja töitä, sekä aloittaa uudet työmaat
19086: varaston, lentotankkauskalustovaraston sekä                  suunnitelluissa kohteissa Kuorevedellä,
19087: HN-koekäyttötalon rakentaminen,                              Pirkkalassa, Lempäälässä, Tampereen
19088:    - Lempäälän Vuoreksen varaston rakenta-                   Kalkussa, Lylyssäja Orivedellä, tai aina-
19089: minen,                                                       kin osassa näitä kohteita?
19090: 
19091:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
19092:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
19093: 
19094: 
19095: 
19096: 
19097: 279001
19098: 2                                          KK 384/1997 vp
19099: 
19100: 
19101: 
19102: 
19103:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19104: 
19105:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Puolustusministeriö rahoittaa vuonna 1998
19106: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        keskeneräisiä rakennustöitä Pirkanmaalla yh-
19107: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      teensä 16,7 milj. markalla seuraavissa kohteissa:
19108: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       Ylöjärvi, Lakialan pyrotekninen laboratoriora-
19109: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kennus 1,0 milj. markkaa, Kuoreveden lentoko-
19110: n:o 384:                                             nehalli 5,7 milj. markkaaja Tampereen kaupun-
19111:                                                      gissa yhteensä 10 milj. markkaa.
19112:           Onko edellisen Hallituksen aikana             Puolustushallinnon vuoden 1998 talousarvio-
19113:        aluetukikysymyksissä pahoin murjotulla        esitys on parhaillaan valmisteilla puolustusmi-
19114:        Pirkanmaalla lupa odottaa, että puolus-       nisteriössä ja pääesikunnassa. Talousarvioon on
19115:        tusministeriö jatkaa vuonna 1997 aloitet-     puolustusvoimien taholta esitetty joitakin uusia
19116:        tuja töitä, sekä aloittaa uudet työmaat       rakennuskohteita Pirkanmaalla. Hallituksen
19117:        suunnitelluissa kohteissa Kuorevedellä,       turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko
19118:        Pirkkalassa, Lempäälässä, Tampereen           aiheuttanee omalta osaltaan joitakin muutoksia
19119:        Kalkussa, Lylyssä ja Ori vedellä, tai aina-   voimassa olevaan talonrakentamisen keskipit-
19120:        kin osassa näitä kohteita?                    kän aikavälin suunnitteluun.
19121: 
19122:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
19123: vasti seuraavaa:
19124: 
19125:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
19126: 
19127:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
19128:                                             KK 384/1997 vp                                            3
19129: 
19130: 
19131: 
19132: 
19133:                                         Tili Riksdagens Talman
19134: 
19135:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Försvarsministeriet finansierar år 1998 halv-
19136: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           fårdiga byggnadsarbeten i Birkaland för sam-
19137: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     manlagt 16,7 milj. mk på följande ställen: Ylöjär-
19138: de av riksdagsman Sulo Aittaniemi underteckna-        vi, Lakiala pyrotekniska laboratoriebyggnad 1,0
19139: de spörsmål nr 384:                                   milj. mk, Kuorevesi, flygmaskinshallen 5,7 milj.
19140:                                                       mk och Tammerfors stad, sammanlagt 10 milj.
19141:            Har Birkaland, som under den förra         mk.
19142:        regeringens tid blev illa åtgånget i region-       Försvarsförvaltningens     budgetproposition
19143:        stödsfrågorna, lov att vänta sig att för-      för år 1998 bereds som bäst vid försvarsministe-
19144:        svarsministeriet fortsätter de arbeten som     riet och huvudstaben. Försvarsmakten har före-
19145:        påbörjats år 1997, samt att nya arbeten        slagit att vissa nya byggnadsprojekt i Birkaland
19146:        inleds på de planerade ställena i Kuoreve-     skall tas med i budgeten. Regeringens säkerhets-
19147:        si, Birkala, Lempäälä, Kalkku i Tammer-        och försvarspolitiska redogörelse torde för sin
19148:        fors, Lyly och Orivesi, eller åtminstone på    del föranleda vissa förändringar i den gällande
19149:        en del av dessa ställen?                       planeringen på medellång sikt för husbyggen.
19150: 
19151:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
19152: anföra följande:
19153: 
19154:      Helsingfors den 7 maj 1997
19155: 
19156:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
19157:                  j
19158:                 j
19159:                j
19160:               j
19161:              j
19162:             j
19163:            j
19164:           j
19165:          j
19166:         j
19167:        j
19168:       j
19169:      j
19170:     j
19171:    j
19172:   j
19173:  j
19174: j
19175:                                              KK 385/1997 vp
19176: 
19177: Kirjallinen kysymys 385
19178: 
19179: 
19180: 
19181: 
19182:                                     Marjaana Koskinen /sd ym.: Vasikoiden aikaistetusta markkinoille
19183:                                        saattamisesta maksettavasta palkkiosta
19184: 
19185: 
19186:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19187: 
19188:    Suomessa on otettu käyttöön vasikoiden ai-          messa ei ole myöskään naudanlihasta ylituotan-
19189: kaistetusta markkinoille saattamisesta maksetta-       toa, joten tuntuu melko epäloogiselta lisätä muu-
19190: va palkkio. Palkkion edellyttämä enimmäispai-          taman viikon ikäisten vasikoiden teurastusta.
19191: noraja on 84 kiloa ja palkkio on muutama sata-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19192: nen vasikkaa kohti. Vuosittain Suomessa on teu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19193: rastettu vain arviolta 4 000 alle 80 kiloa painavaa    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19194: vasikkaa, mutta joulukuusta 1996 huhtikuuhun           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19195: 1997 on teurastettu jo noin 2 800 vasikkaa.
19196:    Eläinsuojeluvalvoja Anja Eerikäinen ja lää-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19197: nineläinlääkäri Juhani Koivumäki ovat olleet                  ryhtyä sen varmistamiseksi, että vasikoi-
19198: eduskunnan eläinsuojeluryhmän kuultavina                      den aikaistetusta markkinoille saattami-
19199:  17.4.1997. Anja Eerikäinen käytännön eläinsuo-               sesta maksettava palkkio täyttää eläin-
19200: jelutyön tekijänä on tuonut esille, että 2-3 vii-             suojelunormistot, ja että 2-3 viikon
19201: kon ikäisiä terveitä vasikoita teurastetaan, ja että          ikäisten tai sitä nuorempien vasikoiden
19202: teurasauton mukana lähetetään myös niin nuo-                  teurastus kielletään, ja
19203: ria vasikoita, että "napanuorat eivät ole tippu-                 eikö vasikoiden aikaistetusta markki-
19204: neet". Eerikäinen koki palkkion vasikoiden ai-                noille saattamisesta maksettava palkkio
19205: kaistetusta markkinoille saattamisesta eläinsuo-              voitaisi myöntää niin, että ruinimipaino-
19206: jelunäkökulmasta erittäin raakana ja moraalisel-              raja olisi 84 kiloa, ja
19207: ta kannalta arveluttavana. Suomi on ainakin                      ei kai Suomi ole kiertoteitse hyväksy-
19208: aiemmin suhtautunut erittäin pidättyväisesti ns.              mässä vasikoiden aikaistetun markki-
19209:  Herodes-palkkioon, joka tarkoittaa sitä, että                noille saattamisesta maksettavan palk-
19210: vastasyntyneen vasikan lopettamisesta makse-                  kion muodossa Herodes-palkkiota eli
19211: taan palkkio. Nyt vasikoiden aikaistetusta mark-              vastasyntyneiden vasikoiden teurastus-
19212: kinoille saattamisesta maksettava palkkio on lä-              palkkiota?
19213:  hes samankaltainen kuin Herodes-palkkio. Suo-
19214: 
19215:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
19216: 
19217:                      Marjaana Koskinen /sd                      Esa Lahtela /sd
19218: 
19219: 
19220: 
19221: 
19222: 279001
19223: 2                                         KK 385/1997 vp
19224: 
19225: 
19226: 
19227: 
19228:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19229: 
19230:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      koska teurastuspalkkion soveltaminen nähtiin
19231: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       eettiseltä kannalta kyseenalaisena.
19232: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Tällä hetkellä vasikoiden aikaistettua markki-
19233: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana       noille saattamista koskevan palkkion suuruus on
19234: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        n. 480 mk. Se maksetaan, mikäli vasikka teuras-
19235: myksen n:o 385:                                     tetaan (Suomessa) 84-kiloisena tai tätä kevyem-
19236:                                                     pänä. Teurastuspalkkion painorajat on asetettu
19237:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      neuvoston asetuksessa n:o 2222/96 jäsenvaltioit-
19238:        ryhtyä sen varmistamiseksi, että vasikoi-    tain eri suuruisiksi. Painorajat on saatu vähentä-
19239:        den aikaistetusta markkinoille saattami-     mällä vasikoiden aiemmasta keskimääräisestä
19240:        sesta maksettava palkkio täyttää eläin-      teurastuspainosta 15 prosenttia. Painorajan aset-
19241:        suojelunormistot, ja että 2-3 viikon         tamisen tarkoituksena on se, että vasikoita teu-
19242:        ikäisten tai sitä nuorempien vasikoiden      rastettaisiin kevyempinä kuin aiemmin ja siten
19243:        teurastus kielletään, ja                     markkinoille tulevan lihan määrä vähenisi. Uusi
19244:           eikö vasikoiden aikaistetusta markki-     palkkiojärjestelmä on toiminut Suomessa hyvin.
19245:        noille saattamisesta maksettava palkkio      Vasikoita on teurastettu noin kaksi kertaa aiem-
19246:        voitaisi myöntää niin, että ruinimipaino-    paa enemmän.
19247:        raja olisi 84 kiloa, ja                         Aikaisen markkinoille saattamisen palkkio on
19248:           ei kai Suomi ole kiertoteitse hyväksy-    tähän mennessä Suomessa maksettu 3 581 teu-
19249:        mässä vasikoiden aikaistetun markki-         rastetusta vasikasta (1.12.1996-20.4.1997).
19250:        noille saattamisesta maksettavan palkki-     Suurin osa teurastetuista eläimistä kuuluu alim-
19251:        on muodossa Herodes-palkkiota eli vas-       piin painoluokkiin. Määrällisesti eniten, noin 30
19252:        tasyntyneiden vasikoiden teurastuspalk-      prosenttia, teurastetaan 24-34 kilon teuraspai-
19253:        kiota?                                       noisia eläimiä. Tällä hetkellä ei ole määritelty
19254:                                                     vähimmäisteuraspainoa tai vähimmäistilallapi-
19255:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-        toaikaa aikaisen markkinoille saattamisen palk-
19256: vasti seuraavaa:                                    kion saamiseksi. Kuitenkin voimassa olevien
19257:                                                     eläinkuljetussäännöksien mukaan vasikoita saa
19258:    Neuvoston asetus naudanliha-alan yhteisen        kuljettaa vasta, kun niiden napa on parantunut,
19259: markkinajärjestelyasetuksen (ETY) N:o 805/68        mikä käytännössä tarkoittaa noin 14 vuorokau-
19260: muuttamisesta, joka sisälsi säännökset vasikoi-     den ikää.
19261: den aikaistettua markkinoille saattamista koske-       Hallitus pyrkii varmistamaan, että aikaista
19262: vasta palkkiosta, hyväksyttiin 18.11.1996 (asetus   markkinoille saattamista koskevaa palkkiota so-
19263: (EY) N:o 2222/96). Asetuksella pyrittiin tasapai-   velletaan ottaen huomioon eläinsuojelunäkö-
19264: nottamaan BSE-kriisin johdosta epätasapai-          kohdat. Tämän vuoksi hallitus tutkii mahdolli-
19265: noon joutuneita naudan1ihamarkkinoita. Yhte-        suutta tietyn vähimmäistilallapitoajan määrää-
19266: nä keinona naudanlihan kysynnän ja tarjonnan        miseksi,jotta palkkion saaminen erittäin nuorten
19267: tasapainottamiseksi EU:ssa nähtiin eläinten teu-    eläinten teurastuksesta estyisi. Aikaisen markki-
19268: rastaminen nuorempina ja kevyempinä kuin            noille saattamisen palkkion painorajan asettami-
19269: aiemmin, mikä johtaisi naudanlihan tarjonnan        nen vähintään 84 kiloon on hallituksen mielestä
19270: vähenemiseen markkinoilla. Komissio ehdotti         mahdotonta, sillä se merkitsisi sitä, että vain ta-
19271: alkuperäisessä esityksessään vasikoiden ns. teu-    san 84 kilon teuraspainoisista eläimistä voitaisiin
19272: rastuspalkkion pakollista soveltamista kaikissa     palkkio maksaa. Hallitus ei ole hyväksynyt ja
19273: jäsenvaltioissa. Useiden jäsenvaltioiden, mm.       toimii jatkossakin EU :n neuvostossa siten, että ei
19274: Suomen, vaatimuksesta asetukseen kuitenkin li-      hyväksy vasikoiden prosessointipalkkion eli ns.
19275: sättiin säännökset teurastuspalkkiolle vaihtoeh-    Herodes-palkkion säätämistä pakolliseksi jäsen-
19276: toisena sovellettavasta vasikoiden aikaistettua     valtioille.
19277: markkinoille saattamista koskevasta palkkiosta,
19278: 
19279:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
19280: 
19281:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
19282:                                              KK 385/1997 vp                                              3
19283: 
19284: 
19285: 
19286: 
19287:                                          Tili Riksdagens Talman
19288: 
19289:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               För tillfållet uppgår bidraget för förtida ut-
19290: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            släppande på marknaden av kalvar tili ca 480 mk.
19291: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Det betalas om kalven slaktas då den väger 84 kg
19292: dagsman Marjaana Koskinen m.fl. underteckna-           eller mindre (i Finland). Viktgränserna för slakt-
19293: de spörsmål nr 385:                                    bidraget är olika i de olika medlemsstaterna en-
19294:                                                        ligt rådets förordning nr 2222/96. Dessa vikt-
19295:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         gränser slogs fast så att man drog bort 15% av
19296:        ta för att garantera att bidraget för förti-    den tidigare genomsnittliga slaktvikten för kal-
19297:        da utsläppande på marknaden av kalvar           var. Avsikten med att sätta ut viktgränser är att
19298:        uppfyller djurskyddsnormerna och för            kalvarna skall slaktas medan de är Iättare och att
19299:        att förbjuda slakt av kalvar som är 2-3         den mängd kött som kommer ut på marknaden
19300:        veckor eller yngre, och                         skall minska tili följd härav. Det nya systemet
19301:           skulle inte bidraget för förtida utsläpp-    med bidrag har fungerat väl i Finland. Det har
19302:        ande på marknaden av kalvar kunna be-           slaktats ungefår dubbelt så många kalvar som
19303:        viljas så att minimiviktgränsen vore 84         tidigare.
19304:        kg,och                                              Bidrag för förtida utsläppande på marknaden
19305:           Finland kommer väl ingalunda på om-          har tili detta nu betalts för slakt av 3581 kalvar i
19306:        vägar att godkänna Herodes-bidraget,            Finland (1.12.1996-20.4.1997). Största delen av
19307:        dvs. ett slaktbidrag för nyfödda kalvar, i      de slaktade djuren har hört till de Iägsta viktklas-
19308:        form av bidraget för förtida utsläppande        serna. Det slaktas tili antalet mest djur, ca 30 %,
19309:        på marknaden av kalvar?                         med en slaktvikt om 24---34 kg. Tillsvidare har
19310:                                                        det inte bestämts någon minimislaktvikt eller
19311:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          minimitid man måste hålla djuren på gården för
19312: anföra följande:                                       att erhålla bidraget för förtida utsläppande på
19313:                                                        marknaden. Enligt gällande bestämmelser om
19314:   Ändringen av rådets förordning (EEG) nr 805/         djurtransporter får dock kalvar transporteras
19315: 68 om den gemensamma organisationen av                 först när deras navel har läkts, vilket i praktiken
19316: marknaden för nötkött, som innehöll bestäm-            innebär att de skall ha uppnått ca 14 dygns ålder.
19317: melser om bidraget för förtida utsläppande på              Regeringen strävar efter att garantera att bi-
19318: marknaden av kalvar, godkändes 18.11.1996              draget för förtida utsläppande på marknaden
19319: (förordning (EG) Nr 2222/96). Genom förord-            tillämpas med beaktande av djurskyddsaspekter.
19320: ningen syftade man tili att få nötköttsmarknaden       På grund av detta skall regeringen utreda möjlig-
19321: i balans igen efter BSE-krisen. Inom Europeiska        heten att fastställa en viss minimitid man måste
19322: unionen ansåg man att ett medel med hjälp av           hålla djuren på gården, för att man inte skall
19323: vilket man kan balansera efterfrågan och utbud         kunna få bidrag för slakt av mycket unga djur.
19324: på nötkött var att slakta djuren då de är yngre        Enligt regeringen är det omöjligt att faststäila en
19325: och lättare än tidigare, vilket skulle leda tili att   viktgräns om minst 84 kg för erhållande av bi-
19326: utbudet på nötkött minskar på marknaden. En-           drag för förtida utsläppande på marknaden, ef-
19327: ligt kommissionens ursprungliga förslag skulle         tersom det skulle innebära att man kan betala
19328: det bli obligatoriskt att tillämpa ett s.k. slaktbi-   bidraget endast för djur med en slaktvikt om
19329: drag på kalvar i alla medlemsstater. Många med-        exakt 84 kg. Regeringen har inte godkänt och
19330: lemsstater, bl.a. Finland, krävde emellertid att       kommer även i fortsättningen i Europeiska unio-
19331: det i förordningen skall ingå bestämmelser om ett      nens råd att verka så att den inte godkänner att
19332: alternativ tili slaktbidraget, dvs. ett bidrag för     bearbetningsbidraget för kalvar, det s.k. Hero-
19333: förtida utsläppande på marknaden av kalvar,            des-bidraget, blir obligatoriskt för medlemssta-
19334: eftersom man ifrågasatte slaktbidrag av etiska         terna.
19335: orsaker.
19336: 
19337:      Helsingfors den 7 maj 1997
19338: 
19339:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
19340:                                                KK 386/1997 vp
19341: 
19342: Kirjallinen kysymys 386
19343: 
19344: 
19345: 
19346: 
19347:                                      Kaarina Dromberg /kok: Kosteus- ja homevaurioita koskevan tie-
19348:                                         dottamisen selkeyttäruisestä
19349: 
19350: 
19351:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
19352: 
19353:     Viime vuosina on sekä vanhoissa että uudem-          Iisten reittien umpeen tiivistäminen on varma
19354: missa kiinteistöissä esiintynyt paljon kosteus- ja       tapa jatkaa kiinteistöjen homehduttamista.
19355: homevaurioita. Tiedotusvälineissä on syy ongel-              Yksikään rakennesuunnittelija ei varmasti ole
19356: mista osoitettu lähes poikkeuksetta rakentajille.        seinärakenteen tuuletusta suunnitellessaan aja-
19357: Ongelmat eivät kuitenkaan aina aiheudu raken-            tellut, että korvausilmajohdettaisiin seinän kaut-
19358: nusvirheistä, vaan usein kiinteistöjen hoitovir-         ta.
19359: heistä, jotka ovat saaneet alkunsa energiansääs-             Uudemmissa taloissa korvausilman saantia
19360: tötoimenpiteistä.                                        varten on tehty raitisilmaventtiilit Useissa huo-
19361:     1970-luvun alkupuolella ryhdyttiin energia-          neistoissa asukkaat sulkevat ne kokonaan syk-
19362: kriisin vuoksi säästötoimenpiteiden ohjailuun.           syllä ilmojen kylmennyttyä. Sen seurauksena ko-
19363: Mm. Vantaan Myyrmäessä perustettiin toimi-               neellinen poisto vetää auki olevista venttiileistä
19364: kunta miettimään toimenpiteitä ja laatimaan oh-          suuremman määrän ilmaa aiheuttaen vetoa, jon-
19365: jeita energian säästämiseksi. KTM julkaisi ohjei-        ka seurauksena loputkin venttiilit suljetaan. Taas
19366: ta ja ne levitettiin koko maahan.                        ollaan tilanteessa, jossa koneellinen ilmanpoisto
19367:     Tarkoitus oli hyvä. Kyseiseen toimikuntaan ei        aiheuttaa korvausilman kulkeutumisen rakentei-
19368: kuitenkaan kuulunut ainoatakaan rakennusalan             den kautta. Energiansäästökampanjoissa ei tästä
19369: ammattilaista, vaan ainoastaan harrastelijoita,          ole informoitu.
19370: minkä seurauksena ohjeisiin tuli todella valitetta-          Vanhempien kerrostalojen korjaustöissä on
19371: via ja ajan kuluessa erittäin kalliiksi tulleita vir-    päädytty jälleen uusiin virheisiin, joilla raken-
19372: heitä. Suurin vahinko on aiheutunut ikkunoiden           nuksia homehdutetaan. Ongelmia aiheuttaa mm.
19373: tiivistysohjeista, joilla romutettiin rakennus-           1990-luvulla aloitettu lämmitysjärjestelmien pe-
19374: suunnittelussa ikkunoiden kautta saatavaksi tar-         russäätö. Uudella tekniikalla on väitetty päästä-
19375: koitettu korvausilman saanti taloissa, joihin tuli       vän energiansäästöön ja tasaiseen lämmitykseen.
19376: koneellinen ilmanpoisto.                                 Muutamissa taloissa on kellaritilojen ja porras-
19377:     Julkaistuissa ohjeissa opastettiin tiivistämään      käytävien lämpötila laskettu niin alas, että patte-
19378: ikkunat liian tiiviiksi. 1960-, 1970- ja 1980-lu-        reita ja putkistoja on jopa jäätynyt. Lisäksi edellä
19379: vuilla rakennetuissa taloissa on korvausilma             mainittujen tilojen liian alhainen lämpö viilentää
19380:  ohjattu saatavaksi sisäikkunoiden ja parveke-           sekä seinärakenteita että välipohjia, minkä seu-
19381:  ovien yläosan kautta. Jaettuja tiivistysohjeita         rauksena asuinkerrokset tulevat viileiksi. Asuk-
19382: noudattaen on luonnollinen korvausilman reitti           kaat ovat tästä syystä joutuneet hankkimaan
19383:  tukittu täysin. Sen seurauksena korvausilma ja          jopa lisälämmittimiä. Tällä tavalla tuskin syntyy
19384: vesi imeytyvät ulkoseinien läpi lämmöneristysti-         energiansäästöä. Kellaritilojen viileys synnyttää
19385:  laan. Ilma kulkeutuu lyhintä mahdollista reittiä        kosteutta ja ajan kanssa alkaa homehtuminen.
19386: suoraan alipaineiseen huonetilaan, ja vesi valuu         Vaikuttaakin siltä, että jälleen kerrostaJoille on
19387:  villatilassa alaspäin ja tulee jostakin sisälle, aina   tulossa uusia vaikeuksia.
19388:  kuitenkin väärästä paikasta.                                Korjaustöiden yhteydessä on jätetty ottamat-
19389:     Homehtumisriski kasvaa, kun kaikki kor-              ta huomioon ulkoseinärakenteiden tuuletus. Ul-
19390:  vausilma imetään seinien läpi, ja se johtaa myös        koseinäelementtejä uudelleen saumattaessa ei ole
19391:  veden imeytymiseen kerrostalojen alinten ker-           riittävästi otettu huomioon seinien rakennetuu-
19392:  rosten rakenteisiin. Näin korvausilman luonnol-         letusta, koska kuuleman mukaan tuuletusputkia
19393: 
19394: 279001
19395: 2                                            KK 386/1997 vp
19396: 
19397: ei lainkaan tarvita. Suomen ilmastossa rakenteis-      veysministeriön sekä sisäasiainministeriön kes-
19398: sa on ehdottomasti oltava toimiva tuuletus. Mi-        ken, eikä reviiriajattelulle ole sijaa.
19399: käli tällaisia korjauksia jatketaan, on muutaman          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19400: vuoden kuluttua edessä seinärakenteiden, ele-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19401: menttien ja eristeiden uusiminen.                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19402:     Energian säästämisen lisäksi pitäisi suojella      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19403: myös rakenteita. Edellä mainituilla perusteilla
19404: rakenteita suojeltaessa suojeliaan myös ihmisten                 Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
19405: terveyttä. Rakentajat ovat vuosien varrella jopa              aikoo ryhtyä, jotta väestöllemme tiedote-
19406: lisänneet rakennetuuletusta ulkoseinämateriaa-                taan oikean korvausilman saannin tur-
19407: leista ja -pinnoitteista riippumatta.                         vaavista ikkunoiden tiivistysohjeista,
19408:     Suomen olosuhteissa on rakenteissa ehdotto-               korvausilmaventtiilien sulkemisen vaiku-
19409: masti oltava toimiva tuuletus. Se on ehdoton                  tuksista ja rakenteiden tuuletuksen säi-
19410: edellytys ihmisten terveydelle ja talojen rakenteil-          lyttämisestä korjaustöiden yhteydessä,
19411: le. Nämä asiat vaativat tullakseen hyvin hoide-               sekä
19412: tuksi tiivistä yhteistyötä kauppa- ja teollisuusmi-              onko energiansäästökampanjoissa va-
19413: nisteriön, ympäristöministeriön, sosiaali- ja ter-            roitettu riittävästi terveyshaitoista?
19414:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
19415: 
19416:                                         Kaarina Dromberg /kok
19417:                                            KK 386/1997 vp                                             3
19418: 
19419: 
19420: 
19421: 
19422:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19423: 
19424:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Patteriverkoston perussäätö, johon kysymyk-
19425: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sen perusteluosassa myös viitataan, on merkittä-
19426: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vä energiansäästötoimi. Edellytyksenä on, että
19427: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kaarina         hankkeet toteutetaan ja saatetaan loppuun oi-
19428: Drombergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        keinja asianmukaisesti. Toimenpiteellä päästään
19429: sen n:o 386:                                         kokemusten mukaan yleensä huomattaviin ener-
19430:                                                      gian ja kustannusten säästöihin.
19431:           Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto          Rakentaminen ja rakennusten käyttö ovat
19432:        aikoo ryhtyä, jotta väestöllemme tiedote-     asioita, jotka liittyvät usean viranomaisen toimi-
19433:        taan oikean korvausilman saannin tur-         alaan. Yleinen viranomaisvastuu on ympäristö-
19434:        vaavista ikkunoiden tiivistysohjeista,        ministeriöllä, joka toimii tiiviissä yhteistyössä
19435:        korvausilmaventtiileiden sulkemisen vai-      mm. kauppa- ja teollisuusministeriön ja sosiaali-
19436:        kutuksistaja rakenteiden tuuletuksen säi-     ja terveysministeriön kanssa. Keskeinen ener-
19437:        lyttämisestä korjaustöiden yhteydessä,        giansäästöinformaatiota antava organisaatio
19438:        sekä                                          Suomessa on nykyisin kauppa- ja teollisuusmi-
19439:           onko energiansäästökampanjoissa va-        nisteriön perustama energiansäästön palvelukes-
19440:        roitettu riittävästi terveyshaitoista?        kus Motiva.
19441:                                                         Eräs esimerkki toteutetuista yhteistyöhank-
19442:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         keista oli vuonna 1993 käynnistetty sosiaali- ja
19443: vasti seuraavaa:                                     terveysministeriön, ympäristöministeriön ja
19444:                                                      kauppa- ja teollisuusministeriön "Terveellinen
19445:     Rakennusten kosteusvaurioiden ja homeon-         sisäilmasto" -tiedotusohjelma. Sen tavoitteena
19446: gelmien merkitys ja niiden korjaamis- ja estäruis-   oli aihepiiriä koskevan tutkimustiedon saaminen
19447: tarve on viime vuosina tiedostettu entistä parem-    kentälle ja käytäntöön.
19448: min niin viranomaistoiminnassa kuin julkisuu-           Ympäristöministeriön kosteus- ja homeohjel-
19449: dessakin. Uusien ongelmien välttämiseksi on tär-     man sekä Remontti-ohjelman yhteydessä on
19450: keätä tunnistaa ongelmien syyt. Virheitä on tehty    myös valmisteltu tiedotusaineistoa ja oppaita
19451: sekä rakennusten suunnittelussa ja rakentami-        kiinteistöjen käytöstä ja korjaamisesta. Niissä
19452: sessa että kiinteistöjen hoidossa.                   pyritään erityisesti tuomaan esille keinoja, joiden
19453:     Liiallisella energiansäästöinnostuksella, eri-   avulla voidaan käytön aikaisin toimenpitein vä-
19454: tyisesti 1970-luvun energiakriisien yhteydessä,      hentää kosteus- ja homeongelmia. Lisäksi tuo-
19455: on ollut oma osuutensa ongelmien syntyyn. Esi-       daan esille myös sellaisia korjaustapoja, joilla
19456: merkiksi puutteellisen ilmanvaihdon yhteyttä         vältetään kosteus- ja homeongelmien syntyä.
19457: kosteus- ja homeongelmiin ei ilmeisesti ole aina        Esimerkkinä Motivan tähän aihepiiriin liitty-
19458: riittävästi korostettu. Valtioneuvoston käsityk-     västä toiminnasta voidaan mainita vuonna 1996
19459: sen mukaan virheistä on kuitenkin opittu. Esi-       julkaistu energiaekspertin työkirja. Julkaisu toi-
19460: merkiksi kauppa- ja teollisuusministeriön 1990-      mii koulutusmateriaalina ja työkirjana asuinta-
19461: luvulla julkaisemissa energiaoppaissa kiinnite-      lojen energiaeksperteille. Siinä kiinnitetään run-
19462: tään erityistä huomiota mm. korvausilman riittä-     saasti huomiota mm. ikkunoiden tiivistysohjei-
19463: vään saantiin ikkunoita tiivistettäessä.             siin ja ilmanvaihtoon.
19464:     Energiankäytön tehostaminen on tärkeä kan-          Valtioneuvoston asettama ympäristöterveys-
19465:  sallinen tavoite. Energiansäästöllä on suuri mer-   toimikunta sai mietintönsä "Ympäristöterveys-
19466:  kitys mm. hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.    ohjelma" valmiiksi joulukuussa 1996. Mietin-
19467:  Energiansäästöä ei kuitenkaan pidä toteuttaa        nössä ehdotetaan mm., että rakentamisen ohjeis-
19468:  rakennusten kunnon ja ihmisten terveyden kus-       toa täydennetään kosteusvaurioiden ehkäisyä
19469:  tannuksella. Oikein toteutettuna energiansäästö-    koskevalla osalla, olemassa olevat koulutusorga-
19470:  toimet estävät kosteusvaurioita ja parantavat si-   nisaatiot järjestävät asumisterveydestä huolehti-
19471:  säilman laatua.                                     ville ammattiryhmille täydennyskoulutusta,
19472: 4                                           KK 386/1997 vp
19473: 
19474: asiaan liittyvää tutkimus- ja selvitystyötä jatke-     riittävään tuuletukseen tullaan niissä kiinnittä-
19475: taan ja sisäilman terveyshaittojen tunnistamista       mään erityistä huomiota. Uudet määräykset ja
19476: koskevaa tietoa lisätään neuvonnalla.                  ohjeet on tarkoitus saada voimaan ensi vuonna.
19477:    Ympäristöministeriössä valmistellaan par-               Ympäristöministeriö, muut viranomaiset ja
19478: haillaan uusia rakennusten veden ja kosteuden          Motiva tulevat jatkossakin kiinnittämään infor-
19479: eristystä sekä rakennusten energiataloutta, läm-       maatiotoiminnassaan huomiota ilmanvaihdon
19480: möneristystä, sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa kos-        korvausilman saannin turvaamiseen sekä raken-
19481: kevia määräyksiä ja ohjeita. Näissä tullaan erityi-    teiden tuuletukseen korjaustöiden yhteydessä.
19482: sesti korostamaan riittävän ilmanvaihdon merki-        Tiedotustoiminnassa ja koulutuksessa koroste-
19483: tystä sekä muita keinoja, joilla saadaan uudisra-      taan erityisesti sitä, että energiansäästöä ei saa
19484: kentamisessa vältetyksi rakenteita ja ratkaisuja,      toteuttaa sisäilmastoa tai muita terveyden kan-
19485: jotka lisäävät kosteus- ja homevahinkojen riske-       nalta tärkeitä olosuhteita huonontamalla.
19486: jä. Myös korvausilman tuontiin ja rakenteiden
19487: 
19488:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
19489: 
19490:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
19491:                                                KK 386/1997 vp                                             5
19492: 
19493: 
19494: 
19495: 
19496:                                            Tili Riksdagens Talman
19497: 
19498:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  Inställningen av värmeelement, som det också
19499: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande               hänvisas tili i spörsmålets motiveringsdel, är en
19500: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           energisparåtgärd av betyde1se. En förutsättning
19501: dagsman Kaarina Dromberg undertecknade                    för detta är att projekten genomförs och slutförs
19502: spörsmål nr 386:                                          på ett riktigt och tillbörligt sätt. Genom denna
19503:                                                           åtgärd fås enligt erfarenheterna i allmänhet bety-
19504:             Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta         dande besparingar tili stånd både när det gäller
19505:         för att den finländska befolkningen skall         energi och kostnader.
19506:         få information och anvisningar om rätta              Byggande och användning av byggnader har
19507:         sätt att täta fönstren så att tiliräcklig luft-   anknytning tili flera olika myndigheters verk-
19508:         tillförsel säkerställs, de följder som stäng-     samhetsområden. Det allmänna myndighetsan-
19509:         ningen av tilluftsventiler har och att väd-       svaret bärs av miljöministeriet som har ett inten-
19510:         ringen av konstruktioner inte slopas i            sivt samarbete med bl.a. handels- och industrimi-
19511:         samband med renoveringsarbeten, samt              nisteriet och social- och hälsovårdsministeriet.
19512:             har man varnat tiliräckligt för hälsoris-     Den centrala organisation i Finland som lämnar
19513:         ker i samband med energisparkampanjer?            information om energisparande är nuförtiden
19514:                                                           centralen för energispartjänster Motiva som
19515:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             grundats av handels- och industriministeriet.
19516: anföra följande:                                             Ett exempel på genomförda samarbetsprojekt
19517:                                                           är en informationskampanj för frisk inomhusluft
19518:     Såväl i myndigheternas verksamhet som i of-           som startades av social- och hälsovårdsministe-
19519: fentligheten har medvetenheten om betydelsen              riet, miljöministeriet och handels- och industri-
19520: av fuktskador och mögelproblem i byggnader                ministeriet år 1993. Målet för programmet var att
19521: och behovet av att rätta tili och förebygga dem           befintliga resultat av forskningen kring ämnet
19522: ökat under de senaste åren. För att kunna undvi-          skulle kunna föras ut på fåltet och komma tili
19523: ka nya problem är det viktigt att orsakerna tili          användning.
19524: problemen blir igenkända. Misstag har begåtts                I samband med miljöministeriets program för
19525: såväl vid planeringen av byggnader som själva             bekämpning av fuktskador och mögelproblem
19526: byggandet men också vid skötseln av fastigheter.          Iiksom även i samband med renoveringspro-
19527:     Ett för ivrigt energisparande, särskilt i sam-        grammet Remontti har man sammanställt infor-
19528: band med energikriserna på 1970-talet, har för            mationsmaterial och guider om användningen
19529: sin del medverkat tili att problem av det här slaget      och renoveringen av byggnader. Syftet är att sär-
19530: har uppstått. Sambandet mellan bristande venti-           skilt presentera medel och åtgärder under an-
19531: lation och fuktskador och mögelproblem har                vändingen, genom vilka fuktighets- och mögel-
19532: tydligen inte alltid framhävts tillräckligt starkt.       problemen kan minskas. Dessutom presenteras
19533: Enligt statsrådets åsikt har man dock tagit 1är-          sådana renoveringssätt genom vilka man kan
19534: dom av misstagen. Som exempe1 kan man nämna               undvika uppkomsten av fuktskador och mögel-
19535: de energiguider som handels- och industriminis-           problem.
19536:  teriet publicerat på 1990-talet där särski1d upp-           Som ett exempel på Motivas verksamhet som
19537:  märksamhet fåsts bl.a. vid tiliräcklig lufttiliförsel    anknyter sig tili ovan nämnd problematik kan
19538: efter tätning av fönster.                                 man nämna en arbetsbok för energiexperter som
19539:     En effektivare energiförbrukning är ett viktigt       publicerats år 1996. Publikationen fungerar som
19540:  nationellt mål. Energisparandet spelar en viktig         kursmaterial och arbetsbok för energiexperter i
19541:  roll vid bl.a. minskningen av koldioxidutsläpp.          bostadshus. 1 boken fåster man stor uppmärk-
19542:  Energisparandet får dock inte ske på bekostnad           samhet bl.a. vid anvisningarna om ventilation
19543:  av byggnadernas skick och människornas hälsa.            och tätning av fönster.
19544:  Rätt genomförda energisparåtgärder förebygger               Miljöhälsokommissionen, som statsrådet
19545:  fuktskador och förbättrar kvaliteten på inom-            hade tilisatt, avgav sitt betänkande i form av ett
19546:  husluft.                                                 nationellt handlingsprogram mot hälsorisker i
19547: 6                                           KK 386/1997 vp
19548: 
19549: miljön i december 1996. 1 betänkandet föreslås         kan undvika konstruktioner och lösningar som
19550: bl.a. att anvisningarna om byggande komplette-         ökar risken för fukt- och mögelskador. Särskild
19551: ras med ett avsnitt om förebyggande av fuktska-        uppmärksamhet skall även fåstas vid tillräcklig
19552: dor, att vidareutbildning ordnas genom befintli-       lufttillförsel och vädring av konstruktionerna.
19553: ga utbildningsorganisationers försorg för de yr-       A vsikten är att de nya föreskrifterna och anvis-
19554: kesgrupper som sköter om de boendes hälsa, att         ningarna träder i kraft nästa år.
19555: undersöknings- och utredningsverksamheten                 Miljöministeriet, de övriga myndigheterna
19556: kring temat fortsätter och att kunskaperna i upp-      och Motiva kommer också i fortsättningen att i
19557: täckandet av eventuella hälsorisker i inomhusluf-      sin informationsverksamhet fåsta uppmärksam-
19558: ten förbättras genom rådgivning.                       het vid tryggande av lufttillförseln i ventilationen
19559:    Miljöministeriet håller som bäst på att bereda      samt vädringen av konstruktioner vid renove-
19560: nya föreskrifter och anvisningar angående vat-         ringsarbeten. 1 informationen och utbildningen
19561: ten- och fuktisoleringen av byggnader samt ener-       framhävs särskilt vikten av att energisparandet
19562: giekonomin, värmeisoleringen, inomhusluften            inte får ske så att kvaliteten på inomhusluft eller
19563: och ventilationen i byggnader. 1 dessa skall man       andra från hälsosynpunkt viktiga omständighe-
19564: särskilt framhäva vikten av tillräcklig ventilation    ter försämras.
19565: samt andra medel genom vilka man vid nybyggen
19566:      Helsingforsden 7 maj 1997
19567: 
19568:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
19569:                                            KK 387/1997 vp
19570: 
19571: Kirjallinen kysymys 387
19572: 
19573: 
19574: 
19575: 
19576:                                    Mikko Kuoppa /va-r: Erorahan myöntämisperusteiden laajentami-
19577:                                       sesta
19578: 
19579: 
19580:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19581: 
19582:    Erorahan myöntämisen yleisenä edellytykse-         LEL-alalla eivät täytä erorahan työssäoloehdon
19583: nä on, että hakija on menettänyt työpaikkansa         määräyksiä. Erityisesti ikääntyneet työntekijät,
19584: sen vuoksi, että työnantaja on taloudellisista tai    jotka ovat joutuneet usein vaihtamaan työpaik-
19585: tuotannollisista syistä joutunut supistamaan työ-     kaa, putoavat erorahajärjestelmän ulkopuolelle.
19586: voimaa tai lopettamaan toimintansa. Laman ai-         Sitä ei voi pitää oikeudenmukaisena ja kohtuulli-
19587: kana ovat monet yritykset tehneet konkurssin,         sena.
19588: mikä on merkinnyt myös työntekijöiden jäämis-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19589: tä työttömiksi, sillä usein ei jatkajaa yritykselle   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19590: ole löytynyt. Työsuhteet ovat muuttuneet lyhyt-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19591: aikaisemmiksi ja työntekijä voi joutua vaihta-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19592: maan ammattia usein. Samoin hänen eläkeva-
19593: kuutusturvansa voi muuttua TEL-alalta LEL-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19594: alalle ja päinvastoin. Työntekijän ikääntyessä               ryhtyä erorahajärjestelmässä olevien epä-
19595: hänen mahdollisuutensa saada edes lyhytaikaisia              oikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi
19596: työsuhteita heikkenee ja eteen tulee erorahan ha-            niin, että erorahaa myönnetään riippu-
19597: keminen. Erorahan myöntämiseksi edellytetään                 matta siitä, onko työskennellyt TEL- tai
19598: mm. viiden vuoden työ- tai virkasuhdetta TEL-                LEL-aloilla tarvittavan määräajan, kun-
19599: alalla tai kahdeksan vuoden työsuhdetta LEL-                 han työskentelyaika yhteensä on riittävä
19600: alalla. On vaikea ymmärtää, että työskentelemi-              ja muut erorahan edellytykset täyttyvät?
19601: nen kolme vuotta TEL-alalla ja kaksi vuotta
19602: 
19603:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
19604: 
19605:                                          Mikko Kuoppa /va-r
19606: 
19607: 
19608: 
19609: 
19610: 279001
19611: 2                                           KK 387/1997 vp
19612: 
19613: 
19614: 
19615: 
19616:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19617: 
19618:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Erorahajärjestelmän tarkoituksena on tukea
19619: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         henkilöitä, jotka aktiivisesti etsivät uutta työtä,
19620: olette 18 päivänä huhtikuuta 1997 päivätyn kir-       muttajoiden työllistyminen mm. ikääntymisenja
19621: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      puutteellisen ammattitaidon seurauksena on ta-
19622: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mikko Kuo-         vanomaista vaikeampaa. Ikääntyviltä, työttö-
19623: pan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          miksijääneiltä henkilöiitä puuttuu usein ammat-
19624: 387:                                                  tikoulutus tai se on vanhentunut tai suuntautu-
19625:                                                       nut alalle ,jossa työpaikkoja ei ole tarjolla. Erityi-
19626:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sesti uudelleen- tai täydennyskoulutustarvetta on
19627:        ryhtyä erorahajärjestelmässä olevien epä-      tilanteessa, jossa henkilö on jäänyt työttömäksi
19628:        oikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi            pitkän yhdenjaksoisen työsuhteen jälkeen. Ero-
19629:        niin, että erorahaa myönnetään riippu-         rahajärjestelmän kehittämisessä onkin tärkeää
19630:        matta siitä, onko työskennellyt TEL- tai       jatkossa entistä enemmän suunnata voimavaroja
19631:        LEL-aloilla tarvittavan määräajan, kun-        aktiivisten toimenpiteiden tukemiseen.
19632:        han työskentelyaika yhteensä on riittävä           Tällä hetkellä Koulutus- ja erorahasto tukee
19633:        ja muut erorahan edellytykset täyttyvät?       lyhyemmissä työsuhteissa olleita henkilöitä
19634:                                                       myöntämällä koulutukseen hakeutuville erora-
19635:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          han aikuiskoulutuslisää, ammattikoulutusrahaa
19636: vasti seuraavaa:                                      ja osittaista ammattikoulutusrahaa, jotka edel-
19637:                                                       lyttävät TEL-aloilla vain vuodenjatkunutta työ-
19638:    Koulutus- ja erorahaston sääntöjen mukaan          suhdetta. LEL-alalla työskennellyt henkilö pää-
19639: erorahan myöntämisen yleisenä edellytyksenä           see näiden etuuksien piiriin, jos hän on ansainnut
19640: on, että etuuden hakija on menettänyt pitkäai-        pääasiallisen toimeentulonsa LEL-alan töissä
19641: kaisen työpaikkansa sen vuoksi, että työnantaja       kahden vuoden aikana. Tähän riittää 70 LEL-
19642: on taloudellisista tai tuotannollisista syistä jou-   alan työpäivää vuodessa. Olennaisempaa onkin
19643: tunut supistamaan työvoimaa tai lopettanut toi-       kehittää tätä ammatillisen koulutuksen tukijär-
19644: mintansa.                                             jestelmää kuin lisätä kustannuksia muuttamalla
19645:    Erorahan myöntäminen TEL-alalla työsken-           erorahan saamisedellytyksiä.
19646: nelleelle hakijalle edellyttää rahastojen sääntöjen       Koulutus- ja erorahaston säännöt vahvistaa
19647: mukaan, että hakijan työsuhde on kestänyt yh-         sosiaali- ja terveysministeriö rahaston hallinto-
19648: denjaksoisesti vähintään viisi vuotta. LEL-aloil-     neuvoston esityksestä. Sääntömuutokset perus-
19649: la työskentelevien osalta on säännöissä otettu        tuvat siten työmarkkinain keskusjärjestöjen
19650: huomioon tämän alan erityispiirteet. Työsuhteet       edustajien välisiin neuvotteluihin ja niiden perus-
19651: LEL-aloilla ovat yleensä lyhytaikaisia. LEL-          teella tehtyihin esityksiin. Käytännössä sääntö-
19652: alan työsuhteelle ei tämän vuoksi ole asetettu        jen vahvistamismenettelyssä ministeriö on puut-
19653: vähimmäiskestoa koskevaa ehtoa, vaan erora-           tunut muutosehdotuksiin lähinnä laillisuushar-
19654: han voi saada kuinka lyhyen työsuhteen perus-         kinnan puitteissa ja erityisesti oikeussuojanäkö-
19655: teella tahansa. LEL-alan hakijalta edellytetään       kohtia silmällä pitäen. Myös nyt puheena oleva
19656: kuitenkin, että hän on ansainnut pääasiallisen        kysymys olisi noudatetun vahvistaruismenette-
19657: toimeentulonsa LEL-alalla kahdeksan vuoden            lyn mukaan sellainen, joka edellyttäisi työmark-
19658: aikana. Tähän kahdeksaan vuoteen voi sisältyä         kinain keskusjärjestöjen välisiä neuvotteluja ja
19659: enintään kahden vuoden poissaolo LEL-alan             sääntömuutosesitystä.
19660: töistä. LEL-alan hakija voi siten päästä erorahan
19661: piiriin, vaikka keskimääräinen vuosityöaika on
19662: alle seitsemän kuukautta.
19663: 
19664:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1997
19665: 
19666:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
19667:                                             KK 387/1997 vp                                                 3
19668: 
19669: 
19670: 
19671: 
19672:                                          Tili Riksdagens Talman
19673: 
19674:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Syftet med avgångsbidrag är att stöda perso-
19675: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av            ner som aktivt söker nytt arbete men som det bl.a.
19676: den 18 april 1997 till vederbörande medlem av            på grund av deras höga ålder och bristfålliga
19677: statsrådet översänt följande av riksdagsman              yrkess~icklighet är svårare än normalt att syssel-
19678: Mikko Kuoppa undertecknade spörsmål nr 387:              sätta. Aldre, arbetslösa personer saknar ofta yr-
19679:                                                          kesutbildning eller så är den föråldrad eller an-
19680:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           passad för en sådan bransch där det inte finns
19681:        ta för att rätta tili de orättvisor som finns     lediga arbetsplatser. Omskolning och fortbild-
19682:        inom systemet med avgångsbidrag så att            ning behövs särskilt i sådana situationer där en
19683:        avgångsbidrag beviljas oberoende av om            person har blivit arbetslös efter ett långt oavbru-
19684:        en person har arbetat under den tid som           tet arbetsförhållande. Vid utvecklande av syste-
19685:        krävs inom APL- eller KAPL- branscher             met med avgångsbidrag är det därför i fortsätt-
19686:        bara den sammanlagda arbetstiden är till-         ningen viktigt att styra resurserna så att de i allt
19687:        räcklig och övriga förutsättningar för av-        högre grad stöder aktiva åtgärder.
19688:        gångsbidrag uppfylls?                                För närvarande stöder Utbildnings- och av-
19689:                                                          gängsbidragsfonden personer som arbetat i kort-
19690:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt            variga arbetsförhållanden och som söker sig till
19691: anföra följande:                                         utbildning genom beviljande av avgångsbidra-
19692:                                                          gets vuxenutbildningstillägg, yrkesutbildningsbi-
19693:    Enligt Utbildnings- och avgångsbidragsfon-            drag och partiellt yrkesutbildningsbidrag, som
19694: dens stadgar är den allmänna förutsättningen för         alla förutsätter bara ett års arbetsförhållande
19695: beviljande av avgängsbidrag att sökanden förlo-          inom APL-branscher. En person som har arbetat
19696: rat en långvarig arbetsplats på grund av att ar-         inom KAPL-branscher omfattas av dessa förmå-
19697: betsgivaren av ekonomiska eller produktions-             ner om han har fått sin huvudsakliga utkomst
19698: mässiga orsaker varit tvungen att minska arbets-         inom KAPL-branscherna under två år. 1 detta
19699: kraften eller upphöra med verksamheten.                  fall är 70 arbetsdagar i året inom KAPL-bran-
19700:    Beviljandet av avgångsbidrag för sökande              scherna tillräckligt. Det är viktigare att utveckla
19701: som arbetat inom APL-branscher förutsätter en-           stödsystemet för yrkesutbildning än att öka kost-
19702: ligt fondens stadgar att sökanden har stått i oav-       naderna genom att ändra förutsättningarna för
19703: brutet arbetsförhållande under minst fem år. Då          erhållande av avgångsbidrag.
19704: det gäller personer som arbetat i KAPL- bran-               Social- och hälsovårdsministeriet fastställer
19705: scher har branschens särskilda drag beaktats i           Utbildnings- och avgångsbidragsfondens stad-
19706: stadgarna. 1 KAPL-branscherna är arbetsför-              gar på förvaltningsrådets förslag. En ändring av
19707: hållandena i allmänhet korta. Därför har man             stadgarna baserar sig sålunda på förhandlingar
19708: inte uppställt något villkor för arbetsförhållan-        mellan representanterna för arbetsmarknadens
19709: dets varaktighet i KAPL- branscherna, utan av-           centralorganisationer och förslag som lagts fram
19710: gångsbidrag beviljas för hur kort arbetsförhål-          på basis av förhandlingarna. 1 praktiken harmi-
19711: lande som helst. Av sökanden som arbetat i               nisteriet vid fastställandet av stadgarna ingripit i
19712: KAPL-branscher förutsätts dock att han har för-          ändringsförslag inom lag1ighetsprövningens ram
19713: tjänat sin huvudsakliga utkomst i arbeten inom           och särskilt med tanke på synpunkter som gäller
19714: KAPL-branscher under åtta år. U nder dessa åtta          rättsskyddet. Den fråga som här läggs fram är
19715: år får sökanden ha varit frånvarande från arbe-          också enligt det förfarande som iakttas vid fast-
19716: ten inom KAPL-branscher sammanlagt högst                 ställandet av stadgarna en sådan som förutsätter
19717: två år. En sökande som arbetat i KAPL-bran-              förhandlingar mellan arbetsmarknadens central-
19718: scher kan således beviljas avgångsbidrag trots att       organisationer och förslag tili ändring av stad-
19719: den genomsnittliga årliga arbetstiden är mindre          garna.
19720: än sju månader.
19721:      Helsingforsden 12 maj 1997
19722: 
19723:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
19724:                                            KK 388/1997 vp
19725: 
19726: Kirjallinen kysymys 388
19727: 
19728: 
19729: 
19730: 
19731:                                   Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Laittomasta irtisanomisesta saadun kor-
19732:                                       vauksen vaikutuksesta eläkkeen määräytymiseen
19733: 
19734: 
19735:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19736: 
19737:     Työsopimuslain 47 f §:n perusteella työnanta-    laskettaessa. Onhan kyse menetetyn palkkatulon
19738: ja voidaan tuomita maksamaan perusteettomas-         korvaamisesta, ja siinä suhteessa tällainen kor-
19739: ta työsopimuksen päättämisestä. Kyseisen pykä-       vaus eroaa muista vahingonkorvauksista, jotka
19740: län mukaan "korvauksena on suoritettava vä-          voivat liittyä esim. työturvallisuuden laiminlyön-
19741: hintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palk-        teihin. Työntekijä saa korvausta työstä, johon
19742: ka". Pykälän sanamuoto viittaa siihen, että kor-     hän olisi ollut oikeutettu ja jonka tekeminen on
19743: vaus voidaan tulkita palkaksi. Näitä korvauksia      häneltä lainvastaisesti estetty. Jos korvausta ei
19744: myös käytännössä kohdellaan palkkana peri-           oteta huomioon eläkettä laskettaessa, laittomas-
19745: mällä niistä verojen ennakonpidätykset sekä eri-     ta irtisanomisesta saatu hyvitys jää puutteelli-
19746:  laiset sosiaaliturvamaksut.                         seksi.
19747:     Työntekijän eläketurvan määrittelyssä tällai-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19748:  sia korvauksia ei kuitenkaan oteta huomioon         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19749:  karttunutta eläkettä laskettaessa. Eläkelakien      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19750:  määräykset ovat tässä suhteessa puutteellisia tai   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19751:  tulkinnanvaraisia. Eläkelaitokset tulkitsevat
19752:  säännöksiä mielellään työntekijän ja eläkkeen-                Onko Hallitus tietoinen ongelmista,
19753:  saajan vahingoksi. Yleensä vedotaan siihen, että           jotka liittyvät laittomasta irtisanomisesta
19754:  kyse on vahingonkorvauksesta ja ettei tällainen            maksettavien korvausten käsittelyyn elä-
19755:  korvaus ole palkkaa tehdystä työstä.                       kepalkkaa laskettaessa, ja
19756:     Yleinen oikeustaju puhuu sen puolesta, että                aikooko Hallitus korjata lainsäädän-
19757:  tällainen laittomasta irtisanomisesta maksettu             nössä tässä kohdin olevat puutteet?
19758:  korvaus olisi otettava huomioon eläkepalkkaa
19759:       Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
19760:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
19761: 
19762: 
19763: 
19764: 
19765:  279001
19766: 2                                          KK 388/1997 vp
19767: 
19768: 
19769: 
19770: 
19771:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19772: 
19773:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          Jos todetaan, että työnantaja on irtisanonut
19774: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        työntekijänsä ilman laillista perustetta, hän jou-
19775: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tuu työsopimuslain (TSL) 47 f §:n mukaan mak-
19776: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-           samaan tälle korvauksen työsopimuksen perus-
19777: Juhani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-      teettomasta päättämisestä. Vaikka laillista pe-
19778: myksen n:o 388:                                      rustetta työsopimuksen päättämiselle ei olekaan,
19779:                                                      tuomioistuin ei voi velvoittaa työnantajaa jatka-
19780:           Onko Hallitus tietoinen ongelmista,        maan työsuhdetta tai määrätä jo päättynyttä
19781:        jotka liittyvät laittomasta irtisanomisesta   työsuhdetta palautettavaksi.
19782:        maksettavien korvausten käsittelyyn elä-         Työoikeudellinen työsuhde päättyy irtisano-
19783:        kepalkkaa laskettaessa, ja                    misajan kuluttua tai heti irtisanomisen tapahdut-
19784:           aikooko Hallitus korjata lainsäädän-       tua, jolloin on kyse työsopimuksen purkamises-
19785:        nössä tässä kohdin olevat puutteet?           ta. Jos työsopimus on purettu ilman laillista pe-
19786:                                                      rustetta, määräytyy korvaus TSL 51 §:n eikä 47
19787:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         f §:n perusteella.
19788: vasti seuraavaa:                                         Myös TEL-työsuhde päättyy työsuhteen työ-
19789:                                                      oikeudelliseen päättymiseen. Kun työsopimus
19790:    TEL-eläke määräytyy työsuhdeajan ja työ-          on irtisanottu päättymään irtisanomisajan kulut-
19791: suhteessa      maksetun    palkan    perusteella.    tua, karttuu irtisanomisajalta eläkettä siitä riip-
19792: LEL-eläkettä puolestaan karttuu vuosittain tiet-     pumatta, teettääkö työnantaja työntekijällä tänä
19793: ty prosenttimäärä LEL:n alaisissa työsuhteissa       aikana työtä vai ei.
19794: ansaituista palkoista.                                   Työntekijänsä ilman laillista perustetta irtisa-
19795:    Eläkepalkkaan luetaan työansiot, jotka työn-      nonut työnantaja on velvollinen korvaamaan
19796: tekijä saa vastikkeena työsuhteen aikana teke-       työntekijälle irtisanomisesta aiheutuneen vahin-
19797: mästään työstä. Korvaukset, jotka perustuvat         gon. Korvauksena on TSL 47 f §:n mukaan suo-
19798: työntekijän kärsimään vahinkoon, eivät ole vas-      ritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuu-
19799: tiketta työnteosta, vaikka korvauksen maksaja-       kauden palkka.
19800: na olisikin hänen työnantajansa.                         Pykälän sananmuodosta ei voida vetää sitä
19801:    TEL-palkkaan ei myöskään lueta palkkoja,          kansanedustaja Tennilän tekemää johtopäätös-
19802: jotka työntekijälle maksetaan TEL-työsuhteen         tä, että kysymyksessä olisi palkka. Työntekijän
19803: päättymisen jälkeiseltä ajalta. Työsuhde voi         kuukausiHaista palkkaa on ainoastaan käytetty
19804: TEL:ia sovellettaessa eräissä tapauksissa päät-      korvauksen suuruuden maärittelyyn. Se, että ky-
19805: tyä ennen työsuhteen työoikeudellista päätty-        symyksessä on vahingonkorvaus, käy selvästi
19806: mistä TEL:ssa olevan erityissäännöksen perus-        ilmi muun muassa siitä, että korvauksen suuruu-
19807: teella. Sen sijaan TEL-työsuhde ei koskaan voi       teen vaikuttavat sellaiset seikat, joilla ei ole mi-
19808: jatkua enää sen ajankohdan jälkeen, jolloin          tään yhteyttä palkan määräytymiseen.
19809: työoikeudellisen työsuhteen katsotaan päätty-            Ennakonpidätys toimitetaan kaikista sellaisis-
19810: neen.                                                ta suorituksista, jotka on ennakonperintälaissa
19811:    Lähtökohtana siis on, että TEL- työsuhdeaika      (EPL) määritelty palkaksi. EPL:n palkkakäsite
19812: ja TEL-palkka vastaavat toisiaan. Tätä osoittaa      on itsenäinen vero-oikeudellinen käsite, kun taas
19813: muun muassa se, että laissa on säädetty, että        työeläkelakeja sovellettaessa noudatetaan työoi-
19814: TEL-palkkaan ei lueta työsuhteen päättyessä          keudellisia kriteereitä. Eläkepalkkaa on se vasti-
19815: maksettavaa vuosilomakorvausta. Kun työnte-          ke, jonka työntekijä työsopimuksen perusteella
19816: kijä vuosiloman pitämisen sijasta ottaa !omas-       saa työstään. EPL:ssa palkkakäsite on laajempi,
19817: taan korvauksen rahana, ei korvausta vastaavaa       joten ennakonpidätyksen alainen palkka ja työ-
19818: työsuhdeaikaa ole. Jos vuosilomakorvaus sisäl-       eläkelakien mukainen palkka eivät käytännössä
19819: lytettäisiin tällöin TEL-palkkaan, muodostuisi       ole aina yhteneviä. Esimerkkinä tästä ovat työ-
19820: viimeisen vuoden työansio liian suureksi.            suhteen perusteella saadut henkilökuntaedut,
19821:                                              KK 388/1997 vp                                              3
19822: 
19823: jotka verotuksessa ovat palkkaa, mutta eivät silti     korvaus ei eroa esimerkiksi TSL 51 §:n perusteel-
19824: eläkepalkkaa.                                          la määräytyvästä korvauksesta. Vahingonkor-
19825:     Kun työntekijä irtisanotaan, työsuhde kerryt-      vauksenja eläkepalkaksi katsottavan palkan raja
19826: tää eläkettä vain päättymispäiväänsä asti riippu-      on nykyisin selvä, eikä siitä pitäisi poiketajoiden-
19827: matta siitä, oliko irtisanomiseen laillista perus-     kin vahingonkorvausten osalta. Lisäksi tällai-
19828: tetta vai ei. Tässä mielessä laittomasti irtisanottu   nen, enimmillään 24 kuukauden palkkaa vastaa-
19829: työntekijä menettää eläke-etuuttaan verrattuna         va summa vääristäisi eläkkeen perusteena käy-
19830: siihen tilanteeseen, että hän olisi saanut jatkaa      tettävää palkkaa, koska vastaavaa aikaa ei kui-
19831: työsuhdettaan. Toisaalta työttömyysajalta tätä         tenkaan voitaisi katsoa TEL-työsuhdeajaksi.
19832: menetystä kompensoi työeläkelisä,jos työntekijä           Se, että työntekijälle eräissä tapauksissa ai-
19833: saa ansioon suhteutettua päivärahaa tai TEL 7          heutuu laittomasta irtisanomisesta vahinkoa
19834: f §:ssä mainittua koulutustukea. Jos taas työnte-      myös eläkkeessä, tulisi pikemminkin ottaa huo-
19835: kijä työllistyy heti uuteen työsuhteeseen, ansait-     mioon hänelle TSL 47 f §:n nojalla tulevan kor-
19836: see hän sen perusteella eläkettä eikä irtisanomi-      vauksen suuruutta määrättäessä. Näin jotkut
19837: sesta näin ollen välttämättä koidu vahinkoa.           tuomioistuimet ovat tiettävästi menetelleet vuo-
19838:     Koska työsopimuksen laittomasta irtisanomi-        siloman osalta, kun työntekijä ei ole saanut hy-
19839: sesta maksettava korvaus on luonteeltaan selväs-       väkseen irtisanomisaikaa työsuhteen päättyessä.
19840: ti vahingonkorvausta, ei ole perusteltua säätää        Palkkaeduksi,jonka työntekijä voisi irtisanoruis-
19841:  sitä eläkepaikassa huomioon otettavaksi. Luon-        aikana ansaita, on katsottu myös hänen oikeu-
19842:  teensa puolesta TSL 47 f §:n nojalla tuomittu         tensa vuosilomaan.
19843: 
19844:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1997
19845: 
19846:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
19847: 4                                            KK 388/1997 vp
19848: 
19849: 
19850: 
19851: 
19852:                                          Tili Riksdagens Talman
19853: 
19854:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ningen då skulle inräknas i APL-lönen, skulle
19855: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         förvärvsinkomsten det sista året bli för stor.
19856: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Om det konstateras att en arbetsgivare har
19857: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-           sagt upp en arbetstagare utan laglig grund, måste
19858: mål nr 388:                                            arbetsgivaren enligt 47 f § lagen om arbetsavtal
19859:                                                        (AAL) betala arbetstagaren ersättJ1jng för
19860:           Är Regeringen medveten om de pro-            ogrundat upphävande av arbetsavtal. Aven om
19861:        blem som vid uträkningen av pensionslö-         det saknas laglig grund för att upphava ett ar-
19862:        nen ansluter sig till behandlingen av er-       betsavtal, kan domstolen inte ålägga arbetsgiva-
19863:        sättningar för olagliga uppsägningar, och       ren att fortsätta arbetsförhållandet eller bestäm-
19864:           ämnar Regeringen avhjälpa de brister         ma att ett redan avslutat arbetsförhållande skall
19865:        som i detta avseende finns i lagstiftning-      återupptas.
19866:        en?                                                Ett arbetsrättsligt arbetsförhållande upphör
19867:                                                        då uppsägningstiden har löpt ut eller omedelbart
19868:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vid uppsägningen, varvid det är fråga om hävan-
19869: anföra följande:                                       de av ett arbetsavtal. Om arbetsavtalet har hävts
19870:                                                        utan laglig grund, fastställs ersättningen enligt
19871:    APL-pensionen fastställs på grundval av den         51 § och inte enligt 47 f § AAL.
19872: tid arbetsförhållandet varat och den lön som              Aven ett APL-arbetsförhållande upphör i och
19873: betalts i arbetsförhållandet. KAPL-pension in-         med det arbetsrättsliga upphörandet av arbets-
19874: tjänas årligen som en viss procent av de löner som     förhållandet. När ett arbetsavtal har sagts upp
19875: förtjänats i arbetsförhållanden som underlyder         att upphöra när uppsägningstiden har löpt ut,
19876: KAPL.                                                  intjänas pension under uppsägningstiden obero-
19877:    I pensionslönen inräknas de förvärvsinkoms-         ende av om arbetsgivaren under uppsägningsti-
19878: ter som en arbetstagare får som vederlag för det       den låter arbetstagaren utföra arbete eller inte.
19879: arbete han utfört i ett arbetsförhållande. Ersätt-        En arbetsgivare som utan laglig grund sagt
19880: ningar som baserar sig på en skada som arbetsta-       upp sin arbetstagare är skyldig att till arbetstaga-
19881: garen lidit är inte vederlag för arbete, även om det   ren betala ersättning för den skada som uppsäg-
19882: är hans egen arbetsgivare som betalar ersättning-      ningen orsakat honom. Enligt 47 f § AAL skall i
19883: en.                                                    ersättning betalas lön för minst tre och högst 24
19884:    I APL-lönen inräknas inte heller löner som          månader.
19885: betalas för tiden efter att APL-arbetsförhål-             Av paragrafens lydelse kan man inte, som riks-
19886: landet upphört. Arbetsförhållandet kan vid till-       dagsman Tennilä gjort, dra den slutsatsen att det
19887: lämpningen av APL, på grundval av ett special-         skulle vara fråga om lön. Arbetstagarens månds-
19888: stadgande i APL, i vissa fall upphöra innan ar-        lön har använts endast för att fastställa skadeer-
19889: betsförhållandet arbetsrättsligt sett upphör. Där-     sättningens storlek. Att det är fråga om skadeer-
19890: emot kan ett APL-arbetsförhållande aldrig fort-        sättning framgår klart bl.a. av att ersättningens
19891: gå efter den tidpunkt då det arbetsrättsliga ar-       storlek påverkas av sådana faktorer som inte har
19892: betsförhållandet anses vara avslutat.                  något samband med fastställandet av lönen.
19893:    Utgångspunkten är alltså att den tid                   Förskottsinnehållning verkställs på alla såda-
19894: APL-arbetsförhållandet fortgått och APL-lönen          na betalningar som i lagen om förskottsuppbörd
19895: motsvarar varandra. Detta visar bl.a. bestäm-          (FUL) har definierats som lön. Lönebegreppet i
19896: melsen i lagen om att den semesterersättning som       FUL är ett självständigt skatterättsligt begrepp,
19897: betalas när ett arbetsförhållande upphör inte          medan åter arbetsrättsliga kriterier iakttas när
19898: skall inräknas i APL-lönen. När en arbetstagare i      arbetspensionslagarna tillämpas. Pensionslönen
19899: stället för semester tar ut semesterersättning i       är det vederlag som en arbetstagare får för sitt
19900: pengar, finns det ingen tid i arbetsförhållande        arbete på grundval av ett arbetsavtal. I FUL är
19901: som motsvarar ersättningen. Om semesterersätt-         lönebegreppet mer omfattande, varigenom den
19902:                                            KK 388/1997 vp                                              5
19903: 
19904: lön som är underkastad förskottsinnehållning           inte motiverat att bestämma att den skall beaktas
19905: och lönen enligt arbetspensionslagarna inte alltid     i pensionslönen. Tili sin karaktär skiljer sig en
19906: är kongruenta i praktiken. Exempel på detta är         ersättning som utdömts med stöd av 47 f AAL
19907: personalförmåner som fås på grundval av ett            inte från exempelvis en ersättning som bestäms
19908: arbetsförhållande och som vid beskattningen är         på grundval av 51 § AAL. Gränsen mellan skade-
19909: lön men dock inte pensionslön.                         ersättning och lön som skall betraktas som pen-
19910:     När en arbetstagare sägs upp, intjänas pension     sionslön är numera klar och avvikelser från den
19911: på grundval av arbetsförhållandet endast tili den      borde inte göras för vissa skadeersättningars vid-
19912: dag arbetsförhållandet upphör, oberoende av om         kommande. Dessutom skulle en sådan summa
19913: det funnits laglig grund för uppsägningen eller        som motsvarar lönen för högst 24 månader sned-
19914: inte. 1detta avseende förlorar en olagligt uppsagd     vrida den pensionsgrundande lönen, eftersom
19915: arbetstagare sin pensionsförmån om man jämför          motsvarande tid ändå inte skulle kunna betrak-
19916: situationen med den där han hade fått fortsätta        tas som tid under viiken ett APL-arbetsför-
19917: sitt arbetsförhållande. Å andra sidan kompense-        hållande har fortgått.
19918: ras denna förlust under arbetslöshetstiden av ett         Att en olaglig uppsägning i vissa fall förorsa-
19919: arbetspensionstillägg, om arbetstagaren får en-        kar en arbetstagare skada även i fråga om pen-
19920: ligt förtjänsten avvägd dagpenning eller i 7 § APL     sionen borde snarast beaktas vid fastställandet
19921: nämnt utbildningsstöd. Om arbetstagaren åter           av storleken av den ersättning som arbetstagaren
19922: genast blir anställd i ett nytt arbetsförhållande,     skall få på grundval av 47 f § AAL. På det sättet
19923: intjänar han på grundval därav pension och nå-         har vissa domstolar veterligen förfarit beträffan-
19924: gon skada uppstår sålunda inte nödvändigtvis av        de semestern när en arbetstagare inte fått uppsäg-
19925: uppsägningen.                                          ningstiden tili godo då anställningen upphört.
19926:     Eftersom den ersattning som skall betalas på       Arbetstagarens rätt tili semester har även ansetts
19927: grund av olagligt upphävande av ett arbetsavtal        vara en löneförmån som han kan förtjäna under
19928: tili karaktären är en klar skadeersättning, är det     uppsägningstiden.
19929: 
19930:      Helsingforsden 9 maj 1997
19931: 
19932:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
19933:                                             KK 389/1997 vp
19934: 
19935: Kirjallinen kysymys 389
19936: 
19937: 
19938: 
19939: 
19940:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Suomalaisten opiskelijoiden lukukausi-
19941:                                       maksujen määräytymisestä Tarton yliopistossa
19942: 
19943: 
19944:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19945: 
19946:    Tarton yliopistossa Virossa opiskelevat suo-       muustakin maasta tulleita opiskelijoita, joita ei
19947: malaiset ovatjoutuneet yllättävän tilanteen eteen     aseteta keskenään eriarvoiseen asemaan. Tiedus-
19948: lukukausimaksujen rajun korotuksen vuoksi.            telen siis valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
19949: Tehdessään valinnan opiskelusta opiskelijat suo-      menttiin viitaten valtioneuvoston asianomaiselta
19950: rittavat sen myös tiettyjen taloudellisten laskel-    jäseneltä:
19951: mien pohjalta.
19952:    Koska lukukausimaksuja on korotettu kesken                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
19953: kaiken ja ne nousevat jo varsin suuriksi, hallituk-          pitääkseen huolta Tartossa asuvien suo-
19954: sen on syytä selvittää asia. Näin myös siksi, että           malaisten opiskelijoiden oikeusturvasta
19955: Suomessa opiskelee niin virolaisia kuin monesta              lukukausimaksuja määriteltäessä?
19956: 
19957:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
19958: 
19959:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
19960: 
19961: 
19962: 
19963: 
19964: 279001
19965: 2                                           KK 389/1997 vp
19966: 
19967: 
19968: 
19969: 
19970:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19971: 
19972:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        omainen on hyväksytty opiskelemaan, myös tie-
19973: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         dot opiskeluohjelman pituudesta (esim. neljä lu-
19974: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kuvuotta) sekä lukukausimaksusta (esim. 1 000
19975: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         USD), joka on suoritettava elokuunl5 päivään
19976: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         mennessä (vuotta ei mainita). Erikseen maini-
19977: myksen n:o 389:                                       taan, etteivät majoitus, ruokailu ja terveydenhoi-
19978:                                                       to sisälly lukukausimaksuun ja että lukukausi-
19979:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       maksua ei palauteta, mikäli opiskelija keskeyttää
19980:        pitääkseen huolta Tartossa asuvien suo-        opintonsa opiskeluoikeuden saatuaan. Luku-
19981:        malaisten opiskelijoiden oikeusturvasta        kausimaksun mahdollisesta tarkistamisesta kes-
19982:        lukukausimaksuja määriteltäessä?               ken opiskeluohjelman ei ole mainintaa.
19983:                                                           Saatujen tietojen mukaan Haridusministee-
19984:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rium pitää yliopiston opiskelijoille antamaa ja
19985: vasti seuraavaa:                                      tällaiseen kaavaan laadittua ilmoitusta sopimuk-
19986:                                                       senluonteisena.
19987:    Tarton yliopiston ulkomaisten opiskelijoiden           Tämä tulkinta merkinnee, että opiskeluoikeu-
19988: lukukausimaksuista esitettiin minulle 19.3.1997       den tietyin ehdoin jo saaneiden opiskelijoiden
19989: kirjallinen kysymys n:o 245, johon vastasin           lukukausimaksua ei yksipuolisesti voitaisi korot-
19990: 10.4.1997. Vastauksessani selostin niitä periaat-     taa kesken opiskeluohjelman, vaan että mahdol-
19991: teita, joita Viron opetusministeriö (Haridusmi-       lisesta korotuksesta olisi ensin neuvoteltava osa-
19992: nisteerium) on suosittanut Viron korkeakouluil-       puolten eli asianomaisen korkeakoulun ja opis-
19993: le käytettäviksi ulkomaisilta opiskelijoilta perit-   kelijan kesken.
19994: täviä lukukausimaksuja määriteltäessä. Viittaan           Haridusministeerium on tiedustellut korkea-
19995: tähän vastaukseeni.                                   kouluilta ja niiden tiedekunnilta, minkälaisia
19996:    Kuten vastauksessani totesin, Viron silloinen      opiskeluoikeutta koskevia sopimuksia on tehty
19997: opetusministeri Rein Loik vieraili opetusministe-     ulkomaisten opiskelijoiden kanssa ja minkä suu-
19998: riössä 6.3.1997 yhdessä Viron korkeakoulujen          ruisia lukukausimaksuja on peritty. Vastaukset
19999: rehtoreista ja vararehtoreista koostuvan valtuus-     on pyydetty toukokuun 15 päivään 1997 mennes-
20000: kunnan kanssa. Käydyissä keskusteluissa käsi-         sä.
20001: teltiin myös ajankohtaista lukukausimaksukysy-            Opetusministeriö seuraa edelleen asian kehit-
20002: mystä. Mainittakoon, että valtuuskuntaan kuu-         tymistä.
20003: lui myös Viron nykyinen opetusministeri Mait              Suomen ja Viron välisen, vuonna 1938 solmi-
20004: Klaassen.                                             tun Ga vuonna 1992 uudelleen vahvistetun), hen-
20005:    Opetusministeriöstä on tässä asiassa sen jäl-      kistä yhteistyötä koskevan sopimuksen perus-
20006: keen oltu useaan otteeseen yhteydessä sekä Hari-      teella osapuolet kokoontuvat säännöllisesti tar-
20007: dusministeeriumiin että Tarton yliopiston suo-        kastelemaan yhteistyön kehittymistä. Seuraavan
20008: malaisten opiskelijoiden edustajiin. On ilmennyt,     kerran sopimuspuolet kokoontuvat ensi vuonna,
20009: että Tarton yliopiston suomalaisille opiskelijoil-    jolloin voidaan arvioida sopimuksen toteutumis-
20010: leen antama ilmoitus opiskeluoikeudesta sisältää      ta laajemmin mm. toisessa maassa opiskelemisen
20011: tiedot paitsi siitä tiedekunnasta, johon asian-       osalta.
20012: 
20013:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
20014: 
20015:                                                                           Ministeri Claes Andersson
20016:                                             KK 389/1997 vp                                              3
20017: 
20018: 
20019: 
20020: 
20021:                                         Tili Riksdagens Talman
20022: 
20023:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       som finländska suderande får av Dorpat univer-
20024: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        sitet innehåller uppgifter såväl om fakulteten dit
20025: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      den sökande blivit antagen som om omfattning-
20026: man Esko- Juhani Tennilä undertecknade spörs-         en av studieprogrammet (t.ex. fyra 1äsår) och om
20027: mål nr 389:                                           temminsavgiften (t.ex. 1 000 USD). A vgiften
20028:                                                       skall betalas före den 15 augusti (inget årtal
20029:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        nämns) och det nämns särskilt att inkvartering,
20030:        ta för att trygga rättsskyddet då termins-     mat och hälsovård inte ingar och att terminsav-
20031:        avgifterna fastställs för de finländska stu-   giften inte betalas tillbaka om den studerande
20032:        derande som bor i Dorpat?                      avbryter sina studier efter att han eller hon erhål-
20033:                                                       lit studierätt. Det sägs ingenting om en eventuell
20034:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         justering av terminsavgiften medan studiepro-
20035: anföra följande:                                      grammet pågår.
20036:                                                           Enligt uppgift anser Haridusministeerium att
20037:     Den 19 mars 1997 fick jag ett skriftligt spörs-   ett meddelande som följer detta formu1är och
20038: må1, nr 245, somjag besvarade den 10 apri11997,       som ministeriet ger de studerande har avta1ska-
20039: om terminsavgifterna för utländska studerande         raktär.
20040: vid Dorpat universitet. I svaret redogjorde jag för       To1kningen torde betyda att terminsavgiften
20041: de principer som det estniska undervisningsmi-        för de studerande som på vissa villkor redan fått
20042: nisteriet (Haridusministeerium) har rekommen-         studierätt inte ensidigt kan höjas under pågående
20043: derat att de estniska högskolorna skall tillämpa      studieprogram, utan överenskomme1se om en
20044: då de fastställer terminsavgiften för utländska       eventuell höjning måste först träffas mellan par-
20045: studerande. Jag hänvisar till detta svar.             terna, dvs. högsko1an och den studerande.
20046:     Som jag konstaterade i svaret besökte Est-            Haridusministeerium har gjort en förfrågan
20047: lands dåvarande undervisningsminister Rein            tili högsko1orna och deras fakulteter om hurdana
20048: Loik undervisningsministeriet den 6 mars 1997         avta1 om studierätt som träffats med utländska
20049: tillsammans med en delegation bestående av est-       studerande och om hur stora terminsavgifterna
20050: niska högskolerektorer och prorektorer. Under         varit. Svaren har inbegärts tili den 15 maj 1997.
20051: de förhand1ingar som fördes behandlades även              Undervisningsministeriet fö1jer alltjämt ut-
20052: den aktuella frågan om terminsavgifter. Det mä        vecklingen i denna fråga.
20053: nämnas att även Estlands nuvarande undervis-              På basis av ett avtal om intellektuellt samarbe-
20054: ningsminister Mait Klaassen hörde till de1egatio-     te mellan Finland och Est1and som träffades 1938
20055: nen.                                                  (och ratificerades på nytt 1992) träffas parterna
20056:     Sedan dess har undervisningsministeriet i den-    rege1bundet för att granska utvecklingen av sam-
20057: na fråga i flera repriser haft kontakt med både       arbetet. Nästa gång träffas avtalsparterna 1998
20058: Haridusministeerium och företrädare för fin-          och då kan man på en bredare bas bedöma hur
20059: ländska studerande vid Dorpat universitet. Det        avta1et har genomförts, bl.a. i fråga om studier i
20060: har blivit klart att det meddelande om studierätt     det andra landet.
20061: 
20062:      Helsingforsden 13 maj 1997
20063: 
20064:                                                                            Minister Claes Andersson
20065:                                             KK 390/1997 vp
20066: 
20067: Kirjallinen kysymys 390
20068: 
20069: 
20070: 
20071: 
20072:                                     Jari Koskinen /kok ym.: Kotimaisen sokerintuotannon turvaami-
20073:                                         sesta
20074: 
20075: 
20076:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20077: 
20078:     Suomen juurikassokerin maakiintiö on 133           nata kuljettaa yli 100 kilometrin etäisyydeltä teh-
20079: miljoonaa kiloa A-sokeriaja 13 miljoonaa kiloa         taalle, tietäisi yhden tehtaan sulkeminen juuri-
20080: B-sokeria. Juurikastuotannon ongelmana on ol-          kastuotannon loppumista suurimmalta osalta
20081: lut liian alhainen maakiintiö suhteessa sokeriteh-     sen alueen viljelijöiltä.
20082: taiden kapasiteettiin. Väitetään, että täyteen tuo-       Kotimaisen riittävän laajan sokerintuotannon
20083: tettuna maakiintiö antaa kolmelle sokeritehtaal-       turvaamiseksi Suomen olisi saatava suurempi
20084: le 2,7 tehtaan kapasiteetin verran raaka-ainetta.      maakiintiö juurikassokerille. Lisäksi nykyisen B-
20085: Suomen alhainen maakiintiö johtuu osittain sii-        kiintiön muuttaminen A-kiintiöksi parantaisi
20086: tä, että ED-neuvotteluissa otettiin huomioon           juurikasviviljelyn kannattavuutta.
20087: myös satovuosi 1987, mikä oli poikkeuksellisen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20088: huono poikkeuksellisten sääolojen takia.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20089:     Suomen sokeritehtaat omistava Sucros Oy on         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20090: aloittanut YT-neuvottelut tehtaidensa työnteki-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20091: jöiden kanssa. Eniten esillä on ollut Turengin
20092: sokeritehtaan lopettaminen. Tehtaalla on lähes                  Aikooko Hallitus pikaisesti neuvotella
20093: sata ympärivuotista työpaikkaa ja noin 40 osa-                Suomen juurikassokerin maakiintiön
20094: aikaista työpaikkaa. Lisäksi tehdas työllistää vä-            nostamisesta ja B-kiintiön muuttamisesta
20095: lillisesti autoilijoita ja konepajoja. Turengin teh-          A-kiintiöksi, jotta kotimainen sokerin-
20096: taalla on noin tuhat sopimusviljelijää,jotka vilje-           tuotanto turvattaisiin ja alalla olevat työ-
20097: levät juurikasta noin 10 000 hehtaarilla. Koska               paikat säilyisivät?
20098: kuljetuskustannusten vuoksi juurikasta ei kan-
20099: 
20100:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
20101: 
20102:                      Jari Koskinen /kok                         Ola Rosendahl /r
20103:                      Juha Rehula /kesk                          Tuija Nurmi /kok
20104: 
20105: 
20106: 
20107: 
20108: 279001
20109: 2                                            KK 390/1997 vp
20110: 
20111: 
20112: 
20113: 
20114:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20115: 
20116:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Euroopan yhteisön sokerin markkinajärjeste-
20117: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           lyn nykyinen kiintiökausi on 1995/96---2000/01.
20118: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Sokerin markkinajärjestelyä uudistettiin vuoden
20119: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Koski-        1995 alkupuolella. Silloin maittaiset kiintiöt säi-
20120: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            lytettiin entisellään. Jäsenmaiden sokerin A-kiin-
20121: n:o 390:                                                tiöt vastaavat periaatteessa yhteisön kulutusta ja
20122:                                                         B-kiintiöt ovat satovaihtelun tasaaja. Lisäksi yh-
20123:          Aikooko Hallitus pikaisesti neuvotella         teisö on sitoutunut tuomaan vuosittain n. 1,6
20124:        Suomen juurikassokerin maakiintiön               milj. tonnia raakasokeria AKT-maista.
20125:        nostamisesta ja B-kiintiön muuttamisesta            Euroopan unionin jäsenyysneuvotteluissa
20126:        A-kiintiöksi, jotta kotimainen sokerin-          Suomen alkuperäinen neuvottelutavoite sokeri-
20127:        tuotanto turvattaisiin ja alalla olevat työ-     kiintiöksi oli A-kiintiön osalta 183 000 tonnia ja
20128:        paikat säilyisivät?                              B-kiintiön osalta 25 620 tonnia. Luvut oli lasket-
20129:                                                         tu Suomen kulutuksen, ei tuotannon mukaan.
20130:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Sokerin tuotantoluvut tonneina olivat seuraavat:
20131: vasti seuraavaa:
20132: 
20133:          1986          1987          1988             1989           1990         1991          1992
20134:        122 823       64680         139 390       152 513           162 284      148 296       143 520
20135: 
20136:    Edellä lueteltujen vuosien tuotannon keskiar-        Suomesta kerättiin A-tuotantomaksua 9,9 milj.
20137: vo oli 133 358 tonnia. Ilman katovuotta 1987            markkaa ja B-tuotantomaksua 17,5 milj. mark-
20138: tuotannon keskiarvo olisi 144 804 tonnia.               kaa. A-ja B-kiintiöiden perusmaksun suuruus oli
20139:    Suomen kiintiöt liittymissopimuksen mukaan           0,0746 mk/kg ja B-maksun suuruus oli 1,2408
20140: ovat A-kiintiö 133 433 tonniaja B-kiintiö 13 343        mk/kg. Mikäli Suomen koko kiintiö olisi ollut A-
20141: tonnia.                                                 kiintiötä, tuotantomaksun suuruus olisi ollut
20142:    Sokerin markkinajärjestelyn pääsäädös on             10,95 milj. markkaa nykyistä pienempi. Teolli-
20143: neuvoston asetus (ETY) N :o 1785/81, jossa on           suus olisi hyötynyt 6,6 milj. markkaa ja juurik-
20144: määritelty sokerijärjestelyn yleislinjat. Järjeste-     kaan tuottajat 9,9 milj. markkaa.
20145: lystä on sovittu 30.6.2001 saakka. Mikäli asetuk-          Hallitus on tietoinen Suomen sokerikiintiöti-
20146: seen halutaan muutoksia, muut jäsenmaat on              lanteesta. Koska sokerin markkinajärjestely jat-
20147: saatava ne hyväksymään. Asetuksen muuttami-             kuu tällaisenaan 30.6.2001 saakka, vasta vuoden
20148: seen tarvitaan komission ehdotus. Koko sokerin          2001 alussa keskustelussa kiintiöjärjestelmänjat-
20149: markkinajärjestelystä käydään seuraava keskus-          kosta on mahdollisuus vaikuttaa Suomen juuri-
20150: telu vuoden 2001 alkupuolella ennen kiintiökau-         kassokerikiintiöihin. Mikäli ennen sitä tapahtuu
20151: den päättymistä.                                        jotain poikkeuksellista, jonka seurauksena kiin-
20152:    Kiintiöissä tuotetusta sokerista peritään tuo-       tiöjärjestelmään puututaan, hallitus käyttää ti-
20153: tantomaksua, jolla periaatteessa rahoitetaan so-        laisuuden hyväkseen.
20154: kerin vientituki. Markkinointivuonna 1995/96
20155: 
20156:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1997
20157: 
20158:                                                              Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
20159:                                             KK 390/1997 vp                                                3
20160: 
20161: 
20162: 
20163: 
20164:                                          Tili Riksdagens Talman
20165: 
20166:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             gemenskapens organisation av marknaden för
20167: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             socker är 1995/96-2000/01. Organisationen av
20168: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         marknaden för socker reviderades i början av
20169: dagsman Jari Koskinen m.fl. undertecknade               1995. Då bibehölls de landsvisa kvoterna oför-
20170: spörsmål nr 390:                                        ändrade. Medlemsländernas A-kvoter för socker
20171:                                                         motsvarar i princip konsumtionen inom gemen-
20172:           Ämnar Regeringen med det snaraste             skapen och B-kvoterna jämnar ut skördevaria-
20173:        förhandla om en höjning av Finlands              tionerna. Gemenskapen har också förbundit sig
20174:        landskvot för betsocker och en ändring av        att årligen importera ca 1,6 milj. ton råsocker
20175:        B-kvoten tili A-kvot så att den inhemska         från A VS-länderna.
20176:        sockerproduktionen kan tryggas och att              Under förhandlingarna om medlemskap i Eu-
20177:        arbetsplatserna i branschen kan bevaras?         ropeiska unionen hade Finland ursprungligen
20178:                                                         som mål för sockerkvoter i fråga om A-kvoten
20179:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           183 000 ton och i fråga om B-kvoten 25 620 ton.
20180: anföra följande:                                        Siffrorna baserade sig på konsumtionen i Fin-
20181:                                                         land och inte på produktionen. Sockerproduk-
20182:    Den pågående kvotperioden för Europeiska             tionen uttryckt i ton är följande:
20183: 
20184:      1986          1987          1988           1989           1990           1991          1992
20185:    122 823       64 680        139 390        152 513        162 284        148 296       143 520
20186: 
20187:    Den genomsnittliga produktionen under ovan           uppbars i Finland 9,9 milj. mk i A-produktions-
20188: nämnda år uppgick tili 133 358 ton. Om det inte         avgift och 17,5 milj. mk i B-produktionsavgift.
20189: hade blivit missväxt år 1987 hade medelvärdet           Grundavgiften för A- och B-kvoterna utgjorde
20190: uppgått till 144 804 ton.                               0,0746 mk/kg och B-avgiften 1,2408 mk/kg. Om
20191:    Enligt anslutningsfördraget är Finlands A-           den totala kvoten för Finland hade bestått av A-
20192: kvot 133 433 ton och B-kvot 13 343 ton.                 kvot, hade produktionsavgiften varit 10,95 milj.
20193:    1 rådets förordning (EEG) nr 1785/81 om den          mk mindre än vad den är nu. lndustrin skulle ha
20194: gemensamma organisationen av marknaden för              haft 6,6 milj. mk tili godo och betodlarna 9,9 milj.
20195: socker definieras de allmänna linjerna för organi-      mk.
20196: sationen för socker. Arrangemanget gäller till             Regeringen är medveten om situationen vad
20197: 30.6.2001. Det krävs ett förslag av kommissionen        gäller sockerkvoten för Finland. Eftersom orga-
20198: och godkännande av de övriga medlemsländerna            nisationen av marknaden för socker kommer att
20199: för att man skall kunna ändra förordningen. Den         vara densamma till 30.6.2001, är det möjligt att
20200: gemensamma organisationen av marknaden för              inverka på Finlands kvot för betsocker först un-
20201: socker tas nästa gång upp tili behandling i början      der de förhandlingar som kommer att föras om
20202: av år 2001 före kvotperiodens utgång.                   kvotsystemet i början av 2001. Om något excep-
20203:    På det socker som produceras inom ramen för          tionellt inträffar före det som leder tili ändringar
20204: kvoter uppbärs en produktionsavgift, med hjälp          i kvotsystemet, kommer regeringen att ta tillfållet
20205: av viiken man i princip finansierar exportstödet        i akt.
20206: för socker. Under marknadsföringsåret 1995/96
20207: 
20208:      Helsingforsden 5 maj 1997
20209: 
20210:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
20211:                                            KK 391/1997 vp
20212: 
20213: Kirjallinen kysymys 391
20214: 
20215: 
20216: 
20217: 
20218:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Kotimaisen naudanlihan riittävyyden turvaa-
20219:                                       misesta
20220: 
20221: 
20222:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20223: 
20224:    Hiljattain Suomessakin otettiin käyttöön 2-          Niukkuudesta johtuu, että myös ulkoa tuota-
20225: 3-viikkoisten vasikoiden teurastuspalkkio. Tä-       van lihan määrä tulee kasvamaan. Se ei taas ole
20226: män palkkion turvin onkin tiettävästi teurastettu    mitenkään kansallisten etujemme mukaista työl-
20227: jo useita tuhansia vasikoita. EU:ssa tällä teuras-   Iisyyden kannalta eikä taloudellisessakaan mie-
20228: tuspalkkiojärjestelmällä on tarkoitus estää nau-     lessä.
20229: danlihan ylituotanto, joka syntyi BSE-taudin ai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20230: heuttaman kulutuksen laskun myötä.                   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
20231:    Kun Suomi on BSE-taudista vapaata aluetta         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20232: eikä Suomessa ole naudanlihasta ylituotantoa,        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20233: tuntuu jotenkin kohtuuttomalta, että koko ohjel-
20234: maa viedään maassamme niin aktiivisesti eteen-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20235: päin.                                                       ryhtyä kotimaisen naudanlihan riittävyy-
20236:    Pienten vasikoiden suurella teurasmäärällä on            den turvaamiseksi ja hintatason pitämi-
20237: se vaikutus, että jatkossa Suomessa tulee ole-              seksi kohtuullisena?
20238: maan niukkuutta kotimaisesta naudan lihasta,
20239: mikä tulee nostamaan lihan hintatasoa.
20240: 
20241:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
20242: 
20243:                      Esa Lahtela /sd                    Jorma Kukkonen /sd
20244:                      Hannu Takkula /kesk                Mikko Immonen /vas
20245:                                       Marjaana Koskinen
20246: 
20247: 
20248: 
20249: 
20250: 279001
20251: 2                                         KK 391/1997 vp
20252: 
20253: 
20254: 
20255: 
20256:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20257: 
20258:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuotantoomme on vielä hieman aikaista arvioi-
20259: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       da. Palkkiojärjestelmä on kuitenkin lisännyt va-
20260: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sikoiden teurastuksia aikaisempiin vuosiin ver-
20261: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     rattuna. Aikaistetun teurastuksen palkkio tulee
20262: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        todennäköisesti alentamaan nuoren naudan teu-
20263: n:o 391:                                            raspainojaja tulee näin ollen vaikuttamaan myös
20264:                                                     naudanlihan kokonaistuotantoon.
20265:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Lihantuotantoon erikoistuneiden emoleh-
20266:        ryhtyä kotimaisen naudanlihan riittävyy-     mien lisääminen on tulevaisuudessa lähes ainoa
20267:        den turvaamiseksi ja hintatason pitämi-      mahdollisuus turvata kotimaisen naudanlihan
20268:        seksi kohtuullisena?                         saanti kulutusta vastaavasti. Suomen liittymis-
20269:                                                     neuvotteluissa saavuttaman 55 000 emolehmän
20270:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        palkkiokiintiön puitteissa on mahdollista lähi-
20271: vasti seuraavaa:                                    vuosina lisätä liharoduilla tuotetun naudanlihan
20272:                                                     määrää, koska maakiintiöstämme on käytössä
20273:    Naudanlihantuotanto on laskenut Suomessa         vain noin puolet. Emolehmien lukumäärä on
20274: tasaisesti vuodesta 1991 alkaen. Vuonna 1991        kuitenkin viime vuosien aikana lisääntynyt erit-
20275: nautaa tuotettiin 122 miljoonaa kiloa. Vuonna       täin hitaasti. Suomessa noin 90 prosenttia nau-
20276: 1996 naudanlihan kokonaistuotanto oli 96 mil-       danlihasta tuotetaan lypsykarja tiloilla, loput eri-
20277: joonaa kiloa, mikä on kuitenkin miljoona kiloa      koistuneilla lihakarjatiloilla. Vain noin kahden
20278: enemmän kuin 1995. Tänä vuonna naudanlihan          prosentin osuus naudanlihasta tuotetaan emo-
20279: tuotannon ennustetaan alenevan 95 miljoonaan        lehmätiloilla.
20280: kiloon. Vuonna 1996 Suomessa kulutettiin nau-          Jäsenyysneuvotteluissa saavutetut sonni- ja
20281: danlihaa 96 miljoonaa kiloa, mika oli prosentin     emolehmäpalkkiokiintiöt mahdollistavat vähin-
20282: verran edellisvuotta vähemmän. Tänä vuonna          täänkin entisen laajuisen naudanlihantuotan-
20283: kulutuksen ennustetaan pysyvän vuoden 1996          non, mikäli Suomen kilpailukyky riittää niiden
20284: tasolla. Vuonna 1996 naudanlihaa vietiin noin       hyödyntämiseen.
20285: 2,3 milj. kiloa enemmän kuin 1995 (kokonais-           Euroopan unioniin liittymisen aiheuttama
20286: vienti 1996 6,7 milj. kg). Vastaavana aikana        tuottajahintojen lasku on näkynyt kuluttajahin-
20287: tuonti vähentyi noin 2,5 milj. kilolla (kokonais-   tojen alenemisena. Naudanlihan kuluttajahinta
20288: tuonti 1996 5,5 milj. kg). Naudanlihan omavarai-    on laskenut noin 20 prosenttia, mutta tuottaja-
20289: suusaste on tällä hetkellä noin 98 prosenttia.      hinta on vastaavasti pudonnut runsaat 45 pro-
20290: Edellä olevan perusteella voidaan todeta nau-       senttia jäsenyyttä edeltäneeseen aikaan verrattu-
20291: danlihan tuotannon ja kulutuksen Suomessa ole-      na. Suomessa naudanlihan hintakehitys on ollut
20292: van tällä hetkellä suunnilleen tasapainossa. Nau-   aleneva lähes koko jäsenyyden ajan. Vuonna
20293: danlihan kulutuksen ennustetaan lähivuosina         1996 naudanlihan keskihinta jäi 9 prosenttia
20294: pysyvän nykyisellä tasolla, mutta tuotannon         vuoden 1995 keskihintaa alemmaksi. Naudanli-
20295: odotetaan alenevan.                                 han hintakehitys on tällä hetkellä hyvin ongel-
20296:    Suomessa suurin osa naudanlihasta tuotetaan      mallinen koko unionissa. Hullun lehmän tauti on
20297: maitotalouden sivutuotteena. Siksi lähivuosina      alentanut naudanlihan kulutusta huomattavasti,
20298: naudanlihan tuotantoon vaikuttaa olennaisesti       minkä vuoksi ylituotanto-ongelma on pahentu-
20299: maitotaloudessa tapahtuva kehitys. Lypsyleh-        nut entisestään. Ylituotannon lisääntyminen on
20300: mien maitotuotoksen tasaisesti kasvaessa tulee      heijastunut myös Suomen markkinoille tuonti-
20301: lehmien lukumäärä vähenemään. Tästä syystä          paineiden lisääntymisenä.
20302: maitotilailta ei enää saada yhtä paljon eläimiä        Hallitus tulee tarkastelemaan naudanlihasek-
20303: lihan tuotantoon.                                   torin kansallisten tukien toimivuutta lähiaikoi-
20304:    Joulukuussa 1996 käyttöön otetun aikaistetun     na. Tukitoimia arvioitaessa tullaan ottamaan
20305: teurastuksen palkkion vaikutuksia naudanlihan-      naudanlihantuotannon ongelmat tarkasti huo-
20306:                                           KK 391/1997 vp                                          3
20307: 
20308: mioon. Tukipolitiikalla on mahdollista vaikut-      hintakehitykseen, mutta pääasiassa hinnat mää-
20309: taa mm. teuraaksi tulevien eläinten ikään ja pai-   räytyvät kuitenkin markkinoilla kysynnän ja tar-
20310: noon ja sitä kautta tuotetun naudanlihan mää-       jonnan mukaan.
20311: rään. Tuilla on vaikutusta myös naudanlihan
20312:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1997
20313: 
20314:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
20315: 4                                            KK 391/1997 vp
20316: 
20317: 
20318: 
20319: 
20320:                                          Tili Riksdagens Talman
20321: 
20322:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Det är än så länge litet för tidigt att bedöma
20323: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             vilka följder det bidrag som i december 1996
20324: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-         infordes för förtida slaktning kommer att ha på
20325: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-          vår nötköttsproduktion. Bidragssystemet har
20326: mål nr 391:                                             under alla omständigheter ökat slaktningen av
20327:                                                         kalvar jämfört med motsvarande slaktning under
20328:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tidigare år. Bidraget för förtida slaktning kom-
20329:         ta för att tillgången på inhemskt nötkött       mer sannolikt att sänka slaktningsvikten på ung-
20330:         skall vara tryggad och för att priserna         nöt, vilket isin tur påverkar också totalproduk-
20331:         skall hållas på en skälig nivå?                 tionen av nötkött.
20332:                                                             En ökning av de dikor som är avsedda för
20333:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           framför allt köttproduktion erbjuder i framtiden
20334: anföra följande:                                        så gott som den enda möjligheten att trygga att
20335:                                                         tiligången tili inhemskt nötkött motsvarar kon-
20336:    Sedan 1991 har produktionen av nötkött sjun-         sumtionen. Den bidragskvot på 55 000 dikor som
20337: kit kontinuerligt i Finland. År 1991 producerades       Finland uppnådde i samband med anslutnings-
20338: 122 milj. kilo nötkött. År 1996 var totalproduk-        förhandlingarna gör det möjligt att under de när-
20339: tionen 96 milj. kilo, vilket dock var en milj. kilo     maste åren öka mängden nötkött producerat ge-
20340: mera än år 1995. Bet antas att nötköttsproduk-          nom köttraser, eftersom endast omkring hälften
20341: tionen i år kommer att sjunka till95 milj. kilo. År     av vår landskvot är i bruk. Antalet dikor har
20342: 1996 konsumerades 96 milj. kilo nötkött i Fin-          dock under de senaste åren ökat synnerligen
20343: land, vilket innebar en sänkning på 1 % jämfört         långsamt. 1 Finland produceras ca 90% av nöt-
20344: med året innan. Konsumtionen förväntas i år             köttet på gårdar med mjölkkobesättning och den
20345: kvarstå på 1996 års nivå. År 1996 var exporten av       resterande delen på gårdar som är specialiserade
20346: nötkött ca 2,3 milj. kilo större än år 1995 (totalex-   på köttboskap. Av nötköttet produceras endast
20347: porten 1996 var 6,7 milj. kilo). Undermotsvaran-        ca 2 % på gårdar med dikoproduktion.
20348: de tid minskade importen med ca 2,5 milj. kilo              De kvoter för tjurbidrag och dikobidrag som
20349: (totalimporten 1996 var 5,5 milj. kilo). För när-       uppnåddes vid medlemsförhandlingarna möjlig-
20350: varande är självförsörjningsgraden beträffande          gör en nötköttsproduktion av minst samma om-
20351: nötkött ca 98 %. På basis av det ovan nämnda            fattning som förut, förutsatt att Finlands kon-
20352: kan man konstatera att produktionen och kon-            kurrensförmåga räcker till för utnyttjandet av
20353: sumtionen av nötkött i Finland för närvarande           dessa kvoter.
20354: befinner sig i någorlunda balans. Det antas att             Den sänkning av producentpriserna som orsa-
20355: konsumtionen av nötkött under de närmaste               kats av anslutningen tili Europeiska unionen har
20356: åren kommer att kvarstå på nuvarande nivå, men          återspeglat sig i sänkta konsumentpriser. Konsu-
20357: att produktionen kommer att sjunka.                     mentpriset på nötkött har sjunkit med ca 20 %,
20358:    1 Finland produceras största delen av allt nöt-      samtidigt som producentpriset har sjunkit med
20359: kött såsom en biprodukt till mjölkhushållningen.        drygt 45% jämfört med situationen före medlem-
20360: Därför kommer utvecklingen inom mjölkhus-               skapet. 1 Finland har prisutvecklingen beträffan-
20361: hållningen under de närmaste åren att ha en             de nötkött varit ~unkande under så gott som hela
20362: väsentlig inverkan på produktionen av nötkött. 1        medlemskapet. Ar 1996 var genomsnittspriset på
20363: och med att mjölkkornas mjölkproduktion kon-            nötkött 9% lägre än genomsnittspriset för 1995.
20364: tinuerligt ökar kommer antalet kor att minska.          Prisutvecklingen beträffande nötkött är för när-
20365: Av den orsaken kommer mjölkgårdarna inte                varande mycket problematisk i hela unionen.
20366: längre att erbjuda lika mycket djur för köttpro-        Den s.k. galen ko-sjukan har sänkt konsumtio-
20367: duktion som tidigare.                                   nen på nötkött märkbart, och därför har över-
20368:                                          KK 391/1997 vp                                            5
20369: 
20370: produktionsproblematiken accentuerats ytterli-     vid problemen kring nötköttsproduktionen. Det
20371: gare. Den tilltagande överproduktionen har ock-    är möjligt att genom bidragspolitiken påverka
20372: så återspeglat sig på den finländska marknaden i   t.ex. slaktdjurens ålder och vikt samt den därige-
20373: form av ökat tryck på import.                      nom producerade mängden nötkött. Bidragen
20374:    Regeringen kommer under den närmaste tiden      har likaså inverkan på prisutvecklingen beträf-
20375: att se över hur de nationella bidragen inom nöt-   fande nötkött, även om priserna på marknaden i
20376: köttssektorn fungerar. Vid bedömningen av          huvudsak dikteras av efterfrågan och utbud.
20377: stödåtgärderna kommer man att fåsta stor vikt
20378: 
20379:      Helsingforsden 5 maj 1997
20380: 
20381:                                                     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
20382:                                           KK 392/1997 vp
20383: 
20384: Kirjallinen kysymys 392
20385: 
20386: 
20387: 
20388: 
20389:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Yrityksien alihankintatyötä kotona tekevien
20390:                                       aseman parantamisesta
20391: 
20392: 
20393:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20394: 
20395:     Viime aikoina yritykset ovat yhä enemmän           Kotityönä tehtävällä alihankintatyöllä korva-
20396: ottaneet käyttöön lähes kokonaan sääntelemättä      taan myös "oikeita" työpaikkoja. Tällainen työn
20397: jääneen työn teettämisen lajin.                     teettämisen muoto mahdollistaa myös pimeän
20398:     Erilaisia töitä on annettu kotiin urakkaluon-   työn teettämisen ja lapsityövoiman käytön.
20399: teisesti tehtäväksi. Työ tehdään jossakin perä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20400: kammarissa. Kotityöntekijä ei ole yrittäjä, eikä    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20401: hän ole varsinaisessa työsuhteessakaan työnan-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20402: tajaan. Kun tällainen henkilö ei työskentele        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20403: myöskään työnantajan työnjohdon ja valvonnan
20404: alaisena, hänjää työlainsäädännön ulkopuolelle.               Onko Hallitus tietoinen kotityönä ali-
20405: Hänellä ei ole irtisanomis- eikä työaikasuojaa.            hankintatyötä tekevien heikosta asemas-
20406: Työstä saatavan korvauksen yritys määrittää                ta, ja
20407: yleensä niin tiukaksi, ettei normaalityöllä tule              onko Hallitus aikonut ryhtyä toimiin,
20408:  toimeen. Ainoa tapa on tehdä pitkää päivää ja             joilla myös tämän Iaatuisen työn teettä-
20409:  koko perheen voimin.                                      minen saataisiin jonkinlaisen valvonnan
20410:                                                            ja turvan piiriin?
20411: 
20412:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
20413: 
20414:          Esa Lahtela /sd                Marjaana Koskinen /sd         Jorma Rantanen /sd
20415:          Jorma Kukkonen /sd             Raimo Mähönen /sd             Mikko Immonen /vas
20416: 
20417: 
20418: 
20419: 
20420: 279001
20421: 2                                          KK 392/1997 vp
20422: 
20423: 
20424: 
20425: 
20426:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20427: 
20428:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työsopimuksen tunnusmerkit täyttyvät, kysy-
20429: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        myksessä on työsuhteessa tehty työ, vaikka työtä
20430: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      olisi tehty jollain muulla nimikkeellä. Nykyisessä
20431: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      työsopimuslaissa on nimenomainen kotityötä
20432: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         koskeva lain 11 §. Sen mukaan johto- ja valvon-
20433: n:o 392:                                             taoikeuden ei katsota puuttuvan pelkästään sen
20434:                                                      takia, että työ saadaan tehdä työntekijän kotona
20435:           Onko Hallitus tietoinen kotityönä ali-     tai muussa hänen valitsemassaan paikassa.
20436:        hankintatyötä tekevien heikosta asemas-          Kotityönä tehtävä työ ei siis sinänsä ole lai-
20437:        ta, ja                                        tonta. Työtä voidaan tehdä joko yrittäjänä tai
20438:            onko Hallitus aikonut ryhtyä toimiin,     työsuhteessa. Sen sijaan laitonta on luonnolli-
20439:        joilla myös tämän laatuisen työn teettä-      sesti se, jos työantaja jättää työnantajavelvoit-
20440:        minen saataisiin jonkinlaisen valvonnan       teensa täyttämättä ja työ tehdään harmaan
20441:        ja turvan piiriin?                            talouden piirissä. Työsuojeluviranomaisilla on
20442:                                                      myös oikeus tarkastaa työntekijän kotonaan
20443:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        työsuhteessa suorittamaa työtä silloin, kun sii-
20444: vasti seuraavaa:                                     hen on erityinen syy.
20445:                                                         Harmaata taloutta ja talousrikollisuutta selvi-
20446:    Kotona tehtävä työ on lisääntynyt viime ai-       tetään parhaillaan sisäasiainministeriönjohdolla
20447: koina. Tämä koskee sekä perinteistä kotona teh-      toimivassa työryhmässä. Vireillä on myös työso-
20448: tävää alihankintatyötä että uutta tietotekniikkaa    pimuslain kokonaisuudistus, jota pohtivan ko-
20449: hyväksi käyttäen suoritettua etätyötä. Kotityö       mitean määräaika päättyy 31.10.1997. Komitea-
20450: on työlainsäädännön mukaan joko itsenäisenä          työssä tulee esiin myös kotityön oikeudellinen
20451: yrittäjänä suoritettua työtä tai työsuhteessa suo-   asema.
20452: ritettua työtä. Jos työsopimuslain edellyttämät
20453: 
20454:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
20455: 
20456:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
20457:                                              KK 392/1997 vp                                             3
20458: 
20459: 
20460: 
20461: 
20462:                                          Tili Riksdagens Talman
20463: 
20464:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        uppfylls, är det fråga om ett arbete som utförs i
20465: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         arbetsförhållande, även om arbetet hade utförts
20466: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     under någon annan benämning. 1 den gällande
20467: damot Esa Lahtela m. fl. undertecknade spörs-          lagen om arbetsavtal finns det en särskild 11 § om
20468: mål nr 392:                                            hemarbete. Enligt den anses rätt att leda arbetet
20469:                                                        och utöva uppsikt inte saknas enbart av den
20470:           Är Regeringen medveten om den svaga          anledningen att arbetet får utföras i arbetstaga-
20471:        ställning som personer som utför underle-       rens hem eller på annan av honom vald arbets-
20472:        veransarbete i form av hemarbete har,           plats.
20473:        samt                                               Arbete som utförs som hemarbete är således
20474:           har Regeringen för avsikt att vidta åt-      inte lagstridigt som sådant. Man kan utföra
20475:        gärder för att även denna typ av arbete         detta arbete antingen som företagare eller i ar-
20476:        skall omfattas av något slags uppsikt och       betsförhållande. Däremot är det naturligtvis
20477:        skydd?                                          lagstridigt, om arbetsgivaren låter bli att fullgö-
20478:                                                        ra sina arbetsgivarskyldigheter och arbetet ut-
20479:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förs inom ramen för den grå ekonomin. Arbe-
20480: anföra följande:                                       tarskyddsmyndigheterna har dessutom rätt att
20481:                                                        granska det arbete som arbetstagaren utför i
20482:    Arbete som utförs i arbetstagarens hem har          arbetsförhållande i sitt hem, då det finns en
20483: ökat på senare tid. Detta gäller såväl traditionellt   särskild anledning därtill.
20484: underleveransarbete som utförs i arbetstagarens           Grå ekonomi och ekonomisk brottslighet hål-
20485: hem som distansarbete som utförs genom att             ler på att utredas av en arbetsgrupp som arbetar
20486: utnyttja den nya datatekniken. Enligt arbetslag-       under ledning av inrikesministeriet. En totalrevi-
20487: stiftningen är hemarbete antingen arbete som           dering av lagen om arbetsavtal har inletts, och
20488: man utför som egenföretagare eller arbete som          kommittens tidsfrist går ut 31.10.1997. Också
20489: utförs i arbetsförhållande. Om de kriterier för ett    hemarbetets rättsliga ställning kommer att tas
20490: arbetsavtal som anges i lagen om arbetsavtal           upp under kommittearbetet.
20491: 
20492:      Helsingforsden 13 maj 1997
20493: 
20494:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
20495:                                 J
20496:                             J
20497:                             J
20498:                             J
20499:                         J
20500:                         J
20501:                     J
20502:                     J
20503:                     J
20504:                 J
20505:                 J
20506:                 J
20507:             J
20508:             J
20509:         J
20510:         J
20511:         J
20512:     J
20513:     J
20514:     J
20515: J
20516: J
20517:                                            KK 393/1997 vp
20518: 
20519: Kirjallinen kysymys 393
20520: 
20521: 
20522: 
20523: 
20524:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Yksityismetsätalouden lisäeläkejärjestelmän
20525:                                      rahoituksen turvaamisesta
20526: 
20527: 
20528:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20529: 
20530:    Tiettävästi yksityismetsätalouden lisäeläke-      suudensuojan piirissä ja tältä osin verrattavissa
20531: järjestelmää ollaan heikentämässä. Tämän jär-        annettuun velkakirjaan.
20532: jestelmän toimeenpanijana on toiminut Eläke-            Koska ainakin metsäkeskusten osalta lisäelä-
20533: Tapio. Eläke-edun piirissä ovat olleet metsänhoi-    kevastuiden rahoitusvaje on seurausta 1990-lu-
20534: toyhdistysten ja metsäkeskusten henkilöstöt.         vun valtiovallan säästötoimista, asia tulisi hoitaa
20535: Kaiken kaikkiaan suunniteltujen eläkeheiken-         siten, että riittävät resurssit turvattaisiin ja luva-
20536: nysten piiriin kuuluisi yli 1 600 henkilöä.          tuista eduista myös vastattaisiin.
20537:    Tämän lisäeläkejärjestelmän rahoitus on pe-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20538: rustunut jakojärjestelmään siten, että kunakin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20539: vuonna eläkemaksua on kerätty eläkemenoa vas-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20540: taava summa. Eläkevastuuta ei ole rahastoitu.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20541:    Aikanaan näiden henkilöiden mentyä palve-
20542: lussuhteeseen tämä etuus on ollut yksi työsuh-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20543: teen ehto ja palkanosa. Nyt tätä etua ollaan kui-            ryhtyä Eläke-Tapion aikaisemmin luvat-
20544: tenkin yksipuolisesti murentamassa.                          tujen lisäeläkevastuiden turvaamiseksi
20545:    Yleisenä periaatteena lienee pidetty sitä, että           jatkossakin?
20546: eläkevastuu on perustuslain lähtökohdista omai-
20547: 
20548:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
20549: 
20550:           Esa Lahtela /sd                Marjaana Koskinen /sd           Kari Rajamäki /sd
20551:           Aulis Ranta-Muotio /kesk       Mikko Immonen /vas              Tauno Pehkonen /skl
20552:           Jorma Kukkonen /sd             Erkki Pulliainen /vihr          Hannu Takkula /kesk
20553: 
20554: 
20555: 
20556: 
20557: 279001
20558: 2                                         KK 393/1997 vp
20559: 
20560: 
20561: 
20562: 
20563:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20564: 
20565:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      32,8 prosenttia. Palkkasumman pienentymiseen
20566: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       on vaikuttanut merkittävästi valtion heikkoon
20567: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     taloudelliseen tilanteeseen perustuva metsäkes-
20568: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     kustenja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapi-
20569: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        on toimintaan tarkoitettujen määrärahojen vä-
20570: n:o 393:                                            hentäminen. Vuosina 1992-1996 määrärahat
20571:                                                     ovat vähentyneet nimellisesti 34 %. Tänä vuonna
20572:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ei määrärahoissa tapahdu enää merkittäviä muu-
20573:        ryhtyä Eläke-Tapion aikaisemmin luvat-       toksia edelliseen vuoteen verrattuna.
20574:        tujen lisäeläkevastuiden turvaamiseksi          Eläke-Tapion työnantajakokous on 15. huhti-
20575:        jatkossakin?                                 kuuta 1997 yksimielisesti päättänyt muutoksesta
20576:                                                     Eläke-Tapion eläkesääntöön. Sääntömuutoksen
20577:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mukaan kaikkia 1. 7.1997 maksussa olevia eläk-
20578: vasti seuraavaa:                                    keitä leikataan. Leikkauksen perusmäärä on 10
20579:                                                     prosenttia omissa eläkkeissä ja 20 prosenttia per-
20580:    Kysymyksessä tarkoitettu lisäeläkejärjestel-     he-eläkkeissä. Perusmäärään lisätään omaeläk-
20581: mä pohjautuu vuonna 1949 tehtyyn sopimuk-           keissä 1,8 prosenttia ja perhe-eläkkeissä 2,5 pro-
20582: seen, jonka yksityismetsätalouden edistämisjär-     senttia kutakin alkavaa eläkkeelläolovuotta
20583: jestöt ovat tehneet toimihenkilöidensä eläke-       kohden. Leikkauksen määrä on kuitenkin oma-
20584: eduista. Sopimuksen 1 kohdan mukaan tarkem-         eläkkeissä enintään 40 % ja perhe-eläkkeissä
20585: mat ehdot eläkkeistä ovat Eläke-Tapion eläke-       enintään 60 % eläkesäännön mukaisen eläkkeen
20586: säännössä. Sopimuksen 6. kohdan mukaan sopi-        määrästä.
20587: musta voidaan muuttaa tai se voidaan purkaa            Sääntömuutoksen perustelujen mukaan etu-
20588: työnantajien kahden kolmasosan enemmistöllä         jen leikkaamisessa on pyritty jo eläkkeellä ole-
20589: tehdyllä päätöksellä. Saman kohdan mukaan           vien sekä tulevien eläkkeensaajien osalta oikeu-
20590: eläkesäännön muutoksista päättää työnantajien       denmukaiseen ja tasapuoliseen ratkaisuun.
20591: kokous. Eläke-Tapion eläkesäännön 25 §:n 4             Sääntömuutoksen perustelujen mukaan leik-
20592: momentin mukaan eläkesääntöä voidaan muut-          kausprosentit on pyritty määrittämään siten, että
20593: taa työnantajien kokouksessa kahden kolmas-         eläkesäännön työnantajille aiheuttama rasite
20594: osan enemmistöllä tehdyllä päätöksellä.             saadaan tasolle, jolla niiden taloudellinen toi-
20595:    Eläkejärjestelmän piiriin ovat kuuluneet met-    mintakyky säilyy. Lisäeläkejärjestelmän ylläpi-
20596: säkeskukset, Metsätalouden kehittämiskeskus         täminen vaikuttaa merkittävästi lisäeläkejärjes-
20597: Tapio, metsänhoitoyhdistykset ja eräitä muita       telmän piirissä olevien kilpailuasemaan verrattu-
20598: yksityismetsätalouden piirissä toimivia organi-     na niihin työnantajiin, joilla ei ole vastaavan
20599: saatioita.                                          tyyppisiä eläkejärjestelyjä. Sääntömuutoksella
20600:    Lisäeläkkeistä aiheutuvat vuosittaiset eläke-    pyritään myös varmistamaan olemassaolevan
20601: menot katetaan työnantajajäseniltä perittävillä     järjestelmän jatkuminen.
20602: vuosimaksuilla. Palkkasumma, josta vuosimak-           Eläke-Tapion työnantajakokouksen päätös
20603: sut lisäeläkemenojen peittämiseksi katetaan, oli    muutoksesta eläkesääntöön on tullut maa- ja
20604: vuonna 1990 385,4 milj. mk. ja vuonna 1996          metsätalousministeriön vahvistettavaksi. Maa-
20605: 333,5 milj. mk. Palkkasummasta vuonna 1996 oli      ja metsätalousministerio tutkii asian valmiste-
20606: metsäkeskusten osuus 46,6 %ja metsänhoitoyh-        lussa Eläke-Tapion työnantajakokouksen pää-
20607: distysten osuus47,8 %. Lisäeläkemenot ovat vas-     töksen laillisuuden ja muut päätöksen vahvista-
20608: taavana aikana kasvaneet 18,3 prosenttia. Vuosi-    miseen vaikuttavat edellytykset.
20609: maksuprosenttia on jouduttu tämän vuoksi nos-          Hallitus katsoo, että kysymys ei tässä vaihees-
20610: tamaan. Vuosimaksuprosentti vuonna 1990 oli         sa anna hallituksen taholta aihetta enempiin toi-
20611: 9,41 %ja vuonna 1996 12,5 %. Vuosimaksupro-         menpiteisiin.
20612: sentti on siis noussut 3,09 prosenttiyksikköä eli
20613:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
20614: 
20615:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
20616:                                              KK 393/1997 vp                                             3
20617: 
20618: 
20619: 
20620: 
20621:                                          Tili Riksdagens Talman
20622: 
20623:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            lernas och Skogsbrukets utvecklingscentral Ta-
20624: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            pios anslag har minskat tili följd av statens svaga
20625: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ekonomiska ställning. Under perioden 1992-
20626: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-         1996 minskade anslagen nominellt med 34 pro-
20627: mål nr 393:                                            cent. Innevarande år kommer anslagen inte att
20628:                                                        förändras nämnvärt ijämförelse med föregående
20629:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         år.
20630:        ta för att trygga de tiliäggspensionsansvar         Eläke-Tapios arbetsgivarmöte har 15.4.1997
20631:        som Eläke-Tapio tidigare utlovat också i        fattat en enhälligt beslut om ändring av Eläke-
20632:        fortsättningen?                                 Tapios pensionsstadga. Enligt stadgeändringen
20633:                                                        genomförs en nedskärning av alla 1.7.1997 lö-
20634:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          pande pensioner. Nedskärningens basprocent är
20635: anföra följande:                                       10 procent när det gäller egenpensioner och 20
20636:                                                        procent när det gäller familjepensioner. Tili bas-
20637:    Det tilläggspensionssystem som avses i frågan       procenten läggs 1,8 procent för egenpensioner
20638: grundar sig på ett avtal om funktionärernas pen-       och 2,5 procent för familjepensioner för varje
20639: sioner från 1949 som ingåtts av organisationer         påbörjat pensionsår. Nedskärningen är dock
20640: som verkar för främjande av det privata skogs-         högst 40 procent for egenpensioner och 60 pro-
20641: bruket. Enligt avtalets 1 punkt finns närmare          cent för familjepensioner beräknat på pensions-
20642: vilikor för pensionerna i Eläke-Tapios pensions-       beloppet enligt pensionsstadgan. Enligt motive-
20643: stadga. Enligt a vtalets 6 punkt kan a vtalet ändras   ringen tili stadgeändringen har avsikten varit att
20644: eller upphävas genom ett beslut som fattas av          med nedskärningen av förmånerna åstadkomma
20645: arbetsgivarna med tvåtredjedels majoritet. Enligt      en rättvis och opartisk lösning både för nuvaran-
20646: samma punkt beslutar ett arbetsgivarmöte om            de och framtida pensionstagare.
20647: ändring av pensionsstadgan. Enligt 25 § 4 mom. i           Enligt motiveringen tili stadgeändringen för-
20648: Eläke-Tapios pensionsstadga kan pensionsstad-          sökte man bestämma nedskärningprocenterna så
20649: gan ändras genom ett beslut som fattas av arbets-      att den belastning som pensionsstadgan medför
20650: givarmötet med tvåtredjedels majoritet.                för arbetsgivarna sänks tili en sådan nivå att de
20651:     Skogscentralerna, Skogsbrukets utveck1ings-        bevarar sin funktionsduglighet. Upprätthållan-
20652: central Tapio, skogsvårdsföreningarna och vissa        det av tilläggspensionssystemet har en betydande
20653: andra organisationer som verkar inom det priva-        inverkan på konkurrensläget för de arbetsgivare
20654: ta skogsbruket har hört tili pensionssystemet.         som hör tili tilläggspensionssystemet i jämförelse
20655:     De årliga pensionsutgifterna för tilläggspen-      med arbetsgivare som inte har motsvarande pen-
20656: sionerna täcks med de årspremier som uppbärs           sionsordningar. Med stadgeändringen vill man
20657: av arbetsgivarmedlemmarna. Lönesumman som              också säkerställa det existerande systemets fort-
20658: årspremierna för täckandet av tiliäggspensions-        bestånd.
20659: utgifterna baserar sig på var 385,4 milj. mk år            Det beslut om stadgeändringen som fattades
20660:  1990 och 333,5 milj. mk år 1996. Av 1996 års          av Eläke-Tapios arbetsgivarmöte har kommit till
20661: lönesumma var skogscentralernas andel 46,6             jord- och skogsbruksministeriet för fastställelse.
20662: procent och skogsvårdsföreningarnas 47,8 pro-          Jord- och skogsbruksministeriet undersöker i
20663: cent. Under motsvarande tid har tilläggspen-           samband med behandlingen av detta ärende om
20664:  sionsutgifterna ökat med 18,3 procent. På grund       det beslut som fattades av Eläke-Tapios arbetsgi-
20665:  av detta har man varit tvungen att höja årspre-       varmöte är 1agligt och de övriga förutsättningar
20666:  mieprocenten. Årspremieprocenten var 9,41 pro-        som inverkar på fastställandet av beslutet.
20667:  cent år 1990 och 12,5 procent år 1996. Årspremie-         Regeringen anser att frågan i detta skede inte
20668:  procenten har alltså stigit med 3,09 procentenhe-     ger upphov tili ytterligare åtgärder från regering-
20669:  ter, dvs. 32,8 procent. En betydande orsak tili att   ens sida.
20670:  lönesumman minskat har varit att skogscentra-
20671: 
20672:       Helsingfors den 7 maj 1997
20673: 
20674:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
20675:                                                KK 394/1997 vp
20676: 
20677: Kirjallinen kysymys 394
20678: 
20679: 
20680: 
20681: 
20682:                                       Raimo Holopainen /sd: Kilpailuviraston kannanotosta Enon kun-
20683:                                          nan liikennelaitoksen yksityistämiseksi tai yhtiöittämiseksi
20684: 
20685: 
20686:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
20687: 
20688:    Pohjois-Karjalan lääninhallitus selvitti ke-           maan, että kunta subventoisi liikennelaitoksen
20689: väällä 1996 läänin kuntien elinkeinonharjoitta-           toimintaa maksamalla sille ylihintaa liikennelai-
20690: mista osana Kilpailuviraston ja lääninhallituk-           tokselta hankkimistaan tilausajoista. Lääninhal-
20691: sen yhteistä elinkeinotukien kilpailuvaikutusten          litus selvitti myös veroetuudet yksityiseen yrityk-
20692: selvittämishanketta. Tämän selvityksen pohjalta           seen verrattuna. Arvonlisäverossa oleellista eroa
20693: lääninhallitus pyysi tarkemmat selvitykset mm.            ei ollut. Tuloverotuksessa kunnan yhteydessä
20694: Enon kunnan liikennelaitoksen toiminnasta ja              toimivalla liikennelaitoksella on sen sijaan vero-
20695: lähetti lausuntopyyntöjä muutamille ao. toimi-            etua.
20696: aloilla toimiville yrittäjille. Eräs autoilija toimitti       Selvitysten perusteella Kilpailuvirasto on kat-
20697: lausunnon Enon kunnan liikennelaitoksesta.                sonut, että Enon liikennelaitos on tarkoituksen-
20698:    Toimenpidepyynnössään kyseinen autoilija               mukaista yksityistää tai yhtiöittää erilliseksi yk-
20699: pyysi Kilpailuvirastoa selvittämään, onko liiken-         siköksi.
20700: nelaitoksella lainsäädännön suomaa kilpailuetua               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20701: yksityisiin yrityksiin nähden ja onko kunnan              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20702: maksama hinta esimerkiksi tilausajosta sama               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20703: kuin liikennelaitoksen perimä hinta yleisiltä             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20704: markkinoilta. Enon kunta antoi vastauksensa
20705: lääninhallituksen selvityspyyntöön ja autoilijan                    Miten Hallitus suhtautuu Kilpailuvi-
20706: toimenpidepyyntöön.                                              raston kannanottoon Enon kunnan lii-
20707:    Tehdyn selvityksen perusteella kunnan tilaa-                  kennelaitoksen yksityistäruisestä tai yh-
20708: mien matkojen hinnat eivät muutamaa poik-                        tiöittämisestä, ja
20709: keusta lukuun ottamatta eronneet merkittävästi                      kuuluuko Kilpailuviraston toimival-
20710: ulkopuolisten liikennelaitokselta tilaamien mat-                 taan kehottaa kuntaa yksityistämään
20711: kojen hinnoista. Ei myöskään pystytty osoitta-                   omistamansa liikennelaitos?
20712: 
20713:       Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
20714: 
20715:                                             Raimo Holopainen /sd
20716: 
20717: 
20718: 
20719: 
20720: 279001
20721: 2                                          KK 394/1997 vp
20722: 
20723: 
20724: 
20725: 
20726:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20727: 
20728:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Yleisimpänä epäilynä on julkisen liiketoiminnan
20729: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         alihinnoittelu, jonka katsotaan aiheutuvan eri-
20730: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       laisesta verotuskohtelusta, mahdollisista subven-
20731: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            tioista sekä siitä, että kuntien ja valtion laskenta-
20732: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         toimessa jätetään huomioon ottamatta osa toi-
20733: sen n:o 394:                                          mintaan liittyvistä kustannuksista. Kilpailuvi-
20734:                                                       rasto on Enon kunnan liikennelaitosta koskevas-
20735:           Miten Hallitus suhtautuu Kilpailuvi-        sa aloitteessaan katsonut, että kuntien elinkeino-
20736:        raston kannanottoon Enon kunnan lii-           toiminta aloilla, joilla markkinat ja taloudellinen
20737:        kennelaitoksen yksityistämisestä tai yh-       kilpailu toimivat, saattaa vääristää kilpailutilan-
20738:        tiöittämisestä, ja                             netta. Lisäksi Kilpailuvirasto on todennut, että
20739:           kuuluuko Kilpailuviraston toimival-         mikäli kunnalla on omaa elinkeinotoimintaa, tu-
20740:        taan kehottaa kuntaa yksityistämään            lisi tällaiset toiminnot vähintäänkin yhtiöittää
20741:        omistamansa liikennelaitos?                    selvästi erilleen kunnan muusta organisaatiosta.
20742:                                                           Kilpailuvirastosta annetun lain (711/1988)
20743:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          1 §:n mukaan Kilpailuviraston tehtävänä on ter-
20744: vasti seuraavaa:                                      veen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaa-
20745:                                                       minen. Kilpailuvirastosta annetun lain 2 §:n ja
20746:     Kilpailuvirasto on selvittänyt Enon kunnan        Kilpailuvirastosta annetun asetuksen (66/1993)
20747: liikennelaitosta koskevaa asiaa kilpailunrajoi-       1 §:n 7 kohdan mukaan Kilpailuvirasto tekee teh-
20748: tuksista annetun lain nojalla (480/1992). Kilpai-     tävänsä toteuttamiseksi aloitteita kilpailun edis-
20749: lunrajoituksista annettua lakia sovelletaan elin-     tämiseksi ja kilpailua rajoittavien säännösten ja
20750: keinotoimintaan, jollaisena pidetään myös kun-        määräysten purkamiseksi. Julkisesta sääntelystä
20751: tien ja valtion harjoittamaa liiketoimintaa. Enon     johtuvien kilpailunrajoitusten osalta Kilpailuvi-
20752: kunnan liikennelaitoksen ei kyseessä olevassa ta-     rastolla ei ole toimivaltaa ryhtyä toimenpiteisiin
20753: pauksessa todettu syyllistyneen kilpailunrajoi-       niiden poistamiseksi. Sen sijaan virastolla on oi-
20754: tuksista annetun lain rikkomiseen.                    keus tehdä niitä koskevia aloitteita. Kilpailuvi-
20755:     Kilpailuviraston antamien tietojen mukaan         rasto on vuosina 1993-1997 tehnyt noin 40 aloi-
20756: sille on tullut lukuisia toimenpidepyyntöjä ja yh-    tetta eri ministeriöille ja kunnille.
20757: teydenottoja, joissa epäillään kunnan tai valtion         Hallitus ei katso aiheelliseksi puuttua lähem-
20758: liiketoiminnan saavan merkittävää kilpailuetua        min Kilpailuviraston yksittäisissä tapauksissa te-
20759: muihin alalla toimiviin yrityksiin verrattuna.        kemiin aloitteisiin tai kannanottoihin.
20760: 
20761:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
20762: 
20763:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
20764:                                            KK 394/1997 vp                                              3
20765: 
20766: 
20767: 
20768: 
20769:                                        Tili Riksdagens Talman
20770: 
20771:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       verksamheten prissätter sina tjänster för lågt,
20772: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        vilket anses bero på särbehandling i fråga om
20773: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      beskattning, eventuella subventioner samt att en
20774: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-             del av de kostnader som sammanhänger med
20775: mål nr 394:                                           verksamheten har lämnats obeaktade i kommu-
20776:                                                       nernas och statens redovisning. Konkurrensver-
20777:           Hur förhåller sig Regeringen tili Kon-      ket har i sitt initiativ som gäller Eno kommuns
20778:        kurrensverkets ställningstagande i fråga       trafikverk ansett att kommunernas näringsverk-
20779:        om Eno kommuns privatisering och bola-         samhet kan snedvrida konkurrensläget i sådana
20780:        gisering av sitt trafikverk och                branscher där det finns en fungerande marknad
20781:           hör det tili Konkurrensverkets behö-        och ekonomisk konkurrens. Dessutom har Kon-
20782:        righet att uppmana en kommun att priva-        kurrensverket konstaterat att ifall kommunen
20783:        tisera sitt affårsverk?                        har egen näringsverksamhet bör dessa funktio-
20784:                                                       ner åtminstone bolagiseras så att de klart hålls
20785:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         åtskilt från kommunens övriga organisation.
20786: anföra följande:                                         Enligt 1 § lagen om Konkurrensverket (7111
20787:                                                       1988) skall Konkurrensverket trygga en sund och
20788:    Konkurrensverket har med stöd av lagen om          fungerande ekonomisk konkurrens. Enligt 2 § la-
20789: konkurrensbegränsningar (480/1992) utrett det         gen om Konkurrensverket och 1 § 7 punkten för-
20790: ärende som gäller Eno kommuns trafikverk. La-         ordningen om Konkurrensverket (66/1993) tar
20791: gen om konkurrensbegränsningar tillämpas på           Konkurrensverket för fullgörande av sina upp-
20792: näringsverksamhet och som sådan anses också           gifter initiativ tili främjande av konkurrensen och
20793: den företagsverksamhet som kommunerna och             avveckling av konkurrensbegränsande stadgan-
20794: staten bedriver. 1 det fall det nu är frågan om       den och bestämmelser. 1fråga om de konkurrens-
20795: konstaterades Eno kommuns trafikverk inte vara        begränsningar som beror på offentlig reglering
20796: skyldigt tili att ha brutit mot lagen om konkur-      har Konkurrensverket ingen behörighet att vidta
20797: rensbegränsningar.                                    åtgärder för att undanröja dem. Däremot har
20798:    Enligt uppgifter från Konkurrensverket har         verket rätt att ta initiativ i fråga om dem. Kon-
20799: många tagit kontakt med verket och begärt att         kurrensverket har under åren 1993-1997 tagit
20800: det skall vidta åtgärder. Vid dessa kontakter har     ca 40 initiativ som gäller olika ministerier och
20801: misstankar framförts om att en kommuns eller          kommuner.
20802: statens företagsverksamhet får en betydande              Regeringen anser att det inte finns skäl att
20803: konkurrensfördel jämfört med övriga företag           närmare ingripa i de initiativ eller ställningsta-
20804: som är verksamma i branschen. En av de allmän-        ganden som Konkurrensverket har tagit i enskil-
20805: naste misstankarna är att den offentliga företags-    da fall.
20806: 
20807:      Helsingforsden 6 maj 1997
20808: 
20809:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
20810: 1
20811: 1
20812:  1
20813:  1
20814:   1
20815:   1
20816:    1
20817:    1
20818:     1
20819:     1
20820:      1
20821:      1
20822:       1
20823:       1
20824:        1
20825:        1
20826:         1
20827:         1
20828:          1
20829:          1
20830:           1
20831:           1
20832:                                             KK 395/1997 vp
20833: 
20834: Kirjallinen kysymys 395
20835: 
20836: 
20837: 
20838: 
20839:                                    Sinikka Hurskainen /sd ym.: Lapsiasiavaltuutetun viran perustami-
20840:                                        sesta
20841: 
20842: 
20843:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20844: 
20845:    Lapsiasiavaltuutetun virkaa on maassamme           hen viran perustamista eduskunnan oikeusasia-
20846: odotettu jo vuosia. Hallituksen antamassa lapsi-      miehen kansliaan.
20847: poliittisessa selonteossa eduskunnalle 11.10.1995        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20848: todetaan, että Suomeen on tarpeen perustaa val-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20849: takunnallinen lapsiasiavaltuutettu, jonka tehtä-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20850: vänä olisi valvoa ja edistää lasten ja lapsiväestön   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20851: oikeuksia ja etuja yleisellä hallinnon, yhteiskun-
20852: tapolitiikan ja lainsäädännön tasolla sekä YK:n                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
20853: lapsen oikeuksien sopimukseen liittyvä seuranta               lapsiasiavaltuutetun viran perustamisek-
20854: ja tiedotus.                                                  si tai lasten oikeuksien ja etujen valvomi-
20855:    Suullisella kyselytunnilla 5.9.1996 asia on jä-            seksi muulla tavalla?
20856: tetty odottamaan toisen apulaisoikeusasiamie-
20857: 
20858:       Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
20859: 
20860:           Sinikka Hurskainen /sd         Arja Ojala /sd               Jukka Gustafsson /sd
20861:           Pirkko Peltomo /sd             Reijo Kallio /sd             Markku Pohjola /sd
20862:           Arto Bryggare /sd              Klaus Heliberg /sd           Mats Nyby /sd
20863:                     Mikko Elo /sd                              Jorma Kukkonen /sd
20864: 
20865: 
20866: 
20867: 
20868:  279001
20869: 2                                           KK 395/1997 vp
20870: 
20871: 
20872: 
20873: 
20874:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20875: 
20876:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        oheismateriaaleineen annettiin eduskunnalle
20877: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          11.10.1995 (VNS 2/1995 vp).
20878: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Selonteon valmistelu kytkeytyi kiinteästi
20879: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka          myös sosiaali- ja terveysministeriön asettaman
20880: Hurskaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        7.12.1995 mietintönsäjulkaisseen sosiaali- ja oi-
20881: myksen n:o 395:                                       keushallinnolle yhteisiä lapsioikeudellisen pää-
20882:                                                       töksenteon ongelmia selvittäneen toimikunnan
20883:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        työhön (KM 1995: 12).
20884:        lapsiasiavaltuutetun viran perustamisek-          Lastensuojelun tarve, toimintaedellytykset ja
20885:        si tai lasten oikeuksien ja etujen valvomi-    toteuttamiskeinot ovat merkittävällä tavalla si-
20886:        seksi muulla tavalla?                          doksissa lapsiperheiden elinoloihin ja ympäris-
20887:                                                       töihin sekä heille suunnatun palvelujärjestelmän
20888:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kokonaisuuteen. Selonteossa onkin tarkasteltu
20889: taen seuraavaa:                                       lapsipolitiikkaa varsinaista lastensuojelua laa-
20890:                                                       jemmin.
20891:    Lapsen yksityisoikeudellista asemaa perhees-          Eduskunta edellytti selontekoon antamassaan
20892: sä koskevat säännökset sisältyvät lapsen huollos-     vastauksessa (EK 3/1996 vp), että hallitus talous-
20893: ta ja tapaaruisoikeudesta annettuun lakiin (361/      arvion ja lainsäädännön valmistelussa huolehtii
20894: 1983). Yhteiskunnan toteuttamasta lastensuoje-        lasten, nuorten ja lapsiperheiden aseman oikeu-
20895: lusta taas säädetään lastensuojelulaissa (683/        denmukaisesta kehittämisestä. Lisäksi eduskun-
20896: 1983). Molemmissa laeissa on lapsen etu nostettu      ta hyväksyi selonteon johdosta sosiaali- ja ter-
20897: keskeiseksi toimintaperiaatteeksi.                    veysvaliokunnan mietinnön (StVM 3/1996 vp)
20898:    Lastensuojelulaki velvoittaa sosiaalilautakun-     mukaisen lausunnon.
20899: taa tukemaan lasta, perhettä ja nuorta avohuol-           Mietinnössään sosiaali- ja terveysvaliokunta
20900: lon tukitoimin, huostaanoton ja sijaishuollon         asettui tukemaan selonteon ehdotusta lapsiasia-
20901: kautta sekä jälkihuoltoa järjestämällä. Laki ko-      valtuutetun viran perustamisesta. Valtuutetun
20902: rostaa ehkäisevien tukitoimenpiteiden ensisijai-      tehtävänä olisi yhteistyössä muiden viranomais-
20903: suutta.                                               ten kanssa valvoa ja edistää lasten ja lapsiväestön
20904:    Rakenteellista lastensuojelua koskevat sään-       oikeuksia ja etuja sekä huolehtia YK:n lapsen
20905: nökset sisältyvät lain 6 ja 7 §:ään. Lain 6 §:n mu-   oikeuksien sopimusta koskevasta tiedotuksesta
20906: kaan sosiaalilautakunnan ja kunnan muiden vi-         ja seurannasta.
20907: ranomaisten on seurattava ja kehitettävä lasten           Lapsiasiavaltuutettua koskevaa kysymystä on
20908: ja nuorten kasvuoloja, poistettava kasvuolojen        käsitelty myös Suomen vuonna 1994 Yhdisty-
20909: epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Lain       neille kansakunnille antamassa raportissa lapsen
20910: 7 §:n mukaan kunnan tulee sosiaali- ja terveyden-     oikeuksien yleissopimuksen toteuttamisesta
20911: huoltoa, koulutointa sekä muita lapsille, nuorille    Suomessa. Tammikuussa 1996 antamissaan ra-
20912: ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluita kehit-     porttia koskevissa loppuhuomautuksissa YK:n
20913: täessään pitää huolta myös siitä, että näiden pal-    lapsen oikeuksien komitea suositti riippumatto-
20914: velujen avulla tuetaan huoltajia lapsen kasvatuk-     man seurantamekanismin, esimerkiksi lapsiasia-
20915: sessa ja kyetään saamaan selville lasten, nuorten     valtuutetun viran, perustamista Suomeen.
20916: ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Palveluja        Myös Euroopan neuvosto on viime vuosina
20917: kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota     useammassa eri yhteydessä ottanut kantaa lap-
20918: lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin.         sen etua edistävien kansallisten elinten, kuten
20919:    Sosiaali- ja terveysministeriön lapsipoliittista   riippumattoman lapsiasiavaltuutetun nimittämi-
20920: selontekoa valmistelemaan asettama työryhmä           seen.
20921: luovutti muistionsa 31.10.1994 (STM, työryh-             Oikeusministeriön asettama oikeusasiamies-
20922: mämuistioita 1994:24). Keskeisesti työryhmä-          työryhmä ehdotti 18.6.1996 luovuttamassaan
20923: muistioon pohjautuva lapsipoliittinen selonteko       mietinnössä toisen apulaisoikeusasiamiehen vi-
20924:                                             KK 395/1997 vp                                              3
20925: 
20926: ran perustamista. Oikeusasiamiesten tehtäviin ja      vion yhteydessä päätettiin kuitenkin luopua.
20927: toimenkuvaan muutoksia ei ehdotettu. Työryh-             Lastensuojelutoimenpiteiden tarpeessa ole-
20928: mä katsoi myös, ottaen huomioon oikeusasia-           vien lasten ja lapsiperheiden tilannetta voidaan
20929: miehen uskottavuuden tehtävässään viran-              pitää eräänä keskeisimpänä sosiaalipalvelujär-
20930: omaisten ja julkisia tehtäviä hoitavien ylimpänä      jestelmän ongelmana. Lisäksi tehokas ja mah-
20931: laillisuusvalvojana, ettei oikeusasiamiehen tulisi    dollisimman laaja-alaiseen asiantuntemukseen
20932: ryhtyä erityisasiamiesten tapaan ajamaan min-         perustuva yhteiskuntapoliittinen lasten ja lapsi-
20933: kään tietyn ryhmän intressejä. Kysymys siitä,         perheiden asemaan vaikuttaminen edellyttää eri
20934: että edelleen selvitettäisiin mahdollisuudet sisäl-   hallinnonalojen välistä yhteistyötä.
20935: lyttää lapsiasiavaltuutetulle kaavaillut tehtävät        Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhail-
20936: apulaisoikeusasiamiehen toimenkuvaan, nousi           laan edelleen mahdollisuuksia lapsiasiavaltuute-
20937: esille vielä valtion vuotta 1997 koskevaa talous-     tun viran perustamiseen. Lapsiasiavaltuutettu ei
20938: arvioesitystä laadittaessa käytyjen neuvottelujen     eduskunnan oikeusasiamiehen tapaan käsittelisi
20939: yhteydessä.                                           lainkaan yksittäisiä kanteluita, vaan toimisi ylei-
20940:    Sosiaali- ja terveysministeriö sisällytti lapsi-   sellä yhteiskuntapolitiikan tasolla.
20941: asiavaltuutetun viran ja toimiston edellyttämät          Lapsipoliittisen selonteon ja edellä mainitun
20942: määrärahajärjestelyt vuoden 1997 talousarvio-         toimikunnan muita muutosehdotuksia tullaan
20943: esitykseensä.                                         jatkossa tarkastelemaan yhtenä kokonaisuute-
20944:     Hallituksen käsitellessä valtion vuotta 1997      na, jonka pohjalta toteutetaan tarpeellisiksi
20945: koskevaa talousarvioesitystä lapsiasiavaltuute-       osoittautuvat säädösmuutokset ja muut, lähinnä
20946: tun viran perustamisesta vuoden 1997 talousar-        toiminnalliset muutokset.
20947: 
20948:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1997
20949: 
20950:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
20951: 4                                            KK 395/1997 vp
20952: 
20953: 
20954: 
20955: 
20956:                                           Tili Riksdagens Talman
20957: 
20958:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sig på arbetsgruppspromemorian överläts tili
20959: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          riksdagen 11.10.1995 (SRR 211995 rd).
20960: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            Beredningen av redogörelsen hade stark an-
20961: man Sinikka Hurskainen m.fl. undertecknade              knytning även tili det arbete som utfördes av den
20962: spörsmål nr 395:                                        av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta
20963:                                                         kommissionen för utredning av gemensamma
20964:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         problem inom social- och justitieförvaltningen
20965:         ta för att det skall inrättas en barnom-        angående beslutsprocessen i frågor som gäller
20966:         budsmannatjänst eller att barnens rättig-       barnrätt. Kommissionen avgav sitt betänkande
20967:         heter och bästa skall bevakas på annat          7.12.1995 (komm.bet. 1995: 12).
20968:         sätt?                                               Behovet av, verksamhetsbetingelserna och
20969:                                                         metoderna för barnskyddet anknyter i hög grad
20970:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tili barnfamiljernas levnadsförhållanden och mil-
20971: anföra följande:                                        jöer samt tili den helhet av tjänster som är avsed-
20972:                                                         da för denna grupp. 1 redogörelsen har man gran-
20973:    Bestämmelser om barnets privaträttsliga ställ-       skat barnpolitiken på ett mer omfattande sätt än
20974: ning i familjen ingår i lagen angående vårdnad          det egentliga barnskyddet.
20975: om barn och umgängesrätt (361/1983). 1 barn-                Riksdagen förutsatte i sitt svar (RSk 3/1996
20976: skyddslagen (683/1983) bestäms om den form av           rd) på redogörelsen att regeringen vid beredning-
20977: barnskydd som samhället utövar. 1 båda lagarna          en av budgeten och lagstiftningen ser till att bar-
20978: är barnets bästa en viktig verksamhetsprincip.          nens, ungdomarnas och barnfamiljernas ställ-
20979:    Barnskyddslagen förpliktar socialnämnden             ning utvecklas rättvist. Därutöver godkände
20980: att stöda barn, familjer och ungdomar genom att         riksdagen med anledning av redogörelsen det ut-
20981: ordna med stödåtgärder inom den öppna vården,           låtande som ingick i social- och hälsovårdsut-
20982: omhändertagande och vård utom hemmet samt               skottets betänkande (ShUB 3/1996 rd).
20983: eftervård. 1 1agen framhävs vikten av förebyg-              1 sitt betänkande stöder social- och hälso-
20984: gande stödåtgärder.                                     vårdsutskottet det förslag som ingick i redogörel-
20985:    Bestämmelser om det strukturella barnskyd-           sen om att det skall inrättas en barnombudsman-
20986: det ingår i lagens 6 och 7 §. Enligt lagens 6 § skall   natjänst. Barnombudsmannen skulle få i uppgift
20987: socialnämnden och de övriga kommunala myn-              att i samarbete med övriga myndigheter överva-
20988: digheterna ge akt på och utveckla barns och             ka och främja såväl barnens som ett enskilt barns
20989: ungdomars uppväxtförhållanden samt avhjälpa             rättigheter och bästa samt att sköta informatio-
20990: och förebygga missförhållanden i dem. Enligt            nen och uppföljningen av FN:s konvention om
20991: lagens 7 § skall kommunen vid utvecklandet av           barnets rättigheter.
20992: social- och hälsovården, skolväsendet samt övri-            Frågan om en barnombudsman behandlas
20993: ga tjänster som är avsedda för barn, ungdomar           också i den rapport om genomförandet av kon-
20994: och barnfami1jer även se tili att vårdnadshavarna       ventionen om barnets rättigheter i Finland som
20995: därigenom stöds vid fostran av barnen och att           Finland avgav till Förenta Nationerna 1994.
20996: barns, ungdomars och barnfamiljers behov av             FN:s kommitte för barnets rättigheter svarade i
20997: särskilt stöd därigenom om möjligt klarläggs. Då        januari 1996 på rapporten och rekommenderade
20998: servicen utvecklas bör särskild uppmärksamhet           en oberoende uppföljningsmekanism, t.ex. i form
20999: ägnas barns och ungdomars behov och önskemål.           av en barnombudsmannatjänst i Finland.
21000:    Den arbetsgrupp som social- och hä1sovårds-              Europarådet har också i olika sammanhang
21001: ministeriet tilisatte med uppgift att sammanställa      tagit ställning för att det skall utses nationella
21002: en barnpo1itisk redogörelse avgav sin promemo-          organ, t.ex. en oberoende barnombudsman, med
21003: ria 31.10.1994 (SHM, arbetsgruppspromemorior            uppgift att främja barnets bästa.
21004: 1994:24). Den barnpolitiska redogörelsen och                Den av justitieministeriet tilisatta justitieom-
21005: medföljande materia! som i huvudsak grundar             budsmannaarbetsgruppen föreslog i sitt betän-
21006:                                            KK 395/1997 vp                                            5
21007: 
21008: kande som överlämnades 18.6.1996 att det skall       att inrätta en barnombudsmannatjänst i sam-
21009: inrättas ytterligare en tjänst som biträdande jus-   band med budgeten för 1997.
21010: titieombudsman. Det föreslogs inga ändringar av         Situationen för barn och barnfamiljer som är i
21011: justitieombudsmannens uppgifter och befatt-          behov av barnskyddsåtgärder kan anses som ett
21012: ningsbeskrivning. Inom arbetsgruppen ansåg           av de största problemen inom socialservicesyste-
21013: man också, med beaktande av justitieombuds-          met. För att man effektivt och med så bred sak-
21014: mannens trovärdighet då hans uppgift är att så-      kunskap som möjligt skall kunna inverka sam-
21015: som högsta instans övervaka lagligheten vad gäl-     hällspolitiskt på barns och barnfamiljers situa-
21016: ler myndigheter och offentliga uppgifter, att        tion krävs också samarbete mellan de olika för-
21017: justitieombudsmannen inte i likhet med special-      valtningsområdena.
21018: ombudsmännen bör arbeta för någon viss grupps           Social- och hälsovårdsministeriet utreder fort-
21019: intressen. Frågan om huruvida man ytterligare        farande möjligheterna att inrätta en barnom-
21020: bör utreda möjligheterna att biträdande justitie-    budsmannatjänst. Barnombudsmannen kom-
21021: ombudsmannen skulle överta de uppgifter som          mer inte alls att ta upp enskilda klagomål, såsom
21022: var tänkta för barnombudsmannen blev aktuelli        justitieombudsmannen, utan verkar på ett all-
21023: samband med förhandlingarna om budgetpro-            mänt samhällspolitiskt pian.
21024: positionen för 1997.                                    Den barnpolitiska redogörelsen och den ovan
21025:     Social- och hälsovårdsministeriet föreslog att   nämnda kommissionens övriga ändringsförslag
21026: arrangemang för anslag som förutsätts för inrät-     kommer i fortsättningen att granskas som en
21027: tande av en barnombudsmannatjänst och en             helhet utgående från viiken sådana författnings-
21028:  byrå skulle ingå i budgetpropositionen för 1997.    ändringar som visar sig nödvändiga och övriga
21029:     Då regeringen behandlade budgetpropositio-       närmast funktionella ändringar kommer att ge-
21030:  nen för 1997 beslöt man emellertid att avstå från   nomföras.
21031:      Helsingforsden 12 maj 1997
21032: 
21033:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
21034:                                            KK 396/1997 vp
21035: 
21036: Kirjallinen kysymys 396
21037: 
21038: 
21039: 
21040: 
21041:                                   Sinikka Hurskainen /sd ym.: Sairauspäivärahan maksamisesta vuo-
21042:                                       siloman aikana ja irtisanomisen yhteydessä
21043: 
21044: 
21045:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21046:    Sairausvakuutuslain mukaan sairauspäivära-        tehokkaammin kuin nykyään tehdään, ettei sai-
21047: ha voidaan maksaa työnantajalle, jos työntekijä      rauspäivärahaa käytetä moraalisesti arvelutta-
21048: saa työnantajalta sairausloman ajalta palkkaa        villa tai suoranaisesti Iaittornilla tavoilla.
21049: tai sitä vastaavaa korvausta. Vuosiloman ajalta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21050: sairauspäiväraha       maksetaan    työntekijälle.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21051: Työnantaja voi päivärahaa Kelalta hakiessaan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21052: jättää ilmoittamatta työntekijän vuosiloman,jol-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21053: lei Kela aktiivisesti kysy tämän asian oikeaa lai-
21054: taa. Työnantaja on velvollinen maksamaan työn-                 Miten työnantajalle maksettavien sai-
21055: tekijän irtisanomisajalta palkan. Lakisääteinen             rauspäivärahojen kontrollointia voidaan
21056: irtisanomisajan palkka voidaan myös maksattaa               parantaa, ja
21057: Kelalla, jos työntekijä on oikeutettu sairauspäi-              onko Hallituksen tarkoitus puuttua
21058: värahaan irtisanomisajalla. Kelan työnantajalle             tähän ongelmaan?
21059: maksamia sairauspäivärahoja on tarkastettava
21060: 
21061:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
21062: 
21063:           Sinikka Hurskainen /sd       Arja Ojala /sd                Pirkko Peltomo /sd
21064:           Jukka Gustafsson /sd         Mikko Elo /sd                 Mats Nyby /sd
21065:                     Klaus Heliberg /sd                        Jorma Kukkonen /sd
21066: 
21067: 
21068: 
21069: 
21070: 279001
21071: 2                                           KK 396/1997 vp
21072: 
21073: 
21074: 
21075: 
21076:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21077: 
21078:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hempainrahan taikka sen osan suorittamisesta
21079: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vakuutetun sijasta työnantajalle.
21080: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Sairauspäivärahahakemuksessa kysytään tie-
21081: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka          toja sairausajan palkasta. Lisäksi Kansaneläke-
21082: Hurskaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        laitoksen tulee aina hankkia etuusratkaisujen
21083: myksen n:o 396:                                       perusteeksi riittävät selvitykset. Jos työntekijä on
21084:                                                       vuosilomalla ja hän samanaikaisesti sairastuu,
21085:           Miten työnantajalle maksettavien sai-       hän saa tältä ajalta loma palkkaa, jos ei vuosilo-
21086:        rauspäivärahojen kontrolointia voidaan         maa siirretä myöhemmäksi. Lomapalkka ei ole
21087:        parantaa, ja                                   sairausvakuutuslain 28 §:ssä tarkoitettua sai-
21088:           onko Hallituksen tarkoitus puuttua          rausajan palkkaa. Jos sairausajan palkkaa ei
21089:        tähän ongelmaan?                               makseta, työnantaja ei voi hakea sairauspäivära-
21090:                                                       haa sairausajan palkan perusteella, vaan päivä-
21091:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          raha kuuluu sairastuneelle työntekijälle.
21092: vasti seuraavaa:                                         Jos työntekijä on irtisanomisaikana työssä ja
21093:                                                       sairastuu tänä aikana, työnantaja voi saada mak-
21094:    Jos työntekijällä on lain nojalla oikeus saada     samaansa palkkaa vastaavan määrän sairauspäi-
21095: työnantajalta työ- tai oppisopimuksen taikka          värahana edellyttäen, että irtisanomisaikana on
21096: virka- tai muun julkisoikeudellisen toimisuhteen      olemassa sairausajan palkanmaksuvelvollisuus.
21097: perusteella sairausloman tai äitiys-, isyys- tai      Jos työntekijällä ei ole irtisanomisaikana työssä-
21098: vanhempainloman ajalta palkkaa tai sitä vastaa-       olovelvollisuutta, ei työnantaja voi saada maksa-
21099: vaa korvausta, ei hänellä ole sairausvakuutuslain     mansa irtisanomisajan palkan osalta sairauspäi-
21100: 28 §:n mukaan oikeutta saada tältä ajalta sai-        värahaa.
21101: rausvakuutuslain mukaista päivärahaa taikka               Päiväraha kuuluu, kuten edellä on todettu,
21102: äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa enempää           ensisijaisesti sairastuneelle työntekijälle. Tästä
21103: kuin se määrä, jolla päiväraha tai äitiys-, isyys-    on poikkeuksena se, että työnantaja maksaa sa-
21104: tai vanhempainraha ylittää hänen saamansa pal-        malta ajalta sairausajan palkkaa. Työntekijä saa
21105: kan tai muun korvauksen määrän. Se osa päivä-         aina päätöksen sairauspäivärahasta, vaikka
21106: rahasta taikka äitiys-, isyys- ja vanhempainra-       työnantaja olisi päivärahan hakijana. Jos työnte-
21107: hasta,jota ei ole maksettava vakuutetulle, suori-     kijä tällöin havaitsee, että työnantaja on hakenut
21108: tetaan työnantajalle.                                 itselleen sairauspäivärahaa, vaikka ei ole ollut
21109:     Jos oikeus palkan tai sitä vastaavan korvauk-     siihen oikeutettu, hän voi vaatia Kansaneläkelai-
21110: sen saamiseen sairaus- taikka äitiys-, isyys- tai     tokselta päätöksen oikaisua tai tulkinnanvarai-
21111: vanhempainloman ajalta perustuu asetukseen,           sessa tapauksessa valittaa päätöksestä sairausva-
21112: virkasääntöön tai muuhun sellaiseen säädökseen        kuutuksen muutoksenhakuelimeen.
21113: taikka työehto- tai muuhun sopimukseen, suori-            Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa sairaus-
21114: tetaan päiväraha tai aitiys-, isyys- tai vanhem-      vakuutuslain mukaisen päivärahajärjestelmän
21115: painraha työntekijälle itselleen, jollei asianomai-   toimeenpanoa, ja jos aihetta ilmenee, ryhtyy tar-
21116: sella säädöksellä tai sopimuksella ole säädetty tai   vittaviin toimenpiteisiin.
21117: määrätty päivärahan tai äitiys-, isyys- tai van-
21118: 
21119:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
21120: 
21121:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
21122:                                             KK 396/1997 vp                                               3
21123: 
21124: 
21125: 
21126: 
21127:                                         Tili Riksdagens Talman
21128: 
21129:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            föräldrapenningen eller en del därav skall betalas
21130: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             tili arbetsgivaren i stället för den försäkrade.
21131: med1em av statsrådet översänt följande av riks-             Vid ansökan om sjukdagpenning begärs upp-
21132: dagsman Sinikka Hurskainen m.fl. underteckna-           gifter om lön under sjukdomstiden. Dessutom
21133: de spörsmå1 nr 396:                                     skall Folkpensionsanstalten alltid inhämta till-
21134:                                                         räcklig utredning tili grund för sina avgöranden i
21135:           På vilket sätt kan kontrollen av den          förmånsärenden. lfall arbetstagaren har semes-
21136:        sjukdagpenning som betalas tili arbetsgi-        ter och insjuknar under den får han semesterlön
21137:        varna förbättras, och                            för denna tid, om inte semestern framskjuts. Se-
21138:           har Regeringen för avsikt att ingripa         mesterlön är inte sådan lön för sjukdomstiden
21139:        då det gäller detta problem?                     som avses i 28 § sjukförsäkringslagen. Om någon
21140:                                                         lön för sjukdomstiden inte betalas, kan arbetsgi-
21141:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           varen inte ansöka om sjukdagpenning utgående
21142: anföra följande:                                        från lön under sjukdomstiden, utan dagpenning-
21143:                                                         en tillfaller den insjuknade arbetstagaren.
21144:     Om arbetstagaren med stöd av 1ag har rätt att           Om arbetstagaren arbetar under uppsägnings-
21145: på grund av arbets- eller läroavtal eller tjänste-      tiden och insjuknar under denna, kan arbetsgiva-
21146: eller annat offentligrättsligt tjänstgöringsförhå1-     ren som sjukdagpenning få ett belopp som mot-
21147: 1ande av arbetsgivaren uppbära lön eller motsva-        svarar den lön han betalar under förutsättning
21148: rande ersättning för tiden för Iedighet på grund        att det under uppsägningstiden föreligger skyl-
21149: av sjukdom eller moderskaps-, faderskaps- eller         dighet att betala lön för sjukdomstid. Om arbets-
21150: föräldra1edighet är han inte enligt 28 § sjukför-       tagaren inte är skyldig att arbeta under uppsäg-
21151: säkringslagen berättigad att för denna tid uppbä-       ningstiden, kan arbetsgivaren inte få sjukdagpen-
21152: ra dagpenning eller moderskaps-, faderskaps- e1-        ning för den lön han utbetalar under uppsäg-
21153: 1er förä1drapenning enligt sjukförsäkringslagen         ningstiden.
21154: tili större be1opp än det belopp med vilket dag-            Dagpenningen tillfaller, såsom ovan har kon-
21155: penningen eller moderskaps-, faderskaps- eller          staterats, i första hand den insjuknade arbetsta-
21156: förä1drapenningen överstiger den 1ön eller annan        garen. Ett undantag från detta är ifall arbetsgiva-
21157: ersättning som han erhåller. Den del av dagpen-         ren för samma tid betalar lön för sjukdomstid.
21158: ning eller moderskaps-, faderskaps- eller föräld-       Arbetstagaren får alltid beslutet om sjukdagpen-
21159: rapenning som inte skall beta1as tili den försäkra-     ning, även om arbetsgivaren skulle vara den som
21160: de utges tili arbetsgivaren.                            anhåller om dagpenning. Om arbetstagaren här-
21161:     Grundar sig rätten tili lön eller motsvarande       vid märker att arbetsgivaren har ansökt om sjuk-
21162: ersättning för tiden för Iedighet får sjukdom eller     dagpenning för egen räkning, fastän han inte är
21163: moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledighet         berättigad tili sådan, kan han kräva ändring i
21164:  på förordning, tjänstestadga eller annan sådan         Folkpensionsanstaltens beslut eller, i fall som
21165: författning eller på kollektivavtal eller annat av-     lämnar rum för tolkning, söka ändring hos be-
21166:  tai, betalas dagpenning eller moderskaps-, fader-      svärsinstansen för sjukförsäkringsärenden.
21167:  skaps- eller föräldrapenning tili arbetstagaren            Social- och hälsovårdsministeriet följer att
21168:  person1igen, om det inte i vederbörande författ-       systemet med dagpenning verkställs enligt sjuk-
21169:  ning eller avta1 bestäms eller föreskrivs att dag-     försäkringslagen, och om det ges skäl härtill vid-
21170:  penningen eller moderskaps-, faderskaps- eller         tar ministeriet nödvändiga åtgärder.
21171: 
21172:      Helsingfors den 13 maj 1997
21173: 
21174:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
21175: 1
21176: 1
21177:                                             KK 397/1997 vp
21178: 
21179: Kirjallinen kysymys 397
21180: 
21181: 
21182: 
21183: 
21184:                                    Sinikka Hurskainen /sd ym.: Työllistämis- ja kotimaisuusvelvoit-
21185:                                        teen lisäämisestä myönnettäessä yrityksille valtion tukea
21186: 
21187: 
21188:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21189: 
21190:    Valtio tukee yrityksiä sadoilla miljoonilla           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21191: markoilla eri yhteyksissä. Kauppa- ja teollisuus-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21192: ministeriön kautta maksetaan tukea yrityksille        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21193: noin430 milj. mk. Työministeriön kautta tuki on       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21194: noin 50 milj. mk. Lisäksi KERAn kautta tuetaan
21195: yrityksiä. Valtio tukee yrityksiä, mutta ei vastaa-             Miten yrityksille maksettavien valtion-
21196: vasti edellytä yrityksiltä työllistämisvelvoitetta.          tukien kontrollointia voidaan parantaa,
21197: Päinvastoin jopa investointeihin myönnetyn                   ja
21198: tuen seurauksena yritys saattaa vähentää työnte-                aikooko Hallitus lisätä valtiontukea
21199: kijöitä. Yritysten materiaalihankinnoilta ei edel-           saavien yritysten työllistämis- ja kotimai-
21200: lytetä edes osaksi kotimaisuutta.                            suusvelvoitetta?
21201: 
21202:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
21203: 
21204:                      Sinikka Hurskainen /sd                           Jorma Kukkonen /sd
21205: 
21206: 
21207: 
21208: 
21209: 279001
21210: 2                                           KK 397/1997 vp
21211: 
21212: 
21213: 
21214: 
21215:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21216: 
21217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuttavuuden edelleen parantaminen. Tämän
21218: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vuoden aikana on tarkoituksena tehdä selvitys
21219: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lain tähänastisesta soveltamisesta ja kehittämis-
21220: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka          tarpeista. Näiden tietojen pohjalta valmistellaan
21221: Hurskaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        nykyisen yritystukilain uudistamisesitykset.
21222: myksen n:o 397:                                          Valmisteltavana on myös EU:n rakennerahas-
21223:                                                       tojen toiminnan uudistaminen. Rahastojen kaut-
21224:           Miten yrityksille maksettavien valtion-     ta osarahoitetuissa tavoiteohjelmissa korostuvat
21225:        tukien kontrollointia voidaan parantaa,        työpaikkavaikutukset hankkeiden tärkeinä va-
21226:        ja                                             lintakriteereinä. Rakennerahastojen nykyiset ta-
21227:           aikooko Hallitus lisätä valtiontukea        voiteohjelmat päättyvät vuoden 1999 aikana.
21228:        saavien yritysten työllistämis- ja kotimai-    Tämän jälkeisen toiminnan hahmottelu on par-
21229:        suusvelvoitetta?                               haillaan meneillään. Rakennerahastot muodos-
21230:                                                       tavat tärkeän osan yritysrahoitusjärjestelmääm-
21231:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          me. Mahdolliset uudelleensuuntaukset tulevat
21232: vasti seuraavaa:                                      otettavaksi huomioon myös omissa toimenpi-
21233:                                                       teissämme.
21234:    Elinkeinopolitiikan ja sen osana olevan yritys-       Siten yritystuilla osarahoitettujen hankkeiden
21235: rahoituksen tavoitteena on kehittää alueen elin-      valintakriteereissä työpaikkavaikutukset ote-
21236: keinorakennetta, parantaa yritysten toimin-           taan huomioon tärkeänä tekijänä. Näiden vaiku-
21237: taympäristöä, luoda uusia työpaikkoja sekä pa-        tusten seuranta- ja raportointijärjestelmää kehi-
21238: rantaa alueen yritysten kannattavuutta, kilpailu-     tetään edelleen. Yritystukihankkeiden työllisyys-
21239: kykyä ja kasvuedellytyksiä. Yritystukia koske-        vaikutus eritellään seuraavasti:
21240: vassa valtioneuvoston päätöksessä, kuten myös                    - uudet työpaikat: kehittämis- ja in-
21241: Euroopan yhteisön rakennerahastojen tavoite-                  vestointihankkeen toteuttamisen johdos-
21242: ohjelmissa, työllisyysnäkökulma sisältyy eräänä               ta syntyvä pitkäaikaisten työpaikkojen
21243: keskeisenä tekijänä hankkeiden valintakriteerei-              nettolisäys (henkilötyövuosia),
21244: hin.                                                             - parannetut työpaikat: työtehtävät,
21245:    Työllisyysvaikutusta pyritään vahvistamaan                 jotka ilman hankkeen toteuttamista to-
21246: elinkeinopoliittisen strategian selkeyttämisellä,             dennäköisesti menetettäisiin tai jotka
21247: elinkeinohallinnon kehittämisellä ja yritystuki-              uudistetaan kilpailukykyisiksi ja
21248: ohjelmien vaikuttavuuden parantamisella. Elin-                   - hankkeen toteuttamisaikaiset työ-
21249: keinopolitiikan strategiaa kehitetään edelleen                paikkavaikutukset: hankkeen toteutta-
21250: elinkeinopoliittisen selonteon linjausten pohjal-             miseen välittömästi liittyvät henkilötyö-
21251: ta. Eräänä lähtökohtana on se, että kasvukykyi-               vuodet
21252: nen elinkeinorakenne tuottaa kestäviä tuloksia           Seurantajärjestelmiä kehitetään laaja-alai-
21253: työllisyyden suhteen. Elinkeinostrategiaa paino-      semmaksi siten, että eri tukiohjelmien päällek-
21254: tetaan siten, että työvoimavaltaiset palvelualat ja   käiset työpaikkavaikutukset voidaan ottaa huo-
21255: muut työvaltaiset toimialat otetaan tasavertai-       mioon silloin, kun samaan hankkeeseen tai sa-
21256: sesti huomioon kaikissa elinkeinopolitiikan rat-      maan yritykseen kohdistuu useita rahoitusohjel-
21257: kaisuissa.                                            mia.
21258:    Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on keskei-      Yritystukilain mukaisia rahoituspäätöksiä ar-
21259: nen merkitys työllistämisessä. Viime vuosina yri-     vioidaan kaudella 1998-2001 tehtävän siten,
21260: tystukia onkin suunnattu nimenomaan pk-yri-           että niiden piiriin kuuluu vuosittain keskimäärin
21261: tyksille. Kehitysalueiden investointituen ja pien-    3 760 yritystä mukaan lukien EU:n aluekehitys-
21262: yritystuen, pk-kehittämistuen ja toimintaympä-        rahastojen varojen käytön. Näiden yritysten
21263: ristötuen kattavan yritystukilain uudistaminen        hankkeiden uusia työpaikkoja luovan vaikutuk-
21264: on juuri käynnistetty. Tavoitteena on tukien vai-     sen arvioidaan olevan 3 090 työpaikkaa vuodes-
21265:                                             KK 397/1997 vp                                              3
21266: 
21267: sa. Lisäksi arvioidaan hankkeilla parannettavan        timaisuutta. Yritystukijärjestelmien eräs lähtö-
21268: lähes 9 500 työpaikan kilpailukykyä vuosittain.        kohta on kuitenkin neutraalius kotimaisten ja
21269: Hankkeiden toteuttamisaikaisen työllisyysvai-          ulkomaisten yritysten suhteen. EU:n sisämarkki-
21270: kutuksen arvioidaan olevan keskimäärin 2 720           noiden kehittämisessä on eräänä tavoitteena
21271: henkilötyövuotta/vuosi.                                mahdollistaa tavaroiden ja palvelujen vapaa liik-
21272:    Kysymyksessä viitataan myös mahdollisuu-            kuminen. Tämä on tärkeää myös yritysten hank-
21273: teen, että rahoitetun hankkeen yhteydessä yritys       keiden laadukkaan toteuttamisen kannalta.
21274: saattaa vähentää työntekijöitä. Kuitenkin täl-            Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
21275: löinkin investoinnin avulla yrityksen toimintaa        valtiontukien seurantajärjestelmää kehitetään
21276: uudistetaan merkittävästi ja parannetaan edelly-       aiempaa kattavammaksi ja että työllistämisnä-
21277: tyksiä saada tuotanto pidemmälläkin aikavälillä        kökulma on jo nyt tärkeä perusta yritystukia
21278: kilpailukykyiseksi. Tällöin on mahdollista turva-      myönnettäessä. Tavoitteena on tukien vaikutta-
21279: ta yrityksessä säilyvien työpaikkojen jatkuvuus.       vuuden edelleen kehittäminen tukijärjestelmää
21280:    Kysymyksessä tiedustellaan myös mahdolli-           uudistettaessa. Sen sijaan koti- ja ulkomaisten
21281: suutta ottaa yhdeksi yritystuen myöntämisedel-         yritysten saattaminen toimittajina eriarvoiseen
21282: lytykseksi ehto, jonka mukaan yritysten mate-          asemaan rahoitusperusteilla ei ole perusteltua.
21283: riaalihankinnoilta edellytettäisiin edes osaksi ko-
21284:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1997
21285: 
21286:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
21287: 4                                            KK 397/1997 vp
21288: 
21289: 
21290: 
21291: 
21292:                                          Tili Riksdagens Talman
21293: 
21294:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       let är att fortsättningsvis förbättra stödens effekt.
21295: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         Avsikten är att under detta år utreda hur lagen
21296: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     har tillämpats hittilis och behoven att utveckla
21297: damot Sinikka Hurskainen m.fl. undertecknade           den. Utgående från dessa uppgifter bereds pro-
21298: spörsmål nr 397:                                       positioner med förslag tili revidering av den nu-
21299:                                                        varande lagen om företagsstöd.
21300:           Hur kan kontrollen av de statsstöd               Också en förnyelse av EU:s strukturfonders
21301:        som skall betalas tili företagen förbättras     verksamhet bereds som bäst. 1 de målprogram
21302:        och har Regeringen för avsikt att ge de         som delvis finansieras via fonderna framhävs ar-
21303:        företag som får statsstöd skyldighet att        betsplatseffekterna som viktiga urvalskriterier
21304:        sysselsätta och att använda inhemskt ma-        för projekten. Strukturfondernas nuvarande
21305:        teria!?                                         målprogram går ut under år 1999. Som bäst ge-
21306:                                                        staltas den fortsatta verksamheten efter detta.
21307:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Strukturfonderna bildar en viktig del av vårt
21308: anföra följande:                                       system för företagsfinansiering. Eventuella nyin-
21309:                                                        riktningar bör beaktas också i våra egna åtgär-
21310:    Målet för näringspolitiken och för företagsfi-      der.
21311: nansieringen, som utgör en del av denna politik,           Följaktligen beaktas effekterna på arbetsplat-
21312: är att utveckla regionens näringsstruktur, för-        serna som en viktig faktor i urvalskriterierna för
21313: bättra företagens verksamhetsmiljö, skapa nya          de projekt som delvis finansieras med företags-
21314: arbetsplatser samt förbättra lönsamheten, kon-         stöd. Systemet för uppföljning och rapportering
21315: kurrenskraften och tillväxtförutsättningarna för       av dessa effekter utvecklas fortsättningsvis. Fö-
21316: företagen i regionen. 1 statsrådets beslut om före-    retagsstödsprojektens sysselsättande verkan spe-
21317: tagsstöd såsom även i Europeiska gemenskapens          cificeras enligt följande:
21318: strukturfonders målprogram ingår sysselsätt-                        - nya arbetsplatser: nettoökningen
21319: ningsaspekten som en viktig faktor när det gäller               av långvariga arbetsplatser som uppkom-
21320: urvalskriterierna för projekten.                                mer som en följd av att utvecklings- och
21321:    Den sysselsättande verkan försöker man för-                  investeringsprojektet realiseras (årsver-
21322: stärka genom att göra den näringspolitiska stra-                ken),
21323: tegin klarare, utveckla näringsförvaltningen och                    - förbättrade arbetsplatser: arbets-
21324: förbättra företagsstödsprogrammens effekt. Den                  uppgifter som sannolikt skulle gå förlora-
21325: näringspolitiska strategin vidareutvecklas utgå-                de om projektet inte genomfördes eller
21326: ende från de utstakade linjerna i den näringspoli-              vilka förnyas så att de blir konkurrens-
21327: tiska redogörelsen. En utgångspunkt är att en                   kraftiga och
21328: näringsstruktur med tillväxtkapacitet ger hållba-                   - projektets effekter på arbetsplat-
21329: ra resultat i fråga om sysselsättningen. Närings-               serna under realiseringstiden: de årsver-
21330: strategin prioriteras så att de arbetskraftsintensi-            ken som omedelbart ansluter sig tili rea-
21331: va servicesektorerna och andra arbetsintensiva                  liserandet av projektet.
21332: branscher beaktas jämbördigt i alla näringspoli-           Uppföljningssystemen utvecklas så att de blir
21333: tiska avgöranden.                                      mera omfattande på så sätt att de olika stödpro-
21334:    De små och de medelstora företagen är av            grammens överlappande arbetsplatseffekter kan
21335: central betydelse för sysselsättningen. Under de       beaktas när flera finansieringsprogram gäller
21336: senaste åren har företagsstödet följaktligen rik-      samma projekt eller samma företag.
21337: tats uttryckligen tili sm-företagen. En revidering         Det bedöms att finansieringsbeslut enligt la-
21338: av lagen om företagsstöd, som täcker utveck-           gen om företagsstöd under perioden 1998-2001
21339: lingsområdenas investeringsstöd och småföre-           kommer att fattas på så sätt att de årligen omfat-
21340: tagsstöd, utvecklingsstödet tili sm-företag och        tar i genomsnitt 3 760 företag, inklusive medelan-
21341: verksamhetsmiljöstödet, har just påbörjats. Må-        vändningen från EU:s regionutvecklingsfonder.
21342:                                               KK 397/1997 vp                                               5
21343: 
21344: Dessa företags projekt bedöms haen sådan effekt          jas ställa att företagens materialanskaffningar
21345: att de skapar 3 090 nya arbetsplatser per år. Dess-      ens tiii en del skall vara inhemska. En av företags-
21346: utom bedöms det att projekten förbättrar kon-            stödssystemens utgångspunkter är dock neutrali-
21347: kurrenskraften hos närmare 9 500 arbetsplatser           tet i fråga om inhemska och utländska företag.
21348: årligen. Den sysselsättande verkan av projekten          Vid utvecklandet av EU:s inre marknad är ett
21349: under realiseringstiden bedöms vara i ruedeltai          mål att möjliggöra fri rörlighet för varor och
21350: 2 720 årsverken/år.                                      tjänster. Detta är viktigt också med tanke på det
21351:    1 spörsmålet hänvisas också tili möjligheten          kvalitativa genomförandet av företagens projekt.
21352: att företaget kan minska antalet arbetstagare i             Utgående från det ovanstående kan det kon-
21353: samband med ett finansierat projekt. Dock är det         stateras att systemet för uppföljning av statsstö-
21354: också i detta fall fråga om att med hjälp av             den utvecklas så att det blir mera täckande än
21355: investeringen förnya företagets verksamhet i be-         tidigare och att sysselsättningsaspekten redan nu
21356: tydande grad och förbättra förutsättningarna att         är en viktig grund när företagsstöd beviljas. Må-
21357: också på längre sikt få produktioneo konkur-             Iet är att stödens effekt fortsättningsvis skall ut-
21358: renskraftig. Härvid är det möjligt att trygga kon-       vecklas när stödsystemet förnyas. Däremot är
21359: tinuiteten i de arbetsplatser som kvarstår i företa-     det inte motiverat att på finansieringsgrunder ge
21360: get.                                                     inhemska och utländska företag ojämlik ställ-
21361:     1 spörsmålet frågas det också om möjligheten         ning som Ieverantörer.
21362: att som ett villkor för att företagsstöd skall bevil-
21363:      Helsingfors den 12 maj 1997
21364: 
21365:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
21366:                                            KK 398/1997 vp
21367: 
21368: Kirjallinen kysymys 398
21369: 
21370: 
21371: 
21372: 
21373:                                   Maija Rask /sd ym.: Seutukaavojen toteutumisesta Lapin läänissä
21374:                                        valmisteltaessa Natura 2000 -suojeluohjelmaa
21375: 
21376: 
21377:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21378: 
21379:    Ympäristöministeriö on asettanut nähtäville       lualueita ja -alueiden laajennuksia mm. maa- ja
21380: Natura 2000 -ohjelman. Lapin osalta ohjelma          metsätalousvaltaisilla alueilla, puuntuotantoon
21381: käsittää 151 kohdetta ja noin 3 000 000 ha, mikä     varatuilla alueilla, metsätalousalueilla, virkistys-
21382: on 30% maakunnan pinta-alasta ja 60% koko            alueilla, loma-asuntoalueilla, luontaistalouden
21383: ohjelman suojelukohteiden pinta-alasta.              erityisalueilla (elinkeinonharjoittajien tukikoh-
21384:    Ympäristöministeriön esitys on lähes 300 000      ta-alueita), jne.
21385: ha suurempi kuin Lapin ympäristökeskuksen esi-          Seutukaavasta vastaavan viranomaisen on ra-
21386: tys, mikä sekin maakunnassa mielletään maksi-        kennuslain (19 § 2 mom.) mukaisesti annettava
21387: maaliseksi, tuskin siedettäväksi esitykseksi. Ym-    tarvittaessa lausunto mm. siitä, mitkä Natura
21388: päristöministeriön esitys vaikuttaa varsin erikoi-   2000 -alueet ovat vahvistettujen seutukaavojen
21389: selta, sillä esitys on monissa kohdissaan esim.      vastaisia. Lapin osalta ko. lausunnon antamises-
21390: Lapin seutukaavojen vastainen. Tämä pitäisi olla     ta vastaa Lapin liiton hallitus.
21391: ympäristöministeriön tiedossa, sillä sehän on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21392: kaavat vahvistanut tai valmistellut vahvistaruis-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21393: päätökset valtioneuvoston käsittelyyn.               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21394:     Rakennuslain mukaan seutukaava on oleva          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21395: ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa,
21396: asemakaavaa, rakennuskaavaa ja rantakaavaa                       Miksi ympäristöministeriö esittää vah-
21397: sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin aluei-             vistettujen seutukaavojen vastaisia suoje-
21398: den käytön järjestämiseksi (RakL 26 § 1 mom.).               lualueita Natura 2000 -ohjelmaan, kun
21399: Ja edelleen, viranomaisten on suunnitellessaan               rakennuslain mukaan viranomaisten on
21400: alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päät-             suunnitellessaan alueiden käyttöä koske-
21401:  täessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei           via toimenpiteitä ja päättäessään niiden
21402:  toimenpiteillä vaikeuteta seutukaavan toteutu-              toteuttamisesta katsottava, ettei toimen-
21403:  mista (RakL 26 § 2 mom.).                                   piteillä vaikeuteta seutukaavan toteutu-
21404:     Lapin läänin yleispiirteinen maankäyttö on               mista (RakL 26 § 2 mom.), ja
21405:  ratkaistu neljällä vahvistetulla seutukaavalla,                 poistaako ympäristöministeriö Natu-
21406: jotka yhdessä muodostavat Lapin kokonaisseu-                 ra 2000 -esityksestä kaikki ne vahvistet-
21407:  tukaavan. Vahvistettujen seutukaavojen ulko-                tujen seutukaavojen vastaiset suojelu-
21408:  puolelle jää n. 265 km, joka on 0,3 % läänin                alueet, joiden seutukaavoista vastaava
21409:  pinta-alasta.                                               liitto toteaa vaikeuttavan seutukaavojen
21410:     Ympäristöministeriön Natura 2000 -esityk-                toteuttamista?
21411:  sessä on vahvistetun seutukaavan vastaisia suoje-
21412: 
21413:       Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
21414: 
21415:                      Maija Rask /sd                           Osmo Kurola /kok
21416:                      Hannu Takkula /kesk                      Asko Apukka /vas
21417: 
21418: 
21419: 
21420: 
21421:  279001
21422: 2                                             KK 398/1997 vp
21423: 
21424: 
21425: 
21426: 
21427:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21428: 
21429:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          käytetty hyväksi Suomessa aiemmin laadittujen
21430: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           luonnonsuojeluohjelmien inventointitietoja.
21431: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Ympäristöministeriön ehdotus Suomen Natu-
21432: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija              ra 2000 -verkostoon sisällytettävistä alueista on
21433: Raskin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           edennyt kuulemisvaiheeseen. Natura 2000 -ai-
21434: sen n:o 398:                                            neisto on 7 .4.-6.6.1997 esillä niissä kunnissa,
21435:                                                         joissa on Natura-alueita.
21436:             Miksi ympäristöministeriö esittää vah-         Natura 2000 -verkosto perustuu siis suurelta
21437:         vistettujen seutukaavojen vastaisia suoje-      osin aikaisemmin hyväksyttyihin suojeluohjel-
21438:         lualueita Natura 2000 -ohjelmaan, kun           miin, jotka rakennuslain nojalla Natura 2000
21439:         rakennuslain mukaan viranomaisten on            -verkostosta riippumatta ohjaavat kaikkien kaa-
21440:         suunnitellessaan alueiden käyttöä koske-        vojen sisältöä. Näin ollen Natura 2000 -verkos-
21441:         via toimenpiteitä ja päättäessään niiden        tosta johtuvat lisävaatimukset kaavoitukselle
21442:         toteuttamisesta katsottava, ettei toimen-       ovat verrattain vähäisiä. Ne siis koskevat lähinnä
21443:         piteillä vaikeuteta seutukaavan toteutu-        niitä alueita, jotka eivät ole sisältyneet aikaisem-
21444:         mista (RakL 26 § 2 mom. ), ja                   piin suojeluohjelmiin.
21445:             poistaako ympäristöministeriö Natu-            Natura 2000 -verkoston oikeudelliset vaiku-
21446:         ra 2000 -esityksestä kaikki ne vahvistet-       tukset kaavoitukseen tulevat voimaan heti, kun
21447:         tujen seutukaavojen vastaiset suojelu-          valtioneuvosto on tehnyt päätöksen Suomen eh-
21448:         alueet, joiden seutukaavoista vastaava          dotuksesta Natura 2000 -verkostoon sisällytettä-
21449:         liitto toteaa vaikeuttavan seutukaavojen        viksi alueiksi. Suurimmassa osassa alueista Na-
21450:         toteuttamista?                                  tura 2000 -verkosto ei rajaa pois taloustoimin-
21451:                                                         toja. Näin ollen seutukaavojen virkistysalueilla,
21452:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            maa- ja metsätalousalueilla, luontaistalouden
21453: vasti seuraavaa:                                        erityisalueilla sekä muillakin alueilla on Natura-
21454:                                                         kohteita, mikä ei sinänsä ole ristiriidassa seutu-
21455:     Natura 2000 -verkosto perustuu EU:n luonto-         kaavan tavoitteiden ja merkintöjen kanssa.
21456: ja lintudirektiiveihin. Ne sallivat sellaisen talous-      Kaavoitusmenettelyssä saattaa esiintyä ongel-
21457: toiminnan, joka ei vaikuta vahingollisesti suojel-      mia niissä tilanteissa, joissa kunta on ennen mah-
21458: tavaan lajiin tai luontotyyppiin. Tässä suhteessa       dollisten rajoitusten voimaantuloa hyväksynyt
21459: N atura 2000 -verkosto poikkeaa siitä, mihin suo-       kaavan, mutta se voimaan tullakseen edellyttää
21460: malaisessa luonnonsuojelukäytännössä on totut-          vielä valtion viranomaisten vahvistuksen. Tällai-
21461: tu.                                                     sissa tilanteissa siirtymävaihe tullaan eduskun-
21462:     Ympäristöministeriön ehdotus Suomen Natu-           nan ympäristövaliokunnan edellyttämällä taval-
21463: ra 2000 -verkostoon kuuluviksi alueiksi koostuu         la hoitamaan mahdollisimman joustavasti vaati-
21464: pääosin olemassa olevista luonnonsuojelualueis-         matta sellaista selvitystä jälkikäteen, jota sään-
21465: ta, valtioneuvoston hyväksymiin luonnonsuoje-           nökset kaavan laadinnasta eivät edellyttäneet.
21466: luohjelmiin kuuluvista alueista ja vahvistettujen       Rakennuslain 3 §:n mukaan on kuitenkin jo kaa-
21467: seutu- ja yleiskaavojen suojelu- ja virkistysalueis-    vaa laadittaessa ollut selvitettävä kaavan toteut-
21468: ta. Näihin kuulumattomia maa-alueita ehdotuk-           tamisen ympäristö- ja muut vaikutukset.
21469: seen sisältyy noin 170 000 hehtaaria, joka on              Luonnonsuojeludirektiivien          toimeenpano
21470: 4,8% ehdotuksen koko maapinta-alasta.                   Suomessa on ympäristöministeriön vastuulla. Se
21471:     Alueet on valittu luonnontieteellisin perustein     on tarkastanut alueellisten ympäristökeskusten
21472: kuten luontodirektiivi edellyttää. Alueista suu-        ehdotukset Natura 2000 -kohteiksi tiedossa ole-
21473: rimmalla osalla (noin 80 %) esiintyy luontodirek-       vien luonnontieteellisten arvojen perusteella. Eh-
21474: tiivin ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä tai    dotuksiin on tehty sekä lisäyksiä että poistoja
21475: lajien elinympäristöjä. Alueiden valinnassa on          mm. Lapin osalta. Esimerkiksi virtaavien vesien
21476:                                              KK 398/1997 vp                                             3
21477: 
21478: luontotyyppien säilyttämiseksi Ounasjoki on li-        hankkeiden ja suunnitelmien arvioinnista sekä
21479: sätty parhaillaan nähtävillä olevaanNatura 2000        luvan myöntämisestä. Myös rakennuslain 1 §:n
21480: -ohjelmaan. Natura 2000 ei sulje pois joen luon-       mukaan lupa-asiaa ratkaistaessaja muuta viran-
21481: nontaloudellista kehittämistä, vaan pikemmin-          omaispäätöstä tehtäessä on noudatettava, mitä
21482: kin mahdollistaa EU:n rahoituksen tälle.               luonnonsuojelulaissa säädetään.
21483:     Natura-kohteisiin on mahdollista saada EU:n           Luonnonsuojeludirektiivien sisältö saattaa
21484: LIFE-rahoitusta. Etusijalle asetetaan ne projek-       vaikuttaa ennen EU:n liittymissopimusta laadit-
21485: tit, jotka koskevat luontodirektiivissä tähdellä       tujen maankäyttö- tai muiden suunnitelmien,
21486: merkittyjä priorisoituja lajeja. Tähän mennessä        esim. Lapin seutukaavojen toteuttamismahdolli-
21487: Suomi on saanut LIFE-rahoitusta noin 80 mil-           suuksiin. Kaavoissa saattaa olla direktiivien vas-
21488: joonaa markkaa.                                        taisia tavoitteita. Se, voidaanko nämä tavoitteet
21489:     Mahdolliset ristiriitaiset aluevaraukset tulevat   toteuttaa, ratkaistaan luonnonsuojelulain 66 §:n
21490: ilmeisesti esille parhaillaan menossa olevassa         mukaisessa menettelyssä.
21491: kuulemisvaiheessa. Valtioneuvosto ottaa niihin            Mikäli seutukaavoissa on Natura 2000 -ver-
21492: kantaa varsinaisessa päätösvaiheessa.                  koston hyväksymisen jälkeen luonnonsuojeludi-
21493:     Luonnonsuojelulain 10. luvussa säädetään           rektiivin vastaisia tavoitteita, tulee kaavoja tar-
21494: Natura 2000 -verkoston kokoamisesta sekä               kistaa.
21495:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
21496: 
21497:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
21498: 4                                          KK 398/1997 vp
21499: 
21500: 
21501: 
21502: 
21503:                                        Tili Riksdagens Talman
21504: 
21505:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       nämner. Valet av områdena bygger på uppgifter
21506: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-     från de tidigare inventeringar som gjorts för na-
21507: de medlem av statsrådet översänt följande av         turskyddsprogrammen.
21508: riksdagsman Maija Rask m.fl. undertecknade              Miljöministeriets förslag om de områden som
21509: spörsmål nr 398:                                     skall ingå i Finlands nätverk Natura 2000 har nu
21510:                                                      beretts så långt att det sänds ut på remiss. Mate-
21511:           Varför föreslår miljöministeriet att       rialet om Natura 2000 finns till påseende 7.4-
21512:        skyddsområden som strider mot fastställ-      6.6.1997 i alla de kommuner där Naturaområden
21513:        da regionplaner skall införlivas i Natura     föreslagits.
21514:        2000-programmet, då myndigheterna en-            Nätverket Natura 2000 bygger alltså i hög
21515:        ligt byggnadslagen, då de planerar åtgär-     grad på tidigare godkända skyddsprogram, vilka
21516:        der som gäller markanvändningen och då        med stöd av byggnadslagen påverkar innehållet i
21517:        de beslutar om genomförandet av planer-       alla markanvändningsplaner, oavsett nätverket
21518:        na, skall se till att åtgärderna inte för-    Natura 2000. Detta innebär att de ytterligare
21519:        svårar genomförandet av regionplanen          krav som nätverket Natura 2000 orsakar i fråga
21520:        (ByggL 26 § 2 mom.), och                      om planläggningen är relativt små. De gäller allt-
21521:           kommer miljöministeriet att i Natura       så framför allt sådana områden som inte ingår i
21522:        2000-förslaget stryka alla de skyddsom-       tidigare skyddsprogram.
21523:        råden som står i strid med de fastställda        Dejuridiska verkningar som nätverket Natura
21524:        regionplanerna och om vilka det för re-       2000 har i fråga om planläggningen träder ome-
21525:        gionplanerna ansvariga förbundet kon-         delbart i kraft då statsrådet har fattat beslut om
21526:        staterar att de försvårar genomförandet       de områden som skall införlivas i nätverket. 1
21527:        av regionplanen?                              största del en av de områden som ingår i nätverket
21528:                                                      Natura 2000 utesluter införlivningen inte ekono-
21529:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        miska aktiviteter. Detta innebär att det i region-
21530: anföra följande:                                     planernas rekreationsområden, jord- och skogs-
21531:                                                      bruksområden, specialområden för naturnäring-
21532:    Nätverket Natura 2000 bygger på EU:s habi-        ar och också i andra områden kan finnas Natura-
21533: tatdirektiv och fågeldirektiv. Direktiven tillåter   områden, vilket inte i sig strider mot målen och
21534: sådan ekonomisk verksamhet som inte inverkar         beteckningarna i regionplanen.
21535: skadligt på en art eller naturtyp som skall skyd-       Vid planläggningen kan det förekomma pro-
21536: das. 1 detta hänseende avviker nätverket Natura      blem i sådana situationer då kommunen har god-
21537: 2000 från vedertagen praxis inom naturvården i       känt en pian innan de eventuella begränsningar-
21538: Finland.                                             na träder i kraft, men då planen för att träda i
21539:    Miljöministeriets förslag om områden för Fin-     kraft ytterligare kräver fastställelse av statliga
21540: lands nätverk Natura 2000 består huvudsakligen       myndigheter. 1 sådana situationer kommer över-
21541: av existerande naturvårdsområden, områden            gångsperioden, på det sätt som riksdagens miljö-
21542: inom sådana naturskyddsprogram som statsrå-          utskott har förutsatt, att skötas så flexibelt som
21543: det godkänt samt skydds- och rekreationsområ-        möjligt, utan att det i efterhand krävs sådana
21544: den i fastställda regionplaner och generalplaner.    undersökningar som inte heller påkallas av be-
21545: 1 förslaget ingår ytterligare 170 000 hektar andra   stämmelserna om utarbetandet av planen. Men
21546: områden, vilket är 4,8 % av den föreslagna totala    enligt 3 § byggnadslagen skall miljöverkningarna
21547: arealen.                                             och de övriga verkningarna av en pian undersö-
21548:    Alla dessa områden har valts på naturveten-       kas redan då planen utarbetas.
21549: skapliga grunder på det sätt som habitatdirekti-        Verkställandet av habitatdirektivet faller i
21550: vet förutsätter. Största delen av dem (ca 80 %)      Finland på miljöministeriets ansvar. Ministeriet
21551: uppvisar sådana primärt skyddade naturtyper          har granskat de regionala miljöcentralernas för-
21552: eller livsmiljöer för arter som habitatdirektivet    slag tili Natura 2000-områden på basis av deras
21553:                                             KK 398/1997 vp                                              5
21554: 
21555: kända naturvetenskapliga värden. Såväl tillägg           Naturvårdslagens 10 kap. stadgar om sam-
21556: som strykningar har gjorts i förslagen, bl.a. vad     mansättningen av nätverket Natura 2000, om
21557: beträffar Lappland. T.ex. Ounasjoki har, i syfte      utvärderingen av projekt och planer och om be-
21558: att skydda naturtypen strömmande vatten, fo-          viljande av tilistånd. Också enligt 1 § byggnadsla-
21559: gats tili det program för Natura 2000 som nu          gen skall beslut i tillståndsärenden och andra
21560: finns tili påseende. Natura 2000 utesluter inte att   myndighetsbeslut fattas med beaktande av vad
21561: älven utvecklas i samband med naturnäringarna,        naturvårdslagen bestämmer.
21562: utan det är snarare så att införlivningen gör det        Innehållet i habitatdirektivet kan påverka pla-
21563: möjligt att söka EU-finansiering för ändamålet.       ner f6r markanvändning eller annat vilka utarbe-
21564:    Det är möjligt att få EU:s LIFE-finansiering       tats före fördraget om vår anslutning till EU, t.ex.
21565: för Naturaområden. Då prioriteras projekt som         möjligheterna att förverkliga regionplanerna i
21566: gäller de prioriterade arter som i habitatdirekti-    Lappland. Planernas målsättning kan stå i strid
21567: vet försetts med en stjärna. Hittills har Finland     med direktiven. Huruvida målen kan förverkli-
21568: fått ca 80 miljoner mark i LIFE-finansiering.         gas blir avgjort enligt förfarandet i 66 § natur-
21569:    Eventuella motstridiga områdesreserveringar        vårdslagen.
21570: kommer uppenbarligen fram under hörandet.                Om regionplanerna efter godkännandet av
21571: Statsrådet tar ställning tili dem då det faktiska     nätverket Natura 2000 har mål som strider mot
21572: beslutet fattas.                                      habitatdirektivet, måste planerna revideras.
21573:      Helsingforsden 13 maj 1997
21574: 
21575:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
21576: 1
21577: 1
21578:  1
21579:   1
21580:   1
21581:    1
21582:     1
21583:     1
21584:      1
21585:       1
21586:       1
21587:        1
21588:         1
21589:         1
21590:          1
21591:           1
21592:           1
21593:            1
21594:             1
21595:             1
21596:              1
21597:               1
21598:               1
21599:                1
21600:                 1
21601:                 1
21602:                  1
21603:                   1
21604:                   1
21605:                                              KK 399/1997 vp
21606: 
21607: Kirjallinen kysymys 399
21608: 
21609: 
21610: 
21611: 
21612:                                     Mikko Elo /sd: Rintaperillisten oikeudesta saada tieto perittävän
21613:                                        tekemästä testamentista
21614: 
21615: 
21616:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21617: 
21618:    Nykyiset säännökset turvaavat monin tavoin             Yhteiskunta voi normistollaan osittain lieven-
21619: perinnönjättäjän rintaperillisten, lasten ja lasten-   tää edellä esitettyjä ongelmia. Esimerkiksi jo
21620: lasten, asemaa. Tärkein suoja lienee lakiosajär-       pelkkä ennakkotieto testamentin olemassaolosta
21621: jestelmä, joka takaa rintaperilliselle vähintään       estäisi varmasti osaltaan perintöriitojen syntyä.
21622: puolet perintöosasta. Toisesta puolesta perin-         Asia ei kuitenkaan ole vietävissä ilman lisäselvi-
21623: nönjättäjä voi vapaasti päättää tekemällä määrä-       tyksiä eteenpäin. Siksi onkin selvitettävä, miten
21624: muotoisen testamentin.                                 tietojenantovelvollisuus rintaperillisille voitai-
21625:    Perhe on edelleen Suomen yhteiskunnan pe-           siin tehokkaasti toteuttaa.
21626: rusrakenneosa. Perheen sisäiset tunnesiteet ovat          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21627: vahvat. Läheisen, erityisesti vanhemman tai iso-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21628: vanhemman, kuolema on aina kaikin puolin jär-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21629: kyttävä ja tunteita raastava kokemus. Merkittä-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21630: vä osa kuolemaan liittyvistä tunteista purkautuu
21631: perinnönjaossa. Usein riitojen ja oikeudenkäyn-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
21632: tienkin perussyynä on juuri kuoleman jälkeensä                rintaperillisten tietojensaantioikeuksien
21633: jättämä suru ja katkeruus.                                    lisäämiseksi perittävän tekemän testa-
21634:                                                               mentin osalta?
21635: 
21636:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
21637: 
21638:                                               Mikko Elo /sd
21639: 
21640: 
21641: 
21642: 
21643: 279001
21644: 2                                         KK 399/1997 vp
21645: 
21646: 
21647: 
21648: 
21649:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21650: 
21651:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      venvaihdoksen suunnitteluun tai ainakin kertoo
21652: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       näille suunnitelmistaan. Kuten kysymyksenjoh-
21653: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     danto-osassa todetaan, tämä saattaa osaltaan
21654: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          ehkäistä perintöriitojen syntyä.
21655: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Toisaalta perittävälle voi olla tärkeää, että tes-
21656: 399:                                                tamentin olemassaolo ja sisältö säilyy periliisiitä
21657:                                                     salassa. Esimerkiksi silloin, kun perittävä haluaa
21658:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       testamentata omaisuuttaan perillispiirin ulko-
21659:        rintaperillisten tietojensaantioikeuksien    puolelle, hänellä voi olla aihetta pelätä rintaperil-
21660:        lisäämiseksi perittävän tekemän testa-       listen suhtautumista. Hän saattaa esimerkiksi
21661:        mentin osalta?                               epäillä, että välit lapsiin tämän vuoksi rikkoutu-
21662:                                                     vat tai että nämä ryhtyvät taivuttamaan häntä
21663:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        testamentin muuttamiseen. Jos perittävälle ase-
21664: vasti seuraavaa:                                    tettaisiin velvollisuus ilmoittaa testamentista, se
21665:                                                     voisi tosiasiassa estää häntä määräämästä jää-
21666:    Testamentti on perinnönjättäjän viimeisen        mistöstään haluamallaan tavalla.
21667: tahdon ilmaus. Tekemällä testamentin perittävä          Ilmoitus- tai tiedonantovelvollisuuden asetta-
21668: voi vapaasti määrätä omaisuudestaan kuole-          minen merkitsisi myös sitä, että velvollisuuden
21669: mansa varalta siltä osin kuin rintaperillisen ja    rikkomiseen olisi liitettävä perittävälle haitalli-
21670: eloonjääneen puolison asemaa turvaavat sään-        nen seuraamus. Näin saatettaisiin avata perillisil-
21671: nökset eivät sitä estä.                             le mahdollisuus uudenlaisiin riitoihin, jotka kos-
21672:    Testamenttia koskevat perintökaaren sään-        kisivat sitä, oliko ilmoitusvelvollisuus oikein täy-
21673: nökset pyrkivät turvaamaan testamentin tekijän      tetty. Perittävän viimeisen tahdon toteuttamatta
21674: viimeisen tahdon toteutumista. Tähän tähtää         jättäminen ei myöskään olisi asianmukaista vain
21675: muun muassa testamentin vapaa peruutettavuus        sen vuoksi, ettei hän kertonut testamentista rin-
21676: ja perittävälle annettu mahdollisuus tehdä niin     ta perillisilleen.
21677: sanottu hätätilatestamentti silloin, kun testa-         Näistä syistä on perusteltua, että perittävä voi
21678: mentille säädettyjä muotovaatimuksia ei pakot-      vastaisuudessakin itse vapaasti päättää, kertoo-
21679: tavan syyn vuoksi voida noudattaa. Samaan aja-      ko hän rintaperillisilleen testamentista, ja valita
21680: tukseen perustuu myös testamentin tulkintaa         vapaasti myös sen tavan, jolla hän asiasta ilmoit-
21681: koskeva säännös,jonka mukaan testamenttia on        taa. Oikeusministeriössä ei ole vireillä suunnitel-
21682: niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua     mia, jotka tähtäisivät rintaperillisen tiedonsaan-
21683: vastaavan testamentin tekijän tahtoa.               tioikeuksien lisäämiseen kysymyksessä tarkoite-
21684:    Käytännössä on melko tavallista, että perittä-   tulla tavalla.
21685: vä ottaa lähimmät perillisensä mukaan sukupol-
21686: 
21687:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
21688: 
21689:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
21690:                                              KK 399/1997 vp                                                 3
21691: 
21692: 
21693: 
21694: 
21695:                                          Tili Riksdagens Talman
21696: 
21697:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            dem om planerna. Detta kan - vilket mycket
21698: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            riktigt påpekas i spörsmålet- förebygga arvs-
21699: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        tvister.
21700: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr               Å andra sidan kan detvara viktigt för arvlåta-
21701: 399:                                                   ren att testamentets existens och innehåll inte
21702:                                                        avslöjas för arvingarna. Om arvlåtaren tili exem-
21703:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         pel önskar testamentera egendom tili någon an-
21704:        ta för att utvidga bröstarvingars rätt att få   nan än sina egna arvingar, kan han ha anledning
21705:        upplysningar om ett testamente som arv-         att frukta bröstarvingarnas reaktion på nyheten
21706:        låtaren har upprättat?                          - han kanske fruktar att förhållandet tili barnen
21707:                                                        bryts eller att barnen försöker övertala honom att
21708:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ändra testamentet. Om arvlåtaren förpliktas att
21709: anföra följande:                                       upplysa sina arvingar om testamentet, kan det
21710:                                                        alltså i själva verket leda tili att han förhindras att
21711:    Ett testamente är en förklaring av arvlåtarens      råda över sin egendom som han själv önskar.
21712: sista vilja. Genom att upprätta ett testamente kan        Om arvlåtaren åläggs anmälnings- eller upp-
21713: arvlåtaren fritt råda över sin egendom för döds-       lysningsplikt, bör han kunna påfåras menlig på-
21714: falls skull i den utsträckning de bestämmelser         följd om han underlåter att uppfylla sin plikt.
21715: som tryggar bröstarvingarnas och den efterle-          Därmed öppnas dörrarna för nya arvstvister -
21716: vande makens ställning tillåter det.                   arvingarna kan börja tvista om huruvida anmäl-
21717:     Testamentsbestämmelserna i ärvdabalken -           ningsplikten verkligen har uppfyllts som den
21718: bland annat rätten att fritt återkalla ett testamen-   skall. Dessutom vore det inte ändamålsenligt att
21719: te och upprätta ett så kallat nödtestamente, när       ignorera arvlåtarens sista vilja enbart med den
21720: formföreskrifterna av tvingande skäl inte kan          motiveringen att han inte har upplyst sina bröst-
21721: följas- syftar tili att trygga testatorns möjlighe-    arvingar om testamentet.
21722: ter att genomdriva sin sista vilja. Samma syfte har        Därför är det nog bäst om arvlåtaren även i
21723: även den bestämmelse om testamentstolkning             framtiden själv tillåts besluta huruvida han upp-
21724: enligt viiken ett testamente skall ges den tolkning    lyser sina bröstarvingar om testamentet eller inte
21725: som kan antas stämma överens med testatorns            och- ifall han beslutar att upplysa dem om det
21726: vilja.                                                 - fritt välja hur han gör det. Justitieministeriet
21727:     1 praktiken är det rätt vanligt att arvlåtaren     har inga planer på att utvidga bröstarvingars rätt
21728: Iåter sina närmaste arvingar delta i generations-      att få upplysningar om ett testamente på det sätt
21729: växlingsplaneringen eller åtminstone upplyser          som avses i spörsmålet.
21730: 
21731:      Helsingforsden 13 maj 1997
21732: 
21733:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
21734:                             1
21735:                         1
21736:                         1
21737: 
21738: 
21739: 
21740: 
21741:                     1
21742:                     1
21743:                 1
21744:                 1
21745: 
21746: 
21747: 
21748: 
21749:             1
21750:             1
21751:         1
21752:         1
21753: 
21754: 
21755: 
21756: 
21757:     1
21758:     1
21759: 1
21760: 1
21761:                                            KK 400/1997 vp
21762: 
21763: Kirjallinen kysymys 400
21764: 
21765: 
21766: 
21767: 
21768:                                   Mikko Elo /sd: Ammatillisessa koulutuksessa oleville maksettavista
21769:                                      tuista
21770: 
21771: 
21772:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21773: 
21774:    Ammatillisessa kuntoutuksessa on eräs epä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21775: kohta, joka saattaa esim. saman kurssin osallis-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21776: tujat erilaiseen asemaan tukijärjestelmän suh-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21777: teen. Työvoimatoimiston järjestämällä kurssilla      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21778: saattaa olla henkilöitä, jotka ovat ansiosidonnai-
21779: sella päivärahalla ja saavat ns. koulutustukea.                Aikooko Hallitus korjata nykyistä am-
21780: Kelan toimesta kuntoutukseen ohjatut saavat                 matillisen kuntoutuksen järjestelmää si-
21781: työmarkkina tukea, joka on oleellisesti pienempi            ten, että kurssilaiset saisivat samanlaiset
21782: kuin koulutustuki.                                          sosiaaliturvan etuudet?
21783: 
21784:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
21785: 
21786:                                             Mikko Elo /sd
21787: 
21788: 
21789: 
21790: 
21791: 279001
21792: 2                                            KK 400/1997 vp
21793: 
21794: 
21795: 
21796: 
21797:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21798: 
21799:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         telujakson aikana tai yrittäjänä 24 kuukautta
21800: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          neljän vuoden tarkastelujakson aikana. Työssä-
21801: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        oloehtoon voidaan vuoden 1997 alusta lukea
21802: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             myös enintään 16 viikon aika, jolta henkilö saa
21803: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          työvoimakoulutuksen koulutustukea. Koulutus-
21804: 400:                                                   tukea ei voida maksaa, jos työttömyysturvan
21805:                                                        saamisen enimmäisaika (500 päivää) on tullut
21806:            Aikooko Hallitus korjata nykyistä am-       täyteen ennen koulutuksen alkua.
21807:         matillisen kuntoutuksen järjestelmää si-          Koulutustuki muodostuu perusosasta, lapsi-
21808:         ten, että kurssilaiset saisivat samanlaiset    korotuksista ja työttömyyskassojen jäsenille
21809:         sosiaaliturvan etuudet?                        maksettavasta ansio-osasta. Perusosa on työttö-
21810:                                                        myysturvan peruspäivärahan suuruinen eli 118
21811:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           markkaa päivässä. Työttömyyskassojen jäsenet
21812: vasti seuraavaa:                                       voivat saada perusosan lisäksi ansio-osaa, mikäli
21813:                                                        he ovat työttömiä tai lomautettuja taikka heidän
21814:     Kysymyksessä tarkoitettu työvoimaviran-            työaikansa on lyhennetty tai he ovat työttömyys-
21815: omaisten hankkima koulutus on työvoimapoliit-          uhan alaisia. Ansio-osa on 42 prosenttia päivä-
21816: tisin perustein järjestettävää ammatillista aikuis-    palkan ja perusosan erotuksesta. Koulutustukea
21817: koulutusta, jonka tarkoituksena on edistää ja          maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa, ja
21818: ylläpitää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasa-        se on veronalaista tuloa.
21819: painoa työmarkkinoilla sekä torjua työttömyyt-            Opiskelijoille,jotka eivät täytä työssäoloehtoa
21820: tä ja poistaa työvoimapulaa. Koulutuksen työ-          tai joiden työttömyysturvan enimmäiskesto on
21821: voimapoliittinen vastuu ja rahoitusvastuu kuulu-       täyttynyt, voidaan maksaa työmarkkinatukea.
21822: vat työvoimaviranomaisille. Koulutusaikaiset           Työmarkkinatuki on 118 markkaa päivässä. Li-
21823: toimeentuloetuudet koostuvat koulutustuesta,           säksi tulevat lapsikorotukset. Työmarkkinatu-
21824: jota maksetaan perustukena tai ansiotukena sekä        kea maksetaan enintään viideltä päivältä viikos-
21825: ateria- ja matkakustannusten korvaamiseksi             sa, ja se on veronalaista tuloa.
21826: maksettavasta verottomasta ylläpitokorvaukses-            Kuten edellä on selvitetty, työvoimapoliittisen
21827: ta ja majoituskorvauksesta. Koulutustuki mää-          aikuiskoulutuksen koulutusaikaiset etuudet pe-
21828: räytyy pitkälti työttömyysturvajärjestelmän mu-        rustuvat opiskelijan taloudelliseen työmarkkina-
21829: kaan. Niille opiskelijoille, jotka eivät täytä työt-   asemaan ennen koulutuksen alkamista, ja tästä
21830: tömyysturvalaissa (602/1984) määriteltyä työs-         syystä koulutusaikaiset etuudet ovat myös erilai-
21831: säoloehtoa tai joilla työttömyyspäivärahan saa-        sia.
21832: misen enimmäisaika on täyttynyt, ei makseta               Myös muun ammatillisen kuntoutuksen aikai-
21833: koulutustukea. Heidän oikeutensa koulutusai-           nen toimeentuloturva noudattaa pääsääntöisesti
21834: kaisiin etuuksiin määräytyy työmarkkinatuesta          periaatetta, jonka mukaan ansionmenetyskor-
21835: annetun lain (1542/1993) mukaisesti.                   vaukset määräytyvät kuntoutusta edeltävän ajan
21836:     Koulutustukeen on oikeus 17 vuotta täyttä-         tulotason perusteella. Tällaisia etuuksia ovat
21837: neellä opiskelijalla, joka työttömäksi jäädessään      työeläkejärjestelmän kuntoutusraha sekä tapa-
21838: tai koulutuksen aloittaessaan on täyttänyt työs-       turma- ja liikennevakuutuksen ansionmenetys-
21839: säoloehdon. Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö         korvakset ja kuntoutusrahalain mukainen kun-
21840: on ollut palkkatyössä 43 viikkoa vähintään 18          toutusraha.
21841: tuntia viikossa viimeisen kahden vuoden tarkas-
21842: 
21843:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
21844: 
21845:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
21846:                                             KK 400/1997 vp                                               3
21847: 
21848: 
21849: 
21850: 
21851:                                         Tili Riksdagens Talman
21852: 
21853:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        år. Tili arbetsvillkoret kan från och med ingång-
21854: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          en av 1997 räknas också en tid av högst 16 veckor
21855: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        under viiken personen får utbildningsstöd inom
21856: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 400:            ramen för arbetskraftsutbildningen. Utbild-
21857:                                                         ningsstödet kan inte utbetalas om maximitiden
21858:           Ämnar Regeringen rätta tili det nuva-         (500 dagar) för erhållande av utkomstskydd för
21859:        rande systemet för yrkesrehabilitering så        arbetslösa har gått till ända innan utbildningen
21860:        att alla kursdeltagare får samma sociala         börjar.
21861:        förmåner?                                            Utbildningsstödet består av en grunddel,
21862:                                                         barnförhöjningar och av en förtjänstdel som be-
21863:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           talas tili medlemmar i arbetslöshetskassor.
21864: anföra följande:                                        Grunddelen är lika stor som grunddagpenningen
21865:                                                         i utkomstskyddet för arbetslösa, dvs. 118 mk om
21866:    Den i spörsmålet avsedda utbildningen som            dagen. De som är medlemmar i någon arbetslös-
21867: anskaffas av arbetskraftsmyndigheterna är yr-           hetskassa kan utöver grunddelen få en förtjänst-
21868: kesinriktad vuxenutbildning som ordnas på ar-           del ifall de är arbetslösa eller permitterade eller
21869: betskraftspolitiska grunder och som avser att           om deras arbetstid har förkortats eller de hotas
21870: främja och upprätthålla balansen på arbetsmark-         av arbetslöshet. Förtjänstdelen är 42 av skillna-
21871: naden mellan utbud och efterfrågan på arbets-           den mellan dagslönen och grunddelen. Utbild-
21872: kraft samt att avvärja arbetslösheten och undan-        ningsstöd betalas för högst fem dagar i veckan
21873: röja bristen på arbetskraft. Det arbetskraftspoli-      och det är skattepliktig inkomst.
21874: tiska ansvaret och finansieringsansvaret för ut-           Tili studerande som inte uppfyller arbetsvill-
21875: bildningen ankommer på arbetskraftsmyndighe-            koret eller som har erhållit ulkomstskydd för
21876: terna. Utkomstförmånerna under utbildningsti-           arbetslösa under en maximitid kan betalas ar-
21877: den består av utbildningsstöd som betalas som           betsmarknadsstöd. Arbetsmarknadsstödet är
21878: grundstöd eller förtjänststöd samt av en skattefri      118 mk om dagen. Dessutom tillkommer barn-
21879: ersättning för uppehälle och ersättning för logi        förhöjningar. Arbetsmarknadsstöd betalas fOr
21880: vilka betalas som ersättning för mat- och rese-         högst fem dagar i veckan och det är skattepliktig
21881: kostnader. Utbildningsstödet utformas i hög             inkomst.
21882: grad av systemet för utkomstskydd för arbetslö-            Såsom det framgår av utredningen ovan base-
21883: sa. Tili de studerande som inte uppfyller det i         rar sig förmånerna under utbildningstiden när
21884: Iagen om utkomstskydd för arbetslösa (602/              det gäller arbetskraftspolitisk vuxenutbildning
21885: 1984) definierade arbetsvilikoret eller för vilka       på den studerandes ekonomiska ställning på ar-
21886: maximitiden för utbetalning av arbetslöshets-           betsmarknaden innan han påbörjade utbildning-
21887: dagpenning har gått tili ända betalas inget utbild-     en och därför är förmånerna under utbildningsti-
21888: ningsstöd. Deras rätt till förmåner under utbild-       den inte heller desamma för alla.
21889: ningstiden bestäms enligt lagen om arbetsmark-             Också det utkomstskydd som betalas under
21890: nadsstöd (1542/1993).                                   annan yrkesrehabilitering följer i regel principen
21891:    Studerande som fyllt 17 år och som har upp-          enligt viiken ersättningarna för inkomstbortfall
21892: fyllt arbetsvillkoret då de blivit arbetslösa eller     bestäms utifrån inkomstnivån under tiden före
21893: påbörjat sin utbildning har rätt till utbildnings-      rehabiliteringen. Sådana förmåner är rehabilite-
21894: stöd. Arbetsvillkoret uppfylls om personen har          ringspenningen inom arbetspensionssystemet
21895: varit i lönearbete 43 veckor minst 18 timmar i          samt ersättningar för inkomstbortfall enligt
21896: veckan under den senaste granskningsperioden            olycksfalls- och trafikförsäkringen och rehabili-
21897:  om två år eller om personen har varit företagare       teringspenning enligt lagen om rehabiliterings-
21898:  24 månader under en granskningsperiod av fyra          penning.
21899: 
21900:      Helsingforsden 13 maj 1997
21901: 
21902:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
21903:                                              KK 401/1997 vp
21904: 
21905: Kirjallinen kysymys 401
21906: 
21907: 
21908: 
21909: 
21910:                                     Klaus Bremer /r: Ilmailumääräysten tulkinnasta Ilmailulaitoksessa
21911: 
21912: 
21913: 
21914:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21915: 
21916:    Tapaus 1                                               Puoli vuotta ja kaksi tarkastuslentoa arvol-
21917:    Suomalainen nuori mies kävi USA:ssa ansio-          taan yli 5 000 markkaa tuhraantui työttömyyden
21918: lentäjän kurssin vuosina 1991-1992 mittarilen-         merkeissä Ilmailulaitoksen ... laiskuuden vuoksi.
21919: to-sekä monimoottorikelpuutuksineen. Vuodes-
21920: ta 1993 hänellä on ollut myös suomalainen lupa-           Tapaus 2
21921: kirja. Elokuussa 1996 hän tiedusteli Ilmailulai-          Tarkastuslentäjän on Ilmailulaitoksen mää-
21922: toksen lentoturvallisuushallinnon koulutusjaos-        räysten mukaan pitänyt toimia lennonopettaja-
21923: ton päälliköltä, miten hän saisi suomalaiseen Iu-      na. Ilmailulaitoksella on kuitenkin itsellään pal-
21924: pakirjaansa kelpuutusmerkinnän Piper PA-23-            veluksessaan tarkastuslentäjä R., joka ei kos-
21925: 250 lentokoneesta, jolla hän oli lentänyt Ameri-       kaan ole ollut lennonopettaja!
21926: kassa. Laitoksen mielestä asia hoituisi Ientämällä        Tämä ei ole ainoa omituisuus.
21927: Suomessa tarkastuslento kyseisellä tyypillä. Hän          Kun koulutettava suorittaa vaadituo tyyppi-
21928: lensi välittömästi opinnäytteen viralliselle tar-      lentokokeen tarkastuslentäjän kanssa, tarkas-
21929: kastuslentäjälle Suomessa ja toimitti asiaan kuu-      tuslentäjä on ilma-aluksen päällikkönä. Päällik-
21930: luvat paperit ja hakemuksen Ilmailulaitokseen          könä ei voi olla, jollei ole tyyppikelpuutusta ko.
21931: tyyppikelpuutuksen saamista varten.                    ilma-alukseen. Ilmailulaitoksella on kuitenkin
21932:     Kun lupakirjaa ei kuulunut, hän tiedusteli pu-     palveluksessaan tarkastuslentäjä M.,joka lentää
21933: helimitse Ilmailulaitokselta syytä. Asiaa hoita-       tarkastuslentoja sellaisiiiakin ilma-aluksiiia, joi-
21934: nut henkilö vastasi, että hänelle oli luvattu liiko-   hin hänellä ei ole tyyppikelpuutusta! Eli silloin
21935: ja. Tarvittaisiin vielä lisäselvitys Amerikassa saa-   ilma-aluksessa istuu oppilas, joka ei voi olla
21936: dusta tyyppikoulutuksen teoriaopetuksesta.             koneen päällikkönä, ja vieressä istuu tarkastus-
21937: Lennon opettaja, joka oli USA:ssa tyyppikoulu-         lentäjä, joka (ilman tyyppikelpuutusta) ei voi olla
21938: tuksen antanut, oli muuttanut tuntemattomaan           koneen päällikkönä. Se tarkoittaa, että Suomes-
21939: osoitteeseen. Ilmailulaitokselle selvitettiin kui-     sa lentää Ilmailulaitoksen siunauksella ilma-
21940: tenkin, ettei USA:ssa voi tyyppilentoa lentää,         aluksia, joissa ei ole päällikköä!
21941: ellei myös vastaavaa teoriaopetusta ole annettu.
21942: Selvitys ei suoralta kädeltä tyydyttänyt Ilmailu-          Tapaus 3
21943: laitosta, mutta asiaa luvattiin tutkia.                    Lentäjä A. halusi tyyppikelpuutuksen heli-
21944:     Taaskaan, viikkojen kuluessa, Ilmailulaitok-       kopteriin R22. Tarkastuslennon teki Ilmailulai-
21945:  sesta ei kuulunut mitään. Töitä kaipaava lentä-       toksen tarkastuslentäjä M., jolla ei itsellään ole
21946: jämme otti uudelleen puhelimitse yhteyttä lupa-        R22:n tyyppikelpuutusta. Ennen tarkastuslentoa
21947:  kirjajaostoon ja sai vastauksen, että asia on vielä   M. ilmoitti asianmukaisesti, ettei hän sitten kos-
21948:  kesken ja sitä tutkitaan. Useiden puhelinsoitto-      ke mihinkään lennon aikana. Näin R22 kopteri
21949: jen ja Ilmailulaitoksen selittelyjen jälkeen II mai-   lensi ilman päällikköä. Näin A. sai tyyppikelpuu-
21950:  Julaitos vihdoin helmikuussa 1997 ensimmäisen         tuksen.
21951:  kerran itse otti yhteyttä ja ilmoitti, että asia on       Seuraavaksi lentäjät A, B ja C halusivat tyyp-
21952:  loppuun käsitelty. Lentäjällämme olisi nyt mah-       pikelpuutuksen R44 helikopteriin, jollainen oli
21953:  dollisuus saada PA-23-250:n tyyppikelpuutus.          tarjolla Englannissa. Lentäjät B ja C kävivät pyy-
21954:  Koska kuitenkin Suomessa suoritetusta tarkas-         tämässä Ilmailulaitokselta ennakkolupaa tyyp-
21955:  tuslennosta oli kulunut paljon aikaa, hänen olisi     pikoulutukseen ulkomaiiia. A:lta se jäi tekemät-
21956:  lennettävä uusi tarkastuslento ja- selittämättö-      tä.
21957:  mästä syystä- eri tarkastuslentäjän kanssa kuin           Sitten A, B ja C kävivät yhdessä R44:n tyyppi-
21958:  edellisellä kerralla.                                 koulutuksen Englannissa. B:Ile ja C:IIe Ilmailu-
21959: 
21960: 279001
21961: 2                                           KK 401/1997 vp
21962: 
21963: laitos myönsi sen jälkeen tyyppikelpuutuksen             Laki Ilmailulaitoksesta ja "Ilmailulaitoksen
21964: myös Suomessa. Ilmailulaitos kuitenkin hylkäsi        peruskäsitteet" määrittelee Ilmailulaitoksen teh-
21965: A:n anomuksen, koska A:lla "ei ollut Ilmailulai-      täviksi mm.: "Ilmailulaitos on palvelulaitos -
21966: toksen ennakkolupaa". Ilmailulaitos vaati, että       Asiakkaittemme tyytyväisyyden varmistamme
21967: A:n "tulee lentää hyväksytty tarkastuslento Suo-      jokaisessa palvelutilanteessa-Asiakkaan tarve
21968: messa Ilmailulaitoksen tarkastuslentäjälle sekä       on toimintamme perusta- Reagoimme asiakas-
21969: suorittaa hyväksytyssä lentokoulussa R44:n tek-       palautteeseen nopeasti ja tehokkaasti- Ilmailu-
21970: nisiä ominaisuuksia ja käsikirjaa koskeva koe".       laitos edistää lentoliikennettä ja kehittää viran-
21971: Kuitenkaan Ilmailulaitoksessa enempää kuin            omaispalveluja asiakasläheisesti-Tuotetaan ja
21972: koko Suomessakaan ei ole yhtään R44:n tarkas-         kehitetään palveluja asiakkaiden tarpeisiin".
21973: tuslentäjää ... jollei taas Ilmailulaitos pidä omaa      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21974: tarkastuslentäjää M. ilman asiaan kuuluvaa            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21975: tyyppikelpuutusta pätevänä myös tähän tehtä-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21976: vään.                                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21977:    Todettakoon, että JAA:n jäsenenä Suomen
21978: Ilmailulaitos korostaa JAA:n määräysten päte-                    Noudattaako Ilmailulaitos peruste-
21979: vyyttä Suomessa. JAA puolestaan korostaa yh-                  luissa mainituissa tapauksissa Hallituk-
21980: dessä jäsenmaassa hankittujen ilmailulupakirjo-               sen mielestä Ilmailulaitoksesta annettua
21981: jen, kelpuutusten ja koulutusten pätevyyttä kai-              lakia ja omia määräyksiään?
21982: kissa jäsenmaissaan ilman lisäselvityksiä ja -tar-
21983: kastuksia.
21984:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1997
21985: 
21986:                                             Klaus Bremer /r
21987:                                             KK 401/1997 vp                                              3
21988: 
21989: 
21990: 
21991: 
21992:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21993: 
21994:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lön lentopäiväkirja, josta ilmeni, että hän oli len-
21995: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tänyt lennonopettajan kanssa kyseisellä lentoko-
21996: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       netyypillä. Koska amerikkalaiseen lupakirjaan ei
21997: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       merkitä mäntämoottorilentokoneiden tyyppejä,
21998: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kyseinen henkilö ei voinut sitäkään kautta osoit-
21999: 401:                                                  taa, että hän olisi saanut sikäläisen viranomaisen
22000:                                                       hyväksymän tyyppikoulutuksen.
22001:           Noudattaako Ilmailulaitos peruste-             Kun koulutus- ja lupakirjajaoston päällikkö
22002:        luissa mainituissa tapauksissa Hallituk-       oli vastannut kansanedustaja Bremerin kysy-
22003:        sen mielestä Ilmailulaitoksesta annettua       myksessä mainitun henkilön tiedusteluun tarvit-
22004:        lakiaja omia määräyksiään?                     tavista toimenpiteistä suomalaisen PA-23-250-
22005:                                                       tyyppikelpuutuksen saamiseksi, hän oli ilman
22006:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          muuta olettanut, että kyseisellä henkilöllä oli
22007: vasti seuraavaa:                                      esittää samat todistukset koulutuksesta kuin jos
22008:                                                       tyyppikelpuutusta olisi haettu suomalaisen kou-
22009:    Ilmailulaitos on antanut liikenneministeriölle     lutuksen perusteella. Kuten sittemmin ilmeni,
22010: asiasta seuraavan sisältöisen selvityksen.            näin ei asianlaita ollutkaan. Asian käsittely on
22011:                                                       lentoturvallisuushallinnosta riippumattomista
22012:    Tapaus 1                                           syistä pitkittynyt, koska sen saamien tietojen
22013:    Koulutustoimintaan vaaditaan ilmailulain           mukaan mainittu henkilö on yrittänyt saada to-
22014: (281/1995) 63 §:n nojalla Ilmailulaitoksen lupa.      distuksia USA:sta siinä kuitenkaan onnistumat-
22015: Tyyppikoulutuksen yksityiskohtaisesta järjestä-       ta. Tänä aikana myös kyseisen henkilön suoritta-
22016: misestä on vaatimukset ilmailumääräyksessä            ma tarkastuslento on vanhentunut. Lentoturval-
22017: TRG Ml-8. Kyseisen määräyksen nojalla koulu-          lisuushallinnon koulutus- ja lupakirjajaosto on-
22018: tuslupa voidaan antaa lentoyritykselle, lento-        kin esittänyt mainitulle henkilölle, että tämä len-
22019: koululle, hyvän tyyppituntemuksen omaavalle           täisi tarkastuslennonjonkun muun tarkastuslen-
22020: lennonopettajalle tai kokeneelle ohjaajalle,jonka     täjän valvomana kuin edellisellä kerralla, minkä
22021: lentoturvallisuushallinto on erikseen hyväksynyt      tarkoituksena on korvata puuttuva todistus len-
22022: tyyppikouluttajaksi kyseiseen ilma-alustyyppiin.      tokoulutuksesta. Näin lentoturvallisuushallin-
22023: Kouluttajan tulee esittää ennen koulutuksen           nolla olisi kelpuutuksen myöntämisen harkintaa
22024: aloittamista lentoturvallisuushallinnon hyväk-        varten käytettävissä kahden tarkastuslentäjän
22025: syttäväksi tyyppikoulutusohjelma, joka sisältää       mahdollisesti yhtäpitävät lausunnot.
22026: tietopuolisen osan, lento-ohjelman ja opettajat.          Lentoturvallisuushallinto on käsitellyt kyseis-
22027: Kyseisen ilmailumääräyksen kohdan 3.4 nojalla         tä asiaa asiakaslähtöisestija on valmisjopa sovel-
22028: ulkomailla tapahtuvalle tyyppikelpuutusta var-        tamaan edellä mainittua ilmailumääräystä asiak-
22029: ten vaadittavalle tyyppikoulutukselle ja tarkas-      kaan kannalta joustavasti ottaen kuitenkin huo-
22030: tuslennolle tulee hankkia ennakolta lentoturval-      mioon lentoturvallisuuden vaatimukset. Nyt
22031: lisuushallinnon hyväksyminen.                         asian käsittelyn eteneminen riippuu mainitun
22032:    Kansanedustaja Bremerin mainitsemassa ta-          henkilön aktiivisuudesta suorittaa vaadittu tar-
22033: pauksessa tarkoitettu henkilö oli oman ilmoituk-      kastuslento.
22034: sensa mukaan saanut PA-23-250-tyyppikoulu-               Lentoturvallisuushallinto pitää tärkeänä tasa-
22035: tuksen USA:ssa ja sillä perusteella tiedusteli kel-   puolisen kohtelun periaatetta. Suomalaisten len-
22036: puutusmerkinnän saamista lupakirjaansa. Ky-           tokoulujen toimintaedellytysten ja toiminnan
22037: seinen henkilö ei ollut hakenut ennakkolupaa          jatkuvuuden kannalta on selvää, että ulkomailla
22038: koulutuksen suorittamiseen ulkomailla, eikä hä-       kelpuutusta varten koulutuksessa olleet eivät voi
22039: nellä ole ollut esittää myöskään mitään todistuk-     saada koulutuksensa perusteella suomalaiseen
22040: sia saamastaan teoriakoulutuksesta. Ainoa asia-       lupakirjaan kelpuutusta vähäisemmillä perus-
22041: kirja suoritetusta lentokoulutuksesta oli henki-      teilla kuin suomalaisen koulutuksen saaneet. Nyt
22042: 4                                          KK 401/1997 vp
22043: 
22044: kyseessä olevaan tapaukseen liittyen lentoturval-    kastuslentäjä M suoritti ensimmäisen tarkastus-
22045: lisuushallinto toteaa lisäksi, että eurooppalainen   lennon R 22:lla 9. 7.1992, minkä jälkeen hän on
22046: lentokoulutus poikkeaa monelta osin amerikka-        suorittanut kyseisellä tyypillä noin 77 tarkastus-
22047: laisesta koulutuksesta. Yhteiseurooppalaiset il-     lentoa.
22048: mailuvaatimukset (Joint Aviation Require-
22049: ments, JAR) tulevat vielä tiukentamaan kelpuu-           Tapaus 3
22050: tuksen saamisen edellytyksiä.                            Mitä tulee helikopteria R44 koskevaan tyyp-
22051:                                                      pikoulutukseen Englannissa lentoturvallisuus-
22052:    Tapaus 2                                          hallinto toteaa, että kansanedustaja Bremerin
22053:    Tarkastuslennolla, joka lennetään lupakirjan      tämän tapauksen yhteydessä tarkoittamat henki-
22054: tai kelpuutuksen myöntämiseksi tai uusimiseksi,      löt B ja C hakivat ilmailumääräyksen TRG M1-
22055: saa tarkastuslentäjänä toimia ainoastaan Ilmai-      8 mukaisesti ennakolta lentoturvallisuushallin-
22056: lulaitoksen valtuuttama tarkastuslentäjä tai 11-     noita koulutuksen ja tarkastuslennon hyväksy-
22057: mailulaitoksen kyseisen lentoyrityksen tyyppi-       mistä ja sen myös saivat. Molemmat henkilöt
22058: kouluttajaksi kelpuuttama ohjaaja, kun kyseessä      olivat kokeneita lennonopettajia. Tarkoituksena
22059: on lentoyrityksen koulutusohjelmaan kuuluva          on ollut näin saada Suomeen tarkastuslentäjä/
22060: määräaikaistarkastuslento,jonka perusteella uu-      lennonopettaja, jolla on tyyppikelpuutus kysei-
22061: sitaan tarkastettavan voimassa oleva lupakirja       seen helikopteriin. Lentoturvallisuushallinto on
22062: tai kelpuutus. Valtuutuksen myöntämisen edel-        jo myöntänyt tyyppikelpuutuksen toiselle kysei-
22063: lytyksenä on, että hakijalla on vähintään saman-     sistä henkilöistä. Toinen ei ole vielä hakenut kel-
22064: tasoinen lupakirja ja kelpuutus,joita myönnettä-     puutusta.
22065: vä valtuutus koskee, ja että hakijalla on kelpuu-        Kansanedustaja Bremerin mainitsema henki-
22066: tus, joka oikeuttaa antamaan koulutusta sitä lu-     lö A, joka- päinvastoin kuin henkilöt B ja C-
22067: pakirjaa tai kelpuutusta varten, jota valtuutus      ei ole lennonopettaja, aloitti tyyppikoulutuksen
22068: koskee. Erityisestä syystä Ilmailulaitos voi         ilman lentoturvallisuushallinnon ennalta hyväk-
22069: myöntää valtuutuksen hakijalle, joka ei täytä        symistä. Tapaus johti sittemmin kirjeenvaihtoon
22070: viimeksi mainittuja vaatimuksia. Hakijalta vaa-      henkilö A:nja lentoturvallisuushallinnon välillä.
22071: ditaan tällöin kuitenkin, että hänellä on tai on     MainittuA on vastikään ilmoittanut kirjallisesti,
22072: ollut liikennelentäjän lupakirja ja lennonopetta-    että lentoturvallisuushallinnon antaman selvi-
22073: jan tai tyyppikouluttajan kelpuutus.                 tyksen perusteella asia on hänelle nyt selkeä ja
22074:     Edellä mainitut vaatimukset sisältyvät ilmai-    että hän tulee toimimaan asiassa Ilmailulaitok-
22075: lumääräykseen PEL M2-16, muutos 1. Kansan-           sen määräysten mukaisesti. Samalla kyseinen
22076: edustaja Bremerin nyt kyseessä olevassa tapauk-      henkilö ilmoitti sanoutuvansa irti asiaan mah-
22077: sessa viittaama Ilmailulaitoksen palveluksessa       dollisesti liittyvistä ulkopuolisten kannanotoista.
22078: oleva tarkastuslentäjä R sai tarkastuslentäjän       Lentoturvallisuushallinto ei voi olla tässä yhtey-
22079: kelpuutuksensa silloisen ilmailuhallituksen          dessä ihmettelemättä sitä, että kansanedustaja
22080: myöntämänä jo 14.10.1988. Edellä mainitun            Bremer käy eduskunnan kautta keskustelua len-
22081: määräyksen voimassa ollessa kelpuutus muutet-        toturvallisuushallinnon ratkaisujen tulkinnoista
22082: tiin 4.1.1995 Ilmailulaitoksen myöntämäksi tar-      asioissa, joissa lentoturvallisuushallinnolla ei ole
22083: kastuslentäjän valtuutukseksi. Tarkastuslentäjä      tietoa kohteena olevan henkilön kansanedustaja
22084: R:lle myönnetty valtuutus täyttää ilmailumää-        Bremerille antamista valtuuksista käsitellä asiaa
22085: räyksen PEL M2-16, muutos 1, vaatimukset.            ja joissa lausunnon kautta mahdollisesti esiin tu-
22086:     Mitä tulee Ilmailulaitoksen palveluksessa ole-   levia seikkoja asianomainen henkilö ei ole tar-
22087: vaa tarkastuslentäjä M:ää koskeviin kansan-          koittanut saattaa laajempaan tietoon. Lentotur-
22088: edustaja Bremerin väitteisiin, niin vastoin kan-     vallisuushallinto on valmis käymään kansan-
22089: sanedustaja Bremerin väitettä tarkastuslentäjä       edustaja Bremerin kanssa suoraan keskusteluja
22090: M:n valvomilla tarkastuslennoilla on aina ollut      yksittäisen lupakirjan haltijan tai hakijan asiois-
22091: päällikkö. Liittyen osittain myös tapauksen 3        ta, jos kansanedustaja Bremerillä on siihen asian-
22092: yhteydessä kansanedustaja Bremerin esittämiin        mukaiset valtuudet. Asianosainen voi aina il-
22093: väitteisiin lentoturvallisuushallinto toteaa vas-    maista tyytymättömyytensä lentoturvallisuus-
22094: toin kansanedustaja Bremerin oletusta, että tar-     hallinnon lopullisiin ratkaisuihin valittamalla
22095: kastuslentäjä M:llä on tyyppikelpuutus helikop-      ratkaisuista korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
22096: teriin R22. Tarkastuslentäjä M on saanut tyyppi-         Helikopterin R44 tyyppitarkastuslennon yh-
22097: kelpuutuksen helikopteriin R22 jo 3. 7.1992. Tar-    teydessä kansanedustaja Bremer on jälleen asiat-
22098:                                            KK 401/1997 vp                                            5
22099: 
22100: tomasti viitannut Ilmailulaitoksen palveluksessa     kopterilentäjän lupakirjojen osalta yhteiseu-
22101: olevaan tarkastuslentäjä M:ään. Vaikka asiat-        rooppalaiset vaatimukset (JAR-FCL) tulevat
22102: tomuudet olisikin syytä sivuuttaa huomiotta,         voimaan 1.7.1999. JAA:njäsenvaltiot eivät näin
22103: lentoturvallisuushallinto toteaa kuitenkin sel-      ollen ole vielä luoneet JAR-FCL:n edellyttämiä
22104: vyyden vuoksi, että tarkastuslentäjä M on käy-       menettelyjä eivätkä ole ottaneet JAR-FCL:ää
22105: nyt tyyppikurssin teoriaosan Suomessa. Vasta         käyttöön. Toistaiseksi noudatetaan esimerkiksi
22106: kun kyseinen helikopteri on rekisteröity Suomes-     tyyppikoulutuksen järjestämisen osalta kansalli-
22107: sa ja kun tarkastuslentäjä M saa lentokoulutuk-      sia määräyksiä, Suomen osalta ilmailumääräystä
22108: sen kyseiseen tyyppiin ja suorittaa hyväksytysti     TRG Ml-8.
22109: tarkastuslennon, hänelle voidaan myöntää tyyp-          Lentoturvallisuushallinto on toiminut edellä
22110: pikelpuutus kyseiseen helikopterityyppiin.           mainituissa tapauksissa asiakkaitaan kohtaan
22111:     Kansanedustaja Bremer on kysymyksessään          joustavasti ja heitä asianmukaisesti palvellen
22112: viitannut llmailulaitoksen ja Euroopan ilmailu-      kansanedustaja Bremerin viittaamien Ilmailulai-
22113: viranomaisten yhteistyöelimen JAA:n (Joint           toksen palvelutoimintaa kuvaavien periaatteiden
22114: Aviation Authorities) rooleihin yhteiseurooppa-      mukaisesti.
22115: laisten ilmailumääräysten (JAR) pätevyyden ko-          Liikenneministeriön käsityksen mukaan kysy-
22116: rostamisessa. Vaikka kansanedustaja Bremerin         myksen perusteluissa mainituissa tapauksissa 11-
22117: kirjallisessa kysymyksessä esiin tuomat tapauk-      mailulaitos on menetellyt sitä koskevien lakien ja
22118: set eivät liitykään JAR:ien soveltamiseen, lento-    määräysten mukaisesti.
22119:  turvallisuushallinto toteaa kuitenkin, että heli-
22120: 
22121:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1997
22122: 
22123:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
22124: 6                                           KK 401/1997 vp
22125: 
22126: 
22127: 
22128: 
22129:                                         Tili Riksdagens Talman
22130: 
22131:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nämnda flygplanstyp med sin flyglärare. Efter-
22132: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           som amerikanska certifikat inte innehåller an-
22133: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       teckningar om kolvmotorflygplanstyperna, kun-
22134: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål           deperson en i fråga inte heller på detta sätt intyga
22135: nr 401:                                               att han skulle ha fått en typutbildning som god-
22136:                                                       känts av de amerikanska myndigheterna.
22137:           Anser Regeringen att Luftfartsverket i         När chefen för utbildnings- och certifikatssek-
22138:        de fall som nämns i motiveringen iakttar       tionen hade svarat på den i riksdagsman Bremers
22139:        lagen om Luftfartsverket och sina egna         spörsmål avsedda personens förfrågan om vilka
22140:        bestämme1ser?                                  åtgärder som behövs för erhållande av en finsk
22141:                                                       PA-23-250-typbehörighet, hade han utan vidare
22142:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tagit för givet att vederbörande kunde visa upp
22143: anföra följande:                                      likadana intyg över erhållen utbildning som om
22144:                                                       ansökan om typbehörighet hade gjorts på grund-
22145:    Luftfartsverket har gett trafikministeriet föl-    val av finsk utbildning. Som.. det framgick senare
22146: jande utredning i saken.                              var situationen inte denna. Arendets behandling
22147:                                                       har fördröjts tili följd av orsaker som inte beror
22148:    Fall1                                              på luftfartsinspektionen, eftersom vederbörande
22149:    För ordnande av utbildningsverksamhet              enligt dess uppgifter har försökt få sina intyg från
22150: krävs enligt 63 § 1uftfartslagen tillstånd av Luft-   USA, dock utan att lyckas. Under denna tid har
22151: fartsverket. De detaljerade villkoren för ordnan-     också den kontrollflygning som personen i fråga
22152: de av typutbildning ingår i luftfartsbestämmelse      utfört föråldrats. Därför har luftfartsinspektion-
22153: TRG Ml-8. Med stöd av nämnda bestämmelse              ens utbildnings- och certifikatssektion föreslagit
22154: kan utbildningstillstånd beviljas flygföretag,        för vederbörande att han skall flyga en kontroll-
22155: flygskolor, flyglärare med god typkännedom el-        flygning under någon annan kontrollflygares till-
22156: ler sådana erfarna piloter som luftfartsinspektio-    syn än gången innan, vilket skulle ersätta det
22157: nen separat har godkänt som typutbildare för          intyg över flygutbildning som saknas. Då skulle
22158: ifrågavarande luftfartygstyp. Utbildaren skall        luftfartsinspektionen ha två kontrollflygares
22159: innan utbildningen inleds för luftfartsinspektion-    eventuellt sinsemellan överensstämmande utlå-
22160: ens godkännande visa upp ett typutbildningspro-       tanden tili sitt förfogande då den överväger om
22161: gram som omfattar en teoretisk del, ett flygpro-      behörighet skall beviljas.
22162: gram och lärarna. Med stöd av punkt 3.4 i nämn-          Luftfartsinspektionen har behandlat detta
22163: da luftfartsbestämmelse skall luftfartsinspek-        ärende utgående från kundeus situation och varit
22164: tionens godkännande inhämtas på förhand för           redo att t.o.m. tillämpa nämnda luftfartsbestäm-
22165: sådan typutbildning och kontrollflygning som          melse på ett för kunden flexibelt sätt, dock med
22166: krävs för typbehörighet och som sker utomlands.       beaktande av flygsäkerhetskraven. Hur ärendets
22167:    Den person som avses i det fall som riksdags-      behandling framskrider beror nu på vederböran-
22168: man Bremer nämner hade enligt egna uppgifter          des aktivitet att utföra återstående kontrollflyg-
22169: fått en PA-23-250-typutbildning i USA och hör-        ning.
22170: de sig för om möjligheterna att med stöd av              Luftfartsinspektionen betonar vikten av prin-
22171: denna få en behörighetsbeteckning i sitt certifi-     cipen om lika behandling. Med tanke på de fin-
22172: kat. Personen i fråga hade inte ansökt om för-        ska flygskolornas verksamhetsbetingelser och
22173: handstillstånd för att få genomföra sina studier      kontinuerliga verksamhet är det givet att perso-
22174: utomlands och han har inte heller kunnat visa         ner som skaffat sig behörighetsutbildning utom-
22175: upp några intyg på genomgången teoriutbild-           lands inte med stöd av sin utbildning kan medges
22176: ning. Den enda handlingen med uppgifter om            behörighet på enklare grunder än de som fått sin
22177: genomgången flygutbildning var vederbörandes          utbildning i Finland. 1 samband med detta ären-
22178: flygdagbok, varav framgick att han hade flugit        de konstaterar luftfartsinspektionen dessutom
22179:                                               KK 401/1997 vp                                             7
22180: 
22181: att den europeiska flygutbildningen avviker från        Kontrollflygare M utförde sin första kontroll-
22182: den amerikanska flygutbildningen på många               flygning med R22 den 9 juli 1992, varefter han
22183: punkter. De allmäneuropeiska luftfartsbestäm-           har utfört ca 77 kontrollflygningar med nämnda
22184: melserna (Joint A viation Requirements, JAR)            typ.
22185: kommer ytterligare att strama åt förutsättningar-
22186: na för erhållande av behörighet.                           Fall3
22187:                                                            Vad gäller typutbildning för helikopter R44 i
22188:     Fall2                                               England, konstaterar luftfartsinspektionen att
22189:     På en kontrollflygning som flygs i syfte att        personerna B och C, som riksdagsman Bremer
22190: bevilja eller förnya ett certifikat eller en behörig-   avser i detta fall, i enlighet med luftfartsbestäm-
22191: het, får som kontrollflygare tjänstgöra endast          melse TRG M 1-8 har på förhand hos luftfartsin-
22192: sådana kontrollflygare som auktoriserats av             spektionen ansökt om godkännande av utbild-
22193: Luftfartsverket eller sådana piloter som Luft-          ning och kontrollflygning och även beviljats det-
22194: fartsverket beviljat typutbildarbehörighet för          ta. Bägge personer är erfarna flyglärare. A vsik-
22195: ifrågavarande flygföretag när det är fråga om en        ten med detta var att till Finland få sådana kon-
22196: periodisk kontrollflygning som hör tili flygföre-       trollflygarelflyglärare som har typbehörighet för
22197: tagets utbildningsprogram och med stöd av vii-          nämnda helikopter. Luftfartsinspektionen har
22198: ken ett gällande certifikat eller en gällande behö-     redan beviljat den ena av dem typbehörighet.
22199: righet förnyas. En förutsättning för auktorise-         Den andra har inte ännu ansökt om behörighet.
22200: ring är att sökanden har ett certifikat och en             Person A, som nämns av riksdagsman Bremer
22201: behörighet av minst samma rang som den aukto-           och som i motsats tili B och C inte är flyglärare,
22202: risering som beviljandet gäller och att sökanden        inledde sin typutbildning utan förhandsgodkän-
22203: har beviljats behörighet att ge undervisning för        nande av luftfartsinspektionen. Fallet ledde se-
22204: det certifikat eller den behörighet som auktori-        nare tili korrespondens mellan A och luftfartsin-
22205: seringen gäller. Av särskilda skäl kan Luftfarts-       spektionen. Person A har helt nyligen skriftligen
22206: verket bevilja auktorisation för en sökande som         meddelat att saken med stöd av luftfartsinspek-
22207: inte uppfyller det sistnämnda kravet. 1sådana fall      tionens utredning nu är helt klar för hansdel och
22208: fordras dock av sökanden att han har eller har          att han kommer att följa Luftfartsverkets be-
22209: haft trafikflygarcertifikat och flyglärar- eller typ-   stämmelser i denna sak. Samtidigt har vederbö-
22210: utbildarbehörighet.                                     rande meddelat att han frånsäger sig alla utom-
22211:      Ovan nämnda krav ingår i luftfartsbestäm-          stående personers eventuella ställningstaganden i
22212:  melse PEL M2-16, ändring 1. Kontrollflygare R,         saken. Luftfartsinspektionen kan i detta sam-
22213:  som är anställd hos Luftfartsverket och som riks-      manhang inte låta bli att förundra sig över att
22214:  dagsman Bremer hänvisar tili i detta fall, fick sin    riksdagsman Bremer genom riksdagens förmed-
22215:  kontrollflygarbehörighet, beviljad av den dåva-        ling diskuterar tolkningen av luftfartsinspektion-
22216:  rande 1uftfartsstyrelsen, redan den 14 oktober         ens avgöranden i sådana ärenden, där luftfartsin-
22217:  1988. Under gi1tighetstiden för nämnda bestäm-         spektionen inte har kännedom om att denperson
22218:  me1se ändrades behörigheten den 4 januari 1995         som saken gäller skulle ha befullmäktigat riks-
22219:  tili kontrollflygares auktorisering, som beviljas      dagsman Bremer att ta upp saken tili behandling,
22220:  av Luftfartsverket. Den auktorisering som bevil-       och i vilka sådana uppgifter som eventuellt fram-
22221:  jades kontrollflygare R uppfyller kraven enligt        går av utlåtandena inte har varit avsedda att
22222:  Iuftfartsbestämmelse PEL M2-16, ändring 1.             komma till allmän kännedom. Luftfartsinspek-
22223:      Vad gäller riksdagsman Bremers påståenden          tionen är redo att föra direkta diskussioner med
22224:  om kontrollflygare M som är anställd hos Luft-         riksdagsman Bremer om ärenden som gäller en-
22225:  fartsverket, har det i motsats tili vad riksdagsman    skilda personer som innehar eller ansöker om
22226:  Bremer påstår alltid funnits en befålhavare på de      certifikat, förutsatt att riksdagsman Bremer har
22227:  kontrollflygningar som utförts av kontrollflyga-       en behövlig fullmakt för detta. Den som är miss-
22228:  re M. Med anknytning till de påståenden som            nöjd med luftfartsinspektionens slutliga avgö-
22229:   riksdagsman Bremer framfört delvis även i sam-        randen kan alltid överklaga avgörandet tili hög-
22230:  band med fall 3, konstaterar luftfartsinspektio-       sta förvaltningsdomstolen.
22231:  nen trots riksdagsman Bremers antagande att               1 samband med typkontrollflygning med heli-
22232:   kontrollflygare M har typbehörighet för helikop-      kopter R44 har riksdagsman Bremer igen på ett
22233:   ter R22. Kontrollflygare M beviljades typbehö-        osakligt sätt hänyisat tili kontrollflygare M vid
22234:   righet för helikopter R22 redan den 3 juli 1992.      Luftfartsverket. A ven om det vore motiverat att
22235: 8                                          KK 401/1997 vp
22236: 
22237: förbigå osakligheterna, villluftfartsinspektionen    certifikat träder de allmäneuropeiska kraven
22238: dock för säkerhets skull konstatera att kontroll-    (JAR-FCL) i kraft den 1 juli 1999. JAA:s med-
22239: flygare M har genomfört typkursens teoridel i        lemsstater har sålunda inte ännu skapat de proce-
22240: Finland. Först när nämnda helikopter har regist-     durer som JAR-FCL kräver, och inte heller tagit
22241: rerats i Finland och kontrollflygare M har ge-       i bruk JAR-FCL. Tills vidare iakttas de nationel-
22242: nomgått flygutbildningen för sagda typ samt ut-      la bestämmelserna t.ex. vid ordnandet av typut-
22243: fört en godkänd kontrollflygning, kan han bevil-     bildning, i Finland tillämpas med andra ord luft-
22244: jas typbehörighet för nämnda helikoptertyp.          fartsbestämmelse TRG M1-8.
22245:    Riksdagsman Bremer har i sitt spörsmål hän-          Luftfartsinspektionen har i ovan nämnda fall
22246: visat till Luftfartsverkets och europeiska luft-     varit flexibel gentemot sina kunder samt betjänat
22247: fartsmyndigheternas samarbetsorgan JAA:s             dem på behörigt sätt i enlighet med de principer
22248: (Joint Aviation Authorities) roller när det gäller   som riksdagsman Bremer åberopat och som kän-
22249: att accentuera giltigheten av de allm.~neuropeis­    netecknar Luftfartsverkets service.
22250: ka luftfartsbestämmelserna (JAR). Aven om de            Enligt trafikministeriets uppfattning har Luft-
22251: fall som riksdagsman Bremer dryftar i sitt spörs-    fartsverket i de fall som nämns i motiveringen tili
22252: mål inte har samband med tillämpningen av            spörsmålet handlat i överensstämmelse med de
22253: JAR-bestämmelserna, konstaterar luftfartsin-         lagar och bestämmelser som gäller Luftfartsver-
22254: spektionen likväl att i fråga om helikopterflygar-   ket.
22255: 
22256:      Helsingfors den 9 maj 1997
22257: 
22258:                                                                          Trafikminister Matti Aura
22259:                                            KK 402/1997 vp
22260: 
22261: Kirjallinen kysymys 402
22262: 
22263: 
22264: 
22265: 
22266:                                   Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Viime sodissa kaatuneiden muis-
22267:                                      ton vaalimisesta
22268: 
22269: 
22270:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22271: 
22272:    Viime sotien seurauksena menehtyneiden            ten hautapaikat. Vainajien tunnistamistyön asi-
22273: muiston vaalimisesta on solmittu Suomen ja Ve-       antuntijat tekevät maksutta perinteisen oikeus-
22274: näjän kesken valtiosopimus vuonna 1992. Sopi-        lääketieteellisen tutkimuksen osalta. Joissakin
22275: muksen mukaan Venäjän alueella voidaan etsiä         tapauksissa on tarpeen käyttää maksullisia gee-
22276: kentälle jääneitä, hoitaa ja kunnostaa sankari-      nitunnistusmenetelmiä.
22277: hautausmaita ja kenttähautausmaita, pystyttää           Valtion talousarviossa on tälle vuodelle varat-
22278: muistomerkkejä ja selvittää sotavankeudessa          tu 600 000 markkaa luovutetun alueen hautaus-
22279: menehtyneiden hautapaikkoja.                         maiden kunnostamiseen. Tämä määräraha mah-
22280:    Opetusministeriön johdolla, yhteistyössä puo-     dollistaa hankkeiden tukemisen vain osittain.
22281: lustushallinnon ja luterilaisen kirkon kanssa on     Kokonaistarve olisi noin miljoona markkaa
22282: tehty monia toimia kentälle jääneiden etsimiseksi    enemmän.
22283: ja hautausmaiden kunnostamiseksi.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22284:    Vielä tämän vuoden aikana tulisi saattaa pää-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22285: tökseen kentällejääneiden etsintä. Työstä on kui-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22286: tenkin huomattava osa tekemättä. Arkistotutki-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22287: mukseen tarvitaan venäjän kieltä osaavia tutki-
22288: musapulaisia,jotta saataisiin selvitettyä sotavan-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22289: keudessa menehtyneiden hautapaikat ja venä-                 ryhtyä turvatakseen viime sodissa kaatu-
22290: läisten taistelujenjälkeen hautaamien suomalais-            neiden muiston vaalimisen?
22291: 
22292:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1997
22293: 
22294:           Maija-Liisa Veteläinen /kesk Juha Rehula /kesk          Kari Myllyniemi /kesk
22295:           Esa Lahtela /sd              Aulis Ranta-Muotio /kesk   Tauno Pehkonen /skl
22296:                     Jari Koskinen /kok                   Liisa Hyssälä /kesk
22297: 
22298: 
22299: 
22300: 
22301: 279001
22302: 2                                          KK 402/1997 vp
22303: 
22304: 
22305: 
22306: 
22307:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22308: 
22309:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Mahdollisuuksia työhön on rajoittanut käy-
22310: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tettävissä olevien voimavarojen suhteellinen vä-
22311: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      häisyys. Omaisten ja veteraanien jatkuvat yhtey-
22312: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii-      denotot, neuvottelut venäläisten viranomaisten
22313: sa Veteläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-    kanssa, eri hankkeiden toteuttaminen sekä käy-
22314: myksen n:o 402:                                      tännön etsintätoimien järjestely vaativat suuren
22315:                                                      työpanoksen. Tavoitteena on, että kaatuneita
22316:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tiedustelleille voitaisiin ilmoittaa etsintätyön ja
22317:        ryhtyä turvatakseen viime sodissa kaatu-      arkistotiedustelun tuloksista siinä vaiheessa, kun
22318:        neiden muiston vaalimisen?                    työ opetusministeriön osalta saadaan päätök-
22319:                                                      seen.
22320:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Luovutetun alueen sankarihautausmaiden
22321: vasti seuraavaa:                                     kunnostaminen Venäjällä on pitkäjänteistä toi-
22322:                                                      mintaa. Jatkossakin tämä työ tulee tarvitsemaan
22323:    Suomen ja Venäjän välinen sodassa kaatunei-       voimavaroja, kun muistomerkkien pystyttämi-
22324: den muiston vaalimista koskeva yhteistyö käsit-      seksi siirrytään yhä enemmän itse hautausmai-
22325: tää useita osa-alueita. Tärkeitä yhteistyöalueita    den alueiden kunnostamiseen.
22326: Venäjän kanssa ovat muun muassa arkistoyh-              Opetusministeriön piirissä on asetettu kanslia-
22327: teistyö, sankarihautausmaiden ja muiden hauta-       päällikkö Vilho Hirven avulla toimiva sankari-
22328: paikkojen kunnostaminen, muistomerkkien pys-         vainajien muistoprojekti,jonka tulee tehdä ehdo-
22329: tyttäminen ja kaatuneiden maastoetsinnät.            tus tarvittavista hallintojärjestelyistä myös jat-
22330: Käytännössä erittäin merkittävää työtä ovat teh-     koa ajatellen. On tärkeää, että tämä asia tulee
22331: neet luovutetun alueen sankarihautausmaita hoi-      hoidetuksi asian luonteen vaatimalla tavalla ot-
22332: tavat pitäjäyhteisöt,jotka ovat varustaneet muis-    taen huomioon, että se koskee Venäjällä noin
22333: tomerkeillä yli 50 entistä suomalaista sankari-      8 000 suomalaisen hautapaikkaa sankarihau-
22334: hautausmaata. Opetusministeriön johdolla on          tausmaalla, noin 1 000 hautapaikkaa kenttähau-
22335: Venäjällä etsitty noin 5 OOO:ta kentälle jäänyttä,   tausmaalla, noin 5 OOO:n kentälle jääneen etsin-
22336: löydetty tuntemattomille sotilaille perustetut       tää sekä noin 1 400:n sotavankeudessa menehty-
22337: kenttähautausmaat, pystytetty muistomerkit ja        neen viimeistä leposijaa. - Kysymyksessä on
22338: kunnostettu niitä sekä selvitetty sotavankeudes-     kunnianteosta noin kuudennekselle sotiemme
22339: sa menehtyneiden hautapaikkoja ja pystytetty         seurauksena menehtyneistä.
22340: niin ikään menehtyneille muistomerkkejä. Maas-          Tämän työn saattamiseksi kunnialla päätök-
22341: toetsintä on suoritettu opetusministeriönjohdol-     seen itsenäisyyden juhlavuotena hallitus pyrkii
22342: la vapaaehtoisvoimin.                                osoittamaan riittävät hallinnolliset ja taloudelli-
22343:                                                      set voimavarat.
22344: 
22345:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1997
22346: 
22347:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
22348:                                            KK 402/1997 vp                                              3
22349: 
22350: 
22351: 
22352: 
22353:                                        Tili Riksdagens Talman
22354: 
22355:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     resurser som står tili förfogande är relativt små.
22356: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       Ständiga kontakter med anhöriga och veteraner,
22357: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     förhandlingar med de ryska myndigheterna, ge-
22358: man Maija-Liisa Veteteläinen m.fl. underteckna-      nomförande avolika projekt samt de praktiska
22359: de spörsmål nr 402:                                  arrangemangen vid eftersökningarna kräver en
22360:                                                      stor arbetsinsats. Målet är att de personer som
22361:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       vill få uppgifter om stupade skall kunna informe-
22362:        ta för att säkerställa att minnet av dem      ras om resultaten av eftersökningsarbetet och
22363:        som stupade under senaste krig hedras?        arkivundersökningarna i det skede då arbetet för
22364:                                                      undervisningsministeriets del är slutfört.
22365:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Upprustningen av hjältebegravningsplatserna
22366: anföra följande:                                     på det avträdda området i Ryssland sker på lång
22367:                                                      sikt. Aven i framtiden kommer detta arbete att
22368:    Samarbetet mellan Finland och Ryssland för        behöva resurser när man vid resandet av minnes-
22369: att hedra minnet av dem som stupade under            märken allt mer övergår tili att rusta upp områ-
22370: kriget omfattar många delområden. Viktiga sam-       dena på själva begravningsplatserna.
22371: arbetsområden med Ryssland är bl.a. samarbetet           Vid undervisningsministeriet har det under
22372: kring arkivmaterial, upprustningen av hjältebe-      kanslichef Vilho Hirvis ledning tillsatts ett pro-
22373: gravningsplatser och andra gravplatser, resandet     jekt för hedrandet av de stupades minne. Det
22374: av minnesmärken och eftersökningarna av stu-         skall lägga fram ett förslag tili behövliga förvalt-
22375: pade i terrängen. I praktiken har ett mycket vik-    ningsarrangemang också med tanke på framti-
22376: tigt arbete utförts av de lokala sammanslutningar    den. Det är viktigt att detta ärende sköts på det
22377: som sköter hjältebegravningsplatserna på det av-     sätt ärendets natur kräver med beaktande av att
22378: trädda området. De har försett över 50 före detta    det i Ryssland berör 8 000 finländares gravplat-
22379: fmska hjältebegravningsplatser med minnesmär-        ser på hjältebegravningsplatser, ca 1 000 grav-
22380: ken. Under undervisningsministeriets ledning         platser på fåltbegravningsplatser, eftersökningen
22381: har man på ryskt område sökt efter ca 5 000          av ca 5 000 soldater som blev kvar på fåltet samt
22382: soldater som blivit kvar på fåltet, funnit fåltbe-   den sista viloplatsen för ca 1400 soldater som dog
22383: gravningsplatser för okända soldater, rest min-      i krigsfångenskap. -Det är fråga om en heders-
22384: nesmärken och rustat upp dem samt kartlagt var       betydelse gentemot ungefår en sjättedel av dem
22385: soldater som dött i krigsfångenskap är begravna      som dog tili följd av krigen.
22386: och rest minnesmärken över dem. Eftersök-                Regeringen strävar efter att anvisa tillräckliga
22387: ningarna i terrängen har gjorts under ledning av     administrativa och ekonomiska resurser för att
22388: undervisningsministeriet med frivilliga krafter.     detta arbetet skall kunna slutföras med heder
22389:    Arbetsmöjligheterna har begränsats av att de      under självständighetens jubileumsår.
22390: 
22391:      Helsingforsden 14 maj 1997
22392: 
22393:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
22394:                                              KK 403/1997 vp
22395: 
22396: Kirjallinen kysymys 403
22397: 
22398: 
22399:                                     Seppo Kanerva /kok ym.: Lunastustoimitusta koskevan lainsäädän-
22400:                                        nön kehittämisestä
22401: 
22402: 
22403:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22404: 
22405:    Suomen Hallitusmuodon 12 §:n l momentin             yleistä oikeustajua. Lunastusta koskevat edelly-
22406: mukaanjokaisen omaisuus on turvattu, ja 2 mo-          tykset eivät tässä tapauksessa myöskään täyty,
22407: mentin mukaan lunastaminen on mahdollista              koska kyseessä on korvaukseton yksityisen edun
22408: yleisen tarpeen vuoksi ja täyttä korvausta vas-        tavoittelu.
22409: taan. Suomea velvoittaa myös Euroopan neu-                Esimerkkitapauksen toimituspäätöksen lain-
22410: voston ihmisoikeussopimus, joka on ratifioitu          tulkintajohtaa ristiriitaan hallitusmuodossa sää-
22411: 10.5.1990 ja joka on saatettu voimaan asetuksella      detyn omaisuuden turvan kanssa.
22412: ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaa-                Kaava-alueiden jakolain (502/1991) 34 §:n-
22413: miseksi tehdyn yleissopimuksen ja siihen liitty-       mukaan "Milloin rakennuskaava- tai rantakaa-
22414: vien lisäpöytäkirjojen voimaansaattamisesta            va-alueelia rakennusmaalla sijaitsevaan tilaan tai
22415: (18.5 .1990/439, SopS: 19/1990). Sopimuksen en-        tällaisella alueella olevaan tilaksi muodostetta-
22416: simmäisen lisäpöytäkirjan mukaan keneltäkään           vaan määrä-alaan on 17 §:n 2 momentissa tarkoi-
22417: ei saa riistää hänen omaisuuttaan paitsi julkisen      tetun ja kaavaan sopeutuvan rakennuspaikan
22418: edun nimissä tai laissa määrättyjen ehtojen ja         muodostamiseksi välttämätöntä liittää toiselle
22419: kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden         kuuluvaa aluetta eikä muutosta rajoihin saada
22420: mukaisesti.                                            aikaan tilusvaihdolla, alue saadaan maanmit-
22421:     Tästä huolimatta moneen kertaan muutettua          taustoimituksessa (rakennuspaikan osan lunas-
22422: jakolakia (502/1991) on äskettäin tehdyllä esi-        tamistoimitus) lunastaa ja siirtää Junastajan ti-
22423: merkkitapauksen toimituspäätöksellä sovellettu         laan." Vuoden 1997 alusta on tullut voimaan
22424: tavalla, joka loukkaa Suomen Hallitusmuodon            kiinteistönmuodostuslaki (554/1995; muutos
22425: tarkoittamaa omaisuuden turvaa sekä em. ihmis-          1188/1996).
22426: oikeussopimuksessa tarkoitettua oikeutta naut-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22427: tia rauhassa omaisuudestaan.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22428:     Kyseisessä esimerkkitapauksessa korkeim-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22429: man hallinto-oikeuden virkamies ja kaava-aluei-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22430: den asiantuntija on lähtenyt syksyllä 1996 käyn-
22431: nistämässään prosessissa tulkitsemaan Sipoon                     Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
22432: saaristossa kaava-alueiden jakolakia yhdistetty-              siihen, että rantakaava-alueelia lunastus-
22433: nä rantakaavaan siten, että hän sitä hyväksi käyt-            toimitusta koskeva lainsäädäntö johtaa
22434: täen itse hyötyisi lunastustoimituksella jopa sa-             ristiriitaan Suomen Hallitusmuodon
22435: tojatuhansia markkoja.                                        12 §:n 1 momentissa säädetyn omaisuu-
22436:     Esimerkkitapauksessa Junastamalla toisen ti-              den turvan ja 2 momentissa säädetyn lu-
22437:  lan rannan hakija saisi aikaisemman kuivan-                  nastamisen yleisten edellytysten kanssa,
22438:  maantontin sijasta merenrantatontin, jonka ar-               ja
22439:  vot ovat moninkertaiset kuivanmaantontteihin                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22440:  verrattuna. Samalla toisen tilan arvo laskisi huo-           edistääkseen lunastustoimitusta koske-
22441:  mattavasti, koska se menettää merkittävän osan               van lainsäädännön ja lain hengen mu-
22442:  rakennetun tilan arvosta.                                    kaista käytäntöä siten, että kansalaisten
22443:     Esimerkkitapauksen         toimituspäätöksessä            perusoikeudet tulisivat näiltä osin entistä
22444:  kaavoitusalueiden jakolakia ja rakennuslakia on              paremmin turvatuiksi?
22445:  sovellettu tavalla, joka ei vastaa lain henkeä eikä
22446: 
22447:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1997
22448: 
22449:                      Seppo Kanerva /kok                     Klaus Bremer /r
22450:                      Pekka Saarnio /vas                     Pekka Kuosmanen /kok
22451:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
22452: 279001
22453: 2                                           KK 403/1997 vp
22454: 
22455: 
22456: 
22457: 
22458:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22459: 
22460:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Rakennuspaikan osan lunastaminen raken-
22461: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nus- ja rantakaava-alueelia ja vastaavasti tontin-
22462: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       osan lunastaminen asemakaava-alueella liittyvät
22463: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Ka-        kaavan toteuttamiseen. Rakennuspaikan osan
22464: nervan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         lunastamisesta oli säädetty kaavoitusalueiden
22465: sen n:o 403:                                          jakolain (101/1960) 34 §:ssä (muut. 502/1991).
22466:                                                       Nykyisin vastaavat säännökset sisältyvät kiin-
22467:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota         teistönmuodostamislain (554/1995) 62 §:ään.
22468:        siihen, että rantakaava-alueelia lunastus-     Kaavoitusalueiden jakolaki sekä siihen tehdyt
22469:        toimitusta koskeva lainsäädäntö johtaa         muutokset on käsitelty tavallisessa lainsäätämis-
22470:        ristiriitaan Suomen Hallitusmuodon             järjestyksessä. Tämä koski sekä lakiin sisältynei-
22471:        12 §:n 1 momentissa säädetyn omaisuu-          tä säännöksiä tontinosan lunastamisesta maa-
22472:        den turvan ja 2 momentissa säädetyn lu-        laiskunnan asemakaava-alueella että rakennus-
22473:        nastamisen yleisten edellytysten kanssa,       paikan osan lunastamista rakennuskaava- ja
22474:        ja                                             rantakaava-alueella. Hallituksen esityksessä
22475:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         (HE 227/1994 vp) kiinteistönmuodostamista
22476:        edistääkseen lunastustoimitusta koske-         koskevan lainsäädännön uudistamisesta todet-
22477:        van lainsäädännön ja lain hengen mu-           tiin tämä asiantila. Näin ollen kiinteistönmuo-
22478:        kaista käytäntöä siten, että kansalaisten      dostamislakia säädettäessä katsottiin, että ra-
22479:        perusoikeudet tulisivat näiltä osin entistä    kennuspaikan osan lunastamista koskevat sään-
22480:        paremmin turvatuiksi?                          nökset voidaan säätää tavallisessa lainsäätämis-
22481:                                                       järjestyksessä. Vastaavasti myös asemakaava-
22482:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          alueella tapahtuvan tontinosan lunastamista
22483: vasti seuraavaa:                                      koskevat rakennuslain (370/1958) säännökset
22484:                                                       on säädetty tavallisessa lainsäätämisjärjestyk-
22485:    Rantakaavassa osoitetaan rakentamista var-         sessä. Siten on katsottu, että lunastaminen ran-
22486: ten tarpeelliset alueet rakennuskortteleina.          takaavan toteuttamiseksi siltä osin kuin kysy-
22487: Yleensä rantakaavassa on lisäksi osoitettu ra-        mys on rantakaavaan soveltuvan rakennuspai-
22488: kennuskortteleidenjakautuminen Ohjeellisiin ra-       kan muodostamisesta, mikäli omistusoikeutta
22489: kennuspaikkoihin. Ennen kuin rakennuslupa             rakennuspaikkaan ei saada samalle omistajalle
22490: voidaan myöntää, on rakennusluvan hakijan             vapaaehtoisin luovutuksin tai tilusvaihdoin, on
22491: osoitettava, että hän omistaa tai hallitsee kysei-    yleisen tarpeen vaatima.
22492: sen rakennuskortteliin soveltuvan rakennuspai-            Kiinteistönmuodostamislain 62 §:n ja 200 §:n
22493: kan. Vaikka rantakaavan laatimisen yhteydessä         mukaan omaisuudesta, joka kiinteistötoimituk-
22494: pyritään siihen, ettei kaavaan soveltuvaan eli        sessa lunastetaan tai josta muutoin suoritetaan
22495: ohjeeiliseen rakennuspaikkaan sisälly eri maan-       korvaus, maksetaan täysi korvaus, joka arvioi-
22496: omistajille kuuluvia alueita, niin maankäytön         daan kauppa-arvon perusteella (kauppa-arvo-
22497: suunnitteluun ja maasto-olosuhteisiin liittyvistä     menetelmä). Mikäli kauppa-arvo ei vastaa luo-
22498: syistä joudutaan toisinaan samaan ohjeeiliseen        vuttajan täyttä menetystä, korvattava omaisuus
22499: rakennuspaikkaan sisällyttämään eri omistajille       arvioidaan tuottoarvon mukaan (tuottoarvo-
22500: kuuluvia alueita. Tällöin ennen kyseiselle alueelle   menetelmä) tai omaisuuteen pantujen kustan-
22501: rakentamista on tarpeen järjestellä maanomis-         nusten perusteella (kustannusarvomenetelmä).
22502: tusoloja, joko vapaaehtoisin luovutustoimenpi-        Korvausperusteet ovat siten samat kuin lunastet-
22503: tein, tilusvaihdoin tai lunastustoimenpitein sel-     taessa omaisuutta kiinteän omaisuuden ja eri-
22504: laiseksi, että kaavaan soveltuva rakennuspaikka       tyisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain
22505: tulee kuulumaan samalle omistajalle.                  (603/1977) mukaan.
22506:                                            KK 403/1997 vp                                           3
22507: 
22508:    Hallitus katsookin, etteivät voimassa olevat      tiriidassa Hallitusmuodon 12 §:n 1 momentissa
22509: rakennuspaikan osan lunastamista rantakaava-         säädetyn omaisuuden turvan ja 12 §:n 2 momen-
22510: alueelia ja korvausta koskevat kiinteistönmuo-       tissa säädetyn lunastamisen yleisten edellytysten
22511: dostamislain 62 §:n ja 200 §:n säännökset ole ris-   kanssa.
22512: 
22513:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1997
22514: 
22515:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22516: 4                                          KK 403/1997 vp
22517: 
22518: 
22519: 
22520: 
22521:                                        Tili Riksdagens Talman
22522: 
22523:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         lnlösen av en byggnadsplatsdel inom ett bygg-
22524: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       nads- eller strandplaneområde och motsvarande
22525: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     inlösen av en tomtdel på stadsplaneområde an-
22526: man Seppo Kanerva m.fl. undertecknade spörs-         sluter sig till förverkligande av planen. Om inlö-
22527: mål nr403:                                           sen av en byggnadsplatsdel bestäms i 34 § lagen
22528:                                                      om skifte inom planläggningsområde (101/1960,
22529:           Har Regeringen observerat att lagstift-    ändr. 502/1991). Numera omfattar 62 § fastig-
22530:        ningen gällande inlösningsförrättningar       hetsbildningslagen (554/1995) dessa bestämmel-
22531:        inom strandplaneområde står i konflikt        ser. Lagen om skifte inom planläggningsområde
22532:        med vad som i 12 § 1 mom. Regeringsfor-       och däri gjorda ändringar har behandlats i vanlig
22533:        men för Finland bestäms om tryggande          lagstiftningsordning. Detta gäller både lagens ti-
22534:        av egendom och vad som i 2 mom. be-           digare bestämmelser om inlösning av en tomtdel
22535:        stäms om de allmänna förutsättningarna        inom stadsplaneområdet i en landskommun och
22536:        för inlösen, och                              bestämmelser om inlösning av en del av en bygg-
22537:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      nadsplats inom området för en byggnadsplan
22538:        för att främja ett förfarande som står i      eller strandplan. Detta faktum konstaterades i
22539:        samklang med inlösningslagstiftningen         regeringens proposition med förslag till revide-
22540:        och lagens anda så att medborgarnas           ring av lagstiftningen om fastighetsbildning (RP
22541:        grundläggande fri- och rättigheter i detta    227/1994 rd). Därmed ansågs det vid stiftandet a v
22542:        avseende kan tryggas bättre än hittills?      fastighetsbildningslagen att bestämmelserna om
22543:                                                      inlösen av byggnadsplatsdel kunde stiftas i vanlig
22544:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lagstiftningsordning. På motsvarande sätt har
22545: anföra följande:                                     också bestämmelserna om inlösen av tomtdel
22546:                                                      inom stadsplaneområde i byggnadslagen (370/
22547:    1 en strandplan anvisas erforderliga områden      1958) tillkommit i vanlig lagstiftningsordning.
22548: för byggande som byggnadskvarter. 1 allmänhet        Därmed har man ansett att inlösning för att verk-
22549: anvisas i strandplanen också byggnadskvarter-        ställa en strandplan till dendel det är fråga om att
22550: ens fördelning med hjälp av riktgivande bygg-        bilda en byggnadsplats som är anpassad till
22551: nadsplatser. lnnan byggnadslov kan beviljas          strandplanen påkallas av ett allmänt behov, såvi-
22552: skall den som ansöker om byggnadslov visa att        da inte samma ägare kan få äganderätten till
22553: han äger eller förfogar över en byggnadsplats        byggnadsplatsen genom frivillig överlåtelse eller
22554: som är anp!;tssad till det ifrågavarande byggnads-   ägobyte.
22555: kvarteret. Aven om man i samband med uppgö-             Enligt 62 och 200 § fastighetsbildningslagen
22556: randet av strandplanen strävar efter att en bygg-    skall för egendom som inlöses eller för viiken
22557: nadsplats som är anpassad till planen, dvs. en       annars betalas ersättning betalas full ersättning,
22558: riktgivande byggnadsplats, inte är belägen på        viiken bedöms på grundval av saluvärdet (salu-
22559: områden som hör till olika markägare, tvingas        värdemetod). Om saluvärdet inte motsvarar
22560: man tills vidare av markplaneringsskäl och av        överlåtarens hela förlust, värderas den egendom
22561: skäl i anslutning till terrängförhållandena inne-    som skall ersättas enligt avkastningsvärdet (av-
22562: fatta områden som hör till olika markägare i de      kastningsvärdemetod) eller enligt de omkostna-
22563: riktgivande byggnadsplatserna. Härvid är det         der som lagts ned på egendomen (omkostnads-
22564: nödvändigt att före byggandet på ifrågavarande       värdemetod). Grunderna för ersättningen är
22565: områden ordna upp markägoförhållandena, an-          därmed de samma som vid inlösen av egendom
22566: tingen genom frivillig överlåtelse, ägobyte eller    enligt lagen om inlösen av fast egendom och
22567: inlösningsåtgärder, så att en till planen anpassad   särskilda rättigheter (603/1977).
22568: byggnadsplats kommer att tillhöra samma mark-           Regeringen anser därmed att de gällande be-
22569: ägare.                                               stämmelserna i 62 och 200 § fastighetsbildnings-
22570:                                          KK 403/1997 vp                                          5
22571: 
22572: lagen om inlösen av och ersättning for byggnads-   Regeringsformens 12 § 1 mom. eller bestämmel-
22573: platsdel inom strandplaneområde inte strider       serna om de allmänna förutsättningarna för inlö-
22574: mot bestämmelserna om tryggande a v egendom i      sen i 12 § 2 mom.
22575: 
22576:      Helsingforsden 12 maj 1997
22577: 
22578:                                                     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22579:                                             KK 404/1997 vp
22580: 
22581: Kirjallinen kysymys 404
22582: 
22583: 
22584: 
22585: 
22586:                                    Pentti Tiusanen /vas: Puolustusvoimien hankinnoista
22587: 
22588: 
22589: 
22590:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22591: 
22592:     Suomen armeijan hankintatilausten suuntau-        Sandoz-yhteenliittymän pnnm aiheuttaneen
22593: tumista ulkomaisille valmistajille on jatkuvasti      Suomen valtiolle 600 000 markan tulojen mene-
22594: arvosteltu. Valtiovallan kantaessa virallisesti va-   tyksen. Perusteluiksi noudatetulle menettelylle
22595: kavaa huolta maamme työttömyydestä ja ns.             on tyydytty toteamaan markkinatalouden ja kil-
22596: työllisyyden ja yhteisvastuun hallituksen ollessa     pailun vapauden toteutuminen.
22597: vallassa suuntautuvat merkittävät tilaukset lähes        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22598: säännönmukaisesti maamme rajojen ulkopuolel-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22599: le.                                                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22600:     Nyt noudatettu käytäntö saattaa ratkaisevalla     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22601: tavalla heikentää yksittäisen elinkeinon asemaa
22602: maassamme ja johtaa osaltaan jälleen työttö-                     Onko puolustusvoimilla aikomus
22603: myyden lisääntymiseen. Viimeksi kohutun "näk-                muuttaa hankintakäytäntöään ns. eu-
22604: kileipäpäätöksen" yhteydessä ulkomainen tuote                rooppalaista käytäntöä vastaavaksi niin,
22605: todettiin julkisuudessa esiintyneiden tietojen               että tulevaisuudessa estetään koetunkal-
22606: mukaan 150 000 markkaa kotimaista Vaasan-                    tainen tilausten menettäminen ylikansal-
22607: mylly Oy:n Kotkan tehtaiden vaihtoehtoa edulli-              liselle suuryritykselle ja tämän aiheutta-
22608: semmaksi. Samalla todettiin tilauksen päätymi-               mat vahingot maamme työllisyydelle?
22609: sen maamme rajojen ulkopuolelle ylikansallisen
22610: 
22611:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1997
22612: 
22613:                                           Pentti Tiusanen /vas
22614: 
22615: 
22616: 
22617: 
22618:  279001
22619: 2                                         KK 404/1997 vp
22620: 
22621: 
22622: 
22623: 
22624:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22625: 
22626:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kilpailun kannalta vähäisempi merkitys, EY-
22627: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       hankintamenettely koskee vain tietyt kynnysar-
22628: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vot ylittäviä hankintoja. Myös kynnysarvot alit-
22629: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-    tavissa hankinnoissa on kuitenkin noudatettava
22630: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mää-
22631: 404:                                                räyksiä, samoin kuin määräysten perustan muo-
22632:                                                     dostavia syrjimättömyyden, yhdenvertaisen
22633:            Onko puolustusvoimilla aikomus           kohtelun ja avoimuuden periaatteita. Lainsää-
22634:        muuttaa hankintakäytäntöään ns. eu-          däntö kieltää myös hankintojen pilkkomisen pie-
22635:        rooppalaista käytäntöä vastaavaksi niin,     nemmiksi kynnysarvojen välttämiseksi.
22636:        että tulevaisuudessa estetään koetunkal-        Jako EY -hankintoihin ja puolustusvälinehan-
22637:        tainen tilausten menettäminen ylikansal-     kintoihin johtuu julkisista hankinnoista annetun
22638:        liselle suuryritykselle ja tämän aiheutta-   lain 1 §:stä. Lakitekstin mukaan lakia ei sovelleta
22639:        mat vahingot maamme työllisyydelle?          pääasiallisesti sotilaskäyttöisten hankinnan koh-
22640:                                                     teiden hankintoihin salassa pidettäviin hankin-
22641:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toihin tai hankintoihin, joissa valtion turvalli-
22642: vasti seuraavaa:                                    suus edellyttää muun menettelyn käyttämistä, tai
22643:                                                     hankintoihin, joissa noudatetaan erityisiä turva-
22644:     Kuten muidenkin julkishallinnossa hankinto-     määräyksiä lain, asetuksen tai hallinnollisen
22645: ja suorittavien yksiköiden, myös puolustushal-      määräyksen nojalla.
22646: linnon hankintayksiköiden tulee hankinnoissaan         Puolustusministeriö määrittelee säädösten
22647: nykyisin noudattaa Suomen hankintalainsää-          mukaan, mitä hankinnan kohteita voidaan pitää
22648: dännössä voimaansaatettuja eurooppalaisia           lain tarkoittamina "pääasiallisesti sotilaskäyttöi-
22649: hankintasääntöjä. Valtion hankintamenettelyt        sinä hankinnan kohteina", joihin EY -hankinta-
22650: ovat muuttuneet alun perin Suomen liittyessä        menettelyä ei sovelleta. Nykyinen puolustusmi-
22651: ETA-sopimukseen ja jatkuvat nyt ED-jäsenyy-         nisteriön päätös on vuodelta 1995. Tyypillisinä
22652: dessä. Julkisten hankintojen lainsäädännön pe-      "siviilituotteina" voidaan mainita muun muassa
22653: rustavoitteena on tehostaa julkisten varojen        taloushuoltotuotteet, elintarvikkeet ja vaatetus-
22654: käyttöä ja avatajulkisten hankintojen markkinat     alan tuotteet.
22655: laajemmalle tarjouskilpailulle Euroopan laajui-        Puolustushallinnon tulee noudattaa lakia
22656: silla markkinoilla. Tehokas kilpailu tuo muka-      hankinnoissaan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että
22657: naan paitsi tuotteiden hintatason laskua myös       EY-hankintasääntöjen mukaan hankintayksi-
22658: uusia toimittajavaihtoehtoja ja parantaa tuote-     kön tulee hyväksyä annetuista tarjouksista se,
22659: laatua.                                             joka on kokonaistaloudellisesti edullisin nimen-
22660:     Kaikissa puolustusvoimien hankinnoissa pe-      omaan hankinnan yhteydessä ilmoitettujen han-
22661: riaatteena on tehokas kilpailuttaminen, jolla py-   kinnan arviointiperusteiden mukaan, tai se tar-
22662: ritään kokonaistaloudelliseen edullisuuteen, ja     jous, joka on hinnaltaan alin. Puolustusvoimien
22663: tarjoajien tasapuolinen, syrjimätön ja luotta-      "siviili tuotteita" koskevaa hankintaa ei siis voida
22664: muksellinen kohtelu.                                ohjata kotimaahan työllisyys- tai aluepoliittisin
22665:     Puolustushallinnon hankintayksiköiden teke-     syin eikä muullakaan hankinnan kohteen välittö-
22666: mät kynnysarvon ylittävät muut tavara- ja palve-    mästä arvioinnista erillään olevalla perusteella.
22667: luhankinnat kuin varsinaiset puolustusväline-       Valtion tekemät muiden kuin puolustusvälinei-
22668: hankinnat tulee tehdä julkisista hankinnoista       den hankinnat eivät siis yleensä enää voi kuulua
22669: annetun lainsäädännön mukaan. Sama koskee           esimerkiksi kotimaan työllisyys- tai maatalous-
22670: rakennusurakoita. Mm. puolustusvälinehankin-        politiikan hoidon keinovalikoimaan.
22671: toja ja kynnysarvot alittavia hankintoja koskee        Nyt puheena olleessa näkkileipähankinnassa
22672: oma hankintasäädöstönsä.                            ei ole kysymys mistään lain 1 §:n mukaisesta
22673:     Koska pienillä hankinnoilla on kansainvälisen   poikkeustilanteesta. Tällä hetkellä näkkileivän
22674:                                           KK 404/1997 vp                                            3
22675: 
22676: osalta ei ole myöskään olemassa erityisiä huolto-   Sen omistuspohja ei ole tiedossa, eikä sillä ole
22677: varmuuteen liittyviä näkökohtia. Nyt tehty han-     tehdyn hankinnan päätösmenettelyn kannalta
22678: kinta oli keskitetty hankintasopimus käsittäen      relevanssia.
22679: vuoden tarpeen, jonkajälkeen hankinta kilpailu-         Puolustusvoimat hankkii vuosittain elintar-
22680: tetaan uudelleen. Hankinta myös on "eurooppa-       vikkeita n. 130 Mmk:n arvosta (ALV 0 %). Näi-
22681: lainen", jos sillä tarkoitetaan EY:n hankinta-      den hankintojen kotimaisuusaste on keskimää-
22682: määräysten noudattamista. Hankinta on tehty         rin yli 80 %, joten ei voida sanoa elintarvikehan-
22683: Fazer Leipomo Oy Colombialta, joka hankkii          kintojen säännönmukaisesti menevän ulkomail-
22684: leivän ruotsalaiselta osakeyhtiöltä Vasabrödiltä.   le.
22685: 
22686:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
22687: 
22688:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
22689: 4                                          KK 404/1997 vp
22690: 
22691: 
22692: 
22693: 
22694:                                        Tili Riksdagens Talman
22695: 
22696:   l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          handling som understiger tröskelvärdet gäller
22697: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          särskilda bestämmelser.
22698: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Eftersom upphandling i mindre skala är av
22699: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-         ringa betydelse med tanke på den internationella
22700: mål nr 404:                                          konkurrensen, gäller EG-upphandlingsförfaran-
22701:                                                      det endast vissa slag av upphandling som översti-
22702:           Har försvarsmakten för avsikt att änd-     ger tröskelvärdet. Också när det gäller upphand-
22703:        ra sin upphandlingspraxis i överensstäm-      ling som understiger tröskelvärdet måste dock
22704:        melse med s.k. europeisk praxis på så sätt    bestämmelserna i Romfördraget iakttas, liksom
22705:        att man i framtiden förhindrar sådana         också de principer om icke-diskriminering, lik-
22706:        förluster av beställningar tili ett överna-   ställd behandling och öppenhet som utgör grun-
22707:        tionellt storföretag som nyligen gjorts och   den för bestämmelserna. Lagstiftningen tillåter
22708:        de menliga konsekvenser för landets sys-      inte heller att upphandlingen spjälks upp i mind-
22709:        selsättning som detta medför?                 re enheter i syfte att undvika tröskelvärdena.
22710:                                                          lndelningen i EG-upphandling och försvars-
22711:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        materielupphandling följer av 1 § lagen om of-
22712: anföra följande:                                     fentlig upphandling. Enligt ordalydelsen i lagen
22713:                                                      tiliämpas lagen inte vid upphandling av varor
22714:     Liksom även andra enheter inom den offentli-     som lämpar sig huvudsakligen för militärt bruk,
22715: ga förvaltningen som bedriver upphandling skall      upphandling som skall hemlighållas, upphand-
22716: också försvarsförvaltningens upphandlingsenhe-       ling där statens säkerhet förutsätter ett annat
22717: ter nuförtiden i sin upphandling iaktta de euro-     förfarande eller upphandling där särskilda säker-
22718: peiska upphandlingsbestämmelser som bringats i       hetsbestämmelser iakttas med stöd av lag, för-
22719: kraft inom Finlands upphandlingslagstiftning.        ordning eller administrativ bestämmelse.
22720:     Statens upphandlingsförfarande ändrades ur-          Enligt bestämmelserna beslutar försvarsmi-
22721: sprungligen när Finland anslöt sig till EES-avta-    nisteriet vilka föremål för upphandling som kan
22722: let och fortgår nu i och med EU-medlemskapet.        anses vara sådana i 1agen avsedda varor som
22723: Den grundläggande avsikten med lagstiftningen        "huvudsakligen lämpar sig för militärt brok" och
22724: om offentlig upphandling är att effektivera an-      på vilka EG-upphandlingsförfarandet inte till-
22725: vändningen av offentliga medel och öppna mark-       lämpas. Det nuvarande beslutet av försvarsmi-
22726: naden för offentlig upphandling för en mera vitt-    nisteriet meddelades år 1995. Som typiska "civila
22727: omfattande anbudstävling på en marknad av eu-        produkter" kan nämnas bl.a. ekonomivårdspro-
22728: ropeisk omfattning. Effektiv konkurrens för med      dukter, livsmedel och beklädnadsbranschens
22729: sig förutom lägre prisnivå för produkterna också     produkter.
22730: nya alternativ vad leverantörerna beträffar och          Försvarsförvaltningen skall iaktta lagen i sin
22731: förbättrar även produktkvaliteten.                   upphandling. Detta innebär bl.a. att upphand-
22732:     Principen för all upphandling som försvars-      lingsenheten enligt EG-upphandlingsbestäm-
22733: makten gör är effektiv konkurrensutsättning, ge-     melserna skall anta antingen det av de givna
22734: nom vilken totalekonomisk lönsamhet samtjäm-         anbuden som totalekonomiskt är förmånligast
22735: lik, icke-diskriminerande och förtroendefull be-     enligt de bedömningsgrunder för upphandlingen
22736: handling av anbudsgivarna eftersträvas.              som uttryckligen angivits i samband med den,
22737:    Sådan upphandling av varor och tjänster som       eller det anbud som har det lägsta priset. Upp-
22738: görs av försvarsförvaltningens upphandlingsen-       handling som gäller försvarsmaktens "civila pro-
22739: heter och som överstiger tröskelvärdet samt gäl-     dukter" kan sålunda inte styras tili hemlandet av
22740: ler annan än egentlig försvarsmateriel skall göras   sysselsättnings- eller regionalpolitiska orsaker,
22741: enligt lagstiftningen om offentlig uphandling.       inte heller på någon annan grund som inte hör
22742: Det samma gäller byggnadsentreprenader. Bl.a.        samman med den direkta bedömningen av den
22743: för upphandlingen av försvarsmateriel och upp-       vara som är föremål för upphandlingen. Annan
22744:                                            KK 404/1997 vp                                             5
22745: 
22746: upphandling som görs av staten än sådan som          lingen är också "europeisk", om därmed avses
22747: gäller försvarsmateriel kan således inte i allmän-   iakttagandet av EG:s upphandlingsbestämmel-
22748: het längre höra tili exempel tili urvalet av medel   ser. Upphandlingen har gjorts från Fazer Bageri
22749: för skötseln av hemlandets sysselsättnings- eller    Ab Colombia, som anskaffar brödet från det
22750: lantbrukspolitik.                                    svenska aktiebolaget Vasabröd. Basen för ägan-
22751:    Vad beträffar den nu aktuella upphandlingen       derätten tili bolaget är inte känd, och har inte
22752: av knäckebröd är det inte fråga om någon undan-      heller relevans för beslutsförfarandet när det gäl-
22753: tagssituation enligt lagens 1 §. För närvarande      ler den aktuella upphandlingen.
22754: hänför sig inte hellertili knäckebrödet några sär-       Försvarsmakten upphandlar årligen livsmedel
22755: skilda synpunkter som skulle höra samman med         tili ett värde av ca 130 mmk (moms 0 %). Graden
22756: försörjningsberedskapen. Den upphandling som         av inhemsk tillverkning är i fråga om denna upp-
22757: nu gjordes var ett centraliserat upphandlingsav-     handling i medeltal över 80 %, varför man inte
22758: tal som gällde ett års behov, och därefter konkur-   kan säga att upphandlingen av livsmedel i regel
22759: rensutsätts upphandlingen på nytt. Upphand-          görs utomlands.
22760: 
22761:      Helsingforsden 7 maj 1997
22762: 
22763:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
22764:                                            KK 405/1997 vp
22765: 
22766: 
22767: Skriftligt spörsmål 405
22768: 
22769: 
22770: 
22771: 
22772:                                   Bjarne Kallis /fkf: Om beskattningen av överlåtelsevinster i sam-
22773:                                       band med skuldsanering
22774: 
22775: 
22776:                                        Tili Riksdagens Ta/man
22777: 
22778:    1 samband med att för en fysisk person uppgö-     neringsprogrammet förutsätter att inga nya skul-
22779: res skuldsaneringsprogram övergår i princip all      der uppstår och därför hotas skuldsaneringen
22780: hans egendom till borgenärerna. 1 praktiken är       förfalla i och med att denna skatteskuld uppstått.
22781: det ofta banken som för gäldenärens räkning             Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
22782: avyttrar hans egendom. 1 dylika fall kan det         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
22783: uppstå problem beträffande beskattningen av          ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
22784: överlåtelsevinsten.                                  följande spörsmål:
22785:    Tili min kännedom har kommit ett fall, då för
22786: en privatperson uppgjordes ett skuldsanerings-                    Är Regeringen medveten om att över-
22787: program. Borgenärerna och i detta falla banken                 låtelsevinst, som uppstått då egendom
22788: realiserade all hans egendom, som fortfarande                  enligt skuldsaneringsprogrammet realise-
22789: var i hans namn. Hela köpesumman gick, natur-                  rats, kan i värsta fallleda tili att skuldsa-
22790: ligtvis, till banken. 1 samband med avyttringen                neringsprogrammet avbrytes på grund av
22791: uppstod överlåtelsevinst för viiken gäldenären                 skatteskulder och
22792: pålades skatt utan att han de facto hade erhållit                 vad ämnar Regeringen göra åt detta
22793: ett endaste penni. Gäldenären är medellös och                  missförhållande?
22794: kan inte betala skatten. Fullföljandet av skuldsa-
22795: 
22796:       Helsingforsden 23 april1997
22797: 
22798:                                           Bjarne Kallis /fkf
22799: 
22800: 
22801: 
22802: 
22803:  279001
22804: 2                                          KK 405/1997 vp
22805: 
22806: Kirjallinen kysymys 405                                                                       Suomennos
22807: 
22808: 
22809: 
22810: 
22811:                                   Bjarne Kallis /skl: Luovutusvoittojen verottamisesta velkasanee-
22812:                                       rauksen yhteydessä
22813: 
22814: 
22815:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22816: 
22817:    Kun fyysiselle henkilölle laaditaan velkasa-      synny, minkä vuoksi kyseisen henkilön velkasa-
22818: neerausohjelma, periaatteessa koko hänen omai-       neeraus uhkaa raueta tämän verovelan syntymi-
22819: suutensa siirtyy velkojille. Käytännössä usein       sen myötä.
22820: pankki myy velallisen lukuun hänen omaisuuten-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22821: sa. Tällaisissa tapauksissa saattaa syntyä luovu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22822: tusvoiton verotukseen liittyviä ongelmia.            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22823:    Tietooni on tullut tapaus, jossa yksityishenki-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22824: lölle laadittiin velkasaneerausohjelma. Velkojat
22825: ja tässä tapauksessa pankki realisoivat koko hä-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että vel-
22826: nen omaisuutensa, joka oli edelleen hänen nimis-               kasaneerausohjelman mukaisesti myy-
22827: sään. Koko kauppasumma meni tietenkin pan-                     dystä omaisuudesta syntynyt luovutus-
22828: kille. Myynnin yhteydessä syntyi luovutusvoitto,               voitto voi pahimmassa tapauksessa joh-
22829: josta velallinen määrättiin maksamaan veroa,                   taa velkasaneerausohjelman keskeyttä-
22830: vaikka hän itse asiassa ei ollut saanut penniä-                miseen verovelkojen vuoksi, ja
22831: kään. Velallinen on varaton eikä hän pysty mak-                   mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-
22832: samaan veroa. Velkasaneerausohjelman lop-                      kohdan korjaamiseksi?
22833: puunsaattaminen edellyttää, että uusia velkoja ei
22834: 
22835:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1997
22836: 
22837:                                           Bjarne Kallis /skl
22838:                                             KK 405/1997 vp                                           3
22839: 
22840: 
22841: 
22842: 
22843:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22844: 
22845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        omaisuuden myynti on tapahtunut ennen tätä
22846: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ajankohtaa. Korkein oikeus on myöntänyt vali-
22847: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tusluvan kahdessa tätä kysymystä koskevassa
22848: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne           asiassa.
22849: Kailiksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Kun velallisen omaisuutta myydään maksu-
22850: n:o 405:                                              ohjelman nojaila, velkajärjestelyssä noudatetun
22851:                                                       käytännön mukaan kauppahinnasta varataan
22852:           Onko Hailitus tietoinen siitä, että vel-    velailiselle varoja luovutusvoittoveroa varten,
22853:        kasaneerausohjelman mukaisesti myy-            jos myynnistä saadaan tuottoa panttivelkojen
22854:        dystä omaisuudesta syntynyt Iuovutus-          maksamisen jälkeen. Tavallisesti myytävä omai-
22855:        voitto voi pahimmassa tapauksessa joh-         suus on kuitenkin velan vakuutena ja kauppahin-
22856:        taa velkasaneerausohjelman keskeyttä-          ta käytetään ensisijaisesti pantinhaltijan saata-
22857:        miseen verovelkojen vuoksi, ja                 van maksamiseen. Luovutusvoittoverolla ei ole
22858:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-        etuoikeutta kiinteän eikä irtaimen omaisuuden
22859:        kohdan korjaamiseksi?                          kauppahintaan. Jos kauppahinta käytetään ko-
22860:                                                       konaisuudessaan panttivelkojen maksamiseen,
22861:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kauppahinnasta ei kerry varoja Iuovutusvoitto-
22862: vasti seuraavaa:                                      veron maksamiseen.
22863:                                                           Luovutusvoittoveroa pidetään velkajärjeste-
22864:     Varailisuuden rahaksimuutosta aiheutuvat          lyssä velallisen välttämättömänä menona. Mak-
22865: veroseuraamukset määräytyvät tuloverolain             suohjelmassa velallisen tuloja voidaan käyttää
22866: (1535/1992) luovutusvoittosäännösten nojaila.         tällaisten menojen maksamiseen. Luovutusvoit-
22867: Luovutusvoitto on lain mukaan Iuovutusvuoden          toveron huomioon ottaminen merkitsee sitä, että
22868: veronalaista pääomatuloa, ja siitä maksettava         velallinen käyttää osan tuloistaan veron maksa-
22869: vero (28 %) peritään lopullisen verotuksen yhtey-     miseen ja maksaa velkojaan loppuosalla tuloista.
22870: dessä jäännösverona. Oikeuskäytännön mukaan           Tapauksissa, joissa jäännösveroa ei ole ennalta
22871: säännöksiä soveiletaan siitä riippumatta, onko        otettu huomioon maksuohjelmassa, velallisen
22872: verovelvoilinen saanut osaakaan myyntivoitosta        käyttöön ei ole jäänyt varoja veron maksami-
22873: omaan käyttöönsä.                                     seen.
22874:     Yksityishenkilön velkajärjestelyssä järjestel-        Ennen yksityishenkilön velkajärjestelystä an-
22875: lään maksukyvyttämän velallisen kaikki olemas-        netun lain 1.2.1997 voimaan tullutta muutosta
22876: sa olevat velat. Myöhemmin syntyviin velkoihin        (63/1 997) käytäntö oli se, että jäännösveron pe-
22877: ei järjestelyssä puututa. Lain mukaan velka kuu-      rusteella vahvistettua maksuohjelmaa voitiin
22878: luu velkajärjestelyn piiriin, jos sen peruste on      muuttaa, jos jäännösveron suuruus vaikutti ve-
22879: syntynyt ennen velkajärjestelyn alkamista. Va-        lallisen maksukykyyn olennaisesti. Tämä tar-
22880: kiintuneen tulkinnan mukaanjäännösveron kat-          koitti sitä, että velkojen maksuvelvoilisuutta
22881: sotaan syntyvän vasta verovuoden päättyessä.          alennettiin siiiä määräilä, joka tarvittiin veron
22882: Tämän vuoksi velkajärjestelyn aloittamisvuodel-       maksamiseen. Lainmuutoksen jälkeen velkajär-
22883: ta syntyvää jäännösveroa ei ole pidetty velkajär-     jestelyn lähtökohtana on se, että veiailisen on
22884: jestelyn piiriin kuuluvana veikana vaan niin sa-      täytettävä maksuohjelmassa määrätty maksu-
22885:  nottuna uutena velkana. Tällaisen velan ehtoihin     velvollisuutensa riippumatta siitä, miten kauan
22886:  ei siis voida velkajärjestelyssä puuttuajajäännös-   sen täyttäminen kestää. Maksuvelvollisuutta
22887:  vero peritään velalliselta normaalisti.              voidaan alentaa tai se voidaan poistaa lain mu-
22888:      Veiailisen omaisuutta on voitu myydä ennen       kaan vain, jos veiailisen maksukyky on pitkäai-
22889:  velkajärjestelyä. Oikeuskäytännössä on joitakin      kaisesti heikentynyt niin, että häneltä ei voida
22890:  erisuuntaisia ratkaisuja sen suhteen, voidaanko      kohtuudeila edeilyttää ohjelmassa määrätyn
22891:  Iuovutusvoittoveron perusteen katsoa syntyneen       maksuvelvoilisuuden täyttämistä. Kysymys siitä,
22892:  ennen velkajärjestelyn alkamista silloin, kun        voiko Iuovutusvoittoveron perintä johtaa velka-
22893: 4                                            KK 405/1997 vp
22894: 
22895: järjestelyssä määrätyn maksuvelvollisuuden             si on syytä ottaa huomioon se, että vero vanhen-
22896: muuttamiseen, jää oikeuskäytännössä ratkaista-         tuu viidessä vuodessa maksuunpanovuotta seu-
22897: vaksi. Tällöin joudutaan kiinnittämään huomio-         raavan vuoden alusta lukien. Luovutusvoittove-
22898: ta erityisesti siihen, miten pitkäaikaista perintä     ron vanhentuminen, maksuohjelman kohtuulli-
22899: on ollut ja kuinka paljon velallisella on vielä        suus ja se, että maksuohjelman toteuttamisen
22900: maksamatta ohjelmassa järjestettyjä velkoja. Ar-       viivästyminen ei aiheuta velalliselle lisäseuraa-
22901: vioinnissa on merkitystä sillä, että maksuohjel-       muksia, merkitsevät yhdessä sitä, että velallisen
22902: man viivästyksestä ei aiheudu velalliselle korko-      taloudellinen tilanne korjaantuu kohtuullisen tai
22903: seuraamuksia.                                          ainakin siedettävän ajan kuluessa silloinkin, kun
22904:    Maksuohjelmaan sisältymätöntä jäännösve-            velallisen omaisuutta on myyty maksuohjelman
22905: roa kuten muitakin järjestelyn piiriin kuulumat-       nojalla.
22906: tomia velkoja voidaan siis periä normaalisti.             Velkajärjestelyvelallisella kuten muillakin ve-
22907: Luovutusvoittoveron perintä ei kuitenkaan voi          rovelvollisilla on käytettävissään yleiset veron-
22908: olla peruste maksuohjelman raukeamiseen. Tuo-          huojennusmahdollisuudet. Verovelvolliselle voi-
22909: mioistuin voi määrätä maksuohjelman raukea-            daan verotusmenettelystä annetun lain (1558/
22910: maan velkaantumisen vuoksi vain, jos sille ei ole      1995) 88 §:n 2 momentin mukaan myöntää va-
22911: hyväksyttävää syytä. Omaisuuden myynnin joh-           pautus verosta muun muassa silloin, jos verovel-
22912: dosta syntyvää veroa ei tietenkään voida pitää         vollisen maksukyky on olennaisesti alentunut
22913: tällaisena velkaantumisena.                            käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huo-
22914:    Veron perintä voijohtaa siihen, että velallinen     mioon ottaen elatusvelvollisuuden, työttömyy-
22915: ei kykene noudattamaan velkajärjestelyssä vah-         den, sairauden tai muun erityisen syyn johdosta
22916: vistettua maksuohjelmaa. Tästä puolestaan voi          taikka silloin, jos veron periminen on muusta
22917: seurata myös ohjelman nojalla maksettavaksi            erityisestä syystä ilmeisesti kohtuutonta. Vapau-
22918: määrättyjen velkojen periminen ulosottoteitse.         tus verosta voi olla osittainen tai täydellinen.
22919: Velalliselta ulosmitattavat varat jaetaan veron ja     Vapautuksesta päättää valtion v~ron osalta
22920: ohjelman mukaan maksettavien velkojen kes-             yleensä lääninverovirasto ja kunnallisveron osal-
22921: ken. Maksuohjelman toteuttaminen voi siis ve-          ta kunta. Lääninverovirastojen soveltamiskäy-
22922: ron perinnän vuoksi viivästyä.                         tännöstä saatujen tietojen mukaan velkajärjeste-
22923:    Velallisen omaisuuden rahaksimuuton toteut-         lyä ei ainakaan yksinään ole yleensä pidetty eri-
22924: tamisen ja velkajärjestelyn alkamisen ajankohta        tyisenä syynä vapautuksen myöntämiseen.
22925: vaikuttavat siihen, järjestelläänkö luovutusvoit-         Verosta vapautusta koskevat säännökset an-
22926: tovero maksuohjelmassa vai ei. Tämä merkitsee          tavat mahdollisuuden järkevän lopputuloksen
22927: tiettyä sattumanvaraisuutta sen suhteen, minkä-        saavuttamiseen niin, että tilanne ei muodostu
22928: laiseksi velallisen taloudellinen tilanne tosiasias-   kohtuuttomaksi yhtäältä velkajärjestelyvelalli-
22929: sa muodostuu. Vähäistä suurempi luovutusvoit-          selle jäännösveron suuruuden vuoksi ja toisaalta
22930: tovero aiheuttaa ongelmia velkajärjestelyvelalli-      velkajärjestelyvelkojille sen vuoksi, että maksun
22931: selle, jolla on ulosmitattavia tuloja tai muita va-    saanti maksuohjelman nojalla viivästyy. Oikeus-
22932: roja. Toisaalta velkajärjestelyn tarpeen aiheutta-     ministeriössä seurataan velkajärjestelylainsää-
22933: neet velallisen maksukykyyn nähden ylivoimai-          dännön toimivuutta ja seurannan yhteydessä on
22934: sen suuret velat on maksuohjelmassa järjestetty        tarkoitus selvittää, vaikuttavatko velkajärjeste-
22935: kohtuulliselle tasolle. Maksuvelvollisuuden            lyssä toteutetut muutokset kohtuuttomuuden
22936: määrään voidaan ohjelman aikana puuttua ta-            arviointiin päätettäessä luovutusvoittoverosta
22937: pauksissa, joissa sen täyttäminen on velallisen        vapautumisesta.
22938: heikentyneissä olosuhteissa kohtuutonta. Lisäk-
22939: 
22940:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
22941: 
22942:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
22943:                                              KK 405/1997 vp                                               5
22944: 
22945: 
22946: 
22947: 
22948:                                          Tili Riksdagens Talman
22949: 
22950:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-        domstolen har beviljat besvärstillstånd i två ären-
22951: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          den som gäller just denna fråga.
22952: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-           När egendom som tillhör gäldenären säljs med
22953: man Bjarne Kallis undertecknade spörsmål nr             stöd av ett betalningsprogram, läggs en del av
22954: 405:                                                    köpesumman åt sidan så att gäldenären kan beta-
22955:                                                         Ia skatt på överlåtelsevinsten, om försäljningen
22956:           Är Regeringen medveten om att över-           alis ger någon avkastning efter det att pantskul-
22957:        låtelsevinst, som uppstått då egendom            derna har betalts. Eftersom den egendom som
22958:        enligt skuldsaneringsprogrammet realise-         säljs vanligen utgör säkerhet för skuld, används
22959:        rats, kan i värsta fall leda tili att skuldsa-   köpesumman primärt tili att betala panthavarens
22960:        neringsprogrammet avbrytes på grund av           fordran. Skatt på överlåtelsevinst har inte för-
22961:        skatteskulder och                                månsrätt tili köpesumman för vare sig fast eller
22962:           vad ämnar Regeringen göra åt detta            Iös egendom. Om köpesumman i sin helhet an-
22963:        missförhållande?                                 vänds tili att betala pantskulderna, blir det ingen-
22964:                                                         ting kvar som gäldenären kan betala skatten
22965:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           med.
22966: anföra följande:                                            Skatt på överlåtelsevinst betraktas vid skuld-
22967:                                                         sanering som en för gäldenären oundgänglig ut-
22968:     De skattepåföljder som påförs vid realisering       gift som enligt betalningsprogrammet kan beta-
22969: av förmögenhet fastställs enligt inkomstskattela-       las av gäldenärens inkomster. Om skatten beak-
22970: gens (!_535/1992) bestämmelser om överlåtelse-          tas, kan gäldenären alltså avsätta en del av sina
22971: vinst. Overlåtelsevinst är enligt lagen skatteplik-     inkomster på den och resten på sina skulder. I de
22972: tig kapitalinkomst för det år överlåtelsen görs-        fali där kvarskatten inte har beaktats på förhand
22973: skatten (28 %) uppbärs som kvarskatt i samband          i betalningsprogrammet, har gäldenären i prakti-
22974: med den slutliga beskattningen. Enligt rättsprax-       ken inte haft några ruedel över för den.
22975: is tiiiämpas bestämmelserna oavsett om försälj-            Innan lagen om ändring av lagen om skuldsa-
22976: ningsvinsten har kommit den skattskyldige tili          nering för privatpersoner (63/1997) trädde i kraft
22977: användning eller inte.                                  1.2.1997, kunde ett fastställt betalningsprogram
22978:     Skuldsanering för privatpersoner innebär att        ändras på grund av kvarskatt, om skatten var så
22979: en insolvent gäldenärs alla befintliga skulder reg-     stor att den väsentligen påverkade gäldenärens
22980: leras. Senare skulder omfattas inte av saneringen.      betalningsförmåga. Gäldenärens betalningsskyl-
22981: En skuld vars grund har uppstått innan skuldsa-         dighet minskades alltså med den summa som gick
22982: neringen inleddes skali enligt lagen inbegripas i       åt tili skatten. Numera skali gäldenären dock
22983: skuldsaneringen. K varskatt anses däremot enligt        fuligöra den i betalningsprogrammet faststälida
22984: vedertaget bruk uppstå först vid utgången av            betalningsskyldigheten oavsett hur lång tid det
22985: skatteåret. Därför betraktas kvarskatt som har          tar. Betalningsskyldigheten kan minskas eller
22986: uppstått det år skuldsaneringen inleddes som en         avlyftas endast om gäldenärens betalningsförmå-
22987: så kallad ny skuld- inte som en skuld som skall         ga under en lång tid har försämrats så att det inte
22988: inbegripas i skuldsaneringen. Vilikoren för en          rimligen kan förutsättas att han fullgör skyldig-
22989: sådan skuld kan alltså inte ändras i samband med        heten enligt betalningsprogrammet. Rättspraxis
22990: skuldsaneringen, utan kvarskatten drivs in av           avgör om indrivning av skatt på överlåtelsevinst
22991:  gäldenären i vanlig ordning.                           kan motivera en ändring av ett fastställt betal-
22992:     Egendom som tillhör gäldenären kan ha sålts         ningsprogram. Härvid bör man särskilt beakta
22993:  före skuldsaneringen. I rättspraxis förekommer         hur länge indrivningen har pågått och hur myck-
22994:  ett antal olikartade avgöranden beträffande            et det enligt betalningsprogrammet ännu återstår
22995:  skattegrundens uppkomst i förhåliande tili             för gäldenären att betala tillbaka. Det faktum att
22996:  skuldsaneringens början, när egendomen har             förseningen inte medför några räntepåföljder för
22997:  sålts innan skuldsaneringen inleddes. Högsta           gäldenären har betydelse för bedömningen.
22998: 6                                            KK 405/1997 vp
22999: 
23000:     K varskatt som inte hör till betalningspro-         en av skatten, det skälighetskrav som ställs på ett
23001: grammet kan alltså- i likhet med övriga skulder         betalningsprogram och det faktum att gäldenä-
23002: som inte omfattas av skuldsaneringen- drivas            ren inte påförs ytterligare påföljder även om be-
23003: in i vanlig ordning. Indrivning av skatt på överlå-     talningsprogrammet försenas- innebär att gäl-
23004: telsevinst utgör dock inte någon grund för att låta     denärens ekonomiska situation rättas till inom en
23005: ett betalningsprogram förfalla. Domstolen kan           skälig eller åtminstone dräglig tid även om en del
23006: bestämma att ett betalningsprogram skall förfal-        av hans egendom har sålts med stöd av betal-
23007: la till följd av skuldsättning endast om skuldsätt-     ningsprogrammet.
23008: ningen saknar godtagbar grund. Skatt som på-               En skuldsaneringsgäldenär kan liksom andra
23009: förs gäldenären till följd av försäljning av egen-      skattskyldiga ansöka om skattelättnad. Enligt
23010: dom kan naturligtvis inte betraktas som sådan           88 § 2 mom. lagen om beskattningsförfarande
23011: skuldsättning.                                          (1558/1995) kan en skattskyldig befrias från skatt
23012:     Skatteindrivningen kan leda till att gäldenären     bland annat om hans skattebetalningsförmåga,
23013: inte klarar av att följa det fastställda betalnings-    med beaktande av den inkomst och förmögenhet
23014: programmet, vilket i sin tur kan leda till att de       som står till förfogande, väsentligen har nedgått
23015: skulder som enligt betalningsprogrammet skall           på grund av försörjningsplikt, arbetslöshet, sjuk-
23016: betalas drivs in utsökningsvägen. Skatten och de        dom eller något annat särskilt skäl eller om det av
23017: skulder som enligt betalningsprogrammet skall           något annat särskilt skäl vore uppenbart oskäligt
23018: betalas erläggs av de medel som söks ut hos             att driva in skatten. Befrielsen kan beviljas helt
23019: gäldenären. Betalningsprogrammet kan med an-            eller delvis. När det gäller statsbeskattningen fat-
23020: dra ord försenas till följd av att skatten drivs in.    tas beslutet vanligen av länsskatteverket. När det
23021:     Det är alltså tidpunkten för realiseringen av       gäller kommunalskatten fattas beslutet av kom-
23022: gäldenärens egendom och skuldsaneringens bör-           munen. Enligt de uppgifter som har erhållits om
23023: jan som avgör om skatten på överlåte1sevinst            länsskatteverkens praxis har skuldsanering van-
23024: regleras i betalningsprogrammet eller inte. Detta       ligtvis inte - åtminstone inte i sig- betraktats
23025: innebär en viss slumpmässighet beträffande ut-          som ett sådant särskilt skäl.
23026: formningen av gäldenärens ekonomiska framtid.              Bestämmelserna om skattebefrielse möjliggör
23027: En skatt som är större än ringa medför problem          ett för bägge parter förnuftigt slutresultat, så att
23028: för en skuldsaneringsgäldenär som har inkom-            varken skuldsaneringsgäldenären eller -borge-
23029: ster eller andra medel som kan sökas ut. Å andra        närerna råkar i en oskälig belägenhet - den
23030: sidan har de i förhållande till hans betalningsför-     förstnämnda till följd av en övermäktig kvarskatt
23031: måga övermäktiga skulderna bakom skuldsane-             och de sistnämnda till följd av försenade betal-
23032: ringen reglerats till en skälig nivå i betalningspro-   ningar. Justitieministeriet följer med hur skuldsa-
23033: grammet. Betalningsskyldigheten kan ändras              neringslagstiftningen fungerar. Samtidigt har
23034: under programmets gång, om gäldenärens om-              ministeriet för avsikt att utreda om ändringarna i
23035: ständigheter har försämrats så mycket att det           skuldsaneringen påverkar den skälighetsbedöm-
23036: vore oskäligt att kräva att han skall fullgöra          ning som myndigheterna gör när de beslutar hu-
23037: skyldigheten. Dessutom bör man beakta att skat-         ruvida en gäldenär skall befrias från skatt på
23038: ter preskriberas fem år från ingången av året efter     överlåtelsevinst eller inte.
23039: debiteringsåret. Dessa faktorer- preskribering-
23040:      Helsingfors den 16 maj 1997
23041: 
23042:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
23043:                                            KK 406/1997 vp
23044: 
23045: Kirjallinen kysymys 406
23046: 
23047: 
23048: 
23049: 
23050:                                   Pentti Tiusanen /vas: Palveluelinkeinojen arvonlisäverokohtelusta
23051: 
23052: 
23053: 
23054:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23055: 
23056:    Korkea liikevaihtoveroprosentti vaikeuttaa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23057: tunnetusti monien pienyrittäjien asemaa. Esi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23058: merkiksi käyvät vaikkapa tulkkipalvelut Venä-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23059: läisten yrittäjien kanssa kilpailevat venäjän kie-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23060: len tulkit joutuvat muiden muassa tämän ongel-
23061: man eteen. Kilpaillessaan venäläisten yritysten                Onko Hallitus valmis alentamaan pal-
23062: kanssa tulkkipalvelujen myynnistä joutuu suo-               veluelinkeinojen arvonlisäveroa niin, että
23063: malainen pienyrittäjä vaikeaan asemaan suorit-              pienyritysten mahdollisuudet toimia pa-
23064: taessaan 22 prosentin arvonlisäveron.                       ranisivat ja niiden tärkeä työllistävä teh-
23065:                                                             tävä toteutuisi?
23066:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1997
23067:                                          Pentti Tiusanen /vas
23068: 
23069: 
23070: 
23071: 
23072: 279001
23073: 2                                           KK 406/1997 vp
23074: 
23075: 
23076: 
23077: 
23078:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23079: 
23080:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tiivin mukaanjäsenvaltiot voivat soveltaa tiettyi-
23081: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hin, erikseen lueteltuihin hyödykkeisiin alennet-
23082: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tua verokantaa,jonka minimitason tulee olla vä-
23083: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      hintään viisi prosenttia. Alennettua verokantaa
23084: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        ei voida soveltaa tulkkipalveluihin. Direktiivin
23085: 406:                                                  mukaanjäsenvaltiot eivät myöskään voi soveltaa
23086:                                                       alennettua verokantaa työvoimavaltaisiin palve-
23087:           Onko Hallitus valmis alentamaan pal-        luihin.
23088:        veluelinkeinojen arvonlisäveroa niin, että         Suomi ei voi kansanisin päätöksin supistaa
23089:        pienyritysten mahdollisuudet toimia pa-        direktiivin mukaista veropohjaa tai soveltaa
23090:        ranisivat ja niiden tärkeä työllistävä teh-    alennettuja verokantoja muihin kuin direktiivis-
23091:        tävä toteutuisi?                               sä mainittuihin tavaroihin ja palveluihin. Tämä
23092:                                                       edellyttäisi direktiivin muutosta, joka vaatii ko-
23093:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mission esitystä ja kaikkien jäsenmaiden yksi-
23094: vasti seuraavaa:                                      mielisyyttä. Direktiivin muuttaminen tässä suh-
23095:                                                       teessa on vaikeaa muun muassa sen vuoksi, että
23096:    Arvonlisäverolaki (1501/1993) tuli voimaan         veropohjasta tehtävät poikkeukset sekä alennet-
23097: vuoden 1994 kesäkuun alusta lukien. Lailla laa-       tujen verokantojen soveltamisalan laajentami-
23098: jennettiin liikevaihtoverotuksen veropohjaa kat-      nen ovat vastoin yhteisön arvonlisäverotuksen
23099: tamaan myös palvelutoimialat Uudistuksen              yleisiä harmonisointipyrkimyksiä.
23100: päätavoitteena oli poistaa tavarakeskeisen liike-         Tulkkipalvelujen samoin kuin muiden yritys-
23101: vaihtoverotuksen hyödykkeiden tuotantoon ja           ten käyttämien palvelujen osalta on huomattava,
23102: kulutukseen aiheuttamat vääristymät sekä saat-        että niiden ostajana oleva arvonlisäverovelvolli-
23103: taa tavarat ja palvelut saman verokohtelun alai-      nen yritys voi vähentää palvelun ostohintaan si-
23104: seksi. Lisäksi uudistus oli tarpeen Euroopan          sältyvän veron, joka ei tällöin muodostu kustan-
23105: unionin jäsenyyteen varautumiseksi. Unioni            nukseksi.
23106: edellyttää jäsenvaltioiltaan laajapohjaista arvon-        Hallitus pitää tärkeänä erityisesti palvelualo-
23107: lisäverojärjestelmää.                                 jen samoin kuin muiden työvoimavaltaisten
23108:    Arvonlisäverolain mukaan veroa suoritetaan         pienyritysten aseman kehittämistä siten, että työ-
23109: periaatteessa kaikesta liiketoiminnan muodossa        paikkoja voitaisiin tällä sektorilla lisätä. Arvonli-
23110: tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä.           säverotus on osa verokiilaongelmaa. Edellä esite-
23111: Vain eräät laissa luetellut palvelut ja tavarat on    tyistä syistä mahdollisuudet tukea pienyrityksiä
23112: vapautettu verosta. Yleinen verokanta on 22 %.        ja alentaa työllisyyskynnystä arvonlisäverotuk-
23113: Tiettyihin hyödykkeisiin sovelletaan alennettuja      sen kautta kansallisin ratkaisuin ovat rajoitetut.
23114: 12 %:n ja 6 %:n verokantoja. Lisäksi elintarvik-      Tämän vuoksi toimenpiteet on pyrittävä löytä-
23115: keisiin sovelletaan erityistä 17 %:n verokantaa.      mään tuloverotuksen puolelta. Vuoden 1997 val-
23116: Verovelvollisia ovat kaikki verollisia tavaroita ja   tion talousarvioon liittyen hallitus onkin lieven-
23117: palveluja liiketoiminnan muodossa myyvät yri-         tänyt tuloverotusta yleisesti ja keventänyt lisäksi
23118: tykset ja ammatinharjoittajat. Hallinnollisista       pienyritysten verorasitusta.
23119: syistä verosta on vapautettu vähäinen toiminta,           Arvonlisäverotuksen osalta hallitus selvittää
23120: jonka vuosiliikevaihto ei ylitä 50 000 markkaa.       parhaillaan mahdollisuuksia siirtyä järjestel-
23121:    Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-          mään,jossa nykyiseen liikevaihtorajaan liittyvää
23122: pohjan laajuus ja verokannat on säädelty Suo-         sääntelyä muutettaisiin siten, että alarajaan liite-
23123: mea sitovasti Euroopan yhteisön kuudennessa           tään asteittainen verohuojennus pienyrityksille
23124: arvonlisäverodirektiivissä (77/388/ETY). Direk-       rajan ylittymisestä johtuvien vaikutusten lieven-
23125:                                         KK 406/1997 vp                                           3
23126: 
23127: tämiseksi. Reunaehtona selvityksessä on otetta-   loudelliset vaikutukset sekä menettelystä aiheu-
23128: va huomioon yhteisölainsäädännön menettelylle     tuvat hallinnolliset kustannukset sekä verohal-
23129: aiheuttamat rajoitukset, menettelyn valtionta-    linnon että yritysten kannalta.
23130: 
23131:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1997
23132: 
23133:                                                                            Ministeri Arja Alho
23134: 4                                            KK 406/1997 vp
23135: 
23136: 
23137: 
23138: 
23139:                                          Tili Riksdagens Talman
23140: 
23141:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       vet kan medlemsländer på vissa särskilt uppräk-
23142: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         nade nyttigheter tillämpa en sänkt skattesats,
23143: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       vars miniminivå skall vara minst fem procent.
23144: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr          Sänkt skattesats kan inte tiliämpas på tolktjäns-
23145: 406:                                                   ter. Enligt direktivet kan medlemsstaterna inte
23146:                                                        heller tiliämpa en nedsatt skattesats på arbets-
23147:           Är Regeringen redo att sänka servi-          kraftsintensiva tjänster.
23148:        cenäringarnas mervärdesskatt så att                 Finland kan inte genom nationella beslut in-
23149:        småföretagens verksamhetsmöjligheter            skränka den skattebas som avses i direktivet eller
23150:        förbättras och de kan fullgöra sin viktiga      tiliämpa nedsatta skattesatser på andra varor och
23151:        sysselsättande uppgift?                         tjänster än de som nämns i direktivet. Detta skul-
23152:                                                        le kräva en ändring av direktivet, vilket kräver
23153:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kommissionens förslag och enighet av medlems-
23154: anföra följande:                                       länderna. Att ändra direktivet i detta avseende är
23155:                                                        svårt bland annat därför att undantag från skat-
23156:    Mervärdesskattelagen (1501/1993) trädde i           tebasen samt en utvidgning av tillämpningen av
23157: kraft vid ingången av juni 1994. Genom lagen           nedsatta skattebaser strider mot de allmänna
23158: utvidgades omsättningsbeskattningens skattebas         strävandena att harmonisera mervärdesbeskatt-
23159: så att den även omfattar servicebranscherna. Hu-       ningen inom gemenskapen.
23160: vudmålet med reformen var att avskaffa de sned-            l fråga om tolktjänster och andra tjänster som
23161: vridningar av produktionen och konsumtionen            företag använder är det att märka att det moms-
23162: av nyttigheter som den varucentrerade omsätt-          skyldiga företag som köper tjänsterna får dra av
23163: ningsbeskattningen förorsakade samt att göra           den skatt som ingår i priset på tjänsterna, varför
23164: den skattemässiga behandlingen av varor och            skatten inte blir en kostnad.
23165: tjänster lika. Dessutom var reformen nödvändig             Regeringen anser det vara viktigt att särskilt
23166: som en förberedelse för medlemskapet i Euro-           servicebranschernas liksom även de övriga ar-
23167: peiska unionen. Unionen förutsätter att med-           betskraftsintensiva småföretagens ställning ut-
23168: lemsstaterna har ett bredbasigt mervärdesskatte-       vecklas så att antalet arbetsplatser kunde ökas
23169: system.                                                inom denna sektor. Mervärdesbeskattningen är
23170:    Enligt mervärdesskatte1agen betalas skatt i         en del av skattekilsproblemet. Avovan anförda
23171: princip för all rörelsemässig försäljning av varor     skäl är möjligheterna att fatta nationella beslut
23172: och tjänster. Endast vissa tjänster och varor som      om att stöda småföretagen och sänka sysselsätt-
23173: har uppräknats i lagen är befriade från skatt. Den     ningströskeln med hjälp av mervärdesbeskatt-
23174: allmänna skattesatsen är 22 %. På vissa nyttighe-      ningen begränsade. Därför måste man försöka
23175: ter tillämpas sänkta skattesatser på 12 % och 6 %.     finna åtgärder som kan vidtas inom inkomstbe-
23176: På livsmedel tillämpas en särskild skattesats på       skattningen. l anslutning tili statsbudgeten för
23177: 17 %. Skattsky1diga är alla företag och yrkesutö-      1997 har regeringen mildrat inkomstbeskattning-
23178: vare som röre1semässigt säljer skattepliktiga va-      en i allmänhet och dessutom lättat småföretagens
23179: ror och tjänster. Av administrativa skäl har verk-     skattebörda.
23180: samhet i liten skala, vars årsomsättning in te över-       l fråga om mervärdesbeskattningen håller re-
23181: stiger 50 000 mk, befriats från skatt.                 geringen som bäst på att reda ut möjligheterna att
23182:    Omfattningen av den skattebas som skall tili-       övergå tili ett system där regleringen i anslutning
23183: lämpas vid mervärdesbeskattning samt skatte-           tili den nuvarande omsättningsgränsen ändras
23184: satserna har bestämts på ett för Finland bindan-       så att tili den nedre gränsen fogas en stegvis
23185: de sätt i Europeiska gemenskapens sjätte mervär-       skattnedsättning för småföretag för att mildra
23186: desskattedirektiv (77/388/EEG). Enligt direkti-        verkningarna a v a tt gränsen överskridits. Som ett
23187:                                          KK 406/1997 vp                                          5
23188: 
23189: förbehåll vid utredningen skall dock beaktas de    miska verkningar samt de administrativa kostna-
23190: begränsningar som gemenskapslagstiftningen         der som förfarandet förorsakar med avseende på
23191: medför för förfarandet, förfarandets statsekono-   både skatteförvaltningen och företagen.
23192:      Helsingforsden 15 maj 1997
23193: 
23194:                                                                             Minister Arja Alho
23195:                                   KK 407/1997 vp
23196: 
23197: Kirjallinen kysymys 407
23198: 
23199: 
23200: 
23201: 
23202:                           Pentti Tiusanen /vas: Yhteisöiltä kannettavan kirkollisveron käyttä-
23203:                              misestä hautausmaiden ylläpitoon
23204: 
23205: 
23206: 
23207: 
23208:                            (Kysymyksen 379 yhteydessä)
23209: 
23210: 
23211: 
23212: 
23213: 270673
23214:                                              KK 408/1997 vp
23215: 
23216: Kirjallinen kysymys 408
23217: 
23218: 
23219: 
23220: 
23221:                                     Pentti Tiusanen /vas: Armeijan kantahenkilökunnan työskentelystä
23222:                                        kuljetusalan tehtävissä
23223: 
23224: 
23225:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23226: 
23227:    Lapin työttömyysaste on tällä hetkellä kor-            Lisäksi kun kuljetusyrityksiin palkataan mm.
23228: kea, yli 24 prosenttia. Myös kuljetusalalla on         oppilaskyydityksiä varten ammattialan ulko-
23229: Lapin alueella paljon työttömiä. Tästä huolimat-       puolista työvoimaa, saattaa henkilö- ja liikenne-
23230: ta Rovaniemen alueella olevissa kuljetus- ja linja-    turvallisuus oleellisesti vaarantua. Varsinkin
23231: autoyrityksissä työskentelee säännöllisesti vii-       koululais- ja muissa henkilökuljetuksissa vaadi-
23232: konloppuisin ja muinakin vapaa-aikoinaan Ro-           taan ammattitaitoista ja kokenutta kuljetusalan
23233: vaniemellä sijaitsevien varuskuntien vakinaises-       ammattilaista.
23234: sa palveluksessa olevaa henkilökuntaa. Varus-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23235: kuntia, joiden henkilökuntaa toimii vapaa-aika-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
23236: naan kuljetusalan yrityksissä, ovat Rovaniemellä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23237: sijaitsevat Lapin lennosto, Ilmatorjuntaryk-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23238: mentti sekä Sodankylän jääkäripataljoona.
23239:    Tällaista jo vuosia jatkunutta armeijan kanta-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23240: henkilökunnan työskentelyä kuljetusalan työ-                  ryhtyä, että Lapin alueen työttömyyttä
23241: paikoilla ei voi pitää kyseisellä alalla vallitsevan          lisäävä armeijan kantahenkilökunnan
23242: korkean työttömyyden vuoksi hyväksyttävänä.                   työskentely kuljetusalan työpaikoilla
23243:                                                               saadaan loppumaan?
23244: 
23245:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1997
23246: 
23247:                                           Pentti Tiusanen /vas
23248: 
23249: 
23250: 
23251: 
23252: 279001
23253: 2                                          KK 408/1997 vp
23254: 
23255: 
23256: 
23257: 
23258:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23259: 
23260:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mesta, joka ei vaadi työajan käyttämistä, virka-
23261: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        miehen on ilmoitettava viranomaiselle. Viran-
23262: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      omainen voi kieltää sellaisen sivutoimen vas-
23263: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     taanottamisen ja pitämisen, josta on haittaa vir-
23264: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       kamiehen tehtävien hoitamiselle.
23265: 408:                                                    Päätösvalta virkamiehen sivutointa koskevas-
23266:                                                      sa asiassa on yleensä sillä virastolla, jonka palve-
23267:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     luksessa virkamies on. Puolustusvoimissa sivu-
23268:          ryhtyä, että Lapin alueen työttömyyttä      toimiluvan myöntää pääesikunta ja sivutointa
23269:          lisäävä armeijan kantahenkilökunnan         koskevan ilmoituksen vastaanottaa se joukko-
23270:          työskentely kuljetusalan työpaikoilla       osasto, jossa virkamies palvelee.
23271:          saadaan loppumaan?                             Puolustusvoimien antaman selvityksen mu-
23272:                                                      kaan Rovaniemen ja Sodankylän alueilla on yh-
23273:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teensä kuudella puolustusvoimien palveluksessa
23274: vasti seuraavaa:                                     olevalla virkamiehellä sivutoimi kuljetusalan yri-
23275:                                                      tyksessä. Heidän sivutoimeensa kuuluvat tehtä-
23276:    Virkamiehen tulee keskittyä ensisijaisesti vir-   vät liittyvät lähes yksinomaan varusmiesten lo-
23277: kaansa kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Valtion      makuljetuksiin virkamiehen varsinaisen työajan
23278: virkamieslaissa ei ole kuitenkaan kokonaan kiel-     ulkopuolella. Säännökset edellyttävät näiden si-
23279: letty virkamieheltä muidenkaan tehtävien hoita-      vutoimien ilmoittamista työnantajalle eikä työn-
23280: mista, vaan niiden osalta on säännelty laissa tie-   antaja voi niitä kieltääkään, kun virkamiehen
23281: tyt menettelytavat. Sivutoimilupa voidaan            vapaa-aikanaan hoitamasta sivutoimesta ei ole
23282: myöntää sellaisen sivutoimen hoitamiseen, joka       havaittu olevan haittaa hänen päätehtävänsä
23283: edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuu-      suorittamiselle.
23284: luvien tehtävien hoitamiseen. Sellaisesta sivutoi-
23285: 
23286:        Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1997
23287: 
23288:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
23289:                                              KK 408/1997 vp                                             3
23290: 
23291: 
23292: 
23293: 
23294:                                          Tili Riksdagens Talman
23295: 
23296:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            mälan tili myndigheten. Myndigheten kan för-
23297: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            bjuda tjänstemannen att ta emot och inneha en
23298: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        bisyssla som inverkar menligt på skötseln av
23299: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-           tjänstemannens uppgifter.
23300: mål nr 408:                                                Beslutanderätten i en fråga som gäiier tjänste-
23301:                                                        mannens bisyssla innehas i allmänhet av det äm-
23302:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         betsverk vid vilket tjänstemannen är anställd.
23303:        ta för att det arbete som armens stamper-       lnom försvarsmakten beviljas bisysslotillstånd
23304:        sonal utför på arbetsplatser som hänför         a v huvudstaben och anmälan om bisyssla mottas
23305:        sig tili transportområdet och som är äg-        av det truppförband vid vilket tjänstemannen
23306:        nat att öka arbetslösheten i Lapplandsre-       tjänstgör.
23307:        gionen skaii upphöra?                               Enligt den utredning som erhåiiits av försvars-
23308:                                                        makten innehar på Rovaniemis och Sodankyläs
23309:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          område sammalagt sex tjänstemän i försvars-
23310: anföra följande:                                       maktens tjänst en bisyssla i ett företag inom
23311:                                                        transportbranschen. De uppgifter som hänför sig
23312:    En tjänsteman skaii i första hand koncentrera       tili deras bisyssla gäller nästan uteslutande bevä-
23313: sig på att sköta de uppgifter som hör tili tjänsten.   ringarnas permissionstransporter utanför tjäns-
23314: 1 statstjänstemannalagen förbjuds dock inte en         temannens egentliga arbetstid. Bestämmelserna
23315: tjänsteman helt och håiiet att sköta andra uppgif-     förutsätter att dessa bisysslor anmäls tili arbets-
23316: ter, men beträffande dem bestäms i lagen vissa         givaren, och arbetsgivaren kan inte heller förbju-
23317: särski1da förfaringssätt. Bisysslotillstånd kan be-    da dem eftersom en bisyssla som tjänstemannen
23318: viljas för skötseln av en bisyssla som kräver att      sköter på sin fritid inte har visat sig inverka
23319: arbetstid används för uppgifter som hör tili bi-       menligt på skötseln av den huvudsakliga uppgif-
23320: sysslan. Om en sådan bisyssla som inte kräver att      ten.
23321: arbetstid används skall tjänstemannen göra an-
23322: 
23323:      Helsingforsden 14 maj 1997
23324: 
23325:                                                                        Försvarsminister Anneli Taina
23326:                                            KK 409/1997 vp
23327: 
23328: Kirjallinen kysymys 409
23329: 
23330: 
23331: 
23332: 
23333:                                   Klaus Bremer /r ym.: Harrasteajoneuvojen rakentamisen edistä-
23334:                                       misestä
23335: 
23336: 
23337:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23338: 
23339:     Harrasteajoneuvojen, pääasiassa autojen ja           Suomessa on useita kansainvälistä tunnustus-
23340: moottoripyörien, rakentaminen on jo Ruotsissa        ta saaneita harrasteautojen rakentajia (mm. J.
23341: ja EU-maissa Suomea lukuun ottamatta sekä            Vänskä Keiteleellä), jotka saavat järjestön yksit-
23342: USA:ssa massiivinen nuorisoharrastus, joka pi-       täisistä harrasteautonäyttelyistä Suomessa työti-
23343: tää nuorison poissa pahanteosta kaduilla ja to-      lauksia 1,5-2 miljoonan markan edestä. Ajo-
23344: reilla perehdyttäen kehittävällä tavalla käsien      neuvoille määrätty kohtuuton vero karsii kuiten-
23345: taitoihin ja nykytekniikan saavutuksiin. Suomes-     kin kaikki mahdollisuudet rakentaa tällaisia ajo-
23346: sa on toisin: meillä ajoneuvoverotuksesta vastaa-    neuvoja yritystoimintana. Verotuksen tarkista-
23347: vat tekevät parhaansa tappaakseen harrastuksen       minen esimerkiksi Ruotsin tasolle avaisi alalla
23348: -nyt viimeksi entisestään rajusti ankarammiksi       välittömästi jopa satoja työpaikkoja Suomessa,
23349: säädetyillä vero- ja katsastusvaatimuksilla.         sillä suomalaisen työn laatu arvostetaan kansain-
23350:     On tyrmistyttävää, että verottaja ajaa museo-    välisesti jopa Ruotsin vastaavaa paremmaksi.
23351: autojen ja -moottoripyörien "ikärajan" nostoa        Vaihtoehdoksi on nyt Suomessa käynyt, että use-
23352: 30 vuoteen pääasiassa sillä perusteella, että yksi   ampikin harrasteauton valmistaja siirtää toimin-
23353: epärehellinen Harley Davidson -moottoripyöriä        tansa ja ammattitaitonsa Suomesta Ruotsiin,
23354: maahan tuonut porukka onnistuijymäyttämään           mikä tuskin hallituksenkaan kannalta voi olla
23355:  viranomaisia väärennetyillä vuosimallimerkin-       hyväksyttävää.
23356: nöillä. On merkillistä "oikeudenkäyttöä", että           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23357:  tämä kostetaan kymmenilletuhansille museoau-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23358:  tojen ja -moottoripyörien entistäjille ja harras-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23359:  tusrakentajille ikärajakorotuksella sekä verotuk-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23360:  senja katsastusmääräysten (korinvaihto- ja osien
23361:  alkuperäisvaatimukset) kiristämisellä mahdotto-               Onko Hallitus tiedostanut harraste-
23362:  muuksiin saakka.                                           ajoneuvojen rakentamisen esteiksi sää-
23363:     Suomessa arvioidaan olevan noin 30 000 aktii-           dettyjen vero- ja katsastusmääräysten
23364:  vista harrastajaa. Harrasteajoneuvonäyttelyitä             laajakantoiset haitalliset seuraukset nuo-
23365:  käy vuosittain Suomessa katsomassa yli 200 000             rison terveelle harrastustoiminnalle, ja
23366:  kävijää. Pääsymaksuina kertyy rahaa noin seitse-              mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
23367:  män miljoonaa markkaa. Harrastukseen käyte-                korjaamiseksi ja alan työllistämismah-
23368:  tään Suomessa yli miljoona työtuntia vuodessa.             dollisuuksien toteuttamiseksi?
23369:  Tämä on murto-osa esimerkiksi Ruotsin vastaa-
23370:  vista luvuista.
23371:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1997
23372: 
23373:                      Klaus Bremer /r                                 Eero Lämsä /kesk
23374: 
23375: 
23376: 
23377: 
23378: 279001
23379: 2                                           KK 409/1997 vp
23380: 
23381: 
23382: 
23383: 
23384:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23385: 
23386:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jen katsastuksessa asianomaisiin direktiiveihin
23387: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         perustuvia säännöksiä. Neuvoston direktiivissä
23388: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ajoneuvojen katsastusta koskevan jäsenmaiden
23389: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       lainsäädännön yhtenäistäruisestä (96/96 EY) on
23390: merin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        4 artiklassa säännös, jonka mukaan jäsenmaat
23391: n:o 409:                                              voivat, neuvoteltuaan komission kanssa, vapaut-
23392:                                                       taa katsastusvelvollisuudesta tai asettaa erityisiä
23393:           Onko Hallitus tiedostanut harraste-         ehtoja ajoneuvoille,joita käytetään poikkeuksel-
23394:        ajoneuvojen rakentamisen esteiksi sää-         lisissa olosuhteissa taijoita ei lainkaan käytetä tai
23395:        dettyjen vero- ja katsastusmääräysten          käytetään harvoin yleisillä teillä, mukaan luettu-
23396:        laajakantoiset haitalliset seuraukset nuo-     naennen 1 päivänä tammikuuta 1960valmistetut
23397:        rison terveelle harrastustoiminnalle, ja       historiallisesti merkittävät ajoneuvot. Jäsenmai-
23398:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen         den tulee saattaa direktiivin edellyttämät sään-
23399:        korjaamiseksi ja alan työllistämismah-         nökset voimaan viimeistään 9 päivänä maalis-
23400:        dollisuuksien toteuttamiseksi?                 kuuta 1998. Kysymys siitä, olisiko tämänjohdos-
23401:                                                       ta mahdollisesti tiukennettava museoajoneuvo-
23402:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jen ikärajaa tieliikennesäännöksissä, on liikenne-
23403: vasti seuraavaa:                                      ministeriössä valmisteltavana. Näyttää kuiten-
23404:                                                       kin siltä, että meillä on voimassa direktiiviä huo-
23405:    Vero- tai katsastussäännöksissä ei ole viime       mattavasti lievempi käytäntö siinä suhteessa,
23406: aikoina tapahtunut muutoksia, jotka erityisesti       mitä on pidettävä historiallisesti kiinnostavana
23407: vaikeuttaisivat harraste- tai museoajoneuvotoi-       ajoneuvona. Direktiivin lähtökohtana on ajatte-
23408: mintaa. Toisin kuin kysymyksen perusteluissa          lutapa, jonka mukaan ajoneuvoja koskevista
23409: todetaan, verotuksesta vastaava valtiovarainmi-       määräyksistä tulisi myöntää poikkeuksia hyvin
23410: nisteriö ei ole tehnyt esityksiä museoajoneuvojen     pidättyvästi ja vain tapauksissa, joissa ajoneuvon
23411: ikärajan nostamiseksi nykyisestä 25 vuodesta 30       liikennekäyttö jää vähäiseksi. Suomessa voimas-
23412: vuoteen. Tällaista hanketta ei ole valtiovarainmi-    sa olevat museoajoneuvoja koskevat säännökset
23413: nisteriössä vireillä.                                 eivät tämän periaatteen mukaan arvioituna ole
23414:    Sen sijaan Suomen Automobiilihistoriallinen        kovinkaan ankaria.
23415: Klubi-Finlands Automobil-Historiska Klubb                 Kokonaisuutena arvioituna yli 25 vuoden
23416: ry., Autohistoriallinen Seura ry. ja Veteraani-       ikäisille autoille ja moottoripyörille on sekä vero-
23417: moottoripyöräklubi ry. ovat viimeksi 16 päivänä       tuksessa että teknisten määräysten suhteen jär-
23418: joulukuuta 1996 päivätyllä kirjeellä liikennemi-      jestetty huomattavan edullinen asema. Asian-
23419: nisteriölle ehdottaneet museoajoneuvojen ikä-         omaiset ministeriöt ovat suhtautuneet museoajo-
23420: vaatimuksen korottamista 30 vuoteen. Peruste-         neuvotoimintaan ja muuhunkin ajoneuvoja kos-
23421: luksi on esitetty seuraavaa: "Nykyinen museo-         kevaan harrastelutoimintaan myötämielisesti ja
23422: ajoneuvon 25 vuoden ikäraja antaa varsinkin           ovat mahdollisuuksien mukaan tukeneet tätä toi-
23423: järjestäytymättömille harrastajille mahdollisuu-      mintaa. Yhtenä ongelmana kuitenkin jatkuvasti
23424: den käyttää hyväksi nykyliikenteeseen kelpaavia       on harrastelutoiminnan ja ajoneuvojen tavan-
23425: nuorempia ajoneuvoja museoajoneuvoiksi tar-           omaisen hyötykäytön erottaminen toisistaan.
23426: koitettuja, katsastettuja ja rekisteröityjä mootto-       Käytettyjen ajoneuvojen kohdalla on ilmen-
23427: riajoneuvoja jokapäiväisessä liikenteessä vastoin     nyt veronkiertona pidettäviä ilmiöitä, joissa har-
23428: asetuksen henkeä ja tarkoitusta." Viittaus ase-       rastelutoiminnan tukemiseen tarkoitettuja vero-
23429: tukseen tarkoittaa tässä asetusta ajoneuvojen ra-     säännöksiä käytetään hyväksi harrastelutoimin-
23430: kenteesta ja varusteista, mutta taustalla on näh-     taan liittymättömän taloudellisen edun saavutta-
23431: tävissä se käsitys, että liian lievät säännökset      miseksi. Näin on menetelty huomattavassa osas-
23432: johtaisivat helposti myös verokeinotteluun.           sa käytettyjen moottoripyörien tuontia. Noin
23433:    ED-maissa on tarkoitus noudattaa ajoneuvo-         neljännes museoikäisten moottoripyörien tuon-
23434:                                             KK 409/1997 vp                                             3
23435: 
23436: nista on antanut aihetta joko jälkiverotustoimen-     on esimerkiksi perättäisesti osia vaihtamalla ra-
23437: piteisiin tai tässä tarkoituksessa tehtyihin tutki-   kennettu kokonaan uudelleen.
23438: muksiin. Harley-Davidson-pyöriä on eräissä               Kun verolainsäädännössä havaitaan aukko
23439: yhteyksissä tutkittu tarkemminkin. Poliisin ha-       tai verotuksen valvonta osoittautuu muutoin
23440: vaintojen mukaan noin kolmanneksessa tapauk-          mahdottomaksi, verosäännöksiä yleensä pyri-
23441: sista pyörien valmistenumerot ovat olleet vääriä,     tään muuttamaan. On sekä verovelvollisten että
23442: yleensä tarkoituksena osoittaa uudemman pyö-          hallinnon etu, että säännökset ovat sellaisia, että
23443: rän olevan vähintään 25 vuoden ikäisen. Tähän         tarvetta selvitellä verokysymyksiä esimerkiksi
23444: lukuun eivät vielä kuulu ne tapaukset, joissa os-     jälkiverotuksen tai veronoikaisujen kautta olisi
23445: to hintaa osoittavat kuitit on laadittu verotusta     mahdollisimman vähän. Niinpä hallitus esitti
23446: varten todellista ostohintaa pienemmälle sum-         eduskunnalle 5 päivänä joulukuuta 1996 anta-
23447: malle. Vaikka Harley-Davidson-merkkisten              massaan esityksessä autoverolain muuttamiseksi
23448: pyörien tuontia on selvitetty aivan erikseenkin,      (HE 244/1996 vp) autoverolain säännöksiä vä-
23449: viranomaisten havaintojen mukaan samantyyp-           hintään 25 vuoden ikäisten moottoripyörien ve-
23450: pisiä ongelmia esiintyy myös muun merkkisten          rotuksesta sekä ajoneuvojen rakentelusta muu-
23451: käytettyjen moottoripyörien kohdalla. Toimin-         tettavaksi. Eduskunta ei kuitenkaan hyväksynyt
23452: nan taustalla on myös ammattimaista tuontia,          ehdotettuja muutoksia. Eduskunta totesi valio-
23453: vaikkakin usein järjestelyt pyritään hoitamaan        kuntamietinnössään, että valvonta tulee järjestää
23454: asiakkaan nimissä.                                    muulla tavoin. Tämä tarkoittaa sitä, että verovi-
23455:     Samoin on ryhdytty rakentelemaan autoja           ranomaiset joutuvat kiinnittämään tiettyjen ajo-
23456: verosäännösten vastaisesti uudelleen siten, että      neuvojen verotukseen ja valvontaan tähänastista
23457: käytetään hyväksi sitä, että säännöksiä ajoneu-       enemmän huomiota. Jälkikäteen tapahtuvaa ve-
23458: von osien vaihtamisesta on mahdoton riittävän         rotusta ei tällöin voida välttää.
23459:  tarkasti valvoa. Tämäkin toiminta on monissa            Asia on siten juuri ratkaistu eduskunnan pää-
23460: tapauksissa ammattimaista ja perustuu pitkälti        töksellä. Tehtyjen päätösten vaikutuksia vero-
23461:  siihen, että ajoneuvojen katsastuksessa on käy-      tuskäytäntöön tullaan asianmukaisesti seuraa-
23462:  tännössä mahdotonta havaita, milloin ajoneuvo        maan.
23463:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1997
23464:                                                                                  Ministeri Arja Alho
23465: 4                                          KK 409/1997 vp
23466: 
23467: 
23468: 
23469: 
23470:                                        Tili Riksdagens Talman
23471: 
23472:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ser lätt också skulle leda tili spekulation och
23473: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       försök att kringgå skatt.
23474: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        1 EU-länderna är avsikten att vid fordonsbe-
23475: man Klaus Bremer m.fl. undertecknade spörs-          siktning iaktta de bestämmelser som baserar sig
23476: målnr 409:                                           på direktiven i fråga. I artikel 4 i rådets direktiv
23477:                                                      om tilinärmning av medlemsstaternas lagstift-
23478:           Är Regeringen medveten om att de           ning om provning av motorfordons och tillhö-
23479:        skatte- och besiktningsbestämmelser som       rande släpfordons trafiksäkerhet (96/96 EG)
23480:        utfårdats i syfte att hindra konstrueran-     finns en bestämmelse enligt viiken medlems1än-
23481:        det av hobbyfordon har vittgående menli-      derna efter samråd med kommissionen får un-
23482:        ga följder för ungdomarnas sunda hobby-       danta fordon från besiktningsskyldighet eller
23483:        verksamhet, och                               uppställa särskilda villkor för fordon som an-
23484:           vad ämnar Regeringen göra för att av-      vänds under speciella förhållanden eller som ald-
23485:        hjälpa situationen och realisera syssel-      rig eller praktiskt taget aldrig körs på allmän väg,
23486:        sättningsmöjligheterna i branschen?           inbegripet fordon av historiskt intresse som kon-
23487:                                                      struerats före den 1 januari 1960. Med1ems1än-
23488:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        derna skall genomföra de bestämmelser direkti-
23489: anföra följande:                                     vet förutsätter senast den 9 mars 1998. Frågan
23490:                                                      om huruvida åldersgränsen för museifordon
23491:    Några sådana förändringar i skatte- eller be-     måste skärpas i vägtrafikbestämmelserna med
23492: siktningsbestämmelserna har inte skett på den        anledning av detta är under beredning vid trafik-
23493: sista tiden som skulle försvåra särskilt hobby-      ministeriet. Vår praxis förefaller dock vara be-
23494: eller museifordonsverksamheten. I motsats tili       tyd1igt mildare än direktivet i fråga om vad som
23495: vad som konstateras i motiveringen tili spörsmå-     skall betraktas som ett historiskt intressant for-
23496: let har finansministeriet, som svarar för beskatt-   don. Direktivet utgår från tanken att undantag
23497: ningen, inte gjort framställning om en höjning av    från fordonsbestämmelserna skall beviljas myck-
23498: åldersgränsen för museifordon från nuvarande         et återhållsamt och endast i sådana fall då fordo-
23499: 25 år tili 30 år. Något sådant projekt är inte       net är mycket sällan i användning. Bedömt enligt
23500: aktuellt vid finansministeriet.                      denna princip är de motorfordonsbestämme1ser
23501:     Däremot har Suomen Automobiilihistorialli-       som gäller i Finland inte särskilt stränga.
23502: nen Klubi-Finlands Automobil-Historiska                 Som helhet betraktat har bilar och motorcyk-
23503: Klubb ry., Autohistoriallinen Seura ry och Ve-       1ar som är över 25 år gamla fått en anmärknings-
23504: teraanimoottoripyöräklubi ry senast med ett          värt fördelaktig ställning såväl i fråga om be-
23505: brev tili trafikministeriet daterat den 16 decem-    skattningen som de tekniska bestämmelserna. De
23506: ber 1996 föreslagit att ålderskravet för musei-      behöriga ministerierna har ställt sig positivt tili
23507: fordonen skall höjas till 30 år. Som motivering      verksamheten med museifordon och också tili
23508: har anförts följande: Den nuvarande ålders-          annan hobbyverksamhet med fordon och i mån
23509: gränsen på 25 år för museifordon ger i synner-       av möjlighet har de stött denna verksamhet. Ett
23510: het de oorganiserade utövarna av hobbyverk-          ständigt problem är dock var gränsen mellan
23511: samheten möjlighet att i strid med andan i och       hobbyverksamhet och sedvanligt utnyttjande av
23512: avsikten med förordningen i den dagliga trafi-       fordon skall dras.
23513: ken utnyttja sådana yngre för dagens trafik             I fråga om använda fordon har det uppstått ett
23514: lämpliga fordon, som är avsedda att vara             fenomen som kan betraktas som skatteskolk, när
23515: museifordon och som besiktigats och registre-        skattebestämmelser som är avsedda att stöda
23516: rats som sådana. Hänvisningen tili förordning-       hobbyverksamheten utnyttjas för ekonomisk
23517: en avser här förordningen om fordons kon-            vinning som inte har samband med hobbyverk-
23518: struktion och utrustning, men i bakgrunden kan       samheten. Detta har varit fallet i en mycket stor
23519: man se uppfattningen att för milda bestämmel-        del av importen av använda motorcyklar. Unge-
23520:                                             KK 409/1997 vp                                            5
23521: 
23522: får en fjärdedel av importen av motorcyklar som       märka när ett fordon är helt nykonstruerat exem-
23523: åldersmässigt är museimotorcyklar har gett upp-       pelvis genom fortlöpande byte av delar.
23524: hov tili antingen efterbeskattningsåtgärder eller        När en lucka upptäcks i skattelagstiftningen
23525: undersökningar för detta ändamål. Harley-Da-          eller när övervakningen av beskattningen i övrigt
23526: vidson-motorcyklar har i vissa sammanhang             visar sig vara omöjlig försöker man i allmänhet
23527: granskats närmare. Enligt polisens observationer      ändra skattebestämmelserna. Det gagnar såväl
23528: har motorcyklarnas tillverkningsnummer i ca en        de skattskyldiga som förvaltningen att bestäm-
23529: tredjedel av fallen varit felaktiga, i allmänhet i    melserna är sådana att behovet att klara upp
23530: avsikt att visa att en nyare motorcykel är minst 25   skattefrågor exempelvis via efterbeskattning eller
23531: år gammal. 1 denna siffra ingår inte de fall där      skatterättelser skulle vara så litet som möjligt.
23532: veritikat på inköpspriset för beskattningen har       Därför föreslog regeringen i den proposition om
23533: skrivits ut på ~n mindre summa än det verkliga        ändring av bilskattelagen som den avlät tili riks-
23534: inköpspriset. A ven om importen av Harley-Da-         dagen den 5 december 1996 (RP 244/1996 rd) att
23535: vidson-motorcyklar har utretts separat, före-         de bestämmelser i bilskattelagen som gäller be-
23536: kommer enligt myndigheternas iakttagelser pro-        skattningen av minst 25 år gamla motorcyklar
23537: blem av samma typ även i fråga om använda             och konstruerandet av fordon skall ändras. Riks-
23538: motorcyklar av andra märken. Bakom verksam-           dagen godkände dock inte de föreslagna ändring-
23539: heten finns även yrkesmässig import, även om          arna. Riksdagen konstaterade i sitt utskottsbe-
23540: strävan ofta är att sköta arrangemangen i kun-        tänkande att övervakningen skall ordnas pä an-
23541: dens namn.                                            nat sätt. Detta betyder att skattemyndigheterna
23542:    1 strid med skattebestämmelserna har man           mer än hittills måste uppmärksamma beskatt-
23543: även börjat omkonstruera bilar och utnyttja det       ningen och övervakningen av vissa fordon. Då
23544: faktum att det är omöjligt att tillräckligt nog-      kaq_ efterbeskattning inte undvikas.
23545: grant överv~ka bestämmelserna om byte av for-            Arendet har sålunda nyss avgjorts genom riks-
23546: donsdelar. A ven denna verksamhet är i många          dagens beslut. Beslutens verkningar pä beskatt-
23547: fall yrkesmässig och baserar sig på att det vid       ningspraxis kommer att följas upp pä behörigt
23548: besiktningen av bilen i praktiken är omöjligt att     sätt.
23549:      Helsingfors den 15 maj 1997
23550: 
23551:                                                                                  Minister Arja Alho
23552:                                               KK 410/1997 vp
23553: 
23554: Kirjallinen kysymys 410
23555: 
23556: 
23557: 
23558: 
23559:                                     Klaus Bremer /r: Alkoholilastin kuljettamisesta ilmateitse Suomeen
23560: 
23561: 
23562: 
23563:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23564:    Ilmaliikenteessä jokainen tarpeeton kilo on          kustajakoneista erittäin merkittäväksi kaupalli-
23565: kullan arvoinen. Painolisä merkitsee lisäpolttoai-      seksi lisäksi Suomen maaperällä.
23566: neen tarvetta; se lisää kustannuksia, kulutusta ja         Taxfree-myynnin sijoittaminen "arr-lentoase-
23567: päästöjä, ja se vaikuttaa haitallisesti lentoturval-    malle" on toteutunut ympäri maailmaa ja myös
23568: lisuuteen ja lentoliikenteen kannattavuuteen. Sil-      EU-maissa- miksi ei siis myös Suomessa?
23569: lä on käytännössä vain kielteisiä seurauksia.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23570:    Sen vuoksi on käsittämätöntä, että matkusta-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23571: jakoneet kuljettajat ulkomailta Suomeen tulles-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23572: saan säännöllisesti 200-600 kiloa pelkästään al-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23573: koholia matkustajien tullivapaina tuomisina ja
23574: myös koneen omina myytävinä muiden tulliva-                       . Onko Hallitus tietoinen nykyisen läh-
23575: paiden tarjottavien lisäksi, kun tullivapaa myynti              tölentoasemalla ja matkustajakoneissa
23576: olisi mahdollista järjestää perillä eli lentoasemilla           tapahtuvan taxfree-myynnin haitoista, ja
23577: Suomessa. Samalla siirrettäisiin paitsi mahtava                     mitä Hallitus tekee taxfree-myymälöi-
23578: haitallinen painolasti ja paloturvattomuuden li-                den avaamiseksi Suomen lentoasemilla
23579: sääjä taloudellisen hyödyntämisen tilalta mat-                  myös saapuville lentomatkustajille?
23580: 
23581:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1997
23582: 
23583:                                               Klaus Bremer /r
23584: 
23585: 
23586: 
23587: 
23588: 279001
23589: 2                                           KK 410/1997 vp
23590: 
23591: 
23592: 
23593: 
23594:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23595: 
23596:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tuonnin verottomuussäännösten taustalla
23597: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ovat vanhat, 1950-luvulta peräisin olevat sopi-
23598: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       musjärjestelyt matkustajien matkatavaroiden ja
23599: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       matkan tarvetta vastaavien muiden tavaroiden
23600: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tullittomuudesta. Niiden tarkoituksena oli ja on
23601: 410:                                                  edelleenkin helpottaa henkilöiden liikkuvuutta
23602:                                                       maasta toiseen ja näin mm. edistää matkailua.
23603:           Onko Hallitus tietoinen nykyisen läh-       Veroton myynti puolestaan perustuu siihen ylei-
23604:        tölentoasemalla ja matkustajakoneissa          seen käytäntöön, että maasta vietävät tavarat
23605:        tapahtuvan taxfree-myynnin haitoista, ja       ovat verottomia (verotetaan vasta kulutusmaas-
23606:           mitä Hallitus tekee taxfree-myymälöi-       sa), ilma- ja vesialuksissa myös siihen, että myyn-
23607:        den avaamiseksi Suomen lentoasemilla           ti saattaa tapahtua alueella, jolla millään valtiolla
23608:        myös saapuville lentomatkustajille?            ei ole verotusoikeutta.
23609:                                                           Kysyjä on varmasti oikeassa siinä, että ei ole
23610:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kokonaistaloudellisesti eikä turvallisuuden kan-
23611: vasti seuraavaa:                                      nalta järkevää, että sekä lentokoneet että niiden
23612:                                                       matkustajat kuljettavat mukanaan suuria mää-
23613:    Ulkomaalta Suomeen saapuvalla matkusta-            riä alkoholijuomia. Toisin kuin kysyjä väittää,
23614: jalla on oikeus tuoda rajoitettuja määriä muun        kuitenkin vain hyvin harvat maat, kuten maan-
23615: muassa alkoholijuomia ja tupakkaa suorittamat-        tieteellisesti eristetyssä asemassa oleva Islanti tai
23616: ta tuomisista veroja Suomeen. Tullin osalta sään-     muutamat kehitysmaat (ilmeisesti lisätäkseen
23617: nökset sisältyvät Euroopan yhteisöjen ns. tullit-     omaa myyntiään) sallivat verottoman myynnin
23618: tomuusasetuksen (83/918/ETY) 29-31 artik-             maahansaapuville matkustajille. Asialla on huo-
23619: laan, valmisteveron osalta yhteisön ns. matkus-       mattava periaatteellinen, mutta myös vero- ja
23620: tajatuomisdirektiiviin (69/169/ETY) perustuviin       alkoholipoliittinen merkitys. Ei ole perusteltua
23621: valmisteverotuslain (1469/1994) 18 ja 19 §:ään        sallia alkoholin verotonta myyntiä sen kulutus-
23622: sekä arvonlisäverolain (1501/1994) 94 §:ään           maassa millekään erityisryhmälle tai erityistilan-
23623: (myöhemmin muutettuina).                              teissa, verottomuutta ei ole tarkoitettu "palkin-
23624:     Sen enempää yhteisön kuin kansallisetkaan         noksi" ulkomailla käymisestä tai maahan saapu-
23625: säännökset eivät salli verotonta myyntiä matkus-      misesta. Kysyjän esittämä ja usein ehdotettu jär-
23626: tajille tu1omaassa. Yhteisön valmistevero-ja ar-      jestely johtaisi varmastikin myös verottoman
23627: vonlisädirektiivien (ns. järjestelmädirektiivi, 92/   myynnin kasvuun ja sitä kautta verotulojen vä-
23628: 12/ETY, ja ns. kuudes ALV-direktiivi, 77/388/         henemiseen sekä alkoholihaittojen lisääntymi-
23629: ETY) ja Suomen vastaavan lainsäädännön mu-            seen.
23630: kaan yhteisön sisäisessä liikenteessä voidaan toi-        Näin ollen hallituksella ei ole aikomusta laa-
23631: seen jäsenmaahan matkustavalle toistaiseksi           jentaa tai helpottaa alkoholin verotonta myyn-
23632: myydä (lähtö)satamissa ja (lähtö)lentokentillä        tiä, varsinkaan tilanteessa, jossa tällainen myynti
23633: sekä vesi- ja ilma-aluksissa (mutta ei tulopaikas-    on poistumassa yhteisön sisäliikenteestä ja jossa
23634: sa) tietyt määrät mm. alkoholijuomia ja tupak-        verollisina hankittujen alkoholijuomien tuonti-
23635: kaa veroitta. Tämä veroton myynti lakkaa kui-         oikeutta muista yhteisömaista ollaan vähitellen
23636: tenkin voimassa olevien direktiivien mukaan           laajentamassa.
23637: 31.6.1999.
23638: 
23639:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1997
23640: 
23641:                                                                                   Ministeri Arja Alho
23642:                                            KK 410/1997 vp                                               3
23643: 
23644: 
23645: 
23646: 
23647:                                        Tili Riksdagens Talman
23648: 
23649:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Bestämmelserna om skattefri införsel baserar
23650: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       sig på gamla från 1950-talet härrörande avtalsar-
23651: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     rangmang angående tullfrihet för resenärers res-
23652: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr           gods och andra varor som motsvarar behovet
23653: 410:                                                 under resan. Avsikten med bestämmelserna var
23654:                                                      och är fortfarande att underlätta rörelsefriheten
23655:            Är Regeringen medveten om de olä-         och resandet från ett land tili ett annat och att på
23656:         genheter som taxfree-försäljningen på av-    detta sätt främja bl.a. turismen. Den skattefria
23657:         gångsflygplatsen och i passagerarplanen      försäljningen åter baserar sig på gängse praxis
23658:         medför, och                                  enligt viiken varor som förs ut från ett land är
23659:            vad gör Regeringen för att taxfree-bu-    skattefria (de beskattas först i det land där de
23660:         tikerna på Finlands flygplatser skall öpp-   konsumeras), i fråga om luftfartyg och på fartyg
23661:         nas även för ankommande flygpassagera-       även därpå att försäljningen kan ske inom ett
23662:         re?                                          område där ingen stat har beskattningsrätt.
23663:                                                          Spörsmålsställaren har säkert rätt däri att det
23664:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        varken totalekonomiskt sett eller med avseende
23665: anföra följande:                                     på säkerheten är förnuftigt att både flygplanen
23666:                                                      och deras passagerare transporterar med sig sto-
23667:     En resande som anländer tili Finland från ut-    ra mängder alkoholdrycker. Tvärtemot vad
23668: landet har rätt att medföra en begränsad mängd       spörsmålsställaren påstår tillåter dock ytterst få
23669: bl.a. alkohoi och tobak utan att behöva betala       länder, exempelvis det i geografiskt hänseende
23670: skatt för hemkomstgåvorna i Finland. När det         isolerade Island och några få utvecklingsländer
23671: gäller tull ingår de gällande bestämmelserna i       (tydligen för att höja sin egen försäljning), skatte-
23672: artiklarna 29-31 i Europeiska gemenskapernas         fri försäljning tili resande som anländer tili Jan-
23673: s.k. tullbefrielseförordning ([EEG] nr 83/918), i    det. Saken har en betydande principiell, men
23674: fråga om accis ingår de i 18 och 19 § lagen om       även en skatte- och alkoholpolitisk betydelse.
23675: påförande av accis (1469/1994) samt 94 § mervär-     Det är inte motiverat att tillåta skattefri försälj-
23676: desskattelagen (150111994) (senare ändrade), vil-    ning av alkohoi tili någon speciell grupp eller
23677: ka 1agrum baserar sig på gemenskapens s.k. di-       under speciella förhållanden i det land där alko-
23678: rektiv om varor som införs av resande (69/169/       holen konsumeras, skattefriheten är inte avsedd
23679: EEG).                                                som "belöning" för ett utrikesbesök eller för att
23680:     Varken gemenskapens bestämmelser eller de        man anländer tili landet. Det arrangemang som
23681: nationella bestämmelserna tillåter skattefri för-    spörsmålsställaren framkastar och som ofta före-
23682:  säljning tili resande i ankomstlandet. Enligt ac-   slagits skulle säkert också Ieda tili ökad skattefri
23683: cis- och mervärdesskattedirektiven (det s.k.         försäljning och därigenom tili minskade skattein-
23684:  punktskattedirektivet 92/12/EEG och det s.k.        täkter samt mera alkoholskador.
23685:  sjätte MOMS-direktivet 77/388/EEG) och Fin-             Således ämnar regeringen inte utvidga eller
23686:  lands motsvarande lagstiftning kan man inom         underlätta den skattefria försäljningen av alko-
23687:  gemenskapens interna trafik tili en person som      hoi, i synnerhet inte i en situation där sådan
23688:  reser tili ett annat medlemsland tills vidare i     försäljning håller på att avskaffas i trafiken inom
23689:  (avgångs)hamnar och på (avgångs)flygplatser         gemenskapen och där rätten att från andra ge-
23690:  samt på fartyg och luftfartyg (men inte på an-      menskapsländer införa alkoholdrycker som an-
23691:  komstplatsen) sälja vissa mängder bl.a. alkohol-    skaffats som skattepliktiga småningom håller på
23692:  drycker och tobak skattefritt. Enligt de gällande   att utvidgas.
23693:  direktiven upphör denna skattefria försäljning
23694:  dock 31.6.1999.
23695: 
23696:        Helsingforsden 15 maj 1997
23697: 
23698:                                                                                   Minister Arja Alho
23699:                                             KK 411/1997 vp
23700: 
23701: Kirjallinen kysymys 411
23702: 
23703: 
23704: 
23705: 
23706:                                    Päivi Räsänen /skl: Sokeriteollisuuden toimintaedellytysten turvaa-
23707:                                        misesta
23708: 
23709: 
23710:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23711: 
23712:    Janakkalan alueen elinkeinoelämä on kärsi-            Näyttää ilmeiseltä, että sokerijuurikkaan tuo-
23713: mässä huomattavan tappion. Sucros Oy:n Tu-            tanto maassamme on muutenkinjoutumassa vai-
23714: rengin sokeritehdas tullaan todennäköisesti sul-      keuksiin. Kannattavuus on nykyisellä hintata-
23715: kemaan. Uhattuna on tehtaan henkilökunnan             solla heikko. Mikäli juurikkaan viljelyala maas-
23716: lisäksi raaka-aineen toimittajien eli monien          samme vähenee, on todennäköistä, että EU:n
23717: alueen viljelijöiden elinkeino. Kyseessä on vaka-     Suomelle myöntämä juurikaskiintiö tulee myös
23718: va alueellisen tason kriisi.                          supistumaan. luurikkaanviljelyyn panostetut in-
23719:    Yritystaholla päätös lopettaa Turengin soke-       vestoinnit menetetään. Tällaisia kehitysnäkymiä
23720: ritehdas on nähty ensisijaisesti EU:n myötä elin-     eräällä elintarviketeollisuutemme osa-alueista ei
23721: tarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä koh-         voitane pitää toivottavina.
23722: danneiden muutosten seurauksena. Sokeriteolli-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23723: suus laajemminkin on joutunut vaikeuksiin tiu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23724: kentuneiden kilpailusäännösten takia. EU:njoh-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23725: dosta julkinen tuki Turengin tehtaalle tuskin tu-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23726: leekaan kysymykseen.
23727:    Julkinen valta voisi silti olla merkittävässä                Onko Hallitus tietoinen suomalaisen
23728: asemassa etsittäessä ratkaisua Janakkalan aluet-             sokerijuurikkaan viljelyn vaikeuksista, ja
23729: ta kohtaavaan ongelmaan. Korvaavaa tuotanto-                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23730: toimintaa etsittäessä valtion tuki tulee ilmeisesti          siin alan tilanteen helpottamiseksi, sekä
23731: olemaan välttämätöntä. Valtion tulisikin olla tu-               miten Hallitus aikoo estää Janakkalan
23732: kemassa innovatiivisten ratkaisujen löytymistä               seudun vakavaa taloudellista taantumis-
23733: alueelle.                                                    ta Turengin tehtaan mahdollisesti tulles-
23734:                                                              sa suljetuksi?
23735: 
23736:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1997
23737: 
23738:                                            Päivi Räsänen /skl
23739: 
23740: 
23741: 
23742: 
23743: 279001
23744: 2                                            KK 411/1997 vp
23745: 
23746: 
23747: 
23748: 
23749:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23750: 
23751:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          set kiintiöt säilytettiin entisellään. Jäsenmaiden
23752: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sokerin A-kiintiöt vastaavat periaatteessa yhtei-
23753: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sön kulutusta ja B-kiintiöt ovat satovaihtelun
23754: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-          tasaaja. Lisäksi yhteisö on sitoutunut tuomaan
23755: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          vuosittain n. 1,6 milj. tn raakasokeria AKT-
23756: 411:                                                    maista (Afrikan, Karibian ja Tyynen meren
23757:                                                         maat).
23758:            Onko Hallitus tietoinen suomalaisen             Suomen juurikassokerin tuotantokiintiöt ovat
23759:         sokerijuurikkaan viljelyn vaikeuksista, ja      yhteensä 146 776 tonnia, josta A-kiintiö on
23760:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         133 433 tonnia eli 1,1 % jäsenvaltioiden A-kiinti-
23761:         siin alan tilanteen helpottamiseksi, sekä       öiden kokonaismäärästä ja B-kiintiö 13 343 ton-
23762:             miten Hallitus aikoo estää Janakkalan       nia eli 0,5 % jäsenvaltioiden B-kiintiöiden koko-
23763:         seudun vakavaa taloudellista taantumis-         naismäärästä. Suomen raakasokerin tuontikiin-
23764:         ta Turengin tehtaan mahdollisesti tulles-       tiö on 60 000 tonnia.
23765:         sa suljetuksi?                                     Vaikka Suomen kiintiön lasketaan tällä het-
23766:                                                         kellä riittävän 2,7 tehtaan tarpeiksi, tilanne voisi
23767:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            muutamien vuosien päästä olla toinen. Euroo-
23768: vasti seuraavaa:                                        passa sokeritehtaat ovat keskittyneet harvoille
23769:                                                         yrityksille ja rakennekehitys on ollut erittäin voi-
23770:    Sokerijuurikkaan viljelyn tilanteen paranta-         makasta.
23771: miseksi Suomen juurikassokerin tuotantokiintiö             Vallalla on sellainen käsitys, etteivät Gatt-so-
23772: olisi saatava nykyistä huomattavasti suurem-            pimuksessa sovitut tuetun viennin enimmäisrajat
23773: maksi.                                                  parin kolmen ensimmäisen vuoden aikana tule
23774:    Euroopan yhteisöjen sokerin markkinajärjes-          vastaan. Sokerijärjestelmään otettiin uudistuk-
23775: tely poikkeaa muista vastaavista siinä, että se on      sen yhteydessä kuitenkin mekanismi, jolla jäsen-
23776: pitkälti itserahoittava. Kiintiösokerin ylijäämien      maiden tuotantokiintiöitä leikataan tietyillä
23777: vienti ja osa käyttäjätuesta rahoitetaan sokeri-        maittaisilla kertoimilla, mikäli Gatt-rajat uhkaa-
23778: tehtailiaja viljelijöiltä kerättävällä tuotantomak-     vat ylittyä. Komission mukaan kiintiöitä saate-
23779: sulla. Maksu peritään sokerin tuottajilta, jotka        taan joutua leikkaamaan 2,3 % vuoteen 2000/01
23780: voivat siirtää siitä enintään 60% viljelijöiden         mennessä.
23781: maksettavaksi alempana juurikkaan hintana.                 Arvioidaan, että tuotantokiintiöiden poista-
23782: Koska juurikassokerin tuotanto on sesonkiluon-          minen merkitsisijuurikkaan tuotannon keskitty-
23783: teista, sokerin myynnin tasoittamiseksi pitkin          mistä Saksaan ja Ranskaan ja viljelyn supistu-
23784: vuotta maksetaan varastointikorvauksia. Nämä            mista yhteisön äärialueilla, kuten Suomessa,
23785: korvaukset rahoitetaan sokerin tuottajilta perit-       Ruotsissa, Irlannissa, Italiassa ja Espanjassa.
23786: tävillä varastomaksuilla.                                   Euroopan unionin budjetissa sokerimenot
23787:    Hallinnollisten hintojen järjestelmä huomioi         ovat 1 878 000 000 ecua. Suurin osa eli 74,5 %
23788: alituotantoalueet niin, että interventiohintaan li-     menee vientitukeen, loput erilaisiin interventio-
23789: sätään alituotantoalueilla alueellistamislisä.          toimiin, kuten varastokorvauksiin (18,7 %), ke-
23790: Alun perin sen tarkoituksena oli siirtää sokeria        mian teollisuudessa käytettävän sokerin tuotan-
23791: ylituotantoalueilta alituotantoalueille, mutta ny-      totukeen (8,4 %), Ranskan meren takaisilla
23792: kyään se lähinnä kannustaa juurikkaan viljelyyn         alueilla tuotetun sokerin kuljetus- ja puhdista-
23793: alituotantoalueilla.                                    mistukeen (1 %) sekä lähinnä puhdistustukeen ja
23794:    Euroopan yhteisön jäsenmailla on juurikasso-         Espanjan teollisuuden tukemiseen (1 %). Alituo-
23795: kerille, isoglukoosille ja inuliinisiirapille A-ja B-   tantoalueena Suomi ei juuri hyödy yhteisön bud-
23796: tuotantokiintiöt. Nykyinen kiintiökausi on 1995/        jettivaroista, vaan käytännössä Suomi tukee tuo-
23797: 96-2000/01. Sokerin markkinajärjestelyä uudis-          tantomaksulla ja varastomaksulla ylituotanto-
23798: tettiin vuoden 1995 alkupuolella. Silloin maittai-      maiden sokerisektoreita.
23799:                                          KK 411/1997 vp                                            3
23800: 
23801:    Koska sokerin markkinajärjestelystä on sovit-   jotain poikkeuksellista, jonka seurauksena kiin-
23802: tu 30.6.2001 saakka, vasta vuoden 2001 alkupuo-    tiöjärjestelmään puututaan, hallitus tulee käyttä-
23803: lella on tilaisuus vaikuttaa Suomenjuurikassoke-   mään tilanteen hyväkseen korjatakseen juurik-
23804: rikiintiön parantamiseen yhteisön säädösten        kaan viljelyn tilannetta Suomessa.
23805: kautta. Mikäli ennen tuota ajankohtaa sattuu
23806:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
23807: 
23808:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23809: 4                                           KK 411/1997 vp
23810: 
23811: 
23812: 
23813: 
23814:                                         Till Riksdagens Talman
23815: 
23816:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          perioden är 1995/96-2000/01. Marknadsorga-
23817: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           nisationen för socker reviderades i början av
23818: medlem av statsrädet översänt följande av riks-       1995. Dä bibehölls de landsvisa kvoterna oför-
23819: dagsman Päivi Räsänen undertecknade spörsmäl          ändrade. Medlemsländernas A-kvoter för socker
23820: nr 411:                                               motsvarar i princip gemenskapens konsumtion
23821:                                                       och B-kvoterna utjämnar skördevariationerna.
23822:           Är Regeringen medveten om svärighe-         Dessutom har gemenskapen förbundit sig att är-
23823:        terna med sockerbetsodling i Finland,          ligen importera ca 1,6 milj. ton räsocker frän
23824:        och                                            A VS-länderna (länderna i Afrika, Västindien
23825:           ämnar Regeringen vidta ätgärder för         och Stillahavsomrädet).
23826:        att underlätta situationen, samt                  Finlands produktionskvoter för betsocker är
23827:           hur ämnar Regeringen avvärja en all-        sammanlagt 146 776 ton, varav A-kvoten är
23828:        varlig recession i Janakkalatrakten ifall      133 433 ton, dvs. 1,1 % av medlemsländernas
23829:        fabriken i Turenki stängs?                     totala mängd A-kvoter och B-kvoten 13 343 ton,
23830:                                                       dvs. 0,5% av den totala mängden B-kvoter. Fin-
23831:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt         langs importkvot för räsocker är 60 000 ton.
23832: anföra följande:                                         Aven om Finlands kvot för närvarande beräk-
23833:                                                       nas räcka till för 2,7 fabrikers behov, kan situa-
23834:     F ör att situationen för sockerbetsodlingen       tionen efter nägra är vara en annan. 1 Europa är
23835: skall förbättras borde Finlands kvot för bet-         sockerfabrikerna koncentrerade till nägra fä fö-
23836: sockerproduktionen höjas avsevärt.                    retag och strukturutvecklingen har varit mycket
23837:     Europeiska gemenskapernas organisation av         kraftig.
23838: marknaden för socker skiljer sig frän de andra           Enligt den rädande uppfattningen kommer de
23839: motsvarande marknadsorganisationerna däri att         maximigränser för den understödda exporten
23840: den i stor utsträckning är självfinansierad. Ex-      som överenskommits i Gatt-avtalet inte att näs
23841: porten av kvotsockeröverskotten och en del av         under de tvä, tre första ären. 1 samband med
23842: användarstödet finansieras genom en produk-           revideringen intogs i sockersystemet docken me-
23843: tionsavgift som uppbärs av sockerfabrikerna och       kanism, genom viiken medlemsländernas pro-
23844: odlarna. Avgiften uppbärs av sockerproducen-          duktionskvoter minskas med koefficienter av vis-
23845: terna, som kan överföra högst 60% av avgiften         sa mätt, om Gatt-gränserna hotar att bli över-
23846: att betalas av odlarna i form av sänkt sockerbets-    skridna. Enligt kommissionen kan man bli
23847: pris. Eftersom produktionen av betsocker är sä-       tvungen att minska kvoterna med 2,3% fram till
23848: songartad, betalas en lagringsersättning för att      är 2000/01.
23849: jämna ut sockerförsäljningen under äret. Dessa           Enligt bedömningarna blir sockerbetsproduk-
23850: ersättningar finansieras med en lageravgift som       tionen koncentrerad till Tyskland och Frankrike
23851: uppbärs av sockerproducenterna.                       och odlingen mindre inom gemenskapens gräns-
23852:     Systemet med administrativa priser beaktar        omräden, säsom Finland, Sverige, Irland, Italien
23853: omräden med produktionsunderskott sä att              och Spanien, om produktionskvoterna slopas.
23854: inom omräden med produktionsunderskott fo-               1 Europeiska unionens budget är sockerutgif-
23855: gas ett regionalt tillägg till interventionspriset.   terna 1 878 000 000 ecu. Största delen, dvs.
23856: A vsikten därmed var ursprungligen att överföra       74,5 %, gär till exportstöd, resten till olika inter-
23857: socker frän omräden med produktionsöverskott          ventionsätgärder,      säsom     lagerersättningar
23858: till omräden med produktionsunderskott, men           (18,7 %), produktionsstöd för socker som an-
23859: numera stimulerar den närmast till sockerbetsod-      vänds inom den kemiska industrin (8,4 %), trans-
23860: ling pä omräden med produktionsunderskott.            port- och raffineringsstöd för socker som impor-
23861:     Medlemsländerna inom Europeiska unionen           terats frän de franska utomeuropeiska departe-
23862: har A- och B-produktionskvoter för betsocker,         menten (1 %) samt närmast för raffinering och
23863: isoglukos och inulinsirap. Den nuvarande kvot-        som stöd till den spanksa industrin (1 %). Som ett
23864:                                            KK 411/1997 vp                                             5
23865: 
23866: land med produktionsunderskott har Finland           det först i början av 2001 möjligt att via gemen-
23867: knappast någon fördel av gemenskapens budget-        skapens rättsakter verka för en förbättring av
23868: medel, utan i praktiken stöder Finland genom         Finlands betsockerkvot. Om det före denna tid-
23869: produktionsavgifter och lageravgifter sockersek-     punkt inträffar något exceptionellt som leder till
23870: torerna i länder med produktionsöverskott.           ingripande i kvotsystemet, kommer regeringen
23871:    Eftersom överenskommelsen om marknads-            att ta tillfållet i akt och korrigera sockerbetsod-
23872: organisationen försocker gäller till30.6.2001 blir   lingssituationen i Finland.
23873: 
23874:      Helsingfors den 7 maj 1997
23875: 
23876:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
23877:                                            KK 412/1997 vp
23878: 
23879: Kirjallinen kysymys 412
23880: 
23881: 
23882: 
23883: 
23884:                                   Pirkko Peltomo /sd ym.: Ikääntyneiden työntekijöiden työmarkki-
23885:                                       na-aseman parantamisesta
23886: 
23887: 
23888:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23889: 
23890:    Suomen työllisyystilanne on paranemassa.             Ikääntyneiden työntekijöiden työmarkkina-
23891: Vaikka työtä vailla olevien joukko onkin edel-       aseman parantaminen tulisi ottaa ensisijaisen
23892: leen suuri, on työttömyys selkeästi laskussa. Eri-   tärkeäksi tehtäväksi. Tässä työssä tulisi ennalta
23893: tyisen ilahduttavaa on työttömyyden keskimää-        ehkäiseviinja työmarkkinoiden toimintaan sopi-
23894: räistä nopeampi aleneminen nuorten (alle 25-         viin malleihin kiinnittää erityistä huomiota. Jo
23895: vuotiaat) ja pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden       työssä olevien tai työtä hakevien ikääntyneiden
23896: työttömänä olleet) joukossa. Nuorisotyöttömyy-       työntekijöiden palkkakustannusten keventämi-
23897: den helpottamisen kääntöpuoli on kuitenkin           nen olisi tämän perusteella paikallaan. Tämän
23898: ikääntyneiden työntekijöiden työmarkkina-ase-        toteuttaminen olisi mahdollista porrastamaila
23899: man heikkeneminen. Ikääntyneistä työntekijöis-       työeläkevakuutusmaksuja ja työttömyysvakuu-
23900: tä puhuttaessa määritteleminen tai ikärajan täs-     tusmaksuja iän mukaan aleneviksi.
23901: mällinen asettaminen on vaikeaa - joillakin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23902: aloilla ja alueilla jopa 40-vuotiaat työnhakijat     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23903: ovat nuorempia selvästi heikommassa asemassa.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23904: Selkeästi on kuitenkin todettavissa, että työttö-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23905: myys merkitsee yli 50-vuotiaalle huomattavaa
23906: riskiä syrjäytyä kokonaan työmarkkinoilta: pit-                Mitä Hallitus aikoo tehdä helpottaak-
23907: käaikaistyöttömistä yhä suurempi osuus on yli               seen ikääntyneiden työntekijöiden välilli-
23908: 50-vuotiaita.                                               siä työvoimakustannuksia?
23909:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1997
23910:          Pirkko Peltomo /sd              Kari Kantalainen /kok         Tuula Haatainen /sd
23911:          Tarja Filatov /sd               Markku Pohjola /sd            Seppo Kanerva /kok
23912: 
23913: 
23914: 
23915: 
23916: 279001
23917: 2                                          KK 412/1997 vp
23918: 
23919: 
23920: 
23921: 
23922:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23923: 
23924:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       räytymisperusteiden muutostarpeista ja mahdol-
23925: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lisuuksista on valmistunut viime aikoina useita
23926: olette 23 päivänä huhtikuuta 1997 päivätyn kir-      selvityksiä, ja uusia selvityksiä on myös vireillä:
23927: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Muun muassa työnantajan sosiaalivakuutus-
23928: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pirkko Pelto-     maksujen eräiden porrastusvaihtoehtojen -
23929: mon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         palkkaporrastuksen, pääomavaltaisuuteen pe-
23930: n:o 412:                                             rustuvan porrastuksen sekä toimialan työttö-
23931:                                                      myyteen perustuvan porrastuksen- vaikutuk-
23932:           Mitä Hallitus aikoo tehdä helpottaak-      sista työllisyyteen on valmistunut selvitys (Holm,
23933:        seen ikääntyneiden työntekijöiden välilli-    Honka pohja, Koskela: Työllisyys ja työnantajan
23934:        siä työvoimakustannuksia?                     sosiaalivakuutusmaksujen porrastaminen. STM
23935:                                                      1995:11). Ikääntyvien työllistymisedellytysten
23936:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         parantamista selvittänyt IKOMI-komitea (Ko-
23937: vasti seuraavaa:                                     miteanmietintö 1996: 14) ehdotti mm., että yritys-
23938:                                                      ten työn tekemiseen liittymättömät sosiaalitur-
23939:     Kysymyksen perusteluissa viitataan nuoriso-      vamaksut poistetaan hallitusohjelman mukaises-
23940: työttömyyden myönteiseen kehitykseen sekä ai-        ti asteittain ja poistaminen aloitetaan poistamal-
23941: kuisiässä ja ikääntymässä olevien pitkäaikais-       la mainitut työnantajamaksut esim. 50 vuotta
23942: työttömien monissa tapauksissa vaikeaan ase-         täyttäneiden työntekijöiden osalta. Parhaillaan
23943: maan työmarkkinoilla. Työllisyyspolitiikassa         selvitetään työeläkejärjestelmän piirissä mahdol-
23944: jälkimmäisten ryhmien asemaa on pyritty ja pyri-     lisuuksia lieventää työeläkelakien mukaista
23945: tään edelleen parantamaan luomalla heille mah-       työnantajan omavastuun osuutta työkyvyttö-
23946: dollisuuksia työmarkkina-asemansa parantami-         myyseläkkeissä niissä tilanteissa, joissa ikäänty-
23947: seen koulutuksen, kuntoutuksen ja työkykyä yl-       nyt pitkäaikaistyötön palkataan toistaiseksi voi-
23948: läpitävän toiminnan avulla. Työhallinnossa ak-       massa olevaan työsuhteeseen, sekä mahdolli-
23949: tiivisen työpolitiikan toimenpiteet kohdistetaan     suuksia työeläkemaksujen ikäporrastuksen pois-
23950: erityisesti pitkäaikaistyöttömiin. Työllistämistu-   tamiseen tai lieventämiseen.
23951: kien tarkoituksena on alentaa työllistämisen hin-        Työnantajan sosiaaliturvamaksujen suuruu-
23952: taa,ja tuki kattaa yleensä vähintään työnantajan     desta ja määräytymisperusteiden mahdollisista
23953: pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen osuuden         muutoksista hallitus päättää ensi vuoden valtion
23954: kustannuksista.                                      talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä.
23955:     Uusista toimenpiteistä voidaan mainita edus-     Työeläkemaksujen          määräytymisperusteiden
23956: kunnalle annettu hallituksen esitys laeiksi pitkä-   mahdolliset muutokset käsitellään hallituksen
23957: aikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun tuke-         piirissä senjälkeen kun edellä mainitut työeläke-
23958: misesta ja opintotukilain 6 §:n muuttamisesta        järjestelmän piirissä tehtävät selvitykset ovat val-
23959: (HE 37/1997 vp) sekä hanke, missä kokeilupro-        mistuneet ja työmarkkinain keskusjärjestöt ovat
23960: jektina parhaillaan selvitetään pitkäaikaistyöttö-   ottaneet niihin kantaa. Työttömyysvakuutus-
23961: mien palvelutarvetta kymmenessä kunnassa.            maksujen porrastaminen työntekijän iän perus-
23962: Kokeilun jatkamisesta ja mahdollisesta laajenta-     teella ei ole nykyisessä kantojärjestelmässä tekni-
23963: misesta päätetään valtion vuoden 1998 talousar-      sesti mahdollista, koska maksujen perintä perus-
23964: vioesityksen valmistelun yhteydessä.                 tuu yksinomaan yrityksen vuotuiseen palkka-
23965:     Pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen mää-        summaan.
23966: 
23967:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1997
23968: 
23969:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
23970:                                             KK 412/1997 vp                                                3
23971: 
23972: 
23973: 
23974: 
23975:                                         Tili Riksdagens Talman
23976: 
23977:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ringsavgifterna och möjligheterna tili en ändring
23978: anger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av           blivit fårdiga och nya utredningar är också under
23979: den 23 april 1997 tili vederbörande medlem av           arbete. Bl.a. har man fårdigställt en utredning om
23980: statsrådet översänt följande av riksdagsman             vilka verkningarna på sysselsättningen är av vis-
23981: Pirkko Peltomo m.fl. undertecknade spörsmål nr          sa differentieringsalternativ i arbetsgivarens soci-
23982: 412:                                                    alförsäkringsavgifter, t.ex. lönedifferentiering,
23983:                                                         differentiering som grundar sig på hur kapitalin-
23984:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          tensiv en bransch är samt differentiering som
23985:        ta för att minska de indirekta arbets-           grundar sig på arbetslösheten i en bransch
23986:        kraftskostnaderna för äldre arbetstagare?        (Holm, Honkapohja, Koskela: Sysselsättningen
23987:                                                         och differentiering av arbetsgivarens socia1för-
23988:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           säkringsavgifter, SHM 1995:11). Kommitten för
23989: anföra följande:                                        utredning av bättre sysselsättningsmöjligheter
23990:                                                         för äldre arbetstagare, IKOMI-kommitten
23991:    1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas tili den     (komm.bet. 1996:14), har föreslagit bl.a. att de
23992: positiva utvecklingen i fråga om ungdomsarbets-         socialskyddsavgifter i företag som inte hänför sig
23993: lösheten samt tili den i många fall svåra situatio-     tili utförandet av arbete slopas stegvis i enlighet
23994: nen på arbetsmarknaden i fråga om vuxna och             med regeringsprogrammet och slopandet inleds
23995: äldre 1ångtidsarbetslösa. lnom sysselsättnings-         med att nämnda arbetsgivaravgifter slopas t.ex. i
23996: politiken har man försökt och försöker man fort-        fråga om arbetstagare som fyllt 50 år. Som bäst
23997: farande förbättra situationen för arbetstagarna i       håller man på att inom ramen för arbetspensions-
23998: de senare grupperna genom att skapa möjligheter         systemet utreda möjligheterna att i situationer
23999: för dem att förbättra sin ställning på arbetsmark-      där en äldre långtidsarbetslös person anställs i ett
24000: naden med hjälp av utbildning, rehabilitering och       arbetsförhållande som gäller tills vidare Iindra
24001: verksamhet som avser att bevara arbetsförmå-            den i arbetspensionslagarna föreskrivna själv-
24002: gan. lnom arbetsförvaltningen inriktas åtgärder-        riskandelen för arbetsgivaren i fråga om invalid-
24003: na inom den aktiva arbetspolitiken framför allt         pension. Samtidigt utreds möjligheterna att slo-
24004: på de långtidsarbetslösa. A vsikten med syssel-         pa eller lindra åldersdifferentieringen i fråga om
24005: sättningsstöden är att sänka priset för sysselsätt-     arbetspensionsavgifterna.
24006: ning, och i allmänhet täcker stödet minst den               Regeringen fattar i samband med beredningen
24007: andel av kostnaderna som utgörs av arbetsgiva-          av budgetpropositionen för 1998 beslut om even-
24008: rens obligatoriska socialförsäkringsavgifter.           tuella ändringar i storleken av arbetsgivarnas
24009:     Av de nya åtgärder som vidtagits kan nämnas         socialskyddsavgifter och grunderna för faststäl-
24010: regeringens proposition tili riksdagen med för-         lande av dem. De eventuella ändingarna i grun-
24011: slag tilllag om stödjande av långtidsarbetslösas        derna för fastställande av arbetspensionsavgif-
24012: friviliiga studier och ändring av 6 § lagen om          terna behandlas av regeringen när de utredningar
24013: studiestöd (RP 37/1997 rd) samt det projekt inom        inom ramen för arbetspensionssystemet som
24014: vilket man såsom ett försöksprojekt som bäst            nämns ovan har blivit fårdiga och arbetsmarkna-
24015: utreder servicebehovet bland långtidsarbetslösa         dens centralorganisationer har tagit ställning tili
24016: personeri tio kommuner. 1 samband med bered-            dem. En differentiering av arbetslöshetsförsäk-
24017:  ningen av budgetpropositionen för 1998 fattas          ringspremierna på grundval av arbetstagarens
24018:  beslut om huruvida försöket fortsätter och even-       ålder är inte tekniskt möjlig inom det nuvarande
24019:  tuellt utvidgas.                                       uppbördssystemet eftersom uppbörden av av-
24020:     På densenaste tiden har flera utredningar gäl-      gifterna enbart grundar sig på företagens årliga
24021:  lande behovet av en ändring av grunderna för           lönesumma.
24022:  fastställande av de obligatoriska socialförsäk-
24023: 
24024:      Helsingforsden 14 maj 1997
24025: 
24026:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
24027: 1
24028: 
24029: 1
24030: 
24031: 1
24032: 
24033: 1
24034: 
24035:     1
24036:     1
24037: 
24038:     1
24039: 
24040:     1
24041: 
24042:         1
24043: 
24044:         1
24045: 
24046:         1
24047: 
24048:         1
24049: 
24050:             1
24051: 
24052:             1
24053: 
24054:             1
24055:                                             KK 413/1997 vp
24056: 
24057: Kirjallinen kysymys 413
24058: 
24059: 
24060: 
24061: 
24062:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Työmarkkinatukimuutosten vaikutuksista
24063:                                       nuorten kouluttautumiseen
24064: 
24065: 
24066:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24067: 
24068:    Vuodenvaihteessa voimaan tulleen työmark-          Nuorella pitää olla entistä varhemmin selvillä,
24069: kinatukilain 15 §:n mukaan 18-24-vuotiaat             mitä hän haluaa elämässään tehdä. Entistä tär-
24070: nuoret eivät ole oikeutettuja työmarkkinatu-          keämpään sijaan nousseen opinnonohjauksen
24071: keen,jos he kieltäytyvät heille osoitetusta työstä,   resurssit eivät kuitenkaan ole lisääntyneet. Kai-
24072: koulutuksesta, työharjoittelusta, työkokeilusta       ken koulutuksen keskeisin tavoite on opiskelijan
24073: tai kuntoutuksesta. Työttömyysturvaan kohdis-         persoonallisuuden kehittyminen. Ihminen voi
24074: tuneet leikkauspaineet purettiin näin eturyhmiä       kehittyä vain sellaisessa koulutuksessa, joka hän-
24075: ja puolestapuhujia vailla oleviin nuoriin.            tä kiinnostaa. Pakkoratkaisut useammin muren-
24076:    Nykyisessä työllisyystilanteessa työmarkkina-      tavat motivaatiota kuin pitävät sitä yllä, saati
24077: tuen muutos tarkoittaa, että moni nuori on elä-       parantavat. Yhteiskunta ei salli 18-24-vuoti-
24078: mässään pakon edessä: on mentävä koulutuk-            aille kansalaisille samoja oikeuksia kuin muille
24079: seen, vaikkei ala kiinnostaisikaan, tai elanto vie-   täysi-ikäisille jäsenilleen.
24080: dään käsistä. Koulutuspaikan metsästäminen                Työttömyysturvalain mukaan nuoren on otet-
24081: voi ajaa nuoren ikävään kierteeseen. Hänjoutuu        tava vastaan hänelle soveltuva koulutus. Tämä ei
24082: hakemaan yhteishaussa 4-5 koulutuspaikkaan,           ole nuoren kannalta oikein. Pakkohaun sijasta
24083: vaikka niistä vain yksi kiinnostaisi. Väärän opin-    nuorille tulisi tarjota kannusteita kestävien yksi-
24084: ahjon ovien avautumisesta nuori ei voi kieltäy-       löllisten ratkaisujen rohkeaan etsimiseen.
24085: tyä. Uusi yritys haluttuun koulutuspaikkaan voi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24086: taas pysähtyä siihen, että etusijalle asettuvat il-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
24087: man koulutusta tai koulutuspaikkaa olevat. Sa-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24088:  maan aikaan nuoren epämieluisaa opiskelupaik-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24089:  kaa voi kärkkyä toinen nuori, joka on yhtä on-
24090:  nettomassa kierteessä.                                         Miten Hallitus katsoo työmarkkinatu-
24091:     Yksi väärä vaihtoehto yhteishakukaavak-                  kiratkaisun edistäneen mielekästä kou-
24092:  keessa voi siis vaarantaa nuoren tulevaisuuden.             luttautumista?
24093: 
24094:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1997
24095: 
24096:                                         Anu Vehviläinen /kesk
24097: 
24098: 
24099: 
24100: 
24101: 279001
24102: 2                                          KK 413/1997 vp
24103: 
24104: 
24105: 
24106: 
24107:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24108: 
24109:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tiilisen koulutuksen aloituspaikkoja sekä koulu-
24110: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tukseen hakeutumisen vaihtoehtona olevia työ-
24111: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     harjoittelupaikkoja on lisätty huomattavasti.
24112: le jäsenelle kansanedustaja Anu Vehviläisen näin     Koulutustarjonnan lisääntyminen on merkinnyt
24113: kuuluvan kirjallisen kysymyksen 413:                 sitä, että nuorella on aiempaan verrattuna huo-
24114:                                                      mattavasti paremmat mahdollisuudet valites-
24115:           Miten Hallitus katsoo työmarkkinatu-       saan itselleen sopivaa ammatillista kou1utusvaih-
24116:        kiratkaisun edistäneen mielekästä kou-        toehtoa. Lisäksi on muistettava, että mikäli yksi-
24117:        luttautumista?                                kään koulutusvaihtoehto ei tunnu sopivalta,
24118:                                                      nuoren on mahdollista hakeutua työharjoitte-
24119:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        luun.
24120: vasti seuraavaa:                                         Vaikka saavutettu koulutuspaikka ei olisi-
24121:                                                      kaan ollut nuoren toiveissa ensimmäisellä sijalla,
24122:    Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleen työt-       pitäisin koulutusvaihtoehtoa kuitenkin nuoren
24123: tömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen          itsensä kannalta selvästi tarkoituksenmukaisem-
24124: eräänä keskeisenä tavoitteena oli painopisteen       pana kuin mahdollisesti usean vuoden kestävää
24125: siirtäminen passiivisen toimeentulotuen maksa-       työmarkkinatukijaksoa, jonka aikana työmark-
24126: misesta sellaisten tilanteiden tukemiseen, joissa    kinoille sijoittuminen on kouluttamattomana
24127: työnhakija on tosiasiallisesti hakeutumassa työ-     hyvin vaikeaa. Vallitsevassa työllisyystilanteessa
24128: markkinoille tai on esimerkiksi ammatillisen         ammatillinen koulutus on aina nähtävä parem-
24129: koulutuksen avulla parantamassa omia työ-            pana vaihtoehtona kuin jos ammattikoulutusta
24130: markkinavalmiuksiaan. Aiempaan järjestel-            ei olisi lainkaan.
24131: mään verrattuna työnhakijan oman aktiivisuu-             Vuoden alusta puheena olevan työmarkkina-
24132: den merkitys on huomattavasti korostunut.            tukisäännöksen piiriin tulleisiin ikäluokkiin 20-
24133:    Osana edellä mainittua kehitystä muutettiin       24-vuotiaat kuuluu n. 325 000 henkilöä. Näistä
24134: vuoden 1996 alusta työmarkkinatuesta annettua        ammattikouluttamattomia työmarkkinatukeen
24135: lakia siten, että alle 20-vuotias ammattikoulutta-   oikeutettuja nuoria on n. 11 000, eli n. 3 %koko
24136: maton nuori oli oikeutettu työttömyysaikaiseen       ikäluokista. Valtaosa nuorista hakeutuu amma-
24137: työmarkkinatukeen edellyttäen, että hän hakeu-       tilliseen koulutukseen omatoimisesti turvaten
24138: tuu hänelle soveltuvaan ammatilliseen koulutuk-      toimeentulonsa opintososiaalisten etuuksien
24139: seen. Tämän vuoden alusta lukien säännöstä on        avulla. Mikäli ammattikouluttamattomalle nuo-
24140: sovellettu alle 25-vuotiaisiin ammatillista koulu-   relle maksettaisiin työttömyysajalta opintotu-
24141: tusta vailla oleviin työmarkkinatukeen oikeutet-     kietuuksia tasoltaan huomattavasti korkeampaa
24142: tuihin nuoriin.                                      työmarkkinatukea, käytäntö ei juurikaan kan-
24143:    Mainitun työmarkkinatukiuudistuksen lähtö-        nustaisi opintoihin suuntautumiseen.
24144: kohtana on ammattitaidon puutteesta johtuvan             Korostaisin vielä, ettei työmarkkinatukeen
24145: nuorisotyöttömyyden poistaminen. Tarkoituk-          tehdyillä muutoksilla ole tarkoitus syrjiä tai syr-
24146: sena on, että nuoret hankkisivat itselleen ensin     jäyttää järjestelmästä mitään ikäluokkia. Ky-
24147: ammatilliset valmiudet ja tulisivat työnhakijoiksi   seessä on päinvastoin muutoin vaikeasti työllis-
24148: vasta saavutettuaan koulutuksen kautta todelli-      tettäville nuorille luotu mahdollisuus omien am-
24149: set mahdollisuudet työmarkkinoille sijoittumi-       matillisten valmiuksien ja näin ollen työllistymis-
24150: seen.                                                mahdollisuuksien parantamiseen.
24151:    Työmarkkinatukiuudistuksen myötä amma-
24152: 
24153:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
24154: 
24155:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
24156:                                             KK 413/1997 vp                                                3
24157: 
24158: 
24159: 
24160: 
24161:                                         Tili Riksdagens Talman
24162: 
24163:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           yrkeutbildningen, och som alternativ tili utbild-
24164: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           ningen, också i antalet arbetspraktikplatser. Det
24165: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ökade utbildningsutbudet har gjort att de unga
24166: dagsledamot Anu Vehviläinen undertecknade             har betydligt större möjligheter än förut att välja
24167: spörsmål nr 413:                                      bland lämpliga alternativ inom yrkesutbildning-
24168:                                                       en. Man bör dessutom komma ihåg att om inte
24169:          På vilket sätt anser Regeringen att ar-      ett enda utbildningsalternativ verkar vara lämp-
24170:        betsmarknadsstödslösningen har främjat         ligt, har den unga möjlighet att söka sig tili ar-
24171:        meningsfull utbildning?                        betspraktik.
24172:                                                           Ä ven om en utbildningsplats inte hade stått
24173:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         överst på den ungas önskelista, anser jag dock att
24174: anföra följande:                                      utbildning är ett klart ändamålsenligare alterna-
24175:                                                       tiv med tanke på den unga själv än en eventuellt
24176:    Ett centralt mål för den totalrevidering av ar-    flera år lång arbetsmarknadsstödsperiod, under
24177: betslöshetsskyddssystemet som trädde i kraft i        viiken det för den som saknar utbildning är
24178: början av innevarande år var att flytta tyngd-        mycket svårt att placera sig på arbetsmarknaden.
24179: punkten från utbetalning av passivt utkomst-          1 det rådande sysselsättningeläget bör yrkesut-
24180: skydd till stödande av situationer där arbetssö-      bildning alltid ses som ett bättre alternativ än att
24181: kanden verkligen söker sig ut på arbetsmarkna-        vara helt utan yrkesutbildning.
24182: den eller tili exempel via yrkesutbildning förbätt-       Tili åldersgrupperna 20-24 -åringar, på vilka
24183: rar sina arbetsmarknadsfårdigheter. Arbetssö-         den aktuella arbetsmarknadsstödsbestämmelsen
24184: kandens egen aktivitet framhävs betydligt mer än      sedan början av året tillämpas, hör ca 325 000
24185: i det tidigare systemet.                              personer. Dessa ungdomar som saknar yrkesut-
24186:     Som ett led i nämnda utveckling ändrades          bildning men är berättigade till arbetsmarknads-
24187: lagen om arbetsmarknadsstöd i början av 1996 så       stöd uppgår tili ca II 000, dvs. 3% av de aktuella
24188: att en ung person under 20 år som blir arbetslös      åldersgrupperna. Merparten av ungdomarna sö-
24189: är berättigad tili arbetsmarknadsstöd, förutsatt      ker sig tili yrkesutbildning på eget initiativ och får
24190: att han eller hon söker in tilllämplig yrkesutbild-   sin utkomst tryggad genom studiesociala förmå-
24191: ning. Sedan början av detta år tillämpas bestäm-      ner. En sådan praxis att tili arbetslösa ungdomar
24192: melsen på sådana ungdomar under 25 år som             utan yrkesutbildning skulle betalas ett arbets-
24193: saknar yrkesutbildning men är berättigade tili        marknadsstöd, som är betydligt större än studie-
24194: arbetsmarknadsstöd.                                   sociala förmåner, uppmuntrar dem knappast tili
24195:     Utgångspunkten för nämnda arbetsmark-             att utbilda sig.
24196: nadsstödsreform är att avskaffa sådan ungdoms-            Jag ville ännu framhålla att man med de änd-
24197: arbetslöshet som beror på avsaknad av yrkesut-        rade bestämmelserna om arbetsmarknadsstödet
24198:  bildning. A vsikten är att ungdomarna först skall    inte har haft för avsikt att diskriminera eller
24199: skaffa sig yrkesfårdigheter och börja söka arbete     lämna utanför systemet någon åldersgrupp.
24200: först efter att ha genom utbildning förvärvat sig     Tvärtom har meningen varit att skapa möjlighet
24201:  reella möjligheter att placera sig på arbetsmark-    tili förbättring av yrkesfårdigheterna och därige-
24202:  naden.                                               nom också sysselsättningsmöjligheterna för ung-
24203:     Arbetsmarknadsstödsreformen har lett tili en      domar som är svåra att sysselsätta på annat sätt.
24204:  avsevärd ökning i antalet nybörjarplatser inom
24205: 
24206:      Helsingforsden 7 maj 1997
24207: 
24208:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
24209:                                            KK 414/1997 vp
24210: 
24211: Kirjallinen kysymys 414
24212: 
24213: 
24214: 
24215: 
24216:                                    Ossi Korteniemi /kesk: Suunnistuskarttojen valmistuksen tukemi-
24217:                                        sesta
24218: 
24219: 
24220:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24221: 
24222:    Suunnistuskartta on suunnistajien suoritus-        tävien suunnistuskarttojen valmistamista avus-
24223: paikka siinä kuin urheilukentät, luistinradat,        tettaisiin samojen periaatteiden mukaan kuin
24224: kuntoradat ja -ladut sekä erilaiset rakennetut        muidenkin lajien suorituspaikkojen rakentamis-
24225: liikuntatilat muissa lajeissa. Suunnistuskilpailui-   ta. Tästä johtuu, että pääosa suunnistuskarttojen
24226: hin osallistui viime vuonna 153 000 kilpailijaa.      valmistamiseen tarvittavasta rahoituksesta tu-
24227: Lisäksi kuntorasteilla kävi 57 000 lajin harrasta-    leekin muualta. Enin osa kartoista tehdään ilman
24228: jaa. Tämän lisäksi suunnistuskarttoja käyttävät       minkäänlaista valtionapua. Päävastuu on urhei-
24229: koulut, puolustusvoimat, partiolaiset ja eri har-     luseuroilla,jotka tekevät kartoitustyöt ja kustan-
24230: rastuksien yhteydessä luonnossa Iiikkujat. Suun-      tavat karttojen painatuksen. Olisi kohtuullista,
24231: nistuskartoilla on tämän johdosta erittäin suuri      että valtio osallistuisi nykyistä suuremmalla
24232: suoraja välillinen vaikutus liikunnan harrastajil-    osuudella karttojen valmistamisesta aiheutuviin
24233: le ja muille intressiryhmille.                        kuluihin.
24234:     Suomalaiset suunnistajat ovat menestyneet             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24235: erinomaisesti kansainvälisissä kilpailuissa. Suo-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24236: mi onkin yksijohtavista maista niin suunnistuk-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24237: sessa kuin hiihtosuunnistuksessakin. Korkeata-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24238: soisilla suunnistuskartoilla on suuri merkitys la-
24239: jin edelleen kehittämisessä ja valmennustoimin-                 Onko Hallitus valmis osoittamaan jo
24240: nassa,joka tähtää kansainväliseen menestykseen               lähitulevaisuudessa valtion rahoitusta
24241: myös tulevaisuudessa.                                        suunnistuskarttojen valmistamiseen sa-
24242:     Opetusministeriö avustaa vuosittain suunnis-             mojen perusteiden mukaan kuin muiden-
24243:  tuskarttojen valmistamista noin miljoonalla                 kin urheilulajien suorituspaikkojen ra-
24244: markalla. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan järjestel-          kentamiseen?
24245: mää,jonka mukaan tietyt laatuvaatimukset täyt-
24246: 
24247:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1997
24248: 
24249:                                          Ossi Korteniemi /kesk
24250: 
24251: 
24252: 
24253: 
24254: 279001
24255: 2                                       KK 414/1997 vp
24256: 
24257: 
24258: 
24259: 
24260:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
24261: 
24262:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    käytettävästä määrärahasta. Opetusministeriön
24263: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     ratkaisun perustana on ollut valtion liikuntaneu-
24264: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   voston antama lausunto määrärahan suuruudes-
24265: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-    ta.
24266: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Suunnistusurheilua ja -liikuntaa voidaan pi-
24267: n:o 414:                                          tää laajan suosion saavuttaneena suomalaiskan-
24268:                                                   sallisena urheilumuotona, jonka toimintaedelly-
24269:           Onko Hallitus valmis osoittamaan jo     tysten tukeminen yhteiskunnan taholta on perus-
24270:        lähitulevaisuudessa valtion rahoitusta     teltua. Kuten monien muidenkin liikuntamuoto-
24271:        suunnistuskarttojen valmistamiseen sa-     jen kohdalla avustuksen tarve on vuosittain kui-
24272:        mojen perusteiden mukaan kuin muiden-      tenkin huomattavasti suurempi kuin mitä mää-
24273:        kin urheilulajien suorituspaikkojen ra-    rärahaa on käytettävissä.
24274:        kentamiseen?                                   Opetusministeriö laatii vuosittain hallin-
24275:                                                   nonalakohtaisen rahoitussuunnitelman neljäksi
24276:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      seuraavaksi vuodeksi. Tässä yhteydessä opetus-
24277: vasti seuraavaa:                                  ministeriö kuulee myös valtion liikuntaneuvos-
24278:                                                   toa noudatettavasta avustuspolitiikasta. Suun-
24279:    Opetusministeriö on avustanut vuodesta 1994    nistuskarttojen avustaminen tulee tällöin yhtenä
24280: alkaen suunnistuskarttojen valmistamista mil-     kysymyksenä arvioitavaksi.
24281: joonalla markalla vuodessa. Avustus on myön-          Opetusministeriö haluaa kiinnittää huomiota,
24282: netty samasta määrärahasta, jota on käytetty      että opetusministeriön yleisimmin avustamat lii-
24283: liikuntapaikkojen perustaruishankkeiden avus-     kuntapaikkatyypit (esim. liikuntasalit, uimahal-
24284: tamiseen.                                         lit) palvelevat monien liikuntamuotojen-myös
24285:     Määräraha muodostaa noin viidenneksen         suunnistuksen- harrastajia.
24286: suunnistuskarttojen valmistamiseen vuodessa
24287: 
24288:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
24289: 
24290:                                                                       Ministeri Claes Andersson
24291:                                           KK 414/1997 vp                                             3
24292: 
24293: 
24294: 
24295: 
24296:                                        Tili Riksdagens Talman
24297: 
24298:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    framställning av orienteringskartor per år. Ut-
24299: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      gångspunkten för undervisningsministeriets be-
24300: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    slut har varit utlåtanden av statens idrottsråd om
24301: man Ossi Korteniemi undertecknade spörsmål nr       anslagets storlek.
24302: 414:                                                   Orientering kan ses som en nationell idrotts-
24303:                                                     form som nått stor popularitet. Det är motiverat
24304:           Är Regeringen beredd att redan inom       att stöda dess verksamhetsbetingelser från sam-
24305:        en nära framtid anvisa statsfinansiering     hällets sida. I likhet med många andra idrottsfor-
24306:        för framställning av orienteringskartor      mer är behovet av understöd varje år dock betyd-
24307:        enligt samma grunder som för byggande        ligt större än det anslag som står tili förfogande.
24308:        av anläggningar för andra idrottsgrenar?        Undervisningsministeriet uppgör årligen en fi-
24309:                                                     nansieringsplan för förvaltningsområdet för de
24310:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       följande fyra åren. I detta sammanhang hör un-
24311: anföra följande:                                    dervisningsministeriet också statens idrottsråd i
24312:                                                     fråga om den understödspolitik som skall följas.
24313:    Sedan år 1994 har undervisningsministeriet       En fråga som då behandlas är understöd för
24314: beviljat understöd för framställning av oriente-    orienteringskartor.
24315: ringskartor uppgående tili en miljon mark per år.      Undervisningsministeriet vill framhålla att de
24316: Understödet har beviljats av samma anslag som       typer av idrottsanläggningar (t.ex. idrottssalar,
24317: använts för understödjande av anläggningspro-       simhallar) som är de vanligaste objekten för un-
24318: jekt vid idrottsanläggningar. Anslaget utgör un-    derstöd från undervisningsministeriet betjänar
24319: gefår en femtedel av det anslag som används för     många olika idrottsutövare, också orienterare.
24320: 
24321:      Helsingfors den 20 maj 1997
24322: 
24323:                                                                          Minister Claes Andersson
24324:                                               KK 415/1997 vp
24325: 
24326: Skriftligt spörsmål415
24327: 
24328: 
24329: 
24330: 
24331:                                     Håkan Malm /sv: Granskning av översättningen tili finska av habi-
24332:                                        tatdirektivet
24333: 
24334: 
24335:                                           Tili Riksdagens Talman
24336: 
24337:    Förslaget till Natura 2000 har utarbetats en-        redan när förslaget utarbetades. Ä ven andra fel-
24338: bart på ekologiska grunder. 1 habitatdirektivet         aktigheter förekommer i den finska översättning-
24339: art. 2 pt. 3 sägs att "åtgärder som vidtas i enlighet   en, närmast i bilaga III tili direktivet där det talas
24340: med detta direktiv skall ta hänsyn tili ekonomis-       om urvalskriterier för områden tili Natura 2000.
24341: ka, sociala och kulturella behov och tili regionala        Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
24342: och lokala särdrag" (den svenska översättning-          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
24343: en). 1 den finska versionen sägs det att "tämän         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
24344: direktiivin mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä     följande spörsmål:
24345: otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja si-
24346: vistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja pai-                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
24347: kalliset erityispiirteet." Den finska texten har av             ta för att kontrollera översättningen av
24348: miljömyndigheterna tolkats så att det först i till-             habitatdirektivet och rätta tili eventuella
24349: ståndsprövningen på Natura-områdena behöver                     felaktigheter så att de finska Natura
24350: beaktas dessa aspekter. Den engelska original-                  2000-områdena inte kommer att avvika
24351: texten (och den franska) stämmer bättre överens                 från övriga länders och så att samma kri-
24352: med den svenska översättningen. Man kan gott                    terier tiliämpas?
24353: anse att de här aspekterna borde ha beaktats
24354: 
24355:      Helsingforsden 23 april1997
24356: 
24357:                                              Håkan Malm /sv
24358: 
24359: 
24360: 
24361: 
24362: 279001
24363: 2                                             KK 415/1997 vp
24364: 
24365: Kirjallinen kysymys 415                                                                        Suomennos
24366: 
24367: 
24368: 
24369: 
24370:                                      Håkan Malm /r: Luontodirektiivin suomennoksen tarkistamisesta
24371: 
24372: 
24373: 
24374:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
24375: 
24376:    Natura 2000 -ehdotus on laadittu ainoastaan           nämä näkökohdat olisi tullut ottaa huomioon jo
24377: ekologisin perustein. Luontodirektiivin ruotsin-         ehdotusta laadittaessa. Myös muita virheitä
24378: noksen 2 artiklan 3 kohdassa todetaan näin "åt-          esiintyy suomennoksessa, lähinnä direktiivin liit-
24379: gärder som vidtas i enlighet med detta direktiv          teessä III, jossa käsitellään Natura 2000 -aluei-
24380: skall ta hänsyn till ekonomiska, sociala och kul-        den valintaperusteita.
24381: turella behov och till regionala och lokala sär-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24382: drag". Suomenkielisessä versiossa todetaan, että         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24383: "tämän direktiivin mukaisesti toteutetuilla toi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24384: menpiteillä otetaan huomioon taloudelliset, so-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24385: siaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä
24386: alueelliset ja paikalliset erityispiirteet". Y mpäris-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24387: töviranomaiset ovat tulkinneet suomenkielistä                   ryhtyä tarkistaakseen luontodirektiivin
24388: tekstiä siten, että vasta Natura-alueiden lupahar-              suomennoksen ja korjatakseen mahdolli-
24389: kinnassa nämä näkökohdat on otettava huo-                       set virheet siten, etteivät Suomen Natura
24390: mioon. Englanninkielinen alkuperäisteksti Ga                    2000 -alueet poikkeaisi muiden maiden
24391: ranskankielinen teksti) vastaa paremmin ruot-                   alueista ja että sovellettaviksi tulisivat
24392: sinnosta. Voidaan hyvällä syyllä katsoa, että                   samat perusteet?
24393: 
24394:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1997
24395: 
24396:                                                Håkan Malm /r
24397:                                           KK 415/1997 vp                                             3
24398: 
24399: 
24400: 
24401: 
24402:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24403: 
24404:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      myös olla taloudellinen toiminta, esim. metsäta-
24405: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       lous, mahdollista.
24406: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Ympäristöministeriön ehdotus Natura 2000
24407: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan          -verkostoksi Suomessa on parhaillaan nähtävil-
24408: Malmin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         lä. Ehdotus perustuu luonnontieteellisiin seik-
24409: n:o 415:                                            koihin, kuten direktiivi edellyttää. Lausuntokier-
24410:                                                     roksen ja nähtävilläolon eräänä tarkoituksena
24411:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      on selvittää kysymyksessä mainittuja taloudelli-
24412:        ryhtyä tarkistaakseen luontodirektiivin      sia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä tekijöitä sekä
24413:        suomennoksen ja korjatakseen mahdolli-       harkita niitä tapauskohtaisesti. Nämä tekijät ei-
24414:        set virheet siten, etteivät Suomen Natura    vät siis tule esille pelkästään mahdollisessa lupa-
24415:        2000 -alueet poikkeaisi muiden maiden        harkinnassa.
24416:        alueista ja että sovellettaviksi tulisivat       Suomen parhaillaan nähtävillä oleva luonnos
24417:        samat perusteet?                             Natura 2000 -verkostoksi ei perustu yksinomaan
24418:                                                     kotimaisten direktiivien kieliasuihin. Mahdolli-
24419:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        set erot eri valtioiden Natura 2000 -ehdotuksissa
24420: vasti seuraavaa:                                    johtunevatkin ennen kaikkea erilaisista luonnon-
24421:                                                     olosuhteista ja luonnonsuojelun perinteistä eri
24422:    Ympäristöministeriössä on päivittäisessä käy-    maissa. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin Natura
24423: tössä mm. englanninkielinen luontodirektiivi,jo-    2000 -työssä on käynnissä jatkuva molemmin-
24424: hon kotimaisia käännöksiä joudutaan usein ver-      puolinen ympäristöviranomaisten keskeinen
24425: taamaan. Ministeriössä ja sen apuna toimivassa      seuranta ja keskustelu. Molempien maiden ehdo-
24426: Natura-työryhmässä on kiinnitetty huomiota          tusten perusteet ovat hyvin samantyyppiset.
24427: erikielisten versioiden erilaisiin sanontoihin ja       Mahdolliset virheelliset tulkinnat EU:n direk-
24428: mahdollisiin vivahde-eroihin.                       tiivien kieliasuissa ovat EU:n neuvoston sihtee-
24429:    Natura 2000 -ohjelmaa toteutetaan EU:n jä-       ristön vastuulla. Ne saattavat koskea muitakin
24430: senvaltioissa kansallisen lainsäädännön pohjal-     aiheita ja hallinnonaloja. Kieliasujen tarkistami-
24431: ta. Suomessa direktiiviä voidaan toteuttaa mo-      nen edellyttää hallituksen aloitetta neuvostolle.
24432: nen eri lain nojalla. Poiketen aikaisemmasta        Hallitus harkitsee, onko kieliasun tarkistaminen
24433: luonnonsuojelun käytännöstä Suomessa Natura         aiheellista, ja tekee aikanaan tarvittaessa aloit-
24434: 2000 -verkostoon kuuluvilla alueilla saattaa        teen tekstien korjaamiseksi.
24435: 
24436:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
24437: 
24438:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
24439: 4                                             KK 415/1997 vp
24440: 
24441: 
24442: 
24443: 
24444:                                           Tili Riksdagens Talman
24445: 
24446:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Miljöministeriets förslag tili Finlands nätverk
24447: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             Natura 2000 finns som bäst tili påseende. Försla-
24448: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         get bygger, så som direktivet förutsätter, på na-
24449: dagsman Håkan Malm undertecknade spörsmål               turvetenskapliga grunder. Ett av syftena med re-
24450: nr 415:                                                 missronden och påseendet är att undersöka de i
24451:                                                         spörsmålet nämnda ekonomiska, sociala och
24452:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       kulturella faktorerna och att ta varje fall under
24453:           ta för att kontrollera översättningen av      övervägande. Dessa faktorer kommer alltså inte
24454:           habitatdirektivet och rätta tili eventuella   enbart fram vid en eventuell tiliståndsprövning.
24455:           felaktigheter så att de finska Natura             Finlands utkast tili nätverket Natura 2000,
24456:           2000-områdena inte kommer att avvika          vilket som bäst finns tili påseende, bygger inte
24457:           från övriga länders och så att samma kri-     uteslutande på direktivens inhemska språkdräkt.
24458:           terier tillämpas?                             Eventuella olikheter mellan olika staters förslag
24459:                                                         tili Natura 2000 torde framför allt bero på deras
24460:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           olika naturförhållanden och på traditionerna
24461: anföra följande:                                        inom naturvården i respektive land. Tili exempel
24462:                                                         i samband med Finlands och Sveriges Natura
24463:     Miljöministeriet använder dagligen habitatdi-       2000-arbete pågår en ömsesidig och kontinuerlig
24464: rektivet bl.a. på engelska, och översättningarna        uppföljning och diskussion mellan miljömyndig-
24465: tili de inhemska språket måste ofta jämföras med        heterna. Grunderna för vartdera landets förslag
24466: detta. Vid ministeriet och i den Naturearbets-          är mycket likartade.
24467: grupp som biträder ministeriet har man fåst upp-            Eventuella felaktiga tolkningar i EU-direk-
24468: märksamhet vid att versionerna på olika språk           tivens språkliga utformning faller på EU-rådets
24469: innehåller olika uttryck och vid eventuella nyans-      sekretariats ansvar. Sådana kan också gälla an-
24470: skilinader.                                             dra motivkretsar och förvaltningsområden. En
24471:     Programmet Natura 2000 förverkligas i EU:s          revidering av språkdräkten förutsätter att reger-
24472: medlemsstater på basis av deras nationella lag-         ingen hos rådet tar initiativ tili detta. Regeringen
24473: stiftning. 1 Finland kan direktivet genomföras          kommer att överväga huruvida en revidering av
24474: med stöd av ett antal olika lagar. Avvikande från       språkdräkten är påkallad och kommer i sinom
24475: tidigare praxis inom naturvården kan även eko-          tid att vid behov ta initiativ tili korrigering.
24476: nomisk verksamhet, t.ex. skogsbruk, bedrivas i
24477: områden som hör tili det finländska nätverket
24478: Natura 2000.
24479: 
24480:      Helsingforsden 20 maj 1997
24481: 
24482:                                                                         Miljöminister Pekka Haavisto
24483:                                              KK 416/1997 vp
24484: 
24485: Kirjallinen kysymys 416
24486: 
24487: 
24488: 
24489: 
24490:                                     Ossi Korteniemi /kesk: Postin säilyttämisestä Äkäslompolossa
24491: 
24492: 
24493: 
24494:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24495: 
24496:    Postilaitos on suunnitellut lopettavansa Äkäs-      asukkaille että matkailijoille ja vaikuttaisi haital-
24497: lompolon postin ensi vuoden alusta. Postin lo-         lisesti myös kylän elinkeinotoiminnan kehittämi-
24498: pettaminen merkitsisi myös pankkipalvelujen            seen ja palvelutarjontaan. Asia on niin laajakan-
24499: poistumista kylästä.                                   toinen, ettei sitä tulisijättää yksin postin ratkais-
24500:    Äkäslompolo on yksi Suomen suosituimmista           tavaksi.
24501: matkailukohteista. Siellä on noin 6 000 vuode-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24502: paikkaa. Nykyisin matkailijoita riittää jo lähes       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24503: ympäri vuoden. Kylässä on lisäksi vahva paikal-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24504: linen asutus, koska matkailu tarjoaa runsaasti         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24505: työpaikkoja.
24506:    Jos Äkäslompolo menettää postin, siitä aiheu-                  MihiQ toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24507: tuu monenlaista haittaa, sillä lähin posti ja pank-            ryhtyä Akäslompolon postin säilyttämi-
24508: ki olisivat silloin yli 40 kilometrin päässä. Postin           seksi?
24509: poistuminen toisi vaikeuksia sekä paikallisille
24510: 
24511:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
24512: 
24513:                                          Ossi Korteniemi /kesk
24514: 
24515: 
24516: 
24517: 
24518:  279001
24519: 2                                          KK 416/1997 vp
24520: 
24521: 
24522: 
24523: 
24524:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24525: 
24526:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kunnanaan hoitama posti. Postinjakelu ja pos-
24527: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tinkuljetus toimivat kuten ennenkin. Asiakkat
24528: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      voivat noutaa saapuneet postilähetyksensä sekä
24529: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-       läh~ttää postia Suomeen ja myös ulkomaille.
24530: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Akäslompolon postissa käy paljon asiakkaita
24531: n:o 416:                                             hiihtosesongin aikana tammi-huhtikuussa.
24532:                                                      Tänä aikana posti s~a melkein puolet vuoden
24533:           Mihi~ toimenpiteisiin Hallitus aikoo       postimaksutuloista. Akäslompolon omille asuk-
24534:        ryhtyä Akäslompolon postin säilyttämi-        kaille saapuvaa kuitattavaa postia on kuitenkin
24535:        seksi?                                        vain noin 25 lähetystä päivässä. Kun asiaa tar-
24536:                                                      kastellaan postikonttorissa tehtävän työmäärän
24537:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         perusteella, on yrittäjän hoitama posti paras ja
24538: vasti seuraavaa:                                     tarkoituksenmukaisin vaihtoehto tällaisen pos-
24539:                                                      tin hoitamiseen.
24540:    Postipankin muutettua pankkipalvelutarjon-           Koska yrittäjien hoitamissa posteissa ei pank-
24541: taansa postitoimipaikoissa on Postin toimipaik-      kitoimintaa koskevan lainsäädännön mukaan
24542: kaverkossa tapahtumassa muutoksia. Postitoi-         voida hoitaa pankkipalveluja, on Posti mukana
24543: mipaikkojen kokonaismäärä ei kuitenkaan vähe-        luomassa korvaavaa mallia sellaisille postin toi-
24544: ne. Se on ennen ja jälkeen uudistuksen runsaat       mialueille, joissa ei ole minkään pankin kontto-
24545: 1 700 toimipaikkaa. Määrään sisältyy Postin          ria.
24546: omia toimipaikkoja sekä yrittäjien hoitamia pos-         Paikkakunnan omat yrittäjät ovat yleensä
24547: titoimipaikkoja.                                     kiinnostuneita postipalvelujen hoitamisesta
24548:    Postipankin pankkipalvelujen poistul}lisen        oman yrityksensä yhteydessä. Äkäslompolossa
24549: jälkeen Postin oman konttorin ylläpito Akäs-         ei ole vielä tehty sopimusta postipalvelujen hoita-
24550: lompolon postissa ei ole enää taloudellisesti        misesta, mutta sopimus tullaan tekemään sellai-
24551: tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Postikonttorissa      sen paikallisen yrittäjän kanssa, jolla on kykyä ja
24552: tehtävästä työstä yli puolet on muodostunut          resursseja hoitaa postipalvelut asiakkaita palve-
24553: pankkipalveluista. Postin oman konttorin tilalle     levalla ja Postin edellyttämällä laadukkaalla
24554: tulee yrittäjän hoitama posti, joka tarjoaa kaikki   tavalla. Tällöin postipalvelut voidaan säilyttää
24555: samat postipalvelut kuin Postin omalla henkilö-      entisellään.
24556: 
24557:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
24558: 
24559:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
24560:                                             KK 416/1997 vp                                               3
24561: 
24562: 
24563: 
24564: 
24565:                                          Tili Riksdagens Talman
24566: 
24567:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            dernakan hämta sina postförsändelser och sända
24568: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            post tili Finland och även tili utlandet.
24569: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-           Posten i Äkäslompolo besöks av flera kunder
24570: dagsledamot Ossi Korteniemi undertecknade              under skidsäsongen ijanuari-april. Under den-
24571: spörsmål nr 416:                                       na tid får posten nästan hälften .~v årets portoin-
24572:                                                        komster. De egna invånarna i Akäslompolo får
24573:           Vilka åtgärder ämnar Reg~ringen vid-         sådan post som skall kvitteras endast cirka 25
24574:        ta för att bibehålla posten i Akäslompo-        försändelser om dagen. När saken betraktas på
24575:        lo?                                             basis av arbetsmängden i postkontoret, är en
24576:                                                        företagardragen post det bästa och mest ända-
24577:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          målsenliga alternativet för att sköta en sådan här
24578: anföra följande:                                       post.
24579:                                                           Eftersom det inte är möjligt enligt lagstiftning-
24580:    1 och med att Postbanken har ändrat utbudet         en om bankverksamheten att sköta banktjänster
24581: på sin bankservice i postkontoren kommer det att       i företagardragna poster, är posten med i att
24582: ske ändringar i Postens kontorsnät. Antalet post-      skapa en ersättande modell för sådana postens
24583: kontor minskar dock inte. Antalet postkontor           verksamhetsområden där ingen bank har sitt
24584: var före och är efter reformen 1 700 tili antalet. 1   kontor.
24585: detta antal ingår Postens egna kontor samt såda-          Företagare på orten är vanligen intresserade
24586: na postkontor som sköts av företagare.                 av att sköt.~ posttjänster i samband med sitt eget
24587:    Efter det att Postbankens banktjänster lagts        företag. 1 Akäslompolo har man ännu inte slutit
24588: ned är det inte längre ekonomiskt ändaJ:Tiålsenligt    avtal om skötsel av posttjänster, men ett sådant
24589: att upP.rätthålla Postens eget kontor i Akäslom-       avtal skall med all sannolikhet ingås med en så-
24590: polo. Over hälften av postkontorets arbete har         dan lokal företagare som har förmåga och resur-
24591: bestått av banktjänster. 1 stället för Postens eget    ser att sköta posttjänster genom att erbjuda
24592: kontor kommer en ny företagardragen post som           kundservice på det högklassiga sätt som Posten
24593: erbjuder alla posttjänster som ett postkontor som      förutsätter. Då kan posttjänsterna bevaras som
24594: sköts med egen personal. Postdistribueringen           förut.
24595: och posttransporterna verkar som förut. Kun-
24596: 
24597:      Helsingforsden 20 maj 1997
24598: 
24599:                                                                            Trafikminister Matti Aura
24600:                                           KK 417/1997 vp
24601: 
24602: Kirjallinen kysymys 417
24603: 
24604: 
24605: 
24606: 
24607:                                  Janina Andersson /vihr: Saaristomeren rehevöitymisen estämisestä
24608: 
24609: 
24610: 
24611:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24612: 
24613:    Kaikista puheista huolimatta Saaristomeri           3) Millä lailla auto- ja laivaliikenteen päästöi-
24614: rehevöityy vuosi vuodelta aina vaan pahempaan       hin on puututtu ja tullaan puuttumaan?
24615: kuntoon. Jo nyt merenpohja on laajoilta alueilta       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24616: täysin kuollutta. Rehevöitymiseen on monia syi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24617: tä. Haluaisin tietää, mitä hallitus on tehnyt ja    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24618: aikoo tehdä joidenkin päästälähteiden hillitsemi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24619: seksi.
24620:    l) Millä lailla kalankasvatuksen päästöihin on             Mitä Hallitus aikoo tehdä Saaristome-
24621: puututtu ja tullaan puuttumaan?                            ren rehevöitymisen estämiseksi?
24622:    2) Millä lailla maanviljelyksen päästöihin on
24623: puututtu ja tullaan puuttumaan?
24624: 
24625:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
24626: 
24627:                                       Janina Andersson /vihr
24628: 
24629: 
24630: 
24631: 
24632: 279001
24633: 2                                          KK 417/1997 vp
24634: 
24635: 
24636: 
24637: 
24638:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24639: 
24640:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lamäärien että päästöjä koskevien rajoitusten
24641: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suhteen. Vesioikeus saattaa kieltää luvan koko-
24642: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      naan nimenomaan ympäristönäkökohtien vuok-
24643: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina          si.
24644: Anderssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           Ympäristöministeriössä on käsiteltävänä eh-
24645: sen n:o 417:                                         dotus vesien suojelun tavoiteohjelmaksi vuoteen
24646:                                                      2005. Siinä esitetään kalankasvatukselle, kuten
24647:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Saaristome-      muillekin vesiä kuormittaville aloille maatalous
24648:        ren rehevöitymisen estämiseksi?               mukaan lukien, varsin tiukat päästöjen tavoite-
24649:                                                      arvot. Hyväksytty tavoiteohjelma ohjaa ympä-
24650:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ristökeskuksia ja vaikuttaa niiden lausuntoihin
24651: vasti seuraavaa:                                     ja kannanottoihin. Myös Itämeren suojeluko-
24652:                                                      missio HELCOM on ottanut nämä arvot kalan-
24653:    Rehevöitymistä aiheuttavat fosfori- ja typpi-     kasvatusta koskevaan suositukseensa haittojen
24654: yhdisteet, joista tärkeimpiä ovat fosfaatit sekä     torjumiseksi.
24655: ammoniakkityppi ja nitraattityppi. Suomenlah-            Syksyllä 1996 perustettiin eri viranomaisista ja
24656: della ja Selkämerellä typpi on kasviplanktonin       intressipiireistä koostuva kalankasvatuksen tut-
24657: kasvua rajoittava tekijä. Rannikon läheisyydes-      kimus- ja selvitysprojekti. Projekti tutkii kaikkia
24658: sä, esimerkiksi Saaristomerellä rajoittava tekijä    mahdollisuuksia kestävän kalankasvatuksen ke-
24659: voi olla joko fosfori tai typpi, useammin kuiten-    hittämiseksi. Selvityskohteina ovat mm. kalan-
24660: kin typpi.                                           viljelylaitosja sen hoito, kalanjalostus, rehu, ruo-
24661:    Itämereen on aikojen kuluessa kertynyt varsin     kinta- ja vesiensuojelutekniikka. Ympäristömi-
24662: suuret ravinnevarat, ennen kaikkea fosforia, jota    nisteriö on mukana projektissa, josta vastaa
24663: meren pohjassa on paljon. Itämeren veden vaih-       Lounais-Suomen ympäristö keskus. Saaristomeri
24664: tuvuus on erittäin hidasta, on arvioitu, että Itä-   on siten hyvin keskeisesti myös tässä projektissa
24665: meren vesi vaihtuu noin 20-30 vuoden välein,         mukana ja työn tuloksilla tulee olemaan vaiku-
24666: joten ravinteiden kertyminen jatkunee edelleen.      tusta sen tilaan.
24667: Määrätyissä oloissa fosfori liukenee pohjasta ja         Maanviljely ja laajemmin ottaen maatalous on
24668: sekoittuu vesimassaan ja ajautuu sen mukana          vesiemme suurin ravinnepäästölähde. Lounais-
24669: kuormittamaan mm. Saaristomerta. Alueelle            Suomen alueella viljely on intensiivistä, pelto-
24670: kertyy ravinteita myös jokien tuomana ja suo-        alueet laajoja ja ne sijaitsevat vesistöjen tuntu-
24671: raan rannikolta.                                     massa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa
24672:    Kalankasvatustoiminta on Lounaisen Suo-           ja sitä edeltäneissä organisaatioissa on jo kauan
24673: men merialueella varsin mittavaa. Kalankasva-        kiinnitetty vakavaa huomiota maatalouden ve-
24674: tusta koskevat luvat ratkaistaan laitoskohtaisesti   siensuojeluun. Tarkoituksena on pienentää mm.
24675: vesioikeuden päätöksillä. Alueellinen ympäristö-     Saaristomereen ja Selkämereen tulevaa ravinne-
24676: keskus käyttää vesioikeuskäsittelyssä valtion pu-    kuormaa ja pysähdyttää vesien rehevöitymiske-
24677: hevaltaa. Lausunnossa esitetään ympäristövi-         hitys. Peltoviljelyn toimenpiteiden lisäksi pyri-
24678: ranomaisen käsitys alueen ympäristön tilasta,        tään karjatalouden suorat päästöt poistamaan
24679: mahdollisuuksista harjoittaa ko. toimintaa           kokonaan, jolloin varsinkin pienten jokivesistö-
24680: alueella sekä siitä, minkätaisin ehdoin toiminta     jen ja järvien hygieeninen tila paranisi huomatta-
24681: ympäristöviranomaisen käsityksen mukaan olisi        vasti.
24682: mahdollisimman haitatonta. Vesioikeudet ovat             Maataloudesta peräisin oleviin ympäristövai-
24683: ottaneet viime vuosina viranomaisten näkemyk-        kutuksiin ja ravinnepäästöihin on toistaiseksi
24684: set ja ehdotukset ratkaisuissaan yhä paremmin        voitu puuttua vain neuvonnalla ja suositusten
24685: huomioon. Yleisesti voidaan todeta, että kalan-      avulla. Päästöjen vähentäminen on siten ollut
24686: kasvatusta koskevat vesioikeuden luvat ovat vii-     hidasta. Maatalous on kuitenkin sisältynyt mm.
24687: me vuosina tiukentuneet sekä kasvatettavien ka-      edelliseen vesien suojelun tavoiteohjelmaan ja
24688:                                             KK 417/1997 vp                                             3
24689: 
24690: ministeriössä käsiteltävänä olevaan uuteen ta-        reen vaikuttavien liikenteen päästöjen rajoitta-
24691: voiteohjelmaan. Pyrkimyksenä on vähentää              miseksi.
24692: maataloudesta peräisin olevia ravinnepäästöjä.            Henkilö- ja pakettiautojen sekä raskaiden ajo-
24693:    Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin myös           neuvojen pakokaasumääräyksiä tiukennetaan
24694: EU:n ns. maatalouden ympäristötuki tuli mah-          EY:n direktiivien mukaisesti. Seuraavat tiuken-
24695: dolliseksi. Ympäristötuen ehdot on valmisteltu        nukset, joita parhaillaan käsitellään Euroopan
24696: yhdessä maa- ja metsätalousministeriön ja ym-         unionin neuvostossa, on tarkoitus saattaa voi-
24697: päristöministeriön kanssa. Ohjelman avulla on         maan vuoden 2000 tienoilla.
24698: pyritty taloudellisin tuin vähentämään myös               Laivaliikenteen osalta on olemassa tiukat
24699: maatalouden päästöjä. Toistaiseksi tukiohjel-         kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat säännöt
24700: man vaikutukset vesien suojeluun eivät ole olleet     sekä kansallinen lainsäädäntö päästöjen rajoitta-
24701: riittäviä. EU:n ympäristötuen perustukea saa          misesta. Siitä huolimatta laittomia päästöjä to-
24702: noin 80 % maanviljelijöistä, joten tuella on jat-     detaanjatkuvasti myös Itämeren alueella, erityi-
24703: kossa vaikutusta siihen, miten maatalous kuor-        sesti avomerellä. Niillä ei kuitenkaan yleensä ole
24704: mittaa vesiä ja ilmaa. Aktiivinen viljely ja maata-   suoranaista vaikutusta Saaristomeren tilaan.
24705: louden harjoittaminen säilyttää samalla maaseu-           Laivaliikenteen päästöjen rajoittamista on
24706: tumaiseman avoimena ja ylläpitää luonnon mo-          valmisteltu kansainvälisessä merenkulkujärjes-
24707: nimuotoisuutta.                                       tössä (IMO:ssa). Tarkoitus on lisätä merensuoje-
24708:     Ympäristötuen erityistuen osalta on Lounais-      lua koskevaan MARPOL-yleissopimukseen il-
24709: Suomen ympäristökeskuksen alueella suunnitel-         mansuojeluliite ja rajoittaa mm. uusien laivojen
24710: tu tai toteutumassa jo yli 100 suojavyöhykettä, n.    typpipäästöjä 30 % nykytasosta. Määräykset on
24711: 50 kosteikkoa tai Iaskeutusailasta sekä yli 200       tarkoitus hyväksyä vuonna 1997 ja ne tulevat
24712: perinnebiotooppi- ja maisemanhoitokohdetta.           voimaan, kun riittävä määrä osapuolia on alle-
24713: Luonnonmukaisen tuotannon lisääntymisellä on          kirjoittanut sopimuksen.
24714: myös vesiensuojelullista merkitystä. Lounais-             Itämeren suojelukomission puitteissa on
24715: Suomessa on tällä hetkellä luomutuotannossa tai       käynnissä alusperäisten jätteiden rajoittamista
24716: siihen siirtymässä n. 20 000 hehtaarin ala.           koskeva ns. REFAC-projekti,joka tähtää siihen,
24717:     Ympäristöministeriössä on parhaillaan käsi-       että sallittuja päästöjä vähennetään ja eliminoi-
24718: teltävänä EY:n ns. nitraattidirektiivi, joka edel-    daan laittomat päästöt.
24719: lyttää maatalouden typpipäästöjä koskevien ra-            Liikennesuoritteen hitaan kasvun ja autokan-
24720: joitusten täytäntöönpanoa. Direktiivin perus-         nan uudistumisen myötä tieliikenteen typenoksi-
24721: teella esitetään maataloudesta peräisin oleville      dipäästöt ovat vähentyneet noin 20 % huippu-
24722: nitraateille herkkiä alueita, joihin myös Saaristo-   vuodesta 1989 vuoteen 1996 mennessä. Kansain-
24723: meri kuuluu. Työryhmän ehdotus tarvittaviksi          välisissä yhteyksissä asetettu vähennystavoite, eli
24724: toimenpiteiksi on annettu,ja siitä saatuja lausun-    -30% vuoden 1980 tasosta vuoteen 1998 men-
24725: toja käsitellään parhaillaan. Määräykset on tar-      nessä, ei näytä aivan toteutuvan liikenteen osal-
24726: koitus saattaa valtioneuvoston päätettäviksi lä-      ta. Huolestuttavaa on, että autoliikenne saaris-
24727: hitulevaisuudessa.                                    tossa on kasvanut huomattavasti entisestään.
24728:     Liikenne on merkittävä typenoksidien päästä-         Ympäristöministeriö on asettanut 1996 toimi-
24729:  lähde. Liikenteen osuus on lähes 50 % Suomen         kunnan, jonka tehtävänä on 31.10.1997 mennes-
24730:  typpipäästöistä. Muissa Itämeren valtioissa lii-     sä laatia mm. suunnitelma typen yhdisteiden
24731:  kennesektorin osuus kokonaispäästöistä vaihte-       päästöjen vähentämiseksi ottaen huomioon tie-
24732:  lee 40-50 %:iin. Itämeren suojelukomissio on-        dot kriittisistä kuormituksista ja pitoisuuksista
24733:  kin kiinnittänyt yhä enenevässä määrin huomio-       sekä ilmapäästöjen merkitys rehevöitymisessä.
24734:  ta liikenteen aiheuttamiin päästöihin. Komissio      Suunnitelmassa tullaan tarkastelemaan myös
24735:  hyväksyi maaliskuussa 1996 suosituksen Häme-         liikennesektoria.
24736:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
24737: 
24738:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
24739: 4                                           KK 417/1997 vp
24740: 
24741: 
24742: 
24743: 
24744:                                         Tili Riksdagens Talman
24745: 
24746:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        viljar för fiskodling under de senaste åren har
24747: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      blivit strängare i fråga om de vilikor som ställs på
24748: de medlem av statsrådet översänt följande av          odlingsmängden och begränsning av utsläppen.
24749: riksdagsman Janina Andersson undertecknade            Vattendomstolen kan uttryckligen av miljöskäl
24750: spörsmål nr 417:                                      vägra att bevilja tillstånd.
24751:                                                           Vid miljöministeriet handläggs som bäst ett
24752:           Vad ämnar Regeringen göra for att           förslag till målprogram för vattenvården fram till
24753:        förhindra eutrofieringen av Skärgårdsha-       år 2005. Där föreslås mycket stränga gränser för
24754:        vet?                                           utsläppen från fiskodling, liksom för andra vat-
24755:                                                       tenbelastande branscher inklusive jordbruket.
24756:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Det godkända målprogrammet styr miljöcen-
24757: anföra följande:                                      tralerna och påverkar deras utlåtanden och ställ-
24758:                                                       ningstaganden. Också kommissionen för skydd
24759:     Eutrofieringen orsakas av fosfor- och kväve-      av Ostersjöområdets marina miljö, HELCOM,
24760: föreningar, av vilka de viktigaste är fosfater, am-   har i syfte att bekämpa olägenheter fört in mot-
24761: moniakkväve och nitratkväve. I Finska viken           svarande värden isin rekommendation om fisk-
24762: och Bottenhavet är kvävet en faktor som minskar       odling.
24763: tiliväxten hos vegetabilisk plankton. 1 närheten          Hösten 1996 sattes ett projekt upp för forsk-
24764: av kusten, t.ex. i Skärgårdshavet, kan antingen       ning och undersökning av fiskodlingen. Delta-
24765: fosfor eller kväve ha motsvarande effekt, oftast      garna representerar olika myndigheter och in-
24766: dock kväve.                                           tressegrupper. Projektet undersöker alla möjlig-
24767:     Under tidernas lopp har ansenliga mä!lgder        heter att utveckla en hållbar fiskodling. Under-
24768: närsalter, framför allt fosfor, anhopats i Oster-     sökningarna gäller bl.a. fiskodlingar och sköt-
24769: sjön och ligger på havsbottnen. Vattenutbytet i       seln av dem, fiskfoder och utfodrings- och vatten-
24770: Ostersjön sker ytterst långsamt. Man har upp-         vårdsteknik. Miljöministeriet deltar i detta pro-
24771: skattat att vattnet byts ut med ca 20-30 års          jekt, som Sydvästra Finlands regioncentral sva-
24772: intervaller, vilket innebär att anhopningen av        rar för. Skärgårdshavet är alltså mycket centralt
24773: närsalter torde fortsätta. Under vissa omständig-     också i detta projekt, och resultaten av arbetet
24774: heter upplöser sig fosforn på bottnen och blandas     kommer att påverka dess tillstånd.
24775: i vattenmassan så att den driver med vattnet och          Odling och jordbruk över lag är en stor källa
24776: belastar bl.a. Skärgårdshavet. Området samlar         till närsaltsutsläpp i vattnen. 1 sydvästra Finland
24777: också upp närsalter från åar och älvar och direkt     är odlingen intensiv och åkerarealerna stora, och
24778: från kusten.                                          de ligger nära vattnen. Sydvästra Finlands miljö-
24779:     1 sydvästra Finlands havsområde förekommer        central och dess föregångarorganisationer har
24780: mycket fiskodling. Det är vattendomstolen som         redan länge ägnat vattenvården inom jordbruket
24781: på grundval av in casubehandling avgör tilistån-      allvarlig uppmärksamhet. Avsikten är att minska
24782: den för fiskodling. Den regionala miljöcentralen      närsaltsbelastningen bl.a. på Skärgårdshavet och
24783: för statens talan vid den vattenrättsliga behand-     Bottenhavet och att stoppa eutrofieringen. Ut-
24784: lingen. Miljömyndigheterna ger ett utlåtande          över åtgärder i samband med åkerodlingen strä-
24785: som presenterar deras uppfattning om miljöns          var man också efter att helt stoppa de direkta
24786: tilistånd i det berörda området, möjligheterna att    utsläppen från kreaturshushållningen, varige-
24787: bedriva sådan näring där och under vilka villkor      nom det hygieniska läget speciellt i de små
24788: verksamheten enligt miljömyndigheternas upp-          stråtarna och sjöarna avsevärt skulle förbättras.
24789: fattning Iänder tili så lite olägenheter som möj-         Tills vidare har miljöverkningarna av jordbru-
24790: ligt. Vattendomstolarna har under de senaste          ket och närsaltsutsläppen enbart kunnat åtgär-
24791: åren allt mer beaktat myndigheternas uppfatt-         das genom rådgivning och rekommendationer.
24792: ningar och förslag. Rent allmänt kan man kon-         Därför har minskningen av utsläppen skett lång-
24793: statera att de tillstånd som vattendomstolen be-      samt. Men jordbruket har i alla fall ingått i bl.a.
24794:                                              KK 417/1997 vp                                              5
24795: 
24796: det föregående målprogrammet för vattenvården             Bestämmelserna om avgasutsläpp från per-
24797: och behandlas också i det nya målprogram som           son- och paketbilar och tunga fordon skärps i
24798: miljöministeriet nu bereder. Strävan är att min-       enlighet med EG-direktiven. Följande skärp-
24799: ska närsaltsutsläppen från lantbruket.                 ningar, vilka som bäst behandlas i Europeiska
24800:    Då Finland anslöt sig till Europeiska unionen       unionens råd, kommer att träda i kraft omkring
24801: blev det också möjligt att få miljöstöd tilllantbru-   år 2000.
24802: ket. Villkoren för miljöstödet har beretts i sam-         1 fråga om båttrafiken finns det strikta regler
24803: råd mellan jord- och skogsbruksministeriet och         som bygger på internationella konventioner och
24804: miljöministeriet. A vsikten är att minska utsläp-      nationelllagstiftning om begränsning av utsläp-
24805: pen med tillhjälp av ekonomiska stöd över pro-         pen. Trots detta föreko~p1er olagliga utsläpp
24806: grammet. Tills vidare har stödprogrammet inte          kontinuerligt, också inom Ostersjön och i synner-
24807: haft tillräckliga verkningar på vattenvården.          het i öppna havet. De har dock i allmänhet ingen
24808: Basstödet inom EU:s miljöstöd betalas till ca          direkt inverkan på situationen i Skärgårdshavet.
24809: 80% av jordbrukarna, vilket innebär att stödet i          En begränsning av utsläppen från båttrafiken
24810: framtiden kommer att inverka på hur jordbruket         har beretts i Internationella sjöfartsorganisatio-
24811: belastar vatten och luft. Aktiv odling och jord-       nen (IMO). Avsikten är att tili den internationel-
24812: bruk bevarar samtidigt landskapet på landsbyg-         la MARPOL-konventionen om havsskydd foga
24813: den öppet och vidmakthåller variationsrikedo-          en luftvårdsbilaga och att begränsa bl.a. kväve-
24814: men i naturen.                                         utsläppen från nya fartyg till 30% av det nuva-
24815:     Vad miljöstödets specialstöd beträffar har re-     rande. Bestämmelserna avses bli godkända år
24816: dan fler än 100 skyddszoner inrättats eller plane-     1997 och de träder i kraft då ett tillräckligt antal
24817: rats inom Sydvästra Finlands miljöcentrals om-         avtalsparter har undertecknat överenskommel-
24818: råde, vidare ett femtiotal våtmarker och över 200      sen.
24819: områden med kulturbiotoper och landskaps-                 Inom ramen för kommissionen för skydd av
24820: vård. Att den biologiska odlingen ökar har också       Östersjöområdets marina miljö pågår det så kal-
24821: betydelse med tanke på vattenvården. 1 sydvästra       lade REFAC-projektet, som syftar tili begräns-
24822: Finland är ett område på ca 20 000 ha redan            ning av fartygsavfallet. Syftet är att de tillåtna
24823: biologiskt odlat, eller på väg mot biologisk od-       utsläppen skall minska och de olagliga elimine-
24824: ling.                                                  ras.
24825:     Miljöministeriet behandlar som bäst EG:s ni-          1 och med att trafikprestationerna bara har
24826: tratdirektiv, som förutsätter att begränsningarna      ökat långsamt och bilparken har förnyats har
24827: i nitratutsläpp från jordbruket genomförs. På          kväveoxidutsläppen från vägtrafiken minskat
24828: basis av direktivet föreslås områden som är käns-      med ca 20 % från toppåret 1989 tili år 1996. Det
24829: liga för nitrater från lantbruket; tili dessa hör      minksningsmål som ställts upp i internationella
24830: även Skärgårdshavet. En arbetsgrupp har före-          sammanhang, dvs. - 30% från 1980 års nivå
24831: slagit behövliga åtgärder, och utlåtandena om          fram tili år 1998, verkar inte att vara helt genom-
24832: förslaget behandlas som bäst. A vsikten är att         förbart i fråga om trafiken. Det är oroväckande
24833: statsrådet inom en nära framtid skall besluta om       att biltrafiken i skärgården har ökat avsevärt
24834: bestämmelser.                                          jämfört med tidigare.
24835:     Trafiken är en viktig källa tili kväveutsläpp.        Miljöministeriet har år 1996 tillsatt en kom-
24836: Trafiken svarar i detta nu för nästan 50% av           mission som före 31.10.1997 skall göra upp bl.a.
24837: kväveutsläppen i Finland. 1 de övriga Östersjö-        en pian för minskning av utsläppen av kväveför-
24838:  staterna är trafiksektorns andel av de totala ut-     eningar med beaktande av förhandenvarande
24839:  släppen ~~llan 40 och 50 %. Kommissionen för          uppgifter om den kritiska belastningen och hal-
24840:  skydd av Ostersjöområdets marina miljö har äg-        terna samt den betydelse som utsläpp i luft har
24841: nat trafikutsläppen allt mer uppmärksamhet.            visavi eutrofieringen. Planen kommer också att
24842:  Kommissionen godkände i mars 1996 en rekom-           täcka trafiksektorn.
24843: mendation om.. begränsning av de trafikutsläpp
24844:  som påverkar Ostersjön.
24845: 
24846:       Helsingforsden 16 maj 1997
24847: 
24848:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
24849:            1
24850:           1
24851:          1
24852:         1
24853:        1
24854:       1
24855:      1
24856:     1
24857:    1
24858:   1
24859:  1
24860: 1
24861:                                              KK 418/1997 vp
24862: 
24863: Kirjallinen kysymys 418
24864: 
24865: 
24866: 
24867: 
24868:                                     Pia Viitanen/sd: Valtion ja kuntien välisten yhteispalveluhankkei-
24869:                                         den edistämisestä
24870: 
24871: 
24872:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24873: 
24874:    Valtiontalouden tarkastusviraston selonteon             Eräs mahdollisuus valtion ja kuntien välisen
24875: mukaan julkisen hallinnon yhteispalvelu- ja yh-        yhteistyön kehittämisessä voisi olla esim. posti-
24876: teiskäyttöhankkeet ovat edenneet heikommin             palvelujen järjestäminen. Viime aikoina on pe-
24877: kuin odotettiin. Selvityksen mukaan nimen-             rustellusti kritisoitu postien lopettamista useilta
24878: omaan valtion osallistuminen palvelupisteisiin         paikkakunnilta. Tilannetta on paikkailtu lähin-
24879: kuntien kanssa on ollut nihkeää. Nihkeyden on          nä asiamiesposteilla, joissa paikallinen liikkeen-
24880: arveltu johtuvan kielteisestä ennakkoasenteesta        harjoittaja hoitaa palvelut. Tämän lisäksi eräänä
24881: ja pelosta, että siirtyminen yhteispalvelupisteisiin   mahdollisuutena olisi, että kunta huolehtisi eril-
24882: vähentäisi työpaikkoja.                                listä korvausta vastaan postipalveluista niillä
24883:    Nykyiseen palvelukulttuuriin kuuluu ajatus          paikkakunnilla, joilta posti on lähtenyt.
24884: asiakaslähtöisyydestä. On tärkeää, että kansalai-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24885: set voivat saada mahdollisimman monet palvelut         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24886: samalta luukulta. Juokseminen "luukulta luu-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24887: kulle" ei enää vastaa nykyajan palveluvaatimuk-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24888: sia. Näin ollen valtion ja kuntien yhteispalvelu-
24889: pisteiden käyttö on hyvin perusteltua. Tämän ei                    Mitä Hallitus aikoo tehdä valtion ja
24890: tarvitse, eikä se saa, tarkoittaa henkilökunnan                 kuntien välisten yhteispalveluhankkei-
24891: vähentämistä vaan ainoastaan palvelutuotannon                   den edistämiseksi, sekä
24892: tehostamista. Henkilökunnan työpaineen vähen-                      onko valtio selvittänyt yhteistoiminta-
24893: täminen johtaa entistä parempaan palveluun.                     mahdollisuuksia kuntien kanssa posti-
24894:                                                                 palvelujen järjestämisessä?
24895: 
24896:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
24897: 
24898:                                              Pia Viitanen /sd
24899: 
24900: 
24901: 
24902: 
24903: 279001
24904: 2                                            KK 418/1997 vp
24905: 
24906: 
24907: 
24908: 
24909:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24910: 
24911:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         peista sekä toisaalta palvelutuottajien omista
24912: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lähtökohdista ja tarpeista käsin. Toiminnassa
24913: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        olevia yhteispalvelupisteitä on nykyisin noin 130.
24914: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-        Yhteispalvelussa mukana olevat yleisimmät ta-
24915: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           hot ovat kunta, KELA, poliisi ja työvoimatoi-
24916: 418:                                                   misto. Muutamissa yhteispalvelupisteissä palve-
24917:                                                        luja tarjoavat myös lääninhallitus, tiepiiri, maan-
24918:            Mitä Hallitus aikoo tehdä valtion ja        mittauslaitos, posti, seurakunta ja matkatoimis-
24919:         kuntien välisten yhteispalveluhankkei-         tot. Yhteispalvelupisteissä hoidettavista palve-
24920:         den edistämiseksi, sekä                        luista yleisimpiä ovat valtion viranomaisten,
24921:            onko valtio selvittänyt yhteistoiminta-     kuntien ja KELAn lomakkeiden jakelu, täyttö-
24922:         mahdollisuuksia kuntien kanssa posti-          neuvonta ja hakemusten vastaanotto, veroneu-
24923:         palvelujen järjestämisessä?                    vonta ja verokorttimuutokset, työvoimahallin-
24924:                                                        non informaatio- ja neuvontapalvelut sekä polii-
24925:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sin lupapalvelut. Palvelujen syvyys vaihtelee täy-
24926: vasti seuraavaa:                                       destä palvelusta neuvontaan ja lomakkeiden ja-
24927:                                                        keluun sekä itsepalveluun. Niissä palvelupisteis-
24928:    Yhteispalvelu on uusimuotoinen palvelujen           sä,joissa palvelujen tarjoajana onko. tahon oma
24929: järjestämistapa, joka perustuu eri palvelutuotta-      virkailija, on mahdollista saada lähes kaikkia
24930: jien kuten kuntien, KELAn, valtion viranomais-         tämän osapuolen palveluja.
24931: ten, postin ja yksityisten tahojen yhteistyöhön.          Kunnat ovat mukana lähes kaikissa eli 118
24932: Yhteispalvelupisteiden perustaminen on tehty           yhteispalve1upisteessä. Posti on mukana vain
24933: mahdolliseksi lailla julkisen hallinnon asiakas-       muutamassa yhteispalvelupisteessä. Kaksi näistä
24934: palvelujen järjestämisestä yhteisissä asiakaspal-      sijaitsee postin toimipisteessä ja muut kunnan
24935: velupisteissä (802/1993). Laki ei velvoita vaan        toimitiloissa. Postin palvelut käsittävät postin
24936: ainoastaan mahdollistaa yhteispalvelupisteiden         asiamiestehtävät. Yhdessä yhteispalvelupistees-
24937: perustamisen.                                          sä postin palvelut ovat tätä laajemmat.
24938:    Yhteispalvelun keskeisenä pyrkimyksenä on              Keskushallinto tukee yhteispalvelun edistä-
24939: toimivan ja kattavan julkisen palveluverkoston         mistä lähinnä poistamalla sen tiellä olevia hallin-
24940: aikaansaaminen ja ylläpitäminen niin, että palve-      nollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä. Käytännös-
24941: lut ovat kansalaisten kohtuudella saavutettavis-       sä tätä työtä tehdään sisäasiainministeriön aset-
24942: sa siltä osin kuin palvelujen saaminen edellyttää      tamassa yhteispalveluhankkeessa, jossa ovat
24943: henkilökohtaista asiointia viranomaisissa.             mukana kaikki keskeiset palvelutuottajat. Yh-
24944:    Yhteispalvelupisteiden perustamisen tärkeyt-        teispalvelun käytännön edistämisestä ja tukemi-
24945: tä ovat lisänneet julkisen hallinnon taloudelli-       sesta vastaavat alue- ja paikallishallinnon yleis-
24946: suus- ja tehokkuusvaatimustenjohdosta suorite-         hallintoviranomaiset, lääninhallitukset ja kihla-
24947: tut saneeraukset valtion paikallishallinnossa.         kunnanvirastot. Yhteispalvelun edistäminen pe-
24948: Tämä on johtanut eräiltä osin palveluverkosto-         rustuu eri viranomaistahojen väliseen yhteistyö-
24949: jen harventumiseen ja palvelujen tason laskuun.        hön samoin kuin paikallisten yhteispalvelupistei-
24950: Osaltaan tähän on vaikuttanut myös se, että pää-       den perustaminenkin. Niiden keskushallintovi-
24951: tösvalta palveluiden järjestämisestä kuuluu ny-        ranomaisten, joilla on alaista paikallishallintoa,
24952: kyisin yleensä valtion alue- ja paikallistason vi-     sekä KELAn kanssa on yhteispalveluhankkeessa
24953: ranomaisille. Yhtiöitetty posti taas toimii liiketa-   sovittu muun muassa palvelujen laatua ja yhteis-
24954: loudellisten periaatteiden mukaan, ja taloudelli-      palvelun kehittämistä koskevien tavoitteiden si-
24955: set syyt ovat pakottaneet sen voimakkaaseen toi-       sällyttämisestä alue- ja paikallishallinnon kanssa
24956: mipaikkojen karsintaan. Kunnilla on oikeus itse        tehtäviin tulossopimuksiin. Yhteispalvelupistei-
24957: päättää palvelujensa järjestämistavasta.               tä tuetaan myös järjestämällä valtakunnallisia,
24958:    Yhteispalvelupisteet syntyvät asiakkaiden tar-      alueellisia ja seutukuntakohtaisia seminaareja ja
24959:                                            KK 418/1997 vp                                            3
24960: 
24961: nevottelutilaisuuksia. Erityistä huomiota on         palveluhankkeisiin voitaisiin nykyisestä tehostaa
24962: kiinnitetty yhteispalvelun markkinointiin. Yh-       ja laajentaa.
24963: teispalveluhanke toimittaa muun muassa yhteis-           Tulosohjattujen virastojen tuottamien palve-
24964: palvelulehteä. Lisäksi yhteispalveluhankkeen         lujen laadun ja saatavuuden turvaamiseksi on
24965: toimesta on teetetty yhteispalvelulle oma logo ja    suunnitteilla myös menettely, jossa viranomais-
24966: merkki.                                              ten on ennen ryhtymistä sellaisiin uudistustoi-
24967:    Yhteispalvelun edistämiseksi tullaan jatkossa     miin,jotka merkitsisivät palvelujen heikkenemis-
24968: kiinnittämään entistä enemmän huomiota val-          tä, neuvoteltava toimenpiteistä kuntien ja mah-
24969: tio-kunta-sektorirajat ylittävään laaja-alaiseen     dollisten muiden tahojen kanssa. Tämän lisäksi
24970: yhteistyöhön palvelujen järjestämisessä. Lisäksi     tulisi palvelujen saatavuutta ja tasoa koskevien
24971: sisäasiainministeriö on käynnistämässä yhdessä       tavoitteiden asetanta siirtää virkamiestasolta po-
24972: Suomen Kuntaliiton kanssa lisäneuvottelut Pos-       liittiselle tasolle.
24973: tin kanssa siitä, miten sen osallistumista yhteis-
24974: 
24975:       Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
24976: 
24977:                                                                           Ministeri Jouni Backman
24978: 4                                              KK 418/1997 vp
24979: 
24980: 
24981: 
24982: 
24983:                                            Tili Riksdagens Talman
24984: 
24985:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              från kundernas behov, men också utgående från
24986: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande               serviceproducenternas egna utgångspunkter och
24987: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-           behov. För närvarande finns det ca 130 verksam-
24988: dagsman Pia Viitanen undertecknade spörsmål               ma medborgarkontor. De instanser som medver-
24989: nr 418:                                                   kar flitigast i samservicen är kommunerna, FPA,
24990:                                                           polisen och arbetskraftsbyråerna. Vid vissa med-
24991:            Vad ämnar Regeringen göra för att              borgarkontor tillhandahålls service också av
24992:         främja samserviceprojekt mellan staten            länsstyrelsen, vägdistriktet, lantmäteriverket,
24993:         och kommunerna, samt                              posten, församlingen och resebyråerna. Till den
24994:            har staten utrett möj1igheterna att idka       vanligaste servicen vid medborgarkontoren hör
24995:         samarbete med kommunerna i fråga om               tillhandahållandet av de statliga myndigheter-
24996:         ordnandet av postservice?                         nas, kommunernas och FPA:s blanketter, råd-
24997:                                                           givning vid ifyllandet av blanketter och mottag-
24998:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt             ning av ansökningar, skatterådgivning och änd-
24999: anföra följande:                                          ring av skattekort, arbetskraftsförvaltningens in-
25000:                                                           formations- och rådgivningsservice samt service i
25001:     Samservice är en ny serviceform som grundar           fråga om tillstånd av polisen. Servicens omfatt-
25002: sig på samarbete mellan olika serviceproducen-            ning varierar från fullständig service till rådgiv-
25003: ter, t.ex. kommunerna, FPA, de statliga myndig-           ning, tillhandahållande av blanketter och sjä1v-
25004: heterna, posten och privata serviceproducenter. 1         betjäning. På de serviceställen där servicen till-
25005: och med 1agen om kundbetjäning vid gemensam-              handahålls av en anställd vid den aktuella instan-
25006: ma serviceenheter inom den offentliga förvalt-            sen är det möjligt att få så gott som all den service
25007: ningen (802/1993) blev det möj1igt att inrätta            denna instans norma1t tillhandahåller.
25008: medborgarkontor. Lagen är inte förpliktande                   Kommunerna medverkar i nästan alla med-
25009: utan den endast gör det möjligt att inrätta med-          borgarkontor, dvs. i 118. Posten deltar endast i
25010: borgarkontor.                                             ett fåtal medborgarkontor. Två av dessa finns på
25011:     Det centrala syftet med samservice är att få till     postens serviceställen och de övriga i korumunala
25012: stånd och upprätthålla ett fungerande och hel-            loka1er. Postens service omfattar postens om-
25013: täckande offentligt servicenätverk så att servicen        budsuppgifter. Vid ett medborgarkontor är post-
25014: på ett skäligt sätt är tillgänglig för medborgarna        servicen mer omfattande.
25015: till de delar erhållandet av servicen förutsätter ett         Centralförvaltningen stöder främjandet av
25016: personligt besök hos myndigheterna.                       samservice främst genom att av1ägsna de ad-
25017:     Vikten av att medborgarkontor inrättas har            minstrativa och legis1ativa hindren för denna. 1
25018: ökat på grund av de saneringar som genomförts             praktiken utförs detta arbete inom det samservi-
25019: inom statens lokalförvaltning till följd av den           ceprojekt som tillsatts av inrikesministeriet och i
25020: offentliga förvaltningens 1önsamhets- och effek-          vilket alla de centrala serviceproducenterna med-
25021: tivitetskrav. Detta har i viss mån lett till att servi-   verkar. Den praktiska sidan av främjandet och
25022: cenätverken reducerats och att kvaliteten på ser-         stödandet av samservicen sköts av de allmänna
25023: vicen sjunkit. En orsak till detta är också att           regiona1- och loka1förvaltningsmyndigheterna,
25024: bes1utanderätten i fråga om ordnandet av service          länsstyre1serna och häradsämbetena. Främjan-
25025: numera i allmänhet tillkommer myndigheterna               det av samservice 1iksom även inrättandet av
25026: inom statens regional- och lokalförvaltning. Den          1oka1a medborgarkontor grundar sig på samar-
25027: bolagiserade posten följer i sin tur företagseko-         bete mellan olika myndigheter. Med de central-
25028: nomiska principer och har av ekonomiska orsa-             förvaltningsmyndigheter som har underlydande
25029: ker tvingats utföra en kraftig gallring i antalet         1okalförvaltning och FPA har man inom ramen
25030: kontor. Kommunerna har själva rätt att bestäm-            för samserviceprojektet kommit överens om att
25031: ma hur de ordnar sin service.                             bl.a. de mål som gäller utvecklande av service-
25032:     Medborgarkontoren uppkommer utgående                  kva1iteten och samservicen skall innefattas i de
25033:                                            KK 418/1997 vp                                            5
25034: 
25035: resultatavtal som ingås med regional- och lokal-     håller inrikesministeriet tillsammans med Fin-
25036: förvaltningen. Medborgarkontoren stöds också         lands Kommunförbund på att inleda ytterligare
25037: genom landsomfattande, regionala eller för eko-      förhandlingar med Posten om hur dess deltagan-
25038: nomiska regioner ordnade seminarier och råd-         de i samserviceprojekt kunde intensifieras och
25039: plägningsmöten. Särskild uppmärksamhet har           utvidgas.
25040: fåsts vid marknadsföringen av samservicen. Ge-          1 syfte att trygga kvaliteten och tillgången på
25041: nom samserviceprojektet ges bl.a. en samservice-     sådan service som produceras av ämbetsverk
25042: tidning ut. Dessutom har man inom samservice-        med resultatstyrning håller man på att planera ett
25043: projektet låtit göra en egen logotyp och ett märke   förfarande där myndigheterna skall förhandla
25044: för samservicen.                                     med kommunerna och eventuellt andra instanser
25045:    För att samservicen skall främjas kommer          om sådana reformåtgärder som innebär en för-
25046: man i fortsättningen att fåsta större uppmärk-       sämring av servicen innan åtgärderna vidtas. Ut-
25047: samhet vid övergripande samarbete som över-          över detta skall målsättningen i fråga om till-
25048: skrider sektorgränserna mellan stat och kommun       gången på service och servicens nivå överföras
25049: när det gäller att tillhandahålla service. Vidare    från myndigheterna tili den politiska nivån.
25050: 
25051:      Helsingforsden 16 maj 1997
25052: 
25053:                                                                          Minister Jouni Backman
25054:                                             KK 419/1997 vp
25055: 
25056: Kirjallinen kysymys 419
25057: 
25058: 
25059: 
25060: 
25061:                                    Suvi Linden /kok: Tavoite 6 -ohjelman kompensaatiorahoitukseen
25062:                                        varautumisesta
25063: 
25064: 
25065:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25066: 
25067:    Valtioneuvosto on 25.4.1996 antanut EU:n           ettei ao. ministeriö ole tiedottanut alaisilleen
25068: tavoiteohjelmia koskevan päätöksen, jonka mu-         alueviranomaisille mitään tavoite 6 -ohjelman
25069: kaan Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Poh-             kompensaatiorahoituksesta.
25070: jois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon tavoite 6               Tavoite 6 -ohjelman kansallinen kompensaa-
25071: -ohjelmien rahoitus turvataan kansallisista va-       tio on tarkoitettu ohjelman mukaisten kehittä-
25072: roista, koska maatalouden LFA-tuki vie ohjel-         mistoimenpiteiden rahoittamiseen. Tämä mer-
25073: man rahoituskehyksestä huomattavasti suurem-          kitsee sitä, että vaikka kompensaatiorahoituksen
25074: man osan kuin muiden maakuntien tavoite 6             pääpaino onkin maa- ja metsätalousministeriön
25075: -ohjelmissa. Valtioneuvoston päätöksen mukaan         ja työministeriön hallinnonaloilla, myös muiden
25076: kansallisen kompensaatiorahoituksen määrä oh-         ministeriöiden on siihen osallistuttava.
25077: jelmakaudella 1995-1999 on yhteensä 300 mmk              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25078: eli 75 mmk vuodessa.                                  jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25079:     Vuonna 1996 kyseistä rahoitusta myönsi käyt-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25080: töön vain maa- ja metsätalousministeriö 45            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25081: mmk. Tänä vuonna maa- ja metsätalousministe-
25082: riön ohella myös työministeriö on varannut kom-                  Miten eri ministeriöt ovat toiminnas-
25083: pensaatiorahoitusta varten määrärahaa. Muiden                 saan huomioineet kansallisen kompen-
25084: ministeriöiden (esimerkiksi kauppa- ja teolli-                saatiorahoituksen, ja
25085:  suusministeriö ja ympäristöministeriö) ja alue-                 miten ministeriöt ovat ohjeistaneet
25086:  hallinnon välisissä keskusteluissa on tullut ilmi,           alaistaan aluehallintoa ko. asiassa?
25087: 
25088:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
25089: 
25090:                                            Suvi Linden /kok
25091: 
25092: 
25093: 
25094: 
25095: 279001
25096: 2                                           KK 419/1997 vp
25097: 
25098: 
25099: 
25100: 
25101:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25102: 
25103:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        seudun kehitykseen tähtääviä toimenpiteitä ei
25104: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         voitaisi toteuttaa lainkaan tai vain yksittäisinä
25105: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hankkeina. Maa- ja metsätalousministeriö on
25106: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suvi Lin-        näiden maaseudun kehittämistoimien varmista-
25107: deuin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        miseksi varannut vuoden 1996 talousarviossa
25108: 419:                                                  45 000 000 markkaa ja vuoden 1997 talousar-
25109:                                                       viossa 20 000 000 markkaa maaseudun kehittä-
25110:            Miten eri ministeriöt ovat toiminnas-      miseen ja elinkeinojen monipuolistamiseen näillä
25111:         saan huomioineet kansallisen kompen-          alueilla. Vastaavaa määrärahaa tullaan esittä-
25112:         saatiorahoituksen, ja                         mään vuosittain rahoituskauden loppuun.
25113:            miten ministeriöt ovat ohjeistaneet            Maa- ja metsätalousministeriö on osoittanut
25114:         alaistaan aluehallintoa ko. asiassa?          määrärahan maaseutuelinkeinopiireille. Ne voi-
25115:                                                       vat tehdä päätöksiä samojen säädösten puitteis-
25116:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sa, jotka ohjaavat tavoite 6 -ohjelman toteutusta.
25117: vasti seuraavaa:                                      Maaseutuelinkeinopiirit ovat ohjanneet varoja
25118:                                                       kehittämishankkeisiin, joita maakunnan yhteis-
25119:     Valtioneuvoston 25.4.1996 tekemän LFA-            työryhmä on puoltanut.
25120: tuen kompensaatiopäätöksen mukaan Keski-
25121: Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjan-                Työministeriö
25122: maan sekä Pohjois-Savon maakuntien tavoite
25123: 6 -alueiden kehittämisohjelmien rahoitus turva-          Työministeriön hallinnonalalla valtion omiin
25124: taan kansallisista varoista. Päätöksen mukaan         investointeihin tarkoitetun, työministeriön mo-
25125: maakuntien yhteistyöryhmät käsittelevät vuosit-       mentin 34.06.77 (Investoinnit työllisyyden tur-
25126: tain varojen käyttösuunnitelman ja toimittavat        vaamiseksi) määrärahat vuodelle 1996 jaettiin
25127: sen sisäasiainministeriöön, joka ensisijaisesti       valtioneuvoston päätöksellä ennen em. periaate-
25128: maa- ja metsätalousministeriön sekä työministe-       päätöksen tekoa. Myöskään lisätalousarviossa ei
25129: riön kanssa sopii rahoituksen suuntaamisesta eri      saatu rahoitusta 6 -alueen LF A-kompensaatioil-
25130: maakuntiin. Kansallista rahoitusta arvioidaan         le. Täten työministeriöllä ei ollut edellytyksiä
25131: tarvittavan kaudella 1995-1999 vuosittain noin        kompensaation rahoittamiselle vuoden 1996 ai-
25132: 75 miljoonaa markkaa, mikä ei aiheuta muutok-         kana.
25133: sia vuoden 1996 talousarvion menoihin eikä vuo-          Vuodelle 1997 momentin 34.06.77 määrära-
25134: sille 1997-1999 hyväksyttyihin menokehyksiin.         hoista varattiin kompensaatioille yhteensä 30
25135:     Kompensaatiorahoituksen piiriin kuuluvat          miljoonaa markkaa, mistä 7,7 miljoonaa mark-
25136: em. maa- ja metsätalousministeriön ja työminis-       kaa Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelun
25137: teriön lisäksi ne ministeriöt, jotka ovat merkittä-   kompensaatioon ja 22,3 miljoonaa markkaa 6
25138: viä tavoite 6 -ohjelman toteuttajia. Näitä ovat       -alueen LF A-kompensaatioon. Kun myös mo-
25139: edellisten lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö,   mentin 34.06.63 määrärahat, joista tosin ei ole
25140: opetusministeriö ja ympäristöministeriö. Vas-         erikseen varattu määrärahaerää kompensaatioi-
25141: taus on seuraavassa ryhmitelty ministeriöittäin.      hin, ovat käytettävissä, työministeriön hallin-
25142:                                                       nonalan osuus on mahdollista rahoittaa.
25143:                                                          Työministeriö ja työvoimapiirien toimistot
25144:     Maa- ja metsätalousministeriö
25145:                                                       myöntävät investointimäärärahat hankekohtai-
25146:    Maa- ja metsätalousministeriö on todennut,         sesti. Ne pyritään kohdentamaan sellaisille hank-
25147: että alueellisesti määrätty Euroopan maatalou-        keille, joilla on toteutusaikaa pidempiä työlli-
25148: den ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston kehys       syysvaikutuksia. Rakennusaikaiset työpaikat
25149: esimerkiksi Keski-Pohjanmaan osalta riittää tus-      ovat tärkeitä, mutta urakalla teetettäessä työvoi-
25150: kin lakisääteisen luonnonhaittakorvauksen             maa tulee usein muualta kuin kohdepaikkakun-
25151: maksamiseen kaudella 1995-1999. Näin maa-             nalta. Painottamalla pidemmän ajan vaikutuksia
25152:                                             KK 419/1997 vp                                            3
25153: 
25154: voidaan varmistaa, että hankkeiden hyödyt jää-          Kauppa- ja teollisuusministeriö
25155: vät paikkakunnalle.
25156:     Toinen ratkaiseva tekijä on, että maakunta,           Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
25157: käytännössä yhteistyöryhmä, pitää jotain han-         alalla tavoite 6 -alueiden laadukkaat hankkeet
25158: ketta tärkeänä. Vain tällaisiin kohteisiin voidaan    rahoitetaan olemassa olevien tukijärjestelmien
25159: käyttää kompensaatiorahoitusta. Työministeriö         kautta. Hankkeista suuri osa tulee toteutettavak-
25160: on saanut runsaasti ehdotuksia, joista osa on         si tavoite 6 -ohjelman puitteissa. Aluehallinnon
25161: ollut hyvin valmisteltuja, mutta osa ei ole toteut-   ohjauksessa noudatetaan voimassa olevia sää-
25162: tanut työministeriön tavoitteita. Ministeriön         döksiä täydentävää ohjeistusta.
25163: edustaja on käynyt neuvotteluja niiden maakun-
25164: tien kanssa, joiden hankevalmistelussa on ollut          Opetusministeriö
25165: puutteita. Näissä keskusteluissa on työvoimapii-         Maakuntien vuonna 1996 laatimissa käyttö-
25166: rien toimistoilla ollut mahdollisuus olla läsnä,      suunnitelmissa oli varsin vähän opetusministe-
25167: joten niiden ohjaus on hoidettu samalla.              riön toimialalle kohdistuneita hankkeita. Kun
25168:     Keski-Pohjanmaalla on momentille 34.06.77         hankkeista on käyty neuvotteluja maakuntien ja
25169: kansalliseksi kompensaatioksi esitetty hanke so-      hakijoiden edustajien kanssa, on joitakin hank-
25170: vittu toteutettavaksi EAKR-hankkeena. Siihen          keita päädytty toteuttamaan osana 6-ohjelmaa.
25171: on myönnetty 2 610 000 mk momentilta 34.06. 77        Muiden opetusministeriön hallinnonalan hank-
25172: ja 1 305 000 mk momentilta 26.98.61. Momentin         keiden osalta on yhteisesti todettu projektisuun-
25173: 34.06.63 varoja on myönnetty Kansantaiteen            nitelmien vaativan vielä kehittelyä.
25174: keskukseen 4 000 000 mk.
25175:     Keski-Suomessa on kompensaatiohankkei-               Ympäristöministeriö
25176: siin myönnetty momentilta 34.06.77 1 300 000
25177: mk ja momentilta 34.06.63 työllisyysperusteista          Ympäristöministeriössä kompensaatiota var-
25178: valtionapua investointeihin 264 000 mk.               ten ei ole ollut mahdollista kiintiöidä erillistä
25179:     Pohjois-Pohjanmaalla vuodelle 1996 esitettyjä     määrärahaa, koska eri tarkoituksiin käytettävät
25180: hankkeita ei voitu rahoittaa. Uudet esitykset tu-     momentit ovat erittäin pienet. Näin ollen kansal-
25181: levat keväällä 1997 ja niiden odotetaan olevan        linen kompensaatiorahoitus käsitellään hanke-
25182: työllisyysvaikutuksiltaan parempia. Työvoima-         kohtaisesti. Ympäristökeskuksia on kehotettu
25183: piirin toimisto on tehnyt momentin 34.06.77           ottamaan kompensaatiotarpeet huomioon han-
25184: osalta kuitenkin 4 441 000 markan LFA-kom-            kekohtaisesti, kun ne kohdentavat niiden käyt-
25185: pensaatiopäätökset.                                   töön osoitettaviamäärärahoja eri tarkoituksiin.
25186:     Pohjois-Savossa on momentilta 34.06.77 va-
25187:  rattu LFA-kompensaatioihin tänä vuonna yh-
25188:  teensä 5 050 000 markkaa.
25189: 
25190:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
25191: 
25192:                                                                   Hallintoministeri Jouni Backman
25193: 4                                            KK 419/1997 vp
25194: 
25195: 
25196: 
25197: 
25198:                                          Tili Riksdagens Talman
25199: 
25200:    I det syfte 37 § 1 mom.riksdagsordningen an-        qen för jordbruket har bestämt för t.ex. Mellersta
25201: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         Osterbottens del knappast räcker till för betal-
25202: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ning av det lagstadgade kompensationsbidraget
25203: man Suvi Linden undertecknade spörsmål nr              under perioden 1995-1999. Sålunda skulle det
25204: 419:                                                   inte vara möjligt att genomföra åtgärder som
25205:                                                        syftar tili en utveckling av landsbygden över hu-
25206:            På vilket sätt har de olika ministerierna   vud taget eller också bara såsom enskilda pro-
25207:         i sin verksamhet beaktat den nationella        jekt. Jord- och skogsbruksministeriet har för att
25208:         kompensationsfinansieringen, och               säkra dessa åtgärder för utvecklande av lands-
25209:            vilka anvisningar har ministerierna         bygden reserverat 45 000 000 mk i budgeten för
25210:         gett den underlydande regionalförvalt-          1996 och 20 000 000 mk i budgeten för 1997 för
25211:         ningen i denna fråga?                          utvecklande av landsbygden och för diversifie-
25212:                                                        ring av näringarna inom dessa regioner. Anslag i
25213:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          motsvarande storleksordning kommer att före-
25214: anföra följande:                                       slås årligen för slutet av finansieringsperioden.
25215:                                                           Jord- och skogsbruksministeriet har anvisat
25216:    Enligt det beslut som statsrådet fattade den 25     anslag för landsbygdsnäringsdistrikten. Dessa
25217: aprill996 om kompensationsbidrag inom LFA-             kan fatta beslut inom ramen för samma rättsak-
25218: området skall finansieringen av utvecklingspro-        ter som styr genomförandet av mål 6-program-
25219: grammet för mål 6 .regionerna i fråga om land-         met. Landsbygdsnäringsdistrikten har anvisat
25220: skapen Meller.sta Osterbotten, Mellersta Fin-          medel för utvecklingsprojekt som landskapets
25221: land, Norra Osterbotten samt Norra Savolax             samarbetsgrupp har förordat.
25222: tryggas med nationella medel. Enligt beslutet
25223: skall landskapens samarbetsgrupper årligen be-            Arbetsministeriet
25224: handla dispositionsplanen för medlen och sända
25225: den tili inrikesministeriet, som i första hand med        Inom arbetsministeriets förvaltningsområde
25226: jord- och skogsbruksministeriet samt arbetsmi-         fördelades anslagen för 1996 under arbetskrafts-
25227: nisteriet kommer överens om hur medlen skall           ministeriets moment 34.06.77 (Investeringsutgif-
25228: fördelas mellan de olika landskapen. Uppskatt-         ter för tryggande av sysselsättningen), som är
25229: ningsvis kommer det att behövas nationell finan-       avsett för statens egna investeringar, genom be-
25230: siering om ca 75 milj. mk årligen under perioden       slut av statsrådet innan ovan nämnda princip-
25231: 1995-1999, vilket inte medför några ändringar          beslut fattades. Inte heller i tilläggsbudgeten fick
25232: på utgiftssidan i budgeten för 1996 och inte för de    man någon finansiering för LF A- kompensa-
25233: utgiftsramar som godkänts för 1997-1999.               tionerna inom region 6. Således hade arbetsmi-
25234:    Kompensationsfinansieringen omfattar för-           nisteriet inga förutsättningar att finansiera kom-
25235: utom ovan nämnda jord- och skogsbruksminis-            pensationen under 1996.
25236: teriet och arbetsministeriet också de ministerier         Av anslagen under moment 34.06.77 för 1997
25237: som är viktiga med tanke på genomförandet av           reserverades sammanlagt 30 milj. mk för kom-
25238: mål 6-programmet. Dessa är, utöver de redan            pensationer, varav 7,7 milj. mk som kompensa-
25239: nämnda, handels- och industrministeriet, under-        tion för vården av gamla skogar i Norra Finland
25240: visningsministeriet och miljöministeriet. Svaret       och 22,3 milj. mk för LF A-kompensation inom
25241: som följer är indelat enligt ministerium.              region 6. Då också anslagen under moment
25242:                                                        34.06.63, varav visserligen ingen anslagspost har
25243:     Jord- och skogsbruksministeriet                    reserverats särskilt för kompensationer, står tili
25244:                                                        förfogande, är det möjligt att finansiera andelen
25245:    1ord- och skogsbruksministeriet har konstate-       för arbetsministeriets förvaltningsområde.
25246: rat att den regionala ram som utvecklingssektio-          Arbetsministeriet och arbetskraftsdistriktsby-
25247: nen vid Europeiska utvecklings- och garantifon-        råerna beviljar investeringsanslag per projekt.
25248:                                              KK 419/1997 vp                                             5
25249: 
25250: Målet är att anvisa dem tili sådana projekt som           1 Norra Savolax har under moment 34.06.77
25251: har sysselsättningseffekter för en längre tid än       i år reserverats sammanlagt 5 050 000 mk för
25252: endast under den tid projektet pågår. Arbetsplat-      LFA-kompensationer.
25253: serna under byggtiden är viktiga, men när ett
25254: arbete utförs på ackord kommer arbetskraften             Handels- och industriministeriet
25255: ofta från en annan ort än den ort där projektet
25256: genomförs. Genom att betona verkningarna på                lnom handels- och industriministeriets för-
25257: längre sikt kan man försäkra sig om att nyttan av      valtningsområde finansieras projekt av god kva-
25258: projektet stannar på orten.                            litet inom mål6-regionerna via förhandenvaran-
25259:     En annan avgörande faktor är att landskapet,       de stödsystem. En stor del av projekten kommer
25260: i praktiken samarbetsgruppen, anser att ett visst      att genomföras inom ramen för mål 6-program-
25261: projekt är viktigt. Endast för sådana objekt kan       met. 1 fråga om vägledningen av regionalförvalt-
25262: kompensationsfinansiering komma i fråga. Ar-           ningen iakttas anvisningar som kompletterar gäl-
25263: betsministeriet har fått en hei del förslag varav      1ande författningar.
25264: vissa har varit väl förberedda, medan andra inte
25265: har uppfyllt arbetsministeriets mål. En represen-         Undervisningsministeriet
25266: tant för ministeriet har förhandlat med de land-          1 de dispositionsplaner som landskapen utar-
25267: skap i vars projektberedning har funnits brister.      betade 1996 fanns väldigt få projekt som hänför
25268: Arbetskraftsdistriktsbyråerna har haft en möjlig-      sig tili undervisningsministeriets verksamhets-
25269: het att delta i dessa diskussioner och således har     område. När förhandlingar om projekten fördes
25270: handledninge11. av dessa skötts på samma gång.         mellan landskapen och representanter för de sö-
25271:     1 Mellersta Osterbotten har man kommit över-       kande beslöt man sig för att genomföra vissa
25272: ens om att det projekt som föreslagits under           projekt som en del av mål6-programmet. När det
25273: moment 34.06.77 för nationell kompensation             gäller de övriga projektp1anerna inom undervis-
25274:  skall genomföras som ett ERDF-projekt. För            ningsministeriets förvaltningsområde konstate-
25275:  projektet har beviljats 2 610 000 mk under mo-        rade man enhälligt att de kräver ytterligare be-
25276:  ment 34.06. 77 och 1 305 000 mk under moment          redning.
25277:  26.98.61. Under moment 34.06.63 har 4 000 000
25278:  mk beviljats Kansantaiteen keskus (centrum för           Miljöministeriet
25279:  fo1kkonst).
25280:     1 Mellersta Finland har under moment                  Det har inte varit möjligt att vid miljöministe-
25281:  34.06.77 beviljats 1 300 000 mk tili kompensa-        riet kvotera något särskilt ans1ag för kompensa-
25282:  tionsprojekt och under moment 34.06.63 264 000        tion, eftersom momentens anslag för olika ända-
25283:  mk i statsunderstöd för investeringar i sysselsätt-   mål är synnerligen små. Således behandlas den
25284:  ningsfrämjal}de syfte.                                nationella kompensationsfinansieringen särskilt
25285:     1 Norra Osterbotten kunde de projekt som           för varje projekt. Miljöcentralerna har uppma-
25286:  föres1agits för 1996 inte finansieras. Nya förslag    nats att beakta kompensationsbehoven projekt-
25287:  läggs fram våren 1997 och de förväntas ha en          vis, när de fördelar tilldelade anslag för o1ika
25288:  bättre sysselsättningsfrämjande verkan. Arbets-       ändamål.
25289:  kraftsdistriktsbyrån har dock i fråga om moment
25290:  34.06.77 fattat LFA-kompensationsbeslut om
25291:  4441 000 mk.
25292: 
25293:       Helsingfors den 20 maj 1997
25294: 
25295:                                                                 Förvaltningsminister Jouni Backman
25296:                                             KK 420/1997 vp
25297: 
25298: Kirjallinen kysymys 420
25299: 
25300: 
25301: 
25302: 
25303:                                    Klaus Heliberg /sd: Arvonlisäveron palautusjärjestelmän kehittämi-
25304:                                        sestä
25305: 
25306: 
25307:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25308: 
25309:    Arvonlisäverosta on eräillä aloilla muodostu-      vaihtoehtona voisi olla esitetyn kaltaisissa ura-
25310: massa kielteinen kilpailuvaltti. Erityisesti raken-   koissa toimivien urakoitsijoiden arvonlisävero-
25311: nusalalla on ilmennyt tapauksia, joissa urakoit-      palautusten pidättäminen siihen asti, kunnes on
25312: sija on käyttänyt hyväkseen laajasti aliurakoitsi-    selvinnyt, että aliurakoitsija todella maksaa ura-
25313: joita. Sekä urakoitsijan että aliurakoitsijoiden      koitsijalta saamansa ja urakoitsijan omassa ar-
25314: toiminta on luonnollisesti arvonlisäverollista.       vonlisäverotuksessaan vähentämän arvonlisäve-
25315: Näin urakoitsija voi vähentää omasta arvonlisä-       ron.
25316: verotuksestaan aliurakoitsijoille maksamaosa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25317: arvonlisäverot.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25318:     Tämän sinänsä luonnollisen käytännön tii-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25319: moilta on ilmennyt ongelmia arvonlisäverovel-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25320: vollisten aliurakoitsijoidenjättäessä omat arvon-
25321: lisäveronsa maksamatta. Näin on käynyt myös                     Onko Hallitus tietoinen arvonlisävero-
25322:  tapauksissa, joissa sekä urakoitsijan että aliura-          velvollisuuden kiertämisen laajuudesta,
25323:  koitsijan omistaa oleellisesti sama taho. Kun pie-          ja
25324:  nellä organisaatiolla toimiva aliurakoitsija kaa-              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
25325:  tuu konkurssissa, jää aliurakoinoin veroinen ar-            estääkseen laajamittaisen ja järjestelmäl-
25326:  vonlisä veromäärä urakoitsijan omistavalle ta-              lisen arvonlisäveropalautusjärjestelmän
25327:  holle. Tämänkaltaiseen veronkierronluonteiseen              hyväksikäytön?
25328:  toimintaan on kyettävä puuttumaan. Yhtenä
25329:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
25330:                                            Klaus Heliberg /sd
25331: 
25332: 
25333: 
25334: 
25335:  279001
25336: 2                                          KK 420/1997 vp
25337: 
25338: 
25339: 
25340: 
25341:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25342: 
25343:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vonlisäverovelvollinen ostaja saa vähentää sen
25344: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        veron,jonka myyjä on velvollinen suorittamaan.
25345: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Vilpittömässä mielessä olevan ostajan vähennys-
25346: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus           oikeuden suhteen ei ole merkitystä sillä, onko
25347: Hellbergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      myyjä tosiasiallisesti suorittanut veron. Lain
25348: n:o 420:                                             muuttaminen siten, että ostajan vähennysoikeu-
25349:                                                      den edellytyksenä olisi se, että myyjä on myös
25350:           Onko Hallitus tietoinen arvonlisävero-     maksanut kyseessä olevan veron, ei ole perustel-
25351:        velvollisuuden kiertämisen laajuudesta,       tua. Myyjän valtiolle kuukausittain tilittämä ar-
25352:        ja                                            vonlisävero koostuu yleensä useista eri asiakkail-
25353:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        le tapahtuvista myynneistä. Tällöin olisi käytän-
25354:        estääkseen laajamittaisen ja järjestelmäl-    nössä mahdotonta osoittaa, milloin myyjä on
25355:        lisen arvonlisäveropalautusjärjestelmän       tilittänyt veron tietystä yksittäisestä myynnistä.
25356:        hyväksikäytön?                                Vähennysoikeuden sitominen veron maksami-
25357:                                                      seen ei myöskään ole mahdollista Euroopan yh-
25358:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teisöjen kuudennen arvonlisäverodirektiivin 77/
25359: vasti seuraavaa:                                     388/ETY mukaan.
25360:                                                          Veron kiertämisen estäminen lainsäädännöni-
25361:     Arvonlisäveron palautuksiin ja vähennyksiin      sin toimenpitein on hankalaa, koska ne moni-
25362: liittyviä väärinkäytöksiä ja niiden ehkäisemistä     mutkaistaisivat verojärjestelmää, kohdistuisivat
25363: on selvitetty muun muassa Verohallituksen 4 päi-     verovelvollisiin yleisesti ja merkitsisivät usein yri-
25364: vänä syyskuuta 1996 asettamassa työryhmässä.         tystoiminnan edellytysten vaikeutumista. Sen si-
25365: Työryhmän näkemyksen mukaan arvonlisäve-             jaan tehostettu valvonta- ja perintätoiminta voi-
25366: ron vähennysoikeuteen ja ennakkopalautuksiin         daan helpommin kohdistaa verojärjestelmää
25367: liittyvien väärinkäytösten ehkäisemisessä ja vä-     väärinkäyttäviin tahoihin.
25368: hentämisessä painopiste on valvontatoiminnan             Valtiovarainministeriö on myös 10 päivänä
25369: tehostamisessa ja monipuolistamisessa. Työryh-       tammikuuta 1997 asettanut työryhmän, jonka
25370: mä on esittänyt eräitä hallinnollisten toimintata-   tehtävänä on seurata harmaan talouden kehitys-
25371: pojen muutoksia.                                     tä ja tehdä ehdotuksia harmaan talouden torju-
25372:     Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan ar-         miseksi tarvittavista toimenpiteistä.
25373: 
25374:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
25375: 
25376:                                                                                   Ministeri Arja Alho
25377:                                            KK 420/1997 vp                                               3
25378: 
25379: 
25380: 
25381: 
25382:                                        Tili Riksdagens Talman
25383: 
25384:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     skatt som säljaren är skyldig att betala. När det
25385: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       gälier avdragsrätten för en köpare som är i god
25386: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     tro saknar det betydelse om säljaren faktiskt har
25387: man Klaus Heliberg undertecknade spörsmål nr         betalt skatten. En ändring av lagen så att ett
25388: 420:                                                 villkor för att köparen skali ha avdragsrätt är att
25389:                                                      säljaren även betalt skatten i fråga är inte motive-
25390:           Är Regeringen medveten om hur om-          rad. Den mervärdesskatt som sä1jaren månatli-
25391:        fattande kringgåendet av mervärdesskat-       gen redovisar till staten består i alimänhet av
25392:        teskyldigheten är, och                        många försäljningar tili olika kunder. Då vore
25393:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      det i praktiken omöjligt att visa när säljaren redo-
25394:        för att hindra det omfattande och syste-      visat skatten för en viss enskild försäljning. Enligt
25395:        matiska utnyttjandet av systemet med          Europeiska gemenskapernas sjätte mervärdes-
25396:        återbäring av mervärdesskatt?                 skattedirektiv 77/388/EEG är det inte helier möj-
25397:                                                      ligt att binda avdragsrätten vid betalningen av
25398:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skatten.
25399: anföra följande:                                        Det är svårt att genom lagstiftningsätgärder
25400:                                                      hindra att skatten kringås, eftersom åtgärderna
25401:    Missbruken av återbäringarna och avdragen         skulie krångla till skattesystemet, drabba skatt-
25402: av mervärdesskatt och hur de kan hindras har         skyldiga i allmänhet och ofta betyda att förut-
25403: utretts bl.a. av en arbetsgrupp som Skattestyrel-    sättningarna för företagsverksamheten försvå-
25404: sen tilisatte den 4 september 1996. När det gälier   ras. Däremot är det enklare att göra de aktörer
25405: att förebygga och minska missbruk av avdrags-        som missbrukar skattesystemet tili föremål för en
25406: rätten och förskottsåterbäringar i fråga om mer-     effektiverad övervakning och indrivning.
25407: värdesskatt ligger tyngdpunkten enligt arbets-          Den 10 januari 1997 tillsatte finansministeriet
25408: gruppen på en effektiverad och mängsidigare          även en arbetsgrupp som har tili uppgift att följa
25409: övervakning. Arbetsgruppen har föreslagit vissa      utvecklingen i fråga om den grå ekonomin och
25410: ändringar av de administrativa förfaringssätten.     göra framställningar om nödvändiga ätgärder i
25411:    Enligt mervärdesskatte1agen (1501/1993) fär       syfte att stävja den grä ekonomin.
25412: en mervärdesskattskyldig köpare dra av den
25413: 
25414:      Helsingforsden 20 maj 1997
25415: 
25416:                                                                                   Minister Arja Alho
25417:                                             KK 421/1997 vp
25418: 
25419: Kirjallinen kysymys 421
25420: 
25421: 
25422: 
25423: 
25424:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Apurahaa saavien työttömien taiteilijoi-
25425:                                        den oikeudesta työttömyysturvaan
25426: 
25427: 
25428:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25429: 
25430:     Mikäli työttömyyspäivärahaa nauttiva taitei-      teilijan kannata useinkaan taloudellisesti ottaa
25431: lija saa apurahan taiteen tekemiseen, hän ei enää     taiteen tekemistä turvaavaksi tarkoitettua apu-
25432: saa työttömyyspäivärahaa. Ts. tulkinta on se,         rahaa vastaan.
25433: että apurahaa nauttiva taiteilija ei ole työmarkki-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25434: noiden käytössä. Apurahaa nauttiva taiteilija ei      jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
25435: kuitenkaan ole työsuhteessa eli hänellä ei ole        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25436: työnantajaa, joten työttömyyspäivärahapäivät          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25437: vähenevät myös sillä aikaa, kun hän nauttii apu-
25438: rahaa. Jos 500 työttömyyspäivärahapäivää me-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25439: nee umpeen sillä aikaa, kun taiteilija nauttii apu-          ryhtyä turvatakseen työttöminä olleiden,
25440: rahaa, hän putoaa apurahakauden loputtua pe-                 apurahaa saaneiden taiteilijoiden mah-
25441: ruspäivärahalle.                                             dollisuuden päästä takaisin työttömyys-
25442:     Tämä on johtanut siihen, ettei työttömän tai-            turvan piiriin?
25443: 
25444:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
25445: 
25446:                                        Esko-Juhani Tennilä Iva-r
25447: 
25448: 
25449: 
25450: 
25451:  279001
25452: 2                                         KK 421/1997 vp
25453: 
25454: 
25455: 
25456: 
25457:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25458: 
25459:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      määrä lukuun ottamatta mahdollisesti makset-
25460: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tavia lapsikorotuksia. Työttömyyspäivärahaoi-
25461: olette 24 päivänä huhtikuuta 1997 päivätyn kir-     keuden henkilö voi hankkia uudelleen täyttämäl-
25462: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    lä työttömyysturvalaissa tarkoitetun työssäolo-
25463: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani      ehdon.
25464: Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Työssäoloehdon täyttäminen edellyttää va-
25465: n:o 421:                                            kuutuksenalaista työ-, toimi- tai virkasuhteessa
25466:                                                     tehtyä työtä, mistä maksetaan pääsäännön mu-
25467:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai
25468:        ryhtyä turvatakseen työttöminä olleiden,     yrittäjien eläkelakien mukaan vakuutettua yrit-
25469:        apurahaa saaneiden taiteilijoiden mah-       täjänä tehtyä työtä. Vakuutusperiaatetta on
25470:        dollisuuden päästä takaisin työttömyys-      edelleen korostettu eräillä 1.1.1997 voimaan tul-
25471:        turvan piiriin?                              leilla muutoksilla. Oikeus työhön perustuvaan
25472:                                                     sosiaaliturvaan voi syntyä vain sellaisesta työstä,
25473:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        joka täyttää työsuhteen tunnusmerkit tai on teh-
25474: vasti seuraavaa:                                    ty yrittäjänä. Edellytyksenä on myös asianomais-
25475:                                                     ten verojen ja vakuutusmaksujen maksaminen.
25476:    Jos henkilölle on myönnetty apuraha esim.            Apurahan ja työttömyysturvan yhteensovi-
25477: taiteellista toimintaa varten, oikeus työttömyys-   tuksessa ei ole tällä hetkellä tarvetta lainmuutok-
25478: turvaan riippuu pääsääntöisesti siitä, katsotaan-   siin. Jos kyseessä on tuloverolain (92/1535) tar-
25479: ko hänen olevan työmarkkinoiden käytettävissä       koittama apuraha, mikä ei ole veronalaista tuloa,
25480: tällaisen toiminnan aikana. Työhallinto antaa       ja henkilö on saanut apuraha-ajalle esteettämän
25481: asiasta maksajaa sitovan työvoimapoliittisen        työvoimapoliittisen lausunnon, voidaan hänelle
25482: lausunnon. Jos työvoimapoliittiset edellytykset     maksaa samanaikaisesti sekä verotonta apura-
25483: eivät aseta maksamiselle esteitä ja muut päivära-   haa että täyttä työttömyyspäivärahaa. Tällaises-
25484: han saamisen edellytykset täyttyvät, apurahaa       sa tilanteessa henkilön voidaan katsoa olevan
25485: saavalla henkilöllä on oikeus työttömyyspäivä-      taloudellisesti paremmassa asemassa kuin pel-
25486: rahaan.                                             kän työttömyyspäivärahan varassa olevan hen-
25487:    Mikäli 500 päivän enimmäismäärä täyttyy, ei      kilön. Apurahat eivät pääsääntöisesti ole vero-
25488: henkilöllä enää ole oikeutta työttömyyspäivära-     tettavaa tuloa. Siltä osin kuin apurahat ovat ve-
25489: haan vaan työmarkkinatukeen, jota maksetaan         ronalaista tuloa, ne yhteensovitetaan työttö-
25490: 180 päivän ajan ilman tarveharkintaa. Työmark-      myyspäivärahan kanssa kuten työttömyysaika-
25491: kinatuki on ainakin mainitun 180 päivän ajan        na tehdystä työstä saadut ansiotulot
25492: samansuuruinen kuin täyden peruspäivärahan
25493: 
25494:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
25495: 
25496:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
25497:                                               KK 421/1997 vp                                               3
25498: 
25499: 
25500: 
25501: 
25502:                                           Tili Riksdagens Talman
25503: 
25504:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              barnförhöjningar. Rätt tili arbetslöshetsdagpen-
25505: anger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av             ning kan sökas på nytt om det arbetsvilikor som
25506: den 24 apri1 1997 till vederbörande medlem av             avses i lagen om utkomstskydd för arbetslösa
25507: statsrådet översänt följande av riksdagsman               uppfylls.
25508: Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörsmål nr                Arbetsvillkoret uppfylls om arbete utförts i
25509: 421:                                                      arbets-, tjänstgörings- eller tjänsteförhållande
25510:                                                           och för detta arbete i regel betalts lön enligt
25511:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           kollektivavtal eller om någon i egenskap av före-
25512:         ta i syfte att för de konstnärer som varit        tagare utfört arbete som varit försäkrat enligt
25513:         arbetslösa och fått stipendium säkerställa        pensionslagarna för företagare. Försäkrings-
25514:         möjligheten att åter omfattas av utkomst-         principen har ytterligare betonats genom vissa
25515:         skyddet för arbetslösa?                           ändringar som trädde i kraft 1.1.1997. Rätt tili
25516:                                                           socialskydd som baserar sig på arbete kan uppstå
25517:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             endast av sådant arbete som fyller kännetecknen
25518: anföra fö1jande:                                          för ett arbetsförhållande eller som utförts i egen-
25519:                                                           skap av företagare. Viilkor är även att skatterna
25520:     Om en person beviljats stipendium för exem-           och försäkringsavgifterna i fråga är betalda.
25521: pelvis konstnärlig verksamhet, beror rätten tili              För närvarande finns det inget behov att göra
25522: utkomstskydd för arbetslösa i rege1 på om perso-          lagändringar i fråga om samordningen av stipen-
25523: nen i fråga kan anses stå tili arbetsmarknadens           dier och utkomstskyddet. Om det är fråga om
25524: förfogande under en sådan verksamhet. Arbets-             sådana bidrag enligt inkomstskattelagen (92/
25525: förvaltningen ger ett arbetspolitiskt utlåtande           1535) som inte är skattepliktig inkomst och per-
25526: om saken som binder beta1aren. Om de arbetspo-            sonen i fråga för den tid bidraget utbetalts har
25527: litiska vilikoren inte utgör något hinder för utbe-       fått ett arbetskraftspolitiskt utlåtande att hinder
25528: talningen och de övriga vilikoren för erhållande          inte föreligger, kan han samtidigt få både skatte-
25529: av dagpenning uppfylls, har en person som erhål-          fritt stipendium och full arbetslöshetsdagpen-
25530: ler stipendium rätt tili arbetslöshetsdagpenning.         ning. I en sådan situation kan han anses vara i en
25531:     Om maximitiden 500 dagar har fyllts, har per-         ekonomiskt bättre situation än en person som får
25532: sonen i fråga inte längre rätt tili arbetslöshetsdag-     endast arbetslöshetsdagpenning. 1 regel är sti-
25533: penning utan tiii arbetsmarknadsstöd, som beta-           pendier inte skattepliktig inkomst. Tili den del
25534: las under 180 dagar utan behovsprövning. Ar-              stipendierna är skattepliktig inkomst, samordnas
25535: betsmarknadsstödet är åtminstone under nämn-              de med arbetslöshetsdagpenningen på samma
25536: da 180 dagar lika stort som beloppet av full              sätt som förvärvsinkomsterna av arbete som ut-
25537: grunddagpenning, med undantag för eventuella              förts under arbetslöshetstiden.
25538: 
25539:      Helsingforsden 19 maj 1997
25540: 
25541:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
25542:                                            KK 422/1997 vp
25543: 
25544: Kirjallinen kysymys 422
25545: 
25546: 
25547: 
25548: 
25549:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Työttömien oikeudesta matkustaa
25550:                                      ulkomaille
25551: 
25552: 
25553:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25554:    Työttömien oikeus matkustamiseen on ollut            Työvoimaviranomaisten toiminta on ollut
25555: usein esillä julkisessa keskustelussa viime aikoi-   tässä tapauksessa ilmeisen kohtuutonta. Tilan-
25556: na. Mm. tasavallan presidentti Martti Ahtisaari      teen korjaamiseksi olisi työttömyysturvalakia
25557: on julkisuudessa puolustanut työttömien oikeut-      muutettava, ellei asiaa voijärjestää lakien tulkin-
25558: ta lomailuun ja matkustamiseen. Myös työminis-       taa koskevilla ohjeilla.
25559: teriön taholta on annettu ymmärtää, että tähän-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25560: astista tiukkaa käytäntöä olisi syytä muuttaa.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25561: Erityisenä kysymyksenä esillä on ollut työttö-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25562: mien oikeus osallistua humanitaariseen avustus-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25563: toimintaan Suomen lähialueilla työttömyystur-
25564: vaansa menettämättä.                                           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työt-
25565:    Tietoomme on tullut, että Kyrönmaan työvoi-              tömien osallistumista humanitaariseen
25566: matoimisto on katsonut, että työttömät eivät                avustustoimintaan Suomen lähialueilla ei
25567: voisi osallistua edes muutaman päivän avustus-              estettäisi katkaisemalla työttömyystur-
25568: matkalle Venäjälle Vienan Karjalaan ilman, että             van maksaminen ja jotta työttömille
25569: työttömyyskorvaukset niiltä päiviltä katkais-               muutenkin turvattaisiin asianmukainen
25570: taan. Kyse oli Suomi-Venäjä-Seuran Laihian                  oikeus matkustamiseen Suomen rajojen
25571: osaston sekä Laihian seudun työttömien avus-                ulkopuolelle?
25572: tushankkeesta, joka toteutettiin helmikuussa
25573: 1997.
25574:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
25575: 
25576:          Esko-Juhani Tennilä /va-r      Veijo Puhjo /va-r               Mikko Kuoppa /va-r
25577: 
25578: 
25579: 
25580: 
25581: 279001
25582: 2                                            KK 422/1997 vp
25583: 
25584: 
25585: 
25586: 
25587:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25588: 
25589:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         olisi tietyin edellytyksin oikeus satunnaiseen, ly-
25590: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hytaikaiseen ulkomaanmatkaan menettämättä
25591: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       oikeuttaan työttömyysturvaan. Kuten tähänkin
25592: le jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-         asti, edellytettäisiin yhä, että henkilö ilmoittaa
25593: län ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           matkastaan etukäteen paikalliseen työvoimatoi-
25594: n:o 422:                                               mistoon. Lisäksi työnhakijan tulisi olla jättä-
25595:                                                        miensä yhteystietojen kautta tavoitettavissa
25596:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työt-       mahdollisen työ- tai koulutustarjouksen varalta.
25597:        tömien osallistumista humanitaariseen               Mitä tulee kysymyksessä esiin tuotuun huma-
25598:        avustustoimintaan Suomen lähialueilla ei        nitaariseen avustustoimintaan, voimassa oleva
25599:        estettäisi katkaisemalla työttömyystur-         lainsäädäntö ei mainitse nimenomaisesti mitään
25600:        van maksaminen ja jotta työttömille             vapaaehtoistyöhön osallistumisen vaikutuksesta
25601:        muutenkin turvattaisiin asianmukainen           työttömyysturvaoikeuteen. Edellä mainitussa
25602:        oikeus matkustamiseen Suomen rajojen            hallituksen esityksessä onkin ehdotettu otetta-
25603:        ulkopuolelle?                                   vaksi työttömyysturvalakiin säännös koskien
25604:                                                        paitsi ulkomaanmatkailua, myös vapaaehtois- ja
25605:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           talkootyötä. Säännöksen mukaan työnhakijana
25606: vasti seuraavaa:                                       olisi oikeus työttömyyspäivärahaan myös osal-
25607:                                                        listuessaan palkatta yleishyödylliseen vapaaeh-
25608:     Viime aikoina käydyssä julkisessa keskuste-        toistyöhön tai tavanomaiseen talkootyöhön. Tä-
25609: lussa on noussut useaan otteeseen esiin kysymys        män vallitsevaa käytäntöä selventävän säännök-
25610: työttömän työnhakijan oikeudesta matkustaa             sen tavoitteena on se, että työnhakijat voisivat
25611: ulkomaille työttömyysturvaoikeuttaan menettä-          nykyistä laajemmin osallistua tähän sekä yhteis-
25612: mättä. Esitetyissä kannanotoissa on lähdetty sii-      kunnallisesti merkittävään että myös omaa hen-
25613: tä, että pitkäänkin työttömänä olleella henkilöllä     kistä vireyttä ylläpitävään toimintaan.
25614: tulisi olla lähinnä henkisen vireytensä säilyttämi-       Taikoo- tai vapaaehtoistyön tapahtuessa Suo-
25615: seksi mahdollisuus ulkomaanmatkaan.                    men rajojen ulkopuolella tulevat sovellettaviksi
25616:     Voimassa oleva työttömyysturvaa ja ulko-           edellä mainitut työttömyysturvaa ja ulkomaan-
25617: maanmatkailua koskeva lainsäädäntö sekä sen            matkailua koskevat lainsäännökset. Mikäli
25618: pohjalta syntynyt ratkaisukäytäntö ovat lähte-         työnhakija oikeutetaan hallituksen esityksen
25619: neet siitä, että yleensä vain yhden kahden päivän      mukaisesti satunnaiseen ja lyhytaikaiseen ulko-
25620: kestoiset matkat Suomen lähialueille ovat olleet       maanmatkaan, hän voi käyttää tämän ajan valin-
25621: mahdollisia työttömyysturvalla.                        tansa mukaan joko lomailuun, vapaaehtoistyö-
25622:     Kuten edellä on todettu, vallitsevan työllisyys-   hön tai muuhun vastaavaan toimintaan.
25623: tilanteen aikana on käynyt ilmeiseksi, että työt-          Vapaaehtoistyöhön ulkomailla osallistuvaa
25624: tömällä työnhakijana tulisi olla oikeus myös ul-       työnhakijaa ei toiminnan yhteiskunnallisesta
25625: komaille suuntautuvaan virkistysluonteiseen            merkityksestä huolimatta ole kuitenkaan katsot-
25626: matkaan päivärahaoikeuttaan menettämättä.              tu voitavan kohdella eri tavoin kuin vaikkapa
25627: Työministeriö onkin yhdessä sosiaali- ja terveys-      lomailutarkoituksessa ulkomaille lähtevää työn-
25628: ministeriön kanssa valmistellut asiaa koskevan         hakijaa esimerkiksi sallimalla vapaaehtoistyön
25629: lainmuutoksen. Eduskunnalle on annettu halli-          kyseessä ollessa pidempiaikainen ulkomaillaolo.
25630: tuksen esitys, jonka eräänä osana esitetään ulko-      Ulkomaanmatkailua koskevat säännökset tulisi-
25631: maanmatkailua ja päivärahaoikeutta koskevan            vat edelleenkin kohdistumaan samalla tavoin
25632: työttömyysturvalain säännöksen täsmentämistä.          kaikkiin matkustusoikeuttaan käyttäviin työn-
25633:     Esityksen mukaan työttömällä työnhakijana          hakijoihin matkan tarkoituksesta riippumatta.
25634: 
25635:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
25636: 
25637:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
25638:                                              KK 422/1997 vp                                                 3
25639: 
25640: 
25641: 
25642: 
25643:                                          Tili Riksdagens Talman
25644: 
25645:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         sporadisk, kortvarig utlandsresa utan att förlora
25646: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          sin rätt tili arbetslöshetsskydd. Som hittills krävs
25647: 1em av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      det dock alltjämt att personeo i fråga på förhand
25648: damot Esko-Juhani Tennilä m.fl. undertecknade           underrättar den Jo kala arbetskraftsbyrån om sin
25649: spörsmål nr 422:                                        resa. Dessutom bör arbetssökanden lämna sina
25650:                                                         kontaktuppgifter för att kunna vara anträffbar i
25651:           Vad ämnar Regeringen göra f6r att             händelse av ett eventuellt arbets- eller utbild-
25652:        man inte genom att avbryta utbetalning-          ningserbjudande.
25653:        en av arbetslöshetsskyddet skall hindra              1 fråga om den i spörsmålet nämnda humani-
25654:        de arbetslösa från att delta i humanitär         tära hjälpverksamheten finns det i den gällande
25655:        hjälpverksamhet i Finlands närområden            lagstiftningen inget uttryckligt omnämnande om
25656:        samt för att de arbetslösa även i övrigt         hur deltagande i frivilligarbete inverkar på rätten
25657:        skall tryggas tillbörlig rätt tili resor utan-   tili arbetslöshetsdagpenning. 1 ovan nämnda re-
25658:        för Finlands gränser?                            geringsproposition föreslås därför att i 1agen om
25659:                                                         utkomstskydd för arbetslösa skall intas en be-
25660:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           stämmelse som gäller förutom utlandsresor även
25661: anföra följande:                                        frivillig- och talkoarbete. Enligt denna bestäm-
25662:                                                         melse skulle arbetssökanden ha rätt tili arbetslös-
25663:    1 de senaste tidernas offentliga debatt har frå-     hetsdagpenning även när de utan lön deltar i
25664: gan om arbetslösa arbetssökandes rätt att resa          allmännyttigt frivilligarbete eller sedvanligt
25665: utomlands utan att de går miste om sin rätt tili        talkoarbete. Syftet med denna bestämmelse som
25666: arbetslöshetsskydd lyfts upp i flera repriser. 1 de     förtydligar den rådande praxisen är att arbetssö-
25667: synpunkter som framförts har man utgått ifrån           kande i större utsträckning än nu kunde deltai en
25668: att en person som kanske redan en lång tid varit        sådan verksamhet som är både betyde1sefull för
25669: arbetslös borde ha möjlighet att resa utomlands         samhället och samtidigt hjälper den sökande att
25670: närmast för att kunna bevara sin andliga spänst.        upprätthålla sin andliga spänst.
25671:     Gällande lagstiftning om utkomstskydd för               När talko- och frivilligarbetet sker utanför
25672: arbetslösa och utlandsresor samt avgörande-             Finlands gränser tillämpas ovan nämnda lagbe-
25673: praxisen i samband med den har utgått ifrån att i       stämmelser om utkomstskydd och utlandsresor.
25674: allmänhet endast en tili två dagar långa resor tili     Om arbetssökande får sådan rätt tili en sporadisk
25675: Finlands närområden har kunnat göras med                och kortvarig utlandsresa som avses i regerings-
25676: hjälp av utkomstskydd för arbetslösa.                   propositionen, kan de använda denna tid efter
25677:     Såsom det ovan konstaterats har det vid rå-         eget vai tili antingen semester, frivilligarbete eller
25678: dande sysselsättningsläge b1ivit klart att arbetslö-    annan motsvarande verksamhet.
25679: sa arbetssökande också borde ha rätt tili rekrea-           Oavsett frivilligarbetets samhälleliga betydel-
25680: tionsbetonade utlandsresor utan att de mister sin       se har man inte ansett sig kunna behandla arbets-
25681: rätt tili dagpenning. Därför har arbetsministeriet      sökande som deltar i frivilligarbete utomlands på
25682: tillsammans med social- och hälsovårdsministe-          ett annat sätt än de arbetssökande som beger sig
25683: riet berett en lagändring i ärendet. Riksdagen har      utomlands låt oss säga i avsikt att semestra. Där-
25684: förelagts en regeringsproposition i viiken det          för är det tili exempel inte möjligt med en längre
25685: bland annat föreslås en precisering av den be-          utlandsvistelse i samband med frivilligarbete.
25686: stämmelse i lagen om utkomstskydd för arbetslö-         Bestämmelserna om utlandsresor skulle även i
25687: sa som gäller utlandsresor och rätt tili dagpen-        fortsättningen gälla på samma sätt alla arbetssö-
25688: ning.                                                   kande som använder sin reserätt, oberoende av
25689:     Enligt förslaget skulle en arbetslös arbetssö-      resans syfte.
25690: kande under vissa förutsättningar ha rätt tili en
25691: 
25692:       Helsingfors den 13 maj 1997
25693: 
25694:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
25695:                                          KK 423/1997 vp
25696: 
25697: Kirjallinen kysymys 423
25698: 
25699: 
25700: 
25701: 
25702:                                  Jukka Vihriälä /kesk: Peruskoulunopettajan eläkeiän määräyty-
25703:                                     misperusteita koskevien säännösten kehittämisestä
25704: 
25705: 
25706:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
25707: 
25708:    Saatujen tietojen mukaan 1.1.1940-                 Käytäntö vaikuttaa kohtuuttomalta ja aiheut-
25709: 31.12.1959 syntyneen peruskoulunopettajan,jol-     taa kyseiseen tilanteeseen joutuneelle peruskou-
25710: la on 60 vuoden eläkeiän valintaoikeus, on pakko   lunopettajalle huomattavia taloudellisia mene-
25711: olla kuusi viimeistä kuukautta ennen eläkeiän      tyksiä.
25712: täyttämistä yhtäjaksoisesti peruskoulun opetta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25713: jana tai muuten häntä "rangaistaan" eläkeiän       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25714: nostolla 63-65 vuoden ikään. Näin ollen kuu-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25715: den viimeisen kuukauden palkaton virkavapaus       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25716: voi merkitä pahimmillaan viiden eläkevuoden
25717: menettämistä.                                                Onko Hallitus tietoinen peruskoulun-
25718:    Tietojen mukaan saman kohtalon kärsivät                opettajan eläkkeelle siirtymiseen liittyvis-
25719: myös varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvät            tä ongelmista, ja
25720: peruskoulunopettajat.                                        mitä Hallitus aikoo tehdä eläkkeelle
25721:    Edellä kuvatun menettelyn perusteena on sa-            siirtyvän peruskoulunopettajan eläkeiän
25722: nottu olevan lain n:o 1232/1995, joka koskee              määräytymistä koskevien säädösten saat-
25723: mm. oikeutta jäädä eläkkeelle peruskoulun opet-           tamiseksi nykyistä oikeudenmukaisem-
25724: tajan virasta tai toimesta 60 vuoden iässä, ja            miksi?
25725: valtion eläkelain 8 §.
25726: 
25727:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
25728: 
25729:                                        Jukka Vihriälä /kesk
25730: 
25731: 
25732: 
25733: 
25734: 279001
25735: 2                                           KK 423/1997 vp
25736: 
25737: 
25738: 
25739: 
25740:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25741: 
25742:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edellytetään vanhuuseläkeoikeuden saamiseksi
25743: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ns. loppukarenssien täyttämistä, muun muassa 6
25744: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kuukauden yhdenjaksoista palvelua tällaisessa
25745: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-       virassa välittömästi ennen eläkeiän täyttämistä.
25746: riälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       Peruskoulun viranhaitijoilta tällainen edellytys
25747: 423:                                                  laissa puuttui, minkä vuoksi eläkkeelle saattoi
25748:                                                       periaatteessa hakeutua peruskoulunopettajan
25749:           Onko Hallitus tietoinen peruskoulun-        eläkeiässä jopa 1 kuukauden palvelun perusteella
25750:        opettajan eläkkeelle siirtymiseen liittyvis-   sellainenkin henkilö, joka ei ollut aiemmin koko
25751:        tä ongelmista, ja                              työurallaan toiminut lainkaan peruskoulun
25752:           mitä Hallitus aikoo tehdä eläkkeelle        opettajana. Kun tällainen tilanne ei vastannut
25753:        siirtyvän peruskoulunopettajan eläkeiän        lain tarkoitusta eikä ollut oikeudenmukainen
25754:        määräytymistä koskevien säädösten saat-        muita VEL:n piiriin kuuluvia kohtaan, perus-
25755:        tamiseksi nykyistä oikeudenmukaisem-           koulun viranhaltijoiden eläkesäännöksissä tältä
25756:        miksi?                                         osin olevaa aukkoa korjattiin edellä mainitulla
25757:                                                       lainmuutoksella. Peruskoulun viranhaltijan 60
25758:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vuoden ammatilliseen eläkeikään ei lainmuutok-
25759: vasti seuraavaa:                                      sella puututtu.
25760:                                                          Saamani tiedon mukaan lainmuutos oli jo val-
25761:    Kysymyksessä viitataan valtion eläkelain           misteluvaiheessa hyvin opettajakunnan tiedossa
25762: muuttamisesta annetun lain voimaantulosään-           ja siitä on myös lain voimaantulonjälkeen tiedo-
25763: nöksen muuttamisesta annettuun lakiin (1232/          tettu sekä eläkeviranomaisen että asianomaisen
25764: 1995), jolla peruskoulun viranhaltijat saatettiin     opettajajärjestön toimesta. Lain soveltamista ly-
25765: vanhuuseläkeoikeuden saavuttamisen suhteen            kättiin yli puolella vuodella lain voimaantulosta
25766: samaan asemaan kuin muutkin valtion eläkejär-         siinä tarkoituksessa, että mitään sellaisia edun-
25767: jestelmässä alle 63 vuoden ammatillisen eläkeiän      menetyksiä, mihin kysymyksessä viitataan, ei
25768: piiriin kuuluvat viranhaltijat ja työntekijät, ku-    sattuisi. Edunmenetyksiä ei ole myöskään valtio-
25769: ten esimerkiksi poliisit, vanginvartijat jne. Alem-   varainministeriön käsityksen mukaan sattunut.
25770: man ammatillisen eläkeiän piiriin kuuluvilta          Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
25771: 
25772:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
25773: 
25774:                                                                                 Ministeri Arja Alho
25775:                                             KK 423/1997 vp                                            3
25776: 
25777: 
25778: 
25779: 
25780:                                         Tili Riksdagens Talman
25781: 
25782:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       karens, viiken bl.a. omfattar oavbruten tjänstgö-
25783: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ring under 6 månaders tid i en dylik tjänst ome-
25784: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      delbart före de uppnår pensionsåldern. Tidigare
25785: man Jukka Vihriälä undertecknade spörsmål nr          hade lagen inga bestämmelser om detta krav i
25786: 423:                                                  fråga om tjänsteinnehavare i grundskolan, och
25787:                                                       därför kunde en person som uppnått pensionsål-
25788:           Är Regeringen medveten om de pro-           dern för grundskollärare i princip ansöka om
25789:        blem som hänför sig till grundskollärar-       pension på basis av en månads tjänstgöring även
25790:        nas pensionering och                           om han aldrig tidigare under sin karriär hade
25791:           vad ämnar Regeringen göra för att be-       verkat som grundskollärare. Eftersom en dylik
25792:        stämmelserna om fastställande av pen-          situation inte motsvarade syftet med lagen och
25793:        sionsåldern för grundskollärare skall re-      inte heller var rättvis mot de övriga som omfattas
25794:        videras så att de blir mer rättvisa?           av StPL, korrigerades denna brist i bestämmel-
25795:                                                       serna som gäller pensioner för tjänsteinnehavare
25796:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         i grundskolan genom ovan nämnda lagändring.
25797: anföra följande:                                      Den yrkesbaserade pensionsåldern 60 år för
25798:                                                       tjänsteinnehavare i grundskolan ändrades inte
25799:    1 spörsmålet hänvisas tilllagen om ändring av      genom lagändringen.
25800: ikraftträdelsestadgandet i lagen om ändring av           Enligt de uppgifter jag har var lärarkåren väl
25801: lagen om statens pensioner (1232/1995), genom         informerad om lagändringen redan under bered-
25802: viiken tjänsteinnehavare i grundskolan i fråga        ningsskedet, dessutom har både pensionsmyn-
25803: om erhållande av rätt till ålderspension försattes    digheterna och lärarorganisationen i fråga infor-
25804: i samma ställning som övriga tjänsteinnehavare        merat därom efter det att lagen trädde i kraft.
25805: och arbetstagare som inom statens pensionssys-        Tillämpningen av lagen sköts fram med ett drygt
25806: tem omfattas av en yrkesbaserad pensionsålder         halvår för att sådana förluster av förmåner inte
25807: som är lägre än 63 år, t.ex. poliser, fångvaktare     skulle inträffa som nämns i spörsmålet. Några
25808: osv. Arbetstagare som omfattas av en lägre yr-        sådana förluster har inte heller kommit tili fi-
25809: kesbaserad pensionsålder skall för att få rätt tili   nansministeriets kännedom. Ärendet ger inte an-
25810: ålderspension uppfylla villkoren för en s.k. slut-    Jedning tili ytterligare åtgärder.
25811: 
25812:      Helsingfors den 16 maj 1997
25813: 
25814:                                                                                  Minister Arja Alho
25815:                     j
25816: 
25817:                     j
25818:                 j
25819:                 j
25820:             j
25821:             j
25822: 
25823:         j
25824:         j
25825:     j
25826:     j
25827: 
25828: j
25829: j
25830:                                              KK 424/1997 vp
25831: 
25832: Kirjallinen kysymys 424
25833: 
25834: 
25835: 
25836: 
25837:                                     Jorma Kukkonen /sd: Työttömän oikeudesta hakea työtä ulko-
25838:                                          mailta
25839: 
25840: 
25841:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25842:    Työttömyysturvalain toisen luvun 5 §:ssä lue-       Työttömän tulisi kohtuullisessa ajassa ennalta
25843: tellaan tilanteita, jolloin työtön ei ole oikeutettu   ilmoittaa työvoimatoimistolle ulkomaanmatkan
25844: työttömyyspäivärahaan. Lainkohdan 1 momen-             ajankohta ja kesto. Työvoimatoimistoilla olisi
25845: tin 3 kohdassa erääksi tällaiseksi perusteeksi mai-    mahdollisuus käyttää harkinta valtaansa, mitä ne
25846: nitaan se, ettei työtön ole työmarkkinoiden käy-       jo nykyäänkin käyttävät päättäessään kohtuulli-
25847: tettävissä. Saman lain 2 momentissa luetellaan 3       sesta lastenhoidon, kulkemisen ja muiden vas-
25848: kohdan tarkoittamat tilanteet, jollaisiksi katso-      taavien mahdollisten esteiden poistamiseen tar-
25849: taan myös ulkomaanmatkat. Tätä lainkohtaa on           vittavasta ajasta. Lain muutos työttömien tar-
25850: perusteltua pitää kohtuuttomana ja epätarkoi-          peet paremmin huomioon ottavaksi on perustel-
25851: tuksenmukaisena. Paitsi että se on omiaan estä-        tua myös parantuneiden tietoliikenne- ja muiden
25852: mään työttömiltä kohtuulliset mahdollisuudet           yhteyksien vuoksi. Nykyään ei ole vaikeaa ta-
25853: virkistäytymiseen kuukausia taijopa vuosia kes-        voittaa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautu-
25854: tävän työttömyyden aikana, se ei myöskään sovi         nutta, vaikka tämä olisi lomamatkalla. Puheli-
25855: Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopi-             met, matkaviestimet ja muut tekniset apuvälineet
25856: muksen mukaiseen työntekijöiden vapaaseen              ovat nykyään jo niin yleisiä, että ne kuuluvat
25857: liikkuvuuteen. Euroopan unionin ja Norjan kan-         myös monien työttömien henkilöiden kotita-
25858: salaisilla tulee kyseisen sopimuksen mukaan olla       louksien perusvarustukseen.
25859: tosiasiallinen oikeus liikkua maasta toiseen työtä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25860: hakemassa. Oikeuden käytännön merkitys on              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25861: huomattava: suomalaisia terveydenhoitoalan             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25862: ammattilaisia työskentelee mm. Tanskassa ja            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25863: Isossa-Britanniassa, Norjan työmarkkinoilla on
25864: puolestaan tarjolla töitä monilla eri toimialoilla.             Onko Hallitus tietoinen siitä, että työt-
25865: Tarve koskee niin ikään ammattilaisia kulttuurin              tömyysturvalain säännökset vaikeutta-
25866: alalla; taiteen ja museotoiminnan työntekijöiden              vat suomalaisten oikeuksia hakea työtä
25867: työmarkkinat ovat vähintäänkin Euroopan laa-                  ETA -alueella, ja
25868: juiset.                                                         mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan
25869:    Työttömyysturvan saantiehtojen väljentämi-                 korjaamiseksi?
25870: nen edellyttäisi tietenkin riittävää valvontaa.
25871: 
25872:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
25873: 
25874:                                           Jorma Kukkonen /sd
25875: 
25876: 
25877: 
25878: 
25879: 279001
25880: 2                                          KK 424/1997 vp
25881: 
25882: 
25883: 
25884: 
25885:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25886: 
25887:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ministeriön kanssa valmistellut työttömyystur-
25888: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        valakia ja työmarkkinatuesta annettua lakia kos-
25889: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     kevan uudistuksen, jonka eräänä osana on ulko-
25890: le jäsenelle kansanedustaja Jorma Kukkosen           maanmatkailuaja työttömyysturvaoikeutta kos-
25891: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 424:        kevan lainkohdan täsmentäminen. Ehdotuksen
25892:                                                      mukaan työttömällä työnhakijana olisi tietyin
25893:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että työt-   edellytyksin oikeus lyhytaikaiseen, satunnaiseen
25894:        tömyysturvalain säännökset vaikeutta-         ulkomaanmatkaan päivärahaoikeuttaan menet-
25895:        vat suomalaisten oikeuksia hakea työtä        tämättä. Kuten nykyäänkin, edellytettäisiin edel-
25896:        ETA -alueella ja                              leenkin sitä, että työnhakija ilmoittaa matkas-
25897:          mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan        taan etukäteen työvoimatoimistoon sekä jättää
25898:        korjaamiseksi?                                sinne yhteystietonsa,joiden avulla hänet on mah-
25899:                                                      dollista tavoittaa mahdollisen työ- tai koulutus-
25900:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tarjouksen johdosta. Asiaa koskeva hallituksen
25901: vasti seuraavaa:                                     esitys on annettu eduskunnalle.
25902:                                                         Työttömyysturvalain säännökset eivät ole tä-
25903:    Voimassa olevan työttömyysturvajärjestel-         hänkään mennessä vaikeuttaneet työnhakijan
25904: män työttömyysturvaa ja ulkomaanmatkailua            mahdollisuuksia hakea työtä ETA-alueelta. Suo-
25905: koskevat säännökset on luotu aikana, jona työt-      mea sitovan ETY -asetuksen 1408/71 nojalla Suo-
25906: tömyysturvan saamisen sitominen kotimaan ra-         men kansalaisella on oikeus lähteä enintään kol-
25907: jojen sisäpuolella pysyttelemiseen ei aiheuttanut    me kuukautta kestävään työnhakuun toiseen
25908: mainittavia ongelmia. Viime aikoina on kuiten-       ETA-maahan työttömyysturvaoikeuttaan me-
25909: kin käynyt ilmeiseksi, että myös työttömällä         nettämättä. Mainittua, kaikissa jäsenmaissa voi-
25910: työnhakijana tulisi olla mahdollisuus virkistys-     massa olevaa kolmen kuukauden ETA-työnha-
25911: luonteiseen ulkomaanmatkaan menettämättä             kuaikaa ei olisi edes mahdollista sen enempää
25912: oikeuttaan työttömyysturvaan.                        lyhentää kuin pidentääkään kansallisen lainsää-
25913:    Työministeriö on yhdessä sosiaali- ja terveys-    dännön kautta.
25914: 
25915:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
25916: 
25917:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
25918:                                          KK 424/1997 vp                                               3
25919: 
25920: 
25921: 
25922: 
25923:                                       Tili Riksdagens Talman
25924: 
25925:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        och hälsovårdsministeriet berett en revidering
25926: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande        som gäller lagen om utkomstskydd för arbetslösa
25927: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    och lagen om arbetsmarknadsstöd, i viiken en
25928: dagsledamot Jorma Kukkonen undertecknade           precisering av lagrummet om utlandsresor och
25929: spörsmål nr 424:                                   rätt tili arbetslöshetsskydd ingår som ett led. En-
25930:                                                    ligt förslaget skulle en arbetslös arbetssökande
25931:           Är Regeringen medveten om att be-        under vissa förutsättningar ha rätt till en kortva-
25932:        stämmelserna i lagen om utkomstskydd        rig, sporadisk utlandsresa utan att förlora sin rätt
25933:        för arbetslösa försämrar finländarnas       tili dagpenning. På samma sätt som nu skulle
25934:        rätt att söka arbete inom EES-områden       man alltjämt förutsätta att arbetssökanden på
25935:        samt                                        förhand underrättar arbetskraftsbyrån om sin
25936:           vad ämnar Regeringen göra för att rät-   resa och lämnar byrån sina kontaktuppgifter för
25937:        ta till detta sakförhållande?               att kunna vara anträffbar med anledning av
25938:                                                    eventuellt arbets- eller utbildningserbjudande.
25939:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt      En regeringsproposition i ärendet har förelagts
25940: anföra följande:                                   riksdagen.
25941:                                                        Bestämmelserna i Iagen on utkomstskydd för
25942:    De bestämmelser om arbetslöshetsskydd och       arbetslösa har inte heller hittilis försämrat arbets-
25943: utlandsresor som finns i det gällande utkomst-     sökandens möjligheter att söka arbete inom
25944: skyddssystemet utfårdades vid en tidpunkt då       EES-området. Med stöd av EEG-förordningen
25945: erhållandet av arbetslöshetsförmåner var för-      nr 1408/71 som är bindande för Finland har en
25946: knippat med att mottagaren höll sig inom Iandets   finsk medborgare rätt att bege sig tili ett annat
25947: gränser och detta inte gav upphov tili nägra       EES-land för att där söka arbete i högst tre måna-
25948: nämnvärda problem. Under de senaste tiderna        der utan att han eller hon förlorar sin rätt till
25949: har det dock blivit allt mer tydligt att också     arbetslöshetsförmäner. Nämnda tremånaders tid
25950: arbetslösa arbetssökande borde ha möjlighet till   för sökande efter arbete inom EES-området gäl-
25951: en rekreationsbetonad utlandsresa utan att de      Ier samtliga medlemsländer och därför vore det
25952: går miste om sin rätt tili arbetslöshetsdagpen-    inte ens möjligt att vare sig förkorta eller förlänga
25953: ning.                                              denna tid genom nationelllagstiftning.
25954:    Arbetsministeriet har tillsammans med social-
25955: 
25956:      Helsingforsden 13 maj 1997
25957: 
25958:                                                                 Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
25959:                                            KK 425/1997 vp
25960: 
25961: Kirjallinen kysymys 425
25962: 
25963: 
25964: 
25965: 
25966:                                   Pirkko Peltomo /sd: Yritysjohtajien saamien optioiden luovutuk-
25967:                                       seen liittyvästä verotuksesta
25968: 
25969: 
25970:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25971: 
25972:    Yritysjohtajat ovat ryhtyneet siirtämään op-      ronkiertoyritys on jo pöyristyttävä. Tilanteeseen
25973: tioitaan lastensa ja muiden lähisukulaisten ni-      on puututtava välittömästi.
25974: miin tarkoituksenaan verotuksen huomattava              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25975: keventäminen. Kun optioiden arvioitu lasken-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25976: nallinen etu johtajille on noin kolme miljardia      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25977: markkaa, saattaa verottaja yritysjohtajien toi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25978: minnan takia pahimmillaan menettää noin 900
25979: miljoonaa markkaa.                                             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
25980:    Viime vuosina optiojärjestelyt ovat olleet laa-          optioiden luovutukseen liittyvän veron-
25981: jan paheksunnan kohteena. Syystäkin. Uusin ve-              kierron pikaiseksi lopettamiseksi?
25982: 
25983:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
25984: 
25985:                                          Pirkko Peltomo /sd
25986: 
25987: 
25988: 
25989: 
25990: 279001
25991: 2                                       KK 425/1997 vp
25992: 
25993: 
25994: 
25995: 
25996:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
25997: 
25998:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Hallitus on 7.5.1997 antanut eduskunnalle esi-
25999: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     tyksen tuloverolain 66 §:n muuttamisesta. Esi-
26000: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   tyksessä ehdotetaan, että työsuhdeoptioista saa-
26001: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko       tavaa etua verotettaisiin alkuperäisen saajan an-
26002: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     siotulona siinäkin tapauksessa, että hän on lah-
26003: n:o 425:                                          joittanut option edelleen tai muuten sen luovut-
26004:                                                   tanut esimerkiksi kaupoin lähipiirissään olevalle
26005:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä     henkilölle.
26006:        optioiden luovutukseen liittyvän veron-       Jotta lain muutos olisi mahdollisimman teho-
26007:        kierron pikaiseksi lopettamiseksi?         kas, se koskisi jo niitä lahjoituksia ja muita luo-
26008:                                                   vutuksia, jotka tehdään 8.5.1997 tai sen jälkeen.
26009:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
26010: vasti seuraavaa:
26011: 
26012:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
26013: 
26014:                                                                              Ministeri Arja Alho
26015:                                             KK 425/1997 vp                                            3
26016: 
26017: 
26018: 
26019: 
26020:                                         Tili Riksdagens Ta!man
26021: 
26022:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Regeringen avlät den 7 maj 1997 tili riksdagen
26023: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        en proposition med förslag tili ändring av 66 §
26024: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      inkomstskattelagen. 1 propositionen föreslås att
26025: man Pirkko Peltomo undertecknade spörsmål nr          den förmån som man får av anställningsoptioner
26026: 425:                                                  skall beskattas såsom förvärvsinkomst för den
26027:                                                       som ursprungligen erhöll optionsrätten också i
26028:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        de fall när han har donerat optionen vidare eller
26029:        ta för att snabbt få ett slut på skatteskol-   på annat sätt överlåtit den tili någon inom sin
26030:        ket i samband med överlåtelsen av optio-       intressesfår, t.ex. genom försäljning.
26031:        ner?                                              För att lagändringen skall vara så verksam
26032:                                                       som möjligt föreslås det att den skall gälla redan
26033:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för de donationer och andra överlåtelser som
26034: anföra följande:                                      görs den 8 maj 1997 eller senare.
26035: 
26036:      Helsingforsden 20 maj 1997
26037: 
26038:                                                                                  Minister Arja Alho
26039:                                            KK 426/1997 vp
26040: 
26041: Kirjallinen kysymys 426
26042: 
26043: 
26044: 
26045: 
26046:                                   Arto Bryggare /sd: Ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta
26047:                                       ajoneuvoverotuksessa
26048: 
26049: 
26050:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26051: 
26052:     Liikenteen päästöt ovat todellinen terveysvaa-   merkiksi siirtää auton ostohinnasta päästöjen
26053: ra. Helsingin ympäristökeskuksen teettämän tut-      perusteella porrastettuihin hintoihin sekä käyt-
26054: kimuksen mukaan arviolta kymmenen helsinki-          tömaksuja porrastamalla.
26055: läistä kuolee vuodessa ilmansaasteisiin. Merkit-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26056: tävin ilmansaasteiden aiheuttaja taajamissa on       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26057: liikenne.                                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26058:     Liikenteen saasteiden vähentämisessä on au-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26059: tokannan nopea uusiutuminen tärkeää. Vanhat,
26060: saastuttavat autot on korvattava uusilla, tiukat                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
26061: ympäristönormit täyttävillä autoilla. Motivoin-               saattaakseen ajoneuvoverotuksen ympä-
26062: nissa voidaan käyttää esimerkiksi autoverotuk-                ristönäkökohdat huomioon ottavaksi?
26063: sen painopisteen siirtoa. Verotusta voidaan esi-
26064: 
26065:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
26066: 
26067:                                           Arto Bryggare /sd
26068: 
26069: 
26070: 
26071: 
26072: 279001
26073: 2                                           KK 426/1997 vp
26074: 
26075: 
26076: 
26077: 
26078:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26079: 
26080:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kas, todelliset päästötasot huomioon ottava
26081: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ympäristöohjaus saattaisi johtaa näin laskien
26082: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       huomattavan korkeaan vanhimman autokannan
26083: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto Bryg-       verotukseen.
26084: garen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Ajoneuvoveroon liitetyn ympäristöohjauksen
26085: 426:                                                  tulonjakovaikutukset olisivat sitä voimakkaam-
26086:                                                       mat, mitä tehokkaampaan ohjausvaikutukseen
26087:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         pyrittäisiin. Tämän kompensoiminen esimerkik-
26088:        saattaakseen ajoneuvoverotuksen ympä-          si uusien autojen verotusta keventämällä kohdis-
26089:        ristönäkökohdat huomioon ottavaksi?            tuisi muuhun käyttäjäryhmään kuin mihin veron
26090:                                                       korotukset kohdistuisivat.
26091:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Autokannan uusiutuminen vähemmän saas-
26092: vasti seuraavaa:                                      tuttavaksi on luonnollisesti hyvä ja toivottava
26093:                                                       kehityssuunta. Ennen kuin ryhdytään verotta-
26094:    Ajoneuvoverotus uudistettiin 31 päivänä tam-       maan vanhaa autokantaa olennaisesti nykyistä
26095: mikuuta 1997 voimaan tulleella lailla (1111/          ankarammin, olisi kuitenkin syytä harkita, mitkä
26096: 1996). Ajoneuvoveron kannassa siirrytään vuo-         tämän toimenpiteen vaikutukset eri autonkäyt-
26097: desta 1997lähtien verolippukantoon. Tämä edel-        täjäryhmille ovat. Samoin on syytä huolellisesti
26098: lyttää muun muassa suurta verovelvollismäärää         pohtia, missä määrin autokannan uusiutuminen
26099: käsittelevän atk-sovellutusten suunnittelua ja        sittenkään riippuu verotuksesta. Tilastoaineisto
26100: käyttöönottoa. Kun uutta lakia ryhdyttiin vuo-        ja eräät asiasta tehdyt tutkimukset viittaavat sii-
26101: den 1996 elokuussa valmistelemaan, oli tiedossa,      hen, että veromuutokset eivät sanottavasti vai-
26102: että laista olisi laadittava mahdollisimman yksin-    kuta autokantaan tai hetkellisiä vaihteluja lu-
26103: kertainen, jotta sen soveltaminen jo vuonna 1997      kuun ottamatta uusien autojen kysyntään. Viime
26104: olisi mahdollista. Atk-sovellutusten valmistelu       vuosilta saadut kokemukset osoittavat hyvin sel-
26105: on osoittanut, että eräitä vammaisten veronpa-        västi, että henkilöautojen kysyntä riippuu ennen
26106: lautuksia lukuun ottamatta yksinkertaisinta-          kaikkea kansantaloudellisesta kehityksestä. Esi-
26107: kaan ajateltavissa olevaa järjestelyä ei voida ot-    merkiksi vuoden 1993 20 prosenttiyksikön
26108: taa käyttöön ennen kuin loppukesästä 1997. Jos        suuruinen autoveron alennus ei näkynyt uusien
26109: järjestelmään olisi liitetty esimerkiksi ympäristö-   autojen kysyntätilastoissa ehkä enintään lyhytai-
26110: porrastuksia tai muita ajoneuvojen erityispiirtei-    kaisia vähäisiä heilahduksia lukuun ottamatta.
26111: tä huomioon ottavia veroperusteita, ajoneuvove-           Vaikka kysymyksen perusteluosassa niin esi-
26112: roa ei olisi saatu lainkaan kannetuksi vuodelta       tetään, autojen hinnat eivät välttämättä porrastu
26113: 1997. Ajoneuvoverotukseen voidaan harkita lii-        päästötason perusteella, vaikka verotusta tällä
26114: tettäväksi mahdollisia ympäristöporrastuksia          perusteella porrastettaisiinkin. Kuluttajan mak-
26115: vasta, kun uudistuksen toimivuus on saatu käy-        samat hinnat määräytyvät markkinoilla, eivät
26116: tännössä varmistetuksi. Verovuodelle 1998 ym-         verotuksessa. Jos verorasitusta kuitenkin halut-
26117: päristöporrastusten käyttöönotto ei teknisesti-       taisiin voimakkaasti siirtää uusista autoista van-
26118: kään olisi tässä vaiheessa mahdollista.               hoihin autoihin, tällä voitaisiin arvioida toden-
26119:    Ympäristöporrastukset tarkoittavat ajoneu-         näköisesti olevan käytetyn autokannan hintata-
26120: voverotuksessa sitä, että veron tulisi olla vanhim-   soa alentava vaikutus. Useimmiten käytetty auto
26121: malle autokannalle korkeampi kuin uusille au-         on yhtenä maksuvälineenä uutta ostettaessa. Jos
26122: toille, koska ominaispäästöt ovat vanhoilla au-       esimerkiksi ajoneuvoverotuksen vanhaan auto-
26123: toilla korkeammat kuin uusilla. Tilastojen mu-        kantaan painettuvilla muutoksilla vaikutettai-
26124: kaan vanhoilla autoilla ajetaan huomattavasti         siin käytettyjen autojen hintatasoa alentavasti,
26125: vähemmän kuin uusilla, joten tasasuuruinenkin         tämä voisi samalla vaikeuttaa uusien autojen
26126: vero muodostuu ajokilometriä kohden vanhoille         hankintaa käytetystä autosta saadun hyvityshin-
26127: autoille suuremmaksi kuin uusille autoille. Teho-     nan alentuessa. Veromuutosten vaikutukset hin-
26128:                                           KK 426/1997 vp                                               3
26129: 
26130: toihin ja sitä kautta kuluttajan käyttäytymiseen    hetta suhtautua maltillisesti sellaisiin veromuu-
26131: eivät ainakaan ole muut markkinoilla vaikutta-      toksiin, joilla henkilöautoihin kohdistuvaa vero-
26132: vat tekijät huomioon ottaen yksikäsitteisiä taik-   rasitusta siirrettäisiin uusilta autoilta käytetyille
26133: ka mitenkään itsestään selviä. Usein veromuu-       autoille. Ainakin olisi voitava varmistua siitä,
26134: tosten ohjailuvaikutuksia huomattavasti yliarvi-    että muutoksilla todella olisi vero- ja liikennepo-
26135: oidaan.                                             liittisia haittapuolia merkittävämpiä suotuisia
26136:    Muun muassa edellä mainituista syistä on ai-     ympäristö vaikutuksia.
26137: 
26138:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
26139: 
26140:                                                                                 Ministeri Arja Alho
26141: 4                                            KK 426/1997 vp
26142: 
26143: 
26144: 
26145: 
26146:                                           Tili Riksdagens Talman
26147: 
26148:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                De verkningar miljöstyrning i anslutning tili
26149: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             fordonsskatten har på inkomstfördelningen vore
26150: medlem av statsrådet översänt följande av               kraftigare ju effektivare den eftersträvade styr-
26151: riksdagsman Arto Bryggare undertecknade                 ningseffekten är. En kompensering av detta ex-
26152: spörsmål nr 426:                                        empelvis genom en lindrigare beskattning av nya
26153:                                                         bilar skulle tilifalla en annan användargrupp än
26154:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         den grupp som drabbas av skattehöjningarna.
26155:         ta för att miljösynpunkter skall bli beak-          En förnyelse av bilbeståndet så att det förore-
26156:         tade i fordonsbeskattningen?                    nar mindre är naturligtvis en bra och önskvärd
26157:                                                         utveckling. lnnan det gamla bilbeståndet börjar
26158:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           beskattas betydligt strängare än vad som nu är
26159: anföra följande:                                        fallet vore det dock skäl att överväga vilka verk-
26160:                                                         ningar åtgärden skulle få för de olika bilanvän-
26161:    Fordonsbeskattningen reviderades genom en            dargrupperna. Likaså är det skäl att fråga i viiken
26162: lag (1111/1996) som trädde i kraft den 31 januari       mån en förnyelse av bilbeståndet trots det beror
26163: 1997. Från och med 1997 börjar uppbörden av             på beskattningen. Statistikmaterialet och vissa
26164: fordonsskatt ske med debetsedel. Detta förutsät-        undersökningar av saken antyder att skatteänd-
26165: ter bl.a. att ADB-tiliämpningar som behandlar           ringar inte nämnvärt skulle inverka på bilbestån-
26166: ett stort anta1 skattskyldiga planeras och tas i        det eller på efterfrågan på nya bilar, med undan-
26167: bruk. När den nya lagen började beredas i augus-        tag för tillfålliga svängningar. De erfarenheter
26168: ti 1996 var man medveten om att lagen, för att          man fått under de senaste åren visar mycket tyd-
26169: kunna tiliämpas redan 1997, måste göras så enkel        1igt att efterfrågan på personbi1ar framför allt
26170: som möjligt. Beredningen av ADB-tillämpning-            beror på den samhällsekonomiska utvecklingen.
26171: arna har visat att inte ens det enklaste tänkbara       Exempelvis sänkningen av bilskatten med 20
26172: arrangemang kan tas i bruk före sensommaren             procentenheter 1993 märktes inte i statistiken
26173: 1997, med undantag för vissa handikappades              över efterfrågan på nya bilar, kanske med undan-
26174: skatteåterbäringar. Om till systemet hade fogats        tag för högst några kortvariga mindre svängning-
26175: exempelvis en miljömässig gradering eller skatte-       ar.
26176: grunder som beaktar andra särdrag hos fordon,               Ä ven om det anförs i motiveringen tili spörs-
26177: hade ingen fordonsskatt alls kunnat uppbäras            målet, fastställs bilpriserna inte nödvändigtvis på
26178: 1997. En eventuell miljömässig gradering kan            grundval av utsläppen, även om dessa graderades
26179: tänkas bli fogad tili fordonsbeskattningen först        vid beskattningen. Det är marknaden och inte
26180: när reformens funktionsduglighet har säker-             beskattningen som bestämmer de priser konsu-
26181: ställts i praktiken. 1 detta skede är det inte heller   menterna betalar. Om man ändå i stor utsträck-
26182: tekniskt möjligt att inbegripa en sådan gradering       ning vill att skattebördan skall överföras från nya
26183: i fordonsbeskattningen för skatteåret 1998.             bi1ar tili gam1a, kunde man anta att det sannolikt
26184:     En miljömässig gradering betyder i fråga om         inverkar sänkande på prisnivån för gamla bilar.
26185: fordonsbeskattningen att skatten för gam1a for-         Oftast är en använd bil ett beta1ningsmedel vid
26186: don borde vara högre än för nya fordon, eftersom        köp av en ny bil. Om följden av ändringar av
26187: de specifika utsläppen är högre hos gamla bilar         exempelvis den fordonsbeskattning som huvud-
26188: än hos nya. Enligt statistiken körs det betydligt       sakligen gäller gamla bilar är att prisnivån för
26189: mindre med gamla bilar än med nya, varför även          gamla bilar sjunker, kunde detta samtidigt för-
26190: en jämnstor skatt per kilometer blir större för         svåra anskaffningen av nya bi1ar eftersom det
26191: gamla bilar än för nya. Beräknat på detta sätt          gottgörelsepris som fås för den gamla bilen sjun-
26192: kunde en effektiv miljöstyrning som beaktar de          ker. Skatteändringarnas verkningar på priserna
26193: verkliga utsläppen leda tili en anmärkningsvärt         och därigenom på konsumentens beteende är inte
26194: hög beskattning av det äldsta bilbeståndet.             entydiga eller på något sätt självklara med beak-
26195:                                           KK 426/1997 vp                                            5
26196: 
26197: tande av andra faktorer som påverkar markna-        bördan hos personbilar överf6rs från nya bilar
26198: den. Ofta övervärderas skatteändringarnas sty-      tili använda bilar. Åtminstone borde man kunna
26199: rande verkningar betydligt.                         försäkra sig om att ändringarna faktiskt får såda-
26200:    Bland annat av ovan nämnda skäl finns det        na positiva miljökonsekvenser som är större än
26201: orsak att inte gå förhastat tili väga i fråga om    de skatte- och trafikpolitiskt negativa sidorna.
26202: sådana skatteändringar som leder tili att skatte-
26203: 
26204:      Helsingforsden 20 maj 1997
26205: 
26206:                                                                                Minister Arja Alho
26207:                                           KK 427/1997 vp
26208: 
26209: Kirjallinen kysymys 427
26210: 
26211: 
26212: 
26213: 
26214:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Yliopiston teatterimontun kunnostustöiden
26215:                                      tukemisesta Tampereella
26216: 
26217: 
26218:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26219: 
26220:    Tampere on teatterikaupunki jos mikä. Tätä       lijäntyön laitoksen nykyisissä muissa tiloissa
26221: asemaa erityisesti Tampereen työväen teatteri       päättyy vuonna 2002. Hankkeen kustannusarvio
26222: pyrkii vaalimaan laadukkaalla ohjelmistolla.        on 2 miljoonaa markkaa.
26223: Jonkin verran tähän suuntaan oittoilee myös             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26224: Tampereen teatteri.                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26225:    Tampereen yliopistolla on käytössään teatte-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26226: riopetuksen tarpeisiin vuonna 1967 valmistunut      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26227: Teatterimonttu, joka sijaitsee yliopiston päära-
26228: kennuksessa Kalevan tiellä. Teatterimontun huo-               Olisiko Hallituksella varoja, joilla se
26229: neistoala on 688 neliötä. Teatterimonttu on tar-           avustaisi yliopiston teatteriopetuksen
26230: koitus kunnostaa vastaamaan alkuperäistä käyt-             tarpeisiin tulevan Teatterimontun kun-
26231: tötarkoitustaan teatteriopetus-ja tutkimustyös-            nostustyötä Tampereella?
26232: sä. Asialla on kiire, koska vuokrasopimus näytte-
26233: 
26234:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
26235: 
26236:                                        Sulo Aittoniemi lkesk
26237: 
26238: 
26239: 
26240: 
26241: 279001
26242: 2                                         KK 427/1997 vp
26243: 
26244: 
26245: 
26246: 
26247:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26248: 
26249:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Teatterimonttu on osa Tampereen yliopiston
26250: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tiloja, joiden kunnossapidosta vastaa valtion
26251: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kiinteistölaitos. Jos tiloihin on tarve tehdä toi-
26252: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      minnallisista syistä johtuvia muutostöitä, vastuu
26253: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       nykyjärjestelmässä on ensisijaisesti käyttäjällä.
26254: n:o 427:                                            Rakennushallituksen lakattua siirrettiin yliopis-
26255:                                                     tojen toimintamenoihin määräraha, joka raken-
26256:           Olisiko Hallituksella varoja, joilla se   nushallituksen ilmoituksen mukaan vastasi ra-
26257:        avustaisi yliopiston teatteriopetuksen       kennushallituksen yliopistojen toiminnallisiin
26258:        tarpeisiin tulevan Teatterimontun kun-       muutoksiin käyttämää määrärahaa. Suuremmis-
26259:        nostustyötä Tampereella?                     ta muutoksista yliopistot neuvottelevat vuotuis-
26260:                                                     ten tulosneuvottelujen yhteydessä. Teatterimon-
26261:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tun kunnostustyön määrärahavastuusta tullaan
26262: vasti seuraavaa:                                    sopimaan kiinteistölaitoksen, yliopiston ja ope-
26263:                                                     tusministeriön kesken.
26264: 
26265:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1997
26266: 
26267:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
26268:                                          KK 427/1997 vp                                            3
26269: 
26270: 
26271: 
26272: 
26273:                                       Tili Riksdagens Talman
26274: 
26275:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    merfors universitets lokaler och för underhållet
26276: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-     av dem svarar statens fastighetsverk. Om det av
26277: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   funktionella skäl finns behov att utföra ändrings-
26278: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga       arbeten i utrymmet, är det enligt gällande system
26279: spörsmål nr 427:                                   i första hand användaren som bär ansvaret. Se-
26280:                                                    dan byggnadsstyrelsen drogs in överförde man
26281:           Har Regeringen månne medel att un-       till universitetens omkostnader ett anslag som
26282:        derstöda restaureringsarbetena i Tam-       enligt uppgift av byggnadsstyrelsen motsvarar
26283:        merfors på Teatterimonttu som behövs        det anslag byggnadstyrelsen använde för funk-
26284:        för teaterundervisningen vid universite-    tionella ändringar vid universiteten. Om större
26285:        tet?                                        ändringar underhandlar universiteten i samband
26286:                                                    med de ärliga resultatunderhandlingarna. Över-
26287:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      enskommelser om anslagsansvaret för restaure-
26288: anföra följande:                                   ringsarbetena på Teatterimonttu kommer att
26289:                                                    träffas mellan fastighetsverket, universitetet och
26290:   Teatterimonttu (Teatergropen) hör till Tam-      undervisningsministeriet.
26291: 
26292:      Helsingforsden 22 maj 1997
26293: 
26294:                                                     Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
26295:                                               KK 428/1997 vp
26296: 
26297: Kirjallinen kysymys 428
26298: 
26299: 
26300: 
26301: 
26302:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Pitkäniemen sairaalan peruskorjauksen to-
26303:                                         teuttamisesta
26304: 
26305: 
26306:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26307:    Pitkäniemen sairaala Pirkanmaalla on aloitta-        museo. Tällainen muutosrakentaminen olisi hy-
26308: nut toimintansa jo vuonna 1900. Sairaalan ra-           vin työllistävää.
26309: kennuksista on valtaosa rakennettu viime vuosi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26310: sadan puolella. Ne ovat suurelta osin suojeltavia       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26311: sosiaalihistoriallisten, rakennustaiteellisten ja ra-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26312: kennushistoriallisten perusteiden nojalla.              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26313:    Meneillään olevan peruskorjauksen kustan-
26314: nukset ovat noin 15 miljoonaa markkaa. Tämän                       Mitkä ovat valtiovallan valmiudet
26315: hankkeen lisäksi on peruskorjaus tarpeen neljäs-               osallistua Pitkäniemen sairaalan korjaus-
26316: sä vuodeosastorakennuksessa. Niiden kustan-                    rakentamisen jatkovaiheeseen Nokialla,
26317: nusarvio on 35 miljoonaa markkaa.                              ja
26318:    Pitkäniemen sairaala-alueilla suojelukohteina                  aikooko valtio osallistua alueen eräi-
26319: olevilla kolmella rakennuksella, joiden yhteispin-             den rakennusten muuttamiseen uuskäyt-
26320: ta-ala on noin 8 000 neliötä, tulisi ideoida alueen            töön, jolloin rakennuksiin olisi mahdol-
26321: kulttuurihistorian huomioon ottavaa uuskäyt-                   lista sisällyttää muun muassa tilat sairaa-
26322: töä. Rakennuksissa voisi toteutua mm. sairaala-                lamuseolle?
26323: 
26324:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
26325: 
26326:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
26327: 
26328: 
26329: 
26330: 
26331: 279001
26332: 2                                          KK 428/1997 vp
26333: 
26334: 
26335: 
26336: 
26337:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26338: 
26339:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nilla ja kuntayhtymillä on valmius toteuttaa val-
26340: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        takunnallisen suunnitelman ehdot täyttäviä so-
26341: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      siaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeita
26342: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       enemmän kuin mihin nykyiset hankekiintiöt an-
26343: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tavat mahdollisuuden.
26344: n:o 428:                                                Hämeen lääninhallitukselle on suunnitelma-
26345:                                                      kaudella sosiaali- ja terveysministeriön päätök-
26346:            Mitkä ovat valtiovallan valmiudet         sellä alueellistettu 500 900 000 markkaa. Läänin-
26347:        osallistua Pitkäniemen sairaalan korjaus-     hallitus on vahvistanut helmikuussa 1997 hanke-
26348:        rakentamisen jatkovaiheeseen Nokialla         suunnitelmat vuosille 1997-2000. Pirkanmaan
26349:        ja                                            sairaanhoitopiiri on esittänyt Pitkäniemen ra-
26350:           aikooko valtio osallistua alueen eräi-     kennusten peruskorjauksia 9 000 000 markkaa
26351:        den rakennusten muuttamiseen uuskäyt-         vuodelle 1999 ja 13 000 000 mk vuodelle 2000.
26352:        töön, jolloin rakennuksiin olisi mahdol-      Lääninhallitus ei ole voinut määrärahojen puit-
26353:        lista sisällyttää muun muassa tilat sairaa-   teissa antaa ohjeellista ratkaisua kyseisille Pitkä-
26354:        lamuseolle?                                   niemen hankkeille, koska sairaanhoitopiirin
26355:                                                      omassa priorisoinnissa hankkeet eivät olleet kii-
26356:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         reellisimpien hankkeiden joukossa.
26357: vasti seuraavaa:                                        Nokian kanssa tehtävään yhteistyöhön raken-
26358:                                                      nusten saamiseksi muuhun käyttöön ja niiden
26359:    Valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali- ja    toimenpiteiden rahoittamiseen sosiaali- ja ter-
26360: terveydenhuollon     järjestämisestä   vuosina       veysministeriöllä ei ole määrärahoja. Mikäli Pit-
26361: 1997-2000 on hallinnonalan perustamishank-           käniemen sairaalan rakennusten käyttötarkoi-
26362: keisiin varattu yhteensä 3 950 miljoonaa mark-       tusta muutetaan, tulee ottaa huomioon suunnit-
26363: kaa. Tästä kustannuksiltaan yli 25 miljoonaa         telusta ja valtionosuudesta annetun lain 30 §:n
26364: markkaa olevien suurten hankkeiden osuus on          ilmoittamisvelvollisuus sosiaali- ja terveysminis-
26365: 428,8 miljoonaa markkaaja pienten, kustannuk-        teriölle ja mahdollinen valtionosuuden palautta-
26366: siltaan 2-25 miljoonaa markkaa olevien hank-         minen.
26367: keiden osuus 3 521,2 miljoonaa markkaa. Kun-
26368: 
26369:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
26370: 
26371:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
26372:                                           KK 428/1997 vp                                              3
26373: 
26374: 
26375: 
26376: 
26377:                                       Tili Riksdagens Talman
26378: 
26379:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och hälsovården som uppfyller villkoren i den
26380: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande         riksomfattande planen är större än vad de nuva-
26381: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     rande projektkvoterna möj1iggör.
26382: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           Genom ett beslut av social- och hälsovårdsmi-
26383: mål nr 428:                                         nisteriet har länsstyrelsen i Tavastehus Iän tillde-
26384:                                                     lats 500 900 000 milj. mk för planeperioden.
26385:           Viiken beredskap har statsmakten att      Länsstyrelsen har i februari 1997 fastställt pro-
26386:        deltai det fortsatta reparationsbyggandet    jektplanerna för åren 1997-2000. För en grund-
26387:        vid sjukhuset Pitkäniemen sairaala i No-     lig förbättring av byggnaderna i anslutning till
26388:        kia, och                                     Pitkäniemen sairaala har Birkalands sjukvårds-
26389:           ämnar staten delta i ändringsarbetana     distrikt föreslagit 9 000 000 milj. mk för år 1999
26390:        på vissa byggnader på området så att de      och 13 000 000 milj. mk för år 2000. lnom ramen
26391:        kan användas för nya syften, vilket skulle   för anslagen har länsstyrelsen inte kunnat ge nå-
26392:        göra det möjligt att inrymma bl.a. ett       got riktgivande beslut om de ifrågavarande Pit-
26393:        sjukhusmuseum i byggnaderna?                 käniemiprojekten, eftersom de inte fanns med
26394:                                                     bland de mest brådskande projekten i sjukvårds-
26395:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       distriktets egen prioritering.
26396: anföra fö1jande:                                       Social- och hälsovårdsministeriet saknar an-
26397:                                                     slag för fmansiering av de åtgärder eller ett så-
26398:   1 den riksomfattande planen för anordnande        dant samarbete med Nokia som syftar till att
26399: av social- och hälsovården åren 1997-2000 har       byggnaderna skall användas i något annat syfte.
26400: sammanlagt 3 950 milj. mk reserverats för för-      Om sättet för användningen av byggnaderna i
26401: valtningsområdets anläggningsprojekt. Av be-        anslutning tili Pitkäniemen sairaala ändras, gäl-
26402: loppet skall 428,8 milj. mk användas för stora      ler det att beakta den skyldighet att lämna in
26403: projekt vars kostnader uppgår till över 25 milj.    anmälan till social- och hälsovårdsministeriet
26404: mk och 3 521,2 milj. mk för små projekt vars        och den eventuella återbetalning av statsandelen
26405: kostnader uppgår till 2-25 milj. mk. Kommu-         som nämns i 30 § lagen om planering av och
26406: nernas och samkommunernas beredskap att ge-         statsandel för social- och hälsovården.
26407: nomföra sådana anläggningsprojekt inom social-
26408: 
26409:      Helsingforsden 21 maj 1997
26410: 
26411:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
26412:                                            KK 429/1997 vp
26413: 
26414: Kirjallinen kysymys 429
26415: 
26416: 
26417: 
26418: 
26419:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kantatie 65:n peruskorjauksen toteuttami-
26420:                                       sesta Ylöjärven ja Kyrönlahden välillä
26421: 
26422: 
26423:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26424: 
26425:    Ylöjärvenja Kyrönlahden välinen kantatie on       kirkonkylään, jonka liikennearvio vuodelle 2000
26426: näihin asti välittänyt liikennettä osuudella Tam-    on 17 000 ajoneuvoa.
26427: pere-Kuru. Kun tieosuudet Kuru-Virrat ja                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26428: Kuru-Ruovesi on otettu liikenteeseen, tien lii-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26429: kenteellinen merkitys on muuttunut. Raskas lii-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26430: kenne käyttää tietä etelän ja pohjoisen välillä.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26431: Ylöjärven-Kurun tie välillä Ylöjärvi-Kyrön-
26432: lahti ei enää vastaa kantatieksi luokitellun tien              Milloin toteutuu kantatie 65:n perus-
26433: vaatimuksia. Tien rakentamista ohi Ylöjärven                korjaus välillä Ylöjärvi-Kyrönlahti Tie-
26434: kirkonkylän on perusteltu myös sillä, että lisään-          laitoksen Hämeen tiepiirissä?
26435: tyvä liikenne ahtautuu tällä hetkellä Ylöjärven
26436:       Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
26437:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
26438: 
26439: 
26440: 
26441: 
26442:  279001
26443: 2                                         KK 429/1997 vp
26444: 
26445: 
26446: 
26447: 
26448:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26449: 
26450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hankkeen kustannusarvio on 80 milj. mk ja se
26451: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kuuluu lähivuosina ajankohtaisten tiehankkei-
26452: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     den joukkoon. Tieverkon kehittämismomentin
26453: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      (mom. 31.24.77) kokonaismääräraha on kuiten-
26454: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kin viime vuosina laskenut huomattavasti (yli
26455: n:o 429:                                            50 %:lla) ja uudet hankkeet on jouduttu keskittä-
26456:                                                     mään vilkkaimpiin päätieverkon ongelmakoh-
26457:           Milloin toteutuu kantatie 65:n perus-     tiin.
26458:        korjaus välillä Ylöjärvi-Kyrönlahti Tie-         Tällainen on esimerkiksi moottoritien raken-
26459:        laitoksen Hämeen tiepiirissä?                taminen Hämeenlinnasta Kuljuun. Seuraavaksi
26460:                                                     joudutaan Pirkanmaan osalta puntaroimaan
26461:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        paitsi kysymyksessä esitettyä hanketta, myös
26462: vasti seuraavaa:                                    mm. Tampereen eteläisen/läntisen kehätien ka-
26463:                                                     pasiteetin parantamista sekä valtatie 9:n paran-
26464:    Nykyinen tie on kysymyksessä esitetyllä taval-   tamista välillä Orivesi-Jämsä. Ylöjärvi-Ky-
26465: la ongelmallinen sekä Ylöjärven taajaman läpi-      rönlahti-tiehanke on juuri valmistuneen liiken-
26466: kulun että edelleen pohjoiseenjatkuvan osuuden      neministeriön suuria tiehankkeita koskevan sel-
26467: heikon kantavuuden vuoksi. Ratkaisuksi on           vityksen mukaan maan kannattavimpien tiein-
26468: suunniteltu kokonaan uutta tielinjausta, joka       vestointien joukossa. Ylöjärvi-Kyrönlahti-tie-
26469: ohittaa Ylöjärven taajaman sekä korvaa huono-       hankkeesta päätetään tulevissa valtion talousar-
26470: tasoisen ja luonnonolosuhteiltaan hankalan tie-     vioissa - viime kädessä eduskunnassa - niin
26471: jakson.                                             kuin kaikista muistakin suurista tiehankkeista.
26472: 
26473:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
26474: 
26475:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
26476:                                            KK 429/1997 vp                                             3
26477: 
26478: 
26479: 
26480: 
26481:                                        Tili Riksdagens Talman
26482: 
26483:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     mark och det hör tili de vägprojekt som kommer
26484: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       att vara aktuelia under de närmaste åren. Total-
26485: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     anslaget för utveckling av vägnätet (mom.
26486: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr        31.24.77) har dock sjunkit betydligt under de
26487: 429:                                                 senaste åren (mer än 50%) och man har varit
26488:                                                      tvungen att koncentrera de nya projekten på de
26489:           När blir den grundliga reparationen av     livligast trafikerade problemställena på huvud-
26490:        stamväg nr 65 mellan Ylöjärvi och Ky-         vägnätet.
26491:        rönlahti fårdig i Tavastlands vägdistrikt?       Ett sådant projekt är t.ex konstruktionen av en
26492:                                                      motorväg från Tavastehus tili Kulju. 1 Birkaland
26493:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bör man vid sidan av det projekt som nämns i
26494: anföra följande:                                     spörsmålet näst överväga bl.a. ökningen av ka-
26495:                                                      pacitet på den södra/västra ringvägen i Tammer-
26496:    Såsom i spörsmålet konstateras är den nuva-       fors och förbättringen av huvudväg nr 9 melian
26497: rande vägen problematisk på grund av genom-          Orivesi och Jämsä. Vägprojektet Ylöjärvi-Ky-
26498: farten i Ylöjärvi tätort och den svaga bärigheten    rönlahti är enligt en av trafikministeriet nyss av-
26499: på det vägavsnitt som fortsätter vidare norrut.      slutad utredning om stora vägprojekt bland de
26500: Som en lösning föreslås att man bygger en helt ny    mest lönande väginvesteringarna. Beslutet om
26501: väglinje förbi Ylöjärvi tätort. Den skulie ersätta   vägprojektet Ylöjärvi-Kyrönlahti fattas i de
26502: väglinjen som är av dålig kvalitet och med av-       kommande statsbudgeterna - i sista hand av
26503: seende på naturförhållandena svår.                   riksdagen - vilket också gälier för andra stora
26504:    Projektets kostnadsförslag är 80 miljoner         vägprojekt.
26505: 
26506:      Helsingforsden 19 maj 1997
26507: 
26508:                                                                          Trafikminister Matti Aura
26509:                                              KK 430/1997 vp
26510: 
26511: Kirjallinen kysymys 430
26512: 
26513: 
26514: 
26515: 
26516:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Kehittämissuunnitelman toteuttamisesta
26517:                                         Helsingin ja Tampereen välisellä rataosuudella
26518: 
26519: 
26520:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26521: 
26522:    Pääradan Helsinki-Tampere alkuperäinen              huomattavasti myös Pohjanmaan, Porin ja Kes-
26523: kehittämisaikataulu on viivästynyt vuosittain, ja      ki-Suomen jatkoyhteyksiin.
26524: tällä hetkellä näyttää siltä, että rataosa valmistuu      Vaikka olen nopeuksien nostamisen suhteen
26525: aikaisintaan vuonna 2004, ellei perusteltua lisä-      toista mieltä, kysyn valtiopäiväjärjestyksen
26526: panostusta hankkeelle saada. Pääradan kehittä-         37 §:n 1 momenttiin viitaten:
26527: miseen liittyy Tampereen rautatieaseman ja sen
26528: yhteyteen suunnitellun matkakeskuksen raken-                     Missä ajassa pääradan Helsinki-
26529: taminen sekä Tampereen ratapihan merkittävät                  Tampere kehittämissuunnitelma saadaan
26530: laajentamis- ja turvallisuusjärjestelyt. Rataosan             toteutettua ottaen huomioon, että tällä
26531: kehittämisellä ja nopeustason nostamisella on                 hetkellä ollaan jäljessä alkuperäisistä
26532: valtakunnallinen merkitys, koska se vaikuttaa                 suunnitelmista?
26533: 
26534:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
26535:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
26536: 
26537: 
26538: 
26539: 
26540: 279001
26541: 2                                        KK 430/1997 vp
26542: 
26543: 
26544: 
26545: 
26546:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26547: 
26548:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     200 km/h. Hankkeen toteuttamisen jälkeen suu-
26549: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      rin sallittu akselipaino on 25 tonnia.
26550: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Hankkeeseen sisältyy päällysrakenteen ja tur-
26551: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     valaitteiden uusiminen, kauko-ohjaus, junien au-
26552: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      tomaattisen kulunvalvonnan ratalaitteiden ra-
26553: n:o 430:                                           kentaminen, radan geometrian muutokset, lii-
26554:                                                    kennepaikkojen muutoksia, kaksi lisärai-
26555:           Missä ajassa pääradan Helsinki-          deosuutta ja tasoristeysten poistaminen. Hank-
26556:        Tampere kehittämissuunnitelma saadaan       keen kustannusarvio on 2 900 milj. markkaa,
26557:        toteutettua ottaen huomioon, että tällä     josta noin 3/4 on ikääntymisestä johtuvaa perus-
26558:        hetkellä ollaan jäljessä alkuperäisistä     parannusta.
26559:        suunnitelmista?                                Hankkeen toteuttaminen on venynyt 1990-lu-
26560:                                                    vun alun riittämättömän rahoituksen vuoksi.
26561:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Nyttemmin toteuttamisaikataulua on voitu kiris-
26562: vasti seuraavaa:                                   tää siten, että hanke valmistuu pääsääntöisesti
26563:                                                    vuonna 2001. Vuodelle 2002jää vielä viimeistely-
26564:    Liikenneministeriö teki yhdessä Valtionrauta-   töitä. Tätä aikaisemmin ensimmäisessä vaiheessa
26565: teiden kanssa vuosina 1989-1990 kokonaisval-       Kerava-Toijala-rataosa valmistuu jo vuonna
26566: taisen tutkimuksen Helsinki-Tampere-rata-          1999.
26567: osan junaliikenteen nopeuttamisesta. Tutkimuk-        Tampereen henkilöratapihan uusiminen to-
26568: sen pohjalta valittiin radan mitoitusnopeudeksi    teutetaan erillisenä hankkeena, joten se ei ole osa
26569: 160 km/h siten, että kallistuvakorisella junalla   Helsinki-Tampere-ratahanketta. Myöskään
26570: voidaan ajaa 200 km/h. Näin voidaan ratageo-       Tampereen matkakeskus ei sisälly Helsinki-
26571: metrian muutoskustannuksissa säästää verrat-       Tampere-hankkeeseen.
26572: tuna siihen, että radan mitoitusnopeus olisi
26573: 
26574:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
26575: 
26576:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
26577:                                           KK 430/1997 vp                                             3
26578: 
26579: 
26580: 
26581: 
26582:                                       Tili Riksdagens Talman
26583: 
26584:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    projektet har utförts är den största tillåtna ax-
26585: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      elmassan 25 ton.
26586: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Projektet innehåller modernisering av över-
26587: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr       byggnad och säkerhetsanordningar, fjärrstyr-
26588: 430:                                                ning, konstruktion av bananordningar för tågens
26589:                                                     automatiska färdövervakning, ändringar i ban-
26590:           När blir utvecklingsplanet för huvud-     geometrin, ändringar av trafikplatser, två till-
26591:        banan mellan Helsingfors och Tammer-         läggssträckor och avskaffande av planövergång-
26592:        fors fårdigt med tanke på att de originala   er. Projektets kostnadsförslag är 2 900 miljoner
26593:        planen är försenade?                         mark varav ca 3/4 är basförbättring som beror pä
26594:                                                     äldrandet.
26595:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt          Utföring av projektet har försenats på grund
26596: anföra följande:                                    av att finansiering var otillräcklig i början av
26597:                                                      1990-talet. Tidtabellen har påskyndats sä att pro-
26598:    Trafikministeriet gjorde 1989-1990 med           jektet blir huvusakligen fårdigt år 2001. År 2002
26599: Statsjärnvägarna en omfattande forskning om         kommer man att utföra ännu några avslutande
26600: möjligheterna att försnabba tågtrafik på ban-       arbeten. Före dettai det första skedet blir ban-
26601: sträckan mellan Helsingfors och Tammerfors. Pä      sträckan mellan Kervo och Toijala fårdig redan
26602: basis av forskningen valdes 160 km/h för banans     år 1999.
26603: dimensioneringshastighet så att ett tåg med en         Reformering av bangården i Tammerfors ut-
26604: lutande karosseri kan köra med en hastighet på      förs som ett separat projekt och den blir inte en
26605: 200 km/h. Pä det viset blir kostnaderna för änd-    del av Helsingfors-Tammerfors banan. Rescen-
26606: ring av bangeometrin mindre än om banans di-        ter i Tammerfors hör inte heller i detta projekt.
26607: mensioneringhastighet var 200 km/h. Efter att
26608: 
26609:      Helsingfors den 19 maj 1997
26610: 
26611:                                                                         Trafikminister Matti Aura
26612:                                          KK 431/1997 vp
26613: 
26614: Kirjallinen kysymys 431
26615: 
26616: 
26617: 
26618: 
26619:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Satamahankkeiden toteuttamisesta Pirkan-
26620:                                      maalla
26621: 
26622: 
26623:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26624: 
26625:    Laiva- ja vierasvenesataman rakentaminen        Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 3 miljoo-
26626: Länkipohjan satamaan Hämeessä palvelee pää-        naa markkaa, josta Tampereen kaupunki on jo
26627: tesatamana koko Roineen-Längelmäveden ve-          kuluvana vuonna rahoittamassa puolet.
26628: neilyalueen tarpeita. Samalla voidaan lisätä ku-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26629: mikanavan käyttöä Päijänteen alueelta. Hank-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26630: keen kustannusarvio on 0, 7 miljoonaa markkaa.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26631:    Tampereen Mustanlahden sataman perus-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26632: kunnostuksessa on tavoitteena vanhan historial-
26633: lisen sataman rapistuneen ilmeen parantaminen.               Onko Hallituksen suunnitelmissa
26634: Hankkeen toteutuksessa satamaa parannetaan                Tampereen Mustanlahden sataman ja
26635: vierasvenesatamanaja aluetta aktivoidaan erilai-          Länkipohjan sataman korjaus- ja sanee-
26636: seen veneilyyn liittyvään toimintaan ja tapahtu-          raussuunnitelmien taloudellinen tukemi-
26637: miin. Samalla parannetaan laivaliikenteen tek-            nen Hämeessä?
26638: nistä palvelua mm. vesi- ja jätevesihuollossa.
26639:       Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
26640:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
26641: 
26642: 
26643: 
26644: 
26645:  279001
26646: 2                                        KK 431/1997 vp
26647: 
26648: 
26649: 
26650: 
26651:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26652: 
26653:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Liikenneministeriön hallinnonalalla ei ole
26654: mainitussa tarkoitukseso:a Te, Rouva Puhemies,     käytettävissä määrärahoja laivalaitureiden tai
26655: olette toimittanut valtion.~uvoston asianomaisen   vierassatamien rakentamiseen, saneeraukseen tai
26656: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     taloudelliseen tukemiseen, sillä valtion talousar-
26657: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      viosta on poistettu vuonna 1996 momentti "Pien-
26658: n:o431:                                            satamien rakentaminen" ja vuonna 1997 mo-
26659:                                                    mentti "Piensatamien rakentamisen valtion-
26660:           Onko Hallituksen suunnitelmissa          apu".
26661:        Tampereen Mustanlahden sataman ja              Mikäli kysymyksessä oleville satamille halu-
26662:        Länkipohjan sataman korjaus- ja sanee-      taan työllisyysperusteisia avustuksia, näitä tulee
26663:        raussuunnitelmien taloudellinen tukemi-     hakea paikallisilta työvoimapiireiltä. Työllisyys-
26664:        nen Hämeessä?                               perustein tuettavista hankkeista työministeriö
26665:                                                    sopii pääsääntöisesti kerran vuodessa liikenne-
26666:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ministeriön hallinnonalan kanssa käytävissä
26667: vasti seuraavaa:                                   neuvotteluissa.
26668: 
26669:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
26670: 
26671:                                                                    Liikenneministeri Matti Aura
26672:                                          KK 431/1997 vp                                            3
26673: 
26674: 
26675: 
26676: 
26677:                                       Tili Riksdagens Talman
26678: 
26679:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Trafikministeriets förvaltningsområde har
26680: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-     inte anslag för att bygga, sanera eller ge ekono-
26681: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-   miskt stöd åt båthamnar eller gästhamnar, efter-
26682: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål         som statsbudgeten inte innehåller sedan 1996
26683: nr 431:                                            momentet "Byggnad av småhamnar" och sedan
26684:                                                    1997 momentet "Statsbidrag för byggnad av
26685:           Ämnar Regeringen ge ekonomiskt           småhamnar".
26686:        stöd i Tavastland åt byggnads- och sane-       Om man vill ha bidrag för hamnarna i fråga på
26687:        ringsplanerna i Mustalahti hamn i Tam-      basis av sysselsättningsändamål, skall det sökas
26688:        merfors stad och i Länkipohja hamn?         hos lokala arbetskraftsdistrikt. Projekt som
26689:                                                    stöds på basis av sysselsättningsändamål bestäms
26690:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      huvudsakligen en gång om året av arbetsministe-
26691: anföra följande:                                   riet i förhandlingarna med trafikministeriets för-
26692:                                                    valtningsområde.
26693:      Helsingforsden 20 maj 1997
26694: 
26695:                                                                       Trafikminister Matti Aura
26696:                                            KK 432/1997 vp
26697: 
26698: Kirjallinen kysymys 432
26699: 
26700: 
26701: 
26702: 
26703:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Toimitilojen rakentamisesta Työväen kes-
26704:                                       kusmuseolle Tampereella
26705: 
26706: 
26707:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26708: 
26709:    Tampere on perinteinen työväestön kaupun-         Tampereen kaupunki. Toimitilakysymyksen rat-
26710: ki. Missään muussa kaupungissa kun ei ole ollut      kaisemiseksi tullaan vuonna 1998 tarvitsemaan
26711: Finlaysonin puuvillatehtaan tyttöjä, jotka 1930-     rahaa noin 5 miljoonaa markkaa.
26712: luvulla raatoivat raskaissa olosuhteissa tehtaalla      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26713: ja asuivat Amurin yhteiskeittiöllä varustetuissa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26714: työläisasunnoissa. Tampere on myös syvästi vaa-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26715: linut niin puuvillan tyttöjen kuin muidenkin työ-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26716: läiskaupungin kuvaan vaikuttavien ammattiryh-
26717: mien muistoa.
26718:    Työväen keskusmuseo on Tampereella sijait-                 Onko Hallituksella varoja avustaa
26719: seva työläismuseo,jonka opetusministeriö onni-              omalta osaltaan Tampereella sijaitsevan
26720: mennyt vuonna 1996 valtakunnalliseksi erikois-              Työväen keskusmuseon toimitilojen ra-
26721: museoksi. Sen toimintakuluista rahoitetaan yli              kentamista vuonna 1998?
26722: puolet valtion taholta ja toisena rahoittajana on
26723: 
26724:          Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
26725: 
26726: 
26727:                                             Sulo Aittoniemi /kesk
26728: 
26729: 
26730: 
26731: 
26732: 279001
26733: 2                                           KK 432/1997 vp
26734: 
26735: 
26736: 
26737: 
26738:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26739: 
26740:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valinnan työryhmä on jättänyt jatkoneuvottelu-
26741: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jen varaan.
26742: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-            Opetusministeriö on lähettänyt edellä maini-
26743: selle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen       tun muistion ympäristöministeriölle, Museovi-
26744: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 432:         rastolle, Tampereen kaupungille, Finlaysonin
26745:                                                       kiinteistöt omistavalle Kiinteistö Invest Oy:lle ja
26746:          Onko Hallituksella varoja avustaa            Työväen keskusmuseoyhdistys ry:lle kannanot-
26747:        omalta osaltaan Tampereella sijaitsevan        tolausuntoa varten. Lausunnot on pyydetty
26748:        Työväen keskusmuseon toimitilojen ra-          16.5.1997 mennessä. Kannanottojen saavuttua
26749:        kentamista vuonna 1998?                        opetusministeriön tarkoituksena on välittömästi
26750:                                                       neuvotella kyseisten tahojen kanssa päätöksen
26751:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tekemiseksi siitä, minkälaiset pysyvät toimitilat
26752: vasti seuraavaa:                                      Työväen keskusmuseolle ns. Finlaysonin alueel-
26753:                                                       ta hankitaan.
26754:    Opetusministeriön asettama Työväen keskus-            Työväen keskusmuseo on merkittävä valta-
26755: museon pysyviä toimitiloja selvittänyt työryh-        kunnallinen erikoismuseo, ja opetusministeriö
26756: mä jätti muistionsa 15.4.1997. Muistio sisältää       on vuosittain korottanut sen saamaa valtion-
26757: selvityksen museon nykyisistä tiloista ja perus-      apua tarkoituksena nostaa museon toiminta-
26758: teellisen selvityksen pysyvistä riittävistä toimi-    mahdollisuudet sen valtakunnallisten tehtävien
26759: tiloista ns. Finlaysonin alueella Tampereella.        vaatimalle tasolle. Tarkoituksena on, että muse-
26760: Muistion keskeinen sisältö on toimitilavaihto-        on toimintamenot katetaan pääosin valtion tuen
26761: ehtojen tarkastelu. Esitys sisältää kolme vaih-       avulla ja kiinteistökustannukset kattaa pääosin
26762: toehtoa, joista ensimmäinen merkitsisi lähinnä        Tampereen kaupunki. Kun pysyvistä toimitilois-
26763: nykytilanteen säilymistä ja vähäistä lisätilaa,       ta tehdään ratkaisu, hallitus mahdollisuuksiensa
26764: toinen olisi eräänlainen optimiratkaisu, jossa        mukaan osallistuu kertaluonteisella avustuksella
26765: kaikki museon toiminnan kannalta tarpeelliset         hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin. Ns.
26766: tilat on osoitettu nykyisen toimitilan läheltä ja     vanhan tehtaan, josta on tarkoitus osoittaa tiloja
26767: kolmas vaihtoehto on toisen vaihtoehdon riisut-       myös museolle, kunnostamiseen on ympäristö-
26768: tu malli, joka toteuttaisi kuitenkin uusien tilojen   ministeriö usean vuoden ajan myöntänyt avus-
26769: keskeiset tarpeet. Toteutettavan vaihtoehdon          tuksia, ja tätä on tarkoitus jatkaa.
26770: 
26771:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
26772: 
26773:                                                                           Ministeri Claes Andersson
26774:                                              KK 432/1997 vp                                             3
26775: 
26776: 
26777: 
26778: 
26779:                                          Tili Riksdagens Talman
26780: 
26781:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       har arbetgruppen inte tagit ställning tili utan
26782: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         detta avgörs vid fortsatta förhandlingar.
26783: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Undervisningsministeriet har sänt ovan
26784: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål             nämnda promemoria till miljöministeriet, musei-
26785: nr 432:                                                verket, Tammerfors stad, Kiinteistö Invest Oy
26786:                                                        som äger Finlaysonfastigheterna och till Työvä-
26787:          Har Regeringen medel att understöda           en keskusmuseoyhdistys ry för ställningstagan-
26788:        byggandet av lokaler för Työväen kes-           den och utlåtanden. Utlåtandena skall inlämnas
26789:        kusmuseo i Tammerfors år 1998?                  före 16.5.1997. När de inkommit har undervis-
26790:                                                        ningsministeriet för avsikt att omedelbart för-
26791:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          handla med instanserna i fråga för att fatta beslut
26792: anföra följande:                                       om vilket slag av permanenta lokaler som skall
26793:                                                        skaffas för Työväen keskusmuseo på det s.k.
26794:    En av undervisningsministeriet tillsatt arbets-     Finlayson-området.
26795: grupp för att utreda permantenta lokaler för              Työväen keskusmuseo är ett betydande riks-
26796: Työväen keskusmuseo avgav sin promemoria               omfattande specialmuseum och undervisnings-
26797: 15.4.1997. Promemorian innehåller en invente-          ministeriet har årligen höjt statsunderstödet för
26798: ring av museets nuvarande lokaler och en grund-        det i syfte att lyfta museets verksamhetsmöjlighe-
26799: lig utredning av permanenta tillräckliga lokaler       ter tili den nivå dess riksomfattande uppgifter
26800: på det s.k. Finlayson-området i Tammerfors.            förutsätter. A vsikten är att museets omkostnader
26801: Promemorian tar främst fasta på olika lösningar        i huvudsak skall täckas med statligt stöd och att
26802: när det gäller lokaler. Förslaget innehåller tre       fastighetskostnaderna skall täckas av Tammer-
26803: alternativ, av vilka det första närmast skulle inne-   fors stad. När beslutet om permanenta lokaler
26804: bära att nuläget förblir oförändrat med tilläggs-      fattas deltar regeringen i mån av möjlighet genom
26805: utrymmen i liten utsträckning, det andra alterna-      ett understöd av engångsnatur i de kostnader
26806: tivet en sorts optimallösning där alla lokaler som     som förvärvet föranleder. Miljöministeriet har
26807: behövs för museets verksamhet finns nära den           under flera år beviljat understöd för upprustning
26808: nuvarande Iokalen och det tredje alternativet en       av den s.k. gamla fabriken där man även har för
26809: avskalad modell av alternativ nr två som dock          avsikt att upplåta lokaler för museet. Avsikten är
26810: skulle tillfredsställa de viktigaste behoven i fråga   att dessa understöd skall beviljas också i framti-
26811: om nya lokaler. Vilket alternativ som genomförs        den.
26812: 
26813:      Helsingforsden 20 maj 1997
26814:                                                                             Minister Claes Andersson
26815:                                            KK 433/1997 vp
26816: 
26817: Kirjallinen kysymys 433
26818: 
26819: 
26820: 
26821: 
26822:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen ED-jäsenyydestä aiheutuvien mak-
26823:                                       suosuuksien määräytymisperusteista
26824: 
26825: 
26826:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26827: 
26828:    Hallitus ja muut eurointoilijat ovat vakuutta-               Mistä syistä Suomi on muuttunut hal-
26829: neet, että Suomi on nettosaaja rahoitussuhteessa            lituksen kaavailujen vastaisesti Euroo-
26830: Euroopan unioniin. Hiljattain tulleen tiedon                pan unionissa nettosaajasta nettomaksa-
26831: mukaan viime vuonna Suomi oli nettomaksaja                  jaksi vuonna 1996 yhden miljardin mar-
26832: miljardin markan verran.                                    kan verran, ja
26833:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             miten tilanne kehittyy tulevaisuudessa
26834: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             ja esimerkiksi siinä vaiheessa, kun ensim-
26835: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-             mäiset itäisen Euroopan ja Baltian maat
26836: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                     saavat unionin jäsenyyden?
26837: 
26838:   Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
26839: 
26840:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
26841: 
26842: 
26843: 
26844: 
26845: 279001
26846: 2                                           KK 433/1997 vp
26847: 
26848: 
26849: 
26850: 
26851:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26852: 
26853:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        useita satoja miljoonia markkoja. Tämän mukai-
26854: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sesti vuoden 1996 todellinen kokonaisnettomak-
26855: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       su EU :lle oli edellä esitettyä tuntuvasti pienempi
26856: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        ja vastaavasti vuoden 1995 kokonaisnettotulo
26857: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         EU:lta edellä esitettyä tuntuvasti suurempi.
26858: n:o 433:                                                  Tärkein syy Suomen nettosaaja-aseman
26859:                                                       muuttumisessa nettomaksajaksi oli EU :n maksa-
26860:            Mistä syistä Suomi on muuttunut hal-       man ns. siirtymäkauden tuen pieneneminen noin
26861:        lituksen kaavailujen vastaisesti Euroo-        1 840 milj. markalla. Tähän erään sisältyy myös
26862:        pan unionissa nettosaajasta nettomaksa-        EU :n ensimmäisenä jäsenyysvuotena maksaman
26863:        jaksi vuonna 1996 yhden miljardin mar-         280 milj. ecun (n. 1,6 mrd. mk) suuruisen maata-
26864:        kan verran, ja                                 louden siirtymätuen poisjääminen vuonna 1996.
26865:           miten tilanne kehittyy tulevaisuudessa      Toinen merkittävä muutokseen vaikuttanut teki-
26866:        ja esimerkiksi siinä vaiheessa, kun ensim-     jä oli Suomen maksaman EU:n talousarviora-
26867:        mäiset itäisen Euroopan ja Baltian maat        hoituksen (ns. ALV-maksu ja BKTL-maksu)
26868:        saavat unionin jäsenyyden?                     kasvaminen noin 440 milj. markalla. Tämän kas-
26869:                                                       vun taustalla olivat mm. EU:n talousarvion ko-
26870:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          konaismenojen kasvu noin 9 prosentilla sekä
26871: vasti seuraavaa:                                      Suomen arvioidun bruttokansantulon kasvu
26872:                                                       noin 13 prosentilla edellisestä vuodesta.
26873:    Valtiovarainministeriö       on      julkaissut        Suomen EU:lta saaman siirtymäkauden tuen
26874: 23.4.1997 tiedotteen, jossa on esitetty laskelma      pieneneminen oli etukäteen tiedossa, koska sen
26875: Suomen maksuista Euroopan uniolle ja Suomen           määrästä sovittiin liittymissopimuksessa. Sa-
26876: Euroopan unionilta saamista tuloista vuonna           moin oli etukäteen arvioitavissa, että taloudelli-
26877: 1996. Tuon laskelman mukaan vuonna 1996 val-          sen kasvun voimistuminen Suomessa tulee lisää-
26878: tion talousarviosta maksettiin EU:lle 836 milj.       mään maksettavaksemme tulevaa EU:n talous-
26879: mk enemmän kuin EU:lta talousarvioon tulleet          arviorahoitusta. Näihin tekijöihin viitattiin myös
26880: tulot olivat. Vuonna 1995 valtion talousarvion        hallituksen esityksessä eduskunnalle Suomen
26881: nettotulo EU:lta oli 683 milj. mk. Kokonaisraha-      liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopi-
26882: virrat Suomen ja EU:n välillä vuonna 1996 osoit-      muksen eräiden määräysten hyväksymisestä (HE
26883: tivat Suomen nettomaksun olleen 996 milj. mk.         135/1994 vp).
26884: Vuonna 1995 kokonaisrahavirrat osoittivat 214             Suomen kokonaismaksuaseman kehittymi-
26885: milj. mk:n suuruista nettotuloa.                      sestä ei ole tehty tulevia vuosia koskevia arvioita.
26886:    Edellä esitettyjä nettomenoja ja -tuloja lasket-   Siirtymäkauden tuki tulee edelleen pienenemään
26887: taessa ei kuitenkaan ole voitu ottaa huomioon         ja jää pois vuonna 1999. Toisaalta pääomasijoi-
26888: kaikkia EU:lta Suomeen tulleita tuloja. EU mak-       tukset Euroopan investointipankkiin tulevat
26889: saa valtion talousarvion ohitse suoraan saajille      maksetuiksi vuonna 1998. Vuoden 1997 talous-
26890: esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistukea, koulu-      arvion mukaan kuluvana vuonna valtion talous-
26891: tus-, nuoriso-, kulttuuri-, ympäristöpoliittisia      arvion nettomaksu EU:lle olisi noin 1 100 milj.
26892: ym. tukia. Tällaisten tukien Suomeen maksetus-        mk. EU:n mahdollisesta laajentumisesta johtu-
26893: ta määrästä ei ole käytettävissä tarkkoja tietoja,    vien EU :n talousarviovaikutusten arvioiminen ei
26894: mutta niiden kokonaismäärän arvioidaan olevan         ole vielä tällä hetkellä mahdollista.
26895: 
26896:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
26897: 
26898:                                                                 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
26899:                                              KK 433/1997 vp                                             3
26900: 
26901: 
26902: 
26903: 
26904:                                          Tili Riksdagens Talman
26905: 
26906:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       betydligt mindre än den ovan angivna summan
26907: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         och på motsvarande sätt var den ovan angivna
26908: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       sammanlagda nettoinkomsten från EU betydligt
26909: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål             större 1995.
26910: nr 433:                                                   Den främsta orsaken tili att Finland har för-
26911:                                                        vandlats från nettostödtagare tili nettobetalare
26912:            Av viiken orsak har Finland i motsats       var att det s.k. stödet under övergångsperioden,
26913:        tili regeringens intentioner inom Euro-         som EU betalar, minskade med ca 1 840 milj. mk.
26914:        peiska unionen förvandlats från netto-          I denna post ingår också det 1996 uteblivnajord-
26915:        stödtagare tili nettobetalare av 1 miljard      bruksstödet under övergångstiden, dvs. 280 milj.
26916:        mark 1996, och                                  ecu (ca 1,6 mrd. mk), som EU betalade underdet
26917:            hur kommer situationen att utvecklas i      första medlemskapsåret. En annan faktor som
26918:        framtiden och t.ex. i det skede då de första    haft betydande inverkan på förändringen är att
26919:        östeuropeiska och baltiska länderna blir        budgetfinansieringen tili EU (den s.k. momsbas-
26920:        medlemmar i unionen?                            avgiften och BNI-avgiften) som Finland betalar
26921:                                                        ökade med ca 440 milj. mk. Bakgrunden tili ök-
26922:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningen var bl.a. att de totala utgifterna i EU :s
26923: anföra följande:                                       budget ökade med ca 9 procent samt att Finlands
26924:                                                        beräknade bruttonationalprodukt ökade med ca
26925:     Finansministeriet har 23.4.1997 publicerat ett     13 procent i jämförelse med f6regående år.
26926: meddelande som presenterar en beräkning av                Minskningen av stödet under övergångsperio-
26927: Finlands avgifter tili Europeiska unionen och          den var känd på förhand, eftersom beloppet har
26928: Finlands inkomster från Europeiska unionen             avtalats i anslutningsf6rdraget. Likaså var det
26929: 1996. Enligt denna beräkning beta1ades 1996 ur         möjligt att på förhand uppskatta att en starkare
26930: statens budget 836 milj. mk mer tili EU än vad         ekonomisk tiliväxt i Finland kommer att öka vår
26931: inkomsterna från EU tili budgeten uppgick tili.        budgetfinansiering till EU. Tili dessa faktorer
26932: År 1995 var nettoinkomsten från EU tili budge-         hänvisades också i regeringens proposition tili
26933: ten 683 milj. mk. De sammanlagda penning-              riksdagen om godkännande av vissa bestämmel-
26934: strömmarna mellan Finland och EU 1996 visade           ser i fördraget om Finlands anslutning tili Euro-
26935: att Finlands nettoavgift var 996 milj. mk. År 1995     peiska unionen (RP 135/1994 rd).
26936: visade de sammanlagda pennningströmmarna en               Det har inte gjorts några uppskattningar om
26937: nettoinkomst på 214 milj. mk.                          hur Finlands sammanlagda avgifter kommer att
26938:     När de ovan angivna nettoutgifterna och            utvecklas under kommande år. Stödet under
26939: -inkomsterna räknades ut var det dock inte möj-        övergångsperioden kommer att fortsätta att min-
26940: ligt att beakta alla inkomster från EU tili Fin-       ska och uteblir 1999. Å andra sidan blir kapitalin-
26941: land. Utanför statsbudgeten betalar EU t.ex.           satserna till Europeiska investeringsbanken he-
26942: forsknings- och utvecklingsbidrag, utbildnings-,       taida 1998. Enligt budgeten för år 1997 kommer
26943: ungdoms-, kultur- och miljöpolitiska bidrag di-        nettoavgiften tili EU för statsbudgetens vidkom-
26944: rekt tili mottagarna. Om bidrag av denna typ som       mande under innevarande år att vara ca 1 l 00
26945: betalas tili Finland finns inga exakta uppgifter att   milj. mk. Att bedöma hur EU:s eventuella ut-
26946: tiligå, men uppskattningsvis uppgår de totalt tili     vidgning inverkar på EU:s budget är för närva-
26947: flera hundra miljoner mark. Enligt detta var den       rande inte möjligt.
26948: faktiska sammanlagda nettoavgiften tili EU 1996
26949: 
26950:      Helsingforsden 19 maj 1997
26951: 
26952:                                                                         Finansminister Sauli Niinistö
26953:                         j
26954: 
26955:                     j
26956: 
26957:                     j
26958: 
26959:                 j
26960: 
26961:                 j
26962: 
26963:             j
26964: 
26965:             j
26966: 
26967:         j
26968: 
26969:         j
26970: 
26971:     j
26972: 
26973:     j
26974: 
26975: j
26976: 
26977: j
26978:                                           KK 434/1997 vp
26979: 
26980: Kirjallinen kysymys 434
26981: 
26982: 
26983: 
26984: 
26985:                                   Matti Vanhanen /kesk ym.: Huumeiden vastaisen kansallisen pro-
26986:                                     jektin käynnistämisestä
26987: 
26988: 
26989:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26990: 
26991:    Huumeiden käyttö ja niiden hankkimiseen ja       jetuksen estämiseksi. Tähän liittyen on myös vi-
26992: välittämiseen liittyvä rikollisuus ovat kasvava     ranomaisille annettava käyttöön tehokkaimmat
26993: ongelma. Yhteismarkkinoiden tiivistymisen           tarvittavat menettelytavat mm. toteuttamalla
26994: myötä tämä ongelma todennäköisesti vain kas-        Maija-Liisa Lindqvistin yhteensä 103 kansan-
26995: vaa.                                                edustajan allekirjoittamassa lakialoitteessa esit-
26996:    Ongelman ratkaisemisen tärkeimmät ja te-         tämä poliisin "soluttautumisoikeus".
26997: hokkaimmat mahdollisuudet liittyvät perheisiin         Lisäksi tarvitaan toimia mm. todistajien ase-
26998: ja niiden mahdollisuuksiin pitää lapset ja nuoret   man parantamiseksi rikosten esille saamiseksi.
26999: terveen ja turvallisen elämän piirissä. Toiseksi    Lisäksi myös kunnalliset viranomaiset kenttä-
27000: tärkein ratkaisukeino on harrasteiden ja koulu-     työntekijöistä alkaen on saatava laajasti kytket-
27001: laitoksen suunnalla. Mikäli lapsille ja nuorille    tyä yhteisen huumeidenvastaisen projektin taak-
27002: kyetään järjestämään kylliksi omaehtoista ja ke-    se. Viranomaistoiminnan lisäksi myös tiedotus-
27003: hittävää harrastetoimintaa, into huumekokeilui-     välineiden mahdollisuuksia huumetyöhön olisi
27004: hin vähenee ja samalla itseluottamus vastustaa      käytettävä hyväksi.
27005: kokeiluja kasvaa.                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27006:    Yhteiskunnan on omalla toiminnallaan vah-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27007: vistettava perheen, kansalaisjärjestöjen ja kou-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27008: lun mahdollisuuksia pitää kiinni nuorista.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27009:    Tämän rinnalla tarvitaan laajaa viranomais-
27010: toimintaa ja viranomaisten yhteistyötä hoitoon                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
27011: ohjaamisen tehostamiseksi sekä huumeiden käy-              laajan huumeiden vastaisen kansallisen
27012: tön, huumeiden myynnin ja huumeiden salakul-               projektin käynnistämiseksi?
27013: 
27014:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
27015: 
27016:                     Matti Vanhanen /kesk                     Maija-Liisa Lindqvist /kesk
27017: 
27018: 
27019: 
27020: 
27021: 279001
27022: 2                                           KK 434/1997 vp
27023: 
27024: 
27025: 
27026: 
27027:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27028: 
27029:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        huumausainerikollisuuteen liittyy usein myös
27030: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         muuta rikollisuutta, mm. varkaus- ja kätkemisri-
27031: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       koksia. Suomea on alettu lisääntyvästi käyttää
27032: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            myös huumausaineiden kauttakulkumaana,
27033: Vanhasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          mutta myös Suomen markkinoille tarkoitetusta,
27034: myksen n:o 434:                                       varsinkin amfetamiinin salakuljetuksesta näyt-
27035:                                                       tää tulleen järjestäytyneempää ja ammattimai-
27036:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       sempaa.
27037:        laajan huumeiden vastaisen kansallisen            Yhteiskunnassamme 1990-luvulla tapahtu-
27038:        projektin käynnistämiseksi?                    neet rakenteelliset muutokset, kuten taloudelli-
27039:                                                       nen lama ja työttömyys, huonontavat huumaus-
27040:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ainetilannettamme. Samaan suuntaan vaikutta-
27041: vasti seuraavaa:                                      vat myös kansainvälisten yhteyksien tiivistymi-
27042:                                                       nen ja eräät massakulttuurin muotivirtaukset.
27043:    Suomen huumetilanne ei ole ollut yhtä vaikea       Huumausainerikollisuus on luonteeltaan kan-
27044: kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.               sainvälistä. Euroopan yhdentymiskehityksen
27045: Maamme huumausainetilanteeseen on kuitenkin           mukanaan tuomat kasvavat liikenne- ja matkus-
27046: viime vuosina tullut uusia piirteitä. Tehdyt tutki-   tajavirrat sekä tietoliikenteen yleinen kehitys li-
27047: mukset osoittavat, että erityisesti nuorten huu-      säävät riskiä huumausaineiden käytön yleistymi-
27048: mausainekokeilut ovat lisääntyneet ja että huu-       seen myös Suomessa sekä Suomeen tulevien huu-
27049: mausaineita liikkuu maassamme aikaisempaa             mausainemäärien kasvuun. Suomen ED-jäse-
27050: enemmän. Huumausainemarkkinoille on myös              nyys sekä mahdollisesti vuosisadan vaihteessa
27051: tullut uusia, nimenomaan nuorisolle tarkoitettu-      voimaan tuleva Schengen-sopimus tulee vaikeut-
27052: ja huumeita. Pääkaupunkiseudun nuoret kokei-          tamaan tulli- ja poliisiviranomaisten mahdolli-
27053: levat huumeita huomattavasti paljon enemmän           suuksia toteuttaa perinteistä valvontaa.
27054: kuin muualla asuvat nuoret. Helsinkiläisten pe-          Tilanteen huonontuminen ja toimenpidevali-
27055: ruskoulun kahdeksasluokkalaisista runsaalla vii-      koiman muutokset edellyttävät ehkäisevien toi-
27056: denneksellä on kokemuksia huumeista, noin             menpiteiden kehittämistä. Tässä tarkoituksessa
27057: kaksi vuotta vanhemmilla lukion ja ammattikou-        sosiaali- ja terveysministeriö asetti 28.2.1996 val-
27058: lujen oppilailla noin kolmanneksella. Useimmi-        tioneuvoston raha- asiainvaliokunnan käsittelyn
27059: ten huumeiden käyttö rajoittuu muutamaan ko-          jälkeen toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia
27060: keilukertaan. Käytetyin laiton huumausaine on         ehdotus kansalliseksi huumausaineohjelmaksi.
27061: kannabis. Eri aineiden sekakäyttö sekä erityisesti    Tulevien vuosien huumausainestrategiaa luova
27062: alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö ovat kuiten-     sekä huumausainepolitiikan periaatteellisia kan-
27063: kin 1990-luvulla lisääntyneet ja muodostavat laa-     nanottoja ja laajan toimenpideohjelman sisältä-
27064: jimman huumausaineongelmamme. Suonensi-               vä toimikunnan loppumietintö on valmistunut.
27065: säinen huumeiden käyttö on toistaiseksi pysynyt       Toimikunnan ehdottaman kansallisen huumaus-
27066: rajattuna ongelmana, mutta vakiintuneen vää-          aineohjelman toimeenpano edellyttää huumei-
27067: rinkäyttäjäjoukon ongelmat ovat pahentuneet.          siin liittyvien toimien priorisointia, kohdenta-
27068: Ongelmakäyttäjät ovat usein myös sosiaalisesti        mista ja laadun parantamista varsin laajalla
27069: syrjäytyneitä sekä psyykkisesti ja fyysisesti sai-    skaalalla yhteiskunnallisia toimenpiteitä.
27070: raita. Tutkimusten mukaan noin 10% sosiaali- ja          Suomen huumausainepolitiikan tulee myös
27071: terveydenhuollon päihdeasiakkaista on käyttä-         jatkossa noudattaa yhteiskunnallisia perusrat-
27072: nyt huumausaineita, noin 20% lääkkeitä ja muut        kaisujamme, jonka mukaan sosiaalisia ja yhteis-
27073: yksinomaan alkoholia.                                 kunnallisia ongelmia säädellään yleisillä yhteis-
27074:    Huumausainerikollisuus on niin ikään 1990-         kunta-, sosiaali- ja terveyspoliittisilla toimilla.
27075: luvulla lisääntynyt ja vakavoitunut. Huumeri-         Huumeiden ja muiden päihteiden käyttöä eh-
27076: koksista epäiltyjä oli vuonna 1996 noin 6 000, ja     käistään ensisijaisesti väestön elinolosuhteisiin ja
27077:                                             KK 434/1997 vp                                             3
27078: 
27079: elämäntapoihin vaikuttamalla. Keskeistä on si-        hot painottavat huumausainekysymyksessä eri-
27080: ten huumausainekysymyksen osalta luoda väes-          laisia seikkoja, mikä on oikein ja välttämätöntä.
27081: tölle elinolosuhteet ja toimintakulttuurit, joissa    Valmistunut huumausainestrategia on selkeä, eri
27082: huumeiden kysyntä ja tarjonta on mahdollisim-         osapuolten toimintaa koordinoiva ja ulospäin
27083: man vähäistä. Yleisten yhteiskuntapoliittisten        näkyvä yhteinen huumestrategia.
27084: sekä ehkäisevien toimenpiteiden lisäksi tarvitaan         Huumausaineiden käytön tehokas ehkäisy ja
27085: huumeongelmien hoitamiseen ja korjaamiseen            vähentäminen edellyttää pysyvää ja kiinteää yh-
27086: tähtääviä toimenpiteitä sekä kontrollipoliittisia     teistyötä eri hallinnonalojen - sosiaali-, ter-
27087: keinoja. Suomen noudattamaan rajoittavaan             veys-, opetus-, järjestys- ja valvontaviranomaiset
27088: huumausainepolitiikkaan kuuluu selkeästi myös         - sekä järjestöjen ja kansalaisryhmien kesken.
27089: kokeilun ja käytön kieltäminen.                       Hyvien tulosten saaminen edellyttää myös laajaa
27090:     Omaksuttu toimintalinja on hallituksen käsi-      kansalaiskeskustelua, jossa avoimesti voidaan
27091: tykseen mukaan vastannut hyvin maamme huu-            valottaa huumausainekysymystä sen eri puolilta
27092: mausainetilanteen asettamiin vaatimuksiin.            ja hakea yhteisiä keinoja huumausaineisiin liitty-
27093: H uumausaineilmiöön liittyvien kokonaishaitto-        vien ongelmien ehkäisemiseksi ja vähentämisek-
27094: jen määrällä mitattuna huumausainepolitiik-           si. Kansallisen huumausainestrategian onnistu-
27095: kamme selviytyykin hyvin eurooppalaisessa ver-        minen riippuu siten paitsi huumeiden vastaisen
27096: tailussa. Näin ollen huumausainepolitiikan pe-        työn laadun parantamisesta ja toimien kohden-
27097: ruslinjaa, joka rakentuu nimenomaan koko-             tamisesta, myös sen sisäistämisestä ja sen eri toi-
27098: naisvaltaiseen huumausaineiden käytön, ongel-         menpidekokonaisuuksien hiomisesta. Näiden ta-
27099: mien ja rikollisuuden ehkäisemiseen, korjaami-        voitteiden saavuttamiseksi sosiaali- ja terveysmi-
27100: seenja torjuntaan, tulisijatkaaja parantaa. Juuri     nisteriö on lähettämässä huumausainepoliittisen
27101: valmistunut huumausainestrategia ottaakin laa-        toimikunnan Huumausainestrategia 1997:n si-
27102: ja-alaisesti ja monipuolisesti huomioon nämä          sältävän mietinnön lausunnolle eri tahoille, min-
27103: huumausainepolitiikan peruspilarit.                   käjälkeen teemme tarvittavat päätösesitykset
27104:     Huumeiden käytön ehkäisyyn kuuluu toimia              Menestykselliseen kansalliseen huumeiden
27105: yhdyskuntasuunnittelusta ja sosiaalipolitiikasta      vastaiseen ohjelmaan sisältyy myös laaja-alaista
27106: alkaen opetukseen ja valistukseen. Ehkäisy liit-      kansainvälistä yhteistyötä. Huumeiden vastaisen
27107: tyy saumattomasti sosiaali- ja terveydenhuol-         työn merkitys on viime vuosina lisääntynyt
27108: toon, jossa päihdehuollolla on Suomessa vahva         EU:ssa kaikkien kolmen toimintapilarin alueel-
27109: perinne. Kontrollipolitiikassa se alkaa ennalta-      la. Suomi onkin aktiivisesti osallistunut ED-mai-
27110: ehkäisevästä valistuksesta jatkuen rikosten sel-      den huumausainelainsäädäntöä, huumausaine-
27111:  vittämisestä rangaistusten toimeenpanoon. Työ        politiikkaa ja hallintokäytäntöjä lähentävään
27112:  on luonteeltaan koko yhteiskunnan läpäisevää.        toimintaan, joka osaltaan tulee tukemaan kan-
27113:  Huumeiden vastaista työtä tekevätkin Suomessa        sallisen huumausainestrategian läpivientiä.
27114:  sekä viranomaiset että kansalaisjärjestöt. Eri ta-
27115: 
27116:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
27117: 
27118:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
27119: 4                                           KK 434/1997 vp
27120: 
27121: 
27122: 
27123: 
27124:                                          Tili Riksdagens Talman
27125: 
27126:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            das som genomgångsland för narkotika, men
27127: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            även smugglingen av narkotika, speciellt amfeta-
27128: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        min, till den finländska marknaden tycks ha bli-
27129: dagsman Matti Vanhanen m.fl. undertecknade             vit mera organiserad och professionell.
27130: spörsmål nr 434:                                           De strukturella ändringar som skett i vårt
27131:                                                        samhälle på 1990-talet, såsom den ekonomiska
27132:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         depressionen och arbetslösheten, försämrar vår
27133:        ta för att inleda ett omfattande nationellt     narkotikasituation. 1 samma riktning verkar
27134:        projekt mot narkotika?                          även de intensifierade internationella kontakter-
27135:                                                        na och vissa modeströmningar inom masskultu-
27136:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ren. Narkotikabrottsligheten är internationell till
27137: anföra följande:                                       sin karaktär. De ökade trafik- och resenärström-
27138:                                                        mar som integrationen i Europa för med sig samt
27139:     Narkotikasituationen i Finland har inte varit      informationstrafikens allmänna utveckling ökar
27140: lika svår som i de flesta andra europeiska 1änder.     riskerna för att användningen av narkotika blir
27141: Narkotikasituationen i vårt land har dock fått         allmännare även i Finland samt för att den
27142: nya drag under de senaste åren. Gjorda under-          mängd narkotika som kommer till Finland ökar.
27143: sökningar visar att speciellt ungdomarna provar        Det att Finland är med i EU samt Schengen-
27144: mera på narkotika och att det rör sig mera narko-      avtalet som eventuellt träder i kraft vid skiftet av
27145: tika i vårt 1and. Till narkotikamarknaden har          årtusendet kommer att försvåra tull- och polis-
27146: även kommit nya, uttryckligen för ungdomar             myndigheternas möjligheter till traditionell över-
27147: avsedda droger. 1 huvudstadsregionen provar            vakning.
27148: ungdomarna narkotika betydligt mera än ungdo-              Det att situationen försämras och urvalet av
27149: mar som bor annanstans. Av eleverna på klass 8         åtgärder ändras förutsätter utvecklandet av före-
27150: i grundskolan i Helsingfors har drygt en femtedel      byggande åtgärder. 1 detta syfte tillsatte social-
27151: erfarenheter av droger, av de två år äldre eleverna    och hälsovårdsministeriet 28.2.1996 efter be-
27152: i gymnasiet och yrkesskolan har ca en tredjedel        handling av statsrådets finansutskott en korumis-
27153: provat på narkotika. Oftast begränsas använd-          si on vars uppgift var att göra upp ett förslag till
27154: ningen av narkotika till ett par försök. Den mest      nationellt narkotikaprogram. Det slutliga betän-
27155: använda illegala narkotikan är cannabis. Bland-        kandet av kommissionen som skapar de kom-
27156: användning avolika ämnen och speciellt saman-          mande årens narkotikastrategi och som innehål-
27157: vändning av alkohoi och läkemedel har dock             ler principiella ställningstaganden inom narkoti-
27158: ökat på 1990-talet och utgör vårt mest omfattan-       kapolitiken och ett omfattande åtgärdsprogram
27159: de narkotikaproblem. Användningen av intrave-          har fårdigställts. Verkställigheten av det natio-
27160: nös narkotika har hittills förblivit ett begränsat     nella narkotikaprogram som kommissionen fö-
27161: problem, men problemen för de permanenta               reslår förutsätter prioritering, allokering och för-
27162: missbrukarna har förvärrats. Problemanvändar-          bättrande av kvaliteten i en mycket omfattande
27163: na är ofta socialt åsidosatta samt psykiskt och        skala av samhälleliga åtgärder.
27164: fysiskt sjuka. Enligt undersökningar har ca 10 %           Narkotikapolitiken i Finland kommer även i
27165: av rusmedelsklienterna inom social- och hälso-         fortsättningen att iaktta våra grundläggande
27166: vården använt narkotika, ca 20 % läkemedel och         samhälleliga lösningar enligt vilka sociala och
27167: de övriga enbart alkohol.                              samhälleliga problem regleras genom allmänna
27168:     Narkotikabrottsligheten har likaså ökat och        samhälls-, social- och hälsovårdspolitiska åtgär-
27169: blivit allvarligare på 1990-talet. Ca 6 000 perso-     der. Anvädning a v narkotika och andra rusmedel
27170: ner misstänktes för narkotikabrott år 1996 och         förebyggs i första hand genom inverkan på be-
27171: till narkotikabrottsligheten anknöt ofta även an-      folkningens levnadsförhållanden och - vanor.
27172: nan brottslighet, bl.a. stöld- och häleribrott. Fin-   Det centrala i fråga om narkotikaangelägenheter
27173: land har i större utsträckning även börjat använ-      är således att för befolkningen skapa levnadsför-
27174:                                              KK 434/1997 vp                                            5
27175: 
27176: hållanden och en verksamhetskultur där efterfrå-       rätt och nödvändigt i narkotikafrågan. Narkoti-
27177: gan och utbud på narkotika är så små som möj-          kastrategin som fårdigställts är tydlig, den koor-
27178: ligt. F örutom allmänna samhällspolitiska och          dinerar de olika parternas verksamhet och syns
27179: förebyggande åtgärder behövs åtgärder som sik-         utåt som en gemensam narkotikastrategi.
27180: tar på att sköta och undanröja narkotikaproble-           Ett effektivt förebyggande och minskning av
27181: met samt kontrollpolitiska åtgärder. Tili den be-      användning av narkotika förutsätter bestående
27182: gränsande narkotikapolitik som Finland har             och intensivt samarbete mellan olika förvalt-
27183: iakttagit hör klart även förbud mot att prova och      ningsområden- social-, hälsovårds-, undervis-
27184: använda narkotika.                                     nings-, ordnings- och tillsynsmyndigheterna
27185:     Den verksamhetslinje som man har tiliägnat         samt organisationerna och medborgargruppe-
27186: sig motsvarar enligt regeringens uppfattning väl       rna. Erhållandet av goda resultat förutsätter ock-
27187: de krav som narkotikasituationen i vårt land           så omfattande medborgardiskussion där man
27188: ställer. Mätt med den totala kvantiteten olägen-       öppet kan belysa narkotikafrågan ur olika syn-
27189: heter som anknyter till narkotikafenomenet kla-        vinklar och söka gemensamma medel för att före-
27190: rar sig vår narkotikapolitik väli europeiskjämfö-      bygga och minska problem i anknytning tili nar-
27191: relse. Således borde grundlinjen i vår narkotika-      kotika. Hur väl den nationella narkotikastrate-
27192: politik som uttryckligen bygger på helhetsbeto-        gin lyckas beror förutom på förbättrandet av
27193: nat förebyggande, undanröjande och bekämp-             kvaliteten för arbetet mot narkotika och inrikt-
27194: ning av narkotikaanvändning, problem och               ning av åtgärderna också på hur den tas emot och
27195: brottslighet, fortsättas och förbättras. Narkoti-      dess olika åtgärdshelheter finslipas. För att upp-
27196:  kastrategin som nyligen fårdigställts tar också på    nå dessa mål håller social- och hälsovårdsminis-
27197: ett omfattande och mångsidigt sätt i betraktande       teriet på att skicka ett betänkande av narkotika-
27198:  dessa grundpelare för narkotikapolitiken.             politiska kommissionen som innehåller Narkoti-
27199:     Tili förebyggandet av narkotikaanvändning          kastrategin 1997 på remiss till olika instanser
27200:  hör åtgärder allt från samhällsplanering och soci-    efter vilket nödvändiga förslag tili beslut görs.
27201:  alpolitik till undervisning och upplysning. Före-        1 ett framgångsrikt nationellt program mot
27202:  byggandet anknyter flexibelt tili social- och häl-    narkotika ingår även omfattande internationellt
27203:  sovården där rusmedelsvården i Finland har en         samarbete. Betydelsen av arbetet mot narkotika
27204:  stark tradition. I kontrollpolitiken börjar det       har ökat under de senaste åren på området för
27205:  från förebyggande upplysning och fortsätter från      EU:s alla tre verksambetspelare. Finland har
27206:  utredande av brott till verkställighet av straff. I   också aktivt deltagit i verksamhet som närmar
27207:  arbetet ingår alla sektorer av samhället. Arbete      EU-ländernas narkotikalagstiftning, narkotika-
27208:  mot narkotika utförs också i Finland både av          politik och förvaltningsförfaranden, vilket for
27209:  myndigheter och medborgarorganisationer. Oli-         sin del kommer att stöda genomförandet av den
27210:  ka instanser betonar olika faktorer, vad som är       nationella narkotikastrategin.
27211: 
27212:       Helsingforsden 21 maj 1997
27213: 
27214:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
27215:                                             KK 435/1997 vp
27216: 
27217: Kirjallinen kysymys 435
27218: 
27219: 
27220: 
27221: 
27222:                                    Olavi Ala-Nissilä /kesk: Nitraattidirektiivin toteuttamisen vaiku-
27223:                                       tuksista maatalouden ympäristötukiohjelman soveltamiseen
27224: 
27225: 
27226:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27227: 
27228:    Ympäristöministeriön nitraattidirektiivityö-       kannanottoja. Maatalouspoliittisen työryhmän
27229: ryhmän esitystä nitraattidirektiivin täytäntöön-      mukaan "Maatalouden ympäristöohjelman ja
27230: panosta ei voi pitää hyväksyttävänä. Maatalou-        tukijärjestelmän toteutus on varmistettava suun-
27231: den ympäristökysymyksiä on tähän saakka py-           nitellussa laajuudessa ja tukijärjestelmän rahoi-
27232: ritty Suomessa hoitamaan pääosin koko maan            tus on turvattava. Muilla kansallisilla säännök-
27233: kattavilla kumppanuuteen ja sitoumuksiin pe-          sillä ei saa vaikeuttaa ympäristöohjelman toteu-
27234: rustuvilla toimenpiteillä, muun muassa ympäris-       tusta."
27235: tötuen avulla. Työryhmän ehdotus merkitsisi               Suomen maatalous hoitaa eurooppalaisittain
27236: siirtymistä ohjaavien keinojen käytöstä lainsää-      erittäin hyvin tuottamansa ja tarvitsemansa ty-
27237: dännöllisen pakon käyttöön.                           pen käsittelyn maatalouden ympäristötukiohjel-
27238:     Työryhmän esityksestä puuttuu kokonaan            man mukaisesti. Ympäristötukiohjelma kom-
27239: mm. arviointi ehdotusten vaikutuksista maata-         pensoi myös viljelijöiden laajaperäisemmästä
27240: loustuotannon kannattavuuteen ja kilpailuky-          lannankäytöstä aiheutuneet tuotonmenetykset
27241: kyyn, vaikka esitys kohdistuu nimenomaan yh-          ja huolehtii kokonaisvaltaisesti maatalouden
27242: teisön maatalouspoliittisia tavoitteita vastaan te-   ympäristökysymyksistä.
27243: kemällä mahdottomaksi maatalouden ympäris-                Kyse on erityisesti maataloudenA-ja B-aluei-
27244: tötukiohjelman jatkamisen nykymuodossaan.             den kannalta hyvin tärkeästä asiasta. On myös
27245: Maatalouden ympäristötukiohjelma on osa               todettava, että Suomessa ei ole tällä hetkellä lain-
27246: EU:n uutta maatalouspolitiikkaa, ja se edistää        kaan sellaisia alueita tai pohjavesiä, jotka EU:n
27247: sekä EU :n maatalouspoliittisia että ympäristö-       nitraattidirektiivin mukaan tulisi määrittää nit-
27248: poliittisia tavoitteita. Ympäristötuki on myös        raattiherkiksi.
27249: erittäin oleellinen osa Suomen maatalouden ED-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27250: ratkaisua.                                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27251:     Ehdotuksen seurauksena on, että maatalou-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27252: den ympäristötukiohjelman mukaisia kustan-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27253:  nuksen korvauksia tilojen ympäristönsuojelusi-
27254:  toumuksista ja -toimenpiteistä ei voitaisi jatkos-              Aikooko Hallitus huolehtia nitraatti-
27255:  sa maksaa, mikäli valtioneuvoston päätöksellä                direktiivin jatkovalmistelusta niin, että
27256:  annetaan samaa asiaa koskevia ja osittain pidem-             maatalouden ympäristötukiohjelman so-
27257:  mälle meneviä velvoitteita.                                  veltamista voidaan jatkaa myös seuraa-
27258:     Nitraattidirektiivityöryhmän ehdotukset ovat              valla ohjelmakaudella nykyisin perus-
27259:  myös vastoin maatalouspoliittisen työryhmän                  tein?
27260:  (Työryhmämuistio MMM 1997:2) yksimielisiä
27261: 
27262:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
27263: 
27264:                                         Olavi Ala-Nissilä /kesk
27265: 
27266: 
27267: 
27268: 
27269:  279001
27270: 2                                           KK 435/1997 vp
27271: 
27272: 
27273: 
27274: 
27275:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27276: 
27277:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        päätökseksi. Työryhmä jätti ehdotuksensa ym-
27278: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         päristöministerille 12.3.1997. Pääasiassa ympä-
27279: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ristöhallinnon edustajista koostuva työryhmä ei
27280: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-       ollut ehdotuksesta yksimielinen, vaan maa- ja
27281: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         metsätalousministeriön edustaja jätti ehdotuk-
27282: n:o 435:                                              seen eriävän mielipiteen.
27283:                                                           Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen
27284:           Aikooko Hallitus huolehtia nitraatti-       mukaan työryhmän ehdotuksen mukainen val-
27285:        direktiivin jatkovalmistelusta niin, että      tioneuvoston päätös tulee estämään EU:n osara-
27286:        maatalouden ympäristötukiohjelman so-          hoittaman, hyvin toimivan ja kattavan niin sano-
27287:        veltamista voidaan jatkaa myös seuraa-         tun ympäristötukijärjestelmän toteuttamisen
27288:        valla ohjelmakaudella nykyisin perus-          Suomessa. Ympäristötuen maksaminen perus-
27289:        tein?                                          tuu neuvoston asetukseen (ETY) No 2078/92
27290:                                                       ympäristönsuojelun ja maaseutuympäristön hoi-
27291:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          don vaatimusten kanssa sopusointuisista maata-
27292: vasti seuraavaa:                                      louden tuotantomenetelmistä, ja sen rahoittami-
27293:                                                       seen on liittymissopimuksessa saatu 135 milj.
27294:     Maa- ja metsätalousministeriö pitää maata-        ecua vuosittain EU :n osarahoituksena. Asetuk-
27295: louden ympäristönsuojelun edistämistä tärkeä-         sen 2078/92 4 artiklan 5 kohdan mukaan ei ole
27296: nä. Kun ympäristönhoitotoimenpiteistä kuiten-         mahdollista maksaa viljelijöille ympäristötukea
27297: kin aiheutuu maataloudelle merkittäviä kustan-        silloin, kun kyse on niiden kustannusten korvaa-
27298: nuksia, tulee nämä pyrkiä korvaamaan muun             misesta,jotka ovat seuraustajäsenvaltioiden täy-
27299: muassa maatalouden ympäristötukijärjestelmäl-         täntöön panemista yhteisön säännösten mukai-
27300: lä, jottei tuotannon taloudellinen kannattavuus       sesti päätetyistä toimenpiteistä. Komissio on
27301: heikkene. Näin maatalouden harjoittamisen             myös Suomen kanssa käydyissä neuvotteluissa
27302: edellytykset Suomessa pysyisivät mahdollisim-         todennut, että mikäli on kyse kansallisen tai yh-
27303: man pitkälle samoina kuin muualla Euroopassa.         teisölainsäädännön normaalien määräysten
27304: Samalla toteutetaan jo vuonna 1992 hyväksytyn         noudattamisesta, viljelijöiden toimenpiteet eivät
27305: maaseudun ympäristöohjelman periaatetta käyt-         ole tukikelpoisia. Tukea voi maksaa vain vapaa-
27306: tää maaseudun ympäristönsuojelun edistämi-            ehtoisista toimenpiteistä.
27307: seen rahoituksellisia, neuvonnallisia ja viljelijän       Näin ollen työryhmän ehdotuksen mukainen
27308: vapaaehtoisuuteen perustuvia toteutuskeinoja.         valtioneuvoston päätös nitraattiasiassa estäisi
27309:     Vesilain liukuun on vuonna 1995lisätty uusi       nykyisen kaltaisen maatalouden ympäristöohjel-
27310: 21 a § (47l/1995), jossa todetaan, että maatalou-     man toteuttamisen. Samalla menetettäisiin mah-
27311: desta peräisin olevien nitraattien pääsyä vesiin      dollisuus laatia useat ympäristönsuojelutoimet
27312: rajoitetaan siten kuin asiasta määrätään valtio-      kattava uusi ympäristöohjelma seuraavalle tuki-
27313: neuvoston päätöksellä. Pykälän nojalla voidaan        kaudelle, jolloin ei voitaisi vaikuttaa myöskään
27314: antaa vain sellaisia määräyksiä, jotka koskevat       muihin maatalouden ympäristönsuojelutarpei-
27315: vesien suojelemista maataloudesta peräisin ole-       siin, fosforikuormituksen ja torjunta- aineiden
27316: vien nitraattien aiheuttamaita pilaantumiselta        käytön vähentämiseen, eroosion torjumiseen
27317: annetussa Euroopan yhteisöjen neuvoston direk-        sekä maiseman ja luonnon monimuotoisuuden
27318: tiivissä (911676/ETY) tarkoitettuja päästöjä.         hoitoon. Viljelijöiden talouden kannalta on huo-
27319: Tämä niin sanottu nitraattidirektiivi on tullut       mattava, että eteläisessä Suomessa ympäristötu-
27320: Suomea veivoittavaksi 1.7.1994 ETA-sopimuk-           ki muodostaa viljelijöiden tärkeimmän tukimuo-
27321: sen myötä.                                            don myös pitkällä aikavälillä.
27322:     Ympäristöministeriö asetti 8.8.1996 työryh-           Maa- ja metsätalousministeriön mielestä nit-
27323: män laatimaan ehdotuksen edellä mainitun vesi-        raattidirektiiviin liittyvä valtioneuvoston päätös
27324: lain muutoksen edellyttämäksi valtioneuvoston         tulee ottaa uudelleen valmisteltavaksi ja varmis-
27325:                                         KK 435/1997 vp                                           3
27326: 
27327: taa samalla, ettei yhtä maatalouden ympäristö-   sesti kehittävän ympäristöohjelman toteuttamis-
27328: ongelmaa koskevan direktiivin toimeenpano estä   ta ja ympäristötuen maksamista viljelijöille tällä
27329: maataloutta ja ympäristönsuojelua monipuoli-     tai seuraavalla ohjelmakaudella.
27330: 
27331:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
27332: 
27333:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27334: 4                                           KK 435/1997 vp
27335: 
27336: 
27337: 
27338: 
27339:                                         Tili Riksdagens Talman
27340: 
27341:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           pen överlämnade sitt förslag till miljöministern
27342: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           den 12 mars 1997. Arbetsgruppen, som huvud-
27343: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-       sakligen bestod av representanter för miljöför-
27344: dagsman Olavi Ala-Nissilä undertecknade spör-         valtningen, var inte enig i fräga om förslaget,
27345: mål nr435:                                            utan jord- och skogsbruksministeriets represen-
27346:                                                       tant anmälde avvikande mening.
27347:           Ämnar Regeringen sköta den fortsatta           Jord- och skogsbruksministeriet anser att ett
27348:        beredningen av nitratdirektivet så att till-   statsrådsbes1ut som följer arbetsgruppens förslag
27349:        lämpningen av miljöstödsprogrammet             kommer att göra det omöjligt att i Finland ge-
27350:        för jordbraket kan fortsätta på nuvaran-       nomföra den välfungerande och heltäckande s.k.
27351:        de grunder också under nästa program-          miljöstödsordningen, som till en del finansieras
27352:        period?                                        av EU. Betalningen av miljöstöd stödjer sig på
27353:                                                       rådets förordning (EEG) nr 2078/92 om produk-
27354:                                                       tionsmetoder inom jordbruket som är förenlig
27355:   Som svar på detta spörmål får jag vördsamt          med miljöskydds- och naturvårdskraven, och för
27356: anföra följande:                                      finansiering av stödet har Finland i anslutnings-
27357:                                                       fördraget fått 135 milj. ecu årligen som delfinan-
27358:    Jord- och skogsbruksministeriet anser det          siering av EU. Enligt aktikel 4.5 i förordningen
27359: vara viktigt att främja miljöskyddet i fråga om       2078/92 är det inte möjligt att betala miljöstöd tili
27360: jordbruk. Eftersom miljövårdsåtgärderna likväl        jordbrukarna i sädana fall där det är fråga om att
27361: åsamkar jordbruket betydande kostnader bör            ersätta kostnader som beror pä åtgärder som
27362: man försöka ersätta dessa bl.a. via miljöstödord-     medlemsstaterna har verkställt i enlighet med
27363: ningen för jordbruket, för att den ekonomiska         gemenskapens bestämmelser. Komissionen har
27364: lönsamheten i fråga om produktionen inte skall        också i förhandlingar med Finland konstaterat
27365: församras. På så sätt förblir förutsättningarna att   att ifall det är fråga om iakttagande av normala
27366: idka jordbruk i Finland i så hög grad som möjligt     bestämmelser i den nationella eller gemenskaps-
27367: desamma som i övriga Europa. Samtidigt ge-            lagstiftningen är jordbrukarnas åtgärder inte be-
27368: nomförs den princip i miljöprogrammet för             rättigade tili stöd. Stöd kan betalas endast för
27369: landsbygden som godkändes redan 1992 och en-          frivilliga åtgärder.
27370: ligt viiken man bör använda finansiella och infor-       Således skulle ett sådant statsrådsbeslut i ni-
27371: mativa medel samt metoder som bygger pä jord-         tratfrägan som följer arbetsgruppens förslag
27372: brukarens fria vilja för att främja mi1jöskyddet      göra det omöjligt att genomföra ett 1iknande
27373: pålandsbygden.                                        miljöprogram för lantbruket som det vi har i dag.
27374:    Tili 1 kap. vattenlagen fogades 1995 en ny         Samtidigt skulle vi gå miste om möjligheter att
27375: 21 a § (471/1995) där det sägs att tillförseln av     för nästa stödperiod utarbeta ett nytt miljöpro-
27376: nitrater frän jordbruket i vattnen begränsas så       gram som inbegriper åtskilliga miljöskyddsåt-
27377: som bestäms i beslut av statsrädet. Med stöd av       gärder, och då skulle vi inte heller kunna påverka
27378: paragrafen kan endast sådana föreskrifter med-        andra miljöskyddsbehov inom jordbruket, så-
27379: delas som gäller utsläpp som avses i Europeiska       som en minskning av fosforbelastningen och an-
27380: gemenskapernas råds direktiv om skydd mot att         vändningen av bekämpningsmedel, erosionsbe-
27381: vatten förorenas av nitrater frånjordbraket (911      kämpningen samt vården i fråga om landskap
27382: 676/EEG). Det här s.k. nitratdirektivet blev för-     och naturens mångfald. När det gäller jordbro-
27383: pliktande för Finland den 1 juli 1994 i och med       karnas ekonomi bör vi notera att i södra Finland
27384: EES-avtalet.                                          utgör miljöstödet den viktigaste stödformen för
27385:    Miljöministeriet tilisatte den 8 augusti 1996 en   jordbrukare också på lång sikt.
27386: arbetsgrupp med uppgift att utarbeta ett sådant          Jord- och skogsbruksministeriet anser att det
27387: förs1ag till statsrådsbeslut som ovan nämnda          statsrådsbeslut som hänför sig till nitratdirekti-
27388: ändring av vattenlagen förutsätter. Arbetsgrup-       vet bör tas tili ny beredning och då bör man se till
27389:                                           KK 435/1997 vp                                          5
27390: 
27391: att inte genomförandet av ett direktiv som gäller   miljöskyddet, och för att betala miljöstöd till
27392: endast ett miljöproblem inom jordbruket blir ett    jordbrukarna under denna eller nästa program-
27393: hinder för att genomföra ett miljöprogram som       period.
27394: på ett mångsidigt sätt utvecklar jordbruket och
27395: 
27396:      Helsingforsden 13 maj 1997
27397: 
27398:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27399:                                             KK 436/1997 vp
27400: 
27401: Kirjallinen kysymys 436
27402: 
27403: 
27404: 
27405: 
27406:                                    Pertti Virtanen /evir: Työttömien edustajan nimeämisestä työvoi-
27407:                                        matoimikuntiin
27408: 
27409: 
27410:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27411: 
27412:    Yksi kipeimmistä ongelmista suomalaisessa          tilanteessa asetus sanamuodollaan (6 §:n kolmas
27413: yhteiskunnassa tällä hetkellä on ns. syrjäytymi-      lause) estää työttömien edustajan nimeämisen
27414: nen. Syrjäytymisellä tarkoitetaan pulaan joutu-       työvoimatoimikunnan jäseneksi.
27415: neen ihmisen sen kaltaista epätoivoista tilaa, jos-       On ilmiselvää, että työskentely työvoimatoi-
27416: sa hän on menettänyt tai menettämässä edelly-         mikunnissa on työttömille yhtä luonteva yhteis-
27417: tyksensä selvitä elämässä ihmisarvoosa säilyt-        kunnallisen osallistumisen muoto kuin työvoi-
27418: täen ja jossa hän on jopa vaarassa suistua yhteis-    matoimistossa asiointi. Erityisen tarpeellinen
27419: kunnan hänelle mahdollisesti tarjoaman avun           heidän asiantuntemuksensa on asetuksen 5 §:ssä
27420: ulottumattomiin. Keskeinen syy syrjäytymisen          mainittujen tehtävien hoidon kannalta.
27421: lisääntymiseen on pitkään jatkunut työttömyys.           Työttömät ovat kiinnittäneet työvoimahallin-
27422: Tällaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa on eri-   non huomiota toimikuntien kokoonpanon muo-
27423: tyisen tärkeää, että työvoimahallinto ei omilla       dostamisessa olevaan epäkohtaan tekemällä ke-
27424: toimillaan työnnä työttömiä syrjään heitä lähei-      väällä 1996 aloitteen, jossa he ilmaisivat halunsa
27425: sesti koskevasta päätöksenteosta.                     ottaa osaa työvoimatoimikuntien toimintaan.
27426:    Kun asetus työvoimatoimikunnista vuonna                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27427: 1984 annettiin, oli työllisyystilanne Suomessa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27428: täysin toisenlainen kuin tänään. Asetusta on          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27429: muutettu kahdesti 1990-luvulla, mutta se osa ase-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27430: tusta, joka koskee työvoimatoimikuntien ko-
27431: koonpanoa, on olennaisilta osiltaan edelleen                     Aikooko Hallitus muuttaa asetusta
27432: sama kuin se oli vuonna 1984. Näin siitä huoli-               työvoimatoimikunnasta niin, että se
27433: matta, että työttömyys on muuttunut massatyöt-                mahdollistaa myös työttömien edustajan
27434: tömyydeksi ja työttömät ovat perustaneet eri                  nimittämisen työvoimatoimikunnan jä-
27435: puolille Suomea omia yhdistyksiä. Nykyisessä                  seneksi?
27436: 
27437:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1997
27438: 
27439:                                           Pertti Virtanen /evir
27440: 
27441: 
27442: 
27443: 
27444: 279001
27445: 2                                         KK 436/1997 vp
27446: 
27447: 
27448: 
27449: 
27450:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27451: 
27452:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         -työttömän työnhakijan katsomista päätoi-
27453: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       miseksi opiskelijaksi
27454: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        -työttömän työnhakijan katsomista päätoi-
27455: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Vir-    miseksi yrittäjäksi
27456: tasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         - työstä ja koulutuksesta kieltäytymistä tai
27457: 436:                                                eroamista.
27458:                                                         Lisäksi työvoimatoimikunnan tehtävänä on
27459:           Aikooko Hallitus muuttaa asetusta         seurata työvoimatoimiston lausuntokäytäntöä
27460:        työvoimatoimikunnasta niin, että se          työvoimatoimiston antamien työvoimapoliittis-
27461:        mahdollistaa myös työttömien edustajan       ten lausuntojen osalta, työnvälityksen ja muiden
27462:        nimittämisen työvoimatoimikunnan jä-         työvoimapalvelujen toimeenpanoa ja työllisyy-
27463:        seneksi?                                     denhoitoa sekä tarvittaessa tehdä esityksiä nii-
27464:                                                     den kehittämiseksi.
27465:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Työvoimapoliittisia lausuntoja koskevaan
27466: vasti seuraavaa:                                    päätöksentekoon ei työttömien edustuksen lisää-
27467:                                                     minen toisi sellaista lisäasiantuntemusta, jota
27468:     Työvoimatoimikunnasta annetun asetuksen         työvoimatoimikunnan nykyisessä kokoonpa-
27469: (1681/1993) 6 §:ssä määritellään työvoimatoimi-     nossa ei olisi. Kyseiset ratkaisut ovat myös sellai-
27470: kunnan kokoonpano. Asetuksen 6 §:n mukaan           sia, joissa työttömien työnhakijoiden syrjäyty-
27471: työvoimatoimikunnassa on puheenjohtaja ja vä-       mistä koskevilla näkökohdilla ei ole keskeistä
27472: hintään neljä ja enintään kahdeksan muuta jä-       merkitystä. Työvoimatoimikunnan edellä maini-
27473: sentä ja heillä kullakin enintään kolme henkilö-    tut muut kuin työvoimapoliittisten lausuntojen
27474: kohtaista varamiestä. Puheenjohtajana ja hänen      antamista koskevat tehtävät ovat sinällään var-
27475: varamiehinään toimivat työvoimapiirin toimis-       sin tärkeitä, mutta käytännössä muodostavat
27476: ton määräämät työvoimatoimiston virkamiehet.        varsin vähäisen osan toimikuntien työstä. Työt-
27477: Muut jäsenet, joista puolet edustaa työnantajaa     tömien ja heidän edustajiensa osallistuminen työ-
27478: ja puolet työntekijöitä, sekä heidän varamiehen-    voimapalvelujen ja työllisyyden hoidon kehittä-
27479: sä nimeää työvoimapiirin toimisto paikallisesti     miseen on ilman muuta erittäin tärkeää. Tarkoi-
27480: edustavimpien työmarkkinajärjestöjen esitykses-     tuksenmukaista kuitenkin on toteuttaa osallistu-
27481: tä kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.           minen muulla paikallistason yhteistyöllä. Ao.
27482:     Työvoimatoimikunnan kokoonpanon laajen-         tehtäviä hoitaessaan työvoimatoimikunta voi
27483: tamista kirjallisessa kysymyksessä 436 ehdotetul-   käyttää työttömien edustajia asiantuntijoina.
27484: la tavalla tulee tarkastella työvoimatoimikunnan        Hallitus pitää pitkäaikaistyöttömyyden ai-
27485: tehtävien, tehtävissä tarvittavan asiantuntemuk-    heuttamaa syrjäytymistä erittäin kipeänä ongel-
27486: sen ja ao. ehdotuksen pääperusteena esitetyn syr-   mana, jonka ehkäiseminen on työvoimapoliit-
27487: jäytymisen ehkäisemisen kannalta.                   tisten toimenpiteiden kohdentamisen painopis-
27488:     Työvoimatoimikunnan selkeästi keskeisin         tealue. Työvoimatoimikunnan kokoonpanon
27489: tehtävä on sitovien työvoimapoliittisten lausun-    muuttamisella esitetyllä tavalla ei hallituksen
27490: tojen antaminen työttömyysturvan saamisen           mielestä kuitenkaan voida vaikuttaa syrjäyty-
27491: edellytyksistä. Työvoimatoimikunta antaa sito-      miskehitystä ehkäisevästi. Hallitus myös katsoo,
27492: van lausunnon työttömyysturvalain 5 §:n 1 mo-       että työttömienjärjestöillä on keskeinen ja tärkeä
27493: mentin 3 ja 10 kohdassa sekä 2 ja 6 momentissa,     merkitys työttömyyden aiheuttamien moninais-
27494: 5 a §:ssä ja 7-11 §:ssä säädettyjen edellytysten    ten ongelmien hoitamisessa ja syrjäytymiskehi-
27495: täyttymisestä. Kyseiset lainkohdat koskevat         tyksen ehkäisemisessä. Työttömien edustajien
27496:    -työmarkkinoiden käytettävissäoloa               osallistumista työttömyysturvaa koskevaan yk-
27497:                                            KK 436/1997 vp                                           3
27498: 
27499: sittäistapaukselliseen päätöksentekoon hallitus         Edellä olevan johdosta hallituksen aikomuk-
27500: ei kuitenkaan pidä tarpeellisena. Työttömien         sena ei ole muuttaa asetusta työvoimatoimikun-
27501: edustajien osallistuminen työvoimapalvelujen ja      nasta niin, että asetus edellyttäisi myös työttö-
27502: työllisyyden hoidon toimeenpanoon ja kehittä-        mien edustajan nimittämistä työvoimatoimikun-
27503: miseen on mahdollista ja myös erittäin tarpeellis-   nan jäseneksi.
27504: ta hoitaa muulla tavoin kuin työvoimatoimikun-
27505: nan kokoonpanon laajentamisella.
27506:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
27507: 
27508:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
27509: 4                                           KK 436/1997 vp
27510: 
27511: 
27512: 
27513: 
27514:                                         Till Riksdagens Talman
27515: 
27516:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          - när en arbetslös arbetssökande anses som
27517: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        studerande på heltid
27518: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-        - när en arbetslös arbetssökande anses som
27519: damot Pertti Virtanen undertecknade spörsmål          företagare i huvudsyssla
27520: nr 436:                                                   - vägran att ta emot arbete eller deltai utbild-
27521:                                                       ning samt avbrott i och avstängning från utbild-
27522:           Ämnar Regeringen ändra förordning-          ning.
27523:        en om arbetskraftskommissioner så att              Arbetskraftskommissionen skall vidare följa
27524:        den ger möjlighet till att utse också en       arbetskraftsbyråns praxis när den ger arbets-
27525:        företrädare för arbetslösa till medlem i       kraftspolitiska utlåtanden, verkställigheten av
27526:        arbetskraftskommissionen?                      arbetsförmedling och övrig arbetskraftsservice,
27527:                                                       skötseln av sysselsättningen samt vid behov göra
27528:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         framställningar om utvecklande av dessa.
27529: anföra följande:                                          Att förstärka arbetskraftskommissionen med
27530:                                                       en företrädare för arbetslösa skulle inte tillföra
27531:    1 förordnigen om arbetskraftskommissioner          beslutsfattandet kring arbetskraftspolitiska utlå-
27532: (1681/1993) definieras arbetskraftskommissio-         tanden sådan ny sakkunskap som kommissionen
27533: nens sammansättning. Enligt 6 § förordningen          i sin nuvarande form inte skulle ha. Dessa avgö-
27534: består arbetskraftskommissionen av en ordfö-          randen är dessutom av den art att synpunkter på
27535: rande och minst fyra och högst åtta andra med-        utslagning av arbetslösa arbetssökande inte spe-
27536: lemmar samt högst tre presonliga suppleanter för      lar någon central ro1l. Ovan nämnda andra upp-
27537: var och en av dem. Ordförande och suppleanter         gifter som arbetskraftskommissionen har utöver
27538: för honom är de tjänstemän vid arbetskraftsby-        att den ger arbetskraftspolitiska utlåtanden, är i
27539: rån som arbetskraftsdistriktsbyrån har förord-        och för sig rätt viktiga, men i praktiken utgör de
27540: nat. De övriga medlemmarna, av vilka hälften          en relativt liten del av kommissionens arbete. Det
27541: företräder arbetsgivarna och hälften arbetstagar-     är utan vidare ytterst viktigt att arbetslösa och
27542: na, samt deras suppleanter utses av arbetskrafts-     deras företrädare deltar i utvecklandet av arbets-
27543: distriktsbyrån för tre kalenderår i sänder, på för-   kraftsservicen och skötseln av sysselsättningen.
27544: slag av de lokalt mest representativa arbetsmark-     Men det ändamålsenliga är att deltagandet sker
27545: nadsorganisationerna.                                 genom annat samarbete på lokalnivån. När ar-
27546:    Att förstärka arbetskraftskommissionens            betskraftskommissionen sköter dessa uppgifter
27547: sammansättning på det sätt som föreslås i spörs-      kan den anlita företrädare för arbetslösa som
27548: målet bör granskas mot bakgrund av kommissio-         sakkunniga.
27549: nens uppgifter, den sakkunskap dessa kräver               Regeringen anser sådan utslagning som följer
27550: samt förebyggandet a v u tslagning som anges som      av långtidsarbetslöshet som ett mycket smärt-
27551: huvudargument för förslaget.                          samt problem. Att bekämpa detta är därför en av
27552:    Ar betskraftskommissionens klart viktigaste        tyngdpunkterna vid inriktandet av de arbets-
27553: uppgift är att ge arbetskraftspolitiska utlåtanden    kraftspolitiska åtgärderna. En sådan förändring i
27554: om förutsättningarna för erhållande av utkomst-       arbetskraftskommissionens         sammansättning
27555: skydd för arbetslösa. Kommissionen ger bindan-        som föreslagits kan dock inte enligt regeringens
27556: de utlåtanden om hur de villkor som anges i 5 § 1     uppfattning inverka förhindrande på utslag-
27557: mom. 3 och 10 punkten samt 2 och 6 mom., 5 a §        ningsutvecklingen. Regeringen anser vidare att
27558: och 7-11 § lagen om utkomstskydd för arbets-          de arbetslösas organisationer spelar en central
27559: lösa uppfylls. Dessa lagrum handlar om                roll vid skötseln av de mångahanda problem som
27560:    - när en person anses stå till arbetsmarkna-       härrör från arbetslösheten och förebyggandet av
27561: dens förfogande                                       utslagning. Att företrädare för arbetslösa skulle
27562:                                             KK 436/1997 vp                                             5
27563: 
27564: delta i besluten om utkomstskydd i enskilda fall         Med anledning av det ovan anförda har reger-
27565: anser regeringen dock inte vara behövligt. Det är     ingen inte för avsikt att ändra förordningen om
27566: möjligt och även särskilt viktigt att ordna möjlig-   arbetskraftskommissioner så att den skall förut-
27567: het för de arbetslösas representanter att delta i     sätta att också en företrädare för arbetslösa skall
27568: verkställigheten och utvecklandet av arbets-          utses tili medlem i arbetskraftskommissionen.
27569: kraftsservicen och skötseln av sysselsättningen
27570: på en annan väg än genom förstärkning av ar-
27571: betskraftskommissionens sammansättning.
27572: 
27573:      Helsingforsden 20 maj 1997
27574: 
27575:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
27576:                                            KK 437/1997 vp
27577: 
27578: Kirjallinen kysymys 437
27579: 
27580: 
27581: 
27582: 
27583:                                   Pia Viitanen /sd: Todistusten toimittamisesta nimikkopuiden istut-
27584:                                       tajille Ylöjärvellä
27585: 
27586: 
27587:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27588: 
27589:    Ylöjärvelle "taiteiltiin" 10 000 männyntaimes-    läkään ei posti ole tuonut todistuksia. Asia on
27590: ta Puuvuori viime keväänä (Agnes Denesin suun-       jostain syystä jumittunut ympäristöministe-
27591: nittelema, Strata ympäristötaidehanke). Ihmiset      riöön.
27592: ympäri maailmaa saivat istuttaa tai toivoa itsel-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27593: leen nimikkopuun. Presidentti Ahtisaari vihki        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27594: keväällä 1996 Puuvuoren istuttamalla viimeisen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27595: puun nimiinsä.                                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27596:    Nimikkopuun istutuksesta luvattiin toimittaa
27597: todistus annettuun osoitteeseen. Saatujen tieto-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ni-
27598: jen mukaan todistuksen piti tulla ensin elokuus-              mikkopuiden istuttajat saisivat vihdoin
27599: sa, sitten lokakuussa ja vihdoin joulukuussa. Vie-            heille luvatut todistukset?
27600: 
27601:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
27602:                                            Pia Viitanen /sd
27603: 
27604: 
27605: 
27606: 
27607:  279001
27608: 2                                           KK 437/1997 vp
27609: 
27610: 
27611: 
27612: 
27613:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27614: 
27615:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Varsinaisen aloitteen Puuvuoren toteuttami-
27616: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         seksi tekivät alueen asukkaat. Paikallisten asuk-
27617: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kaiden lisäksi istutustöihin on osallistunut myös
27618: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-       muualla asuvia yksityisiä kansalaisia. Kaikkiaan
27619: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          Puuvuorelle on istutettu 5 000 haltijan puut.
27620: 437:                                                     Ympäristöministeriö on tukenut hanketta
27621:                                                       esittelemällä sitä kansainvälisissä ympäristöko-
27622:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta nimik-     kouksissa ja puoltamaHa sen YK:n ympäristöoh-
27623:        kopuiden istuttajat saisivat vihdoin heille    jelmalle esittämää raha-anomusta. Näin hanke
27624:        luvatut todistukset?                           on saanut kansainvälistä huomiota ja YK:n ym-
27625:                                                       päristöohjelman taloudellista tukea.
27626:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             YK:n ympäristöohjelma UNEP on tukenut
27627: vasti seuraavaa:                                      ympäristöministeriön esityksestä hanketta. Suo-
27628:                                                       men valtuuskunta YK:n ympäristö- ja kehitys-
27629:    Ympäristöministeriö on huolehtinut Yläjär-         konferenssissa tiedotti hankkeesta mielenkiintoi-
27630: velle rakennetun Puuvuoren nimikkopuiden to-          sena esimerkkinä. Konferenssiin osallistuneille
27631: distusten painatuksesta ja niitä postitetaan par-     valtion tai hallitusten päämiehille ja ministereille
27632: haillaan puiden haltijoille.                          lahjoitettiin puut. Lahjoituskirjat jaettiin konfe-
27633:    Puuvuori on soranottoalueen maisemointi-           renssin aikana.
27634: hanke. Hanketta tukeneet yritykset ja viran-             Ympäristöministeriö piti hanketta tukemisen
27635: omaiset ovat tehneet suurimman osan töistä tal-       arvoisena, koska se oli kokeileva ja rohkaisi
27636: kooperiaatteella. Suurimman panoksen hank-            alueen asukkaita oman ympäristönsä parantami-
27637: keen toteuttamista varten on antanut Lohja Ru-        seen. Hankkeessa toteutuu kannatettavalla ta-
27638: dus Oy. Yritys on vastannut Puuvuoren rakenta-        valla yksityisten kansalaisten vastuu ympäristös-
27639: misesta. Se on näin omalta osaltaan toteuttanut       tään sekä viranomaisten ja yksityisen sektorin
27640: aiheuttaja maksaa -periaatetta. Lohja Rudus Oy        yhteistyö.
27641: omistaa edelleenkin Puuvuoren maapohjan ja on            Taiteellisena teoksena hanke on herättänyt
27642: saanut alueen soranotosta koituneen hyödyn.           kansainvälistä mielenkiintoa ja avannut ympä-
27643: Tarkoituksena on, että yritys lahjoittaa maapoh-      ristötaiteelle uusia käyttömahdollisuuksia sekä
27644: jan Yläjärven kaupungille.                            tehnyt Suomessa ympäristötaidetta tunnetuksi.
27645:    Julkisia tai yksityisten kansalaisten varoja ei       Työssä yhdistyy historiallinen kehitys, taiteili-
27646: toteuttamiseen ole juurikaan käytetty, vaan           jan luovuus ja luonnonvoimien vuoropuhelu.
27647: kaikki hankkeeseen osallistuneet tahot ovat an-       10 000 vuotta sitten syntynyttä luonnonmuodos-
27648: taneet työpanoksen. Puuvuorella olevat nimik-         telmaa, soraharjua, on käytetty ihmisen tarpei-
27649: kopuut ovat lahja niiden haltijoille.                 siin. Aiheutuneita ympäristövaurioita on korjat-
27650:    Puuvuorihankkeen yhteistyö käynnistyi 1992,        tu taideteoksena, jota luonnonvoimat puoles-
27651: jolloin Yläjärven kunta esitti ympäristöministe-      taan muokkaavat tulevien vuosikymmenten,
27652: riölle, että ministeriö tukisi Suomen oloissa uutta   ehkä vuosisatojenkin ajan.
27653: hanketta soranottoalueen maisemointia varten.            YK:n ympäristöohjelman antama tuki on
27654: Yläjärven kaupungin aloitteesta hanketta tuke-        käytetty kotimaiseen ja kansainväliseen tiedotta-
27655: neet tahot perustivat yhteistyöryhmän suunnitte-      miseen, taiteilijan palkkioon, Puuvuoren pinta-
27656: lua ja toteutusta varten. Työryhmä on toiminut        massojen ja puuntaimien hankintaan sekä istu-
27657: Yläjärven kaupungin johdolla.                         tuskustannuksiin.
27658:    Rakennustyö alkoi samana vuonna ja sen kus-           Puuvuorihankkeella ei ole ollut lyhytaikaista
27659: tannuksista vastasi Lohja Rudus Oy. Puuvuoren         puolipäivätoimista sihteeriä lukuun ottamatta
27660: taiteellisen suunnitelman teki kansainvälisesti       varsinaista palkattua henkilökuntaa. Tiedotta-
27661: tunnettu ympäristötaiteilija Agnes Denes. Pui-        miseen liittyviä tehtäviä varten hanke palkkasi
27662: den istutuksesta huolehti Yläjärven kaupungin         viiden kuukauden ajaksi puolipäivätoimisen sih-
27663: nuorisotyöpaja.                                       teerin.
27664:                                          KK 437/1997 vp                                         3
27665: 
27666:   Puuvuoren istutustöiden valmistuttua kesä-       saatiin valmiiksi joulukuun alkuun mennessä
27667: kuussa 1996 Ylöjärven kaupunki huolehti pui-       1996. Ympäristöministeriö on tämän jälkeen
27668: den haltijoiden henkilötietojen tallentamisesta.   huolehtinut vielä puutteellisten osoitetietojen
27669: Useista lähteistä koottujen tietojen kokoaminen    täydentämisestä sekä lahjoitustodistuksen pai-
27670: on ollut aikaa vievä työ. Tähän liittyvät työt     natuksesta ja postituksesta.
27671:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
27672: 
27673:                                                             Ympäristöministeri Pekka Haavisto
27674: 4                                           KK 437/1997 vp
27675: 
27676: 
27677: 
27678: 
27679:                                         Tili Riksdagens Talman
27680: 
27681:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Denes. Planteringen av träden ombesörjdes av
27682: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           Ylöjärvi stads ungdomsverkstad.
27683: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Det egentliga initiativet till att Trädberget för-
27684: dagsman Pia Viitanen undertecknade spörsmål           verkligades togs av dem som bor i området. Ut-
27685: nr 437:                                               över lokalinvånarna deltog många annorstädes
27686:                                                       bosatta privata medborgare i planteringen. Allt
27687:          Vad ämnar Regeringen göra för att de         som allt har 5 000 träd med olika faddrar-ägare
27688:        som fått fadderträd planterade äntligen        planterats på Trädberget.
27689:        skall få de intyg som de utlovats?                Miljöministeriet har stött projektet genom att
27690:                                                       presentera det vid internationella miljökonferen-
27691:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ser och genom att förorda den medelansökan
27692: anföra följande:                                      som projektet gjorde hos FN:s miljöprogram.
27693:                                                       Projektet har därigenom fått internationell upp-
27694:     Miljöministeriet har ombesörjt tryckningen av     märksamhet och stöd av FN:s miljöprogram.
27695: intyg över fadderskap till träd på Trädberget i          FN:s miljöprogram UNEP har på förslag av
27696: Ylöjärvi, och de postas som bäst till trädens fadd-   miljöministeriet stött projektet. Finlands delega-
27697: rar-ägare.                                            tion vid FN:s konferens för miljö och utveckling
27698:     Trädberget är ett projekt för landskapsbyg-       informerade om projektet som ett intressant ex-
27699: gande i ett grustäktsområde. De företag och           empel. De överhuvud eller ledare för stater eller
27700: myndigheter som har stött projektet har gjort         regeringar som deltog i konferensen fick ett träd
27701: största delen av arbetet enligt talkoprincipen.       som gåva. Gåvobreven delades ut under konfe-
27702: Den största insatsen står aktiebolaget Lohja Ru-      rensen.
27703: dus för. Detta företag har svarat för byggandet          Miljöministeriet ansåg projektet värt att stöd-
27704: av Trädberget. F öretaget har därigenom för egen      as, eftersom det är experimentellt och uppmunt-
27705: del iklätt sig principen om att den som orsakar       rar dem som är bosatta i området att förbättra sin
27706: något skall betala för det. Lohja Rudus äger          livsmiljö. 1 detta projekt förenas privata medbor-
27707: alltjämt markgrunden till Trädberget och har          gares ansvar för sin miljö och samarbetet mellan
27708: dragit nytta av grustäkten i området. Det är me-      myndigheterna och den privata sektorn på ett
27709: ningen att företaget skall donera markgrunden         sätt som är värt understöd.
27710: till Ylöjärvi stad.                                      Den konstnärliga utformningen har väckt in-
27711:     Några offentliga medel eller privata medbor-      ternationell uppmärksamhet och visat på nya
27712: gares medel har knappast gått åt till projektet,      sätt att använda miljökonst, samtidigt som miljö-
27713: utan alla de som varit med om projektet har gjort     konsten blivit känd i Finland.
27714: arbetsinsatser. De träd som planterats är gåvor          1 verket sammanförs dialog mellan den histo-
27715: till faddrarna-ägarna.                                riska utvecklingen, det konstnärliga skapandet
27716:     Samarbetet kring Trädbergsprojektet inleddes      och naturkrafterna. En naturforrnation som
27717: år 1992, då Ylöjärvi kommun föreslog för miljö-       uppstått för 10 000 år sedan, en grusås, har an-
27718: ministeriet att ministeriet skulle stöda ett i Fin-   vänts för människans behov. De rniljöskador
27719: land nytt projekt för landskapsbyggande i ett         som då uppstått har reparerats genom ett konst-
27720: grustäktsområde. De instanser som på initiativ        verk som naturkrafterna åter komrner att bear-
27721: av Ylöjärvi stad stödde projektet inrättade en        beta under kommande decennier, kanske sekel.
27722: samarbetsgrupp för planeringen och genomfö-              Stödet från FN :s miljöprogram har använts
27723: randet. Arbetsgruppen har fungerat under led-         för information i Finland och utomlands, till
27724: ning av Ylöjärvi stad.                                konstnärens arvode, tili anskaffning av ytmateri-
27725:     Byggnadsarbetet inleddes samma år, och Loh-       al och trädplantor för Trädberget samt till kost-
27726: ja Rudus svarade för kostnaderna. För den             naderna för planteringen.
27727: konstnärliga formgivningen av projektet svarade          Med undantag för en korttidsanställd halv-
27728: den internationellt kända miljöartisten Agnes         dagssekreterare har Trädbergsprojektet inte haft
27729:                                            KK 437/1997 vp                                            5
27730: 
27731: anställd personal. För uppgifter i anslutning till   har tagit lång tid att samla uppgifterna från
27732: informationen anställde projektet för 5 månader      många olika källor. Detta arbete blev fårdigt i
27733: en sekreterare i halvdagsanställning.                början av december 1996. Därefter har miljömi-
27734:    Då planteringsarbetena i juni 1996 hade ut-       nisteriet kompletterat de adressuppgifter som
27735: förts skötte Ylöjärvi stad om lagringen av per-      alltjämt var bristfålliga och skött om tryckningen
27736: sonuppgifterna om trädens faddrar-ägare. Det         och postningen av donationsintygen.
27737: 
27738:      Helsingforsden 19 maj 1997
27739: 
27740:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
27741:                                             KK 438/1997 vp
27742: 
27743: Kirjallinen kysymys 438
27744: 
27745: 
27746: 
27747: 
27748:                                    Ossi Korteniemi /kesk: NORD-koulun valintaneuvottelujen uudis-
27749:                                        tamisesta Suomessa
27750: 
27751: 
27752:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27753: 
27754:    Pohjois-Ruotsin Övertorneållaja Hedenesissä           Syntynyt tilanne on alkuperäisten tavoitteiden
27755: toimiva NORD-koulu antaa korkeatasoista ja            vastainen. NORD-koulun tarjoamia kouluttau-
27756: monipuolista aikuiskoulutusta monilla eri am-         tumismahdollisuuksia olisi pyrittävä järjestä-
27757: mattialoilla. Koulu toimii säätiöpohjaisena ja        mään ensisijaisesti kalottialueen ihmisille. Näin
27758: kullakin Pohjoismaalla on oma kiintiönsä oppi-        toimien ehkäistäisiin omalta osaltaan pohjoisilta
27759: laspaikkoihin.                                        alueilta syntynyttä muuttopainetta.
27760:    Suomen vuotuinen kiintiö on käytännössä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27761: noin 50 opiskelijan suuruinen. Kiintiö täytetään      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27762: koko valtakunnan alueelta tulevista opiskelijois-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27763: ta. Sen sijaan Ruotsi ja Norja antavat kalotti-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27764: alueen opiskelijoille ehdottoman etusijan ja täyt-
27765: tävät vain ns. ylijäämäpaikat muualta maasta                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta valin-
27766: kotoisin olevilla. Noudatetun valintamenettelyn              tamenettely NORD-koulutukseen toteu-
27767: johdosta lappilaisten opiskelijoiden osuus Suo-              tetaan alkuperäisten tavoitteiden mukai-
27768: men kiintiöstä jää olemattomaksi; joskus lappi-              sesti?
27769: laiset opiskelijat eivät saa kursseilta ainuttakaan
27770: opiskelupaikkaa.
27771:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
27772:                                          Ossi Korteniemi /kesk
27773: 
27774: 
27775: 
27776: 
27777: 279001
27778: 2                                          KK 438/1997 vp
27779: 
27780: 
27781: 
27782: 
27783:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27784: 
27785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       misto. Jaettaessa työvoimapiireille vuosittaisia
27786: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        resursseja ei Pohjoiskalotin koulutussäätiön
27787: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koulutusta (NORD-koulutus) lasketa minkään
27788: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-       työvoimapiirin kiintiöön.
27789: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Suomen kiintiöön kuuluville opiskelijapai-
27790: n:o 438:                                             koille oppilaat valitsee Ylitornion työvoimatoi-
27791:                                                      misto. Opiskelijavalinnat perustuvat ensisijaises-
27792:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta valin-    ti työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuus-
27793:        tamenettelyt NORD-koulutukseen to-            harkintaan. Viime aikoina on kiinnitetty erityistä
27794:        teutetaan alkuperäisten tavoitteiden mu-      huomiota koulutuksen työllisyysvaikutuksiin.
27795:        kaisesti?                                     Valintaa tehtäessä arvioidaan, mitkä ovat kun-
27796:                                                      kin hakijan mahdollisuudet työllistyä haettavana
27797:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         olevan koulutuksen avulla.
27798: vasti seuraavaa:                                        Kolmen viime vuoden aikana oli 73-82 %
27799:                                                      aloittaneista kolmesta pohjoisimmasta työvoi-
27800:    Suomen, Ruotsin ja Norjan tekemän sopi-           mapiiristä (Kainuu, Oulu, Lappi). Lapin työvoi-
27801: muksen mukaan Pohjoiskalotin koulutussäätiön         mapiirin alueelta tulleiden opiskelijoiden osuus
27802: on järjestettävä ja kehitettävä työvoimapoliittis-   koulutuksen aloittaneista on puolestaan vaihdel-
27803: ta aikuiskoulutusta etupäässä Suomen, Norjan         lut välillä 62-73 %.
27804: ja Ruotsin pohjoisimpien osien tarpeita silmällä         Koska valtaosa koulutuksesta kohdistuu Lap-
27805: pitäen.                                              piin ja maan pohjoisimmille alueille, voidaan va-
27806:    Suomen osuus koulutuksesta rahoitetaan eril-      linnoissa katsoa toimitun Pohjoiskalotin koulu-
27807: lisellä määrärahalla. Koulutuksen hankintasopi-      tussäätiötä koskevan sopimuksen mukaisesti.
27808: mukset tekee Lapin läänin työvoimapiirin toi-
27809: 
27810:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1997
27811: 
27812:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
27813:                                          KK 438/1997 vp                                             3
27814: 
27815: 
27816: 
27817: 
27818:                                       Tili Riksdagens Talman
27819: 
27820:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    ningen vid Stiftelsen Utbildning Nordkalotten
27821: ger har Ni, Fru Talman, tiii vederbörande med-     (utbildning NORD) inte i de kvoter som fördelas
27822: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   tili distrikten.
27823: Iedamot Ossi Korteniemi undertecknade spörs-           Studerande tili de elevplat~~r som hör tili den
27824: mål nr 438:                                        finländska kvoten väljs av Overtorneå arbets-
27825:                                                    kraftsbyrå. Elevurvalen sker i första hand på
27826:           Vad ämnar Regeringen göra för att        basis av prövning enligt arbetskraftspolitisk än-
27827:        förfarandet vid antagning av elever tili    damålsenlighet. På senare tid har man fåst upp-
27828:        utbildning NORD skall ske enligt det ur-    märksamhet särskilt vid utbildningens sysselsät-
27829:        sprungliga syftet?                          tande verkningar. Vid vai av elever bedömer man
27830:                                                    varje sökandes möjligheter att sysselsätta sig med
27831:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      hjälp av den aktuella utbildningen.
27832: anföra följande:                                       Under de tre senaste åren kom 73-82% av de
27833:                                                    personer som inledde utbildning från de tre nord-
27834:    Enligt en överenskommelse mellan Finland,       ligaste arbetskraftsdistrikten (Kajanaland, Uleå-
27835: Sverige och Norge skall Stiftelsen Utbildning      borg, Lappland). Bland dem som inlett utbild-
27836: Nordka1otten anordna och utveckla arbetsmark-      ning har andelen elever från Lapplands arbets-
27837: nadsutbildning för i första hand de nordligaste    kraftsdistrikt varierat mellan 62 och 73 %.
27838: delarna av Finland, Norge och Sverige.                 Eftersom merparten av utbildningen riktas tili
27839:    Finlands andel av utbildningen finansieras      Lappland och Finlands nordligaste områden,
27840: med ett separat anslag. Lapplands läns arbets-     kan man anse att förfarandet vid vai av elever har
27841: kraftsdistriktsbyrå ingår avtalen om anskaffning   skett i enlighet med överenskommelsen om Stif-
27842: av utbildningen. Vid fördelning av de årliga an-   telsen Utbildning Nordkalotten.
27843: slagen tili arbetskraftsdistrikten ingår utbild-
27844: 
27845:      Helsingfors den 23 maj 1997
27846: 
27847:                                                                 Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
27848: 1
27849: 1
27850:  1
27851:  1
27852:   1
27853:   1
27854:    1
27855:    1
27856:     1
27857:     1
27858:      1
27859:      1
27860:       1
27861:       1
27862:        1
27863:        1
27864:         1
27865:         1
27866:          1
27867:          1
27868:           1
27869:           1
27870:            1
27871:            1
27872:             1
27873:             1
27874:              1
27875:                                              KK 439/1997 vp
27876: 
27877: Kirjallinen kysymys 439
27878: 
27879: 
27880: 
27881: 
27882:                                     Mikko Elo /sd: Eläkeläisten paikkaamisesta erilaisiin työtehtäviin
27883: 
27884: 
27885: 
27886:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27887: 
27888:     Työntekijät siirtyvät eläkkeelle hyvin eri-ikäi-      Onkin syytä perinpohjaisesti selvittää, kuinka
27889: sinä yhteiskunnan eri aloilla. Syynä tähän on          laajaa yksityisellä sektorilla eläkeläisten paik-
27890: toisaalta ammatin raskaus ja toisaalta ammatin         kaaminen on. On myös pohdittava, miten näitä
27891: luonne. Joka tapauksessa eläkkeelle siirtyneet         työpaikkoja voitaisiin suunnata työikäiselle työt-
27892: ovat eläkkeensä ja vapaa-aikansa ansainneet.           tömälle väestölle. Julkishallinnon ja julkisyhtei-
27893: Osa eläkeläisistä käy myös työssä eläkkeelle siir-     söjen palvelukseenottoon tulee puolestaan puut-
27894: tymisen jälkeenkin. Työmarkkinoilla on suhteel-        tua suoraan. Tämän toteuttamiseksi on ensin
27895: lisen runsaasti työkykyisiä ja työhaluisia eläke-      selvitettävä, kuinka laajaa esimerkiksi eläkkeelle
27896: läisiä.                                                siirtyneiden paikkaaminen julkisen vallan ja yk-
27897:     Eläkeläisten laajamittainen toiminta työ-          sityisen elinkeinoelämän tehtäviin on. Tämänjäl-
27898: markkinoilla nykyisenkaltaisessa akuutissa työt-       keen on turvattava nämä työpaikat ensisijaisesti
27899: tömyystilanteessa on kuitenkin epätarkoituksen-        työttömille työnhakijoille.
27900: mukaista. Työikäisen väestön syrjäytyminen                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27901: työelämästä pitkän työttömyyden johdosta on            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27902: todellinen ongelma. Lisäksi työttömien työikäis-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27903: ten oma eläkekertymä vaarantuu pitkään jatku-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27904: neen työttömyyden vuoksi.
27905:     Edellä esitetyn perusteella olisi syytä pyrkiä                Pitääkö Hallitus eläkeläisten laajamit-
27906:  rajoittamaan eläkeläisten työntekoa. Eläkkeelle              taista työssäkäyntiä joukkotyöttömyy-
27907:  siirtyvät ovat eläkepäivänsä ansainneet. Mikäli              den oloissa epäkohtana, ja
27908:  eläkeläisten työnteon pontimena on puolestaan                    aikooko Hallitus selvittää, kuinka laa-
27909:  riittämätön eläke, on tähän puututtuva mitä pi-              jasti eläkeläisiä työskentelee päätoimises-
27910:  kimmin eläkejärjestelmää korjaamalla. Eläke-                 ti eri tehtävissä?
27911:  läisten on tultava toimeen eläkkeillään.
27912: 
27913:       Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1997
27914:                                               Mikko Elo /sd
27915: 
27916: 
27917: 
27918: 
27919:  279001
27920: 2                                            KK 439/1997 vp
27921: 
27922: 
27923: 
27924: 
27925:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27926: 
27927:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nen eläkepolitiikka ei suosi matalia eläkeikiä.
27928: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Tämä ja työttömyyden paheneminen sekä eläk-
27929: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        keiden suurentuminen lienevät vaikuttaneet si-
27930: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             ten, ettei kysymyksessä oleva määrä ole 1970-
27931: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          luvun loppuun verrattuna nousussa.
27932: 439:                                                      Normaalissa eläkeiässä vanhuuseläkkeelle
27933:                                                        siirtyvä on ansainnut oikeuden vanhuuseläkkee-
27934:            Pitääkö Hallitus eläkeläisten laajamit-     seen. Varhennetun vanhuuseläkkeen määrä on jo
27935:        taista työssäkäyntiä joukkotyöttömyy-           nykyistenkin eläkesäännösten nojalla pienempi
27936:        den oloissa epäkohtana, ja                      kuin normaalin vanhuuseläkeiän eläke.
27937:            aikooko Hallitus selvittää, kuinka laa-        Viime vuosina on tietoisesti kehitetty niin sa-
27938:        jasti eläkeläisiä työskentelee päätoimises-     nottua joustavaa eläkeikäjärjestelmää. Tämä
27939:        ti eri tehtävissä?                              järjestelmä suosii työntekoa. Sen päätavoitteena
27940:                                                        on hyödyntää työntekijän jäljellä olevaa työky-
27941:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kyä siten, ettei työntekijä syrjäytyisi ennenaikai-
27942: vasti seuraavaa:                                       sesti työelämästä ja hän pysyisi vireänä. Toisena
27943:                                                        tavoitteena on vähentää täysien työkyvyttö-
27944:     Kysyjä pitää eläkeläisten laajamittaista toi-      myyseläkkeiden määrää ja eläkekustannuksia.
27945: mintaa työmarkkinoilla nykyisessä työttömyys-          Joustavan eläkeikäjärjestelmän mukaisia eläk-
27946: tilanteessa epätarkoituksenmukaisena. Kysyjän          keitä ovat muun muassa osa-aikaeläke ja osa-
27947: mukaan eläkeläisten työntekoa olisi syytä pyrkiä       työkyvyttömyyseläke. Järjestelmässä eläkeoi-
27948: rajoittamaan, sillä todellinen ongelma on työ-         keus ja eläkkeen suuruus on mitoitettu työnteki-
27949: ikäisen väestön syrjäytyminen työelämästä.             jän mahdollisuuksiin saada toimeentulonsa
27950:     Eläkkeellä olevien nykyisestä osallistumisesta     omalla työllään.
27951: työelämään ei ole juurikaan käytettävissä selkei-         Voimassa oleva laki lähtee siitä, että työkyvyt-
27952: tä tilastolukuja. Joitakin kyselytuloksia kuiten-      tömyyseläkkeensaaja voi ansaita noin kolman-
27953: kin on.                                                neksen eläkkeen perusteena olevasta ansiotasos-
27954:     Eläketurvakeskuksen vuonna 1993 toimeen-           ta. Jos ansiot ylittävät tämän rajan, eläkkeensaa-
27955: panemassa kyselyssä 45-74-vuotiaista eläkeläi-         jan eläke muutetaan tuloista riippuen joko osa-
27956: sistä 6% miehistä ja 2% naisista ilmoitti tekevän-     työkyvyttömyyseläkkeeksi tai se lakkautetaan.
27957: sä työtä. Heistä noin puolet ilmoitti viikoittaisek-   Työkyvyttömyyseläke voidaan suorittaa entisin
27958: si työtuntimääräkseen 1-19 tuntiaja loput yli 20       perustein, jos työntekijä tulee kahden vuoden
27959: tuntia.                                                kuluessa eläkkeen lakkauttamisesta uudelleen
27960:     Vuonna 1990 yksilölliselle varhaiseläkkeelle       työkyvyttömäksi.
27961: siirtyneistä 7 % ilmoitti tekevänsä jotakin työtä.        Myös yksilöllisen varhaiseläkkeen saaja voi
27962: Laman aikana määrä on todennäköisesti pienen-          olla jonkin verran ansiotyössä menettämättä oi-
27963: tynyt, koska maaliskuussa 1997 vain parikym-           keuttaan eläkkeeseen. Vuoden 1997 indeksita-
27964: mentä ilmoitti työskentelevänsä siten, että hei-       sossa ansiotuloraja on 1 135,14 markkaa kuu-
27965: dän kuukausiansionsa ylittivät 1 000 markkaa.          kaudessa. Jos ansiotulot ylittävät mainitun tulo-
27966:     Sosiaali- ja terveysministeriön asettama eläke-    rajan, yksilöllistä varhaiseläkettä maksetaan
27967: ikäkomitea selvitti vanhuuseläkkeelle siirtynei-       puolet täysimääräisestä yksilöllisestä varhais-
27968: den työntekoa 1970-luvun loppupuolella. Selvi-         eläkkeestä,jajos tulot ylittävät 60% eläkepalkas-
27969: tyksen mukaan tuolloin oli alle 65-vuotiaista          ta, yksilöllinen varhaiseläke jää lepäämään.
27970: vanhuuseläkkeensaajista täysiaikaisessa työssä            Oma ryhmänsä ovat työttömyyseläkkeensaa-
27971: noin 2 000 henkilöä. Heistä suurin osa oli toden-      jat. Heidän määränsä on kasvanut viime vuosi-
27972: näköisesti sotilaseläkkeen saajia, joiden van-         na. He ovat työkykyisiä ja saattavat ajoittain olla
27973: huuseläkeikää oli maanpuolustuksellisista syistä       työssä. Työttömyyseläkkeen saajien vähintään
27974: alennettu yleisestä 65 vuoden eläkeiästä. Nykyi-       60 vuoden iän ja nykyisen työttömyystilanteen
27975:                                             KK 439/1997 vp                                             3
27976: 
27977: huomioon ottaen on kuitenkin todennäköistä,           mattava, että työnteko nauttii Suomessa perus-
27978: että pysyvä täysiaikainen työskentely heidän          tuslain suojaa. Tämän vuoksi työnteon kieltämi-
27979: kohdallaan on vähäistä.                               nen eläkeläisiltä olisi hyvin ongelmallista. Työn-
27980:    Vuoden 1995 lopussa työ- ja kansaneläkkeen-        tekoa rajaavana keinona voisi tulla kysymykseen
27981: saajia oli yhteensä 1 219 700. Heistä vanhuus-        eläkkeen pienentäminen, keskeyttäminen, lepää-
27982: eläkkeen saajia oli 804 100, varsinaisen työkyvyt-    määnjättäminen tai lakkauttaminen. Näin on jo
27983: tömyyseläkkeen saajia 248 200 ja yksilöllisen var-    tehtykin monien eläkelajien osalta. Ainoastaan
27984: haiseläkkeen saajia 63 400. Työttömyyseläkettä        vanhuuseläkkeissä eli yleisessä vanhuuseläkkees-
27985: sai 39 100 ja osa-aikaeläkettä 5 400 eläkkeensaa-     sä ja varhennetussa vanhuuseläkkeessä eläk-
27986: jaa. Vaikka edellä mainituista selvityksistä esite-   keensaaja voi tehdä työtä työtulojen vaikutta-
27987: tyt luvut ovat vuotta 1995 aikaisemmilta vuosil-      matta hänen eläkeoikeuteensa. Näiden eläkkei-
27988: ta, ne antavat vuoden 1995 lopussa olleiden eri       den pienentäminen ei ole kuitenkaan eläkepoliit-
27989: eläkkeensaajaryhmien lukumääriin verrattuna           tisesti perusteltua, koska näillä eläkkeillä olevat
27990: jonkinlaisen käsityksen eläkeläisten työskente-       ovat eläkkeensä ansainneet jo eläkkeelle jäämistä
27991: lyn laajuudesta.                                      edeltäneen työskentelynsä perusteella.
27992:    Vaadittaessa työnteon rajoittamista on huo-
27993: 
27994:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
27995: 
27996:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
27997: 4                                          KK 439/1997 vp
27998: 
27999: 
28000: 
28001: 
28002:                                        Tili Riksdagens Talman
28003: 
28004:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      dern för erhållande av ålderspension hade sänkts
28005: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       från den allmänna pensionsåldern på 65 år på
28006: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     grund av att de deltagit i försvaret av vårt land.
28007: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 439:         Den nuvarande pensionspolitiken favoriserar
28008:                                                      inte en låg pensionsålder. Detta faktum och den
28009:           Anser Regeringen att det är en olägen-     förvärrade arbetslösheten samt de höjda pensio-
28010:        het att pensionärerna under nuvarande         nerna torde ha medverkat till att antalet pensio-
28011:        förhållanden med massarbetslöshet arbe-       närer som arbetar inte är på stigande jämfört med
28012:        tar i så stor skala, och                      slutet av 1970-talet.
28013:           ämnar Regeringen reda ut i hur stor            En person som går i ålderspension vid normal
28014:        omfattning pensionärerna arbetar på hel-      pensionsålder har tjänat in rätten till ålderspen-
28015:        tid i olika uppgifter?                        sion. Beloppet av förtida ålderspension är redan
28016:                                                      med stöd av de gällande pensionsbestämmelse-
28017:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rna mindre än beloppet av ordinarie ålderspen-
28018: anföra följande:                                     sion.
28019:                                                          Under de senaste åren har man medvetet ut-
28020:    Spörsmålsställaren anser att pensionärernas       vecklat det s.k. flexibla pensionsålderssystemet.
28021: storskaliga verksamhet på arbetsmarknaden är         Detta system gynnar arbete. Det huvudsakliga
28022: oändamålsenlig i nuvarande arbetslöshetssitua-       syftet med systemet är att utnyttja arbetstagarens
28023: tion. Enligt spörsmålsställaren skulle det vara      återstående arbetsförmåga på ett sådant sätt att
28024: skäl att försöka begränsa mängden arbete som         arbetstagaren inte i förtid utestängs från arbetsli-
28025: utförs av pensionärer, eftersom det verkliga pro-    vet och att han bibehåller sin företagsamhet. Syf-
28026: blemet är att befolkningen i arbetsför ålder ute-    tet är dessutom att minska antalet fulla invalid-
28027: stängs från arbetslivet.                             pensioner och pensionskostnaderna för dem.
28028:    Det finns inte just några tydliga statistikupp-   Pensionsformer enligt det flexibla pensionsål-
28029: gifter om hur stor andel av pensionärerna som        derssystemet är bl.a. deltidspension och delinva-
28030: arbetar för närvarande. Man har dock resultat        lidpension. 1 detta system har pensionsrätten och
28031: från några förfrågningar.                            pensionens storlek dimensionerats i förhållande
28032:    1 den förfrågan som pensionsskyddscentralen       till arbetstagarens möjligheter att få sin utkomst
28033: lät utföra 1993 uppgav 6% av de pensionerade         med eget arbete.
28034: männen och 2% av de pensionerade kvinnorna i             Den gällande lagen utgår från att en person
28035: åldern 45-7 4 år att de arbetar. Cirka hälften av    som får invalidpension kan ha inkomster som
28036: dem uppgav sig haen veckoarbetstid på 1-19           motsvarar ca en tredjedel av den förtjänstnivå
28037: timmar och de övriga över 20 timmar.                 som utgör grund för pensionen. Om inkomsterna
28038:    Av dem som gick i individuell förtidspension      överstiger denna gräns, ändras pensionstagarens
28039: år 1990 meddelade 7 % att de utför arbete av         pension beroende på inkomsterna antingen så att
28040: något slag. Under depressioneo har denna             han börjar få delinvalidpension eller så upphör
28041: mängd sannolikt minskat, eftersom det i mars         pensionen. lnvalidpension kan utbetalas enligt
28042: 1997 var endast ett tjugotal som uppgav sig arbe-    tidigare grunder om arbetstagaren på nytt blir
28043: ta så att deras månadsinkomst översteg 1 000 mk.     arbetsoförmögen inom två år från det att pensio-
28044:    Den pensionsålderskommitte som tillsatts av       nen upphörde.
28045: social- och hälsovårdsministeriet utredde under          Också en person som får individuell förtids-
28046: den senare delen av 1970-talet i viiken omfattning   pension kan i viss mån förvärvsarbeta utan att
28047: personer som gått i ålderspension arbetar. Enligt    förlora sin rätt till pension. Enligt 1997 års index-
28048: utredningen var antalet ålderspensionstagare         nivå är förvärvsinkomstgränsen 1 135,14 mk per
28049: under 65 år som utförde heltidsarbete då mindre      månad. Om förvärvsinkomsterna överstiger
28050: än 2 000. Av dessa var de flesta sannolikt pen-      nämnda inkomstnivå betalas i individuell för-
28051: sionstagare med militärpension för vilka ål-         tidspension hälften av beloppet av full individuell
28052:                                           KK 439/1997 vp                                              5
28053: 
28054: förtidspension och om inkomsterna överstiger          ger de jämfört med storleken av de olika pen-
28055: 60 % av pensionslönen blir den individuella för-      sionstagargrupperna vid utgången av 1995 en
28056: tidspensionen vilande.                                uppfattning om hur stor del av pensionärerna
28057:    Arbetslöshetspensionstagarna utgör en grupp        som arbetar.
28058: för sig. Deras antal har vuxit under de senaste           1 samband med kraven på att utförandet av
28059: åren. De har sin arbetsförmåga kvar och kan           arbete skall begränsas bör man beakta att arbetet
28060: tidvis vara i arbete. Med beaktande av att mini-      åtnjuter grundlagsskydd i Finland. På grund av
28061: miåldern för arbetslöshetspension är 60 år samt       detta vore det mycket problematiskt att förbjuda
28062: den nuvarande arbetslöshetssituationen är det         pensionärer att arbeta. Olika sätt att begränsa
28063: dock sannolikt att de endast i ringa utsträckning     utförande av arbete som kunde komma i fråga är
28064: utför varaktigt heltidsarbete.                        t.ex. att pensionerna minskas, avbryts, lämnas
28065:    Vid utgången av 1995 uppgick antalet ar-           vilande eller dras in. Dessa metoder har redan
28066: bets- och folkpensionstagare tili sammanlagt          tillämpats i fråga om flera pensionsslag. Endast i
28067: 1 219 700. Av dem fick 804 100 personer ålders-       fråga om ålderspensionerna, dvs. ordinarie ål-
28068: pension, 248 200 personer ordinarie invalidpen-       derspension och förtida ålderspension, kan pen-
28069: sion och 63 400 personer individuell förtidspen-      sionstagaren arbeta utan att inkomsterna påver-
28070: sion. Antalet pensionstagare som fick arbetslös-      kar hans rätt tili pension. En sänkning av dessa
28071: hetspension uppgick tili 39 100 och antalet .Pen-     pensioner är dock inte pensionspolitiskt motive-
28072: sionstagare med deltidspension tili 5 400. A ven      rad, eftersom dessa pensionstagare har intjänat
28073: om siffrorna i ovan nämnda utredningar här-           sin pension redan på grundval av det arbete som
28074: stammar från utredningar som gjorts före 1995,        utf6rts före pensioneringen.
28075: 
28076:      Helsingforsden 19 maj 1997
28077: 
28078:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
28079:                                             KK 440/1997 vp
28080: 
28081: Kirjallinen kysymys 440
28082: 
28083: 
28084: 
28085: 
28086:                                    Kari Kantalainen /kok ym.: Koulutuksen tarjontaan liittyvästä ar-
28087:                                        vonlisäverovelvollisuudesta
28088: 
28089: 
28090:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28091:     Arvonlisäverolain mukaan veroa suoritetaan        hen, että niin yksityiset kuin valtionapuakin
28092: kattavasti kaiken liiketoiminnan muodossa ta-         nauttivat koulutuspalvelujen tarjoajat pyrkivät
28093: pahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä.        laajentamaan antamaansa opetusta ja tekemään
28094: Vain eräät erikseen mainitut hyödykkeet on va-        voittoa toiminnastaan. Yksityisten koulutusyri-
28095: pautettu verosta. Näihin verosta vapautettuihin       tysten on kuitenkin mahdotonta kilpailla julkis-
28096: hyödykkeisiin kuuluvat ne julkisin varoin rahoi-      ten koulutuspalvelujen tuottajien kanssa, sillä
28097: tetut koulutuspalvelut, joita toteutetaan lainsää-    juuri verotuskäytäntö asettaa ne täysin mahdat-
28098: dännön perusteella. Arvonlisäverolain tarkoi-         tomaan kilpailutilanteeseen: Yksityiset joutuvat
28099: tuksena on vapauttaa verosta sellainen koulutus,      myymään palvelujaan 22 prosenttia (alv.) kal-
28100: jokajärjestetään yhteiskunnassa yleisesti hyväk-      liimmalla, mikä on käytännössä johtanut usei-
28101: syttyjen koulutustavoitteiden toteuttamiseksi.        den pienyritysten alasajoon ja konkursseihin,
28102:     Liiketaloudellisin perustein järjestetty koulu-   mikä puolestaan lisää työttömyyttä.
28103: tus, jota käytännössä järjestävät yksityiset, usein      Arvonlisäverolaki toimiikin koulutusalalla
28104: kapealle sektorille erikoistuneet pienyritykset, on   nyt siten, että kilpailu vääristyy vakavalla taval-
28105: siis lain mukaan verollista. Ongelma kuitenkin        la. Nykyinen käytäntö syrjii yksityistä yritteliäi-
28106: syntyy siitä, kun erilaiset valtion subventoimat      syyttä ja suosii julkisia palvelujen tuottajia. On-
28107: koulutusorganisaatiot pyrkivät myös saamaan           kin syytä ihmetellä, kenen etu on tämä suuria
28108: asiakkaita yrityksistä ja muista organisaatioista     julkisia oppilaitoksia ja koulutussyksikköjen
28109: tai kun yksityiset koulutuksen tarjoajat pyrkivät     keskittymistä suosiva verolinja, jolla pienten
28110: kilpailemaan samoille markkinoille. Julkisilla        koulutusalalla toimivien yksityisyrittäjien toi-
28111: koulutusorganisaatioiiia näyttää olevan mah-          mintamahdollisuuksia vakavasti heikennetään.
28112: dollisuus hinnoitella antamansa koulutus todelli-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28113:  sia kustannuksia vastaamattomaksi siten, ettei       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28114:  yrityksellekään tarjotun koulutuksen hinta tosi-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28115:  asiallisesti sisällä arvonlisäveroa.                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28116:     Massatyöttömyyden johdosta maahamme on
28117:  syntynyt ennen näkemätön koulutusbuumi esi-                    Mihin verotuksellisiin tai muihin toi-
28118:  merkiksi juuri työllisyyskoulutuksessa. Niinpä              menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä vero-
28119:  lukuisat oppilaitokset ja koulutusyritykset kil-            tuksellisen epäoikeudenmukaisuuden ja
28120:  pailevat samoista, alati paisuvista koulutus-               eriarvoisuuden poistamiseksi koulutus-
28121:  markkinoista. Nykyinen kehitys on johtanut sii-             tarjonnassa?
28122: 
28123:       Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
28124: 
28125:           Kari Kantalainen /kok      Riitta Korhonen /kok        Osmo Kurola /kok
28126:           Pekka Kuosmanen /kok       Paula Kokkonen /kok         Anne Knaapi /kok
28127:           Kalevi Lamminen /kok       Outi Siimes /kok            Timo Ihamäki /kok
28128:           Oiva Savela /kok           Heikki Koskinen /kok        Juhani Sjöblom /kok
28129:           Raimo Tiilikainen /r       Tuija Nurmi /kok            Vuokko Rehn /kesk
28130:           Tauno Pehkonen /skl        Suvi Linden /kok            Aino Suhola /kesk
28131:           Markku Vuorensola /kesk    Olavi Ala-Nissilä /kesk     Sakari Smeds /skl
28132:                     Armas Komi /kesk                      Hannu Kemppainen /kesk
28133: 
28134:  279001
28135: 2                                              KK 440/1997 vp
28136: 
28137: 
28138: 
28139: 
28140:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
28141: 
28142:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            koulutuksen verokohtelu määräytyy samojen
28143: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             perusteiden mukaan kuin muunkin koulutuksen.
28144: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Henkilökoulutus on lain yleisten sääntöjen nojal-
28145: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari                 la verollista. Se on kuitenkin verotonta silloin,
28146: Kantalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           kun järjestäjänä on verotonta lakisääteistä kou-
28147: myksen n:o 440:                                           lutusta antava oppilaitos. Henkilöstökoulutus
28148:                                                           voi olla verotonta myös yleishyödyllisiä yhteisöjä
28149:            Mihin verotuksellisiin tai muihin toi-         koskevan verovapaussäännöksen nojalla.
28150:         menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä vero-             Arvonlisäverolain perustelujen mukaan laki-
28151:         tuksellisen epäoikeudenmukaisuuden ja             sääteinen koulutus on haluttu vapauttaa verosta
28152:         eriarvoisuuden poistamiseksi koulutus-            varsin laajasti. Tämä johtuu osaksi hallinnollisis-
28153:         tarjonnassa?                                      ta syistä. Lakisääteistä koulutusta antavan oppi-
28154:                                                           laitoksen harjoittaman toiminnan pilkkomisen
28155:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              ja verollisen koulutustoiminnan erottamisen
28156: vasti seuraavaa:                                          muusta koulutuksesta arvioitiin voivan johtaa
28157:                                                           käytännössä hankaliin rajanvetotilanteisiin. Li-
28158:     Arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n mukaan            säksi verovapauden laajaa tulkintaa pidettiin
28159: arvonlisäveroa suoritetaan periaatteessa kaikes-          koulutuspoliittisista syistä tärkeänä.
28160: ta liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tava-                Arvonlisäverolakia säädettäessä lakisääteisen
28161: ran ja palvelun myynnistä. Vain eräät laissa lue-         koulutuksen verovapaudesta mahdollisesti ai-
28162: tellut palvelut ja tavarat on vapautettu verosta.         heutuvia kilpailuongelmia ei pidetty käytännös-
28163: Verovelvollisia ovat periaatteessa kaikki verolli-        sä merkittävinä. Epäneutraalisuutta vähentää se,
28164: sia tavaroita ja palveluja myyvät yritykset ja am-        että arvonlisäverovelvolliset yritykset voivat vä-
28165: matinharjoittajat.                                        hentää ostamiensa henkilöstökoulutuspalvelu-
28166:     Arvonlisäverolain 39 §:n mukaan koulutus-             jen hankintaan sisältyvän veron, joka ei siten
28167: palvelut on vapautettu verosta. Lain 40 §:n mu-           muodostu niille kustannukseksi. Vero ei myös-
28168: kaan verosta vapautetulla koulutuksella tarkoi-           kään vaikuta hankintapäätöksiin silloin, kun
28169: tetaan yleissivistävää ja ammatillista koulutusta,        koulutuspalvelun ostajana on valtio tai kunta,
28170: korkeakouluopetusta sekä taiteen perusopetus-             koska veron vaikutus on estetty valtion hankin-
28171: ta, jota lain nojalla järjestetään tai jota lain nojal-   toihin sovellettavan erityisen budjetointimenet-
28172: la avustetaan valtion varoin.                             telyn ja kuntien hankintoihin sovellettavan pa-
28173:     Arvonlisäverolakia koskevan hallituksen esi-          lautusmenettelyn avulla.
28174: tyksen perustelujen mukaan verosta vapaaksi on               Myöskään työllisyyskoulutuksessa ei koulu-
28175: tarkoitettu koulutus, jota järjestetään yhteiskun-        tuspalvelun verollisuudella ole merkitystä, koska
28176: nan kulloinkin hyväksymien koulutustavoittei-             ostajana toimivat työvoimaviranomaiset, jotka
28177: den toteuttamiseksi. Tämän mukaisesti verot-              voivat soveltaa hankintoihinsa edellä mainittua
28178: tomaksi on säädetty koulutus ja opetus, jonka             valtion hankintojen erityistä budjetointimenette-
28179: taustalla on lainsäädäntö. Verovapaan koulu-              lyä. Tässä menettelyssä koulutuspalvelujen osto-
28180: tuksenjärjestäjänä voi olla valtio, kunta tai yksi-       hintaan sisältyvä arvonlisävero veloitetaan kaik-
28181: tyinen yhteisö. Muu kuin lakisääteinen koulutus           kien tilivirastojen käytössä olevalta yhteiseltä ar-
28182: on sitä vastoin verollista. Tällaista koulutusta on       vonlisäveromenomomentilta, joten vero ei pie-
28183: liiketaloudellisin perustein järjestetty koulutus         nennä yksittäisen tiliviraston määrärahoja. Kos-
28184: sekä erilainen harrastustoimintaan liittyvä kou-          ka vertailu siten voidaan tehdä verottornin hin-
28185: lutus.                                                    noin, vero ei vaikuta siihen, keneltä koulutuspal-
28186:     Hallituksen esityksen perusteluissa on erik-          velu hankitaan.
28187: seen todettu, että erilaisen yritysten ja muiden             Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, et-
28188: organisaatioiden henkilöstöön kohdistuvan                 tei koulutustoiminnan nykyinen arvonlisävero-
28189:                                              KK 440/1997 vp                                                3
28190: 
28191: kohtelu aiheuta sellaisia käytännössä merkittä-         hoitusta ja vasta toissijaisesti, erityisestä syystä,
28192: viä kilpailuvääristymiä, joiden vuoksi sitä olisi       suunnata rahoitusta koulutusyrityksiin. Halli-
28193: tarpeen muuttaa.                                        tuksen esityksen perustelujen mukaan rahoituk-
28194:     Julkisin varoin rahoitettujen oppilaitosten tar-    sen suuntaaminen koulutusyrityksiin tulee ky-
28195: joamien henkilöstökoulutuspalvelujen hinnoit-           seeseen lähinnä silloin, kun niillä on osaamista
28196: telun osalta hallitus toteaa seuraavaa.                 sellaisilla koulutuksen aloilla, joilla oppilaitok-
28197:     Opetusministeriön toimialaan kuuluvien op-          silla ei ole riittävästi laadukasta koulutustar-
28198: pilaitosten valtionrahoitus perustuu niiden pe-         jontaa.
28199: rustoimintaan,joka on yleensä pitkäkestoista tai            Opetusministeriön hallinnonalan rajoitusjär-
28200: tutkintotavoitteista koulutusta. Tämän rahoi-           jestelyjen tavoitteet ovat koulutuspoliittiset ja
28201: tuksen käyttö ei kuitenkaan ole sidottu vain pe-        valtiontaloudelliset. Julkinen rahoitus mahdol-
28202:  rustoimintaan. Kun oppilaitokset voivat niitä          listaa monipuolisenja erityisesti yksittäisille kan-
28203:  koskevien säädösten mukaan järjestää myös am-          salaisille edullisen koulutustarjonnan, joka on
28204:  matillista lisäkoulutusta maksullisena palvelu-        välttämätön väestön ammattitaitotason ylläpitä-
28205:  toimintana, ne voivat halutessaan suumiata pe-         miseksi ja edelleen kohottamiseksi. Lisäksi oppi-
28206:  rusrahoitustaan myös tälle alueelle. Käytännös-        laitosten mahdollisuus hyödyntää oppilaitoksen
28207:  sä näin ei juurikaan tapahdu, koska perustoimin-       perustoiminnan kautta jo rahoitettua kiinteistö-
28208:  nan laadukas hoitaminen edellyttää niukan val-         kapasiteettia vähentää lisäkoulutuksen hankin-
28209:  tionrahoituksen käyttämistä kokonaisuudes-             nasta valtiolle aiheutuvia kustannuksia.
28210:  saan tähän tarkoitukseen. Eräissä tapauksissa              Yliopistollisen täydennyskoulutuksen arvon-
28211:  voidaan kuitenkin perusrahoituksen kautta ra-          lisäverottomuus perustuu sen määrittelyyn toi-
28212:  hoitettuja tiloja käyttää esimerkiksi iltakursseilla   minnaksi, jonka ensisijainen tarkoitus ei ole voi-
28213:  lisäkoulutuksessa.                                     ton tuottaminen omistajalleen. Vuonna 1996
28214:     Opetusministeriön hallinnonalan erityisrahoi-       Turun kauppakorkeakoulussa tehdyn selvityk-
28215:  tusta ammatilliseen lisäkoulutukseen säätelee          sen mukaan valtaosa yliopistollisesta täydennys-
28216:  laki ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta        koulutuksesta on tutkintojen täydennyskoulu-
28217:  (ll38/1996),joka tuli voimaan vuoden 1997 alus-        tusta, jonka tavoitteena ei ole taloudellinen voit-
28218:  ta. Lain mukaan lääninhallitukset hankkivat val-       to, vaan tulojen ja menojen tasapaino toiminnan
28219:  tion talousarviossa osoitetun määrärahan puit-         kokonaisuuden mittakaavassa. Yksittäiset ta-
28220:  teissa ammatillista lisäkoulutusta kansalaisten ja     loudellisen voiton tuottamiseen tähtäävät kurssit
28221:  eräissä tapauksissa yritysten käyttöön siten, että     edustavat toiminnan marginaalia,joilla katetaan
28222:  osallistujien maksuosuus jää kohtuulliseksi. Lää-      kehittämistyöstä aiheutuvia kustannuksia. Ope-
28223:  ninhallitukset voivat hankkia koulutusta julki-        tusministeriön tukiraha yliopistolliselle täyden-
28224:  sen valvonnan alaisilta oppilaitoksilta sekä eri-      nyskoulutukselle on noin 3 prosenttia tämän toi-
28225:  tyisestä syystä muilta soveltuvilta koulutuspalve-     minnan kokonaistulosta ja on tarkoitettu käytet-
28226:  lujen tuottajilta. Lain tarkoituksena on ensisijai-    täväksi koulutuksen hintojen alentamiseen aloil-
28227:  sesti säädellä oppilaitoksiin suuntautuvaa ope-        la, joilla työnantajan koulutuksen osuus on vä-
28228:  tusministeriön hallinnonalan lisäkoulutuksen ra-       häinen.
28229:       Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
28230: 
28231:                                                                                     Ministeri Arja Alho
28232: 4                                            KK 440/1997 vp
28233: 
28234: 
28235: 
28236: 
28237:                                          Tili Riksdagens Ta/man
28238: 
28239:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ning är enligt lagens allmänna bestämmelser
28240: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         skattepliktig. Den är emellertid skattefri när den
28241: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ordnas av en läroanstalt som ger skattefri lag-
28242: man Kari Kantalainen m.fl. undertecknade               stadgad utbildning. Personalutbildning kan vara
28243: spörsmål nr 440:                                       skattefri också med stöd av bestämmelsen om
28244:                                                        skattefrihet för allmännyttiga sammanslutning-
28245:           Vilka skattemässiga eller andra åtgär-       ar.
28246:        der ämnar Regeringen vidta för att un-              Enligt motiveringen tili mervärdesskattelagen
28247:        danröja orättvisan och ojämlikheten i be-       har man velat befria lagstadgad undervisning
28248:        skattningen när det gäller utbudet av ut-       från skatt i mycket stor utsträckning. Detta har
28249:        bildning?                                       delvis administrativa orsaker. Man bedömde att
28250:                                                        det i praktiken kan uppstå besvärliga gränsdrag-
28251:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningssituationer om man spjälker upp verksam-
28252: anföra följande:                                       heten vid en läroanstalt som ger lagstadgad ut-
28253:                                                        bildning och om man skiljer den skattepliktiga
28254:    Enligt 1 § mervärdesskattelagen (1501/1993)         utbildningsverksamheten från den övriga utbild-
28255: skall mervärdesskatt betalas i princip på all rörel-   ningen. Dessutom ansåg man att en vid tolkning
28256: semässig försäljning av varor och tjänster. En-        av skattefriheten är viktig av utbildningspolitiska
28257: dast vissa tjänster och varor som räknas upp i         orsaker.
28258: lagen är befriade från skatt. 1 princip är alla            När mervärdesskattelagen stiftades ansåg
28259: företag och yrkesutövare som säljer skatteplikti-      man att de konkurrensproblem som eventuellt
28260: ga varor och tjänster skattskyldiga.                   uppstår i och med den lagstadgade utbildningens
28261:    Enligt 39 § mervärdesskattelagen betalas ing-       skattefrihet i praktiken inte blir betydande. Den
28262: en skatt på utbildningstjänster. Enligt 40 § avses     bristande neutraliteten minskas av att de mervär-
28263: med sådan skattefri utbildning allmänbildande          desskattskyldiga företagen kan avdra den skatt
28264: utbildning och yrkesutbildning, högskoleunder-         som ingår i upphandlingen av de köpta personal-
28265: visning samt grundundervisning i konst som ord-        utbildningstjänsterna och således utgör skatten
28266: nas med stöd av lag eller som med stöd av lag          ingen kostnad för företagen. Skatten påverkar
28267: understöds med statens medel.                          inte heller upphandlingsbesluten i de fall när det
28268:    Enligt motiveringen tili regeringens proposi-       är staten eller kommunen som köper en utbild-
28269: tion om mervärdesskattelagen skall utbildning          ningstjänst, eftersom effekten av skatten har för-
28270: som ordnas för att uppnå de utbildningsmål som         hindrats med hjälp av det särskilda budgeterings-
28271: samhället för tillfållet godkänt vara skattefri.       förfarande som tillämpas på statens upphandling
28272: Således bestäms att utbildning och undervisning        och det återbäringsförfarande som tillämpas på
28273: som stöder sig på lagstiftning skall vara skattefri.   kommunens upphandling.
28274: Den skattefria utbildningen kan ordnas av staten           lnte heller i den sysselsättningsfrämjande ut-
28275: eller kommunerna eller av en privat sammanslut-        bildningen har det någon betydelse att utbild-
28276: ning. Utbildning som inte är lagstadgad är där-        ningstjänsterna är skattepliktiga, eftersom ar-
28277: emot skattepliktig. Dylik utbildning är utbild-        betskraftsmyndigheterna fungerar som köpare
28278: ning som ordnas enligt företagsekonomiska              och dessa myndigheter på sin upphandling kan
28279: grunder samt utbildning i anslutning tili olika        tillämpa det särskilda budgeteringsförfarande
28280: hobbyverksamheter.                                     för statens upphandling som nämns ovan. 1 detta
28281:    1 motiveringen tili regeringens proposition         förfarande debiteras mervärdesskatten, som in-
28282: framhålls särskilt att skattebehandlingen av ut-       går i inköpspriset på utbildningstjänsterna, från
28283: bildning som riktar sig till personalen vid företag    ett gemensamt mervärdesskattemoment somalla
28284: och andra organisationer bestäms enligt samma          räkenskapsverk förfogar över och därför mins-
28285: principer som annan utbildning. Personalutbild-        kar skatten inte det enskilda räkenskapsverkets
28286:                                               KK 440/1997 vp                                               5
28287: 
28288: anslag. Eftersom jämförelsen sålunda kan göras           första hand att reglera den finansiering av tili-
28289: med skattefria priser påverkar skatten inte beslu-       läggsutbildning inom undervisningsministeriets
28290: tet av vem utbildningstjänsten skall köpas.              förvaltningsområde som riktar sig tillläroanstal-
28291:     Med stöd av det ovan anförda anser regering-         ter och först i andra hand, av särskilda skäl, att
28292: en att gällande mervärdesskattebehandling av             rikta finansiering tili utbildningsfOretag. Enligt
28293: utbildningsverksamhet inte i praktiken förorsa-          motiveringen tili regeringens proposition kom-
28294: kar en sådan betydande snedvridning av konkur-           mer finansiering riktad tili utbildningsföretag i
28295: rensen att det finns skäl att ändra lagen.               fråga närmast i de fall när dessa har kunnade på
28296:     Angående prissättningen av personalutbild-           sådana utbildningsområden där läroanstalterna
28297: ningstjänster som erbjuds av läroanstalter som           inte har ett tillräckligt utbildningsutbud av god
28298: finansieras med offentliga medel konstaterar re-         kvalitet.
28299: geringen följande.                                           Finansieringsarrangemangen inom undervis-
28300:     Statsfinansieringen av läroanstalter som hör         ningsministeriets förvaltningsområde har utbild-
28301: tili undervisningsministeriets verksamhetsområ-          ningspolitiska och statsekonomiska mål. Den
28302: de grundar sig på deras basverksamhet som i              offentliga finansieringen möjliggör ett mångsi-
28303: allmänhet består av en långvarig utbildning eller        digt och speciellt för den enskilda medborgaren
28304: utbildning som syftar till en examen. Använd-            förmånligt utbildningsutbud, som är nödvändigt
28305: ningen av denna finansiering är likväl inte bun-         för att upprätthålla den nuvarande nivån på yr-
28306: den tili endast basverksamheten. Eftersom läro-          kesskicklighet och ytterligare höja den. Dess-
28307: anstalterna enligt de författningar som gäller           utom minskar de kostnader som åsamkas staten
28308: dem kan ordna också yrkesinriktad tiliäggsut-            för upphandling av tiliäggsutbildning i och med
28309: bildning som avgiftsbelagd service kan de, om de         att läroanstalterna har möjlighet att utnyttja den
28310: så önskar, rikta sin grundfinansiering också tili        fastighetskapacitet som finansierats redan via lä-
28311: detta område. I praktiken sker detta sällan efter-       roanstaltens basverksamhet.
28312: som det är nödvändigt att använda den knappa                 Befrielsen från mervärdesskatt för fortbild-
28313: statsfinansieringen i sin helhet på basverksamhe-        ning vid universitet grundar sig på definitionen
28314:  ten för att den skall bli bra skött. I vissa fall kan   att det rör sig om verksamhet som inte i första
28315: lokaler som finansierats via grundfinansieringen         hand syftar tili att ge vinst åt ägaren. Enligt en
28316: likväl användas t.ex. på kvällskurser inom till-         utredning som gjordes 1996 vid finska handels-
28317: läggsutbildning.                                         högskolan i Åbo är det tili största delen, då vi
28318:     Bestämmelser om särskild finansiering av yr-         talar om fortbildning vid universitet, fråga om
28319:  kesinriktad tilläggsutbildning inom undervis-           kompletterande utbildning för examen som inte
28320:  ningsministeriets förvaltningsområde finns i la-        syftar tili ekonomisk vinst utan en balans mellan
28321:  gen om finansiering av yrkesinriktad tiliäggsut-        inkomster och utgifter då vi ser på verksamheten
28322:  bildning (1138/1996), som trädde i kraft vid in-        i sin helhet. Enskilda kurser som syftar tili att ge
28323:  gången av 1997. Enligt lagen skaffar länsstyrel-        ekonomisk vinst utgör endast en liten del av
28324:  serna inom ramen för de anslag som anvisats i           verksamheten som skall täcka de kostnader som
28325:  statsbudgeten yrkesinriktad tiliäggsutbildning          föranleds av utvecklingsarbetet. Undervisnings-
28326:  för medborgare och i vissa fall för företag så att      ministeriets understöd för fortbildningen vid uni-
28327:  betalningsandelen för deltagarna blir skälig.           versitet är ca 3 % av de totala inkomsterna fOr
28328:  Länsstyrelserna kan skaffa utbildning från läro-        denna verksamhet och avsikten är att det skall
28329:  anstalter som står under offentlig uppsyn och av        användas får att sänka priserna på utbildning på
28330:  särskilda skäl även från andra lämpliga produ-          sådana områden där arbetsgivarens andel av ut-
28331:  center av utbildningstjänster. Lagens syfte är i        bildningen är liten.
28332: 
28333:       Helsingforsden 20 maj 1997
28334: 
28335:                                                                                      Minister Arja A/ho
28336:                                             KK 441/1997 vp
28337: 
28338: Kirjallinen kysymys 441
28339: 
28340: 
28341: 
28342: 
28343:                                    Liisa Hyssälä /kesk: Yksityisten yliopistojen perustamisesta
28344: 
28345: 
28346: 
28347:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28348: 
28349:    Moskovassa sijaitsevan kansainvälisen oikeu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28350: den ja talouden instituutin sivutoimipisteen pe-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28351: rustamista suunnitellaan lehtitietojen mukaan         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28352: Kuopioon. Myös Kuopion kaupunki on aikeissa           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28353: osallistua instituuttia ylläpitävän osakeyhtiön
28354: rahoitukseen.                                                   Miten opetusministeriössä suhtaudu-
28355:    Kansainvälistyminen on varmasti hyvä asia,                taan yksityisten yliopistojen perustami-
28356: samoin työelämän ja koulutuksen lähentäminen.                seen Suomeen, ja
28357: Tämä on kuitenkin merkki siitä, että yksityiset                 mihin toimenpiteisiin ministeriö aikoo
28358: yliopistot ovat tulossa Suomeen, ja tämä saattaa             ryhtyä turvatakseen koulutuksen kehittä-
28359: olla ensimmäinen askel kehityksessä, joka pa-                miselle asetetut tavoitteet ja periaatteet
28360: himmillaan johtaa siihen tilanteeseen, että yksi-            myös tulevaisuudessa, sekä
28361: tyiset yliopistot kilpailevat julkisten laitosten               miten on suunniteltu yksityisten yli-
28362: kanssa resursseista ja oppilaista. Ristiriitoja voi          opistojen tutkintojen tunnustaminen,
28363: aiheutua myös siitä, että Kuopion kaupunki                   opiskelijoiden oikeusturva ja opintososi-
28364: mahdollisesti osallistuu yksityisen yliopiston ra-           aaliset edut?
28365: hoitukseen.
28366:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
28367: 
28368:                                           Liisa Hyssälä /kesk
28369: 
28370: 
28371: 
28372: 
28373: 279001
28374: 2                                            KK 441/1997 vp
28375: 
28376: 
28377: 
28378: 
28379:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28380: 
28381:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         joka estäisi ulkomaista yliopistoa avaamasta toi-
28382: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mipistettä Suomessa. Mikäli Suomessa toimivas-
28383: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sa ulkomaisessa yliopistossa olisi mahdollisuus
28384: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-        suorittaa tutkinto, kuuluisi näin saatu tutkinto
28385: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         koulutusta tarjoavan yliopiston kotimaan koulu-
28386: 441:                                                   tusjärjestelmään eikä suomalaiseen. Näin ollen
28387:                                                        tutkinnon tuottaman kelpoisuuden tunnustami-
28388:            Miten opetusministeriössä suhtaudu-         nen Suomessa arvioitaisiin tutkintojen tunnusta-
28389:         taan yksityisten yliopistojen perustami-       misesta annetun lainsäädännön nojalla. Sovellet-
28390:         seen Suomeen, ja                               tavat lait olisivat laki ulkomailla suoritettujen
28391:            mihin toimenpiteisiin ministeriö aikoo      korkeakoulututkintojen tuottamasta virkakel-
28392:         ryhtyä turvatakseen koulutuksen kehittä-       poisuudesta (531/1986, muutokset 1273/1987,
28393:         miselle asetetut tavoitteet ja periaatteet     729/1989 ja 1598/1992) tai Euroopan talousalu-
28394:         myös tulevaisuudessa, sekä                     een valtioiden kansalaisten tutkintojen ja amma-
28395:            miten on suunniteltu yksityisten yli-       tillisen harjoittelun tunnustamisesta annettu laki
28396:         opistojen tutkintojen tunnustaminen,           (1597/1992, muutos 579/1994). Nykyinen lain-
28397:         opiskelijoiden oikeusturva ja opintososi-      säädäntö antaa riittävät mahdollisuudet kelpoi-
28398:         aaliset edut?                                  suudesta päättävälle taholle valvoa tunnustetta-
28399:                                                        van koulutuksen tasoa.
28400:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Opintotukilain mukaan opintotukea voidaan
28401: vasti seuraavaa:                                       myöntää julkisen valvonnan alaisissa oppilai-
28402:                                                        toksissa tapahtuvaa opiskelua varten. Opintotu-
28403:     Yksityisen yliopiston perustamiselle Suomeen       kilain (65/1994) 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettuna
28404: ei ole lainsäädännöllisiä esteitä. Hallitus on anta-   julkisen valvonnan alaisena oppilaitoksena pide-
28405: nut esityksen eduskunnalle yliopistolaiksi (HE         tään opintotukiasetuksen (260/1994) 2 §:n mu-
28406: 263/1996 vp). Lakiehdotuksen perusteluissa to-         kaan oppilaitosta, joka on opetusviranomaisen
28407: detaan lain soveltamisalasta, että laki ei koskisi     tai oman alansa viranomaisen valvoma taikka
28408: mahdollisesti perustettaviayksityisiä yliopistoja,     jonka toimintaa valtio tukee.
28409: vaan niistä tulisi tarvittaessa säätää erikseen.           Koulutusmarkkinoiden        moninaistumisen
28410:    Aikaisempi kokemus osoittaa, että yksityisellä      vuoksi opiskelijoiden oikeusturva-asioihin on
28411: yliopistolla ei ole Suomessa riittäviä taloudellisia   viime aikoina kiinnitetty lisääntynyttä huomio-
28412: toimintaedellytyksiä ilman huomattavaa julkista        ta. Ministeriö on puuttunut koti- ja ulkomaisten
28413: tukea. Koulutuksen ja tutkimuksen pitkäjäntei-         oppilaitosten epäasianmukaisiin tiedotus- ja
28414: syyden huomioon ottaen valtion rahoitus tulisi         markkinointimenetelmiin ja on omalta osaltaan
28415: järjestää lakisääteisenä. Mikäli yksityistä yliopis-   huolehtinut asianmukaisen tiedotusmateriaalin
28416: toa rahoitettaisiin julkisin varoin, sen toimintaa     ja -palvelujen saatavuudesta yksityisten yliopis-
28417: ohjattaisiin ministeriön ja yliopiston välisillä tu-   tojen ja muiden oppilaitosten ja niissä suoritetta-
28418: lossopimuksilla ja niihin sisältyvien tavoitteiden     vien tutkintojen asemasta. Opetusministeriö
28419: kautta ja samoin toiminnan laatua ja tutkintoja        huolehtii tulevaisuudessakin käytössään olevien
28420: arvioitaisiin valtion yliopistojen tavoin.             ohjausvälineiden avulla opiskelijoiden oikeus-
28421:     Ei ole olemassa myöskään lainsäädäntöä,            turvan toteutumisesta.
28422:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
28423: 
28424:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
28425:                                              KK 441/1997 vp                                               3
28426: 
28427: 
28428: 
28429: 
28430:                                           Tili Riksdagens Talman
28431: 
28432:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Det finns inte heller någon lagstiftning som
28433: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             skulle hindra ett utländskt universitet att öppna
28434: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         en filial i Finland. Om det fanns en möjlighet att
28435: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål            avlägga examen vid ett utländskt universitet i
28436: nr 441:                                                 Finland skulle en sådan examen höra tili utbild-
28437:                                                         ningssystemet i hemlandet för det universitet som
28438:           Hur förhåller sig man på undervis-            erbjuder utbildningen och inte tili det finländska
28439:        ningsministeriet till att privata universitet    utbildningssystemet. Erkännande av den behö-
28440:        inrättas i Finland och                           righet som examen medför i Finland skulle ske
28441:           vilka åtgärder avser ministeriet vidta        utifrån den lagstiftning som gäller erkännande av
28442:        för att säkerställa att de mål och principer     examina. Lagar som då tillämpas är lagen om den
28443:        som angivits för utvecklingen av utbild-         tjänstebehörighet som högskolestudier utom-
28444:        ningen skall gälla också i fortsättningen        lands medför (531/1986, ändr. 1273/1987, 729/
28445:        samt                                             1989 och 159811992) eller lagen om erkännande
28446:           hur har man planerat erkännandet av           av utbildning och yrkespraktik som genomgåtts
28447:        examina, de studerandes rättsskydd och           av medborgare i stater inom Europeiska ekono-
28448:        studiesociala förmåner vid privata uni-          miska samarbetsområdet (1597/1992, ändr. 579/
28449:        versitet?                                        1994). Den nuvarande lagstiftningen erbjuder
28450:                                                         tiliräckliga möjligheter för den instans som fattar
28451:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           beslut om behörighet att övervaka nivån på den
28452: anföra följande:                                        utbildning som skall erkännas.
28453:                                                             Enligt lagen om studiestöd kan studiestöd be-
28454:     Det finns inga legislativa hinder för att inrätta   viljas för studier i läroanstalter under offentlig
28455: privata universitet i Finland. Regeringen har av-       tilisyn. Som en sådan läroanstalt under offentlig
28456: Jätit en proposition tili riksdagen med förslag till    tilisyn som avses i 3 § 5 punkten lagen om studie-
28457: universitetslag (RP 263/1996 rd). I motiveringen        stöd (65/1994) anses enligt 2 § förordningen om
28458: tili lagförslaget konstateras om lagens tillämp-        studiestöd (260/1994) en läroanstalt som står un-
28459: ningsomräde att lagen inte skall gälla privata          der undervisningsmyndigheternas tillsyn eller
28460: universitet som eventuellt inrättas utan att be-        under tillsyn av myndigheter inom den egna
28461: stämmelser om dem skall utfårdas särskilt vid           branschen eller vars verksamhet staten stöder.
28462: behov.                                                      På grund av att utbildningsmarknaden blir allt
28463:     Erfarenheten visar att ett privat universitet       mer mångfasetterad har frågor om de studeran-
28464: inte har tiliräckliga ekonomiska verksamhetsbe-         des rättsskydd ägnats allt större uppmärksamhet
28465: tingelser i Finland utan ett betydande offentligt       under den senaste tiden. Ministeriet har ingripit
28466: stöd. Med beaktande av att utbildning och forsk-        mot otillbörliga marknadsföringsmetoder hos
28467: ning sker på lång sikt skall statsfmansieringen         inhemska och utländska läroanstalter och har
28468: ordnas sä att den är lagstadgad. Om ett privat          även sörjt för att behörigt informationsmaterial
28469: universitet fmansierades med offentliga medel           och informationstjänster finns tiligängliga när
28470: skulle dess verksamhet styras genom resultatav-         det gäller vilket ställning privata universitet och
28471: tal som ingäs mellan minister.iet och universitetet     andra läroanstalter samt examina vid dem har.
28472:  och de mål som ingår i dem. A ven verksamhetens        Med de styrinstrument undervisningsministeriet
28473:  kvalitet och examina skulle då bedömas på sam-         har tili sitt förfogande sörjer det även i framtiden
28474:  ma sätt som i statliga universitet.                    för att de studerandes rättsskydd fullgörs.
28475:      Helsingforsden 16 maj 1997
28476: 
28477:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
28478:                                             KK 442/1997 vp
28479: 
28480: Kirjallinen kysymys 442
28481: 
28482: 
28483: 
28484: 
28485:                                    Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: DNA-testien käytöstä pakolais-
28486:                                        perheiden yhdistämisessä
28487: 
28488: 
28489:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28490: 
28491:    Ulkomaalaisviraston ja sosiaali- ja terveysmi-     lista, koska Suomi on sitoutunut kansainvälisten
28492: nisteriön pakolaistoimiston toteuttamassa ko-         ihmisoikeussopimusten kautta edistämään per-
28493: keiluprojektissa, jossa DNA-testein selvitettiin      heen yhtenäisyyttä. Lasten oikeuksien yleissopi-
28494: sukulaisuussuhteita pakolaisten perheenyhdistä-       muksessa Suomi on sitoutunut käsittelemään
28495: misiksi, kävi ilmi, että ulkomaalaisvirasto oli an-   lasten ja vanhempien perheenyhdistämishake-
28496: tanut lahes kaikissa testiin osallistuneissa ta-      muksia myönteisessä ja humaanissa hengessä vii-
28497: pauksissa aiemmin väärät kielteiset päätökset.        vyttelemättä. Euroopan neuvoston ihmisoikeus-
28498:    Tähän mennessä on testattu 124 henkilöä ul-        sopimus antaa myös vahvan suojan perhe-elä-
28499: komailla ja 30 täällä asuvaa. Näiden testien tu-      mälle.
28500: loksena voidaan todeta, että ulkomaalaisviras-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28501: ton tekemistä kielteisistä perheenyhdistämispää-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28502: töksistä merkittävä osa on ollut perusteettomia.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28503: DNA-testit eivät kuitenkaan pysty selvittämään        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28504: tosiasiallista perheyhteyttä,johon kuuluvat mm.
28505: adoptiolapset.                                                  Miten on mahdollista, että ulkomaa-
28506:     Testien ohella on erityistä huomiota kiinnitet-          laisvirasto on tehnyt perheenyhdistämis-
28507: tävä ulkomaalaisviraston henkilökunnan suorit-               tapauksissa suuren määrän virheellisiä
28508: tamien haastattelujen tasoon. Haastattelijoiden              päätöksiä,
28509: soveltuvuuden testaamiseen, koulutukseen ja                     mihin toimenpiteisiin ryhdytään tä-
28510: työnohjaukseen on järjestettävä riittävät resurs-            män estämiseksi jatkossa,
28511: sit.                                                            miten arvioidaan uudelleen niiden
28512:     Useissa tapauksissa perheenyhdistämisiä on               henkilöiden viime vuosina saarnat kieltei-
28513: odotettu vuosia eläen pelossa ja ahdistuksessa.              set päätökset, jotka eivät ole päässeet ko-
28514: Lisämurheita on tuonut kielteinen päätös, johon              keiluprojektiin mukaan, sekä
28515: ei ole valitusoikeutta. Maahanmuutto-ja pako-                   mitä toimenpiteitä tehdään perheen-
28516: laispoliittisen toimikunnan mietinnössä on ehdo-             yhdistämisprosessiin osallistuneiden oi-
28517: tettu valitusoikeuden laajentamista myös per-                keusturvan parantamiseksi?
28518: heenyhdistämispäätöksiin. Tämä olisi luonnol-
28519: 
28520:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
28521: 
28522:          Tuija Maaret Pykäläinen /vihr      Paavo Nikula /vihr         Satu Hassi /vihr
28523:          Janina Andersson /vihr             Maria Kaisa Aula /kesk     Riitta Prusti /sd
28524:          Eila Rimmi /vas                    Arja Ojala /sd             Päivi Räsänen /skl
28525:          Osmo Soininvaara /vihr             Eva Biaudet /r             Tarja Filatov /sd
28526:                       Margareta Pietikäinen /r              Markku Lehtosaari /kesk
28527: 
28528: 
28529: 
28530: 
28531: 279001
28532: 2                                           KK 442/1997 vp
28533: 
28534: 
28535: 
28536: 
28537:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28538: 
28539:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on sitä paitsi välittynyt virheellinen kuva siitä,
28540: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kuinka suuri osa projektissa mukana olleista
28541: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        henkilöistä uuden selvityksen perusteella sai toi-
28542: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija             senlaisen ratkaisun verrattuna aikaisempaan.
28543: Maaret Pykäläisen ym. kirjallisen kysymyksen           DNA-projektin puitteissa otettiin uudelleen kä-
28544: n:o 442:                                               siteltäväksi 3ll:n ulkomailla olevan henkilön
28545:                                                        mahdollisuus muuttaa Suomeen. Lopputulokse-
28546:           Miten on mahdollista, että Ulkomaa-          na oli, että oleskeluluvat myönnettiin 115:lle ul-
28547:        laisvirasto on tehnyt perheenyhdistäruis-       komailla olevalle perheenjäsenelle.
28548:        tapauksissa suuren määrän virheellisiä             Läntiseen Eurooppaan kohdistuvat muutto-
28549:        päätöksiä,                                      paineet ovatjohtaneet siihen, että myös perheen-
28550:           mihin toimenpiteisiin ryhdytään tä-          yhdistäruismenettelyä käytetään väärin. Tämä
28551:        män estämiseksi jatkossa,                       on tosiasia, jolta viranomaiset eivät voi ummis-
28552:           miten arvioidaan uudelleen niiden            taa silmiään ratkaistessaan hakemuksia ja kehit-
28553:        henkilöiden viime vuosina saarnat kieltei-      täessään menettelyä yleisesti. Viranomaisen on
28554:        set päätökset, jotka eivät ole päässeet ko-     pyrittävä varmistamaan, että hakijan hakemuk-
28555:        keiluprojektiin mukaan, sekä                    sensa perusteeksi esittämät seikat pitävät paik-
28556:           mitä toimenpiteitä tehdään perheen-          kansa. Hakijan omaa ilmoitusta perhesiteestä ei
28557:        yhdistäruisprosessiin osallistuneiden oi-       aina voida pitää riittävänä näyttönä. Asioissa
28558:        keusturvan parantamiseksi?                      ilmenee välillä selviä ristiriitaisuuksia, jotka vä-
28559:                                                        hentävät hakijoiden kertomusten uskottavuutta.
28560:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Jos hakija ei pysty esittämään luotettavaa selvi-
28561: vasti seuraavaa:                                       tystä mahdollisista ristiriitaisuuksista, voi seu-
28562:                                                        rauksena olla kielteinen päätös.
28563:    Hallintomenettelylain mukaan viranomaisen              Viranomaiset ovat havainneet, että yleisten
28564: on huolehdittava asian selvittämisestä ja asian-       selvittämisvastuun jakautumista koskevien peri-
28565: osaisen on tarvittaessa esitettävä selvitystä vaati-   aatteiden soveltamisessa on ongelmia, kun ky-
28566: muksensa perusteista. Viranomaisella on menet-         seessä on oleskelulupahakemuksen ratkaisemi-
28567: telynjohtovalta ja velvollisuus huolehtia siitä,       nen sellaisesta maasta olevan kohdalla, jossa ha-
28568: että asianosaisella on riittävä ja asianmukainen       kija ei kotimaan hallintojärjestelmän kehitty-
28569: mahdollisuus esittää selvitystä hakemuksensa           mättömyyden tai kotimaansa sekasortoisten olo-
28570: tueksi esimerkiksi täydentämällä sitä. Kun selvit-     jen vuoksi kykene esittämään asiakirjanäyttöä
28571: tämisvastuu hakemuksen ratkaisemiselle välttä-         perhe- ja sukulaisuussuhteestaan. Suomessa on
28572: mättömien tosiseikkojen osalta on hakijalla, jää       aiheellista tutkia, edellyttääkö hakijoiden oi-
28573: hakijan vahingoksi, jos seikkoja ei pystytä riittä-    keusturvanja perhe-elämän suojelun periaatteen
28574: västi selvittämään.                                    kunnioittaminen poikkeamista meillä yleisesti
28575:    Ulkomaalaisvirasto on ratkaissut oleskelulu-        noudatetuista hallintomenettelyllisistä periaat-
28576: pahakemukset päätöksentekohetkellä käytettä-           teista silloin, kun kyseessä ovat vieraista kulttuu-
28577: vissä olevien tietojen pohjalta, niin kuin päätök-     reista tulevat ulkomaalaiset. Samanlaisten ongel-
28578: sentekijäainajoutuu tekemään. Kun perhesitees-         mien kanssa painiskelevat myös muiden läntisen
28579: tä ei ole ollut riittävää selvitystä, vaikka asian-    Euroopan maiden ulkomaalaishallinnon viran-
28580: osaisia oli haastateltu sekä Suomessa että ulko-       omaiset.
28581: mailla, hakemuksiin on tehty kielteiset päätökset         Puheena oleva DNA-projekti on yksi tapa,
28582: Suomen voimassa olevan lainsäädännön mukai-            jolla viranomaiset pyrkivät selvittämään keinoja
28583: sesti.                                                 menettelyn kehittämiseksi asianomaisten oikeus-
28584:    Edellä kerrotuo perusteella ei voida sanoa,         turvan parantamiseksi. Projekti, joka koski vain
28585: että aikaisemmat päätökset ovat olleet virheelli-      somalialaisia ja johon liittyi hakijoiden yhden-
28586: siä, kun ne ovat olleet lainmukaisia. Julkisuuteen     vertaisuuden kannalta ongelmallisia piirteitä,
28587:                                             KK 442/1997 vp                                           3
28588: 
28589: katsottiin ainoaksi tarkoituksenmukaiseksi ta-           Maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimi-
28590: vaksi selvittää DNA-testien käyttömahdolli-           kunnan mietinnön pohjalta sisäasiainministeri-
28591: suuksia. Maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen         össä valmistellaan parhaillaan ulkomaalaislain
28592: toimikunta on ehdottanut, että hakijalla olisi        muutosta, jolla kielteisen oleskelulupapäätöksen
28593: mahdollisuus turvautua vapaaehtoisuuteen pe-          saaneelle annettaisiin muutoksenhakuoikeus
28594: rustuvaan DNA-testiin. DNA-testien käyttöön           myös perhe-elämään liittyvissä tapauksissa.
28595: ottamisesta yleisesti ei ole tehty päätöksiä, sillä      Oleskelulupahakemukseen tehty kielteinen
28596: asian selvittäminen on kesken.                        päätös ei saa oikeusvoimaa: hakija voi koska
28597:    Hakijoiden oikeusturvaa pyritään paranta-          tahansa saatuaan uutta selvitystä vaatimuksensa
28598: maan kehittämällä oleskelulupamenettelyä muu-         tueksi tehdä uuden hakemuksen. Tämä koskee
28599: tenkin. Viranomaiset selvittävät parhaillaan kei-     myös kaikkia niitä, jotka eivät ole päässeet mu-
28600: noja haastatteluilla saatujen tietojen käytön pa-     kaan kokeiluprojektiin. Hakijat voivat tälläkin
28601: rantamiseen. Selvitettävänä on tällä hetkellä         hetkellä käyttää kaikkia haluamiaan keinoja per-
28602: myös mahdollisuudet sijoittaa joihinkin edustus-      hesiteen osoittamiseksi. Kun on kyseessä DNA-
28603: toihin ulkomaalaisattaseoita, kuten useat muut        testaus, esteeksi voi käytännön vaikeuksien li-
28604: maat ovat tehneet. Heidän työstään olisi toden-       säksi osoittautua menetelmän suhteellisen kor-
28605: näköisesti hyötyä myös perheen yhdistämisasioi-       keat kustannukset.
28606: den käsittelyssä ja menettelyn kehittämisessä.
28607: 
28608:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
28609: 
28610:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
28611: 4                                           KK 442/1997 vp
28612: 
28613: 
28614: 
28615: 
28616:                                         Tili Riksdagens Talman
28617: 
28618:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           felaktig uppfattning bragts till offentligheten om
28619: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           hur stor del av de personer som varit med i
28620: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       projektet på grund av den nya utredningen med-
28621: dagsledamot Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. un-         delats ett annorlunda beslut jämfört med beslutet
28622: dertecknade spörsmål nr 442:                          före. Inom ramen för DNA-projektet togs möj-
28623:                                                       ligheten av 311 i utlandet bosatta personer att
28624:           Hur är det möjligt att Utlänningsver-       flytta till Finland i omprövning. Slutresu1tatet
28625:        ket har fattat ett antal felaktiga beslut i    blev att 115 familjemedlemmar i utlandet bevi1ja-
28626:        familjeåterföreningsfall,                      des uppehållstillstånd.
28627:           vilka åtgärder kommer man att vidta             Invandringstrycket mot västra Europa har 1ett
28628:        för att förhindra dettai fortsättningen,       tili att även familjeåterföreningsproceduren
28629:           hur kommer man att ompröva de av-           missbrukas. Detta är ett faktum som myndighe-
28630:        slag som de personer under de senaste          terna inte kan blunda för när de avgör ansök-
28631:        åren har fått som inte har kommit med i        ningar och utvecklar proceduren i allmänhet.
28632:        försöksprojektet, samt                         Myndigheten skall försöka försäkra sig om att de
28633:           vilka åtgärder kommer man att vidta         omständigheter som den sökande lagt fram som
28634:        för att förbättra rättsskyddet av de perso-    grund för sin ansökan stämmer. Den sökandes
28635:        ner som varit med i familjeåterförenings-      egen anmä1an om familjeband kan inte under alla
28636:        processen?                                     omständigheter anses som ett tillräckligt bevis.
28637:                                                       Ib1and är omständigheterna tydligt motstridiga
28638:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          vilket minskar trovärdigheten av sökandenas be-
28639: följande:                                             rättelser. Om den sökande inte kan lägga fram en
28640:                                                       tillförlitlig utredning om eventuella motstridig-
28641:     Enligt lagen om förvaltningsförfarande skall      heter kan detta 1eda till avslag.
28642: en myndighet se tili att ärendena utreds och en           Myndigheterna har märkt att tillämpningen
28643: part vid behov framlägga utredning om grunder-        av de allmänna principer som gäller fördelningen
28644: na för sitt yrkande. Myndigheten har procedur-        av utredningsansvaret leder till problem när det
28645: ledningsmakt och skyldighet att se tili att parten    gäller att avgöra en ansökan om uppehållstill-
28646: har tillräcklig och vederbörlig möjlighet att fram-   stånd av en sökande som kommer från ett land
28647: lägga utredning som stöd för sin ansökan, till        där han!hon på grund av sitt hemlands outveck-
28648: exempel genom att komplettera denna. Då den           lade förvaltningssystem eller kaotiska förhållan-
28649: sökande bär ansvaret för utredningen i fråga om       den inte kan skaffa dokument som bevis på sitt
28650: fakta som är nödvändiga för avgörandet av ansö-       familje- och släktförhållande. I Finland är det
28651: kan, stannar det den sökande tilllast om omstän-      skäl att undersöka om respekt för sökandenas
28652: digheterna inte kan utredas i tillräcklig utsträck-   rättsskydd och skydd av deras familjeliv i fråga
28653: ning.                                                 om utlänningar som kommer från främmande
28654:     Utlänningsverket har avgjort ansökningarna        kulturer förutsätter att man avviker från de prin-
28655: om uppehållstillstånd på grund av de uppgifter        ciper angående förvaltningsförfarande som man
28656: som har varit tillgängliga då beslut har fattats,     allmänt iakttar hos oss. Med likadana problem
28657: såsom en beslutsfattare alltid skall göra. Då en      brottas myndigheterna i utlänningsförvaltningen
28658: tillräcklig utredning om ett familjeband har ute-     också i de övriga västeuropeiska länderna.
28659: blivit, även om personerna i fråga har intervjuats        För myndigheterna är DNA-projektet i fråga
28660: både i Finland och i utlandet, har ansökningarna      ett sätt att utreda metoder för att utveckla proce-
28661: avslagits i enlighet med Finlands gällande lag-       duren och förbättra rättsskyddet av personerna i
28662: stiftning.                                            fråga. Projektet angick bara somalier, och i detta
28663:     Med stöd av det ovan anförda kan man inte         ingick några drag som var problematiska med
28664: påstå att de tidigare besluten har varit felaktiga,   tanke på sökandenas jämlikhet, men det ansågs
28665: eftersom de har varit lagenliga. Dessutom har en      vara det enda ändamålsenliga sättet att reda ut
28666:                                             KK 442/1997 vp                                            5
28667: 
28668: användningsmöjligheter av DNA-prov. Kom-                  Med stöd av betänkandet av kommissionen
28669: missionen för invandrar- och flyktingpolitik har      för invandrar- och flyktingpolitik bereder man en
28670: föreslagit att den sökande skall ha möjlighet att     ändring av utlänningslagen som skall ge en per-
28671: anlita DNA-prov på frivillighetsbasis. Inga be-       son som fått avslag på sin ansökan om uppehålls-
28672: slut har fattats om införandet av DNA-prov ge-        tillstånd rätt att söka ändring även i sådana fall
28673: nerellt, för utredningen av ärendet pågår.            som gäller familjeliv.
28674:     Man försöker förbättra sökandenas rätts-              Avslag på ansökan om uppehållstillstånd vin-
28675: skydd genom att utveckla uppehållstillstånds-         ner inte rättskraft: när den sökande har fått nya
28676: proceduren även på andra sätt. Myndigheterna          utredningar som stöd för sitt krav kan han/hon
28677: håller på att utreda metoder för att bättre kunna     lämna in en ny ansökan. Detta angår också alla
28678: använda de uppgifter de fått i intervjuer. För        de som inte har kommit med i försöksprojektet.
28679: tillfållet utreder man också möjligheten att place-   Sökandena kan även för nuvarande använda alla
28680: ra utlänningsattacheer vid några beskickningar,       de medel de vill som bevis på familjeband. När
28681: såsom många andra Iänder har gjort. Deras arbe-       det är fråga om DNA-prov, kan procedurens
28682: te skulle sannolikt vara av nytta också i behand-     relativt höga kostnader vid sidan av de praktiska
28683: lingen av familjeåterföreningsärenden och ut-         svårigheterna utgöra ett hinder.
28684: vecklingen av proceduren.
28685: 
28686:      Helsingforsden 13 maj 1997
28687: 
28688:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
28689:                                            KK 443/1997 vp
28690: 
28691: Kirjallinen kysymys 443
28692: 
28693: 
28694: 
28695: 
28696:                                   Pentti Tiusanen /vas: Keliakiapotilaiden ruokavalion aiheuttamien
28697:                                      kustannusten korvaamisesta
28698: 
28699: 
28700:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28701:     Suomen 12 OOO:ta keliakiaaja sen ihomuotoa       takykynsä jatkuvan gastrointestinaalikanavan
28702: dermatitis herpetiformis sairastavaa ihmistä ra-     tulehduksen ja siitä johtuvan vakavan ravitse-
28703: sittaa gluteenittoman ruokavalion jatkuvat kus-      mushäiriön tuloksena. Ministeriö viittaa lisäksi
28704: tannukset. Ongelmaan on lukuisia kertoja viitat-     siihen, että "vammaistuki (tällä hetkellä 414
28705: tu, ja sosiaali- ja terveysministeri Mönkäre on      markkaa) on määrältään suurempi kuin kelia-
28706: vastannut mm. kansanedustajien Väistö ja Ten-        kiasta aiheutuvat lisäkustannukset kuukautta
28707: nilä kirjallisiin kysymyksiin (KK 55/1997 vp ja      kohden normaaliin ruokavalioon verrattuna".
28708: 90/1997 vp). Vastauksessa käytännön vastuu ke-       Ministeriö pitää 200 mk/kk "oikeana korvaukse-
28709: liakian hoidon kustannuksista sälytetään poti-       na".
28710: lasjärjestöille, joille Raha-automaattiyhdistys         Ministeriön aikaisemmissa vastauksissa (KK
28711: antaisi taloudellista tukea.                         5511997 vp ja 90/1997 vp) viitataan muihin vas-
28712:     Keliakiassa on kyse selkeästä vammautumi-        taavia erityisravintovalmisteita tarvitseviin ryh-
28713: sesta ohutsuolen alkuosan villöösin rakenteen        miin kuten munuais- ja maitoallergiapotilaisiin.
28714: tuhoutuessa pitkällisen tulehdusreaktion seu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28715: rauksena. Suolen toiminta on pysyvästi vam-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28716: mautunut. Tarvittava ruokavalio on elinikäinen.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28717:     Keliakiassa ruokavalio on välttämätön ja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28718: edellytys potilaan toimintakyvyn ylläpitämisek-
28719: si. Ministeriö hylkää kuitenkin asian ratkaisemi-              Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö
28720: sen vammaistukilainsäädännön perusteella, kos-              -kirjallisten kysymysten 55/1997 vp ja
28721: ka vammaistukilain 2 §:n mukaan "henkilön toi-              90/1997 vp perusteluihin nojautuen -
28722: mintakyvyn voidaan sairauden tai vamman joh-                käynnistää lainsäädännön uuden tuen ai-
28723: dosta arvioida olevan yhtäjaksoisesti alentunut             kaansaamiseksi vammaistuen ja hoito-
28724: ainakin vuoden ajan. Keliakiassa ei ole kyse toi-           tuen rinnalle, joka pitäisi sisällään hoita-
28725: mintakyvyn alentumisesta mainittujen etuisuuk-              mattomana vaikeaan vammautumiseen
28726: sien edellyttämällä tavalla."                               johtavan keliakian, mutta mahdollisesti
28727:     Ministeriön tulkinta on tältä osin ongelmalli-          myös muut erityisravintoa tarvitsevat
28728: nen, koska ilman korvaavaa ravitsemusta kelia-              ryhmät kuten munuaispotilaat ja maito-
28729: kiaa sairastava pääsääntöisesti menettää toimin-            allergikot?
28730: 
28731:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
28732: 
28733:                                          Pentti Tiusanen /vas
28734: 
28735: 
28736: 
28737: 
28738: 279001
28739: 2                                            KK 443/1997 vp
28740: 
28741: 
28742: 
28743: 
28744:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28745:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hyvin harva kunta korvaa erityisravinnosta ai-
28746: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          heutuvia kustannuksia.
28747: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Sosiaali- ja terveysministeriön asettama vam-
28748: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-       maistyöryhmä, jossa oli edustajat sosiaali- ja
28749: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä,
28750: 443:                                                   työministeriöstä, Kansaneläkelaitoksesta, Suo-
28751:                                                        men Kuntaliitosta ja vammaisjärjestöistä, luo-
28752:           Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö       vutti mietintönsä 15.4.1997. Työryhmä käsitteli
28753:        - kirjallisten kysymysten 55/1997 vp ja         myös keliakiaa sairastavien henkilöiden tilannet-
28754:        90/1997 vp perusteluihin nojautuen -            ta.
28755:        käynnistää lainsäädännön uuden tuen ai-             Vammaistyöryhmässä käsiteltiin keliakiaan
28756:        kaansaamiseksi vammaistuen ja hoito-            liittyviä ongelmia ja todettiin, ettei vammaistuki
28757:        tuen rinnalle, joka pitäisi sisällään hoita-    ja eläkkeensaajien hoitotuki sovellu keliakiaa
28758:        mattomana vaikeaan vammautumiseen               sairastavien ravintokustannusten korvaamiseen.
28759:        johtavan keliakian, mutta mahdollisesti         Tämän johdosta työryhmä pohti erilaisia muita
28760:        myös muut erityisravintoa tarvitsevat           keinoja keliaakikoiden erityisruokavaliokustan-
28761:        ryhmät kuten munuaispotilaat ja maito-          nusten kattamiseksi.
28762:        allergikot?                                         Esillä oli muun muassa suora rahakorvaus,
28763:                                                        osittainen kustannusten korvaus ostokuittien
28764:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mukaan ja ostosetelijärjestelmä. Yhteistä näille
28765: vasti seuraavaa:                                       malleille oli, että taloudellinen tuki keliaakikoi-
28766:                                                        den erityisruokavalioon olisi katettava yleisistä
28767:    Suomessa on noin 12 000 keliakiaaja sen iho-        verovaroista. Kun tuen tarve noin 10 000 ihmi-
28768: muotoa dermatitis herpetiformis sairastavaa            sellä on keskimäärin 200 markkaa kuukaudessa,
28769: henkilöä. Gluteiinia sisältämättömien elintarvik-      ei työryhmä pitänyt monimutkaisten järjestel-
28770: keiden käyttö on keliakian ainoa hoito. Käytän-        mien luomista pelkästään keliakiapotilaille jär-
28771: nössä kyse on gluteiinia sisältämättömien vilja-       kevänä, koska muitakin erityisruokavaliota tar-
28772: valmisteiden (esim. riisi, maissi, tattari ja hirssi   vitsevia ryhmiä on. Työryhmä totesi, että muun
28773: sekä gluteiinittomat erityisvalmisteet) käytöstä       muassa munuaistautipotilaat tarvitsevat erityis-
28774: tavanomaisten viljavalmisteiden sijaan. Aikuis-        ruokavaliota. Myös diabetestaja laktoosi-intole-
28775: ten keliakian hoidossa myös kaura on todettu           ranssia sairastavat tarvitsevat erityisruokava-
28776: usein sopivaksi vaihtoehdoksi. Ruokavaliohoito         lion, vaikkakaan näistä sairauksista ei nykykäsi-
28777: on elinikäinen. Asianmukaisella ruokavaliohoi-         tyksen mukaan aiheudu ylimääräisiä ruokavalio-
28778: dolla keliaakikko on keliakian suhteen täysin          kustannuksia. Lisäksi katsottiin, ettei suoralla
28779: terve ja työkykyinen. Kyse on siis piilevästä toi-     tuella voida vaikuttaa tuotteiden hintoihin, vaan
28780: minnan vajauksesta. Gluteiinittoman leivän ja          ne pysyisivät edelleen tavallista ruokavaliota
28781: muiden gluteiinittomien viljavalmisteiden käyt-        korkeammalla tasolla.
28782: töön tulisi rohkaista. Hoidon esteenä voi olla             Kun keliaakikoiden kohdalla kyseessä ovat
28783: näiden korkea hinta. Kuluttajaviraston vuonna          jokapäiväiset elintarvikkeet eivätkä esimerkiksi
28784: 1995 tekemän selvityksen mukaan keliaakikon            erityisravintovalmisteet tai lääkkeet, työryhmä
28785: ruokavalio aiheuttaa lisäkustannuksia 318-377          piti taloudellisimpana ja tarkoituksenmukaisim-
28786: mk/kk.                                                 pana pyrkiä vaikuttamaan suoraan tuotteiden
28787:    Ylimääräisten erityisravintovalmisteiden kor-       hintoihin. Työryhmä katsoi, että tämä voisi ta-
28788: vaaminen kuuluu harkinnanvaraisiin palvelui-           pahtua keskittämällä tuotteiden jakelua ja han-
28789: hin, ja kunta toteuttaa sitä varaamiensa määrä-        kintoja. Tässä toiminnassa tuen tarvitsijatja hei-
28790: rahojen puitteissa. Tuen saaminen on vaihdellut        dän järjestönsä olisivat keskeisessä asemassa.
28791: kunnittain. Kuntien säästöbudjeteilla määrära-         Järjestelmän luomiseen ja ylläpitämiseen voisi
28792: hoihin sidottuja palveluja on karsittu. Nykyisin       hakea avustusta esimerkiksi Raha-automaatti-
28793:                                             KK 443/1997 vp                                              3
28794: 
28795: yhdistykseltä. Lisäksi työryhmä totesi, että kelia-   maisten henkilöiden toiminta- ja työkyvyn yllä-
28796: kiaa sairastavat henkilöt ovat normaalien vam-        pitämistä ja edistämistä. Vammaistyöryhmän
28797: maistukien ja sairaanhoitokorvausten piirissä,        ehdotusten painopiste on vaikeavammaisten
28798: mikäli niiden toimintakykyyn ja kustannuksiin         henkilöiden tukemisessa. Lisäksi ehdotukset
28799: liittyvät saantiedellytykset täyttyvät. Keliakiaa     ovat vammaisten aktiivisuutta ja omatoimisuut-
28800: sairastavat voivat hakea myös vammaispalvelu-         ta lisääviä. Työryhmän ehdotukset sisältävät
28801: lain mukaista korvausta erityisravintokustan-         eräitä sellaisia periaatteellisia ratkaisuja, joiden
28802: nuksiin.                                              johdosta vammaistyöryhmän käsittelemää asia-
28803:     Vammaistyöryhmän työn lähtökohtana oli,           kokonaisuutta on vielä harkittava. Tässä yhtey-
28804: ettei vammaista henkilöä pidettäisi enää tulon-       dessä myös keliaakikkojen asema otetaan huo-
28805: siirtojen ja palveluiden passiivisena kohteena,       mioon. Asia tulee esille valtion ensi vuoden ta-
28806: vaan aktiivisena toimijana. Keskeisimpänä vam-        lousarvion yhteydessä.
28807: maispolitiikan tavoitteena työryhmä piti vam-
28808:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
28809: 
28810:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
28811: 4                                           KK 443/1997 vp
28812: 
28813: 
28814: 
28815: 
28816:                                          Tili Riksdagens Talman
28817: 
28818:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        anslagsbundna tjänster. 1 dag ersätter endast ett
28819: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         fåtal kommuner kostnaderna för specialkost.
28820: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-          Den handikapparbetsgrupp, som tillsattes av
28821: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr          social- och hälsovårdsministeriet och bestod av
28822: 443:                                                   medlemmar från social- och hälsovårdsministe-
28823:                                                        riet, finansministeriet, arbetsministeriet, Folk-
28824:           Ämnar social- och hälsovårdsministe-         pensionsanstalten, Finlands Kommunförbund
28825:        riet - med stöd av motiveringarna till          och handikapporganisationerna överlämnade
28826:        spörsmålen 5511997 rd och 90/1997 rd-           sitt betänkande 15.4.1997. Arbetsgruppen be-
28827:        inleda lagstiftningsarbete för att, vid si-     handlade också situationen beträffande personer
28828:        dan om handikappbidraget och vårdbi-            som lider av celiaki.
28829:        draget, åstadkomma ett nytt stöd, vilket           Handikapparbetsgruppen behandlade proble-
28830:        skulle omfatta celiaki, som utan vård Ie-       men i anslutning till celiaki och konstaterade att
28831:        der till svår invalidisering, och möjligen      varken handikappbidraget eller vårdbidraget för
28832:        också vissa grupper som behöver special-        pensionstagare är lämpligt då det gäller ersättan-
28833:        kost, t.ex. patienter med njursjukdomar         det av matkostnaderna för personer som lider av
28834:        och mjölkallergiker?                            celiaki. Därför diskuterade arbetsgruppen andra
28835:                                                        sätt att täcka kostnaderna för celiakipatienters
28836:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          specialkost.
28837: anföra följande:                                           Bland annat övervägdes direkt penningersätt-
28838:                                                        ning, partiell ersättning av kostnader mot kvitto
28839:    1 Finland finns omkring 12 000 personer som         och ett system med köpsedlar. Gemensamt för
28840: lider av celiaki och dess hudsjukdomsvariant der-      dessa modeller var att det ekonomiska stödet för
28841: matitis herpetiformis. Att använda glutenfria          specialdieten för personer som lider av celiaki
28842: livsmedel är det enda sättet att behandla celiaki. 1   skulle täckas med skattemedel. Eftersom stödbe-
28843: praktiken är det fråga om att glutenfria spann-        hovet för ca 10 000 personer är i genomsnitt 200
28844: målsprodukter (produkter av t.ex. ris, majs, bo-       mark per månad, ansåg arbetsgruppen det inte
28845: vete och hirs samt glutenfria specialprodukter)        vara rimligt att skapa komplicerade system en-
28846: används i stället för vanliga spannmålsproduk-         bart för celiakipatienter, eftersom det finns också
28847: ter. För vuxna har även havre ofta visat sig vara      andra grupper som behöver specialdiet. Arbets-
28848: ett lämpligt alternativ. Dietbehandlingen pågår        gruppen konstaterade att bl.a. patienter med
28849: hela livet. Om den som lider av celiaki får regel-     njursjukdomar behöver specialdiet. Också perso-
28850: rätt vård, är han med avseende på celiakin helt        ner som lider av diabetes eller laktosintolerans
28851: frisk och arbetsför. Det handlar alltså om latent      behöver specialdiet, även om dessa sjukdomar
28852: insufficiens. Användningen av glutenfritt bröd         enligt dagens uppfattning inte orsakar extra kost-
28853: och andra glutenfria spannmålsprodukter bör            nader på grund av specialkost. Vidare ansåg ar-
28854: uppmuntras. Ett hinder kan vara att produkter-         betsgruppen att man med direkt stöd inte kan
28855: na är dyra. Enligt konsumentverkets utredning          påverka produktpriserna, vilka fortsättningsvis
28856: från år 1995 förorsakar dieten för personer som        skulle ligga på en högre nivå än priserna för
28857: lider av celiaki merkostnader på 318-377 mk per        vanlig kost.
28858: månad.                                                     Eftersom det i celiakipatienternas fall gäller
28859:     Att ersätta extra specialkostprodukter hör till    dagliga livsmedel, och inte t.ex. särskilda nä-
28860: de tjänster som tillhandahålls enligt prövning,        ringspreparat eller läkemedel, ansåg arbetsgrup-
28861: och kommunen betalar ersättningen inom ramen           pen det vara mest ekonomiskt och ändamålsen-
28862: för de anslag som har reserverats. Rätten till         ligt att direkt försöka påverka priserna på pro-
28863: stödet har varierat kommunvis. Genom sparbud-          dukterna. Arbetsgruppen ansåg att dettakan ske
28864: geterna har kommunerna strukit en del av sina          genom en centralisering av distributionen och
28865:                                             KK 443/1997 vp                                               5
28866: 
28867: anskaffningen av produkter. Här kan de perso-           ringar och service, utan en aktiv aktör. Arbets-
28868: ner som behöver stödet och deras organisationer         gruppen ansåg det viktigaste målet för handi-
28869: inneha en viktig position. F ör skapande och upp-       kappolitiken vara upprätthållandet och främjan-
28870: rätthållande av systemet kan man ansöka om              det av den handikappades funtions- och arbets-
28871: understöd från t.ex. Penningautomatföreningen.          förmåga. Tyngdpunkten i arbetsgruppens för-
28872: Arbetsgruppen konstaterade vidare att personer          slag ligger i stödet tili svårt handikappade perso-
28873: som lider av celiaki omfattas av de normala han-        ner. Dessutom är förslagen ägnade att öka de
28874: dikappbidragen och sjukvårdsersättningarna,             handikappades aktivitet och initiativförmåga.
28875: om de uppfyller de villkor som ställs på funk-          Arbetsgruppens förslag innehåller vissa principi-
28876: tionsförmåga och kostnader. Celiakipatienterna          ella lösningar på grund av vilka det problemkom-
28877: kan också ansöka om ersättning för kostnader            plex som handikapparbetsgruppen behandlade
28878: för specialkost enligt lagen om service och stöd        ytterligare skall prövas. 1 detta sammanhang
28879: på grund av handikapp.                                  kommer också celiakipatienternas ställning att
28880:    Utgångspunkten för handikapparbetsgrup-              beaktas. Saken kommer upp tili behandling i
28881: pens arbete var att den handikappade inte längre        samband med nästa års budgetproposition.
28882: skall vara ett passivt objekt för inkomsttransfere-
28883:      Helsingfors den 16 maj 1997
28884:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
28885:                                            KK 444/1997 vp
28886: 
28887: Kirjallinen kysymys 444
28888: 
28889: 
28890: 
28891: 
28892:                                   Sakari Smeds /skl: Kotipaikkakunnan ulkopuolella työskentelevän
28893:                                      perheellisen henkilön asumismenojen verovähennysoikeudesta
28894: 
28895: 
28896:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28897: 
28898:    Nykyisessä työllisyystilanteessa epätyypilliset   sen henkilön työskentelystä kotipaikkakunnan
28899: työsuhteet ja työskentely kotipaikkakunnan ul-       ulkopuolella. Nykytilanteessa tulee ottaa huo-
28900: kopuolella ovat lisääntyneet. Työmarkkinoiden        mioon työmarkkinoiden epävakauden aiheutta-
28901: epävarmuuden vuoksi toisen asunnon ostaminen         mat rajoitukset ja kannustaa myös vuokra-asu-
28902: ei yleensä ole mahdollista tai järkevää. Silti ns.   miseen. Työskentelypaikkakunnan vuokrame-
28903: kahden vakituisen asunnon säännön vuoksi voi         nojen verovähennysoikeus toimisi kannustimena
28904: ansiotuloista tehdä verotuksessa toisen vakitui-     kotipaikkakunnan ulkopuoliseen työnhakuun ja
28905: sen asunnon velan korkojen vähennykset 28 pro-       siten myös ammattitaidon ylläpitämiseen.
28906: senttiin asti (alijäämähyvitys), mutta vuokra-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28907: asunnon menojen vähentäminen ei ole yhtä yk-         jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
28908: sinkertaista. Käytäntö on tulkinnanvarainen ja       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28909: perustuu KHO:n ennakkopäätösten tulkintaan           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28910: ja jälkikäteen tehtäviin vaatimuksiin. Siksi vero-
28911: hallinnon ohjeita tulisi selventää työskentely-                  Ollaanko ministeriössä tietoisia ongel-
28912: paikkakunnan vuokra-asumismenojen kohdal-                     mista, joita kotipaikkakunnan ulkopuo-
28913: la, varsinkin pitempiaikaisten työsuhteiden koh-              lella työskentelevän perheellisen henkilön
28914: dalla. Olisi perusteltua, että tulonhankkimisku-              asumiskulujen verovähentämisessä on, ja
28915: luina voisi vähentää myös kohtuulliset vuokra-                    mihin toimiin aiotaan ryhtyä niiden
28916:  asumismenot, jotka johtuvat työnantajan mää-                 ratkaisemiseksi?
28917:  räyksestä tai muista syistä johtuvasta perheelli-
28918: 
28919:       Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1997
28920:                                           Sakari Smeds /skl
28921: 
28922: 
28923: 
28924: 
28925:  279001
28926: 2                                           KK 444/1997 vp
28927: 
28928: 
28929: 
28930: 
28931:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28932: 
28933:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kunnalla olevasta asunnosta aiheutuneet menot
28934: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ovat vähennyskelvottomia elantomenoja. Siten
28935: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       esimerkiksi verovelvollinen, jolla oli vakituinen
28936: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari           asunto ja työpaikka toisella paikkakunnalla, ei
28937: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          saanut vähentää auskultointiajalta vieraalla
28938: n:o 444:                                              paikkakunnalla olevasta asunnosta aiheutuvia
28939:                                                       menoja ( KHO 1983 T 5005). Myöskään verovel-
28940:           Ollaanko ministeriössä tietoisia ongel-     vollinen, jolla oli puolisonsa kanssa yhteinen
28941:        mista, joita kotipaikkakunnan ulkopuo-         asunto toisella paikkakunnalla, ei saanut vähen-
28942:        lella työskentelevän perheellisen henkilön     tää määräaikaisen toimen hoitamisen ajalta vie-
28943:        asumiskulujen verovähentämisestä on, ja        raalla paikkakunnalla asumisesta aiheutuvia me-
28944:            mihin toimiin aiotaan ryhtyä niiden        noja. Korkein hallinto-oikeus perusteli päätös-
28945:        ratkaisemiseksi?                               tään (KHO 1984 II 574) sillä, että kun verovelvol-
28946:                                                       linen oli vuoden ajan päätoimena hoitanut mää-
28947:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          räaikaista tointa olematta samanaikaisesti
28948: vasti seuraavaa:                                      muualla toimessa, työpaikkakunnan asunnosta
28949:                                                       aiheutuneet vuokramenot olivat verotuksessa
28950:    Verotuksessa tulonhankkimisesta ja säilyttä-       vähennyskelvottomia elantomenoja.
28951: misestä aiheutuneet menot ovat vähennyskelpoi-           On tärkeää säilyttää periaate, että elantome-
28952: sia. Sitä vastoin elantomenot ovat vähennyskel-       noja ei vähennetä verotuksessa. Oikeuskäytän-
28953: vottomia. Tyypillisiä elantomenoja ovat verovel-      nön mukaan vieraalla paikkakunnalla olevasta
28954: vollisen asumisesta johtuvat menot kuten asun-        asunnosta aiheutuneita menoja voidaan tietyissä
28955: non vuokra. Siten yleensä toisella paikkakunnal-      oloissa pitää tulon hankkimisesta aiheutuvina
28956: la olevasta asunnosta aiheutuvia menoja ei ole        menoina. Muutoin on oikeuskäytännössäkin
28957: saanut vähentää verotuksessa.                         pidetty vieraalla paikkakunnalla olevasta asun-
28958:    Oikeuskäytännössä on kuitenkin eräissä tilan-      nosta aiheutuvia menoja elantomenoina. Kysy-
28959: teissa katsottu, että vieraalla paikkakunnalla ole-   myksen perusteluissa on ehdotettu, että verohal-
28960: vasta asunnosta aiheutuneet menot ovat tulon-         linnon ohjeilla selvennettäisiin vuokra-asumis-
28961: hankkimisesta aiheutuneita menoja. Näin on            menojen katsomista tulonhankkimismenoiksi.
28962: katsottu KHO:n päätöksessä 1982 T 5531.               Verohallinto ei kuitenkan voi ilman oikeuskäy-
28963: Tapauksessa verovelvollisella oli vakituinen työ-     tännössä tapahtuvaa muutosta ohjeillaan laajen-
28964: paikka toisella paikkakunnalla, jossa oli myös        taa vähennysoikeuden alaa. Nykytilaa voidaan
28965: hänen perheensä vakituinen koti. Hänet oli mää-       pitää tyydyttävänä: vuokramenojen laaja vero-
28966: rätty toiselle paikkakunnalle hoitamaan               vähennysoikeus saattaisijohtaa myös huomatta-
28967: viransijaisuutta määräajaksi. Näissä oloissa          viin verotulojen menetyksiin, sillä yksittäinen
28968: verovelvollinen      sai    vähentää    viransijai-   vähennys voisi olla varsin merkittävä. Hallitus
28969: suuspaikkakunnalla SIJaitsevasta asunnosta            katsoo, että elantomenojen ja tulonhankkiruis-
28970: aiheutuneet vuokramenot. Muutoin oikeus-              menojen välistä rajaa ei ole syytä muuttaa myös-
28971: käytännössäkin on katsottu, että toisella paikka-     kään lainsäädäntöteitse.
28972: 
28973:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
28974: 
28975:                                                                                  Ministeri Arja Alho
28976:                                               KK 444/1997 vp                                               3
28977: 
28978: 
28979: 
28980: 
28981:                                           Tili Riksdagens Talman
28982: 
28983:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Sålunda fick exempelvis en skattskyldig som
28984: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande              hade stadigvarande bostad och arbetsplats på en
28985: medlem av statsrådet översänt följande av                annan ort inte för sin auskulteringstid dra av
28986: riksdagsman Sakari Smeds undertecknade spörs-            utgifterna för bostaden på främmande ort (HFD
28987: mål nr 444:                                              1983 T 5005). En skattskyldig som tillsammans
28988:                                                          med sin make har en gemensam bostad på en
28989:            Är man vid ministeriet medveten om            annan ort fick inte heller för tiden för skötseln av
28990:         de problem en person som har familj och          en visstidsanställning dra av de utgifter boendet
28991:         arbetar utanför hemkommunen har med              på den främmande orten medförde. Högsta för-
28992:         skatteavdragen för boendekostnaderna,            valtningsdomstolen motiverade beslutet (HFD
28993:         och                                              1984 II 574) med att eftersom den skattskyldige
28994:            vilka åtgärder ämnar man vidta för att        under ett års tid skött visstidsanställningen som
28995:         lösa problemen?                                  huvudsyssla utan att samtidigt vara anställd an-
28996:                                                          nanstans, var utgifterna för bostaden inte av-
28997:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            dragsgilla Ievnadskostnader vid beskattningen.
28998: anföra följande:                                            Det är viktigt att bibehålla principen att Iev-
28999:                                                          nadskostnader inte får dras av vid beskattningen.
29000:    Vid beskattningen är utgifterna för forvärvan-        Enligt rättspraxis kan utgifterna för en bostad på
29001: de och bibehållande av inkomst avdragbara.               främmande ort under vissa förhållanden betrak-
29002: Däremot är levnadskostnaderna inte avdragba-             tas som utgifter för inkomstens förvärvande. I
29003: ra. Typiska levnadskostnader är den skattskyldi-         övrigt har utgifterna för en bostad på främmande
29004: ges boendeutgifter, exempelvis hyran för bosta-          ort även i rättspraxis betraktats som Ievnadskost-
29005: den. Sålunda har man i allmänhet inte fått dra av        nader. 1 motiveringen tili spörsmålet har föresla-
29006: utgifter för en bostad på en annan ort vid beskatt-      gits att skatteförvaltningen skulle meddela anvis-
29007: ningen.                                                  ningar som klarlägger när utgifterna för hyres-
29008:    I rättspraxis har man dock i vissa situationer        bostad betraktas som utgifter för inkomstens för-
29009: ansett att utgifterna för en bostad på främmande         värvande. Utan ändring av rättspraxis kan skat-
29010: ort är utgifter för inkomstens förvärvande. Så           teförvaltningen dock inte utvidga avdragsrätten
29011: har man ansett i HFD:s beslut 1982 T 5531. I             genom anvisningar. Det nuvarande läget kan
29012: detta fall hade den skattskyldige stadigvarande          anses vara tillfredsställande: en omfattande rätt
29013: arbetsplats på en annan ort, där även hans familj        att dra av hyresutgifterna kunde även Ieda tili
29014: hade sin stadigvarande bostad. Han hade förord-          betydande bortfall av skatteintäkter, eftersom ett
29015: nats tili en annan ort för att sköta ett visstidsvika-   enskilt avdrag kunde vara mycket betydande.
29016: riat. Under dessa förhållanden fick den skattskyl-       Regeringen anser att det inte heller är skäl att
29017: dige dra av hyresutgifterna för bostaden på den          lagstiftningsvägen ändra gränsen mellan lev-
29018: ort där vikariatet sköttes. I övrigt har man även i      nadskostnader och utgifter för inkomstens för-
29019: rättspraxis ansett att utgifterna för en bostad på       värvande.
29020: annan ort inte är avdragsgilla levnadskostnader.
29021: 
29022:       Helsingfors den 20 maj 1997
29023: 
29024:                                                                                      Minister Arja Alho
29025:                                              KK 445/1997 vp
29026: 
29027: Skriftligt spörsmål 445
29028: 
29029: 
29030: 
29031: 
29032:                                     Margareta Pietikäinen /sv: Bättre villkor för handikappade barn
29033: 
29034: 
29035: 
29036:                                          Tili Riksdagens Talman
29037: 
29038:    ldag försöker man så långt som möjligt följa        ansvar assistenterna har. Utbildningen och
29039: integrationsprincipen vid ordnandet av handi-          kompetensen varierar oerhört mellan assistenter-
29040: kappade barns skolgäng. Detta strävar man tili         na, vilket är ett problem.
29041: ocksä med den lag om grundutbildning som gäl-             Det vore ocksä viktigt att fåsta uppmärksam-
29042: ler alla, viiken snart kommer att behandlas av         het vid de handikappade barnens behov redan i
29043: riksdagen. Att utesluta ett handikappat barn från      dagvärden. Därför är personliga assistenter yt-
29044: normal skolgång kan ses som diskriminering på          terst viktiga redan i ett tidigt skede. En gemensam
29045: grund av handikapp, men det handikappade bar-          utbildning för assistenter både för skola och dag-
29046: net behöver stöd med sin egen utveckling och           heru borde ordnas liksom ett enhetligt avtal om
29047: med sina egoa mål.                                     deras avlöning. Sålunda kunde man skapa konti-
29048:    1 praktiken är skolgängsassistenter 1-biträden      nuitet och goda resultat.
29049: mycket viktiga stödpersoner för att integreringen         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
29050: av handikappade barn skall lyckas i skolorna.          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
29051: Trots detta släpar utvecklingen efter. 1 många         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
29052: kommuner bygger verksamheten pä temporära              följande spörsmål:
29053: och tidsbundna lösningar. Den trygga och läng-
29054: variga relation mellan assistent och barn som är                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
29055: mycket viktig för barnet hinner dä inte uppstä.               ta för att förbättra situationen med per-
29056: Assistenter anställs ofta för bara 1 eller 2 termi-           sonliga assistenter för handikappade
29057: ner, vilket leder tili att de är arbetslösa under en          barn?
29058: tid av året. Avlöningen motsvarar inte heller det
29059: 
29060:      Helsingforsden 28 april1997
29061: 
29062:                                        Margareta Pietikäinen /sv
29063: 
29064: 
29065: 
29066: 
29067: 279001
29068: 2                                           KK 445/1997 vp
29069: 
29070: Kirjallinen kysymys 445                                                                      Suomennos
29071: 
29072: 
29073: 
29074: 
29075:                                    Margareta Pietikäinen /r: Vammaisten lasten tilanteen parantami-
29076:                                       sesta
29077: 
29078: 
29079:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29080: 
29081:     Vammaisten lasten koulunkäynnin järjestä-         vastuuta. Avustajien koulutus ja pätevyys vaihte-
29082: misessä pyritään nykyään mahdollisimman pit-          lee suunnattomasti, mistä aiheutuu ongelmia.
29083: källe noudattamaan integroimisperiaatetta. Tä-            Huomion kiinnittäminen vammaisten lasten
29084: hän pyritään myös kaikkia koskevalla lailla pe-       tarpeisiin jo päivähoidossa olisikin tärkeää. Tä-
29085: rusopetuksesta, joka tulee pian eduskunnan kä-        män vuoksi henkilökohtaiset avustajat ovat ää-
29086: sittelyyn. Vammaisen lapsen poissulkemista nor-       rimmäisen tärkeitä jo varhaisessa vaiheessa.
29087: maalista koulunkäynnistä voidaan pitää vam-           Sekä kouluun että päiväkotiin tuleville avustajil-
29088: man perusteella tapahtuvana syrjintänä, mutta         le tulisi järjestää yhteinen koulutus samoin kuin
29089: vammainen lapsi tarvitsee tukea omaan kehityk-        heidän palkkaustaan koskeva yhtenäinen sopi-
29090: seensä ja omiin tavoitteisiinsa.                      mus. Näin voitaisiin luoda jatkuvuutta ja saada
29091:     Käytännössä koulunkäyntiavustajat ovat hy-        hyviä tuloksia.
29092: vin tärkeitä tukihenkilöitä, jotta vammaisten las-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29093: ten integroiminen kouluun onnistuisi. Tästä huo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29094: limatta kehitys laahaajäljessä. Monissa kunnissa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29095: toiminta perustuu tilapäisiin ja määräaikaisiin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29096: ratkaisuihin. Tällöin ei ehdi syntyä avustajan ja
29097: lapsen välistä turvallista ja pitkäaikaista suhdet-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29098: ta, joka on hyvin tärkeä lapselle. Avustajat pal-            ryhtyä parantaakseen vammaisten lasten
29099: kataan usein vain yhdeksi tai kahdeksi lukukau-              henkilökohtaisiin avustajiin liittyvää ti-
29100: deksi, minkä vuoksi he ovat osan vuodesta työt-              lannetta?
29101: töminä. Palkkaus ei myöskään vastaa avustajien
29102: 
29103:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1997
29104: 
29105:                                        Margareta Pietikäinen /r
29106:                                              KK 445/1997 vp                                            3
29107: 
29108: 
29109: 
29110: 
29111:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29112: 
29113:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         avustajien palkkakustannukset luetaan opetus-
29114: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
29115: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        (705/1992) mukaisesti opetustoimen menoihin,
29116: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta         joihin myönnetään laskennallista valtionosuut-
29117: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         ta.
29118: sen n:o 445:                                               Koulutuksen lainsäädännön uudistamisessa
29119:                                                        ollaan loppusuoralla ja hallituksen on tarkoitus
29120:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         antaa eduskunnalle esitys uudeksi koulutuksen
29121:        ryhtyä parantaakseen vammaisten lasten          lainsäädännöksi vielä tämän kevään aikana.
29122:        henkilökohtaisiin avustajiin liittyvää ti-      Uusien lakien on ehdotettu tulevan voimaan 1
29123:        lannetta?                                       päivänä elokuuta 1998. Perusopetuslakiehdo-
29124:                                                        tuksen 31 §:n 1 momentin mukaisesti
29125:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                "Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvit-
29126: taen seuraavaa:                                        sevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksut-
29127:                                                        ta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkit-
29128:    Opetushallituksen lukuvuotta 1994-95 kos-           semis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppi-
29129: kevan erityisopetusselvityksen mukaan perus-           lashuoltopalvelut, erityiset apuvälineet sekä
29130: koulussa oli päätoimisia koulunkäyntiavustajia         39 §:n nojallajärjestettävät palvelut."
29131: 1 610 ja sivutoimisia 255. Koulunkäyntiavustajia           Lakiehdotuksen 39 §:ssä säädetään erityisope-
29132: on erityisesti vaikeasti kuulo-, näkö-, liikunta- ja   tuksen yhteydessä annettavasta kuntoutuksesta
29133: kehitysvammaisia oppilaita varten. Koulun-             sekä mainittuun opetukseen liittyvistä kehittä-
29134: käyntiavustajista suuri osa on palkattu työlli-        mis-, ohjaus- ja tukitehtävistä.
29135: syysvaroilla. Vain osa avustajista on saanut teh-          Nykyisen lainsäädännön mukaan kunta palk-
29136: tävään erityisen koulutuksen, kuten kehitysvam-        kaa itsenäisesti koulunkäyntiavustajat, eikä
29137: mahoitajan tai koulunkäyntiavustajan koulu-            avustajien määrästä enempää kuin kelpoisuus-
29138: tuksen.                                                vaatimuksistakaan ole olemassa säädöksiä. Täs-
29139:    Erityisesti koulunkäyntiavustajan tehtäviin         sä tilanteessa valtio ei voi vaikuttaa avustajien
29140: suuntautuvaa koulutusta järjestetään nykyisin          palkkaamisen tilapäisyyteen.
29141: terveys- ja sosiaalialan ammattitutkintoon täh-            Apua tarvitsevan lapsen ja nuoren kannalta
29142: täävänä koulutuksena. Koulutusta järjestetään          on luonnollisesti ensiarvoisen tärkeää, että työ-
29143: yhteensä yhdeksässä kansanopistossa. Koulutus          suhde on pitempiaikainen, jolloin avustettavan
29144: kestää yhdeksästä kuukaudesta yhteen vuoteen.          ja avustajan suhde muodostuututulleja turvalli-
29145: Opetushallitus on vahvistanut tutkinnon perus-         selle pohjalle. Opetusministeriön käsityksen mu-
29146: teet toukokuussa 1995 ja ne tulivat voimaan elo-       kaan avustajien paikkaamisessa tulisi pyrkiä pit-
29147: kuussa samana vuonna.                                  käjänteisyyteen. Toisaalta koulunkäyntiavusta-
29148:    Peruskoululain (476/1983) 3 §:n 1 momentin          jan koulutusta on ollut vasta niin vähän aikaa,
29149: mukaisesti koulun kasvatus ja opetus on järjes-        että pätevyyden suhteen tilanne korjautuu melko
29150: tettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mu-       hitaasti.
29151: kaisesti. Tämän opetuksen yksilöllistämistä kos-           Koulunkäyntiavustajien tilanteen selvittämi-
29152: kevan säännöksen on katsottu edellyttävän, että        seksi opetusministeriöllä on tarkoitus antaa ope-
29153: koulu huolehtii muun ohella myös tarvittavien          tushallitukselle tehtäväksi kartoittaa avustajien
29154: koulu- ja luokkakohtaisten avustajien paikkaa-         nykytilanne nimenomaan siltä kannalta, kuinka
29155: misesta. Koulunkäyntiavustajista ja avustajien         paljon näissä tehtävissä on vakinaisesti palkattua
29156: kelpoisuusvaatimuksista koululainsäädäntöön            henkilökuntaa ja mikä on avustajien tilanne kou-
29157: ei sisälly erityisiä säännöksiä. Edellä todetun        lutuksen suhteen.
29158: yleissäännöksen mukaisesti kouluun palkattujen
29159: 
29160:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
29161: 
29162:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
29163: 4                                          KK 445/1997 vp
29164: 
29165: 
29166: 
29167: 
29168:                                        Tili Riksdagens Talman
29169: 
29170:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ställt i enlighet med den allmänna bestämmelsen
29171: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       räknas enligt lagen om finansiering av undervis-
29172: 1em av statsrådet översänt följande av Margareta     nings- och kulturverksamhet (705/1992) tili såda-
29173: Pietikäinen undertecknade skriftliga spörsmål nr     na utgifter för undervisningsverksamheten som
29174: 445:                                                 kalkylmässig statsandel beviljas för.
29175:                                                          Reformen av utbildningslagstiftningen är inne
29176:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       på slutrakan och det är regeringens avsikt att före
29177:        ta för att förbättra situationen med per-     sommaren avlåta en proposition tili riksdagen
29178:        sonliga assistenter för handikappade          med förslag tili ny utbildningslagstiftning. Enligt
29179:        barn?                                         propositionen skall de nya lagarna träda i kraft
29180:                                                      den 1 augusti 1998. 1 31 § 1 mom. i den föreslagna
29181:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        1agen om grundläggande utbi1dning sägs:
29182: anföra följande:                                        "Handikappade e1ever och andra elever i be-
29183:                                                      hov av särskilt stöd har dessutom rätt att avgifts-
29184:     Enligt en undersökning av utbildningsstyrel-     fritt få sådana tolknings- och biträdestjänster,
29185: sen om specialundervisningen läsåret 1994-95         övriga undervisnings- och elevvårdstjänster, sär-
29186: fanns det då 1 610 skolgångsbiträden i huvud-        skilda hjälpmedel samt tjänster som ordnas med
29187: syss1a och 255 i bisyssla i grundsko1orna. Sko1-     stöd av 39 §."
29188: gångsbiträden fmns speciellt för de gravt hörsel-       I lagförslagets 39 § finns bestämmelser om re-
29189: och synskadade och för de rörelse- och utveck-       habiliteringen i samband med specialundervis-
29190: lingshämmade eleverna. En stor del av skol-          ningen och om utvecklings-, handlednings- och
29191: gångsbiträdena avlönas med sysse1sättningsmed-       stöduppgifter i anslutning tili nämnda undervis-
29192: el. Bara en del av biträdena är särskilt utbildade   ning.
29193: för uppgiften, exempelvis vårdare av utvecklings-        Enligt gällande lagstiftning anställer en koru-
29194: hämmade eller skolgångsbiträde.                      mun självständigt skolgångsbiträden och det
29195:     Utbildning med inriktning särskilt på uppgif-    finns inga bestämmelser varken om antalet biträ-
29196: ten som skolgångsbiträde ordnas för närvarande       den eller behörighetsvilikoren för dem. I denna
29197: som utbildning för en yrkesinriktad examen           situation kan staten inte inverka på att biträden
29198: inom hälsovården och det sociala området. Ut-        anställs temporärt.
29199: bildningen ordnas i sammanlagt nio folkhögsko-           Med tanke på de barn och unga som är i behov
29200: lor. Utbildningen räcker mellan nio månader och      av hjälp är det självfallet ytterst viktigt med lång-
29201: ett år. Utbildningsstyrelsen har fastställt grun-    variga arbetsförhållanden där relationen mellan
29202: derna för examen i maj 1995 och de trädde i kraft    den som får hjälp och assistenten kan uppstå på
29203: i augusti samma år.                                  en bekant och trygg grund. Enligt undervisnings-
29204:     Enligt 3 § 1 mom. grundskolelagen (476/1983)     ministeriets uppfattning bör man sträva efter
29205: skall den fostran och undervisning som meddelas      långvarighet i anställningarna. Å andra sidan har
29206: i grundskolan anordnas med beaktande av ele-         utbildningen tili skolgångsbiträde bara funnits
29207: vernas älder och förutsättningar. Det har ansetts    en kort tid, så situationen när det gäller kom-
29208: att detta stadgande om individualisering av un-      petensen korrigeras rätt långsamt.
29209: dervisningen förutsätter att skolan bland annat          För att utreda situationen vad gäller skol-
29210: ser tili att de biträden som behövs i skolan och i   gångsbiträden avser undervisningsministeriet ge
29211: klasserna anställs. Någon särskild bestämmelse       utbildningsstyrelsen i uppdrag att kartlägga nu-
29212: om skolgångsbiträden och krav på utbildning          läget uttryckligen i fråga om hur många ordinarie
29213: hos biträdena ingår inte i skollagstiftningen. Lö-   anställda det finns i dessa uppgifter och om situ-
29214: nekostnaderna för de biträden som en skola an-       ationen med biträdenas utbildning.
29215: 
29216:      Helsingforsden 16 maj 1997
29217: 
29218:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
29219:                                                KK 446/1997 vp
29220: 
29221: Kirjallinen kysymys 446
29222: 
29223: 
29224: 
29225: 
29226:                                       Kari Rajamäki /sd: Ekan huoltokonttoritallettajien aseman turvaa-
29227:                                          misesta
29228: 
29229: 
29230:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
29231:    Eduskunnan hyväksyessä vuonna 1993 sääs-               kimiljardikylvön jälkeen nämä ihmiset joutuisi-
29232: tökassatoimintaa harjoittavia osuuskuntia kos-            vat kärsimään.
29233: kevan lain, jolla turvattiin talletukset, se ei silloi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29234: sen hallituksen tahdosta hyväksynyt Ekan huol-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29235: tokonttorityyppisiä talletuksia lain piiriin. Kui-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29236: tenkin kyseessä ovat talletukset, jotka asiallisesti      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29237: vastaavat toisiaan.
29238:    Oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden vaati-                          Aikooko Hallitus edesauttaa järjeste-
29239: musta eivät täytä oikeuden tulkinnat siitä, että                 lyjä, joilla Tradeka maksaisi Ekan huol-
29240: Ekan huoltokonttoritallettajia kohdellaan eri ta-                tokonttoritalletukset, ja
29241: valla. Kyseessä on useiden pienipalkkaisten ih-                     mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus
29242: misten elinikäisistä säästöistä ja jopa asunnon-                 on valmis tämän epäoikeudenmukaisuu-
29243: vaihtotilanteeseen liittyvä poikkeuksellinen tal-                den korjaamiseksi?
29244: letus. On täysin perusteetonta, että kaiken pank-
29245:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1997
29246: 
29247:                                               Kari Rajamäki /sd
29248: 
29249: 
29250: 
29251: 
29252: 279001
29253: 2                                            KK 446/1997 vp
29254: 
29255: 
29256: 
29257:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29258: 
29259:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rittamista varten eikä sijoitus- tai pankkitoimin-
29260: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          taan.
29261: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Koska pankkitalletusten suojaa tullaan rajaa-
29262: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-        maan ja osuuskuntien säästökassatoimintaa kos-
29263: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kevia säännöksiä on muutettu siten, että säästö-
29264: 446:                                                   kassasijoitusten riskisijoitusluonnetta ja tästä ai-
29265:                                                        heutuvaa osuuskunnan tiedonantovelvollisuutta
29266:           Aikooko Hallitus edesauttaa järjeste-        ja vastaavasti sijoittajan omaa selonottovaati-
29267:        lyjä, joilla Tradeka maksaisi Ekan huol-        musta on korostettu, ei ole perusteltua tehdä
29268:        tokonttoritalletukset, ja                       erillistä huoltokonttoreiden asemaan vaikutta-
29269:           mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus        vaa lainsäädäntöä.
29270:        on valmis tämän epäoikeudenmukaisuu-                Osuuskunta Ekan yrityssaneerausohjelmassa
29271:        den korjaamiseksi?                              huoltokonttoritalletuksista etuoikeudettomiksi
29272:                                                        saataviksi katsottiin kuuluviksi mm. lapsilisät,
29273:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kansaneläkkeet ja kaikki sellaiset rahat, jotka
29274: vasti seuraavaa:                                       työntekijät olivat tallettaneet tileille ilman, että
29275:                                                        ne olisivat tulleet palkkakonttorista tai eläkelai-
29276:    Osuuskunta Ekalla oli ns. huolto konttori, jos-     toksesta. Huoltokonttoritalletuksia oli sanee-
29277: sa pidettyjä tilejä konsernin työntekijät ja eläke-    rausohjelman käynnistyessä yhteensä 81,8 mmk,
29278: läiset saattoivat käyttää palkka- ja maksuliiken-      joista etuoikeutettuina on maksettu 61 mmk.
29279: netileinään. Tilille saattoi ohjata myös kansan-       Helsingin käräjäoikeuden päätöksen mukaan
29280: eläkkeitä ja lapsilisiä sekä muita varoja, jotka       etuoikeudettomista huoltokonttoritalletuksista
29281: eivät olleet peräisin työnantajalta. Näihin saata-     tallettajille maksetaan kaikki 200 markkaan asti
29282: viin perustuvat saatavat osuuskunnalta ovat sa-        ja sen ylittävältä osalta 29 prosentin jako-osuus.
29283: neerausvelkaa. Saneerausohjelmassa etuoikeute-         Helsingin hovioikeus olisi korottanut kokonaan
29284: tuiksi on katsottu niiden huoltokonttoritalletus-      maksettavien talletusten rajan 20 000 markkaan.
29285: ten pääomat, jotka oli pidätetty tallettajille ennen   Korkein oikeus on 21.4.1997 antamassaan pää-
29286: 20.10.1993 maksetuista palkoista ja työeläkkeis-       töksessä palauttanut Helsingin käräjäoikeuden
29287: tä tai muista työsuhdeperusteisista ja sellaisina      alkuperäisen päätöksen. Saneerausohjelman
29288: saneerausmenettelyn ulkopuolisessa pakkotäy-           mukaiset leikatut huoltokonttorisaatavat ovat
29289: täntöönpanossa etuoikeutetuista saatavista:            noin 5 miljoonaa markkaa. Helsingin hovioikeu-
29290: Nämä saatavat on maksettu tallettajille täysi-         den nyttemmin kumotun päätöksen mukainen
29291: määräisesti. Muut talletukset ovat etuoikeudet-        korvausvelvoite olisi ollut noin 11 miljoonaa
29292: tomia.                                                 markkaa kaikkiaanjäljellä olevasta 14,6 miljoo-
29293:    Työministeriön 19 päivänä kesäkuuta 1995            nasta markasta.
29294: asettama huoltokonttorityöryhmä selvitti huol-             Tradekan tuloskehitys on ollut yrityssanee-
29295: tokonttoreiden toimintaa ja siinä ilmenneitä on-       rausohjelmassa arvioitua suotuisampaa, ja Tra-
29296: gelmia. Työryhmä ehdotti mm. huoltokonttorei-          dekan puolelta on esitetty valmius pikaisesti neu-
29297: ta ylläpitävien yritysten huoltokonttoritoimin-        votella ja selvittää yhteistyössä velkojien ja yhty-
29298: taa ja etenkin huoltokonttoreihin liittyviä riskejä    män johdon kanssa ne keinot, joilla asia saate-
29299: koskevan tiedottamisvelvollisuuden lisäämistä          taan tallettajien kannalta inhimilliseen lopputu-
29300: sekä työntekijöiden huoltokonttorisaatavien            lokseen. Tavoitteena on, että Tradeka voisi il-
29301: turvan lisäämistä työnantajan maksukyvyttö-            maisemansa halun mukaisesti suorittaa henkilö-
29302: myystilanteessa. Jälkimmäistä ehdotusta ei ole         kunnalleen ja eläkeläisilleen heidän huoltokont-
29303: toteutettu. Työryhmä korosti sitä, että alkupe-        torisaatavansa. Valtiovarainministeriö tulee
29304: räisen tarkoituksensa mukaan huoltokonttoreita         omalta osaltaan myötävaikuttamaan siihen, että
29305: on perustettu lähinnä toistuvien maksujen suo-         tämä tavoite toteutuu.
29306: 
29307:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
29308: 
29309:                                                                                    Ministeri Arja Alho
29310:                                              KK 446/1997 vp                                               3
29311: 
29312: 
29313:                                          Tili Riksdagens Talman
29314: 
29315:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Ie användas för löpande betalningar och inte för
29316: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         placerings- eller bankverksamhet.
29317: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Eftersom insättningsgarantin kommer att be-
29318: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr            gränsas och bestämmelserna om andelslagens
29319: 446:                                                   sparkasseverksamhet har ändrats så att de fram-
29320:                                                        häver sparkasseplaceringarnas karaktär av risk-
29321:           Ämnar Regeringen medverka tili ett           placeringar och den informationsskyldighet det
29322:        arrangemang enligt vilket Tradeka beta-         medför för andelslaget samt på motsvarande sätt
29323:        lar depositionerna i Ekas intressekontor        kravet att placerarnas själva skall hålla sig under-
29324:        och                                             rättade, är det inte motiverat att stifta en särskild
29325:           vilka andra åtgärder är Regeringen be-       lag som påverkar intressekontorens ställning.
29326:        redd att vidta för att missförhållandet             1 Andelslaget EKA:s företagssaneringspro-
29327:        skall avhjälpas?                                gram ansågs att tili sådana depositioner i intres-
29328:                                                        sekontoret som saknade förmånsrätt hör bl.a.
29329:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          barnbidrag, folkpensioner och alla sådana pen-
29330: anföra följande:                                       gar som arbetstagarna hade satt in på kontona
29331:                                                        utan att de hade kommit från lönekontoret eller
29332:     Andelslaget EKA hade ett s.k. intressekontor       pensionsanstalten. När saneringsprogrammet in-
29333: där koncernens arbetstagare och pensionstagare         leddes uppgick depositonerna på intressekonto-
29334: kunde ha lönekonto eller konto för betalnings-         ret tili sammanlagt 81,8 milj.mk varav 61 milj.mk
29335: transaktioner. Tili kontot kunde även styras           har betalts ut som prioriterade. Enligt Helsing-
29336: folkpensionen och barnbidrag samt andra medel          fors tingsrätts utslag betalas tili alla deponenter
29337: som inte hade betalts av arbetsgivaren. De ford-       ett belopp på upp tili 200 mk av de intressekon-
29338: ringar i andelslaget som baserar sig på dessa          torsdepositioner som saknar förmånsrätt och
29339: fordringar är saneringsskuld. 1 saneringspro-          därtill en utdelning på 29% av dendel som över-
29340: grammet har som prioriterade betraktats kapital        stiger detta belopp. Helsingfors hovrätt skulle ha
29341: på de depositioner i intressekontoret som hade         höjt gränsen tili 20 000 mk för de depositioner
29342: innehållits från sådana löner och arbetspensioner      som i sin helhet skall betalas ut. 1 sin dom
29343: som hade betalts tili deponenterna före                21.4.1997 återinförde Högsta förvaltningsdom-
29344: 20.10.1993 eller från andra på arbetsförhållande       stolen Helsingfors tingsrätts ursprungliga utslag.
29345: baserade fordringar vilka som sådana är priorite-      De enligt saneringsprogrammet nedsatta ford-
29346: rade vid verkställighet utom saneringsförfaran-        ringarna i intressekontoret uppgår tili ca 5 milj.
29347: det; dessa fordringar har betalts tili deponenterna    mk. Enligt Helsingfors hovrätts dom som nume-
29348: tili fullt belopp. De övriga depositionerna saknar     ra är upphävd hade ersättningsskyldigheten varit
29349: förmånsrätt.                                           ca 11 milj. mk av återstoden på 14,6 milj.mk.
29350:     En intressekontorsarbetsgrupp som arbetsmi-            Tradekas resultatutveckling har varit gynn-
29351: nisteriet tillsatte den 19 juni 1995 utredde intres-   sammare än vad man uppskattat i företagssane-
29352: sekontorens verksamhet och de problem som              ringsprogrammet och från Tradekas sida har
29353: uppstått däri. Arbetsgruppen föreslog bl.a. att        man visat beredskap att i samarbete med ford-
29354: den informationsskyldighet som gäller intresse-        ringsägarna och koncernens ledning snabbt för-
29355: kontorsverksamheten i företag som upprätthål-          handla och utreda vilka sätt det finns att nå ett
29356: Jer intressekontor och särskilt de risker som finns    resultat som är mänskligt från deponenternas
29357: i anslutning till intressekontor skall ökas samt       synpunkt. Målet är att Tradeka enligt sin önskan
29358: arbetstagarnas fordringar i intressekontoret ges       tili sin personai och sina pensionärer kunde beta-
29359: bättre skydd vid arbetsgivarens insolvens. Det         la deras fordringar i intressekontoret. Finansmi-
29360: sistnämnda förslaget har inte gått igenom. Ar-         nisteriet kommer för sin del att medverka tili att
29361: betsgruppen betonade att när intressekontoren          målet nås.
29362: inrättades var avsikten ursprungligen att de skul-
29363: 
29364:      Helsingfors den 20 maj 1997
29365: 
29366:                                                                                     Minister Arja Alho
29367:                                              KK 447/1997 vp
29368: 
29369: Kirjallinen kysymys 447
29370: 
29371: 
29372: 
29373: 
29374:                                     Mikko Elo /sd: Kuntien kantokykyluokitusjärjestelmän uudelleen
29375:                                         arvioimisesta
29376: 
29377: 
29378:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29379: 
29380:    Suomen kunnat on perinteisesti jaettu eri kal-       pailun johdosta jopa alemmat kuin muualla
29381: leusluokkiin. Tarkoituksena on ollut tuottaa            maassa. On myös syytä huomata, että saman
29382: suuntaa-antavaa informaatiota esimerkiksi               kunnan sisällä on huomattavia eroja esimerkiksi
29383: palkkauksesta päätettäessä. Kalleimpaan kal-            asumiskustannuksissa. Siksi maamme eri kunnat
29384: leusluokkaan kuuluvassa kunnassa on maksettu            olisi pikimmiten yhdistettävä yhden kalleusluo-
29385: suurempaa palkkaa kuin alemmassa kalleusluo-            kan alueeksi.
29386: kassa olevassa.                                            Lainsäätäjä ei luonnollisestikaan voi puuttua
29387:    Eriarvoisen palkkauksen perusteena on ollut          niihin lukuisiin sopimuksiin, joissa kalleusluoki-
29388: kuvitelma siitä, että elinkustannukset olisivat eri-    tukselle on annettu painoarvoa. Lainsäätäjä voi
29389: tyisesti suurimmissa kaupungeissa niin korkeat,         kuitenkin vaikuttaa ja edistää kehitystä tasapuo-
29390: että tämä tulisi kompensoida paikassa. Tämä             lisempaan suuntaan kumoamaila lain kuntien
29391: näkemys ei enää pidä paikkaansa. Maamme ra-             yleisestä kalleusluokituksesta.
29392: kenteet ovat muuttuneet siten, että esimerkiksi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29393: liikkumisen, palveluiden, asumisen sekä kulutus-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29394: tarvikkeiden hinnat ja saatavuus ovat siinä mää-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29395: rin monimutkaisesti määräytyviä, ettei perustet-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29396: ta karkeaan jakoon nykyisiin kahteen kalleus-
29397: luokkaan enää ole olemassa. Usein esim. elintar-                 Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
29398: vikkeiden ja muiden kulutustuotteiden hinnat                   nöllisiin toimenpiteisiin kuntien yleisen
29399: saattavat olla pääkaupunkiseudulla kovan kil-                  kalleusluokituksen kumoamiseksi?
29400: 
29401:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
29402:                                               Mikko Elo /sd
29403: 
29404: 
29405: 
29406: 
29407: 279001
29408: 2                                        KK 447/1997 vp
29409: 
29410: 
29411: 
29412: 
29413:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29414: 
29415:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     miselle on kerta toisensa jälkeen kuitenkin koet-
29416: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tu, että luokituksen lopettaminen voisi johtaa
29417: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-   työvoimakustannusten ja julkisten menojen kas-
29418: le jäsenelle kansanedustaja Mikko Elon näin        vuun. Näin tulisikin käymään, jos palkat ja sosi-
29419: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 447:           aalietuudet yhtenäistettäisiin nostamalla II kal-
29420:                                                    leusluokan palkkoja ja etuuksia 1 luokan tasolle.
29421:          Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-       Kalleusluokituksen poistaminen tällä tavalla li-
29422:        nöllisiin toimenpiteisiin kuntien yleisen   säisi työvoimakustannuksia yksityisellä sektoril-
29423:        kalleusluokituksen kumoamiseksi?            la 2, 7 mrd. mk ja julkisella sektorilla 1,4 mrd. mk,
29424:                                                    julkisen sektorin maksamat tulonsiirrot kasvaisi-
29425:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vat 0,7 mrd. mk (Kuntien yleinen kalleusluoki-
29426: vasti seuraavaa:                                   tus: valtiovarainministeriön työryhmämuistio
29427:                                                    1995:24). Lisäksi kalleusluokituksen lopettami-
29428:    Kuntienjako kahteen kalleusluokkaan erotte-     nen voisi johtaa kompensaatiovaatimuksiin nii-
29429: leepalkan-ja tulonsiirron saajien elinkustannuk-   den palkan- ja eläkkeensaajien taholta, joiden
29430: set verrattain sattumanvaraisesti. Palkka mää-     suhteellinen asema uudistuksessa huononisi.
29431: räytyy työpaikan mukaan, eivätkä asumis- ja           Kalleusluokituksen voimassaoloa on jatkettu
29432: työssäkäyntikunnat monessa tapauksessa ole sa-     vuosikymmenen loppuunjäädyttämällä luokitus
29433: moja. Kalleusluokituksen on nähty jäykistävän      vuosiksi 1996-1999 lailla (1341/1995) samaksi
29434: myös työmarkkinoita, jos palkka ei olekaan kor-    kuin se oli v. 1995.
29435: vausta työstä vaan kompensaatiota elinkustan-         Ottaen huomioon asian laajuuden ja sen mo-
29436: nuksista. Kalleusluokitusjärjestelmän voimassa-    net heijastusvaikutukset selvitys- ja lainvalmiste-
29437: olon aikana useat kalleusluokitusta käsitelleet    lutyö kalleusluokituksen lakkauttamiseksi- sil-
29438: toimikunnat ja työryhmät ovatkin päätyneet         mällä pitäen vuotta 2000 - on tarkoitus käyn-
29439: suosittamaan kalleusluokituksesta luopumista.      nistää kuluvan vuoden aikana.
29440:    Esteeksi kalleusluokitusjärjestehnästä luopu-
29441: 
29442:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
29443: 
29444:                                                               Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
29445:                                              KK 447/1997 vp                                             3
29446: 
29447: 
29448: 
29449: 
29450:                                          Tili Riksdagens Talman
29451: 
29452:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            dyrortsklassificeringen har dock varit en rädsla
29453: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            för att slopandet av klassificeringen kunde leda
29454: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        tili ökade arbetskraftskostnader och en ökning
29455: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr            av de offentliga utgifterna. Så kommer det också
29456: 447:                                                   att förhålia sig, om lönerna och de sociala förmå-
29457:                                                        nerna förenhetligas genom att lönerna och för-
29458:            Ämnar Regeringen vidta lagstiftnings-       månerna inom dyrortsklass II höjs tili samma
29459:         åtgärder för att möjliggöra att den ali-       nivå som inom klass 1. Om dyrortsklassificering-
29460:         männa dyrortsklassificeringen av kom-          en slopas på detta sätt, ökar arbetskostnaderna
29461:         munerna frångås?                               med 2, 7 mrd. mk inom den privata sektorn och
29462:                                                        med 1,4 mrd. mk inom den offentliga sektorn. De
29463:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          inkomsttransfereringar som betalas av den of-
29464: anföra följande:                                       fentliga sektorn ökar med 0, 7 mrd. mk (Kommu-
29465:                                                        nernas alimänna dyrortsklassificering, finansmi-
29466:    Indelningen av kommunerna i två dyrorts-            nisteriets arbetsgruppspromemoria 1995:24).
29467: klasser uppdelar levnadskostnaderna för lönta-         Slopandet av dyrortsklassificeringen kan dess-
29468: gare och mottagare av inkomsttransfereringar           utom leda tili att de löntagare och pensionstagare
29469: relativt slumpmässigt. Lönen bestäms enligt ar-        vars stälining försämras genom reformen fram-
29470: betsplatsen, och i många fali är boningsorten och      lägger kompensationskrav.
29471: den ort där arbetsplatsen finns inte densamma.             Dyrortsklassificeringens giltighetstid har för-
29472: Dyrortsklassificeringen har också ansetts leda tili    längts tili decenniets slut genom en lag (1341/
29473: att arbetsmarknaden stagnerar, om lönen inte är        1995), som innebär att klassificeringen har frysts
29474: en ersättning för arbete utan bara en kompensa-        på 1995 års nivå för åren 1996-1999.
29475: tion för levnadskostnaderna. Under dyrortsklas-            Med tanke på att ärendet är vittomfattande
29476: sificeringens giltighetstid har flera kommissioner     och återspeglar sig på många sätt är avsikten att
29477: och arbetsgrupper som dryftat dyrortsklassifice-       utrednings- och lagberedningsarbetet i syfte att
29478: ringen yttrat sig tili förmån för att dyrortsklassi-   slopa dyrortsklassificeringen - med sikte på år
29479: ficeringen skali slopas.                               2000 - skall inledas under innevarande år.
29480:    Ett återkommande hinder för slopandet av
29481: 
29482:        Helsingforsden 20 maj 1997
29483: 
29484:                                                                         Finansminister Sauli Niinistö
29485:                                           KK 448/1997 vp
29486: 
29487: Kirjallinen kysymys 448
29488: 
29489: 
29490: 
29491: 
29492:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Sairausajalta maksettavan päivärahan las-
29493:                                       kentaperusteista
29494: 
29495: 
29496:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29497: 
29498:    Sairausajan vähimmäispäivärahan saamisen         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29499: ehtona on hallituksen esityksen 124/1995 vp ja      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29500: sen eduskuntakäsittelyn mukaan, että henkilöllä     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29501: on vuodessa työtuloja vähintään 5 000 markkaa.
29502: Kansaneläkelaitoksen päätösmenettelyssä on                    Minkälaiset työtulot Hallitus katsoo
29503: syntynyt epäselvyyttä siitä, minkälaiset tulot             kelvollisiksi sairauspäivärahan saamisen
29504: ovat kelvollisia vuosittaisen vähimmäistulorajan           edellytyksenä olevaan 5 000 markan vuo-
29505: täyttämiseksi. Eräässä tapauksessa on katsottu,            sittaiseen palkka tuloon, ja
29506: että aviomiehensä uskottuna miehenä toimimi-                  onko esimerkiksi oman aviopuolison-
29507: sesta maksettu 13 000 markan vuosipalkkio,jos-             sa uskottuna miehenä toimimisesta mak-
29508: ta on peritty myös ennakonpidätys, ei ole kelvol-          settava veronpidätyksen alainen vuosi-
29509: linen laskettavaksi sairauspäivärahab. perustee-           palkkio kelvollinen sisällytettäväksi tuo-
29510: na oleviin tuloihin. Epäselvyyttä on ollut mones-          hon palkkasummaan, sekä
29511: sa muussa tapauksessa, vaikka kyseessä on ollut               edellytetäänkö nimenomaan sitä, että
29512: ennakonpidätyksen alainen palkkatulo.                      maksettu palkkatulo on ennakonpidä-
29513:    Asian selvittämiseksi ja valtiopäiväjär-                tyksen alaista tuloa?
29514: 
29515:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
29516: 
29517:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
29518: 
29519: 
29520: 
29521: 
29522: 279001
29523: 2                                          KK 448/1997 vp
29524: 
29525: 
29526: 
29527: 
29528:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29529: 
29530:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vistettu työntekijäin eläkelain 9 §:n 2 momentissa
29531: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tarkoitettu alle 65-vuotiaiden palkkaindeksiluku
29532: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      poikkeaa edelliselle kalenterivuodelle vahviste-
29533: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tusta palkkaindeksiluvusta. Jos työkyvyttömyys
29534: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        jatkuu yli vuodenvaihteen, päivärahan määrä ei
29535: n:o 448:                                             muutu.
29536:                                                          Sairausvakuutuslain 17 §:ssä säädetään va-
29537:            Minkälaiset työtulot Hallitus katsoo      kuutetun oikeudesta esittää päivärahan perus-
29538:        kelvollisiksi sairauspäivärahan saamisen      teeksi välittömästi ennen sairastumista olleet
29539:        edellytyksenä olevaan 5 000 markan vuo-       työtulot. Pykälän 1 momentin mukaan on va-
29540:        sittaiseen palkkatuloon, ja                   kuutetun työtulot arvioitava asetuksessa säädet-
29541:            onko esimerkiksi oman aviopuolison-       tävällä tavalla, jos ne ovat olleet välittömästi
29542:        sa uskottuna miehenä toimimisesta mak-        ennen sairastumista jatkuvasti olennaisesti suu-
29543:        settava veronpidätyksen alainen vuosi-        remmat kuin sairausvakuutuslain 16 §:n 1 mo-
29544:        palkkio kelvollinen sisällytettäväksi tuo-    mentissa tarkoitetut työtulot. Arvioitavat tulot
29545:        hon palkkasummaan, sekä                       poikkeavat verotuksessa todetuista työtuloista
29546:           edellytetäänkö nimenomaan sitä, että       siten, että niiltä edellytetään jatkuvuutta ennen
29547:        maksettu palkkatulo on ennakonpidä-           kuin ne voidaan ottaa työtuloina huomioon. Si-
29548:        tyksen alaista tuloa?                         ten esimerkiksi kertaluonteinen, lyhyeltä ajalta
29549:                                                      saatu työtulo ei täytä säännöksen tarkoittamaa
29550:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         työtulon jatkuvuutta. Lisäksi työtulolta edellyte-
29551: vasti seuraavaa:                                     tään, että sen tulee olla olennaisesti suurempi
29552:                                                      kuin verotuksessa todettu työtulo. Kysymykses-
29553:    Sairausvakuutuslain 16 §:n 1 momentinja sai-      sä on verotuksessa todetulle työtulolle vaihtoeh-
29554: rausvakuutusasetuksen 9 §:n 1 momentin mu-           toinen työtulo, joka osoittaa verotuksessa todet-
29555: kaan päiväraha on määrättävä työkyvyttömyy-          tua työtuloa paremmin työkyvyttömyyden joh-
29556: den alkamista edeltäneenä vuonna toimitetussa        dosta aiheutuvan todellisen ansionmenetyksen.
29557: verotuksessa todettujen työtulojen perusteella.      Sairausvakuutusasetuksen 10 §:n 1 momentin
29558:    Sairausvakuutusasetuksen 8 §:n mukaan työ-        mukaan on työtulo pantava päivärahan määräy-
29559: tulolla tarkoitetaan palkkatuloa ja siihen verrat-   tymisen perusteeksi, jos luotettavasti selvitetyksi
29560: tavaa henkilökohtaista tuloa. Tuloon katsotaan       katsottava tulo, senjälkeen kun kuuden kuukau-
29561: kuuluvan ennakkoperintälain mukainen palkka,         den tulo on kerrottu kahdella, on 20 prosenttia
29562: joka suoritetaan virasta tai toimesta sekä palk-     suurempi kuin verotuksessa todettu, sairausva-
29563: kio, osapalkkio ja muu etuus tai korvaus sellai-     kuutuslain 76 §:n 1 momentin mukaisesti tarkis-
29564: sesta työstä, tehtävästä tai palveluksesta, joka     tettu työtulon määrä.
29565: työn tai tehtävän antajalle suoritetaan korvausta        Yleisesti ottaen voidaan todeta, että uskottu-
29566: vastaan. Siten myös sellainen tulo, esimerkiksi      na miehenä toimimisesta maksettu vuosipalkkio
29567: palkkio tai muu korvaus, josta ei suoriteta enna-    täyttää sairausvakuutusasetuksen 8 §:ssä sääde-
29568: konpidätystä, voidaan lukea työtuloon, jos se        tyn palkkaan verrattavan henkilökohtaisen tu-
29569: muutoin täyttää edellä mainitut työtulon edelly-     lon tunnusmerkin, jolloin se on mahdollista lu-
29570: tykset. Työtuloa ei ole osinkotulo, sivuperintö      kea sairausvakuutuslain mukaiseen verotuksessa
29571: eivätkä verotuksessa pääomatuloksi luetut tulot.     todettuun työtuloon siitä riippumatta, onko tu-
29572: Työtuloa määrättäessä siitä vähennetään sen          losta suoritettu ennakonpidätys vai ei. Sairaus-
29573: hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet kus-      vakuutusasetuksen 10 §:n mukaiseen kuuden
29574: tannukset.                                           kuukauden tuloon uskotun miehen vuosipalkkio
29575:    Sairausvakuutuslain 76 §:n 1 momentin mu-         luetaan samoin perustein kuin verotuksessa to-
29576: kaan työtuloihin tehdään indeksitarkistus siinä      dettuun työtuloon, kuitenkin niillä lisäedellytyk-
29577: suhteessa kuin päivärahan maksuvuodelle vah-         sillä, että tulo on luotettavasti selvitetty, luonteel-
29578:                                           KK 448/1997 vp                                            3
29579: 
29580: taan jatkuvaa, työtulo on edellä olevan mukai-      sun siitä, täyttyvätkö etuuden saamiselle laissa
29581: sesti arvioitavissa olennaisesti suuremmaksi kuin   säädetyt edellytykset, tekee Kansaneläkelaitos ja
29582: verotuksessa todettu työtulo sekä että palkkio      sen päätökseen voidaan hakea muutosta sairaus-
29583: sekä tehty työ kohdistuvat kyseiseen kuuden         vakuutusjärjestelmän muutoksenhakuelimiltä.
29584: kuukauden aikaan. Yksittäistapauksessa ratkai-
29585: 
29586:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
29587: 
29588:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
29589: 4                                           KK 448/1997 vp
29590: 
29591: 
29592: 
29593: 
29594:                                         Tili Riksdagens Talman
29595: 
29596:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      utbetalningsår fastställda, i 9 § 2 mom. lagen om
29597: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        pension för arbetstagare avsedda löneindextalet
29598: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      för personer under 65 år avviker från det för
29599: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         föregående kalenderår fastställda indextaiet. Om
29600: 448:                                                  arbetsoförmågan fortgår över årsskiftet, ändras
29601:                                                       beloppet av dagpenningen inte.
29602:           Hurdana arbetsinkomster anser Re-              1 17 § sjukförsäkringslagen bestäms om den
29603:        geringen vara dugliga att räknas till den      försäkrades rätt att som grund för dagpenningen
29604:        årliga löneinkomst på 5 000 mk som är ett      uppge de arbetsinkomster som han haft omedel-
29605:        villkor för sjukdagpenning, och                bart före insjuknandet. Enligt paragrafens 1
29606:           är t.ex. ett årsarvode på vilket för-       mom. skall den försäkrades arbetsinkomster
29607:        skottsinnehållning skall verkställas och       uppskattas på ett sätt varom bestäms i förord-
29608:        som betalas då man fungerar som god            ning, om de omedelbart före insjuknandet fortgå-
29609:        man för sin egen make dugligt att införas      ende varit väsentligt större än de arbetsinkomster
29610:        i ovan nämnda lönesumma, samt                  som avses i 16 § 1 mom. sjukförsäkringslagen. De
29611:           är förutsättningen uttryckligen den att     inkomster som skall uppskattas avviker från de
29612:        den betalda löneinkomsten är inkomst på        arbetsinkomster som konstateras i beskattningen
29613:        viiken förskottsinnehållning verkställs?       så att av dem krävs kontinuitet innan de kan
29614:                                                       beaktas som arbetsinkomster. Därför uppfyller
29615:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         t.ex. en arbetsinkomst som är av engångsnatur
29616: anföra följande:                                      och som man har fått för en kort tid inte den
29617:                                                       kontinuitet för arbetsinkomsten som avses i be-
29618:    Enligt 16 § 1 mom. sjukförsäkringslagen och        stämmelsen. Dessutom förutsätts i fråga om ar-
29619: 9 § 1 mom. sjukförsäkringsförordningen skall          betsinkomsten att den skall vara väsentligt större
29620: dagpenning fastställas på grundvalen av den ar-       än den arbetsinkomst som konstateras i beskatt-
29621: betsinkomst som konstateras vid beskattningen         ningen. Det är här fråga om en alternativ arbets-
29622: året före arbetsoförmågans inträde.                   inkomst till den arbetsinkomst som konstateras i
29623:    Enligt 8 § sjukförsäkringsförordningen förstås     beskattningen och som bättre än den arbetsin-
29624: med arbetsinkomst löneinkomst och därmed              komst som konstateras i beskattningen visar det
29625: jämförbar personlig inkomst. Tili inkomst anses       verkliga inkomstbortfallet föranlett av arbets-
29626: höra lön enligt lagen om förskottsuppbörd som         oförmågan. Enligt 10 § 1 mom. sjukförsäkrings-
29627: betalas för tjänst eller befattning samt arvoden,     förordningen skall arbetsinkomsten läggas tili
29628: delarvoden eller andra förmåner eller ersättning-     grund för dagpenningens fastställande, om in-
29629: ar för sådant arbete, uppdrag eller tjänst som        komsten som bör anses tillförlitligt utredd, sedan
29630: betalas tili den som utför arbetet eller uppdraget    inkomsten för sex månader multiplicerats med
29631: mot ersättning. Således kan även sådan inkomst,       två, är 20 % större än den vid beskattningen
29632: t.ex. arvode eller annan ersättning, på viiken för-   konstaterade, i enlighet med 76 § 1 mom. sjukför-
29633: skottsinnhållning inte verkställs, räknas som ar-     säkringslagen justerade arbetsinkomsten.
29634: betsinkomst, om den i övrigt uppfyller de ovan           Allmänt taget kan det konstateras att det års-
29635: nämnda villkoren för arbetsinkomst. Arbetsin-         arvode som betalas tili den som fungerar som god
29636: komst är inte dividendinkomst, sidoarv eller in-      man uppfyller kännetecknet för sådan personlig
29637: komster som räknas som kapitalinkomst vid be-         inkomst som kan jämföras med den lön som
29638: skattningen. Då arbetsinkomsten fastställs av-        nämns i 8 § sjukförsäkringsförordningen, varvid
29639: dras från den de kostnader som har föranletts av      det är möjligt att inberäkna det i den arbetsin-
29640: förvärvande och bibehållande av densamma.             komst enligt sjukförsäkringslagen som konstate-
29641:    Enligt 76 § 1 mom. sjukförsäkringslagen verk-      ras vid beskattningen oberoende av om förskott-
29642: ställs en indexjustering av arbetsinkomsterna i       sinnehållning har verkställts på inkomsten eller
29643: samma förhållande som det för dagpenningens           inte. Tiliden sex månaders lön som avses i 10 §
29644:                                               KK 448/1997 vp                                               5
29645: 
29646: sjukförsäkringsförordningen räknas årsarvodet             ningen, samt att arvodet samt det utförda arbetet
29647: för god man på samma grunder som tili den                 koncentreras tili den ifrågavarande perioden på
29648: arbetsinkomst som konstateras i beskattningen,            sex månader. Beslutet om huruvida de lagstadga-
29649: dock med de extra förutsättningar att inkomsten           de villkoren för förmånen uppfylls fattas i enskil-
29650: är tillförlitligt utredd, tili sin karaktär fortgåen-     da fall av Folkpensionsanstalten och ändring i
29651: de, att arbetsinkomsten i enlighet med det ovan           dess beslut kan sökas hos sjukförsäkringssyste-
29652: anförda kan uppskattas vara väsentligt större än          mets besvärsinstanser.
29653: den arbetsinkomst som konstateras vid beskatt-
29654: 
29655:      Helsingforsden 16 maj 1997
29656: 
29657:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
29658:                                            KK 449/1997 vp
29659: 
29660: Kirjallinen kysymys 449
29661: 
29662: 
29663: 
29664: 
29665:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Viialan-Vesilahden-Lempäälän yhdys-
29666:                                       vesijohdon ja siirtoviemärin rakentamisesta
29667: 
29668: 
29669:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29670:    Viialan-Vesilahden-Lempäälän yhdysve-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29671: sijohdon ja siirtoviemärin rakentamiskustan-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29672: nukset Pirkanmaalla ovat noin 6,5 miljoonaa          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29673: markkaa. Hankkeen vaikutuspiirin väestömäärä
29674: on merkittävä, ja hanke varmistaa osin myös                    Onko valtiovallalla resursseja oman
29675: kriisiajan vesihuollon toimivuuden. Valtion ra-             osuutensa suorittamiseen Viialan-Vesi-
29676: hoitusosuudeksi hankkeesta on laskettu 3 mil-               lahden-Lempäälän yhdysvesijohdon ja
29677: joonaa markkaa.                                             siirtoviemärin rakentamisessa, ja
29678:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             millä aikavälillä tämä on mahdollista?
29679: 
29680:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
29681:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
29682: 
29683: 
29684: 
29685: 
29686: 279001
29687: 2                                        KK 449/1997 vp
29688: 
29689: 
29690: 
29691: 
29692:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
29693: 
29694:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nen vesihuoltoratkaisu, jolla varmistetaan taaja-
29695: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies       mien vedensaanti poikkeusoloissa ja saadaanjär-
29696: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    jestetyksi keskitetty vedenhankinta hankkeen
29697: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     vaikutuspiirissä olevilla haja-asutusalueilla.
29698: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      Hanke täyttää valtion vesihuoltotöistä annetun
29699: n:o 449:                                           valtioneuvoston päätöksen ehdot. Hankkeen ko-
29700:                                                    konaiskustannusarvio on 6,5 miljoonaa mark-
29701:           Onko valtiovallalla resursseja oman      kaa, josta valtion osuus työkustannuksina olisi 3
29702:        osuutensa suorittamiseen Viialan-Vesi-      miljoonaa markkaa.
29703:        lahden-Lempäälän yhdysvesijohdon ja            Valtion vesihuoltotöitä toteutetaan valtion
29704:        siirtoviemärin rakentamisessa, ja           harkinnanvaraisina investointeina valtion ta-
29705:           millä aikavälillä tämä on mahdollista?   lousarvioissa tarkoitukseen myönnettävien mää-
29706:                                                    rärahojen puitteissa yhteistyössä asianomaisten
29707:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kuntien ja muiden yhteistyöosapuolten kanssa.
29708: taen seuraavaa:                                    Mahdollisuudet sisällyttää kysymyksessä tarkoi-
29709:                                                    tettu hanke jo vuoden 1998 talousarvioon selviä-
29710:    Viialan-Vesilahden-Lempäälän yhdysve-           vät talousarvioesityksen valmistelun ja käsittelyn
29711: sijohto- ja siirtoviemärihankkeen tarkoituksena    yhteydessä.
29712: on saada aikaan alueellisesti tarkoituksenmukai-
29713: 
29714:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
29715: 
29716:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
29717:                                           KK 449/1997 vp                                             3
29718: 
29719: 
29720: 
29721: 
29722:                                       Tili Riksdagens Talman
29723: 
29724:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ändamålsenlig lösning för vattenförsörjning och
29725: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      avlopp och därigenom trygga tätortsområdenas
29726: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-    tillgång på vatten under undantagsförhållanden
29727: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr       och ordna en centraliserad vattenförsörjning för
29728: 449:                                                glesbygdsområdena inom projektets influensom-
29729:                                                     råde. Projektet uppfyller villkoren för statsrådets
29730:           Har statsmakten resurser att betala sin   beslut om statens vatten- och avloppsarbeten.
29731:        egen andel av byggandet av förbindelse-      Kostnadsförslaget för projektet uppgår tili 6,5
29732:        ledningen och överföringsledningen för       milj. mk totalt, varav statens andel i form av
29733:        Viiala-Vesilahti-Lempäälä, och               arbetskostnader skulle utgöra 3 milj. mk.
29734:           inom viiken tidsrymd är det möjligt att       Statens vatten- och avloppsarbeten genomförs
29735:        genomföra projektet?                         som investeringar enligt prövning inom ramen
29736:                                                     för de anslag som beviljas för detta ändamål i
29737:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       statsbudgeten och i samarbete med de berörda
29738: anföra följande:                                    kommunerna och andra samarbetsparter. Möj-
29739:                                                     ligheterna att ta med det ifrågavarande projektet
29740:   Syftet med projektet för förbindelseledning       redan i budgeten för 1998 utreds i samband med
29741: och överföringsledning för Viiala-Vesilahti-        beredningen och behandlingen av budgetpropo-
29742: Lempäälä är att få tili stånd en regionalt sett     sitionen.
29743: 
29744:      Helsingforsden 19 maj 1997
29745: 
29746:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
29747:                                           KK 450/1997 vp
29748: 
29749: Kirjallinen kysymys 450
29750: 
29751: 
29752: 
29753: 
29754:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Suinolan- Havisevan alueenjätevesiviemä-
29755:                                       rin ja vesihuoltohankkeen toteuttamisesta
29756: 
29757: 
29758:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29759: 
29760:    Valtion ja Kangasalan kunnan yhteisenä              Hankkeiden toteuttaminen kuuluu sekä ym-
29761: hankkeena toteutettavalle jätevesihankkeelle on     päristöministeriön että maa- ja metsätalousmi-
29762: varattu 2 miljoonaa markkaa vuodelle 1997.          nisteriön hallinnonalalle.
29763: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 11 mil-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29764: joonaa markkaa, ja loppurahoitus tulisi sisällyt-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29765: tää valtion vuoden 1998 talousarvioon. Saman        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29766: alueen vesihuoltohanke, jonka toteuttaminen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29767: yhdessä jätevesihankkeen kanssa säästää koko-
29768: naiskustannuksia, on kokonaiskustannuksiltaan                 Onko Hallitus valmistautunut ensi
29769: myös noin 11 miljoonaa markkaa.                            vuoden talousarviossa varaamaan mää-
29770:                                                            rärahat Suinulan-Havisevan alueen ve-
29771:                                                            sihuolto- ja jätevesihankkeen rahoitta-
29772:                                                            miseen Pirkanmaalla?
29773:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
29774: 
29775:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
29776: 
29777: 
29778: 
29779: 
29780: 279001
29781: 2                                          KK 450/1997 vp
29782: 
29783: 
29784: 
29785: 
29786:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29787: 
29788:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Valtion vuoden 1997 talousarvion ympäristö-
29789: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ministeriön pääluokan momentin 35.26.77 selvi-
29790: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tysosaan sisältyy uutena hankkeena Ruutanan-
29791: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       Havialan siirtoviemäri ja syöttövesijohto. Hanke
29792: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        toteutetaan valtion vesihuoltotyönä yhteistyössä
29793: n:o 450:                                             Kangasalan kunnan kanssa. Hanke käsittää siir-
29794:                                                      toviemärin lisäksi myös syöttövesijohdon raken-
29795:           Onko Hallitus valmistautunut ensi          tamisen. Hankkeen arvioidaan valmistuvan tal-
29796:        vuoden talousarviossa varaamaan mää-          vella 1998-1999.
29797:        rärahat Suinulan-Havisevan alueen ve-            Kysymyksessä tarkoitettu Suinulan-Havise-
29798:        sihuolto- ja jätevesihankkeen rahoitta-       van alueen vesihuolto- ja jätevesihanke olisi jat-
29799:        miseen Pirkanmaalla?                          koa edellä mainitulle Ruutanan-Havialan siir-
29800:                                                      toviemäri-ja syöttövesijohto hankkeelle, ja se on
29801:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tarkoituksenmukaista toteuttaa vasta tämän al-
29802: taen seuraavaa:                                      kurahoituksen jo saaneen hankkeen valmistut-
29803:                                                      tua. Suinulan- Havisevan vesihuoltohanke pal-
29804:    Valtion vesihuoltotöistä päätettäessä hank-       velee ensisijaisesti vedenhankintaa, ja sen val-
29805: keita tarkastellaan säännönmukaisesti sekä vesi-     tionosuus tulisi rahoitettavaksi maa- ja metsäta-
29806: huollon että vesiensuojelun kannalta. Yksittäi-      lousministeriön pääluokasta.
29807: nen hanke rahoitetaanjoko maa- ja metsätalous-          Hankkeen toteutus ei edellä sanotun huo-
29808: ministeriön tai ympäristöministeriön pääluokas-      mioon ottaen ole ajankohtainen vielä vuonna
29809: ta riippuen siitä, palveleeko hanke ensisijaisesti   1998. Hankkeen rahoittamista valtion vesihuol-
29810: vedenhankintaa ja viemäröintiä vai vesiensuoje-      totyönä joudutaan myöhemmin erikseen harkit-
29811: lua. Näin varmistetaan alueellisen vesihuollon       semaan myös eri alueiden tasapuolisen kehittä-
29812: kehittämisen tarkastelu kokonaisuutena ja toi-       misen näkökulmasta, sillä uusien valtion vesi-
29813: saalta myös hankkeiden kokonaistaloudellinen         huoltotöiden rahoitusmahdollisuudet ovat ko-
29814: toteutus.                                            konaisuutena varsin rajoitetut.
29815: 
29816:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
29817: 
29818:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
29819:                                             KK 450/1997 vp                                            3
29820: 
29821: 
29822: 
29823: 
29824:                                         Tili Riksdagens Talman
29825: 
29826:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1997 ingår Ruutana-Haviala överförings- och
29827: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           matarledning bland de nya projekten. Projektet
29828: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       genomförs som statligt vatten- och avloppsarbe-
29829: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          te i samarbete med Kangasala kommun. Projek-
29830: mål nr450:                                            tet omfattar förutom överföringsledningen även
29831:                                                       byggandet av en matarledning för vatten. Projek-
29832:          Är Regeringen beredd att i nästa års         tet beräknas vara genomfört vintern 1998-1999.
29833:        budget reservera anslag för finansiering          Det vatten- och avloppsprojekt för Suinula-
29834:        av vatten- och avloppsprojektet för Sui-       Haviseva-området som avses i spörsmålet är en
29835:        nu1a-Havisevaområdet i Birkaland?              fortsättning på det ovan nämnda projektet Ruu-
29836:                                                       tana-Haviala överförings- och matarledning,
29837:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och det är därför ändamålsenligt att genomföra
29838: anföra följande:                                      Suinula-Haviseva-projektet först efter att man
29839:                                                       har genomf6rt Ruutana-Havia1aprojektet, som
29840:    Innan beslut fattas om statens vatten- och         redan har erhållit in1edande finansiering. Vatten-
29841: avloppsarbeten, granskas projektet regelmässigt       och avloppsprojektet för Suinula-Haviseva be-
29842: såväl med avseende på vattenförsörjning och av-       tjänar i första hand vattenförsörjningen, och
29843: lopp som på vattenvård. Ett enskilt projekt finan-    statsandelen för projektet skulle därför komma
29844: sieras under antingenjord- och skogsbruksminis-       att finansieras under jord- och skogsbruksminis-
29845: teriets eller miljöministeriets huvudtitel beroende   teriets huvudtitel.
29846: på om projektet i första hand tjänar vattenför-          Genomförandet av projektet är med beaktan-
29847: sörjning och avlopp eller vattenvård. På detta        de av vad som nämns ovan inte aktuellt ännu år
29848: sätt tryggas kontrollen av den regionala utveck-      1998. Finansieringen av projektet som statligt
29849: lingen av vattenförsörjning och avlopp, liksom        vatten- och avloppsprojekt kommer senare att
29850: det samhällsekonomiska genomf6randet av pro-          prövas med hänsyn till en rättvis utveckling inom
29851: jekten.                                               de olika regionerna, eftersom möjligheterna att
29852:    I förklaringsdelen tili moment 35.26.77 under      finansiera nya statliga vatten- och avloppsarbe-
29853: miljöministeriets huvudtitel i statsbudgeten för      ten som helhet betraktat är rätt begränsad.
29854: 
29855:      Helsingforsden 19 maj 1997
29856: 
29857:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
29858:                     j
29859:                    j
29860:                   j
29861:                  j
29862:                 j
29863:                j
29864:               j
29865:              j
29866:             j
29867:            j
29868:           j
29869:          j
29870:         j
29871:        j
29872:       j
29873:      j
29874:     j
29875:    j
29876:   j
29877:  j
29878: j
29879:                                              KK 451/1997 vp
29880: 
29881: Kirjallinen kysymys 451
29882: 
29883: 
29884: 
29885: 
29886:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Teiden kunnossapidon lisäämisestä Pirkan-
29887:                                         maalla
29888: 
29889: 
29890:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29891: 
29892:    Pirkanmaan alempiasteisen tiestön erityison-        toimintapolitiikkaa tulisi lisäksi muuttaa siten,
29893: gelmana ovat kuljetuksia vaikeuttavat jokavuo-         että perustienpidon rahoituksen suuntaamisessa
29894: tiset kelirikkorajoitukset. Kelirikon aiheuttamia      otetaan huomioon nykyistä enemmän alemman
29895: liikennerajoituksia on viime vuosina ollut koko        tieverkon vilkkaasti liikennöidyt kelirikkotiet.
29896: maassa noin 7 % yleisten teiden pituudesta. Hä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29897: meen tiepiirissä vastaava prosenttiluku on noin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29898: 12 %. Suurin osa tiepiirin pahasti routivista teistä   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29899: sijoittuu Pohjois- ja Itä-Pirkanmaalle.                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29900:    Jatkuvasti pienenemässä oleva perustienpi-
29901: don rahoituskehys ei mahdollista tilanteen pitä-                 Aikooko Hallitus perustienpidon
29902: mistä edes nykyisellä tasolla. Asian parantami-               määrärahojen suuntaamisessa ottaa huo-
29903: seksi tierahoitusta kokonaisuudessaan tulisi lisä-            mioon nykyistä paremmin esimerkiksi
29904: tä ja se tulisi kohdistaa vilkkaimpien ja elinkei-            Pirkanmaan tarpeet siellä olevien keliri-
29905: noelämän kuljetusten kannalta tärkeimpien keli-               kolle alttiiden teiden peruskunnostuksen
29906: rikkoteiden perusparantamiseen. Tielaitoksen                  lisäämiseksi?
29907: 
29908:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
29909: 
29910:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
29911: 
29912: 
29913: 
29914: 
29915: 279001
29916: 2                                           KK 451/1997 vp
29917: 
29918: 
29919: 
29920: 
29921:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29922: 
29923:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Perustienpidon määrärahojen suuntaamisessa
29924: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         otetaan huomioon myös kelirikkakohteiden kor-
29925: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jaustarve, mutta kelirikon poistoon voidaan ko-
29926: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        konaisuudessaan irrottaa vain vähäinen osa
29927: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         määrärahasta. Tiepiirien vertailussa on otettava
29928: n:o 451:                                              huomioon myös voimakkaat vuosivaihtelut
29929:                                                       Vuonna 1995 kelirikkoa oli runsaasti ja Hämeen
29930:           Aikooko Hallitus perustienpidon             tiepiiri oli kolmanneksi ongelmallisin, kun taas
29931:        määrärahojen suuntaamisessa ottaa              vuosi 1996 oli yleisesti helpompi ja Häme eräs
29932:        huomioon nykyistä paremmin esimerkik-          ongelmattomimpia.
29933:        si Pirkanmaan tarpeet siellä olevien keli-        Liikenneministeriön mietinnössä "Ehdotus
29934:        rikolle alttiiden teiden peruskunnostuk-       tieinvestointien suuntaamiseksi ja valintamenet-
29935:        sen lisäämiseksi?                              telyksi" (julkaisu 10/97) on kiinnitetty huomiota
29936:                                                       kelirikon suurempaan huomioon ottamiseen pe-
29937:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rustienpidon määrärahaa mitoitettaessa ja suun-
29938: vasti seuraavaa:                                      nattaessa. Koska kelirikon poistamiseksi tarvit-
29939:                                                       tavat toimenpiteet ovat näiden teiden liikenne-
29940:    Liikenteen tarpeet eri tieluokilla ja erilaisia    määriin nähden kalliita, tulee parannuskohtei-
29941: alueita palvelevilla teillä eroavat hyvin suuresti    den valinnassa olemaan suuri paino niiden mer-
29942: toisistaan. Siten myös kelirikon aiheuttamista lii-   kityksellä kuljetusten suorittamiselle.
29943: kennerajoituksista aiheutuva haitta on hyvin             Perustienpidon rahoitustasosta päätetään tu-
29944: vaihteleva. Monissa tapauksissa kelirikon aikai-      levien vuosien valtion talousarvioiden käsittelyn
29945: sia kuljetuksia (esim. puutavarakuljetuksia) voi-     yhteydessä. Myönnetyn määrärahan jakamises-
29946: daan helposti välttää, kun taas joillakin reiteillä   ta tiepiirien kesken päätetään sitten kunakin
29947: rajoitukset aiheuttavat taloudellisia menetyksiä      vuonna Tielaitoksessa.
29948: estäessään kuljetuksia.
29949: 
29950:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
29951: 
29952:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
29953:                                            KK 451/1997 vp                                            3
29954: 
29955: 
29956: 
29957: 
29958:                                        Tili Riksdagens Talman
29959: 
29960:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     bör man ta hänsyn tili behovet att reparera vägar
29961: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       som blivit utsatta får menföre, men för avlägs-
29962: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ning av menföre kan inriktas som helhet endast
29963: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr        en liten del av anslagen. När vägdistrikten jäm-
29964: 451:                                                 förs bör man ta hänsyn tili de stora växlingarna
29965:                                                      under olika år. 1 1995 var det gott om menföre
29966:           Ämnar Regeringen bättre än förut ta        och Tavastlands vägdistrikt var tredje svårast
29967:        hänsyn till behoven i Birkaland då ansla-     drabbat vägdistrikt medan i 1996 var det allmänt
29968:        gen för grundliga reparationer inriktas       lättare och Tavastland ett av de mest problemfria
29969:        för att öka antalet grundliga reparationer    vägdistrikten.
29970:        på vägarna som är utsatta för menföre?           1 trafikministeriets betänkande "Förslag för
29971:                                                      inriktning av väginvesteringar och urvalsförfa-
29972:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rande" (publikation 10/97) har man fåst upp-
29973: anföra foljande:                                     märksamhet vid att menföret bör betraktas bätt-
29974:                                                      re då anslagen för basväghållning bestäms och
29975:    Trafikens behov avviker mycket från varan-        inriktas. Eftersom åtgärderna för att avlägsna
29976: dra i fråga om olika vägklasser och vägar som        menföre är dyra med avseende på trafikvolymen
29977: tjänar olika områden. Därfår varierar skadan         på dessa vägar, har åtgärdernas betydelse för
29978: som menföre orsakar på grund av hastighetsbe-        transporter en stor vikt då man väljer vilka vägar
29979: gränsningarna. 1 många fall är det lätt att undvi-   skall repareras.
29980: ka transporter under menföret (t.ex. vedtrans-          Finansieringsnivån för basväghållning be-
29981: porter), medan begränsningarna orsakar på någ-       stäms i samband med att kommande statsbudge-
29982: ra rutter ekonomiska förluster på grund av att de    ter behandlas. Vägverket bestämmer varje år hur
29983: hindrar transporter.                                 anslagen delas mellan vägdistrikten.
29984:    Då anslag för grundliga reparationer inriktas
29985: 
29986:      Helsingforsden 19 maj 1997
29987: 
29988:                                                                         Trafikminister Matti Aura
29989:                                           KK 452/1997 vp
29990: 
29991: Kirjallinen kysymys 452
29992: 
29993: 
29994: 
29995: 
29996:                                   Sulo Aitioniemi /kesk: Tampereen eteläisen kehäväylän Lakalaiva
29997:                                       - Kalkku rakentamisesta
29998: 
29999: 
30000:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30001: 
30002:    Valtatien 3 tieosuus Lakalaiva- Kalkku on        reen keskustasta. Arvioidut rakennuskustan-
30003: osa Tampereen kehätietä ja eurooppalaista           nukset ovat 490 miljoonaa markkaa ja hyötykus-
30004: TEN-verkostoa. Liikennemäärät tieosuudella          tannussuhde 2,7.
30005: ovat kasvaneet huomattavasti itäisen ohikulku-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30006: tien valmistuttua. Vuosien 1994 ja 1995 välillä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30007: kasvu oli 70 prosenttia. Kun vuonna 1995liiken-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30008: nemäärä Tampereen Pirkkahallin kohdalla oli         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30009: 18 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, arvellaan sen
30010: vuonna 2010 olevan jo 33 900 ajoneuvoa. Vuosit-               Mitkä ovat lähivuosien rahoitusmah-
30011: tain tieosuutta käyttää noin 6,5 miljoonaa autoi-          dollisuudet Tampereen eteläisen kehä-
30012: lijaa.                                                     väylän Lakalaiva - Kalkku rakentami-
30013:     Tien rakentaminen kaksiajorataiseksi lisää             seen kaksiajorataiseksi?
30014: turvallisuutta ja siirtää liikennettä pois Tampe-
30015: 
30016:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
30017: 
30018:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
30019: 
30020: 
30021: 
30022: 
30023: 279001
30024: 2                                         KK 452/1997 vp
30025: 
30026: 
30027: 
30028: 
30029:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30030: 
30031:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      menettelyksi" (julkaisu 10/97). Hanke on 25 kii-
30032: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       reellisimmän tiehankkeen joukossa.
30033: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Hankkeen sovittaminen ohjelmiin ei nykyisil-
30034: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      lä vuoteen 2001 asti tiedossa olevilla rahoitusnä-
30035: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kymillä kuitenkaan näytä lähivuosina mahdolli-
30036: n:o 452:                                            selta. Tieverkon kehittämismomentin (mom.
30037:                                                     31.24.77) kokonaismääräraha on viime vuosina
30038:           Mitkä ovat lähivuosien rahoitusmah-       laskenut alle puoleen vuosikymmenen alun ta-
30039:        dollisuudet Tampereen eteläisen kehä-        sosta. Lisäksi edellä mainitussa liikenneministe-
30040:        väylän Lakalaiva-Kalkku rakentami-           riön mietinnössä on korostettu tarvetta lisätä
30041:        seen kaksiajorataiseksi?                     pitkien valtatiejaksojen teknisen tason paranta-
30042:                                                     miseen kohdistuvia ns. laajennusinvestointeja
30043:                                                     tällaisten kapasiteettia lisäävien uusinvestointi-
30044:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hankkeiden sijasta. Tavoitteena on kuitenkin
30045: vasti seuraavaa:                                    saada Tampereen eteläisen kehäväylän toisen
30046:                                                     ajoradan rakentaminen käyntiin viimeistään
30047:    Kysyjän kanssa voidaan olla samaa mieltä         vuonna 2000.
30048: Tampereen eteläisen kehäväylän kapasiteetin li-        Tieverkon kehittämismomentin kokonaisra-
30049: säämistarpeesta. Hankkeen kiireellisyys on to-      hoituksesta samoin kuin momentilta rahoitetta-
30050: dettu mm. liikenneministeriön mietinnössä "Eh-      vista tiehankkeista päättää viime kädessä edus-
30051: dotus tieinvestointien suuntaamiseksi ja valinta-   kunta valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä.
30052: 
30053:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
30054: 
30055:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
30056:                                           KK 452/1997 vp                                            3
30057: 
30058: 
30059: 
30060: 
30061:                                       Tili Riksdagens Talman
30062: 
30063:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     urvalsförfarande" (publikation 10/97). Projektet
30064: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      är bland de 25 mest brådskande vägprojekten.
30065: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Att detta projekt ingår i programmen tycks
30066: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmäl nr       dock inte vara möjligt under de närmaste åren
30067: 452:                                                med nuvarande finansieringsmöjligheter som re-
30068:                                                     dan är kända tili är 2001. Totalanslaget för ut-
30069:          Vilka finansieringsmöjligheter har         veckling av vägnätet (mom. 31.24.77) har under
30070:        man under de närmaste ären att bygga         de senaste åren sjunkit med mer än 50 % av den
30071:        den södra ringrutten Lakalaiva- Kalk-        nivå som man hade i början av 1990-talet. Dess-
30072:        ku i Tammerfors sä att den har två körba-    utom betonas i det ovan nämnda betänkandet
30073:        nor?                                         behovet att öka antalet s.k. utvidgningsinveste-
30074:                                                     ringar, som förbättrar de långa huvudvägarnas
30075:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt       tekniska nivå, i stället för sådana här nyinveste-
30076: anföra följande:                                    ringar som ökar kapacitet. Mälet är dock att den
30077:                                                     andra körbanan börjar byggas pä den södra ring-
30078:   Man kan enas med frågeställaren om det att        rutten i Tammerfors senast är 2000.
30079: kapacitet bör ökas pä den södra ringrutten i           Det är riksdagen som bestämmer i samband
30080: Tammerfors. Att projektet är brådskande har         med behandlingen av statsbudgeten över totalan-
30081: konstaterats bl.a i trafikministeriets betänkande   slagen för utveckling av vägnätet och vägprojek-
30082: "Förslag för inriktning av väginvesteringar och     ten som finansieras under detta moment.
30083: 
30084:      Helsingforsden 19 maj 1997
30085: 
30086:                                                                        Trafikminister Matti Aura
30087:                                             KK 453/1997 vp
30088: 
30089: Kirjallinen kysymys 453
30090: 
30091: 
30092: 
30093: 
30094:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Ministeriöiden virkamiesten tavoitettavuu-
30095:                                        den parantamisesta
30096: 
30097: 
30098:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30099: 
30100:    Allekirjoittaneen kansanedustajan kannettua        riöiden virkamiehet kun eivät juuri ole paikalla.
30101: kirjallisessa kysymyksessä 293/1997 vp huolta sii-    Kahdeksasta virkamiehestä on paikalla vain kes-
30102: tä, että avustajajärjestelmän myötä kirjalliset ky-   kimäärin kaksi. Muut kuusi ovat lomalla, syö-
30103: symykset valtioneuvostolle saattavat lisääntyä        mässä, kahvilla, matkalla, kokouksessa tai sai-
30104: merkittävästi, on pääministeri Paavo Lipposen         raana. Tai sitten ei tiedetä yleensä ollenkaan mi-
30105: allekirjoittamassa vastauksessa todettu muun          hin on sattunut juuri "piipahtamaan". Kirjallisia
30106: muassa seuraavaa:                                     kysymyksiä ei juuri tarvittaisi, jos virkamies olisi
30107:     "Hallitus luottaa kansanedustajien avustajien     tavoitettavissa.
30108: harkintakykyyn myös kirjallisten kysymysten              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30109: laadinnassa. Sitä paitsi voidaan hyvällä syyllä       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30110: odottaa, että pätevä avustaja kykenee löytämään       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30111: vastauksia kansanedustajaa askarruttaviin kysy-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30112: myksiin nopeammin muulla tavoin kuin hallituk-
30113: selle osoitettujen kirjallisten kysymysten muo-                  Onko Hallituksella keinoja, joilla vir-
30114: dossa."                                                      kamiehet saataisiin pysymään virka-ai-
30115:     Ymmärrän yskän, niin kuin sanotaan, toisin               kana työpaikallaan ja työhuoneissaan ta-
30116: sanoen sen mitä vastauksena tarkoitetaan. Avus-              voitettavissa niin, ettei kansanedustajan
30117: taja on kuitenkin tiedon saannissa ministeriöistä            tarvitsisi turvautua kirjallisiin kysymyk-
30118: samojen ongelmien edessä kuin päämiehensä esi-               siin?
30119: merkiksi puhelintiedustelujen osalta. Ministe-
30120: 
30121:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
30122: 
30123:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
30124: 
30125: 
30126: 
30127: 
30128: 279001
30129: 2                                           KK 453/1997 vp
30130: 
30131: 
30132: 
30133: 
30134:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30135: 
30136:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tehtävät ja muut kansainväliset tehtävät aiheut-
30137: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tavat yleensä kokonaisen työpäivän tai pitem-
30138: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        pään kestäviä poissaoloja työpaikalta. Myös
30139: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         muu yhteistyö eri viranomaisten ja asiakastaho-
30140: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          jen kanssa voi edellyttää poistumista työpaikat-
30141: n:o 453:                                               ta. Virkamiesten tavoitettavuuteen vaikuttavat
30142:                                                        luonnollisesti myös sairaus- ja vuosilomat.
30143:           Onko Hallituksella keinoja, joilla vir-         Ministeriöt kuten muutkin virastot ovat viime
30144:        kamiehet saataisiin pysymään virka-ai-          aikoina pyrkineet parantamaan virkamiesten ta-
30145:        kana työpaikallaan ja työhuoneissaan ta-        voitettavuutta ja sitä koskevien ilmoitusten jär-
30146:        voitettavissa niin, ettei kansanedustajan       jestämistä. Sihteeripalvelujen lisäksi keskusten
30147:        tarvitsisi turvautua kirjallisiin kysymyk-      puhelinpalveluja on monipuolistettu sekä otettu
30148:        siin?                                           käyttöön automaattisia puhelinvastaajia ja pu-
30149:                                                        heposteja. Erityisesti paljon liikkeellä oleville vir-
30150:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kamiehille on hankittu matkapuhelimia sekä ha-
30151: taen seuraavaa:                                        kulaitteita. Virkamiehille voi jättää viestejä ja
30152:                                                        yhteydenottopyyntöjä myös sähköpostijärjestel-
30153:    Informaatio- ja palvelunäkökohdat ovat kes-         mien ja telefaxlaitteen avulla. Tarvittavia tietoja
30154: keisiä valtion virastojen toiminnassa. Virkamies-      voi edelleen pyytää myös kirjeitse.
30155: ten tavoitettavuus ja puhelinpalvelujen saata-            Käsitykseni on, että niin ministeriöiden kuin
30156: vuus ovat osa palvelutasoa, josta viime kädessä        muidenkin valtion viranomaisten palveluhenki-
30157: virasto itse vastaa toteuttaessaan tulostavoittei-     syys sekä tavoitettavuus puhelimitse ja muuten
30158: taan. Virastot huolehtivat palvelutasosta käytet-      ovat pääsääntöisesti hyvät. Näin ollen myös kan-
30159: tävissä olevien resurssien puitteissa ja niiden toi-   sanedustajien tietotarpeet voidaan edelleen
30160: minnan ja talouden kannalta tarkoituksenmu-            yleensä hoitaa tavanomaisia yhteydenottomene-
30161: kaisimmalla tavalla                                    telmiä noudattaen ilman, että heidän olisi tur-
30162:    Virkamiesten työtehtävät vaativat usein pois-       vauduttava valtiopäiväjärjestyksessä säädetyn
30163: saoloa työpaikalta. Erityisesti ministeriöissä EU-     kirjallisen kysymyksen käyttöön.
30164: 
30165:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
30166: 
30167:                                                                                     Ministeri Arja Alho
30168:                                              KK 453/1997 vp                                             3
30169: 
30170: 
30171: 
30172: 
30173:                                         Tili Riksdagens Talman
30174: 
30175:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            medför i synnerhet i ministerierna sådan frånva-
30176: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ro från arb~tsplatsen som tar en hei dag eller mera
30177: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        i anspråk. Aven det övriga samarbetet med olika
30178: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           myndigheter och klientkategorier kan kräva att
30179: mål nr 453:                                            man måste avlägsna sig från arbetsplatsen.
30180:                                                        Tjänstemännens anträffbarhet påverkas natur-
30181:           Har Regeringen några mede1 med vi1-          ligtvis också av sjukledigheter och semestrar.
30182:        ka tjänstemännen kan fås att stanna på             Ministerierna har liksom även andra ämbets-
30183:        sina arbetsplatser och vara anträffbara i       verk på sistone försökt förbättra situationen i
30184:        sina arbetsrum under tjänstetid så att          fråga om tjänstemännens anträffbarhet och ar-
30185:        riksdagsmännen inte behöver ty sig tili         rangemangen i samband med informationen om
30186:        skriftliga spörsmål?                            denna. Förutom sekreterarservicen har även tele-
30187:                                                        fonväxelservicen gjorts mångsidigare. Dessutom
30188:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          har man tagit i bruk automatiska telefonsvarare
30189: anföra följande:                                       och röstbrevlådor. Tjänstemän som rör sig sär-
30190:                                                        skilt mycket har fått mobiltelefoner och person-
30191:     Information och service är begrepp av central      sökare. Meddelanden och uppmaningar att ta
30192: betydelse för de statliga ärnbetsverken i deras        kontakt kan också lämnas med hjälp av elpost-
30193: verksamhet. Tjänstemän som är anträffbara och          systemet och telefaxapparater. Behövliga uppgif-
30194: tillgången tili telefonservice är en del av den ser-   ter kan fortfarande också inbegäras per brev.
30195: vice som varje ämbetsverk i sista hand självt             Min uppfattning är att serviceandan samt tele-
30196: svarar för när det realiserar sina resultatmål.        fonanträffbarheten och tillgängligheten även i
30197: Ämbetsverken sörjer för sin servicenivå inom           övrigt i regel är bra såväl vid ministerierna som
30198: ramen för tili buds stående resurser och på det        vid andra statliga myndigheter. Sålunda kan
30199: sätt som med beaktande av deras verksamhet och         även riksdagsmännen fortfarande i regel få all
30200: ekonomi är mest ändamålsenligt.                        behövlig information med hjälp av ordinarie
30201:     Tjänstemännens arbetsuppgifter kräver ofta         kontaktmetoder och utan att de skulle vara
30202: att de är borta från arbetsplatsen. EU-uppdrag         tvungna att ty sig tili bruket av sådana skriftliga
30203: och andra internationella uppgifter i allmänhet        spörsmå1 om vilka bestäms i riksdagsordningen.
30204: 
30205:      Helsingforsden 21 maj 1997
30206: 
30207:                                                                                    Minister Arja Alho
30208:                                              KK 454/1997 vp
30209: 
30210: Kirjallinen kysymys 454
30211: 
30212: 
30213: 
30214: 
30215:                                     Marjatta Vehkaoja /sd: Luottotietojen tallettamisesta ja luovutta-
30216:                                        misesta
30217: 
30218: 
30219:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30220: 
30221:    Laskusuhdanteen aikana yksityishenkilöitä           selkeä epäkohta yksityishenkilön tietosuojan
30222: koskevat maksuhäiriöt yleistyivät. Erityisesti ta-     kannalta. Nämä epäkohdat korostuvat erityises-
30223: kaajien huono asema korostui kuluttajien luotto-       ti asunnonvälitystoiminnassa ja työnhaussa. On
30224: toimintaa koskevan vähäisen tiedon takia. Tieto-       mahdollista, että henkilön työnsaanti estyy van-
30225: suojavaltuutetun toimistoon tulleista Suomen           han, jo selvitetyn maksuvelvollisuuden takia.
30226: Asiakastieto Oy:tä koskevista oikaisupyynnöistä        Merkintöjen tietosisältö onkin nykyään puut-
30227: yli 60% käsitteli kuluvana vuonna yksityishenki-       teellinen, sillä rekisteriin merkitään rekisterinpi-
30228: löiden takauksia.                                      täjän noudattamalta määräajalta kaikki rekiste-
30229:     Takaajalle syntyvä maksuvelvollisuus on            röityä koskevat maksuhäiriöt, muttei esimerkik-
30230: yleensä takaajalle yllätys,johon hän ei ole useim-     si tietoa jo maksetuista saatavista.
30231: miten voinut varautua. Varautumattomuus joh-               Luottotietotoiminnassa julkaistaan luetteloi-
30232: taa kohtuuttoman helposti maksuhäiriömerkin-           ta henkilöistä, joilla on maksuhäiriö. Henkilöre-
30233: tään,joka ei millään tavoin kuvaa takaajan mak-        kisterilaki ei kuitenkaan koske näitä painojulkai-
30234: sukyvykkyyttä tai -halukkuutta.                        suja, mikä on ongelma jo sääntelyn yhtenäisyy-
30235:     Luottotietotoiminta lähtee siitä, että todettu     den kannalta.
30236: maksuhäiriötieto säilytetään rekisterinpitäjän             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30237: määräämän ajan. Saatavan suorittaminen myö-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30238: hemmin ei ole riittävä oikaisuperuste, laskunsa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30239: maksamalla ei merkintää saa paistettua. Merkin-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30240: töjen säilytysajoista ei ole varsinaisia säännöksiä,
30241: noudatettavat säilytysajat vaihtelevat 2-5 vuo-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
30242: teen merkinnän tyypistä riippuen.                             saattaakseen luottotietojen rekisteröin-
30243:     Maksuhäiriömerkintöjen luovutus nykymuo-                  nin oikeusvaltion vaatimalle tasolle sekä
30244:  dossaan on tarpeettoman laajaa. Tällä hetkellä               parantaakseen yksityishenkilötakaajan
30245: luottotietorekisteristä luovutetaan tietoja katta-            asemaa?
30246:  vasti, kaikista rekisterimerkinnöistä. Tämä on
30247:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
30248: 
30249:                                          Marjatta Vehkaoja /sd
30250: 
30251: 
30252: 
30253: 
30254: 279001
30255: 2                                            KK 454/1997 vp
30256: 
30257: 
30258: 
30259: 
30260:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30261: 
30262:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai van-
30263: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hentunut tieto.
30264: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Takaajan maksuhäiriömerkinnän syntymisen
30265: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta          taustalla näyttää usein olevan yleinen tietämättö-
30266: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           myys takaajanasemasta ja velvollisuuksista. Tä-
30267: sen n:o 454:                                           män ongelman ratkaisemiseksi on muun muassa
30268:                                                        parannettu      takaajan       tiedonsaantioikeutta.
30269:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         Kauppakaaren lOluvun 14ja 15 §:ssä(540/1994)
30270:         saattaakseen luottotietojen rekisteröin-       on lisätty luotonantajan tiedonantovelvollisuut-
30271:         nin oikeusvaltion vaatimalle tasolle sekä      ta takaajalle. Myös takaustoimikunnan ehdotta-
30272:         parantaakseen yksityishenkilötakaajan          maan takauslakiin (KM 1996:3) sisältyy sään-
30273:         asemaa?                                        nöksiä takaajan tiedonsaantioikeudesta. Lain
30274:                                                        jatkovalmistelu on vireillä oikeusministeriössä.
30275:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Myös henkilörekisterilain kokonaistarkistus
30276: vasti seuraavaa:                                       on vireillä oikeusministeriössä. Lain kokonais-
30277:                                                        tarkistusta valmistellut henkilötietotoimikunta
30278:    Luottotietojen keräämisestä ja tallettamisesta      luovutti 16.5.1997 mietintönsä (KM 1997:9) oi-
30279: luottotietorekisteriin säädetään henkilörekisteri-     keusministeriölle. Toimikunnan tuli ehdotusta
30280: asetuksen 5 §:ssä (431/1994). Luottotietorekiste-      valmistellessaan ottaa huomioon muun muassa
30281: riin saa 5 §:n 1 momentissa mainittujen rekiste-       perusoikeusuudistus, Euroopan unionin tieto-
30282: röidyn tunnistetietojen (nimi, henkilötunnus,          suojadirektiivi sekä nykyisen henkilörekisteri-
30283: osoite sekä arvo tai ammatti) lisäksi kerätä ja        lain soveltamisessa havaitut ongelmat ja saadut
30284: tallettaa pykälän 2 momentissa mainittuja mak-         kokemukset.
30285: suhäiriötietoja. Pykälässä ei eritellä velallisen ja       Henkilötietotoimikunnan ehdottama henki-
30286: takaajan maksuhäiriötä kuvaavan tiedon tallet-         lötietolaki sisältää muun ohella säännökset luot-
30287: tamista luottotietorekisteriin. Henkilörekisteri-      totietorekisteriin talletettavista henkilöluottotie-
30288: lain 18 §:n 3 momentissa säädetään, että henkilö-      doista, tietojen luovuttamisesta ja säilytysajoista
30289: luottotietoja saa luovuttaa ainoastaan luottotie-      luottotietorekisterissä. Toimikunta ehdottaa,
30290: totoimintaa harjoittavalle rekisterinpitäjälle         että luottotietorekisteriin saisi maksuhäiriötieto-
30291: sekä sille, joka tarvitsee tietoa luoton myöntä-       jen lisäksi tallettaa rekisteröidyn pyynnöstä
30292: mistä tai luoton valvontaa varten taikka muuhun        myös tiedon maksuhäiriömerkinnän aiheutta-
30293: tähän verrattavaan tarkoitukseen.                      neen maksun suorittamisesta. Lisäksi toimikun-
30294:    Luottotietorekisteriin talletettujen tietojen       ta ehdottaa, että kuluttajien ylivelkaantumisen
30295: säilytysajoista ei ole nimenomaisia säännöksiä.        estämiseksi sekä takaajan aseman turvaamista
30296: Suoraan säännösten nojalla talletettujen tietojen      koskevan lainsäädännön toteuttamiseksi luotto-
30297: säilytysajasta luottotietorekisterissä päättää re-     tietorekisteriin saisi tallettaa myös henkilön saa-
30298: kisterinpitäjä. Rekisterinpitäjän on tällöin otet-     mia luottoja sekä hänen tekemiään takaussitou-
30299: tava huomioon henkilörekisterilain rekisterinpi-       muksia koskevat tiedot. Näitä tietoja saisi luo-
30300: dolle asettamat yleiset vaatimukset, kuten 5 §:n 2     vuttaa vain luottolaitostoiminnasta annetun lain
30301: momentin mukainen tarpeellisuusvaatimus,               94 a §:ssä (570/1996) tarkoitetulle luottolaitok-
30302: 9 §:ssä säädetty velvollisuus huolehtia siitä, ettei   selle ja rahoituslaitokselle.
30303: rekisteriin merkitä virheellisiä, epätäydellisiä tai      Henkilötietotoimikunnan ehdotus lähetetään
30304: vanhentuneita tietoja sekä 15 §:ssä säädetty vel-      lausunnolle viranomaisille ja muille tahoille. Hal-
30305: vollisuus oikaista, poistaa tai täydentää rekiste-     lituksen esityksen jatkovalmistelu tehdään oi-
30306: rissä oleva rekisterin käyttötarkoituksen kannal-      keusministeriössä saatujen lausuntojen pohjalta.
30307: 
30308:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
30309: 
30310:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
30311:                                                  KK 454/1997 vp                                                 3
30312: 
30313: 
30314: 
30315:                                              Tili Riksdagens Talman
30316: 
30317:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            ofta bero på allmän okunskap om borgensmäns
30318: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-              ställning och skyldigheter. För att råda bot på
30319: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            detta har bland annat borgensmannens rätt tili
30320: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs-                  information utvidgats. I 10 kap. 14 och 15 § han-
30321: mål nr 454:                                                 delsbalken (54011994) har kreditgivarens skyl-
30322:                                                             dighet att informera borgensmannen utvidgats.
30323:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Bestämmelser om borgensmannens rätt tili infor-
30324:         ta för att bringa registreringen av kredit-         mation ingår även i den av borgenskommissio-
30325:         upplysningar till en sådan nivå som kan             nen föreslagna borgenslagen (kommittebetän-
30326:         förutsättas i en rättsstat samt för att för-        kande 1996:3). Lagen bereds som bäst vid justi-
30327:         bättra den enskilda borgensmannens                  tieministeriet.
30328:         ställning?                                              Även personregisterlagen ses som bäst över
30329:                                                             vid justitieministeriet. Personuppgiftskommis-
30330:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt               sionen, som har berett arbetet, överlät sitt betän-
30331: anföra följande:                                            kande (kommittebetänkande 1997:9) tilljustitie-
30332:                                                             ministeriet den 16 maj 1997. Kommissionen skul-
30333:     Rätten att inhämta kreditupp1ysningar och               le vid beredningen av sitt förslag beakta bland
30334: införa dem i ett kreditupplysningsregister regle-           annat reformen av de grundläggande fri- och
30335: ras i 5 § personregisterförordningen (431/1994).            rättigheterna, Europeiska unionens dataskydds-
30336: Förutom sådana identifieringsuppgifter som                  direktiv samt de problem som uppstått och de
30337: nämns i 5 § 1 mom. (namn, personbeteckning,                 erfarenheter som erhållits vid tillämpningen av
30338: adress samt tite1 eller yrke) är det tillåtet att           den gällande personregisterlagen.
30339: inhämta och i ett kreditupplysningsregister infö-               Den av personuppgiftskommissionen före-
30340: ra sådana uppgifter om f6rsummelse att betala               slagna personuppgiftslagen innehåller bestäm-
30341: något som nämns i 2 mom. I paragrafen görs                  melser om bland annat införande av personkre-
30342: ingen skillnad på uppgifter som hänför sig tili en          ditupplysningar i kreditupplysningsregister, ut-
30343: gäldenär och uppgifter som hänför sig tili en               lämnande av upplysningar och bevaringstid för
30344: borgensman. I 18 § 3 mom. personregister1agen               uppgifter i ett kreditupplysningsregister. Kom-
30345: föreskrivs att personkreditupplysning får lämnas            missionen föreslår att det i ett kreditupplysnings-
30346: ut endast till en registeransvarig som bedriver             register - förutom uppgifter om försummade
30347: kreditupplysningsverksamhet och tili den som                betalningar- på den registrerades begäran skall
30348: behöver upplysningen vid beviljande eller över-             få införas en uppgift om att en betalning som
30349: vakning av kredit eller för något annat härmed              försummats och gett upphov tili en anteckning i
30350: jämförbart ändamål.                                         registret sedermera har erlagts. F ör att förhindra
30351:     Det finns inga uttryckliga bestämmelser om              överskuldsättning bland konsumenter samt för
30352: hur länge uppgifterna i ett kreditupplysningsre-            att åstadkomma 1agstiftning som tryggar bor-
30353: gister skall bevaras. Frågan avgörs med direkt              gensmannens ställning, föreslår kommissionen
30354: stöd av bestämmelserna av den registeransvari-              att det i kreditupplysningsregister får införas
30355: ga. Härvid bör han beakta de allmänna krav som              uppgifter också om de krediter som en person har
30356: personregisterlagen ställer på registerföringen,            erhållit samt om de borgensförbindelser som han
30357: såsom relevanskravet enligt 5 § 2 mom. samt                 har ingått. Sådana uppgifter får lämnas ut endast
30358:  skyldigheten enligt 9 § att se tili att oriktiga, ofull-   tili ett kreditinstitut eller ett finansiellt institut
30359:  ständiga eller föråldrade uppgifter inte förs in i         som avses i 94 a § kreditinstitutslagen (570/1996).
30360:  registret och enligt 15 § att en uppgift som med               Personuppgiftskommissionens betänkande
30361: hänsyn tili registrets ändamål är oriktig, onödig,          kommer att sändas för utlåtande tili myndigheter
30362:  bristfållig eller föråldrad rättas, avförs eller kom-      och andra instanser. Regeringens proposition
30363:  pletteras.                                                 kommer sedan på basis av utlåtandena att bere-
30364:     Betalningsstörningar hos borgensmän verkar              das vidare vid justitieministeriet.
30365: 
30366:       Helsingforsden 21 maj 1997
30367: 
30368:                                                                             Justitieminister Kari Häkämies
30369:                                             KK 455/1997 vp
30370: 
30371: Kirjallinen kysymys 455
30372: 
30373: 
30374: 
30375: 
30376:                                    Eero Lämsä /kesk ym.: Emolehmäpalkkion maksamisesta 120 000
30377:                                       litran maitokiintiön ylittäville tiloille
30378: 
30379: 
30380:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30381:     Ennen vuotta 1995 ja ED-jäsenyyttä kansalli-          Yli 120 000 litran maitokiintiön lisäksi näillä
30382: sen maatalouspoliittisen lainsäädännön mukaan         tiloilla on vuosikymmenten työn tuloksena jalos-
30383: emolehmäpalkkio maksettiin myös niille tiloille,      tettu eläinaines, joka käsittää jopa 30-35 emo-
30384: joilla oli yli 120 000 litran maitokiintiö.           lehmää. Kansallisen tuen menettämisestä seurai-
30385:     ED-lainsäädännön mukaan näille tiloille ei        si näillä tiloilla ja nykyisillä naudanlihan tuotta-
30386: myönnetä emolehmäpalkkiokiintiötä eikä mak-           jahinnoilla täysin kannattamaton tuotanto, tun-
30387: seta ED :n emolehmäpalkkiota.                         tuva tulojen aleneminen sekä tuotannon lopetta-
30388:     Kansallista emolehmäpalkkiota aiotaan mak-        minen.
30389: saa jatkossa vain emolehmäkiintiön perusteella,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30390: eli kansallisen tuen saantiedellytys Suomessa aio-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30391: taan kytkeä maatilalle vahvistettuun emolehmä-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30392: kiintiöön.                                            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30393:     Ongelman ratkaisemiseksi näille tiloille luvat-
30394: tiin jäsenyysneuvottelujen aikana maksaa edel-                  Miten Hallitus aikoo turvata ennen
30395: leen kansallinen emolehmäpalkkio. Lupausten                  ED-jäsenyyttä emolehmätuotantoa har-
30396: mukaan on toimittu vuosina 1995-1996. Tilat                  joittaneiden yli 120 000 litran maitokiin-
30397: ovat saaneet kansallisen tuen, mutta eivät ED:n              tiön omaavien tilojen emolehmätuotan-
30398: emolehmäpalkkiota. Nyt titoilta ollaan leikkaa-              non yhdenvertaiset kannattavuusedelly-
30399: massa kansallinen tuki ja mahdollisuus emoleh-               tykset muihin emolehmätiloihin nähden
30400: mäpalkkiokiintiöön.                                          sekä järjestää jäsenyysneuvotteluissa lu-
30401:                                                              vatun kansallisen tuen maksamisen?
30402:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
30403: 
30404:                      Eero Lämsä /kesk                          Timo Järvilahti /kesk
30405: 
30406: 
30407: 
30408: 
30409: 279001
30410: 2                                         KK 455/1997 vp
30411: 
30412: 
30413: 
30414: 
30415:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30416: 
30417:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suomen liittymisestä Euroopan unioniin teh-
30418: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       dyssä sopimuksessa (liittymissopimus) Suomen
30419: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     emolehmäpalkkiokiintiöksi sovittiin 55 000
30420: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-      palkkio-oikeutta. Liittymissopimuksessa Suomi
30421: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sai oikeuden maksaa kansallisista varoista vuo-
30422: n:o 455:                                            sittain alenevia siirtymäkauden tukia vuosina
30423:                                                     1995-1999 sekä pitkäaikaista pohjoista tukea.
30424:           Miten Hallitus aikoo turvata ennen        Eräistä maa- ja puutarhataloustuottajille vuodel-
30425:        ED-jäsenyyttä emolehmätuotantoa har-         ta 1997 maksettavista tuista annetun valtioneu-
30426:        joittaneiden yli 120 000 litran maitokiin-   voston päätöksen (1030/1996) 12 §:n mukaan
30427:        tiön omaavien tilojen emolehmätuotan-        emolehmille maksetaan tukea vain tuottajalle
30428:        non yhdenvertaiset kannattavuusedelly-       vahvistettua emolehmäpalkkiokiintiötä vastaa-
30429:        tykset muihin emolehmätiloihin nähden        valle määrälle. Palkkion määrä on alueilla Aja B
30430:        sekä järjestää jäsenyysneuvotteluissa lu-    540 mk eläintä kohti ja alueella C 450 mk eläintä
30431:        vatun kansallisen tuen maksamisen?           kohti. Maa- ja puutarhatalouden harjoittajille
30432:                                                     maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtio-
30433:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        neuvoston päätöksen (41311995) 12 §:n mukaan
30434: vasti seuraavaa:                                    emolehmille ja uuhille maksetaan tukea vain
30435:                                                     tuottajalle vahvistetun tilakohtaisen palkkio-
30436:    Euroopan yhteisön (EY) emolehmäpalkkio-          kiintiön rajoissa. Vuonna 1997 tuki on enintään
30437: ja kiintiöjärjestelmää koskevat säännökset sisäl-   495 markkaa/eläinyksikkö. Emolehmistä vuo-
30438: tyvät yhteisön naudanliha-alan markkinajärjes-      delta 1996 maksettavasta kansallisesta lisäpalk-
30439: telmään. Asiasta säädetään asetuksen (ETY) N:o      kiosta annetun valtioneuvoston päätöksen (113/
30440: 805/68 4d-4h artiklassa ja asetuksen (ETY) N:o      1997) 2 §:n mukaan kansallista lisäpalkkiota
30441: 3886/92 22-45a artiklassa. Säännösten mukaan        maksetaan ilman eri hakemusta sen eläinmäärän
30442: palkkiota, jonka määrä on 144,9 ecua eläintä        perusteella, jonka mukaan viljelijälle on makset-
30443: kohden, voidaan maksaa tilalle, joka pitää EY:n     tu Euroopan unionin varoista maksettavaa emo-
30444: emolehmäpalkkiohakemuksessa mainitun mää-           lehmäpalkkiota vuoden 1996 osalta. Lisäpalk-
30445: rän emolehmiä hallinnassaan vähintään hake-         kion suuruus on 177 markkaa emolehmää kohti.
30446: muksen jättöpäivää seuraavan kuuden kuukau-         Edellä mainitut valtioneuvoston päätökset pe-
30447: den ajan eikä toimita maitoa meijeriin hakemus-     rustuvat EY:n komission päätöksiin 95/33/EY ja
30448: ta seuraavan 12 kuukauden aikana. Palkkiota         951196/EY. Niissä emolehmistä maksettavan
30449: voidaan maksaa myös tilalle, joka toimittaa mai-    kansallisen tuen määrä on rajoitettu tuottajalle
30450: toa meijeriin edellyttäen, että tilan maidon tuo-   vahvistettuun emolehmäpalkkiokiintiöön.
30451: tantokiintiö on enintään 120 000 kiloa. Jos tuot-       EY:llä on yksinomainen toimivalta yhteisön
30452: taja ei ole käyttänyt vähintään 90 prosenttia hä-   maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamisek-
30453: nelle vahvistetuista emolehmäpalkkio-oikeuksis-     si. Suomen ED-jäsenyyden johdosta emolehmiä
30454: ta, käyttämättä jäänyt palkkio-oikeuksien osa       pitävät tuottajat, joiden viitemäärä on suurempi
30455: siirretään korvauksetta kansalliseen varantoon.     kuin 120 000 kiloa, ovat joutuneet toimintaym-
30456: Kiintiön käytöllä tarkoitetaan kalenterivuosit-     päristön muutosten vuoksi taloudellisesti vaike-
30457: tain tuottajalle maksettavien EY:n emolehmä-        aan tilanteeseen. Hallituksella ei kuitenkaan ole
30458: palkkioiden lukumäärää. Emolehmä- ja uuhi-          mahdollisuuksia poiketa yhteisön emolehmä-
30459: palkkioiden kiintiöistä on annettu laki (274/       palkkioita koskevista säännöksistä. Eduskun-
30460: 1995) ja maa- ja metsätalousministeriön päätös      nan käsiteltävänä on kuitenkin maa- ja metsäta-
30461: (332/1995), joissa säädetään lähinnä emolehmä-      lousministeriöstä esitelty lakiesitys, jonka tarkoi-
30462: palkkiokiintiöiden hakumenettelystä ja palkkio-     tuksena on tehdä mahdolliseksi maatilatalouden
30463: oikeuksien siirtämisestä.                           kehittämisrahaston varojen käyttäminen viite-
30464:                                           KK 455/1997 vp                                           3
30465: 
30466: maanen ostamiseen kansalliseen varantoon.           säännös, jolla tuottajat, jotka ovat menettäneet
30467: Näin muodostettavasta varannosta on syksyllä        emolehmäpalkkion siitä syystä, että tilan viite-
30468: 1997 tarkoitus jakaa lisäviitemääriä myös emo-      määrä on suurempi kuin 120 000 kiloa, asetetaan
30469: lehmäpalkkiokiintiön edellä mainitusta syystä       viitemääriä myytäessä etusijalle muun muassa
30470: menettäneille tuottajille. Lisäksi hallinnollista   luomutuottajiin nähden. Hallitus katsoo edellä
30471: kiintiökauppaa koskevaan maa- ja metsätalous-       olevien toimenpiteiden riittävän toistaiseksi on-
30472: ministeriön päätökseen (219/1997) on otettu         gelman ratkaisuksi.
30473:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1997
30474: 
30475:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30476: 4                                            KK 455/1997 vp
30477: 
30478: 
30479: 
30480: 
30481:                                          Tili Riksdagens Ta/man
30482: 
30483:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            I fördraget om Finlands anslutning tili Euro-
30484: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          peiska unionen (anslutningsfördraget) avtalades
30485: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        att Finlands kvot för dikobidrag är 55 000 bi-
30486: man Eero Lämsä m.fl. undertecknade spörsmå1             dragsrättigheter. I anslutningsfördraget erhöll
30487: nr 455:                                                 Finland rätt att betala 1995-1999 av nationella
30488:                                                         medel årligen minskande stöd under övergångs-
30489:           Hur ämnar Regeringen säkerställa 1i-          perioden samt långsiktigt nordligt stöd. Enligt
30490:        kadana 1önsamhetsförutsättningar för             12 § i statsrådets beslut om vissa stöd tili jord-
30491:        1ägenheter som före EU-med1emskapet              bruks- och trädgårdsproducenter 1997 ( 1030/
30492:        idkade dikoproduktion och vars mjö1k-            1996) betalas stöd för dikor bara i enlighet med
30493:        kvot är större än 120 000 1iter som för          det antal som motsvarar den kvot som fastställts
30494:        andra 1ägenheter, samt ordna så att det          för producenten. Stödet är 540 mark per djur i
30495:        nationella stöd som ut1ovades i samband          regionerna A och B och 450 mark per djur i
30496:        med förhand1ingarna om med1emsskap               region C. Enligt 12 § i statsrådets beslut om nord-
30497:        beta1as?                                         ligt stöd tili idkare av jordbruk och trädgårdsod-
30498:                                                         ling (413/1995) betalas stöd för dikor och tackor
30499:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           endast inom gränsen för den stödkvot per lägen-
30500: anföra fö1jande:                                        het som fastställts för producenten. Ar 1997 är
30501:                                                         stödet högst 495 mark/djurenhet. Enligt 2 § i
30502:    Bestämmelserna om Europeiska gemenska-               statsrådets beslut om nationella tilläggsbidrag
30503: pens (EG) dikobidrag- och kvotsystem ingår i            för dikor som betalas för 1996 (113/1997) betalas
30504: gemenskapens gemensamma marknadsorgani-                 nationellt tilläggsbidrag utan någon separat an-
30505: sation för nötkött. Bestämmelserna finns i artikel      sökan på basis av det antal djur enligt vilket
30506: 4d-4h i förordningen (EEG) nr 805/68 och arti-          jordbrukaren har fått dikobidrag för 1996 av
30507: kel 22-45a i förordningen (EEG) nr 3886/92.             Europeiska unionens medel. Tiliäggsbidraget
30508: Enligt bestämmelserna kan bidraget, som är              uppgår till 177 mark per diko. De ovan nämnda
30509: 144,9 ecu per djur, betalas till en lägenhet som        statsrådsbesluten grundar sig på EG- kommis-
30510: innehar det i ansökan om EG:s dikobidrag                sionens beslut 95/33/EG och 95/196/EG. I beslu-
30511: nämnda antalet dikor under minst sex månader            ten har det nationella stödet för dikor begränsats
30512: efter inlämningsdagen för ansökan och inte leve-        tili den kvot för dikobidrag som fastställts för
30513: rar mjölk tili ett mejeri under de följande 12          producenten.
30514: månaderna efter ansökan. Bidraget kan också                 EG har ensam behörighet att genomföra ge-
30515: betalas tili en lägenhet som levererar mjölk till ett   menskapens jordbrukspolitiska mål. På grund av
30516: mejeri under förutsättning att lägenhetens pro-         Finlands medlemskap i EU har producenter som
30517: duktionskvot för mjölk är högst 120 000 kg. Om          håller dikor och vars referenskvantitet är större
30518: producenten inte har använt minst 90 % av de            än 120 000 kg hamnat i en ekonomiskt svår situa-
30519: dikobidragsrättigheter som har fastställts för ho-      tion till följd av förändringarna i omvärlden.
30520: nom överförs den oanvända delen av bidragsrät-          Regeringen har dock inga möjligheter att avvika
30521: tigheterna utan ersättning tili den nationella re-      från gemenskapens bestämmelser om dikobi-
30522: serven. Med användning av kvoten avses det              drag. Riksdagen behandlar dock för närvarande
30523: antal dikobidrag från EG som betalas tili produ-        jord- och skogsbruksministeriets lagförslag, vars
30524: centen per kalenderår. Om kvoterna för dikobi-          syfte är att göra det möjligt att använda medel
30525: drag och bidrag per tacka har givits en lag (274/       från gårdsbrukets utvecklingsfond tili köp av re-
30526: 1995) och ett beslut (332/1995) av jord- och            ferenskvantiteter tili den nationella reserven.
30527: skugsbruksministeriet som närmast innehåller            Från den reserv som bildas på detta sätt är avsik-
30528: bestämmelser om ansökningsförfarandet vid               ten att hösten 1997 dela ut tilläggsreferenskvanti-
30529: fastställande av dikobidragskvoterna och överlå-        teter också tili producenter som av ovan nämnd
30530: telse av bidragsrättigheterna.                          orsak förlorat kvoten för dikobidrag. Vidare har
30531:                                          KK 455/1997 vp                                              5
30532: 
30533: det i jord- och skogsbruksministeriets beslut om   större än 120 000 kg prioriteras framom bl.a.
30534: överföring av referenskvantiteter för mejeri-      ekoproducenter vid försäljningen av referens-
30535: mjölk (219/1997) tagits in en bestämmelse enligt   kvantiteter. Regeringen anser att de ovan relate-
30536: viiken producenter som har förlorat sitt dikobi-   rade åtgärderna tills vidare är tillräckliga för att
30537: drag därför att lägenhetens referenskvantitet är   lösa problemet.
30538:      Helsingforsden 14 maj 1997
30539: 
30540:                                                    Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30541:                                              KK 456/1997 vp
30542: 
30543: 
30544: Kirjallinen kysymys 456
30545: 
30546: 
30547: 
30548: 
30549:                                     Päivi Räsänen /skl: Työaikakokeilun käyttöön ottamisesta kun-
30550:                                          nissa
30551: 
30552: 
30553:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30554: 
30555:    Työaikakokeilussa pioneeriasemassa olleen            että edellä kuvatun kaltaisia muitakin myöntei-
30556: Kemin kunnallishallinnon myönteisiä kokemuk-            siä vaikutuksia saavutettaisiin.
30557: sia on uutisoitu viime päivinä. Kuuden tunnin              Työaikakokeilua on myös haluttu pitää rajoi-
30558: työaika on osoittautunut toimivaksi malliksi.           tettuna kokeiluna. Kun tuloksia on kuitenkin jo
30559: Palvelutaso on parantunut työaikojenjakautues-          saavutettu, voisi olla tarkoituksenmukaista laa-
30560: sa nyt entistä paremmin asiakkaiden tarpeiden           jentaa järjestelyä. Työaikakokeilu on ilman
30561: mukaisesti. Työllisyys on kohentunut kaupungin          muuta oikeansuuntaista työn jakamista ja työl-
30562: kyettyä palkkaamaan 64 uutta työntekijää. Kus-          listämistä, joka lisäksi parantaa sekä julkisten
30563: tannukset kunnalle ovat olleet kohtuulliset, uu-        palveluiden että työntekijöiden hyvinvoinnin ta-
30564: den sopimusjärjestelyn mukaan jopa nollatasoa.          soa. Kannattaisi tarjota tämä mahdollisuus kai-
30565: Työntekijöiden sairastavuus on laskenut dra-            kille halukkaille kunnille.
30566: maattisesti.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30567:     Työaikakokeiluihin halukkaita kuntia on ol-         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
30568: lut huomattavasti enemmän kuin kokeiluun va-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30569: littuja. Työministeriössä on valittu kaksikym-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30570: mentä kuntaa, jotka ovat päässeet mukaan ko-
30571: keiluun. On kuitenkin kysyttävä, minkä vuoksi                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kuu-
30572:  yksiselitteisesti myönteisiä kokemuksia tuotta-                den tunnin työaikakokeilun saattamisek-
30573:  nutta kokeilua ei olla laajentamassa kaikkia ha-               si kaikkien halukkaiden kuntien ulottu-
30574:  lukkaita kuntia koskevaksi. Työllisyysvaikutuk-                ville?
30575:  set olisivat merkittävää tasoa, ja on syytä olettaa,
30576: 
30577:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
30578: 
30579:                                             Päivi Räsänen /skl
30580: 
30581: 
30582: 
30583: 
30584:  279001
30585: 2                                           KK 456/1997 vp
30586: 
30587: 
30588: 
30589: 
30590:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30591: 
30592:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hyväksyttävistä palkkauskustannuksista. Tukea
30593: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         voidaan myöntää samaan työaikakokeiluun
30594: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      enintään kahden vuoden ajaksi.
30595: le jäsenelle kansanedustaja Päivi Räsäsen näin           Työministeriölle tuli tammikuun 1997 lop-
30596: kuuluvan kirjallisen kysymyksen 456:                  puun mennessä 29 työaikakokeiluhakemusta,
30597:                                                       joista ministeriö valitsi 20 kokeilua tuettavaksi
30598:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kuu-       työllisyysmäärärahoilla. Kaksi kuntaa perui ha-
30599:        den tunnin työaikakokeilun saattamisek-        kemuksensa ja seitsemän hakemusta hylättiin.
30600:        si kaikkien halukkaiden kuntien ulottu-           Työaikakokeilujen tukemiseen työhallinnolla
30601:        ville?                                         ei ole erillistä määrärahaa vaan kokeilujen tuke-
30602:                                                       minen rahoitetaan työllisyysmäärärahoja uudel-
30603:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          leen kohdentamalla. Ministeriön päätöksen saa-
30604: vasti seuraavaa:                                      tuaan ao. työvoimatoimisto päättää työllistämis-
30605:                                                       tuen myöntämisestä.
30606:    Valtioneuvoston 19.10.1995 hyväksymässä               Kokeiluun osallistuu kaikkiaan noin 1 350
30607: Suomen työllisyysohjelmassa on todettu, että          kuntien vakinaiseen henkilökuntaan kuuluvaaja
30608: valtio rohkaisee kunnissa toteutettavia ensim-        näiden lisäksi palkattavat noin 480 työtöntä
30609: mäisiä laajamittaisia työaikamallikokeiluja. Li-      työnhakijaa. Vaikka kokeiluna pyritään välittö-
30610: säksi edistetään sopimuskauden aikana nykyistä        mään työllistävään vaikutukseen, niin kokeilun
30611: monipuolisempien työaikamallien käyttöönot-           tavoitteena on löytää sellaisia toimintatapoja,
30612: toa niin henkilöstön yksilöllisten työaikatarpei-     joilla olisi pidemmällä aikavälillä myönteisiä
30613: den kuin yritysten sekä julkisten virastojen ja       työllisyysvaikutuksia sekä julkisella että yksityi-
30614: laitosten käynti- ja palveluaikojen huomioon ot-      sellä sektorilla.
30615: tamiseksi. Vapaaehtoisuuden pohjalta on uusia            Suomen työllisyysohjelman toteuttamista
30616: työaikamalleja pyrittävä kokeilemaan mahdolli-        seuraavan seurantaryhmän VII osaraportissa
30617: simman pian jo kuluvan sopimuskauden aikana.          9.1.1997 on todettu, että kuntien työaikakokeilu-
30618:    Työaikakokeilujen tukemiseksi työllisyysase-       jen tuloksia seurataan siten, että kokeilun laajen-
30619: tusta muutettiin väliaikaisesti 20.6.1996 annetul-    tamista voidaan harkita jo vuodesta 1998lukien.
30620: la (467/1996) ja 1.7.1996 voimaan tulleella ase-      Pääosa työaikakokeiluun valituista kunnista on
30621: tuksella. Asetus on voimassa 31.12.1998 asti.         aloittanut kokeilun kuluvan vuoden aikana.
30622: Asetuksen mukaan kunnalle tai kuntayhtymälle          Työaikakokeilusta saatavien tulosten kartoitta-
30623: voidaan myöntää työllistämistukea, kun se sopii       miseksi on sovittu puolivuosittain tapahtuvasta
30624: viranhaltijoiden ja työntekijöiden kanssa työ-        seurannasta, joten ensimmäiset kattavammat tie-
30625: aikakokeilusta, jossa lyhennetään työaikaa ja sa-     dot työaikakokeilun tuloksista saadaan kuluvan
30626: malla palkataan työaikaansa lyhentävien henki-        vuoden kesällä. Työaikakokeilusta saatujen seu-
30627: löiden lisäksi työttömiä. Työllistämistuki voi olla   rantatietojen perusteella tulee jo kuluvan vuoden
30628: enintään 50 prosenttia työaikakokeiluun palkat-       aikana harkittavaksi kokeilun mahdollinen laa-
30629: tavien työttömien työllistämisestä aiheutuvista       jentaminen vuodesta 1998lukien.
30630: 
30631:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
30632: 
30633:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
30634:                                              KK 456/1997 vp                                                3
30635: 
30636: 
30637: 
30638: 
30639:                                          Tili Riksdagens Talman
30640: 
30641:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       för ett och samma försök för en tid av högst två
30642: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         år.
30643: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-         Fram tili slutet av januari 1997 hade till arbets-
30644: damot Päivi Räsänen undertecknade spörsmål             ministeriet inkommit 29 ansökningar om försök
30645: nr 456:                                                med alternativa arbetstider. Av dessa valde mi-
30646:                                                        nisteriet 20 försök som skulle stödas genom sys-
30647:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          selsättningsanslag. Två kommuner återtog sin
30648:        att de kommuner som så önskar skall få          ansökan, medan sju ansökningar avslogs.
30649:        delta i försöket med sex timmars arbets-            Arbetsförvaltningen har inget separat anslag
30650:        tid?                                            för stöd tili försök med alternativa arbetstider,
30651:                                                        utan finansieringen sker genom omfördelning av
30652:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sysselsättningsanslagen. Sedan ministeriet har
30653: anföra följande:                                       tillställt arbetskraftsbyrån sitt stödbeslut i frågan
30654:                                                        beslutar byrån om beviljande av sysselsättnings-
30655:    1 Sysselsättningsprogrammet för Finland som         stödet.
30656: statsrådet godkände 19.10.1995 konstateras att             1 försöket deltar sammanlagt cirka 1 350 kom-
30657: staten uppmuntrar till de första arbetstidsmo-         munalt anställda arbetstagare och utöver dem
30658: dellförsöken i stor skala som genomförs i kom-         cirka 480 arbetslösa arbetssökande som syssel-
30659: munerna. Dessutom främjar man införandet av            satts i försöket. Trots att försöket i första hand
30660: allt mångsidigare arbetstidsmodeller under av-         syftar till att få tili stånd direkta sysselsättande
30661: talsperioden såväl med tanke på personalens in-        effekter, försöker man samtidigt finna sådana
30662: dividuella arbetstidsbehov som företagens och          handlingssätt som också leder tili långvarigare
30663: offentliga ämbetsverks och inrättningars drifts-       positiva sysselsättningsverkningar inom såväl
30664: och betjäningstider. Nya arbetstidsmodeller bör        den offentliga som den privata sektorn.
30665: prövas på frivillig basis med det snaraste redan           Uppföljningsgruppen för genomförandet av
30666: under pågående avtalsperiod.                           Sysselsättningsprogrammet för Finland konsta-
30667:     För att främja försöken med nya arbetstider        terar 9.1.1997 isin delrapport VII att resultaten
30668: ändrades sysselsättningsförordningen temporärt         av försöken med alternativa arbetstider i kom-
30669: genom förordning av den 20 juni 1996 (467/             munerna uppfö1js för att man skall kunna över-
30670:  1996), som trädde i kraft 1. 7.1996 och gäller tili   väga om det är möjligt att utvidga försöket redan
30671: 31.12.1998. Enligt förordningen kan sysselsätt-        med början från år 1998. Största de1en av för-
30672: ningsstöd beviljas till kommuner eller samkom-         sökskommunerna har inlett försöket under inne-
30673: muner, om de med sina tjänsteinnehavare och            varande år. För kartläggande av resultaten har
30674: arbetstagare kommer överens om förkortad ar-           man kommit överens om en halvårsvis uppfölj-
30675: betstid och samtidigt avlönar arbetslösa i stället     ning, varvid de första mera täckande uppgifterna
30676: för de personer som förkortar sin arbetstid. Sys-      om resultaten finns att få i sommar. På basis av
30677: selsättningsstödet kan uppgå tili högst 50 procent     dessa uppgifter kan man redan i år avgöra, om
30678:  av de godtagbara lönekostnaderna för sysselsät-       försöket eventuellt kan utvidgas tili att även gälla
30679:  tande av arbetslösa i försöket. Stöd kan beviljas     från år 1998 framåt.
30680: 
30681:      Helsingforsden 20 maj 1997
30682: 
30683:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
30684:                                            KK 457/1997 vp
30685: 
30686: Kirjallinen kysymys 457
30687: 
30688: 
30689: 
30690: 
30691:                                   Päivi Räsänen /skl: Kenian ihmisoikeustilanteesta
30692: 
30693: 
30694: 
30695:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30696: 
30697:     Suomen ulkopoliittinen linja kannanotoissa       laajahkossa projektissa. Kuitenkin esimerkiksi
30698: ihmisoikeuskysymyksiin on viime aikoina ollut        juuri em. kirjailija Wamwere on arvostellut länsi-
30699: paljon esillä. Aktiivisempaa ihmisoikeuspolitiik-    maita niiden tekemästä yhteistyöstä Kenian val-
30700: kaa onkin alkanut esiintyä, mutta monilla aihe-      tiovallan kanssa. Infrastruktuuriprojektien ja
30701: alueilla ihmisoikeuksia ei näytetä pidettävän toi-   vastaavien rahoittaminen vapauttaa valtion au-
30702: mintaa ohjaavina kriteereinä. Kenian ihmisoi-        tokraattisen regiimin resursseja järjestyksenpi-
30703: keustilanne on kansainvälisten raporttien mu-        toonja ns. valtionvastaisten ainesten hallintaan.
30704: kaan yhä edelleen huolestuttava. Suomen kehi-        Toinen asia tietenkin ovat yksityisyritysten kans-
30705: tysyhteistyöpolitiikka ei tämänkaltaisia asioita     sa tehty yhteistyö ja esim. parhaillaan toteutetta-
30706: ota huomioon.                                        va ihmisoikeusprojekti.
30707:     Amnesty Internationalin raportin (KENYA             YK:nsopimuksiin sitoutuneena Suomen tulisi
30708: Detention, torture and health professionals, Jan     kuitenkin pitää ihmisoikeuksia esillä kaikessa ul-
30709: 1997) mukaan "Kenian järjestys- ja tutkintavi-       kopolitiikassaan. Kehitysyhteistyö ei ole perus-
30710: ranomaiset harjoittavat edelleen rutiininomaista     teltua silloin, kun se vapauttaa kohdemaan halli-
30711: kidutusta. Todisteet tästä sisältävät silminnäki-    tuksen resursseja ihmisoikeuksia loukkaavaan
30712: jätodistuksia, kenialaisten tuomioistuinten lau-     järjestyksen pitoon. Etenkin julkisen talouden
30713: suntoja, kenialaisten ja ulkomaisten lääkärien       alueelle kohdistuvat hankkeet voitaisiinkin sitoa
30714: raportteja ja sekä paikallisten että kansainvälis-   entistä tiukemmin ihmisoikeuskysymyksiin.
30715: ten ihmisoikeusjärjestöjen tutkimuksia." Am-         Suomen tarkoituksena ei mahtane olla myöntää
30716: nestylla on myös todisteita salaisen kidutuskes-     yhdenkään kansalaisiaan kiduttavan hallituksen
30717: kuksen olemassaolosta.                               legitiimiyttä.
30718:      Suomessa äskettäin vierailleen arvostetun ke-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30719: nialaiskirjailijan Koigi Wamweren mukaan             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30720: maan vankiloissa surmataan vangittuja opiskeli-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30721: ja- ja muita poliittisia aktivisteja parin viikon    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30722: välein. Amnestyn raportin mukaan poliisin kä-
30723: siin joutuneista suurin osa tulee pahoinpidellyk-              Onko Hallitus tietoinen Kenian ihmis-
30724:  si. Pidätetyiksi tulleista ainakin viiden voidaan          oikeustilanteen vakavuudesta, ja
30725: osoittaa viime vuonna kuolleen kidutukseen.                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30726:      Kenia on pitkään kuulunut Suomen kehitys-              siin Suomen kehitysyhteistyön sitomisek-
30727:  yhteistyön tärkeimpiin kohdemaihin. Tälläkin               si tiukemmin kohdemaan ihmisoikeusti-
30728:  hetkellä Suomi on Keniassa osallisena viidessä             lanteeseen?
30729: 
30730:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
30731: 
30732:                                           Päivi Räsänen /skl
30733: 
30734: 
30735: 
30736: 
30737: 279001
30738: 2                                          KK 457/1997 vp
30739: 
30740: 
30741: 
30742: 
30743:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30744: 
30745:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Amnesty Internationalin raportti kertoo Ke-
30746: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        niassa tapahtuneista ihmisoikeusrikkomuksista.
30747: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Myös aktiivisesti toimiva riippumaton Kenya
30748: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-       Human Rights Comission on useita vuosia seu-
30749: säsen näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen n:o       rannut ihmisoikeustilanteen kehittymistä Keni-
30750: 457:                                                 assa. Järjestön raporteista käy myös ilmi, että
30751:                                                      joidenkin ihmisoikeusloukkausten määrä -
30752:           Onko Hallitus tietoinen Kenian ihmis-      mm. kidutustapaukset-on Keniassa viime vuo-
30753:        oikeustilanteen vakavuudesta, ja              sina vähentynyt. Tähän on vaikuttanut mm. ED-
30754:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       maiden aktiivinen ihmisoikeusseuranta Kenias-
30755:        siin Suomen kehitysyhteistyön sitomisek-      sa.
30756:        si tiukemmin kohdemaan ihmisoikeusti-             Suomen hallitus katsoo, että Kenian ihmisoi-
30757:        lanteeseen?                                   keustilanteen parantamiseen voidaan tällä het-
30758:                                                      kellä vaikuttaa parhaiten aktiivisen vuoropuhe-
30759:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lun kautta ja suuntaamaHa apua entistä enem-
30760: vasti seuraavaa:                                     män kansalaisjärjestöjen kautta. Maan demo-
30761:                                                      kratiaprosessin edistämiseksi Suomi tukee mm.
30762:    Kehitysyhteistyö on osa Suomen ulkopolitiik-      UNDP:n demokratiaohjelmaa sekä avustaa de-
30763: kaa. Jo vuonna 1993 hyväksytyt Suomen kehitys-       mokratian kehittämiseen tähtääviä kansalaisjär-
30764: yhteistyötä koskevat tavoitteet ja strategiat tuo-   jestöjä kuten Civic Resource Information Cent-
30765: vat esille demokratian, tasa-arvon ja ihmisoi-       re, Centre for Law and Research Internationalja
30766: keuksien aseman kehitysyhteistyössä. Hallituk-       The Media Institute.
30767: sen 12.09.1996 hyväksymä periaatepäätös kehi-            Suomen kahdenvälisesti käymän vuoropuhe-
30768: tysyhteistyöstä antaa selkeitä toimenpidesuosi-      lun lisäksi Suomi EU:n jäsenenä käy aktiivista
30769: tuksia näiden päämäärien saavuttamiseksi.            poliittista vuoropuhelua Kenian hallituksen
30770: Oleellisimpia asioita on jatkuva avoin vuoropu-      kanssa EU:n kautta. Koska poliittinen vuoropu-
30771: helu hallitusten kesken. Periaatepäätöksen mu-       helu tuottaa tuloksia, Suomella ei tässä tilantees-
30772: kaan ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia          sa ole syytä erkautua EU:n linjasta, jonka mu-
30773: ovat paras keino sosiaalisenja taloudellisen kehi-   kaan kehitysyhteistyötä voidaan edelleen jatkaa
30774: tyksen edistämiseksi kehitysmaissa.                  Kenian kanssa.
30775:    Suomen liittyminen Euroopan unionin jäse-             Suomi tulee edelleen jatkamaan aktiivista toi-
30776: neksi antaa Suomelle entistä paremmat mahdol-        mintaansa sekä kahdenvälisissä keskusteluissa
30777: lisuudet seurata ja vaikuttaa ihmisoikeustilan-      että EU:n ja Kenian hallituksen välillä käynnis-
30778: teen kehitykseen yhteistyömaissa. Kenian ta-         tyneessä vuoropuhelussa, joilla tähdätään ihmis-
30779: pauksessa Suomi on huolestunut maan ihmisoi-         oikeuksien kunnioittamisen ja demokratian li-
30780: keustilanteesta ja seuraa sitä tarkasti. Suomen      säämiseen maassa. Lisäksi Suomi jatkaa konk-
30781: kanta on, että ihmisoikeusrikkomuksia ei voida       reettista tukeaan ihmisoikeus- ja demokratiake-
30782: hyväksyä missään olosuhteissa.                       hityksen eri osa-alueilla.
30783: 
30784:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
30785: 
30786:                                                                           Ministeri Pekka Haavisto
30787:                                            KK 457/1997 vp                                              3
30788: 
30789: 
30790: 
30791: 
30792:                                        Tili Riksdagens Talman
30793: 
30794:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         läget. Finlands ståndpunkt är att brott mot de
30795: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          mänskliga rättigheterna under inga omständig-
30796: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      heter kan godkännas.
30797: dagsman Päivi Räsänen undertecknade spörsmål            En av Amnesty Internationals rapporter redo-
30798: nr 457:                                              gör för J?.rott mot de mänskliga rättigheterna i
30799:                                                      Kenya. A ven den obundna organisationen Ke-
30800:           Är Regeringen medveten om situatio-        nya Human Rights Comission har under flera års
30801:        nens allvar när det gäller de mänskliga       tid aktivt följt med hur människorättssituationen
30802:        rättigheterna i Kenya, och                    utvecklas i Kenya. Av organisationens rapporter
30803:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        framgår även att vissa fall av kränkningar av de
30804:        att Finlands utvecklingssamarbete skall       mänskliga rättigheterna har minskat under sena-
30805:        bindas stramare vid människorättssitua-       re år - bl.a. fallen av tortyr. Tili detta har bl.a.
30806:        tionen i mottagarlandet?                      EU-ländernas aktiva uppföljning av de mänskli-
30807:                                                      ga rättigheterna bidragit.
30808:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           1 syfte att främja den demokratiska processen
30809: anföra följande:                                     i Kenya stöder Finland bl.a. UNDP:s demokrati-
30810:                                                      program samt bistår sådana medborgarorgani-
30811:    Utvecklingssamarbetet är en del av Finlands       sationer som syftar tili att utveck1a demokratin, t.
30812: utrikespolitik. Redan i de målsättningar och stra-   ex. Civic Resource Information Centre, Centre
30813: tegier för Finlands utvecklingssamarbete som         for Law and Research Internationa1 och The
30814: godkändes 1993 betonades demokratins, jämlik-        Media Institute.
30815: hetens och de mänskliga rättigheternas ställning.       Som medlem av EU för Finland utöver sin
30816: Det principbeslut om utvecklingssamarbete som        bilaterala dialog en aktiv politisk dialog med
30817: regeringen fattade den 12 september 1996 ger         Kenyas regering genom EU. Eftersom den poli-
30818: klara rekommendationer för hur dessa mål skall       tiska dialogen ger resultat, har Finland ingen
30819: uppnås. En fortgående öppen dia1og mellan re-        orsak att i detta läge frångå EU:s linje, enligt
30820: geringarna är en av de viktigaste spörsmålen.        viiken utvecklingssamarbetet med Kenya allt-
30821: Enligt principbeslutet främjas den sociala och       jämt kan fortsätta.
30822: ekonomiska utvecklingen i u-länderna bäst ge-           Finland kommer att fortsätta sin aktiva verk-
30823: nom mänskliga rättigheter, jämlikhet och demo-       samhet både i form av bilaterala diskussioner och
30824: krati.                                               genom den dialog som inletts mellan EU och
30825:    Finlands anslutning tili den Europeiska Unio-     Kenyas regering, vilka syftar tili respekt för de
30826: nen ger Finland bättre möjligheter än förut att      mänskliga rättigheterna och ökad demokrati i
30827: följa med utvecklingen av människorättssituatio-     landet. Dessutom fortsätter Finland att konkret
30828: nen i de Iänder som tar emot bistånd. När det        stöda olika delområden inom utvecklingen av de
30829: gäller Kenya är Finland orolig för människo-         mänskliga rättigheterna och demokratin.
30830: rättssituationen i Jandet och följer noggrant med
30831: 
30832:      Helsingforsden 19 maj 1997
30833: 
30834:                                                                            Minister Pekka Haavisto
30835:                                              KK 458/1997 vp
30836: 
30837: Kirjallinen kysymys 458
30838: 
30839: 
30840: 
30841: 
30842:                                     Päivi Räsänen /skl: Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden elämän-
30843:                                         tilanteen parantamisesta
30844: 
30845: 
30846:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30847: 
30848:      Eri tahoilta on viime aikoina esitetty arvioita,      Eräänä ratkaisuna nuorten ongelmiin voitai-
30849: joiden mukaan sodan ja kriisien keskeltä maa-           siin pitää rahoituksen lisäämistä kodeille, joissa
30850: hamme tulleiden ulkomaalaisten henkisestä ti-           pakolaisnuoret voisivat asiantuntevan henkilö-
30851: lasta on muodostumassa yhä suurempi ongelma.            kunnan kanssa käydä läpi kokemuksiaan. Tämä
30852: Resursseja tarvittaviin hoitotoimiin ei välttämät-      mahdollistaisi normaalikäytäntöjä tiiviimmän
30853: tä ole, alueelliset erot ovat suuria ja varsinkin       terapian. Toisaalta myös perheen sisäiset jännit-
30854: pakolaisnuorten elämäntilanne on usein hyvin            teet ovat useissa tapauksissa suuret kulttuurien
30855: vaikea. Työministeriön maahanmuutto-osaston             kohdatessa - näitäkin tilanteita voitaisiin tällä
30856: mukaan onkin odotettavissa varsinainen aika-            tavoin rauhoittaa.
30857: pommi, kun traumat nousevat pintaan. Osasto-               Jonkinlaiset toimenpiteet- resurssien lisäys
30858: päällikkö Mervi Virtasen mukaan arviolta kol-           ja uudelleenkohdentaminen- ovatjoka tapauk-
30859:  mannes turvapaikanhakijoista on joutunut kidu-         sessa tarpeen. Henkiset ongelmat purkautuvat
30860:  tuksen kohteeksi. Tämä ei voi olla jättämättä          sosiaalisina ongelmina, joihin tarttumisella taas
30861: jälkiä ihmiseen.                                        ei ole vaikutusta niiden syihin. Kahden kulttuu-
30862:      Erityisen suurena ongelmana asiantuntijat pi-      rin kohtaaminen johtaa aina ristiriitoihin, ja mi-
30863:  tävät nuorten turvapaikanhakijoiden traumoja.          käli taustalla on lisäksi vaikeita kokemuksia, joi-
30864:  Nuoretkin ovat voineet kokea ja nähdä kidutuk-         ta ei ole käsitelty, seuraukset voivat olla ennalta
30865:  sia ja tappamista. Tällaisia kriisejä ei useinkaan     arvaamattomia. Nuoret ovat lisäksi usein puo-
30866:  ole kunnolla purettu. Rauhattomuus purkautuu           lustuskyvyttömiä-mikäli vanhemmat päättä-
30867:  helposti huumeidenkäytön ja rikollisuuden li-          vät sekavassa tilanteessa esim. lähettää lapsensa
30868:  sääntymisenä, kun kokemukset yhdistyvät                takaisin lähtökulttuuriin, asia ei taatusti siitä pa-
30869:  uuden interkulturaalisen elämän vaikeuteen. Ny-        rane. Tarvittaisiin enemmän koordinaatiota eri
30870:  kyään yhä yleisemmin yksin asuva pakolaisnuori         viranomaisten välillä ja ongelmien käsittelyä jo
30871:  voi myös helposti syrjäytyä lähes kaikkien yhtei-      ennen kuin ne tulevat esiin rikollisuutena, itse-
30872:  söjen ulkopuolelle. Satunnaiset keskustelut eivät      murhina tai huumeidenkäyttönä.
30873:  välttämättä riitä. On tilanteita, joissa intensiivi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30874:  sempija pitempiaikainen terapia voi olla tarpeen,      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
30875:  samoin kuinjatkuvammanluonteiset toimet, joil-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30876:  la autetaan samalla integraatiota.                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30877:      Pakolaisten mielenterveyshuollon keskitty-
30878:  mistä Helsinkiin on myös arvosteltu. Maakuntiin                   Onko Hallitus tietoinen pakolaisten ja
30879:   sijoitettujen turvapaikanhakijoiden avunsaanti                turvapaikanhakijoiden yleisistä ja yhä li-
30880:   onkin usein täysin riippuvaista paikallistason                sääntyvistä henkisistä ongelmista ja var-
30881:   toimijoiden aktiivisuudesta-joka taas on hyvin                sinkin nuorten vaikeuksista, ja
30882:   vaihtelevaa. Tämä tulisi ottaa huomioon toimin-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30883:   tojen suunnittelussa.                                         siin, joilla näitä ongelmia voitaisiin pur-
30884:                                                                 kaa?
30885:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
30886: 
30887:                                             Päivi Räsänen /skl
30888: 
30889: 
30890: 279001
30891: 2                                          KK 458/1997 vp
30892: 
30893: 
30894: 
30895: 
30896:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30897: 
30898:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ympäri Suomea sijoitettuja maahanmuuttajia.
30899: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Siksi näiden erityisyksiköiden eräs tärkeä tehtä-
30900: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vä onkin hoitotehtävän ohella välittää hankki-
30901: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-       maansa tietoa ja osaamista yleiseen palvelujär-
30902: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       jestelmään sekä sosiaali- terveydenhuollon pe-
30903: 458:                                                 rus- ja erityispalveluihin, erityisesti mielenter-
30904:                                                      veyspalveluihin.
30905:           Onko Hallitus tietoinen pakolaisten ja        Maahanmuuttajien sopeutumiseen liittyy
30906:        turvapaikanhakijoiden yleisistä ja yhä li-    edelleen tarvetta mielenterveydellisen tuen vah-
30907:        sääntyvistä henkisistä ongelmista ja var-     vistamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. En-
30908:        sinkin nuorten vaikeuksista, ja               nalta ehkäisevän toiminnan lisäksi kokemukses-
30909:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ta tiedetään, että maahanmuuttajia voidaan te-
30910:        siin, joilla näitä ongelmia voitaisiin pur-   hokkaasti auttaa usein lyhytkestoisilla kriisi- ja
30911:        kaa?                                          tukipalveluilla. Maahanmuuttajat tarvitsevat
30912:                                                      myös sosiaalista tukea erityisesti maahanmuuton
30913:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          alkuvaiheessa. Sosiaalisen tuen antamisesta pa-
30914: taen seuraavaa:                                      kolaisille vastaa asuinkunnan sosiaalitoimi ja
30915:                                                      siellä erikoisesti pakolaisten vastaanottoon eri-
30916:     Kysymyksessä puututaan ongelmiin, jotka          koistunut henkilökunta.
30917: liittyvät pakolaisten ja erityisesti pakolaisnuor-      Maahanmuuttajien ongelmat ja kriisit ovat
30918: ten henkiseen hyvinvointiin. Nuorten ja lasten       osa sopeutumisprosessia ja niihin on saatavissa
30919: henkiseen tilaan vaikuttavat pakolaisuuden ai-       apua. Kysymyksessä ei ole vaikeiden mielenter-
30920: heuttamat traumaattiset kokemukset, perheyh-         veysongelmien laajamittainen esiintyminen.
30921: teyden katkeaminen ja uuteen yhteiskuntaan ko-          Pakolaisia vastaanottavat suuret ja keskisuu-
30922: tiutumiseen. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat    ret kaupungit ovat ryhtyneet kehittämään omaa
30923: ilman huoltajaa tulleet alaikäiset turvapaikanha-    osaamistaan maahanmuuttajien mielenterveys-
30924: kijat, joilta Suomessa puuttuu perheen tuki ja       palvelujen osalta. Oulun yliopistollisessa keskus-
30925: joilla on huoli vanhemmistaan ja sisaruksistaan.     sairaalassa on hankittu tietoa jo vuosia, ja lisäksi
30926: Myös pitkät turvapaikka- ja perheenyhdistämis-       Oulussa toimii asiaan perehtynyt yksityinen pal-
30927: hakemusten käsittelyajat maassamme koettele-         veluyksikkö. Myös Tampereella ovat kaupungin
30928: vat oleskelulupa-ja turvapaikkapäätöksiä odot-       omat yksiköt alkaneet aktiivisesti hankkia tie-
30929: tavien mielenterveyttä ja vaikuttavat uuteen         toutta ja kehittää maahanmuuttajille tarkoitet-
30930: maahan sopeutumiseen.                                tuja palveluja. Turussa on siellä toimivan eri-
30931:     Pakolaisia vastaanottavat viranomaiset ovat      koisyksikön lisäksi kehitetty keskussairaalata-
30932: tietoisia pakolaisten tarpeesta saada sosiaalista    solla omaa osaamista. Tiedon hankkimiseksi ja
30933: tukea ja mielenterveyspalveluja. Mielenterveys-      vaihtamiseksi suomalaiset viranomaiset ja so-
30934: palveluja antavat Ulkomaalaisten kriisikeskus        siaali- ja terveydenhuollon työntekijät ovat teh-
30935: Helsingissä ja Lounais-Suomen mielenterveys-         neet opintomatkoja ulkomaille ja ulkomaisia
30936: klinikka Turussa. Molemmat ovat Suomen Mie-          luennoitsijoita ja asiantuntijoita on kutsuttu
30937: lenterveysseuran ylläpitämiä. Lisäksi Diakonis-      täällä järjestettyihin koulutustilaisuuksiin ja se-
30938: salaitoksella toimii Kidutettujen kuntoutuskes-      minaareihin.
30939: kus. Kaikkien näiden rahoitus on jo vuosia hoi-         Tavoitteena on, että julkinen terveydenhoito
30940: dettu Raha-automaattiyhdistyksen varoin. Ai-         yhä enemmän perehtyisi maahanmuuttajien hoi-
30941: van kuten kysymyksen tekijä huomauttaa eivät         don tarpeeseen ja ottaisi vastuuta sekä hoidosta
30942: Etelä-Suomessa sijaitsevien erityisyksikköjen        että hoitomenetelmien kehittämisestä. Maahan-
30943: palvelut ole riittäviä maahanmuuttajien mää-         muuttajataustaiset, Suomessa koulutuksen saa-
30944: rään nähden eivätkä ne palvele tasavertaisesti       neet henkilöt ovat tärkeä resurssi maahanmuut-
30945:                                              KK 458/1997 vp                                             3
30946: 
30947: tajien palveluiden kehittämisessä. Maahanmuut-         Näiden päämäärien eteen tehdään työtä opetus-,
30948: tajia onkin jo hakeutunut sosiaali- ja terveyden-      lastensuojelu- ja nuorisotoimessa sekä järjestöis-
30949: huollon perus- ja täydennyskoulutukseen, val-          sä. Muun muassa Lastensuojelun Keskusliitto
30950: mistunut ja sijoittunut työelämään.                    on käynnistänyt kolmen vuoden projektin edis-
30951:    Mielenterveyspalveluita järjestettäessä tulee       tääkseen osaltaan maahanmuuttajien kotiutu-
30952: myös huomioida maahanmuuttajien kulttuuri-             mistaja kuntien vastaanottotyötä. Sen erijärjes-
30953: tausta. Tavallista lähtömaissa on avun ja tuen         töillä onkin lukuisia käynnissä ja kehitteillä ole-
30954: antaminen perhepiirissä. Täällä perheen ja suvun       via projekteja maahanmuuttajille. Tällaisia ovat
30955: tuki useimmiten puuttuu. Ammattiauttajan hy-           esimerkiksi lomatoiminta, tukiasumis- ja tuki-
30956: väksyminen voi kestään pitkäänkin.                     henkilötoiminta sekä turvakotien toiminta.
30957:     Eri kulttuurien kohtaamisesta aiheutuvat ris-         Nuorten maahanmuuttajien syrjäytymisen es-
30958: tiriidat sukupolvien välillä ovat tavallisia. Tilan-   täminen on keskeinen toiminnan painopistealue
30959: teiden helpottamiseksi pyritään kehittämään            ja edellyttää eri hallinnonalojen yhteisiä ponnis-
30960: perhekeskeisiä työtapoja, joiden avulla kahden         teluja. Tavoitteena on ennalta ehkäisevänä toi-
30961: kulttuurin törmäämistä voitaisiin helpottaa ja         mintana lisätä paikallistason tukitoimia maa-
30962: vanhempien kasvatustyötä tukea. Nuorten kou-           hanmuuttajaperheille. Perheenyhdistämisen no-
30963:  lunkäyntiä, ammattiin valmistautumista ja työ-        pea toteutuminen vahvistaa nuorten perusturval-
30964:  hön sijoittumista pidetään erittäin tärkeänä.         lisuutta ja vähentää heidän oireiluaan.
30965:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1997
30966:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
30967: 4                                           KK 458/1997 vp
30968: 
30969: 
30970: 
30971: 
30972:                                         Tili Riksdagens Talman
30973: 
30974:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tig uppgift som dessa specialenheter utöver sin
30975: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        vårduppgift har är därför att förmedla de kun-
30976: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    skaper och den kompetens som de skaffat sig till
30977: damot Päivi Räsänen undertecknade spörsmål            det allmänna servicesystemet och till bas- och
30978: nr 458:                                               specialservicen inom social- och hälsovården,
30979:                                                       särskilt mentalvårdstjänsterna.
30980:              Är Regeringen medveten om flykting-         1 samband med invandrarnas integration be-
30981:           ars och asylsökandes allmänt förekom-       hövs det vidare förstärkning av mentalhygieniskt
30982:           mande och alltjämt växande psykiska         stöd inom social- och hälsovården. Man vet av
30983:           problem och i synnerhet de ungas svårig-    erfarenhet att invandrare ofta på ett effektivt sätt
30984:           heter, samt                                 kan hjälpas med kortvariga kris- och stödtjänster
30985:              ämnar Regeringen vidta åtgärder för      vid sidan av förebyggande arbete. Invandrarna
30986:           att råda bot på dessa problem?              behöver också socialt stöd särskilt i första skedet
30987:                                                       av inflyttningen. För socialt stöd till flyktingar
30988:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         svarar socialförvaltningen i den kommun där
30989: anföra följande:                                      flyktingen är bosatt och inom förvaltningen en
30990:                                                       personai som är särskilt specialiserad på flykting-
30991:    Spörsmålet tar upp de problem som gäller           mottagning.
30992: flyktingars och särskilt de unga flyktingarnas           Invandrarnas problem och kriser är en del av
30993: psykiska välbefinnande. Ungdomars och barns           integrationsprocessen, och hjälp finns att få. Det
30994: psykiska tillstånd påverkas av de traumatiska         är inte fråga om allvarliga och i stor skala före-
30995: upplevelser som flyktingskap, avbrutna familje-       kommande mentalvårdsproblem.
30996: band och integration i det nya samhället orsakar.        Stora och medelstora flyktingmottagande stä-
30997: Särskilt svår är situationen för de minderåriga       der har börjat utveckla sin kompetens i fråga om
30998: asylsökande som kommit till landet utan vård-         flyktingarnas mentalvårdsproblem. Vid universi-
30999: nadshavare. Här i Finland saknar de familjens         tetscentralsjukhuset i Uleåborg har man redan
31000: stöd och oroar sig för sina föräldrar och syskon.     flera år inhämtat kunskaper i området och dess-
31001: Att behandlingstiderna för asyl- och familjeåter-     utom finns det i Uleåborg en privat serviceenhet
31002: föreningsansökningar är långa, prövar dessutom        som är särskilt insatt i frågan. Också i Tammer-
31003: den mentala hälsan, medan man väntar på beslut        fors har statens egna enheter börjat skaffa kun-
31004: om uppehållstillstånd och asyl, och detta inver-      skap och utveckla servicen för invandrare. 1 Åbo
31005: kar på invandrarens integration i det nya landet.     finns en specialenhet och dessutom har man på
31006:    De flyktingmottagande myndigheterna är             centralsjukhusnivån utvecklat sakkunskapen i
31007: medvetna om flyktingarnas behov att få socialt        området. För att inhämta kunskap och utbyta
31008: stöd och mentalvårdstjänster. Mentalvårdstjäns-       information har finländska myndigheter och ar-
31009: ter ges av kriscenter för utlänningar i Helsingfors   betstagare inom social- och hälsovården gjort
31010: och Lounais-Suomen mielenterveysklinikka i            studieresor utomlands och utländska föreläsare
31011: Åbo. Båda upprätthålls av Föreningen för Men-         och experter har inbjudits till kurser och semi-
31012: tal Hälsa i Finland. Vid Diakonissanstalten finns     narier som ordnas här.
31013: dessutom Rehabiliteringscenter för torterade.            Avsikten är att den offentliga hälsovården i
31014: Finansieringen har redan många år skett via Pen-      allt större grad skall göra sig förtrogen med in-
31015: ningautomatföreningen. Spörsmålsställaren på-         vandrarnas vårdbehov och ta ansvar för utveck-
31016: pekar alldeles riktigt att den service som de i       ling av både vården och vårdmetoderna. Perso-
31017: södra Finland belägna specialenheterna ger inte       ner med invandrarbakgrund som fått sin utbild-
31018: är tillräcklig med tanke på invandrarnas antal,       ning i Finland är en viktig resurs då man utveck-
31019: och dessa enheter betjänar inte jämlikt, då in-       lar servicen till invandrarna. lnvandrare har re-
31020: vandrarna är placerade runtom i landet. En vik-       dan sökt in till social- och hälsovårdens grund-
31021:                                             KK 458/1997 vp                                              5
31022: 
31023: och påbyggnadsutbildning, blivit utexaminerade        olika organisationer arbetar man för dessa mål.
31024: och placerat sig i arbetslivet.                       Bland annat Centralförbundet för Barnskydd
31025:    Då man ordnar mentalvårdstjänster bör man          har inlett ett treårigt projekt för att för egen del
31026: också beakta invandrarnas kulturella bakgrund.        främja invandrarnas integration och kommuner-
31027: 1 utreseländerna är det vanligt att hjälp och stöd    nas mottagningsarbete. Dess olika organisatio-
31028: ges inom den närmaste familjen. Här blir man          ner har ett stort antal pågående och planerade
31029: vanligen utan familjens och släktens stöd. 1          projekt för invandrare. Tili dessa hör bl.a. semes-
31030: många fall kan det ta tili och med mycket länge       terverksamhet, stödbostäder och stödhem samt
31031: innan man accepterar och tar emot hjälp av yr-        stödpersoner.
31032: kesfolk.                                                  Att förebygga utslagning av unga invandrare
31033:    Kulturkrockar leder ofta tili konflikter mellan    är ett centralt tyngdpunktsområde i verksamhe-
31034: olika generationer. För att underlätta situatio-      ten och förutsätter gemensamma ansträngningar
31035: nen försöker man utveckla familjecentrerade ar-       inom olika förvaltningsområden. A vsikten är att
31036: betssätt för att lindra kulturkrockarna och stöda     i förebyggande syfte öka lokala stödåtgärder för
31037: föräldrarna i deras uppfostringsarbete. Att ung-      invandrarfamiljerna. En snabbt förverkligad
31038: domarna går i skola, utbildar sig tili yrke och       familjeåterförening förstärker ungdomarnas
31039: placerar sig i arbete anses viktigt. lnom undervis:   grundläggande trygghet och minskar deras sym-
31040: nings-, barnskydds- och ungdomssektorn och 1          tom.
31041: 
31042:      Helsingfors den 23 maj 1997
31043:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
31044:                                               KK 459/1997 vp
31045: 
31046: Kirjallinen kysymys 459
31047: 
31048: 
31049: 
31050: 
31051:                                   Päivi Räsänen /skl: Suomen suhtautumisesta Turkin ED-jäsenyy-
31052:                                        teen
31053: 
31054: 
31055:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31056: 
31057:    Turkin valtio on jo kymmenen vuoden ajan           kantaan, jotka kuuluvat sekä EU:hun että Na-
31058: ollut Euroopan unionin jäsentarjokkaiden jou-         toon. Tuskin kuitenkaan on toivottavaa, että ih-
31059: kossa. Unionin taholta on kuitenkin säännön-          misoikeudet ja kurdivähemmistön asema unoh-
31060: mukaisesti lykätty Turkin jäsenyyshakemuksen          detaan suurpoliittisten päämäärien takia.
31061: käsittelyä eikä ole näyttänyt todennäköiseltä,           Suomen tulisikin pitää huolta siitä, ettei Eu-
31062: että Turkkia oltaisiin hyväksymässä unionin jä-       roopan unionin päätöksenteossa unohdettaisi
31063: senvaltioiden joukkoon. Tämä on johtunut en-          demokratia- ja ihmisoikeuskriteerejä, kunjäsen-
31064: nen kaikkea Turkin epädemokraattisesta yhteis-        tarjokkaiden hakemuksia käsitellään. On myös
31065: kuntarakenteesta, elintasoerosta ED-valtioihin        tehtävä ero todellisten ongelmien ja esimerkiksi
31066: verrattuna ja huonoista suhteista Kreikan kans-       Eestin tasavallan venäläisvähemmistön sortoa
31067: sa.                                                   koskevien poliittisperusteisten väitteiden välillä.
31068:     Jäsenyyshakemusta ovat hidastaneet myös           Kurdivähemmistön vainoissa on kysymys vaka-
31069: maan jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset, etenkin         vammista asioista kuin Eestin kansalaisuuteen
31070: kurdiväestön johdonmukainen vainoaminen.              vaadittavissa kielikokeissa.
31071: Maan armeija ja kurdien ryhmittymät ovat jo              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31072: pitkään käyneet pienimuotoista sotaa vuoristo-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31073: alueilla. Turkin islamilaisen hallinnon johdosta      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31074: muiden uskontojen edustajien asema on vaikea.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31075: Kristittyjä on säännöllisesti vangittu tekaistujen
31076: syytösten perusteella.                                            Aikooko Hallitus kaikissa olosuhteis-
31077:     Pääministeri Tansu Ciller näyttää kuitenkin                sa pyrkiä estämään Turkin jäsenyyden
31078: jossain määrin onnistuneen muuttamaan maan-                    Euroopan unionissa, ennen kuin Turkin
31079: sa asemaa suhteessa EU :hun kytkemällä Turkin                  yhteiskunta on demokratisoitunut, kur-
31080: hyväksymisen Naton laajentamiselle maan EU-                    divähemmistön ja uskonnollisten vähem-
31081: jäsenhakemuksen käsittelyyn. On mahdollista,                   mistöryhmien oikeudet turvattu ja ihmis-
31082: että tämä tulee vaikuttamaan niiden valtioiden                 oikeuskysymykset ratkaistu?
31083: 
31084:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
31085:                                           Päivi Räsänen /skl
31086: 
31087: 
31088: 
31089: 
31090: 279001
31091: 2                                         KK 459/1997 vp
31092: 
31093: 
31094: 
31095: 
31096:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31097: 
31098:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      delta 1963 permsm oleva assosiaatiosopimus
31099: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sekä 31.12.1995 voimaan tullut tulliunionisopi-
31100: olette 2 päivänä toukokuuta 1997 päivätyllä kir-    mus EU:n kanssa.
31101: jeellä toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ED-jäsenyyden poliittisiin arviointikriteerei-
31102: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-      hin kuuluvat keskeisesti ihmisoikeudet, oikeus-
31103: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      valtioperiaate sekä hyvät suhteet naapurivaltioi-
31104: 459:                                                hin. Suomi on todennut sekä EU:ssa Turkin ja
31105:                                                     EU :n suhteista keskusteltaessa että kahdenväli-
31106:           Aikooko Hallitus kaikissa olosuhteis-     sesti suoraan Turkille, että Turkin ongelmia ovat
31107:        sa pyrkiä estämään Turkin jäsenyyden         edelleen ihmisoikeuksien noudattaminen, kurdi-
31108:        Euroopan unionissa, ennen kuin Turkin        kysymys, Kyproksen kysymys sekä suhteet
31109:        yhteiskunta on demokratisoitunut, kur-       Kreikkaan.
31110:        divähemmistönja uskonnollisten vähem-           Hallitus pitää tärkeänä, että Turkin ED-jäse-
31111:        mistöryhmien oikeudet turvattu ja ihmis-     nyyttä arvioidaan samojen objektiivisten kritee-
31112:        oikeuskysymykset ratkaistu?                  reiden mukaan kuin muidenkin maiden. ED-jä-
31113:                                                     senyyteen nähden ovat etusijalla lähivuosina tul-
31114:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        liunionin ja rahoitusyhteistyön kehittäminen.
31115: vasti seuraavaa:                                    Suomi pitää myös tärkeänä konkreettisen yhteis-
31116:                                                     työn kehittämistä niillä aloilla, joilla Turkin
31117:   Turkki on hakenut vuonna 1987 EY :n jäse-         puutteet arvioidaan suurimmiksi, ml. ihmisoi-
31118: nyyttä ja saanut komission kielteisen mielipiteen   keudet ja oikeusvaltiokäytäntö.
31119: hakemukseensa vuonna 1989. Turkilla on vuo-
31120:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
31121: 
31122:                                                               Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
31123:                                           KK 459/1997 vp                                             3
31124: 
31125: 
31126: 
31127: 
31128:                                       Tili Riksdagens Talman
31129: 
31130:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        1995 trädde ett avtal i kraft om en tullunion med
31131: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av       EU.
31132: den 2 maj 1997 tili vederbörande medlem av             Av särskild vikt för den politiska bedömning-
31133: statsrådet översänt följande av riksdagsman         en av EU-medlemskap är de mänskliga rättighe-
31134: Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr 459:        terna, rättsstatsprincipen och goda relationer tili
31135:                                                     grannstaterna. Finland har såväl i EU- i samtai
31136:           Ämnar Regeringen försöka förhindra        om relationerna mellan Turkiet och EU- som
31137:        ett turkiskt medlemskap i Europeiska         bilateralt direkt med Turkiet konstaterat att de
31138:        unionen i alla lägen så länge det turkiska   mänskliga rättigheterna, kurdfrågan, Cypernfrå-
31139:        samhället inte demokratiserats, rättighe-    gan och förbindelserna med Grekland fortfaran-
31140:        terna inte tryggats för den kurdiska mino-   de utgör problem för Turkiet.
31141:        riteten och f6r religiösa minoriteter och       Regeringen anser det viktigt att det turkiska
31142:        frågorna om de mänskliga rättigheterna       medlemskapet bedöms enligt samma objektiva
31143:        inte lösts?                                  kriterier som i fråga om andra länder. Med tanke
31144:                                                     på ett EU-medlemskap är utvecklandet av tull-
31145:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       unionen och det finansiella samarbetet primärt
31146: anföra följande:                                    under de närmaste åren. Dessutom anser Finland
31147:                                                     det viktigt att utveckla det konkreta samarbetet
31148:    Turkiet ansökte om medlemskap i EG 1987,         på områden där de turkiska bristerna bedöms
31149: vilket avslogs av kommissionen 1989. Turkiet        vara störst, inbegripet mänskliga rättigheter och
31150: har ett associeringsavtal från 1963 och 31.12.      rättsstatspraxis.
31151: 
31152:      Helsingforsden 19 maj 1997
31153: 
31154:                                                                    Utrikesminister Tarja Halonen
31155:                                             KK 460/1997 vp
31156: 
31157: Kirjallinen kysymys 460
31158: 
31159: 
31160: 
31161: 
31162:                                    Päivi Räsänen /skl: Algerian kriisiin puuttumisesta
31163: 
31164: 
31165: 
31166:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31167: 
31168:     Algeriassa on jo viiden vuoden ajan käyty ve-     myös eurooppalaiseen näkökulmaan kriisistä.
31169: ristä valtataistelua. Osapuolina ovat hallituksen     Mahdollista on myös, että tilannetta pidetään
31170: joukot, erilaiset islamilaiset ryhmittymät, palka-    niin monimutkaisena, että kannanottoja väitel-
31171: tut ja itsenäisesti toimivat rosvojoukot, paikalli-   lään tästä syystä. Poliittisesti lienee myös vaikeaa
31172: set itsepuolustusryhmät ja useimmiten täysin ul-      tukea avoimesti nykyistä hallitusta; kyseessähän
31173: kopuoliset siviilit. Kriisi näyttää eskaloituneen     ei ole demokraattisesti valittu hallitus.
31174: koko valtakunnan alueelle, eikä näytä siltä, että        Algerian tilanne on siis erittäin ongelmallinen
31175: Algerian hallituksella olisi kykyä saada tilanne      niin maan itsensä kuin kansainvälisen yhteisön-
31176: hallintaansa. Toisaalta kapinallisten voittokaan      kin kannalta katsottuna. Siitä huolimatta Suo-
31177: ei näytä todennäköiseltä, eikä uutta Afganistania     men tulisi selvittää kansainvälisen yhteisön mah-
31178: mahtane olla syytä toivoakaan.                        dollisuudet vaikuttaa rauhanomaisempaan kehi-
31179:     Algerian anarkisessa tilanteessa on kuollut jo    tykseen ja ennen kaikkea siviilien joukkomur-
31180: tuhansia ihmisiä. Viimeksi aamulla 24.4.1997          hien lopettamiseen. Kokonaisten kylien joukko-
31181: löydettiin Algerin eteläpuolelta kylästä 54 ihmis-    murhaamisia, joihin maan hallitus ei kykene
31182:  tä teräaseilla surmattuina. Kahta vuorokautta        puuttumaan, ei varmaankaan tulisi jättää maan
31183:  aikaisemmin tapahtui Bougaran alueella Algeri-       sisäisiksi asioiksi.
31184:  an kriisin tähän asti suurin joukkomurha: 93            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31185:  ihmistä murhattiin Ieikkaamalla kurkut auki ja       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31186:  hakkaamalla maatyökaluilla. Siihen asti laajin       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31187: joukkomurha tapahtui kuluvan kuun alussa, jol-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31188:  loin erään kylän kaikki 52 asukasta murhattiin.
31189:     Kansainvälinen yhteisö ei juurikaan ottanut                   Näkeekö Hallitus Algerian hallituksen
31190:  kantaa Algerian tilanteeseen. Vastaavanlaisiinja             kyvyttömyyden olla estämättä kansalais-
31191:  pienempiinkin kriiseihin toisaalla on puututtu               tensa joukkomurhaamista maan sisäise-
31192:  usein nopeinkin toimenpitein. Eräänä syynä ha-               nä asiana, vai
31193:  luttomuuteen puuttua asioihin lienee Algerian                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31194:  hallituksen mahdollinen pelko oman arvovallan                siin, joilla selvitettäisiin kansainvälisen
31195:  menetyksestä. Myös pitkä sota Ranskaa vastaan                yhteisön mahdollisuudet puuttua krii-
31196:  muutamia vuosikymmeniä sitten vaikuttanee                    siin?
31197: 
31198:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
31199: 
31200:                                            Päivi Räsänen Iski
31201: 
31202: 
31203: 
31204: 
31205: 279001
31206: 2                                            KK 460/1997 vp
31207: 
31208: 
31209: 
31210: 
31211:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31212: 
31213:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tärkeää kriisin demokraattisen ratkaisemisen
31214: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kannalta.
31215: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Algeriassa on meneillään demokratisoitumis-
31216: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-          kehitys,joka tosin on kokenut viivytyksiä. Lami-
31217: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          ne Zeroual nimitettiin presidentiksi tammikuus-
31218: 460:                                                    sa 1994. Seuraavan vuoden marraskuussa hänet
31219:                                                         valittiin presidentiksi vaaleilla. Vaalijärjestelyjä
31220:             Näkeekö Hallitus Algerian hallituksen       pidettiin onnistuneinaja demokraattisina.
31221:         kyvyttömyyden olla estämättä kansalais-             Vuotta myöhemmin, marraskuussa 1996, Al-
31222:         tensa joukkomurhaamista maan sisäise-           geriassa äänestettiin jälleen. Kansanäänestykses-
31223:         nä asiana, vai                                  sä perustuslakiuudistus hyväksyttiin suurella
31224:             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ääntenenemmistöllä. Virallisten äänestyslukujen
31225:         siin, joilla selvitettäisiin kansainvälisen     todenmukaisuutta epäillään eikä äänestystä
31226:         yhteisön mahdollisuudet puuttua krii-           muutenkaan pidetä yhtä avoimesti järjestettynä
31227:         siin?                                           kuin edellisvuotisia presidentinvaaleja.
31228:                                                             Uuden perustuslain mukaiset parlamenttivaa-
31229:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            lit pidetään kesäkuun 5. päivänä. Algeria on kut-
31230: vasti seuraavaa:                                        sunut vaaleihin ulkomaisia tarkkailijoita, myös
31231:                                                         EU:n maista. YK:n lähettämä arviointiryhmä,
31232:     Algerian tilannetta seurataan tarkasti Euroo-       jota johti suomalainen veteraanidiplomaatti
31233: pan unionin eri elimissä. Neuvoston Pohjois-Af-         Klaus Törnudd, kävi Algeriassa maaliskuussa ja
31234: rikkaa käsittelevän työryhmän agendalla se on           päätyi suosittelemaan, että YK vastaisi myöntei-
31235: jatkuvasti. Komissio aloitti maaliskuussa neu-          sesti Algerian pyyntöön saadaYK:nkautta kan-
31236: vottelut Algerian kanssa uudesta Euro-Välimeri-         sainvälisiä tarkkailijoita. YK ottikin vastatak-
31237: assosiaatiosopimuksesta. Euroopan parlamentti           seen kansainvälisten tarkkailijoiden työn käy-
31238: hyväksyi 12.12.1996 täysistunnossaan päätös-            tännön koordinoinnista. EU-maista Suomen li-
31239: lauselman Algerian tilanteesta.                         säksi ainakin Ruotsi, Espanja, Hollanti, Italia ja
31240:     Päätöslauselmassaan parlamentti tuomitsi            Kreikka suunnittelevat vaalitarkkailijoiden lä-
31241: jyrkästi terrorismin ja joukkomurhat Algeriassa.        hettämistä. Lopullinen päätös tarkkailijoiden lä-
31242: Väkivallan lopettamiseen tulisi pyrkiä luomalla         hettämisestä - ainakin Suomen osalta - riip-
31243: mahdollisuus poliittisesti moniarvoiseen yhteis-        puu Algerian turvallisuustilanteesta. Vaalien on-
31244: kuntaan, eikä ainoastaan kitkemällä väkivalta           nistumisella voi olla ratkaiseva merkitys Alge-
31245: väkivallalla. Parlamentti tuomitsi sananvapau-          rian poliittisen tilanteen kehitykselle.
31246: den rajoittamisen, erityisesti kun se koskee leh-           Kaikki suuret puolueet ilmoittivat ehdok-
31247: distön vapautta. Sensuuri vain heikentää mah-           kaansa määräaikaan mennessä, poikkeuksena
31248: dollisuuksia taistella demokratian puolesta. Par-       Front islamique du salut (FIS), joka kiellettiin
31249: lamentti myös pyysi Algerian viranomaisia teke-         vuonna 1992. Vaalit ovat Algerian itsenäisyyden
31250: mään aloitteen keskusteluyhteyden luomiseksi            ajan ensimmäiset monipuoluevaalit Huonona
31251: kaikkien Algerian yhteiskunnan osapuolien kes-          puolena pidetään sitä, että uusi perustuslaki ra-
31252: ken, jotta päästäisiin yhteisymmärrykseen todel-        joittaa parlamentin valtaa ja samalla kasvattaa
31253: lisista demokraattisista uudistuksista ja kasvava       presidentin valtaoikeuksia. Vuosia jatkunut vä-
31254: terrorismi ja väkivalta voitaisiin ehkäistä. Samal-     kivalta, joka yhä enemmän kohdistuu siviileihin,
31255: la Euroopan parlamentti totesi, että parlamentti-       tekee turvallisten vaalien järjestämisen vaikeak-
31256: vaalien järjestäminen kuuluu olennaisesti demo-         si. Ongelmana on myös vaalijärjestelyidenja ään-
31257: kratian uudistamiseen. Euroopan parlamentti             tenlaskennan oikeudenmukaisuus, josta ei voida
31258: pyysi Algeriaa järjestämään vaalit, joissa kaikki       antaa takeita ennen vaaleja.
31259: poliittiset puolueet voisivat olla osallisina ja pai-       Suomen ja kansainvälisen yhteisön mahdolli-
31260: notti, että vaalien järjestäminen olisi ensiarvoisen    suuksista puuttua Algerian tilanteeseen todetta-
31261:                                            KK 460/1997 vp                                             3
31262: 
31263: koon, että rauhanturvalain (laki Suomen osallis-     että lakia ei sovelleta YK:n peruskirjan 42 tai 51
31264: tumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Eu-          artiklan nojalla kohdistettaviin sotilaallisiin pa-
31265: roopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön pää-      kotetoimiin osallistumiseen eikä muuhun rau-
31266: tökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimin-           haanpakottamiseksi katsottavaan toimintaan.
31267: taan) mukaan "Suomi voi osallistua sellaiseen           On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että
31268: Yhdistyneiden Kansakuntien tai Euroopan tur-         nykytilanteessa voitaisiin päättää Algeriassa to-
31269: vallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätökseen perus-   teutettavasta rauhanturvaoperaatiosta, eten-
31270: tuvaan rauhanturvaamistoimintaan, joka tähtää        kään sellaisesta, johon saataisiin Algerian halli-
31271: kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitä-    tuksen suostumus ja joka ei olisi rauhaanpakot-
31272: miseen tai humanitaariseen avustustoiminnan ja       tamista.
31273: siviiliväestön suojaamiseen". Lisäksi todetaan,
31274: 
31275:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
31276: 
31277:                                                                Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
31278: 4                                           KK 460/1997 vp
31279: 
31280: 
31281: 
31282: 
31283:                                         Tili Riksdagens Talman
31284: 
31285:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      men processen har dock fördröjts. Lamine
31286: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ZCroual utsågs tili president i januari 1994. I
31287: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      november året därpå blev han president genom
31288: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr           vai. Valarrangemangen ansågs vara lyckade och
31289: 460:                                                  demokratiska.
31290:                                                          Ett år senare, i november 1996, var det igen
31291:           Ser Regeringen den algeriska regering-      dag att rösta i Algeriet. 1 en folkomröstning god-
31292:        ens oförmåga att förhindra massmorden          kändes grundlagsreformen med stor majoritet.
31293:        på sina medborgare som landets interna         Man tvivlar på riktigheten av de officiella röst-
31294:        angelägenhet eller                             ningssiffrorna, och även i övrigt anses det att
31295:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         omröstningen inte hade samma transparens som
31296:        att utreda det internationella samfundets      presidentvalet året innan.
31297:        möjligheter att ingripa i krisen?                 Parlamentsval enligt den nya grundlagen för-
31298:                                                       rättas den 5 juni. Algeriet har inbjudit utländska
31299:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         observatörer tili valet, även från EU-länderna.
31300: anföra följande:                                      En FN-grupp under ledning av den finska vete-
31301:                                                       randiplomaten Klaus Törnudd besökte Algeriet i
31302:    Situationen i Algeriet följs noga i olika organ    mars och gruppen stannade för att rekommende-
31303: inom Europeiska unionen. Rådets arbetsgrupp           ra att FN skall ge ett positivt svar på Algeriets
31304: för Nordafrika har ständigt frågan på sin agenda.     begäran om internationella observatörer via FN.
31305: I mars inledde kommissionen förhandlingar med         FN påtog sig ansvaret för den praktiska samord-
31306: Algeriet om ett nytt Europa-Medelhavsavtal om         ningen av de internationella observatörernas ar-
31307: associering. Europaparlamentet antog en resolu-       bete. Av EU-länderna planerar Finland och dess-
31308: tion om den algeriska situationen vid plenum          utom åtminstone Sverige, Spanien, Nederländer-
31309: 12.12.1996.                                           na, Italien och Grekland att skicka valobservatö-
31310:    I resolutionen fördömer parlamentet kraftigt       rer. Det slutliga beslutet om att skicka ut obser-
31311: terrorismen och massmorden i Algeriet. F ör att       vatörer beror - åtminstone för finskt vidkom-
31312: få slut på våldet bör man sträva efter att ge rum     mande- på säkerhetsläget i Algeriet. Att valet
31313: för politisk pluralism i samhället och inte enbart    lyckas kan vara av avgörande betydelse för ut-
31314: möta våld med våld. Parlamentet fördömde in-          vecklingen av den politiska situationen i Algeriet.
31315: skränkningarna av yttrandefriheten, särskilt i           Alla stora partier anmälde sina kandidater
31316: fråga om pressfriheten. Censur endast försvagar       inom utsatt tid, med undantag för Front islami-
31317: möjligheterna att kämpa för demokrati. Parla-         que du salut (FIS), som förbjöds 1992. Valet är
31318: mentet anmodade också de algeriska myndighe-          det första flerpartivalet under Algeriets självstän-
31319: terna att lägga ett initiativ om upprättande av       dighet. Att den nya grundlagen begränsar parla-
31320: samtalskontakt mellan samtliga parter i det alge-     mentets befogenheter och ökar presidentens
31321: riska samhället för att uppnå samförstånd om          makt anses mindre lyckat. Våldet som pågått
31322: faktiska demokratiska reformer och för att stävja     under flera år och som i allt högre grad riktas mot
31323: den växande terrorismen och det ökande våldet.        civilbefolkningen gör det svårt att ordna ett
31324: 1 detta sammanhang konstaterade Europaparla-          tryggt och säkert vai. Att valarrangemang och
31325: mentet också att ordnandet av vai till parlamen-      rösträkning sker rättvist är också ett problem och
31326: tet utgör en väsentlig del av de demokratiska         kan inte garanteras före valet.
31327: reformerna. Europaparlamentet anmodade Al-               1 fråga om Finlands och det internationella
31328: geriet att ordna vai där samtliga politiska partier   samfundets möjligheter att ingripa i situationen i
31329: kan delta och betonade att det för en demokra-        Algeriet kan man konstatera att enligt lagen om
31330: tisk lösning av krisen är av primär vikt att valet    fredsbevarande (Lagen om Finlands deltagande i
31331: hålls.                                                fredsbevarande verksamhet som baserar sig på
31332:    En demokratiseringsprocess pågår i Algeriet,       beslut av Förenta Nationerna och Organisatio-
31333:                                             KK 460/1997 vp                                          5
31334: 
31335: nen för säkerhet och samarbete i Europa) kan          gärder med stöd av artikel 42 eller 51 i FN:s
31336: Finland "delta i fredsbevarande verksamhet som        stadga eller annan verksambet som kan anses
31337: baserar sig på beslut av Förenta Nationerna           vara fredstramtvingande.
31338: (FN) eller Organisationen för säkerhet och sam-          Det är dock mycket osannolikt att man i da-
31339: arbete i Europa (OSSE) och som syftar tili att        gens läge beslutar om en fredsbevarande opera-
31340: upprätthålla internationell fred och säkerhet eller   tion i Algeriet, särskilt om eri sådan operation
31341: att skydda humanitär hjälpverksamhet och civil-       som kunde få algeriska regeringens samtycke och
31342: befolkning." Ytterligare konstateras att lagen        som inte är fredsframtvingande.
31343: inte tillämpas på deltagande i militära tvångsåt-
31344:      Helsingfors den 19 maj 1997
31345: 
31346:                                                                     Utrikesminister Tarja Halonen
31347:                                               KK 461/1997 vp
31348: 
31349: Kirjallinen kysymys 461
31350: 
31351: 
31352: 
31353: 
31354:                                     Eila Rimmi /vas ym.: Toimeentulotuen myöntämisperusteiden sel-
31355:                                         keyttämisestä hakijoiden asuessa samassa osoitteessa
31356: 
31357: 
31358:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31359: 
31360:    Toimeentulotuen yleisistä perusteista annetun        Kuitenkin sosiaalitoimessa on alhaisemman pe-
31361: valtioneuvoston päätöksen n:o 988 2 §:ssä tode-         rusosan määrittelyä perusteltujuuri tv-lupamak-
31362: taan, että perusasalla katettavia menoja ovat ra-       sunja sanomalehden tilausmaksunjaettavuudel-
31363: vintomenot, vaatemenot, vähäiset terveyden-             la. Lisäksi lakia ja ohjetta on tulkittu varsin löy-
31364: huoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin            hästi ottamatta huomioon henkilön todellisia
31365: puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sano-        kulutuspreferenssejä, vaikka 2 §:n mukaan ei ole
31366: malehden tilauksesta, televisioluvasta, puheli-         määritelty, mihin tiettyyn menoerään perusosa
31367: men käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnas-       tulee käyttää.
31368: ta aiheutuvat menot sekä vastaavat jokapäiväi-              Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mu-
31369: seen toimeentuloon kuuluvat menot.                      kaisesti henkilöt ovat yksinasuvia mm. silloin, jos
31370:     Käytännössä normia on määritelty samassa            heillä on erilliset vuokrasopimukset. Esimerkiksi
31371: osoitteessa asuville henkilöille ainakin kahdella       Hämeen lääninoikeus on tehnyt päätöksen, että
31372: tavalla. Ensinnäkin, jos 17-vuotiaita henkilöitä ei     jos henkilöitä ei yhdistä muu kuin sama osoite, he
31373: sido muu kuin sama osoite, on henkilöt määritel-        ovat oikeutettuja yksinasuvan henkilön toimeen-
31374: ty yksinasuviksi. Toisaalta 17-vuotiaat henkilöt,       tulotuen perusosaan.
31375: joita ei sido mikään muu kuin sama osoite, on               Kuitenkin Hämeen lääninoikeuden vaikutus-
31376: määritelty toisen tulkinnan mukaisesti yhteisö-         piirissä olevissa sosiaalitoimen yksiköissä ko.
31377: asujiksi.                                               päätöstä ei ole otettu ennakkotapauksena, vaan
31378:     Ensimmäisessä tapauksessa henkilön toi-             sosiaalitoimen työntekijät ovat varsin mielival-
31379: meentulotuen perusosaksi on määritelty 80 pro-          taisesti määritelleet henkilöitä alemman tai ylem-
31380:  senttia kansaneläkelain (347/1956) mukaan mak-         män toimeentulotuen perusosan piiriin. Koska
31381:  settavasta asianomaisen kuntaryhmän mukai-             sosiaalitoimen päätöksissä toimitaan lain hengen
31382:  sesta kansaneläkkeen pohjaosan ja täyden lisä-         vastaisesti, niin näyttää siltä, että olisi tarvetta
31383:  osan yhteismäärästä,josta on katettava aiemmin         tarkentaa tulkintaohjetta.
31384: eritellyt menot. Jälkimmäisessä tapauksessa hen-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31385:  kilöt määritellään muiksi 17 vuotta täyttäneiksi,      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31386: jolloin heidän toimeentulotukensa perusosa              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31387:  määritellään 85 prosentiksi yksin asuvan toi-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31388:  meentulotuen perusosasta, ko. menettely aiheut-
31389:  taa alhaisemman perusosan piiriin määritellyille                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
31390:  noin 300 markkaa pienemmän perusosan.                         jotta perusteluissa esitetty tulkinnanva-
31391:     Ko. käytäntöjen johdosta ovat toimeentulo-                 raisuus saataisiinpoistettuaja laki toteu-
31392:  tuen saajat valittaneet päätöksistä perustellen               tuisi sen edellyttämällä tavalla ottaen ih-
31393:  valituksiaan mm. erilaisilla preferensseillä televi-          miset huomioon yksilöinä heidän sitä ha-
31394:  sion, sanomalehtien tms. tekijöiden suhteen.                  lutessaan?
31395: 
31396:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
31397: 
31398:           Eila Rimmi /vas                  Pekka Saarnio /vas           Reino Laine /vas
31399:           Mikko Immonen /vas               Martti Korhonen /vas        Jaakko Laakso /vas
31400:                    Iivo Polvi /vas                            Pentti Tiusanen /vas
31401: 
31402: 
31403:  279001
31404: 2                                           KK 461/1997 vp
31405: 
31406: 
31407: 
31408: 
31409:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31410: 
31411:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kunnille joulukuussa 1995 sosiaali- ja terveys-
31412: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ministeriön lähettämässä kuntatiedotteessa (12/
31413: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        1995) todettiin, että edellä mainittua alempaa
31414: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-        perusosaa, josta VNp:ssä käytetään nimitystä
31415: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          muun 17 vuotta täyttäneen henkilön perusosa,
31416: n:o 461:                                              on tarkoitus soveltaa erilaisista syistä yhteista-
31417:                                                       loudessa asuvien osalta (avio- ja avopuolisot,
31418:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        yhdessä asuvat sisarukset tai yhteistaloudessa
31419:        ryhtyä, jotta perusteluissa esitetty tulkin-   asuvat samaa sukupuolta olevat henkilöt).
31420:        nanvaraisuus saataisiin poistettuaja laki         Kyseisen säädöskohdan soveltamista on edel-
31421:        toteutuisi sen edellyttämällä tavalla ot-      leen pyritty täsmentämään sosiaali- ja terveysmi-
31422:        taen ihmiset huomioon yksilöinä heidän         nisteriössä hiljakkoin valmistuneessa suositus-
31423:        sitä halutessaan?                              luonteisessa toimeentulotukioppaassa (STM:n
31424:                                                       oppaita 1997:4). Opas on lähetetty kuntien so-
31425:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          siaalitoimistoihin viikolla 20. Oppaassa otsak-
31426: vasti seuraavaa:                                      keen "Muun 17 vuotta täyttäneen perusosa" to-
31427:                                                       detaan mm. seuraavaa:
31428:     Kysymys koskee toimeentulotuen myöntä-               Tätä perusosan määrää sovelletaan erilaisista
31429: mistä yhteistaloudessa asuville tai muutoin sa-       syistä yhteistaloudessa asuvien aikuisten osalta
31430: massa osoitteessa asuville täysi-ikäisille henki-     (avio- ja avopuolisot, yhdessä asuvat sisarukset
31431: löille.                                               tai yhteistaloudessa asuvat samaa sukupuolta
31432:     Sosiaalihuoltolain mukaisen toimeentulotuen       olevat henkilöt). Tämän perusosan soveltamisen
31433: antaminen on sosiaalihuoltolaissa määrätty kun-       edellytyksenä on, että yhteistaloudessa asuminen
31434: tien tehtäväksi. Toimeentulotuen yleisistä perus-     on todellista. Samassa asuinhuoneistossa asumi-
31435: teista kuten perusosan sisällöstä ja määrästä sää-    sen ei välttämättä tarvitse merkitä asukkaiden
31436: detään valtioneuvoston päätöksellä (VNp ). Voi-       yhteistaloutta. Yhteistaloudesta on kysymys lä-
31437: massa oleva toimeentulotuen yleisiä perusteita        hinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruoka-
31438: koskeva VNp on annettu 18.11.1993 (988/1993).         talous ja taloudessa olevat käyttötavarat kuten
31439: Tähän päätökseen on tehty eräitä muutoksia            TV, sanomalehti ja kodinkoneet ovat yhteiskäy-
31440: 21.12.1995 annetulla VNp:llä (1676/1995).             tössä. On myös huomattava, että milloin täysi-
31441:     Tässä päätöksessä täsmennettiin mm. toi-          ikäiset henkilöt, jotka eivät muodosta perhettä,
31442: meentulotuen suurimman perusosan saamisedel-          asuvat yhteistaloudessa, heidät kummatkin kat-
31443: lytyksiä. Päätöksen 3 §:n mukaan suurinta perus-      sotaan itsenäisiksi tulonsaajiksi eli heille laadi-
31444: osaa, jonka määrä on 1 kuntaryhmässä 2 021 mk/        taan erillinen toimeentulotukilaskelma.
31445: kkja II kuntaryhmässä 1 934 mk/kk, maksetaan             Sosiaali- ja terveysministeriö uskoo, että nyt
31446: ainoastaan tosiasiallisesti yksin asuville henki-     kuntiin lähetetyllä oppaana on kuntien toimeen-
31447: löille ja yksinhuoltajille. Muutoksella aikaisem-     tulotuen soveltamiskäytäntöjä yhdenmukaista-
31448: min päätöksessä ollut sanonta "yksinäinen hen-        va vaikutus. Ministeriö tulee edelleen seuraa-
31449: kilö" korvattiin sanonnalla "yksin asuva henki-       maan tuen myöntämiskäytäntöjä kunnissa ja
31450: lö". Muutoksen tarkoituksena oli saattaa eri          ryhtyy tarvittaessa asian edellyttämiin toimenpi-
31451: syistä yhteistaloudessa asuvat aikuiset henkilöt      teisiin.
31452: toimeentulotuen myöntämisen suhteen samanar-             Lisäksi on syytä todeta, että toimeentulotuki-
31453: voiseen asemaan ja toisaalta yhdenmukaistaa           järjestelmän kehittäminen on monipuolisen val-
31454: kunnissa sovellettuja tuen myöntämiskäytäntö-         mistelun kohteena. Toimeentulotuen kokonai-
31455: jä. Yhteistaloudessa asuvien aikuisten perusosan      suuden selvittäminen on selvitysmies Pentti Ara-
31456: määrä on 1 kuntaryhmässä 1 718 mk/kk ja II            järven tehtävänä. Toimeentulotuen säädöspoh-
31457: kuntaryhmässä 1 644 mk/kk eli noin 300 mklkk          jaa selvitetään erillisessä sosiaali- ja terveysminis-
31458: pienempi kuin yksin asuvan henkilön perusosa.         teriön asettamassa työryhmässä. Lisäksi toi-
31459:                                          KK 461/1997 vp                                              3
31460: 
31461: meentulotuen normitettavissa olevan osan hoita-       Toimeentulotukijärjestelmän        kehittämisen
31462: mista kansaneläkelaitoksen organisaatiossa on      osalta sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy tarvit-
31463: selvitetty erillisessä kokeiluprojektissa, jonka   taviin toimenpiteisiin edellä mainittujen selvitys-
31464: vuosia 1995-1996 koskevien tulosten osalta on      ten valmistuttua.
31465: valmistunut loppuraportti (STM:n selvityksiä
31466: 1997:5).
31467: 
31468:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
31469: 
31470:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31471: 4                                           KK 461/1997 vp
31472: 
31473: 
31474: 
31475: 
31476:                                          Till Riksdagens Talman
31477: 
31478:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               I det korumuninfo (12/95) som social- och häl-
31479: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            sovårdsministeriet skickade till kommunerna i
31480: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        december 1995 framhölls att ovan nämnda min-
31481: dagsman Eila Rimmi m.fl. undertecknade spörs-          dre grunddel, som i statsrådsbeslutet kallas
31482: må1 nr 461:                                            grunddelen för andra personer som fyllt 17 år
31483:                                                        skall tillämpas på personer som bor tillsammans
31484:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         avolika orsaker (makar och sambor, syskon som
31485:        ta för att de tolkningsmöjligheter som          bor tillsammans eller personer av samma kön
31486:        anges i motiveringen skall slopas och för       som bor i gemensamt hushåll).
31487:        att lagen skall genomföras på förutsatt            Social- och hälsovårdsministeriet har strävat
31488:        sätt, så att människorna beaktas som in-        efter att ytterligare precisera tillämpningen av
31489:        divider när de så önskar?                       ifrågavarande paragraf i den nyligen utgivna
31490:                                                        handbok som ger vägledning för dem som fattar
31491:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          beslut om utkomststöd (SHM:s handböcker
31492: anföra följande:                                       1997:4). Handboken har skickats tili kommuner-
31493:                                                        nas socialbyråer under vecka 20. Under rubriken
31494:     Spörsmålet gäller beviljande av utkomststöd        "Grundde1en för andra personer som fyllt 17 år"
31495: till myndiga personer som bor i gemensamt hus-         konstateras bl.a. följande:
31496: håll eller annars under samma adress.                     Denna grunddel gäller för myndiga personer
31497:     Beviljandet av utkomststöd enligt socialvårds-     som av olika skäl bor i gemensamt hushåll (äkta
31498: lagen har i lagen angetts som kommunernas upp-         makar, samboende, syskon som bor tillsammans
31499: gift. Om de allmänna grunderna för utkomststö-         eller personer av samma kön som bor i gemen-
31500: det såsom grunddelens innehåll och beloppet av         samt hushåll). En förutsättning för tillämpning-
31501: den bestäms genom statsrådets beslut (SRb).            en av denna grunddel är att personeroa faktiskt
31502: Gällande SRb om de allmänna grunderna för              bor i gemensamt hushåll. Gemensam bostad be-
31503: utkomststödharutfårdatsden 18november 1993             höver inte nödvändigtvis innebära gemensamt
31504: (988/1993). I beslutet har gjorts smärre ändringar     hushåll. Det är fråga om gemensamt hushåll
31505: genom det statsrådsbeslut som utfårdats den 21         främst i de fall då hushållets medlemmar har
31506: december 1995 (1676/1995).                             gemensam mathushållning och de bruksvaror
31507:     1 detta beslut preciserades bl.a. förutsättning-   som finns i hemmet, såsom TV, dagstidning och
31508: arna för erhållande av utkomststödets högsta           hushållsapparater är i gemensamt bruk. Man bör
31509: grunddel. Enligt 3 § i beslutet betalas den högsta     också notera att när myndiga personer som inte
31510: grunddelen, som är 2 021 mk/mån. i kommun-             utgör en familj bor i gemensamt hushåll betrak-
31511: grupp I och 1 934 mk/mån. i kommungrupp II,            tas båda som självständiga inkomsttagare, dvs.
31512: endast till sådana personer som de facto bor           utkomststödet beräknas för båda var för sig.
31513: ensamma och till ensamförsörjare. Genom änd-              Social- och hälsovårdsministeriet tror att den
31514: ringen ersattes begreppet "ensamstående per-           handbok som skickats till kommunerna har en
31515: son" med "ensamboende person". Syftet med              förenhetligande verkan på kommunernas praxis
31516: ändringen var dels att sätta vuxna personer som        vid beviljande av utkomststöd. Ministeriet kom-
31517: av olika orsaker bor i gemensamt hushåll i sam-        mer fortfarande att följa med praxis i kommu-
31518: ma ställning beträffande beviljandet av utkomst-       nerna vid beviljande av stödet och vidtar vid
31519: stöd, dels att förenhetliga praxis vid beviljande av   behov behövliga åtgärder.
31520: utkomststödet i kommunerna. Grunddelens be-               Dessutom är det skäl att konstatera att utveck-
31521: lopp för vuxna som bor i gemensamt hushåll är 1        landet av systemet med utkomststöd är mål för en
31522: 718 mk/mån. i kommungrupp I och 1 644 mk/              mångsidig beredning. Utredningsman Pentti
31523: mån. i kommungrupp II, dvs. ca 300 mk mindre i         Arajärvi har i uppgift att utreda utkomststödets
31524: månaden än grunddelen för en ensamboende               helhet. Grunden för bestämmelserna om ut-
31525: person.                                                komststödet utreds i en särskild arbetsgrupp som
31526:                                          KK 461/1997 vp                                          5
31527: 
31528: tillsatts av social- och hälsovårdsministeriet.      Social- och hälsovårdsministeriet vidtar be-
31529: Dessutom har man i ett särskilt försöksprojekt     hövliga åtgärder för utvecklande av systemet
31530: utrett hur den del av utkomststödet som kan        med utkomststöd när ovan nämna utredningar
31531: normeras handhas inom folkpensionsanstaltens       har fårdigställts.
31532: organisation. Resultatet av projektet under åren
31533: 1995-1996 har publicerats i en slutrapport
31534: (SHM:s utredningar 1997:5).
31535: 
31536:      Helsingfors den 20 maj 1997
31537: 
31538:                                                                 Minister Terttu Huttu-Juntunen
31539:                                              KK 462/1997 vp
31540: 
31541: Kirjallinen kysymys 462
31542: 
31543: 
31544: 
31545: 
31546:                                     Eila Rimmi /vas ym.: Työllisyyden parantamisesta lisäämällä met-
31547:                                         sien hoitoa
31548: 
31549: 
31550:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31551: 
31552:    Hallitus on ottanut tavoitteekseen työttömyy-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
31553: den puolittamisen. Jatkuvasti kantautuu kuiten-               vaikuttaakseen niin, että metsien koko-
31554: kin tietoja työpaikkojen lopettamisistaja lomau-              naisvaltainen hoito kyetään turvaamaan
31555: tuksista. Esimerkiksi Metsäliitto on läntisellä toi-          mm. ensiharvennusten, taimikonhoidon
31556: mialueellaan aloittanut YT-neuvottelut mitta-                 ja istutusten osalta, ja
31557: vien irtisanomisien toteuttamiseksi.                             aikooko Hallitus vaikuttaa siihen, että
31558:    Samaan aikaan on metsien hoidossa olemassa                 koko metsänhoidolle ja työllisyydelle
31559: mittavia rästejä esimerkiksi ensiharvennuksissa               kohtalokkaat Metsäliiton suunnitelmat
31560: ja erilaisissa kunnostustöissä.                               henkilöstön irtisanomisista eivät toteu-
31561:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            tuisi?
31562: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31563: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31564: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31565: 
31566:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
31567: 
31568:           Eila Rimmi /vas                 Martti Korhonen /vas           Mikko Immonen /vas
31569:           Iivo Polvi /vas                 Jaakko Laakso /vas             Pentti Tiusanen /vas
31570: 
31571: 
31572: 
31573: 
31574: 279001
31575: 2                                          KK 462/1997 vp
31576: 
31577: 
31578: 
31579: 
31580:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31581: 
31582:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       60 prosenttiaja Pohjois-Suomessa 70 prosenttia.
31583: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Vaikeasti koneellistettavina töinä nuoren metsän
31584: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      hoitotyöt ovat miestyönä tehtäviä ja siten kalliita
31585: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-       töitä, jotka vaativat riittävän yhteiskunnan tuen.
31586: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Energiapuun korjuu ta nuoren metsän hoitokoh-
31587: n:o 462:                                             teilta valtio tukee 30 mk:lla kiintokuutiometriä
31588:                                                      kohden. Rahoituslain nojalla työllisyystyönä
31589:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        tehtäviin nuoren metsän hoitotöihin voidaan tu-
31590:        vaikuttaakseen niin, että metsien koko-       kea myöntää Etelä-Suomessa 60 prosenttia, Kes-
31591:        naisvaltainen hoito kyetään turvaamaan        ki-Suomessa 70 prosenttia ja Pohjois-Suomessa
31592:        mm. ensiharvennusten, taimikonhoidon          80 prosenttia. Metsänuudistamisen tuki on aikai-
31593:        ja istutusten osalta, ja                      sempaa selkeämmin suunnattu Etelä-Suomessa
31594:           aikooko Hallitus vaikuttaa siihen, että    keskimääräistä suurempien vähäpuustoista tai
31595:        koko metsänhoidolle ja työllisyydelle         vähäarvoista puustoa kasvavien yhtenäisten
31596:        kohtalokkaat Metsäliiton suunnitelmat         alueiden uudistamiseen.
31597:        henkilöstön irtisanomisista eivät toteu-          Metsänparannustöitä voidaan lisäksi rahoit-
31598:        tuisi?                                        taa työllistämistuella työllisyysasetuksen mukai-
31599:                                                      sesti. Työllisyystöiden laajuus riippuu paikallis-
31600:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ten työvoimaviranomaisten päätöksistä.
31601: vasti seuraavaa:                                         Valtioneuvosto on antanut työttömyyden
31602:                                                      puolittamiseksi periaatepäätöksen, jolla pyri-
31603:    Tammikuun alusta 1997 voimaan tullut laki         tään muun ohella lisäämään metsätalouden in-
31604: kestävän metsätalouden rahoituksesta, jäljempä-      vestointeja. Periaatepäätöksen mukaan erityises-
31605: nä rahoituslaki, (109411996), sisältää kannusti-     ti taimikonhoidon ja nuorten metsien kunnostus-
31606: mia yksityisten maanomistajien metsissään teke-      hankkeiden rästejä puretaan viiden vuoden ajak-
31607: mien mm. nuoren metsän hoitotöiden ja vajaa-         si laadittavalla toimenpideohjelmalla. Ohjelman
31608: puustoisten tai vähäarvoista puuta kasvavien         toteuttamiseksi tarvitaan lisämäärärahoja val-
31609: metsien uudistamistöiden tekemiseen. Säännök-        tion talousarvioon vuodesta 1998lähtien.
31610: siä laadittaessa on kiinnitetty erityistä huomiota       Hallitus katsoo, että rahoituslain sisältämät
31611: valtion tuen suuruuteen eri työlajeille ja tuen      kannustimet antavat tässä vaiheessa riittävän
31612: suuntautumiseen metsänhoidollisten tavoittei-        perustan nuoren metsän hoitotöiden lisäämi-
31613: den ja tarpeiden mukaisesti.                         seen.
31614:    Tukea maksetaan puuntuotannon kestävyy-               Mitä tulee Metsäliiton suunnittelemiin henki-
31615: den turvaamiseksi tehtävien töiden (entiset met-     löstönsä irtisanomisiin, voidaan todeta, että val-
31616: sänparannustyöt) suunnittelukulujen kattami-         tioneuvoston toimivaltaan ei kuulu puuttua yksi-
31617: seen kokonaisuudessaan valtion varoista, ja esi-     tyisen yrityksen henkilöstöpoliittisiin toimenpi-
31618: merkiksi nuoren metsän hoitotöiden toteutuk-         teisiin. Hallitus luo edellytyksiä elinkeinotoimin-
31619: seen voivat maanomistajat saada valtion tukea        nan säilymiselle ja kehittymiselle toimivaltansa
31620: Etelä-Suomessa 50 prosenttia, Keski-Suomessa         rajoissa.
31621: 
31622:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1997
31623: 
31624:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
31625:                                             KK 462/1997 vp                                               3
31626: 
31627: 
31628: 
31629: 
31630:                                         Tili Riksdagens Talman
31631: 
31632:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           samband med vården av ungskog är svåra att
31633: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           utföra maskinellt, måste de utföras med männis-
31634: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       kokraft och är därför dyra arbeten som behöver
31635: dagsman Eila Rimmi m.fl. undertecknade spörs-         tillräckligt samhälleligt stöd. Tiiivaratagandet av
31636: mål nr 462:                                           energivirke på platser där ungskog vårdas stöder
31637:                                                       staten med 30 mk per kubikmeter fast mått. För
31638:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        vård av ungskog som utförs som sysselsättnings-
31639:        ta i syfte att medverka tili att en övergri-   arbete med stöd av finansieringslagen kan i stöd
31640:        pande skogsvård kan tryggas bl.a. vad          beviljas 60 % i södra Finland, 70 % i mellersta
31641:        gäller första gallringar, plantbestånds-       Finland och 80 % i norra Finland. Stödet för
31642:        vård och planteringar och                      skogsförnyelse har i södra Finland klarare än
31643:           ämnar Regeringen medverka tili att          förut riktats tili förnyelse av enhetliga områden
31644:        Metsäliittos planerade uppsägningar av         som är större än genomsnittet och virkesfattiga
31645:        personal, som är ödesdigra för hela            eller där trädbeståndet är av ringa värde.
31646:        skogsvården och sysselsättningen, inte             Skogsförnyelsearbeten kan dessutom finan-
31647:        genomförs?                                     sieras med sysselsättningsstöd enligt sysselsätt-
31648:                                                       ningsförordningen. Sysselsättningsarbetenas om-
31649:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fattning beror på de Iokala arbetskraftsmyndig-
31650: anföra följande:                                      heternas beslut.
31651:                                                           För att halvera arbetslösheten har statsrådet
31652:    Lagen om finansiering av ett hållbart skogs-       utfårdat ett principbeslut som syftat tili att bl.a.
31653: bruk, som trädde i kraft från ingången av januari     öka investeringarna i skogsbruket. Enligt prin-
31654: 1997, nedan finansieringslagen, (1 094/1996),         cipbeslutet slutförs det som återstår av särskilt de
31655: innehåller bestämmelser som sporrar privata           projekt som gäller plantbeståndsvård och istånd-
31656: skogsägare att i sina skogar utföra bl.a. skogs-      sättning av ungskog genom ett åtgärdsprogram
31657: vårdsarbeten i ungskog och förnyelsearbeten i         som utarbetas för fem år. Genomförandet av
31658: skog som är virkesfattig eller där trädbeståndet      programmet kräver tilläggsanslag i statsbudge-
31659: är av ringa värde. När bestämmelserna utarbeta-       ten fr.o.m. 1998.
31660: des fåstes särskild vikt vid storleken av statsstö-       Regeringen anser att de sporrar som finns i
31661: det för de olika arbetsslagen och vid att stödet      finansieringslagen i detta skede ger en tillräcklig
31662: inriktades enligt skogsvårdsmålen och behovet         grund för att öka arbetena med vården av ung-
31663: av skogsvård.                                         skog.
31664:    Stöd betalas av statsmedel för att täcka de            Vad gäller Metsäliittos planerade personal-
31665: totala kostnaderna för planeringen av de arbeten      uppsägningar kan det konstateras att det inte hör
31666: som skall utföras för tryggande av en hållbar         tili statsrådets behörighet att ingripa i ett privat-
31667: virkesproduktion (tidigare skogsförbättringsar-       företags personalpolitiska åtgärder. Regeringen
31668: beten), och för att genomföra exempelvis vård av      skapar förutsättningar för bibehållandet och ut-
31669:  ungskog kan markägarna få statsstöd som är           vecklandet av näringsverksamheten inom ramen
31670:  50 % i södra Finland, i 60 % mellersta Finland       för sin behörighet.
31671:  och 70 % i norra Finland. Eftersom arbetena i
31672: 
31673:      Helsingforsden 12 maj 1997
31674: 
31675:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
31676:                                             KK 463/1997 vp
31677: 
31678: Kirjallinen kysymys 463
31679: 
31680: 
31681: 
31682: 
31683:                                    Heikki Rinne /sd: Aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden
31684:                                        rekisteröinnin tehostamisesta puolustusvoimissa
31685: 
31686: 
31687:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31688: 
31689:    Yleisesti tiedetään, että aseita, ampumatarvik-    käyttöisyyteen ja järjettömään tuhovoimaan, ei
31690: keitaja räjähteitä on joutunut luvattorniin käsiin.   ole kiinnitetty riittävää huomiota. Mitättömien-
31691: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan näin on        kin määrien pääsy ulos armeijan kontrollista voi
31692: tapahtunut puolustusvoimissa ja niin sanotulla        aiheuttaa kohtalokkaita seurauksia.
31693: siviilisektorilla. Ongelma saattaa edelleen koros-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31694: tua militaristisen puuhastelun levittäytyessä yhä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31695: laajemmin siviilimaailmaan.                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31696:    Armeijan aikaisempi tiukka linja on löystynyt      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31697: huolestuttavana tavalla. Esimerkiksi Kotkan
31698: murhenäytelmä osoitti, että asevoimat eivät ole                  Pitääkö puolustusvoimat keskitettyä
31699: suhtautuneet riittävällä vakavuudella kyseisen                ja ajan tasalla olevaa rekisteriä kadon-
31700: materiaalin säilytykseen, vartiointiin ja varas-              neista aseista, ampumatarvikkeista ja rä-
31701: tointiin. Osittain tämä voi johtua siitä, että hen-           jähteistä,
31702: kilökuntaa on leikkauksin supistettu.                            mitkä ovat tällä hetkellä kateissa ole-
31703:    Asia on vakava olosuhteissa, jossa kansainvä-              vat määrät lajeittain lueteltuina, sekä
31704: linen rikollisuus kiinnittyy Suomeen ja suomalai-                vaikuttavatko henkilöstöön tehdyt
31705: nen päätöksenteko on luonut otollista tarrapin-               leikkaukset edellä kuvatun materiaalin
31706: taa kiinnittymiselle koko 1990-luvun ajan.                    vartiointiongelmiin ja kateissa olevan
31707:    Uusimpiin taisteluräjähteisiin, niiden helppo-             materiaalin jäljittämiseen?
31708: 
31709:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
31710:                                            Heikki Rinne /sd
31711: 
31712: 
31713: 
31714: 
31715:  279001
31716: 2                                         KK 463/1997 vp
31717: 
31718: 
31719: 
31720: 
31721:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31722: 
31723:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuksin sekä sisäisen tarkkailun periaatteiden mu-
31724: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kaisesti.
31725: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Liikekannallepanoa varten varatut aseet ja
31726: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki         ampumatarvikkeet on varastoitu varikoihin ja
31727: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        joukko-osastojen ja varastoalueiden varastoihin.
31728: n:o 463:                                            Koulutusta varten varatut aseet ovat joukko-
31729:                                                     osastojen ja varikoiden varastoissa, joista ne ote-
31730:           Pitääkö puolustusvoimat keskitettyä       taan käyttöön vain tarvittaessa.
31731:        ja ajan tasalla olevaa rekisteriä kadon-         Aseet ja ampumatarvikkeet säilytetään eril-
31732:        neista aseista, ampumatarvikkeista ja rä-    lään toisistaan lukituissa tiloissa. Joukko-osas-
31733:        jähteistä,                                   toissa varusmiesten hallussa olevat aseet ovat
31734:           mitkä ovat tällä hetkellä kateissa ole-   lukituissa asetelineissä. Käyttöön ne jaetaan vain
31735:        vat määrät lajeittain lueteltuina, sekä      ammunnan tai harjoituksen kannalta välttämät-
31736:           vaikuttavatko henkilöstöön tehdyt         tömäksi ajaksi. Ammunnan tai harjoituksen jäl-
31737:        leikkaukset edellä kuvatun materiaalin       keen esimiehet tarkastavat aseet ja keräävät jää-
31738:        vartiointiongelmiin ja kateissa olevan       neet ampumatarvikkeet pois.
31739:        materiaalin jäljittämiseen?                      Varusmiehet ja reserviläiset saavat käyttöönsä
31740:                                                     vain palvelustehtäviin liittyviä aseita ja ampuma-
31741:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tarvikkeita. Mahdollinen anastaminen paljastuu
31742: vasti seuraavaa:                                    sisäisen valvonnan ansiosta nopeasti.
31743:                                                         Pääesikunta on vuodesta 1948 pitänyt kadon-
31744:    Puolustusvoimat on ohjeistanut materiaali-       neista aseista keskitettyä rekisteriä kappaleen ja
31745: toiminnot koskien mm. varastointia, kuljetuksia,    sarjanumeron tarkkuudella. Ampumatarpeista
31746: jakelua, käyttöä, kunnossapitoa, myyntiä, vuok-     ja räjähteistä on pidetty vastaavasti tapauskoh-
31747: rausta ja niiden hallinnollista ohjausta. Ylem-     taista rekisteriä.
31748: män johtoportaan valvonnalla varmistetaan,              Viimeisten kymmenen vuoden aikana on puo-
31749: ettäjohdettavatmateriaalitoiminnotonjärjestet-      lustusvoimilta anastettu yhteensä 50 rynnäkkö-
31750: ty asetettujen tavoitteiden mukaisesti puolus-      kivääriä ja 32 pistoolia. Näistä on saatu takaisin
31751: tusvoimien tehtäviin perustuen taloudellisesti      yhteensä 33 asetta, jolloin nettotappioksi jää 49
31752: ja että on huolehdittu valtion omaisuuden säily-    asetta. Vertailun vuoksi voidaan todeta Suomen
31753: misestä oikealla omistajalla.                       olevan aseiden varastojärjestelyjen osalta edellä-
31754:    Puolustusministeriön räjähdepäätös 214/6/        kävijä verrattuna eräisiin muihin Pohjoismaihin,
31755: KI-28.11.1996 antaa yksityiskohtaiset ohjeet va-    joissa vastaavat hävikkiluvut ovat olleet monin-
31756: rastoinnista ja vastuullisen varastonhoitajan       kertaisesti suurempia. Suomi on voinut myös vä-
31757: sekä varaston vastuullisen päällikön tehtävistä.    littää alan osaamistaan pohjoismaisella tasolla.
31758: Räjähdepäätöksen noudattamista valvotaan tin-       Suomessa katoaa vastaavasti siviilissä vuosittain
31759: kimä ttömästi.                                      anastusrikosten kautta noin 1 000 asetta.
31760:    Pääesikunta on toteuttanut aihepiiristä puo-         Suomen puolustusvoimien vähäiset nettotap-
31761: lustushallinnon kattavan sisäisen ohjeistuksen,     pioluvut johtuvat ilmeisesti osittain varastointi-
31762: mm. liittyen materiaalitoimintoihin yleensä,        järjestelmästä ja puolustusvoimien omasta rikos-
31763: omaisuuden varastointiin, vartiointiin, pääsyra-    tutkinnasta. Suomalainen varastointijärjestelmä
31764: joituksiin sotilaskohteisiin, koulutustoimintoi-    on muista Pohjoismaista poiketen keskitetty,
31765: hin ja tutkintatoimiin katoamistapauksissa.         kun se muualla on hajautettu.
31766: Aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden              Anastukset ovat kohdistuneet yleensä koulu-
31767: joutuminen vääriin käsiin on estetty antamalla      tusaseisiin ja useimmiten asianomaisen anasta-
31768: ohjeet ja määräykset varastoinnista. Lisäksi ma-    jan haltuun annettuun aseeseen. Näin tapahtui
31769: teriaalin säilyminen oikean omistajan hallinnas-    mm. kysymyksessä mainitussa Kotkan murhe-
31770: sa varmistetaan materiaalitoimintojen tarkas-       näytelmässä.
31771:                                             KK 463/1997 vp                                             3
31772: 
31773:    Henkilöstöön tehdyt leikkaukset eivät ole hei-        Puolustusvoimat on kyennyt säilyttämään ja
31774: kentäneet materiaalin vartiointia. Materiaalin        säilyttää tulevaisuudessakin tiukan linjan asei-
31775: vartiointijärjestelyillä ja varastoalueiden valvon-   den ja ampumatarvikkeiden sekä räjähdysainei-
31776: tatekniikalla on kyetty tehostamaan vartiointia       den varastoinnissaja käsittelyssä sekä niihin liit-
31777: ja parantamaan mahdollisten luvattomien tun-          tyvissä turvallisuusjärjestelyissä.
31778: keutumisten havaitsemista.
31779:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1997
31780: 
31781:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
31782: 4                                         KK 463/1997 vp
31783: 
31784: 
31785: 
31786: 
31787:                                       Tili Riksdagens Talman
31788: 
31789:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    vapen, ammunition och sprängämnen hamnar i
31790: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      fel händer har förhindrats genom att anvisningar
31791: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    och föreskrifter om upplagringen har meddelats.
31792: man Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr          Dessutom säkerställs genom inspektioner av
31793: 463:                                                materielfunktionerna och i enlighet med princi-
31794:                                                     perna för intern granskning att materielen förblir
31795:           Upprätthåller försvarsmakten ett cen-     i rätt ägares besittning.
31796:        tralt och uppdaterat register över vapen,        Vapen och ammunition som reserverats med
31797:        ammuniton och sprängämnen som för-           tanke på mobilisering är upplagrade i depåer och
31798:        svunnit,                                     i truppförbandens och upplagsområdenas upp-
31799:           hur stora är de för närvarande försvun-   lag. Vapen som är avsedda för utbildning uppbe-
31800:        na mängderna förtecknade enligt slag,        varas i truppförbandens och depåernas upplag,
31801:        samt                                         och de tas i bruk endast vid behov.
31802:           inverkar de företagna minskningarna           Vapen och ammunition uppbevaras skilt från
31803:        av antalet anställda på de problem som       varandra i låsta utrymmen. Vid truppförbanden
31804:        hänför sig till bevakningen av materiel av   uppbevaras de vapen som innehas av bevär-
31805:        ovan nämnt slag och på uppspårningen         ingarna i låsta vapenställ. Vad användningen be-
31806:        av den försvunna materielen?                 träffar delas de ut endast för den tid som är
31807:                                                     nödvändig med tanke på skjutning och övning.
31808:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Efter skjutningarna och övningarna granskar
31809: anföra följande:                                    förmännen vapnen och samlar upp överbliven
31810:                                                     ammunition.
31811:    F örsvarsmakten har meddelat anvisningar för         Beväringarna och reservisterna har tillgång till
31812: verksamhet som gäller materielen i fråga bl.a. om   vapen och ammunition endast i samband med
31813: upplagring, transport, distribution, användning,    tjänstgöringsuppgifterna. Ett eventuellt tillgrepp
31814: underhåll, försäljning, uthyrning och adminis-      avslöjas snabbt på grund av den interna övervak-
31815: trativ ledning av denna verksamhet. Genom           ningen.
31816: övervakning som utförs av den högre ledningen           Huvudstaben har allt sedan år 1948 fört ett
31817: säkerställs att dessa materielfunktioner i över-    centralt register över försvynna vapen enligt ex-
31818: ensstämmelse med de uppställda målen är orga-       emplar och serienummer. Over ammunition och
31819: niserade på ett ekonomiskt sätt med hänsyn till     sprängämnen har på motsvarande sätt förts ett
31820: försvarsmaktens uppgifter, samt att man har         register som baserar sig på de enskilda fallen.
31821: sörjt för att statens egendom finns i behåll hos        Under de senaste tio åren har från försvars-
31822: rätt ägare ..                                       makten stulits sammanlagt 50 stormgevär och 32
31823:    I försvarsministeriets beslut om explosiva va-   pistoler. Av dem har sammanlagt 33 vapen fåtts
31824: ror 214/6/KI-28.11.1996 ges detaljerade anvis-      tillbaka, varvid nettoförlusten utgör 49 vapen.
31825: ningar om upplagring och om de uppgifter som        För jämförelsens skull kan konstateras att Fin-
31826: åligger den ansvarige upplagsföreståndaren och      land vad arrangemangen för upplagring av vapen
31827: den ansvarige chefen för upplaget. Iakttagandet     beträffar är en föregångare om man ser till vissa
31828: av beslutet om explosiva varor övervakas ovill-     andra nordiska länder, där motsvarande svinn
31829: korligt.                                            har varit många gånger större. Finland har också
31830:    Huvudstaben har för ämnesområdet i fråga         kunnat förmedla sitt kunnande på området till
31831: utarbetat omfattande interna anvisningar för        den övriga Norden. Inom den civila sektorn för-
31832: försvarsförvaltningen. Anvisningarna gäller bl.a.   svinner i Finland på motsvarande sätt genom
31833: materielfunktionerna i allmänhet, upplagring av     stöld ca 1 000 vapen årligen.
31834: egendomen, bevakningen, begränsning av tillträ-         De obetydliga nettoförlustsiffrorna inom Fin-
31835: det till soldathemmen, utbildning och undersök-     lands försvarsmakt beror uppenbarligen delvis
31836: ningsåtgärder i fall som gäller försvinnande. Att   på upplagringsarrangemanget och försvars-
31837:                                            KK 463/1997 vp                                            5
31838: 
31839: maktens egen brottsutredning. Det finländska         rielen. Genom arrangemang för bevakning av
31840: upplagringssystemet skiljer sig från de övriga       materielen och teknik för övervakning av upp-
31841: nordiska ländernas såtillvida att det hos oss är     lagsområdena har det varit möjligt att effektivera
31842: centraliserat medan det på annat håll är decentra-   vakthållningen och förbättra möjligheterna att
31843: liserat.                                             upptäcka eventuella olovliga intrång.
31844:    Tillgreppen har i allmänhet gällt utbildnings-       Försvarsmakten har förmått bibehålla en
31845: vapen och för det mesta ett vapen som tilldelats     stram linje och kommer också i framtiden att
31846: en person och som personeo i fråga sedan stulit.     göra det när det gäller upplagringen och hante-
31847: Detta var fallet bl.a. i den tragedi som utspelade   ringen av vapen och ammunition samt spräng-
31848: sig i Kotka och som nämns i spörsmålet.              ämnen och säkerhetsarrangemangen i samband
31849:    Den minskning av personalens storlek som          därmed.
31850: gjorts har inte försvagat bevakningen av mate-
31851: 
31852:      Helsingforsden 23 maj 1997
31853: 
31854:                                                                     Försvarsminister Anneli Taina
31855:                                              KK 464/1997 vp
31856: 
31857: Kirjallinen kysymys 464
31858: 
31859: 
31860: 
31861: 
31862:                                     Heikki Rinne /sd: Matkalippujen korvaamisesta työttömille mielen-
31863:                                        ilmaisijoille
31864: 
31865: 
31866:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31867: 
31868:     Esko Ahon talonpoikaisjohtoinen porvarihal-        jat tosin puuttuvat Kansallisarkistosta, mutta
31869: litus kasvatti työttömyyden puoleen miljoonaan         perimätiedon mukaan niitä on maksettu. Koska
31870: ihmiseen, satakertaisti syrjäyttävän pitkäaikais-      monet muutkin 1930-luvun ilmiöt, kuten työttö-
31871: työttömyyden (yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti         myys, taloudellinen kurjuus ja terveen maanpuo-
31872: työttömänä olleet) ja toi leipäjonot kaduillemme.      lustushengen ylittävä militaristineo intomieli,
31873:     Paavo Lipposen hallitus otti tehtäväkseen          ovat taas arkipäiväämme, olisi hyvä ottaa käyt-
31874: puolittaa edeltäjänsä luoman työttömyyden tä-          töön jotain positiivistakin (teknisesti) 1930-lu-
31875: män vaalikauden aikana, mutta ei tee tehtävissä        vulta.
31876: olevaa työttömyyden painamiseksi alle l 0 pro-            Kansallisarkistossa säilytettävistä rautatie-
31877: sentin. Suomi on tietämykseni mukaan ainut             hallituksen ja kulkulaitosten ja yleisten töiden
31878: maa maailmassa, jossa on leipäjonot, mutta ei          ministeriön arkistoista käy ilmi, että kulkulaitos-
31879: poliittista oppositiota. Siksi tarvitaan vauhditta-    ten ja yleisten töiden ministeriö lähetti 5. 7.1930
31880: vaaja uneliasta päätöksentekoa herättävää kan-         rautatiehallitukselle käsiteltäväksi Lapuan liik-
31881: salaistoimintaa.                                       keen valtuuskunnanNihtori Kosolan anomuk-
31882:     Poliittisen työväenliikkeen istuessa hallituk-     sen, jossa pyydettiin 50 %:n alennusta lipun hin-
31883: sessa ei työttömien toiminta saa riittävää tukea       nasta talonpoikaismarssin osanottajille.
31884: myöskään ammatilliselta työväenliikkeeltä.                Mainittakoon lisäksi, että kulkulaitosten ja
31885: Kansalaistoiminta on työttömien osalta lähes la-       yleisten töiden ministeriö myönsi talonpoikais-
31886: maantunut. Päätöksentekoon on syntynyt une-            marssin päivänä 7. 7.1930 omalla päätöksellään
31887:  lias administratiivinen tunnelmatila, jota viime      vapaan matkan ylimääräisessä junassa Helsin-
31888:  vuosisadan venäläinen klassinen kaunokirjalli-        gistä Seinäjoelle 30:lle marssin järjestysmiehelle
31889: suus ansiokkaana tavalla kuvaa. Tila on "onnel-        II lk:ssa makuupaikkoineen (ministeriön kirje
31890: linen odotus" tulevasta ihmeestä, joka mystisellä      rautatiehallitukselle 7. 7.1930 nro 3246).
31891:  tavalla muuttaa kaiken hyväksi.                          Valtiovallan asiana on huolehtia siitä, että
31892:     Monet työttömät ovat niin kurjassa tilantees-      kaikkia kansalaisryhmiä kohdellaan tasavertai-
31893:  sa, että he eivät kykene lunastamaan matkalip-        sesti poliittisesta tilanteesta riippumatta.
31894:  pua Helsinkiin. Yli puolet työttömistä on pudon-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31895:  nut peruspäivärahalle, mikä merkitsee toimeen-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31896:  tulominimin alapuolelle joutumista.                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31897:     Uusimman tutkimuksen mukaan neljännes-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31898:  miljoona ihmistä on syrjäytymässä työmarkki-
31899:  noilta pysyvällä tavalla.                                        Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin,
31900:      1930-luvulla Suomessa järjestettiin niin sanot-           joilla työttömien mielenilmaisut tehtäi-
31901:  tu talonpoikaismarssi, johon osallistui 12 000                siin taloudellisesti mahdollisiksi esimer-
31902:  marssijaa. Valtio korvasi 50 prosenttia marssijoi-            kiksi matkakustannuksiin myönnettä-
31903:  den matkalippujen hinnasta rautateillä. Asiakir-              vien alennusten kautta?
31904: 
31905:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
31906: 
31907:                                             Heikki Rinne /sd
31908: 
31909: 
31910: 279001
31911: 2                                          KK 464/1997 vp
31912: 
31913: 
31914: 
31915: 
31916:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31917: 
31918:    Valtiopäivärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ton, jonka pohjalta perustoimeentulon turva
31919: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        määräytyy. Eduskunnan perustuslakivaliokun-
31920: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nan kannanottojen perusteella määräytyvät ne
31921: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki          reunaehdot, mihin perustoimeentulon avulla on
31922: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         käytännön elämän eri tilanteissa ja tarpeissa
31923: n:o 464:                                             mahdollisuuksia.
31924:                                                         Valtion vuoden 1997 talousarvioon momentil-
31925:           Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin,         le 34.06.62 on varattu tarpeelliset valtionapu-
31926:        joilla työttömien mielenilmaisut tehtäi-      määrärahat työttömyyden lieventämiseen. Mää-
31927:        siin taloudellisesti mahdollisiksi esimer-    rärahasta saa käyttää 10 000 000 markkaa työt-
31928:        kiksi matkakustannuksiin myönnettä-           tömien aloitteellisuuden tukemiseen. Työttö-
31929:        vien alennusten kautta?                       mien aloitteellisuuden tukemisesta säädetään
31930:                                                      asetuksella. Määrärahalla on tuettu myös sellai-
31931:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sia työllisyysasetuksen 45 §:n 3 kohdassa tarkoi-
31932: vasti seuraavaa:                                     tettuja hankkeita, joilla edistetään työttömien
31933:                                                      omaehtoista toimintaa työmarkkinoille sijoittu-
31934:    Työttömien aseman vertailu 1930-luvun tilan-      misen parantamiseksi ja työmarkkinoilta syrjäy-
31935: teeseen, jolloin eri kansalaisryhmien kansalaisten   tymisen estämiseksi. Työttömien ay-jäsenten
31936: perusoikeuksia loukattiin, ei tarjoa enää yhteis-    tukiyhdistys ry:lle on 26.3.1997 myönnetty
31937: mitallista arviointipohjaa nykypäivän työllisyys-    1 039 000 markan suuruinen valtionapu nuorten
31938: tilannetta ajatellen. Hallitusmuodon mukaanjo-       työttömien aktivointiprojektiin ja 4.4.1997 työt-
31939: kaisella - myös työttömillä - on oikeus lupaa        tömien ay-jäsenten aktivointiprojekti- ja leiritoi-
31940: hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoi-       mintaan 1 800 000 markan suuruinen valtionapu.
31941: tuksia sekä osallistua niihin. Työsopimuslain           Työministeriön ja SAK:n kesken on huhti-
31942: mukaan työnantaja ei saa estää työntekijää kuu-      kuussa 1997 käyty neuvotteluja Työttömien ay-
31943: lumasta tai liittymästä lailliseen yhdistykseen ja   jäsenten tukiyhdistyksen nykyisistä toimista
31944: siinä toimimasta. Vapaan kansalaistoiminnan          työttömien hyväksi sekä kartoitettu eri yhteis-
31945: edellytykset ovat Suomessa turvatut.                 työmuotoja, joilla toiminta pyritään jatkossa
31946:    Hallitusmuodon mukaan julkisen vallan teh-        turvaamaan ja kehittämään. Neuvotteluissa to-
31947: täviin ei kuulu vapaaseen kansalaistoimintaan        dettiin SAK:n taholta tyydytyksellä, että minis-
31948: osallistumisesta aiheutuvien kustannusten kor-       teriö on osaltaan panostanut niin taloudellisesti
31949: vaaminen. Sen sijaan lailla taataan jokaiselle oi-   kuin toiminnallisestikin työttömille kohdenne-
31950: keus perustoimeentulon turvaan mm. työttö-           tun toiminnan järjestämiseen. Työministeriö pi-
31951: myyden, sairauden ja työkyvyttömyyden perus-         tää toiminnan turvaamista vastaisuudessakin
31952: teella. Työttömyysturvalaki, laki työmarkkina-       tärkeänä.
31953: tuesta, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutukses-        Edellä esitetty huomioon ottaen hallitus kat-
31954: ta annettu laki, sairausvakuutuslaki ja sosiaali-    soo, ettei kysymys anna aihetta enempiin toimen-
31955: huoltolaki muodostavat sen keskeisen normis-         piteisiin hallituksen taholta.
31956: 
31957:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1997
31958: 
31959:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
31960:                                              KK 464/1997 vp                                              3
31961: 
31962: 
31963: 
31964: 
31965:                                           Tili Riksdagens Talman
31966: 
31967:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             grundlagsutskott anger i sina ställningstaganden
31968: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             kriterierna för vad som i de olika livssituatio-
31969: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         nerna och med tanke på de olika behoven är
31970: dagsledamot Heikki Rinne undertecknade spörs-           möjligt.
31971: mål nr464:                                                 Under moment 34.06.62 i statsbudgeten för
31972:                                                         1997 har reserverats behövliga anslag för statsun-
31973:           Kommer Regeringen att vidta åtgär-            derstöd för lindrande av arbetslösheten. Av an-
31974:        der för att tili exempel genom att bevilja       slaget får 10 000 000 mk användas för stödande
31975:        resekostnader till nedsatt pris göra det         av arbetslösas initiativ. Om stödande av arbetslö-
31976:        ekonomiskt möjligt för arbetslösa att del-       sas företagsamhet stadgas genom förordning.
31977:        ta i demonstrationer?                            Anslaget har även använts för att stöda sådana
31978:                                                         projekt enligt 45 § 3 mom. sysselsättningsförord-
31979:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ningen som är avsedda att främja de arbetslösas
31980: anföra följande:                                        egna insatser för att förbättra sin situation på
31981:                                                         arbetsmarknaden och för att förhindra att de blir
31982:    Det går inte att i ljuset av dagens sysselsätt-      förbigångna på arbetsmarknaden. Föreningen
31983: ningsläge jämföra de arbetslösas situation med          Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry har
31984: läget på 1930-talet, när olika medborgargruppers        26.3.1997 beviljats 1 039 000 mk i statsunderstöd
31985: medborgerliga rättigheter kränktes. Enligt reger-       för ett aktiveringsprojekt för unga arbetslösa och
31986: ingsformen har var och en - även de arbetslösa          ytterligare 1 800 000 mk för arbetslösa fackfören-
31987: - rätt att utan tillstånd ordna möten och demon-        ingsmedlemmars aktiveringsprojekt- och läger-
31988: strationer samt att ta del i sådana. Enligt lagen       verksamhet 4.4.1997.
31989: om arbetsavtal får arbetsgivare inte hindra ar-            Arbetsministeriet har i april 1997 förhandlat
31990: betstagare att tillhöra, ansluta sig tili eller verka   med FAC om Työttömien tukiyhdistys ry:s nu-
31991: inom Iaglig förening. Förutsättningarna för fri         varande aktivitet för de arbetslösa och kartlagt
31992: medborgarverksamhet är tryggade i Finland.              olika samarbetsformer med syfte att kunna tryg-
31993:    Tili det allmännas uppgifter enligt regerings-       ga dess fortsatta verksamhet och utveckling.
31994: formen hör inte att ersätta kostnader som orsa-         Från F AC:s sida konstaterades det med tilifreds-
31995: kas av deltagande i fri medborgarverksamhet.            ställelse att ministeriet för egen del satsat såväl
31996: Däremot skall var och en genom lag garanteras           ekonomiskt som funktionellt för att ordna verk-
31997: rätt att få sin grundläggande utkomst tryggad           samhet som särskilt riktas tili de arbetslösa. Ar-
31998: t.ex. vid arbetslöshet, sjukdom och arbetsoför-         betsministeriet anser det vara viktigt att verk-
31999:  måga. Lagen om utkomstskydd för arbetslösa,            samheten skall kunna tryggas också i fortsätt-
32000: lagen om arbetsmarknadsstöd, lagen om arbets-           ningen.
32001:  kraftspolitisk vuxenutbildning, sjukförsäkrings-          Men hänsyn tili det ovan anförda anser reger-
32002: lagen och socialvårdslagen är de centrala normer        ingen att spörsmålet inte föranleder tili vidare
32003:  enligt vilka man definierar vad den grundläggan-       åtgärd från regeringens sida.
32004:  de utkomsttryggheten inbegriper. Riksdagens
32005: 
32006:      Helsingforsden 23 maj 1997
32007: 
32008:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
32009:                                             KK 465/1997 vp
32010: 
32011: Kirjallinen kysymys 465
32012: 
32013: 
32014: 
32015: 
32016:                                    Ulla Juurola /sd: Verkostomarkkinoinnin lainmukaisuuden valvon-
32017:                                        nasta
32018: 
32019:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32020: 
32021:     Verkostomarkkinointi on uusi voimakkaasti             2. Verkostoon mukaan lähtevän asema "itse-
32022: ja nopeasti laajeneva joiltain osin arveluttava       näisenä jälleenmyyjänä"
32023: markkinointitapa erilaisiiie tuotteille.                  "Yrittäjäksi" ryhtymisen kynnys on matala,
32024:     Verkostomarkkinoinnin idea on lähtöisin           sillä tarvitsee vain ostaa yritykseltä muutama
32025: USA:sta. Sen sijaan, että yritys paikkaisi van-       sata tai tuhat markkaa maksava aloituspakkaus.
32026: haan tapaan työntekijöitä, käyttäisi suuria sum-      Lupaukset eivät kuitenkaan suurimmassa osassa
32027: mia mainontaan ja toimittaisi tuotteensa perin-       tapauksia vastaa todellisuutta.
32028: teisiä jakelukanavia myöten kauppoihin, se tun-           Markkinatuomioistuin on kerran joutunut
32029: keutuukin markkinoille hankkimalla suurenjou-         kieltämään verkostomarkkinointiyritystä (Gol-
32030: kon itsenäisiä jälleenmyyjiä, jotka ryhtyvät myy-     den Products) puolen miljoonan markan uhalla
32031: mään tuotteita sekä lisäksi sponsoroivat eli vär-     Iupaamasta liikoja jälleenmyyjille. Oikeuden
32032: väävät uusia jälleenmyyjiä-eräällä tavalla pu-        päätöksestä huolimatta nopean rikastumisen
32033: novat siis verkkoa.                                   maalailu toimii edelleen päähoukuttimena.
32034:     Pääyrityksen ja jälleenmyyjien uudentyyppi-
32035:  nen suhde on verkostomarkkinoinnin ydin. Yri-            3. Kuluttajan asema ostettaessa tuotteita
32036:  tykselle se on tavattoman edullinen järjestelmä,         Tuotteiden edullisuus ei ole päähoukutin, sillä
32037:  koska sen ei lainkaan tarvitse maksaa palkkoja,      aihetta tutkinut KTM Elina Leppälä ei tunne
32038:  sotu-maksuja tai työstä aiheutuvia matkakuluja.      yhtään yritystä, jonka tärkein kilpailuvaltti olisi
32039:  Itsellistenjälleenmyyjien tulot syntyvät kokonai-    hinta. Kuluttajan kannalta plussaa tulee siitä,
32040:  suudessaan omasta myynnistä (tuotteet ostetaan       että hän tuotteen lisäksi saa henkilökohtaisen
32041:  pääyritykseltä tukkuhintaan ja myydään kalliim-      neuvonnan ja opastuksen, hän voi ostaa aukiolo-
32042:  malla asiakkaiiie, ja erotus jää jälleenmyyjälle),   ajasta riippumatta ja myyjä on hänelle tuttu.
32043:  minkä lisäksi he saavat palkkioita hankkimiensa          Koko nerokkaan systeemin akiiieenkantapää
32044:  muiden jälleenmyyjien myynnistä.                     on sen perustassa, jälleenmyyjissä. Kun verkosto
32045:     Tarkasteltaessa verkostomarkkinoinnin on-         laajenee, ja sen on koko ajan Iaajennuttava sy-
32046:  gelmakohtia tulisi ottaa huomioon seuraavaa:         vyys- ja Ieveyssuunnassa, alalle hakeutuu yhä
32047:                                                       kirjavampijoukko yrittäjiä. Heidän kannustime-
32048:    1. Verotukseen liittyvät tekijät                   naan saattaa olla enemmän helpon rahan ansait-
32049:    Myyntitapaa markkinoitaessa uusille mukaan         seminen kuin kuluttajan palveleminen. Organi-
32050: tuleville ihmisille "unohdetaan" mainita yhteis-      saation alimmilla portaiiia olevien verkostoijien
32051: kunnalliset velvoitteet ja maksujen suoritukset,      kouluttaminen jää vaillinaiseksi, heidän myynti-
32052: mutta muistetaan kyllä kertoa, kuinka nopeasti        tyylinsä saattaa olla liian aggressiivista, eikä pää-
32053: ja helposti ja paljon rahaa voi ansaita. Verkosto-    yritys pysty valvomaan heidän työtään. Riski-
32054: markkinointiyritykset ovat usein ulkomailtajoh-       kohderyhmiä verkostomarkkinoinnissa ovat
32055: dettuja, ja niille tai niiden organisaatioon kuulu-   etenkin vanhukset ja sairaat!!
32056: ville alayksiköille Suomesta kertyvät liiketulot          Kuluttajansuoja sinänsä on sama kuin missä
32057: jäävät todennäköisesti täällä kokonaan verotta-       tahansa koti- ja postimyynnissä. Periaatteet ovat
32058: matta. Verkostomarkkinoinnissa onkin ainekset         samat kuin perinteisessä ovelta ovelle -myynnis-
32059: laajaan harmaaseen talouteen liittyvään ongel-        sä.
32060: makenttään, jossa verojen ja muiden maksujen              Jälleenmyyjänjuridisen aseman selvittäminen
32061: maksamatta jättäminen saattaa lähivuosina ai-         on kuitenkin visainen pulma, siiiä loppukäyttäjä
32062: heuttaa suuriakin taloudellisia verotuksellisiin      ei voi varmasti tietää, onko hän ostanut tuotteen
32063: tekijöihin liittyviä tappioita.                       toiselta kuluttajalta vai elinkeinonharjoittajalta,
32064: 
32065:  279001
32066: 2                                          KK 465/1997 vp
32067: 
32068: jolloin myyjältä edellytetään paljon perusteelli-                Onko Hallitus tietoinen verkosto-
32069: sempaa lainsäädännön tuntemista. Kuluttajan-                  markkinointiin liittyvistä vero-ongelmis-
32070: suojan kannalta vastuu on kuitenkin viime kä-                 ta, verkostoon mukaan lähtevien ase-
32071: dessä pääyrityksellä, mutta useimmiten se sijait-             maan liittyvistä ongelmista ja kuluttajan-
32072: see jossain ulkomailla kuten Hong Kongissa,                   suojaan liittyvistä ongelmakohdista, ja
32073: joten asioihin puuttuminen on vaikeaa.                           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta toi-
32074:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            minta olisi kaikilta osiltaan valvottua ja
32075: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               voimassa olevan lainsäädännön mukais-
32076: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-               ta, sekä
32077: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                          mitä Hallitus aikoo tehdä mahdollis-
32078:                                                               ten lainsäädännöllisten puutteiden kor-
32079:                                                               jaamiseksi?
32080:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
32081: 
32082:                                            Ulla Juurola /sd
32083:                                            KK 465/1997 vp                                             3
32084: 
32085: 
32086: 
32087: 
32088:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32089: 
32090:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nonharjoittajan itsensä vaatimuksesta kieltää sa-
32091: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kon uhalla käyttämästä kohtuutonta ehtoa. Yk-
32092: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sittäistapauksissa jälleenmyyntisopimusten koh-
32093: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juu-       tuuttomuuksia voidaan sovitella varallisuusoi-
32094: rolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       keudellisista oikeustoimista annetun lain nojalla.
32095: 465:                                                 Viime kädessä kohtuuton sopimus voidaan mää-
32096:                                                      rätä kokonaankin raukeamaan. Oikeustoimilain
32097:           Onko Hallitus tietoinen verkosto-          mukaisilla perusteilla sopimus voidaan saattaa
32098:        markkinointiin liittyvistä vero-ongelmis-     myös pätemättömäksi. Sovellettaviksi voivat tul-
32099:        ta, verkostoon mukaan lähtevien ase-          la erityisesti ne lain pätemättömyysperusteet,jot-
32100:        maan liittyvistä ongelmista ja kuluttajan-    ka koskevat sopimuksen toisen osapuolen ym-
32101:        suojaan liittyvistä ongelmakohdista, ja       märtämättömyyden tai riippuvaisen aseman hy-
32102:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta toi-      väksi käyttämistä sekä kunnianvastaista ja arvo-
32103:        minta olisi kaikilta osiltaan valvottua ja    tonta menettelyä.
32104:        voimassa olevan lainsäädännön mukais-             Kun verkostomyyjä ryhtyy tarjoamaan tuo-
32105:        ta, sekä                                      tetta ostajaehdokkaille, kyse ei ole yksityishenki-
32106:           mitä Hallitus aikoo tehdä mahdollis-       löiden välisestä kaupasta. Verkostomyyjän toi-
32107:        ten lainsäädännöllisten puutteiden kor-       minta on osa pääyrityksen toimintakonseptia ja
32108:        jaamiseksi?                                   perustuu tämän kanssa tehtyyn sopimukseen.
32109:                                                      Pienimuatoisessakin yritystoiminnassa on otet-
32110:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tava huomioon verotus, kirjanpito, työttömyys-
32111: vasti seuraavaa:                                     turva, mahdolliset eläkevakuutukset jne. Lisäksi
32112:                                                      toiminnasta aiheutuu väistämättä kuluja. Vas-
32113:     Verkostomarkkinoinnissa on noudatettava          tuuntuntoinen verkostomarkkinoinnin pääyri-
32114: kuluttajansuojalain säännöksiä markkinoinnis-        tys opastaa jälleenmyyjiään näissäkin asioissa.
32115: ta, sopimusehdoista, tavaran virheestä ja koti-          Verkostomarkkinointiyritysten         tuotteita
32116: myynnistä. Markkinoinnin sääntelyä koskevia          myydään lähinnä kotikutsuilla. Kuten kysymyk-
32117: säännöksiä sovelletaan myös erilaisten ansainta-     sessä todetaan, kuluttajansuoja on tällöin sama
32118: mahdollisuuksien markkinointiin yksityishenki-       kuin perinteisessä ovelta ovelle -myynnissä. Ku-
32119: löille. Esimerkiksi totuudenvastaisten tai har-      luttajansuojalain kotimyyntisäännösten mukaan
32120: haanjohtavien tietojen antaminen jälleenmyyjä-       verkostomyyjän on annettava ostajalle koti-
32121: ehdokkaille odotettavista olevista tuloista, jäl-    myyntiasiakirja, jossa on oltava maininta pe-
32122: leenmyyjän asemasta ja velvoitteista voidaan         ruuttamisoikeudesta sekä ohjeet oikeuden käyt-
32123: kieltää kuluttajansuojalain nojalla ja kieltoa te-   tämistä varten. Ostajalla on oikeus peruuttaa
32124: hostaa uhkasakolla. Totuudenvastaisten tai har-      tekemänsä kauppa seitsemän päivän kuluessa.
32125: haanjohtavien tietojen antaminen markkinoin-         Jos kotimyyntiasiakirjaa ei anneta, sopimus ei
32126: nissa voi myös olla rangaistava teko kuluttajan-     sido ostajaa.
32127: suojalaissa tarkoitettuna kuluttajansuojarikko-          Kotimyyntiin on säädetty peruuttamisoikeus
32128: muksena tai rikoslaissa tarkoitettuna markki-        erityisesti sen takia, että myyjä saattaa käyttää
32129: nointirikoksena.                                     ostajaa painostavia menettelytapoja. Kotimyyn-
32130:     Verkostomarkkinointiyrityksen ja jälleen-        ti on eräs markkinointitapa ja kuuluu siten kulut-
32131:  myyjän välisissä sopimuksissa mahdollisesti ole-    taja-asiamiehen valvontavallan piiriin. Kulutta-
32132:  viin jälleenmyyjien kannalta kohtuuttomiin eh-      ja-asiamies valvoo myös sopimusehtojen koh-
32133:  toihin voidaan puuttua elinkeinonharjoittajien      tuullisuutta kuluttajansuojan kannalta. Tavan-
32134:  välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain    omaista heikommassa asemassa olevien kulutta-
32135:  nojalla. Markkinatuomioistuin voi elinkeinon-       jien, kuten vanhusten ja sairaiden, asemaa tur-
32136:  harjoittajia edustavan yhdistyksen tai elinkei-     vaavat lisäksi edellä mainitut oikeustoimilain
32137: 4                                              KK 465/1997 vp
32138: 
32139: säännökset ymmärtämättömyyden hyväksi                      kinointiketjuun henkilö maksaa erilaisia liitty-
32140: käyttämisestä sekä kunnianvastaisesta ja arvot-            mis-, koulutus-, vuosi- yms. maksuja verkosto-
32141: tomasta menettelystä.                                      markkinointiyritykselle. Näin kertyvistä varois-
32142:    Kysymyksessä kiinnitetään edelleen huomio-              ta maksetaan taas verkostomarkkinoijille palk-
32143: ta siihen, ettei kuluttaja voi tietää, onko hän            kioita uusien markkinoijien hankkimisesta ja
32144: ostanut tuotteen toiselta kuluttajalta vai elinkei-        edelleen erilaisia korvauksia hankiitujen markki-
32145: nonharjoittajalta, sekä siihen, että verkosto-             noijien hankkimista uusista markkinoitsijoista.
32146: markkinoinnin pääyritys voi sijaita ulkomailla,            Tulo-odotukset eivät tällöin perustu pääasiassa
32147: jolloin asioihin puuttuminen on vaikeaa. Kun               hyödykkeiden myynnistä saatuun voittoon vaan
32148: jälleenmyyjät ovat itsenäisiä elinkeinonharjoitta-         verkostoon myöhemmin tulleiden markkinoijien
32149: jia, vastuu kuluttajaa kohtaan kuuluu heille. Kun          suorittamista maksuista aiemmin mukaan tul-
32150: myyjä luovuttaa ostajalle tavaran varastostaan,            leille suoritettaviin palkkioihin. Tällä tavalla to-
32151: hänellä on kuluttajansuojalain 5luvun mukainen             teutettuna verkostomarkkinoinniksi nimetty toi-
32152: myyjän vastuu. Jos tavarassa ilmenee virheitä,             minta täyttää rahankeräyslaissa kielletyksi sää-
32153: ostaja voi vedota myös suoraan pääyritykseen               detyn ketjukirjeenä tai siihen verrattavalla taval-
32154: aikaisemman myyntiportaan vastuun perusteel-               la toimeenpannun rahankeräyksen tunnusmer-
32155: la. Mahdollisesti välittäjänäkin toimiessaan ver-          kit.
32156: kostomyyjällä on vastuu sopimuksen täyttämi-                   Hallitus katsoo, että kuluttajansuojalain
32157: sestä, ellei kuluttajalle ole selkeästi kerrottu välit-    säännökset antavat kuluttajille varsin vahvan
32158: täjän toimivan toisen elinkeinonharjoittajan lu-           suojan kaikentyyppisessä kotimyynnissä. Myös
32159: kuun ja tämän seikan vaikutuksista hänen oi-               jälleenmyyjien asema suhteessa verkostomarkki-
32160: keuksiinsa.                                                nointiyritykseen on lainsäädännössä kohtuulli-
32161:     Verkostomarkkinoinnissa ei kuitenkaan aina             sen hyvin turvattu. Kysymys on enemmänkin
32162: ole kysymys pääasiassa tavaroiden tai palvelus-            verkostomarkkinointiin liittyvien epäterveiden
32163: ten myynnistä vaan uusien verkostomarkkinoi-               toimintamuotojen ja -tapojen poiskytkemisestä.
32164: jien hankkimisesta. Liittyessään verkostomark-
32165: 
32166:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
32167: 
32168:                                                           Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
32169:                                            KK 465/1997 vp                                              5
32170: 
32171: 
32172: 
32173: 
32174:                                        Tili Riksdagens Ta!man
32175: 
32176:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     en enskild näringsidkare vid vite förbjuda an-
32177: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       vändning av oskäliga avtalsvillkor. Med stöd av
32178: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     lagen om rättshandlingar på förmögenhetsrät-
32179: man Ulla Juurola undertecknade spörsmål nr           tens område kan förlikning beträffande oskäliga
32180: 465:                                                 villkor i återförsäljningsavtalen ingås i enskilda
32181:                                                      fall. 1 sista hand kan ett oskäligt avtal hävas helt
32182:           Är Regeringen medveten om de be-           genom ett beslut. På de grunder som anges i
32183:        skattningsproblem som är förenade med         rättshandlingslagen kan avtalet också ogiltigför-
32184:        nätverksmarknadsföringen, om de pro-          klaras. Särskilt kan de ogiltighetsgrunder som
32185:        blem som har att göra med den anslutan-       gäller begagnande av den andra partens oför-
32186:        de partens ställning och om de problem-       stånd eller beroende ställning samt förfarande
32187:        punkter som ansluter sig tili konsument-      som strider mot tro och heder komma att tilläm-
32188:        skyddet, och                                  pas.
32189:           vad ämnar Regeringen göra för att              När en nätverksförsäljare bjuder ut en vara till
32190:        verksamheten tili alla delar skall vara       en presumtiv kund, är det inte fråga om handels-
32191:        övervakad och ske i överensstämmelse          avtal mellan enskilda personer. En nätverksför-
32192:        med den gällande lagstiftningen, samt         säljares verksamhet är en del av huvudföretagets
32193:           vad ämnar Regeringen göra för att av-      verksamhetskoncept och baserar sig på ett avtal
32194:        hjälpa eventuella brister i lagstiftningen?   med det. Också vid företagsamhet i liten skala
32195:                                                      skall hänsyn tas tili beskattning, bokföring, ar-
32196:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        betslöshetsskydd, eventuella pensionsförsäk-
32197: anföra följande:                                     ringar osv. Dessutom uppkommer det oundvikli-
32198:                                                      gen kostnader för verksamheten. Ett huvudföre-
32199:    Vid nätverksmarknadsföring skall konsu-           tag med ansvarskänsla ger sina återförsäljare råd
32200: mentskyddslagens bestämmelser om marknads-           också i dessa frågor.
32201: föring, avtalsvillkor, fel i varan och hemförsälj-       Nätverksmarknadsföringsföretagens produk-
32202: ning följas. Bestämmelserna om reglering av          ter säljs oftast vid bjudningar som ordnas i hem-
32203: marknadsföringen tillämpas även vid marknads-        men. Som det konstateras i spörsmålet är konsu-
32204: föring av olika förvärvsmöjligheter tili enskilda    mentskyddet i detta falllikadant som vid tradi-
32205: personer. Därför kan t.ex. lämnande av osanna        tionell försäljning från dörr till dörr. Enligt de
32206: eller vilseledande uppgifter till potentiella nya    bestämmelser om hemförsäljning som ingår i
32207: försäljare om de inkomster som de kan förvänta       konsumentskyddslagen skall nätverksförsälja-
32208: sig och om deras ställning eller skyldigheter som    ren ge kunden en hemförsäljningshandling som
32209: återförsäljare förbjudas med stöd av konsument-      skall innehålla ett omnämnande om köparens
32210: skyddslagen och förbudet kan förstärkas med          rätt att låta köpet återgå och anvisningar om hur
32211: vite. Lämnande av osanna eller vilseledande upp-     man använder sig av denna rätt. Köparen har
32212: gifter vid marknadsföring kan också betraktas        rätt att häva köpet inom sju dagar. Om ingen
32213: som en straffbar gärning och bestraffas som kon-     hemförsäljningshandling överlämnas till köpa-
32214: sumentskyddsförseelse enligt konsumentskydds-        ren, är denne inte bunden av avtalet.
32215: lagen eller som marknadsföringsbrott enligt             Bestämmelser om köparens rätt att låta köpet
32216: strafflagen.                                         återgå har intagits i konsumentskyddslagen sär-
32217:    Med stöd av lagen om reglering av avtalsvill-     skilt för den händelse att försäljaren skulle utöva
32218: kor mellan näringsidkare är det möjligt att ingri-   påtryckningar på köparen. Hemförsäljning är ett
32219: pa i sådana avtalsvillkor mellan nätverksmark-       sätt att marknadsföra varor, varför den faller
32220: nadsföringsföretag och återförsäljare som kan        under konsumentombudsmannens övervak-
32221: anses vara oskäliga ur återförsäljarnas synvinkel.   ningsbefogenhet. Konsumentombudsmannen
32222: Marknadsdomstolen kan på begäran av antingen         utövar också tillsyn över att inga ur konsument-
32223: en förening som representerar näringsidkare eller    skyddssynvinkel oskäliga avtalsvillkor används.
32224: 6                                            KK 465/1997 vp
32225: 
32226: Sådana konsumenter som befinner sig i en svaga-         nadsföringskedja betalar han/hon olika anslut-
32227: re ställning än normalt, såsom åldringar och            nings-, utbildnings- års- o.d. avgifter till nät-
32228: sjuklingar, skyddas dessutom av ovan nämnda             verksmarknadsföringsföretaget. Med medel som
32229: bestämmelser i rättshandlingslagen om begag-            samlasin på detta sätt betalas sedan arvoden till
32230: nande av annans oförstånd samt förfarande som           nätverksmarknadsförare för att dessa värvar nya
32231: strider mot tro och heder.                              marknadsförare och dessutom olika ersättningar
32232:    1 spörsmålet fåsts dessutom uppmärksamhet            för de nya marknadsförare som de gamla mark-
32233: vid det faktum att konsumenten inte kan veta om         nadsförarna har lyckats värva. Förväntningarna
32234: han har köpt produkten av en annan konsument            beträffande inkomster baserar sig då huvudsakli-
32235: eller av en näringsidkare samt att huvudföretaget       gen inte på den vinst som erhålls genom försälj-
32236: kan vara beläget i utlandet varvid det är svårt att     ning av nyttigheter utan på de avgifter som de
32237: ingripa i saker. När återförsäljarna är självstän-      marknadsförare som senare anslutit sig till nätet
32238: diga näringsidkare, har de ett ansvar mot konsu-        erlagt för att täcka de arvoden som betalas tili de
32239: menten. När försäljaren från sitt lager avlämnar        marknadsförare som anslutit sig tidigare. Ge-
32240: en vara till konsumenten, iklär han sig ett försäl-     nomförd på det ovan beskrivna sättet förverkli-
32241: jaransvar enligt 5 kap. konsumentskyddslagen.           gar den verksamhet som kalias nätverksmark-
32242: Om det förekommer fel i varan, kan köparen              nadsföring rekvisiterna för sådan penninginsam-
32243: hänvända sig också direkt till huvudföretaget på        ling som föranstaltats med hjälp av kedjebrev
32244: basis av det an§var som det har som tidigare            elier på därmed jämförbart sätt och som enligt
32245: försäljningsled. Aven i det fall att nätverksförsäl-    bestämmelserna i lagen om penninginsamlingar
32246: jaren eventuellt fungerar som förmedlare harhan         är olaglig.
32247: ansvar för att avtalet fullgörs, om inte konsumen-         Regeringen anser att bestämmelserna i konsu-
32248: ten har fått klara upplysningar om att förmedla-        mentskyddslagen ger konsumenterna ett ganska
32249: ren arbetar för en annan näringsidkares räkning         täckande skydd vid all sorts hemförsäljning.
32250: och hur denna omständighet påverkar hans rät-           Också återförsäljarnas stälining i förhåliande till
32251: tigheter.                                               nätverksmarknadsföringsföretaget är rätt väl
32252:    Vid nätverksmarknadsföring är det dock inte          tryggad i lagstiftningen. Det handlar snarare om
32253: alltid fråga om att huvudsakligen sälja varor eller     att eliminera sådana osunda verksamhetsformer
32254: tjänster utan att värva nya nätverksförsäljare.         och tilivägagångssätt som förekommer i anslut-
32255: När en person ansluter sig tili en nätverksmark-        ning till nätverksmarknadsföring.
32256:      Helsingforsden 19 maj 1997
32257: 
32258:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
32259:                                             KK 466/1997 vp
32260: 
32261: Skriftligt spörsmål 466
32262: 
32263: 
32264: 
32265: 
32266:                                    Henrik Lax /sv: F osterbarns ställning vid arvs- och gåvobeskattning
32267: 
32268: 
32269: 
32270:                                         Tili Riksdagens Talman
32271: 
32272:    Barn som tagits som fosterbarn sedan lagen            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
32273: om adoptionsbarn trädde i kraft jämställs enligt      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
32274: Iagen om skatt på arv och gåva (378/1940) inte        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
32275: med adoptivbarn eller bröstarvingar vid bestäm-       följande spörsmål:
32276: mande av arvs- och gåvoskatt. Det här innebär
32277: att de måste betala arvs- och gåvoskatt enligt den              Har Regeringen beredskap att lindra
32278: tredje och strängaste skatteklassen. I familjer där          arvs- och gåvobeskattningen för foster-
32279: fosterbarnet kommit tili familjen som mycket                 barn ochjämställa dem med bröstarving-
32280: Iitet och där fått samma omvårdnad som ett eget              ar eller adoptivbarn?
32281: barn känns detta orättvist.
32282: 
32283:      Helsingfors den 29 april 1997
32284:                                             Henrik Lax /sv
32285: 
32286: 
32287: 
32288: 
32289:  279001
32290: 2                                           KK 466/1997 vp
32291: 
32292: Kirjallinen kysymys 466                                                                     Suomennos
32293: 
32294: 
32295: 
32296: 
32297:                                    Henrik Lax /r: Kasvattilasten asemasta perintö- ja lahjaverotuk-
32298:                                       sessa
32299: 
32300: 
32301: 
32302:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32303: 
32304:    Kasvattilapseksi otettuja lapsia ei lapseksiot-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32305: tamisesta annetun lain voimaantulon jälkeen rin-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32306: nasteta perintö- ja lahjaverolain (37811940) mu-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32307: kaan ottolapsiin tai rintaperillisiin perintö- ja     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32308: lahjaveroa määrättäessä. Tämän vuoksi he jou-
32309: tuvat maksamaan perintö- ja lahjaveroa kolman-                  Onko Hallitus valmis lieventämään
32310: nen ja ankarimman veroluokan mukaan. Per-                    kasvattilasten perintö- ja lahjaverotusta
32311: heistä, joihin kasvattilapsi on tullut hyvin piene-          ja rinnastamaan heidät rintaperillisiin tai
32312: nä ja joissa se on saanut osakseen samaa huolen-             ottolapsiin?
32313: pitoa kuin oma lapsi, tämä tuntuu epäoikeuden-
32314: mukaiselta.
32315: 
32316:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
32317: 
32318:                                              Henrik Lax /r
32319:                                              KK 466/1997 vp                                              3
32320: 
32321: 
32322: 
32323: 
32324:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32325: 
32326:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         piensa hoitoon ja sen jälkeen saanut näiltä saman
32327: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hoidon kuin oma lapsi. Säännös lisättiin vuoden
32328: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        1921 perintö- ja lahjaverolakiin vuonna 1937.
32329: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik            Säännös sisällytettiin samansisältöisenä myös
32330: Laxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         edelleen voimassa olevaan vuonna 1940 annet-
32331: 466:                                                   tuun perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940).
32332:                                                        Säännöksen ottaminen perintö- ja lahjaverola-
32333:           Onko Hallitus valmis lieventämään            kiin johtui siitä, että vuonna 1925 tuli voimaan
32334:        kasvattilasten perintö- ja lahjaverotusta       laki ottolapsista. Perintö- ja lahjaverolain muut-
32335:        ja rinnastamaan heidät rintaperillisiin tai     tamista koskevan hallituksen esityksen peruste-
32336:        otto lapsiin?                                   luissa mainittiin, että oli käynyt ilmi, että ennen
32337:                                                        ottolapsista annetun lain voimaantuloa syn-
32338:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tynyttä kasvattilapsisuhdetta ei aina ollut laillis-
32339: vasti seuraavaa:                                       tettu lain edellyttämällä tavalla. Olisi ollut koh-
32340:                                                        tuutonta, että Iaiminlyönti olisi johtanut siihen,
32341:     Perintö- ja lahjaverotuksessa säädellään vero-     että tällainen kasvattilapsi, jota hänen vanhem-
32342: tuksen tasoa veroluokkajaolla. Perillisten, testa-     pansa olivat pitäneet ottolapseen verrattavana,
32343: mentinsaajien ja lahjansaajien jako veroluokkiin       olisi joutunut maksamaan ottolapseen verrattu-
32344: perustuu sukulaisuussuhteeseen. Kun verovel-           na moninkertaisen perintöveron.
32345: volliset on laissa jaettu eri veroluokkiin, verotuk-      Kasvattilapsen käsite ei ole yksiselitteinen,
32346: sen progressiota voidaan säädellä halutulla ta-        vaan eri Iaeissa on erilaisia määritelmiä. Las-
32347: valla. Sukulaisuussuhteen käyttäminen vero-            tensuojelulain 41 §:ssä kasvattilapsella tarkoite-
32348: luokkajaon pohjana perustuu useaan erilaiseen          taan lasta, jonka muu kuin sosiaalilautakunta on
32349: näkökohtaan. Läheisen sukulaisen saaman pe-            sijoittanut pysyväisluonteisesti yksityiskotiin.
32350: rinnön lievempi verotus perustuu siihen ajatuk-        Kysymyksessä on lapsi, jota vanhemmat syystä
32351: seen, että perintö on enemmän ansaittua, kun           tai toisesta eivät voi pitää luonaan, mutta jota
32352: taas kaukaiselle sukulaiselle tai vieraalle tuleva     sosiaalitoimi ei sijoita, vaan jonka esimerkiksi
32353: perintö on odottamaton, joten sitä voidaan             isovanhemmat ottavat kasvattaakseen. Käy-
32354: paremmin verrata omaisuuden lisäykseen ja ve-          tännössä lienee harvinaista, että lapsi sijoitettai-
32355: rottaa ankarammin.                                     siin muun kuin lähisukulaisen luo.
32356:     Ottolapset on lainsäädännössä asetettu oikeu-         Tuloverolain (1535/1992) mukaan kasvatti-
32357: dellisesti samaan asemaan kuin muutkin lapset.         lapsella tarkoitetaan lasta, jota kasvatetaan
32358: Vuoden 1980 alusta voimaan tulleen ottolapsia          muutoin kuin vastikkeesta muun henkilön kuin
32359: koskevan lainsäädännön mukaan ottolapsen               vanhempiensa, ottovanhempiensa tai jomman-
32360: suhde ottovanhempiin ja ottovanhemman suku-            kumman vanhempansa puolison luona. Mää-
32361: Iaisiin on sama kuin oman lapsen. Ottosuhde            ritelmällä oli merkitystä siinä, kenellä oli oikeus
32362: myös katkaisee täysin ottolapsen ja hänen omien        verotuksessa lapsista saataviin vähennyksiin.
32363: vanhempiensa ja sukulaisten oikeudellisen suh-         Kun lapsivähennykset poistettiin vuoden 1994
32364: teen.                                                  alusta, säännöksellä ei juuri ole enää merkitystä
32365:     Perintö- ja lahjaverolain II §:n 2 momentin        myöskään tuloverotuksessa.
32366: mukaan ottolapsella tarkoitetaan myös sellaista           Kun kasvattilapsisuhde on voitu jo vuodesta
32367:  kasvattilasta, joka ennen ottolapsista annetun        1925 lähtien laillistaa, kasvattilapsen asema pe-
32368:  lain voimaan tulemista ja ennen kuin on täyttä-       rintö- ja lahjaverotuksessa ei ole ongelmallinen.
32369:  nyt kolme vuotta, on joutunut kasvattivanhem-         Lainsäädännön tarkoituksena on ollut edistää
32370: 4                                          KK 466/1997 vp
32371: 
32372: kasvattilapsen oikeudellisen aseman selkeyt-         lain 41 §:ssä tarkoitettua kasvattilasta ei käy-
32373: tämistä. Ottolapsen oikeudellinen asema on           tännössä yleensä sijoiteta vieraiden ihmisten luo.
32374: perintöoikeudessa ja perintöverotuksessa ongel-      Lapsella säilyy perintöoikeus vanhempiinsa ja
32375: maton. Perintö- ja lahjaverolain kasvattilasta       iso vanhempiinsa, ja tällaisesta perintöosuudesta
32376: koskeva säännös on lähtöisin siltä ajalta, jolloin   perintövero määräytyy 1 veroluokan mukaan.
32377: ottolapsisuhde oli oikeudellisesti säätelemättä.     Edellä esitetyn perusteella hallitus ei pidä aiheel-
32378: Vaikka tarkkoja tietoja kasvattilapsisuhteen         lisena kasvattilapsen rinnastamista ottolapseen
32379: yleisyydestä ei olekaan saatavana, lastensuojelu-    perintö- ja lahjaverotuksessa.
32380: 
32381:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
32382: 
32383:                                                                                  Ministeri Arja Alho
32384:                                              KK 466/1997 vp                                               5
32385: 
32386: 
32387: 
32388: 
32389:                                           Tili Riksdagens Talman
32390: 
32391:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            togs in i den gällande lagen om skatt på arv och
32392: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             gåva (37811940) som gavs år 1940. Orsaken tili
32393: medlem av statsrådet översänt följande av               att bestämmelsen togs in i Iagen om skatt på arv
32394: riksdagsman Henrik Lax undertecknade spörs-             och gåva var att det år 1925 stiftades en lag om
32395: mål nr 466:                                             adoptivbarn. I motiveringen tili regeringens pro-
32396:                                                         position med förslag tili ändring av Iagen om
32397:            Har Regeringen beredskap att lindra          skatt på arv och gåva nämndes fall där sådana
32398:         arvs- och gåvobeskattningen för foster-         fosterbarnsförhållanden som uppkommit innan
32399:         barn och jämställa dem med bröstarving-         lagen om adoptivbarn trädde i kraft inte alltid
32400:         ar eller adoptivbarn?                           hade legaliserats på det sätt som Iagen förutsatte.
32401:                                                         Det hade varit orimligt om försummelsen Iett tili
32402:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           att ett sådant fosterbarn, som av sina föräldrar
32403: anföra följande:                                        jämställts med ett adoptivbarn, skulle ha varit
32404:                                                         tvunget att betala en mångfaldig arvsskatt jäm-
32405:     Inom arvs- och gåvobeskattningen regleras           fört med ett adoptivbarn.
32406: beskattningsnivån genom en indelning i skatte-             Begreppet fosterbarn är inte entydigt utan de-
32407: klasser. Indelningen av arvingar, testamentstaga-       finieras på olika sätt i olika Iagar. Enligt 41 §
32408: re och gåvotagare i skatteklasser grundar sig på        barnskyddslagen avses med fosterbarn ett barn
32409: släktskapsförhållandet. Eftersom de skattskyldi-        som annan än socialnämnd varaktigt placerat i
32410: ga enligt lagen är indelade i olika skatteklasser,      enskilt hem. Det är alltså fråga om ett barn som
32411: kan progressionen i beskattningen regleras på           av någon orsak inte kan stanna hos sina föräld-
32412: önskat sätt. Anledningen tili att släktskapsför-        rar, men som inte placeras av socialväsendet,
32413: hållandet tillämpas som grund för indelningen i         utan t.ex. far- eller morföräidrarna åtar sig att
32414: skatteklasser är en följd av flera olika synsätt.       uppfostra. I praktiken torde detvara ovanligt att
32415: Tillämpandet av en lindrigare beskattning i fråga       barnet placeras hos någon annan än nära släk-
32416: om nära släktingar som erhåller ett arv grundar         tingar.
32417: sig på den principen att arvet då är mera berätti-         Enligt inkomstskattelagen (I535/I992) avses
32418: gat, medan ett arv som tilifaller en avlägsen släk-     med fosterbarn barn som utan ersättning upp-
32419: ting eller en främling är oväntat, och kan då           fostras hos någon annan än sina föräldrar, adop-
32420: bättre jämföras med förvärv av egendom och              tivföräldrar eller maken tili någondera av föräld-
32421: beskattas strängare.                                    rarna. Definitionen var av betydeise vid bestäm-
32422:     Enligt lagstiftningen har adoptivbarn samma         mandet om vem som hade rätt tili avdrag för barn
32423: rättsliga ställning som andra barn. Enligt den          i beskattningen. Då avdragen för barn slopades
32424: Iagstiftning som gäller adoptivbarn som trädde i        vid ingången av 1994 är bestämmelsen numera av
32425:  kraft vid ingången av 1980 är adoptivbarns för-        föga betydelse vid inkomstbeskattningen.
32426:  hållande tili adoptivföräidrarna och deras siäk-          Eftersom fosterbarnsförhållanden har kunnat
32427:  tingar detsamma som i fråga om eget barn. Ett          Iegaliseras alltsedan I925, har man inte ansett att
32428:  adoptivförhållande bryter dessutom helt och hå1-       fosterbarns ställning vid arvs- och gåvobeskatt-
32429:  Iet det rättsliga förhållandet mellan adoptivbar-      ningen är problematisk. Syftet med lagstift-
32430:  net och hans egna föräldrar och släktingar.            ningen har varit att förtydliga fosterbarns rättsli-
32431:      Enligt II § 2 mom. lagen om skatt på arv och       ga ställning. Adoptivbarns rättsliga ställning är
32432:  gåva avses med adoptivbarn dessutom foster-            problemfri när det gäller arvsrätt och arvsbe-
32433:  barn, som före lagen om adoptivbarn trätt i kraft      skattning. Bestämmelsen om fosterbarn i lagen
32434:  och innan barnet fyllt tre år upptagits i fosterför-   om skatt på arv och gåva härstammar från den
32435:  äidrarnas vård och därefter av dem ägnats sam-         tid då adoptivb<l:rnsförhållanden inte var juri-
32436:  ma omvårdnad som eget barn. Bestämmeisen               diskt reglerade. A ven om det inte finns några
32437:  fogades år 1937 tilii92I års lag om skatt på arv       exakta uppgifter om antalet fosterbarnsförhål-
32438:  och gåva. En bestämmelse med samma innehåll            landen, är det i praktiken ovanligt att fosterbarn
32439: 6                                           KK 466/1997 vp
32440: 
32441: som avses i 41 § barnskyddslagen placeras hos         Med stöd av vad som anförts ovan anser reger-
32442: främmande människor. Barnet bibehåller sin            ingen a tt det inte är motiverat att jämställa foster-
32443: arvsrätt i förhållande till sina föräldrar och sina   barn med adoptivbarn i arvs- och gåvobeskatt-
32444: far- och morföräldrar, och för sådan arvsandel        ningen.
32445: fastställs arvsskatt enligt första skatteklassen.
32446: 
32447:      Helsingforsden 21 maj 1997
32448: 
32449:                                                                                    Minister Arja Alho
32450:                                            KK 467/1997 vp
32451: 
32452: Kirjallinen kysymys 467
32453: 
32454: 
32455: 
32456: 
32457:                                   Pentti Tiusanen /vas: Postin ja Postipankin toimipisteiden säilyttä-
32458:                                      misestä
32459: 
32460: 
32461:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32462: 
32463:    Suomen postilaitoksen, etenkin sen konttori-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32464: verkoston, heikentymiseen ovat useat kansan-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32465: edustajat ja mm. liikennevaliokunta kokonai-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32466: suudessaan kiinnittäneet huomiota. Kansalais-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32467: ten keskuudessa ei ole ymmärrystä sille, että Suo-
32468: men PT Osakeyhtiön tehdessä mittavaa voittoa                   Onko Hallitus ja liikenneministeriö
32469: samalla heikennetään postiverkkoa oleellisella ja           valmis käyttämään Suomen PT Oy:n ja
32470: monin tavoin vaikuttavana tavalla. Samalla jul-             Postipankin omistajaohjaavuuttaan Suo-
32471: kisuudessa kerrotaan Suomen Posti Osakeyhtiön               men Posti Oy:nja Postipankin yhteistyön
32472: muista ns. edustamiseen liittyvistä hankinnoista.           parantamiseen ja siihen, että Suomen
32473:    Julkisuudessa on useaan kertaan viitattu mah-            Posti Oy lopettaa postitoimistojen lak-
32474: dollisuuteen muuttaa postitoimintalakia niin,               kauttamisen yleisen edun vastaisena,
32475: että postitoimistoverkoston aito säilyttäminen              sekä
32476: kattavana tulisi lakiin postinjakeluvelvoitteen                onko liikenneministeriö valmis kehit-
32477: tavoin. Esimerkiksi käy merkittävän kaupunki-               tämään postitoimintalakia niin, että pos-
32478: taajaman Kotkan Karhuvuoren postin lakkaut-                 tikonttoriverkoston purkaminen saa-
32479: tamispäätös. Päätös johtaa samalla Postipankin              daan loppumaan?
32480: uskottavuuden menetykseen ja jälleen kerran
32481: asiakaskatoon.
32482:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1997
32483: 
32484:                                          Pentti Tiusanen /vas
32485: 
32486: 
32487: 
32488: 
32489: 279001
32490: 2                                          KK 467/1997 vp
32491: 
32492: 
32493: 
32494: 
32495:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32496: 
32497:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Karhuvuoressa ei ole enää taloudellisesti tarkoi-
32498: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuksenmukaisin ratkaisu, koska nykyisestä pos-
32499: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tikonttorissa tehtävästä työmäärästä jää jäljelle
32500: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     vajaa neljännes. Postin oman konttorin tilalle
32501: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tulee yrittäjän hoitama posti, joka tarjoaa kaikki
32502: 467:                                                 samat postipalvelut kuin Postin omalla henkilö-
32503:                                                      kunnanaan hoitama posti. Postinjakelu ja pos-
32504:             Onko Hallitus ja liikenneministeriö      tinkuljetus toimivat kuten ennenkin. Asiakkaat
32505:          valmis käyttämään Suomen PT Oy:n ja         voivat noutaa saapuneet postilähetyksensä sekä
32506:          Postipankin omistajaohjaavuuttaan Suo-      lähettää postia Suomeen ja myös ulkomaille.
32507:          men Posti Oy:n ja Postipankin yhteistyön       Kun asiaa tarkastellaan postikonttorissa teh-
32508:          parantamiseen ja siihen, että Suomen        tävän työmäärän perusteella, on yrittäjän hoita-
32509:          Posti Oy lopettaa postitoimistojen lak-     ma posti paras ja tarkoituksenmukaisin vaihto-
32510:          kauttamisen yleisen edun vastaisena,        ehto tällaisen postin hoitamiseen.
32511:          sekä                                           Koska yrittäjien hoitamissa posteissa ei pank-
32512:             onko liikenneministeriö valmis kehit-    kitoimintaa koskevan lainsäädännön mukaan
32513:          tämään postitoimintalakia niin, että pos-   voida hoitaa pankkipalveluja, on Posti mukana
32514:          tikonttoriverkoston purkaminen saa-         luomassa korvaavaa mallia sellaisille postin toi-
32515:          daan loppumaan?                             mialueille, joissa ei ole minkään pankin kontto-
32516:                                                      ria.
32517:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Paikkakunnan omat yrittäjät ovat yleensä
32518: vasti seuraavaa:                                     kiinnostuneita postipalvelujen hoitamisesta
32519:                                                      oman yrityksensä yhteydessä. Kotkan Karhu-
32520:     Postipankin muutettua pankkipalvelutarjon-       vuoressa ei ole vielä tehty sopimusta postipalve-
32521: taansa postitoimipaikoissa on Postin toimipaik-      lujen hoitamisesta, mutta sopimus tullaan vuo-
32522: kaverkossa tapahtumassa muutoksia. Postitoi-         den 1998 keväällä tekemään sellaisen paikallisen
32523: mipaikkojen kokonaismäärä ei kuitenkaan vähe-        yrittäjän kanssa, jolla on kykyä ja resursseja hoi-
32524: ne. Se on ennen ja jälkeen uudistuksen runsaat       taa postipalvelut asiakkaita palvelevalla ja Pos-
32525:  1 700 toimipaikkaa. Määrään sisältyy Postin         tin edellyttämällä laadukkaalla tavalla. Tällöin
32526: omia toimipaikkoja sekä yrittäjien hoitamia pos-     postipalvelut voidaan säilyttää entisellään. Kar-
32527: titoimipaikkoja.                                     huvuoren postipalvelun helpottamiseksi Posti on
32528:     Postipankin pankkipalvelujen poistumisen         lisäksi valmis varustamaan toimipisteen Postin
32529: jälkeen Postin oman konttorin ylläpito Kotkan        linjayhteyksillä ja hinnoitteluohjelmalla.
32530: 
32531:        Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
32532: 
32533:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
32534:                                             KK 467/1997 vp                                               3
32535: 
32536: 
32537: 
32538: 
32539:                                         Tili Riksdagens Talman
32540: 
32541:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       fjärdedel av nuvarande postkontorets arbets-
32542: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         mängd blir kvar. 1 stället för Postens eget kontor
32543: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     kommer en ny företagardragen post som erbju-
32544: damot Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål           der alla posttjänster som ett postkontor som
32545: nr 467:                                                sköts med egen personal. Postdistribueringen
32546:                                                        och posttransporterna verkar som förut. Kun-
32547:           Är Regeringen och trafikministeriet          dernakan hämta sina postförsändelser och sända
32548:        beredda att använda ägarens kontroll            post till Finland och även till utlandet.
32549:        över Posten Finland Ab och Postbanken              När saken betraktas på basis av arbetsmäng-
32550:        så att samarbetet med Posten Finland Ab         den i postkontoret, är en företagardragen post
32551:        och Postbanken förbättras och Posten            det bästa och mest ändamålsenliga alternativet
32552:        Finland Ab slutar med att lägga ner post-       för att sköta en sådan här post.
32553:        kontor eftersom det strider mot det all-           Eftersom det inte är möjligt enligt lagstiftning-
32554:        männa intresset, och                            en om bankverksamheten att sköta banktjänster
32555:           är trafikministeriet berett att utveckla     i företagardragna poster, är Posten med i att
32556:        postverksamhetslagen så att postkontor-         skapa en ersättande modell för sådana postens
32557:        nät inte längre behöver minskas?                verksamhetsområden där ingen bank har sitt
32558:                                                        kontor.
32559:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Företagare på orten är vanligen intresserade
32560: anföra följande:                                       av att sköta posttjänster i samband med sitt eget
32561:                                                        företag. 1 Karhuvaara i Kotka har man ännu inte
32562:    1 och med att Postbanken har ändrat utbudet         slutit avtal om skötsel av posttjänster, men ett
32563: på sin bankservice i postkontoren kommer det att       sådant avtal skall med all sannolikhet ingås om
32564: ske ändringar i Postens kontorsnät. Antalet post-      våren 1998 med en sådan lokal företagare som
32565: kontor minskar dock inte. Antalet postkontor           har förmåga och resurser att sköta posttjänster
32566: var före och är efter reformen 1 700 till antalet. 1   genom att erbjuda kundservice på det högklassi-
32567: detta antal ingår Postens egna kontor samt såda-       ga sätt som Posten förutsätter. Då kan posttjäns-
32568: na postkontor som sköts av företagare.                 terna bevaras som förut. För att lätta posttjäns-
32569:    Efter det att Postbankens banktjänster lagts        terna i Karhuvuori är Posten beredd att utrusta
32570: ned är det inte längre ekonomiskt ändamålsenligt       tjänststället med Postens linjeförbindelser och
32571: att upprätthålla Postens eget kontor i Karhu-          tarifferingsprogram.
32572: vaara i Kotka, eftersom endast mindre än en
32573: 
32574:      Helsingforsden 20 maj 1997
32575: 
32576:                                                                            Trafikminister Matti Aura
32577:                                               KK 468/1997 vp
32578: 
32579: Skriftligt spörsmål 468
32580: 
32581: 
32582: 
32583: 
32584:                                     Ola Rosendahl /sv: Informationen på svenska vid en eventuell
32585:                                          kärnkraftsolycka
32586: 
32587: 
32588:                                           Tili Riksdagens Talman
32589: 
32590:    Den simulerade katastrofövningen vid kärn-           säkerhetscentralen, statsrådet och utrikesminis-
32591: kraftverket i Lovisa den 17 april, som avsåg att        teriet förklarade att deras meddelanden inte
32592: undersöka hur informationen löper mellan mi-            översatts tili svenska på grund av tidsbrist. Över-
32593: nisterierna, strålsäkerhetscentralen, länsstyrel-       sättningen tili svenska fick skötas av massmedia.
32594: serna, alarmcentralerna, kraftverket, meteorolo-           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
32595: giska institutet, räddningsinstitutet och massme-       ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
32596: dia, förlöpte inte på ett för lokalbefolkningen         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
32597: acceptabelt sätt eftersom ingen information kun-        följande spörsmål:
32598: de fås på svenska. Bl.a. strålsäkerhetscentralen
32599: kunde inte vid tillfållet stå tili tjänst med svensk-             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
32600: språkig information. Inte ens ledningscentralen                ta för att garantera att beredskap finns att
32601: skickade ut nödmeddelanden tili kriscentret på                 ge ut information på svenska vid kärn-
32602: svenska. På lokalnivån upplevde man informa-                   kraftsolyckor i Finland eller i vårt närom-
32603: tionen uppifrån som svårtolkad och oklar. Strål-               råde?
32604: 
32605:       Helsingfors den 30 april 1997
32606:                                             Ola Rosendahl /sv
32607: 
32608: 
32609: 
32610: 
32611:  279001
32612: 2                                            KK 468/1997 vp
32613: 
32614: Kirjallinen kysymys 468                                                                      Suomennos
32615: 
32616: 
32617: 
32618: 
32619:                                     Ola Rosendahl/r: Ruotsiksi tiedottamisesta mahdollisen ydinvoi-
32620:                                        maonnettomuuden yhteydessä
32621: 
32622: 
32623:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32624: 
32625:    Loviisan ydinvoimalassa 17. huhtikuuta pi-          valtioneuvosto ja ulkoasiainministeriö selittivät,
32626: detty katastrofiharjoitus,jonka tarkoituksena oli      että niiden tiedotteita ei ruotsinnettu ajanpuut-
32627: tutkia tiedonkulkua ministeriöiden, Säteilytur-        teen vuoksi. Ruotsintamisen saivat hoitaa tiedo-
32628: vakeskuksen, lääninhallitusten, hälytyskeskus-         tusvälineet.
32629: ten, voimalan, Ilmatieteen laitoksen, pelastuslai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32630: toksen ja tiedotusvälineiden välillä, ei sujunut       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32631: paikallisen väestön kannalta hyväksyttävänä ta-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32632: valla, koska minkäänlaista tietoa ei ollut saata-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32633: vissa ruotsin kielellä. Muun muassa Säteilyturva-
32634: keskus ei pystynyt tiedottamaan ruotsin kielellä.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32635: Ei edes johtokeskus lähettänyt hätätiedotteita                ryhtyä taatakseen valmiuden tiedottami-
32636: kriisikeskukselle ruotsin kielellä. Paikallistasolla          seen ruotsin kielellä ydinvoimaonnetto-
32637: ylhäältä annettu informaatio tuntui vaikeatul-                muuksissa Suomessa tai lähialueellam-
32638: kintaiselta ja epäselvältä. Säteilyturvakeskus,               me?
32639: 
32640:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
32641: 
32642:                                             Ola Rosendahl/r
32643:                                              KK 468/1997 vp                                              3
32644: 
32645: 
32646: 
32647: 
32648:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32649: 
32650:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ja ulkomaiset osanottajat ovat pitäneet tiedotus-
32651: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          toiminnan harjoittelua poikkeuksellisen onnistu-
32652: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        neena.
32653: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ola Ro-               Koska tiedotustoimintaa harjoitettiin tällä ta-
32654: sendahlin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         valla vain harjoitusorganisaation sisällä, ei väes-
32655: n:o 468:                                               tölle tiedotettu suoraan harjoitustapahtumista
32656:                                                        millään kielellä harjoituksen aikana. Tästä syys-
32657:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tä on voinut syntyä käsitys, että harjoitus olisi
32658:        ryhtyä taatakseen valmiuden tiedottami-         osoittanut, että väestölle tiedottamisessa olisi
32659:        seen ruotsin kielellä ydinvoimalaonnetto-       suuria puutteita.
32660:        muuksissa Suomessa tai lähialueellam-               Harjoituksen kansainvälisyyden johdosta
32661:        me?                                             harjoitukseen osallistuvat viranomaisorganisaa-
32662:                                                        tiot laativat tiedotusvälineille tarkoitetut tiedot-
32663:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           teet yleensä suomen ja englannin kielellä, mutta
32664: vasti seuraavaa:                                       myös ruotsin- ja venäjänkielisiä tiedotteita laa-
32665:                                                        dittiin.
32666:     Suomessa järjestettiin 17.4.1997 laaja kan-            Suurissa kansainväliset mittasuhteet saavutta-
32667: sainvälinen ydinvoimalaonnettomuusharjoitus            vassa onnettomuustilanteissa tiedotustarve li-
32668: osana OECD:n ydinenergia-asioita käsittelevän          sääntyy moninkertaiseksi. Tiedotus olisi hoidet-
32669: yksikön ydinonnettomuusharjoitusten sarjaa.            tava erittäin nopeasti vähintään kolmella kielel-
32670: Harjoitukseen osallistui noin 30 maata ja kan-         lä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Koska vi-
32671: sainvälisiä järjestöjä, mm. Kansainvälinen ato-        ranomaisten tiedotusorganisaatiot on mitoitettu
32672: mienergiajärjestö, Maailman ilmatieteen järjes-        ainoastaan normaalin hallinnollisen tiedottami-
32673: tö, Maailman terveysjärjestö ja Euroopan unio-         sen tarpeiden mukaan, niillä on vaikeuksia sel-
32674: ni. Harjoituksen onnettomuuskohde oli Loviisan         viytyä kriisitiedottamisen asettamista lisäänty-
32675: ydin voimalaitos.                                      vistä vaatimuksista. Harjoituksessa tämä ilmeni
32676:     Harjoituksen tavoitteena oli kehittää koti-        muun muassa siten, ettei kaikkia yleisölle tarkoi-
32677: maista ja kansainvälistä tiedonvaihtoa eri orga-       tettuja viranomaistiedotteita ehditty kääntää
32678: nisaatioiden kesken, tiedottamista sekä päätök-        ruotsiksi, koska hyvin ruotsin kieltä osaavia hen-
32679: sentekoa onnettomuustilanteen uhkavaiheessa ja         kiöitä näissä organisaatiossa ei ole riittävästi.
32680: välittömästi radioaktiivisten aineiden vapaudut-           Asiantilan korjaamiseksi Säteilyturvakeskus
32681: tua ympäristöön.                                       on tehnyt 16.4.1997 sosiaali- ja terveysministe-
32682:     Tiedottamista kansalaisille harjoitettiin niin,    riölle esityksen ruotsinkielisen tiedottajan palk-
32683: että Helsingissä toimi noin 20 henkilöä käsittävä      kaamiseksi. Sisäasiainministeriössä on myös val-
32684: monikielinen "harjoitustoimitus", joka kuvasi          misteilla ruotsinkielisen kääntäjä/toimittajan
32685: kotimaisten ja ulkomaisten tiedotusvälineiden ja       paikkaaminen ministeriön tiedotukseen.
32686: uutistoimistojen toimintaa. Harjoituksen aikana            Harjoituksen yksityiskohtaisen arvioinninjäl-
32687: toimitus teki viranomaisten tiedotteiden, haas-        keen tarkistetaan ydinvoimalaonnettomuuden
32688:  tattelujen, tiedotustilaisuuksien sekä muiden läh-    varalta tehtyjä suunnitelmia. Tässä yhteydessä
32689: teiden perusteella noin 150 uutisjuttuaja -sähket-     kiinnitetään huomiota siihen, miten nykyisiä voi-
32690:  tä suomen, englannin, ruotsin, tanskan, norjan        mavaroja entistä joustavammin ja tehokkaam-
32691: ja islannin kielellä. "Uutiset" julkaistiin Interne-   min käyttämällä voitaisiin parantaa ruotsinkie-
32692:  tin www-sivuilla harjoitusorganisaatioiden näh-       listä tiedotusta onnettomuustilanteissa.
32693:  täväksi. Harjoitukseen osallistuneet toimittajat
32694: 
32695:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1997
32696: 
32697:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
32698: 4                                           KK 468/1997 vp
32699: 
32700: 
32701: 
32702: 
32703:                                         Tili Riksdagens Talman
32704: 
32705:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Eftersom informationsverksamheten testades
32706: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        på detta sätt endast inom övningsorganisationen
32707: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      fick befolkningen inte direkt information på nå-
32708: man Ola Rosendahl undertecknade spörsmål nr           got språk om övningshändelserna under själva
32709: 468:                                                  övningen. Därför är det möjligt att den uppfatt-
32710:                                                       ningen har uppstått att övningen visade att det
32711:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        skulle ha funnits stora brister i informationen till
32712:        ta för att garantera att beredskap finns att   befolkningen.
32713:        ge ut information på svenska vid kärn-            Med anledning av övningens internationella
32714:        kraftsolyckor i Finland eller i vårt närom-    prägel skrev de myndighetsorganisationer som
32715:        råde?                                          deltog i övningen pressmeddelandena för mass-
32716:                                                       medierna i allmänhet på finska och engelska,
32717:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         men även svenska och ryska pressmeddelanden
32718: anföra fölande:                                       skrevs.
32719:                                                          I svåra olyckssituationer av internationella
32720:    I Finland anordnades den 17 april 1997 en          mått ökar behovet av information mångfaldigt.
32721: omfattande internationell ö~ping med en kärn-         Informationen borde skötas mycket snabbt på
32722: kraftverksolycka som tema. Ovningen var en del        åtminstone tre språk, dvs. finska, svenska och
32723: av en serie övningar som OECD:s enhet för kärn-       engelska. Eftersom myndigheternas informa-
32724: energifrågor arrangerar med tanke på eventuella       tionsorganisationer är dimensionerade för behov
32725: nukleära olyckor. I övningen deltog ca 30 länder      soma vser normal administrativ information, har
32726: och internationella organisationer, bl.a. Interna-    de svårigheter att klara av de ökade krav som
32727: tionella atomenergiorganet, Meteorologiska            krisinformation ställer. I samband med övningen
32728: världsorganisationen, Världshälso-organisatio-        framgick detta bl.a. av att alla myndighetsmed-
32729: nen och Europeiska unionen. Föremålet för öv-         delanden som var avsedda för allmänheten inte
32730: ningen var kärnkraftverket i Lovisa.                  kunde översättas till svenska p.g.a. tidsbrist, ef-
32731:    Syftet med övningen var att utveckla det in-       tersom det inte finns tillräckligt många personeri
32732: hemska och internationella informationsutbytet        organisationerna som kan svenska tillräckligt
32733: mellan olika organisationer, informationen över       bra.
32734: lag samt beslutsfattandet i en situation av hot om       För att korrigera detta föreslog Strålsäker-
32735: en olycka och omedelbart efter att radioaktiva        hetscentralen den 16 april 1997 för social- och
32736: ämnen har frigjorts i omgivningen.                    hälsovårdsministeriet att en svenskspråkig infor-
32737:    Informationen till medborgarna testades så         matör anställs. Vid inrikesministeriet görs också
32738: att en flerspråkig "övningsredaktion" bestående       förberedelser för anställandet av en svensksprå-
32739: av ett tjugotal personer var stationerad i Helsing-   kig translator/redaktör vid ministeriets informa-
32740: fors och den beskrev de finska och utländska          tionsenhet.
32741: massmediernas och nyhetsbyråernas verksam-               Efter en detaljerad bedömning av övningen
32742: het. Under övningen producerade redaktionen           ändras de planer som har uppgjorts med tanke på
32743: utgående från myndigheternas meddelanden, in-         en eventuell kärnkraftsolycka. I detta samman-
32744: tervjuer, informationsmöten samt övriga källor        hang kommer uppmärksamhet att fåstas vid frå-
32745: ca 150 nyhetsinlag och nyhetstelegram på finska,      gan hur man kunde förbättra den svenskspråkiga
32746: engelska, svenska, danska, norska och isländska.      informationen i olyckssituationer genom att an-
32747: "Nyheterna" publicerades på Internets WWW-            vända de nuvarande resurserna flexiblare och
32748: sidor till övningsorganisationernas påseende. De      effektivare.
32749: redaktörer och utlänningar som deltog ansåg att
32750: övningen var exceptionellt lyckad när det gäller
32751: informationsverksamheten.
32752:      Helsingforsden 23 maj 1997
32753: 
32754:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
32755:                                              KK 469/1997 vp
32756: 
32757: Kirjallinen kysymys 469
32758: 
32759: 
32760: 
32761: 
32762:                                     Esko-Juhani Tennilä/va-r: Rovaniemen ammattikorkeakoulun toi-
32763:                                        minnan laajentamisesta
32764: 
32765: 
32766:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32767: 
32768:    Rovaniemen ammattikorkeakoulu on vaki-                Tiedustelenkin valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
32769: naistettu. Nyt on tärkeätä se, että siitä kehitetään   1 momentin perusteella valtioneuvoston asian-
32770: koko Keski- ja Pohjois-Lappia palveleva opetuk-        omaiselta jäseneltä:
32771: sen tasoa kohottava järjestelmä. Haluja tulla
32772: mukaan Rovaniemen ammattikorkeakoulun toi-                       Onko Hallitus valmis laajentamaan
32773: mintaan on ainakin Kemijärvellä, jossa on no-                 Lapin kouluolojen kehittämiseksi Rova-
32774: peasti laajentunut elektroniikkateollisuus, ja So-            niemen ammattikorkeakoulun toimintaa
32775: dankylässä, jossa on kehittymässä korkean tek-                Sodankylään ja Kemijärvelle ja muihin-
32776: nologian osaamista ja tietojen siirtoa Tähtelän               kin pohjoisen Lapin kuntiin?
32777: toimintojen yhteyteen sekä tarvetta myös malmi-
32778: alan koulutukseen (kultakaivos, Keivitsa).
32779: 
32780:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
32781: 
32782:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
32783: 
32784: 
32785: 
32786: 
32787:  279001
32788: 2                                          KK 469/1997 vp
32789: 
32790: 
32791: 
32792: 
32793:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32794: 
32795:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       että ammattikorkeakoulun koulutustehtävä ja
32796: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        toimintakyky vastaavat alueen elinkeino- ja kou-
32797: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lutuspoliittisia kehittämistarpeita. Eri maakun-
32798: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        nissa ollaan päädytty erilaisiin ratkaisuihin. Toi-
32799: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        sissa maakunnissa on pidetty parempana ratkai-
32800: myksen n:o 469:                                      suna ammattikorkeakoulun toiminnan keskittä-
32801:                                                      mistä pääasiallisesti maakuntakeskukseen, toi-
32802:           Onko Hallitus valmis laajentamaan          sissa taas toimipisteiden hajauttamista.
32803:        Lapin kouluolojen kehittämiseksi Rova-           Vaikka hallitus katsoo, ettei ammattikorkea-
32804:        niemen ammattikorkeakoulun toimintaa          koulun toimipisteverkon muodostamista voida
32805:        Sodankylään ja Kemijärvelle ja muihin-        ratkaista yksipuolisesti valtioneuvoston tai ope-
32806:        kin pohjoisen Lapin kuntiin?                  tusministeriön toimesta, hallitus luonnollisesti
32807:                                                      kantaa huolta siitä, että ammattikorkeakoulu-
32808:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kohtaiset ratkaisut ovat mahdollisimman toi-
32809: vasti seuraavaa:                                     mintakykyisiä, tehokkaita ja taloudellisia. Muun
32810:                                                      muassa tämän takia ei ole mahdollista, että am-
32811:    Valtioneuvosto myönsi 24.4.1997 Rovanie-          mattikorkeakoulujärjestelmän piiriin nyt uudis-
32812: men ammattikorkeakoulun kuntayhtymälle Ro-           tuksen toimeenpanovaiheen lopussa tuotaisiin
32813: vaniemen ammattikorkeakoulun toimiluvan              kaikki opistoasteen koulutusta antavat oppilai-
32814: 1.8.1998lukien. Toimilupa myönnettiin- hake-         tos.
32815: muksen mukaisesti siten, että ammattikorkea-            Rovaniemen ammattikorkeakoulun toimin-
32816: koulun sijaintipaikka on Rovaniemen kaupunki.        nan laajentamiseen ei siten ole periaatteessa es-
32817:    Hallitus on lähtenyt siitä, että ammattikorkea-   tettä. Hallitus ottaa mahdollisiin esityksiin kan-
32818: koulun alueellinen kattavuus tulee ensisijaisesti    taa asianomaisissa päätöksentekotilanteissa ke-
32819: ratkaista maakunnallisella tasolla lähtien siitä,    väällä 1998 ja 1999.
32820: 
32821:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1997
32822: 
32823:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
32824:                                            KK 469/1997 vp                                             3
32825: 
32826: 
32827: 
32828: 
32829:                                        Tili Riksdagens Talman
32830: 
32831:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     de näringslivs- och utbildningspolitiska utveck-
32832: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       lingsbehoven i regionen. 1 olika landskap har
32833: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     man stannat för olika lösningar. 1 en dellandskap
32834: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-         har man ansett det vara en bättre lösning att
32835: mål nr469:                                           yrkeshögskolans verksamhet huvudsakligen
32836:                                                      koncentreras tili landskapets huvudort, i andra
32837:           Är Regeringen i syfte att utveckla skol-   åter har man ansett det bäst att verksamhetsstäl-
32838:        förhållandena i Lapp1and beredd att ut-       1en~ finns utspridda.
32839:        vidga verksamheten vid Rovaniemi yr-             Aven om regeringen anser att frågan om yr-
32840:        keshögskola tili Sodankylä och Kemijär-       keshögskolans nät av verksamhetsställen inte
32841:        vi och andra kommuner i norra Lapp-           kan lösas ensidigt genom statsrådets eller under-
32842:        land?                                         visningsministeriets försorg, ser regeringen själv-
32843:                                                      fallet tili att lösningarna i fråga om de enskilda
32844:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        yrkeshögskolorna är så funktionella, effektiva
32845: anföra följande:                                     och ekonomiska som möjligt. Bl.a. av denna or-
32846:                                                      sak är det inte möjligt att alla läroanstalter som
32847:    Statsrådet beviljade 24.4.1997 samkommunen        ger utbildning på insitutnivå skulle tas med i
32848: för Rovaniemi yrkeshögskola tillstånd för Rova-      yrkeshögskolesystemet nu då genomförandet av
32849: niemi yrkeshögskola räknat från 1.8.1998. Till-      reformen befinner sig i slutskedet.
32850: ståndet bevi1jades enligt ansökan så att yrkeshög-      Det föreligger således i princip inga hinder för
32851: skolan är belägen i Rovaniemi stad.                  en utvidgning av verksamheten vid Rovaniemi
32852:    Regeringen har utgått ifrån att yrkeshögsko-      yrkeshögskola. Regeringen tar ställning till even-
32853: lans regionala täckning i första hand skall lösas    tuella framställningar när beslut i ärendet fattas
32854: på 1andskapsnivå så att yrkeshögsko1ans utbi1d-      våren 1998 och 1999.
32855: ningsuppgift och funktionsförmåga motsvarar
32856: 
32857:      Helsingfors den 23 maj 1997
32858: 
32859:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
32860:                                          KK 470/1997 vp
32861: 
32862: Kirjallinen kysymys 470
32863: 
32864: 
32865: 
32866: 
32867:                                  Esko-Juhani Tennilä /va-r: Säännöllisen matkustajalentoyhteyden
32868:                                     aikaansaamisesta Sodankylään
32869: 
32870: 
32871:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32872: 
32873:    Lapissa on toimivat tai ainakin kohtalaiset     suomalaiset valtionyhtiöt (Posti ja Finnairkin)
32874: lentoyhteydet Rovaniemelle, Kemiin, Ivaloon ja     väistävät palveluvastuunsa ja vähät välittävät
32875: Kittilään. Sen sijaan Sodankylä on täydellinen     muusta kuin isosta tuotosta.
32876: väliinputoaja. Lentokenttä Sodankylässä on,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32877: mutta lentomatkustusmahdollisuutta ei ole. Ei      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32878: ole, vaikka Sodankylässä on mm. hyvin kansain-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32879: välinen Tähtelän alue sekä toimiva kultakaivos,    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32880: koko maalle tärkeä, tutkittavana oleva Keivitsan
32881: malmialue.                                                   Mihin toimenpiteisiin liikenneministe-
32882:    Lentoliikenteen katkeaminen Sodankylään                riö ryhtyy säännöllisen matkustajalento-
32883: lienee seurausta yleisemminkin kaikkia palveluja          liikenteen aikaansaamiseksi Sodanky-
32884: alasajavasta ultrauusliberalismista,jonka vuoksi          lään?
32885: 
32886:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
32887: 
32888:                                     Esko-Juhani Tennilä /va-r
32889: 
32890: 
32891: 
32892: 
32893:  279001
32894: 2                                           KK 470/1997 vp
32895: 
32896: 
32897: 
32898: 
32899:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32900: 
32901:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        si Rovaniemelle. Kevytreittilentoyhteys Rova-
32902: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         niemeltä järjestettäisiin Enontekiölle, Ivaloon ja
32903: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Ouluun.
32904: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-            Työryhmä suhtautui varauksellisesti Sodan-
32905: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         kylää koskeviin lentopalveluostoihin. Perustee-
32906: myksen n:o 470:                                       na oli matkustajamäärien vähäisyys ja Sodanky-
32907:                                                       län kohtuullisen lyhyt etäisyys Rovaniemeltä,
32908:            Mihin toimenpiteisiin liikenneministe-     jonne maakuljetukset on järjestettävissä suhteel-
32909:        riö ryhtyy säännöllisen matkustajalento-       lisen hyvin ja suhteellisen nopeina. Työryhmä
32910:        liikenteen aikaansaamiseksi Sodanky-           ehdottikin tarkoituksenmukaisimpana vaihto-
32911:        lään?                                          ehtona lentobussi/taksijärjestelmän kehittämistä
32912:                                                       Sodankylän ja Rovaniemen välille. Esimerkiksi
32913:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Kemijärven syöttöliikenne on toiminut pitkään
32914: vasti seuraavaa:                                      säännöllisenä lentotaksiliikenteenä maanteitse
32915:                                                       Rovaniemelle. Järjestelmä on toiminut hyvin.
32916:    Liikenneministeriö ostaa Pohjois-Suomen pe-            Koska maaliikenneyhteys Rovaniemen ja So-
32917: ruspalveluliikenteenä kevytreittikalustolla (alle     dankylän välillä voidaan todennäköisesti järjes-
32918: 19 matkustajapaikkaa) hoidettavaa säännöllistä        tää edullisemmin kuin lentoyhteys ja vielä palve-
32919: lentoliikennettä. Ministeriön ostamaan liiken-        lutasoltaan suhteellisen hyvänä, on liikennemi-
32920: teeseen sisältyi aiemmin myös Sodankylän sään-        nisteriön mielestä perusteltua hoitaa lentoliiken-
32921: nöllinen lentoliikenne, joka lopetettiin keväällä     teen syöttöliikenne Sodankylän osalta syöttölii-
32922: 1996 toiminnan epätaloudellisuuden takia. Ke-         kennetyöryhmän ehdotuksen mukaisesti maalii-
32923: säkuussa 1996 Pohjois-Suomen kevytreittilento-        kennekuljetuksin. Matkailuliikennettä ajatellen
32924: liikennettä hoitanut operaattori esitti liikennemi-   maaliikenneyhteyden palvelutaso voi olla jopa
32925: nisteriölle koko liikenteen väliaikaista lakkautta-   parempi, koska kevytreittikaluston matkatava-
32926: mista vähäisen kysynnän vuoksi ja myöhemmin           ran (esimerkiksi suksien ja lasketteluvälineiden)
32927: heinäkuussa irtisanoi koko ostosopimuksen.            kuljetuskapasiteetti on heikko. Sodankylän len-
32928: Tällä hetkellä Pohjois-Suomessa kevytreittilii-       toliikenteen ja matkailuliikenteen kehittämistä
32929: kennettä hoidetaan uuden ostosopimuksen pe-           saattaisivat parhaiten palvella suorat isommalla
32930: rusteella. Sodankylään ei säännöllistä matkusta-      kalustolla lennettävät kunnan ja/tai esimerkiksi
32931: jaliikennettä lennetä.                                liikenneoperaattorin järjestämät tilauslentomat-
32932:    Ilmailulaitos asetti viime syksynä lentoliiken-    kat Helsingistä.
32933: teen syöttöliikennetyöryhmän, jonka tehtävänä             Pohjois-Suomen kevytreittilentoliikenteenä
32934: oli pohtia kevytreittilentoliikenteen problema-       hoidettavan syöttöliikenteen kokoaminen Rova-
32935: tiikkaa. Työryhmä rajasi entistä selkeämmin yri-      niemi-keskeiseksi antaa hyvät lähtökohdat lii-
32936: tysten ja valtion vastuita palvelujen tuottamises-    kenteen kilpailuttamiselle. Liikenneministeriö
32937: sa. Työryhmä piti perusteltuna, että liikennemi-      valmistelee Pohjois-Suomen kevytreittilentolii-
32938: nisteriö ostaa edelleen Pohjois-Suomen kevyt-         kenteen kansainvälistä tarjouskilpailua syöttölii-
32939: reittilentoliikenteenä hoidettavat palvelut. Syöt-    kennetyöryhmän mietinnön pohjalta.
32940: töliikennepalvelut työryhmä esitti keskitettäväk-
32941: 
32942:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1997
32943: 
32944:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
32945:                                              KK 470/1997 vp                                            3
32946: 
32947: 
32948: 
32949: 
32950:                                          Tili Riksdagens Talman
32951: 
32952:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Rovaniemi. Lätt linjefart skulle anordnas från
32953: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            Rovaniemi tili Enontekis, Ivalo och Uleåborg.
32954: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            Arbetsgruppen förhöli sig reserverat tili köp
32955: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade              av flygtjänster som gälier Sodankylä. Som moti-
32956: spörsmål nr 470:                                       vering anfördes det låga passagerarantalet, det
32957:                                                        relativt korta avståndet melian Sodankylä och
32958:           Vilka åtgärder kommer trafikministe-         Rovaniemi samt den omständigheten att det tili
32959:        riet att vidta för att få tili stånd reguljär   Rovaniemi går att ordna relativt snabba och
32960:        flygtrafik för personbefordran tili Sodan-      goda landtransporter. Arbetsgruppen föreslog
32961:        kylä?                                           också som det mest ändamålsenliga alternativet
32962:                                                        en utveckling av ett system med flygbuss/taxi
32963:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          mellan Sodankylä och Rovaniemi. Tili exempel i
32964: anföra följande:                                       fråga om Kemijärvi har matartrafiken länge varit
32965:                                                        ordnad som reguljär flygtaxitrafik landvägen tili
32966:     Trafikministeriet köper basservicetrafik i         Rovaniemi. Systemet har fungerat väl.
32967: form av reguljär lätt linjefart på norra Finland.          Eftersom det sannolikt blir förmånligare att
32968: Trafiken sköts med flygplan vars passagerarka-         ordna landtrafikförbindelser än flygförbindelser
32969: pacitet är mindre än 19. Tili denna trafik hörde       mellan Rovaniemi och Sodankylä och eftersom
32970: tidigare även reguljär flygtrafik tili Sodankylä,      landtrafikens servicenivå dessutom skulle bli re-
32971: som lades ner våren 1996 på grund av att verk-         lativt god anser trafikministeriet det motiverat
32972: samheten var olönsam. Trafikoperatören, som            att Sodankyläs matartrafik för flygtrafiken sköts
32973: ansvarade för norra Finlands lätta linjefart, före-    med hjälp av landtrafiktransporter enligt matar-
32974: slog i juni 1996 för trafikministeriet att man tem-    trafikarbetsgruppens förslag. Med tanke på tu-
32975: porärt skulle lägga ned hela trafiken på grund av      risttrafiken kan landtrafikförbindelsernas servi-
32976: ringa efterfrågan. Senare i juli sade operatören       cenivå till och med vara högre, eftersom den lätta
32977: upp hela kontraktet. För tillfållet sköts den lätta    linjematerielens kapacitet att transportera res-
32978: linjefarten på norra Finland enligt ett nytt kon-      gods (t.ex. skidor och slalomutrustning) är låg.
32979: trakt. Till Sodankylä går ingen reguljär flygtrafik    Utvecklingen av flygtrafiken och turisttrafiken
32980: för personbefordran.                                   tili Sodankylä skulle kanske bäst betjänas av
32981:     Förra hösten tillsatte Luftfartsverket en ar-      direkta från Helsingfors avgående charterflyg,
32982: betsgrupp för matartrafik inom flygtrafiken.           som flygs med större materiel och som ordnats av
32983: Gruppens uppgift var att dryfta problematiken          Sodankylä kommun och/eller t.ex. en trafikope-
32984: kring den lätta linjefarten. Arbetsgruppen av-         ratör.
32985: gränsade klarare än tidigare företagens och sta-           Genom att tili Rovaniemi koncentrera den
32986: tens ansvar när det gäller att producera tjänster.     matartrafik som tilihandahålls som lätt linjefart
32987: Arbetsgruppen ansåg det motiverat att trafikmi-        kan man skapa goda utgångspunkter för en kon-
32988: nisteriet fortsättningsvis köper de tjänster som       kurrensutsättning inom trafiken. Trafikministe-
32989:  skall tillhandahållas inom ramen för den lätta        riet bereder med matartrafikarbetsgruppens be-
32990:  linjefarten på norra Finland. Arbetsgruppen fö-       tänkande som grund en internationeli anbuds-
32991:  reslog att matartrafiktjänsterna koncentreras tili    tävling om norra Finlands lätta linjefart.
32992: 
32993:      Helsingfors den 22 maj 1997
32994: 
32995:                                                                           Trafikminister Matti Aura
32996:                                              KK 471/1997 vp
32997: 
32998: Kirjallinen kysymys 471
32999: 
33000: 
33001: 
33002: 
33003:                                     Esko-Juhani Tennilä /va-r: Sillan rakentamisesta Kitisen yli Sodan-
33004:                                        kylässä
33005: 
33006: 
33007:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33008: 
33009:    Sodankylän kirkonkylän läpi kulkevan liiken-        tainja aloittaa Kitisen yli rakennettavasta uudes-
33010: teen ongelmien vähentämiseksi on vuosina               ta sillasta,jota on suunniteltu 2,5 km pohjoisem-
33011: 1995-1996 toteutettu valtatie 4:n siirtäminen          maksi nykyisestä sillasta.
33012: Jäämerentieltä Sodankylän tielle. Toteutettu              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33013: osuus on 1,8 km ja sen kustannukset olivat             tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
33014: 18 miljoonaa markkaa.                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33015:    Liikennejärjestelyjä on tarpeen jatkaa, sillä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33016: Sodankylän keskusta on tiiviisti asuttu. Kiirei-
33017: sintä on nyt tehdä uusijärjestely siten, että yhteys             Onko Hallitus valmis käyttämään tie-
33018: Kemijärven tiehen (vt 5) ei mm. laajan puutava-               ja työllisyysmäärärahoja Sodankylän
33019: raliikenteen vuoksi ruuhkaota keskustaa nykyi-                keskustan tiejärjestelyjen jatkamiseksi
33020: sellä tavalla. Järjestely voidaan toteuttaa vaiheit-          rakentamalla Kitisen yli uuden sillan?
33021:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
33022: 
33023:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
33024: 
33025: 
33026: 
33027: 
33028: 279001
33029: 2                                           KK 471/1997 vp
33030: 
33031: 
33032: 
33033: 
33034:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33035: 
33036:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edellä mainitusta kohteesta pohjoiseen ja etelään
33037: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         (kustannusarvio n. 35 milj. mk) sekä kysymyk-
33038: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sessä mainittu valtatie 5:n siirtäminen uudelle
33039: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         linjalle (kustannusarvio n. 35 milj. mk), johon
33040: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         liittyy uuden sillan rakentaminen Kitisen yli.
33041: myksen n:o 471:                                       Hankkeen yleissuunnitelmakin on vielä lausun-
33042:                                                       tokäsittelyssä mm. Sodankylän kunnassa. Tar-
33043:          Onko Hallitus valmis käyttämään tie-         vittavien tiesuunnitelmien laadintaa ei ole näin
33044:        ja työllisyysmäärärahoja Sodankylän            ollen voitu vielä aloittaa.
33045:        keskustan tiejärjestelyjen jatkamiseksi            Nykyisillä vuoteen 2001 ulottuvilla tiemäärä-
33046:        rakentamalla Kitisen yli uuden sillan?         rahakehyksillä valtatie 5:n siirtoa Sodankylässä
33047:                                                       ei voida sijoittaa lähivuosien ohjelmiin. Sitä tär-
33048:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keämpiä tiestön kehittämiskohteita Lapissa ovat
33049: vasti seuraavaa:                                      mm. moottoriliikennetien täydentäminen Kemin
33050:                                                       kohdalla sekä valtatien nelikaistaistus Rova-
33051:    Sodankylän keskustaajaman hankekokonai-            niemellä, jotka nekään eivät vielä ole ohjelmissa.
33052: suudesta on jo toteutettu tärkein osa, eli valtatie   Näiden jälkeen voisi vuorossa olla osa Sodan-
33053: 4:n siirtäminen keskustassa hieman länteenpäin,       kylän hankekokonaisuudesta, esimerkiksi juuri
33054: jolloin vanha tie on voitu saneerata ns. kauppa-      valtatie 5:n uusi linjaus Kitisen yli. Näin suuriin
33055: kaduksi. Valtion kustannukset hankkeessa olivat       (n. 35 milj. mk) tiehankkeisiin ei työministeriöstä
33056: noin 20 milj. mk.                                     ole enää viime vuosina työllisyysrahaa myönnet-
33057:    Toteuttamatta on valtatie 4:n parantaminen         ty.
33058: 
33059:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
33060: 
33061:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
33062:                                             KK 471/1997 vp                                             3
33063: 
33064: 
33065: 
33066: 
33067:                                         Tili Riksdagens Talman
33068: 
33069:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      förslag ca 35 miljoner mark) har inte slutförts,
33070: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        inte helier den i spörsmålet nämnda förflyttning-
33071: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      en av huvudväg 5 tili en ny linje (kostnadsförslag
33072: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          ca 35 miljoner mark) vilket skulie betyda att en ny
33073: mål nr 471:                                           bro byggs över Kitinen. Projektets generalpian är
33074:                                                       fortfarande i remissbehandlingen t.ex. i Sodan-
33075:           Ämnar Regeringen använda anslag för         kylä kommun. Det har alitså ännu inte varit
33076:        vägbyggnad och sysselsättningsmedel för        möjligt att inleda planering av nödvändiga väg-
33077:        att fortsätta vägarrangemang i centrum         arrangemang.
33078:        av Sodankylä genom att bygga en ny bro            Med de nuvarande anslagen för vägbyggnad
33079:        över Kitinen?                                  som gälier tili år 2001 är det inte möjligt att
33080:                                                       förflyttning av huvudväg 5 iSodankylä ingår i de
33081:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt         närmaste årens programmen. Viktigare utveck-
33082: anföra följande:                                      lingsmål i Lappland är t.ex. komplettering av en
33083:                                                       motortrafikled i Kemi och ombyggnad av hu-
33084:     Projektet i Sodankylä centraltätort är slutfört   vudväg i Rovaniemi tili en med fyra körfålt utrus-
33085: i fråga om den viktigaste delen, dvs. huvudväg 4      tad väg, vilka inte helier ingår i programmen.
33086: har i centrum flyttats något västerut, så att den     Efter dessa kan antagligen en del av Sodankylä-
33087: gamla vägen har kunnat byggas om tili en s.k.         projektet utföras, t.ex. den nya linjeringen av
33088: handelsgata. Statens kostnader i projektet var ca     huvudväg 5 över Kitinen. Tili så här stora (ca 35
33089: 20 miljoner mark.                                     miljoner mark) vägprojekt har arbetsministeriet
33090:     Förbättring av huvudväg 4 från den ovan           inte längre beviljat sysselsättningsmedel under de
33091: nämnda punkten norrut och söderut (kostnads-          senaste åren.
33092: 
33093:      Helsingforsden 19 maj 1997
33094: 
33095:                                                                           Trafikminister Matti Aura
33096:                                             KK 472/1997 vp
33097: 
33098: Kirjallinen kysymys 472
33099: 
33100: 
33101: 
33102: 
33103:                                    Toimi Kankaanniemi /skl: Sillan rakentamisesta Saarijärven Mato-
33104:                                       salmeen
33105: 
33106: 
33107:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33108: 
33109:    Saarijärven kaupungin keskustan ja Ranta-          valo-ohjattu yksikaistainen autoliikennettä pal-
33110: Hännilän välisellä tieosuudella on lossi, minkä       veleva silta. Tällainen ratkaisu olisi kustannuk-
33111: ansiosta Ranta-Hännilästä on keskustaan mat-          siltaan kohtuullinen ja se näyttäisi tyydyttävän
33112: kaa noin neljä kilometriä. Kiertäen Ähtärin tien      alueen asukkaiden ja elinkeinonharjoittajien tar-
33113: kautta matkaa kertyy moninkertainen määrä.            peita, joten sen pikainen toteuttaminen olisi pai-
33114:     Losseista pyritään yleisestikin eroon mm. kus-    kallaan. Ympäristönäkökohdat tulee ottaa kai-
33115: tannussyistä. Myös Matosalmeen on pitkään             kissa vaihtoehdoissa huomioon.
33116: suunniteltu siltaa. Viimeisimpien suunnitelmien           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33117: toteuttaminen merkitsisi vain kevyen liikenteen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33118: sillan rakentamista. Jos tällaiseen ratkaisuun        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33119: päädyttäisiinja lossiliikenne loppuisi, heikkenisi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33120: vät Ranta-Hännilän runsaan 60 talouden autolii-
33121: kenneyhteydet varsin ratkaisevasti. Samalla                    Aikooko Hallitus toimia siten, että
33122: tämä merkitsisi mm. sairaankuljetuksiin ja palo-             Saarijärven kaupungin Matosalmeen ra-
33123: turvallisuuteen liittyvien valmiuksien heikkene-             kennetaan sellainen silta, että Ranta-
33124: mistä. Alueen asukkaat kokevat tällaiset suunni-             Hännilän alueen autoliikenneyhteydet
33125: telmat eriarvoisuuden lisäämisenä.                           kaupungin keskustaan eivät heikkene, ja
33126:     Yksi vaihtoehto on rakentaa Matosalmeen                    milloin tällainen silta rakennetaan?
33127: 
33128:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1997
33129: 
33130:                                        Toimi Kankaanniemi /skl
33131: 
33132: 
33133: 
33134: 
33135: 279001
33136: 2                                          KK 472/1997 vp
33137: 
33138: 
33139: 
33140: 
33141:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33142: 
33143:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tämä lossin korvaava tieyhteys (kiertotie) on-
33144: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kin koko maan lyhin. Myös liikennetarve on niin
33145: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      asutuksen kuin lossilla lasketun vuorokausilii-
33146: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           kenteen (230 ajoneuvoa/vrk) valossa varsin vä-
33147: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        häinen.
33148: myksen n:o 472:                                         Talvella lossi on 3-3,5 kuukautta pois liiken-
33149:                                                      teestä, jolloin kuljetaan jäätietä myöten.
33150:          Aikooko Hallitus toimia siten, että            Keski-Suomen tiepiirissä on alustavasti selvi-
33151:        Saarijärven kaupungin Matosalmeen ra-         tetty, mitä toimenpiteitä lossin mahdolliseen
33152:        kennetaan sellainen silta, että Ranta-        poistamiseen tulisi liittyä, jotta ratkaisu tyydyt-
33153:        Hännilän alueen autoliikenneyhteydet          täisi Ranta-Hännilän asukkaita. Lossin korvaa-
33154:        kaupungin keskustaan eivät heikkene, ja       minen noin 20 milj. mk maksavalla ajoneuvolii-
33155:          milloin tällainen silta rakennetaan?        kenteen sillalla ei tiepiirin mukaan ole liikenne-
33156:                                                      tarpeella eikä taloudellisesti perusteltavissa. Eräs
33157:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vaihtoehto on sillan rakentaminen vain kevyttä
33158: vasti seuraavaa:                                     liikennettä varten, jolloin kustannusarvio on
33159:                                                      noin 6 milj. mk. Paikallinen väestö toivoo edes
33160:    Matosalmen lossi sijaitsee Saarijärven-Äh-        yksiajokaistaista ajoneuvoliikenteen siltaa.
33161: tärin maantieltä 633 erkanevalla alle 4 kilometrin   Myös tieyhteyden (maantielle johtavan paikallis-
33162: pitkällä Ranta-Hännilän paikallistiellä. Lossi-      tien) parantaminen on mahdollista. Tiepiiri jat-
33163: matka on 430 m. Lossi liikennöi 20 minuutin          kaa näiden eri vaihtoehtojen selvittämistä. Tällä
33164: välein eikä yöpäivystystä ole. Ranta-Hännilästä      hetkellä ei siis vielä ratkaisua tiedetä, eikä näin
33165: Saarijärven keskustaan tai päinvastoin autolla       ollen sen toteuttamisajankohtaakaan. Myös-
33166: pääsee käytännössä nopeammin maantien 633            kään lossiyhteyden lakkauttamisesta ei ole min-
33167: kautta kuin lossia käyttäen. Matka maantien 633      käänlaista päätöstä olemassa, joten lossiyhtey-
33168: kautta keskustaan on vain 8 km pitempi kuin          den säilyttäminenkin on vielä yhtenä vaihtoehto-
33169: lossin kautta.                                       na olemassa.
33170:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
33171: 
33172:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
33173:                                             KK 472/1997 vp                                              3
33174: 
33175: 
33176: 
33177: 
33178:                                         Tili Riksdagens Talman
33179: 
33180:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Denna vägförbindelse (omfartsväg) som er-
33181: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        sätter fårjan är den kortaste i landet. Även trafik-
33182: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      behovet är med avseende på bosättningen och
33183: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-           trafikmängden på fårjan (230 fordon/dygn) täm-
33184: mål nr 472:                                           ligen ringa.
33185:                                                           Färjan är ur trafiken 3-3,5 månader varje
33186:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         vinter, då transporten sker på isvägen.
33187:        att i Matosalmi i Saarijärvi stad byggs en         1 Mellersta Finlands vägdistrikt har man preli-
33188:        sådan bro att biltrafikförbindelserna från     minärt utrett vilka åtgärder bör vidtas i samband
33189:        Ranta-Hännilä området till stadens cen-        med att fårjan eventuellt avlägsnas så att beslutet
33190:        trum inte blir sämre, och                      tillfredsställer invånarna i Ranta-Hännilä. Att
33191:           när byggs en sådan bro?                     ersätta fårjan med en bro för fordonstrafik som
33192:                                                       kostar ca 20 miljoner mark kan inte motiveras
33193:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         med trafikbehovet eller ekonomiska skäl enligt
33194: anföra följande:                                      vägdistriktet. Ett alternativ är att bygga bron
33195:                                                       endast för den lätta trafiken då kostnadsförslaget
33196:    Matosalmi fårja ligger på Ranta-Hännilä lo-        är ca 6 miljoner mark. Den lokala befolkningen
33197: kalväg som är under fyra k!lometer lång och som       föredrar en bror för fordonstrafik som har åt-
33198: vänder från Saarijärvi-Ahtäri landsväg 633.           minstone ett körfålt. Det är även möjligt att för-
33199: Färjpasset är 430 m. Färjan trafikerar med 20         bättra vägförbindelsen (lokalvägen som leder till
33200: minuters mellanrum och det inte finns någon           landsvägen). Vägdistriktet fortsätter att utreda
33201: nattjour. Från Ranta-Hännilä tili centrum av          olika alternativ. Beslutet har ännu inte fattats
33202: Saarijärvi är det i praktiken snabbare att köra bil   och därför är tidpunkten för genomförandet inte
33203: via landsväg 633 än att ta fårjan. Färden via         heller känd. Om avlägsning av fårjförbindelse
33204: landsväg 633 till centrum är bara 8 kilometer         har inte heller fattats något beslut, och därför är
33205: längre än via fårjan.                                 det fortfarande ett alternativ att bevara fårjför-
33206:                                                       bindelsen.
33207:      Helsingforsden 20 maj 1997
33208: 
33209:                                                                           Trafikminister Matti Aura
33210:                                             KK 473/1997 vp
33211: 
33212: Kirjallinen kysymys 473
33213: 
33214: 
33215: 
33216: 
33217:                                     Reijo Kallio /sd: Kuntoutuspalvelujen ulottamisesta kaikille rinta-
33218:                                         ma veteraaneille
33219: 
33220: 
33221:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33222: 
33223:     Rintamaveteraanien keski-ikä on nyt 76 vuot-       vetta. Fyysisen kunnolllllisäksi on annettava ar-
33224: ta. Tämä merkitsee sitä, että toimintakyvyn säi-       voa myös henkiselle huollolle. Kuntoutuspalve-
33225: lyttämiseen tähtäävän kuntoutuksen tarve li-           lujen kautta osoitettu arvostus ja mahdollisuus
33226: sääntyy hyvin voimakkaasti.                            viettää viimeiset vuodet kodinomaisissa olosuh-
33227:     Kaikki rintamaveteraanit tulisikin saada           teissa ovat rahassa mittaamattomia arvoja. Näi-
33228: säännöllisesti toistuvan lakisääteisen kuntoutuk-      den takaamisen me olemme velkaa kunniakansa-
33229: sen piiriin. Tällä hetkellä rintamaveteraaneista       laisillemme.
33230: vain sotainvalidit voivat saada lakisääteisen kun-        Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuoden
33231: toutusjakson. Vaikeavammaiset sotainvalidit            kunniaksi olisikin perusteltua, että kaikki rinta-
33232: voivat päästäjoka vuosi neljän viikon, lievävam-       maveteraanit saatetaan lakisääteisen kuntoutus-
33233: maiset joka toinen vuosi kahden viikon kuntou-         huollon piiriin siten, että heidät rinnastetaan
33234: tusjaksolle. Jatkossa lievävammaistenkin joka-         1.1.1998 lukien lievävammaisiin sotainvalidei-
33235: vuotinen kuntoutus mahdollistunee.                     hin.
33236:      Muiden rintamaveteraanien mahdollisuudet             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33237:  laitoskuntoutukseen ovat riippuvaisia valtion ja      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33238:  kuntien vuosittain osoittamien määrärahojen           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33239:  riittävyydestä. Valitettavasti kuntien kireä talous   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33240:  on heijastunut näihinkin määrärahoihin. Sama
33241:  on koskenut valtiota.                                             Onko Hallitus suunnittelemassa ja to-
33242:      Tämä kehityssuunta ei yhteiskuntamme kan-                  teuttamassa toimenpiteitä, joilla kaikki
33243:  nalta ole perusteltua, järkevää eikä säästöä tuot-             rintamaveteraanit saatetaan säännölli-
33244:  tavaa. Veteraanien oikein ajoitetulla kuntoutus-               sen, vuosittain tapahtuvan kuntoutus-
33245:  palvelulla voidaan vähentää laitospalvelun tar-                huollon piiriin?
33246: 
33247:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1997
33248:                                              Reijo Kallio /sd
33249: 
33250: 
33251: 
33252: 
33253:  279001
33254: 2                                           KK 473/1997 vp
33255: 
33256: 
33257: 
33258: 
33259:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33260: 
33261:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tijoita ehdotustensa pohjaksi, mm. kuntoutuk-
33262: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sen eri kehittämismalleista pidettiin tammikuus-
33263: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sa 1996 kaksipäiväinen seminaari, jossa kuultiin
33264: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-       sekä veteraanijärjestöjen että palvelujen tuotta-
33265: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         jatahojen näkemyksiä.
33266: 473:                                                      Rintamaveteraanien keski-ikä on 77 vuotta ja
33267:                                                       jo vuosituhannen vaihteessa on yli 80-vuotiaita
33268:           Onko Hallitus suunnittelemassa ja to-       veteraaneja 57 150 henkilöä. Ikääntyvien vete-
33269:        teuttamassa toimenpiteitä, joilla kaikki       raanien kuntoutuksen tulee sisällöllisesti muut-
33270:        rintamaveteraanit saadaan säännöllisen,        tua vastaamaan henkilön omien voimavarojen
33271:        vuosittain tapahtuvan kuntoutushuollon         ylläpitämistä ja hänen elämänlaatunsa paranta-
33272:        piiriin?                                       mista. Tutkimuksissa on todettu, etta veteraanit
33273:                                                       tarvitsevat kuntoutusta toimintakykynsä säilyt-
33274:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tämiseksi, mutta hyötyvät yhä vähemmän perin-
33275: vasti seuraavaa:                                      teisesti järjestetystä kuntoutuksesta. Kotona
33276:                                                       asuvien veteraanien terveys ja toimintakyky
33277:    Rintamaveteraaneja on kuntoutettu valtion          poikkeavat vain vähän samanikäisen laitoksen
33278: varoin vuodesta 1977. Valtion talousarviossa          ulkopuolella asuvan väestön terveydentilasta ja
33279: olevaa määrärahaa on vuosittain nostettu 5 mil-       toimintakyvystä. !kääntymisen vauriot esiinty-
33280: joonasta markasta 170 miljoonaan markkaan,            vät veteraaniväestölläkin eri alueilla. Fyysisellä
33281: jonka suuruisena määräraha on ollut vuodesta          kunnolla on keskeinen asema ikääntyvän henki-
33282: 1994 lähtien. Valtiontalouden säästösyistä on         lön päivittäisistä toiminnoista selviämisessä.
33283: määrärahasta valtaosa osoitettu Raha-auto-            Fyysisen kuntoutuksen toteutus kotikuntoutuk-
33284: maattiyhdistyksen tuotosta.                           sena, päiväkuntoutuksena tai ryhmäkuntoutuk-
33285:    Kuntoutukseen päässeiden veteraanien luku-         sena lähellä kotia ovat veteraanikuntoutuksen
33286: määrä on ollut kuitenkin kasvava myös määrära-        muotoja, jotka ovat silloinkin veteraanin saavu-
33287: han ollessa nykyisen suuruinen, mikäjohtuu rin-       tettavissa, kun voimat eivät riitä matkustamiseen
33288: tamaveteraanien korkeasta keski-iästä sekä fyy-       kuntoutusyksikköön. Näitä palveluja tulee olla
33289: sistä kuntoutusta suosineista kuntoutusratkai-        mahdollisuus saada kaikissa kunnissa. Osalla
33290: suista ja veteraaniryhmän määrän laskusta vuo-        ikääntyminen liittyy ensisijaisesti aistien, älyllis-
33291: sittaisen poistuman kautta. Mikäli rintamavete-       ten, henkisten ja kielellisten toimintojen muutok-
33292: raanikuntoutusta toteutettaisiin nykymuotoise-        siin. Myös näiden alueiden muutoksia voidaan
33293: na kaikille rintamaveteraaneille vuosittain, tulisi   hidastaa ja poistaa mm. harjoittamalla järjestel-
33294: kuntoutusmäärarahat viisinkertaistaa. Nykyistä        mällisesti muistia, apuvälinein tai lääkehoidolla.
33295: kuntoutuskapasiteettia, tiloja ja henkilökuntaa       !kääntymisen tuoma toiminnan vajaus voi esiin-
33296: joudutaan myös lisäämään.                             tyä muutoksina käyttäytymisessä, minäkuvassa
33297:     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuoden      ja ihmissuhteissa, jolloin itsestään huolehtiminen
33298: 1996 lokakuussa työryhmän valmistelemaan              ja siisteys muuttuvat, ruumiin hallinta muuttuu,
33299: Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuoteen            kätevyys muuttuu vähitellen kankeudeksi ja
33300: 1997liittyen esitykset veteraaniväestöä koskevis-     kömpelyydeksi, ulottuminen ja tasapainoa vaati-
33301: ta toimenpiteistä. Työryhmän työn lähtökohtina        vat asiat vaikeutuvat samoin kuin tilanteen hal-
33302: olivat Veteraanijärjestöjen ja Sotainvalidien Vel-    linta, kestokyky ja erityistaidot vähenevät.
33303: jesliiton syyskuussa 1995 sosiaali- ja terveysmi-         !kääntyvän veteraanin kuntoutusja siihen liit-
33304: nisteriölle lähettämat kehittämisehdotukset.          tyvät hoivapalvelut tulee jatkossa toteuttaa yksi-
33305: Työryhmä työskenteli kahdessa jaostossa, joista       löllisten palvelu- ja hoitosuunnitelmien pohjalta,
33306: toinen syventyi veteraanien asumiseen liittyviin      johon veteraanille soveltuvat ja hänen tarpeisiin-
33307: toimenpiteisiin ja toinen veteraanikuntoutuksen       sa pohjautuvat kuntoutuksen muodot, pituus ja
33308: kehittämiseen. Jaostot kuulivat laajasti asiantun-    ajoitus sisällytetään.
33309:                                              KK 473/1997 vp                                              3
33310: 
33311:    Veteraaniprojekti -97 esitti veteraanikuntou-       ikääntyvien veteraanien kuntoutuksessa on ai-
33312: tuksen sisältöä laajennettavaksi ja kohdennetta-       kaisempaa keskeisempi, koska se vastaa vanhus-
33313: vaksi vastaamaan ikääntyvien veteraanien tar-          väestönsä kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta ja
33314: peita sekä vaihtoehtoja perinteiselle avo- ja lai-     huollosta. Tähän toimintaan valtio suorittaa ikä-
33315: toskuntoutukselle.                                     ryhmäpainotteista valtionosuutta.
33316:    Uudistettuja kuntoutusmalleja kokeillaan               Valtiolla ei ole käytettävissään sellaisia talou-
33317: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta vuosina            dellisia resursseja, jotka mahdollistaisivat mitta-
33318: 1997-1999 toteutettavilla kehittämishankkeil-          vien lisämäärärahojen osoittamisen veteraani-
33319: la. Kehittämishankkeissa kokeillaan veteraanin         väestölle.
33320: yksilöllisistä tarpeista lähtevää integroitua palve-      Tästä syystä veteraanien itsenäistä selviämistä
33321: luketjua, johon kytketään kunnan, kuntayhty-           varten on kehitettävä yksilöllisesti suunniteltuja
33322: män, kuntoutuslaitoksen ja järjestöjen moniam-         toimenpiteitä ja hoivaketjuja, jotka tukevat tätä
33323: matillinen yhteistyö.                                  tavoitetta.
33324:    Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon rooli
33325: 
33326:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
33327:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
33328: 4                                            KK 473/1997 vp
33329: 
33330: 
33331: 
33332: 
33333:                                           Tili Riksdagens Talman
33334: 
33335:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            utvecklandet a v rehabilitering för veteraner. Som
33336: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             utgångspunkt för sina förslag hörde sektionerna
33337: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         ett stort antal sakkunniga. 1januari 1996 hölls ett
33338: dagsman Reijo Kallio undertecknade spörsmål             seminarium som pågick i två dagar om olika
33339: nr 473:                                                 modeller för utvecklandet av rehabiliteringen,
33340:                                                         där man lyssnade på både veteranorganisationer-
33341:            Har Regeringen planer på att förverk-        nas och serviceproducenternas synpunkter.
33342:         liga sådana åtgärder med hjälp av vilka            Frontveteranernas genomsnittså1der är 77 år
33343:         alla frontveteraner kunde få regelbunden        och år 2000 kommer antalet veteraner som har
33344:         rehabilitering en gång per år?                  fyllt 80 år att uppgå tili 57 150 st. Rehabilitering-
33345:                                                         en av åldrande veteraner bör innehållsmässigt
33346:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ändras så att den kan ansvara för att deras egna
33347: anföra följande:                                        resurser upprätthålls och deras livskvalitet för-
33348:                                                         bättras. Undersökningarna visar att veteranerna
33349:     Frontveteranerna har fått rehabilitering som        behöver rehabi1itering för att kunna bevara sin
33350: finansierats med statsmedel sedan 1977. Det an-         funktionsförmåga och att de har allt mindre nyt-
33351: slag som reserverats för ändamålet i statsbudge-        ta av traditionell rehabi1itering. Hälsan och funk-
33352: ten har höjts varje år, från 5 milj. mk till170 milj.   tionsförmågan hos veteraner som bor hemma
33353: mk. Anslaget har uppgått till170 mi1j. mk sedan         avviker endast i liten mån från hälsan och funk-
33354: år 1994. På grund av sparåtgärder inom statseko-        tionsförmågan hos den befo1kning i samma ålder
33355: nomin har största delen av ans1aget anvisats av         som inte bor på anstalt. 01ika typer av åkommor
33356: penningautomatmedel.                                    på grund av åldrandet förekommer även hos
33357:     Antalet veteraner som har fått rehabilitering       veteranbefolkningen. Den fysiska konditionen
33358: har emellertid ökat även under den tid anslaget         har stor betydelse för hur äldre personer klarar av
33359: har legat på nuvarande nivå beroende på frontve-        sina dagliga sysslor. Fysisk rehabilitering i form
33360: teranernas höga genomsnittliga ålder samt såda-         av rehabilitering i hemmet, dagrehabilitering el-
33361: na lösningar som har gynnat fysisk rehabilitering       ler rehabilitering i grupp nära hemmet är sådana
33362: och den naturliga nedgången i antalet veteraner.        former av veteranrehabilitering som veteranerna
33363: För att rehabilitering av frontveteraner skall          skall kunna få även då deras egna krafter inte
33364: kunna ordnas årligen i dess nuvarande form för          räcker tili för att resa till den enhet där rehabilite-
33365: alla frontveteraner borde anslagen för ändamålet        ringen ges. Det bör vara möjligt att få dessa
33366: femdubblas. Man skulle även bli tvungen att             tjänster i alla kommuner. För en del människor
33367: utöka rehabiliteringskapaciteten, lokalerna och         medför åldrandet förändringar främst i fråga om
33368: personalen.                                             sinnena, uppfattningsförmåg.~n samt de psy kiska
33369:     Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte i       och språkliga funktionerna. Aven dylika föränd-
33370: oktober 1996 en arbetsgrupp med uppgift att             ringar kan bromsas upp och elimineras bl.a. ge-
33371: förbereda förslag tili åtgärder för veteranerna i       nom systematisk träning av minnet, med hjälp-
33372: anknytning till 80-årsjubileet med anledning av         medel eller med medicinsk vård. Nedsatt funk-
33373: Finlands självständighet 1997. Arbetsgruppen            tionsförmåga till följd av åldrandet kan ge upp-
33374: utgick från de utvecklingsförslag som veteranor-        hov till förändringar i beteendet, jagbilden och
33375: ganisationerna och Sotainvalidien Veljesliitto -        människorelationerna. Personens omsorg om sig
33376: Krigsinvalidernas Brödraförbund r.y. lämnade            själv och sin hygien kan förändras, likaså förmå-
33377: till social- och hälsovårdsministeriet i september      gan att behärska den egna kroppen. Smidighet
33378: 1995. Arbetsgruppen arbetade i två sektioner, av        övergår småningom i stelhet och klumpighet, sa-
33379: vilka den ena grunnade på åtgärder i anknytning         ker som kräver räckvidd och balans blir svårare,
33380: till veteranernas boende och den andra utredde          förmågan att behärska olika situationer samt
33381:                                              KK 473/1997 vp                                              5
33382: 
33383: uthålligheten och specialfårdigheterna kan också       integrerad servicekedja som utgår från veteraner-
33384: bli sämre.                                             nas individuella behov. Denna kedja omfattar
33385:    Rehabiliteringen av veteranerna och därtill         samarbete mellan olika yrkesgrupper inom kom-
33386: hörande vårdtjänster skall i fortsättningen ge-        munen, samkommunen, rehabiliteringsanstalten
33387: nomföras utgående från individuella vård- och          och olika veteranorganisationer.
33388: serviceplaner som omfattar rehabilitering i sådan         Den kommunala social- och hälsovården har
33389: form, omfattning och vid en tidpunkt som är            fått en större roll än tidigare i fråga om rehabili-
33390: lämplig för veteranerna och deras behov.               teringen av veteraner, eftersom den ansvarar för
33391:    Inom ramen för veteranprojektet för 1997 fö-        en heltäckande rehabilitering och vård av åld-
33392: reslogs att innehållet i rehabiliteringen av vetera-   ringarna. För denna form av verksamhet betalar
33393: ner skall utvidgas och fördelas så att det motsva-     staten en åldersgruppsbetonad statsandel.
33394: rar veteranernas behov samt att alternativ skall          Staten förfogar inte över sådana ekonomiska
33395: erbjudas tili den traditionella öppen- och anstalt-    resurser att det skulle vara möjligt att anvisa
33396: rehabiliteringen.                                      stora tilläggsanslag tili veteranbefolkningen.
33397:     F örnyade modeller för rehabilitering prövas          Av denna anledning bör man utveckla indivi-
33398: genom utvecklingsprojekt som kommer att ge-            duellt planerade åtgärder och vårdkedjor tili stöd
33399: nomföras under åren 1997-1999 och som finan-           för att veteranerna skall kunna föra en självstän-
33400: sieras med penningautomatmedel. 1 fråga om             dig tillvaro.
33401: utvecklingsprojekten pågår ett försök med en
33402: 
33403:      Helsingforsden 19 maj 1997
33404: 
33405:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
33406:                                              KK 474/1997 vp
33407: 
33408: Kirjallinen kysymys 474
33409: 
33410: 
33411: 
33412: 
33413:                                     Tauno Pehkonen /skl: VR:n varikon lakkauttamisesta Pieksämäellä
33414: 
33415: 
33416: 
33417:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33418: 
33419:    Pieksämäen varikkoon investoitiin 1980-lu-             Koko tilanteen hoidon ja kiireellä tehdyn pää-
33420: vulla kymmeniä miljoonia markkoja, jolloin siitä       töksen suhteen ei voi kuin ihmetellä, onko VR
33421: tuli maan uudenaikaisin ja hyvin toimiva yksik-        Osakeyhtiön toiminta järkevää.
33422: kö. Pieksämäellä on uudet nykyaikaiset tilat ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33423: laitteet, joihin ei ole investointitarvetta useisiin   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33424: vuosiin. Nyt kuitenkin yhtäkkiä se on päätetty         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33425: lakkauttaa ja investoida vanhoihin ja epäkäytän-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33426: nöllisiin korjaamotiloihin toisille paikkakunnil-
33427: le. Pieksämäen talousalueella kymmeniä työnte-                   Onko Hallitus tietoinen VR Osakeyh-
33428: kijöitäjoutuu kouluttautumaan uudestaan ja osa                tiön menettelystä Pieksämäen varikon
33429: jää työttömiksi, lisäksi tilat jäävät tyhjiksi.               lakkauttamisessa ja katsooko se valtio-
33430:     Yhdeksi lakkauttamisen syyksi on ilmoitettu               omistajana, että tällainen menettely on
33431: varikon korkea vuokra. Vuokran perijänä on                    taloudellisesti ja inhimillisesti järkevää?
33432: kuitenkin VR-Kiinteistö Oy. Onko sen kanssa
33433: edes neuvoteltu vuokran muutoksesta?
33434:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1997
33435:                                           Tauno Pehkonen /skl
33436: 
33437: 
33438: 
33439: 
33440:  279001
33441: 2                                          KK 474/1997 vp
33442: 
33443: 
33444: 
33445: 
33446:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33447: 
33448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Dv 12-veturisarjan muutostöistä, loppuvat muu-
33449: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        taman vuoden sisällä. Tällöin joka tapauksessa
33450: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      henkilökuntaa joudutaan kouluttamaan uusiin
33451: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tauno           tehtäviin.
33452: Pehkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Vuokran suuruus ei ole peruste toiminnan lo-
33453: n:o 474:                                             pettamiselle. Varikon tiloista jää edelleen käyt-
33454:                                                      töön kaksi raidetta, eräitä aputiloja sekä toimis-
33455:           Onko Hallitus tietoinen VR Osakeyh-        to- ja sosiaalitiloja.
33456:        tiön menettelystä Pieksämäen varikon              VR Osakeyhtiöllä on mahdollisuus työllistää
33457:        lakkauttamisessa ja katsooko se valtio-       Pieksämäellä varikon vapautuva henkilökunta
33458:        omistajana, että tällainen menettely on       tavaravaunujen uusvalmistuksessa,jolloin välty-
33459:        taloudellisesti ja inhimillisesti järkevää?   tään pakkosiirroilta muille paikkakunnille. Han-
33460:                                                      ke aiheuttaa vähäisessä määrin investointien ai-
33461:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaistamista muilla toimintaan jäävillä varikoilla.
33462: vasti seuraavaa:                                     Uusia toimitilainvestointeja ei tarvita.
33463:                                                          VR Osakeyhtiö on ilmoittanut, että varikon
33464:    Rautateiden nykyinen varikkoverkko on ra-         lakkauttaminen ei johda irtisanomisiin eikä lo-
33465: kennettu pääasiassa dieselveturikaluston tarpei-     mautuksiin. Perusteet varikon toiminnan lopet-
33466: ta ajatellen. Sähkövetureiden määrä sekä sähkö-      tamiselle on järjestetyissä yt-tilaisuuksissa käyty
33467: vetoisen liikenteen osuus on viime vuosien aika-     yksityiskohtaisesti henkilökunnan kanssa läpi.
33468: na lisääntynyt. Tällainen kehitys sinällään mer-     Henkilöstön näkemyksiä on myös otettu huo-
33469: kitsee rautateiden kilpailukyvyn paranemista         mioon vaihtoehtoisten toimintatapojen valin-
33470: sekä osaltaan ympäristökuormituksen kevene-          nassa. Yleisesti ottaen henkilökunnan on voitu
33471: mistä.                                               todeta ymmärtävän toimenpiteiden välttämättö-
33472:    Sähkövetokalusto tarvitsee dieselvetokalus-       myyden, koska päätöksentekoa siirtämällä vain
33473: toa oleellisesti vähemmän kunnossapitotyötä.         hankaloitettaisiin sopeuttamistoimenpiteiden
33474: Tämä on aiheuttanut tilanteen, missä kunnossa-       toteuttamista.
33475: pitoresursseja, niin varikoita kuin henkilökun-          Liikenneministeriön käsityksen mukaan VR
33476: taa, on tarpeeseen nähden liikaa. VR Osakeyhtiö      Osakeyhtiö on tavoitellut varikkotoimintojen
33477: pyrkii toiminnassaan kustannustehokkuuteen,          järjestelyissä lähinnä ylisuuren varikkoverkon
33478: jolloin myös varikkotoimintojen rationalisoimi-      pienentämistä sekä huolto- ja korjaustoiminto-
33479: seksi on tehty suunnitelmia.                         jen keskittämistä. Toiminnan taloudellisuuden
33480:    Pieksämäen varikko sijaitsee nykyisen liiken-     arvioinee yhtiön hallitus. Inhimillisesti järkevän
33481: teenhoidon kannalta epäedullisella paikalla. Va-     toiminnan arvioinnin osalta näyttää siltä, että
33482: rikko sisältyy lakkautettaviin varikoihin myös       VR Osakeyhtiö on pyrkinyt noudattamaan tar-
33483: sen johdosta, että ratojen sähköistysohjelman        kastellussa asiassa nykyaikaisia henkilöstöpoliit-
33484: edetessä varikon nykyiset työt, jotka koostuvat      tisia pelisääntöjä henkilökunnan muutosproses-
33485: pääosin Dr 13 -veturisarjan kunnossapidosta ja       sin valmistelussa.
33486: 
33487:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
33488: 
33489:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
33490:                                              KK 474/1997 vp                                               3
33491: 
33492: 
33493: 
33494: 
33495:                                          Tili Riksdagens Talman
33496: 
33497:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       elektrifiering av banorna framskrider. Då måste
33498: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         de anställda i vilket fall som helst utbildas för nya
33499: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       uppgifter.
33500: man Tauno Pehkonen undertecknade spörsmål                 Den höga hyran är ingen motivering tili att
33501: nr474:                                                 verksamheten läggs ner. Av depåns utrymmen
33502:                                                        kommer två spår, vissa extra utrymmen samt
33503:           Är Regeringen medveten om VR Ak-             kontorslokaler och personalrum alltjämt att an-
33504:        tiebolags förfarande i fråga om nedlägg-        vändas.
33505:        ningen av depån i Pieksämäki, och finner           VR Aktiebolag kan sysselsätta de anställda
33506:        den som statlig ägare ett sådant förfaran-      som frigörs från depån genom nytillverkning av
33507:        de fårnuftigt ur ekonomisk och mänsklig         godsvagnar i Pieksämäki. Härvid kan tvångsför-
33508:        synvinkel?                                      flyttningar tili andra orter undvikas. Projektet
33509:                                                        leder endast i någon mån tili att investeringar på
33510:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          andra depåer som förblir i bruk tidigareläggs.
33511: anföra följande:                                       Inganya investeringar i lokaler behöver göras.
33512:                                                           VR Aktiebolag har uppgett att nedläggningen
33513:     Järnvägarnas nuvarande depånät har byggts          av depån inte leder tili uppsägningar eller per-
33514: huvudsakligen med tanke på dieseldriven materi-        mitteringar. Motiven för att verksamheten vid
33515: el. Antalet ellok och andelen eldriven trafik har      depån läggs ner har i detalj gåtts igenom med de
33516: ökat under de senaste åren. En sådan utveckling        anställda vid de samarbetsmöten som ordnats.
33517: innebär i sig att järnvägarnas konkurrenskraft         De anställdas synpunkter har också beaktats vid
33518: förbättras och belastningen på miljön minskar.         valet av alternativa tilivägagångssätt. Allmänt
33519:     Den eldrivna materielen kräver betydligt min-      taget har det kunnat noteras att de anställda
33520: dre underhåll än den dieseldrivna. Detta har lett      förstår att åtgärderna är nödvändiga, för om
33521: tili en situation där underhållsresurserna, såväl      besluten skjuts upp blir det bara besvärligare att
33522: antalet depåer som antalet anställda, är för stora     vidta anpassningsåtgärder.
33523: i relation tili behovet. I sin verksamhet eftersträ-      Trafikministeriets uppfattning är att VR Ak-
33524: var VR Aktiebolag kostnadseffektivitet, och där-       tiebolag genom arrangemangen i fråga om depå-
33525: för har planer utarbetats också för en rationalise-    funktionerna främst har strävat efter att reducera
33526: ring av depåfunktionerna.                              det alltför omfattande depånätet och koncentre-
33527:     Depån i Pieksämäki har ett ofördelaktigt läge      ra underhållet och reparationerna. Den ekono-
33528: med tanke på nuvarande trafikproduktion. De-           miska biten av verksamheten utvärderas antagli-
33529: pån finns med bland de depåer som skallläggas          gen av bolagsstyrelsen. När det gäller att bedöma
33530: ner också av den anledningen att det nuvarande         om förfarandet är förnuftigt ur mänsklig synvin-
33531: arbetet på depån huvudsakligen består i att un-        kel kan det sägas att VR Aktiebolag i det aktuella
33532: derhålla lokomotivserien Dr 13 och bygga om            fallet verkar ha strävat efter att följa moderna
33533: Iokomotivserien Dv 12. Detta arbete upphör             personalpolitiska spelregler när de anställda har
33534: inom några år i och med att programmet för             förberetts på omställningsprocessen.
33535: 
33536:      Helsingforsden 20 maj 1997
33537: 
33538:                                                                            Trafikminister Matti Aura
33539:                                           KK 475/1997 vp
33540: 
33541: Kirjallinen kysymys 475
33542: 
33543: 
33544: 
33545: 
33546:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Eläkekassa Tapion lisäeläkkeiden leik-
33547:                                      kausten kohdentamisesta
33548: 
33549: 
33550:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33551: 
33552:    Eläkekassa Tapio on työnantajakokoukses-         eläkkeen pohjaosan leikkaus erikseen tehdyn
33553: saan 15.4.1997 päättänyt, että Eläke-Tapion elä-    päätöksen mukaan. Eläkkeensaajien sairausva-
33554: kesäännön mukaisia lisäeläkkeitä ei koroteta        kuutusmaksu on lisäksi palkansaajien vastaavaa
33555: vuonna 1997. Lisäksi kokouksessa on hyväksyt-       maksua kolme penniä korkeampi tuloista riippu-
33556: ty eläkesäännön muuttaminen siten, että eläk-       matta.
33557: keensaajien lisäeläkkeitä leikataan 1. 7.1997 al-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33558: kaen. Syynä ovat taloudelliset tekijät.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33559:    Eläkesäännön muutos vaatii maa- ja metsäta-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33560: lousministeriön vahvistuksen.                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33561:    Lisäeläkkeiden leikkaus koskee noin 1 600
33562: eläkkeensaajaa. Keskimääräinen leikkaus on va-                Katsooko Hallitus Eläkekassa Tapion
33563: jaat 32 %. Omissa eläkkeissä leikkaus on enin-             eläkesäännön muuttamisesta johtuvien
33564: tään 40 %ja perhe-eläkkeissä enintään 60 %.                rintamaveteraanien ja leskien eläkkeiden
33565:    Enimmäismäärän mukainen leikkaus tulee                  enimmäismääräisten leikkausten olevan
33566: monien rintamamiesten ja leskien osalle. Näiden            kohtuullisia, ja
33567: eläkkeiden leikkaus on erittäin suuri. Sotiemme               aikooko maa- ja metsätalousministe-
33568: veteraanit kokevat tällaisen leikkauksen ymmär-            riö vahvistaa eläkesäännön tätä merkitse-
33569: rettävästi hyvin ikäväksi. Monia näistä ihmisistä          vän muutoksen?
33570: koskettaa myös näinä aikoina toteutuva kansan-
33571: 
33572:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1997
33573:                                      Toimi Kankaanniemi /skl
33574: 
33575: 
33576: 
33577: 
33578: 279001
33579: 2                                          KK 475/1997 vp
33580: 
33581: 
33582: 
33583: 
33584:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33585: 
33586:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       prosenttia kutakin alkavaa eläkkeelläolovuotta
33587: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kohden. Leikkauksen määrä on kuitenkin oma-
33588: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      eläkkeissä enintään 40 prosenttia ja perhe-eläk-
33589: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           keissä 60 prosenttia eläkesäännön mukaisen
33590: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        eläkkeen määrästä.
33591: myksen n:o 475:                                          Eläke-Tapion lisäeläkejärjestelmän piirissä
33592:                                                      olevat työnantajat ovat joutuneet tekemään pää-
33593:           Katsooko Hallitus Eläkekassa Tapion        töksen eläkesäännön muuttamisesta taloudelli-
33594:        eläkesäännön muuttamisesta johtuvien          silla perusteilla. Työnantajien palkkasumma,
33595:        rintama veteraanien ja leskien eläkkeiden     josta vuosimaksut lisäeläkemenojen peittämisek-
33596:        enimmäismääräisten leikkausten olevan         si katetaan, oli vuonna 1990 385,4 milj. mk ja
33597:        kohtuullisia, ja                              vuonna 1996 333,5 milj. mk. Lisäeläkemenot
33598:           aikooko maa- ja metsätalousministe-        ovat vastaavana aikana kasvaneet 18,3 prosent-
33599:        riö vahvistaa eläkesäännön tätä merkitse-     tia,joten vuosimaksuprosenttia on jouduttu nos-
33600:        vän muutoksen?                                tamaan. Vuosimaksuprosentti vuonna 1996 oli
33601:                                                      12,5 %. Vuosimaksuprosentin korotus vuodesta
33602:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         1990 vuoteen 1996 on ollut 32,8 prosenttia.
33603: vasti seuraavaa:                                         Sääntömuutoksen perustelujen mukaan etu-
33604:                                                      jen leikkaamisessa on pyritty jo eläkkeellä ole-
33605:    Kysymyksessä tarkoitettu lisäeläkejärjestel-      vien sekä tulevien eläkkeensaajien osalta oikeu-
33606: mä pohjautuu vuonna 1949 tehtyyn sopimuk-            denmukaiseen ja tasapuoliseen ratkaisuun. Yk-
33607: seen, jonka yksityismetsätalouden edistämisjär-      sittäisten eläkkeensaajien kohdalla sääntömuu-
33608: jestöt ovat tehneet toimihenkilöidensä eläke-        tos saattaa aiheuttaa merkittäviäkin heikennyk-
33609: eduista. Sopimuksen 1 kohdan mukaan tarkem-          siä nykyiseen lisäeläketasoon verrattuna. Niiden
33610: mat ehdot eläkkeistä ovat Eläke-Tapion eläke-        ratkaiseminen ei valitettavasti eläkesäännön
33611: säännössä. Sopimuksen 6. kohdan mukaan sopi-         puitteissa ole kaikilta osin ollut mahdollista.
33612: musta voidaan muuttaa tai se voidaan purkaa              Eläke-Tapion työnantajakokouksen päätök-
33613: työnantajien kahden kolmasosan enemmistöllä          sen kohtuullisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta
33614: tehdyllä päätöksellä. Saman kohdan mukaan            arvioitaessa on huomioitava, että tämän lisäelä-
33615: eläkesäännön muutoksista päättää työnantajien        kejärjestelmän ylläpitämisen lisäksi työnantajat
33616: kokous. Eläke-Tapion eläkesäännön 25 §:n 4           huolehtivat tietysti myös lakisääteisestä eläke-
33617: momentin mukaan eläkesääntöä voidaan muut-           turvasta. Eläkeläisille lisäeläke on lakisääteisen
33618: taa työnantajien kokouksessa kahden kolmas-          eläke-edun päälle tuleva eläke. Lisäeläke-etuuk-
33619: osan enemmistöllä tehdyllä päätöksellä.              siin tehdyt leikkaukset on pyritty mitoittamaan
33620:     Lisäeläkejärjestelmän piiriin ovat kuuluneet     työnantajien nykyisen maksukyvyn mukaisiksi.
33621: metsäkeskukset, Metsätalouden kehittämiskes-         Tällä tavalla pyritään varmistamaan myös ole-
33622: kus-Tapio, metsänhoitoyhdistykset ja eräät           massa olevan lisäeläkejärjestelmän jatkuminen.
33623: muut yksityismetsätalouden piirissä toimivat or-         Eläke-Tapion työnantajakokouksen päätös
33624: ganisaatiot.                                         muutoksesta on tullut maa- ja metsätalousminis-
33625:    Eläke-Tapion työnantajakokous on 15. huhti-       teriön vahvistettavaksi. Maa- ja metsätalousmi-
33626: kuuta yksimielisesti päättänyt muutoksesta Elä-      nisteriö tutkii asian valmistelussa Eläke-Tapion
33627: ke-Tapion eläkesääntöön. Sääntömuutoksen             työnantajakokouksen päätöksen laillisuuden ja
33628: mukaan kaikkia 1.7.1997 maksussa olevia lisä-        muut päätöksen vahvistamiseen vaikuttavat
33629: eläkkeitä leikataan. Leikkauksen perusmäärä on       edellytykset.
33630:  10 prosenttia omissa eläkkeissä ja 20 prosenttia        Hallitus katsoo, että kysymys ei tässä vaihees-
33631: perhe-eläkkeissä. Perusmäärään lisätään oma-         sa anna hallituksen taholta aihetta enempiin toi-
33632: eläkkeissä 1,8 prosenttia ja perhe- eläkkeissä 2,5   menpiteisiin.
33633:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1997
33634: 
33635:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
33636:                                             KK 475/1997 vp                                             3
33637: 
33638: 
33639: 
33640:                                         Tili Riksdagens Talman
33641: 
33642:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               De arbetsgivare som omfattas av Eläke-Tapi-
33643: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           os tilläggspensionssystem har tvingats fatta be-
33644: medlem av statsrädet översänt följande av riks-       slutet om ändring av pensionsstadgan av ekono-
33645: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade              miska skäl. Den lönesumma för arbetsgivarna
33646: spörsmäl nr 475:                                      som årspremierna för täckandet av tilläggspen-
33647:                                                       sionsutgifterna baserar sig på var 385,4 milj. mk
33648:           Anser Regeringen att de m~ximala            år 1990 och 333,5 milj. mk år 1996. Under mot-
33649:        nedskärningarna av frontveteranernas           svarande tid har tilläggspensionsutgifterna ökat
33650:        och änkornas pensioner som ändringen           med 18,3 %. På grund av detta har man varit
33651:        av pensionsstadgan för pensionskassan          tvungen att höja årspremieprocenten. År 1996
33652:        Eläke-Tapio medför är skäliga, och äm-         var årspremieprocenten 12,5 %. Årspremiepro-
33653:        nar jord- och skogsbruksministeriet fast-      centen har höjts med 32,8 % från år 1990 tili år
33654:        ställa den ändring av pensionsstadgan           1996.
33655:        som medför detta?                                  Enligt motiveringen tili stadgeändringen har
33656:                                                       nedskärningen a v förmänerna syftat tili en rättvis
33657:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt         och opartisk lösning för både nuvarande och
33658: anföra följande:                                      framtida pensionstagare. För enskilda pensions-
33659:                                                       tagare kan stadgeändringen medföra t.o.m. bety-
33660:    Det tilläggspensionssystem som avses i spörs-      dande försämringar jämfört med den nuvarande
33661: mälet grundar sig pä ett avtal om funktionärer-       tilläggspensionsnivån. Det har tyvärr varit omöj-
33662: nas pensioner frän 1949 som ingätts av organisa-      ligt att tili alla delar lösa dessa problem inom
33663: tioner som verkar för främjande av det privata        ramen för pensionsstadgan.
33664: skogsbruket. Enligt avtalets 1 punkt finns när-           Vid bedömningen av skäligheten och ända-
33665: mare villkor för pensionerna i Eläke-Tapios pen-      målsenligheten i det beslut som fattats av Eläke-
33666: sionsstadga. Enligt avtalets 6 punkt kan avtalet      Tapios arbetsgivarmöte gäller det att beakta att
33667: ändras eller upphävas genom ett beslut som fat-       arbetsgivarna naturligtvis också sköter om det
33668: tas av arbetsgivarna med tvätredjedels majoritet.     lagstadgade pensionsskyddet vid sidan av att de
33669: 1 samma punkt anges att arbetsgivarmötet beslu-       upprätthåller tilläggspensionssystemet. För pen-
33670: tar om ändringar av pensionsstadgan. Enligt 25 §      sionstagarna är tilläggspensionen en pension
33671: 4 mom. i Eläke-Tapios pensionsstadga kan pen-         som läggs tili den lagstadgade pensionsförmå-
33672: sionsstadgan ändras genom ett beslut som fattas       nen. Avsikten har varit att dimensionera ned-
33673: av arbetgivarmötet med tvätredjedels majoritet.       skärningarna av tilläggspensionsförmånerna en-
33674:     Skogscentralerna, Skogsbrukets utvecklings-       ligt arbetsgivarnas betalningsförmåga. På så sätt
33675: central Tapio, skogsvårdsföreningarna och vissa       försöker man ocksä säkerställa det befintliga sys-
33676: andra organisationer inom det privata skogsbru-       temets fortbestånd.
33677: ket har omfattats av tilläggspensionssystemet.            Det beslut om stadgeändring som fattades av
33678:     Eläke-Tapios arbetsgivarmöte har den 15 april     Eläke-Tapios arbetsgivarmöte har kommit tili
33679:  1997 fattat ett enhälligt beslut om ändring av       jord- och skogsbruksministeriet för fastställelse.
33680: Eläke-Tapios pensionsstadga. Enligt stadgeänd-        1 samband med beredningen av ärendet undersö-
33681: ringen genomförs en nedskärning av alla 1. 7. 1997    ker jord- och skogsbruksministeriet lagligheten i
33682: löpande pensioner. Nedskärningens grundbe-            det beslut som fattades av Eläke-Tapios arbetsgi-
33683: lopp är 10 % när det gäller egenpensioner och         varmöte och övriga förutsättningar som inverkar
33684:  20% när det gäller familjepensioner. Tili grundbe-   på fastställandet av beslutet.
33685:  loppet läggs 1,8% för egenpensioner och 2,5% för         Regeringen anser att spörsmålet i detta skede
33686:  familjepensioner för varje påbörjat pensionsår.      inte ger anledning till ytterligare åtgärder från
33687:  Nedskärningen är dock högst 40 % för egenpen-        regeringens sida.
33688:  sioner och 60% för familjepensioner beräknad på
33689:  pensionsbeloppet enligt pensionsstadgan.
33690: 
33691:      Helsingforsden 15 maj 1997
33692: 
33693:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
33694:                                              KK 476/1997 vp
33695: 
33696: 
33697: Kirjallinen kysymys 476
33698: 
33699: 
33700: 
33701: 
33702:                                     Esa Lahtela/sd ym.: Kotimaisuuden suosimisesta puolustusvoimien
33703:                                         hankinnoissa
33704: 
33705: 
33706:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33707: 
33708:     Suomen puolustusvoimat ovat viime aikoina             Kansallisen edun nimissä tämäntyyppisten
33709: turvautuneet ulkomaisten tuotteiden suosimi-           ratkaisujen osalta tulisikin selvittää, onko mah-
33710: seen tavan takaa. Aseita on ostettu ulkomailta,        dollista, että hankinnat tehdään sen suuruisina ja
33711: vaikka kotimaastakin olisi niitä saatu ja vielä        siten, ettei niitä tarvitsisi kilpailuttaa Suomen
33712: parempilaatuisia. Kengät ostetaan Virosta, ja          ulkopuolella vaan että hankinnoilla tuettaisiin
33713: nyt viimeinen, näkkileivät ostetaan Ruotsista.         suomalaista työllisyyttä.
33714: Kukaan ei vielä tiedä, mitä kaikkea onkaan valu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33715: massa ulkomaisten toimittajien käsiin.                 jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
33716:     Kaikissa näissä hankinnoissa on kysymys tie-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33717: tysti siitä, mistä nämä tuotteet yksikköhintaisesti    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33718: saadaan halvimmalla. Hintatarkastelussa ei ole
33719: laskettu vaikutusta työllisyyteen tai kansanta-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33720: louteen.                                                      ryhtyä, jotta tulevaisuudessa puolustus-
33721:     Kun kysymys on Suomen puolustusvoimista,                  voimien hankinnoissa suosittaisiin koti-
33722: jonka toiminta rahoitetaan yhteisin verovaroin,               maisia tuotteita?
33723: tuntuisi moraalisesti kohtuulliselta, että puolus-
33724:  tusvoimien täytyisi ensisijaisesti suosia suomalai-
33725:  sia tuotteita.
33726:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1997
33727:                       Esa Lahtela /sd                           Erkki J. Partanen /sd
33728: 
33729: 
33730: 
33731: 
33732:  279001
33733: 2                                         KK 476/1997 vp
33734: 
33735: 
33736: 
33737: 
33738:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33739: 
33740:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tavissa hankinnoissa on kuitenkin noudatettava
33741: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mää-
33742: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     räyksiä, samoin kuin määräysten perustan muo-
33743: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     dostavia syrjimättömyyden, yhdenvertaisen
33744: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kohtelun ja avoimuuden periaatteita. Lainsää-
33745: n:o 476:                                            däntö kieltää myös hankintojen pilkkomisen pie-
33746:                                                     nemmiksi kynnysarvojen välttämiseksi.
33747:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Jako EY -hankintoihin ja puolustusvälinehan-
33748:        ryhtyä, jotta tulevaisuudessa puolustus-     kintoihin johtuu julkisista hankinnoista annetun
33749:        voimien hankinnoissa suosittaisiin koti-     lain 1 pykälästä. Lakitekstin mukaan lakia ei
33750:        maisia tuotteita?                            mm. sovelleta pääasiallisesti sotilaskäyttöisien
33751:                                                     hankinnan kohteiden hankintoihin, salassa pi-
33752:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dettäviin hankintoihin, tai hankintoihin, joissa
33753: vasti seuraavaa:                                    valtion turvallisuus edellyttää muun menettelyn
33754:                                                     käyttämistä, tai hankintoihin, joissa noudate-
33755:     Kuten muidenkin julkishallinnossa hankin-       taan erityisiä turvamääräyksiä lain, asetuksen tai
33756: toja suorittavien yksiköiden, myös puolustushal-    hallinnollisen määräyksen nojalla.
33757: linnon hankintayksiköiden tulee hankinnoissaan         Puolustusministeriö määrittelee säädösten
33758: nykyisin noudattaa Suomen hankintalainsää-          mukaan, mitä hankinnan kohteita voidaan pitää
33759: dännössä voimaansaatettuja eurooppalaisia           lain tarkoittamina "pääasiallisesti sotilaskäyttöi-
33760: hankintasääntöjä. Valtion hankintamenettelyt        sinä hankinnan kohteina", joihin EY-hankinta-
33761: ovat muuttuneet alun perin Suomen liittyessä        menettelyä ei sovelleta. Nykyinen puolustusmi-
33762: ETA-sopimukseen ja jatkuvat nyt ED-jäsenyy-         nisteriön päätös on vuodelta 1995. Tyypillisinä
33763: dessä. Julkisten hankintojen lainsäädännön pe-      "siviilituotteina" voidaan mainita muun muassa
33764: rustavoitteena on tehostaa julkisten varojen        taloushuoltotuotteet, elintarvikkeet ja vaatetus-
33765: käyttöä ja avata julkisten hankintojen markkinat    alan tuotteet.
33766: laajemmalle tarjouskilpailulle Euroopan laajui-        Puolustushallinnon tulee noudattaa lakia
33767: silla markkinoilla. Tehokas kilpailu tuo muka-      hankinnoissaan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että
33768: naan, paitsi tuotteiden hintatason laskua, myös     EY -hankintasääntöjen mukaan hankintayksi-
33769: uusia toimittajavaihtoehtoja ja parantaa tuote-     kön tulee hyväksyä annetuista tarjouksista se,
33770: laatua.                                             joka on kokonaistaloudellisesti edullisin nimen-
33771:     Kaikissa puolustusvoimien hankinnoissa pe-      omaan hankinnan yhteydessä ilmoitettujen han-
33772: riaatteena on tehokas kilpailuttaminen, jolla py-   kinnan arviointiperusteiden mukaan, tai se tar-
33773: ritään kokonaistaloudelliseen edullisuuteen, ja     jous, joka on hinnaltaan alin. Puolustusvoimien
33774: tarjoajien tasapuolinen, syrjimätön ja luotta-      "siviilituotteita" koskevaa hankintaa ei siis voida
33775: muksellinen kohtelu.                                ohjata kotimaahan työllisyys-, kansantalous- tai
33776:     Puolustushallinnon hankintayksiköiden teke-     aluepoliittisin syin eikä muullakaan hankinnan
33777: mät kynnysarvon ylittävät muut tavara- ja palve-    kohteen välittömästä arvioinnista erillään ole-
33778: luhankinnat kuin varsinaiset puolustusväline-       valla perusteella. Valtion tekemät muiden kuin
33779: hankinnat tulee tehdä julkisista hankinnoista       puolustusvälineiden hankinnat eivät siis yleensä
33780: annetun lainsäädännön mukaan. Sama koskee           enää voi kuulua esimerkiksi kotimaan työllisyys-
33781: rakennusurakoita. Mm. puolustusvälinehankin-        tai maatalouspolitiikan hoidon keinovalikoi-
33782: toja ja kynnysarvot alittavia hankintoja koske-     maan.
33783: vat omat hankintasäädöstönsä.                          Kyseen ollessa pääasiallisesti sotilaskäyttöi-
33784:     Koska pienillä hankinnoilla on kansainvälisen   sistä hankinnan kohteista eli puolustusvälineistä,
33785: kilpailun kannalta vähäisempi merkitys, EY-         puolustushallinto ottaa huomioon mahdollisuu-
33786: hankintamenettely koskee vain tietyt kynnysar-      det kotimaisuuteen. Jo kriisivalmiuden lähtö-
33787: vot ylittäviä hankintoja. Myös kynnysarvot alit-    kohdista on tärkeää pyrkiä ylläpitämään koti-
33788:                                          KK 476/1997 vp                                             3
33789: 
33790: maisessa puolustustarviketeollisuudessa tiettyä    useasti turvautumaan ulkomaisiin hankintaläh-
33791: kapasiteettia ja henkilöstöä. Paras keino tähän    teisiin. Kotimaisen alihankkijaosaamisen mu-
33792: on tietty vuotuinen ja mahdollisimman tasainen     kaantulo on kuitenkin vaatimuksenamme mo-
33793: tilauskanta. Samalla on tärkeää kehittää puolus-   nissa ulkomailta tehtävissä asejärjestelmähan-
33794: tustarviketeollisuuden rakennetta vastaamaan       kinnoissa, koska on tärkeää luoda kotimaahan
33795: puolustusvoimien tarpeiden muutoksia, jotka        vähintään järjestelmän edellyttämä korjaus- ja
33796: liittyvät jatkuvaan teknologiseen kehitykseen.     huoltokyky ja tietyt tukipalvelut Kotimaiseen
33797:     Monilla puolustusteollisuuden osa-alueilla     työllisyyteen ja vientiin voidaan myönteisesti vai-
33798: kotimaista osaamista ei ole Suomessa olemassa,     kuttaa myös suurissa ulkomaissa puolustusväli-
33799: koska maamme puolustustarviketeollisuus on         nehankinnoissa edellytettyjen vastaostovelvoit-
33800: know-how-alueiltaan osin kapea-alaista. Näin       teiden avulla.
33801: ollen puolustusvälinehankinnoissa joudutaan
33802: 
33803:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1997
33804: 
33805:                                                                  Puolustusministeri Anneli Taina
33806: 4                                          KK 476/1997 vp
33807: 
33808: 
33809: 
33810: 
33811:                                        Tili Riksdagens Ta/man
33812: 
33813:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     det endast vissa slag av upphandling som över-
33814: ger Ni, Fru Talman, till vederbörande medlem av      stiger tröskelvärdet. Också när det gäller upp-
33815: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa      handling som understiger tröskelvärdet måste
33816: Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål nr 476:         dock bestämmelserna i Romfördraget iakttas,
33817:                                                      liksom också de principer om icke-diskrimine-
33818:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ring, likställd behandling och öppenhet som ut-
33819:        för att inhemska produkter i framtiden        gör grunden för bestämmelserna. Lagstiftningen
33820:        skall prioriteras när det gäller försvars-    tillåter inte heller att upphandlingen spjälks upp
33821:        maktens upphandling?                          i mindre enheter i syfte att undvika tröskel-
33822:                                                      värdena.
33823:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Indelningen i EG-upphandling och försvars-
33824: anföra följande:                                     materielupphandling följer av 1 § lagen om of-
33825:                                                      fentlig upphandling. Enligt ordalydelsen i lagen
33826:    Liksom även andra enheter inom den offentli-      tillämpas lagen inte vid upphandling av varor
33827: ga förvaltningen som bedriver upphandling skall      som lämpar sig huvudsakligen för militärt bruk,
33828: ocksä försvarsförvaltningens upphandlingsenhe-       upphandling som skall hemlighållas, upphand-
33829: ter nuförtiden i sin upphandling iaktta de euro-     ling där statens säkerhet förutsätter ett annat
33830: peiska upphandlingsbestämmelser som bringats i       förfarande eller upphandling där särskilda säker-
33831: kraft inom Finlands upphandlingslagstiftning.        hetsbestämmelser iakttas med stöd av lag, för-
33832: Statens upphandlingsförfarande ändrades ur-          ordning eller administrativ bestämmelse.
33833: sprungligen när Finland anslöt sig till EES-avta-        Enligt bestämmelserna beslutar försvarsmi-
33834: let och fortgår nu i och med EU-medlemskapet.        nisteriet vilka föremål för upphandling som kan
33835: Den grundläggande avsikten med lagstiftningen        anses vara sådana i lagen avsedda varor som
33836: om offentlig upphandling är att effektivera an-      "huvudsakligen lämpar sig för militärt bruk" och
33837: vändningen av offentliga medel och öppna mark-       pä vilka EG-upphandlingsförfarandet inte till-
33838: naden för offentlig upphandling för en mera vitt-    lämpas. Försvarsministeriets nuvarande beslut
33839: omfattande anbudstävling på en marknad av eu-        meddelades år 1995. Som typiska "civila produk-
33840: ropeisk omfattning. Effektiv konkurrens för med      ter" kan nämnas bl.a. ekonomivårdsprodukter,
33841: sig förutom lägre prisnivå för produkterna ocksä     livsmedel och beklädnadsbranschens produkter.
33842: nya alternativ vad leverantörerna beträffar och          Försvarsförvaltningen skall iaktta lagen isin
33843: förbättrar även produktkvaliteten.                   upphandling. Detta innebär bl.a. att upphand-
33844:    Principen för all upphandling som försvars-       lingsenheten enligt EG-upphandlingsbestäm-
33845: makten gör är effektiv konkurrensutsättning, ge-     melserna skall anta antingen det av de givna
33846: nom viiken totalekonomisk lönsamhet samtjäm-         anbuden som totalekonomiskt är förmånligast
33847: lik, icke-diskriminerande och förtroendefull be-     enligt de bedömningsgrunder för upphandlingen
33848: handling av anbudsgivarna eftersträvas.              som uttryckligen angivits i samband med den,
33849:    Sådan upphandling av varor och tjänster som       eller det anbud som har det lägsta priset. Upp-
33850: görs av försvarsförvaltningens upphandlingsen-       handling som gäller försvarsmaktens "civila pro-
33851: heter och som överstiger tröskelvärdet samt gäl-     dukter" kan sålunda inte styras tili hemlandet av
33852: ler annan än egentlig försvarsmateriel skall göras   sysselsättnings- eller regionalpolitiska orsaker,
33853: enligt lagstiftningen om offentlig uphandling.       inte heller på någon annan grund som inte hör
33854: Det samma gäller byggnadsentreprenader. Bl.a.        samman med den direkta bedömningen av den
33855: för upphandlingen av försvarsmateriel och upp-       vara som är föremål för upphandlingen. Annan
33856: handling som understiger tröskelvärdet gäller        upphandling som görs av staten än sådan som
33857: särskilda bestämmelser.                              gäller försvarsmateriel kan således inte i allmän-
33858:    Eftersom upphandling i mindre skala är av         het längre höra till exempel till urvalet av medel
33859: ringa betydelse med tanke på den internationella     för skötseln av hemlandets sysselsättnings- eller
33860: konkurrensen, gäller EG-upphandlingsförfaran-        lantbrukspolitik.
33861:                                            KK 476/1997 vp                                             5
33862: 
33863:    När det är fråga om sådana föremål för upp-       eftersom vårt lands försvarsmaterielindustri del-
33864: handling som huvudsakligen har militär använd-       vis är smalbasig vad know-how-områdena be-
33865: ning, dvs. militärmateriel, beaktar försvarsför-     träffar. Sålunda är det när det gäller anskaffning
33866: valtningen möjligheterna att upphandla produk-       av försvarsmedel ofta nödvändigt att ty sig tili
33867: ter av inhemsk tillverkning. Redan utgående från     utländska källor för upphandlingen. Att det kun-
33868: beredskapen med tanke på eventuella kriser är        nande som de inhemska underleverantörerna re-
33869: det viktigt att försöka upprätthålla en viss kapa-   presenterar tas med när det är fråga om upphand-
33870: citet och personai inom den inhemska försvars-       ling av utländska vapensystem är dock i många
33871: materielindustrin. Det bästa medlet för detta är     fall vårt krav, eftersom det är viktigt att det i
33872: att upprätthålla en viss årlig orderstock som ock-   hemlandet skapas fårdigheter åtminstone när det
33873: så är möjligast jämn. Samtidigt är det viktigt att   gäller sådana reparationer och sådant underhåll
33874: utveckla försvarsmaterielindustrins struktur så      som systemet förutsätter samt vissa slag av stöd-
33875: att den motsvarar försvarsmaktens förändrade         tjäntser. Det är också möjligt att inverka positivt
33876: behov, som hör samman med den fortgående             på den inhemska sysselsättningen och på expor-
33877: teknologiska utvecklingen.                           ten med hjälp av de förpliktelser beträffande
33878:    På många av försvarsindustrins delområden         motköp som de stora anskaffningarna av för-
33879: förekommer inte inhemskt kunnande i Finland,         svarsmateriel i utlandet förutsätter.
33880: 
33881:      Helsingforsden 23 maj 1997
33882: 
33883:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
33884: 1
33885: 1
33886:  1
33887:   1
33888:   1
33889:    1
33890:     1
33891:     1
33892:      1
33893:       1
33894:       1
33895:        1
33896:         1
33897:         1
33898:          1
33899:           1
33900:           1
33901:            1
33902:             1
33903:             1
33904:              1
33905:               1
33906:               1
33907:                1
33908:                 1
33909:                 1
33910:                  1
33911:                                         KK 477,482/1997 vp
33912: 
33913: Kirjallinen kysymys 477, 482
33914: 
33915: N:o477
33916: 
33917: 
33918: 
33919:                                   Esa Lahtela /sd: Kotona tehtävän omaishoidon tukemisesta
33920: 
33921: 
33922: 
33923:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33924: 
33925:    Päivittäistä hoitoaja huolenpitoa tarvitsevien      Tästä on seurannut, että joissakin tapauksissa
33926: ihmisten määrä on kasvussa. Lasten ja vammais-      omaishoidon tuella hoidettava henkilö onkin
33927: ten lisäksi huomioon on otettava erityisesti van-   yhteensovittamisen johdosta viety laitoshoitoon,
33928: husten hoidon tarve. Yhteiskunnan päättäessä        mikä ei ole ollut kenenkään edun mukaista.
33929: hoidonjärjestämisestä kysymyksessä ovat mitta-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33930: vat rahasummat ja ratkaisut, jotka ovat koko        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33931: hyvinvointiyhteiskunnan kannalta tärkeitä. So-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33932: siaali- ja terveydenhoitoalan laitoksissa tehtävä   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33933: työ on nyt ja tulevaisuudessakin välttämätöntä.
33934: Kuitenkin kotona tehtävä hoitotyö on kiistatta                  Mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-
33935: julkisen talouden kannalta edullisinta. Kotihoi-             seen julkiselle taloudelle edullisen koti-
33936: don työn kilpailukykyä haittaa kuitenkin hoito-              hoidon asemaa?
33937: korvauksen käsittely työtä tekevän omaisen sosi-
33938: aalietuutena,joka yhteensovitetaan muiden tulo-
33939: jen kanssa.
33940:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1997
33941:                                            Esa Lahtela /sd
33942: 
33943: 
33944: 
33945: 
33946: 279001
33947: 2                                       KK 477,482/1997 vp
33948: 
33949: N:o482
33950: 
33951: 
33952: 
33953: 
33954:                                   Marjatta Vehkaoja /sd: Omaishoitajien aseman parantamisesta
33955: 
33956: 
33957: 
33958:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33959: 
33960:    Vammaisjärjestöjen suunnalta kantautuu tie-      kuukautta kohden ei täytä mitään kohtuullisuu-
33961: toja, joiden mukaan sosiaalihuollon omaishoi-       den vaatimuksia.
33962: dosta yleisesti maksettaisiin asetuksessa mainit-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33963: tuja ruinimisummia alempia palkkioita, jopa ai-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33964: noastaan 200-300 markkaa kuukaudessa.               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33965: Tämä voisi ainoastaan olla mahdollista "venyt-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33966: tämällä" säännöksiä hoidon sitovuudesta tai
33967: vaativuudesta. Mm. kehitysvammaisten omais-                   Onko Hallitus tietoinen omaishoidon
33968: hoitajat ovat monesti joutuneet tyytymään juuri            epäkohdista, erityisesti palkkioiden "pol-
33969: em. summiin. Toinen ongelma on ollut, etteivät             kemisesta" sekä siitä, ettei omaishoitajilla
33970: omaishoitajat ole onnistuneet saamaan kunnan               ole riittävästi vapaapäiviä, ja
33971: kanssa tekemissään sopimuksissa riittävästi                   mitä Hallitus aikoo tehdä näiden epä-
33972: vapaapäiviä. Yhden vapaapäivän tarjoaminen                 kohtien poistamiseksi?
33973: 
33974:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
33975: 
33976:                                        Marjatta Vehkaoja /sd
33977:                                          KK 477, 482/1997 vp                                            3
33978: 
33979: 
33980: 
33981: 
33982:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33983: 
33984:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tajallejärjestettäväksi vapaaksi. Vapaanjärjestä-
33985: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mistä koskevat säädökset ovat suositusluontei-
33986: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sia, mutta 1995 julkaistun Stakesin selvityksen
33987: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       mukaan yli 70 prosenttia noin 400 vastanneesta
33988: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kunnasta kirjasi aina tai pääsääntöisesti omais-
33989: 477:                                                  hoidon tukea koskevaan sopimukseen myös hoi-
33990:                                                       tajan vapaan järjestämisen.
33991:           Mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-           Yksilötasolla omaishoidon tuki voi olla jota-
33992:        seen julkiselle taloudelle edullisen koti-     kin näistä tai kaikkien näiden yhdistelmä. Asiois-
33993:        hoidon asemaa?                                 ta sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa ja
33994:                                                       omaishoidon tukea koskevaa sopimusta laadit-
33995:   sekä kansanedustaja Marjatta Vehkaojan              taessa.
33996: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 482:            Omaishoidon tukea koskeviin säädöksiin ei
33997:                                                       ole kirjattu omaishoidon tuen hoitopalkkion ja
33998:           Onko Hallitus tietoinen omaishoidon         eri sosiaalietuuksien yhteensovittamista. Käy-
33999:        epäkohdista, erityisesti palkkioiden "pol-     tännössä esiin ovat kuitenkin nousseet Kansan-
34000:        kemisesta" sekä siitä, ettei omaishoitajilla   eläkelaitoksen maksamat erilaiset hoitotuet ja
34001:        ole riittävästi vapaapäiviä, ja                työttömyysturva. Omaishoidon tukea koskevien
34002:           mitä Hallitus aikoo tehdä näiden epä-       säädösten pohjalta tilanne on nyt kuitenkin täy-
34003:        kohtien poistamiseksi?                         sin yksiselitteinen, koska 1.4.1997 alkaen tuli voi-
34004:                                                       maan omaishoidon tukea koskeva asetusmuu-
34005:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittaen         tos,joka korostaa, että omaishoidon tuen hoito-
34006: seuraavaa:                                            palkkion suuruutta määriteltäessä otetaan huo-
34007:                                                       mioon ainoastaan hoidon sitovuus ja vaativuus.
34008:    Kotihoito on käsitteellisesti laaja-alainen. Se    Alin hoitopalkkio on 1 136 markkaa kuukaudes-
34009: sisältää erilaiset kunnalliset kotona annettavat      sa, ja siitä voi poiketa vain, jos hoidon sitovuus
34010: palvelut, kuten esimerkiksi kotipalvelut ja koti-     on vähäistä, tai hoidon tarve on vähäistä tai
34011: sairaanhoidon. Sen piiriin on luettavissa myös        tilapäistä taikka siihen on hoitajan esittämä eri-
34012: erilaiset asumispalvelun muodot, joissa kotihoi-      tyinen syy. Mikäli muista syistä ilmenee poikkea-
34013: don turvaamiseksijärjestetään palveluja tarvitse-     mia, ne tulisi saattaa muutoksenhaku- tai valitus-
34014: vallemyös asunto tai kunnostetaan käytettävissä       menettelyyn.
34015: olevaa asuntoa. Omaishoidon tuen yhteydessä               Kansaneläkelaitoksen maksamien hoitotu-
34016: puolestaan tuetaan läheisiä tai lähiomaisia hoi-      kien maksuperusteena ovat hoidettavan hoidon
34017: toaja huolenpitoa tarvitsevan palvelujen turvaa-      tarve ja siitä mahdollisesti aiheutuneet erityiskus-
34018: miseksi. Kaikki edellä luetellut vaihtoehdot ovat     tannukset, mutta ei se, turvataanko henkilön
34019: hyvin kustannustehokkaita laitoshoitoon verrat-       hoito esimerkiksi omaishoidon tuella. Työvoi-
34020: tuna silloin, kun hoito- ja huolenpitopalveluiden     maviranomaiset puolestaanjoutuvat arvioimaan
34021: määrä ei ole erityisen suuri.                         sitä, onko hoitaja sitouduttuaan läheisensä hoi-
34022:     Nyt esillä olevan kysymyksen yhteydessä on        tamiseen työmarkkinoiden käytettävissä siten
34023: epäilty omaishoidon tukena annetun palvelun           kuin työttömältä työnhakijalta edellytetään.
34024: kilpailukykyisyyttä laitoshoitoon verrattuna ja           Omaishoidon tuen kehittäjät ovat olleet liki
34025: esitetty syyksi omaishoidon tuen hoitopalkkion        yksimielisiä omaishoitajien vapaan lakisääteistä-
34026: käsittelyä sosiaalietuutena, jota olisi yhteensovi-   misen tarpeellisuudesta ja sosiaali- ja terveysmi-
34027: tettu muiden tulojen kanssa.                          nisteriö on tehnyt useita sitä koskevia aloitteita,
34028:     Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö tuli       mutta tähän mennessä siihen ei ole ollut valtion-
34029: voimaan 1.7.1993. Se määrittelee kunnallisen          taloudellisia edellytyksiä. Sosiaali- ja terveysmi-
34030:  omaishoidon tuen hoitajalle maksettavaksi hoi-       nisteriö käynnisti kuitenkin syksyllä 1995 omais-
34031:  topalkkioksi, hoitoa tukeviksi palveluiksija hoi-    hoidon palvelusetelikokeilun, jonka tavoitteena
34032: 4                                       KK 477, 482/1997 vp
34033: 
34034: on etsiä toimintamuotoja, joilla tuetaan omais-         Omaishoidon tuen toteutumista koskeva kun-
34035: taan kotona hoitavan henkilön mahdollisuutta         takohtainen selvitys toteutetaan viimeistään
34036: irrottautua hoitotehtävästä uupumuksen välttä-       vuoden 1998 aikana,jolloin saadaan ajantasaista
34037: miseksi. Mukana on noin 20 kuntaa, useita so-        tietoa tilanteesta. Tuolloin on mahdollista ar-
34038: siaali- ja terveysalan järjestöjä sekä Raha-auto-    vioida nykyisen lainsäädännön riittävyys ja val-
34039: maattiyhdistys. Kokeilu päättyy ja siitä raportoi-   tiontaloudelliset edellytykset.
34040: daan tämän vuoden lopulla.
34041: 
34042:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1997
34043: 
34044:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
34045:                                           KK 477, 482/1997 vp                                            5
34046: 
34047: 
34048: 
34049: 
34050:                                          Tili Riksdagens Talman
34051: 
34052:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        kommunala stödet för närståendevård består av
34053: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         det vårdarvode som betalas vårdaren, sådan ser-
34054: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       vice som stöder vården och ledighet för vårdaren.
34055: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr              Bestämmelserna om hur ledigheten skall ordnas
34056: 477:                                                   är inte bindande, utan snarast rekommendatio-
34057:                                                        ner, men enligt en utredning som Stakes publice-
34058:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         rade 1995 upptog drygt 70 procent av de ca 400
34059:        ta för att förbättra ställningen för hem-       kommuner som svarade alltid eller i allmänhet
34060:        vården, som är en förmån1ig vårdform            arrangemang för ordnande av ledighet för vårda-
34061:        med tanke på den offentliga ekonomin?           ren i avtalen om stöd för närståendevård.
34062:                                                           På det individuella planet kan stödet för när-
34063:   samt fö1jande av riksdagsman Marjatta Veh-           ståendevård bestå av en del av dessa eller en
34064: kaoja undertecknade spörsmå1 nr 482:                   kombination av dessa. Man kommer överens om
34065:                                                        arrangemangen då man gör upp vård- och service-
34066:           Är Regeringen medveten om vilka o1ä-         planen samt avtalet om stöd för närståendevård.
34067:        genheter som finns inom närståendevår-             1 de författningar som berör stödet för närstå-
34068:        den, speciellt det faktum att arvodena          endevård ingår inga bestämmelser om hur det
34069:        stampar på stället och att närståendevår-       vårdarvode som erläggs som stöd för närstående-
34070:        darna inte får tillräck1ig 1edighet och         vård skall sammanjämkas med olika sociala
34071:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta        förmåner. I praktiken har dock olika vårdbidrag
34072:        för att avhjä1pa dessa o1ägenheter?             som betalas av Folkpensionsanstalten och ut-
34073:                                                        komstskyddet för arbetslösa kommit i fråga. Ut-
34074:   Som svar på dessa spörsmå1 får jag vördsamt          gående från bestämmelserna om stödet för när-
34075: anföra följande:                                       ståendevård är läget nu helt entydigt till följd av
34076:                                                        att en ändring av den förordning som berör
34077:      Hemvård är ett omfattande begrepp. Den            nämnda stöd trädde i kraft 1.4.1997. I förord-
34078: inbegriper o1ika former av kommuna1 service            ningen betonas att man endast skall beakta i hur
34079: som ges i hemmet, t.ex. hemservice och hemsjuk-        stor utsträckning vården binder vårdaren och
34080: vård. Den kan också omfatta olika former av            hur krävande den är då man fastställer det vård-
34081: boendeservice så att man för att trygga hemvår-        arvode som erläggs som stöd för närståendevård.
34082: den ordnar bostad eller renoverar en bostad som        Det lägsta vårdarvodet är 1 136 mk per månad
34083: står till förfogande för personer som behöver          och från det kan man avvika endast om vården
34084: service. I anknytning till stödet för närstående-      binder vårdaren i liten utsträckning eller om
34085: vård stöder man närstående personer eller anhö-        vårdbehovet är ringa eller tillfålligt eller om vår-
34086: riga för att personer som behöver vård och om-         daren anger någon särskild orsak därtill. Om det
34087: sorg skall kunna garanteras service. Alla ovan         finns avvikelser på grund av andra orsaker, är det
34088: nämnda alternativ är mycket fördelaktiga jäm-          skäl att söka ändring eller anföra besvär.
34089: fört med anstaltsvård, i det fall att vård och            Betalningsgrund för de vårdbidrag som Folk-
34090: omsorg inte ges i särskilt stor utsträckning.          pensionsanstalten betalar är det vårdbehov den
34091:      I anknytning tili det aktuella spörsmå1et har     vårdbehövande har och eventuella särskilda
34092: man varit tveksam tili hur konkurrenskraftig den       kostnader på grund därav. Det faktum att vården
34093:  service är som ges i form av stöd för närstående-     exempelvis tryggas med stöd för närståendevård
34094:  vårdjämfört med anstaltsvård. Anledningen där-        utgör däremot ingen betalningsgrund. Det är ar-
34095:  till är att vårdarvodet en1igt stödet för närståen-   betskraftsmyndigheternas uppgift att bedöma
34096:  devård betraktas som en social förmån som bör         huruvida vårdaren, sedan hon har förbundit sig
34097:  sammanjämkas med övriga inkomster.                    att sköta en närstående person, står till förfogan-
34098:      Lagstiftningen om stöd för närståendevård         de på arbetsmarknaden så som det förutsätts att
34099:  trädde i kraft 1.7.1993. 1 den fastslås att det       en arbetslös arbetssökande skall göra.
34100: 6                                        KK 477, 482/1997 vp
34101: 
34102:    De som deltog i utvecklandet av stödet för         blir uttröttade. I försöket deltar ca 20 kommuner,
34103: närståendevård var närapå eniga om att det vore       många organisationer inom social- och hälso-
34104: nödvändigt att i lag bestämma om ledighet för         vårdsbranschen samt Penningautomatförening-
34105: närståendevårdare. Social- och hälsovårdsminis-       en. Försöket avslutas och rapport avges i slutet
34106: teriet har väckt flera motioner därom, men tillsvi-   av detta år.
34107: dare har de statsekonomiska förutsättningarna            En utredning av hur stödet för närståendevård
34108: saknats. Social- och hälsovårdsministeriet på-        har genomförts i de olika kommunerna kommer
34109: började emellertid hösten 1995 ett försök med         att utföras senast under 1998, då får man aktuell
34110: vårdsedlar för närståendevård. Syftet med försö-      information om situationen. Då blir det möjligt
34111: ket är att finna sådana verksamhetsformer med         att bedöma om den gällande lagstiftningen och
34112: hjälp av vilka man kan stöda möjligheterna för        de statsekonomiska förutsättningarna är till-
34113: personer som sköter en närstående person hem-         räckliga.
34114: ma att koppla av från sina uppgifter så att de inte
34115:      Helsingforsden 26 maj 1997
34116: 
34117:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
34118:                                           KK 478/1997 vp
34119: 
34120: Kirjallinen kysymys 478
34121: 
34122: 
34123: 
34124: 
34125:                                   Liisa Hyssälä /kesk: EKA:n huoltokonttoriin tehdyistä talletuk-
34126:                                       sista
34127: 
34128: 
34129:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34130:    EKA:n kaatumisen yhteydessä monet jäivät            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34131: kaipaamaan rahojaan. Huoltokonttorin asiak-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34132: kaat eivät ole saaneet omiaan takaisin. Huolto-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34133: konttorin käyttöä työnantaja kuitenkin suositteli   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34134: ja toivoi työntekijöiden olevan huoltokonttorin
34135: asiakkaita. Monet asiakkaat olivatkin siinä us-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34136: kossa, että huoltokonttori on osa EKA:n säästö-            ryhtyä, jotta huoltokonttorin asiakkaat
34137: kassaa.                                                    voisivat saada varansa takaisin?
34138: 
34139:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1997
34140:                                          Liisa Hyssälä /kesk
34141: 
34142: 
34143: 
34144: 
34145: 279001
34146: 2                                            KK 478/1997 vp
34147: 
34148: 
34149: 
34150: 
34151:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34152: 
34153:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Koska pankkitalletusten suojaa tullaan rajaa-
34154: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          maanjaosuuskuntien säästökassatoimintaa kos-
34155: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       kevia säännöksiä on muutettu siten, että säästö-
34156: le jäsenelle kansanedustaja Liisa Hyssälän näin        kassasijoitusten riskisijoitusluonnetta ja tästä ai-
34157: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 478:               heutuvaa osuuskunnan tiedonantovelvollisuutta
34158:                                                        ja vastaavasti sijoittajan omaa selonottovaati-
34159:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        musta on korostettu, ei ole perusteltua tehdä
34160:         ryhtyä, jotta huoltokonttorin asiakkaat        erillistä huoltokanttareiden asemaan vaikutta-
34161:         voisivat saada varansa takaisin?               vaa lainsäädäntöä.
34162:                                                           Osuuskunta EKA:n yrityssaneerausohjelmas-
34163:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sa huoltokonttoritalletuksista etuoikeudetta-
34164: vasti seuraavaa:                                       miksi saataviksi katsottiin kuuluviksi mm. lapsi-
34165:                                                        lisät, kansaneläkkeet ja kaikki sellaiset rahat, jot-
34166:    Osuuskunta EKA:lla oli ns. huoltokonttori,          ka työntekijät olivat tallettaneet tileille ilman,
34167: jossa pidettyjä tilejä konsernin työntekijät ja elä-   että ne olisivat tulleet palkkakonttorista tai elä-
34168: keläiset saattoivat käyttää palkka- ja maksulii-       kelaitoksesta. Huoltokonttoritalletuksia oli sa-
34169: kennetileinään. Tilille saattoi ohjata myös kan-       neerausohjelman käynnistyessä yhteensä 81,8
34170: saneläkkeitä ja lapsilisiä sekä muita varoja, jotka    mmk, joista etuoikeutettuina on maksettu 61
34171: eivät olleet peräisin työnantajalta. Näihin saata-     mmk. Helsingin käräjäoikeuden päätöksen mu-
34172: viin perustuvat saatavat osuuskunnalta ovat sa-        kaan etuoikeudettomista huoltokonttoritalle-
34173: neerausvelkaa. Saneerausohjelmassa etuoikeute-         tuksista tallettajille maksetaan kaikki 200 mark-
34174: tuiksi on katsottu niiden huoltokonttoritalletus-      kaan asti ja sen ylittävältä osalta 29 prosentin
34175: ten pääomat,jotka oli pidätetty tallettajille ennen    jako-osuus. Helsingin hovioikeus olisi korotta-
34176: 20.10.1993 maksetuista palkoista ja työeläkkeis-       nut kokonaan maksettavien talletusten rajan
34177: tä tai muista työsuhdeperusteisista ja sellaisina      20 000 markkaan. Korkein oikeus on 21.4.1997
34178: saneerausmenettelyn ulkopuolisessa pakkotäy-           antamassaan päätöksessä palauttanut Helsingin
34179: täntöönpanossa etuoikeutetuista saatavista:            käräjäoikeuden alkuperäisen päätöksen. Sanee-
34180: Nämä saatavat on maksettu tallettajille täysi-         rausohjelman mukaiset leikatut huoltokonttori-
34181: määräisesti. Muut talletukset ovat etuoikeudet-        saatavat ovat noin 5 miljoonaa markkaa. Helsin-
34182: tomia.                                                 gin hovioikeuden nyttemmin kumotun päätök-
34183:    Työministeriön 19 päivänä kesäkuuta 1995            sen mukainen korvausvelvoite olisi ollut noin 11
34184: asettama huoltokonttorityöryhmä selvitti huol-         miljoonaa markkaa kaikkiaan jäljellä olevasta
34185: tokanttareiden toimintaa ja siinä ilmenneitä on-       14,6 miljoonasta markasta.
34186: gelmia. Työryhmä ehdotti mm. huoltokonttorei-             Tradekan tuloskehitys on ollut yrityssanee-
34187: ta ylläpitävien yritysten huoltokonttoritoimin-        rausohjelmassa arvioitua suotuisampaa ja Tra-
34188: taa ja etenkin huoltokonttoreihin liittyviä riskejä    dekan puolelta on esitetty valmius pikaisesti neu-
34189: koskevan tiedottamisvelvollisuuden lisäämistä          votella ja selvittää yhteistyössä velkojien ja yhty-
34190: sekä työntekijöiden huoltokonttorisaatavien            män johdon kanssa ne keinot, joilla asia saate-
34191: turvan lisäämistä työnantajan maksukyvyttö-            taan tallettajien kannalta inhimilliseen lopputu-
34192: myystilanteessa. Jälkimmäistä ehdotusta ei ole         lokseen. Tavoitteena on, että Tradeka voisi il-
34193: toteutettu. Työryhmä korosti sitä, että alkupe-        maisemansa halun mukaisesti suorittaa henkilö-
34194: räisen tarkoituksensa mukaan huoltokonttoreita         kunnalleen ja eläkeläisilleen heidän huoltokont-
34195: on perustettu lähinnä toistuvien maksujen suo-         torisaatavansa. Valtiovarainministeriö tulee
34196: rittamista varten eikä sijoitus- tai pankkitoimin-     omalta osaltaan myötävaikuttamaan siihen, että
34197: taan.                                                  tämä tavoite toteutuu.
34198: 
34199:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1997
34200: 
34201:                                                                                    Ministeri Arja Alho
34202:                                              KK 478/1997 vp                                               3
34203: 
34204: 
34205: 
34206: 
34207:                                          Tili Riksdagens Talman
34208: 
34209:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Eftersom insättningsgarantin kommer att be-
34210: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         gränsas och bestämmelserna om andelslagens
34211: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       sparkasseverksamhet har ändrats så att de fram-
34212: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr            häver sparkasseplaceringarnas karaktär av risk-
34213: 478:                                                   placeringar och den informationsskyldighet det
34214:                                                        medför för andelslaget samt på motsvarande sätt
34215:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         kravet att placerarnas själva skall hålla sig under-
34216:        ta för att intressekontorets kunder skall       rättade, är det inte motiverat att stifta en särskild
34217:        kunna få tilihaka sina penningmedel?            lag som påverkar intressekontorens ställning.
34218:                                                            I Andelslaget EKA:s företagssaneringspro-
34219:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          gram ansågs att tili sådana depositioner i intres-
34220: anföra följande:                                       sekontoret som saknade förmånsrätt hör bl.a.
34221:                                                        barnbidrag, folkpensioner och alla sådana peng-
34222:     Andelslaget EKA hade ett s.k. intressekontor       ar som arbetstagarna hade satt in på kontona
34223: där koncernens arbetstagare och pensionstagare         utan att de hade kommit från lönekontoret eller
34224: kunde ha lönekonto eller konto för betalnings-         pensionsanstalten. När saneringsprogrammet in-
34225: transaktioner. Tili kontot kunde även styras           leddes uppgick depositionerna på intressekonto-
34226: folkpensionen och barnbidrag samt andra mede1          ret tili sammanlagt 81,8 milj.mk varav 61 milj.mk
34227: som inte hade betalts av arbetsgivaren. De ford-       har betalts ut som prioriterade. Enligt Helsing-
34228: ringar i andelslaget som baserar sig på dessa          fors tingsrätts utslag betalas tili alla deponenter
34229: fordringar är saneringsskuld. 1 saneringspro-          ett belopp på upp tili 200 mk av de intressekon-
34230: grammet har som prioriterade betraktats kapital        torsdepositioner som saknar förmånsrätt och
34231: på de depositioner i intressekontoret som hade         därtill en utdelning på 29 % av den del som över-
34232: innehållits från sådana 1öner och arbetspensioner      stiger detta belopp. Helsingfors hovrätt skulle ha
34233: som hade betalts tili deponenterna före                höjt gränsen tili 20 000 mk för de depositioner
34234: 20.10.1993 eller från andra på arbetsförhållande       som i sin helthet skall betalas ut. I sin dom
34235: baserade fordringar vi1ka som sådana är priorite-      21.4.1997 återinförde Högsta förvaltningsdom-
34236: rade vid verkställighet utom saneringsförfaran-        stolen Helsingfors tingsrätts ursprungliga utslag.
34237: det; dessa fordringar har betalts tili deponenterna    De enligt saneringsprogrammet nedsatta ford-
34238: tili fullt belopp. De övriga depositionerna saknar     ringarna i intressekontoret uppgår tili ca 5 milj.
34239: förmånsrätt.                                           mk. Enligt Helsingfors hovrätts dom som nume-
34240:     En intressekontorsarbetsgrupp som arbetsmi-        ra är upphävd hade ersättningsskyldigheten varit
34241: nisteriet tillsatte den 19 juni 1995 utredde intres-   ca 11 milj. mk av återstoden på 14,6 milj.mk.
34242: sekontorens verksamhet och de problem som                  Tradekas resultatutveckling har varit gynn-
34243: uppstått däri. Arbetsgruppen föreslog bl.a. att        sammare än vad man uppskattat i företagssane-
34244:  den informationsskyldighet som gäller intresse-       ringsprogrammet och från Tradekas sida har
34245:  kontorsverksamheten i företag som upprätthål-         man visat beredskap att i samarbete med ford-
34246:  ler intressekontor och särskilt de risker som finns   ringsägarna och koncernens ledning snabbt för-
34247:  i anslutning tili intressekontor skall ökas samt      handla och utreda vilka sätt det finns att nå ett
34248:  arbetstagarnas fordringar i intressekontoret ges      resultat som är mänskligt från deponenternas
34249:  bättre skydd vid arbetsgivarens insolvens. Det        synpunkt. Målet är att Tradeka enligt sin önskan
34250:  sistnämnda förslaget har inte gått igenom. Ar-        tili sin personai och sina pensionärer kunde beta-
34251:  betsgruppen betonade att när intressekontoren         la deras fordringar i intressekontoret. Finansmi-
34252:  inrättades var avsikten ursprungligen att de skui-    nisteriet kommer för sin del att medverka tili att
34253:  Ie användas för löpande betalningar och inte för      målet nås.
34254:  placerings- eller bankverksamhet.
34255: 
34256:       Helsingforsden 28 maj 1997
34257: 
34258:                                                                                     Minister Arja Alho
34259:                                               KK 479/1997 vp
34260: 
34261: Kirjallinen kysymys 479
34262: 
34263: 
34264: 
34265: 
34266:                                     Pirkko Peltomo /sd ym.: Pyhäjärven suojelurahaston esityksestä
34267:                                         jätevesien käsittelyn tehostamiseksi
34268: 
34269: 
34270:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34271: 
34272:     Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien puh-        ongelma on lukuisilla muillakin Suomen vesistö-
34273: distusmenetelmät ovat tehostuneet merkittävästi         alueilla, on Pyhäjärven suojelurahaston toimesta
34274: viime vuosikymmeninä. Samanaikaisesti haja-             esitetty muutosehdotusta vesilakiin. Muutoseh-
34275: kuormitusta vastaanottavien vesistöjen tila on          dotus on luovutettu ympäristöministeri Pekka
34276: heikentynyt. Vaatimukset haja-asutuksenjäteve-          Haavistolle 5.6.1996 ja lähetetty tiedoksi maa- ja
34277: sien käsittelyn tehostamiseksi nousevat koroste-        metsätalousministeri Kalevi Hemilälle.
34278: tusti esiin.                                                Vesiensuojelun kannalta välttämätön muutos
34279:     Pyhäjärven valuma-alueella suoritettu haja-         tulisi tehdä vesilain 10 luvun 19 §:ään. Uusi teksti
34280: asutuksen jätevesikartoitus vuonna 1995 osoitti,        ensimmäiseen momenttiin olisi:
34281: että valtaosalla niistä kiinteistöistä, joissa on ve-       "Jätevesi on ennen sen avouomaan, maahan
34282: sikäymälä, ainoana jätevesien käsittelymenetel-         tai vesistöön päästämistä käsiteltävä asianmu-
34283: mänä on kaksi- tai kolmiosainen saostuskaivo.           kaisesti, jollei 3 tai 24 §:ssä tarkoitetussa tai ra-
34284: Hyvin toimivinakaan saostuskaivot eivät poista          kennuslainsäädännön mukaisesti annetussa lu-
34285: jätevesistä kuin kiintoaineita. Vesiensuojelun          vassa tai 20 §:n nojalla ole puhdistamisesta vas-
34286: kannalta olennaista ravinteiden vähenemää ei            taavalla tavalla määrätty. Asianmukaisella käsit-
34287: niissä tapahdu. Pyhäjärveen tulevasta fosfori-          telyllä tarkoitetaan alueellisten ympäristökes-
34288: kuormasta noin 15% on peräisin haja- ja loma-           kusten erikseen vahvistamien puhdistusvaati-
34289: asutuksen jätevesistä.                                  musten täyttämistä."
34290:     Myöskään ulosteperäiset bakteerit eivät tu-             Koska vesiensuojelun vaatimukset ovat erilai-
34291: houdu saostuskaivoissa, vaan pääsevät purkuve-          set eri puolilla maata, lainmuutosehdotus lähtee
34292: sistöön. Veden huono hygieeninen laatu aiheut-          siitä, että alueelliset ympäristökeskukset määrit-
34293: taa monissa, etenkin vähävetisissä joissa ja pu-        telisivät kullekin vesistöalueelle vaadittavat jäte-
34294: roissa terveydellisen riskin. Esimerkiksi Yläneen-      vesien käsittelymenetelmät.
34295: joesta vuosina 1991-1995 otetuissa yli 350 vesi-            Jätevesihuolto voitaisiin järjestää, kuten jäte-
34296: näytteessä oli ulosteperäisiä bakteereja niin, että     lain mukainen jätehuolto, haja-asutusalueilla.
34297: yleistäen voidaan sanoa joen olleen uintikelvo-         Kunnat valvoisivat, että jätevesien käsittely on
34298:  ton noin kolmasosan tuosta viiden vuoden ajan-         kiinteistöllä hoidettu alueellisen ympäristökes-
34299: jaksosta. Saostuskaivot eivät täten täytä nykyai-       kuksen asettamien vaatimusten mukaisesti.
34300:  kaisia jäteveden käsittelyvaatimuksia.                     Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen
34301:     Nykyinen vesilaki edellyttää haja-asutuksen         2005 on kirjattu haja-asutuksen jätevesikuormi-
34302: jätevedet käsiteltäväksi saostuskaivoissa tai           tuksen vähentämistavoitteeksi 60%. Tähän ta-
34303:  muutoin asianmukaisesti. Saostuskaivot eivät           voitteeseen ei tulla pääsemään ilman kyseessä
34304:  kuitenkaan täytä nykyaikaisia vesiensuojelullisia      olevaa lainmuutosta. Asetuksella voitaisiin an-
34305:  vaatimuksia, ja vesilaki on tältä osin siis vanhen-    taa kiinteistölle takaraja, johon mennessä jäteve-
34306:  tunut. Saostuskaivot ovat toki välttämättömät          sien käsittelyn pitäisi olla asianmukaisesti hoi-
34307:  tulevaisuudessakin: ne toimivat tehokkaampien          dettu.
34308:  käsittelymenetelmien tukena saostamalla jäteve-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34309:  sien kiintoaineita ja parantamalla näin omalta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34310:  osaltaan käsittelyn lopputulosta.                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34311:     Koska Pyhäjärven suojeluprojektin onnistu-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34312:  minen edellyttääjärveen tulevan ravinnekuormi-
34313:  tuksen pienentämistä ja koska vastaavanlainen                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ve-
34314: 
34315: 279001
34316: 2                                      KK 479/1997 vp
34317: 
34318:       siensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen               aikooko Hallitus toteuttaa Pyhäjärven
34319:       2005 kirjattu haja-asutuksen jätevesi-            suojelurahaston esittämän lainmuutok-
34320:       kuormituksen vähentämistavoite 60 %               sen, jonka tarkoituksena on tehostaa jä-
34321:       toteutuu, ja                                      tevesien käsittelyä?
34322: 
34323:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1997
34324: 
34325:                   Pirkko Peltomo /sd                     Reijo Kallio /sd
34326:                   Mikko Elo /sd                          Veijo Puhjo /va-r
34327:                                             KK 479/1997 vp                                            3
34328: 
34329: 
34330: 
34331: 
34332:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34333: 
34334:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        räykset annetaan lähinnä rakennusluvan myön-
34335: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tämisen yhteydessä. Terveydensuojelulain 25 §:n
34336: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mukaan kunnalla on kuitenkin mahdollisuus an-
34337: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko           taa yleisiä määräyksiä vesikäymälän rakentami-
34338: Peltomon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          sesta ja käytöstä terveyshaittojen ehkäisemiseksi.
34339: myksen n:o 479:                                          Vesilain (10 luvun 19 §:n) mukaan vesikäymä-
34340:                                                       Iästä tuleva jätevesi on ennen sen johtamista
34341:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ve-        maahan tai veteen puhdistettava asianmukaisilla
34342:        siensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen         saostuskaivoilla, jollei rakennusluvassa tai vesi-
34343:        2005 kirjattu haja-asutuksen jätevesi-         lain mukaisessa päätöksessä ole muuta määrätty.
34344:        kuormituksen vähentämistavoite 60%             Vesilain vaatimus vesikäymälävesien käsittelystä
34345:        toteutuu, ja                                   saostuskaivoilla on vähimmäistaso, joka ei riitä
34346:           aikooko Hallitus toteuttaa Pyhäjärven       turvaamaan vesistöjen puhtautta. Vesilain (!lu-
34347:        suojelurahaston esittämän lainmuutok-          vun 21 §:n) mukaan olisi mahdollista antaa vesis-
34348:        sen, jonka tarkoituksena on tehostaa jä-       tön tai sen osan puhtauden säilyttämiseksi tar-
34349:        tevesien käsittelyä?                           koitettuja ankarampia erityisiä lain pilaamiskiel-
34350:                                                       toa tiukempia määräyksiä. Tällaisten määräys-
34351:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ten antaminen on kuitenkin osoittautunut vai-
34352: vasti seuraavaa:                                      keaksi.
34353:                                                          Vesikäymälän rakentamiseen liittyviä teknisiä
34354:    Vesiensuojelun tavoiteohjelmasta vuoteen           vaatimuksia koskevat päätökset tehdään yleensä
34355: 2005 on olemassa ympäristöministeriön asetta-         rakennusluvan käsittelyn yhteydessä, jolloin ote-
34356: man työryhmän ehdotus. Ympäristöministeriös-          taan huomioon myös kaavassa mahdollisesti ole-
34357: sä valmistellaan asiaa edelleen. Tavoitteena on       vat määräykset. Alueellisten ja paikallisten olo-
34358: antaa kuluvan vuoden aikana ympäristöministe-         suhteiden mukaan uusissa rakennustuvissa ja
34359: riön päätös vesiensuojelun tavoiteohjelmaksi          kaavoissa usein edellytetään yksittäisten talouk-
34360: vuoteen 2005.                                         sien jätevesiltä tehokkaampaa käsittelyä kuten
34361:     Kysyjät ovat kiinnittäneet huomionsa vaka-        maaperäkäsittelyä tai umpikaivoa. Ympäristö-
34362: vaan asiaan, jonka hoitoa on vaikeuttanut sää-        ministeriö ja Kuntaliitto ovat myös tehneet yhtei-
34363: dösten hajanaisuus. Haja-asutuksen jätevesi-          sen ohjeen rantojen käytön ohjauksesta vesien-
34364: päästöissä on kyse toisaalta saniteettijätevesistä    suojelun kannalta. Rakennuslain keinot liittyvät
34365: ja toisaalta pesu vesistä. Näihin verrattavia pääs-   kuitenkin uudisrakennusten jätevesijärjestel-
34366: töjä ovat myös eräät karjasuojien vesipäästöt ja      miin, eikä rakennuslain nojalla voida puuttua
34367: navettojen maitohuoneiden pesuvesien päästöt.         olemassa oleviin huonosti toimiviin jätevesijär-
34368: Haja-asutuksen jätevesipäästöjä ympäristöön           jestelmiin.
34369: säännellään mm. vesilailla, terveydensuojelu-            Ympäristöministeriön ja oikeusministeriön
34370: lainsäädännöllä, eräistä naapuruussuhteista an-       asettamat toimikunnat ovat ehdottaneet
34371: netulla lailla ja niihin voidaan vaikuttaa myös        14.6.1996 jättämässään mietinnössä (Komitean-
34372: rakennuslain kaavoitusta ja rakennuslupaa kos-        mietintö 1996:11 ja 12) ympäristönsuojelulain-
34373: kevilla säännöksillä.                                 säädännön laajaa muutosta. Esityksen mukaan
34374:     Vuoden 1995 alussa kumotussa terveydenhoi-        muun ohella jätevesien johtamista koskevat ym-
34375:  tolaissa oli lupamenettely vesikäymälän rakenta-     päristön pilaantumiseen liittyvät vesilain 10 lu-
34376:  miselle. Lupamenettelyissä voitiin edellyttää um-    vun määräykset siirtyisivät uuteen ympäristön-
34377:  pisäiliöiden rakentamist~ Iähinn_ä taaja~ien lä-     suojelulakiin. Ympäristönsuojelulain mukaan
34378:  heisyydessä, kun taas mmlla aluetila vaatimukset     vesikäymälän jätevedet ja muut talousjätevedet
34379:  ovat olleet vaihtelevan tasoisia. Nykyinen tervey-   olisi puhdistettava niin, ettei jäteveden johtami-
34380:  densuojelulaki ei enää edellytä vesikäymälälu-       sesta aiheudu haittaa ympäristölle.
34381:  paa. Käymälävesien johtamista koskevat mää-              Ehdotetun lain mukaan ympäristöministeriö
34382: 4                                         KK 479/1997 vp
34383: 
34384: voisi antaa tarkempia ohjeita ja määräyksiä käy-       Ympäristönsuojelulakia koskevaa hallituksen
34385: mäläjätevesien ja muiden talousjätevesien puh-      esitystä valmistelee toimikuntien esityksen ja an-
34386: distuslaitteista ja -toimista. Lakiehdotuksen mu-   nettujen lausuntojen pohjalta ympäristöministe-
34387: kaan kunnat voisivat antaa erityisiä kunnan osaa    riön ja oikeusministeriön asettama yhteinen työ-
34388: koskevia yleisiä määräyksiä mm. jäteveden joh-      ryhmä, jonka määräaika päättyy maaliskuussa
34389: tamisesta. Asetettavat velvoitteetjätevesien puh-   1998. Koska työryhmällä on tiedossa kysymyk-
34390: distamisesta koskisivat myös kaikkia toimintoja,    sessä tarkoitettu Pyhäjärven suojelurahaston esi-
34391: siitä riippumatta, milloin rakennus on tehty ja     tys ja asia liittyy uuden lain valmisteluun, vesilain
34392: milloin jätevesien imeyttäminen on aloitettu.       muuttamista tässä vaiheessa ei pidetä tarkoituk-
34393:                                                     senmukaisena.
34394: 
34395:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1997
34396: 
34397:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
34398:                                               KK 479/1997 vp                                                5
34399: 
34400: 
34401: 
34402: 
34403:                                           Tili Riksdagens Talman
34404: 
34405:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vattentoaletter. Bestämme1ser om Iedningen av
34406: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             toa1ettvattnen utfårdas närmast i samband med
34407: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         att byggnads1ov beviljas. Enligt 25 § hälso-
34408: dagsman Pirkko Pe1tomo m.fl. undertecknade              skyddslagen har kommunen dock möjlighet att
34409: spörsmå1 nr 479:                                        utfärda allmänna bestämme1ser om byggande
34410:                                                         och användning av vattentoaletter för att före-
34411:            Vad ämnar Regeringen göra för att det        bygga hälsoo1ägenheter.
34412:        i målprogrammet för vattenvården fram               Enligt 10 kap. 19 § vattenlagen skall av1opps-
34413:        till år 2005 inskrivna målet för minskning       vattnet från vattentoaletter renas i tillbörliga
34414:        med 60% av avloppsvattenbe1astningen             s1ambrunnar innan det Ieds ut i mark eller vatten,
34415:        från områden med spridd bosättning               om inte något annat bestäms i byggnadslovet
34416:        skall förverk1igas, och                          eller i ett bes1ut enligt vattenlagen. Vattenlagens
34417:            ämnar Regeringen genomföra den lag-          krav på behandling av toalettavloppsvatten i
34418:        ändring som fonden för skydd av Py-              slambrunnar anger en miniminivå, som inte räck-
34419:        häjärvi föreslagit och som syftar till effek-    er tili för att säkra att vattnen hålls rena. Enligt 1
34420:        tiverad behandling av avloppsvatten?             kap. 21 § vattenlagen är det möj1igt att i syfte att
34421:                                                         bevara ett vattendrag eller en del av det rent
34422:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           utfårda strängare bestämme1ser än 1agens förbud
34423: anföra följande:                                        mot förorening. Men det har visat sig svårt att
34424:                                                         utfårda sådana bestämme1ser.
34425:    Det finns ett förslag tili målprogram för vat-          Beslut om de tekniska kraven då vattentoalet-
34426: tenvården fram tiii år 2005, som ställts av en          ter byggs fattas i allmänhet vid behand1ingen av
34427: arbetsgrupp som miljöministeriet tillsatt. Ären-        byggnads1ovet. Då beaktas också eventuella
34428: det bereds ytterligare vid ministeriet, Syftet är att   planebestämme1ser. Beroende på regiona1a och
34429: i år utfårda ett beslut av miljöministeriet med         Iokala omständigheter innehåller nya byggnads-
34430: målprogram för vattenvården fram tili år 2005.          Iov och planer ofta krav på en effektivare be-
34431:    Spörsmålsställarna har uppmärksammat en              handling av avloppsvattnet, såsom behandling i
34432: allvarlig fråga, vars skötsel försvårats av att be-     markgrunden eller en sluten brunn. Miljöminis-
34433: stämmelserna är splittrade. Utsläppen av av-            teriet och Kommunförbundet har också utarbe-
34434: Ioppsvatten från glesbebyggelsen består å ena           tat gemensamma anvisningar om styrning av
34435: sidan av sanitetsavloppsvatten, å andra sidan av        nyttjandet av stränderna med tanke på vatten-
34436: tvättvatten. Utsläpp som kan jämföras med               vården. Men de medel som finns i byggnadslagen
34437: dessa är också vissa vattenutsläpp från kreaturs-       har att göra med avloppssystemen i nybyggen,
34438: stallar och utsläppen av tvättvatten från mjölk-        och med stöd av byggnadslagen är det oför1igt att
34439: rummen i ladugårdarna. Utsläppen av avlopps-            ingripa i existerande dåligt fungerande system för
34440: vatten från glesbebyggelsen regleras bl.a. genom        Iedning av avloppsvatten.
34441: vattenlagen, hälsoskyddslagen och Iagen angå-              Miljöministeriet och justitieministeriet har till-
34442: ende vissa grannelagsförhållanden, och de kan           satt kommissioner som i sitt betänkande
34443: också påverkas av byggnadslagens bestämmelser           14.6.1996 (KB 1996:11 och 12) har föres1agit en
34444: om planläggning och byggnadslov.                        ingående revidering av mi1jö1agstiftningen. En-
34445:    Hälsovårdslagen, som upphävdes i början av           Iigt förslaget skall bland annat bestämmelserna i
34446:  1995, innehöll ett tillståndsförfarande för bygg-      10 kap. vatten1agen om miljöförorening genom
34447: andet av vattentoaletter. Genom tillståndsförfa-        1edning av av1oppsvattnen flyttas över tili en ny
34448: randet kunde man kräva att slutna behållare             miljöskydds1ag. Enligt miljöskydds1agen skall
34449: byggdes främst i närheten av tätare bosättning,         avloppsvatten från vattentoaletter och övriga
34450: medan kraven i andra områden har Iegat på va-           av1oppsvatten från hushåll renas så att utledning-
34451: rierande nivå. Enligt den nuvarande hä1so-              en av avloppsvattnet inte orsakar miljöolägenhe-
34452: skyddslagen krävs det inte 1ängre tillstånd för         ter.
34453: 6                                          KK 479/1997 vp
34454: 
34455:    Enligt den föreslagna lagen skall miljöministe-      En regeringsproposition om miljöskydds1agen
34456: riet ha befogenhet att ge närmare anvisningar        bereds på basis av kommissionernas förs1ag och
34457: och bestämmelser om reningsanläggningar och          remissutlåtandena av en för mi1jöministeriet och
34458: reningsåtgärder beträffande toalettavloppsvat-       justitieministeriet gemensam arbetsgrupp, vars
34459: ten och andra avloppsvatten från hushåll. Enligt     mandattid går ut i mars 1998. Eftersom arbets-
34460: lagförslaget skall kommunerna kunna utfårda          gruppen är medveten om det förslag från skydds-
34461: allmänna bestämmelser för vissa delar av kom-        fonden för Pyhäjärvi som avses i spörsmå1et och
34462: munen bl.a. om ledning av avloppsvatten. För-        ärendet sammanhänger med beredningen av den
34463: pliktelserna till rening av avloppsvattnen skall     nya 1agen, anses det inte ändamå1senligt att i
34464: vidare gälla alla aktiviteter oavsett när en bygg-   detta skede ändra vattenlagen.
34465: nad har uppförts och när systemet med uppsug-
34466: ning av avloppsvatten har introducerats.
34467: 
34468:      Helsingforsden 28 maj 1997
34469: 
34470:                                                                     Miljöminister Pekka Haavisto
34471:                                                 KK 480/1997 vp
34472: 
34473: Kirjallinen kysymys 480
34474: 
34475: 
34476: 
34477: 
34478:                                        Matti Väistö /kesk: Maatalouden investointituen ehtojen korjaami-
34479:                                           sesta C-alueella
34480: 
34481: 
34482:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
34483: 
34484:     Perusmaatalouden investointituen ehtojen               tulee olla sellainen investointipolitiikka, joka
34485: osalta C-tukialue on jäänyt muuta maata hei-               mahdollistaa perheviljelmien kehittämisen koko
34486: kompaan asemaan. Tämä näkyy esimerkiksi                    maassa.
34487: Pohjois-Karjalassa navettainvestointien vähäi-                Maaseudulla ja maakunnissa viriävä inves-
34488: syytenä. Kotieläintuotantoon painottuneilla ti-            tointitoiminta lisäisi myös työllisyyttä ja vähen-
34489: loilla on kuitenkin runsaasti tarvetta etenkin tuo-        täisi tätä kautta vaikeasta työttömyydestä yhteis-
34490: tantorakennusten laajennuksiin ja peruskorjauk-            kunnalle aiheutuvia menetyksiä. Keskeinen mer-
34491: siin.                                                      kitys vilkastuvalla rakentamisella olisi C-alueen
34492:     Monilla tiloilla välttämättä tarvittavien inves-       maatilatalouden rakennekehityksen vahvistami-
34493: tointien esteeksi on noussut rahoitus. Tiloilla ra-        sen ja maaseudun elämänuskon palauttamisen
34494: kentamis- ja Iaajentamishankkeissa keskeisellä             kannalta. Monilla alueilla siirtymäaika on käy-
34495: sijalla on kansallinen rahoitus ja pääpaino on             mässä vähiin.
34496: korkotukilainoituksella. Kun tulevaisuus koe-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34497: taan epävarmana, lainapääomalla toteutettaviin             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34498: investointeihin ei hevin ryhdytä.                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34499:     Tarvittavien investointien käynnistämiseksi            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34500: maatalouden investointituen ehtojen korjaami-
34501: nen C-alueen osalta on välttämätöntä. Tätä edel-                     Aikooko Hallitus korjata maatalou-
34502: lyttää myös maan sisäinen oikeudenmukaisuus.                      den investointituen ehtoja C-alueella
34503: Investointien aloituskynnystä mactaitavana rat-                   niin, että investointipolitiikka maan eri
34504: kaisuna voisi olla kansallisen investointituen ko-                osissa olisi nykyistä yhtenäisempää ja että
34505: rottaminen ja muuttaminen avustuspainotteisek-                    nykyistä korkotukilainoitukseen painot-
34506: si. Tällöin tiloilla vältyttäisiin liialliselta velkaan-          tuvaa investointitukea korotettaisiin ja
34507:  tumiselta, ja investointipolitiikka maan eri osissa              muutettaisiin avustuspainotteiseksi?
34508: olisi nykyistä yhtenäisempi. Selkeänä tavoitteena
34509: 
34510:       Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
34511: 
34512:                                                Matti Väistö /kesk
34513: 
34514: 
34515: 
34516: 
34517: 279001
34518: 2                                           KK 480/1997 vp
34519: 
34520: 
34521: 
34522: 
34523:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34524: 
34525:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        1997 ovat C-alueenkin maaseutuelinkeinopiirit
34526: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vastaanottaneet varsin runsaasti maatalouden
34527: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       investointi tukihakemuksia.
34528: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti               Hallituksen tarkoituksena on selvittää, miten
34529: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tuotannollisissa investoinneissa vallitsevaa tuki-
34530: n:o 480:                                              tasoeroa pohjoisen tuen ja sen ~teläpuolisen
34531:                                                       alueen välillä voitaisiin kaventaa. Akkinäiset ja
34532:           Aikooko Hallitus korjata maatalou-          varsinkaan kesken kalenterivuoden, joka meillä
34533:        den investointituen ehtoja C-alueella          on muodostunut mahdollisimman yhtäläisin eh-
34534:        niin, että investointipolitiikka maan eri      doin läpivietäväksi rahoituskaudeksi, tapahtu-
34535:        osissa olisi nykyistä yhtenäisempää, ja        vat muutokset eivät kuitenkaan ole suotavia.
34536:        että nykyistä korkotukilainoitukseen pai-      Miten tukitasoeron kaventaminen sitten toteute-
34537:        nottuvaa investointitukea korotettaisiin       taan, tulee riippumaan niin tuotannollisista teki-
34538:        ja muutettaisiin avustuspainotteiseksi?        jöistä kuin rahoitukseen käytettävissä olevista
34539:                                                       varoista.
34540:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Lainamuotoista tukea näyttää yhäkin perus-
34541: taen seuraavaa:                                       teettomasti väheksyttävän avustukseen verrattu-
34542:                                                       na. Tulisi kiinnittää ensisijaisesti huomio kussa-
34543:     Euroopan unionin komissio ei kesällä 1996         kin investointituessa annettavaan ns. tukitaso on,
34544: käydyissä neuvotteluissa liittymissopimuksen ar-      joka käytettävän diskonttaustekijän ansiosta il-
34545: tiklaan 141 perustuvasta tuesta katsonut mah-         moittaa, kuinka paljon vuosien mittaan kertyvää
34546: dolliseksi hyväksyä Suomen esittämässä mitassa        korkotukea voidaan antaa laskennallisesti sa-
34547: tapahtuvaa hinta- ja suoran tuen soveltamista         manarvoisena etuutena kuin heti maksettava
34548: liittymisneuvotteluissa pitkäaikaista pohjoista       avustus. Tukitasoon perustuva järjestelmä on
34549: tukea vaille jääneellä A-ja B-alueella todettujen     EU:njäsenmaissa välttämätön tuen määrän sel-
34550: vakavien vaikeuksien korjaamiseksi. Hinta- ja         vittämiseksi yksiselitteisellä luvulla.
34551: suoran tuen sijasta komissio hyväksyi korotetun          Siirtyminen korkotukilainoista avustuksiin
34552: investointituen ja eräiden muiden EU:n sään-          merkitsisi maatilatalouden kehittämisrahaston
34553: nöksiin nähden poikkeuksellisten rakennepoliit-       tulevien toimintamahdollisuuksien vähentymis-
34554: tisten toimien soveltamisen vuosina 1997-2001         tä, mikäli nämä avustukset muiden maatalouden
34555: keinona auttaa kyseisten alueiden viljelijöitä so-    investointiavustusten tapaan tulisi maksaa ra-
34556: peutumaan mahdollisimman nopeasti EU:n yh-            hastosta. Jos taas avustukset maksettaisiin bud-
34557: teiseen maatalouspolitiikkaan.                        jettivaroista, olisi siirtyminen korkotukilainoista
34558:     Päätettäessä korotetun investointituen myön-      avustuksiin valtion velanottoa lyhyellä tähtäyk-
34559: tämisestä maatalouden rakennetta parantaviin ja       sellä lisäävä tekijä, mikäli avustukset maksetaan
34560: tuotantoa tehostaviin investointeihin nostettiin      nykyiseen tapaan kerralla tai korkotukeen ver-
34561: samalla C-alueenkin tukitasoa eräiden investoin-      rattunajoka tapauksessa lyhyessä ajassa. Eräissä
34562: tikohteiden osalta. Uusissa ja laajennettavissa       EU :njäsenmaissa investointiavustus maksetaan-
34563: E U -osarahoi tuskelpoisissa lypsy karjana vetoissa   kin korkotuen tapaan pitkän ajan kuluessa. Kor-
34564: voi kokonaan avustusmuotoiseksi muutettu tuki         kotukilainoihin nähden merkitykseltään vähäi-
34565: C-alueella kohota nuorelle viljelijälle 50 prosent-   sempien valtionlainojen osalta vaikutus valtion
34566: tiin ja muiden viljelijöiden osalta 40 prosenttiin.   velanottotarpeeseen olisi päinvastainen kuin
34567: C-alueella sovellettava tukitaso nouseekin maa-       korkotukilainoissa, koska valtionlainoissa pää-
34568: talouden päätuotantosuunnan tärkeimmän in-            oma tulee maatilatalouden kehittämisrahaston
34569: vestoinnin osalta lähes EU:n tukijärjestelmän         varoista. Investointitukijärjestelmän yksinker-
34570: sallimaan maksimiin.                                  taistaiDiseksi ja hallintotyön vähentämiseksi ene-
34571:     Onkin todettava, että C-alueen investointi-       nevä avustusmuotoinen maatilatalouden inves-
34572: tuen tasoa ei voida pitää alhaisena. Se on merkit-    tointien rahoitus olisi oikea suuntaus.
34573: tävästi vaikuttanut siihen, että alkuvuodesta             Mikäli EU -osarahoitteista investointitukea
34574:                                         KK 480/1997 vp                                          3
34575: 
34576: voidaan jatkossa myöntää nykyistä useampiin         Maatalouden investointitukeen käytettävissä
34577: kohteisiin, on EU:n maksuperusteisen rahoitus-   olevat resurssit tulevat lopulta määräämään pait-
34578: järjestelmän vuoksi lähes välttämätöntä lisätä   si tuen suuruuden niin myös käytettävät tuki-
34579: avustusten käyttöä.                              muodot.
34580: 
34581:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
34582: 
34583:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
34584: 4                                            KK 480/1997 vp
34585: 
34586: 
34587: 
34588: 
34589:                                          Tili Riksdagens Talman
34590: 
34591:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           jordbrukets huvudsakliga produktionsinrikt-
34592: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            ning nästan till den maximinivå som EU:s stöd-
34593: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        system tillåter.
34594: dagsman Matti Väistö undertecknade spörsmål               Det bör också konstateras att nivån på inves-
34595: nr 480:                                                teringsstödet i region C inte kan anses vara låg.
34596:                                                        Detta har varit en starkt bidragande orsak till att
34597:           Ämnar Regeringen korrigera villkoren         också lantbruksnäringsdistrikten i region C från
34598:        för jordbrukets investeringsstöd i region       början av 1997 har tagit emot en ganska stor
34599:        C så att investeringspolitiken i landets        mängd ansökningar om investeringsstöd för
34600:        olika delar blir enhetligare än för närva-      jordbruk.
34601:        rande, och så att det nuvarande investe-           Regeringen har för avsikt att utreda hur skill-
34602:        ringsstödet som främst består av ränte-         naden i stödnivå när det gäller produktionsinves-
34603:        stödsutlåning höjs och ändras mera i rikt-      teringar mellan området med nordligt stöd och
34604:        ning mot bidragssektorn?                        området söder om detta kan minskas. Plötsliga
34605:                                                        ändringar och särskilt sådana som sker mitt un-
34606:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          der ett kalenderår, vilket hos oss har blivit den
34607: anföra följande:                                       finansieringsperiod som rimmar bäst med tanke
34608:                                                        på principen om lika villkor, är dock inte önsk-
34609:     Europeiska gemenskapernas kommission an-           värda. På vilket sätt skillnaden mellan stödni-
34610: såg vid underhandlingar sommaren 1996 om det           våerna sedan minskas kommer att bero både på
34611: stöd som grundar sig på artike1141 i anslutnings-      faktorer beträffande produktionsmängden och
34612: fördraget att det inte var möjligt att i den ut-       på de medel som kan användas för finansiering-
34613: sträckning som Finland föreslagit godkänna en          en.
34614: tillämpning av prisstöd och direkt stöd för att           Stöd i form av lån tycks fortfarande utan
34615: korrigera de allvarliga svårigheter som konstate-      grund ringaktas i jämförelse med bidragen. Man
34616: rats i regionerna A och B, vilka vid anslutnings-      borde främst fåsta uppmärksamhet på de s.k.
34617: förhandlingarna blivit utan långvarigt nord1igt        stödnivåer som ligger inne i de olika investerings-
34618: stöd. 1 stället för prisstöd och direkt stöd godkän-   stöden och som genom den diskonteringsfaktor
34619: de kommissionen förhöjt investeringsstöd och           som används meddelar hur mycket under åren
34620: tillämpning av med avseende på vissa andra EU-         ackumu1erat räntestöd som kan ges i form av en
34621: bestämmelser avvikande strukturpolitiska åtgär-        kalkylerad förmån, viiken är värd lika mycket
34622: der under perioden 1997-2001 som medel att             som ett direkt utbetalt bidrag. Ett system som
34623: hjä1pa producenter i de aktuella regionerna att så     baserar sig på stödnivån är nödvändigt i EU :s
34624: snabbt som möjligt anpassa sig till EU:s gemen-        medlemsstater för att stödbeloppet skall kunna
34625: samma jordbrukspo1itik.                                anges med ett entydigt tal.
34626:     Samtidigt som beslutet om beviljande av för-          En övergång från räntestödslån till bidrag
34627: höjt investeringsstöd till investeringar som för-      skulle betyda att gårdsbrukets utvecklingsfonds
34628: bättrar jordbrukets struktur och effektiverar          framtida verksamhetsmöjligheter minskar, om
34629: produktionen fattades, höjdes också stödet till        dessa bidrag liksom jordbrukets övriga investe-
34630: region C i fråga om vissa investeringsobjekt. När      ringsbidrag skall betalas ur fonden. Om bidragen
34631: det gäller sådana nya mjölkboskaps1adugårdar           igen skall betalas ur budgetmede1, skulle en över-
34632: och utvidgning underkastade mjölkboskapsla-            gång från räntestödslån till bidrag på kort sikt
34633: dugårdar som kan delfinansieras med EU-medel           vara en faktor som ökar statens upplåning, om
34634: kan ett stöd som i sin helhet ändrats till bidrag i    bidragen, som för närvarande är fallet, skulle
34635: region C stiga till 50 procent för unga producen-      betalas i ett för allt eller under en i jämförelse med
34636: ter och 40 procent för övriga producenter. Den         räntestödet under alla omständigheter kort tid. 1
34637: stödnivå som tillämpas i region C stiger också för     vissa av EU:s medlemsstater betalas också inves-
34638: den viktigaste investeringens del när det gäller       teringsbidraget på samma sätt som räntestödet
34639:                                           KK 480/1997 vp                                              5
34640: 
34641: under en lång tid. När det gäller statslån, som i      Om det är möjligt att i fortsättningen bevilja
34642: jämförelse med räntestödslån är av mindre bety-     delvis EU-finansierat investeringsstöd tili fler ob-
34643: delse, skulle inverkan på statens låneupptag-       jekt än för närvarande, är det på grund av EU:s
34644: ningsbehov vara rakt motsatt den inverkan som       avgiftsbaserade finansieringssystem nästan nöd-
34645: gäller för räntestödslånens del, eftersom kapita-   vändigt att öka användningen av bidrag.
34646: let vid statslån kommer ur gårdsbrukets utveck-        De resurser som står tili buds för jordbrukets
34647: lingsfonds medel. För att förenkla systemet med     investeringsstöd kommer slutligen att bestämma
34648: investeringsstöd och för att minska det adminis-    förutom storleken på stödet också viiken form av
34649: trativa arbetet skulle en ökande bidragsbaserad     stöd som kommer tili användning.
34650: finansiering av gårdsbruksinvesteringar vara den
34651: rätta inriktningen.
34652: 
34653:      Helsingforsden 19 maj 1997
34654: 
34655:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
34656:                                             KK 481/1997 vp
34657: 
34658: Kirjallinen kysymys 481
34659: 
34660: 
34661: 
34662: 
34663:                                    Marjatta Vehkaoja /sd: Tulonjakotilastoinnin kehittämisestä
34664: 
34665: 
34666: 
34667:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34668: 
34669:    Laman ja sosiaaliturvan leikkausten vaiku-         vät palvelujen kysyntää tai sitten muihin menoi-
34670: tuksia koskeneissa selvityksissä on usein esitetty,   hin käytettävissä olevia tuloja. Asiakasmaksut
34671: että toimeentuloerot eivät ole kasvaneet lama-        ovat merkittävä pakollinen menoerä paljon sai-
34672: vuosina, sillä sekä heikoimmassa asemassa ole-        rastaville ja vammaisille henkilöille. Tilastojen
34673: vat että hyväosaiset ovat köyhtyneet. Sosioeko-       tulisi antaa oikea kuva myös näiden ihmisryh-
34674: nomisista ryhmistä yli 65-vuotiaiden arvioidaan       mien toimeentulon kehityksestä.
34675: jotakuinkin säilyttäneen asemansa.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34676:    Näissä selvityksissä toimeentulonjakautumis-       jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
34677: ta on tarkasteltu ainoastaan tulojen suuruuden        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34678: tai sosiaaliryhmien mukaan. Tutkijat nimen-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34679: omaan muistuttavat, että tulonjakotilastot eivät
34680: ota huomioon sosiaali-, terveys- ja koulutuspal-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34681: veluissa tapahtuneita muutoksia, eivätkä myös-               ryhtyä tulonjakotilastoinnin kehittämi-
34682: kään julkisten palvelujen asiakasmaksuissa ta-               seksi nykyistä oikeudenmukaisemmaksi
34683: pahtuneita korotuksia. Kotitalouksien tervey-                niin, että mm. palvelumaksuissa tapahtu-
34684: denhoitomenot ovat kasvaneet merkittävästi                   vat muutokset otettaisiin tilastoissa huo-
34685:  1990-luvulla. Kohonneet maksut joko vähentä-                mioon?
34686: 
34687:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
34688: 
34689:                                         Marjatta Vehkaoja /sd
34690: 
34691: 
34692: 
34693: 
34694: 279001
34695: 2                                          KK 481/1997 vp
34696: 
34697: 
34698: 
34699: 
34700:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34701: 
34702:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Edellä mainittua tulotilastosuositusta on Suo-
34703: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        messa tulkittu siten, ettei kaikkia julkishyödyk-
34704: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      keitä ole tuloutettu laskennallisiksi tuloeriksi
34705: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta        kansalaisille. Pääasiallisesti valintaan on ollut
34706: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         kaksi syytä. Ensinnäkin oikeudenmukaisen
34707: sen n:o 481:                                         tulokäsitteen muodostaminen kaikille väestö-
34708:                                                      ryhmille on vaikeaa. Nykyinen määritelmä on
34709:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       puutteineenkin hyvä siksi, että kaikkia väestö-
34710:        ryhtyä tulonjakotilastoinnin kehittämi-       ryhmiä kohdellaan jokseenkin tasapuolisesti.
34711:        seksi nykyistä oikeudenmukaisemmaksi          Yhden väestöryhmän poikkeava käsittely aiheut-
34712:        niin, että mm. palvelumaksuissa tapahtu-      taa välittömästi suuria tarpeita ottaa huomioon
34713:        vat muutokset otettaisiin tilastoissa huo-    vastaavia tekijöitä jollekin muulle väestöryh-
34714:        mioon?                                        mälle.
34715:                                                         Toiseksi laskennallisten etuuksien mukaan ot-
34716:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taminen tuo mukanaan arvostukseen ja koh-
34717: vasti seuraavaa:                                     distamiseen liittyviä ongelmia. Jotta palvelu-
34718:                                                      maksut voitaisiin vähentää tuloista oikealla ta-
34719:     Suomessa tulonjakoa koskevia tilastoja on        valla, tulisi niiden pohjana olevien palvelujen
34720: laadittu säännöllisesti vuodesta 1966 alkaen,        arvo pystyä laskemaan. Toistaiseksi koulutuk-
34721: aluksi viiden vuoden välein ja vuodesta 1977 al-     sesta tai terveyspalveluista saatavaa hyötyä ei ole
34722: kaen vuosittain. Tulonjaon tilastointi Tilas-        kyetty yksiselitteisesti laskemaan, jotta niistä
34723: tokeskuksessa perustuu YK:n tulotilastosuosi-        saatavaa "tuloa" voitaisiin edelleen jakaa yksit-
34724: tukseen,joka antaa yleiset, väljähköt ohjeet tulo-   täisille kansalaisille. Kohdistaminen on pienempi
34725: tilastojen laatimiseen. Niiden mukaan jokainen       ongelma, mutta se on silti olemassa. Yhteis-
34726: valtio on muodostanut oman tulokehikkonsa ti-        kunnan tietojärjestelmistä ei kovinkaan hyvin
34727: lastojen laadintaa varten.                           ole pystytty tuottamaan kaikkea asiaan kuulu-
34728:     Tulokehikkoa on muutettu aika ajoin, mutta       vaa tietoa.
34729: sen pääpiirteet ovat pysyneet ennallaan. Sen kes-       Edustaja Vehkaojan esille ottamia eriä pide-
34730: keisenä ajatuksena on summa ta erilaiset tuloerät    tään kulutukseen kuuluvina menoina. Kulutus-
34731: bruttotuloiksi. Bruttotuloihin sisältyy myös las-    tutkimuksessa (aikaisemmin kotitaloustieduste-
34732: kennallisia eriä, kuten omistusasunnosta saatava     lu) niitä seurataan säännöllisesti. Kulutustut-
34733: laskennallinen asuntoetu tai kotitalouden itse       kimuksen ja tulonjakotilastojen tietoja yhdistä-
34734: tuottamista hyödykkeistä saatu etuus. Tuloista       mällä voidaan eri väestöryhmien tulojen ja me-
34735: on vähennetty niiden hankkimisesta välttämättä       nojen tasapainosta tehdä sekä laskelmia että pi-
34736: koituneet menot lukuun ottamatta matkakuluja.        demmälle menevää tutkimusta. Tämä on nykyi-
34737: Vähennys tehdään verotuksessa sovellettavien         sen työnjaon mukaan ensisijaisesti hyvinvointi-
34738: periaatteiden mukaan. Kotitalouksien käytettä-       tutkijoiden ja hyvinvointia käsittelevien tutki-
34739: vissä oleviin tuloihin päästään, kun bruttotulois-   muslaitosten tehtävä.
34740: ta vähennetään maksetut tulonsiirrot. Ne                Valtion       taloudellinen     tutkimuskeskus
34741: koostuvat pääasiassa veroista ja veronluontei-       (V ATT) ja valtiovarainministeriön kansanta-
34742: sista maksuista. Esimerkiksi vapaaehtoisuuteen       lous- ja vero-osasto käyttävät yhteisesti ns.
34743: perustuvaa kirkollisveroa ei pidetä maksettuna       TUJA-mallia, joka on kehitetty verotus- ja
34744: tulonsiirtona.                                       tulonsiirtouudistusten tulonjako- ja kustannus-
34745:     Edustaja Vehkaoja kysyy, miksi tulonjakoti-      vaikutusten arviointiin. Mallin perusaineistona
34746: lastot eivät ota huomioon sosiaali-, terveys- ja     on Tilastokeskuksen tulonjakotilasto. TUJA-
34747: koulutuspalveluissa taikka niiden tariffeissa ja     malliin liittyvät työt on jaettu siten, että mallin
34748: asiakkailta perittävässä hinnoittelussa tapah-       ylläpito, ajantasaistaminen ja kehittäminen teh-
34749: tuneita muutoksia.                                   dään pääasiassa VATT:ssa.
34750:                                            KK 481/1997 vp                                            3
34751: 
34752:    Vuonna 1995 mallia ryhdyttiin kehittämään            Muita laajamittaisia TUJA-mallin kehittä-
34753: yhdistämällä tulonjakotiedostoon kotitaloustie-      miskohteita ovat mm. mallin hyväksikäyttämi-
34754: dustelun (nykyisen kulutustutkimuksen) aineis-       nen kulutuskysyntää sekä työn tarjontaa koske-
34755: tosta julkisten hyvinvointipalvelujen, eli kou-      vien käyttäytymisvaikutusten arviointiin. Ennen
34756: lutus-, terveydenhoito-, päivähoito- ja muiden       kaikkea viimeksi mainittuun kehittämishank-
34757: sosiaalipalvelujen käyttötiedot useiden pal-         keeseen on nähty tarpeelliseksi panostaa resurs-
34758: veluryhmien osalta. Aineisto sisälsi sekä palvelu-   seja lähivuosina. Mallien kehittämisen ohella
34759: jen käytön määrään liittyviä että niiden arvoa       VATT:n tutkimustoiminnassa korostuu ny-
34760: kuvaavia markkamääräisiä tietoja (käyttömak-         kyisen mallin hyödyntäminen vero- ja tulonsiir-
34761: suja). Mallityössä olleiden henkilöiden siir-        tojärjestelmien kehittämiseen liittyvissä sovel-
34762: tyminen muihin tehtäviin on kuitenkin pakotta-       tavissa tutkimuksissa.
34763: nut luopumaan tästä kehittämistyöstä toistai-
34764: seksi.
34765: 
34766:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1997
34767: 
34768:                                                                                Ministeri Arja Alho
34769: 4                                            KK 481/1997 vp
34770: 
34771: 
34772: 
34773: 
34774:                                          Tili Riksdagens Talman
34775: 
34776:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Den ovan nämnda statistikföringsrekommen-
34777: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         dationen har i Finland tolkats så att alla offentli-
34778: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ga tjänster inte har inkomstförts som kalkylerade
34779: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs-             inkomstposter för medborgarna. 1 huvudsak
34780: mål nr 481:                                            finns det två orsaker tili detta. F ör det första är
34781:                                                        det svårt att skapa ett inkomstbegrepp som skulle
34782:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         vara rättvist för alla befolkningsgrupper. Den
34783:        ta för att utveckla statistikföringen av        nuvarande definitionen är trots sina brister bra
34784:        inkomstfördelningen så att den blir rätt-       därför att alla befolkningsgrupper behandlas i
34785:        visare än för närvarande, på så sätt att        stort sett jämlikt. Om en befolkningsgrupp be-
34786:        bl.a. förändringar i serviceavgifterna be-      handlas avvikande, medför det genast stora be-
34787:        aktas i statistiken?                            hov av att beakta motsvarande faktorer när det
34788:                                                        gäller en annan befolkningsgrupp.
34789:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             För det andra medför ett beaktande av kalky-
34790: anföra följande:                                       lerade förmåner problem i samband med hur
34791:                                                        förmånerna värderas och riktas. För att service-
34792:    1 Finland har man regelbundet fört statistik        avgifterna skall kunna dras av från inkomsterna
34793: över inkomstfördelningen från och med 1966, till       på rätt sätt måste det vara möjligt att fastställa
34794: en början med fem års mellanrum och från och           värdet på de tjänster som de baserar sig på. Tills
34795: med 1977 årligen. Statistikcentralens inkomst-         vidare har man inte entydigt lyckats beräkna
34796: fördelningsstatistik grundar sig på FN :s rekom-       nyttao av utbildning eller hälsovårdstjänster, för
34797: mendation för inkomststatistikföring, som inne-        att den "inkomst" som de utgör skall kunna
34798: håller allmänna, ganska fria anvisningar för upp-      fördelas vidare på enskilda medborgare. Till vem
34799: rättandet av inkomststatistik. På basis av anvis-      tjänsterna riktas är ett mindre, men ändå befint-
34800: ningarna har varje stat bildat en egen inkomst-        ligt problem. Det har inte lyckats särskilt väl att
34801: gruppering för upprättandet av statistiken.            med våra nuvarande informationssystem produ-
34802:    lnkomstgrupperingen har ändrats då och då,          cera alla de uppgifter som hör tili den aktuella
34803: men i sina huvuddrag är den oförändrad. Hu-            sektorn.
34804: vudtanken är att de olika inkomstposterna sum-            De poster som riksdagsman Vehkaoja tar upp
34805: meras till en bruttoinkomst. 1 bruttoinkomsten         räknas till konsumtionsutgifterna. 1 konsum-
34806: ingår också kalkylerade poster, t.ex. den kalkyle-     tionsundersökningen (tidigare hushållsbudget-
34807: rade bostadsförmånen av en ägarbostad eller den        undersökningen) följs de regelbundet. Genom att
34808: fördel ett privathushåll drar av att självt produce-   kombinera uppgifter från konsumtionsunder-
34809: ra vissa nyttigheter. Nödvändiga utgifter för för-     sökningen och inkomstfördelningsstatistiken är
34810: värvande av inkomsten, med undantag för rese-          det möjligt att göra både beräkningar och under-
34811: kostnader, dras av från inkomsten. Avdragen            sökningar på längre sikt beträffande balansen
34812: görs enligt samma principer som i beskattningen.       mellan olika befolkningsgruppers inkomster och
34813: Privathushållens disponibla inkomster fås ge-          utgifter. Detta är enligt nuvarande arbetsfördel-
34814: nom att utbetalade inkomstöverföringar dras av         ning i första hand välfårdsforskarnas och -forsk-
34815: från bruttoinkomsten. lnkomstöverföringarna            ningsinstitutionernas uppgift.
34816: består i huvudsak av skatter och avgifter av skat-        Statens      ekonomiska       forskningscentral
34817: tenatur. Tili exempel frivillig kyrkoskatt räknas      (VA TT) och finansministeriets ekonomiska av-
34818: inte som en inkomstöverföring.                         delning och skatteavdelning använder gemen-
34819:    Riksdagsman Vehkaoja frågar varför in-              samt den s.k. TUJA-modellen, som har utveck-
34820: komstfördelningsstatistiken inte beaktar föränd-       lats för att bedöma skatte- och inkomstöverfö-
34821: ringar som skett i social-, hälso- och utbildnings-    ringsreformernas verkningar när det gäller in-
34822: tjänsterna eller deras tariffer och de priser som      komstfördelning och kostnader. Modellens bas-
34823: klienterna måste betala.                               material utgörs av Statistikcentralens inkomst-
34824:                                            KK 481/1997 vp                                            5
34825: 
34826: fördelningsstatistik. Arbetet i anslutning till      på att utveckla modellen har dock övergått till
34827: TUJA-modellen har fördelats så att upprätthål-       andra arbetsuppgifter och man blev tvungen att
34828: landet, uppdateringen och utvecklandet av mo-        avbryta utvecklingsarbetet tills vidare.
34829: dellen i huvudsak sker vid Statens ekonomiska           Andra omfattande utvecklingsområden när
34830: forskningscentral.                                   det gäller TUJA-modellen är bl.a. användningen
34831:    År 1995 började man utveckla modellen ge-         av modellen för att bedöma verkningarna av
34832: nom att sammanföra inkomstfördelningsuppgif-         växlingar i konsumtionsefterfrågan och utbudet
34833: terna med hushållsbudgetundersökningens (nu-         av arbetskraft. Man har ansett detvara viktigt att
34834: varande konsumtionsundersökningen) uppgifter         det satsas resurser framför allt på det sistnämnda
34835: om offentlig välfårdsservice, dvs. uppgifterna om    utvecklingsprojektet under de närmaste åren. 1
34836: användningen av utbildnings-, hälsovårds-, dag-      statens forskningscentrals verksamhet betonas
34837: vårds- och andra sociala tjänster i fråga om flera   vid sidan om utvecklandet av modeller utnyttjan-
34838: grupper av tjänster. Materialet innehöll både        det av den nuvarande modellen i den tillämpade
34839: uppgifter om antalet använda tjänster och upp-       forskningen om utvecklandet av skatte- och in-
34840: gifter i mark som beskrev värdet på tjänsterna       komstöverföringssystemen.
34841: (användaravgifter). De personer som arbetade
34842: 
34843:      Helsingfors den 28 maj 1997
34844:                                                                                 Minister Arja Alho
34845:                                  KK 482/1997 vp
34846: 
34847: Kirjallinen kysymys 482
34848: 
34849: 
34850: 
34851: 
34852:                           Marjatta Vehkaoja /sd: Omaishoitajien aseman parantamisesta
34853: 
34854: 
34855: 
34856: 
34857:                            (Kysymyksen 477 yhteydessä)
34858: 
34859: 
34860: 
34861: 
34862:  270674
34863:                                              KK 483/1997 vp
34864: 
34865: Kirjallinen kysymys 483
34866: 
34867: 
34868: 
34869: 
34870:                                     Marjatta Vehkaoja /sd: Liikeaikalain soveltamista koskevasta oh-
34871:                                       jeistuksesta
34872: 
34873: 
34874:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34875: 
34876:    Liikeaikalain muutoksista säädettiin edus-          keaikalaissa ei kuitenkaan asetuksenantoval-
34877: kunnassa poikkeuksellisen voimakkaan painos-           tuutta ole. Lain yhtenäinen soveltaminen kärsii,
34878: tuksen seurauksena. Tällöin vähemmälle huo-            ellei poikkeuslupamenettelystä anneta kirjallisia
34879: miolle jäivät lain käytäntöön soveltamiseen liit-      ohjeita, jotka turvaavat menettelyn johdonmu-
34880: tyvät asiat ja se, kuinka mahdollisten rikkomuk-       kaisuuden tilanteessa, jossa läänit ovat muutos-
34881: sien valvonta aiotaan järjestää. Ongelmia aiheut-      vaiheessa ja viranhaltijat vaihtuvat.
34882: tanee se, kuinka sunnuntainäyttelyissä tapahtu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34883: vaa myyntiä aiotaan seurata, kun uudesta laista        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34884: poistettiin vuoden 1994lain 4 §:ssä oleva säännös      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34885: sunnuntainäyttelyjen ilmoitusvelvollisuudesta.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34886: Valiokunnan mietinnössä ei pykälän poistamista
34887: ole perusteltu mitenkään, eivätkä poliisin resurs-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34888: sit riitä ilmoittamattomien näyttelyjen valvon-               lopettaakseen sunnuntainäyttelyissä ta-
34889: taan.                                                         pahtuvan myynnin, ja
34890:    Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 2/                        miten Hallitus aikoo turvata poikkeus-
34891:  1997 vp) edellytettiin, että kauppa- ja teollisuus-          lupamenettelyn yhdenmukaisuuden lää-
34892: ministeriö valvoo poikkeuslupamenettelyn muo-                 neissä?
34893: dostumista ohjein ja tarkemmin säädöksin. Lii-
34894: 
34895:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
34896: 
34897:                                          Marjatta Vehkaoja /sd
34898: 
34899: 
34900: 
34901: 
34902: 279001
34903: 2                                            KK 483/1997 vp
34904: 
34905: 
34906: 
34907: 
34908:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34909: 
34910:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          myyntiä, oli sallittu poliisipiirin päällikön luval-
34911: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           la. Mikäli taasen näyttelyissä tapahtui myyntiä,
34912: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         niiden järjestämiseen vaadittiin poikkeuslupa.
34913: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta           Suurin osa lääninhallitusten myöntämistä poik-
34914: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            keusluvista onkin koskenut erilaisia messuja,
34915: sen n:o 483:                                            näyttelyitä ja tapahtumia. Muun muassa vuonna
34916:                                                         1996 myönnetystä 319 poikkeusluvasta 186 kos-
34917:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          ki yleis- ja erikoismessujen, näyttelyiden ja ta-
34918:         lopettaakseen sunnuntainäyttelyissä ta-         pahtumien yhteydessä tapahtuvaa myyntiä. Ko.
34919:         pahtuvan myynnin, ja                            säännöksen muuttamisen tarkoituksena oli poik-
34920:            miten Hallitus aikoo turvata poikkeus-       keuslupien määrän vähentäminen.
34921:         lupamenettelyn yhdenmukaisuuden lää-                Kysymyksessä kiinnitetään sunnuntainäytte-
34922:         neissä?                                         lyiden myynnin lisäksi huomiota poikkeuslupa-
34923:                                                         menettelyn muodostumisen valvontaan ja lain
34924:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            yhtenäiseen soveltamiseen poikkeuslupia myön-
34925: vasti seuraavaa:                                        nettäessä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on kir-
34926:                                                         jeellään 26.3.1997 toimittanut liikeaikalakia kos-
34927:    Laki vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden        kevan lainsäädännön valmisteluasiakirjoineen
34928: liikeajasta (276/1997), joka tuli voimaan               tiedoksi lääninhallituksille sekä järjestänyt
34929: 1.4.1997, ei koske sellaisten näyttelyiden järjestä-     12.5.1997 keskustelu-, neuvottelu- ja koulutusti-
34930: mistä,joissa myydään arvoltaan vähäisiä näytte-         laisuuden lääninhallitusten poikkeuslupia hoita-
34931: lyn teemaan liittyviä tuotteita tai joiden yhtey-       ville viranhaltijoille. Lisäksi lääninhallitukset
34932: dessä ei tapahdu myyntiä. Aikaisemmin liike-            toimittavat kauppa- ja teollisuusministeriölle tie-
34933: huoneiston aukipito sellaisten näyttelyiden jär-        dot myöntämistään poikkeusluvista.
34934: jestämiseen, joiden yhteydessä ei tapahtunut
34935: 
34936:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
34937: 
34938:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
34939:                                               KK 483/1997 vp                                              3
34940: 
34941: 
34942: 
34943: 
34944:                                           Tili Riksdagens Talman
34945: 
34946:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         säljning i anslutning tili utställningarna, krävdes
34947: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           en dispens för dem. Majoriteten av de dispenser
34948: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         som beviljats av länsstyrelserna har sålunda gällt
34949: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs-               olika typer av mässor, utställningar och evene-
34950: må1 nr483:                                               mang. Av de totalt 319 dispenser som beviljades
34951:                                                          år 1996 gällde 186 försäljning som sker i anslut-
34952:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          ning tili allmänna mässor och .~pecia1mässor, ut-
34953:         ta för att göra slut på sådan försäljning        ställningar och evenemang. Andringen av be-
34954:         som sker i anslutning tili söndagsutställ-       stämmelsen i fråga syftade tili att minska anta1et
34955:         ningar, och                                      dispenser.
34956:            på vilket sätt ämnar Regeringen säker-            Utöver försäljningen i ans1utning tili söndags-
34957:         ställa att dispensförfarandet tiliämpas          utställningar fåsts i spörsmå1et uppmärksamhet
34958:         enhetligt i de olika länen?                      dessutom vid tilisynen över hur dispensförfaran-
34959:                                                          det kommer att utveckla sig och vid en enhetlig
34960:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            tillämpning av 1agen vid beviljande av dispens.
34961: anföra följande:                                         Handels- och industriministeriet har mede1st
34962:                                                          brev av den 26 mars 1997 skickat 1agstiftningen
34963:    Lagen om minuthandelns och vissa arbetsrö-            om minuthande1ns och vissa arbetsröre1sers öp-
34964: re1sers öppettider (276/1997), som trädde i kraft        pettider jämte handlingar som använts vid bered-
34965: den 1 april 1997, gäller inte arrangerande av            ningen av den för kännedom tilllänsstyre1serna.
34966: sådana utställningar där produkter av ringa vär-         Ministeriet har vidare den 12 maj 1997 ordnat ett
34967: de och med anknytning till utställningens tema           diskussions-, förhandlings- och utbi1dningstill-
34968: säljs eller utställningar där ingen försäljning sker.    fålle för de tjänstemän vid länsstyre1serna som
34969: Tidigare var öppethållning av affårslokaler för          behandlar dispensansökningar. Länsstyrelserna
34970: arrangerande av sådana utställningar där ingen           1ämnar dessutom handels- och industriministe-
34971: försä1jning skedde tiliåtet med tillstånd av chefen      riet uppgifter om beviljade dispenser.
34972: för polisdistriktet. Om det däremot förekom för-
34973: 
34974:      He1singfors den 20 maj 1997
34975: 
34976:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
34977:                     1
34978: 
34979:                     1
34980: 
34981:                 1
34982: 
34983:                 1
34984: 
34985: 
34986: 
34987: 
34988:             1
34989: 
34990:             1
34991: 
34992:         1
34993: 
34994:         1
34995: 
34996: 
34997: 
34998: 
34999:     1
35000: 
35001:     1
35002: 
35003: 1
35004: 
35005: 1
35006:                                              KK 484/1997 vp
35007: 
35008: Kirjallinen kysymys 484
35009: 
35010: 
35011: 
35012: 
35013:                                     Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Ruotsin Matarengissa ja Hedenisissa
35014:                                        sijaitsevan NORD-koulun opiskelijavalinnoista
35015: 
35016: 
35017:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35018: 
35019:    Ruotsin Matarengissaja Hedenesissä sijaitse-        mapiirin kautta. Käytännössä tämä merkitsee
35020: va NORD-koulu antaa korkeatasoista ja moni-            sitä, että lappilaisia opiskelijoita voi kurssilaisis-
35021: puolista aikuisopetusta useilla eri ammattialoil-      ta olla vain pieni osuus tai ei lainkaan.
35022: la. Koulu toimii säätiöpohjaisena ja jokaisella           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35023: Pohjoismaalla on oma kiintiönsä. Suomen kiin-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35024: tiö on käytännössä noin 50 opiskelijaa.                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35025:    RuotsijaNorja antavat opiskelijoita valittaes-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35026: sa etusijan kaiottialueelta kotoisin olevalle opis-
35027: kelijalle ja täyttävät vasta mahdollisesti ylijäävät              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
35028: opiskelijapaikat muualta maasta kotoisin olevil-               että NORD-koulun oppilasvalinnoissa
35029: la opiskelijoilla. Suomen käytäntö on toisenlai-               Suomessa annettaisiin etusija pohjoisessa
35030: nen. Kiintiö on haussa koko maan alueella, vaik-               asuville, niin kuin on käytäntö muissa
35031: ka rahaliikenne kulkee koko ajan Lapin työvoi-                 Pohjoismaissa?
35032: 
35033:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
35034:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
35035: 
35036: 
35037: 
35038: 
35039: 279001
35040: 2                                          KK 484/1997 vp
35041: 
35042: 
35043: 
35044: 
35045:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35046: 
35047:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       misto. Jaettaessa työvoimapiireille vuosittaisia
35048: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        resursseja ei Pohjoiskalotin koulutussäätiön
35049: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koulutusta (NORD-koulutus) lasketa minkään
35050: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        työvoimapiirin kiintiöön.
35051: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-           Suomen kiintiöön kuuluville opiskelijapai-
35052: myksen n:o 484:                                      koille oppilaat valitsee Ylitornion työvoimatoi-
35053:                                                      misto. Opiskelijavalinnat perustuvat ensisijai-
35054:           Mihin toimiin Halitus aikoo ryhtyä,        sesti työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukai-
35055:        että NORD-koulun oppilasvalinnoissa           suusharkintaan. Viime aikoina on kiinnitetty
35056:        Suomessa annettaisiin etusija pohjoisessa     erityistä huomiota koulutuksen työllisyysvaiku-
35057:        asuville, niin kuin on käytäntö muissa        tuksiin. Valintaa tehtäessä arvioidaan, mitkä
35058:        Pohjoismaissa?                                ovat kunkin hakijan mahdollisuudet työllistyä
35059:                                                      haettavana olevan koulutuksen avulla.
35060:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Kolmen viime vuoden aikana oli 73-82 %
35061: vasti seuraavaa:                                     aloittaneista kolmesta pohjoisimmasta työvoi-
35062:                                                      mapiiristä (Kainuu, Oulu, Lappi). Lapin työ-
35063:    Suomen, Ruotsin ja Norjan tekemän sopi-           voimapiirin alueelta tulleiden opiskelijoiden
35064: muksen mukaan Pohjoiskalotin koulutussäätiön         osuus koulutuksen aloittaneista on puolestaan
35065: on järjestettävä ja kehitettävä työvoimapoliittis-   vaihdellut välillä 62-73 %.
35066: ta aikuiskoulutusta etupäässä Suomen, Norjan            Koska valtaosa koulutuksesta kohdistuu
35067: ja Ruotsin pohjoisimpien osien tarpeita silmällä     Lappiin ja maan pohjoisimmille alueille, voi-
35068: pitäen.                                              daan valinnoissa katsoa toimitun Pohjoiskalo-
35069:    Suomen osuus koulutuksesta rahoitetaan eril-      tin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen mu-
35070: lisellä määrärahalla. Koulutuksen hankintasopi-      kaisesti.
35071: mukset tekee Lapin läänin työvoimapiirin toi-
35072: 
35073:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1997
35074: 
35075:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
35076:                                            KK 484/1997 vp                                             3
35077: 
35078: 
35079: 
35080: 
35081:                                        Tili Riksdagens Talman
35082: 
35083:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     slagen tili arbetskraftsdistrikten ingår utbild-
35084: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ningen vid Stiftelsen Utbildning Nordkalotten
35085: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   (utbildning NORD) inte i de kvoter som fördelas
35086: damot Esko-Juhani Tennilä undertecknade              tili distrikten.
35087: spörsmål nr 484:                                         Studerande tili de elevplatser som hör tili den
35088:                                                      finländska kvoten väljs av Övertorneå arbets-
35089:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      kraftsbyrå. Elevurvalen sker i första hand på
35090:        ta för att när man i Finland väljer elever    basis av prövning enligt arbetskraftspolitisk än-
35091:        tili utbildning NORD skall ge företräde       damålsenlighet. På senare tid har man fåst upp-
35092:        åt dem som bor i landets nordliga delar i     märksamhet särskilt vid utbildningens sysselsät-
35093:        enlighet med praxisen i de övriga nordliga    tande verkningar. Vid vai a v elever bedömer man
35094:        länderna?                                     varje sökandes möjligheter att sysselsätta sig med
35095:                                                      hjälp av den aktuella utbildningen.
35096:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Under de tre senaste åren kom 73-82% av de
35097: anföra följande:                                     personer som inledde utbildning från de tre nord-
35098:                                                      ligaste arbetskraftsdistrikten (Kajanaland, Uleå-
35099:   Enligt en överenskommelse mellan Finland,          borg, Lappland). Bland dem som inlett utbild-
35100: Sverige och Norge skall Stiftelsen Utbildning        ning har andelen elever från Lapplands arbets-
35101: Nordkalotten anordna och utveckla arbetsmark-        kraftsdistrikt varierat mellan 62 och 73 %.
35102: nadsutbildning för i första hand de nordligaste          Eftersom merparten av utbildningen riktas tili
35103: delarna av Finland, Norge och Sverige.               Lappland och Finlands nordligaste områden,
35104:   Finlands andel av utbildningen finansieras         kan man anse att förfarandet vid vai av elever har
35105: med ett separat anslag. Lapplands läns arbets-       skett i enlighet med överenskommelsen om Stif-
35106: kraftsdistriktsbyrå ingår avtalen om anskaffning     telsen Utbildning Nordkalotten.
35107: av utbildningen. Vid fördelning av de årliga an-
35108: 
35109:      Helsingfors den 23 maj 1997
35110: 
35111:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
35112:                                            KK 485/1997 vp
35113: 
35114: Kirjallinen kysymys 485
35115: 
35116: 
35117: 
35118: 
35119:                                    Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.: Teknistieteellisen koulutuksen kehittä-
35120:                                       misestä Turun yliopistossa
35121: 
35122: 
35123:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35124: 
35125:     Elektroniikan ja informaatioteknologian yri-         Turun yliopistolla on valmiudet hyvin nopeal-
35126: tystoiminta ja korkeaa teknologiaa tarvitseva         la aikataululla laittaa käyntiin ko. koulutusta,
35127: teollisuus on Lounais-Suomessa laajamittaista ja      joka tuottaisijoko diplomi-insinöörejä tai infor-
35128: kaiken aikaa voimakkaasti kasvamassa. Maas-           maatioteknologian maistereita. Yhteistyökump-
35129: samme sähköteknisten laitteiden valmistuksessa        paneina tutkinnon tuottamisessa olisivat mah-
35130: olevista työpaikoista 21 prosenttia sijaitsee Var-    dollisia sekä Åbo Akademi että Turun ammatti-
35131: sinais-Suomessa ja tämän toimialan liikevaih-         korkeakoulu. Asia on ollut esillä Turun yliopis-
35132: dosta peräti 36 prosenttia tapahtuu Varsinais-        ton ja opetusministeriön välisissä tulosneuvotte-
35133: Suomen toimipaikoista. (Tilastokeskus v. 1996).       luissa.
35134:     Edellä oleva on se tosiasia, jonka perusteella       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35135: maakunnan elinkeinoelämän ja erityisesti tieto-       jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
35136: intensiivisten alojen yritystoiminta vaatii, että     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35137: Varsinais-Suomeen ja nimenomaan Turun yli-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35138: opistoon on saatava korkean teknologian aluei-
35139: siin keskittyvää, suomenkielistä teknis-tieteellis-             Millaisin toimenpitein Hallitus aikoo
35140: tä koulutusta, joka tuottaisi elinkeinoelämän tar-           edistää high tech -alan koulutuksen kehit-
35141: vitsemat asiantuntijat. Ellei koulutusta järjeste-           tämistä Turun yliopistossa?
35142:  tä, on olemassa vaara teollisuuden kasvun esty-
35143:  miselle ja jopa yritysten keskittymisestä muille
35144:  alueille Helsingin seudulle tai sitten ulkomaille.
35145: 
35146:       Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
35147:                      Olavi Ala-Nissilä /kesk                  Jukka Mikkola /sd
35148: 
35149: 
35150: 
35151: 
35152:  279001
35153: 2                                          KK 485/1997 vp
35154: 
35155: 
35156: 
35157: 
35158:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35159: 
35160:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       onkin toimiva verkostoitumiseen perustuva yh-
35161: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        teistyö.
35162: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Opetusministeriöoja Turun yliopiston välises-
35163: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi           sä tulosneuvottelussa kuluvan vuoden huhti-
35164: Ala-Nissilän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     kuussa käsiteltiin Turun yliopiston korkean tek-
35165: myksen n:o 485:                                      nologian asiantuntijakoulutuksen kehittämistar-
35166:                                                      vetta seuraavalla tulossopimuskaudella vuosina
35167:           Millaisin toimenpitein Hallitus aikoo      1998-2000. Turun yliopistossa ei ole diplomi-
35168:        edistää high tech -alan koulutuksen kehit-    insinöörin tutkintoonjohtavaa koulutusta, joten
35169:        tämistä Turun yliopistossa?                   tulosneuvotteluissa sovittiin, että yhteistyömah-
35170:                                                      dollisuudet Åbo Akademin kanssa high tech
35171:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         -alan koulutuksen kehittämiseksi selvitetään.
35172: vasti seuraavaa:                                     Turun yliopisto tulee siten laatimaan aiheesta
35173:                                                      tarpeelliset jatkosuunnitelmat. Toimivia yhteis-
35174:    Yliopistolaitoksen määrärahat valtion talous-     työmalleja yliopistolaitoksessa on teknillistie-
35175: arviossa ovat vuosien 1993-1994 leikkausten          teellisellä koulutusalalla mm. Teknillisen kor-
35176: jälkeen pysyneet samalla tasolla eikä seuraavien     keakouluoja Vaasan yliopiston välillä sekä Tek-
35177: vuosien budjetteihin ole tulossa kasvua, mikä on     nillisen korkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston
35178: viime vuosina osaltaan vaikeuttanut yliopistojen     välillä.
35179: koulutusten laajentamishankkeita. Yliopistolai-         Matemaattis-luonnontieteellisellä alalla Tu-
35180: toksessa tehdään toisaalta jatkuvasti rakenteel-     run yliopistossa sen sijaan on tutkintoon johta-
35181: lista kehittämistä keskittämällä koulutusta ja te-   vaa koulutusta, johon on mahdollista nykyisten-
35182: hostamalla yliopistojen välistä yhteistyötä val-     kin säädösten mukaisesti sisällyttää korkeaan
35183: tioneuvoston 21.12.1995 hyväksymän koulutuk-         teknologiaan liittyvää koulutusta. Erityisesti täl-
35184: sen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuk-      le koulutusalalle on tarkoitus kohdentaa lisära-
35185: sen kehittämissuunnitelman vuosille 1995-2000        hoitusta vuosina 1997-1999 koulutuksen laa-
35186: mukaan. Uusien yksiköiden perustamista pa-           jentamiseksi.
35187: rempi ja taloudellisempi vaihtoehto useimmiten
35188: 
35189:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1997
35190: 
35191:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
35192:                                           KK 485/1997 vp                                             3
35193: 
35194: 
35195: 
35196: 
35197:                                       Tili Riksdagens Talman
35198: 
35199:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     bättre och mer ekonomiskt alternativ än att grun-
35200: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      da nya enheter är oftast fungerande samarbete
35201: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    baserat på nätverksbildning.
35202: man Olavi Ala-Nissilä m.fl. undertecknade              1 resultatförhandlingarna mellan undervis-
35203: skriftliga spörsmål nr 485:                         ningsministeriet och Åbo universitet i april i år
35204:                                                     behandlades behovet av att utveckla utbildning-
35205:           Vilka åtgärder ämner Regeringen vid-      en av sakkunniga inom högteknologin under
35206:        ta för att främja utvecklingen av utbild-    nästa resultatavtalsperiod 1998-2000. Åbo uni-
35207:        ningen på high tech-området vid Åbo uni-     versitet har inte utbildning som leder tili diplom-
35208:        versitet?                                    ingenjörsexamen, så man kom i resultatförhand-
35209:                                                     lingarna överens om att möjligheterna tili samar-
35210:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       bete med Åbo Akademi i syfte att utveckla ut-
35211: anföra följande:                                    bildningen på high tech-området utreds. Åbo
35212:                                                     universitet kommer således att göra upp nödvän-
35213:    Anslagen för universitetsväsendet har i stats-   diga planer för fortsättningen. Fungerande sam-
35214: budgeten efter nedskärningarna 1993-1994            arbetsmodeller inom universitetsväsendet på det
35215: stått på samma nivå, och budgeterna för de kom-     tekniskvetenskapliga utbildningsområdet finns
35216: mande åren innehåller inte heller någon ökning,     bl.a. mellan Tekniska högskolan och Vasa uni-
35217: vilket de senaste åren för sin del har försvårat    versitet och mellan Tekniska högskolan och Jy-
35218: utbyggnadsprojekt inom universitetsutbildning-      väskylä universitet.
35219: arna. lnom universitetsväsendet sker å andra si-       På det matematisk-naturvetenskapliga områ-
35220: dan hela tiden strukturell utveckling genom att     det har Åbo universitet däremot utbildning som
35221: utbildningen centraliseras och genom att samar-     syftar tili examen och som enligt gällande be-
35222: betet mellan universiteten effektiviseras enligt    stämmelser kan inrymma utbildning som anslu-
35223: den av statsrådet 21.12.1995 godkända planen        ter tili högteknologi. Särskilt detta utbildnings-
35224: för utveckling av utbildningen och av forskning-    område avses bli tilldelat tilläggsfinansiering
35225: en vid högskolorna för åren 1995-2000. Ett          åren 1997-1999 för breddning av utbildningen.
35226: 
35227:      Helsingforsden 28 maj 1997
35228: 
35229:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
35230:                                            KK 486/1997 vp
35231: 
35232: Kirjallinen kysymys 486
35233: 
35234: 
35235: 
35236: 
35237:                                   Mikko Elo /sd ym.: Maanteiden kunnossapidosta Satakunnassa
35238: 
35239: 
35240: 
35241:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35242: 
35243:    Satakunnassa on jo pitkään oltu huolissaan           On myös syytä huomauttaa, että Satakunnas-
35244: maanteiden huonosta kunnosta ja siitä, ettei         sa on monia tiehankkeita, jotka ovat välttämät-
35245: uusia tiehankkeita ole saatu alulle läheskään        tömiä maakunnan elinkeinoelämän kehittymi-
35246: odotetulla tavalla. Tilastot osoittavat myös sel-    selle. Satakunta tunnetaankin erityisesti teolli-
35247: västi, että Satakunta on jäänyt selvästi jälkeen     suudenja energiantuotannon maakuntana. Siksi
35248: maantieliikenteeseen käytettyjen rahojen jaossa.     maanteiden kunnossapito ja kehittäminen ovat
35249: Niinpä viimeisimmän käytettävissä olevan Tilas-      keskeinen edellytys Satakunnan tulevalle kehi-
35250: tokeskuksen tilaston mukaan (vuosi 1994) Sata-       tykselle.
35251: kunnassa käytettiin tieliikenteeseen 794 mark-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35252: kaa/asukas, kun se oli koko maassa 1 113 mark-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35253: kaa/asukas. Erityistä huomiota Satakunnassa on       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35254: herättänyt se, että Satakunta on vuodesta toiseen    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35255: jäänyt jälkeen Turun tiepiirin sisäisessä rahanja-
35256: ossa. Niinpä esim. vuonna 1994 Varsinais-Suo-                  Onko Hallitus tietoinen Satakunnan
35257: messa käytettiin tieliikenteeseen 1 323 markkaa/            maantieliikenteen rahoituksen jälkeen-
35258: asukas, kun se siis Satakunnassa oli vain 794               jääneisyydestä, ja jos on,
35259: markkaa/asukas. Tämä kehitys on jatkunut vuo-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35260: desta toiseen.                                              ryhtyä, jotta Satakunta saisi oikeuden-
35261:                                                             mukaisen osuuden tieliikenteeseen käy-
35262:                                                             tettävistä rahoista?
35263:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
35264:                      Mikko Elo /sd                            Timo Laaksonen /vas
35265: 
35266: 
35267: 
35268: 
35269: 279001
35270: 2                                           KK 486/1997 vp
35271: 
35272: 
35273: 
35274: 
35275:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35276: 
35277:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        loi rahan tarve mm. tiepituuden ja liikennesuorit-
35278: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teen kanssa. Alueilla on lisäksi omat maantieteel-
35279: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       liset ja tieverkolliset erityispiirteensä. Alueen
35280: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            asukasluku pelkästään ei ole kovin hyvä tienpito-
35281: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ja määrärahatarpeen indikaattori.
35282: n:o 486:                                                 Turun tiepiirin toimialue vastaa Turun ja Po-
35283:                                                       rin läänin aluetta. Alueen kokonaisväkiluku on
35284:           Onko Hallitus tietoinen Satakunnan          noin 703 000 asukasta, mikä on 13,6% koko
35285:        maantieliikenteen rahoituksen jälkeen-         maan väestöstä. Perustienpidon rahoituksesta
35286:        jääneisyydestä, ja jos on,                     Turun tiepiirin osuus on lähes tarkalleen sama
35287:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        (13,5 %) ja tieverkon kehittämisen rahoituksesta
35288:        ryhtyä, jotta Satakunta saisi oikeuden-        puolestaan hieman suurempi. Tiepiirin osuus
35289:        mukaisen osuuden tieliikenteeseen käy-         koko maan yleisen tieverkon pituudesta on
35290:        tettävistä rahoista?                           11,0% ja liikennesuoritteesta 12,7 %. Näitä
35291:                                                       osuuksia suurempi rahoitus selittyy mm. monilla
35292:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          saariston lauttaväleillä sekä parhaillaan kehitet-
35293: vasti seuraavaa:                                      tävällä E 18-tiellä.
35294:                                                           Satakunnan osuus Turun tiepiirin (läänin)
35295:     Kysymyksessä korostetaan aivan oikein ties-       väestöstä on 35 %. Osuus tiepiirin yleisten teiden
35296: tön ja sen kehittämisen merkitystä elinkeinoelä-      verkon pituudesta on 40 %ja liikennesuoritteesta
35297: mälle. Liikenneministeriö ja Tielaitos yhtyvät        36 %. Tiepiirin perustienpidon rahoituksesta il-
35298: esitettyyn huoleen maanteiden kunnosta. Erityi-       man lauttakustannuksia (joita Satakunnassa ei
35299: sesti alempiluokkaista tiestöä uhkaa rakenteiden      ole) kohdistuu 40% Satakuntaan.
35300: heikkeneminen ja päätiestöä puolestaan välitys-           Tielaitoksen ilmoituksen mukaan Satakun-
35301: kykyä ja liikennöitävyyttä parantavien hankkei-       taan kohdistuu koko maan perustienpidon ra-
35302: den lykkääntyminen.                                   hoituksesta ilman lauttakustannuksia varsin tar-
35303:     Tiepidon rahoituksen alueellisessa jakautu-       koin myös asukasluvun mukainen osuus (4, 7 %),
35304: massa on lähtökohtana liikenteellisten tarpeiden      ja Turun tiepiirissä sisäisesti selvästi väestö-
35305: huomioon ottaminen. Suurehkot nimetyt hank-           osuutta enemmänkin. Myös alueen tiepituuteen
35306: keet rahoitetaan tieverkon kehittämisen momen-        ja liikennesuoritteeseen nähden Satakuntaan
35307: tilta (mom. 31.24. 77). Vuosittain aloitetaan vain    kohdistuu Tielaitoksen mukaan vähintäinkin
35308: muutama hanke; niitä ei kohdenneta esim. maa-         osuutensa mukainen rahoitus. Mitään prosentti-
35309: kuntien asukasluvun mukaan, vaan vilkkaim-            lukua ei kuitenkaan tule pysyvästi asettaa kiin-
35310: pien teiden liikenneongelmiin. On luonnollista,       teäksi vertailukohdaksi, vaan perustienpidon ra-
35311: että rahoitus kohdistuu eri vuosina hyvin vaihte-     hoitus tulee suunnata koko maan eriluokkaisten
35312: levasti eri alueille.                                 teiden tienpitotarpeet tasapuolisesti huomioon
35313:     Teiden hoito, kunnostus ja peruskorjaukset        ottaen.
35314: rahoitetaan perustienpidon momentilta (mom.               Tieverkon kehittämismomentilta rahoitetta-
35315: 31.24.21). Myös perustienpidon rahoitus suun-         vista kohteista päätetään valtion talousarviossa
35316: nataan liikenteellisten tarpeiden pohjalta. Koska     hankekohtaisesti,ja päätökset tekee viime kädes-
35317: tätä rahaa kuluu joka vuosi kaikilla teillä, korre-   sä eduskunta.
35318: 
35319:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
35320: 
35321:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
35322:                                              KK 486/1997 vp                                              3
35323: 
35324: 
35325: 
35326: 
35327:                                          Tili Riksdagens Ta/man
35328: 
35329:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ten. Dessutom har de olika områdena egna geo-
35330: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         grafiska särdrag och särdrag som orsakas av väg-
35331: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       nätet. Enbart invånarantalet på ett område är
35332: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr          inte en särskilt bra indikator på behovet av väg-
35333: 486:                                                   hållning och anslag.
35334:                                                           Åbo vägdistrikts verksamhetsområde motsva-
35335:           Är Regeringen medveten om att finan-         rar Åbo och Björneborgs Iän. Det totala antalet
35336:        sieringen av landsvägstrafiken i Satakun-       invånare på området är ca 703 000, dvs. 13,6 % av
35337:        ta släpar efter, och om den är det,             landets totala befolkning. Åbo vägdistrikts andel
35338:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        av anslagen för basväghållningen är nästan exakt
35339:        för att Satakunta skall få en rättvis andel     lika stor (13,5 %), medan dessandel av anslagen
35340:        av de ruedel som anvisas vägtrafiken?           för utvecklande av vägnätet är något större. Väg-
35341:                                                        distriktets andel av det allmänna vägnätets totala
35342:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          längd i Jandet är II ,0% och av landets trafikarbe-
35343: anföra följande:                                       ten 12,7 %. Att finansieringen överstiger dessa
35344:                                                        andelar beror på bl.a. det stora antalet fårjsträck-
35345:     I spörsmålet betonas alldeles riktigt den bety-    or i skärgården samt El8-vägprojektet, vilket
35346: delse som vägnätet och dess utveckling har för         utvecklas för närvarande.
35347: näringslivet. Trafikministeriet och vägverket hy-         Satakuntas andel av befolkningen i Åbo väg-
35348: ser samma oro för landsvägarnas skick som              distrikt (Iän) är ca 35 %. Landskapets andel av
35349: spörsmålsställarna. I synnerhet det sekundära          det allmänna vägnätets totala längd i vägdistrik-
35350: vägnätet hotas av försämrade konstruktioner            tet är 40% och av mängden trafikarbeten 36 %.
35351: och huvudvägnätet i sin tur av att projekt som är      Av vägdistriktets anslag för basväghållning ex-
35352: avsedda att förbättra transportkapaciteten och         klusive kostnader för fårjtrafik (som Satakunta
35353: farbarheten skjuts upp.                                inte har) tilifaller 40 % Satakunta.
35354:     Utgångspunkten i den regionala fördelningen           Enligt vägverkets uppgift motsvarar den andel
35355: i fråga om finansieringen av väghållningen är att      (4,7 %) av hela landets anslag för basväghållning
35356: man beaktar de trafikmässiga behoven. Större           exklusive fårjkostnader som tillfaller Satakunta
35357: namngivna projekt finansieras med anslag under         tämligen exakt dess befolkningsandel, och in-
35358: momentet för utvecklande av vägnätet (moment           ternt i Åbo vägdistrikt överstiger andelen t.o.m.
35359: 31.24. 77). Årligen inleds endast några projekt; de    klart befolkningsandelen. Enligt vägverket får
35360: inriktas inte t.ex. enligt invånarantalet i landska-   Satakunta också i förhållande tili väglängden
35361: pen, utan med hänsyn tili trafikproblemen på de        och mängden trafikarbeten inom området åt-
35362: Iivligaste vägarna. Det är naturligt att finansie-     minstone sin andel av finansieringen. Det är dock
35363: ringen fördelas mycket varierande på olika områ-       inte motiverat att fastställa ett procenttal som ett
35364: den under olika år.                                    permanent jämförelseobjekt, utan finansieringen
35365:      Underhåll, iståndsättande och grundliga repa-     av basväghållningen skall fördelas rättvist med
35366: rationer av vägarna finansieras med anslag under       hänsyn tili behovet av väghållning på vägar av
35367: momentet        för    basväghållning      (moment     olika prioritet i hela Iandet.
35368:  31.24.21). Också finansieringen av basväghåll-           Beslut om vilka objekt som finansieras med
35369: ningen fördelas utgående från de trafikmässiga         ruedel från vägverkets utvecklingsmoment fattas
35370: behoven. Eftersom dylika ruedel årligen förbru-        särskilt för varje projekt i samband med bered-
35371: kas på samtliga vägar, korrelerar behovet av me-       ningen av statsbudgeten och det är i sista hand
35372:  del bl.a. med väglängd och mängden trafikarbe-        riksdagen som fattar besluten.
35373: 
35374:      Helsingfors den 21 maj 1997
35375: 
35376:                                                                            Trafikminister Matti Aura
35377: 1
35378: 1
35379:  1
35380:  1
35381:   1
35382:   1
35383:    1
35384:    1
35385:     1
35386:     1
35387:      1
35388:      1
35389:       1
35390:       1
35391:        1
35392:        1
35393:         1
35394:         1
35395:          1
35396:          1
35397:           1
35398:           1
35399:            1
35400:            1
35401:             1
35402:             1
35403:                                                  KK 487/1997 vp
35404: 
35405: Kirjallinen kysymys 487
35406: 
35407: 
35408: 
35409: 
35410:                                        Mikko Elo /sd: Äänitteiden julkisesta esittämisestä maksettavista
35411:                                           korvauksista
35412: 
35413: 
35414:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
35415: 
35416:      Eduskunta hyväksyi 3.4.1997 hallituksen esi-           sa, kahviloissa, discoissa yms. korvausvelvollise-
35417: tyksen HE 18511996 vp. Lainmuutos koskee teki-              lla äänitteen julkisesta esittämisestä. Tämä on
35418: jänoikeuslain 47 §:ää, johon lisättiin tuottajille ja       johtanut Gramexin bakerniin moniin takavari-
35419: esittäville taiteilijoille maksettavaksi korvaus            koibio ja oikeudenkäynteihin.
35420: äänitteen julkisesta käytöstä välittömästi tai vä-             Hallituksen esityksen mukaan lainmuutos
35421: lillisesti. Aikaisemmin korvaus oli maksettava              tuottaa Gramexille lisätuloa alle 1 milj. markkaa
35422: vain äänitteen välittömästä käytöstä julkisessa             vuodessa. Tieto perustuu opetusministeriön saa-
35423: esityksessä.                                                maan arvioon. Suomessa on noin 30 000 tavara-
35424:      Sivistysvaliokunta kirjoittaa mietinnössään            taloa, elintarvikeliikettä, parturiliikettä, kam-
35425:  SiVM 1/1997 vp seuraavaa: "Valiokunta pitää                paamoa, kahvilaa, ravintolaaja majoitusliikettä.
35426:  välttämättömänä, että hallitus seuraa lainmuu-             Kun Gramex vaatii niiltä korvauksia välillisestä
35427:  toksen vaikutuksia käytännössä".                           käytöstä radioiden ja televisioiden aukipitämi-
35428:      Onkin tärkeää, että hallitus seuraa tarkasti           sestä keskimäärin 50 markkaa kuukaudessa, täs-
35429:  lainmuutoksen käytännön toteutumista. Grame-               tä kertyy uusia Gramex-maksuja vuodessa jo 18
35430:  xin vaatimat korvaukset äänitteiden julkisesta             milj. markkaa.
35431:  esittämisestä ovat jo tähän mennessäkin vaihdel-              Yhdysvalloissa tuotetun äänitteen käytöstä
35432:  leet paljon. Kuitenkin hallituksen esityksessä             julkisessa esityksessä ei tarvitse maksaa Gramex-
35433:  (HE 185/1996 vp) todetaan seuraavaa: "Jos vas-             korvausta, koska USA ei ole säätänyt sitä omiin
35434:  taavasta käyttämisestä on olemassa toisessa yh-            lakeihinsa. Tämä johtaa siihen, että suomalaiset
35435:  teydessä sovittu normaali korvaustaso, on perus-           radioasemat esittävät paljon amerikkalaista mu-
35436:  teltua, että sitä käytetään perusteena korvauksen          siikkia. Näin ne säästävät kustannuksia. Jos
35437:  suuruuden vahvistamisessa".                                Gramex-maksujen korvaustaso olisi alempi, ra-
35438:      Hallituksen esityksen on valmistellut opetus-          dioasemat ym. voisivat esittää monipuolisemmin
35439:  ministeriö. Esityksen perusteluissa luvataan, että         kotimaista musiikkia.
35440:  esityksellä ei ole vaikutuksia valtion tai kuntien            Tekijänoikeuslain 47 §:n soveltamiseen ja tul-
35441:  talouteen. Kaikissa Suomen kuntien monissa toi-            kintaan liittyy siis edelleen runsaasti ongelmia.
35442:  mipisteissä ja valtion laitoksissa käytetään kui-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35443:   tenkin äänitteitä välillisesti radioita ja televisioita   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35444:   kuuntelemalla esim. työpaikkaravintolassa, nuo-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35445:   risotiloissa, sairaaloissa, linja-autoissa, junissa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35446:  jne. Nyt nämä tulevat välillisenä käyttönä Gra-
35447:   mex-korvausten piiriin, joten niistä aiheutuu ku-                    Onko Hallitus tietoinen tekijänoikeus-
35448:   luja kunnille ja valtiolle.                                      lain 47 §:n soveltamiseen ja tulkintaan
35449:      Useiden asiantuntijoiden mukaan lain 47 §:n                   liittyvistä ongelmista, ja jos on,
35450:   tulkinta on ollut jo ennestään vaikeaa. Kiistaa                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35451:   aiheuttaa se, mitä taho on pidettävä ravintolois-                ryhtyä ongelmien poistamiseksi?
35452: 
35453:       Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
35454: 
35455:                                                   Mikko Elo /sd
35456: 
35457: 
35458: 
35459:  279001
35460: 2                                           KK 487/1997 vp
35461: 
35462: 
35463: 
35464: 
35465:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35466: 
35467:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        puuttua lainsäädännöllä tai opetusministeriön
35468: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         päätöksellä.
35469: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Hallituksen esityksessä HE 185/1996 vp on
35470: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            käsitelty myös alussa mainitun lainmuutoksen
35471: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         vaikutuksia valtion ja kuntien talouteen, ja to-
35472: 487:                                                  dettu, ettei esityksellä ole mainitunlaisia vaiku-
35473:                                                       tuksia. Mainituilla vaikutuksilla on hallituksen
35474:            Onko Hallitus tietoinen tekijänoikeus-     esityksessä tarkoitettu esityksen suoranaisia,
35475:        lain 47 §:n soveltamiseen ja tulkintaan        suoraan budjettiin kohdistuvia vaikutuksia val-
35476:        liittyvistä ongelmista, ja jos on,             tion tai kuntien talouteen. Sellaisia esitykseen ei
35477:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sisälly. Siten jos äänitteitä ei esitetä julkisesti,
35478:        ryhtyä ongelmien poistamiseksi?                kustannuksia ei aiheudu. Jos taas valtio tai kunta
35479:                                                       käyttää äänitteitä julkisessa esittämisessä yksi-
35480:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tyisen henkilön tai yhteisön tavoin, tästä luon-
35481: taen seuraavaa:                                       nollisesti aiheutuu kustannuksia maksettavien
35482:                                                       korvausten muodossa. Korvausten suuruudesta
35483:    Tekijänoikeuslain 47 §:n (365/1997) 15.5.1997      on myös tällöin sovittava Gramexin ja äänittei-
35484: voimaan tulleen muutoksen mukaan esittävällä          den käyttäjien välillä.
35485: taiteilijalla ja äänitetuottajana on oikeus saada         Sen selvittäminen, kuka on korvausvelvolli-
35486: korvaus, jos äänitettä käytetään välittömästi tai     nen äänitteiden julkisesta esittämisestä, kuuluu
35487: välillisesti radio- tai televisiolähetyksessä tai     viime kädessä tuomioistuimessa ratkaistaviin
35488: muussa julkisessa esityksessä. Korvausoikeuden        kysymyksiin. Musiikkilaitteiden monimutkais-
35489: piiriin kuuluvaa julkista esittämistä on siten esi-   ten vuokraus- ym. järjestelyjen vuoksi ei lakiin
35490: merkiksi radiovastaanottimen auki pitäminen ti-       voida ottaa tarkkoja määritelmiä siitä, kuka on
35491: lanteessa, jossa on läsnä ennalta määräämätön         korvausvelvollinen missäkin tilanteessa. Yleises-
35492: ihmisjoukko.                                          ti muotoillun säännöksen tavoitteena on, että
35493:    Tekijänoikeuslain 47 §:n mukaan esittävillä        aina löytyisi korvausvelvollinen eli se, joka käyt-
35494: taiteilijoilla ja äänitetuottajilla on oikeus saada   tää äänitettä julkisessa esityksessä.
35495: korvaus äänitteiden julkisesta esittämisestä. Oi-         On lisäksi otettava huomioon, että äänitteiden
35496: keutta korvaukseen ei ole yksityisessä piirissä       käyttämisestä aiheutuva korvausvelvollisuus on
35497: tapahtuvasta esittämisestä.                           hyvin tunnettu asia. Ammattimaisesti ja huolelli-
35498:    Käytännössä esittävien taiteilijoiden ja äänite-   sesti toimivien elinkeinonharjoittajien tulisi
35499: tuottajien korvausoikeuden toteuttamisesta            äänitteiden ja musiikkilaitteiden käyttöä koske-
35500: huolehtii taiteilijoiden ja tuottajien valtuuttama-   vissa sopimuksissaan sopia selvästi, kuka kor-
35501: na Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuotta-   vaukset maksaa.
35502: jien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry. Julkisesta          Hallitus katsoo, että kirjallisessa kysymykses-
35503: esittämisestä maksettavien korvausten suuruu-         sä esitetyt tekijänoikeuslain säännösten tulkinta-
35504: desta sovitaan Gramexin ja äänitteiden käyttä-        ongelmat ovat tavanomaisia lain soveltamiseen
35505: jien välillä. Elleivät osapuolet pääse sopimukseen    liittyviä kysymyksiä ja että säännösten lopullinen
35506: korvauksen suuruudesta, korvauksen määrä voi-         tulkinta kuuluu tuomioistuimen tehtäviin. Asian
35507: daan vahvistaa välimiesmenettelyssä tai saattaa       ratkaiseminen ei siten edellytä tekijänoikeuslain
35508: tuomioistuimen ratkaistavaksi. Julkisesta esittä-     säännösten selventämistä.
35509: misestä maksettavien korvausten tasoon ei voida
35510: 
35511:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1997
35512: 
35513:                                                                            Ministeri Claes Andersson
35514:                                            KK 487/1997 vp                                            3
35515: 
35516: 
35517: 
35518: 
35519:                                        Tili Riksdagens Talman
35520: 
35521:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1 regeringens proposition RP 185/1996 rd här
35522: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       även den i början nämnda lagändringens verk-
35523: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ningar på statens och kommunernas ekonomi
35524: man Mikko Elo undertecknade skriftliga spörs-        behand1ats och därvid konstaterats att proposi-
35525: mål nr 487:                                          tionen inte har sådana verkningar. Med dessa
35526:                                                      verkningar avses i propositionen sådana direkta
35527:           Är Regeringen medveten om proble-          verkningar på statens eller kommunernas ekono-
35528:        men i samband med tillämpningen och           mi som riktar sig direkt mot budgeten. Sådana
35529:        to1kningen av 47 § i upphovsrättslagen,       finns inte i propositionen. Så länge fonogram
35530:        och i så fall,                                således inte framförs offentligt, förorsakas inga
35531:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      kostnader. Om däremot staten eller en kommun
35532:        för att undanröja problemen?                  använder fonogram vid offentligt framförande
35533:                                                      på samma sätt som en privat person eller ett
35534:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        samfund, föranleder det självfallet kostnader i
35535: anföra följande:                                     form av de ersättningar som skall betalas. Storle-
35536:                                                      ken på kostnaderna skall också då avtalas mellan
35537:     Enligt den ändring av 47 § (365/1997) upp-       Gramex och fonogramanvändaren.
35538: hovsrättslagen som trädde i kraft den 15 maj            Att utreda vem som är ersättningsskyldig för
35539: 1997 har den utövande konstnären och fono-           offentligt framförande av fonogram är en fråga
35540: gramproducenten rätt att få ersättning för fono-     som i sista hand avgörs vid domstol. På grund av
35541: gram som direkt eller indirekt används i radio-      de komplicerade hyres-, m.m. arrangemangen
35542: eller televisionsutsändningar eller vid något an-    beträffande musikanläggningar kan man inte i
35543: nat offentligt framförande. Offentligt framföran-    lagen ta in exakta bestämmelser om vem som är
35544: de som omfattas av ersättningsrätten är således      ersättningsskyldig i olika situationer. Syftet med
35545: t.ex. att ha en radiomottagare på i en situation     den allmänt formulerade bestämmelsen är att
35546: där en på förhand obestämd skara människor är        man alltid skall hitta den ersättningsskyldige,
35547: närvarande.                                          dvs. den som använder fonogrammet vid offent-
35548:     Enligt 47 § upphovsrättslagen har den utövan-    ligt framförande.
35549: de konstnären och fonogramproducenten rätt att          Vidare måste man uppmärksamma att den
35550: erhålla ersättning för offentligt framförande av     ersättningsskyldighet som uppkommer vid an-
35551: fonogram. Rätt tili ersättning föreligger inte för   vändning av fonogram är en väl känd sak. Yrkes-
35552: framföranden som sker i privata kretsar.             mässiga och noggranna näringsidkare bör i sina
35553:     1 praktiken är det Upphovsrättsföreningen för    avtal om användning av musikanordningar träf-
35554: utövande artister och ljudupptagningsproducen-       fa klara överenskommelser om vem som skall
35555: ter Gramex ry som ser tili att de utövande konst-    betala ersättningarna.
35556: närernas och fonogramproducenternas rätt tili           Regeringen anser att de tolkningsproblem
35557: ersättning görs gällande. Om storleken på ersätt-    som beträffande bestämmelserna i upphovsrätt-
35558: ningarna för offentliga framföranden träffas         slagen framförs i spörsmålet är normala frågor i
35559: överenskommelse mellan Gramex och de som             samband med lagtillämpning och att den slutliga
35560: använder fonogrammen. Kan parterna inte enas         tolkningen av bestämmelserna tillkommer dom-
35561: om storleken på ersättningen, kan beloppet fast-     stolen. Lösningen på problemen kräver således
35562: ställas genom skiljemannaförfarande eller föras      inte några klarläggningar av bestämmelserna i
35563: tili domstol för avgörande. Nivån på ersättning-     upphovsrättslagen.
35564: arna för offentliga framföranden kan inte påver-
35565: kas genom lagstiftning eller undervisningsminis-
35566: teriets beslut.
35567: 
35568:      Helsingforsden 27 maj 1997
35569: 
35570:                                                                           Minister Claes Andersson
35571:                                         KK 488/1997 vp
35572: 
35573: Kirjallinen kysymys 488
35574: 
35575: 
35576: 
35577: 
35578:                                 Matti Saarinen /sd ym.: Rakennemuutoksen vaikutuksista läntisellä
35579:                                    Uudellamaalla
35580: 
35581:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
35582: 
35583:    Läntinen Uusimaa on kokenut ja edelleen ko-       Tilanne läntisellä Uudellamaalla on pitkälti
35584: kemassa erittäin vaikeita rakennemuutosongel-     vertailukelpoinen Itä-Suomen olosuhteisiin.
35585: mia.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35586:    Meltolan sairaalan toiminta on lakkautettu     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35587: Karjaalla.                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35588:    Hangon ja Karjaan välisen rataosuuden hen-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35589: kilöliikennettä ollaan lakkauttamassa.
35590:    Hangon rannikkopatteriston toimintaa ollaan             Onko Hallitus tietoinen läntisen Uu-
35591: ajamassa alas.                                           denmaan erityisongelmista, ja
35592:    Työttömyysasteet ovat jo nyt korkeita, Hanko            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35593: 13,9 %, Karjaa 15,4 %, Pohja 14,3%.                      ryhtyä olosuhteiden korjaamiseksi, sekä
35594:    Hangon sataman kilpailukyvyn ja muunkin                 tuleeko Hallitus laatimaan erillisen
35595: elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta            Länsi-Uusimaa-ohjelman perusteluissa
35596: elintärkeä tieosuus vt 25 välillä Hanko-Skogby           mainittujen ongelmien voittamiseksi?
35597: (kustannusarvio noin 80 mmk) odottaa yhä pe-
35598: ruskorjausta.
35599:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
35600: 
35601:          Matti Saarinen /sd           Markku Pohjola /sd           Lauri Metsämäki /sd
35602: 
35603: 
35604: 
35605: 
35606: 279001
35607: 2                                        KK 488/1997 vp
35608: 
35609: 
35610: 
35611: 
35612:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35613: 
35614:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tehtiin myös selvitys alueellisen kehityksen tilasta
35615: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      ja muutoksista 1990-96.
35616: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Parhaillaan maakunnan liitot tarkistavat mar-
35617: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-    raskuun loppuun mennessä vuonna 1994 laati-
35618: risen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     mansa aluekehittämisohjelmat. Ohjelmissaan
35619: n:o 488:                                           maakuntien tulee analysoida alueensa erityispiir-
35620:                                                    teitä, ongelmia ja kehittämistarpeita. Siinä yh-
35621:          Onko Hallitus tietoinen läntisen Uu-      teydessä voidaan tuoda esiin myös Tammisaaren
35622:        denmaan erityisongelmista, ja               seutukunnan erityisongelmat ja tärkeimmät ke-
35623:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      hittämishanke-ehdotukset.
35624:        ryhtyä olosuhteiden korjaamiseksi, sekä        Sisäasiainministeriössä valmistellaan parhail-
35625:          tuleeko Hallitus laatimaan erillisen      laan kansallisten aluepoliittisten aluejakojen ja
35626:        Länsi-Uusimaa-ohjelman peruste! uissa       rakennemuutosalueiden           tarkistusehdotusta.
35627:        mainittujen ongelmien voittamiseksi?        Myös siinä yhteydessä tulevat aluekehitystä ku-
35628:                                                    vaavien tunnuslukujen tarkastelussa esiin Tam-
35629:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       misaaren seutukunnan ongelmat suhteessa mui-
35630: vasti seuraavaa:                                   hin seutukuntiin. Aluepoliittisten aluejakojen
35631:                                                    tarkistusten on tarkoitus tulla voimaan vuoden
35632:    Valtioneuvosto antoi 8.4.1997 selonteon edus-   1998 alusta sen jälkeen kun Euroopan komissio
35633: kunnalle alueiden kehittämisestä annetun lain      on ne notifioinut.
35634: tavoitteiden toteutumisesta. Siinä yhteydessä
35635: 
35636:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1997
35637: 
35638:                                                                 Hallintoministeri Jouni Backman
35639:                                              KK 488/1997 vp                                              3
35640: 
35641: 
35642: 
35643: 
35644:                                          Tili Riksdagens Talman
35645: 
35646:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        regionala utvecklingen och förändringarna
35647: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         1990--96.
35648: lem av statsrådet översänt följande av riksdag-            Före utgången av november månad skall för-
35649: man Matti Saarinen m.fl. undertecknade spörs-          bunden på landskapsnivå ha reviderat sina re-
35650: mål nr488:                                             gionutvecklingsprogram från år 1994. 1 pro-
35651:                                                        grammen skall landskapen analysera sitt områ-
35652:           Är Regeringen medveten om de speci-          des särdrag, problem och utvecklingsbehov. 1
35653:        ella problem som råder i de västliga de-        anslutning härtill kan man ta upp även speciella
35654:        lama av Nyland och                              problem i Ekenäsekonomiska region och de vik-
35655:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        tigaste förslagen tili utvecklingsprojekt.
35656:        för att förbättra förhållandena, och                1 inrikesministeriet bereds som bäst ett förslag
35657:           kommer Regeringen att göra upp ett           tili ändring av de nationella regionalpolitiska
35658:        särskilt program för västra Nyland för att      områdesindelningarna och strukturomvand-
35659:        övervinna de problem som nämns i moti-          lingsområdena. A ven i detta sammanhang, då
35660:        veringen?                                       nyckeltalen som beskriver den regionala utveck-
35661:                                                        lingen ses över, aktualiseras problemen i Ekenäs
35662:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ekonomiska region i förhållande tili andra eko-
35663: anföra följande:                                       nomiska regioner. Det är meningen att ändring-
35664:                                                        arna av de regionalpolitiska områdesindelning-
35665:    Statsrådet gav 8.4.1997 en redogörelse tili riks-   arna skall träda i kraft vid ingången av år 1998
35666: dagen om fullföljandet av de mål som nämns i           efter att Europeiska kommissionen har godkänt
35667: lagen om regional utveckling. Samtidigt gjordes        dem.
35668: även en utredning över läget när det gäller den
35669: 
35670:      Helsingforsden 22 maj 1997
35671: 
35672:                                                                Förvaltningsminister Jouni Backman
35673:                                             KK 489/1997 vp
35674: 
35675: Kirjallinen kysymys 489
35676: 
35677: 
35678: 
35679: 
35680:                                    Esa Lahtela /sd: Suden siirtoistutusten toteuttamisesta
35681: 
35682: 
35683:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35684: 
35685:     Pohjois-Karjalassa suurpetokannat ovat rä-        susi- ja karhukantamme itärajalla on yhteistä
35686: jähdysmäisesti kasvaneet. Erityisen vaikeaksi on      Venäjän Karjalan kanssa.
35687: muodostunut suden aiheuttamien vahinkojen li-            Jos jatkossa suden kaatolupia ei Pohjois-Kar-
35688: sääntyminen. Monissa rajaseudun kunnissa hir-         jalaan saada lisää, tulisi ryhtyä toimenpiteisiin,
35689: vien määrä on romahtanut, vaikka metsästystä ei       joilla kantaa tasattaisiin koko maan alueelle siir-
35690: ole voitu harrastaa enää useampaan vuoteen.           toistutuksina, jolloin haittoja voitaisiin tasoittaa
35691:     Hyötyeläinpuolella uhreina ovat olleet lam-       eri alueilla.
35692: paat ja vasikat. Myös menneenä talvena useita            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35693: kymmeniä koiria on joutunut suden suuhun.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35694: Joissakin kunnissa petovaaran takia kuljetetaan       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35695: pienempiä oppilaita takseilla kouluun.                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35696:     Pohjois-Karjalaan annettiin viisi sudenkaato-
35697: lupaa, mutta määrä on täysin riittämätön, kun                    Mitä mahdollisuuksia Hallitus näkee
35698:  otetaan huomioon susimäärän tiheys alueella.                 susikannan harventamiselle siirtoistutus-
35699:     Esteenä ongelman ratkaisulle on ollut se, että            ten avulla laajemmalle Suomeen, ja
35700:  ne, jotka asiasta päättävät, katsovat susikannan                aikooko Hallitus vaikka koemielessä
35701:  määrää valtakunnallisena lukuna, jolloin tarkas-             toteuttaa näitä siirtoistutuksia, joilla
35702:  telu johtaa harhaanjohtavaan lopputulokseen.                 mahdollisesti vaikeaa suurpetotilannetta
35703:  Myös jatkotarkastelussa ja toimenpiteitä suunni-             Itä-Suomessa voitaisiin helpottaa?
35704:  teltaessa tulisi ottaa huomioon sekin seikka, että
35705: 
35706:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
35707:                                             Esa Lahtela /sd
35708: 
35709: 
35710: 
35711: 
35712: 279001
35713: 2                                            KK 489/1997 vp
35714: 
35715: 
35716: 
35717: 
35718:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35719: 
35720:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         liikkuvuus on varmistanut kannan levittäytymi-
35721: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sen maan kaikille alueille sekä geneettisen peri-
35722: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        män säilymisen riittävän monimuotoisena. Kan-
35723: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        nan tihentymistä sekä erityistä vahinkoa aiheut-
35724: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           tavista yksilöistä aiheutuvat ongelmat on hoidet-
35725: 489:                                                   tu vahinkoyksilöt tappamalla.
35726:                                                            Ympäristö- ja luonnonvarainneuvoston suur-
35727:           Mitä mahdollisuuksia Hallitus näkee          petotyöryhmä esitti raportissaan marraskuussa
35728:        susikannan harventamiselle siirtoistutus-       1996 susikannan runsastuttamista maassa siten,
35729:        ten avulla laajemmalle Suomeen, ja              että poronhoitoalueen sekä itäisen Suomen
35730:           aikooko Hallitus vaikka koemielessä          alueen kantoja ei nykyisestä enää lisättäisi. Työ-
35731:        toteuttaa näitä siirtoistutuksia, joilla        ryhmä lähti esityksessään siitä, että Sisä-Suomen
35732:        mahdollisesti vaikeaa suurpetotilannetta        ja läntisen Suomen susikannan kehitykselle vuo-
35733:        Itä-Suomessa voitaisiin helpottaa?              teen 2010 asti asetetut tavoitteet on mahdollista
35734:                                                        saavuttaa kantojen luontaisen lisääntymisen ja
35735:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           muuttoliikkeen avulla. Mitään aktiivisia hoito-
35736: vasti seuraavaa:                                       toimenpiteitä työryhmä ei susien osalta esittänyt.
35737:                                                            Maa- ja metsätalousministeriön tarkoitukse-
35738:    Maassamme on parinkymmenen viime vuo-               na on ohjata susikannan kehitystä ilman siirto-
35739: den aikana suoritettu karhujen, ahmojenja ilvek-       istutuksia. Sisä-Suomenja läntisen Suomen susi-
35740: sien siirtoistutuksia. Tarkoituksena siirroilla on     kannan runsastumista on tarkoitus seurata ja
35741: ollut mm. vahinkoa aiheuttavien eläinten poista-       ryhtyä kannan kehittämiseksi tarvittaviin toi-
35742: minen vahinkoaroilta alueilta, kantojen voimis-        menpiteisiin, mikäli siihen tulevaisuudessa ilme-
35743: taminen harvojen kantojen alueilla sekä pyynti-        nee aihetta. Itäisessä Suomessa runsauskehityk-
35744: ja siirtotekniikan kehittäminen. Viimeksi suori-       sen ohjaaminen tapahtuu metsästyskiintiöiden
35745: tettiin kolmen ahman siirto Tunturi-Lapista kes-       avulla. Tulevaksi metsästyskaudeksi pyyntilu-
35746: kiseen Suomeen kuluvan vuoden huhtikuussa.             pien enimmäismäärät ratkaistaan maa- ja metsä-
35747: Kokemukset suoritetuista siirtotoimenpiteistä          talousministeriössä ensi kesänä Riista- ja kalata-
35748: ovat olleet hyviä.                                     louden tutkimuslaitoksen kanta-arvioiden val-
35749:    Susien siirtoistutuksia ei ole suoritettu. Muista   mistumisen jälkeen.
35750: suurperloista poiketen susien luontainen suuri
35751: 
35752:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1997
35753: 
35754:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
35755:                                            KK 489/1997 vp                                             3
35756: 
35757: 
35758: 
35759: 
35760:                                        Tili Riksdagens Talman
35761: 
35762:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vargarnas naturliga stora rörlighet säkrat stam-
35763: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          mens utbredning tili alla delar av Jandet samt
35764: medlem av statsrådet översänt fåljande av riks-      bevarandet av en tillräcklig mångfald av vargens
35765: dagsman Esa Lahtela undertecknade spörsmål           biologiska genotyp. Stammens övertäthet samt
35766: nr 489:                                              problem på grund av individer som utvecklats tili
35767:                                                      särskilda skadegörare har skötts genom att elimi-
35768:           Vilka möjligheter anser Regeringen att     nera individerna ifråga.
35769:        det finns för en utglesning av vargstam-          Den av rådet för miljö och naturtillgångar
35770:        men genom att med hjälp av flyttningsut-      tillsatta arbetsgruppen för stora rovdjur föreslog
35771:        sättning sprida ut vargarna över ett vid-     i sini november 1996 avgivna rapport att varg-
35772:        sträcktare område i Finland, och              stammens storlek i vårt Iand får renskötselområ-
35773:           har Regeringen för avsikt att i exem-      dets samt Östra Finlands del inte mera skulle få
35774:        pelvis försökssyfte verkställa avsedda        öka. Däremot utgick arbetsgruppen i sitt förslag
35775:        flyttningar så att den svåra situationen      ifrån att de mål som ställts för vargstammens
35776:        beträffande stora rovdjur i östra Finland     utveckling fram tili år 2010 i de inre och västliga
35777:        eventuellt på detta sätt kunde mildras?       delarna av Jandet kan nås med hjälp av naturlig
35778:                                                      förökning och stammarnas flyttningsrörelser.
35779:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Arbetsgruppen föreslog inte aktiva skötselåtgär-
35780: anföra följande:                                     der för vargarnas del.
35781:                                                          Jord- och skogsbruksministeriet har som mål-
35782:    Under de senast förflutna omkring tjugo åren      sättning att styra vargstammens utveckling utan
35783: har det i vårt land utförts flyttningsutsättningar   flyttningsutsättningar. Avsikten är att följa upp
35784: av björn, järv och lodjur. Syftet med dessa flytt-   hur vargstammen utvecklas i de inre och västliga
35785: ningar har bl.a. varit att avlägsna djur som orsa-   delarna av Jandet och, om det i framtiden visar sig
35786: kat skador från för skador känsliga områden, att     finnas orsak därtill, vidta nödvändiga åtgärder
35787: stärka stammarna inom områden med svaga              för att utveckla stammen. I de östra delarna av
35788: stammar samt att utveckla tekniken för fångst        Jandet sker regleringen av stammens omfattning
35789: och flyttning. Den senaste flyttningsoperationen     med hjälp av jaktkvoter. Beslut om detmaximala
35790: gällde tre järvar, som i april innevarande år        antalet jaktlicenser för kommande jaktsäsong
35791: flyttades från Lapplands fjälltrakter tili de mel-   fattas inkommande sommar av jord- och skogs-
35792: lersta delarna av Finland. Erfarenheterna av de      bruksministeriet efter att vilt- och fiskeriforsk-
35793: utförda flyttningarna har varit goda.                ningsinstitutets uppskattningar av stammarna
35794:    Flyttningsutsättning av varg har inte utförts.    fårdigställts.
35795: A vvikande från de övriga stora rovdjuren har
35796: 
35797:      Helsingforsden 14 maj 1997
35798: 
35799:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
35800:                                              KK 490/1997 vp
35801: 
35802: Kirjallinen kysymys 490
35803: 
35804: 
35805: 
35806: 
35807:                                     Hannu Kemppainen /kesk ym.: Sähkömarkkinoiden toimivuuden
35808:                                        varmistamisesta
35809: 
35810: 
35811:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35812:     Sähkömarkkinat on avattu rajoitetusti kilpai-      markkinoilla tasa-arvoisesti. On huolehdittava
35813: lulle vuoden 1996 alusta. Tietyn kokoiset sähkön       siitä, että sähkökilpailussa mukana olevaa yhtiö-
35814: kuluttajat ovat voineet ostaa tarvitsemansa säh-       tä ei päästetä kantaverkon kautta valvomaan
35815: kön kilpailuttamalla sähkön myyjiä. Hallitus on        kilpailijan liiketoimintoja. On lisäksi huolehdit-
35816: lisäksi ilmoittanut tavoitteenaan, että lähitule-      tava siitä, että sähkömarkkinoille ei synny säh-
35817: vaisuudessa, mahdollisesti jo vuoden 1998 alusta       kön tuottajan, välittäjän ja myyjän monopoliket-
35818: kaikki sähkön kuluttajat voisivat ostaa tarvitse-      jua, ns. vertikaalista monopolia, jonka toimin-
35819: mansa sähkön vapaan kilpailun perusteella. Nyt         nan piirissä ei synny luontevaa kilpailua.
35820: ilmi tulleiden epäkohtien takia voi kovasti epäil-         Esimerkiksi edellä olevissa asioissa kilpailu
35821: lä, että sähkömarkkinat olisivat vielä niin toimi-     sähkömarkkinoilla ei vielä hyvistä periaatteista
35822: vat, että kilpailu toimisi moitteettomasti.            huolimatta toimi. Tämä johtuu siitä, että ilmi
35823:     Vapaan ja reilun kilpailun toteutumiselle säh-     tulleista epäkohdista huolimatta viranomaisilla
35824: kömarkkinoilla on tullut ilmi varsin suuria estei-     ei ole riittäviä keinoja puuttua havaittuihin ja
35825:  tä. Sähkön myyjien yhtiömuoto on yksi eriarvoi-       selviin epäkohtiin. On huolehdittava siitä, että
35826:  seen tilanteeseen asettava tekijä. Jos yhtiö toimii   epäkohtiin tehoavat keinot otetaan käyttöön.
35827:  kunnallisena liikelaitoksena, ei sen tarvitse mak-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35828:  saa yhteisöveroa yhtiön tuloksesta, ja tällainen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35829:  eriarvoisuus ei ole hyväksyttävissä normaalissa       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35830: ja reilussa kilpailussa. Sähköyhtiöillä on lisäksi     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35831:  ns. luonnollinen monopoli hallitsemassaan säh-
35832:  köverkossa. Kohtuullisen tuoton laskemisessa                    Aikooko Hallitus kiireellisellä aika-
35833:  verkoston pääomalle ei ole olemassa sellaista yh-            taululla valmistella tarvittavat toimenpi-
35834:  tenäistä käytäntöä, että sähkön myynnissä ta-                teet ja tarvittaessa tuoda eduskunnan kä-
35835:  pahtuisi oikeudenmukaista kilpailua. Käytettä-               siteltäväksi sellaiset muutokset sähkö-
35836:  vissä olevien tilinpäätöstietojen mukaan lasken-             markkinalainsäädäntöön, että oikeuden-
35837:  nallinen korko on voinut vaihdella parista pro-              mukainen ja reilu kilpailu taataan sähkö-
35838:  sentista jopa 15 %:iin, mikä ei kilpailutilanteen            markkinoilla sähkön myyjille riippumat-
35839:  kannalta ole merkityksetöntä.                                ta myyjäyhtiön koosta tai muusta ase-
35840:      Kantaverkkoyhtiön toiminta ja kantaverkon                masta sähkömarkkinoilla ja että kilpai-
35841:  käyttö on avainkysymys sen suhteen, miten niin               lulle voidaan vapauttaa myös sähkön
35842:   pienet kuin suuretkin sähköyhtiöt voivat toimia             pien ostajat?
35843: 
35844:       Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
35845: 
35846:                       Hannu Kemppainen /kesk             Juhani Alaranta /kesk
35847:                       Aapo Saari /kesk                   Annikki Koistinen /kesk
35848:                                        Anne Huotari /vas
35849: 
35850: 
35851: 
35852: 
35853:  279001
35854: 2                                         KK 490/1997 vp
35855: 
35856: 
35857: 
35858: 
35859:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35860: 
35861:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kannata kilpaUuttaa myyjiä nykyisin vaaditta-
35862: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       van rekisteröivän tuntimittarin kalleuden vuok-
35863: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     si. Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työryh-
35864: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu          män selvittämään pienkäyttäjien pääsyä vapaille
35865: Kemppaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      sähkömarkkinoille ilman nykyisin vaadittavaa
35866: myksen n:o 490:                                     mittaria. Työryhmä ehdotti, että pienkäyttäjien
35867:                                                     osalta sovellettaisiin niin sanottua tyyppikuor-
35868:           Aikooko Hallitus kiireellisellä aika-     mituskäyräjärjestelmää, jolloin pienkäyttäjät
35869:        taululla valmistella tarvittavat toimenpi-   voisivat päästä kilpailun piiriin ilman uuden, kal-
35870:        teet ja tarvittaessa tuoda eduskunnan kä-    liimman mittarin hankintaa. Työryhmän ehdo-
35871:        siteltäväksi sellaiset muutokset sähkö-      tuksen pohjalta kauppa- ja teollisuusministeriös-
35872:        markkinalainsäädäntöön, että oikeuden-       sä valmistellaan parhaillaan tarvittavaa sähkö-
35873:        mukainen ja reilu kilpailu taataan sähkö-    markkinalain muutosta. Hallituksen esitys on
35874:        markkinoilla sähkön myyjille riippumat-      tarkoitus antaa eduskunnalle tulevan syksyn ai-
35875:        ta myyjäyhtiön koosta tai muusta ase-        kana, jolloin lainmuutos saataisiin voimaan ensi
35876:        masta sähkömarkkinoilla ja että kilpai-      vuoden aikana.
35877:        lulle voidaan vapauttaa myös sähkön              Myös kauppa- ja teollisuusministeriön mieles-
35878:        pien ostajat?                                tä hajonta sähkön siirtohinnoissa eri verkkoyh-
35879:                                                     tiöiden välillä on huolestuttavan suuri. Sähkö-
35880:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        markkinakeskus on selvittänyt asiaa, mutta sel-
35881: vasti seuraavaa:                                    vitystyötä on tähän saakka vaikeuttanut se, että
35882:                                                     tämän vuoden alkuun saakka verkkoyhtiöillä oli
35883:    Sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle on       siirtotariffit vain yli 500 kilowatin siirroille ja
35884: yksi suurimmista muutoksista maamme sähkön          käytettävissä ei vielä ollut siirtotoiminnan eriy-
35885: käytön historiassa. Suomi on eturivin maita Eu-     tettyjä tuloslaskelmia ja taseita. Nyt verkkoyh-
35886: roopassa ja koko maailmassakin sähkömarkki-         tiöillä on siirtotariffit kaikille siirroille ja siirto-
35887: noiden avaamisessa. Näin ollen onkin selvää,        toiminta on kirjanpidollisesti eriytetty, joten siir-
35888: että sähkömarkkinoiden vapautumiseen valmis-        totariffien oikeellisuuden tarkastelu on helpom-
35889: tauduttaessa kaikkia mahdollisia ongelmia ei        paa. Sähkömarkkinakeskus kerää tariffitiedot ja
35890: voitu etukäteen ennustaa ja ratkaista. Tarkoitus    julkaisee niistä yhteenvetoja. Kilpailuvirasto ja
35891: olikin, että kilpailu sähkömarkkinoilla käynnis-    Sähkömarkkinakeskus ovat yhteistyössä ryhty-
35892: tyy portaittain ja tilannetta seurataan. Tarvit-    neet selvittämään eräiden energialaitosten hin-
35893: taessa varauduttiin myös sähkömarkkinalain-         noittelun oikeellisuutta.
35894: säädännön muuttamiseen.                                 Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti viime
35895:    Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Sähkö-        vuoden kesäkuussa työryhmän selvittämään kei-
35896: markkinakeskus ovatkin seuranneet tarkasti kil-     not vähentää tai estää sähköyritysten vertikaali-
35897: pailun käynnistymistä ja ryhtyneet toimenpitei-     integraation haittavaikutuksia sähkömarkki-
35898: siin ilmenneiden ongelmien ratkaisemiseksi ja       noilla. Työryhmän tulee arvioida näiden haitto-
35899: kilpailun esteiden poistamiseksi. Kauppa- ja        jen merkitys ja käytettävissä olevien keinojen to-
35900: teollisuusministeriö on asettanut useita työryh-    teutettavuus sekä tehdä arvionsa pohjalta ehdo-
35901: miä ja teettänyt selvityksiä sähkömarkkinoiden      tus mahdollisista muutoksista lainsäädäntöön.
35902: toimivuuden parantamiseksi.                         Työryhmän tulee tarkastella ainakin seuraavia
35903:    Kysymyksessä esitettyjen epäkohtien osalta       keinoja: säädetään velvoite yhtiöittää jakelu-
35904: voidaan todeta seuraavaa.                           verkko ja sähkönmyynti erillisiksi yhtiöiksi, sää-
35905:    Tämän vuoden alusta kaikki sähkönkäyttäjät       detään vertikaalisesti integroituneelle vähittäis-
35906: ovat periaatteessa voineet vapaasti ostaa säh-      myyjälle velvoite kilpailuttaa sähkönhankintan-
35907: könsä keneltä tahansa sähkönmyyjältä. Käytän-       sa, tehostetaan hintavalvontaa vähittäismyyn-
35908: nössä pienten sähkönkäyttäjien ei kuitenkaan        nissä, puretaan jakeluverkon haltijan nykyinen
35909:                                             KK 490/1997 vp                                              3
35910: 
35911: yksinoikeus rakentaa sähköverkkoa vastuu-              jestelmävastuussa olevaksi kantaverkkoyhtiök-
35912: alueellaan, säädetään jakeluyhtiökaupat luvan-         si. Kantaverkkoyhtiön, kuten muidenkin ver-
35913: varaisiksi, rajoitetaan lailla tuottajien mahdolli-    konhaltijoiden, toiminnan tulee sähkömarkkina-
35914: suutta omistaa jakelu yrityksiä. Työryhmän mää-        lain mukaan olla tasapuolista ja syrjimätöntä
35915: räaika on 31.5.1997.                                   kaikkia verkon käyttäjiä kohtaan. Verkkoyhtiö
35916:    Marraskuussa 1996 Imatran Voima Oy, Poh-            ei saa asettaa omistajiaan parempaan asemaan
35917: jolan Voima Oy ja valtio perustivat uuden kanta-       kuin muita verkonkäyttäjiä.
35918: verkkoyhtiön, Suomen Kantaverkko Oy:n.                    Kauppa- ja teollisuusministeriön tavoitteena
35919: Myöhemmin yhtiön osakkaiksi tulisi lisäksi insti-      on tasapuolisesti ja tehokkaasti toimivat sähkö-
35920: tutionaalisia sijoittajia. Tarkoituksena on, että      markkinat. Kuten edellä olevasta selviää, viran-
35921: IVO-konsernija PVO-konserni myisivät omista-           omaiset seuraavat sähkömarkkinoiden kehitty-
35922: mansa kantaverkot uudelle yhtiölle. Verkko-            mistä ja ovat ryhtyneet toimenpiteisiin esiin tul-
35923: kauppoja ei ole vielä tehty eikä yhtiö ole aloitta-    leiden ongelmien ratkaisemiseksi ja kilpailun es-
35924: nut operatiivista toimintaa. Aloitettuaan varsi-       teiden poistamiseksi.
35925: naisen toimintansa uusi yhtiö määrättäisiin jär-
35926:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1997
35927:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
35928: 4                                          KK 490/1997 vp
35929: 
35930: 
35931: 
35932: 
35933:                                        Tili Riksdagens Talman
35934: 
35935:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     försäljarna konkurrera om elförsäljningen till
35936: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       dem, eftersom den registrerande timmätare som
35937: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     idag krävs för detta är så dyr. Handels- och
35938: man Hannu Kemppainen m.fl. undertecknade             industriministeriet tillsatte en arbetsgrupp för att
35939: spörsmål nr 490:                                     utreda hur småförbrukare kunde få tillträde till
35940:                                                      den fria elmarknaden utan den mätare som krävs
35941:           Har Regeringen för avsikt att med          i dagens läge. Arbetsgruppen föreslog att ett sys-
35942:        brådskande tidtabell bereda de åtgärder       tem med s.k. typbelastningskurva skall tillämpas
35943:        som behövs och, om nödvändigt, till riks-     i fråga om småanvändarna, varvid dessa kan bli
35944:        dagen för behandling överlämna sådana         delaktiga av konkurrensen utan att behöva skaf-
35945:        ändringar av elmarknadslagstiftningen         fa sig en ny, dyrare mätare. Utgående från arbets-
35946:        att en rättvis och hederlig konkurrens kan    gruppens förslag bereds på handels- och industri-
35947:        garanteras elförsäljarna på elmarknaden,      ministeriet som bäst den ändring av elmarknads-
35948:        oberoende av säljarbolagets storlek eller     lagen som behövs. Avsikten är att en regerings-
35949:        annan ställning på elmarknaden, och att       proposition om detta skall ges till riksdagen i
35950:        konkurrensen kan släppas fri också för        höst, varvid den ändrade lagen kan träda i kraft
35951:        små elköpare?                                 under nästa år.
35952:                                                          Också handels- och industriministeriet är av
35953:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        den åsikten att spridningen i elöverföringspriser-
35954: anföra följande:                                     na mellan de olika nätbolagen är oroväckande
35955:                                                      stor. Elmarknadscentralen har utrett frågan men
35956:     Det att konkurrensen på elmarknaden släpps       utredningsarbetet har hittills försvårats av att
35957: fri är en av de största ändringarna i elanvänd-      nätbolagen till ingången av detta år hade överfö-
35958: ningens historia i vårt land. Finland är ett av de   ringstariffer endast för överföringar som gällde
35959: första länderna i Europa och i hela världen som      över 500 kilowatt och några särredovisade resul-
35960: liberaliserar elmarknaden. Därför är det klart att   tat- och balansräkningar för överföringen fanns
35961: alla eventuella problem inte kunde förutses och      ännu inte att tillgå. Nu har nätbolagen överfö-
35962: lösas på förhand när förberedelserna gjordes för     ringstariffer för alla överföringar och överfö-
35963: avregleringen av elmarknaden. Avsikten var ock-      ringsverksamheten särredovisas, vilket gör att
35964: så att konkurrensen på elmarknaden skulle inle-      det är lättare att granska hur riktiga överförings-
35965: das stegvis och situationen följas. Dessutom be-     tarifferna är. Elmarknadscentralen samlar in ta-
35966: redde man sig på att vid behov ändra elmark-         riffuppgifter och publicerar sammandrag över
35967: nadslagstiftningen.                                  dem. Konkurrensverket och Elmarknadscentra-
35968:     Handels- och industriministeriet och Elmark-     len har tillsammans börjat utreda hur korrekt
35969: nadscentralen har följaktligen noga följt hur        vissa energiverks prissättning är.
35970: konkurrensen har kommit igång och vidtagit åt-           Handels- och industriministeriet tillsatte i juni
35971: gärder för att lösa de problem som har uppkom-       i fjol en arbetsgrupp för att utreda med vilka
35972: mit och för att undanröja hindren för konkurren-     metoder de skadliga effekterna på elmarknaden
35973: sen. Handels- och industriministeriet har tillsatt   av elföretags vertikala integration kan minskas
35974: flera arbetsgrupper och låtit utföra utredningar     och förhindras. Arbetsgruppen bör bedöma be-
35975: för att förbättra elmarknadens funktionsduglig-      tydelsen av dessa nackdelar och hur genomförba-
35976: het.                                                 ra de metoder är som står till buds samt utgående
35977:    I fråga om de olägenheter som tas upp i spörs-    från sin bedömning göra ett förslag till eventuella
35978: målet kan följande konstateras:                      ändringar av lagstiftningen. Arbetsgruppen bör
35979:     Från och med ingången av detta år har alla       granska åtminstone följande metoder: det kan
35980: elanvändare i princip fritt kunnat köpa sin el av    stadgas om en skyldighet att bolagisera distribu-
35981: viiken elförsäljare som helst. I praktiken lönar     tionsnätet och elförsäljningen till separata bolag,
35982: det sig dock inte för små elanvändare att låta       det kan stadgas om en skyldighet för vertikalt
35983:                                            KK 490/1997 vp                                              5
35984: 
35985: integrerade minutförsäljare att konkurrensutsät-      och bolaget har inte heller inlett sin operativa
35986: ta sin elanskaffning, prisövervakningen vid mi-       verksamhet. Sedan det nya bolaget har inlett sin
35987: nutförsäljningen kan effektiveras, distributions-     egentliga verksamhet skall det fastslås att bolaget
35988: nätsinnehavarens nuvarande ensamrätt att byg-         är ett stamnätsbolag med systemansvar. I stam-
35989: ga elnät på sitt ansvarsområde kan upphävas, det      nätsbolagets verksamhet skall, liksom i övriga
35990: kan stadgas om att handel med distributionsbo-        nätinnehavares verksamhet, alla nätanvändare
35991: lag skall vara beroende av tillstånd, producenter-    enligt elmarknadslagen behandlas lika och på ett
35992: nas möjlighet att äga distributionsföretag kan        icke-diskriminerande sätt. Nätbolaget får inte ge
35993: begränsas genom en lag. Arbetsgruppens tid går        sina ägare en bättre ställning än andra nätanvän-
35994: ut den 31 maj 1997.                                   dare.
35995:    I november 1996 grundade Imatran Voima                Handels- och industriministeriet har som mål
35996: Oy, Pohjolan Voima Oy och staten ett nytt stam-       att åstadkomma en elmarknad som är lika för
35997: nätsbolag, Finska Stamnät Ab. Senare blev ock-        alla och fungerar effektivt. Såsom det framgår av
35998: så institutionelia placerare delägare i bolaget.      ovanstående följer myndigheterna hur elmarkna-
35999: A vsikten är att IVO-koncernen och PVO-kon-           den utvecklar sig och har vidtagit åtgärder för att
36000: cernen skall sälja de stamnät de äger till det nya    lösa de problem som har uppkommit och för att
36001: bolaget. Några nätaffärer har ännu inte gjorts        undanröja hindren för konkurrens.
36002:      Helsingforsden 22 maj 1997
36003: 
36004:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
36005:                                             KK 491/1997 vp
36006: 
36007: Kirjallinen kysymys 491
36008: 
36009: 
36010: 
36011: 
36012:                                    Ossi Korteniemi /kesk: Metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten
36013:                                        työntekijöiden eläke-etujen leikkaussuunnitelmista
36014: 
36015: 
36016:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36017: 
36018:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan metsä-      60%. Lisäeläkkeeseen puuttuminenjohtaa eläk-
36019: keskusten eli entisten metsälautakuntien, met-        keensaajat epäoikeudenmukaiseen asemaan
36020: sänhoitoyhdistysten, yhteismetsien ja yksityisten     muihin verrattuna, sillä lisäeläkkeestä on muo-
36021: taimitarhojen työntekijöiden eläke-etuuksia           dostunut palkkaukseen rinnastettava etuisuus.
36022: suunnitellaan leikattavaksi. Suunnitelma koskee          Metsäkeskusten työntekijöiden määrää on
36023: lisäeläkkeen eli ns. Metsä-Tapion leikkaamista        vähennetty viime vuosina voimakkaasti. Siksi
36024: keskimäärin 32 prosentilla. Leikkaukset aiotaan       henkilöstön vähennyksiin ei tulisikaan enää tur-
36025: aloittaa kuluvan vuoden heinäkuun alusta lu-          vautua. Näistä syistä valtion tulisikin taata lisä-
36026: kien. Eläke-etuuksiin puuttumista perustellaan        eläkkeiden rahoitus tarvittavassa määrin budjet-
36027: taloudellisilla syillä. Metsäkeskusten mukaan         tivaroin, jottei metsäkeskusten tarvitsisi puuttua
36028: toisena vaihtoehtona on työntekijöiden määrän         työntekijöidensä lisäeläkejärjestelmään tai vä-
36029: vähentäminen.                                         hentää työntekijöidensä määrää.
36030:    Leikkaussuunnitelma koskee noin 2 OOO:ta              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36031: yksityismetsätaloudessa työskentelevää toimi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36032: henkilöä ja sieltä eläkkeelle jäänyttä eläkeläistä.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36033: Joukossa on metsätalousteknikoita, metsäta-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36034: lousinsinöörejä, metsänhoitajia, työnjohtajia ja
36035: toimistotyöntekijöitä. Ankarimmin leikkaus                      Onko Hallitus tietoinen metsäkeskus-
36036: kohdistuisi iäkkäisiin eläkeläisiin, koska juuri             ten työntekijöiden lisäeläkkeisiin suunni-
36037: heillä lisäeläke muodostaa huomattavan osan                  telluista vähennyksistä, ja
36038: koko eläkkeen määrästä. Enimmillään leikkaus                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36039: voisi olla tiettävästi 40 %ja perhe-eläkkeissäjopa           ryhtyä syntyneessä tilanteessa?
36040: 
36041:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
36042: 
36043:                                          Ossi Korteniemi /kesk
36044: 
36045: 
36046: 
36047: 
36048: 279001
36049: 2                                         KK 491/1997 vp
36050: 
36051: 
36052: 
36053: 
36054:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36055: 
36056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kohden. Leikkauksen määrä on kuitenkin oma-
36057: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       eläkkeissä enintään 40 prosenttia ja perhe-eläk-
36058: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     keissä 60 prosenttia eläkesäännön mukaisen
36059: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-      eläkkeen määrästä.
36060: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Eläke-Tapion lisäeläkejärjestelmän piirissä
36061: n:o 491:                                            olevat työnantajat ovatjoutuneet tekemään pää-
36062:                                                     töksen eläkesäännön muuttamisesta taloudelli-
36063:           Onko Hallitus tietoinen metsäkeskus-      silla perusteilla. Työnantajien palkkasumma,
36064:        ten työntekijöiden lisäeläkkeisiin suunni-   josta vuosimaksut lisäeläkemenojen peittämisek-
36065:        telluista vähennyksistä, ja                  si katetaan, oli vuonna 1990 385,4 milj. mk ja
36066:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vuonna 1996 333,5 milj. mk. Lisäeläkemenot
36067:        ryhtyä syntyneessä tilanteessa?              ovat vastaavana aikana kasvaneet 18,3 prosent-
36068:                                                     tia,joten vuosimaksuprosenttia on jouduttu nos-
36069:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tamaan. Vuosimaksuprosentti vuonna 1996 oli
36070: vasti seuraavaa:                                     12,5 %. Vuosimaksuprosentin korotus vuodesta
36071:                                                     1990 vuoteen 1996 on ollut 32,8 prosenttia.
36072:    Kysymyksessä tarkoitettu lisäeläkejärjestel-         Sääntömuutoksen perustelujen mukaan etu-
36073: mä pohjautuu vuonna 1949 tehtyyn sopimuk-           jen leikkaamisessa on pyritty jo eläkkeellä ole-
36074: seen, jonka yksityismetsätalouden edistämisjär-     vien sekä tulevien eläkkeensaajien osalta oikeu-
36075: jestöt ovat tehneet toimihenkilöidensä eläke-       denmukaiseen ja tasapuoliseen ratkaisuun. Leik-
36076: eduista. Sopimuksen 1 kohdan mukaan tarkem-         kausprosentit on pyritty määrittämään siten, että
36077: mat ehdot eläkkeistä ovat Eläke-Tapion eläke-       eläkesäännön työnantajille aiheuttaman rasite
36078: säännössä. Sopimuksen 6. kohdan mukaan sopi-        saadaan tasolle, jolla niiden taloudellinen toi-
36079: musta voidaan muuttaa tai se voidaan purkaa         mintakyky säilyy. Tällä tavalla pyritään varmis-
36080: työnantajien kahden kolmasosan enemmistöllä         tamaan myös olemassa olevan lisäeläkejärjestel-
36081: tehdyllä päätöksellä. Saman kohdan mukaan           män jatkuminen.
36082: eläkesäännön muutoksista päättää työnantajien           Lisäeläkejärjestelmän ylläpitämisen lisäksi
36083: kokous. Eläke-Tapion eläkesäännön 25 §:n 4          työnantajat huolehtivat tietysti myös lakisäätei-
36084: momentin mukaan eläkesääntöä voidaan muut-          sestä eläketurvasta, joten lisäeläkejärjestelmän
36085: taa työnantajien kokouksessa kahden kolmas-         ylläpitäminen vaikuttaa merkittävästi lisäeläke-
36086: osan enemmistöllä tehdyllä päätöksellä.             järjestelmän piirissä olevien kilpailuasemaan ver-
36087:    Lisäeläkejärjestelmän piiriin ovat kuuluneet     rattuna niihin työnantajiin, joilla on kustaunet-
36088: metsäkeskukset, Metsätalouden kehittämiskes-        tavanaan vain lakisääteisestä eläketurvasta ai-
36089: kus Tapio, metsänhoitoyhdistykset ja eräät muut     heutuvat menot. Eläkeläisille lisäeläke on laki-
36090: yksityismetsätalouden piirissä toimivat organi-     sääteisen eläke-edun päälle tuleva eläke.
36091: saatiot.                                                Eläke-Tapion työnantajakokouksen päätös
36092:    Eläke-Tapion työnantajakokous on 15. huhti-      muutoksesta on tullut maa- ja metsätalousminis-
36093: kuuta yksimielisesti päättänyt muutoksesta Elä-     teriön vahvistettavaksi. Maa- ja metsätalousmi-
36094: ke-Tapion eläkesääntöön. Sääntömuutoksen            nisteriö tutkii asian valmistelussa Eläke-Tapion
36095: mukaan kaikkia 1.7.1997 maksussa olevia lisä-       työnantajakokouksen päätöksen laillisuuden ja
36096: eläkkeitä leikataan. Leikkauksen perusmäärä on      muut päätöksen vahvistamiseen vaikuttavat
36097: 10 prosenttia omissa eläkkeissä ja 20 prosenttia    edellytykset.
36098: perhe-eläkkeissä. Perusmäärään lisätään oma-            Hallitus katsoo, että kysymys ei tässä vaihees-
36099: eläkkeissä 1,8 prosenttia ja perhe-eläkkeissä 2,5   sa anna hallituksen taholta aihetta enempiin toi-
36100: prosenttia kutakin alkavaa eläkkeelläolovuotta      menpiteisiin.
36101: 
36102:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1997
36103: 
36104:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
36105:                                            KK 491/1997 vp                                             3
36106: 
36107: 
36108: 
36109: 
36110:                                        Tili Riksdagens Talman
36111: 
36112:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        De arbetsgivare som omfattas av Eläke-Tapi-
36113: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       os tilläggspensionssystem har tvingats fatta be-
36114: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     slutet om ändring av pensionsstadgan av ekono-
36115: man Ossi Korteniemi undertecknade spörsmål nr        miska skäl. Den lönesumma för arbetsgivarna
36116: 491:                                                 som årspremierna för täckandet av tilläggspen-
36117:                                                      sionsutgifterna baserar sig på var 385,4 milj. mk
36118:           Är Regeringen medveten om de plane-        år 1990 och 333,5 milj. mk år 1996. Under mot-
36119:        rade minskningarna av tiliäggspensioner-      svarande tid har tilläggspensionsutgifterna ökat
36120:        na för arbetstagare vid skogscentralerna,     med 18,3 %. På grund av detta har man varit
36121:        och                                           tvungen att höja årspremieprocenten. År 1996
36122:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      var årspremieprocenten 12,5 %. Årspremiepro-
36123:        i den uppkomna situationen?                   centen har höjts med 32,8% från år 1990 tili år
36124:                                                      1996.
36125:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Enligt motiveringen tili stadgeändringen har
36126: anföra följande:                                     nedskärningen avförmånerna syftat tili en rättvis
36127:                                                      och opartisk lösning för både nuvarande och
36128:    Det tilläggspensionssystem som avses i spörs-     framtida pensionstagare. Man har försökt be-
36129: målet grundar sig på ett avtal om funktionärer-      stämma nedskärningsprocenterna så att den be-
36130: nas pensioner från 1949 som ingåtts av organisa-     lastning som pensionsstadgan medför för arbets-
36131: tioner som verkar för främjande av det privata       givarna fås tili en sådan nivå att de bevarar sin
36132: skogsbruket. Enligt avtalets 1 punkt finns när-      funktionsduglighet. På så sätt vili man också
36133: mare vilikor för pensionerna i Eläke-Tapios pen-     säkerställa det befintliga systemets fortbestånd.
36134: sionsstadga. Enligt avtalets 6 punkt kan avtalet        Utöver upprätthållandet av tilläggspensions-
36135: ändras eller upphävas genom ett beslut som fat-      systemet sköter arbetsgivarna naturligtvis också
36136: tas av arbetsgivarna med tvåtredjedels majoritet.    om det lagstadgade pensionsskyddet. Upprätt-
36137: I samma punkt anges att arbetsgivarmötet beslu-      håliandet av tiliäggspensionssystemet har alltså
36138: tar om ändringar av pensionsstadgan. Enligt 25 §     en betydande inverkan på konkurrensläget för de
36139: 4 mom. i Eläke-Tapios pensionsstadga kan pen-        arbetsgivare som omfattas av tiliäggspensions-
36140: sionsstadgan ändras genom ett beslut som fattas      systemet i jämförelse med de arbetsgivare som
36141: av arbetgivarmötet med tvåtredjedels majoritet.      enbart skali stå för de utgifter som det lagstadga-
36142:    Skogscentralerna, Skogsbrukets utvecklings-       de pensionsskyddet medför. För pensionstagar-
36143: central Tapio, skogsvårdsföreningarna och vissa      na är tilläggspensionen en pension som läggs till
36144: andra organisationer inom det privata skogsbru-      den lagstadgade pensionsförmånen.
36145: ket har omfattats av tilläggspensionssystemet.          Det beslut om stadgeändring som fattades av
36146:    Eläke-Tapios arbetsgivarmöte har den 15           Eläke-Tapios arbetsgivarmöte har kommit tili
36147: april 1997 fattat ett enhäliigt beslut om ändring    jord- och skogsbruksministeriet för faststälielse.
36148: av Eläke-Tapios pensionsstadga. Enligt stadge-       1 samband med beredningen av ärendet undersö-
36149: ändringen genomförs en nedskärning av alla           ker jord- och skogsbruksministeriet lagligheten i
36150: 1.7.1997 löpande pensioner. Nedskärningens           det beslut som fattades av Eläke-Tapios arbetsgi-
36151: grundbelopp är 10% när det gäller egenpensio-        varmöte och övriga förutsättningar som inverkar
36152: ner och 20 % när det gäller familjepensioner. Tili   på faststäliandet av beslutet.
36153: grundbeloppet läggs 1,8% för egenpensioner och          Regeringen anser att spörsmålet i detta skede
36154: 2,5 % för familjepensioner för varje påbörjat        inte ger anledning tili ytterligare åtgärder från
36155: pensionsår. Nedskärningen är dock högst 40 %         regeringens sida.
36156: för egenpensioner och 60 % för familjepensioner
36157: beräknad på pensionsbeloppet enligt pensions-
36158: stadgan.
36159:      Helsingfors den 15 maj 1997
36160: 
36161:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
36162:                                            KK 492/1997 vp
36163: 
36164: Kirjallinen kysymys 492
36165: 
36166: 
36167: 
36168: 
36169:                                   Juha Karpio /kok: Makeisveron poistamisesta
36170: 
36171: 
36172:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36173: 
36174:     Makeisista peritään Suomessa erillistä kulu-        Makeisveron aikaansaama harmaa talous ja
36175: tusveroa eli ns. pisteveroa,jonka suuruus on 3,50    byrokratia aiheuttavat turhia ongelmia kotimai-
36176: mk/kg. Suomessa ainoastaan ksylitolia sisältävät     selle elinkeinoelämälle. Suomen päivittäistava-
36177: makeiset on vapautettu tästä verorasituksesta        rayhdistys arvioi, että harmaat markkinat käsit-
36178: ksylitolin terveysvaikutusten takia. Makeisvero      tävätjopa 10% maamme 3,5 miljardin markan
36179: on kuitenkin fiskaalinen valmistevero,jonka val-     vuotuisista makeismarkkinoista. Harmaasta ta-
36180: tiontaloudellinen merkitys on lähes olematon.        loudesta kärsivät pahiten kotimainen laillisesti
36181: Sen sijaan makeisverosta kuluttajille, teollisuu-    toimiva kauppa ja teollisuus, jotka joutuvat kil-
36182: delle ja kaupalle aiheutuva haitta on suuri, sillä   pailullisesti eriarvoiseen asemaan. Valtio menet-
36183: makeisveron osuus on useimmiten 10--20 pro-          tää harmaan talouden vuoksi paitsi suoranaiset
36184: senttia makeisten kuluttajahinnoista.                makeisverot, myös arvonlisäverot ja elinkeinove-
36185:     Kansainvälisen elintarvikekaupan vapautu-        rot
36186: minen on tekemässä makeisveron perimisen vai-           Teollisuuden taholta on pitkään esitetty ma-
36187: keaksi. Erillisten pisteverojen poistaminen on       keisveron poistamista epätarkoituksenmukaise-
36188: tärkeä poliittinen tavoite EU:ssa,jossa poikkea-     na Suomesta. On ehdotettu, että makeisvero
36189: vuudet jäsenvaltioiden välillisessä verotuksessa     poistettaisiin vuoden 1998 alusta lukien kui-
36190: nähdään kaupan esteinä. Keskustelu erillisvero-      tenkin siten, että veroa ei kannettaisi 1. 7.1997
36191: jen harmonisoinnista on jo aloitettu. Suomen         lähtien. Siirtymäkautta perustellaan markkina-
36192: ohella Tanska on ainoa EU-maa, joka ylläpitää        häiriöiden minimoimisella.
36193: makeisveroa.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36194:     Suomessa myytävät makeiset ovat pääosin          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36195: kotimaista tuotantoa, jonka kilpailukykyä ma-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36196: keisvero heikentää ja jonka kansainvälisty-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36197: mistä se hidastaa. Kotimainen makeisteollisuus
36198: työllistää itse nykyään noin 2 600 henkilöä ja                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36199: noin 3,5 miljardin vuotuinen makeiskauppa vä-                ryhtyä, jotta Suomen kannalta eriarvoi-
36200: lillisesti vielä enemmän. Kotimainen makeisteol-             nen ja kilpailua vääristävä makeisvero
36201:  lisuus on kuitenkin joutunut sulkemaan tehtai-              poistettaisiin muiltakin kuin ksylitoli-
36202:  taan ja vielä vuonna 1994 se työllisti suoraan              makeisilta mahdollisimman pian?
36203:  2 900 henkilöä.
36204: 
36205:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
36206: 
36207:                                           Juha Karpio /kok
36208: 
36209: 
36210: 
36211: 
36212: 279001
36213: 2                                            KK 492/1997 vp
36214: 
36215: 
36216: 
36217: 
36218:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36219: 
36220:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         viime aikoina, mutta vähentymiseen ei liene syy-
36221: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nä niinkään makeisvero, vaan useat muut tekijät
36222: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        yhdessä.
36223: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-            Makeisverosta on vapautettu eräät ksylitoli-
36224: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          makeiset. Komissio on lähettänyt 24.4.1997 Suo-
36225: 492:                                                   melle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen
36226:                                                        169 artiklaan perustuvan kirjelmän, jossa se on
36227:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        katsonut, että ksylitolimakeisille myönnetty ve-
36228:         ryhtyä, jotta Suomen kannalta eriarvoi-        rottomuus on perustamissopimuksen 95 artiklan
36229:         nen ja kilpailua vääristävä makeisvero         vastainen. Suomen hallituksen tarkoituksena on
36230:         poistettaisiin muiltakin kuin ksylitolima-     puolustaa ksylitolin verottomuutta. Jos objektii-
36231:         keisilta mahdollisimman pian?                  visten kriteerien nojalla ksylitolin voidaan kat-
36232:                                                        soa olevan sen terveysvaikutusten perusteella eri-
36233:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lainen tuote kuin muut vastaavat makeuttajat, ei
36234: vasti seuraavaa:                                       ksylitolille myönnetyn verottomuuden voitaisi
36235:                                                        katsoa olevan ristiriidassa perustamissopimuk-
36236:     Valmisteverotusta koskevan niin sanotun jär-       sen kanssa.
36237: jestelmädirektiivin mukaan jäsenvaltioilla on             Lisäksi komissio on kirjeessään 20.11.1996
36238: mahdollisuus ottaa käyttöönsä tai pitää voimas-        todennut Suomelle, että Suomessa makeisten
36239: sa myös muihin kuin harmonoituihin (alkoholi-          maahantuojat joutuvat sellaisten toimenpiteiden
36240: juomat, tupakkatuotteet ja mineraaliöljyt) tuot-       ja maksujen kohteeksi, joita ei sovelleta kotimai-
36241: teisiin kohdistuvia veroja edellyttäen, että nämä      siin valmistajiin, ja että makeisveron kantojärjes-
36242: verot eivät aiheuta rajojen ylityksiin liittyviä       telmä on liian raskas suhteessa verotuottoon
36243: muodollisuuksia jäsenvaltioiden välisessä kau-         nähden. Suomen antamassa vastauksessa on ko-
36244: passa. Euroopan unionin jäseneksi tullessaan           rostettu sitä, että vero kannetaan periaatteessa
36245: Suomi poisti useita ei-harmonoituja valmisteve-        samalla tavalla kuin harmonoidun järjestelmän
36246: roja joko maatalouspoliittisten syiden vuoksi tai      piiriin kuuluvat verot, ja että verotusmenettely
36247: sen vuoksi, että niiden kantaminen sisämarkki-         tuonnin osalta on eräissä tapauksissajopa yksin-
36248: natilanteessa ei enää ollut mahdollista. Koska         kertaisempi kuin vastaava kotimaassa valmistet-
36249: makeisveron kantamisen ei katsottu aiheuttavan         tujen tuotteiden osalta. Lisäksi kaikkien ei-har-
36250: merkittäviä veronkantoteknisiä ongelmia, vero          monoitujen valmisteverojen kannossa sovelle-
36251: säilytettiin puhtaasti valtiontaloudellisten syiden    taan samanlaista järjestelmää. Näiden verojen
36252: vuoksi.                                                tuotto on valtion budjetista yli 2%. Suomen anta-
36253:     Makeisista kannettava vero, 3,50 markkaa ki-       massa huomautuksessa lisäksi todettiin, että jos
36254: lolta, nostaa hankitun selvityksen mukaan ma-          ei-harmonoitujen verojen fiskaaliselle merkityk-
36255: keisten hintoja keskimäärin vajaalla 5 prosentil-      selle pannaan painoa, syntyy ongelmia sen rat-
36256: la. Verotuotto on vuositasolla ollut noin 150 mil-     kaisemisessa, milloin jokin vero ja sen kantojär-
36257: joonaa markkaa, eikä ole ollut havaittavissa ve-       jestelmä on suhteellisuusperiaatteen vastainen.
36258: rotuoton pienenemistä ED-jäsenyyden jälkeen-           Tämä puolestaan heikentää oikeusvarmuutta.
36259: kään. Tämä puolestaan osoittaa sen, että veron-        Mikäli makeisvero poistettaisiin nyt, kun saman-
36260: kanto on tehokasta. Tosin on todettava, että           aikaisesti komissiossa on vireillä edellä mainitut
36261: alalla on havaittu jonkin verran harmaatuontia,        ksylitolia ja makeisveron kantojärjestelmää kos-
36262: mutta sen ei ole voitu osoittaa olennaisesti lisään-   kevat rikkomusprosessit, tällainen linja ei olisi
36263: tyneen. Viranomaisten tietoon ei myöskään ole          yhdenmukainen Suomen ajamien tavoitteiden
36264: tullut, että kotimainen makeisteollisuus olisi jou-    kanssa ja olisi selvä osoitus siitä, että Suomi on
36265: tunut lopettamaan toimintaansa veron takia.            todennut molemmissa tapauksissa menettelynsä
36266: Mahdollista on, että makeisteollisuudessa työs-        perustamissopimuksen vastaiseksi. Makeisveron
36267: kentelevien määrä olisi jonkin verran laskenut         poistaminen edesauttaisi myös vaatimusta kaik-
36268:                                           KK 492/1997 vp                                             3
36269: 
36270: kien muiden ei-harmonoitujen valmisteverojen        välittömiä, lähinnä työhön kohdistuvia veroja
36271: poistamisesta.                                      pyritään alentamaan siirtämällä verotuksen pai-
36272:    On kuitenkin ilmeistä, että tulevaisuudessajä-   nopistettä välilliseen verotukseen ja kun toisaalta
36273: senvaltioiden on entistä vaikeampaa pitää voi-      Suomessa on myös paineita välillisen, lähinnä
36274: massa kansallisia, sisämarkkinoiden toimivuutta     alkoholijuomaveron alentamiseen, ei näiden
36275: vaikeuttavia valmisteveroja. Suomessa kysymys-      muutosten kanssa samanaikaisesti ole realistista
36276: tä makeisveronja muidenkin kansallisten valmis-     poistaa vielä muita veroja erityisesti, kun niitä
36277: teverojen olemassaolosta on pohdittava viimeis-     korvaavan uuden veron voimaan saattaminen tai
36278: tään silloin, kun yhteisen rahan käyttöön siirty-   voimassa olevan veron korottaminen taikka vas-
36279: minen on ajankohtaista. Kansalliset valmisteve-     taavasti menojen leikkaaminen on osoittautunut
36280: rot ovat kuitenkin fiskaalisesti merkittäviä. Kun   erityisen vaikeaksi.
36281: 
36282:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
36283: 
36284:                                                               Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
36285: 4                                            KK 492/1997 vp
36286: 
36287: 
36288: 
36289: 
36290:                                          Tili Riksdagens Talman
36291: 
36292:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       saksindustrin har sjunkit en aning under den
36293: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         senaste tiden, men det finns flera faktorer som
36294: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       har samverkat tili det och minskningen beror
36295: man Juha Karpio undertecknade spörsmål nr              knappast enbart på sötsaksaccisen.
36296: 492:                                                       Vissa xylitolsötsaker är befriade från sötsaks-
36297:                                                        accisen. Kommissionen sände den 24 april 1997
36298:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tili Finland en skrivelse som grundar sig på arti-
36299:        ta för att den ur Finlands synvinkel ojäm-      kel 169 i fördraget om upprättandet av Euro-
36300:        lika sötsaksaccisen, som leder tili en sned-    peiska gemenskapen, i viiken den har ansett att
36301:        vridning av konkurrensen, skall avskaf-         den skattefrihet som beviljats för xylitolsötsaker
36302:        fas så snart som möjligt också i fråga om       strider mot artikel 95 i grundfördraget. Finlands
36303:        andra sötsaker än de som är sötade med          regering har för avsikt att försvara skattefriheten
36304:        xylitol?                                        för xylitol. Om man med stöd av objektiva krite-
36305:                                                        rier kan anse att xylitol med avseende på dess
36306:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          hälsoeffekter är en annorlunda produkt än andra
36307: anföra följande:                                       motsvarande sötningsmedel, då skulle den skat-
36308:                                                        tefrihet som har beviljats för xylitol inte kunna
36309:    Enligt det s.k. systemdirektivet, som gäller ac-    anses stå i strid med grundfördraget.
36310: cisbeskattningen, kan en medlemsstat tai bruk              Kommissionen har vidare i ett brev av den 20
36311: eller uppbära skatter också på andra produkter         november 1996 påpekat för Finland att sötsaks-
36312: än de som harmoniserats (alkoholdrycker, to-           importörerna i Finland är föremål för sådana
36313: baksprodukter och mineraloljor) förutsatt att          åtgärder och avgifter som inte tiliämpas på in-
36314: dessa skatter inte medför några formaliteter vid       hemska tillverkare, och att uppbördssystemet i
36315: gränsövergångarna i handeln mellan medlems-            fråga om sötsaksaccisen är alltför tungt i förhål-
36316: staterna. När Finland blev medlem i Europeiska         lande tili skatteintäkterna. I det svar som Finland
36317: unionen avskaffade Finland flera icke-harmoni-         tillställt kommissionen framhålls att skatten i
36318: serade acciser antingen av jordbrukspolitiska or-      princip uppbärs på samma sätt som de skatter
36319: saker eller för att det inte var möjligt att uppbära   som hör tili det harmoniserade systemet, och att
36320: dem i ett läge då vi har en inre marknad. Eftersom     beskattningsförfarandet vad importen beträffar i
36321: uppbörden av sötsaksaccisen inte ansågs medfö-         vissa fall rentav är enklare än vad motsvarande
36322: ra några betydande skatteuppbördstekniska pro-         förfarande är beträffande produkter som tillver-
36323: blem bibehölls accisen av rent statsekonomiska         kats i Finland. Dessutom tillämpas ett likadant
36324: orsaker.                                               system vid uppbörden av alla icke-harmonisera-
36325:    Den skatt som uppbärs på sötsaker, 3,50 mk          de acciser. Dessa skatteintäkter utgör över 2% av
36326: per kilo, höjer enligt inhämtade upplysningar          statsbudgeten. I sitt svar konstaterade Finland
36327: priserna på sötsaker i medeltal med knappt 5 %.        vidare att om man lägger vikt vid den fiskala
36328: Skatteintäkterna har årligen varit ca 150 milj. mk     betydelsen av de icke-harmoniserade skatterna
36329: och inte heller efter vårt medlemsskap i EU har        uppstår det problem då man skall avgöra huruvi-
36330: någon minskning av skatteintäkterna kunnat             da en skatt eller uppbördssystemet i fråga om
36331: skönjas. Detta å sin sida visar att skatteuppbör-      denna skatt strider mot proportionalitetsprinci-
36332: den är effektiv. Man måste likväl konstatera att       pen. Detta å sin sida försvagar rättssäkerheten.
36333: en viss parallellimport på området har observe-        Om sötsaksaccisen avskaffades nu när ovan
36334: rats, men man har inte kunnat påvisa att den           nämnda processer beträffande förseelser i fråga
36335: skulle ha ökat väsentligt. Det har inte heller kom-    om xylitol och systemet för uppbörd av sötsaks-
36336: mit tili myndigheternas kännedom att den in-           accis är aktuella vid kommissionen, skulle denna
36337: hemska sötsaksindustrin skulle ha blivit tvungen       linje inte överensstämma med de mål som Fin-
36338: att lägga ned sin verksamhet på grund av skatten.      land eftersträvar och det skulle vara en klar mar-
36339: Det är möjligt att antalet arbetstagare inom söt-      kering att Finland i bägge fallen har konstaterat
36340:                                               KK 492/1997 vp                                             5
36341: 
36342: att landets förfarande strider mot grundfördra-         målet är att sänka de direkta skatterna som när-
36343: get. Om sötsaksaccisen avskaffades skulle det           mast påförs utfört arbete genom att skjuta tyngd-
36344: också öka kraven på att alla andra acciser skall        punkten tili den indirekta beskattningen och när
36345: avskaffas.                                              det å andra sidan i Finland också finns tryck på
36346:     Det är likväl uppenbart att det blir allt svårare   att sänka de indirekta skatterna, närmast accisen
36347: i framtiden för medlemsstaterna att uppbära na-         på alkoholdrycker, är det inte realistiskt att sam-
36348: tionella acciser som fårsvårar verksamheten på          tidigt med dessa ändringar avskaffa ytterligare
36349: den inre marknaden. 1 Finland måste frågan om           andra skatter, speciellt då det har visat sig vara
36350: sötsaksaccis och andra nationella acciser tas upp       synnerligen svårt att införa en ny ersättande skatt
36351: tili behandling senast då det blir aktuellt att över-   eller att höja en redan befintlig skatt eller att i
36352: gå tili en gemensam valu ta. De nationella acciser-     motsvarande grad skära ned utgifterna.
36353: na är emellertid av stor fiskal betydelse. När
36354: 
36355:      Helsingfors den 30 maj 1997
36356: 
36357:                                                                          Finansminister Sauli Niinistö
36358:                                               KK 493/1997 vp
36359: 
36360: Kirjallinen kysymys 493
36361: 
36362: 
36363: 
36364: 
36365:                                     Vaito Koski /sd: Yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvasta
36366: 
36367: 
36368: 
36369:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36370:    Yrittäjien työttömyysturva on järjestetty vuo-       hesuhde ilman tosiasiallista elatussuhdetta -ja
36371: den 1995 alusta voimaan tulleella työttömyystur-        ilman lakiin perustuvaa elatusvelvollisuutta .:___
36372: vauudistuksella, jossa yrittäjille turvattiin oikeus    johtaa työttömyysturvan epäämiseen.
36373: työttömyyspäivärahaan. Työttömäksi jäävien                  Suomen Hallitusmuodon 15 a §:n (96911995)
36374: yrittäjien aseman voidaan katsoa olevan oikeu-          nojalla jokaisella Suomessa asuvalla henkilöllä
36375: denmukaisesti ja kohtuullisesti järjestetty.            on oikeus välttämättömään toimeentuloon. Sa-
36376:     Nykyisin voimassa olevaa työttömyysturvala-         man lainkohdan toisen momentin mukaan lailla
36377: kia (602/1984) on kuitenkin perusteltua pitää           on taattava perustoimeentulon turva työttömyy-
36378: puutteellisena yrittäjien perheenjäsenten osalta.       den aikana. Hallitusmuodon tarkoittama laki on
36379: Lain 5 a §:n (131711994) mukaan on päätoimisel-         edellä mainittu työttömyysturvalaki, joka on
36380: ta yrittäjältä evätty oikeus työttömyysturvaan.         yrittäjien perheenjäsenten osalta puutteellinen.
36381: Saman lain mukaan katsotaan yritystoimintaa             Hallitusmuodon turvaamia perusoikeuksia on
36382: harjoittavaksi henkilö, joka paitsi itse omistuk-       pidettävä yksilöä suojaavina oikeuksina. Sosiaa-
36383: sensa kautta käyttää määräysvaltaa yrityksessä,         liset oikeudet, kuten oikeus toimeentuloon, on
36384: myös henkilö, jonka perheenjäsenet voivat täl-          turvattava jokaiselle yksilölle erikseen hänen
36385: laista määräysvaltaa käyttää. Lain 1 a §:n perus-       syntyperästään tai perhesuhteistaan riippumat-
36386: teluiden mukaan määräysvallan käyttö johtavas-          ta.
36387: sa asemassa olisi valtaa sellaisiin päätöksiin, joil-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36388: la olisi merkitystä työttömyysturvaa hakevan            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36389: henkilön työllistymiseen.                               nioittavasti valtioneuvoston asian.omaisen jäse-
36390:     Lakia sovelletaan myös samassa osoitteessa          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36391: asuviin täysi-ikäisiin perheenjäseniin. Yrittäjänä
36392:  toimivan henkilön täysi-ikäinen lapsi saattaajää-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
36393: dä vaille työttömyyspäivärahaetuuksia, vaikka                   varmistaakseen, että työttömyysturvala-
36394:  hän ei käytännössä olisikaan yrittäjävanhem-                   ki nykyistä paremmin turvaisi yrittäjien
36395:  pansa huollettavana. Lakia sovellettaessa ei sel-              täysi-ikäisten perheenjäsenten oikeuden
36396:  vitetä, saako yrittäjän perheenjäsen todella toi-              hallitusmuodon tarkoittamaan välttä-
36397:  meentulonsa yrittäjävanhemmalta. Pelkkä per-                   mättömään toimeentuloon?
36398: 
36399:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
36400:                                               Valto Koski /sd
36401: 
36402: 
36403: 
36404: 
36405:  279001
36406: 2                                             KK 493/1997 vp
36407: 
36408: 
36409: 
36410: 
36411:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
36412: 
36413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           vä sitä, joka on velvollinen ottamaan itselleen
36414: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            yrittäjien eläkelakien mukaisen yrittäjäeläkeva-
36415: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-         kuutuksen. Työttömyysturvan lähtökohdista
36416: le jäsenelle kansanedustaja Valto Kosken näin            määritelmää kuitenkin laajennettiin mm. siten,
36417: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 493:                 että yrittäjänä pidetään voimassa olevan työttö-
36418:                                                          myysturvalain mukaan, paitsi varsinaista yritys-
36419:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           toimintaa harjoittavaa henkilöä, niin myös tä-
36420:         varmistaakseen, että työttömyysturvala-          män yrityksessä työskentelevää, samassa talou-
36421:         ki nykyistä paremmin turvaisi yrittäjien         dessa asuvaa perheenjäsentä.
36422:         täysi-ikäisten perheenjäsenten oikeuden             Pelkkä samassa taloudessa asuminen yritys-
36423:         hallitusmuodon tarkoittamaan välttä-             toimintaa harjoittavan henkilön kanssa ei kos-
36424:         mättömään toimeentuloon?                         kaan tee perheenjäsenestä yrittäjää. Jotta yrittä-
36425:                                                          jämäärittely olisi mahdollinen, henkilön on aina
36426:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             työllistyttävä yritystoiminnassa. Työttömyystur-
36427: vasti seuraavaa:                                         vaoikeuden syntymisen kannalta ratkaisevaa on
36428:                                                          henkilön perheyrityksessä mahdollisesti teke-
36429:    Työttömyysturvajärjestelmämme luotiin alun            män työn määrä, eikä esimerkiksi se, saako hän
36430: perin lähinnä perinteisestä palkkatyöstä toi-            perheyrityksen toimintaan osallistumisesta riit-
36431: meentulonsa saaneiden henkilöiden työttömyys-            tävän toimeentulon vai ei.
36432: aikaisen toimeentulon turvaamiseksi. Vaikka se              Mikäli henkilö ei työskentele perheyritykses-
36433: lähtökohtaisesti koski myös yritystoimintaa har-         sä, hän on yhteisessä taloudessa asumisestaan
36434: joittavia henkilöitä, järjestelmä osoittautui tältä      huolimatta oikeutettu normaaliin tapaan työttö-
36435: osin toimimattomaksi.                                    myysturvaan. Myös tällaisen henkilön työttö-
36436:    Tämän johdosta työttömyysturvalain sovelta-           myysaikainen toimeentulo on siten turvattu Hal-
36437: misalaa laajennettiin merkittävästi vuoden 1995          litusmuodon 15 a §:n mukaisesti.
36438: alusta lukien; työttömyyspäivärahaoikeus tur-               Työministeriö on viimeksi heinäkuussa 1996
36439: vattiin tietyin edellytyksin kaikille sellaisille hen-   lähettämällään kirjeellä muistuttanut työvoima-
36440: kilöille, jotka ovat olleet vakiintuneesti työelä-       piirien toimistoja sekä työvoimatoimistoja siitä,
36441: mässä riippumatta siitä, onko työtä tehty pal-           ettei pelkkä samassa taloudessa asuminen pää-
36442: kansaajan asemassa vai yrittäjänä.                       toimiseksi yrittäjäksi katsottavan henkilön kans-
36443:    Uudistuksen yhteydessä täsmennettiin yritys-          sa tee perheenjäsenestä yrittäjää. Samaa asiaa on
36444: toimintaa harjoittavan henkilön käsitettä. Läh-          tähdennetty lukuisissa työvoimahallinnolle jär-
36445: tökohdaksi otettiin yleinen sosiaalivakuutuslain-        jestetyissä koulutustilaisuuksissa, joten lainmu-
36446: säädännön yrittäjämäärittely,jonka mukaan yri-           kainen käytäntö on nykyisellään varsin hyvin
36447: tystoimintaa harjoittavana henkilönä on pidettä-         työvoimatoimikuntien tiedossa.
36448: 
36449:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1997
36450: 
36451:                                                                         Työministeri Liisa Jaakonsaari
36452:                                              KK 493/1997 vp                                                3
36453: 
36454: 
36455: 
36456: 
36457:                                          Tili Riksdagens Talman
36458: 
36459:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        samhet om han är skyldig att uppta försäkring
36460: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          enligt lagen om pension för företagare. Med tan-
36461: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags1e-      ke på utkomstskydd för arbetslösa utvidgades
36462: damot Valto Koski undertecknade spörsmå1 nr             definitionen dock så att man som företagare en-
36463: 493:                                                    ligt den nuvarande lagen om utkomstskydd för
36464:                                                         arbetslösa anser förutom den person som idkar
36465:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         företagsverksamhet dessutom en familjemedlem
36466:        ta för att säkerställa att 1agen om ut-          som arbetar i hans företag och bor i gemensamt
36467:        komstskydd för arbetslösa bättre än hit-         hushåll med honom.
36468:        tills skall tillförsäkra myndiga familje-           Enbart det att en familjemedlem bor i gemen-
36469:        medlemmar tili företagare rätt tili ound-        samt hushåll med en person som idkar företags-
36470:        gänglig utkomst som avses i regeringsfor-        verksamhet gör honom inte tili företagare. För
36471:        men?                                             att kunna definieras som företagare krävs det
36472:                                                         alltid att personen också är sysselsatt i företags-
36473:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           verksamheten. A vgörande för om det uppstår
36474: anföra följande:                                        rätt tili arbetslöshetsskydd eller inte är mängden
36475:                                                         av det arbete som personen eventuellt utför i
36476:    Vårt arbetslöshetsskyddssystem skapades ur-          familjeföretaget, och inte tili exempel det om
36477: sprungligen för att trygga utkomsten vid arbets-        deltagande i familjeföretagets verksamhet ger
36478: löshet för främst personer som fått sin utkomst         honom tillräcklig utkomst eller inte.
36479: från traditionellt lönearbete. Trots att detta ur-         En person som inte arbetar i familjeföretaget,
36480: sprungligen också gällde personer som idkar fö-         trots att han bor i gemensamt hushåll med företa-
36481: retagsverksamhet, verkade systemet inte riktigt         garen, är på normalt sätt berättigad tili utkomst-
36482: fungera i detta hänseende.                              skydd för arbetslösa. Också en sådan person får
36483:    Av denna anledning utvidgades tillämpnings-          sin utkomst vid arbetslöshet tryggad enligt 15 a §
36484: området för lagen om utkomstskydd för arbets-           Regeringsformen.
36485: lösa betydligt från början av 1995; rätt tili arbets-      Arbetsministeriet har senast genom sitt brev i
36486: löshetsdagpenning tillförsäkrades under vissa           juli 1996 påmint arbetskraftsdistriktens byråer
36487: förutsättningar alla personer som regelbundet           och arbetskraftsbyråerna om att en familjemed-
36488: hade varit i arbetslivet, oberoende av om de hade       lem inte blir företagare enbart av att han bor i
36489: utfört arbetet som löntagare eller som företagare.      gemensamt hushåll med en person som anses som
36490:    1 samband med revideringen preciserades be-          företagare i huvudsyssla. Samma sak har fram-
36491: greppet person som idkar företagsverksamhet.            hållits på ett flertal kurser som ordnats för arbets-
36492: Som utgångspunkt togs socialförsäkringslag-             förvaltningen, varför arbetskraftskommissioner-
36493: stiftningens allmänna definition på företagare,         na i dag är väl medvetna om vad som är lagenlig
36494: enligt viiken en person anses idka företagsverk-        praxis.
36495: 
36496:      Helsingfors den 27 maj 1997
36497: 
36498:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
36499:                                               KK 494/1997 vp
36500: 
36501: Kirjallinen kysymys 494
36502: 
36503: 
36504: 
36505: 
36506:                                     Esa Lahtela /sd ym.: EKA:n huoltokonttoriin talletettujen säästöjen
36507:                                          takaisinmaksamisesta
36508: 
36509: 
36510:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36511: 
36512:    Korkein oikeus päätti, että EKA:n huolto-            palkkasaataviinja ne luokiteltiin etuoikeutetuik-
36513: konttoriin tallettaneiden etuoikeudettomista tal-       si. EKA:n huoltokonttoriin tallettaneiden jou-
36514: letuksista maksetaan tilikohtaisesti takaisin vain      kossa on iäkkäitä, monivuotiset säästönsä me-
36515: 200 markkaa ja tämän ylittävästä osasta 29 pro-         nettäneitä ihmisiä. Joukossa on myös asunnon-
36516: senttia. Näin noin 2 000 EKA:n huoltokonttoriin         vaihtaja, jonka rahat olivat tilapäisesti huolto-
36517: säästönsä tallettanutta työntekijää on menettä-         konttorissa. Tilanne on kaikin puolin inhimilli-
36518: mässä pääosan noin 10 milj. markan säästöis-            sesti kohtuuton.
36519: tään.                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36520:    Tilanne on kohtuuton, koska tallettajat eivät        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36521: olleet sijoittaneet rahojaan keinottelumielessä.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36522: Käytännössä kyse oli pankkitalletuksiin rinnas-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36523: tettavista tileistä, jolloin niille kuuluisi vastaava
36524: suoja. Lisäksi EKA:n huoltokonttoritalletuksis-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
36525: ta on pääosa (61 milj. mk) aiemmin maksettu                    jotta EKA:n huoltokonttoriin tallettanei-
36526: takaisin henkilökunnalle. Säästöt rinnastettiin                den säästöt maksetaan takaisin?
36527: 
36528:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
36529:                       Esa Lahtela /sd                      Kalevi Olin /sd
36530:                       Tapio Karjalainen /sd                Kimmo Kiljunen /sd
36531:                                            Marjaana Koskinen /sd
36532: 
36533: 
36534: 
36535: 
36536: 279001
36537: 2                                            KK 494/1997 vp
36538: 
36539: 
36540: 
36541: 
36542:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36543: 
36544:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Koska pankkitalletusten suojaa tullaan rajaa-
36545: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          maan ja osuuskuntien säästökassatoimintaa kos-
36546: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kevia säännöksiä on muutettu siten, että
36547: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        säästökassasijoitusten riskisijoitusluonnetta ja
36548: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tästä aiheutuvaa osuuskunnan tiedonanto-
36549: n:o 494:                                               velvollisuutta ja vastaavasti sijoittajan omaa se-
36550:                                                        lonottovaatimusta on korostettu, ei ole perustel-
36551:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         tua tehdä erillistä huoltokonttoreiden asemaan
36552:        jotta EKA:n huoltokonttoriin tallettanei-       vaikuttavaa lainsäädäntöä.
36553:        den säästöt maksetaan takaisin?                    Osuuskunta EKA:n yrityssaneerausohjelmas-
36554:                                                        sa huoltokonttoritalletuksista etuoikeudetta-
36555:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           miksi saataviksi katsottiin kuuluviksi mm. lapsi-
36556: vasti seuraavaa:                                       lisät, kansaneläkkeet ja kaikki sellaiset rahat, jot-
36557:                                                        ka työntekijät olivat tallettaneet tileille ilman,
36558:     Osuuskunta EKA:lla oli ns. huoltokonttori,         että ne olisivat tulleet palkkakonttorista tai elä-
36559: jossa pidettyjä tilejä konsernin työntekijät ja elä-   kelaitoksesta. Huoltokonttoritalletuksia oli
36560: keläiset saattoivat käyttää palkka- ja maksu-          saneerausohjelman käynnistyessä yhteensä 81,8
36561: liikennetileinään. Tilille saattoi ohjata myös kan-    mmk, joista etuoikeutettuina on maksettu 61
36562: saneläkkeitä ja lapsilisiä sekä muita varoja, jotka    mmk. Helsingin käräjäoikeuden päätöksen mu-
36563: eivät olleet peräisin työnantajalta. Näihin saata-     kaan etuoikeudettomista huoltokonttoritalle-
36564: viin perustuvat saatavat osuuskunnalta ovat            tuksista tallettajille maksetaan kaikki 200 mark-
36565: saneerausvelkaa. Saneerausohjelmassa etuoi-            kaan asti ja sen ylittävältä osalta 29 prosentin
36566: keutetuiksi on katsottu niiden huoltokont-             jako-osuus. Helsingin hovioikeus olisi korotta-
36567: toritalletusten pääomat, jotka oli pidätetty tallet-   nut kokonaan maksettavien talletusten rajan
36568: tajille ennen 20.10.1993 maksetuista palkoista ja      20 000 markkaan. Korkein oikeus on 21.4.1997
36569: työeläkkeistä tai muista työsuhdeperusteisista ja      antamassaan päätöksessä palauttanut Helsingin
36570: sellaisina saneerausmenettelyn ulkopuolisessa          käräjäoikeuden alkuperäisen päätöksen. Sanee-
36571: pakkotäytäntöönpanossa etuoikeutetuista saa-           rausohjelman mukaiset leikatut huoltokonttori-
36572: tavista: Nämä saatavat on maksettu tallettajille       saatavat ovat noin 5 miljoonaa markkaa. Hel-
36573: täysimääräisesti. Muut talletukset ovat etuoikeu-      singin hovioikeuden nyttemmin kumotun pää-
36574: dettomia.                                              töksen mukainen korvausvelvoite olisi ollut noin
36575:     Työministeriön 19 päivänä kesäkuuta 1995           11 miljoonaa markkaa kaikkiaanjäljellä olevasta
36576: asettama huoltokonttorityöryhmä selvitti huol-         14,6 miljoonasta markasta.
36577: tokonttoreiden toimintaa ja siinä ilmenneitä on-          Tradekan tuloskehitys on ollut yrityssanee-
36578: gelmia. Työryhmä ehdotti mm. huoltokonttorei-          rausohjelmassa arvioitua suotuisampaa ja Tra-
36579: ta ylläpitävien yritysten huoltokonttoritoi-           dekan puolelta on esitetty valmius pikaisesti neu-
36580: mintaa ja etenkin huoltokonttoreihin liittyviä         votella ja selvittää yhteistyössä velkojien ja yhty-
36581: riskejä koskevan tiedottamisvelvollisuuden li-         män johdon kanssa ne keinot, joilla asia saate-
36582: säämistä sekä työntekijöiden huoltokonttorisaa-        taan tallettajien kannalta inhimilliseen lopputu-
36583: tavien turvan lisäämistä työnantajan maksuky-          lokseen. Tavoitteena on, että Tradeka voisi il-
36584: vyttömyystilanteessa. Jälkimmäistä ehdotusta ei        maisemansa halun mukaisesti suorittaa henkilö-
36585: ole toteutettu. Työryhmä korosti sitä, että alku-      kuunalleen ja eläkeläisilleen heidän huoltokont-
36586: peräisen tarkoituksensa mukaan huoltokontto-           torisaatavansa. Valtiovarainministeriö tulee
36587: reita on perustettu lähinnä toistuvien maksujen        omalta osaltaan myötävaikuttamaan siihen, että
36588: suorittamista varten eikä sijoitus- tai pankkitoi-     tämä tavoite toteutuu.
36589: mintaan.
36590: 
36591:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
36592: 
36593:                                                                                    Ministeri Arja Alho
36594:                                              KK 494/1997 vp                                               3
36595: 
36596: 
36597: 
36598: 
36599:                                          Tili Rlksdagens Talman
36600: 
36601:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Eftersom insättningsgarantin kommer att be-
36602: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         gränsas och bestämmelserna om andelslagens
36603: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       sparkasseverksamhet har ändrats så att de fram-
36604: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål           häver sparkasseplaceringarnas karaktär av risk-
36605: nr494:                                                 placeringar och den informationsskyldighet det
36606:                                                        medf6r för andelslaget samt på motsvarande sätt
36607:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        kravet att placerarnas själva skall hålla sig under-
36608:         ta för att de besparingar som deponerats i     rättade, är det inte motiverat att stifta en särskild
36609:         Ekas intressekontor skall bli återbetalda?     lag som påverkar intressekontorens ställning.
36610:                                                            1 Andelslaget EKA:s företagssaneringspro-
36611:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          gram ansågs att tili sådana depositioner i intres-
36612: anföra fö1jande:                                       sekontoret som saknade förmånsrätt hör bl.a.
36613:                                                        barnbidrag, folkpensioner och alla sådana peng-
36614:     Andelslaget EKA hade ett s.k. intressekontor       ar som arbetstagarna hade satt in på kontona
36615: där koncernens arbetstagare och pensionstagare         utan att de hade kommit från lönekontoret eller
36616: kunde ha lönekonto eller konto för betalnings-         pensionsanstalten. När saneringsprogrammet in-
36617: transaktioner. Tili kontot kunde även styras           leddes uppgick depositionerna på intressekonto-
36618: folkpensionen och barnbidrag samt andra ruedel         ret tili sammanlagt 8I,8 milj. mk varav 6I milj.
36619: som inte hade betalts av arbetsgivaren. De ford-       mk har betalts ut som prioriterade. Enligt Hel-
36620: ringar i andelslaget som baserar sig på dessa          singfors tingsrätts utslag betalas tili alla depo-
36621: fordringar är saneringsskuld. 1 saneringspro-          nenter ett belopp på upp till200 mk av de intres-
36622: grammet har som prioriterade betraktats kapital        sekontorsdepositioner som saknar förmånsrätt
36623: på de depositioner i intressekontoret som hade         och därtill en utdelning på 29 % av den del som
36624: innehållits från sådana löner och arbetspensioner      överstiger detta belopp. Helsingfors hovrätt
36625: som hade betalts tili deponenterna före                skulle ha höjt gränsen tili 20 000 mk för de depo-
36626: 20.10.1993 eller från andra på arbetsförhållande       sitioner som isin helhet skall betalas ut. 1 sin dom
36627: baserade fordringar vilka som sådana är priorite-      21.4.1997 återinf6rde Högsta förvaltningsdom-
36628: rade vid verkställighet utom saneringsförfaran-        stolen Helsingfors tingsrätts ursprungliga utslag.
36629: det; dessa fordringar har betalts tili deponenterna    De enligt saneringsprogrammet nedsatta ford-
36630: tili fullt belopp. De övriga depositionerna saknar     ringarna i intressekontoret uppgår tili ca 5 milj.
36631: f6rmånsrätt.                                           mk. Enligt Helsingfors hovrätts dom som nu-
36632:     En intressekontorsarbetsgrupp som arbetsmi-        mera är upphävd hade ersättningsskyldigheten
36633: nisteriet tilisatte den 19 juni I995 utredde intres-   varit ca II milj. mk av återstoden på I4,6 milj.
36634: sekontorens verksamhet och de problem som              mk.
36635: uppstått däri. Arbetsgruppen föreslog bl.a. att            Tradekas resultatutveckling har varit gynn-
36636:  den informationsskyldighet som gäller intresse-       sammare än vad man uppskattat i företagssane-
36637:  kontorsverksamheten i företag som upprätthål-         ringsprogrammet och från Tradekas sida har
36638:  ler intressekontor och särskilt de risker som finns   man visat beredskap att i samarbete med ford-
36639:  i anslutning tili intressekontor skall ökas samt      ringsägarna och koncernens ledning snabbt för-
36640:  arbetstagarnas fordringar i intressekontoret ges      handla och utreda vilka sätt det finns att nå ett
36641:  bättre skydd vid arbetsgivarens insolvens. Det        resultat som är mänskligt från deponenternas
36642:  sistnämnda förslaget har inte gått igenom. Ar-        synpunkt. Målet är att Tradeka enligt sin önskan
36643:  betsgruppen betonade att när intressekontoren         tili sin personai och sina pensionärer kunde beta-
36644:  inrättades var avsikten ursprungligen att de skul-    la deras fordringar i intressekontoret. Finansmi-
36645:  le användas f6r löpande betalningar och inte för      nisteriet kommer för sin del att medverka tili att
36646:  placerings- eller bankverksamhet.                     målet nås.
36647: 
36648:      Helsingforsden 30 maj I997
36649: 
36650:                                                                                     Minister Arja Alho
36651:                                               KK 495/1997 vp
36652: 
36653: Kirjallinen kysymys 495
36654: 
36655: 
36656: 
36657: 
36658:                                      Esa Lahtela /sd: Valtatie 6:n parantamisesta Kesälahden kirkon-
36659:                                          kylässä
36660: 
36661: 
36662:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
36663: 
36664:     Kesälahden kuntakeskuksen kohdalla valtatie          ole vuosiin ollut mitään valtion rakennuskohtei-
36665: 6 on liikenteellisesti varsin vilkas, ja liikenteen      ta. Myös työllisyyden hoidon kannalta olisi ensi-
36666: sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta            arvoisen tärkeää, että tämä työkohde aloitettai-
36667: tiejärjestelyt tulisi hoitaa kuntoon. Kesälahden         siin.
36668: kokoisten taajamien liittymien kanavoinnit ja                Kuitenkin ehkä kaikkein tärkein seikka on
36669: kevyen liikenteen väylät on jo muualla vt 6:n            liikenneturvallisuuden parantaminen. Vuonna
36670: alueella rakennettuja Kesälahti on siinä suhtees-        1993 valmistuneessa Kesälahden liikenneturval-
36671: sa viimeinen.                                            lisuussuunnitelmassa tämä hanke oli ensimmäi-
36672:     Kevyen liikenteen väylän, valaistuksen ja ali-       sellä sijalla. Tällä tien osalla on tapahtunut run-
36673: kulkujen puuttuminen aiheuttaa vaaratilanteita,          saasti liikennevahinkoja ja lisäksi väistämistilan-
36674: koska kyseinen tien osa on hyvin suosittu vapaa-         teessa ojaanajoja, joista vain osa on tullut viran-
36675: ajan liikunnassa kävellen ja pyöräilemällä.              omaisten tietoon.
36676:     Kesälahdella sijaitsee useampia metallialan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36677: yrityksiä, ja niihin tulee sekä niistä lähtee rekoilla   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36678: runsaasti raskasta tavaraa. Nykyisten ahtaiden           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36679: liittymien kautta liikennöinti on hankalampaa            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36680: kuinjos kanavoinnit olisi tehty. Lisäksi Kesälah-
36681: den kirkonkylässä käy päivittäin runsaasti Hel-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
36682: singin ja Kotkan pikavuorojen linja-autoja, joi-                 konut ryhtyä, että valtatie 6:n parantami-
36683: den liikkumista liittymät myös hankaloittavat.                   nen Kesälahden kohdalla toteutettaisiin
36684:     Kesälahdella työttömyys on pysytellyt viime                  mahdollisimman nopeasti?
36685: aikoina 22-23 prosentin tienoilla eikä alueella
36686: 
36687:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
36688: 
36689:                                                Esa Lahtela /sd
36690: 
36691: 
36692: 
36693: 
36694: 279001
36695: 2                                           KK 495/1997 vp
36696: 
36697: 
36698: 
36699: 
36700:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36701: 
36702:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voidaan valtatie 6:n parantamista Kesälahden
36703: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kohdalla pitää kiireellisenä. Perustienpidon ra-
36704: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hoituksen useampia vuosia jatkunut aleneminen
36705: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       on vähentänyt mahdollisuuksia mm. juuri tä-
36706: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          mäntyyppisten, monesta näkökulmasta tarpeel-
36707: 495:                                                  listen hankkeiden toteuttamiseen. Kesälahden
36708:                                                       kohta on kuitenkin voitu Savo-Karjalan tiepiiris-
36709:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-      sä sijoittaa perustienpidon investointiohjelmaan.
36710:          konut ryhtyä, että valtatie 6:n parantami-   Työ alkaa syksyllä 1997 ja valmistuu vuonna
36711:          nen Kesälahden kohdalla toteutettaisiin      1998.
36712:          mahdollisimman nopeasti?                         Hankkeeseen kuuluu kahden liittymän kana-
36713:                                                       vointi, alikulkutunneli, kevyen liikenteen väyliä,
36714:                                                       tien leventämistä kolmen kilometrin matkalla ja
36715:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tievalaistus. Hankkeen kustannusarvio on 7,4
36716: vasti seuraavaa:                                      milj. mk.
36717:   Kysymyksen perusteluissa esitetyllä tavalla
36718: 
36719:        Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
36720: 
36721:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
36722:                                           KK 495/1997 vp                                           3
36723: 
36724: 
36725: 
36726: 
36727:                                        Tili Riksdagens Talman
36728: 
36729:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     bättring av huvudväg 6 vid Kesälahti anses vara
36730: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      en brådskande åtgärd. Eftersom finansiering av
36731: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    basväghållning har under de senaste åren fortfa-
36732: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr           rande sjunkit, är möjligheterna att förverkliga
36733: 495:                                                t.ex. just sådana här projekt minskat, även om de
36734:                                                     är nödvändiga på många avseenden. Projektet
36735:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    vid Kesälahti har dock i Savolax-Karelen väg-
36736:          ta för att förbättring av huvudväg 6 vid   distrikt kunnats inlägga i investeringsprogram-
36737:          Kesälahti förverkligas så snabbt som       met för basväghållningen. Arbetet inleds hösten
36738:          möjligt?                                   1997 och blir fårdigt 1998.
36739:                                                        1 projektet ingår kanalisering av två anslut-
36740:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ningar, underfarttunnlar, gång- och cykelvägar,
36741: anföra följande:                                    utvidgning av vägen på en sträcka av 3 kilometer
36742:                                                     och vägbelysning. Projektets kostnadsförslag är
36743:   Såsom framställs i motiveringarna, kan för-       7,4 miljoner mark.
36744: 
36745:        Helsingforsden 21 maj 1997
36746:                                                                        Trafikminister Matti Aura
36747:                                          KK 496/1997 vp
36748: 
36749: Kirjallinen kysymys 496
36750: 
36751: 
36752: 
36753: 
36754:                                  Pentti Tiusanen /vas: Sotilasvammalain 7 a §:n muuttamisesta
36755: 
36756: 
36757:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36758: 
36759:    Sotilasvammalain täytäntöönpanossa joudu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36760: taan varsin usein soveltamaan lain 7 a §:ää. Tä-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36761: män mukaan hakijan oikeus korvaukseen ruu-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36762: miinvamman, sairauden tai kuoleman johdosta        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36763: voidaan hakemuksesta tutkia uudelleen aikaisin-
36764: taan viiden vuoden kuluttua siitä, kun asiassa               Onko valtioneuvosto valmis muutta-
36765: viimeksi annettu päätös on saanut lainvoiman              maan sotilasvammalain 7 a §:ää niin, että
36766: (11.12.1987/1013).                                        oikeus korvaukseen ruumiinvamman,
36767:    Maassamme on noin 32 000 sotainvalidia, ja             sairauden tai kuolemanjohdosta voidaan
36768: heidän määränsä vähenee nopeasti. Samalla in-             hakemuksesta tutkia uudelleen, esimer-
36769: validien kunto heikkenee ja vammojen aiheutta-            kiksi vuoden kuluttua siitä, kun asiassa
36770: ma haitta, nimenomaan liitännäisvammojen,                 viimeksi annettu päätös on saanut lain-
36771: kasvaa. Viisi vuotta on sotainvalidien elämän-            voiman?
36772: kaaressa kohtuuttoman pitkä odotusaika.
36773: 
36774:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
36775: 
36776:                                        Pentti Tiusanen /vas
36777: 
36778: 
36779: 
36780: 
36781: 279001
36782: 2                                         KK 496/1997 vp
36783: 
36784: 
36785: 
36786: 
36787:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36788: 
36789:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      että suuri osa hylätyistä vammoista, sairauksista
36790: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ja kuolemista on jo ratkaistu vakuutusoikeuden
36791: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tai korkeimman oikeuden päätöksellä. Tästä
36792: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-    syystä ei ole tarkoituksenmukaista, että vast-
36793: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      ikään lainvoimaisesti ratkaistuja hylkäysasioita
36794: 496:                                                jouduttaisiin piankin käsittelemään uudelleen,
36795:                                                     vaikka korvausperusteissa ei ole tapahtunut mi-
36796:           Onko valtioneuvosto valmis muutta-        tään muutoksia.
36797:        maan sotilasvammalain 7 a §:ää niin, että        Vuosikymmenien kuluessa sotilasvammalain
36798:        oikeus korvaukseen ruumiinvamman,            mukaisessa korvauskäytännössä on tapahtunut
36799:        sairauden tai kuoleman johdosta voidaan      lieventymistä. Lääketieteellinen käsitys joiden-
36800:        hakemuksesta tutkia uudelleen, esimer-       kin sairauksien korvattavuudesta on voinut
36801:        kiksi vuoden kuluttua siitä, kun asiassa     muuttua ja tämän johdosta myös kanta näiden
36802:        viimeksi annettu päätös on saanut lain-      sairauksien korvattavuuteen on muuttunut. Esil-
36803:        voiman?                                      le ei kuitenkaan ole tullut, että lääketieteellinen
36804:                                                     kehitys nyt edellyttäisi mitään uutta tilannearvi-
36805:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        oita, joka voisi johtaa muutoksiin korvauskäy-
36806: vasti seuraavaa:                                    tännössä.
36807:                                                         Tällä hetkellä suuri osa aikaisemmin hylätyis-
36808:    Sotilasvammalain soveltamisalan laajentami-      tä ruumiinvammoista, sairauksista ja kuolemista
36809: sesta annetun lain 7 a §:n (1013/1987) nojalla      on jo kertaalleen, monet useammankin kerran,
36810: voidaan oikeus korvaukseen aikaisemmin hylä-        käsitelty uudelleen. Sotilasvammalain mukainen
36811: tyn tai osittain korvatun ruumiinvamman, sai-       korvauskäytäntö on jo sangen vakiintunut, myös
36812: rauden tai kuoleman johdosta tutkia uudelleen       liitännäisvammojen ja -sairauksien osalta, eikä
36813: aikaisintaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun      siinä ole tapahtunut eikä tapahtumassa sellaisia
36814: asiassa viimeksi annettu päätös on saanut lain-     muutoksia, että sotainvalidien oikeusturva vaati-
36815: voiman. Tällöin voi aikaisemmin hylätty vam-        si lyhyempää uudelleenkäsittelyaikaa.
36816: ma, sairaus tai kuolema tulla korvattavaksi sillä       Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, ettei esil-
36817: edellytyksellä, että oikeuskäytännössä on tapah-    le ole tullut mitään sellaisia sotainvalidien oi-
36818: tunut olennainen muutos.                            keusturvaan vaikuttavia syitä tai tekijöitä,joiden
36819:    Mahdolliset korvauskäytännön muutokset           perusteella olisi syytä muuttaa laissa vakiintu-
36820: ovat pääsääntöisesti olleet vähäisiä ja tapahtu-    nutta ja toimivaksi osoittautunutta viiden vuo-
36821: neet pitkän ajanjakson kuluessa. Useimpien          den määräaikaa saattaa aikaisemmin hylätty
36822: vammojen ja sairauksien osalta käytäntö ei ole      korvausasia uudelleen tutkittavaksi.
36823: muuttunut lainkaan. Lisäksi on huomattava,
36824: 
36825:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1997
36826: 
36827:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
36828:                                               KK 496/1997 vp                                                  3
36829: 
36830: 
36831: 
36832: 
36833:                                           Tili Riksdagens Talman
36834: 
36835:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          eller högsta domstolens beslut. Med anledning
36836: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           härav är det inte ändamålsenligt att inom en kort
36837: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         tid på nytt ta upp sådana förkastade ärenden som
36838: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr            nyligen hade avgjorts på ett laga kraft vunnet
36839: 496:                                                     sätt, fastän det inte har skett några förändringar
36840:                                                          i ersättningsgrunderna.
36841:            Är statsrådet berett att ändra 7 a § la-         Under årtiondenas lopp har det inträffat för-
36842:         gen angående utvidgad tillämpning av Ia-         mildrande omständigheter i rättspraxis enligt la-
36843:         gen om skada, ådragen i militärtjänst så         gen om skada, ådragen i militärtjänst. Den medi-
36844:         att rätten tili ersättning på grund av           cinska uppfattningen om ersättningsbarheten i
36845:         kroppsskada, sjukdom eller dödsfall på           fråga om vissa sjukdomar har kunnat ändras och
36846:         ansökan kan upptas tili ny behandling,           därför har även inställningen tili ersättningsbar-
36847:         t.ex. ett år efter det att detsenaste beslutet   heten i fråga om dessa sjukdomar ändrats. Det
36848:         eller utslaget i saken vann laga kraft?          har emellertid inte framkommit att den medicin-
36849:                                                          ska utvecklingen nu förutsätter en ny bedömning
36850:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            av situationen som kunde leda tili förändringar i
36851: anföra följande:                                         ersättningspraxisen.
36852:                                                             För närvarande har en stor del av kroppsska-
36853:     Med stöd av 7 a § lagen om skada, ådragen i          dor, sjukdomar och dödsfall för vilka tidigare
36854: militärtjänst (1013/1987) kan rätt tili ersättning       förvägrats rätt tili ersättning tagits upp tili ny
36855: för sådan kroppsskada, sjukdom eller dödsfall            behandling redan en gång, många av dem flera
36856: som tidigare förvägrats ersättning eller som del-        gånger. Ersättningspraxis enligt lagen om skada,
36857: vis ersatts tas upp tili ny behandling tidigast fem      ådragen i militärtjänst är redan rätt vedertagen,
36858: år efter det att det senaste beslutet eller utslaget i   även i fråga om accessoriska sjukdomar, och i
36859: saken vann laga kraft. I detta fall kan skada,           den har inte inträffat eller håller inte på att inträf-
36860: sjukdom eller dödsfall för vars del tidigare för-        fa några sådana förändringar som innebär att
36861: vägrats rätt tili ersättning bli ersatt under den        krigsinvalidernas rättsskydd skulle kräva en ny
36862: förutsättningen att rättspraxis har undergått en         kortare behandlingstid.
36863: väsentlig förändring.                                       Social- och hälsovårdsministeriet anser att det
36864:     De eventuella förändringarna i rättspraxis har       inte har framkommit några sådana skäl eller fak-
36865: i regel varit obetydliga och de har pågått under en      torer som påverkar krigsinvalidernas rättsskydd,
36866: Iängre tidsperiod. I fråga om de flesta skador och       på grundval av vilka det vore skäl att ändra
36867: sjukdomar har praxis inte ändrats alls. Dessutom         tidsfristen om fem år att uppta ett tidigare förkas-
36868: bör man lägga märke tili att den största delen av        tat ersättningsärende tili ny behandling som är
36869: förkastade skador, sjukdomar och dödsfall re-            etablerad i lag och som har visat sig fungera.
36870: dan har avgjorts genom försäkringsdomstolens
36871: 
36872:      Helsingforsden 29 maj 1997
36873: 
36874:                                                                         Minister Terttu Huttu-Juntunen
36875:                                            KK 497/1997 vp
36876: 
36877: Kirjallinen kysymys 497
36878: 
36879: 
36880: 
36881: 
36882:                                   Kimmo Kiljunen /sd: Autoverotuksen kehittämisestä
36883: 
36884: 
36885:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36886:    Saksan autovero muuttuu heinäkuussa 1997          makkaasti esillä. Verolaki tulisi nyt ottaa tarkas-
36887: haittaveroksi. Uusi verolaki luokittelee niin ben-   telun ja uudistuksen kohteeksi niin, että autovero
36888: siini- kuin dieselkäyttöiset autot eri ryhmiin sen   muutetaan haittaverotukseksi ympäristönsuoje-
36889: mukaan, miten niiden päästöt vastaavat euro-         lun vaatimalla tavalla. Autoilijan tulisi maksaa
36890: normeja. Verotus porrastetaan päästöjen mu-          veroa sen mukaan, paljonko hänen autonsa pa-
36891: kaan siten, että kaikki normit ylittävien vanhojen   koputkesta tulee saastetta.
36892: bensiini- tai dieselkäyttöisten autojen vero on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36893: korkein. Lähivuosina voimaan tulevien 111- ja        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36894: IV-normien päästörajoihin mahtuvat uudet au-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36895: tot puolestaan vapautetaan toistaiseksi verosta      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36896: kokonaan. Suomen monimutkaisessa verojärjes-
36897: telmässä autoveroa on toistaiseksi kerätty niin                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
36898: auton hinnassa, verotarrassa/-lipussaja polttoai-           kehittääkseen Suomen autoverotusta Eu-
36899: neen hinnassa kuin luontoisetujen verotuksessa-             roopan unionin päästönormeihin perus-
36900: kin. Ympäristönäkökohdat eivät ole olleet Voi-              tuvaksi haitta verotukseksi?
36901: 
36902:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
36903: 
36904:                                          Kimmo Kiljunen /sd
36905: 
36906: 
36907: 
36908: 
36909: 279001
36910: 2                                           KK 497/1997 vp
36911: 
36912: 
36913: 
36914: 
36915:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36916: 
36917:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        auton päästötaso on. Jos esimerkin vuoksi tar-
36918: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kastellaan bensiinikäyttöisen henkilöauton typ-
36919: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pioksidi- ja hiilivetypäästöjä koskevia määräyk-
36920: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo            siä, karkeana arviona voidaan esittää, että 1980-
36921: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         luvun alkupuolella valmistettujen autojen näistä
36922: n:o 497:                                              komponenteista muodostuvat yhteenlasketut
36923:                                                       päästöt ovat huomattavastikin yli 10 kertaa ny-
36924:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         kyisten määräysten mukaista tasoa korkeam-
36925:        kehittääkseen Suomen autoverotusta Eu-         mat, 1980-luvun loppupuolella valmistettujen
36926:        roopan unionin päästönormeihin perus-          autojen päästötaso on hieman alle 10 kertaa ny-
36927:        tuvaksi haittaverotukseksi ?                   kyisten autojen päästöjen tasolla ja ennen vuotta
36928:                                                       1996 valmistettujen katalysaattorilla varustettu-
36929:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jen autojen päästötaso on sekin lähes kaksinker-
36930: vasti seuraavaa:                                      tainen aivan uusimpiin EU-96 määräyksiin
36931:                                                       verrattuna. Vuodesta 2000 voimaan tuleviksi
36932:     Ajoneuvoverotus uudistettiin 31 päivänä tam-      suunniteltujen määräysten mukaan päästötaso
36933: mikuuta 1997 voimaan tulleella lailla (11111          alenisi vielä luokkaa 30-50 prosenttia nykyta-
36934: 1996). Ajoneuvoveron kannossa siirrytään vuo-         soa alemmaksi, joskaan päästöjen muutos gram-
36935: desta 1997 lähtien verolippukantoon. Tämä             moina ajokilometriä kohden ei enää ole kovin
36936: edellyttää muun muassa suurta verovelvollis-          suuri lähtötason jo ollessa matala.
36937: määrää käsittelevien atk-sovellutusten suunnit-           Kysymyksessä tarkoitettu ehdotus verottami-
36938: telua ja käyttöönottoa. Kun uutta lakia ryhdyt-       sesta suoraan esimerkiksi edellä sanottujen omi-
36939: tiin vuoden 1996 elokuussa valmistelemaan, oli        naispäästöjen mukaisesti merkitsisi ajoneuvove-
36940: tiedossa, että laista olisi laadittava mahdollisim-   ron porrastamista huomattavan jyrkästi ja vero-
36941: man yksinkertainen, jotta sen soveltaminen jo         rasituksen merkittävää siirtämistä vanhimmalle
36942: vuonna 1997 olisi mahdollista. Atk-sovellutusten      autokannalle. Jos porrastus toteutettaisiin niin
36943: valmistelu on osoittanut, että eräitä vammaisten      voimakkaana kuin typpioksidi- ja hiilivetypääs-
36944: veronpalautuksia lukuun ottamatta yksinker-           töihin perustuvien suhteelliset päästökertoimet
36945: taisintakaan ajateltavissa olevaa järjestelyä ei      näyttäisivät edellyttävän, tällä epäilemättä voi-
36946: voida ottaa käyttöön ennen kuin loppukesästä          taisiin nopeuttaa vanhimman autokannan
36947: 1997. Jos järjestelmään olisi liitetty esimerkiksi    poistumista liikenteestä, kun ajoneuvon rekiste-
36948: ympäristöporrastuksia tai muita ajoneuvojen           rissä pitäminen tulisi vanhojen autojen omistajil-
36949: erityispiirteitä huomioon ottavia veroperusteita,     le kalliiksi. Asialla on kuitenkin myös muita puo-
36950: ajoneuvoveroa ei olisi saatu lainkaan kannetuksi      lia kuin suotuisan ympäristövaikutuksen aikaan-
36951: vuodelta 1997. Ajoneuvoverotukseen voidaan            saaminen. Tulonjakovaikutukset olisivat sitä
36952: harkita liitettäväksi mahdollisia ympäristöpor-       suuremmat mitä tehokkaampaan ympäristövai-
36953: rastuksia vasta, kun uudistuksen toimivuus on         kutukseen pyrittäisiin. Osa vanhojen autojen
36954: saatu käytännössä varmistetuksi. Verovuodelle         käyttäjistä ei kuitenkaan taloudellisista syistä
36955: 1998 ympäristöporrastusten käyttöönotto ei tek-       helpostikaan voi hankkia käyttöönsä uutta au-
36956: nisestikään olisi tässä vaiheessa mahdollista.        toa eikä siirtyminen julkisen liikenteen palvelu-
36957:     Kysymyksen perusteluissa esitetään, että au-      jen käyttöön ole kaikkialla mahdollista. Tämän
36958: toilijan tulisi maksaa veroa sen mukaan, paljon-      kompensoiminen muuta tieliikenneverotusta ke-
36959: ko hänen autonsa pakoputkesta tulee saastetta.        ventämällä kohdistuisi todennäköisesti muuhun
36960: Päästöjen arviointi on moniselitteinen asia ja vas-   käyttäjäryhmään kuin mihin korotukset kohdis-
36961: taus riippuu muun muassa siitä, miten eri päästö-     tuisivat, eikä vanhoja ajoneuvoja edelleen käyt-
36962: komponentteja painotetaan. Myös se, minkä             täviin kohdistuva kompensointi olisi ohjausta-
36963: verran autolla ajetaan, vaikuttaa tietysti asiaan     voitteiden mukaistakaan. Vuonna 1985 ja sitä
36964: sen ohella, minkä päästömääräysten mukainen           ennen rekisteröityjä ajoneuvoja, joihin päästöpe-
36965:                                           KK 497/1997 vp                                                3
36966: 
36967: rusteinen verotuksen porrastus nykyistä anka-       selvittelemään, mihin päästöryhmään ajoneuvo
36968: rammin kohdistuisi, on rekisterissä vielä runsaat   kuuluu, koska rekisteriin on ennen uusien pääs-
36969: 700 000 kappaletta. Verorasituksen siirrolla uu-    tömääräysten pakollisena voimaan tuloa tullut
36970: silta ajoneuvoilta vanhoille olisi siten laajojen   vapaaehtoisesti uudet päästötasot jo siirtymä-
36971: kansalaisryhmien      liikkumismahdollisuuksien     kauden aikana täyttäneitä ajoneuvoja.
36972: kannalta arveluttavia vaikutuksia.                      Muun muassa edellä mainituista syistä on ai-
36973:     Hallinnollisesta näkökulmasta päästöperus-      hetta suhtautua maltillisesti sellaisiin vero-
36974: teisen ajoneuvoverotuksen toteuttaminen ei ole      muutoksiin, joilla henkilöautoihin kohdistuvaa
36975: aivan yksinkertainen asia. Kysymys on suurista      verorasitusta siirrettäisiin uusilta autoilta käyte-
36976: ajoneuvomassoista, kun koko henkilö- ja             tyille autoille. Ainakin olisi voitava varmistua
36977: pakettiautokannan päästötaso olisi käsiteltävä-     siitä, että muutoksilla todella olisi vero- ja liiken-
36978: nä. Veroratkaisusta riippuen voitaisiin mahdolli-   nepoliittisia haittapuolia merkittävimpiä suotui-
36979: sesti monissa tapauksissajoutua autokohtaisesti     sia ympäristövaikutuksia.
36980: 
36981:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
36982: 
36983:                                                                Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
36984: 4                                           KK 497/1997 vp
36985: 
36986: 
36987: 
36988: 
36989:                                         Tili Riksdagens Talman
36990: 
36991:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kan man vid en grov bedömning anföra att den
36992: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        sammanlagda mängden kväveoxid- och kolväte-
36993: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      utsläpp hos bilar som tillverkats i början av 1980-
36994: man Kimmo Kiljunen undertecknade spörsmål             talet är över tio gånger högre än vad nuvarande
36995: nr497:                                                bestämmelser föreskriver. Utsläppsnivån hos bi-
36996:                                                       lar från slutet av 1980-talet är något under tio
36997:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        gånger högre jämfört med nya bilar, och ut-
36998:        ta för att utveckla bilbeskattningen i Fin-    släppsnivån hos bilar som försetts med katalysa-
36999:        land till en miljöbeskattning, som grun-       tor och som tillverkats före 1996 är nästan den
37000:        dar sig på Europeiska unionens utsläpps-       dubbla jämfört med de allra nyaste EU-96 be-
37001:        normer?                                        stämmelserna. Enligt de bestämmelser som pla-
37002:                                                       neras träda i kraft år 2000 skulle utsläppsnivån
37003:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sjunka 30--50 procent under den nuvarande ni-
37004: anföra följande:                                      vån, även om förändringen i utsläppen mätt i
37005:                                                       gram per körd kilometer inte blir särskilt stor, när
37006:     F ordonsbeskattningen reviderades genom en        utgångsnivån redan är låg.
37007: lag (1111/1996) som trädde i kraft den 31 januari        Förslaget om att beskatta fordon direkt enligt
37008: 1997. Från och med 1997 börjar uppbörden av           t.ex. ovan nämnda specifika utsläpp skulle inne-
37009: fordonsskatt ske med debetsedel. Detta förutsät-      bära en synnerligen markant gradering av for-
37010: ter bl.a. att man planerar och tar i bruk ADB-        donsskatten och en avsevärd överföring av skat-
37011: tillämpningar, som kan behandla ett stort antal       tebördan på det äldsta bilbeståndet. Om grade-
37012: skattskyldiga. Då man i augusti 1996 började          ringen skulle bli så effektiv som de relativa ut-
37013: bereda den nya lagen visste man att lagen, för att    släppskoefficienter som grundar sig på kväve-
37014: kunna tillämpas redan 1997, måste göras så enkel      oxid- och kolväteutsläpp verkar förutsätta, kun-
37015: som möjligt. Förberedelserna av ADB-tillämp-          de detta otvivelaktigt leda till att det äldsta bilbe-
37016: ningarna har visat att inte ens det enklast tänkba-   ståndet snabbt försvinner ur trafiken, eftersom
37017: ra arrangemang kan tas i bruk före sensommaren        det skulle bli dyrt för ägarna till gamla bilar att
37018: 1997 med undantag för vissa handikappades             hålla sin bil registrerad. En gynnsam miljöpåver-
37019: skatteåterbäringar. Om man till systemet skulle       kan utgör inte den enda aspekten i denna fråga.
37020: ha fogat t.ex. en miljömässig gradering eller and-    Inverkan på inkomstfördelningen vore desto
37021: ra beskattningsgrunder som beaktar särdrag hos        störreju effektivare miljöinverkan som eftersträ-
37022: fordon hade ingen fordonsskatt alls kunnat upp-       vas. En del av användarna av gamla bilar kan av
37023: bäras för 1997. Man kan överväga att till for-        ekonomiska skäl dock inte så lätt skaffa en ny bil
37024: donsbeskattningen foga en eventuell miljömässig       och att utnyttja kollektivtrafikens tjänster är inte
37025: gradering först när man försäkrat sig om att          möjligt överallt. En kompensering av detta ge-
37026: skattereformen fungerar i praktiken. För skatte-      nom en lindrigare beskattning av den övriga väg-
37027: året 1998 skulle det i detta skede inte heller vara   trafiken skulle antagligen tillfalla en annan an-
37028: tekniskt möjligt att tai bruk en sådan gradering.     vändargrupp än den grupp som drabbas av höj-
37029:     1 motiveringen till spörsmålet anförs att en      ningarna, och den kompensation som tillfaller
37030: bilist borde betala skatt enligt mängden för-         dem som fortsättningsvis använder gamla fordon
37031: oreningar bilens avgasrör släpper ut. Att bedöma      skulle inte ens överensstämma med styrningsmå-
37032: utsläppen är en komplicerad process och resulta-      len. I registret finns ännu drygt 700 000 fordon,
37033: tet beror bl.a.: på vilka utsläppskomponenter som     som registrerats 1985 eller tidigare och som skulle
37034: prioriteras. Aven hur mycket bilen används har        drabbas hårdare av en graderad beskattning
37035: förstås en inverkan vid sidan av bilens utsläppsni-   grundad på utsläpp. Således skulle en överföring
37036: vå enligt utsläppsbestämmelserna. Om man t.ex.        av skattebördan från nya fordon till gamla kunna
37037: granskar de bestämmelser som gäller bensindriv-       få tvivelaktiga effekter på fortskaffningsmöj-
37038: na personbilars kväveoxid- och kolväteutsläpp,        ligheterna för stora delar av folket.
37039:                                               KK 497/1997 vp                                            5
37040: 
37041:    Ur administrativ synvinkel sett är det inte helt     de nya obligatoriska utsläppsbestämmelserna
37042: lätt att genomdriva en fordonsbeskattning base-         träder i kraft.
37043: rad på utsläpp. Det är fråga om stora mängder              Bl.a. av ovan nämnda skäl finns det orsak att
37044: fordon, då utsläppsnivån hos hela personbils-           inte gå förhastat tili väga i fråga om sådana
37045: och paketbilsbeståndet skall behandlas. Beroen-         skatteändringar som innebär att skattebördan
37046: de på hur beskattningsfrågan löses skulle man i         när det gäller personbilar överförs från nya tili
37047: flera fall kanske bli tvungen att för varje bil skilt   använda bilar. Man borde åtminstone kunna för-
37048: reda ut tili viiken utsläppskategori fordonet hör.      säkra sig om att ändringarna faktiskt får sådana
37049: Detta på grund av att det tili registret förts for-     positiva miljökonsekvenser som är större än de
37050: don, som på frivillig basis uppfyller de nya ut-        skatte- och trafikpolitiskt negativa sidorna.
37051: släppskraven redan under övergångstiden, innan
37052: 
37053:      Helsingforsden 30 maj 1997
37054: 
37055:                                                                         Finansminister Sauli Niinistö
37056:                                              KK 498/1997 vp
37057: 
37058: Skriftligt spörsmål 498
37059: 
37060: 
37061: 
37062: 
37063:                                     Eva Biaudet /sv: Införande av passiv organdonation
37064: 
37065: 
37066: 
37067:                                          Tili Riksdagens Talman
37068: 
37069:     Under 20 % av Finlands befolkning har gjort        anhöriga ställs inför en svår situation, eftersom
37070: upp ett organdonationstestamente. Ett sådant           de flesta aldrig diskuterat frågan. En lösning
37071: testamente innebär att personen bär med sig ett        kunde vara att man börjar utgå ifrån att en per-
37072: litet kort som i händelse av olycka, där personen      son godkänner organdonation om hanlhon inte
37073: inte överlever, medför att han/hon ger sitt till-      uttryckligen motsatt sig detta. En vägran kunde
37074: stånd att hanslhennes organ eller vävnader får         t.ex. registreras, varvid inställningen skulle vara
37075: användas t.ex. för transplantation eller annan         klargjord i och med det. Personer som ger sitt
37076: medicinsk verksamhet. Om ett dylikt kort saknas        samtycke tili donation skulle inte behöva vidta
37077: behövs ett tillstånd av anhöriga för att donation      åtgärder för att göra sitt accepterande känt. Det-
37078: av organ eller vävnader skall vara möjlig.             ta har kallats passiv organdonation.
37079:     Antalet personer som gjort ett organdona-             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
37080: tionstestamente skulle förmodligen vara större         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
37081: om dessa kort var lättare tillgängliga och             ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
37082: framförallt om diskussionen kring saken skulle         följande spörsmål:
37083: vara bredare. De allra flesta har inte gjort ett
37084: donationstestamente helt enkelt för att det inte                  Viiken är Regeringens inställning till
37085: har blivit av att fylla i kortet. Det leder till att           införandet av passiv organdonation?
37086: 
37087:      Helsingforsden 7 maj 1997
37088: 
37089:                                              Eva Biaudet /sv
37090: 
37091: 
37092: 
37093: 
37094: 279001
37095: 2                                            KK 498/1997 vp
37096: 
37097: Kirjallinen kysymys 498                                                                        Suomennos
37098: 
37099: 
37100: 
37101: 
37102:                                     Eva Biaudet /r: Passiivisen elinluovutuksen käyttöönotosta
37103: 
37104: 
37105: 
37106:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37107: 
37108:    Alle 20% Suomen väestöstä on tehnyt elin-            omaiset joutuvat vaikeaan tilanteeseen, koska
37109: luovutustestamentin. Tällainen testamentti on           monet eivät ole koskaan edes keskustelleet asias-
37110: henkilön mukanaan kantama pieni kortti, jolla           ta. Yhtenä ratkaisuna voisi olla se, että henkilön
37111: hän sellaisessa onnettomuustapauksessa, josta           katsottaisiin lähtökohtaisesti hyväksyneen elin-
37112: hän ei selviä hengissä, antaa luvan elimiensä ja        luovutuksen, ellei hän nimenomaan ole kieltänyt
37113: kudostensa käyttämiseen esim. elinsiirtoon tai          tätä. Kieltäytyminen voitaisiin esim. rekisteröi-
37114: muuhun lääketieteelliseen toimintaan. Jos täl-          dä, jolloin suhtautuminen asiaan olisi tällä selvi-
37115: laista korttia ei ole, omaisilta tarvitaan lupa elin-   tetty. Luovutusluvan antavien henkilöiden ei tar-
37116: ten tai kudosten luovuttamisen tekemiseksi mah-         vitsisi ryhtyä toimenpiteisiin suostumuksensa il-
37117: dolliseksi.                                             moittamiseen.
37118:    Elinluovutustestamentin tehneiden henkilöi-             Edellä olevan perusteellaja valtiopäiväjärjes-
37119: den määrä olisi luultavasti suurempi, jos näitä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37120: kortteja olisi helpommin saatavissa ja jos ennen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37121: kaikkea asiasta käytävä keskustelu olisi laajem-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37122: paa. Useimmat eivät ole tehneet elinluovutustes-
37123: tamenttia aivan yksinkertaisesti siitä syystä, että               Miten Hallitus suhtautuu passiivisen
37124: korttia ei vain ole tullut täytetyksi. Tämän vuoksi            elinluovutuksen käyttöönottoon?
37125: 
37126:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
37127: 
37128:                                               Eva Biaudet lr
37129:                                             KK 498/1997 vp                                              3
37130: 
37131: 
37132: 
37133: 
37134:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37135: 
37136:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taminen tapahtuu yliopistollisissa keskussairaa-
37137: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         loissa ja keskussairaaloissa. Eri sairaaloiden vä-
37138: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lillä on huomattaviakin eroja elinluovuttajiksi
37139: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eva Biau-        tulevien potilaiden määrissä.
37140: detin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen                Näiden erojen ei ole todettu johtuvan niin-
37141: n:o 498:                                              kään potilasaineksesta tai elinluovutustestamen-
37142:                                                       tin tehneiden määrästä. Keskeiseksi tekijäksi siir-
37143:           Miten Hallitus suhtautuu passiivisen        toelinten saatavuuden kannalta on todettu elin-
37144:        elinluovutuksen käyttöönottoon?                luovuttajaksi sopivan potilaan hoitoon osallistu-
37145:                                                       van henkilökunnan, erityisesti tehohoitoyksiköi-
37146:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          den vastaavien lääkäreiden asenne, aktiivisuus ja
37147: vasti seuraavaa:                                      tietous.
37148:                                                           2) Ruotsin kokemukset passiivisesta elinluo-
37149:     Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on sel-        vutuksesta ovat osoittautuneet kielteisiksi.
37150: vittänyt elinsiirtoon liittyvien säädösten ja mää-        Siirtoelinten saatavuus on vähentynyt romah-
37151: räysten uusimistarvetta. Tämä selvitystyö perus-      dusmaisesti. Ruotsissa oli aikaisemmin siirtoeli-
37152: tuu Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja          miä tarjolla noin kaksinkertainen määrä Suomen
37153: sosiaali- ja terveysministeriön väliseen tulossopi-   siirtoelinten määrään nähden. Ruotsissa on kui-
37154: mukseen.                                              tenkin tällä hetkellä siirtoelimiä saatavana sa-
37155:     Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on tätä        man verran kuin Suomessa, joka määrä suh-
37156: selvitystyötä varten koonnut asiantuntijaryh-         teutettuna väkilukuun on puolet pienempi kuin
37157: män, jossa on edustettuna sekä lääketieteellistä,     Suomessa. Tilanne on Ruotsissa johtanut poti-
37158: nimenomaan tätä asiaa koskevaa asiantunte-            lasjonojen kasvamiseen ja siihen, että eräs elin-
37159: musta, että oikeustieteellistä asiantuntemusta.       siirtoja suorittava klinikka on jouduttu sulke-
37160:     Lähtökohtana on ollut voimassa olevien sää-       maan.
37161: dösten ja määräysten mahdollinen muutostarve,             Eräänä syynä oli asian saama negatiivinen jul-
37162: kun on yksityiskohtaisesti selvitetty tämänhet-       kisuus, mm. suostumusta kysyttäessä ja myös se,
37163: kistä Suomen elinsiirtotilannetta, siirtoelinten      että kansalaisille oli syntynyt epäilys siitä, ettei
37164: saatavuutta ja menettelytapojen turvallisuutta.       heidän hoitoonsa enää uhrattaisi samoja voima-
37165: Myös ns. passiivinen elinluovutus on työryhmäs-       varoja kuin aikaisemmin. On jopa epäilty, että
37166: sä ollut selvittelyn kohteena.                        henkilöitä, jotka eivät ole nimenomaan ilmoitta-
37167:     Työryhmän työ on kesken, mutta alustavina         neet kielteistä kantaansa elinluovutukseen, hoi-
37168:  toteamuksina työryhmän selvitystyöstä voidaan        dettaisiin huonommin kuin niitä henkilöitä, jot-
37169:  kuitenkin todeta seuraavaa:                          ka ovat kieltäytyneet elinluovutuksesta.
37170:     1) Siirtoelinten saatavuus on Suomessa pysy-          Meillä voimassa olevan ihmisen elimienja ku-
37171:  nyt kohtalaisen hyvänä moniin Keski- Euroopan        doksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyt-
37172:  maihin sekä esim. Ruotsiin verrattuna.               töön annetun lain 4 §:n mukaan "kuolleen ihmi-
37173:     Siirtoelinten määrä ei kuitenkaan meilläkään      sen elimiä ja kudoksia saadaan irrottaa toisen
37174:  ole riittävä tarpeeseen nähden ja esimerkiksi sil-   ihmisen sairauden tai ruumiinvamman hoitoa
37175:  män sarveiskalvoista sekä munuaisista on jatku-      varten,jollei ole syytä otaksua, että henkilö eläes-
37176:  vaa puutetta. Silmän sarveiskalvon ja munuais-       sään on sellaista toimenpidettä vastustanut tai
37177:  ten siirroilla saavutetaan lisäksi huomattava po-    että hänen läheisimmät omaisensa tai holhoojan-
37178:  tilaan elämänlaadun parantuminen. Taloudelli-        sa sitä vastustaisivat Jos henkilö on antanut
37179:  set säästöt ovat myös huomattavia. Potilaan työ-     suostumuksensa ei imien ja kudoksien irrottami-
37180:  kyky voidaan usein palauttaa ja munuaispotilai-      seen 1 momentissa säädettyyn tarkoitukseen,
37181:  den osalta vältytään vuosia jatkuvalta kalliilta     voidaan toimenpide suorittaa omaisten kiellosta
37182:  dialyysihoidolta.                                    huolimatta". Laki antaa melko väljät puitteet
37183:      Elinluovutukseen tarkoitettujen elinten irrot-   toiminnalle. Työskentelytavat ovat muovautu-
37184: 4                                          KK 498/1997 vp
37185: 
37186: neet elinsiirtotoiminnan kanssa pitkään toimi-       sesti elinsiirtoihin liittyvää koulutusta muille ter-
37187: neiden henkilöiden ja yksiköiden kokemusten          veydenhuollon yksiköille. Lisäksi Suomen sil-
37188: perusteella. Tällöin on voitu todeta omaisten        mä- ja kudospankkisäätiö on laatinut asiaan liit-
37189: kanssa käytyjen keskusteluiden tarpeellisuus         tyvää opetusmateriaalia, mm. videofilmin.
37190: riippumatta siitä, onko elinluovutustestamenttia        Suomen elinluovutusmäärän turvaamiseksi ja
37191: olemassa vai ei.                                     mahdollisesti siirtoelinten saatavuuden paranta-
37192:    Lisäksi on lähes säännönmukaiseksi käytän-        miseksi on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan keskus-
37193: nöksi tullut niissäkin tapauksissa, joissa vainaja   sairaaloiden ja yliopistosairaaloiden tehohoidos-
37194: on eläessään tehnyt elinluovutustestamentinkin,      ta vastaavien lääkäreiden asenteisiin ja toiminta-
37195: tiedustella omaisten mielipidettä. Nämä käytän-      tapoihin tiedolla ja informaatiolla.
37196: nön muovaamat menettelytavat ovat osoittautu-           Siirtoelinten saatavuuteen liittyvät ongelmat
37197: neet toimiviksi ja hyviksi.                          ovat osittain erityyppisiä, riippuen siitä mistä
37198:    Näitä menettelytapoja on lisäksi pidettävä        elimestä on kyse. Silmän sarveiskalvoja ja ihoa
37199: potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain        voidaan irrottaa vielä huomattavia aikoja kuole-
37200: hengen mukaisina. Tuleehan tällöin korostettua       man jälkeen. Maksa-, munuais-, keuhko- ja sy-
37201: potilaan itsemääräämisoikeutta ja omaisten kuu-      dänsiirroissa tulee elinten irrottamisen tapahtua
37202: lemista hoitopäätöksiä tehtäessä. Suomessa ei        ns. aivokuolleelta. On lisäksi huomattava, että
37203: ongelmaksi ole voitu todeta omaisten suostu-         äkillisesti vammautuneiden henkilöiden (esim.
37204: muksen saamista tai sitä, että omaiset tällaista     liikenneonnettomuuden uhrien) elimet eivät suu-
37205: lupaa kysyttäessä kokisivat tilanteen erityisen      ressa osassa tapauksia ole käyttökelpoisia elin-
37206: vaikeana.                                            luovutukseen.
37207:    Lääketieteen kehittymisen myötä on syntynyt           Edellä olevan perusteella ei näyttäisi olevan
37208: myös tilanne, jossa vainajalta voidaan irrottaa      tarvetta lain muuttamiseen. Sen sijaan alemman-
37209: elinsiirtotarkoitukseen lähes kaikki sisäelimet      tasoisten määräysten tarkistaruistarve on syytä
37210: ja näiden lisäksi kookkaita luunsiirteitä. Nämä-     selvittää ja kuten edellä on todettu, nimenomaan
37211: kin seikat korostavat omaisten kuulemisen tär-       asenteisiin vaikuttaminen on tärkeää. Sen sijaan
37212: keyttä.                                              passiivinen elinluovutusrekisteri olisi keinotekoi-
37213:    3) Helsingin yliopistollisen keskussairaalan      nen ratkaisu vaikeassa inhimillisessä ongelmas-
37214: elinsiirroista vastaava klinikka antaa säännölli-    sa; vainajan omaisten kohtaamisessa.
37215:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1997
37216: 
37217:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
37218:                                              KK 498/1997 vp                                              5
37219: 
37220: 
37221: 
37222: 
37223:                                          Tili Riksdagens Talman
37224: 
37225:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        hus. Det råder avsevärda skillnader mellan olika
37226: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         sjukhus i fråga om antalet patienter som donerar
37227: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       organ.
37228: man Eva Biaudet undertecknade spörsmål nr                 Skillnaderna har inte funnits bero på typen av
37229: 498:                                                   patienter eller antalet personer som har gjort upp
37230:                                                        ett organtestamente. En central faktor med tanke
37231:           Viiken är Regeringens inställning till       på tillgången på transplantationsorgan har visat
37232:        införandet av passiv organdonation?             sig vara attityden, aktiviteten och medvetenheten
37233:                                                        hos denpersonai som deltar i vården av en pa-
37234:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tient som är lämplig som organdonator, och i
37235: anföra följande:                                       synnerhet hos de ansvariga läkarna vid intensv-
37236:                                                        vårdsenheterna.
37237:    Rättsskyddscentralen för hälsovården har ut-           2) Erfarenheterna i Sverige av systemet med
37238: rett behovet av att revidera de bestämmelser och       passiv organdonation har varit negativa.
37239: föreskrifter som har anknytning tili organtrans-          Tillgången på transplantationsorgan har ra-
37240: plantationer. Utredningen baserar sig på ett re-       sat. Tidigare var tillgången på transplantations-
37241: sultatavtal mellan rättsskyddscentralen för häl-       organ i Sverige ungefår dubbelt så stor som i
37242: sovården och social- och hälsovårdsministeriet.        Finland. 1 dag är tillgången på transplantations-
37243:     För detta utredningsarbete har rättsskydds-        organ i Sverige likväl densamma som hos oss. 1
37244: centralen för hälsovården sammankallat en sak-         relation tili invånarantalet betyder det att till-
37245: kunniggrupp med representanter för både den            gången uppgår tili bara hälften av tiligången i
37246: medicinska sakkunskapen, uttryckligen inom             Finland. 1 Sverige har situationen lett tili växande
37247: detta område, och den juridiska sakkunskapen.          patientköer och tili att en klinik som utför organ-
37248:     Vid den detaljerade utredningen av det nuva-       transplantationer har fått stängas.
37249: rande läget i Finland i fråga om organtransplan-          En orsak var den negativa publicitet frågan
37250: tationer, tillgången på transplantationsorgan          fick bl.a. när samtycke begärdes. Dessutom bör-
37251: och metodernas säkerhet har utgångspunkten             jade medborgarna misstänka att samma resurser
37252: varit behovet av eventuella änd~jngar i gällande       som tidigare inte längre skulle offras på vården av
37253: bestämmelser och föreskrifter. Aven s.k. passiv        dem. Det har t.o.m. funnits misstankar om att de
37254: organdonation har utretts av arbetsgruppen.            som inte uttryckligen har meddelat att de ställer
37255:     Arbetsgruppen har ännu inte slutfört sitt arbe-    sig negativa till en organdonation skulle få sämre
37256: te, men som preliminära iakttagelser i fråga om        vård än de som har motsatt sig donation.
37257: arbetsgruppens utredning kan dock nämnas:                 Enligt 4 § i vår gällande lag om avskiljande av
37258:     1) Tillgången på transplantationsorgan har i       mänskliga organ och vävnader för medicinska
37259: Finland hållits på en relativt god nivå jämfört        ändamål fåren avliden persons organ och vävna-
37260: med många centraleuropeiksa Iänder och t.ex.           der "avskiljas för behandlingen av en annan
37261: Sverige.                                               människas sjukdom eller kroppsskada, om det
37262:     lnte heller hos oss är antalet transplantations-   inte finns skäl att anta att vederbörande, medan
37263: organ tillräckligt i relation tili behovet, och det    han var vid Iiv, motsatt sig en sådan åtgärd eller
37264:  råder konstant brist på t.ex. hornhinnor och nju-     att hans närmaste anhöriga eller förmyndare
37265:  rar. Genom transplantation av hornhinnor och          skulle motsätta sig åtgärden. Har någon gett sitt
37266:  njurar kan patientens livskvalitet dessutom för-      samtycke till att organ eller vävnader avskiljs för
37267:  bättras avsevärt. Också de ekonomiska bespa-          ändamål varom stadgas i 1 mom., kan åtgärden
37268:  ringarna är betydande. Patienten återfår ofta sin     vidtas trots de anhörigas förbud." Lagen ger rätt
37269:  arbetsförmåga, och njurpatienterna besparas           lösa ramar för verksamheten. Arbetsmetoderna
37270:  åratal av dyr dialysvård.                             har tagit form utifrån erfarenheterna hos de per-
37271:     De organ som är avsedda att doneras avskiljs       soner och enheter som länge har arbetat med
37272:  vid universitetscentralsjukhus och centralsjuk-       organtransplantationer. Härvid har man kunnat
37273: 6                                          KK 498/1997 vp
37274: 
37275: notera nödvändigheten av diskussioner med de         Ögon- och vävnadsbanksstiftelsen utarbetat un-
37276: anhöriga, oberoende av om det finns ett organ-       dervisningsmaterial i ämnet, bl.a. en videofilm.
37277: testamente eller inte.                                  För att antalet organdonationer i Finland
37278:    Dessutom har det nästan blivit regel att höra     skall kunna tryggas och tillgången på transplan-
37279: sig för om de anhörigas åsikt också i de fall där    tationsorgan eventuellt förbättras är det viktigt
37280: den avlidna har skrivit under ett organtestamente    att genom kunskap och information försöka på-
37281: medan han eller hon levde. Detta tillvägagångs-      verka attityderna och tillvägagångssätten hos de
37282: sätt har utformats genom det praktiska arbetet,      läkare som ansvarar för intensivvården vid cen-
37283: och det har visat sig fungerande och bra.            tralsjukhusen och universitetscentralsjukhusen.
37284:    Detta tillvägagångssätt kan dessutom anses           Problemen i samband med tillgången på trans-
37285: stämma överens med andan i lagen om patientens       plantationsorgan vari~rar delvis beroende på vil-
37286: ställning och rättigheter. Härvid betonas ju pa-     ket organ det gäller. Ogonens hornhinnor samt
37287: tientens självbestämmanderätt och hörandet av        hud kan avskiljas ännu en avsevärd tid efter att
37288: anhöriga när vårdbeslut fattas. 1 Finland har det    donatorn har avlidit. Vid lever-, njur-, lung- och
37289: inte noterats vara några problem att få de anhö-     hjärttransplantationer måste organen avskiljas
37290: rigas samtycke, och inte heller har de anhöriga      från s.k. hjärndöda personer. Dessutom skall det
37291: funnit situationen särskilt svår när tillstånd har   beaktas att organen hos människor som invalidi-
37292: begärts.                                             serats plötsligt (t.ex. trafikoffer) i en stor del av
37293:    Den medicinska utvecklingen har också lett till   fallen inte går att använda för organdonationer.
37294: en situation där så gott somalla inre organ och          Med stöd av det ovan nämnda verkar det inte
37295: dessutom stora bentransplantat hos den döda          finnas något behov av en lagändring. Däremot
37296: kan avskiljas i transplantationssyfte. Också ge-     fmns det anledning att utreda om föreskrifterna
37297: nom detta betonas vikten av att de anhöriga hörs.    pä lägre nivå behöver ses över. Dessutom är det,
37298:    3) Den klinik som ansvarar för organtrans-        vilket redan har päpekats ovan, viktigt att ut-
37299: plantationerna vid Helsingfors universitetscen-      tryckligen attityderna päverkas. Däremot vore
37300: tralsjukhus ger regelbundet de andra enheterna       ett system med passiv organdonation en konstlad
37301: inom hälso- och sjukvården utbildning i anknyt-      lösning på ett svärt mänskligt problem, att möta
37302: ning till organtransplantationer. Dessutom har       den dödas anhöriga.
37303: 
37304:      Helsingforsden 29 maj 1997
37305: 
37306:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
37307:                                            KK 499/1997 vp
37308: 
37309: Kirjallinen kysymys 499
37310: 
37311: 
37312: 
37313: 
37314:                                   Mikko Elo /sd: Oikeudenkäyntikustannusten suuruudesta ja niiden
37315:                                      korvaamisesta
37316: 
37317: 
37318:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37319: 
37320:    Maamme oikeuslaitosta on viime aikoina ar-        kokonaan hävinnyt tuomitaan nykyisin lähes
37321: vosteltu voimakkaasti. Eräs kritiikin kohde on       aina korvaamaan voittaneen vastapuolen kulut,
37322: ollut oikeudenkäyntien kallistuminen. Tämä           jos niitä on vaadittu. Neljässä tapauksessa viides-
37323: taas johtuu monista eri tekijöistä.                  tä kulut on myös määrätty korvattavaksi täysi-
37324:    Useissa tapauksissa asianajajien vaatimat         määräisenä.
37325: korvaukset ovat nousseet moninkertaisiksi aikai-        Korvattavaksi tuomittujen kulukorvausten
37326: sempaan verrattuna. Julkista arvostelua on           keskiarvo oli 19 000 markkaa vuonna 1995. Tä-
37327: aiheuttanut myös se, että syytetylle on annettu      män lisäksi hävinneenä on yleensä saman verran
37328: ilmainen oikeudenkäynti, ja yhteiskunnan va-         kuluja omasta käräjöinnistään. Oikeussuojan
37329: roin syytetty on voinut käyttää maan kalleimmin      antamisen näkökulmasta on kuitenkin tärkeää,
37330: palkattuja huippujuristeja.                          ettei yksityisten kansalaisten oikeudenkäynti-
37331:    Ehkä kaikkein suurinta arvostelua on kuiten-      kynnys nouse liian korkealle.
37332: kin aiheuttanut se, että tavallisen kansalaisen on      Myös oikeusturvavakuutusten ehdot uudis-
37333: entistä vaikeampi aloittaa oikeudenkäyntiä.          tettiin vuonna 1995 kulukorvausuudistuksen
37334: Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja on         mukaisesti, eikä kotivakuutuksen yhteydessä
37335: todennut julkisuudessa, että juuri keskituloiset     myytävästä oikeusturvavakuutuksesta yleensä
37336: ovat nykyisellään väliinputoajia. Rikkailla on       enää korvata vastapuolelle maksettavaksi tuo-
37337: hänen mukaansa varaa käräjöidä ja köyhät saa-        mittuja oikeudenkäyntikuluja. Niinpä voidaan
37338: vat maksuUoman oikeudenkäynnin. Tämä on              perustellusti vaatia, ettei oikeudenkäyntiin ryh-
37339: taas johtanut siihen, että ihmiset hakevat vaihto-   tyvän riskin tulisi olla niin kohtuuton kuin se nyt
37340: ehtoisia oikeusturvakeinoja mm. oikeusasiamie-       on.
37341: hen kansliasta, jonka palvelut ovat ilmaisia.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37342:  Eduskunnan oikeusasiamiehen Lauri Lehtima-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37343: jan mukaan oikeussuojajärjestelmän kokonai-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37344: suuden kannalta on nurinkurista, jos oikeusasia-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37345:  miehen kansliasta tehdään köyhien käräjäpaik-
37346:  ka. Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonta on tar-               Onko Hallitus tietoinen oikeuden-
37347:  koitettu täydentämään muita oikeussuojakeino-              käyntien kallistumisen aiheuttamista on-
37348: ja eikä korvaamaan niitä.                                   gelmista tavallisille kansalaisille, ja jos
37349:     Alioikeusuudistuksen yhteydessä tehdyn ku-              on,
37350:  lukorvausuudistuksen mukaan jutun häviäjä                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37351:  voidaan nyt velvoittaa korvaamaan myös vasta-              ryhtyä kohtuuttoman riskin vähentämi-
37352:  puolen oikeudenkäyntikulut. Niinpä juttunsa                seksi oikeudenkäyntiin ryhtyvältä?
37353: 
37354:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
37355: 
37356:                                             Mikko Elo /sd
37357: 
37358: 
37359: 
37360: 
37361: 279001
37362: 2                                             KK 499/1997 vp
37363: 
37364: 
37365: 
37366: 
37367:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
37368: 
37369:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           len kulujen korvaamista. Tätä muutosta perus-
37370: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            teltiin sillä, että tietty kuluriskittömyys olisi joh-
37371: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          tanut turhiin oikeudenkäynteihin.
37372: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko                   Oikeudenkäyntikuluja koskevan uudistuksen
37373: Elon kirjallisen kysymyksen n:o 499:                     tarkoituksena ei ollut olennaisesti muuttaa oi-
37374:                                                          keudenkäynnistä asianosaiselle aiheutuvia kus-
37375:            Onko Hallitus tietoinen oikeuden-             tannuksia. Toisin kuitenkin väitetään käyneen,
37376:         käyntien kallistumisen aiheuttamista on-         sillä uudistuksen sanotaan omalta osaltaan lisän-
37377:         gelmista tavallisille kansalaisille, ja jos      neen oikeudenkäynnistä aiheutuvia kuluja. Toi-
37378:         on,                                              sena syynä oikeudenkäyntikulujen nousulle on
37379:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          esitetty riita-asiain uutta menettelyä.
37380:         ryhtyä kohtuuttoman riskin vähentämi-                Oikeudenkäyntikulujen kehityksestä ei ole
37381:         seksi oikeudenkäyntiin ryhtyvältä?               olemassa tutkittua tietoa. Tämä puolestaan joh-
37382:                                                          tuu siitä, ettemme tiedä, mitä entinen prosessi
37383:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             todellisuudessa maksoi. Ei siis ole olemassa tie-
37384: vasti seuraavaa:                                         toa siitä, paljonko aikaisemmin oikeuden tuo-
37385:                                                          mitseman oikeudenkäyntikulujen korvauksen li-
37386:     Ennen vuoden 1993 joulukuuta voimassa ol-            säksi asiamies laskutti päämieheltään ja paljon-
37387: lutta oikeudenkäymiskaaren oikeudenkäyntiku-             ko todellisuudessa oikeudenkäynti tuli asian-
37388: luja koskevaa 21lukua sovellettiin niin, että riita-     osaiselle maksamaan. Nyt voimassa olevien oi-
37389: asiassa hävinnyt osapuoli velvoitettiin korvaa-          keudenkäyntikulusäännösten mukaan voittanut
37390: maan voittaneelle osapuolelle tuomioistuimen             osapuoli saa täyden korvauksen oikeudenkäynti-
37391: kohtuulliseksi katsoma oikeudenkäyntikulujen             kuluistaan vastapuolelta, minkä vuoksi oikeu-
37392: määrä, mistä oli seurauksena, että asian voitta-         denkäyntikulujen kokonaismäärä tulee proses-
37393: nut osapuoli ei välttämättä saanut korvausta kai-        sissa ilmi, mutta sen vertaileminen entisen pro-
37394: kista asiasta aiheutuneista kuluista. Epäkohdak-         sessin todellisiin kuluihin on mahdotonta. Oi-
37395: si nähtiin, että voittanut osapuoli joutui itse mak-     keudenkäyntikulukorvaukset ovat sääntelyn
37396: samaan osan avustajansa palkkiosta. Sen vuoksi           lähtökohtien muuttumisen takia täysin yhteismi-
37397: oikeudenkäymiskaaren 21 luvun (1013/1993)                tattomia. Vertailua vaikeuttaa lisäksi se, että oi-
37398: 8 §:ssä säädetäänkin, että oikeudenkäyntikulu-           keudenkäyntikuluja on lisännyt 1.6.1994 voi-
37399: jen korvauksen tulee täysimääräisesti vastata oi-        maan tullut arvonlisäverolaki.
37400: keudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomiois-               Korkein oikeus on keväällä antanut ratkaisun
37401: tuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avusta-           1997:26 oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
37402: jan palkkiosta aiheutuneita kustannuksia, mikäli         Ratkaisussa näytettäisiin palattavan takaisin en-
37403: ne kohtuuden mukaan ovat olleet aiheellisia oi-          nen vuoden 1993 uudistusta vallinneeseen oi-
37404: keuden valvomiseksi. Samassa yhteydessä pois-            keustilaan, sillä korkeimman oikeuden kannan
37405: tettiin mahdollisuus määrätä oikeudenkäyntiku-           mukaan tuomioistuimen tulee viran puolesta
37406: lut kuitattaviksi sillä perusteella, että asia oli ol-   harkita, ovatko asiassa suoritetut toimenpiteet
37407: lut niin sekava ja epätietoinen, että oikeuden-          olleet aiheellisia ja ovatko niistä vaaditut oikeu-
37408: käyntiin oli ollut perusteellista aihetta.               denkäyntikulupalkkiot kohtuullisia. Tämän rat-
37409:     Edellä kerrottu kuittausmahdollisuuden pois-         kaisun valossa vastapuolelle tuomittavien oikeu-
37410: to on osaltaan saattanut johtaa siihen, että oikeu-      denkäyntikulujen korvausvelvollisuuden koh-
37411: denkäyntiin ei ilmeisesti uskalleta kuluriskin           tuuttomuus ei enää olisi ongelma. Ongelmaksi
37412: vuoksi ryhtyä, ellei oman vaatimuksen oikeutuk-          saattaa muodostua sen sijaan vastaavasti kuin
37413: sesta olla aivan varmoja. Vastaava vaikutus on           ennen uudistusta se, miten voittanut osapuoli saa
37414: myös ollut sillä, että 1.7.1995 lukien voimassa          korvauksen kaikista oikeudenkäyntikuluistaan.
37415: olleiden oikeusturvavakuutuksen muutettujen                  Oikeudenkäyntijärjestyksen tulee turvata yk-
37416: ehtojen mukaan vakuutus ei enää kata vastapuo-           silön oikeuksien toteutuminen mahdollisimman
37417:                                           KK 499/1997 vp                                           3
37418: 
37419: nopeasti ja vähin kustannuksin. Oikeusministe-      kohtuuttamaan kulujen korvaamiskäytäntöön,
37420: riössä selvitetään, muodostavatko nykyiset riita-   kuten julkisuudessa on väitetty. Tarvittaessa oi-
37421: asioiden oikeudenkäyntiä koskevat kulusään-         keusministeriössä valmistellaan ehdotus halli-
37422: nökset esteen kanteen nostamiselle ja ovatko        tuksen esitykseksi riita-asioiden oikeudenkäynti-
37423: säännökset käytännössä joltakin osin johtaneet      kulusääntöjen uudistamisesta.
37424: 
37425:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
37426: 
37427:                                                                   Oikeusministeri Kari Häkämies
37428: 4                                             KK 499/1997 vp
37429: 
37430: 
37431: 
37432: 
37433:                                           Tili Riksdagens Talman
37434: 
37435:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         också haft motsvarande verkan. Denna föränd-
37436: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           ring motiverades med att en viss frihet från kost-
37437: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         nadsrisker skulle ha lett till onödiga rättegångar.
37438: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 499:                Syftet med revideringen av rättegångskostna-
37439:                                                          der var inte att väsentligen ändra de kostnader
37440:            Är Regeringen medveten om de pro-             som rättegången förorsakar för parterna. Man
37441:         blem som förorsakas för vanliga medbor-          hävdar dock att det har gått på ett annat sätt,
37442:         gare av att rättegångarna har blivit dyra-       eftersom revideringen å sin sida sägs ha ökat de
37443:         re, och                                          kostnader som orsakas av rättegången. Som en
37444:            vilka åtgärder ämnar Regeringen i så          annan orsak till ökningen av rättegångskost-
37445:         fall vidta för att minska den oskäliga ris-      naderna har man framfört det nya förfarandet i
37446:         ken för den som inleder en rättegång?            tvistemål.
37447:                                                             Det finns inte någon undersökning om utveck-
37448:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            lingen av rättegångskostnaderna. Detta beror å
37449: anföra följande:                                         sin sida på att man inte vet vad den förra proces-
37450:                                                          sen egentligen kostade. Det finns m.a.o. inga
37451:    Det 21 kap. rättegångsbalken som reglerar             uppgifter om hur mycket ett ombud tidigare de-
37452: rättegångskostnader och som var gällande före            biterade av sin huvudman utöver den ersättning
37453: december år 1993 tillämpades så att den förloran-        för rättegångskostnader som rätten dömde ut
37454: de parten i ett tvistemål ålades ersätta den vin-        och hur mycket rättegången i själva verket kosta-
37455: nande parten för rättegångskostnaderna till ett          de för en part. Enligt de gällande bestämmelserna
37456: belopp som domstolen ansåg skäligt. Detta resul-         om rättegångskostnader får den vinnande parten
37457: terade i att den part som vunnit målet inte nöd-         full ersättning för sina rättegångskostnader av
37458: vändigtvis fick ersättning för alla kostnader som        motparten, vilket innebär att rättegångskostna-
37459: ärendet förorsakat. Det betraktades som en olä-          dernas totala belopp framgår av processen, men
37460: genhet att den vinnande parten själv var tvungen         enjämförelse med den tidigare processens egent-
37461: att betala en del av arvodet till sitt ombud. Därför     liga kostnader är omöjlig att utföra. På grund av
37462: bestäms det i 21 kap. (1013/1993) 8 § rättegångs-        att utgångspunkterna för regleringen har föränd-
37463: balken att ersättningen för rättegångskostnader-         rats är ersättningarna för rättegångskostnader
37464: na till fullo skall motsvara kostnaderna för förbe-      totalt inkompatibla. Jämförelsen försvåras dess-
37465: redande av rättegången och för utförande av              utom av mervärdeskattelagen som trädde i kraft
37466: talan vid domstolen samt för ombudets eller bi-          1.6.1994.
37467: trädets arvode, om kostnaderna skäligen har va-             Högsta domstolen har under våren gett avgö-
37468: rit befogade för bevakande av partens rätt. 1            randet 1997:26 om ersättning av rättegångskost-
37469: detta sammanhang avlägsnades möjligheten att             nader. 1 avgörandet verkar det som om man
37470: bestämma att rättegångskostnaderna skall kvit-           återvände tillbaka till det rättsläge so~ rådde
37471: tas på grund av att ärendet varit så dunkelt och         före revideringen år 1993, eftersom domstolen
37472: tvivelaktigt att det funnits befogad orsak till rät-     enligt högsta domstolens ståndpunkt på tjäns-
37473: tegången.                                                tens vägnar skall pröva, om de åtgärder som
37474:    Det ovan nämnda avlägsnandet av möjlighe-             utförts i ärendet varit motiverade och om de
37475: ten till kvittning har å sin sida kunnat leda till att   rättegångskostnadsarvoden som yrkats för dem
37476: man uppenbarligen inte på grund av kostnadsris-          är skäliga. 1ljuset av detta avgörande utgör oskä-
37477: ken vågar inleda en rättegång, om man inte kan           ligheten av den ersättningsskyldighet för rätte-
37478: vara alldeles säker på att det egna yrkandet är          gångskostnader som åläggs motparten inte läng-
37479: befogat. De förändrade villkoren för rätts-              re något problem. Frågan om hur den vinnande
37480: skyddsförsäkringar som har varit gällande sedan          parten skall få ersättning för alla sina rättegångs-
37481: den 1. 7.1995, enligt vilka försäkringen inte längre     kostnader kan dock, liksom före revideringen, bli
37482: täcker ersättning av motpartens kostnader, har           ett problem.
37483:                                            KK 499/1997 vp                                              5
37484: 
37485:    Rättegångsordningen skall trygga att indivi-      delar har lett till oskälig praxis vid ersättning av
37486: dens rättigheter genomdrivs så fort som möjligt      kostnaderna, såsom det hävdats i offentligheten.
37487: och tili möjligast låga kostnader. Vid justitiemi-   Vid behov skall det vid justitieministeriet beredas
37488: nisteriet utreder man huruvida de gällande be-       ett förslag till en regeringsproposition om revide-
37489: stämmelserna om kostnader vid tvistemålsrätte-       ring av bestämmelserna om rättegångskostnader
37490: gången utgör ett hinder för att väcka åtal och       vid tvistemål.
37491: huruvida bestämmelserna i praktiken tili vissa
37492: 
37493:      Helsingforsden 30 maj 1997
37494: 
37495:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
37496:                                             KK 500/1997 vp
37497: 
37498: Kirjallinen kysymys 500
37499: 
37500: 
37501: 
37502: 
37503:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Lapin alueen aluepoliittisesta tukemisesta
37504: 
37505: 
37506: 
37507:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37508: 
37509:    Hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan Lappi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37510: on yhdessä Ahvenanmaan kanssa bruttokansan-           jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
37511: tuotteen mukaan laskettuna maan vaurainta             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37512: aluetta. Siitä huolimatta Lapin edustajat manku-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37513: vatja saavat jatkuvasti suuria tukimääriä, vaikka
37514: ei ole edes osoitettavissa kohteita varojen käyttä-             Aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa
37515: miseksi. Lapissa kun tiestö ja muu infrastruktuu-            luopua Lapin alueen tähän saakka jatku-
37516: ri on ollut jo vuosikymmenet loistokunnossa.                 neesta summittaisesta alueellisesta tuke-
37517:    Lappia pitää toki kehittää edelleenkin, mutta             misesta ja kohdistaa tuen täsmämuotoi-
37518: ei vanhamuotoisesti vaan kohdistaen kehitys                  sena alueen matkailun, kaivostoiminnan,
37519: matkailun, kaivostoiminnan ja porotalouden ke-               porotalouden ja puikulaperunoiden tuo-
37520: hittämisen suuntaan, joissa Lappi on omimmil-                tannon tukemiseen?
37521: laan. Maataloudesta kannattaa menestyksekkäi-
37522: llä mainita vain puikulaperunat.
37523: 
37524:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
37525: 
37526:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
37527: 
37528: 
37529: 
37530: 
37531: 279001
37532: 2                                          KK 500/1997 vp
37533: 
37534: 
37535: 
37536: 
37537:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37538: 
37539:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pan unionin kanssa toteutettavilla alueellisilla
37540: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ohjelmilla. Ohjelmatyö, jota tehdään maakun-
37541: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tien liittojen johdolla, kokoaa alueiden ja keskus-
37542: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       hallinnon näkemykset, ja maakuntien liitot huo-
37543: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        lehtivat eri tahojen toiminnan kytkennästä maa-
37544: n:o 500:                                             kuntien kehittämisohjelmiin. Yksittäiset hank-
37545:                                                      keet valitaan yhteistyössä maakuntien eri toimi-
37546:           Aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa       joiden kanssa. EU-osarahoitteiset hankkeet käsi-
37547:        luopua Lapin alueen tähän saakka jatku-       tellään maakuntien yhteistyöryhmissä. Näin toi-
37548:        neesta summittaisesta alueellisesta tuke-     menpiteiden kohdistaminen perustuu alueelli-
37549:        misesta ja kohdistaa tuen täsmämuotoi-        seen asiantuntemukseen, jolloin tukea voidaan
37550:        sena alueen matkailun, kaivostoiminnan,       kohdistaa mahdollisimman tarkoituksenmukai-
37551:        porotalouden ja puikulaperunoiden tuo-        sesti.
37552:        tannon tukemiseen?                               Valtioneuvosto on päätöksessään alueiden
37553:                                                      kehittämisestä annetun lain mukaisista tavoite-
37554:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ohjelmista ja aluekehitysrahojen suuntaamisen
37555: vasti seuraavaa:                                     yleisistä perusteista (25.4.1996) korostanut alue-
37556:                                                      hallinnon roolin vahvistamista alueellisessa ke-
37557:    Edustaja Aittoniemi toteaa, että Lapin kehit-     hittämistyössä, jolloin alueiden itsenäistä pää-
37558: täminen vaatii uudistamista ja valtion tukitoi-      töksenteko-oikeutta lisätään sekä kansallisissa
37559: mien keskittämistä tarkoin määritellyille aloille:   että EU :n osarahoittamissa hankkeissa. Tämä
37560: matkailun, kaivostoiminnan ja porotalouden ke-       edellyttää valtion aluehallintoviranomaisten ja
37561: hittämiseen sekä maataloudessa puikulaperunoi-       maakuntien liittojen kiinteää vuorovaikutusta
37562: den tuotantoon.                                      ohjelmien toteuttamisessa.
37563:    Vaatimusta voidaan tarkastella alueiden ke-          Kehittämistyön vahvuus on eri tahojen väli-
37564: hittämisestä annetun lain tavoitteiden valossa,      nen tavoitteellinen yhteistyö, joka omalta osal-
37565: joiden mukaan edistetään alueiden omaehtoista        taan luo edellytykset hankkeiden priorisointiin ja
37566: kehittämistä ja alueellisesti tasapainoista kehi-    eri viranomaisten myöntämien tukien keskittä-
37567: tystä. Lain omaehtoisuustavoitteen toteuttami-       miseen.
37568: nen edellyttää, että keskushallinto luo edellytyk-      Vastauksena edustaja Aittoniemen kysymyk-
37569: siä alueiden määrittelemien strategisten tavoit-     seen voidaan todeta, että alueellisessa ohjelma-
37570: teiden toteuttamiselle. Näitä asioita on yksityis-   työssä luodaan yhteistyössä kehittämisstrate-
37571: kohtaisesti käsitelty valtioneuvoston eduskun-       giat, joiden avulla pyritään tuen kohdistamiseen
37572: nalle 8.4.1997 antamassa selonteossa alueiden        Lappia parhaiten palvelevalla tavalla. Tätä työtä
37573: kehittämisestä annetun lain tavoitteiden toteutu-    vahvistaa sisäasiainministeriön 24.4.1997 asetta-
37574: misesta.                                             ma Pohjois-Suomi-työryhmä, jonka tehtävänä
37575:    Alueellista kehittämistyötä suunnataan lain       on edistää Pohjois-Suomen kehitystä.
37576: mukaisesti sekä kansallisilla että yhdessä Euroo-
37577: 
37578:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1997
37579: 
37580:                                                                           Ministeri Jouni Backman
37581:                                             KK 500/1997 vp                                             3
37582: 
37583: 
37584: 
37585: 
37586:                                         Tili Riksdagens Talman
37587: 
37588:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           te med Europeiska Unionen. 1programmen, som
37589: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           utarbetas under Iedning av förbunden på Iand-
37590: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       skapsnivå, sammanställs regionernas och cen-
37591: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          tralförvaltningens ståndpunkter, och förbunden
37592: mål nr 500:                                           sköter om att olika instansers verksamhet knyts
37593:                                                       tili Iandskapens utvecklingsprogram. De enskil-
37594:           Ämnar Regeringen inom den närmaste          da projekten utses i samarbete med olika aktörer
37595:        framtiden avstå från det hittills summa-       i Iandskapen. Projekt som delfinansieras med
37596:        riska regionala stödet tili Lapplands-         EU-medel behandlas i Iandskapens samarbets-
37597:        regionen och rikta stödet i form av öron-      grupper. På så sätt styrs åtgärderna med hjälp av
37598:        märkta bidrag tili turismen, gruvnäring-       regional expertis och stödet kan inriktas så ända-
37599:        en, rennäringen och produktionen av            målsenligt som möjligt.
37600:        mandelpotatis i regionen?                          Statsrådet har i sitt beslut om de målprogram
37601:                                                       och allmänna grunder för inriktningen av region-
37602:   Som svar på detta spörsmål far jag vördsamt         utvecklingspengar som avses i lagen om regional
37603: anföra följande:                                      utveckling (25 .4. 1996) betonat att regionförvalt-
37604:                                                       ningens roll i det regionala utvecklingsarbetet
37605:    Riksdagsman Aittaniemi konstaterar att ut-         skall förstärkas så att regionernas rätt att fatta
37606: vecklingen av Lappland behöver förnyas och att        självständiga beslut utvidgas både när det gäller
37607: statens stödåtgärder borde koncentreras tili vissa    nationella projekt och projekt som delfinansieras
37608: noggrant avgränsade branscher: utveckling av          med EU-medel. Detta förutsätter nära samarbe-
37609: turismen, gruvnäringen och inom jordbruket            te mellan statens regionförvaltningsmyndigheter
37610: produktionen av mandelpotatis.                        och förbunden på Iandskapsnivå när program-
37611:     Kravet kan granskas i ljuset av de mål som        men fullföljs.
37612: uppställs i Iagen om regional utveckling, vars            Utvecklingsarbetets styrka ligger i det målin-
37613: syfte är att främja utvecklingen av landets regio-    riktade samarbetet mellan olika instanser, vilket i
37614: ner genom deras egna initiativ och att balansera      sig skapar förutsättningar för prioritering av pro-
37615: den regionala utvecklingen. För att målet som         jekten och koncentration av stöd som beviljas av
37616: gäller egna initiativ skall nås förutsätts att cen-   olika myndigheter.
37617: tralförvaltningen skapar förutsättningar för ge-          Som svar på riksdagsman Aittoniemis fråga
37618: nomförandet av de strategiska mål som fastställs      kan konstateras att arbetet med regionala pro-
37619: i regionen. Dessa frågor har behandlats ingående      gram innebär att man i samarbete skapar utveck-
37620: i statrådets redogörelse tili riksdagen den 8 april   Iingsstrategier med vars hjälp man försöker inrik-
37621:  1997 för förverkligandet av målsättningarna i        ta stödet på det sätt som tjänar Lappland bäst.
37622: Iagen om regional utveckling.                         Detta arbete förstärks av en arbetsgrupp som
37623:     Det regionala utvecklingsarbetet inriktas en-     inrikesministeriet tillsatte den 24 april 1997 med
37624: ligt Iagen med hjälp av både nationella regionala     uppgift att främja utvecklingen i norra Finland.
37625: program och program som genomförs i samarbe-
37626: 
37627:      Helsingforsden 2juni 1997
37628: 
37629:                                                                           Minister Jouni Backman
37630:                                              KK 501/1997 vp
37631: 
37632: Kirjallinen kysymys 501
37633: 
37634: 
37635: 
37636: 
37637:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Taksilupien myöntämistä koskevan päätök-
37638:                                         senteon kehittämisestä
37639: 
37640: 
37641:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37642: 
37643:    Suomessa on edetty varsin pitkälle elinkeinon       edes perustella kunnolla ja tämä jättää hakijana
37644: harjoittamisen vapauden suuntaan. Eräässä vai-         olevaan kansalaiseen ikävän jälkimaun.
37645: heessa oltiin tilanteessa, jossa suunniteltiin muun       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37646: muassa sitä, että taksiluvan saa kuka tahansa          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37647: liikennetarpeesta huolimatta, jos täyttää talou-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37648: delliset ja henkilöön liittyvät ehdot. Henkilökoh-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37649: taisesti tämän kysymyksen allekirjoittaja ei ole
37650: ollut koskaan täydellisen vapauttamisen kannal-                  Katsooko Hallitus, että lääninhallitus-
37651: la, vaan liikennetarpeella tulisi ollajokin ohjaava           ten noudattama lupapolitiikka taksilu-
37652: osuus. Jos taksiliikenteen harjoittajalla ei ole ta-          pien myöntämisen osalta toteuttaa liiken-
37653: loudellisesti mitään mahdollisuutta menestyä,                 nepolitiikassa omaksuttua suuntausta, ja
37654: sellaista yritystoimintaa on turha aloittaa.                  jos niin on,
37655:     Nyt on asiassa selvästi menty virheelliseen                  miksi lääninhallitusten taksilupia kos-
37656: suuntaan. Vaikka liikennetarve on selvä muun                  keva lupapolitiikka on nykyisin perusteil-
37657: muassa kunnan, poliisiviranomaisten ja paikal-                taan niin kireää millaiseksi se on osoittau-
37658: listen kuljetusten suurkäyttäjien näkemyksen                  tunut, sekä
37659: mukaan, lupaa ei tahdo saada millään, vaikka                     valvotaanko lupapolitiikkaa millään
37660: hakija täyttää kaikki ehdot. Kielteistä päätöstä ei           tavalla?
37661: 
37662:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
37663: 
37664:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
37665: 
37666: 
37667: 
37668: 
37669: 279001
37670: 2                                           KK 501/1997 vp
37671: 
37672: 
37673: 
37674: 
37675:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37676:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Uudessa laissa näitä edellytyksiä on täsmen-
37677: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         netty ammattitaidon osalta. Taksiluvan hakijan
37678: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       on suoritettava hyväksytysti taksiliikenteen yrit-
37679: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        täjäkurssi liikenneministeriön hyväksymässä op-
37680: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         pilaitoksessa ja hänellä tulee olla käytännön ko-
37681: n:o 501:                                              kemusta taksinkuljettajana.
37682:                                                          Käytännön kokemuksen osalta on huomatta-
37683:           Katsooko Hallitus, että lääninhallitus-     va, ettei ajokokemuksen pituudesta ole annettu
37684:        ten noudattama lupapolitiikka taksilu-         ohjeistusta lääninhallituksille.
37685:        pien myöntämisen osalta toteuttaa liiken-         Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä an-
37686:        nepolitiikassa omaksuttua suuntausta, ja       netun asetuksen (666/1994) 6 §:n mukaisesti lii-
37687:        jos niin on,                                   kenneministeriö on asettanut taksiliikenteen
37688:           miksi lääninhallitusten taksilupia kos-     ammattitaidon johtoryhmän. Johtoryhmä on
37689:        keva lupapolitiikka on nykyisin perusteil-     tehtävänsä mukaisesti pyrkinyt huolehtimaan
37690:        taan niin kireää millaiseksi se on osoittau-   yrittäjäkoulutuksen seurannasta.
37691:        tunut, sekä                                       Ministeriö julkaisi tämän vuoden maaliskuus-
37692:           valvotaanko lupapolitiikkaa millään         sa laajan, taksiliikennettä koskevan tutkimuksen
37693:        tavalla?                                       Taksitutkimus 1996. Tutkimus koostuu useasta
37694:                                                       eri osatutkimuksesta, joista yhdessä selvitettiin
37695:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          muun muassa yrittäjäkoulutuksen tarkoituksen-
37696: vasti seuraavaa:                                      mukaisuutta ja merkitystä. Kyselyt osoitettiin
37697:                                                       oppilaitoksille, lääninhallituksille ja taksiluvan
37698:    Taksilupien myöntämisen edellytyksistä on          saaneille henkilöille. Tutkimus osoittaa muun
37699: säädetty luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiel-    muassa, että hakijat ovat yrittäjäkoulutuksen
37700: lä annetun lain (662/1994) 9 b §:ssä. Kyseinen        myötä nykyään pätevämpiä. Toisaalta hakemus-
37701: määräys tuli voimaan 1.1.1995.                        ten määrä on vähentynyt.
37702:    Taksilupien myöntäminen perustuu tarvehar-             Ministeriön tietoon ei ole tullut, etteivätkö
37703: kintaan. Uuden lain mukaan ratkaisevaa liiken-        lääninhallitukset noudattaisi asianmukaisesti
37704: netarpeen kannalta on pääasiallisen toiminta-         uutta henkilöliikennelakia tai ministeriön siitä
37705: alueen kysyntä kokonaisuudessaan, eri asiakas-        antamia ohjeita tai että lääninhallitusten noudat-
37706: ryhmien tarpeet sekä sen yritystoiminnan tarkoi-      tamaa lupakäytäntöä olisi muutoin kiristetty si-
37707: tuksenmukaisuus ja taloudelliset edellytykset,        ten kuin kysymyksessä esitetään. Lupakäytän-
37708: johon lupaa haetaan.                                  nön kiristymisestä ei myöskään näy viitteitä nyt
37709:    Aiemmin voimassa olleeseen lakiin nähden lii-      tehdyssä tutkimuksessa.
37710: kennetarvetta koskevia edellytyksiä on jonkin            Taksilupien myöntämistä valvotaan samoin
37711: verran lievennetty. Lupaviranomaisen ei enää lii-     kuin muutakin viranomaistoimintaa. Lääninhal-
37712: kennetarvetta harkitessaan tarvitse kiinnittää        litus on hallintomenettelylain 24 §:n nojalla vel-
37713: huomiota olemassa oleviin liikennepalveluihin.        vollinen perustelemaan päätöksensä samoin pe-
37714: Näin ollen lupaviranomaisen ei enää tarvitse          rustein kuin muut viranomaiset.
37715: pyytää lausuntoja esimerkiksi paikallisilta taksi-        Muutoksenhausta on säädetty henkilöliiken-
37716: yrittäjiltä.                                          nelain 25 §:ssä. Muutoksenhakuoikeus on muun
37717:    Alan luonteestajohtuen taksiluvan hakijan on       muassa luvan hakijalla, jonka oikeuteen päätös
37718: yhä, kuten aiemmin, oltava henkilönä sopiva           voi vaikuttaa. Muutoin muutoksenhausta on
37719: harjoittamaan henkilö liikennettä. Hakijan on si-     voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/
37720: ten hallittava itseään ja omaisuuttaan, oltava va-    1996) määrätään. Kyseisen lain 7 §:n nojalla kiel-
37721: kavarainen, hyvämaineinen, ammattitaitoinen ja        teisen päätöksen saanut luvan hakija voi valittaa
37722: muutoinkin henkilönä sopiva harjoittamaan             lääninhallituksen päätöksestä lääninoikeuteen,
37723: henkilö liikennettä.                                  mistä päätöksestä valitusoikeus saman lain 9 §:n
37724:                                               KK 501/1997 vp                                            3
37725: 
37726: nojalla on edelleen korkeimpaan hallinto-oikeu-         tussa tutkimuksessa myös taksiliikenteen säänte-
37727: teen.                                                   lyn tilannetta muissa maissa. Taksijärjestelmien
37728:    Valitusoikeuden ohella luvan hakija voi luon-        yhteisenä maailmanlaajuisena piirteenä voi pitää
37729: nollisesti tehdä kantelun eduskunnan oikeusasia-        elinkeinon voimakasta sääntelyä, joka tosin voi
37730: miehelle tai oikeuskanslerille, mikäli hän katsoo,      vaihdella alueittain maan sisällä. Tutkimuksessa
37731: että viranomainen tai virkamies ei julkista tehtä-      painopiste oli erityisesti maissa, joissa on koke-
37732: vää hoitaessaan ole noudattanut lakia tai täyttä-       musta sääntelyn vapauttamisesta. Tutkimukses-
37733: nyt velvollisuuttaan.                                   ta käy ilmi, että odotukset, joita sääntelyn pur-
37734:    Tarveharkintaisesta lupajärjestelmästä voi           kuun liittyvät, eivät olleet täysin toteutuneet.
37735: vielä mainita, että ministeriö selvitti edellä maini-
37736: 
37737:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1997
37738: 
37739:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
37740: 4                                          KK 501/1997 vp
37741: 
37742: 
37743: 
37744: 
37745:                                        Tili Riksdagens Talman
37746: 
37747:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tagarkurs i taxitrafik och ha praktisk erfarenhet
37748: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       som taxichaufför.
37749: 1em av statsrådet översänt f61jande av riksdags-        I fråga om praktisk erfarenhet bör man lägga
37750: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        märke till att länsstyrelserna inte har givits anvis-
37751: 501:                                                 ningar för hur lång erfarenheten bör vara.
37752:                                                         I enlighet med 6 § förordningen om tillstånds-
37753:            Anser Regeringen att länsstyrelsernas     pliktig persontrafik på väg (666/1994) har trafik-
37754:        tillståndspolitik i fråga om taxitillstånd    ministeriet utsatt en ledningsgrupp för yrkes-
37755:        överensstämmer med de trafikpolitiska         skickligheten i taxitrafiken. Ledningsgruppen
37756:        riktlinjerna, och om så är,                   har i enlighet med sin uppgift strävat efter att
37757:            varför är grunderna för länsstyrelser-    uppfölja företagarutbildningen.
37758:        nas tillståndspolitik i fråga om taxitill-       Ministeriet publicerade i mars en omfattande
37759:        stånd så stränga som de visat sig vara, och   undersökning Taxiundersökning 1996 som berör
37760:            övervakas tillståndspolitiken på något    taxitrafiken. Undersökningen innehåller flera
37761:        vis?                                          olika delundersökningar varav en handlar om
37762:                                                      företagarutbildningens ändamålsenlighet och
37763:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        betydelse. F örfrågningar sändes till läroanstal-
37764: anföra följande:                                     ter, länsstyrelser och de som beviljats taxitill-
37765:                                                      stånd. Undersökningen visade bl.a. att de som
37766:    Om förutsättningarna för taxitillstånd stadgas    ansöker om tillstånd är nuförtiden mer kompe-
37767: i 9 b § lagen om tillståndspliktig persontrafik på   tenta på grund av företagarundersökningen. Å
37768: väg (662/1994). Denna bestämmelse trädde i           andra sidan har antalet ansökningar minskat.
37769: kraft 1.1.1995.                                         Ministeriet har inte fått någon information om
37770:    Beviljandet av taxitillstånd baserar sig på be-   att länsstyrelserna inte behörigt följer den nya
37771: hovsprövningen. Enligt den nya lagen avgörs tra-     persontrafiklagen eller de anvisningar som minis-
37772: fikbehovet på basis av den tota1a efterfrågan        teri et gett för saken eller att länsstyrelsernas till-
37773: inom det huvudsakliga verksamhetsområdet, o1i-       ståndspraxis har blivit strängare såsom fram-
37774: ka kundkategoriers behov samt ändamålsenlig-         ställs i spörsmålet. Dennya undervisningen påvi-
37775: heten och de ekonomiska förutsättningarna hos        sar inte heller att tillståndspraxisen skulle ha bli-
37776: den företagsverksamhet som ansökan gäller.           vit strängare.
37777:    Jämfört med den tidigare lagen har förutsätt-        Beviljandet av taxitillstånd bevakas på samma
37778: ningarna för trafikbehovet mildrats i någon mån.     vis som andra myndighetsåtgärder. Med stöd av
37779: Tillståndsmyndigheten behöver inte längre ta         24 § lagen om förvaltningsförfarandet är länssty-
37780: hänsyn till de nuvarande trafiktjänsterna då tra-    relsen förpliktad att motivera sina beslut enligt
37781: fikbehovet övervägs. Därför behöver tillstånds-      samma grunder som andra myndigheter.
37782: myndigheten inte 1ängre be t.ex. lokala taxiföre-       I 25 § persontrafiklagen stadgas om ändrings-
37783: tagare om utlåtanden.                                sökande. Rätt att söka ändring har den som
37784:    På grund av branschens natur bör den som          ansöker om tillstånd om hans rätt kan påverkas
37785: ansöker om taxitillstånd fortfarande, såsom tidi-    av beslutet. Om ändringssökande gäller annars
37786: gare, vara en lämplig person för att bedriva per-    vad som stadgas i förvaltningsprocesslagen (586/
37787: sontrafik. Sökanden bör alltså ha kontroll över      1996). Med stöd av 7 § lagen i fråga kan den som
37788: sig själv och sin egendom och vara solvent, med      har fått förnekande beslut av en länsstyrelse an-
37789: gott rykte, yrkesskicklig och även annars en         föra besvär över beslutet hos länsrätten. Över
37790: lämplig person för att bedriva persontrafik.         beslut av en länsrätt kan besvär anföras hos hög-
37791:    I den nya lagen har dessa förutsättningar pre-    sta förvaltningsdomstolen.
37792: ciserats i fråga om yrkesskickligheten. Den som         Vid sidan av besvärsrätten kan den som ansö-
37793: ansöker om taxitillstånd bör vid en av trafikmi-     ker om tillstånd naturligt anföra klagomål hos
37794: nisteriet godkänd läroanstalt ha slutfört en före-   justitieombudsmannen eller justitiekanslern om
37795:                                               KK 501/1997 vp                                            5
37796: 
37797: han anser att en myndighet eller tjänsteman inte         vara den starka regleringen av näringen, som kan
37798: har i sin tjänst följt lagen eller uppfyllt sin plikt.   dock variera mellan olika områdena inom landet.
37799:    Angående tillståndssystem enligt behovspröv-          Undersökningen koncentrerade sig i synnerhet
37800: ning kan ytterligare konstateras att ministeriet         på de Iänder där regleringen har liberaliserats.
37801: utredde i samband med ovan nämnda undersök-              Undersökningen bevisar att de förväntningar
37802: ning även h ur taxitrafiken regleras i andra Iänder.     som man hade i samband med att regleringen
37803: Ett universalt drag för taxisystemen kan anses           upplöstes inte helt har förverkligats.
37804: 
37805:      Helsingfors den 2 juni 1997
37806: 
37807:                                                                             Trafikminister Matti Aura
37808:                                              KK 502/1997 vp
37809: 
37810: Kirjallinen kysymys 502
37811: 
37812: 
37813: 
37814: 
37815:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Virkamiesten ilmaisuvapaudesta sisäasiain-
37816:                                         ministeriön hallinnonalalla
37817: 
37818: 
37819:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37820: 
37821:     Eduskunnassa on viime kuukausina tehty             pataluhaksi. Kukaan asianomainen henkilö ei
37822: useita kyselyjä, joissa ollaan huolestuneita polii-    tätä ole kertonut, mutta vahvat huhut ilmentävät
37823: sin toimintamäärärahojen riittävyydestä. On tie-       tätähuolestuttavaa tilannetta, jossa virkamiehel-
37824: dusteltu, onko mahdollisuutta ottaa käyttöön           tä kielletään mahdollisuus lausua oman alansa
37825: jäädytetyt poliisivakanssit, ja oltu huolestuneita     huolestuttavista ongelmista.
37826: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37827: sen mahdollisuuksista sekä rikosten riittävästä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37828: tutkinnasta ja torjunnasta. Erityisinä huolenai-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37829: heina ovat olleet huumerikollisuus sekä rikolli-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37830: suuden kansainvälistyminen.
37831:     Myös eräät johtavassa asemassa olevat poliisi-               Onko Hallituksen tiedossa, että sisä-
37832: virkamiehet niin ministeriössä kuin kentällä ovat             asiainministeriössä ylläpidetään ns.
37833:  ottaneet huolestuneina kantaa yhä heikkeneviin               "tsaarinaikaista menettelyä", jossa
37834:  taloudellisiin toimintamahdollisuuksiin sekä vä-             alueensa ja alansa huolenaiheista julki-
37835:  läytelty sitä, että poliisipiirin henkilökunta jou-          suuteen kertonut poliisialan virkamies
37836: dutaan mahdollisesti lomauttamaan rahojen lop-                kutsutaan ministeriöön haukuttavaksi ja
37837:  pumisen vuoksi. Seurauksena tästä on tietämäni               saamaan tietynlainen "viimeinen varoi-
37838:  mukaan ollut se, että henkilö on kutsuttu joko               tus" siitä, mitä seuraa, jos lausumat eivät
37839:  lääninhallitukseen tai ministeriöön ja haukuttu              muutu?
37840: 
37841:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
37842:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
37843: 
37844: 
37845: 
37846: 
37847:  279001
37848: 2                                           KK 502/1997 vp
37849: 
37850: 
37851: 
37852: 
37853:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37854: 
37855:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sisäasiainministeriö on ponnistellut voimak-
37856: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaasti poliisin rahoitustilanteen parantamiseksi.
37857: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Ministeriö on selvittänyt myös perusteellisesti ne
37858: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        seuraukset, joita saattaa syntyä, ellei rahoitusta
37859: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         saada kuntoon. Vuoden 1997 määrärahajaossa
37860: n:o 502:                                              on osoitettu erityinen kertamääräraha niille yksi-
37861:                                                       köille, jotka tehdyn selvityksen mukaan muutoin
37862:            Onko Hallituksen tiedossa, että sisä-      olisivat joutuneet turvautumaan henkilöstönsä
37863:         asiainministeriössä ylläpidetään ns.          lomautuksiin. Rahoituskehyksen jakokirjeessä
37864:         "tsaarinaikaista menettelyä", jossa           on nimenomaisesti todettu, että lomautuksia ei
37865:         alueensa ja alansa huolenaiheista julki-      saa toteuttaa.
37866:         suuteen kertonut poliisialan virkamies            Sisäasiainministeriön tietoon on kuitenkin
37867:         kutsutaan ministeriöön haukuttavaksi ja       tullut, että joissakin yksiköissä ollaan harkittu
37868:         saamaan tietynlainen "viimeinen varoi-        lomautusjärjestelyihin ryhtymistä. Tämän joh-
37869:         tus" siitä, mitä seuraa, jos lausumat eivät   dosta poliisin ylijohto on 13.5.1997 antamallaan
37870:         muutu?                                        kirjeellä korostanut uudelleen poliisiyksiköille,
37871:                                                       ettei minkäänlaisiin lomautusjärjestelyihin eikä
37872:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         toimintojen merkittäviin alasajoihin tule tässä
37873:                                                       vaiheessa ryhtyä.
37874:    Sisäasiainministeriö on erittäin hyvin tietoi-         Sisäasiainministeriön tiedossa ei ole tapauk-
37875: nenja huolestunut poliisin rahoituskehyksen riit-     sia, joissa joku taijoitakin poliisihallinnon virka-
37876: tämättömyydestä. Valtiontaloudellisen tilanteen       miehiä olisi kutsuttu lääninhallitukseen tai mi-
37877: johdosta myös poliisihallinto on joutunut so-         nisteriöön haukuttaviksi heidän julkisuudessa
37878: peuttamaan toimintaansa entistä vähäisempien          poliisin rahoitustilanteesta esittämistään kan-
37879: voimavarojen puitteisiin. Vuoden 1996 seuranta-       nanotoista. Sisäasiainministeriön hallintokult-
37880: tietojen mukaan poliisin määrärahojen riittä-         tuuriin ei kuulu virkamiesten haukkuminen eikä
37881: mättömyys pakotti yksiköt pitämään yli 300 vir-       uhkailu. Se, että määräraha-asioista ei ole polii-
37882: kaa täyttämättä. Valtion panostus poliisitoi-         sin puolelta julkisissa tiedotusvälineissä juuri-
37883: meen oli vuonna 1996 hintatasomuutokset ja            kaan kerrottu, on ollut tietoinen valinta. Asiat on
37884: väestömäärän kasvu huomioon ottaen noin kah-          haluttu valmistella huolellisesti ja neuvotella niis-
37885: deksan prosenttia pienempi kuin vuonna 1992.          tä kiihkottomasti ilman julkisuusmyllytystä val-
37886:    Henkilöstömäärän vähentymisestä huolimat-          tiovarainministeriön kanssa. Myös tiedotusvas-
37887: ta ympärivuorokautinen hälytystoiminta on pys-        tuista on sovittu. Asioita ei ole haluttu salata,
37888: tytty turvaamaan ja toimintavalmiusajat ovat          mutta niiden julkistaminen on paikallaan vasta
37889: pysyneet keskimäärin tavoitteiden mukaisina.          sitten, kun jotain konkreettista on jo sovittu tai
37890:                                                       päätetty.
37891: 
37892:       Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1997
37893: 
37894:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
37895:                                             KK 502/1997 vp                                            3
37896: 
37897: 
37898: 
37899: 
37900:                                         Tili Riksdagens Talman
37901: 
37902:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         lnrikesministeriet har verkligen bemödat sig
37903: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        om att förbättra finansieringen för polisen. Mi-
37904: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      nisteriet har även gjort en grundlig utredning om
37905: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         de följder som kan uppstå, ifall man inte får
37906: 502:                                                  finansieringen i ordning. Vid fördelningen av an-
37907:                                                       slagen för 1997 har ett särskilt engångsanslag
37908:           Är Regeringen medveten om att man i         anvisats de enheter som enligt utredningen an-
37909:        inrikesministeriet upprätthåller ett s.k.      nars skulle ha varit tvungna att ta tili permitte-
37910:        "tsartida förfarande", som innebär att en      ringar av personalen. 1 följebrevet tili finansie-
37911:        polistjänsteman, som gått ut offentligt        ringsramen har uttryckligen konstaterats att man
37912:        med bekymren inom sin bransch och sitt         inte får genomföra permitteringar.
37913:        område, kaUas tili ministeriet för att få en      Det har dock kommit tili inrikesministeriets
37914:        utskällning och en slags "sista varning"       kännedom att man i några enheter har övervägt
37915:        för vad som följer, om det inte sker en        att vidta permitteringsarrangemang. Därför har
37916:        ändring i uttalandena?                         polisens högsta ledning i sitt brev av den 13 maj
37917:                                                       1997 åter betonat för polisenheterna att man inte
37918:    Som svar på detta spörsmål får jag anföra          i detta skede skall vidta några permitteringsar-
37919: följande:                                             rangemang eller någon betydande nedkörning av
37920:                                                       verksamheten.
37921:     lnrikesministeriet är väl medvetet om och            lnrikesministeriet känner inte tili några såda-
37922: mycket bekymrat över den otillräckliga finansie-      na fall, där någon tjänsteman eller några tjänste-
37923: ringsramen för polisen. Med anledning av den          män från polisförvaltningen skulle ha kallats tili
37924: statsekonomiska situationen har även polisför-        länsstyrelsen eller ministeriet för utskällning på
37925: valtningen varit tvungen att anpassa sin verk-        grund av offentliga uttalanden om finansieringen
37926: samhet tili allt mindre resurser. Enligt uppfölj-     för polisen. Det hör inte tili inrikesministeriets
37927: ningssiffrorna från 1996 tvingades enheterna att      förvaltningskultur att skälla ut tjänstemän eller
37928: lämna över 300 tjänster obesatta på grund av          att hota dem. Det faktum att man från polisens
37929: otiliräckliga anslag för polisen. Statens satsning    sida varit sparsam med offentliga uttalanden om
37930: på polisväsendet under 1996 var med beaktande         anslagsärenden har varit ett medvetet vai. Man
37931: av förändringarna i prisnivån och befolkningens       har velat förbereda ärendena omsorgsfullt och
37932: tillväxt cirka åtta procent mindre än under 1992.     rådslå i lugn och ro med finansministeriet utan
37933:     Trots att personalen minskat har man kunnat       någon publicitetskarusell. Man har inte velat
37934: trygga larmverksamheten dygnet runt och bered-        hemlighålla ärendena, men att offentliggöra dem
37935: skapstiderna har i medeltal hållits inom ramen        är på sin plats först då man redan avtalat eller
37936: för målet.                                            beslutat något konkret.
37937: 
37938:      Helsingfors den 27 maj 1997
37939: 
37940:                                                                   lnrikesminister Jan-Erik Enestam
37941:                                           KK 503/1997 vp
37942: 
37943: Kirjallinen kysymys 503
37944: 
37945: 
37946: 
37947: 
37948:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Kuntoutustuen yhteensovittamisesta Ruot-
37949:                                      sista saataviin eläkkeisiin
37950: 
37951: 
37952:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37953: 
37954:    Kansalaisen kirje:                               tömäksi). Kolmas vaihtoehto on hakeutua oman
37955:    Kokemukseni kuntoutustuesta ja sen sovitta-      alan töihin tuttujen työnantajien kautta ja me-
37956: misesta yhteen Ruotsista saataviin eläkkeisiin.     nettää siten loppukin terveys. Näin saisi sitten
37957:    Olen ammatiltani kirvesmies ja menetin työ-      kaikki kuuluvat eläkkeet joka maasta. Jotenkin
37958: kykyni ko. ammattiin vakavan selkäsairauden         tuntuu, että astian maku maistuu näissä pohjois-
37959: vuoksi. Laajojen tutkimusten jälkeen todettiin      maisissa sopimuksissa. Tämä kaikki on uutta
37960: olevan mahdollisuuksia uudelleenkoulutukseen.       asiaa sen jälkeen, kun entisen määräaikaiseläk-
37961: Suhtauduin itsekin positiivisesti tähän mahdolli-   keen nimi muutettiin kuntoutustueksi ja aloitet-
37962: suuteen. Kuntoutussuunnitelma tehtiin ja aloitin    tiin aktiivinen lääkinnällinen ja ammatillinen
37963: opiskelun perustietojen parantamisella päämää-      kuntoutus. Aikaisemmin Ruotsi ei määräaikais-
37964: ränä opistotason tutkinto. Myös Ruotsin eläke-      eläkkeisiin puuttunut, kun koulutusta ei mainit-
37965: laitos suhtautui myönteisesti tähän koulutuk-       tu eläkkeen tai kuntoutuksen perusteena.
37966: seen, koska se ei ollut ammatillista koulutusta.        Ruotsin eläkelaitokset eivät tunne eläkeperus-
37967: Mutta nyt, kun pitäisi aloittaa varsinaiset am-     teista ammatinvaihtokoulutusta, vaan heillä
37968: mattiop!skelut, Ruotsin eläkelaitos katsookin       koulutuksen hoitavat muut laitokset. Toivotta-
37969: minut työkykyiseksi, jos aloitan päätoimisen        vasti tästä on hiukan apua, jos joskus saataisiin
37970: (kokopäivä)opiskelun. Tällä hetkellä saan suu-      yhteispohjoismaiset sopimukset eläkkeiden koh-
37971: rimman osan eläkkeestä Ruotsista n. 2 460 mk        dalta samankaltaisiksi.
37972: netto per kuukausi. Suomesta saan n. 1 600 mk           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37973: netto kansan- ja työeläkettä. Nyt minulla on        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
37974: kolme mahdollisuutta: aloittaa opiskelu ja saada    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37975: Suomen kuntoutustuki n. l 600 mk/kuukausi tai       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37976: jäädä kotiin sairaana ja saada työkyvyttömyys-
37977: eläke Ruotsista 2 460 mk/kuukausi (tällöin Suo-               Katsooko Hallitus, että yhteensovitta-
37978: men eläkelaitokset katsovat minut terveeksi, kun           minen Ruotsista saatavan eläkkeen ja
37979: en jatka suunniteltua kuntoutusohjelmaa, mutta             Suomesta maksettavan kuntoutustuen
37980: työnvälitysviranomaiset eivät ota työnhakijaksi,           välillä on perusteluissa esitetyn esimerkin
37981: koska lääkärinlausunnoissa todetaan työkyvyt-              valossa tarpeen, ja
37982:                                                               mitä Hallitus aikoo asiassa tehdä?
37983:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
37984: 
37985:                                        Sulo Aittoniemi lkesk
37986: 
37987: 
37988: 
37989: 
37990: 279001
37991: 2                                           KK 503/1997 vp
37992: 
37993: 
37994: 
37995: 
37996:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37997:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kukin maa määrittelee omissa säännöksissään,
37998: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         milloin henkilö on työkyvytön ja missä tilanteis-
37999: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sa henkilöllä on oikeus kuntoutusetuuksiin.
38000: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           Ruotsin valtiopäivät hyväksyi joulukuussa
38001: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         1996 lainmuutoksen, jolla sekä tilapäisen että
38002: n:o 503:                                              jatkuvan työkyvyttömyyseläkkeen myöntämis-
38003:                                                       edellytyksiä tiukennettiin. Näitä etuuksia voi tä-
38004:           Katsooko Hallitus, että yhteensovitta-      män vuoden alusta lukien saada vain tiukasti
38005:        minen Ruotsista saatavan eläkkeen ja           lääketieteellisin perustein.
38006:        Suomesta maksettavan kuntoutustuen                Näin ollen on mahdollista, että henkilö, joka
38007:        välillä on perusteluissa esitetyn esimerkin    Suomesta saa työkyvyttömyyseläkettä tai kun-
38008:        valossa tarpeen, ja                            toutustukea, ei ole Ruotsin määritelmien mu-
38009:          mitä Hallitus aikoo asiassa tehdä?           kaan työkyvytön.
38010:                                                          Pohjoismaisissa neuvotteluissa on tiedotettu
38011:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Suomen määräaikaisista työkyvyttömyyseläket-
38012: vasti seuraavaa:                                      tä koskevista lainmuutoksista.
38013:                                                          Kyseisestä tapauksesta ei käy selville, saako
38014:    ETA-sopimuksen tullessa voimaan 1.1.1994           henkilö jo nyt kuntoutustukea. Kuntoutustuki
38015: alettiin niin Suomessa kuin Ruotsissa soveltaa        on työkyvyttömyyseläke,joten se voidaan myön-
38016: eläkeasioihin EY :n sosiaaliturvasäännöksiä, ase-     tää vain henkilölle, jonka arvioidaan olevan työ-
38017: tuksia (ETY) 1408/71 ja 574/72. Sovellettavat         kyvytön. Kansaneläkkeen saaminen edellyttää
38018: säännökset eivät muuttuneet ED-jäsenyyden             lisäksi, että työeläkkeen määrä ei ole niin suuri,
38019: myötä.                                                että kansaneläkettä jää yhteensovituksen jälkeen
38020:     ETA-sopimuksen tullessa voimaan myös en-          maksettavaksi.
38021: tisten sosiaaliturvasopimusmaiden eläkehake-             Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus samoin
38022: musliikenne muuttui. Normaaliin sosiaaliturva-        kuin Euroopan unionin sosiaaliturvan koordi-
38023: sopimukseen verrattuna ED-säännöksissä on             nointia koskeva asetus (ETY) 1408/71,jota tässä
38024: säännelty hyvin yksityiskohtaisesti eläkehake-        tapauksessa lienee sovellettava, lähtee siitä peri-
38025: muksen käsittelystä ja päätösten tekemisestä sil-     aatteesta, että jäsenmaiden välillä liikkunut
38026: loin, kun hakija on asunut ja työskennellyt useas-    työntekijä saa pääsääntöisesti eläkkeensä kaikis-
38027: sa ED-maassa.                                         ta niistä maista, joissa hän on ollut vakuutettuna.
38028:     Asetuksen (1408/71) 3 artiklan mukaanjäsen-       Kukin maa maksaa siinä maassa täytettyyn va-
38029: valtion alueella asuvat, joihin asetusta sovelle-     kuutusaikaan perustuvan eläkkeen. Kokonais-
38030: taan, ovat samojen velvoitteiden alaisia ja nautti-   etåke muodostuu eri maiden maksamien eläkkei-
38031: vat samoja etuja kuin valtion omat kansalaiset.       den summasta. Asetus ja sopimus koordinoivat
38032: Asetuksen mukaan etuuksien myöntämisessä ei           sosiaaliturvaa niin, ettei maiden välillä liikkunut
38033: saa olla vaikutusta sillä, että etuuden saaja asuu    ole vakuutettu kahdessa maassa, mutta ei myös-
38034: toisessa ED-maassa. Yhdenvertaisuusperiaat-           kään jää väliinputoajaksi.
38035: teen mukaisesti asetuksen piiriin kuuluvalle hen-        Toistaiseksi ei ole käynnistetty Pohjoismai-
38036: kilölle, joka asuu toisessa ED-maassa, on myön-       denkaan kesken neuvotteluja työkyvyttömyyden
38037: nettävä eläke samoin ehdoin kuin maassa asuval-       käsitteen yhdenmukaistamiseksi. ED :n sisällä
38038: le kansalaiselle.                                     maat voisivat ilmoittaa asetuksen 1408/7lliittee-
38039:     Etuuksia myönnettäessä ja maksettaessa on         seen otettavalla määräyksellä noudattavansa
38040: kansallisten lakien lisäksi otettava huomioon         toistensa työkyvyttömyyden ratkaisuja. Tätä
38041: myös EY-asetuksen 1408/71 määräykset.                 mahdollisuutta jäsenmaat ovat käyttäneet erit-
38042:    Oikeus eläkkeeseen määräytyy kuitenkin kun-        täin vähän.
38043: kin maan oman lainsäädännön mukaan. Työky-               Työkyvyttömyysmääritelmien erilaisuus eri
38044: vyttömyysmääritelmät ovat erilaiset eri maissa.       maiden välillä on kuitenkin ongelma, koska se
38045:                                            KK 503/1997 vp                                            3
38046: 
38047: saattaajättää henkilön väliinputoajaksi niin, että   Sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy toimenpitei-
38048: järkevintä vaihtoehtoa ei kyetä toteuttamaan.        siin ongelman selvittämiseksi.
38049: 
38050:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
38051: 
38052:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
38053: 4                                          KK 503/1997 vp
38054: 
38055: 
38056: 
38057: 
38058:                                        Tili Riksdagens Talman
38059: 
38060:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     nierar i sina egna bestämmelser när en person är
38061: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       arbetsoförmögen och i vilka situationer han har
38062: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     rätt till rehabiliteringsförmåner.
38063: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           Sveriges riksdag godkände i december 1996 en
38064: 503:                                                 lagändring enligt vilken villkoren för både tem-
38065:                                                      porär och fortsatt förtidspension skärptes. Dessa
38066:           Anser Regeringen att det i ljuset av det   förmåner beviljas från och med ingången av detta
38067:        exempel som nämns i motiveringen är           år endast på snäva medicinska grunder.
38068:        nödvändigt att samordna pension som              Därför är det möjligt att en person som i Fin-
38069:        erhålls från Sverige med rehabiliterings-     land får invalidpension eller rehabiliteringsstöd
38070:        stöd som betalas från Finland och             inte är arbetsoförmögen enligt bestämmelserna i
38071:           vad ämnar Regeringen göra?                 Sverige.
38072:                                                         I nordiska förhandlingar har Finland informe-
38073:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rat om de temporära ändringarna av lagarna om
38074: anföra följande:                                     invalidpension.
38075:                                                         Av det ifrågavarande fallet framgår inte om
38076:    Då EES-avtalet trädde i kraft den 1 januari       personeo redan nu får rehabiliteringsstöd. Reha-
38077: 1994 började såväl Finland som Sverige tillämpa      biliteringsstödet är en invalidpension vilket bety-
38078: EG:s bestämmelser om social trygghet, dvs. för-      der att det kan beviljas endast personer som be-
38079: ordningarna (EEG) nr 1408171 och (EEG) nr            döms vara arbetsoförmögna. För folkpension
38080: 574172. De tillämpade bestämmelserna ändrades        krävs dessutom att arbetspensionen inte är så
38081: inte i samband med EU-medlemskapet.                  stor att folkpension ännu utbetalas efter samord-
38082:    Då EES-avtalet trädde i kraft ändrades också      ningen.
38083: pensionsansökningarna till sådana Iänder som            Den nordiska konventionen om social trygg-
38084: Finland tidigare hade avtal om social trygghet       het liksom även EU:s förordning om koordine-
38085: med. Jämfört med sedvanliga avtal om social          ring av den sociala tryggheten (EEG) nr 1408/71,
38086: trygghet är EU-bestämmelserna mycket detalje-        som i detta fall torde vara det som skall tillämpas,
38087: rade i fråga om behandlingen och beslut om           utgår från den principen att en arbetstagare som
38088: pensionsansökningar som gäller personer som          har rört sig från en medlemsstat till en annan i
38089: har bott och arbetat i flera EU-länder.              regel får pension från alla de Iänder där han har
38090:    Enligt artikel3 i förordning (1408171) har per-   varit försäkrad. Varje land betalar en pension för
38091: soner, som är bosatta inom en medlemsstats ter-      den pensionstid som uppfyllts i landet. Den tota-
38092: ritorium och för vilka förordningen gäller, sam-     la pensionen består av summan av de pensioner
38093: ma skyldigheter och rättigheter enligt en med-       som de olika länderna betalar. Förordningen och
38094: lemsstats lagstiftning som denna medlemsstats        avtalet koordinerar den sociala tryggheten så att
38095: egna medborgare. Enligt förordningen får inte        en person som har rört sig mellan olika Iänder
38096: det faktum att förmånstagaren bor i ett annat        inte är försäkrad i två länder, men inte heller blir
38097: EU-land inverka på beviljandet av förmåner.          utanför tryggheten.
38098: Enligt likställighetsprincipen skall en person som      De nordiska länderna har inte hittills inlett
38099: bor i ett annat EU-land och som omfattas av          några förhandlingar om förenhetligande av be-
38100: förordningen beviljas pension enligt samma vill-     greppet arbetsoförmåga. Inom EU kan länderna
38101: kor som medborgarna i landet.                        genom en bestämmelse som förs in i en bilaga till
38102:    Vid beviljande och betalning a v förmåner skall   förordning 1408171 meddela att de beaktar var-
38103: utöver nationella lagar också EG:s förordning nr     andras beslut om invaliditet. Denna möjlighet
38104: 1408171 beaktas.              ·                      har utnyttjats väldigt lite av medlemsländerna.
38105:    Rätt till pension bestäms dock enligt varje          De olika definitioneroa på arbetsoförmåga i
38106: lands egen lagstiftning. Definitionen på arbets-     de olika länderna är dock ett problem eftersom
38107: oförmåga är olika i olika Iänder. Varje land defi-   det kan leda till att en person blir utanför skyd-
38108:                                              KK 503/1997 vp                                              5
38109: 
38110: det, vilket innebär att det förnuftigaste alternati-     ministeriet vidtar åtgärder för att utreda proble-
38111: vet inte kan verkställas. Social- och hälsovårds-        met.
38112: 
38113:      Helsingforsden 30 maj 1997
38114: 
38115:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
38116:                                            KK 504/1997 vp
38117: 
38118: Kirjallinen kysymys 504
38119: 
38120: 
38121: 
38122: 
38123:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Julkisen puolustuksen järjestämisestä oikeu-
38124:                                       denkäynnissä
38125: 
38126: 
38127:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38128:    Käsiteltäessä rikosasioiden oikeudenkäynnin       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38129: uudistamista eduskunnassa nousi esille tarve sää-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38130: tää laki julkisesta puolustuksesta sekä syytteestä
38131: vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaami-                     Onko Hallituksen mielestä maamme
38132: sesta. Näiden asioiden toteuttaminen vaatisi va-            talous niin tiukalla, että 10-20 miljoo-
38133: roja 10-20 miljoonaa markkaa vuodessa. Asian                nan markan määrärahaa ei löydy tär-
38134: tarpeellisuus on todettu käytännössä yksimieli-             keäksi katsottuon oikeuspoliittiseen uu-
38135: sesti, mutta valtiolta ei löydy rahoja kyseisen             distukseen,jollaiseksi julkisen puolustuk-
38136: asian toteuttamiseksi myöskään vuoden 1998 ta-              sen ym. järjestäminen on katsottava, vai
38137: lousarvioon.                                                   onko kyseessä tietyllä tavalla henki-
38138:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-             löistä aiheutuva ristiriita Hallituksen si-
38139: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-          sällä?
38140: 
38141:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
38142: 
38143:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
38144: 
38145: 
38146: 
38147: 
38148: 279001
38149: 2                                          KK 504/1997 vp
38150: 
38151: 
38152: 
38153: 
38154:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38155: 
38156:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
38157: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vasti seuraavaa:
38158: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
38159: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Julkinen puolustus ja syytteestä vapautetun
38160: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        oikeudenkäyntikulujen korvaaminen on rikos-
38161: n:o 504:                                             prosessiuudistuksen valmistelun yhteydessä ollut
38162:                                                      esillä, mutta niitä ei kuitenkaan sisällytetty asiaa
38163:           Onko Hallituksen mielestä maamme           koskevaan hallituksen esitykseen. Ne ovat olleet
38164:        talous niin tiukalla, että 10-20 miljoo-      esillä myös mainitun hallituksen esityksen edus-
38165:        nan markan määrärahaa ei löydy tär-           kuntakäsittelyssä.
38166:        keäksi katsottuun oikeuspoliittiseen uu-         Kysymyksessä tarkoitettua uudistusta pide-
38167:        distukseen,jollaiseksijulkisen puolustuk-     tään oikeusministeriössä tarpeellisena, vaikka
38168:        sen ym. järjestäminen on katsottava, vai      sen toteuttamista on jouduttu toistaiseksi lyk-
38169:           onko kyseessä tietyllä tavalla henki-      käämään, koska valtiontalouden tasapainotta-
38170:        löistä aiheutuva ristiriita Hallituksen si-   misen vuoksi tästä ja monista muista valtion me-
38171:        sällä?                                        nojen lisäämistä merkitsevistä yhtä tärkeistä uu-
38172:                                                      distuksista on ollut pakko pidättäytyä.
38173: 
38174:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
38175: 
38176:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
38177:                                            KK 504/1997 vp                                            3
38178: 
38179: 
38180: 
38181: 
38182:                                        Tili Riksdagens Talman
38183: 
38184:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Som svar på frågan får jag vördsamt anföra
38185: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       följande:
38186: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-
38187: man Sulo Aittaniemi undertecknade skriftliga            Offentligt försvar och ersättning för rätte-
38188: spörsmål nr 504:                                     gångskostnaderna för en åtalad som frikänns har
38189:                                                      berörts i samband med straffprocessreformen,
38190:           Är enligt Regeringens uppfattning Ian-     men de ingår inte i regeringens proposition i
38191:        dets ekonomi så ansträngd att 10-20           ärendet. De har även berörts i samband med
38192:        miljoner mark inte hittas för en viktig       riksdagsbehandlingen av nämnda proposition.
38193:        rättspolitisk reform som offentligt för-         Den reform som behandlas i spörsmålet upp-
38194:        svar mm. bör anses vara eller                 fattas vid justitieministeriet som behövlig fastän
38195:           är det fråga om en konflikt som på visst   man har varit tvungen att framflytta dess genom-
38196:        vis beror på personer inom Regeringen?        förande, då balanseringen av statsfinanserna har
38197:                                                      lett till att man har varit tvunget att avstå från
38198:                                                      denna och många andra reformer som ökar sta-
38199:                                                      tens utgifter.
38200: 
38201:      Helsingforsden 30 maj 1997
38202:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
38203:                                            KK 505/1997 vp
38204: 
38205: Kirjallinen kysymys 505
38206: 
38207: 
38208: 
38209: 
38210:                                   Anu Vehviläinen /kesk: Elatusapujen indeksitarkistuksen toteutta-
38211:                                      misesta
38212: 
38213: 
38214:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38215: 
38216:    Suomessa on noin 112 000 yksinhuoltajata-            Jokainen markka on tärkeä lapsen yksinhuol-
38217: loutta. Näissä asuu noin 170 000 lasta erossa        tajalle. Täysimääräinen elatustuki on tällä het-
38218: toisesta vanhemmastaan. Lapsen elatusta pyri-        kellä 637 mk. Viimeisin korotus tuen suuruuteen
38219: tään turvaamaan vanhempien välisillä elatus-         on tullut vuoden 1995 alussa.
38220: apusopimuksilla sekä elatustuella.                      Aiemmista linjauksistaan poiketen hallitus on
38221:    Sosiaalilautakuntien vahvistamia elatusapu-       tänä keväänä päättänyt esittää indeksikorotuk-
38222: sopimuksia solmittiin vuonna 1995 26 808 kap-        sia myös työttömyysturvaan. Olisi oikeudenmu-
38223: paletta. Vuoden 1995 lopussa maksettiin elatus-      kaista, että saman tien myös elatusapuihin teh-
38224: tukea 103 101 lapselle. Täysimääräisenä näistä       täisiin indeksikorotus.
38225: elatustuki maksettiin 68 000 lapselle.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38226:    Lama-ajan koettelemukset ovat kohdistuneet        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38227: voimakkaasti lapsiin. Koulusäästöt, vanhem-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38228: pien työttömyys ja epävarmuus rahojen riittä-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38229: vyydestä heijastuvat väistämättä lapsiin. Erityi-
38230: sen voimakasta huoli ja vastuu lapsen hyvinvoin-               Aikooko Hallitus tehdä lasten elatuk-
38231: nista on vanhemmalla, joka vastaa lapsen kasva-             seen tarkoitettuun elatusapuun indeksi-
38232: tuksesta yksin. Elatustukea saavat suurimmaksi              korotuksen?
38233: osaksi henkilöt, joille ei lapsen elatukseen juuri
38234: muualta rahaa tule.
38235: 
38236:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
38237: 
38238:                                         Anu Vehviläinen /kesk
38239: 
38240: 
38241: 
38242: 
38243: 279001
38244: 2                                          KK 505/1997 vp
38245: 
38246: 
38247: 
38248: 
38249:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38250: 
38251:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Elatusapuja korotettiin viimeksi vuoden 1995
38252: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        alusta viidellä prosentilla. Elinkustannusindek-
38253: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sin nousu edellisen korotusajankohdan eli loka-
38254: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-        kuun 1993 pisteluvusta oli 5,1 prosenttia, joten
38255: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        korotus vastasi varsin hyvin indeksin todellista
38256: n:o 505:                                             nousua. Vain 0,1 prosenttia noususta jäi ikään
38257:                                                      kuin säästöön odottamaan seuraavaa indeksitar-
38258:           Aikooko Hallitus tehdä lasten elatuk-      kistusajankohtaa. Indeksin nousu lokakuusta
38259:        seen tarkoitettuun elatusapuun indeksi-       1994 lokakuuhun 1995 oli vain 0,3 prosenttia,
38260:        korotuksen?                                   joten korotusta ei tullut vuoden 1996 alusta. Ko-
38261:                                                      rotusta ei tullut myöskään vuoden 1997 alusta,
38262:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sillä elinkustannusindeksin nousu vuoden 1996
38263: vasti seuraavaa:                                     lokakuuhun mennessä jäi 1,0 prosenttiin. Tilas-
38264:                                                      tokeskus on syksyllä 1996 alustavasti arvioinut,
38265:     Elatusapujen indeksisidonnaisuus perustuu        että indeksin nousu lokakuuhun 1997 saattaisi
38266: lakiin eräiden elatusapujen sitomisesta elinkus-     olla noin 2,5 prosenttia. Tämä merkitsisi, että
38267: tannuksiin. Lakia sovelletaan myös kunnan            elatusapujen indeksikorotus jäisi toteutumatta
38268: maksamaan elatustukeen. Indeksisidonnaisuu-          ainakin vielä vuonna 1998.
38269: den tarkoituksena on elatusavun ostovoiman säi-          Hallitus teki 16.8.1995 sopimuksen hallitusoh-
38270: lyttäminen sillä tasolla, jolla se oli elatusapua    jelman ja sen lisäpöytäkirjan mukaisista, vuosille
38271: vahvistettaessa.                                     1997-1999 ajoittuvista lisäsäästöistä. Sopimuk-
38272:     Elatusapuja ja elatustukea korotetaan, jos       sen mukaan eräiden etuuksien vuosien 1997 ja
38273: elinkustannusindeksin lokakuun pisteluku on          1998 automaattiset indeksikorotukset oli määrä
38274: noussut vähintään viisi prosenttia edellisen koro-   jättää tekemättä, mikä merkitsi etuuksien suu-
38275: tuksen perusteena olleesta pisteluvusta. Sosiaali-   ruuden jäädyttämistä vuoden 1996 tasolle. Laki-
38276: ja terveysministeriö vahvistaa indeksikorotuksen     sääteisistä indeksitarkistuksista luopuminen on
38277: suuruuden kunkin vuoden marraskuussa teke-           toteutettu useiden etuuksien osalta säätämällä
38278: mälläänja seuraavan vuoden alusta voimaan tu-        sitä koskevat poikkeuslait
38279: levalla päätöksellä.                                     Edellä mainitussa sopimuksessa tarkoitettu-
38280:     Indeksikorotus tehdään täysin viisin prosen-     jen etuuksien joukossa oli myös elatustuki.
38281: tein. Suurimmillaan sen määrä on ollut 20 pro-       Elatustuen osalta ei ole ollut tarpeen säätää poik-
38282: senttia vuonna 1975. Tällä vuosikymmenellä ko-       keuslakia, sillä voimassa oleva laki jo sellaise-
38283: rotukset ovat olleet pääasiassa viiden prosentin     naan johtaa siihen, että elatustuen määrä tulee
38284: suuruisia. Viime vuosina vallinneen matalan in-      todennäköisesti säilymään vuoden 1996 tasossa
38285: flaation aikana korotuskynnys ei ole ylittynyt       ainakin vuoden 1998loppuun.
38286: joka vuosi.
38287: 
38288:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
38289: 
38290:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
38291:                                           KK 505/1997 vp                                             3
38292: 
38293: 
38294: 
38295: 
38296:                                       Tili Riksdagens Talman
38297: 
38298:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    gången av 1995 med 5%. Stegringen av 1evnads-
38299: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      kostnadsindexet från poängtalet vid föregående
38300: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    höjningstidpunkt, dvs. oktober 1993, uppgick tili
38301: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål          5,1 %. Höjningen motsvarade alltså mycket väl
38302: nr 505:                                             indexets reella stegring. Endast 0,1 % av stegring-
38303:                                                     en lämnade så att säga att vänta på fö1jande
38304:          Ämnar Regeringen höja indexet för          indexjustering. Stegringen av indexet från okto-
38305:        underhållsbidraget, som är avsett för un-    ber 1994 tili oktober 1995 utgjorde endast 0,3 %,
38306:        derhåll för barn?                            så det b1ev ingen höjning vid ingången av 1996.
38307:                                                     Det b1ev inte heller någon höjning vid ingången
38308:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       av 1997, eftersom stegringen av levnadskostnads-
38309: anföra följande:                                    indexet fram tili oktober 1996 stannade på 1,0 %.
38310:                                                     Hösten 1996 uppskattade Statistikcentralen pre-
38311:    Underhållsbidragens indexbindning grundar        1iminärt att stegringen av indexet fram tili okto-
38312: sig på lagen om vissa underhållsbidrags bindande    ber 1997 kunde vara cirka 2,5 %. Detta skulle
38313: vid levnadskostnaderna. Lagen tiiiämpas även        innebära att man ännu inte 1998 skulle höja in-
38314: på kommunernas underhållsstöd. Avsikten med         dexet för underhållsbidragen.
38315: indexbindningen är att bevara underhållsbidra-         Regeringen s1öt den 16 augusti 1995 ett avtal
38316: gets köpkraft på samma nivå som när underhålls-     om ytter1igare inbesparingar 1997-1999 i en1ig-
38317: bidraget fastställdes.                              het med regeringsprogrammet och dess tilläggs-
38318:    Underhållsbidragen och underhållsstödet          protoko11. En1igt avtalet var det meningen att
38319: höjs, om poängtalet för levnadskostnadsindex        man skulle s1opa de automatiska indexhöjnin-
38320: för oktober har stigit med minst 5 % från det       garna 1997 och 1998 av vissa förmåner, vi1ket
38321: poängtal som utgjorde grund för den föregående      innebar att förmånernas be1opp frystes på 1996
38322: höjningen. Social- och hälsovårdsministeriet        års nivå. De 1agstadgade indexjusteringarna har
38323: fastställer storleken på indexhöjningen genom ett   för flera förmåners del avskaffats genom att det
38324: beslut som fattas varje år i oktober och som        stiftats undantags1agar därom.
38325: träder i kraft vid ingången av därpå fö1jande år.      B1and de förmåner som avses i ovan nämnda
38326:     Indexet höjs med fulla 5 %. Höjningen var som   avta1 fanns även underhållsstödet. Det har inte
38327: störst 1975, då den utgjorde 20%. Detta årtionde    varit nödvändigt att stifta en undantags1ag för
38328: har höjningarna varit i huvudsak 5%. Under de       underhållstödet, eftersom gällande lag redan
38329: senaste åren med låg inflation har höjningströs-    som sådan 1eder tili att underhållsstödets be1opp
38330: keln inte överskridits varje år.                    sannolikt kommer att bibehållas på 1996 års nivå
38331:     Underhållningsbidragen höjdes senast vid in-    åtminstone fram till utgången av 1998.
38332: 
38333:      Helsingfors den 30 maj 1997
38334: 
38335:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
38336:                                            KK 506/1997 vp
38337: 
38338: Kirjallinen kysymys 506
38339: 
38340: 
38341: 
38342: 
38343:                                   Anu Vehviläinen /kesk: Työmarkkinatukeen oikeutetun veivoitta-
38344:                                      misesta osallistumaan yhteishakuun
38345: 
38346: 
38347:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38348: 
38349:    Vuoden 1997 alusta voimaan tulleen työmark-       huonot mahdollisuudet päästä. Tämä taas lisää
38350: kinatukilain mukaan 18-24-vuotiaalta nuorelta        turhaa byrokratiaa ja aiheuttaa töiden kuormit-
38351: voidaan evätä työmarkkinatuki, ellei hän ole yh-     tumista entisestään virkamiehille ja koulujen
38352: teishaussa hakenut niin moneen vaihtoehtoon          henkilökunnille.
38353: kuin se yhteishakukaavakkeessa on mahdollista.          Tiukka pakkokoulutusvaatimus on asettanut
38354: Tämä tarkoittaa peruskoululaisilla viittä paik-      nuoret eriarvoiseen asemaan keskenään, kun
38355: kaa, lukion käyneillä neljää.                        käytäntö sen noudattamisesta on vaihdellut eri
38356:    Käytännössä yhdenkin opiskelupaikan valin-        puolilla maata. Myös työttömyysturvalautakun-
38357: ta tulevaisuudestaan epävarmalle nuorelle voi        nan päätöksissä tiukasta yhteishakupakosta on
38358: olla vaikeaa. Toisaalta, jos tulevaisuuden suunta    lipsuttu joidenkin opiskelupaikkaa korkeakou-
38359: realistisine ammattitoiveineen on selvillä, miksi    lussa haluavien nuorten kohdalla.
38360: nuori hakeutuisi muun alan koulutukseen. Vää-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38361: rän koulutuspaikan valinta voi johtaa nuoren         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38362: ikävään kierteeseen, kun koulutuksesta ei voi        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38363: erota ta! kieltäytyä. Edes armeija ei ole riittävä   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38364: syy koulutuspaikasta luopumiseen. Jos nuori
38365: kieltäytyy koulutuspaikasta tai keskeyttää kou-                Onko Hallitus tietoinen työmarkkina-
38366: lutuksen, hän menettää oikeuden työmarkkina-                tuen ja yhteishaun ongelmista nuorten
38367: tukeen.                                                     kannalta, ja
38368:    Niin sanottu pakkokoulutuskriteeri työmark-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38369: kinatuessa on johtanut siihen, että opinto-ohjaa-           ryhtyä pakkokoulutukseen liittyvien on-
38370: jat ja työvoimaviranomaiset ovatjopa neuvoneet              gelmien poistamiseksi?
38371: nuoria hakeutumaan oppilaitoksiin, joihin on
38372: 
38373:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
38374: 
38375:                                        Anu Vehviläinen /kesk
38376: 
38377: 
38378: 
38379: 
38380: 279001
38381: 2                                          KK 506/1997 vp
38382: 
38383: 
38384: 
38385: 
38386:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38387: 
38388:     Valtiopäiväiärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      työharjoitteluun osallistuminen on selvästi kas-
38389: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vanut.
38390: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-         Työttömyysturva- ja työmarkkina-asioissa
38391: le jäsenelle kansanedustaja Anu Vehviläisen näin     ensimmäisenä muutoksenhakuasteena toimivas-
38392: kuuluvan kirjallisen kysymyksen 506:                 sa työttömyysturvalautakunnassa muotoutu-
38393:                                                      neen ratkaisukäytännön mukaan nuoren työn-
38394:           Onko Hallitus tietoinen työmarkkina-       hakijan tulee lähtökohtaisesti hakeutua amma-
38395:        tuen ja yhteishaun ongelmista nuorten         tilliseen koulutukseen yhteishakumenettelyssä.
38396:        kannalta, ja                                  Tämä lähinnä siitä syystä, että ammatillisten
38397:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       opintojen aloituspaikat ovat lähes yksinomaan
38398:        ryhtyä pakkokoulutukseen liittyvien on-       yhteishakumenettelyn piirissä.
38399:        gelmien poistamiseksi?                            Hakeutumista yhteishakumenettelyssä voi-
38400:                                                      daan pitää vähimmäisvaatimuksena; näin mene-
38401:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tellen nuori säilyttää oikeutensa myös työttö-
38402: vasti seuraavaa:                                     myysaikaiseen työmarkkinatukeen siinä tapauk-
38403:                                                      sessa, ettei tulisi valituksi koulutukseen. Koska
38404:    Vuoden vaihteessa voimaan tulleen työttö-         ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on li-
38405: myysturvan kokonaisuudistuksen eräänä keskei-        sätty huomattavasti, ilman koulutuspaikkaa jää-
38406: senä tavoitteena oli järjestelmän painopisteen       minen on kuitenkin hyvin epätodennäköistä.
38407: siirtäminen passiivisen toimeentulotuen maksa-           Mikäli nuoren ensisijainen koulutustoive on
38408: misesta sellaisten tilanteiden tukemiseen, joissa    yhteishakumenettelyn ulkopuolella, hänellä on
38409: työnhakija pyrkii aktiivisesti työmarkkinoille tai   luonnollisesti mahdollisuus hakeutua mainit-
38410: parantaa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen        tuun koulutukseen yhteishakumenettelyn ohes-
38411: avulla omia työmarkkinavalmiuksiaan.                 sa. Jos kuitenkin kävisi niin, ettei hän pääsisi
38412:    Edellä mainittuun tavoitteeseen liittyen työ-     ensisijalle asettamaansa koulutukseen, on kat-
38413: markkinatuesta annettuun lakiin sisällytettiin       sottu tarkoituksenmukaiseksi, että hän on aina-
38414: 1.1.1997 lukien säännös, jonka mukaan alle 25-       kin osallistumalla yhteishakuun turvannut itsel-
38415: vuotiaan ammattikouluttamattoman nuoren tu-          lensä koulutuspaikan. Ammatillisen, yhteisha-
38416: lee työttömyysaikaisen työmarkkinatukioikeu-         kumenettelyn piirissä olevan koulutuksen aloit-
38417: tensa säilyttääkseen hakeutua hänelle soveltu-       taminen ei luonnollisestikaan estä hakemasta
38418: vaan ammatilliseen koulutukseen. Ammattikou-         uudelleen esim. korkeakouluun tai muuhun yh-
38419: luttamatonkin nuori on edelleen kaikissa ta-         teishaun ulkopuoliseen koulutukseen.
38420: pauksissa oikeutettu työmarkkinatukeen aktiivi-          Puheena olevassa työmarkkinatukilain sään-
38421: toimenpiteiden, kuten esim. työvoimapoliittisen      nöksessä on otettu huomioon myös se, että am-
38422: koulutuksen tai työharjoittelun ajalta.              matilliseen koulutukseen hakeutuminen ei kai-
38423:    Ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevan        kissa tapauksissa ole reaalinen vaihtoehto. Mi-
38424: nuoren osalta työelämään sijoittumisen suurin        käli henkilö ei tunne kiinnostusta ammatilliseen
38425: este on tavallisesti ammattikoulutuksen puute.       pätevöitymiseen opiskelun kautta tai mikäli hän
38426: Voimassa olevan työmarkkinatukijärjestelmän          on vielä epävarma suuntautumisestaan, hänellä
38427: tarkoituksena ei ole missään tapauksessa pudot-      on mahdollisuus hakeutua koulutuksen sijasta
38428: taa ketään järjestelmän ulkopuolelle, vaan päin-     vuoden ajaksi työharjoitteluun. Työharjoittelun
38429: vastoin luoda mahdollisuuksia omien työmark-         kautta nuorella on hyvät mahdollisuudet päästä
38430: kinavalmiuksien parantamiseen koulutuksen            heti kiinni työelämään. Vapaiden työharjoittelu-
38431: avulla.                                              paikkojen määrä on tällä hetkellä melko suuri,
38432:    Lainmuutos on osoittanut työvoimapoliitti-        joten mainittu vaihtoehto koulutukseen hakeu-
38433: sen toimivuutensa: alle 25-vuotiaiden nuorten        tumiselle on todellinen.
38434: osalta työttömien työnhakijoiden määrä oli ku-           Kuten edellä on todettu, työmarkkinatuesta
38435: luvan vuoden huhtikuussa laskenut yli viiden-        annetun lain säännöksiä täydentää työttömyys-
38436: neksellä edellisvuoteen verrattuna. Vastaavasti      turvalautakunnassa syntynyt ratkaisukäytäntö.
38437:                                         KK 506/1997 vp                                          3
38438: 
38439: Koska ensimmäiset työvoimatoimikuntien lau-      myysturvalautakunnan hiljattain tekemien täys-
38440: suntokäytäntöä ohjaavat lautakunnan ratkaisut    istuntoratkaisujen ansiosta. Työministeriö on in-
38441: saatiin vasta vuoden 1996lopulla, lausuntokäy-   formoinut työvoimatoimistoja tehdyistä nuorten
38442: tännössä on saattanut aiemmin esiintyä jonkin    työmarkkinaoikeuteen liittyvistä linjauksista vä-
38443: verran epäyhtenäisyyttä. Oikeuskäytäntö on       littömästi niistä tiedon saatuaan.
38444: nyttemmin kuitenkin selkiytynyt mm. työttö-
38445: 
38446:     Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1997
38447: 
38448:                                                                Työministeri Liisa Jaakonsaari
38449: 4                                           KK 506/1997 vp
38450: 
38451: 
38452: 
38453: 
38454:                                         Tili Riksdagens Talman
38455: 
38456:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Arbetslöshetsnämnden som är första rättsme-
38457: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        delsinstans i ärenden som gäller utkomstskydd
38458: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    och arbetsmarknadsstöd har börjat tillämpa en
38459: damot Anu Vehviläinen undertecknade spörs-            avgörandepraxis som utgår från att en ung ar-
38460: mål nr 506:                                           betssökande i regel skall söka tili yrkesutbildning
38461:                                                       via gemensam elevansökan. Detta främst för att
38462:           Är Regeringen medveten om vilka pro-        så gott som alla nybörjarplatser inom yrkesut-
38463:        blem systemet med gemensam elevansö-           bildningen är sådana som ansöks om via gemen-
38464:        kan i samband med arbetsmarknadsstöd           sam elevansökan.
38465:        medför ungdomar, och                              Anlitande av gemensam elevansökan kanan-
38466:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ses som ett minimikrav; på så sätt bevarar den
38467:        för att råda bot på de problem som hänför      unga sin rätt tili arbetsmarknadsstöd även i fall
38468:        sig tili tvångsutbildning?                     att han eller hon inte blir antagen tili utbildning.
38469:                                                       Antalet nybörjarplatser inom yrkesutbildningen
38470:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         har dock ökats betydligt, och därför är det osan-
38471: anföra följande:                                      nolikt att den unga skulle bli utan utbildnings-
38472:                                                       plats.
38473:     Den totalrevidering av arbetslöshetsskydds-          En ung person vars förstahandsönskemål fal-
38474: systemet som trädde i kraft vid årsskiftet har som    ler utanför den utbildning som söks via gemen-
38475: ett centralt mål att flytta tyngdpunkten från utbe-   sam elevansökan har naturligtvis möjlighet att
38476: talning av passivt utkomstskydd tili stödande av      söka sig tili denna utbildning, men vid sidan av
38477: sådana situationer där arbetssökanden aktivt sö-      utbildning som söks via gemensam ansökan.
38478: ker inträde på arbetsmarknaden eller tili exempel     Detta har ansetts vara ändamålsenligt för att den
38479: genom yrkesutbildning förbättrar sina arbets-         unga på så sätt skall tillförsäkra sig åtminstone
38480: marknadsfårdigheter.                                  någon utbildningsplats, om han eller hon trots
38481:     Med avseende på detta mål fogades tililagen       allt inte skulle komma in i den önskade utbild-
38482: om arbetsmarknadsstöd 1.1.1997 en bestämmel-          ningen. Att ha inlett sådan yrkesutbildning som
38483: se, enligt viiken arbetslösa personer under 25 år     söks via gemensam elevansökan hindrar natur-
38484: som saknar yrkesutbildning, skall för att kunna       ligtvis inte den unga från att på nytt söka sig till
38485: bevara sin rätt till arbetsmarknadsstöd söka sig      utbildning, t.ex. vid högskola eller någon annan
38486: tili lämplig yrkesutbildning. Också ungdomar          utbildning utanför gemensam elevansökan.
38487: utan yrkesutbildning har dock fortfarande rätt           1 den aktuella bestämmelsen i lagen om arbets-
38488: tili arbetsmarknadsstöd, om de deltar i aktiva        marknadsstöd tas det dessutom i betraktande att
38489: åtgärder, såsom arbetskraftspolitisk utbildning       yrkesutbildning inte är något reellt alternativ för
38490: eller arbetspraktik.                                  alla. En person som inte är intresserad av att
38491:     1 fråga om personer som första gången söker       utveckla sin yrkeskompetens genom studier eller
38492: inträde på arbetsmarknaden utgör bristen på yr-       som ännu är osäker på sin rätta inriktning, har
38493: kesutbildning vanligen det största hindret för        möjlighet att i stället för studier söka sig tili
38494: placering i arbetslivet. Gällande arbetsmark-         arbetspraktik för ett år. Arbetspraktiken ger den
38495: nadsstödssystem avser ingaluoda att någon skall       unga goda möjligheter att genast få fotfåste i
38496: slås ut ur systemet, utan tvärtom att arbetslösa      arbetslivet. Eftersom antalet lediga arbetsprak-
38497: ges möjlighet att genom utbildning förbättra sina     tikplatser för närvarande är stort, är arbetsprak-
38498: arbetsmarknadsfårdi gheter.                           tik ett reellt alternativ tili utbildning.
38499:     Lagändringen har visat sig haen arbetskrafts-        Som sagt kompletteras tillämpningen av be-
38500: politisk effekt; antalet arbetslösa arbetssökande     stämmelserna i lagen om arbetsmarknadsstöd av
38501: under 25 år hade i april sjunkit med över en          arbetslöshetsnämndens avgörandepraxis. Efter-
38502: femtedel från året innan. Samtidigt visar delta-      som arbetslöshetsnämnden först vid slutet av
38503: gandet i arbetspraktik en klar ökning.                1996 gav sina första avgöranden, vilka styr ar-
38504:                                           KK 506/1997 vp                                            5
38505: 
38506: betskraftskommissionerna då dessa ger sina utlå-    ligen fattat. Arbetsministeriet har informerat ar-
38507: tanden, kan en viss oenhetlighet i utlåtandeprax-   betskraftsbyråer om de linjedragningar som gäl-
38508: isen ha förekommit tidigare. Rättspraxisen har      ler de ungas rätt tili arbetsmarknadsstöd genast
38509: dock numera blivit klarare bl.a. tack vare de       när ministeriet självt blivit underrättat om dem.
38510: pleniavgöranden som arbetslöshetsnämnden ny-
38511: 
38512:      Helsingfors den 3 juni 1997
38513: 
38514:                                                                 Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
38515:                                              KK 507/1997 vp
38516: 
38517: Kirjallinen kysymys 507
38518: 
38519: 
38520: 
38521: 
38522:                                     Anu Vehviläinen /kesk: Opintotuen tasoa ja rakennetta koskevien
38523:                                        muutosten toteuttamisesta
38524: 
38525: 
38526:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38527: 
38528:    Valtiosihteeri Raimo Sailas esitti Aamuleh-         sen paperin vähittäinen toteutuminen säästötoi-
38529: dessä 27.4.1997 näkemyksenään, että "opiskelu          mineen. Valtiovarainministeriön korkeimman
38530: on investointi, joka on voitava rahoittaa pääosin      virkamiehen sanoilla odotetaan olevan totuusar-
38531: lainalla". Perusteluinanäkemykselleenhän esit-         voa.
38532: tää mm., että nuoret voivat odottaa saavansa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38533: perintöjä.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38534:    Vuoden 1991 opintotukiuudistuksen keskei-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38535: nen sisältö oli, että opintotuessa siirryttiin tuke-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38536: maan entistä enemmän opiskelijoita pankkien
38537: sijasta. Uudistuksessa opintotuen painopiste siir-               Aikooko Hallitus tehdä uusia leik-
38538: tyi opintorahaan. Aiemmin pankille maksetut                   kauksia opintotukeen,ja
38539: korkotuet muutettiin suoraksi tueksi opiskelijoil-              aikooko Hallitus muuttaa opintotuen
38540: le opintorahaa kasvattamalla.                                 rahoitusta niin, että opiskelijat joutuisi-
38541:    Valtiosihteeri Sailaksen lausunnot ovat aiem-              vat rahoittamaan opinnoistaan nykyistä
38542: minkin ennakoineet hallituksen ennen pitkää te-               suuremman osan lainarahalla?
38543: kemiä esityksiä. Tästä on esimerkkinä ns. Sailak-
38544: 
38545:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
38546: 
38547:                                          Anu Vehviläinen /kesk
38548: 
38549: 
38550: 
38551: 
38552: 279001
38553: 2                                             KK 507/1997 vp
38554: 
38555: 
38556: 
38557: 
38558:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38559: 
38560:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tuksena ei ollut muuttaa opintotuen rakennetta
38561: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           pysyvästi lainapainotteiseen suuntaan. Hallituk-
38562: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sen tavoitteena on edelleen valtiontalouden aset-
38563: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-           tamissa puitteissa kehittää opintotukea opinto-
38564: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           rahapainotteiseen suuntaan.
38565: n:o 507:                                                   Ensisijaisena toimenpiteenä on alle 20-vuo-
38566:                                                         tiaiden opintotuen parantaminen siten, että
38567:            Aikooko Hallitus tehdä uusia leik-           muualla kuin vanhempiensa luona asuvien 19
38568:         kauksia opinto tukeen, ja                       vuotta täyttäneiden opintoraha korotetaan
38569:            aikooko Hallitus muuttaa opintotuen          1.8.1997 lukien täyden opintorahan tasolle.
38570:         rahoitusta niin, että opiskelijat joutuisi-     Myös 18 vuotta täyttäneiden muualla kuin van-
38571:         vat rahoittamaan opinnoistaan nykyistä          hempiensa luona asuvien opintorahoja on tar-
38572:         suuremman osan lainarahalla?                    koitus korottaa 1.8.1998lähtien. Näiden toimen-
38573:                                                         piteiden jälkeen opintotuen kehittämistä on tar-
38574:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            koitus jatkaa valtiontalouden antaessa siihen
38575: vasti seuraavaa:                                        mahdollisuuden edelleen yhteensovittamalla
38576:                                                         opintorahan ja lapsilisän tasoja ja korottamalla
38577:    Opintotukijärjestelmä uudistettiin 1990-luvun        opintorahoja yleistä kustannuskehitystä vastaa-
38578: alussa. Uudistus käynnistyi vuonna 1992 korkea-         vasti.
38579: kouluopiskelijoista ja ulotettiin muissa oppilai-          Opintotuen tarkoituksena on turvata opiske-
38580: toksissa opiskeleviin vuonna 1994. Uudistuksen          luaikainen toimeentulo ja kannustaa päätoimi-
38581: pääperiaattena oli siirtyminen lainapainotteises-       seen ja tehokkaaseen opiskeluun. Lainaosuus
38582: ta opintorahapainotteiseen tukeen. Uudistus jäi         korostaa tuen investointiluonnetta ja osaltaan
38583: valtiontaloudellisista syistä kesken siten, että alle   tukee tehokasta opiskelua. Opintolaina on olen-
38584: 20-vuotiaiden opintoraha jäi uudistusta edeltä-         nainen osa opintotukea, koska pelkkä opintora-
38585: välle tasolle. Opintotukimenoja leikattiin halli-       ha ei sellaisenaan turvaa opiskelijan perustoi-
38586: tuksen säästöohjelman yhteydessä 1995. Tarkoi-          meentuloaja mahdollista päätoimista opiskelua.
38587:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1997
38588: 
38589:                                                                            Ministeri Claes Andersson
38590:                                            KK 507/1997 vp                                             3
38591: 
38592: 
38593: 
38594: 
38595:                                        Tili Riksdagens Talman
38596: 
38597:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      strukturen i studiestödet i en lånedominerad rikt-
38598: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       ning. Regeringen har alltjämt för avsikt att inom
38599: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     ramarna för statsfinanserna utveckla studiestö-
38600: man Anu Vehviläinen undertecknade skriftliga         det i en studiepenningsdominerad riktning.
38601: spörsmål nr 507:                                        Den första åtgärden är att förbättra studiestö-
38602:                                                      det för studerande under 20 år så att studiepen-
38603:           Ämnar Regeringen ytterligare skära         ningen för dem som har fyllt 19 år och bor någon
38604:        ner på studiestödet och                       annanstans än hos sina föräldrar från den 1 au-
38605:           avser Regeringen ändra studiestöds-        gusti 1997 höjs tili nivån för fullt studiestöd.
38606:        finansieringen så att studerandena blev       A vsikten är också att studiepenningen för
38607:        tvungna att finansiera en större del av       18-åringar som bor någon annanstans än hos
38608:        sina studier med lånepengar?                  sina föräldrar höjs från den 1 augusti 1998. Efter
38609:                                                      dessa åtgärder avser regeringen, såvitt statsfinan-
38610:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        serna medger det, ytterligare fortsätta utveck-
38611: anföra följande:                                     lingen av studiestödet genom att samordna nivån
38612:                                                      på studiepenningen och barnbidraget och genom
38613:    Studiestödssystemet reformerades i böran av       att höja studiepenningen i enlighet med den all-
38614: 1990-talet. Reformen inleddes 1992 med hög-          männa kostnadsutvecklingen.
38615: skolestuderandena och utsträcktes 1994 tili stu-        A vsikten med studiestödet är att trygga ut-
38616: derande vid andra läroanstalter. Huvudprinci-        komsten under studietiden och motivera effek-
38617: pen i reformen var övergången från det lånedo-       tivt studerande på heltid. Låneandelen betonar
38618: minerade tili det studiepenningsdominerade stö-      stödets investeringskaraktär och stöder för sin
38619: det. Reformen blev på grund av statsfinanserna       del effektivitet i studierna. Studielånet är en vä-
38620: på hälft såtillvida att studiepenningen för stude-   sentlig del av studiestödet eftersom enbart studie-
38621: rande under 20 år stannade på samma nivå som         penningen inte som sådan tryggar den studeran-
38622: före reformen. Utgifterna för studiestödet skars     des basutkomst och möjlighet tili studier på hel-
38623: ner i samband med regeringens sparprogram            tid.
38624: 1995. Avsikten var inte att permanent ändra
38625: 
38626:      Helsingforsden 27 maj 1997
38627: 
38628:                                                                           Minister Claes Andersson
38629: 1
38630: 1
38631:  1
38632:  1
38633:   1
38634:   1
38635:    1
38636:    1
38637:     1
38638:     1
38639:      1
38640:      1
38641:       1
38642:       1
38643:        1
38644:        1
38645:         1
38646:          1
38647:          1
38648:           1
38649:           1
38650:            1
38651:            1
38652:             1
38653:        ~    1
38654:              1
38655:              1
38656:               1
38657:               1
38658:                                           KK 508/1997 vp
38659: 
38660: Kirjallinen kysymys 508
38661: 
38662: 
38663: 
38664: 
38665:                                   Päivi Räsänen /skl: Rakennusten homevaurioiden aiheuttamien
38666:                                       vahinkojen korvaamisesta
38667: 
38668: 
38669:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38670: 
38671:    Homevauriot ovat olleet suuren luokan ongel-     voimaan saattamisen lisäksi asiaan liittyvä toi-
38672: ma jo pitkän aikaa. Erityisesti korvausvastuuky-    nen merkittävä kysymys on se, voidaanko va-
38673: symykset ovat olleet vaikeasti ratkaistavissa.      kuusjärjestelmällä tulevien korvausongelmien li-
38674: Vastuullisten löytyessäkin on usein käynyt niin,    säksi nyt mitenkään helpottaa niiden perheiden
38675: ettei korvauksia ole asianomaisten maksukyvyt-      asemaa, joiden kohdalla vahinko onjo tapahtu-
38676: tömyyden vuoksi saatu. Vakuusjärjestelmän luo-      nut. Jälkikäteenhän on mahdotonta saada ai-
38677: minen on siis todella tarpeen. Suuri kysymys on     kaan vakuuksia.
38678: myös se, millaisin toimin valtio voisi helpottaa       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38679: niiden perheiden asemaa, joiden kohdalla kor-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38680: vaukset ovat jo jääneet saamatta korvausvelvol-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38681: lisen perustajaosakkaan maksukyvyttömyyden          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38682: takia.
38683:     Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen 956/             Missä vaiheessa vakuusjärjestelyn voi-
38684:  1996 vp ympäristöministeri Pekka Haavisto il-             maan saattaminen perustajaosakkaan
38685: moitti oikeusministeriön valmistelevan vakuus-             suorituskyvyttömyyden varalta on, ja
38686: säädösten voimaantuloa. Vakuusjärjestelmän pi-               miten Hallitus katsoo voitavan turvata
38687: kainen voimaan saattaminen olisi ensiarvoisen              korvauksien saanti niille perheille, joiden
38688: tärkeää niiden monien perheiden etujen turvaa-             kohdalla vahingot ja korvausten haku
38689: miseksi, joiden taloutta asia koskettaa. Pikaisen          ovat tapahtuneet jo aiemmin?
38690: 
38691:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
38692:                                          Päivi Räsänen /skl
38693: 
38694: 
38695: 
38696: 
38697:  279001
38698: 2                                          KK 508/1997 vp
38699: 
38700: 
38701: 
38702: 
38703:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38704: 
38705:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Valtiolla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia
38706: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ottaa vastuulleen ennen vakuusjärjestelyjen voi-
38707: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      maantuloa syntyneiden vahinkojen korvaamis-
38708: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-       ta. Asuntokaupoissa on ostajille voinut aiheutua
38709: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       vahinkoa muistakin kuin homevaurioista. Myös
38710: 508:                                                 muissa sopimussuhteissa voi syntyä vähintään
38711:                                                      yhtä vaikeita ja kohtalokkaampiakin vahinkoja.
38712:          Missä vaiheessa vakuusjärjestelyn voi-      Yksityisoikeudellisten korvaussaatavien siirtä-
38713:        maan saattaminen perustajaosakkaan            minen yleisesti viime kädessä valtion maksetta-
38714:        suorituskyvyttömyyden varalta on, ja          viksijohtaisi valtiontalouden kannalta kestämät-
38715:          miten Hallitus katsoo voitavan turvata      tömään tilanteeseen ja myös sopimuspuolten
38716:        korvauksien saanti niille perheille, joiden   oman huolellisuuden vähenemiseen.
38717:        kohdalla vahingot ja korvausten haku             Valtion talousarviossa on osoitettu huomatta-
38718:        ovat tapahtuneet jo aiemmin?                  vastikin määrärahoja rakennusten korjaami-
38719:                                                      seen, ja niiden avulla voidaan myös homevau-
38720:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rioista kärsivien perheiden asemaa helpottaa.
38721: vasti seuraavaa:                                     Esimerkiksi      terveyshaittojen   poistamiseen
38722:                                                      myönnetään korjausavustusta, jota voidaan
38723:    Hallituksen esitys laiksi asuntokauppalain        myöntää korotettuna 40 prosenttiin hyväksytyis-
38724: muuttamisesta (HE 58/1997 vp) on annettuedus-        tä korjauskustannuksista, jos se korjaustoimen-
38725: kunnalle 7.5.1997. Esitys sisältää asunto-osake-     piteiden laajuuden ja hakijaruokakunnan vai-
38726: yhtiön perustajaosakkaan suorituskyvyttömyy-         kean taloudellisen tilanteen vuoksi on tarpeellis-
38727: den varalta noudatettavien vakuusjärjestelyjen       ta. Lisäksi asuintalojen peruskorjaukseen ja
38728: voimaan saattamiseksi tarvittavat asuntokaup-        perusparantamiseen myönnetään arava- ja kor-
38729: palain muutokset.                                    kotukilainoja.
38730: 
38731:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
38732: 
38733:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
38734:                                            KK 508/1997 vp                                             3
38735: 
38736: 
38737: 
38738: 
38739:                                        Tili Riksdagens Talman
38740: 
38741:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      en stiftande delägare inte kan fullgöra sin presta-
38742: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       tionsskyldighet skall kunna träda i kraft.
38743: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Staten saknar ekonomiska möjligheter att er-
38744: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr          sätta skador som har uppstått innan säkerhetsar-
38745: 508:                                                 rangemangen harträtti kraft. Vid bostadsköp är
38746:                                                      mögel inte ~!!t enda slags skada en köpare kan
38747:           När kommer de säkerhetsarrange-            drabbas av. Aven i andra avtalsförhållanden kan
38748:        mang som skall iakttas för den händelse       det uppstå minst lika svåra och ibland tili och
38749:        att en stiftande delägare inte kan fullgöra   med mera ödesdigra skador. Om de privat-
38750:        sin prestationsskyldighet att träda i kraft   rättsliga ersättningsfordringarna i sista hand all-
38751:        och                                           tid skall betalas av staten, hamnar staten i en
38752:           hur anser Regeringen att man kan ga-       ohållbar ekonomisk situation samtidigt som av-
38753:        rantera att de familjer som har drabbats      talsparterna börjar ge efter på aktsamheten.
38754:        och ansökt om ersättning tidigare kan få         1 statsbudgeten har betydande anslag reserve-
38755:        ersättning?                                   rats fOr reparation av byggnader- dessa anslag
38756:                                                      hjälper även familjer som drabbats av mögelska-
38757:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dor i sin bostad. Bland annat beviljas repara-
38758: anföra följande:                                     tionsunderstöd för avhjälpande av men för häl-
38759:                                                      san. Stödet kan beviljas förhöjt med 40 procent
38760:    Regeringens proposition med förslag tili lag      av de godkända reparationskostnaderna, om det
38761: om ändring av lagen om bostadsköp (RP 58/1997        behövs på grund av reparationernas omfattning
38762: rd) överlämnades tili riksdagen den 7 maj 1997. 1    och det ansökande hushållet befinner sig i en svår
38763: propositionen ingår de ändringar i lagen om bo-      ekonomisk situation. För totalrenovering och
38764: stadsköp som behövs för att de säkerhets-            ombyggnad av bostadshus beviljas dessutom
38765: arrangemang som skall iakttas i händelse av att      arava- och räntestödslån.
38766: 
38767:      Helsingforsden 30 maj 1997
38768:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
38769:                                            KK 509/1997 vp
38770: 
38771: Kirjallinen kysymys 509
38772: 
38773: 
38774: 
38775: 
38776:                                   Janne Viitamies /sd: Opintolainan korkoavustuksen myöntämis-
38777:                                      edellytyksistä
38778: 
38779: 
38780:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38781: 
38782:     Työttömyyden perusteella on mahdollista          haa, kansaneläkettä tai kuntoutustukea saavalla
38783: saada korkoavustusta opintolainojen korkoihin,       ei ole oikeutta opintolainan korkoavustukseen.
38784: jos opiskelija on suorittanut tutkinnon, päättä-     Opintolainan korkoavustuksen on ulotuttava
38785: nyt opintonsa ja on ollut työttömänä työnhakija-     myös tilanteeseen,jossa henkilö on ollut sairaana
38786: na, työvoimakoulutuksessa tai saanut työmark-        60 päivän työttömyyden tarkastelujakson ajan.
38787: kinatukea vähintään 60 työpäivää koronmaksu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38788: kuukautta välittömästi edeltävien neljän kuu-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38789: kauden aikana. Vaadittuun 60 työpäivään voi          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38790: sisältyä aika, jona hakija on suorittanut asevel-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38791: vollisuutta tai saanut äitiys-, isyys- tai vanhem-
38792: painrahaa, jos hakija on ilmoittautunut työttö-                Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta opin-
38793: mäksi työnhakijaksi heti tämän jälkeen. Jos hen-            tolainan korkotukea voidaan myöntää
38794:  kilö on ollut sairaana vaaditun 60 päivän työttö-          myös tilanteissa, joissa työtön on ollut
38795: myysjakson ajan, ei korkoavustusta ole mahdol-              sairaana korkotukeen oikeuttavan tar-
38796:  lista saada. Myöskään minimisairauspäivära-                kastelujakson ajan?
38797: 
38798:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
38799:                                          Janne Viitamies /sd
38800: 
38801: 
38802: 
38803: 
38804:  279001
38805: 2                                          KK 509/1997 vp
38806: 
38807: 
38808: 
38809: 
38810:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38811: 
38812:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mukaisten lainojen asevelvollisuuden aikana
38813: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        erääntyvät korot maksetaan sotilasavustuksena.
38814: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Muutoin vanhojen ja uusien opintolainojen kor-
38815: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-      koavustuksen saamisen ehdot vastaavat pääosin
38816: tamiehen näin kuuluvan kysymyksen n:o 509:           toisiaan.
38817:                                                         Työttömyyden perusteella opintolainan korot
38818:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta opin-     maksetaan valtion varoista, jos lainansaaja on
38819:        tolainan korkotukea voidaan myöntää           päättänyt opintonsa ja on ollut koronmaksukuu-
38820:        myös tilanteissa, joissa työtön on ollut      kautta välittömästi edeltävän neljän kalenteri-
38821:        sairaana korkotukeen oikeuttavan tar-         kuukauden aikana vähintään 60 päivää työttö-
38822:        kastelujakson ajan?                           mänä työnhakijana, työllisyyskoulutuksessa tai
38823:                                                      työmarkkinatuen saajana. Työttömyyteen rin-
38824:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nastetaan aika, jona hakija on suorittanut asevel-
38825: vasti seuraavaa:                                     vollisuuttaan taikka saanut äitiys-, isyys- tai van-
38826:                                                      hempainrahaa,jos hän on heti asevelvollisuuden
38827:    Opintolainan korkoavustusjärjestelmän tar-        tai mainittujen päivärahakausien jälkeen ilmoit-
38828: koituksena on tukea opintolainansaajaa tietyissä     tautunut työttömäksi työnhakijaksi.
38829: sosiaalis-taloudellisissa riskitilanteissa maksa-       Kansaneläkelaitokselta saadun tiedon mu-
38830: malla valtion varoista valtion takaaman opinto-      kaan tilanteet, joissa työtön henkilö olisi ollut
38831: lainan korot. Tarkoituksena on samalla ehkäistä      tarkastelukauden aikana sairaana niin pitkään,
38832: valtion takaussaatavien kasvua.                      että hän ei olisi oikeutettu korkoavustukseen,
38833:    Vuoden 1972 opintotukilain mukaisten kor-         ovat harvinaisia. Jos vaadittuun 60 päivän tar-
38834: kotukilainojen osalta korot maksetaan valtion        kastelujaksoon työttömällä henkilöllä sisältyisi
38835: varoista, jos henkilö suorittaa asevelvollisuutta,   kysyjän ehdottarualla tavalla myös sairauspäivä-
38836: saa äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai on       rahaan oikeuttava sairausjakso, järjestelmä mo-
38837: tutkinnon suorittanut ja ollut työttömänä työn-      nimutkaistuisi nykyisestään. Hallitus katsoo kui-
38838: hakijana vähintään 60 työpäivää koronmaksu-          tenkin tarkoituksenmukaiseksi selvittää, kuinka
38839: kuukautta edeltävän neljän kuukauden aikana.         nykyistä korkoavustusjärjestelmää voitaisiin ke-
38840:    Vuoden 1996 alusta lukien korkoavustus ulo-       hittää siten, että se toimisi nykyistä yhdenmukai-
38841: tettiin koskemaan myös nykyisen opintotukilain       semmin ja oikeudenmukaisemmin periaattein.
38842: mukaisia markkinaehtoisia lainoja. Uuden lain
38843: 
38844:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1997
38845: 
38846:                                                                           Ministeri Claes Andersson
38847:                                            KK 509/1997 vp                                             3
38848: 
38849: 
38850: 
38851: 
38852:                                        Till Riksdagens Talman
38853: 
38854:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      De räntor på studie1ån en1igt den nya 1agen som
38855: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       förfaller tili beta1ning medan någon avtjänar sin
38856: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     värnplikt beta1as i form av mi1itärunderstöd. 1
38857: man Janne Viitamies undertecknade skriftliga         övrigt motsvarar villkoren för att man skall få
38858: spörsmå1 nr 509:                                     ränteunderstöd för gamla och nya studie1ån i
38859:                                                      huvudsak varandra.
38860:           Vad ämnar Regeringen göra så att              På grundval av arbets1öshet betalas räntorna
38861:        räntestöd för studie1ån kan beviljas också    på studie1ån med statliga mede1 om 1åntagaren
38862:        i sådana situationer då en arbets1ös varit    har avslutat sina studier och under de fyra ka1en-
38863:        sjuk under den observationsperiod som         dermånader som föregår den månad räntan skall
38864:        berättigar tili räntestöd?                    beta1as varit arbetslös arbetssökande i minst 60
38865:                                                      dagar, de1tagit i sysse1sättningsutbildning eller
38866:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        erhållit arbetsmarknadsstöd. Med arbets1öshet
38867: anföra fö1jande:                                     jämställs sådan tid den sökande har avtjänat sin
38868:                                                      värnp1ikt eller erhållit moderskaps-, fadeskaps-
38869:     Syftet med ränteunderstödssystemet för stu-      eller förä1drapenning om han eller hon omedel-
38870: die1ån är att stöda den som får studie1ån i vissa    bart efter värnp1ikten eller perioderna då nämn-
38871: socia1-ekonomiska risksituationer genom att          da dagpenningar åtnjutits har anmält sig som
38872: med statens mede1 beta1a räntorna på studielån       arbets1ös arbetsökande.
38873: med statsborgen. Syftet är på samma gång att            Enligt uppgift av folkpensionsanstalten är så-
38874: förebygga en ökning av statens borgensfordring-      dana situationer där en arbetslös har varit sjuk
38875: ar.                                                  under observationsperioden i så 1ång tid att han
38876:     1 fråga om räntestödda 1ån en1igt studiestöds-   eller hon inte är berättigad tili ränteunderstöd
38877: 1agen från 1972 betalas räntorna med stat1iga        sällsynta. Om det på det sätt som spörsmålsstäl-
38878: mede1 om 1åntagaren avtjänar sin värnp1ikt, er-      laren föreslår, i den föreskrivna 60 dagars obser-
38879: håller moderskaps-, faderskaps- eller förä1dra-      vationsperioden för en arbets1ös skulle ingå ock-
38880: penning eller har av1agt sin examen och varit        så en sjukperiod som berättigar tili sjukdagpen-
38881: arbets1ös arbetssökande i minst 60 arbetsdagar       ning, skulle systemet b1i ännu mer komp1icerat än
38882: under de fyra månader som föregår den månad          vad det är idag. Regeringen anser likväl att det är
38883: räntan skall beta1as.                                ändamå1senligt att utreda hur det nuvarande er-
38884:     Från ingången av 1996 började räntebidraget      sättningssystemet kunde utvecklas så att det
38885: omfatta också sådana lån en1igt den nya studie-      fungerade en1igt enhetligare och rättvisare prin-
38886: stödslagen som är bundna tili marknadsvillkor.       ciper än idag.
38887: 
38888:      Helsingfors den 28 maj 1997
38889: 
38890:                                                                           Minister Claes Andersson
38891:                                             KK 510/1997 vp
38892: 
38893: Kirjallinen kysymys 510
38894: 
38895: 
38896: 
38897: 
38898:                                    Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Teiden kunnossapidon turvaamisesta
38899:                                       Lapin tiepiirin alueella
38900: 
38901: 
38902:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38903: 
38904:    Lapin tiepiirin käytössä olevat tienpidon mää-        Tierahojen alasajo ja siihen liittyvät henkilös-
38905: rärahat ovat vähentyneet. Vuonna 1996 piirillä        tösupistukset eivät ole linjassa hallituksen työt-
38906: oli niitä käytössä 342 milj. markkaa, jossa oli       tömyyden puolittamistavoitteen kanssa.
38907: pudotusta edellisvuoteen ll %. Supistuslinjan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38908: jatkumisen seurauksena teiden kunto heikkenee         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
38909: muun muassa siksi, että puunkuljetus on siirretty     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38910: uitosta teille.                                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38911:    Nyt ollaan sitten tulossa jo tilanteeseen, jossa
38912: Lapin tiepiiri joutuu lomauttamaan henkilös-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38913: töään. Lomaotuksen ennakkoilmoitus on annet-                 ryhtyä lisätäkseen Lapin tiepiirin tieraho-
38914: tu yhteensä 32 henkilölle ja lomaotus on suunnit-            ja henkilöstön lomautusten estämiseksi?
38915: teilla 4--8 kuukauden pituiseksi ajaksi ensi syk-
38916: systä lähtien.
38917: 
38918:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
38919: 
38920:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
38921: 
38922: 
38923: 
38924: 
38925: 279001
38926: 2                                          KK 510/1997 vp
38927: 
38928: 
38929: 
38930: 
38931:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38932: 
38933:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mrd. mk nykyistä korkeammalla tasolla, jotta
38934: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tienpidon kohtuullinen taso voitaisiin turvata.
38935: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Tielaitoksessa on viime vuosina joka kevät
38936: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        tarkasteltu erityisesti suunnittelu- ja rakennus-
38937: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        hankkeiden työllisyystilannetta. Tielaitoksen on
38938: myksen n:o 510:                                      vähentyneillä määrärahoilla ollut vaikea osoit-
38939:                                                      taatyötä koko vuodeksi edellä mainitulle henki-
38940:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       löstölle, vaikka henkilöstö onkin vähentynyt
38941:        ryhtyä lisätäkseen Lapin tiepiirin tieraho-   huomattavasti. Vaikeuksia on kuitenkin voitu
38942:        ja henkilöstön lomautusten estämiseksi?       lieventää ja lomautukset välttää mm. koulutuk-
38943:                                                      sen järjestämisellä ja vuosilomien ajoittamisella.
38944:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Tiepiirit ovat arvioineet, että nykyinen rahoi-
38945: vasti seuraavaa:                                     tustaso johtaa ensi talvikautena noin 1 000 henki-
38946:                                                      lötyökuukauden lomauttamistarpeeseen. Tämä
38947:    Tiemäärärahojen supistuminen koskee koko          koskisi noin 200 työntekijää ja toimihenkilöä
38948: maata ja kaikkia tiepiirejä. Rahoitus on viiden      koko Tielaitoksessa. Tielaitoksessa on käynnis-
38949: vuoden aikana laskenut lähes 6 mrd:n markan          tetty asian johdosta tarvittavat neuvottelut. Tie-
38950: tasolta siten, että vuoden 1997 talousarviossa       laitoksen tavoitteena on yhteistoiminnassa hen-
38951: tieverkon kehittämiseen myönnettiin enää 942         kilöstön kanssa löytää keinot, joilla lomautukset
38952: milj. mk ja perustienpitoon 3 104 milj. mk. Mää-     voitaisiin välttää kaikissa tiepiireissä Lappi mu-
38953: rärahat ovat siis vähentyneet lähes 2 mrd:lla mar-   kaanluettuna.
38954: kalla.                                                  Tiemäärärahojen tasosta, joka luonnollisesti
38955:    Tielaitos on tehostanut toimintaansa sekä         ratkaisevasti vaikuttaa suoraan henkilöstön lo-
38956: edullisempia menetelmiä kehittämällä että hen-       mauttamistarpeeseen, päätetään hallituksessa
38957: kilökuntaa vähentämällä. Myös urakoinnissa on        vuoden 1998 talousarvion valmistelun yhteydes-
38958: hintataso laskenut. Nämäkin seikat huomioon          sä ja viime kädessä eduskunnassa kyseistä talous-
38959: ottaen tienpidon rahoituksen tulisi olla noin 1,3    arviota hyväksyttäessä.
38960:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1997
38961: 
38962:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
38963:                                            KK 510/1997 vp                                             3
38964: 
38965: 
38966: 
38967: 
38968:                                        Tili Riksdagens Talman
38969: 
38970:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          miljarder mark högre för att väghållningen vore
38971: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          på en rimlig nivå.
38972: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Vägverket har under de senaste åren varje vår
38973: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade            undersökt sysselsättningen inom planerings- och
38974: spörsmål nr 510:                                     konstruktionsprojekten. Med allt mindre anslag
38975:                                                      har vägverket haft det svårt att erbjuda arbete för
38976:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ovan nämnda personai för hela året, även om
38977:        ta för att öka väganslagen i Lapplands        antalet personai har sjunkit betydligt. Vägverket
38978:        vägdistrikt i syfte att hindra permittering   har dock lyckats mildra svårigheterna och undvi-
38979:        av personalen?                                ka permitteringarna genom att bl.a. organisera
38980:                                                      utbildning och välja rätt tidpunkten för semest-
38981:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rarna.
38982: anföra följande:                                         Vägdistrikten har beräknat att med den nuva-
38983:                                                      rande finansieringsnivån blir permitteringsbeho-
38984:    Att väganslagen har minskat gäller hela landet    vet ca 1 000 månadsverken. Detta skulle gälla ca
38985: och alla vägdistrikt. För fem år sedan var finan-    200 arbetare och tjänstemän i hela vägverket.
38986: sieringen 6 miljarder mark, men år 1997 bevilja-     Vägverket har öppnat de nödvändiga förhand-
38987: des i statsbudgeten endast 942 miljoner mark för     lingarna i detta ärende. Målet är att i samarbete
38988: utvecklingen av vägnätet och 3 104 miljoner          med personalen hitta medel med vilka
38989: mark för basväghållningen. Anslagen har alltså       permitteringarna kan undvikas i alla vägdistrikt,
38990: sjunkit med nästan 2 miljarder mark.                 Lapplands vägdistrikt medräknat.
38991:    Vägverket har intensifierat sin verksamhet ge-        Väganslagens nivå, som naturligt har en avgö-
38992: nom att utveckla förm:!nligare metoder och min-      rande inverkan på permitteringsbehovet, bes1uts
38993: ska antalet personal. A ven prisnivån för entre-     i regeringen i samband med att års 1998 statsbud-
38994: prenaden har sjunkit. Med avseende på dessa          get bereds och i sista hand i riksdagen när denna
38995: faktorer borde finansieringsnivån vara ca 1,3        statsbudget godkänns.
38996: 
38997:      Helsingforsden 28 maj 1997
38998: 
38999:                                                                          Trafikminister Matti Aura
39000:                                           KK 511/1997 vp
39001: 
39002: Kirjallinen kysymys 511
39003: 
39004: 
39005: 
39006: 
39007:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien toi-
39008:                                      meentuloedellytysten parantamisesta
39009: 
39010: 
39011:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39012: 
39013:     Kuluvan vuosikymmenen aikana Suomeen on         jien ohjaamista toimeentulotuen hakijoiksi ei voi
39014: muuttanut entisen Neuvostoliiton alueelta suuri     pitää järkevänä. Mikäli Suomessa asuva henkilö
39015: joukko henkilöitä, jotka itse tai joiden isovan-    olisi sellaisen yksiselitteisen tunnusmerkin kuin
39016: hemmat ovat kansallisuudeltaan suomalaisia.         ikänsä puolesta oikeutettu kansaneläkkeeseen,
39017: Kyseisten inkerinsuomalaisten paluumuuttaja-        on yhteiskunnan kannalta epätarkoituksenmu-
39018: asema on osoittautunut monin tavoin ongelmal-       kaista ja asianosaisen henkilön kannalta alenta-
39019: liseksi. Heillä ei lähtökohtaisesti ole mahdolli-   vaa ohjata hänet viimesijaisen toimeentulotur-
39020: suutta saada Suomen kansalaisuutta kansalai-        van hakijaksi. Lisäksi nykyinen menettely johtaa
39021: suuslain 6 §:n tarjoamalla nopeutetulla menet-      julkisen talouden sisäisen vastuunjaon kannalta
39022: telyllä, vaan he joutuvat asumaan Suomessa ul-      mielivaltaisiin ratkaisuihin: kansaneläkkeen
39023: komaalaisina, määräaikaisen tai pysyvän oleske-     puuttumisenjoutuu kustantamaan se kunta, jos-
39024: luluvan perusteella. Vaikka Suomen sosiaalilain-    sa kyseinen paluumuuttaja asuu.
39025: säädäntö pyrkii mahdollisuuksien mukaan koh-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39026: telemaan Suomessa laillisesti oleskelevia henki-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39027:  löitä yhdenvertaisesti, joutuvat nämä kuitenkin    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39028:  usein vaikeisiin tilanteisiin. Kansaneläkelain     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39029:  23 §:n soveltaminen merkitsee kansaneläkeoi-
39030:  keuden epäämistä niiltä, joiden kohdalla lain                Onko Hallitus tietoinen Suomessa asu-
39031:  mukainen viiden vuoden asumisaikavaatimus ei              van inkerinsuomalaisen väestön määräs-
39032:  täyty. Kyseinen lainkohta johtaa toimeentulo-             tä, asuinpaikkakuntiin jakautumisesta ja
39033:  vaikeuksiin, joiden helpottamiseksi asianomais-           ikärakenteesta sekä siitä, missä määrin
39034:  ten henkilöiden on haettava sosiaalihuoltolain            kansaneläkelain 23 §:n soveltaminen käy-
39035:  tarkoittamaa toimeentulotukea. Paluumuutta-               tännössä lisää toimeentulotuen tarvetta?
39036:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
39037: 
39038:           Esa Lahtela /sd               Tero Mölsä lkesk              Janina Andersson /vihr
39039:           Pirkko Peltomo /sd            Kari Myllyniemi lkesk         Erkki Partanen /sd
39040: 
39041: 
39042: 
39043: 
39044: 279001
39045: 2                                            KK 511/1997 vp
39046: 
39047: 
39048: 
39049: 
39050:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39051: 
39052:    Valtiopäiväjrjestyksen 37 §:n 1 momentissa          van paluumuuttajan toimeentulon sen johdosta,
39053: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ettei hän maahanmuuttoon liittyvän asemansa
39054: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       vuoksi voi saada eläkettä tai muuta sosiaalitur-
39055: le jäsenelle kansanedustaja Esa Lahtelan ym.           vaetuutta. Korvausta voidaan maksaa enintään
39056: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 511:          viideltä vuodelta henkilön maahan saapumisesta
39057:                                                        lukien. Kauemmin kuin viisi vuotta maassa ollei-
39058:            Onko Hallitus tietoinen Suomessa asu-       den henkilöiden toimeentulotukimenot jäävät
39059:         van inkerinsuomalaisen väestön määräs-         kunnalle. Valtion korvauksen ulkopuolella arvi-
39060:         tä, asuinpaikkakuntiin jakautumisesta ja       oidaan v. 1997 olevan noin 300 sellaista henkilöä,
39061:         ikärakenteesta sekä siitä, missä määrin        jolta maahanmuuHaja-asemansa vuoksi puuttu-
39062:         kansaneläkelain 23 §:n soveltaminen käy-       vat kyseessä olevat sosiaaliturvaetuudet. Määrä
39063:         tännössä lisää toimeentulotuen tarvetta?       kasvaa vuosittain noin 200 henkilöllä.
39064:                                                            Valtio korvaa vuonna 1997 kunnille noin
39065:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            1 550 henkilön osalta 35,6 miljoonaa markkaa
39066: taen seuraavaa:                                        vuonna 1996 aiheutuneita toimeentulotuen kus-
39067:                                                        tannuksia sen vuoksi, että eläkkeen määrä kan-
39068:     Paluumuuttajia entisen Neuvostoliiton alueel-      saneläkelain 25 b §:n mukaan asumisaikaan suh-
39069: ta on Suomeen saapunut yhteensä noin 15 000,           teuttamisen jälkeen on täysimääräisiä kansan-
39070: joista suurin osa on inkerinsuomalaisia. Valtion       eläkettä pienempi.
39071: vuoden 1997 talousarviossa on varauduttu 2 000             Kaikkiaan arvioidaan näin ollen eläkkeen tai
39072: paluumuuttajan vastaanottamiseen. Paluumuut-           muun sosiaaliturvaetuuden sijasta annettavan
39073: tohaastatteluun jonottaa Suomen edustustossa           toimeentulotuen piirissä olevan noin 1 850 enti-
39074: Pietarissa 5 500, Petroskoissa 4 500 ja Virossa        sen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevaa pa-
39075:  1 300 henkilöä.                                       luumuuttajaa. Tästä aiheutuu toimeentulotuki-
39076:     Vuoden 1996 tilastojen mukaan valtaosa, noin       menoja yhteensä noin 42,5 miljoonaa markkaa,
39077: 8 000 henkeä, entisen Neuvostoliiton alueelta          josta siis valtio korvaa kunnille noin 35,6 miljoo-
39078: muuttaneista paluumuuttajista asui Uudenmaan           naa markkaa.
39079: läänissä, noin 2 300 Turun ja Porin läänissä, 1 700        Sisäasiainministeriön asettama maahanmuut-
39080: Hämeen läänissä, lähes 600 Kymen, noin 450             to- ja pakolaispoliittinen toimikunta esitti mie-
39081: Keski-Suomen ja 450 Kuopion läänissä, 300              tinnössään 30.12.1996, Hallittu maahanmuutto
39082: Mikkelin läänissä ja Vaasan läänissä noin 300,         ja tehokas kotoutuminen, että entisen Neuvosto-
39083: Pohjois-Karjalan läänissä 220 ja Oulun läänissä        liiton alueelta peräisin oleville paluumuuttajille
39084: lähes 200 sekä Lapin läänissä noin 30 henkeä.          tulisi lailla taata täyttä kansaneläkettä vastaava
39085: Suomessa asuvista noin 60 % on työikäisiä, noin        toimeentuloturva, jos he maahanmuuttoon liit-
39086:  10 % eläkeikäisiä ja 15 % peruskouluikäisiä ja        tyvän asemansa vuoksi eivät voi saada eläkettä
39087: noin 15% alle kouluikäisiä.                            tai muuta vastaavaa sosiaaliturvaetuutta. Eläke-
39088:     Eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden toi-        järjestelmän kehittäminen kuuluu sosiaali- ja ter-
39089: meentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja ter-     veysministeriölle.
39090: veydenhuollon erityiskustannusten korvaami-                Hallitus käsittelee em. toimikunnan esitystä
39091: sesta on annettu valtioneuvoston päätös (1054/         hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliitti-
39092: 1990) joulukuussa 1990. Päätöstä on voitu sovel-       seksi ohjelmaksi kesäkuussa 1997. Tämänjälkeen
39093: taa 1 päivänä huhtikuuta 1990 tai sen jälkeen          sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön
39094: maahan saapuneisiin henkilöihin. Päätöksen             yhteistyönä on tarkoitus valmistella esitys, jossa
39095: mukaan kunnalle voidaan korvata kustannuk-             säänneltäisiin edellä mainitun väestöryhmän
39096: set, jotka aiheutuvat siitä, että kunta on järjestä-   työkyvyttömyyden ja vanhuudenaikainen sosi-
39097: nyt entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin ole-      aaliturva.
39098: 
39099:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1997
39100: 
39101:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
39102:                                             KK 511/1997 vp                                              3
39103: 
39104: 
39105: 
39106: 
39107:                                         Tili Riksdagens Talman
39108: 
39109:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      a v att den har ordnat utkomsten för en återflytta-
39110: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        re från det forna Sovjetunionen av den anled-
39111: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    ningen att denne på grund av sin ställning vid
39112: damot Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-          immigrationen inte kan få pension eller någon
39113: mål nr 511:                                           annan socialskyddsförmån. Ersättningen kan
39114:                                                       betalas för högst fem år räknat från personens
39115:           Är Regeringen medveten om de i Fin-         ankomst tili Finland. Utkomststödsutgifterna
39116:        land bosatta ingermanlänningarnas an-          för personer som bott längre än fem år i Finland
39117:        tal, fördelning boningsortsvis och ålders-     tillfaller kommunen. Utanför det statliga stödet
39118:        struktur samt i viiken grad tillämpning av     beräknas år 1997 falla ca 300 personer, vilka på
39119:        23 § folkpensionslagen i praktiken ökar        grund av sin ställning vid immigrationen inte har
39120:        behovet av utkomststöd?                        rätt tili socialskyddsförmåner. Antalet stiger årli-
39121:                                                       gen med ca 200 personer.
39122:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             År 1997 betalar staten tili kommunerna ersätt-
39123: anföra följande:                                      ningar på 35,6 milj. mk för kostnaderna för 1996
39124:                                                       års utkomststöd tili ca 1 550 personer, vilkas
39125:    Antalet återflyttare från det forna Sovjetunio-    pensionsbelopp enligt 25 b § folkpensionslagen,
39126: nen uppgår tili sammanlagt 15 000, a v vilka stör-    efter avvägning enligt den tid personen i fråga
39127: sta delen är ingermanlänningar. 1 statsbudgeten       varit bosatt i Finland, är mindre än den fulla
39128: för 1997 har reserverats medel för mottagning av      folkpensionen.
39129: 2 000 återflyttare. Vid Finlands beskickning i S:t        Antalet sådana återflyttare från det tidigare
39130: Petersburg väntar 5 500 personer på att få kom-       Sovjetunionen tili vilka skall betalas utkomst-
39131: ma i återflyttningsintervju, i Petroskoj är antalet   stöd i stället för pension eller annan socialskydds-
39132: 4 500 och i Estland 1 300.                            förmån, uppskattas således tilli 850. Beloppet av
39133:    Av dem som återflyttat från det forna Sovjet-      utkomststödskostnaderna uppgår tili samman-
39134: unionen bodde enligt 1996 års statistik majorite-     lagt ca 42,5 milj. mk, varav staten ersätter kom-
39135: ten, ca 8 000 i Nylands Iän, ca 2 300 i Åbo- och      munerna ca 35,6 milj. mk.
39136: Björneborgs Iän, 1 700 i Tavastehus Iän, närmare          Kommissionen för invandrar- och flyktingpo-
39137: 600 i Kymmene Iän, ca 450 i Mellersta Finlands        litik, tillsatt av inrikesministeriet, föreslog
39138: och 450 i Kuopio Iän, 300 i S:t Michels och lika      30.12.1996 i sitt betänkande Behärskad invand-
39139: många i Vasa Iän, 220 i Norra Karelens och            ring och effektiv integration att återflyttare från
39140: närmare 200 i Uleåborgs Iän och ungefår 30 i          det forna Sovjetunionen borde tryggas en ut-
39141: Lapplands Iän. Av de i Finland bosatta inger-         komst som motsvarar full folkpension, om de på
39142: manlänningarna är ca 60 % i arbetsför ålder, ca       grund av sin ställning vid immigrationen inte kan
39143:  10% är pensionärer, 15% personeri grundskole-        få pension eller annan motsvarande social-
39144: åldern och ungefår 15 % personer under skolål-        skyddsförmån. Utvecklandet av pensionssyste-
39145: dern.                                                 met ankommer på social- och hälsovårdsministe-
39146:     1 december 1990 utfårdades ett statsrådsbeslut    riet.
39147: om ersättning för utkomststöd tili vissa personer         Regeringen behandlar kommissionens förslag
39148: som flyttar tili Finland samt för särskilda kostna-   tili ett invandrar- och flyktingpolitiskt regerings-
39149: der för social- och hälsovård som givits dem          program i juni 1997. Avsikten är att social- och
39150:  (1054/1990). Beslutet har kunnat tillämpas på        hälsovårdsministeriet därefter i samarbete med
39151:  personer som flyttat tili Finlandden 1 april1990     arbetsministeriet utarbetar ett förslag tili bestäm-
39152: eller senare. Enligt beslutet kan en korumun er-      melser om nämnda befolkningsgrupps sociala
39153:  sättas de kostnader som kommunen förorsakas          trygghet vid arbetsoförmåga och ålderdom.
39154: 
39155:      Helsingfors den 3 juni 1997
39156: 
39157:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
39158:                                            KK 512/1997 vp
39159: 
39160: Kirjallinen kysymys 512
39161: 
39162: 
39163: 
39164: 
39165:                                   Pirkko Peltomo /sd ym.: Osa-aikaeläkkeelle pääsyn helpottamisesta
39166: 
39167: 
39168: 
39169:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39170:     Työministeriön tilastojen mukaan ikääntynei-     taa eräiden arvioiden mukaan maksaa yhteis-
39171: den työntekijöiden työttömyys on yleisen työlli-     kunnalle jopa yli 150 miljardia markkaa.
39172: syystilanteen paranemisesta huolimatta parin            Yli 50-vuotiaiden samanaikaisesti paheneva
39173: viime vuoden aikana pahentunut. Ministeriön          työttömyys ja työssä olevien kiire on ongelma,
39174: arvioiden mukaan yli 50-vuotiaiden työllisyysti-     jolle on tehtävä jotakin. Työvoimapoliittisia ja
39175: lanne on edelleen vaikeutumassa. Hyväkään ta-        kuntoutustoimia on kohdistettava entistä enem-
39176: lous- ja työllisyyskehitys ei vaikuta vanhimpien     män yli 50-vuotiaisiin. Aktiivisten toimenpitei-
39177: työssä olevien ryhmään: kasvava kysyntä koh-         den ohella on kuitenkin käytettävä nykyistä te-
39178: distuu nuoriin työnhakijoihin. Työmarkkinoi-         hokkaammin joustavan työaikapolitiikan mah-
39179: den toiminnan korjaamiseksi suunnitellut työ-        dollisuuksia. Työntekijöiden oikeutta päästä
39180: voimapoliittiset toimenpiteet toimivat nekin hei-    osa-aikaeläkkeelle on parannettava tekemällä
39181: kosti yli 50-vuotiaiden kohdalla. Heillä on ikänsä   siitä ikääntyneiden subjektiivinen oikeus. Osa-
39182: ja vaatimattoman peruskoulutuksensa vuoksi           aikaeläkkeen lisääntynyt käyttö ei välttämättä
39183: ymmärrettävästi nuorempia heikompi motivaa-          lisäisi eläkemenoja - esimerkiksi naapurimaas-
39184: tio koulutukseen osallistumiseen, eikä tukityöl-     samme Ruotsissa osa-aikaeläke/osa-aikatyö-yh-
39185: listäminenkään johda pysyviin työsuhteisiin. Yli     distelmä on tärkeä tekijä työkyvyn ylläpitämises-
39186: 53-vuotiailla on erityislainsäädännön ansiosta       sä. Kun työntekijällä on oma-aloitteisesti mah-
39187: subjektiivinen oikeus työllistymiseen, mutta         dollisuus helpottaa omaa työtaakkaansa, hän ei
39188: tämä järjestely on omiaan aiheuttamaan ongel-        tuuperru sen alle kokonaan. Osa-aikatyömarkki-
39189: mia muutaman vuoden ko. ikää nuoremmille             noiden kehittyminen parantaisi myös muiden
39190: työnhakijoille.                                      ikäryhmien työllisyyttä.
39191:      Yhtä aikaa ikääntyneiden työntekijöiden työ-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39192: markkina-aseman huonontumisen kanssa työ-            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39193: elämässä pysyvien kokema työn vaativuus, stres-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39194:  si ja kiire ovat lisääntyneet. Koveneva työelämä    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39195:  on johtamassa työkyvyn alenemiseen, mistä tule-
39196:  vaisuudessa seuraa työkyvyttömyyseläkemeno-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-
39197: jen nopea kasvu. Jo kuluvan vuosikymmenen                   seen ikääntyneiden työntekijöiden työ-
39198:  puolivälissä eläkemenoista 45 % maksettiin en-             markkina-asemaa ja helpottaakseen hei-
39199:  nen vanhuuseläkeikää alkaneista eläkkeistä.                dän työtaakkaansa nykyistä paremmalla
39200:  Suurten ikäluokkien työkyvyn aleneminen Saat-              osa-aikaeläkejärjestelmällä?
39201: 
39202:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
39203: 
39204:           Pirkko Peltomo /sd             Maija Rask /sd                Arja Ojala /sd
39205: 
39206: 
39207: 
39208: 
39209: 279001
39210: 2                                           KK 512/1997 vp
39211: 
39212: 
39213: 
39214: 
39215:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39216: 
39217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mässä pysymistä eläkkeelle jäämisen sijasta.
39218: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Kuntoutuksen tehostamisen korostamiseksi
39219: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       muun muassa työkyvyttömyyseläkkeiden tule-
39220: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko           van ajan karttumaa alennettiin.
39221: Peltomon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-              Jo 1970-luvun alkupuolelta lähtien on ollut
39222: myksen n:o 512:                                       olemassa osatyökyvyttömyyseläke. Tämän elä-
39223:                                                       kemuodon tarkoituksena on mahdollistaa työn-
39224:           Mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-        tekijän työssä pysyminen sillä työkyvyllä, mikä
39225:        seen ikääntyneiden työntekijöiden työ-         hänellä on jäljellä. Osatyökyvyttömyyseläkkees-
39226:        markkina-asemaa ja helpottaakseen hei-         sä ei ole mitään alaikärajaa. Sen edellytyksenä
39227:        dän työtaakkaansa nykyistä paremmalla          on, että työkyky on sairauden vuoksi alentunut
39228:        osa-aikaeläkejärjestelmällä?                   vähintään 40 prosenttia. Työntekoa ei edellytetä,
39229:                                                       mutta palkkatyötä voi tehdä siten, että henkilö
39230:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          saa ansaita enintään 60 prosenttia eläkepalkasta.
39231: vasti seuraavaa:                                      Osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrän kehitys
39232:                                                       on vakiintunut 1990-luvulla, näitä eläkkeitä on
39233:    Vuoden 1994 alusta tuli voimaan lukuisia           nyt noin 8 000.
39234: muutoksia työeläkelakeihin, joiden tarkoitukse-           Kun verrataan Ruotsin ja Suomen osa-aika-
39235: na oli parantaa nimenomaan ikääntyneiden hen-         eläkkeiden yleisyyttä, on huomattava, että Ruot-
39236: kilöiden työssä pysymistä. Työnteonjatkamises-        sissa osa-aikaiset työmarkkinat ovat olleet jo en-
39237: ta tehtiin houkuttelevampi vaihtoehto kuin eläk-      nen osa-aikaeläkejärjestelmää hyvin kehittyneet.
39238: keelle jäämisestä. Tuolloin otettiin käyttöön         Suomessa ei tällaisia osa-aikatyömarkkinoita ole
39239: muun muassa niin sanottu superkarttuma työ-           ollut olemassa vastaavassa määrin. Tämän joh-
39240: elämässä jatkaville 60-65-vuotiaille. Yksilöllises-   dosta osa-aikaeläke ei ole saavuttanut Suomessa
39241: tä varhaiseläkkeestä tehtiin joustavampi. Se voi-     samanlaista suosiota kuin Ruotsissa. Vuoden
39242: tiin jättää lepäämään työnteon vuoksi viideksi        1994 joustavien eläkemuotojen uudistuksen yh-
39243: vuodeksi, kun ansiot eivät ylittäneet 60 prosent-     teydessä ja senjälkeen osa-aikaeläkkeiden määrä
39244: tia eläkkeen perusteena olevasta palkasta, tai se     Suomessa on kuitenkin noussut. Tällä hetkellä
39245: voitiin maksaa osaeläkkeenä, kun ansiot jäivät        osa-aikaeläkkeitä on yksityisellä puolella kuiten-
39246: alle työntekijäin eläkelain 1 momentin 2 kohdas-      kin vain noin 2 500.
39247: sa tarkoitetun tulorajan (vuoden 1997 indeksita-          Tanskassa ja Ruotsissa, joissa on enemmän
39248: sossa 1135,14 markkaa). Työsuhteen automaat-          kokemuksia osa-aikaeläkejärjestelmästä kuin
39249: tisella katkaisulla pitkissä työsuhteissa haluttiin   Suomessa, ei ole havaittu eläkekustannusten ale-
39250: taata se, ettei ikääntyneiden mahdollisesti heikko    nemista. Siellä on koettu, että osa-aikaeläkkeelle
39251: ansiokehitys pääsisi alentamaan eläketurvaa lä-       siirtyvät myös sellaiset työntekijät, jotka olisivat
39252: hellä eläkeikää.                                      ilman osa-aikaeläkejärjestelmää pysyneet koko-
39253:    Osa-aikaeläkkeen alaikärajaa alennettiin 60        aikatyössä. Ruotsissa osa-aikaeläkejärjestelmää
39254: vuodesta 58 vuoteen. Osa-aikaeläkkeen laske-          ollaan poistamassajärjestelmän kalleuden vuok-
39255: ruistapaa yksinkertaistettiin, koska sen moni-        si. Siellä jo nykyisin toimiva kustannusneutraali
39256: mutkaisen laskeruistavan ajateltiin olevan yhte-      osittainen vanhuuseläke sen sijaan jäisi edelleen.
39257: nä esteenä osa-aikaeläkkeelle hakeutumiseen.          Tämän järjestelmän idea on sama kuin Suomen
39258: Osa-aikaeläkkeen eläkejaksosta alkoi karttua          varhennetussa vanhuuseläkkeessä, eli eläke mak-
39259: uutta eläkettä, jotta osa-aikaeläkkeelle jääminen     setaan pienennettynä siten, että se vastaa todel-
39260: ei heikentäisi osa-aikaeläkkeen jälkeistä van-        lista eläkkeellejäämisikää.
39261: huuseläkettä.                                             Eläketurvakeskuksessa vuonna 1996 tehdyn
39262:    Vuoden 1996 eläkeuudistuksessa käynnistyi          tutkimuksen makaan osa-aikaeläkejärjestelmäl-
39263: kuntoutuksen laajamittainen tehostaminen. Uu-         lä ei juurikaan ole ollut työllisyystilannetta ko-
39264: distuksen yksi johtava ajatus oli tukea työelä-       hentavaa vaikutusta. Useimmiten osa-aikaeläk-
39265:                                               KK 512/1997 vp                                            3
39266: 
39267: keelle siirtyneiden työtehtävät on jaettu muille        huomattavaa periaatteellista muutosta sekä elä-
39268: työpaikassa jo olleille työntekijöille ja osa eläk-     keturvaan että työmarkkinakäytäntöön. Se mer-
39269: keelle siirtyneistä teki samat tai lähes samat teh-     kitsisi mitä ilmeisimmin myös eläkemenojen net-
39270: tävät kuin aikaisemminkin. Uusia työntekijöitä          tolisäystä, mihin nykynäkymillä ei olisi mahdol-
39271: otettiin osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden tehtäviin      lisuuksia.
39272: vain 15 prosentissa tutkituista tapauksista.               Nykyinen osa-aikaeläkejärjestelmämme on
39273:    Toisaalta osa-aikaeläkejärjestelmää puoltaa          toimiva kokonaisuus, joka täydentää hyvin mui-
39274: se, että järjestelmä pehmentää osa-aikaeläkkeel-        ta voimassa olevia eläkemuotoja. Kysymystä
39275: lä olevan siirtymistä kokoaikaiselle eläkkeelle ja      työnteonjatkamisesta suhteessa yleistä vanhuus-
39276: helpottaa työssä tarvittavien tietojen ja taitojen      eläkeikää varhaisempaan eläkkeelle jäämiseen
39277: siirtämistä nuoremmille.                                selvittää sosiaali- ja terveysministeriön asettama
39278:    Kysymyksen perusteluissa on katsottu, että yli       niin sanottu Letka-työryhmä, jonka selvitys on
39279: 50-vuotiailla työntekijöillä tulisi olla subjektiivi-   osittain valmistunut 31.5.1997.
39280: nen oikeus osa-aikaeläkkeeseen. Tämä merkitsisi
39281:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1997
39282: 
39283:                                                                            Ministeri Sinikka Mönkäre
39284: 4                                            KK 512/1997 vp
39285: 
39286: 
39287: 
39288: 
39289:                                           Tili Riksdagens Talman
39290: 
39291:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             vare rehabilitering sänktes bl.a. intjäningspro-
39292: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             centen för återstående tid som ingår i invalidpen-
39293: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         sion och individuell förtidspension.
39294: dagsman Pirkko Peltomo m.fl. undertecknade                 Delinvalidpensionen infördes redan i början
39295: spörsmål nr 512:                                        av 1970-talet. Avsikten med denna pensionsform
39296:                                                         är att göra det möjligt för arbetstagaren att fort-
39297:            Vad ämnar Regeringen göra för att            sätta arbeta och utnyttja sin återstående arbets-
39298:         förbättra äldre arbetstagares ställning på      förmåga. 1 villkoren för delinvalidpension finns
39299:         arbetsmarknaden och med ett deltidspen-         ingen nedre åldersgräns. En förutsättning är att
39300:         sionssystem som är bättre än det nuva-          arbetsförmågan på grund av sjukdom har ned-
39301:         rande lätta på deras arbetsbörda?               gått med minst 40 %. Förvärvsarbete är inte ett
39302:                                                         vilikor för pensionen, men pensionstagaren får
39303:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           arbeta förutsatt att inkomsten inte överstiger
39304: anföra följande:                                        60 % av den pensionsgrundande lönen. Antalet
39305:                                                         delinvalidpensioner har stabiliserats under 1990-
39306:    1 början av 1994 genomfördes flera ändringar         talet och är numera omkring 8 000.
39307: av arbetspensionslagarna som uttryckligen hade             Vid en jämförelse mellan antalet deltidspen-
39308: som mål att få fler äldre personer att stanna kvar      sioner i Sverige och Finland måste man beakta
39309: i arbetslivet. F ortsatt arbete gjordes till ett mer    att deltidsarbete var allmänt förekommande på
39310: lockande alternativ än pensionering. Då infördes        arbetsmarknaden i Sverige redan innan deltids-
39311: s.k. förhöjd intjäningsprocent för yrkesverksam-        pensioneringen infördes. 1 Finland har inte del-
39312: ma personeri åldern 60-65. Villkoren för indivi-        tidsarbete förekommit i motsvarande grad. Av
39313: duell förtidspension blev flexiblare. Pensionen         den anledningen har deltidspensionen inte nått
39314: kunde lämnas vilande upp till fem år medan pen-         samma popularitet i Finland som i Sverige. 1
39315: sionstagaren förvärvsarbetade, om inkomsterna           samband med reformen av de flexibla pensioner-
39316: inte översteg 60 % av den pensionsgrundande             na 1994 och efter reformen har dock antalet del-
39317: lönen, eller så kunde den betalas i form av delin-      tidspensioner stigit i Finland. Trots detta uppgår
39318: validpension, om inkomsterna understeg den in-          antalet deltidspensioner inom den privata sek-
39319: komstgräns som avses i 1 mom. 2 punkten i lagen         torn till endast ca 2 500.
39320: om pension för arbetstagare (i 1997 års indexnivå          1 Danmark och Sverige, som har längre erfa-
39321: 1135,14 mk). Genom det s.k. automatiska av-             renhet av deltidspensioner än Finland, har man
39322: brottet av långa anställningsförhållanden ville         inte kunnat konstatera någon nedgång i pen-
39323: man säkerställa att äldre arbetstagares eventuellt      sionsutgifterna. Där har man erfarit att också
39324: ofördelaktiga inkomstutveckling inte skulle på-         arbetstagare som utan deltidspensionssystemet
39325: verka pension som tjänas in under de sista åren         skulle ha fortsatt arbeta på heltid väljer deltids-
39326: före pensioneringen.                                    pension. 1 Sverige planerar man att avskaffa del-
39327:    Den nedre gränsen för deltidspension sänktes         tidspensioneringen eftersom systemet är så dyrt.
39328: från 60 tili 58 år. Beräkningen av deltidspensio-       Däremot tänker man bevara den kostnadsneu-
39329: nen förenklades eftersom man ansåg att det kom-         trala partiella ålderspension som redan är i bruk.
39330: plicerade beräkningssättet var en orsak tili att så     lden är densamma som den förtida ålderspensio-
39331: få personer valde deltidspension. Deltidspen-           nen i Finland baserar sig på, dvs. att pensionen
39332: sionstagarens pensionstid blev pensionsgrundan-         betalas ut till ett reducerat belopp som motsvarer
39333: de för att deltidspensionen inte skulle försämra        den faktiska pensioneringsåldern.
39334: pensionstagarens ålderspension.                            Enligt en undersökning som utförts av Pen-
39335:    1 och med pensionsreformen 1996 inleddes en          sionsskyddscentralen 1996 har deltidspensions-
39336: omfattande effektivering av rehabiliteringen. En        systemet inte haft någon nämnvärd positiv ver-
39337: av huvudtankarna var att stöda fortsatt arbete i        kan på sysselsättingen. Oftast hade de deltids-
39338: stället för pensionering. F ör att betona en effekti-   pensionerades arbetsuppgifter fördelats mellan
39339:                                              KK 512/1997 vp                                             5
39340: 
39341: anställda som redan finns på arbetsplatsen och en      principiell förändring både av pensionsskyddet
39342: del av de deltidspensionerade utförde samma el-        och arbetsmarknadspraxis. Det innebär högst
39343: ler nästan samma arbetsuppgifter som tidigare. I       troligt också en nettoökning av pensionsutgifter-
39344: endast 15 % av de undersökta fallen hade man           na, vilket det i dagens läge inte finns möjligheter
39345: anställt en ny arbetstagare för att sköta de del-      tili.
39346: tidspensionerades uppgifter.                               Vårt nuvarande deltidspensionssystem är en
39347:    Omständigheter som talar för deltidspensions-       fungerande helhet, som utgör ett bra komple-
39348: systemet är å andra sidan att deltidspensione-         ment tili de övriga pensionsformerna. Frågan om
39349: ringen gör övergången tili heltidspension mjuka-       fortsatt arbete i förhållande tili pensionering i
39350: re och underlättar överföringen av kunskap och         förtid utreds av en arbetsgrupp som tillsatts av
39351: fårdigheter tili yngre arbetstagare.                   social- och hälsovårdsministeriet, den s.k. Letka-
39352:    I motiveringen till spörsmålet anses att arbets-    arbetsgruppen. En del av arbetsgruppens utred-
39353: tagare över 50 borde ha subjektiv rätt tili deltids-   ning blev fårdig den 31 maj 1997.
39354: pension. Detta skulle innebära en betydande
39355: 
39356:      Helsingfors den 2 juni 1997
39357: 
39358:                                                                            Minister Sinikka Mönkäre
39359: 1
39360: 
39361: 1
39362: 
39363: 1
39364: 
39365:     1
39366: 
39367:     1
39368: 
39369:     1
39370: 
39371:         1
39372: 
39373:         1
39374: 
39375:         1
39376: 
39377:             1
39378: 
39379:             1
39380: 
39381:             1
39382: 
39383:                 1
39384: 
39385:                 1
39386: 
39387:                 1
39388: 
39389:                     1
39390: 
39391:                     1
39392:                                            KK 513/1997 vp
39393: 
39394: Kirjallinen kysymys 513
39395: 
39396: 
39397: 
39398: 
39399:                                   Pentti Tiusanen /vas: Sosiaalikasvattajien aseman parantamisesta
39400:                                      esiopetuksessa
39401: 
39402: 
39403:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39404: 
39405:    Maassamme on yli tuhatkaksisataa sosiaali-            Mm. Sosiaalityöntekijäin Liitto on viitannut
39406: kasvattajaa, joista seitsemänsataa antoi vuonna      kasvavaan tarpeeseen toimia yhteistyössä perhei-
39407: 1996 lasten esiopetusta. Osa on hankkinut esi-       den kanssa ongelmatilanteiden tunnistamiseksi
39408: opetusta koskevan täydennyskoulutuksen.              ja korjaamiseksi. Sosiaalikasvattajat ovat nimen-
39409:    Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudis-          omaan saaneet koulutusta tälle erityisosaamisen
39410: tukseen sisältyvässä perusopetuslaissa on tarkoi-    alueelle.
39411: tus säätää kaikille kuusivuotiaille oikeus maksut-      Sosiaalityöntekijäin Liitto onkin varsin perus-
39412: tomaan esiopetukseen.                                tellusti esittänyt sosiaalikasvattajan tutkinnon
39413:    Perusopetuslain perusteluissa käsitellään ope-    esiopetuksen antoon oikeuttavaksi.
39414: tustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39415: Perustelujen mukaan oikeus esiopetuksen anta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39416: miseen tulee olemaan vain lastentarhanopettajan      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39417: ja luokanopettajan tutkinnon suorittaneilla.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39418:    Valtaosa esiopetuksesta annetaan päivähoi-
39419: dossa, jossa myös sosiaalikasvattajan tutkinnon                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
39420: suorittaneet toimivat lastentarhanopettajan vi-             mahdollistaakseen sosiaalikasvattajien
39421: roissa voimassa olevan päivähoidon henkilöstöä              osallistumisen esiopetuksen antamiseen
39422: koskevien asetusten mukaisesti. Niiden mukaan               ja estääkseen yhtä ammattiryhmää uh-
39423: sosiaalikasvattajan tutkinto on rinnasteinen las-           kaavan kohtuuttoman ja myös lasten ja
39424: tentarhanopettajan tutkinnolle.                             perheiden menetykseksi koituvan syrji-
39425:                                                             misen?
39426: 
39427:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
39428: 
39429:                                          Pentti Tiusanen /vas
39430: 
39431: 
39432: 
39433: 
39434: 279001
39435: 2                                        KK 513/1997 vp
39436: 
39437: 
39438: 
39439: 
39440:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39441: 
39442:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
39443: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vasti seuraavaa:
39444: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
39445: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      Hallitus on päättänyt, ettei hallituksen esityk-
39446: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     seen koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi si-
39447: 513:                                               sällytetä säännöksiä kuusivuotiaiden lasten oi-
39448:                                                    keudesta maksuttomaan esiopetukseen. Julkisen
39449:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy    talouden tilanne ei anna mahdollisuuksia uudis-
39450:        mahdollistaakseen sosiaalikasvattajien      tuksen toteuttamiselle tässä vaiheessa.
39451:        osallistumisen esiopetuksen antamiseen         Sosiaalikasvattajat voivat voimassa olevan
39452:        ja estääkseen yhtä ammattiryhmää uh-        lainsäädännön mukaisesti toimia päivähoidon
39453:        kaavan kohtuuttoman ja myös lasten ja       tehtävissä nykyiseen tapaan.
39454:        perheiden menetykseksi koituvan syrji-
39455:        misen?
39456: 
39457:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
39458: 
39459:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
39460:                                             KK 513/1997 vp                                              3
39461: 
39462: 
39463: 
39464: 
39465:                                         Tili Riksdagens Talman
39466: 
39467:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
39468: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        anföra följande:
39469: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-
39470: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål                Regeringen har beslutat att det i regeringens
39471: nr 513:                                               proposition med förslag til Iagstiftning om ut-
39472:                                                       bildning inte skall tas med bestämmelser om
39473:           Vilka åtgärder kommer Regeringen att        sexåringarnas rätt tili avgiftsfri förskoleundervis-
39474:        vidta för att göra det möj1igt för socialpe-   ning. Läget inom den offentliga ekonomin ger
39475:        dagoger att meddela förskoleundervis-          inte möjligheter att genomföra en sådan reformi
39476:        ning och för att hindra att en yrkesgrupp      detta skede.
39477:        åsidosätts på ett sätt som är både oskäligt       Socialpedagogerna kan enligt gällande lag-
39478:        och även ödesdigert för barnen och famil-      stiftning arbeta inom dagvårdsuppgifter såsom
39479:        jerna?                                         för närvarande.
39480: 
39481:      Helsingforsden 4 juni 1997
39482: 
39483:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
39484:                                            KK 514/1997 vp
39485: 
39486: Kirjallinen kysymys 514
39487: 
39488: 
39489: 
39490: 
39491:                                          Raimo Vistbacka /ps: Paikallistien 4013 (Kesusmaa- Pitkä-
39492:                                        pohja) perusparantamisesta
39493: 
39494: 
39495:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39496: 
39497:    Saaren kunnan alueella kulkeva paikallistie       tettavissa juuri lainkaan rahoitusta valtiovallan
39498: 4013 välillä Kesusmaa - Pitkäpohja on tällä          taholta. Tämän takia tulisi paikallistien 4013
39499: hetkellä heikossa kunnossa ja liikenteellisesti      kunnostukseen osoittaa määrärahat jo kuluvan
39500: vaarallinen. Tien vaikutuspiirissä sijaitsee mm.     vuoden lisätalousarviossa.
39501: Pitkäpohjan rajavartioasema, mikä jo yksin mer-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39502: kitsee noin 50 henkilönjatkuvaa päivittäistä työ-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39503: matkaliikennettä tiellä. Tämän lisäksi tietä käyt-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39504: tävät sen varren asukkaiden lisäksi lukuisat puu-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39505: tavara-autot ja muu hyötyliikenne. Koska Saa-
39506: ren kunnan alueelle ei ole vuoteen 2005 saakka                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
39507: ulottuvassa Kaakkois-Suomen tieverkon kehit-                riittävän rahoituksen osoittamiseksi ku-
39508: tämissuunnitelmassa osoitettu yhtään kehittä-               luvana vuonna paikallistien 4013 (Kesus-
39509: mishanketta ja tienpidon kunnossapitomäärära-               maa- Pitkäpohja) perusparannustöiden
39510: hat laskevat jatkuvasti, ei kunnan alueen teiden            aloittamiseksi?
39511: parannushankkeille ole ilman erillistoimia odo-
39512: 
39513:       Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
39514: 
39515:                                          Raimo Vistbacka /ps
39516: 
39517: 
39518: 
39519: 
39520:  279001
39521: 2                                           KK 514/1997 vp
39522: 
39523: 
39524: 
39525: 
39526:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39527: 
39528:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Nykyisellä varsin alas painuneella perustien-
39529: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pidon rahoitustasolla ei vähäliikenteisimpien yh-
39530: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       dysteiden parantamiseen ole koko maassa lähi-
39531: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            vuosina mahdollisuuksia. Sen sijaan tämänkin
39532: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         tien päivittäinen liikennöitävyys turvataan hoi-
39533: sen n:o 514:                                          to- ja kunnossapitotoimin.
39534:                                                          Tielaitoksessa Kaakkois-Suomen tiepiiri mu-
39535:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        kaan luettuna on jouduttu keskittymään aikai-
39536:        riittävän rahoituksen osoittamiseksi ku-       semmin päällystettyjen teiden liikennöitävyyden
39537:        luvana vuonna paikallistien 4013 (Kesus-       säilyttämiseen, eikä vähäliikenteisiin sorateihin
39538:        maa- Pitkäpohja) perusparannustöiden           ole nykyrahoituksella ohjelmissa mahdollista
39539:        aloittamiseksi?                                panostaa lähivuosina. Kuluvan vuoden tiemää-
39540:                                                       rärahat teiden perusparannustöihin eri tiepiireil-
39541:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          le Tielaitoksessa on jaettu jo vuodenvaihteessa
39542: vasti seuraavaa:                                      30.12.1996 valtioneuvostossa työllisyyslain no-
39543:                                                       jalla hyväksytyssä valtion työohjelmassa. Syksyn
39544:    Saaren kunnassa Kesusmaalta Pitkäpohjaan           lisätalousarviosta ei hallituksessa eikä liikenne-
39545: johtavaan maantiehen 4013 kuuluvan tieosan pi-        ministeriössä ole vielä tehty päätöksiä. Lisäta-
39546: tuus on 7,5 km. Tie on 7 m leveä sorapäällystei-      lousarvio tulee joka tapauksessa hyväksytyksi
39547: nen yhdystie ja keskimääräinen liikenne on 89         eduskunnassa niin myöhään, että siinä olevilla
39548: autoalvrk (5% raskaita), eli erittäin vähäinen.       määrärahoillaei-talven ollessa tulossa- voi-
39549: Tällä kuten useilla muillakin alueen vähäliiken-      taisi enää tällaisia perusparannustöitä aloittaa.
39550: teisillä teillä saattaa routa keväisin vaikeuttaa
39551: liikennöintiä. Vähäisen liikennetarpeen vuoksi
39552: tielle ei kuitenkaan ole asetettu painorajoituksia.
39553: 
39554:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1997
39555: 
39556:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
39557:                                            KK 514/1997 vp                                              3
39558: 
39559: 
39560: 
39561: 
39562:                                        Tili Riksdagens Talman
39563: 
39564:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Med nuvarande anslag för basväghållningen
39565: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       finns det inte möjligheter tili att förbättra de
39566: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     svagt trafikerade förbindelsevägarna i hela lan-
39567: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål           det under de närmaste ären. 1 stället säkerställs
39568: nr 514:                                              trafikförhållandena genom vård- och underhålls-
39569:                                                      åtgärder.
39570:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Vägverket, sydöstra Finlands vägdistrikt
39571:        ta för att lokalväg 4013 (Kesusmaa -          medräknat, har varit tvunget att koncentrera sig
39572:        Pitkäpohja) anvisas detta år en tillräcklig   pä att upprätthålla trafikförhållandena pä de ti-
39573:        finansiering så att basförbättringen kan      digare belagda vägarna, och det är inte möjligt att
39574:        inledas?                                      satsa pä de svagt trafikerade grusvägarna under
39575:                                                      de närmaste åren med nuvarande anslag. Detta
39576:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        års väganslag för basförbättringen har delats av
39577: anföra följande:                                     vägverket tili olika vägdistrikt redan vid årsskif-
39578:                                                      tet i enlighet med statens arbetsprogram som
39579:    Vägsträckan på väg 4013 i Saari kommun från       godkändes 30.12.1996 i statsrädet med stöd av
39580: Kesusmaa tili Pitkäpohja är 7,5 kilometer lång.      sysselsättningslagen. Höstens tilläggsbudget har
39581: Denna förbindelseväg är en 7 m bred förbindelse-     ännu inte fastställts varken i regeringen eller tra-
39582: väg med grusbeläggning vars genomsnittliga tra-      fikministeriet. Tilläggsbudgeten kommer i varje
39583: fik är 89 bilar/dygn (5% tunga fordon) dvs.          fall att godkännas så sent av riksdagen att med
39584: mycket obetydlig. På denna väg, såsom på             dessa anslag är det inte möjligt- med tanke på
39585: många andra svagt trafikerade vägar inom områ-       årstiden - att inleda basförbättringar.
39586: det, kan tjälen försvåra trafikeringen om våren.
39587: På grund av det obetydliga trafikbehovet har på
39588: vägen inte införts viktbegränsningar.
39589: 
39590:      Helsingforsden 28 maj 1997
39591: 
39592:                                                                          Trafikminister Matti Aura
39593:                                            KK 515/1997 vp
39594: 
39595: Kirjallinen kysymys 515
39596: 
39597: 
39598: 
39599: 
39600:                                   Raimo Vistbacka /ps: Paikallistien 4014 perusparannuksen aloitta-
39601:                                      misesta
39602: 
39603: 
39604:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39605: 
39606:    Kaakkois-Suomen tieverkon kehittämissuun-         tien 401 kautta. Hanke sopisi myös hyvin maa-
39607: nitelmassa,joka ulottuu aina vuoteen 2005 saak-      seutupainotteiseen kehittämisohjelmaan.
39608: ka, ei ole osoitettu lainkaan määrärahoja Saaren        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39609: kunnan alueella olevien teiden tai tieosuuksien      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39610: kehittämiseen. Kun perustienpidon määräraho-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39611: jen taso on alentunut jatkuvasti, on se merkinnyt    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39612: kunnan alueen tiestön kunnon heikkenemistä.
39613: Eräs tällainen huonoon kuntoon päässyt tie on                 Mihin toimiin ja millä aikataululla
39614: paikallistie 4014, jonka varrella asuu varsinkin            Hallitus aikoo ryhtyä paikallistien 4014
39615: välillä Honkokylä- Sorokulma runsaasti saare-               perusparantamiseksi välillä Honkakylä
39616: laisia. Kyseinen tieosuus on heille tärkein yhteys          - Sorokulma Saaren kunnassa?
39617: kunnan keskukseen Saaren kirkonkylään maan-
39618: 
39619:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
39620: 
39621:                                         Raimo Vistbacka /ps
39622: 
39623: 
39624: 
39625: 
39626: 279001
39627: 2                                            KK 515/1997 vp
39628: 
39629: 
39630: 
39631: 
39632:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39633: 
39634:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Liikennelaskentojen perusteella pääosa Hon-
39635: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kakylän asukkaista valitsee ainakin pohjoiseen
39636: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mennessään Tarnalan kautta kulkevan reitin,
39637: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             mikä on päällystetty vuosina 1993-1994 ja on
39638: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          tällä hetkellä hyväkuntoinen.
39639: sen n:o 515:                                              Nykyisellä varsin alas painuneella perustien-
39640:                                                        pidon rahoitustasolla ei tällaisten vähäliikentei-
39641:          Mihin toimiin ja millä aikataululla           simpien yhdysteiden parantamiseen ole lähivuo-
39642:        Hallitus aikoo ryhtyä paikallistien 4014        sina mahdollisuuksia. Tilanne on sama kaikissa
39643:        perusparantamiseksi välillä Honkakylä           tiepiireissä. Rahoitusmahdollisuuksien puut-
39644:        - Sorokulma Saaren kunnassa?                    tuessa Kaakkois-Suomen tiepiirillä ei ole valmii-
39645:                                                        na eikä laadittavanakaan suunnitelmaa kysy-
39646:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           myksessä mainitun tien parantamiseksi. Perus-
39647: vasti seuraavaa:                                       tienpidon momentilta (mom. 31.24.21) rahoitet-
39648:                                                        tavista hankkeista päättää kukin tiepiiri kunakin
39649:    Honkakylästä Sorakulmaan johtavan maan-             vuonna käytettävissään olevien määrärahojen
39650: tieosuuden pituus on noin 3,3 km. Tie on aivan         puitteissa. Yksittäisten tiehankkeiden aloittami-
39651: alkua lukuun ottamatta sorapäällysteinenja 7 m         sesta tai aikataulusta ei päätetä hallituksessa eikä
39652: leveä yhdystie. Sen liikennemäärä on keskimää-         liikenneministeriössä eikä edes eduskunnassa ky-
39653: rin 75 autoa/vrk, eli tie on erittäin vähäliikentei-   seisen momentin määrärahasta valtion talous-
39654: nen. Tielle ei ole tarvinnut asettaa painorajoi-       arviossa päätettäessä.
39655: tuksia, vaikka ainakin keväisin tien pinta on olo-
39656: suhteiden pakosta pehmennyt.
39657: 
39658:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1997
39659: 
39660:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
39661:                                             KK 515/1997 vp                                              3
39662: 
39663: 
39664: 
39665: 
39666:                                         Tili Riksdagens Talman
39667: 
39668:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          På basis av trafikberäkningar väljer största
39669: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        delen av invånarna i Honkakylä, åtminstone då
39670: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      de åker norrut, rutten genom Tarnala som har
39671: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            belagts 1993 -1994 och som är fortfarande i gott
39672: nr 515:                                               skick.
39673:                                                           Med de nuvarande anslagen för basväghåll-
39674:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ningen finns det inte möjligheter tili att förbättra
39675:        ta och viiken tidtabell kommer den att         sådana här svagt trafikerade förbindelsevägar
39676:        fö1ja för att basförbättring av lokalväg       under de närmaste åren. Situationen är densam-
39677:        4014 i Saari kommun mellan Honkakylä           ma i alla vägdistrikt. Eftersom finansieringsmöj-
39678:        och Sorokulma kan inledas?                     ligheterna saknas, har sydöstra Finlands vägdi-
39679:                                                       strikt varken berett eller har det under beredelse
39680:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         någon pian för förbättring av vägen i fråga. Pro-
39681: anföra följande:                                      jekten som finansieras under momentet för bas-
39682:                                                       väghållningen (mom. 31.24.21) bestäms av väg-
39683:    Vägsträckan från Honkakylä tili Sorokulma          distriktet inom ramarna för de anslag som är
39684: är ca 3,3 km lång. Med undantag för en kort           tillgängliga för året i fråga. När anslagen under
39685: sträcka i början, är den en 7 meter bred förbindel-   ovan nämnda moment bestäms i samband med
39686: seväg med grusbeläggning. Trafikantalet är i ge-      statsbudgeten är det inte regeringen, trafikminis-
39687: nomsnitt 75 bilar/dygn, dvs. mycket lite. Inga        teriet eller riksdagen som fattar beslutet om in-
39688: viktbegränsningar har behövts införas på vägen,       ledning av enstaka vägprojekt och deras tidta-
39689: även om vägytan har åtminstone om våren blivit        bell.
39690: mjukare på grund av trafikförhållandena.
39691: 
39692:      Helsingfors den 28 maj 1997
39693:                                                                           Trafikminister Matti Aura
39694:                                             KK 516/1997 vp
39695: 
39696: Kirjallinen kysymys 516
39697: 
39698: 
39699: 
39700: 
39701:                                    Raimo Vistbacka /ps: Puuraaka-aineen käytön tehostamisesta
39702: 
39703: 
39704: 
39705:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39706: 
39707:    Suomen metsissä oleva puuraaka-ainevaranto         ta tietty määrä vuosittain verottomana. Tämän
39708: on jatkuvasti lisääntynyt viimeisten vuosien ai-      verovapaana myydyn hakkeen arvo voisi olla
39709: kana ja suuntaus on nykyisellä puun hyväksikäy-       vuositasolla esimerkiksi 20 000-50 000 mk.
39710: töllä edelleen jatkuva. Varsinaisen teollisuuden      Näin yhteiskunta luopumalla pienestä määrästä
39711: raaka-aineeksi kelpaavan ns. hyötypuun lisäksi        verotuottoa elvyttäisi maaseutuamme, elinkel-
39712: metsissämme kasvaa valtavat määrät hyödyntä-          poistaisi tilojamme, säästäisi tuontiraaka-ainei-
39713: mättä jäävää ja arvopuiden kasvua haittaavaa          den kustannuksissa ja parantaisi metsiemme
39714: pensaikkoa ja muuta nopeakasvuista puustoa.           tuottoa ja ympäristömme ulkonäköä. Samalla
39715: Samoin tätä puukasvistoa kasvaa teiden varsilla       luotaisiin maaseudulle energiaketjuun tuhansia
39716: ja käytöstä poistetuilla pelloilla ja niityillä ja    uusia työpaikkoja, joiden verotuotto ja työttö-
39717: muulla joutomaana. Se haittaa puiden kasvun           myysturvakustannusten säästö ylittäisivät mene-
39718: lisäksi metsien virkistyskäyttöä ja rumentaa mai-     tetyt, käytännössä tällä hetkellä saamatta jäävät,
39719: semaa.                                                metsänmyyntiveron tuotot.
39720:    Pensaspuustoa on vähäisessä määrin käytetty           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39721: energianlähteenä puuhakkeen muodossa, mutta           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39722: valtaosa em. puustosta jää hyödyntämättä kan-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39723: nattamattomana. Samaan aikaan maassamme               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39724: käytetään runsaasti tuontipolttoaineita ja ydin-
39725: energiaa sähkön tuottamiseen ja lämmittämi-                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
39726: seen. Puuraaka-aineen käytön lisääminen olisi                puuhakkeen myynnin verokohtelun lie-
39727: mahdollista, mikäli sen tuottaminen olisi met-               ventämiseksi niin, että tietty määrä
39728: sänomistajille nykyistä kannattavampaa ja voi-               myynnistä olisi metsänomistajalle vuosi-
39729: malat voisivat saada raaka-aineensa tämänhet-                tasolla verovapaata, ja tällä keinolla
39730: kistä edullisemmin. Ratkaisu molempiin pulmiin               energiapuun tekemiseksi kilpailukykyi-
39731: olisi se, että metsänomistajille annettaisiin vero-          seksi tuontiraaka-aineisiin perustuvan
39732: lain muutoksella mahdollisuus myydä puuhaket-                energiantuotannon kanssa?
39733: 
39734:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
39735: 
39736:                                          Raimo Vistbacka /ps
39737: 
39738: 
39739: 
39740: 
39741: 279001
39742: 2                                           KK 516/1997 vp
39743: 
39744: 
39745: 
39746: 
39747:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39748: 
39749:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        velvollisuus koskee vain puukaupan maksusuo-
39750: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rituksia eikä puutavaralajeittaisia määriä, jou-
39751: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       duttaisiin sekä puun ostajien että verohallinnon
39752: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            tietojärjestelmiin tekemään huomattavia muu-
39753: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         toksia, kun olisi seurattava eri puutavaralajien
39754: sen n:o 516:                                          myyntimääriä. Myöskään ennakonpidätystä ei
39755:                                                       voitaisi jättää toimittamatta, koska ei olisi tietoa
39756:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         siitä, ylittyvätkö verovapaan hakkeen myynti-
39757:        puuhakkeen myynnin verokohtelun lie-           määrät vuoden aikana. Näin ollen hakkeen myy-
39758:        ventämiseksi niin, että tietty määrä           jät saisivat huojennuksen vasta aikanaan veron-
39759:        myynnistä olisi metsänomistajalle vuosi-       palautusten yhteydessä, jos haketta ei olisi vuo-
39760:        tasolla verovapaata, ja tällä keinolla         den aikana myyty verovapaata määrää enempää.
39761:        energiapuun tekemiseksi kilpailukykyi-         Verotuksen yleisten periaatteiden mukaan vero-
39762:        seksi tuontiraaka-aineisiin perustuvan         vapaaseen tuloon kohdistuvia menoja ei saa vä-
39763:        energiantuotannon kanssa?                      hentää verotuksessa, joten menojen kohdistu-
39764:                                                       mista jouduttaisiin valvomaan erityisen tarkasti.
39765:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Kun puuhakkeen myynnistä on suoritettava
39766: vasti seuraavaa:                                      myös arvonlisäveroa, olisi veron peruste erilai-
39767:                                                       nen arvonlisäverotuksessa ja tuloverotuksessa.
39768:    Tuloverolain 43 §:n mukaan veronalaista pää-           Maa- ja metsätalousministeriö asetti 22.1 0.
39769: omatuloa on verovelvollisen omassa metsässä           1996 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää
39770: kasvavan runkopuun hakkuuoikeuden ensim-              mahdollisuuksia ja tehdä ehdotuksensa energia-
39771: mäisestä vastikkeellisesta luovutuksesta saatu        puun korjuun ja käytön edistämiseksi. Työryh-
39772: tulo ja hankintakaupalla myydystä runkopuusta         mä, jonka jäsenet olivat maa- ja metsätalousmi-
39773: valmistetusta puutavarasta, kuten tukeista, pyl-      nisteriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä,
39774: väistä, kuitupuusta tai haloista sekä hakkeesta       työministeriöstä, ympäristöministeriöstä ja val-
39775: saatu tulo. Hankintakaupalla saadun tulon pää-        tiovarainministeriöstä, selvitti energiapuuvaro-
39776: omatulo-osuutena pidetään puun myyntituloa            ja, energiapuun hankintaa ja käyttöä sekä niiden
39777: vähennettynä hankintatyön arvolla. Tulovero-          lisäämismahdollisuuksia, puun energiakäytön
39778: lain 63 §:n 3 momentin mukaan hankintatyön            työllisyys- ja ympäristövaikutuksia, alaan liitty-
39779: arvo katsotaan veronalaiseksi tuloksi vain siltä      vää tutkimus- ja kehitystyötä sekä tuki- ja vero-
39780: osin kuin verovelvollisen tai hänen puolisonsa,       järjestelmien nykytilannetta. Työryhmässä
39781: verovelvollisen kotona olevan lapsen, joka ennen      selvitettiin myös sitä, voitaisiinko tuloverotuk-
39782: verovuotta on täyttänyt 14 vuotta, ja kuolinpe-       sessa myönnettävien veronhuojennusten avulla
39783: sän tai verotusyhtymän osakkaan taikka hänen          edistää kotimaisen energian käyttöä. Työryhmä
39784: perheenjäsenensä valmistaman tai kuljettaman          päätyi kuitenkin siihen, että tuloverotuksessa
39785: puun määrä yhteensä ylittää 125 kuutiometriä.         myönnettävät veronhuojennukset eivät ole tar-
39786: Käytännössä hakkeen myynnistä ei jää verotet-         koituksenmukaisia, koska ne aiheuttavat epä-
39787: tavaa pääomatuloa, kun hankintatyön arvo on           neutraalisuutta verotukseen ja monimutkaista-
39788: vähennetty.                                           vat verotusta. Työryhmän ainoa tuloverotusta
39789:    Vuoden 2005 loppuun on vielä voimassa pin-         koskeva ehdotus, joka ei ollut yksimielinen, kos-
39790: ta-alaperusteinen metsäverotus,jossa verotetaan       ki omassa metsässä tehtyä energiapuun hankin-
39791: arvioitua tuottoa eikä myyntituloa. Tämän met-        tatyötä. Energiapuutyöryhmä katsoikin, että
39792: säverojärjestelmän valinneet eivät siten voisi saa-   suora tuki on tehokkain keino lisätä energiapuun
39793: da tällaista huojennusta. Ehdotettu verovapaus        korjuuta. Energiapuun korjuusta maksetaan jo
39794: saattaisi metsänomistajat epätasa-arvoiseen ase-      nykyisinkin 25 markkaa kuutiometriltä. Ener-
39795: maan ja monimutkaistaisi verotusta monin ta-          giapuutyöryhmä ehdotti tätä tukea korotetta-
39796: voin. Kun puun ostajien vuotuinen ilmoittamis-        vaksi 30 markkaan kuutiometriltä. Lisäksi työ-
39797:                                           KK 516/1997 vp                                            3
39798: 
39799: ryhmä ehdotti työllisyystyönä tehtävästä kor-       käyttöä pyritään lisäämään erilaisin keinoin sekä
39800: juusta maksettavaksi 35 markkaa kuutiometril-       suuntaamaila julkista tukea puun korjuuseen ja
39801: tä. Kun nämä etuudet verotuksen yleisistä peri-     käyttöön. Tuloverotuksessa myönnettävät, ve-
39802: aatteista poiketen ovat verovapaita, ei voida pi-   rotuksen epäneutraalisuuteenja verovelvollisten
39803: tää kohtuullisena, että energiapuulle myönnet-      eriarvoisuuteenjohtavat sekä verotuksen toimit-
39804: täisiin vielä tuloverotuksessa muitakin veron-      tamista vaikeuttavat keinot eivät kuitenkaan ole
39805: huojennuksia.                                       oikea tapa edistää puun energiakäytön lisäämis-
39806:    Hallituksen tarkoituksena on antaa eduskun-      tä. Hallituksen energiapoliittisen selonteon kä-
39807: nalle energiapoliittinen selonteko. Energiapuu-     sittelyn yhteydessä eduskunnassa keskustellaan
39808: työryhmän muistiota (Työryhmämuistio MMM            energiapolitiikasta. Tämän jälkeen ryhdytään
39809:  1997: 4) on käytetty taustaselvityksenä laadit-    niihin toimenpiteisiin,joihin eduskunnassa käyty
39810: taessa Suomen energiastrategiaa ja hallituksen      keskustelu antaa aihetta.
39811: energiapoliittista selontekoa eduskunnalle. Puun
39812: 
39813:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
39814: 
39815:                                                                               Ministeri Arja Alho
39816: 4                                           KK 516/1997 vp
39817: 
39818: 
39819: 
39820: 
39821:                                         Tili Riksdagens Talman
39822: 
39823:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      som avses ovan. Den föreslagna skattebefrielsen
39824: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        kunde försätta skogsägarna i en ojämbördig
39825: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ställning och komplicera beskattningen på flera
39826: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            sätt. Eftersom virkesköparnas årliga anmäl-
39827: nr 516:                                               ningsskyldighet gäller endast betalningar för vir-
39828:                                                       kesköp och inte mängderna av inköpta virkes-
39829:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        slag, skulle man tvingas göra betydande ändring-
39830:        ta för att lindra den skattemässiga be-        ar i informationssystemen både hos virkesköpar-
39831:        handlingen då det gäller försäljning av flis   na och skatteförvaltningen för att följa upp de
39832:        så att en viss mängd av skogsägarnas för-      sålda mängderna av olika virkesslag. Det vore
39833:        säljning på årsnivå skulle vara skattefri,     inte heller möjligt att slopa förskottsinnehåll-
39834:        och på så sätt göra energivirke konkur-        ningen, eftersom det då inte skulle finnas några
39835:        renskraftigt i förhållande till energipro-     uppgifter om huruvida flisförsäljningen under
39836:        duktion som baserar sig på importerade         året överstiger de skattefria mängderna. Därmed
39837:        råvaror?                                       skulle flisförsäljarna få sina skattelättnader först
39838:                                                       i samband med skatteåterbäringen, ifall den
39839:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mängd flis som sålts inte överstigit den mängd
39840: anföra följande:                                      som får säljas skattefritt. Enligt de allmänna
39841:                                                       principerna för beskattningen får de utgifter som
39842:    Enligt 43 § inkomstskattelagen är skattepliktig    hänför sig till skattefri inkomst inte avdras i be-
39843: kapitalinkomst inkomsten av den första överlå-        skattningen, och det skulle därför bli nödvändigt
39844: telsen mot vederlag av rätten att avverka stamvir-    att extra noggrant kontrollera vad de olika utgif-
39845: ke i den skattskyldiges skog samt inkomsten av        terna hänför sig till. Eftersom även mervärdes-
39846: leveransförsäljning av trävaror, såsom stockar,       skatt skall betalas på flisförsäljning, skulle grun-
39847: stolpar, massaved och brännved, som har tillver-      den för skatten vara olika i mervärdesbeskatt-
39848: kats av stamvirke och flis. Såsom kapitalin-          ningen och inkomstbeskattningen.
39849: komstandelen av inkomst som förvärvats genom             Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte den
39850: leveransförsäljning anses försäljningsinkomsten       22 oktober 1996 en arbetsgrupp med uppgift att
39851: med avdrag för värdet av leveransarbetet. Enligt      utreda möjligheterna och framlägga ett förslag
39852: 63 § 3 mom. inkomstskattelagen anses värdet av        då det gäller att främja tillvaratagande och an-
39853: leveransarbetet utgöra skattepliktig inkomst en-      vändning av energivirke. Arbetsgruppen, i viiken
39854: dast till dendel den virkesmängd som en skatt-        ingick representanter för jord- och skogsbruks-
39855: skyldig eller dennes make, den skattskyldiges         ministeriet, handels- och industriministeriet, ar-
39856: hemmavarande barn som före skatteåret fyllt 14        betsministeriet, miljöministeriet och finansminis-
39857: år och en delägare i ett dödsbo eller i en beskatt-   teriet, utredde tillgången på energivirke, anskaff-
39858: ningssammanslutning eller en medlem av hans           ningen och användningen av energivirke samt
39859: familj under skatteåret har upparbetat eller          hur anskaffningen och användningen kunde
39860: transporterat sammanlagt överstiger 125 kubik-        ökas, verkningarna på sysselsättning och miljö
39861: meter. 1 praktiken blir det inte någon beskatt-       då det gäller utnyttjandet av virke för energiut-
39862: ningsbar kapitalinkomst kvar efter en försäljning     vinning, forsknings- och utvecklingarbetet på
39863: av flis då avdraget för värdet av leveransarbetet     området samt det aktuella läget beträffande bi-
39864: har gjorts.                                           drags- och skattesystemen. Arbetsgruppen redde
39865:     Fram till utgången av år 2005 gäller fortfaran-   också ut om man med hjälp av skattelättnader
39866: de en skogsbeskattning som grundar sig på area-       vid inkomstbeskattningen kan främja använd-
39867: len och enligt vilken den uppskattade avkast-         ningen av inhemsk energi. Arbetsgruppen kom
39868: ningen och inte försäljningsinkomsterna beskat-       dock fram till att det inte är ändamålsenligt att
39869: tas. De som har valt detta skogsbeskattningssys-      bevilja skattelättnader vid inkomstbeskattning-
39870: tem kan därmed inte få en sådan skattelättnad         en, eftersom de leder till en icke-neutral och mera
39871:                                               KK 516/1997 vp                                             5
39872: 
39873: invecklad beskattning. Arbetsgruppens enda för-         arbetsgruppens promemoria (Arbetsgruppspro-
39874: slag som gäller inkomstbeskattningen, ett förslag       memoria MMM 1997:4) har använts som bak-
39875: som inte var enhälligt, gällde Ieveransarbete i         grundsutredning vid utarbetandet av den
39876: fråga om energivirke i egen skog. Energivirkesar-       energistrategi för Finland som ingår i regeringens
39877: betsgruppen ansåg att direkt stöd är det mest           energipolitiska redogörelse tili riksdagen. Man
39878: effektiva sättet att öka tillvaratagandet av energi-    strävar efter att med olika medel öka använd-
39879: virke. Redan nu betalas 25 mk kubikmetern för           ningen av virke och att inrikta offentliga bidrag
39880: tillvaratagande av energivirke. Energivirkesar-         på tillvaratagande och användning av virke. Åt-
39881: betsgruppen föreslog att detta bidrag skulle höjas      gärder som vidtas med hjälp av inkomstbeskatt-
39882: tili 30 mk kubikmetern. Dessutom föreslog ar-           ningen och som Ieder tili en icke-neutral beskatt-
39883: betsgruppen att 35 mk kubikmetern skulle beta-          ning, försätter de skattskyldiga i en ojämbördig
39884: Ias för tillvaratagande av energivirke som sker i       ställning och inverkar på verkställandet av be-
39885: form av sysselsättningsarbete. Då dessa förmå-          skattningen är emellertid inte det rätta sättet att
39886: ner tili skillnad från de allmänna beskattnings-        främja en ökad användning av virke för energiut-
39887: principerna är skattefria, kan det inte anses skä-      vinning. 1 samband med behandlingen av reger-
39888: Iigt att energivirke beviljas ytterligare skattelätt-   ingens energipolitiska redogörelse i riksdagen
39889: nader i inkomstbeskattningen.                           kommer energipolitiken att diskuteras. Därefter
39890:     Regeringen har för avsikt att Iämna en energi-      vidtas de åtgärder som diskussionen ger upphov
39891:  politisk redogörelse tili riksdagen. Energivirkes-     tili.
39892: 
39893:      Helsingfors den 4 juni 1997
39894: 
39895:                                                                                     Minister Arja Alho
39896:                                           KK 517/1997 vp
39897: 
39898: Kirjallinen kysymys 517
39899: 
39900: 
39901: 
39902: 
39903:                                   Risto Penttilä /nuors ym.: Vaikeavammaisen lapsen oikeudesta hen-
39904:                                       kilökohtaiseen koulunkäyntiavustajaan
39905: 
39906: 
39907:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39908: 
39909:    Sairauden vuoksi vaikeasti vammautunut lap-      lainmukaisesti evätessään vaikeavammaisen lap-
39910: si on käynyt peruskoulun ensimmäisen luokan         sen henkilökohtaisen koulunkäyntiavustajan.
39911: Helsingissä kunnan koulussa. Kunta kustansi         Päätös ihmetyttää, koska kyseinen lapsi ei selviä
39912: välttämättömän henkilökohtaisen koulunkäyn-         koulunkäynnistä ilman henkilökohtaista avusta-
39913: tiavustajan palkkauksen. Peruskoulun käyminen       jaa.
39914: loppui kuitenkin ylivoimaisiksi käyneiden vaike-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39915: uksien vuoksi. Lapsi sai tilaisuuden jatkaa kou-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39916: lunkäyntiään liikuntavammaisten koulussa Hel-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39917: singin Ruskeasuolla. Koska kyseessä on valtion      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39918: omistama koulu, kunnan opetusvirasto katsoi,
39919: että se ei ole enää velvollinen kustantamaan lap-             Katsooko Hallitus, ettei laissa tarvitse
39920: selle välttämätöntä henkilökohtaista kouluavus-            turvata vaikeavammaiselle lapselle hen-
39921: tajaa. Koululla ei myöskään ole varoja henkilö-            kilökohtaista koulunkäyntiavustajaa ja
39922: kohtaisen koulunkäyntiavustajan palkkaami-                 oikeutta käydä koulua?
39923: seen. Lääninoikeus on myös päätöksessään kat-
39924: sonut kunnan opetusviraston toimineen täysin
39925: 
39926:       Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
39927: 
39928:           Risto Penttilä /nuors         Risto Kuisma /nuors           Jukka Tarkka /nuors
39929: 
39930: 
39931: 
39932: 
39933:  279001
39934: 2                                            KK 517/1997 vp
39935: 
39936: 
39937: 
39938: 
39939:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39940: 
39941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tannukset henkilökohtaisen avustajan paikkaa-
39942: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          misesta voidaan korvata sellaiselle vammaiselle
39943: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        henkilölle, joka tarvitsee runsaasti toisen henki-
39944: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto             lön apua kotona jokapäiväiseen elämään liitty-
39945: Penttilän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          vissä asioissa tai kodin ulkopuolella asioiden hoi-
39946: myksen n:o 517:                                        tamisessa, opiskelussa, harrastuksissa, työssä ja
39947:                                                        yleensä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Sa-
39948:            Katsooko Hallitus, ettei laissa tarvitse    nonnan voidaan korvata on katsottu aiheutta-
39949:         turvata vaikeavammaiselle lapselle hen-        van sellaisen tulkinnan, että määrärahan myön-
39950:         kilökohtaista koulunkäyntiavustajaa ja         tämisen on katsottu olevan budjettisidonnainen
39951:         oikeutta käydä koulua?                         eli korvauksia on maksettu sen mukaan kuin
39952:                                                        budjetissa on ollut rahaa, eikä korvaamisvelvol-
39953:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            lisuutta ole katsottu ehdottomaksi.
39954: taen seuraavaa:                                            Koulutuksen lainsäädännön uudistamisessa
39955:                                                        ollaan loppusuoralla, ja hallituksen esitys uudek-
39956:     Opetushallituksen lukuvuotta 1994-95 kos-          si koulutuksen lainsäädännöksi on annettu edus-
39957: kevan erityisopetusselvityksen mukaan perus-           kunnalle 23.5.1997.Uusien lakien on ehdotettu
39958: koulussa oli päätoimisia koulunkäyntiavustajia         tulevan voimaan l päivänä elokuuta 1998. Perus-
39959:  1 61 Oja sivutoimisia 255. Koulunkäyntiavustajia      opetuslakiehdotuksen 31 §:n l momentin mukai-
39960: on erityisesti vaikeasti kuulo-, näkö-, liikunta- ja   sesti vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvit-
39961: kehitysvammaisia oppilaita varten. Koulun-             sevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksut-
39962: käyntiavustajista suuri osa on palkattu työlli-        ta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkit-
39963: syysvaroilla.                                          semis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppi-
39964:     Peruskoululain (476/1983) 3 §:n 1 momentin         lashuoltopalvelut, erityiset apuvälineet sekä eri-
39965: mukaisesti koulun kasvatus ja opetus on järjes-        tyisopetukseen liittyvät kuntoutus- ja tukipalve-
39966: tettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mu-       lut. Lakiehdotukseen 39 §:n mukaisesti opetus-
39967: kaisesti. Tämän opetuksen yksilöllistämistä kos-       ministeriö voi päättää, että opetuksen järjestäjän
39968: kevan säännöksen on katsottu edellyttävän, että        tulee huolehtia erityisopetuksen yhteydessä an-
39969: koulu huolehtii muun ohella myös tarvittavien          nettavasta kuntoutuksesta sekä mainittuun ope-
39970: koulu- ja luokkakohtaisten avustajien paikkaa-         tukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tuki teh-
39971: misesta. Koulunkäyntiavustajista ja avustajien         tävistä.
39972: kelpoisuusvaatimuksista koululainsäädäntöön                Kysymyksen pohjana olevassa nimenomaises-
39973: ei sisälly erityisiä säännöksiä. Edellä todetun        sa tapauksessa on kysymys Helsingin Ruskea-
39974: yleissäännöksen mukaisesti kouluun palkattujen         suon valtion omistaman liikuntavammaisten eri-
39975: avustajien palkkakustannukset luetaan opetus-          tyiskoulun oppilaan koulunkäyntiavustajan
39976: ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain          paikkaamisesta. Ruskeasuon koulun hoitohen-
39977: (705/1992) mukaisesti opetustoimen menoihin,           kilöstö vastaa oppilaiden hoito- ja avustustoi-
39978: joihin myönnetään laskennallista valtionosuut-         minnasta 211uokkaryhmässä ja 3 oppilaskodissa
39979: ta.                                                    sekä järjestää päiväoppilaille ohjattua aamu- ja
39980:     Lain vammaisuuden perusteellajärjestettävis-       iltapäivätoimintaa. Oppilasryhmässä on yleensä
39981: tä palveluista ja tukitoimista (380/1987) 9 §:n mu-    6---8 oppilasta, yksi opettaja ja kaksi luokka-
39982: kaisesti vammaiselle henkilölle korvataan hänen        avustajaa. Koulun oppilaat ovat yhä vaikeavam-
39983: vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen          maisempia ja heidän koulunkäyntinsä edellyttä-
39984: mukaan kokonaan tai osittain kustannukset, jot-        mä yksilöllinen avustus- ja ohjaustarve sekä per-
39985: ka hänelle aiheutuvat henkilökohtaisen avusta-         heiden tarvitsema tuki ovat selvästi lisääntyneet.
39986: jan paikkaamisesta. Kuitenkin asetuksen vam-           Koulun omat toimintamäärärahat eivät ole vii-
39987: maisuuden perusteellajärjestettävistä palveluista      me vuosina riittäneet hoito- ja ohjauspalveluiden
39988: ja tukitoimista (759/1987) 16 §:n mukaisesti kus-      tarpeen mukaiseen järjestämiseen, joten koulu
39989:                                              KK 517/1997 vp                                          3
39990: 
39991: on joutunut paikkaamaan henkilöstövajausta             menossa valtion erityiskoulujen kehittäminen
39992: valtion tuella työllistetyillä ja siviilipalvelumie-   erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskuk-
39993: hillä.                                                 siksi, jolloin vammaisten lasten opetus- ja kun-
39994:    Kysymyksen pohjana olevassa yksityistapa-           toutustoimintaa voidaan parantaa aikaisemmas-
39995: uksessa on annettu lääninoikeuden päätös. Tä-          ta ja ottaa aikaisempaa paremmin huomioon
39996: män jälkeen ongelma tulisi selvittää ja ratkaista      vammaisen lapsen tarpeet henkilökohtaisen ope-
39997: oppilaitoksen tasolla.                                 tussuunnitelman avulla.
39998:    Opetusministeriöllä ja opetushallituksella on
39999:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1997
40000: 
40001:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
40002: 4                                           KK 517/1997 vp
40003: 
40004: 
40005: 
40006: 
40007:                                          Tili Riksdagens Talman
40008: 
40009:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sträckning behöver en annan persons hjälp hem-
40010: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ma i ärenden som hör till det dagliga livet eller
40011: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       utanför hemmet för uträttande av ärenden, vid
40012: man Risto Penttilä m.fl. undertecknade skriftliga      studier, fritidsaktiviteter, arbete och samhälls-
40013: spörsmål nr 517:                                       verksamhet i allmänhet. Uttrycket "kan ersättas"
40014:                                                        har ansetts föranleda en sådan tolkning att bevil-
40015:           Anser Regeringen att man inte i lagen        jande av anslag har ansetts beroende av budge-
40016:        behöver trygga personliga skolgångsbi-          ten, dvs. ersättningar har utbetalts i enlighet med
40017:        träden och rätt att gå i skola för gravt        hur det funnits pengar i budgeten och ersättnings-
40018:        handikappade barn?                              skyldigheten har inte ansetts ovillkorlig.
40019:                                                           Reformen av utbildningslagstiftningen är inne
40020:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          på slutrakan och den 23 maj 1997 avläts regering-
40021: anföra följande:                                       ens proposition till riksdagen med förslag till ny
40022:                                                        utbildningslagstiftning. Enligt propositionen
40023:     Enligt en undersökning av utbildningsstyrel-       skall de nya lagarna träda i kraft den 1 augusti
40024: sen om specialundervisningen läsåret 1994-95           1998. Enligt 31 § 1 mom. i den föreslagna lagen
40025: fanns det då 1 610 skolgångsbiträden i huvud-          om grundläggande utbildning har handikappade
40026: syssla och 255 i bisyssla i grundskolorna. Skol-       elever och andra elever i behov av särskilt stöd
40027: gångsbiträden finns speciellt för de gravt hörsel-     dessutom rätt att avgiftsfritt få sådana tolknings-
40028: och synskadade och för de rörelse- och utveck-         och biträdestjänster, övriga undervisnings- och
40029: lingshämmade eleverna. En stor del av skol-            elevvårdstjänster, särskilda hjälpmedel samt re-
40030: gångsbiträdena avlönas med sysselsättningsmed-         habiliterings- och stödtjänster i anslutning till
40031: el.                                                    specialundervisningen. Enligt lagförslagets 39 §
40032:     Enligt 3 § 1 mom. grundskolelagen (476/1983)       kan undervisningsministeriet besluta att en ut-
40033: skall den fostran och undervisning som meddelas        bildningsanordnare skall sörja för rehabilitering
40034: i grundskolan anordnas med beaktande av ele-           som ges i samband med specialundervisningen
40035: vernas ålder och förutsättningar. Det har ansetts      samt för utvecklings-, handlednings- och stöd-
40036: att detta stadgande om individualisering av un-        uppgifter som ansluter sig tili nämnda undervis-
40037: dervisningen förutsätter att skolan bland annat        ning.
40038: ser till att de biträden som behövs i skolan och i        1 det uttyckliga fall som ligger bakom spörs-
40039: klasserna anställs. Någon särskild bestämmelse         målet är det fråga om avlönande av skolgångsbi-
40040: om skolgångsbiträden och krav på utbildning            träde för en elev vid den statsägda specialskolan
40041: hos biträdena ingår inte i skollagstiftningen. Lö-     för rörelsehindrade i Brunakärr i Helsingfors
40042: nekostnaderna för de biträden som en skola an-         (Ruskeasuon koulu). Vårdpersonalen vid Rus-
40043: ställt i enlighet med den allmänna bestämmelsen        keasuon koulu svarar för vården och hjälpen tili
40044: räknas enligt lagen om finansiering av undervis-       eleverna i 21 klassgrupper och 3 elevhem samt
40045: nings- och kulturverksamhet (705/1992) till såda-      ordnar handledd förmiddags- och eftermiddags-
40046: na utgifter för undervisningsverksamheten som          verksamhet för dagseleverna. En elevgrupp har
40047: kalkylmässig statsandel beviljas för.                  vanligen 6-8 elever, en lärare och två klassbiträ-
40048:     Enligt 9 § lagen om service och stöd på grund      den. Eleverna i skolan är allt gravare handikap-
40049: av handikapp (380/ 1987) ersätts en handikappad,       pade och det behov av personlig hjälp och hand-
40050: i enlighet med det behov som följer av hans handi-     ledning deras skolgång förutsätter samt det stöd
40051: kapp eller sjukdom, helt eller delvis för sina kost-   familjerna behöver har klart ökat. Skolans egna
40052: nader för avlönande av personlig hjälpare. Likväl      anslag för omkostnader har inte de senaste åren
40053: fastslås i 16 § i förordningen om service och stöd     räckt för att ordna vård- och handledningstjäns-
40054: på grund av handikapp (759/1987) att kostnader-        terna enligt behov, så skolan har varit tvungen att
40055: na för avlönande av en personlig hjälpare kan          fylla personalunderskottet med statsstödssyssel-
40056: ersättas för sådan handikappad som i stor ut-          satta och civiltjänstgörare.
40057:                                              KK 517/1997 vp                                             5
40058: 
40059:    I det enskilda fall som ligger bakom spörsmå-       skolorna tili utvecklings- och servicecentraler för
40060: let har utfårdats ett beslut av länsstyrelsen. Efter   specialundervisningen, varvid man kan förbättra
40061: detta borde problemet redasut och lösas på läro-       undervisnings- och rehabiliteringsverksamheten
40062: anstaltsnivå.                                          för handikappade barn och bättre än tidigare,
40063:     Undervisningsministeriet och utbildningssty-       med hjälp av individuella läroplaner uppmärk-
40064: relsen håller på att utveckla de statliga Special-     samma de handikappade barnens behov.
40065: 
40066:      Helsingforsden 2 juni 1997
40067: 
40068:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
40069: 1
40070: 1
40071:  1
40072:   1
40073:   1
40074:    1
40075:     1
40076:     1
40077:      1
40078:       1
40079:       1
40080:        1
40081:         1
40082:         1
40083:          1
40084:           1
40085:           1
40086:            1
40087:             1
40088:             1
40089:              1
40090:               1
40091:               1
40092:                1
40093:                 1
40094:                 1
40095:                  1
40096:                   1
40097:                   1
40098:                                             KK 518/1997 vp
40099: 
40100: Kirjallinen kysymys 518
40101: 
40102: 
40103: 
40104: 
40105:                                    Risto Penttilä /nuors ym.: Vaikeavammaisten lasten oikeudesta
40106:                                        terapiaan
40107: 
40108: 
40109:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40110: 
40111:    Vaikeavammainen lapsi, joka saa Kelan eri-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40112: tyishoitotukea, on oikeutettu Kelan kustanta-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40113: maan kuntoutukseen, kuten esim. kuvataidetera-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40114: piaan. Kuitenkin, mikäli lapsi käy Helsingissä        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40115: Ruskeasuolla liikuntavammaisten koulua, joka
40116: on valtion koulu, hänen terapiaansa ei Kelan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40117: tarvitse korvata, koska koulun pitää lain mu-                ryhtyä taatakseen myös Helsingissä Rus-
40118: kaan järjestää kaikki oppilaidensa tarvitsemat               keasuon koulua käyvien vaikeavammais-
40119: terapiat. Ruskeasuon koulu ei kuitenkaan pysty               ten lasten tarvitsemat terapiat?
40120: järjestämään muuta kuin toiminta-, puhe- ja fy-
40121: sioterapiaa, ja näitäkin vain hyvin pienelle osalle
40122: koulun oppilaista.
40123:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
40124:           Risto Penttilä /nuors          Risto Kuisma /nuors           Jukka Tarkka /nuors
40125: 
40126: 
40127: 
40128: 
40129: 279001
40130: 2                                           KK 518/1997 vp
40131: 
40132: 
40133: 
40134: 
40135:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40136: 
40137:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        heikentyneet, tarvittava ammatillinen koulutus
40138: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tai valmennus hänen työkykynsä säilyttämiseksi
40139: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tai parantamiseksi, jollei sitä ole järjestetty eri-
40140: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto            tyisopetusta koskevien säännösten perusteella
40141: Penttilän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         (1504/1995). Edelleen 3 momentin mukaisesti
40142: myksen n:o 518:                                       ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan tässä
40143:                                                       myös ammatillisen koulutuksen vuoksi välttä-
40144:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mätöntä peruskoulutusta. Tämän säännöksen
40145:        ryhtyä taatakseen myös Helsingissä Rus-        nojalla kansaneläkelaitos on korvannut koko-
40146:        keasuon koulua käyvien vaikeavammais-          naan koulun työkauden ulkopuolella annetun
40147:        ten lasten tarvitsemat terapiat?               terapian.
40148:                                                          Kuulovammaisten, näkövammaisten ja lii-
40149:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuntavammaisten koulusta annetun lain ja ase-
40150: vasti seuraavaa:                                      tuksen sekä kansaneläkelaitoksen järjestämästä
40151:                                                       kuntoutuksesta annetun lain välillä on käytän-
40152:    Kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä             nössä ollut runsaasti tulkintaerimielisyyksiä, ku-
40153: liikuntavammaisten kouluista annatun lain (481/       ten tässäkin nimenomaisessa tapauksessa, jossa
40154: 1983) 1 §:n mukaisesti valtio perustaa ja ylläpitää   on kysymys Ruskeasuon liikuntavammaisten
40155: erityiskouluja peruskouluopetuksen järjestämi-        koulua käyvän lapsen terapian järjestämisestä.
40156: seksi oppivelvollisuusikäisille kuulovammaisille      On kuitenkin huomattava, että valtion erityis-
40157: ja näkövammaisille sekä liikuntavammaisille.          kouluja koskeva lainsäädäntö on ensisijainen ja
40158: Edelleen 2 §:n mukaisesti koulun kasvatuksessa        kansaneläkelaitosta koskeva lainsäädäntö toissi-
40159: ja opetuksessa toteutetaan peruskoulun kasva-         jainen.
40160: tus- ja opetustavoitteita. Samalla koulun tarkoi-        Opetushallituksen vuonna 1996 julkaisemassa
40161: tuksena on edistää oppilaan kokonaiskuntoutus-        selvityksessä Erityisopetuksen tila edellytettiin,
40162: ta sekä antaa oppilaalle hänen vajavuuttaan kor-      että valtion erityiskoulujen tulee selvittää keski-
40163: vaavat taidot. Kokonaiskuntoutuksen toteutta-         näistä työnjakoaan ja kehittää edelleen palvelu-
40164: miseksi koulussa järjestetään opetusta tukevaa        jaan toiminnaltaan monipuolisemmiksi.
40165: sosiaalista ja lääkinnällistä kuntoutusta.               Opetushallituksen ehdotuksessa opetusminis-
40166:     Kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä            teriölle peruskoulun kehittämisen toimenpide-
40167: liikuntavammaisten kouluista annetun lain             ohjelmaksi 30.8.1996 edellytetään, että opetus-
40168: 17 §:n mukaisesti opetusministeriö voi määrätä        hallitus kehittää yhdessä vammaisten lasten kou-
40169: koululle tehtäväksijärjestää peruskoulussa opis-      lujen ja ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa
40170: kelevalle tässä laissa tarkoitetuille vammaisille     erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskuk-
40171: oppilaille opiskelun tukemiseksi tilapäistä ope-      sia,jotka antavat palveluja muille kouluille vam-
40172: tusta, jonka aikana voidaan järjestää myös kun-       maisten lasten opetus- ja tukijärjestelyissä. Ope-
40173: toutusta sekä vastaavasti järjestää alle oppivel-     tushallitus on esittänyt vammaisten koulujen ra-
40174: vollisuusikäiselle ja peruskouluosa päättäneille      hoitusjärjestelmän muutettavaksi siten, että eri-
40175: tässä laissa tarkoitetuille vammaisille lapsille ja   tyisopetuksen kehittämis- ja palvelutyö ja sitä
40176: nuorille tilapäistä kuntoutusta koulutus- ja kun-     tukeva verkosto voivat aloittaa toimintansa
40177: toutussuunnitelman laatimista ja seurantaa var-       vuonna 1998.
40178: ten ja jatko-opintoihin, työelämään ja yhteiskun-        Hallituksen esityksessä uudeksi koululainsää-
40179: taan sijoittumista varten.                            dännöksi, joka on annettu eduskunnalle
40180:    Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou-         23.5.1997, on perusopetuslakiehdotuksen 31 §:n
40181: tuksesta annetun lain (610/1991) 2 §:n mukaisesti     1 momentin mukaisesti vammaisella ja muulla
40182: kansaneläkelaitoksen on järjestettävä vakuute-        erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla lisäksi oi-
40183: tulle,jonka työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat       keus saada maksutta opetukseen osallistumisen
40184: sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti        edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut,
40185:                                           KK 518/1997 vp                                           3
40186: 
40187: muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, erityiset    men maksettavaksi ja mikä osa kansaneläkelai-
40188: apuvälineet sekä erityisopetukseen liittyvät kun-   toksen maksettavaksi.
40189: toutus- ja tukipalvelut Perusopetuslakiehdotuk-        Opetusministeriön käsityksen mukaan uusi
40190: sen 39 §:n mukaisesti opetusministeriö päättää      perusopetuslakiehdotus sisältää tarpeelliset sää-
40191: siitä, mikä osa oppilaitoksessa järjestettävästä    dökset paremman vastuunjaon aikaansaami-
40192: kuntoutuksesta ja opetukseen liittyvistä kehittä-   seksi vammaisten lasten erityispalvelujen osalta
40193: mis-, ohjaus- ja tukitehtävistä kuuluu opetustoi-   opetustoimen ja kansaneläkelaitoksen välillä.
40194: 
40195:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1997
40196: 
40197:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
40198: 4                                            KK 518/1997 vp
40199: 
40200: 
40201: 
40202: 
40203:                                           Tili Riksdagens Talman
40204: 
40205:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        träning som behövs för att bevara eller förbättra
40206: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          hans arbetsförmåga, om sådan inte har ordnats
40207: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        enligt stadgandena om specialundervisning. En-
40208: man Risto Penttilä m.fl. undertecknade spörsmål         ligt 3 mom. avses med yrkesinriktad rehabilite-
40209: nr 518:                                                 ring här även sådan grundutbildning som är nöd-
40210:                                                         vändig för yrkesutbildning. Folkpensionsanstal-
40211:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ten har med stöd av denna bestämmelse helt
40212:         ta för att säkerställa behövlig terapi också    ersatt terapi som givits utom skolans arbetsperi-
40213:         för de gravt handikappade bam som går i         od.
40214:         Ruskeasuon koulu i Helsingfors?                     Mellan lagen och förordningen om skolor för
40215:                                                         hörselskadade och synskadade samt rörelsehin-
40216:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           drade och lagen om rehabilitering som ordnas av
40217: anföra följande:                                        folkpensionsanstalten har det i praktiken före-
40218:                                                         kommit gott om olika meningar om tolkningen.
40219:     Enligt 1 § lagen om skolor för hörselskadade        Så också i detta fall där det är fråga om att ordna
40220: och synskadade samt rörelsehindrade (481/1983)          terapi för bam som går i Ruskeasuon liikunta-
40221: inrättar och upprätthåller staten specialskolor i       vammaisten koulu. Det är dock att observera att
40222: syfte att anordna grundskoleundervisning för            lagstiftningen om de statliga specialskoioma är
40223: hörselskadade och synskadade samt rörelsehin-           primär och lagstiftningen om folkpensionsan-
40224: drade bam i läropliktsåldem. Enligt 2 § skall           stalten är sekundär.
40225: grundskolans mål för fostran och undervisning               1 den utredning som utbildningsstyrelsen gav
40226: uppnås i skolans fostran och undervisning. Sam-         ut 1996, Lägesrapport om specialundervisning-
40227: tidigt syftar skolan till att främja en total rehabi-   en, förutsattes att de statliga specialskoioma
40228: litering av eleven samt att ge honom fårdigheter        skall utreda arbetsfördelningen mellan skoloma
40229: som kompenserar hans handikapp. För en total            och vidareutveckla sin service så att verksamhe-
40230: rehabilitering anordnas i skolan social och medi-       ten blir mångsidigare.
40231: cinsk rehabilitering som stöder undervisningen.             1 utbildningsstyrelsens förslag till undervis-
40232:     Enligt 17 § lagen om skolor för hörselskadade       ningsministeriet som gäller ett åtgärdsprogram
40233: och synskadade samt rörelsehindrade kan under-          för utvecklande av grundskolan 30.8.1996 förut-
40234: visningsministeriet bestämma att det åligger en         sätts att utbildningsstyrelsen tillsammans med
40235: skola att anordna temporär undervisning för stö-        skoloma för handikappade bam och specialyr-
40236: dande av studiema för handikappade elever som           kesläroanstaltema utvecklar utvecklings- och
40237: avses i denna lag och som studerar i grundskola,        servicecentrer för specialundervisningen vilka
40238: varvid de även kan ges rehabilitering, samt på          tillhandahåller tjänster för andra skolor när det
40239: motsvarande sätt anordna temporär rehabilite-           gäller undervisnings- och stödarrangemang för
40240: ring för handikappade bam som avses i denna lag         handikappade bam. Utbildningsstyrelsen har fö-
40241: och som inte uppnått läropliktsåldem och för            reslagit en ändring av systemet för finansiering av
40242: handikappade unga personer som har gått ut              skoloma för handikappade så att utvecklings-
40243: grundskolan, för uppgörande och uppföljning av          och servicearbetet inom specialundervisningen
40244: utbildnings- och rehabiliteringsplan samt för pla-      och ett nätverk som stöder det kan inleda sin
40245: cering i fortsatta studier, i arbetslivet och i sam-    verksamhet år 1998.
40246: hället.                                                     1 regeringens proposition med förslag till ny
40247:     Enligt 2 § (1504/1995) lagen om rehabilitering      lagstiftning om utbildning, som avläts till riksda-
40248: som ordnas av folkpensionsanstalten (610/1991)          gen 23.5.1997, har handikappade elever och an-
40249: skall folkpensionsanstalten för en försäkrad vars       dra elever i behov av särskilt stöd enligt det före-
40250: arbetsförmåga och förvärvsmöjligheter väsent-           slagna 31 § 1 mom. i lagen om grundläggande
40251: ligt har försvagats på grund a v sjukdom, lyte eller    utbildning dessutom rätt att avgiftsfritt få sådana
40252: kroppsskada ordna yrkesutbildning eller yrkes-          tolknings- och biträdestjänster, övriga undervis-
40253:                                              KK 518/1997 vp                                           5
40254: 
40255: nings- och elevvårdstjänster, särskilda hjälpme-       undervisningsväsendet och viiken del som skall
40256: del samt rehabiliterings- och stödtjänster i anslut-   betalas av folkpensionsanstalten.
40257: ning tili specialundervisningen vilka är en förut-        Enligt undervisningsministeriets uppfattning
40258: sättning för att de skall kunna delta i undervis-      innehåller förslaget tili ny Iag om grundläggande
40259: ningen. Enligt den föreslagna 39 § i lagen om          utbildning de bestämmelser som behövs för att
40260: grundläggande utbildning beslutar undervis-            det skall kunna åstadkommas en bättre ansvars-
40261: ningsministeriet viiken del av den rehabilitering      fördelning mellan undervisningsväsendet och
40262: som ordnas vid Iäroanstalten och av utveck-            folkpensionsanstalten i fråga om specialservice
40263: Iings-, handlednings- och stöduppgifterna i an-        för handikappade barn.
40264: slutning tili undervisningen som skall betalas av
40265: 
40266:      Helsingfors den 3 juni 1997
40267: 
40268:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
40269:                                               KK 519/1997 vp
40270: 
40271: Kirjallinen kysymys 519
40272: 
40273: 
40274: 
40275: 
40276:                                      Bjarne Kallis /skl: Algeriaan isänsä mukana matkustaneen pikku-
40277:                                          tytön palauttamisesta Suomeen
40278: 
40279: 
40280:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40281: 
40282:    Julkinen sana on melko laajasti taas kerran          s~ssi pitäisi saada loppumaan mahdollisimman
40283: kertonut "siepatusta" Suomen kansalaisesta,             pmn.
40284: joka tarvitsee kaiken diplomaattisen avun, jotta           Asian hoitaminen oikeusteitse on yksi tie,
40285: hänet saataisiin turvallisesti takaisin Suomeen.        mutta tällaisessa tapauksessa pitäisi diplomaatti-
40286: Kysymys ei ole tällä kertaa liikemiehestä, vaan         teitse tehdä kaikkensa, jotta lapsi pian voitaisiin
40287: 4-vuotiaasta pikkutytöstä, joka "vietiin" viime         palauttaa äidilleen. Lapsen olinpaikan selvittä-
40288: joulukuussa Algeriaan. Algerialaisisä vei tytön         minen on tietenkin tärkeää, muttei riittävää. On
40289: äidiltä lupaa saamatta lapsen Algeriaanja palasi        muistettava, että kysymyksessä on avuton Suo-
40290: itse Suomeen helmikuussa 1997. Isä on tällä             men kansalainen, jolle kaikki mahdollinen apu
40291: hetkellä Suomessa vangittuna, mutta ei anna             on annettava.
40292:  suostumusta lapsen palauttamiselle Algeriasta             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40293:  Suomeen.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40294:     Lapsen äiti yrittää epätoivoissaan oikeusteitse     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40295:  saada lapsensa takaisin Suomeen. Oikeuden-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40296:  käynti saattaa viedä pitkänkin ajan, ja se on
40297:  kustannuksia vaativa prosessi. Joka tapauksessa                     Aikooko Hallitus ryhtyä kaikkiin
40298:  tämä lähes puoli vuotta kestänyt piina on ollut                  mahdollisiin toimiin 4-vuotiaan tyttölap-
40299:  lapsen äidille henkisesti hyvin raskas aika, ja pro-             sen palauttamiseksi Algeriasta Suomeen?
40300: 
40301:       Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
40302: 
40303:                                              Bjarne Kallis /skl
40304: 
40305: 
40306: 
40307: 
40308:  279001
40309: 2                                           KK 519/1997 vp
40310: 
40311: 
40312: 
40313: 
40314:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40315: 
40316:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        musvaltioon - kuten tässä tapauksessa Alge-
40317: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         riaan - tai jätetään sieltä palauttamatta, Suo-
40318: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       messa avustavana viranomaisena lapsikaap-
40319: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne           pausasioissa toimii ulkoasiainministeriö.
40320: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Ulkoasiainministeriön tehtäviä ulkomailla-
40321: n:o 519:                                              myös lapsikaappausasioissa-säätelee kansain-
40322:                                                       välinen tapa ja erityisesti Wienin diplomaatti- ja
40323:           Aikooko Hallitus ryhtyä kaikkiin            konsulisuhteita koskevat yleissopimukset. Lap-
40324:        mahdollisiin toimiih 4-vuotiaan tyttölap-      sikaappaustilanteissa ulkoasiainministeriön teh-
40325:        sen palauttamiseksi Algeriasta Suomeen?        tävänä on erityisesti ryhtyä toimenpiteisiin luvat-
40326:                                                       tomasti poisviedyn tai patauttamatta jätetyn lap-
40327:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           sen olinpaikan ja olosuhteiden selvittämiseksi
40328: taen seuraavaa:                                       paikallisten viranomaisten välityksellä, avustaa
40329:                                                       asianajajan hankkimisessa ja tiedonvälityksessä
40330:     Lapsikaappaukset ovat aina traagisia tapah-       sekä pyrkiä lapsen vapaaehtoisen palauttamisen
40331: tumia. Ne ovat traumaattisia lapselle ja vanhem-      toteutumiseen.
40332: malle, joka jää epätietoiseksi lapsensa oloista ja        Ulkoasiainhallinnon mahdollisuudet avustaa
40333: kohtalosta. Näissä tapauksissa viranomaiset ei-       näissä maissa lapsikaappaustilanteen selvittämi-
40334: vät aina pysty auttamaan, mutta kansainvälinen        seksi ovat kuitenkin rajalliset, mikä johtuu lähin-
40335: yhteisö pyrkii saamaanjäsenensä toimimaan yh-         nä siitä, että kansainvälisen oikeuden periaatteen
40336: teisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti ja yhteis-   mukaisesti henkilöön sovelletaan sen valtion oi-
40337: toimin edesauttamaan tapausten selvittämisessä.       keusjärjestystä, missä henkilö kulloinkin oleske-
40338:     Päämäärän saavuttamiseksi on tehty Euroo-         lee. Algeriassa Sabira-tytön asiaa hoidettaessa
40339: pan neuvoston ja Haagin kansainvälisiä lapsi-         on siten toimittava Algerian oikeusjärjestyksen
40340: kaappauksia koskevat sopimukset. Suomi on ra-         mukaisesti. Erityisesti tämä on merkittävää, kos-
40341: tifioinut sopimukset vuonna 1994. Suomen tar-         ka Sabira on myös Algerian kansalainen. Päätös
40342: koituksena on lisäksi pyrkiä kahdenvälisiin sopi-     Sabiran huoltajuudesta ja muista maastalähdön
40343: musjärjestelyihin niiden maiden kanssa, jotka ei-     varmistavista edellytyksistä on siten mahdolli-
40344: vät halua liittyä näihin monenkeskisiin sopimuk-      sesti hankittava paikallisen tuomioistuimen
40345: siin. Suomi pyrkii siten siihen, että mahdollisim-    kautta.
40346: man monet valtiot liittyisivät näihin sopimuk-            Julkisuudessa esitetyn käsityksen vastaisesti
40347: siin. Haagin sopimukseen on liittynyt 46 valtiota     Suomen viranomaisilla ei ole oikeutta ryhtyä
40348: ja Euroopan neuvoston sopimukseen 21 valtiota.        omatoimisesti toimenpiteisiin Sabiran huostaan-
40349:     Ulkoasiainministeriässä on vuosina 1990-          ottamiseksi ja kuljettamiseksi pois maasta.
40350: 1997 käsitelty yhteensä 29lapsikaappaustapaus-            Ulkoasiainministeriö on ryhtynyt apua koske-
40351: ta. Kaappaukset ovat koskeneet sekä Haagin ja         van pyynnön saatuaan viipymättä suorittamaan
40352: Euroopan neuvoston sopimuksiin liittyneitä            sille kuuluvia, erityisesti lapsen palauttamiseen
40353: maita että sopimuksiin liittymättömiä maita.          Suomeen tähtääviä tehtäviä. Tämän päämäärän
40354: Näistä tapauksista noin kymmenen lasta on saa-        toteuttamiseksi ministeriö on alusta lukien ollut
40355: tu takaisin.                                          yhteistyössä äidin asianajajan kanssa. Ulko-
40356:     Todettakoon, että sopimuksissa on sovittu vi-     asiainministeriön saatua tiedon Sabiran isän
40357: ranomaisten välisistä yhteistyömenettelytavoista      tuomitsemisesta 12.2.1997 Turunseudun käräjä-
40358: niissä tilanteissa,joissa lapsi viedään sopimusval-   oikeudessa panttivangin ottamisesta vankeuteen
40359: tioon tai jätetään sieltä palauttamatta. Sopimus-     Suomen Algerian va. asiainhoitaja kävi
40360: ten mukaisena keskusviranomaisena Suomessa            16.2.1997 Algerian ulkoministeriössä pyytä-
40361: on vuodesta 1994 oikeusministeriö. Algeria ei ole     mässä virka-apua Sabiran olinpaikan selvittämi-
40362: liittynyt kumpaankaan sopimukseen.                    seksi ja hänen patauttamisekseen Suomeen. Al-
40363:     Silloin, kun lapsi viedään muuhun kuin sopi-      gerian Tukholmassa olevaa Helsinkiin akkre-
40364:                                            KK 519/1997 vp                                            3
40365: 
40366: ditoitua suurlähettilästä informoitiin asiasta       lisäksi vedottiin panttivankisopimukseen. Jäljen-
40367: 19.2.1997.                                           nös tästä nootista toimitettiin välittömästi Alge-
40368:     Ministeriö on lisäksi ollut yhteydessä Suomen    rian ulkoministeriön tietoon myös Algerian Tu-
40369: keskusrikospoliisiin ja Interpoliin. Ministeriö on   nisian suurlähettilään kautta.
40370: avustanut äitiä asianajajan hankkimisessa Alge-         Olen itse huhtikuun lopulla lähettänyt kirjeen
40371: riassa sekä asiakirjojen toimittamisessa ja muus-    Algerian ulkoministerille, jotta saisimme kaiken
40372: sa yhteydenpidossa asianajajaan.                     mahdollisen avun Sabiran olinpaikan ja olosuh-
40373:     Suomen Algerian va. asiainhoitaja on ollut       teiden selvittämiseksi.
40374: jatkuvasti tiiviissä yhteydessä Algerian ulkomi-        Sabiran olinpaikka on nyt saatu selville ja äi-
40375: nisteriöön ja ulkoministeriön kautta oikeusmi-       din algerialainen asianajaja on menossa häntä
40376: nisteriöön. Asiainhoitaja on lisäksi myös Alge-      tapaamaan Algerian viranomaisten avustamana.
40377: rian Tunisian suurlähettilään kautta pyrkinyt        Algeria on kuitenkin ollut haluton soveltamaan
40378: edistämään Sabiran palauttamista.                    YK:n panttivankisopimusta Sabiran tapauk-
40379:     Suomen Tukholman suurlähettiläs on neuvo-        seen. Algerian taholta on kehotettu ryhtymään
40380: tellut Algerian Suomeen akkreditoidun Tukhol-        tuomioistuinkäsittelyyn, jota äidin algerialainen
40381:  massa olevan suurlähettilään kanssa Sabiran ti-     asianajaja on panemassa vireille.
40382: lanteen ratkaisemisesta.                                Viitaten kaikkeen edellä mainittuun voin to-
40383:     Saatuaan 12.5.1997 tiedon siitä, että Algeria    deta vielä lyhyesti vastauksena valtioneuvostolle
40384:  oli 17.1.1997 liittynyt YK:n panttivankisopi-       esitettyyn kysymykseen, että Sabiran tapaukses-
40385:  mukseen ulkoasiainministeriö lähetti samana         sa on tehty ja tullaan tekemään kaikki mahdol-
40386:  päivänä Algerian Tukholman suurlähetyställe         linen, jotta Sabira saataisiin palautettua Suo-
40387:  nootin, jossa, viitaten aikaisempiin pyyntöihin     meen.
40388:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
40389:                                                                 Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
40390: 4                                            KK 519/1997 vp
40391: 
40392: 
40393: 
40394: 
40395:                                          Tili Riksdagens Talman
40396: 
40397:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         kvarhålls i en sådan stat, är utrikesministeriet
40398: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          biträdande myndighet i Finland i ärenden som
40399: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        gäller bortförande av barn.
40400: man Bjarne Kallis undertecknade spörsmål nr                Utrikesministeriets uppgifter i utlandet -
40401: 519:                                                    även i fall som gäller bortförande av barn -
40402:                                                         regleras av internationell praxis och särskilt av
40403:            Ämnar Regeringen föranstalta om allt         Wienkonventionerna om diplomatiska och kon-
40404:         som är möjligt för att återföra ett fyra-       sulära förbindelser. När ett barn bortförts skall
40405:         årigt flickebarn från Algeriet tili Finland?    utrikesministeriet genom de lokala myndigheter-
40406:                                                         na särskilt vidta åtgärder för att utröna det olov-
40407:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ligen bortförda eller kvarhållna barnets förhål-
40408: anföra följande:                                        landen och var det befinner sig, underlätta an-
40409:                                                         skaffandet av advokat och informationsförmed-
40410:     Barnkapningar är alltid tragiska händelser.         lingen samt försöka medverka tili att barnet åter-
40411: De är traumatiska för barnet och för den förälder       lämnas på friviliig väg.
40412: som inte vet något om barnets förhållanden och             Utrikesförvaltningens möjligheter att i icke-
40413: öde. Myndigheterna kan inte alltid hjälpa i dessa       konventionsstater bistå vid utredandet av situa-
40414: fall, men det internationella samfundet strävar         tionen för ett bortfört barn är dock begränsade
40415: tili att få sin medlemmar att verka enligt gemen-       på grund av att man på en person enligt folkrät-
40416: samt överenskomna regler och tilisammans ver-           tens principer tiliämpar rättsordningen i den stat
40417: ka för att klara upp fallen.                            som denna person vistas i för tilifållet. 1 Algeriet
40418:     För att nå målet har internationella konven-        skall sålunda flickan Sabiras sak skötas i enlighet
40419: tioner om bortförande av barn gjorts i Europarå-        med algerisk rättsordning. Detta är av särskild
40420: det och i Haag. Finland har för sin del ratificerat     betydelse eftersom Sabira också är algerisk med-
40421: konventionen år 1994. Finland eftersträvar ock-         borgare. Beslut om vårdnaden om Sabira och om
40422: så bilaterala avtal med de Iänder som inte vili         andra vilikor för att säkerställa utresan måste
40423: anlsuta sig tili flerpartsavtal. Finland strävar tili   sålunda eventuellt skaffas med hjälp av den Ioka-
40424: att så många Iänder som möjligt akulle anluta sig       la domstolen.
40425: tili dessa avtal. Till Haag-konventionen har 46            1 motsats tili den uppfattning som förts fram i
40426: Iänder anslutit sig och tili Europaråds-konven-         offentligheten har de finska myndigheterna inte
40427: tionen 21 länder.                                       rätt att på egen hand vidta åtgärder för att om-
40428:     Vid utrikesministeriet har sammanlagt 29 fall       händerta Sabira och föra ut henne ur landet.
40429: av barnkapning behandlats under åren 1990-                 När utrikesministeriet mottog framställning-
40430: 1997. Kapningarna har gällt såväl Iänder som            en om bistånd initierade ministeriet genast åt-
40431: anslutit sig till Haag och Europarådskonventio-         gärder som ankommer på ministeriet, särskilt
40432: nen som Iänder som inte anlutit sig tili konventio-     åtgärder som avser att återföra barnet tili Fin-
40433: nerna. Av nämnda fall har ungefår tio barn åter-        land. 1 detta syfte har ministeriet samarbetat
40434: bördats.                                                med moderns advokat från första början. När
40435:     Det kan konstateras att i konventionerna har        utrikesministeriet underrättades om att Sabiras
40436: man kommit överens om hur myndigheterna                 far hade dömts tili fångelse vid Åbonejdens
40437: skall samarbeta i sådana fall där barnet förs tili      tingsrätt 12.2.1997 för tagande av gisslan upp-
40438: ett konventionsland eller inte återbördas från det      sökte Finlands charge d'äffaires a.i. i Algeriet
40439: ifrågavarande landet. Justitieministeriet är den        det algeriska utrikesministeriet 16.2.1997 och
40440: centralmyndighet i Finland som avses i konven-          begärde handräckning för att utreda var Sabira
40441: tionerna. Algeriet har inte anslutit sig tili någon-    finns och återföra henne tili Finland. Den alge-
40442: dera konventionen.                                      riska ambassadören i Stockholm, med ackredi-
40443:     1 sådana fall där ett barn bortförs tili en icke-   tering i Finland, underrättades om saken
40444: konventionsstat - i detta fall Algeriet - eller         19.2.1997.
40445:                                            KK 519/1997 vp                                                5
40446: 
40447:     Ministeriet har också stått i kontakt med kri-   gisslankonventionen. En kopia av noten sändes
40448: minalpolisen i Finland och med Interpol. Minis-      dessutom utan dröjsmål till det algeriska utrikes-
40449: teriet har hjälpt modern med att skaffa en advo-     mini steriet för kännedom genom den algeriske
40450: kat i Algeriet samt med att översända handlingar     ambassadören i Tunisien.
40451: och upprätthålla annan kontakt med advokaten.           Själv har jag sänt ett brev tili Algeriets utrikes-
40452:     Finlands charge d'åffaires a.i. i Algeriet har   minister i slutet av april för att vi skall få all den
40453: fortlöpande stått i nära kontakt med det algeris-    hjälp som är möjlig för att utröna Sabiras förhål-
40454: ka utrikesministeriet och via utrikesministeriet     landen och var hon finns.
40455: med justitieministeriet. Han har dessutom via           Det är nu känt var Sabira finns och moderns
40456: den algeriske ambassadören i Tunisien försökt        algeriske advokat är på väg att träffa henne med
40457: arbeta för återlämnandet av Sabira.                  hjälp av de algeriska myndigheterna. Algeriet är
40458:     Finlands ambassadör i Stockholm har fört         dock ovilligt att tillämpa FN:s gisslankonvention
40459: samtai om situationen med den algeriske ambas-       på fallet Sabira. Från algeriskt håll har man re-
40460: sadören i Stockholm, med ackreditering i Fin-        kommenderat rättegång och moderns algeriske
40461: land.                                                advokat står i beråd att föra saken till domstol.
40462:     Då utrikesministeriet underrättades 12.5.1997       Med hänvisning tili det ovan nämnda kan jag
40463: om att Algeriet hade tiliträtt FN-konventionen       som svar på spörsmålet tili statsrådet ytterligare
40464: mot tagande av gisslan 17.1.1997 sände ministe-      kort konstatera att vi i fallet Sabira har gjort allt
40465: ri et samma dag en not tili den algeriska ambassa-   och kommer att göra allt som är möjligt för att
40466: den i Stockholm med hänvisning tili tidigare         återföra Sabira tili Finland.
40467: framställningar i ärendet och med åberopande av
40468:      Helsingforsden 4 juni 1997
40469: 
40470:                                                                      Utrikesminister Tarja Halonen
40471:                                               KK 520/1997 vp
40472: 
40473: Kirjallinen kysymys 520
40474: 
40475: 
40476: 
40477: 
40478:                                      Liisa Hyssälä /kesk: Terveydenhuoltoa koskevien uudistusten
40479:                                          toteuttamisesta
40480: 
40481: 
40482:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
40483: 
40484:     Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja ter-        maksettavien sairausvakuutuskorvausten tode-
40485: veysministeriö on laatinut terveydenhuollon              taan kasvaneen vuosittain noin 10 o/o:lla. Tämän
40486: suuntaviivoja käsittelevän selvityksen, joka jul-        väitetään johtuvan siitä, että jatkuvasti kehite-
40487: kaistiin viime marraskuussa. Sen pohjalta lienee         tään uusia lääkkeitä ja niitä määrätään yhä
40488: tarkoitus rakentaa suomalaista terveyspolitiik-          enemmän, vaikka niiden hyöty todetaan lähinnä
40489: kaa uudelle vuosituhannelle tultaessa. Julkinen          marginaaliseksi. Raportin laatijat eivät ole ha-
40490: keskustelu asiakirjasta on kuitenkin ollut huo-          lunneet selvittää, pystytäänkö uusilla lääkkeillä
40491: mattavan hiljaista.                                      hillitsemään taijopa pienentämään muun tervey-
40492:     Keskeisenä terveydenhuollon ongelmana sel-           denhuollon kustannuksia tai onko käyttäjien
40493: vityksessä halutaan tuoda esille ns. monikana-           määrä lisääntynyt. Raportissa esitetään kuiten-
40494: vaineo rahoitusjärjestelmä. Suomennettuna se             kin, että lääkekuluja pitää karsia ja että se voi-
40495: tarkoittanee, että sairausvakuutus pitäisi pur-          daan toteuttaa lääkäreiden lääkkeenmääräämis-
40496: kaa. Raportin laatijat eivät kerro, että sairausva-      oikeutta rajoittamalla. Parhaiten tämä tapahtui-
40497: kuutusjärjestelmä luotiin tasaamaan vakuutettu-          si raportin mukaan siirtämällä lääkekorvaukset
40498: jen yksilökohtaisia suuria terveydenhuollon ku-          kunnan valvontaan. Sitä, kuka kuntien asiantun-
40499: luja.                                                    temuksen takaa ja mitä näin säästettäisiin, ei ole
40500:     Sairausvakuutusjärjestelmän kumoamista,              esitetty.
40501: ikään kuin tällainen ratkaisu olisi jossakin hy-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40502: väksytty, pyritään perustelemaan muutamilla ir-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40503: rallisilla väitteillä. Koska kunnilla ei ole yksityis-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40504: kohtaista tietoa sairausvakuutuksen käytöstä ja          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40505: kohdentamisesta, katsotaan syntyvän päällek-
40506: käisinvestointejaja hoidon ylikäyttöä. Esimerk-                    Jos lääkäreiden autonomiaa esimer-
40507:  kejä päällekkäisistä investoinneista ei esitetä.               kiksi lääkkeiden määräämisessä rajoite-
40508:  Väitettä ylikäytöstäkin on vaikea hahmotella.                  taan, miten esitys parantaa tilannetta ja
40509:  Käytännössä se kai voisi tarkoittaa esimerkiksi                mistä asiantuntemus löytyy, ja
40510:  sitä, että yksilö hakeutuisi tarpeettomaan leik-                  mitä sosiaali- ja terveysministeri on vii-
40511:  kaukseen, tai hammashuollon puolelta on ääri-                  me vuosina tehnyt sairausvakuutustak-
40512: esimerkkinä tapaus, jossa potilas paikkauttaisijo               san jälkeenjääneisyyden aiheuttaman
40513:  hoidettuja hampaita uudestaan. Sairausvakuu-                   epäkohdan korjaamiseksi, ja
40514:  tuksen hallintokulujen esitetään olevan monta                     paljonko julkisen terveydenhuollon
40515:  kertaa suhteettoman suuria verrattuna asiak-                   kustannukset ovat kohonneet keskimää-
40516:  kaan saamaan korvaukseen. Sairausvakuutus-                     rin viime vuosina ja paljonko taksat ovat
40517:  lain mukaan vakuutetuille tulisi korvata hoito-                jääneet siitäkin jälkeen, ja
40518:  kustannuksia laissa määrätyn prosentin mukai-                     minkä suuruiset ovat rahoituksen hal-
40519:  sesti. Käytännössä tämä toteutetaan ns. palau-                 lintokulut julkisella sektorilla yksittäistä
40520:  tusmaksujärjestelmän kautta. Taksa on jätetty                  potilasta kohti, sekä
40521:  viime vuosikymmenen alun tasolle. Sitä ei ole                     ollaanko sairausvakuutusta murta-
40522:  edes tarkistettu rahan arvon muutoksia vastaa-                 massa perusteluissa mainitussa raportis-
40523:  valla tavalla, minkä vuoksi reaaliset korvaukset               sa esitetyllä tavalla?
40524:  ovat koko ajan laskeneet. Lääkekulujen ja niistä
40525:       Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
40526: 
40527:                                              Liisa Hyssälä /kesk
40528: 279001
40529: 2                                            KK 520/1997 vp
40530: 
40531: 
40532: 
40533: 
40534:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40535:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ovat kuitenkin sellaisia, että niiden pohjalta on
40536: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tarpeen selvittää perusteellisemmin lainsäädän-
40537: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nön muutostarpeita. Sosiaali- ja terveysministe-
40538: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-        riö on asettanut kaksi työryhmää, joista toisen
40539: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tehtävänä on selvittää ja tehdä ehdotuksia asiak-
40540: 520:                                                   kaiden aseman kehittämiseksi terveydenhuollos-
40541:                                                        sa ja toisen tehtävänä on terveydenhuollon pal-
40542:           Jos lääkäreiden autonomiaa esimer-           velujen keskinäisen toimivuuden kehittäminen.
40543:        kiksi lääkkeiden määräämisessä rajoite-         Lisäksi näille työryhmille on asetettu erillinen
40544:        taan, miten esitys parantaa tilannetta ja       johtoryhmä. Asetettujen ryhmien tehtävänä ei
40545:        mistä asiantuntemus löytyy, ja                  kuitenkaan ole selvittää tai arvioida terveyden-
40546:           mitä sosiaali- ja terveysministeri on vii-   huollon rahoitusta tai sairausvakuutusjärjestel-
40547:        me vuosina tehnyt sairausvakuutuksen            mää.
40548:        jälkeenjääneisyyden aiheuttaman epä-               Ministeriössä ei muutoinkaan ole käynnissä
40549:        kohdan korjaamiseksi, ja                        sellaista valmistelutyötä, jonka tavoitteena olisi
40550:           paljonko julkisen terveydenhuollon           kysymyksen perusielussa mainittu sairausva-
40551:        kustannukset ovat kohonneet keksimää-           kuutusjärjestelmän kumoaminen. Myöskään
40552:        rin viime vuosina ja paljonko taksat ovat       edellä mainitussa raportissa ei ole esitetty sai-
40553:        jääneet siitäkin jälkeen, ja                    rausvakuutusjärjestelmän kumoamista. Niin sa-
40554:           minkä suuruiset ovat rahoituksen hal-        notusta monikanavaisesta rahoituksesta ja sai-
40555:        lintokulut julkisella sektorilla yksittäistä    rausvakuutuksesta raportissa todetaan seu-
40556:        potilasta kohti, sekä                           raavaa:
40557:           ollaanko sairausvakuutusta murta-                        "Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa
40558:        massa perusteluissa mainitussa raportis-                 lähivuosina     valtionosuusjärjestelmän
40559:        sa esitetyllä tavalla?                                   muutosten arviointia. Ministeriö kartoit-
40560:                                                                 taa mahdollisuutta selkiyttää terveyden-
40561:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                    huollonjulkista rahoitusta sen kokonais-
40562: vasti seuraavaa:                                                rahoitusta muuttamatta. Monikanavai-
40563:                                                                 seen julkiseen rahoitukseen liittyvät on-
40564:    Sosiaali- ja terveysministeriössä laadittiin vii-            gelmat puretaan asteittain. Ministeriö
40565: me vuonna raportti, jossa tarkasteltiin maamme                  selvittää, mitkä sairausvakuutuksen eri
40566: terveydenhuoltojärjestelmän kehittämisen kan-                   osista ovat terveydenhuollon kannalta
40567: nalta ajankohtaisia asioita ja erilaisia kehittämis-            toimivia ja mitkä osat tarvitsevat tarkis-
40568: vaihtoehtoja. Tämä Terveydenhuollon suunta-                     tuksia."
40569: viivat -raportti (STM julkaisuja 1996: 16) sisältää       Kysymyksessä käsitellyistä lääkekustannuk-
40570: ministeriön virkamieskunnan näkemyksiä ter-            sista ja lääkkeiden määräämisestä voidaan tode-
40571: veydenhuollon kehittämistä koskevaan ajankoh-          ta, että lääkemenot ovat tilastojen mukaan kas-
40572: taiseen keskusteluun. Samalla siitä nousee esiin       vaneet vuosittain noin 10 prosentilla. Ilman eri
40573: näkemys siitä, mihin kysymyksiin ministeriön           toimenpiteitä sama kehitys todennäköisesti jat-
40574: tulisi kiinnittää huomiota terveydenhuollon lain-      kuu edelleenkin. Tämä kasvu on ollut myös no-
40575: säädäntöä kehitettäessä ja uudistettaessa. Ter-        peampaa kuin monissa muissa Länsi-Euroopan
40576: veydenhuollon rahoitus on yksi osa raportis-           maissa. Lääkekustannusten nopea kasvu merkit-
40577: sa käsitellyistä asioista.                             see huomattavaa taloudellista rasitusta niin sai-
40578:    Edellä olevan mukaisesti Terveydenhuollon           rausvakuutusjärjestelmälle, valtiolle, kunnille
40579: suuntaviivat -raportti ei ole ministeriön yksilöity    kuin lääkkeitä käyttäville potilaillekin. Kun sai-
40580: kannanotto siihen, miten terveydenhuollon lain-        rausvakuutus korvasi vuonna 1995 noin 60 pro-
40581: säädäntöä tulisi yksityiskohdissaan muuttaa tai        senttia sairausvakuutuksesta korvattavien lääke-
40582: uudistaa. Monet raportissa esille nostetut asiat       ostojen kustannuksista, merkitsi tämä sitä, että
40583:                                               KK 520/1997 vp                                             3
40584: 
40585: potilaat maksoivat itse noin 40 prosenttia. Lää-        jakautuu kuntien, valtion ja potilaiden kesken
40586: kekustannusten nopea kasvu merkitsee tällöin            siten, että kuntien osuus on kuluvana vuonna
40587: markkamääräisesti hyvin merkittävää menojen             noin 64 prosenttia, valtion noin 26 prosenttia ja
40588: lisäystä myös potilaille itselleen. Lisäksi on otet-    potilaiden l 0 prosenttia toiminnan aiheuttamista
40589: tava huomioon, että sairausvakuutus myös ra-            menoista.
40590: hoitetaan suurelta osin vakuutetuilta perittävillä         Julkisen terveydenhuollon kustannukset nou-
40591: sairausvakuutusmaksuilla, vuonna 1996 vakuu-            sivat aina vuoteen 1992 saakka. Sen jälkeen me-
40592: tettujen rahoitusosuus oli 64 prosenttia. Tämän         not kääntyivät laskuun. Lasku on kuitenkin py-
40593: vuoksi voidaan katsoa, että niin lääkkeitä käyt-        sähtynyt ja kääntynyt uudelleen lievään nou-
40594: tävien potilaiden kuin rahoituksesta päävastuun         suun. Viimeisimpien käytettävissä olevien tieto-
40595: kantavien vakuutettujen edun mukaista on pyr-           jen mukaan vuonna 1995 kunnallisen terveyden-
40596: kiä sellaiseen lääkehoitoon, jolla saavutetaan          huollon menot olivat noin 27 miljardia markkaa.
40597: parhaat hoitotulokset mahdollisimman pienillä           Hallintokustannukset olivat tästä noin miljardi
40598: kustannuksilla.                                         markkaa eli vajaat 4 prosenttia kustannuksista.
40599:     Kuvattujen lääkekustannuksiin liittyvien on-        Näiden hallintomenojen kohdentamista kutakin
40600: gelmien johdosta sosiaali- ja terveysministeriö         asiakasta kohden kysymyksessä esitetyllä tavalla
40601: asetti huhtikuussa 1996 työryhmän, joka tehtä-          ei ole tehtävissä tarkoituksenmukaisella tavalla,
40602: vänä oli muun muassa selvittää lääkkeiden hin-          koska hoitotilanteet ja hoidon kestot vaihtelevat
40603: nanmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä ja sel-          erittäin paljon.
40604: vittää mahdollisuuksia lääkekustannusten hillit-           Sairausvakuutuksen menot olivat vuonna
40605:  semiseen niin, että samalla turvataan väestön          1995 noin 10 miljardia markkaa, josta lääkekor-
40606: mahdollisuudet saada tarvitsemansa lääkkeet             vaukset olivat noin 2, 7 miljardia markkaa sekä
40607:  kohtuulliseen hintaan. Työryhmän on tarkoitus          lääkäri-, hammaslääkäri- ja tutkimus- ja hoito-
40608:  luovuttaa muistionsa kesäkuun puolivälissä.            palkkiot 1,2 miljardia markkaa. Sairausvakuu-
40609:  Työryhmän tekemien ehdotusten pohjalta pääte-          tuksen hallintomenot olivat noin 7 prosenttia
40610:  tään mahdollisista jatkotoimenpiteistä.                sairausvakuutuksen menoista.
40611:     Sairausvakuutustaksaa on viimeksi korotettu            Yhteenvetona voidaan todeta, että maamme
40612:  vuonna 1989, jolloin korotus oli 34 prosenttia.        terveydenhuolto kokonaisuutena edellyttää jat-
40613:  Tämän ajankohdan jälkeen korotuksiin ei ole            kuvaa arviointia ja kehittämistä. Tämän arvioin-
40614:  ollut mahdollisuuksia taloudellisen tilanteen          nin ja kehittämisen tulee kohdistua toiminnan
40615:  vuoksi. Lisäksi voidaan todeta, että elinkustan-       kaikkiin lohkoihin, niin kunnalliseen terveyden-
40616:  nukset ovat nousseet vuodesta 1989 noin 27 pro-        huoltoon kuin sairausvakuutuksen kautta rahoi-
40617:  senttia eli vähemmän kuin taksaa tuolloin koro-        tettavaan terveydenhuoltoon. Sosiaali- ja ter-
40618:  tettiin. Todetkoon kuitenkin, että sairausvakuu-       veysministeriön tehtävä on järjestelmien koko-
40619:  tuksen korvausosuus esimerkiksi avohoidon lää-         naisuuden tarkastelu ja arvionti. Lisäksi kehittä-
40620:  kekustannuksista oli vuonna 1989 noin 63 pro-          mistyötä tehdään ja tulee tehdä eri lohkoilla ja
40621:  senttia ja vuonna 1995 noin 60 prosenttia, eli         toiminnan tasoilla. Kirjallisen kysymyksen pe-
40622:  keskimääräinen korvausosuus lääkkeissä on las-         rusteena oleva ministeriön raportti Terveyden-
40623:  kenut mainittuna ajanjaksona kolmella prosent-         huollon suuntaviivat on yksi osa tätä arviointi- ja
40624:  tiyksiköllä. Lääkärinpalkkioiden korvauspro-           kehittämistyötä. Raportissaesitettyjen näkemys-
40625:   sentti oli vuonna 1996 noin 40 prosenttia ja tutki-   ten on tarkoitus tuoda ministeriön näkemys ter-
40626:  muksen ja hoidon korvausprosentti 43,2 prosent-        veydenhuollosta käytävään keskusteluun.
40627:  tia. Kunnallisessa terveydenhuollossa rahoitus
40628:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
40629: 
40630:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
40631: 4                                           KK 520/1997 vp
40632: 
40633: 
40634: 
40635: 
40636:                                          Tili Riksdagens Talman
40637: 
40638:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       da lagrummen. Många saker som tas upp i rap-
40639: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         porten är dock sådana att det utgående från dem
40640: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       är nödvändigt att noggrannare utreda behovet av
40641: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr            ändringar i lagstiftningen. Social- och hälso-
40642: 520:                                                   vårdsministeriet har tills att två arbetsgrupper.
40643:                                                        Den ena har tili uppgift att utreda och lägga fram
40644:           Om läkarnas autonomi i fråga om ex-          förslag tili hur klienternas ställning inom hälso-
40645:        empelvis ordinering av 1äkemedel begrän-        och sjukvården kan utvecklas och den andra har
40646:        sas, hur förbättras läget av förslaget och      tili uppgift att utveckla en fungerande interak-
40647:        var finns sakkunskapen, och                     tion mellan de olika serviceformerna inom hälso-
40648:           vad har social- och hälsovårdsministe-       och sjukvården. Dessutom har en särskild led-
40649:        riet gjort de senaste åren för att avhjälpa     ningsgrupp tilisatts för arbetsgrupperna. De till-
40650:        missförhållandet tili följd av eftersläp-       satta gruppernas uppgift är dock inte att utreda
40651:        ningen i sjukförsäkringen, och                  eller utvärdera finansieringen av hälso- och sjuk-
40652:           hur mycket har kostnaderna för den           vården eller sjukförsäkringssystemet.
40653:        offentliga hälso- och sjukvården ökat i             1 övrigt pågår inte heller något sådant bered-
40654:        genomsnitt under de senaste åren och hur        ningsarbete vid ministeriet som har till mål att
40655:        mycket ligger taxorna efter även dem, och       avskaffa sjukförsäkringssystemet som det sägs i
40656:           hur stora är förvaltningskostnaderna         motiveringen tili spörsmålet. 1 den ovan nämnda
40657:        för finansieringen inom den offentliga          rapporten har det inte heller föreslagits att sjuk-
40658:        sektorn per enskild patient, samt               försäkringssystemet skall avskaffas. Om den s.k.
40659:           är man på väg att riva upp sjukförsäk-       flerkanalsfinansieringen och sjukförsäkringen
40660:        ringen på det sätt som beskrivs i den rap-      konstateras i rapporten följande:
40661:        port som nämns i motiveringen?                              "Social- och hälsovårdsministeriet
40662:                                                                 fortsätter under de närmaste åren att ut-
40663:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                   värdera ändringarna av statsandelssyste-
40664: anföra följande:                                                met. Ministeriet kartlägger möjligheten
40665:                                                                 att bringa reda i den offentliga finansie-
40666:    Senaste år utarbetades vid social- och hälso-                ringen av hälso- och sjukvården utan att
40667: vårdsministeriet en rapport där man granskade                   den totala finansieringen förändras. Pro-
40668: frågor som var aktuella med avseende på utveck-                 blemen i anslutning tili offentlig finansie-
40669: landet av landets hälso- och sjukvårdssystem                    ring som kommer via flera kanaler löses
40670: samt olika utveck1ingsalternativ. Denna rapport                 stegvis. Ministeriet utreder vilka av sjuk-
40671: "Riktlinjerna för hälso- och sjukvården" (SHM:s                 försäkringens olika delar som fungerar
40672: publikationer 1996: 16) innehåller ministerie-                  väl med tanke på hälso- och sjukvården
40673: tjänstemännens synpunkter som avses bli beak-                   som helhet och vilka delar som kräver
40674: tade i den aktuella diskussionen om utvecklandet                justeringar."
40675: av hälso- och sjukvården. Samtidigt framhävs de            1 fråga om de läkemedelskostnader och läke-
40676: frågor som ministeriet bör uppmärksamma när            medelsordinationer som tas upp i spörsmålet kan
40677: lagstiftningen om hälso- och sjukvården utveck-        man konstatera att läkemedelsutgifterna enligt
40678: las och revideras. Finansieringen av hälso- och        statistiken årligen stigit med ca 10%. Utan sär-
40679: sjukvården utgör en del av de frågor som har           skilda åtgärder kommer denna utveckling sanno-
40680: behandlats i rapporten.                                likt att fortgå. Denna stegring har också varit
40681:    1 enlighet med det ovan anförda är rapporten        snabbare än i många andra västeuropeiska Iän-
40682: Riktlinjerna för hälso- och sjukvården inte minis-     der. Den snabba ökningen av läkemedelskostna-
40683: teriets specificerade ställningstagande till hur den   derna betyder en avsevärd ekonomisk belastning
40684: lagstiftning som gäller hälso- och sjukvården          för såväl sjukförsäkringssystemet, staten, kom-
40685: borde ändras eller revideras i fråga om de enskil-     munerna som för de patienter som använder lä-
40686:                                               KK 520/1997 vp                                              5
40687: 
40688: kemedel. När sjukförsäkringen 1995 ersatte ca            och sjukvården fördelar sig finansieringen mellan
40689: 60% av kostnaderna för ersättningsbara läkeme-           kommunerna, staten och patienterna så att kom-
40690: delsköp, betydde detta att patienterna själva be-        munernas andel i år ärca 64%, statens andel ca 26
40691: talade ca 40%. Den snabba ökningen av läkeme-            % och patienternas andel 10 % av de utgifter
40692: delskostnaderna betyder därvid i mark en avse-           verksamheten förorsakar.
40693: värd utgiftsökning även för patienterna själva.              Kostnaderna inom den offentliga hälso- och
40694: Dessutom måste man beakta att sjukförsäkring-            sjukvården steg fram tili 1992. Därefter började
40695: en tili stor del även finansieras med sjukförsäk-        utgifterna sjunka. Nu har utgifterna dock slutat
40696: ringspremier som uppbärs hos de försäkrade. År           sjunka och börjat stiga på nytt. Enligt de senast
40697: 1996 var de försäkrades finansieringsandel 64 %.         tillgängliga uppgifterna var utgifterna inom den
40698: Därför kan man anse att såväl de patienter som           kommunala hälso- och sjukvården ca 27 mrd. mk
40699: använder läkemedel som de försäkrade som bär             år 1995. Därav utgjorde förvaltningskostnade-
40700: huvudansvaret för finansieringen har intresse av         rna ca en mrd. mark, dvs. knappt 4% av kostna-
40701: att sträva efter en sådan läkemedelsbehandling           derna. Det är dock inte möjligt att på ett ända-
40702: som ger de bästa vårdresultaten tili så låga kost-       målsenligt sätt fördela dessa förvaltningskostna-
40703: nader som möjligt.                                       der per kund på det sätt som föreslås i spörsmålet,
40704:     Med anledning av de beskrivna problemen i            eftersom det finns stora variationer i vårdsitua-
40705: anslutning tili läkemedelskostnaderna tillsatte          tionerna och vårdens varaktighet.
40706: social- och hälsovårdsministeriet i april 1996 en            År 1995 var sjukförsäkringsutgifterna ca 10
40707: arbetsgrupp som har tili uppgift att bl.a. utreda        mrd. mk, varav läkemedelsersättningarna var ca
40708: faktorer som påverkar prisbildningen när det             2, 7 mrd. mk samt läkar-, tandläkar- och under-
40709: gäller läkemedel och utreda möiligheter att hålla        söknings- och vårdarvodena 1,2 mrd. mk. För-
40710: styr på läkemedelskostnaderna så att man samti-          valtningsutgifterna för sjukförsäkringen utgjor-
40711: digt tryggar befolkningens möjligheter att få be-        de ca 7 % av sjukförsäkringsutgifterna.
40712:  hövliga läkemedel tili ett skäligt pris. A vsikten är       Sammanfattningsvis kan det konstateras att
40713: att arbetsgruppen skall överlämna sin promemo-           Iandets hälso- och sjukvård som helhet betraktad
40714:  ria i mitten av juni. Med utgångspunkt i arbets-        förutsätter fortlöpande utvärdering och utveck-
40715:  gruppens förslag fattas beslut om eventuella fort-      Iing. Denna utvärdering och utveckling skall gö-
40716:  satta åtgärder.                                         ras inom verksamhetens alla områden, såväl den
40717:     Sjukförsäkringstaxan har senast höjts 1989,          kommunala hälso- och sjukvården som den häl-
40718:  då höjningen var 34 %. Därefter har det inte            so- och sjukvård som finansieras via sjukförsäk-
40719:  funnits möjligheter tili höjningar på grund av det      ringen. Social- och hälsovårdsministeriets upp-
40720:  ekonomiska läget. Dessutom kan man konstate-            gift är att granska och utvärdera systemen i sin
40721:  ra att Ievnadskostnaderna fr.o.m. 1989 har stigit       helhet. Dessutom är det skäl att nämna att ut-
40722:  med ca 27%, dvs. mindre än den höjning av taxan         vecklingsarbete utförs och skall också utföras
40723:  som gjordes då. Det är dock att märka att sjuk-         inom de olika områdena och på olika nivåer av
40724:  försäkringens ersättningsandel av exempelvis lä-        verksamheten. Ministeriets rapport "Riktlinjer-
40725:  kemedelskostnaderna inom den öppen vården               na för hälso- och sjukvården", som ligger tili
40726:  var ca 63% år 1989 och ca 60% år 1995, dvs. den         grund för det skriftliga spörsmålet, är ett Ied i
40727:  genomsnittliga ersättningsandelen i fråga om lä-        detta utvärderings- och utvecklingsarbete. Av-
40728:  kemedel har under nämnda tidsperiod sjunkit             sikten är att de åsikter som framförts i rapporten
40729:  med tre procentenheter. År 1996 var ersättningen        skall tas med när ministeriets syn på hälso- och
40730:  för Iäkararvoden ca 40 % och för undersökning           sjukvården diskuteras.
40731:  och vård 43,2 %. Inom den kommunala hälso-
40732: 
40733:       Helsingfors den 4 juni 1997
40734: 
40735:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
40736:                                            KK 521/1997 vp
40737: 
40738: Kirjallinen kysymys 521
40739: 
40740: 
40741: 
40742: 
40743:                                   Aulis Ranta-Muotio /kesk: Pohjanmaanjokimaisemien kunnostuk-
40744:                                       sesta
40745: 
40746: 
40747:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40748: 
40749:    Pohjanmaan asutus on aikoinaan keskittynyt        vedenpinnan nostoa, jokivarsien puhdistusta
40750: nauhamaisesti jokivarsille. Joki on ollut elannon    puskittuneisuudesta, hidastusaltaiden rakenta-
40751: saannin ja kulkemisen kannalta elinehto. Viljely-    mista metsäojituksien alajuoksuille, ulkoilureit-
40752: alueet on sittemmin raivattu jokivarsille ja niitä   tien rakentamista jokivarsille jne.
40753: on sukupolvesta toiseen laajennettu. Tuloksena          Monet eteläpohjalaiset kunnat ovat osoitta-
40754: ovat Pohjanmaan lakeudet, joiden keskellä vir-       neet kiinnostusta tähän toimintaan, mikä toisi
40755: taavat joet.                                         myös työtä sekä loisi kuntiin uudenlaisia virkis-
40756:    Elinkeinojen ja -tapojen muutosten myötä joet     tys- ja viihtyvyystekijöitä. Toiminnan edelleen
40757: ovat menettäneet alkuperäisen merkityksensä ja       tehostaminen ympäristö- ja vesistöhoitohank-
40758: niistä on tullut teollisuuden ja asutuksen lika-     keineen loisi Suomesta myös myönteistä ympä-
40759: viemäreitä. Myös maa- ja metsätalouden tehos-        ristöimagoa maailmalle.                   "
40760: tuminen on osaltaan heikentänyt jokien tilaa ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40761: kuntoa.                                              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40762:    Viime vuosien tehostunut jätevesien puhdistus     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40763: ja maatalouden viljelymenetelmien kehittyminen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40764: ympäristöä suojelevaan suuntaan on jo paranta-
40765: nut jokivesien laatua.                                         Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40766:    Nyt olisi oikea aika valtion toimenpitein edis-          siin Pohjanmaan jokimaisemien kunnos-
40767: tää jokimaisemien kunnostusta, mikä merkitsisi              tamiseksi?
40768: 
40769:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
40770: 
40771:                                      Aulis Ranta-Muotio /kesk
40772: 
40773: 
40774: 
40775: 
40776: 279001
40777: 2                                         KK 521/1997 vp
40778: 
40779: 
40780: 
40781: 
40782:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40783: 
40784:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuksen suunnittelu on käynnistynyt kunnan
40785: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       aloitteesta vuoden alussa ja Jalasjoen kunnos-
40786: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tuksen suunnittelu käynnistyy vielä tulevan syk-
40787: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ran-     syn aikana.
40788: ta-Muotion näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           Maatalouden ympäristötukijärjestelmän eri-
40789: sen n:o 521:                                        tyistukisopimukset suojavyöhykkeistä, maise-
40790:                                                     manhoidosta, luonnon monimuotoisuuden säi-
40791:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      lyttämisestä, kosteikoista ja laskeutusaltaista
40792:        siin Pohjanmaan jokimaisemien kunnos-        edistävätjokivarsien maisemanhoitoa. Ympäris-
40793:        tamiseksi?                                   töhallinto on pyrkinyt osaltaan vaikuttamaan
40794:                                                     siihen, että erityistukea saataisiin mahdollisim-
40795:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        man paljon ympäristöä ja maisemaa parantaviin
40796: vasti seuraavaa:                                    kohteisiin. Pohjanmaalla erityistukea onkin käy-
40797:                                                     tetty suhteellisen paljon näihin tarkoituksiin.
40798:    Kansanedustaja Ranta-Muotion kysymyk-            Keski-Pohjanmaalla vuosina 1995-1996 myön-
40799: sessä esitetty kuvaus Pohjanmaan vesistöistä ja     nettiin tukea 72 suojavyöhykkeen perustamiseen
40800: niiden valuma-alueilla tapahtuneista muutoksis-     sekä 31 maisemanhoito- ja luonnon monimuo-
40801: ta on oikea. Jokimaisemia voitaisiin huomatta-      toisuushankkeeseen. Länsi-Suomen ympäristö-
40802: vasti parantaa kunnostustoimin. Ympäristöhal-       keskuksen alueella vuonna 1996 myönnettiin tu-
40803: linto on suunnannut määrärahoja toimintaansa        kea 126 suojavyöhykkeen perustamiseen, 94 mai-
40804: yhä enemmän ympäristönhoitotöihin. Pohjan-          semanhoito-, luonnon monimuotoisuus- ja pe-
40805: maan useiden pääjokien varsilla onkin vireillä      rinnebiotooppikohteeseen sekä 10 kosteikon ra-
40806: jokimaisemien kunnostushankkeita.                   kentamiseen.
40807:    Keski-Pohjanmaan           ympäristökeskuksen        Pohjanmaalla on tekeillä ja suunnitteilla usei-
40808: alueella Pyhäjärvellä ja Lestijokilaaksossa on      ta järvenkunnostushankkeita, jotka liittyvät lä-
40809: käynnissä rantautumis- ja levähdyspaikkojen ra-     heisesti jokilaaksojen maiseman ja virkistyskäyt-
40810: kentaminen. Kalajokilaakson kulttuurimaise-         töedellytysten parantamiseen. Lisäksi jokimaise-
40811: maprojektista työn alla on Nivalan KotiJan          maa, sen arvokkaiden osien kunnostustaja kult-
40812: alueen maisemanhoitotyöt. Perhojoen keski- ja       tuuriympäristön suojelua painotetaan myös
40813: yläosalla ja Vääräjoen alaosalla on käynnissä       useissa alueen kunnissa tekeillä olevissa maan-
40814: kalataloudellisia kunnostuksia.                     käytön suunnitelmissa.
40815:    Suunnitteluvaiheessa on Kalajokivarren ym-           Pohjanmaan kunnat ovat aktiivisesti esittä-
40816: päristön kehittämissuunnitelmaja valtakunnalli-     neet vesistöjensä tilaa parantavia hankkeita. To-
40817: sesti arvokkaan Lestijokilaakson maisema-           teutetut ympäristöhankkeet ovat lisänneet kun-
40818: alueen maisemanhoitosuunnitelma. Vääräjoen          talaisten halua vapaaehtoiseen ympäristönhoito-
40819: keskiosan ja Perhojoen alaosan kalataloudellisis-   työhön. Valtion ja kuntien yhteisillä vesistökun-
40820: sa kunnostussuunnitelmissa on mukana maise-         nostuksilla on myös myönteisiä työllisyysvaiku-
40821: mointitöitä ja retkeilyreittejä.                    tuksia.
40822:    Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella             Ympäristöhallinto pitää tärkeänä jokivarsien
40823: valmistuvat tämän vuoden aikana Seinäjoen,          kunnostuksien jatkamista ja pyrkii myös osal-
40824: Kihniänjoen ja Kurejoen kunnostukset. Suunni-       taan vaikuttamaan siihen, että maiseman ja ym-
40825: teltavana ovat Ähtävänjoen ja Lapväärtinjoen        päristön parantamiseksi saadaan maatalouden
40826: kalataloudelliset kunnostukset sekä Kauhajoen       ympäristötukea. Hyvät tavoitteet toteutuvat
40827: virkistyskäyttö-ja maisemakunnostus. Paikalli-      parhaiten kuntien aktiivisen yhteistyön jatkues-
40828: sia kunnostuskohteita on suunnitteilla myös La-     sa.
40829: puanjoella ja Kyrönjoella. Teuvanjoen kunnos-
40830: 
40831:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
40832: 
40833:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
40834:                                            KK 521/1997 vp                                             3
40835: 
40836: 
40837: 
40838: 
40839:                                        Tili Riksdagens Ta!man
40840: 
40841:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        och Kyro älv. Planeringen av iståndsättningen av
40842: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          Tjöck å inleddes på initiativ av kommunen i
40843: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      början av detta år, och planeringen av iståndsätt-
40844: dagsman Aulis Ranta-Muotio undertecknade             ningen av Jalasjoki inleds i höst.
40845: spörsmål nr 521:                                         Landskapsvården utmed åarna främjas med
40846:                                                      tillhjälp av miljöstödssystemet för jordbruket,
40847:           Ämnar Regeringen vidta åtgärd~r för        genom avtal om specialstöd för skyddszoner,
40848:        iståndsättning av ålandskapen i Oster-        landskapsvård, bevarande av den biologiska
40849:        botten?                                       mångfalden, våtmarker och sedimenterings-
40850:                                                      bassänger. Miljöförvaltningen har gått in för att
40851:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bidra tili att specialstödet i största möjliga ut-
40852: anföra följande:                                     sträckning skall gå tili äq_damål som förbättrar
40853:                                                      miljön och landskapet. 1 Osterbotten har en rätt
40854:     Den beskrivning som riksdagsman Ranta-           stor del av specialst~_det använts för sådana än-
40855: Muotia i sitt spörsmål ger av vattendragen i         damål. 1 Mellersta Osterbotten beviljades åren
40856: Österbotten och deras avrinningsområden är rik-      1995-1996 stöd tili inrättande av 72 skyddszo-
40857: tig. Ålandskapen kunde förbättras avsevärt ge-       ner och tili 31 projekt för landskapsvård eller
40858: nom restaurering. Miljöförvaltningen har i allt      bevarande av den biologiska mångfalden. lnom
40859: större utsträckning använt sina anslag för miljö-    Västra Finlands miljöcentrals område beviljades
40860: vårdsarbeten. Utmed många av de viktigaste åar-      år 1996 stöd tili inrättandet av 126 skyddszoner
40861: na i Österbotten är projekt för iståndsättning av    och till 94 projekt för landskapsvård, bevarande
40862: ålandskapet a~tuella.                                av den biologiska mångfalden och kulturbioto-
40863:     1 Mellersta Osterbottens miljöcentrals område    per samt för utbyggnad av 10 våtmarker.
40864: pågår byggandet av landstignings- och rastplat-          1 Österbotten pågår och planeras ett antal
40865: ser vid Pyhäjärvi och i Lestijokidalen. 1 samband    projekt för restaurering av sjöar, vilka har nära
40866: med kulturlandskapsprojektet i Kalajokidalen         samband med landskapet i ådalarna och med
40867: utförs som bäst landskapsvårdsarbeten i Kotila-      bättre förutsättningar för rekreation i naturen.
40868: området i Nivala. 1 mellersta och övre loppet av     Dessutom betonas ålandskapet, iståndsättning-
40869: Perho å och i nedre loppet av Vääräjoki ingår        en av dess värdefulla delar och skyddet av kultur-
40870: också landskapsarbeten och utfårdsrutter i de        miljön också i många markanvändningsplaner
40871: fiskeriekonomiska restaureringsplanerna.             som kommunerna i området arbetar med.
40872:     En utvecklingsplan för miljön kring Kalajoki         Kommunerna i Österbotten har aktivt lagt
40873: ådal och en pian för vården av landskapet i det      fram projekt som förbättrar tillståndet i deras
40874: nationellt sett värdefulla landskapet kring Lesti-   vatten. De projekt som genomförts har ökat
40875: joki är som bäst under arbete. Planerna för fiske-   kommuninvånarnas intresse för friviliigt miljö-
40876:  riekonomisk iståndsättning av mellersta loppet      vårdsarbete. Statens och kommunernas gemen-
40877:  av Vääräjoki och nedersta delen av Perho å om-      samma iståndsättning av vattnen har också
40878:  fattar landskapsbyggande och utfårdsrutter.         gynnsamma verkningar på sysselsättningen.
40879:     1 Västra Finlands miljöcentrals område blir          Miljöförvaltningen anser det viktigt att res-
40880:  iståndsättningen av Seinäjoki å, Kihniänjoki och    taureringen av ådalarna fortsätter och arbetar
40881:  Kurejoki fårdiga i år. Fiskeriekonomisk istånd      för att miljöstöd för jordbruket skali finnas till-
40882:  sättning av Esse å och Lappfjärds å planeras som    gängligt för att förbättra landskapet och miljön.
40883:  bäst, likaså iståndsättning av Kauhajoki för re-    Denna goda målsättning förverkligas bäst då det
40884:  kreation och med tanke på landskapet. Lokala        aktiva samarbetet melian kommunerna fortsät-
40885:  iståndsättningsprojekt planeras vidare i Lappo å    ter.
40886: 
40887:      Helsingforsden 4 juni 1997
40888: 
40889:                                                                     Miljöminister Pekka Haavisto
40890:                                            KK 522/1997 vp
40891: 
40892: Kirjallinen kysymys 522
40893: 
40894: 
40895: 
40896: 
40897:                                   Pentti Tiusanen /vas: Ulkomaalaisten lääkärien laillistamisesta
40898: 
40899: 
40900: 
40901:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40902: 
40903:    Aikaisemmin Suomessa toimiva ulkomaalai-             Tällä hetkellä monilla paikkakunnilla- myös
40904: nen lääkäri sai laillistetun lääkärin aseman työs-   Etelä-Suomessa- on vaikeuksia löytää lääkä-
40905: kenneltyään maassamme kolmen vuoden ajan             rinvirkoihin sijaisia.
40906: edellyttäen luonnollisesti muun muodollisen pä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40907: tevyyden olevan saavutettuna.                        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40908:    Kolmen vuoden itsenäisen työskentelyn avo-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40909: terveydenhoidossa tai sairaalassa katsottiin siis    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40910: riittävän laillistamiseen- nyt aika on pidennetty
40911: kymmeneen vuoteen.                                             Onko sosiaali- ja terveysministeriö val-
40912:    Asian tiimoilta on tiedusteltu myös Suomen               mis yhtymään Suomen Lääkäriliiton ai-
40913: Lääkäriliiton mielipidettä. Lääkäriliiton kanta-            kaisemmin esittämään kantaan, joka kat-
40914: na on ollut, että kymmenen vuoden ajanjakso on              soo kymmenen vuoden työperiodin ole-
40915: kohtuuttoman pitkä. Nykykäytäntö estää myös                 van lääkäriksi laillistamisen ehdoksi liian
40916: ulkomaalaisten lääkärien vuotta pidemmät yhtä-              pitkän, ja
40917: mittaiset työrupeamat. Ulkomaalainen lääkäri                   mitä mahdollisuuksia ministeriö näkee
40918: joutuu vuosittain hakemaan uudelleen toimilu-               siihen, ettei Suomessa pysyvästi asuvan
40919: van. Näin he eivät voi hakea yli vuoden kestäviä            ulkomaalaisen lääkärin tarvitsisi hakea
40920: työtehtäviä.                                                vuosittain oikeutta lääkärintoimen har-
40921:                                                             joittamiseksi?
40922: 
40923:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1997
40924: 
40925:                                          Pentti Tiusanen /vas
40926: 
40927: 
40928: 
40929: 
40930:  279001
40931: 2                                          KK 522/1997 vp
40932: 
40933: 
40934: 
40935: 
40936:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40937: 
40938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mimisen edellytyksistä on säädetty lain 13 §:ssä.
40939: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Ulkomaalainen lääkäri, jonka kansainvälistä
40940: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vapaata liikkumista eivät kansainväliset sopi-
40941: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     mukset koske, toimii Suomessa lääkärinä määrä-
40942: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       aikaisilla toimiluvilla. Laillistamiseen eli pysy-
40943: 522:                                                 vään ammatinharjoittamisoikeuteen vaadittava
40944:                                                      työskentelyaika on aina ollut vähintään viisi
40945:           Onko sosiaali- ja terveysministeriö val-   vuotta. Nykyinen käytäntö ei myöskään estä ul-
40946:        mis yhtymään Suomen Lääkäriliiton ai-         komaalaisten lääkäreiden vuotta pitempiä työru-
40947:        kaisemmin esittämään kantaan, joka kat-       peamia. Toimiluvat yleensä myönnetään vastaa-
40948:        soo kymmenen vuoden työperiodin ole-          vaksi ajaksi, joksi kyseiselle lääkärille on tarjottu
40949:        van lääkäriksi laillistamisen ehdoksi liian   työmahdollisuus. Kun ulkomaalaisella lääkärillä
40950:        pitkän, ja                                    on ns. laaja toimilupa, joka käsittää myös yksi-
40951:           mitä mahdollisuuksia ministeriö näkee      tyisvastaanoton pitämisen, ei tätä lupaa enää ole
40952:        siihen, ettei Suomessa pysyvästi asuvan       sidottu tiettyyn työmahdollisuuteen, vaan se on
40953:        ulkomaalaisen lääkärin tarvitsisi hakea       myönnetty yleisenä lupana 1-2 vuodeksi kerral-
40954:        vuosittain oikeutta lääkärintoimen har-       laan.
40955:        joittamiseksi?                                   Euroopan unionin ulkopuolisista valtioista
40956:                                                      tuleville lääkäreille on määritelty laillistamisen
40957:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         yleiseksi ehdoksi viiden vuoden toiminta Suo-
40958: vasti seuraavaa:                                     messa ns. laajan toimiluvan saamisen jälkeen. Se
40959:                                                      merkitsee käytännössä, vaadittavat harjoittelu,
40960:    Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä          kuulustelut ja lääkärinä toimiminen huomioon
40961: (559/1994) tuli voimaan 1.3.1994. Laissa on sää-     ottaen yhteensä noin kahdeksaa toimintavuotta.
40962: detty Suomen, muiden pohjoismaiden sekä Eu-          Usea ulkomaalainen lääkäri on tänä aikana saa-
40963: roopan talousalueen valtion kansalaisille laillis-   nut Suomen kansalaisuuden ja jo tämänkin pe-
40964: tamismenettely sekä muiden valtion kansalaisille     rusteella laillistuksen.
40965: lupa- tai laillistamismenettely.                        Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että ul-
40966:    Ulkomailla koulutuksen saaneen Euroopan           komaalaisten lääkäreiden ammatinharjoittamis-
40967: talousalueeseen kuulumattoman valtion kansa-         asioissa on noudatettu niitä periaatteita, jotka on
40968: laisen terveydenhuollon ammattihenkilönä toi-        esitetty asianomaisia lainkohtia säädettäessä.
40969: 
40970:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
40971: 
40972:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
40973:                                            KK 522/1997 vp                                                3
40974: 
40975: 
40976: 
40977: 
40978:                                         Tili Riksdagens Talman
40979: 
40980:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           genomgått sin utbildning utomlands och som är
40981: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           medborgare i en stat som inte hör tili Europeiska
40982: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ekonomiska samarbetsområdet.
40983: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-             En utländsk läkare, vars internationella fria
40984: mål nr 522:                                           rörlighet inte berörs av internationella avtal, be-
40985:                                                       viljas tidsbundna tiiistånd att vara verksam som
40986:           Är social- och hälsovårdsministeriet        läkare i Finland. Den tid som krävs för att bli
40987:        berett att instämma i Finlands Läkarför-       legitimerad, dvs. få stadigvarande rätt att utöva
40988:        bunds tidigare anförda ståndpunkt, en-         yrket, har alltid varit minst fem år. Nuvarande
40989:        ligt viiken en tio års arbetsperiod är för     förfaringssätt hindrar inte utländska läkare från
40990:        Iång som villkor för legitimering av läka-     att utöva sitt yrke även i perioder som är längre
40991:        re, samt                                       än ett år. Tiiistånden beviljas ofta för den tid
40992:           vilka möjligheter anser ministeriet att     läkaren blivit erbjuden arbete. Utländska läkare
40993:        det finns för att en utländsk läkare, som      kan ha ett s.k. utvidgat tillstånd, som även inne-
40994:        är permanent bosatt i Finland, inte årli-      fattar privatpraktik. Detta tillstånd är inte bun-
40995:        gen skulle behöva ansöka om rätt att ut-       det tili ett visst arbetstilifålle, utan det beviljas
40996:        öva läkaryrket?                                som allmänt tilistånd för ett tiii två år åt gången.
40997:                                                          Det allmänna villkoret för Iegitimering av Iä-
40998:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kare som kommer från stater utanför Europeiska
40999: anföra följande:                                      unionen är fem års verksamhet i Finland efter att
41000:                                                       det s.k. utvidgade tiiiståndet beviljats. Det inne-
41001:     Lagen om yrkesutbildade personer inom häl-        bär i praktiken sammanlagt ca åtta verksamma
41002: so- och sjukvården (559/1994) trädde i kraft den 1    år om man tar i beaktande den praktiktjänstgö-
41003: mars 1994. I lagen finns bestämmelser om legiti-      ring, de förhör och det utövande av yrket som
41004: meringsförfarande för medborgare i Finland, de        krävs. Flera utländska Iäkare beviljas under den
41005: övriga nordiska länderna och stater inom Euro-        tiden finländskt medborgarskap och därmed
41006: peiska ekonomiska samarbetsområdet, samt om           också legitimation.
41007: tiiistånds- eller legitimeringsförfarande för övri-      Social- och hälsovårdsministeriet anser att
41008: ga staters medborgare.                                man i ärenden som gäller utländska läkares yr-
41009:     I lagens 13 § anges förutsättningarna för att     kesutövande har följt de principer som anförs i
41010: vara verksam som yrkesutbildad person inom            lagrummen i fråga.
41011: hälso- och sjukvården för en sådan person som
41012: 
41013:      Helsingforsden 4 juni 1997
41014: 
41015:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
41016:                                             KK 523/1997 vp
41017: 
41018: Kirjallinen kysymys 523
41019: 
41020: 
41021: 
41022: 
41023:                                    Esa Lahtela /sd: Ilomantsin Keskuskoulun kunnostamisesta
41024: 
41025: 
41026: 
41027:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41028: 
41029:    Ilomantsin Keskuskoulu on rakennettu vuon-         peruskorjauksen. Peruskorjauksen hinnaksi ka-
41030: na 1964 11 omaotsin kansalaiskoulun ja k irk onk y-   lusteineen on arvioitu noin 13 miljoonaa mark-
41031: län kansakoulun käyttöön. Koulurakennuksen            kaa.
41032: lisäksi Keskuskoulun yhteyteen rakennettiin työ·         Oppilasennusteiden mukaan oppilasmäärät
41033: paja, oppilasasuntola, ruokala, kirjasto ja kolme     tulevat säilymään koko ennustekauden 1996-
41034: opettajien rivitaloa. Koulutilojen pinta-ala on       2003 yli 430 oppilaana. Mikäli kirkonkylän 6-
41035: 3 200m2 •                                             vuotiaiden opetus tulee koulutoimen alaisuu-
41036:    Peruskouluun siirtymisen jälkeen (v. 1975)         teen, Pogostan koulun oppilasmäärä kasvaa
41037: Keskuskoululla on toiminut kirkonkylän ala-           noin 40 oppilaalla.
41038: aste (nyk. Pogostan koulu) ja Ilomantsin lukio.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41039: Yläasteen teknisen työn ja kotitalouden opetus        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41040: annetaan Keskuskoululla. Entisen oppilasasun-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41041: tolan tiloissa on oppilaskoti, jossa asuu lukiolai-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41042: sia, Karhunpesän päiväkoti ja Pogostan koulun
41043: yhteydessä olevat erikoisluokat. Ruokala on sa-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41044: neerattu ja se toimii entisissä tiloissa.                     ryhtyä, että opetushallinnon puolelta jo
41045:     Koulua ei ole saneerattu rakentamisen jäl-                vuoden 1998 valtion tulo- ja menoar-
41046: keen. Lukioon on rakennettu opetustiloja (mm.                 vioon varattaisiin riittävät varat, jotta
41047: fysiikan luokka). Entisen kirjaston tiloissa toimii           Ilomantsin Keskuskoulun saneeraus voi-
41048: ala-asteen luokkia, jotka ovat kunnossa. Keskus-              taisiin toteuttaa?
41049: koulu tarvitsisi huonokuntoisuutensa johdosta
41050: 
41051:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1997
41052: 
41053:                                             Esa Lahtela /sd
41054: 
41055: 
41056: 
41057: 
41058: 279001
41059: 2                                          KK 523/1997 vp
41060: 
41061: 
41062: 
41063: 
41064:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41065: 
41066:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hän suunnitelmaan Pohjois-Karjalan läänissä
41067: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        otettiin 15 hanketta lääninhallituksen laatiman
41068: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      hankkeiden kiireellisyysjärjestyksen ja aikaisem-
41069: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      man rahoitussuunnitelman perusteella. Ilomant-
41070: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         sin Keskuskoulun hanke oli lääninhallituksen
41071: 523:                                                 esittämässä kiireellisyysjärjestyksessä 26. niistä
41072:                                                      hankkeista, jotka eivät mahtuneet rahoitussuun-
41073:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nitelmaan.
41074:        ryhtyä, että opetushallinnon puolelta jo         Lääninhallitukset ovat vastaavasti touko-
41075:        vuoden 1998 valtion tulo- ja menoar-          kuun alussa 1997 toimittaneet esityksensä hank-
41076:        vioon varattaisiin riittävät varat, jotta     keista perustamishankkeiden rahoitussuunnitel-
41077:        Ilomantsin Keskuskoulun saneeraus voi-        maan vuosille 1998-2001. Tässä esityksessä
41078:        taisiin toteuttaa?                            Pohjois-Karjalan lääninhallitus ei ole tehnyt
41079:                                                      oleellista muutosta Ilomantsin hankkeen kiireel-
41080:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lisyysjärjestykseen, sillä sen 1. vaihe on järjestyk-
41081: vasti seuraavaa:                                     sessä 23. niistä hankkeista, jotka eivät sisältyneet
41082:                                                      vuonna 1996 laadittuun rahoitussuunnitelmaan.
41083:    Opetusministeriössä laaditaan vuosittain pe-      Pohjois-Karjalan liitto on lääninhallituksen
41084: rustamishankkeiden rahoittamista koskeva             suunnitelmasta antamassaan lausunnossa puol-
41085: suunnitelma seuraavia neljää vuotta varten.          tanut hankkeiden toteuttamista suunnitelmassa
41086: Yleissivistäviä oppilaitoksia koskeva rahoitus-      esitetyssä järjestyksessä.
41087: suunnitelma vuosille 1997-2000 on opetusmi-             Valtion rahoitusmahdollisuudet huomioon
41088: nisteriössä vahvistettu 17.10.1996. Suunnitelma      ottaen ei valtionosuutta ole myönnettävissä lä-
41089: perustuu oppilaitosten ylläpitäjien vuoden 1995      heskään kaikkiin kuntien tarpeellisina pitämiin
41090: loppuun mennessä tekemiin lääninhallituksille        koulujen perustamishankkeisiin sillä ajoituksella
41091: toimitettuihin esityksiin, joita peruskorjaus-       kuin hankkeet sisältyvät kuntien rahoitussuunni-
41092: hankkeiden osalta voitiin vielä helmikuussa 1996     telmiin. Valtionosuudet hankkeisiin on tarkoitus
41093: täydentää valtioneuvoston hyväksymän vuosia          myöntää niiden kiireellisyyden mukaisessa jär-
41094: 1996-1999 koskevan julkisten rakennusten pe-         jestyksessä. Kun paikallisen asiantuntemuksen
41095: ruskorjausohjelman lisärahoituksen johdosta.         omaavilla lääninhallituksella ja maakuntaliitolla
41096: Lääninhallitukset laativat esitysten ja arvioiman-   on yhteinen käsitys hankkeiden kiireellisyysjär-
41097: sa hankkeiden kiireellisyysjärjestyksen pohjalta     jestyksestä, opetusministeriöllä ei ole perusteita
41098: esityksensä rahoitussuunnitelmaksi. Opetusmi-        oleellisesti siitä poiketa.
41099: nisteriössä lääninhallitusten esitysten ja aikai-       Edellä esitetyn mukaisesti Ilomantsin Keskus-
41100: semman rahoitussuunnitelman pohjalta valmis-         koulun saneeraushankkeeseen ei valtionosuutta
41101: teltiin lokakuussa hyväksytty suunnitelma. Tä-       voitane myöntää vuonna 1998 eikä lähivuosina.
41102: 
41103:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
41104: 
41105:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
41106:                                            KK 523/1997 vp                                              3
41107: 
41108: 
41109: 
41110: 
41111:                                        Tili Riksdagens Talman
41112: 
41113:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         finansieringsplanen. Med i denna pian togs i
41114: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          Norra Karelens Iän 15 projekt på basis av den
41115: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      skyndsamhetsordning som länsstyrelsen angivit
41116: dagsman Esa Lahtela undertecknade spörsmål           och den tidigare finansieringsplanen. Projektet
41117: nr 523:                                              Ilomantsin Keskuskoulu var på 26:e plats i läns-
41118:                                                      styrelsens skyndsamhetsordning av de projekt
41119:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta      som inte rymdes med i finansieringsplanen.
41120:        för att det från undervisningsförvaltning-       Länsstyrelserna gav i början av maj 1997 in
41121:        ens sida redan i budgeten för 1998 skall      sina förslag om projekt till finansieringsplanen
41122:        reserveras tiliräckliga medel för att sane-   för anläggningsprojekt för åren 1998-2001. I
41123:        ringen av Ilomantsin Keskuskoulu kunde        detta förslag har länsstyrelsen i Norra Karelens
41124:        genomföras?                                   Iän inte gjort någon väsentlig ändring när det
41125:                                                      gäller skyndsamhetsordningen för projektet i Ilo-
41126:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mants, eftersom 1:a skedet för detta projekt är på
41127: anföra följande:                                     23:e plats av de projekt som inte ingick i finansie-
41128:                                                      ringsplanen 1996. Norra Karelens förbund har i
41129:     Vid undervisningsministeriet uppgörs årligen     ett utlåtande om länsstyrelsens pian förordat att
41130: en pian som gäller finansieringen av anläggnings-    projekten genomförs i den ordning som anges i
41131: projekt för de följande fyra åren. En finansie-      planen.
41132: ringsplan för de allmänbildande läroanstalterna         Med beaktande av statens finansieringsmöj-
41133: för åren 1997-2000 fastställdes vid undervis-        ligheter kan statsandel inte beviljas långt när alla
41134: ningsministeriet 17.10.1996. Pian en baserar sig     de anläggningsprojekt vid skolor som kommu-
41135: på de framställningar som läroanstalternas hu-       nerna anser nödvändiga och enligt den tidtabell
41136: vudmän inlämnat tili länsstyrelserna före ut-        som projekten följer i kommunernas finansie-
41137: gången av 1995. I fråga om totalrenoveringspro-      ringsplaner. Avsikten är att statsandelarna för
41138: jekt kunde dessa framställningar kompletteras i      projekten beviljas enligt skyndsamhetsordning.
41139: februari 1996 på grund av tiliäggsfinansiering för   När länsstyrelsen som sitter inne med lokal sak-
41140: det av statsrådet för åren 1996-1999 godkända        kännedom och landskapsförbundet har samma
41141: programmet för totalrenovering av offentliga         syn på projektens skyndsamhetsordning, finns
41142: byggnader. Länsstyrelserna gör upp sina förslag      det inga skäl för undervisningsministeriet att vä-
41143: tili finansieringsplan utgående från framställ-      sentligt avvika från den.
41144: ningarna och enligt den skyndsamhetsordning de          Enligt vad som anförts ovan torde statsandel
41145: ger projekten. Den i oktober godkända planen         för saneringsprojektet vid Ilomantsin Keskus-
41146: utarbetades vid undervisningsministeriet på ba-      koulu inte kunna beviljas år 1998 eller de närmas-
41147: sis av länsstyrelsernas förslag och den tidigare     te åren.
41148: 
41149:      Helsingfors den 4 juni 1997
41150: 
41151:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
41152:                                              KK 524/1997 vp
41153: 
41154: Kirjallinen kysymys 524
41155: 
41156: 
41157: 
41158: 
41159:                                     Tuija Nurmi /kok: Eri yritysmuotojen käytön laajentamisesta maa-
41160:                                         tilataloudessa
41161: 
41162: 
41163:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41164: 
41165:     Maatilatalouden toimintaympäristö on muut-          sä mahdollisia maatalous- ja sosiaalipoliittisen
41166: tunut voimakkaasti Suomen ED-jäsenyyden seu-            lainsäädännön puutteiden vuoksi. Ongelmia
41167: rauksena. Vanhojen toimintamallien sijaan jou-          muodostuu sekä suoranaisten yritysmuotoa ra-
41168: dutaan etsimään uusia ratkaisuja. Usein maata-          joittavien säädösten kautta että myös hyväksyt-
41169: louden rinnalla ryhdytään harjoittamaan maata-          tävälle yritysmuodolle asetettujen tiukkojen vaa-
41170: loustuotteiden jatkojalostusta ja markkinointia         timusten kautta. Käytännön esimerkkinä voi
41171: tai muuta pienyritystoimintaa. Samalla kun yri-         mainita nuorten viljelijöiden käynnistystukijär-
41172: tystoimintaa laajennetaan perinteisestä maa- ja         jestelmän, joka ei mahdollista osakeyhtiömuo-
41173: metsätaloudesta muuhun yritystoimintaan, jou-           toista tilanpidon aloittamista.
41174: dutaan myös arvioimaan sopivaa yritysmuotoa.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41175: Koska perinteinen maataloustuotanto on yleen-           jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
41176: sä yhtenä tukijalkana myös jatkossa, tulisi valit-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41177: tavan yritysmuodon soveltua käytettäväksi               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41178:  myös maataloudessa.
41179:     Maatilataloudessa yritysmuodon valintamah-                    Onko Hallitus tietoinen eri yritysmuo-
41180: dollisuudet ovat kuitenkin käytännössä varsin                  tojen huonosta soveltuvuudesta nykyisiin
41181:  rajalliset. Realistisia vaihtoehtoja on yleensä vain          maatalous- ja sosiaalipoliittisiin järjestel-
41182:  kolme, eli yksityishenkilönä, yhtymänä tai kuo-               miin, ja
41183:  linpesänä tapahtuva maatilatalouden harjoitta-                   mitä käytännön toimenpiteitä Hallitus
41184:  minen. Muut yritysmuodot eivät ole käytännös-                 aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi?
41185: 
41186:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1997
41187:                                              Tuija Nurmi/kok
41188: 
41189: 
41190: 
41191: 
41192:  279001
41193: 2                                            KK 524/1997 vp
41194: 
41195: 
41196: 
41197: 
41198:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41199: 
41200:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Kansallisia rakennetukia, investointituki mu-
41201: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kaan lukien, myönnettäessä edellytetään avoi-
41202: toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle jäse-        men yhtiön yhtiömiesten ja kommandiittiyhtiön
41203: nelle kansanedustaja Tuija Nurmen näin kuulu-           vastuunalaisten yhtiömiesten harjoittavan oma-
41204: van kirjallisen kysymyksen n:o 524:                     toimisesti maatilataloutta. Osakeyhtiöissä vä-
41205:                                                         hintään puolet määräysvallasta tulee olla osak-
41206:            Onko Hallitus tietoinen eri yritysmuo-       kailla, jotka harjoittavat itse maatila taloutta.
41207:         tojen huonosta soveltuvuudesta nykyisiin            Käytännössä edellä mainitut rajoitukset eivät
41208:         maatalous- ja sosiaalipoliittisiin järjestel-   ole olleet esteinä tuen myöntämiselle aktiivisesti
41209:         miin, ja                                        maataloutta harjoittaville yhtiöille.
41210:            mitä käytännön toimenpiteitä Hallitus            Kysymyksessä erikseen mainittu nuorten vil-
41211:         aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi?            jelijöiden tuki on Euroopan maatalouden tuki- ja
41212:                                                         ohjausosaston ohjausosastosta osaksi rahoitettu
41213:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             tuki, jota koskee neuvoston asetus maatalouden
41214: taen seuraavaa:                                         rakenteiden tehokkuuden parantamisesta (ETY)
41215:                                                         N:o 2328/91. Sen 10 artiklassa edellytetään, että
41216:    Siltä osin kuin kysymys on maatalouspoliitti-        nuori viljelijä ottaa verotuksellisen ja siviilioikeu-
41217: sesta lainsäädännöstä, pääsääntönä on, että tu-         dellisen vastuun tilan hallinnostaja saajäsenval-
41218: lotukia myönnettäessä luonnolliset henkilöt ja          tiossa itsenäisen tilan johtajan sosiaalisen ase-
41219: luonnollisten henkilöiden muodostamat yhteisöt          man. Koska artiklassa säädetään useista muista-
41220: ovat samassa asemassa. Maa- ja puutarhatalou-           kin tilanpidonjatkajan henkilöä koskevista eh-
41221: den kansallisista tuista annetussa laissa (1 059/       doista, pääperiaate on, että tuki myönnetään
41222: 1994) ja sen nojalla annetuissa valtioneuvoston         luonnolliselle henkilölle. Artiklan 3 kohdan mu-
41223: päätöksissä nimenomaan on pyritty turvaamaan            kaan tukea voidaan lisäksi myöntää, jos nuori
41224: se, että viljelijät, jotka harjoittavat itse työhön     viljelijä aloittaa tilanpidon yhdistyksessä tai
41225: osallistuen maataloutta, voivat vapaasti valita         osuuskunnassa. Artiklan mukaan jäsenvaltion
41226: yritysmuodon. Tällaisten luonnollisten henkilöi-        on erikseen määrättävä, millä edellytyksillä näin
41227: den muodostama avoin yhtiö, kommandiittiyh-             voidaan menetellä. Valtioneuvoston päätöksellä
41228: tiö, osuuskunta tai osakeyhtiö, jonka pääasialli-       (1366/1995) on määrätty, että yhdistyksen osak-
41229: sena tarkoituksena on maa- tai puutarhatalou-           kaana voi olla enintään 5 viljelijää ja osuuskun-
41230: den harjoittaminen, voi olla tuen saajana. Osa-         nan osakkaana enintään 25.
41231: keyhtiöiden osalta edellytyksenä yleensä on li-             Sosiaalipoliittisesta lainsäädännöstä maatila-
41232: säksi, että vähintään puolet yhtiön äänivallasta        talouden harjoittajia koskee erityisesti maata-
41233: on sellaisilla viljelijäosakkailla, jotka itse työhön   lousyrittäjien eläkelaki (467 /1969). Se on osa työ-
41234: osallistuen harjoittavat maataloutta tai puutar-        eläkejärjestelmää, jonka tarkoituksena on työs-
41235: hataloutta. Eräiden tukien osalta sallitaan, että       kentelyn ja työnteon vakuuttaminen erilaisten
41236: tuen saajana olevassa osakeyhtiössä on osakkaa-         sosiaalisten riskien (vanhuus, työkyvyttömyys,
41237: na viljelijöiden muodostamia yhteisöjä.                 elatusvelvollisen kuolema) varalta. Maatalous-
41238:    EU-osarahoitteisia pinta-alaperusteisia tukia        yrittäjien eläkelaki on maatalousyrittäjien sosi-
41239: eli ympäristötukea ja luonnonhaittakorvausta            aaliturvan kannalta keskeinen laki, jolla on lisäk-
41240: myönnettäessä tuen saajana pääsääntöisesti tu-          si vaikutusta myös muiden Maatalousyrittäjien
41241: lee olla luonnollinen henkilö tai näiden muodos-        eläkelaitoksen hoitamien sosiaaliturvajärjestel-
41242: tama avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai osuus-          mien soveltamisalaan. Maatalousyrittäjien elä-
41243: kunta,jos osakkaat taijäsenet itse työhön osanis-       kelain piiriin kuuluva maatalousyrittäjä on
41244: tuen harjoittavat maataloutta. Osakeyhtiöiden           yleensä oikeutettu kaikkiin Maatalousyrittäjien
41245: osalta edellytyksenä on lisäksi, että yli puolet        eläkelaitoksen hoitamiin etuuksiin, kuten maata-
41246: äänivallasta on tällaisilla jäsenillä. Ympäristötu-     lousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/
41247: kea voidaan lisäksi myöntää eräille muillekin            1981 ), sairausvakuutuslain mukaisen omavas-
41248: yhteisöille.                                            tuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille an-
41249:                                               KK 524/1997 vp                                               3
41250: 
41251: netun lain (11811991) ja maatalousyrittäjien lo-         kelain (395/1961) välisessä rajanvedossa. Esimer-
41252: mituspalvelulain (1231/1996) mukaisiin etuuk-            kiksi osakeyhtiön vähemmistöosakkaan harjoit-
41253: siin.                                                    taman toiminnan katsotaan tapahtuvan toisen
41254:     Maatalousyrittäjien eläkelain mukaista toi-          (osakeyhtiön) lukuun, koska vähemmistöosak-
41255: mintaa voidaan harjoittaa monessa eri yritys-            kaana ei ole yrittäjyyteen olennaisena osana kuu-
41256: muodossa. Sanotun lain mukaan voidaan va-                luvaa määräysvaltaa osakeyhtiössä.
41257: kuuttaa henkilö, joka 1) on avoimen yhtiön yh-               Jaottelu on muodollinen eikä ota huomioon
41258: tiömies, 2) on kommandiittiyhtiön henkilökoh-            sitä, miten toiminta tosiasiallisesti on eri yrityk-
41259: taisesti vastuunalainen yhtiömies, 3) omistaa yk-        sissäjärjestetty. Joissakin tapauksissa esimerkik-
41260: sin tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa yli puo-         si osakeyhtiön vähemmistöosakkailla voi käy-
41261: let osakeyhtiön osakepääomasta tai heillä on yli         tännössä olla samanlainen asema kuin enemmis-
41262: puolet yhtiön osakkaiden äänimäärästä.                   töosakkaillakin, jolloin käytännön syyt puoltai-
41263:     Jaottelun tarkoituksena on rajata maatalous-         sivat maatalousyrittäjien eläkelain mukaisen va-
41264: yrittäjien eläkelain soveltamispiirin ulkopuolelle       kuutuksen soveltamista tällaisiin henkilöihin.
41265: sellaiset henkilöt, joilla ei ole sellaista päätösval-   Käytännössä lienee kuitenkin vaikeaa määritellä
41266: taa yrityksessä, jota itsenäiseltä yrittäjätoimin-       edellä kuvattua rajanvetoa uudelleen siten, että
41267: nalta voidaan edellyttää. Maatalousyrittäjien            määrittely olisi samanaikaisesti joustava, turvai-
41268: eläkelaki on yrittäjiä koskeva erityislaki, jonka        si vakuutettujen yhdenmukaisen kohtelun ja olisi
41269: piiriin kuuluminen edellyttää, että maatalouden          soveltajalle yhtä yksiselitteinen kuin nykyinen
41270: harjoittaminen tapahtuu omaan tai yhteiseen lu-          määrittely.
41271: kuun. Se, milloin on kysymyksessä yrittäjänä tai             Kaiken kaikkiaan eri yritysmuotojen vaiku-
41272:  milloin työntekijänä tehty työ, ratkaistaan eri         tuksia maatalousyrittäjien sosiaaliturvaan ei vil-
41273:  yritysmuotojen suhteen säännösten ja vakiintu-          jelijöiden keskuudessa liene pidetty erityisenä
41274: neen oikeuskäytännön perusteella. Rajanveto              ongelmana. Sen sijaan enemmän keskustelua on
41275:  maatalousyrittäjien eläkelain ja muiden eläkejär-       käyty siitä, kuinka maatalousyrittäjätoiminnan
41276: jestelmien välillä (lähinnä lyhytaikaisissa työsuh-      rinnalla harjoitettu muu yrittäjätoiminta vakuu-
41277:  teissa olevien työntekijäin eläkelaki, 134/1962)        tetaan. Tämä edellyttää maatalousyrittäjien elä-
41278:  vastaa samoja periaatteita, joita noudatetaan           kelain ja yrittäjien eläkelain välisen rajanvedon
41279:  yrittäjien eläkelain (468/1969) ja työntekijäin elä-    uudelleen arviointia. Asiaa selvitellään tältä osin.
41280:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1997
41281: 
41282:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
41283: 4                                            KK 524/1997 vp
41284: 
41285: 
41286: 
41287: 
41288:                                          Tili Riksdagens Talman
41289: 
41290:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Då nationella strukturstöd, inklusive investe-
41291: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         ringsstöd, beviljas förutsätts att bolagsmännen i
41292: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       ett öppet bolag och de ansvariga bolagsmännen i
41293: man Tuija Nurmi undertecknade spörsmål nr              ett kommanditbolag idkar jordbruk självstän-
41294: 524:                                                   digt. 1 aktiebolag skall åtminstone hälften av
41295:                                                        bestämmanderätten innehas av sådana delägare
41296:            Är Regeringen medveten om hur illa de       som själva idkar gårdsbruk.
41297:         olika företagsformerna lämpar sig för de          1 praktiken har de ovan nämnda begräns-
41298:         nuvarande jordbruks- och socialpolitiska       ningarna inte utgjort något hinder för stöd till
41299:         systemen, och                                  bolag som aktivt idkar jordbruk.
41300:            vilka praktiska åtgärder ämnar Reger-          Det i spörsmålet separat nämnda stödet för
41301:         ingen vidta för att korrigera situationen?     unga jordbrukare är ett stöd som delvis finansie-
41302:                                                        ras av utvecklingssektionen vid Europeiska ut-
41303:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vecklings- och garantifonden för jordbruket, för
41304: anföra följande:                                       vilket gäller rådets förordning (EEG) nr 2328/91
41305:                                                        om förbättring av jordbruksstrukturens effekti-
41306:    Till den del det gäller den jordbrukspolitiska      vitet. 1artikell 0 i förordningen förutsätts att den
41307: lagstiftningen är huvudregeln att fysiska perso-       unga jordbrukaren åtar sig det skattemässiga och
41308: ner och sammanslutningar som bildas av fysiska         civilrättsliga ansvaret för administrationen av lä-
41309: personer innehar samma ställning då inkomst-           genheten och för den sociala status som gäller för
41310: stöd beviljas. 1 lagen om nationella stöd tilljord-    självständiga driftsledare för ett företag i den
41311: bruket och trädgårdsodlingen (1059/1994) och i         berörda medlemsstaten. Eftersom det i artikeln
41312: de statsrådsbeslut som har utfårdats med stöd av       nämns ett flertal andra villkor beträffande den
41313: denna har syftet uttryckligen varit att trygga möj-    person som fortsätter driften på gårdsbruksenhe-
41314: ligheten för jordbrukare som idkar jordbruk ge-        ten, är huvudprincipen den att stödet beviljas
41315: nom att själva delta i arbetet att fritt välja före-   fysiska personer. Enligt punkt 3 i artikeln kan
41316: tagsform. Sådana öppna bolag, kommanditbo-             stöd dessutom beviljas, om en ung jordbrukare
41317: lag, ande1slag eller aktiebolag som bi1das av dy1i-    etablerar sig i egenskap av medlem i en förening
41318: ka fysiska personer och vars huvudsakliga syfte        eller ett andelslag. Enligt artikeln skall en med-
41319: är att idka jordbruk och trädgårdsodling kan           lemsstat särskilt besluta på vilka villkor man kan
41320: vara mottagare a v stöd. Vad beträffar aktiebolag      gå till väga på detta sätt. Genom statsrådets be-
41321: är en förutsättning i allmänhet dessutom att           slut (1366/1995) har fastställts att antalet deläga-
41322: minst hälften av bo1agets rösträtt skall innehas av    re i en förening kan vara högst 5 och i ett andel-
41323: sådanajordbrukardelägare som genom att själva          slag högst 25.
41324: de1ta i arbetet idkar jordbruk eller trädgårdsod-         Vad beträffar den socialpolitiska lagstiftning-
41325: ling. 1 fråga om vissa stöd är det tillåtet att sam-   en gäller särskilt lagen om pension för lantbruks-
41326: manslutningar bildade av jordbrukare är deläga-        företagare (467/1969) dem som idkar gårdsbruk.
41327: re i det aktiebolag som är mottagare av stödet.        Den är en del av arbetspensionssystemet, vars
41328:    Då area1baserade stöd som delfinansieras av         syfte är att försäkra arbete med tanke på olika
41329: EU, dvs. miljöstöd och kompensationsbidrag,            sociala risker (ålderdom, arbetsoförmåga, en un-
41330: beviljas skall mottagaren av stödet i regel vara en    derhållsskyldig persons död). Med tanke på soci-
41331: fysisk person eller ett öppet bolag, kommandit-        alskyddet för lantbruksföretagare är lagen om
41332: bolag eller andelslag som bildas av fysiska perso-     pension för lantbruksföretagare en central lag,
41333: ner, om delägarna eller medlemmarna genom att          som dessutom påverkar tillämpningsområdet för
41334: själva delta i arbetet idka jordbruk. 1 fråga om       andra socialskyddssystem som sköts av lant-
41335: aktiebolag är en förutsättning dessutom att över       bruksföretagarnas pensionsanstalt. En lant-
41336: hälften av rösträtten innehas av dylika medlem-        bruksföretagare som omfattas av lagen om pen-
41337: mar. Miljöstöd kan därtill beviljas vissa andra        sion för lantbruksföretagare är i allmänhet berät-
41338: sammanslutningar.                                      tigad till alla förmåner som lantbruksföretagar-
41339:                                             KK 524/1997 vp                                              5
41340: 
41341: nas pensionsanstalt har hand om, såsom förmå-         tas i gränsdragningen mellan lagen om pension
41342: ner enligt lagen om olycksfallsförsäkring för lant-   för företagare (468/1969) och lagen om pension
41343: bruksföretagare (102611981), lagen om ersätt-         för arbetstagare (395/1961). Verksamhet som be-
41344: ning tili lantbruksföretagare för självrisktiden      drivs av t.ex. en minoritetsdelägare i ett aktiebo-
41345: enligt sjukförsäkringslagen (118/1991) och lagen      lag anses ske får en annans (aktiebolagets) räk-
41346: om avbytarservice för lantbruksföretagare             ning, eftersom minoritetsdelägaren inte har den
41347: (123111996).                                          bestämmanderätt i aktiebolaget som ingår som
41348:    Verksamhet enligt lagen om pension för lant-       en väsentlig del i företagsverksamhet.
41349: bruksföretagare kan bedrivas i många olika före-          lndelningen är formell, och den beaktar inte
41350: tagsformer. Enligt nämnda lag kan man försäkra        på vilket sätt verksamheten de facto är ordnad i
41351: en person som är 1) bolagsman i ett öppet bolag,      olika företag. 1 vissa fall kan t.ex. minoritetsdel-
41352: 2) en personligt ansvarig bolagsman i ett kom-        ägarna i ett aktiebolag i praktiken inneha en
41353: manditbolag eller som 3) ensam eller tillsammans      Iikadan ställning som en majoritetsdelägare, var-
41354: med en familjemedlem äger mer än hälften av           vid praktiska skäl talar för att försäljningen en-
41355: aktiekapitalet i ett aktiebolag eller besitter över   ligt lagen om pension för lantbruksföretagare
41356: hälften av delägarnas rösträtt i bolaget.             tillämpas på dylika personer. 1 praktiken torde
41357:    Syftet med indelningen är att lagen om pen-        det dock vara svårt att omdefmiera den ovan
41358: sion för lantbruksföretagare inte skall tillämpas     beskrivna gränsdragningen så att definitionen på
41359: på sådana personer som inte har sådan bestän-         samma gång skulle vara flexibel, trygga enjämlik
41360: nanderätt i företaget som kan förutsättas av          behandling av de försäkrade och vara lika enty-
41361: självständig företagarverksamhet. Lagen om            dig för tillämparen som den nuvarande definitio-
41362: pension för lantbruksföretagare är en speciallag,     nen.
41363: och för att man skall omfattas av den krävs att           Bland jordbrukarna torde de olika företags-
41364: man idkar jordbruk för egen eller det gemensam-       formernas verkningar på lantbruksföretagarnas
41365: mas räkning. Om det är fråga om arbete som man        socialskydd inte ha betraktats som något särskilt
41366: utfört i egenskap av företagare eller arbetstagare    problem. Däremot har man mera diskuterat på
41367: avgörs för de olika företagsformernas del på          vilket sätt annan företagarverksamhet som be-
41368: grundval av bestämmelserna och vedertagen             drivs vid sidan om lantbruksföretagarverksam-
41369: rättspraxis. Gränsdragningen mellan lagen om          het försäkras. Detta förutsätter en ny bedömning
41370: pension för lantbruksföretagare och övriga pen-       av gränsdragningen mellan lagen om pension för
41371: sionssystem (i första hand lagen om pension för       lantbruksföretagare och lagen om pension för
41372: arbetstagare i kortvariga arbetsförhållanden,         företagare. Frågan utreds tili denna del.
41373:  13411962) motsvarar samma principer som iakt-
41374:      Helsingfors den 2juni 1997
41375: 
41376:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
41377:                                              KK 525/1997 vp
41378: 
41379: Kirjallinen kysymys 525
41380: 
41381: 
41382: 
41383: 
41384:                                     Anu Vehviläinen /kesk: Biopolttoaineiden käytön edistämisestä
41385: 
41386: 
41387: 
41388:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41389: 
41390:    Hiilidioksidipäästöt ovat yksi vaikeimmista         tantoon taas ei ole ollutkannattavaa ryhtyä, kos-
41391: ympäristöongelmista tällä hetkellä. Kasvihuo-          ka tuote joutuu samantasoisen verotuksen koh-
41392: neilmiötä kiihdyttävää, palamisessa syntyvää           teeksi kuin saastuttavammatkin polttoaineet.
41393: hiilidioksidia on käytännössä erittäin vaikeaa ja      Muun muassa Ruotsissa on vuoden 1992 alussa
41394: kallista vähentää. Yksi suurimmista hiilidioksi-       poistettu polttoainevero etanolin osalta. Tukhol-
41395: dipäästöjen lähteistä on liikenne eli liikenteessä     massa onkin ollut käytössä jo useita vuosia ym-
41396: käytettävät polttoaineet.                              päristöystävällisempiä etanolibusseja.
41397:    Liikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä           Ympäristöetujen lisäksi biopolttoaineiden
41398: voidaan huomattavasti vähentää, jos polttoai-          tuotanto tukisi suomalaista työllisyyttä ja vähen-
41399: neena käytetään biopohjaisia polttoaineita, ku-        täisi ulkomaista velkaantumista tuonnin vähen-
41400: ten etanolia tai biodieseliä, esimerkiksi rypsime-     tymisen myötä.
41401: tyyliesteriä, rypsietyyliesteriä tai mäntyöljyä. Pe-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41402: rinteisiä polttoaineita huomattavasti pienempien       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41403: häkä-, hiilivety- ja hiukkaspäästöjen ansiosta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41404: biopolttoaineet toisivat erityisen edun muun           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41405: muassa kaupunkien joukkoliikenteeseen.
41406:    Tällä hetkellä biopolttoaineita tuotetaan Suo-                Miten Hallitus aikoo edistää biopoh-
41407: messa lähinnä eri tilauksesta laboratorio-olosuh-             jaisten polttoaineiden käyttöön ottoa, ja
41408: teissa. Suurtuotannon puuttuessa tuotantokus-                    aikooko Hallitus muuttaa verotusta
41409: tannukset nousevat korkeiksi. Suurempaan tuo-                 biopolttoaineita suosivaan suuntaan?
41410: 
41411:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1997
41412:                                          Anu Vehviläinen /kesk
41413: 
41414: 
41415: 
41416: 
41417:  279001
41418: 2                                           KK 525/1997 vp
41419: 
41420: 
41421: 
41422: 
41423:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41424:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sissa, hiilidioksidin kohdalla saavutetaan etua.
41425: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ETBE:n käyttö moottoribensiinin lisäaineena
41426: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       antaa samat tulokset kuin vastaavan fossiilisen
41427: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-         komponentin käyttö, joten lisäetua ei ole saavu-
41428: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tettavissa muutoin kuin hiilidioksidikierron koh-
41429: n:o 525:                                              dalla.
41430:                                                           Biopolttoaineiden vaikutuksia tarkasteltaessa
41431:           Miten Hallitus aikoo edistää biopoh-        on aihetta tarkastella asiaa kokonaisketjun tasol-
41432:        jaisten polttoaineiden käyttöönottoa, ja       la. Tämä johtuu siitä, että tarvittavien raaka-
41433:           aikooko Hallitus muuttaa verotusta          aineiden tuotanto ja jalostaminen moottorikäyt-
41434:        biopolttoaineita suosivaan suuntaan?           töön soveltuvaksi lopputuotteeksi edellyttää
41435:                                                       energian käyttöä. Hiilidioksidikierron kohdalla
41436:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tämä jonkin verran alentaa biopolttoaineista
41437: vasti seuraavaa:                                      saatavaa etua. Hyötysuhde on kuitenkin positii-
41438:                                                       vinen. Tyypillinen arvio on, että biopolttoainei-
41439:     Kysymyksen perusteluissa viitataan hiilidiok-     den tuotannon energiasuhde on luokkaa 1,3-
41440: sidiongelmaan ja biopolttoaineiden mahdolli-          2, 1, mikä siis tarkoittaa sitä, että tuotannossa
41441: suuksiin hiilidioksidipäästöjen vähentäjänä. Ky-      saadaan enimmillään noin kaksi kertaa se ener-
41442: symys koskee perustelujen mukaan lähinnä lii-         giamäärä, joka tuotannossa joudutaan käyttä-
41443: kenteessä käytettäviä biopolttoaineita. Myös          mään energiaa. Suomen oloissa edullisimmalta
41444: vastauksessa rajoitutaan siten käsittelemään bio-     tässä suhteessa näyttää rypsiöljyn käyttö. Joissa-
41445: polttoaineiden liikennekäyttöä.                       kin vaihtoehdoissa saatavan energian määrä ylit-
41446:     Eri maissa on tehty runsaasti tutkimusta bio-     tää vain niukasti tuotantoon käytetyn energian
41447: pohjaisten liikennepolttoaineiden kehittämisek-       määrän. Kun muut päästökomponentit kuin hii-
41448: si. Päävaihtoehdot ovat mineraaliöljypohjaisten       len oksidit eivät sitoudu kasvinviljelyn yhteyttä-
41449: polttoaineiden korvaaminen dieselmoottorissa          misprosessissa samalla tavoin kuin hiilidioksidi,
41450: biodieselillä, joka on yleisnimitys kasvisöljypoh-    lisäenergian käyttö tarkoittaa näiden muiden
41451: jaisille dieselpolttoaineille, ja moottoribensiinin   päästöjen määrän kasvua, kun lopputuote on
41452: korvaaminen alkoholipohjaisilla polttoaineilla.       moottorikäytössä päästövaikutuksiltaan sama
41453: Biopolttoaineita voidaan käyttää joko sellaise-       kuin kilpaileva fossiilinen polttoaine. Hiilidioksi-
41454: naan tai sekoitettuna mineraaliöljypohjaisiin         din osalta kauppa- ja teollisuusministeriön bio-
41455: polttoaineisiin,jolloin ajoneuvojen moottoreihin      pohtonestetyöryhmä päätyi Suomessa mahdol-
41456: tarvittavat muutokset ja siitä johtuvat tekniset      listen tuotantomäärien mukaan arvioon, että
41457: ongelmat jäävät vähäisemmiksi. Eniten tutkittu-       biodieselillä voitaisiin säästää noin 2 prosenttia
41458: ja vaihtoehtoja Suomessa ovat rypsimetyyliesteri      dieselmoottoreista aiheutuvasta hiilidioksidi-
41459: (RME) dieselpolttoaineenaja etanolinjalostami-        päästöstä ja ETBE:n käytöllä moottoribensiinin
41460: nen ETBE-nimellä tunnetuksi moottoribensiinin         hapettimena mineraaliöljypohjaisen MTBE:n si-
41461: hapettavaksi lisäaineeksi. Seuraavassa esitettävä     jasta noin 3 prosenttia bensiinistä johtuvista hiili-
41462: perustuu näistä vaihtoehdoista saatuihin tulok-       dioksidipäästöistä. Liikenteestä aiheutuva hiili-
41463: siin.                                                 dioksidipäästö on kuitenkin vain 20 prosenttia
41464:     Biodieselin käyttö vastaa ajoneuvosta mitat-      koko hiilidioksidipäästöjemme määrästä, joten
41465: tuina päästötasoina suunnilleen meillä nykyisin       kokonaistasolla nämäkin vaikutukset ovat vä-
41466: yleisesti käytössä olevaa lähes rikitöntä dieselöl-   häiset, eli noin yksi prosentti hiilidioksidipäästö-
41467: jyä. Useimpien päästökomponenttien kohdalla           jemme kokonaismäärästä. Suomen osuus glo-
41468: päästötaso on käytännössä sama, mutta typen-          baalina ilmiönä vaikuttavasta koko maailman
41469: oksidipäästöissä biodiesel on epäedullisempi          hiilidioksidipäästöstä on 0,3 prosenttia.
41470: kuin lähes rikitön dieselöljy. Kun otetaan huo-           Biopolttoaineiden tuotantokustannukset ovat
41471: mioon hiilidioksidin sitoutuminen kasvuproses-        ainakin nykyisissä oloissa korkeammat kuin vas-
41472:                                                KK 525/1997 vp                                              3
41473: 
41474: taavien fossiilisten polttoaineiden tuotantokus-          dollistavaa direktiiviä tämänhetkisen arvion mu-
41475: tannukset, eräiden arvioiden mukaan jopa mo-              kaan olejatkossakaan odotettavissa. Polttoaine-
41476: ninkertaisesti. Tämän johdosta biopolttoainei-            verodirektiivin korvaamaan tarkoitettu energia-
41477: den käyttöönotto ei ole mahdollista ilman mer-            tuotteiden verotusta koskeva yhteisön kehyksen
41478: kittävän suurta tukea. Suomessakin on tehty sel-          uudistamisesta annettu neuvoston direktiivieh-
41479: vityksiä tarvittavan tuen määristä ja mahdollisis-        dotus kom (97)1opull. 30 sisältää tältä osin samat
41480: ta tukijärjestelyistä. Yhteenvetoja biopolttoai-          periaatteet kuin voimassa oleva direktiivi.
41481: neiden käytön taloudellisista edellytyksistä sisäl-          Kysymyksessä viitataan biopolttoaineiden
41482: tyy ympäristötaloustoimikunnan mietintöön                 käyttöönoton tarjoamiin työllisyysvaikutuksiin.
41483: vuodelta 1993 (komiteanmietintö 1993/35) sekä             Yhtenä keskeisenä näkökohtana kuitenkin on,
41484: edellä mainittuun biopolttonestetyöryhmän mie-            että ainakin verotuki olisi EU:n perustamissopi-
41485: tintöön (kauppa- ja teollisuusministeriön työryh-         muksen 95 artiklan mukaan ulotettava täysin
41486: mä- ja toimikuntaraportteja 12/1993). Kummas-             samanlaisena niin kotimaiseen kuin muusta jä-
41487: sakaan selvityksessä ei pidetty biopolttoaineita          senmaasta tulevaan vastaavaan tuotteeseen.
41488:  saavutettaviin etuihin nähden taloudellisesti            Muitakaan tukimuotoja ei voida Rooman sopi-
41489: puollettavissa olevana vaihtoehtona.                      muksen 92 artiklan mukaan kohdistaa vain koti-
41490:      Yhtenä biopolttoaineiden tukivaihtoehtona            maiseen tuotantoon. Tämä tarkoittaa sitä, että
41491:  on esitetty polttoaineverotuksessa myönnettä-            olipa kysymys verotuesta tai muusta tukijärjeste-
41492:  vää verotukea. Biopolttoaineiden tekeminen tätä          lystä, mahdollisen tuen olisi ulotuttava samanlai-
41493:  kautta kuluttajahinnoiltaan kilpailukykyiseksi           sena biopolttoaineisiin riippumatta siitä, missä
41494: johtaisi EU :n yhtenäistetyn polttoaineiden val-          jäsenmaassa raaka-aineet tuotetaan tai mistä
41495:  misteveron vähimmäistason alittamiseen. Kiven-           polttoaine tuodaan Suomessa käytettäväksi. Tä-
41496:  näisöljyjen valmisteverojen rakenteen yhdenmu-           män vuoksi biopolttoaineiden tuottamisen edel-
41497:  kaistamisesta annetun neuvoston direktiivin 92/          lyttämät raaka-aineet hankittaisiinjoka tapauk-
41498:  81/ETY mukaan kaikki tieliikenteeseen tarkoi-            sessa maailmanmarkkinoilta sieltä, mistä niitä
41499:  tettu moottoripolttoaine on verotettava kuten            on edullisimmin saatavilla. Ei ole itsestään sel-
41500:  dieselöljy tai moottoribensiini. Direktiivissä ei        vää, että biopolttoaineiden työllistävä vaikutus
41501:  ole säännöstä, joka oikeuttaisi yleisesti alitta-        kohdistuisi kotimaahan, ellei hintakilpailukyky
41502:  maan vähimmäistason sillä perusteella, että ky-          ole riittävä. Komission edellä mainitut toimenpi-
41503:  seessä on biopolttoaine. Direktiivin 8 artiklan 2        teet Ranskaa vastaan perustuvat osinjuuri Roo-
41504:  kohdan alakohta d sallii kuitenkin alemman ve-           man sopimuksen 92 artiklan tukisäännösten rik-
41505:  rokannan käytön kokeiluhankkeissa, joiden tar-           komiseen, eikä pelkästään siihen, että Ranskassa
41506:  koituksena on vähemmän saastuttavien tuottei-            biopolttoaineiden käyttö ehkä on kokeiluhan-
41507:  den, erityisesti luonnonvaroista saatavien poltto-       ketta laajempaa.
41508:  aineiden, teknologian kehittäminen. Käytännön               Vaikka biopolttoaineiden laajan käyttöön-
41509:  tulkintana on, että kokeiluhanke ei yleensä voisi        oton taloudelliset edellytykset näyttävät kyseen-
41510:  kestää kahta vuotta pitempää aikaa. Tämän                alaisilta ja ympäristövaikutuksetkin vähäisiltä
41511:  mahdollisuuden varaan ei siten ole mahdollista           ottaen huomioon, että meillä jo nyt on käytössä
41512:  rakentaa pitkäaikaisia investointeja ja laajaa           kansainvälisesti vertaillen varsin edistyksellisiä
41513:   tuotantoa. Mainittakoon, että EU:n komissio on          polttoaineita, biopolttoaineiden tutkiminen ja
41514:   ottanut tarkasteltavakseen Ranskan suhteellisen         kehittäminen on nähty meilläkin tarpeelliseksi.
41515:   laajan biopolttoaineiden käytön dieselöljyn lisä-       Tätä toimintaa valtio on valmisjatkossakin tuke-
41516:   aineena juuri sillä perusteella, että sitä ei mahdol-   maan muun muassa tutkimushankkeissa käytet-
41517:   lisesti enää voitaisi pitää direktiivin mukaisena       täville ajoneuvoille tai polttoaine-erille myönnet-
41518:   kokeiluhankkeena. Erityisen biopolttoainedi-            tävin hakemusperusteisin veronhuojennuksin.
41519:   rektiiviehdotuksen vielä muutama vuosi sitten           Näkyvillä ei kuitenkaan ole edellytyksiä poltto-
41520:   vireillä ollut valmistelutyö ei EU :ssa ole johtanut    aineiden valmisteverolain sellaiseen muuttami-
41521:   tuloksiin eikä tällaista, alkuperäisten suunnitel-      seen,joka tekisi laajamittaisen biopolttoaineiden
41522:   mien mukaan biopolttoaineiden verotuen mah-             kaupallisen käytön mahdolliseksi.
41523: 
41524:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
41525: 
41526:                                                                                      Ministeri Arja Alho
41527: 4                                            KK 525/1997 vp
41528: 
41529: 
41530: 
41531: 
41532:                                           Till Riksdagens Talman
41533: 
41534:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             svavelfria dieseloljan. När man beaktar att koldi-
41535: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             oxid binds i växtprocessen uppnås en fördel i
41536: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         fråga om koldioxid. Användningen av ETBE
41537: dagsman Anu Vehviläinen undertecknade spörs-            som tillsatsämne i motorbensin ger samma resul-
41538: mål nr 525:                                             tat som användningen av motsvarande fossila
41539:                                                         komponent, och därför kan man inte uppnå någ-
41540:           På vilket sätt ämnar Regeringen främ-         ra extra fördelar på annat sätt än i fråga om
41541:        ja ibruktagandet av biobaserade bräns-           koldioxidkretsloppet.
41542:        len, och                                            När man granskar verkningarna av biobräns-
41543:           ämnar Regeringen ändra beskattning-           len är det skäl att granska frågan med tanke på
41544:        en i en riktning som gynnar biobränslen?         helhetskedjan. Detta beror på att produktionen
41545:                                                         och förädlingen av de råvaror som behövs för att
41546:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           åstadkomma en slutprodukt som är lämplig att
41547: anföra följande:                                        användas i motorer förutsätter användning av
41548:                                                         energi. I fråga om koldioxidkretsloppet minskar
41549:     I motiveringen tili spörsmålet hänvisas tili        detta i någon mån den fördel som uppnås med
41550: problemet med koldioxid och möjligheterna att           biobränslena. Verkningsgraden är dock positiv.
41551: med hjälp av biobränslen minska koldioxidut-            En typisk uppskattning är att energiförhållandet
41552: släppen. Enligt motiveringen gäller spörsmålet i        vid produktionen av biobränslen är i klassen
41553: första hand sådana biobränslen som används i            1,3-2,1, vilket alltså innebär att man vid pro-
41554: trafiken. Därför begränsar jag mig också i svaret       duktionen får ut ungefår högst det dubbla av den
41555: tili att behandla användningen av biobränslen i         energimängd som går åt vid produktionen. An-
41556: trafiken.                                               vändningen av rybsolja verkar i detta avseende
41557:     Man har i olika Iänder bedrivit omfattande          vara det fördelaktigaste alternativet för finska
41558: forskning i syfte att utveckla biobaserade driv-        förhållanden. I några av alternativen överskrider
41559: medel för fordon. De huvudsakliga alternativen          den energimängd som fås ut endast knappt den
41560: är att ersätta mineraloljebaserade bränslen i die-      energimängd som använts i produktionen. Efter-
41561: selmotorer med biodiesel, som är en allmän              som andra utsläppskomponenter än koldioxider-
41562: benämning på dieselbränslen baserade på vegeta-         na inte binds i växternas assimilationsprocess på
41563: bilisk olja, samt att ersätta motorbensin med           samma sätt som koldioxid, innebär användning-
41564: alkoholbaserade bränslen. Biobränslen kan an-           en av extra energi att mängden av dessa andra
41565: vändas antingen som sådana eller blandade med           utsläpp ökar, när slutprodukten i fråga om ut-
41566: mineraloljebaserade bränslen, varvid de ändring-        släpp har samma verkningar som det konkurre-
41567: ar som behöver göras i fordonsmotorerna och de          rande fossila bränslet när den används i motorer.
41568: tekniska problem som följer därav blir rätt små.        Vad gäller koldioxid stannade handels- och indu-
41569: Tili de alternativ som undersökts mest i Finland        striministeriets arbetsgrupp för flytande bio-
41570: hör rybsmetylestrar (RME) som dieselbränsle             bränslen, med beaktande av de eventuella pro-
41571: och förädling av etanol till ett oxiderande tillsats-   duktionsmängderna i Finland, för uppskattning-
41572: ämne \ motorbensin känt under namnet ETBE.              en att man med biodiesel kunde spara in ca 2% av
41573: Det som nämns nedan grundar sig på de resultat          koldioxidutsläppen från dieselmotorer och ge-
41574: som har erhållits om dessa alternativ.                  nom användning av ETBE i stället för det mine-
41575:     Mäter man nivån på utsläppen från fordon            raloljebaserade MTBE som oxidant i motorben-
41576: motsvarar användningen av biodiesel ungefår             sin ca 3 % av de koldioxidutsläpp som beror på
41577: den nästan svavelfria dieselolja som numera är i        bensin. Koldioxidutsläppen från trafiken utgör
41578: allmänt bruk hos oss. I fråga om de flesta ut-          emellertid endast 20% av hela mängden koldi-
41579: släppskomponenterna är utsläppsnivån i prakti-          oxidutsläpp, och därför är även dessa verkningar
41580: ken densamma, men i fråga om kväveoxidut-               rätt små som helhet betraktade, dvs. ca 1 % av
41581: släpp är biodiesel ofördelaktigare än den nästan        den totala mängden av våra koldioxidutsläpp.
41582:                                              KK 525/1997 vp                                              5
41583: 
41584: Finlandsandel av koldioxidutsläppen i hela värl-       resultat inom EU, och något sådant direktiv som
41585: den med global verkan är 0,3 %.                        i enlighet med de ursprungliga pianeroa skulle
41586:    Kostnaderna för produktion av biobränslen           möjliggöra skattestöd för biobränslen är inte hel-
41587: är åtminstone under nuvarande förhållanden             ler att vänta i framtiden enligt en uppskattning av
41588: högre än kostnaderna för produktion av motsva-         lägetjust nu. Rådets förslag tili direktiv, kom (97)
41589: rande fossila bränslen, enligt vissa uppskattning-     30 slutlig, som gäller en revidering a v gemenska p-
41590: ar t.o.m. mångfaldigt högre. På grund härav är         ens ram beträffande beskattningen av energipro-
41591: det inte möjligt att ta i bruk biobränslen utan        dukter och som är avsett att ersätta direktivet om
41592: betydande stöd. Också i Finland har utredningar        bränsleaccis, innehåller tili denna del samma
41593: gjorts om de stödbelopp som skulle behövas och         principer som det gällande direktivet.
41594: om eventuella stödarrangemang. Sammandrag                 1 spörsmålet hänvisas tili den sysselsättande
41595: av de ekonomiska förutsättningarna för använd-         effekt som ibruktagandet av biobränslen medför.
41596: ning av biobränslen ingår i miljöekonomikom-           En central synpunkt är dock att åtminstone skat-
41597: missionens betänkande från 1993 (kommittebe-           testödet borde enligt artikel 95 i EU:s grundför-
41598: tänkande 1993/35) samt i ovan nämnda betän-            drag utsträckas tili att i exakt samma form gälla
41599: kande av arbetsgruppen för flytande biobränslen        både inhemska produkter och motsvarande pro-
41600: (handels- och industriministeriets arbetsgrupps-       dukter från ett annat medlemsland. Några andra
41601: och kommissionsrapporter 12/1993). lngendera           stödformer kan enligt artikel 92 i Romfördraget
41602: utredningen ansåg att biobränslen är ett ekono-        inte heller riktas tili enbart den inhemska pro-
41603: miskt försvarbart alternativ med avseende på de        duktionen. Detta innebär att, vare sig det är fråga
41604: fördelar som kan uppnås.                               om skattestöd eller något annat stödarrange-
41605:     Som en alternativ form av stöd för biobränslen     mang, det eventuella stödet borde utsträckas tili
41606: har föreslagits skattestöd som beviljas i bränsle-     att gälla biobränslen oberoende av i vilket med-
41607: beskattningen. Om biobränslena på detta sätt           Iemsland råvarorna produceras eller varifrån
41608: görs konkurrenskraftiga vad gäller konsument-          bränslet importeras för att användas i Finland.
41609: priserna skulle det leda tili att miniminivån för      Därför skulle de råvaror som produktioneo av
41610: EU :s förenhetligade accis på bränslen under-          biobränslen kräver i vilket fall som helst skaffas
41611: skrids. Enligt rådets direktiv 92/81/EEG om har-       på världsmarknaden där de kan fås tili det fördel-
41612: monisering av strukturerna för punktskatter på         aktigaste priset. Det är inte självklart att bio-
41613: mineraloljor skall alla motorbränslen som är av-       bränslenas sysselsättande effekt skulle synas i
41614: sedda för vägtrafik beskattas på samma sätt som        vårt land, om de inte är tillräckligt konkurrens-
41615: dieselolja eller motorbensin. 1 direktivet ingår       kraftiga i fråga om priset. Kommissionens ovan
41616: inte någon bestämmelse som allmänt taget skulle        nämnda åtgärder mot Frankrike grundar sig del-
41617: ge rätt tili underskridningar av miniminivån på        vis på brott mot bestämmelserna om stöd i artikel
41618: den grunden att det är fråga om biobränsle. Arti-      92 i Romfördraget, och inte enbart på att an-
41619: kel 8.2 d i direktivet tiliåter emellertid en lägre    vändningen av biobränslen i Frankrike kanske är
41620:  skattesats för pilotprojekt för teknisk utveckling    mer omfattande än ett pilotprojekt.
41621:  av mer miljövänliga produkter, särskilt när det          Fastän de ekonomiska förutsättningarna för
41622:  gäller bränslen från förnybara källor. 1 praktiken    ett omfattande ibruktagande av biobränslen ver-
41623:  har man tolkat detta så att ett pilotprojekt i        kar vara dubiösa och miljöeffekterna verkar vara
41624:  allmänhet inte kan pågå längre än två år. Det är      ringa med beaktande av att vi redan nu interna-
41625:  således inte möjligt att bygga några långvariga       tionellt sett använder rätt progressiva bränslen,
41626:  investeringar eller någon omfattande produktion       har man även hos oss ansett detvara nödvändigt
41627:  på denna möjlighet. Det kan nämnas att EU-            att undersöka och utveckla biobränslen. Staten
41628:  kommissionen kommer att granska Frankrikes            är också i fortsättningen beredd att stöda denna
41629:  rätt omfattande användning av biobränslen så-         verksamhet, bl.a. i form av skattelättnader som
41630:  som tillsatsämne i dieselolja just på den grunden     på ansökan beviljas fordon eller bränslepartier
41631:  att det eventuellt inte längre kan betraktas som      som används i forskningsprojekt. Det finns emel-
41632:  ett sådant pilotprojekt som avses i direktivet. Det   lertid inte några förutsättningar för en sådan
41633:  beredningsarbete beträffande ett förslag tili ett     revidering a v lagen om accis på flytande bränslen
41634:  särskilt direktiv om biobränslen som ännu för         inom synhåll som skulle möjliggöra en omfattan-
41635:  något år sedan pågick har inte lett tili några        de kommersiell användning av biobränslen.
41636: 
41637:       Helsingfors den 4 juni 1997
41638: 
41639:                                                                                    Minister Arja Alho
41640:                                            KK 526/1997 vp
41641: 
41642: Kirjallinen kysymys 526
41643: 
41644: 
41645: 
41646: 
41647:                                   Sinikka Hurskainen /sd: Uukuniemen rajanylityspaikan valtiollista-
41648:                                       misesta
41649: 
41650: 
41651:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41652: 
41653:    Uukuniemen Raja-asema sijaitsee suurten itä-      tuneet. Uukuniemen rajanylityspaikan kehittä-
41654: suomalaisten metsäteollisuuslaitosten tuntumas-      miseksi olisi tärkeää, että valtio pikaisesti lunas-
41655: sa tarjoten suorat yhteydet Karjalan tasavallan      taisi rajanylityspaikan ja näin se saataisiin mu-
41656: alueelle ja Laatokan pohjoispuolelle. Näin se pal-   kaan valtion kehittämisohjelmiin.
41657: velee hyvin Venäjältä Suomeen ja ED-alueelle            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41658: suuntautuvaa puunkuljetusta ja myös Venäjälle        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41659: suuntautuvaa metsäteollisuuden koneiden ja           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41660: laitteiden sekä muiden tavarain liikennettä. Uu-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41661: kuniemen rajanylityspaikkaa on noin 5 vuotta
41662: hoitanut yksityinen yritys Uukuniemen Raja Oy.                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
41663: Liikennemäärät Uukuniemen Raja-aseman                        Uukuniemen rajanylityspaikan valtiollis-
41664: kautta ovat viime vuosien aikana moninkertais-               tamiseksi?
41665: 
41666:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1997
41667: 
41668:                                        Sinikka Hurskainen /sd
41669: 
41670: 
41671: 
41672: 
41673: 279001
41674: 2                                            KK 526/1997 vp
41675: 
41676: 
41677: 
41678: 
41679:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41680: 
41681:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Uukuniemi on Suomen ja Venäjän hallitusten
41682: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          keskinäisellä sopimuksella avattu tilapäinen ra-
41683: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        janylityspaikka lähinnä puuntuontiaja tavaralii-
41684: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka           kennettä varten. Liikenteen volyymi on suhteelli-
41685: Hurskaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          sen vähäistä, mutta puuntuonnin ja muun liiken-
41686: sen n:o 526:                                           teen tarpeet puoltavat rajanylityspaikan pitämis-
41687:                                                        tä avoimena jatkossakin. Poikkeuksena muihin
41688:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          rajanylityspaikkoihin verrattuna Uukuniemellä
41689:        Uukuniemen rajanylityspaikan valtiollis-        infrastruktuuri, rajanylityspaikalle johtava tie ja
41690:        tamiseksi?                                      raja-asemaparakki, eivät ole valtion tai valvonta-
41691:                                                        viranomaisten omistuksessa. Liikenneministe-
41692:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           riön alainen tielaitos päättää tien luokan muutta-
41693: vasti seuraavaa:                                       misesta yksityisestä tiestä yleiseksi tieksi, sisä-
41694:                                                        asiainministeriön alainen rajavartiolaitos sekä
41695:    Hallitus tarkastelee Suomen ja Venäjän väli-        valtiovarainministeriön alainen tullilaitos mui-
41696: sen rajan rajanylityspaikkoja liikenteen ja muun       den rajainfrastruktuurien valtiollistamisesta.
41697: kanssakäymisen tarpeet ja painopisteet huo-            Uukuniemen kunnan aloitteesta infrastruktuu-
41698: mioon ottaen. Selkeänä prioriteettina ovat kan-        rin valtiollistamiseen liittyviä käytännön kysy-
41699: sainväliselle liikenteelle avoinna olevat ja lähitu-   myksiä ja valtiollistamisen kustannuksia selvite-
41700: levaisuudessa avattavat rajanylityspaikat. Tila-       tään parhaillaan em. ministeriöissä.
41701: päisiä rajanylityspaikkoja käytetään kausiluon-           Hallitus pitää Uukuniemen rajanylityspaikan
41702: teisesti tai pysyvästi rajanläheisten alueiden yh-     infrastruktuurin valtiollistamista tarkoituksen-
41703: teistyön, puutavaran kuljetuksen ja muun talou-        mukaisena. Valtiollistamisen toteutus ja aikatau-
41704: dellisen toiminnan toteuttamiseksi.                    lu kuitenkin riippuvat eri ministeriöiden selvitys-
41705:                                                        ten tuloksista.
41706: 
41707:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
41708:                                                                   Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
41709:                                           KK 526/1997 vp                                             3
41710: 
41711: 
41712: 
41713: 
41714:                                       Tili Riksdagens Talman
41715: 
41716:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         finska och den ryska regeringen öppnats för
41717: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         främst virkesimport och godstrafik. Trafikvo-
41718: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     lymerna är relativt små, men de behov som finns
41719: dagsman Sinikka Hurskainen undertecknade            inom virkesimporten och annan trafik talar för
41720: spörsmål nr 526:                                    att gränsövergångsstället skall hållas öppet också
41721:                                                     i fortsättningen. Tili skillnad från andra gräns-
41722:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      övergångsställen ägs infrastrukturen i Uukunie-
41723:        ta för att förstatliga gränsövergångsstäl-   mi, vägen tili gränsövergängsstället och gränssta-
41724:        let Uukuniemi?                               tionsbaracken, inte av vare sig staten eller de
41725:                                                     övervakande myndigheterna. Vägverket, som ly-
41726:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       der under trafikministeriet, beslutar om ändring
41727: anföra följande:                                    av vägklassificeringen från enskild väg tili allmän
41728:                                                     väg medan gränsbevakningsväsendet, som lyder
41729:     Regeringen gör sin bedömning av gränsöver-      under inrikesministeriet, och tullverket, som ly-
41730: gångsställena vid den finsk-ryska gränsen på ba-    der under finansministeriet, beslutar om förstat-
41731: sis av trafiken och andra behov och fokuseringar    ligandet av den övriga infrastrukturen. På initia-
41732: som gäller umgänget. Klara prioriteringar är de     tiv av Uukuniemi korumun håller praktiska frå-
41733: gränsövergångsställen som är öppna för interna-     gor och kostnader i samband med förstatligandet
41734: tionell trafik eller som kommer att öppnas för      av infrastrukturen som bäst på att utredas vid de
41735: sådan trafik inom en snar framtid. Tillfålliga      nämnda ministerierna.
41736: gränsövergångsställen används säsongbetonat            Regeringen anser det ändamålsenligt att infra-
41737: eller permanent för att genomföra samarbete         strukturen vid Uukuniemi gränsövergångsställe
41738: mellan gränsregionerna, virkestransporter och       övergår i statlig ägo. Genomförandet och tidta-
41739: annan ekonomisk verksamhet.                         bellen är dock beroende av resultatet av de olika
41740:     Uukuniemi är ett tillfålligt gränsövergångs-    ministeriernas utredningar.
41741: ställe som genom överenskommelse mellan den
41742: 
41743:      Helsingforsden 30 maj 1997
41744: 
41745:                                                                    Utrikesminister Tarja Halonen
41746:                                            KK 527/1997 vp
41747: 
41748: Kirjallinen kysymys 527
41749: 
41750: 
41751: 
41752: 
41753:                                   Sinikka Hurskainen /sd: Lossiyhteyden perustamisesta välille Pa-
41754:                                       pinniemi-Sarvisalo
41755: 
41756: 
41757:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41758: 
41759:    Lassiyhteyden perustaminen Uukuniemeltä           käytöstä paistettuja losseja, joten lossin hankin-
41760: Pyhäjärven poikki Kesälahdelle on ollut vireillä     takustannukset jäisivät alhaisiksi.
41761: jo vuosikausia. Papinniemen ja Sarvisalon väliä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41762: liikennöivä lossi palvelisi Sarvisalon saaren ja     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41763: Uukuniemen kirkonkylän vakituisten asukkai-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41764: den lisäksi myös kesäasukkaita ja matkailijoita.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41765: Valtatie kuutta matkustaville se tarjoaisi vaihto-
41766: ehtoisen reitin. Lassiyhteys auttaisi sekä Uuku-               Mitä Hallitus aikoo tehdä lassiyhtey-
41767: niemen että Kesälahden kuntien kehittämistä ja              den saamiseksi Papinniemen ja Sarvisa-
41768: helpottaisi ihmisten arkielämää ja työntekoa.               lon välille?
41769: Uusien siltojen valmistuttua jää Tielaitokselle
41770:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1997
41771:                                        Sinikka Hurskainen /sd
41772: 
41773: 
41774: 
41775: 
41776: 279001
41777: 2                                           KK 527/1997 vp
41778: 
41779: 
41780: 
41781: 
41782:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41783: 
41784:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        olisi käytettävä kalliimpaa, esim. vapaasti kulke-
41785: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vaa lautta-alusta, mistä puolestaan seuraa huo-
41786: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mattavia lisäkustannuksia sekä aluksen hankin-
41787: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka          takuluina että miehistökustannuksina. Yhtään
41788: Hurskaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         näin pitkää vaijerilla varustettua lossiväliä ei
41789: sen n:o 527:                                          Suomessa ole.
41790:                                                           Ympärivuotinen liikennöinti puheena olevas-
41791:           Mitä Hallitus aikoo tehdä lossiyhtey-       sa paikassa ei myöskään olisi mahdollista.
41792:        den saamiseksi Papinniemen ja Sar-                 Tielaitoksella ei ole kysymyksessä tarkoitettua
41793:        visalon välille?                               ylimääräistä käyttökuntoista lossikalustoa. Sil-
41794:                                                       tojen rakentamisen myötä vapautuvat käyttökel-
41795:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          poiset lossit tarvitaan toistaiseksi siirtoina muille
41796: vasti seuraavaa:                                      lossipaikoille korvaamaan teknisesti loppuun
41797:                                                       kulunutta kalustoa.
41798:    Kysymyksessä mainituissa Papinniemessä tai             Tielaitos on todennut, että kesäasukkaiden ja
41799: Sarvisalossa ei kummassakaan tule rantaan tai         matkailijoiden liikennetarve ei ole riittävä perus-
41800: edes lähelle rantaa yleistä tietä. Lossiyhteyden      te lossiyhteydelle. Tämän ja edellä esitetyn perus-
41801: toteuttaminen edellyttäisi siis lisäksi uusien tie-   teella lossiyhteys ei sisälly Tielaitoksen suunnitte-
41802: yhteyksien rakentamista.                              lu- eikä toimenpideohjelmiin.
41803:    Ehdotetun lossivälin pituus, noin 2 km, tekee          Edellä esitettyyn viitaten totean, että toimen-
41804: jo yksinään asiasta teknistaloudellisesti ongel-      piteisiin lossiyhteyden rakentamiseksi Papinnie-
41805: mallisen ja kalliin. Vaijerivetoinen kalusto ei so-   men ja Sarvisalon välille ei ole ryhdytty eikä olla
41806: vellu näin pitkälle lossivälille, vaan sen sijaan     ryhtymässä.
41807: 
41808:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1997
41809: 
41810:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
41811:                                             KK 527/1997 vp                                              3
41812: 
41813: 
41814: 
41815: 
41816:                                         Tili Riksdagens Talman
41817: 
41818:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gående fårja borde användas och detta skulle isin
41819: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           tur medföra betydliga tilläggskostnader i form av
41820: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       anskaffnings- och besättningskostnader. Det
41821: dagsman Sinikka Hurskainen undertecknade              finns inte ett enda kabelstyrt fårjpass i Finland
41822: spörsmål nr 527:                                      som är så hår långt.
41823:                                                          Året runt -trafiken är inte heller möjlig i plat-
41824:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        sen i fråga.
41825:        ta för att erhålla en fårjförbindelse mellan      Vägverket har inte sådana extra fårjutrust-
41826:        Papinniemi och Sarvisalo?                      ningar i användbart skick som avses i spörsmålet.
41827:                                                       De fårjor som förblir tillgängliga p.g.a nya broar
41828:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         behövs tillsvidare i andra fårjpass för att ersätta
41829: anföra följande:                                      tekniskt utslitna utrustningar.
41830:                                                          Vägverket har konstaterat att semesterfirar-
41831:    Det finns ingen allmän väg tili stranden eller     nas och resenärernas trafikbehov är inte en till-
41832: ens nära stranden i Papinniemi och Sarvisalo. Att     räcklig grund för en fårjförbindelse. På basis av
41833: genomföra en fårjförbindelse skulle alltså kräva      detta och det ovan nämnda ingår fårjforbindel-
41834: att nya vägförbindelser byggdes.                      sen inte i Vägverkets planerings- och åtgärdspro-
41835:    Längden av det föres1agna fårjpasset, ca 2 km,     gram.
41836: är i sig tillräcklig omständighet att göra förbin-       Med hänvisning tili det ovan nämnda vill jag
41837: delsen teknisk-ekonomiskt problematisk och            konstatera att inga åtgärder har varken vidtagits
41838: dyr. En kabelstyrd fårja lämpar sig inte för ett så   eller håller på att vidtas för att bygga en fårjför-
41839: här långt fårjpass, utan en dyrare, t.ex. en fritt    bindelse mellan Papinniemi och Sarvisalo.
41840: 
41841:      Helsingforsden 2juni 1997
41842: 
41843:                                                                           Trafikminister Matti Aura
41844:                                               KK 528/1997 vp
41845: 
41846: Kirjallinen kysymys 528
41847: 
41848: 
41849: 
41850: 
41851:                                     Sinikka Hurskainen /sd: Spraymaalien käytön rajoittamisesta
41852: 
41853: 
41854:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41855: 
41856:    Spraymaalien käytöstä aiheutuu vuosittain               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41857: kiinteistöille ja julkisille liikennevälineille usei-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41858: den kymmenien miljoonien markkojen puhdis-              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41859: tuskulut. Graffitien puhdistamisessa käytetään          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41860: myrkyllisiä aineita, jotka aiheuttavat terveysris-
41861: kin puhdistajille ja ympäristölle. Sähkölinjojen                  Mitä Hallitus aikoo tehdä spraymaa-
41862: läheisyydessä graffiteja tekevät nuoret ovat hen-              lien saamiseksi luvanvaraiseksi?
41863: genvaarassa maalien sähkönjohtamiskyvyn
41864: vuoksi.
41865:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1997
41866: 
41867:                                          Sinikka Hurskainen /sd
41868: 
41869: 
41870: 
41871: 
41872: 279001
41873: 2                                            KK 528/1997 vp
41874: 
41875: 
41876: 
41877: 
41878:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41879: 
41880:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Hallitus on aiemmin suhtautunut varauksella
41881: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            spraymaalien myynnin rajoittamiseen. Hallitus
41882: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          katsoo edelleenkin, että töhrimisongelma tulisi
41883: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka             saada järjestykseen kasvatuksellisin keinoin.
41884: Hurskaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Suhtautumista spraymaalien oikeaan käyttöön
41885: sen n:o 528:                                             voidaan lisätä kaupan omalla sisäisellä valvon-
41886:                                                          nalla siten, että spraymaalit siirretään itse-
41887:           Mitä Hallitus aikoo tehdä spraymaa-            palvelusta valvottuun myyntiin. Spraymaalien
41888:        lien saamiseksi luvanvaraiseksi?                  luvanvaraisuus vaikeuttaisi kohtuuttomasti
41889:                                                          spraymaalien hyväksyttävää käyttöä. Luvan-
41890:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             varaisuuden edellyttämä viranomaisvalvonta
41891: vasti seuraavaa:                                         olisi myös vaikea ja työläs järjestää.
41892:                                                             Kaupan Keskusliiton jäsenyhdistykset, Suo-
41893:    Hallitus pitää erittäin valitettavana ilmiönä         men Rautakauppayhdistys ja Suomen Päivittäis-
41894: sitä, että spraymaaleilla aiheutetaan jatkuvasti         tavarakauppayhdistys ovat huhtikuussa 1997
41895: huomattavia taloudellisia vahinkoja sekä yhteis-         antaneet jäsenyrityksilleen ja liitoilleen suosituk-
41896: kunnalle ettäyksityisille henkilöille ja yhteisöille.    sen spraymaalien siirtämisestä itsepalvelusta val-
41897: Töherrykset rumentavat merkittävästi ympäris-            vottuun myyntiin töhrimisen vähentämiseksi.
41898: töä ja vähentävät asumisviihtyvyyttä. Nuoret                Olen lisäksi 26.5.1997 asettanut työryhmän,
41899: vaarantavat myös oman turvallisuutensa tehdes-           jonka tehtävänä on selvittää, millä toimenpiteillä
41900: sään graffiteja esimerkiksi sähkölinjojen lähei-         voitaisiin vähentää spraymaaleilla aiheutettua
41901: syydessä. Spraymaali ei kuitenkaan johda säh-            ilkivaltaa, jolla aiheutetaan huomattavaa ta-
41902: köä siinä määrin, että sen voitaisiin katsoa lisää-      loudellista vahinkoa sekä yhteiskunnalle että yk-
41903: vän onnettomuuden riskiä, vaan tällöin liikutaan         sityisille henkilöille.
41904: alueella, jolla oleskelu tai liikkuminen on jo itses-       Edustaja Hurskaisen kirjallisessa kysymyk-
41905: sään vaarallista.                                        sessä esitetään spraymaalien saattamista luvan-
41906:    Nuorten käyttäytymistä tulee ohjata sekä ko-          varaisiksi. On huomattava, että töhrimistä teh-
41907: tona että kouluissa niin, että he ymmärtäisivät          dään spraymaalien lisäksi myös paksuilla tusseil-
41908: vahinkojen taloudelliset seuraamukset.                   la. Hallitus katsookin, että spraymaalien luvan-
41909:    Graffitien puhdistuksessa käytetään paljon            varaisuuden sijasta spraymaalien ostoa olisi val-
41910: erilaisia kemikaaleja, joista osa saattaa aiheuttaa      vottava kaupan itsensä toimesta aiempaa
41911: terveysriskejä puhdistajille ja ympäristölle. On         tehokkaammin, mihin kaupan piirissä on jo ryh-
41912: kuitenkin olemassa aineita, jotka hajoavat luon-         dyttykin. Lisäksi nuorten käyttäytymistä tulee
41913: nossa ja oikein käytettynä ovat turvallisia myös         ohjata kasvatuksellisin ja valistuksenisin keinoin
41914: puhdistustyötä tekeville henkilöille.                    ja saada heidät ymmärtämään vahinkojen
41915:                                                          taloudelliset seuraamukset.
41916: 
41917:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
41918: 
41919:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
41920:                                               KK 528/1997 vp                                               3
41921: 
41922: 
41923: 
41924: 
41925:                                           Till Riksdagens Talman
41926: 
41927:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ingen anser fortsättningsvis att klotterproblemet
41928: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           bör kunna åtgärdas genom uppfostran. Inställ-
41929: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         ningen tili rätt bruk av sprejfårger kan utökas
41930: man Sinikka Hurskainen undertecknade skriftli-           genom affårernas egen interna övervakning på så
41931: ga spörsmål nr 528:                                      sätt att försäljningen av sprejfårger omvandlas
41932:                                                          från självbetjäning tili övervakad försäljning.
41933:           Vad ämnar Regeringen göra för att få           Om försäljningen görs beroende av tillstånd för-
41934:         sprejfårgerna beroende av tillstånd?             svåras den godtagbara användningen av sprej-
41935:                                                          fårger oskäligt mycket. Den myndighetsövervak-
41936:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt            ning som detta förutsätter är det också mycket
41937: anföra fö1jande:                                         svårt och arbetsdrygt att ordna.
41938:                                                              Med1emsf6reningarna i Handelns Centra1för-
41939:    Regeringen anser detvara ett ytterst beklag1igt       bund, såsom t.ex. Föreningen för Finlands Järn-
41940: fenomen att såväl samhället som enskilda perso-          varuhande1 och Föreningen för Fin1ands Daglig-
41941: ner och sammanslutningar fortsättningsvis orsa-          varuhandel, ga v i april1997 sina medlemsföretag
41942: kas ansenlig ekonomisk skada av sprejfårger.             och förbund en rekommendation om övergång
41943: Klottret förfular omgivningen och minskar bo-            från självbetjäning tili övervakad försä1jning av
41944: endetrivseln. Dessutom äventyrar ungdomarna              sprejfårger för att minska klottrandet.
41945: sin egen säkerhet när de gör graffiti t.ex. i närhe-         Jag har dessutom den 26 maj 1997 tillsatt en
41946: ten av ellinjer. Sprejfårg leder dock inte ei i sådan    arbetsgrupp som fick i uppdrag att utreda genom
41947: utsträckning att den kunde anses öka risken för          vilka åtgärder ofoget med sprejfårger, som föror-
41948: olyckor, utan i sådana fall är det frågan om att         sakar ansenlig ekonomisk skada både för sam-
41949: man rör sig på sådana områden där det redan i sig        hället och enskilda personer, kan minskas.
41950: är farligt att vistas eller röra sig.                        I riksdagsman Hurskainens skriftliga spörs-
41951:    Ungdomarnas beteende bör påverkas både                må1 föreslås det att sprejfårgerna skall göras be-
41952: hemma och i skolan så att de fås att inse de             roende av tilistånd. Det bör observeras att också
41953: ekonomiska följderna av skadorna.                        tjocka tuscher används vid klottrandet och inte
41954:    Vid rengöringen av graffiti används många             bara sprejfårger. Regeringen anser följaktligen
41955: olika slag av kemikalier av vilka en del kan föror-      att i stället för att göra sprejfårgerna beroende av
41956: saka hälsorisker för rengöraren och omgivning-           tilistånd bör affåren själv effektivare än tidigare
41957: en. Det finns dock ämnen som upplöser sig i              övervaka inköpen av sprejfårger, något som man
41958: naturen och som rätt använda är trygga också för         även håller på att genomföra inom handeln.
41959: de personer som utför rengöringsarbetet.                 Dessutom bör ungdomarnas beteende påverkas
41960:    Regeringen har tidigare ställt sig reserverad tili    genom uppfostran och upplysning och de bör fås
41961: att begränsa försäljningen av sprejfårger. Reger-        att inse de ekonomiska följderna av skadorna.
41962: 
41963:      Helsingforsden 30 maj 1997
41964: 
41965:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
41966:                                            KK 529/1997 vp
41967: 
41968: Kirjallinen kysymys 529
41969: 
41970: 
41971: 
41972: 
41973:                                   Sinikka Hurskainen /sd ym.: Palovaroittimien käytön lisäämisestä
41974: 
41975: 
41976:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41977: 
41978:    Vuosittain menetetään tulipaJoissa lähemmäs       palovaroittimet olisivat lain mukaan pakollisia
41979: 100 ihmistä. Aineelliset vahingot nousevat satoi-    joka taloudessa.
41980: hin jopa tuhansiin miljooniin markkoihin. Me-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41981: netyksiltä olisi voitu säästyä, jos paloturvalli-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41982: suudesta olisi huolehdittu asianmukaisesti. Esi-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41983: merkiksi Lahdessa jouluna tapahtuneen kerros-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41984: talopalon tutkijalautakunnan mukaan onnetto-
41985: muudelta olisi voitu välttyä, jos asunnot olisivat             Mitä Hallitus aikoo tehdä paloturval-
41986: olleet varustetut palohälyttimillä. Tutkijalauta-           lisuuden parantamiseksi, ja
41987: kunta kiinnitti huomiota myös mm. palokalus-                   onko Hallituksella aikomus säätää
41988: ton kuntoon ja palomiesten ikään. Monta on-                 lailla siitä, että palovaroittimet saataisiin
41989: nettomuutta voitaisiin ennalta ehkäistä, jos                jokaiseen talouteen?
41990: 
41991:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1997
41992:          Sinikka Hurskainen /sd          Kimmo Kiljunen /sd            Mikko Elo /sd
41993: 
41994: 
41995: 
41996: 
41997: 279001
41998: 2                                            KK 529/1997 vp
41999: 
42000: 
42001: 
42002: 
42003:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42004: 
42005:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Ennaltaehkäisy on tehokkain keino palotur-
42006: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vallisuuden parantamiseksi. Kuluvan vuoden ta-
42007: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        voitteena on tehostaa palotarkastustoimintaa.
42008: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka           Tarkastukset kohdistetaan kerran vuodessa tar-
42009: Hurskaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         kastettaviin erityiskohteisiin, joita ovat esimer-
42010: myksen n:o 529:                                        kiksi suurehkot teollisuuslaitokset, majoitustilat
42011:                                                        ja tavaratalot. Tarkastusten yhteydessä anne-
42012:            Mitä Hallitus aikoo tehdä paloturval-       taan mahdollisuuksien mukaan neuvontaaja va-
42013:        lisuuden parantamiseksi, ja                     listusta.
42014:            onko Hallituksella aikomus säätää               Kansalaisiin kohdistuvaa valistusta tehoste-
42015:        lailla siitä, että palovaroittimet saataisiin   taan ja lisätään heidän tietojaan ja taitojaan on-
42016:        jokaiseen talouteen?                            nettomuustilanteissa. On tärkeää toimia yhteis-
42017:                                                        työssä koulujen kanssa. Valistustoiminnassa
42018:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ovat keskeisiä kaikki kansalaisten kannalta tär-
42019: vasti seuraavaa:                                       keät palontorjunnan osa-alueet:
42020:                                                           - palovaroitin varoittaa savusta ja antaa ai-
42021:    Sisäasiainministeriön vastuulla olevan pelas-       kaa pelastautumiselle,
42022: tustoimen keskeisin tavoite on ihmisten ja heidän         - alkusammutuksen voi tehdä vain oikeilla
42023: elinympäristönsä turvallisuuden lisääminen. Pa-        välineillä,
42024: loturvallisuuden kannalta toimialan keskeiset             - ensin on huolehdittava kaikkien ihmisten
42025: strategiset tavoitteet, jotka on ilmaistu eduskun-     saamisesta ulos ja miten hätäilmoitus tehtään.
42026: nan hyväksymässä talousarviossa, ovat tulipalo-            Sisäasiainministeriö on toteuttanut tai ollut
42027: jen määrän ja niiden aiheuttamien vahinkojen           mukana seuraavissa valistuskampanjoissa, joista
42028: sekä tulipalaissa kuolleiden ja loukkaantuneiden       osa on jatkuvia tai vuosittain toistuvia.
42029: määrän vähentäminen. Merkittävä osa palotur-              - 112-päivä, joka järjestettiin 11.2., on vuo-
42030: vallisuuteen kuuluvista asioista, rakenteellinen       sittainen valistuspäivä. Tämän vuoden teemana
42031: paloturvallisuus, kuuluu ympäristöministeriön          oli, kuinka tehdä hätäilmoitus.
42032: hoidettaviin asioihin. Lahden palon tutkijalauta-         - Nou Hätä!, joka toteutettiin kouluissa ke-
42033: kunta löysi myös tältä sektorilta puutteita. Lau-      vään aikana.
42034: takunnan ehdotukset on saatettu ympäristömi-               Tämän kampanjan tavoitteena on opettaa pe-
42035: nisteriön tietoon jatkovalmistelua varten.             ruskoulun yhdeksännen luokan oppilaille, kuin-
42036:    Paloturvallisuuden parantamiseksi on palo-          ka toimia onnettomuustilanteissa ja kuinka vaa-
42037: kuntien toimintaa kehitettävä, tehostettava en-        ratilanteita voi välttää:
42038: naltaehkäisyä ja lisättävä kansalaisiin kohdistu-         - kotitapaturmien ehkäisykampanja,
42039: vaa valistusta ja tiedotusta.                             - talosuojelukampanja, jossa kohderyhmä-
42040:    Palokuntien toimintaa kehitetään lähivuosina        nä ovat isännöitsijät ja taloyhtiöt,
42041: parantamalla riskien arviointiaja siihen perustu-         - Jee-jelppii kampanja, jossa kohderyhmä-
42042: vaa toiminnan suunnittelua. Todellisten uhkien         nä ovat ala-asteen oppilaat.
42043: perusteella tapahtuva voimavarojen mitoittami-            Tässä kampanjassa keskitytään oikeaan toi-
42044: nen, kuntien yhteistyö ja toiminta hälytystilan-       mintaan hätätilanteissa ja valmennetaan soitta-
42045: teissa kuntarajoista riippumatta parantaa palo-        maan yleiseen hätänumeroon.
42046: kuntien mahdollisuuksia vähentää tulipalojen               Sisäasiainministeriössä on valmisteltavana
42047: aiheuttamia vahinkoja. Kuluvan vuoden aikana           esitys palo- ja pelastustoimen lainsäädännön uu-
42048: käynnistetään myös laatuhanke eräissä palo kun-        distamiseksi. Valmisteltavana olevassa esitykses-
42049: nissa.                                                 sä on tarkoitus säätää palovaroitin pakolliseksi
42050:                                                        kaikkiin asuin- ja majoitusrakennuksiin. Hallitus
42051:                                                        ottaa kantaa esitykseen tulevan syksyn aikana.
42052:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
42053: 
42054:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
42055:                                            KK 529/1997 vp                                             3
42056: 
42057: 
42058: 
42059: 
42060:                                        Tili Riksdagens Talman
42061: 
42062:    1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an-         Förebyggande verksamhet är det effektivaste
42063: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       sättet att förbättra brandsäkerheten. Ett mål un-
42064: lem av statsrådet översänt föijande av riksdags-     der innevarande år är effektivare brandsyn. Sy-
42065: man Sinikka Hurskainen m.fl. undertecknade           nen inriktas på anläggningar som granskas en
42066: spörsmål nr 529:                                     gång om året, t.ex. större industrianläggningar,
42067:                                                      hoteli och varuhus. 1 samband med synen ordnas
42068:           Vad ämnar Regeringen göra för att          i mån av möjlighet rådgivning och information.
42069:        förbättra brandskyddet, och                       Upplysningen tili medborgarna skall bli effek-
42070:           ämnar Regeringen stifta en lag för att     tivare och deras kunskaper och fårdigheter i
42071:        brandvarnare skall installeras i varje hus-   olyckssituationer skall förbättras. Samarbetet
42072:        håll?                                         med skolorna är viktigt. 1 upplysningsverksam-
42073:                                                      heten är alla för medborgarna viktiga delområ-
42074:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        den inom brandskyddet centrala
42075: anföra följande:                                        - en brandvarnare varnar för rök så att man
42076:                                                      hinner rädda sig undan branden i tid,
42077:    lnrikesministeriet ansvarar för räddningsvä-         - den första släckningen kan göras endast
42078: sendet, vars centrala mål är att öka människors      med rätt materiel,
42079: säkerhet och säkerheten i deras livsmiljö. Från          - mant måste först se tili att alla som be-
42080: brandsäkerhetens synpunkt är verksamhetsom-          finner sig i byggnaden tar sig ut och hur man slår
42081: rådets centrala strategiska mål, som finns angiv-    larm.
42082: na i den av riksdagen godkända budgeten, att             lnrikesministeriet har genomfört eller deltagit
42083: minska antalet eldsvådor och de skador som de        i följande upplysningskampanjer, av vilka en del
42084: orsakar samt antalet fali där personer omkommit      är fortgående eller upprepas årligen:
42085: elier skadats genom eldsvådor. En betydande del         - Il2-dagen, som ordnades den II februari,
42086: av det som hör till brandsäkerheten, det struktu-    är en årlig upplysningsdag. Årets tema var hur
42087: relia brandskyddet, hör tili miljöministeriets       man slår larm.
42088: verksamhetsområde. U ndersökningskommissio-              - en kampanj i skolorna under vårterminen.
42089: nen för branden i Lahtis fann brister också inom         Målet var att lära eleverna i grundskolans
42090: denna sektor. Miljöministeriet har underrättats      klass 9 hur man skall handla i olyckssituationer
42091: om kommissionens förslag för vidare beredning.       och hurman kan undvika risksituationer:
42092:    För att brandsäkerheten skali bli bättre måste       - en kampanj för förebyggande av olycksfall
42093: brandkårernas verksamhet utvecklas, den före-        i hemmet,
42094: byggande verksamheten effektiveras och upplys-          - en husskyddskampanj som riktar sig tili
42095: ningen och informationen tili medborgarna öka.       disponenter och bostadsaktiebolag,
42096:    Brandkårernas verksamhet utvecklas under             - en kampanj som riktar sig tili eleverna i
42097: de närmaste åren genom att riskanalysen och          lågstadiet.
42098: utifrån den planeringen av verksamheten för-             Kampanjen koncentrar sig på rätt agerande i
42099: bättras. Dimensioneringen av resurserna på basis     olyckssituationer och på att lära eleverna att
42100: av faktiska hot, samarbetet melian kommunerna        ringa till det allmänna nödnumret.
42101: och verksamheten i alarmsituationer oberoende            1 inrikesministeriet bereds en proposition som
42102: av kommungränserna förbättrar brandkårernas          gäller revidering av brand- och räddningsväsen-
42103: möjligheter att minska de skador som orsakas av      det. Avsikten är att brandvarnare skall bli obliga-
42104: eldsvådor. Under innevarande år inleds också         toriska i alla bostadshus och hotell. Regeringen
42105: kvalitetsprojekt i vissa brandkårer.                 kommer att ta ställning tili propositionen under
42106:                                                      inkommande höst.
42107: 
42108:      Helsingfors den 4 juni I997
42109: 
42110:                                                                  lnrikesminister Jan-Erik Enestam
42111: 1
42112: 1
42113: 1
42114:     1
42115:     1
42116:     1
42117:         1
42118:         1
42119:         1
42120:             1
42121:             1
42122:             1
42123:                 1
42124:                 1
42125:                 1
42126:                 1
42127:                     1
42128:                     1
42129:                                             KK 530/1997 vp
42130: 
42131: 
42132: Kirjallinen kysymys 530
42133: 
42134: 
42135: 
42136: 
42137:                                     Suvi Linden /kok: Sovintoratkaisuihin pyrkimisestä pankkioikeu-
42138:                                         denkäynneissä
42139: 
42140: 
42141:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42142: 
42143:     Valtio alkoi nostaa vahingonkorvauskanteita        jäoikeuden päätös Rovaniemen hovioikeudessa
42144: säästöpankkeja vastaan vajaat neljä vuotta sit-        ei muutu, oikeudenkäynnin kustannukset val-
42145: ten. Korvauskanteiden nostamisesta päätti edus-        tiolle pelkästään OASP:n tapauksessa ovat kym-
42146: kunnan talousvaliokunta syksyllä 1993. Kaik-           meniä miljoonia markkoja. Oikeusprosessin kes-
42147: kiaan kanteita nostettiin 27 säästöpankkia vas-        täessä vuosikausia sekä henkiset että taloudelli-
42148: taan. Yhtä lukuun ottamatta kaikista alioikeuk-        set kärsimykset vastaajille,jotka eivät ole osallis-
42149: sissa käsitellyistä jutuista on valitettu hovioikeu-   tuneet rikolliseen toimintaan, ovat kohtuutto-
42150: teen.                                                  mia.
42151:     Esimerkiksi Oulun Aluesäästöpankin (OASP)             Ministeri Arja Alho ön Keski-Pohjanmaa-leh-
42152: vahingonkorvausoikeudenkäynti on tällä hetkel-         delle 12.4.1997 antamassaan haastattelussa to-
42153: lä hovioikeuden käsiteltävänä ja osapuolet odot-       dennut, että hänen mielestään pankkioikeuden-
42154: tavat hovioikeuden päätöstä siitä, ryhdytäänkö         käynneistä voitaisiin luopua kokonaan niiden
42155: asiassa uuteen suulliseen käsittelyyn. Kantajan        pankkien osalta, joissa ei ole syyllistytty rikolli-
42156: eli omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy-SSP:n              seen toimintaan. Eduskunnan valtiovarainvalio-
42157: (Valtion vakuusrahasto) kaikki vahingonkor-            kunnan lausunnossa 30/1996 vp todetaan, että
42158: vausvaateet hylättiin käräjäoikeudessa. Kaik-          vahingonkorvausoikeudenkäynneissä tulisi pyr-
42159: kien osapuolten käsitys on, että OASP:n tapauk-        kiä sovintoon siinä tapauksessa, että sovinnon
42160:  seen ei liity väärinkäytöksiä tai omanvoiton ta-      tekeminen ei estä taloudellisten väärinkäytösten
42161:  voittelua. Asiantuntija-arvioiden mukaan kant-        selvittämistä.
42162:  ajalla ei juurikaan ole mahdollisuuksia saada ho-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42163:  vioikeudessa muutosta käräjäoikeuden päätök-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42164:  seen. Käräjäoikeusvaiheessa OASP:n oikeuden-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42165:  käynnistä aiheutui valtiolle yli 17 mmk:n kulut       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42166:  (vastaajan oikeudenkäyntikulut 12,2 mmk ja
42167:  kantajanomat kulut noin 5 mmk). Mikälijutussa                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
42168:  järjestetään suullinen käsittely hovioikeudessa               jotta yhteiskunnan varojen tuhlaaminen
42169:  samassa laajuudessa kuin käräjäoikeudessa, oi-                sellaisiin säästöpankkioikeudenkäyntei-
42170:  keudenkäyntikulut tulevat olemaan samaa suu-                  hin, joissa,ei ole kysymys väärinkäytök-
42171:  ruusluokkaa kuin alioikeuden oikeudenkäynti-                  sistä tai oman ~dun tavoittelusta ja joista
42172:  kulut. Vastaajalle oikeudenkäynnin jatkaminen                 on käräjäoikeuden päätös, lopetettaisiin
42173:  alkaa olla taloudellisesti mahdotonta, vaikka se              ja näissä tapauksissa pyrittäisiin kohtuul-
42174:  myöhemmin saisikin kulunsa takaisin. Jos kärä"                lisiin sovintoratkaisuihin?
42175: 
42176:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1997
42177: 
42178:                                             Suvi Linden /kok
42179: 
42180: 
42181: 
42182: 
42183:  279001
42184: 2                                          KK 530/1997 vp
42185: 
42186: 
42187: 
42188: 
42189:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42190:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       maan kantajapankeille vahingonkorvauksia yh-
42191: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        teensä noin 108 miljoonaa markkaaja oikeuden-
42192: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      käyntikuluja yh-teensä noin 7 miljoonaa mark-
42193: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suvi Lin-       kaa. Kantajapankit on tuomittu maksamaan
42194: denin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       vastaajien oikeudenkäyntikuluja yhteensä noin
42195: 530:                                                 29 miljoonaa markkaa, joista suurimmat kustan-
42196:                                                      nukset ovat olleet Säästöpankkien Keskus-
42197:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      Osake-Pankin oikeudenkäynnissä tuomittu noin
42198:        jotta yhteiskunnan varojen tuhlaaminen        8,6 miljoonan markan ja Oulun Aluesäästöpan-
42199:        sellaisiin säästöpankkioikeudenkäyntei-       kin oikeudenkäynnissä tuomittu noin 12 miljoo-
42200:        hin, joissa ei ole kysymys väärinkäytök-      nan markan kulukorvaus.
42201:        sistä tai oman edun tavoittelusta ja joista       Saadut tuomiot eivät ole neljää tapausta lu-
42202:        on käräjäoikeuden päätös, lopetettaisiin      kuun ottamatta vielä lainvoimaisia.
42203:        ja näissä tapauksissa pyrittäisiin kohtuul-       Kantajapankeille on tähän mennessä aiheutu-
42204:        lisiin sovintoratkaisuihin?                   nut erityistarkastuksista ja oikeudenkäynneistä,
42205:                                                      rikosprosessit mukaan lukien, noin 67 miljoonan
42206:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         markan kustannukset.
42207: vasti seuraavaa:                                         Kun vahingonkorvauskanteita päätettiin nos-
42208:                                                      taa ja selvittää tuettaviin pankkeihin mahdolli-
42209:    Valtion vakuusrahastosta annetun lain             sesti liittyvää rikollista toimintaa, lähtökohta ei
42210: 14 a §:n nojalla suoritettujen erityistarkastusten   ollut niinkään taloudellinen vaan juridinen; ha-
42211: ja saatujen asiantuntijalausuntojen perusteella      luttiin saada pankeille vahinkoa aiheuttaneet
42212: päätettiin vuoden 1993 lopussa nostaa vahingon-      henkilötjuridiseen vastuuseen. Kanteista päätet-
42213: korvauskanteita 25:ssä Suomen Säästöpankkiin         täessä ei ratkaisevana pidetty sitä, olisiko pank-
42214: sulautuneessa säästöpankissa, Säästöpankkien         kien vastuuhenkilöillä taloudellisia edellytyksiä
42215: Keskus-Osake-Pankissa ja Siltapankissa, yh-          maksaa miljoonakorvauksia.
42216: teensä noin 290 vastaajaa vastaan.                       Lähtökohtana on ollut, ettei sovintoratkaisu-
42217:    Tänään, yli kolmen vuodenjälkeen kanteiden        ja tehdä ennen käräjäoikeuksien tuomioita muu-
42218: nostamisesta, vahingonkorvausoikeudenkäyn-           toin kuin poikkeustapauksissa, koska kantaja-
42219: neissä on saatu käräjäoikeuden tuomioita koko-       pankkien tai valtion vakuusrahaston/valtiova-
42220: naisuudessaan 17 pankin osalta ja osittain kol-      rainministeriön tehtävänä ei ole asettua tuomio-
42221: men pankin osalta. Käräjäoikeuksissa on kantei-      istuimen asemaan.
42222: ta vielä vireillä kokonaan tai osittain kymmenen         Käräjäoikeuksien tuomioiden jälkeen valitta-
42223: pankin osalta.                                       mista hovioikeuteen on tarkoin harkittu. Pelkkä
42224:    Käräjäoikeudet ovat antaneet kaikkiaan 25         kanteen hylkääminen ei ole ollut valittamisen
42225: tuomiota, joista kuusi on ollut kokonaan hylät-      perusteena. Jos tuomio on rakentunut virheelli-
42226: tyjä. Yhdessä tapauksessa kantaja on peruutta-       sille perusteille tai lain tulkintaan, josta kantaja
42227: nut kanteen oikeuskäsittelyn aikana. Näiden li-      asiantuntijoineen on eri mieltä tai jos tuomion
42228: säksi kanteet on hylätty Säästöpankkien Keskus-      lainvoimaiseksi jäämisellä voitaisiin aiheuttaa
42229: Osake-Pankin entisen johtokunnan jäsenten            vahinkoa myös muiden kanteiden menestymisel-
42230: osalta lähes kokonaan ja kahden entisen säästö-      le, on tuomiosta valitettu hovioikeuteen. Niin
42231: pankin hallituksen jäsenten osalta kokonaan.         ikään tuomittujen oikeudenkäyntikulujen koh-
42232:    Hovioikeuden tuomioita on saatu viiden pan-       tuuttoman suuri määrä on voinut olla yhtenä
42233: kin osalta. Kaikissa näissä tuomioissa hovioi-       muutoksenhaun syynä, kuten on ollut kysymyk-
42234: keudet ovat säilyttäneet vastaajien korvausvel-      sessä viitatun Oulun Aluesäästöpankin osalta.
42235: vollisuuden. Yhdessä tapauksessa korkein oi-             Käräjäoikeuden tuomion jälkeen on aina
42236: keus on myöntänyt vastaajille valitusluvan.          myös harkittu, voidaanko oikeudenkäynti lopet-
42237:    Vastaajat on tuomittu tähän mennessä maksa-       taa sovintoteitse. Jos kanne on menestynyt ja
42238:                                          KK 530/1997 vp                                            3
42239: 
42240: vastaajat on tuomittu korvausvastuuseen, on        ten sovintoratkaisujen aikaansaaminen, on ylei-
42241: kantaja pyrkinyt joka tapauksessa sovintorat-      sen oikeustajun ja valtion varojen käytön kan-
42242: kaisuun asiassa. Tällöin vastaajille on tarjottu   nalta tavoiteltava ja oikea. Oikeudenkäyntejä
42243: sovintona vapautumista korvausvelvollisuuden       ajetaan kuitenkin eduskunnan asettamien Iin-
42244: yhteisvastuullisuudesta. Mahdollisia viivästys-    jausten pohjalta, joiden mukaisesti vahingon ai-
42245: korkoja ei ole myöskään vaadittu nopeissa sovin-   heuttaneet on saatettava täysimääräisesti vas-
42246: toratkaisuissa.                                    tuuseen teoistaan. Tässä yhteydessä pääluvun
42247:    Kysymyksessä esitetty lähtökohta ja tavoite,    mukaiset sovintoratkaisut on nähty toistaiseksi
42248: yhteiskunnan varojen säästäminen ja kohtuullis-    neutraaleimpina vaihtoehtoina.
42249: 
42250:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
42251: 
42252:                                                                              Ministeri Arja A/ho
42253: 4                                             KK 530/1997 vp
42254: 
42255: 
42256: 
42257: 
42258:                                           Tili Riksdagens Talman
42259: 
42260:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             manlagt belopp av ca 108 milj. mk och rätte-
42261: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande              gångskostnader om sammanlagt ca 7 milj. mk.
42262: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-          Kärandebankerna har dömts att betala svaran-
42263: dagsman Suvi Linden undertecknade spörsmå1               denas rättegångskostnader tili ett sammanlagt
42264: nr 530:                                                  belopp av ca 29 milj. mk, varav de största kostna-
42265:                                                          derna utgörs av kostnadsersättningar på ca 8,6
42266:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-           milj. mk som dömts ut vid rättegången mot Spar-
42267:        ta för att man skall s1uta s1ösa med sam-         bankernas Central-Aktie-Bank och ca 12 milj.
42268:        hälle1iga mede1 på sådana sparbanksrät-           mk vid rättegången mot Oulun Aluesäästö-
42269:        tegångar där det inte är fråga om miss-           pankki.
42270:        bruk eller strävan efter egen vinning och            Domarna har ännu inte vunnit laga kraft för-
42271:        som avgjorts i tingsrätten och för att man        utom i fyra fall.
42272:        i dylika fall i stället skall sträva efter skä-      Kärandebankerna har hittills åsamkats kost-
42273:        1iga för1ikningsuppgöre1ser?                      nader om sammanlagt ca 67 milj. mk på grund av
42274:                                                          specialgranskningar och rättegångar, inberäknat
42275:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt            straffprocesserna.
42276: anföra fö1jande:                                            Då man beslöt att väcka skadeståndstalan och
42277:                                                          utreda eventuella brottsliga inslag i bankernas
42278:    På basis av de specia1granskningar som utför-         verksamhet, var utgångspunkten inte ekonomisk
42279: des med stöd av 14 a § 1agen om statens säkerhets-       utan snarare juridisk, man önskade ställa de per-
42280: fond och sakkunnigutlåtanden bes1öt man i s1u-           soner som hade förorsakat bankerna skada inför
42281: tet av 1993 att väcka skadeståndstalan i fråga om        juridiskt ansvar. Då käromålen avgjordes ansåg
42282: 25 sparbanker som gått samman med Sparban-               man det inte vara avgörande huruvida de ansva-
42283: ken i Finland, i fråga om Sparbankernas Central-         riga personerna i bankerna hade ekonomiska
42284: Aktie-Bank samt Siltapankki Oy, mot samman-              förutsättningar att betala miljonersättningar.
42285: lagt ca 290 svarande.                                       Utgångspunkten var att man inte skall göra
42286:    Drygt tre år efter det att rättegångarna inled-       några förlikningar innan tingsrätterna har av-
42287: des har tingsrätten i skadeståndsrättegångarna           kunnat dom förutom i undantagsfall, eftersom
42288: avkunnat dom i sin helhet i fråga om 17 banker           det inte är kärandebankernas eller statens säker-
42289: och delvis i fråga om tre banker. Vid tingsrätter-       hetsfonds/finansministeriets uppgift att fungera
42290: na är målet ännu anhängigt helt eller delvis i fråga     som domstol.
42291: om tio banker.                                              Överklagandet av tingsrätternas domar hos
42292:    Tingsrätterna har avkunnat sammanlagt 25              hovrätten har övervägts allvarligt. Det faktum
42293: domar, varvid käromålen förkastades helt i sex           att käromålet har förkastats har inte utgjort nå-
42294: fall. 1 ett fall återtog käranden käromålet under        gon grund för att överklaga. Ifall domen har
42295: handläggningen i tingsrätten. Utöver dessa har           baserats på felaktiga grunder eller en lagtolkning
42296: käromålen förkastats nästan helt i fråga om med-         varom käranden jämte sakkunniga är av annan
42297: lemmarna av den förra direktionen för Sparban-           åsikt eller ifall den omständighet att domen be-
42298: kernas Central-Aktie-Bank och helt och hållet i          håller laga kraft kan förorsaka skada även för
42299: fråga om styrelsemedlemmarna i de två förra              något annat käromål, har ändring i dorrien sökts
42300: sparbankerna.                                            hos hovrätten. Oskäligt stora rättegångskostna-
42301:    Hovrätten har avkunnat sin dom i fråga om             der har kunnat vara en anledning tili ändringssö-
42302: fem banker. 1 fråga om alla dessa domar har              kande, såsom det var i fråga om Oulun Aluesääs-
42303: hovrätten hållit fast vid svarandenas ersättnings-       töpankki som man hänvisar tili i spörsmålet.
42304: skyldighet. 1 ett av fallen har högsta domstolen            Efter tingsrättens dom har man också alltid
42305: beviljat svarandena besvärstillstånd.                    övervägt möjligheten att avsluta rättegången ge-
42306:    Hittilis har svarandena dömts att tili de banker      nom förlikning. Om käromålet har gått igenom
42307: som varit kärande betala skadestånd till ett sam-        och svarandena har dömts ersättningsskyldiga
42308:                                              KK 530/1997 vp                                                5
42309: 
42310: har käranden i samtliga fall försökt uppnå förlik-     rättskänslan och med tanke på användningen av
42311: ning. Härvid har svarandena erbjudits befrielse        statsmedel. Rättegångarna genomförs dock ut-
42312: från det solidariska ansvaret för ersättningsskyl-     gående från de riktlinjer riksdagen har dragit
42313: digheten. I snabba förlikningsuppgörelser kräv-        upp, enligt vilka de som har förorsakat skada
42314: des inte heller några eventuella dröjsmålsräntor.      skall ställas tili svars för sina gärningar tili fullt
42315:     Den utgångspunkt och det mål som framförs i        belopp. I detta sammanhang har förlikningsupp-
42316: spörsmålet, att spara samhälleliga medel och få        görelser efter huvudtalet tills vidare ansetts vara
42317: tili stånd skäliga förlikningsuppgörelser, är efter-   de mest neutrala alternativen.
42318: strävansvärt och rätt utgående från den allmänna
42319: 
42320:      Helsingfors den 4 juni 1997
42321: 
42322:                                                                                     Minister Arja Alho
42323:                                              KK 531/1997 vp
42324: 
42325: Kirjallinen kysymys 531
42326: 
42327: 
42328: 
42329: 
42330:                                     Ossi Korteniemi /kesk: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta
42331:                                         Ylitornion kunnan Pekanpään kylässä
42332: 
42333: 
42334:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42335: 
42336:    Valtatie 21 välillä Tornio-Ylitornio on tilas-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
42337: tojen mukaan yksi Lapin läänin vaarallisimpia          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42338: teitä. Tie kulkee tiheästi asuttujen taajamien läpi,   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42339: mutta kevyen liikenteen väyliä ei ole kuin muuta-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42340: massa kylässä. Näin siitä huolimatta, että viime
42341: vuosina läpikulkuliikenne eritoten matkailuse-                   Onko Hallitus tietoinen kevyen liiken-
42342: songin aikana on voimakkaasti kasvanut. Tietä                 teen väylien puuttumisen aiheuttamista
42343: käyttää myös Suomen ja Norjan välinen raskas                  turvallisuusriskeistä valtatie 21 :llä, ja
42344: liikenne.                                                        onko Hallitus valmis osoittamaan
42345:     Ylitornion kunnan Pekanpään kylässä kevyen                työllisyysvaroja kevyen liikenteen väylän
42346: liikenteen väylän puuttuminen on erityinen tur-               rakentamiseksi Ylitornion kunnan Pe-
42347: vallisuusongelma. Siksi kevyen liikenteen väylän              kanpään kylässä?
42348: rakentamiseen tulisikin mitä pikimmin ryhtyä.
42349: 
42350:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1997
42351: 
42352:                                          Ossi Korteniemi /kesk
42353: 
42354: 
42355: 
42356: 
42357: 279001
42358: 2                                           KK 531/1997 vp
42359: 
42360: 
42361: 
42362: 
42363:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42364: 
42365:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        liä Tornion ja Ylitornion välille on jo rakennettu
42366: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         liikenneturvallisuuden kannalta pahimpiin paik-
42367: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       koihin. Hiljattain on valmistunut kevyen liiken-
42368: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-        teen väylä Ylitornion Nuotiorannalle, ja Ylitor-
42369: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nion Kainuunkylän kohdalla väylä on rakenteil-
42370: n:o531:                                               la. Seuraavana on vuorossa Tornion puolella
42371:                                                       Kukkolan kylän kohta ja sitten Korpikylän koh-
42372:           Onko Hallitus tietoinen kevyen liiken-      ta, jotka on suunniteltu toteutettaviksi vuosina
42373:        teen väylien puuttumisen aiheuttamista         1999 ja 2000.
42374:        turvallisuusriskeistä valtatie 21 :llä, ja         Yhtenäistä kevyen liikenteen väylää valtatie
42375:           onko Hallitus valmis osoittamaan            21:n varteen ei voida toteuttaa. Pekanpään koh-
42376:        työllisyysvaroja kevyen liikenteen väylän      dalla liikennemäärä on luokkaa 1 500 autoa/vrk
42377:        rakentamiseksi Ylitornion kunnan Pe-           ja kevyen liikenteen määrä vähäinen. Pekanpääs-
42378:        kanpään kylässä?                               sä on kuitenkin tarkoitus koota kiinteistöjen liit-
42379:                                                       tymiä pois valtatieltä rinnakkaisen väylän avulla,
42380:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          joka soveltuu myös kevyen liikenteen käyttöön ja
42381: vasti seuraavaa:                                      parantaa siten kevyen liikenteen oloja. Suunnit-
42382:                                                       telu on kuitenkin vasta käynnistymässä, eikä
42383:    Lapin tiepiiri on laatinut tarveselvityksen val-   hanke ole vielä tiepiirin toteuttamisohjelmassa.
42384: tatie 21 :n parantamisesta Tornion ja Pellon välil-   Tämän vuoksi hankkeelle ei voida esittää vielä
42385: lä vuonna 1995. Selvityksessä on kartoitettu alus-    työllisyysvaroja, vaikka se muuten sopisikin
42386: tavat toimenpidetarpeet. Kevyen liikenteen väy-       työllisyyshankkeeksi.
42387: 
42388:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1997
42389: 
42390:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
42391:                                            KK 531/1997 vp                                              3
42392: 
42393: 
42394: 
42395: 
42396:                                        Tili Riksdagens Talman
42397: 
42398:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Övertorneå på de värsta platserna med avseende
42399: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          på trafiksäkerheten. En gång 7•och cykelväg bygg-
42400: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      des nyligen i Nuotioranta i Overtorneå, och vid
42401: dagsman Ossi Korteniemi undertecknade spörs-         Kainuunkylä i Övertorneå håller man på att byg-
42402: må1 nr 531:                                          ga en. Näst står Kukkola by i Torneå i tur och
42403:                                                      därnäst Korpikylä. Enligt planerna blir dessa
42404:           Är Regeringen medveten om säker-           fårdiga år 1999 respektive 2000.
42405:        hetsriskerna som saknaden av gång- och            En enhetlig gång- och cykelväg kan inte byg-
42406:        cyke1vägar orsakar på huvudväg 21, och        gas vid huvudväg 21. Vid Pekanpää är trafikan-
42407:           är Regeringen beredd att anvisa syssel-    talet ca 1 500 bilar/dygn och antalet lätt trafik är
42408:        sättningsmedel för att en gåp.g- och cykel-   ringa. Meningen är dock att fastigheternas för-
42409:        väg byggs i Pekanpää by i Overtorneå?         bindelsevägar samlas ihop med hjälp av en paral-
42410:                                                      lell väg som även lämpar sig för den lätta trafiken
42411:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och sålunda förbättrar förhållandena för den Iät-
42412: anföra följande:                                     ta trafiken. Planeringen håller först på att inledas
42413:                                                      och projektet ingår ännu inte i vägdistriktets ge-
42414:   Lapplands vägdistrikt har utarbetat en be-         nomförandeprogram. Därför kan sysselsätt-
42415: hovsutredning om förbättring av huvudväg 21          ningsmedel inte anvisas för projektet, även om
42416: mellan Torneå och Pello 1995. I utredningen          det annars lämpar sig för ett sysselsättningspro-
42417: kartläggs de preliminära åtgärderna. Gång- och       jekt.
42418: cykelvägar har redan byggts mellan Torneå och
42419: 
42420:      Helsingforsden 2juni 1997
42421: 
42422:                                                                          Trafikminister Matti Aura
42423:                                              KK 532/1997 vp
42424: 
42425: Kirjallinen kysymys 532
42426: 
42427: 
42428: 
42429: 
42430:                                     Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen ohjeiden täydentämisestä
42431: 
42432: 
42433: 
42434:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42435: 
42436:     Ilmailulaitoksen puutteelliset määräykset len-      daanko lentoa edes aloittaa, jos sääennusteet si-
42437: tämisestä jäätävissä olosuhteissa ovat vuosikau-        sältävät jäätymismahdollisuuden. Tämä on ai-
42438: sia haitanneet ansiolentotoimintaa harjoittavien        heuttanut sen, että ohjaajat ovat rankaisuseuraa-
42439: yrittäjien elinkeinotoimintaa. Vaikka Ilmailulai-       musten pelossajättäneet lentoja lentämättä. Kai-
42440: tos on luokitellutjäänehkäisy- tai jäänpoistolait-      kinpuolinen epäselvyys aiheuttaajatkuvasti huo-
42441: teilla varustetut lentokoneet kelvollisiksi tai kel-    mattavaa ansionmenetystä elinkeinolle, jolle eri-
42442: vottomiksi lentämään erilaisiin jäätäviin olosuh-       asteistenjäätävien olosuhteiden uhka on tosiasia
42443: teisiin, mitään kansallista ja yksiselitteistä mää-     Suomessa ympärivuotisesti.
42444: räystä ei tämän luokittelun perustaksi lukuisista,         Ilmailulaitos ei lupauksistaan huolimatta ole
42445: jo vuosienkin takaisista kirjallisista ja suullisista   antanut mitään määräyksiä tai ohjeita, jotka sel-
42446: pyynnöistä huolimatta ole. Ei liioin ole mitään         keästi selvittäisivät, miten ja millaisissa jäätävis-
42447: määräystä, jolla viitattaisiin kansainvälisten          sä olosuhteissa sekä millaisella jäänpoistovarus-
42448: määräysten noudattamiseen Suomessa.                     tuksella voidaan näissä olosuhteissa lentää.
42449:     Epäjohdonmukainen ja mielivaltainen tulkin-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42450: tamenettely on johtanut siihen, että ansiolento-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42451: yrityksiä ja niiden ohjaajia ei ole kohdeltu tasa-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42452: puolisesti jäätävissä olosuhteissa lennettäessä.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42453: Esimerkiksi lentokäsikirjat, joiden rajoitusten ja
42454: ohjeiden mukaisesti lentokoneita on käsiteltävä,                   Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
42455: ovat tässä asiassa usein ristiriitaisia tai vaikeasti           selostetun kansallisen ilmailualamme
42456: tulkittavia. Ne antavat Ilmailulaitoksen päättä-                elinkeinotoimintaa aivan ratkaisevasti
42457: jille mielivaltaisia tulkintamahdollisuuksia, joi-              vaikeuttavan tilanteen olemassaolosta, ja
42458: den edessä alan yrittäjät ja työntekijät ovat olleet               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42459: voimattomia. Ilmailulaitoksen eri päättäjillä on                ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?
42460: lisäksi toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, voi-
42461: 
42462:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1997
42463: 
42464:                                              Klaus Bremer /r
42465: 
42466: 
42467: 
42468: 
42469: 279001
42470: 2                                            KK 532/1997 vp
42471: 
42472: 
42473: 
42474: 
42475:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42476: 
42477:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ilma-aluksia oli siihen aikaan vähän. Ilmailuhal-
42478: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           litus helpotti näin sellaisilla ilma-aluksilla ope-
42479: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         rointia,joita ei ollut tyyppihyväksytty lentämään
42480: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-         jäätävissä olosuhteissa ja salli niillä operoinnin
42481: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tietyin varustuksin heikostijäätävissä olosuhteis-
42482: 532:                                                    sa. Siitä, että hyväksymättömän ilma-aluksen on
42483:                                                         sallittua lentää heikosti jäätävissä olosuhteissa,
42484:            Onko Hallitus tietoinen perusteluissa        on tehty merkintä lentokäsikirjan etulehdelle.
42485:         selostetun kansallisen ilmailualamme                Kyseisen määräyksen ja tiedotuksen tarkoi-
42486:         elinkeinotoimintaa aivan ratkaisevasti          tuksena on ennen kaikkea lentoturvallisuuden
42487:         vaikeuttavan tilanteen olemassaolosta, ja       varmistaminen, vaikka eräät ilmailijat eivät aina
42488:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         omien intressiensä vuoksi ole suostuneet sitä
42489:         ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?           ymmärtämään. Maailmanlaajuisesti ilma-alus-
42490:                                                         ten tyyppihyväksynnän tarkoituksena on kokein
42491:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ja laskelmin osoittaa, että ilma-alustyyppi kyke-
42492: vasti seuraavaa:                                        nee turvallisesti lentämään kaikissa niissä olo-
42493:                                                         suhteissa,joissa se on tarkoitettu lentämään. Lii-
42494:     Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinto on       kennelentokoneille onkin jo pitkään ollut yksi-
42495: antanut kysymyksen johdosta liikenneministe-            tyiskohtaiset tyyppihyväksyntävaatimukset jää-
42496: riölle seuraavan sisältöisen selvityksen.               tävissä olosuhteissa lentämistä varten. Pienem-
42497:    "Lennoistajäätävissä olosuhteissa on annettu         mät ilma-alukset, joita kansanedustaja Bremerin
42498: määräykset vuodelta 1987 peräisin olevassa il-          kysymys koskee, on Yhdysvaltain ilmailuviran-
42499: mailumääräyksessä OPS M3-6, muutos 1. Lisäk-            omainen tyyppihyväksynyt jäätäviin olosuhtei-
42500: si kyseisestä asiasta on julkaistu ilmailutiedotus      siin kuitenkin vasta vuodesta 1973. Kun silloinen
42501: OPS T1-13. Ilmailumääräyksen OPS M3-6 mu-               ilmailuhallitus vuonna 1981 julkaisi edellä mai-
42502: kaan lennettäessä jäätävissä olosuhteissa lento-        nitun ilmailutiedotuksen, oli meillä - kuten
42503: koneen on oltava lentokäsikirjan mukaan hyväk-          muuallakin- edelleen käytössä melko runsaasti
42504: sytty lentämään kyseisissä (jäätävissä) olosuh-         ilma-aluksia, joita ei ollut hyväksytty lentämään
42505: teissa ja lentokäsikirjassa vaaditun jäänehkäisy-       jäätävissä olosuhteissa. Ilmailuhallitus piti kui-
42506: ja jäänpoistovarustuksen on oltava asennettuna          tenkin perusteltuna, huomioon ottaen lentotur-
42507: ja toimintakunnossa. Lennot heikosti jäätävissä         vallisuuden vaatimukset ja Suomessa saadut ko-
42508: olosuhteissa on edellä mainittujen lentokoneiden        kemukset, sallia riittävästi varustettuna näiden
42509: lisäksi sallittu lentokoneilla, joissa on jäänpoisto-   ilma-alusten lentäminen heikosti jäätävissä olo-
42510: tai jäänehkäisylaitteina siipien, vakaajien, pot-       suhteissa. Suomen ilmastollisissa olosuhteissa
42511: kurin ja tuulilasin jäänpoisto- tai jäänehkäisy-        olisi turvallisen ja säännöllisen lentotoiminnan
42512: laitteet ja pitot-putken lämmitysjärjestelmä,           varmistamiseksi kuitenkin perusteltua käyttää
42513: vaikka lentokoneita ei ole tyyppihyväksynnän            mittarilento-olosuhteissa lennettäessä lentoka-
42514: yhteydessä hyväksytty lentämäänjäätävissä olo-          lustoa, joka on nimenomaisesti hyväksytty lentä-
42515: suhteissa.                                              mään jäätävissä olosuhteissa. Silloisen ilmailu-
42516:    Silloinen ilmailuhallitus oli sallinut ilmailu-      hallituksen toimesta aloitetulla ja sittemmin len-
42517: määräyksessä tarkoitetut lennot heikosti jäätä-         toturvallisuushallinnon toimesta jatketulla poli-
42518: vissä olosuhteissa edellä mainitulla vuonna 1981        tiikalla on näin mahdollistettu joustavasti pitkäl-
42519: julkaistulla ilmailutiedotuksella jo useita vuosia      lä aikavälillä tapahtuva lentokaluston vaihto jää-
42520: ennen ilmailumääräyksen voimaantuloa. Ilmai-            täviin olosuhteisiin hyväksytyiksi ilma-aluksiksi.
42521: lutiedotuksen tarkoituksena oli tältä osin löytää       Valtaosa ilmailuyrittäjistä onkin saattanut lento-
42522: ratkaisu siihen ongelmaan, että jäätävissä olo-         kalustonsa jää täviin olosuhteisiin hyväksytyiksi,
42523: suhteissa lentämään hyväksyttyjä yleisilmailussa        joten ongelma on vähenemään päin ja koskee
42524: käytettyjä pieniä mäntämoottoreilla varustettuja        enää varsin marginaalista joukkoa ilma-aluksia.
42525:                                              KK 532/1997 vp                                               3
42526: 
42527:      Lentoturvallisuushallinnon käsityksen mu-         dattaen ja samalla ottaen huomioon sen, kuinka
42528: kaan ongelmia ilmailijoille on aiheuttanut se, että    vaikeaa ilma-aluksen päällikön on arvioida epä-
42529: Ilmatieteen laitos luopui vuonna 1991 heikon           selvissä tapauksissa jäätämisen voimakkuuden
42530: jäätämisen luokittelusta antaessaan säätietoja.        astetta. Harvat esiin tulleet tapaukset eivät ole
42531: Tämän vuoksi on aivan ymmärrettävää, että hy-          johtaneet lupakirjaseuraamuksiin eikä niitä ole
42532: väksymättömillä ilma-aluksilla lentävät ilmaili-       saatettu myöskään poliisitutkintaan, joten kan-
42533: jat kohtaavat vaikeuksia tehdessään eroa jäätä-        sanedustaja Bremerin väite rankaisuseuraamus-
42534: vien ja heikosti jäätävien olosuhteiden välillä.       ten pelosta on tarkoitushakuinen.
42535: Kun ilma-alusta ei ole hyväksytty lentämäänjää-           Vuonna 1999 tulevat voimaan ansiolentotoi-
42536: tävissä olosuhteissa, ilma-aluksen päällikkö jou-      mintaa koskevat yhteiseurooppalaiset JAR -OPS
42537: tuu oman, miehistön ja mahdollisten matkusta-          -vaatimukset, jotka merkitsevät voimassa olevan
42538: jien turvallisuuden huomioon ottaen arvioi-            suomalaisen ilmailumääräyksen ja -tiedotuksen
42539: maan, onko kyse jäätävistä vai heikostijäätävis-       sallimaan käytäntöön nähden muutosta ja tiu-
42540: tä olosuhteista ja tekemään arviointinsa perus-        kennusta. JAR-OPS 1.345 c-kohdan mukaan
42541:  teella ratkaisuja. Siinä missä olosuhteiden ennus-    ilma-aluksen päällikkö ei saa aloittaa lentoa, jos
42542:  taminen ja jäätymisen voimakkuuden luokittelu         lennon aikana on tiedossa tai odotettavissajäätä-
42543:  on vaikeaa, yksityiskohtaisten määräysten tai         viä olosuhteita, ellei lentokonetta ole hyväksytty
42544:  ohjeiden antaminen ilma-aluksen päällikön ar-         ja varustettu lentämään tällaisissa olosuhteissa.
42545:  vioinnin perusteeksi on suorastaan mahdotonta.        JAR-OPS näyttäisi siten sanamuotonsa perus-
42546:      Edellä mainittu ilmailutiedotus on laadittu ra-   teella sulkevan pois mahdollisuuden lentää hei-
42547:  kentavassa hengessä turvallisuutta korostaen ja       kosti jäätävissä olosuhteissa, jos lentokone on
42548:  ymmärtäen kuitenkin ne vaikeudet, joita ilmaili-      pelkästään varustettu kyseisiä olosuhteita var-
42549:  joilla saattaa olla tehdessään ratkaisuja epäsel-     ten. JAR-OPS edellyttäisi varustuksen lisäksi,
42550:  vissä olosuhteissa. Ilmailutiedotuksessa on tuotu     että lentokone tulisi olla hyväksytty ,jotta se voisi
42551:  Ilmatieteen laitoksen tiedonautoon perustuen          lentää jäätävissä olosuhteissa. Lentoturvalli-
42552:  julki myös se nimenomainen seikka, että jäätymi-      suushallinto on julkaissut JAR-OPS l:n, ja an-
42553:  sen asteen ennustaminen meteorologien käytössä        siolentoyrittäjät voivat niin halutessaan jo tässä
42554:  olevien tietojen perusteella on erittäin vaikeaa.     vaiheessa noudattaa JAR-OPS:n mukaisia me-
42555:  Tämä on otettu huomioon esiin tulleissa tapauk-       nettelytapoja joko kokonaisuudessaan tai tar-
42556:  sissa,joita on vähän.                                 koituksenmukaisilla osina.
42557:      Edellä mainitun perusteella lentoturvallisuus-       Lentoturvallisuushallinto toteaa edellä maini-
42558:   hallinto ei voi ymmärtää kansanedustaja Breme-       tun perusteella yhteenvetona, että silloisen ilmai-
42559:  rin esiin tuomia uhkakuvia Ilmailulaitoksen mie-      luhallituksen laatimat määräykset ja soveltamis-
42560:   livaltaisista tulkintamahdollisuuksista ja ran-      ohjeet jäätävissä olosuhteissa lentämisestä eivät
42561:   gaistusseuraamuksista ilmailijoille. Lentoturval-    ole voineet vaikeuttaa kansanedustaja Bremerin
42562:   lisuushallintoa on kohtuutonta syyttää mielival-     tarkoittamalla tavalla kansallisen ilmailualam-
42563:   taisuudesta ja seuraamushakuisuudesta. Lento-        me elinkeinotoimintaa. Määräyksissä ja ohjeissa
42564:   turvallisuushallinto on toiminut kyseisiä mää-       on päinvastoin sovitettu joustavasti ja rakenta-
42565:   räyksiä ja ohjeita antaessaan ilmailijoiden edun     vahenkisesti yhteen turvallisen toiminnan vaati-
42566:   mukaisesti ja asiallisesti sekä on soveltanut har-   mukset ja ilmailijoiden edut."
42567:   vassa esiin tulleessa tapauksessa määräyksiä ja         Liikenneministeriö katsoo, ettei asia anna ai-
42568:   ohjeita yhdenvertaisen kohtelun periaatetta nou-     hetta enempiin toimenpiteisiin.
42569:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1997
42570: 
42571:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
42572: 4                                          KK 532/1997 vp
42573: 
42574: 
42575: 
42576: 
42577:                                        Tili Riksdagens Talman
42578: 
42579:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     antalet sådana lätta luftfartyg med kolvmotor
42580: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       som användes i allmänflyg och som godkänts för
42581: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     flygningar under isbildande förhållanden då var
42582: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr           litet. Luftfartsstyrelsen gjorde det på detta sätt
42583: 532:                                                 lättare att operera med sådana luftfartyg som
42584:                                                      inte typgodkänts för flygning under isbildande
42585:           Är Regeringen medveten om den i mo-        förhållanden och godkände att dessa, försedda
42586:        tiveringen till spörsmålet beskrivna situa-   med en viss utrustning, får användas under lätt
42587:        tionen, som i avgörande grad försvårar        isbildande förhållanden. Försättsbladet i flyg-
42588:        näringsverksamheten inom den nationel-        handboken innehåller en anteckning som tillåter
42589:        la luftfarten, och                            att luftfartyg som saknar godkännande används
42590:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      för flygningar under lätt isbildande förhållanden.
42591:        för att avhjälpa detta missförhållande?           Avsikten med nämnda bestämmelse och med-
42592:                                                      delande är framför allt att trygga flygsäkerheten,
42593:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        trots att vissa flygare inte alltid har velat accepte-
42594: anföra följande:                                     ra detta på grund av sina egna intressen. Globalt
42595:                                                      har avsikten med typgodkännande av luftfartyg
42596:     Luftfartsverkets luftfartsinspektion har med     varit att genom prov och kalkyler visa att luft-
42597: anledning av spörsmålet gett följande utredning i    fartyget tryggt kan flyga under alla de förhållan-
42598: saken till trafikministeriet.                        den det är avsett för. Det har också redan länge
42599:     "Ändring 1 i luftfartsbestämmelse OPS M3-6       funnits detaljerade typgodkännandekrav på tra-
42600: från år 1987 innehåller föreskrifter om flygningar   fikflygplan när det gäller flygning under isbildan-
42601: under isbildande förhållanden. Utöver detta har      de förhållanden. Sådana lätta luftfartyg som av-
42602: också utfårdats luftfartsmeddelande OPS Tl-13,       ses i riksdagsman Bremers spörsmål har Förenta
42603: som gäller samma sak. Enligt luftfartsbestäm-        staternas luftfartsmyndighet dock typgodkänt
42604: melse OPS M3-6 skall ett flygplan som flyger         för flygningar under isbildande förhållanden
42605: under isbildande förhållanden vara godkänt en-       först fr.o.m. 1973. När den dåvarande luftfarts-
42606: ligt flyghandboken för flygning under sådana         styrelsen 1981 publicerade ovan nämnda luft-
42607: (isbildande) förhållanden och dessutom skall         fartsmeddelande fanns det hos oss -liksom även
42608: flygplanet vara försett med sådan i flyghand-        i andra Iänder - fortfarande ett rätt stort antal
42609: boken avsedd funktionsduglig utrustning som          luftfartyg som inte hade godkänts för flygningar
42610: förhindrar isbildning och avlägsnar is. Flygning-    under isbildande förhållanden. Luftfartsstyrel-
42611: ar under lätt isbildande förhållanden är förutom     sen ansåg dock att det med beaktande av kraven
42612: med ovan nämnda flygplan även tillåten med           på flygsäkerhet och erfarenheterna från vårt land
42613: sådana flygplan som har en lämplig utrustning        var motiverat att dessa luftfartyg, förutsatt att de
42614: som förhindrar isbildning och avlägsnar is från      var ändamålsenligt utrustade, tilläts utföra flyg-
42615: vingarna, stabilisatorerna, propellern och vind-     ningar under lätt isbildande förhållanden. Med
42616: rutan samt ett värmesystem för pitot-röret, även     tanke på de klimatologiska förhållanden som
42617: om dessa flygplan inte i samband med typgod-         råder i Finland vore det i syfte att säkerställa en
42618: kännandet har godkänts för flygningar under          trygg och reguljär flygverksamhet dock motive-
42619: isbildande förhållanden.                             rat att i instrumentflygningssituationer använda
42620:     Den dåvarande luftfartsstyrelsen hade genom      sådan flygmateriel som uttryckligen har god-
42621: ovan nämnda luftfartsmeddelande från år 1981         känts för flygning under isbildande förhållanden.
42622: tillåtit sådana i luftfartsbestämmelsen avsedda      Den politik som började bedrivas av den dåva-
42623: flygningar under lätt isbildande förhållanden re-    rande luftfartsstyrelsen och som luftfartsinspek-
42624: dan flera år innan bestämmelsen trädde i kraft.      tionen sedan fullföljde har medfört att ersättan-
42625: Avsikten med luftfartsmeddelandet var att till       det av flygmaterielen med sådan flygmateriel som
42626: dessa delar finna en lösning på det problemet att    godkänts för flygning under isbildande förhål-
42627:                                              KK 532/1997 vp                                              5
42628: 
42629: landen skett smidigt och under en lång tidspe-         visningar handlat sakligt och i flygarnas intresse
42630: riod. Merparten av företagarna inom luftfarten         samt, i de enstaka fall som aktualiserats, tiliäm-
42631: har dessutom låtit genomföra sådana ändringar          pat föreskrifterna och anvisningarna med iaktta-
42632: på sin flygmateriel att den har godkänts för flyg-     gande av principen om likvärdig behandling och
42633: ning under isbildande förhållanden, och därför         samtidigt tagit hänsyn tili hur svårt det är för
42634: är problemet av allt mindre betydelse och berör        befålhavarna att i oklara fall bedöma graden av
42635: numera endast en tämligen marginell andel av           isbildning. De få fall som aktualiserats har inte
42636: luftfartygen.                                          lett tili några påföljder beträffande flygcertifikat
42637:     Enligt luftfartsinspektionen innebar det pro-      och har inte heller förts tili polisundersökning.
42638: blem för flygarna att Meteorologiska institutet        Sålunda är riksdagsman Bremers påstående om
42639: 1991 upphörde klassificera lätt isbildande förhål-     flygarnas fruktan för straffpåföljder tendentiös.
42640: landen i sina väderleksrapporter. Därför är det           De allmäneuropeiska JAR-OPS-kraven för
42641: fullt förståeligt att flygare som flyger med icke-     flygverksamhet i förvärvssyfte, vilka träder i
42642: godkända luftfartyg stöter på svårigheter när de       kraft 1999, innebär att den praxis som tiliämpas
42643: skall göra skilinad på isbildande och lätt isbildan-   med stöd av gällande finska luftfartsbestämmelse
42644: de förhållanden. När ett luftfartyg inte har god-      och luftfartsmeddelande kommer att ändras och
42645: känts för flygning under isbildande förhållanden       stramas åt. Enligt bestämmelse JAR-OPS 1.345
42646: blir luftfartygets befålhavare tvungen att med         punkt c får befålhavaren på ett luftfartyg inte
42647: hänsyn tili sin egen, sin besättnings och eventuel-    inleda en flygning om förekomst eller eventuell
42648: la passagerares säkerhet bedöma om de rådande          förekomst av isbildande förhållanden kan förut-
42649: förhållandena skall klassificeras som isbildande       spås under flygningen, om inte planet har god-
42650: eller lätt isbildande och att med stöd av denna        känts för flygning under isbildande förhållanden
42651: bedömning fatta beslut i saken. Orh det är svårt       och är utrustat med tanke på detta. Sålunda
42652: att förutspå kommande förhållanden och klassi-         förefaller det som om JAR-OPS på grundval av
42653: ficera graden av isbildning, är det rent av omöj-      sin ordalydelse skulle utestänga möjligheten att
42654: ligt att meddela detaljerade föreskrifter eller an-    utföra flygningar under lätt isbildande förhållan-
42655: visningar som grund för befålhavarnas bedöm-           den om flygplanet enbart är utrustat för flygning
42656: ningar.                                                under isbildande förhållanden. JAR-OPS förut-
42657:     De luftfartsmeddelanden som nämns ovan             sätter utöveren lämplig utrustning också att pla-
42658: görs upp i positiv anda och med betoningen på          net är godkänt för flygningar under isbildande
42659:  säkerhet, men dock med förståelse för de svårig-      förhållanden. Luftfartsinspektionen har publice-
42660: heter som flygarna kan stöta på när de är tvungna      rat JAR-OPS 1 och de som idkar flygverksamhet
42661:  att fatta beslut i oklara situationer. 1 luftfarts-   i förvärvssyfte kan sålunda, om de så önskar,
42662:  meddelandena har man med stöd av Meteorolo-           redan i detta skede iaktta förfaringssätten enligt
42663:  giska institutets upplysningar också uttryckligen     JAR-OPS antingen i sin helhet eller tili ända-
42664:  poängterat att det utgående från de uppgifter         målsenliga delar.
42665:  som meteorologerna förfogar över är mycket               Luftfartsinspektionen konstaterar med stöd
42666:  svårt att förutspå graden av isbildning. Detta        av vad som anförts ovan att den dåvarande luft-
42667:  faktum har beaktats i de fall som aktualiserats,      fartsstyrelsens föreskrifter och tillämpningsan-
42668:  som är få tili antalet.                               visningar om flygning under isbildande förhål-
42669:     Med stöd av vad som anförts ovan kan luft-         landen inte kan ha försvårat näringsverksamhe-
42670:  fartsinspektionen inte förstå de hotbilder som        ten inom den nationella luftfarten på det sätt som
42671:  riksdagsman Bremer målar upp i fråga om Luft-         riksdagsman Bremer avser. Tvärtom har kraven
42672:  fartsverkets godtyckliga tolkningsmöjligheter         på en säker verksamhet samt flygarnas intressen
42673:  och straffpåföljder för flygarna. Det är orimligt     samordnats i föreskrifterna och anvisningarna
42674:  att anklaga luftfartsinspektionen för godtycke        på ett smidigt sätt och i en positiv anda."
42675:  och påföljdsinriktning. Luftfartsinspektionen            Trafikministeriet anser att ärendet inte ger
42676:  har när den meddelat dessa föreskrifter och an-       anledning tili några vidare åtgärder.
42677:      Helsingforsden 2 juni 1997
42678: 
42679:                                                                            Trafikminister Matti Aura
42680:                                            KK 533/1997 vp
42681: 
42682: Kirjallinen kysymys 533
42683: 
42684: 
42685: 
42686: 
42687:                                   Raimo Holopainen /sd: Opiskelijoiden asumistukijärjestelmän
42688:                                      kehittämisestä
42689: 
42690: 
42691:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42692: 
42693:    Suomen ylioppilaskuntien liiton kannanot-         niin perusteissaan kuin suhteessa maan alueelli-
42694: toon tukeutuen on opiskelijoiden asumistuen          siin eroihin vuokratasossa. On kohtuutonta
42695: muotoaja perusteita muutettava paremmin vas-         odottaa opiskelijoiden tietävän etukäteen osa-
42696: taamaan nykypäivän realiteetteja.                    aikaisista ja keikkatöistään tai valitsevan asun-
42697:    Asumistuen kannalta opiskelijat on jaettu         tonsa sen valmistusvuoden mukaan, kuten ylei-
42698: kahteen ryhmään: opiskelijoihin, jotka saavat        sen asumistuen jakoperusteissa edellytetään.
42699: opintotuen asumislisää, sekä opiskelijoihin, jot-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42700: ka saavat yleistä asumistukea. Tämän jaon seu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42701: rauksena opiskelijat ovat keskenään eriarvoises-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42702: sa asemassa. Yleinen asumistuki kattaa koko          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42703: vuoden ja opintotuen asumislisä vain opiskelu-
42704: kuukaudet. Toisinaan opiskelijalla ei ole mah-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42705: dollisuutta opiskella kesällä heikkojen kurssi-             ryhtyä, jotta opiskelijat saisivat yhden-
42706: mahdollisuuksien vuoksi tai hän haluaa pitää                vertaisen asumistukijärjestelmän asumis-
42707: taukoa/kesälomaa opinnoistaan. Näin opinto-                 tavastaan riippumatta, ja
42708: tuen asumislisää ei ole mahdollista saada kesäksi.             aikooko Hallitus sitoa asumistuen
42709: Selviytyäkseen kesällä asumiskustannuksistaan               määräytymisperiaatteet opiskelijan to-
42710: opiskelijan on saatava töitä tai rahoitettava asu-          dellisiin, alueellisen vuokratason ja kal-
42711: misensa opinto lainalla. Asumistuen ja asumisli-            leusluokan mukaisiin asumiskustannuk-
42712: sän määräytymisperusteet ovat kohtuuttomia                  siin?
42713: 
42714:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1997
42715: 
42716:                                        Raimo Holopainen /sd
42717: 
42718: 
42719: 
42720: 
42721: 279001
42722: 2                                          KK 533/1997 vp
42723: 
42724: 
42725: 
42726: 
42727:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42728: 
42729:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuukausitulot, asunnon sijaintija ruokakunnan
42730: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        koko. Asumistukea myönnettäessä ei oteta huo-
42731: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mioon vanhempien tuloja. Tukena maksetaan 80
42732: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           prosenttia kohtuullisten asumismenojen määräs-
42733: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tä. Pienin maksettava tuki on 100 mk/kk. Opiske-
42734: sen n:o 533:                                         lija, jolla on oikeus maksuttomaan asuntolaan
42735:                                                      oppilaitoksen puolesta, ei kuulu kummankaan
42736:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tukijärjestelmän piiriin.
42737:        ryhtyä, jotta opiskelijat saisivat yhden-         Asumisen tukemisen erilaiset perusteet johta-
42738:        vertaisen asumistukijärjestelmän asumis-      vat erilaiseen tuen tasoon ja jopa väliinputoamis-
42739:        tavastaan riippumatta, ja                     tilanteisiin riippuen opiskelijan asumistavasta.
42740:            aikooko Hallitus sitoa asumistuen         Tukimuotojen vertailu osoittaa, että asumistuki
42741:        määräytymisperusteet opiskelijan todel-       korvaa asumiskustannuksia opintotuen asumis-
42742:        lisiin, alueellisen vuokratason ja kalleus-   lisää kattavammin, koska sen korvausprosentti
42743:        luokan mukaisiin asumiskustannuksiin?         on korkeampi ja sitä maksetaan ympäri vuoden.
42744:                                                      Opintotuen asumislisää maksetaan vain opiske-
42745:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lukuukausilta, mikä aiheuttaa sen, ettei opiskeli-
42746: vasti seuraavaa:                                     jana ole oikeutta asumislisään silloin, kun hänel-
42747:                                                      lä ei ole oikeutta opintotukeen yleensäkään. On-
42748:    Opiskelijat saavat tukea asumiseensa joko         gelmaksi on muodostunut myös se, että alle 18-
42749: opintotukilain mukaisena opintotuen asumisli-        vuotiaat vuokralla asuvat opiskelijat eivät voi
42750: sänä tai asumistukilain mukaisena asumistuke-        asuessaan vuokralla asunnossa, jossa asuu muita
42751: na. Tukijärjestelmä määräytyy asumismuodon           henkilöitä, saada asumismuotonsa ja ikänsä
42752: mukaan. Lisäksi vaikuttaa se, onko opiskelija        vuoksi tukea kummastakaan järjestelmästä.
42753: perheellinen vai perheetön. Asumistuen saami-            Ympäristöministeriön asettaman opiskelija-
42754: sen kriteerinä on käytetty myös henkilön täysi-      asumistukityöryhmän mietinnön (2/1995) mu-
42755: ikäisyyttä.                                          kaan kaikkien opiskelijoiden siirtäminen asumis-
42756:    Opintotuen asumislisän piiriin kuuluvat per-      tuen piiriin olisi ongelmallista asumistuessa so-
42757: heettömät opiskelijat, jotka asuvat yksin vuok-      vellettavan asumislisäjärjestelmää laajemman
42758: ralla, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa tai     tarveharkinnan vuoksi. Opiskelijat ovat työryh-
42759: erillisenä vuokrasopimuksella kunnan, säätiön        män mukaan tulojensaja asumismenojensa suh-
42760: tai yleishyödyllisen yhteisön ylläpitämässä opis-    teen varsin homogeeninen, muista tuensaajaryh-
42761: kelija-asuntolassa. Myös perheellinen opiskelija     mistä poikkeava joukko, mikä osaltaan puoltaa
42762: voi saada asumislisää, jos asuu opiskelun vuoksi     tuen saamisperusteiden ja myöntämismenettely-
42763: eri paikkakunnalla kuin perheensä. Opintotuen        jen erilaisuutta.
42764: asumislisää maksetaan vain opiskelukuukausil-            Hallitusohjelman mukaan tulee selvittää, mil-
42765: ta. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon ha-         lä aikataululla ja miten opiskelijoiden ja muun
42766: kijan omien tulojen lisäksi myös vanhempien tu-      väestön asumisen tukeminen yhtenäistetään. Ta-
42767: lot, kun hakija opiskelee muualla kuin korkea-       voitteena on asumisen tukijärjestelmien yhte-
42768: koulussa, on perheetön ja alle 18-vuotias. Tuki      näistäminen       opiskelija-asumistukityöryhmän
42769: on 67 % asumiskustannuksista eikä sitä myönne-       ehdottamalla tavalla muuttamalla opintotukila-
42770: tä alle 200 markan kuukausivuokrasta eikä kuu-       kia siten, että asumislisää voitaisiin maksaa myös
42771: kausivuokran 1 275 markkaa ylittävästä osasta.       lomakuukausihaja kaikki alle 18-vuotiaat vuok-
42772: Muut vuokra-asunnossa asuvat opiskelijat voi-        ralla asuvat opiskelijat olisivat opintotuen asu-
42773: vat saada asumistukilain mukaista asumistukea.       mislisän piirissä.
42774: Asumistukea maksetaan ympärivuotisesti. Tu-              Asumislisän maksaminen kesäkuukausilta li-
42775: kea myönnettäessä otetaan huomioon kaikkien          säisi kesäajalta asumislisää saavien opiskelijoi-
42776: ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvät           den määrää noin 50 OOO:lla, minkä seurauksena
42777:                                           KK 533/1997 vp                                            3
42778: 
42779: valtion menojen lisäys olisi noin 100 miljoonaa     opintotukilainsäädännön muuttamiselle siten,
42780: markkaa vuodessa. Eduskunnalle on annettu           että asumislisää voitaisiin maksaa ympärivuoti-
42781: hallituksen esitys opintotukilain muuttamisesta,    sesti.
42782: jossa on ehdotus opiskelijan omien tulojen huo-         Nykyisin kokonaan asumisen tukijärjestel-
42783: mioonottamismenettelyn uudistamiseksi. Toteu-       mien ulkopuolelle jääviä alle 18-vuotiaita opiske-
42784: tuessaan ehdotettu uudistus vähentäisi kesäajal-    lijoita, jotka asuvat vuokralla muuten kuin yksin
42785: ta asumislisää saavien opiskelijoiden määrän        tai opiskelija-asuntolassa, on arviolta 3 500. Tä-
42786: 30 OOO:een, jolloin asumislisän maksamiseksi        män ryhmän ottamisesta opintotuen asumislisän
42787: kesäkuukausilta tarvittava määrärahan tarve         piiriin aiheutuisi vuodessa noin 15 miljoonan
42788: olisi arviolta noin 65 miljoonaa markkaa. Tois-     markan lisämeno. Tavoitteena on, että uudistus
42789: taiseksi ei ole valtiontaloudellisia edellytyksiä   voitaisiin toteuttaa jo vuonna 1998.
42790:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1997
42791: 
42792:                                                                         Ministeri Claes Andersson
42793: 4                                            KK 533/1997 vp
42794: 
42795: 
42796: 
42797: 
42798:                                          Tili Riksdagens Talman
42799: 
42800:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       beviljas beaktas de fasta månadsinkomsterna för
42801: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         alla dem som hör till hushållet, bostadens läge
42802: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       och hushållets storlek. När bostadsbidrag bevil-
42803: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-              jas beaktas inte föräldrarnas inkomster. Stödet
42804: mål nr 533:                                            utgör 80 procent av beloppet av de skäliga bo-
42805:                                                        endeutgifterna. Minsta stöd som betalas är 100
42806:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         mk/månad. En studerande som har rätt till fri-
42807:        ta för att studerandena skall få ett likvär-    plats på elevhem från läroanstaltens sida hör inte
42808:        digt bostadsbidragssystem oberoende av          till någotdera systemet.
42809:        hur de bor, och                                     De olika grunderna när det gäller stöd för
42810:           ämnar Regeringen binda grunderna             boende leder till att nivån på stödet varierar och
42811:        för bestämmandet av bostadsbidraget till        till situationer där studerande kan bli helt utan
42812:        den studerandes verkliga boendekostna-          stöd beroende på hur han eller hon bor. En jäm-
42813:        der, vilka hänger samman med den lokala         förelse av stödformerna visar att bostadsbidraget
42814:        hyresnivån och dyrortsklassen?                  ersätter boendekostnaderna på ett mer heltäck-
42815:                                                        ande sätt än bostadstillägget, eftersom bostads-
42816:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bidragets ersättningsprocent är högre och för att
42817: anföra följande:                                       det betalas året om. Bostadstillägget betalas bara
42818:                                                        för studiemånaderna, vilket leder till att en stude-
42819:    Studerande får stöd för boende antingen i           rande inte har rätt till bostadstillägg i det fall då
42820: form av bostadstillägg till studiestödet enligt la-    han inte har rätt till studiestöd överhuvudtaget.
42821: gen om studiestöd eller i form av bostadsbidrag        Det har visat sig vara ett problem att studerande
42822: enligt lagen om bostadsbidrag. Stödsystemet be-        som inte fyllt 18 år och bor i hyresbostad tillsam-
42823: stäms enligt boendeformen. En faktor som dess-         mans med andra personer, inte kan få stöd via
42824: utom inverkar är om studeranden har familj eller       någotdera systemet på grund av sin ålder och sitt
42825: bor ensam. Ett kriterium för att få bostadsbidrag      sätt att bo.
42826: har också varit att personen är myndig.                    Enligt ett betänkande av den av miljöministe-
42827:    De som kan få studiestödets bostadstillägg är       riet tillsatta arbetsgruppen för bostadsbidrag åt
42828: studerande utan familj som bor ensamma på              studerande (2/1995) skulle det vara problema-
42829: hyra, i en bostadsrättsbostad eller köprättsbo-        tiskt att låta alla studerande omfattas av bostads-
42830: stad eller som enligt ett särskilt hyresavtal bor i    bidrag på grund av att den behovsprövning som
42831: en studiebostad som en kommun, en stiftelse            tillämpas vid bostadsbidrag är betydligt mer om-
42832: eller ett allmännyttigt samfund svarar för. Också      fattande än inom bostadstilläggssystemet. Enligt
42833: en studerande med familj kan få bostadstillägg         arbetsgruppen är studerandena i fråga om in-
42834: om han eller hon på grund av studierna bor på          komster och boendeutgifter en rätt homogen
42835: annan ort än den övriga familjen. Bostadstilläg-       grupp som avviker från andra stödtagargrupper,
42836: get betalas bara för studiemånaderna. När stödet       vilket för sin del talar för att grunderna för att få
42837: beviljas beaktas förutom studerandens egna in-         stöd och förfarandet vid beviljande av det är
42838: komster även föräldrarnas inkomster när den            annorlunda.
42839: sökande studerar någon annanstans än vid hög-              Enligt regeringsprogrammet skall det utredas
42840: skola, är utan egen familj och inte har fyllt 18 år.   enligt viiken tidtabell och hur boendestödet för
42841: Stödet är 67 procent av boendekostnaderna och          de studerande och den övriga befolkningen kun-
42842: det beviljas inte om månadshyran understiger           de förenhetligas. Målet är att systemen för boen-
42843: 200 mark i månaden och inte heller för den del         destöd skall förenhetligas på det sätt som arbets-
42844: av månadshyran som överstiger 1 275 mark.              gruppen för bostadsbidrag åt studerande har fö-
42845: Andra studerande som bor i hyresbostäder kan           reslagit genom att lagen om studiestöd ändras så
42846: få bostadsbidrag enligt lagen om bostadsbidrag.        att bostadstillägg skall kunna betalas också för
42847: Bostadsbidraget betalas året om. När stödet            feriemånader och att alla studerande som inte
42848:                                               KK 533/1997 vp                                           5
42849: 
42850: fyllt 18 år och bor på hyra skall kunna få bostads-     för betalning av bostadstiliägg under sommar-
42851: tillägg.                                                månaderna beräknas uppgå tili ca 65 miljoner
42852:     Om bostadstillägget beta1ades för sommarmå-         mark. För närvarande finns det inga statsekono-
42853: naderna skulle antalet studerande som får bo-           miska förutsättningar att ändra studiestödslag-
42854: stadstillägg under sommaren öka med ca 50 000,          stiftningen så att bostadstillägget kunde betalas
42855: vilket skulle leda tili en ökning av statens utgifter   året om.
42856: med ca 100 miljoner mark per år. Till riksdagen             De studerande under 18 år som bor på hyra,
42857: har avlåtits en regeringsproposition med förslag        tilisammans med någon annan eller i studiebo-
42858: till ändring av lagen om studiestöd, där det före-      stad, och som för närvarande helt faller utanför
42859: slås att förfarandet vid beaktande av den stude-        systemen för boendestöd beräknas uppgå tili
42860: randes egna inkomster skall reformeras. Om den-         3 500. Om denna grupp skulle börja få bostads-
42861: na reform genomförs kommer den att minska               tillägg skulle det medföra merutgifter på ca 15
42862: antalet studerande som får bostadstiliägg under         miljoner mark per år. Målet är att reformen skall
42863: sommaren tili 30 000, varvid behovet av anslag          kunna genomföras redan år 1998.
42864: 
42865:      Helsingforsden 3 juni 1997
42866: 
42867:                                                                             Minister Claes Andersson
42868:                                           KK 534/1997 vp
42869: 
42870: Kirjallinen kysymys 534
42871: 
42872: 
42873: 
42874: 
42875:                                  Raimo Holopainen /sd: Työllisyyden parantamista edistävistä toi-
42876:                                       menpiteistä
42877: 
42878: 
42879:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
42880:    Pääministeri Lipposen viiden puolueen sa-        tyisikö osaratkaisu ns. kone- tai robottiverosta.
42881: teenkaarihallitus asetti tavoitteekseen työttö-     Tällä tavalla kootuilla veroilla voitaisiin helpot-
42882: myyden puolittamisen vaalikauden aikana. Val-       taa työpaikkojen syntyä alentamalla esim. työ-
42883: tiontalouden tasapainottamiseen liittyvät tehtä-    voimavaltaisten pk-yritysten välillisiä työvoima-
42884: vät ovat onnistuneet hyvin. Hallituksen toimet      kustannuksia ja palvelualojen sekä käsityöläis-
42885: ovat markkinavoimien silmissä olleet uskottavia.    ten tuotteiden arvonlisäverokantaa. Ainahan
42886: Inflaatio on matala, korot ovat ennätyksellisen     voidaan nyt puheena oleva vero tyrmätä totea-
42887: alhaalla ja vienti vetää ennätysvauhtia. Työttö-    malla, että sillä vaaraunetaan kilpailukyky. Jos
42888: myys on myös laskenut, mutta ei siinä määrin        tällainen verouudistus on mahdottomuus tehdä
42889: kuin olisi toivottu. Hyvä talouskasvukaan ei pys-   kansallisena, niin ryhdyttäköön pikaisesti toi-
42890: ty ratkaisemaan työttömyyden ongelmaa. Siksi        miin eurooppalaisen veromallin etsimiseksi.
42891: olisi tärkeää saada kaikki mahdolliset tahot tal-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42892: koisiin työttömyyden ja siitä seuraavan eriarvoi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42893: suuden poistamiseksi.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42894:    Yksi syy työttömyyden paisumiseen on se, että    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42895: yhteiskuntamme on teknistynyt ja koneellistu-
42896: nut. Työttömyyden poistamiseen ei ole yhtä pa-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kone-
42897: tenttiratkaisua, vaan ratkaisua on etsittävä osa-          tai robottiveron säätämiseksi osana työt-
42898: sista. Kun "ylikoneellistaminen" ja sen edulli-            tömyyden vähentämistalkoita?
42899: suus vie ihmistyöpaikkoja, on syytä miettiä, löy-
42900: 
42901:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1997
42902: 
42903:                                        Raimo Holopainen /sd
42904: 
42905: 
42906: 
42907: 
42908: 279001
42909: 2                                         KK 534/1997 vp
42910: 
42911: 
42912: 
42913: 
42914:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
42915: 
42916:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ministeriössä selvitetään lisäksi mahdollisuuksia
42917: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       lieventää pienten yritysten arvonlisäverotusta.
42918: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Koneellistamisen edullisuus suhteessa työvoi-
42919: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          man käyttöön johtuu osaltaan yritysverotuksen
42920: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       nykyisestä poistojärjestelmästä. Koneiden han-
42921: sen n:o 534:                                        kintamenoista voidaan verotuksessa vähentää
42922:                                                     usein huomattavasti suuremmat poistot kuin nii-
42923:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kone-     den taloudellinen käyttöikä edellyttäisi. Etupai-
42924:        tai robottiveron säätämiseksi osana työt-    notteista poistojärjestelmää perusteltiin aikoi-
42925:        tömyyden vähentämistalkoita?                 naan yhteiskunnallisena ohjauskeinona, jonka
42926:                                                     tarkoituksena on toimia kiihokkeena yritysten
42927:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        investointien lisäämiseksi.
42928: vasti seuraavaa:                                        Verotuksen ylipoistot vaikuttavat työn ja pää-
42929:                                                     oman väliseen hintasuhteeseen alentaen pää-
42930:     Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota vero-      oman laskennallista hintaa ja investointien tuot-
42931: tuksen merkitykseen työttömyyden vähentämis-        tovaatimusta. Nykyinen poistojärjestelmä suosii
42932: keinona. Ongelmaksi on nähty erityisesti koneel-    näin ollen koneistamistaja vaikuttaa työn ja pää-
42933: listamisen edullisuus verrattuna ihmistyövoiman     oman väliseen hintasuhteeseen työllisyyden kan-
42934: käyttöön tuotannontekijänä.                         nalta epäedullisella tavalla.
42935:     Työvoiman ja pääoman käytön edullisuutta            Verotuksen poistojärjestelmän uudistamista
42936: vertailtaessa merkittävää on toisaalta työtulojen   on valmisteltu valtiovarainministeriön asetta-
42937: ja työn teettämiseen kohdistuvien verojen ja ve-    massa varaus- ja poistojärjestelmän uudistamis-
42938: ronluonteisten maksujen määrä ja toisaalta ko-      työryhmässä. Työryhmä ehdotti yritysverotuk-
42939: neiden ja muun yrityksen käyttöomaisuuden ve-       sen poistojärjestelmän muuttamista siten, että
42940: rokohtelu.                                          poistot vastaisivat käyttöomaisuuden taloudelli-
42941:     Ministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjel-     seen käyttöikään perustuvia kirjanpidon poisto-
42942: man mukaan hallituksen tavoitteena on muuttaa       ja (Valtiovarainministeriön työryhmämuistio
42943: verotuksen rakennetta selkeästi työn tekemistä ja   n:o 1995: 17). Poistojärjestelmän uudistamiseen
42944: teeitämistä suosivaksi. Hallituksen veropolitii-    liittyy kuitenkin runsaasti eri näkökohtia, eikä
42945: kan päätavoitteeksi on asetettu työhön kohdistu-    hallitus ole toistaiseksi tehnyt päätöstä siitä, ryh-
42946: vien verojen ja veronluonteisten maksujen alen-     dytäänkö poistojärjestelmää uudistamaan.
42947: taminen. Vähentämällä työn verotusta voidaan            Varsinaisesta kone- tai robottiverosta voita-
42948: työllistämis- ja työllistymiskynnystä madaltaa ja   neen puhua vasta silloin, kun investointia koh-
42949: kulutuskysyntää kasvattaa. Tämän tavoitteen         dellaan verotuksessa epäedullisemmin kuin sen
42950: toteuttamiseksi ansiotubjen verotusta ja veron-     taloudellinen luonne edellyttäisi. Edellä mainittu
42951: luonteisia maksuja onkin jo alennettu yhteensä      verotuksen poistojen alentaminen vastaamaan
42952: yli 8 miljardia markkaa. Lisäksi työn teettämisen   käyttöomaisuuden taloudellista käyttöikää ei
42953: kustannuksia on pienennetty työttömyysvakuu-        olisi yhtä pitkälle menevä toimenpide kuin varsi-
42954: tusmaksua alentamalla. Hallitus on parantanut       nainen robottivero, mutta muuttaisi kuitenkin
42955: pienyritysten toimintaedellytyksiä lieventämällä    selvästi työn ja koneiden välistä hintasuhdetta
42956: muiden kuin osakeyhtiömuotoisten yritysten ve-      työn käyttöä suosivaan suuntaan.
42957: rotusta. Lievennykset on toteutettu korottamalla        Sanktioluonteisella robottiverona saattaisi
42958: vuoden 1997 alusta 28 prosentin suuruisella pää-    olla haitallisia vaikutuksia yrityksen ja koko elin-
42959: omaverokannalla verotettavaa osuutta yritystu-      keinoelämän kannalta. Ylimääräinen vero saat-
42960: losta. Pääomatuloa laskettaessa yrityksen netto-    taisi ehkäistä yrityksen toiminnan kannalta tar-
42961: varallisuuteen lisätään 30 prosenttia verovuoden    peellisten investointien toteuttamista, ja se saat-
42962: palkoista. Tällä tavoin yrityksiä pyritään kan-     taisi tällöin pikemminkin lisätä kuin vähentää
42963: nustamaan työvoiman käyttöön. Valtiovarain-         työttömyyttä. Samaan lopputulokseen voidaan
42964:                                              KK 534/1997 vp                                           3
42965: 
42966: haluttaessa päästä muuttamalla nykyistä vero-          tua. Hallitus tekee myöhemmin päätöksensä sii-
42967: järjestelmää koneinvestointeja vähemmän suosi-         tä, onko yritysverotuksen poistojärjestelmää
42968: vaksi. Paras tehokkuus investoinneissa saavute-        kuitenkin syytä kehittää siten, että käyttöomai-
42969: taan, jos verotus ei ohjaa yritysten investointeja.    suuden veropoistot vastaavat omaisuuden talou-
42970: Hallitus katsoo, että erillisen kone- tai robottive-   dellista käyttöikää.
42971: ron käyttöön ottaminen ei ole näin ollen perustel-
42972: 
42973:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997
42974: 
42975:                                                                                 Ministeri Arja Alho
42976: 4                                           KK 534/1997 vp
42977: 
42978: 
42979: 
42980: 
42981:                                         Tili Riksdagens Talman
42982: 
42983:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      till ett företags nettoförmögenhet 30 % av löner-
42984: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        na under skatteåret. På detta sätt försöker man
42985: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sporra företagen att använda arbetskraft. Vid
42986: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-             finansministeriet utreds dessutom möjligheterna
42987: mål nr 534:                                           att lindra mervärdesbeskattningen av småföre-
42988:                                                       tag.
42989:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för             Mekaniseringens förmånlighet i förhållande
42990:        att införa en maskin- eller robotskatt som     till användningen av arbetskraft beror delvis på
42991:        ett led i strävan att minska arbetslös-        det nuvarande systemet för avskrivningar vid
42992:        heten?                                         företagsbeskattningen. Då det gäller anskaff-
42993:                                                       ningsutgifterna för maskiner kan det vid beskatt-
42994:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningen ofta göras större avskrivningar än vad
42995: anföra följande:                                      maskinernas ekonomiska livslängd förutsätter.
42996:                                                       Det avskrivningssystem som koncentrerar sig tili
42997:    1 spörsmålet har uppmärksamhet fåsts vid be-       de närmaste åren motiverades i tiden med att det
42998: skattningens betydelse som ett sätt att minska        är ett samhälleligt styrningssätt vars syfte är att
42999: arbetslösheten. Problemet har ansetts vara att        sp~rra företagen till ökade investeringar.
43000: som produktionsfaktor är mekanisering förmån-             Overavskrivningarna vid beskattningen inver-
43001: ligare än användning av arbetskraft.                  kar på prisförhållandet mellan arbete och kapital
43002:    Vid jämförelse av vad som är förmånligare,         genom att sänka det kalkylerade priset på kapita-
43003: arbetskraft eller kapital, bör uppmärksamhet          let och kravet på avkastning på investeringarna.
43004: fåstas dels vid den mängd skatter och avgifter av     Det nuvarande avskrivningssystemet främjar så-
43005: skattenatur som riktar sig mot arbetsinkomster-       ledes mekanisering och har en med tanke på
43006: na och utförandet av arbete och dels vid den          sysselsättningen ogynnsam inverkan på prisför-
43007: skattemässiga behandlingen av maskiner och ett        hållandet mellan arbete och kapital.
43008: företags övriga anläggningstiligångar.                    En revidering av avskrivningssystemet inom
43009:    Enligt programmet för statsminister Paavo          beskattningen har beretts i den arbetsgrupp för
43010: Lipponens regering är målet att ändra beskatt-        revidering av reserverings- och avskrivningssys-
43011: ningens struktur så att det klart lönar sig att       temet som tilisatts av finansministeriet. Arbets-
43012: utföra eller låta uföra arbete. Regeringen har satt   gruppen föreslog att avskrivningssystemet i fråga
43013: som sitt viktigaste skattepolitiska mål att sänka     om företagsbeskattningen ändras så att avskriv-
43014: de skatter och avgifter av skattenatur som riktar     ningarna motsvarar de avskrivningar i bokfö-
43015: sig mot arbetet. Genom att minska beskattningen       ringen som baserar sig på anläggningstillgångar-
43016: av arbete kan tröskeln för att sysselsätta och bli    nas ekonomiska livslängd (Finansministeriets
43017: sysselsatt sänkas och konsumtionsefterfrågan          arbetsgrupps promemoria nr 1995: 17). Det finns
43018: ökas. För att uppnå detta mål har beskattningen       dock många olika synpunkter på revideringen av
43019: av förvärvsinkomsten och avgifterna av skat-          avskrivningssystemet och regeringen har inte tills
43020: tenatur sänkts med sammanlagt över 8 mrd. mk.         vidare beslutat om avskrivningssystemet skall
43021: Dessutom har kostnaderna för att låta utföra          revideras.
43022: arbete minskats genom en sänkning av arbetslös-           Man kan tala om en egentlig maskin- eller
43023: hetsförsäkringspremien. Regeringen har förbätt-       robotskatt först när investeringarna behandlas
43024: rat verksamhetsbetingelserna för småföretag ge-       sämre vid beskattningen än vad deras ekonomis-
43025: nom att lindra beskattningen av företag som är        ka egenskaper förutsätter. Enovan nämnd sänk-
43026: av annan typ än aktiebolag. Lindringen har ge-        ning av avskrivningarna inom beskattningen så
43027: nomförts så att den andel av företagsintäkterna       att de motsvarar anläggningstillgångarnas eko-
43028: som skall beskattas med en kapitalskattesats på       nomiska livslängd vore inte en lika radikal åtgärd
43029: 28% har höjts från och med ingången av 1997.          som en egentlig robotskatt, men skulle dock klart
43030: Vid beräkningen av kapitalinkomsterna adderas         ändra prisförhållandet mellan arbetskraft och
43031:                                           KK 534/1997 vp                                            5
43032: 
43033: maskiner så att det gynnar användningen av ar-      gynnar maskininvesteringar. Det bästa resultatet
43034: betskraft.                                          av investeringarna uppnås när beskattningen inte
43035:     En robotskatt som fungerar som en sanktion      styr företagens investeringar. Regeringen anser
43036: kan ha negativa följder med tanke på företagen      således att det inte är motiverat att införa en
43037: och hela näringslivet. En extra skatt kunde leda    särskild maskin- eller robotskatt. Regeringen fat-
43038: tili att företagen inte gör sådana investeringar    tar vid en senare tidpunkt beslut om huruvida
43039: som är nödvändiga för deras verksamhet, vilket i    avskrivningssystemet inom företagsbeskattning-
43040: sin tur kunde leda tili att arbetslösheten ökar i   en ändå skall utvecklas så att avskrivningarna av
43041: stället för att minska. Om man vill kan man nå      anläggningstillgångar vid beskattningen motsva-
43042: samma resultat genom att ändra det nuvarande        rar egendomens ekonomiska livslängd.
43043: skattesystemet så att det i mindre utsträckning
43044:      Helsingfors den 5 juni 1997
43045: 
43046:                                                                                Minister Arja Alho
43047:                                            KK 535/1997 vp
43048: 
43049: Kirjallinen kysymys 535
43050: 
43051: 
43052: 
43053: 
43054:                                   Timo Ihamäki /kok: Sulkavan kunnan kouluhankkeen toteutta-
43055:                                      misesta
43056: 
43057: 
43058:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43059: 
43060:     Sulkavan kunta on hakenut jo useita vuosia       kaa. Lisäksi hankkeella on merkittävä vaikutus
43061: valtionrahoitusta yleissivistävien oppilaitosten     kuntamme työllisyystilanteeseen.
43062: peruskorjauksiin ja lisärakentamiseen valtion           Kokonaistyöttömyysaste Sulkavan kunnassa
43063: budjettiin vuosittain varattavista määrärahoista.    on tällä hetkellä yli 20 prosenttia.
43064:     Opetusministeriön perustamishankkeiden ra-          Jotta Sulkavan kunnan kirkonkylän ala-as-
43065: hoitussuunnitelmassa 1997-2000 (Päätös 370/          teen ja lukion oppilaat saisivat mahdollisimman
43066: 410/96) edellä mainittujen koulujen rahoitus oli     nopeasti terveydellensä turvalliset ja viihtyisät
43067: sijoitettu Mikkelin läänissä vuodelle 1998 ensim-    koulutilat, kunnan olisi saatava ennakkoaloitus-
43068: mäiseksi (1. vaihe)ja vuodelle 1999 ensimmäisek-     lupa edellä mainitulle kouluhankkeelle sekä jäl-
43069: si (2. vaihe).                                       kirahoituksena kyseeseen tuleva 50 prosentin
43070:     Sulkavan kunnan perustamishanke on edellä        valtionosuus. Opetusministeriön olisi vahvistet-
43071: mainitussa päätöksessä sijoitettu ainoana Mik-       tava Sulkavan kunnan koulujen hankesuunnitel-
43072: kelin läänin hankkeena valtakunnalliselle vara-      ma opetusministeriössä käsiteltävänä olevan ha-
43073: listalle. Kunta on omalta osaltaan varautunut        kemuksen sisältöisenä.
43074: toteuttamaan kyseessä olevan rakennushank-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43075: keen heti, kun se saa tiedon valtion rahoituksen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43076: saannista, esimerkiksi jälkirahoituksena vuodes-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43077: ta 1998 lähtien.                                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43078:     Sulkavan kirkonkylän ala-asteen ja Sulkavan
43079: lukion peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen                 Onko Hallitus tietoinen, että Sulkavan
43080: huonetilaohjelma ja hankesuunnitelma on jätet-              kunta on valmis aloittamaan kouluhank-
43081: ty Mikkelin lääninhallitukselle 25.9.19961ähete-            keen toteuttamisen jo vuonna 1997 ja että
43082: tyllä kirjeellä. Koulujen peruskorjaus- ja lisära-          hankkeen siirtäminen vuodelle 1998 tulee
43083: kennustyö on ollut urakkalaskennassa, ja kun-               aiheuttamaan lisäkustannuksia sekä vai-
43084: nassamme on valmius aloittaa rakennustyöt ke-               keuttamaan kunnan työttömyystilan-
43085: sällä 1997.                                                 netta,ja
43086:     Hankkeen aloituksen siirtäminen vuodelle                   mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan
43087:  1998 tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia hinto-            korjaamiseksi?
43088: jen nousun johdosta noin 0,5 miljoonaa mark-
43089: 
43090:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1997
43091: 
43092:                                          Timo Ihamäki lkok
43093: 
43094: 
43095: 
43096: 
43097: 279001
43098: 2                                           KK 535/1997 vp
43099: 
43100: 
43101: 
43102: 
43103:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43104: 
43105:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hoitussuunnitelmassa 1997-2000 Sulkavan ala-
43106: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         asteen ja Sulkavan lukionlisärakennus-ja perus-
43107: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       korjaushankkeen 1. vaiheen käsittävä kustan-
43108: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        nusarvioitaan 4 010 000 markan ala-asteen
43109: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         osuus on merkitty vuodelle 1998 ja 2. vaiheen
43110: 535:                                                  käsittävä kustannusarvioitaan 2 550 000 markan
43111:                                                       lukion osuus vuodelle 1999. Sulkavan kunta haki
43112:           Onko Hallitus tietoinen, että Sulkavan      valtionosuutta koko hankkeelle vuodelle 1997
43113:        kunta on valmis aloittamaan kouluhank-         siten, että hankkeen kustannusarvioksi ilmoitet-
43114:        keen toteuttamisen jo vuonna 1997 ja että      tiin 8 000 000 markkaa ja aloitusajankohdaksi
43115:        hankkeen siirtäminen vuodelle 1998 tulee       huhtikuu 1997.
43116:        aiheuttamaan lisäkustannuksia sekä vai-            Laaditun suunnitelman mukaisesti Mikkelin
43117:        keuttamaan kunnan työttömyystilan-             läänissä valtionosuus vuonna 1997 on myönnet-
43118:        netta, ja                                      ty tai myönnetään rahoitussuunnitelmassa vuo-
43119:           mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan        della 1997 olleille hankkeille ja lisäksi Heinolan
43120:        korjaamiseksi?                                 kaupungin Jyrängön ala-asteen peruskorjaus-
43121:                                                       hankkeelle. Jyrängön ala-asteen hankkeen ai-
43122:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kaistamiseen on johtanut se, että koulu on ollut
43123: vasti seuraavaa:                                      kokonaan suljettuna homeongelmien johdosta.
43124:                                                       Opetusministeriössä arvioitiin tämän hankkeen
43125:    Opetusministeriössä laaditaan vuosittain pe-       olevan kiireenisin rahoitussuunnitelmassa vuo-
43126: rustamishankkeiden rahoittamista koskeva              della 1998 olleista hankkeista. Koska Mikkelin
43127: suunnitelma seuraavia neljää vuotta varten.           läänin osuudeksi vuonna 1997 yleissivistävien
43128: Yleissivistäviä oppilaitoksia koskeva rahoitus-       oppilaitosten hyväksyttävistä hankkeista tulee
43129: suunnitelma vuosille 1997-2000 on opetusmi-           noin 5,1 %, kun läänin osuus peruskoulun ja lu-
43130: nisteriössä vahvistettu 17.10.1996. Suunnitel-        kion oppilaista on noin 4,0 %, tässä vaiheessa
43131: massa hankkeita ei vuosittain ole asetettu kiireel-   näyttää siltä, ettei Sulkavan hankkeelle valtion-
43132: lisyysjärjestykseen.                                  osuutta tultaisi myöntämään tänä vuonna.
43133:    Rahoitussuunnitelman ja vuoden 1996 lop-              Opetusministeriö oli valtionosuuksien myön-
43134: puun mennessä tehtyjen hakemusten perusteella         tämistä koskevaa suunnitelmaa valmistellessaan
43135: opetusministeriössä on laadittu suunnitelma,          tietoinen, että Sulkavan kunta on valmis aloitta-
43136: jonka perusteella valtionosuuksia perustamis-         maan hankkeen toteuttamisen jo vuonna 1997.
43137: hankkeille myönnetään vuonna 1997. Valtion-           Valtion rahoitusmahdollisuudet huomioon ot-
43138: osuuksien myöntämistä koskevaan suunnitel-            taen ei valtionosuutta ole kuitenkaan myönnet-
43139: maan voitiin ottaa vain hyvin rajoitetusti hank-      tävissä läheskään kaikkiin kuntien tarpeellisina
43140: keita,jotka eivät jo sisältyneet rahoitussuunnitel-   pitämiin koulujen perustamishankkeisiin sillä
43141: maan vuodelle 1997. Suunnitelmaan liitettiin va-      ajoituksella, kuin kunnat ovat hakeneet valtion-
43142: ralle eräitä hankkeita, joille valtionosuutta         osuutta. Valtionosuutta voidaan myöntää vain
43143: myönnettäisiin siinä tapauksessa, mikäli kustan-      valtion talousarviossa olevien valtuuksien rajois-
43144: nusarvioiden tarkistumisen ja mahdollisten ha-        sa. Mikäli rakennushankkeiden kustannuksissa
43145: kemusten peruuttamisten johdosta valtion ta-          tulee tapahtumaan kysymyksessä ennakoitu ylei-
43146: lousarviossa olevan valtuuden rajoissa valtion-       nen kustannustason nousu, se tulee kohdistu-
43147: osuutta vielä olisi käytettävissä, kun suunnitel-     maan kaikkien kuntien hankkeisiin, eikä tämän
43148: maan sisältyvät hankkeet on käsitelty. Suunnitel-     perusteella yhden kunnan hanketta voida pitää
43149: man mukaisesti harkittaessa valtionosuuden            muita kiireellisempänä. Lisäksi valtionosuuspe-
43150: myöntämistä varalla oleville hankkeille painote-      rusteissa kustannustason nousu otetaan huo-
43151: taan alueellista tasapuolisuutta.                     mioon tarkistamaHa hankkeiden hyväksytyt kus-
43152:    Opetusministeriön perustamishankkeiden ra-         tannusarviot rakennuskustannusindeksin perus-
43153:                                           KK 535/1997 vp                                          3
43154: 
43155: teella rakennustöiden aloituskuukauden kustan-      essa hanke alkuperäisten suunnitelmien mukai-
43156: nustasoon. Hankkeen toteutuksella ei ole kun-       sesti vuosiin 1998 ja 1999 hankkeen positiivinen
43157: nalle pysyvää työllisyysvaikutusta, vaan vaiku-     työllisyysvaikutus tulee kohdistumaan ko. ajan-
43158: tus rajoittuu hankkeen toteutusaikaan. Toteu-       kohtaan.
43159: tuksen siirtyminen vuoteen 1998 tai vaiheistetta-
43160: 
43161:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
43162: 
43163:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
43164: 4                                              KK 535/1997 vp
43165: 
43166: 
43167: 
43168: 
43169:                                            Tili Riksdagens Talman
43170: 
43171:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          gymnasium omfattande lågstadiets andel med en
43172: ger, har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           kostnadskalkyl på 4 010 000 mark antecknats för
43173: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          år 1998 och det andra skedet omfattande gymna-
43174: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr                siets andel med en kostnadskalkyl på 2 550 000
43175: 535:                                                      mark antecknats för år 1999. Sulkava kommun
43176:                                                           ansökte om statsandel för hela projektet för 1997
43177:             Är Regeringen medveten om att Sulka-          så att kostnadskalkylen uppgavs vara 8 000 000
43178:         va kommun är redo att börja genomföra             mark och tidpunkten för inledande av projektet
43179:         ett skolprojekt redan år 1997 och att en          april1997.
43180:         framskjutning av projektet tili år 1998              Enligt den uppgjorda planen har statsandel i
43181:         kommer att förorsaka merkostnader                 S:t Michels Iän år 1997 beviljats eller kommer att
43182:         samt inverka negativt på kommunens                beviljas de projekt som var med i finansierings-
43183:         sysselsättningsläge och                           planen 1997 och dessutom ett tota1renoverings-
43184:             vad avser Regeringen göra för att rätta       projekt som gäller Jyränkö lågstadium i Heinola
43185:         tili detta?                                       kommun. Att projektet Jyränkö lågstadium tas
43186:                                                           med tidigare har berott på att skolan har varit
43187:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             helt stängd på grund av mögelproblem. På under-
43188: anföra följande:                                          visningsministeriet ansåg man detta projekt vara
43189:                                                           det mest brådskande av de projekt som var med i
43190:    Vid undervisningsministeriet uppgörs årligen           finansieringsplanen för 1998. Eftersom S:t Mi-
43191: en pian som gäller finansieringen av anläggnings-         chels 1äns andel av de godtagbara projekten vid
43192: projekt för de följande fyra åren. En finansie-           allmänbi1dande skolor år 1997 blir ca 5,1% när
43193: ringsplan för de allmänbildande läroanstalterna           hela 1änets andel av grundskolans och gymna-
43194: för åren 1997-2000 fastställdes vid undervis-             siets elever är ca 4,0 %, ser det i detta skede ut som
43195: ningsministeriet 17.10.1996. 1 p1anen placeras            om statsandel inte kommer att beviljas för Sulka-
43196: projekten inte i skyndsamhetsordning årsvis.              va-projektet i år.
43197:    På basis av finansieringsplanen och de ansök-             När undervisningsministeriet utarbetade pla-
43198: ningar som gjordes före utgången av år 1996 har           nen för beviljande av statsandelar var det medve-
43199: det vid undervisningsministeriet gjorts en p1an           tet om att Sulkava kommun är redo att inleda
43200: utifrån viiken statsandelar för anläggningspro-           projektet redan 1997. Med beaktande av statens
43201: jekt beviljas år 1997. 1 denpian som gäller bevil-        finansieringsmöjligheter kan statsandel dock inte
43202: jande av statsandelar kunde man bara i begrän-            beviljas långt när alla de an1äggningsprojekt vid
43203: sad utsträckning ta med projekt som inte redan            skolor som kommunerna anser nödvändiga och
43204: ingick i finansieringsplanen för 1997. Tili planen        en1igt den tidtabell kommunerna utgått från vid
43205: fogades på reservp1ats vissa projekt för vilka            ansökan om statsandel. Statsandel kan beviljas
43206: statsande1 kunde beviljas i det fall att dettili följd    endast inom de ramar som fullmakten i statsbud-
43207: av justeringar av kostnadskalkyler och på grund           geten anger. Om det i kostnaderna för byggnads-
43208: av eventulla återtagna ansökningar fortfarande            projekten sker en sådan allmän kostnadsstegring
43209: skulle finnas statsandel tili förfogande inom ra-         som förutspås i spörsmålet, kommer den att rikta
43210: men för fullmakten i statsbudgeten när väl de             sig till alla kommuners projekt och en enskild
43211: projekt som ingår i planen har behandlats. När            kommuns projekt kan på basis av detta inte anses
43212: det gäller att ta ställning tili statsandel för projekt   mer brådskande än de andra. 1 statsandelsgrun-
43213: på reservplats är principen enligt planen att beak-       derna beaktas dessutom en förhöjd kostnadsnivå
43214: ta regional jämlikhet.                                    så att de godkända kostnadskalkylerna för pro-
43215:    1 undervisningsministeriets finansieringsplan          jekten justeras på basis av byggnadskostnadsin-
43216: för anläggningsprojekt 1997-2000 har det för-             dex tili den kostnadsnivå som gäller den månad
43217: sta skedet av tillbyggnads- och totalrenoverings-         då byggnadsarbetena inleds. Att ett projekt ge-
43218: projektet vid Sulkava lågstadium och Sulkava              nomförs har ingen bestående effekt på sysselsätt-
43219:                                           KK 535/1997 vp                                            5
43220: 
43221: ningen i kommunen, utan effekten begränsas tili     nen så att det infaller 1998 och 1999 kommer
43222: den tid projektet pågår. Genom att man överför      projektets positiva sysselsättningseffekt att hän-
43223: genomförandet av projektet tili år 1998 eller pe-   föra sig tili denna tidpunkt.
43224: riodiserar projektet en1igt den ursprung1iga pla-
43225: 
43226:      Helsingforsden 6 juni 1997
43227: 
43228:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
43229:                                           KK 536/1997 vp
43230: 
43231: Kirjallinen kysymys 536
43232: 
43233: 
43234: 
43235: 
43236:                                  Kari Rajamäki /sd: Alle 25-vuotiaiden nuorten kouluttautumismah-
43237:                                      dollisuuksien parantamisesta
43238: 
43239: 
43240:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
43241: 
43242:     Tämän vuoden alusta muutettiin työmarkki-       tusta. Käytännössä ulkopuolelle jää paljon sel-
43243: natuesta annettua lakia siten, että ilman amma-     laista koulutusta, esim. poliisikoulu, pelastus-
43244: tillista koulutusta olevat alle 25-vuotiaat raja-   alan koulutus, nuorisotyön koulutus jne., jolla
43245: taan työmarkkinatuen ulkopuolelle. Lain muu-        on nykyisessä ammatillisessa koulutuksessa suu-
43246: toksella pyrittiin lisäämään nuorten hakeutumis-    ri merkitys. Samoin kaikki yliopistot ja korkea-
43247: ta ammatilliseen koulutukseen.                      koulut ovat yhteishaun ulkopuolella.
43248:     Jotta alle 25-vuotias ammattikouluttamaton         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43249: nuori säilyttäisi oikeutensa työttömyysaikaiseen    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43250: työmarkkina tukeen, hänen tulee osoittaa aktiivi-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43251: suutensa koulutukseen hakeutumisessa. Perus-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43252: koululaisten on täytettävä kaikki viisi hakutoi-
43253: vetta ja ylioppilaiden kaikki neljä. Hakeminen                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
43254: aiheuttaa kohtuuttomia matka- ym. kustannuk-               jotta alle 25-vuotiaiden ammatilliseen
43255: sia ja luo eriarvoisuutta. Hakeminen lisää myös            koulutukseen hakeutumiseen liittyvät ris-
43256: oppilait:)ksissa kustannuksia ja byrokratiaa.              tiriidat ja epäoikeudenmukaisuudet kor-
43257:     Työmarkkinatukeen oikeuttava ammatillinen              jataan?
43258: koulutus tarkoittaa yhteishaussa olevaa koulu-
43259: 
43260:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1997
43261: 
43262:                                          Kari Rajamäki /sd
43263: 
43264: 
43265: 
43266: 
43267: 279001
43268: 2                                            KK 536/1997 vp
43269: 
43270: 
43271: 
43272: 
43273:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
43274: 
43275:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         merkiksi koulutukseen turvatakseen oikeuden
43276: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työmarkkinatukeen. Ongelmaksi on kuitenkin
43277: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        muodostunut, kuinka aktiivinen hakeutuminen
43278: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-        koulutukseen osoitetaan. Työministeriön asiasta
43279: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          8.1.1997 antamien ohjeiden (3857 /37/97 TM)
43280: 536:                                                   mukaisesti henkilön on katsottava osoittaneen
43281:                                                        riittävää aktiivisuutta koulutukseen hakeutumi-
43282:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        sessa, kun hän on hakeutunut koulutukseen am-
43283:        jotta alle 25-vuotiaiden ammatilliseen          matillisen koulutuksen tai ammattikorkeakoulu-
43284:        koulutukseen hakeutumiseen liittyvät ris-       jen hakumenettelyssä.
43285:        tiriidat ja epäoikeudenmukaisuudet kor-             Hakeutumista yhteishaussa ei mainittujen oh-
43286:        jataan?                                         jeiden mukaan korvaa yhteishakumenettelyn ul-
43287:                                                        kopuolella tapahtunut koulutukseen hakeutumi-
43288:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nen. On kuitenkin otettava huomioon, että am-
43289: vasti seuraavaa:                                       matillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulu-
43290:                                                        jen yhteishaun piirissä oleva koulutus tarjoaa
43291:     Työmarkkinatukijärjestelmää on kahteen ot-         nuorille moniaja vaihtoehtoisia kouluttautumis-
43292: teeseen uudistettu. Vuoden 1996 alusta lukien          mahdollisuuksia.
43293: rajoitettiin nuorten, alle 20-vuotiaiden vailla am-       Nuorilla on oikeus perustellusta syystä myös
43294: matillista koulutusta olevien oikeutta työmark-        olla hakeutumatta koulutukseen. Samoin kuin
43295: kinatukeen. Vuoden 1997 alusta lukien rajoitus         työttömyysturvajärjestelmässä työmarkkinatu-
43296: laajennettiin koskemaan alle 25-vuotiaita nuo-         kiasiassa tyytymättömällä on oikeus valittaa
43297: ria, joilla ei ole ammatillista koulutusta.            Kansaneläkelaitoksen päätöksestä työttömyys-
43298:     Uudistuksen myötä painopistettä on siirretty       turvalautakuntaan. Kuluvan kevään aikana
43299: passiivisen toimeentuloturvan maksamisesta sel-        työttömyysturvalautakunta on täysistunnossaan
43300: laisten toimien tukemiseen, joissa yksilö itse osal-   tehnyt useita ennakkoratkaisuja hyväksyttäväs-
43301: listuu työmarkkinakelpoisuutensa parantami-            tä syystä olla hakeutumatta koulutukseen. Näillä
43302: seen. Lailla pyritään vähentämään passiivisuutta       päätöksillä lautakunta on eräiltä osin lieventänyt
43303: ja lisäämään aktiivisuutta työnhaussa sekä ha-         aiempaa tulkintakäytäntöä.
43304: keutumaan sellaisten toimenpiteiden piiriin, jot-         Työmarkkinatukioikeuden             rajoittamisen
43305: ka lisäävät työnhakijan mahdollisuuksia työhön         vuoksi opetusministeriö on lisännyt ammatillisen
43306: sijoittumisessa. Uudistus onkin yhdessä parantu-       suuntautuneen koulutuksen tarjontaa nuorille
43307: neen työllisyystilanteen kanssa alentanut voi-         alle 25-vuotiaille henkilöille. Vuoden 1997 alusta
43308: makkaasti nuorisotyöttömyyttä.                         lukien lisättiin etenkin ammattikorkeakoulujen
43309:     Työmarkkinaoikeuden rajoittamisen vasta-           koulutustarjontaa, kun työmarkkinatukioikeut-
43310: painona nuorille suunnattua koulutustarjontaa          ta rajoitettiin 20-24-vuotiaiden osalta. Tarjon-
43311: sekä heille suunnattuja työvoimapoliittisia toi-       taa on aikaisempaa enemmän pyritty suuntaa-
43312: mia on lisätty olennaisesti. Käytännössä kaikille,     maan aloille, joille nuoret ensi sijassa hakeutu-
43313: joita työmarkkinatukioikeuden rajoittaminen            vat.
43314: koskee, on tarjolla koulutus- tai muu aktiivinen          Lisäksi opetusministeriön antamissa yhteis-
43315: vaihtoehto. Muutoksilla pyritään etenkin lisää-        haun valintaperusteissa perustutkintoon johta-
43316: mään nuorten hakeutumista koulutukseen. Am-            vaan ammatilliseen koulutukseen pyrittäessä
43317: matillisen tutkinnon suorittaminen on nykyisin         asetetaan etusijalle ensisijaisesti alle 20-vuotiaat
43318: nuorelle henkilölle lähes poikkeuksetta työhön-        vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret ja
43319: sijoittumisen edellytys.                               toissijaisesti alle 25-vuotiaat vailla ammatillista
43320:    Työmarkkinatuen saaminen edellyttää aktii-          koulutusta olevat nuoret. Edelleen valintaperus-
43321: visuutta. Nuoren henkilön, jolla ei ole ammatil-       teiden mukainen joustava valinta antaa mahdol-
43322: lista koulutusta, tulee aktiivisesti hakeutua esi-     lisuuden poiketa valintapistejärjestyksestä sil-
43323:                                          KK 536/1997 vp                                           3
43324: 
43325: loin, kun ammatillista koulutusta vailla oleva,    erityisen tärkeätä, että työ- ja opetusviranomai-
43326: työmarkkinoille ensi kertaa tuleva 17-24 -vuoti-   set tehostavat yhteistyötään, jotta nuorille voi-
43327: as hakija on jäänyt työmarkkinatuen ulkopuolel-    daan antaa yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta,
43328: le sitä koskevien säännösten mukaan.               kun he tekevät opiskeluaan koskevia valintoja.
43329:    Työmarkkinatuen rajoittamisen vuoksi on
43330:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997
43331: 
43332:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
43333: 4                                             KK 536/1997 vp
43334: 
43335: 
43336: 
43337: 
43338:                                           Tili Riksdagens Talman
43339: 
43340:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         problem är dock att kunna bevisa att den unga
43341: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           aktivt sökt sig tili utbildning. Enligt de anvisning-
43342: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         ar som arbetsministeriet gav i frågan 8.1.1997
43343: man Kari Rjamäki undertecknade spörsmål nr               (3857 /37/97 TM) bör en person anses ha uppvisat
43344: 536:                                                     tiliräcklig aktivitet när det gäller att söka sig tili
43345:                                                          utbildning när han sökt sig tili utbildning via det
43346:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          ansökningsförfarande som gäller för yrkesut-
43347:         ta för att rätta till de konflikter och orätt-   bi1dning eller yrkeshögsko1or.
43348:         visor som förekommer när personer un-                Sådan ansökan tili utbi1dning som skett utan-
43349:         der 25 år söker sig till utbildning?             för förfarandet med gemensam ansökan ersätter
43350:                                                          enligt nämnda anvisningar inte ansökan inom
43351:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ramen för gemensam ansökan. Det är dock att
43352: anföra följande:                                         observera att den utbi1dning som faller inom ra-
43353:                                                          men för gemensam ansökan tili yrkesutbi1dning
43354:     Systemet med arbetsmarknadsstöd har refor-           och yrkeshögskolor erbjuder de unga många och
43355: merats i två repriser. Från ingången av 1996             alternativa utbi1dningsmöjligheter.
43356: begränsades rätten .tili arbetsmarknadsstöd för              Ungdomar har av grundad an1edning rätt ock-
43357: ungdomar under 20 år som saknar yrkesutbild-             så att låta b1i att söka sig tili utbildning. På
43358: ning. Från ingången av 1997 utvidgades begräns-          samma sätt som i systemet för arbetslöshets-
43359: ningen så att den gäller alla unga under 25 år som       skydd har den som är missnöjd i ett ärende som
43360: saknar yrkesutbi1dning.                                  gäller arbetsmarknadsstöd rätt att söka ändring i
43361:     1 och med reformen har tyngdpunkten för-             Fo1kpensionsanstaltens beslut genom besvär hos
43362: skjutits från utbeta1ning av passivt utkomststöd         arbets1öshetsnämnden. Under våren har arbets-
43363: tili stödande av sådana funktioner där individen         1öshetsnämnden i plenum fattat flera förhands-
43364: sjä1v är med om att förbättra sin dug1ighet på           avgöranden när det gäller godtagbara skä1 för att
43365: arbetsmarknaden. Genom lag försöker man min-             inte söka sig till utbildning. Genom dessa bes1ut
43366: ska passiviteten hos de unga så att de aktivare          har nämnden tili vissa delar mildrat tidigare tolk-
43367: söker arbete och få dem att delta i sådana åtgär-        ningspraxis.
43368: der som ökar deras möj1igheter att få arbete.                På grund av begränsningen av rätten tili ar-
43369: Reformen har tilisammans med det förbättrade             betsmarknadsstöd har undervisningsministeriet
43370: sysse1sättnings1äget kraftigt sänkt ungdomsar-           utökat utbudet av yrkesutbildning som riktar sig
43371: bets1ösheten.                                            tili unga personer under 25 år. Vid ingången av
43372:     Som motvikt tili begränsningen av rätten till        1997 utökades särskilt utbi1dningsutbudet vid
43373: arbetsmarknadsstödet har det utbi1dningsutbud            yrkeshögskolorna, när rätten tili arbetsmark-
43374: och de arbetskraftspolitiska åtgärder som riktar         nadsstöd begränsades i fråga om 20--24-åringar.
43375: sig till unga utökats betydligt. 1 praktiken finns       Strävan har varit att allt mer rikta utbudet tili de
43376: det ett utbi1dningsalternativ eller något annat          områden som de unga i första hand söker sig tili.
43377: aktivt alternativ för alla som berörs av begräns-            1 undervisningsministeriets antagningsgrun-
43378: ningen av rätten tili arbetsmarknadsstöd. Ge-            der för gemensam ansökan nämns att ungdomar
43379: nom förändringarna vili man framför allt öka de          under 20 år som saknar yrkesutbildning ställs i
43380: ungas benägenhet att söka sig tili utbi1dning. En        första rummet och ungdomar under 25 som sak-
43381: förutsättning för att en ung person skall få arbete      nar yrkesutbildning ställs i andra rummet när det
43382: är i dag nästan utan undantag att han eller hon          gäller ansökan tili yrkesutbildning som leder tili
43383: av1agt en yrkesinriktad examen.                          grundexamen. Enligt den antagning enligt pröv-
43384:     För att få arbetsmarknadsstöd måste man              ning som ingår i antagningsgrunderna kan avvi-
43385: vara aktiv. En ung person som saknar yrkesut-            kelse från poängordningen göras också när en
43386: bi1dning skall aktivt söka sig till utbi1dning för att   17-24-årig sökande utan yrkesutbildning för
43387: säkerställa sin rätt tili arbetsmarknadsstöd. Ett        första gången kommer ut på arbetsmarknaden
43388:                                             KK 536/1997 vp                                         5
43389: 
43390: och inte omfattas av arbetsmarknadsstöd enligt        och undervisningsmyndigheterna effektiverar
43391: de stadganden som gäller detta.                       sitt samarbete för att de unga skall kunna ges
43392:    På grund av begränsningen av arbetsmark-           individuell rådgivning och handledning när de
43393: nadsstödet är det av största vikt att arbetskrafts-   träffar vai som gäller studier.
43394: 
43395:      Helsingforsden 5 juni 1997
43396: 
43397:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
43398:                                            KK 537/1997 vp
43399: 
43400: Skriftligt spörsmål 537
43401: 
43402: 
43403: 
43404: 
43405:                                    Henrik Lax /sv m.fl.: Tryggad tvåspråkig ämneslärarutbildning vid
43406:                                       Helsingfors universitet
43407: 
43408: 
43409:                                        Tili Riksdagens Talman
43410: 
43411:    1 en fotnot tili en bilaga tili förordningen om   del av undervisningen vid HU som ges på sven-
43412: examina och lärarutbildning på det pedagogiska       ska. Denna undervisning är dock inte ensam om
43413: området (576/1995) sägs att Åbo Akademi bär          att ge lärare behörighet i svenska skolor. Enligt
43414: det allmänna ansvaret för de pedagogiska studi-      förordningen (1174/1992) är pedagogisk utbild-
43415: erna i fråga om den svenskspråkiga lärarutbild-      ning på skolans språk ingen förutsättning för
43416: ningen. Det har gjorts gällande att det här bör      behörighet. Också en helt finsk lärarutbildning
43417: toikas så att ÅA har ansvar för all svenskspråkig    ger en person med svenska som modersmål behö-
43418: lärarutbildning och att HU:s tvåspråkiga ämnes-      righet i svenska skolor. Situationen har lett tili att
43419: lärarutbildning (intagning av ca 10-15 stude-        sådana svenskspråkiga som inte kan resa tili Vasa
43420: rande per år jämfört med ca 90 vd ÅA) skulle         för att få sin pedagogiska behörighet i stället tar
43421: strida mot nämnda förordning.                        den he1t på finska vid HU.
43422:     ÅA har utan tvivel det allmänna ansvaret för        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
43423: lärarutbildningen på svenska. HU:s punktinsats i     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
43424: ämnes1ärarutbildningen kan utgöra högst 1 % av       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
43425: all ämneslärar-, klasslärar-, barnträdgårdslärar-,   följande spörsmål:
43426: speciallärar- och handledarutbildning på sven-
43427: ska. Men ÅA kan inte anses ha ett uteslutande                   Anser Regeringen det vara ändamåls-
43428: ansvar eftersom HU har ett utbildningsansvar                 enligt och juridiskt försvarbart att tvinga
43429: som inbegriper lärarutbildning, om också i första            studerande vid HU, som inte kan byta
43430: hand på finska. Den lärarutbildning som ÅA nu                studieort, att ta kompletterande utbild-
43431: erbjuder har inte lyckats avhjälpa bristen på be-            ning på finska, och
43432: höriga lärare i södra Finland.                                  vad ämnar Regeringen göra för att
43433:     De svenska undervisningsövningarna vid lä-               trygga den tvåspråkiga ämneslärarut-
43434: rarutbildningsinstitutionen vid HU hör tili den              bildningen vid Helsingfors universitet?
43435: 
43436:      Helsingfors den 15 maj 1997
43437: 
43438:                     Henrik Lax /sv                            Ola Rosendahl /sv
43439:                     Eva Biaudet /sv                           Margareta Pietikäinen /sv
43440:                                           Klaus Bremer /sv
43441: 
43442: 
43443: 
43444: 
43445: 279001
43446: 2                                            KK 537/1997 vp
43447: 
43448: Kirjallinen kysymys 537                                                                      Suomennos
43449: 
43450: 
43451: 
43452: 
43453:                                     Henrik Lax /r ym.: Kaksikielisen aineenopettajakoulutuksen tur-
43454:                                        vaamisesta Helsingin yliopistossa
43455: 
43456: 
43457:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
43458:    Kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opet-     vat Helsingin yliopistossa ruotsin kielellä annet-
43459: tajankoulutuksesta annetun asetuksen (576/             tavan opetuksen osuuteen. Tämä opetus ei kui-
43460: 1995) liitteen alaviitteessä todetaan, että Åbo        tenkaan yksistään anna opettajille pätevyyttä
43461: Akademilla on yleinen vastuu ruotsinkielisen           toimia ruotsinkielisissä kouluissa. Asetuksen
43462: opettajankoulutuksen pedagogisista opinnoista.         (1174/1992) mukaan pedagoginen koulutus ky-
43463: On väitetty, että tätä on tulkittava siten, että Åbo   seisen koulun kielellä ei ole pätevyyden edelly-
43464: Akademilla on vastuu kaikesta ruotsinkielisestä        tyksenä. Myös täysin suomenkielinen opettajan-
43465: opettajankoulutuksesta ja että Helsingin yliopis-      koulutus antaa henkilölle, jonka äidinkieli on
43466: ton kaksikielinen aineenopettajakoulutus Gohon         ruotsi, pätevyyden opettaa ruotsinkielisissä kou-
43467: hyväksytään noin 10---1? opiskelijaa vuodessa          luissa. Tilanne on johtanut siihen, että sellaiset
43468: verrattuna noin 90:een Abo Akademissa) olisi           ruotsinkieliset henkilöt, jotka eivät voi matkus-
43469: ristiriidassa mainitun asetuksen kanssa.               taa Vaasaan saamaan pedagogista pätevyyttä,
43470:    Åbo Akademilla on epäilemättä yleinen vas-          hankkivat sen kokonaansuomenkielellä Helsin-
43471: tuu ruotsinkielisestä opettajankoulutuksesta.          gin yliopistossa.
43472: Helsingin yliopiston yksittäinen panos aineen-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43473: opettajakoulutuksessa voi muodostaa enintään           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43474: yhden prosentin kaikesta ruotsinkielisestä ai-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43475: neenopettaja-, luokanopettaja-, lastentarhan-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43476: opettaja-, erityisopettaja- ja opinto-ohjaajakou-
43477: 1utuksesta. Åbo Akademilla ei kuitenkaan voida                    Katsooko Hallitus, että on tarkoituk-
43478: katsoa olevan yksinomaista vastuuta, koska Hel-                senmukaista ja oikeudellisesti puolustel-
43479: singin yliopistolla on opettajankoulutuksen si-                tavissa pakottaa Helsingin yliopistossa
43480: sältävä koulutusvastuu, tosin ensisijaisesti suo-              opiskelevat, jotka eivät voi vaihtaa opis-
43481: menkielinen. Åbo Akademin nyt tarjoama opet-                   kelupaikkakuntaa, hankkimaan täyden-
43482: tajankoulutus ei ole onnistunut poistamaan pu-                 tävä koulutus suomen kielellä, ja
43483: laa pätevistä opettajista Etelä-Suomessa.                         mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
43484:    Ruotsinkieliset opetusharjoitukset Helsingin                seen kaksikielisen aineenopettajakoulu-
43485: yliopiston opettajankoulutuslaitoksella kuulu-                 tuksen Helsingin yliopistossa?
43486: 
43487:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1997
43488: 
43489:                      Henrik Lax /r                              Ola Rosendahl /r
43490:                      Eva Biaudet /r                             Margareta Pietikäinen /r
43491:                                              Klaus Bremer /r
43492:                                             KK 537/1997 vp                                             3
43493: 
43494: 
43495: 
43496: 
43497:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43498: 
43499:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Neuvottelukunnan selvitys on pyydetty
43500: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         15.6.1997 mennessä.
43501: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Opiskelija- ja opettajatilanteesta tehtyjen ai-
43502: jäsenen vastattavaksi kasanedustaja Henrik            empien selvitysten vuoksi opetusministeriö on
43503: Laxin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kiinnittänyt huomiota ruotsinkielisten opettajik-
43504: n:o 537:                                              si opiskelevien opiskelujärjestelyihin ja kelpoi-
43505:                                                       suuden omaavien ruotsinkielisten opettajien rek-
43506:           Katsooko Hallitus, että on tarkoituk-       rytoitumiseen Etelä-Suomen kouluihin. Åbo
43507:        senmukaista ja oikeudellisesti puolustel-      Akademin kanssa käytävien tulosneuvottelujen
43508:        tavissa pakottaa Helsingin yliopistossa        valmisteluissa ministeriö muun muassa edellytti,
43509:        opiskelevat, jotka eivät voi vaihtaa opis-     että Åbo Akademi ryhtyy toimenpiteisiin helpot-
43510:        kelu paikkakuntaa, hankkimaan täyden-          taakseen ruotsinkielisten opettajien rekrytoitu-
43511:        tävä koulutus suomen kielellä, ja              mista Etelä-Suomeen.
43512:           mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-             Ministeriön ja Åbo Akademin välisissä tulos-
43513:        seen kaksikielisen aineenopettajakoulu-        neuvotteluissa 21.4.1997 Åbo Akademi esitti las-
43514:        tuksen Helsingin yliopistossa?                 tentarhan-, luokan-, erityis- ja aineenopettaja-
43515:                                                       koulutusta koskevan toimenpideohjelman, jon-
43516:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ka avulla eteläsuomalaisten opiskelijoiden
43517: vasti seuraavaa:                                      osuutta opettajiksi opiskelevissa voidaan lisätä ja
43518:                                                       opintojen suoritusmahdollisuuksia Etelä-Suo-
43519:    Kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opet-    messa helpottaa erilaisten koulutusjärjestelyjen
43520: tajankoulutuksesta annetun asetuksen (576/            avulla. Erilaiset yliopistojen yhteistyömuodot,
43521: 1995) mukaan Åbo Akademilla on yleinen vas-           etä- ja monimuoto-opetuksen käyttö sekä ope-
43522: tuu ruotsinkielisen opettajankoulutuksen peda-        tusharjoittelun alueellinen joustavoittaminen li-
43523: gogisista opinnoista. Em. asetuksen mukaan            säävät mahdollisuuksia ruotsinkielisten pedago-
43524: Abo Akademi on tarvittaessa yhteistyössä tois-        gisten opintojen suorittamiseen kotipaikkakun-
43525: ten ruotsinkielisiä opettajia kouluttavien yliopis-   nasta riippumatta. Näin helpotettaisiin niiden
43526: tojen ja korkeakoulujen kanssa.                       ruotsinkielisten opiskelijoiden tilannetta, jotka
43527:     Selvittääkseen ruotsinkielisen opettajankou-      eivät voi siirtyä pois kotipaikkakuunaltaan esi-
43528: lutuksen tilannetta ja toteutumista em. asetuksen     merkiksi pedagogisten opintojen suorittamisen
43529: mukaan opetusministeriö on kirjeellään 17.3.          ajaksi. Edellä mainituissa tulossopimusneuvotte-
43530: 1997 pyytänyt ruotsinkielisen korkeakouluope-         luissa Åbo Akademi esitti muistiossaan, että Hel-
43531: tuksen yhteensovittamisesta annettuun lakiin          singin yliopiston kaksikielisestä opettajankoulu-
43532: (1354/1990) perustuvaa neuvottelukuntaa otta-         tuksesta ei ole tiedotettu Åbo Akademilie eikä
43533: maan kantaa seuraaviin asioihin:                      Åbo Akademi katso näin ollen voivansa olla
43534:     1) Miten Åbo Akademin ja muiden ruotsinkie-       vastuussa siitä.
43535: lisiä opettajia kouluttavien yliopistojen yhteis-         Opetusministeriö seuraa tulossopimuksessa
43536: työtä voidaan kehittää?                               sovittujen Åbo Akademin toimenpiteiden vaiku-
43537:     2) Toteutetaanko Helsingin yliopiston opetta-     tusta ruotsinkielisten opettajiksi opiskelevien pe-
43538: jankoulutuslaitoksen kaksikielinen opettajan-         dagogisten opintojen suorittamiseen ja opettaja-
43539: koulutus ottamalla huomioon edellä mainitun           tilanteeseen ruotsinkielisissä kouluissa. Saatu-
43540: asetuksen edellyttämä yhteistyö?                      aan 15.6.1997 mennessä vastauksen em. neuvot-
43541:     Opetusministeriö on pyytänyt neuvottelukun-       telukunnalta opetusministeriö tekee päätöksen
43542: nalta samassa kirjeessä myös ruotsinkielisten         mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä asetuk-
43543: musiikin-, kuvaamataidon- ja liikunnanopetta-         sen (576/1995) edellyttämän yhteistyön edistämi-
43544: jien koulutustilanteen tarkastelua.                   seksi.
43545: 
43546:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1997
43547: 
43548:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
43549: 4                                          KK 537/1997 vp
43550: 
43551: 
43552: 
43553: 
43554:                                        Tili Riksdagens Talman
43555: 
43556:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        På grund av tidigare utredningar om situatio-
43557: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       nen i frågaom studerande och lärare har under-
43558: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     visningsministeriet fåst uppmärksamhet vid stu-
43559: man Henrik Lax m.fl. undertecknade spörsmå1          diearrangemangen för svenskspråkiga som stu-
43560: nr 537:                                              derar ti111ärare och rekryteringen av svensksprå-
43561:                                                      kiga behöriga lärare till sko lorna i södra Finland.
43562:           Anser Regeringen det vara ändamå1s-        Inför resu1tatdiskussionerna med Åbo Akademi
43563:        en1igt och juridiskt försvarbart att tvinga   förutsatte ministeri et bl.a. att Åbo Akademi skall
43564:        studerande vid HU, som inte kan byta          vidta åtgärder för att underlätta rekryteringen av
43565:        studieort, att ta komp1etterande utbi1d-      svenskspråkiga lärare till södra Finland.
43566:        ning på finska, och                              Vid resultatdiskussionerna mellan ministeriet
43567:           vad ämnar Regeringen göra för att          och Åbo Akademi 21.4.1997lade Åbo Akademi
43568:        trygga den tvåspråkiga ämnes1ärarut-          fram ett åtgärdsprogram beträffande barnträd-
43569:        bildningen vid Helsingfors universitet?       gårdslärar-, klasslärar-, speciallärar och ämnes-
43570:                                                      lärarutbildningen. Med hjälp av det kan andelen
43571:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        studerande från södra Finland bland lärarstude-
43572: anföra följande:                                     randena utökas och möjligheterna att genomföra
43573:                                                      studierna i södra Finland underlättas genom oli-
43574:    Enligt förordningen om examina och lärarut-       ka utbildningsarrangemang. Olika former av
43575: bildning på det pedagogiska området (576/1995)       samarbete mellan universiteten, utnyttjande av
43576: bär Åbo Akademidet allmänna ansvaret för de          distans- och flerformsundervisning samt smidig-
43577: pedagogiska studierna i fråga om den svensk-         het när det gäller förläggning av undervisnings-
43578: språkiga 1ärarutbildningen. Enligt nämnda för-       praktiken ger större möjligheter att genomföra
43579: ordning bedriver Åbo Akademi vid behov samar-        de svenskspråkiga pedagogiska studierna obero-
43580: bete med de övriga universitet och högskolor som     ende av hemort. På så sätt skulle läget underlättas
43581: utbildar svenskspråkiga lärare.                      för de svenskspråkiga studerande som inte kan
43582:    För att klarlägga läget inom den svenskspråki-    flytta från hemorten t.ex. för den tid slutförandet
43583: ga lärarutbildningen och det sätt på vilket den      av de pedagogiska studierna tar i anspråk. Vid
43584: genomförs utifrån nämnda förordning har un-          nämnda resultatdiskussioner föreslog Abo Aka-
43585: dervisningsministeriet i ett brev 17.3.1997 bett     demi i en promemoria att Åbo Akademi inte
43586: den delegation som baserar sig på lagen om sam-      b1ivit informerad om den tvåspråkiga lärarut-
43587: ordning av den svenskspråkiga högskoleutbild-        bildningen vid Helsingfors universitet och att
43588: ningen (1354/1990) ta ställning till följande frå-   Åbo Akademi därför inte anser sig kunna ta
43589: gor:                                                 ansvar för den.
43590:    1. Hur kan samarbetet mellan Åbo Akademi             Undervisningsministeriet följer hur de åtgär-
43591: och de övriga universitet som utbildar svensk-       der från Åbo Akademis sida som överenskom-
43592: språkiga lärare utvecklas?                           mits i resultatavtalet inverkar på genomförandet
43593:    2. Skall den tvåspråkiga lärarutbildningen vid    av de pedagogiska studierna för de svenskspråki-
43594: Helsingfors universitets lärarutbildningsinstitu-    ga som studerar tilllärare och på lärarsituationen
43595: tion genomföras med beaktande av det samarbe-        i de svenskspråkiga skolorna. Efter att undervis-
43596: te som förutsätts i ovan nämnda förordning?          ningsministeriet 15.6.1997 fått delegationens
43597:    Undervisningsministeriet har i samma brev         svar kommer ministeriet att fatta beslut om de
43598: bett delegationen inventera läget i fråga om ut-     åtgärder som eventuellt behövs för att främja det
43599: bildningen av svenskspråkiga lärare i musik,         samarbete som anges i förordningen (576/1995).
43600: teckning och gymnastik.
43601:    Delegationen har ombetts inkomma med sitt
43602: svar före 15.6.1997.
43603:      Helsingfors den 6 juni 1997
43604: 
43605:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
43606:                                             KK 538/1997 vp
43607: 
43608: Kirjallinen kysymys 538
43609: 
43610: 
43611: 
43612: 
43613:                                    Arja Ojala /sd ym.: Vaikeavammaisten oikeuksista vammaispalve-
43614:                                        luihin
43615: 
43616: 
43617:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43618: 
43619:     Vammaispalvelulain ja -asetuksen nojalla on       veluita. Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin
43620: vaikeavammaisella henkilöllä oikeus kunnanjär-        antanut päätöksen, jossa aviopuolisoille, jotka
43621: jestämiin kuljetuspalveluihin. Kuljetus- ja saat-     molemmat ovat vaikeavammaisia, on myönnetty
43622: tajapalveluihin oikeutettuna vaikeavammaisena         lainmukaisesti kuljetuspalveluna kahdeksantois-
43623: pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia      ta yhdensuuntaista matkaa kummallekin, mutta
43624: liikkumisessa ja joka ei vammansa vuoksi voi          heidät on velvoitettu käyttämään puolet mat-
43625: käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Kulje-      koista yhteisesti. Tämä päätös ei ole lain hengen
43626: tuspalveluita järjestetään työssä käymisen, opis-     mukainen. Aviopuolisoiden ja vammaisten itse-
43627: kelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumi-     näisyyden säilymisen kannalta on tärkeää, ettei
43628: sen, virkistymisen ja muun jokapäiväiseen elä-        etuuksia ryhdytä millään perusteilla niputta-
43629: mään liittyvän tarpeellisen kulkemisen järjestä-      maan yhteen perheen yhteisiksi etuuksiksi. Vam-
43630:  miseksi. Kuljetuspalveluita on järjestettävä niin,   maisten palveluja koskevaa lainsäädäntöä on uu-
43631: että välttämättömien työhön ja opiskeluun liitty-     distettavaja täsmennettävä niin, että vammaisen
43632:  vien matkojen lisäksi palveluun oikeutetulla on      henkilön oikeus palveluihin on henkilökohtaista
43633:  lisäksi vähintään kahdeksantoista yhdensuun-         ja yksilöllistä.
43634:  taista jokapäiväiseen elämään liittyvää matkaa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43635:  kuukaudessa.                                         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43636:     Suomalainen sosiaaliturva on periaatteessa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43637:  yksilöllistä, ei perhekohtaista. Suomalaisten        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43638:  aviopuolisoiden itsenäisyys korostuu henkilö-
43639:  kohtaisen sosiaaliturvan lisäksi monin muin ta-               Miten Hallitus aikoo turvata vam-
43640:  voin, esimerkiksi naisten korkeana työssäkäynti-            maisten oikeuden vammaispalveluihin,ja
43641:  asteenaja erillisverotuksena. Myös vammaispal-                aikooko Hallitus täsmentää palveluita
43642:  velut ovat yksilöllisiä, eivät perhekohtaisia pal-          koskevaa lainsäädäntöä?
43643: 
43644:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
43645: 
43646:           Arja Ojala /sd                 Maija Rask /sd                 Tarja Filatov /sd
43647:           Virpa Puisto /sd               Jukka Gustafsson /sd           Pia Viitanen /sd
43648:                                          Reino Ojala /sd
43649: 
43650: 
43651: 
43652: 
43653: 279001
43654: 2                                            KK 538/1997 vp
43655: 
43656: 
43657: 
43658: 
43659:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
43660: 
43661:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         keuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa vuok-
43662: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          si voi käyttää julkisia joukkoliikennepalveluja
43663: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kulje-
43664: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arja Oja-         tuspalveluihin kuuluvat työssä käymisen, opis-
43665: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumi-
43666: n:o 538:                                               sen ja virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi
43667:                                                        tarpeelliset jokapäiväiseen elämään kuuluvat
43668:           Miten Hallitus aikoo turvata vam-            kuljetukset, joita ovat henkilön asuinkunnan
43669:         maisten oikeuden vammaispalveluihin,ja         alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kul-
43670:           aikooko Hallitus täsmentää palveluita        jetukset. Työhön ja opiskeluun liittyvien välttä-
43671:         koskevaa lainsäädäntöä?                        mättömien kuljetusten lisäksi vaikeavammaiselle
43672:                                                        on annettava mahdollisuus tehdä vähintään 18
43673:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuulu-
43674: vasti seuraavaa:                                       vaa matkaa kuukaudessa.
43675:                                                           Kuljetuspalvelujen tarve määrittyy vaikea-
43676:    Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää         vammaisen henkilön yksilöllisten ominaisuuk-
43677: vammaisen henkilön tasa-arvoa ja ehkäistä ja           sien ja hänen henkilökohtaisten tarpeittensa
43678: poistaa vammaisuudesta aiheutuvia rajoituksia.         kautta suhteessa hänen elinympäristönsä tarjo-
43679: Lain tavoitteena on erityisesti vaikeavammaisten       amiin mahdollisuuksiin. Mitä lähempänä joka-
43680: aseman parantaminen. Siksi kunnalle on säädet-         päiväiseen elämään kuuluvat palvelut ovat ja
43681: ty erityinen velvollisuus järjestää eräitä sellaisia   mitä paremmin joukkoliikennepalvelut on järjes-
43682: palveluja, jotka ovat välttämättömiä, jotta vai-       tetty vastaamaan myös vammaisten tarpeita, sitä
43683: keavammaiset henkilöt voisivat suoriutua itse-         vähemmän on tarvetta järjestää vammaispalve-
43684: näisesti tavanomaisista elämäntoiminnoistaan.          lulain mukaisia kuljetuspalveluja. Elinympäris-
43685: Näitä palveluja ovat muun muassa kuljetuspal-          töjen laatu vaihtelee alueittain ja myös esimer-
43686: velut saattajapalveluineen.                            kiksi vuodenaikojen mukaan. Niin ikään vam-
43687:     Kunnan erityinenjärjestämisvelvollisuus mer-       maisten ihmisten henkilökohtaiset tarpeet vaih-
43688: kitsee, että asiakkaalla on subjektiivinen oikeus      televat monin tavoin.
43689: palveluun, jos sen saannin lakisääteiset edelly-           Kysymyksen johdanto-osassa kiinnitetään
43690: tykset täyttyvät. Kunnan varaamien määräraho-          huomiota korkeimman hallinto-oikeuden rat-
43691: jen puute ei voi olla esteenä palvelujen myöntä-       kaisuun, jossa vaikeavammaiset aviopuolisot oli
43692: miselle. Viime kädessä lääninoikeus voi velvoit-       velvoitettu käyttämään yhdessä puolet asetuk-
43693: taa kunnan järjestämään palvelun. Asiakkaan            sessa säädetyistä jokapäiväiseen elämään liitty-
43694: oikeusturvaa on tehostettu myös säätämällä jat-        vistä matkoista. Vammaispalvelut ovat yksilölli-
43695: kovalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen mah-          siä eivätkä perhekohtaisia, kuten kysymyksessä
43696: dolliseksi ilman muutoksenhakulupaa.                   todetaan. Subjektiivinen oikeus kuljetuspalvelui-
43697:    Vammaispalvelulain mukainen subjektiivinen          hin ei kuitenkaan merkitse sitä, että jokaisella
43698: oikeus palveluihin perustuu yksilölliseen tarve-       vaikeavammaisella olisi oikeus tehdä vähintään
43699: harkintaan. Lain mukaan kunnan on järjestettä-         asetuksessa säädetty määrä matkoja yksin esi-
43700: vä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset           merkiksi taksikuljetuksina. Kuljetuspalvelujen
43701: kuljetuspalvelut, jos henkilö välttämättä tarvit-      tarve tulee ratkaista yksilöllisesti. Jos vaikea-
43702: see palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elä-        vammaisen henkilön perheessä tai lähiympäris-
43703: män toiminnoista.                                      tössä on useampia kuljetuspalveluihin oikeutet-
43704:    Vammaispalveluasetus sisältää vaikeavam-            tuja, heidän välttämättömimmät liikkumistar-
43705: maisuuden määritelmän sekä tarkemmat sään-             peensa olisi perusteltua kartoittaa. Siltä osin kuin
43706: nökset kuljetuspalvelujen sisällöstä ja laajuudes-     niihin kuuluu esimerkiksi asiointia paikallisen
43707: ta. Vaikeavammaisena pidetään kuljetuspalvelu-         liikekeskuksen samoissa tai eri toimipisteissä,
43708: ja järjestettäessä henkilöä, jolla on erityisiä vai-   palvelut on perusteltua järjestää yhteiskuljetuk-
43709:                                             KK 538/1997 vp                                           3
43710: 
43711: sina. Vain siltä osin kuin perheen tai lähiyhteisön   merkiksi esteettömän joukkoliikenteen kehittä-
43712: jäsenten kuljetustarpeet suuntautuvat eri tahoille    minen, kuljetusten yhdistäminen ja kilpailutta-
43713: tai ajoittuvat eri aikoihin esimerkiksi harrastus-    minen.
43714: toiminnan vuoksi, kuljetukset voi olla perustel-         Kuljetuspalveluja koskevat säännökset anta-
43715: tua järjestää yksilöllisesti.                         vat mahdollisuudet yksilöllisen tarveharkinnan
43716:     Sosiaali- ja terveysministeriön Vammaistyö-       käyttöön, joka väistämättä kuuluu tämäntyyppi-
43717: ryhmä '96:n mukaan vaikeavammaisten kulje-            sen palvelun luonteeseen. Nykyistä yksityiskoh-
43718: tuspalveluja käytti vuonna 1995 lähes 46 000          taisempi palvelun saantiedellytysten sääntely
43719: henkeä. Kuljetuspalvelujen kustannukset olivat        voisi johtaa kaavamaisiin käytäntöihin. Se ei
43720: noin 200 miljoonaa markkaa eli noin puolet kai-       välttämättä olisi asiakkaiden edun mukaista.
43721:  kista vammaispalvelulain mukaisten palvelujen           Sosiaali- ja terveydenhuollon suurimpia haas-
43722:  kustannuksista. Kustannukset ovat olleet kas-        teita on löytää keinot, joilla nykyisten lakisää-
43723:  vussa, mikä työryhmän arvion mukaan johtuu           teisten palvelujen saanti voidaan varmistaa tasa-
43724:  sosiaali- ja terveydenhuollossa käynnissä olevas-    puolisesti kaikissa kunnissa. Näitä keinoja poh-
43725:  ta palvelurakenteen muutoksesta ja väestön           ditaan muun muassa kuntien peruspalvelujen
43726:  ikääntymisestä.Työryhmä toteaa, että kunnissa        turvaamista selvittävässä neuvottelukunnassa,
43727:  ei toistaiseksi ole riittävästi paneuduttu niihin    joka on aloittanut työnsä hallintoministeri Back-
43728:  mahdollisuuksiin, joita hyödyntämällä tarpeelli-     maninjohdolla. Sosiaali- ja terveysministeriö on
43729:  set kuljetuspalvelut voitaisiin hoitaa vammaisten    lisäksi käynnistänyt asiaa koskevat neuvottelut
43730:  henkilöiden kannalta sujuvasti ja kohtuullisin       Suomen Kuntaliiton johdon kanssa.
43731:  kustannuksin. Näitä mahdollisuuksia ovat esi-
43732:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
43733:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
43734: 4                                            KK 538/1997 vp
43735: 
43736: 
43737: 
43738: 
43739:                                           Tili Riksdagens Talman
43740: 
43741:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             att ordna fårdtjänst betraktas som gravt handi-
43742: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             kappade de som har särskilda svårigheter att röra
43743: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         sig och som på grund av sitt handikapp inte kan
43744: dagsman Arja Ojala m.fl. undertecknade spörs-           anlita de offentliga kollektivtrafikmedlen utan
43745: mål nr 538:                                             oskäligt stora svårigheter. Till fårdtjänsten hör
43746:                                                         sådana transporter som en gravt handikappad
43747:            Hur ämnar Regeringen trygga de han-          behöver för arbete, studier, uträttande av ären-
43748:         dikappades rätt till handikappservice,          den, deltagande i samhällelig verksamhet eller
43749:         och                                             rekreation eller av annan sådan orsak och som
43750:            ämnar Regeringen precisera lagstift-         hör till det dagliga livet. Dessa transporter omfat-
43751:         ningen om denna service?                        tar transporter inom hemkommunen eller till
43752:                                                         närbelägna kommuner. Förutom de resor som är
43753:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           nödvändiga med tanke på arbete och studier skall
43754: anföra följande:                                        gravt handikappade kunna företa minst 18 må-
43755:                                                         natliga enkelresor som hör till det dagliga livet.
43756:     Syftet med lagen om service och stöd på grund           Behovet av fårdtjänst fastställs enligt de gravt
43757: av handikapp är att främja jämlikhet för de han-        handikappades individuella egenskaper och per-
43758: dikappade samt att förebygga och undanröja be-          sonliga behov i relation till de möjligheter deras
43759: gränsningar som handikappet medför. Lagen               livsmiljö erbjuder. Ju närmare den service som
43760: strävar efter att förbättra i synnerhet de gravt        hör till det dagliga livet finns ochju bättre kollek-
43761: handikappades ställning. Därför har kommuner-           tivtrafiken har ordnats för att motsvara även de
43762: na påförts en särskild skyldighet att ordna sådan       handikappades behov, desto mindre är behovet
43763: service som är nödvändig för att gravt handikap-        av fårdtjänst enligt lagen om service och stöd på
43764: pade självständigt skall klara de funktioner som        grund a v handikapp. K valiteten på livsmiljön
43765: hör till normal livsföring. Sådan service är bl.a.      varierar beroende på område och också beroende
43766: fårdtjänst jämte följeslagarservice.                    på t.ex. årstid. Det finns även många variationer
43767:     Kommunens särskilda skyldighet att ordna            i de handikappades personliga behov.
43768: service innebär att klienterna har en subjektiv             1 spörsmålsingressen uppmärksammas ett av-
43769: rätt till service om de lagstadgade förutsättning-      görande av högsta förvaltningsdomstolen där
43770: arna uppfylls. Att kommunen inte har reserverat         gravt handikappade makar hade ålagts att till-
43771: tillräckliga anslag kan inte utgöra ett hinder för      sammans använda hälften av de resor som hör till
43772: att service skall beviljas. 1 sista hand kan länsrät-   det dagliga livet och om vilka bestäms i förord-
43773: ten ålägga en kommun att ordna servicen. Klien-         ningen. Handikappservicen är individuell och
43774: tens rättsskydd har också förbättrats genom en          skall inte ordnas familjevis, vilket också påpekas
43775: bestämmelse om att fortsatta besvär kan anföras         i spörsmålet. En subjektiv rätt tili fårdservice
43776: hos högsta förvaltningsdomstolen utan besvärs-          innebär ändå inte att alla gravt handikappade
43777: tillstånd.                                              har rätt att ensamma, t.ex. med taxi, företa minst
43778:     Den subjektiva rätten till service enligt lagen     det antal resor som bestäms i förordningen. Be-
43779: om service och stöd på grund av handikapp grun-         hovet av fårdservice skall avgöras från fall till
43780: dar sig på individuell behovsprövning. Enligt la-       fall. Har en gravt handikappad i sin familj eller
43781: gen skall kommunen ordna skälig fårdtjänst för          närmaste omgivning andra personer som har rätt
43782: en gravt handikappad som nödvändigt behöver             till servicen, vore det motiverat att kartlägga de-
43783: servicen för att klara de funktioner som hör till       ras nödvändigaste transportbehov. Om dessa be-
43784: normallivsföring.                                       hov omfattar t.ex. skötsel av ärenden i ett lokalt
43785:     1 förordningen om service och stöd på grund         affårscenter, antingen på samma eller på olika
43786: av handikapp definieras gravt handikapp, och            serviceställen, är det skäl att ordna fårdtjänsten
43787: dessutom ingår närmare bestämmelser om fård-            gemensamt. Endast när familjen eller personerna
43788: tjänstens innehåll och omfattning. När det gäller       i den närmaste omgivningen behöver transport
43789:                                                 KK 538/1997 vp                                                5
43790: 
43791: tili olika ställen eller vid olika tider, t.ex. på grund   veckla obehindrad kollektivtrafik, ordna Sam-
43792: av hobbyer, kan det vara motiverat att ordna               transporter och gå in för anbudsförfarande.
43793: transporterna individuellt.                                    Bestämmelserna om fårdtjänst ger möjlighet
43794:     Enligt social- och hälsovårdsministeriets Han-         tili individuell behovsprövning, som oundvikli-
43795: dikapparbetsgrupp '96 använde närmare 46 000               gen hör tili denna typ av service. Om serviceförut-
43796: personer fårdtjänsten för gravt handikappade               sättningarna regleras mer detaljerat än för närva-
43797:  1995. Kostnaderna för fårdtjänsten uppgick tili           rande kan det leda tili stereotyp praxis, vilket inte
43798: ca 200 milj. mk, dvs. ungefår hälften av kostna-           nödvändigtvis gagnar klienterna.
43799: derna för all service enligt lagen om service och              En av de största utmaningarna inom social-
43800: stöd på grund av handikapp. Kostnaderna har                och hälsovården är att hitta metoder som garan-
43801: tilltagit, vilket enligt arbetsgruppens uppskatt-          terar lika tillgång i alla kommuner tili den nuva-
43802: ningar beror på den pågående omstrukturering-              rande lagstadgade servicen. Dessa metoder un-
43803: en av servicen inom social- och hälsovården och            dersöks bl.a. av den delegation som utreder hur
43804: på att befolkningen blir äldre. Arbetsgruppen              kommunernas basservice kan tryggas. Delega-
43805:  påpekar att kommunerna hittills inte tiliräckligt         tionen har inlett sitt arbete under ledning av
43806:  har satt sig in i vilka möjligheter som kan utnytt-       förvaltningsminister Backman. Dessutom har
43807: jas för att handikappade skall kunna tillhanda-            social- och hälsovårdsministeriet inlett förhand-
43808:  hållas nödvändig fårdtjänst smidigt och till skäli-       lingar i frågan med ledningen för Finlands Kom-
43809:  ga kostnader. Sådana möjligheter är t.ex. att ut-         munförbund.
43810: 
43811:       Helsingfors den 4 juni 1997
43812: 
43813:                                                                           Minister Terttu Huttu-Juntunen
43814: 1
43815: 1
43816:  1
43817:   1
43818:   1
43819:    1
43820:    1
43821:     1
43822:      1
43823:      1
43824:       1
43825:        1
43826:        1
43827:         1
43828:         1
43829:          1
43830:           1
43831:           1
43832:            1
43833:             1
43834:             1
43835:              1
43836:              1
43837:               1
43838:                1
43839:                1
43840:                 1
43841:                 1
43842:                                              KK 539/1997 vp
43843: 
43844: Kirjallinen kysymys 539
43845: 
43846: 
43847: 
43848: 
43849:                                     Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Toisen asteen ammatillisen koulu-
43850:                                        tusvastuun jakamisesta
43851: 
43852: 
43853:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
43854: 
43855:    Koulutuksen ja työelämän kohtaavuutta tulee         tettava kaikessa koulutuksessa muuta opetusta
43856: eri keinoin edistää. Koulutuksen onkin yhä             oleellisesti pienemmillä kustannuksilla.
43857: enemmän kannustettava oppilaiden aloitteelli-             Yhtenä uudistusten tavoitteista on säästää
43858: suuteenja omaehtoiseen yrittäjyyteen. Oppisopi-        nykyisten linjojen koulutuskustannuksia siirtä-
43859: muskoulutuksesta olisi tehtävä luonnollinen osa        mällä koulutusvastuuta elinkeinoelämälle ja kat-
43860: ammatillista koulutusta. Myös räätälöityä kou-         taa näin kaksivuotisten linjojen muuttamisesta
43861: lutusta työelämän tarpeisiin olisi lisättävä ja vah-   kolmivuotisiksi aiheutuvat lisäkustannukset.
43862: vistettava oppilaitosten ja elinkeinoelämän yh-           Pidempi työssäoppimisen jakso vaatii kuiten-
43863: teistyötä.                                             kin uudenlaista panostusta sekä elinkeinoelä-
43864:    Koulutuksen ja työelämän kohtaavuus on toi-         mältä että oppilaitokselta. Opiskelijaa täytyy
43865: vottavasti nyt paranemassa, kun koulutuksen ja         ohjata ja opastaa sekä antaa palautetta myös
43866: korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen ke-         työssäoppimisjakson aikana. Tämä vaatii resurs-
43867: hittämissuunnitelmassa on päätetty muun muas-          seja.
43868: sa, että toisen asteen tutkinnon tavoitepituus on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43869: kolme vuotta ja että kaikkiin tutkintoihin liite-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43870: tään vähintään puolen vuoden työssä oppimisen          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43871: jaksot. Kaikki mahdollisuudet työharjoitteluun         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43872: onkin käytettävä täysimääräisesti hyväksi.
43873:    Opetusministeriö on kuitenkin ilmoittanut,                    Millä tavoin aiotaan toteuttaa ja ra-
43874: että kehittämissuunnitelman edellyttämä raken-                hoittaa toisen asteen ammatillisen koulu-
43875: nemuutos on toteutettava samoilla kustannuksil-               tusvastuun osittainen siirtäminen elinkei-
43876: la kuin nykyinen koulutus, vaikka koulutusajat                noelämälle, sekä
43877: pitenevät. Jotta kokonaiskustannukset eivät                      miten Hallitus aikoo turvata tämän
43878: koulutusaikojen pidentämisen takia kasvaisi, täl-             työharjoittelun laadukkuuden?
43879: lä menettelyllä on työssäoppimisen jaksot toteu-
43880: 
43881:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1997
43882: 
43883:                      Anneli Jäätteenmäki /kesk                 Matti Vanhanen /kesk
43884: 
43885: 
43886: 
43887: 
43888: 279001
43889: 2                                           KK 539/1997 vp
43890: 
43891: 
43892: 
43893: 
43894:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43895: 
43896:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuksen korkea laatu ja on ratkaistava työssä op-
43897: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          pimisjaksojen rahoitukseen liittyvät kysymykset.
43898: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Näihin haasteisiin vastaamiseksi opetusminis-
43899: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli            teriö on käynnistänyt lukuisia toimenpiteitä.
43900: Jäätteenmäen ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-             Opetusministeriö asetti 1.8.1996 kolmikantai-
43901: symyksen n:o 539:                                      sesti toimivan johtoryhmän kehittämissuunnitel-
43902:                                                        massa asetettujen oppisopimuskoulutuksen
43903:           Millä tavoin aiotaan toteuttaa ja ra-        määrällisten ta voitteiden ja toisen asteen amma-
43904:        hoittaa toisen asteen ammatillisen koulu-       tillisiin tutkintoihin liitettävien vähintään puolen
43905:        tusvastuun osittainen siirtäminen elinkei-      vuoden työssä oppimisjaksojen toteuttamista ja
43906:        noelämälle, sekä                                seurantaa varten. Johtoryhmän tehtävänä on
43907:           miten Hallitus aikoo turvata tämän           mm. suunnitella sovellusmalleja työssä oppimi-
43908:        työharjoittelun laadukkuuden?                   sen toteuttamiseen sekä tehdä esitys oppisopi-
43909:                                                        muskoulutuksen esteiden poistamiseksi.
43910:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Opetushallituksen vuonna 1996 käynnistä-
43911: vasti seuraavaa:                                       män kehittämishankkeen Koulutuksen työelä-
43912:                                                        mäyhteydet-kärkihanke tavoitteena on arvioi-
43913:     Valtioneuvoston 21 päivänäjoulukuuta 1995          da ja kehittää koulutuksen ja työelämän yhteyk-
43914: hyväksymän koulutuksen ja korkeakouluissa              siä. Hanke koostuu 21 projektista koulutuksen
43915: harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel-        kehittämisen ja arvioinnin alueella ja se jatkuu
43916: man vuosille 1995-2000 mukaan koulutuksen ja           vuoden 1998loppuun.
43917: työelämän välisten yhteyksien lisääminen ja pa-            Edelleen opetushallituksen toimesta on tämän
43918: rantaminen on lähivuosina koulutuksen kehittä-         vuoden alussa käynnistetty ammatillisen koulu-
43919: misen keskeisenä tavoitteena.                          tuksen rakenteen ja työssä oppimisen kehittämis-
43920:     Työelämäyhteyksiä lisäämällä pyritään pa-          hanke. Hankkeen tavoitteena on tuottaa malleja
43921: rantamaan koulutuksen joustavuutta suhteessa           ja menettelytapoja työelämäyhteyksien lisäämi-
43922: yhä nopeammin muuttuviin työelämän tarpei-             seen ja työssä oppimisen laajentamiseen, selvit-
43923: siin, edistämään ammatillisen koulutuksen saa-         tää sopimuskäytäntöihin ja rahoitukseen liitty-
43924: neiden sijoittumista työelämään sekä edesautta-        viä erityiskysymyksiä sekä laatia suunnitelmat
43925: maan elinikäisen oppimisen periaatteen toteutu-        työpaikoilla tarvittavan ohjauksen ja kouluttaja-
43926: mista käytännössä.                                     koulutuksen organisoinnista. Kehittämishanke
43927:     Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa         koostuu kuudesta alueellisesta monialaisesta
43928: työelämäyhteyksien lisääminen tarkoittaa ennen         hankkeesta ja sen ensimmäinen vaihe päättyy
43929: muuta sitä, että kaikkiin tutkintoihin tullaan liit-   vuoden 1997 lopussa.
43930: tämään vähintään puolen vuoden työssä oppimi-              Opetusministeriö ja opetushallitus ovat val-
43931: sen jakso, uusia 2+ 1-mallin mukaisia tutkintoja       mistelemassa kokeilua uuden tyyppisen 2+ 1- tut-
43932: kokeillaan ja oppisopimuskoulutuksen osuus             kinnon toteuttamiseksi. Hanke on tarkoitus to-
43933: nostetaan 20 %:iin nuorten toisen asteen amma-         teuttaa Euroopan sosiaalirahaston tuella. Kokei-
43934: tillisesta koulutuksesta.                              lu on suunniteltu käynnistettäväksi osin jo syk-
43935:     Työelämäyhteyksien lisääminen tarkoittaa tä-       syn 1997 aikana ja se jatkuu vuoden 1999 lop-
43936: män lisäksi yhä kasvavaa yhteistyötä oppilaitos-       puun. Kokeilun tavoitteena on löytää vaihtoeh-
43937: ten ja paikallisen työelämän välillä niin koulu-       toisia tapoja työssä oppimiselle, kehittää oppilai-
43938: tuksen suunnittelussa kuin käytännön toteutuk-         tosten ja työelämän innovatiivista vuorovaiku-
43939: sessakin.                                              tusta ja verkostoitumista, löytää yhteisiä kehittä-
43940:     Työssä oppimisen lisääminen asettaa amma-          mishankkeita, joissa oppilaitokset ja työelämä
43941: tillisen koulutuksen kehittämiselle useita uusia       yhdessä suunnittelevat koulutusta ja kehittävät
43942: haasteita: on kyettävä turvaamaan riittävä mää-        työelämän käytäntöjä, kehittää työssä oppimi-
43943: rä harjoittelupaikkoja, on varmistettava koulu-        sen tavoitteita, ohjauskäytäntöjä, yhteistoimin-
43944:                                           KK 539/1997 vp                                          3
43945: 
43946: nailista oppimista ja oppimisen arviointia, etsiä       Kokeilun avulla etsitään vastauksia työssä
43947: ratkaisuja sopimuskäytännöiksi ja rahoitusvaih-     oppimisen toteutumisen, laadun ja rahoituksen
43948: toehdoiksi sekä työelämän ja oppilaitosten väli-    kannalta keskeisiin kysymyksiin. Kokeilun sekä
43949: seksi työnjaoksi, kehittää uusia malleja opetta-    muiden käynnissä olevien kehittämishankkeiden
43950: jien ja työpaikkaohjaajien koulutuksen toteutta-    tulosten perusteella tullaan ryhtymään tarvitta-
43951: miseksi,jotta ohjauksen taso ja koulutuksen laa-    viin toimenpiteisiin työssäoppimisjaksojen to-
43952: tu voidaan turvata sekä löytää keinoja, joiden      teuttamiseksi sekä käyttökelpoisten rahoituksel-
43953: avulla tehostetaan opiskelijoiden ohjaus- ja neu-   listen ratkaisujen löytämiseksi.
43954: vontapalveluja.
43955:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1997
43956: 
43957:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
43958: 4                                           KK 539/1997 vp
43959: 
43960: 
43961: 
43962: 
43963:                                         Tili Riksdagens Talman
43964: 
43965:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lösa frågor som gäller finansieringen a v perioder-
43966: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           na av inlärning i arbetet.
43967: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          För att svara mot dessa utmaningar har under-
43968: dagsman Anneli Jäätteenmäki m.tl underteck-           visningsministeriet vidtagit flera åtgärder.
43969: nade spörsmål nr 539:                                    Undervisningsministeriet tillsatte 1.8.1996 en
43970:                                                       treparts ledningsgrupp för att genomföra och
43971:           På vilket sätt ämnar man genomföra          följa upp de kvantitativa mål för läroavta1sut-
43972:        och finansiera en delvis överföring av an-     bildningen som anges i utvecklingsplanen och de
43973:        svaret för yrkesutbildningen på andra          perioder av inlärning i arbetet omfattande minst
43974:        stadiet till näringslivet, samt                ett halvt år som ansluts till de yrkesinriktade
43975:           hur avser Regeringen trygga kvaliteten      examina på andra stadiet. Ledningsgruppen har
43976:        på arbetspraktiken i fråga om denna ut-        bl.a. till uppgift att p1anera tillämpningsmodeller
43977:        bildning?                                      för inlärning i arbetet samt lägga fram ett förslag
43978:                                                       för att eliminera hinder för läroavta1sutbi1dning-
43979:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         en.
43980: anföra följande:                                         Syftet med det utveck1ingsprojekt som utbi1d-
43981:                                                       ningsstyre1sen startade 1996 Samverkan med ar-
43982:     Enligt den av statsrådet den 21 december 1995     betslivet- ett spetsprojekt är att utvärdera och
43983: godkända planen för utveckling av utbildningen        utveck1a kontakterna mellan utbi1dning och ar-
43984: och av forskningen vid högskolorna för åren           bets1iv. Projektet består av 21 projekt som tar
43985: 1995-2000 är ökade och förbättrade kontakter          upp utveckling och utvärdering av utbildningen.
43986: mellan utbildning och arbetsliv ett viktigt mål när   Det fortgår till utgången av 1998.
43987: det gäller utvecklingen av utbildningen under de         Utbi1dningsstyre1sen startade också i början
43988: närmaste åren.                                        av detta år ett projekt som gäller utveck1ing av
43989:     Genom att öka kontakterna med arbetslivet         yrkesutbildningens struktur och in1ärning i arbe-
43990: försöker man förbättra utbildningens flexibilitet     tet. Må1et för projektet är att producera modeller
43991: i förhållande till de snabbt förändrade behoven i     och hand1ingssätt för att öka kontakterna med
43992: arbetslivet, göra det 1ättare för dem som fått        arbets1ivet och utvidga in1ärning i arbetet, utreda
43993: yrkesutbildning att placera sig i arbetslivet samt    specia1frågor angående avta1spraxis och finansie-
43994: medverka till att principen om livslångt lärande      ring samt uppgöra p1aner för organseringen av
43995: realiseras i praktiken.                               den hand1edning som behövs på arbetsp1atserna
43996:     lnom yrkesutbildningen på andra stadiet inne-     och av utbi1darutbi1dningen. Utveck1ingsprojek-
43997: bär ökade kontakter med arbetslivet framför allt      tet består av sex regiona1a flersektoriella projekt
43998: att alla examina kommer att innefatta en period       och dess första skede avs1utas vid utgången av
43999: av inlärning i arbetet som omfattar minst ett         1997.
44000: halvt år, att nya examina enligt modellen 2+ 1           Undervisningsministeriet och utbi1dningssty-
44001: prövas och att läroavtalsutbildningens andel          relsen håller på att bereda ett projekt för att
44002: lyfts till20 procent av andra stadiets yrkesutbild-   genomföra den nya 2+ 1- examen. A vsikten är att
44003: ning för unga.                                        projektet skall genomföras med stöd från euro-
44004:     Att kontakterna med arbetslivet utökas inne-      peiska socia1fonden. Ett försök är tänkt att köra
44005: bär dessutom ökat samarbetet mellan läroan-           igång de1vis redan hösten 1997 och det skall fort-
44006: stalterna och det lokala arbetslivet när det gäller   gå till utgången av 1999. Må1et för försöket är att
44007: såväl planeringen av utbildningen som det prak-       finna nya a1ternativa sätt för inlärning i arbetet,
44008: tiska genomförandet.                                  utveck1a innovativ växe1verkan och nätverks-
44009:     Inlärning i arbetet ställer utvecklingen av yr-   bi1dning mellan läroanstalterna och arbetslivet,
44010: kesutbildningen inför nya utmaningar: man mås-        finna gemensamma utveck1ingsprojekt där läro-
44011: te kunna garantera tillräckligt med praktikplat-      anstalterna och arbetslivet tilsammans p1anerar
44012: ser, säkra en hög kvalitet på utbildningen och        utbildningen och utveck1ar arbets1ivspraxis, ut-
44013:                                           KK 539/1997 vp                                             5
44014: 
44015: veckla mål för inlärning i arbetet, praxis för         Med hjälp av försöket söker man svar på de
44016: handledning, inlärning genom samverkan och          viktigaste frågorna kring inlärning i arbetet när
44017: utvärdering av inlärningen, söka lösningar i frå-   det gäller genomförande, kvalitet och finansie-
44018: ga om avtalspraxis och finansieringsalternativ      ring. På basis av resultaten av försöket och andra
44019: samt arbetsfördelningen mellan arbetslivet och      pågående utvecklingsprojekt kommer man att
44020: läroanstalterna, utveckla nya modeller för ut-      vidta behövliga åtgärder för att införa perioder
44021: bildningen av lärare och arbetsplatshandledare      av inlärning i arbetet samt för att finna realiser-
44022: för att handledningens nivå och utbildningens       bara finansieringslösningar.
44023: kvalitet skall kunna säkerställas samt finna sätt
44024: att effektivera väglednings- och rådgivnings-
44025: tjänsterna för studerande.
44026: 
44027:      Helsingfors den 6 juni 1997
44028: 
44029:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
44030:                                           KK 540/1997 vp
44031: 
44032: Kirjallinen kysymys 540
44033: 
44034: 
44035: 
44036: 
44037:                                   Seppo Kanerva /kok ym.: Autokoulumaksujen kohtuullistamisesta
44038: 
44039: 
44040: 
44041:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
44042: 
44043:    Autokoulumaksut ovat nousseet nuorten ta-           On arvioitavissa, että laskemalla autokoulu-
44044: voittamattomiin hintoihin. Etenkin niissä per-      tuksen alv 22 %:sta 6 %:iin ja palauttamaila au-
44045: heissä, joita on kohdannut työttömyys, on ollut     tokoulujen ajoneuvojen autovero taksiautojen
44046: vaikeuksia tukea aikuistuvien lasten autokoulu-     tapaan voitaisiin autokoulumaksuja alentaa lä-
44047: opiskelua, joka sinänsä on tarpeellista liikenne-   hes 25 %eli noin l 500 mk nyky hinnoista.
44048: kulttuurinkin leviämisen kannalta.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
44049:     Hintojen nousuun on merkittävästi vaikutta-     jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
44050: nut se, että vaikka kuljetuspalveluista peritään    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
44051: 6 %:n arvonlisävero, on se autokouluissa 22 %.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44052:     Taksit saavat käyttöomaisuudestaan, autois-
44053: ta, ns. autoveronpalautuksen. Autokoululle auto               Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
44054: on samanlainen työväline kuin taksiauto omista-            tus aikoo ryhtyä autokoulumaksujen
44055: jalleen.                                                   alentamiseksi sellaisiksi, että ne tulevat
44056:                                                            yhä useampien saataville?
44057:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
44058: 
44059:          Seppo Kanerva /kok             Pekka Saarnio /vas            Klaus Bremer /r
44060:          Suvi Linden /kok               Reino Laine /vas              Maija-Liisa Lindqvist /kesk
44061:          Markku Koski /kesk             Tauno Pehkonen /skl           Raimo Mähönen /sd
44062:          Tuija Pohjola /sd              Maija Rask /sd                Pekka Kuosmanen /kok
44063:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
44064: 
44065: 
44066: 
44067: 
44068: 279001
44069: 2                                           KK 540/1997 vp
44070: 
44071: 
44072: 
44073: 
44074:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
44075:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tokäyttöön soveltuvia autoja, joissakin tapauk-
44076: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sissa jopa urheiluautoja. Nykyisinkään ei olisi
44077: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mitään takeita siitä, etteivät autokoulut ehkä ve-
44078: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Ka-        rovapauden varassa siirtyisi kalliimpiin autoihin
44079: nervan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         sen sijaan, että etu siirrettäisiin kuluttajalle aiem-
44080: sen n:o 540:                                          pina autokouluhintoina. Kouluautona lienee
44081:                                                       tarkoituksenmukaista käyttää suunnilleen sel-
44082:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      laista autoa, jolla oppilaat ajokortin saatuaan
44083:        tus aikoo ryhtyä autokoulumaksujen             yleensä ajavat. Tällaisesta autosta autovero on
44084:        alentamiseksi sellaisiksi, että ne tulevat     luokkaa40 OOOmarkkaa taijonkin verran tämän
44085:        yhä useampien saataville?                      allekin. Kouluautoihin ei liity esimerkiksi tekni-
44086:                                                       sistä erityisvaatimuksista johtuvia piirteitä, joi-
44087:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          den johdosta näitä autoja ehkä olisi kohdeltava
44088: vasti seuraavaa:                                      verotuksessa toisin kuin yleensä erilaiseen am-
44089:                                                       matinharjoittamiseen käytettäviä autoja. Auto-
44090:    Kysymyksen perusteluissa ehdotetaan kahta          koulun käyttöomaisuuden hankintahintaan si-
44091: verotukseen liittyvää toimenpidettä autokoulu-        sältyvä autovero tulee vähennetyksi autokoulu-
44092: jen kustannusten alentamiseksi. Ehdotukset kos-       yrityksen poistoina tuloverotuksessa elinkeino-
44093: kevat autokoulutoiminnan arvonlisäveropro-            tulon verottamisesta annetun lain poistosään-
44094: sentin alentamista 22 prosentista kuuteen pro-        nösten mukaisesti. Tämän verorasitusta alentava
44095: senttiin ja kouluautojen vapauttamista autove-        vaikutus on tuloverotuksen verokannan suurui-
44096: rosta. Taloudellisesti näistä merkittävimmäksi        nen osa autoverosta. Tätä taustaa vasten voi
44097: voidaan arvioida arvonlisäverokannan muutta-          epäillä, olisiko autoverovapaudella mainittavaa
44098: minen. Arvonlisäverotuksessa autokoulutoimin-         merkitystä autokoulujen hinnoitteluun. Uusien
44099: taa ei pidetä kuljetustoimintana vaan koulutus-       verotukien käyttöönottoa on syytä pyrkiä välttä-
44100: toimintana. Euroopan yhteisön yhtenäistetyssä         mään, jotta verotusta ei monimutkaistettaisi ja
44101: arvonlisäverojärjestelmässä ei ole sallittua sovel-   jotta poikkeuksiin aina liittyvää valvonnan tar-
44102: taa alennettua verokantaa tämänkaltaiseen kou-        vetta ei lisättäisi.
44103: lutustoimintaan. Autokoulutoimintaan sovellet-           Kun kysymyksessä tarkoitettuja ehdotuksia ei
44104: tavaan verokantaan ei siten ole odotettavissa         taloudellisilta vaikutuksiltaan pääasiana olevan
44105: muutoksia.                                            arvonlisäverotuksen osalta voida missään ta-
44106:    Kouluautot olivat autoverotuksessa verova-         pauksessa toteuttaa, hallituksella ei ole tarkoi-
44107: paita vuosien 1960-1967 välisenä aikana.              tuksena muuttaa autokoulujen eikä autokoulu-
44108: Kokemukset eivät olleet kovin rohkaisevia, kos-       toiminnassa käytettävien autojen verotusta ny-
44109: ka kouluautoiksi hankittiin tuohon aikaan vero-       kyisestä.
44110: vapauden innostamana myös huonosti kouluau-
44111: 
44112:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
44113: 
44114:                                                                                   Ministeri Arja Alho
44115:                                             KK 540/1997 vp                                              3
44116: 
44117: 
44118: 
44119: 
44120:                                         Tili Riksdagens Talman
44121: 
44122:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          finnas några garantier för att bi1sko1orna, tack
44123: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           vare skattefriheten, inte skulle övergä tili dyrare
44124: medlem av statsrådet översänt följande av             bilar i stället för att sänka bilskolavgifterna för
44125: riksdagsman Seppo Kanerva m.fl. underteck-            konsumenten. Som bilskolbil torde detvara mest
44126: nade spörsmål nr 540:                                 ändamälsenligt att använda ungefår en sädan bil
44127:                                                       som eleveroa oftast kommer att köra efter att de
44128:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar Re-         har fått sitt körkort. Bilskatten för en sädan bil
44129:        geringen vidta för att sänka bilskoleav-       rör sig kring 40 000 mk eller under. Tili bilskolbi-
44130:        gifterna så att allt flera skulle kunna ut-    larna hänför sig inga sädana egenskaper, t.ex. pä
44131:        nyttja bilskolornas tjänster?                  grund av tekniska specialkrav, som gör att dessa
44132:                                                       bilar eventuellt borde behandlas annorlunda i
44133:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt         skattehänseende än andra bilar som används för
44134: anföra följande:                                      yrkesutövning av olika slag. Bilskatten, som in-
44135:                                                       går i anskaffningspriset på anläggningstillgång-
44136:    1 motiveringen tili spörsmälet föresläs tvä        arna för en bilskola, avdras i inkomstbeskatt-
44137: skattemässiga åtgärder för att sänka bilskolornas     ningen som bilskolföretagets avskrivningar en-
44138: kostnader. Man föreslär att mervärdesskattepro-       ligt avskrivningsbestämmelserna i 1agen om be-
44139: centen för bilskolor sänks frän 22 % tili 6% och      skattning av inkomst av näringsverksamhet.
44140: att bilskolbilar befrias frän bilskatten. Av dessa    Detta underlättar skattebördan så att bilskatten
44141: kan ändringen av mervärdesskattesatsen upp-           minskar med en del, vars storlek motsvarar skat-
44142: skattas ha störst ekonomisk betydelse. lnom           tesatsen inom inkomstbeskattningen. Med kän-
44143: mervärdesbeskattningen anses bilskolorna inte         nedom om denna bakgrund kan man misstänka
44144: bedriva transportverksamhet utan utbi1dnings-         att en befrielse från bilskatten inte skulle ha nå-
44145: verksamhet. Europeiska gemenskapens fören-            gon betydande inverkan på bilskolornas prissätt-
44146: hetligade mervärdesskattesystem tilläter inte att     ning. Det är skäl att försöka undvika nya skatte-
44147: man tillämparen sänkt sk~_ttesats pä utbildnings-     utgifter för att beskattningen inte skall komplice-
44148: verksamhet av detta slag. Andringar av den skat-      ras och för att tillsynsbehovet, som alltid blir
44149: tesats som tillämpas pä bilskoleverksamhet är         aktuellt vid undantag, inte skall öka.
44150: säledes inte att vänta.                                  Eftersom förslagen i spörsmålet i ingen hän-
44151:    Bilskolbilarna var skattefria i bilbeskattning-    delse kan genomföras på grund av deras ekono-
44152: en 1960-1967. Erfarenheterna därav var inte sär-      miska påverkan på i huvudsak mervärdesskat-
44153: skilt uppmuntrande, eftersom bilskolorna dä pä        ten, ämnar regeringen inte ändra den nuvarande
44154: grund av skattefriheten köpte även sädana bilar       beskattningen av bilskolor eller bilar som an-
44155: som inte lämpade sig för bi1skolbruk, i nägra fall    vänds inom bilskolverksamhet.
44156: köptes t.o.m. sportbilar. Nu skulle det inte heller
44157: 
44158:      Helsingfors den 4 juni 1997
44159: 
44160:                                                                                   Minister Arja Alho
44161: