<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
131 Käyttäjää paikalla!
0.0068991184234619
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997 1998
1999
2000
A_1997_1 | A_1997_2 | A_1997_3 | A_1997_4 | A_1997_5 | A_1997_6 | B_1997_1 | B_1997_2 | C_1997_1 | C_1997_2 | D_1997_1 | D_1997_2 | E_1997_1 | E_1997_2 | F_1997_1 | F_1997_2 | F_1997_3 | F_1997_4 | F_1997_5 | Hak_1997 | PTK_1997_1 | PTK_1997_2 | PTK_1997_3 | PTK_1997_4 | PTK_1997_5 |
1: Vuoden 1997
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: F3
10: Kirjalliset kysymykset
11: 541-820
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: ISSN 0783-991X
18:
19: OY EDITA AB. HELSINK11998
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22:
23: Kirjalliset kysymykset 541-820
24:
25: 541 Hannu Kemppainen /kesk ym.: Metsätalouden 557 Raimo Holopainen /sd: Liikenneturvallisuuden
26: työpaikkojen turvaamisesta Pohjois- ja Itä-Suo- parantamisesta hirvialueilla
27: messa
28: 558 Esa Lahtela /sd ym.: Lyijyhaulien käytöstä vesi-
29: 542 Sulo Aittoniemi /kesk: Sotaveteraanien kuntou- lintujen metsästyksessä
30: tuspäätösten julkisuudesta
31:
32: 543 Sulo Aittoniemi /kesk: Euroopan unionin rinnas- 559 Päivi Räsänen /skl: Suomen väestörakenteen tasa-
33: tamisesta liittovaltioon painottamisesta
34:
35: 544 Sulo Aittoniemi /kesk: Tielaitoksen vastuun to- 560 Esa Lahtela /sd ym.: Puun valitsemisesta Finlan-
36: teutumisesta dia-talon pinnoitteeksi
37:
38: 545 Sulo Aittoniemi /kesk: Työnjakamisen ja vuorot- 561 Sulo Aittoniemi /kesk: EMO-sopimukseen liitty-
39: telun toteuttamisesta vän varauman kirjaamisesta
40: 546 Sulo Aittoniemi /kesk: Sähkömarkkinalain vaiku- 562 Sulo Aittoniemi /kesk: Sotaveteraanien oikeudes-
41: tuksista sähkön hintaan ta valita kuntoutuslaitos
42: 547 Sulo Aittoniemi /kesk: Ulosottoviranomaisten
43: koulutuksesta ja informaatiosta 563 Sulo Aittoniemi /kesk: Varusmieslääkärinä teh-
44: dyn työn huomioon ottamisesta osaksi orien-
45: 548 Marjatta Vehkaoja /sd: Oppisopimuskoulutuk- toivaa vaihetta
46: seen pääsyn turvaamisesta Vaasan seudulla
47: 564 Marjaana Koskinen /sd: Asumistuen kohdentu-
48: 549 Klaus Bremer /r: Liikenneministerin kirjalliseen misesta
49: kysymykseen antaman vastauksen täsmentämi-
50: sestä 565 Esa Lahtela /sd: Vapaaehtoista palokuntatyötä
51: tekevien sovitellun työttömyyspäivärahan mää-
52: 550 Matti Vanhanen /kesk: Pyöräilijöiden turvallisuu- rittämisestä
53: den parantamisesta
54: 566 Matti Saarinen /sd: Eräiden jätevesien puhdista-
55: 551 Mikko Kuoppa /va-r ym.: Työttömyysturvaa misesta. Peruutettu
56: koskevien säännösten kehittämisestä
57: 567 Kari Rajamäki /sd: Autoveron palauttamisesta
58: 552 Kimmo Kiljunen /sd: Eläkeindeksin laskutavan liikuntarajoitteisille
59: yhdenmukaistamisesta
60: 568 Maija Rask /sd ym.: Tupakkatuotteiden myynti-
61: 553 Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen toimeenpane- ikärajan valvonnasta
62: mista punnituksista
63: 569 Janina Andersson /vihr: Suomessa käytettävän
64: 554 Eero Lämsä /kesk: Maisemoinnin huomioon otta- uraanin alkuperästä
65: misesta kaivostoiminnassa
66: 570 Janne Viitamies /sd ym.: Ginsengin viljelyn aloit-
67: 555 Matti Väistö /kesk: Lyijyhaulien käytön osittai- tamisen turvaamisesta
68: sesta sallimisesta vesilintujen metsästyksessä
69: 571 Annikki Koistinen /kesk ym.: EU-tuen kohdenta-
70: 556 Kari Rajamäki /sd: Liikenneturvallisuuden val- misesta syrjäseutujen kunnille myönnettäviin ve-
71: vonnan tehostamisesta rohelpotuksiin
72:
73: 280132
74: 4 Sisällysluettelo
75:
76: 572 Klaus Bremer /sv m.fl.: Övervakningen av spöfis- 588 Mats Nyby /sd: Suomen Autokatsastus Oy:n
77: ket omaksumasta etunimikäytännöstä
78:
79: 572 Klaus Bremer /r ym.: Viehekalastuksen valvon- 589 Kimmo Kiljunen /sd: Ulkomailla työskentelevien
80: nasta oikeudesta sosiaali turvaan
81:
82: 590 Kimmo Kiljunen /sd: Tadzhikistanin rauhanpro-
83: 573 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Kaksikielisen teknisen sessin tukemisesta
84: tiedekunnan perustamisesta Vaasan yliopistoon
85: 591 Ola Rosendahl /sv m.fl.: Skäliga handläggningsti-
86: 574 Marjaana Koskinen /sd ym.: Toimenpiteistä koi- der för marktäktsärenden
87: raverolain kumoamiseksi
88: 591 Ola Rosendahl /r ym.: Maa-ainesasioiden käsitte-
89: 575 Klaus Bremer /r: Alkoholin vaikutusten vähentä- lyaikojen kohtuullistamisesta
90: misestä tieliikenteessä
91: 592 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Sairausvakuutuksen
92: 576 Erkki Pulliainen /vihr: Metsän hyönteis- ja sieni- vähimmäispäivärahan leikkauksen vaikutuksista
93: tuhojen torjunnasta
94: 593 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Vankiloiden turval-
95: 577 Esa Lahtela /sd ym.: Junaliikenteen turvaamisesta lisuuden parantamisesta
96:
97: 578 Mikko Elo /sd ym.: Kevyen liikenteen väylän ra- 594 Paula Kokkonen /kok ym.: Ilotalojen toimintaan
98: kentamisesta Kiikoisiin välille Jaara-Tervahau- puuttumisesta
99: ta
100: 595 Tuulikki Hämäläinen /sd: Erävalvonnan tehosta-
101: 579 Aulis Ranta-Muotio/kesk ym.: Maatilojen suku- misesta Pohjois-Suomessa
102: polvenvaihdosten lisäämistä edistävistä toimenpi-
103: teistä 596 Armas Komi /kesk: Päikallispoliisin palvelujen
104: järjestämisestä
105: 580 Reijo Kallio /sd: Väestönsuojien rakentamisesta
106: 597 Raimo Vistbacka /ps: Toimenpiteistä Internet-
107: 581 Risto Kuisma /nuors ym.: Työttömien itsensä yhteyksien rajoittamiseksi
108: työllistämisen edistämisestä
109: 598 Pehr Löv /sv m.fl.: Ett system för utjämning av
110: 582 Matti Saarinen /sd: Eräiden jätevesien puhdista- kostnader för barnskydd samt för vård av utlän-
111: misesta ningar och speciellt gravt handikappade
112:
113: 583 Risto Penttilä /nuors: Kansainvälisiä panttivanki- 598 Pehr Löv /r ym.: Lastensuojelusta sekä ulkomaa-
114: tapauksia koskevien menettelytapaohjeiden laati- laisten ja erityisen vaikeavammaisten hoidosta
115: misesta aiheutuvien kustannusten tasausjärjestelmästä
116:
117: 584 Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Puutossalmen väy- 599 Mikko Elo /sd: Kirkon henkilöstön työaikaa kos-
118: län liikennejärjestelyjen parantamisesta kevien säännösten valmistelusta
119:
120: 585 Matti Vanhanen /kesk: Henkilöliikenteen ja koti- 600 Tuija Nurmi /kok: Lahden sotilaskodin peruskor-
121: maan tavaraliikenteen yrittäjätutkintojen yhteen- jauksesta
122: sovittamisesta
123: 601 Maija Perho/kok: Valtion taidehallinnon kehittä-
124: 586 Suvi Linden /kok ym.: Sodissa kaatuneiden suo- misestä
125: malaisten etsinnän loppuun saattamisesta
126: 602 Marjatta Vehkaoja /sd: Päivähoidon maksualen-
127: 587 Erkki Pulliainen /vihr: ESR-koulutushankkeiden nusten myöntämisestä
128: toteutuksesta
129: 603 Ulla Anttila /vihr ym.: Kehitysvammaisten olo-
130: 588 Mats Nyby /sd: Finlands Bilbesiktning Ab:s bruk suhteiden parantamisesta erityishuollon keskus-
131: av förnamn laitoksissa
132: Sisällysluettelo 5
133:
134: 604 Ola Rosendahl/sv m.fl.: Handläggningen av an- 621 Raimo Vistbacka /ps: Valtionhallinnon virka-
135: sökningar om begränsning av spöfiske miesten työmatkakulujen vähentämisestä
136:
137: 604 Ola Rosendahl/r ym.: Viehekalastuksen rajoitta- 622 Ulla-Maj Wideroos /r ym.: Ihmisarvoisen kohte-
138: mista koskevien hakemusten käsittelystä lun turvaamisesta pitkäaikaissairaille
139: 605 Margareta Pietikäinen /sv m.fl.: Åtgärder för att
140: stöda västra Nyland 623 Kimmo Kiljunen /sd: Pääkaupunkiseudun maa-
141: kunta-arkiston ja Helsingin kaupunginarkiston
142: 605 Margareta Pietikäinen /r ym.: Toimenpiteistä yhdistämisestä
143: Länsi-Uudenmaan tukemiseksi
144: 624 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Yritystoimintana
145: 606 Mikko Kuoppa /va-r ym.: Työttör:1ien oikeustur- järjestettävän viehekalastuksen luvanvaraisuu-
146: van parantamisesta desta toisen vesialueelia
147:
148: 607 Marjaana Koskinen /sd ym.: Päivähoitolain laa- 625 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Sillan rakentamisesta
149: jennuksen vaikutuksista Kemijoen yli Pelkosenniemen kirkonkylän koh-
150: dalla
151: 608 Anu Vehviläinen /kesk: Yrittäjien oikeudesta sai-
152: rauspäivärahaan 626 Raimo Vistbacka /ps: Perhon ja Kinnulan välisen
153: maantien 7520 perusparantamisesta
154: 609 Anu Vehviläinen /kesk: Hallituksen energiapoliit-
155: tisesta linjasta ja ydinvoiman lisärakentamisesta
156: 627 Sulo Aittoniemi /kesk: Porojen teuraskuljetuksis-
157: 610 Sulo Aittoniemi /kesk: Somalipakolaisten paluu- ta
158: muuton tukemisesta
159: 628 Kauko Juhantalo /kesk ym.: 4H-kerhoneuvojien
160: 611 Sulo Aittoniemi /kesk: Ensiapupakkauksen mää- aseman parantamisesta
161: räämisestä pakolliseksi yksityisautoihin
162: 629 Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk: Työmarkkina-
163: 612 Sulo Aittoniemi /kesk: Perustuslakituomioistui- tukea koskevien säännösten vaikutuksista nuor-
164: men perustamisesta ten kouluttautumiseen
165:
166: 613 Sulo Aittoniemi /kesk: Asevelvollisten motivoimi- 630 Virpa Puisto /sd ym.: Haahkojen rauhoittamises-
167: sesta valitsemaan pidempi varusmiespalvelus ta
168:
169: 614 Sulo Aittoniemi /kesk: Naton ja Venäjän välisen 631 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Alaikäisille tarkoi-
170: sopimuksen vaikutuksista Suomen Nato-suhtei- tettujen huvipaikkojen aukioloaikojen sääntelys-
171: siin tä
172:
173: 615 Sulo Aittoniemi /kesk: Arvonlisäveron määrää- 632 Marjatta Vehkaoja /sd: Liikeaikalain soveltamis-
174: misestä sähköverolle ta koskevasta ohjeistuksesta ja valvonnasta
175:
176: 616 Tarja Kautto /sd: Pankkikriisin hoidosta 633 Satu Hassi /vihr: Maanviljelijäperheille soveltu-
177: vien päivähoitomuotojen kehittämisestä
178: 617 Pia Viitanen /sd: Nuorisoyrittäjälainoista
179: 634 Jorma Huuhtanen /kesk: Päihderiippuvuuden
180: 618 Raimo Vistbacka /ps: Lasten ja nuorten päihde- määrittelemisestä tieliikennelainsäädännössä
181: ongelmista
182: 635 Liisa Hyssälä /kesk: EMU-jäsenyyden vaikutuk-
183: 619 Raimo Vistbacka /ps: Vankiloiden huume- ja vä- sista palkkaeroihin
184: kivaltaongelmista sekä vankeinhoitolaitoksen
185: toiminnasta 636 Anu Vehviläinen /kesk: Nuorten työllisyystilan-
186: teen parantamisesta
187: 620 Raimo Vistbacka /ps: Poliisipalvelujen saatavuu-
188: den heikkenemisestä ja siitä aiheutuneista ongel- 637 Ulla Juurola /sd ym.: Verkostomarkkinointiin
189: mista osallistuvien verottamisesta
190: 6 Sisällysluettelo
191:
192:
193: 638 Ulla Juurola /sd ym.: Kuntien sosiaali- ja terveys- 656 Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Vammaisten opis-
194: palveluiden yksityistämisestä kelijoiden oikeudesta koulumatkatukeen
195:
196: 639 Sulo Aittoniemi /kesk: Natura 2000 -ohjelman 657 Tuulikki Hämäläinen /sd: Elintarvikevalvonnan
197: valmistelusta tehostamisesta
198:
199: 640 Hannes Manninen /kesk: Alkoholin ja tupakan 658 Sulo Aittoniemi /kesk: Työttömien työnhakijoi-
200: myyntiä koskevan ikärajasäännöksen soveltami- den kannustamisesta itsensä työllistämiseen
201: sesta
202: 659 Kimmo Kiljunen /sd: Luokattomaan yläasteeseen
203: 641 Pentti Tiusanen /vas: Saimaan kanavan vuokra- siirtymisestä
204: sopimuksen jatkamisesta
205: 660 Sulo Aittoniemi /kesk: Paluumuuttajia koskevien
206: 642 Kyösti Karjula /kesk: Rajojen kunnossapidon te- verosäännösten korjaamisesta
207: hostamisesta
208:
209: 643 Reino Ojala /sd: Kirjallisiin kysymyksiin anne- 661 Sulo Aittoniemi /kesk: Lyijyhaulien käytöstä met-
210: tuista vastauksista sästyksessä
211:
212: 644 Marja-Leena Viljamaa /sd ym.: Silmäkirurgipal- 662 Eva Biaudet /sv: Beskattningen av naturgasbilar
213: veluiden turvaamisesta
214: 662 Eva Biaudet /r: Maakaasuautojen verotuksesta
215: 645 Sulo Aittoniemi /kesk: Puun käytön edistämisestä
216: energiantuotannossa 663 Mikko Elo /sd ym.: Eläkekaton asettamisesta
217:
218: 646 Sulo Aittoniemi /kesk: Erilaisten energiatuotan- 664 Mikko Elo /sd ym.: Suomen kielen aseman paran-
219: tomuotojen kehittämisestä tamisesta Ruotsissa
220:
221: 647 Kari Rajamäki /sd: Tekesin resurssien turvaami- 665 Sinikka Hurskainen /sd ym.: Yrittäjän työttö-
222: sesta erityisesti Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa myysturvan parantamisesta
223:
224: 648 Hannu Kemppainen /kesk ym.: InkeriJäisten pa- 666 Sinikka Hurskainen /sd ym.: Liikuntapaikkojen
225: Juumuuttajien peruseläketurvan järjestämisestä peruskorjauksesta
226:
227: 649 Matti Vanhanen /kesk: Huumepoliisin toimival- 667 Sinikka Hurskainen /sd ym.: Ulkomaille muutta-
228: tuuksien laajentamisesta van eläkkeensaajan verotuksesta
229:
230: 650 Toimi Kankaanniemi /skl: Yhteisöveron tuoton 668 Minna Karhunen /kok ym.: Yleishyödyllistenjär-
231: jakamisesta jestöjen omistamien kiinteistöjen verotuksesta
232:
233: 651 Sulo Aittoniemi /kesk: Natura-muistutusten ai- 669 Esa Lahtela /sd ym.: TEL-eläkkeiden maksujär-
234: heuttamien kulujen korvaamisesta maanomista- jestelmän kehittämisestä
235: jille
236: 670 Ossi Korteniemi /kesk: Poikkeuslupa-asioita kos-
237: 652 Sulo Aittoniemi /kesk: Psykoterapian ja psyko- kevien valitusten käsittelyn nopeuttamisesta
238: analyysin sairausvakuutuskorvauksista
239: 671 Marjaana Koskinen /sd ym.: Työllistämistuen
240: 653 Pia Viitanen /sd: Moottorikeikkojen ja mopojen myöntämisperusteiden täsmentämisestä
241: seisontavakuuttamisesta
242: 672 Esa Lahtela /sd ym.: Kirkkolain henkilöstöä kos-
243: 654 Jukka Vihriälä /kesk: Omavalmisteisen auton ve- kevien säännösten kehittämisestä
244: rotuksen kohtuullistamisesta
245: 673 Marjaana Koskinen /sd: Lemmikkieläinten hoito-
246: 655 Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Liikuntavammais- paikkojen valvonnasta
247: ten pitkäaikaispotilaiden laitoshoidon paranta-
248: misesta 674 Jaakko Laakso /vas: Sipoonjoen suojelusta
249: Sisällysluettelo 7
250:
251: 675 Mats Nyby /sd: Yhteisomistuksessa olevien aluei- 693 Heikki Koskinen /kok: Varusmiesten osallistu-
252: den hallinnon järjestämisestä misesta avustustehtäviin Pohjanmaalla
253:
254: 676 Tarja Kautto /sd: Natura 2000 -hankkeen valmis- 694 Sinikka Hurskainen /sd ym.: Pienituloisten työt-
255: telusta tömyyspäivärahan määräytymisestä
256:
257: 695 Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Asunto-osakkeen
258: 677 Esa Lahtela /sd ym.: Arvokalojen vähimmäismit- arvon määräytymisestä perintö- ja lahjaverotuk-
259: tojen nostamisesta sessa
260:
261: 678 Pia Viitanen /sd ym.: Omaishoitajien aseman pa- 696 Helena Vartiainen /sd: Aviopuolison tulojen vai-
262: rantamisesta kutuksesta sairaalamaksuihin
263:
264: 679 Jorma Kukkonen /sd ym.: Kioskikaupan valvon- 697 Helena Vartiainen /sd: Yleisten oikeusavustajien
265: nan tehostamisesta palkkauksesta
266:
267: 680 Tero Mölsä /kesk ym.: Joukkoliikenteen toimin- 698 Pentti Tiusanen /vas: VR:n henkilöliikennepal-
268: taedellytysten turvaamisesta velujen säilyttämisestä
269:
270: 681 Raimo Holopainen /sd: Linja-autonkuljettajien 699 Timo Laaksonen /vas ym.: Rataverkon kehittä-
271: työllisyystilanteen turvaamisesta mishankkeista
272:
273: 700 Raimo Holopainen /sd: Mielenterveyspotilaiden
274: 682 Risto Kuisma /nuors ym.: ILO:n sopimuksessa avohoito- ja terveydenhoitopalvelujen kehittä-
275: määritellyn kolmikantaperiaatteen soveltamises- misestä
276: ta
277: 701 Kari Kantalainen /kok ym.: Kilpailun toteutu-
278: 683 Toimi Kankaanniemi /skl: Liikenneturvallisuu- misesta aikuiskoulutuksessa
279: den parantamisesta Konneveden Hytölän koulun
280: kohdalla 702 Kari Kantalainen /kok ym.: Julkisten yhteisöjen
281: ja yksityisyritysten välisen kilpailun tasapainot-
282: 684 Toimi Kankaanniemi /skl: EU:n tavoite 2 -ohjel- tamisesta
283: man rahoituksesta ja toteutuksesta
284: 703 Valto Koski /sd: Kotimaisten piensijoittajien
285: 685 Tapio Karjalainen /sd: Provisiopalkkaisen työttö- aseman turvaamisesta
286: myyspäivärahan määräytymisestä
287: 704 Risto Kuisma /nuors ym.: Työttömän kannusta-
288: 686 Sakari Smeds /skl: Eroottisten puhelinpalvelujen misesta omatoimiseen työllistymiseen
289: mainostamisesta
290: 705 Jaakko Laakso /vas: Hiidenveden rehevöitymi-
291: 687 Paula Kokkonen /kok ym.: Funktionaalisten elin- sen pysäyttämisestä
292: tarvikkeiden markkinoinnin edistämisestä
293: 706 Timo Ihamäki /kok: Terveyttä edistäviä elintar-
294: 688 Toimi Kankaanniemi /skl: Nelosen televisiotoimi- vikkeita koskevan yhteisölainsäädännön tar-
295: luvan myöntämisestä peellisuudesta
296:
297: 689 Pirkko Peltomo /sd ym.: Väkivaltarikoksista an- 707 Mikko Kuoppa /va-r: Postin ja Postipankin
298: netuista rangaistuksista konttoreiden toiminnan turvaamisesta Tampe-
299: reella
300: 690 Aapo Saari /kesk: Maatalousyrittäjän ansiotulon
301: laskentatavan selkeyttämisestä 708 Hannes Manninen /kesk: Sosiaali- ja terveyden-
302: huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta anne-
303: 691 Sulo Aittoniemi /kesk: Vankilajärjestelmän kehit- tun lain 14 §:n soveltamisesta
304: tämisestä
305: 709 Armas Komi /kesk ym.: Ilmailun opetuksen ja
306: 692 Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin toimivaltuuksien ilma-alusten vuokrauksen arvonlisäveron alen-
307: laajentamisesta tamisesta
308: 8 Sisällysluettelo
309:
310:
311: 710 Martti Tiuri /kok: Turun yliopiston oikeudesta 725 Kari Rajamäki /sd: Vaalipiirijaon tarkistamisesta
312: antaa elektroniikka-alan diplomi-insinööritut-
313: kinto 726 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Kunnallisveron
314: jakamisesta osittain kesämökkikunnalle
315: 711 Tero Mölsä /kesk ym.: Viljelijöiden tulotason pa-
316: lauttamisesta ED-sopimuksen edellyttämälle ta-
317: solle 727 Esa Lahtela/sd: Venäjänja Suomen välisen viisu-
318: mijärjestelmän kehittämisestä
319: 712 Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Verovelkojen peri-
320: ruisestä 728 Marjatta Vehkaoja /sd: Tupakasta viemittavien
321: tuotteiden myynnistä päivittäistavarakaupoissa
322: 713 Jorma Vokkolainen /vas: Kymijoen-Mäntyhar-
323: jun kanavahankkeen valmistelusta ja toteuttami- 729 Leena Luhtanen /sd ym.: Kuopion yliopiston ap-
324: sesta teekin perustamisesta
325:
326: 714 Timo Ihamäki /kok: Opetusalan täydennyskoulu- 730 Tauno Pehkonen /skl: Viitostien linjauksesta vä-
327: tuksen tukirahoituksen turvaamisesta lillä Joroinen-Varkaus
328:
329: 715 Timo Ihamäki/kok: Opetusalan täydennyskoulu- 731 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Kuorma-autojen kuor-
330: tuksen järjestämisestä mien peittämisestä
331:
332: 716 Satu Hassi /vihr: Kevyen liikenteen turvallisuu- 732 Jukka Mikkola /sd: Valtion tilausten kohdenta-
333: den parantamisesta misesta
334:
335: 717 Satu Hassi /vihr: Opintotuen asumislisän maksa- 733 Jukka Mikkola/sd: Ympäristömittareista havain-
336: misesta koko vuoden ajalta toja tekevien henkilöiden aseman turvaamisesta
337:
338: 718 Gunnar Jansson /sv: Beaktande av språkstadgan- 734 Minna Karhunen /kok: Ympäristövaikutusten
339: dena i Luftfartsverket arviointimenettelyn laajentamisesta
340:
341: 718 Gunnar Jansson /r: Kielisäännösten huomioon 735 Minna Karhunen /kok: Laskennallisen toimeen-
342: ottamisesta Ilmailulaitoksessa tulotuen siirtämisestä Kansaneläkelaitokselle
343:
344: 719 Tauno Pehkonen /skl: Pyöräilijöiden ja rullaluis- 736 Minna Karhunen /kok: Vanhempien elatusvelvol-
345: telijoiden suojakypärän käytön lisäämisestä lisuuden määritteleruisestä
346:
347: 720 Pehr Löv /sv m.fl.: Folkpensionsanstaltens köp av 737 Minna Karhunen /kok: Teostomaksujen perirui-
348: rehabiliteringstjänster sestä takseilta
349:
350: 720 Pehr Löv /r ym.: Kansaneläkelaitoksen kuntou- 738 Kari Kantalainen /kok ym.: Työttömyyskassalain
351: tuspalvelujen ostosta noudattamisesta
352:
353: 721 Sakari Smeds /skl: Lappeenrannan varuskunnan 739 Maria Kaisa Aula /kesk: Yliopistoon hakeutumi-
354: toimintojen säilyttämisestä sen vaikutuksesta työmarkkinatukeen
355:
356: 722 Margareta Pietikäinen /sv: Tillgodoseende av dys- 740 Paula Kokkonen /kok: Lääkekustannustyöryh-
357: Iektikernas behov män muistion Iausuntoajan pidentämisestä
358:
359: 722 Margareta Pietikäinen /r: Lukihäiriöisten tarpeis- 741 Marjatta Vehkaoja/sd: Merenkurkun laivaliiken-
360: ta huolehtimisesta teen turvaamisesta
361:
362: 723 Reijo Kallio /sd: Lapsilta perittävien linja-auto- 742 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Tilaviinien tuotantoedel-
363: taksojen kohtuullistamisesta lytysten edistämisestä
364:
365: 724 Arja Ojala /sd ym.: Viialan-Vesilahden-Lem- 743 Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen määräyksen
366: päälän runkolinjan rakentamisesta lainmukaisuudesta
367: Sisällysluettelo 9
368:
369: 744 Erkki Pulliainen /vihr: Merilohen pyynnistä Tor- 763 Jukka Gustafsson /sd: Valmet kartonkikoneet
370: nionjoella Oy:n suunnitelmista siirtää tuotantoa pois Tam-
371: pereelta
372: 745 Erkki Pulliainen /vihr: Tuoreen kalan ja lihan
373: pakkaustapojen kehittämisestä ja valvonnasta 764 Pia Viitanen /sd: Tampereen seudun työllisyysti-
374: lanteen parantamisesta
375: 746 Erkki Pulliainen /vihr: Metsän hyönteis- ja sieni- 765 Pentti Tiusanen /vas: Luonne- ja käyttäytymishäi-
376: tuhojen torjunnasta riöisten hoitoonohjauksesta
377:
378: 747 Erkki Pulliainen /vihr: Teuraseläinkuljetusten ta- 766 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Apteekkipalveluiden
379: son säilyttämisestä turvaamisesta syrjäseuduilla
380:
381: 748 Erkki Pulliainen /vihr: Kansanterveyslaitoksen 767 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Porotalouden edelly-
382: valmiuksien parantamisesta epidemiatilanteissa tysten parantamisesta
383:
384: 749 Erkki Pulliainen /vihr: Kolmannen sektorin työ- 768 Margareta Pietikäinen /sv: Bättre skoltransporter
385: paikkojen lisäämisestä i glesbygden och skärgården
386:
387: 750 Erkki Pulliainen /vihr: Ympäristöystävällisen 768 Margareta Pietikäinen /r: Syrjäseutujen ja saaris-
388: bensiinin käytön edistämisestä ton koulukyytitilanteen parantamisesta
389:
390: 751 Erkki Pulliainen /vihr: Suuryritysten veroasteen 769 Hannes Manninen /kesk: Opintolainan valtionta-
391: korottamisesta kauksen epäämisestä
392:
393: 752 Raimo Vistbacka /ps: Alihintasäännöstön sovel- 770 Erkki Pulliainen /vihr: Elämänkatsomustiedon
394: tamisesta pakkohuutokaupoissa opetuksen kehittämisestä
395:
396: 753 Klaus Bremer /r: Lentoturvallisuushallinnon uu- 771 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Teno- ja Näätämöjo-
397: delleenorganisoimisesta kien lohikantojen turvaamisesta
398:
399: 754 Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen henkilökunnan 772 Pirkko Peltomo /sd: Puualan koulutuksen turvaa-
400: yksityisten lentomatkojen maksullisuudesta misesta Porin Metsäopistossa Kullaalla
401:
402: 755 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Engel-yhtiön toteutta- 773 Tuija Pohjola /sd: Vanhempien tulojen vaikutuk-
403: miin irtisanomisiin liittyvien vastuukysymysten sesta alle 20-vuotiaiden saamaan opintorahaan
404: selvittämisestä
405: 774 Liisa Hyssälä /kesk: Valtionosuuksien laskenta-
406: 756 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lapin aluetuen tur- perusteiden yhdenmukaistamisesta
407: vaamisesta EU:n Agenda 2000 -ohjelmassa
408: 775 Liisa Hyssälä /kesk: Veteraanihautojen lunastuk-
409: 757 Jari Koskinen /kok: EU:n laajentumisen vaiku- sesta
410: tuksista maatalouspolitiikkaan
411: 776 Armas Komi /kesk: Alle 25-vuotiaiden kohtelusta
412: 758 Pentti Tiusanen /vas: Natriumkloridin vähentä- työvoimahallinnossa
413: misestä elintarvikkeissa
414: 777 Armas Komi /kesk: Vapaa-ajan asuntojen ympä-
415: 759 Pentti Tiusanen /vas: Itämeren suojelemisesta ristöinvestointien tukemisesta
416:
417: 760 Anu Vehviläinen /kesk: Seutulippusopimusten 778 Armas Komi /kesk: Diabeetikkojen ruokavalion
418: tulkinnasta seurannasta
419:
420: 761 Kimmo Kiljunen /sd: Sirkus- ja varieteetaiteilijoi- 779 Säde Tahvanainen /sd: Valtakunnallisen hakujär-
421: den julkisesta tukemisesta jestelmän luomisesta ammattikorkeakouluille
422:
423: 762 Raimo Vistbacka /ps: Alkoholin anniskeluhake- 780 Säde Tahvanainen /sd: Alennuskortin myöntämi-
424: musten käsittelyaikojen lyhentämisestä sestä osa-aikaeläkeläisille
425:
426: 2 280132
427: 10 Sisällysluettelo
428:
429:
430: 781 Raimo Vistbacka /ps: Lukion oppikirjojen vaih- 799 Sulo Aittoniemi /kesk: Suunnitelmista myydä Va-
431: tuvuudesta pon liiketoimintoja
432:
433: 782 Raimo Vistbacka /ps: Heikkonäköisten aseman 800 Sulo Aittoniemi /kesk: Rakennushallituksen pal-
434: parantamisesta julkisessa hallinnossa veluksessa olleiden siivoojien koulutus- ja erora-
435: hasta
436: 783 Raimo Vistbacka /ps: Omaishoitajille kuuluvien
437: korvausten turvaamisesta 801 Matti Vähänäkki /sd: Opiskelijoiden valitsemises-
438: ta aikuiskoulutuskeskusten työllisyyskursseille
439: 784 Matti Vanhanen /kesk: Valtion rahoitustuen koh-
440: dentamisesta maatiloille 802 Esa Lahtela /sd ym.: Pakkolunastettujen maa-
441: alueiden palauttamisesta alkuperäisille omistajille
442: 785 Ossi Korteniemi /kesk: Valtion LEL-työsuhteiden
443: palveluajan hyväksilukemisesta VEL-eläkkee- 803 Esa Lahtela /sd ym.: Työttömien opiskelumah-
444: seen dollisuuksien lisäämisestä ammattikorkeakoulu-
445: jen iltalinjoilla
446: 786 Matti Vanhanen /kesk: Työmatkakulujen vero-
447: kohtelusta 804 Päivi Räsänen /skl: Tyttöjen ympärileikkauksen
448: ehkäisemisestä
449: 787 Sulo Aittoniemi /kesk: Kiinteistökauppaa koske-
450: vien säännösten kehittämisestä 805 Päivi Räsänen /skl: Suurpetokantojen kasvun py-
451: säyttämisestä
452: 788 Sulo Aittoniemi /kesk: ALS-potilaiden sairausku-
453: lujen korvaamisesta 806 Satu Hassi /vihr: Alle 23-vuotiaiden maksamista
454: työeläkemaksuista
455: 789 Sulo Aittoniemi /kesk: Tuomioistuinlaitoksen us-
456: kottavuuden parantamisesta 807 Satu Hassi /vihr: Sukupuolten välisen tasa-arvon
457: edistämistavoitteiden ottamisesta huomioon
458: 790 Sulo Aittoniemi /kesk: Rikosrekisteritietojen jul- opettajakoulutuksessa
459: kisuuden laajentamisesta
460: 808 Juha Karpio /kok: Helikopterihankintojen tar-
461: 791 Sulo Aittoniemi /kesk: Postipankin korkotukilai- koituksenmukaisuuden uudelleenarvioimisesta
462: nasta perimän palkkion kohtuullistamisesta
463: 809 Maija-Liisa Veteläinen /kesk: EU:n tavoiteohjel-
464: 792 Raimo Vistbacka /ps: Koulumatkakustannusten mien indeksivarojen kansallisesta rahoituksesta
465: omavastuuosuuden poistamisesta
466: 810 Maija-Liisa Veteläinen /kesk: HautausaJan yrittä-
467: 793 Tuija Nurmi /kok: EU:n yritystukien kohdenta- jiltä perittävän dieselveron alentamisesta
468: misesta
469: 811 Maija-Liisa Veteläinen /kesk: Omaishoidontuen
470: 794 Vuokko Rehn /kesk: Avioerolasten taloudellises- työllisyys- ja sosiaalipoliittisista vaikutuksista
471: ta tukemisesta
472: 812 Tuija Pohjola /sd: ASP-Iainoja koskevan ikärajoi-
473: 795 Ola Rosendahl /sv m.fl.: Värderingsgrunder för tuksen poistamisesta
474: mark enligt förmögenhetsskattelagen
475: 813 Pentti Tiusanen /vas: Energiaverotuksen uudista-
476: 795 Ola Rosendahl /rym.: Varallisuusverolain mukai- misesta
477: sista maan arvostusperusteista
478: 814 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtioneuvoston auton-
479: 796 Kari Rajamäki /sd: Päivähoito-oikeuden ja päivä- kuljettajien toimimisesta kirjallisten kysymysten
480: hoitomaksujen tarkistamisesta vastaajina
481:
482: 797 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Ylimääräisen sairausva- 815 Sulo Aittoniemi /kesk: Kansantulon jakautumi-
483: kuutusmaksun määräämisestä eläkeläisille sesta
484:
485: 798 Kari Myllyniemi /kesk: Avioliittolain sovittelua 816 Sulo Aittoniemi /kesk: Asianajajien palkkioiden
486: koskevien säännösten kehittämisestä kohtuullistamisesta
487: Sisällysluettelo II
488:
489: 817 Klaus Bremer /sv m.fl.: En generell befordran av 819 Mikko Elo /sd: Viittomakieltä käyttävien tasaver-
490: veteranerna tili en högre militär grad taisesta kohtelusta
491:
492: 817 Klaus Bremer /r ym.: Veteraanien yleisestä ylentä- 820 Kirsti Ala-Harja /kok ym.: Oikeudenkäyntiavus-
493: misestä korkeampaan sotilasarvoon tajien saannin turvaamisesta
494:
495: 818 Mikko Elo /sd: Osakkeiden lainaamisesta veron-
496: kiertotarkoituksessa
497: KK 541/1997 vp
498:
499: Kirjallinen kysymys 541
500:
501:
502:
503:
504: Hannu Kemppainen /kesk ym.: Metsätalouden työpaikkojen turvaa-
505: misesta Pohjois- ja Itä-Suomessa
506:
507:
508: Eduskunnan Puhemiehelle
509:
510: Pohjois- ja Itä-Suomen metsävaltaiset kunnat kinlaiseen sopuun pääsemisessä toiveena oli, että
511: ovat menettäneet runsaasti työpaikkoja vanho- suojelukiistat päättyisivät eivätkä nämä alueet
512: jen metsien suojelupäätöksen johdosta. Näillä enääjoutuisi suojelutoimenpiteiden vuoksi kärsi-
513: alueilla suojeluohjelmien laaja toteuttaminen on mään. Nyt kuitenkin jo heti päätöksenteon jäl-
514: ollut haittavaikutuksiltaan tavallista suurempaa, keen on käynyt ilmi, että edelleen kaavaillaan
515: koska metsätalous muodostaa täällä aluetalou- lisäsuojelua. Ns. Vihreän vyöhykkeen muodos-
516: dessa paljon suuremman osan kuin muualla Suo- taminen itärajalle on uusi suojeluhanke. Ministe-
517: messa. Metsät uusiutuvana luonnonvarana olisi- ri Haavisto totesi valtioneuvoston kyselytunnilla
518: vat kuitenkin ekologisesti kestävin elinkeinoelä- 15.5., että tähän suojeluohjelmaan ei olla esittä-
519: män kehittämissuunta näillä aluilla. Kompen- mässä uusia alueita. Vihreän vyöhykkeen valmis-
520: saatiotoimenpiteet suojeluhaittojen korvaami- telusta tihkuneiden tietojen mukaan Vihreään
521: seksi eivät riitä kattamaan menetyksiä. Kompen- vyöhykkeeseen ollaan kuitenkin kaavailemassa
522: saatio-ohjelmat jäivät mitoitukseltaan vajaiksi, runsaasti uusia, pääasiassa Metsähallituksen
523: lisäksi niiden vaikutus useimmiten on keinote- metsämaita. Pohjois- ja Itä-Suomen aluetalous ei
524: koinenja lyhytaikainen. Kun nämä alueet työlli- ilman suuria kasaantuvia haittavaikutuksia enää
525: syyden kannalta ovat jo muutenkin valtakunnan kestä lisäsuojelua.
526: heikoimpia ja valtion säästötoimenpiteet kohdis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
527: tuvat näille alueille raskaimpina, olisivat kaikki jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
528: "kompensaatiotoimenpiteet" olleet tarpeellisia kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
529: jo· ilman suojeluakin. Päätöksiä tehtäessä yhä jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
530: uskotellaan, että valtion maiden suojelu olisi hal-
531: vempaa ja haittavaikutuksiltaan vähäisempää Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
532: kuin yksityismaiden. Työllisyysvaikutukset ovat ns. Vihreän vyöhykkeen suojeluohjel-
533: kuitenkin suurempia, koska Metsähallitus käyt- massa ei enää rasiteta lisäsuojelulla niitä
534: tää työvaltaisempia hakkuumenetelmiä. alueita, jotka vanhojen metsien suojelus-
535: Pohjois- ja Itä-Suomessa mukauduttiin van- sa jo joutuivat runsaasti menettämään
536: hojen metsien suojeluun vastentahtoisesti. Jan- pysyviä metsätalouden työpaikkoja?
537:
538: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
539: Hannu Kemppainen /kesk Annikki Koistinen /kesk Anne Huotari /vas
540: Seppo Kääriäinen /kesk Maria Kaisa Aula /kesk Ossi Korteniemi /kesk
541: Hannes Manninen /kesk Eero Lämsä /kesk
542:
543:
544:
545:
546: 279001
547: 2 KK 541/1997 vp
548:
549:
550:
551:
552: Eduskunnan Puhemiehelle
553:
554: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa janläheisen Vihreän vyöhykkeen maankäytöneri
555: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tavoitteet voidaan sovittaa yhteen. Samalla pää-
556: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tettiin myös hankkeiden kansallisesta rahoituk-
557: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu sesta. Hankkeiden täsmentämiseksi vahvistettiin
558: Kemppaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- lisäksi 13.12.1996 aiepöytäkirja Suomen maa- ja
559: myksen n:o 541: metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön
560: sekä Karjalan tasavallan hallituksen välillä yh-
561: Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että teistyöstä kestävän metsätalouden edistämisessä
562: ns. Vihreän vyöhykkeen suojeluohjel- ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa.
563: massa ei enää rasiteta lisäsuojelulla niitä Yhtenä asiakokonaisuuteen liittyvänä osa-
564: alueita, jotka vanhojen metsien suojelus- hankkeena on Vihreän vyöhykkeen yksityiskoh-
565: sa jo joutuivat runsaasti menettämään taisempi määrittely Suomessa ja Venäjällä. Yh-
566: pysyviä metsätalouden työpaikkoja? teisiä tavoitteita on selvitetty muun muassa suo-
567: malais-venäläisessä yhteistyökokouksessa Kuh-
568: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mossa 24.-27.3.1997. Tarkoitus on asettaa kan-
569: vasti seuraavaa: salliset työryhmät Vihreän vyöhykkeen sisällön
570: määrittelemiseksi. Vihreän vyöhykkeen perusta-
571: Ns. Vihreätä vyöhykettä Suomen ja Venäjän minen on ollut viime aikoina myös julkisen kes-
572: rajan tuntumassa on hahmoteltu osana Suomen kustelun kohteena luonnonsuojelujärjestöjen
573: ja Venäjän luonnonsuojeluyhteistyötä. Venäjän ryhdyttyä ajamaan näkyvästi hanketta. Järjestöt
574: Karjalassa vuosina 1992-1994 toteutettu raja- ovat tehneet ehdotuksia ko. Vihreän vyöhykkeen
575: metsäprojekti sekä vanhojen metsien suojeluoh- piiriin sisällytettävistä alueista.
576: jelman valmistelu Suomessa vuosina 1991-1996 Suomen ja Venäjän ympäristöviranomaisten
577: osoittivat, että rajanläheiset alueet ovat varsin välisissä neuvotteluissa on alun alkaen lähdetty
578: merkityksellisiä boreaalisen havumetsätaigan periaatteesta, että Vihreä vyöhyke muodostuisi
579: ekasysteemien ja eliölajiston suojelussa Pohjois- nykyisistä suojelualueista tai sellaisiksi suunni-
580: Euroopassa. Suomalais-venäläisen luonnonsuo- telluista alueista. Kyse ei siten ole varsinaisesta
581: jelutyöryhmän kokouksessa Helsingissä ja Tvär- alueellisesti yhtenäisestä vyöhykkeestä, vaan
582: minnessä syksyllä 1995 päätettiin ryhtyä valmis- alueiden verkostosta tarkemmin määriteltävällä
583: telemaan yhteistä ehdotusta Suomen ja Venäjän etäisyydellä rajan molemmin puolin. Venäjällä
584: rajanläheisten suojelualueiden liittämiseksi suojelualueiden suunnittelu ja suojelupäätösten
585: maailman luonnonperintöluetteloon, joka pe- teko ovat vielä osittain kesken. Suomessa asian
586: rustuu Unescon yleissopimukseen maailman kannalta keskeisistä luontotyypeistä ja suojelu-
587: kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta. alueista on jo tehty viralliset kansalliset suojelu-
588: Suomi on liittynyt sopimukseen vuonna 1987. päätökset muun muassa vanhojen metsien suoje-
589: Vihreän vyöhykkeen nimeäruishankkeella kat- luohjelman tultua hyväksytyksi kesäkuussa
590: sottiin olevan merkitystä erityisesti Venäjän 1996. Niiden pohjalta tullaan arvioimaan, mitä
591: luonnonsuojelualuesuunnitelmien tukemisessa alueita on tarpeen sisällyttää Vihreään vyöhyk-
592: sekä Suomen ja Venäjän harjoittaman luonnon- keeseen ja millä edellytyksillä ko. alueverkostoa
593: suojelu-, tutkimus- ja kulttuuriyhteistyön kehit- voitaisiin ehdottaa sisällytettäväksi Unescon
594: tämisessä. maailman luonnonperintöluetteloon ottaen huo-
595: Suomen hallituksessa asia oli esillä, kun halli- mioon nimeämiselle asetetut kansainväliset kri-
596: tuksen lähialueyhteistyön ministerivaliokunta teerit.
597: linjasi 1.11.1996 metsä- ja luonnonsuojelualan Vihreän vyöhykkeen piiriin tulevien alueiden
598: lähialueyhteistyötarpeita vuoteen 2000. Maa- ja nimeäminen ja mahdollinen liittäminen maail-
599: metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö man luonnonperintöluetteloon ei siten merkitse
600: valmistelevat kokonaisuuteen sisällytettävät lisäsuojelua Suomessa eikä supistuksia esimer-
601: osahankkeet siten, että Suomen ja Venäjän ra- kiksi metsätalouden töissä. Hankkeen keskeinen
602: KK 541/1997 vp 3
603:
604: tavoite on korostaa Suomen ja Venäjän rajanlä- Puun myynnistä ja viennistä saatavat tulot
605: heisten suojelualueiden huomattavaa kansainvä- ovat erittäin merkittäviä Karjalan tasavallan ta-
606: listä merkitystä sekä kartoittaa erilaisia toimin- loudelliselle kehitykselle. Koska Suomi tuo puu-
607: nankehittämismahdollisuuksia ja yhteistyömuo- raaka-ainetta Venäjältä, on myös Suomen kan-
608: toja alueverkostoon liittyen rajan molemmin nalta tärkeää, että kansainvälinen luottamus Ve-
609: puolin. Näitä olisivat esimerkiksi suojelualuever- näjän kykyyn harjoittaa kestävää metsätaloutta
610: kostoon liittyvät hoidon ja käytön kysymykset, olennaisesti paranee. Siksi Vihreän vyöhykkeen
611: alueiden matkailu- ja virkistyskäyttö sekä kult- virallinen määrittely ja toteuttaminen edistäisi
612: tuuri- ja tutkimusyhteistyön kehittäminen. omalta osaltaan myös metsätalouden yhteistyötä
613: Unescon sopimuksen mukainen laaja-alainen lä- ja poistaisi puukaupan esteitä.
614: hestymistapa ja yhteistyö tarjoaisi todennäköi-
615: sesti mahdollisuuksia myös turvata työtä ja toi-
616: meentulomuotoja rajaseuduilla.
617: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997
618:
619: Ympäristöministeri Pekka Haavisto
620: 4 KK 541/1997 vp
621:
622:
623:
624:
625: Tili Riksdagens Ta/man
626:
627: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen delprojekt som ingår i helheten, på så sätt att de
628: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran- olikartade målen för markanvändningen i Gröna
629: de medlem av statsrådet översänt följande av zonen kring gränsen mellan Finland och Ryss-
630: riksdagsman Hannu Kemppainen m.fl. under- land kan sammanjämkas. Samtidigt fattades be-
631: tecknade spörsmål nr 541: slut om den nationella finansieringen av projek-
632: ten. För att ytterligare precisera dem fastställdes
633: Ämnar Regeringen se till att program- vidare 13.12.1996 ett ideprotokoll mellan Fin-
634: met för skydd av den så kallade Gröna lands jord- och skogsbruksministerium och mil-
635: zonen inte blir en ytterligare tilläggsbe- jöministerium samt Karelska republikens reger-
636: lastning med skydd av sådana områden ing om samarbete för att främja hållbart skogs-
637: som, redan då de gamla skogarna skyd- bruk och skydda den biologiska mångfalden.
638: dades, kom att förlora rikligt med perma- Ett delprojekti helheten är en närmare defini-
639: nenta arbetsplatser inom skogsbruket? tion av Gröna zonen i Finland och i Ryssland. De
640: gemensamma syftena har utretts bland annat vid
641: Som svar på detta spörmål får jag vördsamt ett finskt-ryskt samarbetsmöte i Kuhmo 24-
642: anföra följande: 27.3.1997. Det är meningen att det skall tillsättas
643: nationella arbetsgrupper för definition av vad
644: Den så kallade Gröna zonen vid gränsen mel- Gröna zonen innehåller. lnrättandet av Gröna
645: lan Finland och Ryssland har skisserats upp som zonen har på sistone också diskuterats i offentlig-
646: en del av naturvårdssamarbetet mellan Finland heten, efter att naturvårdsorganisationerna ivrigt
647: och Ryssland. Det gränsskogsprojekt som ge- har engagerat sig i projektet. Organisationerna
648: nomfördes i ryska Karelen åren 1992-1994 och har ställt förslag om de områden som borde in-
649: beredningen av programmet för skydd av gamla förlivas i Gröna zonen.
650: skogar i Finland åren 1991-1996 visade att om- 1 diskussionerna mellan de finländska och rys-
651: rådena nära gränsen har mycket stor betydelse ka miljömyndigheterna har man som utgångs-
652: med tanke på skyddet av ekosystemen och orga- punkt haft den principen att Gröna zonen skall
653: nismerna i den boreala barrskogstaigan i norra omfatta nuvarande skyddsområden, eller sådana
654: Europa. Vid den finländsk-ryska naturvårdsar- områden som planeras bli skyddade. Det är alltså
655: betsgruppens möte i Helsingfors och Tvärminne inte fråga om någon egentlig regionalt samman-
656: hösten 1995 beslöt man inleda beredningen av ett hängande zon, utan om ett nätverk av områden
657: gemensamt förslag om att skyddsområdena i på vardera sidan om gränsen, vilkas avstånd från
658: Finland och Ryssland nära den gemensamma varandra skall definieras närmare. 1 Ryssland
659: gränsen skulle införlivas i förteckningen över pågår planeringen av skyddsområdena och be-
660: världsnaturarvet, som bygger på UNESCO-kon- slutsfattandet kring skyddet alltjämt. 1 Finland
661: ventionen om skydd för världens kultur- och finns det redan officiella nationella skyddsbeslut
662: naturarv. Finland anslöt sig år 1987 till denna om de naturtyper och skyddsområden som är
663: konvention. Det ansågs att om en Grön zon viktiga i detta hänseende, då bland annat pro-
664: kunde utses, skulle detta ha betydelse särskilt grammet för skydd av gamla skogar godkändes i
665: genom att den stödde de ryska planerna för na- juni 1996. På basis av dessa beslut görs en utvär-
666: turskyddsområden samt bidrog till att utveckla dering av vilka områden som bör införlivas i
667: samarbetet mellan Finland och Ryssland inom Gröna zonen och under vilka förutsättningar
668: naturvård, forskning och kulturellt samarbete. detta nätverk av områden kan föreslås för inför-
669: 1 Finlands regering var ärendet uppe då reger- livning i UNESCOs förteckning över världsna-
670: ingens ministerutskott för närområdessamarbe- turarvet med beaktande av de internationella kri-
671: tet 1.11.1996 drog upp riktlinjerna för behovet av terier som ställts upp för detta.
672: närområdessamarbete i fråga om skogs- och na- Att de områden som skall ingå i Gröna zonen
673: turvården fram till år 2000. Jord- och skogs- utses och eventuellt införlivas i förteckningen
674: bruksministeriet och miljöministeriet beredde de över världskulturarvet innebär alltså inte något
675: KK 541/1997 vp 5
676:
677: ytterligare skydd i Finland, inte heller begräns- dessutom säkra arbetsmöjligheter och olika slag
678: ningar t.ex. i skogsbruksarbetena. Det centrala av utkomst i gränstrakterna.
679: målet för detta projekt är att framhäva den avse- Inkomster från virkesförsäljning och export är
680: värda internationella betydelse som skyddsom- mycket betydelsefulla för den ekonomiska ut-
681: rådena nära finsk-ryska gränsen har och att kart- vecklingen i Karelska republiken. Eftersom Fin-
682: lägga olika möjligheter att utveckla verksamhe- land importerar virke från Karelen, är det också
683: ten och samarbetsformerna i anslutning tili nät- ur vår synvinkel viktigt att det internationella
684: verken av områden på ömse sidor om gränsen. förtroendet för Rysslands förmåga att bedriva ett
685: Sådana är t.ex. frågor i anslutning tili vården och hållbart skogsbruk ökar väsentligt. Därför skulle
686: skyddet av områdena, turism och rekreation där en officiell definition av Gröna zonen och ett
687: samt utveckling av kultursamarbetet och samar- förverkligande därav bidra tili bättre samarbete
688: betet kring forskningen. En bred infallsvinkel i inom skogsbruket och tili att hinder för virkes-
689: kombination med samarbete enligt UNESCO- handeln avvecklas.
690: konventionen erbjuder sannolikt möjligheter att
691:
692: Helsingfors den 5 juni 1997
693:
694: Miljöminister Pekka Haavisto
695: KK 542/1997 vp
696:
697: Kirjallinen kysymys 542
698:
699:
700:
701:
702: Sulo Aittoniemi /kesk: Sotaveteraanien kuntoutuspäätösten julki-
703: suudesta
704:
705:
706: Eduskunnan Puhemiehelle
707: Pääsyä sotaveteraanien ilmaiseen kuntoutuk- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
708: seen anotaan asianomaiselta terveyskeskukselta jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
709: ja anomukseen liitetään tarvittavat lääkärinlau- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
710: sunnot ym. Tähän saakka terveyskeskus on anta- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
711: nut hakemukseen kirjallisen vastauksen, jossa
712: luetellaan hakijoiden nimet sekä se, ketkä on Katsooko Hallitus, että sotaveteraa-
713: hyväksytty kyseisellä hakukierroksella. Tänä ke- nien kuntoutusanomuksiin tulee antaa
714: väänä eräissä terveyskeskuksissa on luovuttu il- päätökset kirjallisina kuten tähänkin
715: moituksesta ainakin hylätyn hakemuksen teh- saakka ja mainita niissä myös muiden
716: neille, ja kun he ovat päätöstä tiedustelleet, rat- hakijoiden ja hylkäävän päätöksen saa-
717: kaisusta kysyjän osalta on kerrottu, mutta kiel- neiden nimet, ja jos ei,
718: täydytty ilmoittamasta muita hakijoita ja hyväk- niin mihin Hallitus katsoo tällä pyrit-
719: syttyjä. Jos näin on, kysymyksessä lienee poliitti- tävän?
720: sin perustein tehtyjen päätösten peittely, joka
721: Suomessa on tavanomaista mutta ei oikeuden-
722: mukaista.
723: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
724:
725: Sulo Aittaniemi /kesk
726:
727:
728:
729:
730: 279001
731: 2 KK 542/1997 vp
732:
733:
734:
735:
736: Eduskunnan Puhemiehelle
737:
738: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sen osalta sosiaali- ja terveysministeriö toteaa,
739: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, että kansanterveyslain 42 §:n mukaan kunnan
740: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen luottamushenkilöt ja terveyslautakunnan palve-
741: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- luksessa olevat sekä muut terveyskeskuksen teh-
742: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen täviä suorittavat tai terveyskeskuksessa työsken-
743: n:o 542: televät henkilöt eivät saa luvatta ilmaista yksi-
744: tyistä tai perheen salaisuutta, josta he asemansa
745: Katsooko Hallitus, että sotaveteraa- tai tehtävänsä perusteella ovat saaneet tietää.
746: nien kuntoutusanomuksiin tulee antaa Tieto kuntoutukseen hakeutumisesta voidaan
747: päätökset kirjallisina kuten tähänkin katsoa lähtökohtaisesti yksityisen salaisuudeksi,
748: saakka ja mainita niissä myös muiden jota ei saa luvatta ilmaista.
749: hakijoiden ja hylkäävän päätöksen saa- Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain
750: neiden nimet, ja jos ei, 13 §:n mukaan potilasasiakirjoihin sisältyvät tie-
751: niin mihin Hallitus katsoo tällä pyrit- dot ovat salassapidettäviä. Terveydenhuollon
752: tävän? ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toi-
753: mintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtä-
754: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- viä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kir-
755: vasti seuraavaa: jallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasia-
756: kirjoihin sisältyviä tietoja.
757: Rintamaveteraanien kuntoutuksen järjestä- Yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun
758: misessä noudatetaan rintamaveteraanien kun- lain 19 §:n mukaan, vaikka asiakirja ei ole julki-
759: toutuksesta annetussa laissa annettujen säännös- nen, on asianosaisella eli hakijalla, valittajalla tai
760: ten lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön ja val- sillä, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia
761: tiokonttorin sotilasvamma-ja veteraaniasiain tu- koskee, oikeus saada tieto asiakirjasta, jos se voi
762: losyksikön (ent. tapaturmavirasto) antamia oh- tai on voinut vaikuttaa asian käsittelyyn. Tieto
763: jeita sekä muita terveydenhuollon säädöksiä. tällaisesta asiakirjasta voidaan jättää antamatta,
764: Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun jos tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tär-
765: lain 2 §:n mukaan kuntoutuksen tarkoituksena keää yleistä tai yksityistä etua. Lain 19 a §:n mu-
766: on rintamaveteraanin toimintakyvyn edistämi- kaan asianosainen ei saa ilmaista sivulliselle
767: nen ja säilyttäminen niin, että hän mahdollisim- 19 §:n nojalla saamiaan salassapidettäviä tietoja,
768: man pitkään selviytyy itsenäisestijokapäiväisistä jotka koskevat muuta kuin asianosaista itseään.
769: toiminnoista kotonaan. Rintamaveteraaneja Jos virkamies kieltäytyy antamasta tietoa
770: kuntoutukseen valittaessa tulee ottaa huo- asiakirjasta, on tiedon pyytäjällä oikeus saada
771: mioon sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden asia viranomaisen ratkaistavaksi. Viranomaisen
772: mukaan veteraanin kuntoutuksen tarve ja kii- ratkaisusta on oikeus valittaa. Valituksen ratkai-
773: reellisyys. Laaja- alaisen kuntoutustarpeen mää- sussa otetaan kantaa myös siihen, onko valittaja
774: rittelyssä otetaan huomioon lääketieteelliset syyt asiassa asian osainen. Sosiaali- ja terveysministe-
775: kuten sairaus, vika, vamma, mutta myös yksilön riön tiedossa ei ole, onko kysymyksessä tarkoite-
776: voimavarat, valmiudet, ympäristön kuormitta- tuissa tapauksissa tehty valituksia viranomaisten
777: vuus, sosiaaliset suhteet ja niiden vahvistaminen päätöksistä.
778: kuntoutuksen avulla. Tästä syystä myös veteraa- Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän otan-
779: nin puolison mahdollisuuksia päästä kuntoutuk- taselvityksen mukaan joissakin kunnissa on ollut
780: seen on kehitetty. Kuntoutuspäätökseen vaikut- tässä kirjallisessa kysymyksessä esitettyä käytän-
781: taa ohjeiden mukaan todellinen kuntoutuksen töä kuntoutukseen hyväksyttyjen nimien julkis-
782: tarve, eikä sosiaali- ja terveysministeriön tietoon tamisen suhteen. Myös veteraanijärjestöjen ta-
783: ole saatettu poliittisin perustein tehtyjä kuntou- holta on esitetty avoimempaa käytäntöä mm.
784: tusvalintoja. siitä syystä, että pystyttäisiin tehostamaan tiedo-
785: Kuntoutukseen valittujen nimien julkistami- tusta niille veteraaneille, jotka eivät ole vielä ol-
786: KK 542/1997 vp 3
787:
788: lenkaan hakeutuneet tämän etuuden piiriin. So- ehtona olevan ehdottomasti sen, että kuntoutet-
789: siaali- ja terveysministeriö painottaa edellä mai- tavan itsensä on annettava tähän kirjallinen
790: nittuja säädöksiä ja toteaa nimien julkaisemisen suostumus.
791: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997
792:
793: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
794: 4 KK 542/1997 vp
795:
796:
797:
798:
799: Tili Riksdagens Talman
800:
801: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- dem som valts ut till rehabilitering konstaterar
802: ger har Ni, Fru, Talman, till vederbörande med- social- och hälsovårdsministeriet att enligt 42 §
803: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- folkhälsolagen får kommunens förtroendemän
804: ma Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr och personer i hälsovårdsnämndens tjänst samt
805: 542: övriga personer som fullgör hälsovårdscentra-
806: lens åligganden eller vid hälsovårdscentralen an-
807: Anser Regeringen att besluten på ställda personer inte utan tillstånd yppa en en-
808: krigsveteranernas ansökningar om reha- skild eller en familjs hemlighet, som de på grund
809: bilitering skall ges skriftligen såsom hit- av sin ställning eller till följd av sina åligganden
810: tills och att i dem också skall nämnas fått kännedom om. Uppgiften om att någon an-
811: namnen på övriga sökande och på dem sökt om rehabilitering kan principiellt ses som en
812: som fått avslag, och om inte, privat hemlighet som inte får röjas utan tillåtelse.
813: vad anser Regeringen vara syftet med Enligt 13 § lagen om patientens ställning och
814: detta förfarande? rättigheter är uppgifter ijournalhandlingarna se-
815: kretessbelagda. En yrkesutbildad person inom
816: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt hälso- och sjukvården eller någon annan som
817: anföra följande: arbetar vid en verksamhetsenhet för hälso- och
818: sjukvård eller utför uppdrag för den får inte utan
819: 1 fråga om rehabiliteringen av frontveteraner patientens skriftliga samtycke till utomstående
820: iakttas förutom bestämmelserna i lagen om reha- lämna sådana uppgifter som ingår ijournalhand-
821: bilitering av frontveteraner de anvisningar som lingarna.
822: meddelats av social- och hälsovårdsministeriet Enligt 19 § lagen om allmänna handlingars
823: och av resultatenheten för krigsskade- och vete- offentlighet har en part, dvs. en sökande, en änd-
824: ranfrågor vid statskontoret (f.d. olycksfallsver- ringssökande eller den vars fördel, rättighet eller
825: ket) samt andra författningar inom hälso- och skyldighet ärendet gäller rätt, även om en hand-
826: sjukvården. Enligt 2 § lagen om rehabilitering av ling inte är offentlig, att få uppgift ur den, såvida
827: frontveteraner är syftet med rehabiliteringen att den kan eller har kunnat inverka på handlägg-
828: främja och upprätthålla frontveteranens funk- ningen av ärendet. Lämnande av uppgift ur en
829: tionsförmåga så att han så 1änge som möjligt sådan handling kan dock förvägras , om det skul-
830: självständigt förmår klara sina dagliga funktio- le strida mot synnerligen viktigt allmänt eller
831: ner i hemmet. När frontveteraner utses för reha- enskilt intresse att lämna uppgifter. Enligt 19 a §
832: bilitering skall enligt social- och hälsovårdsmi- får en part inte för utomstående yppa med stöd av
833: nisteriets anvisningar veteranens behov av reha- 19 § erhållna uppgifter som skall hemlighållas
834: bilitering beaktas samt hur brådskande denna och som gäller andra än parten själv.
835: rehabilitering är. Då behovet av rehabilitering Om en tjänsteman vägrar att lämna uppgifter
836: fastställs i en större utsträckning beaktas medi- ur en handling har den som begär upplysning rätt
837: cinska orsaker såsom sjukdom, lyte, skada, men att få saken avgjord av myndighet. Myndighe-
838: likaså individens resurser, beredskap, belastning tens avgörande kan överklagas. Då besvären av-
839: av närmiljön, sociala relationer och förstärkning görs tar man också ställning till om den som
840: av dem med hjälp av rehabilitering. Därför har besvärar sig är part i saken. Social- och hälso-
841: också möjligheterna för veteranens maka att vårdsministeriet känner inte till om myndigheter-
842: komma på rehabilitering utvecklats. Enligt an- nas beslut har överklagats i de fall som avses i
843: visningarna påverkas beslutet om rehabilitering spörsmålet.
844: av det faktiska behovet av rehabilitering och inga Enligt den stickprovsundersökning som soci-
845: sådana val till rehabilitering som skett på politis- al- och hälsovårdsministeriet gjort har man i vis-
846: ka grunder har kommit till social- och hälso- sa kommuner haft den i spörsmålet föreslagna
847: vårdsministeriets kännedom. praxisen beträffande publicering av namnen på
848: När det gäller publiceringen av namnen på dem som utsetts för rehabilitering. Också från
849: KK 542/1997 vp 5
850:
851: veteranorganisationernas sida har man föreslagit börden av ovan nämnda författningar och kon-
852: en öppnare praxis bl.a. för att man skall kunna staterar att ett absolut villkor för publicering av
853: effektivera informationen till de veteraner som namnen är att denperson själv som skall rehabi-
854: ännu inte alls har ansökt om denna förmån. Soci- literas ger sitt skriftliga samtycke till publicering.
855: al- och hälsovårdsministeriet poängterar inne-
856:
857: Helsingfors den 5 juni 1997
858:
859: Minister Terttu Huttu-Juntunen
860: KK 543/1997 vp
861:
862: Kirjallinen kysymys 543
863:
864:
865:
866:
867: Sulo Aittoniemi /kesk: Euroopan unionin rinnastamisesta liittoval-
868: tioon
869:
870:
871: Eduskunnan Puhemiehelle
872:
873: Olemme siirtymässä Euroopan unionissa yh- alueella sen lisäksi, mitä tapahtui itse ED-sopi-
874: teiseen keskuspankkiin ja yhteiseen rahaan, jois- muksen hyväksymisen yhteydessä.
875: ta viimeksi mainittu on ollut kansallisen itsenäi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
876: syyden merkittävä symboli. Puolustusministeri jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
877: Anneli Taina on muutama päivä sitten kannan- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
878: otossaan todennut, että Maastrichtin sopimus nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
879: saattaa johtaa yhteiseen puolustukseen Euroo-
880: pan unionissa. Edelleen, ja kun puolueet yleensä Kun Euroopan unionissa toteutetaan
881: pitävät eläkkeellä olevia merkittäviä poliitikkoja jo toteutetun lisäksi yhteinen raha, yhtei-
882: äänitorvinaan, Kalevi Sorsa on juuri lausunut, nen puolustus, yhteinen vero- ja sosiaali-
883: että Euroopan unionin parlamentin valtaa tulisi politiikka sekä nostetaan EU:n parla-
884: lisätä kansallisten parlamenttien kustannuksella. mentin valta yli kansallisten parlament-
885: Edelleen suunnitelmissa on verotuksen sekä sosi- tien, mitä liittovaltion tunnusmerkkejä
886: aaliturvan harmonisointi,joka verotuksen osalta Euroopan unionissa Hallituksen mielestä
887: on osin toteutunut. Samanlainen suuntaus on jää vielä puuttumaan?
888: menossa monella muullakin yhteiskuntaelämän
889:
890: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
891: Sulo Aittoniemi /kesk
892:
893:
894:
895:
896: 279001
897: 2 KK 543/1997 vp
898:
899:
900:
901:
902: Eduskunnan Puhemiehelle
903:
904: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa l) liittovaltio on alueittain järjestetty valtio;
905: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, 2) liittovaltion muodostavilla yksiköillä ("osa-
906: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen valtioilla") on tietty oikeudellisesti merkitykselli-
907: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- nen autonomia;
908: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen 3) osavaltiot vaikuttavat liittovaltion tahdon-
909: n:o 543: muodostukseen kansanedustuslaitoksen toisen
910: kamarin kautta;
911: Kun Euroopan unionissa toteutetaan 4) edellä luetellut tunnusmerkit on kirjattu
912: jo toteutetun lisäksi yhteinen raha, yhtei- valtiosääntöön,jota voidaan muuttaa vain muu-
913: nen puolustus, yhteinen vero- ja sosiaali- ta lainsäädäntöä vaikeammassa järjestyksessä ja
914: politiikka sekä nostetaan EU:n parla- 5) liittovaltiolla on erillinen riitojenratkaisu-
915: mentin valta yli kansallisten parlament- järjestelmä,jossa voidaan oikeudellisesti ratkais-
916: tien, mitä liittovaltion tunnusmerkkejä ta liittovaltiossa esiintyvät valtakiistat
917: Euroopan unionissa Hallituksen mielestä Federalismi on unionin kehittämisessä ongel-
918: jää vielä puuttumaan? mallinen käsite. Se kytkeytyy muun muassa ky-
919: symykseen valtioiden välisen liiton ja liittoval-
920: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tion suhteesta. Federalismille ei voidakaan antaa
921: vasti seuraavaa: täsmällistä merkityssisältöä, vaan se on käsittee-
922: nä poliittisesti värittynyt. Saksalaisessa keskuste-
923: Aivan aluksi on syytä tarkastella lyhyesti eräi- lussa federalismilla korostetaan usein osavaltioi-
924: tä edustaja Aittoniemen kysymykseen sisältyviä den itsenäistä asemaa ja vallan hajauttamista,
925: väittämiä. Ensinnäkään yhteinen raha ei vielä kun sitä vastoin Ranskassa ja Yhdistyneessä ku-
926: yksin tee Euroopan unionia liittovaltioksi. Toi- ningaskunnassa sen ymmärretään yleensä tar-
927: seksi yhteisen puolustuspolitiikan ei voida vielä koittavan keskusjobtoista liittovaltiomallia.
928: katsoa olevan sellaisella tasolla, että se Eräät Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat
929: Maastrichtin sopimuksen mukaisen yhteisen toistuvasti pyrkineet kirjaamaan perussopimuk-
930: ulko- ja turvallisuuspolitiikan osana nykyvai- siin tavoitteen Euroopan unionin kehittämisestä
931: heessa johtaisi yhteiseen puolustukseen. Edelleen kohti liittovaltiota. Maastrichtin sopimuksesta
932: veropolitiikan osalta Euroopan yhteisön toimi- käydyissä neuvotteluissa federalistisen tavoit-
933: valta koskee vain välillistä verotusta: välitön ve- teen kirjaamisesta luovuttiin. Maastrichtin sopi-
934: rotus esimerkiksi henkilöiden osalta on yhteisön muksen A artiklassa todetaan, että "sopimus
935: toimivallan ulkopuolella. Yhteisön nykyisen so- merkitsee uutta vaihetta yhä läheisemmän Eu-
936: siaaliturvaa koskevan normiston rinnastaminen roopan kansojen välisen unionin luomiseksi".
937: liittovaltiotyyppiseen normistoon lienee liioitte- "Liittovaltio"-käsitettä tärkeämpi seikka on
938: lua. Mitä tulee Euroopan parlamentin aseman jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten välinen
939: vahvistamiseen, sitä koskevat päätökset edellyt- toimivallanjako. Se on keskeisimpiä unionin
940: tävät kaikkien jäsenvaltioiden yksimielistä hy- luonteeseen liittyviä kysymyksiä. Euroopan
941: väksyntää. unioni ei voi nykyisin omilla toimenpiteillään
942: Liittovaltiokysymystä koskevia seikkoja on määritellä toimivaltansa asiallista laajuutta eli
943: käsitelty muun muassa valmisteltaessa Suomen sillä ei ole ns. kompetenssikompetenssia. Toimi-
944: kantaa EU :n hallitusten välistä konferenssia var- vallan tulee aina perustua jäsenvaltioiden valtio-
945: ten institutionaalisia kysymyksiä käsitelleessä sopimuksen muodossa toteuttamaan toimivallan
946: työryhmässä. Tiivistäen voidaan todeta seuraa- siirtoon. Tämä ilmenee Maastrichtin sopimuk-
947: vaa: sen N artiklasta, jonka mukaan jäsenvaltiot voi-
948: Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että liitto- vat muuttaa perustamissopimuksia vain yksimie-
949: valtiona voidaan pitää valtiota, jonka valtio- lisesti. Lähtökohtaisesti Euroopan yhteisöllä on
950: sääntö täyttää seuraavat oikeudelliset tunnus- toimivaltaa vain erikseen luetelluissa asioissa.
951: merkit: Luopuminen periaatteesta, jonka mukaan ai-
952: KK 543/1997 vp 3
953:
954: noastaanjäsenvaltiot yksimielisinä voivat siirtää Myös Euroopan parlamentin hyväksymistä
955: Euroopan unionille toimivaltaa uusissa kysy- on esitetty ehdoksi unionin perussopimusten
956: myksissä, olisi merkki liittovaltiokehityksestä. muuttamiselle. Tällainen uudistus merkitsisi siir-
957: Siirtyminen itse oman toimivaltansa määrittele- tymistä liittovaltion suuntaan. Eräs tällaisesta
958: vään unioniin aiheuttaisijäsenvaltioille suvereni- muutoksesta aiheutuva seuraus olisi, että jäsen-
959: teetin menetyksen, jonka laajuutta on vaikeaa valtiot menettäisivät yksinomaisen toimivaltan-
960: arvioida etukäteen. Tämä kysymys ei ole ollut sa päättää yksimielisesti yhteisön purkamisesta.
961: esillä viime vuonna alkaneessa EU:n hallitusten Hallitusten välisessä konferenssissa on ollut
962: välisessä konferenssissa. esillä myös kysymys unionin primäärioikeuden
963: Edustaja Aittoniemi mainitsee kysymykses- yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä. Lisäk-
964: sään Euroopan parlamentin aseman. Eräät jä- si nykyisen sopimusrakenteen tilalle on esitetty
965: senvaltiot ovat katsoneet, että uudistukset, jotka erityisen perustuslain tai vastaavan asiakirjan
966: tähtäävät Euroopan parlamentin aseman vahvis- laatimista. Perustuslakihankkeen toteuttaminen
967: tamiseen, unionin ja jäsenvaltioiden välisen toi- merkitsisi unionin primäärioikeuden merkittä-
968: mivaltaluettelon laatimiseen, unionin perustus- vää muuttamista. Useimmat jäsenvaltiot ovat
969: lain säätämiseen, unionin kansalaisuuden kehit- aiemmissa neuvotteluissa suhtautuneet hyvin va-
970: tämiseen sekä unionin sosiaalisen ulottuvuuden rauksellisesti hankkeeseen, sillä sen on arvioitu
971: lujittamiseen, ovat omiaan johtamaan unionin merkitsevän liittovaltioistumista tarkoittavaa
972: liittovaltiopiirteiden vahvistumiseen. kehitystä, jota jäsenvaltiot eivät nykyisessä kehi-
973: tysvaiheessa ole pitäneet aiheellisena.
974: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1997
975:
976: Oikeusministeri Kari Häkämies
977: 4 KK 543/1997 vp
978:
979:
980:
981:
982: Tili Riksdagens Talman
983:
984: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1) en förbundsstat är en stat som ordnats
985: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande regionvis,
986: medlem av statsrådet översänt följande av riks- 2) de enheter som utgör förbundsstaten ("del-
987: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- staterna") har en viss rättsligt betydelsefull auto-
988: mål nr 543: nomi,
989: 3) delstaterna påverkar förbundsstatens vilja
990: När man inom Europeiska unionen nu genom en andra parlamentskammare,
991: inför - förutom det som införts redan 4) de ovan nämnda kriterierna nämns i konsti-
992: tidigare - en gemensam valuta, ett ge- tutionen, som kan ändras endast i försvårad lag-
993: mensamt försvar och en gemensam skat- stiftningsordning,
994: te- och socialpolitik samt höjer Europa- 5) en förbundsstat har för avgörande av tvister
995: parlamentet över de nationella parlamen- ett särskilt system där maktkamperna inom för-
996: ten, vilka kännetecken på en förbundsstat bundsstaten avgörs rättsligt.
997: anser Regeringen då att Europeiska unio- Federalism är ett för unionsutvecklingen pro-
998: nen fortfarande saknar? blematiskt begrepp, som bland annat hänför sig
999: till frågan om förhållandet mellan ett mellanstat-
1000: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ligt förbund och en förbundsstat. Begreppet kan
1001: anföra följande: inte definieras exakt, eftersom det är politiskt
1002: fårgat. 1 Tyskland betonas ofta delstaternas
1003: lnledningsvis torde det vara skäl att helt kort självständiga ställning och en decentralisering av
1004: granska vissa påståenden i riksdagsman Aitto- makten. 1 Frankrike och Förenade konungariket
1005: niemis spörsmål. F ör det första gör en gemensam avser man däremot vanligen en centralstyrd för-
1006: valuta inte Europeiska unionen tili en förbunds- bundsstatsmodell.
1007: stat. F ör det andra befinner sig den gemensamma Vissa medlemsstater i Europeiska unionen har
1008: försvarspolitiken ännu inte på en sådan nivå att upprepade gånger gjort framstötar för att få må-
1009: den som en del av den i Maastrichtfördraget let om att utveckla Europeiska unionen till en
1010: nämnda gemensamma utrikes- och säkerhetspo- förbundsstat antecknat i fördragen. Under för-
1011: litiken i detta skede kunde utmynna i ett gemen- handlingarna inför Maastrichtfördraget avstod
1012: samt försvar. För det tredje gäller Europeiska man från det federalistiska målet. 1 artikel A i
1013: gemenskapens behörighet i skattefrågor endast Maastrichtfördraget konstateras att "detta för-
1014: den indirekta beskattningen - den direkta be- drag markerar en ny fas i processen för att skapa
1015: skattningen till exempel av enskilda individer hör en allt fastare sammanslutning mellan de euro-
1016: inte till gemenskapens behörighet. För det fjärde peiska folken".
1017: torde det vara en överdrift att jämställa gemen- En omständighet som är viktigare än begrep-
1018: skapens socialskyddsnormer med normeringen i pet förbundsstat är fördelningen av behörigheten
1019: en förbundsstat. Och för det femte: beslut som mellan medlemsstaterna och unionen. Frågan är
1020: avser en ökning av Europaparlamentets makt en av de viktigaste för unionens karaktär. Euro-
1021: förutsätter enhälligt godkännande av samtliga peiska unionen kan inte själv definiera omfatt-
1022: medlemsstater. ningen av sin sakliga behörighet- den saknar
1023: De omständigheter som ansluter sig till för- med andra ord så kallad kompetenskompetens.
1024: bundsstatsfrågan behandlades bland annat i en Behörighet kan överföras endast genom en änd-
1025: arbetsgrupp för institutionelia frågor i samband ring av medlemsstaternas konstitution. Detta
1026: med beredningen av Finlands ståndpunkt inför framgår av Maastrichtfördragets artikel N, en-
1027: regeringskonferensen. Sammanfattningsvis kan ligt viiken medlemsstaterna kan ändra fördragen
1028: följande konstateras: endast genom enhälliga beslut. Utgångspunkten
1029: En stat vars konstitution uppfyller följande är den att Europeiska gemenskapen är behörig
1030: rättsliga kriterier kan enligt rättslitteraturen be- endast i vissa, särskilt uppräknade ärenden.
1031: traktas som en förbundsstat: Om man beslutar frångå principen om att det
1032: KK 543/1997 vp 5
1033:
1034: endast är medlemsstaterna som enhälligt kan ringar av unionsfördragen skall godkännas av
1035: överföra behörighet i nya frågor tili Europeiska Europaparlamentet. En sådan reform vore ett
1036: uni onen, kunde det ses som ett steg i riktning mot steg i riktning mot en förbundsstat. Reformen
1037: en förbundsstat. Om uni onen själv kunde definie- skulle bland annat leda tili att medlemsstaterna
1038: ra sin behörighet, skulle medlemsstaterna förlora förlorar sin exklusiva behörighet att enhälligt
1039: en del av sin suveränitet- exakt hur mycket är besluta om upplösning av gemenskapen.
1040: svårt att förutse. Frågan har inte tagits upp vid Vid regeringskonferensen har man bland an-
1041: regeringskonferensen, som inleddes i fjol. nat diskuterat möjligheten att förenkla och för-
1042: Riksdagsman Aittaniemi nämner även Euro- tydliga primärrätten. Dessutom kunde den nuva-
1043: paparlamentets ställning i sitt spörsmål. En del rande fördragsstrukturen ersättas med en sär-
1044: medlemsstater anser att reformer som syftar tili skild grundlag eller något annat motsvarande
1045: att stärka Europaparlamentets ställning, göra dokument. Om unionen får en egen grundlag,
1046: upp en förteckning över fördelningen av behörig- kommer unionens primärrätt att genomgå bety-
1047: heten mellan unionen och medlemsstaterna, stif- dande förändringar. De flesta medlemsstater har
1048: ta en grundlag för unionen, utveckla unionsmed- vid de tidigare förhandlingarna förhållit sig
1049: borgarskapet eller stärka unionens sociala di- mycket restriktivt tili projektet, eftersom det an-
1050: mension är ägnade att förstärka unionens ka- ses utgöra ett steg i riktning mot en förbundsstat.
1051: raktär av förbundsstat. Det har medlemsstaterna inte i detta skede ansett
1052: Det har även framlagts ett förslag om att änd- motiverat.
1053:
1054: Helsingforsden 6 juni 1997
1055:
1056: Justitieminister Kari Häkämies
1057: KK 544/1997 vp
1058:
1059: Kirjallinen kysymys 544
1060:
1061:
1062:
1063:
1064: Sulo Aittoniemi /kesk: Tielaitoksen vastuun toteutumisesta
1065:
1066:
1067:
1068: Eduskunnan Puhemiehelle
1069:
1070: Olen tehnyt eduskuntakyselyt 234/1997 vp ja don velvollisuudet, se ei ole niistä vastuussa ke-
1071: 330/1997 vp, jotka koskevat Tielaitoksen Hä- nellekään sen paremmin toiminnallisesti kuin po-
1072: meen tiepiirin mahdollisia laiminlyöntejä pai- liittisestikaan. Samalla se merkitsee sitä, että Tie-
1073: kallistien 13791 kunnossapidossa Pirkanmaalla. laitoksen toimintaa koskevia eduskuntakyselyjä
1074: Liikenneministeri Auran antamat vastaukset ei kannata enää valtioneuvostolle tehdä. Halua-
1075: ovat olleet yhtä tyhjän kanssa koskien itse asiaa, matta sen enemmälti asiassa inttää, muotoilen
1076: sillä hän on käytännössä allekirjoittanut asian- vielä kerran kysymykseni valtiopäiväjärjestyk-
1077: omaisen tiepiirin antaman selvityksen. En kui- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten seuraavasti:
1078: tenkaan perää tätä asiaa sen enemmälti, mutta
1079: vastauksissa on käynyt esille hyvin hämmästyttä- Kenelle Tielaitos on toiminnallisessa
1080: vä piirre. Niissä nimittäin selkeästi todetaan se, vastuussa siitä, jos se laiminlyö sille yleis-
1081: että liikenneministeriö on kylläkin Tielaitoksen ten teiden ylläpidosta kuuluvat velvoit-
1082: hallinnollinen esimies, mutta sen valtuudet eivät teet, joiden toteuttamiseen eduskunta on
1083: riitä puuttumaan mahdollisiin toiminnallisiin lai- sille myöntänyt määrärahat valtion ta-
1084: minlyönteihin. lousarviossa maan hallituksen tekemän
1085: Tilanne on hämmentävä. Jos Tielaitos lyö lai- esityksen pohjalta?
1086: min sille toimenkuvan mukaan kuuluvat tienpi-
1087:
1088: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
1089:
1090: Sulo Aittoniemi /kesk
1091:
1092:
1093:
1094:
1095: 279001
1096: 2 KK 544/1997 vp
1097:
1098:
1099:
1100:
1101: Eduskunnan Puhemiehelle
1102:
1103: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa neelle ajoneuvolle eikä korvauksesta päästä sopi-
1104: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mukseen, korvausasia ratkaistaan asianomaises-
1105: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sa alioikeudessa. Tämän tienpitäjän korvausvas-
1106: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- tuun perusteella Tielaitos joutuu maksamaan
1107: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen korvauksia joka vuosi.
1108: n:o 544: Jos joku katsoo, vaikka korvattavaa vahinkoa
1109: ei olekaan tapahtunut, tienpitäjän laiminlyöneen
1110: Kenelle Tielaitos on toiminnallisessa tien kunnossapidon niin, että tietä ei ole pidetty
1111: vastuussa siitä, jos se laiminlyö sille yleis- liikennettä tyydyttävässä kunnossa yleistielain
1112: ten teiden ylläpidosta kuuluvat velvoit- 11 §:n 1 momentin säännöksen mukaisesti, voi-
1113: teet, joiden toteuttamiseen eduskunta on daan asia saattaa, koska kysymys on oikeussään-
1114: sille myöntänyt määrärahat valtion ta- nöksestä, valtioneuvoston oikeuskanslerin tai
1115: lousarviossa maan hallituksen tekemän eduskunnan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi ja
1116: esityksen pohjalta? tutkittavaksi. Heidän tehtäviinsä ohjesääntöjen-
1117: sä mukaisesti kuuluu viime kädessä valvoa, että
1118: viranomainen - tässä tapauksessa Tielaitos -
1119: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ja virkamiehet- teiden kunnossapidosta vastaa-
1120: vasti seuraavaa: vat Tielaitoksen virkamiehet - tehtävissään
1121: noudattavat lakia sekä täyttävät velvollisuuten-
1122: Kysymys ja aikaisemmat kysymykset liittyvät sa.
1123: yleisen tien -Pinsiön paikallistien -kunnossa- Tämän, että koska teiden kunnossapidon to-
1124: pitoon. Yleisistä teistä annetun lain (yleistielaki) detuissa laiminlyöntitapauksissa on kysymys, ei
1125: 11 §:n 1 momentin mukaan tie on pidettävä lii- vain toiminnallisesta vastuusta, vaan edellä se-
1126: kennettä tyydyttävässä kunnossa. Säännös on lostetulla tavalla oikeudellisen virka- ja korvaus-
1127: ns. oikeussäännös eli Tielaitos mainitun lain 22 vastuun selvittämisestä, niitä koskevat asiat kuu-
1128: §:n mukaisena tienpitäjänä on sen noudattami- luvat alioikeuden, oikeusasiamiehen tai oikeus-
1129: sesta oikeudellisessa vastuussa ja vahinkotapa- kanslerin tutkittaviin ja ratkaistaviin asioihin,
1130: uksissa myös korvausvastuussa. olen todennut jo edellisessä 25.4.1997 päivätyssä
1131: Jos tien kunnossapidon laiminlyönti- esim. vastauksessani kysyjän samaa asiaa koskenee-
1132: kunnossapidon yhteydessä tielle jääneet kuopat seen kysymykseen.
1133: tai kivet- on aiheuttanut vahinkoa tiellä liikku-
1134:
1135: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1997
1136: Liikenneministeri Matti Aura
1137: KK 544/1997 vp 3
1138:
1139:
1140:
1141:
1142: Tili Riksdagens Talman
1143:
1144: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen band med underhållet- medför skador för for-
1145: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande don och man inte kan komma överens om ersätt-
1146: medlem av statsrådet översänt följande av riks- ningen, avgörs ärendet i underrätten. På basis av
1147: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- detta ersättningsansvar bör vägverket betala er-
1148: mål nr 544: sättningar varje år.
1149: Om någon anser, även om ingen skada har
1150: lnför vem är Vägverket operativt an- förekommit, att väghållaren försummat vägun-
1151: svarigt, om det försummar de förpliktel- derhållningen på det viset som avses i 11 § 1 mom.
1152: ser som berör den upprätthållning av all- ovan nämnda lag, kan saken bringas till justitie-
1153: männa vägar för viiken riksdagen har be- kanslers eller justitieombudsmans avgörande ef-
1154: viljat anslag i statsbudgeten på basis av tersom det är fråga om en rättsregel. 1 deras
1155: regeringens proposition? uppgift ingår, i enlighet med reglementet, över-
1156: vakning av myndigheterna- i detta fall Vägver-
1157: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ket - och tjänstemännen - de som svarar för
1158: anföra följande: väghållningen i Vägverket - så att dessa följer
1159: lagstiftningen och uppfyller sina förpliktelser vid
1160: Detta spörsmål och de tidigare spörsmålen tjänsteuppdrag.
1161: angår upprätthållning av en allmän väg, dvs. Eftersom i fråga om en försummelse i väghåll-
1162: lokalvägen i Pinsiö. Enligt 11 § 1 mom. lagen om ningen gäller det inte bara det operativa ansvaret
1163: allmänna vägar skall väg hållas i ett för samfård- utan även det rättsliga tjänste- och ersättningsan-
1164: seln tillfredsställande skick. Denna bestämmelse svaret som avses ovan, bör sådana här saker
1165: är en s.k. rättsregel, dvs. Vägverket, i egenskap av avgöras av underrätten, justitiekanslern eller
1166: väghållare enligt 22 § ovan nämnda lag, bär det justitieombudsmannen, och detta har jag redan
1167: rättsliga ansvaret för tillämpningen och, vid konstaterat i mitt föregående svar, daterat den 25
1168: olycksfall, även ersättningsansvaret. april 1997, på frågeställarens spörsmål som gäll-
1169: Om en försummelse i väghållningen - t.ex. de samma sak.
1170: gropar eller stenar har lämnats på vägen i sam-
1171:
1172: Helsingforsden 3 juni 1997
1173:
1174: Trafikminister Matti Aura
1175: KK 545/1997 vp
1176:
1177: Kirjallinen kysymys 545
1178:
1179:
1180:
1181:
1182: Sulo Aittoniemi /kesk: Työn jakamisen ja vuorottelun toteutta-
1183: misesta
1184:
1185:
1186: Eduskunnan Puhemiehelle
1187:
1188: Työttömyys vähenee äärimmäisen hitaasti. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1189: Käytännössä työttömyys ei viime kuukausina ole tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
1190: alentunut juuri lainkaan, jos laskee pois toistu- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1191: vassa koulutuksessa olevien vaikutuksen. Halli- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1192: tuksen taholta ei ole esitetty mitään uusia suunni-
1193: telmia työllisyyden edistämiseksi. Myös aikai- Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-
1194: semmat tavoitteet työn jakamisesta ja vuorotte- la on työn jakamisen ja sapattivapaan
1195: lusta näyttävät takaistun vihreän veran alle. kautta helpottaa yhä korkeana jatkuvaa
1196: Työn vuorottelu eli ns. sapattijärjestely ei lisää työttömyyttä, ja
1197: työpaikkoja, mutta tietyllä tavoin jakaa työttö- minkälaisella aikataululla suunnitel-
1198: myyttä ja on sellaisenaan kannatettava toiminta- mia toteutetaan, kun otetaan huomioon
1199: muoto. Työnjakaminen esimerkiksi työaikaa ly- hallituksen jäljellä oleva toimintakausi?
1200: hentämällä sen sijaan on toimenpide, joka ter-
1201: veellä tavalla antaa useammalle mahdollisuuden
1202: työpaikan saamiseen.
1203:
1204: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
1205:
1206: Sulo Aittoniemi /kesk
1207:
1208:
1209:
1210:
1211: 279001
1212: 2 KK 545/1997 vp
1213:
1214:
1215:
1216:
1217: Eduskunnan Puhemiehelle
1218: Valtiopäivärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kuitenkin kysyntätekijöistä ja siitä, miten laajasti
1219: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Rouva Pu- ja missä muodossa yrityksissä ja julkisissa palve-
1220: hemies, toimittanut valtioneuvoston asianomai- luissa joustavia työaikamalleja otetaan käyt-
1221: selle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen töön.
1222: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 545: Vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain mu-
1223: kaan vuorotteluvapaalla tarkoitetaan järjeste-
1224: Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel- lyä, jossa kokoaikatyöntekijä työnantajansa
1225: la on työn jakamisen ja sapattivapaan kanssa tekemänsä vuorottelusopimuksen mukai-
1226: kautta helpottaa yhä korkeana jatkuvaa sesti määräaikaisesti vapautetaan palvelussuh-
1227: työttömyyttä, ja teeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja
1228: minkälaisella aikataululla suunnitel- jossa työnantaja samalla sitoutuu vastaavaksi
1229: mia toteutetaan, kun otetaan huomioon ajaksi palkkaamaan työvoimatoimistossa työt-
1230: hallituksen jäljellä oleva toimintakausi? tömänä työnhakijana olevan henkilön.
1231: Vuorotteluvapaakokeilu rakentuu yhdessä
1232: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- työmarkkinajärjestöjen kanssa muotoilluille pe-
1233: taen seuraavaa: riaatteille.
1234: Viime vuoden alussa käynnistyneestä työvuo-
1235: Ohjelmansa mukaisesti hallitus edistää erilai- rottelukokeilusta on saatu työministeriön teettä-
1236: sia tapoja työn ja työajan jakamiseksi vapaaeh- män seurantatutkimuksen väliraportin mukaan
1237: toisuuden pohjalta. Siten hallitus rohkaisee työ- hyviä kokemuksia työpaikoilla. Vuorotteluva-
1238: aikakokeiluja, joissa selvitetään muun muassa paat ovat avanneet sijaisuuksia erityisesti nuoril-
1239: lyhennettyjen työvuorojen toimivuutta. Työllis- le. Noin 80 % sijaisista on arvioinut myös työn-
1240: tämistuen saanti kahdenkymmenen kunnan työ- saantimahdollisuutensa paranevan jatkossa.
1241: aikakokeiluihin mahdollistettiin l. 7.1996 voi- Vuoden 1996 aikana vuorotteluvapaan aloitti
1242: maan tulleella työllisyysasetuksen väliaikaisella noin 5 500 palkansaajaa. Huhtikuun 1997 lop-
1243: muutoksella, joka on voimassa vuoden 1998lop- puun mennessä vuorotteluvapaata oli käyttänyt
1244: puun saakka. Tältä pohjalta kahdessakymme- yhteensä noin 7 300 palkansaajaa. Työministeriö
1245: nessä kunnassa kokeillaan monipuolisia lyhyem- pyrkii edistämään vuorotteluvapaan käyttöä
1246: piä työaikoja. Ensimmäiset tutkimustulokset laajamittaisen tiedotustoiminnan myötä.
1247: vaikuttavat rohkaisevilta, mutta tarvitaan vielä Vaikka palkansaajien kiinnostus vuorottelu-
1248: paljon enemmän tietoa ennen kuin valtakunnal- vapaata kohtaan samoin kuin työnantajien val-
1249: lisia johtopäätöksiä voidaan tehdä. Hallitus on mius sopia työvuorottelusta on sinänsä varsin
1250: kuitenkin jo tehnyt periaatepäätöksen, että kun- laajaa, ongelmaksi on tutkimuksen mukaan
1251: takokeiluja voidaan laajentaa ensi vuoden alus- muodostunut vuorotteluvapaan ajalta maksetta-
1252: ta, mikäli kokeilut syksyllä kerättävien tietojen van vuorottelukorvauksen taso, joka on keskitu-
1253: valossa antavat siihen aihetta. loilla noin 30-35% palkasta. Vuorotteluvapaan
1254: Yksityisen sektorin työajan lyhentämistä kos- ajalta maksettavan vuorottelukorvauksen suu-
1255: kevat kokeilut ovat toistaiseksi olleet suhteellisen ruus on 60% siitä työttömyyspäivärahasta, jo-
1256: suppeita ja monilta osin vaikeasti erotettavissa hon työntekijällä olisi oikeus työttömäksi jäädes-
1257: yleisesti käytössä olleista osa-aikatyön muo- sään, enintään kuitenkin 4 500 markkaa kuukau-
1258: doista. dessa. Omaehtoiseen ammatilliseen koulutuk-
1259: Hallitus pyrkii edistämään työajan lyhentämi- seen osallistuva voi lisäksi saada osittaista am-
1260: sen muotoja, jotka kohottavat tuottavuutta ja mattikoulutusrahaa l 000 markkaa verottoma-
1261: kansainvälistä kilpailukykyä ja edesauttavat eri- na koulutuskuukaudelta.
1262: tyisesti ikääntyvien henkilöiden jaksamista työ- Työvuorottelun käytön laajentamiseksi työ-
1263: markkinoilla. Työaikojen uudelleenjärjestelyjen ministeriön tavoitteena on vuorottelukorvauk-
1264: vaikutukset voivat tuoreen tutkimuksen valossa sen nostaminen sekä kokeilun vakinaistaminen
1265: olla positiivisia. Työllisyysvaikutukset riippuvat ensi vuoden alusta lukien. Näistä kysymyksistä
1266: KK 545/1997 vp 3
1267:
1268: on tarkoitus neuvotella työmarkkinajärjestöjen lua koskevia ehtoja ja niihin mahdollisesti liitty-
1269: kanssa hyvissä ajoin ensi syksynä. Samassa yh- viä ongelmia sekä korjaustarpeita.
1270: teydessä on tarkoitus arvioida myös muita kokei-
1271:
1272: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1997
1273:
1274: Työministeri Liisa Jaakonsaari
1275: 4 KK 545/1997 vp
1276:
1277:
1278:
1279:
1280: Tili Riksdagens Talman
1281:
1282: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- och offentliga tjänster inför flexibla arbetstids-
1283: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- modeller.
1284: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsle- Enligt lagen om försök med alterneringsledig-
1285: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål het avses med alterneringsledighet ett arrange-
1286: nr 545: mang genom vilket en heltidsanställd arbetstaga-
1287: re i enlighet med ett alterneringsavtal som han
1288: Vilka planer har Regeringen för att ingått med sin arbetsgivare för viss tid befrias
1289: genom omfördelning av arbete och från de uppgifter som hör tili anställningsförhål-
1290: sabbatsledighet avhjälpa den ständigt landet och arbetsgivaren samtidigt för motsva-
1291: höga arbetslösheten, samt håller tidtabel- rande tid förbinder sig att anställa en person som
1292: len för dessa planer med tanke på reger- är arbetslös arbetssökande vid en arbetskraftsby-
1293: ingens återstående verksamhetsperiod? rå.
1294: Försöket med alterneringsledighet bygger på
1295: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt principer som utarbetats tilisammans med ar-
1296: anföra följande: betsmarknadsorganisationerna.
1297: Enligt mellanrapporten av den uppföljande
1298: Enligt sitt program främjar regeringen olika undersökning som arbetsministeriet låtit göra
1299: alternativ som innebär att arbetet och arbetsti- har man på arbetsplatserna fått goda erfarenhe-
1300: den delas på frivillig basis. Enligt detta uppmunt- ter av de försök med arbetsalternering som sattes
1301: rar regeringen till försök där det bland annat i gång på hösten. Perioder av alternerings1edighet
1302: utreds hur förkortade arbetsskift fungerar. Ge- har öppnat vikariat för i synnerhet ungdomar.
1303: nom en temporär ändring av sysselsättningsför- Dessutom bedömer ungefår 80% av vikarierna
1304: ordningen, som trädde i kraft 1. 7.1996 och gäller att de i fortsättningen kommer att ha bättre möj-
1305: tili utgången av 1998, gavs det möj1ighet tili sys- ligheter på arbetsmarknaden.
1306: selsättningsstöd för försök med alternativa ar- Under 1996 tog ca 5 500 löntagare alterne-
1307: betstider i tjugo kommuner. 1 enlighet med detta ringsledigt. Tili slutet av april1997 hade ungefår
1308: experimenterar tjugo kommuner med mångsidi- 7 300 löntagare utnyttjat möjligheten tili alterne-
1309: ga kortare arbetstider. De första forskningsresu1- ringsledighet. Arbetsministeriet försöker att ge-
1310: taten ser ut att vara uppmuntrande, men det nom omfattande information främja använd-
1311: behövs ännu mycket mer kunskap innan man ningen av alterneringsledighet.
1312: kan dra slutsatser på riksomfattande pian. Re- Trots att löntagarnas intresse för alternerings-
1313: geringen har i varje fall redan fattat ett principbe- ledighet och arbetsgivarnas beredvillighet att
1314: slut om att utvidga kommunförsöken från början ingå avtal om arbetsalternering i själva verket är
1315: av nästa år, förutsatt att de uppgifter som sam1as ganska stort, har den låga nivån för den alterne-
1316: på hösten ger anledning därtili. ringsersättning som betalas för den tid a1terne-
1317: lnom den privata sektorn har försöken med ringsledigheten pågår, som för medelinkomstta-
1318: förkortad arbetstid hittills varit relativt begrän- garna är ungefår 30-35% av lönen, visat sig
1319: sade och många gånger svåra att skilja från olika vara ett problem. Beloppet av alterneringsersätt-
1320: former av deltidsarbete som är i allmänt bruk. ning uppgår tili 60% av den arbetslöshetsdag-
1321: Regeringen har som mål att främja sådana penning, som arbetstagaren skulle ha rätt tili som
1322: former av arbetstidsförkortning som höjer pro- arbetslös, dock högst 4 500 mk i månaden. Tili en
1323: duktiviteten och stärker den internationella kon- person som deltar i friviliig yrkesinriktad utbild-
1324: kurrenskraften samt hjälper speciellt äldre perso- ning kan dessutom betalas i partiellt vuxenutbild-
1325: ner att orka i arbetslivet. 1 ljuset av en fårsk ningsbidrag 1 000 mk per månad, skattefritt.
1326: utredning verkar de nya arbetstidsarrangemang- För att öka användningen av arbetsalterne-
1327: en kunna ha positiva effekter. Sysselsättnings- ring har arbetsministeriet som mål att höja ersätt-
1328: verkningarna beror emellertid på efterfrågefak- ningsnivån och göra försöket permanent från
1329: torer samt i viiken utsträckning och form företag början av nästa år. Man har för avsikt att i god tid
1330: KK 545/1997 vp 5
1331:
1332: före hösten förhandla med arbetsmarknadsorga- som gäller försöket och eventuella problem och
1333: nisationerna om dessa frågor. Avsikten är att i korrigeringsbehov som anknyter tili dem.
1334: samband med detta bedöma även andra villkor
1335:
1336: Helsingfors den 6 juni 1997
1337:
1338: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
1339: KK 546/1997 vp
1340:
1341: Kirjallinen kysymys 546
1342:
1343:
1344:
1345:
1346: Sulo Aittoniemi /kesk: Sähkömarkkinalain vaikutuksista sähkön
1347: hintaan
1348:
1349:
1350: Eduskunnan Puhemiehelle
1351:
1352: Sähkömarkkinalaki on ollut voimassa parin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1353: vuoden ajan. Kun sähkömarkkinalakia hyväk- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1354: syttiin, luotiin myös ruusuisia kuvia siitä, miten nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1355: pienkuluttajien sähkölaskut alenevat. Suoritetun
1356: tutkimuksen mukaan sähkön hinta pienkulutta- Onko Hallituksella arviota siitä, mil-
1357: jille on noussut 6 prosenttia, kun taas suurkulut- loin sähkömarkkinalain pienkuluttajille
1358: tajille hinta on laskenut 3 prosenttia. aiheuttama 6 prosentin hinnannousu
1359: Nyt lupaillaan, että pienkuluttajille hinnan- kääntyy positiiviseen suuntaan, eli mil-
1360: alennukset tulevat viiveellä ja heti seuraavien loin pienkuluttajien sähkötaskuihin on
1361: vuosien aikana. Vähän epäilen asiaa. odotettavissa helpotusta?
1362: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1363: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
1364: Sulo Aittoniemi /kesk
1365:
1366:
1367:
1368:
1369: 279001
1370: 2 KK 546/1997 vp
1371:
1372:
1373:
1374:
1375: Eduskunnan Puhemiehelle
1376:
1377: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Samaan aikaan sähkömarkkinalain toimeen-
1378: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, panon kanssa sähkön tukkumyyjät nostivat tuk-
1379: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kusähkön hintaa. Nämä hinnankorotukset pe-
1380: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- rustuivat kyseisten myyjien mukaan sähköntuo-
1381: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tantorakenteessa, verotuksessa ja ympäristönor-
1382: n:o 546: meissa ennen uudistusta tapahtuneisiin muutok-
1383: siin. Lisäksi sähkön vähittäismyyjät ovat jo usei-
1384: Onko Hallituksella arviota siitä, mil- den vuosien ajan vähitellen muuttaneet tariffira-
1385: loin sähkömarkkinalain pienkuluttajille kenteita vastaamaan paremmin heille aiheutuvia
1386: aiheuttama 6 prosentin hinnannousu kustannuksia. Tämä on merkinnyt, että kotitalo-
1387: kääntyy positiiviseen suuntaan, eli mil- uksien sähkölasku on hieman kallistunut. Vuo-
1388: loin pienkuluttajien sähkölaskuihin on den 1997 alussa voimaan tulleen energiaverouu-
1389: odotettavissa helpotusta? distuksen yhteydessä korotettiin muulta kulu-
1390: tukselta kuin teollisuudelta kerättävien energia-
1391: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- verojen määrää noin miljardilla markalla. Säh-
1392: vasti seuraavaa: kön osalta tämä merkitsi noin 3 prosentin hinnan
1393: nousua. Kuluttajille annettiin vastaava hyvitys
1394: Suomen sähkömarkkinat avattiin marras- pienentämällä tuloverotuksen verokertymää.
1395: kuussa 1995, kun sähkömarkkinalakiin liittyvä Pienkäyttäjien aseman turvaamiseksi kauppa-
1396: siirtovelvollisuus tuli voimaan yli 500 kW:n asi- ja teollisuusministeriössä valmistellaan hallituk-
1397: akkaille. Sähkömarkkinalaki avasi kilpailulle sen esitystä sähkömarkkinalain muuttamiseksi.
1398: sähkön tuotannon ja myynnin sekä ulkomaan- Siinä ehdotetaan otettavaksi käyttöön niin sa-
1399: kaupan eli toimialat, joissa kilpailu on mahdol- nottu tyyppikuormituskäyräjärjestelmä, joka
1400: lista. Vuoden 1997 alussa 500 kW:n tehoraja mahdollistaa pienten käyttäjien sähkönhankin-
1401: poistui ja siten myös pienimmät sähkönkäyttäjät nan kilpailuttamisen ilman edellä mainittua tun-
1402: ovat oikeutettuja ostamaan sähköä keneltä myy- tirekisteröivää mittausta. Kuormituskäydä käy-
1403: jältä tahansa. tetään selvitettäessä eri myyjien toimituksiajake-
1404: Sähkön hankinta markkinoilta edellyttää kui- luverkon alueella. Sähkön käyttäjien laskutus
1405: tenkin sähkömarkkina-asetuksen 6 §:n mukai- tulee perustumaan myös tulevaisuudessa mitta-
1406: sesti kulutuksen tunneittain rekisteröivän mitta- ukseen, joten kuormituskäyrien käytöstä ei ai-
1407: rin hankintaa. Vaikka pienille käyttäjille taa- heudu taloudellisia riskejä sähkön käyttäjälle.
1408: taankin oikeus sähkön ostamiseen markkinoilta, Tyyppikuormituskäyräjärjestelmällä on vaiku-
1409: mittaroinnin kalleus estää käytännössä sähkön- tusta etenkin pienyritysten, maatalouksien ja
1410: hankinnan kilpailuttamisen. Osa pienimmistä sähkölämmitettyjen kotitalouksien mahdolli-
1411: sähkönkäyttäjistä on siten käytännössä suljettu suuteen kilpailuttaa sähkönhankintaansa. Halli-
1412: sähkömarkkinoiden ulkopuolelle. tuksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle
1413: syysistuntokauden alussa.
1414:
1415: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997
1416:
1417: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
1418: KK 546/1997 vp 3
1419:
1420:
1421:
1422:
1423: Tili Riksdagens Talman
1424:
1425: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Samtidigt med verkställandet av elmarknads-
1426: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- lagen höjde partiförsäljarna partipriset på ei.
1427: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- Dessa prisförhöjningar baserade sig enligt försäl-
1428: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr jarna i fråga på förändringar i elproduktionsupp-
1429: 546: byggnaden, beskattningen och miljönormerna,
1430: vilka hade skett före revideringen. Dessutom har
1431: Har Regeringen någon uppskattning minutförsäljarna av ei redan under flera år små-
1432: av när den 6 procents prisstegring som ningom ändrat sina tariffstrukturer så att de bätt-
1433: elmarknadslagen har förorsakat småför- re motsvarar försäljarnas kostnader. Detta har
1434: brukarna vänder i positiv riktning, dvs. inneburit att hushållens elräkning har blivit nå-
1435: när en lindring kan förväntas i småför- got dyrare. 1 samband med den energiskattere-
1436: brukarnas elfakturor? form som trädde i kraft vid ingången av år 1997
1437: höjdes beloppet av den energiskatt som uppbärs
1438: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt av annan förbrukning än industrin med ca en
1439: anföra följande: miljard mark. För elens del innebär detta en
1440: prishöjning på ca tre procent. Förbrukarna gavs
1441: Den finska elmarknaden öppnades i novem- motsvarande gottgörelse genom att de skattebe-
1442: ber 1995, när den överföringsskyldighet som lopp som uppburits vid inkomstbeskattningen
1443: sammanhängde med elmarknadslagen trädde i minskades.
1444: kraft för kunder med en effekt som överstiger 500 För att trygga småanvändarnas ställning bere-
1445: kW. Elmarknadslagen släppte elproduktionen der handels- och industriministeriet som bäst en
1446: och elförsäljningen samt utrikeshandeln med ei, regeringsproposition om en ändring av elmark-
1447: dvs. de branscher där konkurrens är möjlig, fria nadslagen. 1den föreslås det att ett system med en
1448: för konkurrens. Vid ingången av år 1997 slopa- s.k. typbelastningskurva skall tas i bruk, vilket
1449: des effektgränsen 500 kW och därmed blev också gör det möjligt för små användare att utsätta sin
1450: mindre elförbrukare berättigade att köpa sin ei elanskaffning för konkurrens utan den ovan
1451: från viiken försäljare som helst. nämnda timregistrerande mätningen. Belast-
1452: F ör att ei skall kunna skaffas på marknaden ningskurvor används när de olika försäljarnas
1453: förutsätts dock i enlighet med 6 § elmarknads- leveranser på distributionsnätsområdet utreds.
1454: förordningen att en mätare som registrerar för- Faktureringen av elanvändarna kommer även i
1455: brukningen varje timme skaffas. Också om små framtiden att basera sig på mätning, vilket gör att
1456: förbrukare garanteras rätt att köpa ei på mark- elanvändaren inte förorsakas ekonomiska risker
1457: naden, hindrar den dyra mätutrustningen i prak- av användningen av belastningskurvor. Systemet
1458: tiken dem från att utsätta sin elanskaffning för med en typbelastningskurva inverkar i synnerhet
1459: konkurrens. En del av de minsta elförbrukarna på småföretags, jordbrukslägenheters och elupp-
1460: är därmed i praktiken utesluten från elmarkna- värmda hushålls möjligheter att konkurrensut-
1461: den. sätta sin elanskaffning. Avsikten är att regerings-
1462: propositionen skall ges tili riksdagen vid ingång-
1463: en av höstsessionen.
1464: Helsingforsden 5 juni 1997
1465:
1466: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
1467: 1
1468: 1
1469: 1
1470: 1
1471: 1
1472: 1
1473: 1
1474: 1
1475: 1
1476: 1
1477: 1
1478: 1
1479: 1
1480: 1
1481: 1
1482: 1
1483: 1
1484: 1
1485: 1
1486: 1
1487: 1
1488: 1
1489: 1
1490: 1
1491: KK 547/1997 vp
1492:
1493: Kirjallinen kysymys 547
1494:
1495:
1496:
1497:
1498: Sulo Aittoniemi /kesk: Ulosottoviranomaisten koulutuksesta ja in-
1499: formaatiosta
1500:
1501:
1502: Eduskunnan Puhemiehelle
1503:
1504: Yksityisen henkilön velkasaneerausta koske- Laki on siis kiireellisesti hyväksytty, mutta infor-
1505: van lainmuutoksen yhteydessä eduskunta edel- maatio toteutuksen suuntaan takkuaa kuten
1506: lytti, että hallitus antaa pikaisesti eduskunnalle aina.
1507: esityksen ulosottolain muuttamisesta siten, että Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1508: siinä korjataan eräät velkajärjestelylain käsitte- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1509: lyn yhteydessä havaitut epäkohdat. Hallitus an- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1510: toikin sittemmin esityksen 8/1997 vp, joka käsi- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1511: teltiin eduskunnassa. Laki vahvistettiin 25.4.
1512: 1997,ja se on tullut voimaan 15.5.1997. Hyväk- Miten Hallitus on huolehtinut 15.5.
1513: syessään lain eduskunta edellytti nopeata koulu- 1997 voimaan tulleeseen ulosottolain
1514: tusta ulosottoviranomaisille. muutokseen (HE 8/1997 vp) liittyvästä
1515: Saatujen tietojen mukaan esimerkiksi Tampe- ulosottoviranomaisten koulutuksesta ja
1516: reella ulosottoviranomaiset eivät ole saaneet vie- informaatiosta?
1517: lä ohjeistusta esimiehiltään lain soveltamisesta.
1518:
1519: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
1520:
1521: Sulo Aittoniemi /kesk
1522:
1523:
1524:
1525:
1526: 279001
1527: 2 KK 547/1997 vp
1528:
1529:
1530:
1531:
1532: Eduskunnan Puhemiehelle
1533:
1534: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa maan sisältyi yhtenä aiheena puheena oleva uu-
1535: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, distus. Oikeusministeriön puolelta painotettiin
1536: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ulosottomiesten kautta avustaville ulosottomie-
1537: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- hille tapahtuvan informaation ja sisäisen koulu-
1538: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tuksen tärkeyttä tässä uudistuksessa. Ulosotto-
1539: n:o 547: miehille annetun informaation tarkoitus oli, että
1540: ulosottomiehet puolestaan informoisivat ja kou-
1541: Miten Hallitus on huolehtinut 15.5. luttaisivat omat avustavat ulosottomiehet ulos-
1542: 1997 voimaan tulleeseen ulosottolain ottopiirin sisäisellä koulutuksella.
1543: muutokseen (HE 8/1997 vp) liittyvästä Vaikka avustavilla ulosottomiehillä on toimi-
1544: ulosottoviranomaisten koulutuksesta ja valta esim. myöntää vapaakuukausia palkan-
1545: informaatiosta? ulosmittauksessa, niin käytännössä kihlakun-
1546: nanvoudit ovat ainakin alkuvaiheessa tiiviisti ol-
1547: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- leet mukana päätöksenteossa.
1548: taen seuraavaa: Oikeusministeriö on järjestänyt keväällä 1997
1549: melko mittavan koulutusohjelman avustaville
1550: Eduskunta edellytti tämän erottamisetua ja ulosottomiehille. Sen tarkoituksena oli antaa
1551: vapaakuukausia koskevan ulosottolain muutok- avustaville ulosottomiehille koulutusta valtion
1552: sen valmistelulle ja voimaantulolle poikkeuksel- paikallishallinnon uudistuksen yhteydessä ja sen
1553: lisen kiireellistä aikataulua. jälkeen tulleista ulosottoa koskevista uudistuk-
1554: Samana päivänä kuin laki vahvistettiin, oi- sista. Koulutusta on tarkoitus jatkaa syksyllä
1555: keusministeriö lähetti lain ja asetuksen tiedoksi 1997. Yhtenä aiheena tullaan käsittelemään nyt
1556: kaikkiin ulosottopiireihin. Lähetteessä kehotet- kysymyksessä olevaa erottamisetua ja vapaa-
1557: tiin kihlakunnanvouteja huolehtimaan siitä, että kuukausia koskevaa ulosottolain muutosta.
1558: myös avustavat ulosottomiehet ovat heti tietoisia Oikeusministeriö tulee vielä kiinnittämään
1559: laista. lääninhallitusten oikeushallintopäälliköiden
1560: Oikeusministeriö järjesti 14.-15.5.1997 kih- huomiota siihen, että uudistuksen toteutumista
1561: lakunnanvoutien neuvottelupäivät, joille oli kut- on seurattava ja tarpeen mukaan järjestettävä
1562: suttu kaikki kihlakunnanvoudit. Päivien ohjel- ulosoton läänikoulutusta.
1563:
1564: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997
1565:
1566: Oikeusministeri Kari Häkämies
1567: KK 547/1997 vp 3
1568:
1569:
1570:
1571:
1572: Tili Riksdagens Ta/man
1573:
1574: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nade vikten av att informationen flyter från ut-
1575: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande mätningsmännen tili de biträdande utmätnings-
1576: medlem av statsrådet översänt följande av riks- männen och av den interna utbildningen i sam-
1577: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- band med denna revision. Syftet var att ut-
1578: mål nr 547: mätningsmännen skulle använda sig av den in-
1579: formation de fått och informera samt utbilda sina
1580: Hur har Regeringen ombesörjt utbild- biträdande utmätningsmän genom att arrangera
1581: ningen av och informationen tili utsök- intern utbildning inom utsökningsdistriktet.
1582: ningsmyndigheterna i samband med änd- Fastän de biträdande utmätningsmännen är
1583: ringen av utsökningslagen (RP 8/1997 rd) behöriga att t.ex. avbryta utmätning av lön för en
1584: av den 15 maj 1997? eller flera månader, har häradsfogdarna i prakti-
1585: ken deltagit i beslutsfattandet åtminstone nu i det
1586: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt inledande skedet.
1587: anföra följande: 1 våras arrangerade justitieministeriet ett täm-
1588: ligen omfattande utbildningsprogram för de bi-
1589: Riksdagen förutsatte att denna ändring avut- trädande utmätningsmännen. Dess mål var att
1590: sökningslagen som gällde undantagning från och utbilda de biträdande utmätningsmännen i sam-
1591: avbrytande av utmätning skulle förberedas och band med reformen av den statliga lokalförvalt-
1592: träda i kraft som exceptionellt brådskande. ningen och de revisioner av utsökningslagen som
1593: Samma dag som lagen stadfåstes skickade jus- gjorts efter den. Utbildningen skall fortsättas i
1594: titieministeriet lagen och förordningen till varje höst. Ett ämne som kommer att behandlas är
1595: utsökningsdistrikt. 1 missivet uppmanades hä- revisionen som gäller undantagning från och av-
1596: radsfogdarna att se till att även de biträdande brytande av utmätning.
1597: utmätningsmännen genast informerades om la- Justitieministeriet kommer även att fåsta läns-
1598: gen. styrelsernas justitieförvaltningschefers upp-
1599: Den 14-15 maj 1997 arrangerade justitiemi- märksamhet på att man skall följa med hur revi-
1600: nisteriet en konferens dit varje häradsfogde hade sionen förverkligas och att man vid behov skall
1601: inbjudits. En av punkterna på programmet var arrangera utsökningsutbildning.
1602: den nämnda ändringen. Justitieministeriet beto-
1603:
1604: Helsingforsden 5 juni 1997
1605:
1606: Justitieminister Kari Häkämies
1607: KK 548/1997 vp
1608:
1609: Kirjallinen kysymys 548
1610:
1611:
1612:
1613:
1614: Marjatta Vehkaoja /sd: Oppisopimuskoulutukseen pääsyn turvaa-
1615: misesta Vaasan seudulla
1616:
1617:
1618: Eduskunnan Puhemiehelle
1619:
1620: Lehtitietojen ja oppisopimusviranomaisilta detty Vaasan seudun osalta näin menettelemään-
1621: varmistetun tiedon mukaan Vaasan seudulla op- kin, mutta päätös on ollut kielteinen. Kielteinen
1622: pisopimuskoulutuksena annettuun jatkokoulu- päätös ei perustu suoraan lakiin, vaan opetusmi-
1623: tukseen pääsyn ratkaisee äidinkieli. Ruotsinkie- nisteriön käyttämään harkintaan. Se on mieles-
1624: listen kiintiö alueella on ollut 60 %, mutta kiin- täni väärää ja aluetta haittaavaa harkintaa.
1625: tiöitä ei ole saatu täytetyiksi. Vastaavasti suo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1626: menkielisten kiintiöt täyttyivät jo vuoden vaih- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1627: teessa. Koko alueen näkökulmasta tapahtuu siis nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1628: siten, että kiintiötä jää kielellisistä syistä käyttä- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1629: mättä. Tämä ei ole perusteltua, koska kysyntää
1630: suomenkielisellä puolella kuitenkin on. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1631: Laissa oppisopimuskoulutuksesta (16 §) viita- ryhtyä, että alueille oppisopimuskoulu-
1632: taan siihen, että opetusministeriö voi poiketa tuksen jatkokoulutukseen annetut koko-
1633: kesken vuottakin oppisopimusten alueellisista naiskiintiöt saadaan kielisuhteiden estä-
1634: enimmäismääristä. Opetusministeriötä on pyy- mättä käyttöön?
1635:
1636: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
1637:
1638: Marjatta Vehkaoja /sd
1639:
1640:
1641:
1642:
1643: 279001
1644: 2 KK 548/1997 vp
1645:
1646:
1647:
1648:
1649: Eduskunnan Puhemiehelle
1650:
1651: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Alueittaisten ja kieliryhmittäisten kiintiöiden
1652: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, määrittämisen lähtökohtana ovat alueelliset tar-
1653: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen peet. Opetushallitus tekee vuosittain kyselyn op-
1654: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta pisopimuskoulutuksen paikallishallintoviran-
1655: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- omaisille lisäkoulutustarpeesta. Saamiensa kou-
1656: sen n:o 548: lutustarvetietojen pohjalta opetushallitus val-
1657: mistelee esityksen lisäkoulutuksen alueellisiksi ja
1658: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kieliryhmittäisiksi kiintiöiksi.
1659: ryhtyä, että alueille oppisopimuskoulu- Oppisopimusten lisäkoulutuksen mitoitukses-
1660: tuksen jatkokoulutukseen annetut koko- sa vaikeutena on, kuten kaiken ammatillisen
1661: naiskiintiöt saadaan kielisuhteiden estä- koulutuksen suunnittelussa, ennakoinnin vai-
1662: mättä käyttöön? keus. Yhä nopeammat muutokset sekä työelä-
1663: mässä että yhteiskunnassa merkitsevät sitä, että
1664: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- koulutustarpeen täsmällinen ennakointi lyhyel-
1665: vasti seuraavaa: läkään tähtäyksellä ei aina ole mahdollista.
1666: Koska tavoitteena on oppisopimusten mah-
1667: Oppisopimuskoulutuksesta annetun lain dollisimman tehokas käyttö asetetun kokonais-
1668: ( 1605/1992) mukaan oppisopimuskoulutusta jär- kiintiön puitteissa, saattaa toimintavuoden ku-
1669: jestetään sekä ammatillisena peruskoulutuksena luessa ilmetä tarvetta suorittaa oikaisevia toi-
1670: että lisäkoulutuksena. Lain 16 §:n nojalla opetus- menpiteitä.
1671: ministeriö määrää vuosittain valtion talousar- Ensiksikin alueelliset kiintiöt on vahvistettu
1672: viossa asetetun kokonaismäärän rajoissa oppiso- useampaa oppisopimuskoulutuksen paikallis-
1673: pimusten enimmäismäärät ammatillista lisäkou- hallintoviranomaista varten. Alueilla on täten
1674: lutusta varten alueittain ja ottaen huomioon mahdollisuus muuttaa oppisopimusten jakoa
1675: molemmat kieliryhmät. alueen paikallishallintoviranomaisten välillä,
1676: Talousarviossa asetettu oppisopimusten ko- jotta alueen kokonaiskiintiö saadaan mahdolli-
1677: konaismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa simman tehokkaaseen käyttöön.
1678: vuonna 1997 on 6 000. Tarkoituksena on, että Toiseksi kieliryhmittäiset kiintiöt alueiden si-
1679: EU:n sosiaalirahasto osallistuu 3 OOO:n vuotui- sällä on määritetty opetusministeriön päätökses-
1680: sen lisäkoulutuspaikan rahoitukseen. sä. Mikäli eri kieliryhmien oppisopimusten tarve
1681: Kiintiöinnissä käytettävät alueet määräytyvät vuoden aikana osoittautuu arvioidusta poikkea-
1682: alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) vaksi, on alueittaisia kieliryhmittäisiä kiintiöitä
1683: 2 §:n 2 momentissa säädetyn aluejaon mukaises- mahdollisuus muuttaa. Oikaisu tapahtuu pää-
1684: ti. Alueita on yhteensä 19, joista viidellä on kiin- sääntöisesti siirtämällä oppisopimuksia alueen
1685: tiöt sekä suomen-että ruotsinkieliselle koulutuk- sisällä kieliryhmästä toiseen. Siirto edellyttää
1686: selle. paikallishallintoviranomaisilta tulevaa, asiaa
1687: koskevaa esitystä.
1688:
1689: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1997
1690:
1691: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
1692: KK 548/1997 vp 3
1693:
1694:
1695:
1696:
1697: Tili Riksdagens Talman
1698:
1699: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ven. Utbildningsstyrelsen gör årligen en förfrå-
1700: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- gan tili den lokala förvaltningen för läroavtalsut-
1701: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags- bildningen om behovet av tilläggsutbildning. På
1702: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs- basis av de uppgifter som utbildningsstyrelsen får
1703: mål nr 548: om utbildningsbehovet bereder utbildnings sty-
1704: relsen en framställning om kvoterna för tilläggs-
1705: Vilka åtgärder avser Regeringen vidta utbildningen per region och enligt språkgrupp.
1706: för att de totalkvoter som fastställts re- Svårigheten vid dimensioneringen av tiliäggs-
1707: gionvis för vidareutbildning inom läroav- utbildningen inom ramen för läroavtal är, liksom
1708: talsutbi1dningen skall kunna användas i all planering av yrkesutbildningen, att det är
1709: oberoende av språkförhållandena? svårt att föregripa utvecklingen. De allt snabbare
1710: förändringarna i både arbetslivet och samhället
1711: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt medför att det inte alltid är möjligt att exakt
1712: anföra följande: prognostisera utbildningsbehovet ens på kort
1713: sikt.
1714: Enligt lagen om läroavtalsutbildning (1605/ Eftersom målet är att läroavtalen skall utnytt-
1715: 1992) ordnas läroavtalsutbildning både som yr- jas på effektivt som möjligt inom den totalkvot
1716: kesinriktad grundutbildning och som tilläggsut- som givits, kan det under verksamhetsåret upp-
1717: bildning. Med stöd av lagens 16 § bestämmer komma behov av justerande åtgärder.
1718: undervisningsministeriet årligen inom den totala För det första är de regionala kvoterna fast-
1719: mängd som fastställs i budgeten maximiantalet ställda för flera lokalförvaltningsmyndigheter
1720: läroavtal per region med beaktande av båda som handhar läroavtalsutbildningen. Regioner-
1721: språkgrupperna särskilt för den yrkesinriktade na har därmed möjlighet att ändra läroavtalens
1722: tiliäggsutbildningen. fördelning mellan lokalförvaltningsmyndighe-
1723: År 1997 uppgår det totalantal som i budgeten terna i regionen för att totalkvoten i regionen
1724: angivits för läroavtal inom den yrkesinriktade skall utnyttjas så effektivt som möjligt.
1725: tilläggsutbildningen tili 6 000. Avsikten är att För det andra är kvoterna enligt språkgrupp
1726: EU:s socia1fond deltar i finansieringen av 3 000 inom regionerna bestämda i beslut av undervis-
1727: tilläggsutbildningsplatser per år. ningsministeriet. Om det visar sig att behovet av
1728: De områden som används vid fastställandet av läroavtal i de olika språkgrupperna under året
1729: kvoterna följer den områdesindelning som anges skiljer sig från det uppskattade, är det möjligt att
1730: i 2 § 2 mom. lagen om regional utveckling (1135/ ändra de enligt språkgrupp fastställda kvoterna i
1731: 1993). Regionerna är totalt 19, av vilka fem har regionerna. En justering sker i regel genom att
1732: kvoter för både finsk- och svenskspråkig utbild- läroavtal överförs inom regionen från en språk-
1733: ning. grupp tili en annan. En överföring förutsätter en
1734: Utgångspunkten för bestämmande av kvoter- framställning i saken från lokalförvaltningsmyn-
1735: na enligt region och språk är de regionala beho- digheterna.
1736:
1737: Helsingfors den 6 juni 1997
1738:
1739: U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
1740: KK 549/1997 vp
1741:
1742: Kirjallinen kysymys 549
1743:
1744:
1745:
1746:
1747: Klaus Bremer /r: Liikenneministerin kirjalliseen kysymykseen anta-
1748: man vastauksen täsmentämisestä
1749:
1750:
1751: Eduskunnan Puhemiehelle
1752:
1753: Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen 401/ 401: Miten Ron aikoinaan voinut saada tarkas-
1754: 1997 vp liikenneministeri puhuu puuta heinää. tuslentäjän kelpoisuuden?
1755: Ensimmäiseksi: Suomen kansalainen saa Kolmanneksi: Päinvastoin kuin mitä ministeri
1756: hankkia USA:n lentolupakirjaoja siihen liittyvät Aura antaa ymmärtää, vastaus ei suinkaan selvi-
1757: mm. tyyppikelpuutukset ilman Ilmailulaitoksen tä, oliko tarkastuslentäjä M oikeutettu kuljetta-
1758: (ILL) lupaa. maan matkustajaa, kun hän suoritti tarkastus-
1759: Kirjallisessa kysymyksessä 401/1997 vp kysy- lentoa oppilaalle, jolla ei ollut voimassa olevaa
1760: tään, millä ehdoilla Suomen kansalainen saa täl- lupakirjaa!
1761: laisen tyyppikelpuutuksen liitettyä suomalaiseen Kysyn uudestaan hallitukselta: Miten ILL:n
1762: lupakirjaansa. tarkastuslentäjä on voinut olla ilma-aluksessa,
1763: Ministeri Aura viittaa ilmailumääräykseem- jossa ei ole päällikköä? Täsmennän kysymystäni
1764: me TRG M1-8 kohtaan 3.4. Tämähän on aivan vielä: Kenelle PEL M2-25 kohdan 5.a vaatimus
1765: väärin! TRG Ml-8 koskee lentäjää, joka lähtee on suoritettava? Kelpaako satunnainen ohikul-
1766: Suomesta suomalaisella lupakirjalla hakemaan kija? Ja salliiko hallitus ilmailijalle ennalta edes
1767: tyyppikclpuutusta ulkomailta. vihjaistavan, mitkä tai minkä luonteisia tai edes
1768: Ongelma onkin siinä, ettei ILL ole julkaissut suurin piirtein minkä hahmoisia ovat kohdan 1.3
1769: KK:n 401/1997 vp lähtökohtaa koskevaa mää- mainitsemat "erityiset syyt"?
1770: räystä, mutta yrittää nyt sotkea tosiasioita viit- Neljänneksi: Ministeri Aura sotkee vastauk-
1771: taamalla TRG Ml-8:aan! Suomalainen määräys sessaan pääasian, eli miksi suomalaisen pitää
1772: ei lainkaan ota huomioon -tietääkö ILL edes? pyytää ennakkolupaa ILL:lta voidakseen saada
1773: - amerikkalaista tapaa merkitä tyyppikelpuu- ulkomailla suoritetun hyväksytyn tyyppikelpuu-
1774: tus vain ohjaajan päiväkirjaan ja vaatii siksi tuksen voimaan myös Suomessa? Toistan kysy-
1775: täysin soveltumattomia asioita. myksen perustelun KK:sta 401: EU:n samoin
1776: Uudistan hallitukselle asiaa koskevan kysy- kuin JAA:n kantavana periaatteena on, että yh-
1777: myksen KK:sta 401 em. selvennyksin. dessä maassa suoritettu hyväksytty opinnäyte
1778: Toiseksi: Päinvastoin kuin ministeri Aura vas- antaa pätevyyden toimia kaikissa jäsenmaissa.
1779: tauksessaan kirjalliseen kysymykseen 401/1997 Kysyn hallitukselta nyt rautalangasta vääntäen:
1780: vp antaa ymmärtää, tarkastuslentäjä R sai tar- Mikä tarkoituksenmukaisuus on siinä, että muo-
1781: kastuslentokelpuutuksensa jo vuonna 1988. Sil- dollinen kysyminen ILL:lta ennakkoon on esi-
1782: loin oli voimassa ilmailumäärä ys PEL M2-16 merkiksi USA:ssa tai Englannissa hyväksytysti
1783: (18.4.1973, 2. painos 1975-11-19), jossa ensim- suoritetun tyyppikoulutuksen hyväksymisen
1784: mäisenä ehtona tarkastuslentäjän kelpoisuuden ehto myös Suomessa?
1785: saamiseksi oli lennonopettajan kelpoisuus. R:llä Kerrassaan ainutlaatuinen on ministeri Auran
1786: ei koskaan ole ollut lennonopettajan kelpoi- allekirjoittama käsitys, että kansanedustajalla
1787: suutta! Vasta 4.1.1995 annetun määräyksen pe- pitäisi olla nimeltä mainitsemattoman esimerkki-
1788: rusteella R:lle olisi voitu myöntää tarkastuslen- henkilön lupa kysyä ratkaisevaa laatua olevia
1789: täjän valtuutus ilman lennonopettajan kelpoi- periaatteellisia asioita ILL:n toiminnasta. Jos
1790: suutta. Tämä ei ole ainoa tapaus, jossa ILL on näin todella olisi, kansanedustajiltajäisi ilmeises-
1791: toiminut vastoin omia määräyksiään. Jos ILL ti suurin osa kirjallisista kysymyksistä kokonaan
1792: kieltää tämän, olen valmis julkistamaan muita tekemättä! Yhtä masentavaa on todeta oikein
1793: tapauksia. liikenneministerin nimen vahvistamana, että ILL
1794: Täsmennän kysymystäni hallitukselle KK:sta jälleen on onnistunut säikäyttämään lentäjän
1795: 279001
1796: 2 KK 549/1997 vp
1797:
1798: polkemaan kansalaisoikeutensa ILL:n edessä Mitä Hallitus aikoo tehdä, että se vas-
1799: uhkaamalla ilmailulain 27 §:n 3.2:lla (lupakirja taisi täsmällisesti kansanedustajien kir-
1800: voidaan peruuttaa, jos ILL voi katsoa sen halti- jallisissa kysymyksissä esittämiin kysy-
1801: jan olevan "henkilökohtaisten seikkojen vuoksi" myksiin,ja
1802: sopimaton toimimaan lentotehtävissä). mitä Hallitus vastaa, täsmällisesti, täs-
1803: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- sä kirjallisessa kysymyksessä esitettyihin
1804: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- kysymyksiin?
1805: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1806: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1807:
1808: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
1809:
1810: Klaus Bremer /r
1811: KK 549/1997 vp 3
1812:
1813:
1814:
1815:
1816: Eduskunnan Puhemiehelle
1817:
1818: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Bremerin tarkoittama henkilö ei esittänyt lento-
1819: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, turvallisuushallinnolle etukäteen eikä myöskään
1820: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jälkikäteen. Tapauksen käsittelyn kannalta rat-
1821: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre- kaisevaa oli se, että kyseinen henkilö ei kyennyt
1822: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o edes jälkikäteen dokumentoimaan saamaansa
1823: 549: koulutusta. Lentoturvallisuushallinto ei näe es-
1824: tettä sille, etteikö koulutuksen jälkeenkin esitetty
1825: Mitä Hallitus aikoo tehdä, että se vas- selvitys koulutuksesta ja samoin jälkikäteinen
1826: taisi täsmällisesti kansanedustajien kirjal- hyväksyminen, jos hyväksynnän edellytykset
1827: lisissa kysymyksissä esittämiin kysymyk- ovat olemassa, riittäisi kelpuutuksen merkitsemi-
1828: siin, ja seen suomalaiseen lupakirjaan. Tältä osin lento-
1829: mitä Hallitus vastaa, täsmällisesti, täs- turvallisuushallinto on valmis soveltamaan mää-
1830: sä kirjallisessa kysymyksessä esitettyihin räystä joustavasti, koska tällainen menettely ei
1831: kysymyksiin? aseta suomalaisen koulutuksen saanutta kelpuu-
1832: tuksen hakijaa huonompaan asemaan ja koska
1833: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudatta-
1834: vasti seuraavaa: minen ei joudu siten kyseenalaiseksi. Koska ku-
1835: takin ulkomaista koulutusta arvioidaan suoma-
1836: Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinto on laisiin vaatimuksiin nähden erikseen haettaessa
1837: antanut kysymyksen johdosta liikenneministe- hyväksyntää Suomessa, koulutukseen hakeutu-
1838: riölle ilmailumääräysten tulkinnan ja Ilmailulai- jan oikeusturvanäkökohtien kannalta on perus-
1839: toksen menettelyn osalta seuraavan sisältöisen teltua, että hän on saanut ennakkohyväksynnän,
1840: selvityksen. jottei mahdollisesti kallis koulutus mene huk-
1841: "Ensiksikin lentoturvallisuushallinto uudis- kaan. Näin varmistetaan, että aiottu koulutus
1842: taa sen, mitä on lausunut kansanedustaja Breme- täyttää myös suomalaiset vaatimukset.
1843: rin kirjalliseen kysymykseen n:o 40111997 vp an- Koulutus eri maissa on edelleenkin erilaista ja
1844: tamassaan vastauksessa. Vastauksessaan lento- koulutusjärjestelyt saattavat poiketa huomatta-
1845: turvallisuushallinto on seikkaperäisesti selvittä- vastikin toisistaan, minkä vuoksijossakin maas-
1846: nyt samat asiat, joista kansanedustaja Bremer sa annetun tyyppikoulutuksen hyväksyminen
1847: toistamiseen vaatii selvitystä nyt kyseessä olevas- kelpuutuksen merkitsemiseksi toisessa maassa
1848: sa kirjallisessa kysymyksessään. Lentoturvalli- lupakirjaan ilman etukäteen tai jälkikäteen ta-
1849: suushallinto tuo seuraavassa esille eräitä seikko- pahtuvaa kontrollia ei ole tavanomaista. Hyväk-
1850: ja, jotka ovat jostain syystä jääneet kansanedus- syessään tyyppikelpuutuksen suomalaiseen lupa-
1851: taja Bremeriltä joko huomaamatta samaa asiaa kirjaan lentoturvallisuushallinto varmentaa, että
1852: koskeneesta lentoturvallisuushallinnon edellises- ilmailija täyttää lupakirjan ja kelpuutuksen halti-
1853: tä lausunnosta tai sitten hän ei yksinkertaisesti jalle asetetut suomalaiset vaatimukset. Yhteiseu-
1854: ole halunnut ymmärtää lukemaansa oikein. rooppalaiset ilmailuvaatimukset (Joint Aviation
1855: Ilmailumääräyksen TRG Ml-8 kohtaa 3.4 so- Requirements, JAR) koulutuksen osalta eivät ole
1856: velletaan sellaisenaan kansanedustaja Bremerin vielä voimassa, joten yhdenmukaista koulutusta
1857: tarkoittamaan tapaukseen, jossa ulkomailla suo- tältäkään osin ei ole vielä olemassa. Lentoturval-
1858: ritetun tyyppikoulutuksen perusteella haetaan lisuushallinto on tässä asiassa toiminut täysin
1859: kelpuutuksen merkitsemistä suomalaiseen lupa- EU:n ja JAA:n asettamien vaatimusten ja peri-
1860: kirjaan. Kyseisen kohdan nojalla ulkomailla ta- aatteiden mukaisesti. Meillä noudatettavat me-
1861: pahtuvalle tyyppikoulutukselle ja tarkastuslen- nettelytavat ovat moniin muihin maihin verrat-
1862: nolle tulee hankkia ennakolta lentoturvallisuus- tuna hyvinkin joustavat. Myös suomalaiset il-
1863: hallinnon hyväksyminen. Hakiessaan hyväksy- mailujärjestöt ovat pitäneet tärkeänä, että Suo-
1864: mistä hakijan tulee selvittää tyyppikoulutusoh- messa tapahtuvaa koulutusta ei saateta huonom-
1865: jelman sisältö ja opettajat. Näitä kansanedustaja paan asemaan ulkomaiseen koulutukseen näh-
1866: 4 KK 549/1997 vp
1867:
1868: den. Tämä on sekä suomalaisen ilmailuelinkei- kansanedustaja Bremer tarkoittaa kysymyksel-
1869: non kilpailukyvyn turvaamisen että lentoturval- lään puolestaan sitä, että oppilas katsottaisiin
1870: lisuuden kannalta perusteltua. Järjestöjen olisi tarkastuslennolla matkustajaksija että päälliköl-
1871: vaikea ymmärtää, jos vähäisemmillä vaatimuk- lä tulisi olla matkustajan kuljettamiseen tarvitta-
1872: silla ulkomailla tapahtuvan koulutuksen perus- vat oikeudet, lentoturvallisuushallinto toteaa täl-
1873: teella saisi automaattisesti kelpuutuksen suoma- tä osin, että oppilas ei ole matkustaja, vaan mie-
1874: laiseen lupakirjaan. histöön kuuluva.
1875: Kansanedustaja Bremerin nyt kyseessä oleva Kansanedustaja Bremerin kysymykseen, ke-
1876: kirjallinen kysymys ei ole tuonut ensimmäisen nelle ilmailumääräyksen PEL M2-25 kohdan 5.a
1877: tapauksen osalta esille mitään uutta, mitä lento- mukainen vaatimus on suoritettava, lentoturval-
1878: turvallisuushallinto ei olisi jo ottanut huomioon lisuushallinto toteaa, että määräys ei edellytä leu-
1879: samaa asiaa koskeneessa edellisessä lausunnos- tokäsikirjan "tenttaamista" kenellekään, vaan
1880: saan. kelpuutuksen haltijan on itse omatoimisesti var-
1881: Tarkastuslentäjä R:n osalta lentoturvallisuus- mistettava, että hän hallitsee lentokäsikirjan.
1882: hallinto toi edellisessä lausunnossaan selkeästi Ilmailumääräyksen PEL M2-25 tarkoittamis-
1883: esille sen, että tarkastuslentäjä R sai tarkastus- ta erityisistä syistä poikkeuksen myöntämiseen
1884: lentäjän kelpuutuksensa vuonna 1988. Tarkas- kyseisestä määräyksestä lentoturvallisuushallin-
1885: tuslentäjä R:n tarkastuslentäjän kelpuutus muu- to toteaa, että koska mahdollisuus poikkeuksen
1886: tettiin 1.9.1994 voimaan tulleen ilmailumääräyk- myöntämiseen koskee kaikkia määräyksen koh-
1887: sen PEL M2-16, muutos 1, nojalla 4.1.1995 tar- tia ja koska erityisten syiden esittäminen on tyyp-
1888: kastuslentäjän valtuutukseksi. Vastauksena kan- pikelpuutuksen hakijan tehtävä, lentoturvalli-
1889: sanedustaja Bremerin kysymykseen R:n tarkas- suushallinto ei katso mahdolliseksi ryhtyä luette-
1890: tuslentäjän kelpuutuksen saamisen edellytykses- lemaan niitä mahdollisia syitä, joilla tyyppikel-
1891: tä lentoturvallisuushallinto toteaa, että kelpuu- puutuksen hakijat hakisivat määräyksen eri koh-
1892: tuksen on silloinen ilmailuhallitus myöntänyt dista poikkeuksia. Hakijan tulee kyetä esittä-
1893: poikkeusmenettelyllä. Ilmailuhallituksen on täy- mään, että poikkeusluvalle on erityinen syy ja
1894: tynyt tällöin katsoa, että tarkastuslentäjä R täyt- että ilmailumääräyksen edellyttämä vaatimus- ja
1895: tää tietojen, taitojen ja kokemuksen puolesta ne lentoturvallisuustaso täyttyy jollain muulla haki-
1896: vaatimukset, joita tarkastuslentäjäitä on syytä jan esittämällä tavalla. Poikkeuksia ilmailumää-
1897: edellyttää. Ilmailumääräystä on lentoturvalli- räykseen PEL M2-25 haetaan kuitenkin ani har-
1898: suushallinnon aikana myöhemmin täsmennetty voin.
1899: ja kun lentoturvallisuushallinto myönsi R:lle tar- Lentoturvallisuushallinnon syyttäminen kan-
1900: kastuslentäjän valtuutuksen vuonna 1995, se ta- sanedustaja Bremerin kirjallisen kysymyksen
1901: pahtui täysin ilmailumääräyksessä edellytettyjen 401/1997 vp tapauksessa 3 mainitun henkilö A:n
1902: vaatimusten mukaisesti. säikäyttämisestä ja uhkailusta ei ansaitsisi kom-
1903: Tarkastuslentäjä M:n osalta kansanedustaja mentointia. Selvyyden vuoksi lentoturvallisuus-
1904: Bremer toteaa nyt, että aiempi vastaus ei selvitä, hallinto toteaa vielä kerran, että A ilmoitti oma-
1905: oliko tarkastuslentäjä M oikeutettu kuljetta- aloitteisesti kirjallisesti telefaxilla lentoturvalli-
1906: maan matkustajaa, kun hän suoritti tarkastus- suushallinnolle, että hän sanoutui irti asiaan liit-
1907: lentoa oppilaalle, jolla ei ollut voimassa olevaa tyvistä ulkopuolisten kannanotoista ja että hän
1908: lupakirjaa. Edellä mainitun kysymyksen kansan- tulee toimimaan määräysten mukaisesti. Tämä
1909: edustaja Bremer esittää nyt ensimmäistä kertaa, olisi varmasti ollut kansanedustaja Bremerin tar-
1910: joten lentoturvallisuushallinto ei ole ymmärtänyt kistettavissa asianomaiselta henkilöltä itseltään
1911: vastata kysymykseen edellisessä lausunnossaan. ennen kuin hän esittää perusteettornia väittei-
1912: Lentoturvallisuushallinto ei vieläkään täysin tään."
1913: ymmärrä kansanedustaja Bremerin kysymyksen Liikenneministeriö toteaa kysymyksen perus-
1914: tarkoitusta. Jos kansanedustaja Bremer tarkoit- teluissa mainitun kirjallisen kysymyksen n:o 401
1915: taa sitä, saako tarkastuslennolla kuljettaa mat- sisältäneen senlaatuisia yksityiskohtaisia ilmai-
1916: kustajaa ja onko tarkastuslentäjä M näin mene- lumääräysten tulkintakysymyksiä, joihin vastaa-
1917: tellyt, lentoturvallisuushallinto toteaa, että il- minen edellytti täsmällisen selvityksen saamista
1918: mailumääräyksen TRG Ml-5 mukaan matkus- Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinnolta.
1919: tajien kuljettaminen tarkastuslennolla on kiellet- Kysymykseen annettu vastaus perustui täysin tä-
1920: ty ja että M ei ilmoituksensa mukaan ole koskaan hän selvitykseen, joka oli luonnollisesti virkavas-
1921: kuljettanut tarkastuslennolla matkustajaa. Jos tuulla tehtyä työtä. Lisäksi liikenneministeriö il-
1922: KK 549/1997 vp 5
1923:
1924: moitti käsityksenään, että kysymyksen peruste- ministeriö puolestaan toteaa, ettei sillä ole huo-
1925: luissa mainituissa tapauksissa Ilmailulaitos oli mautettavaa lentoturvallisuushallinnon esittä-
1926: menetellyt sitä koskevien lakien ja määräysten miin tulkintoihin.
1927: mukaisesti. Varsinaisen kysymyksen osalta liikenneminis-
1928: Nyt käsiteltävänä olevan kysymyksen perus- teriö katsoo, että kirjallisiin kysymyksiin vastat-
1929: teluissa on edelleen esitetty kysymyksiä ja epäily- taessa on täsmällisesti selvitetty asioista vastuul-
1930: jä ilmailumääräysten oikeasta tulkinnasta. 11- lisen viranomaisen kanta sekä todettu liikenne-
1931: mailulaitoksen lentoturvallisuushallinnon anta- ministeriön oma kanta asiaan. Näin ollen liiken-
1932: massa uudessa selvityksessä on yksityiskohtai- neministeriö katsoo, että kysymys ei anna aihetta
1933: sesti selvitetty Suomen ilmailuviranomaisten enempiin toimenpiteisiin.
1934: kanta ilmailumääräysten tulkintoihin. Liikenne-
1935:
1936: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1997
1937:
1938: Liikenneministeri Matti Aura
1939: 6 KK 549/1997 vp
1940:
1941:
1942:
1943:
1944: Tili Riksdagens Talman
1945:
1946: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- med tanke på behandlingen av fallet var att
1947: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- nämnda person inte ensi efterhand kunde doku-
1948: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- mentera den utbildning han fått. Luftfartsin-
1949: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr spektionen ser inga hinder för att en sådan utred-
1950: 549: ning över utbildningen som företes i efterhand
1951: eller på motsvarande sätt ett godkännande i ef-
1952: Vad ämnar Regeringen göra för att terhand, förutsatt att godkännandet kan anses
1953: svara exakt på de frågor som riksdags- realistiskt, räcker tili för en behörighetsbeteck-
1954: männen ställer i sina skriftliga spörsmål, ning i ett finskt certifikat. Tili dessa delar är
1955: och luftfartsinspektionen redo att tiliämpa bestäm-
1956: vad svarar Regeringen, exakt, på de melsen flexibelt, eftersom ett dylikt förfarande
1957: frågor som ställs i detta skriftliga spörs- inte försätter en sökande som genomgått en finsk
1958: mål? utbildning i en sämre situation och iakttagandet
1959: av principen om likvärig behandling sålunda inte
1960: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ifrågasätts. Eftersom varje utbildning som erhål-
1961: anföra följande: lits utomlands i samband med ansökan om god-
1962: kännande i Finland bedöms separat i förhållande
1963: Luftfartsverkets luftfartsinspektion har med till de finska kraven, är det med tanke på rättssä-
1964: anledning av spörsmålet gett följande utredning kerheten för den som söker sig till utbildningen
1965: till trafikministeriet om tolkningen av luftfarts- motiverat att han har fått ett förhandsgodkän-
1966: bestämmelserna och om Luftfartsverkets förfa- nande, så att den eventuellt dyra utbildningen
1967: rande. inte går till spillo. På detta sätt försäkrar man sig
1968: "För det första upprepar luftfartsinspektio- också om att utbildningen uppfyller de finska
1969: nen det som den anfört i sitt svar på riksdagsman kraven.
1970: Bremers skriftliga spörsmål nr 401/1997 rd. 1 sitt Utbildningen är fortfarande olikartad i olika
1971: svar har luftfartsinspektionen utförligt redogjort Iänder och skillnaderna i utbildningssystemen
1972: för samma saker som riksdagsman Bremer nu för kan vara avsevärda. Därför är det inte brukligt
1973: andra gången kräver en utredning om i sitt skrift- att en sådan typutbildning som erhållits i ett
1974: liga spörsmål. Luftfartsinspektionen redogör land får behörighetsbeteckning i certifikatet i ett
1975: nedan för vissa omständigheter som av någon annat land utan förhandskontroll eller kontroll
1976: anledning förbigått riksdagsman Bremer i luft- i efterhand. När luftfartsinspektionen godkän-
1977: fartsinspektionens föregående svar beträffande ner en typbehörighet i ett finskt certifikat säker-
1978: samma sak, eller så harhan helt enkelt inte velat ställer den att flygaren uppfyller de krav som i
1979: förstå det han 1äst på rätt sätt. vårt land ställs på certifikatet och behörigheten.
1980: Punkt 3.4 i luftfartsbestämmelse TRG M1-8 De allmäneuropeiska luftfartsbestämmelserna
1981: tillämpas som sådan på det fall som riksdagsman (Joint Aviation Requirements, JAR) utbildning-
1982: Bremer avser, där en person med stöd av typut- en har ännu inte trätt i kraft och sålunda saknas
1983: bildning som skett utomlands ansöker om behö- även till dessa delar fortfarande en samordnad
1984: righetsbeteckning i ett finskt certifikat. Med stöd utbildning. Luftfartsinspektionen har i detta
1985: av nämnda punkt skall av luftfartsinspektionen ärende handlat fullständigt i enlighet med de
1986: på förhand inhämtas ett godkännande för sådan krav och principer som EU och JAA fastställt.
1987: typutbildning och kontrollflygning som sker De förfaringssätt som tillämpas hos oss är rent-
1988: utomlands. 1 samband med ansökan om godkän- av mycket fle.~ibla i jämförelse med många
1989: nande skall sökanden redogöra för typutbild- andra länder. Aven de finska luftfartsorganisa-
1990: ningsprogrammets innehåll och lärare. Den per- tionerna har ansett det vara viktigt att den ut-
1991: son som riksdagsman Bremer avser har inte pre- bildning som ges i Finland inte försätts i en
1992: senterat dessa för luftfartsinspektionen på för- sämre situation än den utbildning som ges utom-
1993: hand och inte heller i efterhand. Det avgörande lands. Detta är motiverat med tanke på såväl
1994: KK 549/1997 vp 7
1995:
1996: tryggandet av den finska luftfartsnäringens kon- häller luftfartsinspektionen med anledning av
1997: kurrenskraft som flygsäkerheten. Organisatio- detta att en elev inte räknas som en passagerare
1998: nerna skulle ha svårt att förstå att för sådan utan som en besättningsmedlem.
1999: utbildning som ges utomlands enligt lindrigare På riksdagsman Bremers fräga vem som kon-
2000: krav automatiskt skulle medges behörighet i ett trollerar att kravet enligt punkt 5 a i luftfartsbe-
2001: finskt certifikat. stämmelse PEL M2-25 uppfylls, framhåller luft-
2002: Detta skriftliga spörsmål av riksdagsman Bre- fartsinspektionen att det enligt bestämmelsen
2003: mer har inte i fråga om det första fallet lyft fram inte krävs att flyghandboken "tentas" för nägon,
2004: några sådana nya aspekter som luftfartsinspek- utan att den som innehar behörighet själv på eget
2005: tionen inte redan skulle ha beaktat i sitt förra initiativ skall säkerställa att han behärskar flyg-
2006: utlåtande beträffande samma sak. handboken.
2007: Beträffande kontrollflygare R framhöll luft- När det gäller beviljandet av avvikelse frän
2008: fartsinspektionen i sitt förra utlåtande klart att R luftfartsbestämmelse PEL M2-25 av sädana sär-
2009: fick sin kontrollflygarbehörighet 1988. Behörig- skilda skäl som avses i nämnda bestämmelse kon-
2010: heten för kontrollflygare R ändrades den 4 ja- staterar luftfartsinspektionen att eftersom möj-
2011: nuari 1995 tili kontrollflygares auktorisering ligheten att medge avvikelser gäller alla punkter i
2012: genom ändring 1 i luftfartsbestämmelse PEL bestämmelsen och det ankommer på den som
2013: M2-16, som trädde i kraft den 1 september 1994. ansöker om typbehörighet att ange särskilda skäl
2014: Som svar på riksdagsman Bremers fråga om för detta, anser luftfartsinspektionen att den inte
2015: R:s förutsättningar att få kontrollflygarbehörig- kan börja räkna upp alla de upptänkliga skäl med
2016: het framhåller luftfartsinspektionen att behörig- stöd av vilka de som ansöker om typbehörighet
2017: heten har beviljats av den dåvarande luftfartssty- kunde ansöka om avvikelse från olika punkter i
2018: relsen genom ett undantagsförfarande. Luft- bestämmelsen. Sökanden skall kunna pävisa att
2019: fartsstyrelsen måste då ha ansett att kontrollfly- det finns särskilda skäl för att medge tillständ tili
2020: gare R uppfyller de krav på kunskap, fårdigheter undantag och att de krav och den flygsäkerhets-
2021: och erfarenhet som med fog kan krävas av en nivä som förutsätts i luftfartsbestämmelsen upp-
2022: kontrollflygare. Luftfartsbestämmelsen har un- fylls på nägot annat av sökanden angivet sätt.
2023: der luftfartsinspektionens tid senare preciserats Ansökningar om tillständ att avvika från luft-
2024: och när luftfartsinspektionen 1995 beviljade R fartsbestämmelse PEL M2-25 är dock ytterst
2025: kontrollflygares auktorisering, skedde detta full- sällsynta.
2026: ständigt enligt kraven i luftfartsbestämmelsen. Riksdagsman Bremers anklagelser om att luft-
2027: Beträffande kontrollflygare M säger riksdags- fartsinspektionen skulle ha skrämt upp och hotat
2028: man Bremer nu att det inte framgick av föregåen- personAi fall3 som nämns i spörsmål401/1997
2029: de svar huruvida kontrollflygare M hade rätt att rd är i själva verket inte ens värda att kommente-
2030: transportera passagerare i samband med utfö- ras. För tydlighetens skull framhåller luftfartsin-
2031: randet av en kontrollflygning med en elev som spektionen ännu en gång att A självmant skriftli-
2032: inte hade ett giltigt certifikat. Riksdagsman Bre- gen per telefax meddelat luftfartsinspektionen att
2033: mer ställer nu denna fråga för första gången och han frånsäger sig alla utomstående personers
2034: därför har luftfartsinspektionen inte förstått att eventuella ställningstaganden i saken och att han
2035: svara på frågan i sitt förra utlåtande. Luftfartsin- kommer att iaktta bestämmelserna. Riksdags-
2036: spektionen förstår inte ännu heller fullständigt man Bremer hade säkert kunnat kontrollera
2037: syftet med riksdagsman Bremers fråga. Om riks- dessa uppgifter med vederbörande innan han
2038: dagsman Bremer önskar veta om det är tillåtet att framför sina grundlösa päståenden."
2039: transportera passagerare på kontrollflygningar Trafikministeriet konstaterar att spörsmål nr
2040: och om kontrollflygare M har förfarit så, konsta- 401, som nämns i motiveringen tili detta spörs-
2041: terar luftfartsinspektionen att enligt luftfartsbe- mål, innehöll sådana detaljerade tolkningsfrågor
2042: stämmelse TRG Ml-5 är det förbjudet att trans- beträffande luftfartsbestämmelserna att svaren
2043: portera passagerare på kontrollflygningar och på frågorna förutsatte att en noggrann utredning
2044: att M enligt sin egen utsago aldrig har transporte- inhämtades hos Luftfartsverkets luftfartsinspek-
2045: rat passagerare på kontrollflygningar. Om syftet tion. Svaret på spörsmålet byggde helt och hållet
2046: med riksdagsman Bremers spörsmål däremot är på denna utredning, som följaktligen var sam-
2047: att påtala att elever räknas som passagerare på manställd under tjänsteansvar. Dessutom med-
2048: kontrollflygningar och att befålhavaren då borde delade trafikministeriet som sin uppfattning att
2049: ha tillstånd att transportera passagerare, fram- Luftfartsverket i de fall som nämns i motivering-
2050: 8 KK 549/1997 vp
2051:
2052: en tili spörsmålet hade iakttagit de lagar och att det inte har någonting att anmärka beträffan-
2053: föreskrifter som gällde Luftfartsverket. de de tolkningar som luftfartsinspektionen an-
2054: 1 motiveringen tili detta spörsmål har fortfa- fört.
2055: rande ställts frågor och framförts misstankar om När det gäller den egentliga frågan anser tra-
2056: huruvida luftfartsbestämmelserna tolkats riktigt. fikministeriet att i spörsmålssvaren har den an-
2057: 1 den nya utredning som Luftfartsverkets luft- svariga myndighetens ståndpunkt i saken återgi-
2058: fartsinspektion avgivit har detaljerat redogjorts vits noggrant och dessutom har trafikministeriets
2059: för de finska luftfartsmyndigheternas stånd- egen uppfattning i saken presenterats. Sålunda
2060: punkt i fråga om tolkningen av luftfartsbestäm- anser trafikministeriet att spörsmålet inte ger an-
2061: melserna. Trafikministeriet i sin tur konstaterar ledning tili några vidare åtgärder.
2062:
2063: Helsingforsden 2juni 1997
2064:
2065: Trafikminister Matti Aura
2066: KK 550/1997 vp
2067:
2068: Kirjallinen kysymys 550
2069:
2070:
2071:
2072:
2073: Matti Vanhanen /kesk: Pyöräilijöiden turvallisuuden paranta-
2074: misesta
2075:
2076:
2077: Eduskunnan Puhemiehelle
2078:
2079: Valtateiden päällystettyjen pientareiden le- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2080: veydet ovat erityisesti pyöräilyn turvallisuutta tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
2081: ajatellen liian kapeat. Usein piennarta voitaisiin nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2082: päällystettä uusittaessa leventää, ja varsinkin nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2083: kaikkiin uusiin teihin olisi toteutettava kunnolli-
2084: set noin metrin levyiset pientareet. Kapean pien- Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
2085: tareen vaarallisuutta lisää usein se, että uuden jotta valtateiden päällystettyjä pientarei-
2086: asfaltinjälkeen reunus hiekalle saattaa olla hyvin ta levennetään pyöräilijöiden turvallisuu-
2087: jyrkkä ja korkea. den lisäämiseksi?
2088:
2089: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
2090:
2091: Matti Vanhanen /kesk
2092:
2093:
2094:
2095:
2096: 279001
2097: 2 KK 550/1997 vp
2098:
2099:
2100:
2101:
2102: Eduskunnan Puhemiehelle
2103:
2104: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa enemmän kuin pelkkä päällystystyö. Esimerkiksi
2105: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tien leventäminen (yli 25 cm/puoli) maksaa noin
2106: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen 500 000 mk/km. Tällä kustannuksella voi hyvissä
2107: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti oloissa rakentaa jo erillisen kevyen liikenteen
2108: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen väylän.
2109: n:o 550: Polkupyöräilyn mukavuuden ja turvallisuu-
2110: den lisäämiseksi Tielaitos rakentaakin jatkuvasti
2111: Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy, lisää erillisiä kevyen liikenteen väyliä (noin 200
2112: jotta valtateiden päällystettyjä pientarei- km/vuosi).
2113: ta levennetään pyöräilijöiden turvallisuu- Uudelleenrakentamisen yhteydessä valtateitä
2114: den lisäämiseksi? on myös levennetty ja levennetään. Valtateiden
2115: leventäminenkään kevyen liikenteen turvalli-
2116: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- suustoimena ei ole kuitenkaan erityisen tehokas.
2117: vasti seuraavaa: Tämä johtuu muun muassa siitä, että kevyellä
2118: liikenteellä suurin turvallisuusriski liittyy tien
2119: Tielaitoksen ohjeiden mukaan uusille valta- ja ylittämiseen: esimerkiksi vuosina 1989-1991
2120: kantateille liikennemäärillä yli 1 000 ajoneuvoa/ tutkituista henkilövahinkoihin tai kuolemaan
2121: vrk tehdään vähintään 0,75 m leveät päällystetyt johtaneista polkupyörä- ja mopo-onnettomuuk-
2122: pientareet. Tätä pieneromilläkin liikennemäärillä sista oli noin 70 % risteämisonnettomuuksia,
2123: käytetään leveitä pientareita, jos kevyttä liiken- joita ei teitä tai pientareita leventämällä saada
2124: nettä on yli 100 kpllvrk, eikä rakenneta erillistä vähenemään.
2125: kevyen liikenteen väylää. Erillinen kevyen liiken- Edellä esitetyn perusteella totean, että polku-
2126: teen väylä on kuitenkin luonnollisesti ensisijai- pyöräilyn turvallisuutta tullaan ensisijaisesti li-
2127: nen ratkaisu kevyen liikenteen turvallisuuden säämään rakentamalla erillisiä kevyen liikenteen
2128: kannalta. väyliä. Lisäksi pyritään parantamaan polkupyö-
2129: Vanhoilla valtateillä on varsin kapeitakin räilijöiden teiden ylittämismahdollisuuksia esim.
2130: pientareita, joilla kevyen liikenteen käyttöönjää- ali- ja ylikulkuja rakentamalla. Kevyttä liiken-
2131: vä tila on vähäinen. Ongelmaa ei kuitenkaan nettä pyritään myös ohjaamaan vilkasliikentei-
2132: yleensä voi hoitaa pelkästään pientareita päällys- siltä pääteiltä turvallisimmille vähemmän liiken-
2133: tämällä. Jos päällystämätön pientareen osa pääl- nöidyille sivuteille muun muassa pyöräilykartto-
2134: lystettäisiin, päällysteen reunat olisivat alttiina jen ja -reittien opastuksen avulla. Pientareita le-
2135: murtumille, etenkin kun autotkin siirtyisivät täl- vennetään pääteiden normaalien parantamis-
2136: löin käyttämään tätä kantavuudeltaan heikkoa hankkeiden yhteydessä. Sen sijaan pelkästään
2137: piennarta. pientareiden päällystämiseen kysymyksessä esi-
2138: Tämän vuoksi vanhojen teiden pientareiden tetyllä tavalla ei edellä esitetyistä syistä ole Tielai-
2139: leventäminen vaatii yleensä myös itse tien leven- toksessa tarkoitus ryhtyä.
2140: tämisen. Se tulee taas maksamaan huomattavasti
2141:
2142: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997
2143:
2144: Liikenneministeri Matti Aura
2145: KK 550/1997 vp 3
2146:
2147:
2148:
2149:
2150: Tili Riksdagens Talman
2151:
2152: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- re. Detta skulle kosta mycket mer än att bara
2153: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- belägga renen. T.ex. att göra en väg bredare (över
2154: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- 25 cm/sida) kostar ca 500 000 mk/km. Med en
2155: man Matti Vanhanen undertecknade spörsmål sådan här summa kunde man bygga i goda för-
2156: nr 550: hållandena en separat gång- och cykelväg.
2157: För att öka bekvämligheten och säkerheten i
2158: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- cyklandet, bygger vägverket fort1öpande nya se-
2159: ta för att de belagda renarna på huvud- parata gång- och cykelvägar (ca 200 krn/år).
2160: vägarna görs bredare i syfte att öka cyk- 1 samband med återbyggnaden har huvudvä-
2161: listernas säkerhet? gar gjorts bredare och detta kommer att fortsätta
2162: även i framtiden. Att göra en huvudväg bredare
2163: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt är dock inte särskilt effektiv säkerhetsåtgärd.
2164: anföra följande: Detta beror bl.a. på att den största risken för den
2165: lätta trafiken är att korsa vägen: t.ex. ca 70 % av
2166: Enligt vägverkets anvisningar bör de nya hu- de personskade- och dödsolyckor på cykel eller
2167: vud- och stamvägar, vars trafikantal är större än moped som studerats 1989-1991 var korsande-
2168: 1 000 fordon/dygn, utrustas med minst 0,75 me- olyckor, vars auta! inte kan minskas genom att
2169: ter breda belagda renar. Vägarna med ett mindre göra vägar eller renar bredare.
2170: trafikantal bör utrustas med breda renar, om På basis av det ovan nämnda villjag konstate-
2171: antalet lätt trafik överskrider 100 stycken/dygn ra att säkerheten i cyklandet kommer att öka
2172: och en separat gång- och cyke1väg inte har genom att separata gång- och cykelvägar byggs.
2173: byggts. En separat gång- och cykelväg är natur- Dessutom är meningen att förbättra cyklisternas
2174: 1igtvis den främsta 1ösningen med tanke på säker- möj1igheter att korsa väg t.ex. genom att bygga
2175: heten. nya under- och överfarter. Man strävar efter att
2176: De gamla huvudvägarna har några ganska också styra gång- och cykeltrafiken från liv1igt
2177: smala renar, där den lätta trafiken inte har myck- trafikerade huvudvägar tili säkrare, mindre trafi-
2178: et utrymme. 1 allmänhet kan prob1emet dock inte kerade bivägar bl.a. med hjälp av vägledningen i
2179: 1ösas genom att be1ägga renarna. Om en icke- cyklingskartorna och på cyklingsrutterna. Re-
2180: be1agd del a v en ren beläggs, blir kanterna utsatta narna görs bredare i samband med de normala
2181: för brott, i synnerhet på grund av att även bilarna förbättringsprojekten på huvudvägarna. På
2182: börjar då använda renen, vars bärighet är svag. grund av de ovan nämnda orsakerna finns det
2183: Därför betyder detta att om vägarnas renar ingen anledning att vägverket endast belägger
2184: görs bredare, bör även själva vägen göras breda- renar på det viset som föreslås i spörsmålet.
2185:
2186: Helsingforsden 5 juni 1997
2187:
2188: Trafikminister Matti Aura
2189: KK 551/1997 vp
2190:
2191: Kirjallinen kysymys 551
2192:
2193:
2194:
2195:
2196: Mikko Kuoppa Iva-r ym.: Työttömyysturvaa koskevien säännösten
2197: kehittämisestä
2198:
2199:
2200: Eduskunnan Puhemiehelle
2201: Työttömyysturvalain muutosten (L 666/l996) jolla, työtön saa lisärangaistuksen vakiintuneen
2202: tultua voimaan vuoden 1997 alussa on käytän- palkkatulon laskentakaavan takia.
2203: nössä törmätty mm. sovitelluu päivärahan sovel- Työttömyysturvalain muutosta, joka edellyt-
2204: tamisessa ja lomakorvausten jaksottamisessa tää lomakorvausten jaksottamisen työttömyys-
2205: syntyviin ongelmiin. Hankaluuksia on synnyttä- päiville ennen kuin työttömyysturvaa aletaan
2206: nyt myös asetuksen muutos, jolla muutettiin päi- maksaa, sovelletaan myös kohtuuttomuuksia ai-
2207: värahan laskentaperusteita lyhytaikaisissa töis- heuttavalla tavalla. Lomakorvaukset jaetaan
2208: sä. Nämä ongelmat olivat osittain tiedossa lakia päivärahan perusteena olevalla päiväpalkalla.
2209: säädettäessä, mutta niiden käytännön merkityk- Jos tämä päiväpalkka on laskettu edellä maini-
2210: sestä on kertynyt kokemusta vasta viime kuu- tulla tavalla esim. osa-aikaisista tai lyhytaikaisis-
2211: kausina. ta töistä, näin laskettu "loma" voi olla tuntuvasti
2212: Oikeansuuntainen ratkaisu oli alentaa 80 pro- pidempi kuin vuosilomalain perusteella määräy-
2213: sentista 50 prosenttiin se suhde, jolla työtulot tyvä loma. On selvää, että työttömällä ei ole
2214: leikkaavat soviteltua päivärahaa. Samalla kui- mitään mahdollisuuksia tällaisen "loman" viet-
2215: tenkin poistettiin kokonaan sovitellussa päivära- tämiseen, koska menettelyllä työttömän tulotaso
2216: hassa ollut 750 markan suojaosuus. Se merkitsee painetaan hyvin alhaiseksi. Johdonmukaisem-
2217: sitä, että 2 500 markan kuukausituloihin (jotka paa ja oikeudenmukaisempaa olisi laskea loma
2218: voivat kertyä osa-aikatyöstä, sivutöistä, keikka- vuosilomalain perusteella. Epäoikeudenmukais-
2219: ja pätkätöistä) asti päivärahan laskusääntö on ta on myös se, että työtön näin pakotetaan "lo-
2220: aikaisempaa tiukempi. Tosiasiallisesti siten luo- mailemaan" varsinaisen lomakauden ulkopuo-
2221: tiin uusia esteitä lyhytaikaisten töiden vastaan- lella.
2222: otolle, mikä on vastoin muutosten perusteluna Työttömyysturvan eräitä heikennyksiä on pe-
2223: käytettyä "kannustus" -ajattelua. Muutos on rusteltu "neutraalisuusperiaatteella", jonka mu-
2224: käytännössä vähentänyt työttömien halukkuut- kaan erilaisia työaikamuotoja ja esim. osa-aika-
2225: ta ottaa vastaan lyhytaikaisia töitä. ja pätkätöitä tulee kohdella samanlaisesti. Tämä
2226: Soviteltu päiväraha on samoin edelleen varsin neutraalisuusperiaate ei kuitenkaan ota huo-
2227: mutkikas ja byrokraattinen järjestelmä. Sovitet- mioon työttömiksi joutuvien henkilöiden erilais-
2228: tu päiväraha lasketaan neljän viikon tai kuukau- ta elämäntilannetta ja työttömyyden erilaisia
2229: den jaksoissa, mikä usein viivyttää päivärahan seurauksia. Esimerkiksi osa-aikatyö on joissakin
2230: maksamista. tapauksissa täysin vapaaehtoista liittyen esim.
2231: Lisäongelmia aiheuttaa myös 20.12.1996 an- opiskeluun tai lastenhoitoon. Toisissa tapauksis-
2232: nettu asetus (A 1227/l996), jonka mukaan va- sa osa-aikatyö taas on pakon sanelema vaihtoeh-
2233: kiintuneena pidettävää palkkatuloa laskettaessa to, kun kokoaikatyötä ei ole tarjolla. On myös
2234: työssäoloviikon aikana kertynyt tulo jaetaan vii- erotettava toisistaan satunnaisesti tai väliaikai-
2235: den päivän palkaksi, vaikka työpäiviä olisi esi- sesti työmarkkinoilla olevien lyhytaikaiset työ-
2236: merkiksi yksi tai kaksi. Tämäkin luo esteitä ly- suhteet ja toisaalta sellaiset lyhytaikaiset ja pät-
2237: hytaikaisen työn vastaanotolle, sillä se voijohtaa kittäiset työt, joita pysyvää työtä etsivät työttö-
2238: päivärahatason merkittävään alentumiseen, kun mät sattuvat saamaan ja joiden avulla he yrittä-
2239: päiväraha määritellään uudelleen. Asiallisesti vät parantaa taloudellista asemaansa." Neutraa-
2240: asetuksen muutos merkitsee sitä, että työn puu- lisuusperiaate" kohtelee kaltoin niitä työttömiä,
2241: tetta käytetään perusteluna työttömyysturvan jotka vakavasti etsivät ja hakevat kokoaikaista,
2242: alentamiseen. Jos kokoviikkoista työtä ei ole tar- pysyvää työtä.
2243:
2244: 279001
2245: 2 KK 551/1997 vp
2246:
2247: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär- hin ns. epätyypillisiin työsuhteisiin liitty-
2248: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme vät sekä lomakorvausten jaksottamisessa
2249: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen ja vakiintuneen palkan määrittelyssä syn-
2250: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: tyneet ongelmat ja kohtuuttomuudet
2251: työttömyysturvalaissa ja sen soveltami-
2252: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, sessa poistettaisiin?
2253: jotta lyhytaikaisiin työsuhteisiin ja mui-
2254: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1997
2255:
2256: Mikko Kuoppa /va-r Esko-Juhani Tennilä /va-r Veijo Puhjo /va-r
2257: KK 551/1997 vp 3
2258:
2259:
2260:
2261:
2262: Eduskunnan Puhemiehelle
2263:
2264: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vuotta aikaisemmin, mikä ei viittaa siihen, että
2265: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, lyhytaikaisten töiden vastaanottamiselle olisi
2266: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- luotu uusia esteitä.
2267: le jäsenelle kansanedustaja Mikko Kuopan ym. Päivärahan perusteena olevan palkan määrit-
2268: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 551: telyssä toteutettujen muutosten (A 1227/1996)
2269: tavoitteiden ja perustelujen osalta viitataan so-
2270: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, siaali- ja terveysministerin vastaukseen kirjalli-
2271: jotta lyhytaikaisiin työsuhteisiin ja mui- seen kysymykseen 67/1997 vp.
2272: hin ns. epätyypillisiin työsuhteisiin liitty- Lomakorvaustenjaksottamiseen liittyvä työt-
2273: vät sekä lomakorvaustenjaksottamisessa tömyysturvalain muutos, joka myös tuli voi-
2274: ja vakiintuneen palkan määrittelyssä syn- maan vuoden 1997 alusta, on aiheuttanut tähän
2275: tyneet ongelmat ja kohtuuttomuudet mennessä saatujen kokemusten perusteella on-
2276: työttömyysturvalaissa ja sen soveltami- gelmia toimeenpanossa silloin, kun kysymykses-
2277: sessa poistettaisiin? sä on ollut lyhyistä työsuhteista ansaitun loma-
2278: korvaustenjaksotus. Eräs ratkaisu voisi olla, että
2279: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- alle kuukauden pituisista työsuhteista ansaittu
2280: vasti seuraavaa: lomakorvaus jaksotus sijasta otettaisiin huo-
2281: mioon sovitellussa päivärahassa. Sinänsä loma-
2282: Työttömyysturvalain soviteltuna maksetta- korvausten huomioon ottamisesta työttömyys-
2283: van päivärahan laskusäännön vuoden 1997 alus- päivärahaa vähentävänä tekijänä ei ole perustel-
2284: ta lukien voimaan tulleen muutoksen perustelu- tua luopua. Sosiaali- ja terveysministeriö neuvot-
2285: jen ja päivärahan sovittelumenettelyssä ilmen- telee työttömyysturvan toimeenpanosta vastaa-
2286: neiden viivästymien osalta viitataan sosiaali- ja vien organisaatioiden ja työmarkkinajärjestöjen
2287: terveysministerin vastaukseen kirjalliseen kysy- kanssa soveltamisratkaisuun liittyvistä muutos-
2288: mykseen 36711997 vp. Viimeisimpien tilastotieto- tarpeista ja ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin.
2289: jen mukaan soviteltuna maksettavien työmark- Soveltamisratkaisun muuttaminen edellyttäisi
2290: kinatukien sekä työttömyysturvalain mukaisten todennäköisesti myös työttömyysturvalain
2291: ansio- ja peruspäivärahojen lukumäärä on kas- muuttamista.
2292: vanut selvästi verrattuna samaan ajankohtaan
2293:
2294: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1997
2295:
2296: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
2297: 4 KK 551/1997 vp
2298:
2299:
2300:
2301:
2302: Tili Riksdagens Talman
2303:
2304: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Då det gäller målet och motiveringen för den
2305: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande genomförda ändringen av fastställandet av lön
2306: medlem av statsrådet översänt följande av riks- som läggs till grund för dagpenning (F 12271
2307: dagsman Mikko Kuoppa m.fl. undertecknade 1996) hänvisas till social- och hälsovårdsministe-
2308: spörsmål nr 551: riets svar på det skriftliga spörsmålet 6711997 rd.
2309: Den ändring av lagen om utkomstskydd för
2310: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- arbetslösa som gäller periodisering av semester-
2311: ta för avhjälpande av problem och oskä- ersättningarna och som också trädde i kraft vid
2312: ligheter som hänför sig till kortvariga och ingången av 1997 har enligt de erfarenheter som
2313: andra s.k. atypiska anställningar och som hittills erhållits föranlett problem vid verkstäl-
2314: uppstått vid periodisering av semesterer- landet när det har varit fråga om periodisering av
2315: sättningar och bestämmande av stabilise- sådan semesterersättning som tjänats in i kortva-
2316: rad lön enligt lagen om utkomstskydd för riga arbetsförhållanden. En lösning kunde vara
2317: arbetslösa och tillämpningen av den? att semesterersättning som tjänats in i arbetsför-
2318: hållanden som är kortare än en månad skulle
2319: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt beaktas vid bestämmande av den jämkade dag-
2320: anföra följande: penningen i stället för att periodiseras. Det är
2321: dock inte motiverat att slopa beaktandet av se-
2322: 1 fråga om motiveringen för den ändring av mesterersättningarna som en faktor som minskar
2323: regeln för beräkning av den jämkade dagpen- arbetslöshetsdagpenningen. Social- och hälso-
2324: ningen som trädde i kraft vid ingången av 1997 vårdsministeriet förhandlar med de organisatio-
2325: och de förseningar som uppstått vid jämknings- ner och arbetsmarknadsorganisationer som an-
2326: förfarandet hänvisas till social- och hälsovårds- svarar för verkställandet av utkomstskyddet för
2327: ministeriets svar på det skriftliga spörsmålet 3671 arbetslösa om eventuella behov av ändringar i
2328: 1997 rd. Enligt de senaste statistikuppgifterna anslutning till tillämpningen och vidtar nödvän-
2329: har antalet jämkade arbetsmarknadsstöd och diga åtgärder. En ändring av tillämpningen skul-
2330: dagpenningar avvägda enligt fOrtjänsten samt le sannolikt kräva att även lagen om utkomst-
2331: grunddagpenningar ökat klartjämfört med sam- skydd för arbetslösa ändras.
2332: ma tidpunkt i fjol, vilket inte ger belägg för att det
2333: skulle ha uppstått nya hinder för mottagande av
2334: kortvariga anställningar.
2335:
2336: Helsingforsden 9 juni 1997
2337:
2338: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
2339: KK 552/1997 vp
2340:
2341: Kirjallinen kysymys 552
2342:
2343:
2344:
2345:
2346: Kimmo Kiljunen /sd: Eläkeindeksin laskutavan yhdenmukaistami-
2347: sesta
2348:
2349:
2350: Eduskunnan Puhemiehelle
2351:
2352: Vuoden 1996 alussa tuli voimaan eläkemuu- Taitettu indeksi on erikoinen ja epäonnistunut
2353: tos, joka sisälsi useita eläkemenojen kasvua ja järjestelmä. On perusteltua, että eläkkeissä taa-
2354: eläkemaksujen suurta nousupainetta hillitseviä taan ostovoiman säilyminen. On siksi oikein, että
2355: uudistuksia. Yksi uudistuksista oli ns. taitetun eläkeindeksissä näkyy kuluttajahintojen nousu
2356: indeksin käyttöönotto. -yli 65-vuotiaiden eläkeindeksissä jopa paino-
2357: Uusien eläkelakien mukaan TEL-indeksiä so- tetusti. On kuitenkin väärin, että yli 65-vuotiaille
2358: velletaan edelleen tarkistettaessa eläkkeen perus- tehtiin erilainen indeksi kuin sitä nuoremmille.
2359: teena olevia työansioita, eläkepalkkoja ja karttu- Tätä voidaan pitää ikäsyrjintänä.
2360: neita eläkeoikeuksia. TEL-indeksiä sovelletaan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2361: myös maksussa oleviin eläkkeisiin sen kalenteri- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2362: vuoden loppuun, kun työntekijä täyttää 65 vuot- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2363: ta. Tässä indeksissä hintatason ja ansiotason nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2364: muutoksen painokerroin on puolet ja puolet. 65
2365: ikävuoden jälkeen eläkkeisiin aletaan soveltaa Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
2366: indeksiä, jossa hintatason muutoksen painoker- taitetusta indeksistä luopumiseksi ja sel-
2367: roin on 0,8 ja ansiotason muutoksen painoker- laisen yhtäläisen eläkeindeksijärjestel-
2368: roin on 0,2. Täten 65 vuotta täyttäneen henkilön män luomiseksi, joka nimenomaan kom-
2369: indeksikorotuksessa palkkojen muutoksen osuus pensoi hintojen nousun ja varmistaa kai-
2370: (20 %) on huomattavasti pienempi kuin alle 65- kenikäisten eläkeläisten ostovoiman säi-
2371: vuotiaan TEL-indeksin mukainen osuus (50%). lymisen?
2372: Näin työikäisten indeksitarkistusten ja eläke-
2373: ikäisten indeksitarkistusten välille syntyy ero.
2374:
2375: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1997
2376:
2377: Kimmo Kiljunen /sd
2378:
2379:
2380:
2381:
2382: 279001
2383: 2 KK 552/1997 vp
2384:
2385:
2386:
2387:
2388: Eduskunnan Puhemiehelle
2389:
2390: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa oli osa laajempaa eläkeremonttia, kuten olen jo
2391: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, aikaisemmissa eduskunnalle antamissani selvi-
2392: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tyksissä todennut. Taitetun indeksijärjestelmän
2393: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo tavoitteena oli saada aikaan työeläkemaksujen ja
2394: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen eläke-etujen välinen tasapaino 1990-luvun lop-
2395: n:o 552: puvuosiksi ja samalla huolehtia työeläkejärjes-
2396: telmän pidemmän aikavälin maksujen ja etujen
2397: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä tasapainosta. Laman myötä kaventunut maksu-
2398: taitetusta indeksistä luopumiseksi ja sel- pohja edellytti nimenomaan välittömiä säästöjä
2399: laisen yhtäläisen eläkeindeksijärjestel- eläkemenokehityksen vaimentamiseksi. Välittö-
2400: män luomiseksi, joka nimenomaan kom- miä säästöjä voitiin käytännössä saada vain in-
2401: pensoi hintojen nousun ja varmistaa kai- deksin tasoon tehtävin muutoksin.
2402: kenikäisten eläkeläisten ostovoiman säi- Työeläkkeiden tarkistamiseen käytettävää
2403: lymisen? TEL-indeksiä sovelletaan myös aktiiviaikaisten
2404: ansioiden tarkistamiseen eläkettä määrättäessä.
2405: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Tämän indeksin heikentäminen olisi pudottanut
2406: vasti seuraavaa: aikavien eläkkeiden tasoa sattumanvaraisesti sii-
2407: tä riippuen, minkälainen henkilön työura on ol-
2408: Työeläkejärjestelmässä siirryttiin vuoden lut. Aktiiviajan indeksiturvaan kajoaminen ei ol-
2409: 1996 alusta indeksiturvan osalta niin sanottuun lut mahdollista myöskään siitä syystä, että vuo-
2410: taitetun indeksin järjestelmään. Muutoksessa den 1996 eläkeuudistuksessa tulevien eläkkeiden
2411: alle 65-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden elä- tasoa madallettiin muun muassa eläkepalkan tas-
2412: keindeksit eriytettiin siten, että työikäisten in- kusääntöä sekä eläkkeeseen oikeuttavantulevan
2413: deksin määräytymisperusteet pysytettiin entisel- ajan sääntöä muuttamalla.
2414: lään ja eläkeikäisten indeksin määräytymispe- Alle 65-vuotiaiden indeksiä sovelletaan myös
2415: rusteita muutettiin. Molempien indeksien mu- ennen vanhuuseläkeikää työkyvyttömiksi tule-
2416: kaan työeläkkeisiin tehdään vuosittain tarkistus, viin, joiden eläketasoa tulevan ajan säännöksiin
2417: johon sisältyy hintojen muutoksen lisäksi osa tehdyt muutokset jo merkittävästi leikkasivat.
2418: palkansaajien ansiotason reaalimuutoksesta. Taitettuun indeksijärjestelmään siirtyminen oli
2419: Työikäisten indeksitarkistus määräytyy puoliksi perusteltua myös siksi, että alle 65-vuotiaina työ-
2420: kuluttajahintaindeksin ja puoliksi ansiotasoin- kyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeelle joutu-
2421: deksin muutosten perusteella. Eläkeikäisten in- neilla voi olla esimerkiksi asuntolainoja makset-
2422: deksitarkistus määräytyy 80-prosenttisesti ku- tavanaan ja huollettavia elätettävänään. Tällai-
2423: luttajahintaindeksin ja 20-prosenttisesti ansio- sia menoja vanhuuseläkeikäisillä enää harvem-
2424: tasoindeksin muutosten perusteella. min on. Lisäksi kulutustutkimukset osoittavat,
2425: Kuten edellä olevasta ilmenee, molemmat työ- että eläkeikäisten kulutustottumukset eivät enää
2426: eläkeindeksit kompensoivat hintojen nousun. Ne kehity samaan tahtiin kuin työikäisillä. Tämä
2427: takaavat työeläkkeisiin myös osan yleisestä hy- näkyy myös siinä, että säästämisaste eläkeikäisil-
2428: vinvoinnin kasvusta. Työeläkeindeksit turvaavat lä on yleensä suurempi kuin nuoremmilla. Kun
2429: siten enemmän kuin pelkän eläkkeiden ostovoi- välittömiä säästöjä työeläkemenoissa tarvittiin,
2430: man säilymisen. Vaikka alle 65-vuotiaiden TEL- taitettuun indeksijärjestelmään siirtyminen näh-
2431: indeksissä yleinen hyvinvoinnin kasvu vaikuttaa tiin käytettävissä olevista keinoista hyväksyttä-
2432: enemmän kuin 65 vuotta täyttäneiden TEL-in- vimpänä. Näin voitiin samalla vaikuttaa myös
2433: deksissä, myös 65-vuotiaiden eläkkeensaajien os- työeläke-etujen ja -maksujen tasapainoon tule-
2434: tovoima säilyy. Ostovoiman säilymiseen riittäisi vaisuudessa.
2435: puhdas kuluttajahintojen kehitykseen sidottu in- Taitettu indeksijärjestelmä on eduskunnan
2436: deksi. hyväksymä ja ehdotetut indeksimuutokset olivat
2437: Taitettuun indeksijärjestelmään siirtyminen myös perustuslakivaliokunnan arvioitavana. Pe-
2438: KK 552/1997 vp 3
2439:
2440: rustuslakivaliokunta katsoi, että työeläkkeiden ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin ongelmien
2441: indeksimuutokset voidaan tehdä tavallisessa ratkaisemiseksi. Ainakaan toistaiseksi ei ole il-
2442: lainsäätämisjärjestyksessä. Eduskunta kuitenkin mennyt sellaisia näkökohtia, joiden perusteella
2443: edellytti, että hallitus seuraa kahdesta erillisestä taitetun indeksin järjestelmää pitäisi ryhtyä
2444: indeksistä mahdollisesti aiheutuvia ongelmia ja muuttamaan.
2445: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1997
2446:
2447: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
2448: 4 KK 552/1997 vp
2449:
2450:
2451:
2452:
2453: Tili Riksdagens Talman
2454:
2455: 1 det syfte § 1 mom. riksdagsordningen anger tiliräckligt med ett index som är bundet tili kon-
2456: har Ni, Fru Talman, tili vederbörande medlem av su~entpriserna.
2457: statsrådet översänt följande av riksdagsman Overgången tili ett system med brutet index
2458: Kimmo Kiljunen undertecknade spörsmål nr utgjorde en del av en mer omfattande översyn av
2459: 552: pensionerna, såsom jag har framhållit i mina
2460: tidigare utredningar tili riksdagen. Avsikten med
2461: Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid- systemet med brutet index var att få balans mel-
2462: ta för att slopa systemet med brutet index lan pensionsavgifterna och -förmånerna under
2463: och skapa ett pensionsindexsystem som slutet av 1990-talet och samtidigt sörja för att
2464: är lika för alla och som uttryckligen ger balansen mellan avgifterna och förmånerna upp-
2465: kompensation för prisstegringar och ga- rätthålls på längre sikt inom arbetspensionssyste-
2466: ranterar att pensionärer i alla åldrar be- met. Då premierna och avgifterna minskade tili
2467: håller sin köpkraft? följd av recessionen var det uttryckligen nödvän-
2468: digt med direkta inbesparingar för att dämpa
2469: Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt utvecklingen i fråga om pensionsutgifterna. Di-
2470: anföra följande: rekta inbesparingar kunde man i praktiken upp-
2471: nå endast med hjälp av ändringar i indexnivån.
2472: lnom arbetspensionssystemet övergick man i APL-indexet, som används för justering av
2473: början av 1996 i fråga om inde~skyddet tili ett arbetspensioner, tillämpas också för att justera
2474: system med ett s.k. brutet index. Andringen inne- inkomsterna under den tid personen i fräga varit
2475: bar att det infördes ett pensionsindex för perso- i arbete i samband med att pensionen fastställs.
2476: ner som inte har fyllt 65 år och ett annat för En försvagning av detta index skulle slumpmäs-
2477: personer som har fyllt 65 år så att grunderna för sigt ha sänkt nivån på de pensioner som börjar
2478: fastställande av indexet för personer i arbetsför löpa beroende på hurudan karriär inom arbetsli-
2479: ålder bibehölls som förut och grunderna för fast- vet personen i fråga har haft. Det var inte heller
2480: ställande av indexet för personeri pensionsåldern möjligt att röra indexskyddet i fråga om den
2481: ändrades. 1 fråga om båda indexen utförs årliga aktiva tiden eftersom nivån på framtida pensio-
2482: justeringar av arbetspensionerna vilka omfattar ner sänktes i samband med pensionsreformen
2483: prisförändringen samt också en del av den reella 1996 bl.a. genom att reglerna för uträkning av
2484: förändringen i löntagarnas förtjänstnivå. In- den pensionsgrundande lönen samt regeln om
2485: dexjusteringen för personer i arbetsför ålder be- den återstående tid som berättigar tili pension
2486: stäms tili hälften av ändringarna i konsument- ändrades.
2487: prisindexet och tili hälften av ändringarna i för- lndexet för personer som inte har fyllt 65 år
2488: tjänstnivåindexet. lndexjusteringen för personer tillämpas också på sådana personer som blivit
2489: i pensionsåldern bestäms tili 80 % av ändringar- arbetsoförmögna innan de uppnått åldern för
2490: na i konsumentprisindexet och tili 20% av änd- ålderspension, och för vilkas del pensionsnivån
2491: ringarna i förtjänstnivåindexet. redan blev kännbart lägre tili följd av ändringar-
2492: Såsom ovan framgår kompenserar båda ar- na i bestämmelserna om den återstående tiden.
2493: betpensionsindexen prisstegringar. De garante- Övergången tili systemet med brutet index var
2494: rar att en del av den allmänna ökningen i välfår- även motiverat av den anledningen att sådana
2495: den även kommer tili synes i pensionerna. Ar- personer som inte har fyllt 65 år och som börjat få
2496: betspensionsindexen tryggar .~åledes mer än en- invaliditets- eller arbetslöshetspension kan t.ex.
2497: bart pensionernas köpkraft. Aven om en allmän ha bostadslån att betala och försörjningstagare
2498: ökning i välfården inverkar mer på APL-indexet att betala för. Sådana personer som får ålders-
2499: för personer som ännu inte har fyllt 65 år än för pension har sällan dylika utgifter. Dessutom ty-
2500: personer som har fyllt 65 år, kommer också pen- der konsumtionsundersökningarna på att pen-
2501: sionstagare som är 65 år att behålla sin köpkraft. sionärernas konsumtionsvanor inte längre ut-
2502: F ör att köpkraften skall kunna bevaras vore det vecklas i samma takt som hos personeri arbetsför
2503: KK 552/1997 vp 5
2504:
2505: ålder. Detta kommer också till uttryck så att na har även bedömts av grundlagsutskottet.
2506: pensionärerna i allmänhet har större benägenhet Grundlagsutskottet ansåg att indexjusteringarna
2507: att spara än yngre människor. Då det var nöd- av arbetspensionerna kan göras i vanlig lagstift-
2508: vändigt att uppnå direkta inbesparingar i arbets- ningsordning. Riksdagen förutsatte emellertid
2509: pensionsutgifterna, ansågs en övergång tili ett att regeringen följer med de eventuella problem
2510: system med brutet index vara det mest godtagba- som kan dyka upp tili följd av att man tillämpar
2511: ra av de medel som stod till förfogande. På detta två separata index och vid behov vidtar åtgärder
2512: sätt kunde man samtidigt påverka även den för att lösa dessa problem. Tills vidare har det
2513: framtida balansen mellan arbetspensionsförmå- åtminstone inte dykt upp några sådana aspekter
2514: ner och -avgifter. som skulle göra det nödvändigt att ändra på
2515: Systemet med brutet index har godkänts av systemet med brutet index.
2516: riksdagen och de föreslagna indexförändringar-
2517:
2518: Helsingfors den 6 juni 1997
2519:
2520: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
2521: KK 553/1997 vp
2522:
2523: Kirjallinen kysymys 553
2524:
2525:
2526:
2527:
2528: Klaus Bremer /r: Ilmailolaitoksen toimeenpanemista punnituk-
2529: sista
2530:
2531:
2532: Eduskunnan Puhemiehelle
2533:
2534: Kesäkuun viikonloppuna 1996 Ilmailulaitok- Edellä esitetty punnitsemismenettely on hen-
2535: sen tarkastaja M. oli avustajansa kanssa Helsin- kilöön kohdistuvaa tarkastusta. Sen saa suorit-
2536: ki-Malmin lentoasemalla vastassa Tallinnasta taa vain lääkäri ja hänkin vain poliisin pyynnöstä
2537: tulevia lentokoneita henkilövaa'an kanssa. Len- silloin, kun kysymyksessä epäillään olevan rikos,
2538: tokoneiden ohjaajille ja matkustajille tarkastaja josta rangaistuksena on vähintään vuosi vanke-
2539: M. ilmoitti olevansa virkamies, jonka tehtävänä utta. Kyseessä lienee selvä virkavallan anastus,
2540: oli punnita ohjaajat, matkustajat ja matkatava- joka on vakava rikos.
2541: rat saadakseen selville, olivatko lentokoneet oi- Samainen tarkastaja on syyttänyt myös muita
2542: kein kuormatut. Mitään asiaan kuuluvaa valtuu- ohjaajia, jotka eivät ole lentokoneen kuormaus-
2543: tusta tähän toimenpiteeseen ei hänellä ollut esit- laskuissaan käyttäneet itsestään todellisia paino-
2544: tää eikä liioin todistusta vaa'an kruunauksesta. ja. Perustelunaan hänellä on ollut useamman
2545: Ohjaajat ja matkustajat, tietämättöminä omista kuukauden vanhat ilmailulääkärin kirjoittamat
2546: oikeuksistaan kieltäytyä toimenpiteestä, antoi- lääkärin todistukset, joihin hänellä ei pitäisi olla
2547: vat punnituttaa itsensä. mitään oikeutta päästä käsiksi. Kyseessähän ei
2548: Tarkastaja M. löysikin erään ohjaajan, jonka ole lupakirjan kelpoisuutta koskeva asia.
2549: kuormauslaskut olivat hänen punnitustensa mu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2550: kaan väärin tehdyt. Ohjaajaa syytettiin ylikuor- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2551: malla lentämisestä. Ohjaajajoutui tekemään täs- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2552: tä kirjallisen selvityksen,jossa hän kertoi käyttä- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2553: neensä kuormauslaskuissaan määräysten salli-
2554: mia ohjaajan ja matkustajien standardipainoja Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
2555: (OPS M 1-9, muutos 1, 28.3.1983). Näiden laskel- kuvatuista Ilmailulaitoksen menettelyta-
2556: mien mukaan lentokone oli oikein kuormattu. voista, jotka johdonmukaisesti koskevat
2557: Matkustajat enempää kuin heidän matkatava- myös reitti- ja tilauslentoliikenteen mat-
2558: ransakaan eivät antaneet aihetta poiketa ilmailu- kustajia, ja
2559: määräyksen säätämistä vakiopainoista. Kuiten- miten Hallitus tulee ilmoittamaan
2560: kin tarkastaja M. ilmoitti kirjallisesti, ettäjatkos- EU :lle Suomessa suoritettavista matkus-
2561: sa tämän ohjaajan tulisi tehdessään kuormaus- tajien intimiteettisuojaa loukkaavista
2562: laskuja käyttää em. ilmailumääräyksen vastai- henkilökohtaisista punnituksista henki-
2563: sesti ohjaajan ja matkustajien todellisia painoja. lövaa'alla?
2564:
2565: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1997
2566:
2567: Klaus Bremer /r
2568:
2569:
2570:
2571:
2572: 279001
2573: 2 KK 553/1997 vp
2574:
2575:
2576:
2577:
2578: Eduskunnan Puhemiehelle
2579:
2580: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa myös kuorman sijoitus siten, että massakeskiö
2581: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, (painopiste) pysyy sellaisella alueella, että lento-
2582: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen koneella voi turvallisesti lentää niissä olosuhteis-
2583: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre- sa ja niiden kuormaus- ja lujuuslaskelmien rajois-
2584: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o sa, joiden mukaan lentokone on aikanaan tyyp-
2585: 553: pihyväksytty.
2586: Lentokoneen valmistaja on lentokoneen käsi-
2587: Onko Hallitus tietoinen perusteluissa kirjassa ilmoittanut, mikä on sen suurin sallittu
2588: kuvatuista Ilmailolaitoksen menettelyta- lentoonlähtö-ja laskeutumismassa. Lentokonet-
2589: voista, jotka johdonmukaisesti koskevat ta tyyppihyväksyttäessä on tarkoin laskettu,
2590: myös reitti- ja tilauslentoliikenteen mat- kuinka paljon lennolla olevan lentokoneen ja sen
2591: kustajia, ja eri osien on kestettävä lennon aikana odotetta-
2592: miten Hallitus tulee ilmoittamaan vissa olevissa tilanteissa (=lujuusvaatimukset).
2593: EU :lle Suomessa suoritettavista matkus- Lentokoneen kuormaus siten, että ylitetään val-
2594: tajien intimiteettisuojaa loukkaavista mistajan asettamat suurimmat sallitut massat,
2595: henkilökohtaisista punnituksista henki- merkitsee sitä, että lentokoneen tai sen kompo-
2596: lövaa'alla? nenttien turvallisuus ei ole enää taattu.
2597: Lentokoneeseen kuormattavan massan mää-
2598: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rän ohella yhtä tärkeä huomioon otettava asia on
2599: vasti seuraavaa: kuorman oikea sijoitus. Tätä varten kaikille
2600: tyyppihyväksytyille lentokoneille on määritetty
2601: Ilmailolaitoksen lentoturvallisuushallinto on massakeskiö. Jokaisen lentokoneen lentokäsikir-
2602: antanut kysymyksen johdosta liikenneministeri- jassa on määritetty, millä alueella lentokoneen
2603: ölle seuraavan sisältöisen selvityksen. massakeskiön on sijaittava. Lentokoneen tyyppi-
2604: hyväksyntä siihen liittyvine koelento-ohjelmi-
2605: neenja erilaisine laskelmineen on tehty oletuksel-
2606: Yleistä asiaan vaikuttavaa la, että lentokone on kuormattu ja sillä operoi-
2607: daan lentokäsikirjassa esitettyjen kuormitus- ja
2608: Ilmailolain 34 §:n nojalla ilma-aluksen päälli- massakeskiörajoitusten mukaan. Poikkeaminen
2609: kön on ennen lennon aloittamista varmistaudut- hyväksytystä massakeskiön alueesta voi johtaa
2610: tava siitä, että ilma-alus on lentokelpoinen ja että lentokoneen hallittavuuden menettämiseen tai
2611: lento on muutoinkin valmisteltu säännösten ja lento-ominaisuuksien heikentymiseen.
2612: määräysten mukaisesti. Kyseisen säännöksen Edellä mainituin perustein lentokoneen oikea-
2613: nojalla päällikön on noudatettava ilmailoviran- ta kuormaosta voidaan pitää lentoturvallisuuden
2614: omaisen hyväksymän lentokäsikirjan määräyk- kannalta erittäin keskeisenä asiana.
2615: siä ja rajoituksia. Lennon valmisteluun liittyviä
2616: päällikön tehtäviä ja varmistettavia asioita on
2617: muun muassa kuormaus,joka käsittää lentomas- Kansanedustaja Bremerin kirjallisessa kysy-
2618: san, massakeskiön sijainnin, kuorman jakautu- myksessä mainittu tapaus
2619: misen ja kiinnityksen. Kuormauksessa käytettä-
2620: vistä massoista (painoista) on annettu ilmailo- Lentoturvallisuushallinto sai puhelimitse il-
2621: määräys OPS Ml-9, muutos 1. moituksen Helsinki-Malmin lentoaseman len-
2622: Lentokoneen oikealla kuormauksella tarkoi- nonjohdolta, että monen Tallinnasta tulevan len-
2623: tetaan lentokoneeseen lastaitavien henkilöiden, tokoneen pyrstöosa näytti rullatessa olevan ta-
2624: rahdin, varusteiden, matkatavaroidenjne. sijoit- vanomaista alempana ja että sen vuoksi oli epäil-
2625: tamista siten, että lentokoneen lentokäsikirjassa tävissä lentokoneiden olevan ylikuormattuja.
2626: asetettuja rajoituksia noudatetaan. Rajoituksilla Lennonjohdon ilmoituksen perusteella lentotoi-
2627: määritetään paitsi suurimmat sallitut massat, mintajaoston jaostopäällikkö määräsi 15.6.1996
2628: KK 553/1997 vp 3
2629:
2630: lentotoiminnantarkastajat K:n ja M:n suoritta- sentilla lentokoneen päällikön arvtOiman pai-
2631: maan tarkastukset Helsinki-Malmin lentoase- non. Todellinen yhteispaino ylitti kuormauslas-
2632: malle saapuville lentokoneille koskien miehistön, kelmassa käytetyn painon 24,7 prosentilla. Len-
2633: matkustajien ja matkatavaroiden painon tarkas- tokone lensi ylikuormassa.
2634: tamista sekä tehtyjä kuormauslaskelmia. Tar- Lentoturvallisuushallinto käsitteli tapauksen
2635: kastukset alkoivat kyseisenä päivänä klo 13.00 ja lentokoneen päällikön kannalta joustavasti,
2636: päättyivät klo 18.45. Tarkastajat esittelivät kun- mikä tarkoittaa, että tapaus ei johtanut sen vaka-
2637: kin tarkastuksen alussa itsensä ja näyttivät hen- vuudesta huolimatta lentokoneen päällikön osal-
2638: kilökorttinsa sekä ilmoittivat tehtävänsä. Näin ta mihinkään lainmukaiseen seuraamukseen.
2639: ollen lentokoneiden miehistöille ja matkustajille Lentotoimintajaoston jaostopäällikön allekir-
2640: ei pitänyt jäädä epäselväksi, mistä tarkastajat joittamassa kirjeessä 9. 7.1996 lentokoneen pääl-
2641: olivat ja mitä he olivat tekemässä. likölle todettiin lentoturvallisuushallinnon tutki-
2642: Kukaan lentokoneiden miehistön jäsenistä ja muksessa ilmitulleet seikat ja katsottiin päällikön
2643: matkustajista ei tarkastajien kertoman mukaan toimineen huolimattomasti. Lentoturvallisuus-
2644: kieltäytynyt punnituksesta tai asettanut punni- hallinto kehotti lentokoneen päällikköäjatkossa
2645: tuspyyntöä ja ylipäätään punnitustapahtumaa tarkkuuteen arvioiunissaan ja huomioimaan
2646: kyseenalaiseksi. matkustajien todellisen painon ilmailumääräyk-
2647: Mitä tulee kansanedustaja Bremerin mainitse- sen OPS M 1-9 mukaisesti. Kirje oli tarkoitettu
2648: maan todistukseen henkilövaa'an kruunaukses- rakentavaksi ja vastaisuudessa kyseisen päälli-
2649: ta, lentoturvallisuushallinnon käsityksen mu- kön toimintaa ohjaavaksi. Lentokoneen päällik-
2650: kaan kaupallisessa toiminnassa, jossa asiakkaal- kö ei itse ole asettanut kirjeessä todettua lopputu-
2651: le myydään painon mukaan tuotteita, edellyte- losta millään tavoin kyseenalaiseksi.
2652: tään, että punnitusvaa'an tulee olla kruunattu Paitsi, että lentoturvallisuushallinnon kirje ei
2653: (vaa'attu). Lentokoneen miehistön ja matkusta- ole vastoin kansanedustaja Bremerin väitettä tar-
2654: jien punnituksessa ei luonnollisestikaan ole kyse kastaja M :n allekirjoittama, niin siinä ei ole
2655: tällaisesta toiminnasta ja toisaalta tarkastajien myöskään kehotettu päällikköä käyttämäänjat-
2656: mukaan miehistön ja matkustajien massat pyö- kossa ohjaajan ja matkustajien todellisia masso-
2657: ristettiin alaspäin lopullisessa tarkistuslaskel- ja, ellei todellisten massojen käyttämiseen ole
2658: massa. Tarkastajien kertoman mukaan kukaan syytä. Ilmailumääräyksen OPS Ml-9, muutos 1,
2659: miehistöjen jäsenistä ja matkustajista ei millään kohdan 3.3.2 mukaan, jos ilma-aluksen päälli-
2660: tavoin asettanut kyseenlaiseksi punnituksessa kön mielestä matkustajien massa poikkeaa tässä
2661: todettuja painojaan. kohdassa mainituista standardimassoista, hänen
2662: Tarkastukset kuuluvat suoraan lentotoimin- on käytettävä kuormauslaskelmassa kohdan 3.2.
2663: nantarkastajien toimenkuvaan, joten mitään mukaista todellista massaa. Kohdan 3.2 mukaan
2664: erillistä valtuutusta heidän ei tarvinnut osoittaa todelliset massat on määritettäväjoko punnitse-
2665: tehtävänsä suorittamiseen. Nyt kyseessä olevien malla kukin matkustaja käsimatkatavaroineen
2666: tarkastusten osalta harkinnan tarkastusten suo- tai kysymällä kultakin matkustajalta. Kirjees-
2667: rittamisesta teki tarkastajien esimies, joka antoi sään lentokoneen päällikölle lentoturvallisuus-
2668: myös määräyksen tarkastuksiin, koska kyse oli hallinto kehotti kyseisen ilmailumääräyksen
2669: useamman tunnin ajan kestävistäja lukuisiin len- kohdan 3.3.2 tarkoituksen ja hengen mukaisesti
2670: tokoneisiin kohdistuvista tarkastuksista. Esimie- huomioimaan matkustajien todelliset painot juu-
2671: hen tehtävänä on pyrkiä kulloinkin tarkastuksiin ri siinä tarkoituksessa, jos matkustajan standar-
2672: käytettävissä olevien henkilöresurssien perus- dimassa poikkeaa todellisesta massasta, jolloin
2673: teella kohdentaruaan resurssit tarkoituksenmu- on käytettävä todellista massaa.
2674: kaisesti kunkin tarkastuksen laajuuden ja vaati- Kansanedustaja Bremer on mitä ilmeisimmin
2675: vuuden huomioon ottaen. laatinut kirjallisen kysymyksensä kuulopuheiden
2676: Kansanedustaja Bremerin mainitsema tapaus perusteella eikä ole vaivautunut hankkimaan
2677: oli tarkastusten kohteista ainut, joka johti kir- asiaa koskevaa lentoturvallisuushallinnon ilma-
2678: jeenvaihtoon lentoturvallisuushallinnon ja ilma- aluksen päällikölle lähettämää kirjeaineistoa,
2679: aluksen päällikön välillä. Lentoturvallisuushal- josta asian vakavuus ja myös kirjeiden allekirjoit-
2680: linnon suorittaman tutkimuksen perusteella tajat olisivat selvinneet. Lentoturvallisuushallin-
2681: matkustajien todellinen paino ylitti standardi- to ei voi olla ihmettelemättä sitä, että kansan-
2682: painojen mukaan lasketun painon 20,3 prosentil- edustaja Bremer puolustelee standardimassojen
2683: laja matkatavaroiden todellinen paino 57,5 pro- käyttöä tapauksessa, jossa piti käyttää todellisia
2684: 4 KK 553/1997 vp
2685:
2686: massoja. Standardimassojen käyttö johti tilan- toteaa, että mitään säännösten vastaisuutta ei ole
2687: teeseen,jossa lentokone lensi ylikuormassa, mikä tapahtunut, kun matkustajia on pyydetty punni-
2688: ei voi olla lentoturvallisuuden kannalta hyväk- tusta varten henkilövaa'alle ja kun heidät on
2689: syttävää. punnittu. Punnitus ei ole pakkokeinolaissa tar-
2690: Kansanedustaja Bremer väittää niinikään tar- koitettua henkilöntarkastusta tai -katsastusta,
2691: kastaja M:n syyttäneen myös muita ohjaajia, jot- joka tapahtuu laissa mainittujen edellytysten val-
2692: ka eivät ole lentokoneen kuormauslaskelmissa litessa ja laissa mainittujen henkilöiden toimesta.
2693: käyttäneet itsestään todellisia painoja. Tarkasta- Kansanedustaja Bremerin viittaamalla pakko-
2694: ja M:n esimiehet tekevät ratkaisut tapausten tut- keinolain mukaisella henkilöntarkastuksella tar-
2695: kimisesta. Kansanedustaja Bremerin väittämien koitetaan sen tutkimista, mitä tarkastettavalla
2696: tapausten yksilöimättömyyden vuoksi lentotur- on vaatteissaan tai muutoin yllään. Käsitteen
2697: vallisuushallinto ei voi ottaa tarkempaa kantaa piiriin kuuluu lain perustelujen mukaan esimer-
2698: asiaan. Lentoturvallisuushallinto toteaa kuiten- kiksi henkilön mukanaan kantaman laukun tar-
2699: kin, että tarkastajien esimiehet tekevät ratkaisut kastus. Lentoturvallisuushallinto on tarkistanut
2700: tapausten tutkimisesta, ja korostaa, että tapaus- oikeusministeriöitä kantansa, jonka mukaan
2701: ten tarkempaan tutkimiseen on aina peruste. Ta- matkustajien punnitus ei kuulu pakkokeinolais-
2702: pauksen tutkinnassa on voitava hyödyntää myös sa tarkoitetun henkilöntarkastuksen piiriin.
2703: se virallinen tietoaineisto, joka on asianomaises- Oikeusministeriön edustaja yhtyi lentoturvalli-
2704: ta lentäjästä lupakirjan tai kelpuutuksen hakemi- suushallinnon kantaan. Punnitus tapahtui mat-
2705: sen yhteydessä saatuna tietona lentoturvallisuus- kustajien kannalta joustavasti, eikä sen yhteydes-
2706: hallinnon käytettävissä. sä kysytty edes ilmailulain sallimia matkustajien
2707: Varsinaisessa kysymysosassa kansanedustaja nimitietoja. Matkustajien henkilötiedoilla ei ole-
2708: Bremer väittää ensiksikin, että kirjallisessa kysy- kaan merkitystä, kun lasketaan osaksi miehistön
2709: myksessä mainitut Ilmailulaitoksen menettelyta- jäsenten, matkustajien ja matkatavaroiden mas-
2710: vat koskevat johdonmukaisesti reitti- ja tilaus- soihin perustuen lentokoneen todellista lentoon-
2711: lentoliikenteen matkustajia. Kansanedustaja lähtömassaa ja määritellään lentokoneen paino-
2712: Bremer esittää jälleen väitteensä vastoin parem- pisteasemaa. Kyse on puhtaasti lentoturvalli-
2713: paa tietoa. Ilmailulaitos ei ole kertaakaan tarkas- suusvalvonnasta, jonka kohteena ovat lentoko-
2714: tanut reitti- ja tilauslentoliikenteen matkustajien neen päällikön vastuulla olevat, lentokoneen len-
2715: painoja. Muussa lentotoiminnassa matkustajien tokelpoisuuden varmistamista koskevat toimet
2716: painojen tarkastuksia suoritetaan ani harvoin ja lennon valmistelussa.
2717: ne liittyvät aina ilma-aluksen päällikön suoritta- Liikenneministeriö katsoo, että kysymyksen
2718: mien kuormauslaskelmien tarkastamiseen. tarkoittamissa toimenpiteissä on menetelty
2719: Kirjallisen kysymyksen varsinaisen kysymys- asianmukaisesti eikä asia anna aihetta enempiin
2720: osan toiseen kohtaan lentoturvallisuushallinto toimenpiteisiin.
2721: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1997
2722:
2723: Liikenneministeri Matti Aura
2724: KK 553/1997 vp 5
2725:
2726:
2727:
2728:
2729: Tili Riksdagens Talman
2730:
2731: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- lastens placering på så sätt att masscentrumet
2732: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- (tyngdpunkten) hålls inom ett sådant område att
2733: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- flygplanet tryggt kan flyga under de förhållanden
2734: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr och inom ramen för de lastnings- och hållfast-
2735: 553: hetskalkyler enligt vilka flygplanet i tiden har
2736: typgodkänts.
2737: Är Regeringen medveten om de i moti- Flygplanstillverkaren har i flygplanshandbo-
2738: veringen tili spörsmålet beskrivna förfa- ken uppgett den största start- och landningsmas-
2739: ringssätten, vilka konsekvent även gäller san för flygplanet. Vid typgodkännandet av flyg-
2740: passagerarna i reguljär flygtrafik och ; planet har det noggrant räknats ut viiken massa
2741: chartertrafik, och flygplanet och dess olika delar skall bära under
2742: hur ämnar Regeringen tili EU anmäla de förhållanden som förväntas råda under flyg-
2743: de i Finland utförda personliga vägning- ningarna (hållfasthetskraven). Om ett flygplan
2744: arna med personvåg, vilka kränker passa- lastas så att de av tillverkaren fastställda största
2745: gerarnas integritetsskydd? tillåtna massorna överskrids, innebär det att flyg-
2746: planets eller dess komponenters säkerhet inte
2747: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt längre är garanterad.
2748: anföra följande: Förutom att gränserna för den största massa
2749: som får Iastas i ett flygplan måste beaktas är det
2750: Luftfartsverkets luftfartsinspektion har med lika viktigt att beakta att lasten är rätt placerad.
2751: anledning av spörsmålet gett följande utredning i Med tanke på detta har för alla typgodkända
2752: saken tili trafikministeriet. flygplan fastställts ett masscentrum. I flyghand-
2753: boken för varje flygplan har fastställts inom vil-
2754: ket område flygplanets masscentrum skall vara
2755: Allmänna synpunkter beläget. Typgodkännandet av flygplanet jämte
2756: därtill hörande provflygningsprogram och kal-
2757: Enligt 34 § luftfartslagen skall befålhavaren kyler har fastställts enligt det antagande att flyg-
2758: innan en flygning påbörjas försäkra sig om att planet medför last samt att man opererar med det
2759: luftfartyget är Iuftvärdigt och att flygningen även enligt de begränsningar för lasten och masscen-
2760: i övrigt har förberetts enligt stadganden och be- trumet som anförs i flyghandboken. A vvikelser
2761: stämmelser. Med stöd av nämnda stadgande från det område som godkänts som masscentrum
2762: skall befålhavaren iaktta bestämmelserna och kan leda tili att kontrollen över flygplanet förlo-
2763: begränsningarna i den av luftfartsmyndigheten ras eller resultera i försämrade flygegenskaper.
2764: godkända flyghandboken. Tili befålhavarens Med stöd av ovan anförda orsaker kan en
2765: uppgifter i samband med förberedandet av en regelrätt lastning anses vara av mycket central
2766: flygning och tili de saker som han skall kontrolle- betydelse för flygsäkerheten.
2767: ra inför flygningen hör bl.a.lastningen, som inbe-
2768: griper flygmassan och masscentrumets position
2769: samt _granskning av hur lasten är fördelad och Det fall som nämns i riksdagsman Bremers
2770: fåst. Andring 1 i luftfartsbestämmelse OPS M 1-9 skriftliga spörsmål
2771: innehåller bestämmelser om de massor (vikter)
2772: som tillämpas vid lastningen. Luftfartsinspektionen fick ett meddelande per
2773: Med regelrätt Iastning av ett flygplan avses att telefon av flygledningen på Helsingfors-Malms
2774: de passagerare, den frakt, den utrustning och det flygplats om att stjärten på flera av de flygplan
2775: bagage m.m. som lastas i flygplanet placeras så som anländer från Tallinn i rullningsskedet ver-
2776: att begränsningarna enligt flygplanets flyghand- kar vara lägre än vanligt och att man därför
2777: bok iakttas. Med hjälp av begränsningarna be- kunde misstänka att flygplanen var överbelas-
2778: stäms utöver den högsta tillåtna massan även tade. Med anledning av flygledningens anmälan
2779: 6 KK 553/1997 vp
2780:
2781: förordnade flygdriftssektionens sektionsehef ka vikt den vikt som baserade sig på flygplanets
2782: den 15 juni 1996 flygdriftsinspektörerna K oeh befålhavares uppskattning med 57,5 %. Den fak-
2783: M att inspektera de flygplan som anlände tili tiska sammanlagda vikten överskred den vikt
2784: Helsingfors-Malms flygplats. Denna inspektion som tillämpats i lastningskalkylen med 24,7 %.
2785: omfattade vägning av besättningen, passagerar- Flygplanet var alltså överbelastat.
2786: na oeh bagaget samt kontroll av lastningskal- Luftfartsinspektionen behandlade fallet på ett
2787: kylerna. lnspektionen inleddes kloekan 13.00 flexibelt sätt med tanke på flygplanets befålhava-
2788: nämnda dag oeh avslutades kloekan 18.45. re, vilket betyder att fallet trots dess allvarliga
2789: lnspektörerna presenterade sig oeh visade upp karaktär inte ledde tili några laga påföljder för
2790: sina personkort i början av varje inspektion befålhavarens del. 1 det brev som sektionsehefen
2791: samt meddelade sin uppgift. Sålunda borde det för flygdriftssektionen har underteeknat den 9
2792: inte ha förblivit oklart för någon bland besätt- juli 1996 tillkännagavs för flygplanets befålhava-
2793: ningen eller passagerarna vero inspektörerna re de omständigheter som uppdagats i luftfartsin-
2794: företrädde oeh vad de gjorde. spektionens undersökning oeh anfördes att be-
2795: Enligt inspektörernas utsago hade ingen av fålhavaren handlat vårdslöst. Luftfartsinspek-
2796: flygplanets besättningsmedlemmar eller passage- tionen uppmanade flygplanets befålhavare att i
2797: rarna vägrat låta väga sig eller ifrågasatt väg- fortsättningen iaktta större noggrannhet i sina
2798: ningsbegäran eller vägningshändelsen i övrigt. uppskattningar samt att observera passagerar-
2799: Beträffande det intyg över justering av person- nas faktiska vikt på det sätt som föreskrivs i
2800: vågar som nämns av riksdagsman Bremer är det 1uftfartsbestämmelse OPS Ml-9. Brevet skrevs i
2801: enligt 1uftfartsinspektionens uppfattning så att positiv anda oeh i syfte att styra befå1havarens
2802: det krävs att vågen är justerad i sådan kommer- verksamhet framöver. Flygplanets befålhavare
2803: siell verksamhet där produkter säljs till kunderna själv ifrågasatte inte den i brevet anförda s1utsat-
2804: en1igt vikt. 1 fråga om vägning av besättningen sen på något sätt.
2805: oeh passagerarna på ett flygp1an är det givetvis Utöver att 1uftfartsinspektionens brev i mot-
2806: inte fråga om dylik verksamhet oeh därtill har sats tili riksdagsman Bremers påståenden inte har
2807: besättningens oeh passagerarnas vikt en1igt in- underteeknats av inspektör M, har befå1havaren
2808: spektörerna avrundats nedåt i den slutliga kon- inte heller i brevet uppmanats att framöver till-
2809: trollka1ky1en. En1igt uppgift av inspektörerna 1ämpa pi1otens oeh passagerarnas faktiska mas-
2810: hade ingen av besättningsmed1emmarna eller sor, om inte något skäl för att tillämpa de faktis-
2811: passagerarna på något sätt ifrågasatt den vikt ka massorna föreligger. Enligt punkt 3.3.2 i änd-
2812: som konstaterades i samband med vägningen. ring 1 i 1uftfartsbestämmelse OPS M 1-9 skall
2813: lnspektionerna är direkt förknippade med befå1havaren för ett flygp1an, om passagerarnas
2814: flygdriftsinspektörernas befattningsbeskrivning massa en1igt hans uppfattning avviker från de
2815: oeh därför behövde de inte uppvisa något särskilt standardmassor som anges i nämnda punkt, till-
2816: bemyndigande för att utföra sin uppgift. Beträf- lämpa den faktiska massan en1igt punkt 3.2 i
2817: fande de inspektioner som omta1as i detta fall var lastningskalky1en. Enligt punkt 3.2 skall de fak-
2818: det inspektörernas ehef som övervägde behovet tiska massorna fastställas antingen så att alla
2819: av en inspektion oeh som oekså fattade bes1utet passagerare jämte handbagage vägs eller så att
2820: om att inspektionen skulle utföras, eftersom in- uppgifter om dessa inbegärs av alla passagerare.
2821: spektionerna ju ändå tog flera timmar i anspråk 1 sitt brev uppmanade luftfartsinspektionen flyg-
2822: oeh gällde många flygp1an. Chefens uppgift är att planets befå1havare att i en1ighet med syftet med
2823: utgående från tillgäng1iga persona1resurser i oeh andan i nämnda punkt 3.3.2 beakta passage-
2824: samband med varje inspektion försöka förde1a rarnas faktiska viktjust i den händelse att passa-
2825: resurserna på ett ändamå1sen1igt sätt med beak- gerarens standardmassa avviker från den faktis-
2826: tande av inspektionens omfattning oeh de krav ka massan. 1 dylika fall skall den faktiska massan
2827: den ställer. tillämpas.
2828: Det fall som nämns av riksdagsman Bremer Riksdagsman Bremer har av allt att döma
2829: var det enda av de inspekterade fallen som 1edde avfattat sitt skriftliga spörsmål enligt hörsägen
2830: tili korrespondens mellan 1uftfartsinspektionen oeh inte gjort sig besväret att skaffa fram det
2831: oeh 1uftfartygets befå1havare. En1igt luftfartsin- brevmateria1 i saken som 1uftfartsinspektionen
2832: spektionens undersökning överskred passagerar- sänt till flygplanets befålhavare. Av brevet hade
2833: nas faktiska vikt den vikt som räknats ut enligt oekså framgått sakens allvar, men oekså vero
2834: standardvikten med 20,3 % oeh bagagets faktis- som har underteeknat brevet. Luftfartsinspektio-
2835: KK 553/1997 vp 7
2836:
2837: nen kan inte låta bli att förundra sig över att Beträffande den senare delen av den egentliga
2838: riksdagsman Bremer försvarar tillämpandet av frågan i spörsmålet framhåller luftfartsinspektio-
2839: standardmassor i sådana fall där det har varit nen att då passagerarna har ombetts att stiga på
2840: nödvändigt att tillämpa de faktiska massorna. personvågen för vägning och sedan vägts, har
2841: Tillämpandet av standardmassorna medförde en detta inte stått i strid med bestämmelserna. Väg-
2842: sådan situation där flygplanet flög i överlast, ning hör inte tili sådan i tvångsmedelslagen av-
2843: vilket inte kan anses acceptabelt med tanke på sedd kroppsvisitation eller kroppsbesiktning
2844: flygsäkerheten. som sker under i lagen nämnda förutsättningar
2845: Riksdagsman Bremer påstår också att inspek- och utförs av i lagen nämnda personer. Sådan
2846: tör M skulle ha anklagat andra piloter för att de kroppsvisitation enligt tvångsmedelslagen som
2847: inte har uppgett sin egen faktiska vikt rätt i flyg- riksdagsman Bremer hänvisar tili omfattar en
2848: planets lastningskalkyl. lnspektör M :s chefer fat- undersökning av vad den visiterade har i sina
2849: tar besluten med stöd av sina undersökningar av kläder eller annars bär på sig. Enligt motivering-
2850: fallen. På grund av att de fall som riksdagsman en tili lagen inbegriper begreppet t.ex. under-
2851: Bremer omtalar är ospecificerade kan luftfartsin- sökning av en väska som person en i fråga för med
2852: spektionen inte ta närmare ställning tili saken. sig. Luftfartsinspektionen har kontrollerat sin
2853: Luftfartsinspektionen framhåller dock att in- ståndpunkt medjustitieministeriet och enligt mi-
2854: spektörernas chefer fattar sina beslut utgående nisteriet räknas vägning av passagerare inte
2855: från undersökningen av fallen, och betonar att som sådan kroppsvisitation som avses i tvångs-
2856: det alltid finns något skäl för att ett fall undersöks medelslagen. Justitieministeriets företrädare om-
2857: närmare. 1 samband med undersökningen av fall fattade luftfartsinspektionens uppfattning om
2858: bör man kunna tillgodogöra sig också den offici- saken. Vägningen skedde smidigt med tanke på
2859: ella information som i form av sådana uppgifter passagerarna och i samband med den begärdes
2860: om vederbörande flygare som inhämtats i sam- inte ens passagerarnas namnuppgifter, vilket
2861: band med hans ansökan om certifikat eller behö- dock är tillåtet enligt luftfartslagen. Passagerar-
2862: righet är tillgänglig för luftfartsinspektionen. nas personuppgifter är inte heller av någon bety-
2863: 1 den egentliga frågan påstår riksdagsman delse då flygplanets faktiska start- och landnings-
2864: Bremer för det första att det i spörsmålet avsedda massa räknas ut med stöd av den sammanlagda
2865: förfaringssätt som omfattas av Luftfartsverket massan av besättningsmedlemmarna, passage-
2866: konsekvent gäller passagerarna i reguljär flygtra- rarna och bagaget samt då positionen för flygpla-
2867: fik och i chartertrafik. Riksdagsman Bremer nets masscentrum fastställs. Då är det enbart
2868: framför åter sitt påstående mot bättre vetande. fräga om övervakning av flygsäkerheten, viiken
2869: Luftfartsverket har inte en enda gång kontrolle- omfattar den verksamhet för säkerställande av
2870: rat vikten hos passagerarna i den reguljära trafi- flygplanets luftvärdighet i samband med förbere-
2871: ken och chartertrafiken. 1 fråga om den övriga dandet av flygningen som ankommer på flygpla-
2872: flygdriften utförs viktkontroll av passagerarna nets befålhavare. ·
2873: ytterst sällan och dessa kontroller är då alltid Trafikministeriet anser att förfaringssättet i
2874: förknippade med sådan inspektion av lastnings- samband med de i spörsmålet avsedda åtgärder-
2875: kalkylerna som utförs av flygplanets befålhava- na har varit korrekt och att ärendet sålunda inte
2876: re. ger anledning tili några vidare åtgärder.
2877:
2878: Helsingfors den 2 juni 1997
2879:
2880: Trafikminister Matti Aura
2881: 1
2882: 1
2883: 1
2884: 1
2885: 1
2886: 1
2887: 1
2888: 1
2889: 1
2890: 1
2891: 1
2892: 1
2893: 1
2894: 1
2895: 1
2896: 1
2897: 1
2898: 1
2899: 1
2900: 1
2901: KK 554/1997 vp
2902:
2903: Kirjallinen kysymys 554
2904:
2905:
2906:
2907:
2908: Eero Lämsä /kesk: Maisemoinnin huomioon ottamisesta kaivostoi-
2909: minnassa
2910:
2911:
2912: Eduskunnan Puhemiehelle
2913: Siilinjärven kunnan alueella toimivan kaivok- dittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman
2914: sen toiminnasta aiheutuu alueen asukkaiden vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä
2915: mielestä maisemahaittoja. Kaivosjätteet on va- haittaa" Gätelaki, 4 §). Koska kaivoksia ei velvoi-
2916: rastoitu kaivoksen läheisyyteen, jossa ne muo- teta minkäänlaisiin maisemointitoimenpiteisiin,
2917: dostavat kauas näkyvän "kipsivuoren", jota on lain hengen toteutuminen on kyseenalaista.
2918: osittain maisemoitu. Pääosin maisemointia ei Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2919: kuitenkaan ole suoritettu. jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2920: Kaivoslaki velvoittaa kaivosoikeuden haltijan nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2921: saattamaan kaivospiiriin kuuluvan alueen kai- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2922: vostoiminnan loputtua viipymättä "yleisen tur-
2923: vallisuuden vaatimaan kuntoon" (kaivoslaki, Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
2924: 51§). Maisemointivelvollisuutta sen sijaan ei ole jotta maisemalliset näkökohdat otettai-
2925: määrätty. Jätelaissa todetaan, että "kaikessa toi- siin nykyistä paremmin huomioon kai-
2926: minnassa on mahdollisuuksien mukaan huoleh- vostoiminnassa?
2927: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
2928:
2929: Eero Lämsä /kesk
2930:
2931:
2932:
2933:
2934: 279001
2935: 2 KK 554/1997 vp
2936:
2937:
2938:
2939:
2940: Eduskunnan Puhemiehelle
2941:
2942: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa syntyvät sivutuotteet joudutaan varastoimaan
2943: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, maan päälle.
2944: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Nyt tehdyn kysymyksen perusteissa on esi-
2945: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm- merkiksi otettu Siilinjärven kaivos. Siilinjärven
2946: sän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o kaivos edustaa maamme suurinta avolouhosta,
2947: 554: jossa vuosilouhinta on yli 10 miljoonaa tonnia.
2948: Tähän määrään sisältyy vuosittain 2-3 miljoo-
2949: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, naa tonnia sivukiveä, joka varastoidaan kaivos-
2950: jotta maisemalliset näkökohdat otettai- piirin alueelle. Siilinjärven kaivoksen toimintaa
2951: siin nykyistä paremmin huomioon kai- on tarkoitus jatkaa vielä vuosia eteenpäin.
2952: vostoiminnassa? Kaivostoiminnan ollessa käynnissä sekä sen
2953: päätyttyä ovat kaivosturvallisuuteen liittyvät
2954: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- asiat ensisijaisia. Suurissa avolouhoksissa synty-
2955: vasti seuraavaa: viä sivukivikasoja ei ole tarkoituksenmukaista
2956: siirtää tai maisemoida, koska niille voi ilmaantua
2957: Kaivoslailla turvataan ja säädetään ne puit- myöhemmin ennalta arvaamaton ta käyttöä ja ne
2958: teet, joiden perusteella maassamme voidaan kai- muodostavat siten raaka-ainereservin. Louhin-
2959: vostoimintaa harjoittaa. Kaivostoiminnan vai- ta-alueita ei useinkaan voi turvallisuussyistä
2960: kutuksia ja maisemallisia näkökohtia tarkastel- käyttää muihin tarkoituksiin. Useimmiten kas-
2961: taessa on otettava huomioon, että kaivoslaki ei villisuus tulee jo lyhyessä ajassa peittämään kai-
2962: ole ainoa kaivostoimintaa säätelevä laki. Kaivos- vosalueita.
2963: toimintaan sovelletaan samoja, esimerkiksi ra- Yhtiöt huolehtivat maisemoinnista kaivostoi-
2964: kennustoimintaa sekä vesien- ja ilmansuojelua minnan aikana voimassa olevien ympäristölu-
2965: koskevia lakeja kuin muuhunkin teollisuuteen. pien mukaisesti siinä määrin kuin se on teknista-
2966: Tätä on pidettävä tarkoituksenmukaisena eli että loudellisesti mahdollista. Viimeistään kuusi kuu-
2967: ympäristö- ja maisemallisissa kysymyksissä kai- kautta ennen kaivostoiminnan lopettamista yh-
2968: vostoimintaan sovelletaan kaikkia tuotantolai- tiön on annettava viranomaisille suunnitelma
2969: toksia koskevia erillislainsäännöksiä. mm. siitä, kuinka maisemointi tullaan suoritta-
2970: Mitä erityisesti tulee kaivostoiminnan maise- maan. Monet esimerkit osoittavat, että Suomes-
2971: mallisiin näkökohtiin, ne määräytyvät tuotan- sa kaivosten maisemoinneissa on toimittu vas-
2972: nossa olevan esiintymän ehdoilla. Maisemalliset tuullisesti jopa ylittäen suoranaiset velvoitteet ja
2973: näkökohdat tulevat erilaisiksi, jos on kysymyk- että lopettaneitten kaivosten alueita on paitsi
2974: sessä maanalainen kaivostoiminta tai avolou- maisemoitu myös voitu osittain saattaa yleishyö-
2975: hoksena louhittava malmi. Maanalaisissa kai- dylliseen käyttöön.
2976: voksissa voidaan maanalaisia tyhjiä tiloja hyö- Kymmenen viime vuoden aikana on useita
2977: dyntää siten, että niihin johdetaan rikastuspro- kaivosten turvallisuuteen, ympäristöhuoltoon ja
2978: sessissa syntyvää rikastushiekkaa ja louhinnasta maisemointiin liittyviä vanhoja lakeja ja viran-
2979: tulevaa sivukiveä. Näin menetellen parannetaan omaismääräyksiä täydennetty ja annettu uusia.
2980: ennen kaikkea kaivosten turvallisuutta ja samal- Hallitus seuraa jatkuvasti ympäristö- ja maise-
2981: la vältytään sijoittamasta osaa kaivostoiminnan mointiin liittyviä säännöksiä niin, että niitä tul-
2982: sivutuotteista maan pinnalle. A volouhoksen ol- laan tarvittaessa oikeudenmukaisesti kehittä-
2983: lessa kysymyksessä kaikki kaivostoiminnasta mään.
2984:
2985: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
2986:
2987: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
2988: KK 554/1997 vp 3
2989:
2990:
2991:
2992:
2993: Tili Riksdagens Talman
2994:
2995: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1 motiveringarna till det nu ställda spörsmålet
2996: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande har gruvan i Siilinjärvi tagits som exempel. Gru-
2997: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks- van i Siilinjärvi representerar det största dagbrot-
2998: dagsman Eero Lämsä undertecknade skriftliga tet i vårt land, där årsbrytningen uppgår till över
2999: spörsmål nr 554: 10 miljoner ton. 1 denna mängd ingår årligen 2-
3000: 3 miljoner ton sidosten, som lagras på utmålsom-
3001: Vilka åtgärder har Regeringen för av- rådet. A vsikten är att driften vid gruvan i Siilin-
3002: sikt att vidta för att landskapsaspekter järvi skall fortgå ännu flera år framåt.
3003: skall beaktas bättre än i dagens läge i När gruvdrift pågår samt när den har upphört
3004: gruvdriften? har frågor som ansluter sig till gruvsäkerheten
3005: högsta prioritet. De sidostenshögar som uppstår
3006: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt i stora dagbrott är det inte ändamålsenligt att
3007: anföra följande: flytta på eller att försöka få att smälta in i land-
3008: skapet, eftersom man senare kan få sådan an-
3009: Genom gruvlagen tryggas och bestäms de ra- vändning för dem som inte har kunnat förutses,
3010: mar utgående från vilka gruvdrift kan utövas i och de därmed bildar en råvarureserv. Av säker-
3011: vårt land. När verkningarna av gruvdriften och hetsskäl kan brytningsområden ofta inte använ-
3012: dess landskapsaspekter granskas måste det beak- das för andra ändamål. Oftast täcker växtlighe-
3013: tas att gruvlagen inte är den enda lag som reglerar ten redan under en kort tid gruvområdena.
3014: gruvdriften. På gruvdriften tillämpas samma la- Bolagen sörjer för att området snyggas upp i
3015: gar som på annan industri, t.ex. de lagar som enlighet med de miljötillstånd som är i kraft un-
3016: gäller byggnadsverksamhet samt vatten- och der gruvdriftstiden i den mån som detta tekniskt-
3017: luftskydd. Detta måste anses ändamålsenligt, ekonomiskt är möjligt. Senast sex månader innan
3018: dvs. att alla de separata lagbestämmelser som gruvdriften upphör skall bolaget ge myndighe-
3019: gäller produktionsinrättningar tillämpas på terna en pian bl.a. över hur området skall snyggas
3020: gruvdriften när det gäller miljö- och landskaps- upp. Många exempel visar att man här hos oss
3021: frågor. har agerat ansvarsfullt i fråga om att snygga upp
3022: Vad gäller särskilt landskapsaspekterna på områdena vid gruvorna och t.o.m. överskridit de
3023: gruvdriften så utgår de ifrån den fyndighet som är direkta skyldigheterna och att områdena vid de
3024: under produktion. Landskapsaspekterna blir gruvor där driften har upphört, förutom att de
3025: annorlunda beroende på om det är fråga om har snyggats upp, även delvis har kunnat tas i
3026: underjordisk gruvdrift eller malm som bryts i allmännyttigt bruk.
3027: dagbrott. 1 underjordiska gruvor kan tomma ut- Under det senaste decenniet har flera gamla
3028: rymmen under jorden utnyttjas på så sätt att till lagar och myndighetsbestämmelser som gäller
3029: dem leds den anrikningssand som uppkommer säkerheten och miljövården vid samt uppsnyg-
3030: vid anrikningsprocessen och den sidosten som gandet av områdena runt gruvorna komplette-
3031: uppkommer vid brytningen. När man förfar på rats och nya har meddelats. Regeringen följer
3032: detta sätt förbättras framför allt gruvornas sä- kontinuerligt med de bestämmelser som ankny-
3033: kerhet och samtidigt undviker man att placera en ter till miljön och landskapsaspekterna så att de
3034: del av gruvdriftens biprodukter ovan jord. När vid behov kommer att utvecklas rättvist.
3035: det är fråga om dagbrott är man tvungen att
3036: förvara alla biprodukter som uppkommer av
3037: gruvdriften ovan jord.
3038: Helsingforsden 4 juni 1997
3039:
3040: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
3041: j
3042: j
3043: j
3044: j
3045: j
3046: j
3047: j
3048: j
3049: j
3050: j
3051: j
3052: j
3053: j
3054: j
3055: j
3056: j
3057: j
3058: j
3059: j
3060: j
3061: j
3062: j
3063: j
3064: j
3065: KK 555/1997 vp
3066:
3067: Kirjallinen kysymys 555
3068:
3069:
3070:
3071:
3072: Matti Väistö /kesk: Lyijyhaulien käytön osittaisesta sallimisesta
3073: vesilintujen metsästyksessä
3074:
3075:
3076: Eduskunnan Puhemiehelle
3077:
3078: Metsästyslaissa kiellettiin yksiselitteisesti lyi- muksen mukaan vismutista ja molybdeenista ei
3079: jyhaulien käyttö vesilinnunmetsästyksessä viime esimerkiksi voida valmistaa hauleja, jotka olisi-
3080: vuoden elokuun alusta alkaen. Kieltoa perustel- vat riittävän isoja hanhenmetsästykseen. Teräs-
3081: tiin sillä, että lyijyhaulit kulkeutuvat pohjamu- haulit taas aiheuttavat puihinjoutuessaan ongel-
3082: dasta puolisukeltajasorsien suolistoon aiheut- mia puunjalostusteollisuudelle, ja tämän vuoksi
3083: taen myrkytystiloja tai niiden tuottamia kuole- muun muassa Metsähallitus ja monet metsästys-
3084: maan johtavia suolitukkeutumia. seurat ovat kieltäneet niiden käytön maillaan.
3085: Lakiin sisältyvään kieltomenettelyyn liittyy Metsästäjiltä saadun kokemusperäisen tiedon
3086: monia ongelmia. Niiden ratkaisemiseksi tarvi- mukaan korvaavien haulien tehokkuus on lisäksi
3087: taan metsästyslain 33 §:n muuttamista. Kyseinen lyijyhaulien tehokkuutta huonompi. Näin ollen
3088: kohta voisi kuulua esimerkiksi niin, että lyijyhau- lintujen haavoittumisriski on noussut. Tähän liit-
3089: lien käyttö on kielletty asetuksella erikseen mää- tyen on kaikissa tilanteissa tärkeää, että korvaa-
3090: rättävillä alueilla. Näin käyttökielto voitaisiin vien haulien tutkimusta ja tuotekehitystä jatke-
3091: ulottaa kaikkien riistaeläinten metsästykseen ja taan käytön ja valmistustekniikan ongelmien rat-
3092: kohdentaa niille alueille, joilla sorsalintujen on kaisemiseksi.
3093: mahdollista syödä lyijyhauleja. Asetuksella erik- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3094: seen määrättäviä alueita olisivat sorsalinnuille tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3095: tärkeät ruokailu- ja levähdysalueet. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3096: Nykyisen lainkohdan mukanaan tuomista on- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3097: gelmista todettakoon, että vesilintua ei ensinnä-
3098: kään ole laissa määritelty. Toisaalta lyijyhaulien Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3099: käyttökielto koskee vesilintujen osalta muitakin siin metsästyslain 33 §:n muuttamiseksi
3100: alueita kuin vesialueita. Sen sijaan muiden riista- niin, että lyijyhaulien käyttö vesilinnus-
3101: eläinten metsästyksessä lyijyhaulien käyttö ei ole tuksessa kiellettäisiin kokonaan ainoas-
3102: vesialueillakaan kielletty. taan asetuksessa määrättävillä alueilla,
3103: Lyijyä korvaaviin haulimateriaaleihin liittyy kuten vesilinnuille tärkeillä ruoka- ja le-
3104: myös omat ongelmansa. Korvaavia materiaaleja vähdyspaikoilla?
3105: ovat vismutti, molybdeeni, teräs ja sinkki. Koke-
3106:
3107: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
3108:
3109: Matti Väistö /kesk
3110:
3111:
3112:
3113:
3114: 279001
3115: 2 KK 555/1997 vp
3116:
3117:
3118:
3119:
3120: Eduskunnan Puhemiehelle
3121:
3122: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Hallituksen esityksessä metsästyslain uudista-
3123: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, miseksi (HE 300/1992 vp) ei mainittu mitään
3124: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lyijyhaulien kieltämisestä eikä mahdollisten kor-
3125: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti vaavien haulien käyttöönottamisesta. Tarkoi-
3126: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tuksena oli toteuttaa siirtyminen valistuksen
3127: n:o 555: avulla vapaaehtoisesti kosteikkoalueilta alkaen.
3128: Myös eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokun-
3129: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- ta harkitsi eräänä vaihtoehtona lyijyhaulien käy-
3130: siin metsästyslain 33 §:n muuttamiseksi tön kieltämistä vain laajoilla kosteikkoalueilla.
3131: niin, että lyijyhaulien käyttö vesilinnus- Asiasta äänestettäessä valiokunnan suuri enem-
3132: tuksessa kiellettäisiin kokonaan ainoas- mistö oli kuitenkin täyskiellon kannalla, ja edus-
3133: taan asetuksessa määrättävillä alueilla, kunta päätti kieltää lyijyhaulien käytön vesilin-
3134: kuten vesilinnuille tärkeillä ruoka- ja le- tumetsästyksessä 1.8.1996 alkaen kokonaan.
3135: vähdyspaikoilla? Lyijyhauleille on kehitetty useita korvaavia
3136: vaihtoehtoja. Näiden käyttöominaisuuksista on
3137: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- metsästäjille tiedotettu metsästysalan lehdistön
3138: vasti seuraavaa: sekä metsästäjäorganisaation suorittaman valis-
3139: tuksen avulla. Neuvontatyössä on tuotu esille
3140: Lyijyhaulien haitaltisuutta metsästyksessä on myös teräshaulien haitat puustolle samoin kuin
3141: maassamme selvittänyt maa- ja metsätalousmi- niiden vaarallisuus ympäristölle ja ampujalle it-
3142: nisteriön asettama "lyijyhaulityöryhmä". Ke- selleen.
3143: väällä 1992 jättämässään selvityksessä tämä Lyijyhaulien käyttökieltoon sen nykyisessä
3144: asiantuntijatyöryhmä totesi lyijyhaulien haitalli- muodossa liittyvät epäkohdat ovat ilmeiset. Kos-
3145: sen vaikutuksen olevan kiistaton, mutta ongel- ka asiassa ei kuitenkaan ole tullut esille mitään
3146: man keskittyvän lähinnä suurilla kosteikko- sellaista uutta, jota metsästyslain uudistamisen
3147: alueilla tapahtuvaan vesilintujen metsästykseen. yhteydessä ei ole ollut jo tiedossa ja jota asiantun-
3148: Ongelman ratkaisuna työryhmä ehdotti vaihto- tijoiden toimesta ei ole jo saatettu myös eduskun-
3149: ehtojen etsimistä lyijyhauleille sekä viimeistään nan tietoon, ei metsästyslainsäädäntöön halli-
3150: vuosituhannen loppuun mennessä siirtymistä ve- tuksen toimesta ole tältä osin suunnitteilla mi-
3151: silintujen metsästyksessä korvaavien haulien tään muutoksia.
3152: käyttöön. Lisäksi työryhmä totesi, ettei teräs-
3153: haulien käyttöön tule siirtyä metsätalousalueilla.
3154:
3155: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
3156:
3157: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3158: KK 555/1997 vp 3
3159:
3160:
3161:
3162:
3163: Tili Riksdagens Talman
3164:
3165: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- I regeringens proposition med förs1ag tili ny
3166: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- jaktlag (RP 300/1992 rd) ingick inte något om-
3167: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags- nämnande av förbud mot blyhagel eller en even-
3168: man Matti Väistö undertecknade spörsmå1 nr tuell övergång tili användning av ersättande ha-
3169: 555: gel. Avsikten var att med början från våtmarks-
3170: områden verkställa överg~ngen på friviliig väg
3171: Har Regeringen för avsikt att skrida med hjälp av upplysning. Aven riksdagens jord-
3172: tili åtgärder som syftar tili en ändring av och skogsbruksutskott övervägde som ett alter-
3173: 33 § jakt1agen så att förbudet mot an- nativ ett förbud inom enbart större våtmarksom-
3174: vändning av b1yhage1 vid sjöfåge1jakt råden mot användningen av blyhagel. Vid en
3175: skulle vara totalt endast inom genom för- röstning om frågan ställde sig docken klar majo-
3176: ordning närmare fastställda områden, ritet inom utskottet bakom ett tota1förbud och
3177: som exempelvis för sjöfåg1arna viktiga riksdagen beslöt förbjuda användningen av bly-
3178: närings- och viloplatser? hagel vid sjöfågeljakt helt och hållet från och med
3179: den 1.8.1996.
3180: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt Det har utveck1ats ett flertal ersättande alter-
3181: anföra följande: nativ för blyhaglen. Jägarna har informerats om
3182: de alternativa haglens egenskaper genomjakttid-
3183: Blyhag1ens negativa effekter vid jakt i vårt skrifter och av jägarorganisationen bedrivet upp-
3184: land har utretts av den av jord- och skogsbruks- lysningsarbete. I rådgivningsarbetet har även
3185: ministeriet tillsatta "b1yhagelarbetsgruppen". I stålhaglens negativa effekter på virkesbeståndet
3186: sin utredning, som överlämnades våren 1992, framförts, såsom även de risker de innebär för
3187: konstaterade den av sakkunniga sammansatta miljön och för skytten själv.
3188: arbetsgruppen att blyhaglens negativa effekter är De o1ägenheter som ans1uter sig tili förbudet
3189: obestridliga, men att problemet närmast är kon- mot användning av blyhage1 i dess nuvarande
3190: centrerat tili den sjöfågeljakt som bedrivs inom utformning är uppenbara. Eftersom det dock
3191: större våtmarksområden. Arbetsgruppen före- inte i sak framkommit någonting sådant nytt som
3192: s1og att problemet skulle lösas genom att söka inte redan var känt i samband med revisionen av
3193: alternativ tili blyhaglen och senast vid utgången jaktlagen, och som inte på försorg av de sakkun-
3194: av innevarande sekel övergå tili användning av niga redan skulle ha framförts även tili riksda-
3195: ersättande hage1 vidjakt på sjöfågel. Därtili kon- gens kännedom, hyser regeringen inte tili denna
3196: staterade arbetsgruppen att det är motiverat att del planer på någon ändring av jaktlagstiftning-
3197: inte inom områden med ekonomiskogsbruk en.
3198: övergå tili användning av stå1hagel.
3199:
3200: Helsingforsden 4 juni 1997
3201:
3202: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
3203: KK 556/1997 vp
3204:
3205: Kirjallinen kysymys 556
3206:
3207:
3208:
3209:
3210: Kari Rajamäki /sd: Liikenneturvallisuuden valvonnan tehosta-
3211: misesta
3212:
3213:
3214: Eduskunnan Puhemiehelle
3215:
3216: Väestön ikääntyessä on niiden kuljettajien salassapitovelvollisuus niistä asioista, joita he
3217: joukko voimakkaasti kasvussa, joilla on ikänsä asemansa, tehtävänsä tai työnsä vuoksi ovat saa-
3218: puolesta vaikeuksia toimia liikenteessä mootto- neet tietää toisen terveydentilasta, sairaudesta tai
3219: riajoneuvon kuljettajana. Ongelmia liikennetur- muusta vastaavasta seikasta. Olisi harkittava
3220: vallisuudelle aiheuttavat myös yleistynyt lääk- lääkäreille asetettavaa velvollisuutta oma-aloit-
3221: keiden väärinkäyttö ja huumausaineiden käyttö. teisesti toimittaa tietoja, jotka ovat olennaisia
3222: Tieliikennelain mukaan poliisilla on perustellun harkittaessa kykyä ja sopivuutta moottoriajo-
3223: epäilyn nojalla oikeus määrätä ajokortin haltijan neuvon kuljettamiseen.
3224: määräajassa toimittamaan uuden lääkärintodis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3225: tuksen, jolla tämä voi osoittaa täyttävänsä ajo- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3226: korttiluvan edellyttämät terveysvaatimukset nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3227: Menettelyä on nykytilanteessa perusteltua pitää nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3228: tehokkuudeltaan riittämättömänä. Liikennetur-
3229: vallisuuden valvonnan tehostamiseksi tulisi edel- Katsooko Hallitus mahdolliseksi
3230: lyttää lääkäreiden nykyistä suurempaa vastuuta muuttaa lääkäreiden ja muiden terveys-
3231: ennalta ehkäisevässä työssä. Nykyisen lainsää- palveluita tuottavien salassapitovelvolli-
3232: dännön mukaan lääkäreillä ja muilla terveyspal- suuden sisältöä liikenneturvallisuuden
3233: veluita tarjoavilla henkilöillä on lakisääteinen parantamiseksi?
3234:
3235: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
3236:
3237: Kari Rajamäki /sd
3238:
3239:
3240:
3241:
3242: 279001
3243: 2 KK 556/1997 vp
3244:
3245:
3246:
3247:
3248: Eduskunnan Puhemiehelle
3249:
3250: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tien harjoittamiseen liittyvä velvoite. Terveyden-
3251: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, huollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/
3252: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen 1994) 17 §:ssä todetaan, että terveydenhuollon
3253: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja- ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista
3254: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän ase-
3255: 556: mansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tie-
3256: don. Vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksis-
3257: Katsooko Hallitus mahdolliseksi ta annetun lain (785/1992)13 §:n mukaan tervey-
3258: muuttaa lääkäreiden ja muiden terveys- denhuollon ammattihenkilö tai muu terveyden-
3259: palveluita tuottavien salassapitovelvolli- huollon toimintayksikössä työskentelevä taikka
3260: suuden sisältöä liikenneturvallisuuden sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman poti-
3261: parantamiseksi? laan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle po-
3262: tilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja, ellei luovutta-
3263: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- miselle ole mainitussa pykälässä erikseen säädet-
3264: vasti seuraavaa: tyä perustetta. Lääkärin ja muiden terveyden-
3265: huollon ammattihenkilöiden salassapitovelvolli-
3266: Ajokorttiluvan saaminen poliisilta edellyttää suutta merkitseviä säännöksiä sisältyy myös
3267: tieliikennelain (267/1981) 70 §:n mukaan, että useihin muihin lakeihin.
3268: hakija täyttää asetuksella säädetyt terveysvaati- Salassapito on paitsi lainsäädäntöön perustu-
3269: mukset ja että häntä ei alkoholin tai muun huu- va velvoite, myös lääkärinetiikan perustavia ar-
3270: maavan aineenjatkuvan väärinkäytön vuoksi ole voja. Sen tarkoituksena on säilyttää lääkärin ja
3271: katsottava kuljettajana liikenteelle vaaralliseksi. potilaan välillä potilaan hoidon kannalta tärkeä
3272: Lupa voidaan peruuttaa, jos henkilö ei enää täy- luottamuksellinen suhde. Salassapitovelvollisuu-
3273: tä luvan saamisen edellytyksiä. Ajo-oikeuden den keskeinen tavoite on muun muassa edistää
3274: haltijan on lain 73 §:n perusteella toimitettava 45 erilaisista ongelmista kärsivien potilaiden tar-
3275: ikävuoden täyttämisen jälkeen 5-vuosittain lää- peellista hakeutumista hoitoon. Lääkärillä on
3276: kärintodistus poliisille. Jos on syytä epäillä, ettei kuitenkin velvollisuus tiedottaa potilaalle itsel-
3277: kuljettaja enää täytä ajokorttiluvan saamisen leen sairauteen tai lääkkeisiin liittyvistä riskiti-
3278: edellytyksenä olevia terveysvaatimuksia tai ettei lanteista ja ohjata potilasta niiden välttämiseen.
3279: hän terveydentilansa vuoksi enää kykene kuljet- Sosiaali- ja terveysministeriö ei edellä olevan
3280: tamaan turvallisesti ajoneuvoa, poliisi voi mää- perusteella pidä perusteltuna muuttaa lääkäreitä
3281: rätä hänet määräajassa toimittamaan uuden lää- ja muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä
3282: kärin- tai erikoislääkärintodistuksen tai suoritta- koskevia salassapitosäännöksiä tietojen antami-
3283: maan uuden ajokokeen tai ajonäytteen. seksi poliisille kysymyksessä tarkoitetuissa tilan-
3284: Lääkärin on annettava edellä mainituissa ta- teissa. Niin sanottujen riskikuljettajien tunnista-
3285: pauksissa lääkärin todistus, jossa hän esittää suo- misen tehostamisen tulisi tapahtua lisäämällä
3286: rittamansa lääkärintarkastuksen tulokset ja ot- tällaisille potilaille annettua tietoa paitsi lääkkei-
3287: taa kantaa muun muassa siihen, onko henkilöllä den väärinkäytön ja huumeiden käytön vaaralli-
3288: ajokykyyn vaikuttavaa vikaa, sairautta tai vam- suudesta liikenteessä potilaalle itselleen, myös
3289: maa, ja siihen, voidaanko ajokorttilupa myön- tällaisen käytön kanssaihmisille aiheuttamista
3290: tää. vaaroista. Tärkeätä olisi myös jatkuvasti kehit-
3291: Salassapitovelvollisuus on keskeinen lääkä- tää poliisin liikenneturvallisuuden valvontaan
3292: rintoimen ja muiden terveydenhuollon ammat- liittyviä valmiuksia.
3293:
3294: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
3295:
3296: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
3297: KK 556/1997 vp 3
3298:
3299:
3300:
3301:
3302: Tili Riksdagens Talman
3303:
3304: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen utan tillstånd tili utomstående får yppa en enskild
3305: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande persons eller familjs hemlighet som han har fått
3306: med1em av statsrådet översänt följande av riks- kännedom om på grund av sin ställning eller
3307: dagsman Kari Rajamäki undertecknade spörs- uppgift. På motsvarande sätt anges i 13 § lagen
3308: må1 nr 556: om patientens ställning och rättigheter (785/
3309: 1992) att en yrkesutbildad person inom hälso-
3310: Anser Regeringen att det är möj1igt att och sjukvården eller någon annan som arbetar
3311: ändra innehållet i den tystnadsp1ikt som vid en verksamhetsenhet för hälso- och sjukvård
3312: gäller för läkare och andra personer som eller utför uppdrag för den inte utan patientens
3313: producerar hälsovårdstjänster så att tra- skriftliga samtycke får lämna sådana uppgifter
3314: fiksäkerheten skall förbättras? tili utomstående som ingår i journalhandlingar-
3315: na, om det inte i nämnda paragraf separat har
3316: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt angetts någon grund för överlåtelse av uppgifter.
3317: anföra följande: Bestämmelser som gäller tystnadsplikt för läkare
3318: och övriga yrkesutbildade personer inom hälso-
3319: För att polisen skall bevilja körkortstillstånd och sjukvården ingår också i ett flertal andra
3320: krävs enligt 70 § vägtrafiklagen (267/1981) att lagar.
3321: sökanden uppfyller genom förordning stadgade Tystnadsplikten är förutom en skyldighet som
3322: krav som gäller hälsan och inte på grund av grundar sig på lagstiftning också en grundläg-
3323: fortgående missbruk av alkohoi eller annat rus- gande värdering inom läkaretiken. Den syftar tili
3324: medel skall anses vara farlig som förare i trafiken. att bibehålla ett förtroligt förhållande mellan Iä-
3325: Tillståndet kan dras in, om innehavaren inte karen och patienten, vilket är viktigt med tanke
3326: längre uppfyller kraven för erhållande av till- på vården av patienten. Den centrala målsätt-
3327: stånd. Den som har körrätt skall på grundval av ningen för tystnadsplikten är bl.a. att främja att
3328: 73 § vägtrafik1agen tili polisen lämna ett läkarin- patienter som lider av olika slags problem söker
3329: tyg vart femte år efter att han har fyllt 45 år. Om nödvändig vård. Det är emellertid läkarens skyl-
3330: det finns skä1 att befara att en förare inte längre dighet att informera patienten själv om risksitua-
3331: uppfyller hälsokraven för erhållande av körkort- tioner som anknyter tili sjukdomen eller läke-
3332: stillstånd, eller att han på grund av sitt hälsotill- medlen samt att vägleda patienten så att dessa
3333: stånd inte längre tryggt kan föra ett fordon, kan situationer kan undvikas.
3334: polisen ålägga honom att inom en viss tid lämna Social- och hälsovårdsministeriet anser inte
3335: in ett nytt läkar- eller specialläkarintyg eller att att det på grundval av det ovan anförda är moti-
3336: avlägga ett nytt körprov eller att ge prov på sin verat att ändra bestämmelserna om tystnadsplikt
3337: körförmåga. för läkare och andra yrkesutbildade personer
3338: En läkare skall i ovan nämnda fall ge ett läkar- inom hälso- och sjukvården så att uppgifter skul-
3339: intyg, i vilket han lägger fram resultaten av den le kunna ges tili polisen i sådana situationer som
3340: Iäkargranskning han har gjort samt tar ställning avses i spörsmålet. En effektiverad identifiering
3341: tili bl.a. om personen i fråga har något fel eller av s.k. riskförare borde ske genom ökad informa-
3342: någon sjukdom eller skada som påverkar hans tion tili dylika patienter, inte bara om hur farligt
3343: körförmåga. Dessutom tar läkaren ställning tili det är för patienten själv att missbruka läkemedel
3344: om körkortstillstånd kan beviljas. och använda droger när han rör sig i trafiken
3345: Tystnadsplikten är en central skyldighet som utan också om de faror som ett dylikt missbruk
3346: anknyter tili utövandet av läkarvärvet och övriga kan förorsaka medmänniskor. Det vore också
3347: yrken inom hälso- och sjukvården. 1 17 § lagen viktigt att kontinuerligt utveckla polisens bered-
3348: om yrkesutbildade personer inom hälso- och skap i anknytning tili övervakningen av trafiksä-
3349: sjukvården (559/1994) framhålls att en yrkesut- kerheten.
3350: bildad person inom hälso- och sjukvården inte
3351:
3352: Helsingforsden 10 juni 1997
3353:
3354: Minister Terttu Huttu-Juntunen
3355: j
3356: j
3357: j
3358: j
3359: j
3360: j
3361: j
3362: j
3363: j
3364: j
3365: j
3366: j
3367: j
3368: j
3369: j
3370: j
3371: j
3372: j
3373: j
3374: j
3375: j
3376: j
3377: j
3378: j
3379: j
3380: j
3381: j
3382: j
3383: j
3384: j
3385: KK 557/1997 vp
3386:
3387: Kirjallinen kysymys 557
3388:
3389:
3390:
3391:
3392: Raimo Holopainen /sd: Liikenneturvallisuuden parantamisesta hir-
3393: vialueilla
3394:
3395:
3396: Eduskunnan Puhemiehelle
3397:
3398: Suomessa sattuu vuosittain runsaasti hirviko- yö runsaasti ihmisiä, joilla on liikkuva työ ja
3399: lareita. Vasojen vieroittamisen ja hirven metsäs- pitkät välimatkat. Heitä ovat mm. laulajat, edus-
3400: tyksen aikoihin hirvet liikkuvat paljon vilkaslii- tajat ja monet muut "matkatyöläiset".
3401: kenteisten teiden yli ja aiheuttavat ikäviä kuolon- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3402: kolareita. Synkimpiä hirvikalareiden aikoja ovat jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3403: pimeät syksyt, jolloin menetetään runsaasti ih- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3404: mishenkiä ja osa ihmisistä vammautuu. Hirviai- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3405: toja on jo pystytetty runsaasti eri puolille Suo-
3406: mea, mutta vielä on hyvin vilkkaitakin hirvien Mitä toimenpiteitä Hallitus aikoo teh-
3407: liikehtimisalueita vailla liikennettä turvaavia hir- dä liikenneturvallisuuden parantamiseksi
3408: viaitoja. Yhdenkin ihmishengen menettäminen hirvialueilla, ja
3409: tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi ja aiheuttaa aikooko Hallitus luoda edellytyksiä
3410: suunnattoman määrän surua sukulaisten ja ystä- hirviaitojen lisäämiseksi alueilla, joilla on
3411: vien parissa. Suomen teillä liikkuu joka päivä ja aivan ilmeinen hirvikolarien riski?
3412:
3413: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1997
3414:
3415: Raimo Holopainen /sd
3416:
3417:
3418:
3419:
3420: 279001
3421: 2 KK 557/1997 vp
3422:
3423:
3424:
3425:
3426: Eduskunnan Puhemiehelle
3427:
3428: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tielaitoksen toimet hirvionnettomuuksien es-
3429: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tämiseksi ovat etupäässä eläimistä varoittamista,
3430: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen hirviaitojen rakentamista ja tienvarsien raivaa-
3431: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo mista. Varoitusmerkit asetetaan sekä onnetto-
3432: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- muustietojen että metsästäjiltä saatavien eläinten
3433: sen n:o 557: esiintymistä ja kulkua koskevien tietojen perus-
3434: teella. Varoituksia on runsaalla 2 400 tiekilomet-
3435: Mitä toimenpiteitä Hallitus aikoo teh- rillä. Korkeimpien nopeusrajoitusten alueilla va-
3436: dä liikenneturvallisuuden parantamiseksi roitusmerkkien yhteydessä on kokeiltu rajoitusta
3437: hirvialueilla, ja alempaa enimmäisnopeuden suositusta. Käyttö
3438: aikooko Hallitus luoda edellytyksiä ei ole kuitenkaan yleistynyt, koska merkillä ei ole
3439: hirviaitojen lisäämiseksi alueilla, joilla on todettu olevan nopeuksia alentavaa vaikutusta.
3440: aivan ilmeinen hirvikalareiden riski? Hirviaitoja on yleisillä teillä noin 340 kilomet-
3441: rin matkalla. Käytännössä niiden teho sekalii-
3442: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kenneteillä kärsii toistuvista aidattomista koh-
3443: vasti seuraavaa: dista, joita jää mm. liittymien vuoksi. Aitojen
3444: vaikutus hirviin onkin enemmän ohjaava kuin
3445: Yleisillä teillä sattui tielaitoksen onnetto- tien ylitystä estävä. Aitoja ei ole tarkoituksenmu-
3446: muustilaston mukaan viime vuonna 1704 törmä- kaista rakentaa kaikkialle, vaan ainoastaan koh-
3447: ystä hirven kanssa. Onnettomuuksissa kuoli 6 tiin, joissa niillä saavutetaan varma hyöty. Erita-
3448: henkeä ja loukkaantui 261. Viitenä viime vuonna soliittymin varustetuilla moottoriväylillä tiealue
3449: tapahtui keskimäärin 1 442 hirvionnettomuutta voidaan eristää aidoilla huomattavasti tavallista
3450: vuotta kohti. Onnettomuuksien lukumäärä vä- tietä paremmin, mutta ongelma voi siirtyä rin-
3451: heni vuoden 1980 huippuluvusta 2 216 aina vuo- nakkaistielle.
3452: teen 1993 asti, minkäjälkeen se on jälleen kasva- Tienvarsien raivauksilla parannetaan sekä
3453: nut runsaan viidensadan onnettomuuden verran kuljettajan mahdollisuutta havaita hirvi että eläi-
3454: nykyiselleen. men mahdollisuutta seurata liikennettä. Myös
3455: Vakavien henkilövahinkojen riski hirvikola- aita tarvitsee tilaa ympärilleen, jotta hirvi huo-
3456: reissa on suhteellisen pieni. Edellä mainittu kuu- maa sen eikä törmää siihen.
3457: den hengen menetys on 2% yleisillä teillä viime Päättyneeitä talvikaudelta saatiin myönteisiä
3458: vuonna kuolleista. Liikenneonnettomuudet tuloksia ns. nuolukivistä, joiden avulla hirviä
3459: eläinten kanssa uutisoidaan kuitenkin yleensä voidaan houkutella kauemmas teistä. Sen sijaan
3460: näkyvästi, ja ne herättävät kiinnostusta myös kemiallisten karkottimien merkitys tien läheisyy-
3461: suuressa yleisössä. Onnettomuuksia tapahtuu dessä osoittautui laajan ruotsalaisen tutkimuk-
3462: myös peurojen ja porojen kanssa, mutta seurauk- sen mukaan vähäiseksi. Hirvien havaitsemiseksi
3463: set tienkäyttäjille ovat yleensä lievemmät. on kehitetty myös aukkopaikkoihin sijoitettavia
3464: Hirvionnettomuuksien määrä liikenteessä on ilmaisimia, jotka välittävät tiedon lähestyvästä
3465: suorassa yhteydessä eläinten määrään. Riista- ja eläimestä automaattiohjatuille varoitusmerkeil-
3466: kalatalouden tutkimuslaitos ilmoittaa viime syk- le. Ne eivät kuitenkaan ole yleistyneet epäluotet-
3467: syn 98 000 hirven kannan olevan pienin aikoihin. tavuutensa ja kalleutensa vuoksi.
3468: Kannan viimeaikainen väheneminen on kuiten- Uusia pääteitä suunniteltaessa pyritään eläin-
3469: kin todennäköisesti tapahtunut alueilla, joilla lii- ten kulkureitit ottamaan huomioon jättämällä
3470: kenne on vähäisintä, eikä se ole vaikuttanut posi- niille luonnollisia kulkuväyliä tien yli tai ali. Täl-
3471: tiivisesti koko maan onnettomuuslukuihin. laisia maastosiltoja on rakenteilla mm. E 18
3472: Hirvionnettomuuksien kustannukset ovat ol- moottoriliikennetielle välille Koskenkylä-Lo-
3473: leet yhteiskunnalle vuosittain runsaat 100 mil- viisa. E 18 tiellä kokeillaan myös em. automaat-
3474: joonaa markkaa, laskettuna tielaitoksen käyttä- tista varoitusta.
3475: mällä onnettomuuskustannusarviolla. Summa Liikenneturva on tiedottanut vuosittain hirvi-
3476: vastaa likimain vuosittaisen hirvisaaliin arvoa. vaarasta keväisin ja hirvestyskauden alkaessa.
3477: KK 557/1997 vp 3
3478:
3479: Tänä keväänä on Metsästäjäin Keskusjärjestön, tomilla metsäseuduilla ei kuitenkaan saane kaik-
3480: Tielaitoksen, Liikenneturvan ja Autoliiton tuella kien tienkäyttäjien hyväksyntää. Jokainen voi
3481: tehty autoilijoille jaettava esite "Hirvi liikentees- kuitenkin omalla nopeuden valinnanaan vaikut-
3482: sä", jossa on tietoa hirvieläin-ja karhuonnetto- taa riskiinsä törmätä eläimiin.
3483: muuksista ja niiden välttämisestä. Tielaitoksen tärkeimmät lähiajan toimet hirvi-
3484: Tehokkaimmat keinot hirvionnettomuuksien vahinkojen estämiseksi tulevat edelleen olemaan
3485: vähentämiseksi olisivat hirvikannan pienentämi- liikennemerkeillä varoittaminen, tienvarsien rai-
3486: nen sekä liikenteen nopeuden alentaminen. Mo- vaaminen ja riista-aitojen rakentaminen lähinnä
3487: lemmilla toimilla on ymmärrettävästi vastusta- moottoriväylille. Uusia keinoja otetaan laajem-
3488: jansa. Hirvien vähentäminen on erityisen tärkeää min käyttöön vasta, kun ne ovat osoittautuneet
3489: alueella, jossa on paljon sekä eläimiä että liiken- kokeiluissa käyttökelpoisiksi. Yhteistyöllä riista-
3490: nettä. Tällaisia seutuja on varsinkin Etelä- ja väen, poliisin ja tiedotusvälineiden kanssa pyri-
3491: Länsi-Suomessa. Nopeutta alentamalla vähen- tään tehostamaan turvallisuustoimia ja tienkäyt-
3492: netään erityisesti onnettomuuksien vakavuutta. täjän tietoisuutta hirvivaarasta. Liikenneminis-
3493: Lähes puoli vuotta voimassa olevat talviajan no- teriö seuraa hirvionnettomuuksien kehitystä ja
3494: peusrajoitukset kattavat jo osan eläinten syksy- on tarvittaessa valmis neuvottelemaan eri kei-
3495: ja talviaikaisesta liikehdinnästä. Rajoitusten ym- noista onnettomuuksien vähentämiseksi kaik-
3496: pärivuotinen alentaminen nimenomaan asumat- kien eri yhteistyöosapuolien kanssa.
3497:
3498: Helsingissä ll päivänä kesäkuuta 1997
3499:
3500: Liikenneministeri Matti Aura
3501: 4 KK 557/1997 vp
3502:
3503:
3504:
3505:
3506: Tili Riksdagens Talman
3507:
3508: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen märkena placeras på basis av både olycksuppgif-
3509: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande terna och jägarnas uppgifter som gäller före-
3510: medlem av statsrådet översänt följande av riks- komst och fård av djuren. Varningarna gäller på
3511: dagsman Raimo Holopainen undertecknade en sträcka av drygt 2 400 vägkilometer. 1 områ-
3512: spörsmål nr 557: dena med de högsta hastighetsbegränsningarna
3513: har man försökt i samband med varningsmärke-
3514: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- na att rekommendera en lägre maximihastighet.
3515: ta för att förbättra trafiksäkerheten i älg- Detta har dock inte blivit vanligare, eftersom
3516: områdena, och märkena inte har konstaterats medföra lägre has-
3517: ämnar Regeringen skapa förutsätt- tigl!eter.
3518: ningar för att öka antalet älgstängsel i Algstängsel finns på allmänna vägar på en
3519: områdena, där detfinnsen uppenbar risk sträcka av ca 340 km. 1praktiken blir deras effekt
3520: för älgkollisioner? mindre på vägarna med blandtrafik p.g.a ständi-
3521: ga stängsellösa ställen som beror bl.a på anslut-
3522: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ningarna. Den inverkan som stängslen har, sna-
3523: anföra följande: rare styr älgarna än hindrar dem att korsa väg.
3524: Det är inte ändamålsenligt att stängsel byggs
3525: Enligt vägverkets olycksstatistik hände det på överallt, utan endast på sådana ställen där nyttan
3526: allmänna vägar 1 704 älgkollisioner i fjol. 1 dessa är garanterad. På motorlederna som är utrustade
3527: olyckor dog 6 personer och 261 blev skadade. med planskilda anslutningar kan ett vägområde
3528: Under de fem senaste åren hände det i medeltal avski1jas med ett stängsel betydligt bättre än på
3529: 1 442 älgkollisioner per år. Antalet olyckor mins- de vanliga vägarna, men problemet kan då flyttas
3530: kade från toppnoteringen 2 216 år 1980 ända tili tili parallellvägen.
3531: år 1993, varefter den har åter växt med drygt 500 Röjning av vägkanter förbättrar både föra-
3532: olyckor tili den nuvarande nivån. rens möjlighet att upptäcka..älgarna och djurens
3533: Risken för allvarliga personskadeolyckor i möjlighet att följa trafiken. Aven stängslen behö-
3534: älgkollisioner är relativt låg. Den ovan nämnda ver utrymme omkring sig så att älgarna inte stö-
3535: för1usten på sex personer svarar för 2% a v antalet ter ihop med dem.
3536: dödsoffer på allmänna vägar i fjol. Djurolyckor Under den förra vinterperioden fick man posi-
3537: slås upp i allmänhet med stora rubriker och de tiva resultat från s.k. slickstenar, som lockar äl-
3538: väcker intresse även hos publiken. Olyckor in- garna längre bort från vägarna. Dessutom visade
3539: träffas även med renar, men följderna för vägtra- en omfattande svensk forskning att betydelsen av
3540: fikanterna är i allmänhet lindrigare. de kemiska bortdrivningsmedlen nära vägarna är
3541: Antalet älgo1yckor och antalet djur står i di- ringa. För att upptäcka älgarna har man utveck-
3542: rekt förbindelse. Vilt- och fiskeriforskningsinsti- lat detektorer som placeras på de stängsellösa
3543: tutet anmälde att fjolårets antal på 98 000 älgar är ställena och som förmedlar tili de automatiskt
3544: den lägsta på länge. Minskning av djurbeståndet styrda varningsmärkena information om ett när-
3545: på sistone har dock hänt antagligen i sådana mande djur. De har dock inte blivit vanligare
3546: områden där trafikantalet är lägst och detta har p.g.a att de är opålitliga och dyra.
3547: inte haft en positiv inverkan på hela landets Då nya huvudvägar planeras bör djurens rut-
3548: olyckssiffror. ter beaktas genom att lämna dem naturliga rutter
3549: Älgkollisioner orsakar årligen en kostnad på över eller under vägarna. Sådana här terrängbror
3550: drygt 100 miljoner mark åt samhället enligt väg- håller på att byggas t.ex på motortrafikleden E 18
3551: verkets olyckskostnadsbedömning. Siffran mot- mellan Koskenkylä och Lovisa. På denna väg
3552: svarar ungefår värdet på det årliga älgbytet. finns även s.k. automatisk varning i testbruk.
3553: Vägverkets åtgärder för att hindra älgkollisio- Trafikskyddet har informerat årligen om älg-
3554: ner är främst varningar för djur, byggande av faran om våren och i början av älgjakttiden.
3555: älgstängsel och röjning av vägkanter. Varnings- Denna vår har Jägarnas Centralorganisation,
3556: KK 557/1997 vp 5
3557:
3558: Vägverket, TrafikskY.~det och Bilförbundet givit detta inte bli allmänt godkänt hos alla vägtrafi-
3559: stöd åt broschyren "Alg i trafiken" som delasut kanter. Varochen kan dock inverka på sin risk
3560: bland bilisterna och som innehåller information för djurkollision genom att välja sin egen hastig-
3561: om älg- och björnkollisioner och hur de kan het.
3562: undvikas. Vägverkets viktigaste åtgärder i närmaste
3563: De effektivaste sätten att sänka antalet älgkol- framtid för att hindra älgskador kommer fortfa-
3564: lisioner är att minska älgbestånd och trafikens rande att vara varningsmärkena, röjningen av
3565: hastighet. Båda åtgärder har sina motståndare. vägkanterna och byggandet av älgstängslen när-
3566: Det är oerhört viktigt att minska antalet älgar i mast på motorlederna. Nya metoder introduce-
3567: områdena där det finns mycket djur och trafik. ras först när de har i testerna visat sig vara an-
3568: Sådana här områden finns t.ex. i södra och västra vändbara. Genom samarbete med jägare, polis
3569: Finland. Genom att sänka hastighet, minskar i och medium försöker man effektivera säkerhets-
3570: synnerhet olyckornas allvarlighet. Hastighetsbe- åtgärder och vägtrafikanternas medvetenhet om
3571: gränsningarna vintertid har gällt nästan ett halvt älgfaran. Trafikministeriet följer utvecklingen av
3572: år och de täcker redan en del av de områden där älgkollisionerna och det är vid behov berett att
3573: djuren vandrar om hösten och vintern. Om has·· förhandla med alla samarbetsparter om olika
3574: tighetsbegränsningarna sänktes i de obebodda medel för att minska antalet olyckor.
3575: skogsområdena så att de gällde hela året, torde
3576:
3577: Helsingforsden ll juni 1997
3578:
3579: Trafikminister Matti Aura
3580: KK 558/1997 vp
3581:
3582: Kirjallinen kysymys 558
3583:
3584:
3585:
3586:
3587: Esa Lahtela /sd ym.: Lyijyhaulien käytöstä vesilintujen metsästyk-
3588: sessä
3589:
3590:
3591: Eduskunnan Puhemiehelle
3592:
3593: Metsästyslain muutoksella v. 1993 päätettiin Lyijyhaulikieltoa tulisi rajata asetuksella kos-
3594: lyijyhaulikiellosta vesilintujen metsästyksessä. kemaan vesilintujen tärkeitä ruokailu- ja leväh-
3595: Lain nimenomaisena tarkoituksena oli estää lyi- dyspaikkoja. Näillä paikoilla lyijyhaulien käyttö
3596: jyhaulien joutuminen mataliin lintuvesiin ja sitä olisi kaikessa metsästyksessä kokonaan kiellettä-
3597: kautta puolisukeltajien ruoansulatuskanavaan. vä. Näin menetellen alkuperäisestä tavoitteesta ei
3598: Kuitenkaan nykyinen laki ei estä lyijyhaulien tingittäisi, eli siitä, että haulit joutuvat lintujen
3599: käyttöä vesialueilla muiden riistaeläinten tai rau- ruoansulatukseen. Samalla poistettaisiin ne mo-
3600: hoittamattomien eläinten tappamisessa. net ongelmat, joita nykyinen lyijyhaulikielto on
3601: Nykymuodossaan kielto on voimassa myös tuonut mukanaan.
3602: pelloilla, metsälammilla, soilla ja merellä tapah- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3603: tuvassa vesilinnustuksessa. Näillä alueilla lyijy- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3604: hau1ien joutuminen lintujen ruoansulatukseen kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3605: on epätodennäköistä, mikä johtuu muun muassa jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3606: pienistä laukausmääristä ja veden syvyydestä.
3607: Lyijyä korvaavien haulimateriaalien - vis- Onko Hallitus ollut tietoinen lyijyhau-
3608: mutti, molybdeeni, sinkki ja teräs - tehokkuus likiellon mukanaan tuomista ongelmista
3609: on lyijyä huonompi. Tästä on ollut seurauksena vesilintujen metsästyksessä, ja
3610: suurempi lintujen haavoittumisriski. Samoin te- onko Hallitus aikonut ryhtyä toimiin,
3611: räshaulien joutuminen puihin on johtanut huo- joilla lyijyhaulikielto jatkossa rajattaisiin
3612: mattaviin ongelmiin saha- ja muussakin puun- koskemaan vain niitä paikkoja, joissa nii-
3613: jalostusteollisuudessa. den käytöstä on todellista haittaa linnuil-
3614: le?
3615: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
3616:
3617: Esa Lahtela /sd Raimo Holopainen /sd
3618:
3619:
3620:
3621:
3622: 279001
3623: 2 KK 558/1997 vp
3624:
3625:
3626:
3627:
3628: Eduskunnan Puhemiehelle
3629:
3630: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Hallituksen esityksessä metsästyslain uudista-
3631: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, miseksi (HE 300/1992 vp) ei mainittu mitään
3632: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lyijyhaulien kieltämisestä eikä mahdollisten kor-
3633: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte- vaavien haulien käyttöönottamisesta. Tarkoi-
3634: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tuksena oli toteuttaa siirtyminen valistuksen
3635: n:o 558: avulla vapaaehtoisesti kosteikkoalueilta alkaen.
3636: Myös eduskunnan maa- ja metsätalousvalio-
3637: Onko Hallitus ollut tietoinen lyijyhau- kunta harkitsi eräänä vaihtoehtona lyijyhaulien
3638: likiellon mukanaan tuomista ongelmista käytön kieltämistä vain laajoilla kosteikkoalueil-
3639: vesilintujen metsästyksessä, ja la. Asiasta äänestettäessä valiokunnan suuri
3640: onko Hallitus aikonut ryhtyä toimiin, enemmistö oli kuitenkin täyskiellon kannalla, ja
3641: joilla lyijyhaulikielto jatkossa rajattaisiin eduskunta päätti kieltää lyijyhaulien käytön vesi-
3642: koskemaan vain niitä paikkoja, joissa nii- lintumetsästyksessä 1.8.1996 alkaen kokonaan.
3643: den käytöstä on todellista haittaa linnuil- Lyijyhauleille on kehitetty useita korvaavia
3644: le? vaihtoehtoja. Näiden käyttöominaisuuksista on
3645: metsästäjille tiedotettu metsästysalan lehdistön
3646: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sekä metsästäjäorganisaation suorittaman valis-
3647: vasti seuraavaa: tuksen avulla. Neuvontatyössä on tuotu esille
3648: myös teräshaulien haitat puustolle samoin kuin
3649: Lyijyhaulien haitallisuutta metsästyksessä on niiden vaarallisuus ympäristölle ja ampujalle it-
3650: maassamme selvittänyt maa- ja metsätalousmi- selleen.
3651: nisteriön asettama "lyijyhaulityöryhmä". Ke- Lyijyhaulien käyttökieltoon sen nykyisessä
3652: väällä 1992 jättämässään selvityksessä tämä muodossa liittyvät epäkohdat ovat ilmeiset. Kos-
3653: asiantuntijatyöryhmä totesi lyijyhaulien haitalli- ka asiassa ei kuitenkaan ole tullut esille mitään
3654: sen vaikutuksen olevan kiistaton, mutta ongel- sellaista uutta, jota metsästyslain uudistamisen
3655: man keskittyvän lähinnä suurilla kosteikko- yhteydessä ei ole ollut jo tiedossa ja jota asiantun-
3656: alueilla tapahtuvaan vesilintujen metsästykseen. tijoiden toimesta ei ole jo saatettu myös eduskun-
3657: Ongelman ratkaisuna työryhmä ehdotti vaihto- nan tietoon, ei metsästyslainsäädäntöön halli-
3658: ehtojen etsimistä lyijyhauleille sekä viimeistään tuksen toimesta ole tältä osin suunnitteilla mi-
3659: vuosituhannen loppuun mennessä siirtymistä ve- tään muutoksia.
3660: silintujen metsästyksessä korvaavien haulien
3661: käyttöön. Lisäksi työryhmä totesi, ettei teräs-
3662: haulien käyttöön tule siirtyä metsätalousalueilla.
3663:
3664: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
3665:
3666: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3667: KK 558/1997 vp 3
3668:
3669:
3670:
3671:
3672: Tili Riksdagens Talman
3673:
3674: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- 1 regeringens proposition med förslag tili ny
3675: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- jaktlag (RP 300/1992 rd) ingick inte något om-
3676: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- nämnande av förbud mot blyhagel elier en even-
3677: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål tuell övergång tili användning av ersättande ha-
3678: nr 558: gel. A vsikten var att med början från våtmarks-
3679: områden verkstälia överg~ngen på friviliig väg
3680: Har Regeringen varit medveten om de med hjälp av upplysning. A ven riksdagens jord-
3681: problem blyhagelförbudet fört med sig och skogsbruksutskott övervägde som ett alter-
3682: för sjöfågeljakten, och nativ ett förbud inom enbart större våtmarksom-
3683: har Regeringen för avsikt att skrida tili råden mot användningen av blyhagel. Vid en
3684: åtgärder som syftar tili att förbudet mot röstning om frågan stälide sig docken klar majo-
3685: användning av blyhagel i fortsättningen ritet inom utskottet bakom ett totalförbud och
3686: begränsas så att det endast gäller platser riksdagen beslöt förbjuda användningen av bly-
3687: där användningen av dem verkligen har hagel vid sjöfågeljakt helt och håliet från och med
3688: menliga följder för fåglarna? den 1.8.1996.
3689: Det har utvecklats ett flertal ersättande alter-
3690: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt nativ för blyhaglen. Jägarna har informerats om
3691: anföra följande: de alternativa hag1ens egenskaper genomjakttid-
3692: skrifter och av jägarorganisationen bedrivet upp-
3693: Blyhaglens negativa effekter vid jakt i vårt 1ysningsarbete. 1 rådgivningsarbetet har även
3694: land har utretts av den av jord- och skogsbruks- stålhaglens negativa effekter på virkesbeståndet
3695: ministeriet tilisatta "blyhagelarbetsgruppen". 1 framförts, såsom även de risker de innebär för
3696: sin utredning, som överlämnades våren 1992, miljön och för skytten sjä1v.
3697: konstaterade den av sakkunniga sammansatta De olägenheter som ansluter sig tili förbudet
3698: arbetsgruppen att b1yhaglens negativa effekter är mot användning av blyhagel i dess nuvarande
3699: obestridliga, men att problemet närmast är kon- utformning är uppenbara. Eftersom det dock
3700: centrerat till den sjöfågeljakt som bedrivs inom inte i sak framkommit någonting sådant nytt som
3701: större våtmarksområden. Arbetsgruppen före- inte redan var känt i samband med revisionen av
3702: s1og att problemet skulle lösas genom att söka jaktlagen, och som inte på försorg av de sakkun-
3703: alternativ tili b1yhag1en och senast vid utgången niga redan skulie ha framförts även tili riksda-
3704: av innevarande sekel övergå tili användning av gens kännedom, hyser regeringen inte tili denna
3705: ersättande hagel vidjakt på sjöfågel. Därtili kon- del planer på någon ändring av jaktlagstiftning-
3706: staterade arbetsgruppen att det är motiverat att en.
3707: inte inom områden med ekonomiskogsbruk
3708: övergå tili användning av stålhagel.
3709:
3710: Helsingfors den 4 juni 1997
3711:
3712: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
3713: KK 559/1997 vp
3714:
3715: Kirjallinen kysymys 559
3716:
3717:
3718:
3719:
3720: Päivi Räsänen /skl: Suomen väestörakenteen tasapainottamisesta
3721:
3722:
3723:
3724: Eduskunnan Puhemiehelle
3725:
3726: Suomen väestön demografinen tasapaino tu- eikö perhepolitiikalla todellakaan voida saada
3727: lee aina silloin tällöin julkisuuteen uuden tutki- aikaan nykyistä parempia tuloksia.
3728: muksen kautta. Viimeisimmäksi huolensa asias- Keskimääräinen lapsiluku l ,8 on selvästi alle
3729: ta on tuonutjulki Väestöntutkimuslaitoksenjoh- uusiutumiseen tarvittavan tason. Vaikka väen
3730: taja Ismo Söderling. Huolimatta siitä, että on jo lisääminen ei nykytyöttömyyden aikana näyttäi-
3731: pitemmän aikaa tiedetty Suomen väestön olevan sikään rationaaliselta, on pitkäaikaisvaikutukset
3732: vanhenemassa, ei asia luonteensa vuoksi ole saa- huomioon ottaen ryhdyttävä konkreettisiin toi-
3733: nut kovin laajaa huomiota. Tämäjohtunee siitä, menpiteisiin. Aborttien vähentäminen, voimak-
3734: ettei kyse ole yhtäkkisestä kriisistä vaan pitempi- kaampi perhepolitiikka ja pakolaiskiintiöiden li-
3735: aikaisesta rakenteellisesta ongelmasta. Synty- sääminen voisivat olla tällaisia toimenpiteitä.
3736: vyyden lasku ja väestön vanheneminen tulevat, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3737: nykytrendien jatkuessa, aiheuttamaan huomat- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3738: tavia ongelmia suomalaiselle yhteiskunnalle nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3739: muutamien vuosikymmenien kuluttua. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3740: Söderiingin laskelmien mukaan väestöraken-
3741: ne saataisiin tasapainoon esimerkiksi nostamalla Onko Hallitus tietoinen Suomen väes-
3742: siirtolaisuutta. Tarvittava muuttovoitto olisi tön vanhenemisesta ja syntyvyyden las-
3743: noin 10 000 henkeä vuosittain. Muitakin vaihto- kusta, ja
3744: ehtoja tasapainottamiseen toki on. Suomen vuo- mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
3745: tuinen aborttimäärä on suunnilleen tarvittavan demografisten vääristymien ehkäisemi-
3746: muuttovoiton laajuinen. On myös kysyttävä, seksi?
3747: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
3748:
3749: Päivi Räsänen /skl
3750:
3751:
3752:
3753:
3754: 279001
3755: 2 KK 559/1997 vp
3756:
3757:
3758:
3759:
3760: Eduskunnan Puhemiehelle
3761:
3762: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tänä vuonna lapsiperheille suunnattuun tukeen
3763: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, käytetään noin 25 miljardia markkaa, josta val-
3764: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen taosa suuntautuu alle kouluikäisten lasten per-
3765: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä- heille. Toisaalta viime vuosina on valtiontalou-
3766: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o den tasapainottamiseksi myös lapsiperheiden tu-
3767: 559: kea jouduttujossain määrin leikkaamaan. Lapsi-
3768: perheiden toimeentuloturva ja palvelujärjestel-
3769: Onko Hallitus tietoinen Suomen väes- mät on kuitenkin kokonaisuutena onnistuttu pi-
3770: tön vanhenemisesta ja syntyvyyden las- tämään toimintakykyisinä ja jopa parantamaan
3771: kusta, ja järjestelmää esimerkiksi lasten päivähoito-oi-
3772: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä keuden osalta.
3773: demografisten vääristymien ehkäisemi- Useimmat selvitykset perhepoliittisen tuen
3774: seksi? vaikutuksista syntyvyyteen osoittavat, että tuella
3775: on ollut jonkin verran vaikutusta syntyvyyden
3776: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kasvuun. Perhepoliittisilla toimenpiteillä näyte-
3777: vasti seuraavaa: tään voitavan vaikuttaa kuitenkin lähinnä lasten
3778: syntymisen ajoittumiseen, mutta ei ratkaisevasti
3779: Suomen väkiluvun ennustetaan olevan suu- perheen kokonaislapsilukuun. Toisaalta kuiten-
3780: rimmillaan vuosituhannen vaihteen jälkeen. Tä- kin Pohjoismaissa, joissa perhetuen taso on kor-
3781: män jälkeen väestömäärän oletetaan laskevan ja kea, myös syntyvyys on selvästi korkeampi kuin
3782: ikärakenteen vanhenevan. Vanhuuseläkeiässä Länsi- ja erityisesti Etelä-Euroopan maissa.
3783: olevien määrä lähes kaksinkertaistuu nykyises- Suomalaisessa perhepolitiikassa eivät väestö-
3784: tään vuoteen 2030 mennessä. Lasten osuuden poliittiset tavoitteet ole olleet keskeisesti lähtö-
3785: väestöstä ennustetaan laskevan nykyisestä kohtana. Perhepoliittisia toimenpiteitä ei ole py-
3786: 19 %:sta 16 %:iin. Vuoden 2010 jälkeen työikäi- ritty muotoilemaan niin, että ne pyrkisivät erityi-
3787: sen väestön määrä alkaa laskea voimakkaasti sesti edistämään syntyvyyttä, vaan lähtökohtana
3788: suurten ikäluokkienjäädessä eläkkeelle. Väestön on ollut mahdollisimman myönteisten ja turval-
3789: ikärakenne on tällä hetkellä työmarkkinoiden listen kasvuolosuhteiden turvaaminen lapsille
3790: kannalta edullinen, mutta väestön keski-iän sekä toisaalta vanhemmille mahdollisuus sovit-
3791: noustessa työvoimaan kuulumattoman väestön taa yhteen perhe- ja työelämää. Tämän myös
3792: määrä kasvaa. Kehitys muissa Euroopan maissa muissa Pohjoismaissa noudatetun perhepolitii-
3793: on pitkälti samansuuntaista. kan tuloksena syntyvyys on Suomessa, kuten
3794: Syntyvyys Suomessa on eurooppalaisittain edellä on todettu, korkealla tasolla, eikä Suomes-
3795: tarkasteltuna varsin korkealla tasolla. Viime sa voida katsoa tällä hetkellä olevan eurooppa-
3796: vuonna maassamme syntyi lähes 61 000 lasta, laisessa mittapuussa vakavia väestöongelmia.
3797: mikä on edelleen selvästi enemmän kuin esimer- Niin ikään suhtautumisessa maahanmuuttajiin
3798: kiksi 1970-luvun alkupuolella huolimatta siitä, eivät lähtökohtana ole olleet niinkään väestöpo-
3799: että suuret ikäluokat olivat tuolloin parhaassa liittiset tavoitteet, vaan turvallisten ja myönteis-
3800: hedelmällisyysiässä. Perhepolitiikkaa ja erityi- ten elämänolosuhteiden tarjoaminen tänne
3801: sesti nuorten lapsiperheiden tukea on voimak- muuttaneille henkilöille.
3802: kaasti kehitetty viime vuosikymmenten aikana.
3803:
3804: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
3805:
3806: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
3807: KK 559/1997 vp 3
3808:
3809:
3810:
3811:
3812: Tili Riksdagens Talman
3813:
3814: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Ien riktas tili familjer med barn under skolåldern.
3815: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- Å andra sidan har man för att balansera statsfi-
3816: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- nanserna också varit tvungen att i någon mån
3817: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmå1 nr skära ned stödet tili barnfamiljerna under de se-
3818: 559: naste åren. Man har dock lyckats bevara ut-
3819: komstskyddet och servicesystemen för barnfa-
3820: Är Regeringen medveten om att be- miljerna som helhet funktionsdugliga och tili och
3821: folkningen i Finland åldras och nativite- med förbättra systemet t.ex. i fråga om barnens
3822: ten sjunker, och rätt tili dagvård.
3823: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta De flesta utredningar som gjorts om det fa-
3824: för att förebygga de demografiska för- miljepolitiska stödets inverkan på nativiteten vi-
3825: skjutningarna? sar att stödet i någon mån har inverkat ökande
3826: på nativiteten. Det tycks dock med de familje-
3827: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt politiska åtgärderna närmast vara möjligt att
3828: anföra följande: påverka när familjerna skaffar sig barn, däremot
3829: inte i avgörande grad det totala barnantalet i
3830: Finlands folkmängd föutsägs vara som störst familjen. Å. andra sidan är nativiteten i Norden,
3831: efter årtusendeskiftet. Därefter väntas folkmäng- där också nivån på stöd tili familjer är hög, klart
3832: den sjunka och åldersstrukturen bli äldre. Anta- högre än i de väst- och särskilt de sydeuropeiska
3833: 1et personer i pensionsåldern kommer nästan att länderna.
3834: fördubblas från dagens nivå fram tili 2030. Bar- Befolkningspolitiska mål har inte varit en cen-
3835: nens andel av befolkningen förutspås sjunka från tral utgångspunkt för finländsk familjepolitik.
3836: nuvarande 19% tili 16%. Efter 2010 kommer Man har inte försökt utforma de familjepolitiska
3837: befolkningen i arbetsför å1der att minska kraftigt åtgärderna så att de särskilt skulie vara avsedda
3838: när de stora åldersk1asserna pensioneras. Befolk- att främja nativiteten, utan utgångspunkten har
3839: ningens åldersstruktur är för tilifåliet förmånlig varit att garantera barnen en så positiv och trygg
3840: för arbetsmarknaden, men när befolkningens uppväxt som möjligt och även föräldrarna en
3841: medelålder höjs ökar den ande1 av befolkningen möjlighet att förena familjeliv och arbete. Tili
3842: som inte hör tili arbetskraften. Utveck1ingen i följd av denna fami1jepolitik som också förts i
3843: övriga Europpa går i huvudsak i samma riktning. övriga Norden är nativiteten i Finland, såsom
3844: Nativiteten i Finland är i europeiskjämförelse ovan konstaterades, på en hög nivå, och man kan
3845: ganska hög. 1 fjo1 föddes närmare 61 000 barn i inte anse att Finland för närvarande har alivarli-
3846: Finland, vilket fortsättningsvis är klart mer än ga befolkningsproblem enligt europeisk mått-
3847: t.ex. i början av 1970-ta1et trots att de stora ål- stock. Likaså har befolkningspo1itiska mål inte
3848: dersgrupperna då var i den fruktsammaste ål- varit utgångspunkt för instäliningen tili invand-
3849: dern. Familjepolitiken och särskilt stödet tili rare, utan man har velat erbjuda trygga och posi-
3850: unga barnfamiljer har utvecklats kraftigt under tiva Iivsförhålianden för de personer som flyttat
3851: de senaste årtiondena. 1 år är stödet tili barnfa- tili Finland.
3852: miljer cirka 25 miljarder mark, varav största de-
3853:
3854: Helsingforsden 10 juni 1997
3855:
3856: Minister Terttu Huttu-Juntunen
3857: j
3858: j
3859: j
3860: j
3861: j
3862: j
3863: j
3864: j
3865: j
3866: j
3867: j
3868: j
3869: j
3870: j
3871: j
3872: j
3873: j
3874: j
3875: j
3876: j
3877: j
3878: j
3879: j
3880: j
3881: j
3882: j
3883: j
3884: j
3885: j
3886: j
3887: KK 560/1997 vp
3888:
3889: Kirjallinen kysymys 560
3890:
3891:
3892:
3893:
3894: Esa Lahtela /sd ym.: Puun valitsemisesta Finlandia-talon pinnoit-
3895: teeksi
3896:
3897:
3898: Eduskunnan Puhemiehelle
3899:
3900: Kansallisen ylpeytemme aiheen Finlandia-ta- parantaa ilman mitään kemiallisia käsittelyjä.
3901: lon seinälaatat ovat olleet useampivuotinen huo- Esimerkiksi Finlandia-talon pinnoitemateriaa-
3902: lenaihe. Helsingin kaupunki on yrittänyt löytää liksi sopisi juuri tällainen materiaali, joka sitten
3903: ratkaisua jo pitkään siihen, mistä kivimateriaa- tarvittaessa voitaisiin maalata sopivan väriseksi
3904: lista uudistettava ulkovuoraus tehtäisiin. Vaihto- tai pitää vaikka puupintaisena. Vaikka Finlan-
3905: ehtoisia kivilajeja on ollut useampia, joista osa dia-talo ei olekaan suoranaisesti hallituksen peu-
3906: olisi ulkomaista tuontia. kalon alla, on kuitenkin kysymys ikään kuin kan-
3907: Keskustelu pinnoitemateriaaleista on ollut sallisesta julkisivustamme.
3908: kapea-alaista, eikä muista materiaaleista kuin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3909: kivestä liene liiemmälti edes keskusteltu. jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3910: Kuitenkin kun kysymys on nimensäkin mu- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3911: kaan "Suomi-talosta", tähän teemaan sopien jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3912: kaikkien materiaalien tulisi olla suomalaista al-
3913: kuperää ja suomalaisia luonnonvaroja ja osaa- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
3914: mista kuvaavia. konut ryhtyä, jotta Finlandia-talon ulko-
3915: Puun vuoden innoittamana Suomessa etsittiin pinnoiteratkaisussa valittaisiin kotimai-
3916: uusia puunkäytön mahdollisuuksia. Sen hedel- nen vaihtoehto ja yhtenä varteenotetta-
3917: mänä syntyikin uusia innovaatioita. Yksi merkit- vana vaihtoehtona tulisi olemaan myös
3918: tävä kehittämisen tulos oli puun kuumakäsittely, kotimainen puu?
3919: jolla puun tahonkestävyyttä voitiin oleellisesti
3920:
3921: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
3922:
3923: Esa Lahtela /sd Reijo Laitinen /sd Pertti Virtanen /evir
3924:
3925:
3926:
3927:
3928: 279001
3929: 2 KK 560/1997 vp
3930:
3931:
3932:
3933:
3934: Eduskunnan Puhemiehelle
3935:
3936: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Helsingin kaupunki tekee sellaisen ratkaisun ra-
3937: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kennuksen pintamateriaalista, jonka Museovi-
3938: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen rasto voi hyväksyä.
3939: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte- Kysymyksessä on viitattu uusiin puunkäytön
3940: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen mahdollisuuksiin, joita on innoittanut Puun
3941: n:o 560: Vuosi 1996. Puun Vuoden aikana on puukerros-
3942: talojen rakentaminen saatu käyntiin ja Teknolo-
3943: Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai- gian kehittämiskeskuksen (TEKES) puuraken-
3944: konut ryhtyä, jotta Finlandia-talon ulko- tamisen teknologiaohjelmaan kuuluvina koera-
3945: pinnoiteratkaisussa valittaisiin kotimai- kentamiskohteina on toteutettu tai rakenteilla
3946: nen vaihtoehto ja yhtenä varteenotetta- Ylöjärven, Viikin ja Oulun puukerrostalokoh-
3947: vana vaihtoehtona tulisi olemaan myös teet. Ympäristöministeriö on juuri uudistanut ra-
3948: kotimainen puu? kentamismääräyskokoelman osan El, rakenteel-
3949: liset palomääräykset, joka sallii puukerrostalot.
3950: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Puun Vuosi -teemaa jatketaan Puun Aika -kam-
3951: vasti seuraavaa: panjassa, joka kattaa vuodet 1997-2000. Kulu-
3952: va vuosi on teemaitaan puukoulutuksen vuosi,
3953: Finlandia-talo on suojeltu rakennussuojelu- jota seuraa uuden puurakentamisen teemavuosi.
3954: lain nojalla valtioneuvoston päätöksellä 6.5. Tarkoituksena on, että lisääntyneen osaamisen,
3955: 1993. Suojelupäätöksen suojelumääräysten mu- uusien palomääräysten ja puurakentamisen tek-
3956: kaan rakennuksen julkisivuissa tulee säilyttää al- nologiaohjelman tuottamat kehittyneemmät ra-
3957: kuperäistä vastaava arkkitehtoninen asu materi- kennusjäljestelmät mahdollistavat mittavan pui-
3958: aalien, värien ja jäsentelyn osalta. Edelleen mu- sen rakennustuotannon. Puu tulee takaisin myös
3959: seovirastolla on suojelumääräysten mukaan oi- kuntien ja valtion rakennustoimintaan, kuten ur-
3960: keus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltami- heilu- ja monitoimihalleihin sekä toimisto- ja lii-
3961: sesta ja myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia. kerakennuksiin. Tutkimuksessa tullaan panosta-
3962: Näistä suojelumääräyksistä johtuu, että puuta ei maan urbaanin rakentamisen puuarkkitehtuu-
3963: ole mahdollista pitää alkuperäistä vastaavana riin, mikä avaa puulle mahdollisuuksia täyden-
3964: materiaalina. Jo suojeluesityksessä painotettiin nys- ja pienimuotoisessa aluerakentamisessa.
3965: sitä, että rakennuksen taiteellinen arvo perustuu Uutta puurakennustekniikkaa sovelletaan myös
3966: tilojen kokonaisluonteen ja Alvar Aallon raken- julkisessa rakentamisessa ja asuntorakentami-
3967: nukseen valitsemien materiaalien yhteisvaiku- sessa. Tulevaisuuden rakentamisessa Suomessa
3968: tukseen. Kuten kysymyksessä todettiinkin, asia puu tulee kohoamaan sille ekologisen ja kansalli-
3969: ei kuulu valtioneuvoston ratkaistavaksi, vaan sen merkityksensä vuoksi kuuluvaan arvoon.
3970:
3971: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1997
3972:
3973: Ympäristöministeri Pekka Haavisto
3974: KK 560/1997 vp 3
3975:
3976:
3977:
3978:
3979: Tili Riksdagens Talman
3980:
3981: I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen på ett sådant sätt att museiverket kan godkänna
3982: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande det.
3983: medlem av statsrådet översänt följande av riks- I spörsmålet hänvisas tili de nya möjligheter
3984: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs- att använda trä som inspirerats av Träets År
3985: mål nr 560: 1996. Under Träets År har vi kommit i gång med
3986: att bygga flervåningshus i trä, och ett antal för-
3987: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- söksprojekt som hör tili Teknologiska utveck-
3988: ta för att man i fråga om ytmaterialet tili lingscentralen TEKES teknologiprogram för trä-
3989: Finlandiahuset skall välja ett inhemskt byggande har genomförts eller håller på att för-
3990: alternativ och som ett beaktansvärt alter- verkligas i form av flervåningshus i trä i Ylöjärvi,
3991: nativ också beakta inhemskt trä? Vik och Uleåborg. Miljöministeriet har nyligen
3992: reviderat byggbestämmelsesamlingens del El,
3993: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt strukturella brandsäkerhetsbestämmelser, som
3994: anföra följande: tiliåter flervåningshus i trä. Temat för Träets År
3995: fortsätter med projektet Tid för Trä, som täcker
3996: Finlandiahuset har genom beslut av statsrådet åren 1997-2000. Temat för detta år är träutbild-
3997: den 6 maj 1993 skyddats med stöd av byggnads- ning, och därefter följer ett temaår för nytt trä-
3998: skyddslagen. Enligt skyddsbestämmelserna i byggande. A vsikten är att de mest utvecklade
3999: skyddsbeslutet skall byggnadens fasader bevaras byggsystem som kan tas fram i form av ökat
4000: i en arkitektonisk utformning som motsvarar kunnande samt genom nya brandbestämmelser
4001: originalet i fråga om materia!, fårger och dispo- och teknologiprogrammet för träbyggande skall
4002: nering. Vidare har museiverket enligt skyddsbe- göra det möjligt att köra i gång en omfattande
4003: stämmelserna rätt att ge anvisningar om tillämp- byggnadsproduktion i trä. Trä kommer åter i
4004: ningen av skyddsbestämmelserna och att bevilja kommunernas och statens byggenskap, såsom i
4005: smärre undantag från dem. På grund av dessa idrotts- och allaktivitetshallar samt i kontors-
4006: skyddsbestämmelser kan trä inte anses som ett och affårsbyggnader. Undersökningarna kom-
4007: materia! som motsvarar det ursprungliga. Redan mer att gälla en satsning på träarkitektur för
4008: i förslaget om att byggnaden skall skyddas fram- urbant byggande, vilket öppnar nya möjligheter
4009: hölls att byggnadens konstnärliga värde bygger att använda trä i förtätningsbyggande och små-
4010: på samverkan mellan utrymmenas övergripande skaligt områdesbyggande. Dennya träbyggnads-
4011: karaktär och det materia! som Alvar Aalto valt tekniken nyttjas också i det offentliga byggandet
4012: för byggnaden. Såsom också konstateras i spörs- och i bostadsbyggandet. I framtidens byggande
4013: målet faller denna sak inte inom ramen för stats- kommer trä att ges det värde som dess ekologiska
4014: rådets avgöranden, utan det är Helsingfors stad och nationella betydelse i Finland förutsätter.
4015: som skalllösa frågan om byggnadens ytmaterial
4016:
4017: Helsingforsden 12 juni 1997
4018:
4019: Miljöminister Pekka Haavisto
4020: KK 561/1997 vp
4021:
4022: Kirjallinen kysymys 561
4023:
4024:
4025:
4026:
4027: Sulo Aittoniemi /kesk: EMO-sopimukseen liittyvän varauman kir-
4028: jaamisesta
4029:
4030:
4031: Eduskunnan Puhemiehelle
4032:
4033: Voimaansaattamislailla (HE 135/1994 vp) tymissopimukseen, kuten eräät rajoitteet on kir-
4034: eduskunta hyväksyi sopimuksen Suomen liitty- jattu Englannin ja Tanskan taholta. Jos näin on,
4035: misestä Euroopan unionin jäseneksi. Hyväksy- voimaansaattamislailla (HE 135/1994 vp) hyväk-
4036: minen koski myös liitesopimuksia, joista yksi oli sytty sopimus on Suomea kansainvälisoikeudel-
4037: 7.2.1992 allekirjoitettu Maastrichtin sopimus. lisesti sitova.
4038: Maastrichtin sopimuksen mukaan sen hyväksy- On syntynyt väittelyä siitä, onko tuo lausuma
4039: neet ovat velvolliset liittymään Euroopan raha- jätetty liittymisasiakirjoihin varauman muodos-
4040: liittoon edellyttäen, että ne täyttävät tähän liitty- sa vai ei. Kun hallitus kaiken tietää, teen valtio-
4041: vät taloudelliset kriteerit. päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
4042: Suomen eduskunta on voimaansaattamislakia valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle seuraa-
4043: käsitellessään hyväksynyt ponnen, jonka mu- van kysymyksen:
4044: kaan rahaliittoon liittymisestä päätetään aika-
4045: naan eduskunnassa hallituksen erillisen esityk- Onko Suomen Euroopan unioniin liit-
4046: sen perusteella. Asiasta lienee myös suullisesti tymistä koskevaan asiakirjaan liitetty
4047: mainittu Suomen taholta jäsenyysneuvottelujen Suomen taholta varauma, että Suomen
4048: viidennessä ministeritason tapaamisessa osalta rahaliittoon liittymistä koskevan
4049: 21.12.1993, mutta asiaa ei jostakin syystä ole päätöksen tekee eduskunta?
4050: Iausumana eli varauman muodossa kirjattu liit-
4051:
4052: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
4053:
4054: Sulo Aittoniemi /kesk
4055:
4056:
4057:
4058:
4059: 279001
4060: 2 KK 561/1997 vp
4061:
4062:
4063:
4064:
4065: Eduskunnan Puhemiehelle
4066:
4067: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Suomen liittymistä Euroopanunioniin koske-
4068: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vissa neuvotteluissa talous- ja rahaliittoa koske-
4069: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen va neuvotteluluku katsottiin sovituksi 21 päivä-
4070: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- nä joulukuuta 1993 pidetyssä ministeritason ko-
4071: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen kouksessa. Suomi viittasi tuossa kokouksessa jo
4072: n:o 561: aiemmin useissa yhteyksissä ilmaisemaansa ha-
4073: lukkuuteen osallistua EMU-yhteistyöhön ja to-
4074: Onko Suomen Euroopanunioniin liit- tesi asiaa koskevan neuvotteluluvun olevan on-
4075: tymistä koskevaan asiakirjaan liitetty gelmaton. Samassa yhteydessä Suomi totesi, että
4076: Suomen taholta varauma, että Suomen kansalliset päätökset, jotka ovat tarpeen Suomen
4077: osalta rahaliittoon liittymistä koskevan osallistumiseksi EMU:n kolmanteen vaiheeseen
4078: päätöksen tekee eduskunta? unionisopimuksen mukaisesti, tehdään aikanaan
4079: eduskunnassa ja hallituksessa. Edellä selostettu
4080: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Suomen lausuma on kirjattu konferenssipöytä-
4081: vasti seuraavaa: kirjaan.
4082:
4083: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1997
4084:
4085: Eurooppa-ministeri,
4086: ulkomaankauppaministeri Ole Norrback
4087: KK 561/1997 vp 3
4088:
4089:
4090:
4091:
4092: Tili Riksdagens Talman
4093:
4094: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Vid förhandlingarna on Finlands inträde i
4095: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande Europeiska unionen ansågs kapitlet om den eko-
4096: medlem av statsrådet översänt följande av riks- nomiska och monetära unionen slutförhandlat
4097: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- vid mötet på ministernivå den 21 december 1993.
4098: mål nr 561: Vid detta möte hänvisade Finland till sin vilja att
4099: delta i EMU-samarbetet, som framkommit re-
4100: Har till akten om villkoren för Fin- dan tidigare i flera sammanhang, och konstatera-
4101: lands anslutning till Europeiska unionen de att det framförhandlade kapitlet var oproble-
4102: fogats ett förbehåll från finsk sida, enligt matiskt. I detta sammanhang konstaterade Fin-
4103: vilket beslutet om deltagande i den mone- land också att de nationella beslut som behövs
4104: tära unionen kommer att fattas av riksda- för ett finskt deltagande i den tredje EMU- etap-
4105: gen för Finlands vidkommande? pen enligt unionsfördraget, kommer att fattas i
4106: sinom tid av riksdag och regering. Detta yttrande
4107: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt av Finland har antecknats i konferensprotokol-
4108: anföra följande: let.
4109:
4110: Helsingforsden 12 juni 1997
4111:
4112: Europaminister,
4113: utrikeshandelsminister Ole Norrback
4114: KK 562/1997 vp
4115:
4116: Kirjallinen kysymys 562
4117:
4118:
4119:
4120:
4121: Sulo Aittoniemi /kesk: Sotaveteraanien oikeudesta valita kuntoo-
4122: tuslaitos
4123:
4124:
4125: Eduskunnan Puhemiehelle
4126:
4127: Kun sotaveteraanille annetaan mahdollisuus Asiaan pitäisi saada korjaus ja teen valtiopäi-
4128: kuntoutukseen, asianomainen terveyskeskus väjärjestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten val-
4129: määrää samalla kuntoutuslaitoksen, jossa kun- tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle seuraavan
4130: tootus tapahtuu. Kuntootuksen kohteelle mää- kysymyksen:
4131: rätty kuntootuslaitos saattaa kuitenkin tuntua
4132: jostakin syystä vastenmieliseltä ja hän haluaisi Katsooko Hallitus, että kuntoutuk-
4133: ehkä toiseen laitokseen. Syynä saattaa olla esi- seen hyväksytyllä veteraanilla tulisi olla
4134: merkiksi tarve etsiytyä ennestään tuttuun hoito- mahdollisuus valita laitos, jossa kuntoo-
4135: piiriin tai että kuntoutuksessa tulisi samanaikai- tus tapahtuu, niiden laitosten joukosta,
4136: sesti olemaan myös muita ennestään tuttuja ka- jotka on tähän valtion taholta hyväksyt-
4137: vereita. Asialla on varmasti merkitystä psykolo- ty, ja
4138: giselta pohjalta. Veteraanin ääntä ei kuitenkaan mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta näin
4139: konemaisessa päätöksenteossa kuulla. voitaisiin tulevaisuudessa menetellä?
4140:
4141: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
4142:
4143: Sulo Aittaniemi /kesk
4144:
4145:
4146:
4147:
4148: 279001
4149: 2 KK 562/1997 vp
4150:
4151:
4152:
4153:
4154: Eduskunnan Puhemiehelle
4155:
4156: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tuksen tarve ja kiireellisyys, joka määritellään
4157: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, lääketieteellisin perustein kuitenkin niin, että
4158: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen otetaan huomioon myös sosiaalisia ja ympäristö-
4159: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- tekijöitä. Tästä syystä myös veteraanin aviopuo-
4160: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen lison mahdollisuutta päästä kuntoutukseen on
4161: n:o 562: viime vuosina kehitetty. Kuntoutuspaikan valin-
4162: nassa veteraanin toivomus otetaan mahdolli-
4163: Katsooko Hallitus, että kuntoutuk- suuksien mukaan huomioon. Sosiaali- ja terveys-
4164: seen hyväksytyllä veteraanilla tulisi olla ministeriön tekemän pienimuotoisen selvityksen
4165: mahdollisuus valita laitos, jossa kuntou- mukaan valtaosassa kuntia otettiin hyvin huo-
4166: tus tapahtuu, niiden laitosten joukosta, mioon veteraanin oma toivomus. Valtiokontto-
4167: jotka on tähän valtion taholta hyväksyt- rin kunnille lähettämässä ohjekirjeessä on mai-
4168: ty, ja nittu, että rintamaveteraaneja kuntoutukseen lä-
4169: mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta näin hetettäessä on käytettävä ensisijaisesti lähimpiä
4170: voitaisiin tulevaisuudessa menetellä? soveltuvia kuntoutuslaitoksia. Kunnat luonnol-
4171: lisesti pyrkivät tarjoamaan oman läänin alueella
4172: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sijaitsevia kuntoutuslaitoksia jo välimatkojenkin
4173: vasti seuraavaa: takia.
4174: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista painot-
4175: Rintamaveteraanien kuntoutuksesta on lain- taa potilaan/asiakkaan kuulemista hoitopaikkaa
4176: säädännön lisäksi annettu sosiaali- ja terveysmi- valittaessa. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo,
4177: nisteriön ja valtiokonttorin sotilas vamma- ja ve- että veteraanin kanssa tulisi neuvotella kuntou-
4178: teraaniasian tulosyksikön, entisen tapaturmavi- tuspaikasta ja perusteltu toivomus tulisi ottaa
4179: raston, toimesta ohjeita kunnille. Rintamavete- huomioon kohtuullisessa määrin kuntoutuslai-
4180: raanien kuntoutusta koskevan asetuksen 2 §:n tosta valittaessa. Myös avokuntoutuksen osuut-
4181: mukaan kuntoutettava ohjataan avo- tai laitos- ta, jolloin veteraani voi asua omassa kodissaan,
4182: kuntoutukseen niin, että yleinen lääketieteellinen tulisi kasvattaa laitoskuntoutuksen rinnalla ja
4183: kokemus huomioon ottaen on mahdollista saa- saada jatkuva kuntoutusprosessi tukemaan vete-
4184: vuttaa riittävä hoitotulos. Veteraanikuntoutuk- raanin sekä fyysisen että psyykkisen terveydenti-
4185: seen valinta tapahtuu terveyskeskuksissa vete- lan säilymistä sekä arjen toiminnoista selviämistä
4186: raanin omasta tai lähiomaisen hakemuksesta ja mahdollisimman hyvänä.
4187: kuntoutukseen valintaan vaikuttavat kuntou-
4188:
4189: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1997
4190:
4191: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
4192: KK 562/1997 vp 3
4193:
4194:
4195:
4196:
4197: Tili Riksdagens Talman
4198:
4199: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen som bedöms på medicinska grunder, dock på så
4200: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande sätt att också sociala faktorer och andra faktorer
4201: medlem av statsrådet översänt följande av riks- i veteranens omgivning beaktas. Av denna anled-
4202: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- ning har också möjligheten för veteranens hustru
4203: mål nr 562: att delta i rehabiliteringen utvecklats under de
4204: senaste åren. Vid valet av rehabiliteringsplats be-
4205: Anser Regeringen att veteraner som aktas veteranens önskemål i mån av möjlighet.
4206: godkänts för rehabilitering skall ha möj- Enligt en mindre undersökning som gjorts av
4207: lighet att välja rehabiliteringsanstalt social- och hälsovårdsministeriet hade vetera-
4208: bland de anstalter som staten godkänt för nens egna önskemål beaktats väl i största delen
4209: detta ändamål, och av kommunerna. 1 ett brev som statskontoret
4210: vad ämnar Regeringen göra för att sänt till kommunerna nämns att man i första
4211: man skall kunna förfara på detta sätt i hand skall använda de närmaste lämpliga rehabi-
4212: framtiden? literingsanstalterna för veteranrehabiliteringen.
4213: Kommunerna vill naturligt nog erbjuda rehabili-
4214: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt teringsanstalter som är belägna inom det egna
4215: anföra följande: länet redan på grund av avstånden.
4216: Lagen om patientens ställning och rättigheter
4217: Utöver den lagstiftning som finns om rehabili- betonar att man skall höra patienten/klienten vid
4218: teringen av frontveteraner har social- och hälso- valet av vårdplats. Social- och hälsovårdsminis-
4219: vårdsministeriet och statskontorets resultatenhet teriet anser att man skall rådgöra med veteranen
4220: för militärskade- och veteranärenden, tidigare om rehabiliteringsstället och att ett motiverat
4221: olycksfallsverket, givit kommunerna anvisningar önskemål skall beaktas i rimlig mån när man
4222: om rehabiliteringen. Enligt 2 § i förordningen om väljer rehabiliteringsanstalt. Också den öppna
4223: rehabilitering av frontveteraner anvisas den som vårdens andel, då veteranen kan bo hemma, bor-
4224: utsetts för rehabilitering öppen rehabilitering el- de utökas vid sidan om anstaltsrehabiliteringen
4225: ler anstaltsrehabilitering så att det med beaktan- för att man på så sätt skall kunna skapa en
4226: de av allmän medicinsk erfarenhet är möjligt att kontinuerlig rehabiliteringsprocess som stöder
4227: uppnå ett tiliräckligt vårdresultat. Uttagningen bevarandet både av veteranens fysiska och psy-
4228: tili veteranrehabilitering sker på hälsovårdscen- kiska hälsa i så gott skick som möjligt och hans
4229: tralerna på ansökan av veteranen eller en nära förmåga att klara sina dagliga funktioner så väl
4230: anhörig och den påverkas av behovet av rehabili- som möjligt.
4231: tering och den skyndsamhet som krävs, något
4232:
4233: Helsingfors den 6 juni 1997
4234:
4235: Minister Terttu Huttu-Juntunen
4236: J
4237: J
4238: J
4239: J
4240: J
4241: J
4242: J
4243: J
4244: J
4245: J
4246: J
4247: J
4248: J
4249: J
4250: J
4251: J
4252: J
4253: J
4254: J
4255: J
4256: J
4257: J
4258: J
4259: J
4260: J
4261: J
4262: J
4263: J
4264: J
4265: KK 563/1997 vp
4266:
4267: Kirjallinen kysymys 563
4268:
4269:
4270:
4271:
4272: Sulo Aittoniemi /kesk: Varusmieslääkärinä tehdyn työn huomioon
4273: ottamisesta osaksi orientoivaa vaihetta
4274:
4275:
4276: Eduskunnan Puhemiehelle
4277:
4278: Varusmiespalvelustaan suorittavat lääkärit muun muassa pari kertaa kysynyt asiasta opetus-
4279: tekevät mittavan työn esimerkiksi varuskunta- ministeriltä,joka on luvannut ilmoittaa tilantees-
4280: sairaaloissa normaalilla varusmiehen päivära- ta, mutta mitään ei ole tapahtunut.
4281: halla. Tasapuolisuuden nimissä tässä ei liene mi- Siksi ei auta taas muu kuin tehdä taas valtio-
4282: tään moitittavaa tai valittamista. Ongelmana on päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
4283: ollut se, että tätä varusmieslääkärinä tehtyä työtä valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle seuraa-
4284: ei riittävästi oteta huomioon, kun lasketaan itse- va kysymys:
4285: näiseksi lääkäriksi valmistumisen edellytyksenä
4286: olevaa kahden vuoden orientoivaa vaihetta. Olen Minkälaisia suunnitelmia ja muutok-
4287: aikanaan tehnyt asiasta eduskuntakyselyn,ja asi- sia on meneillään varusmieslääkärinä
4288: alle ollaan opetusministeriössä tiettävästi teke- tehdyn lääkärityön ottamiseksi nykyistä
4289: mässä jotakin. paremmin huomioon osana lääkärin
4290: Minun on annettu ymmärtää, että asioiden kaksivuotista orientoivaa vaihetta, ja
4291: kehityksestä voisi tiedustella ministeriön suun- milloin mahdolliset muutokset tulevat
4292: nasta muutenkin kuin tekemällä eduskuntakyse- voimaan?
4293: lyjä. Olen kovasti yrittänyt tässäkin asiassa,
4294: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
4295:
4296: Sulo Aittoniemi /kesk
4297:
4298:
4299:
4300:
4301: 279001
4302: 2 KK 563/1997 vp
4303:
4304:
4305:
4306:
4307: Eduskunnan Puhemiehelle
4308:
4309: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ja terveysalalla toimivan henkilöstön kanssa.
4310: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, Koulutus kestää kaksi vuotta ja tapahtuu pää-
4311: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen asiassa käytännön työskentelynä terveyskeskuk-
4312: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- sissa (vähintään 6 kuukautta), sairaaloissa (vä-
4313: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen hintään 6 kuukautta) ja muissa yleislääkärin teh-
4314: n:o 563: tävien kannalta tarkoituksenmukaisissa toimin-
4315: tayksiköissä (enintään 6 kuukautta).
4316: Minkälaisia suunnitelmia ja muutok- Varusmieslääkärin varuskuntasairaalassa
4317: sia on meneillään varusmieslääkärinä suorittamaa palvelua ei ole voitu hyväksyä ter-
4318: tehdyn lääkärityön ottamiseksi nykyistä veyskeskuspalveluksi tai sairaalapalveluksi, kos-
4319: paremmin huomioon osana lääkärin 2- ka varuskuntasairaalan potilaat eivät riittävän
4320: vuotista orientoivaa vaihetta, ja laajasti edusta normaalia potilasjakaumaa eikä
4321: milloin mahdolliset muutokset tulevat toimintaympäristö vastaa perusterveydenhuol-
4322: voimaan? lon tai sairaalan laajaa toimintaympäristöä. Va-
4323: rusmieslääkärin varuskuntasairaalassa suoritta-
4324: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ma palvelu on hyväksytty ja hyväksytään edel-
4325: vasti seuraavaa: leenkin sen sijaan muissa yleislääkärin tehtävien
4326: kannalta tarkoituksenmukaisissa toimintayksi-
4327: Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutus köissä tapahtuvana palveluna hyväksymisen
4328: perustuu Euroopan yhteisöjen lainsäädäntöön. suurimpaan mahdolliseen määrään eli kuuteen
4329: Lisäkoulutuksesta säädetään asetuksella lääkä- kuukauteen saakka. Lääkärin perusterveyden-
4330: rin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta huollon lisäkoulutuksen kannalta tarkoituksen-
4331: (1435/1993), asetus tuli voimaan 1.1.1994.Kaksi- mukaisena ovat tätä hyväksymisperiaatetta pitä-
4332: vuotinen lisäkoulutus korvasi Suomessa aiem- neet kaikki koulutusyksiköt sekä opetusministe-
4333: min voimassa olleen vuoden kestävän lääkärin riö. Hyväksymisperiaate on vahvistettu valta-
4334: käytännön työhön perehdyttävän ns. orientoi- kunnallisessa kokoontumisessa viimeksi 19.5.
4335: van vaiheen. 1997. Kokoontumisessa olivat edustettuina kaik-
4336: Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää lää- ki koulutusyksiköt sekä opetusministeriö ja so-
4337: ketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittanut lää- siaali- ja terveysministeriö.
4338: käri perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin Opetusministeriö ei tule antamaan asiasta eril-
4339: tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaa- lisiä ohjeita.
4340: liturvajärjestelmään sekä yhteistyöhön sosiaali-
4341:
4342: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1997
4343:
4344: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
4345: KK 563/1997 vp 3
4346:
4347:
4348:
4349:
4350: Tili Riksdagens Talman
4351:
4352: 1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an- Utbildningen varar två år och sker huvudsakli-
4353: ger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande med- gen som praktiskt arbete vid hälsovårdscentraler
4354: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags- (minst 6 månader), vid sjukhus (minst 6 måna-
4355: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr der) och i andra verksamhetsenheter som är än-
4356: 563: damålsenliga med tanke på uppgifterna för en
4357: allmänläkare.
4358: Vilka planer och ändringar är aktuella Den tjänstgöring som en beväringsläkare ut-
4359: för att det arbete som läkare utför i egen- för på ett garnisonssjukhus har inte kunnat god-
4360: skap av beväringsläkare bättre skall be- kännas som tjänstgöring på hälsovårdscentral
4361: aktas som en del av läkarnas tvååriga eller tjänstgöring på sjukhus, eftersom ett garni-
4362: orienterande skede, och sonssjukhus patienter inte i tillräcklig omfattning
4363: när kommer eventuella ändringar att representerar den normala patientfördelningen
4364: träda i kraft? och den omgivande världen inte heller motsvarar
4365: den värld primärvården eller sjukhusen har om-
4366: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt kring sig. Den tjänstgöring som en beväringslä-
4367: anföra följande: kare utför på ett garnisonssjukhus har däremot
4368: godkänts och godkänns alltjämt som tjänstgö-
4369: Tilläggsutbildningen för läkare inom primär- ring som sker i sådana andra verksamhetsenheter
4370: vården baserar sig på Europeiska gemenskapens som är ändamålsenliga med tanke på en allmän-
4371: lagstiftning. Om tilläggsutbildningen bestäms i läkares uppgifter. Denna tjänstgöring godkänns
4372: förordningen om tilläggsutbildning för läkare ända upp tili sex månader, vilket är maximum.
4373: inom primärvården (1435/1993) som trädde i Alla utbildningsenheter och undervisningsminis-
4374: kraft I.I.I994. Den tvååriga tilläggsutbiidningen teriet har funnit denna princip angående godkän-
4375: ersatte det i Finland tidigare gällande orienteran- nande ändamålsenlig med tanke på tiliäggsut-
4376: de skedet, som omfattade ett år och introducera- bildningen för läkare inom primärvården. Denna
4377: de läkaren i det praktiska arbetet. princip fastställdes senast I9.5.1997 vid ett riks-
4378: Utbildningens syfte är att göra läkare som omfattande möte. Företrädda vid mötet varalla
4379: avlagt medicine licentiatexamen förtrogna med utbildningsenheter samt undervisningsministe-
4380: uppgifterna för läkare inom primärvården, häi- riet och social- och hälsovårdsministeriet.
4381: so- och sjukvårdens förvaltning och socialskyds- Undervisningsministeriet kommer inte att ut-
4382: systemet samt med samarbetet med anställda fårda några särskilda anvisningar i frågan.
4383: inom häiso- och sjukvården samt socialvården.
4384:
4385: Helsingforsden II juni I997
4386:
4387: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
4388: KK 564/1997 vp
4389:
4390: Kirjallinen kysymys 564
4391:
4392:
4393:
4394:
4395: Marjaana Koskinen /sd: Asumistuen kohdentumisesta
4396:
4397:
4398:
4399: Eduskunnan Puhemiehelle
4400:
4401: Kun henkilö asuu omistusasunnossaan, on sa, eli hän olisi myös mitä ilmeisimmin oikeutettu
4402: mahdollista saada myös asumistukea. Mutta esi- asumistukeen, kun tällä hetkellä hän saa tuen
4403: merkiksi seuraavassa tapauksessa henkilö ei saa ainoastaan toimeentulotuen kautta 9 326 mk
4404: asumistukea lainkaan, koska asumiskulut ovat vuodessa. Kun henkilö asuu säästeliäästi ja saa
4405: liian edulliset, vaikka henkilön tulona on pelkäs- yhteiskunnan tukia 21 073 mk vuodessa vähem-
4406: tään peruspäiväraha 1 888 mk/kk nettona. män kuin asuessaan esim. vuokra-asunnossa,
4407: Tämä henkilö asuu edullisesti eikä maksa yh- eikö olisi paikallaan tarkentaa asumistukijärjes-
4408: tiövastiketta. Asumiskustannukset ovat vuodes- telmää enemmän ottamaan huomioon myös
4409: sa 9 326 mk, jossa on tontin vuokraa 1 399 mk säästäväistä asumista?
4410: vuodessa, jätemaksua 739 mk vuodessa, sähkö- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4411: laskua 6 034 mk vuodessa ja vesimaksua 1 153 jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4412: mk vuodessa. Kyseisellä henkilöllä on myös nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4413: ASP-velkaa 60 344 mk. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4414: Mikäli sama henkilö myisi omakotitalonsa ja
4415: muuttaisi esim. 1 700 markkaa kuukaudessa Mitä Hallitus aikoo tehdä, että asu-
4416: maksavaan vuokra-asuntoon, hän saisi yhteis- mistuki kohdentuisi entistä enemmän tu-
4417: kunnan subventioita yhteensä 30 400 mk vuodes- kemaan myös edullista asumista?
4418:
4419: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
4420:
4421: Marjaana Koskinen /sd
4422:
4423:
4424:
4425:
4426: 279001
4427: 2 KK 564/1997 vp
4428:
4429:
4430:
4431:
4432: Eduskunnan Puhemiehelle
4433:
4434: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 2 537 mk/kk) saavan henkilön tulojen mukaan
4435: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, määräytyvä perusomavastuuosuus II kuntaryh-
4436: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen mässä vuonna 1997 on 563 markkaa kuukaudes-
4437: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana sa. Kun huomioon otettavat asumismenot olivat
4438: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen 631 markkaa kuukaudessa, ei asumistukea voida
4439: n:o 564: myöntää, koska alle 100 markan tukea kuukau-
4440: dessa ei makseta. Tuen hakija saa lisäksi verotuk-
4441: Mitä Hallitus aikoo tehdä, että asu- sen kautta ensiasunnon hankkijana 30% asunto-
4442: mistuki kohdentuisi entistä enemmän tu- lainan omavastuukorosta.
4443: kemaan myös edullista asumista? Kuinka paljon tilanne sitten muuttuisi, jos
4444: tuen hakija muuttaisi vuokra-asuntoon? Vuotui-
4445: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- set asumismenot olisivat 1700 markan vuokralla
4446: vasti seuraavaa: 20 400 markkaa. Asumistukea myönnettäessä ei
4447: nytkään otettaisi huomioon asumismenoja ko-
4448: Kysymyksessä on esitetty esimerkki, jossa konaisuudessaan. Asumismenoja leikattaisiin
4449: omakotitalossa asuva, työttömyyspäivärahaa pinta-alan vuoksi kuten edelläkin, mutta lisäksi
4450: saava henkilö saa 9 326 markan vuotuiset asu- myös neliövuokra 42,50 mk/m 2/kk olisi suurempi
4451: mismenonsa kokonaan toimeentulotukena, mut- kuin vanhassa asunnossa hyväksyttävä neliö-
4452: ta ei saa asumistukea lainkaan. Tämän lisäksi vuokra 34,50 mk/m 2/kk. Tällöin asumistukea
4453: tuen hakijalla on ASP-lainaa 60 344 markkaa. myönnettäessä huomioon otettavat asumisme-
4454: Kysymyksessä on arvioitu, ettäjos kyseinen hen- not olisivat ( 40 m2 x 34,50 mk/m 2/kk) yhteensä
4455: kilö muuttaisi vuokra-asuntoon, jonka vuokra 1 380 markkaa kuukaudessa. Näistä asumisme-
4456: olisi 1 700 markkaa kuukaudessa, hän saisi yh- noista myönnettäisiin asumistukea (0,8 x 1380-
4457: teiskunnan subventiota 30 400 markkaa. 563) 853 markkaa kuukaudessa eli 10 236 mark-
4458: Esimerkistä ei ilmene, minkä kokoisesta asun- kaa vuodessa. Samanaikaisesti asumistuen jäl-
4459: nosta on kysymys. Tässä on sen vuoksi oletettu, keen hakijan itsensä maksettavaksijäävä asumis-
4460: että nykyinen omakotitalo ja vuokra-asunto oli- menojen omavastuu olisi yli 10 000 markkaa
4461: sivat yhtä suuret, 40m 2• Todennäköisesti nykyi- vuodessa eli enemmän kuin mitä toimeentulotu-
4462: nen asunto on suurempi. Samoin on oletettu, että kena nyt korvataan. Mikäli hakija aikoisi edel-
4463: asunto olisi valmistunut ennen vuotta 1975, jol- leenkin pitää omistusasuntonsa, se todennäköi-
4464: loin huomioon otettava neliövuokra olisi 34,50 sesti estäisi kuitenkin asumistuen myöntämisen
4465: mk/m 2/kk. Tällöin asumistukea myönnettäessä vuokra-asuntoon kokonaan.
4466: huomioon otettavat asumismenot olisivat asun- Asumistuen lähtökohtana on tukea tuen tar-
4467: non pinta-alan mukaan (40 m2 x 3,85 mk/kk) 154 peessa olevia silloin, kun asumismenot ovat suh-
4468: m/kk, vesimaksuna 79 mk/kk ja asuntoa kohden teessa tuloihin liian suuret. Tuki määräytyy to-
4469: 330 mk/kk eli yhteensä 563 mk/kk. Tämän lisäksi dellisen tarpeen mukaan ja asumistukijärjestel-
4470: ASP-lainasta voitaisiin ottaa korkomenoina run- mälle on ominaista, että tuen saajanitsensä mak-
4471: saat 2%, mikä lisäisi huomioon otettavia asumis- settavaksi jää aina asumismenoista riippuva
4472: menoja noin 120 markalla kuukaudessa, jolloin omavastuuosuus. Tässä mielessä kysymyksen-
4473: asumistuessa huomioon otettavat asumismenot asettelu ei ole oikea. Pitäisikö halvempaan asu-
4474: olisivat yhteensä 683 mk/kk eli noin 17 mk/m 2/ miseen saada tukea yhtä paljon kuin kalliim-
4475: kk. paan?
4476: Asumistukea myönnettäessä asumismenoja Kysymyksessä esitetty ajattelu kuvastanee pi-
4477: otetaan kuitenkin huomioon vain kohtuullisen kemminkin toimeentulotuen myöntämistä, jossa
4478: pinta-alan (37 m2) osalta, mikä alentaisi tukea esimerkin mukaan asumismenot kompensoitai-
4479: myönnettäessä huomioon otettavat asumisme- siin siitä riippumatta, minkä suuruiset ne ovat ja
4480: not 631 markkaan kuukaudessa. Työttömyys- millaisessa asunnossa tukea hakeva asuu. Ehkä
4481: korvauksen peruspäivärahaa (bruttotulona esimerkki osoittaa myös sitä, että keskustelu asu-
4482: KK 564/1997 vp 3
4483:
4484: ruismenojen omavastuun sisällyttämisestä myös ten toimeentulotukea voitaisiin kehittää niin,
4485: toimeentulotukeen ei ole aiheeton, vaikka sen että tuensaaja itse hyötyisi halvemmista asumis-
4486: onkin koettu johtavan yksittäistapauksissa koh- menoista eikä kysymyksessä esitetty spekulointi
4487: tuuttamaan tilanteeseen. omistusasunnon ja vuokra-asunnon kustannus-
4488: Se, että tuenhakija ei saa kysymyksessä maini- ten välillä olisi mielekästä. Vuokra-asunnossa ja
4489: tussa esimerkissä asumistukea lainkaan, johtuu omistusasunnossa asuvan kustannuksia verrat-
4490: asumistuen perusteiden tiukkuudesta. Tällä het- taessa tulee lisäksi ottaa huomioon myös se, että
4491: kellä asumismenojen omavastuu alkaa kasvaajo omistusasunto lisää tuensaajan varallisuutta,
4492: toimeentulotuen tuloalueella, jolloin työttö- kun taas vuokralaisen taloudellinen asema ei pa-
4493: myyspäivärahaa saava on asumismenojensa rane vuokraa maksettaessa.
4494: vuoksi toimeentulotuen tarpeessa. Tältä osin Asumistuella pyritään tasaamaan korkeitten
4495: hallituksella onkin tarkoituksena selvittää, voi- asumismenojen aiheuttamaa rasitusta, mutta
4496: taisiinko täysimääräiseen asumistukeen oikeut- kuitenkin sillä tavalla, että asukkaan itsensä
4497: tava tuloalue nostaa toimeentulotuen perusosaa maksettavaksijää aina korkeammista asumisme-
4498: vastaavalle bruttotulojen tasolle. Tällöin asumis- noista suurempi osuus kuin edullisesta asumises-
4499: tuen ja toimeentulotuen yhteensovitus toimisi ta. Vain tällä tavalla asukkaalla itsellään säilyy
4500: nykyistä paremmin. mielenkiinto asumismenojen tasoon ja erityisesti
4501: Samassa yhteydessä tulee selvitettäväksi, mi- niiden kehitykseen.
4502:
4503: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1997
4504:
4505: Ministeri Sinikka M önkäre
4506: 4 KK 564/1997 vp
4507:
4508:
4509:
4510:
4511: Tili Riksdagens Talman
4512:
4513: I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen bassjälvriskandel som bestäms enligt inkomster-
4514: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande na år 1997 563 mark i månaden. Då de boendeut-
4515: medlem av statsrådet översänt följande av riks- gifter som beaktas är 631 mark i månaden, kan
4516: dagsman Marjaana Koskinen undertecknade bostadsbidrag inte beviljas eftersom bostadsbi-
4517: spörsmål nr 564: drag inte betalas, om bidragsbeloppet är mindre
4518: än 100 mk/mån. Dessutom får bidragssökanden
4519: Vad avser Regeringen göra för att bo- genom beskattningen 30 % av bostadslånets
4520: stadsbidraget allt mer också skall stöda egetansvarsränta, då han skaffar sin första bo-
4521: förmånligt boende? stad.
4522: Hur mycket skulle situationen då förändras,
4523: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt om den bidragssökande flyttade till en hyresbo-
4524: anföra följande: stad? De årliga boendeutgifterna skulle med en
4525: hyra på 1 700 mark uppgå till 20 400 mark. Då
4526: I spörsmålet refereras ett exempel med en per- bostadsbidraget beviljas, beaktas inte heller här
4527: son som bor i ett egnahemshus och får arbetslös- boendeutgifterna i sin helhet. Boendeutgifterna
4528: hetsdagpenning. Hans årliga boendekostnader skulle på grund av area1en beskäras som ovan,
4529: på 9 326 mark kommer helt i form av utkomst- men dessutom skulle en kvadrathyra på 42,50
4530: stöd, men han får inget bostadsbidrag. Dessutom mark/m 2/mån. vara större än den kvadrathyra
4531: har den bidragssökande ett BSP-lån på 60 344 som godkänns i den gamla bostaden, dvs. 34,50
4532: mark. 1 spörsmålet anförs att om han flyttade till mk/m 2/mån. Då skulle de boendeutgifter som
4533: en hyresbostad där hyran är 1 700 mark i måna- beaktas då bostadsbidraget beviljas sammanlagt
4534: den, skulle samhället subventionera honom med uppgå till 1 380 mk/mån. (40m 2 x 34,50 mk/m 2/
4535: 30 400 mark. mån.). För dessa boendeutgifter skulle bostads-
4536: Av exemplet framgår inte hur stor den ifråga- bidrag beviljas enligt (0,8 x 1380-563) 853 mark
4537: varande bostaden är. Därför utgår följande reso- per månad, dvs. 10 236 mark per år. Samtidigt
4538: nemang från att det nuvarande egnahemshuset skulle den del av boendeutgifterna som den sö-
4539: och hyresbostaden är lika stora, 40m 2• Den nuva- kande själv skall betala uppgå tili över 10 000
4540: rande bostaden är sannolikt större. Likaså utgår mark om året, vilket är mer än vad han nu får i
4541: vi från att bostaden byggts före år 1975, varvid utkomststöd. Om den sökande alltjämt vill be-
4542: den kvadrathyra som beaktas är 34,50 mk/m 2/ hålla sin ägarbostad, skulle detta dock sannolikt
4543: mån. De boendeutgifter som då beaktas vid be- hindra att han beviljas bostadsbidrag för en hy-
4544: viljande av bostadsbidrag vore då enligt bosta- resbostad.
4545: dens areal (40m 2 x 3,85 mk/mån.) 154 mk/mån., Utgångspunkten för bostadsbidraget är att
4546: vattenavgiften 79 mk/mån. och 330 mk/mån. per det skall stöda bidragstagarna i situationer där
4547: bostad, dvs. inalles 563 mk/mån. Dessutom kun- boendeutgifterna är alltför stora i relation till
4548: de drygt 2 % av BSP-lånet beaktas som ränteut- inkomsterna. Stödet bestäms enligt det faktiska
4549: gifter, vilket höjer de boendeutgifter som beaktas behovet, och bostadsbidragssystemet karakteri-
4550: med ca 120 mk/mån., varvid de boendeutgifter seras av att bidragstagaren själv alltid skall beta-
4551: som beaktas i bostadsbidraget sammanlagt utgör la en egetansvarsandel som är oberoende av bo-
4552: 683 mk/mån., dvs. ca 17 mk/m 2/mån. endeutgifterna. 1 detta hänseende är frågeställ-
4553: Då bostadsbidrag beviljas, beaktas emellertid ningen inte korrekt. Borde man få lika mycket
4554: boendeutgifterna bara för en skälig areal (37m 2), stöd för billigare boende som för dyrt?
4555: vilket minskar de boendeutgifter som beaktas till De underliggande tankegångarna i spörsmå-
4556: 631 mk/mån. För en person i kommungrupp II let torde snarare reflektera beviljandet av ut-
4557: som får arbetslöshetsdagpenningens grunddag- komststöd, där boendeutgifterna enligt exemplet
4558: penning (bruttoinkomster 2 537 mk/mån.) är den kompenseras oavsett hur stora de är och i vilket
4559: KK 564/1997 vp 5
4560:
4561: slags bostad den bidragssökande bor. Kanske Samtidigt behövs en utredning om på vilket
4562: exemplet ocksä visar att diskussionen om en in- sätt utkomststödet kunde utvecklas så att bi-
4563: förlivning av självriskandelen för boendekost- dragstagaren själv skulie dra nytta av lägre boen-
4564: naderna också i utkomststödet inte saknar deutgifter, och den i spörsmålet anförda spekula-
4565: grund, även om man har upplevt att dettai ensta- tionen om skilinaden melian kostnaderna för
4566: ka fall kan Ieda tili oskäliga situationer. ägarbostäder och för hyresbostäder skulie inte
4567: Det faktum att den bidragssökande i det an- Iängre vara meningsfull. Vid jämförelse melian
4568: förda exemplet över huvud taget inte får bostads- kostnaderna för att bo på hyra elieri egen bostad
4569: bidrag beror på att grunderna för bostadsbidra- är det dessutom skäl att beakta att en ägarbostad
4570: get är så strikta. 1 detta nu hålier bassjälvriskan- ökar bidragstagarens förmögenhet, medan den
4571: delen av boendeutgifterna redan på att växa på ekonomiska situationen för en hyresgäst inte för-
4572: den inkomstnivå som berättigar tili utkomststöd, bättras av att han betalar sin hyra.
4573: vilket innebär att en person som får arbetslös- Bostadsbidraget syftar tili att utjämna den be-
4574: hetsdagpenning på grund av sina boendeutgifter Iastning som höga boendeutgifter medför, men i
4575: är hänvisad tili utkomststöd. 1 detta hänseende alla fall så att den boende själv alltid måste betala
4576: avser regeringen att undersöka om den inkomst- en större andel av högre boendekostnader än om
4577: nivå som berättigar tili fulit bostadsbidrag kan han bodde förmånligt. Det är bara på detta sätt
4578: höjas tili en bruttoinkomstnivå som motsvarar som den boende själv kan bibehålla sitt intresse
4579: grunddelen för utkomststödet. Dä skulle sam- för boendekostnadernas nivå och särskilt för hur
4580: manjämkningen av bostadsbidraget och ut- de utvecklas.
4581: komststödet bli Iättare än nu.
4582: Helsingfors den 12 juni 1997
4583:
4584: Minister Sinikka Mönkäre
4585: KK 565/1997 vp
4586:
4587: Kirjallinen kysymys 565
4588:
4589:
4590:
4591:
4592: Esa Lahtela /sd: Vapaaehtoista palokuntatyötä tekevien sovitelluo
4593: työttömyyspäivärahan määrittämisestä
4594:
4595:
4596: Eduskunnan Puhemiehelle
4597:
4598: Työttömyysturvalain 5luvun perusteella työt- on valmiuskorvausten merkitys työttömänä ol-
4599: tömälle maksetut ansiotulot johtavat työttö- leille vapaapalokuntalaisille romahtanut ja ha-
4600: myyspäivärahojen sovitteluun, jonka mukaan lukkuus osallistua palokuntatyöhön laskenut.
4601: työttömyyspäivärahasta vähennetään 50 pro- Vapaapalokunta-aatteen sammuttaminen vä-
4602: senttia työttömyyden aikaisesta tulosta. Päivära- häisten valtiontaloudellisten säästöjen saavutta-
4603: hojen sovittelu antaa työttömälle mahdollisuu- miseksi ei ole järkevää eikä tarkoituksenmukais-
4604: den täydentää työttömyyspäivärahoihin perus- ta. Hälytysvalmiuskorvaukset tulisikin jättää
4605: tuvaa toimeentuloaan satunnaisilla tai osa-aikai- päivärahojen sovittelun ulkopuolelle.
4606: silla töillä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4607: Työttömyyspäivärahan yhteen sovittaminen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4608: ja sovittelu on vakavasti vaikeuttamassa palo- ja nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4609: pelastustoiminnan hoitamista. Palo- ja pelastus- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4610: toimesta annetun asetuksen (1089/1975) perus-
4611: teella kunnallisena palokuntana voi toimia myös Onko Hallitus ollut tietoinen ongel-
4612: vapaaehtoinen palokunta. Käytännössä suures- mista,joita syntyi, kun työttömyysturvan
4613: sa osassa maatamme palo- ja pelastustoimi on sovitellusta päivärahasta poistettiin suo-
4614: vapaaehtoisen palokuntatyön varassa. Vapaaeh- jaosuus,ja
4615: toisen palokunnan toiminnan turvaamiseksi sii- mitä Hallitus aikoo tehdä, että aluksi
4616: hen osallistuville henkilöille maksetaan korvaus- ainakin vapaaehtoisen palokunnan työ-
4617: ta hälytysvalmiudessa olemisesta. Erityisesti hön Osallistuvalle työttömälle hälytysval-
4618: työttömyysturvalain 18 §:n 1 momentin muutok- miudesta maksettavia korvauksia ei kat-
4619: sen (72/1996) myötä, kaikkien vähäistenkin häly- sottaisi työtuloiksi soviteltua päivärahaa
4620: tysvalmiuskorvausten tultua sovittelun piiriin, määritettäessä?
4621: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
4622:
4623: Esa Lahtela /sd
4624:
4625:
4626:
4627:
4628: 279001
4629: 2 KK 565/1997 vp
4630:
4631:
4632:
4633:
4634: Eduskunnan Puhemiehelle
4635:
4636: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
4637: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vasti seuraavaa:
4638: olette 21 päivänä toukokuuta 1997 päivätyn kir-
4639: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Työttömyysturvalain sovitelluu päivärahan
4640: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja vuoden 1997 alusta lukien voimaan tulleen muu-
4641: Esa Lahtelan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- toksen perusteluista ja vaikutuksista on tehty jo
4642: sen n:o 565: aikaisemmin useita kirjallisia kysymyksiä. Sovi-
4643: telluu päivärahan ongelmien ja hallituksen niihin
4644: Onko Hallitus ollut tietoinen ongel- liittyvien toimenpiteiden osalta viitataan halli-
4645: mista,joita syntyi, kun työttömyysturvan tuksen vastaukseen kirjalliseen kysymykseen n:o
4646: sovitellusta päivärahasta poistettiin suo- 36711997 vp, missä asiaa on selvitetty seikkape-
4647: jaosuus, ja räisesti graafisia kuvioita käyttäen.
4648: mitä Hallitus aikoo tehdä, että aluksi Yksi työttömyysturvalain vuoden alusta voi-
4649: ainakin vapaaehtoisen palokunnan työ- maan tulleiden muutosten keskeinen tavoite oli
4650: hön osanistuvalle työttömälle hälytysval- saattaa erilaiset työstä saadut ansiotulot saman-
4651: miudesta maksettavia korvauksia ei kat- laiseen asemaan. Ehdotettu menettely, jossa tu-
4652: sottaisi työtuloiksi soviteltua päivärahaa loja jätettäisiin sovittelussa huomioon ottamatta
4653: määritettäessä? työn laadun tai työn tekemisen kohteen perus-
4654: teella, olisi tämän tavoitteen vastaista.
4655:
4656: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1997
4657:
4658: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
4659: KK 565/1997 vp 3
4660:
4661:
4662:
4663:
4664: Tili Riksdagens Talman
4665:
4666: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Redan tidigare har flera skriftliga spörsmål
4667: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den ställts om motiveringen tili och verkningarna av
4668: 21 maj 1997 tili vederbörande medlem av statsrå- den ändring i arbetslöshetslagen som gäller den
4669: det översänt följande av riksdagsman Lahtela jämkade dagpenningen och som trädde i kraft vid
4670: undertecknade spörsmål nr 565: ingången av 1997. När det gäller problem med
4671: den jämkade dagpenningen och regeringens åt-
4672: Är Regeringen medveten om de pro- gärder i samband därmed hänvisas tili regering-
4673: blem som uppstod då man avskaffade det ens svar på det skriftliga spörsmålet nr 367/1997
4674: skyddade beloppet för den jämkade dag- rd. Där har man i detalj utrett ärendet med hjälp
4675: penningen inom utkomstskyddet för ar- av grafiska figurer.
4676: betslösa, och Ett centralt mål i de ändringar i lagen om
4677: vad ämnar Regeringen göra för att till utkomstskydd för arbetslösa som trädde i kraft
4678: en början åtminstone de ersättningar för vid årets början var att ge olika slag av inkomst
4679: larmberedskap som betalas tili arbetslösa av arbete samma ställning. Det föreslagna förfa-
4680: som deltar i frivilliga brandkårens arbete randet, enligt vilket man när dagpenningen jäm-
4681: inte skall anses vara arbetsinkomst, när kas skulle låta bli att beakta vissa inkomster på
4682: den jämkade dagpenningen fastställs? grundval av arbetets art eller objektet för arbetet,
4683: strider mot detta mål.
4684: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
4685: anföra följande:
4686: Helsingfors den 9 juni 1997
4687: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
4688: KK 566/1997 vp
4689:
4690: Kirjallinen kysymys 566
4691:
4692:
4693:
4694:
4695: Matti Saarinen /sd: Eräiden jätevesien puhdistamisesta
4696:
4697:
4698:
4699:
4700: Peruutettu
4701:
4702:
4703:
4704:
4705: 270675
4706: KK 567/1997 vp
4707:
4708: Kirjallinen kysymys 567
4709:
4710:
4711:
4712:
4713: Kari Rajamäki /sd: Autoveron palauttamisesta liikuntarajoitteisille
4714:
4715:
4716:
4717: Eduskunnan Puhemiehelle
4718:
4719: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4720: nojalla voidaan invalideille tietyin edellytyksin jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4721: palauttaa auton hintaan sisältyvä autovero ko- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4722: konaan tai osittain. Autoveron palautus voidaan jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4723: myöntää hakijan vammasta riippuen näkö- ja
4724: Iiikuntavammaisille. Vammainen henkilö voi Aikooko Hallitus muuttaa vammais-
4725: olla myös vaikeasti liikuntarajoitteinen esimer- ten autoveron palautusta koskemaan
4726: kiksi synnynnäisen sydänvian vuoksi. Tässä ta- myös muita vaikeasti Iiikuntarajoitteisia
4727: pauksessa autoveron palautusta ei kuitenkaan kuin näkö- ja liikuntavammaisia?
4728: myönnetä. Autoveron palautussäännöksiä on
4729: muutettava niin, että myös muut vaikea-asteises-
4730: ti Iiikuntarajoitteiset voivat sitä saada.
4731: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1997
4732:
4733: Kari Rajamäki /sd
4734:
4735:
4736:
4737:
4738: 279001
4739: 2 KK 567/1997 vp
4740:
4741:
4742:
4743:
4744: Eduskunnan Puhemiehelle
4745:
4746: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vän vamman johdosta vaikeutunut, eivät ole oi-
4747: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, keutettuja autoveronpalautukseen, ellei heihin
4748: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen voida soveltaa edellä mainitun toisen ryhmän
4749: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja- mukaisia perusteita.
4750: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o Autoveron palautusperusteita on monissa yh-
4751: 567: teyksissä arvosteltu liian joustamattomiksi ja
4752: asiaa on tältäkin kannalta selvitetty useassa työ-
4753: Aikooko Hallitus muuttaa vammais- ryhmä- tai toimikuntamietinnössä. Tällä vuosi-
4754: ten autoveron palautusta koskemaan kymmenellä on kahdesti esitetty autoveron pa-
4755: myös muita vaikeasti liikuntarajoitteisia lautuksesta kokonaan luovuttavaksi ja siirryttä-
4756: kuin näkö- ja liikuntavammaisia? väksi sosiaaliviranomaisten kautta myönnettä-
4757: vään suoraan autonhankinnan tukeen. Viimeksi
4758: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tällaisen ehdotuksen on tehnyt sosiaali- ja ter-
4759: vasti seuraavaa: veysministeriön asettama vammaistyöryhmä 96,
4760: jonka muistio on päivätty 28 päivälle helmikuuta
4761: Autoverolain 51 §:n mukaan autoveroa palau- 1997 (sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä-
4762: tetaan kolmessa päätapauksessa. Ensiksi veroa muistioita 1997:6).
4763: palautetaan autosta, jonka omistajaksi on mer- Valtiovarainministeriö on pitkään katsonut,
4764: kitty invalidi, jonka liikunta- tai näkövammasta että veron palauttamiseen perustuvassa järjestel-
4765: aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 mässä ei ole mahdollista saavuttaa nykyisiä oloja
4766: prosenttia. Toinen ryhmä koskee invalideja, joi- ja tarpeita vastaavaa vammaisten liikkumisen
4767: den pysyvä haitta-aste on vähintään 60 prosent- riittävänjoustavaa tukimuotoa. Tämäedellyttää
4768: tia ja joille auton hankinta on heidän toimensa, tukiperusteiden väljentämistä ja mahdollisesti
4769: työnsä tai ammattiin valmistumista varten ta- harkinnanvaraisten perusteiden lisäämistä jär-
4770: pahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tar- jestelmään. Tämä soveltuu kuitenkin huonosti
4771: peellinen. Kolmanteen ryhmään kuuluvat invali- yhteen sen kanssa, että verosta on hallitusmuo-
4772: dit,joiden liikuntakyky on alaraajan tai alaraajo- don mukaan säädettävä lailla. Tehtävä ei nykyi-
4773: jen puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden sellään eikä etenkään tähänastista väljempiin
4774: vuoksi siten alentunut, että pysyvä haitta-aste on säännöksiin perustuvana sovellu tullihallinnon
4775: vähintään 40 prosenttia. Palautusta myönnetään hoidettavaksi. Tämän vuoksi valtiovarainminis-
4776: kolmannessakin ryhmässä vain autosta, jonka teriö on pitänyt tuen siirtämistä veronpalautuk-
4777: hankinta on invalidille hänen toimensa, työnsä sesta suoraksi auton hankinnan tueksi järjestel-
4778: tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan män kehittämisen välttämättömimpänä edelly-
4779: opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. tyksenä.
4780: Autoverotuksessa on sovellettu edellä mainit- Vammaistyöryhmä 96:n ehdotuksessa laiksi
4781: tuja vastaavia säännöksiä jo pitkään ennen vuo- vaikeavammaisten autotueksi on otettu lähtö-
4782: den 1995 alusta voimaan tullutta uutta autovero- kohdaksi liikuntamahdollisuuksien tosiasialli-
4783: lakia. Säännösten soveltamisessa noudatettu oi- nen heikkeneminen. Jos ehdotus tältä pohjalta
4784: keuskäytäntö on hyvin vakiintunutta. Useissa toteutuu, tuki voidaan myöntää oleellisesti ny-
4785: korkeimman hallinto-oikeuden ja muidenkin va- kyistä joustavammin myös sen tyyppisten vam-
4786: litusasteiden päätöksissä liikuntavamman käsite mojen kysymyksessä ollessa, joihin kysymyksen
4787: on rajattu liikuntaelinten ja alaselän toimintava- perusteluissa viitataan. Vastaavaa muutosta ei
4788: jauksistajohtuvaksi vammaksi. Myös laki käyt- voitaisi toteuttaa verolaissa, jota koskee tietty
4789: tää ilmaisua liikuntavamma eikä esimerkiksi il- täsmällisyysvaatimus veroperusteiden määritte-
4790: maisua liikunnallinen vamma. Seurauksena on, lyssä. Työryhmän ehdotukset ovat tältä ja muil-
4791: kuten kysymyksen perusteluissa esitetään, että takin osin jatkovalmistelussa, jonka tulokset ei-
4792: ne vammaiset, joiden liikuntakyky on jonkin vät vielä ole lopullisesti selvillä.
4793: muun vamman kuin liikuntavammana pidettä-
4794:
4795: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
4796:
4797: Ministeri Arja Alho
4798: KK 567/1997 vp 3
4799:
4800:
4801: Tili Riksdagens Talman
4802:
4803: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- bilskatt, om inte den i samband med den andra
4804: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- gruppen nämnda motiveringen kan tillämpas på
4805: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- dem.
4806: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr Grunderna för återbäringen av bilskatt har i
4807: 567: många sammanhang ansetts vara alltför osmidi-
4808: ga och frågan har också utgående från denna
4809: Har Regeringen för avsikt att ändra ståndpunkt dryftats i flera arbetsgruppers och
4810: återbäringen av bilskatt till handikappa- kommissioners betänkanden. Under det här år-
4811: de tili att gälia också personer med starkt tiondet har det två gånger framförts att återbä-
4812: nedsatt rörelseförmåga än syn- elier rörel- ringen av bilskatt borde slopas helt och hållet och
4813: seskadade? att man i stället borde övergå till ett av social-
4814: myndigheterna beviljat stöd för anskaffning av
4815: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt bil. Ett sådant här förslag har senast framförts av
4816: anföra följande: den av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta
4817: arbetsgrupp för handikappfrågor 96, vars pro-
4818: Enligt 51 § bilskattelagen återbärs bilskatten i memoria har daterats den 28 februari 1997 (soci-
4819: tre huvudsituationer. För det första återbärs al- och hälsovårdsministeriets arbetsgruppspro-
4820: skatt för bil, vars ägare registrerats som invalid memorior 1997:6).
4821: vars av rörelse- elier synskada orsakade varakti- Finansministeriet har länge ansett att det i ett
4822: ga invaliditetsgrad är minst 80 procent. Den an- system baserat på skatteåterbäring inte är möjligt
4823: dra gruppen utgörs av invalider vilkas varaktiga att uppnå en tiliräckligt smidig stödform som
4824: invaliditetsgrad utgör minst 60 procent och för skulle motsvara de rörelsehandikappades nuva-
4825: vilka anskaffningen av en bil fylier ett väsentligt rande förhållanden och behov. Det här förutsät-
4826: behov med tanke på skötseln av tjänst, arbete ter en utvidgning av grunderna för beviljandet av
4827: elier yrkesutbildningsstudier. Tili den tredje stöd och möjligtvis också att systemet byggs ut
4828: gruppen hör invalider vilkas rörelseförmåga på med av prövning beroende grunder, vilket i sin
4829: grund av att de saknar det ena eller båda benen tur inte passar ihop med att om skatt enligt reger-
4830: elier på grund av deras bristande funktion är så ingsformen skall stadgas i lag. Uppgiften sådan
4831: nedsatt att den varaktiga invaliditetsgraden är den är i dag och i synnerhet sådan den skulle vara
4832: minst 40 procent. Återbäring beviljas också i den om den grundade sig på bestämmelser som är
4833: tredje kategorin endast för bilar vilkas anskaff- friare än hittills, lämpar sig inte att skötas av
4834: ning fylier ett väsentligt behov för invaliden för tullförvaltningen. Därför har finansministeriet
4835: att han skall kunna sköta sin tjänst, sitt arbete ansett en ändring av stödet från skatteåterbäring
4836: eller sina yrkesutbildningsstudier. tili ett direkt stöd för anskaffning av bil vara den
4837: lnom bilbeskattningen har bestämmelser mot- nödvändigaste förutsättningen för att systemet
4838: svarande de ovan nämnda tiliämpats redan långt skall kunna utvecklas.
4839: före början av år 1995 då den nya bilskattelagen 1 det förslag tililag om bilstöd för svårt handi-
4840: trädde i kraft. Den rättspraxis som följs i sam- kappade som arbetsgruppen för handikappfrå-
4841: band med tillämpandet av bestämmelserna är väl gor 96 lagt fram har man utgått ifrån att de
4842: etablerad. 1 många avgöranden av högsta för- faktiska möjligheterna att röra sig försämrats.
4843: valtningsdomstolen och andra besvärsinstanser Om förslaget godkänns på basis av det här, kan
4844: har begreppet rörelseskadad begränsats tili att stödet beviljas betydligt smidigare än nu också
4845: omfatta handikapp som beror på funktionsstör- för de typer av handikapp till vilka det hänvisas i
4846: ningar i rörelseorganen och nedre delen av ryg- motiveringen till spörsmålet. Motsvarande änd-
4847: gen. Även i lagen används uttrycket rörelseskada ring skulle inte kunna genomföras i skattelag-
4848: och inte t.ex. fysiskt handikapp. Härav följer, stiftningen, i viiken det krävs en viss exakthet vid
4849: såsom anförs i motiveringen till spörsmålet, att fastställandet av beskattningsgrunderna. Arbets-
4850: handikappade, vilkas rörelseförmåga på grund gruppens förslag är under fortsatt beredning. De
4851: av annan än som rörelseskada klassificerad ska- slutgiltiga resultaten är ännu inte klara.
4852: da är nedsatt, inte är berättigade tili återbäring av
4853: Helsingfors den 13 juni 1997
4854: Minister Arja Alho
4855: J
4856: J
4857: J
4858: J
4859: J
4860: J
4861: J
4862: J
4863: J
4864: J
4865: J
4866: J
4867: J
4868: J
4869: J
4870: J
4871: J
4872: J
4873: J
4874: J
4875: J
4876: J
4877: J
4878: J
4879: J
4880: J
4881: KK 568/1997 vp
4882:
4883: Kirjallinen kysymys 568
4884:
4885:
4886:
4887:
4888: Maija Rask /sd ym.: Tupakkatuotteiden myynti-ikärajan valvon-
4889: nasta
4890:
4891:
4892: Eduskunnan Puhemiehelle
4893: Suomi on ollut hyvine tuloksineen terveysta- Kansainvälisissä tutkimuksissa ollaan varsin
4894: voitteisen tupakkapolitiikan edelläkävijä. Vuon- yksimielisiä siitä, että huolellisesti valmisteltu ja
4895: na 1976 säädetty laki tupakoinnin terveydelle määräajoin kaikkiin vähittäismyyntipaikkoihin
4896: aiheuttamien haittojen vähentämisestä ja siihen ulottuva ostokoe on tehokkain tapa valvoa
4897: vuonna 1995 tehdyt uudistukset ovat toimineet myyntikieltoa. Kuitenkin nyt julkisuudessa ja
4898: esikuvana muille maille. tupakkalain myyntikieltoa valvovilla tahoilla on
4899: Eurooppalaisittain edistyksellistä tupakka- esiintynyt epätietoisuutta siitä, miten tupakka-
4900: lainsäädännön uudistamisessa oli tupakkatuot- tuotteiden ostoikärajaa on soveliasta valvoa.
4901: teiden myynti-ikärajan nostaminen 18 vuoteen. Epäselvä tilanne vaikeuttaa huomattavasti lakia
4902: Ikärajan nostamisen perusteluna oli tupakoinnin valvovien henkilöiden toimintaa ja vie pohjan
4903: aloittamisen harkitsemisen siirtäminen aikuis- myynti-ikärajan hyödyiltä. Samalla asetetaan
4904: ikään, mikä merkitsee tavallisesti tupakoinnin kyseenalaisiksi tupakkalain terveydelliset perus-
4905: aloittamattajättämistä. Samoin perustein monet teet.
4906: muut maat ovat seuranneet Suomen esimerkkiä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4907: Tupakkatuotteiden selkeällä myynti-ikärajal- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4908: la eduskunta halusi erityisesti suojella nuorten kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4909: terveyttä. Nikotiiniriippuvuutta koskevat tutki- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4910: mukset osoittavat, että mitä nuorempana tupa-
4911: kointi aloitetaan, sitä vaikeampaa siitä on luo- Onko Hallitus tietoinen tupakkatuot-
4912: pua. Nuorten tupakointikokeilut ovat vaaralli- teiden myynti-ikärajan valvontaan liitty-
4913: sia, sillä riippuvuus voi syntyä jo melko lyhyessä vistä ongelmista, ja
4914: ajassa. Näin ollen myynti-ikäraja on merkittävä mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4915: tekijä tupakoimattomuuden edistämisessä. niiden poistamiseksi?
4916:
4917: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1997
4918: Maija Rask /sd Timo Ihamäki /kok
4919:
4920:
4921:
4922:
4923: 279001
4924: 2 KK 568/1997 vp
4925:
4926:
4927:
4928:
4929: Eduskunnan Puhemiehelle
4930:
4931: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa se, syyllistyykö nuoren kauppoihin lähettänyt vi-
4932: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ranomainen yllytysrikokseen. Viranomaisten tu-
4933: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lisi toiminnassaan välttää sellaisten keinojen
4934: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija käyttöä, joissa seurauksena voi olla rikosoikeu-
4935: Raskin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- dellinen vastuu. Valvontatoiminta ei luonnolli-
4936: sen n:o 568: sestikaan saisi olla rikoksiin yllyttävää. Saman-
4937: tapaisia ongelmia on esiintynyt esimerkiksi huu-
4938: Onko Hallitus tietoinen tupakkatuot- mausainerikoksia selvitettäessä ja rajavetokysy-
4939: teiden myynti-ikärajan valvontaan liitty- myksiä ratkotaan parhaillaan oikeudessa.
4940: vistä ongelmista, ja Sosiaali- ja terveysministeriö on sopinut so-
4941: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä siaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes-
4942: näiden poistamiseksi? kuksen kanssa siitä, että tupakan myyntikiellon
4943: valvonnan mahdollisuudet selvitetään tämän
4944: Hallitus on tietoinen tupakkatuotteiden vuoden aikana ja valvontatoimenpiteet koordi-
4945: myynti-ikärajan valvontaan liittyvistä ongelmis- noidaan ministeriön ohjauksessa. Kevään 1997
4946: ta. Samantapaisia ongelmia liittyy myös alkoho- aikana tuotevalvontakeskus on selvittänyt kun-
4947: lijuomien myynti-ikärajojen valvontaan. Alko- nissa noudatettuja valvontakäytäntöjä ja tuleva-
4948: holijuomien myynnissä ikärajat ovat olleet voi- na syksynä tuotevalvontakeskus selvittää mah-
4949: massa koko sen ajan kun nykyisenlainen alkoho- dollisuudet kaupan omavalvonnan kehittämi-
4950: lilainsäädäntö on ollut voimassa eli vuodesta seksi sekä mahdollisuudet myyntirajoitusten val-
4951: 1932lähtien. Tupakanmyyntiin ikärajat ovat tul- vontaa korostavan valtakunnallisen kampanjan
4952: leet huomattavasti myöhemmin. Erona näissä on toteuttamiseksi. On selvää, että kaikesta viran-
4953: se, että alkoholilainsäädännön mukaan alaikäi- omaisvalvonnasta huolimatta pääasiallinen vas-
4954: selle myynnin seurauksena voi rikosoikeudellisen tuu myynti-ikärajan valvonnassa on kaupalla ja
4955: sanktion lisäksi olla myyntiluvan menetys. Tupa- kaupan omavalvontaa tuleekin selkeästi vahvis-
4956: kanmyynnissä ei ole erillistä myyntilupaa, joten taa.
4957: sanktio on pelkästään rikosoikeudellinen. Myös Sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy alkusyk-
4958: valvontaorganisaatio on erilainen. systä tutkimaan sekä tupakanvalvonnan että al-
4959: Yhtenä keinona tupakkatuotteiden myynti- koholinvalvonnan tehostamista. Tässä yhteydes-
4960: ikärajan valvonnassa on harkittu niin sanottujen sä selvitetään sekä itse valvontasäädökset että
4961: ostokokeiden tekemistä. Tässä toiminnassa vi- myös viranomaisorganisaatiot ja niiden toimi-
4962: ranomainen lähettäisi alaikäisiä eri myyntipistei- valtuudet. Tavoitteena on toimiva valvontaorga-
4963: siin testaamaan, myydäänkö heille tupakka tuot- nisaatio ja sitä tukeva johdonmukainen ja talou-
4964: teita. Mikäli myynti tapahtuu, kyseessä on rikos. dellisesti vaikuttava sanktiojärjestelmä. Samalla
4965: Tällainen menettely on sikäli arveluttavaa, että pyritään vahvistetamaan - kuten aiemmin jo
4966: siihen liittyy vakavia rikosoikeudellisia ja eettisiä todettiin -elinkeinon omaa valvontaa.
4967: ongelmia. Kysymyksenalaista on muun muassa
4968:
4969: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
4970:
4971: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
4972: KK 568/1997 vp 3
4973:
4974:
4975:
4976:
4977: Tili Riksdagens Talman
4978:
4979: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- dant förfarande är tvivelaktigt tili den del att tili
4980: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- det anknyter allvarliga straffrättsliga och etiska
4981: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- problem. Det är bl.a. ifrågasatt om den myndig-
4982: man Maija Rask m.fl. undertecknade spörsmå1 het som skickar de unga tili butikerna gör sig
4983: nr 568: skyldiga tili anstiftan. Myndigheterna borde isin
4984: verksamhet undvika användning av sådana me-
4985: Är Regeringen medveten om prob1em i del där följden kan vara ett straffrättsligt ansvar.
4986: anknytning tili tillsynen beträffande å1- Tillsynsverksamheten borde naturligtvis inte an-
4987: dersgränsen för sä1jning av tobakspro- stifta brott. Likadana problem har förekommit
4988: dukter, och t.ex. vid utredning av narkotikabrott och gräns-
4989: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta fall avgörs som bäst i rätten.
4990: för att anskaffa dessa? Social- och hälsovårdsministeriet har kommit
4991: överens med social- och hä1sovårdens produkt-
4992: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt tillsynscentra1 om att möj1igheterna för övervak-
4993: anföra fö1jande: ningen av förbudet att sälja tobak utreds under
4994: detta år och tillsynsåtgärderna koordineras un-
4995: Regeringen är medveten om problemen i an- der hand1edning av ministeriet. Under våren
4996: knytning tili tillsynen över åldersgränsen för to- 1997 har produkttillsynscentralen utrett de till-
4997: baksprodukter. Liknande problem anknyter synsförfaranden som iakttagits i kommunerna
4998: även tili tillsynen över åldersgränsen för försälj- och under kommande höst utreder produkttill-
4999: ning av alkoholdrycker. Vid försäljningen av al- synscentralen möjligheterna att utveckla butiker-
5000: koholdrycker har åldersgränserna gällt hela den nas egna övervakning samt möjligheterna att ge-
5001: tid som den nuvarande a1kohollagstiftningen har nomföra en riksomfattande kampanj som beto-
5002: gällt, dvs. sedan år 1932. Åldersgränserna för nar övervakningen av försäljningsbegränsning-
5003: tobaksförsäljning har kommit betydligt senare. arna. Det är klart att trots all myndighetsverk-
5004: Skillnaderna beträffande dessa är att enligt alko- samhet är det handeln som har det huvudsak1iga
5005: hollagstiftningen kan påföljden för försäljning ansvaret för övervakningen av försäljnings-
5006: tili en minderårig förutom en straffrättslig sank- å1dersgränsen och handelns egna ansvar skall
5007: tion vara förlust av försäljningstillstånd. Vid också förstärkas.
5008: tobaksförsäljning finns inte ett särskilt försälj- Social- och hälsovårdsministeriet börjar i bör-
5009: ningstillstånd _9ch således är sanktionen endast jan av hösten undersöka effektivering av både
5010: straffrättslig. A ven tillsynsorganisationen är an- tobaksövervakningen och alkoholövervakning-
5011: norlunda. en. 1 detta sammanhang utreds både själva till-
5012: Som ett medel vid övervakningen av försälj- synsförfattningarna och även myndighetsorgani-
5013: ningsåldersgränsen för tobaksprodukter har sationerna och deras verksamhetsfullmakter.
5014: man tänkt sig görande av s.k. köpförsök. I denna Målet är en fungerande tillsynsorganisation och
5015: verksamhet skulle myndigheterna skicka min- ett konsekvent och ekonomiskt välfungerande
5016: deråriga tili olika försäljningsställen för att testa sanktionssystem som stöder den. Samtidigt strä-
5017: om det säljs tobaksprodukter tili dem. Om för- var man att förstärka - som redan tidigare har
5018: säljning sker är det frågan om ett brott. Ett så- konstaterats- näringens egna ansvar.
5019:
5020: Helsingfors den 19 juni 1997
5021:
5022: Minister Terttu Huttu-Juntunen
5023: KK 569/1997 vp
5024:
5025: Kirjallinen kysymys 569
5026:
5027:
5028:
5029:
5030: Janina Andersson /vihr: Suomessa käytettävän uraanin alkuperästä
5031:
5032:
5033:
5034: Eduskunnan Puhemiehelle
5035:
5036: Tiedämme ydinvoimalaitosten tarvitsevan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5037: uraania raaka-aineeksi. Uraania ei löydy Suo- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5038: men maaperästä. Uraanin louhiminen on saas- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5039: tuttavaa ja vaativaa toimintaa, joka vaatii tark- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5040: kaa seurantaa.
5041: Vaikka louhimisen haitoista puhutaan paljon, Mistä Suomessa käytettävä uraani on
5042: niin minun silmiini ei ole osunut, mistä Suomessa peräisin?
5043: käytettävä uraani on peräisin.
5044:
5045: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1997
5046:
5047: Janina Andersson /vihr
5048:
5049:
5050:
5051:
5052: 279001
5053: 2 KK 569/1997 vp
5054:
5055:
5056:
5057:
5058: Eduskunnan Puhemiehelle
5059:
5060: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa McArthur River -kaivoksesta. Näiden kaivosten
5061: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, avaamista on edeltänyt ympäristövaikutusten
5062: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen arviointia vastaava menettely, ja kaivosrikasta-
5063: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina mon jätteenkäsittelyn vaatimukset ovat tiukat.
5064: Anderssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Australiassa toimittaja oli aluksi pienen
5065: sen n:o 569: Naberlek-kaivoksen omistaja. Tämä yhtiö on
5066: palauttanut kaiken rikastusjätteen kaivokseen,
5067: Mistä Suomessa käytettävä uraani on joka on jo maisemoitukin. Nykyinen toimittaja
5068: peräisin? Olympic Dam tuottaa kuparia Outokumpu Oy:n
5069: kehittämällä menetelmällä ja laitteistolla ja erot-
5070: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- taa kuparin tuotantojätteestä uraania sivutuot-
5071: vasti seuraavaa: teena.
5072: Teollisuuden Voima Oy on hankkinut lyhytai-
5073: Käsitys uraanikaivostoiminnasta saastuttava- kaisemmilla sopimuksilla lisäeriä mm. Euroopan
5074: na toimintana liittyy lähinnä kaivospaikalla ta- ja USA:n voimayhtiöiltä sekä välittäjiltä, mm.
5075: pahtuvan malmirikastuksesta jäävän jätteen kä- saksalaiselta Nukemilta. Näiden erien alkuperä-
5076: sittelyyn tai paremminkin käsittelemättä jättämi- maaksi on kirjattu Niger. Edelleen yhtiö on ai-
5077: seen. Jäte sisältää maaperästä nostetusta malmis- kaisemmin ostanut uraania Kiinasta. Tämä sopi-
5078: ta peräisin olevaa radioaktiivisuutta, joka saat- mus perustui siihen, että Kiinalla oli selvästi tar-
5079: taa pölymäisenä levitä ympäristöön. Nykyaikai- peettomaksi käynyt, ilmeisen suuri vanha ylijää-
5080: sen uraanikaivostoiminnan lähtökohtana on täl- mävarasto.
5081: laisten jätteiden leviämisen estäminen. Teollisuuden Voima Oy on hankkinut lisäeriä
5082: Vaikka Suomesta onkin löydetty uraaniesiin- myös Venäjältä. Sen lisäksi on vaihdettu Kana-
5083: tymiä, ne eivät ole suuruudeltaan tai pitoisuudel- dasta ja Australiasta hankittua uraania venäläi-
5084: taan riittäviä kannattavaan kaivostoimintaan. seen uraaniin turhien kuljetusten välttämiseksi.
5085: Tosin 1950-luvulla oli Suomessakin koeluonteis- Liennytyksen ja aseistariisunnan edetessä Itse-
5086: ta uraanikaivostoimintaa. Suomalaisten ydin- näisten valtioiden liittoon (IVY) kuuluvien mai-
5087: voimalaitosten polttoainehuolto rakentuukin ul- den, erityisesti Venäjän suurista varastoista on
5088: komaisen uraanintuotannon varaan. vapautunut uraania. Venäläiset tuottavat uraa-
5089: Maailman uraanimarkkinat perustuvat toi- nia myyntiin myös rikastamaHa erilaisia vanho-
5090: saalta uraanintuottajien ja uraanin käyttäjien ja, mm. asetuotannon jäteuraaneja. Tiettävästi
5091: välisiin pitkäaikaisiin toimitussopimuksiin ja toi- Venäjän alueella on toiminnassa tällä hetkellä
5092: saalta spot-markkinoihin. Eri syistä markkinoil- vain Krasnokamenskin uraanikaivos,ja sen tuo-
5093: le tulee ajoittain tarjolle edullisia spot-eriä, mm. tanto on länsimaisittain arvioiden kallista. Teol-
5094: eriä strategisista ylijäämä varastoista, kaivosyhti- lisuuden Voima Oy:n edustajien mukaan kaivos
5095: öiden tuotantoylijäämiä ja voimayhtiöille tar- vaikutti hyvin hoidetulta.
5096: peettomaksi käynyttä uraania. Imatran Voima Oy:n Loviisan voimalaitoksen
5097: Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon voima- reaktoreihin uraani tulee alkuperäisten, 1970-lu-
5098: laitoksen reaktoreiden polttoainehuolto perus- vun alkupuolella tehtyjen sopimusten mukaisesti
5099: tuu pitkäaikaissopimuksiin kanadalaisten ja Venäjältä (aikaisemmin Neuvostoliitosta) val-
5100: australialaisten kaivosyritysten kanssa. Pitkäai- miina ydinpolttoainenippuina. Myyjän ilmoi-
5101: kaissopimusten tekemistä on edeltänyt yhtiön tuksen mukaan ydinpolttoaine on venäläistä al-
5102: suorittama toimittajan toimintatapojen arvi- kuperää. Aikaisemmin alkuperämaaksi ilmoitet-
5103: ointi. tiin Neuvostoliitto. Siitä, onko Loviisan pohto-
5104: Kanadasta on toimitettu uraania vuodesta aineeksi tällä hetkellä valmistettava uraani peräi-
5105: 1974 alkaen Key Lake-ja Rabbit Lake -kaivok- sin Venäjän valtion vanhoista varastoista vai äs-
5106: sista. Tulevaisuudessa uraania tulee myös kettäin louhittua, ei ole tietoa.
5107:
5108: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1997
5109:
5110: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
5111: KK 569/1997 vp 3
5112:
5113:
5114:
5115: Tili Riksdagens Talman
5116:
5117: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen svarar miljökonsekvensbedömning och kraven i
5118: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande fråga om avfallshanteringen vid anrikningsver-
5119: medlem av statsrådet översänt följande av riks- ken i gruvorna är stränga.
5120: dagsledamot Janina Andersson undertecknade 1 Australien sköttes leveranserna i början av
5121: spörsmål nr 569: ägaren till den Iilla Naberlek-gruvan. Detta bolag
5122: har sänkt allt anrikningsavfall tillbaka i gruvan
5123: Varifrån härstammar den uran som som redan också har försatts i samma skick som
5124: används i Finland? landskapet runt omkring. Den nuvarande leve-
5125: rantören, Olympic Dam, producerar koppar med
5126: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt en metod och utrustning som Outokumpu Oy har
5127: anföra följande: utvecklat och avskiljer uran som en biprodukt
5128: från kopparns produktionsavfall.
5129: Uppfattningen att urangruvdriften är verk- Industrins Kraft Ab har med kortfristigare
5130: samhet som smutsar ned sammanhänger främst avtal skaffat sig tilläggspartier bl.a. från euro-
5131: med behandlingen av det avfall som uppkommer peiska och amerikanska kraftbolag samt mäkla-
5132: vid malmanrikningen på gruvplatsen eller snara- re, bl.a. tyska Nukemi. Som ursprungsland för
5133: re med att detta avfalllämnas obehandlat. Avfal- dessa partier har Niger registrerats. Vidare har
5134: Iet innehåller radioaktivitet, som härstammar bolaget tidigare köpt uran från Kina. Detta avtal
5135: från den malm som har lyfts ur marken, och baserade sig på att Kina hade ett stort, gammalt
5136: denna kan sprida sig som stoft i omgivningen. överskottslager som hade blivit överflödigt.
5137: Utgångspunkten för den moderna urangruvdrif- Industrins Kraft Ab har också skaffat sig till-
5138: ten är att förhindra att sådant avfall sprids. läggspartier från Ryssland. Dessutom har uran
5139: Också om uranfyndigheter har hittats i Fin- som har skaffats från Kanada och Australien
5140: land så är de inte till storlek eller halter tillräckli- bytts mot ryskt uran för undvikande av onödiga
5141: ga för en lönsam gruvdrift. Visserligen förekom transporter. I och med att avspänningen och ned-
5142: det på 1950-talet urangruvdrift också i Finland rustningen har framskridit har uran frigjorts i de
5143: men den var av provkaraktär. De finska kärn- stora lagren i de Iänder som hör till Oberoende
5144: kraftverkens bränsleförsörjning bygger följaktli- staternas samvälde (OSS), i synnerhet i Ryssland.
5145: gen på utländsk uranproduktion. Ryssarna producerar också uran för försäljning
5146: Världens uranmarknad baserar sig å ena sidan genom att anrika olika slag av gammalt uran,
5147: på långvariga leveransavtal mellan uranprodu- bl.a. sådant uran som utgör avfall från vapenpro-
5148: center och urananvändare och å andra sidan på duktionen. Så vitt man vet är endast urangruvan
5149: spotmarknader. Av olika skäl bjuds det tidvis ut i Krasnokamensk i drift i dagens läge i Ryssland
5150: förmånliga spotpartier på marknaden, bl.a. par- och produktionen i den är dyr mätt med väster-
5151: tier från strategiska överskottslager, gruvbola- ländska mått. Enligt representanter för Indu-
5152: gens produktionsöverskott och uran som kraft- strins Kraft Ab verkade gruvan välskött.
5153: bolagen inte längre behöver. Uranet i reaktorerna i Imatran Voima Oy:s
5154: Industrins Kraft Ab:s bränsleförsörjning av kraftverk i Lovisa kommer i enlighet med de
5155: reaktorerna i kraftverket i Olkiluoto grundar sig ursprungliga avtal som ingicks under förra hälf-
5156: på långtidsavtal med kanadensiska och austra- ten av 1970-talet från Ryssland (tidigare Sovjet-
5157: liensiska gruvföretag. Innan långtidsavtalen in- unionen) som fårdiga knippen av kärnbränsle-
5158: gicks gjorde bolaget en utvärdering av Ieverantö- stavar. Enligt vad försäljaren har meddelat är
5159: rens verksamhetssätt. kärnbränslet av ryskt ursprung. Tidigare angavs
5160: Från Kanada har uran levererats sedan år Sovjetunionen som ursprungsland. Det finns
5161: 1974 från gruvorna vid Key Lake och Rabbit inga uppgifter om, ifall deturan som i dagens läge
5162: Lake. I framtiden kommer uran också från gru- skall beredas för att bli bränsle för kraftverket i
5163: van vid McArthur River. Innan dessa gruvor Lovisa härstammar från ryska statens gamla la-
5164: öppnades genomgick de ett förfarande som mot- ger eller ifall det nyligen har brutits.
5165:
5166: Helsingfors den 9 juni 1997
5167:
5168: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
5169: KK 570/1997 vp
5170:
5171: Kirjallinen kysymys 570
5172:
5173:
5174:
5175:
5176: Janne Viitamies /sd ym.: Ginsengin viljelyn aloittamisen turvaamisesta
5177:
5178:
5179:
5180: Eduskunnan Puhemiehelle
5181:
5182: Ginseng on tärkeä lääkekasvi,jota on käytetty Useat koeviljelyn aloittavat viljelijät ovat ha-
5183: Kiinassa jo viisituhatta vuotta stimuloimaan keneet tätä varten kehitysrahaa maaseutuelinkei-
5184: elintoimintoja, lääkkeenä ja gerontologisena nopiireiltä, mutta ovat saaneet perin nuivan vas-
5185: hoitoaineena. Kaukoidän lisäksi ginsengiä on taanoton. Maaseutuelinkeinopiirit ovat perustel-
5186: käytetty lääkkeenä myös Venäjän ja Pohjois- leet suhtautumistaan sillä, että tukea ei myönne-
5187: Amerikan luonnonkansojen keskuudessa. Länsi- tä, koska kasvia ei ole aiemmin viljelty Suomessa.
5188: maissa ginsengin arvostus on lisääntymässä elin- Suuntautuminen on outoa, koska esimerkiksi il-
5189: toimintoja piristävänä funktionaalisena ruoka- maston aiheuttamia rajoituksia koeviljelyn on-
5190: aineena ja lääkkeenä. nistumiseksi ei ole. Uuden kasvin viljelyn aloitta-
5191: Villiä ginsengiä on kasvanut Aasian ja Poh- miseksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että tällaisia
5192: jois-Amerikan lehtimetsissä varvikkokasvina. maaseudun uusia elinkeinomuotoja tuettaisiin ja
5193: Näitä on kerätty kaupallisessa tarkoituksessa jo kannustettaisiin ja että niihin kohdennettaisiin
5194: yli kaksisataa vuottaa. Suuren kysynnän vuoksi mm. Euroopan unionin Suomeen kohdentamia
5195: luonnonvarainen ginseng on hävinnyt Aasiasta, varoja.
5196: ja Amerikassa se on luokiteltu uhanalaiseksi kas- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5197: viksi. tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
5198: Edellä esitetyn perusteella ginsengin viljelyllä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5199: on suuri taloudellinen potentiaali, ja sitä tehdään jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5200: eri maissa, mm. Yhdysvalloissa ja Koreassa. Eu-
5201: roopassa kiinnostus on heräämässä Ruotsissa ja Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,
5202: Ranskassa. Suomessa ginsengin koeviljely alkaa että ginsengin viljelyn kaltainen uusi
5203: kesällä 1997 yli sadan eri kasvattajan 1-5 aarin maataloustuotanto saa tarkoituksenmu-
5204: koealoilla. Koska viljely on uutta, kasvattajia kaisen osuuden maatalouden kehittämis-
5205: tullaan opastamaan Uustuotantokeskus Oy:n ja rahoista?
5206: sen hankkimien amerikkalaisten asiantuntijoi-
5207: den avulla.
5208:
5209: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1997
5210:
5211: Janne Viitamies /sd Pia Viitanen /sd
5212: Pertti Virtanen /evir Tuija Pohjola /sd
5213:
5214:
5215:
5216:
5217: 279001
5218: 2 KK 570/1997 vp
5219:
5220:
5221:
5222:
5223: Eduskunnan Puhemiehelle
5224:
5225: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kokeilemattomien rohdoskasvien menestymistä,
5226: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, viljelytekniikkaa ja laatua. Tarkoitus oli selvit-
5227: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai- tää, onko mahdollista korvata eri puolilta maail-
5228: selle jäsenelle kansanedustaja Janne Viitamiehen maa Suomeen rohdoiksijalostettavaksi tuotavia
5229: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o kasviraaka-aineita kotimaisella tuotannolla.
5230: 570: Näiden tutkimusten tuloksena ginsengin viljelyn
5231: kaltainen uusi maataloustuotanto on käynnisty-
5232: Miten Hallitus aikoo varmistaa sen, nyt kaupallisessa laajuudessa ainakin muutamal-
5233: että ginsengin viljelyn kaltainen uusi la eteläsavolaisella maatilalla.
5234: maataloustuotanto saa tarkoituksenmu- Edellä mainittujen tutkimusten yhteydessä
5235: kaisen osuuden maatalouden kehittämis- harkittiin myös ginsengin viljelykokeiden aloit-
5236: rahoista? tamista. Ginsengin viljely Suomen oloissa todet-
5237: tiin kuitenkin kirjallisuusselvitysten ja yrttien vil-
5238: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- jelystä saatujen viljelykokemusten pohjalta liian
5239: taen seuraavaa: riskialttiiksi ja sen kannattavuutta epäiltiin siinä
5240: määrin, että viljelykokeita ei tuolloin aloitettu.
5241: Maa- ja metsätalousministeriö on varsin laa- Ginsengin viljelyä onkin Suomessa tiettävästi
5242: jasti tukenut ja tukee maataloustuotannon moni- kokeiltu vain yksittäisten viljelijöiden toimesta
5243: puolistamiseen tähtäävää uusien erikoiskasvien suppeissa viljelykokeissa.
5244: viljelyn kehittämistä. Tutkimus- ja koetoimintaa Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että
5245: toteutetaan sekä maa- ja metsätalousministeriön ginsengin viljelymahdollisuuksista Suomen olo-
5246: alaisissa tutkimuslaitoksissa että yliopistojen ja suhteissa ei vielä tässä vaiheessa ole riittävästi
5247: monien muiden tutkimusyksiköiden toimesta. tietoa, jotta Uustuotantokeskus Oy:n käynnistä-
5248: Esimerkiksi maaseutupoliittisella hankerahoi- män, yli sadan viljelijän toimesta tapahtuvan
5249: tuksella tuetuissa, parhaillaan käynnissä olevissa koeviljelyn tukeminen esitetyssä laajuudessa olisi
5250: hankkeissa selvitetään muun muassa luonnon- perusteltua.
5251: kasvien siementen, ruusunmarjan, uusien kestä- Uusien viljelykasvien viljelymahdollisuudet,
5252: vien koristekasvien, pensasmustikan, kitupella- nykyisten viljelykasvien uudet käyttömuodot
5253: van ja eteeristen öljyjen tuotantomahdollisuuk- sekä muu uuden maataloustuotannon kehittämi-
5254: sia. nen saa sekä Euroopan unionin Suomeen koh-
5255: Mauste-, yrtti- ja rohdoskasvien viljelymah- dentamista että kansallisista maatalouden kehit-
5256: dollisuuksia on tutkittu sekä maa- ja metsäta- tämisvaroista varsin tuntuvan osuuden. Tarkoi-
5257: lousministeriön rahoituksella että muun rahoi- tuksenmukainen osuus kehittämisvaroista tul-
5258: tuksen turvin. Suomeen parhaiten soveltuvia laanjatkossakin suuntaamaan myös uusien vilje-
5259: maustekasvilajeja ja niiden viljelytekniikan pe- lykasvien ennakkoluulottomaan kokeilemiseen.
5260: rusteita sekä menestymistä Suomessa eri ilmasto- Kannustettaessa viljelijöitä aloittamaan yritys-
5261: vyöhykkeillä tutkittiin vuosina 1984-1988 Hel- toimintaa uusilla ja tuntemattomilla tuotannon-
5262: singin yliopiston johtamassa Puumalan projek- aloilla on kuitenkin myös pyrittävä riittävästi
5263: tissa. Näitä tutkimuksia on tämänjälkeenjatket- etukäteen selvittämään ja realistisesti arvioi-
5264: tu ja jatketaan edelleen muun muassa Maatalou- maan niiden menestymismahdollisuuksia, jotta
5265: den tutkimuskeskuksen Ekologisen tuotannon viljelijät eivät kohtuuttomasti joutuisi kanta-
5266: tutkimusasemalla (Etelä-Savon tutkimusasema). maan uuden tuotannonalan tuotantoteknisiä ja
5267: Vuosina 1994-1996 selvitettiin Suomessa ennen markkinointiin liittyviä riskejä.
5268:
5269: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1997
5270:
5271: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
5272: KK 570/1997 vp 3
5273:
5274:
5275:
5276:
5277: Tili Riksdagens Talman
5278:
5279: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- att odla dem och deras kvalitet. Syftet var att
5280: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- utreda, om det är möjligt att genom inhemsk
5281: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- produktion ersätta växtråvaror som importeras
5282: man Janne Viitamies m.fl. undertecknade spörs- tili vårt land från olika håll i världea för att här
5283: mål nr 570: förädlas tili medicinalväxter. Som ett resultat av
5284: dessa undersökningar har ny jordbruksproduk-
5285: Vad ämnar Regeringen göra för att tion i form av odling av ginseng kommit igång i
5286: säkerställa att ny jordbruksproduktion kommersiellt syfte på åtminstone några gårds-
5287: såsom odling av ginseng får en ändamåls- bruksenheter i södra Savolax.
5288: enlig andel av utvecklingspengarna för 1 samband med ovan nämnda undersökningar
5289: jordbruket? övervägde man också att inleda försök att odla
5290: ginseng. Odlingen av ginseng i finska förhällan-
5291: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt den konstaterades emellertid utgående från litte-
5292: anföra följande: raturutredningar och erfarenhet av odling av ör-
5293: ter vara för riskfylld och man ifrågasatte dess
5294: Jord- och skogsbruksministeriet har i rätt om- Iönsamhet i den mån att några odlingsförsök inte
5295: fattande utsträckning stött och stöder fortfaran- alls påbörjades. Odling av ginseng har i Finland
5296: de en sådan utveckling av odlingen av nya speci- veterligen endast provats av enskilda odlare i
5297: alväxter som är avsedd att göra jordbrukspro- begränsade odlingsförsök.
5298: duktionen mångsidigare. Forsknings- och för- Jord- och skogsbruksministeriet anser att det
5299: söksverksamhet bedrivs både i forskningsanstal- ännu inte i detta skede finns tiliräckligt informa-
5300: ter som lyder under jord- och skogsbruksministe- tion om möjligheterna att odla ginseng i finska
5301: riet och genom universitetens och många andra förhållanden, så att det vore motiverat att i före-
5302: forskningsenheters försorg. 1 projekt som för slagen omfattning stöda den försöksodling som
5303: närvarande pågår och som stöds genom t.ex. startats av Uustuotantokeskus Oy och som över
5304: landsbygdspolitisk projektfinansiering, utreds hundra odlare deltar i.
5305: bl.a. möjligheterna att producera frön av vilda Möjligheterna att odla nya kulturväxter, nya
5306: växter, nypon, nya tåliga prydnadsväxter, busk- former att använda nuvarande kulturväxter samt
5307: blåbär, dådra och eteriska oljor. annan utveckling av ny jordbruksproduktion er-
5308: Möjligheterna att odla krydd-, ört- och medi- håller en rätt omfattande andel av såväl nationel-
5309: cinalväxter har undersökts både med finansie- la utvecklingsmedel för jordbruket som de ut-
5310: ring från jord- och skogsbruksministeriet och vecklingsmedel som Europeiska unionen har bi-
5311: med annan finansiering. 1 samband med Puuma- dragit med för Finlands vidkommande. En ända-
5312: la-projektet under ledning av Helsingfors univer- målsenlig andel av utvecklingsmedlen kommer
5313: sitet undersöktes 1984-1988 vilka kryddväxts- även i fortsättningen att riktas tili fördomsfria
5314: arter som lämpar sig bäst för Finland och grun- försök med nya kulturväxter. När man upp-
5315: derna för deras odlingsteknik samt hur de trivs i muntrar odlare att inleda företagsverksamhet på
5316: vårt land inom olika klimatzoner. Man har fort- nya och okända produktionsområden måste
5317: satt dessa undersökningar efter detta och man man emellertid också sträva efter att i tillräcklig
5318: kommer ytterligare att fortsätta med dem bl.a. utsträckning på förhand utreda och realistiskt
5319: vid Forskningsstationen för ekologiskt lantbruk bedöma möjligheterna för att dessa växter skall
5320: (Södra Savolax forskningsstation), som lyder trivas på våra breddgrader, så att odlarna inte
5321: under Lantbrukets forskningscentral. Aren oskäligt blir tvungna att bära sådana risker som
5322: 1994-1996 utreddes hur medicinalväxter som anknyter tili produktionsteknik och marknads-
5323: inte prövats i Finland tidigare trivs här, tekniken föring inom ett nytt produktionsområde.
5324:
5325: Helsingfors den 12 juni 1997
5326:
5327: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
5328: KK 571/1997 vp
5329:
5330: Kirjallinen kysymys 571
5331:
5332:
5333:
5334:
5335: Annikki Koistinen /k.esk ym.: EU-tuen kohdentamisesta syrjäseutu-
5336: jen kunnille myönnettäviin verohelpotuksiin
5337:
5338:
5339: Eduskunnan Puhemiehelle
5340:
5341: Suomen itäisimmät kunnat ovat nopeaa vauh- tit olisivat 5 %taajamissa ja kauemmas mentäes-
5342: tia tyhjenemässä ihmisistä. Työttömyys on kor- sä porrastus 1 % 10 kilometriä kohti. Tämä voisi
5343: kea. On perustettu toimikuntia, pidetty seminaa- olla esim. viisivuotinen kokeilu, jonka jälkeen
5344: reja ja on monenlaisia hankkeita, myös EU:ssa. voitaisiin katsoa tulokset. EU:n avustukset olisi
5345: Kaikki nämä yritykset vain näyttävät olevan mielekkäintä ohjata läänin verotoimistojen kaut-
5346: "saattohoitoa". Saatujen tietojen mukaan ED- ta automaattisesti virkamiestyönä ilman eri ano-
5347: maista Irlannissa ja Kreikassa on käytössä vero- muksia. Tämä olisi ehkä myös yhdistämässä pie-
5348: helpotuksia syrjäisille alueille. Tämä voisi olla niä kuntia, jolloin tuet tulisi ohjata myös näin
5349: pelastus Suomen asuttuna pitämiseksi myös sen syntyville alueille.
5350: itäisiltä osin. Se olisi varmasti mielekästä Suo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5351: men ja EU :n kannalta. Tämähän olisi myös edis- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5352: tämässä kaupan, kulttuurin yms. toimintoja kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5353: itäänpäin, eikä tähän raja-alueelle tulisi tyhjiötä. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5354: Verohelpotuksin laskettaisiin kaikkien itära-
5355: jan kuntien veroja esim. seuraavasti: Katsooko Hallitus, että verohelpotus-
5356: -Kaikkien itärajan kuntien kuntakeskukses- ten myöntäminen syrjäseutujen kunnille
5357: sa ja yli tuhannen asukkaan taajamassa asuvien EU:n tuella olisi käyttökelpoinen ratkai-
5358: tuloveroja laskettaisiin EU:n avustuksella 10 %. su niiden erittäin vaikeassa taloudellises-
5359: - Kuntakeskuksista kauemmaksi mentäessä sa tilanteessa, ja
5360: helpotukset nousisivat jokaiselta 10 km:n etäi- onko Hallitus valmis ottamaan asian
5361: syydeltä 2,5 %. Kattona voisi olla esim. 50 km, esille EU-tukiasioita käsiteltäessä siten,
5362: jolloin helpotus olisi 30 %. että tämä tapahtuu yhteistyössä itärajan
5363: Verohelpotukset ulotettaisiin myös em. kun- kuntien ja maakuntien liittojen kanssa?
5364: tiin rajoittuviin kuntiin, joissa vastaavat prosen-
5365:
5366: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1997
5367:
5368: Annikki Koistinen /kesk Seppo Kääriäinen /kesk Matti Väistö /kesk
5369: Markku Lehtosaari /kesk Pauli Saapunki /kesk Armas Komi /kesk
5370: Esa Lahtela /sd Hannu Takkula /kesk Hannes Manninen /kesk
5371: Tauno Pehkonen /skl Esko-Juhani Tennilä /va-r Maija Rask /sd
5372: Anne Huotari /vas Raimo Holopainen /sd Hannu Kemppainen /kesk
5373:
5374:
5375:
5376:
5377: 279001
5378: 2 KK 571/1997 vp
5379:
5380:
5381:
5382:
5383: Eduskunnan Puhemiehelle
5384:
5385: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vaikutukset ovat epäselviä. Se on kuitenkin luon-
5386: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, teeltaan passiivinen, koska se tukisi asumista.
5387: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Tämä puolestaan kasvattaisi ihmisten työmatko-
5388: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annikki ja ja henkilökohtaisia kustannuksia ja loisijäyk-
5389: Koistisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- kyyttä työmarkkinoille. Pitkällä tähtäimellä se
5390: myksen n:o 571: hajaannuttaisi yhdyskuntarakennetta, jolla olisi
5391: kestävän kehityksen kannalta kielteisiä vaiku-
5392: Katsooko Hallitus, että verohelpotus- tuksia. Edellä kuvatuilla perusteilla ehdotetun
5393: ten myöntäminen syrjäseutujen kunnille verohelpotuksen toteuttaminen ei ole tarkoituk-
5394: EU:n tuella olisi käyttökelpoinen ratkai- senmukaista. Vaikeassa taloudellisessa tilantees-
5395: su niiden erittäin vaikeassa taloudellises- sa olevien kuntien asema on hoidettavissa val-
5396: sa tilanteessa, ja tionosuusjärjestelmän kautta.
5397: onko Hallitus valmis ottamaan asian Tällä hetkellä kaikki itärajan kunnat kuuluvat
5398: esille EU-tukiasioita käsiteltäessä siten, EU:n rakennerahasto-ohjelmien 6, 2 tai 5b ja
5399: että tämä tapahtuu yhteistyössä itärajan Interreg-yhteisöaloitteen piiriin. Näiden ohjelmi-
5400: kuntien ja maakuntien liittojen kanssa? en tavoitteena on alueen yritystoiminnan moni-
5401: puolistaminen ja uusien työpaikkojen luominen
5402: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sekä työllisyyden parantaminen. Näin ohjelmilla
5403: vasti seuraavaa pyritään tasaamaan alueiden välisiä rakenteelli-
5404: sia kehittyneisyyseroja.
5405: Kysymyksessä esitetään itärajan kunnissa Suomi on valmistautumassa uuteen EU:n ra-
5406: asuvien verotuksen alentamista ja alennuksen kennerahastokauteen, joka alkaa vuonna 2000.
5407: porrastamista asuinpaikan mukaan. Ehdotettu Hallituksen tekemien linjausten mukaisesti tule-
5408: menettely on sinällään mahdollista toteuttaa. vissa neuvotteluissa korostetaan maamme
5409: Käytännössä verohelpotusten soveltaminen alueellisia erityisongelmia,joita ovat mm. alueta-
5410: muodostuisi kuitenkin mm. kilometrirajojen louksien heikko kehitys, korkea työttömyys, har-
5411: vuoksi varsin monimutkaiseksi. Näin ehdotus on vaasutus, syrjäinen sijainti ja maatalouden ra-
5412: vastoin niitä tavoitteita, joiden tarkoituksena on kennemuutokset. Näin raja-alueen olosuhteilla
5413: yksinkertaistaa ja selkeyttää verotuksen perus- on olennainen osa Suomen neuvotteluissa. Suo-
5414: teita. men tavoitteena on lisäksi yksinkertaistaa ja te-
5415: Itärajan syrjäisten kuntien erityisolot on otet- hostaa ohjelmamenettelyjä, näin tuki kohdistet-
5416: tu huomioon kuntien valtionosuuksien määräy- taisiin entistä tarkemmin alueiden ongelmien
5417: tymisperusteissa. Uudessa valtionosuusjärjestel- mukaan. Uusien tukimuotojen esittäminen olisi
5418: mässä kuntien taloudellisia eroja on tasattu vero- tämän yksinkertaistamistavoitteen vastaista.
5419: tuloihin perustuen. Alhaisten verotulojen kun- Toisaalta jatkuvaksi tarkoitettu toki on vastoin
5420: nille (verotulot alle tasausrajan, 9 714 mk/asukas rakennerahastojen toimintaperiaatteita. Näiden
5421: vuonna 1997) on myönnetty lisää valtionosauuk- syiden vuoksi hallitus ei katso tarpeelliseksi pitää
5422: sia. Vastaavasti tasausrajan ylittävien kuntien esitettyä verohelpotusta esillä neuvotteluissa.
5423: valtionosuuksiin on tehty 40 %:n tasausvähen- Sisäasiainministeriön asettama Itä-Suomi-
5424: nys. työryhmä on käsitellyt muissa EU-maissa olevia
5425: Valtionosuusjärjestelmän avulla on voitu tur- verotuksellisia keinoja, joita on käytetty mm.
5426: vata myös itärajan kuntien mahdollisuudet säi- Irlannissa ja itäisen Saksan alueella yritystoimin-
5427: lyttää asukkailleen riittävä palvelutaso. Nämä nan houkuttelemiseksi alueelle. Näitä koskevat
5428: kunnat saavat jo nyt valtionosuusjärjestelmän esitykset sisältyvät Itä-Suomi-työryhmän loka-
5429: kautta merkittävää taloudellista tukea, jonka kuussa 1996 jättämään mietintöön ja toukokuus-
5430: käytöstä ne voivat itse päättää. sa 1997 valmistuneeseen seurantyöryhmän ra-
5431: Uuden asukkaille suunnatun verohelpotuksen porttiin. Näiltä osin valmistelua jatketaan.
5432: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
5433:
5434: Ministeri Jouni Backman
5435: KK 571/1997 vp 3
5436:
5437:
5438:
5439:
5440: Tili Riksdagens Talman
5441:
5442: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Det är oklart hurudana effekter den föreslag-
5443: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande na formen av skattelättnader som riktas tili invå-
5444: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks- narna skulle fä. Den är dock passiv tili sin karak-
5445: dagsman Annikki Koistinen m.fl. undertecknade tär, eftersom den stöder boendet. Detta skulle i
5446: spörsmä1 nr 571: sin tur förlänga människornas arbetsresor, öka
5447: deras personliga kostnader och göra arbetsmark-
5448: Anser Regeringen att beviljande av naden stelare. På lång sikt kommer den att splitt-
5449: skatte1ättnader med hjä1p av EU-stöd till ra samhällsstrukturen, vilket har negativ inver-
5450: kommuner i g1esbygden vore en gångbar kan med tanke på en hållbar utveckling. Det är
5451: 1ösning pä deras synnerligen svåra ekono- inte ändamälsenligt att genomföra de föreslagna
5452: miska situation, och skattelättnaderna på ovan nämnda grunder. Si-
5453: är Regeringen beredd att ta upp ären- tuationen för sådana kommuner som har ekono-
5454: det då frågor som anknyter tili EU-stöd miska svårigheter kan underlättas med hjälp av
5455: behand1as så att det sker i samarbete med statsandelssystemet.
5456: förbunden pä landskapsnivå och kom- För tillfållet omfattas alla kommuner vid öst-
5457: munerna vid östgränsen? gränsen av EU:s strukturfondsprogram 6, 2 eller
5458: 5 b och lnterreg-gemenskapsinitiativet. Syftet
5459: Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt med dessa program är att göra företagsverksam-
5460: anföra fö1jande: heten i omrädet mångsidigare och att skapa nya
5461: arbetsplatser samt att förbättra sysselsättningen.
5462: 1 spörsmä1et föres1ås att beskattningen skall Med hjälp av dessa program strävar man efter att
5463: sänkas för invånare i kommunerna vid östgrän- utjämna strukturella skillnader i utvecklingen
5464: sen och att sänkningen skall differentieras enligt mellan olika områden.
5465: boningsort. Det är i sig möjligt att genomföra 1 Finland pägår förberedelserna för EU :s nya
5466: förslaget. 1 praktiken skulle det dock bli synnerli- strukturfondsperiod som börjar år 2000. Enligt
5467: gen komplicerat att tillämpa dylika skattelättna- regeringens linjedragningar har man under de
5468: der bl.a. pä grund av kilometergränserna. Försla- kommande förhandlingarna för avsikt att betona
5469: get står säledes i strid med syftena att förenkla de särskilda regionala problemen i vårt land, bl.a.
5470: och förtydliga grunderna för beskattningen. de regionala ekonomiernas svaga utveckling, den
5471: De särskilda förhållanden som kännetecknar höga arbetslösheten, den glesa bosättningen, det
5472: de avlägset belägna kommunerna vid östgränsen perifera läget och strukturomvandlingen inom
5473: har beaktats i fråga om grunderna för hur stats- lantbruket. Förhållandena i gränsområdet utgör
5474: andelarna tili kommunerna skall fastställas. 1 det säledes en väsentlig del av de förhandlingar som
5475: nya statsandelssystemet utjämnas de ekonomis- Finland kommer att föra. Finland har dessutom
5476: ka skillnaderna mellan kommunerna utgäende som mål att förenkla och effektivera det förfaran-
5477: från skatteinkomsterna. Kommuner med låga de som tillämpas inom programmen för att stö-
5478: skatteinkomster (skatteinkomsterna understiger det noggrannare än förut skall kunna fördelas
5479: utjämningsgränsen, 9 714 mk/invånare 1997) har enligt problemen inom de olika områdena. För-
5480: beviljats ytterligare statsandelar. På motsvaran- slag tili nya stödformer skulle strida emot det
5481: de sätt har statsandelarna för sådana kommuner nämnda målet om förenkling. Å andra sidan
5482: vilkas skatteinkomster överstiger utjämnings- strider ett stöd som är avsett att bli bestående mot
5483: gränsen utjämnats med ett avdrag pä 40 %. verksamhetsprinciperna för strukturfonderna.
5484: Med hjälp av statsandelssystemet har man Av nämnda anledningar anser regeringen att det
5485: kunnat trygga möjligheterna även för kommu- inte är nödvändigt att ta upp de föreslagna skat-
5486: nerna vid östgränsen att erbjuda sina invänare en telättnaderna under förhandlingarna.
5487: tillräcklig servicenivå. Dessa kommuner får re- En arbetsgrupp för östra Finland som tillsatts
5488: dan nu via statsandelssystemet ansenligt ekono- av inrikesministeriet har behandlat sädana be-
5489: miskt stöd som de själva får besluta hur de använ- skattningsmässiga åtgärder som används i andra
5490: der. EU-Iänder och som har använts bl.a pä lrland
5491: 4 KK 571/1997 vp
5492:
5493: och i det forna Östtysk1and för att 1ocka företags- grupp avgav i oktober 1996 och i rapporten över
5494: verksambet till området. Förs1ag till dy1ika åtgär- uppföljningsarbetet, som b1ev k1ar i maj 1997.
5495: der ingår i det betänkande som nämnda arbets- Beredningen fortsätter till denna del.
5496:
5497: He1singfors den 13 juni 1997
5498:
5499: Minister Jouni Backman
5500: KK 572/1997 vp
5501:
5502: Skriftligt spörsniål 572
5503:
5504:
5505:
5506:
5507: Klaus Bremer /sv m.tl.: Övervakningen av spöfisket
5508:
5509:
5510:
5511: Tili Riksdagens Talman
5512:
5513: Det ankommer på myndigheterna att överva- Problemen med övervakningen av det länsvisa
5514: ka att de som utnyttjar den länsvisa spöfiskerät- spöfisket har så småningom gått upp på flera
5515: ten har betalt spöfiskeavgiften. Då de som idkar håll. Ett teeken på detta är regeringens proposi-
5516: spöfiske med annan rätt, t.ex. vattenägaren, den tion om ändring av fiskelagen så att en myndighet
5517: som hyr fiskerätten eller den som har lov av eller edsvuren fiskeövervakare vid behov skall
5518: vattenägaren, inte behöver bära på sig något som kunna omhänderta fiskeredskapen då någon fis-
5519: bevisar rätten att fiska blir övervakarens uppgift kar utan att ha betalt spöfiskeavgiften i länet
5520: svår. Det är omöjligt för en myndighet att med ifråga. Den här ändringen löser ändå inte det
5521: säkerhet konstatera att den som påstår sig ha ovan nämnda problemet, eftersom en myndighet
5522: muntligt tilistånd i~te har det. Tilistånd kan ges inte kan bevisa att ett muntligt tillstånd inte finns
5523: också i efterhand. Overvakaren har inga möjlig- om den som fiskar åberopar ett sådant. På poli-
5524: heter att med säkerhet fastslå att den som fiskar sen befarar man att övervakningen i praktiken
5525: utan att ha betalt spöfiskeavgiften inte kommer blir så svår att resurserna inte kommer att räcka
5526: att få tilistånd i efterhand. Dessa omständigheter tili för att sköta den tiliräckligt bra.
5527: hotar att omöjliggöra myndighetsövervakningen Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
5528: av att spöfiskeavgifterna verkligen har betalts. ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
5529: En bristfållig övervakning kommer att leda tili ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
5530: att spöfiske utan avlagd avgift blir lätt och lock- följande spörsmål:
5531: ande. En minskning i de influtna avgifterna har i
5532: sin tur negativa effekter på vården av fiskevatt- Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
5533: nen, vilket alla lider av. Redan nu har det visat sig ta för att övervakningen av det länsvisa
5534: att det i fiskekortsintäkter i april i år hade influtit spöfisket skall fungera?
5535: endast hälften av motsvarande summa i april i
5536: fjol.
5537:
5538: Helsingforsden 22 maj 1997
5539:
5540: Klaus Bremer /sv Ola Rosendahl /sv Ulla-Maj Wideroos /sv
5541: Håkan Malm /sv Seppo Kanerva /saml Jari Koskinen /saml
5542: Tauno Pehkonen /fkf Kari Myllyniemi /cent Esa Lahtela /sd
5543:
5544:
5545:
5546:
5547: 279001
5548: 2 KK 572/1997 vp
5549:
5550: Kirjallinen kysymys 572 Suomennos
5551:
5552:
5553:
5554:
5555: Klaus Bremer /r ym.: Viehekalastuksen valvonnasta
5556:
5557:
5558:
5559: Eduskunnan Puhemiehelle
5560:
5561: Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että lää- Läänikohtaisen viehekalastuksen valvontaan
5562: nikohtaista viehekalastusoikeutta käyttävät ovat liittyviä ongelmia on vähitellen ilmennyt useilla
5563: maksaneet viehekalastusmaksun. Koska muun eri tahoilla. Yhtenä merkkinä tästä on hallituk-
5564: oikeuden nojalla viehekalastusta harjoittavan, sen esitys kalastuslain muuttamiseksi siten, että
5565: esim. vedenomistajan, kalastusoikeuden vuokra- viranomainen tai valan vannonut kalastuksen
5566: ajan tai vedenomistajan luvalla kalastavan, ei valvoja voisi tarvittaessa ottaa kalastusvälineet
5567: tarvitse kantaa mukanaan todistetta kalastusoi- talteen, jos joku kalastaa ilman, että hän on mak-
5568: keudesta, valvojan tehtävä on vaikea. Viran- sanut kyseisen läänin viehekalastusmaksun.
5569: omaisen on mahdoton varmasti todeta, että hen- Tämä muutos ei kuitenkaan ratkaise edellä mai-
5570: kilöllä, joka väittää itsellään olevan suullisen lu- nittua ongelmaa, koska viranomainen ei voi to-
5571: van, ei ole sitä. Lupa voidaan antaa myös jälkikä- distaa, ettei suullista lupaa ole olemassa, jos ka-
5572: teen. Valvojana ei ole mitään mahdollisuuksia lastaja vetoaa tällaiseen. Poliisissa pelätään val-
5573: osoittaa varmuudella, että viehekalastusmaksun vonnan muodostuvan käytännössä niin vaikeak-
5574: maksamattajättänyt kalastaja ei saisi lupaa jälki- si, etteivät resurssit riitä sen hoitamiseen riittävän
5575: käteen. Nämä seikat uhkaavat tehdä mahdotto- hyvin.
5576: maksi viehekalastusmaksujen tosiasialliseen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5577: maksamiseen kohdistuvan viranomaisvalvon- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5578: nan. Puutteellinen valvonta tulee johtamaan sii- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5579: hen, että maksuttomasta viehekalastuksesta tu- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5580: lee helppoa ja houkuttelevaa. Kertyvien maksu-
5581: jen vähentymisenä on puolestaan kielteiset vai- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5582: kutukset kalavesien hoitoon, mistä kaikki kärsi- ryhtyä, jotta läänikohtaisen viehekalas-
5583: vät. Jo nyt on ilmennyt, että kalastuskorttituloja tuksen valvonta saataisiin toimivaksi?
5584: on tämän vuoden huhtikuussa kertynyt ainoas-
5585: taan puolet viime vuoden huhtikuun vastaavasta
5586: summasta.
5587:
5588: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1997
5589:
5590: Klaus Bremer /r Ola Rosendahl /r Ulla-Maj Wideroos /r
5591: Håkan Malm /r Seppo Kanerva /kok Jari Koskinen /kok
5592: Tauno Pehkonen /skl Kari Myllyniemi /kesk Esa Lahtela /sd
5593: KK 572/1997 vp 3
5594:
5595:
5596:
5597:
5598: Eduskunnan Puhemiehelle
5599:
5600: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kohtaisen viehekalastusmaksujärjestelmän puit-
5601: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, teissa tapahtuvaa viehekalastusta harjoittavalla
5602: olette 26 päivänä toukokuuta 1997 päivätyn kir- 18-64-vuotiaalla henkilöllä tulee olla kalastusta
5603: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- harjoitettaessa mukanaan todistus kyseisen mak-
5604: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Klaus Breme- sun suorittamisesta. Todistukseksi katsotaan sel-
5605: rin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o lainen maksukuitti,josta ilmenee, kenen puolesta
5606: 572: maksu on suoritettu. Alle 18-vuotiaan tai 65
5607: vuotta täyttäneen,joiden ei tarvitse suorittaa lää-
5608: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nikohtaista viehekalastusmaksua, tulee tarvitta-
5609: ryhtyä, jotta läänikohtaisen viehekalas- essa luotettavasti osoittaa ikänsä. Todistus ja iän
5610: tuksen valvonta saataisiin toimivaksi? luotettavasti osoittava asiakirja on vaadittaessa
5611: näytettävä vesialueen omistajalle tai kalastusoi-
5612: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- keuden haltijalle tai sille, jonka tehtävänä on
5613: vasti seuraavaa: valvoa kysymyksessä olevalla alueella kalastuk-
5614: sesta annettujen säännösten ja määräysten nou-
5615: Poliisin ja kalatalousviranomaisen sekä meri- dattamista. Kalastuslain 8 §:ssä tarkoitetun lää-
5616: alueella rajavartioviranomaisten tehtävänä on nikohtaisen viehekalastusmaksun mukaisen ka-
5617: valvoa, että kalastusta koskevia säännöksiä ja lastuksen harjoittajan kalastusvälineet voidaan
5618: määräyksiä noudatetaan. Sama velvollisuus on ottaa talteen, jos viehekalastuksen harjoittaja ei
5619: myös valan tehneellä kalastuksenvalvojalla, jon- valvontahetkellä esitä maksaneensa säädettyä
5620: ka vesialueen omistaja, kalastusoikeuden haltija, viehekalastusmaksua eikä osoita luotettavasti
5621: kalastuskun ta, kalastusalue, kunta tai maaseutu- ikäänsä. Poliisille jokaisen on pyydettäessä myös
5622: elinkeinopiiri on asettanut. Kalastuksenvalvon- osoitettava henkilöllisyytensä, joten pienellä vai-
5623: nasta maamme vesialueilla vastaavat pääasialli- valla kalastusoikeuden peruste on selvitettävissä
5624: sesti tähän tehtävään eri yhteisöjen toimesta ase- myös epäselvissä tilanteissa jälkikäteen. Monasti
5625: tetut tuhannet valan tehneet kalastuksenvalvo- myös valvontatapahtumassa ovat mukana sekä
5626: jat. Heidän valtuuksiaan läänikohtaisen vieheka- viranomaiset että valantehneet kalastuksenval-
5627: lastusmaksun perusteella tapahtuvan vieheka- vojat. Seuraamuksitta ei näin ollen pitäisi jäädä
5628: lastuksen valvonnassa on vastikään lisätty kalas- kukaan valvontatapahtumaan joutunut lääni-
5629: tuslain muutoksella. kohtaista viehekalastusmaksua suorittamaton
5630: Maksullisena yleiskalastusoikeutena lääni- henkilö.
5631:
5632: Helsingissä II päivänä kesäkuuta 1997
5633:
5634: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
5635: 4 KK 572/1997 vp
5636:
5637:
5638:
5639:
5640: Tili Riksdagens Talman
5641:
5642: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Personer i åldern 18-64 år, som utnyttjar den
5643: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- avgiftsbelagda allmänna rätten att bedriva hand-
5644: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- redskapsfiske inom ramen för det länsvisa spöfis-
5645: man Klaus Bremer m.fl. undertecknade spörsmål kea vgiftssystemet skall när de bedriver detta fiske
5646: nr 572: medföra bevis över att avgiften ifråga är betald.
5647: Som bevis gäller kvitto över betald avgift av
5648: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- vilket det även framgår för vems räkning avgiften
5649: ta för att övervakningen av det länsvisa betalts. Under 18 år eller över 65 år gamla perso-
5650: spöfisket skall fungera? ner, som inte behöver betala den länsvisa spöfis-
5651: keavgiften, skall vid behov tillförlitligt kunna
5652: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt styrka sin ålder. Beviset och dokument som till-
5653: anföra följande: förlitligt visar åldern för personen ifråga skall då
5654: så fordras uppvisas för vattenområdets ägare el-
5655: Uppgiften att övervaka att de stadganden och ler fiskerättens innehavare eller person som fått i
5656: bestämmelser som gäller för fisket iakttas till- uppgift att övervaka att för fisket inom området
5657: kommer polisen och fiskerimyndigheten samt ifråga givna regler och bestämmelser iakttas. Om
5658: inom havsområdet gränsbevakningsmyndighe- en person, som bedriver i 8 § lagen om fiske a vsett
5659: ten. Samma skyldighet har även edsvuren fiske- handredskapsfiske för vilket länsvis spöfiskeav-
5660: övervakare, som tillsatts av vattenområdets äga- gift skall betalas, inte i en kontrollsituation kan
5661: re, fiskerättens innehavare, fiskelaget, fiskeom- styrka att den stadgade spöfiskeavgiften är be-
5662: rådet, kommunen eller landsbygdsnäringsdi- tald och inte heller tillförlitligt kan dokumentera
5663: striktet. För den huvudsakliga delen av övervak- sin ålder kan denna persons fångstredskap om-
5664: ningen av fisket inom vattenområdena i vårt land händertas. För polisen skall envar på begäran
5665: ansvarar de tusentals edsvurna fiskeövervakare, kunna styrka sin identitet, vilket innebär att
5666: som förordnats till denna uppgift på åtgärd av grunderna för fiskerätten i oklara situationer
5667: olika samfund. Deras fullmakter ifråga om över- med ringa besvär kan utredas även i efterhand.
5668: vakningen av det handredskapsfiske som sker i Många gånger är såväl myndigheter som edsvur-
5669: kraft av den länsvisa spöfiskeavgiften har helt na fiskeövervakare närvarande vid övervak-
5670: nyligen fogats till fiskelagen genom en ändring av ningstillfållet. Sålunda torde ingen som inte be-
5671: denna. talt den länsvisa spöfiskeavgiften och råkat ut för
5672: en kontroll klara sig undan påföljder.
5673:
5674: Helsingfors den 11 juni 1997
5675:
5676: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
5677: KK 573/1997 vp
5678:
5679: Kirjallinen kysymys 573
5680:
5681:
5682:
5683:
5684: Jukka Vihriälä /kesk ym.: Kaksikielisen teknisen tiedekunnan pe-
5685: rustamisesta Vaasan yliopistoon
5686:
5687:
5688: Eduskunnan Puhemiehelle
5689:
5690: Kaksikielinen tekninen tiedekunta Vaasan yli- Vaasassa toimivat suuryritykset ABB ja Wärt-
5691: opistossa vastaisi olemassa olevaa koulutustar- silä Diesel pitävät teknistä tiedekuntaa välttä-
5692: vetta ja vahvistaisi koko alueen taloudellista ke- mättömänä, sillä ne osallistuvat jo nyt alueella
5693: hitystä tutkimuksen ympärille syntyvän yritys- annettavan teknisen koulutuksen kustannusten
5694: elämän myötä. Fyysiset puitteet tiedekunnalle kattamiseen. Vaasaan on jo syntynyt yrityksiä,
5695: löytyvät Palosaaren campusalueelta, Vaasan yli- jotka hyödyntävät tuotekehityksessään suoma-
5696: opiston tilojen, Tecnobothnian ja yrityskeskuk- laisen infrastruktuurin kehittyneisyyttä. Esi-
5697: sen muodostamasta kokonaisuudesta. Tekninen merkkinä voidaan mainita Ericssonin tytäryhtiö,
5698: tiedekunta voisi hyödyntää jo olemassa olevaa Wasalab, joka tekee tutkimusta mm. ISDM-yh-
5699: osaamista teknisen viestinnän ja atk:n alalla, sillä teyksien hyödyntämisestä yliopisto-opiskelijoi-
5700: Vaasan yliopiston viestintätieteiden ja tietotek- den keskuudessa. Kaksikielisyyttä puoltaa se,
5701: niikan koulutus on korkeatasoista. Vaasan yli- että Vaasa on Suomessa ainoa yliopistokaupun-
5702: opistossa nykyisin annettava tuotantotalouden ki, jossa kaksikielisyys toimii myös käytännössä.
5703: ja sähkötekniikan koulutus on uuden tiedekun- Ruotsinkielinen teknisen alan koulutus ei ole
5704: nan perusta. Yhteistyössä alueen elinkeinoelä- maassamme tällä hetkellä kovin laajaa, joten
5705: män kanssa voidaan koulutustarjontaa laajentaa uusi tiedekunta voisi tarjonnanaan täyttää kou-
5706: esimerkiksi konetekniikan koulutusohjelmalla. lutustyhjiön. Opetusministeriökin on kehottanut
5707: Tutkintoyhteistyö Uumajan yliopiston kanssa yliopistoja panostamaan kaksikielisyyteen. EU
5708: on pitkään ollut houkutteleva kehityssuunta tukee jatkossa hankkeita, jotka edistävät integ-
5709: Vaasan yliopistolle. Uumajan yliopisto on suuri raatiota koulutuksen ja kulttuurin osalta yli kan-
5710: ja sen koulutustarjonta runsas. Kaivattua kan- sallisvaltioiden rajojen.
5711: sainvälisyyttä voidaan lisätä esimerkiksi raken- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5712: tamalla koulutusohjelmia, jotka pohjautuvat jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5713: sekä Vaasassa että Uumajassa suoritettaviin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5714: opintokokonaisuuksiin. Esteenä yhteistyön ke- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5715: hittymiselle ovat kuitenkin olleet sekä kieli- että
5716: oletettavasti yksiköiden kokoerot. Vaasalla ei ole Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5717: ollut Uumajalle riittävästi tarjottavaa, jotta kou- ryhtyä kaksikielisen teknisen tiedekun-
5718: lutus- ja tutkimusyhteistyö olisi voinut käynnis- nan perustamiseksi Vaasan yliopistoon?
5719: tyä toden teolla. Kaksikielinen tekninen tiede-
5720: kunta edistäisi laajan koulutusyhteistyön synty-
5721: mistä.
5722:
5723: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
5724:
5725: Jukka Vihriälä /kesk Heikki Koskinen /kok Aulis Ranta-Muotio /kesk
5726: Anneli Jäätteenmäki /kesk Raimo Vistbacka /ps Jarmo Wahlström /vas
5727:
5728:
5729:
5730:
5731: 279001
5732: 2 KK 573/1997 vp
5733:
5734:
5735:
5736:
5737: Eduskunnan Puhemiehelle
5738:
5739: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa opiston ja Teknillisen korkeakoulun sekä Turun
5740: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, yliopiston ja Åbo Akademin kesken. Lisäksi
5741: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen alueellista koulutustarjontaa on tehostettu jär-
5742: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih- jestämällä Tampereen teknillisen korkeakoulun
5743: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen toimesta diplomi-insinöörikoulutusta Porissa ja
5744: n:o 573: Oulun yliopiston toimesta Raahessa.
5745: Alueellista koulutustarjontaa ja työelämän
5746: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tarpeita Vaasan alueella palvelee myös kaksikie-
5747: ryhtyä kaksikielisen teknisen tiedekun- linen Vaasan va. ammattikorkeakoulu, jossa on
5748: nan perustamiseksi Vaasan yliopistoon? useita suomen- ja englanninkielisiä tekniikan
5749: alan koulutusohjelmia ja ruotsinkielinen infor-
5750: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- maatiotekniikan koulutusohjelma. Ruotsinkie-
5751: vasti seuraavaa: listä teknillisen alan koulutusta useilla tekniikan
5752: aloilla tarjoaa 1.8.1997 vakinaistuva Svenska yr-
5753: Yliopistolaitoksessa toteutetaan parhaillaan keshögskolan.
5754: rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjel- Ruotsinkielisestä teknillistieteellisen koulu-
5755: maa, jonka tavoitteena on yliopistolaitoksen toi- tusalan yliopistokoulutuksesta vastaavat ruot-
5756: minnan tehokkuuden ja taloudellisuuden paran- sinkielinen Abo Akademin kemiallis-teknillinen
5757: taminen. Tutkimuksen ja koulutuksen järjestä- tiedekunta ja kaksikielinen Teknillinen korkea-
5758: minen riittävän suurissa yksiköissä tarjoaa tutki- koulu. Vaasan yliopiston, Teknillisen korkea-
5759: mukselle ja koulutukselle riittävän monipuolisen koulun ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä
5760: toimintaympäristön ja turvaa toiminnan laatua. on mahdollista kehittää nykyistä paremmin
5761: Alueelliset koulutustarpeet voidaan tällaises- myös ruotsinkielistä väestönosaa palvelevaksi,
5762: sa toimintakentässä hoitaa verkostoitumista ke- mikäli se nähdään tarpeelliseksi. Toimintaval-
5763: hittämällä. Näin toimintoja voidaan järkevästi tuus asiassa on ao. korkeakouluilla.
5764: kehittää ja laajentaa, mutta samalla ei edellytetä Hallitus katsoo, että tässä vaiheessa ei ole riit-
5765: ainakaan välittömästi mittavia investointeja. tävästi perusteluja kaksikielisen teknillisen tiede-
5766: Teknillistieteellisellä koulutusalalla tällaisia toi- kunnan perustamiseksi Vaasaan, vaan koulutus-
5767: mivia yhteistyömuotoja on mm. Vaasan yliopis- ta tulisi kehittää nykyisten koulutusvastuiden
5768: ton ja Teknillisen korkeakoulun, Jyväskylän yli- puitteissa.
5769:
5770: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1997
5771:
5772: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
5773: KK 537/1997 vp 3
5774:
5775:
5776:
5777:
5778: Tili Riksdagens Talman
5779:
5780: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen samt Åbo universitet och Åbo Akademi. Det
5781: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande regionala utbildningsutbudet har dessutom ef-
5782: medlem av statsrådet översänt följande av riks- fektiverats genom den diplomingenjörsutbild-
5783: dagsman Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade ning som Tammerforstekniska högskola ordnar
5784: spörsmål nr 573: i Björneborg och som Uleåborgs universitet ord-
5785: nar i Brahestad.
5786: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- Det regionala utbildningsutbudet och arbets-
5787: ta för att inrätta en tvåspråkig teknisk livets behov i Vasaregionen betjänas också a v den
5788: fakultet vid Vasa universitet? tvåspråkiga Vasa temporära yrkeshögskola, där
5789: det finns flera finsk- och engelskspråkiga teknis-
5790: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ka utbildningsprogram och ett svenskspråkigt
5791: anföra följande: utbildningsprogram i informationsteknik.
5792: Svenskspråkig teknisk utbildning på flera teknis-
5793: lnom universitetsväsendet genomförs som ka områden tillhandahålls av Svenska yrkeshög-
5794: bäst ett åtgärdsprogram för strukturell utveck- skolan, som blir ordinarie 1.8.1997.
5795: ling, vars mål är att förbättra verksamhetens Kemisk-tekniska fakulteten vid Åbo Akade-
5796: effektivetet och resurshushållningen inom uni- mi, som är svenskspråkig, och Tekniska högsko-
5797: versitetsväsendet. Att forskning och utbildning lan, som är tvåspråkig, svarar för universitetsut-
5798: ordnas i tillräckligt stora enheter medför att den bildningen på svenska på det tekniskvetenskapli-
5799: omgivande miljön är tillräckligt mångsidig med ga utbildningsområdet. Samarbetet mellan Vasa
5800: tanke på forskningen och utbildningen och att universitet, Tekniska högskolan och yrkeshög-
5801: kvaliteten på verksamheten kan garanteras. skolorna kan ytterligare utvecklas så att det bätt-
5802: De regionala behoven av utbildning kan på ett re betjänar också den svenskspråkiga befolk-
5803: sådant verksamhetsfålt skötas genom utvecklad ningen om detta anses behövligt. Befogenheterna
5804: nätverksbildning. På så sätt kan funktionerna när det gäller sådan verksamhet innehas av hög-
5805: utvecklas och utvidgas på ett förnuftigt sätt sam- skolorna i fråga.
5806: tidigt som det åtminstone inte omedelbart förut- Regeringen anser att det i detta skede inte
5807: sätts omfattande investeringar. På det teknisk- föreligger tillräckliga skäl för att inrätta en två-
5808: vetenskapliga utbildningsområdet existerar så- språkig fakultet i Vasa. 1 stället bör utbildningen
5809: dana välfungerande samarbetsformer bl.a. mel- utvecklas inom ramen för nuvarande utbild-
5810: lan Vasa universitet och Tekniska högskolan, ningsansvar.
5811: Jyväskylä universitet och Tekniska högskolan
5812:
5813: Helsingfors den 12 juni 1997
5814:
5815: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
5816: KK 574/1997 vp
5817:
5818: Kirjallinen kysymys 574
5819:
5820:
5821:
5822:
5823: Marjaana Koskinen /sd ym.: Toimenpiteistä koiraverolain kumoa-
5824: miseksi
5825:
5826:
5827: Eduskunnan Puhemiehelle
5828:
5829: Koiravero on historiallinen jäänne. Suomessa peritä lainkaan, joten koirankasvattajat ja -omis-
5830: ensimmamen koiraveroasetus hyväksyttiin tajat ovat erilaisessa asemassa asuinkuntansa
5831: vuonna 1878 ja vero käytettiin ensisijaisesti va- mukaan.
5832: hingonkorvauksiin kotieläimistä, jotka olivat Koiraverosta ei juurikaan kunnille/kaupun-
5833: joutuneet vesikauhun uhreiksi. geille synny verotuloja, koska byrokratiakustan-
5834: Nykyaikana koiraveron perimiselle ei ole ole- nukset ovat yleensä korkeammat kuin koirave-
5835: massa todellisia perusteita, ja veron tuotto menee rosta saatava tuotto ja myös koiraveron valvon-
5836: kunnan yleiseen kassaan. Koiravero on myös tatoimenpiteet maksavat.
5837: sikäli kummajainen, että esimerkiksi muilta lem- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5838: mikkieläimiltä, kuten kissoilta, jyrsijöiltä, mate- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5839: lijoilta, linnuilta ja kaloilta, ei veroa peritä. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5840: Kunnilla on mahdollisuus päättää koiraveron jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5841: perimisestä tai perimättä jättämisestä, ja koira-
5842: veron suuruus voi olla korkeintaan 300 mk/koi- Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
5843: ra/vuosi. Vuodesta 1991lähtien kunnat ovat voi- nöllisiin toimenpiteisiin, jotta laki koira-
5844: neet itse päättää, peritäänkö niiden alueella koi- verosta kumotaan, koska koiranomista-
5845: raveroa vai ei. Monet koirankasvattajat ovat ol- jat ja -kasvattajat ovat erilaisessa asemas-
5846: leet ihmeissään esim. Helsingissä ja Porissa suu- sa asuinkunnasta riippuen ja koska mui-
5847: rehkoista koiraveromaksuista. Esim. porilais- takaan lemmikkieläimiä ei veroteta ja
5848: kasvattaja maksaa viidestä koirasta veroa vuo- koiraveron perimisestä on suuremmat
5849: dessa 1 500 mk. Koiraveron määrä vaihtelee kustannukset kuin siitä saatava tuotto?
5850: kunnittainja on myös kuntia, joissa koiraveroa ei
5851: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1997
5852:
5853: Marjaana Koskinen /sd Pirkko Peltomo /sd
5854:
5855:
5856:
5857:
5858: 279001
5859: 2 KK 574/1997 vp
5860:
5861:
5862:
5863:
5864: Eduskunnan Puhemiehelle
5865:
5866: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa leenkin tarkoituksenmukaisena. Näissä kunnissa
5867: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, on ilmeisesti laskettu, että veron tuotto on veron-
5868: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kantokustannuksiin nähden riittävän hyvä.
5869: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana Vuosikymmenen alussa toteutetun muutok-
5870: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- sen jälkeen valtiovarainministeriöön ei ole juuri-
5871: myksen n:o 574: kaan kantautunut koiraveroa koskevia kielteisiä
5872: kommentteja. Tästä voi päätellä, että järjestel-
5873: Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän- mään ollaan suhteellisen tyytyväisiä. Koirankas-
5874: nöllisiin toimenpiteisiin, jotta laki koira- vattajat yleensä kannattavat koiraveroa, koska
5875: verosta kumotaan, koska koiranomista- vero on omiaan estämään hätiköityjä koiranhan-
5876: jat ja -kasvattajat ovat erilaisessa asemas- kintapäätöksiä ja vähentämään koirien joutu-
5877: sa asuinkunnasta riippuen ja koska mui- mista huonoihin oloihin. Tällä perusteella valtio-
5878: takaan lemmikkieläimiä ei veroteta ja varainministeriölle on tehty aloitteita veron laa-
5879: koiraveron perimisestä on suuremmat jentamiseksi myös muihin lemmikkieläimiin,
5880: kustannukset kuin siitä saatava tuotto? varsinkin kissoihin. Nämä on kuitenkin torjuttu
5881: verovalvontaan liittyvien hankaluuksien vuoksi.
5882: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Tosiasiassa koiraveroakaan ei pystytä kovin hy-
5883: vasti seuraavaa: vin valvomaan.
5884: Näillä näkymin koiraverolakia ei olla muutta-
5885: Koiraverolakia (590/1979) muutettiin vuodes- massa, koska nykytilaa eli kuntien omaa harkin-
5886: ta 1991 alkaen siten, että kunnat ovat voineet itse tavaltaa asiassa voidaan pitää tyydyttävänä.
5887: päättää koiraveron kantamisesta samoin kuin Myöskään veron suuruuden vaihtelun ei voida
5888: sen määrästä lain asettaman 300 markan vuotui- katsoa erityisesti Ioukkaavan kansalaisten yh-
5889: sen enimmäismäärän rajoissa. Monet kunnat denvertaista asemaa, vaihtelevaihan myös muut
5890: ovat verosta luopuneet, mutta varsinkin useissa kunnallisverot eli kuntien tulovero ja kiinteistö-
5891: kaupungeissa veron kantamista on pidetty edel- vero suuruudeltaan eri kunnissa.
5892:
5893: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
5894: Ministeri Arja Alho
5895: KK 574/1997 vp 3
5896:
5897:
5898:
5899:
5900: Tili Riksdagens Talman
5901:
5902: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- tillräckligt bra i jämförelse med skatteuppbörds-
5903: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- kostnaderna.
5904: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- Efter den ändring som gjordes i lagen om
5905: man Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade hundskatt i början av årtiondet har finansminis-
5906: spörsmål nr 574: teriet just inte hört negativa kommentarer om
5907: hundskatten. På basis a v det här kan man dra den
5908: Ämnar Regeringen vidta åtgärder be- slutsatsen att hundägarna är relativt nöjda med
5909: träffande lagstiftningen, så att lagen om systemet. I allmänhet understöder hunduppfö-
5910: hundskatt upphävs, eftersom hundägar- darna hundskatten, eftersom den är ägnad att
5911: nas och hunduppfödarnas ställning är förhindra att förhastade beslut fattas om an-
5912: olika beroende på den kommun de är skaffning av hund och att minska möjligheterna
5913: bosatta i och eftersom inte heller andra att hundar hamnar i dåliga förhållanden. Utgå-
5914: sällskapsdjur beskattas och kostnaderna ende från det här har finansministeriet tagit emot
5915: för uppbörden av hundskatt är större än förslag om att uppbörden av hundskatt kunde
5916: intäkterna? byggas ut tili att omfatta också andra sällskaps-
5917: djur, främst katter. Förslagen har ändå avböjts
5918: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt på grund av svårigheter i skattekontrollen. I själ-
5919: anföra följande: va verket kan inte heller uppbörden av hundskatt
5920: kontrolleras speciellt bra.
5921: Lagen om hundskatt (590/1979) ändrades Som det nu ser ut har man inte för avsikt att
5922: fr.o.m. 1991 så att kommunerna själva har kun- ändra lagen om hundskatt, eftersom nuläget,
5923: nat bes1uta om uppbörden av hundskatt och lika- dvs. kommunernas egen prövningsrätt i saken,
5924: så om dess belopp, vilket enligt lag inte får över- kan anses vara nöjaktig. Eventuella variationer i
5925: skrida 300 mark per år. Många kommuner har hundskattens storlek kan inte nämnvärt anses
5926: avstått från att uppbära hundskatt, meni synner- kränka medborgarnas jämlika ställning, också
5927: het i flera städer har uppbörden ansetts vara nu varierar ju de övriga kommunalskatterna,
5928: ändamålsenlig. I de här kommunerna har man dvs. kommunernas inkomstskatt och fastighets-
5929: uppenbarligen räknat ut att skatteintäkterna är skatten, i storlek beroende på kommun.
5930:
5931: Helsingfors den 13 juni 1997
5932: Minister Arja Alho
5933: KK 575/1997 vp
5934:
5935: Kirjallinen kysymys 575
5936:
5937:
5938:
5939:
5940: Klaus Bremer /r: Alkoholin vaikutusten vähentämisestä tieliiken-
5941: teessä
5942:
5943:
5944: Eduskunnan Puhemiehelle
5945:
5946: Osallistuminen alkoholin vaikutuksen alaise- tapa - on karannut poliisin käsistä. Tuskin on
5947: na tieliikenteeseen on kuolemansynti. Pieninkin mahdollista tehdä l 000 km:n ajomatkaa ilman,
5948: alkoholimäärä-jo huomattavasti alle tieliiken- että osuu poliisin nopeusvalvontaan. Alkometri-
5949: teessä sallittujen promillemäärien - vaikuttaa puhallukseen joutumisen todennäköisyys on sii-
5950: haitallisesti henkilön täsmäsuorituksiin. Tämä hen verrattuna olematon! Poliisi kiistatta kerää
5951: koskee liikenteen kaikkia osapuolia jalankulki- valtiolle mahtavasti enemmän rahaa nopeusval-
5952: jasta autoilijaan. vonnallaan, mutta seurauksiin nähden poliisin
5953: Ilmaliikenteessä on alkoholin vaikutuksen nopeusvalvonnan määrä on alkoholivalvonnan
5954: osalta voimassa 0-promilleraja maailmanlaajui- tarkoituksenmukaisuuteen verrattuna mieletön.
5955: sesti- vaikka lentäjien terveydentilaa valvotaan Uunituore Uudenmaan tiepiirin asiakaskyse-
5956: äärimmäisen tarkasti, liikenne on lennonjohdon ly, jossa haastateltiin yli 800:aa tienkäyttäjää, yli
5957: jatkuvan valvonnan alaisena, lähelle tulevaa saa- 85% haastatelluista toivoi lisää voimavaroja rat-
5958: ti vastaan tulevaa liikennettä ei käytännössä ole, tijuoppojen etsimiseen. Todellisuudessa tutki-
5959: liikenneruuhkia ja jonoja ei ole siten kuin tielii- mustulos todistanee tienkäyttäjien toivovan, että
5960: kenteessä, ei liioin liikennevirran keskellä pouk- alkoholivalvontaa tulisi laajentaa kaikkiin lii-
5961: koilevia jalankulkijoita, lapsia, pyöräilijöitä, rul- kenneturvallisuuteen vaikuttaviin tienkäyttäjä-
5962: laluistelijoita, mopoilijoita jne. ryhmiin.
5963: Alkoholilla ei pitäisi olla mitään tekemistä tie- Kun maassamme käytetään miljoonia mark-
5964: liikenteessä. Silti jokainen tietää, että sitä on vielä koja kansan yhteisiä varoja pääasiaan, joka on
5965: moninkertaisesti enemmän kuin rattijuopumus- tieliikenteen turvallisuuden parantaminen, esi-
5966: tilastot kertovat. Alkoholin paljastetut ja vielä tän edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5967: enemmän paljastamattomat tuhot liikenteessäm- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten kunnioitta-
5968: me ovat aiheuttaneet, ja aiheuttavat, mittaamat- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
5969: tomasti aineellisia ja aineettornia vahinkoja. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
5970: Yli kaksi miljoonaa kilometriä pitkälle autoi-
5971: lu-uralleni Suomessa mahtuu vain kaksi poliisin Mitä Hallitus aikoo tehdä alkoholin
5972: alkometripuhallusta! Samantapaiset kokemuk- haitallisten vaikutusten poistamiseksi tie-
5973: set ovat tieliikenteessämme vallitsevia. Poliisim- liikenteestämme ja siihen tähtäävän val-
5974: me kehuu puhallustilastoillaan, mutta toteutuk- vonnan lisäämiseksi tavoitteen saavutta-
5975: sen tarkoituksenmukaisuus - aika, paikka ja misen edellyttävällä määrällä?
5976:
5977: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1997
5978:
5979: Klaus Bremer /r
5980:
5981:
5982:
5983:
5984: 279001
5985: 2 KK 575/1997 vp
5986:
5987:
5988:
5989:
5990: Eduskunnan Puhemiehelle
5991:
5992: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kein toimintamuoto on kuitenkin rattijuoppojen
5993: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kiinnijoutumisriskin lisääminen liikennevalvon-
5994: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nalla. Moottoriajoneuvojen kuljettajien puhal-
5995: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre- luskokeita suoritetaan vuosittain noin 1,4 mil-
5996: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o joonaa. Liikennejuopumusvalvonta on osa polii-
5997: 575: sin perusvalvontaa. Huomattava osa rattijuopu-
5998: mustapauksista paljastuu muun liikennevalvon-
5999: Mitä Hallitus aikoo tehdä alkoholin nan yhteydessä. Tämän vuoksi nopeus- ja ajota-
6000: haitallisten vaikutusten poistamiseksi tie- pavalvontaa ja rattijuopumusvalvontaa ei pidä
6001: liikenteestämme ja siihen tähtäävän val- nähdä toistensa vastakohtina. Molempien ta-
6002: vonnan lisäämiseksi tavoitteen saavutta- voitteena on vähentää kuljettajien riskikäyttäy-
6003: misen edellyttämällä määrällä? tymistä ja estää onnettomuuksia.
6004: Poliisi järjestää vuosittain useita valtakunnal-
6005: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lisia ja alueellisia liikennejuopumusvalvonta-
6006: vasti seuraavaa: iskuja, joiden tuloksista tiedotetaan aktiivisesti
6007: tiedotusvälineissä. Myös paikallispoliisin toi-
6008: Rattijuoppojen osuus liikennevirrassa on vuo- mintasuunnitelmissa liikennejuopumusvalvonta
6009: sittain suoritettujen tutkimusten mukaan vähen- ja tehoiskut ovat tärkeä osa poliisipiirin liikenne-
6010: tynyt vuodesta 1979 vuoteen 1996 alle puoleen eli turvallisuustyötä. Paikallistasolla tehdään yhä
6011: 0,50 prosentista 0,18 prosenttiin. Myös vuosit- enemmän ongelmakeskeistä sidosryhmäyhteis-
6012: tain kiinnijääneiden rattijuoppojen määrä on työtä poliisin, sosiaali- ja terveystoimen, koulu-
6013: laskenut 1990-luvulla noin 30 OOO:sta noin laitoksen ja järjestöjen kesken alkoholihaittojen
6014: 21 OOO:een. Lisäämispyrkimyksistä huolimatta vähentämiseksi ja sen kautta liikenneraittiuden
6015: poliisin suorittaman liikennevalvonnan määrä edistämiseksi.
6016: on alentunut viiden viimeksi kuluneen vuoden Liikennejuopumuksen vähentäminen on yhte-
6017: aikana tuntuvasti. Seurantatietojen mukaan po- nä painopistealueena liikenneturvallisuusasiain
6018: liisin liikenneturvallisuustyön osuus poliisitoi- neuvottelukunnan suosituksessa "Liikennetur-
6019: men kustannuksista on alentunut tuona aikana vallisuussuunnitelma 1997-2000". Se sisältyy
6020: 368 miljoonasta 314 miljoonaan markkaan. myös valtioneuvoston periaatepäätökseen tielii-
6021: Rattijuopumustilanteen myönteisestä kehi- kenteen turvallisuuden parantamiseksi (luonnos
6022: tyksestä huolimatta liikennejuopumus on edel- 29.5.1997). Periaatepäätöksen keinovalikoi-
6023: leen merkittävä riskitekijä liikenteessä. Liikenne- maan sisältyvät ongelmapaikkoihin ja aikoihin
6024: vahinkojen tutkijalautakuntien vuonna 1996 tut- painotettavan liikennejuopumusvalvonnan li-
6025: kimista 241 henkilön kuolemaan johtaneesta säksi myös erilaiset sosiaali- ja terveyspoliittiset
6026: moottoriajoneuvojen onnettomuudesta alkoho- keinot, muun muassa hoitoonohjaus ja riskiryh-
6027: litapauksia oli 62 eli 26 prosenttia. miin kohdistettu valistus. Mahdollisuuksista
6028: Poliisin liikenneturvallisuustyön keskeisiä ta- toistuvasti rattijuopumukseen syyllistyneiden
6029: voitteita on jo kauan ollut liikennejuopumuksen päihtyneenä ajon estämiseen ajoneuvoon asen-
6030: vähentäminen. Poliisi pyrkii vaikuttamaan ih- nettavien teknisten laitteiden avulla tehdään sel-
6031: misten asenteisiin valvonnan keinoin ja tekemäl- vitys.
6032: lä liikenneraittiutta edistävää valistustyötä. Tär-
6033:
6034: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
6035:
6036: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
6037: KK 575/1997 vp 3
6038:
6039:
6040:
6041:
6042: Tili Riksdagens Talman
6043:
6044: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ning öka risken att åka fast. Årligen utförs ca 1,4
6045: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande milj_9ner utandningsprov för motorfordonsföra-
6046: medlem av statsrådet översänt följande av riks- re. Overvakningen av trafikfylleri utgör en del av
6047: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål polisens grundläggande övervakning. En stor del
6048: nr 575: av rattfylleristerna åker fast i samband med all-
6049: män trafikövervakning. Därför bör man inte
6050: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- anse att hastighets- och körövervakning å ena
6051: ta för att eliminera de skadliga verkning- sidan samt övervakning av rattfylleri å andra
6052: arna av alkohoi i vägtrafiken och för att sidan är varandras motpoler. Båda formerna av
6053: utöka övervakningen i detta syfte så att övervakning syftar tili att minska förarnas risk-
6054: målet kan uppnås? beteende och förebygga o1yckor.
6055: Polisen ordnar årligen många riksomfattande
6056: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt och regiona1a effektiverade kontroller för att
6057: anföra följande: upptäcka trafikfylleri och informerar aktivt i
6058: medierna om resu1taten. Övervakning av trafik-
6059: Enligt årligen utf6rda undersökningar har an- fylleri och effektiverade kontroller ingår även i
6060: delen rattfyllerister i trafiken minskat med hälf- lokalpo1isens verksamhetsplaner och utgör en
6061: ten, dvs. från 0,50% till 0,18 %, från 1979 tili viktig del av det trafiksäkerhetsarbete som utförs
6062: 1996. Anta1et rattfyllerister som åker fast årligen inom polisdistrikten. På det 1okala planet utf6rs
6063: har också minskat under 1990-talet från ca 30 000 alltmer problemcentrerat samarbete mellan poli-
6064: tili ca 21 000. Trots att man strä vat efter att utöka sen, socia1- och hälsovårdsväsendet, sko1väsen-
6065: polisens trafikövervakning har den minskat be- det och o1ika organisationer för att minska på
6066: tydligt under de senaste fem åren. Uppfö1jnings- a1koho1ens skadeverkningar och därigenom
6067: uppgifter ger vid handen att den andel av kostna- främja trafiknykterheten.
6068: derna för po1isväsendet som används för po1isens En minskning av trafikfylleriet är ett av de
6069: trafiksäkerhetsarbete under nämnda tid har områden som prioriteras i trafiksäkerhetsdelega-
6070: minskat från 368 milj. till314 milj. mk. tionens rekommendation, Trafiksäkerhetsp1an
6071: Ä ven om utveck1ingen har varit positiv utgör för åren 1997-2000. Den ingår också i statsrå-
6072: trafikfylleri fortfarande en stor riskfaktor i trafi- dets principbes1ut som gäller förbättrande av
6073: ken. Av de 241 dödso1yckor med motorfordon vägtrafiksäkerheten (utkast 29.5.1997). 1 prin-
6074: som inträffade 1996 och som trafikhaverikom- cipbes1utet f6res1ås åtgärder i form av sådan
6075: missionen undersökte hade alkoho1en andel i 62 övervakning av trafikfylleri där tyngdpunkten
6076: av olyckorna, vi1ket utgör 26 %. läggs på problematiska platser och tider men
6077: Ett av de viktigaste syftena med po1isens tra- också o1åka socia1- och hä1sopolitiska åtgärder,
6078: fiksäkerhetsarbete har redan en 1ängre tid varit bl.a. vårdhänvisning och upplysning för olika
6079: att minska på trafikfylleriet. Polisen strävar efter riskgrupper. Det pågår en utredning a v möjlighe-
6080: att påverka människors inställning med hjälp av ten att med hjä1p av teknisk apparatur i bilen
6081: övervakning och sådan upplysning som främjar förhindra att sådana personer som upprepade
6082: trafiknykterheten. Den viktigaste verksamhets- gånger har gjort sig skyldiga till rattfylleri kör bil
6083: formen är dock att med hjälp av trafikövervak- i berusat tillstånd.
6084:
6085: Helsingforsden 10 juni 1997
6086:
6087: lnrikesminister Jan-Erik Enestam
6088: KK 576/1997 vp
6089:
6090: Kirjallinen kysymys 576
6091:
6092:
6093:
6094:
6095: Erkki Pulliainen /vihr: Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta
6096:
6097:
6098:
6099: Eduskunnan Puhemiehelle
6100:
6101: Tuoreiden tietojen mukaan tänä vuonna muo- Tilanteelle on tehtävä kahdessa mielessä jo-
6102: dostuu noin 7 milj. kuutiometrin ylitarjonta kui- tain. Ensinnäkin kaava-alueet on saatava lain
6103: tupuusta. Osa tästä puumäärästä on jo hakattu ja piiriin (nythän tuhotaan taajamien mäntyjen
6104: varastoitu kuorellisena ja suojaamattomana tei- muodostama maisema) ja toiseksi viranomais-
6105: den varsille. Ytimennävertäjät ovat jo parveilleet valvontaan on kiinnitettävä ~rityistä huomiota.
6106: ja iskeytyneet tähän puuainekseen, erityisesti Kuorellisen puun varastot on kuorittava ensi ti-
6107: mäntyihin. Kun uusi sukupolvi tulee loppukesäs- lassa.
6108: tä, se nousee mäntyjen latvoihin ja porautuu nii- Maa- ja metsätalousministeriö on tässä avain-
6109: den versoihin. Tästä puolestaan seuraa näiden asemassa.
6110: versojen putoaminen maahan ja puun yhteyttä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6111: vän pinta-alan huomattava pienentyminen. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6112: Tämä taas alentaa puuaineksen kasvua. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6113: Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6114: annettu laki, ns. "ötökkälaki", on tarkoitettu
6115: estämään sellainen tilanne, joka on nyt metsäalu- Mihin erityisiin toimiin maa- ja metsä-
6116: eille muodostunut. Maa- ja metsätalousministe- talousministeri ryhtyy metsän hyönteis-
6117: riön metsäosasto on tulkinnut lakia niin, että ja sienituhojen torjunnasta annetun lain
6118: kaavan mukaiset puistot ja tontit eivät ole puun- velvoitteiden toteuttamiseksi liittyen eri-
6119: tuotantoalueita,joita silmällä pitäen sen mielestä tyisesti kuorellisen mäntypuutavaran va-
6120: ko. laki on säädetty. Nyt mm. Rovaniemen Kor- rastointiin kesällä 1997 ja muutoinkin ko.
6121: kalovaarassa metsäyhtiöt ovat tehneet puuvaras- lain saattamiseksi nykytilanteen tarpeita
6122: ton kaava-alueelle kiertääkseen lain velvoitteen. vastaavaksi?
6123:
6124: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1997
6125: Erkki Pulliainen /vihr
6126:
6127:
6128:
6129:
6130: 279001
6131: 2 KK 576/1997 vp
6132:
6133:
6134:
6135:
6136: Eduskunnan Puhemiehelle
6137:
6138: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa alueella. Tarkastus ajoitetaan siten, että se koh-
6139: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, distuu nimenomaan mäntypuutavaran varas-
6140: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tointiin. Kaikkien metsäkeskusten edellytetään
6141: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- lisäksi tiedottavan alueellaan havupuutavaran
6142: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o kesäaikaista varastointia koskevista määräyksis-
6143: 576: tä ja ryhtyvän tarvittaviin toimenpiteisiin havait-
6144: tujen laiminlyöntien korjaamiseksi.
6145: Mihin erityisiin toimiin maa- ja metsä- Kysymyksessä esitetään lain soveltamisalaa
6146: talousministeri ryhtyy metsän hyönteis- tarkennettavaksi niin, että myös kaava-alueet
6147: ja sienituhojen torjunnasta annetun lain tulisivat tämän lain piiriin. Tässä yhteydessä on
6148: velvoitteiden toteuttamiseksi liittyen eri- viitattu maa- ja metsätalousministeriön metsä-
6149: tyisesti kuorellisen mäntypuutavaran va- osaston Lapin metsäkeskukselle antamaan lau-
6150: rastointiin kesällä 1997 ja muutoinkin ko. suntoon (Dnro 5773/00/96) koskien lain sovelta-
6151: lain saattamiseksi nykytilanteen tarpeita misalaa. Metsäosasto on siinä katsonut, että ha-
6152: vastaavaksi? vupuutavaran pysyvistä varastoista leviävien
6153: hyönteisten aiheuttamat vahingot kaava-aluei-
6154: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- den puistoissa ja tonteilla kasvaville puille kuu-
6155: vasti seuraavaa: luisivat lähinnä naapuruussuhteita ja vahingon-
6156: korvausta koskevien säännösten piiriin.
6157: Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjuntaa Kysymyksessä esitetty väite, että metsäyhtiöt
6158: koskevan lain (263/1991) ja sen nojalla annettu- olisivat mm. Rovaniemen Korkalavaarassa si-
6159: jen säädösten noudattamista valvovat metsäkes- joittaneet puutavaravaraston kaava-alueelle
6160: kukset. Pääpaino valvonnassa on kuorellisen ha- kiertääkseen lain velvoitteita, ei voine pitää paik-
6161: vupuutavaran metsävarastointia koskevien mää- kaansa. Ministeriön saamien tietojen mukaan
6162: räysten noudattamisessa. puutavaran varastointi kyseisellä alueella on
6163: Lain noudattamista valvotaan sekä metsäkes- aloitettu jo 1970-luvulla, kun sen sijaan metsän
6164: kusten muun toiminnan maastokäyntien yhtey- hyönteis- ja sienituhojen torjuntaa koskeva laki
6165: dessä että erillisten varastointitarkastusten avul- tuli voimaan vasta 1. 7.1991.
6166: la. Vuonna 1992 tällainen otantaan perustuva Ministeriön käsityksen mukaan lain sovelta-
6167: tarkastus tehtiin koko maan kattavanaja vuonna misalaa koskevat säännökset ovat nykymuodos-
6168: 1993 neljän metsälautakunnan alueella. Viimeksi saan jossain määrin tulkinnanvaraiset. Ministe-
6169: mainitun tuloksia täydennettiin muille metsälau- riö onkin jo alustavasti selvittänyt sekä lain so-
6170: takunnille tehdyllä kyselyllä. Vuonna 1996 maa- veltamisalan että sen muiden säännösten tarkis-
6171: ja metsätalousministeriö selvitti metsäkeskuksil- tamistarvetta. Tarkoitus on, että asiaa koskeva
6172: le suunnatun kyselyn avulla metsän hyönteis- ja hallituksen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle
6173: sienituhojen torjuntaa koskevien määräysten tulevan syksyn kuluessa.
6174: noudattamista. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo edellä
6175: Tänä vuonna tehdään maa- ja metsätalousmi- esitettyyn viitaten, ettei kysymys tässä vaiheessa
6176: nisteriön ohjeiden mukaan puutavaran varas- anna sen taholta aihetta enempiin toimenpitei-
6177: toinnin otantatarkastus neljän metsäkeskuksen siin.
6178:
6179: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 199~
6180:
6181: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
6182: KK 576/1997 vp 3
6183:
6184:
6185:
6186:
6187: Tili Riksdagens Talman
6188:
6189: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- att gälla lagringen av tallvirke. Dessutom förut-
6190: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- sätter man att alla skogscentraler skali sprida
6191: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- information inom sitt område om bestämmelser-
6192: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmå1 nr na i fråga om lagringen av barrträdsvirke som-
6193: 576: martid och att vidta nödvändiga åtgärder för att
6194: rätta tili de försummelser som uppdagats.
6195: Vi1ka särski1da åtgärder ämnar jord- 1 spörsmålet föreslås att lagens tillämpnings-
6196: och skogsbruksministern vidta för att område skall ändras så att också planområden
6197: förp1ikte1serna i 1agen om bekämpning av berörs av denna lag. 1 det här sammanhanget
6198: insekt- och svampskador i skog skall b1i hänvisas tili det utlåtande (Dnr 5773/00/96) som
6199: uppfyllda, speciellt när det gäller 1agring- skogsavdelningen vid jord- och skogsbruksmi-
6200: en av obarkat talivirke under sommaren nisteriet gett Lapplands skogscentral angående
6201: 1997, och för att få lagen att också i övrigt lagens tillämpningsområde. Skogsavdelningen
6202: motsvara dagens behov? har i utlåtandet ansett att det närmast är bestäm-
6203: melserna om grannrelationer och skadestånd
6204: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt som skall tiliämpas på sådana skador på träd i
6205: anföra följande: parker och på tomter inom planområden som
6206: förorsakas av insekter som sprids från perma-
6207: Det är skogscentralerna som övervakar att nenta barrträdsvirkesupplag.
6208: lagen om bekämpning av insekt- och svampska- Det påstående som framförs i spörsmå1et att
6209: dor i skog (263/1991) och de bestämmelser som skogsbolagen bl.a. i Korkalavaara i Rovaniemi
6210: utfårdas med stöd av den iakttas. Huvudsakligen skulie ha placerat ett virkesupplag på ett planom-
6211: övervakar man att bestämmelserna om lagring råde för att kringgå lagens förpliktelser torde inte
6212: av obarkat barrträdsvirke i skogen iakttas. stämma. Enligt de uppgifter som ministeriet fått
6213: Lagens efterlevnad övervakas både vid ter- påbörjades lagringen av virke på nämnda områ-
6214: rängbesök som skogscentralerna gör i anslutning de redan på 1970-talet, medan lagen om bekämp-
6215: till den övriga verksamheten och med hjälp av ning av insekt- och svampskador i skog trädde i
6216: särskilda lagringsinspektioner. År 1992 gjordes kraft först den l juli 1991.
6217: en sådan riksomfattande inspektion genom stick- Ministeriet anser att bestämmelserna om la-
6218: prov och år 1993 på fyra skogsnämnders områ- gens tiliämpningsområde såsom de lyder i dag i
6219: den. Resultaten från den sistnämnda inspektio- viss utsträckning lämnar rum för tolkning. Mi-
6220: nen kompletterades med förfrågningar hos lan- nisteriet har därför preliminärt utrett behovet att
6221: dets övriga skogsnämnder. År 1996 utredde jord- ändra bestämmelserna om lagens tillämpnings-
6222: och skogsbruksministeriet med hjälp av en för- område och också lagens övriga bestämmelser.
6223: frågan som sändes tili skogscentralerna i viiken A vsikten är att regeringens proposition i denna
6224: utsträckning bestämmelserna om bekämpning sak skall kunna avlåtas tili riksdagen under hös-
6225: av insekt- och svampskador i skog iakttas. tens lopp.
6226: 1 år görs i enlighet med jord- och skogsbruks- Jord- och skogsbruksministeriet anser med
6227: ministeriets anvisningar en stickprovsundersök- hänvisning tili det ovan anförda att frågan inte i
6228: ning av virkeslagringen på fyra skogscentralers detta skede ger anledning tili vidare åtgärder från
6229: områden. lnspektionen kommer att företas vid ministeriets sida.
6230: en sådan tidpunkt att den uttryckligen kommer
6231:
6232: Helsingfors den 11 juni 1997
6233:
6234: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
6235: KK 577/1997 vp
6236:
6237: Kirjallinen kysymys 577
6238:
6239:
6240:
6241:
6242: Esa Lahtela /sd ym.: Junaliikenteen turvaamisesta
6243:
6244:
6245:
6246: Eduskunnan Puhemiehelle
6247:
6248: Valtiovarainministeriön ajama joukkoliiken- ta säilytetään valtion ostopalveluiden turvin sil-
6249: teen ostopalveluihin käytettävän liikenneminis- loisessa tasossaan.
6250: teriön määrärahan supistus on johtamassa väis- Ongelma lienee valtiovarainministeriön käsit-
6251: tämättäjunaliikenteen supistuksiin ns. kannatta- tämätön linjaus rinnastaa ostopalvelumäärära-
6252: mattomilla rataosuuksilla. hat yritystukiin, joista tulisi päästä eroon.
6253: Vuodelle 1997 on tämänhetkisten tietojen mu- Tällainen rinnastus leikkaa totaalisestijunalii-
6254: kaan osoitettu 15 miljoonan markan leikkaus kennetarjontaan kiinteästi kuuluneen kansalai-
6255: junaliikenteen ostopalveluihin. Tämä leikkaus sille tarjottavan sosiaalisen ja tasapuolisen mat-
6256: merkitsee 33 junan lakkautusta yhteysväleillä kustusmahdollisuuden.
6257: Karjaa- Hanko, Lahti- Riihimäki ja Kouvola Samalla se lisäisi painetta siirtymiseen kumi-
6258: - Mikkeli, jolloin henkilöjunaliikenne lakkaisi pyöräliikenteeseen, joka ympäristönkin kannal-
6259: totaalisesti em. rataosilla. ta on huonompi vaihtoehto.
6260: Lisäksi valtiovarainministeriö lienee leikkaa- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6261: massa vuoden 1998 budjetissa liikenneministe- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
6262: riön joukkoliikenneostorahoitusta 50 miljoonal- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6263: la markalla, josta 40 miljoonan markan suurui- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6264: nen leikkaus kohdistuisi junaliikenteen ostoihin.
6265: Tällainen leikkaus johtaisi yli sadan junavuo- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
6266: ron lakkautukseen eri osissa maata, eikä tämän konut ryhtyä, että kansalaisten ja ympä-
6267: jälkeen enää voitaisi puhua maanlaajuisesta, alu- ristön kannalta ajoneuvoliikennettä pa-
6268: eellisesti tasapuolisesta junaliikennetarjonnasta rempi vaihtoehto turvattaisiin jatkossa-
6269: kansalaisille. Kuitenkin juuri eduskunta ja sen kin eli että luovutaan junaliikenteen su-
6270: liikennevaliokunta edellyttivät VR:n yhtiöittä- pistuksista?
6271: mispäätöstä tehdessään, ettäjunaliikennetarjon-
6272:
6273: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1997
6274:
6275: Esa Lahtela /sd Raimo Mähönen /sd Marjaana Koskinen /sd
6276: Erkki Pulliainen /vihr Tero Mölsä /kesk Armas Komi /kesk
6277: Annikki Koistinen /kesk Tuija Nurmi /kok Ola Rosendahl /r
6278:
6279:
6280:
6281:
6282: 279001
6283: 2 KK 577/1997 vp
6284:
6285:
6286:
6287:
6288: Eduskunnan Puhemiehelle
6289:
6290: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Säästövaatimus perustunee pitkälti siihen vir-
6291: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, heelliseen ajatukseen, että joukkoliikennemäärä-
6292: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen rahat olisivat yritystukea.
6293: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte- Liikenneministeriön mielestä kannattamatto-
6294: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen mien joukkoliikennepalveluiden osto ei ole yri-
6295: n:o 577: tystukea. Tämän kannanoton on myös eduskun-
6296: nan talousvaliokunta vahvistanut mietinnössään
6297: Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai- 9/1997 vp. Valiokunta toteaa käsitellessään halli-
6298: konut ryhtyä, että kansalaisten ja ympä- tuksen esitystä laiksi yritystuen yleisistä ehdois-
6299: ristön kannalta ajoneuvoliikennettä pa- ta, että lakia ei tule soveltaa joukkoliikenteen
6300: rempi vaihtoehto turvattaisiin jatkossa- palvelujen ostoon ja kehittämiseen. Joukkolii-
6301: kin eli että luovutaan junaliikenteen su- kennepalvelut ostetaan vastikkeellisina palvelu-
6302: pistuksista? jen tarjoajilta kilpailuttamalla ja hintaneuvotte-
6303: luja käymällä, minkä vuoksi kysymyksessä on
6304: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- julkisten palvelujen hankinta eikä yritystuki.
6305: vasti seuraavaa: Ensi vuoden talousarvioehdotusta koskevissa
6306: neuvotteluissa em. 50 miljoonan markan säästö-
6307: Liikenneministeriön kannattamattomien vaatimus on supistunut 30 miljoonaan mark-
6308: joukkoliikennepalveluiden ostoon käyttämää kaan. Liikenneministeriön mielestä tielaitoksen
6309: määrärahaa on vuoden 1992 tasoon verrattuna toiminnan kehittämisellä saavutetaan ministeri-
6310: viime vuosina supistettu. Tämän vuoden määrä- öitä vaadittavat säästöt, minkä vuoksi joukkolii-
6311: rahat ovat 15 miljoonaa markkaa pienemmät kennepalveluiden ostoon käytettävä määräraha
6312: viime vuoteen verrattuna. Tämä näkyy toimin- voidaan ensi vuonna säilyttää nykyisellä tasolla.
6313: nassa siten, että kannattamattomien rautatielii- Tämä on myös hallitusohjelman mukaista.
6314: kennepalveluiden ostoon voidaan käyttää vain Tämän vuoden määrärahojen supistuminen
6315: 236 miljoonaa markkaa viimevuotisen 251 mil- merkitsee sitä, ettei liikenneministeriö kykene
6316: joonan markan asemesta. ostamaan nykyistä liikennepalvelujen määrää.
6317: Liikenneministeriöitä on alun perin edellytet- Ministeriö lähtee kuitenkin siitä, että mahdolliset
6318: ty ensi vuonna joukkoliikennemäärärahoissa 50 liikenteen supistukset eivät vaikeuttaisi esim. ih-
6319: miljoonan markan säästöä, mikä merkitsisi tun- misten työssäkäyntiä ja että välttämättömät lii-
6320: tuvaa supistusta rautateiden henkilöliikentee- kennepalvelut jatkossakin turvataan.
6321: seen ja satojen linja-autovuorojen vähennystä.
6322:
6323: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
6324:
6325: Liikenneministeri Matti Aura
6326: KK 577/1997 vp 3
6327:
6328:
6329:
6330:
6331: Tili Riksdagens Talman
6332:
6333: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Enligt trafikministeriet är inköp av olönsam-
6334: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- ma kollektivtrafiktjänster inte företagsstöd. Det-
6335: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ta har bekräftats även av riksdagens ekonomiut-
6336: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål skott i sitt betänkande 9/1997 rd. Utskottet kon-
6337: nr 577: staterar, i samband med att regeringens proposi-
6338: tion med förslag tili lag om allmänna krav för
6339: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- företagsstöd behandlas, att lagen bör inte tilläm-
6340: ta för att säkerställa även i framtiden al- pas på inköp och utveckling av kollektivtrafik-
6341: ternativet som är bättre för medborgarna tjänster. Inköp av kollektivtrafiktjänsterna är en
6342: och miljön än fordonstrafiken, dvs. äm- kompensationsaffår. Tjänsterna köps från de
6343: nar Regeringen avstå från indragningen som erbjuder tjänster genom att låta dem kon-
6344: av tågtrafiken? kurrera mot varandra och genom att föra prisför-
6345: handlingar, vilket betyder att det inte är fråga om
6346: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt företagsstöd utan anskaffning av offentliga
6347: anföra följande: tjänster.
6348: 1 förhandlingarna om nästa års budgetförslag
6349: Trafikministeriets anslag för inköp av olön- har det ovan nämnda kravet på 50 miljoner mark
6350: samma kollektivtrafiktjänster har under de se- minskat tili 30 miljoner. Enligt trafikministeriet
6351: naste åren minskat jämfört med års 1992 nivå. erhålls denna besparing genom att utveckla väg-
6352: Detta års anslag är 15 miljoner mark mindre än i verkets verksamhet, varför anslaget för inköp av
6353: fjol. Detta betyder att olönsamma tågtrafiktjäns- kollektivtrafiktjänster kan upprätthållas på den
6354: ter kan köpas endast med 236 miljoner mark, nuvarande nivån. Detta motsvarar även reger-
6355: medan i fjol var summan 251 miljoner. ingsprogrammet.
6356: Trafikministeriet har ursprungligen krävts att Att detta års anslag har minskats betyder att
6357: skära ned sina kollektivtrafikanslag med 50 mil- trafikministeriet inte kan köpa det nuvarande
6358: joner mark, vilket skulle medföra en betydlig antalet trafiktjänster. Ministeriets utgångspunkt
6359: indragning av passagerartrafik på järnvägarna är dock att de eventuella minskningarna i trafi-
6360: samt minskning av hundratals bussturer. Kravet ken inte försvårar t.ex. resorna mellan hem och
6361: baserar i hög grad på ett felaktigt antagande arbete och att de nödvändiga trafiktjänsterna
6362: enligt vilket kollektivtrafikanslagen vore före- säkerställs även i framtiden.
6363: tagsstöd.
6364: Helsingforsden 10 juni 1997
6365:
6366: Trafikminister Matti Aura
6367: KK 578/1997 vp
6368:
6369: Kirjallinen kysymys 578
6370:
6371:
6372:
6373:
6374: Mikko Elo /sd ym.: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Kii-
6375: koisiin välille Jaara-Tervahauta
6376:
6377:
6378: Eduskunnan Puhemiehelle
6379:
6380: Kiikoisten kunta on useaan otteeseen esittänyt Kevyen liikennöinnin suoritteisiin perustuva
6381: Turun tiepiirille kevyen liikenteen väylän raken- mittaus ei anna todellista kuvaa Iiikennöintitar-
6382: tamista Jaaran ja Tervahaudan välille paikallis- peista. Jalankulkijoita tai pyöräilijöitä ei ole ajo-
6383: tien 12960 varteen liikenneturvallisuussyistä ja radalla, koska se on turvatonta ja jopa vaarallis-
6384: kevyen liikenteen tarpeiden vuoksi. ta. Tämä koskee erityisesti lapsia ja vanhuksia.
6385: Kiikoisten kunta on esittänyt monia peruste- Paikallistien nopeusrajoitus on jo määritelty 50
6386: luita ko. kevyen liikenteen väylän rakentamisek- km:iin tunnissa. Se ei silti auta, sillä tien kapeus ja
6387: si. Niinpä Kiikoisten taajama-alueen yhdistävän muut jo mainitut ominaisuudet estävät käytän-
6388: paikallistien 12960 varteen kirkonkylässä val- nössä kevyen liikennöinnin. Mainituilla alueilla
6389: mistui viime syksynä kunnan yhdistetty ala-as- on aloitettu tielaitoksen toimesta syksyllä 1996
6390: teen koulu sekä liikuntasali. Salia käytetään eri- taajama-alueen ympäristökartoitus kevyen lii-
6391: tyisen paljon iltaisin, koska se on kunnan ainoa kenteen väylän sijoittamiseksi. On myös syytä
6392: kunnollinen sisäliikuntatila. Pääosa kunnan mainita, että Kiikoisten taajama-alue on tielai-
6393: asukkaista asuu Jaaran-Tervahaudan alueella toksen Turun piirin manneralueella ainoa kunta-
6394: paikallistien suuntaisena nauhataajamana. taajama, jossa ei ole kevyen liikenteen väylää.
6395: On myös syytä mainita, että paikallistie on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6396: kapea, mutkainen ja mäkin en. Sen varrella mai- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6397: nitulla välillä on paljon asutusta ja paikkakun- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6398: nan kaikki kauppaliikkeet sekä palveluvirastot ja jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6399: yleiset kokoontumistilat. Erityinen merkitys on
6400: sillä, että alueella asuu iäkkäitä henkilöitä, jotka Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6401: mielellään käyttäisivät nykyistä enemmän pyö- ryhtyä kevyen liikenteen väylän rakenta-
6402: räkeikkaa asiointimatkoillaan, mikäli se vain oli- miseksi Kiikoisiin välille Jaara-Terva-
6403: si mahdollista. Paikallisteitä käyttäen liikennöin- hauta?
6404: ti on vaarallista.
6405:
6406: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1997
6407:
6408: Mikko Elo /sd Juha Korkeaoja /kesk
6409:
6410:
6411:
6412:
6413: 279001
6414: 2 KK 578/1997 vp
6415:
6416:
6417:
6418:
6419: Eduskunnan Puhemiehelle
6420:
6421: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vuorokautinen ajoneuvoliikenne kyseisellä
6422: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, paikallistiellä on tierekisterin mukaan noin 600.
6423: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Kevyen liikenteen kulkijoita laskettiin olevan
6424: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko 109-193, jolloin tarveindeksien määriksi saatiin
6425: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen 0,4-0,7. Lähivuosina toteutettavien kevyen lii-
6426: n:o 578: kenteen väylien tarveindeksit ovat Turun tie-
6427: piirin alueella pääsääntöisesti suurempia kuin
6428: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 1,0.
6429: ryhtyä kevyen liikenteen väylän rakenta- Edellä olevan perusteella kysymyksessä mai-
6430: miseksi Kiikoisiin välille J aara-Terva- nitun kevytväylän rakentaminen nykyisellä tien-
6431: hauta? pidon rahoituksella ei näytä lähivuosina mahdol-
6432: liselta. Turun tiepiiri on kuitenkin tänä vuonna
6433: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- käynnistänyt idealuonteisen suunnittelun Terva-
6434: vasti seuraavaa: haudan ja Jaaran välisen kevyen liikenteen tur-
6435: vallisuuden yleiseksi parantamiseksi. Suunnitte-
6436: Kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjes- lussa ja keinojen valinnassa tullaan ottamaan
6437: tystä Turun tiepiirissä tarkastellaan ns. tarvein- huomioon myös Kiikoisten taajama-alueen
6438: deksin avulla. Kiikoisten taajamassa on tarvein- herkkä ympäristö ja maisemakuva.
6439: deksi laskettu 30.-31.5.1995 välisenä aikana.
6440:
6441: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997
6442:
6443: Liikenneministeri Matti Aura
6444: KK 578/1997 vp 3
6445:
6446:
6447:
6448:
6449: Tili Riksdagens Talman
6450:
6451: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- trafik per dygn på denna 1okalväg är en1igt vägre-
6452: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- gistret ca 600. Antalet fotgängare och cyk1ister
6453: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags- beräknades vara 109-193 varvid behovsindexet
6454: man Mikko Elo m.fl undertecknade spörsmål nr var 0,4-0,7. Behovsindexen på de gång- och
6455: 578: cykelvägar som genomförs under de närmaste
6456: åren är inom Åbo vägdistrikt huvudsak1igen
6457: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- större än 1,0.
6458: ta för att bygga en gång- och cykelväg vid På basis av det ovan nämnda tycks det inte
6459: Kiikoinen mellan Jaara och Tervahauta? vara möjligt under de närmaste åren att bygga
6460: den i spörsmålet nämnda gång- och cykelvägen
6461: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt genom de nuvarande ans1agen för väghållningen.
6462: anföra följande: Abo vägdistrikt har dock i år 1anserat en ideartad
6463: planering för att förbättra den allmänna säkerhe-
6464: Gång- och cykelvägar genomförs i Åbo väg- ten av gång- och cykeltrafiken mellan Tervahau-
6465: distrikt i en ordning som bestäms enligt ett s.k. ta och Jaara. När detta p1aneras och metoder
6466: behovsindex. 1 Kiikoinen tätort har behovsin- vä1js bör man ta hänsyn tili den käns1iga miljön
6467: dexet beräknats 30-31.5.1995. Antalet fordons- och Jandskapsbilden i Kiikoinen tätort.
6468:
6469: Helsingfors den 5 juni 1997
6470:
6471: Trafikminister Matti Aura
6472: KK 579/1997 vp
6473:
6474: Kirjallinen kysymys 579
6475:
6476:
6477:
6478:
6479: Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.: Maatilojen sukupolvenvaihdosten
6480: lisäämistä edistävistä toimenpiteistä
6481:
6482:
6483: Eduskunnan Puhemiehelle
6484:
6485: Maatilojen sukupolvenvaihdosten määrä on Maatalouspoliittisen työryhmän vuonna 1996
6486: ED-jäsenyyden myötä laskenut huolestuttavan valmistuneen väliraportin mukaan maatilojen
6487: vähäiseksi. lukumäärän arvioitiin vähenevän vuosina
6488: Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan maaseutuelin- 1994--2005 114 510:stä 70 OOO:een. Tilaluku oli-
6489: keinopiirin alueella tehtiin tämän vuosikymme- si tähän arvioon perustuvan trendin mukaan 30
6490: nen alussa noin 400-450 sukupolvenvaihdosta vuoden kuluttua paljon korkeampi kuin tämän-
6491: vuosittain. Tämänhetkisen arvion mukaan vain hetkisestä kehityksestä voi päätellä.
6492: noin 50 sukupolvenvaihdosta tapahtuu kuluva- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6493: na vuonna Etelä-Pohjanmaan 12 000 maatilalla. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6494: Kehityksen jatkuminen tällaisena johtaisi vain kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6495: 1 500 tilaan 30 vuoden kuluttua. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6496: Koko maassa maatilojen sukupolvenvaihdos-
6497: ten vähentyminen on samansuuntainen. Julki- Pitääkö Hallitus maatilojen sukupol-
6498: suudessa onkin esitetty arvioita, että koko maan venvaihdosten määrää huolestuttavan
6499: tilaluku olisi tämänhetkisen kehityksen mukaan vähäisenä, ja
6500: 30 vuoden kuluttua vain 15 000. mitä se aikoo tehdä tilanteen korjaa-
6501: miseksi?
6502: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1997
6503:
6504: Aulis Ranta-Muotio /kesk Eero Lämsä /kesk Timo Kalli /kesk
6505: Raimo Liikkanen /kesk Annikki Koistinen /kesk Seppo Kääriäinen /kesk
6506: Jukka Vihriälä /kesk Markku Vuorensola /kesk Matti Väistö /kesk
6507: Toimi Kankaanniemi /skl Kari Myllyniemi /kesk
6508:
6509:
6510:
6511:
6512: 279001
6513: 2 KK 579/1997 vp
6514:
6515:
6516:
6517: Eduskunnan Puhemiehelle
6518:
6519: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Liittymissopimuksen 141 artiklaan perustuen
6520: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, on A-ja B-tukialueilla osana vakavien vaikeuk-
6521: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sien tukea ryhdytty maksamaan nuorille viljeli-
6522: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ran- jöille käynnistystukeen liittyvää lisätukea, jonka
6523: ta-Muotion ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- suuruus on 30 000 markkaa. Nuori, tilanpitoa
6524: myksen n:o 579: aloittava viljelijä voi siten saada tukea avustukse-
6525: na 70 000 + 30 000 markkaa ja lainan korkoetuu-
6526: Pitääkö Hallitus maatilojen sukupol- tena lisäksi 70 000 markkaa.
6527: venvaihdosten määrää huolestuttavan Käynnistystuen maksatusta on joudutettu
6528: vähäisenä, ja koko maassa. Kun tuki viime vuonna myönnet-
6529: mitä se aikoo tehdä tilanteen korjaa- tiin maksettavaksi viiden vuoden aikana yhtä
6530: miseksi? suurissa erissä, maksetaan tänä vuonna myön-
6531: nettävä tuki kahden vuoden aikana. Näin tuki
6532: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kohdistuu entistä paremmin juuri tilanpidon al-
6533: taen seuraavaa: kuvaiheeseen, jolloin tilan menot ovat yleensä
6534: suurimmat. Lisäksi maksatuksenjouduttaminen
6535: Merkittävin yhteiskunnan tukitoimi nuorelle kasvattaa tuen määrää reaalisesti, koska tukea
6536: viljelijälle on Suomen EU :n jäseneksi liittymisen maksettaessa ei oteta huomioon rahan arvon
6537: jälkeen käyttöön otettu EU:n lainsäädännön heikkenemistä.
6538: mukainen nuorten viljelijöiden käynnistystuki- Moniin tilalla tehtäviin investointeihin myön-
6539: järjestelmä. Käynnistystuki korvaa aiemmin netään tukea korkein määrä nuorille, alle 40-
6540: myönnetyt sukupolvenvaihdoslainan ja aloitta- vuotiaille, tilanpitonsa enintään viisi vuotta sit-
6541: misavustuksen. Tuella voidaan kattaa muun ten aloittaneille viljelijöille. Viime vuonna tämä
6542: muassa tilan ja tarpeellisen irtaimiston hankki- oli mahdollista myönnettäessä EU-osarahoit-
6543: misesta koituneita kustannuksia. Osa tuesta teista tukea navettarakentamiseen ja kansallista
6544: maksetaan suorana avustuksena ja osa on val- tukea sikaloiden rakentamiseen. Tänä vuonna
6545: tionlainalle (enintään 250 000 markan suurui- nuoret viljelijät saavat investointituen muita kor-
6546: nen) myönnettävää korkoetuutta. Sekä avustuk- keampana paitsi EU-osarahoitteisiin navetta-
6547: sena että valtionlainan korkoetuutena maksetta- hankkeisiin C-tukialueella, myös kansallisesti
6548: van tuen suuruus on 70 000 markkaa eli yhteensä rahoitettaviin kotieläinhankkeisiin A-ja B-tuki-
6549: nuori, tilanpitoa aloittava viljelijä saa tukea alueilla. Mainittuihin navettahankkeisiin nuoret
6550: 140 000 markkaa. Lisäksi tilakauppahinta on saavat tuen kymmenen ja kotieläinhankkeisiin
6551: varainsiirtoverosta vapaa. 5-10 prosenttiyksikköä korkeampana kuin
6552: Tuotannollisesti merkittävimmillä tiloilla ti- muut viljelijät. C-tukialueella tämä avustuksena
6553: lanpito aloitetaan tuettuna, vaikka ilman tukea- maksettava nuorten viljelijöiden lisätuki voidaan
6554: kin tilanpitoa ryhdytään harjoittamaan. Käyn- myöntää hieman suurempana kuin viime vuon-
6555: nistystukia on myönnetty huhtikuusta 1996läh- na. Esimerkkinä mainittakoon, että navetan
6556: tien. Viime vuonna tehtiin päätökset sekä vuon- uudisrakentamiseen nuori viljelijä voi saada
6557: na 1995 että vuonna 1996 jätetyistä käynnistystu- tukeaA-ja B-tukialueella 70 ja C-tukialueella 50
6558: kihakemuksista. Sekä avustusta että lainaa prosenttia investointikustannuksista.
6559: myönnettiin 581 viljelijälle ja pelkkää avustusta Hallitus seuraaA-ja B-tukialueilla maksetta-
6560: 323 viljelijälle. Kaikkiaan tuettiin siis 904 viljeli- van käynnistystuen korotuksen vaikutuksia ti-
6561: jän tilanpidon aloittamista. Määrä on huomatta- lanpidon aloittamiseen. Mikäli kokemukset ovat
6562: vasti alhaisempi kuin vielä 1980-luvun lopulla ja myönteisiä, selvitetään mahdollisuudet korottaa
6563: selvästi alhaisempi kuin 1990-luvun alussa. käynnistystukea koko maassa.
6564: Hallitus on tänä vuonna tehnyt useita toimia
6565: helpottaakseen nuorten ryhtymistä maanviljeli-
6566: jöiksi.
6567:
6568: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
6569:
6570: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
6571: KK 579/1997 vp 3
6572:
6573:
6574:
6575: Tili Riksdagens Talman
6576:
6577: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- av det stöd som betalas på grund av allvarliga
6578: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- svårigheter börjat bevilja unga jordbrukare ett
6579: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- med startstödet förknippat tilläggsstöd som upp-
6580: man Aulis Ranta-Muotio m.fl. undertecknade går till 30 000 mk. Ungajordbrukare som håller
6581: spörsmå1 nr 579: på att etablera sig kan sålunda få 70 000 mk +
6582: 30 000 mk i bidrag och dessutom 70 000 mk i
6583: Anser Regeringen att antalet genera- ränteförmån i samband med lån.
6584: tionsväxlingar på gårdsbruksenheterna Utbetalningen av startstöd har påskyndats i
6585: är oroväckande litet, och hela landet. Medan stödet i fjol beviljades så att
6586: vad ämnar Regeringen göra för att för- det utbetalades i lika stora rater under en tid av
6587: bättra situationen? fem år, skall det stöd som beviljas i år betalas
6588: under loppet av två år. Sålunda riktas stödet allt
6589: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt bättre just tili det inledande skedet av etablering-
6590: anföra fö1jande: en, då utgifterna för gårdsbruksenheten i allmän-
6591: het är som störst. Dessutom medför snabbare
6592: Den mest betydande samhälle1iga stödformen utbetalning en reell ökning av stödbeloppet efter-
6593: för unga jordbrukare är det system med startstöd som försämringen av penningvärdet inte beaktas
6594: för unga jordbrukare som grundar sig på EU- vid utbetalningen.
6595: lagstiftningen och som togs i bruk efter att Fin- En stor del av de investeringar som görs på
6596: land anslutit sig tili EU. Startstödet ersätter de gårdsbruksenheterna beviljas investeringsstöd
6597: tidigare generationsväxlingslånen och startbi- tili högsta belopp när det är fråga om sådana
6598: dragen. Stödet kan användas för att täcka bl.a. unga jordbrukare som inte fyllt 40 år och för
6599: kostnaderna för lägenhetsförvärv och anskaff- vilkas del högst fem år har förflutit sedan etable-
6600: ning av behövliga inventarier. En del av stödet ringen. 1 fjol var detta möjligt i samband med
6601: betalas som direkt bidrag och en del som sådan beviljandet av EU-delfinansierat stöd för byg-
6602: ränteförmån som beviljas i samband med statliga gande av ladugårdar och nationellt stöd for byg-
6603: lån (som får uppgå tili högst 250 000 mk). Storle- gande av svinstall. 1 år är det investeringsstöd
6604: ken av både det stöd som betalas som bidrag och som beviljas unga jordbrukare högre än det stöd
6605: det stöd som beta1as som ränteförmån i samband som beviljas övriga jordbrukare inte enbart i frå-
6606: med stat1igt 1ån är 70 000 mk, sålunda får en ung ga om sådana ladugårdsprojekt som delfinansie-
6607: jordbrukare som etab1erar sig sammanlagt ras av EU inom stödområde C, utan även i fråga
6608: 140 000 mk i stöd. Dessutom är köpesumman för om nationellt finansierade husdjursprojekt inom
6609: lägenheten fri från överlåtelseskatt. stödområde A och B. 1 fråga om dylika ladu-
6610: På de mest produktiva gårdsbruksenheterna gårdsprojekt är stödet 10 och i fråga om hus-
6611: sker etableringen med hjälp av understöd, även djursprojekt 5-10 procentenheter högre än för
6612: om driften också kan inledas utan understöd. andrajordbrukare. lnom stödområde C kan det-
6613: Startstöd har beviljats sedan april 1996. 1 fjol ta tilläggsstöd för unga jordbrukare som betalas
6614: fattades beslut om de ansökningar om startstöd som bidrag beviljas tili ett något större belopp än
6615: som lämnades in både 1995 och 1996. Samman- i fjol. Som ett exempel på detta kan nämnas att
6616: 1agt 581 jordbrukare bevi1jades både bidrag och för nybyggnad av en ladugård kan ungajordbru-
6617: lån och 323 jordbrukare endast bidrag. lnalles kare inom stödområde A och B beviljas stöd tili
6618: understöddes alltså 904 jordbrukares etablering. ett belopp som motsvarar 70% av investerings-
6619: Detta anta1 är betydligt mindre än motsvarande kostnaderna och inom stödområde C tili ett be-
6620: antal ännu i slutet av 1980-talet och klart mindre lopp som motsvarar 50% av investeringskost-
6621: än i början av 1990-talet. naderna.
6622: Regeringen har i år vidtagit ett flertal åtgärder Regeringen iakttar vilka följder höjningen av
6623: för att underlätta situationen för unga som äm- startstödet inom stödområde A och B har på
6624: nar bli jordbrukare. etableringen somjordbrukare. Om erfarenheter-
6625: På grundval av artikell41 i anslutningsfördra- na är goda, kommer man att reda ut möjligheter-
6626: get har man inom stödområde A och B som en del na att höja startstödet i hela landet.
6627:
6628: Helsingforsden 13 juni 1997
6629:
6630: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
6631: KK 580/1997 vp
6632:
6633: Kirjallinen kysymys 580
6634:
6635:
6636:
6637:
6638: Reijo Kallio /sd: Väestönsuojien rakentamisesta
6639:
6640:
6641:
6642: Eduskunnan Puhemiehelle
6643:
6644: Väestönsuojelulain 9 §:n 3 momentin mukaan sa asemassa kuin valvonta-alueen kunnat. Ja lii-
6645: varsinainen väestönsuoja on rakennettava suoje- ketoiminnan kannattavuuden kannalta suojelu-
6646: lukohteessa sijaitsevaa rakennusta tai samalla kohdekunnassa toimiminen ei tuotannollisessa
6647: tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennus- toiminnassa tuo vastaavasti mitään lisäetuja.
6648: ryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään Yritysten välisessä yhä kovenevassa kilpailussa
6649: 1 000 m2 • Kevyt väestönsuoja on suojelukohtees- pienetkin kustannusmarginaalit ovat merkitse-
6650: sa tehtävä sellaista rakennusta tai rakennusryh- viä.
6651: mää varten, jonka kerrosala on alle 1 000 m2 ja Myös lääninhallitusten erilainen suhtautumi-
6652: kuitenkin vähintään 600 m2 ja jossa asutaan tai nen vapautus- ja helpotushakemuksiin on ollut
6653: työskennellään pysyvästi. Valvonta-alueella on arvostelun kohteena. Käytäntö on ollut ilmeisen
6654: em. rakennuksiin tehtävä kevyt väestönsuoja. vaihteleva. Jatkossa tämä ongelma pienentynee
6655: Yritystilojen rakentamisen näkökulmasta ja yhteinen linja löytynee paremmin läänien lu-
6656: määräykset ovat pahimmillaanjohtaneet epätar- kumäärän vähentymisen myötä. Väestönsuoja-
6657: koituksenmukaiseen rakentamiseen ja hajautet- velvoitteiden täyttämistä pitäisi myös nykyistä
6658: tuihin ratkaisuihin. Vaikka tilantarve saattaisi enemmän pystyä tarkastelemaan yli kuntarajo-
6659: olla tietyn raja-arvon ylittävä, niin helposti ra- jen, mikä omalta osaltaan olisi edesauttamassa ja
6660: kennetaan sen kokoinen, jolla väestönsuojan ra- aktivoimassa kuntayhteistyötä.
6661: kentamisvelvoite voidaan minimoida. Lisätilan- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6662: tarve hankitaan sitten muualta, mikä ei yrityksen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6663: logististen toimintojen kannalta ole aina perus- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6664: teltua. Tätä ei kuitenkaan mielletä samalla taval- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6665: la konkreettiseksi kustannuslisäksi kuin väestön-
6666: suojan rakentaminen. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6667: Yrittäjien taholta on kritisoitu myös sitä, että ryhtyä perusteluissa mainittujen, väes-
6668: suojelukohdekunnissa toimivat yritykset ovat tönsuojien rakentamiseen liittyvien epä-
6669: tiukempien ja kustannuksiltaan korkeampien kohtien poistamiseksi?
6670: velvoitteiden vuoksi kilpailullisesti huonommas-
6671:
6672: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1997
6673: Reijo Kallio /sd
6674:
6675:
6676:
6677:
6678: 279001
6679: 2 KK 580/1997 vp
6680:
6681:
6682:
6683:
6684: Eduskunnan Puhemiehelle
6685:
6686: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa telemassa luonnoksessa uudeksi pelastustoimen
6687: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, lainsäädännöksi on lähdetty siitä, että väestön-
6688: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen suojien tason erilaisuus suojelukohdekunnissa ja
6689: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal- valvonta-alueella ehdotetaan poistettavaksi. Ra-
6690: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o kenteelliset vaatimukset pohjautuisivat suojan
6691: 580: kokoon ja olisivat samanlaiset suojan sijainnista
6692: riippumatta.
6693: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Väestönsuojan rakentamisvelvoite ei koske
6694: ryhtyä perusteluissa mainittujen, väes- alle 600 m 2:n suuruisia rakennuksia. Mikäli täl-
6695: tönsuojien rakentamiseen liittyvien epä- laista rakennusta laajennetaan, lasketaan suojan
6696: kohtien poistamiseksi? rakentamisvelvollisuus alkuperäisen ja lisära-
6697: kentamisen perusteella. Sääntöä on kuitenkin lie-
6698: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vennetty siten, että vanhaa rakennusta ei oteta
6699: vasti seuraavaa: huomioon, jos lupaa lisärakentamiseen haetaan
6700: yli viiden vuoden kuluttua. Nykyisiä säännöksiä
6701: Väestönsuojelulain mukaan omistajan on uu- on pidetty yleisesti tarpeellisina ja edellä mainit-
6702: disrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennuk- tua viiden vuoden määräaikaa riittävänä.
6703: seen tai sen läheisyyteen väestönsuoja. Suojan Väestönsuojien rakentamisvelvollisuuteen
6704: rakenteet poikkeavat jonkin verran toisistaan sii- voidaan lisäksi antaa helpotuksia tai siitä voi-
6705: tä riippuen, sijaitseeko rakennus valtioneuvos- daan vapauttaa kokonaan. Päätösvalta on lää-
6706: ton määräämässä suojelukohteessa vai muussa ninhallituksella ja eräissä tapauksissa paikallisil-
6707: osassa maata, jota laissa kutsutaan valvonta- la rakennuslupaviranomaisilla, joilla on ministe-
6708: alueeksi. Suojelukohteiden määrää on viime vuo- riötä paremmat mahdollisuudet paikallisten eri-
6709: sina vähennetty sadasta 52 suojelukohteeseen. tyisolosuhteiden arviointiin. Ratkaisut perustu-
6710: Varsinainen väestönsuoja on rakennettava vat asianomaisten viranomaisten harkintaan ja
6711: suojelukohteessa sijaitsevaa rakennusta tai sa- saattavat luonnollisesti jonkin verran poiketa
6712: malla tontilla olevaa rakennusryhmää varten, jos toisistaan. Linjakysymyksiä on käytännön yhte-
6713: sen kerrosala on vähintään 1 000 m 2• Kevyt väes- näistämiseksi käsitelty tarvittaessa asianomais-
6714: tönsuoja on suojelukohteessa tehtävä sellaista ten viranomaisten ja ministeriön yhteisissä tilai-
6715: rakennusta tai rakennusryhmää varten, jonka suuksissa. Lääninhallitusten lukumäärän vähe-
6716: kerrosala on alle 1 000 m 2 ja kuitenkin vähintään neminen vaikuttanee tilannetta parantavasti.
6717: 600 m 2 ja jossa asutaan tai työskennellään pysy- Hallitus ottaa tarkemmin kantaa väestönsuo-
6718: västi. Valvonta-alueella on kaikkiin tässä mo- jien rakentamista koskeviin kysymyksiin syksyl-
6719: mentissa tarkoitettuihin rakennuksiin tai raken- lä pelastustoimilakia koskevan hallituksen esi-
6720: nusryhmiin tehtävä kevyt väestönsuoja. tyksen yhteydessä.
6721: Sisäasiainministeriön pelastusosaston valmis-
6722:
6723: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
6724:
6725: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
6726: KK 580/1997 vp 3
6727:
6728:
6729:
6730:
6731: Tili Riksdagens Talman
6732:
6733: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- väsendet som inrikesministeriets räddningsav-
6734: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- delning har berett har man utgått från att olikhe-
6735: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- terna i fråga om skyddsrummens nivå på skydds-
6736: man Reijo Kallio undertecknade spörsmå1 nr orter och i bevakningsområdet bör elimineras.
6737: 580: Konstruktionskraven föreslås grunda sig på
6738: skyddsrummets storlek och vara Iikadana obero-
6739: Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- ende av var skyddsrummet är beläget.
6740: ta för att avhjälpa de missförhållanden i Skyldigheten att inrätta skyddsrum gäller inte
6741: samband med inrättandet av skyddsrum byggnader som är mindre än 600 m2• Om en
6742: som nämns i motiveringen? sådan byggnad utvidgas, beräknas skyldigheten
6743: att inrätta skyddsrummet utifrån den ursprungli-
6744: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ga byggnaden och tiiiäggsbyggandet. Regeln har
6745: anföra följande: dock Iindrats så att den gamla byggnaden inte
6746: beaktas, om byggnadslov för tiiiäggsbyggande
6747: Enligt Iagen om befolkningsskydd skall äga- söks efter mer än fem år. De nuvarande bestäm-
6748: ren i samband med ett nybygge inrätta ett skydds- melserna har allmänt ansetts behövliga, och den
6749: rum i byggnaden eller dess närhet. Skyddets kon- ovan nämnda tidsfristen om fem år har ansetts
6750: struktion kan vara något olika beroende på om vara tillräcklig.
6751: byggnaden är belägen på en skyddsort som stats- Skyldigheten att inrätta skyddsrum kan dess-
6752: rådet har förordnat eller i någon annan del av utom lindras eller avlyftas helt. Beslutanderätten
6753: Iandet, i lagen kallat bevakningsområde. Antalet tillkommer Iänsstyrelsen och i vissa fall de lokala
6754: skyddsorter har under senare år minskats från byggnadslovsmyndigheterna, vilka har bättre
6755: 100 tili 52. möjligheter än ministeriet att bedöma de lokala
6756: Ett egentligt skyddsrum skall på en skyddsort särskilda förhållandena. Avgörandena baserar
6757: inrättas för en byggnad eller för en byggnads- sig på de berörda myndigheternas prövning och
6758: grupp som finns på en och samma tomt, om kan naturligtvis avvika något från varandra. För
6759: våningsytan är minst 1 000 m2 • Ett lätt skydds- förenhetligande av praxis har Iinjefrågor vid be-
6760: rum skall på skyddsorten inrättas för en byggnad hov behandlats vid tillfällen som varit gemen-
6761: eller byggnadsgrupp vars våningsyta är mindre samma för de berörda myndigheterna och minis-
6762: än 1 000 m2 men Iikväl minst 600 m2, om den teriet. Att antalet Iänsstyrelser minskar kommer
6763: bebos eller där arbetas stadigvarande. lnom be- antagligen att bidra tili att Iäget förbättras.
6764: vakningsområdet skall Iätta skyddsrum inrättas Regeringen tar i höst närmare ställning tili
6765: för alla byggnader och byggnadsgrupper som frågor som gäller inrättande av skyddsrum i sam-
6766: nämns i detta moment. band med regeringens proposition om en Iag som
6767: 1 det utkast tiii ny Iagstiftning om räddnings- gäller räddningsväsendet.
6768:
6769: Helsingfors den 13 juni 1997
6770:
6771: lnrikesminister Jan-Erik Enestam
6772: KK 581/1997 vp
6773:
6774: Kirjallinen kysymys 581
6775:
6776:
6777:
6778:
6779: Risto Kuisma /nuors ym.: Työttömien itsensä työllistämisen edistä-
6780: misestä
6781:
6782:
6783: Eduskunnan Puhemiehelle
6784:
6785: Hallituksen työttömyyden vähentämistavoit- raavat seikat: Ensinnäkin, jo pienikin ansiotoi-
6786: teen toteuttamiseksi on olemassa keinoja, joita minta katsotaan yrittäjyydeksi ja se katkaisee
6787: työvoimaviranomaiset eivät ole käyttäneet te- heti työttömyyskorvauksen maksun. Toiseksi,
6788: hokkaasti. Tuhansia henkilöitä pääsee tekemään soviteltua päivärahaa ei käytetä lainkaan tai sitä
6789: työtä, kun poistetaan esteet, jotka haittaavat sovelletaan käytäntöön varsin niukasti ja eri pe-
6790: työttömän itsensä työllistämistä, muun muassa rustein eri työvoimatoimistoissa. Kolmanneksi,
6791: suoramyyntialalla. työvoimatoimistojen tulkinnat itsensä työllistä-
6792: Suoramyyntiin kuuluu myyminen kotikutsuil- miseen tähtäävästä osa-aikaisesta suoramyyjästä
6793: la ja työpaikoilla sekä perinteinen henkilökohtai- ovat kovin erilaiset ja lähtökohta tuntuu olevan
6794: nen myyntityö (ovelta ovelle). Suomen Suora- kielteinen tällaiselle toiminnalle. Se ilmenee esi-
6795: markkinointiliittoon kuuluvien suoramyyntiyri- merkiksi työvoimapoliittisissa lausunnoissa.
6796: tysten piirissä työskenteli vuonna 1996 yhteensä Suoramyynti tapahtuu yleensä iltaisin ja vii-
6797: 12 700 henkeä, joista suurin osa oli osa-aikaisia. konloppuisin. Se ei estä päivätyön vastaanotta-
6798: Suoramyynti laajenee edelleen niin, että useille mista, joten tällainen henkilö on edelleen työ-
6799: tuhansille työttömille olisi tarjolla mahdollisuus markkinoiden käytettävissä, jos palkkatyötä tu-
6800: työn tekemiseen. lee tarjolle. Tuloja kertyy myyntityön aloittami-
6801: Työttömästä aluksi osapäiväiseksi suoramyy- sen jälkeen yleensä hitaasti, joten yrittäjäksi tai
6802: jäksi siirtyvän saama ansio vähentäisi tietysti täyspäiväiseksi myyjäksi on uhkarohkeaa heit-
6803: työttömyyskorvaukseen tarvittavaa rahamää- täytyä, siksi soviteltu päiväraha olisi hyvä ratkai-
6804: rää, ja taitojen karttuessa nousisivat ansiot niin, su ylimenokauden ajaksi.
6805: ettei työttömyyskorvausta lopulta tarvittaisi Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6806: lainkaan. Suoramyyjät hoitavat tietysti heille tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6807: kuuluvat yhteiskunnalliset velvollisuutensa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6808: asianmukaisesti, maksavat veronsa, arvonlisäve- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6809: rot yms.
6810: Suoramyyntiyritysten ollessa yhteydessä työ- Mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-
6811: voimatoimistoihin eri puolilla maata on tullut seen mahdollisuuksia työttömien itsensä
6812: esiin seikkoja, jotka estävät edellä kuvatun laisen työllistämiseen ja osa-aikaisen työn vas-
6813: työllistämisen. Näitä ovat muiden muassa seu- taanottamiseen?
6814:
6815: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1997
6816:
6817: Risto Kuisma /nuors Jukka Tarkka /nuors Risto Penttilä /nuors
6818:
6819:
6820:
6821:
6822: 279001
6823: 2 KK 581/1997 vp
6824:
6825:
6826:
6827:
6828: Eduskunnan Puhemiehelle
6829:
6830: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa työttömyysturvaoikeuteen. Toiminnasta saatu
6831: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tulo tosin johtaa työttömyysturvaetuuden sovit-
6832: ~1ette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- teluun, ts. saatu työttömyysaikainen tulo vähen-
6833: le jäsenelle kansanedustaja Risto Kuisman ym. tää etuuden määrää.
6834: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 581: Soviteltuun päivärahaan, kuten päivärahan
6835: määrään liittyvät asiat yleensäkin kuuluvat kui-
6836: Mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak- tenkin kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto-
6837: seen mahdollisuuksia työttömien itsensä jen ja työttömyyskassojen toimialaan. Työvoi-
6838: työllistämiseen ja osa-aikaisen työn vas- matoimikunnat ottavat kantaa ainoastaan kysy-
6839: taanottamiseen? mykseen, onko työttömänä aloitettu toiminta
6840: esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle
6841: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vai ei.
6842: vasti seuraavaa: Ongelmana esimerkiksi työttömänä aloitetun
6843: suoramyynnin tapauksissa on yleensä se, että
6844: Viime vuosien aikana uusien työntekomuoto- työnhakijan on melko vaikeata näyttää toteen
6845: jen suosio perinteiseen palkkatyöhön verrattuna toiminnan vaatiman työmäärän vähäisyys. Ensi-
6846: on kasvanut. Leimallista kehitykselle on ollut se, asteena toiminnan vaikutuksen päivärahaoikeu-
6847: että uudet työntekomuodot ovat hyvin usein si- teen ratkaisee paikallinen työvoimatoimikunta.
6848: joittuneet palkkatyön ja yritystoiminnan välisel- Kysymyksessä on aina yksittäistapauksen rat-
6849: le harmaalle alueelle. Tämä on aiheuttanut tietty- kaiseminen, joten annetut ratkaisutkin poikkea-
6850: jä ongelmia liittyen lähinnä siihen, että normaa- vat toisistaan. Mikäli työnhakija pystyy kuiten-
6851: lia palkkatyötä tai toisaalta päätoimista yritys- kin osoittamaan sen, että toiminta rajoittuu esi-
6852: toimintaa silmällä pitäen luotu työttömyysturva- merkiksi vain iltoihin ja viikonloppuihin, ei estet-
6853: järjestelmä ei kaikilta osiltaan sovellu parhaalla tä päivärahaoikeuden myöntämiselle ole.
6854: mahdollisella tavalla muuttuneeseen tilantee- Osa-aikaisen työn vastaanottamista sinänsä
6855: seen. helpotettiin monin tavoin liittyen vuoden vaih-
6856: Uusista työnteon muodoista suoramyyntitoi- teessa voimaan tulleeseen työttömyysturvan ko-
6857: minta on osoittautunut erityisen suosituksi. Ilah- konaisuudistukseen. Sovitellun päivärahan las-
6858: duttavan useat palkkatyöstä työttömäksijääneet kukaava kohtelee osa-aikaisen työn vastaanotta-
6859: henkilöt ovat onnistuneet työllistämään itsensä jaa useissa tapauksessa kannustavammin kuin
6860: ainakin osittain suoramyyntitehtävien parissa. oli laita aiemmin. Myös työssäoloehdon täyttä-
6861: Suoramyyntitoiminta ei useinkaan täytä palk- minen osa-aikatyön avulla käy nykyisin huomat-
6862: katyön tunnusmerkkejä: työtä ei tehdä työnanta- tavasti helpommin.
6863: jan johdon ja valvonnan alaisena, joten se on Työhallinto näkee myönteisinä suoramyynti-
6864: työttömyysturvajärjestelmässä yleensä rinnas- toiminnan mahdollisuudet osaltaan parantaa
6865: tettu yritystoimintaan. vallitsevaa työllisyystilannetta. Voimassa olevien
6866: Vaikka työnhakija katsottaisiinkin esimerkik- työttömyysturvasäännösten tarkoituksena ei
6867: si suoramyyntitoiminnan perusteella yritystoi- missään tapauksessa ole estää tai hankaloittaa
6868: mintaa harjoittavaksi henkilöksi, se ei vielä vält- kyseisenlaista toimintaa. Järjestelmä pyrkii kui-
6869: tämättä merkitse sitä, että hän olisi menettänyt tenkin estämään sen, ettei päätoimiseen yritys-
6870: oikeutensa työttömyysturvaan. toimintaan kuuluvia riskejä siirrettäisi katetta-
6871: Työttömyysturvajärjestelmämme mukaan viksi työttömyysturvalla.
6872: työttömänä aloitettu yritystoiminta ei ole esteenä Yritystoimintaa harjoittavat henkilöt tulivat
6873: työttömyysturvan saamiselle, mikäli toiminnan työttömyysturvaoikeuden piiriin vuoden 1995
6874: vaatima työmäärä ei ole esteenä kokoaikaisen alusta lukien. Uudistuksen myötä myös yritys-
6875: työn vastaanottamiselle. Mikäli suoramyyntityö toiminnalla oli mahdollista täyttää työssäoloeh-
6876: tapahtuu, niin kuin usein on laita, iltaisin ja vii- to ja päästä siten työttömyyspäivärahajärjestel-
6877: konloppuisin, sillä ei ole vaikutusta henkilön män piiriin. Ansioon suhteutetun päivärahan
6878: KK 581/1997 vp 3
6879:
6880: maksaminen yritystoimintaa harjoittaneille hen- puuttumaan mahdollisesti ilmeneviin epäkoh-
6881: kilöille on alkanut laajemmin kuitenkin vasta tiin. Mikäli tarvetta on, yrittäjien työttömyystur-
6882: kuluvan vuoden alusta lukien. vaoikeuteen liittyvät lainkohdat tullaan otta-
6883: Työministeriö tulee seuraamaan yrittäjien päi- maan tarkastelun alaisiksi.
6884: värahaoikeusjärjestelmän toimivuutta sekä
6885: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
6886:
6887: Työministeri Liisa Jaakonsaari
6888: 4 KK 581/1997 vp
6889:
6890:
6891:
6892:
6893: Tili Riksdagens Talman
6894:
6895: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- som ofta är fallet, sker på kvällarna och under
6896: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- veckosluten, har det ingen inverkan på personens
6897: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- rätt till utkomstskydd. lnkomsten från denna
6898: damot Risto Kuisma m.fl. undertecknade spörs- verksamhet leder visserligen till en jämkning av
6899: må1 nr 581: utkomstskyddsförmånen, dvs. den inkomst som
6900: man fått under tiden av arbetslösheten minskar
6901: Vad ämnar Regeringen göra för att på förmånens belopp.
6902: förbättra de arbetslösas möjlighet till sys- De ärenden som gäller jämkad dagpenning
6903: selsättning på eget initiativ och till att ta och dagpenning i allmänhet hör dock i regel till
6904: emot deltidsarbete? folkpensionsanstaltens lokalbyråers och arbets-
6905: löshetskassornas verksamhetsområde. Arbets-
6906: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt kraftskommissionerna tar ställning endast till
6907: anföra följande: frågan, om den verksamhet som inletts av en
6908: arbetslös person utgör hinder för mottagande av
6909: På senare år har nya arbetsformer ökat i popu- heltidsarbete eller inte.
6910: laritet jämfört med det traditionella lönearbetet. Problemet med de fall där direktförsäljnings-
6911: Typiskt för denna utveckling har varit att de nya arbete inletts av en arbetslös är vanligen att ar-
6912: arbetsformerna ofta finns på den gråa zonen mel- betssökanden har ganska svårt att föra i bevis att
6913: lan 1önearbete och företagsverksambet. Detta den arbetsmängd verksamheten kräver är ringa.
6914: har vållat vissa problem främst i och med att Den lokala arbetskraftskommissionen är första
6915: arbetslöshetsskyddssystemet, som skapats med instans som avgör verksamhetens inverkan på
6916: tanke på det normala lönearbetet och å andra dagpenningsrätten. Det är alltid fråga om ensta-
6917: sidan företagsverksamhet som huvudssyssla, inte ka fall, varför också avgörandena avviker från
6918: till alla delar på bästa möjliga sätt anpassat sig till varandra. Om arbetssökanden emellertid lyckas
6919: den förändrade situationen. bevisa att verksamheten endast sker till exempel
6920: Av de nya arbetsformerna har direktförsälj- på kvällar och veckoslut, finns det inget hinder
6921: ning visat sig särskilt populär. Glädjande många för bevi1jande av dagpenningsrätt.
6922: av de personer som blivit arbetslösa efter lönear- 1 själva verket underlättades mottagandet av
6923: bete har lyckats sysse1sätta sig åtminstone delvis i deltidsarbete på många sätt genom den totalrevi-
6924: uppgifter inom direktförsäljning. dering av utkomstskyddet för arbetslösa som
6925: Direktförsäljningsverksamheten uppfyller i trädde i kraft vid årsskiftet. Detnya räknesättet
6926: många fall inte kriterierna för lönearbete; arbete för jämkad dagpenning är i många fall mer spor-
6927: utförs inte under uppsikt och ledning av en ar- rande för den som tar emot deltidsarbete än det
6928: betsgivare, varför sådan verksamhet vanligen i tidigare räknesättet. Samtidigt blev det betydligt
6929: arbetslöshetsskyddssystemet jämställs med före- lättare för den som utför deltidsarbete att uppfyl-
6930: tagsverksamhet. la villkoret om tid i arbete.
6931: Trots att en arbetssökande till exempel på ba- Arbetsförvaltningen anser att direktförsälj-
6932: sis av sin direktförsäljningsverksamhet skall be- ningen på ett bra sätt bidrar till att främja syssel-
6933: traktas som en person som idkar företagsverk- sättningsläget. Gällande arbetslöshetsskyddsbe-
6934: samhet, betyder detta nödvändigtvis inte att han stämmelser avser ingalunda att hindra eller för-
6935: skulle ha mist sin rätt till utkomstskydd för ar- svåra sådan verksambet. Systemet försöker ändå
6936: betslösa. hindra att de risker som hör till företagsverksam-
6937: Enligt vårt arbetslöshetsskyddssystem utgör het som huvudsyssla förs över till utkomst-
6938: företagsverksamhet som inleds av en arbetslös skyddssystemet.
6939: person inget hinder för erhållande av utkomst- Rätten till arbetslöshetsskydd utsträcktes till
6940: skydd, om den arbetsmängd som verksamheten att gälla även personer som bedriver företags-
6941: kräver inte hindrar personen i fråga att ta emot verksamhet i början av 1995. Genom reformen
6942: heltidsarbete. Om direktförsäljningsarbetet, så- blev det möjligt också för den som bedriver före-
6943: KK 581/1997 vp 5
6944:
6945: tagsverkeamhet att kunna uppfylla villkoret om Arbetsministeriet kommer att följa hur syste-
6946: tid i arbete och således komma i åtnjutande av met med företagarnas dagpenningsrätt fungerar
6947: dagpenningssystemet. Först från och med inne- samt ingripa i eventuella missförhållanden. Om
6948: varande år har man i större utsträckning börjat nödvändigt kommer de lagrum som gäller företa-
6949: betala inkomstrelaterad dagpenning tili personer garnas rätt till dagpenning att ses över.
6950: som bedriver företagsverksamhet.
6951:
6952: Helsingfors den 17 juni 1997
6953:
6954: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
6955: KK 582/1997 vp
6956:
6957: Kirjallinen kysymys 582
6958:
6959:
6960:
6961:
6962: Matti Saarinen /sd: Eräiden jätevesien puhdistamisesta
6963:
6964:
6965: Eduskunnan Puhemiehelle
6966:
6967: Kuten tunnettua, pienveneet laskevat jäteve- monilla muilla tahoilla, niin esitän valtiopäivä-
6968: tensä suoraan vesistöön. Tilanne on ongelmalli- järjestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten kun-
6969: nen monilla vilkasliikenteisillä vesistöillä. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6970: Yhtä tunnettua on sekin, että Valtionrautatei- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6971: den henkilöliikenteessä olevien vaunujen käymä-
6972: töistä johdetaan jätevedet suoraan luontoon. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6973: Poikkeuksen tekevät vain asema-alueet, kuten ryhtyä perusteluissa mainittujen jäteve-
6974: käymätöiden käyttöohjeissa mainitaan. sien saamiseksi puhdistusjärjestelmän
6975: Kun jätevesien puhdistamista on edellytetty piiriin?
6976:
6977: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1997
6978: Matti Saarinen /sd
6979:
6980:
6981:
6982:
6983: 279001
6984: 2 KK 582/1997 vp
6985:
6986:
6987:
6988:
6989: Eduskunnan Puhemiehelle
6990:
6991: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vin, erityisesti sisävesille. Edellä mainittujen toi-
6992: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mien ansiosta veneidenjätevesi päästöt saataneen
6993: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen rajoitetuksi kohtuulliselle tasolle.
6994: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa- Rautatieliikenteen aiheuttama ensisijainen
6995: risen esittämän näin kuuluvan kirjallisen kysy- ympäristöriski muodostuu vaarallisten aineiden
6996: myksen n:o 582: kuljetuksista. Haittoja on aiheutunut lähinnä
6997: onnettomuustilanteissa sekä kemikaaliratapi-
6998: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo hoilla lisäksi normaalitoiminnoistakin. Lisäksi
6999: ryhtyä perusteluissa mainittujen jäteve- on keskusteltu kyllästettyjen puisten ratapölk-
7000: sien saamiseksi puhdistusjärjestelmän kyjen käytöstä. Pölkkyjen on epäilty aiheuttavan
7001: piiriin? kemikaalikuormitusta pohjavesiin.
7002: Henkilövaunujen käymäläjätevesistä ei aina-
7003: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kaan toistaiseksi ole todettu aiheutuneen mer-
7004: vasti seuraavaa: kittäviä haittoja ympäristölle. Normaaliliiken-
7005: teessä muodostuvan jäteveden määrä jää suh-
7006: Pienveneiden jätevesipäästöistä ongelmalli- teellisen pieneksi, ja lisäksi junan liike aiheuttaa
7007: simpia ovat käymäläjätteet, pesuvesien päästöt sen, että kuormitus hajoaa nopeasti sangen laa-
7008: lähinnä lisäävät ravinteita vesistöissä. Veneiden jalle alueelle, joten muodostuva paikallinen hait-
7009: jäte- ja jätevesipäästöjen vaikutuksia on selvitet- tajää vähäiseksi. Käymäläjätevesi ja sen sisältä-
7010: ty Suomessa ja muun muassa Ruotsissa. Ongel- mät lika-ainekset imeytyvät pisaroituneina ra-
7011: maa ei varsinkaan suurilla vesialueilla ole pidetty dan sepeli- ym. alusrakenteisiin ja hajoavat sen
7012: merkittävänä, mutta paikoin riski terveyshaitois~ jälkeen nopeasti. Paperi- ym .. vastaava Jäte ha-
7013: ta tai rehevöitymisestä on olemassa. Itämeren joaa hitaammin, mutta muodostuva roskaantu-
7014: suojeluyhteistyön puitteissa on valmisteltu yhte- mishaitta ei ole edellä mainituista syistä ollut
7015: näisiä suosituksia pienveneiden jätehuollon to- kovin merkittävä ja rajoittuu yleensä raidealueel-
7016: teuttamiseksi siten, että jätteet toimitettaisiin le.
7017: enenevässä määrin maihin. Vaikka kyse ei olekaan kovin suuren luokan
7018: Ympäristöministeriö on pyrkinyt ehkäise- ympäristö- tai terveysongelmasta, pyritään täs-
7019: mään veneiden jätteiden ja jätevesien päästämis- säkin asiassa entistä parempiin ratkaisuihin. Ve-
7020: tä ohjeilla, muttajatkossa on tarkoitus valmistel- siensuojelua koskevia tavoitteita määriteltäessä
7021: la myös tarvittavat säännösmuutokset. Uudet on ympäristöministeriössä kiinnitetty huomiota
7022: veneet on eräiden huviveneiden turvallisuudesta tähänkin seikkaan. Tavoitteeksi on asetettu, että
7023: annetun asetuksen mukaisesti varustettava käy- ainakin uusiin henkilövaunuihin tulisi käymälä-
7024: mäläjätevesisäiliöillä. Vastaavan määräyksen ja muiden jätevesien talteenotto laitteisto, ja ko.
7025: ulottamista myös vanhoihin veneisiin on harkit- jätevedet johdettaisiin kunnalliseen viemäriver-
7026: tava. Sen lisäksi on tarpeen rajoittaa jäte- ja jäte- kostoon ja edelleen korkea-asteiseen käsittelyyn.
7027: vesipäästöjä tiettyihin vesistöihin tai niiden osiin. VR-yhtiöt onkin jo ryhtynyt asiassa toimenpitei-
7028: Nykyinen lainsäädäntö ei tätä mahdollista. Käy- siin. Uusiin vaunuihin on jo asennettu em. järjes-
7029: mäläjätevesien vastaanottolaitteistoja ja kuiva- telmät, ja näin tullaan tehtyjen periaatepäätösten
7030: käymälöitä on rakennettu myös valtionavun tur- mukaan menettelemään jatkossakin.
7031:
7032: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
7033:
7034: Ympäristöministeri Pekka Haavisto
7035: KK 582/1997 vp 3
7036:
7037:
7038:
7039:
7040: Tili Riksdagens Talman
7041:
7042: 1 den ordning 37 § 1 mom, riksdagsordningen också byggts med statsstöd, speciellt i insjövatt-
7043: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande nen. Tack vare dessa åtgärder torde det gå att
7044: medlem av statsrådet översänt följande av riks- begränsa utsläppen från båtar så att de hålls på en
7045: dagsman Matti Saarinen undertecknade spörs- skälig nivå.
7046: mål nr 582: Den primära miljörisken av järnvägstrafik be-
7047: står av transporten av farliga ämnen. Olägenhe-
7048: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- ter har uppstått främst vid olyckor och, på ban-
7049: ta för att de i motiveringen till spörsmålet gårdar där kemikalier hanteras, också vid nor-
7050: avsedda avloppsvattnen från småbåtar mala funktioner. Dessutom har användningen av
7051: och från personvagnar i järnvägstrafik impregnerade träsyllar diskuterats. Man har
7052: skall komma inom ramen för ett renings- misstänkt att dessa syllar kan helasta grundvatt-
7053: system? nen med kemikalier.
7054: Åtminstone tills vidare har man inte kunnat
7055: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt konstatera att toalettavloppsvattnet från person-
7056: anföra följande: vagnarna skulle orsaka några betydande miljö-
7057: olägenheter. 1 normaltrafik är den mängd av-
7058: De mest problematiska utsläppen från småbå- loppsvatten som uppstår relativt liten, och dess-
7059: tar kommer från toaletterna, medan utsläpp av utom leder tågets rörelse tili att belastningen
7060: tvättvatten huvudsakligen ökar närsalterna i snabbt sprids tili ett rätt stort område, vilket gör
7061: vattnen. Verkningarna av att avfall och avlopps- att de lokala olägenheterna förblir små. Toalett-
7062: vatten släpps ut från båtar 11ar_unclt!rsö~ts i Fin-: __ a vloppsvattnet och de fö~or~ning11:r d_et_ ipf!ehål- _
7063: larid ocfi bland annat fSverige. Problemet har ler sugs i droppform snabbt upp i krosstenen
7064: inte ansetts så gravt, i synnerhet inte i stora vat- utmed banan och i det övriga banunderlaget och
7065: ten, men ställvis föreligger risk för hälsoolägen- bryts därefter snabbt ned. Papper och motsva-
7066: heter eller eutrofiering. 1 samarbetet kring skyd- rande avfall sönderfaller långsammare, men olä-
7067: det av Östersjön har enhetliga rekommendatio- genheterna av nedskräpningen har av de ovan
7068: ner beretts om att avfallshanteringen för småbå- nämnda skälen inte varit vidare stora och in-
7069: tar skall ordnas så att avfallet i ökad utsträckning skr~nker sig i allmänhet tili banområdet.
7070: skall tas om hand i land. A ven om det inte är fråga om ett miljö- eller
7071: Miljöministeriet har gått in f6r att förebygga hälsoproblem av större rang, försöker miljömi-
7072: utsläpp av avfall och avloppsvatten från småbå- nisteriet också i detta hänseende komma fram tili
7073: tar genom anvisningar, men avsikten är att fram- bättre lösningar. Vi har uppmärksammat också
7074: gent också bereda behövliga ändringar i bestäm- denna faktor i samband med målsättningen för
7075: melserna. Nya båtar skall enligt förordningen om vattenvården. Det mål som ställts upp är att
7076: säkerhet på vissa fritidsbåtar förses med behålla- åtminstone nya personvagnar skall förses med
7077: re f6r toalettspolvattnet. Det är skäl att överväga anläggningar för tilivaratagning av toalettav-
7078: en eventuell utsträckning av motsvarande be- loppsvatten och annat avloppsvatten och att
7079: stämmelser så att de också gäller gamla båtar. dessa skallledas tili kommunala avlopp och vida-
7080: Utöver detta behövs en begränsning av utsläppen re tili höggradig behandling. VR-bolagen har
7081: av avfall och avloppsvatten i vissa vatten eller i redan vidtagit åtgärder i detta hänseende. Såda-
7082: delar av dem. Den nuvarande lagstiftningen ger na anläggningar har redan installerats i de nya
7083: inte möjligheter tili detta. Mottagningsanord- vagnarna, och det finns principbeslut på att sam-
7084: ningar f6r toalettspolvatten och torrtoaletter har ma förfarande tillämpas i framtiden.
7085:
7086: Helsingforsden 13 juni 1997
7087:
7088: Miljöminister Pekka Haavisto
7089: KK 583/1997 vp
7090:
7091: Kirjallinen kysymys 583
7092:
7093:
7094:
7095:
7096: Risto Penttilä /nuors: Kansainvälisiä panttivankitapauksia koske-
7097: vien menettelytapaohjeiden laatimisesta
7098:
7099:
7100: Eduskunnan Puhemiehelle
7101:
7102: Oikeuskansleri on Jali Raidan panttivankita- missä jo puoli vuotta. Vastuuta asian selvittämi-
7103: pausta koskevan päätöksensä yhteydessä sestä on siirretty viranomaiselta toiselle. Tällai-
7104: 24.1.1996 edellyttänyt, että kansainvälisiä pant- nen menettely on moraalittoman hidasta eikä
7105: tivankitapauksia varten tehdään menettelytapa- vastaa oikeusvaltion periaatteita. Se jättää ulko-
7106: ohjeet. Päätöksessä todetaan seuraavaa: "On il- maille siepatun pikkutytön uman onnensa no-
7107: meisen tarpeellista, että ulkoasiainhallinnolla on jaan.
7108: olemassa mahdollisimman selkeät menettelyta- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7109: paohjeet toimintatavoista esillä olevan (viite Jali jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7110: Raidan tapaukseen dnrot 940/1/95 ja 978/1/94) nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7111: kaltaisia tilanteita silmällä pitäen. Selkeät menet- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7112: telytapaohjeet voivat osaltaan edesauttaa ongel-
7113: matilanteiden ratkaisemista. Niillä myös vältet- Kuka suomalainen viranomainen kan-
7114: täisiin epätietoisuus siitä, kenen tai keiden velvol- taa vastuun siitä, ettei Sabira-tytön takai-
7115: lisuutena esiintulevassa tilanteessa tarvittaviin sin Suomeen saamiseen ole ryhdytty
7116: toimenpiteisiin ryhtyminen on." ajoissa ja tehokkaasti, ja
7117: Toimivat menettelytapaohjeet panttivanki- johtuuko Sabiran tapauksen hidas kä-
7118: tai kaappaustilanteissa edellyttävät, että kaikilla sittely siitä, että oikeuskanslerin edellyt-
7119: asianosaisilla on ohjeet siitä, keneen viranomai- tämiä menettelytapaohjeita ei ole olemas-
7120: seen ottaa yhteyttä ja kuka kantaa vastuun tilan- sa, vai siitä, että niitä ei tehokkaasti toteu-
7121: teen selvittämisestä. Algeriaan kaapatun Sabira- teta?
7122: tytön tapausta on pyöritelty eri viranomaiseli-
7123: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1997
7124:
7125: Risto Penttilä /nuors
7126:
7127:
7128:
7129:
7130: 279001
7131: 2 KK 583/1997 vp
7132:
7133: Eduskunnan Puhemiehelle
7134:
7135: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Lapsikaappaukset ovat aina traagisia tapah-
7136: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tumia. Ne ovat traumaattisia lapselle ja van-
7137: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen hemmalle, joka jää epätietoiseksi lapsensa olois-
7138: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto ta ja kohtalosta. Näissä tapauksissa viranomai-
7139: Penttilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen set eivät aina pysty auttamaan, mutta kansain-
7140: n:o 583: välinen yhteisö pyrkii saamaan jäsenensä toimi-
7141: maan yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti
7142: Kuka suomalainen viranomainen kan- ja yhteistoimin edesauttamaan tapausten selvit-
7143: taa vastuun siitä, ettei Sabira-tytön takai- tämisessä.
7144: sin Suomeen saamiseen ole ryhdytty Päämäärän saavuttamiseksi on tehty Euroo-
7145: ajoissa ja tehokkaasti, ja pan neuvoston ja Haagin kansainvälisiä lapsi-
7146: johtuuko Sabiran tapauksen hidas kä- kaappauksia koskevat sopimukset. Suomi on ra-
7147: sittely siitä, että oikeuskanslerin edellyt- tifioinut sopimukset vuonna 1994. Haagin sopi-
7148: tämiä menettelytapaohjeita ei ole olemas- mukseen on liittynyt 46 valtiota ja Euroopan
7149: sa, vai siitä, että niitä ei tehokkaasti toteu- neuvoston sopimukseen 21 valtiota. Suomi pyr-
7150: teta? kii siihen, että mahdollisimman monet valtiot
7151: liittyisivät näihin sopimuksiin. Suomen tarkoi-
7152: Vastauksena edellä oleviin kysymyksiin esitän tuksena on lisäksi pyrkiä kahdenvälisiin sopi-
7153: kunnioittaen seuraavaa: musjärjestelyihin niiden maiden kanssa, jotka ei-
7154: vät halua liittyä näihin monenkeskisiin sopimuk-
7155: Kysymyksessä viitataan oikeuskanslerin siin.
7156: erään toisen tapauksen yhteydessä antamaan Ulkoasiainministeriössä on vuosina 1990-5/
7157: päätökseen (Dnrot 940/l/95 ja 978/l/94). Tältä 1997 käsitelty yhteensä 29lapsikaappaustapaus-
7158: osin ulkoasiainministeriö toteaa saaneensa edel- ta. Kaappaukset ovat koskeneet sekä Haagin ja
7159: lä mainitun päätöksen johdosta oikeuskansleril- Euroopan neuvoston sopimuksiin liittyneitä
7160: ta toimenpide-esityksen, jossa oikeuskansleri maita että sopimuksiin liittymättömiä maita.
7161: esitti, että ulkoasiainministeriö ryhtyisi tarpeelli- Näistä tapauksista noin kymmenen lasta on saa-
7162: siin toimenpiteisiin ulkoasiainhallinnosta anne- tu takaisin.
7163: tun lain (1164/1987) tarkoittaman ulkomailla hä- Todettakoon, että sopimuksissa on sovittu vi-
7164: dänalaiseen asemaan joutuneen Suomen kansa- ranomaisten välisistäyhteistyömenettelytavoista
7165: laista koskevan asetuksen antamiseksi ja samalla niissä tapauksissa, joissa lapsi viedään sopimus-
7166: ulkomaanedustuksesta 25.3.1964 annetun ase- valtioon tai jätetään sieltä palauttamatta. Sopi-
7167: tuksen (159/1964) saattamiseksi voimassa olevaa musten mukaisena keskusviranomaisena Suo-
7168: lakia ja nykyisiä tosiasiallisia olosuhteita vastaa- messa vuodesta 1994 on ollut oikeusministeriö.
7169: vaksi. Edellä mainittu asetus annettiin joulu- Algeria ei ole liittynyt kumpaankaan sopimuk-
7170: kuussa 1996. Ulkoasiainministeriössä valmistui seen.
7171: 30.9.1996 selvitys konsulipalveluista, joka on kä- Silloin kun lapsi viedään muuhun kuin sopi-
7172: sitelty myös hallituksen iltakoulussa. Selvityksen musvaltioon - kuten tässä tapauksessa Algeri-
7173: perusteella ulkoasiainministeriössä on valmis- aan- tai jätetään sieltä palauttamatta, ulkoasi-
7174: teilla hallituksen esitys konsuliasioita koskevaksi ainministeriö toimii avustavana viranomaisena
7175: laiksi. lapsikaappausasioissa Suomessa.
7176: Ulkoasiainministeriön käytössä olevien sovel- Näin on tapahtunut alusta lukien myös Sabi-
7177: tamisohjeiden osalta voidaan todeta, että tapah- ra-tytön tapauksessa.
7178: tuivat panttivankitilanteet missä maassa tahan- Samalla on kuitenkin muistettava se, että ul-
7179: sa, edustustojen on kiireellisesti otettava yhteyttä koasiainministeriön tehtäviä ulkomailla- myös
7180: ministeriöön, joka antaa edustustolle tarkemmat lapsikaappausasioissa ja panttivankitilanteissa
7181: ohjeet kutakin panttivankitilannetta varten. Ti- - säätelevät kansainvälinen tapa ja erityisesti
7182: lanteessa on seurattava paikallisviranomaisten Wienin diplomaatti- ja konsulisuhteita koskevat
7183: toimenpiteitä ja tarvittaessa avustettava asian yleissopimukset.
7184: ·selvittämisessä. Jokainen panttivankitilanne on Ulkoasiainhallinnon mahdollisuudet avustaa
7185: siten arvioitava erikseen. Sovellettavien ohjeiden sopimukseen kuulumattomissa maissa lapsi-
7186: tehokkaan noudattamisen osalta ei ole ilmennyt kaappaustilanteen selvittämiseksi ovat kuitenkin
7187: epäselvyyttä. rajalliset, mikä johtuu paljolti siitä, että kansain-
7188: KK 583/1997 vp 3
7189:
7190: välisen oikeuden periaatteen mukaisesti henki- nisteriöön ja ulkoministeriön kautta oikeusmi-
7191: löön sovelletaan sen valtion oikeusjärjestystä, nisteriöön.
7192: missä henkilö kulloinkin oleskelee. Asiainhoitaja on myös Algerian Tunisian
7193: Algeriassa Sabira-tytön asiaa hoidettaessa on suurlähettilään kautta pyrkinyt edistämään Sa-
7194: siten toimittava Algerian oikeusjärjestyksen mu- biran palauttamista.
7195: kaisesti ja myös paikallisviranomaisten välityk- Suomen Tukholman suurlähettiläs on neuvo-
7196: sellä. Ulkoasiainministeriö haluaa kuitenkin ko- tellut Algerian Suomeen akkreditoidun Tukhol-
7197: rostaa sitä yhteistä tekijää,joka liittyy ulkomailla massa olevan suurlähettilään kanssa Sabiran ti-
7198: ilmenneisiin lapsikaappaus-ja panttivankitilan- lanteen ratkaisemisesta.
7199: teisiin ja niiden hoitamiseen: vain paikallisviran- Olen itse huhtikuun lopulla lähettänyt kirjeen
7200: omaisilla on tarvittavat valtuudet voimatoimen- Algerian ulkoministerille, jotta saisimme kaiken
7201: piteisiin alueellaan. mahdollisen avun Sabiran olinpaikan ja olosuh-
7202: Kansainvälisessä yleissopimuksessa pantti- teiden selvittämiseksi.
7203: vankien ottamista vastaan (SopS 38/1983) lähde- Saatuaan 12.5.1997 tiedon siitä, että Algeria
7204: tään siitä periaatteesta, että nimenomaan sopi- oli 17.1.1997 liittynyt YK:n panttivankisopi-
7205: musvaltiolla, jonka alueella panttivankia pide- mukseen, ulkoasiainministeriö lähetti samana
7206: tään, on velvollisuus ryhtyä kaikkiin asianmu- päivänä Algerian Tukholman suurlähetystölle
7207: kaisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin panttivan- nootin, jossa, viitaten aikaisempiin pyyntöihin,
7208: gin aseman helpottamiseksi, erityisesti hänen va- lisäksi vedottiin panttivankisopimukseen. Jäljen-
7209: pauttamisensa varmistamiseksi sekä tarvittaessa nös tästä nootista toimitettiin välittömästi Alge-
7210: maastalähdön helpottamiseksi vapauttamisen rian ulkoministeriön tietoon myös Algerian Tu-
7211: jälkeen. nisian suurlähettilään kautta.
7212: Toisaalta Suomella on kansalaistensa etujen Panttivankisopimuksen osalta vaikeutena on
7213: suojelemiseen ulkomailla yleisesti ja erityisesti kuitenkin se, että Algeria on ollut haluton sovel-
7214: lapsikaappaustilanteisiin liittyvä velvollisuus. tamaan YK:n panttivankisopimusta Sabiran ta-
7215: Ulkoasiainministeriö ryhtyikin apua koskevan paukseen. Algerian viranomaiset pitävät Sabiran
7216: pyynnön saatuaan välittömästi suorittamaan sil- tapausta yksityisoikeudellisena kysymyksenä
7217: le kuuluvia, erityisesti lapsen palauttamiseen eikä - kuten Suomi - panttivankisopimuksen
7218: Suomeen tähtääviä tehtäviä. Tämän päämäärän kattamana panttivankitilanteena. Algerian ta-
7219: toteuttamiseksi ministeriö on ollut koko ajan holta on kehotettu ryhtymään tuomioistuinkä-
7220: yhteistyössä äidin asianajajan kanssa. sittelyyn Algeriassa, jota äidin algerialainen asi-
7221: Ulkoministeriön suorittamista asianmukaisis- anajaja onkin panemassa vireille.
7222: ta Sabiran Suomeen saamiseksi tähtäävistä toi- Päätös Sabiran huoltajuudesta ja muista
7223: menpiteistä voidaan mainita mm. seuraavat: maastalähdön varmistavista edellytyksistä on si-
7224: Ulkoasiainministeriön saatua tiedon Sabiran ten mahdollisesti hankittava paikallisen tuomio-
7225: isän tuomitsemisesta 12.2.1997 Turunseudun kä- istuimen kautta.
7226: räjäoikeudessa panttivangin ottamisesta van- Sabiran äidin algerialainen asianajaja on nyt
7227: keuteen Suomen Algerian va. asiainhoitaja kävi tietoinen Sabiran olinpaikasta. Hän on myös yh-
7228: 16.2.1997 Algerian ulkoministeriössä pyytämäs- teydessä Algerian viranomaisiin Sabiran tapaa-
7229: sä virka-apua Sabiran olinpaikan selvittämiseksi misen järjestämiseksi.
7230: ja palauttamiseksi Suomeen. Sabiran tapauksessa ulkoasiainministeriö on
7231: Algerian Tukholmassa olevaa Helsinkiin vastuunalaisena lapsikaappauksia hoitavana vi-
7232: akkreditoitua suurlähettilästä informoitiin asias- ranomaisena toiminut aktiivisesti ja tarmok-
7233: ta 19.2.1997. kaasti Sabiran olinpaikan selvittämiseksi sekä
7234: Ministeriö on ollut yhteydessä Suomen kes- saadakseen Sabiran palautettua mahdollisim-
7235: kusrikospoliisiin ja Interpoliin. man pikaisesti Suomeen. Olemme onnistuneet
7236: Ministeriö on avustanut äitiä asianajajan paikallistamaan tytön olinpaikan. Valitan syväs-
7237: hankkimisessa Algeriassa sekä asiakirjojen toi- ti, ettei Sabiraa kuitenkaan vielä ole onnistuttu
7238: mittamisessa että muussa yhteydenpidossa asi- saamaan Suomeen. Ulkoasiainministeriö jatkaa
7239: anajajaan. tiivistä yhteydenpitoaan Algerian viranomaisiin
7240: Suomen Algerian va. asiainhoitaja on ollut tämän tavoitteen saavuttamiseksi mahdollisim-
7241: jatkuvasti tiiviissä yhteydessä Algerian ulkomi- man pian.
7242: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
7243:
7244: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
7245: 4 KK 583/1997 vp
7246:
7247:
7248:
7249:
7250: Tili Riksdagens Talman
7251:
7252: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fallet. Varje fall där gisslan tagits måste sålunda
7253: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande bedömas skilt för sig. Det har inte förekommit
7254: med1em av statsrådet översänt följande av riks- oklarheter i fråga om hur anvisningarna skall
7255: dagsman Risto Penttilä undertecknade spörsmål följas på ett effektivt sätt.
7256: nr 583: Bortföranden av barn är alltid tragiska hän-
7257: delser. De är traumatiska för såväl barnet som
7258: Viiken finsk myndighet bär ansvaret den förälder som inte vet vad som har hänt med
7259: för att effektiva åtgärder inte vidtogs i tid barnet och hur barnet har det. 1 dessa fall kan
7260: för att återföra flickan Sabira till Finland, myndigheterna inte alltid hjälpa, men det inter-
7261: och nationella samfundet försöker få sina medlem-
7262: beror den långsamma handläggningen mar att uppträda enligt gemensamt överenskom-
7263: av fallet Sabira på att de anvisningar för na regler för att i samverkan reda ut fallen.
7264: förfarandet somjustitiekanslern förutsät- 1 detta syfte har internationella konventioner
7265: ter inte finns eller på att dessa inte genom- om bortföranden av barn slutits av Europarådet
7266: förs effektivt? och Haagkonferensen. Finland ratificerade kon-
7267: ventionerna 1994. Haagkonventionen har tili-
7268: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt trätts av 46 stater och Europarådskonventionen
7269: anföra följande: av 21 stater. Finland arbetar för att så många
7270: stater som möjligt skall tiliträda dessa konventio-
7271: 1 spörsmålet hänvisas det tili ett beslut som ner. Dessutom har Finland för avsikt att efter-
7272: justitiekanslern fattat i samband med ett annat sträva bilaterala avtalsarrangemang med de Iän-
7273: fall (Dnr 94011/95 och 978/1/94). 1 fråga om detta der som inte vili ansluta sig tili dessa multilaterala
7274: konstaterar utrikesministeriet att ministeriet med överenskommelser.
7275: anledning av nämnda beslut mottagit en fram- Utrikesministeriet har skött sammanlagt 29
7276: ställan om åtgärder av justitiekanslern där han fall av bortföranden av barn åren 1990 tili maj
7277: föreslog att utrikesministeriet skall vidta de åt- 1997. Dessa fall har gällt såväl Iänder som är
7278: gärder som behövs för att utfårda en förordning parter av Haag- och Europarådskonventionerna
7279: om finska medborgare som råkat i nödställt läge som Iänder som inte är parter av dem. 1 dessa fall
7280: utomlands, viiken avses i lagen om utrikesför- har ca tio barn kunnat återföras tili Finland.
7281: valtningen ( 1164/1987), och samtidigt tili se att Det bör konstateras att konventionerna regle-
7282: förordningen 25.3.1964 om utrikesförvaltningen rar samarbetsprocedurerna mellan myndigheter-
7283: (159/1964) ändras så att den överensstämmer na i sådana fall där ett barn förs tili en konven-
7284: med gällande lag och dagens faktiska omständig- tionsstat eller inte återlämnas från en konven-
7285: heter. Den nämnda förordningen gavs i decem- tionsstat. Från och med 1994 har justitieministe-
7286: ber 1996. Vid utrikesministeriet fårdigställdes en riet varit finsk centralmyndighet enligt konven-
7287: utredning om konsulära tjänster 30.9 .1996, vii- tionerna. Algeriet har inte tillträtt någondera
7288: ken även behandlats i regeringens aftonskola. konventionen.
7289: Utgående från utredningen arbetar utrikesminis- 1 de fall att ett barn bortförs tili en icke-kon-
7290: teriet som bäst med en proposition om en lag om ventionsstat - i detta fall Algeriet - eller inte
7291: konsulära ärenden. återlämnas från en sådan stat fungerar utrikesmi-
7292: 1 fråga om de tiliämpningsföreskrifter som nisteriet som biträdande myndighet i Finland.
7293: utrikesministeriet använder kan det konstateras Detta har varit fallet från första början också
7294: att då gisslan tas skall representationerna skynd- för flickan Sabiras del.
7295: samt kontakta ministeriet, oberoende av var i Samtidigt bör man dock komma ihåg att utri-
7296: världen händelsen inträffar. Representationen kesministeriets uppgifter i utlandet- även i fall
7297: får närmare anvisningar av ministeriet för hante- som gäller bortföranden av barn och tagande av
7298: ringen av det enskilda fallet. När gisslan tagits gisslan - regleras av internationell praxis och
7299: måste de lokala myndigheternas åtgärder följas särskilt av Wienkonventionerna om diplomatis-
7300: och bistånd lämnas vid behov för att klara upp ka och konsulära förbindelser.
7301: KK 583/1997 vp 5
7302:
7303: Utrikesförvaltningens möjligheter att hjälpa stått i fortlöpande kontakt med det algeriska
7304: tili att reda upp fall av bortföranden av barn i utrikesministeriet och, via utrikesministeriet,
7305: ickekonventionsländer är dock begränsade, vil- med justitieministeriet.
7306: ket i hög grad beror på att en person enligt den Dessutom har Finlands charges d'affaires för-
7307: internationella rättens principer lyder under sökt främja återlämnandet av Sabira genom Al-
7308: rättsordningen i den stat som han eller hon uppe- geriets ambassadör i Tunisien.
7309: håller sig i för tillfållet. Finlands ambassadör i Stockholm har samta-
7310: När flickan Sabiras sak handhas i Algeriet Iat med Algeriets ambassadör i Stockholm, med
7311: måste man således följa algerisk rättsordning och ackreditering i Helsingfors, för att lösa Sabiras
7312: arbeta genom de lokala myndigheterna. Utrikes- situation.
7313: ministeriet vill dock betona den gemensamma Själv har jag skickat ett brev tili den algeriske
7314: faktor som gäller alla fall av bortförande av barn utrikesministern i slutet av april för att vi skall få
7315: och tagande av gisslan som har förekommit samt all hjälp som är möjlig för att utreda var Sabira
7316: skötseln av dessa: det är endast de lokala myndig- befinner sig och hur hon har det.
7317: heterna som är bemyndigade att vidta kraftåtgär- När utrikesministeriet 12.5.1997 erhöll under-
7318: der på sitt eget territorium. rättelse om att Algeriet hade tillträtt FN-konven-
7319: 1 den internationella konventionen mot tagan- tionen mot tagande av gisslan 17.1.1997 skickade
7320: de av gisslan (FördrS 3811983) utgår man från ministeriet samma dag en not till algeriska am-
7321: principen att det uttryckligen är den konven- bassaden i Stockholm, viiken med hänvisning tili
7322: tionsstat på vars territorium gisslan hålls som är tidigare framställningar nu också åberopade
7323: skyldig att vidta alla åtgärder som den staten gisslankonventionen. En kopia av denna not
7324: anser lämpliga för att underlätta situationen för översändes dessutom genast genom Algeriets
7325: gisslan, särskilt för att säkerställa att gisslan be- ambassadör i Tunisien tili det algeriska utrikes-
7326: frias och, i förekommande fall, underlätta resan ministeriet för kännedom.
7327: ut ur landet efter befrielsen. 1 fråga om gisslankonventionen är problemet
7328: Å andra sidan har Finland skyldighet att skyd- dock det att Algeriet har varit oviliigt att tiliämpa
7329: da sina medborgares intressen i utlandet i allmän- denna FN-konvention på fallet Sabira. De alge-
7330: het och i fall av bortföranden av barn i synnerhet. riska myndigheterna betraktar fallet Sabira som
7331: Då utrikesministeriet hade tagit emot en begäran en privaträttslig fråga och inte- som fallet är för
7332: om bistånd vidtog ministeriet därför genast alla Finlands del- som ett fall av tagande av gisslan
7333: åtgärder som ankommer på det, särskilt åtgärder som omfattas av gisslankonventionen. Från alge-
7334: som syftar tili att återföra barnet tili Finland. För risk sida har man uppmanat tili domstolsför-
7335: att uppnå detta mål har utrikesministeriet hela handlingar i Algeriet, vilket moderns algeriske
7336: tiden stått i kontakt med moderns advokat. advokat håller på att verkställa.
7337: Lämpliga åtgärder som utrikesministeriet vid- Beslut om vårdnaden om Sabira och om andra
7338: tagit i syfte att återföra Sabira tili Finland är vilikor för att säkerställa utresan ur Jandet måste
7339: bl.a.: sålunda eventuellt skaffas i en loka! domstol.
7340: När utrikesministeriet hade underrättats om Den algeriske advokat som Sabiras mor anli-
7341: att Sabiras far hade dömts till fångelse av Åbo- tat vet nu var Sabira befinner sig. Han står dess-
7342: nejdens tingsrätt 12.2.1997 för tagande av giss- utom kontakt med de algeriska myndigheterna
7343: lan, besökte Finlands charges d'affaires a.i. det för att få träffa Sabira.
7344: algeriska utrikesministeriet 16.2.1997 med en be- 1fallet Sabira har utrikesministeriet i egenskap
7345: gäran om handräckning för att utreda var Sabira av ansvarig myndighet som handhar fall av bort-
7346: befann sig och återföra henne tili Finland. föranden av barn arbetat aktivt och energiskt för
7347: Algeriets ambassadör i Stockholm med ackre- att utreda var Sabira befinner sig och för att
7348: ditering i Helsingfors underrättades om ärendet Sabira skall kunna återföras tili Finland så
7349: 19.2.1997. snabbt som möjligt. Vi har lyckats fastställa var
7350: Ministeriet har stått i kontakt med kriminal- flickan finns. Jag beklagar djupt att det tills vida-
7351: polisen i Finland och med lnterpol. re inte har varit möjligt att få flickan tili Finland.
7352: Ministeriet har hjälpt modern med att skaffa Utrikesministeriet fortsätter att stå i nära kon-
7353: en advokat i Algeriet och med översändandet av takt med de algeriska myndigheterna för att upp-
7354: handlingar och annan kontakt med advokaten. nå detta mål så snabbt som möjligt.
7355: Finlands charges d'affaires a.i. i Algeriet har
7356: Helsingforsden 13 juni 1997
7357:
7358: Utrikesminister Tarja Halonen
7359: KK 584/1997 vp
7360:
7361: Kirjallinen kysymys 584
7362:
7363:
7364:
7365:
7366: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Puutossalmen väylän liikennejärjes-
7367: telyjen parantamisesta
7368:
7369:
7370: Eduskunnan Puhemiehelle
7371:
7372: Puutossalmen ylittävän lossin kantavuus on Se, että Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä
7373: 50 tonnia. Tästä on aiheutunut merkittävää hait- lossiväylällä, jonka risteää myös jäänmurtajalla
7374: taa alueen tieliikenteelle. Esimerkiksi tukki- tai talvisin avoinna pidetty syvä väylä, liikennöi pie-
7375: hiekkarekkoja lossiin mahtuu kantavuussyistä ni ja huonokuntoinen lossi, on käsittämätöntä.
7376: vain yksi kerrallaan, mikä lisää merkittävästi Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7377: muun liikenteen odotusaikoja. Oudoksi asian te- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7378: kee se, että useille liikenteellisesti selkeästi Puu- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7379: tossalmea rauhallisemmille reiteille on hankittu nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7380: uusia 70 tonnin losseja.
7381: Myös siltavaihtoehto olisi kannattava. Puu- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7382: tossalmen väylä on syväväylä,jossa rahtiliikenne järjestääkseen Puutossalmen väylän lii-
7383: ja tukinuitot katkaisevat usein liikenteen. Myös kenteellisesti asianmukaiselle tasolle esi-
7384: syväväylän talviliikenne aiheuttaa lähes läpi tal- merkiksi vaihtamalla väylän lossin ajan-
7385: ven kestävän ahtojäätilanteen lossiväylälle. mukaisemmaksi tai rakentamalla väylän
7386: ylittävän sillan?
7387:
7388: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1997
7389:
7390: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
7391:
7392:
7393:
7394:
7395: 279001
7396: 2 KK 584/1997 vp
7397:
7398:
7399:
7400:
7401: Eduskunnan Puhemiehelle
7402:
7403: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Enempää täysiä rekka-autoja ei mahtuisi myös-
7404: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kään kysymyksessä mainitulle 70 tonnin lossille.
7405: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Tielaitos on harkinnut uuden lossin hankki-
7406: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-Lii- mista Puutossalmeenkin, mutta hankintaa on ly-
7407: sa Tykkyläisen näin kuuluvan kirjallisen kysy- kätty, koska muualla valmistuvilta siltapaikoilta
7408: myksen n:o 584: vapautuvat lossit on määrärahasyistä ensin käy-
7409: tettävä hyväksi.
7410: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä Liikennöinti on Tielaitoksen mukaan pystytty
7411: järjestääkseen Puutossalmen väylän lii- hoitamaan myös talvella kohtuullisestijäiden ai-
7412: kenteellisesti asianmukaiselle tasolle esi- heuttamista ongelmista huolimatta.
7413: merkiksi vaihtamalla väylän lossin ajan- Sillan rakentaminen Puutossalmeen maksaisi
7414: mukaisemmaksi tai rakentamalla väylän noin 80-90 milj. mk. Kannattavuusvertailussa
7415: ylittävän sillan? se jää huomattavasti huonommaksi kuin monet
7416: muut hankkeet, joissa lossi korvataan sillalla.
7417: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Savo-Karjalan tiepiirissä on neljä kohdetta, jois-
7418: vasti seuraavaa: sasiltakustannukset ovat 15-30 milj. mk siltaa
7419: kohti, ja kannattavuudeltaan ne ovat huomat-
7420: Tielaitos on nostanut Puutossalmen lossin tavasti parempia kuin Puutossalmen silta. Esi-
7421: palvelutasoa viimeksi keväällä 1996 vaihtamalla merkiksi Vehmersalmen lossin korvaaminen sil-
7422: lossin Puumalansaimesta vapautuneeseen 60 lalla tuo hyötyjä kustannuksiin verrattuna yli
7423: tonnin lossiin, johon mahtuu enemmän henkilö- kaksi kertaa enemmän kuin Puutossalmen han-
7424: autoja. Lossi on tosin vanha ja vaatii luonnolli- ke.
7425: sesti korjausta ja huoltoa enemmän kuin uusi Edellä esitetyn perusteella uuden lossin hank-
7426: lossi. Turvallisuus- ja tasapainosyistä täysiä rek- kiminen tai sillan rakentaminen Puutossalmeen
7427: ka-autoja kuljetetaan vain yksi kerrallaan. ei sisälly Tielaitoksen lähivuosien ohjelmiin.
7428:
7429: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997
7430:
7431: Liikenneministeri Matti Aura
7432: KK 584/1997 vp 3
7433:
7434:
7435:
7436:
7437: Tili Riksdagens Talman
7438:
7439: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Vägverket har planerat att skaffa en ny fårja
7440: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- också i Puutossalmi, men detta har skjutits upp,
7441: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- eftersom de fårjor som befrias på grund av bro-
7442: man Marja-Liisa Tykkyläinen undertecknade konstruktionen bör användas först av anslags-
7443: spörsmål nr 584: skäl.
7444: Enligt vägverket har trafikeringen kunnat
7445: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- skötas rimligt också om vintern, trots problemen
7446: ta för att organisera trafiken på Puutos- som orsakats av isen.
7447: salmi farled ändamålsenligt, t.ex. genom Att bygga en bro i Puutossalmi skulle kosta ca
7448: att ersätta fårjan med en ny eller att bygga 80-90 miljoner mark. Enligt lönsamhetskalky-
7449: en bro över farleden? len är dess lönsamhet betydligt sämre än i andra
7450: projekt där fårjan ersätts med en bro. 1 Savolax-
7451: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Karelens vägdistrikt finns det fyra mål, där bro-
7452: anföra följande: kostnaderna är 15-30 miljoner mark per bro
7453: och där lönsamheten är betydligt bättre än i fråga
7454: Vägverket har höjt servicenivån på Puutossal- om Puutossalmi bro. T.ex. att ersätta Vehmersal-
7455: mi fårja senast om våren 1996 genom att ersätta mi fårja med en bro blir två gånger nyttigare än i
7456: den med en fårja på 60 ton som förr gick i Puuroa- Puutossalmi.
7457: lansalmi och som rymmer mer personbilar. Fär- På basis av det ovan nämnda ingår varken
7458: jan är visserligen gammal och den bör naturligt- anskaffningen av en ny fårja eller byggandet av
7459: vis renoveras och underhållas mer än en ny fårja. en bro i Puutossalmi i vägverkets program under
7460: På grund av säkerhets- och balansskäl transpor- de närmaste åren.
7461: teras fulla lastbilar endast en på en gång. Den i
7462: spörsmålet nämnda fårjan på 70 ton rymmer inte
7463: heller mera fulla lastbilar.
7464:
7465: Helsingfors den 5 juni 1997
7466:
7467: Trafikminister Matti Aura
7468: 1
7469:
7470: 1
7471:
7472: 1
7473:
7474: 1
7475:
7476: 1
7477:
7478: 1
7479:
7480: 1
7481:
7482: 1
7483:
7484: 1
7485:
7486: 1
7487:
7488: 1
7489:
7490: 1
7491:
7492: 1
7493: KK 585/1997 vp
7494:
7495: Kirjallinen kysymys 585
7496:
7497:
7498:
7499:
7500: Matti Vanhanen /kesk: Henkilöliikenteen ja kotimaan tavaraliiken-
7501: teen yrittäjätutkintojen yhteensovittamisesta
7502:
7503:
7504: Eduskunnan Puhemiehelle
7505:
7506: Henkilöliikenne- ja kotimaan tavaraliikenne- ovat sisällöltään hyvin samankaltaiset ja sama
7507: lupaa hakiessaan luvan hakija joutuu osoitta- lainsäädäntö pitkälti ohjaa sekä henkilö- että
7508: maan suorittaneensa yrittäjätutkinnon. Tutkin- kotimaan tavaraliikenteen yrittämistä.
7509: to suoritetaan hyväksytyissä koulutusta antavis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7510: sa laitoksissa. Kumpaakin liikennemuotoa var- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
7511: ten on järjestetty eri yrittäjäkurssit. Kun henkilö- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7512: liikennekurssin käynyt hakee liikennelupaa tava- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7513: raliikenteen harjoittamiseen, ei Ammattienedis-
7514: tämislaitos (AEL) antamassaan lausunnossa Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
7515: pidä henkilöliikenteen puolella suoritettua yrit- että henkilöliikenteen ja kotimaan tava-
7516: täjäkurssia pätevänä tavaraliikenteen yrittäjäksi raliikenteen lupaehtojen mukainen yrit-
7517: ryhtyvälle, vaan asianomaisen olisi suoritettava täjäkoulutus olisi yhteinen niin, että esi-
7518: myös AEL:n tavaraliikenteen yrittäjäkurssi. merkiksi henkilöliikenteen puolella yrit-
7519: Molemmat kurssit ovat opiskelijalle maksullisia. täjänä toiminut voisi ilman uutta kallista
7520: Kurssimaksu on noin 10 000 markkaaja kustan- yrittäjäkurssia hakeutua myös kotimaan
7521: nuksia aiheuttaa myös ylimääräisen kurssin tavaraliikenteen yrittäjäksi, mikäli täyt-
7522: käymiseen menetetty työaika. Tiettävästi kurssit tää muut lupaehdot?
7523:
7524: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1997
7525:
7526: Matti Vanhanen /kesk
7527:
7528:
7529:
7530:
7531: 279001
7532: 2 KK 585/1997 vp
7533:
7534:
7535:
7536:
7537: Eduskunnan Puhemiehelle
7538:
7539: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jossakin määrin vaihtelee liikennemuodoittain.
7540: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, Bussiliikenteessä kurssin pituus on 22 päivää,
7541: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen taksiliikenteessä 15 päivää ja kotimaan tavaralii-
7542: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti kenteessä 20 päivää. Ulkomaan tavaraliikenteen
7543: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen harjoittajalta vaaditaan vielä lisäksi 15 päivän
7544: n:o 585: pituinen lisäkurssi. Eräillä edellytyksillä- esim.
7545: pitkäaikainen toiminta kuljetusyrityksen johto-
7546: Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy, tehtävissä - voidaan tavaraliikenteen yrittäjä-
7547: että henkilöliikenteen ja kotimaan tava- kurssiin osallistuminen korvata ns. näyttöko-
7548: raliikenteen lupaehtojen mukainen yrit- keella. Vastaavasti bussiliikenteessä riittää kurs-
7549: täjäkoulutus olisi yhteinen niin, että esi- sin loppukokeen suorittaminen.
7550: merkiksi henkilöliikenteen puolella yrit- Eri liikennemuotojen kurssien opetussisältö
7551: täjänä toiminut voisi ilman uutta kallista poikkeaa aika tavalla toisistaan, mutta niihin
7552: yrittäjäkurssia hakeutua myös kotimaan sisältyy toisaalta aihealueita, jotka ovat kaikille
7553: tavaraliikenteen yrittäjäksi, mikäli täyt- yhteisiä. Tällaisia ovat mm. yrityksen perustami-
7554: tää muut lupaehdot? nen, yrityskirjanpito, yrityssuunnittelu, sosiaali-
7555: lainsäädäntö ja liikenneturvallisuus. Tästä syystä
7556: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- liikenneyrittäjäkurssin oppilaan ei tarvitse osal-
7557: vasti seuraavaa: listua kyseisiä aihealueita käsitteleville luennoille
7558: uudestaan. Taksiyrittäjäkurssia suorittava oppi-
7559: Maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen har- las voi siten saada aiemman suorittamansa kurs-
7560: joittajan ammattiinpääsyä koskeva EU:n direk- sinjohdosta vapautusta 3 päivää, linja-autoyrit-
7561: tiivi asettaa Iiikenteenharjoittajalie kolme perus- täjäkurssia suorittava 5 päivää ja kotimaan tava-
7562: edellytystä: hyvä maine, riittävä vakavaraisuus raliikenneyrittäjäkurssia suorittava 4,5 päivää.
7563: sekä säädetty ammatillinen pätevyys. Viimeksi Vapautus vaikuttaa kurssin hintaan ainakin siinä
7564: mainittu osoitetaan suorittamalla hyväksyttä- tapauksessa, että molemmat kurssit suoritetaan
7565: västi kirjallinen koe, joka muodostuu direktiivis- samassa oppilaitoksessa, ja sillä on luonnollisesti
7566: sä luetelluista lukuisista aihepiireistä koostuvista myös menetettyä työaikaa vähentävä merkitys.
7567: kysymyksistä. Koska henkilö- ja tavaraliikenne Mainitun ammattiinpääsydirektiivin muutta-
7568: luonteeltaan ovat hyvin erilaisia, poikkeavat minen on vireillä EU:ssa. Muutoksen on tarkoi-
7569: myös direktiivin säätelemät, ammatillisen päte- tus tulla voimaan 1.7.1998. Sillä pyritään muun
7570: vyyden arviointiin liittyvät aihepiiritkin melko ohessa ammattitaitovaatimuksen nykyistä pi-
7571: paljon toisistaan. Vaadittavan ammatillisen pä- demmälle menevään harmonisointiin. Jos direk-
7572: tevyyden voi direktiivin mukaan saavuttaa myös tiiviehdotus tulee hyväksytyksi, joudutaan Suo-
7573: pitkäaikaisella toiminnalla kuljetusyrityksen messakin muuttamaan luvanvaraisen henkilö- ja
7574: johtotehtävissä. Direktiivi ei koske henkilölii- tavaraliikenteen lainsäädäntöä monilta osin.
7575: kenteen harjoittamista henkilöautolla (taksi). Tässä yhteydessä tullaan ottamaan uudelleen
7576: Puheena oleva direktiivi on minimidirektiivija tarkasteluun myös kysymyksessä esitetty asia,
7577: esim. Suomessa se on ammatillisen pätevyyden mutta kysyjän ehdottarua täydellinen korvaa-
7578: osalta pantu täytäntöön suhteellisen ankarassa vuus ei direktiiviehdotuksenkaan perusteella
7579: muodossa useimpiin muihin jäsenvaltioihin ver- näyttäisi mahdolliselta. Kun kysyjän tarkoitta-
7580: rattuna. Direktiivin soveltamisala on täällä ulo- mia tilanteita on käytännössä hyvin vähän, ei
7581: tettu koskemaan myös taksiliikennettä. Ennen hallitus pidä tässä vaiheessa muita toimenpiteitä
7582: kokeeseen osallistumista on Suomessa käytävä aiheellisina.
7583: pakollinen liikenneyrittäjäkurssi, jonka pituus
7584:
7585: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
7586:
7587: Liikenneministeri Matti Aura
7588: KK 585/1997 vp 3
7589:
7590:
7591:
7592:
7593: Tili Riksdagens Talman
7594:
7595: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- kurs, vars längd varierar beroende av transport-
7596: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- formen. Beträffande busstrafik varar kursen 22
7597: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- dagar, för taxitrafik 15 dagar och för inrikes
7598: man Matti Vanhanen undertecknade spörsmål godstrafik 20 dagar. F ör transportörer som avser
7599: nr 585: att ägna sig åt internationella godstransporter
7600: krävs ytterligare en kurs som varar 15 dagar. På
7601: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- vissa villkor - t.ex. en lång praktisk erfarenhet
7602: ta för att förenhetliga företagarutbild- inom ett transportföretags ledande uppgifter -
7603: ningen enligt koncessionsförutsättning- kan företagarkursen kompenseras med ett s.k.
7604: arna för persontrafiken och inrikes gods- fristående prov. På motsvarande sätt räcker det i
7605: trafik så att t.ex. en företagare inom per- fråga om busstrafiken att kursens slutprov av-
7606: sontrafiken kan, utan att delta i en ny läggs.
7607: och dyr företagarkurs, söka sig tili före- lnnehållet av olika kurser skiljer sig ganska
7608: tagsverksamheten inom inrikes godstra- mycket från varandra, men å andra sidan finns
7609: fik, om han annars uppfyller koncessions- det ämnen som är gemensamma för alla. Sådana
7610: kraven? här är t.ex. bildandet av ett företag, affårsbokfö-
7611: ringen, affårsplaneringen, sociallagstiftningen
7612: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt och trafiksäkerheten. Därför behöver en elevien
7613: anföra följande: transportföretagarkurs inte delta på nytt i de
7614: lektioner som behandlar dessa ämnen. På basis
7615: EU-direktiv om rätt att yrkesmässigt bedriva av en kurs som en elev i en taxiföretagarkurs
7616: person- och godstransporter på väg ställer tre tidigare avlagt kan han befrias från 3 dagar, en
7617: krav för transportföretag: det skall ha gott anse- elev i en företagarkurs för busstrafik 5 dagar och
7618: ende, tillräckliga ekonomiska resurser och upp- en elev i en företagarkurs för inrikes godstrafik
7619: fylla kravet på yrkesmässig kompetens. Det sist- 4,5 dagar av kursdeltagandet. Befrielsen inverkar
7620: nämnda kravet bevisas genom att avlägga ett på kursens pris åtminstone när båda kurserna
7621: skriftligt examensprov, som bildas av frågor avläggs vid samma läroanstalt och detta minskar
7622: inom de ämnen som anges i direktivet. Eftersom naturligtvis även antalet förlorad arbetstid.
7623: person- och godstrafikens natur är mycket olika, Det ovan nämnda direktivet håller på att änd-
7624: skiljer sig även de i direktivet angivna ämnena ras i EU. Meningen är att ändringen träder i kraft
7625: ganska mycket från varandra. Enligt direktivet 1.7.1998. Syftet är bl.a. att harmonisera även
7626: kan en yrkesmässig kompetens erhållas genom vidare kravet på yrkesmässig kompetens. Om
7627: att haen lång praktisk erfarenhet inom ett trans- direktivförslaget godkänns, bör lagstiftningen
7628: portföretags ledande uppgifter. Direktivet gäller om koncessionpliktig person- och godstrafik
7629: inte bedrivandet av persontrafik med en person- ändras i Finland tili flera delar. 1 detta samman-
7630: bil (taxi). hang kommer man att på nytt studera den i
7631: Det ovan nämnda direktivet är ett minimidi- spörsmålet nämnda frågan, men en total ersätt-
7632: rektiv och beträffande yrkesmässig kompetens ning, som frågeställaren föreslår, tycks inte heller
7633: har det verkställts i Finland i relativt sträng form vara möjlig enligt direktivförslaget. Eftersom så-
7634: jämfört med andra medlemsstater. Direktivets dana situationer som frågeställaren syftar tili är
7635: tillämpningsområde omfattar här även taxitrafi- tili antalet litet, anser regeringen det inte nödvän-
7636: ken. lnnan man kan avlägga ett examensprov, digt att vidta ytterligare åtgärder just nu.
7637: bör man i Finland delta i en transportföretagar-
7638:
7639: Helsingforsden lO juni 1997
7640:
7641: Trafikminister Matti Aura
7642: j
7643: j
7644: j
7645: j
7646: j
7647: j
7648: j
7649: j
7650: j
7651: j
7652: j
7653: j
7654: j
7655: j
7656: j
7657: j
7658: j
7659: KK 586/1997 vp
7660:
7661: Kirjallinen kysymys 586
7662:
7663:
7664:
7665:
7666: Suvi Linden /kok ym.: Sodissa kaatuneiden suomalaisten etsinnän
7667: loppuun saattamisesta
7668:
7669:
7670: Eduskunnan Puhemiehelle
7671:
7672: Viime sodissa katosija jäi kentälle hautaamat- Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomi
7673: tomina kaikkiaan noin II 000 suomalaista soti- on käyttänyt Bosnian sodan uhrien tunnistami-
7674: lasta, joista osa talvisodassa kaatuneista ja ka- seen noin 2 000 000 mk. Tuo työ on erittäin
7675: donneista löydettiin ja haudattiin sankari- ja tärkeää ja arvokasta, mutta tuntuu oudolta, että
7676: kenttähautausmaihin jatkosodan alkuvuosina. omien sotiemme uhrien etsintään, tunnistami-
7677: Sen sijaan kesällä 1944 kentälle hautaamattajää- seen ja muuhun muiston vaalimiseen on varattu
7678: neiden noin 5 000 suomalaissotilaan etsinnät voi- vain kymmenesosa siitä, mitä Bosnian sodan uh-
7679: tiin aloittaa vasta vuonna 1992. Tuolloin Suo- rien hyväksi tehtävään vastaavanlaatuiseen toi-
7680: men ja Venäjän välille solmittiin sopimus yhteis- mintaan.
7681: työstä toisen maailmansodan seurauksena Venä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7682: jällä kaatuneiden suomalaisten sotilaiden ja Suo- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
7683: messa kaatuneiden venäläisten (neuvostoliitto- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7684: laisten) sotilaiden muiston vaalimiseksi. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7685: Vuonna 1997 valtion budjettiin on varattu
7686: 200 000 markan määräraha kaatuneiden etsin- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
7687: tään ja muuhun muiston vaalimiseen. Opetusmi- jotta suomalaisten sodissa kaatuneiden
7688: nisteriön hallintoyksikön arvion mukaan varattu etsintään saadaan riittävästi voimava-
7689: summa on riittämätön ja lisämäärärahan tarve roja, niin että työ saadaan loppuun suori-
7690: olisi noin l 000 000 mk. tettua?
7691:
7692: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1997
7693: Suvi Linden /kok Kari Myllyniemi /kesk
7694:
7695:
7696:
7697:
7698: 279001
7699: 2 KK 586/1997 vp
7700:
7701:
7702:
7703:
7704: Eduskunnan Puhemiehelle
7705:
7706: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa taistelumaastossa on suoritettu maastoetsintöjä,
7707: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tuntemattomien sotilaiden kenttähautausmaita
7708: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen on kunnostettu, pystytetty Venäjälle lukuisia
7709: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suvi Lin- muistomerkkejä sekä selvitetty sotavankeudessa
7710: deuin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen menehtyneiden hautapaikkoja. Ottaen huo-
7711: n:o 586: mioon Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön eri-
7712: tyiset vaatimukset ja myös maantieteelliset seikat
7713: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, voidaan saavutettuja tuloksia pitää poikkeuksel-
7714: jotta suomalaisten sodissa kaatuneiden lisen hyvinä voimavaroibio verrattuna.
7715: etsintään saadaan riittävästi voimava- Samoin voidaan todeta, että ulkopuolisten
7716: roja, niin että työ saadaan loppuun suori- antamana työpanoksena taikka muuna apuna
7717: tettua? on saatu verkostoitumisperiaatteen avulla ope-
7718: tusministeriön käyttöön hyvin huomattavat voi-
7719: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mavarat. Nämä voidaan arvioida usean henkilö-
7720: vasti seuraavaa: työvuoden suuruisiksi. Apu on ollut myös erityis-
7721: tä ammattiosaamista sisältävää. Maastoetsintöi-
7722: Kysymyksen perusteluissa verrataan Bosnian hin osallistuneet useat kymmenet henkilöt, luo-
7723: sodan uhrien tunnistamiseen käytettyä määrära- vutetun alueen hautausmaiden kunnostamiseen
7724: haa suomalaisten kaatuneiden tunnistamiseen osallistuneet tuhannet luovutetun alueen pitäjä-
7725: käytettyyn määrärahaan. Voidaan todeta, että yhteisöjen jäsenet, puolustusvoimien kirkollisen
7726: suomalaisten kaatuneiden etsintään on käytetty osaston papisto, sekä oikeuslääketieteen asian-
7727: yhteensä noin 1,5 miljoonaa markkaa vuosina tuntijoiden työpanos ovat olleet opetusministe-
7728: 1992-1996 ja kuluvana vuonna määräraha on riön puolelta käynnistetyn yhteistyön tuloksena
7729: 200 000 markkaa. Määräraha on hyvin vähäinen korvauksetta käytettävissä. Näin myös etsintä ja
7730: ottaen huomioon tehtävän luonteen ja vaikeu- tunnistaminen, johon Bosnian sodan uhrien hy-
7731: den. Kuluvana vuonna etsintöjen tarve on aiem- väksi osoitetut määrärahat menivät, on opetus-
7732: min arvioitua huomattavasti suurempi samoin ministeriön johtamaan toimintaan saatu kor-
7733: kuin ennakoitu arkistotutkimustarve. Myös- vauksetta. Opetusministeriön käytettävissä ole-
7734: kään työn hallinnollisiin edellytyksiin ei ole vaa määrärahaa on käytetty toiminnasta aiheu-
7735: aiemmin kiinnitetty riittävää huomiota, minkä tuvien teknisten kustannusten korvaamiseen.
7736: johdosta onkin asetettu opetusministeriön kans- Samoin luterilaisen kirkon ja puolustusvoi-
7737: liapäällikkö Vilho Hirven johdolla toimiva san- mien panos sekä valtakunnallisten juhlallisuuk-
7738: karivainajien muistoprojekti. sien järjestämisessä että sankarihautajaisten toi-
7739: On tärkeää turvata sekä jo nyt vireillä olevan mittamisessa ovat olleet tärkeitä. Myös puolus-
7740: kaatuneiden muiston vaalimiseen tähtäävän tusvoimain lääkärikunta on tullut mukaan yh-
7741: työn loppuun saattaminen Venäjällä että työn teistoimintaan. Näin todellisuudessa saatu työ-
7742: tulosten säilyminen. Tähän päämäärään tähtää panos on kuluvanakio vuonna moninkertainen
7743: myös sankarivainajien muistoprojektin asetta- verrattuna siihen, mikä on käytetty Bosnian so-
7744: minen. dan tunnistamiseen. Toinen asia on, että tämä
7745: Suoritettaessa vertailua määrärahojen käytön työ ei ehkä hallinnon kehittämisessä ole saanut
7746: suhteen voidaan kuitenkin todeta, että käytettä- sille kuuluvaa arvostusta ja voimavarat ovat ol-
7747: vissä olevien määrärahojen vähäisyys ja vajaan leet työn vaikeus ja ulkomailla tapahtuva toimin-
7748: yhden henkilötyövuoden työpanos huomioon nan luonne huomioon ottaen alimitoitettuja.
7749: ottaen opetusministeriössä on työssä päästy hy- Tämä on osaltaan viivästyttänyt sekä arkisto-
7750: viin tuloksiin. Arkistotiedonvaihto on käynnis- että kenttätyötä.
7751: tynyt tuloksellisena ja laaja-alaisena, kaatunei- Hallituksen tarkoituksena on kuluvana vuon-
7752: den maastoetsintöjä on tehty lähes sadan vapaa- na osoittaa tarkoitukseen lisärahoitusta käytet-
7753: ehtoisen voimin ja pääosalla luovutetun alueen täväksi heti niin, että kaatuneiden etsintätyön
7754: KK 586/1997 vp 3
7755:
7756: laajin vaihe saataisiin loppuun sekä maastossa tysten valmistuttua katsotaan tarkoituksenmu-
7757: että arkistoissa. Erityisesti kaatuneiden omaisten kaisimmaksi. Alustavien suunnitelmien mukaan
7758: kannalta on kohtuutonta, jos työn tehokas jatka- tulisi tämän vuoden jälkeen olemaan mahdolli-
7759: minen viivästyisi. Vuosikymmeniä lähiomaisten- sesti perustettavanjärjestön asiana hoitaa tämän
7760: sa kohtaloista tietoja kaivanneiden tulee voida työn täytäntöönpanetehtäviä siihen soveltuvilta
7761: auttaa kaikin mahdollisin keinoin nyt, kun työ- osilta, vaikka hallitusten välisen sopimuksen
7762: hön on mahdollisuus. Työn tulosten turvaami- edellyttämien yhteyksien ja eräiden muiden hal-
7763: nen ja muu katkotyöskentely tullaan järjestä- lintotehtävien hoito jäisikin virkatyönä suoritet-
7764: mään sen perusteella, mitä asianomaisten selvi- tavaksi.
7765:
7766: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
7767:
7768: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
7769: 4 KK 586/1997 vp
7770:
7771:
7772:
7773:
7774: Tili Riksdagens Talman
7775:
7776: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- nesmärken har rests i Ryssland och gravplatser-
7777: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- na för soldater som dött i fångenskåp har kart-
7778: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- lagts. Med beaktande av de särskilda krav som
7779: man Suvi Linden m.fl. undertecknade spörsmål ställs på samarbetet med Ryssland och även geo-
7780: nr 586: grafiska omständigheter kan resultaten anses ex-
7781: ceptionellt goda i relation till resurserna.
7782: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- Likaså kan konstateras att undervisningsmi-
7783: ta för att eftersökningsarbetet när det gäl- nisteriet genom nätbildning haft tillgång till bety-
7784: ler finska stupade skall ges tillräckligt dande resurser i form av utomstående personers
7785: med resurser så att arbetet kan slutföras? arbetsinsats eller annan hjälp. Dessa kan beräk-
7786: nas uppgå till flera årsverken. Hjälpen har också
7787: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt kommit i form av specialyrkesskicklighet. De
7788: anföra följande: tiotals människor som deltagit i eftersökningar-
7789: na, de tusentals personer av lokalbefolkningen
7790: I motiveringen till spörsmålet jämförs det an- som deltagit i upprustningen av begravningsplat-
7791: slag som använts för identifiering av krigsoffren i ser på det avträdda området, prästerna vid för-
7792: Bosnien med det anslag som använts för identi- svarsmaktens ecklesiastikavde1ning samt arbets-
7793: fiering av finska stupade. Man kan konstatera att insatsen av rättsmedicinska sakkunniga har som
7794: det för eftersökning av finska stupade använts ett resultat av det samarbete som startats från
7795: sammanlagt 1,5 miljoner mark under åren undervisningsministeriet sida kunnat utnyttjas
7796: 1992-1996. I år är anslaget 200 000 mark. Detta utan ersättning. På så sätt har också eftersök-
7797: anslag är mycket 1itet med beaktande av uppgif- ningarna och identifieringen, till vilket anslagen
7798: tens svåra natur. Under innevarande år är beho- gick när det gäller ans1agen för krigsoffren i Bos-
7799: vet av eftersökningar betydligt större än uppskat- nien, varit gratis i den verksamhet som undervis-
7800: tat. Detsamma gäller behovet av arkivforskning. ningsministeriet lett. Det anslag som undervis-
7801: Inte heller de förvaltningsmässiga förutsättning- ningsministeriet haft till sitt förfogande har an-
7802: arna förarbetet hartidigare uppmärksammats i vänts till ersättning av tekniska kostnader för
7803: tillräck1ig utsträckning. Av denna an1edning har verksamheten.
7804: projektet "De stupades minne" tillsa tts under led- Likaså har lutherska kyrkans och försvars-
7805: ning av undervisningsministeriets kanslichefVil- maktens insats varit viktig både när det gäller
7806: ho Hirvi. ordnandet av riksomfattande högtidligheter och
7807: Det är viktigt att se till att det pågående arbetet förrättande av begravningar av stupade. Även
7808: för hedrandet av de stupades minne kan slutföras försvarsmaktens läkarkår har deltagit i samarbe-
7809: i Ryssland och att resultaten av arbetet kan doku- tet. I verkligheten är arbetsinsatsen även inneva-
7810: menteras. Detta är också syftet med tillsättandet rande år mångdubbelt större än vad som är fallet
7811: av projektet De stupades minne. i fråga om identifieringen i Bosnien. Det är sedan
7812: Vid en jämförelse av användningen av anslag en annan sak att detta arbete vid utvecklingen av
7813: kan man dock konstatera att det med beaktande förvaltningen kanske inte fått den uppskattning
7814: av de knappa anslag som står till förfogande och det förtjänar och att resurserna med tanke på det
7815: en arbetsinsats motsvarande ett knappt årsverke faktum att arbetet är svårt och sker utomlands
7816: uppnåtts goda resultat vid undervisningministe- har varit underdimensionerade. Detta har med-
7817: riet. Utbytet av arkivuppgifter har kommit igång verkat till att både arkiv- och fåltarbetet för-
7818: i stor omfattning och givit goda resultat, efter- dröjts.
7819: sökningar i terrängen av stupade har gjorts av Regeringen har för avsikt att under innevaran-
7820: inemot ett hundratal frivilliga och på största de- de år anvisa verksamheten extra finansiering
7821: len av krigsområdena i det avträdda området har omedelbar användning så att arbetet med efter-
7822: eftersökningar gjorts, fåltbegravningsplatser för sökning av stupade kan slutföras både i terräng-
7823: okända stupade har rustats upp, ett flerta1 min- en och i arkiven. I synnerhet med tanke på de
7824: KK 586/1997 vp 5
7825:
7826: stupades anhöriga vore det oskäligt om arbetet ra planer kommer det efter detta år att ankomma
7827: inte kunde fortsättas effektivt. De som i årtion- pa en organisation, som eventuellt inrättas, att
7828: den velat få uppgifter om de stupades öden bör sköta verkställighetsuppgifter i anslutning tili
7829: kunna hjälpas med alla medel när det finns möj- detta arbete i tillämpliga delar, även om de kon-
7830: ligheter till det. Säkerställandet av arbetets resul- takter som förutsätts i ett avtal mellan regering-
7831: tat och det fortsatta arbetet i övrigt kommer att arna och skötseln av vissa förvaltningsuppgifter
7832: ordnas på basis av vad som anses ändamålsenligt kvarstår som tjänstearbete.
7833: när utredningarna är slutförda. Enligt preliminä-
7834:
7835: Helsingforsden 19 juni 1997
7836:
7837: U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
7838: KK 587/1997 vp
7839:
7840: Kirjallinen kysymys 587
7841:
7842:
7843:
7844:
7845: Erkki Pulliainen /vihr: ESR-koulutushankkeiden toteutuksesta
7846:
7847:
7848:
7849: Eduskunnan Puhemiehelle
7850:
7851: Maassamme on meneillään ESR-koulutus- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7852: boomi, mikä on sinänsä periaatteessa hyvä asia. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7853: Maan eri osissa on kuitenkin toteutunut/toteutu-
7854: massa ESR-koulutushankkeita ilman, että niitä Kuinka paljon ESR-rahoitusta (mark-
7855: on riittävästi koordinoitu alueellisesti ja valta- kamäärinä, lääneittäin, tavoiteohjelmit-
7856: kunnallisesti. tain, yliopistoille, ammattikorkeakou-
7857: Meneillään oleva koordinoimattomuus on luille, nuorisoasteelle ja aikuiskoulutuk-
7858: johtamassa koulutukseen käytettyjen rahavirto- seen) kohdistettiin vuosien 1995 ja 1996
7859: jen vääristymiin mm. sen mukaan, miten kunta- tilitysten perusteella maan eri alueille, ja
7860: ja aluetason osaamista on ollut käytettävissä kuinka ko. hankkeiden laatu/hyöty-
7861: hankkeistuksen alkuvaiheessa. Alueelliset erot suhdetta seurataan ja/tai tutkitaan, sekä
7862: ovat kasvamassa samalla kun rahoituksen koh- mitä Hallitus aikoo tehdä ESR-koulu-
7863: teiden korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluta- tushankkeiden nopeamman ja samalla
7864: soisuus lisääntyy. koordinoidumman hankkeistamisen hy-
7865: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- väksi?
7866: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7867:
7868: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1997
7869: Erkki Pulliainen /vihr
7870:
7871:
7872:
7873:
7874: 279001
7875: 2 KK 587/1997 vp
7876:
7877:
7878:
7879:
7880: Eduskunnan Puhemiehelle
7881:
7882: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hankkeiden toteuttaminen edellyttää kansallista
7883: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, osarahoitusta. Vuosina 1995-96 maksettiin
7884: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- hankkeiden toteutukseen ESR-rahoitusta kaik-
7885: le jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kiaan 400 mmk.
7886: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 587: ESR-määrärahat suuntautuivat tilitysten pe-
7887: rusteella vuosina 1995-96 eri tavoiteohjelmille
7888: Kuinka paljon ESR-rahoitusta (mark- siten, että 2-ohjelman määrärahoja maksettiin 12
7889: kamäärinä, lääneittäin, tavoiteohjelmit- mmk, 3-ohjelman 240 mmk, 4-ohjelman 61 mmk,
7890: tain, yliopistoille, ammattikorkeakou- 5 b -ohjelman 5 mmk ja 6-ohjelman 83 mmk.
7891: luille, nuorisoasteelle ja aikuiskoulutuk- Opetusministeriö, jonka seurannasta saadaan
7892: seen) kohdistettiin vuosien 1995 ja 1996 rahoitustietoa myös oppilaitoksittain, suuntasi
7893: tilitysten perusteella maan eri alueille, ja ESR-rahoitusta yliopistoille 25 mmk, ammatti-
7894: kuinka ko. hankkeiden laatu/hyöty- korkeakouluille 8,3 mmk, nuorisoasteelle 2, 7
7895: suhdetta seurataan ja/tai tutkitaan, sekä mmk ja aikuiskoulutukseen 0,9 mmk.
7896: mitä Hallitus aikoo tehdä ESR-koulu- Työhallinnon osalta ESR-hankkeiden toteu-
7897: tushankkeiden nopearuman ja samalla tuksessa noudatetaan alueellista suunnittelumal-
7898: koordinoidumman hankkeistamisen hy- lia. Valtioneuvosto myönsi työvoimapiireille
7899: väksi? projektien toteutukseen vuosina 1995-96 kaik-
7900: kiaan 638 mmk ESR-määrärahaa. Kyseisestä
7901: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- määrärahasta myönnettiin Etelä-Suomen työ-
7902: vasti seuraavaa: voimapiireille (Uusimaa, Kymi) 186 mmk, Län-
7903: si-Suomen työvoimapiireille (Häme, Turku, Sa-
7904: Euroopan sosiaalirahaston koulutustoimen- takunta, Vaasa, Keski-Suomi) 284 mmk, Itä-
7905: piteitä toteutetaan kaikissa tavoiteohjelmissa ja Suomen työvoimapiireille (Pohjois-Karjala,
7906: eri yhteisöaloitteissa. ESR-hankkeita valtion Kuopio, Mikkeli) 76 mmk ja Pohjois-Suomen
7907: puolelta rahoittavat työministeriö, opetusminis- työvoimapiireille (Lappi, Oulu, Kainuu) 91
7908: teriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sisäasiain- mmk.
7909: ministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja maa- Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien
7910: ja metsätalousministeriö. ESR-hankkeiden pää- toimenpiteiden etenemistä seurataan tavoiteoh-
7911: töksenteko kansallisten käytäntöjen mukaisesti jelmien ja eri yhteisöaloitteiden seurantakomi-
7912: on hyvin pitkälle delegoitu piiri- ja alueviran- teoissa. Komiteat kokoontuvat pääsääntöisesti
7913: omaisille. Opetusministeriössä ja sosiaali- ja ter- kaksi kertaa vuodessa. Seurantakomiteoille laa-
7914: veysministeriössä päätöksenteko tapahtuu mi- ditaan vuosittain kattava raportti toiminnan
7915: nisteriötasolla. Ao. ministeriöillä ei ole omaa etenemisestä.
7916: aluehallinto-organisaatiota. Kukin seurantakomitea on valinnut riippu-
7917: ESR-määrärahojen jako on pääsääntöisesti mattoman arvioitsijan arvioimaan ohjelman hal-
7918: alueellinen. Työhallinnossa määrärahat jaetaan linnointijärjestelmiä, toteutusympäristöä ja toi-
7919: työvoimapiireille lukuun ottamatta valtakunnal- menpiteiden laatuaja vaikuttavuutta. Ohjelmien
7920: lisia projekteja, kuten tavoite 4 -ohjelman enna- arvioitsijat osallistuvat seurantakomiteoiden ko-
7921: kointihankkeet. Tavoite 3 ja 4 -ohjelmien ESR- kouksiin ja raportoivat säännöllisesti seuranta-
7922: määrärahojen jako työhallinnossa perustuu komiteoille arvioinnin tuloksista. Arvioinnin
7923: alueiden työttömien määrään. Alueohjelmissa 2, tuottamat tulokset ovat hyödynnettävissä ohjel-
7924: 5 b ja 6 määrärahojenjako perustuu ao. ohjelma- matyön kehittämisessä ja hankkeistuksen edistä-
7925: asiakirjoissa oleviin maakunnallisiin rahoituske- misessä.
7926: hyksiin. Työministeriössä ESR-toimenpiteiden koor-
7927: Vuosina 1995-96 osoitettiin työvoimapiireil- dinaatioelimenä toimii ESR-ryhmä. Lisäksi oh-
7928: le ja muille ministeriöille ESR-määrärahoja yh- jelmien valtakunnallista toteutusta varten työmi-
7929: teensä n. 940 mmk. ESR-määrärahan lisäksi nisteriössä on nimetty kullekin ohjelmalle vas-
7930: KK 587/1997 vp 3
7931:
7932: tuuhenkilö. Alueellisella tasolla eri ohjelmien ESR-hankkeiden liikkeellelähtö on kokonai-
7933: koordinaatioeliminä toimivat maakuntien yh- suudessaan ollut ripeää. Esim. vuoden 1996 lo-
7934: teistyöryhmät (tavoiteohjelmat 2, 5 b ja 6) sekä pussa projekteja oli käynnistynyt tavoiteohjel-
7935: työvoimapiirien neuvottelukunnat (tavoiteohjel- mien puitteissa n. 1 300 kplja niissä koulutustoi-
7936: mat 3 ja 4). Lisäksi työvoimapiirien yhteyteen menpiteet oli aloittanut n. 100 000 henkilöä
7937: palkattujen ESR-koordinaattoreiden tehtävänä (v. 1995-99 tavoite 180 000 henkilöä). Pääpaino
7938: on edistää ESR-hankkeistusta aluetasolla yhtä on sellaisten ESR-hankkeiden rahoituksessa,
7939: lailla kuin tukea viranomaisia laadukkaiden ja jotka ovat innovatiivisia, laadukkaita ja vaikut-
7940: vaikuttavien hankkeiden synnyttämiseksi. tavia erityisesti työllisyyden edistämisen
7941: ESR -toimenpiteiden toteuttamista valvotaan näkökulmasta.
7942: ja arvioidaan myös eri valvonta- ja tarkastuselin- ESR-projekteista saatuja hyviä kokemuksia
7943: ten kautta. Kansallisella tasolla tarkastustoimin- tulee hyödyntää ja levittää alueiden välillä sekä
7944: taa suorittavat Valtiontalouden tarkastusvirasto myös soveltaa niitä kansallisiin toimintapolitiik-
7945: sekä ministeriöiden tarkastusyksiköt Työminis- koihin. Tässä yhteistyö projektien, alueellisten
7946: teriössä sisäisen tarkastajan lisäksi ESR-toimin- toimijoiden ja ohjelmakohtaisten evaluaattorei-
7947: taan liittyvää tarkastusta toteuttaa myös Oy Au- den kanssa on keskeisessä asemassa. Työvoima-
7948: diator Ab. Työvoimapiirien yhteyteen palkattu- ja elinkeinokeskusten perustaminen 1.9.1997 te-
7949: jen ESR-koordinaattoreiden toimenkuvaan hostaa keskeisten piiriviranomaisten (TM,
7950: kuuluu ESR-toimintaan kohdentuva valvonta ja KTM, MMM) sekä alueviranomaisten (maa-
7951: tarkastus. ESR-projektien tarkastukseen ovat kunnan liitot) välistä yhteistyötä ja ED-asioiden
7952: Euroopan unionin toimielimistä osallistuneet koordinaatiota yhtä lailla kuin potentiaalisten
7953: Euroopan tilintarkastustuomioistuin sekä Eu- projektien toteuttajien palvelua ja ohjausta.
7954: roopan komission pääosastot DG 5 (työllisyys,
7955: teollisuussuhteet, sosiaalikysymykset) ja DG 20
7956: (Rahoituksen tarkastus).
7957:
7958: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
7959:
7960: Työministeri Liisa Jaakonsaari
7961:
7962:
7963:
7964: LIITTEET
7965: Työministeriön määrärahojenjako työvoimapiireille ESR-toimenpiteisiin v. 1995-96.
7966: Opetusministeriön myöntämä ESR-hankkeiden rahoitus 1995-1996 (yliopistot, ammattikorkea-
7967: koulut, nuorisoaste ja aikuiskoulutus) maakunnittain.
7968: ~
7969:
7970:
7971:
7972:
7973: Työministeriön määrärahojen jako työvoimapiireille ESA-toimenpiteisiin v. 1995-96, 1 000 mk
7974:
7975:
7976: Tav 3 Tav 4 Tav 5b Tav 2 Tav 6 Yhteensä
7977: ESR Kansall. ESR Kansall. ESR Kansall. ESR Kansall. ESR Kansall. ESR Kansall.
7978: TM TM TM TM TM TM TM TM TM TM TM TM
7979: Uusimaa 114 891 191 544 22 804 28 014 373 461 544 493 138 611 220 512
7980: Turku 37 135 61 928 7 373 9 060 2 469 3 046 1 341 1 198 48 318 75 232
7981: ~
7982: Satakunta 24 858 41 457 5 001 6 146 862 1 063 9 244 8 374 39 964 57 041 ~
7983: Häme 76 135 126 979 15 157 18 627 3 469 4 283 9 498 8 621 104 259 158 510 UI
7984: Kymi
7985: Mikkeli
7986: 33 143
7987: 3 145
7988: 55 275
7989: 5 246
7990: 6 548
7991: 622
7992: 8 049
7993: 764
7994: 1 165
7995: 163
7996: 1 437
7997: 201
7998: 6 888
7999: 1 088
8000: 6 240
8001: 985 22 410 28 043
8002: 47 743
8003: 27 427
8004: 71 001
8005: 35 239
8006: ~
8007: .....
8008: Vaasa
8009: K-Suomi
8010: 35 515
8011: 23 671
8012: 59 232
8013: 39 479
8014: 7 084
8015: 4 678
8016: 8 708
8017: 5 749
8018: 7 709
8019: 1 840
8020: 9 513
8021: 2 270
8022: 2 900
8023: 4 749
8024: 2 627
8025: 4 302
8026: 419
8027: 3 246
8028: 525
8029: 4 062
8030: 53 627
8031: 38 184
8032: 80 605
8033: 55 862
8034: ~
8035: Kuopio
8036: Oulu
8037: 23 445
8038: 23 521
8039: 39 078
8040: 39 193
8041: 4 719
8042: 4 643
8043: 5 795
8044: 5 699
8045: 2 073
8046: 3 167
8047: 2 558
8048: 3 909
8049: 1 885
8050: 16 764
8051: 2 359
8052: 20 868
8053: 32 122
8054: 48 096
8055: 49 790
8056: 69 669
8057: -=<
8058: P-Karjala 16 894 21 208 16 894 21 208
8059: Kainuu 10 953 13 746 10 953 13 746
8060: Lappi 32 148 40 229 32 148 40 229
8061: Yhteensä 395 459 659 411 78 629 96 611 23 290
8062: - - -
8063: 28 740 - 36 250 - - 32 840 104
8064: -
8065: 719- 131 040 - 6_~347_ 948 64~
8066: OPETUSMINISTERIÖN MYÖNTÄMÄ ESA-HANKKEIDEN RAHOITUS 1995-1996 ( 1000 MK)
8067: YLIOPISTOT, AMMATTIKORKEAKOULUT, NUORISOASTE JA AIKUISKOULUTUS
8068:
8069:
8070:
8071:
8072: ~~~~~ 'l:,j,ill:tll,l~~~:~'~~~~~~~~~~~:i,ll 11~1rJEii~~~~~~,,il,l:lli~~\l~ii!lfJ t::t,lll~~~~~~~~m~~~~~~~::
8073: 2-ohjelma
8074:
8075: Varsinais-Suomi 1641 364 1701 1841
8076: Satakunta 5050 39301 1 1 3812 3332 5621 580
8077: Päijät-Häme 1112 1050 ~
8078: ~
8079: Etelä-Karjala 1300 15501 l l 6901 590 111 1331 UI
8080: 00
8081: Keski-Suomi 2200 1600 5000 4000
8082: Keski-Pohjanmaa 120 80 1207 1473 3961 358
8083: ..::!
8084: ....
8085: \C
8086: Yhteensä 2320 1680 13669 120031 Oi ol 45021 39221 0 01 11221 1302 Ol Ol 1811 3171 \C
8087: ....:1
8088: ~
8089: 5b-ohjelma "'C::
8090:
8091: 1
8092: Satakunta 1
8093: 1971 1171
8094: Häme 1 1 1 1 1 1 1 1
8095: 101 60
8096: Pirkanmaa 1481 86
8097: Päijät-Häme 1701 106
8098: Savo 1 1 1 1 1 1 1 1861 150 2101 190
8099: Etelä-Pohjanmaa 1 l l 3701 3201 l l 157J 93
8100: Vaasan rann. 100 74
8101: Pohjois-Pohjanmaa 139 651 T T T T T T 279T 251
8102: Yhteensä 0 0 239 1391 Ol ol 5671 4371 Ol Oi 6321 554 0 0 528 382
8103:
8104:
8105:
8106:
8107: Vl
8108: 0'\
8109:
8110:
8111:
8112:
8113: 6-ohjelma
8114: 1 1 J 1 1
8115: Etelä-Savo 110 460 2325 2460 648 649 1 1 1 l l l 130J 9~
8116: Pohjois-Karjala 1035 1185 878 1233
8117: Kainuu 1025 1005 255 335 90 150
8118: Lappi 1055 1268 804 804 343 458
8119: Pohjois-Savo 48 741 1 1 1 1 ~
8120: ~
8121: Yhteensä 110 460 5440 5918 0 0 2585 3021 0 0 481 6821 Ol Ol 1301 931
8122:
8123:
8124: -
8125: UI
8126: QO
8127: -...J
8128: 4-ohjelma 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1
8129: ~
8130: Uusimaa 2686 2272 1 l 1 1 1 1 l 1 l -...J
8131: <
8132: Varsinais-Suomi 462 344 3821 l T 1 601 1 1 1 1 "=
8133: Satakunta 1070 880 1 1 1 1 l l l 123J 157J
8134: Häme 535
8135: Pirkanmaa 245 147 1 1 1 751 62
8136: Päijät-Häme 82 68
8137: Keski-Suomi 239 79
8138: Savo 473 387
8139: Pohjanmaa 660 540
8140: Pohjois-Pohjanmaa 220 180
8141: Yhteensä 0 0 6137 48971 ol 0/ Ol 9171 Ol 0/ 751 1221 Ol Ol 1231 157
8142: KK 587/1997 vp 7
8143:
8144:
8145:
8146:
8147: Tili Riksdagens Talman
8148:
8149: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Under 1995-96 anvisades arbetskraftsdi-
8150: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande strikten och andra ministerier sammanlagt
8151: medlem av statsrådet översänt följande av riks- ca 940 milj. mk i ESF-anslag. Förutom ESF-
8152: dagsledamot Erkki Pulliainen undertecknade finansiering kräver verkställandet av projekten
8153: spörsmål nr 587: nationell delfinansiering. Under 1995-96 upp-
8154: gick ESF-finansieringen för projekten till sam-
8155: Hur mycket ESF-finansiering (i mark- manlagt 400 milj. mk.
8156: belopp, per län, målprogram, universitet, Enligt redovisningarna riktades ESF -anslagen
8157: yrkeshögskolor, ungdomsstadiet och under 1995-96 tili de olika målprogrammen sä
8158: vuxenutbildningen) riktades till de olika att för mäl2-programmet betalades 12 milj. mk,
8159: regionerna i Jandet enligt 1995 och 1996 för mål 3 betalades 240 milj. mk, för mål 4 ca
8160: års redovisningar, och 61 milj. mk, för 5 b 5 milj. mk och för mål 6 ca
8161: hur uppföljer och/eller undersöker 83 milj. mk. Undervisningsministeriets uppfölj-
8162: man förhållandet mellan kvalitet och nyt- ningsuppgifter visar ocksä hur finansieringen
8163: ta i projekten samt fördelas pä olika läroanstalter. Enligt dessa
8164: vad ämnar Regeringen göra för att en- uppgifter riktade ministeriet till universitet
8165: skilda ESF- utbildningsprojekt skall kun- 25 milj. mk i ESF-finansiering, till yrkeshögsko-
8166: na skapas snabbare och mer samordnat? lor 8,3 milj. mk, tili ungdomsstadiet 2,7 milj. mk
8167: och tili vuxenutbildning 0,9 milj.mk.
8168: Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt Inom arbetsförvaltningen följs en regional
8169: anföra följande: planeringsmodell vid verkställande av ESF-pro-
8170: jekten. Statsrädet beviljade under 1995-96 ar-
8171: Europeiska socialfondens utbildningsätgär- betskraftsdistrikten ESF-anslag tili ett belopp av
8172: der verkställs inom ramen för samtliga målpro- sammanlagt 638 milj. mk för verkställande av
8173: gram och flera olika gemenskapsinitiativ. ESF- projekten. Av dessa anslag beviljades arbets-
8174: projekt finansieras från statens sida av arbetsmi- kraftsdistrikten i södra Finland (Nyland, Kym-
8175: nisteriet, undervisningsministeriet, handels- och mene) 186 milj. mk, arbetskraftsdistrikten i väs-
8176: industriministeriet, inrikesministeriet, social- tra Finland (Tavastehus län, Abo, Satakunta,
8177: och hälsovärdsministeriet och jord- och skogs- Vasa, Mellersta Finland) 284 milj. mk, arbets-
8178: bruksministeriet. Beslutsfattandet i fråga om kraftsdistrikten i Östra Finland (norra Karelen,
8179: ESF-projekten har enligt nationell praxis mycket Kuopio, S:t Michel) 76 milj. mk och arbetskrafts-
8180: långt delegerats till distrikts- och regionalmyn- distrikten i norra Finland (Lappland, Uleåborg,
8181: digheter. Vid undervisningsministeriet och soci- Kajanaland) 91 milj. mk.
8182: al- och hälsovårdsministeriet sker beslutsproces- Särskilda uppföljningskommitteer för mäl-
8183: sen på ministerienivå, då dessa ministerier saknar programmen och gemenskapsinitiativen uppföl-
8184: en egen regionalförvaltningsorganisation. jer framskridandet av de åtgärder som delfinan-
8185: ESF-anslagen fördelas huvudsakligen på sieras av Europeiska socialfonden. Kommitte-
8186: regionala grunder. Inom arbetsförvaltningen erna sammanträder i regel två gånger per år. För
8187: fördelas anslagen till arbetskraftsdistrikten med uppföljningskommitteerna utarbetas årligen en
8188: undantag för riksomfattande projekt, tili exem- omfattande rapport om verksamheten.
8189: pel projekt för föregripande av förändringar i Varje uppföljningskommitte har utsett en
8190: arbetslivet enligt mål 4-programmet. Anslagen oavhängig evaluerare för att bedöma program-
8191: för mä! 3 och mä! 4-programmen fördelas inom mets förvaltningssystem, verkställighetsmiljö
8192: arbetsförvaltningen på basis av antalet arbets- och åtgärdens kvalitet och effekter. Evaluerar-
8193: lösa i regionen. I de regionala programmen 2, 5 b na deltar i uppföljningskommitteernas möten
8194: och 6 baserar sig anslagsfördelningen pä land- och rapporterar regelbundet om resultaten för
8195: skapsvisa finansieringsramar som anges i pro- uppföljningskommitteerna. Evalueringsresulta-
8196: gramdokumenten. ten kan utnyttjas för utveckling av program-
8197: 8 KK 587/1997 vp
8198:
8199: arbetet och effektivering av skapandet av en- visionsrätten samt EU-kommissionens general-
8200: skilda projekt. direktorat DG 5 (sysselsättning, arbetsmarknad
8201: Vid arbetsministeriet finns en ESF -grupp för och socialpolitik) och DG 20 (Ekonomistyrning)
8202: koordinering av ESF-åtgärderna. Vid arbetsmi- i granskningen av ESF-projekten.
8203: nisteriet finns vidare särskilt utnämnda personer Som helhet betraktat har ESF -projekten kom-
8204: som ansvarar för verkställigheten av varje pro- mit väli gång. T.ex. vid slutet av 1996 hade inom
8205: gram på riksplan. Koordineringsorgan på ramen för målprogrammen startats ca 1 300 pro-
8206: regionplan är samarbetsgrupper för varje land- jekt och närmare 100 000 personer hade in1ett
8207: skap (mål 2, 5 b och 6) och delegationerna för utbildningsåtgärder inom dessa projekt (målet
8208: arbetskraftsdistrikten (mål 3 och 4). Dessutom för 1995-99 är 180 000 personer). Av ESF-
8209: har de ESF-koordinatorer som anställts för varje projekten prioriteras de som är innovativa, hög-
8210: arbetskraftsdistrikt till uppgift att främja de en- klassiga och verksamma särskilt med tanke på
8211: skilda ESF-projekten på regionplan samtidigt sysselsättningsaspekter.
8212: som de skall hjälpa myndigheter att skapa hög- De goda erfarenheter som man fått av ESF-
8213: klassiga och verksamma projekt. projekten bör utnyttjas och spridas mellan regio-
8214: ESF-åtgärdernas verkställighet övervakas nerna samt tillämpas på den nationella policyn. I
8215: och evalueras också via olika övervaknings- och samband med detta spelar samarbetet med pro-
8216: granskningsorgan. På nationell nivå utförs jekten, de regionala aktörerna och de programvi-
8217: granskningsverksamheten av Statens revisions- sa evaluerarna en central roll. Inrättandet av
8218: verk och ministeriernas granskningsenheter. Vid arbetskrafts- och näringscentraler 1.9.1997 effek-
8219: arbetsministeriet granskas ESF-verksamheten tiverar samarbetet mellan de viktigaste distrikts-
8220: förutom av en intern revisor också Audiator Ab. myndigheterna (AM, HIM, JSM) och de regio-
8221: Dessutom omfattar befattningsbeskrivningen nala myndigheterna (landskapsförbunden) samt
8222: för arbetskraftsdistriktens ESF-koordinatorer koordineringen av ESF-ärendena liksom också
8223: också övervakning och granskning av ESF-verk- betjäningen och vägledningen för potentiella
8224: samheten. Av EU-organen deltar Europeiska re- projektgenomförare.
8225:
8226: Helsingfors den 19 juni 1997
8227:
8228: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
8229:
8230:
8231:
8232:
8233: BILAGOR
8234:
8235: Fördelningen av arbetsministeriets anslag för ESF-projekt till arbetskraftsdistrikten under 1995-
8236: 96.
8237: Undervisningsministeriets ESF-finansiering för 1995-96 (universitet, yrkeshögskolor, ungdoms-
8238: stadiet och vuxenutbildning) landskapsvis.
8239: N
8240:
8241: ._,
8242: N
8243: '-0
8244: 0
8245: 0
8246:
8247:
8248:
8249:
8250: Fördelningen av arbetsministeriets anslag för ESF-projekt tili arbetskrahsdistrikten under 1995-96, 1000 mk
8251:
8252:
8253: Mål3 Mål4 Mål5b Mål2 Mål6 Sammanlagt
8254: ESF Nation. ESF Nation. ESF Nation. ESF Nation. ESF Nation. ESF Nation.
8255: AM AM AM AM AM AM AM AM AM AM AM AM
8256: Nyland 114 891 191 544 22 804 28 014 373 461 544 493 138 611 220 512
8257: Åbo 37 135 61 928 7 373 9 060 2 469 3 046 1 341 1 198 48 318 75 232
8258: Satakunta 24 858 41 457 5 001 6 146 862 1 063 9 244 8 374 39 964 57 041
8259: Tavastehus Iän
8260: Kymmene
8261: 76 135
8262: 33 143
8263: 126 979
8264: 55 275
8265: 15 157
8266: 6 548
8267: 18 627
8268: 8 049
8269: 3 469
8270: 1 165
8271: 4 283
8272: 1 437
8273: 9 498
8274: 6 888
8275: 8 621
8276: 6 240
8277: 104 259
8278: 47 743
8279: 158 510
8280: 71 001
8281: ~
8282: UI
8283: S:t Michel
8284: Vasa
8285: 3 145
8286: 35 515
8287: 5 246
8288: 59 232
8289: 622
8290: 7 084
8291: 764
8292: 8 708
8293: 163
8294: 7 709
8295: 201
8296: 9 513
8297: 1 088
8298: 2 900
8299: 985
8300: 2 627
8301: 22 410
8302: 419
8303: 28 043
8304: 525
8305: 27 427
8306: 53 627
8307: 35 239
8308: 80 605 ~
8309: ....
8310: ~
8311: Mellersta Finland 23 671 39 479 4 678 5 749 1 840 2 270 4 749 4 302 3 246 4 062 38 184 55 862
8312: Kuopio 23 445 39 078 4 719 5 795 2 073 2 558 1 885 2 359 32 122 49 790
8313: Uleåborg 23 521 39 193 4 643 5 699 3 167 3 909 16 764 20 868 48 096 69 669 ~
8314: Norra Karelen 16 894 21 208 16 894 21 208
8315: Kajanaland 10 953 13 746 10 953 13 746
8316: Lappland 32 148 40 229 32 148 40 229
8317: Sammanlagt 395 459 659 411 78 629 96 611 23 290 28 740 36 250 32 840 104 719 131 040 638 347 948 642
8318:
8319:
8320:
8321:
8322: 1.0
8323: -
8324: 0
8325:
8326:
8327:
8328:
8329: UNDERVISNINGSMINISTERIETS ESF-FINANSIERING FÖR 1995-96 (1 000 MK)
8330: UNIVERSITETET, YRKESHÖGSKOLOR, UNGDOMSSTADIET OCH VUXENUTBILDNING
8331:
8332:
8333:
8334:
8335: .a~~:::: :1111'''';::i:l:::ii!i;;li1~1;11ili:;;i;l l;:l;~~~~~fB:IR!I il;;it;;;ii~i~M~~~--~J;ltli il;ii;ll.lill~~~~~~~;;illil1
8336: Mål 2-program
8337:
8338: Egentliga Finland 164 364 170 184
8339: Satakunta 5050 3930 3812 3332 562 580
8340: ~
8341: Päijät-Häme 1112 1050 ~
8342:
8343:
8344:
8345: -
8346: Södra Karelen 1300 1550 690 590 11 133 UI
8347: Mellersta Finland 2200 1600 5000 4000 ~
8348: Mellersta Österbotten 120 80 1207 1473 396 358 .....
8349: Sammalagt 2320 1680 13669 12003 0 0 4502 39221--- 01--- _Q 1122 1302 0 0 181 317 ~
8350: --- - ---t--- - - -..l
8351: ~
8352:
8353: Mål 5b-program -=
8354: Satakunta 1 1971 1171
8355: Tavastland 1 1 1 1 1 101 60
8356: Birkaland 1481 86
8357: Päijät-Häme 1701 106
8358: Savolax 1 1 1 1 1 1 1 1861 150 2101 190
8359: Östra Österbotten 1 J l 37<>_l 3201 ] ] 157[ 93
8360: Vasa kust 100 74
8361: Norra Österbotten 139 651 1 1 1 T 1 1 2791 251
8362: Sammanlagt 0 0 239 1391 ol ol 5671 437T ol ol 6321 5541 0 0 528 382
8363: 11~•, l,li,l !,'l~','!1!!lil',ii!lll~a~~~~~~'J,! :,,,:,~~~~~itl~~i'l,fl ',i'i,~~~~~~i~-~~~~,i,,,,,illi~;~~~•~~il'''l'~~~
8364: Mål 6-program
8365:
8366:
8367:
8368: 1~
8369: Södra Savolax 110 4601 2325 2460 648 649
8370: Norra Karelen 1035 1185 878 1233
8371: Kajanaland 1025 1005 255 3351 1 1 90 150
8372: Lappland 1055 1268 804 8041 1 1 343 458
8373: i:J!::
8374: Norra Savolax 48 74 i:J!::
8375: Sammalagtl 110 4601 54401 59181 Ol Ol 25851 30211 Ol Ol 481 682 Ol Ol 1301 931 UI
8376:
8377:
8378: Mål 4-program
8379:
8380: Nyland 2686 2272
8381: -
8382: QC
8383: -::!
8384: ~
8385: -.1
8386: <
8387: "=
8388: Egentliga Finland 462 344 382 60
8389: Satakunta 1070 880 1231 1571
8390: Tavastland 535
8391: Birkaland 245 147 75 62
8392: Päijät-Häme 82 68
8393: Mellersta Finland 239 79
8394: Savolax 473 387
8395: Österbotten 660 540
8396: Norra Österbotten 220 180
8397: Sammanlagt Ol Ol 6137 48971 o! 0 0 917 0 0 75 122 0 0 123 157
8398: KK 588/1997 vp
8399:
8400: Skriftligt spörsmål 588
8401:
8402:
8403:
8404:
8405: Mats Nyby /sd: Finlands Bilbesiktning Ab:s bruk av förnamn
8406:
8407:
8408:
8409: Tili Riksdagens Talman
8410:
8411: Då en person kaUas tili årsbesiktning av sin bil står. Det kan tyckas besynnerligt att vi i dagens
8412: får han/hon ett vänligt brev från Finlands Bilbe- datoriserade värld måste anpassa våra namn ef-
8413: siktning Ab. Mottagarens adress har tillhanda- ter vad som Iämpar sig för en statlig myndighet.
8414: hållits av Befolkningsregistercentralen. lfall att Mest korrekt vore naturligtvis att myndigheter
8415: brevets mottagare heter t.ex. Johan Tage Rosen- använder medborgarens samtliga förnamn.
8416: borg får han brevet under namnet Johan Rosen- Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
8417: borg, trots att tilltalsnamnet är Tage. Anledning- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
8418: en är att myndigheten automatiskt använder det ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
8419: första förnamnet. Personer som klagat över den- följande spörsmål:
8420: na besynnerlighet har konsekvent uppmanats att
8421: ändra sina namn, antingen namnens ordnings- Är Regeringen medveten om det i mo-
8422: följd eller så att några förnamn slopas. 1 allmän- tiveringarna nämnda missförhållandet
8423: het är människor böjda att använda de namn som och
8424: de fått av sina föräldrar framom att följa goda vad ämnar Regeringen i så fall vidta
8425: råd av statliga myndigheter, så olägenheten kvar- för åtgärder?
8426:
8427: Helsingforsden 27 maj 1997
8428:
8429: Mats Nyby /sd
8430:
8431:
8432:
8433:
8434: 279001
8435: 2 KK 588/1997 vp
8436:
8437: Kirjallinen kysymys 588 Suomennos
8438:
8439:
8440:
8441:
8442: Mats Nyby /sd: Suomen Autokatsastus Oy:n omaksumasta etuni-
8443: mikäytännöstä
8444:
8445:
8446: Eduskunnan Puhemiehelle
8447:
8448: Kun henkilö kutsutaan autonsa vuosikatsas- Onkin pidettävä kummallisena, että meidän on
8449: tukseen, hän saa ystävällisen kirjeen Suomen Au- nykyisessä tietokoneiden maailmassa sopeutet-
8450: tokatsastus Oy:ltä. Vastaanottajan osoite on saa- tava nimemme siihen, mikä sopii valtion viran-
8451: tu Väestörekisterikeskuksesta. Jos kirjeen vas- omaiselle. Korrekteinta olisi tietenkin se, että
8452: taanottajan nimi on esim. Johan Tage Rosen- viranomaiset käyttäisivät kansalaisten kaikkia
8453: borg, hän saa kirjeen nimellä Johan Rosenborg etunimiä.
8454: siitä huolimatta, että kutsumanimi on Tage. Syy- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8455: nä tähän on, että viranomainen käyttää auto- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8456: maattisesti ensimmäistä etunimeä. Henkilöitä, nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8457: jotka ovat valittaneet tätä kummallisuutta, on nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8458: johdonmukaisesti kehotettu muuttamaan ni-
8459: mensä tai nimien järjestystä tai luopumaan jois- Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
8460: takin etunimistä. Yleensä ihmiset ovat taipuvai- mainitusta epäkohdasta, ja
8461: sia käyttämään vanhemmilta saamiaan nimiä sen mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8462: sijaan, että he noudattaisivat valtion viranomais- siinä tapauksessa ryhtyä?
8463: ten hyviä neuvoja, ja näin epäkohta ei poistu.
8464:
8465: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1997
8466:
8467: Mats Nyby /sd
8468: KK 588/1997 vp 3
8469:
8470:
8471:
8472:
8473: Eduskunnan Puhemiehelle
8474:
8475: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lön nimi. Ajoneuvohallintokeskuksella on oikeus
8476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, saada väestötietojärjestelmästä luonnollisten
8477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen henkilöiden tietoja, joita käytetään tieliikenteen
8478: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mats Ny- tietojärjestelmän tietojen pitämiseksi mahdolli-
8479: byn näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o simman oikeina. Väestötietojärjestelmässä ei
8480: 588: henkilön kutsumanimeä ole millään tavalla eri-
8481: telty.
8482: Onko Hallitus tietoinen perusteluissa Suomen Autokatsastus Oy:llä ei ole omaa
8483: mainitusta epäkohdasta, ja asiakasrekisteriä, vaan se ostaa nimet ja osoitteet
8484: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kutsukirjeisiin ajoneuvorekisteristä. Myös yksi-
8485: siinä tapauksessa ryhtyä? tyiset katsastusasemat ovat alkaneet käyttää
8486: ajoneuvorekisterin tietoja markkinoinnissaan.
8487: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Suomen Autokatsastus Oy ostaessaan nimi- ja
8488: vasti seuraavaa: osoitetietoja ajoneuvorekisteristä saa kustakin
8489: henkilöstä nimen sellaisena kuin se on väestötie-
8490: Suomen Autokatsastus Oy on valtion omista- tojärjestelmässä. Käytännössä yhtiöllä on suora-
8491: ma yhtiö. Se ei ole viranomainen. Suomen Auto- markkinoiunissaan käytettävissä kaksi vaihto-
8492: katsastus Oy:n katsastustoimipaikkojen lisäksi ehtoa. Se voi käyttää sukunimen yhteydessä
8493: katsastuksia suorittavat myös yksityiset katsas- henkilön täydellistä nimeä kaikkine etunimineen
8494: tustoimipaikat, joita tämän vuoden alussa oli tai vain ensimmäistä etunimeä. Yhtiö on tehnyt
8495: toiminn1.ssa 29 eri puolilla maatamme. päätöksen, että se käyttää sukunimen ohella
8496: Suomen Autokatsastus Oy lähettää henkilö- ensimmäistä etunimeä. Tällainen etunimikäy-
8497: ja pakettiautojen omistajille/haitijoille suora- täntö on sen mielestäjoustavaaja asiakaslähtöis-
8498: markkinointikirjeen, jossa auton vuosikatsas- tä. Kaikkien etunimien käyttämistä yhtiö pitää
8499: tuksen lähestyessä esitetään kutsu saapua katsas- viranomaiskielenä. Suomen Autokatsastus Oy
8500: tuttamaan auto yhtiön katsastusasemalle. Suo- on kertonut saavansa etunimikäytännöstään
8501: men Autokatsastus Oy:llä tai muillakaan katsas- kielteistä palautetta ainoastaan muutamia
8502: tuksen suorittajilla ei ole velvollisuutta kutsukir- kappaleita vuodessa. Käytäntöä ei siten ole koet-
8503: jeen lähettämiseen. Kutsukirje on yhtiön mark- tu valtaosassa tapauksia ongelmaksi.
8504: kinointia ja samalla myös palvelua. Yleisenä käytäntänä on, että suoramarkki-
8505: Tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain noinnissa esiintyy sukunimen ohella henkilön
8506: (819/1989) 12 §:n mukaan tietojärjestelmän osa- ensimmäinen etunimi. Viranomaistoiminnassa
8507: na olevasta ajoneuvorekisteristä voidaan luovut- sen sijaan käytetään yleensä henkilön kaikkia
8508: taa tietyin edellytyksin tietoja muun ohessa etunimiä. Esimerkiksi viranomaisena toimiva
8509: suoramainontaan ja suoramarkkinointiin. Tielii- Ajoneuvohallintokeskus käyttäessään ajoneuvo-
8510: kenteen tietojärjestelmää pitävä Ajoneuvo- rekisterin tietoja käyttää sukunimen ohella
8511: hallintokeskus myy asiamiehensä välityksellä yleensä henkilön kaikkia etunimiä.
8512: ajoneuvorekisterin tietoja. Henkilöllä on kuiten- Ajoneuvorekisteriin on talletettu yli kahteen
8513: kin oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen miljoonaan autoon liittyvät tiedot. Henkilön
8514: mainittuun suoramarkkinointiin ja suoramai- kutsumanimen erityinen merkitseminen ajoneu-
8515: nontaan ilmoittamalla kiellosta rekisteriä pitä- vorekisterin tietoihin kasvattaisi rekisterin
8516: välle Ajoneuvohallintokeskukselle. tietosisältöä, mikä lisäisi kustannuksia.
8517: Lain mukaan tieliikenteen tietojärjestelmään Edellä olevan perusteella Suomen Autokat-
8518: merkitään luonnollisesta henkilöstä muun ohes- sastus Oy:n etunimikäytännössä ei ole tullut esil-
8519: sa nimi, osoite, kotikunta ja äidinkieli. Väestötie- le sellaisia seikkoja, jotka edellyttävät hallituksen
8520: tolain mukaan Väestörekisterikeskuksen pitä- toimenpiteitä.
8521: mään väestötietojärjestelmään talletetaan henki-
8522: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1997
8523:
8524: Liikenneministeri Matti Aura
8525: 4 KK 588/1997 vp
8526:
8527:
8528:
8529:
8530: Tili Riksdagens Talman
8531:
8532: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen centralen, personens namn. Fordonsförvalt-
8533: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande ningscentralen har rätt att ur befolkningsdata-
8534: medlem av statsrådet översänt följande av riks- systemet få uppgifter om fysiska personer, och
8535: dagsman Mats Nyby undertecknade spörsmål nr dessa uppgifter används för att ajourhålla upp-
8536: 588: gifterna i datasystemet för vägtrafiken, så att de
8537: är så korrekta som möjligt. 1befolkningsdatasys-
8538: Är Regeringen medveten om det i mo- temet har en persons tilltalsnamn inte på något
8539: tiveringarna nämnda missförhållandet som helst sätt specificerats.
8540: och Finlands Bilbesiktning Ab har inte något eget
8541: vad ämnar Regeringen i så fall vidta kundregister, utan det köper namnen och adres-
8542: för åtgärder? serna för sina brev från fordonsregistret. Ä ven de
8543: privata besiktningsstationerna har börjat använ-
8544: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt da fordonsregistrets uppgifter i sin marknadsfö-
8545: anföra följande: ring.
8546: När Finlands Bilbesiktning Ab köper namn-
8547: Finlands Bilbesiktning Ab är ett statsägt bolag och adressuppgifter från fordonsregistret får bo-
8548: och inte någon myndighet. Utöver Finlands Bil- laget varje persons namn sådant det är i befolk-
8549: besiktning Ab:s besiktningsställen utförs besikt- ningsdatasystemet. 1 praktiken har bolaget i sin
8550: ningar även av privata besiktningsställen, och i marknadsföring två alternativ till sitt förfogan-
8551: början av året fanns det 29 verksamma privata de. Bolaget kan tillsammans med efternamnet
8552: besiktningsställen på olika håll i landet. använda en persons fullständiga namn med alla
8553: Finlands Bilbesiktning Ab använder sig av förnamn eller endast med det första förnamnet.
8554: direkt marknadsföring som innebär att tili ägar- Bolaget har fattat beslut om att utöver efternam-
8555: na/innehavarna av person- och paketbilar skick- net använda det första förnamnet. En dylik för-
8556: as ett brev med en inbjudan tili bilbesiktning på namnspraxis är enligt bolaget smidig och kund-
8557: bolagets besiktningsstation när bilens årsbesikt- orienterad. Bolaget anser att det är myndighets-
8558: ning närmar sig. Varken Finlands Bilbesiktning språk att använda alla förnamn. Finlands Bilbe-
8559: Ab eller andra som utför besiktningar har någon siktning Ab har berättat att förnamnspraxisen
8560: skyldighet att skicka en inbjudan. lnbjudan är en har gett upphov tili endast ett fåtal klagomål per
8561: del av bolagets marknadsföring och på samma år. 1 de allra flesta fall har praxisen således inte
8562: gång även service. upplevts som ett problem.
8563: Enligt 12 § lagen om ett datasystem för vägtra- Den allmänna praxisen i direkt marknadsfö-
8564: fiken (81911989) får ur fordonsregistret, vilket ring är att utöver efternamnet används en per-
8565: utgör en del av datasystemet, under vissa förut- sons första förnamn. Myndigheterna däremot
8566: sättningar utlämnas uppgifter för bl.a. direktre- använder i allmänhet en persons alla förnamn.
8567: klam och direkt marknadsföring. F ordonsför- Fordonsförvaltningscentralen, som är en myn-
8568: valtningscentralen, som upprätthåller datasyste- dighet, använder i allmänhet en persons alla för-
8569: met för vägtrafiken, säljer genom sitt ombuds namn utöver efternamnet när den anlitar uppgif-
8570: förmedling uppgifter ur fordonsregistret. En per- ter i fordonsregistret.
8571: son har dock rätt att förbjuda att uppgifter om 1 fordonsregistret har registrerats uppgifter
8572: honom utlämnas för direktreklam eller direkt om mer än två miljoner bilar. En särskild anteck-
8573: marknadsföring genom att meddela förbudet till ning om en persons tilltalsnamn i fordonsregist-
8574: F ordonsförvaltningscentralen, som för registret. rets uppgifter skulle öka datainnehållet i regist-
8575: Enligt lagen införs i datasystemet för vägtrafi- ret, vilket i sin tur ökar kostnaderna.
8576: ken för fysiska personers del bl.a. namn, adress, På grundval av det ovan anförda har det inte
8577: hemkommun och modersmål. Enligt befolk- framkommit några sådana omständigheter i Fin-
8578: ningsdatalagen registreras i befolkningsdatasys- lands Bilbesiktning Ab:s förnamnspraxis som
8579: temet, som upprätthålls av Befolkningsregister- förutsätter åtgärder av regeringen.
8580: Helsingfors den 16 juni 1997
8581:
8582: Trafikminister Matti Aura
8583: KK 589/1997 vp
8584:
8585: Kirjallinen kysymys 589
8586:
8587:
8588:
8589:
8590: Kimmo Kiljunen /sd: Ulkomailla työskentelevien oikeudesta sosiaa-
8591: liturvaan
8592:
8593:
8594: Eduskunnan Puhemiehelle
8595:
8596: Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalain- asianmukaisesti. Tiedotus on edelleen varsin vai-
8597: säädännön soveltamisesta tuli voimaan 1.1.1994. sua. Tämä vaarantaa ulkomailla pitkiä ajanjak-
8598: Sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan aikana, soja työskentelevien suomalaisten oikeuden
8599: jona henkilö tilapäisesti oleskelee ulkomailia, nauttia Suomen sosiaaliturvaa. On huomioitava,
8600: kuitenkin enintään yhden vuoden ajan siitä, kun että tähän ryhmään kuuluvat erityisesti kehitys-
8601: hän lähti maasta. Kansaneläkelaitos voi hake- yhteistyötä ja humanitääristä työtä tekevät suo-
8602: muksesta päättää, että sosiaaliturvalainsäädän- malaiset.
8603: töä sovelletaan henkilöön, joka työskentelee Suomen laki asumiseen perustuvan sosiaali-
8604: vuotta pitemmän ajan ulkomailla suomalaisen turvalainsäädännön soveltamisesta ei sovellu tä-
8605: työnantajan lähettämänä. Hakemus on tehtävä män päivän maailmaan, jossa ihmiset liikkuvat
8606: kahden vuoden kuluessa siitä, kun henkilö siirtyi yli kansallisvaltiollisten rajojen niin työn muka-
8607: ulkomaille, mutta määräajasta voidaan erityises- na kuin työn perässä. Laki on saatettava nykyai-
8608: tä syystä poiketa. Asumiseen perustuvan sosiaa- kaisen oikeusvaltion käytännön piiriin.
8609: liturvalainsäädännön soveltamisesta annetun Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8610: lain 7 §:n mukaan tuo poikkeukseen oikeuttava jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
8611: erityinen syy on epämääräisesti "sairaus tai joku nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8612: muu syy". Tämä lain epämääräisyys on johtanut nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8613: laajaan tulkinnanvaraisuuteen päätöksissä.
8614: Jos henkilö oli ulkomailla lain voimaan tulles- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8615: sa, hakemus olijätettävä kahden vuoden kulues- selventääkseen asumisperusteista sosiaa-
8616: sa lain voimaantulosta. Kansaneläkelaitos ei lain liturvaa koskevaa lainsäädäntöä, paran-
8617: tullessa voimaan tiedottanut asiasta ulkomailla taakseen tiedotusta asianosaisille ja var-
8618: työskenteleville eikä työnantajille. Myöskään mistaakseen esimerkiksi humanitääristä
8619: Suomen lähetystöt ulkomailla eivät tiedottaneet työtä tekevien ja siksi ulkomailla pitkiä
8620: asiasta. Tämän johdosta monet tuolloin ulko- ajanjaksoja asuvien suomalaisten sosiaa-
8621: mailla työskennelleet suomalaiset jäivät ilman lisen turvan silloin, kun he ovat maksa-
8622: sosiaaliturvaa kyseiseltä ajalta, vaikka he olivat neet sosiaaliturvamaksunsa asianmukai-
8623: työsuhteissaan hoitaneet sosiaaliturvamaksunsa sesti?
8624:
8625: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1997
8626:
8627: Kimmo Kiljunen /sd
8628:
8629:
8630:
8631:
8632: 279001
8633: 2 KK 589/1997 vp
8634:
8635:
8636:
8637:
8638: Eduskunnan Puhemiehelle
8639:
8640: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Useimmissa tapauksissa lähetys- ja kehitysyh-
8641: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, teistyötä tehdään työsuhteessa, jolloin lähettävä
8642: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen työnantaja on velvollinen myös järjestämään
8643: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo työeläketurvan ja tapaturmavakuutusturvan
8644: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Suomen lainsäädännön mukaisesti. Vaikka ky-
8645: n:o 589: symys ei olisikaan tavanomaisessa työsuhteessa
8646: tehtävästä työstä, lähetys- tai kehitysyhteistyös-
8647: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä sä olevia henkilöitä tulee lain mukaan kohdella
8648: selventääkseen asumisperusteista sosiaa- asumiseen perustuvan sosiaaliturvan osalta sa-
8649: liturvaa koskevaa lainsäädäntöä, paran- malla tavoin kuin ulkomaille lähetettäviä työnte-
8650: taakseen tiedotusta asianosaisille ja var- kijöitä yleensäkin.
8651: mistaakseen esimerkiksi humanitääristä Useimmissa tapauksissa hakemus kuulumi-
8652: työtä tekevien ja siksi ulkomailla pitkiä sesta asumiseen perustuvan sosiaaliturvan piiriin
8653: ajanjaksoja asuvien suomalaisten sosiaa- tehdään ja on tarkoituksenmukaistakin tehdä
8654: lisen turvan silloin, kun he ovat maksa- ennen ulkomaille siirtymistä. Kuten kysymyksen
8655: neet sosiaaliturvamaksunsa asianmukai- perusteluissa on todettu, hakemus sosiaaliturva-
8656: sesti? lainsäädännön soveltamisesta voidaan kuitenkin
8657: tehdä vielä kahden vuoden kuluessa siitä, kun
8658: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- henkilö siirtyi ulkomaille. Määräaika on tarkoi-
8659: vasti seuraavaa: tettu erityisesti niitä tilanteita varten, joissa tila-
8660: päiseksi arvioitu enintään vuodeksi tarkoitettu
8661: Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen asumi- työ pitenee. Lain mukaan henkilö, joka tilapäi-
8662: seen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön so- sesti oleskelee ulkomailla, pysyy Suomen asumi-
8663: veltamisesta annetun lain (1573/1993) keskeisenä seen perustuvan lainsäädännön piirissä yhden
8664: tavoitteena oli yhdenmukaistaa asumiseen pe- vuoden ajan. Kahden vuoden määräajalla halut-
8665: rustuvan sosiaalivakuutus-ja muun sosiaalitur- tiin turvata se, että lähetetyillä työntekijöillä vie-
8666: valainsäädännön soveltamisalaa koskevat sään- lä yhden vuoden jälkeenkin on riittävästi aikaa
8667: nökset. Tässä yhteydessä muutettiin myös työn- hakea asumiseen perustuvan lainsäädännön so-
8668: tekijäin eläkelakia (395/1961) ja tapaturmava- veltamista.
8669: kuutuslakia (608/1948) ottamalla niihin sään- Kysymyksen perusteluissa esiintuodut ongel-
8670: nökset ulkomaille lähetetystä työntekijästä. mat liittyvät lain voimaantulovaiheeseen. Siirty-
8671: Lainmuutokset liittyivät osittain ETA-sopimuk- mäsäännöksillä pyrittiin turvaamaan nimen-
8672: sen voimaantuloon ja sen yhteydessä kansanelä- omaan niiden henkilöiden asema, jotka lain voi-
8673: kejärjestelmään tehtyihin muutoksiin. Muutos- maan tullessa olivat ulkomailla esimerkiksi kehi-
8674: ten tavoitteena oli muun muassa se, ettei ulko- tysyhteistyötehtävissä. Riippumatta siitä, mil-
8675: maille työhön lähetettävän työntekijän sosiaali- loin työskentely alkoi, näiden henkilöiden katso-
8676: turva muodostu perusteettomasti eritaiseksi työ- taan erityisen säännöksen perusteella lähteneen
8677: eläketurvan ja muun sosiaaliturvan osalta. ulkomaille lain voimaan tullessa eli vuoden 1994
8678: Kansaneläkelaitos päättää mainitun lain 7 §:n alusta. Tarkoituksena oli, että uusia säännöksiä
8679: mukaisesti, miten pitkään asumiseen perustuvaa sovellettaisiin kaikkiin työntekijöihin samalla ta-
8680: sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan ulko- voin riippumatta siitä, alkoiko ulkomaan työ
8681: mailla vuotta pitemmän ajan kehitysyhteistyö- ennen vuotta 1994 vai sen jälkeen. Kansaneläke-
8682: tai lähetystyötehtävissä oleviin henkilöihin. La- laitoksen soveltamiskäytäntö on mennyt kuiten-
8683: kiesityksen perustelujen mukaisesti kansaneläke- kin siihen, että ennen lain voimaantuloa pitkään,
8684: laitoksen tulee erityisesti kiinnittää huomiota sii- yli viisi vuotta, ulkomailla työssä olleet henkilöt
8685: hen, onko ansioperusteinen turva järjestetty Suo- eivät enää vuoden 1994 jälkeen kuulu asumiseen
8686: messa. perustuvaan sosiaaliturvaan. Tämä on koskenut
8687: KK 589/1997 vp 3
8688:
8689: erityisesti lähetys- ja kehitysyhteistyötehtävissä Asumiseen perustuva sosiaaliturvalainsäädän-
8690: olevia, joille pitkät ulkomaan työskentelyjaksot nön erityissäännös lähetys- ja kehitysyhteistyö-
8691: ovat luonteenomaisia. tehtäviin lähtevistä henkilöistä pyrkii takaamaan
8692: Lain voimaantulosta ja sen sisällöstä ei ole nimenomaan tätä työtä tekeville henkilöille sosi-
8693: ollut mahdollista tiedottaa kaikille ulkomailla aaliturvan siinäkin tapauksessa, ettei työtä tehdä
8694: oleskeleville henkilökohtaisesti. Sen sijaan tietoa työsuhteessa eikä työeläketurvaa tai työtapatur-
8695: on pyritty välittämään lähetys- ja kehitysyhteis- mavakuutusturvaa tarvitse järjestää.
8696: työhön osallistuville järjestöille ja viranomaisille Kahden vuoden määräajan pidentäminen on
8697: järjestetyissä tilaisuuksissa. Kansaneläkelaitos ongelmallinen. Pidentämisen seurauksena henki-
8698: järjesti syksyllä 1994 laajan tiedotustilaisuuden, lö saattaisi jäädä esimerkiksi sairausvakuutuk-
8699: johon osallistuivat tahot, joiden lähettämiä val- sen ulkopuolelle. Toisaalta myös etuuksien, esi-
8700: taosa ulkomaille lähetys- ja kehitysyhteistyössä merkiksi lapsilisien maksaminen takautuvasti
8701: olevista henkilöistä on. pitkiltäkin ajoilta lisääntyisi. Kansaneläkelai-
8702: Työntekijäin eläkelakiin ja tapaturmavakuu- toksella on aina mahdollisuus kohtuuttomien ti-
8703: tuslakiin sekä kansaneläkelaitoksen toimeenpa- lanteiden välttämiseksi ratkaista myöhästynyt
8704: nemaan sosiaaliturvalainsäädäntöön tehdyillä hakemus.
8705: muutoksilla pyrittiin siihen, että Suomesta ED- Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen lain
8706: valtioiden ulkopuolelle lähtevät työntekijät voi- toimeenpanoon liittyvistä epäkohdista. Ministe-
8707: vat kuulua Suomen lainsäädännön alaisuuteen riön tarkoituksena on ryhtyä tarvittaviin lainsää-
8708: erityisesti tapauksissa, joissa työntekovaltiossa däntötoimiin esiintulleiden epäkohtien korjaa-
8709: sosiaaliturvalainsäädäntö on kehittymätön. miseksi.
8710: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
8711:
8712: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
8713: 4 KK 589/1997 vp
8714:
8715:
8716:
8717:
8718: Tili Riksdagens Ta/man
8719:
8720: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- vecklingssamarbete av personer som är anställda
8721: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- i ett arbetsförhållande, varvid arbetsgivaren en-
8722: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ligt finländsk lagstiftning är skyldig att ordna
8723: man Kimmo Kiljunen undertecknade spörsmål även arbetspensions- och olycksfallsförsäkrings-
8724: nr 589: skydd. När det gäller bosättningsbaserad social
8725: trygghet skall personer i missionsarbete och ut-
8726: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- vecklingssamarbete enligt lag behandlas på sam-
8727: ta för att klargöra lagstiftningen om bo- ma sätt som andra arbetstagare som sänds utom-
8728: sättningsbaserad social trygghet, för att lands, fastän det inte är fråga om arbete som
8729: förbättra informationen till berörda par- utförs i sedvanligt arbetsförhållande.
8730: ter och för att för de finländare som utför Det är oftast ändamålsenligt att lämna in an-
8731: humanitärt arbete och som därför bor sökan om bosättningsbaserad social trygghet
8732: utomlands under långa perioder säker- före flyttningen utomlands, vilket också de flesta
8733: ställa deras sociala trygghet, då de betalt gör. Som det konstateras i motiveringen till
8734: sina socialskyddsavgifter på tillbörligt spörsmålet kan ansökan om tillämpning av lag-
8735: sätt? stiftningen om social trygghet dock lämnas ännu
8736: två år efter att personen lämnade landet. Den
8737: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt utsatta tiden är avsedd i synnerhet för sådana
8738: anföra följande: situationer, då ett sådant arbete förlängs som
8739: bedömts vara tillfålligt och pågå högst ett år.
8740: Det centrala målet med lagen om tillämpning Enligt lagen omfattas en person, som tillfålligt
8741: av lagstiftningen om bosättningsbaserad social vistas utomlands, av den på bosättning i Finland
8742: trygghet (1573/1993), som trädde i kraft vid in- baserade lagstiftningen under ett år. Genom den
8743: gången av 1994, var att samordna de bestämmel- utsatta tiden på två år ville man trygga att utsän-
8744: ser som rör tillämpningsområdet för lagstiftning- da arbetstagare ännu efter ett år har gott om tid
8745: en om bosättningsbaserad socialförsäkring och att ansöka om tillämpning av den bosättningsba-
8746: övrig social trygghet. Samtidigt ändrades även serade lagstiftningen.
8747: lagen om pension för arbetstagare (395/1961) och De problem som tas upp i motiveringen till
8748: lagen om olycksfallsförsäkring (608/1948) ge- spörsmålet anknyter till det skede då lagen trädde
8749: nom att man till dem fogade bestämmelser om i kraft. Med övergångsbestämmelserna försökte
8750: arbetstagare som sänds utomlands. Lagänd- man tryggajust de personers ställning som vista-
8751: ringarna anknöt delvis till ikraftträdandet av des utomlands i t.ex. utvecklingssamarbetsupp-
8752: EES-avtalet och de ändringar som då gjordes i gifter när lagen trädde i kraft. Oberoende av när
8753: folkpensionssystemet. Syftet med ändringarna arbetet inleddes anses dessa personer enligt en
8754: var bl.a. att den sociala tryggheten i fråga om särskild bestämmelse ha lämnat landet då lagen
8755: arbetspensionsskydd och annan social trygghet trädde i kraft, dvs. vid ingången av 1994. Avsik-
8756: inte utan grund blir annorlunda för arbetstagare ten var att tillämpa de nya bestämmelserna lika
8757: som sänds utomlands. på alla arbetstagare oberoende av om arbetet
8758: F olkpensionsanstalten beslutar enligt 7 § i utomlands inleddes före eller efter 1994. Folk-
8759: nämnda lag om hur länge lagstiftningen om bo- pensionsanstaltens tillämpningspraxis har dock
8760: sättningsberättigad social trygghet tillämpas på inneburit att sådana personer som hade arbetat
8761: personer som under en längre tid än ett år vistas utomlands länge, över fem år, innan lagen trädde
8762: utomlands i utvecklingssamarbetsuppgifter eller i kraft inte efter 1994 omfattas av den sociala
8763: missionsarbete. Enligt motiveringen till proposi- trygghet som är baserad på bosättning. Detta har
8764: tionen skall folkpensionsanstalten fåsta särskild gällt i synnerhet personer i missionsarbete och
8765: uppmärksamhet vid huruvida det inkomstrelate- utvecklingssamarbetsuppgifter, för vilka långa
8766: rade skyddet ordnas i Finland. arbetsperioder utomlands är typiska.
8767: I de flesta fall utförs missionsarbete och ut- Det har inte varit möjligt att personligen infor-
8768: KK 589/1997 vp 5
8769:
8770: mera alla personer som vistas utomlands om la- melse genom viiken man velat garantera social
8771: gens ikraftträdande och innehåll. Däremot har trygghet för just personer i missionsarbete och
8772: man på möten försökt vidarebefordra informa- utvecklingssamarbetsuppgifter även i sådana fall
8773: tion tili organisationer och myndigheter som del- då arbetet inte utförs i arbetsförhållande och
8774: tar i missionsarbete och utvecklingssamarbete. inget arbetspensions- eller olycksfallsförsäk-
8775: Folkpensionsanstalten arrangerade hösten 1994 ringsskydd måste ordnas.
8776: ett stort informationsmöte. 1 mötet deltog de En förlängning av den utsatta tiden på två år
8777: arbetsgivare som sänder ut majoriteten av dem är problematisk. Tili följd av förlängningen kun-
8778: som arbetar utomlands i missionsarbete och ut- de en person bli utanför t.ex. sjukförsäkringen.
8779: vecklingssamarbete. En retroaktiv betalning av förmåner, t.ex. barn-
8780: Genom ändringar i lagen om pension för ar- bidrag, för långa tider skulle å andra sidan tillta.
8781: betstagare och lagen om olycksfallsförsäkring För att undvika oskäliga situationer har folkpen-
8782: samt den av folkpensionsanstalten verkställda sionsanstalten alltid möjlighet att träffa avgöran-
8783: lagstiftningen om social trygghet ville man att de den vid en försenad ansökan.
8784: arbetstagare som sänds från Finland tili Iänder Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
8785: utanför EU kan lyda under finländsk lagstift- om problemen när det gäller verkställandet av
8786: ning, speciellt i sådana fall då lagstiftningen om lagen. Ministeri et har för avsikt att vidta nödvän-
8787: social trygghet är bristfållig i den stat där perso- diga lagstiftningsåtgärder för att avhjälpa dessa
8788: nen arbetar. Lagstiftningen om bosättningsbase- problem.
8789: rad social trygghet innehåller en särskild bestäm-
8790:
8791: Helsingfors den 13 juni 1997
8792:
8793: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
8794: KK 590/1997 vp
8795:
8796: Kirjallinen kysymys 590
8797:
8798:
8799:
8800:
8801: Kimmo Kiljunen /sd: Tadzhikistanin rauhanprosessin tukemisesta
8802:
8803:
8804:
8805: Eduskunnan Puhemiehelle
8806:
8807: Tadzhikistanista tuli itsenäinen valtio Neu- mintasuunnitelman. Koordinaatiotyöstä vastaa
8808: vostoliiton hajottua. Etnisesti hajanaisessa UNDP. Suunnitelman täytäntöönpanossa se ja-
8809: maassa alkoi kuitenkin pian itsenäistymisen jäl- kaa vastuun yhdessä UNMOT:n kanssa, joka
8810: keen, vuonna 1992, verinen sisällissota, joka ajoi vastaa erityisesti sotilaallisista asioista.
8811: lähes miljoona tadzhikistanilaista (yhden kuu- UNDP:llä on huomattava kokemus kriisien jäl-
8812: desosan koko väestöstä) pakolaisuuteen. Yli keisessä avustustoiminnassa eri puolella maail-
8813: 250 000 tadzhikkia pakeni maasta kokonaan yli maa. Tadzhikistanissa sillä on jo käynnissä lu-
8814: 700 000 tadzhikin ajautuessa sisäiseksi pakolai- kuisia rehabilitaatio-, jälleenrakennus- ja kehi-
8815: seksi. Vielä tänä päivänä suuri osa tadzhikeista tysohjelmia. Kokemuksen perusteella UNDP
8816: elää joko sisäisessä pakolaisuudessa tai sodan voisi Tadzhikistanissa toimia ainakin seuraaval-
8817: pakoon ajamana jossain Itsenäisten valtioiden la seitsemällä konfliktinjälkeisellä avustussekto-
8818: yhteisön alueella. rilla: l) interventio hätätilanteissa, 2) rauhan- ja
8819: YK:n tarkkailuryhmä UN Mission of Obser- jälleenrakennusohjelmien suunnittelu, 3) pake-
8820: vers in Tajikistan (UNMOT) aloitti työnsä nemaan joutuneiden väestönosien alueellinen re-
8821: Tadzhikistanissa vuonna 1993. Samoin tekivät habilitaatio, 4) kotiutettavien sotilaiden jälleen-
8822: useatYK:nalaiset avustusjärjestöt, kuten Maail- integrointi, 5) maamiinojen raivaus, 6) instituu-
8823: man terveysjärjestö, Maailman elintarvikeohjel- tioiden jälleenrakennus ja hallinnon parannus-
8824: ma, YK:nlastenavun rahasto ja YK:n pakolais- toimet sekä 7) kansallisten vaalien järjestäminen.
8825: asiain päävaltuutettu. Tuolloin aloitettiin myös Vaikka UNDP:llä onkin olemassa ydinrahasto,
8826: kehitysyhteistyö YK:n kehitysohjelman jonka puitteissa osa mainituista avustustoimista
8827: UNDP:n puitteissa. Huhtikuun 23 päivänä 1997 on mahdollista käynnistää, on kansainvälisen
8828: YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselma- yhteisön huomattava ja konkreettinen apu edel-
8829: luonnoksen A/5l/L 71, jossa se vetosi kansainvä- lytys alkamassa olevalle prosessille kestävän rau-
8830: lisen yhteisön apuun rauhan palauttamiseksi ja han turvaamiseksi Tadzhikistanissa.
8831: vakiinnuttamiseksi sekä väestön rehabilitoimi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8832: seksi Tadzhikistanin alueella. YK:n avustusjär- jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
8833: jestöt toivovat, että kansainvälinen yhteisö vas- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8834: taa tähän avunpyyntöön viimeistään nyt, kun on nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8835: odotettavissa, että onnistuneiden rauhanneuvot-
8836: teluiden seurauksena Tadzhikistanin rauhanso- Onko Suomella valmiuksia tukea
8837: pimus solmitaan virallisesti kesäkuun 1997 lop- Tadzhikistanin rauhanprosessia erityi-
8838: pupuolella. sesti maamiinojen raivaustoiminnassa ja
8839: Tadzhikistanissa toimivat YK:n alaisetjärjes- sisäiseen pakolaisuuteen joutuneen väes-
8840: töt ovat jo aloittaneet valmistelutyön muotoil- tönosan auttamisessa?
8841: lakseen yhteisen rauhanprosessia tukevan toi-
8842: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1997
8843:
8844: Kimmo Kiljunen /sd
8845:
8846:
8847:
8848:
8849: 279001
8850: 2 KK 590/1997 vp
8851:
8852:
8853:
8854:
8855: Eduskunnan Puhemiehelle
8856:
8857: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa joittaminen voisi tapahtua mahdollisimman
8858: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, pian. Sopimuksen allekirjoittaminen avaisi uusia
8859: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen mahdollisuuksia myös maahan kohdistuvan
8860: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo avustustoiminnan tehostamiselle.
8861: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Kansainväliset järjestöt, erityisesti YK ja sen
8862: n:o 590: erityisjärjestöt, ETYJ ja EU osallistuvat merkit-
8863: tävällä tavalla pyrkimyksiin löytää rauhanomai-
8864: Onko Suomella valmiuksia tukea nen ratkaisu ja käynnistää jälleenrakentaminen.
8865: Tadzhikistanin rauhanprosessia erityi- Ne osallistuvat myös sisällissodasta aiheutunei-
8866: sesti maamiinojen raivaustoiminnassa ja den elintarvike- ja pakolaisongelmien helpotta-
8867: sisäiseen pakolaisuuten joutuneen väes- miseen.
8868: tönosan auttamisessa? Suomi on antanut v. 1996 Tadzhikistaniin hu-
8869: manitaarista apua Kansainvälisen Punaisen Ris-
8870: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tin ja WFP:n kautta yhteensä 9,75 miljoonan
8871: vasti seuraavaa: markan arvosta. Erityisesti tukea on annettu
8872: maan elintarviketilanteen sekä terveydenhuollon
8873: Tadzhikistanissa puhkesi sisällissota heti Neu- parantamiseksi.
8874: vostoliiton hajoamisen jälkeen. Eri kansallisuuk- Suomen apu miinanraivaukseen muissa mais-
8875: sien ja klaanien kesken alkoi suuri välienselvitte- sa on laajentunut 1990-luvun alun käteisavus-
8876: ly. Tadzhikistan ei ollut valmis rakentamaan yh- tuksista henkilöstö- ja materiaalitukeen. Vuonna
8877: tenäistä kansallisvaltiota. Melkein miljoona 4,5 1996 tuettiin miinanraivausta Afganistanissa,
8878: miljoonaisesta kansasta jäi kodittomaksi sodan Angolassa ja Mosambikissa kansallisten miinan-
8879: vuoksi. Rauhanneuvotteluja on käyty sotivien raivausorganisaatioiden avulla YK:nja sen alais-
8880: osapuolten välillä, mutta vasta Mashadissa ja ten järjestöjen valvonnassa. Ulkoasiainministe-
8881: Moskovassa 1996 ja Teheranissa 1997 käytyjen riö on myös päättänyt rahoittaa puolustusminis-
8882: neuvottelujen tuloksena on päästy neuvottele- teriön miinanraivausvalmiusyksikön perustami-
8883: maan rauhanprosessin aloittamisen pääperiaat- sen.
8884: teista. Tadzhikistanin rauhanprosessin onnistu- Suomi ei toistaiseksi ole antanut Tadzhikista-
8885: minen on ehdoton edellytys koko Keski-Aasian nille miinanraivausapua, mutta on valmis harkit-
8886: alueen tilanteen vakiintumiselle ja sen asukkai- semaan käytettävissä olevien määrärahojen puit-
8887: den turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. teissa osallistumista kansainvälisten järjestöjen
8888: Suomi on pannut tyytyväisyydellä merkille kautta Tadzhikistanissa tapahtuvaan miinanrai-
8889: kriisin selvittelyssä viime aikoina saavutetun vaustoimintaan ja myös sisäiseen pakolaisuuteen
8890: edistyksen ja toivoo, että suunniteltu, konfliktin joutuneen väestönosan auttamiseen.
8891: eri aspektit kattavan rauhansopimuksen allekir-
8892:
8893: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
8894:
8895: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
8896: KK 590/1997 vp 3
8897:
8898:
8899:
8900:
8901: Tili Riksdagens Talman
8902:
8903: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- lösa krisen och hoppas att det planerade avtalet,
8904: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- som beaktar konfliktens alla aspekter, kan un-
8905: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- dertecknas så fort som möjligt. Undertecknandet
8906: man Kimmo Kiljunen undertecknade spörsmål skulle också öppna nya möjligheter f5r att effek-
8907: nr 590: tivera hjälpverksamheten tilllandet.
8908: Internationella organisationer, speciellt FN
8909: Har Finland beredskap att stöda freds- och dess specialorganisationer, OSSE och EU
8910: processen i Tadzjikistan, speciellt när det arbetar aktivt för att finna en fredlig lösning och
8911: gäller röjning av landminor och för att för att sätta igång med återuppbyggnaden. De
8912: hjälpa den befolkning som råkat i internt bidrar också tili åtgärder som försöker underlät-
8913: flyktingskap? ta livsmedels- och flyktingprublemen.
8914: Finland har år 1996 gett humanitärt bistånd
8915: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt tili Tadzjikistan tili ett värde av 9,75 miljoner
8916: anföra f6ljande: mark genom Internationella Röda Korset och
8917: WFP. Stöd har framför allt getts för att förbättra
8918: Inbördeskriget i Tadzjikistan utbröt genast livsmedelsläget och hälsovården.
8919: efter Sovjetunionens sammanbrott. Det uppstod Finlands stöd tili minröjning i andra Iänder
8920: genast en stor uppgörelse mellan de olika natio- har utvidgats från början av 1990-talets kontanta
8921: naliteterna och klanerna. Tadzjikistan var inte stöd till personai och materiellt stöd. År 1996
8922: berett att bygga upp en enhetlig nationalstat. stöddes minröjning i Afghanistan, Angola och
8923: Nästan en miljon av en befolkning på 4,5 miljo- Mosambique genom nationella minröjningsor-
8924: ner blev hemlösa på grund av kriget. Fredsför- ganisationer under uppsikt av FN och dess un-
8925: handlingar har förts mellan de krigande parter- derordnade organisationer. Utrikesministeriet
8926: na, men först som resultat av förhandlingarna i har också beslutat finansiera grundandet av en
8927: Mashad och Moskva 1996 och i Teheran 1997 enhet för beredskap tili minröjning (minröjnings-
8928: har man kommit så långt att man kan börja beredskapsenhet) vid försvarsministeriet.
8929: f6rhandla om fredsprocessens huvudprinciper. Finland har inte hittills gett stöd tili minröj-
8930: Att fredsprocessen i Tadzjikistan lyckas är ett ning i Tadzjikistan, men är beredd att överväga
8931: absolut villkor för en stabil utveckling i Central- det, inom ramen för redan anslagna medel, att via
8932: Asien och för befolkningens säkerhet och väl- internationella organisationer ta del i minröj-
8933: stånd. ningen i Tadzjikistan och även hjälpa den del av
8934: Finland har med tillfredsställelse lagt märke befolkningen som råkat i internt flyktingskap.
8935: till att man nått vissa framsteg när det gäller att
8936:
8937: Helsingforsden 13 juni 1997
8938:
8939: Utrikesminister Tarja Halonen
8940: KK 591/1997 vp
8941:
8942: Skriftligt spörsmål 591
8943:
8944:
8945:
8946:
8947: Ola Rosendahl/sv m.fl.: Skäliga handläggningstider för marktäkts-
8948: ärenden
8949:
8950: Tili Riksdagens Talman
8951:
8952: Behandlingen av marktäktsärenden i många 1 regeringsformens 16 § (96911995) sägs bl.a.
8953: regionala miljöcentraler, i synnerhet i Nylands att var och en har rätt att på ett tillbörligt sätt och
8954: miljöcentral, dröjer alltför länge. 1 Nylands mil- utan ogrundat dröjsmål få sin sak behandlad av
8955: jöcentral finns ärenden som väntat på beslut re- en myndighet. Vår lagstiftning skall trygga en
8956: dan i ett och ett halvt års tid. Enligt uppgift har god förvaltning. Det att ärenoena dröjer så länge
8957: t.ex. ett ärende, som i stöd av marktäktslagens strider mot grundlagen och den enskildas rätts-
8958: 7 § 2 mom. 3 pt. underställts Nylands miljöcentral skydd äventyras.
8959: då det omedelbart påverkar ett område inom en Enligt regeringsformens 5 § (96911995) är alla
8960: annan kommun, väntat på avgörande sedan lika inför lagen. Om ärendena i Nylands miljö-
8961: november 1995. Det dröjde därefter mer än ett central dröjer betydligt längre än på annat håll
8962: år innan miljöcentralen ens begärde komplette- strider det mot denna likställdhetsprincip.
8963: ringar i ärendet. Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
8964: Det är oskäligt för de berörda att handlägg- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
8965: ningen dröjer så länge. 1 många fall står stora ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
8966: ekonomiska intressen på spel och mångas ut- följande spörsmål:
8967: komst kan vara beroende av att tillståndsärendet
8968: avgörs. Åtgärder som syftar att restaurera äldre Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
8969: marktäktsområden i anslutning tili ansökan för- ta för att påskynda marktäktsärendenas
8970: dröjs också på grund av att frågorna är kopplade handläggning vid Nylands miljöcentral?
8971: tili planerna.
8972: Helsingforsden 27 maj 1997
8973: Ola Rosendahl /sv Raimo Tiilikainen /sv Margareta Pietikäinen /sv
8974:
8975:
8976:
8977:
8978: 279001
8979: 2 KK 591/1997 vp
8980:
8981: Kirjallinen kysymys 591 Suomennos
8982:
8983:
8984:
8985:
8986: Ola Rosendahl/r ym.: Maa-ainesasioiden käsittelyaikojen kohtuul-
8987: listamisesta
8988:
8989:
8990: Eduskunnan Puhemiehelle
8991:
8992: Maa-ainesasioiden käsittely monissa alueelli- Hallitusmuodon 16 §:ssä (969/1995) todetaan
8993: sissa ympäristökeskuksissa, varsinkin Uuden- mm. ettäjokaisella on oikeus saada asiansa käsi-
8994: maan ympäristökeskuksessa, kestää liian pit- tellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta vii-
8995: kään. Uudenmaan ympäristökeskuksessa on jo vytystä viranomaisessa. Lainsäädäntömme tulee
8996: puolentoista vuoden ajan päätöstä odottaneita turvata hyvä hallinto. Asioiden viipyminen näin
8997: asioita. Saadun tiedon mukaan eräs asia, joka on pitkään on ristiriidassa perustuslain kanssa, ja
8998: maa-aineslain 7 §:n 2 momentin 3 kohdan mu- tämä vaarantaa yksityishenkilön oikeusturvan.
8999: kaan alistettu Uudenmaan ympäristökeskuksel- Hallitusmuodon 5 §:n (969/1995) mukaan ih-
9000: le, koska tämä vaikuttaa välittömästi toisen kun- miset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Jos asiat
9001: nan alueeseen, on odottanut ratkaisua marras- viipyvät Uudenmaan ympäristökeskuksessa
9002: kuusta 1995lähtien. Tästä ajankohdasta kului yli huomattavasti pidempään kuin muualla, tämä
9003: vuosi, ennen kuin ympäristökeskus edes pyysi on ristiriidassa yhdenvertaisuusperiaatteen kans-
9004: lisätietoja asiasta. sa.
9005: Asianosaisten kannalta näin pitkä käsittelyai- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9006: ka on kohtuuton. Monissa tapauksissa pelissä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9007: ovat suuret taloudelliset intressit, ja monien toi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9008: meentulo voi olla riippuvainen lupa-asian ratkai- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9009: semisesta. Hakemukseen liittyvät vanhojen maa-
9010: ainesten ottoalueiden kunnostamiseen tähtäävät Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9011: toimenpiteet viivästyvät myös sen vuoksi, että ryhtyä kiirehtiäkseen maa-ainesasioiden
9012: asiat ovat sidoksissa kaavoihin. käsittelyä Uudenmaan ympäristökes-
9013: kuksessa?
9014: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1997
9015:
9016: Ola Rosendahl /r Raimo Tiilikainen /r Margareta Pietikäinen /r
9017: KK 591/1997 vp 3
9018:
9019:
9020:
9021:
9022: Eduskunnan Puhemiehelle
9023:
9024: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ajat ovat voineet eräissä yksittäisissä tapauksissa
9025: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, jonkin verran pidentyä. Keskimääräinen käsitte-
9026: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lyaika maa-aineslupa-alistuksissa koko maassa
9027: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ola Ro- on 3,9 kuukautta. Alistuksista 60 % ratkaistaan
9028: sendahlin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- alle kolmessa kuukaudessa.
9029: myksen n:o 591: Mikäli kirjallisessa kysymyksessä tarkoite-
9030: taan Tammisaaren kaupungin 13.11.1995 alista-
9031: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo maa lupapäätöstä, sen osalta voidaan todeta,
9032: ryhtyä kiirehtiäkseen maa-ainesasioiden että asia on ratkaistu 6.5.1997. Hanke on ollut
9033: käsittelyä Uudenmaan ympäristökes- pohjavesiolosuhteita koskevien selvitysten vuok-
9034: kuksessa? si ongelmallinen. Ottamisalue sijaitsee Ekerön
9035: tärkeällä pohjavesialueella. Uudenmaan ympä-
9036: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ristökeskuksen ilmoituksen mukaan esitetty ot-
9037: vasti seuraavaa: tamissuunnitelma oli puutteellinen ja ristiriitai-
9038: nen muun muassa alueen orsiveden esiintymis- ja
9039: Hallitus on ollut tietoinen maa-aineslain mu- korkeustietojen kanssa.
9040: kaiseen toimintaan liittyvistä monista sisällölli- Asiaa ympäristökeskuksessa käsiteltäessä on
9041: sistä ongelmista. Maa-aineslupahakemusten si- jouduttu erikseen selvittämään alueen pohjavesi-
9042: sällölliset vaatimukset ovat voineet vaihdella olosuhteita ja pyytämään lisätietoja ottamis-
9043: maan eri osissa huomattavasti. Lupahakemukset alueen ja sen lähialueen pohjavesimittauksista.
9044: ja niihin liittyvät ottamissuunnitelmat saattavat Hankittujen Iisäselvitysten, vastineiden ja haki-
9045: edelleenkin olla tasoltaan vaihtelevia ja puutteel- jan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella
9046: lisia. Erityisen ongelmallisena on koettu ottamis- ympäristökeskuksen 6.5.1997 annetulla päätök-
9047: hankkeiden ympäristöllisten vaikutusten ja otta- sellä suurin osa ottamisalueesta jätettiin pohjave-
9048: misalueiden jälkihoidon selvitykset. den suojeluun liittyvien ongelmien vuoksi vahvis-
9049: Maa-aineslupapäätösten vahvistamista kos- tamatta.
9050: . kevissa asioissa toimintaperiaatteena on ollut, Maa-aineslain muutos on tullut voimaan
9051: että epäselvistä tai muutoin riittämättömästi sel- 1.6.1997. Lain muutoksen mukaan maa- aineslu-
9052: vitetyistä seikoista pyydetään saatavissa olevia papäätösten alistamis- ja vahvistamismenettely
9053: lisäselvityksiä. Hankittujen lisäselvitysten ja on poistunut ja lupapäätöksistä valitetaan lää-
9054: mahdollisesti tarvittavien suunnitelman korjaus- ninoikeuteen. Tämä muutos mahdollistaa maa-
9055: ten jälkeen lupapäätös on voitu vahvistaa, kun se aineslupien muutoksenhaun käsittelyn yhtenäis-
9056: ilman tällaista menettelyä todennäköisesti olisi tämisen lääninoikeuksissa muiden ympäristölu-
9057: jäänyt vahvistamatta. Tämänjohdosta käsittely- pien tapaan.
9058:
9059: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
9060:
9061: Ympäristöministeri Pekka Haavisto
9062: 4 KK 591/1997 vp
9063:
9064:
9065:
9066:
9067: Tili Riksdagens Talman
9068:
9069: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen tiden för handläggning av underställanden i
9070: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande marktäktsärenden för hela landet är 3,9 måna-
9071: medlem av statsrådet översänt följande av riks- der. Av de underställda ärendena avgörs 60 %
9072: dagsman Ola Rosendahl m.fl. undertecknade inom mindre än tre månader.
9073: spörsmål nr 591: Om spörsmålet avser det lovbeslut som Eke-
9074: näs stad underställde 13.11.1995, har detta ären-
9075: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- de avgjorts 6.5.1997. Projektet har varit proble-
9076: ta för att påskynda marktäktsärendenas matiskt på grund av undersökningarna om
9077: handläggning vid Nylands miljöcentral? grundvattensförhållandena. Täktområdet ligger
9078: i Ekerö viktiga grundvattenområde. Enligt vad
9079: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Nylands miljöcentral har meddelat var den före-
9080: anföra följande: lagda täktplanen bristfållig och stod bl.a. i strid
9081: med föreliggande uppgifter om förekomsten av
9082: Regeringen har varit medveten om att många och nivån på grundvattenådran.
9083: innehållsmässiga problem vidlåder verksamhe- Vid behandlingen av detta ärendepå miljöcen-
9084: ten under marktäktslagen. Kraven på de uppgif- tralen blev man tvungen att separat göra en un-
9085: ter som ansökningar om marktäktslov skall inne- dersökning av grundvattenförhållandena i områ-
9086: hålla har kunnat variera avsevärt i olika delar av det och att be om ytterligare uppgifter om grund-
9087: landet. Tillståndsansökningarna och de täktpla- vattenmätningarna i täktområdet och dess om-
9088: ner som hör till dem kan alltjämt vara av varie- givning. På basis av de tilläggsutredningar som
9089: rande nivå och bristfålliga. Undersökningarna införskaffats, genmälena och diskussioner med
9090: om miljöverkningarna av täktprojekten och ef- den sökande har största delen av täktområdet i
9091: tervården av täktområdena har visat sig vara miljöcentralens beslut 6.5.1997 lämnats utan
9092: särskilt problematiska. fastställelse på grund av problem i samband med
9093: 1 ärenden som gäller fastställande av mark- skyddet av grundvattnet.
9094: täktslov har verksamhetsprincipen varit den att En ändring av marktäktslagen trädde i kraft
9095: tillgängliga tilläggsutredningar begärs när fakta 1.6.1997. Efter lagändringen har förfarandet med
9096: är oklara eller annars otillräckligt klarlagda. Ef- underställande och fastställande av beslut i
9097: ter tilläggsutredningarna och eventuellt behövli- marktäktsärenden slopats, och tillståndsbesluten
9098: ga justeringar i planerna har täktlovet kunnat kan överklagas hos länsrätten. Denna ändring
9099: fastställas, då det utan ett sådant förfarande san- gör det möjligt att förenhetliga handläggningen
9100: nolikt hade blivit utan fastställelse. Av denna av ändringssökandet i marktäktsärenden i läns-
9101: anledning har behandlingstiden i vissa enstaka rätten, på samma sätt som för andra miljötill-
9102: fall kunnat förlängas något. Den genomsnittliga stånd.
9103:
9104: Helsingfors den 18 juni 1997
9105:
9106: Miljöminister Pekka Haavisto
9107: KK 592/1997 vp
9108:
9109: Kirjallinen kysymys 592
9110:
9111:
9112:
9113:
9114: Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Sairausvakuutuksen vähimmäispäivä-
9115: rahan leikkauksen vaikutuksista
9116:
9117:
9118: Eduskunnan Puhemiehelle
9119:
9120: Vuoden 1996 alusta voimaan tulleen uuden ja myös yrittäjiä, joista tuli sosiaaliturvan väliin-
9121: sairausvakuutuslain mukaan alle 5 000 markan putoajia. Heille vähimmäispäivärahan poistami-
9122: työtuloja ansaitsevatjäävät kokonaan ilman sai- nen sekä 60 päivän karenssiaika harkinnanvarai-
9123: rauspäivärahaa, mikäli työkyvyttömyys kestää seen sairauspäivärahaan merkitsivät olennaista
9124: vähemmän kuin 60 kalenteripäivää. Aiemmin il- heikennystä perusturvaan.
9125: man ansiotuloja oleville maksettiin vähimmäis- Lainuudistuksen tuomat säästöt vuoden 1996
9126: päivärahaa 64,90 mk/pv. Laki vaikutti myös alle tammi-syyskuussa verrattuna vuonna 1995 sa-
9127: 30 000 markkaa vuodessa ansaitsevien pienitu- maan aikaan olivat noin 108 miljoonaa markkaa.
9128: loisten sairauspäivärahaan pudottaen sitä mer- Tämä on saatu aikaan pienentämällä sairauspäi-
9129: kittävästi, mutta yli 200 000 markkaa ansaitse- värahaan oikeutettujen määrää sekä Ieikkaamal-
9130: vien suurituloisten sairauspäiväraha kasvoi hie- la sen tasoa pieni- ja keskituloisilta.
9131: man. Lakia säädettäessä hallitus vetosi siihen, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9132: ettei kenenkään elintaso nousisi sairauden aika- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9133: na, ja poisti sairauspäivärahan siltä väestön osal- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9134: ta, jolla ei ole ansiotuloja tai ne ovat pienet. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9135: Kelan tutkimuksissa, joissa verrattiin vuosien
9136: 1995 ja 1996 tammi-syyskuussa sairauspäivära- Onko Hallituksen mielestä oikeuden-
9137: haa saaneiden määrää, havaittiin, että uuden lain mukaista, että kaikkein pienituloisimpien
9138: myötä päivärahaa saaneiden henkilöiden määrä sairauspäivärahaa leikattiin, kun taas
9139: on vähentynyt 2,3 prosenttia, mikä koostuu lä- suurituloisten päiväraha nousi, ja
9140: hinnä aikaisemmin vähimmäispäivätahaa saa- eikä perusturva kuulu kaikille kansa-
9141: neista. Sairauspäivärahan väliinputoajaryhmäk- laisille vai onko se ansaittava riittävällä
9142: si ovat joutuneet ne, joiden työkyvyttömyys kes- ansiotyöllä, ja
9143: tää alle 60 päivää ja jotka eivät saa opintotukea, mihin toimenpiteisiin väliinputoaja-
9144: työttömyyskorvausta ja/tai joiden ansiotulot ryhmän perusturvan parantamiseksi aio-
9145: ovat hyvin vähäiset. Useimmissa tapauksissa taan ryhtyä, sekä
9146: heillä ei ole puolisoa tai heidänkin tulonsa ovat onko ministeriössä selvitetty esimer-
9147: pienet. Tarveharkintaisen päivärahan saajista 39 kiksi toimeentulomenojen lisäyksen ja
9148: prosenttia oli alle 25-vuotiaita, kun kaikista päi- sairausvakuutuslain muutoksen yhteyttä
9149: värahan saajista heitä oli vain 6 prosenttia. Leik- toisiinsa?
9150: kaus kosketti siis erityisesti nuoria, opiskelijoita
9151:
9152: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1997
9153:
9154: Jouko Jääskeläinen /skl Toimi Kankaanniemi /skl Sakari Smeds /skl
9155:
9156:
9157:
9158:
9159: 279001
9160: 2 KK 592/1997 vp
9161:
9162:
9163:
9164:
9165: Eduskunnan Puhemiehelle
9166:
9167: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 5 000 markan suuruisia vuotuisia työtuloja (vuo-
9168: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, den 1997 indeksitasossa 5 080 markkaa). Jos vuo-
9169: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tuiset työtulot yltävät tähän määrään, on päivä-
9170: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko raha vuoden 1997 indeksitasossa arvioituna 11
9171: Jääskeläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- markkaa 85 penniä päivältä. Jos vakuutetun sai-
9172: myksen n:o 592: raudesta johtuva työkyvyttömyys kestää vähin-
9173: tään 60 päivää ja päiväraha on hänen toimeentu-
9174: Onko Hallituksen mielestä oikeuden- lonsa kannalta välttämätöntä, suoritetaan sai-
9175: mukaista, että kaikkein pienituloisimpien rausvakuutuslain 18 b §:n mukaisesti yli meneväl-
9176: sairauspäivärahaa leikattiin, kun taas tä ajalta tarveharkintaista päivärahaa enintään
9177: suurituloisten päiväraha nousi, ja 60 markkaa päivältä. Vastaavaa menettelyä saa-
9178: eikö perusturva kuulu kaikille kansa- mattajääneiden ansiotulojen korvaamisesta sekä
9179: laisille vai onko se ansaittava riittävällä vastaavaa tarveharkintaa sovelletaan kuntoutus-
9180: ansiotyöllä, ja rahalain mukaiseen kuntoutusrahaan.
9181: mihin toimenpiteisiin väliinputoaja- Sairausvakuutusuudistus perustui siihen so-
9182: ryhmän perusturvan parantamiseksi aio- siaaliturvasta saatuun kokemukseen, ettei lyhyt-
9183: taan ryhtyä, sekä aikaisen sairauden aikana synny olennaista toi-
9184: onko ministeriössä selvitetty esimer- meentulon menetystä, jos sairastunut henkilö ei
9185: kiksi toimeentulomenojen lisäyksen ja ennen sairastumistaan ole saanut toimeentu-
9186: sairausvakuutuslain muutoksen yhteyttä loaan ansiotyöstä. Perusoikeusuudistus kuiten-
9187: toisiinsa? kin edellytti, että sairausajan toimeentuloturvas-
9188: ta huolehditaan, jos työkyvyttömyys muodostuu
9189: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- pitkäaikaiseksi. Sen vuoksi sairausvakuutusla-
9190: vasti seuraavaa: kiin tuli tarveharkintainen enintään 60 markan
9191: suuruinen sairauspäiväraha hallituksen esityk-
9192: Vuoden 1996 alusta tuli voimaan sairausva- sen sairauspäivärahajärjestelmän ja kuntoutuk-
9193: kuutuslain muutos, jonka mukaan sairauspäivä- sen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi
9194: rahalla korvataan vain menetettyä ansiota ( 1500/ (HE 124/1995 vp) eduskuntakäsittelyn yhtey-
9195: 1995). Samalla muutettiin päivärahan laskukaa- dessä.
9196: vaan sisältyviä tulorajoja ja prosenttiosuuksia Tarveharkintaista sairauspäivärahaa määrät-
9197: siten, että enintään 130 000 markan (132 280 täessä vakuutetun omista tuloista otetaan sai-
9198: markkaa vuoden 1997 indeksissä) työtulosta päi- rauspäivärahaa vähentävinä tuloina huomioon
9199: väraha on 70 prosenttia ja tätä korkeammasta, 1/25 ja puolison tuloista 1/50 kuukausitulojen
9200: mutta enintään 200 000 markan suuruisesta työ- 300 markkaa ylittävästä osasta sekä varallisuus.
9201: tulosta (203 520 markkaa vuoden 1997 indeksis- Tuloina otetaan huomioon samat tulot kuin työ-
9202: sä) otetaan 130 000 markkaa ylittävästä osasta markkinatuen tarveharkinnassa. Niissä tapauk-
9203: huomioon 40 prosenttia ja yli 200 000 markkaa sissa, joissa sairastumista edeltää työttömyys,
9204: ylittävästä osasta 25 prosenttia. Lain valmistelu- opiskelu tai kuntoutuksessa olo, päiväraha mää-
9205: työn yhteydessä käytettävissä olleet laskelmat räytyy eräin edellytyksin aikaisemman työttö-
9206: osoittivat, että päivärahan määrä ei muutoksen myys-, opiskelu- tai kuntoutusaikaisen etuuden
9207: johdosta nouse millään tulotasolla. perusteella. Sairauspäivärahan vähimmäismää-
9208: Uudistus merkitsi luopumista sairausvakuu- rän poistuminen tai työtulon alarajan säätämi-
9209: tuksen päivärahan vähimmäismäärästä. Vähim- nen ei koske äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa
9210: mäispäiväraha oli tullut erillisenä etuutena muu- sekä erityishoitorahaa, joiden vähimmäismää-
9211: toin työtulojen perusteella määräytyvään järjes- räksi on laissa säädetty 60 markkaa päivältä.
9212: telmään. Sairausvakuutuslain 16 §:n l momentin Eduskunta edellytti sairauspäivärahajärjestel-
9213: mukaan päivärahaa ei makseta, jos sen määrää- män ja kuntoutuksen uudistamista koskeneeseen
9214: misen perusteeksi ei voida osoittaa vähintään hallituksen esitykseen (HE 124/1995 vp) anta-
9215: KK 592/1997 vp 3
9216:
9217: massaan vastauksessa, että hallitus seuraa lain- mukainen neljän kuukauden takautuva haku-
9218: säädännön vaikutuksia sairaiden ja kuntoutetta- aika. Lainmuutosten voimaantulosta kulunut ly-
9219: vien asemaan sekä erityisesti tarveharkintaisen hyt aika sekä etuuden hakemiselle säädetty ta-
9220: päivärahan toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa kautuva hakuaika huomioon ottaen ei asiasta
9221: toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi. tällä hetkellä vielä ole saatavissa rii:tävän katta-
9222: Eduskunnan 14 päivänä toukokuuta 1996 hy- via tietoja johtopäätösten tekemiseksi. Tämän-
9223: väksymä sairausvakuutuslain muutos (35011996) hetkisen tiedon mukaan tarveharkintaista sai-
9224: korjasi erityishoitorahaa koskeneen epäkohdan. rauspäivärahaa on vuoden 1996 loppuun men-
9225: Kansaneläkelaitos on keväällä 1996 käynnis- nessä maksettu 597 henkilölle, kun sairauspäivä-
9226: tänyt selvitystyön lainsäädännön vaikutuksista rahan saajien kokonaismäärä on samana aikana
9227: sairaiden ja kuntoutettavien asemaan sekä erityi- noin 275 000. Sosiaali- ja terveysministeriö odot-
9228: sesti tarveharkintaisen päivärahan toimivuuteen. taa seurantatutkimuksen valmistumista ja tekee
9229: Lain soveltamiseen tulevat vaikuttamaan myös senjälkeen tarvittavatjohtopäätökset muutosten
9230: muutoksenhakuasteiden kannanotot. Sairaus- vaikutuksista.
9231: päivärahaa koskee sairausvakuutuslain 30 §:n
9232:
9233: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
9234: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
9235: 4 KK 592/1997 vp
9236:
9237:
9238:
9239:
9240: Tili Riksdagens Talman
9241:
9242: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen utgår ifrån arbetsinkomsterna. Enligt 16 §
9243: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande 1 mom. sjukförsäkringslagen betalas ingen dag-
9244: medlem av statsrådet översänt följande av riks- penning om som grund för dess fastställande inte
9245: dagsman Jouko Jääskeläinen m.fl. underteckna- kan uppvisas år1iga arbetsinkomster på minst
9246: de spörsmål nr 592: 5 000 mk (enligt 1997 års index 5 080 mk). Om de
9247: årliga arbetsinkomsterna uppgår tili detta belopp
9248: Är det enligt Regeringen rättvist att är dagpenningen enligt indexnivån för 1997
9249: sjukdagpenningen skars ned för personer 11 mk 85 p per dag. Om den försäkrades arbets-
9250: med den aUra lägsta inkomsten, medan oförmåga som beror på sjukdom varar minst
9251: dagpenningen för höginkomsttagare 60 dagar och dagpenningen är nödvändig med
9252: steg, och tanke på hans utkomst, beta1as i överensstäm-
9253: skall inte alla medborgare få åtnjuta melse med 18 b § sjukförsäkringslagen för den
9254: grundtrygghet eller skall man förtjäna överstigande tiden behovsprövad dagpenning
9255: den genom tillräckligt förvärvsarbete, som är högst 60 mk per dag. Motsvarande förfa-
9256: och rande vad gäller ersättning för inkomstbortfall
9257: vilka åtgärder ämnar man vidta för att samt motsvarande behovsprövning tillämpas på
9258: förbättra grundtryggheten för de med- rehabiliteringspenning enligt lagen om rehabili-
9259: borgare som får sitta emellan, samt teringspenning.
9260: har man vid ministeriet utrett t.ex. på Revideringen av sjukförsäkringen utgick från
9261: vilket sätt ökningen av utgifterna för ut- den erfarenhet som man fått inom socialskyddet,
9262: komststöd och ändringen av sjukförsäk- dvs. att inget betydande inkomstbortfall sker
9263: ringslagen hänger ihop? under en kortvarig sjukdomstid, om den sjuke
9264: inte har fått sin utkomst av förvärvsarbete innan
9265: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt han blev sjuk. Reformen av de grundläggande
9266: anföra följande: rättigheterna förutsatte likväl att man ser tili att
9267: utkomstskyddet under sjukdomstiden blir till-
9268: Från ingången av 1996 trädde en ändring av räckligt om arbetsoförmågan blir långvarig.
9269: sjukförsäkringslagen i kraft enligt viiken endast Därför fogades tili sjukförsäkringslagen en be-
9270: inkomstbortfall ersätts med sjukdagpenning hovsprövad sjukdagpenning på högst 60 mk i
9271: (1500/1995). Samtidigt ändrades de inkomst- samband med riksdagens behandling av reger-
9272: gränser och procentandelar som gäller för uträk- ingens proposition med förslag tili lagstiftning
9273: ning av dagpenningen så att dagpenningen för en om revidering av systemet med sjukdagpenning
9274: arbetsinkomst på högst 130 000 mk (132 280 mk samt rehabilitering (RP 124/1995 rd).
9275: med 1997 års index) är 70% och för en högre Då den behovsprövade sjukdagpenningen
9276: arbetsinkomst, som dock inte får överstiga fastställs beaktas av den försäkrades egna in-
9277: 200 000 mk (203 520 mk med 1997 års index), komster 1/25 såsom inkomster som minskar sjuk-
9278: beaktas 40 % av den del som överstiger dagpenningen och av makens inkomster 1/50 av
9279: 130 000 mk och 25 % av den del som överstiger den del av månadsinkomsterna som överstiger
9280: 200 000 mk. När lagen bereddes dimensionerades 300 mk samt förmögenheten. Såsom inkomster
9281: ändringarna i fråga om inkomstgränser och pro- beaktas samma inkomster som vid behovspröv-
9282: centandelar så att dagpenningsbeloppet inte sti- ningen av arbetsmarknadsstödet. 1 de fall där
9283: ger vid någon som helst inkomstnivå, då en pen- sjukdomstiden föregås av arbetslöshet, studier
9284: sionsavgift och en arbetslöshetsförsäkringsavgift eller rehabilitering, fastställs dagpenningen un-
9285: på 4,5% beaktas. der vissa förutsättningar på grundval av en tidi-
9286: Revideringen innebar att man slopade mini- gare förmån under den tid personen varit arbets-
9287: mibeloppet för dagpenningen inom sjukförsäk- lös, studerat eller varit i rehabilitering. Slopandet
9288: ringen. Minimidagpenningen hade tillkommit av minimibeloppet för sjukdagpenning eller fast-
9289: som en separat förmån i ett system som i övrigt ställandet av en nedre gräns för arbetsinkomsten
9290: KK 592/1997 vp 5
9291:
9292: gäller inte i fråga om moderskaps-, faderskaps- prövade dagpenningen fungerar. Också besvärs-
9293: och föräldrapenning samt specialvårdspenning, instansernas ståndpunkter kommer att inverka
9294: for vilka i lagen har bestämts ett minimibelopp på på lagens tillämpning. För sjukdagpenningen
9295: 60 mk per dag. gäller enligt 30 § sjukförsäkringslagen en fyra
9296: Riksdagen förutsatte i sitt svar med anledning månaders retroaktiv ansökningstid. Med hänsyn
9297: av regeringens proposition med förslag tili lag- tili den korta tid som gått sedan lagändringarna
9298: stiftning om revidering av systemet med sjukdag- trädde i kraft samt den retroaktiva ansökningstid
9299: penning samt rehabilitering (RP 124/1995 rd) att som gäller för ansökan om förmånen finns det
9300: regeringen skall följa vilka verkningar lagstift- ännu inte tillräckligt uttömmande uppgifter att
9301: ningen har på situationen för sjuka och personer tillgå för att man skall kunna dra några slutsat-
9302: som skall rehabiliteras samt särskilt hur den be- ser. Ur statistiken över utkomststöd går det inte
9303: hovsprövade dagpenningen fungerar i praktiken att särskilt få fram återverkningarna av en en-
9304: och att regeringen vid behov vidtar åtgärder för skild lagändring. Enligt dagens uppgifter har vid
9305: en ändring av lagstiftningen. Den ändring av utgången av 1996 behovsprövad sjukdagpenning
9306: sjukförsäkringslagen (35011996) som riksdagen betalts ut tili 597 personer, medan det totala
9307: godkände den 14 maj 1996 rättade tili missförhål- antalet personer som får sjukdagpenning under
9308: landet i fråga om specialvårdspenningen. samma tid uppgår tili ca 275 000. Social- och
9309: Folkpensionsanstalten påbörjade våren 1996 hälsovårdsministeriet avvaktar tills uppfölj-
9310: ett utredningsarbete angående hur lagstiftningen ningsundersökningen blir klar och drar därefter
9311: påverkar situationen för sjuka och personer som behövliga slutsatser av de verkningar ändringar-
9312: skall rehabiliteras samt särskilt hur den behovs- na haft.
9313:
9314: Helsingforsden 17 juni 1997
9315:
9316: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
9317: KK 593/1997 vp
9318:
9319: Kirjallinen kysymys 593
9320:
9321:
9322:
9323:
9324: Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Vankiloiden turvallisuuden paranta-
9325: misesta
9326:
9327:
9328: Eduskunnan Puhemiehelle
9329:
9330: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vanki- monesti vankilasta käsin johtaneet muurien ul-
9331: loista käsin pyöritetään merkittävää huume- kopuolella tapahtuneita iskuja.
9332: kauppaa. Tästä on seurauksena huumeiden aihe- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9333: uttamien ongelmien lisäksi se, että muiden vanki- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9334: loissa olevien turvallisuus vaarantuu ja myös var- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9335: tijoiden työolosuhteisiin aiheutuu tarpeettomia jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9336: uhka tilanteita. Huumeet ja päihteiden sekakäyt-
9337: tö ovat vankiloissa suuri ongelma, joka ilmenee Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
9338: mm. käytöshäiriöinä ja rikollisena toimintana. tynyt vankiloista käsin tehtävän huume-
9339: Vankien huumeiden käytön laajuudesta esitetyt kaupan ja rikollisuuden estämiseksi, ja
9340: arviot ovat vaihdelleet liikkuen suurimmillaan 50 mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei vanki-
9341: -80 prosentissa. loiden työntekijöiden ja asiallisesti tuo-
9342: Ammattimaiseen huumekauppaan liittyy miotaan suorittavien vankien turvalli-
9343: usein myös järjestäytynyt rikollisuus yhteiskun- suus vaarannu?
9344: taaja viranomaisia kohtaan. Huumepomot ovat
9345: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1997
9346:
9347: Jouko Jääskeläinen /skl Toimi Kankaanniemi /skl Sakari Smeds /skl
9348:
9349:
9350:
9351:
9352: 279001
9353: 2 KK 593/1997 vp
9354:
9355:
9356:
9357:
9358: Eduskunnan Puhemiehelle
9359:
9360: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa dännöllisiä, koulutuksellisia, tiedotuksellisia,
9361: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, päihdehuollollisia ja terveydenhuollollisia toi-
9362: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen menpiteitä, joilla on pyritty vähentämään huu-
9363: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko mausaineiden esiintyvyyttä, tarjontaa ja kysyn-
9364: Jääskelä:sen ym. kirjallisen kysymyksen n:o 593: tää vankiloissa.
9365: Vuonna 1995 toteutetun lainmuutoksen erää-
9366: Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- nä keskeisenä tavoitteena oli tehostaa huumaus-
9367: tynyt vankiloista käsin tehtävän huume- aineiden torjuntatyötä vankiloissa ja estää huu-
9368: kaupan ja rikollisuuden estämiseksi, ja mausaineiden kulkeutumista vankilaan. Tänä
9369: mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei vanki- keväänä oikeusministeriössä on ryhdytty valmis-
9370: loiden työntekijöiden ja asiallisesti tuo- telemaan säännöksiä, joiden tavoitteena on edel-
9371: miotaan suorittavien vankien turvalli- leen tehostaa huumetorjuntaa. Lakiehdotukses-
9372: suus vaarannu? sa vankeinhoitoviranomaisten toimivaltaa huu-
9373: metorjunnassa tullaan ehdottamaan laajennetta-
9374: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vaksi. Ehdotukseen otetaan lisäksi tarkennuksia
9375: vasti seuraavaa: vangin erillään pitämistä koskeviin säännöksiin
9376: ja säännökset erityisosastoista.
9377: Huumausaineongelman paheneminen viime Vankiloissa on viime vuosina kehitetty yhte-
9378: vuosina Suomessa on heijastunut myös vankiloi- näisvirkamiesjärjestelmää, jonka tarkoituksena
9379: hin. Huumerikos päärikoksena tuomittujen van- on, että perushenkilökunta, lähinnä vartijat,
9380: kien määrä on viimeisten vuosien aikana lähes työskentelevät lähempänä vankia. Vangin hyvä
9381: kolminkertaistunut. Vuonna 1992 huumausaine- tuntemus ja ongelmiin puuttuminen välittömästi
9382: rikos päärikoksena tuomittuja vankeja oli 108 ja lisäävät huumevalvonnan tehokkuutta.
9383: vuonna 1997 noin 350 vankia (noin 13,5% van- Vuonna 1995 toteutetulla lainmuutoksella
9384: geista). Kansainvälisesti ottaen huumausaineti- mahdollistettiin erityisosastojen perustaminen
9385: lanne Suomen vankiloissa on kuitenkin vielä var- sellaisille vangeille, jotka haluavat sitoutua päih-
9386: sin alhaisella tasolla. teettömyyteen. Tällaisia osastoja on perustettu
9387: Samaan aikaan vankipopulaation koostumus useisiin suljettuihin vankiloihin. Lisäksi neljä
9388: on vaikeutunut. Väkivaltarikoksesta tuomioi- avovankilaa toimivat vankiloina, joihin pääse-
9389: taan suorittavienja pitkäaikaisten vankien mää- misen edellytyksenä on vangin sitoutuminen
9390: rä on noussut ja omaisuusrikoksista tuomittujen päihteettömyyteen ja suostuminen päihteettö-
9391: vankien määrä on vastaavasti vähentynyt. Väki- myyden kontrollointiin.
9392: valtarikoksista tuomittuja, ryöstöt mukaan lu- Erittäin merkittävä osatekijä huumausainei-
9393: kien, oli vuonna 1996lähes puolet vankiluvusta den torjunnassa on ollut vankeinhoitolaitoksen
9394: (noin 47 %), kun heitä vielä vuosikymmenen ja poliisin välinen tiedustelu-, koulutus- ja turval-
9395: alussa oli vajaa kolmannes kaikista vankeusvan- lisuusyhteistyö. Vankeinhoitolaitokseen on pal-
9396: geista. kattu kolme tutkijaa, joiden avulla tätä yhteis-
9397: Huumausaineiden ja huumausainerikollisuu- työtä on lisätty huomattavasti. Huumeiden tor-
9398: den torjuminen vankiloissa vaatiijatkuvaa työtä. junta on jatkuvaa, suunnitelmallista ja sinnikästä
9399: Tarkastustoimintaaja huumevalvontaa on viime työtä. Se edellyttää tehostettua yhteistyötä van-
9400: vuosina huomattavasti tehostettu. Huumausai- keinhoitolaitoksen, poliisin ja tullin kesken.
9401: neiden torjumiseksi on toteutettu useita lainsää-
9402:
9403: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
9404:
9405: Oikeusministeri Kari Häkämies
9406: KK 593/1997 vp 3
9407:
9408:
9409:
9410:
9411: Tlll Riksdagens Talman
9412:
9413: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- bildningen, rapporteringen, rusmedelsvården
9414: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- och hälsovården. Med dessa har man strävat tili
9415: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- att minska förekomsten och utbudet av samt
9416: man Jouko Jääskeläinen m.fl. ställt spörsmål nr efterfrågan på narkotika i fångelserna.
9417: 593: En central målsättning i den lagändring som
9418: genomfördes 1995 var att effektivera arbetet med
9419: Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit bekämpningen av narkotika i fångelserna och att
9420: för att hindra narkotikahandeln och förhindra att narkotika kommer in i fångelserna.
9421: brottsligheten som sköts inifrån fångel- Denna vär har det i justitieministeriet påbörjats
9422: serna, och beredning av stadganden vars målsättning är att
9423: vad ämnar Regeringen göra så att sä- effektivera narkotikabekämpningen ännu mera.
9424: kerheten för personalen vid fångelserna 1 lagförslaget kommer man att föreslå att fäng-
9425: och för de fängar som avtjänar sina do- värdsmyndigheternas befogenhet vid narkotika-
9426: mar pä ett sakligt vis inte äventyras? bekämpningen skall utvidgas. Förslaget kommer
9427: dessutom att innehålla en precisering av stadgan-
9428: Som svar pä spörsmålet anför jag vördsamt dena om att hålla en fånge åtskild samt av stad-
9429: följande: gandena om specialavdelningar.
9430: 1 fångelserna har det under de senaste åren
9431: Narkotikaproblemet som under de senaste utvecklats ett system med kontaktmannaskap
9432: åren förvärrats i Finland, har också äterspeglat vars syfte är att baspersonalen, närmast vakter-
9433: sig i fångelserna. Antalet fängar som dömts för na, arbetar närmare fångarna. En god kännedom
9434: narkotikabrott som huvudbrott har under de se- om fången och ett omedelbart ingripande när det
9435: naste ären nästan tredubblats. År 1992 fanns det uppstår problem ökar effektiviteten av narkoti-
9436: 108 fängar som dömts för narkotikabrott som kaövervakningen.
9437: huvudbrott och år 1997 ca 350 fängar (ca 13,5% Genom den lagändring som genomfördes
9438: av fångarna). lnternationellt sett är narkotikasi- 1995 möjliggjordes att det grundas specialavdel-
9439: tuationen i de finländska fångelserna dock ännu ningar för sådana fängar som vill förbinda sig att
9440: pä en relativt låg nivå. vara rusmedelsfria. Dylika avdelningar har grun-
9441: Samtidigt har fängpopulationens samman- dats vid flera slutna fängelser. Dessutom funge-
9442: sättning blivit svårare. Andelen fängar som av- rar fyra öppna fångelser såsom fångelser som
9443: tjänar straff för väldsbrott och antalet långtids- ställer villkor att en fänge som söker tili dessa
9444: fångar har ökat, medan andelen fängar som förbinder sig att vara rusmedelsfri och att han
9445: dömts för egendomsbrott pä motsvarande sätt godtar kontroller av att han är rusmedelsfri.
9446: harminskat. År 1996 var nästan hälften (ca47 %) En synnerligen betydande delfaktor vid be-
9447: av fångantalet sådana fängar som dömts för kämpningen av narkotika har varit informa-
9448: väldsbrott, rån medräknat, medan dessa ännu i tions-, utbildnings- och säkerhetssamarbetet
9449: början av årtiondet utgjorde knappt en tredjedel mellan fångvårdsväsendet och polisen. Vid fång-
9450: av alla fångelsefångar. vårdsväsendet har anställts tre utredare med vars
9451: Att bekämpa narkotika och narkotikabrotts- hjälp detta samarbete har ökats märkbart. Be-
9452: lighet i fångelserna kräver ett fortgäende arbete. kämpningen av narkotika är ett fortgäende, me-
9453: lnspektionsverksamhet och narkotikaövervak- todiskt och ihärdigt arbete. Det förutsätter ett
9454: ning har under de senaste åren effektiverats allt intensivare samarbete mellan fångvårdsvä-
9455: märkbart. För att bekämpa narkotika har man sendet, polisen och tullen.
9456: genomfört flera ätgärder inom lagstiftningen, ut-
9457:
9458: Helsingforsden 13 juni 1997
9459:
9460: Justitieminister Kari Häkämies
9461: KK 594/1997 vp
9462:
9463: Kirjallinen kysymys 594
9464:
9465:
9466:
9467:
9468: Paula Kokkonen /kok ym.: Ilotalojen toimintaan puuttumisesta
9469:
9470:
9471:
9472: Eduskunnan Puhemiehelle
9473:
9474: Kotkassa toimii viranomaisten tieten sekä hei- kuten kiristys, uhkailu, rahanpesu, huumekaup-
9475: dän ja "maahantuojan" sopimia pelisääntöjä pa, naiskauppa jne.
9476: noudattaenjärjestely,jossajoka keskiviikko saa- Työttömyys on edelleen suomalaisen yhteis-
9477: puu 30:n erä uusia tyttöjä. He majoittuvat viran- kunnan suurin ongelma. Samanaikaisesti kun
9478: omaisten nimeltä mainitsemaan majoitusliikkee- teoreetikot keskustelevat siitä, mitä kaikkia toi-
9479: seen,jossa viipyvät seuraavaan sunnuntaihin. He mintoja voidaan tuotteistaa palveluiksi, käytän-
9480: ottavat vastaan keskimäärin viisi asiakasta illas- nöllisesti orientoituneet ovat jo panneet töpinäk-
9481: sa a puoli tuntia = 300 markkaa. He saattavat sija tuotteistaneet ihmisten välisen sukupuolisen
9482: myös tehdä kotikäyntejä. Asiakkaita on kaikista kanssakäymisen.
9483: yhteiskuntaluokista, joukossa myös paikkakun- Maassamme on tehtävä tietoinen valinta siitä,
9484: nan silmäätekeviä. Majoitusliikkeen omistajaa ei olemmeko me valmiit hyväksymään prostituu-
9485: kuulemma katsota parittajaksi, koska tytöt saat- tion ammatiksi muiden ammattien rinnalle. Jos
9486: tavat myös käydä ostoksilla ja katsomassa näh- me emme ole, kuten toivomme, Kotkassa harjoi-
9487: tävyyksiä. Tämä laintulkinta ei voi olla oikea. tettavaan toimintaan on puututtava. Samoin on
9488: Maamme muissa kaupungeissa toimii ns. puututtava em. peitenimellä toimivien yritysten
9489: "exoottisia hieromalaitoksia" ,joko suoraan tällä toimintaan.
9490: nimellä tai mainostaen hieromapalveluja: "exo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9491: tic girls" ja suihku ym. Erilaisia takahuonepalve- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
9492: luja,joissa on kysymys prostituoitujen välitystoi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9493: minnasta, mainostetaan siellä täällä. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9494: Suomessa on tehtävä tietoinen päätös siitä,
9495: haluammeko me hyväksyä bordellit osaksi suo- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9496: malaista yhteiskuntaa. Kannattaa muistaa, että ryhtyä kitkeäkseen perusteluissa kuvatun
9497: niiden myötä tulevat myös kaikki lieveilmiöt, laittoman toiminnan maastamme?
9498:
9499: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1997
9500:
9501: Paula Kokkonen /kok Ulla-Maj Wideroos /r Riitta Prusti /sd
9502: Maija-Liisa Veteläinen /kesk Päivi Räsänen /skl Margareta Pietikäinen lr
9503: Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
9504:
9505:
9506:
9507:
9508: 279001
9509: 2 KK 594/1997 vp
9510:
9511:
9512:
9513:
9514: Eduskunnan Puhemiehelle
9515:
9516: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Venäläisturistit ovat tarjonneet seksuaalipal-
9517: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, veluja muun muassa Kotkassa ja Valkealassa.
9518: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Toiminta on keskittynyt tiettyihin majoitusliik-
9519: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula keisiin. Kotkassa sijaitseva majoitusliike on ko-
9520: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- konaisuudessaan vuokrattu venäläisturistien
9521: myksen n:o 594: majoittamista varten. Hotelliin majoittuu pää-
9522: asiassa venäläisiä naisia muutaman päivän ajak-
9523: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo si. He ovat varsin näkyvästi tarjonneet seksuaali-
9524: ryhtyä kitkeäkseen perusteluissa kuvatun palveluja hotellissa ja sen edustalla. Poliisi on
9525: laittoman toiminnan maastamme? käynnistänyt esitutkinnan sen selvittämiseksi,
9526: ovatko venäläisturistien matkan ja majoituksen
9527: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- järjestelyihin liittyvien yhtiöiden edustajat mah-
9528: vasti seuraavaa: dollisesti syyllistyneet paritukseen. Esitutkinta
9529: on tällä hetkellä kesken.
9530: Kysymyksen johdannossa kuvataan tietyssä Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esi-
9531: majoitusliikkeessä ja eräissä muissa tiloissa ta- tys 6/1997 vp seksuaalirikoksia koskevan rikos-
9532: pahtuvaa toimintaa,jota kysymyksessä epäillään lain uudistamisesta. Sen mukaan parituksesta
9533: bordellin pitämiseksi. rangaistaisiin sitä,joka hankkiakseen itselleen tai
9534: Voimassa olevan rikoslain 20 luvun 8 §:n mu- toiselle taloudellista hyötyä järjestää huoneen tai
9535: kaan parituksesta tuomitaan se, joka pitää huo- muun tilan korvausta vastaan tapahtuvaa suku-
9536: netta haureuden harjoittamista varten taikka puoliyhteyttä tai siihen rinnastettavaa seksuaa-
9537: viettelee tai taivuttaa toisen henkilön yleisesti lista tekoa varten, muuten käyttää hyväkseen
9538: antautumaan haureuden välikappaleeksi. Sa- jonkun ryhtymistä sellaiseen tekoon taikka viet-
9539: moin tuomitaan parituksesta se, joka hankkiak- telee tai painostaa toisen sellaiseen tekoon. Pari-
9540: seen hyötyä edistää tai käyttää hyväkseen yleises- tuksena pidettävät teot on siis ehdotuksessa mää-
9541: ti haureuden välikappaleeksi antautuvan henki- ritelty vähintään yhtä laajasti kuin nykyisessäkin
9542: lön epäsiveellistä elämäntapaa. laissa.
9543: Osa Suomeen lyhytaikaiselle matkalle saapu- Voimassa olevan lain mukaan on epäselvää,
9544: neista venäläisturisteista on hankkinut ulko- onko niin sanottujen hieromalaitoksien pitämi-
9545: maan valuuttaa myymällä alkoholia, tupakkaa nen rangaistavaa. Hallituksen esitys selkeyttäisi
9546: ja muuta tavaraa. Poliisi- ja tulliviranomaiset tältä osin tilannetta. Koska hallituksen esitykses-
9547: ovat puuttuneet venäläisturistien harjoittamaan sä sukupuoliyhteys määritellään laajasti ja siihen
9548: alkoholin, tupakan ja muun tavaran kaupuste- rinnastetaan myös osa seksuaalisista teoista, on
9549: luun. Laittomasta myynnistä on määrätty sak- myös ehdotuksessa tarkoitettujen seksuaalisten
9550: korangaistus, ja tekoon syyllistynyt henkilö on toimintojen alue hyvinkin kattava. Jos hieroma-
9551: ulkomaalaislain nojalla käännytetty takaisin. laitoksessa tarjottaisiin hallituksen esityksessä
9552: Eräillä paikkakunnilla kaupustelu ja siitä johtu- tarkoitettuja seksuaalipalveluja, toimintaa voi-
9553: va häiriö on viranomaisten asiaan puuttumisen taisiin pitää parituksena.
9554: vuoksi saatu huomattavasti vähentymään. Osa Lisäksi on syytä mainita, että hallituksen esi-
9555: turisteista on myös tarjonnut seksuaalipalveluja. tyksessä ehdotetaan uutta kriminalisointia, jon-
9556: Viranomaisilla ei kuitenkaan ole mahdollisuuk- ka mukaan seksuaalipalvelujen ostaminen nuo-
9557: sia puuttua seksuaalipalvelujen tarjoamiseen, relta olisi rangaistava teko.
9558: koska prostituutiota ei ole säädetty rangaista-
9559: vaksi.
9560:
9561: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
9562:
9563: Oikeusministeri Kari Häkämies
9564: KK 594/1997 vp 3
9565:
9566:
9567:
9568:
9569: Tili Riksdagens Talman
9570:
9571: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- tjänster bl.a. i Kotka och Valkeala. Verksamhe-
9572: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- ten har koncentrerats tili vissa inkvarteringsrö-
9573: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- relser. En inkvarteringsrörelse som är belägen i
9574: man Paula Kokkonen m.fl. undertecknade Kotka har isin helhet hyrts ut för inkvartering av
9575: spörsmål nr 594: ryska turister. Vanligtvis tar ryska kvinnor in på
9576: hotellet under några dagars tid. De har mycket
9577: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- synligt bjudit ut sexuella tjänster i hotellet och
9578: ta för att eliminera den i motiveringarna utanför det. Polisen har inlett förundersökning
9579: beskrivna olagliga verksamheten från för att utreda om representanterna för de företag
9580: vårt land? som har deltagit i anordnandet av de ryska turis-
9581: ternas resor och inkvartering eventuellt har gjort
9582: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt sig skyldiga tili koppleri. Förundersökningen har
9583: anföra följande: ännu inte slutförts.
9584: Regeringens proposition 6/1997 rd med för-
9585: I inledningen tili spörsmålet beskrivs den verk- slag tili revidering av strafflagens stadganden om
9586: samhet som sker i en viss inkvarteringsrörelse bl.a. sexualbrott är för närvarande under be-
9587: och i vissa andra utrymmen, vilket i spörsmålet handling vid riksdagen. Enligt denna skall den
9588: misstänks innebära bedrivande av en bordell. som för att skaffa sig eller någon annan ekono-
9589: Enligt gällande 20 kap. 8 § strafflagen skall misk vinning ordnar ett rum eller något annat
9590: den som håller någon hus för bedrivande av otukt ställe för tillfålliga sexuella förbindelser mot er-
9591: eller förleder eller förmår någon annan att all- sättning, på annat sätt utnyttjar att någon annan
9592: mänt låta bruka sig tili otukt, dömas för koppleri. har tillfålliga sexuella förbindelser eller förleder
9593: Likaså skall den som för att bereda sig fördel eller tvingar någon tili sådana förbindelser, dö-
9594: främjar eller utnyttjar en sådan persons osedliga mas för koppleri. De gärningar som skall betrak-
9595: Ievnadssätt, som allmänt låter bruka sig tili tas som koppieri har således definierats minst
9596: otukt, dömas för koppleri. lika omfattande i Iagförslaget som i den gällande
9597: En del av de ryska turister som kommit tili lagen.
9598: Finland på kortvariga resor har skaffat sig ut- Enligt den gällande lagen är det oklart om det
9599: ländsk valu ta genom att sälja alkohol, tobak och är straffbart att bedriva s.k. massageinstitut. Re-
9600: andra varor. Polis- och tullmyndigheterna har geringens proposition klargjorde situationen tili
9601: ingripit i den handel som de ryska turisterna denna del. Eftersom regeringens proposition
9602: bedriver med alkohol, tobak och andra varor. innehåller en omfattande definition på sexuellt
9603: För den olagliga försäljningen har bötesstraff umgänge och en del sexuella handlingar också
9604: dömts ut, och denperson som gjort sig skyldig tili jämställs med sexuellt umgänge, är också områ-
9605: gärningen har med stöd av utlänningslagen fått det för de sexuella aktiviteter som avses i propo-
9606: vända tillbaka. På vissa orter har handeln och sitionen mycket omfattande. Om sådana sexuella
9607: den störning som den föranlett avsevärt kunnat tjänster som avses i regeringens proposition er-
9608: minskas genom myndigheternas ingripande. En bjuds vid ett massageinstitut, kan verksamheten
9609: del av turisterna har också bjudit ut sexuella betraktas som koppleri.
9610: tjänster. Myndigheterna har dock inte möjlighe- Dessutom finns det skäl att nämna att det i
9611: ter att ingripa i utbudet av sexuella tjänster, efter- regeringens proposition föreslås en ny kriminali-
9612: som prostitution inte är straffbart. sering enligt viiken det blir straffbart att köpa
9613: De ryska turisterna har bjudit ut sexuella sexuella tjänster av en ung person.
9614:
9615: Helsingforsden 13 juni 1997
9616:
9617: Justitieminister Kari Häkämies
9618: KK 595/1997 vp
9619:
9620: Kirjallinen kysymys 595
9621:
9622:
9623:
9624:
9625: Tuulikki Hämäläinen /sd: Erävalvonnan tehostamisesta Pohjois-
9626: Suomessa
9627:
9628:
9629: Eduskunnan Puhemiehelle
9630:
9631: Koko maassa, mutta erityisesti Pohjois-Suo- Jo nyt on säädetty salametsästyksestä ja rau-
9632: messa, tulee toistuvasti ilmi uhanalaisten eläinten hoitettujen eläinten tuhoamisesta ankaria ran-
9633: tappamista ja muita luonnonsuojelurikoksia. gaistuksia ja korvausseuraamuksia. Rangaistus-
9634: Muutama viikko sitten keväthangille noussut- ten koventaminen yksinään tuskin auttaa, jos
9635: ta karhua jahdattiin viikon verran moottorikel- kiinnijäämisriski on käytännössä erittäin vähäi-
9636: koilla. Karhujen kevätpyynnin kieltämisestä nen. Pohjois-Suomessa toimiva erätarkastaja eh-
9637: huolimatta salakaatoja tapahtuu, eräästäkin dotti, että eläintenjäljittäminen moottorikeikoil-
9638: kaadetusta karhusta oli otettu vain kynnet. la kiellettäisiin kokonaan ja perustettaisiin erityi-
9639: Rauhoitettujen maakotkien pesintää häiri- nen luontopoliisi tai annettaisiin poliisille eräpo-
9640: tään, ajetaan moottorikeikoilla pesäpuun ympä- liisin vakansseja.
9641: rillä tai pesät muuten hävitetään. Harvinaisia Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9642: maakotkia tapetaan ja kuolleesta linnusta ote- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9643: taan pää ja kynnet myyntitarkoituksiin. Esimer- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9644: kiksi Oulun erämessuilta tänä keväänä poliisi nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9645: takavarikoi myytäväksi tarkoitettuja maakot-
9646: kan kynsistä tehtyjä riipuksia. Mitä Hallitus aikoo tehdä, että perus-
9647: Myös asennepuolella on tarvetta valistukseen, teluissä- kuvatun kaltaiset eläimiin koh-
9648: kun kolme moottorikeikoilla liikkunutta aikuis- distuvat tuhotyöt vastaisuudessa estettäi-
9649: ta aseistautunuHa miestä kertoo ajaneensa ah- siinja erävalvonta saataisiin tehokkaam-
9650: man hengiltä vain itsepuolustukseksi. maksi?
9651:
9652: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1997
9653:
9654: Tuulikki Hämäläinen /sd
9655:
9656:
9657:
9658:
9659: 279001
9660: 2 KK 595/1997 vp
9661:
9662:
9663:
9664:
9665: Eduskunnan Puhemiehelle
9666:
9667: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa takortilla valtuutettua henkilöä sekä 12 poliisi-
9668: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, valtuuksin varustettua erätarkastajaa, joista suu-
9669: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen rin osa toimii Pohjois-Suomessa.
9670: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuulikki Julkisuudessa viime aikoina esitetyille väitteil-
9671: Hämäläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- le erilaisten luontorikosten lisääntymisestä ei ole
9672: sen n:o 595: näyttöä. Sisäasiainministeriö on kuitenkin il-
9673: moittanut metsästys- ja luontorikosten torjumi-
9674: Mitä Hallitus aikoo tehdä, että perus- seksi tehostavansa poliisin, rajavartiolaitoksen ja
9675: teluissa kuvatun kaltaiset eläimiin koh- Metsähallituksen yhteistoimintaa, selkeyttävän-
9676: distuvat tuhotyöt vastaisuudessa estettäi- sä poliisin ja rajavartiolaitoksen tehtäväjakoa
9677: siin ja erävalvonta saataisiin tehokkaam- sekä linjaavansa valvonnassa noudatettavaa
9678: maksi? huomautus- ja sakotuskäytäntöä nykyistä yhte-
9679: näisemmäksi. Erityisen luontopoliisiyksikön pe-
9680: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rustamiseen sisäasiainministeriö ei ole nähnyt
9681: vasti seuraavaa: tarvetta.
9682: Eräpoliisijärjestelmän jälkeen poliisin organi-
9683: Ns. erävalvontaa suorittavat ensisijaisesti po- saatioon perustettu epävirallinen ns. erävalvon-
9684: liisi, rajavartiolaitos ja tulli. Metsästyksen val- nan yhdysmiesjärjestelmä on maa- ja metsäta-
9685: vontaa suorittavat lisäksi riistanhoitoyhdistyk- lousministeriön näkökulmasta toiminut hyvin.
9686: sien asettamat, vakuutuksen antaneet metsästyk- Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
9687: senvartijat, joita esim. Lapin riistanhoitopiirissä osallistuu edelleenkin tähän yhteistyöhön sa-
9688: on 382. Samoin maanomistajana ja metsästysoi- moin kuin metsästäjien ja muiden luonnossaliik-
9689: keuden haltijalla on oikeus valvoa lain noudatta- kujien asennekasvatukseen käytettävissä olevien
9690: mista alueellaan. Valtion alueiden valvontaa var- resurssien puitteissa.
9691: ten esim. Metsähallitus on asettanut 700 valvon-
9692:
9693: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1997
9694:
9695: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
9696: KK 595/1997 vp 3
9697:
9698:
9699:
9700:
9701: Tili Riksdagens Talman
9702:
9703: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ningskort försedda övervakare samt 12 jaktin-
9704: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- spektörer med polisfullmakt. Största delen av
9705: lem av statsrädet översänt följande av riksdags- dem finns i Norra Finland.
9706: man Tuulikki Hämäläinen undertecknade spörs- Det finns inga bevis pä att brotten mot naturen
9707: mäl nr 595: har ökat i den utsträckning som på senare tid
9708: hävdats i offentligheten. För att avvärjajaktbrott
9709: Vad ämnar Regeringen göra för att de och brott mot naturen har inrikesministeriet
9710: i spörsmälet nämnda illgärningarna mot dock meddelat att samarbetet effektiveras mellan
9711: djur i framtiden skall förhindras och till- polisen, gränsbevakningen och forststyrelsen, att
9712: synen över vildmarkerna skall bli effekti- man förtydligar uppgiftsfördelningen mellan po-
9713: vare? lisen och gränsbevakningsväsendet samt stakar
9714: ut anmärknings- och bötesförfarandet så att det
9715: Säsom svar på detta spörsmäl får jag vördsamt blir enhetligare än förut. Inrikesministeriet har
9716: anföra följande: inte ansett det behövligt att tillsätta en särskild
9717: jaktpolisenhet.
9718: Tillsynen över vildmarkerna utövas i första Efter systemet med jaktpoliser har det inom
9719: hand av polisen, gränsbevakningen och tullen. polisorganisationen tillsatts ett inofficiellt system
9720: Jakttillsynen handhas dessutom av jaktöverva- för s.k. vildmarksövervakning som enligt jord-
9721: kare som avgett försäkran och som tillsatts av och skogsbruksministeriet har fungerat bra.
9722: jaktvårdsföreningarna. T.ex. inom Lapplands Jord- och skogsbruksministeriets förvaltnings-
9723: jaktvärdsdistrikt finns det 382 jaktövervakare. område deltar fortsättningsvis i detta samarbete
9724: Likasä har markägaren och jakträttsinnehava- liksom i attitydfostran som riktas tili jägare och
9725: ren rätt att övervaka att lagen iakttas pä hans annat friluftsfolk i män av tillbudsstäende resur-
9726: omräde. För övervakningen av statens områden ser.
9727: har t.ex. forststyrelsen tillsatt 700 med övervak-
9728:
9729: Helsingforsden 12 juni 1997
9730:
9731: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
9732: KK 596/1997 vp
9733:
9734: Kirjallinen kysymys 596
9735:
9736:
9737:
9738:
9739: Armas Komi /kesk: Paikallispoliisin palvelujen järjestämisestä
9740:
9741:
9742:
9743: Eduskunnan Puhemiehelle
9744:
9745: Hallituksen esityksen n:o 7611997 vp mukaan kuksiin. Poliisin henkilökunnan parissa on ai-
9746: poliisin hallinnosta annetun lain 4 ja 5 §:n muut- heuttanut ihmetystä koulutetuimman henkilös-
9747: tamisella pyritään selkeyttämään poliisiyksiköi- tön keskittäminen vastaanottamaan hälytyspu-
9748: den toimivaltaa ja saamaan poliisin toiminta heluja ja välittämään ne edelleen läänin alueella
9749: alueellisesti vastaamaan nykyistä läänijakoa. liikkuvalle kenttäjohdolle. Sattumanvaraisesti
9750: Esityksen mukaan poliisin ylijohto päättäisi pai- eri puolille lääniä autolla liikkuva kenttäjohto ja
9751: kallispoliisin ja poliisin valtakunnallisten yksi- poliisin partiot eivät kykene palvelemaan läänin
9752: köiden yhteistoiminnan perusteista läänissä. Po- väestöä yhdenvertaisesti. Samalla arvellaan pai-
9753: liisin lääninjohto päättäisi poliisin ylijohdon an- kallisen asiantuntemuksen katoavan ja rikosten
9754: tamien perusteiden pohjalta paikallispoliisin ja ilmoittamisen ja nopean tutkinnan mahdolli-
9755: poliisin valtakunnallisten yksiköiden yhteistoi- suuksien vähenevän, kun poliisin kanssa asiointi
9756: minnasta läänissä. voi tapahtua pelkästään virka-aikana. Kuten tie-
9757: Hallituksen esityksen tekstiosan mukaan dämme, näissä asioissa vilkkain palvelun tarve
9758: muutoksella kokonaisuudessaan tähdätään sii- on nimenomaan virka-ajan ulkopuolella- iltai-
9759: hen, että vastaisuudessa poliisin aluetason eri sin ja viikonloppuisin.
9760: yksiköiden henkilöstövoimavaroja voitaisiin Lisäksi olisi mietittävä, onko poliisin toimin-
9761: käyttää entistä tehokkaammin ja joustavammin. nan johtamisen keskittämistä läänin poliisijoh-
9762: Paikallispoliisin, keskusrikospoliisin ja liikkuvan dolle syytä edistää, kun nykyinen teknologia an-
9763: poliisin yhteistoimintaa tiivistettäisiin. Toisaalta taisi mahdollisuuden suoraan ministeriön ja
9764: valtakunnallisten yksiköiden toiminta painottui- ylimmän poliisijohdon alaisuudessa toimiville
9765: si erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Alueelli- poliisipiireille. Näinhän hallintoa on uudistettu
9766: sen, asteellisenja asiallisen toimivallan täsmentä- myös muilla hallinnonaloilla.
9767: misellä voitaisiin varmistaa toiminnan yhdenmu- Lakiesityksestä on käyty lähetekeskustelu,
9768: kaisuus ja laadun paraneminen. Poliisi pystyy joka on julistettu päättyneeksi,ja asia on lähetet-
9769: parhaiten vastaamaan kansainvälistymisen, va- ty hallintovaliokuntaan.
9770: paan liikkuvuuden ja uusien yhteiskunnallisten Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9771: ilmiöiden haasteisiin, kun sillä on osaava ja teh- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9772: täviinsä hyvin motivoitunut henkilöstö. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9773: Esityksen mukaan muutoksella ei ole henki- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9774: löstöä koskevia eikä taloudellisia vaikutuksia.
9775: Tämä tarkoittanee sitä, ettei poliisin virkoja olla Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,
9776: lisäämässä tai vähentämässä, vaikka lisätehtäviä ettei läänin poliisijohdon ja aluehälytys-
9777: perustellaan läänin poliisijohdolle sekä läänin keskusten ympärille rakennu hallinnolli-
9778: päivystäviin hälytyskeskuksiin. nen ja kenttätoiminnan resursseja kulut-
9779: Virkojen keskittymistä läänin hälytyskeskuk- tava organisaatio, vaan käytännön polii-
9780: siin on kuitenkin tapahtunut pienempien paikka- sipalvelut ulottuvat yhtäläisesti myös
9781: kuntien kustannuksella. Läänin pienemmistä pienten paikkakuntien asukkaille, myös
9782: kaupungeista on jo siirretty virkoja läänin kes- virka-ajan ulkopuolella?
9783:
9784: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1997
9785:
9786: Armas Komi /kesk
9787: 279001
9788: 2 KK 596/1997 vp
9789:
9790:
9791:
9792:
9793: Eduskunnan Puhemiehelle
9794:
9795: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa taanotosta, huolehtivat asukkaiden tarpeiden
9796: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mukaisesti poliisipartiot. Kenttäjohto ja poliisin
9797: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen partiot liikkuvat alueella toiminnallisten tarpei-
9798: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas den mukaan, eivät missään tapauksessa sattu-
9799: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o manvaraisesti. Todettakoon vielä, että aluehäly-
9800: 596: tyskeskukset ovat osa palo- ja pelastustoimen
9801: organisaatiota eivätkä poliisitointa. Hätäkes-
9802: Miten Hallitus aikoo varmistaa sen, kuskokeilun myötä hankitaan kokemuksia siitä,
9803: ettei läänin poliisijohdon ja aluehälytys- minkälaisia etuja voitaisiin poliisin hälytyskes-
9804: keskusten ympärille rakennu hallinnolli- kusten ja aluehälytyskeskusten toimintojen yh-
9805: nen ja kenttätoiminnan resursseja kulut- distämisellä saavuttaa. Poliisin hälytyskeskusten
9806: tava organisaatio, vaan käytännön polii- uudistustyö on tästä kokeilusta erillinnen pro-
9807: sipalvelut ulottuvat yhtäläisesti myös jekti.
9808: pienten paikkakuntien asukkaille, myös Poliisitoimi on jatkossakin tarkoituksenmu-
9809: virka-ajan ulkopuolella? kaisinta järjestää kolmiportaisesti. Lääniuudis-
9810: tuksen yhteydessä on nimenomaisesti todettu,
9811: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- että poliisin lääninjohtojen rooli poliisin tulosoh-
9812: vasti seuraavaa: jauksessa on välttämätön. Poliisin lääninjohdon
9813: päätösvallan täsmentäminen poliisin hallinnosta
9814: Poliisin hälytystehtävien keskittämisellä entis- annetun lain muutoksilla on osa poliisin tulosoh-
9815: tä laajempia hälytysalueita hoitaviin hälytyskes- jauslinjan selkeyttämiseen tähtäävää kehittämis-
9816: kuksiin on ensisijaisesti pyritty saamaan poliisin työtä. Poliisin lääninjohdon hallintoa ei tämän
9817: vähenevät resurssit päivystyskeskuksista kenttä- uudistuksen myötä ole tarkoitus mitenkään kas-
9818: tehtäviin. Vain osa päivystyskeskuksiin ennen vattaa. Lääniuudistus päinvastoin antaa hyvät
9819: sidotuista henkilöstöresursseista on siirretty po- edellytykset toiminnan ohjauksen tehostamiseen
9820: liisin hälytyskeskuksiin ja valtaosa on sijoitettu aluetasolla. Poliisin palvelutason turvaaminen
9821: kenttätehtäviin. Paikallinen asiantuntemus on myös pienillä paikkakunnilla on linjattu erääksi
9822: jatkossakin turvattu nimenomaan sillä, että häly- keskeiseksi paikallishallintouudistuksen periaat-
9823: tyskeskuksiin sijoitettu henkilöstö on rekrytoitu teeksi. Sitä tullaan noudattamaan myös muiden
9824: eri alueiden asiantuntemusta omaavista poliisi- poliisitointa koskevien organisaatiouudistusten
9825: miehistä. Virka-ajan ulkopuolella poliisipalve- yhteydessä.
9826: luista, kuten esimerkiksi rikosilmoitusten vas-
9827:
9828: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1997
9829:
9830: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
9831: KK 596/1997 vp 3
9832:
9833:
9834:
9835:
9836: Tili Riksdagens Taiman
9837:
9838: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tjänster, t.ex. mottagning av polisanmälningar,
9839: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande enligt invånarnas behov. Fältledningen och poli-
9840: medlem av statsrådet översänt följande av riks- sens patruller rör sig på området enligt funktio-
9841: dagsman Armas Komi undertecknade spörsmål nella behov, aldrig slumpmässigt. Det bör dess-
9842: nr 596: utom konstateras att kretsalarmeringscentra-
9843: lerna är en del av brand- och räddningsväsendet
9844: Hur ämnar Regeringen se tili att det och inte av polisväsendet. Genom försöket med
9845: kring polisens länsledning och krets- nödcentraler får man erfarenhet av vilka fördelar
9846: alarmeringscentralerna inte uppstår en som kan nås då man sammanslår funktionerna
9847: administrativ organisation som belastar hos polisens alarmeringscentraler och krets-
9848: fåltverksamhetens resurser, utan att po- alarmeringscentralerna. Arbetet med att förnya
9849: listjänsterna, som skall vara lika för alla, i polisens alarmeringscentraler är ett fristående
9850: praktiken också når invånarna på mindre projekt som står utanför detta försök.
9851: orter även utanför tjänstetid? Det är mest ändamålsenligt att också i fort-
9852: sättningen organisera polisväsendet i tre nivåer. I
9853: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt samband med länsreformen har uttryckligen
9854: anföra följande: konstaterats att polisens länsledningar är nöd-
9855: vändiga för polisens resultatstyrning. Att genom
9856: Genom att koncentrera polisens uppgifter vid ändringarna i polisförvaltningslagen precisera
9857: alarmering till alarmeringscentraler som har länsledningens beslutanderätt är en del av det
9858: hand om större alarmeringskretsar än tidigare utvecklingsarbete som siktar tili att klargöra rikt-
9859: har man i första hand försökt överföra polisens linjerna för polisens resultatstyrning. Meningen
9860: minskande resurser från jourcentralerna tili fålt- med denna reform är inte på något vis att utöka
9861: arbetet. Endast en del av de personalresurser som administrationen inom polisens länsledning.
9862: tidigare var bundna till jourcentralerna har flyt- Länsreformen åstadkommer tvärtom goda för-
9863: tats till polisens alarmeringscentraler. Största de- utsättningar för att uppnå en effektiv styrning av
9864: len av personalen har placerats i fåltarbete. Den verksamheten på regional nivå. Att trygga poli-
9865: lokala sakkännedomen är även i fortsättningen sens servicenivå även på mindre orter skall vara
9866: tryggadjust genom att denpersonai som placeras en central princip vid lokalförvaltningsreformen.
9867: vid alarmeringscentralerna består av polismän Denna princip kommer att följas även vid andra
9868: med sakkunskap om olika områden. Utanför organisationsreformer som rör polisväsendet.
9869: tjänstetid tillhandahåller polispatrullerna polis- Helsingforsden 16 juni 1997
9870:
9871: Inrikesminister Jan-Erik Enestam
9872: KK 597/1997 vp
9873:
9874: Kirjallinen kysymys 597
9875:
9876:
9877:
9878:
9879: Raimo Vistbacka /ps: Toimenpiteistä Internet-yhteyksien rajoitta-
9880: miseksi
9881:
9882:
9883: Eduskunnan Puhemiehelle
9884:
9885: Internetin käyttö on Suomessa viime vuosina joku lapsi menettämään henkisen tasapainonsa
9886: lisääntynyt räjähdyksenomaisesti ja myös sen tai henkensä jonkun pedofiilin kynsissä, ennen
9887: kautta saatava materiaali on laajentunut merkit- kuin viranomaiset heräävät tajuamaan sensuroi-
9888: tävästi. Erityisen suuressa suosiossa Internet on mattoman Internetin riskit?
9889: nuorten keskuudessa, opetetaanhan sen käyttöä Edellä mainitut esimerkit ovat vain pieni osa
9890: kouluissa ja yhteyksiä on tarjolla myös nuorison siitä riskistä, minkä Internet nykyisellään muo-
9891: vapaa-ajanviettopaikoissa. Kodeissa on yhteyk- dostaa, kun kodeissa ei pystytä tai ymmärretä
9892: sien määrä nopeasti kasvanut tietokoneiden valvoa lasten ja nuorten Internetin käyttöä ja
9893: yleistyessä niiden hintatason alenemisen vuoksi. siltä otettavan materiaalin sisältöä. Suomeen tu-
9894: Kaikesta tästä seuraa, että päivittäin varovasti- lisi saada pikaisesti aikaan säännöstö, jolla pys-
9895: kin arvioiden kymmenettuhannet nuoret- jopa tytään tarvittaessa nykyistä tehokkaammin ja
9896: lapset- ovat Internet-yhteydessä erilaisiin koh- aukottomammin valvomaan ja rajoittamaan
9897: teisiin. Käytännössä he tekevät sen suurimmalta sitä, mitä Internet verkoissaan tarjoaa. Tämä
9898: osaltaan ilman vanhempien valvontaa esimer- valvonnan ja säännöstön luomisen tulisi tapah-
9899: kiksi omassa huoneessaan. tua niin kansallisesti kuin myös kansainvälisissä
9900: Internetin kautta on saatavissa jokaisen yhteyksissä sen yleismaailmallisuuden takia.
9901: omaan tietokoneeseen hyvin monenlaista mate- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9902: riaalia: keskusteluyhteyksiä, tietoa, ajanvietettä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9903: ja myös valitettavan kyseenalaista kuvaaja teks- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9904: tiä. Tästä viimeksi mainitusta voidaan mainita nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9905: "hyvinä" esimerkkeinä julkisuudessakin viime
9906: päivinä olleet pedofiilien sivut lasten pornografi- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
9907: sine kuvineen sekä jo kaksi vaaratilannetta Suo- tarpeellisen käyttöä ja sisältöä rajoitta-
9908: messa aiheuttaneet pommin teko-ohjeet. Olisiko- van säännöstön luomiseksi maassamme
9909: han Internetistä saatavissa ydinpommin tai tais- tarjolla olevien Internet-yhteyksien ra-
9910: telukaasunkin teko-ohjeet? Voidaan perustellus- joittamiseksi niin, ettei se sisällä pommin-
9911: ti sanoa, että Internetistä on päivä päivältä muo- teko-ohjeiden kaltaista vaarallista tietoa
9912: dostumassa arveluttavampija vaarallisempi me- tai pedofiilisivujen tapaista moraalisesti
9913: dialähde sen tarjoaman tiedon rajoittamattoman arveluttavaa aineistoa, ja
9914: ja kontrolloimattoman saannin takia. Kuinka aikooko Hallitus ottaa asian esille
9915: kauan tämä tilanne voi nykyisellä menolla jat- myös kansainvälisissä yhteyksissä ongel-
9916: kua? Tarvitaanko peräti kuolemantapauksia ko- man yleismaailmallisuuden takia?
9917: titekoisten pommien seurauksena tai joutuuko
9918:
9919: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1997
9920:
9921: Raimo Vistbacka /ps
9922:
9923:
9924:
9925:
9926: 279001
9927: 2 KK 597/1997 vp
9928:
9929:
9930:
9931:
9932: Eduskunnan Puhemiehelle
9933:
9934: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa arveluttavaa. Hallitus suhtautuu kuitenkin hyvin
9935: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, varauksellisesti haitallisen aineiston käytön ja si-
9936: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sällön sääntelyyn silloin, kun aineisto ei ole lai-
9937: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo tonta. Sääntely merkitsisi sananvapauden rajoit-
9938: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- tamista ja hankalia hallinnollisia rajankäyntejä
9939: sen n:o 597: haitallisten ja hyväksyttävien sisältöjen välillä.
9940: Euroopan unionin piirissä ja erityisesti joissa-
9941: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä kin unionin jäsenvaltioissa kannatetaan interne-
9942: tarpeellisen käyttöä ja sisältöä rajoitta- tiin kehitettyjä luokittelu- ja suodatinjärjestel-
9943: van säännöstön luomiseksi maassamme miä, joita käyttämällä esimerkiksi vanhemmat
9944: tarjolla olevien Internet-yhteyksien ra- voivat valikoida ne aineistot, joihin lapsilla on
9945: joittamiseksi niin, ettei se sisällä pommin- pääsy. Näiden järjestelmien toteuttaminen on
9946: teko-ohjeiden kaltaista vaarallista tietoa kuitenkin käytännössä teknisesti erittäin vaikeaa
9947: tai pedofiilisivujen tapaista moraalisesti ja taloudellisesti raskasta. Suodatinjärjestelmien
9948: arveluttavaa aineistoa, ja toimivuus on kyseenalainen. Aineiston runsaus
9949: aikooko Hallitus ottaa asian esille tekee valvonnasta hyvin vaikeata. Sananvapau-
9950: myös kansainvälisissä yhteyksissä ongel- den kannalta on arveluttavaa, että jokin ulko-
9951: man yleismaailmallisuuden takia? puolinen toimielin luokittelee aineistot moraali-
9952: sesti arveluttaviin, joihin pääsyä rajoitetaan, ja
9953: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- moraalisesti hyväksyttäviin, joita suodatinjärjes-
9954: vasti seuraavaa: telmät eivät estä käyttämästä.
9955: Hallitus katsoo, että paras keino parantaa ko-
9956: Internetin välityksellä tarjottava aineisto on timaisten tietopalvelujen laatuaja luoda kehitty-
9957: hyvin monipuolista ja runsasta. On hyvin tiedos- välle tietoyhteiskunnalle selkeät pelisäännöt on
9958: sa, että internetissä tarjotaan myös laitonta ai- suosia alan omatoimista itsesääntelyä. Järjestel-
9959: neistoa. Tällaista aineistoa ovat muun ohella si- mä varmistaisi parhaiten sen, että sananvapau-
9960: vut, jotka sisältävät pedofiliaa tai yllyttävät rotu- den perusarvo turvataan uusien tietopalveluiden
9961: vihaan. Laittomaan aineistoon sovelletaan rikos- kehityksessä. Itsesääntely on myös joustava ja
9962: lainsäädäntöä sellaisenaan. On huomattava, että tekniseen kehitykseen helposti sopeutuva menet-
9963: tietoyhteiskunnan uudet ja entistä tehokkaam- tely. Myös Euroopan unionin tasolla itsesääntely
9964: mat mahdollisuudet viestien tallentamiseen ja on valittu pääasialliseksi keinoksi tietopalvelui-
9965: siirtoon eivät tee aineistosta sinänsä sen rikolli- den haitallisten sisältöjen haittojen torjunnassa.
9966: sempaa kuin se on perinteisellä tavalla tarjottu- Liikenneministeriö on tehnyt suomalaisille in-
9967: na. Aineistojen tehokkaammat jakelutavat saat- ternet-palveluiden tarjoajille aloitteen itsesäänte-
9968: tavat kylläkin aiheuttaa yleisen rikoslainsäädän- lyjärjestelmän perustamiseksi. Ensimmäinen as-
9969: nön tarkistamistarpeen. Siitä on esimerkki rikos- kel laittoman aineiston torjuntaan tähtäävässä
9970: lain kokonaisuudistuksen kolmas vaihe, jossa itsesääntelyssä voisi olla joissakin maissa jo tun-
9971: ehdotetaan lapsipornografiaa koskevien sään- netun, sähköpostilla toimivan ilmiantopalvelun
9972: nösten uudistamista. luominen. Se tekisi mahdolliseksi nopean rea-
9973: Laittomasta aineistosta on erotettava haitalli- goinnin kotimaisilta palvelimilta mahdollisesti
9974: nen aineisto. Internetin haitalliseksi aineistoksi löytyvään laittomaan aineistoon. Liikenneminis-
9975: voidaan lukea sinänsä laillinen, mutta joillekin teriö jatkaa tätä yhteistyötä yhdessä alan yritys-
9976: käyttäjäryhmille tai joidenkin käyttäjien henki- ten ja poliisiviranomaisten kanssa.
9977: selle kehitykselle vahingollinen aineisto. Tällais- Internetin kansainvälisen luonteen vuoksi pel-
9978: ta aineistoa voivat olla esimerkiksi aikuisille tar- killä kansallisilla toimenpiteillä ei kuitenkaan
9979: koitetut pornografiset sivut silloin, kun ne ovat poisteta koko ongelmaa. Ulkomaisissa lähteissä
9980: lasten ulottuvilla. Myös yksityiskohtaisten pom- olevat laittomat ja haitalliset aineistot jäävät suo-
9981: minteko-ohjeiden saatavillapito on moraalisesti malaisen lainsäädännön soveltamisalan ulko-
9982: KK 597/1997 vp 3
9983:
9984: puolelle, ja runsaan aineiston takia tehokas kan- kevaa toimintasuunnitelmaa. Lisäksi Saksa ja
9985: sallinen valvonta on käytännössä mahdotonta. Euroopan unioni järjestävät heinäkuussa Bon-
9986: Näistä syistä kansainvälisen yhteistyön tarve on nissa maailmanlaajuisia tietoverkkoja käsittele-
9987: ollut useissa yhteyksissä esillä muun muassa Eu- vän ministerikokouksen,johon Suomi osallistuu.
9988: roopan unionissa. Suomi on ottanut aktiivisesti Myös OECD:ssä on käynnissä internetin sisältöä
9989: osaa tähän keskusteluun ja yhteistyöhön. Euroo- koskeva kansainvälinen selvitystyö.
9990: pan komissio valmistelee syksyksi internetiä kos-
9991:
9992: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1997
9993:
9994: Liikenneministeri Matti Aura
9995: 4 KK 597/1997 vp
9996:
9997:
9998:
9999:
10000: Tili Riksdagens Talman
10001:
10002: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- svåra administrativa vai mellan skadliga och ac-
10003: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- ceptabla material.
10004: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- Inom Europeiska unionen och i synnerhet i
10005: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål vissa medlemsstater understöds klassificerings-
10006: nr 597: och filtreringssystem för internet med hjälp av
10007: vilka föräldrarna kan välja det materia} tili vilket
10008: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- barnen har tiligång. Det är dock mycket svårt
10009: ta för att stadga nödvändiga bestämmel- tekniskt sett och tungt ekonomiskt sett att intro-
10010: ser som begränsar användning och inne- ducera sådana här system i praktiken. Det är
10011: håll av internetförbindelser så att de inte tvivelaktigt om filtreringssystemen fungerar alls.
10012: innehåller farliga uppgifter, såsom ar- Detstora antalet materia} gör kontrollen mycket
10013: betsbeskrivningar för en bomb, eller mo- svår. Med tanke på yttrandefriheten är det oro-
10014: raliskt betänkligt material, såsom pedo- ande att ett utanförstående institut indelar mate-
10015: filsidor, och rialet i ett moraliskt betänkligt material, tili vilket
10016: ämnar Regeringen ta upp frågan i in- tiligång begränsats, och moraliskt acceptabelt
10017: ternationella sammanhang p.g.a proble- materia}, vars användning filtreringssystemen
10018: mets världsomfattande natur? inte hindrar.
10019: Regeringen anser att det bästa sättet att för-
10020: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt bättra kvaliteten i de inhemska informations-
10021: anföra följande: tjänsterna och skapa klara spelregler för det
10022: avancerande informationssamhället är att främja
10023: Materialet i internet är mycket mångsidigt och självregleringen inom branschen. Systemet skulle
10024: rikligt. Det är allmänt känt att internet innehåller bäst försäkra att yttrandefriheten garanteras när
10025: även olagligt material, såsom sidorna som inne- nya informationstjänster utvecklas. Självregle-
10026: håller pedofili eller uppviglar tili rashat. På det ringen är även ett flexibelt förfarande soll!. lätt
10027: olagliga materialet tiliämpas straffiagstiftningen anpassar sig tili den tekniska utvecklingen. Aven
10028: som sådant. Man bör observera att de nya och inom Europeiska unionen har självregleringen
10029: effektivare möjligheterna att lagra och överföra valts som den huvudsakliga metoden för att be-
10030: information gör inte materialet mer brottsligt än kämpa det skadliga innehållet i informations-
10031: om det erbjöds på det traditionella sättet. De tjänsterna.
10032: effektivare distributionssätten kan dock ge upp- Trafikministeriet har föreslagit att de finska
10033: hov tili att straffiagstiftningen bör justeras. Ett företagare som erbjuder internet-tjänster bildar
10034: exempel är den tredje fasen i helhetsreformen av ett självregleringssystem. Det första steget i själv-
10035: straffiagen, där det föreslås att bestämmelserna regleringen mot det olagliga materialet kunde
10036: om barnpornografin reformeras. vara en på elektronisk post baserad angivelse-
10037: Det olagliga materialet bör skiljas från det tjänst som redan finns i vissa länder. Den skulle
10038: skadliga. Material som i och för sig är lagligt, möjliggöra att på det olagligt materia} som even-
10039: men som är skadligt åt vissa användargrupper tuellt hittas i inhemska servrar kan reageras
10040: eller vissa personers andliga utveckling kan räk- snabbt. Trafikministeriet fortsätter detta samar-
10041: nas tili det skadliga materialet. Sådant här mate- bete med företagen inom branschen och polis-
10042: ria} är t.ex de pornografiska sidor som är avsedda myndigheterna.
10043: för vuxna, om barnen har tillgång tili materialet. På grund av den världsomfattande naturen av
10044: Också detaljerade arbetsbeskrivningar för en internet kan de nationella åtgärderna inte elimi-
10045: bomb är moraliskt betänkliga. Regeringen har nera hela problemet. De olagliga och skadliga
10046: dock en mycket reserverad inställning tili regle- materialen som finnside utländska källorna för-
10047: ring av användning och innehåll av skadligt ma- blir utanför den finska lagstiftningens tiliämp-
10048: teria} när materialet inte är olagligt. Regleringen ningsområde och p.g.a det rikliga materialet är
10049: skulle betyda begränsning av yttrandefrihet och en effektiv nationell övervakning i praktiken
10050: KK 597/1997 vp 5
10051:
10052: omöjlig. Av dessa anledningar har behovet av ett organiserar Tyskland och Europeiska unionen i
10053: internationellt samarbete tagits upp i flera sam- Bonn i juli ett ministermöte som behandlar de
10054: manhang, bl.a i Europeiska unionen. Finland har världsomfattande informationsnäten. Finland
10055: aktivt deltagit i diskussionen och samarbetet. kommer att delta i detta möte. OECD håller
10056: Europakommissionen förbereder för hösten en också på att bereda en internationell rapport om
10057: verksamhetsplan som angår internet. Dessutom internets innehåll.
10058:
10059: Helsingforsden II juni 1997
10060:
10061: Trafikminister Matti Aura
10062: KK 598/1997 vp
10063:
10064: Skriftligt spörsmål 598
10065:
10066:
10067:
10068:
10069: Pehr Löv /sv m.fl.: Ett system för utjämning av kostnader för
10070: barnskydd samt för vård av utlänningar och speciellt gravt
10071: handikappade
10072:
10073: Tili Riksdagens Talman
10074:
10075: Ett av de största missförhållandenajust nu vad formen via en sällsynt otvetydig kläm förpliktat
10076: gäller den sociala servicen är att skillnaderna regeringen att under 1997 avge en proposition
10077: mellan kommunerna växer. Svårigheterna är en (förvaltningsutskottets betänkande FvUB 24/
10078: följd av den ekonomiska krisen i kombination 1996 rd). Denna bör nu påskyndas, men bara för
10079: med övergången tili ramlagstiftning, ett nytt att omedelbart följas av förslag tili hur motsva-
10080: statsandelssystem och öppnare vårdformer. rande problem inom mental- och åldringvården
10081: Kommunerna gör olika prioriteringar, både som skall åtgärdas.
10082: politiska vai och av kostnadsskäl. Mest problem Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
10083: har uppstått inom barnskyddet, handikappvår- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
10084: den, mental- samt åldringsvården. ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
10085: Det yttersta ansvaret för jämlikheten mellan följande spörsmål:
10086: medborgarna i fråga om servicenivå ligger emel-
10087: lertid alltid, vilket Sfp ofta påpekat, hos staten. När avser Regeringen avge den propo-
10088: Om inte annat hjälper måste utjämningssystem sition som förutsätts i riksdagens förvalt-
10089: - inom eller utom statsandelssystemet- skapas ningsutskotts betänkande FvUB 2411996
10090: som garanterar jämlik service. rd angående arrangemang för utjämning
10091: När det gäller arrangemang för utjämning av av exceptionellt stora kostnader för barn-
10092: exceptionellt stora kostnader för barnskydd samt skydd, vård av utlänningar och speciellt
10093: vård a v utlänningar och speciellt gra vt handikap- gravt handikappade?
10094: pade har riksdagen i samband med statsandelsre-
10095:
10096: Helsingfors den 28 maj 1997
10097: Pehr Löv /sv Henrik Lax /sv
10098:
10099:
10100:
10101:
10102: 279001
10103: 2 KK 598/1997 vp
10104:
10105: Kirjallinen kysymys 598 Suomennos
10106:
10107:
10108:
10109:
10110: Pehr Löv /r ym.: Lastensuojelusta sekä ulkomaalaisten ja erityisen
10111: vaikeavammaisten hoidosta aiheutuvien kustannusten tasaus-
10112: järjestelmästä
10113:
10114: Eduskunnan Puhemiehelle
10115:
10116: Yksi suurimmista juuri tällä hetkellä sosiaali- sen yksiselitteisellä lausumalla velvoittanut hal-
10117: palveluja koskevista epäkohdista on kuntien vä- lituksen antamaan vuoden 1997 aikana esityk-
10118: listen erojen kasvaminen. Vaikeudet ovat seu- sen asiasta (hallintovaliokunnan mietintö
10119: rausta taloudellisesta kriisistä yhdessä puitelain- HaVM 24/1996 vp). Tätä on nyt syytä kiirehtiä,
10120: säädäntöön, uuteen valtionosuusjärjestelmään ja mutta sitä tulisi lisäksi seurata välittömästi eh-
10121: avoimempiin hoitomuotoihin siirtymisen kanssa. dotukset siitä, miten vastaavat ongelmat hoidet-
10122: Kunnat tekevät erilaisia priorisointeja sekä poliit- taisiin mielenterveys-ja vanhustenhuollossa.
10123: tisina valintoina että kustannussyistä. Eniten on- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10124: gelmia on syntynyt lastensuojelussa, vammais- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10125: huollossa, mielenterveys-ja vanhustenhuollossa. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10126: Viime kädessä vastuu kansalaisten yhdenver- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10127: taisuudesta palvelutason osalta on kuitenkin aina
10128: valtiolla, mitä RKP on usein korostanut. Jos mi- Milloin Hallitus aikoo antaa edus-
10129: kään muu ei auta, on luotava tasausjärjestelmä- kunnan hallintovaliokunnan mietinnös-
10130: valtionosuusjärjestelmän sisällä tai ulkopuolella sä HaVM 24/1996 vp edellytetyn esityk-
10131: -joka takaa yhdenvertaiset palvelut. sen lastensuojelusta sekä ulkomaalaisten
10132: Lastensuojelusta sekä ulkomaalaisten ja erityi- ja erityisen vaikeasti vammaisten hoi-
10133: sen vaikeasti vammaisten hoidosta aiheutuvien dosta aiheutuvien poikkeuksellisten
10134: poikkeuksellisen suurten kustannusten tasaami- suurten kustannusten tasaamiseksi tar-
10135: seksi tarvittavien järjestelyjen osalta eduskunta vittavista järjestelyistä?
10136: on valtionosuusuudistuksen yhteydessä harvinai-
10137:
10138: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1997
10139:
10140: Pehr Löv /r Henrik Lax /r
10141: KK 598/1997 vp 3
10142:
10143:
10144:
10145:
10146: Eduskunnan Puhemiehelle
10147:
10148: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tyisosaamista vaativien palvelujen järjestämista-
10149: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, voista, erityisosaamisen turvaamisesta ja tutki-
10150: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen mus- ja kehittämistoiminnan tilanteista kunnis-
10151: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö- sa. Myös tässä selvityksessä puutteet erityispal-
10152: vin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen velujen ja -osaamisen turvaamisessa sekä erot
10153: n:o 598: kuntien välillä tulivat selkeästi esille.
10154: Työryhmä teki tilanteen korjaamiseksi useita
10155: Milloin Hallitus aikoo antaa eduskun- ehdotuksia, joiden tarkoituksena on muun
10156: nan hallintovaliokunnan mietinnössä muassa parantaa ylikunnallista kuntien välistä
10157: Ha VM 24/1996 vp edellytetyn esityksen yhteistyötä nykyiseen verrattuna, vahvistaa so-
10158: lastensuojelusta sekä ulkomaalaisten ja siaalihuollon henkilöstön asemaa kunnissa ja pa-
10159: erityisen vaikeasti vammaisten hoidosta rantaa heidän koulutustaan. Lisäksi työryhmä
10160: aiheutuvien poikkeuksellisten suurten toisti jo väliraportissaan 24.11.1996 tekemänsä
10161: kustannusten tasaamiseksi tarvittavista ehdotuksen lastensuojelun suurten kustannusten
10162: järjestelyistä? tasausjärjestelmäP- toteuttamisesta. Työryhmä
10163: katsoi, että kiireellisimmin tasausjärjestelmää
10164: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tarvittaisiin lastensuojeluun. Työryhmän näke-
10165: vasti seuraavaa: myksen mukaan pidemmällä aikavälillä lasten-
10166: suojelun tasausjärjestelmän käytöstä saatujen
10167: Sosiaali- ja terveysministeriö on itse tehnyt ja kokemusten perusteella voitaisiin arvioida, olisi-
10168: teettänyt lukuisia selvityksiä erityisryhmien pal- ko tasausjärjestelmää tarpeen laajentaa koske-
10169: velujen saatavuudesta valtionosuusuudistuksen maan myös muita sosiaalihuollon erityispalvelu-
10170: toteutumisen jälkeen. Muun muassa lastensuoje- sektoreita, kuten vammaisten palveluja ja päih-
10171: lun osalta tehtiin selvittelytyötä jo ennen kuin dehuoltoa.
10172: laskennallinen valtionosuusjärjestelmä vuoden Sosiaali- ja terveysministeriö sisällytti jo vuo-
10173: 1993 alusta tuli voimaan, koska oli ennakoitavis- den 1997 talousarvioesitykseensä tasausjärjestel-
10174: sa, että laskennallisessa järjestelmässä erityisesti män edellyttämät määrärahajärjestelyt. Halli-
10175: pienillä kunnilla saattaisi olla vaikeuksia palvelu- tuksen käsitellessä valtion vuotta 1997 koskevaa
10176: jen turvaamisessa. Kattavimmin on tilannetta talousarvioesitystä päätettiin kuitenkin luopua
10177: selvittänyt Sosiaalihuollon erityisosaamisen tur- tasausjärjestelmän toteuttamisesta vuoden 1997
10178: vaaruis työryhmä (STM 1997:4),jonka keskeise- talousarvion yhteydessä. Tehtyjen jatkoselvitys-
10179: nä tehtävänä oli selvittää, miten voitaisiin ny- ten pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö on jat-
10180: kyistä paremmin turvata sosiaalihuollon erityis- kanut valmisteluja siten, että lastensuojelun ta-
10181: palvelujen yhdenvertainen järjestyminen kansa- sausjärjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön vuonna
10182: laisille asuinpaikasta riippumatta. Työryhmän 1998. Sisältyykö tasausrahastoesitys valtion
10183: työn pohjaksi kerättiin sosiaali- ja terveysminis- vuotta 1998 koskevaan talousarvioesitykseen,
10184: teriön ja lääninhallitusten yhteistyönä niin sano- tulee päätettäväksi elokuussa hallituksen talous-
10185: tulla ajantasaseurantamenetelmällä aineisto eri- arvioesityksen käsittelyn yhteydessä.
10186:
10187: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
10188:
10189: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
10190: 4 KK 598/1997 vp
10191:
10192:
10193:
10194:
10195: Tili Riksdagens Talman
10196:
10197: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ras och hur Specialkunnandet tryggas samt om
10198: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- situationen i kommunerna beträffande forsk-
10199: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- nings- och utvecklingsverksamheten. Ä ven i den-
10200: man Pehr Löv m.fl. undertecknade spörsmål nr na utredning framkom tydligt bristerna i tryg-
10201: 598: gandet av specialomsorgerna och specialkunnan-
10202: det samt skillnaderna mellan kommunerna.
10203: När avser Regeringen avge den propo- För att avhjälpa situationen lade arbetsgrup-
10204: sition som förutsätts i riksdagens förvalt- pen fram flera förslag, vars syfte var att bl.a.
10205: ningsutskotts betänkande FvUB 24/1996 förbättra det samarbete som omfattar flera kom-
10206: rd angående arrangemang för utjämning muner, socialvårdspersonalens ställning i kom-
10207: av exceptionellt stora kostnader för barn- munerna och de anställdas utbildning. Arbets-
10208: skydd, vård av utlänningar och speciellt gruppen upprepare dessutom detisin mellanrap-
10209: gravt handikappade? port den 24 november 1996 framlagda förslag om
10210: ett utjämningsystem för de stora kostnaderna för
10211: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt barnskyddet. Arbetsgruppen ansåg att det stör-
10212: anföra följande: sta behovet av ett utjämningssystem finns inom
10213: barnskyddet. På grundval av de erfarenheter som
10214: Social- och hälsovårdsministeriet har själv ut- fås vid användningen av utjämningssystemet för
10215: fört och låtit utföra flera utredningar om tillgång- barnskyddet under en längre tid skulle man enligt
10216: en till service för specialgrupper efter att statsan- arbetsgruppens åsikt kunna bedöma, om det är
10217: delsreformen genomfördes. Bl.a. i fråga om barn- nödvändigt att utvidga utjämningssystemet till
10218: skyddet gjordes utredningar redan innan det kal- att gälla även andra specialomsorgssektorer
10219: kylerade statsandelssystemet trädde i kraft vid inom socialvården, t.ex. tjänster för handikappa-
10220: ingången av 1993, eftersom man kunde förutspå de och missbrukarvård.
10221: att inom det kalkylerade systemet skulle speciellt Social- och hälsovårdsministeriet inkluderade
10222: små kommuner kunna få problem med att trygga de anslagsregleringar som utjämningssystemet
10223: servicen. Den mest heltäckande utredningen av förutsätter redan i sin budgetproposition för
10224: situationen utfördes av arbetsgruppen för tryg- 1997. När regeringen behand1ade propositionen
10225: gande av specialkunnande inom socialvården om statsbudgeten för 1997 bes1öt man ändå att
10226: (SHM 1997:4). Arbetsgruppens viktigaste upp- avstå från att genomföra utjämningssystemet i
10227: gift var att utreda hur man bättre än idag skulle samband med budgeten för 1997. På basis av
10228: kunna trygga en jämlik organisering av special- fortsatta utredningar har social- och hälsovårds-
10229: omsorgerna inom socialvården för medborgarna ministeriet fortsatt fårberedelserna så att utjäm-
10230: oberoende av hemtrakt. 1 samarbete mellan soci- ningssystemet får barnskyddet skall kunna infö-
10231: al- och hälsovårdsministeriet och länsstyrelserna ras 1998. Huruvida propositionen om en utjäm-
10232: insamlades med en s.k. metod för realtidsuppfölj- ningsfond ingår i budgetpropositionen för 1998
10233: ning ett materia} till grund för arbetsgruppens skall bestämmas i augusti då regeringens budget-
10234: arbete. Materialet innehöll uppgifter om hur de proposition behandlas.
10235: omsorger som kräver specialkunnande organise-
10236:
10237: Helsingforsden 19 juni 1997
10238:
10239: Minister Terttu Huttu-Juntunen
10240: KK 599/1997 vp
10241:
10242: Kirjallinen kysymys 599
10243:
10244:
10245:
10246:
10247: Mikko Elo /sd: Kirkon henkilöstön työaikaa koskevien säännösten
10248: valmistelusta
10249:
10250:
10251: Eduskunnan Puhemiehelle
10252:
10253: Kirkkohallitus on jättänyt kirkolliskokouk- puutteisiin ja pyytäneet kirkkohallitusta valmis-
10254: selle hyväksyttäväksi uuden esityksen evankelis- telemaan asian uudestaan. Kirkon sisällä asia on
10255: luterilaisen kirkon työaika-asetukseksi. Esityk- kirkolliskokouksen valiokuntatyövaiheessa ai-
10256: sen sisältö on ongelmallinen kirkon työntekijöi- nakin ensi syksyyn asti.
10257: den oikeuksien kannalta. Se ei riittävällä tavalla Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10258: turvaa työntekijöiden oikeuksia taukoihin ja tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10259: vuorokautisiinja viikoittaisiin vähimmäislepoai- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10260: koihin. Se ei myöskään määrittele viikoittaista nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10261: enimmäistyöaikaa. On perusteltua arvioida, että
10262: esitetyssä muodossa työaika-asetus olisi Euroo- Miten Hallitus aikoo vastata kirkollis-
10263: pan unionin työaikadirektiivin vastainen ja että kokouksen esitykseen uudeksi työaika-
10264: Euroopan komissio voisi tämän perusteella asetukseksi, mikäli on perusteita arvioida
10265: puuttua asiaan ja velvoittaa Suomen valtiota sen sen olevan Euroopan unionin työaikadi-
10266: korjaamiseen. Kirkon työntekijöitä edustavat rektiivin vastainen?
10267: järjestöt ovat kiinnittäneet huomiota esityksen
10268:
10269: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1997
10270: Mikko Elo /sd
10271:
10272:
10273:
10274:
10275: 279001
10276: 2 KK 599/1997 vp
10277:
10278:
10279:
10280:
10281: Eduskunnan Puhemiehelle
10282:
10283: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa saatettiin kansallisesti voimaan Suomessa. Työ-
10284: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, aikalain 2 §:n 3 momentin mukaan "asetuksella
10285: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen voidaan säätää, että tätä lakia ei sovelleta virka-
10286: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko miehen tai viranhaltijan työhön,jossa toiminnan
10287: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o erityispiirteiden vuoksi työajan pituutta ei mitata
10288: 599: tai määritellä ennalta taikka jossa virkamiehet tai
10289: viranhaltijat voivat itse päättää työajan pituu-
10290: Miten Hallitus aikoo vastata kirkollis- desta".
10291: kokouksen esitykseen uudeksi työaika- Evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallitus
10292: asetukseksi, mikäli on perusteita arvioida on jättänyt kevään 1997 kirkolliskokoukselle
10293: sen olevan Euroopan unionin työaikadi- työaikalakiin nojautuvan esityksen kirkon työ-
10294: rektiivin vastainen? aika-asetukseksi. Asia on kirkolliskokouksen va-
10295: liokuntakäsittelyssä.
10296: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Jos kirkolliskokous toimittaa aikanaan ehdo-
10297: vasti seuraavaa: tuksen kirkon työaika-asetukseksi valtioneuvos-
10298: ton käsittelyyn, niin asiassa tullaan varmista-
10299: Vanha työaikalaki kumottiin 23.11.1996 voi- maan, että mahdollisesti annettava asetus on so-
10300: maan tulleella työaikalailla (605/1996), jolla Eu- pusoinnussa Euroopan yhteisöjen ja Suomen
10301: roopan yhteisöjen neuvoston 23.11.1993 anta- lainsäädännön kanssa.
10302: man työaikadirektiivin (93/104/EY) määräykset
10303:
10304: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
10305:
10306: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
10307: KK 599/1997 vp 3
10308:
10309:
10310:
10311:
10312: Tili Riksdagens Taiman
10313:
10314: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- kraft i Finland. I 2 § 3 mom. arbetstidslagen sägs
10315: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- följande: "Genom förordning kan stadgas att
10316: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- denna lag inte skall tillämpas på arbete som ut-
10317: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 599: f6rs av en tjänsteman eller tjänsteinnehavare, om
10318: arbetstidens längd på grund av verksamhetens
10319: Hur avser Regeringen svara på kyrko- särdrag inte mäts eller bestäms i förväg eller om
10320: mötets förslag tili ny arbetstidsförord- tjänstemännen eller tjänsteinnehavarna själva
10321: ning, ifall det finns grund att tro att den kan bestämma sin arbetstid."
10322: står i strid med Europeiska unionens ar- Kyrkostyrelsen inom evangelisk-lutherska
10323: betstidsdirektiv? kyrkan förelade våren 1997 kyrkomötet ett på
10324: arbetstidslagen baserat förslag tili arbetstidsför-
10325: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ordning för kyrkan. Frågan är under behandling
10326: anföra följande: i kyrkomötets utskott.
10327: Om kyrkomötet senare lämnar ett förslag tili
10328: Den gamla arbetstidslagen upphävdes genom arbetstidsförordning för kyrkan för behandling i
10329: den arbetstidslag (605/1996) som trädde i kraft statsrådet, kommer man i denna fråga att försäk-
10330: 23.11.1996 och genom viiken bestämmelserna i ra sig om att den förordning som eventuellt utfår-
10331: Europeiska gemenskapernas råds arbetstidsdi- das harmonierar med Europeiska gemenskaper-
10332: rektiv (93/104/EG) av 23.11.1993 bringades i nas lagstiftning och finsk 1agstiftning.
10333:
10334: Helsingforsden 19 juni 1997
10335: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
10336: j
10337: j
10338: j
10339: j
10340: j
10341: j
10342: j
10343: j
10344: j
10345: j
10346: j
10347: j
10348: j
10349: j
10350: j
10351: j
10352: KK 600/1997 vp
10353:
10354: Kirjallinen kysymys 600
10355:
10356:
10357:
10358:
10359: Tuija Nurmi /kok: Lahden sotilaskodin peruskorjauksesta
10360:
10361:
10362:
10363: Eduskunnan Puhemiehelle
10364:
10365: Hämeen Rykmentin sotilaskoti on rakennettu ten, joita on Hämeen Rykmentissä paljon, viih-
10366: 1924, ja se on toiminut aluksi ortodoksisena kirk- tyisyyttä. Kaiken tämän lisäksi museovirasto on
10367: kona ja nykyisin sotilaskotina. Sotilaskodissa on luokitellut sotilaskodin rakennushistoriallisesti
10368: todettu kosteusvaurioita ja sen vuoksi se aiotaan säilytettäväksi kohteeksi.
10369: sulkea 1997 loppukesästä World Gamesien jäl- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10370: keen. World Gamesien majoitusta on rykmentin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10371: alueella. Sotilaskodin korjaus käyttökelpoiseksi nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10372: ja terveyshaitattomaksi vaatisi n. 5 miljoonaa nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10373: markkaa. Peruskorjausta rakennukseen ei ole
10374: tehty. Sotilaskodin toiminta on ollut ansiokasta, Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10375: koska se toimii sosiaalisena kohtaamispaikkana, ryhtyä, jotta kehitettävän Lahden varus-
10376: siellä varusmies voi lukea kotipaikkakuntansa kunnan sotilaskoti voijatkaa toimintaan-
10377: lehdet, ja sotilaskodin eri vapaa-ajan viettomah- sa Hämeen Rykmentissä?
10378: dollisuudet lisäävät varusmiesten ja kurssilais-
10379:
10380: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1997
10381: Tuija Nurmi /kok
10382:
10383:
10384:
10385:
10386: 279001
10387: 2 KK 600/1997 vp
10388:
10389:
10390:
10391:
10392: Eduskunnan Puhemiehelle
10393:
10394: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Hämeen sotilasläänin investointirakennushank-
10395: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, keiden priorisoinnissa tärkeimpinä pidettyjen
10396: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen hankkeiden joukkoon. Se ei myöskään sisältynyt
10397: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur- vuonna 1995 Hennalan varuskunnassa tehdyn
10398: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o kosteusvaurioselvityksen mukaan kiireellisim-
10399: 600: min toimenpiteitä vaativiin kohteisiin.
10400: Kuitenkin vuonna 1996 Lahden varuskunta-
10401: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sairaalan työterveyshuoltohenkilöstön suoritta-
10402: ryhtyä, jotta kehitettävän Lahden varus- massa tarkastuksessa ja Hämeen Työsuojelupii-
10403: kunnan sotilaskoti voijatkaa toimintaan- rin samana vuonna tekemässä työsuojelutarkas-
10404: sa Hämeen Rykmentissä? tuksessa ilmeni rakennuksessa siinä määrin kos-
10405: teusvaurioita, että Hämeen Rykmentti teki puo-
10406: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lustusministeriölle esityksen Lahden sotilasko-
10407: vasti seuraavaa: din peruskorjaamiseksi. Myös Tampereen alue-
10408: työterveyslaitoksen puolustusministeriön toi-
10409: Hämeen Rykmentin sotilaskoti on rakennettu mesta vuonna 1997 suorittaman tutkimuksen
10410: vuonna 1913 ja laajennettu 1950-luvulla. Sotilas- mukaan rakennuksessa on runsaasti kosteuden
10411: kotikäyttöön rakennus otettiin vuonna 1924. aiheuttamia vaurioita, joiden korjauskustannuk-
10412: Sotilaskodin keittiötilat peruskorjattiin 1980-lu- set alustavan arvion mukaan ovat noin 4,5 mil-
10413: vun alkupuolella, vuonna 1987 korjattiin sali joonaa markkaa.
10414: myyntilinjastoineenja vuonna 1994leipomotilat. Edellä tehtyjen tutkimusten nojalla puolustus-
10415: Vuonna 1996 tehtiin rakennuksessa Hämeen työ- ministeriö on päättänyt sisällyttää rakennuksen
10416: suojelupiirin edellyttämiä pikaisia korjaustöitä. peruskorjauksen valtion vuoden 1999 talousar-
10417: Lahden sotilaskotirakennuksen peruskorjaus- vioesitykseen. Vaihtoehtoisesti puolustusminis-
10418: ta ei ole sisällytetty puolustushallinnon rakenta- teriö voi esittää peruskorjausta työministeriön
10419: misen keskipitkän aikavälin suunnitelmiin, kos- vuoden 1998 tai 1999 rakennushankkeeksi.
10420: ka se ei ole sisältynyt Hämeen Rykmentin tai
10421: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
10422:
10423: Puolustusministeri Anneli Taina
10424: KK 600/1997 vp 3
10425:
10426:
10427:
10428:
10429: Tili Riksdagens Talman
10430:
10431: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen mentes eller Tavastehus militärläns prioritering
10432: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande av investeringsbyggnadsprojekt ansetts höra tili
10433: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks- de viktigaste. Det hörde inte heller tili de objekt
10434: dagsman Tuija Nurmi undertecknade spörsmå1 som vid utredningen av fuktskador vid garniso-
10435: nr 600: nen i Hennala år 1995 ansågs kräva de skyndsam-
10436: maste åtgärderna.
10437: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- Vid den inspektion som företagshälsovårds-
10438: ta för att soldathemmet vid garnisonen i personalen vid Lahtis garnisonssjukhus företog
10439: Lahtis, som enligt planerna skall utveck- år 1996 och den arbetarskyddsinspektion som
10440: las, skall kunna fortsätta sin verksamhet företogs av Tavastlands Arbetarskyddsdistrikt
10441: vid Tavastlands Regemente? samma år framgick dock att fuktskadorna i
10442: byggnaden var av sådan omfattning, att Tavast-
10443: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt lands Regemente gjorde en framställning tili för-
10444: anföra fö1jande: svarsministeriet om sanering av soldathemmet i
10445: Lahtis. Också enligt den undersökning som
10446: Soldathemmet vid Tavastlands Regemente är regioninstitutet för arbetshygien i Tammerfors
10447: uppfört år 1913 och utbyggt på 1950-talet.Som utf6rde år 1997 på uppdrag av försvarsministe-
10448: soldathem togs byggnaden i bruk år 1924. Sol- riet f6rekommer i byggnaden ett stort antal fukt-
10449: dathemmets köksutrymmen sanerades i början skador. Enligt en preliminär uppskattning skulle
10450: av 1980-talet, år 1987 renoverades salen och dess kostnaderna för reparation av dessa skador upp-
10451: försäljningsdisksystem och år 1994 bageriutrym- gå tili ca 4,5 milj. mk.
10452: mena. År 1996 utfördes i byggnaden vissa skynd- Med stöd av de undersökningar som relaterats
10453: samma reparationsarbeten som Tavastlands ar- ovan har försvarsministeriet beslutat inbegripa
10454: betarskyddsdistrikt förutsatte. saneringen av soldathemsbyggnaden i sitt bud-
10455: Ombyggnaden av soldathemsbyggnaden i getförslag för år 1999. Alternativt kan försvars-
10456: Lahtis ingår inte i försvarsf6rvaltningens pian för ministeriet föreslå att saneringen skall hänföras
10457: byggandet på medellång sikt, eftersom detta pro- tili arbetsministeriets byggnadsprojekt för år
10458: jekt inte hör tili dem som vid Tavastlands Rege- 1998 eller 1999.
10459:
10460: Helsingfors den 17 juni 1997
10461:
10462: Försvarsminister Anneli Taina
10463: KK 601/1997 vp
10464:
10465: Kirjallinen kysymys 601
10466:
10467:
10468:
10469:
10470: Maija Perho /kok: Valtion taidehallinnon kehittämisestä
10471:
10472:
10473:
10474: Eduskunnan Puhemiehelle
10475:
10476: Taidehallintoa on viime vuosina uudistettu tyksiä laaja-alaisesti edistäväksi ja sen koko-
10477: keskittyen vain tiettyyn osa-alueeseen kerral- naiseduista huolehtivaksi taidehallinnoksi. Sivis-
10478: laan. Milloin uudistuksen kohteena on ollut alue- tysvaliokunnan tahdonilmauksen toteuttamisen
10479: taso eli läänin taidetoimikunnat, ja milloin kes- edellyttämät toimet tulisi asiakokonaisuuden
10480: kushallinto. Keskushallinnossakin tarkastelu on merkittävyyden vuoksi käynnistää viipymättä,
10481: kohdistettu erikseen valtion taidetoimikuntalai- samalla kun ryhdytään voimassa olevan lainsää-
10482: tokseen ja opetusministeriön toimintaan. dännön edellyttämiin toimiin seuraavan kolmi-
10483: Taiteen edistäminen on lisääntyvien ja uuden- vuotiskauden toimikuntien nimittämisessä.
10484: tyyppisten haasteiden edessä, taiteilijakunta on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10485: viime vuosina kasvanut, uusia taidemuotoja ja tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10486: toimintatapoja syntyy teknologisen kehityksen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10487: mukana. Myös taidemaailman lisääntyvä kan- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10488: sainvälisyys asettaa vaatimuksia tulevaisuudelle.
10489: Sivistysvaliokunta onkin alueellista taidehallin- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10490: toa käsittelevässä mietinnössään SiVM 5/1997 vp sivistysvaliokunnan mietinnön johdosta
10491: todennut, että lisääntyneet haasteet edellyttävät ryhtyä laajapohjaisen selvityksen tekemi-
10492: taidehallinnon kehittämistä kokonaisuutena. seksi valtion taidehallinnon kehittämises-
10493: Tavoitteena tulee olla hajallaan olevien voimien tä kokonaisuutena?
10494: kokoaminen luovuuden ja taide-elämän edelly-
10495:
10496: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1997
10497: Maija Perho /kok
10498:
10499:
10500:
10501:
10502: 279001
10503: 2 KK 601/1997 vp
10504:
10505:
10506:
10507:
10508: Eduskunnan Puhemiehelle
10509:
10510: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa keen asiasta on tarkoitus antaa hallituksen esitys.
10511: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, Opetusministeriön näkökulmasta uudistuksen
10512: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen aikaansaaminen ja pitkään vireillä olevan val-
10513: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija Per- misteluvaiheen päättäminen on tärkeää, ja olisi
10514: hon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o toivottavaa, että uudistus voitaisiin toteuttaa
10515: 601: syksyn 1997 ja kevään 1998 aikana. Uudistuksen
10516: toteuttamist~ edesauttaa, että ministeriöllä on
10517: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo käytettävissään laaja asiakirja-aineisto ja tiedes-
10518: sivistysvaliokunnan mietinnön johdosta saan asiaan liittyvät keskeiset näkökulmat.
10519: ryhtyä laajapohjaisen selvityksen tekemi- Valtion taidetoimikuntalaitokseen liittyyvät
10520: seksi valtion taidehallinnon kehittämises- kiinteänä osana läänintaidetoimikunnat. Lääni-
10521: tä kokonaisuutena? uudistuksen vaikutukset läänin taidetoimikun-
10522: tiin on otettu huomioon hallituksen esityksessä
10523: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- laiksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun
10524: vasti seuraavaa: lain muuttamisesta (HE 17/1997 vp), jonka edus-
10525: kunta on hyväksynyt 28. huhtikuuta 1997 anta-
10526: Valtion taidehallinnon kehittämistä on 1990- massaan vastauksessa (EV 42/1997 vp). Uudis-
10527: luvulla käsitelty useassa eri yhteydessä. Professo- tuksessa oli lähtökohtana alueellisen taiteen edis-
10528: ri Anita Kankaan johtama valtion taidehallin- tämisen järjestelmän kehittäminen uudessa vii-
10529: non kehittämistyöryhmä luovutti asiasta muis- den läänin läänijaossa. Viisi läänin taidetoimi-
10530: tionsa vuonna 1994 (Opetusministeriön työryh- kuntaa olisi kuitenkin ollut riittämätön määrä, ja
10531: mien muistioita 211994). Työryhmä oli kokoon- siksi nykyiset 11 läänin taidetoimikuntaa muu-
10532: panoltaan laajapohjainen koostuen opetusminis- tettiin alueellisiksi taidetoimikunniksi, ja lisäksi
10533: teriön, taiteen keskustoimikunnan, taidealan jär- päätettiin perustaa kaksi uutta alueellista taide-
10534: jestöjen, taidekorkeakoulujen ja taiteen oppilai- toimikuntaa, toinen Pirkanmaalle ja toinen Sata-
10535: tosten sekä taidelaitosten ja taiteilijoiden edusta- kuntaan, joten Suomessa tulee vuoden 1998 alus-
10536: jista. Työryhmän muistion johdosta opetusmi- ta lukien toimimaan 13 alueellista taidetoimikun-
10537: nisteriö järjesti erittäin laajan lausuntokierrok- taa.
10538: sen, joka ulottui kaikkiin keskeisiin taidealan Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taide-
10539: laitoksiin, järjestöihin ja yhteisöihin. Työryhmän toimikuntien uudistushanke on osa vuonna 1996
10540: muistion ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta aloitettua kulttuurihaJlinnon yleistä uudelleen-
10541: opetusministeriössä laadittiin asiaa koskeva organisoimista. Siitä on sekä tehty periaatepää-
10542: luonnos hallituksen esitykseksi. Valmistelun ai- töksinä että toteutettu opetusministeriön oma
10543: kana kävi kuitenkin ilmeiseksi, että hallituksen organisaatiouudistus, jossa ministeriön kulttuu-
10544: esityksellä ei ollut menestymisen mahdollisuuk- riosasto- sekä liikunta- ja nuorisosasto yhdistet-
10545: sia. tiin kultuuripolitiikan osastoksi sekä lääninhal-
10546: Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taide- linnon uudistamisen yhteydessä edellä mainittu
10547: toimikuntien kehittämistä on opetusministeriös- läänin taidetoimikuntalaitoksen kehittäminen
10548: sä jatkettu antamalla syksyllä 1996 kulttuuri- alueellisiksi taidetoimikunniksi. Koska taiteen
10549: asiainneuvos Reijo Käkelälie tehtäväksi laatia keskustoimikunta ja valtion taidetoimikunnat
10550: muun ohella selvitys taiteen keskustoimikunnan ovat kiinteä osa valtion kulttuurihallintoa, nii-
10551: ja valtion taidetoimikuntalaitoksen tehtävistä ja den työmuodot ja hallintorakenne ministeriön
10552: asemasta. Tämän selvitystyön johdosta opetus- sivutoimieliminä on uudistettava kokonaisuu-
10553: ministeriö järjestää syksyllä 1997 laajan kuule- den osana samanaikaisesti muiden hallinnonra-
10554: mistilaisuuden ja lausuntokierroksen, jonka jäl- kenteiden kanssa.
10555:
10556: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
10557:
10558: Ministeri Claes Andersson
10559: KK 601/1997 vp 3
10560:
10561:
10562:
10563: Tili Riksdagens Talman
10564:
10565: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen undervisningsministeriets synvinkel är det viktigt
10566: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande att reformen kan bli verklighet och att bered-
10567: medlem av statsrådet översänt följande av riks- ningsskedet som pågått länge kan avslutas. Det
10568: dagsman Maija Perho undertecknade spörsmål vore önskvärt att reformen kunde genomföras
10569: nr 601: under hösten 1997 och våren 1998. Något som
10570: främjar detta är att ministeriet förfogar över ett
10571: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- omfattande dokumentmaterial och sitter inne
10572: ta med anledning av kulturutskottets be- med de centrala synpunkter som hänför sig till
10573: tänkande för att göra en bredbasig utred- frågan.
10574: ning om utvecklandet av statens konst- Länskonstkommissionerna utgör en väsentlig
10575: förvaltning som helhet? del av statens konstkommissioner. De verkning-
10576: ar Iänsreformen har på länskonstkommissioner-
10577: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt na har beaktats i regeringens proposition med
10578: anföra fåljande: förslag tilllag om ändring av Iagen om organise-
10579: ring av konstens främjande (RP 17/1997), som
10580: Utvecklingen av statens konstförvaltning har riksdagen godkände den 28 april 1997 i sitt svar
10581: under 1990-talet behandlats i flera olika sam- (RSv 42/1997 rd). Utgångspunkten i reformen
10582: manhang. Arbetsgruppen för utveckling av sta- var utvecklandet av systemet för främjande av
10583: tens konstförvaltning under ledning av professor konsten på regional nivå i den nya länsindelning-
10584: Anita Kangas överlät en promemoria i frågan år en med fem Iän. Fem länskonstkommissioner
10585: 1994 (Promemorior a v undervisningsministeriets skulle dock ha varit ett otillräckligt antal och
10586: arbetsgrupper 2/1994). Arbetsgruppen hade en därför ändrades de nuvarande 11 Iänskonst-
10587: bred representation med företrädare för under- kommissionerna till regionala konstkommissio-
10588: visningsministeriet, centralkommissionen för ner. Dessutom beslöt man inrätta två nya regio-
10589: koiist, konstorganisationerna, konsthögskolor- nala konstkommissioner, den ena i Birkaland
10590: na och konstläroanstalterna samt konstinstitu- och den andra i Satakunta. Det kommer således
10591: tionerna och konstnärerna. Med anledning av att finnas 13 regionala konstkommissioner i Fin-
10592: arbetsgruppens promemoria Iät undervisnings- land vid ingången av 1998.
10593: ministeriet ordna en omfattande remissbehand- Projektet med att reformera centralkommis-
10594: 1ing som sträckte sig till alla centrala inrättning- sionen för konst och statens konstkommissioner
10595: ar, organisationer och sammanslutningar på utgör en del av den allmänna omorganisering av
10596: konstens område. På basis av promemorian och kulturförvaltningen som inleddes 1996. Detta
10597: de utlåtanden som gavs om den sammanställdes har gjorts såväl i principbeslut som genom den
10598: vid undervisningsministeriet ett utkast tili propo- organisationsreform som verkställts vid under-
10599: sition i frågan. Under beredningen blev det dock visningsministeriet där ministeriets kulturavdel-
10600: uppenbart att regeringspropositionen inte skulle ning samt idrotts- och ungdomsavdelning slagits
10601: har möjligheter att vinna godkännande. samman tili avdelningen för kulturpolitik. En del
10602: Arbetet med att utveckla centralkommissio- av omorganiseringen är också utvecklandet av
10603: nen för konst och statens konstkommissioner har Iänskonstkommissionerna till regionala konst-
10604: fortsatt vid undervisningsministeriet. Hösten kommissioner i samband med Iänsförvaltnings-
10605: 1996 fick kulturrådet Reijo Käkelä i uppdrag att reformen. Eftersom centralkommissionen för
10606: göra en utredning av bl.a. uppgifter och ställning konst och statens konstkommissioner utgör en
10607: för centralkommissionen för konst och statens fast del av den statliga kulturförvaltningen bör
10608: konstkommissioner. På grund av detta utred- deras arbetsformer och förvaltningsstruktur som
10609: ningsarbete kommer undervisningsministeriet organ vid ministeriet reformeras som en del av
10610: hösten 1997 att ordna ett tillfålle att ge kommen- helheten samtidigt med andra förvaltningsstruk-
10611: tarer både muntligt och skriftligt och avsikten är turer.
10612: att efter det avlåta en regeringsproposition. Ur
10613:
10614: Helsingforsden 19 juni 1997
10615:
10616: Minister Claes Andersson
10617: KK 602/1997 vp
10618:
10619: Kirjallinen kysymys 602
10620:
10621:
10622:
10623:
10624: Marjatta Vehkaoja /sd: Päivähoidon maksualennusten myöntämi-
10625: sestä
10626:
10627:
10628: Eduskunnan Puhemiehelle
10629:
10630: Sosiaali- ja terveysministeriö on kuntatiedot- Todettakoon, että lakiteksti suoraan puhuu
10631: teessaan 1197 antanut ohjeita pienten lasten hoi- enimmäismaksuista. Myös sosiaali- ja terveysva-
10632: don tukijärjestelmän uudistuksesta. Tiedotteen liokunta oli halunnut mietinnössään erityisesti
10633: sanatarkka lainaus kuuluu seuraavasti: painottaa tätä seikkaa.
10634: "Laissa säädetyt maksut ovat enimmäismak- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10635: suja. Määrätty maksu voidaan jättää perimättä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10636: tai sitä voidaan alentaa kuten nykyisinkin elatus- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10637: velvollisuuden, toimeentuloedellytysten ja huol- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10638: lollisten näkökohtien perusteella."
10639: Tämä ilmaisutapa onjohtanut kuntia harhaan Miten sosiaali- ja terveysministeriössä
10640: ja luulemaan, ettei yleisiä maksualennuksia enää valvotaan sitä, etteivät annetut ohjeet tai
10641: voisi tehdä. Virheelliseen tulkintaan lienee johta- tiedotteet ole ristiriidassajopa lain kirjai-
10642: nut se, että "kuten nykyisinkin" viittaa ohjeessa men kanssa, ja
10643: vain lueteltuihin erityisiin syihin. Vielä vähän mistä syystä sosiaali-ja terveysministe-
10644: aikaa sitten STM:n virkamies tarjosi suullisesti riö peitteli sitä tosiseikkaa, että myös päi-
10645: samanlaista virheellistä viestiä. Vasta kun kan- vähoidon yleisten maksualennusten osal-
10646: nanotto pyydettiin kirjallisesti, annettiin periksi ta entistä käytäntöä voidaan jatkaa, sekä
10647: ja todettiin, että entinen harkintaoikeus koskee aikooko sosiaali- ja terveysministeriö
10648: sittenkin edelleen myös yleisiä maksualennuksia. kiireellisesti täsmentää tiedotteessa 1/97
10649: Esimerkiksi Vaasassa sosiaalilautakunta oli näi- antamaansa tulkintaa päivähoidon mak-
10650: hin ohjeisiin perustuen ehtinyt tehdä päätöksen, suista?
10651: jossa se luopui yleisestä maksualennuksesta.
10652:
10653: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1997
10654:
10655: Marjatta Vehkaoja /sd
10656:
10657:
10658:
10659:
10660: 279001
10661: 2 KK 602/1997 vp
10662:
10663:
10664:
10665:
10666: Eduskunnan Puhemiehelle
10667:
10668: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teeltaan norminluonteinen ohje, vaan kuvaus
10669: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, uudistuksesta eli niin sanottua informaatio-oh-
10670: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jausta. Ratkaisevassa asemassa kuntien tulkinto-
10671: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta jen ja ratkaisujen kannalta ovat tiedotteen liittee-
10672: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- nä olevat säädöstekstit.
10673: sen n:o 602: Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa on
10674: toisaalta yleistä maksualennusta ja toisaalta yk-
10675: Miten sosiaali- ja terveysministeriössä silökohtaista, päivähoidosta määrätyn maksun
10676: valvotaan sitä, etteivät annetut ohjeet tai perimätiä jättämistä tai alentamista koskevat
10677: tiedotteet ole ristiriidassa jopa lain kirjai- asiat esitetty samassa kappaleessa, mikä on ai-
10678: men kanssa, ja heuttanut ainakin kysymyksessä mainitun Vaa-
10679: mistä syystä sosiaali- ja terveysministe- san kaupungin osalta tarvetta kysyä selkeytystä
10680: riö peitteli sitä tosiseikkaa, että myös päi- sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kunnan mah-
10681: vähoidon yleisten maksualennusten osal- dollisuutta soveltaa kaikkia perheitä koskevana
10682: ta entistä käytäntöä voidaan jatkaa, sekä säädettyjä enimmäismaksuja alempia maksuja ei
10683: aikooko sosiaali- ja terveysministeriö ole uudistusta kuvanneessa tiedotteessa erityises-
10684: kiireellisesti täsmentää tiedotteessa 1/97 ti korostettu, koska tämä ei ole muutos nykyiseen
10685: antamaansa tulkintaa päivähoidon mak- verrattuna. Asia on siten yleensä entuudestaan
10686: suista? kunnissa tiedossa. Vastaavasti asiakkaan yksilöl-
10687: lisiin olosuhteisiin perustuva maksun alentamis-
10688: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ja perimättäjättämismahdollisuus on mainittu
10689: vasti seuraavaa: lyhyesti. Tässä yhteydessä on nimenomaan vii-
10690: tattu nykykäytännön jatkumiseen sen vuoksi,
10691: Kuluvan vuoden elokuun alusta voimaan tu- että hallituksen esityksen mukaan näitä sään-
10692: levasta pienten lasten hoidon tukijärjestelmän nöksiä oli tarkoitus muuttaa, mutta eduskunta
10693: uudistuksesta sosiaali- ja terveysministeriö on pysytti nykykäytännön. Tiedotteen laatimisesta
10694: tammikuussa 1997 toimittanut kaikkiin kuntiin ja sen sisällön oikeellisuudesta vastaa tässä, ku-
10695: kuntatiedotteen. Siinä on kuvattu uudistuksen ten muissakiri tapauksissa, ministeriön asian-
10696: pääpiirteet ja sen liitteenä on kuntiin lähetetty omainen osasto.
10697: muuttuneet säädökset. Lisäksi sosiaali- ja ter- Sosiaali- ja terveysministeriössä edellä tarkoi-
10698: veysministeriö on yhdessä Kansaneläkelaitoksen tettujen maksusäännösten tulkinnasta on sinän-
10699: ja Kuntaliiton kanssa laatinut lähinnä pienten sä ollut koko ajan selkeä ja johdonmukainen
10700: lasten perheille tarkoitetun asiakasesitteen käsitys. Laissa säädetyt maksut on sekä nykyisis-
10701: uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on sä että uusissa säännöksissä nimenomaisesti sää-
10702: myös järjestänyt koulutustilaisuuden lääninhal- detty enimmäismaksuiksi, joita alempia maksuja
10703: litusten edustajille uudistuksesta, minkä lisäksi kunta voi harkintansa mukaan yhdenvertaisuus-
10704: ministeriön virkamiehet ovat osallistuneet asian- periaatteen asettamissa rajoissa periä. Lisäksi
10705: tuntijoina lääninhallitusten kunnille järjestämiin laissa on selkeästi määritelty, että kunta voi yk-
10706: koulutustilaisuuksiin. sittäistapauksessa jättää maksun perimätiä tai
10707: Kysymyksessä viitataan sosiaali- ja terveysmi- alentaa sitä elatusvelvollisuuden, toimeentulo-
10708: nisteriön kuntatiedotteeseen ja siinä käytettyihin edellytysten ja huollollisten näkökohtien perus-
10709: ilmaisuihin. Tiedotteessa on kuvattu uudistuk- teella, kuten nykyisinkin. Säännösten tarkoitus
10710: sen keskeisiä piirteitä. Käytetyt ilmaisut ovat käy myös selvästi ilmi pienten lasten hoidon tuki-
10711: monin kohdin varsin tiiviitä. Vaikka tavoitteena järjestelmän uudistuksesta laaditusta eduskun-
10712: onkin ollut tekstin yksiselitteisyys, on mahdollis- nan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä.
10713: ta, että sanonnoista syntyy esimerkiksi lukijoi- Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo lain sään-
10714: den eritasoisen asiantuntemuksen johdosta eri- nösten olevan näiltä osin niin selkeät, ettei uutta
10715: laisia käsityksiä. Tiedote ei kuitenkaan ole luon- erillistä tiedottamista lain tulkinnasta tältä osin
10716: KK 602/1997 vp 3
10717:
10718: tarvita. Ministeriö on myös johdonmukaisesti heellisen käsityksen. Vaikkakin kyse on yksittäi-
10719: ohjauksessaan ja koulutustilaisuuksissa tuonut sestä tapauksesta, katson, että väärinkäsitysten
10720: esiin tämän tulkinnan päivähoitomaksujen alen- vaaraan suullisessa ohjauksessa on syytä jatkos-
10721: tamisesta. Erittäin valitettavaa on, jos puhelin- sa kiinnittää erityistä huomiota. Jälkikäteen ky-
10722: keskustelussa kunnan edustaja on ministeriöstä seessä ollut tilannekin on saatu kirjallisessa muo-
10723: annetun vastauksen johdosta saanut asiasta vir- dossa selkeytetyksi.
10724: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
10725:
10726: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
10727: 4 KK 602/1997 vp
10728:
10729:
10730:
10731:
10732: Tili Riksdagens Talman
10733:
10734: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- anvisning med karaktär av en norm, utan en
10735: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- beskrivning av revideringen, dvs. handledning
10736: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- genom information. När det gäller kommuner-
10737: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs- nas tolkningar och beslut är dock de bifogade
10738: mål nr 602: författningstexterna avgörande.
10739: I social- och hälsovårdsministeriets informa-
10740: Hur övervakar man inom social- och tionsblad har de saker som gäller å ena sidan den
10741: hälsovårdsministeriet att givna anvis- allmänna nedsättningen av avgiften och å andra
10742: ningar eller informationsblad inte strider sidan det att en för dagvården fastställd avgift i
10743: mot tili och med lagens bokstav, och enskilda fall inte uppbärs eller sänks beskrivits i
10744: varför dolde social- och hälsovårdsmi- samma stycke, vilket åtminstone för i spörsmålet
10745: nisteriet det faktum att tidigare praxis nämnda Vasa stads vidkommande lett tili beho-
10746: fortfarande kan tiliämpas även i fråga om vet att be om en klarläggning av social- och
10747: de allmänna nedsättningarna av dag- hälsovårdsministeriet. En kommuns möjlighet
10748: vårdsavgifterna, samt att tiliämpa lägre avgifter än dem som fastställts
10749: ämnar social- och hälsovårdsministe- som gällande för alla familjer har inte särskilt
10750: riet snabbt precisera sin tolkning av dag- framhävts i informationsbladet med beskriv-
10751: vårdsavgifterna i informationsb1ad 1/97? ningen av revideringen, eftersom denna möjlig-
10752: het inte är en förändringjämfört med nuvarande
10753: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt praxis. Det vet kommunerna således i allmänhet
10754: anföra följande: från förut. På motsvarande sätt har möjligheten
10755: att sänka eller inte uppbära avgiften på grund av
10756: I januari 1997 tillställde social- och hälso- kundens individuella förhållanden nämnts i kort-
10757: vårdsministeriet alla kommuner ett för kommu- het. I detta sammanhang har man uttryckligen
10758: nerna avsett informationsblad om en revidering hänvisat tili att nuvarande praxis fortfarande till-
10759: av systemet för stöd för vård av små barn, vilket lämpas eftersom riksdagen bibehöll praxis även
10760: träder i kraft vid ingången av augusti i år. I om avsikten enligt regeringens proposition var
10761: informationsbladet har revideringen beskrivits i att bestämmelserna skulle ändras. För utarbe-
10762: huvuddrag och de ändrade bestämmelser som tandet av informationen och innehållets riktighet
10763: sänts tili kommunerna har bifogats. Dessutom svarar i detta liksom i övriga fall ministeriets
10764: har social- och hälsovårdsministeriet tilisam- behöriga avdelning.
10765: mans med Folkpensionsanstalten och Kommun- Inom social- och hälsovårdsministeriet har i
10766: förbundet närmast för småbarnsfamiljer utarbe- fråga om tolkningen av ovan avsedda bestäm-
10767: tat en kundbroschyr om revideringen. För läns- melser om avgifterna i sig hela tiden rått en klar
10768: styrelsens representanter har social- och hälso- och konsekvent uppfattning. De lagstadgade av-
10769: vårdsministeriet även anordnat en kurs om revi- gifterna har såväl i de nya som i de gamla bestäm-
10770: deringen och dessutom har ministeriets tjänste- melserna uttryckligen fastställts som maximiav-
10771: män deltagit som sakkunniga i de kurser som gifter. Kommunerna kan efter prövning uppbära
10772: länsstyrelserna ordnat för kommunerna. lägre avgifter inom ramen för likställdhetsprin-
10773: I spörsmålet hänvisas tili social- och hälso- cipen. Dessutom har i lagen klart fastställts att en
10774: vårdsministeriets kommuninfo och de uttryck kommun i enskilda fall på samma sätt som nu
10775: som använts där. I informationsbladet har revi- kan låta bli att uppbära avgift eller sänka den
10776: deringen beskrivits i huvuddrag. De uttryck som utgående från synpunkter i fråga om försörj-
10777: använ~s är på många ställen mycket komprime- ningsplikt, utkomstförutsättningar och vård.
10778: rade. Aven om målet har varit entydighet, är det Avsikten med bestämmelserna kommer även
10779: möjligt att läsarna uppfattar texten på olika sätt, klart fram av riksdagens social- och hälsovårds-
10780: för att de exempelvis inte har samma kännedom utskotts betänkande om revideringen av syste-
10781: om saken. Informationsbladet är dock inte en met för stöd för vård av små barn.
10782: KK 602/1997 vp 5
10783:
10784: Social- och hälsovårdsministeriet anser att la- samtai fått en felaktig uppfattning om saken med
10785: gens bestämmelser tili denna del är så klara att anledning av det svar han fått av ministeriet.
10786: det inte finns behov av någon separat informa- Ä ven om det är fråga om ett enskilt fall anser jag
10787: tion om tolkningen av lagen. Ministeriet har även att det är skäl att i fortsättningen fåsta särskild
10788: konsekvent i sin styrning och under kurserna uppmärksamhet vid faran med muntliga instruk-
10789: tagit upp denna tolkning vad gäller sänkningen tioner. I efterhand har även den situation det var
10790: av dagvårdsavgifterna. Det är mycket beklagligt fråga om blivit klarlagd skriftligen.
10791: om kommunens representant under ett telefon-
10792:
10793: Helsingforsden 19 juni 1997
10794:
10795: Minister Terttu Huttu-Juntunen
10796: KK 603/1997 vp
10797:
10798: Kirjallinen kysymys 603
10799:
10800:
10801:
10802:
10803: Ulla Anttila /vihr ym.: Kehitysvammaisten olosuhteiden parantami-
10804: sesta erityishuollon keskuslaitoksissa
10805:
10806:
10807: Eduskunnan Puhemiehelle
10808:
10809: Eduskunnan apulaisoikeusasiamies julkisti pakon käytölle käyvät ilmi laista. Lisäksi apu-
10810: 16.12.1997 päätöksen, joka koskee pakon käyt- laisoikeusasiamies saattoi lääninhallitusten tie-
10811: töä kehitysvammaisten erityishuollon keskuslai- toon havaitsemansa epäkohdat pakon käytön
10812: toksissa. Päätöksessä tarkastellaan tuloksia apu- valvonnassa.
10813: laisoikeusasiamiehen suorittamalta tarkastus- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10814: kierrokselta sekä arvioidaan voimassa olevaa jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10815: lainsäädäntöä kehitysvammaisten henkilöiden kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10816: ihmis- ja perusoikeuksien suhteen. Apulaisoi- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10817: keusasiamiehen raportti sisältää havaintoja mo-
10818: nista kehitysvammaisten henkilöiden asemaan Mitä Hallitus aikoo tehdä apulaisoi-
10819: liittyvistä epäkohdista. keusasiamiehen havaitsemien epäkohtien
10820: Päätöksen toimenpideosa sisältää mm. ehdo- korjaamiseksi, ja
10821: tuksen valtioneuvostolle siitä, että kehitysvam- milloin se aikoo antaa eduskunnalle
10822: maisten erityishuollosta annetun lain 42 §:n sään- esityksen kehitysvammaisten erityishuol-
10823: nöstä täsmennetään niin, että pakon käyttöä losta annetun lain muuttamiseksi, kuten
10824: koskeva päätöksenteko, pakkotoimenpiteiden apulaisoikeusasiamies esittää?
10825: sisältö ja laajuus sekä tarkkarajaiset perusteet
10826:
10827: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1997
10828:
10829: Ulla Anttila /vihr Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Janina Andersson /vihr
10830:
10831:
10832:
10833:
10834: 279001
10835: 2 KK 603/1997 vp
10836:
10837:
10838:
10839:
10840: Eduskunnan Puhemiehelle
10841:
10842: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vistettiin yksilön oikeuksien perustuslaintasoista
10843: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, suojaa. Tätä suojaa myös tehostettiin tiukenta-
10844: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen malla perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä. Hal-
10845: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti- litusmuodon 6 §:ssä säädetään muun muassa,
10846: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen että jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen va-
10847: n:o 603: pauteen ja koskemattomuuteen. Henkilökohtai-
10848: seen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä va-
10849: Mitä Hallitus aikoo tehdä apulaisoi- pautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa
10850: keusasiamiehen havaitsemien epäkohtien säädettyä perustetta. Perusoikeusuudistusta kos-
10851: korjaamiseksi, ja kevan hallituksen esityksen mukaan perusoikeu-
10852: milloin se aikoo antaa eduskunnalle den rajoitusten tulee perustua lakeihin eikä esi-
10853: esityksen kehitysvammaisten erityishuol- merkiksi hallinnollisiin määräyksiin. Rajoituk-
10854: losta annetun lain muuttamiseksi, kuten sen olennaisen sisällön tulee ilmetä suoraan lais-
10855: apulaisoikeusasiamies esittää? ta. Siitä tulee käydä ilmi rajoituksen laajuus ja
10856: sen täsmälliset edellytykset.
10857: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- On ilmeistä, että kehitysvammaisten erityis-
10858: vasti seuraavaa: huollossa pakkotoimien käytön normiperusta ei
10859: nykyisellään täytä perusoikeusuudistuksen vaa-
10860: Maassamme on arviolta noin 19 000 henkilöä, timuksia. Ainoa asiaa koskeva lakitasoinen
10861: jotka tarvitsevat kehitysvammaisten erityishuol- säännös on kehitysvammaisten erityishuollosta
10862: lon palveluja. Heistä noin 3 000 asuu kehitysvam- annetun lain 42 §, jossa säädetään, että erityis-
10863: malaitoksissa,joita on kaikkiaan 15. Laitossijoi- huollossa olevaan henkilöön saadaan soveltaa
10864: tusten määrä on viime vuosina supistunut jatku- pakkoa vain siinä määrin kuin erityishuollonjär-
10865: vasti. Suuntaus vastaa meneillään olevan sosiaa- jestäminen tai toisen henkilön turvallisuus vält-
10866: li- ja terveydenhuollon palvelurakennemuutok- tämättä vaatii. Tarkemmat ohieet pakon käytös-
10867: sen tavoitteita. tä on kussakin erityishuoltopiirissä vahvistettu
10868: Avohuoltoon on tähän mennessä siirtynyt sosiaalihallituksen vuonna 1985 erityishuoltopii-
10869: etupäässä vähiten hoivaa tarvitsevia asiakkaita. reille antaman kirjeen ja sen liitteenä olevan mal-
10870: Vaikeimmin hoidettavien kehitysvammaisten liohjeen pohjalta.
10871: suhteellinen osuus laitoksien asukkaista on sa- Eduskunnan apulaisoikeusasiamies edellyt-
10872: malla lisääntynyt. Hoidettavien joukosta yhä tää päätöksessään kehitysvammalain 42 §:n
10873: suurempi osa on sellaisia kehitysvammaisia, joil- säännöksen täsmentämistä. Myös sosiaali- ja ter-
10874: la esiintyy esimerkiksi käyttäytymis- tai mielen- veysministeriön asettama Kehitysvammahuol-
10875: terveysongelmia. Nämä ongelmat voivat toisi- lon palvelurakenteen seurantatyöryhmä on
10876: naan purkautua väkivaltaisena tai itsetuhoisena 28.2.1997 jättämässaan muistiossa esittänyt, että
10877: käyttäymisenä. Muun muassa tällaisissa tilan- ministeriö ryhtyisi pikaisesti lainsäädäntötoi-
10878: teissa hoitohenkilökunnan on välttämätöntäjos- menpiteisiin kehitysvammaisten henkilöiden
10879: kus turvautua niin kutsuttuihin pakkotoimiin, pakkotoimien käyttöä koskevien säännösten
10880: joilla rajoitetaan henkilön itsemääräämisoikeut- uudistamiseksi.
10881: ta. Pakkotoimien käytön sääntely on jossain
10882: Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on arvioi- määrin osoittautunut ongelmalliseksi paitsi kehi-
10883: nut 16.12.1996 antamassaan päätöksessä kehi- tysvammahuollossa myös eräillä muilla sosiaali-
10884: tysvammalaitosten asukkaiden olosuhteita ja eri- ja terveydenhuollon alueilla, kuten lastensuoje-
10885: tyisesti heihin kohdistettujen pakkotoimien lussa sekä päihdehuoltolain ja mielenterveyslain
10886: käyttöä. Hän on myös arvioinut pakon käytön mukaisessa laitoshoidossa. Vanhustenhuollon
10887: normiperustaa 1.8.1995 voimaan tulleen perusoi- osalta säännökset pakkotoimenpiteiden käytös-
10888: keusuudistuksen valossa. tä puuttuvat kokonaan, vaikka esimerkiksi van-
10889: Perusoikeusuudistuksella laajennettiin ja vah- hainkodeissa asuviin dementoituneisiin vanhuk-
10890: KK 603/1997 vp 3
10891:
10892: siin joudutaan käytännössä kohdistamaan toi- tehtävien hoitamiseksi on osoitettu riittävästi
10893: menpiteitä, jotka rajoittavat heidän itsemäärää- henkilökuntaa.
10894: misoikeuttaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä Maaliskuussa 1997 ministeriö lähetti erityis-
10895: tehdään parhaillaan perusselvitystyötä, jonka huoltopiirien kuntayhtymille kirjeen, jossa niitä
10896: tavoitteena on löytää mahdollisimman yhtenäi- pyydettiin 15.5.1997 mennessä toimittamaan mi-
10897: set ja tarkoituksenmukaiset ratkaisumallit lain- nisteriölle selvitykset siitä, mihin toimenpiteisiin
10898: säädännön kehittämisen pohjaksi. ne olivat ryhtyneet ministeriön edellisen kirjeen
10899: Erityisesti kehitysvammahuollon osalta on to- johdosta. Lisäksi erityishuoltopiirejä pyydettiin
10900: dettava, että pelkät normit, olivatpa ne lain tasoi- esittämään omat näkemyksensä pakkotoimia
10901: sia tai sitä alemmanasteisia, eivät sinänsä takaa koskevan lainsäädännön kehittämisestä.
10902: yksilön perusoikeuksia kunnioittavaa kohtelua Kaikki erityishuoltopiirit tai niiden ylläpitä-
10903: kehitysvammaisten erityishuollon asiakkaille. mät keskuslaitokset ovat toimittaneet pyydetyn
10904: Kehitysvammalaitoksia tarkastaessaan edus- selvityksen sosiaali- ja terveysministeriölle. Selvi-
10905: kunnan apulaisoikeusasiamies on todennut, että tysten perusteella on havaittavissa, että eduskun-
10906: henkilökunnan oikea mitoitus, asumisyksikkö- nan apulaisoikeusasiamiehen päätös sekä edellä
10907: jen pieni koko, tilojen viihtyisyys sekä asukkaille mainitut sosiaali- ja terveysministeriön kirjeet
10908: järjestettävät erilaiset viriketoiminnot vähentä- ovat vaikuttaneet niin, että jokaisessa erityis-
10909: vät selvästi tarvetta käyttää pakkotoimenpiteitä. huoltopiirissä on vähintäänkin aloitettu pakko-
10910: Myös laitoksenjohdon ja henkilökunnan kieltei- toimia koskeva vakava keskustelu. Monissa lai-
10911: senä asennoitumisella pakon käyttöön voi apu- toksissa on lisäksi toteutettu konkreettisia toi-
10912: laisoikeusasiamiehen mukaan havaita olevan menpiteitä asukkaiden viihtyvyyden parantami-
10913: asukkaiden kannalta välitön myönteinen vaiku- seksi esimerkiksi asumisväljyyttä lisäämällä.
10914: tus. Myös henkilöstön koulutusta on monin paikoin
10915: Syyskuussa 1996 sosiaali- ja terveysministeriö tehostettu.
10916: lähetti erityishuoltopiirien kuntayhtymille kir- Kehitysvammahuollon palvelurakenteen seu-
10917: jeen, jossa piirejä kehotettiin kiinnittämään eri- rantatyöryhmän ehdotusten mukaisesti sosiaali-
10918: tyistä huomiota pakkotoimenpiteisiin sekä nii- ja terveysministeriö järjestää syksyllä 1997
10919: den käytön perusteisiin ja tarkoituksenmukai- alueellisia koulutus- ja keskustelutilaisuuksia ke-
10920: suuteen. Piirejä kehotettiin myös vaikuttamaan hitysvammaisten laitoshuollon tulevaisuudesta.
10921: henkilökunnan asenteisiin ja toimintatapoihin Näissä tilaisuuksissa on tarkoitus käydä myös
10922: esimerkiksi koulutuksen, työnohjauksen tai pakkotoimia koskevaa keskustelua, jonka antia
10923: muun projektityöskentelyn avulla. Lisäksi kir- voidaan hyödyntää lainsäädännön valmistelus-
10924: jeessä edellytettiin piirien huolehtivan siitä, että sa.
10925: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
10926:
10927: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
10928: 4 KK 603/1997 vp
10929:
10930:
10931:
10932:
10933: Tili Riksdagens Talman
10934:
10935: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen den normativa grunden för bruket av tvångsåt-
10936: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande gärder.
10937: medlem av statsrådet översänt följande av riks- Genom revisionen av de grundläggande fri-
10938: dagsman Ulla Anttila m.fl. undertecknade spörs- och rättigheterna utvidgades och förstärktes
10939: mål nr 603: skyddet för individens fri- och rättigheter på
10940: grund1agsnivå. Detta skydd effektiverades även
10941: Vad ämnar Regeringen göra för att genom att förutsättningarna för begränsning av
10942: rätta till de missförhållanden som biträ- de grundläggande fri- och rättigheterna strama-
10943: dande justitieombudsmannen har påta- des åt. I 6 § regeringsformen bestäms bl.a. att var
10944: lat, och och en har rätt tili person1ig frihet och integritet.
10945: när ämnar den förelägga riksdagen en Den personliga integriteten får inte kränkas och
10946: proposition om ändring av lagen om spe- ingen får berövas sin frihet godtyckligt och utan
10947: cialomsorger om utvecklingsstörda enligt lag1ig grund. En1igt regeringspropositionen om
10948: biträdande justitieombudsmannens för- revisionen av de grund1äggande fri- och rättighe-
10949: slag? terna skall begränsningar av grund1äggande fri-
10950: och rättigheter grunda sig på lag och inte på t.ex.
10951: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt förva1tningsbes1ut. Det väsent1iga innehållet i
10952: anföra följande: begränsningen skall uttryckas direkt i 1agen. I
10953: lagen skall begränsningens omfattning och dess
10954: I vårt land finns enligt uppskattning ca 19 000 exakta förutsättningar framgå.
10955: personer som behöver tjänster som hör till speci- Det är uppenbart att den normativa grunden
10956: alomsorgerna om utveck1ingsstörda. Av dem bor för bruket av tvångsåtgärder inom omsorgerna
10957: ca 3 000 i anstalter för utveck1ingsstörda, vilka om utveck1ingsstörda inte i sin nuvarande form
10958: sammanlagt är 15 tili antalet. Anta1et personeri uppfyller kraven enligt de reviderade grundläg-
10959: ansta1tsvård har under de senaste åren minskat gande fri- och rättigheterna. Den enda bestäm-
10960: fortgående. Trenden motsvarar de må1 som upp- melsen på lagnivå beträffande detta är 42 § 1agen
10961: ställts i samband med den pågående ändringen av om specia1omsorger om utveck1ingsstörda, enligt
10962: social- och hä1sovårdens servicestruktur. viiken en person som bereds specia1omsorger får
10963: Övergången tili den öppna vården har hittills underkastas tvång endast i den mån beredandet
10964: främst gällt sådana k1ienter som behöver minst av specialomsorgerna eller annan persons trygg-
10965: omvårdnad. Samtidigt har den relativa ande1en het det oundgängligen kräver. Närmare anvis-
10966: utveck1ingsstörda som behöver avsevärd om- ningar om bruket av tvångsåtgärder har fast-
10967: vårdnad ökat b1and dem som bor på anstalterna. ställts inom respektive specialomsorgsdistrikt på
10968: En allt större ande1 av klienterna är sådana ut- grundva1 av ett av socia1styre1sen år 1985 utfår-
10969: vecklingsstörda som har t.ex. beteendestörningar dat brev till specialomsorgsdistrikten jämte den
10970: eller psykiska prob1em. Dessa prob1em kan modellanvisning som bifogades brevet.
10971: ibland ta sig utlopp i vå1dsamt eller självdestruk- Riksdagens biträdande justitieombudsman
10972: tivt beteende. Bl.a. i dy1ika fall måste vårdperso- har i sitt bes1ut förutsatt att 42 § lagen om sp~~ial
10973: na1en ib1and ty sig till s.k. tvångsåtgärder som omsorger om utveck1ingsstörda preciseras. Aven
10974: begränsar patientens sjä1vbestämmanderätt. den arbetsgrupp som social- och hälsovårdsmi-
10975: Riksdagens biträdande justitieombudsman nisteriet tillsatte för uppföljning av servicestruk-
10976: har i sitt beslut av den 16 december 1996 bedömt turen inom omsorgerna om utvecklingsstörda
10977: förhållandena i anstalterna för utveck1ingsstörda har i sin promemoria av den 28 februari 1997
10978: och i synnerhet bruket av tvångsåtgärder mot föres1agit att ministeriet omgående skall vidta
10979: k1ienterna. Hon har också i ljuset av den reform lagstiftningsmässiga åtgärder för en revidering
10980: som gäller de grundläggande fri- och rättigheter- av bestämmelserna som gällher bruket av tvångs-
10981: na som trädde i kraft den 1 augusti 1995 bedömt åtgärder mot utveck1ingsstörda personer.
10982: KK 603/1997 vp 5
10983:
10984: Regleringen av bruket av tvångsåtgärder har i uppmanades att också försöka påverka persona-
10985: viss grad visat sig vara problematisk inte enbart lens attityder och förfaringssätt med hjälp av t.ex.
10986: inom vården av utvecklingsstörda, utan även utbildning, arbetshandledning eller annat pro-
10987: inom vissa andra social- och hälsovårdssektorer, jektarbete. Dessutom förutsattes att distrikten
10988: såsom t.ex. barnskyddet samt sådan anstaltsvård sörjer för att det anvisas tillräckligt med personai
10989: som tillämpas enligt lagen om missbrukarvård för utförande av uppgifterna.
10990: och mentalvårdslagen. När det gäller åldrings- 1 mars 1997 sände ministeriet ett brev tili sam-
10991: vården saknas bestämmelser om bruket av kommunerna för specialomsorgsdistrikten med
10992: tvångsåtgärder helt och hållet, fastän man t.ex. i en begäran om att de före den 15 maj 1997 skulle
10993: fråga om dementa åldringar som bor på ålder- lämna in en utredning om vilka åtgärder de har
10994: domshem i praktiken är tvungen att vidta åtgär- vidtagit med anledning av ministeriets förra brev.
10995: der som begränsar deras självbestämmanderätt. Dessutom ombads specialomsorgsdistrikten att
10996: Vid social- och hälsovårdsministeriet håller man framföra sina egna synpunkter på hur lagstift-
10997: som bäst på med en grundläggande utredning i ningen om tvångsåtgärder skall utvecklas.
10998: syfte att utarbeta så enhetliga och ändamålsenli- Samtliga specialomsorgsdistrikt och de cen-
10999: ga Iösningsmodeller som möjligt tili grund för tralanstalter som distrikten svarar för har lämnat
11000: utvecklandet av lagstiftningen. in den begärda utredningen tili social- och hälso-
11001: 1 synnerhet när det är fråga om omsorgerna vårdsministeriet. Utgående från utredningarna
11002: om utvecklingsstörda kan man konstatera att kan man fastställa att riksdagens biträdande
11003: enbart normer, oberoende av om de är lagar eller justitieombudsmans beslut samt social- och häl-
11004: författningar på lägre nivå, inte i sig garanterar sovårdsministeriets ovan nämnda brev har med-
11005: klienterna ett sådant bemötande som beaktar fört att i varje specialomsorgsdistrikt har åtmin-
11006: individens grundläggande fri- och rättigheter. 1 stone inletts en seriös diskussion om tvångsåtgär-
11007: samband med sin utredning om anstalterna för der. Vid många anstalter har dessutom vidtagits
11008: utvecklingsstörda har riksdagens biträdande jus- konkreta åtgärder i syfte att förbättra klienternas
11009: titieombudsman fastställt att t.ex. tillräcklig per- trivsel genom att t.ex. öka deras boendeytor. På
11010: sonal, småboendeenheter, trivsamma lokaler många håll har även personalutbildningen effek-
11011: samt diverse stimulerande verksamhet bidrar tili tiverats.
11012: att behovet att tillgripa tvångsåtgärder minskar 1 enlighet med de förslag som framställts av
11013: avsevärt. Ä ven det att ledningen och personalen den arbetsgrupp som hade som uppgift att följa
11014: vid anstalterna förhåller sig negativa tili bruket upp servicestrukturen inom omsorgerna om ut-
11015: av våld kan enligt biträdande justitieombuds- vecklingsstörda ordnar social- och hälsovårds-
11016: mannen konstateras ha en direkt positiv verkan ministeriet hösten 1997 regional utbildning och
11017: med tanke på klienterna. regionala diskussioner om hur anstaltsvården av
11018: Social- och hälsovårdsministeriet har i sep- utvecklingsstörda skall utvecklas i framtiden. 1
11019: tember 1996 sänt ett brev tili samkommunerna samband med utbildningen och diskussionerna
11020: för specialomsorgsdistrikten i vilket distrikten är det också meningen att dryfta frågan om
11021: uppmanades att fåsta särskild uppmärksamhet tvångsåtgärder, varvid behållningen av dessa dis-
11022: vid tvångsåtgärder samt grunderna för och ända- kussioner kan utnyttjas i samband med bered-
11023: målsenligheten med bruket av sådana. Distrikten ningen av lagstiftningen.
11024:
11025: Helsingforsden 19 juni 1997
11026:
11027: Minister Terttu Huttu-Juntunen
11028: KK 604/1997 vp
11029:
11030: Skriftligt spörsmål 604
11031:
11032:
11033:
11034:
11035: Ola Rosendahl /sv m.fl.: Handläggningen av ansökningar om
11036: begränsning av spöfiske
11037:
11038:
11039: Tili Riksdagens Talman
11040:
11041: 1 samband med införandet av det länsbestäm- spöfiskarnas intresse i strid med det lagstadgade,
11042: da spöfisket godkände riksdagen en ändring av motiverade fredandet av vattenområden.
11043: fiskelagens II §. Enligt paragrafen skall ett lands- Myndigheterna tycks ha svårt att tolka lagens
11044: bygdsnäringsdistrikt på en enskild vattenägares anda och bokstav. Fiskeområdet torde besitta
11045: eller fiskeområdets ansökan förbjuda i 8 § avsett den bästa lokalkännedomen gällande fiskbestån-
11046: spöfiske inom ett vattenområde, där detta krävs den och behovet av skydd av dessa. Skydd utgå-
11047: för att säkerställa resultatet av en osedvanligt ende ifrån tryggandet av havsfåglars häckning
11048: effektiv vård av fiskebeståndet, för att skydda bör kunna omfatta alla skyddsvärda fåglar som
11049: viktiga lekområden för rovfisk eller för att fOr- lever i skärgården.
11050: hindra överdrivna störningar eller för att trygga Ett ytterligare fördröjande av behandlingen
11051: havsfåglars häckning under häckningstiden. leder tili oönskade skador på fiskbestånd och
11052: Fredningen kan gälla upp tili 25 % av ett fiske- fågelhäckning. Om Finland vill vara ett före-
11053: områdes vattenareal. A vsikten är att minska på gångsland i fråga om naturvård, vilket t.ex det
11054: det tryck på fiskebeståndet och naturen, som aktuella Natura 2000-förslaget ger för handen,
11055: föranleds av ett okontrollerat spöfiske. Riksda- måste man kunna sköta fiskefrågorna så att na-
11056: gen godkände fredandet som en kompromiss på turvården inte behöver lida på grund av det mo-
11057: grund av att spöfisket även omfattar motortrol- tordrivna fritidsfisket.
11058: ling med den inverkan den har på naturen och Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
11059: den störning den innebär för mänskan. ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
11060: 1 praktiken har det visat sig med den behand- ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
11061: 1ing ansökningarna har fått, åtminstone på Ny- följande spörsmål:
11062: lands landsbygdsnäringsdistrikt, att vattenägar-
11063: na förefaller vara utan rättsskydd. Trots löften Vilka åtgärder har Regeringen för av-
11064: om behandling i snabb ordning (man har uppgi- sikt att vidta för att fiskemyndigheternas
11065: vit 3--4 veckor) ligger de flesta ansökningar handläggning av ansökningarna om fred-
11066: kvar. Av dessa är de äldsta inlämnade i februari. ning av upp tili 25 % av vattenarealen
11067: Enligt uppgift gör sig de personer som handläg- från det i fiske1agens 8 § avsedda spöfisket
11068: ger dessa frågor ingen brådska och vid muntliga enligt riksdagens beslut kan genomföras
11069: förfrågningar får sökanden det intrycket, att så att naturvården inte blir lidande på
11070: tjänstemännen mest är måna om att slå vakt om grund av det motoriserade fritidsfisket?
11071:
11072: Helsingfors den 29 maj 1997
11073:
11074: Ola Rosendahl /sv Håkan Malm /sv
11075:
11076:
11077:
11078:
11079: 279001
11080: 2 KK 604/1997 vp
11081:
11082: Kirjallinen kysymys 604 Suomennos
11083:
11084:
11085:
11086:
11087: Ola Rosendahl /r ym.: Viehekalastuksen rajoittamista koskevien
11088: hakemusten käsittelystä
11089:
11090:
11091: Eduskunnan Puhemiehelle
11092:
11093: Tehtäessä päätöstä läänikohtaisesta vieheka- säädetyn perustellun vesialueiden rauhoittami-
11094: lastuksesta eduskunta hyväksyi muutoksen ka- sen kanssa.
11095: lastuslain 11 §:ään. Pykälän mukaan maaseutu- Viranomaisilla näyttää olevan vaikeuksia tul-
11096: elinkeinopiirin tulee yksityisen vedenomistajan kita lain henkeä ja kirjainta. Kalastusalueella
11097: tai kalastusalueen pyynnöstä kieltää 8 §:ssä tar- ollee paras paikallistuntemus kalakantojen ja nii-
11098: koitettu viehekalastus vesialueella, jolla tavan- den suojelun osalta. Merilintujen pesinnän suoje-
11099: omaista tehokkaamman kalakannan hoidon tu- lun tulee käsittää kaikki saaristossa elävät suojel-
11100: losten turvaaminen, petokalojen tärkeiden kutu- tavat linnut.
11101: alueiden suojeleminen tai liiallisen häirinnän es- Käsittelyn edelleen viivästyminen johtaa ei-
11102: täminen taikka merilintujen pesimisen turvaami- toivottuihin vaurioihin kalakannalle ja lintujen
11103: nen pesimäaikana sitä edellyttää. Rauhoittami- pesinnälle. Jos Suomi haluaa olla luonnonsuoje-
11104: nen voi koskea 25 % kalastusalueen vesialueesta. lun esimerkkimaa, mihin esim. ajankohtainen
11105: Tarkoituksena on vähentää kalakantoihin ja Natura 2000 -ehdotus viittaa, kalastusasiat on
11106: luontoon kohdistuvaa painetta, joka johtuu val- voitava hoitaa siten, ettei luonnonsuojelu joudu
11107: vomattomasta viehekalastuksesta. Eduskunta kärsimään moottoreilla tapahtuvasta vapaa-
11108: hyväksyi rauhoituksen kompromissina, koska ajan kalastuksesta.
11109: viehekalastus käsittää myös moottoriuistelun sii- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11110: tä luonnolle seuraavine vaikutuksineen ja ihmi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11111: sille aiheutuvine häiriöineen. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11112: Käytännössä hakemusten saama kohtelu on jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11113: osoittanut, ainakin Uudenmaan maaseutuelin-
11114: keinopiirissä, että vedenomistajat näyttävät ole- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11115: van vailla oikeusturvaa. Siitä huolimatta, että on ryhtyä, jotta hakemusten, jotka koskevat
11116: luvattu nopea käsittely (käsittelyajaksi on ilmoi- eduskunnan päättämää 25 %:n osuuden
11117: tettu 3-4 viikkoa), useimmat hakemukset ovat rauhoittamista vesialueesta kalastuslain
11118: käsittelemättä. Vanhimmat näistä on jätetty hel- 8 §:ssä tarkoitetulta viehekalastukselta,
11119: mikuussa. Saatujen tietojen mukaan näitä asioita käsittely voitaisiin suorittaa kalastusvi-
11120: käsittelevät henkilöt eivät pidä mitään kiirettä, ja ranomaisissa siten, ettei luonnonsuojelu
11121: suullisissa kyselyissä kysyjä saa sen vaikutelman, kärsisi moottoroidusta vapaa-ajan kalas-
11122: että virkamiehet huolehtivat pikemminkin viehe- tuksesta?
11123: kalastajien eduista, mikä on ristiriidassa laissa
11124:
11125: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1997
11126:
11127: Ola Rosendahl /r Håkan Malm /r
11128: KK 604/1997 vp 3
11129:
11130:
11131:
11132:
11133: Eduskunnan Puhemiehelle
11134:
11135: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa simäaikaa koskevin lähestymis- ja maihinnousu-
11136: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kielloin. Viehekalastus moottoroiduista veneistä
11137: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- edellyttää kalastustapahtuman aikana varsin
11138: le jäsenelle kansanedustaja Ola Rosendahlin ym. verkkaista liikkumisnopeutta. Vair1 siirtymiset
11139: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 604: kalastuspaikoilta toisille voivat tapahtua vene- ja
11140: moottorimallista riippuen kovallakin nopeudel-
11141: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo la.
11142: ryhtyä, jotta hakemusten, jotka koskevat Maaseutuelinkeinopiirien ratkaistessa kalas-
11143: eduskunnan päättämää 25 %:n osuuden tuslain 11 §:n tarkoittamia läänikohtaiseen vie-
11144: rauhoittamista vesialueesta kalastuslain hekalastusmaksuun perustuvan viehekalastuk-
11145: 8 §:ssä tarkoitetulta viehekalastukselta, sen kieltämistä koskevia hakemuksia luonnon-
11146: käsittely voitaisiin suorittaa kalastusvi- suojelukysymyksiin vertailukelpoisilla seikkoina
11147: ranomaisissa siten, ettei luonnonsuojelu voivat tulla kysymykseen lähinnä merilintujen
11148: kärsisi moottoroidusta vapaa-ajan kalas- pesimisen turvaamista ja petokalojen tärkeiden
11149: tuksesta? kutualueiden turvaamista koskevat kieltoperus-
11150: teet Jälkimmäisissä tapauksissa moottoroidusta
11151: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- veneilystä ja erityisesti läänikohtaiseen vieheka-
11152: vasti seuraavaa: lastusmaksuun perustuvasta moottoroidusta ve-
11153: neen käytöstä ei aiheudu erityisiä haittoja. Meri-
11154: Kalastuslain 8 §:n tarkoittama läänikohtainen lintujen pesimisen turvaaminen joudutaan rat-
11155: viehekalastusmaksuperusteinen viehekalastus kaisemaan tapauskohtaisesti mm. kysymyksessä
11156: on mahdollista sellaisilla läänin vesialueilla, joil- olevaa merialuetta tuntevien luonnonsuojelu- ja
11157: la kalastusta tai liikkumista ei ole kalastuslain tai metsästysviranomaisten lausuntoihin perustuen.
11158: muun säädöksen, kuten veneliikennelain, met- Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mu-
11159: sästyslain tai luonnonsuojelulain perusteella tai kaan kalastuslain 11 §:n tarkoittamien kielto-
11160: näiden säädösten nojalla annetuilla päätöksillä mahdollisuuksien käytössä maaseutuelinkeino-
11161: kielletty. Maamme vesialueilla, erityisesti meri- piirit toimivat ja voivat tulevaisuudessakin toi-
11162: alueilla, linnustonsuojelun ja luonnonsuojelun- mia niin, että läänikohtaista viehekalastusmah-
11163: kin kannalta erityisen merkitykselliset saaret, dollisuutta käyttävien moottoriveneilijöiden vai-
11164: luodotja niiden läheiset vesialueet ovat jo nykyi- kutukset luonnonsuojelusta johtuvien tavoittei-
11165: sin melko tehokkaasti suojellut mm. lintujen pe- den toteuttamiseen jäävät vähäisiksi.
11166:
11167: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
11168:
11169: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11170: 4 KK 604/1997 vp
11171:
11172:
11173:
11174:
11175: Tili Riksdagens Talman
11176:
11177: 1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an- skyddet skyddats rätt så effektivt, bl.a. genom
11178: ger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande med- förbud mot närmande och landstigning under
11179: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- fåglarnas häckningstid. Det s.k. trollingfisket
11180: man Ola Rosendahl m.fl. undertecknade spörs- från motordrivna farkoster förutsätter under
11181: mål nr 604: själva fisket att båtarna rör sig ytterst långsamt.
11182: Endast förflyttningarna från fiskeplats till fiske-
11183: Viika åtgärder har Regeringen för av- plats kan, beroende på båt- och motormodell, ske
11184: sikt att vidta för att fiskemyndigheternas med relativt höga hastigheter.
11185: handläggning av ansökningarna om fred- När landsbygdsnäringsdistrikten fattar beslu-
11186: ning av upp tili 25 % av vattenarealen ten om ansökningar som gäller i II § lagen om
11187: från det i fiskelagens 8 § avsedda spöfisket fiske avsett förbud mot länsrelaterat spöfiskeav-
11188: enligt riksdagens beslut kan genomföras giftsbelagt handredskapsfiske kan som med na-
11189: så att naturvården inte blir lidande på turskyddsfrågor jämförbara motiveringar för
11190: grund av det motoriserade fritidsfisket? förbud närmast tryggande av häckningsplatser
11191: för havsfåglar och skyddande av viktiga lekplat-
11192: Såsom svarpå detta spörsmål får jag vördsamt ser för rovfiskar komma ifråga. 1det senare fallet
11193: anföra följande: har varken det motordrivna båtlivet eller särskilt
11194: användningen av motordrivna båtar vid bedri-
11195: Det i 8 § lagen om fiske avsedda länsrelaterade vande av länsrelaterat spöfiskeavgiftsbelagt fiske
11196: spöfiskeavgiftsbelagda handredskapsfisket är några uttryckliga negativa effekter. När det gäl-
11197: möjligt att bedriva inom sådana vattenområden i ler tryggandet av havsfåglarnas häckande måste
11198: länet, där fiske eller trafik inte har förbjudits med det lösas från fall tili fall bl.a. utgående från
11199: stöd av lagen om fiske eller någon annan författ- utlåtanden av de naturskydds- och jaktmyndig-
11200: ning, som exempelvis båttrafiklagen, jaktlagen heter som äger sakkunskap om havsområdet
11201: eller naturskyddslagen eller med stöd av beslut ifråga. Enligt jord- och skogsbruksministeriets
11202: grundade på nämnda författningar. lnom vårt uppfattning fungerar landsbygdsnäringsdistrik-
11203: lands vattenområden, särskilt inom landets havs- ten nu och kan även i framtiden fungera så att
11204: områden, har numera alla holmar och skär jämte effekterna av det länsrelaterade spöfiskeavgifts-
11205: omgivande vattenområden av särskild betydelse belagda trollingfisket på målsättningarna för na-
11206: för skyddet av fågelfaunan och även för natur- turskyddet blir obetydliga.
11207:
11208: Helsingfors den I8 juni I997
11209:
11210: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11211: KK 605/1997 vp
11212:
11213: Skriftligt spörsmål 605
11214:
11215:
11216:
11217:
11218: Margareta Pietikäinen /sv m.fl.: Åtgärder för att stöda västra Ny-
11219: land
11220:
11221:
11222: Tili Riksdagens Talman
11223:
11224: Vid den muntliga frågetimmen den 22 maj skäl för staten att ingripa och söka möjligheter
11225: 1997 uttalade statsminister Lipponen att reger- att kompensera regionen för de senaste tidernas
11226: ingen är medveten om problemen i västra Nyland förluster och förhindra ytterligare bakslag.
11227: och att man har för avsikt att återkomma till dem Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
11228: då budgeten uppgörs. Bland problemen kan ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
11229: nämnas hotet mot persontrafiken på Hangö- ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
11230: Karis-banan, Hangö-Skogby-vägens dåliga följande spörsmål:
11231: skick, sysselsättningen och Finncarriers medde-
11232: lande att Railship-trafiken flyttas till linjen Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
11233: Åbo-Travemiinde. Efter allt som regionen ta för att stöda västra Nyland?
11234: drabbats av och hotar drabbas av är det verkligen
11235:
11236: Helsingfors den 29 maj 1997
11237: Margareta Pietikäinen /sv Ola Rosendahl/sv Henrik Lax /sv
11238:
11239:
11240:
11241:
11242: 279001
11243: 2 KK 605/1997 vp
11244:
11245: Kirjallinen kysymys 605 Suomennos
11246:
11247:
11248:
11249:
11250: Margareta Pietikäinen /r ym.: Toimenpiteistä Länsi-Uudenmaan
11251: tukemiseksi
11252:
11253:
11254: Eduskunnan Puhemiehelle
11255:
11256: Suullisella kyselytunnilla 22 päivänä touko- kohdistua, valtion on todella syytä puuttua
11257: kuuta 1997 pääministeri Lipponen ilmoitti, että asiaan ja etsiä mahdollisuuksia kompensoida vii-
11258: hallitus on tietoinen Länsi-Uudenmaan ongel- me aikojen menetykset sekä estää enemmät ta-
11259: mista ja että niihin on tarkoitus palata budjetin kaiskut.
11260: laadinnan yhteydessä. Ongelmista voidaan mai- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11261: nita henkilöliikenteeseen kohdistuva uhka Han- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11262: ko-Karjaa-radalla, Hanko-Skogby-tien huo- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11263: no kunto, työllisyys ja Finncarriersin ilmoitus jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11264: Railship-liikenteen muuttamisesta linjalle Tur-
11265: ku-Travemiinde. Kaikkien niiden takaiskujen Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11266: jälkeen, joita alueeseen on kohdistunut ja uhkaa ryhtyä Länsi-Uudenmaan tukemiseksi?
11267:
11268: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1997
11269: Margareta Pietikäinen /r Ola Rosendahl/r Henrik Lax /r
11270: KK 605/1997 vp 3
11271:
11272:
11273:
11274:
11275: Eduskunnan Puhemiehelle
11276:
11277: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa gelmat suhteessa muihin seutukuntiin. Aluepo-
11278: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, liittisten aluejakojen tarkistuksen on tarkoitus
11279: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tulla voimaan vuoden 1998 alusta, sen jälkeen
11280: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta kun Euroopan komissio on ne notifioinut.
11281: Pietikäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- Lisäksi maakunnan liitot tarkistavat marras-
11282: myksen n:o 605: kuun loppuun mennessä maakuntien aluekehit-
11283: tämisohjelmat. Uudenmaan aluekehittämisoh-
11284: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo jelmassa voidaan tuoda esiin Tammisaaren seu-
11285: ryhtyä Länsi-Uudenmaan tukemiseksi? tukunnan erityisongelmat ja tärkeimmät kehittä-
11286: mishanke-ehdotukset rahoitussuunnitelmineen.
11287: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Valtion talousarviossa on nimetty aluekehi-
11288: vasti seuraavaa: tysrahoiksi ne eri hallinnonalojen määrärahat,
11289: jotka on kokonaan tai osittain tarkoitettu edistä-
11290: Sisäasiainministeriössä valmistellaan parhail- mään alueellisten kehittämistavoitteiden toteut-
11291: laan kansallisten aluepoliittisten aluejakojen ja tamista. Vuoden 1998 talousarvion laadinnan
11292: rakennemuutosalueiden tarkistusehdotusta. Sii- yhteydessä täsmennetään aluekehitysrahojen
11293: nä yhteydessä tulevat aluekehitystä kuvaavien määrittelyä. Menokehysten rajoissa arvioidaan
11294: tunnuslukujen tarkastelussa hyvin esiin Länsi- myös mahdollisuudet kasvattaa maakunnan ke-
11295: Uudenmaan (Tammisaaren seutukunnan) on- hittämisrahaa nykyisestä tasosta.
11296:
11297: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
11298: Hallintoministeri Jouni Backman
11299: 4 KK 605/1997 vp
11300:
11301:
11302:
11303:
11304: Tili Riksdagens Talman
11305:
11306: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- områdesindelningarna skall träda i kraft vid in-
11307: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- gången av år 1998 efter att Europeiska kommissi-
11308: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- onen har godkänt dem.
11309: man Margareta Pietikäinen m.fl. undertecknade Dessutom skall förbunden på landskapsnivå
11310: spörsmål nr 605: före utgången av november månad ha reviderat
11311: sina regionutvecklingsprogram. 1 Nylands re-
11312: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- gionutvecklingsprogram kan man ta upp speciel-
11313: ta för att stöda västra Nyland? la problem i Ekenäsekonomiska region och de
11314: viktigaste förslagen tili utvecklingsprojekt med
11315: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt finansieringsplaner.
11316: anföra följande: I statsbudgeten har för de olika förvaltnings-
11317: områdena utsatts tili regionutvecklingspengar de
11318: I inrikesministeriet bereds som bäst ett förslag anslag som skall helt eller delvis användas tili att
11319: tili ändring av de nationella regionalpolitiska främja uppnåendet av regionala utvecklingsmål.
11320: områdesindelningarna och strukturomvand- 1 samband med förberedelserna för 1998 års
11321: lingsområdena. Aven i detta sammanhang, då budget skall man precisera regionutvecklings-
11322: nyckeltalen som beskriver den regiona1a utveck- pengarnas definition. lnom budgetramen skall
11323: lingen ses över, aktualiseras problemen i västra man också avgöra möj1igheterna för att öka
11324: Nyland (Ekenäs ekonomiska region) i förhållan- landskapsutvecklingspengarna från den nuva-
11325: de tili andra ekonomiska regioner. Det är me- rande nivån.
11326: ningen att ändringarna av de regionalpo1itiska
11327:
11328: Helsingforsden 18 juni 1997
11329:
11330: Förvaltningsminister Jouni Backman
11331: KK 606/1997 vp
11332:
11333: Kirjallinen kysymys 606
11334:
11335:
11336:
11337:
11338: Mikko Kuoppa Iva-r ym.: Työttömien oikeusturvan parantamisesta
11339:
11340:
11341:
11342: Eduskunnan Puhemiehelle
11343:
11344: Joutuessaan työttömäksi ihminen menettää Työnantaja ei valinnut kyseistä hakijaa työ-
11345: mahdollisuuden ansaita toimeentulonsa itse ja hön, mutta ilmoitti työvoimaviranomaisille, että
11346: olla taloudellisesti riippumaton viranomaisten henkilöllä oli este työn vastaanottamiseksija että
11347: tulkinnoista. Käytäntö osoittaa, että työtön työn tämä kieltäytyi työstä. Tästä seurasi työvoima-
11348: menettämisen lisäksi menettää myös osan uskot- toimikunnan määräämä kuuden viikon karenssi.
11349: tavuudestaan viranomaisiin päin. Erityisesti työ- Työvoimatoimikunta ei ottanut millään tavalla
11350: haastattelut, joihin työtön pääsee, saattavat joh- työnhakijan lausuntoa huomioon, vaan teki pää-
11351: taa työnantajan yksipuolisen tulkinnan mukaan töksen vain työhaastattelijan näkemyksen perus-
11352: työttömyysturvan epäämiseen eli karenssiin. teella.
11353: Työttömän työnhakijan mielipidettä ei juuri ote- Tämäntyyppisiä esimerkkejä tulee jatkuvasti
11354: ta huomioon, vaan työnantajat tekevät työttö- ilmi, eikä työttömällä työnhakijana ole muuta
11355: män puolesta hyvin pitkälle meneviä tulkintoja, mahdollisuutta kuin lähteä pitkälle valitustielle
11356: joilla on suuri merkitys työttömän tulevaan toi- ja hankkia samalla itselleen vaikean asiakkaan
11357: meentuloturvaan. leima, joka ei ainakaan edistä työpaikan saantia
11358: Eräs suurehko palvelualan yritys haki siivoo- tulevaisuudessa.
11359: jaa työsuhteeseen, ja työvoimaviranomaiset lä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11360: hettivät seitsemän työtöntä työhaastatteluun. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11361: Eräs haastatteluun lähetetty oli sanonut, että kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11362: koska tarjottu työ alkaisi iltapäivällä, on hänen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11363: järjestettävä ala-asteella olevalle pojalleen vas-
11364: taanottaja,joka huolehtii lapsesta tämän tullessa Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
11365: koulusta. Työpaikan ottamisen esteeksi ei työn- työttömien oikeusturvan parantamiseksi
11366: hakija ilmoittanut pojan koulunkäyntiä, vaan oli siten, että työtön ei joudu viranomaisten
11367: halukas ottamaan tarjotun paikan vastaan, jos mielivallan kohteeksi ja että työhaastat-
11368: tulisi valituksi. telutilanteissa otetaan huomioon myös
11369: työttömän työnhakijan oikeudet?
11370:
11371: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1997
11372:
11373: Mikko Kuoppa /va-r Esko-Juhani Tennilä /va-r Veijo Puhjo /va-r
11374:
11375:
11376:
11377:
11378: 279001
11379: 2 KK 606/1997 vp
11380:
11381:
11382:
11383:
11384: Eduskunnan Puhemiehelle
11385:
11386: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tään apuna toimikunnan jäsenten paikallis- ja
11387: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, työelämän tuntemusta.
11388: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- Ratkaistaessa sitä, onko työnhakijan menette-
11389: le jäsenelle kansanedustaja Mikko Kuopan ym. ly työhönottohaastattelussa ollut moitittavaa,
11390: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 606: on asiassa tavallisesti mahdotonta saada muuta
11391: näyttöä kuin työnhakijan ja työnantajan kerto-
11392: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä mukset. Mikäli selvitykset tapahtumien kulusta
11393: työttömien oikeusturvan parantamiseksi eroavat, ei ole epätavallista, että näyttöä punnit-
11394: siten, että työtön ei joudu viranomaisten taessa suurempi paino annetaan työnantajan
11395: mielivallan kohteeksi ja että työhaastat- kertomalle. Tämä lähinnä siksi, ettei työnanta-
11396: telutilanteessa otetaan huomioon myös jana ole yleensä katsottu olevan asiassa omaa
11397: työttömän työnhakijan oikeudet? intressiä, kun taas työnhakijan kertomalla on
11398: välitön vaikutus hänen oikeuteensa saada työttö-
11399: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- myysturvaa.
11400: vasti seuraavaa: Missään tapauksessa pelkkä työnantajan ii-
11401: maisema näkemys siitä, että työnhakija ei ole
11402: Valtaosa työttömistä työnhakijoista kuuluu ollut halukas ottamaan työtä vastaan, ei ole pe-
11403: työttömyysaikaisen toimeentulon turvaamiseksi ruste korvauksettoman määräajan asettamiselle.
11404: luodun järjestelmän piiriin saaden joko työttö- Mikäli katsotaan, että kyseessä on ollut työnha-
11405: myyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Katta- kijan oma moitittava menettely, kyseinen menet-
11406: vuuden lisäksi järjestelmään pääseminen on teh- tely on aina yksilöitävä. Mainitunlainen menet-
11407: ty suhteellisen helpoksi: päivärahan saamisedel- tely käy yleensä ilmi työnantajan antamasta sel-
11408: lytyksenä oleva kymmenen kuukauden työssä- vityksestä, mutta kuten sanottu, pelkkä työnan-
11409: oloehto on kansainvälisessä vertailussa keskita- tajan ilmaisema yleinen käsitys siitä, että työnha-
11410: soa ja työmarkkinatuessa ei edellytetä aiempaa kija oli työhaluton, ei ole peruste hylkäävälle
11411: työhistoriaa lainkaan. lausunnolle.
11412: Eräänlaisena vastapainona edellä mainitulle Mitä tulee muutoksenhakuprosessin kestoon
11413: on katsottu tarkoituksenmukaiseksi, että työ- työttömyysturva-asioissa, se ei ole yleisiin vali-
11414: markkinarikkomuksista, kuten esimerkiksi il- tusten käsittelyaikoihin verrattuna kovin pitkä.
11415: man hyväksyttävää syytä tapahtuvasta työstä Toisaalta oikeussuojan saamisen tarve korostuu
11416: kieltäytymisestä tai eroamisesta, on seurauksena henkilön toimeentuloon liittyvissä kysymyksis-
11417: sanktio, joka on yleensä työnhakijalle asetettu sä. Tämänjohdosta työttömyysturvaa koskevaa
11418: korvaukseton määräaika. muutoksenhakumenettelyä on uudistettu 18.
11419: Paitsi työstä kieltäytymisestä, korvaukseton huhtikuuta 1997 annetulla, 1. toukokuuta 1997
11420: määräaika on seurauksena myös työnhakijan ai- voimaan tulleella lailla työttömyysturvalain
11421: heuttaessa omalla menettelyllään sen, ettei työ- muuttamisesta. Lainmuutoksen seurauksena va-
11422: sopimusta synny. Kyseiset tilanteet liittyvät litukset sekä työttömyysturva- että työmarkki-
11423: useimmiten työhaastattelutilanteeseen. On esi- natukiasioissa on ennen työttömyysturvalauta-
11424: merkiksi mahdollista, että työnhakija antaa työ- kuntaan tai vakuutusoikeuteen lähettämistä tut-
11425: hönottotilanteessa itsestään tarkoituksella niin kittava ensiasteen ratkaisun tehneessä instanssis-
11426: epäedullisen kuvan, ettäjää tämän takia tulemat- sa, ts. joko kansaneläkelaitoksen paikallistoimis-
11427: ta valituksi työhön. tossa tai työttömyyskassassa. Mikäli valittajan
11428: Ratkaisun työnhakijan menettelyn moititta- vaatimukset hyväksytään kokonaisuudessaan,
11429: vuudesta tekee ensiasteena paikallinen työvoi- asiassa annetaan valittajalle oikaisupäätös, eikä
11430: matoimikunta. Työvoimatoimikunnan jäsenet varsinaiseen muutoksenhakumenettelyyn tarvit-
11431: edustavat tasapuolisesti sekä työnantaja- että se tältä osin ryhtyä.
11432: työntekijäosapuolia. Päätöksiä tehtäessä käyte-
11433: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
11434:
11435: Työministeri Liisa Jaakonsaari
11436: KK 606/1997 vp 3
11437:
11438:
11439:
11440:
11441: Tlll Riksdagens Talman
11442:
11443: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- den utnyttjar den medlemmarnas lokala och ar-
11444: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- betslivskännedom.
11445: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- Vid avgörande av om arbetssökandens förfa-
11446: damot Mikko Kuoppa m.fl. undertecknade rande vid anställningsintervjun har varit klan-
11447: spörsmål nr 606: dervärt eller inte är det vanligtvis omöjligt att få
11448: annat bevis i saken än arbetssökandens och ar-
11449: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- betsgivarens berättelser. Om parternas redogö-
11450: ta för att de arbetslösas rättsskydd skall relser för händelseförloppet skiljer sig från varan-
11451: förbättas så att den arbetslösa inte skall dra, är det inte ovanligt att arbetsgivarens utsago
11452: bli föremål för myndigheternas godtycke ges större vikt vid bevisföringen. Detta främst
11453: och att den arbetslösa arbetssökandens därför att arbetsgivaren i regel inte anses ha haft
11454: rättigheter skall beaktas vid anställnings- eget intresse i ärendet, medan arbetssökandens
11455: intervjun? utsago har omedelbar inverkan på hans eller hen-
11456: nes rätt tili utkomstskydd.
11457: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt 1 inget fall som helst utgör enbart arbetsgiva-
11458: anföra följande: rens uttalande om att arbetssökanden inte är
11459: villig att ta emot arbete någon grund för att denne
11460: Majoriteten av de arbetslösa arbetssökandena lämnas utan ersä ttning för viss tid. Om man anser
11461: omfattas av systemet med utkomstskydd för ar- att arbetssökanden har förfarit klandervärt, skall
11462: betslösa och de får antingen arbetslöshetsdag- sådant förfarande alltid preciseras närmare. 1
11463: penning eller arbetsmarknadsstöd. Systemet är allmänhet framgår sådant förfarande av arbets-
11464: täckande och Iätt att komma i åtnjutande av, givarens redogörelse, men som sagt, enbart ar-
11465: villkoret om en tio månaders tid i arbete som betsgivarens allmänna uttalande om att arbetssö-
11466: krävs för erhållande av dagpenning är av interna- kanden varit arbetsovillig, är ingen grund för ett
11467: tionell genomsnittsnivå och arbetsmarknadsstö- förkastande utlåtande.
11468: det kräver alls inte någon tidigare arbetshistoria. Jämfört med de allmänna behandlingstiderna
11469: Som ett slags motvikt tili detta har man ansett för besvären är den tid som processen för änd-
11470: detvara ändamålsenligt att arbetsmarknadsför- ringssökande i utkomstskyddsärendena tar inte
11471: seelser, såsom t.ex. vägran att ta emot arbete eller särskilt lång. Å andra sidan är behovet av rätts-
11472: avgång från arbete utan godtagbar anledning, skydd särskilt stort i frågor som rör människans
11473: Ieder tili sanktion, vanligen att arbetssökanden utkomst. Av denna anledning har förfarandet vid
11474: för en viss tid blir utan ersättning. ändringssökande i utkomstskyddsärenden änd-
11475: F örutom vägran att ta emot arbete kan arbets- rats genom en lag av den 18 april 1997 om änd-
11476: sökandens eget förfarande vara orsaken tili att ring av lagen om utkomstskydd för arbetslösa,
11477: ett arbetsavtal inte kommer tili stånd. Sådana som trädde i kraft den 1 maj 1997. Som en följd av
11478: situationer har oftast samband med anställnings- lagändringen skall besvären i såväl utkomst-
11479: intervjun. Det är tili exempel möjligt att arbetssö- skydds- som arbetsmarknadsstödsärendena prö-
11480: kanden vid anställningsintervjun avsiktligt ger en vas i den första besvärsinstans som fattat avgö-
11481: så negativ bild av sig själv att han eller hon därför randet, dvs. i folkpensionsanstaltens lokalbyrå
11482: inte blir anställd. eller arbetslöshetskassan, innan de sänds tili ar-
11483: Arbetskraftskommissionen är första instans betslöshetsnämnden eller försäkringsdomstolen.
11484: som fattar avgörandet om arbetssökandens even- Om ändringssökandens yrkanden godkänns tili
11485: tuellt klandervärda förfarande. Av arbetskrafts- alla delar ges han eller hon ett rättelsebeslut i
11486: kommissionens medlemmar representerar hälf- ärendet, varför någon besvärsprocedur inte be-
11487: ten arbetsgivarna och hälften arbetstagarna. Då höver inledas.
11488: arbetskraftskommissionen fattar sina avgöran-
11489:
11490: Helsingforsden 13 juni 1997
11491:
11492: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
11493: j
11494:
11495: j
11496:
11497: j
11498:
11499: j
11500:
11501: j
11502:
11503: j
11504:
11505: j
11506:
11507: j
11508:
11509: j
11510:
11511: j
11512:
11513: j
11514:
11515: j
11516: KK 607/1997 vp
11517:
11518: Kirjallinen kysymys 607
11519:
11520:
11521:
11522:
11523: Marjaana Koskinen /sd ym.: Päivähoitolain laajennuksen vaiku-
11524: tuksista
11525:
11526:
11527: Eduskunnan Puhemiehelle
11528:
11529: Kuntien on järjestettävä hoitopaikka kaikille suosia avoimia päiväkoteja ja esim. lapsipark-
11530: alle kouluikäisille. Yli vuosi sitten toteutettu päi- keja?
11531: vähoitolain laajennus on aiheuttanut hankalan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11532: tilanteen: monissa kunnissa lisätään päivähoito- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11533: kapasiteettia, koska kunnilla on päivähoitovel- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11534: voite ja kuntalaisilla (alle kouluikäisillä) on sub- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11535: jektiivinen oikeus päivähoitoon ja myös esim.
11536: työttömät käyttävät etua hyväkseen. Tietysti ak- Aikooko Hallitus pohtia päivähoito-
11537: tiivinen työnhakija tai esim. tilapäistöissä tai epä- lain kriteerien tiukennusta tai tarjota
11538: tyypillisissä työsuhteissa työskentelevä perheelli- vaihtoehtoisia hoitomuotoja työttömien
11539: nen tarvitsee lapselleen päivähoitopaikan, mutta lapsille, kuten avoimia päiväkoteja tai
11540: ei voi olla oikein, että terveet työttömät vanhem- osa-aikapaikkoja, ja
11541: mat vievät lapsensa perhepäivähoitoon koko aiheutetaanko kunnille kohtuuton vel-
11542: päiväksi. Tietysti päivähoidonjärjestämisellä on voite, jos hallituksen tavoite työttömyy-
11543: työllistävä vaikutus ja on muistettava, että päivä- den puolittumisesta toteutuu ja tarvitaan
11544: hoitoa käytetään myös osana lastensuojelutyötä päiväkotipaikkojen radikaalia lisäystä,
11545: ja että päiväkotiyhteisö on tärkeä lapselle, mutta kun jo nyt kunnat ovat panostaneet päi-
11546: eivätkö esim. työttömät voisi entistä enemmän vähoitoon?
11547: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
11548:
11549: Marjaana Koskinen /sd Raimo Mähönen /sd · Tero Mölsä /kesk
11550: Erkki Pulliainen /vihr Kari Rajamäki /sd Aulis Ranta-Muotio /kesk
11551: Ola Rosendahl /r Raimo Holopainen /sd Esa Lahtela /sd
11552: Armas Komi /kesk Tauno Pehkonen /skl Tuija Nurmi /kok
11553: Tapio Karjalainen /sd
11554:
11555:
11556:
11557:
11558: 279001
11559: 2 KK 607/1997 vp
11560:
11561:
11562:
11563:
11564: Eduskunnan Puhemiehelle
11565:
11566: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vähoitopaikkaa koskeva valintaoikeus laajen-
11567: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, nettiin alle nelivuotiaiden lasten perheisiin ja että
11568: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen subjektiivinen oikeus kunnan järjestämään päi-
11569: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana vähoitopaikkaan laajennettiin koskemaan kaik-
11570: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- kia alle kouluikäisten lasten perheitä. Lainmuu-
11571: myksen n:o 607: tokset säädettiin tulemaan voimaan vaiheittain
11572: siten, että valintaoikeuden laajentuminen olisi
11573: Aikooko Hallitus pohtia päivähoito- tullut voimaan vuoden 1993 alustaja alle koulu-
11574: lain kriteerien tiukennusta tai tarjota ikäisten lasten perheiden oikeus päivähoitopaik-
11575: vaihtoehtoisia hoitomuotoja työttömien kaan elokuun alusta 1995. Näin kunnille pyrittiin
11576: lapsille, kuten avoimia päiväkoteja tai turvaamaan riittävästi aikaa valmistautua uusiin
11577: osa-aikapaikkoja, ja velvoitteisiin.
11578: aiheutetaanko kunnille kohtuuton vel- Siirtymäkautta pidensi edelleen se, että muu-
11579: voite, jos hallituksen tavoite työttömyy- tosten voimaantuloa valtion ja kuntien heikon
11580: den puolittumisesta toteutuu ja tarvitaan taloudellisen tilanteen vuoksi lykättiin. Kaikkien
11581: päivähoitopaikkojen radikaalia lisäystä, alle kouluikäisten perheiden ehdoton oikeus
11582: kun jo nyt kunnat ovat panostaneet päi- kunnan järjestämään kokopäivähoitopaikkaan
11583: vähoitoon? tuli voimaan vuoden 1996 alusta. Kotihoidon
11584: tuen laajennusta kolmivuotiaisiin ei kuitenkaan
11585: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- toteutettu.
11586: taen seuraavaa: Lasten päivähoidon tarve ja tarjonta ovat voi-
11587: makkaasti muuttuneet 1990-luvun kuluessa. La-
11588: Vuonna 1973 annettu laki lasten päivähoidos- man kynnyksellä vuonna 1990 paikkojen määrä
11589: ta (36/1973) velvoittaa kuntaa järjestämään las- oli noin 214 000. Lähinnä työttömyyden joh-
11590: ten päivähoitoa paikallisen tarpeen mukaan. dosta paikkojen määrä aleni vuoteen 1994 alle
11591: Laissa lasten päivähoidolla tarkoitetaan lapsen 180 OOO:n. Kuluvana vuonna paikkojen määrä
11592: hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhe- on jo noussut yli 200 OOO:een, mutta on vielä
11593: päivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivä- huomattavasti vuoden 1990 tasoa alhaisempi.
11594: hoitotoimintana. Päivähoitoa voivat saada lap- Kuluvan vuoden elokuun alusta käyttöön tule-
11595: set, jotka vielä eivät ole oppivelvollisuusikäisiä, van yksityisen hoidon tuen on arvioitu alentavan
11596: sekä milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat, kunnallisen päivähoidon kysyntää, minkä lisäksi
11597: eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös päivähoitoikäisten lasten ikäluokat ovat lähi-
11598: tätä vanhemmat lapset. vuosina pieneneviä. Toisaalta muuttoliike saat-
11599: Vuoden 1990 alusta alle kolmivuotiaiden las- taa muuttaa tilannetta huomattavastikin yksit-
11600: ten perheillä on vanhempainrahakauden päätyt- täisessä kunnassa.
11601: tyä ollut ns. subjektiivinen oikeus kunnan järjes- Kysymyksessä on kannettu huolta työttömyy-
11602: tämään päivähoitopaikkaan. Tavoitteena oli, den puolittumistavoitteen toteutumisen vaiku-
11603: että kaikista pienimmille lapsille voitiin tarvit- tuksesta päivähoidon kysyntään. Työllisyyden
11604: taessa taata turvallinen hoitopaikka. Oikeus päi- parantaminen onkin hallituksen keskeisimpiä ta-
11605: vähoitopaikkaan tarkoittaa oikeutta kokopäi- voitteita, joka toteutuessaan merkitsee yleistä
11606: väiseen päiväkoti- tai perhepäivähoitopaikkaan. yhteiskunnallisten voimavarojen lisääntymistä.
11607: Vaihtoehtoisesti sanotut perheet ovat lapsen hoi- Myös niissä kunnissa, joissa työllisyyskehitys on
11608: don järjestämiseksi voineet valita lasten kotihoi- myönteisin, voimavarat päivähoidon järjestämi-
11609: don tuen. sessä ovat yleensä parhaat.
11610: Lasten päivähoidosta ja lasten kotihoidon Päivähoidon määrällinen tavoite on saavutet-
11611: tuesta annettuja lakeja muutettiin vuonna 1991 tu miltei kaikissa kunnissa lukuun ottamatta
11612: annetuilla laeilla (630 ja 63111991) siten, että las- joitain Uudenmaan läänin kuntia. Näissä kun-
11613: ten kotihoidon tukea ja kunnan järjestämää päi- nissa päivähoitopaikkojen vaje on lisääntynyt
11614: KK 607/1997 vp 3
11615:
11616: verrattuna helmikuun 1996 tilanteeseen. Uuden- usko omaan vanhemmuuteen heikkenee. Kasva-
11617: maan lääninhallitus on 2.5.1997 asettanut tusvastuu lapsista on vanhemmilla. Päivähoidon
11618: Uudenmaan lasten päivähoidon ohjaus- ja val- tehtävä on tukea perheitä heidän kasvatustehtä-
11619: vontahankkeen, jonka tehtävänä on seurata päi- vässään. Palveluita tulee aktiivisesti kehittää täs-
11620: vähoitolain toteutumista subjektiivisen päivä- tä näkökulmasta esimerkiksi lisäämällä ja moni-
11621: hoito-oikeuden osalta ja valmistella vaihtoehtoi- puolistamaila avoimen päiväkodin palveluja ja
11622: sia ehdotuksia päivähoitolain velvoitteiden to- kasvatus- ja perheneuvontaa.
11623: teuttamiseksi. Hankkeen projektiryhmässä ovat Subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen päivä-
11624: mukana eräiden Uudenmaan kuntien, joissa on koti- tai perhepäivähoitopaikkaan ei tarkoita
11625: päivähoidon vajetta, edustajat sekä sosiaali- ja velvollisuutta käyttää päivähoitoa tässä muo-
11626: terveysministeriön edustajat. Projektiryhmän dossa. Lasten hoidon tarve ei aina ole kokopäi-
11627: työ päättyy päivähoitolain velvoitteen toteudut- väinen silloin, kun vanhemmat eivät työskentele
11628: tua kaikissa Uudenmaan kunnissa. täysiaikaisesti kodin ulkopuolella. Muun kuin
11629: Päivähoidolla on tärkeä työvoimapoliittinen kokopäivähoidon käyttö kuitenkin edellyttää,
11630: tehtävä sen mahdollistaessa molempien vanhem- että kunnassa on vaihtoehtoisia palvelumuotoja
11631: pien täysipainoisen osallistumisen työelämään. tarjolla. Palveluvalikkoa tulee kehittää riittävästi
11632: Tämä työvoimapoliittinen tehtävä korostui eten- vastaamaan lasten ja perheiden tarpeita. Lama-
11633: kin 1970-luvulla, kun lakia lasten päivähoidosta vuosina vähennettyjä leikki- ja kerhotoiminnan
11634: valmisteltiin. Päivähoidolla on kuitenkin myös muotoja tulisi aktiivisesti kehittää. Monessa
11635: tärkeä varhaiskasvatuksellinen tavoite, jota osal- kunnassa näyttää edelleen olevan tarjolla pää-
11636: taan subjektiivisen päivähoito-oikeuden laajen- asiassa vain perinteistä koko- tai osapäiväistä
11637: tamisella kaikkiin alle kouluikäisiin on haluttu päivähoitoa. Myös uusi laki lasten kotihoidon ja
11638: painottaa. yksityisen hoidon tuesta (1 128/1996) lisää pien-
11639: Oikeus päivähoitopaikkaan korostaa lapsen ten lasten päivähoidon järjestämismahdollisuuk-
11640: oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sia laajentamalla oikeutta taloudelliseen tukeen
11641: riippumatta vanhempien sosioekonomisesta ase- ja siten osaltaan lisää yksityisen päivähoidon
11642: masta, työssäkäynnistä, opiskelusta, asuinpai- monipuolista tarjontaa.
11643: kasta tai muista vastaavista tekijöistä. Lasten Eduskunnan perustuslakivaliokunta otti kan-
11644: yhtäläinen mahdollisuus osallistua varhaiskas- taa työttömien lasten perheiden päivähoitopaik-
11645: vatukseen turvaa osaltaan lasten välistä yhden- kaoikeuteen käsitellessään hallituksen esitystä
11646: vertaisuutta. Päivähoidolla on myös tärkeä teh- pienten lasten hoidon tukemista koskevan lain-
11647: tävä sen tukiessa niitä lapsia, jotka esimerkiksi säädännön uudistamiseksi (PeVL 39/1996 vp-
11648: vammaisuutensa, kieli- tai kulttuuritaustansa tai HE 208/1996 vp). Lakiehdotus olisi toteutues-
11649: perheen sosiaalisten ongelmien vuoksi tarvitse- saan rajoittanut nykyisestä kunnan mahdolli-
11650: vat erityistä huolenpitoa. Korostamalla päivä- suutta myöntää vapautus kokopäivähoitomak-
11651: hoidon varhaiskasvatuksellista näkökulmaa lä- susta muun muassa työttömien kohdalla. Valio-
11652: hestymme eurooppalaista perinnettä, jonka mu- kunta piti ehdotusta tältä osin työttömiä syrjivä-
11653: kaan lapset pienestä pitäen osallistuvat ohjatun nä hallitusmuodon 5 §:n 2 momentin vastaisena.
11654: suunnitelmallisen varhaiskasvatuksen piiriin. Valiokunnan kannanoton seurauksena ehdotet-
11655: Suomalaisen päivähoidon erityispiirteenäja vah- tu säännös poistettiin.
11656: vuutena voidaan kuitenkin pitää hoidon, oppi- Myös valtioneuvosto on hyväksymässään val-
11657: misen ja leikin yhdistämistä luontevaksi koko- takunnallisessa suunnitelmassa sosiaali- ja ter-
11658: naisuudeksi, jossa toiminnan suunnittelun lähtö- veydenhuollon järjestämisestä kiinnittänyt huo-
11659: kohtana ovat lasten yksilölliset tarpeet. miota työttömyyden aiheuttamiin ongelmiin lap-
11660: Päivähoidon tarpeen määrittelyssä tulee kun- siperheissä sekä lasten ja nuorten syrjäytymis-
11661: nioittaa vanhempien arviota hoidon tarpeesta. vaaran kasvuun. Lapsille ja nuorille tarkoitettuja
11662: Lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja toisaalta palveluja on käytännössä supistettu, vaikka nii-
11663: näkemys siitä, että vanhemmat ovat omien las- den tarve on kasvanut. Lasten osallistumismah-
11664: tensa parhaita asiantuntijoita. Subjektiivista dollisuuksia päivähoitoon, leikkitoimintaan, lii-
11665: päivähoito-oikeutta on arvosteltu muun muassa kuntaan sekä kulttuuri- ja harrastusmahdolli-
11666: siitä, että oikeuden toteutumisen myötä vanhem- suuksiin tulisi päinvastoin lisätä, jotta tuettaisiin
11667: mat luulevat vain ammattikasvattajien kykene- lasten ja nuorten tervettä kehitystä.
11668: vän kasvattamaan lapsia ja tarjoamaan kehittä- Ministeriössä ei ole suunnitteilla päivähoito-
11669: viä virikkeitä. Erityisen huolestuttavaa on se, jos lain muuttaminen eikä päivähoito-oikeuden ra-
11670: 4 KK 607/1997 vp
11671:
11672: joittaminen. Jokaisella lapsella tulee olla yhden- Kotona olevien vanhempien lasten määrästä
11673: vertainen oikeus varhaiskasvatukseen. Tätä voi- päivähoidossa ei ole saatavissa tarkkoja tietoja.
11674: daan verrata siihen, että jokaisella lapsella on Määrän arvioidaan kuitenkin olevan melko vä-
11675: oikeus maksuttomaan perusopetukseen asuin- häinen.
11676: paikasta ja vanhempien asemasta riippumatta. Myös tätä kysymystä sosiaali- ja terveysminis-
11677: Erityisen tärkeänä pidetään myös työttömien teriö aikoo syksyllä 1997 selvittää osana valta-
11678: vanhempien lasten mahdollisuutta osallistua päi- kunnallista päivähoitolain velvoitteiden toteutu-
11679: vähoitoon, koska työttömyys jo sinänsä aiheut- misen seurantaa. Samassa yhteydessä pyritään
11680: taa perheessä huomattavaa sekä henkistä että myös saamaan kuntien arvioita siitä, missä mää-
11681: taloudellista huolta. Lasten oikeuksien rajoitta- rin kotona olevien vanhempien lapsia on päivä-
11682: minen ei edistäisi hallitusmuodon 15 a §:n hengen hoidossa sekä erityisesti myös, mitä perinteiselle
11683: toteutumista. Pykälän 3 momentti velvoittaajul- koko- ja osapäivähoidolle vaihtoehtoisia palve-
11684: kista valtaa tukemaan perheen mahdollisuuksia luja kunnat tarjoavat varhaiskasvatuksen toteut-
11685: turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. tamiseksi.
11686:
11687: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1997
11688:
11689: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
11690: KK 607/1997 vp 5
11691:
11692:
11693:
11694:
11695: Tili Riksdagens Talman
11696:
11697: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- sträcktes till familjer med barn under fyra år och
11698: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- att den subjektiva rätten till av kommunen an-
11699: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ordnad dagvårdsplats utsträcktes till alla familjer
11700: man Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade med barn under skolåldern. Det bestämdes att
11701: spörsmål nr 607: lagändringarna skulle träda i kraft stegvis så att
11702: utvidgningen av valrätten skulle träda i kraft vid
11703: Ämnar Regeringen överväga en åt- ingången av 1993 och rätten till dagvårdsplats för
11704: stramning av kriterierna i 1agen om barn- familjer med barn under skolåldern vid ingången
11705: dagvård eller erbjuda barn till arbetslösa av augusti 1995. På detta sätt försökte man ge
11706: föräldrar sådana alternativa vårdformer kommunerna tillräckligt med tid att förbereda
11707: såsom öppna daghem eller deltidsplatser, sig .~nför de nya förpliktelserna.
11708: och Overgångsperioden förlängdes ytterligare av
11709: kommer kommunerna att åläggas en att tidpunkten för ändringarnas ikraftträdande
11710: oskälig förp1iktelse om regeringens mål sköts upp på grund av statens och kommunernas
11711: om ha1vering av arbetslösheten uppnås svaga ekonomi. Den ovillkorliga rätten för samt-
11712: och en radikal ökning av dagvårdsplat- liga familjer med barn under skolåldern att få en
11713: serna blir nödvändig, trots att kommu- av kommunen anordnad dagvårdsplats trädde i
11714: nerna redan nu har satsat på dagvården? kraft vid ingången av 1996. Stödet för hemvård
11715: av barn utsträcktes dock inte till treåringarna.
11716: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Behovet och utbudet av barndagvård har änd-
11717: anföra följande: rat kraftigt under 1990-talet. lnför depressionen
11718: år 1990 uppgick antalet dagvårdsplatser till ca
11719: Lagen om barndagvård (36/1973) från år 1973 214 000. Främst på grund av arbetslösheten
11720: förpliktar kommunerna att ordna barndagvård i minskade antalet platser till under 180 000 år
11721: enlighet med lokala behov. 1 lagen avses med 1994. 1 år har anta1et p1atser redan stigit till över
11722: barndagvård anordnande av vård av barn i form 200 000, men är fortfarande avsevärt mindre än
11723: av daghemsvård, familjedagvård, lekverksamhet år 1990. Det stöd för privat vård av barn som tas
11724: eller annan dagvårdsverksamhet. Barndagvård i bruk vid ingången av augusti i år har beräknats
11725: kan anordnas för sådana barn som ännu inte har minska efterfrågan på kommuna1 dagvård och
11726: nått läropliktsåldern samt, om särskilda omstän- förutom detta kommer antalet barn i dagvårdså1-
11727: digheter det påkallar, även äldre barn för vilka dern att minska under de närmaste åren. Å andra
11728: vård inte ordnats på annat sätt. sidan kan in- och utflyttningen förändra situatio-
11729: Från och med ingången av 1990 har familjer nen t.o.m. avsevärt i enskilda kommuner.
11730: med barn som inte har fyllt tre år efter utgången 1 spörsmålet uttrycker man ängslan för hur
11731: av förä1drapenningsperioden haft s.k. subjektiv uppnåendet av målet om halvering av arbetslös-
11732: rätt tili en av kommunen anordnad dagvårds- heten skulle inverka på efterfrågan på dagvård.
11733: plats. Målet med detta var att de allra minsta Förbättrad sysselsättning är för övrigt ett av re-
11734: barnen vid behov kunde garanteras en trygg geringens allra viktigaste mål, och om det uppnås
11735: vårdplats. Rätten tili vårdplats innebär rätt till kommer de samhälleliga resurserna att öka över
11736: heldagsvård i daghem eller familjedagvård. Al- lag. De kommuner i vilka sysselsättningen har
11737: ternativt har nämnda familjer för ordnande av utvecklats mest gynnsamt har dessutom i allmän-
11738: vården av barnet kunnat välja stödet för hem- het de bästa resurserna att ordna dagvård.
11739: vård av barn. Det kvantitativa målet i fråga om dagvården
11740: Lagen om barndagvård och lagen om stöd för har uppnåtts i så gott som alla kommuner med
11741: vård av barn i hemmet ändrades år 1991 genom undantag för enstaka kommuner i Nylands Iän. 1
11742: lag (630 och 631/1991) så att rätten att välja dessa kommuner har bristen på dagvårdsplatser
11743: mellan stöd för vård av barn i hemmet och sådan ökat i jämförelse med situationen i februari 1996.
11744: dagvårdsplats som anordnas av kommunen ut- Länsstyrelsen i Nylands Iän har den 2 maj 1997
11745: 6 KK 607/1997 vp
11746:
11747: tilisatt ett styrnings- och övervakningsprojekt för på det egna föräldraskapet försäruras. Ansvaret
11748: barndagvården i Nylands län. Avsikten rued pro- för barnens fostran tilikoruruer föräldrarna.
11749: jektet är att följa hur lagen oru barndagvård Dagvården skall stöda faruiljerna i deras fost-
11750: verkställs rued tanke på den subjektiva rätten tili ringsarbete. Med beaktande av detta skall tjäns-
11751: dagvård och bereda alternativa förslag tili hur terna utvecklas aktivt t.ex. så att de tjänster soru
11752: förpliktelserna enligt lagen oru barndagvård kan öppna dagheru erbjuder sarut uppfostrings- och
11753: uppfyllas. 1 projektgruppen ruedverkar företrä- faruiljerådgivningen vid deru utökas och görs
11754: dare för vissa sådana koruruuner i Nyland soru ruångsidigare.
11755: har brist på dagvård sarut företrädare för social- Den subjektiva rätten tili en heldagsvårdplats
11756: och hälsovårdsruinisteriet. Projektgruppens ar- i dagheru eller faruiljedagvård ruedför ingen för-
11757: bete är slutfört när förpliktelsen enligt lagen oru pliktelse att utnyttja dagvård i denna forru. Be-
11758: barndagvård har uppfyllts i alla koruruuner i hovet av barndagvård gäller inte alltid heldags-
11759: Nyland. vård t.ex. då föräldrarna inte på heltid arbetar
11760: Dagvården har en viktig arbetskraftspolitisk utanför heruruet. En förutsättning för att annan
11761: uppgift i det att den ger bägge föräldrar ruöjlighet vård än heldagsvård skall kunna utnyttjas är
11762: att fullödigt delta i arbetslivet. Denna arbets- dock att koruruunen erbjuder alternativa vård-
11763: kraftspolitiska uppgift accentuerades fraruför forruer. Urvalet av tjänster bör utvecklas i tili-
11764: allt på 1970-talet, då lagen oru barndagvård be- räcklig grad så att det ruotsvarar barnens och
11765: reddes. Dagvården har dock också ett viktigt föräldrarnas behov. Sådana olika forruer av lek-
11766: förskolepedagogiskt syfte, soru ruan har velat och föreningsverksaruhet soru lades ned under
11767: betona genoru att utvidga den subjektiva rätten depressionen borde aktivt utvecklas. 1 ruånga
11768: tili dagvård så att den gäller alla barn under koruruuner verkar utbudet av dagvård fortfa-
11769: skolåldern. rande fräru~.t bestå av sedvanlig hel- eller halv-
11770: Rätten till dagvårdsplats fraruhåller barnets dagsvård. Aven den nya lagen oru stöd för
11771: rätt tili en högklassig förskoleverksaruhet obero- heruvård och privat vård av barn (112811996)
11772: ende av föräldrarnas socioekonoruiska ställning, ökar ruöjligheterna att ordna dagvård för sruå
11773: sysselsättningssituation, studier, boningsort eller barn genoru att rätten tili ekonoruiskt stöd
11774: andra ruotsvarande faktorer. Att barn ges likda- utvidgas, vilket sålunda ökar det ruångsidiga
11775: na ruöjligheter att deltai förskoleverksaruhet bi- utbudet av privat dagvård.
11776: drar till att trygga järuställdheten barnen eruel- Riksdagens grundlagsutskott har i saruband
11777: lan. Dagvården har också en viktig funktion ge- rued beredningen av regeringens proposition rued
11778: noru att den stöder sådana barn soru t.ex. på förslag till en reforru av lagstiftningen oru stöd
11779: grund av handikapp, språk- eller kulturbak- för vård av sruå barn (GrUU 39/1996 rd- RP
11780: grund eller sociala probleru i faruiljen behöver 208/1996 rd) tagit ställning tili arbetslösa fa-
11781: särskild orusorg. Genoru en accentuering av dag- ruiljers rätt tili dagvårdsplats. Oru lagförslaget
11782: vårdens förskolepedagogiska betydelse närruar hade godkänts skulle det ytterligare ha begränsat
11783: vi oss den europeiska traditionen enligt viiken koruruunens ruöjligheter att ruedge bl.a. arbets-
11784: barnen ända från det de är sruå orufattas av lösa personer befrielse från att betala dagvårds-
11785: systeruatisk förskoleverksaruhet. Den finska avgiften för heldagsvård. Utskottet ansåg att för-
11786: dagvårdens särdrag och styrka anses dock ligga i slaget till dessa delar var diskriruinerande gent-
11787: sättet att förena vård, inlärning och lek till en eruot de arbetslösa och att det strider ruot 5 §
11788: sådan naturlig helhet där utgångspunkten för 2 ruoru. regeringsforruen. Den föreslagna be-
11789: verksaruhetens planering är barnens individuella stäruruelsen slopades soru en följd av utskottets
11790: behov. ställningstagande.
11791: Föräldrarnas bedöruning av vårdbehovet Också statsrådet har i den godkända riksoru-
11792: skall högaktas vid fastställandet av behovet av fattande planen för anordnande av social- och
11793: dagvård. Dagvården skall ordnas utgående från hälsovården gett akt på de probleru soru drabbat
11794: barnets fördel och dessutoru rued beaktande av barnfaruiljer till följd av arbetslöshet sarut på den
11795: att föräldrarna är de bästa experterna på sina ökade risken för utslagning i fråga oru barn och
11796: egna barn. Den subjektiva rätten tili dagvård har unga. Mängden tjänster soru är avsedda för barn
11797: kritiserats bl.a. för att föräldrarna, efter att rätten och unga har i praktiken reducerats fastän beho-
11798: infördes, har ansett att endast utbildade barnvår- vet av sådana har ökat. Barnens ruöjligheter att
11799: dare kan fostra barn och erbjuda barnen stiruule- deltai dagvård, lekverksaruhet, ruoti on sarut kul-
11800: rande intryck. Särskilt oroväckande är att tron tur- och hobbyverksaruhet bör tvärtoru utökas i
11801: KK 607/1997 vp 7
11802:
11803: syfte att gynna en sund utveckling hos barn och det allmänna att stöda familjens möjligheter att
11804: unga. trygga barnets välfärd och individuella uppväxt.
11805: Vid ministeriet har man inga planer på att Det finns inga exakta uppgifter om antalet
11806: ändra lagen om dagvård eller begränsa rätten tili barn i dagvården vars föräldrar är hemma. Detta
11807: dagvård. Alla barn skall ha lika rätt tili förskole- antal uppskattas dock vara relativt litet.
11808: verksamhet. Detta kan jämföras med att alla Social- och hälsovårdsministeriet kommer
11809: barn har rätt tili en avgiftsfri grundundervisning hösten 1997 att utreda också denna fråga som en
11810: oberoende av boningsort och föräldrarnas ställ- del av den riksomfattande uppföljningen av för-
11811: ning. Det anses också särskilt viktigt att barn tili pliktelserna enligt lagen om dagvård. 1 detta sam-
11812: arbetslösa föräldrar ges möjlighet tili dagvård manhang kommer man även att försoka inhämta
11813: eftersom arbetslösheten redan i sig medför bety- kommunernas uppskattning om antalet barn i
11814: dande såväl psykiska som ekonomiska bekym- dagvården vars föräldrar är hemma samt särskilt
11815: mer för familjerna. En begränsning av barnets hurudana alternativa tjänster tili den sedvanliga
11816: rättigheter främjar inte avsikten enligt 15 a § re- hei- och halvdagsvården som kommunerna er-
11817: geringsformen. Paragrafens 3 mom. förpliktar bjuder i syfte att ordna förskoleverksamheten.
11818: Helsingforsden 23 juni 1997
11819: Minister Terttu Huttu-Juntunen
11820: KK 608/1997 vp
11821:
11822: Kirjallinen kysymys 608
11823:
11824:
11825:
11826:
11827: Anu Vehviläinen /kesk: Yrittäjien oikeudesta sairauspäivärahaan
11828:
11829:
11830:
11831: Eduskunnan Puhemiehelle
11832:
11833: Etenkin suurtyöttömyyden aikana yrittäjyy- toista aiheutuneista kirjanpidollisista syistä yrit-
11834: teen kannustaminen on ensiarvoisen tärkeää. In- täjällä ei ole verotettavaa tuloa. Silloinkin kun
11835: toa ryhtyä yrittäjäksi heikentää kuitenkin yrittä- yrittäjä on oikeutettu sairauspäivärahaan, voi
11836: jien heikko sosiaaliturva poikkeustilanteissa, esi- anomuksen tekeminen olla kohtuuttoman moni-
11837: merkiksi sairastumisen aikana. mutkaista ja hankalaa.
11838: Vuoden 1996 alusta sairausvakuutuslain muu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11839: toksen ohessa poistettiin 65 markan suuruinen jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11840: yleispäiväraha. Muutoksen johdosta myös osa nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11841: yrittäjistä on jäänyt sairauspäivärahajärjestel- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11842: män ulkopuolelle. Näin voi käydä esimerkiksi
11843: silloin, kun yrittäjä on ottanut palkan osinkoina, Millä tavalla Hallitus aikoo parantaa
11844: koska pääomatuloista ei sairauspäivärahaa yrittäjien oikeutta sosiaaliturvaan, erityi-
11845: makseta, tai silloin kun investoinneista ja pois- sesti sairauspäivärahaan?
11846:
11847: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
11848: Anu Vehviläinen /kesk
11849:
11850:
11851:
11852:
11853: 279001
11854: 2 KK 608/1997 vp
11855:
11856:
11857:
11858:
11859: Eduskunnan Puhemiehelle
11860:
11861: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sen sairauspäivärahajärjestelmän ja kuntoutuk-
11862: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi
11863: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen (HE 12411995 vp) eduskuntakäsittelyn yhteydes-
11864: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh- sä.
11865: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Tarveharkintaista sairauspäivärahaa määfät-
11866: n:o 608: täessä vakuutetun omista tuloista otetaan sai-
11867: rauspäivärahaa vähentävinä huomioon 1/25 ja
11868: Millä tavalla Hallitus aikoo parantaa puolison tuloista 1/50 kuukausitulojen 300 mark-
11869: yrittäjien oikeutta sosiaaliturvaan, erityi- kaa ylittävästä osasta sekä varallisuus. Tuloina
11870: sesti sairauspäivärahaan? otetaan huomioon samat tulot kuin työmarkki-
11871: natuen tarveharkinnassa. Niissä tapauksissa,
11872: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- joissa sairastumista edeltää työttömyys, opiskelu
11873: vasti seuraavaa: tai kuntoutuksessa olo, päiväraha määräytyy
11874: eräin edellytyksin aikaisemman työttömyys-,
11875: Sairauspäivärahan tarkoituksena on korvata opiskelu- tai kuntoutusaikaisen etuuden perus-
11876: lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä aiheutuvaa teella. Sairauspäivärahan vähimmäismäärän
11877: työansion menetystä. Vuoden 1996 alusta sai- poistuminen tai työtulon alarajan säätäminen ei
11878: rausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa koske äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa eikä
11879: koskevat säännökset muuttuivat siten, että sai- erityishoitorahaa;joiden vähimmäismääräksi-on
11880: rauspäivärahalla korvataan vain menetettyä an- laissa säädetty 60 markkaa päivältä.
11881: siota (150011995). Uudistus merkitsi luopumista Sairausvakuutuslain voimaantulosta alkaen
11882: sairausvakuutuksen päivärahan vähimmäismää- sairauspäiväraha on perustunut verotuksessa to-
11883: rästä. Vähimmäispäiväraha oli tullut erillisenä dettuun työtuloon. Jos yrittäjä esimerkiksi vero-
11884: etuutena muutoin työtulojen perusteella määräy- tustaan suunnnittelemalla päätyy tilanteeseen,
11885: tyväänjärjestelmään. Sairausvakuutuslain 16§:n että hänen verotettava ansiotulonsa jää pieneksi,
11886: 1 momentin mukaan päivärahaa ei makseta, jos tätä seikkaa ei ole mahdollista ottaa huomioon
11887: sen määräämisen perusteeksi ei voida osoittaa sosiaaliturvaa parantavana tekijänä.
11888: vähintään 5 000 markan suuruisia vuotuisia työ- Sairauspäiväraha lasketaan ensisijaisesti vii-
11889: tuloja (vuoden 1997 indeksitasossa 5 080 mark- meksi verotuksessa todetun työtulon perusteella.
11890: kaa). Jos vuotuiset työtulot yltävät tähän mää- Hakijan ei tarvitse esittää mitään tätä koskevaa
11891: rään, on päiväraha 11 markkaa 85 penniä päiväl- selvitystä, vaan Kansaneläkelaitos käyttää suo-
11892: tä. Jos vakuutetun sairaudesta johtuva työkyvyt- raan verohallinnoita saamiaan tietoja. Tämä
11893: tömyys kestää vähintään 60 päivää ja päiväraha koskee myös yrittäjää kuten sekin, että yrittäjä
11894: on hänen toimeentulonsa kannalta välttämätön- voi päivärahaetuutta hakiessaan esittää selvityk-
11895: tä, suoritetaan sairausvakuutuslain 18 b §:n mu- sen verotusta uudemmista tuloistaan. Sairausva-
11896: kaisesti yli menevältä ajalta tarveharkintaista kuutuksen päivärahan määrääminen verotuk-
11897: päivärahaa enintään 60 markkaa päivältä. sessa todettuja myöhempien ansiotulojen perus-
11898: Sairausvakuutusuudistus perustui siihen so- teella edellyttää näiltä tuloilta jatkuvuutta, niistä
11899: siaaliturvasta saatuun kokemukseen, ettei lyhyt- tulee esittää luotettava selvitys ja huomioon otet-
11900: aikaisen sairauden aikana synny olennaista toi- tavan määrän tulee olla olennaisesti suurempi(=
11901: meentulon menetystä, jos sairastunut henkilö ei vähintään 20prosenttia) kuin verotuksessa tode-
11902: ennen sairastumistaan ole saanut toimeentu- tun työtulon määrä. Edellä mainittu luotettavan
11903: loaan ansiotyöstä. Perusoikeusuudistus kuiten- selvityksen edellytys merkitsee sitä, että yrittäjäl-
11904: kin edellytti, että sairausajan toimeentuloturvas- tä (ammatinharjoittajalta) pyydetään kirjanpi-
11905: ta huolehditaan, jos työkyvyttömyys muodostuu toon perustuva selvitys tuloista. Pelkkä hakijan
11906: pitkäaikaiseksi. Sen vuoksi sairausvakuutusla- ilmoitus tulojen määrästä ei riitä.
11907: kiin tuli tarveharkintainen enintään 60 markan Edellä mainitulla tarveharkintaisella sairaus-
11908: suuruinen sairauspäiväraha hallituksen esityk- päivärahalla on tarkoitus tukea niiden vakuutet-
11909: KK 608/1997 vp 3
11910:
11911: tujen toimeentuloturvaa, joilla työkyvyttömyy- sesti tarveharkintaisen päivärahan toimivuuteen.
11912: den pitkittyminen aiheuttaa ongelmia eikä heillä Lain soveltamiseen tulevat vaikuttamaan myös
11913: ole tai ole ollut muuta lähdettä toimeentuloonsa. muutoksenhakuasteiden kannanotot. Sairaus-
11914: Tämä koskee myös yrittäjää esimerkiksi siinä päivärahaa koskee sairausvakuutuslain 30 §:n
11915: tilanteessa, kun yritystoiminta on juuri alkanut mukainen neljän kuukauden takautuva hakuai-
11916: eikä ole käytettävissä mitään luotettavaa selvi- ka. Lainmuutosten voimaantulosta kulunut ly-
11917: tystä yritystoiminnasta saatavan työtulon mää- hyt aika sekä etuuden hakemiselle säädetty ta-
11918: rästä. kautuva hakuaika huomioon ottaen ei asiasta
11919: Eduskunta edellytti edellä mainittuun sairaus- tällä hetkellä vielä ole saatavissa riittävän katta-
11920: päivärahajärjestelmän ja kuntoutuksen uudista- via tietoja johtopäätösten tekemiseksi. Tämän-
11921: mista koskeneeseen hallituksen esitykseen anta- hetkisen tiedon mukaan tarveharkintaista sai-
11922: massaan vastauksessa, että hallitus seuraa lain- rauspäivärahaa on vuoden 1996 loppuun men-
11923: säädännön vaikutuksia sairaiden ja kuntoutetta- nessä maksettu 597 henkilölle kun sairauspäivä-
11924: vien asemaan sekä erityisesti tarveharkintaisen rahan saajien kokonaismäärä on samana aikana
11925: päivärahan toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa noin 275 000. Sosiaali- ja terveysministeriö odot-
11926: toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi. taa seurantatutkimuksen valmistumista ja tekee
11927: Kansaneläkelaitos on keväällä 1996 käynnistä- senjälkeen tarvittavatjohtopäätökset muutosten
11928: nyt selvitystyön lainsäädännön vaikutuksista vaikutuksista.
11929: sairaiden ja kuntoutettavien asemaan sekä erityi-
11930: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
11931:
11932: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
11933: 4 KK 608/1997 vp
11934:
11935:
11936:
11937:
11938: Tili Riksdagens Talman
11939:
11940: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ingens proposition med förslag till lagstiftning
11941: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande om revidering av systemet med sjukdagpenning
11942: medlem av statsrådet översänt följande av riks- samt rehabilitering (RP 124/1995 rd).
11943: dagsman Anu Vehviläinen undertecknade spörs- Då den behovsprövade sjukdagpenningen
11944: mål nr 608: fastställs beaktas såsom inkomster som minskar
11945: sjukdagpenningen 1/25 av den försäkrades egna
11946: På vilket sätt ämnar Regeringen för- inkomster och av makens inkomster 1/50 av den
11947: bättra företagarnas rätt till social trygg- del av månadsinkomsterna som överstiger 300
11948: het, särskilt sjukdagpenning? mk samt förmögenheten. Såsom inkomster beak-
11949: tas samma inkomster som vid behovsprövningen
11950: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt av arbetsmarknadsstödet. 1 de fall där sjukdoms-
11951: anföra följande: tiden föregås av arbetslöshet, studier eller rehabi-
11952: litering, faststålls dagpenningen under vissa för-
11953: Avsikten med sjukdagpenningen är att ersätta utsättningar på grundval av en tidigare förmän
11954: inkomstbortfall som beror på kortvarig arbets- under den tid personen varit arbetslös, studerat
11955: oförmåga. Vid ingången av 1996 ändrades be- eller varit i rehabilitering. Slopandet av minimi-
11956: stämmelserna om sjukdagpenning i sjukförsäk- beloppet för sjukdagpenning eller fastställandet
11957: ringslagen så att endast inkomstbortfall ersätts av en nedre gräns för arbetsinkomsten gäller inte
11958: med sjukdagpenning (1500/1995). Revideringen i fråga om moderskaps-, faderskaps- och föräld-
11959: innebar att man slopade minimibeloppet för dag- rapenning samt specialvårdspenning, för vilka i
11960: penningen inom sjukförsäkringen. Minimidag- lagen har bestämts ett minimibelopp på 60 mk
11961: penningen hade tillkommit som en separat för- per..dag.
11962: mån i ett system som i övrigt utgår ifrån arbetsin- Anda sedan sjukförsäkringslagen trädde i
11963: komsterna. Enligt 16 § 1 mom. sjukförsäkringsla- kraft har sjukdagpenningen beräknats utifrån
11964: gen betalas ingen dagpenning om som grund för den arbetsinkomst som fastställts i beskattning-
11965: dess fastställande inte kan uppvisas årliga arbets- en. Om en företagare t.ex. genom att planera sin
11966: inkomster på minst 5 000 mk (enligt 1997 års beskattnihg råkar i en sådan situation att hans
11967: index 5 080 mk). Om de årliga arbetsinkomsterna beskattningsbara förvärvsinkomst blir liten, är
11968: uppgår till detta belopp är dagpenningen 11 mk det inte möjligt att beakta detta som en faktor
11969: 85 p per dag. Om den försäkrades arbetsoförmå- som förbättrar den sociala tryggheten.
11970: ga som beror på sjukdom varar minst 60 dagar Sjukdagpenningen beräknas i första hand ut-
11971: och dagpenningen är nödvändig med tanke på gående från den arbetsinkomst som senast fast-
11972: hans utkomst, betalas i överensstämmelse med ställts i beskattningen. Sökanden behöver inte
11973: 18 b § sjukförsäkringslagen för den överstigande presentera någon utredning över detta, utan
11974: tiden behovsprövad dagpenning, som är högst 60 Folkpensionsanstalten får de behövliga uppgif-
11975: mk per dag. terna direkt från skatteförvaltningen. Det här
11976: Revideringen av sjukförsäkringen utgick från gäller också för företagare liksom också det att en
11977: den erfarenhet som man fått inom socialskyddet, företagare, då han ansöker om dagpenning, kan
11978: dvs. att inget betydande inkomstbortfall sker lämna in en utredning över senare inkomster som
11979: under en kortvarig sjukdomstid, om den sjuke inte hunnit med i densenaste beskattningen. För
11980: inte har fått sin utkomst av förvärvsarbete innan att dagpenningen inom sjukförsäkringen skall
11981: han blev sjuk. Reformen av de grundläggande bestämmas på grundval av senare förvärvsin-
11982: rättigheterna förutsatte likväl att man ser till att komster än de som fastställts i beskattningen,
11983: utkomstskyddet under sjukdomstiden blir till- krävs att dessa inkomster skall vara fortlöpande,
11984: räckligt om arbetsoförmågan blir långvarig. att en tillförlitlig utredning över dem inlämnas
11985: Därfor fogades till sjukförsäkringslagen en be- och att det belopp som sökanden vill att skall
11986: hovsprövad sjukdagpenning på högst 60 mk i beaktas är väsentligt större (= minst 20 %) än de
11987: samband med riksdagens behandling av reger- inkomster som fastställts i beskattningen. Att
11988: KK 608/1997 vp 5
11989:
11990: utredningen skall vara tiliförlitlig betyder att fö- ändring av lagstiftningen. Folkpensionsanstal-
11991: retagaren (yrkesutövaren) skall lämna in en ut- ten påbörjade våren 1996 ett utredningsarbete
11992: redning över inkomsterna viiken stöder sig på angående hur lagstiftningen påverkar situatio-
11993: bokföringen. Enbart den sökandes uppgift om nen för sjuka och personer som skall rehabiliteras
11994: sina inkomster räcker inte. samt särskilt hur den behovsprövade dapenning-
11995: A vsikten med ovan nämnda behovsprövade en fungerar. Också besvärsinstansernas stånd-
11996: sjukdagpenning är att trygga utkomsten för de punkter kommer att inverka på lagens tiliämp-
11997: försäkrade för vilka det uppstår problem då ar- ning. För sjukdagpenningen gäller enligt 30 §
11998: betsoförmågan blir långvarig och som inte har sjukförsäkringslagen en fyra månaders retroak-
11999: eller har haft någon annan inkomstkälla. Det här tiv ansökningstid. Med hänsyn tili den korta tid
12000: gäller också för företagare t.ex. i en situation då som gått sedan lagändringarna trädde i kraft
12001: företagets verksamhet just har startat och det inte samt den retroaktiva ansökningstid som gäller
12002: finns någon tillförlitlig utredning att tiligå över för ansökan om förmånen finns det ännu inte
12003: de arbetsinkomster som företagarverksamheten tiliräckligt uttömmande uppgifter att tiligå för
12004: inbringar. att man skall kunna dra några slutsatser. Enligt
12005: Riksdagen förutsatte i sitt svar med anledning dagens uppgifter har vid utgången av 1996 be-
12006: av ovan nämnda regeringsproposition med för- hovsprövad sjukdagpenning betalts ut tili 597
12007: slag tili lagstiftning om revidering av systemet personer, medan det totala antalet personer som
12008: med sjukdagpenning samt rehabilitering att re- får sjukdagpenning under samma tid uppgår tili
12009: geringen skall följa vilka verkningar lagstiftning- ca 275 000. Social- och hålsovårdsministeriet av-
12010: en har på situationen för sjuka och personer som vaktar tills uppföjningsundersökningen blir klar
12011: skall rehabiliteras samt särskilt hur den behovs- och drar därefter behövliga slutsatser av de verk-
12012: prövade dagpenningen fungerar i praktiken och ningar ändringarna haft.
12013: att regeringen vid behov vidtar åtgärder för en
12014:
12015: Helsingforsden 17 juni 1997
12016:
12017: Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre
12018: 1
12019:
12020:
12021: 1
12022: KK 609/1997 vp
12023:
12024: Kirjallinen kysymys 609
12025:
12026:
12027:
12028:
12029: Anu Vehviläinen /kesk: Hallituksen energiapoliittisesta linjasta ja
12030: ydinvoiman lisärakentamisesta
12031:
12032:
12033: Eduskunnan Puhemiehelle
12034:
12035: Hallitusneuvottelujen aikana ja niiden jälkeen kunta pääsisi äänestämään uudelleen viidennen
12036: hallitus on kertonut energialinjanaan olevan, ydinvoimalan rakentamisesta. Samassa lehdessä
12037: että tällä hallituskaudella kysymystä viidennen mm. kulttuuriministeri Claes Andersson tyrmää
12038: ydinvoimalan rakentamisesta ei oteta käsitte- Niinistön ajatuksen asian nostamisesta käsitte-
12039: lyyn. Edellisellä eduskuntakaudella eduskunta lyyn tämän vaalikauden aikana.
12040: äänesti viidennen ydinvoimalan rakentamisesta Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12041: hallituksen energiapoliittisen selonteon yhtey- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12042: dessä vuonna 1992. Tällöin eduskunta ilmaisi nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12043: vastustavansa ydinvoimalan rakentamista Suo- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12044: meen.
12045: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö on lehti- Onko Hallituksen energiapoliittinen
12046: haastattelussa (Helsingin Sanomat 18. touko- linja muuttunut, ja
12047: kuuta 1997) toivonut, että kansanedustajista aikooko Hallitus esittää eduskunnalle
12048: joku esittäisi asian käsittelyä jälleen, jotta edus- viidennen ydinvoimalan rakentamista?
12049:
12050: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
12051: Anu Vehviläinen /kesk
12052:
12053:
12054:
12055:
12056: 279001
12057: 2 KK 609/1997 vp
12058:
12059:
12060:
12061:
12062: Eduskunnan Puhemiehelle
12063:
12064: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tusta esittää hakemusta viidennen ydinvoimalai-
12065: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, toksen rakentamiseksi. Mahdollisen hakemuk-
12066: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sen valmistelu veisi voimayhtiöiltä myös run-
12067: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh- saasti aikaa, joten hakemusta ei liene tulossa ai-
12068: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen van lähiaikoina.
12069: n:o 609: Hallitus antoi 3.6.1997 eduskunnalle energia-
12070: poliittisen selonteon Suomen pitkän tähtäimen
12071: Onko Hallituksen energiapoliittinen energiastrategiasta. Strategian keskeinen reuna-
12072: linja muuttunut, ja ehto on ilmastonmuutosta aiheuttavien hiili-
12073: aikooko Hallitus esittää eduskunnalle dioksidipäästöjen rajoittaminen. Hallitus panos-
12074: viidennen ydinvoimalan rakentamista? taa erityisesti maakaasun käytön voimakkaaseen
12075: kasvuun, energiapuun tuotannon ja käytön voi-
12076: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- makkaaseen lisäämiseen sekä energian säästötoi-
12077: vasti seuraavaa: mien tehostamiseen. Erityisesti kasvihuonekaa-
12078: sujen kansainvälisten sopimusvelvoitteiden vaa-
12079: Hallitusta muodostettaessa sovittiin, ettei hal- tivuuden johdosta hallitus ei halua sulkea ydin-
12080: litus tule olemaan aloitteellinen ydinvoiman lisä- voimalaitoksen rakentamismahdollisuutta pois
12081: rakentamisen osalta. Hallitus ei ole poikkeamas- tulevaisuuden vaihtoehtojen joukosta, vaikka-
12082: sa tästä linjastaan. kaan ei itse tule ottamaan sitä esille tämän vaali-
12083: Hallitus ei rakenna ydinvoimalaitoksia kuten kauden aikana. Tulevaisuudessa on oltava käy-
12084: ei muitakaan voimalaitoksia, eikä näin ollen voi- tettävissä riittävät keinot tuottaa energiaa talou-
12085: sikaan esittää eduskunnalle ydinvoimalaitoksien dellisesti, nykyistä selvästi pienemmillä hiilidiok-
12086: rakentamista ilman asianomaista voimayhtiön sidipäästöillä niin, että kansainväliset sitoumuk-
12087: hakemusta. Yhtiöt eivät ole osoittaneet kiinnos- semme päästötasoista voidaan saavuttaa.
12088:
12089: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
12090:
12091: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
12092: KK 609/1997 vp 3
12093:
12094:
12095:
12096:
12097: Tili Riksdagens Talman
12098:
12099: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen bygga ett femte kärnkraftverk. Beredningen av
12100: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande en eventuell ansökan tar dessutom mycket tid i
12101: medlem av statsrådet översänt följande av riks- anspråk för kraftbolagen, varför ingen ansökan
12102: dagsledamot Anu Vehviläinen undertecknade heller torde vara på kommande under den när-
12103: skriftliga spörsmål nr 609: maste tiden.
12104: Regeringen gav den 3 juni 1997 riksdagen en
12105: Har Regeringens energipolitiska linje energipolitisk redogörelse för den finska energi-
12106: ändrats och strategin på lång sikt. Det centrala villkoret för
12107: har Regeringen för avsikt att föreslå strategin är att begränsa de koldioxidutsläpp
12108: för riksdagen att ett femte kärnkraftverk som förorsakar en förändring av klimatet. Re-
12109: skall byggas? geringen satsar särskilt på en kraftig ökning av
12110: användningen av naturgas, av produktionen och
12111: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt användningen av energived samt på en effektive-
12112: anföra följande: ring av de åtgärder som syftar tili att spara energi.
12113: 1 synnerhet tili följd av att de internationella
12114: När regeringen bildades kom man överens om avtalsförpliktelserna i fråga om växthusgaser är
12115: att regeringen inte kommer att ta några initiativ i så krävande vill regeringen inte bland de framtida
12116: fråga om en utbyggnad av kärnkraften. Reger- alternativen utesluta möjligheten att bygga ett
12117: ingen avviker inte från denna linje. kärnkraftverk, också om regeringen inte själv
12118: Regeringen bygger inga kärnkraftverk och kommer att ta upp detta under denna valperiod.
12119: inte heller andra kraftverk, och kan därmed inte 1 framtiden måste tillräckliga metoder stå till
12120: heller föreslå för riksdagen att kärnkraftverk buds för att producera energi lönsamt, med klart
12121: skall byggas utan att vederbörande kraftbolag mindre koldioxidutsläpp än i dagens läge, så att
12122: har ansökt om detta. Bolagen har inte visat något våra internationella förbindelser i fråga om ut-
12123: intresse för att lämna in en ansökan om att få släppsnivåerna kan uppnås.
12124:
12125: Helsingfors den 17 juni 1997
12126: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
12127: KK 610/1997 vp
12128:
12129: Kirjallinen kysymys 610
12130:
12131:
12132:
12133:
12134: Sulo Aittoniemi /kesk: Somalipakolaisten paluumuuton tukemi-
12135: sesta
12136:
12137:
12138: Eduskunnan Puhemiehelle
12139:
12140: Olen useita kertoja sekä talousarvioaloittei- nitteilla juuri samanlainen operaatio siten, että
12141: den että kyselyjen muodossa tuonut esiin ehdo- peruspääomaksi annettava summa olisi 30 000
12142: tuksen, että täällä olevia toimettornia somalipa- markkaa. Ruotsi siis näyttää olevan viemässä
12143: kolaisia ryhdyttäisiin palauttamaan kotimaa- hyvän idean Suomelta, niin kuin on käynyt mo-
12144: hansa ja auttamaan uuden elämän alkuun. Esi- nessa asiassa. Suomi on kuitenkin ottanut mo-
12145: tykseni perusasioita ovat olleet ensinnäkin se, nessa asiassa myös mallia läntisestä naapurista.
12146: että heille kustannetaan ilmainen kotimatka ja Tämän vuoksi rohkenen taas valtiopäiväjär-
12147: tämän lisäksi heille annettaisiin rahasumma, jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esittää
12148: joka edesauttaisi uuden elämän alkuun pääse- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12149: mistä. Alun perin ehdotin 10 000 markan "start- vaksi seuraavan kysymyksen:
12150: tirahaa", jolla voisi perustaa, sanotaan nyt vaik-
12151: ka suutarinliikkeen tai jonkin muun pienvers- Aikooko Hallitus ryhtyä palautta-
12152: taan Mogadishuun. Esimerkiksi juuri suutarin- maan täällä olevia toimettornia somali-
12153: töitä näyttäisi sikäläisissä olosuhteissa olevan pakolaisia kustantamana heille ilmaisen
12154: kosolti tarjolla, ihmiset kun joutuvat kävele- lentolipun Helsinki-Mogadishu sekä
12155: mään paljain jaloin tai aamutossuilla. Sittemmin antamalla uuden elämän perustaksi raha-
12156: olen tuplannut rahallisen ehdotukseni. Esitykse- summan,joka Ruotsin mallin mukaisesti
12157: ni on leimattu rasismiksi. voisi olla esimerkiksi 30 000 markkaa,
12158: Nyt on lehtitietojen mukaan Ruotsissa Suun- kansankielellä sanottuna "per kärsä"?
12159: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1997
12160:
12161: Sulo Aittoniemi /kesk
12162:
12163:
12164:
12165:
12166: 279001
12167: 2 KK 610/1997 vp
12168:
12169:
12170:
12171:
12172: Eduskunnan Puhemiehelle
12173:
12174: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Somalian osalta paluumuuton esteenä ovat
12175: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, edelleen vallitsevat rauhattomat ja turvattomat
12176: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- olot. Somaliasta puuttuu keskushallinto, joka
12177: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen voisi turvata järjestyksen. Lisäksi Somaliassa on
12178: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 610: useita eri paikallisjohtajien alaisuudessa toimivia
12179: väkivaltaisia joukkioita. Tässä tilanteessa viran-
12180: Aikooko Hallitus ryhtyä palautta- omaisten toimesta järjestettävä joukkopaluu-
12181: maan täällä olevia toimettornia somali- muutto ei ole mahdollinen.
12182: pakolaisia kustantamana heille ilmaisen Turvapaikanhakijoina Suomeen tulleet So-
12183: lentolipun Helsinki-Mogadishu sekä malian kansalaiset ovat turvapaikkahakemuk-
12184: antamalla uuden elämän perustaksi raha- sen käsittelyn jälkeen saaneet oleskeluluvan Suo-
12185: summan,joka Ruotsin mallin mukaisesti messa, joka pääsääntöisesti mahdollistaa pysy-
12186: voisi olla esimerkiksi 30 000 markkaa, vän asumisen. Näin ollen on asianomaisen omas-
12187: kansankielellä sanottuna "per kärsä"? sa harkinnassa päättää paluumuutostaan. Pako-
12188: laisuuteen liittyy aina mahdollisuus palata takai-
12189: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sin, kun kotimaan olot rauhoittuvat. Tämänjoh-
12190: vasti seuraavaa: dosta Suomi tukee pakolaisten vapaaehtoista
12191: paluumuuttoa. Pakolaisten ja turvapaikanhaki-
12192: Suomi on sopimusosapuolena pakolaisen oi- joiden vastaanotosta annetun valtioneuvoston
12193: keusasemaa koskevassa Geneven sopimuksessa. päätöksen (1607/1992) mukaan pakolaiselle voi-
12194: Sopimuksen 33 artiklan mukaan sopimusvaltio daan maksaa paluumuuttoavustusta hänen koti-
12195: ei tavalla tai toisella saa karkottaa tai palauttaa maahansa tai entiseen asuinmaahansa palaamis-
12196: pakolaista sellaisten alueiden rajoille, jossa hä- ta varten. Erittäin painavasta syystä paluumuut-
12197: nen henkeään tai vapauttaan uhataan rodun, us- toavustusta voidaan myöntää myös muuhun
12198: konnon, kansalaisuuden ja tiettyyn yhteiskun- kuin kotimaahansa tai entiseen asuinmaahansa
12199: nalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mie- palaavalle henkilölle. Paluumuuttoavustuksella
12200: lipiteen vuoksi. Suomen hallitusmuodon 7 §:n 4 voidaan myöntää kohtuulliset matkakustannuk-
12201: momentin mukaan ulkomaalaista ei saa karkot- set ja muuttokustannukset sekä avustusta paluu-
12202: taa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän maahan asettumista varten. Avustus on yksin
12203: vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muuttavalle henkilölle enintään toimeentulotuen
12204: muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Lisäksi on perusosan määrä kahdelta kuukaudelta ja per-
12205: huomattava, että ns. palautuskiellon lisäksi Suo- heelle enintään kaksinkertaisena edellä tarkoitet-
12206: men harjoittaman ihmisoikeuspolitiikan sekä tu määrä. Yksinäisen henkilön paluumuutto-
12207: myös Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen ja avustus on noin 4 000 markkaa ja perheen paluu-
12208: muiden kansainvälisten ihmisoikeussäännösten muuttoavustus noin 8 000 markkaa.
12209: mukaan paluumuuton tulee olla vapaaehtoista, Paluuseen liittyvän tuen osalta on tarkoitus
12210: jos henkilölle on myönnetty oleskelulupa pysy- jatkaa jo vakiintunutta käytäntöä. Suunnitelmia
12211: vässä tarkoituksessa. järjestelmän muuttamisesta erityisesti jotain pa-
12212: kolaisryhmää koskien ei työministeriöllä ole.
12213: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
12214:
12215: Työministeri Liisa Jaakonsaari
12216: KK 610/1997 vp 3
12217:
12218:
12219:
12220:
12221: Tili Riksdagens Talman
12222:
12223: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1fräga om Somalia utgör de oroliga och otryg-
12224: anger har Ni, Fru Talman, tili vederhörande ga förhällanden som fortfarande räder i Jandet
12225: medlem av statsrädet översänt följande av riks- hinder för äterflyttning. Somalia saknar central-
12226: dagsledamot Sulo Aittaniemi undertecknade förvaltning som kunde trygga ordningen i landet.
12227: spörsmäl nr 610: Dessutom finns det i Somalia flera väldsamma
12228: grupper som leds av lokala ledare. 1 en sädan
12229: Ämnar Regeringen hörja sända tiliha- situation är nägon massäterflyttning som ordnas
12230: ka somalflyktingar som går sysslolösa av myndigheterna inte möjlig.
12231: här genom att hekosta dem en gratis flyg- De somaliska medhorgare som har ansökt om
12232: hiljett Helsingfors-Mogadishu samt ge- asyl i Finland har efter hehandlingen av asylan-
12233: nom att ge dem som grund för ett nytt Iiv sökan fätt uppehällstillständ i Finland, vilket i
12234: en penningsumma, som enligt den sven- regel gör det möjligt för dem att stadigvarande
12235: ska modellen kunde uppgä tiliiät oss säga hosätta sig i Finland. Säledes fär personen i fräga
12236: 30 000 mark "per tryne" säsom det heter själv avgöra om sin äterflyttning. Flyktingskap
12237: pä folkspråk? innehär alltid en möjlighet att ätervända tili haka,
12238: när förhällandena i hemlandet har lugnat sig. Av
12239: Sam svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt denna anledning stöder Finland flyktingars fri-
12240: anföra följande: villiga äterflyttning. Enligt statsrädets heslut om
12241: mottagande av flyktingar och asylsökande (16071
12242: Finland är fördragsslutande part i Geneve- 1992) kan en flykting heviljas äterflyttningshi-
12243: konventionen angäende flyktingars rättsliga drag för att kunna ätervända tili sitt hemland
12244: ställning. Enligt 33 artikel i konventionen fär eller det land där han tidigare varit hosatt. Av
12245: fördragsslutande stat inte pä vilket sätt det vara synnerligen vägande skäl kan äterflyttningshi-
12246: mä, utvisa eller avvisa flykting tili gränsen mot drag hetalas även tili en person som ätervänder
12247: omräde varest hans Iiv eller frihet skulle hotas pä tili ett annat land än sitt hemland eller det land
12248: grund av hans ras, religion, nationalitet, tillhörig- där han tidigare varit hosatt. 1 äterflyttningshi-
12249: het tili viss samhällsgrupp eller politiska äskäd- drag kan heviljas skäliga resekostnader och flytt-
12250: ning. Enligt 7 § 4 mom. Regeringsformen för ningskostnader samt hidrag för att den som flyt-
12251: Finland fär en utlänning inte utvisas, utlämnas tar skall kunna hosätta sig i äterflyttningslandet.
12252: eller sändas tilihaka om han pä grund härav Beloppet av äterflyttninghidraget för en person
12253: hotas av dödsstraff, tortyr eller nägon annan motsvarar högst utkomststödets grunddel för tvä
12254: hehandling som kränker människovärdet. Man mänader, och för en familj högst det ovan avsed-
12255: hör vidare märka att förutom det s.k. utvisnings- da heloppet förduhhlat. För ensamstäende per-
12256: förhudet innehär även den människorättspolitik son uppgär äterflyttningshidraget tili ca 4 000
12257: som Finland hedriver samt den europeiska kon- mark och för en familj tili ca 8 000 mark.
12258: ventionen angäende skydd för de mänskliga rät- 1 fräga om hidrag som hetalas i samhand med
12259: tigheterna och de grundläggande friheterna samt äterflyttning har man för avsikt att fortsätta med
12260: andra internationella hestämmelser om de den vedertagna praxisen. Nägra planer pä att
12261: mänskliga rättigheterna att, om personen har ändra systemet särskilt för en viss flyktinggrupps
12262: heviljats permanent uppehällstillständ, fär äter- vidkommande har arhetsministeriet inte.
12263: flyttning endast ske pä frivillig väg.
12264:
12265: Helsingforsden 18 juni 1997
12266:
12267: Arhetsminister Liisa lakonsaari
12268: KK 611/1997 vp
12269:
12270: Kirjallinen kysymys 611
12271:
12272:
12273:
12274:
12275: Sulo Aittoniemi /kesk: Ensiapupakkauksen määräämisestä pakolli-
12276: seksi yksityisautoihin
12277:
12278:
12279: Eduskunnan Puhemiehelle
12280:
12281: Kolaritapauksissa on tärkeää, että paikalle Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12282: saadaan nopeasti henkilö, jolla on valmiudet en- jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
12283: siavun antamiseen, mikäli kolarissa on tapahtu- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12284: nut myös henkilövahinkoja. Ensiapukoulutuk- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12285: sen lisäämisestä ajokortin saamisen ehtoihin on
12286: eduskunnassa tehty lakialoite. Ehkä kuitenkin Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
12287: tietyllä tavoin maanläheisempi ongelma on ensi- tötoimenpiteisiin niin, että ensiapupak-
12288: avun antamiseen tarvittavien välineiden puuttu- kaus olisi pakollinen varuste kaikissa au-
12289: minen. Vaikka olisi taitoa ensiavun antamiseen, toissa?
12290: se ei onnistu ilman välineitä. Ensiapupakkaus
12291: tulisi määrätä pakolliseksi myös yksityiskäytössä
12292: oleviin autoihin.
12293: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
12294: Sulo Aittoniemi /kesk
12295:
12296:
12297:
12298:
12299: 279001
12300: 2 KK 611/1997 vp
12301:
12302:
12303:
12304:
12305: Eduskunnan Puhemiehelle
12306:
12307: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kyläteillä tapahtuvissa yhden auton ulosajoissa.
12308: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, Onnettomuuspaikalle tulee kuitenkin lähes poik-
12309: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen keuksetta useampia autoja, jolloin on varsin to-
12310: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- dennäköistä, että tarvittava ensiapupakkaus on
12311: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen jostain näistä autoista käytettävissä.
12312: n:o 611: Arvioitaessa kaikkiin autoihin pakollisen en-
12313: siapupakkauksen mahdollisesti edellyttävän
12314: Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän- muutoksen kustannushyötyä on syytä ottaa huo-
12315: tötoimenpiteisiin niin, että ensiapupak- mioon, että pakollisuuden lisäämisen kautta au-
12316: kaus olisi pakollinen varuste kaikissa au- toihin käyttämättömiksi jäävien ensiapupakka-
12317: toissa? usten määrä lisääntyisi. Nykytilanteeseen verrat-
12318: tuna ensiapupakkauksen pakollisuuden laajen-
12319: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- taminen ei olisi kovinkaan kustannushyödyllistä.
12320: vasti seuraavaa: Jäsenyytemme EU:ssa tuo myös esteen sille,
12321: ettei autoihin ole mahdollista vaatia pakollisiksi
12322: Nykyisin ensiapupakkaus vaaditaan pakolli- varusteiksi muita kuin EY -tyyppihyväksyntädi-
12323: sena varusteena erityistehtäviin käytettävissä au- rektiivissä edellytettyjä varusteita. Tyyppihyväk-
12324: toissa kuten linja-autoissa ja kouluautoissa. syntädirektiivi on tähän mennessä saatu valmiik-
12325: Muissa autoissa ensiapupakkauksen pitäminen si vasta henkilöautoille. Tyyppihyväksyntädi-
12326: on vapaaehtoista. rektiivi ei sisällä vaatimusta pakollisesta ensiapu-
12327: Liikenneturva on vuonna 1984 julkaisemas- pakkauksesta henkilöautossa. Jäsenvaltio ei saa
12328: saan tutkimusraportissa n:o 67 todennut tuolloin asettaa muita varustevaatimuksia kuin tyyppihy-
12329: tekemänsä otantatutkimuksen mukaan, että en- väksyntädirektiivissä vaadittuja. Jos toisin me-
12330: siapulaukku oli jo hieman yli kolmanneksessa neteltäisiin, pidettäisiin tällaisten kansallisten
12331: henkilöautoista ja seitsemässäkymmenessä pro- vaatimusten asettamista tavaroiden vapaan liik-
12332: sentissa kuorma-autoista. Nykyisin ensiapupak- kumisen periaatteen vastaisena kaupan teknilli-
12333: kaukset ovat alkaneet yleistyä uusimpien keski- senä esteenä.
12334: koisten ja isompien henkilöautojen vakiovarus- Edellä sanotuilla perusteilla hallitus ei katso
12335: teina. mahdolliseksi ryhtyä sellaisiin lainsäädäntötoi-
12336: Jos ensiapupakkaukset vaadittaisiin kaikkiin menpiteisiin, että ensiapupakkauksen pakolli-
12337: autoihin pakollisiksi, varmistuisi toki ensiapu- suutta autoissa laajennettaisiin nykyisestään
12338: pakkauksen olemassaolo aivan kaikissa onnetto- kaikkiin autoihin.
12339: muuspaikoissa ja -tapauksissa, jopa hiljaisilla
12340:
12341: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1997
12342: Liikenneministeri Matti Aura
12343: KK 611/1997 vp 3
12344:
12345:
12346:
12347:
12348: Tili Riksdagens Talman
12349:
12350: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen på en stilla byväg. På olycksplatsen samlas det
12351: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande dock nästan undantagslöst flera bilar, varvid det
12352: med1em av statsrådet översänt följande av riks- är ganska sannolikt att en förstahjälpsväska
12353: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- finns i en av dessa bilar.
12354: må1 nr 611: När man uppskattar de konstnadsfördelar
12355: som skulle medföras av en obligatorisk första-
12356: Vilka legislativa åtgärder ämnar Re- hjälpsväska i alla bilar, bör man dock lägga mär-
12357: geringen vidta för att bestämma första- ke tili att genom detta förfarande skulle antalet
12358: hjälpsväskan obligatorisk för alla bilar? oanvända förstahjälpsväskor i bilarna öka. Jäm-
12359: fört med nuläget skulle det inte medföra så stora
12360: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt kostnadsfördelar om förstahjälpsväskorna be-
12361: anföra följande: stämdes obligatoriska.
12362: På grund av vårt medlemskap i EU är det inte
12363: En förstahjälpsväska är i nuläget en obligato- möjligt att bestämma andra än i EU-typgodkän-
12364: risk utrustning i alla bilar som används för speci- nandedirektiven nämnda utrustningar obligato-
12365: aluppgifter, såsom bussar och skolbilar. 1 övriga riska. Typgodkännandedirektivet gäller för när-
12366: bilar är förstahjälpsväskan frivillig. varande endast personbilar. 1 typgodkännande-
12367: Trafikskyddet har i sin forskningsrapport nr direktivet bestämsen förstahjälpsväska inte obli-
12368: 67 konstaterat 1984 att enligt en sampelunder- gatoriskt för personbilar. En medlemsstat får inte
12369: sökning hade lite över en tredjedel av bilarna och ställa andra krav för utrustningar än de som
12370: 70% av lastbilarna en förstahjälpsväska i fordo- nämns i typgodkännandedirektivet. Annars
12371: net. Nuförtiden ingår en förstahjälpsväska allt skulle sådana här nationella krav anses som tek-
12372: vanligare som standard i de medelstora och stör- niska hinder mot den fria rörligheten för varor.
12373: re personbilarna. På basis av det ovan nämnda anser regeringen
12374: Om förstahjälpsväskorna blev obligatoriska i det inte möjligt att vidta legislativa åtgärder för
12375: alla bilar, skulle detta nog garantera att en första- att utvidga bestämmelsen om obligatoriska
12376: hjälpsväska alltid var tillgänglig på alla olycks- förstahjälpsväskor att gälla alla bilar.
12377: platser och i alla olycksfall, även i en singelolycka
12378:
12379: Helsingforsden 16 juni 1997
12380:
12381: Trafikminister Matti Aura
12382: KK 612/1997 vp
12383:
12384: Kirjallinen kysymys 612
12385:
12386:
12387:
12388:
12389: Sulo Aittoniemi /kesk: Perustuslakituomioistuimen perustamisesta
12390:
12391:
12392:
12393: Eduskunnan Puhemiehelle
12394:
12395: Eduskunnan perustuslakivaliokunta tulkitsee jonka jäseniä toki olisivat suunnilleen samat jä-
12396: eduskunnan toiminnoissa perustuslakiin liittyviä senet,joita kerta toisensajälkeen kuullaan asian-
12397: kysymyksiä antaen lausuntoja muun muassa sii- tuntijoina perustuslakivaliokunnassa, mutta joi-
12398: tä, minkälaisessa säätämisjärjestyksessä eri lait den näkemykset sitten siivilöityvät poliittisen sii-
12399: tulisi eduskunnassa säätää. Perustuslakivalio- vilän kautta. Olisi parempi, että asiantuntemus
12400: kunnan jäsenet ovat poliittisia henkilöitä, jotka saisi päättää, mikä on oikein ilman poliittista
12401: ovat poliittisesti sidoksissa tiettyihin poliittisiin siivilöintiä, jossa usein tärkeintä on poliittinen
12402: puolueisiin, vaikka väittävät, että sidonnaisuus tarkoituksenmukaisuus.
12403: päättyy, kun kansanedustaja valitaan perustus- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12404: lakivaliokunnan jäseneksi. Poliittiset puolueet tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12405: odottavat heiltä poliittisesti muotoutuneita pää- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12406: töksiä, ja näin myös usein tapahtuu. Tältä poh- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12407: jalta perustuslakivaliokunnan päätökset ja lau-
12408: sunnot ovat hyvin usein ristiriidassa aikaisem- Aikooko Hallitus perustaa perustusla-
12409: min annettujen päätösten kanssa. Päätökset ovat kituomioistuimen, joka korvaisi perus-
12410: siis sen mukaisia, mikä poliittinen suuntaus on tuslakivaliokunnan usein poliittisen tar-
12411: kulloinkin vallassa yhteiskunnassa ja siis myös koituksenmukaisuuden ohjaaman har-
12412: eduskunnassa ja sen perustuslakivaliokunnassa. kinnan ja päätöksenteon?
12413: Tulisi muodostaa perustuslakituomioistuin,
12414:
12415: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1997
12416: Sulo Aittoniemi /kesk
12417:
12418:
12419:
12420:
12421: 279001
12422: 2 KK 612/1997 vp
12423:
12424:
12425:
12426:
12427: Eduskunnan Puhemiehelle
12428:
12429: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa arvioinnin lähtökohtana ei kuitenkaan ole erityi-
12430: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sen perustuslakituomioistuimen perustaminen.
12431: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Perustuslakituomioistuimen tarvetta on selvi-
12432: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- tetty viimeksi Perustuslaki 2000 -työryhmän mie-
12433: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 612: tinnössä (oikeusministeriön lainvalmisteluosas-
12434: ton julkaisu 8/1995). Työryhmä katsoi, ettei täl-
12435: Aikooko Hallitus perustaa perustusla- laisen erillisen tuomioistuimen perustamiseen ole
12436: kituomioistuimen, joka korvaisi perus- riittäviä perusteita. Perustuslakituomioistuimen
12437: tuslakivaliokunnan usein poliittisen tar- perustaminen olisi merkittävä muutos koko val-
12438: koituksenmukaisuuden ohjaaman har- tiosääntömme perusteisiin. Perustuslakituomio-
12439: kinnan ja päätöksenteon? istuimen kaltaisen kokonaan uudentyyppisen ja
12440: merkittävää valtaa käyttävän valtioelimen pe-
12441: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rustaminen olisi huonosti sovitettavissa suoma-
12442: vasti seuraavaa: laiseen valtiosääntöperinteeseen ja oikeuskult-
12443: tuuriin. Kansainväliset kokemukset osoittavat,
12444: Lakien perustuslainmukaisuuden valvontaa että se voisi heikentää sekä eduskunnan että
12445: koskevat kysymykset ovat kokonaisuudessaan ylimpien tuomioistuinten asemaa.
12446: selvitettävinä Perustuslaki 2000 -komiteassa, Perustuslaki 2000 -työryhmän esittämillä pe-
12447: jonka tehtävänä on laatia ehdotus uudeksi, yhte- rusteilla hallitus katsoo, ettei Suomeen ole syytä
12448: näiseksi Suomen perustuslaiksi. Hallitus tulee perustaa erityistä perustuslakituomioistuinta.
12449: komitean lähiaikoina julkaistavien ehdotusten Muilta osin lakien perustuslainmukaisuuden val-
12450: pohjalta arvioimaan, miten lakien perustuslain- vontaa koskevat ratkaisut tehdään Perustuslaki
12451: mukaisuuden valvontaa tulisi kehittää. Tämän 2000 -komitean ehdotusten pohjalta.
12452:
12453: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1997
12454:
12455: Oikeusministeri Kari Häkämies
12456: KK 612/1997 vp 3
12457:
12458:
12459:
12460:
12461: Tili Riksdagens Talman
12462:
12463: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- en utgår dock inte från att en särskild författ-
12464: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- ningsdomstol borde grundas.
12465: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- Behovet av en författningsdomstol har senast
12466: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål utretts i Grundlag 2000-arbetsgruppens betän-
12467: nr 612: kande Gustitieministeriets lagberedningsavdel-
12468: nings publikatien 8/1995). Arbetsgruppen ansåg
12469: Ämnar Regeringen grunda en författ- att det inte finns tillräckliga skäl för att grunda en
12470: ningsdomstol för att ersätta grundlagsut- särskild författningsdomstol. En författnings-
12471: skottets prövning och beslut som ofta domstol skulle skaka hela vår statsförfattning i
12472: styrs av den politiska ändamålsenlighe- grunderna. En författningsdomstol - ett nytt
12473: ten? s1ags statsorgan med betydande makt - skulle
12474: sitta tämligen illa i den finska statsförfattnings-
12475: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt traditionen och rättskulturen. Internationella er-
12476: anföra följande: farenheter visar att en sådan domstol kunde för-
12477: svaga såväl riksdagens som de högsta domsto1ar-
12478: Kommitten Grundlag 2000, som skall utarbe- nas ställning.
12479: ta ett förslag till en ny och enhetlig grundlag för På de grunder som framförts a v arbetsgruppen
12480: Finland, utreder som bäst alla frågor i anslutning Grundlag 2000 anser regeringen att det inte finns
12481: till kontrollen av lagars grundlagsenlighet. På anledning att i Finland grunda en särski1d för-
12482: basis av kommittens förslag, som publiceras fattningsdomstol. 1 övrigt avgörs kontrollen av
12483: inom en snar framtid, kommer regeringen att grundlagsen1igheten på basis av Grundlag 2000-
12484: göra en bedömning av hur kontrollen av lagars kommittens förslag.
12485: grundlagsenlighet borde utvecklas. Bedömning-
12486:
12487: Helsingfors den 23 juni 1997
12488:
12489: Justitieminister Kari Häkämies
12490: j
12491: j
12492: j
12493: j
12494: j
12495: j
12496: j
12497: j
12498: j
12499: j
12500: j
12501: j
12502: j
12503: KK 613/1997 vp
12504:
12505: Kirjallinen kysymys 613
12506:
12507:
12508:
12509:
12510: Sulo Aittoniemi /kesk: Asevelvollisten motivoimisesta valitsemaan
12511: pidempi varusmiespalvelus
12512:
12513:
12514: Eduskunnan Puhemiehelle
12515: Hallitus suunnittelee varusmiespalveluksen solla, se on puute maanpuolustuksessa. Sama on
12516: uudistamista. Palvelusajat tulisivat olemaan 6- asia myös muilla akateemisen koulutuksen
12517: 12 kuukautta. Ongelma jo tänä päivänä on se, alueilla. Motivaatiota voitaisiin korvata vain sil-
12518: että motivaatiota löytyy yhä vähemmän esimer- lä, että henkilöllä on jotakin siviilihyötyäkin pit-
12519: kiksi ll kuukauden varusmiesajan suorittami- kästä palvelusputkesta.
12520: seen ainakin niiden osalta, jotka ovat opiskelleet Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12521: jo itselleen ammatin juristina, lääkärinä tai tekni- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
12522: sen osaamisen alueella. Useat näistä asevelvolli- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12523: sista ovat jo avioliitossa ja perheellisiä, eikä pitkä nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12524: varusmiesaika päivärahoineen houkuttele mini-
12525: miä pitempään palvelusaikaan, erityisesti kun Miten Hallitus aikoo motivoida ase-
12526: pitkästä palvelusajasta ei ole mitään hyötyä sivii- velvollisia suorittamaan esimerkiksi
12527: lissä. On havaittu ja itsestään selvää, että upseeri- suunnitelmissa oleva 12 kuukauden va-
12528: koulutukseen halukkaiden valmiiden lääkärei- rusmiespalvelus, kun jo nyt lyhyempien-
12529: den määrä vähenee vuosi vuodelta ja Lahden kin palvelusaikojen suorittamisessa eri-
12530: lääkintäkoulu voidaan päästää pian eläkkeelle. tyisesti ammattiin valmistuneilla asevel-
12531: Jos meillä ei ole riittävästi lääkäreitä upseerita- vollisilla on motivaatiovaikeuksia?
12532:
12533: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1997
12534:
12535: Sulo Aittoniemi /kesk
12536:
12537:
12538:
12539:
12540: 279001
12541: 2 KK 613/1997 vp
12542:
12543:
12544:
12545:
12546: Eduskunnan Puhemiehelle
12547:
12548: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ta pyritään lisäämään ja vahvistamaan sosiaali-
12549: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sia etuuksia tarkistamalla. Tarkoituksena on
12550: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kompensoida varusmieskoulutuksen edetessä ly-
12551: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- himmän ja pisimmän palvelusajan välistä eroa
12552: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen myös rahallisesti. Puolustusministeriössä näh-
12553: n:o 613: dään, että tuleva asevelvollisuuslain muutos on
12554: kokonaisesitys, josta ei voida jättää pois varus-
12555: Miten Hallitus aikoo motivoida ase- miesten sosiaalistaloudellisen aseman kehittä-
12556: velvollisia suorittamaan esimerkiksi mistä.
12557: suunnitelmissa oleva 12 kuukauden va- Määrättäessä varusmiehiä koulutettaviksi eri
12558: rusmiespalvelus, kun jo nyt lyhyempien- tehtäviin otetaan puolustusvoimissa huomioon
12559: kin palvelusaikojen suorittamisessa eri- yhtenä tekijänä heidän siviilikoulutuksensa. Tä-
12560: tyisesti ammattiin valmistuneilla asevel- ten yhdistetään asianomaisen varusmiehen sivii-
12561: vollisilla on motivaatiovaikeuksia? likoulutus sekä sotilaallinen koulutus palvele-
12562: maan maanpuolustusta parhaalla mahdollisella
12563: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tavalla. Toisaalta valtakunnallisen opintojärjes-
12564: vasti seuraavaa: telmän puitteissa on tarkoituksena lisätä varus-
12565: miespalveluksen aikana annettavan koulutuksen
12566: Puolustusministeriön tarkoituksena on edus- hyväksi luettavuutta opinnoissa ja oppilaitoksiin
12567: kunnan hyväksymän turvallisuuspoliittisen se- pyrittäessä. Tähän pyritään uuden palvelusaika-
12568: lonteon mukaisesti valmistella asevelvollisuus- järjestelmän puitteissa kehittämällä puolustus-
12569: lain muutosesitys. Varusmieskoulutus muuttuu voimien varusmieskoulutusta siten, että se antaa
12570: uusien palvelusaikojen pohjalta myös sisällölli- tukea ammattitutkintoihin.
12571: sesti. Samalla varusmiespalveluksen motivaatio-
12572:
12573: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1997
12574:
12575: Puolustusministeri Anneli Taina
12576: KK 613/1997 vp 3
12577:
12578:
12579:
12580:
12581: Till Riksdagens Talman
12582:
12583: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen motivationen för värnpliktstjänsten genom att
12584: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande justera de sociala förmånerna. Skilinaden mellan
12585: medlem av statsrådet översänt följande av riks- den kortaste och den längsta tjänstgöringstiden
12586: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- kommer enligt planerna att kompenseras också
12587: mål nr 613: finansiellt under beväringsutbildningens för-
12588: lopp. Försvarsministeriet ser den kommande
12589: Hur ämnar Regeringen motivera de ändringen av värnpliktslagen som ett helhetsför-
12590: värnpliktiga att fullgöra tili exempel den slag i vilket utvecklingen a v beväringarnas Social-
12591: planerade 12 månader långa värnplikts- ekonomiska ställning inte kan utelämnas.
12592: tjänsten, när motivationssvårigheter i frå- När beväringarna förordnas tili utbildning för
12593: ga om att fullgöra också kortare tjänstgö- olika uppgifter beaktas inom försvarsmakten de-
12594: ring redan nu forekommer särskilt bland ras civila utbildning som en faktor. Härigenom
12595: de värnpliktiga som blivit klara med sin förenas den värnpliktiges civilutbildning och den
12596: yrkesutbildning? militära utbildningen så att försvaret på bästa
12597: möjliga sätt kan dra nytta därav. Dessutom är
12598: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt avsikten att inom ramen för det riksomfattande
12599: anföra följande: studiesystemet öka möjligheterna att räkna sig
12600: den utbildning som ges under värnpliktstjänsten
12601: Försvarsministeriet har f6r avsikt att enligt tili godo i studierna och vid ansökan om inträde
12602: vad som anförs i den säkerhetspolitiska redogö- tillläroinrättningarna. Detta skall uppnås inom
12603: relsen som riksdagen har godkänt bereda en pro- ramen för det nya systemet för tjänstgörings-
12604: position med förslag tili ändring av värnpliktsla- tiderna genom att försvarsmaktens beväringsut-
12605: gen. Utgående från de nya tjänstgöringstiderna bildning utvecklas så att den utgör ett stöd för
12606: ändras beväringstjänsten också tili sitt innehåll. yrkesexamina.
12607: A vsikten är att samtidigt f6rsöka öka och stärka
12608:
12609: Helsingforsden 24 juni 1997
12610: Försvarsminister Anneli Taina
12611: KK 614/1997 vp
12612:
12613: Kirjallinen kysymys 614
12614:
12615:
12616:
12617:
12618: Sulo Aittoniemi /kesk: Natonja Venäjän välisen sopimuksen vaiku-
12619: tuksista Suomen Nato-suhteisiin
12620:
12621:
12622: Eduskunnan Puhemiehelle
12623:
12624: Nato ja Venäjä ovat allekirjoittaneet Pariisissa sisältävän toista maailmansotaa edeltävältä ajal-
12625: sopimuksen yhteistyöstä. Suomalaisen ajattelun ta tutun etupiirisopimuksen, ja mihin etupiiriin
12626: taustalla on näkynyt jonkin verran ajattelua sii- Suomi mahdollisesti kuuluu.
12627: hen suuntaan, että sopimukseen saattaa sisältyä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12628: jonkinlainen "Ribbentrop-osuus", kuten ennen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12629: toista maailmansotaa, ja että tässä sopimuksessa nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12630: eräät maat kuten Suomi olisi jaettu näiden sopi- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12631: musosapuolten välillä etupiireihin. On myös
12632: nähty niin, että Venäjä on ollut pakotettu nykyi- Vahvistaako Natonja Venäjän välinen
12633: sessä tilanteessa allekirjoittamaan sopimuksen yhteistyösopimus Suomen pyrkimyksiä
12634: välttyäkseen tosiasioiden edessä arvovallan me- Naton jäseneksi lähitulevaisuudessa, ja
12635: netykseltä ja että sen tarkoitus on vain pelata uskooko Hallitus, että Natonja Venä-
12636: aikaa heikon sotilaallisen valmiutensa kohenta- jän väliseen sopimukseen liittyy jokin sa-
12637: miseksi. lainen sopimus etupiirijaosta Euroopas-
12638: Oli miten oli, tilanne on uusi ja myös Suomen sa, ja vielä,
12639: Nato-hankkeita on tarkasteltava todennäköises- kenen etupiiriin Suomi mahdollisesti
12640: ti uudessa valossa. Kiinnostavaa on myös se, tulisi kuulumaan?
12641: uskooko Suomen hallitus mainitun sopimuksen
12642:
12643: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1997
12644:
12645: Sulo Aittoniemi /kesk
12646:
12647:
12648:
12649:
12650: 279001
12651: 2 KK 614/1997 vp
12652:
12653:
12654:
12655:
12656: Eduskunnan Puhemiehelle
12657:
12658: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa taan aloittaneet perinteiset liittoutumarajat rik-
12659: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kovan vuoropuhelun. Euroatlanttinen kumppa-
12660: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nuusneuvosto, EAPC, on äskettäin perustettu
12661: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvoston tilalle po-
12662: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen liittista yhteistyötä varten ja rauhankumppa-
12663: n:o 614: nuusohjelman neuvotteluelimeksi. Siihen liittyi-
12664: vät kaikki rauhankumppanimaat, mukaan luet-
12665: Vahvistaako Natonja Venäjän välinen tuna Suomi.
12666: yhteistyösopimus Suomen pyrkimyksiä Pariisissa 27.5.1997 allekirjoitettu Naton ja
12667: Naton jäseneksi lähitulevaisuudessa, ja Venäjän välinen perusasiakirja on osa laaja-
12668: uskooko Hallitus, että Natonja Venä- alaista eurooppalaista turvallisuusyhteistyötä.
12669: jän väliseen sopimukseen liittyy jokin sa- Naton ja Venäjän hyväksymän asiakirjan mää-
12670: lainen sopimus etupiirijaosta Euroopas- räykset velvoittavat ottamaan huomioon muiden
12671: sa, ja vielä, turvallisuusedut ja samalla kieltävät etupiirit.
12672: kenen etupiiriin Suomi mahdollisesti Asiakirjan lähtökohtana on kaikkien euroatlant-
12673: tulisi kuulumaan? tisen yhteisön maiden turvallisuuden jakamatto-
12674: muus ja valtioiden oikeus valita omat turvalli-
12675: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- suusratkaisunsa.
12676: vasti seuraavaa: Suomi seuraa Natonja Venäjän välisen yhteis-
12677: työn kehitystä muun muassa Euroatlanttisen
12678: Euroopan turvallisuutta edistetään parhaiten kumppanuusneuvoston kautta. Suomen hallitus
12679: laaja-alaisella vuoropuhelulla, jonka on tehnyt on ilmaissut tyytyväisyytensä siihen, että Naton
12680: mahdolliseksi kylmän sodan päättyminen. ja Venäjä yhteisneuvoston osapuolet ovat ilmoit-
12681: Aiemmin eri sotilaallisiin leireihin kuuluneiden taneet yhteisneuvoston toimivan avoimesti. Ylei-
12682: maiden välinen yhteistyö on kasvanut voimak- siä Euroopan turvallisuuskysymyksiä tulisi käsi-
12683: kaasti koko euroatlanttisella alueella, samalla tellä ensisijaisesti ETY J :ssä tai EAPC:ssa, joihin
12684: kun yhteistyön perustaksi on tunnustettu Yhdis- kuuluvat lähes kaikki Euroopan turvallisuusyh-
12685: tyneiden Kansakuntien (YK) ja Euroopan tur- teisön jäsenet.
12686: vallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) periaat- Hallitus katsoo, että sotilaallinen liittoutu-
12687: teet. mattomuus ja aktiivinen osallistuminen euroop-
12688: Vuonna 1991 perustettu Pohjois-Atlantin yh- palaisiin yhteistyörakenteisiin palvelevat parhai-
12689: teistyöneuvosto ja vuonna 1994 käynnistetty ten Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoit-
12690: Naton rauhankumppanuusohjelma ovat osal- teita.
12691:
12692: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
12693: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
12694: KK 614/1997 vp 3
12695:
12696:
12697:
12698:
12699: Till Riksdagens Talman
12700:
12701: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen serna. Euroatlantiska partnerskapsrådet, EAPC,
12702: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande har nyligen bildats för att i stället för Nordatlan-
12703: medlem av statsrådet översänt följande av riks- tiska samarbetsrådet sköta det politiska samar-
12704: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- betet och för att fungera som förhandlingsorgan
12705: mål nr 614: för PfP-programmet. Alla PfP-länder anslöt sig
12706: till rådet, inklusive Finland.
12707: Bekräftar samarbetsavtalet mellan Det grunddokument som undertecknades i
12708: Nato och Ryssland Finlands strävanden Paris den 27.5.1997 av Nato och Ryssland är en
12709: att i framtiden bli medlem i Nato, och del av det omfattande europeiska säkerhetssam-
12710: tror Regeringen att det till avtalet mel- arbetet. Det av Nato och Ryssland godkända
12711: lan Nato och Ryssland hör något hemligt dokumentets bestämmelser förpliktar dem att
12712: avtal om indelning av Europa i intresse- beakta andra länders säkerhetsintressen och för-
12713: sfårer, och ännu, bjuder samtidigt bildandet av intressesfårer. Ut-
12714: tili vems intressesfår skulle Finland gångspunkten för dokumentet är alla de tili euro-
12715: möjligtvis höra? atlantiska gemenskapen hörande ländernas odel-
12716: bara säkerhet och staternas rätt att välja sitt eget
12717: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt sätt att lösa säkerhetsfrågorna.
12718: anföra följande: Finland följer med utvecklingen av samarbetet
12719: mellan Nato och Ryssland bl.a. genom Euroat-
12720: Europas säkerhet befrämjas bäst genom en lantiska partnerskapsrådet. Finlands regering
12721: omfattande dialog, något som blivit möjligt efter har uttryckt sin tillfredsställelse med det medde-
12722: det kalla krigets slut. Samarbetet mellan länder, lande som parterna i Natos och Rysslands ge-
12723: som tidigare hört tili olika militära läger, har mensamma råd givit om att rådet handlar öppet.
12724: ökat kraftigt inom hela det euroatlantiska områ- Allmänna säkerhetsfrågor som gäller Europa
12725: det samtidigt som Förenta Nationernas (FN) och borde i första hand tas upp till behandling i OSSE
12726: Organisationen för säkerhef och samarbete i Eu- och EAPC, tili vilka nästan alla medlemmar i den
12727: ropas (OSSE) principer erkänts som grund för europeiska säkerhetsgemenskapen hör.
12728: samarbetet. Regeringen anser att militär alliansfrihet och
12729: Nordatlantiska samarbetsrådet, som bildades ett aktivt deltagande i det europeiska samarbetet
12730: 1991, och Natos program för partnerskap för bäst tjänar Finlands utrikes- och säkerhetspoli-
12731: fred, som inleddes 1994, har för sin del inlett en tiska mål.
12732: dialog, som spränger de traditionella alliansgrän-
12733:
12734: Helsingforsden 19 juni 1997
12735: Utrikesminister Tarja Halonen
12736: 1
12737: 1
12738: 1
12739: 1
12740: 1
12741: 1
12742: 1
12743: 1
12744: 1
12745: 1
12746: 1
12747: 1
12748: 1
12749: 1
12750: 1
12751: 1
12752: 1
12753: 1
12754: 1
12755: 1
12756: 1
12757: 1
12758: 1
12759: 1
12760: 1
12761: 1
12762: 1
12763: 1
12764: 1
12765:
12766:
12767:
12768:
12769: 1
12770: 1
12771: KK 615/1997 vp
12772:
12773: Kirjallinen kysymys 615
12774:
12775:
12776:
12777:
12778: Sulo Aittoniemi /kesk: Arvonlisäveron määräämisestä sähköverolle
12779:
12780:
12781:
12782: Eduskunnan Puhemiehelle
12783:
12784: Kuluttajan sähkölaskuun liittyy tietynsuurui- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12785: nen sähkövero. Sähkövero on mukana laskun nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12786: kokonaissummassa, josta lasketaan ja lisätään
12787: arvonlisävero. Vaikka asia yksittäisen sähkön- Onko Hallituksen mielestä yhtä has-
12788: kuluttajan osalta ei ole taloudellisesti suuri, tun- sua kuin kysyjän mielestä se, että verosta
12789: tuu hullulta, että verosta maksetaan arvonlisäve- maksetaan veroa, kuten tapahtuu sähkö-
12790: roa. laskuissa, kun arvonlisävero määrätään
12791: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- myös sähkövero-osuudelle?
12792: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12793:
12794: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1997
12795: Sulo Aittoniemi /kesk
12796:
12797:
12798:
12799:
12800: 279001
12801: 2 KK 615/1997 vp
12802:
12803:
12804:
12805:
12806: Eduskunnan Puhemiehelle
12807:
12808: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa annetun lain (1260/1996) mukaan kannettava
12809: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, valmistevero. Sama koskee myös muita valmiste-
12810: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen veroja, kuten nestemäisten polttoaineiden val-
12811: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- misteveroa, autoveroa, alkoholi- ja alkoholijuo-
12812: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen maveroa, tupakkaveroa sekä makeis- ja virvoi-
12813: n:o 615: tusjuomaveroa.
12814: Valmisteverojen lukeminen arvonlisä veron
12815: Onko Hallituksen mielestä yhtä has- laskentaperusteeseen on yleisesti arvonlisävero-
12816: sua kuin kysyjän mielestä se, että verosta tuksessa sovellettava käytäntö. Tämä käytäntö
12817: maksetaan veroa, kuten tapahtuu sähkö- on vahvistettu myös Euroopan yhteisön kuuden-
12818: laskuissa, kun arvonlisävero määrätään nessa arvonlisäverodirektiivissä (77/388/ETY).
12819: myös sähkövero-osuudelle? Yhteisön oikeuden mukaan Suomen on sovellet-
12820: tava kansallisessa arvonlisäverolainsäädännös-
12821: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sään direktiivin määräyksiä.
12822: vasti seuraavaa: Arvonlisävero olisi teoriassa mahdollista las-
12823: kea myös tavaran valmisteverottoman arvon pe-
12824: Arvonlisäverolain (150111993) 73 §:n mukaan rusteella. Käytännössä tämä johtaisi kuitenkin
12825: myynnistä suoritettavan veron peruste on vastike nykyistä huomattavasti monimutkaisempaan
12826: ilman arvonlisäveron osuutta. Vastikkeella tar- järjestelmään, koska se edellyttäisi, että tavaran
12827: koitetaan myyjän ja ostajan väliseen sopimuk- myyjä tietäisi tavarasta vaihdannan aikaisem-
12828: seen perustuvaa hintaa, joka sisältää kaikki hin- missa vaiheissa maksetun valmisteveron märän.
12829: nanlisät. Arvonlisäveron laskentaperuste muo- Nykyjärjestelmässä tällainen tieto ei ole tarpeen.
12830: dostuu siten siitä korvauksen kokonaismäärästä, Lisäksi on huomattava, että sähkön verorasti-
12831: jonka ostaja joutuu hankkimastaan tavarasta tai tuksen kannalta veron laskentatavalla ei ole mer-
12832: palvelusta myyjälle maksamaan. kitystä. Haluttu verotuotto voidaan saavuttaa
12833: Arvonlisäveron laskentaperusteeseen sisälly- sähkön verotuksen taso säätelemällä.
12834: tetään myös myyjän tavarasta mahdollisesti suo- Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
12835: rittamat valmisteverot, mukaan lukien sähköstä arvonlisäveron laskentaperusteen laskentatapaa
12836: sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta ei ole syytä muuttaa.
12837:
12838: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1997
12839:
12840: Ministeri Arja A/ho
12841: KK 615/1997 vp 3
12842:
12843:
12844:
12845:
12846: Tili Riksdagens Talman
12847:
12848: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Ien (1260/1996). Samma gäller även för andra
12849: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- acciser, som accis på flytande bränslen, bilskatt,
12850: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags- accis på alkohoi och alkoholdrycker, tobaksaccis
12851: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr samt sötsaks- och läskedrycksaccis.
12852: 615: Att hänföra acciser till beräkningsgrunden för
12853: mervärdesskatten är allmänt tillämpad praxis.
12854: Är Regeringen av samma åsikt som Denna praxis fastställs även i Europeiska gemen-
12855: spörsmålsställaren att det är konstigt att skapens sjätte direktiv om mervärdesskatt (77/
12856: skatt betalas på skatt, vilket är fallet med 388/EEG). Enligt gemenskapsrätten skall Fin-
12857: elräkningar, då mervärdesskatt påförs land tiliämpa direktivets bestämmelser i sin na-
12858: även elskattens andel? tionella mervärdesskattelagstiftning.
12859: Teoretiskt skulle detvara möjligt att beräkna
12860: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt mervärdesskatten på basis av varans accisfria
12861: anföra följande: värde. 1 praktiken skulle detta ändå leda till ett
12862: betydligt mer komplicerat system än det nuva-
12863: Grunden för skatt på försäljning utgörs enligt rande, eftersom det skulle förutsätta att försälja-
12864: 73 § mervärdesskattelagen (150111993) av veder- ren av varan kände tili det accisbelopp som be-
12865: laget utan mervärdesskattens andel. Med veder- talts för varan i omsättningens tidigare skeden. 1
12866: lag avses det mellan säljaren och köparen avtala- det nuvarande systemet är sådan kännedom inte
12867: de priset inklusive samtliga pristillägg. Beräk- nödvändig.
12868: ningsgrunden för mervärdesskatten består såle- Dessutom bör man lägga märke tili att hur
12869: des av hela beloppet av den ersättning som köpa- skatten beräknas inte har ..nägon betydelse för
12870: ren måste betala säljaren för en anskaffad vara skattebördan för elström. Onskade skatteintäk-
12871: eller tjänst. ter kan nås genom att man justerar beskattnings-
12872: 1 beräkningsgrunden för mervärdesskatten in- nivån för elström.
12873: kluderas även acciser som försäljaren eventuellt Med stöd av vad som ovan anförs anser reger-
12874: betalt för varan, däribland elaccis som uppbärs ingen att det inte är skäl att ändra beräknings-
12875: enligt lagen om accis på elström och vissa bräns- grunden för mervärdesskatten.
12876:
12877: Helsingforsden 23 juni 1997
12878:
12879: Minister Arja Alho
12880: KK 616/1997 vp
12881:
12882: Kirjallinen kysymys 616
12883:
12884:
12885:
12886:
12887: Tarja Kautto /sd: Pankkikriisin hoidosta
12888:
12889:
12890:
12891: Eduskunnan Puhemiehelle
12892: Neljä vuotta sitten alkanut pankkikriisi ja sii- Kaikkiaan 27 oikeusjutusta 10 on vielä kes-
12893: hen liittyvät oikeudenkäynnit ovat osoittaneet, ken, osa valmisteluvaiheessa, ja lopullinen pää-
12894: ettäjosjoku asiasta hyötyy, niin asianajotoimin- tös on saatu aikaiseksi vasta viidelle pankille.
12895: ta. Asianajajat keräävät miljoonia Säästöpank- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12896: kien, Skopin ja STS:n entisen johdon vahingon- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12897: korvausoikeudenkäynneistä. Summa kohonnee nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12898: tätä nykyä jo 60 miljoonaan markkaan. Maksa- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12899: jana ovat valtion omaisuudenhoitoyhtiöt. Sen
12900: sijaan valtio ei ole saanut roskapankeilleen kor- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12901: vauksia kuin 4,6 miljoonaa markkaa. Juttujen ryhtyä pankkikriisin oikeudenkäyntipro-
12902: kantajat eli valtion omistamat Arsenal-SSP, sessien nopeuttamiseksi ja kustannusten
12903: Skop ja Arsenal-Silta on määrätty maksamaan hillitsemiseksi, jotta valtio saa rahansa
12904: syytettyjen pankinjohtajien oikeudenkäyntiku- maksimaalisesti perittyä?
12905: luja yli 30 miljoonaa markkaa.
12906: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
12907:
12908: Tarja Kautto /sd
12909:
12910:
12911:
12912:
12913: 279001
12914: 2 KK 616/1997 vp
12915:
12916:
12917:
12918:
12919: Eduskunnan Puhemiehelle
12920:
12921: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teensä noin 98 miljoonaa markkaa ja oikeuden-
12922: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, käyntikuluja yhteensä noin 7 miljoonaa mark-
12923: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kaa. Kantajapankit on tuomittu maksamaan
12924: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja vastaajien oikeudenkäyntikuluja yhteensä noin
12925: Kauton näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen 32 miljoonaa markkaa, joista suurimmat kustan-
12926: n:o 616: nukset ovat olleet Säästöpankkien Keskus-Osa-
12927: ke-Pankin oikeudenkäynnissä tuomittu noin 8,6
12928: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo miljoonan markan ja Oulun Aluesäästöpankin
12929: ryhtyä pankkikriisin oikeudenkäyntipro- oikeudenkäynnissä tuomittu noin 12 miljoonan
12930: sessien nopeuttamiseksi ja kustannusten markan kulukorvaus.
12931: hillitsemiseksi, jotta valtio saa rahansa Saadut tuomiot eivät ole neljää tapausta lu-
12932: maksimaalisesti perittyä? kuun ottamatta vielä lainvoimaisia.
12933: Kantajapankeille on tähän mennessä aiheutu-
12934: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nut erityistarkastuksista ja oikeudenkäynneistä,
12935: vasti seuraavaa: rikosprosessit mukaan lukien, noin 67 miljoonan
12936: markan kustannukset.
12937: Valtion vakuusrahastosta annetun lain Kun vahingonkorvauskanteita päätettiin nos-
12938: 14 a §:n nojalla suoritettujen erityistarkastusten taa ja selvittää tuettaviin pankkeihin mahdolli-
12939: ja saatujen asiantuntijalausuntojen perusteella sesti liittyvää rikollista toimintaa, lähtökohta ei
12940: päätettiin vuoden 1993lopussa nostaa vahingon- ollut niinkään taloudellinen vaan juridinen: ha-
12941: korvauskanteita 25:ssä Suomen Säästöpankkiin luttiin saada pankeille vahinkoa aiheuttaneet
12942: sulautuneessa säästöpankissa, Säästöpankkien henkilöt juridiseen vastuuseen. Ennen kanteiden
12943: Keskus-Osake-Pankissa ja Siltapankissa, yh- vireillepanoa ei selvitetty sitä, olisiko pankkien
12944: teensä noin 290 vastaajaa vastaan. vastuuhenkilöillä taloudellisia edellytyksiä mak-
12945: Tänään, yli kolmen vuodenjälkeen kanteiden saa miljoonakorvauksia.
12946: nostamisesta, vahingonkorvausoikeudenkäyn- Oikeudenkäynnit ovat kestäneet kohtuutto-
12947: neissä on saatu käräjäoikeuden tuomioita koko- man kauan. Vaikka kanteet perustuvat suurelta
12948: naisuudessaan 17 pankin osalta ja osittain kol- osin samoihin lainkohtiin, on kukin tapaus kui-
12949: men pankin osalta. Käräjäoikeuksissa on kantei- tenkin omansa. Oikeudenkäyntejä ovat pitkittä-
12950: ta vielä vireillä kokonaan tai osittain kymmenen neet muun muassa vastaajien oikeudenkäynti-
12951: pankin osalta. Tämän vuoden kuluessa on odo- ym. väitteet, jotka on jouduttu prosessien edelly-
12952: tettavissa ainakin neljän pankin osalta käräjäoi- tyksinä käsittelemään ennen varsinaisten pää-
12953: keuksien ratkaisuja. asioiden eli vahingonkorvausvaatimusten käsit-
12954: Käräjäoikeudet ovat antaneet kaikkiaan 25 telemistä. Oikeudenkäyntejä ovat pitkittäneet
12955: tuomiota, joista kuusi on ollut kokonaan hylät- myös henkilötodistajien suuri määrä. Vastaajat
12956: tyjä. Yhdessä tapauksessa kantaja on peruutta- ovat kiistäneet lähes kaiken mahdollisen, joten
12957: nut kanteen oikeuskäsittelyn aikana. Näiden li- kantajapankkien on täytynyt hankkia vaateil-
12958: säksi kanteet on hylätty Säästöpankkien Keskus- leen mahdollisimman hyvä, ja useassa tapauk-
12959: Osake-Pankin entisen johtokunnan jäsenten sessa laajakin näyttö. Haittana on ollut myös
12960: osalta lähes kokonaan ja kahden entisen säästö- vastaavanlaisia tapauksia koskevan korkeim-
12961: pankin hallituksen jäsenen osalta kokonaan. man oikeuden oikeuskäytännön puuttuminen.
12962: Hovioikeuden tuomioita on saatu yhdeksän Muistettava kuitenkin on, että varsinainen
12963: pankin osalta. Viiden pankin osalta hovioikeu- prosessijohto kuuluu tuomioistuimille, joiden
12964: det ovat säilyttäneet vastaajien korvausvelvolli- tehtävänä on asianosaisia kuultuaan määrätäju-
12965: suuden. Yhdessä tapauksessa korkein oikeus on tuille käsittelyaikataulut Tähän prosessijohdol-
12966: myöntänyt vastaajille valitusluvan. liseen tehtävään kantajapankit tai valtiovarain-
12967: Vastaajat on tuomittu tähän mennessä maksa- ministeriö/valtion vakuusrahasto ei ole voinut
12968: maan kantajapankeille vahingonkorvauksia yh- puuttua. Oikeudenkäyntien pitkittyminen ja sitä
12969: KK 616/1997 vp 3
12970:
12971: myötä niiden kallistuminen ei ole ollut siten kan- nyt usean asianajotoimiston kanssa sopimuksen
12972: tajasta tai valtiovarainministeriöstä/valtion va- palkkioperusteiden alentamisesta. Valitusvai-
12973: kuusrahastosta johtuvaa. heen osalta on ollut myös tietyin osin periaattee-
12974: Oikeudenkäynneistä aiheutuvat kustannukset na, että asianajokuluista tehdään kantajan asia-
12975: ovat etupainotteisia. Käräjäoikeuksien velvoit- miehen kanssa sopimus, jossa on markkamääräi-
12976: tavista tuomioista huolimatta kantajapankit ei- nen yläraja.
12977: vät ole voineet ennen lainvoimaisia ratkaisuja Mikäli kantajapankit voittavat juttunsa, tuo-
12978: realisoida vastaajilta takavarikoitua omaisuutta mioistuinten tulisi velvoittaa vastaajat korvaa-
12979: kattaakseen omia kustannuksiaan. Ulosmit- maan kantajapankeille aiheutuneet oikeuden-
12980: tauksen kohteena ovat olleet käräjäoikeusvai- käyntikulut. On kuitenkin epävarmaa, kuinka
12981: heen jälkeen vain vastaajien palkka-, eläke- ym. paljon vastaajilta saadaan perityksi tuomittuja
12982: tulot. vahingonkorvauksia ja oikeudenkäyntikuluja.
12983: Kantajapankkien omista oikeudenkäyntiku- Jotta valtio saisi rahansa maksimaalisesti perit-
12984: luista suurin osa on jo syntynyt ja maksettu, tyä, on vastaajien omaisuutta pantu takavarik-
12985: koska enemmistö kanteista on jo valitusasteissa. koonja tuloja ulosmitattu sekä tarpeen vaatiessa
12986: Valtion vakuusrahasto on pyrkinyt alentamaan nostettu hävitetyn omaisuuden osalta takaisin-
12987: asianajajien oikeudenkäyntilaskutustaja on teh- saantikanteita.
12988: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1997
12989:
12990: Ministeri Arja Alho
12991: 4 KK 616/1997 vp
12992:
12993:
12994:
12995:
12996: Tili Riksdagens Talman
12997:
12998: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- kostnader om sammanlagt ca 7 milj. mk. Käran-
12999: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- debankerna har dömts att betala svarandenas
13000: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- rättegångskostnader till ett sammanlagt belopp
13001: man Tarja Kautto undertecknade spörsmål nr av ca 32 milj. mk, varav de största kostnaderna
13002: 616: utgörs av kostnadsersättningar på ca 8,6 milj. mk
13003: som dömts ut vid rättegången mot Sparbanker-
13004: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- nas Central-Aktie-Bank och ca 12 milj. mk vid
13005: ta för att påskynda rättegångsprocesser- rättegången mot Oulun Aluesäästöpankki.
13006: na i anknytning till bankkrisen och för att Domarna har ännu inte vunnit laga kraft för-
13007: tygla kostnaderna, så att staten skall kun- utom i fyra fall.
13008: na inkassera sina pengar till maximalt Kärandebankerna har hittills åsamkats kost-
13009: belopp? nader om sammanlagt ca 67 milj. mk på grund a v
13010: specialgranskningar och rättegångar, inberäknat
13011: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt straffprocesserna.
13012: anföra följande: Då man beslöt att väcka skadeståndstalan och
13013: utreda eventuella brottsliga inslag i bankernas
13014: På basis av de specialgranskningar som utför- verksamhet, var utgångspunkten inte ekonomisk
13015: des med stöd av 14 a § lagen om statens säker- utan snarare juridisk, man önskade ställa de per-
13016: hetsfond och sakkunnigutlåtanden beslöt man i soner som hade förorsakat bankerna skada inför
13017: slutet av 1993 att väcka skadeståndstalan i fråga juridiskt ansvar. Innan käromålen anhängiggjor-
13018: om 25 sparbanker som gått samman med Spar- des utredde man inte huruvida de ansvariga per-
13019: banken i Finland, i fråga om Sparbankernas Cen- soneroa i bankerna hade ekonomiska förutsätt-
13020: tral-Aktie-Bank samt Siltapankki Oy, mot sam- ningar att betala miljonersättningar.
13021: manlagt ca 290 svarande. Rättegångarna har pågått oskäligt länge.
13022: Drygt tre år efter det att rättegångarna inled- Fastän käromålen till stor del grundar sig på
13023: des har tingsrätten i skadeståndsrättegångarna samma lagrum är varje fall dock unikt. Rätte-
13024: avkunnat dom i sin helhet i fråga om 17 banker gångarna har dragit ut på tiden bl.a. på grund av
13025: och delvis i fråga om tre banker. Vid tingsrätter- svarandenas rättegångs- o.a. invändningar, vilka
13026: na är målet änn':! anhängigt helt eller delvis i fråga man har varit tvungen att behandla såsom pro-
13027: om tio banker. Annu i år är tingsrätternas domar cessförutsättningar före behandlingen av de
13028: att vänta för åtminstone fyra banker. egentliga huvudsakerna, dvs. skadeståndsyr-
13029: Tingsrätterna har avkunnat sammanlagt 25 kandena. Rättegångarna har också dragit ut på
13030: domar, varvid käromålen förkastades helt i sex tiden på grund av det stora antalet personvittnen.
13031: fall. I ett fall återtog käranden käromålet under Svarandena har bestridit så gott som allt möjligt,
13032: handläggningen i tingsrätten. Utöver dessa har och därför har kärandebankerna varit tvungna
13033: käromålen förkastats nästan helt i fråga om med- att för sina yrkanden skaffa fram så goda, och i
13034: lemmarna av den förra direktionen för Sparban- många fall även omfattande, bevis som möjligt.
13035: kernas Central-Aktie-Bank och helt och hållet i Avsaknaden av högsta domstolens rättspraxis i
13036: fråga om styrelsemedlemmarna i de två förra motsvarande fall har också varit en nackdel.
13037: sparbankerna. Man bör dock komma ihåg att den egentliga
13038: Hovrätten har avkunnat sin dom i fråga om processledningen ankommer på domstolarna,
13039: nio banker. I fråga om fem banker har hovrätten vilka har till uppgift att, efter att ha hört parter-
13040: hållit fast vid svarandenas ersättningsskyldighet. na, fastställa tidtabellerna för behandlingen av
13041: I ett av fallen har högsta domstolen beviljat sva- målen. Varken kärandebankerna eller finansmi-
13042: randena besvärstillstånd. nisteriet/statens säkerhetsfond har kunnat ingri-
13043: Hittills har svarandena dömts att till de banker pa i denna processledningsuppgift. Det har såle-
13044: som varit kärande betala skadestånd till ett sam- des inte berott på käranden eller på finansminis-
13045: manlagt belopp av ca 98 milj. mk och rättegångs- teriet/statens säkerhetsfond att rättegångarna
13046: KK 616/1997 vp 5
13047:
13048: har dragit ut på tiden och att de tili följd av detta derna för arvodet. 1 fråga om besvärsskedet har
13049: har blivit dyrare än väntat. principen också tili vissa delar varit att man med
13050: Kostnaderna för rättegångarna koncentreras kärandens ombud ingår ett avtal om rättegångs-
13051: tili de närmaste åren. Trots tingsrätternas för- kostnaderna, i vilket anges en övre gräns för
13052: pliktande domar har kärandebankerna inte före mark bel oppet.
13053: de lagakraftvunna besluten kunnat realisera den Ifall kärandebankerna vinner sina mål, borde
13054: egendom som beslagtagits hos svarandena för att domstolarna ålägga svarandena att ersätta de
13055: täcka sina egna kostnader. Föremål för utmät- rättegångskostnader som åsamkats kärandeban-
13056: ning efter tingsrättsfasen har varit endast sva- kerna. Det är dock osäkert hur mycket av de
13057: randenas löne-, pensions- o.dyl. inkomster. utdömda skadeståndsersättningarna och rätte-
13058: Av kärandebankernas egna rättegångskostna- gångskostnaderna som kan uppbäras av sva-
13059: der har den största delen redan uppkommit och randena. För att staten skall kunna inkassera
13060: betalts, eftersom majoriteten av käromålen re- sina pengar tili maximalt belopp har svarandenas
13061: dan befinner sig i besvärsinstanserna. Statens egendom belagts med kvarstad och deras inkom-
13062: säkerhetsfond har strävat efter att sänka advoka- ster har utmätts samt vid behov har återvinnings-
13063: ternas rättegångsdebitering och har med ett fler- talan väckts i fråga om förskingrad förmögenhet.
13064: tal advokatbyråer ingått avtal om att sänka grun-
13065: Helsingfors den 24 juni 1997
13066:
13067: Minister Arja Alho
13068: KK 617/1997 vp
13069:
13070: Kirjallinen kysymys 617
13071:
13072:
13073:
13074:
13075: Pia Viitanen /sd: Nuorisoyrittäjälainoista
13076:
13077:
13078:
13079: Eduskunnan Puhemiehelle
13080:
13081: Naisyrittäjille tarkoitetut erityislainat ovat Tällä pystyttäisiin rohkaisemaan nuoria, ja se
13082: käyneet hyvin kaupaksi ja osoittaneet toimivuu- olisi yhteiskunnan taholta myönteinen signaali
13083: tensa. Jo nyt lainoihin osoitettu 50 miljoonan nuorille. Koska nuorisotyöttömyys on edelleen
13084: markan kiintiö on käytetty loppuun ja alustavat ongelmallisissa lukemissa, ei mitään keinoa pa-
13085: päätökset myöntämisvaltuuksien lisäämisestä al- rantaa asiaa kannata jättää kokeilematta.
13086: kusyksyn lisätalousarviossa on tehty. Kyseisestä ehdotuksesta voisi olla apua esi-
13087: Naisyrittäjälainoilla sekä koroltaan kalliim- merkiksi akateemisen työttömyyden helpottami-
13088: milla pienlainoilla on todettu olevan myönteisiä seen, sillä edelleenkin korkeakouluista valmistu-
13089: työllisyysvaikutuksia ja pelkästään naisyrittäjä- neista nuorista äärimmäisen harva lähtee yrittä-
13090: lainoilla arvellaan syntyneen jo useita satoja työ- jäksi. Korkeakouluista valmistutaan usein alle
13091: paikkoja. kolmikymppisinä, joten nuorisoyrittäjälainat
13092: Eräänä perusteena sille, miksi naisyrittäjälai- palvelisivat juuri tätä ryhmää.
13093: najärjestelmää on pidetty onnistuneena, on ollut Myös nuorten asenne heidän omaa mahdollis-
13094: se, että erityisesti naisten ongelmaksi koettiin ai- ta yrittämistään kohtaan on yllättävän kieltei-
13095: kaisemmin tietty uskottavuuden puute Kerassa. nen. Tämä johtuu todennäköisesti sekä yleisestä
13096: Naisyrittäjälainan myötä naiset ovat rohkaistu- yrittämiseen liittyvästä epävarmuudesta että
13097: neet yrittämään ja viemään ideoitaan eteenpäin. nuoren omaan elämään liittyvästä epävarmuu-
13098: Samanlaisia uskottavuuteen ja asenteisiin liit- desta.
13099: tyviä ongelmia liittyy myös nuoriin, joilla kuiten- Nuorisoyrittäjälainat voisivat rohkaista ja
13100: kin saattaisi olla hyvä idea ja intoa toteuttaa se. auttaa niitä nuoria, jotka epävarmassa elämänti-
13101: Leikillisenä mutta kuvaavana esimerkkinä voi- lanteessaan eivät ole uskaltaneet tosissaan ajatel-
13102: daan kysyä, olisiko nuori Bill Gates otettu aika- la yrittäjäksi lähtemistä.
13103: naan kovinkaan vakavasti, jos hän olisi nuorena Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13104: rähjäisen näköisenä poikana mennyt pyytämään tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13105: lainaa Keralta. Nyt hän on maailman rikkain nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13106: mies! nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13107: Olisi tärkeää, että myös nuoret saisivat kan-
13108: nustusta ja rohkeutta yrittämiseen. Tämän vuok- Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin nuo-
13109: si naisyrittäjälainan oheen voisi luoda oman ver- risolle tarkoitetun yrittäjälainan toteutta-
13110: sion nuorille, esimerkiksi alle kolmekymppisille. miseksi?
13111:
13112: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
13113:
13114: Pia Viitanen /sd
13115:
13116:
13117:
13118:
13119: 279001
13120: 2 KK 617/1997 vp
13121:
13122:
13123:
13124:
13125: Eduskunnan Puhemiehelle
13126:
13127: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Sekä pienlainat että naisyrittäjälainat soveltu-
13128: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vat käytettäväksi myös nuorille yrittäjille ja esi-
13129: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen merkiksi korkeakoulusta valmistuneille nuorille,
13130: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita- joilla on käytettävissä pienlainajärjestelmässä
13131: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o tarkoitettu yritysidea. Näin ollen nuoret, jotka
13132: 617: tarvitsevat investointi- ja/tai käyttöpääomaluon-
13133: teista rahoitusta oman yritystoiminnan aloitta-
13134: Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin nuo- miseen, voivat hakea joko pienlainaa tai nais-
13135: risolle tarkoitetun yrittäjälainan toteutta- yrittäjälainaa tilanteesta ja hakijan sukupuolesta
13136: miseksi? riippuen.
13137: Pienlainajärjestelmän tavoitteena on edesaut-
13138: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- taa itsensä työllistäjien ja erityisesti aikavien
13139: vasti seuraavaa: yrittäjien mahdollisuuksia käynnistää ja harjoit-
13140: taa liiketoimintaa. Lainan hakumenettely on
13141: Kera Oy on yhtiötä koskevan lainmuutoksen yksinkertainen ja myöntämismenettely nopea.
13142: nojalla voinut myöntää pienyritystoimintaan lai- Edellytyksenä on, että yrittäjäksi ryhtyvä har-
13143: noja vuoden 1997 alusta lukien aikaisemmasta joittaa liiketoimintaa täysipäiväisesti tai ainakin
13144: poiketen myös palvelualoille. Tällaisia lainoja siten, että tavoitteena on saada yrityksestä toi-
13145: ovat Kera Oy:n erityislainoihin kuuluvat pienlai- meentulon lähde.
13146: nat ja naisyrittäjälainat. Naisyrittäjälainoihin on Huomion arvoista on, että yritystoimintaa
13147: kuluvan vuoden valtion talousarviossa osoitettu aloitteleva saa pienlainan haun yhteydessä opas-
13148: yhteensä 50 milj. markan valtuus. Pienlainoihin tusta yritystoiminnan käynnistämisestä ja Kera
13149: Kera Oy on budjetoinut käytettävissä olevista Oy:n yritystutkijat keskustelevat mahdollisuuk-
13150: erityislainavaltuuksista 190 milj. mk. sien mukaan yrittäjän kanssa liikeidean testaa-
13151: Sen johdosta, että näihin lainoihin käytettä- miseen ja yrityksen perustamiseen liittyvistä sei-
13152: vissä olevat valtuudet ovat osoittautuneet riittä- koista.
13153: mättömiksi koko vuoden tarvetta ajatellen, val- Pienlainanja naisyrittäjälainan kysynnän ikä-
13154: tioneuvosto on 2. 6.1997 tekemällään päätöksellä jakauma osoittaa, että näillä tuotteilla pystytään
13155: tehnyt periaatepäätöksen Kera Oy:n erityislaino- erinomaisesti hoitamaan myös nuorten
13156: jen myöntämisvaltuuden lisäämisestä seuraavas- yrittäjien rahoitustarpeet. Tarvittaessa voidaan
13157: sa valtioneuvoston lisätalousarvioesityksessä si- markkinoinnin keinoin tehostaa tiedotusta
13158: ten, että pienlainojen myöntämistä varten val- näistä lainoista erityisesti nuorille yrittäjiksi ai-
13159: tuutta lisätään enintään 110 mi1j. mk ja nais- koville.
13160: yrittäjälainojen myöntämistä varten vastaavasti Kera Oy:n käytössä on myös perustamislaina,
13161: enintään 40 milj. mk. Tämä valtuuden lisäys ta- joka voidaan myöntää yrityksen perustajalle pe-
13162: pahtuu siirtämällä valtuutta investointi- ja rustamiseen liittyviin investointeihin.
13163: käyttöpääomalainojen valtuudesta yhteensä 150 Edellä sanottuun viitaten voidaan katsoa, että
13164: milj. mk. Tarkoituksena on myös, että hallitus nykyiset pienlainat ja naisyrittäjälainat sekä pe-
13165: päättää lisätalousarvion yhteydessä mahdollises- rustamislainat kattavat esitetyn nuorisolle tar-
13166: ta yhtiön myöntämisvaltuuden kokonaismäärän koitetun yrittäjälainan soveltamisalan.
13167: lisäyksestä.
13168:
13169: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
13170:
13171: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
13172: KK 617/1997 vp 3
13173:
13174:
13175:
13176:
13177: Tili Riksdagens Talman
13178:
13179: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen och t.ex. för ungdomar som utexaminerats frän
13180: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande högskolorna och som har en sädan företagside
13181: med1em av statsrädet översänt följande av riks- som avses i smälänesystemet. Sälunda kan ung-
13182: dagsledamot Pia Viitanen undertecknade skrift- domar, som behöver finansiering av investerings-
13183: liga spörsmäl nr 617: och/eller driftskapitalkaraktär för att inleda egen
13184: företagsverksamhet, ansöka antingen om smälän
13185: Har Regeringen för avsikt att vidta eller kvinnoföretagarlän beroende pä situationen
13186: ätgärder för att ästadkomma ett företa- och sökandens kön.
13187: garlän som är avsett för ungdomar? Syftet med smälänesystemet är att främja möj-
13188: ligheterna för dem som sysselsätter sig själva och
13189: Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt särskilt för företagare som startar eget att inleda
13190: anföra följande: och utöva företagsverksamhet. Förfarandet dä
13191: man ansöker om Iän är enkelt och beviliningsför-
13192: Kera Ab har med stöd av en ändring av lagen farandet snabbt. En förutsättning är att den som
13193: om bolaget frän början av är 1997 avvikande frän har för avsikt att bli företagare utövar företags-
13194: tidigare kunnat bevilja Iän för smäföretagarverk- verksamheten pä heltid eller ätminstone pä sä
13195: samhet ocksä till servicesektorn. Sädana Iän är de sätt att syftet är att företaget skali bli en försörj-
13196: smälän och kvinnoföretagarlän som hör till Kera ningskälla.
13197: Ab:s speciallän. En fullmakt pä totalt 50 milj. Det är värt att uppmärksamma att den som
13198: mark har anvisats i statsbudgeten för detta är för inleder företagsverksamhet, i samband med att
13199: att beviljas i form av Iän tili kvinnliga företagare. han elier hon ansöker om smälän, fär vägledning
13200: För smälänen har Kera Ab budgeterat 190 milj. i startandet av företagsverksamheten och att
13201: mark av de specialiänefulimakter som stär tili Kera Ab:s företagsanalytiker i män av möj1ighet
13202: buds. med företagaren diskuterar faktorer som gälier
13203: Till följd av att de fullmakter som kan använ- testning av företagsiden och etablerandet av före-
13204: das för dessa Iän har visat sig otillräckliga med taget.
13205: tanke pä behovet för hela äret, har statsrädet med Åldersfördelningen vid efterfrägan pä smä-
13206: ett beslut av den 2 juni 1997 tagit ett principbeslut län och kvinnoföretagarlän visar att man med
13207: om att bevillningsfulimakten för Kera Ab:s spe- dessa produkter utmärkt väl kan sköta ocksä
13208: cialiän skall utökas i statsrädets nästa tiliäggs- unga företagares behov av finansiering. Vid
13209: budgetförs1ag pä sä sätt att fullmakten att bevilja behov kan man med marknadsföringsmetoder
13210: smälän utökas med högst 110 milj. mark och effektivera informationen om dessa Iän särskilt
13211: fullmakten att bevilja kvinnoföretagarlän pä till de ungdomar som har för avsikt att bli
13212: motsvarande sätt med högst 40 mi1j. mark. Den- företagare.
13213: na utökning av fullmakten görs sä att frän full- Kera Ab har ocksä ett etableringslän tili sitt
13214: makten att bevilja investerings- och driftskapital- förfogande som kan beviljas den som etablerar
13215: län överförs en fullmakt för totalt 150 milj. mark. ett företag för investeringar som sammanhänger
13216: Avsikten är ocksä att regeringen i samband med med etableringen.
13217: tilläggsbudgeten skall besluta om en eventuell Med hänvisning tili det ovanstäende kan det
13218: ökning av totalbeloppet av bolagets bevillnings- anses att de nuvarande smälänen och kvinno-
13219: fulimakt. företagarlänen samt etableringslänen täcker
13220: Bäde smälänen och kvinnoföretagarlänen är tillämpningsomrädet för det föreslagna företa-
13221: lämpliga att användas ocksä för unga företagare garlänet för ungdomar.
13222:
13223: Helsingforsden 17 juni 1997
13224:
13225: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
13226: KK 618/1997 vp
13227:
13228: Kirjallinen kysymys 618
13229:
13230:
13231:
13232:
13233: Raimo Vistbacka /ps: Lasten ja nuorten päihdeongelmista
13234:
13235:
13236:
13237: Eduskunnan Puhemiehelle
13238: Viime vuosina on ollut niin käytännön kenttä- omaisten tulisi säännöllisesti ja riittävän usein
13239: työssä kuin tilastojenkin valossa havaittavissa olla mukana seuraamassa olosuhteita iltaisin ja
13240: lasten päihdeongelmien voimakas lisääntymi- viikonloppuisin, jolloin ongelmat näkyvät. Sama
13241: nen. Silmiinpistävää on myös yhä nuorempien pätee myös erilaisiin nuorille suunnattuihin mu-
13242: lasten kärsiminen vakavasta päihdeongelmasta, siikkifestivaaleihin tai muihin vastaaviin tilai-
13243: samoin kuin tyttöjen määrän lisääntyminen. Ti- suuksiin. Yhteistyö poliisiviranomaisten kanssa
13244: lanne on muodostumassa sellaiseksi, että voi- on tässä yhteydessä välttämätöntä, sillä huolto-
13245: daan jo puhua lasten laajamittaisesta alkoholi- poliisin lopettamisenjälkeen tarvitaan lastensuo-
13246: soitumisesta. jelijoita käytännön työhön.
13247: Päihdeongelmaisten lasten auttamista vai- Esille otettu ongelma on siis jatkuvassa kas-
13248: keuttaa ongelman salailu myös viranomaistahol- vussa, ja mikäli siihen ei tehokkaasti ja nopeasti
13249: la väärin ymmärretyn salassapitovelvollisuuden puututa, se räjähtää yhteiskunnan silmille ja pai-
13250: takia. Tähän syyllistyy jopa osa nuorisotyön teki- suu hallitsemaUomiin mittoihin. Tämän jälkeen
13251: jöistä. Eräiden sairaaloiden ensiapupoliklinikat seuraukset ja yhteiskunnalle koituvat kustan-
13252: ovatjättäneet lastensuojelulain mukaisen lasten- nukset ovat täysin eri mittasuhteissa kuin nyt,
13253: suojeluilmoituksen tekemättä potilaan itsemää- kun asia olisi vielä saatavissa oikeilla toimilla
13254: räämisoikeuteen vedoten, minkä johdosta ku- hallintaan. Eräs tämän toiminnan suunnittelun
13255: kaan ei ole päässyt auttamaan päihdeongelmais- hoitamisvaihtoehto olisi asiantuntevan, myös
13256: ta lasta. Vatsahuuhtelua ei voitane pitää yhteis- tässä yhteydessä kenttätyön osuutta unohtamat-
13257: kunnan taholta riittävänä apuna alkoholisoitu- ta, lyhyen määräajan omaavan toimikunnan pe-
13258: valle lapselle. Lasten vanhemmat ovat usein puo- rustaminen, jonka tehtäviin kuuluisi tilanteen
13259: lestaan täysin tietämättömiä lastensa päihdeon- kartoittaminen ja toimenpide-esitysten tekemi-
13260: gelmista, mikä sekin hankaloittaa lasten autta- nen.
13261: mista irti päihteistä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13262: Nuorten tyttöjen kohdalla vakavaan päihde- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13263: ongelmaan kuuluu itsensä myyminen alkoholin nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13264: tai muiden huumeiden saamiseksi. Usein näiden nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13265: tyttöjen hyväksikäyttäjät ovat aikuisia kriminali-
13266: soituneita miehiä, joiden kautta tyttöjen ajautu- Onko Hallitus tietoinen, että lasten
13267: minen myös rikolliseen käyttäytymiseen mah- päihdeongelmat ovat viime vuosina li-
13268: dollistuu. Muutamilla paikkakunnilla tämä tyt- sääntyneet merkittävästi ja koskevat yhä
13269: töjen prostituutiokäyttäytyminen on määrältään nuorempia ikäluokkia ja pitävät sisällään
13270: kymmenkertaistunut viimeisten viiden vuoden myös nuorten tyttöjen prostituutiota, ja
13271: kuluessa. Kunnallisessa lastensuojelussa ei tätä mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ti-
13272: vakavaa ongelmaa näytetä ymmärrettävän lain- lanteen kartoittamiseksi, eri viranomais-
13273: kaan. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää sitä, tahojen yhteistoiminnan tehostamiseksi
13274: etteivät sen työntekijät ole riittävästi jalkautu- ja ongelmaisten lasten tarvitsemien hoito-
13275: neet ihmisten keskuuteen - sinne, missä ongel- mahdollisuuksien turvaamiseksi?
13276: mat syntyvät ja esiintyvät. Lastensuojelun viran-
13277:
13278: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
13279:
13280: Raimo Vistbacka /ps
13281: 279001
13282: 2 KK 618/1997 vp
13283:
13284:
13285:
13286:
13287: Eduskunnan Puhemiehelle
13288: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa huumausaineiden hankintaa varten. Toisaalta
13289: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, prostituutioon ajautuneet käyttävät huumausai-
13290: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen neita ja muita päihteitä kestääkseen prostituu-
13291: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo tion arkipäivän. Lapsiprostituutio on toisaalta
13292: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- hyvin ongelmallinen ilmaus, ja koko käsitteen
13293: sen n:o 618: voisi kyseenalaistaa. Lapsi ei ole aikuiseen ver-
13294: rattavissa oleva maksullisen seksikontaktin osa-
13295: Onko Hallitus tietoinen, että lasten puoli. Kysymys on siitä, että asiakkaana oleva
13296: päihdeongelmat ovat viime vuosina li- aikuinen syyllistyy lapsen seksuaaliseen riistoon
13297: sääntyneet merkittävästi ja koskevat yhä ja hyväksikäyttöön.
13298: nuorempia ikäluokkia ja pitävät sisällään Sosiaali- ja terveysministeriö on uudistanut
13299: myös nuorten tyttöjen prostituutiota, ja ehkäisevän päihdetyön organisointia tarkoituk-
13300: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ti- senaan tehostaa erityisesti nuorten päihteiden
13301: lanteen kartoittamiseksi, eri viranomais- käytön ehkäisyyn liittyvää työtä. Sosiaali- ja ter-
13302: ten yhteistoiminnan tehostamiseksi ja veysministeriö on antanut aikaisempaa enem-
13303: ongelmaisten lasten tarvitsemien hoito- män kuntien päihdetyön kehittämiseen liittyviä
13304: mahdollisuuksien turvaamiseksi? tehtäviä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja ke-
13305: hittämiskeskukselle (Stakes). Suoraan kansalai-
13306: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- siin suuntautuvan tiedotus- ja vaikutustoimin-
13307: vasti seuraavaa: nan kehittämisessä toimitaan aikaisempaa kiin-
13308: teämmässä yhteistyössä Terveyden edistämisen
13309: Nuorten päihteiden käyttöä on tutkittu maas- keskus ry:n ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. So-
13310: samme systemaattisesti 1970-luvulta lähtien. siaali- ja terveysministeriön käytössä olevista
13311: Tutkimusmenetelmien ja teknisten apuvälinei- päihdehaittojen ehkäisyyn varatuista määrära-
13312: den kehittymisen ansiosta saamme nopeasti luo- hoista suurin osa ohjataan nuorten päihteiden
13313: tettavaa tietoa nuorten päihteiden käytön tilan- käytön ehkäisyyn liittyviin kokeilu- ja kehittä-
13314: teen muutoksista. Alkoholi on edelleen eniten mishankkeisiin. Tavoitteena on kehittää viran-
13315: ongelmia aiheuttava nuorten käyttämä päihde. omaisten ja järjestöjen moniammatillista yhteis-
13316: Tämän vuoden aikana tehdyt tutkimukset kerto- työtä sekä vahvistaa lasten ja nuorten vanhem-
13317: vat nuorten humalajuomisen lisääntyneen voi- pien haluaja kykyä ottaa vastuuta lasten ja nuor-
13318: makkaasti ja se on noin kolme-neljä kertaa ylei- ten päihdekasvatuksesta.Tämän vuoden kevääl-
13319: sempää kuin 1980-luvun alussa. Humalajuomi- lä valmistuneet kansallisen alkoholiohjelman
13320: sen lisääntyminen näyttää olevan kansainvälinen toimenpideohjelma ja kansallinen huumausai-
13321: ongelma. Ikävä tosiasia on, että humalajuomisen nestrategia sisältävät toimenpide-ehdotuksia
13322: hyväksyy yhä useampi nuori. Nuorten huumaus- nuorten päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Ke-
13323: ainekokeilut ovat myös kasvussa samoin kuin sän lausuntokierroksen jälkeen sosiaali- ja ter-
13324: päihteiden sekakäyttö. Huumausaineiden tar- veysministeriö päättää ehdotusten eteenpäin vie-
13325: jonta on kasvanut ja tarjolle on tullut uusia, misestä.
13326: erityisesti nuorille tarkoitettuja huumausaineita. Valtioneuvoston hyväksymässä valtakunnal-
13327: Nuorten päihteiden käytön lisääntyminen on ol- lisessa suunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuol-
13328: lut voimakkaasti esillä tiedotusvälineissä ja mo- lon järjestämisestä painotetaan ehkäisevän työn
13329: net tahot ovat ilmaisseet huolensa siitä. kehittämistä. Suunnitelman yksi keskeinen pai-
13330: Prostituutiosta valmistui viime vuonna laaja noalue on lasten ja nuorten tasapainoisen kehi-
13331: asiantuntijaraportti. Raportin mukaan lapsi- tyksen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy.
13332: prostituutio on tosiasia myös Suomessa. Päihtei- Nuorten päihteiden käyttöä ehkäisevien toi-
13333: den käyttö, erityisesti huumausaineiden käyttö menpiteiden kehittämistä on selvästi rajoittanut
13334: saattaa johtaa siihen, että nuori joutuu mukaan kuntien ehkäisevään päihdetyöhön osoittamien
13335: prostituutioon. Prostituutiolla hankitaan varoja määrärahojen ja henkilöresurssien voimakas vä-
13336: KK 618/1997 vp 3
13337:
13338: heneminen viime vuosina. Valtiovallan osoitta- koska lastensuojelulaki antaa kaikki tarvittavat
13339: mat lisäresurssit eivät ole riittäneet korvaamaan mahdollisuudet päihdeongelmaisen lapsen ja
13340: kunnissa tapahtunutta vähentymistä. nuoren hoitoon. Näyttää kuitenkin siltä, että
13341: Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä kunnat eivät aina riittävästi käytä lastensuojelu-
13342: kehittää ensi sijassa nuorten päihteiden käytön lain antamia mahdollisuuksia. Syynä saattaa olla
13343: ehkäisyä, mutta selvästi on tarvetta kiinnittää haluttomuus ryhtyä monesti runsaasti aikaa-
13344: aikaisempaa enemmän huomiota myös lasten ja vieviin ja vaikeisiin toimenpiteisiin tai toisaalta
13345: nuorten päihdeongelmien hoitoon. Hoidon ke- se, että pyritään lyhytnäköisesti säästämään kun-
13346: hittämisen lähtökohtana on, että lasten ja nuor- nan varoja. Tähän liittyen on sosiaali- ja terveys-
13347: ten päihdehoitopalvelut voitaisiin antaa mahdol- ministeriön asettama sosiaalihuollon erityisosaa-
13348: lisuuksien mukaan normaaleissa peruspalveluis- misen turvaamista selvittänyt työryhmä (STM
13349: sa. Tärkeätä on kehittää päihdeongelmien var- 1997:4) esittänyt perustettavaksi kaikkia kuntia
13350: haista tunnistamista ja mahdollisimman aikai- koskevan lastensuojelun suurten kustannusten
13351: sessa vaiheessa alkavaa hoitoa. Sosiaali- ja ter- tasausrahaston. Näin voitaisiin turvata pienen-
13352: veysministeriö katsoo, että lasten ja nuorten kin kunnan osalta esimerkiksi päihdeongelmai-
13353: päihdepalvelut on järjestettävä pääosin osana sen lastensuojelunuoren tarpeenmukainen mutta
13354: kokonaisvaltaista lasten ja nuorten tuki- ja hoi- kallis hoito ja kuntoutus. Sosiaali- ja terveysmi-
13355: tojärjestelmää. Näin ehkäistään päihteillä oireh- nisteriö on osaltaan viemässä tätä esitystä eteen-
13356: tivaa nuorta saamasta varhaisessa vaiheessa päin.
13357: päihdeongelmaisen leimaa, joka haittaa menes- Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-
13358: tyksellistä hoitoa ja kuntoutusta. Selvää kuiten- miskeskuksen asettaman prostituutioasiantunti-
13359: kin on, että lapsia ja nuoria varten tulee olla jatyöryhmän käsityksen mukaan lapsiperheiden
13360: asianmukaisia hoitopaikkoja, koska heitä ei voi turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät ratkaisut
13361: sijoittaa aikuisille tarkoitettuihin hoitopaikkoi- ovat tehokkaimpia keinoja lapsiprostituution
13362: hin. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö ennaltaehkäisyssä. Sosiaali- ja terveysministe-
13363: on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä yhteis- riössä valmistellaan parhaillaan naisiin kohdis-
13364: työssä eri viranomaisten, järjestöjen ja hoito- tuvan väkivallan ehkäisyhanketta, jonka yhtenä
13365: paikkojen kanssa päihdeongelmaisille lapsille ja projektina on prostituution ehkäisyprojekti.
13366: nuorille suunnattuja avo- ja laitoshoitopalve- Tässä projektissa tullaan myös paneutumaan las-
13367: luita. ten ja nuorten prostituutioon ajautumisen ehkäi-
13368: Tarvetta lainsäädännön muutoksiin ei ole, semiseen.
13369:
13370: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1997
13371:
13372: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
13373: 4 KK 618/1997 vp
13374:
13375:
13376:
13377:
13378: Tili Riksdagens Talman
13379:
13380: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fas medel för anskafffiing av narkotika. Å andra
13381: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande sidan använder prostituerade narkotika och an-
13382: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan- dra rusmedel för att stå ut med prostitutionens
13383: de av riksdagsman Raimo Vistbacka underteck- vardag. Barnprostitution är å andra sidan ett
13384: nade spörsmål nr 618: mycket problematiskt uttryck och hela begreppet
13385: kunde ifrågasättas. Ett barn är inte en part i en
13386: Är Regeringen medveten om att rus- avgiftsbelagd sexkontakt på samma sätt som en
13387: medelsproblem bland barn har ökat på vuxen. Det är frågan om att den vuxna klienten
13388: ett betydande sätt under de senaste åren gör sig skyldig till sexuell utsugning och utnytt-
13389: och gäller allt yngre åldersklasser och att jande av barnet.
13390: i detta även ingår prostitution bland unga Social- och hälsovårdsministeriet har revide-
13391: flickor, och rat organiseringen för det förebyggande rusme-
13392: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta delsarbetet med avsikt att speciellt effektivera
13393: för att kartlägga situationen, effektivera arbetet i anknytning tili de ungas rusmedelsbruk.
13394: samarbetet mellan olika myndigheter och Social- och hälsovårdsministeriet har mera än
13395: för att trygga de vårdmöjligheter som tidigare givit uppgifter i anknytning till utveck-
13396: barn med problem behöver? lande av kommunernas rusmedelsarbete till
13397: Forsknings- och utvecklingscentralen för social-
13398: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt och hälsovården (Stakes). Vid utvecklande av
13399: anföra följande: informations- och påverkningsverksamhet som
13400: riktar sig direkt tili medborgarna verkar man
13401: De ungas rusmede1sbruk har systematiskt un- mera intensivt än tidigare i samarbete med Cen-
13402: dersökts i vårt land sedan 1970-talet. Tack vare tralen för hälsofrämjande och dess medlemsor-
13403: utvecklandet av undersökningsmetoder och tek- ganisationer. 1 de anslag som reserverats för före-
13404: niska hjälpmedel får vi snabbt tillförlitlig infor- byggande av rusmedelsskador styrs största delen
13405: mation om ändringar i de ungas rusmedelssitua- till försöks- och utvecklingsprojekt som anknyter
13406: tion. Alkohoi är fortfarande det rusmedel som tili rusmedelsbruk bland unga. Målet är att ut-
13407: förorsakar mest problem bland ungdomarna. De veckla myndigheternas och organisationernas
13408: undersökningar som gjorts i år berättar att de multiprofessionella samarbete samt förstärka
13409: ungas drickande för att bli herusade har ökat barnens och ungdomarnas föräldrars vilja och
13410: kraftigt och är ca tre-fyra gånger så allmänt som förmåga att ta ansvar för barnens och ungdomar-
13411: i början av 1980-talet. Det ökade drickandet för nas rusmedelsfostran. De nationella åtgärdspro-
13412: att b1i berusad verkar att vara ett internationellt gram för alkoholdrycker och den nationella nar-
13413: problem. Det är ett sorgligt faktum att drickan- kotikastrategin som fårdigställdes i vår detta år
13414: det för att bli berusad godkänns av allt flera innehåller åtgärdsförslag för att förebygga de
13415: ungdomar. De ungas försök med narkotika ökar ungas rusmedelsbruk. Efter remissronden under
13416: också liksom blandanvändning av rusmedel. Ut- sommaren beslutar social- och hälsovårdsminis-
13417: budet av narkotika har ökat och ny, speciellt för teriet om hur förslagen förs framåt.
13418: ungdomen avsedd narkotika finns att fås. Ök- 1 den riksomfattande planen för anordnande
13419: ningen i de ungas rusmedelsbruk har tagits upp i av social- och hälsovården som godkändes av
13420: informationsmedierna och många instanser har statsrådet betonas utvecklandet av förebyggande
13421: uttryckt sin oro. arbete. Ett centralt tyngdpunktsområde för pla-
13422: Förra året fårdigställdes en omfattande sak- nen är stöd för en balanserad utveckling för barn
13423: kunnigrapport om prostitution. Enligt rapporten och ungdomar och förebyggande av åsidosätt-
13424: är barnprostitutionen ett faktum även i Finland. ning.
13425: Användningen av rusmedel, speciellt använd- Utvecklandet av åtgärder för att förebygga
13426: ningen av narkotika kan ofta leda till att en ung ungas rusmedelsbruk har klart begränsats av den
13427: person blir prostituerad. Med prostitution skaf- kraftiga minskning av de personalresurser och
13428: KK 618/1997 vp 5
13429:
13430: anslag som kommunerna anvisat för förebyggan- Det finns inte behov av ändring av lagstift-
13431: de rusmedelsarbete under de senaste åren. De ningen eftersom barnskyddslagen ger alla nöd-
13432: ytterligare resurser som statsmakten har anvisat vändiga möjligheter att vårda barn och ungdo-
13433: har inte räckt att ersätta den minskning som skett mar med rusmedelsproblem. Det verkar dock
13434: i kommunerna. som om kommunerna inte i tillräckligt stor ut-
13435: Social- och hälsovårdsministeriet anser det sträckning använder de möjligheter som barn-
13436: viktigt att utveckla i främsta hand förebyggan- skyddet ger. En orsak till dettakan vara ovilja att
13437: det av ungas rusmedelsbruk, men det finns ett vidta tidskrävande och svåra åtgärder eller å an-
13438: klart behov att fåsta mera uppmärksamhet än dra sidan det att man kortsynt strävar att spara
13439: tidigare även vid vården av barns och ungdo- kommunens medel. Med anknytning till detta
13440: mars rusmedelsmissbruk. Utgångspunkten för föreslog den arbetsgrupp som tillsatts av social-
13441: utvecklande av vården är att rusmedelstjänster- och hälsovårdsministeriet och som utredde tryg-
13442: na för barnen och ungdomarna i mån av möjlig- gandet av specialkunnande inom socialvården
13443: het kunde ges inom ramen för bastjänsterna. Det (SHM 1997:4) att det grundas en utjämningsfond
13444: är viktigt att utveckla den tidiga identifieringen för de stora kostnaderna inom barnskyddet vii-
13445: och vård som börjar så tidigt som möjligt. Soci- ken gäller alla kommuner. På detta sätt skulle
13446: al- och hälsovårdsministeriet anser att rusme- man även för de små kommunernas del trygga
13447: delstjänsterna för barn och ungdomar i huvud- ändamålsenlig men dyr vård och rehabilitering
13448: sak skall ordnas som en del av ett helhetsbetonat inom barnskyddet för rusmedelsmissbrukare.
13449: stöd- och vårdsystem för barn och ungdomar. Social- och hälsovårdsministeriet håller för sin
13450: På detta sätt förebygger man att en ungdom vars del på att föra framåt detta förslag.
13451: symptom tar uttryck i rusmedelsbruk i ett tidigt Enligt uppfattningen för den prostitutionssak-
13452: skede stämplas som en rusmedelsmissbrukare kunniggrupp som tillsatts av Forsknings- och
13453: vilket förhindrar framgångsrik vård och rehabi- utvecklingscentralen för social- och hälsovården
13454: litering. Det är dock klart att för barn och ung- är lösningar som främjar barnfamiljernas trygg-
13455: domar skall finnas sakkunniga vårdplatser efter- het och välbefinnande de mest effektiva medlen
13456: som de inte kan placeras i vårdplatser som av- att förebygga barnprostitution. 1 social- och häl-
13457: setts för vuxna. På grund av detta har social- och sovårdsministeriet bereds som bäst ett projekt
13458: hälsovårdsministeriet aktivt i samarbete med som förebygger våld mot kvinnor och ett delpro-
13459: olika myndigheter, organisationer och vårdplat- jekt är förebyggande av prostitution. 1 detta pro-
13460: ser deltagit i utvecklandet av öppenvårds- och jekt kommer man även att sätta sig in i hur man
13461: institutionstjänster för barn och ungdomar med kan förebygga prostitution bland barn och ung-
13462: rusmedelsproblem. domar.
13463:
13464: Helsingforsden 24 juni 1997
13465: Minister Terttu Huttu-Juntunen
13466: 1
13467: 1
13468: 1
13469: 1
13470: 1
13471: 1
13472: 1
13473: 1
13474: 1
13475: 1
13476: 1
13477: 1
13478: 1
13479: 1
13480: 1
13481: 1
13482: 1
13483: 1
13484: 1
13485: 1
13486: 1
13487: 1
13488: 1
13489: 1
13490: 1
13491: 1
13492: 1
13493: 1
13494: 1
13495: KK 619/1997 vp
13496:
13497: Kirjallinen kysymys 619
13498:
13499:
13500:
13501:
13502: Raimo Vistbacka /ps: Vankiloiden huume- ja väkivaltaongelmista
13503: sekä vankeinhoitolaitoksen toiminnasta
13504:
13505:
13506: Eduskunnan Puhemiehelle
13507: Suomen vankiloissa on tällä hetkellä erittäin taja Långin vastustuksesta näitä osastoja ei ole
13508: vakava huumeongelma ja siihen saumattomasti perustettu eikä kyseistä määrärahaa ole käytetty
13509: liittyvä vankien pahoinpitelykierre. Kuvaavia siihen tarkoitukseen. Sen käytöstä ei ole kuin
13510: esimerkkejä vallitsevasta tilanteesta on se, että arvailuja olemassa. Vankiloiden huume- ja väki-
13511: yksin Helsingin keskusvankilasta on löytynyt valtakierre ei ole jäänyt pelkästään vankiloiden
13512: huumeita useiden satojen tuhansien markkojen seinien sisäpuolelle, vaan myös vankien omaiset
13513: edestä kuluvan vuoden aikana- huomioimatta ja vartijat on vedetty mukaan kosto- ja kiristys-
13514: lainkaan löytämättä jääneiden huumeiden mää- kierteeseen.
13515: rää - sekä se, että vankien keskinäisissä välien- Ongelma on erittäin vakava ja tekee tavallisille
13516: selvittelyissä pahoinpidellään käytännössä joka vangeille elämän vankiloissa erittäin vaarallisek-
13517: päivä ainakin yksi vanki, ja vielä se, että vanki- si sekä tulee jatkuessaan johtamaan yhä raaistu-
13518: loissamme on tällä hetkellä itsensä eristäneitä vaan väkivaltakierteeseen vankiloissamme. Tä-
13519: pelkääjiä noin 200. Useimmat mainituista pa- män takia kiireelliset ja tehokkaat toimet olisi
13520: hoinpitelyistä ovat lisäksi törkeitä, ja tilanne on viivyttelemättä aloitettava. Ihmeteltävää onkin,
13521: koko aja.1 pahenemaan päin. miksi vankeinhoidon ylin johto on ollut asiassa
13522: Oikeusministeriössä on istunut ministeri Ha- niin passiivinen peitellen tai jopa kieltäen ongel-
13523: losen nimittämä työryhmä, joka antoi 30.4.1991 man olemassaolon. Salailemalla ja odottamalla
13524: mietintönsä aiheesta "Huumeiden torjunnan ja tilanne ei kuitenkaan korjaannu, päinvastoin se
13525: päihdehuollon tehostaminen vankeusaikana". pahenee päivittäin.
13526: Tässä mietinnössä esitettiin mm. tarkastuspar- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13527: tioiden perustamista vankeinhoitolaitokseen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13528: huumeiden torjunnan tehostamiseksi. Nämä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13529: partiot perustettiinkin seuraavan oikeusministe- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13530: rin Hannele Pokan määräyksestä vankeinhoidon
13531: ylijohtaja Långin vastustuksesta huolimatta. Onko Hallitus tietoinen siitä, että van-
13532: Näiden partioiden koulutus on kärsinyt ongel- kiloissamme on vakava huume- ja väki-
13533: mista, mikä johtuu vankeinhoidon koulutuskes- valtaongelma, joka heijastuu jopa van-
13534: kuksen johdon vastustavasta linjasta. kien omaistenkin turvallisuuteen, ja että
13535: Oikeusministeri määräsi lisäksi jo muutama vankeinhoidon ylin johto on jatkuvasti
13536: vuosi sitten perustettavaksi erityisosastot ns. ko- vähätellytja salaillut sen olemassaoloa, ja
13537: ville vangeille, ts. väkivaltaisille huumekunin- mihin tehokkaisiin ja nopeisiin toimiin
13538: kaille ja heidän torpedoilleen, sekä osoitti tähän Hallitus aikoo ryhtyä tilanteen korjaami-
13539: tarkoitukseen kaksi miljoonaa markkaa. Ylijoh- seksi?
13540:
13541: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
13542:
13543: Raimo Vistbacka /ps
13544:
13545:
13546:
13547:
13548: 279001
13549: 2 KK 619/1997 vp
13550:
13551:
13552:
13553:
13554: Eduskunnan Puhemiehelle
13555:
13556: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Huumausaineiden ja huumausainerikollisuu-
13557: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, den torjumiseksi on vankiloissa tehty jatkuvasti
13558: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen työtä. Tarkastustoimintaa ja huumevalvontaa
13559: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo on viime vuosina huomattavasti tehostettu. Huu-
13560: Vistbackan kirjallisen kysymyksen n:o 619: mausaineider. torjumiseksi on toteutettu useita
13561: lainsäädännöllisiä, koulutuksellisia, tiedotuksel-
13562: Onko Hallitus tietoinen siitä, että van- lisia, päihdehuollollisia ja terveydenhuollollisia
13563: kiloissamme on vakava huume- ja väki- toimenpiteitä sekä hankittu teknisiä apuvälinei-
13564: valtaongelma, joka heijastuu jopa van- tä, joiden tavoitteena on vähentää huumausai-
13565: kien omaistenkin turvallisuuteen, ja että neiden esiintyvyyttä, tarjontaa ja kysyntää van-
13566: vankeinhoidon ylin johto on jatkuvasti kiloissa.
13567: vähäteHyt ja salaillut sen olemassaoloa, ja Vuonna 1995 toteutetun rangaistusten täytän-
13568: mihin tehokkaisiin ja nopeisiin toimiin töönpanosta annettua lakia koskeneen uudistuk-
13569: Hallitus aikoo ryhtyä tilanteen korjaami- sen eräänä keskeisenä tavoitteena oli tehostaa
13570: seksi? huumausaineiden torjuntatyötä vankiloissa ja
13571: estää huumausaineiden kulkeutumista vanki-
13572: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- laan. Tässä uudistuksessa toteutettiin suuri osa
13573: vasti seuraavaa: huumeiden torjuntaa ja päihdehuollon tehosta-
13574: mista vankeusaikana pohtineen työryhmän
13575: Poliisin tilastojen mukaan huumausaineri- 30.4.1991 tekemistä ehdotuksista. Uudistuksella
13576: koksista epäiltyjen määrä kaksinkertaistui Suo- tarkennettiin vankien, heidän käytössään olevien
13577: messa viimeisten kolmen vuoden aikana. Vuon- tilojen ja vangin tapaajantarkastamista koskevia
13578: na 1994 heitä oli 3 175 ja vuonna 1996lähes 6100. säännöksiä. Vuonna 1995lainmuutoksella mah-
13579: Huumausaineongelman paheneminen viime dollistettiin erityisosastojeh perustaminen sellai-
13580: vuosina yhteiskunnassa on heijastunut myös sille vangeille, jotka haluavat sitoutua päihteet-
13581: vankiloihin. Huumerikos päärikoksena tuomit- tömyyteen. Tällaisia osastoja on perustettu usei-
13582: tujen vankien määrä on viimeisten vuosien aika- siin suljettuihin vankiloihin. Lisäksi neljä avo-
13583: na lähes kolminkertaistunut. Vuonna 1992 huu- vankilaa toimivat vankiloina, joihin pääsemisen
13584: mausainerikos päärikoksena tuomittuja vankeja edellytyksenä on vangin sitoutuminen päihteet-
13585: oli 108 ja vuonna 1997 noin 350 vankia (noin tömyyteen ja suostuminen päihteettömyyden
13586: 13,5% vangeista). Viimeisten viiden vuoden ai- kontrollointiin.
13587: kana huumetakavarikot vankiloissa ovat kol- Tänä keväänä oikeusministeriössä on ryhdyt-
13588: minkertaistuneet. Poliisille tehtyjen ilmoitusten ty valmistelemaan säännöksiä, joiden tavoittee-
13589: mukaan vankiloista löytyi vuonna 1996 1 532,9 na on edelleen tehostaa huumetorjuntaa. Lakieh-
13590: grammaa huumausaineita. Takavarikoiden dotuksessa vankeinhoitoviranomaisten toimi-
13591: määrän lisääntyminen selittyy osaltaan myös sil- valtaa huumetorjunnassa ehdotetaan laajennet-
13592: lä, että tarkastustoimintaa on viime vuosina huo- tavaksi. Vankeinhoitoviranomaisille esitetään
13593: mattavasti tehostettu. toimivaltaa päättää henkilönkatsastuksesta. Eh-
13594: Vankiluvun rakenteessa on myös viime vuosi- dotus sisältää lisäksi tarkennuksia vangin eril-
13595: na tapahtunut huomattavia muutoksia. Väkival- lään pitämistä koskeviin säännöksiin. Pääsylie
13596: tarikoksesta tuomioitaan suorittavienja pitkäai- laitoksen ulkopuolelle tai valvomattomalle ta-
13597: kaisten vankien määrä on noussut ja omaisuusri- paamiselle voitaisiin asettaa ehdoksi suostumi-
13598: koksista tuomittujen vankien määrä on vastaa- nen päihteettömyyden valvontaan. Lakiin ehdo-
13599: vasti vähentynyt. Väkivaltarikoksista tuomittu- tetaan lisättäväksi säännökset vangin sijoittami-
13600: ja, ryöstöt mukaan lukien, oli vuonna 1996lähes sesta varmuusosastolle, jos se on tarpeen huu-
13601: puolet vankiluvusta (noin 47 prosenttia), kun mausainerikollisuuden, rikollisen toiminnan tai
13602: heitä vielä vuosikymmenen alussa oli vajaa kol- muun vastaavan laitosturvallisuutta uhkaavan
13603: mannes kaikista vankeusvangeista. tai vaarantavan seikan vuoksi. Vankia voitaisiin
13604: KK 619/1997 vp 3
13605:
13606: pitää myös lyhyen aikaa erillään toisista vangeis- Myös henkilöstön koulutusta on lisätty huo-
13607: ta, jos on perusteltua aihetta epäillä, että hän mattavasti. Vankiloissa on järjestetty turvalli-
13608: kuljettaa huumeita tai muita päihdyttäviä aineita suus- ja tarkastuskoulutusta sekä huumausainei-
13609: kehonsa sisällä. den ja huumausaineiden käyttäjien tunnistami-
13610: Erittäin merkittävä osatekijä huumausainei- seen liittyvää toimipaikkakoulutusta. Vankilois-
13611: den torjunnassa on ollut vankeinhoitolaitoksen sa on kahden viimeisen vuoden aikana koulutet-
13612: ja poliisin välinen tiedustelu-, koulutus- ja turval- tu noin sata henkilöä toimimaan erityistarkas-
13613: lisuusyhteistyö. Vankeinhoitolaitokseen on pal- tustehtävissä. Lisäksi vuoden 1997 keväällä to-
13614: kattu kolme tutkijaa, joiden avulla tätä yhteis- teutettiin laaja, kaikkien vankiloiden ylivartijoil-
13615: työtä on lisätty huomattavasti. Huumeiden käy- le suunnattu koulutus, jossa käsiteltiin huumei-
13616: tön vastustaminen edellyttääkin tehostettua yh- den ja huumausaineen käyttäjän tunnistamista,
13617: teistyötä vankeinhoitolaitoksen, poliisin ja tullin huumevalvonnan säännöksiä ja erilaisia päihtei-
13618: kesken. den vähentämiseen tähtääviä ohjelmia.
13619: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1997
13620:
13621: Oikeusministeri Kari Häkämies
13622: 4 KK 619/1997 vp
13623:
13624:
13625:
13626:
13627: Tili Riksdagens Talman
13628:
13629: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Det har genomförts ett fortgående arbete i
13630: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- fångelserna för att bekämpa narkotika och nar-
13631: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- kotikabrottslighet. Inspektionsverksamhet och
13632: man Raimo Vistbacka ställt spörsmål nr 619: narkotikaövervakning har under de senaste åren
13633: effektiverats märkbart. F ör att bekämpa narko-
13634: Är Regeringen medveten om att det i tika har ett flertal åtgärder inom lagstiftningen,
13635: våra fångelser råder ett allvarligt narkoti- utbildningen, rapporteringen, alkoholist- och
13636: ka- och våldsproblem som äventyrar narkomanvården och hälsovården genomförts,
13637: t.o.m. säkerheten för fångarnas anhöriga samt det har anskaffats tekniska hjälpmedel.
13638: och att högsta ledningen inom fångvår- Målsättningen med dessa åtgärder är att minska
13639: den fortsättningsvis har ignorerat och förekomsten och utbudet av samt efterfrågan på
13640: hemlighållit dess existens, och narkotika i fångelserna.
13641: vilka effektiva och snabba åtgärder En central målsättning i reformen av lagen om
13642: ämnar Regeringen vidta för att korrigera verkställighet av straffsom genomfördes år 1995
13643: situationen? var att effektivera arbetet för bekämpning av
13644: narkotika i fångelserna och hindra att narkotika
13645: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt kommer in i fångelserna. I den här reformen
13646: följande: förverkligades en stor del av de förslag som hade
13647: framlagts 30.4.1991 av den arbetsgrupp som
13648: Enligt polisens statistik har antalet personer hade utrett narkotikabekämpningen och effekti-
13649: misstänkta för narkotikabrott fördubblats i Fin- veringen av missbrukarvården under fångelseti-
13650: land under de tre senaste åren. År 1994 var 317 5 den. Genom reformen preciserades stadgandena
13651: personer misstänkta för narkotikabrott och år om kontroll av fångarna, de utrymmen som står
13652: 1996 nästan 6100. Narkotikaproblemet som un- tili deras förfogande och deras besökare. Genom
13653: der de senaste åren förvärrats i samhället, har den lagändring som genomfördes 1995 möjlig-
13654: också återspeglat sig i fångelserna. Antalet fång- gjordes att det grundas specialavdelningar för
13655: ar som dömts för narkotikabrott som huvud- sådana fångar som vili förbinda sig att vara rus-
13656: brott har under de senaste åren nästan tredubb- medelsfria. Dylika avdelningar har grundats vid
13657: lats. År 1992 fanns det 108 fångar som dömts för flera slutna fångelser. Dessutom fungerar fyra
13658: narkotikabrott som huvudbrott och år 1997 ca öppna fångelser såsom fångelser dit en fånge kan
13659: 350 fångar (ca 13,5% av fångarna). Under de komma endast om han förbinder sig att vara
13660: senaste fem åren har mängden narkotika som rusmedelsfri och att han godtar kontroller av att
13661: beslagtagits i fångelserna tredubblats. Enligt an- han är rusmedelsfri.
13662: mälningar som gjorts tili polisen fann man år Denna vår har det i justitieministeriet påbör-
13663: 1996 1532,9 gram narkotika i fångelserna. Den jats beredning av stadganden vars målsättning är
13664: ökade beslagtagna mängden förklaras också del- att effektivera narkotikabekämpningen ännu
13665: vis av att kontrollverksamheten under de senaste mera. I lagförslaget föreslås att fångvårdsmyn-
13666: åren har effektiverats märkbart. digheternas befogenhet vid narkotikabekämp-
13667: Under de senaste åren har det också skett ningen skall utvidgas. Fångvårdsmyndigheterna
13668: märkbara förändringar i fångantalets samman- föreslås befogenhet att besluta om kroppsbesikt-
13669: sättning. Andelen fångar som avtjänar straff för ning. Förslaget innehåller dessutom en precise-
13670: våldsbrott och antalet långtidsfångar har ökat, ring av stadgandena om att hålla en fånge åtskild.
13671: medan andelen fångar som dömts för egendoms- För att få avlägsna sig från anstalten eller för
13672: brott på motsvarande sätt har minskat. År 1996 oövervakade besök kan som villkor ställas att
13673: varnästan hälften (ca 47 %) a v fångantalet sådana fången godtar övervakning av att han är rusme-
13674: fångar som dömts för våldsbrott, rån medräknat, delsfri. Tili lagen föreslås fogas stadganden om
13675: medan dessa ännu i början av årtiondet utgjorde placering av en fånge vid en specialavdelning, om
13676: knappt en tredjedel av alla fångelsefångar. det är nödvändigt på grund av narkotikabrotts-
13677: KK 619/1997 vp 5
13678:
13679: lighet, brottslig verksamhet eller annan motsva- Också personalens utbildning har ökats avse-
13680: rande omständighet som hotar eller äventyrar värt. I fångelserna har arrangerats säkerhets- och
13681: säkerheten vid anstalten. En fånge kunde också kontrollutbildning samt arbetsplatsutbildning i
13682: för en kort tid hållas åtskild från andra fångar om anslutning tili identifiering av narkotika och per-
13683: det finns grundad anledning att misstänka att soner som använder narkotika. Vid fångelserna
13684: han forslar narkotika eller andra rusmedel inne i har det under de två senaste åren utbildats ca
13685: sin kropp. hundra personer att verka i specialgransknings-
13686: En ytterst betydande delfaktor vid bekämp- uppgifter. Dessutom genomfördes våren 1997 en
13687: ningen av narkotika har varit informations-, ut- omfattande utbildning som var avsedd för alla
13688: bildnings- och säkerhetssamarbetet mellan fång- övervakter vid rangelserna. Vid utbildningen be-
13689: vårdsväsendet och polisen. Vid fångvårdsväsen- handlades identifiering av narkotika och perso-
13690: det har anställts tre utredare med vars hjälp detta ner som använder narkotika, stadganden om
13691: samarbete har ökats märkbart. Bekämpningen narkotikaövervakning och olika slag av program
13692: av narkotikabruk förutsätter också ett allt inten- som syftar tili minskning av rusmedel.
13693: sivare samarbete mellan fångvårdsväsendet, po-
13694: lisen och tullen.
13695: Helsingforsden 23 juni 1997
13696:
13697: Justitieminister Kari Häkämies
13698: KK 620/1997 vp
13699:
13700: Kirjallinen kysymys 620
13701:
13702:
13703:
13704:
13705: Raimo Vistbacka /ps: Poliisipalvelujen saatavuuden heikkenemises-
13706: tä ja siitä aiheutuneista ongelmista
13707:
13708:
13709: Eduskunnan Puhemiehelle
13710: Poliisiorganisaatiota on voimakkaasti uusittu haja-asutusalueilla ja syrjäseuduilla. Kaikilla
13711: ja siirrytty uuteen kihlakuntajakoon, joka käy- kansalaisilla tulee olla tasavertainen mahdolli-
13712: tännössä merkitsi entisten nimismiespiirien yh- suus saada poliisin apua silloin, kun siihen on
13713: distämisiä ja sitä kautta myös poliisiasemaver- syytä. Tämän oikeuden turvaaminen on yhteis-
13714: koston harvenemista. Tästä on puolestaan seu- kunnan velvollisuus jäseniään kohtaan. Voidaan
13715: rannut se, että poliisin päivystävä partio saattaa vielä todeta, ettei palokuntalaisten koulutus
13716: olla hyvinkin kaukana, jopa sadan kilometrin anna riittävää valmiutta toimia poliisin tehtävis-
13717: päässä silloin, kun poliisin apua jossain päivys- sä ja siksi "epäpätevien" henkilöiden käyttämi-
13718: tysalueen paikkakunnalla tarvittaisiin. Yhteyden nen poliisin hälytystehtävissä on kyseenalaista,
13719: saamisen jälkeen saattaa poliisipartion paikalle eikä saa yleistyä nykyisestään, tai muutoin on
13720: saamiseen kulua jopa tuntikin, mitä ei voitane harkittava vakavasti uudelleen poliisin aluejaon
13721: pitää kohtuullisena viiveenä usein kiireellisenkin palauttamista lähemmäs entistä nimismiespiiri-
13722: avun tarpeessa oleville kansalaisille. jakoa.
13723: Julkisuudessa on aivan viime aikoina ollut tie- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13724: toja siitä, että päivystävän poliisipartion puut- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13725: teen takia on jouduttu turvautumaan palokun- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13726: taan avun saamiseksi esimerkiksi väkivaltaisesti nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13727: käyttäytyvän henkilön poistamiseksi julkisista
13728: tiloista vaarantamasta muiden turvallisuutta. · Onko Hallitus tietoinen siitä, että uusi
13729: Samoin ovat palokuntalaiset joutuneet selvittele- poliisin toiminnallinen aluejako on ai-
13730: mään pahoinpitelytapauksia poliisin "tuuraaji- heuttanut. ylisuurten päivystysalueiden
13731: na". Palokuntalaisten käytölle tämän kaltaisiin takia tilanteita, jossa palokuntaa on jou-
13732: hälytystehtäviin ei liene lainsäädännöllistä estet- duttu käyttämään poliisin sijaisena häly-
13733: tä, mutta herää silti kysymys, toimiiko yhteis- tystehtävissä, ja
13734: kunta l ;kein päästäessään kansalaisten ja heidän mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
13735: omaisuutensa turvaamisen näin leväperäiseen ti- ettei ongelma laajenisi ja että myös syrjä-
13736: laan. Hallinnon ja organisaation uudistaminen ei alueiden asukkailla olisi tasavertainen
13737: voine olla itseisarvo, joka ohittaa poliisille kuulu- perusturvallisuus?
13738: vien tehtävien hoitomahdollisuudet varsinkin
13739:
13740: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
13741:
13742: Raimo Vistbacka /ps
13743:
13744:
13745:
13746:
13747: 279001
13748: 2 KK 620/1997 vp
13749:
13750:
13751:
13752:
13753: Eduskunnan Puhemiehelle
13754:
13755: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa väestömäärään. Nämä seikat yhdessä ovat vai-
13756: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kuttaneet siihen, että poliisien määrä on pyritty
13757: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen mitoittamaan edellä mainitut seikat huomioon
13758: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo ottaen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti
13759: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- eri puolille maata. Poliisien riittämättömyys ei
13760: sen n:o 620: ole pelkästään haja-asutusalueiden ongelma, sil-
13761: lä myös taajamissa tehtävien runsaslukuisuuden
13762: Onko Hallitus tietoinen siitä, että uusi vuoksi poliiseja ei ole aina riittävästi.
13763: poliisin toiminnallinen aluejako on ai- Kysymyksessä on viitattu lehdessä uutisoi-
13764: heuttanut ylisuurten päivystysalueiden tuun tapaukseen, jossa terveyskeskuksessa väki-
13765: takia tilanteita, joissa palokuntaa on jou- valtaisesti käyttäytyneen päihtyneen on käynyt
13766: duttu käyttämään poliisin sijaisena häly- poistamassa palo- ja pelastustoimen yksikkö.
13767: tystehtävissä, ja Tässä yksittäisessä tapauksessa menettely on ol-
13768: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo lut perusteltua, sillä poliisin ohella pelastustoi-
13769: ryhtyä, ettei ongelma laajenisi ja että men henkilöt joutuvat työssään kohtaamaan
13770: myös syrjäalueiden asukkailla olisi tasa- myös väkivaltaisesti käyttäytyviä ihmisiä. Koska
13771: vertainen perusturvallisuus? poliisi on ollut sitoutuneena muualle tehtävään,
13772: eikä sitä ole sen vuoksi saatu riittävän nopeasti
13773: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- paikalle, on ollut tarkoituksenmukaista, että pai-
13774: vasti seuraavaa: kalle on lähtenyt pelastustoimen yksikkö. Täl-
13775: löin tehtävää ovat suorittaneet kunnan palveluk-
13776: Poliisihenkilöstön määrä on vähentynyt 1990- sessa olevat virkamiehet, jotka toimivat virka-
13777: luvulla tehtyjen säästövelvoitteiden vuoksi, ja sa- vastuulla. Jos pelastustoimen yksikkö on vielä
13778: maan aikaan ovat poliisin tehtävät lisääntyneet. ollut sairaankuljetusyksikkö, on paikalle saatu
13779: Tämän johdosta poliisi on joutunut arvioimaan sillä hetkellä tarkoituksenmukaisin apu. Sen si-
13780: toimintojaan uudelleen, jotta ennalta estävään jaan kysymyksessä esitettyihin tapauksiin, joissa
13781: partiointiin ja hälytystehtävien suorittamiseen palokunnan henkilöstöä olisi käytetty pahoinpi-
13782: saataisiin vähenevät voimavarat riittämään. telyjen selvittelijöinä, ei voida ottaa kantaa ta-
13783: Eräänä keinona on ollut keskittää entisten päi- pausten yksilöimättömyyden vuoksi, mutta sel-
13784: vystystehtävien suorittaminen alueellisesti ja vää on, että rikosten selvittäminen kuuluu polii-
13785: väestöpohjaltaan riittävän suurille hälytyskes- sille.
13786: kuksille. Entisistä päivystyksistä on henkilöstöä On myös selvää, ettei yhteiskunta voi luoda
13787: siirretty partiointiin ja hälytystehtävien suoritta- niin laajaa viranomaisorganisaatiota, että ihmi-
13788: miseen. Tässä toiminnassa on onnistuttu, sillä set voisivat kaikissa tilanteissa turvautua välittö-
13789: poliisi on saavuttanut kiireellisissä hälytystehtä- mästi viranomaisapuun. Tämä seikka on otettu
13790: vissä sille asetetun tulostavoitteen toimintaval- huomioon lainsäädännössämme. Rikoslain hä-
13791: miusajoissa, joka on koko maan osalta 9,5 mi- tävarjelu- ja pakkotilasäännökset antavat jokai-
13792: nuuttia. Poliisilla on tällä hetkellä 29 hälytyskes- selle mahdollisuuden suojella itseään tai toista
13793: kusta, jotka ottavat vastaan ja välittävät parti- taikka omaansa tai toisen omaisuutta aloitetulta
13794: oille poliisin toimialaan kuuluvat tehtävät. Tä- tai välittömästi uhkaavalta oikeudettomalta
13795: män lisäksi poliisin hälytystehtävien vastaanot- hyökkäykseltä. Tätä samaa systematiikkaa nou-
13796: tamista ja välittämistä suoritetaan neljässä ko- dattaa myös pakkokeinolain jokamiehen kiinni-
13797: keiluhätäkeskuksessa. otto-oikeutta koskeva säännös.
13798: Poliisien lukumäärä tuhatta asukasta kohden Jos poliisipartiota ei saada riittävän nopeasti
13799: Suomessa on vähäisempi kuin missään muussa tapahtumapaikalle, on tähän syynä yleensä se,
13800: Euroopan valtiossa. Maamme harvan asutuksen ettei sillä hetkellä ole vapaata partiota. Poliisin
13801: vuoksi yhteiskunnan ylläpitämät palvelut on mi- hälytyskeskuksen sijainnilla ei ole vaikutusta sii-
13802: toitettavajärkevässä suhteessa alueen kokoon ja hen, onko partiota vapaana vai ei. Nykyisten
13803: KK 620/1997 vp 3
13804:
13805: kihlakuntien alueilla toimivat edelleen samat po- ranomaisten kuin poliisi-, tulli- ja rajavartio-
13806: liisin hälytyspartiot kuin aikaisemman poliisipii- viranomaisten yhteistoiminnasta annetun ase-
13807: rijaon aikana. Poliisin hälytyskeskusten keskittä- tuksen perusteella tulli- ja rajavartioviranomai-
13808: misen vuoksi on saatu kihlakuntien alueille aikai- sille. Turvallisuuspalvelujen tehostamiseksi po-
13809: sempaa enemmän poliisipartioita. liisin hälytyspalvelujen saatavuutta seurataan
13810: Edellä olevan perusteella myös syrjäseutujen valtakunnallisesti ja alueellisesti vertaamalla teh-
13811: asukkaiden turvallisuus maassamme on toteutet- täväilmoitusmääriä viive- ja toimintavalmiusai-
13812: tu niin hyvin kuin se käytettävissä olevin voima- koihin. Näiden lisäksi suoritetaan väestön kes-
13813: varoin on mahdollista. Lähtökohtaisesti kukin kuudessa määräajoin turvallisuustasotutkimuk-
13814: viranomainen suorittaa nyt ja vastaisuudessa sil- sia. Saatujen tulosten perusteella turvallisuuspal-
13815: le laissa säädetyt taikka sen toimialaan kuuluvat velujen saatavuutta kehitetään alueelliset tarpeet
13816: tehtävät. Poliisin tehtävien suorittamista ei ole huomioon ottaen.
13817: tarkoitus siirtää sen enempää palo- ja pelastusvi-
13818:
13819: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
13820:
13821: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
13822: 4 KK 620/1997 vp
13823:
13824:
13825:
13826:
13827: Tili Riksdagens Talman
13828:
13829: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- verkat på att man försökt dimensionera antalet
13830: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- poliser på olika håll i landet så ändamålsenligt
13831: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- som möjligt med beaktande av ovan nämnda
13832: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål faktorer. Polisens otillräcklighet är inte ett pro-
13833: nr 620: blem enbart för glesbygdsområdena, då det inte
13834: heller i tätorterna alltid finns tillräckligt med
13835: Är Regeringen medveten om att den poliser på grund av det stora antalet uppdrag.
13836: nya distriktsindelningen i fråga om poli- 1 spörsmålet har hänvisats till den nyhet i pres-
13837: seos verksamhet på grund av överstora sen enligt viiken en berusad person som uppträtt
13838: jourområden har lett till situationer där aggressivt i en hälsovårdscentral hade avlägsnats
13839: man blivit tvungen att anlita brandkåren av en enhet från brand- och räddningsverket. 1
13840: i stället för polisen för utryckningsupp- detta enskilda fall har förfarandet varit befogat,
13841: drag och eftersom utom polisen också personeroa inom
13842: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta räddningsväsendet i sitt arbete måste möta även
13843: för att problemet inte skall svälla ut och människor som uppträder aggressivt. Eftersom
13844: för att invånarna även i avsides belägna polisen hade varit bunden av ett uppdrag på
13845: trakter skall ha lika grundläggande säker- annat håll, och därför inte fåtts tillräckligt snabbt
13846: het? till platsen, var det ändamålsenligt att räddnings-
13847: verkets enhet åkte till platsen. Då utfördes upp-
13848: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt draget av i tjänst varande kommunala tjänste-
13849: anföra följande: män som arbetar under tjänsteansvar. Om rädd-
13850: ningsväsendets enhet dessutom var en sjuktrans-
13851: På 1990-talet har poliseos personai minskat till portenhet, var det den f6r stunden mest ända-
13852: följd av sparförpliktelserna, samtidigt som poli- målsenliga hjälpen som ficks till platsen. De fall
13853: seos uppgifter har ökat. Polisen har därför varit som nämndes i spörsmålet, där brandkårens per-
13854: tvungen att omvärdera sina funktioner, för att de sonai hade anlitats för att utreda misshandel, är
13855: minskande resurserna skall räcka till för förebyg- det däremot svårt att ta ställning till, eftersom
13856: gande patrullering och utryckningsuppdrag. Ett fallen inte har specificerats, men det är klart att
13857: sätt har varit att koncentrera jouruppgifterna till brottsutredning hör till polisen.
13858: alarmeringscentraler som är tillräckligt stora re- Det är också klart att samhället inte kan skapa
13859: gionalt sett och i fråga om befolkningsunderla- en så omfattande myndighetsorganisation att
13860: get. Från tidigare jourhållningar har personai människorna genast kan anlita myndighetshjälp
13861: överförts till patrullering och utryckningsupp- i alla situationer. Detta har beaktats i vår lagstift-
13862: drag. Däri har man lyckats, då det resultatmål ning. Bestämmelserna om nödvärn och nödläge i
13863: som satts för poliseos beredskapstid vid bråd- straffiagen ger var och en möjlighet att skydda sig
13864: skande utryckningsuppdrag, som för hela landet själv eller en annan eller sin eller någon annans
13865: är 9,5 minuter, har nåtts. Polisen har för närva- egendom mot ett påbörjat eller ett omedelbart
13866: rande 29 alarmeringscentraler som tar emot och hotande obefogat angrepp. Samma systematik
13867: till patrullerna förmedlar de uppdrag som hör till iakttar även den bestämmelsen i tvångsmedelsla-
13868: poliseos verksamhetsområde. Dessutom mottas gen som gäller allmän rätt att gripa.
13869: och förmedlas utryckningsuppdrag i fyra för- Om en polispatrull inte fås tillräckligt snabbt
13870: söksnödcentraler. till brottsplatsen är orsaken i allmänhet att det
13871: 1 Finland är antalet poliser per tusen invånare vid tillfållet inte finnsen ledig patrull. Var poli-
13872: mindre än i någon annan stat i Europa. På grund seos alarmeringscentral är belägen inverkar inte
13873: av att vårt land är glest bebott måste den service på om detfinnsen ledig patrull eller inte. Det är
13874: som samhället upprätthåller dimensioneras för- fortfarande samma utryckningspatruller som
13875: nuftigt i proportion till regionens och befolkning- polisen hade under den tidigare indelningen av
13876: ens storlek. Dessa faktorer tillsammans har in- polisdistrikten som arbetar inom de nuvarande
13877: KK 620/1997 vp 5
13878:
13879: häradenas områden. Tili följd av koncentre- digheterna eller tuli- och gränsbevakningsmyn-
13880: ringen av polisens alarmeringscentraler har digheterna på grundval av förordningen angåen-
13881: man fått fler polispatruller tili häradenas områ- de samarbetet mellan polis-, tuli- och gränsbe-
13882: den. vakningsmyndigheterna. För att effektivera sä-
13883: På grundval av det ovan anförda har säkerhe- kerhetstjänsterna följs tiligången pii polisens ut-
13884: ten även för invånarna i avlägset belägna trakter ryckningsjänster på både riksomfattande och re-
13885: tiligodosetts i landet så väl som det med för gional nivå genom att mängden uppdragsanmäl-
13886: handen varande resurser är möjligt. Utgångs- ningar jämförs med dröjsmålen och beredskaps-
13887: punkten är att varje myndighet nu och i framti- tiderna. Utöver dessa utförs bland befolkningen
13888: den utför de uppgifter som har bestämts för den i regelbundet undersökningar av säkerhetsnivån.
13889: lag eller som hör tili myndighetens verksamhets- Med utgångspunkt i resultaten utvecklas tili-
13890: område. Avsikten är inte att överföra polisens gången tili säkerhetstjänster med hänsyn tili de
13891: uppgifter på vare sig brand- och räddningsmyn- regionala behoven.
13892:
13893: Helsingforsden 19 juni 1997
13894:
13895: Inrikesminister Jan-Erik Enestam
13896: KK 621/1997 vp
13897:
13898: Kirjallinen kysymys 621
13899:
13900:
13901:
13902:
13903: Raimo Vistbacka /ps: Valtionhallinnon virkamiesten työmatkaku-
13904: lujen vähentämisestä
13905:
13906:
13907: Eduskunnan Puhemiehelle
13908:
13909: Suomenjäsenyys Euroopan unionissa on mer- maanmatkojen kohdalla ei vastaavanlaista sääs-
13910: kittävästi lisännyt ministeriöiden ja muun val- töintoa ole kuitenkaan voitu havaita- päinvas-
13911: tionhallinnon sekä laitosten virkamiesten mat- toin se on jatkuvasti lisääntynyt ja sen aiheutta-
13912: kustusta ulkomaille, lähinnä Brysseliin, Stras- mat kustannukset ovat lisääntyneet sen mukana.
13913: bourgiin ja Luxemburgiin. Päivittäin kymmeniä, Tämä ei sovi yhteen hallituksen esittämien mui-
13914: jopa satoja virkamiehiä lentää Helsingin ja em. den säästötavoitteiden eikä myöskään kansalais-
13915: paikkakuntien välillä, ja siitä aiheutuvat kustan- ten oikeudenmukaisuustajun kanssa. "Lain" tu-
13916: nukset ovat vuositasolla merkittävät. Tämän li- lisi olla kaikille sama, niin myös tässä yhteydessä.
13917: säksi veronmaksajien kustannuksella matkustaa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13918: samoihin kohteisiin vielä joukko kuntien, kun- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13919: tainliittojen sekä lääni- ja aluetason virkamies- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13920: kuntaa. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13921: Hallituksen ja varsinkin valtiovarainministe-
13922: riön taholta on jatkuvasti korostettu valtion ja Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
13923: kuntien menojen supistamista valtiontalouden jotta valtionhallinnon ja muiden verova-
13924: tasapainottamiseksi. Leikkauksia on tehty rajus- roilla toimivien tahojen virkamiesten ul-
13925: tikin ja usein todella "kipeistä" kohteista, kuten komaille tapahtuvia virkamatkoja ja niis-
13926: esimerkiksi sosiaaliturvamäärärahoista, opetuk- tä aiheutuvia kustannuksia voitaisiin vä-
13927: sesta, terveydenhuollosta jne. Jokainen kansalai- hentää osana valtiontalouden säästötoi-
13928: nen on saanut tuntea nahoissaan ja kukkaros- mia?
13929: saan nämä säästötaikoot Virkamiesten ulko-
13930:
13931: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
13932:
13933: Raimo Vistbacka /ps
13934:
13935:
13936:
13937:
13938: 270136
13939: 2 KK 621/1997 vp
13940:
13941:
13942:
13943:
13944: Eduskunnan Puhemiehelle
13945:
13946: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ta noudatettu hyvin matkustusmäärä yksiä. Mat-
13947: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, katoimistojen raporttien mukaan lentalipuista
13948: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen 80 prosenttia on ollut erityishintaisia. Lentoyh-
13949: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo tiöiltä saadut ostohyvitykset huomioon ottaen
13950: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- ministeriöiden sekä muiden valtion virastojen ja
13951: sen n:o 621: laitosten kustannukset niiden maksamista lento-
13952: lipuista ovat olleet noin 30 prosenttia normaali-
13953: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, hintaisia lippujen hintoja alemmat.
13954: jotta valtionhallinnon ja muiden verova- Valtion virkamatkapalvelujen ostoehtojen pa-
13955: roilla toimivien tahojen virkamiesten ul- rantamiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi val-
13956: komaille tapahtuvia virkamatkoja ja niis- tiovarainministeriö on asettanut valtion matka-
13957: tä aiheutuvia kustannuksia voitaisiin vä- kustannusten alentamistyöryhmän. Työryhmäs-
13958: hentää osana valtiontalouden säästötoi- sä on valtiovarainministeriön edustajien lisäksi
13959: mia? jäseniä ulkoasiainministeriöstä ja kauppa- ja
13960: teollisuusministeriöstä sekä pääesikunnasta.
13961: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Työryhmä edustaa sopimuksia tehtäessä kaikkia
13962: vasti seuraavaa: valtion budjettitalouden piiriin kuuluvia viras-
13963: toja ja laitoksia.
13964: Kansainvälistyminen ja erityisesti ED-jäse- Valtion matkakustannusten alentamistyöryh-
13965: nyys ovat lisänneet 1990-luvulla ulkomaille mä pyysi majoituspalveluista vuodelle 1997 tar-
13966: suuntautuvien virkamatkojen määrää ministe- jouspyynnöt ulkomaan matkustuksen kannalta
13967: riöissä sekä muissa valtion virastoissa ja laitok- keskeisten kaupunkien hotelleilta. Sopimusho-
13968: sissa. Hallinnossa on tästä aiheutuneita toimin- tellien kanssa tehtyjen sopimusten lisäksi on val-
13969: tamenojen nousupaineita pyritty pienentämään tiovaraiministeriö kilpailuttamisen tuloksena
13970: matkustuskäytäntöihin vaikuttamalla ja teke- tehnyt vuodelle 1997 yhteistyösopimukset lento-
13971: mällä yhteistyösopimuksia matkapalvelujen tar- ja laivamatkoista. Lisäksi on tehty matkavakuu-
13972: joajien kanssa. tuksia koskeva yhteistyösopimus.
13973: Valtion virka- ja työehtosopimusten mukaan Edellä mainittujen toimenpiteiden myötä ai-
13974: virkamatkat on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja kaansaadut sopimukset ja luettelo sopimushotel-
13975: vähin kokonaiskustannuksin kuin se virkamat- leista sisältyvät julkaisuun "Valtion matkakus-
13976: kan tarkoitus huomioon ottaen on mahdollista. tannusten alentamissopimukset 1997", joka on
13977: Valtion virkamatkasäännöksissä korostetaan jaettu virastoille ja laitoksille sekä matkatoirois-
13978: edullisimman matkustustavan käyttöä. Se on toille tammikuun 1997 aikana.
13979: aina pääsääntö. Esimerkiksi matkaluokkiinjako Matkapalvelujen ostojaan keskittämällä ja
13980: ulkomaanmatkoilla poistettiin vuonna 1993 teh- käyttämällä edellä mainittuihin sopimuksiin pe-
13981: dyn virkaehtosopimusratkaisun yhteydessä. rustuvia etuuksia voivat virastot ja laitokset saa-
13982: Ulkomaille tehdyillä virkamatkoilla onkin eri- vuttaa merkittäviä säästöjä henkilöstönsä mat-
13983: tyisesti lentokoneilla matkustetun osuuden osal- kakustannuksissa.
13984:
13985: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1997
13986:
13987: Ministeri Arja Alho
13988: KK 621/1997 vp 3
13989:
13990:
13991:
13992:
13993: Tili Riksdagens Talman
13994:
13995: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Enligt de rapporter som publicerats av resebyrå-
13996: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- erna har 80% av flygbiljetterna sålts tili special-
13997: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- pris. Då man beaktar de gottgörelser som erhål-
13998: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmå1 lits från flygbolagen har ministeriernas och de
13999: nr 621: andra statliga ämbetsverkens och inrättningar-
14000: nas kostnader för de flygbiljetter de betalt varit
14001: Vilka åtgärder har Regeringen för av- ca 30% under normalpriset.
14002: sikt att vidta så att antalet tjänsteresor För att förbättra inköpsvilikoren för tjänster
14003: som tjänstemännen inom statsförvalt- som avser statens tjänsteresor och för att få be-
14004: ningen och vid andra instanser som sparingar tili stånd har finansministeriet tillsatt
14005: fungerar med skattemedel företar utom- en arbetsgrupp för nedskärning av statens rese-
14006: lands och kostnaderna för dem kunde kostnader. Förutom representanter för finansmi-
14007: minskas som ett led i statens sparåtgär- nisteriet ingår medlemmar från utrikesministe-
14008: der? riet, handels- och industriministeriet och från
14009: huvudstaben i arbetsgruppen. Då avtal ingås re-
14010: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt presenterar arbetsgruppen alla de ämbetsverk
14011: anföra följande: och inrättningar som hör till statens budgethus-
14012: hållning.
14013: Internationaliseringen och särskilt EU-med- Den arbetsgrupp för nedskärning av resekost-
14014: lemsskapet har lett tili att antalet tjänsteresor naderna som staten tillsatt bad hotellen utom-
14015: utomlands ökat under 1990-talet inom minis- lands dit de flesta tjänsteresor företas att lämna in
14016: terieroa och andra statliga ämbetsverk och in- anbud angående inkvarteringstjänster för 1997.
14017: rättningar. lnom förvaltingen har man försökt Förutom de avtal som finansministeriet ingått
14018: minska den höjande effekten på omkostnaderna med avtalshotellen har ministeriet tili följd av
14019: som det ökade antalet tjänsteresor utomlands konkurrensutsättning fått tili stånd samarbets-
14020: fört med sig genom att påverka resvanorna och avtal om flyg- och båtresor för 1997. Dessutom
14021: genom att ingå samarbetsavtal med instanser har man ingått ett samarbetsa vtal om reseförsäk-
14022: som erbjuder resetjänster. ringar.
14023: Enligt statens tjänste- och arbetskollektivavtal De avtal som ingåtts i och med de åtgärder
14024: skall tjänsteresorna med beaktande a v deras syfte som nämnts ovan och en förteckning över avtals-
14025: företas på så kort tid och med så små totalkostna- hotellen har tryckts i publikationen "Valtion
14026: der som möjligt. 1 statens bestämmelser om tjäns- matkakustannusten alentamissopimukset 1997",
14027: teresor betonas utnyttjandet av det billigast möj- som har delats ut tili ämbetsverk inrättningar och
14028: liga resesättet. Det är alltid huvudregeln. 1 sam- resebyråer i januari 1997.
14029: band med det tjänstekollektivavtal som ingicks Genom att koncentrera sina inköp av rese-
14030: 1993 slopades t.ex. indelningen i reseklasser vid tjänster och genom att utnyttja de förmåner som
14031: utlandsresor. grundar sig på ovan nämnda avtal kan ämbets-
14032: Resebestämmelserna har följts bra särskilt på verken och inrättningarna uppnä betydande be-
14033: de tjänsteresor som företagits utomlands per flyg. sparingar i sin personals resekostnader.
14034:
14035: Helsingforsden 25 juni 1997
14036:
14037: Minister Arja Alho
14038: j
14039: j
14040: j
14041: j
14042: j
14043: j
14044: j
14045: j
14046: j
14047: j
14048: j
14049: j
14050: j
14051: j
14052: j
14053: j
14054: j
14055: j
14056: j
14057: j
14058: j
14059: j
14060: j
14061: j
14062: KK 622/1997 vp
14063:
14064: Kirjallinen kysymys 622
14065:
14066:
14067:
14068:
14069: Ulla-Maj Wideroos /r ym.: Ihmisarvoisen kohtelun turvaamisesta
14070: pitkäaikaissairaille
14071:
14072:
14073: Eduskunnan Puhemiehelle
14074:
14075: Naiskansanedustajien verkosto on huolestu- pääosin tehty kunnissa ja kuntainliitoissa, maan
14076: neena kiinnittänyt huomiota siihen, että sosiaali- hallituksella on kokonaisvastuu siitä, että kansa-
14077: ja terveydenhuollon laitoksissa on viime vuosien laiset kaikkialla maassa saavat asianmukaisen ja
14078: säästötoimenpiteiden seurauksena vähennetty ihmisarvoisen kohtelun.
14079: henkilökuntaaja karsittu kuluja siten, että pitkä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14080: aikaishoidossa olevien henkilöiden perushoidon tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14081: tasossa on tapahtunut merkittäviä heikennyksiä. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14082: Sairaaloissa säästetään niin, että hygienian hoi- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14083: toon ja potilaiden syöttämiseen ei ole riittävästi
14084: aikaa. Suihkuun potilaat pääsevät ehkä vain ker- Onko Hallitus tietoinen pitkäaikais-
14085: ran viikossa. hoidossa olevien potilaiden perushoidon
14086: Hyvinvointiyhteiskunnan arvon mukaisena ei heikosta tasosta, ja
14087: voida pitää sitä, että muita ankarammat säästöt mitä Hallitus aikoo tehdä, että maam-
14088: kohdeunetaan pitkäaikaissairaisiin, jotka eivät me kaikille pitkäaikaissairaille turvataan
14089: yleensä enää pysty itse puolustamaan itseään. asianmukaisen tasoinen hoito?
14090: Vaikka säästöjen kohdentamispäätökset onkin
14091:
14092: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
14093:
14094: Ulla-Maj Wideroos /r Arja Ojala /sd Paula Kokkonen /kok
14095: Riitta Prusti /sd Kaarina Dromberg /kok Margareta Pietikäinen /r
14096: Maija-Liisa Veteläinen /kesk Eila Rimmi /vas Klaus Bremer /r
14097: Tuija Nurmi /kok
14098:
14099:
14100:
14101:
14102: 279001
14103: 2 KK 622/1997 vp
14104:
14105:
14106:
14107:
14108: Eduskunnan Puhemiehelle
14109:
14110: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1996) ikääntyvien pitkäaikaispotilaiden koke-
14111: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, maa hoidon laatua koskevassa tutkimuksessa on
14112: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen todettu sekä potilaiden että omaisten olevan pää-
14113: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj osin tyytyväisiä hoidon laatuun. Suurin yksittäi-
14114: Wideroosin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- nen tyytymättömyyttä aiheuttava tekijä olivat
14115: myksen n:o 622: ongelmat tiedon kulussa. Annetun perushoidon
14116: laatuun potilaat ja omaiset olivat tyytyväisiä.
14117: Onko Hallitus tietoinen pitkäaikais- Sosiaali- ja terveydenhuollon vahvuutena
14118: hoidossa olevien potilaiden perushoidon ovat osaava henkilöstö ja ajanmukainen palvelu-
14119: heikosta tasosta, ja varustelu. Koska terveyspalvelujen järjestäruis-
14120: mitä Hallitus aikoo tehdä, että maam- vastuu on kunnilla, niiden on vastattava myös
14121: me kaikille pitkäaikaissairaille turvataan palvelujen laadusta ja saatavuudesta. Taloudelli-
14122: asianmukaisen tasoinen hoito? sen laman seurauksena kunnat ovat karsineet
14123: palveluja ja toimintamenoja. Työvoimavaltaisel-
14124: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- la alalla, kuten terveydenhuollossa, yleisin sääs-
14125: vasti seuraavaa: tökohde on ollut henkilöstömenot. Hoidon laa-
14126: dun turvaaminen vaatii kuitenkin riittävästi am-
14127: Viime vuosina tapahtunut sosiaali- ja tervey- mattitaitoista henkilöstöä.
14128: denhuollon palvelurakenteen muutos on koros- Valtiovalta voi vaikuttaa kuntien toimintaan
14129: tanut avopalvelujen kehittämistä. Samanaikai- lainsäädännön ja informaatio-ohjauksen kei-
14130: sesti pitkäaikaishoidossa olevien potilaiden mää- noin. Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen
14131: rä on vähentynyt. Tämä ei kuitenkaan merkitse nykyisten ohjauskeinojen rajallisuudesta ja on
14132: pitkäaikaishoidossa olevien potilaiden unohta- siksi yhteistyössä kuntien kanssa etsimässä aktii-
14133: mista ja heidän saamansa palvelun laadun lai- visesti nykyistä jäntevämpiä toimintatapoja.
14134: minlyömistä. Hoidon lähtökohtana ovat yksit- Suomen hallitusmuodon mukaan riittävät so-
14135: täinen asiakas ja hänen hyvinvointinsa. Tämä siaali- ja terveyspalvelut on määritelty kansalais-
14136: edellyttää jatkuvaa työskentelyä palvelujen laa- ten perusoikeudeksi. Laki potilaan asemasta ja
14137: dun parantamiseksi. oikeuksista korostaa asiakkaan oikeutta hyvään
14138: Hoidon laadunvarmistuksen tarkoituksena terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kohteluun.
14139: on potilaan hyvän edistäminen. Sosiaali- ja ter- Valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali- ja
14140: veysministeriön kanssa solmitun tulossopimuk- terveydenhuollon järjestämisestä vuosina
14141: sen mukaisesti Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- 1997-2000 kuntia kehotetaan kiinnittämään
14142: ja kehittämiskeskus on vuonna 1995 antanut huomiota perusoikeuksien toteutumiseen. Van-
14143: suosituksen sosiaali- ja terveydenhuollon yksi- huspoliittinen ohjelma korostaa erityisesti ikään-
14144: köille valita itse laadunhallinnan menetelmät tyneen väestön oikeuksien ja hyvinvoinnin tur-
14145: lähtökohtiensa perusteella. Terveydenhuollon vaamista osana yhteiskunnan normaalia toimin-
14146: yksiköissä on kehitetty työskentelytapoja hoidon taa ja yleisiä järjestelmiä. Tiedon tuottaminen ja
14147: laadun varmistukseksi. Yksilövastuisen hoidon välittäminen, suositusten antaminen, tutkimus-
14148: yleistyminen on selkeä esimerkki työtapojen ja kehittämistoiminta sekä henkilöstön koulutus
14149: muutoksesta. Muiden ohella dementoituneiden ovat myös tärkeitä keinoja pitkäaikaissairaiden
14150: ja kuolevien potilaiden hoidolle on laadittu laa- hoidon laadun kehittämiseksi.
14151: tuvaatimuksia. Erityisen tärkeää on laadunhal- Edellä sanotun perusteella voidaan todeta,
14152: linta sellaisilla alueilla, joilla potilaat eivät jaksa että pitkäaikaissairaiden hoidon laatua on mo-
14153: itse aktiivisesti esittää kannanottojaan. nin tavoin kehitetty viime vuosina. Hoidon laatu
14154: Terveyspalvelujen laatu muodostuu yksilön on kuitenkin joissakin tapauksissa heikentynyt,
14155: henkilökohtaisesta kokemuksesta, odotusten ja sillä kunnissa tehdyt voimavarasupistukset ovat
14156: kokemusten vastaavuudesta sekä palvelun tekni- vaikuttaneet välittömään potilashoitoon. Kun-
14157: sestä laadusta. Viimeaikaisessa (Laitinen Pirjo, tien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta-
14158: KK 622/1997 vp 3
14159:
14160: yksiköiden tehtävänä on varata riittävät voima- joissa. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa pitkä-
14161: varat ja luoda työntekijöille edellytykset toimia aikaishoidossa olevien ja muiden heikommin
14162: potilaan parhaaksi sekä kehittää hoidon laatua. asioitaan esiin tuovien asiakkaiden hoidon laa-
14163: Yksittäinen työntekijä vastaa annetusta hoidos- dun kehittämistä sekä ryhtyy tarvittaessa toi-
14164: ta pitkäaikaispotilaalle ja hänen omaisilleen kul- menpiteisiin.
14165: loinkin käytettävissä olevien voimavarojen ra-
14166:
14167: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1997
14168:
14169: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
14170: 4 KK 622/1997 vp
14171:
14172:
14173:
14174:
14175: Tili Riksdagens Talman
14176:
14177: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen dens kvalitet har det konstaterats att både patien-
14178: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande terna och de anhöriga för detmesta är nöjda med
14179: medlem av statsrådet översänt följande av riks- vårdens kvalitet. Problem i anslutning till utbytet
14180: dagsman Ulla-Maj Wideroos m fl. underteckna- av information utgjorde den största enskilda
14181: de spörsmål nr 622: missnöjesfaktorn. Patienterna och de anhöriga
14182: var nöjda med basvårdens kvalitet.
14183: Är Regeringen medveten om den låga Social- och hälsovårdens styrka ligger i att
14184: nivån på basvården för långvårdspatien- personalen är kunnig och serviceutrustningen
14185: ter, och tidsenlig.
14186: vad ämnar Regeringen göra för att alla Eftersom kommunerna ansvarar för ordnan-
14187: långtidssjuka i vårt land skall garanteras det av hälsovårdstjänsterna, mäste de också an-
14188: vård av tillbörlig standard? svara för kvaliteten och tillgången pä tjänsterna.
14189: Till följd av depressionen har kommunerna min-
14190: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt skat på tjänsterna och omkostnaderna. lnom ar-
14191: anföra följande: betskraftsintensiva branscher, såsom inom häl-
14192: sovården, har personalutgifterna utgjort det van-
14193: De senaste årens ändring av servicestrukturen ligaste sparobjektet. För att vårdens kvalitet
14194: inom social- och hälsovården har accentuerat skall kunna garanteras krävs dock att antalet
14195: utvecklingen av öppenvårdstjänsterna. Samti- yrkeskunniga anställda är tillräckligt.
14196: digt har antalet långvårdspatienter minskat. Det- Statsmakten kan påverka kommunernas verk-
14197: ta innebär dock inte att långvårdspatienterna samhet genom lagstiftning och informationsstyr-
14198: glöms bort och att kva1iteten på den service de fär ning. Social- och hälsovårdsministeriet är medve-
14199: försummas. Den enskilda patienten och hans väl- tet om att de nuvarande styrningsmetoderna är
14200: fård står som utgångspunkt för vården, vilket begränsade. Tillsammans med kommunerna för-
14201: förutsätter kontinuerliga insatser för att förbätt- söker ministeriet därför aktivt finna effektivare
14202: ra tjänsternas kvalitet. tillvägagångssätt. 1 Regeringsformen för Finland
14203: Vårdens kvalitetssäkring syftar till att främja har tillräckliga social- och hälsovårdstjänster
14204: patientens väl. 1 enlighet med det resultatavtal angetts som en grundläggande rättighet för med-
14205: som ingåtts med social- och hälsovärdsministe- borgarna. Lagen om patientens ställning och rät-
14206: riet har Forsknings- och utvecklingscentralen för tigheter betonar rätten tili god hälso- och sjuk-
14207: social- och hälsovärden år 1995 gett enheterna vård samt till ett gott bemötande. 1 den riksom-
14208: för social- och hälsovård en rekommendation om fattande planen för anordnande av social- och
14209: att själva välja metoder för kvalitetsledningen pä hälsovården 1997-2000 uppmanas kommuner-
14210: basis av egna utgångslägen. Vid enheterna för na att fåsta uppmärksamhet vid att de grundläg-
14211: hälso- och sjukvård har man utvecklat arbetssätt gande rättigheterna görs gällande. Programmet
14212: för att säkerställa vårdens kvalitet. Ett tydligt för äldrepolitiken betonar speciellt vikten av att
14213: exempel pä de ändrade arbetssätten är att indi- trygga den åldrande befolkningens rättigheter
14214: vidansvaret vinner insteg. Kvalitetskrav har for- och välfård som en del av den normala verksam-
14215: mulerats för värden av blot dementa och döende heten och de allmänna systemen i samhället. Till-
14216: patienter. Kvalitets1edningen är speciellt viktig handahållande och förmedling av information,
14217: på sådana områden där patienterna själva inte utfårdande av rekommendationer, forsknings-
14218: aktivt orkar framföra sina ståndpunkter. och utvecklingsverksamhet samt personalutbild-
14219: Hälsovårdstjänsternas kvalitet utformas av ning är också viktiga metodet för att utveckla
14220: individens personliga erfarenheter, överenstäm- kvaliteten på vården av längtidssjuka.
14221: melsen mellan förväntningar och erfarenheter Med stöd av vad som anförts ovan kan det
14222: samt servicens tekniska kvalitet. 1 en undersök- konstateras att kvaliteten på vården av långtids-
14223: ning som gjorts på sistone (Laitinen Pirjo, 1996) sjuka har utvecklats på många sätt under de
14224: om hur äldre långvårdspatienter upplever vär- senaste åren. Vårdens kvalitet har dock i vissa fall
14225: KK 622/1997 vp 5
14226:
14227: försämrats, eftersom resursnedskärningarna i vid respektive tidpunkt ansvarar den enskilda
14228: kommunerna har påverkat den direkta patient- arbetstagaren för den vård som ges en långvårds-
14229: vården. Kommunerna samt verksamhetsenhe- patient och hans anhöriga. Social- och hälso-
14230: terna för social- och hälsovård har tili uppgift att vårdsministeriet följer med utvecklingen av kva-
14231: reservera tillräckliga resurser och skapa fOrut- liteten på vården för långvårdspatienter och an-
14232: sättningar för personalen att arbeta för patien- dra klienter som är svagare när det gäller att
14233: tens bästa samt utveckla vårdens kvalitet. Inom framföra sina angelägenheter. Ministeriet vidtar
14234: gränserna för de resurser som står tili förfogande också åtgärder vid behov.
14235:
14236: Helsingforsden 24 juni 1997
14237:
14238: Minister Terttu Huttu-Juntunen
14239: KK 623/1997 vp
14240:
14241: Kirjallinen kysymys 623
14242:
14243:
14244:
14245:
14246: Kimmo Kiljunen /sd: Pääkaupunkiseudun maakunta-arkiston ja
14247: Helsingin kaupunginarkiston yhdistämisestä
14248:
14249:
14250: Eduskunnan Puhemiehelle
14251:
14252: Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Van- rettäisiin uusia tehtäviä. Samalla saavutettaisiin
14253: taa ja Kauniainen) arkistohallinto erotettiin huomattavia synergiaetuja; Kaupunginarkistol-
14254: 1970-luvun alussa Hämeenlinnan maakunta-ar- la on jo toimiva tutkija palvelu, arkisto harjoittaa
14255: kiston piiristä suoraan silloisen Valtionarkiston laajaa mikrofilmaustoimintaa, sillä on omat
14256: alaisuuteen. Sittemmin Valtionarkisto eli nykyi- konservointitilat, atk-tuntemusta jne. Valtio sai-
14257: nen Kansallisarkisto on useaan otteeseen esittä- si merkittävää kunnallisen arkistotoimen asian-
14258: nyt erillisen Uudenmaan maakunta-arkiston pe- tuntemusta. Kansallisarkiston vapautuessa pää-
14259: rustamista. Kansallisarkisto on perustellut esit- kaupunkiseudun arkistoainekseen kohdistuvas-
14260: tämäänsä rakennushanketta mm. sillä, että maa- ta tietopalvelusta ja osin arkistohallinnosta Kan-
14261: kunta-arkistotehtävistä on muodostunut Kan- sallisarkistosta voisi siirtää muutaman viran pää-
14262: sallisarkistolle kohtuuton rasitus. Koska sillä ei kaupunkiseudun maakunta-arkistoon. Sen ei
14263: ole maakunta-arkistotehtävien hoitoon riittäviä olettaisi tuottavan siirtyville henkilöille ongel-
14264: henkilöresursseja eikä asiakirjojen säilytystiloja, mia, koska siirto ei aiheuttaisi muuttoa toiselle
14265: tehtäviä ei ole voitu hoitaa niiden vaatimalla paikkakunnalle.
14266: tavalla. Koska pääkaupunkiseudun piiri- ja pai- Yhdistetty Helsingin kaupunginarkisto/pää-
14267: kallisviranomaisten (kuten esimerkiksi Helsingin kaupunkiseudun maakunta-arkisto olisi siis vah-
14268: käräjäoikeuden tai Helsingin verotoimiston) ar- va arkistoinstituutio, joka ei kokonaisuutena ai-
14269: kistot ovat alueen suuren väestömäärän vuoksi heuttaisi yhteiskunnalle mitään lisäkustannuk-
14270: laajoja, ne vaativat runsaasti tarkastusta, val- sia. Valtio maksaisi Helsingin kaupungille asia-
14271: vontaa ja neuvontaa sekä kustannussäästöihin kirjojen säilytyksestä. Tämä ei kuitenkaan vas-
14272: tähtäävää arkistotoimen rationalisointia. taisi sitä menoerää, joka valtiolle syntyisi uusien
14273: Kansallisarkiston tilat ovat tällä hetkellä käy- arkistotilojen rakentamisesta.·
14274: tännöllisesti katsoen täynnä. Mittavan osan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14275: Kansallisarkiston hyllykilometreistä vievät pää- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14276: kaupunkiseudulta siirretyt Uudenmaan piiri- ja nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14277: paikallisviranomaisten arkistoainekset. Tilaon- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14278: gelma on todellinen. Kansallisarkiston nykyiselle
14279: tontille lisätilaa ei kuitenkaan voida rakentaa. Aikooko Hallitus tutkia mahdollisuut-
14280: Yhdistämällä pääkaupunkiseudun maakun- ta yhdistää Helsingin kaupunginarkisto
14281: ta-arkistotehtävät Helsingin kaupunginarkis- ja pääkaupunkiseudun maakunta-arkis-
14282: toon ei jouduttaisi rakentamaan uutta instituu- to?
14283: tiota, vaan olemassa olevalle viranomaiselle siir-
14284:
14285: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
14286:
14287: Kimmo Kiljunen /sd
14288:
14289:
14290:
14291:
14292: 279001
14293: 2 KK 623/1997 vp
14294:
14295:
14296:
14297:
14298: Eduskunnan Puhemiehelle
14299:
14300: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa omaan toimialaansa perehtyneen henkilöstön
14301: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, (esim. tarkastus- ja seulontapäätösten erilaisuus)
14302: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- ja oman budjetoinnin, jolloin kustannussäästöt
14303: le jäsenelle kansanedustaja Kimmo Kiljusen näin eivät olisi olennaisen suuria ja
14304: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 623: - Ruotsista saatujen vastaavien tietojen ja
14305: kokemusten perusteella valtion ja kunnallisen
14306: Aikooko Hallitus tutkia mahdollisuut- arkistotoimen yhdistämisessä on ilmennyt em.
14307: ta yhdistää Helsingin kaupunginarkisto seikkoihin liittyviä ongelmia.
14308: ja pääkaupunkiseudun maakunta-arkis- Jos Kansallisarkistolla on jo nyt liian vähän
14309: to? henkilöstöä hoitamaan pääkaupunkiseudun
14310: maakunta-arkistotehtäviä, ei virkojen siirto
14311: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Kansallisarkistolta Helsingin kaupunginarkis-
14312: vasti seuraavaa: tolle olisi järkevä ratkaisu. Mitä tulee Kansallis-
14313: arkiston lisätilan tarpeeseen, on tarve ilmeinen
14314: Pääkaupunkiseudun maakunta-arkistotehtä- huolimatta siitä, että maakunta-arkistotehtävät
14315: vien yhdistämisestä kunnalliseen arkistoon on siirrettäisiin pois Kansallisarkistolta.
14316: keskusteltu myös arkistolaitoksen piirissä. Yh- Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen
14317: distämistä ei ole kuitenkaan katsottu tarkoituk- hallitus ei näe tarkoituksenmukaiseksi enempää
14318: senmukaiseksi seuraavin perustein: tutkia mahdollisuutta yhdistää Helsingin kau-
14319: - kunnan ja valtion arkistotoimen yhdistä- punginarkisto ja pääkaupunkiseudun maakun-
14320: minen on hallinnolliselta kannalta hankalaa, ta-arkisto.
14321: - kumpikin osa-alue tarvitsee käytännössä
14322:
14323: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1997
14324:
14325: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
14326: KK 623/1997 vp 3
14327:
14328:
14329:
14330:
14331: Tili Riksdagens Talman
14332:
14333: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen personai som är förtrogen med det egna verksam-
14334: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande hetsområdet (t.ex. olikheter i fråga om gransk-
14335: medlem av statsrådet översänt följande av riks- nings- och gallringsbeslut) och egen budgetering,
14336: dagsman Kimmo Kiljunen undertecknade spörs- varvid de inbesparade kostnaderna inte blir sär-
14337: mål nr 623: skilt stora
14338: - utgående från motsvarande uppgifter från
14339: A vser Regeringen undersöka möj- Sverige och erfarenheterna där har det vid sam-
14340: ligheten att slå samman Helsingfors manslagning av det statliga och kommunala ar-
14341: stadsarkiv och landsarkivet f6r huvud- kivväsendet framkommit problem som anknyter
14342: stadsregionen? tili ovan nämnda omständigheter.
14343: Om Riksarkivet redan nu har alltför liten per-
14344: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt sonai för att sköta på landsarkiv ankommande
14345: anföra följande: uppgifter för huvudstadsregionen, är det ingen
14346: god lösning att överföra tjänster från Riksarkivet
14347: Frågan om att slå samman landsarkivsuppgif- tili Helsingfors stadsarkiv. Vad beträffar behovet
14348: terna för huvudstadsregionen med det kommu- av tilläggslokaler i Riksarkivet är behovet uppen-
14349: nala arkivet har diskuterats också inom arkivvä- bart, oberoende av om landsarkivsuppgifterna
14350: sendet. En sammanslagning har dock inte ansetts flyttas bort från Riksarkivet.
14351: ändamålsenlig av följande orsaker: Med beaktande av ovan anförda synpunkter
14352: - en sammanslagning av det kommunala ser regeringen det inte ändamålsenligt att ytterli-
14353: och det statliga arkivväsendet är besvärligt ur gare undersöka möjligheten att slå samman Hel-
14354: administrativ synvinkel singfors stadsarkiv och landsarkivet för huvud-
14355: - vartdera delområdet behöver i praktiken stadsregionen.
14356:
14357: Helsingforsden 24 juni 1997
14358:
14359: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
14360: KK 624/1997 vp
14361:
14362: Kirjallinen kysymys 624
14363:
14364:
14365:
14366:
14367: Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Yritystoimintanajärjestettävän vie-
14368: hekalastuksen luvanvaraisuudesta toisen vesialueelia
14369:
14370:
14371: Eduskunnan Puhemiehelle
14372: Vuonna 1996 säädettäessä lakia kalastuslain ten, että koska perustuslakivaliokunnan kanta ei
14373: muuttamisesta (1 045/96 ns. läänikohtainen vie- ole kirjattuna lakiin, vaan laissa mainitaan ai-
14374: helupa) perustuslakivaliokunta (PeVL 8/1996 noastaan kilpailut ja vastaavat järjestetyt tilai-
14375: vp) edellytti, että "lakiehdotuksen 8 §:n 1 mo- suudet, se itse asiassa edistää yritysten organisoi-
14376: mentin lopussa olevan luvanvaraisuussäännök- maa kalastusmatkailua, koska mahdollistaa ka-
14377: sen tulee kiistattomasti kattaa esimerkiksi sellai- lastamisen toisten vesialueilla ilman erillistä lu-
14378: set tilanteet, joissa jokin yritys järjestäisi organi- paa.
14379: soitua viehekalastusta toisen vesialueella." Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14380: Lakiehdotuksen pykäläkohtaisissa peruste- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14381: luissa maa- ja metsätalousvaliokunta (Mm VM 9/ kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14382: 1996 vp) toteaa, että" 1 momentin lopussa olevan jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14383: luvanvaraisuussäännöksen tulee kattaa myös sel-
14384: laiset tilanteet, joissa jokin yritys järjestäisi orga- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14385: nisoitua viehekalastusta toisen vesialueella. Lu- ryhtyä sen johdosta, että perustuslakiva-
14386: vanvaraisuutta harkittaessa tulee osallistujien liokunnan lausunnossaan 8/1996 vp edel-
14387: määrän lisäksi ottaa huomioon toiminnanjatku- lyttämä kanta, jonka mukaan kalastus-
14388: vuus ja säännönmukaisuus." lain 8 §:n 1 momentissa olevan luvanva-
14389: Laissa kuitenkin on vain: "onginta-, pilkintä- raisuussäännöksen tulee kiistattomasti
14390: ja viehekalastuskilpailuja sekä muita vastaavia kattaa esimerkiksi sellaiset tilanteet, jois-
14391: järjestettyjä tilaisuuksia varten on saatava myös sa jokin yritys järjestäisi organisoitua vie-
14392: kalastusoikeuden haltijan lupa". hekalastusta toisen vesialueella, kirjattai-
14393: Jotkut matkailuyrittäjät tulkitsevat lakia si- siin voimassa olevaan lakiin?
14394:
14395: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
14396:
14397: Esko-Juhani Tennilä /va-r Mikko Kuoppa /va-r Veijo Puhjo /va-r
14398:
14399:
14400:
14401:
14402: 279001
14403: 2 KK 624/1997 vp
14404:
14405:
14406:
14407:
14408: Eduskunnan Puhemiehelle
14409:
14410: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa täisi organisoitua viehekalastusta toisen vesialu-
14411: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, eella. Maa- ja metsätalousvaliokunta katsoi
14412: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- myös, että luvanvaraisuutta harkittaessa tulee
14413: le jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani Tenni- osallistujien määrän lisäksi ottaa huomioon toi-
14414: län ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen minnan jatkuvuus ja säännönmukaisuus.
14415: n:o 624: Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen
14416: mukaan onginnan, pilkinnän tai viehekalastuk-
14417: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sen organisoiminen toisen vesialueelle jonkin yri-
14418: ryhtyä sen johdosta, että perustusvalio- tyksen toimesta ilman, että tarkoituksessa olisi-
14419: kunnan lausunnossaan 811996 vp edellyt- vat kilpailut, sisältyy laissa mainitun käsitteen
14420: tämä kanta, jonka mukaan kalastuslain "vastaavia järjestettyjä tilaisuuksia" piiriin. Ai-
14421: 8 §:n 1 momentissa olevan luvanvarai- kaisemmin onginnan ja pilkinnän ollessa kysees-
14422: suussäännöksen tulee kiistattomasti kat- sä ei ole juurikaan esiintynyt ongelmia matkailu-
14423: taa esimerkiksi sellaiset tilanteet, joissa kalastusyritysten tai muiden yritysten toisen vesi-
14424: jokin yritys järjestäisi organisoitua viehe- alueelle organisoidun kalastustoiminnan takia.
14425: kalastusta toisen vesialueella, kirjattai- Viehekalastusmaksujärjestelmän voimaantulon
14426: siin voimassa olevaan lakiin? jälkeen kaupallisen organisoidun toiminnan ku-
14427: ten matkailukalastuksen yhteydessä harjoitet-
14428: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tuun viehekalastukseen liittyvät kysymykset ovat
14429: vasti seuraavaa: tulleet esille eri yhteyksissä. Muun muassa kalas-
14430: tusoppaiden ja muiden kalastusmatkailuyrittäji-
14431: Kalastuslain 8 §:n tarkoittama läänikohtainen en kaupallinen toiminta, kuten kalastajien kuljet-
14432: viehekalastusmaksuperusteinen viehekalastus taminen maksua vastaan tietyille kalastuspai-
14433: on maksullista yleiskalastusoikeutta. Sitä koske- koille kalastamaan veneestä tai rannoilta pelkäs-
14434: via rajoituksia on mm. kalastuslain 8 §:n 1 ja 4 tään läänikohtaisen viehekalastusmaksun perus-
14435: momentissa. Eduskunnan lakialoitteesta 4/1995 teella ilman kalastusoikeuden haltijan antamaa
14436: vp hyväksytyn lain kalastuslain muuttamisesta kalastuslupaa, omaa mitä todennäköisemmin
14437: (1045/1996) mukaisen muutoksen jälkeen voi- "vastaavia järjestettyjä tilaisuuksia" -lainkoh-
14438: massa olevan 8 §:n 1 momentin säännöksen mu- dassa tarkoitetut piirteet. Näin on silloinkin, kun
14439: kaan "onginta-, pilkintä- ja viehekalastuskilpai- kerrallaan kuljetettava henkilömäärä on pieni,
14440: luja sekä muita vastaavia tilaisuuksia varten on mutta toiminta on jatkuvaa tai muutoin säännöl-
14441: saatava myös kalastusoikeuden haltijan lupa". listä. Maa- ja metsätalousministeriö seuraa lää-
14442: Lakialoitteen käsittelyn yhteydessä perustuslaki- nikohtaisen viehekalastusmaksujärjestelmän
14443: valiokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan käyttöä ja sen vaikutuksia kalavesillä. Seuran-
14444: lausunnoissa kiinnitettiin huomiota siihen, että nan perusteella tullaan tarvittaessa esittämään
14445: tämän luvanvaraisuussäännöksen tulee kattaa kalastuslainsäädännön tarkistamista.
14446: myös sellaiset tilanteet, jolloin jokin yritys järjes-
14447:
14448: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
14449:
14450: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
14451: KK 624/1997 vp 3
14452:
14453:
14454:
14455:
14456: Tili Riksdagens Ta/man
14457:
14458: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- arrangera organiserat spöfiske på annans vatten-
14459: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- område. Jord- och skogsbruksutskottet ansåg
14460: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ytterligare att förutom deltagarantalet även verk-
14461: man Esko-Juhani Tennilä m.fl. undertecknade samhetens kontinuitet och regelbundenhet bör
14462: spörsmål nr 624: beaktas vid en prövning av tillståndsplikten.
14463: Enligt jord- och skogsbruksministeriets upp-
14464: Vilka åtgärder har Regeringen för av- fattning ingår ett organiserande av mete, pilkfis-
14465: sikt att vidta för att den ståndpunkt ke eller spöfiske inom annans vattenområde på
14466: grundlagsutskottet tagit i sitt utlåtande 8/ initiativ av något företag utan att syftet skulle
14467: 1996 rd ifråga om stadgandet om verk- vara en tävling i det i lagen nämnda begreppet
14468: samhet som kräver tillstånd i 8 § 1 mom. "andra motsvarande anordnade tillställningar".
14469: Iagen om fiske, och som utgår ifrån att Tidigare när det enbart var fråga om mete eller
14470: bestämmelsen otvetydigt även skall täcka pilkfiske förekom det inte just problem på grund
14471: exempelvis situationer när något företag av fiskeaktiviteter som organiserats av fisketu-
14472: avser att arrangera organiserat spöfiske rism- eller andra företag inom annans vattenom-
14473: på annans vattenområde, intas i nu gäl- råde. Efter att spöfiskeavgiftssystemet trätt i
14474: lande Jag? kraft har frågor som ansluter tili i kommersiellt
14475: syfte organiserad verksamhet, tili exempel i sam-
14476: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt band med turistfisket bedrivet spöfiske, dykt upp
14477: anföra följande: i olika sammanhang. Bland annat äger av fiske-
14478: guider och andra fisketurismföretagare bedriven
14479: Det i 8 § Jagen om fiske avsedda länsrelaterade kommersiell verksamhet, som exempelvis trans-
14480: spöfiskeavgiftsbelagda handredskapsfisket är en port av fiskare mot betalning tili vissa fiskeplat-
14481: avgiftsbelagd allmän fiskerätt. Begränsningar ser för att enbart med stöd av länsrelaterad spö-
14482: som gäller detta fiske ingår bl.a. i fiskelagens 8 § 1 fiskeavgift fiska ur båt eller från strand utan
14483: och 4 mom. Efter den ändring av Jagen om fiske särskilt av fiskerättens innehavare givet fisketill-
14484: (1 045/1996), som godkändes utgående från riks- stånd, med största sannolikhet drag av i lagrum-
14485: dagens lagmotion 4/1995 rd, skall enligt gällande met avsedda "motsvarande anordnade tillställ-
14486: bestämmelse i lagens 8 § 1 mom. "för tävlingar i ningar". Detta är fallet även när antalet personer
14487: mete, pilkfiske och handredskapsfiske eller andra som transporteras på samma gång är litet, men
14488: motsvarande anordnade tillställningar också till- verksamheten är kontinuerlig eller i övrigt regel-
14489: stånd av fiskerättsinnehavaren inhämtas". 1sam- bunden. Jord- och skogsbruksministeriet följer
14490: band med behandlingen av lagmotionen fåste med utnyttjandet av det länsrelaterade spöfiske-
14491: grundlagsutskottet och jord- och skogsbruksut- avgiftssystemet och dess effekter på fiskevattnen.
14492: skottet i sina utlåtanden uppmärksamhet vid att Utgående från uppföljningen kommer ministe-
14493: detta stadgande om krav på tillstånd även bör riet att vid behov föreslå en revidering av fiske-
14494: täcka situationer i vilka något företag avser att lagstiftningen.
14495:
14496: Helsingforsden 18 juni 1997
14497:
14498: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
14499: KK 625/1997 vp
14500:
14501: Kirjallinen kysymys 625
14502:
14503:
14504:
14505:
14506: Esko-Juhani Tennilä /va-r: Sillan rakentamisesta Kemijoen yli Pel-
14507: kosenniemen kirkonkylän kohdalla
14508:
14509:
14510: Eduskunnan Puhemiehelle
14511: Kemijoen ylittäminen Pelkosenniemen kir- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14512: konkylän kohdalla kelirikkoaikoina on hanka- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14513: laa ja tietyn ajan mahdoton takin, kun kantavaa nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14514: jäätä ei vielä tai enää ole eikä lossikaan ole toi- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14515: minnassa. Kuten kuntakin toteaa, kirkonkylään
14516: tarvitaan välttämättä silta kohtuuttomien kier- Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
14517: tomatkojen estämiseksi ja muiden nykyisen tilan- litus ryhtyy sillan rakentamisen aloitta-
14518: teen tuomien haittojen poistamiseksi. Kiireelli- miseksi Kemijoen yli Pelkosenniemen
14519: sesti aloitettu siltatyö olisi myös mitä parhainta kirkonkylän kohdalle liikenneministe-
14520: työllistämistä. riön tai työministeriön varoilla?
14521: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1997
14522:
14523: Esko-Juhani Tennilä /va-r
14524:
14525:
14526:
14527:
14528: 279001
14529: 2 KK 625/1997 vp
14530:
14531:
14532:
14533:
14534: Eduskunnan Puhemiehelle
14535:
14536: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tavissa suhteellisen edullisesti. Pelkosenniemen
14537: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kirkonkylän kohdalle sillan arvioidaan olevan
14538: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen rakennettavissa alle 20 milj. markan kustannuk-
14539: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju- sin. Kysymyksessä mainitut epäkohdat sekä los-
14540: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy- sin rajoitettu kantavuus puoltavat siltahanketta
14541: myksen n:o 625: osaltaan.
14542: Sillan yleissuunnitelman laadinta on käynnis-
14543: Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal- sä ja valmistunee vielä kuluvan vuoden aikana.
14544: litus ryhtyy sillan rakentamisen aloitta- Tarkemman suunnittelun ja sekä suunnitelmien
14545: miseksi Kemijoen yli Pelkosenniemen käsittelyn vaatima aika huomioon ottaen hanke
14546: kirkonkylän kohdalle liikenneministe- olisi mahdollista käynnistää vuonna 1999. Hank-
14547: riön tai työministeriön varoilla? keen aloitus ei kuitenkaan näytä perustienpidon
14548: nykyisellä rahoitustasolla mahdolliselta vuoteen
14549: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- 2001 mennessä, sillä rahoitus on sidottu hoito- ja
14550: vasti seuraavaa: kunnostustoimiin sekä kiireellisemmäksi katsot-
14551: taviin parannushankkeisiin. Tielaitos tullee eh-
14552: Tielaitoksen tavoitteena on korvata losseja sil- dottamaan hanketta vuoden 1999 työllisyyskoh-
14553: loilla erityisesti kohteissa, joissa silta on toteutet- teeksi.
14554:
14555: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1997
14556:
14557: Liikenneministeri Matti Aura
14558: KK 625/1997 vp 3
14559:
14560:
14561:
14562:
14563: Tili Riksdagens Talman
14564:
14565: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- månligt. Enligt beräkningarna kan en bro byggas
14566: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- vid Pelkosenniemi kyrkby med mindre än 20 mil-
14567: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- joner mark. De i spörsmålet nämnda nackdelar-
14568: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs- na och fårjans begränsade bärförmåga talar i sin
14569: mål nr 625: del för broprojektet.
14570: Generalplanen för bron håller på att utarbetas
14571: Vilka brådskande åtgärder ämnar Re- och den torde bli fårdig under detta år. Med
14572: geringen vidta för att en bro byggs över tanke på tiden som en noggrannare planering och
14573: Kemijoki vid Pelkosenniemi kyrkby med behandling av planerna kräver, är det möjligt att
14574: trafikministeriets eller arbetsministeriets inleda projektet år 1999. Inledning av projektet
14575: anslag? tycks dock inte vara möjligt med nuvarande an-
14576: slag för basväghållning förrän år 2001, eftersom
14577: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt finansieringen är bunden vid upprätthållnings-
14578: anföra följande: och repareringsåtgärderna samt de förbättrings-
14579: projekt som anses mer brådskande. Vägverket
14580: Vägverkets mål är att ersätta fårjor med broar kommer antagligen att föreslå projektet som sys-
14581: i synnerhet där en bro kan byggas relativt för- selsättningsmål för år 1999 .
14582:
14583: Helsingfors den 16 juni 1997
14584:
14585: Trafikminister Matti Aura
14586: KK 626/1997 vp
14587:
14588: Kirjallinen kysymys 626
14589:
14590:
14591:
14592:
14593: Raimo Vistbacka /ps: Perhon ja Kinnulan välisen maantien 7520
14594: perusparantamisesta
14595:
14596:
14597: Eduskunnan Puhemiehelle
14598:
14599: Vaasan tiepiirin alueella kulkeva maantie 7520 luliikenteessäja loisi alueelle uusia toimintamah-
14600: (Perho- Kinnula) on kunnoltaan heikko, mikä dollisuuksia. Valitettavasti selkeitä lupauksia
14601: aiheuttaa tienvarren asukkaiden jokapäiväisen tien peruskorjaamisesta ei ole kuulunut, vaikka
14602: asioinnin hankaloitumista, vaaratilanteita sekä hanke on ollut esillä jo ainakin 1980-luvulta al-
14603: ajoneuvokaluston vaurioitumista. Tie on tärkeä kaen,jolloin siihen eduskunnan toimesta osoitet-
14604: länsi-itäsuuntaisen läpikulkuliikenteen kannal- tiin korjausmäärärahoja.
14605: ta; siellä on Vimpelin suunnalta raskasta puuta- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14606: varan, soran ja kalkin ajoa sekä liikkeiden jakelu- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14607: autojen, matkailijoiden ja muiden läpikulkevien nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14608: tuomaa liikennettä. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14609: Tien vaikutuspiirin asukkaat ovat olleet aktii-
14610: visia tien peruskorjausasiassa: kansalaisadressin Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14611: ovat allekirjoittaneet Perhon puolella miltei Perhon ja Kinnulan välisen maantien
14612: kaikki tien varrella asuvat, ja myös Kinnulan 7520 peruskorjauksen aloittamiseksi
14613: puolella on oltu asiassa aktiivisia. Tien kunnosta- mahdollisimman pikaisesti?
14614: minen lisäisi todennäköisesti sen käyttöä matkai-
14615: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1997
14616:
14617: Raimo Vistbacka /ps
14618:
14619:
14620:
14621:
14622: 279001
14623: 2 KK 626/1997 vp
14624:
14625:
14626:
14627:
14628: Eduskunnan Puhemiehelle
14629:
14630: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kiireellisemmät kohteet huomioon ottaen sijoit-
14631: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, taa Tielaitoksen perustienpidon ohjelmiin. Vaa-
14632: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen san tiepiiri aloittaa kuitenkin tien osittaisen pe-
14633: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo rusparantamisen vuoden 1997 syksyllä. Tietä pa-
14634: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- rannetaan Perhon keskustan päässä nykyisen
14635: sen n:o 626: päällysteen päättymiskohdasta lähtien noin 3,8
14636: kilometrin matkalla. Työ valmistuu vuonna
14637: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä 1998.
14638: Perhon ja Kinnulan välisen maantien Seuraavana olisi vuorossa 3, 7 kilometrin jakso
14639: 7520 peruskorjauksen aloittamiseksi Jängän kylälle asti. Tämän osuuden kustannus-
14640: mahdollisimman pikaisesti? arvio on noin 2 milj. mk, mutta hankkeelle ei ole
14641: vielä suunnitelmaa eikä hanke sen vuoksi ole
14642: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vielä mukana ohjelmissa.
14643: vasti seuraavaa: Edellä mainittujen jaksojen lisäksi tiestä on
14644: sorapintaista vielä 27 km, joka on tien vähälii-
14645: Perhon-Kinnulan maantie 7520 on 41 km kenteisin osa. Tämän osuuden peruskorjaus ja
14646: pitkä, pääosiltaan noin 6 metriä leveä soratie. päällystäminen maksaisi arviolta 20 milj. mk.
14647: Perhon kunnan alueella on öljysorapäällyste Nykyisellä, varsin alas painuneella perustienpi-
14648: noin 7 kilometrin matkalla. Asutus tien varressa don rahoitustasolla ei näiden vähäliikenteisim-
14649: on vähäistä eikä tiellä ole suurta läpikulkumerki- pien teiden parantamiseen ole lähivuosina mah-
14650: tystä. Liikennemäärä sorapintaisella osuudella dollisuuksia. Sen sijaan tämänkin tien loppuosan
14651: vaihtelee välillä 130---400 autoa/vrk. päivittäinen liikennöitävyys turvataan hoito- ja
14652: Koko tien peruskorjaamista öljysorapäällys- kunnossapitotoimin.
14653: teiseksi ei voida tien vähäinen liikennetarve ja
14654:
14655: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1997
14656:
14657: Liikenneministeri Matti Aura
14658: KK 626/1997 vp 3
14659:
14660:
14661:
14662:
14663: Tili Riksdagens Talman
14664:
14665: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- för basväghållningen p.g.a vägens obetydliga tra-
14666: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- fikbehov och övriga mer brådskande projekt.
14667: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- Vasa vägdistrikt inleder en partiell basförbätt-
14668: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål ring på vägen om hösten 1997. Vägen förbättras
14669: nr 626: på Perho centrums sida på en sträcka av ca 3,8
14670: km från och med den punkt där beläggningen
14671: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- mynnar ut. Arbetet slutförs år 1998.
14672: ta för att inleda basförbättringen så snart Näst är det dags för en sträcka på 3,7 km tili
14673: som möjligt på landsväg 7520 mellan Per- Jänkä by. Kostnadsförslaget för denna sträcka är
14674: ho och Kinnula? ca 2 miljoner mark, men inga planer har gjorts för
14675: projektet och därför ingår projektet ännu inte i
14676: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt pro grammen.
14677: anföra fö1jande: Utöver de ovan nämnda sträckorna finns det
14678: på vägen en grusbelagd sträcka på 27 km som är
14679: Landsväg 7520 mellan Perho och Kinnula är den minst trafikerade andelen på vägen. Basför-
14680: 41 km lång, huvudsakligen ca 6 m bred grusväg. bättringen och beläggningen på denna andel
14681: I Perho kommuns område har vägen o1jegrus- skulle uppskattningsvis kosta 20 miljoner mark.
14682: be1äggning på en sträcka av ca 7 km. Anta1et Det är inte möj1igt under de närmaste åren att
14683: bosättning vid vägen är litet och vägen har inte förbättra dessa lite trafikerade vägar med nuva-
14684: någon stor betydelse för genomfartstrafiken. rande anslag för basväghållningen. I stället sä-
14685: Antalet trafik på den grusbelagda andelen varie- kerställs de dagliga trafikförutsättningarna även
14686: rar mellan 130--400 bilar/dygn. på denna vägs s1utsträcka genom underhållsåt-
14687: Det är inte möj1igt att beläggning av hela vä- gärder.
14688: gen med o1jegrus tas med i vägverkets program
14689:
14690: Helsingforsden 16 juni 1997
14691:
14692: Trafikminister Matti Aura
14693: KK 628/1997 vp
14694:
14695: Kirjallinen kysymys 628
14696:
14697:
14698:
14699:
14700: Kauko Juhantalo /kesk ym.: 4H-kerhoneuvojien aseman paranta-
14701: misesta
14702:
14703:
14704: Eduskunnan Puhemiehelle
14705:
14706: 4H-neuvonnassa tehdään tärkeää nuorten huomioida arvokkaan yhteiskunnallisen työn
14707: työ- ja yrityskasvatusta, jossa korostetaan erityi- tehneet, eläkkeelle siirtyneet 4H-kerhoneuvojat
14708: sesti tekemällä oppimisen menetelmää. 4H-jär- oikeudenmukaistamaila heidän eläkkeensä taso.
14709: jestö painottaa yhteistyötä ja kansainvälisyys- Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 300 4H-
14710: kasvatusta, jotka kummatkin ovat tulevaisuu- kerhoneuvojaa. Heidän keskipalkkansa on noin
14711: dessa yhä tärkeämpiä ominaisuuksia. 4H-työllä 7 500 mk/kk. Palkka muodostuu yleensä siten,
14712: on pitkäaikainen perinne Suomessa. Nykyisillä että 113 tulee valtionapuna, 1/3 kunnanavustuk-
14713: kerhoneuvojilla onkin arvokas perintö vaalitta- senaja 113 omatoimisena varainhankintana. Ny-
14714: vanaan. kyiset kerhoneuvojat kuuluvat TEL-järjestel-
14715: Eläkkeelle siirtyneet 4H-kerhoneuvojat ovat män piiriin ja heidän eläkeikänsä on 65 vuotta.
14716: tehneet suuriarvoisen työn etenkin nuorten oh- Niin nuorten kuin koko maankin etu olisi, että
14717: jaamisessa. Tällä työllä on ollut myönteinen vai- niukentuneissa taloudellisissa olosuhteissakin
14718: kutus nuorten ja samalla myös koko Suomen kerhoneuvojien nykyiset työpaikat voitaisiin tur-
14719: tulevaisuuteen. Kerhoneuvojien työtä osataan- vata. Nykypäivän huono työllisyystilanne tekee
14720: kin onneksi arvostaa useimmissa Suomen kun- olemassa olevien työpaikkojen säilyttämisen en-
14721: nissa. tistä tärkeämmäksi. Tämän pääkysymyksen
14722: Eläkkeelle siirtyneiden kerhoneuvojien työn ohella tulee huomata, että nykyistenkin kerho-
14723: arvostus ei kuitenkaan valitettavasti näy heidän neuvojien palkka on tehtyyn työhön nähden pie-
14724: eläkkeissään. Monien 4H-neuvojien bruttoeläke ni ja eläkeikä korkea, kun otetaan huomioon
14725: vaihtelee 500-1 200 markan välillä, vaikka ker- työn luonne pääasiassa teini-ikäisten ohjaajana.
14726: honeuvojien työ on perustunut hankittuun asian- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14727: mukaiseen koulutukseen ja vankkaan käytännön jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14728: kokemukseen. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14729: Eläke on monilla 4H-kerhoneuvojilla pieni, jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14730: koska valtion ja kuntien osuuksien lisäksi he
14731: hankkivat huomattavan osan palkastaan itse. Miten Hallitus aikoo mahdollistaa
14732: Nykyinen eläke onkin tehtyyn työhön nähden merkittävän yhteiskunnallisen työn teh-
14733: vaatimaton. Käyttiväthän kerhoneuvojat ai- neiden, eläkkeelle siirtyneiden 4H-kerho-
14734: kaansa nuorten ohjaamiseksi usein vuorokau- neuvojien eläkkeiden tason korottamisen
14735: denaikaan katsomatta ja ajokilometrien määrää oikeudenmukaiselle tasolle, ja
14736: laskematta. Eläkkeelle siirtyneiden kerhoneu- aikooko Hallitus toimia niin, että ny-
14737: vojien voikin selvästi todeta olevan yhteiskun- kyisten 4H-kerhoneuvojien työpaikat
14738: nan "väliinputoajaryhmä". Valtiovallan tulisikin turvataan?
14739:
14740: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1997
14741:
14742: Kauko Juhantalo /kesk Timo Kalli /kesk
14743:
14744:
14745:
14746:
14747: 279001
14748: 2 KK 628/1997 vp
14749:
14750:
14751: Eduskunnan Puhemiehelle
14752:
14753: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kysymyksessä mainittu alhainen eläketaso
14754: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, johtuu pääosin siitä, että kyseisten henkilöiden
14755: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen työhistoria on ollut niin lyhyt, että työeläkettä ei
14756: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kauko Ju- ole karttunut kovin paljon. Työeläkejärjestel-
14757: hantalon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- mien tavoitteena on turvata työssäoloaikana ole-
14758: sen n:o 628: van toimeentulon taso. Mikäli henkilön työeläke
14759: jää pieneksi, hänen eläkeaikaista toimeentuloaan
14760: Miten Hallitus aikoo mahdollistaa täydentää kansaneläkejärjestelmän perustoi-
14761: merkittävän yhteiskunnallisen työn teh- meentulon turvaava eläke.
14762: neiden, eläkkeelle siirtyneiden 4H-kerho- 4H-neuvojien työnantajia ovat 4H-yhdis-
14763: neuvojien eläkkeiden tason korottamisen tykset. Yhdistysten palkanmaksukyky perustuu
14764: oikeudenmukaiselle tasolle, ja niiden tulonmuodostukseen, joka koostuu pää-
14765: aikooko Hallitus toimia niin, että ny- osin kolmesta osasta: valtionavusta, kuntien
14766: kyisten 4H-kerhoneuvojien työpaikat avustuksista ja omatoimisesta varainhankinnas-
14767: turvataan? ta. Omatoimisen varainhankinnan osuus
14768: 4H-toiminnan rahoituksessa on viime vuosina
14769: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kasvanut. Varainhankinnan suuruus yhdistysten
14770: vasti seuraavaa: tulokertymästä ei kuitenkaan vaikuta yhdistys-
14771: ten 4H-neuvojien tulevien eläkkeiden tasoon,
14772: Hallitusohjelman mukaisia tarvittavia budjet- vaan eläkkeen perustana on työssäoloajan pituu-
14773: tisäästöjä on elinkeinopolitiikassa jouduttu koh- den lisäksi työnantajan maksama palkka.
14774: deotamaan mm. maatalouden lomitus- ja eläke- Mahdollisuudet 4H-neuvojien ansiotason
14775: järjestelmiin. Lisäksi hallinnon ja neuvontaorga- nostamiseen ja sitä kautta tulevien eläkkeiden
14776: nisaatioiden keventäminen on osa hallitusohjel- tasoon ovat nykyisessä taloudellisessa tilanteessa
14777: maa. pitkälti omatoimisen varainhankinnan varassa.
14778: Työeläkemaksujen ja eläke-etuuksien tasapai- Toimessa olevien neuvojien eläkeikään ja eläk-
14779: nottamiseksi sekä työeläkemaksujen nousupai- keiden tasoon voidaan nykyisin myös vaikuttaa
14780: neen rajoittamiseksi työeläkejärjestelmiin on taloudellisten mahdollisuuksien mukaan joko
14781: jouduttu tekemään muutoksia. Muutokset eivät työnantajan tai työntekijän ottamilla vapaaeh-
14782: ole olleet työeläke-etuuksia parantavia, vaan toisilla eläkevakuutusjärjestelmillä.
14783: eläke-etuuksien tasapainottamiseksi on mm. 4H-neuvonnassa toimivien työpaikkojen
14784: TEL-eläkejärjestelmää parempia eläke-etuuksia määrä on kehittynyt julkisen rahoituksen (valtio,
14785: heikennetty, jotta työeläke-etuudet jatkossa vas- kunnat) muutoksia seuraten. Maa- ja metsäta-
14786: taisivat TEL-järjestelmässä olevien työntekijä- lousministeriön hallinnonalalta valtionapua saa-
14787: ryhmien etuja. vien järjestöjen valtionavut ovat vähentyneet
14788: Eläkkeelle siirtyneet kerhoneuvojat, nykyisin melkein koko 1990-luvun. 4H-neuvonnan val-
14789: 4H-toiminnanjohtajat, ovat tehneet suuriarvoi- tionavun lasku pysähtyi vuonna 1995 ja on nyt
14790: sen työn nuorten ohjaamisessa. Kysymyksen nimellisesti 24 % alhaisempi kuin vuonna 1991.
14791: mukaan työn arvostus ei näy heidän eläkkeissään 4H-neuvojakunnan vähentyminen on ollut sa-
14792: ja monien 4H-neuvojien bruttoeläke vaihtelee mana aikana n. 10 %, josta voidaan päätellä
14793: 500-1 200 markan välillä. omatoimisen varainhankinnan kasvun vaikutta-
14794: 4H-neuvojien eläke-etuudet ovat määräyty- neen neuvojien määrän kohtuullisen pieneen vä-
14795: neet koko TEL-järjestelmän Voimassaoloajan henemiseen.
14796: (vuodesta 1961) kyseisen järjestelmän mukaisesti Voidaan sanoa, että mikäli valtionapu ja kun-
14797: ja heidän eläkeikänsä on 65 vuotta. Eläketurva- tien rahoitus pystytään säilyttämään nykyisellä
14798: keskuksesta saatujen tietojen mukaan TEL-eläk- tasolla, toimessa olevien 4H-neuvojien nykyiset
14799: keensaajia on n. 310 000, joista n. 90 OOO:n työpaikat kyetään jatkossa turvaamaan.
14800: (n. 30 %) TEL-eläke on alle 1 500 mk/kk. Näin Hallitus katsoo, ettei kysymyksenjohdosta ole
14801: suuresta joukosta 4H-neuvojat ei ole ainoa ryh- tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin.
14802: mä, jolle olisi oikeudenmukaistajärjestää valtion
14803: taholta eläkkeen tason korotus.
14804:
14805: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
14806:
14807: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
14808: KK 628/1997 vp 3
14809:
14810:
14811:
14812:
14813: Tili Riksdagens Talman
14814:
14815: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sionsskyddscentralen finns det ca 310 000
14816: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande APL-pensionstagare, varav ca 90 000 (ca 30 %)
14817: medlem av statsrådet översänt följande av riks- har en APL-pension som är mindre än 1 500 mk/
14818: dagsman Kauko Juhantalo m.fl. undertecknade mån. 1 ett så stortantal ärinte 4H-rådgivarna den
14819: spörsmål nr 628: enda gruppen för viiken det skulle vara rättvist
14820: att staten ordnade höjda pensioner.
14821: Hur ämnar Regeringen göra det möj- Den i spörsmålet nämnda låga pensionsnivån
14822: ligt att höja pensionerna som betalas tili beror i huvudsak på att personerna i fråga har en
14823: pensionerade 4H-klubbrådgivare, som så kort arbetshistoria att de inte har hunnit tjäna
14824: utfört ett betydande arbete i samhället, in särskilt mycket pension. Syftet med arbetspen-
14825: tili en rättvis nivå, och sionssystemen är att säkerställa en viss inkomst-
14826: ämnar Regeringen verka så att de nu- nivå för den som har förvärvsarbetat. Om arbets-
14827: varande 4H-klubbrådgivarnas arbets- pensionen är Iiten kompletteras den med en pen-
14828: platser tryggas? sion från folkpensionssystemet som garanterar
14829: en grundinkomst.
14830: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt 4H-föreningarna är 4H-rådgivarnas arbetsgi-
14831: anföra följande: vare. Föreningarnas förmåga att betala lön grun-
14832: dar sig på deras inkomst som i huvudsak bildas
14833: De nödvändiga budgetinbesparingar som av tre delar: statsbidrag, bidrag från kommuner-
14834: skall göras enligt regeringsprogrammet har man na och inkomster som föreningarna skaffar på
14835: när det gäller näringspolitiken blivit tvungen att eget initiativ (egen finansiering). Andelen på eget
14836: inrikta bl.a. på jordbrukets avbytar- och pen- initiativ skaffade medel av finansieringen av
14837: sionssystem. 1 regeringsprogrammet nämns ock- 4H-föreningarnas verksamhet har ökat under
14838: så att administration och rådgivingsorganisatio- den senaste åren. Dessa medels andel av för-
14839: ner skall göras lättare. eningarnas totalinkomst påverkar dock inte ni-
14840: För att balansera arbetspensionspremierna vån på 4H-rådgivarnas framtida pensioner, utan
14841: och pensionsförmånerna samt för att begränsa pensionen grundar sig förutom på hur länge an-
14842: trycket att höja arbetspensionspremierna har ställningen pågått också på den lön som arbetsgi-
14843: man varit tvungen att göra ändringar i pensions- varen betalar.
14844: systemen. Ändringarna har inte förbättrat ar- Möjligheterna att höja 4H-rådgivarnas in-
14845: betspensionsförmånerna, utan för att balansera komstnivå och på så sätt nivån på de framtida
14846: pensionsförmånerna har bl.a. de pensionsförmå- pensionerna är i den rådande ekonomiska situa-
14847: ner som är bättre än APL-pensionssystemets för- tionen tili stor del beroende av de inkomster
14848: måner försämrats så att alla arbetspensionsför- föreningarna skaffar på eget initiativ. Numera
14849: måner i fortsättningen motsvarar förmånerna för kan man också, om det är ekonomiskt möjligt,
14850: de arbetstagargrupper som omfattas av påverka de tjänstgörande rådgivarnas pensions-
14851: APL-systemet. ålder och pensionsnivå genom friviliiga pensions-
14852: De pensionerade klubbrådgivarna, som nu- försäkringar som antingen tecknas av arbetsta-
14853: mera kallas 4H-verksamhetsledare, har utfört ett garen eller arbetsgivaren.
14854: mycket värdefullt rådgivningsarbete bland barn Antalet arbetsplatser inom 4H-rådgivningen
14855: och ungdomar. Enligt spörsmålet syns inte upp- har följt förändringarna i den offentliga finansie-
14856: skattningen i deras pensioner och många ringen (staten, kommunerna). Statsbidragen tili
14857: 4H-rådgivares bruttopension varierar mellan 500 organisationer som får statsbidrag frånjord- och
14858: och 1 200 mark. skogsbruksministeriets förvaltningsområde har
14859: 4H-rådgivarnas pensionsförmåner har be- minskat nästan under hela 1990-talet. Statsbidra-
14860: stämts enligt APL under hela den tid som syste- get till4H-rådgivningen slutade sjunka 1995 och
14861: met har funnits (fr.o.m. 1961) och deras pen- är nu nominellt 24 % lägre än 1991. Antalet
14862: sionsålder är 65 år. Enligt uppgifter från Pen- 4H-rådgivare minskade under samma tid med ca
14863: 4 KK 628/1997 vp
14864:
14865: 10 %, av vilket man kan dra slutsatsen att den rande nivå kan de nu tjänstgörande 4H-rådgivar-
14866: ökade andelen egen finansiering bidragit till att nas nuvarande arbetsplatser tryggas i fortsätt-
14867: antalet rådgivare inte sjunkit så mycket. ningen.
14868: Det kan konstateras att om statsbidraget och Regeringen anser att spörsmålet inte ger an-
14869: kommunernas finansiering bevaras på sin nuva- ledning till vidare åtgärder.
14870:
14871: Helsingforsden 18 juni 1997
14872:
14873: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
14874: KK 629/1997 vp
14875:
14876: Kirjallinen kysymys 629
14877:
14878:
14879:
14880:
14881: Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk: Työmarkkinatukea koskevien
14882: säännösten vaikutuksista nuorten kouluttautumiseen
14883:
14884:
14885: Eduskunnan Puhemiehelle
14886:
14887: Nyt tekeillä oleva nuorison asennetutkimus piirtein puolet heistä keskeytti opintonsa ensim-
14888: paljastaa, että työmarkkinatuessa on melkoisia mäisen vuoden aikana, monet sen takia, ettei
14889: epäkohtia. Tästä säädetty laki pakottaa nuoret koulutus ollut alun alkaenkaan heille mieleistä.
14890: hakeutumaan koulutukseen, riippumatta heidän Tutkimustietojen mukaan nuoret kuitenkin ar-
14891: kiinnostuksen kohteistaan. Voimassa olevan lain vostavat koulutusta yhtä paljon kuin ennenkin.
14892: mukaan 18-24-vuotiaan nuoren on osoitettava Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14893: aktiivisuutensa koulutukseen hakeutumisessa, tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14894: jotta oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkina- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14895: tukeen säilyisi. Tämä tarkoittaa, että yhteishaus- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14896: sa on haettava vähintään neljään opiston tai am-
14897: mattikorkeakoulun tarjoamaan koulutusvaihto- Pitääkö Hallitus järkevänä pakottaa
14898: ehtoon. Aiemmalle asteelle pyrkivien on ilmoi- nuori mihin tahansa koulutukseen, ja
14899: tettava jopa viisi oppilaitosvaihtoehtoa. eikö tämä aiheuta suuria kansantalou-
14900: Uudistuksen järjettömyys oli ennakoitavissa dellisia hukkainvestointeja, sekä
14901: jo työmarkkinatukilakia säädettäessä. Lain voi- eikö olisi järkevää etsiä nuorille kan-
14902: maantulon seurauksena noin 6 000 työtöntä nustavia porkkanoita?
14903: nuorta hakeutui koulutukseen, mutta suurin
14904:
14905: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1997
14906: Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
14907:
14908:
14909:
14910:
14911: 279001
14912: 2 KK 629/1997 vp
14913:
14914:
14915:
14916:
14917: Eduskunnan Puhemiehelle
14918:
14919: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tuksesta taijos hän ei vielä ole varma suuntautu-
14920: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, misestaan, hänen on mahdollista hakeutua paitsi
14921: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- edellä mainittuun työ harjoitteluun, myös paran-
14922: le jäsenelle kansanedustaja Tytti Isohookana- taa valmiuksiaan esimerkiksi oppisopimuskou-
14923: Asunmaan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- lutuksen avulla. Tavoitteeksi on asetettu, että
14924: sen n:o 629: oppisopimuspaikkojen määrä olisi vuoteen 2 000
14925: mennessä n. 20 %ammatillisen koulutuksen aloi-
14926: Pitääkö Hallitus järkevänä pakottaa tuspaikoista. Myös palkkaperusteisista työllistä-
14927: nuori mihin tahansa koulutukseen, ja mistuista suunnataan jo nyt huomattava osa alle
14928: eikö tämä aiheuta suuria kansantalou- 25-vuotiaille nuorille. Vielä voidaan mainita työ-
14929: dellisia hukkainvestointeja, sekä pajatoiminnan sekä Euroopan Sosiaalirahasto-
14930: eikö olisi järkevää etsiä nuorille kan- projektien tarjoamat mahdollisuudet.
14931: nustavia porkkanoita? Kuten edellä on todettu, nuorella ammatti-
14932: kouluttamattomalla henkilöllä on valittavanaan
14933: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- monia muitakin mahdollisuuksia oppilaitokses-
14934: vasti seuraavaa: sa tapahtuvan ammatillisen pätevöitymisen si-
14935: jaan.
14936: Työmarkkinatuen saamisedellytyksiä muutet- Alle 20-vuotiaiden nuorten osalta työmarkki-
14937: tiin alle 20-vuotiaiden vailla ammatillista koulu- natukirajoituksen vaikutuksista on teetetty seu-
14938: tusta olevien henkilöiden osalta vuoden 1996 rantatutkimus. Tutkimuksesta ei lyhyehkön seu-
14939: alusta lukien. Lainmuutoksen keskeinen sisältö rantajakson vuoksi käy vielä kattavasti ilmi, mit-
14940: oli se, että nuoren työnhakijan tuli työttömyysai- kä ovat olleet syynä esimerkiksi ammatillisen
14941: kaisen työmarkkinatukioikeutensa säilyttääk- koulutuksen keskeyttämisiin. Koska koulutuk-
14942: seen hakeutua hänelle soveltuvaan ammatilliseen sesta eroamisesta on nykyisin seurauksena työ-
14943: koulutukseen. Kuluvan vuoden alusta mainittua markkinatukioikeuden menettäminen, on kui-
14944: säännöstä on sovellettu alle 25-vuotiaisiin am- tenkin luultavaa, että suurin osa opinnoista on
14945: mattikouluttamattomiin nuoriin. keskeytetty toiseen ammatilliseen koulutukseen,
14946: Uudistuksen tavoitteena on ollut ammattitai- työharjoitteluun tai työelämään siirtymisen
14947: don puutteesta johtuvan nuorisotyöttömyyden vuoksi.
14948: poistaminen. Useimmissa tapauksissa suurim- Tulee lisäksi huomata, että puheena olevan
14949: man esteen nuoren työmarkkinoille sijoittumisel- työmarkkinatukisäädöksen soveltamisalan pii-
14950: le muodostaa joko kokonaan puuttuva tai riittä- rissä on vielä tällä hetkellä suuri joukko nuoria
14951: mätön ammatillinen pätevyys. On arvioitu, että työnhakijoita, jotka ovat rajoituksen voimaan
14952: ammattikouluttamattoman nuoren on lähes kol- tullessa saattaneet saada työmarkkinatukea jo
14953: me kertaa vaikeampaa päästä kiinni työelämään useamman vuoden ajan. Näiden vanhempien, 25
14954: kuin ammattikoulutetun ikätoverinsa. ikävuotta lähestyvien ikäluokkien koulutukseen-
14955: Lainmuutoksen jälkeen alle 25-vuotiaiden hakeutumismotivaatio saattaa olla keskimää-
14956: työmarkkinatukea saavien henkilöiden määrä räistä heikompi. Nuorisoasiain Neuvottelukun-
14957: on alentunut yli viidenneksellä. Vastaavasti työ- nan julkaiseman nuorisobarometrin mukaan
14958: harjoitteluun osallistuminen on ollut aiempaa koulutuksen merkitys koetaan kuitenkin nuor-
14959: huomattavasti aktiivisempaa. ten keskuudessa yleensä erittäin tärkeänä.
14960: Ammatillisten valmiuksien parantaminen teo- Sen vastapainoksi, että nuorelta työnhakijalta
14961: riapainotteisen opiskelun avulla ei ole kaikissa edellytetään tiettyä omaa aktiivisuutta työmark-
14962: tapauksissa nuoren kannalta reaalinen vaihtoeh- kinatilanteensa parantamiseksi, hallitus on tur-
14963: to. Tämä on otettu huomioon myös puheena vannut jokaiselle halukkaalle mahdollisuuden
14964: olevaa työmarkkinatukisäännöstä valmisteltaes- joko ammatilliseen koulutukseen tai vastaavaan
14965: sa. Jos nuori työnhakija ei ole kiinnostunut pe- ammatilliseen pätevöitymiseen. Kaikki tämä
14966: rinteisestä oppilaitoksessa tapahtuvasta koulu- vaatii luonnollisesti huomattavia taloudellisia in-
14967: KK 629/1997 vp 3
14968:
14969: vestointeja. Koulutukseen suunnatut varat ovat luonteisena. Vailla ammatillista pätevyyttä ole-
14970: kuitenkin sijoitus, joka tulee tulevaisuudessa van nuoren henkilön kohdalla tällainen työ-
14971: maksamaan itsensä takaisin. Kansantaloudelli- markkinatukijakso muodostuisi mitä todennä-
14972: sesti olisi sen sijaan erityisen kannattamatonta köisimmin erittäin pitkäksi eikä millään tavalla
14973: maksaa ammattitaidottomalle nuorelle työ- helpottaisi hänen sijoittumistaan avoimille työ-
14974: markkinatukea passiivisen toimeentulotuen markkinoille.
14975:
14976: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
14977:
14978: Työministeri Liisa Jaakonsaari
14979: 4 KK 629/1997 vp
14980:
14981:
14982:
14983:
14984: Tili Riksdagens Talman
14985:
14986: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen läroanstalt eller som ännu inte kommit på det
14987: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande klara med sin inriktning, har möjlighet att söka
14988: medlem av statsrådet översänt följande av riks- sig till ovan nämnda arbetspraktik eller förbättra
14989: dagsledamot Tytti lsohookana-Asunmaa under- sina arbetsmarknadsfårdigheter genom läroav-
14990: tecknade spörsmål nr 629: talsutbildning. Det uppställda målet är att 20 %
14991: av nybörjarplatserna inom yrkesutbildning fram
14992: Anser Regeringen det vara förnuftigt till år 2000.. skall vara platser inom läroavtalsut-
14993: att ungdomar tvingas till viiken utbild- bildning. A ven av de lönebaserade sysselsätt-
14994: ning som helst, och ningsstöden inriktas redan nu en betydande del
14995: är det inte så att sådant förfarande på ungdomar under 25 år.
14996: leder till samhällsekonomiskt slöseri, Som det ovan konstaterades har en ung person
14997: samt som saknar yrkesutbildning flera andra alterna-
14998: vore det inte förnuftigt att försöka ord- tiv än att förkovra sin yrkesfårdighet genom ut-
14999: na sporrande "morötter" för ungdomar? bildning vid en läroanstalt.
15000: Man har låtit göra en uppföljande undersök-
15001: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ning om de effekter som begränsad rätt till ar-
15002: anföra följande: betsmarknadsstöd för ungdomar under 20 år har
15003: haft. På grund av den korta uppföljningsperio-
15004: Förutsättningarna för erhållande av arbets- den framgår det till exempel inte på ett heltäckan-
15005: marknadsstöd ändrades för ungdomar under 20 de sätt vad som varit orsaken till avbrott i utbild-
15006: år som saknar yrkesutbildning i början av 1996. ning. Eftersom avbrott i utbildning numera leder
15007: Det centrala innehållet i lagändringen var att den till förlust av rätten till arbetsmarknadsstöd, ver-
15008: unga arbetssökanden skall för att bibehålla sin kar det sannolikt att de flesta avbrutit sin utbild-
15009: rätt till arbetsmarknadsstöd vid eventuell arbets- ning därför att de gått över till annan yrkesutbild-
15010: löshet söka in tilllämplig yrkesutbildning. Från ning, arbetspraktik eller kommit in på arbets-
15011: början av innevarande år tillämpas denna be- marknaden.
15012: stämmelse på icke-yrkesutbildade ungdomar un- Man bör dessutom märka att den aktuella
15013: der 25. arbetsmarknadsstödsbestämmelsen för närva-
15014: Syftet med reformen har varit att avskaffa rande fortfarande tillämpas på en stor mängd
15015: sådan ungdomsarbetslöshet vars orsak ligger i unga arbetssökande, som vid den tidpunkt då
15016: bristen på yrkesutbildning. 1 de flesta fallen är det begränsningen trädde i kraft kanske redan i
15017: största hindret för den ungas placering på arbets- många år hade fått arbetsmarknadsstöd. Moti-
15018: marknaden att denne antigen helt saknar eller vationen att söka sig till utbildning kan bland
15019: endast har otillräcklig yrkeskompetens. Man har dessa äldre åldersklasser som närmar sig 25 år
15020: beräknat att en ung person utan yrkesutbildning vara sämre än bland unga i genomsnitt. Enligt en
15021: har det tre gånger svårare än en jämnårig med ungdomsbarometer som delegationen för ung-
15022: yrkesutbildning att få fotfåste i arbetslivet. domsärenden har publicerat upplever de unga
15023: Efter lagändringen har antalet personer under dock utbildningens betydelse som synnerligen
15024: 25 år som erhåller arbetsmarknadsstöd minskat viktig.
15025: med över en femtedel. På motsvarande sätt har Den unga arbetssökanden förutsätts haen viss
15026: denna grupp betydligt aktivare deltagit i arbets- egen aktivitet för att förbättra sin situation på
15027: praktik. arbetsmarknaden, varför regeringen å sin sida
15028: Att förkovra sin yrkesfårdighet med hjälp av har velat trygga varje ung person som så önskar
15029: teoretiska studier är inte något realistiskt alterna- en möjlighet till yrkesutbildning eller motsvaran-
15030: tiv för alla ungdomar. Detta har man också beak- de yrkeskompetens. Detta kräver förstås bety-
15031: tat vid beredning av den aktuella arbetsmark- dande ekonomiska satsningar. Medel som satsas
15032: nadsstödsbestämmelsen. En ung arbetssökande på utbildning är dock en placering som betalar
15033: som inte är intresserad av regelrätt utbildning vid sig tilihaka i framtiden. Ur samhällsekonomisk
15034: KK 629/1997 vp 5
15035:
15036: synvinkel vore det således mycket olönsamt att sådan arbetsmarknadsstödsperiod högst antagli-
15037: betala arbetsmarknadsstöd, som har karaktären gen bli mycket lång, vilket ingalunda skulle för-
15038: av passivt utkomststöd, tili ungdomar utan yr- bättra den ungas möjligheter att placera sig på
15039: keskompetens. För dessa ungdomar skulle en arbetsmarknaden.
15040:
15041: Helsingforsden 17 juni 1997
15042:
15043: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
15044: KK 630/1997 vp
15045:
15046: Kirjallinen kysymys 630
15047:
15048:
15049:
15050:
15051: Virpa Puisto /sd ym.: Haahkojen rauhoittamisesta
15052:
15053:
15054:
15055: Eduskunnan Puhemiehelle
15056:
15057: Metsästyslain 37 §:n nojalla on riistaeläimen enää ole ajanmukaisia: köyhien saaristolaisten
15058: kannan säilymisen tai riistaeläinlajin häiriinty- oli saatava täydennystä proteiiniköyhään kevät-
15059: mättömän lisääntymisen turvaamiseksi rauhoi- ruokavalioon. Nykyajan Suomessa tällaista tar-
15060: tettava riistaeläinlaji määräajaksi. Rauhoitetta- vetta ei enää ole ja tästä syystä lintujen lisäänty-
15061: vista eläinlajeista ja niiden rauhoitusajoista sää- mistä haittaavasta kevätpyyntikaudesta olisi
15062: detään pääosin metsästysasetuksen 24 §:ssä. syytä luopua.
15063: Lain 37 §:n 1 momentin mukaan asetuksella voi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15064: daan paikkakunnan vakituisten asukkaiden hy- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15065: väksi poiketa yleisistä rauhoitusajoista. Tällai- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15066: nen poikkeus on säädetty metsästysasetuksen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15067: 28 §:ssä koskemaan Uudenmaan sekä Turun ja
15068: Porin läänien rannikkokunnissa tapahtuvaa allin Millä Hallitus perustelee saariston lin-
15069: sekä haahkan, telkän, tukkakoskelon ja isokos- tujen ylimääräistä nk. kevään pyynti-
15070: kelon uroksien metsästystä aikana 10.4.-21.5. kautta,ja
15071: Tämän niin kutsutun kevätpyyntikauden myön- aikooko Hallitus muuttaa säännökset
15072: täminen perustuu pääosin syihin, jotka eivät tältä osin ajanmukaisiksi?
15073:
15074: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1997
15075:
15076: Virpa Puisto /sd Heikki Rinne /sd Jukka Roos /sd
15077: Marjaana Koskinen /sd Jukka Gustafsson /sd Ilkka Joenpalo /sd
15078: Johannes Koskinen /sd Maija Perho /kok Helena Vartiainen /sd
15079: Klaus Heliberg /sd Jorma Kukkonen /sd Tuula Haatainen /sd
15080: Pirkko Peltomo /sd Ulla Juurola /sd Tapio Karjalainen /sd
15081: Kalevi Olin /sd Erkki Partanen /sd Reino Ojala /sd
15082: Raimo Mähönen /sd Esa Lahtela /sd Erkki Tuomioja /sd
15083: Annika Lapintie /vas Pentti Tiusanen /vas Jukka Mikkola /sd
15084:
15085:
15086:
15087:
15088: 279001
15089: 2 KK 630/1997 vp
15090:
15091:
15092:
15093:
15094: Eduskunnan Puhemiehelle
15095:
15096: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jen mukaan Uudenmaan läänissä myönnettiin 15
15097: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, pyyntilupaa,jotka oikeuttivat metsästykseen 749
15098: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen henkilöä, ja Turun ja Porin läänissä 21 pyyntilu-
15099: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Virpa paa, jotka oikeuttivat metsästykseen 1 226 hen-
15100: Puiston ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- kilöä. Pyyntiluvilla ammuttiin 5 767 allia, 7 022
15101: sen n:o 630: haahkan urosta, 974 telkän urosta, 443 tukka-
15102: koskelon urosta ja 792 isokoskelon uros ta. Saa-
15103: Millä Hallitus perustelee saariston lin- liista 2 452 lintua ammuttiin Uudenmaan ja
15104: tujen ylimääräistä nk. kevään pyynti- 12 546lintua Turun ja Porin läänissä.
15105: kautta,ja Oleellista vesilintujen kevätmetsästyksen vai-
15106: aikooko Hallitus muuttaa säännökset kutusta arvioitaessa on saalismäärä verrattuna
15107: tältä osin ajanmukaisiksi? pesivän kannan kokonaismäärään sekä uroslin-
15108: nun poistamisen vaikutus naaraslinnun lisäänty-
15109: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vyydelle. Kun vuonna 1995 esim. talvehtivien
15110: vasti seuraavaa: allien lukumääräksi Itämeressä arvioitiin
15111: 4,6 milj. yksilöä ja talvehtivien haahkojen luku-
15112: Metsästysasetuksen (666/1993) 28 §:n mukaan määräksi 2 milj. yksilöä, on saalismäärä koko-
15113: saavat Uudenmaan sekä Turun ja Porin lääneis- naiskantaan nähden häviävän pieni. Riista- ja
15114: sä merialueeseen rajoittuvissa kunnissa vakitui- kalatalouden tutkimuslaitoksen lähinnä haah-
15115: sesti asuvat henkilöt metsästää allia sekä haah- kaan kohdistuneet tutkimukset eivät myöskään
15116: kan, telkän, tukkakoskelon ja isokoskelon urok- ole osoittaneet kevätmetsästyksellä olleen haital-
15117: sia 10.4.-21.5. Edelleen asetuksen 29 §:n mu- lista vaikutusta haahkakantojen kehitykseen.
15118: kaan metsästykseen on saatava pyyntilupa. Biologisia perusteita kevätmetsästyksen lopetta-
15119: Pyyntilupa voidaan myöntää sellaiselle rekiste- miselle ei siten ole löydettävissä.
15120: röidylle metsästysyhdistykselle, joka toimii mai- EU :n lintudirektiivin (79/409/ETY) 7 artiklan
15121: nitulla merialueella. Pyyntiluvan myöntämisen 4 kohdan mukaan metsästystä ei tule harjoittaa
15122: edellytyksenä on, että metsästettäväksi sallitta- pesimisaikana eikä eri lisääntymis- ja poikasten-
15123: vien lajien kannat ovat metsästyskelpoiset ja että kasvatusvaiheissa. Kuitenkin 9 artiklan 1 c koh-
15124: yhdistys on järjestänyt riittävän riistanhoidon ja dan mukaan on mahdollista sallia tiukasti valvo-
15125: metsästyksen valvonnan. Pyyntiluvassa on mää- tuissa oloissa ja valikoivasti tiettyjen lintujen pie-
15126: rättävä ampumapaikat ja ne muut alueet, joilla nien määrien pyydystäminen, hallussapitäminen
15127: metsästystä saa harjoittaa. Pyyntiluvassa on ja muuten asiallinen hyötykäyttö. Suomen vesi-
15128: määrättävä myös pyydettävien eläinten luku- lintujen kevätmetsästys täyttää direktiivin vaati-
15129: määrä. mukset eikä metsästystä koskeviin säännöksiin
15130: Vuoden 1996 metsästyksestä kerättyjen tieto- tältä osin ole suunnitteilla muutosta.
15131:
15132: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
15133:
15134: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
15135: KK 630/1997 vp 3
15136:
15137:
15138:
15139:
15140: Tili Riksdagens Talman
15141:
15142: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- och Björneborgs Iän 21 jaktlicenser, som gav
15143: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- 1 226 personer rätt tili jakt. Med nämnda jaktli-
15144: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- censer fålldes 5 767 allor, 7 022 gudingar, 974
15145: man Virpa Puisto m.fl. undertecknade spörsmål hanfåglar av knipa, 443 hanfåglar av småskrake
15146: nr 630: och 792 hanfåglar av storskrake. Av fångsten
15147: fålldes 2 452 fåglar i Nylands och 12 546 fåglar i
15148: Hur motiverar Regeringen den extra Åbo och Björneborgs Iän.
15149: s.k. vårjakten på sjöfågel i skärgården och Väsentligt är att vid en bedömning av vårjak-
15150: har Regeringen för avsikt att tili denna tens effekter jämföra fångstens storlek med det
15151: del ändra stadgandena så att de blir tids- häckande beståndets totala storlek samt att be-
15152: enliga? akta den effekt avlägsnandet av hanfågeln har på
15153: honfågelns parning. Mot bakgr.unden av att t.ex.
15154: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt antalet övervintrande allor i Ostersjön år 1995
15155: anföra följande: uppskattades till 4,6 miljoner individer och de
15156: övervintrande ejdrarnas antal ti112 miljoner indi-
15157: Enligt 28 § jaktförordningen (666/1993) får vider är fångstens omfattning i proportion tili det
15158: bofasta personer inom kommuner som gränsar totala beståndet försvinnande liten. De under-
15159: tili havsområdet i Nylands samt Åbo och Björne- sökningar vilt- och fiskeriforskningsinstitutet ut-
15160: borgs Iän jaga alfågel samt hanfågel av ejder, fört, närmast för ejderns del, har inte heller visat
15161: knipa, småskrake och storskrake under tiden att vårjakten skulle ha haft negativa effekter på
15162: 10.4--21.5. Vidare krävs enligt förordningens ejderbeståndens utveckling. Biologiska grunder
15163: 29 § jaktlicens för den avsedda jakten. Jaktlicens för att upphöra med vårjakten finns sålunda inte
15164: kan beviljas sådana registrerade jaktföreningar heller.
15165: som verkar inom det havsområde som avses i Enligt artikel 7.4 i förordning (EEG) nr 79/
15166: 28 §. Villkor för beviljande av jaktlicens är att 409, EU:s s.k. fågeldirektiv, skall jakt inte bedri-
15167: bestånden av de arter på vilka jakt tillåts har vas under häckningstiden och inte heller under
15168: jaktbar styrka och att föreningen har ordnat till- parningstiden och ungarnas uppväxttid. Dock
15169: räcklig viltvård och tillsyn över jakten. 1 den här ger artikel 9.1 c möjligheter att under strängt
15170: avsedda jaktlicensen skall platserna för skyttet övervakade förhållanden och selektivt jaga, inne-
15171: och övriga områden inom vilka jakten får bedri- ha och i övrigt sakligt nyttja mindre mängder av
15172: vas fastställas. 1 jaktlicensen skall även antalet vissa fågelarter. Vårjakten på sjöfågel i Finland
15173: djur som får jagas fastställas. fyller kraven i direktivet och någon ändring av
15174: Enligt de uppgifter som insamlats om jakten bestämmelserna om jakt är inte tili denna del
15175: våren 1996 beviljades i Nylands Iän 15 jaktlicen- planerad.
15176: ser, som gav 749 personer rätt tilijakt, och i Åbo
15177:
15178: Helsingforsden 13 juni 1997
15179:
15180: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
15181: KK 631/1997 vp
15182:
15183: Kirjallinen kysymys 631
15184:
15185:
15186:
15187:
15188: Jouko Jääskeläineniski ym.: Alaikäisille tarkoitettujen huvipaikko-
15189: jen aukioloaikojen sääntelystä
15190:
15191:
15192: Eduskunnan Puhemiehelle
15193:
15194: Julkisuuteenkin tulleiden tietojen ja tutkimus- sosiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet jatkuvasti.
15195: ten mukaan alaikäisten alkoholinkäyttö on li- Ongelmiin olisi jo korkea aika puuttua mm. kou-
15196: sääntynyt. On alettu puhua lapsijuopoista, joilla lun, kodin ja nuorisotoimen yhteistyön kautta
15197: tarkoitetaan alle 15-vuotiaita alkoholinkäyttä- sekä tukea vanhempia heidän kasvatusvastuus-
15198: jiä. Alaikäisten alkoholinkäyttöön vaikuttaa saan.
15199: mm. se, että anniskeluravintoloissa ikärajojen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15200: valvonta on toisinaan hyvin lipsuvaa. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15201: Lasten ja nuorten aamuyöhön saakka jatku- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15202: vaan juhlintaan erityisesti kaupunkien keskus- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15203: toissa on kiinnitetty huomiota ja se on koettu
15204: ongelmalliseksi. Kymmenen maan koululaisten Millaisiin toimiin alaikäisten päihde-
15205: vertailututkimuksessa suomalaiset ja norjalaiset ja sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi
15206: nuoret olivat väsyneimpiä päivällä. Muutaman aiotaan ministeriössä ryhtyä, ja
15207: vuoden takaisissa tutkimuksissa Suomi johti ti- voitaisiinko alaikäisille tarkoitettujen
15208: lastoja tyttöjen ja poikien toistuvan tosi humalan huvitilaisuuksien järjestämistä rajoittaa
15209: kokemuksissa. Lasten ja nuorten psyykkiset ja yöaikaan?
15210:
15211: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1997
15212:
15213: Jouko Jääskeläinen /skl Tauno Pehkonen /skl
15214: Bjarne Kallis /skl Päivi Räsänen /skl
15215:
15216:
15217:
15218:
15219: 270136
15220: 2 KK 631/1997 vp
15221:
15222:
15223:
15224:
15225: Eduskunnan Puhemiehelle
15226: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti vuoden
15227: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, 1997 terveyskasvatusmäärärahojen käyttösuun-
15228: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nitelman 24.1.1997. Suunnitelman yhtenä paino-
15229: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko pistealueena on nuorten päihteiden käytön eh-
15230: Jääskeläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- käisy. Suunnitelmassa tuetaan järjestöjen, kun-
15231: myksen n:o 631: tien ja lääninhallitusten nuorten päihteiden käy-
15232: tön ehkäisyyn liittyviä kokeilu- ja kehittämis-.
15233: Millaisiin toimiin alaikäisten päihde- hankkeita. Hankkeissa pyritään löytämään uu-
15234: ja sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi sia paikallistasolle sopivia työmuotoja ja kehittä-
15235: aiotaan ministeriössä ryhtyä, ja mään moniammatillista yhteistyötä nuorten
15236: voitaisiinko alaikäisille tarkoitettujen päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Ministeriö on
15237: huvitilaisuuksien järjestämistä rajoittaa antanut myös Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-
15238: yöaikaan? ja kehittämiskeskuksen Stakesin ja Terveyden
15239: edistämisen keskuksen TEK:n itsensä toteutetta-
15240: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vaksi nuorten päihteiden käytön ehkäisyohjel-
15241: vasti seuraavaa: mia.
15242: Ministeriö on kartoittanut yhdessä alaistensa
15243: Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnis- laitosten kanssa kuntien omia hankkeita. Kartoi-
15244: tetty tai käynnistymässä useita toimia ja projek- tuksen tarkoituksena on saada ajankohtaista tie-
15245: teja nuorten päihteiden käytön ja sosiaalisten toa onnistuneista hankkeista tai siitä, miksi jot-
15246: ongelmien ehkäisyssä. Ministeriön toteuttama kin hankkeet eivät ole onnistuneet.
15247: tähän liittyvä työ on pohjautunut vuoden 1993 Ministeriö on kehittänyt viime vuosina yhteis-
15248: maaliskuussa valmistuneeseen nuorten päihtei- työssä eri viranomaisten kanssa päihdeongelmai-
15249: den käytön ehkäisyn tehostamistyöryhmän sille nuorille suunnattuja avohoito- ja laitospal-
15250: muistion toimenpideosaan. Muistion ehdotusten veluja. Tavoitteena on ollut kehittää sosiaali- ja
15251: mukaisesti ministeriö toteutti vuosina 1993- terveydenhuollon peruspalvelujärjestelmän val-
15252: 1996 yhteistyössä lääninhallitusten ja kuntien miuksia tunnistaa ja jo varhaisessa vaiheessa hoi-
15253: kanssa laajan nuorten päihteiden käytön ehkäi- taa runsaasti päihteitä käyttäviä nuoria. Tällaiset
15254: syohjelman. Tämän tarkoituksena oli kehittää nuoret ovat usein moniongelmaisia ja tarvitsevat
15255: kuntien toteuttamaa moniammatillista päihtei- siten useiden eri tahojen yhteistyössä toteutettuja
15256: den käytön ehkäisytyötä. tuki- ja hoitopalveluja.
15257: Seuraavassa esimerkkejä eräistä painopiste- Kuluvan kevään aikana on julkaistu kaksi
15258: alueista nuorten päihteiden käytön ehkäisytyös- ministeriön toimeksiannosta tehtyä päihdeohjel-
15259: sä. Päihdevalistuksen ja muun toiminnan ohella maa. Päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan
15260: tulee vaikuttaa nuorten elinoloihin ja elinympä- tekemässä Onks tietoo -ohjelmassa haetaan uu-
15261: ristöön. Tarvitaan pitkäjänteistä perustyötä sia keinoja alkoholiongelmien ennaltaehkäisyyn
15262: nuorison parissa. Ehkäisevän päihdetyön näkö- ja hoitoon. Huumausainepoliittisen toimikun-
15263: kulman tulee olla kirkkaana mielessä kaikilla nan kirjoittamassa Huumausainestrategia 1997
15264: nuorison parissa työkentelevillä työntekijöillä. -muistiossa haetaan Suomeen yhteistä huumaus-
15265: Vanhempien kykyä ja halua ottaa vastuuta nuor- ainestrategiaa. Molemmissa ohjelmissa on vah-
15266: ten päihdekasvatuksesta tulee vahvistaa. Paikal- vasti mukana nuorten päihteiden käytön ehkäi-
15267: listasolla tulee selvittää nuorten päihteiden käy- sy. Ministeriö käynnistää lähiaikoina- lausun-
15268: tön tilanne, arvioida ja kartoittaa suurimmat tokierrosten jälkeen- ohjelmien käytännön to-
15269: pulmat sekä tehdä konkreettiset suunnitelmat teuttamisen.
15270: toteutettavasta ehkäisevästä päihdetyöstä. Alkoholilainsäädännössä on selkeät säännök-
15271: Suunnitelmissa tulisi määritellä viranomaisten, set siitä, että alkoholijuomia ei saa myydä eikä
15272: järjestöjen, koulun ja nuorten vanhempien työn- anniskella 18 vuotta nuoremmille henkilöille.
15273: jako. Vuoden 1968 alkoholilaissa (459/1968) säädet-
15274: KK 631/1997 vp 3
15275:
15276: tiin, että alkoholijuomia ei saanut myydä eikä turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä tapaturmien
15277: anniskella henkilölle, joka "ilmeisesti" oli 18 välttämiseksi tai muutoin tarpeellisiksi katsotut
15278: vuotta nuorempi. Uudesta alkoholilaista sana ohjeet ja ehdot. Lisäksi on mainittava tilaisuuden
15279: "ilmeisesti" jätettiin pois. Muutoksen tarkoituk- lopettamisaika tai aika, jolloin yleisön on vii-
15280: sena oli tehostaa ikäkontrollia. Toistuva tai ta- meistään poistuttava tilaisuuden toimeenpano-
15281: hallinen myynti alaikäisille on vakava rikkomus, paikalta.
15282: josta seuraa lopullinen tai määräaikainen myyn- Ongelmana ei ole niinkään huvitilaisuuden
15283: ti- tai anniskeluluvan peruutus. päättymisajankohta vaan se, että jos tilaisuus
15284: Kesäkuun 1. päivänä 1997 tuli voimaan alko- päättyy alkuyöstä, ainakin taajamissa nuoret
15285: holilain muutos, jolla kielletään vähintään 1,2 ja siirtyvätjohonkin ennalta tiedossa olevaan paik-
15286: 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän kaan, esimerkiksi jollekin torialueelle. H uvitilai-
15287: juoman myynti ja anniskelu alle 18-vuotiaalle suuksien järkevällä lopettamisajankohdalla voi-
15288: henkilölle. Samalla kiellettiin näiden juomien daan ehkäistä huvien jälkeisiä kokoontumisia.
15289: hallussapito ja kuljetus alle 18-vuotiailta. Asiasta Piakkoin eduskunnalle annettavassa uudessa
15290: käyty laaja keskusteluja lainmuutoksesta tiedot- kokoontumislaissa,joka voimaantulleessaan ku-
15291: taminen korostavat osaltaan ikäkontrollin tär- moaisi huvilain, on säilytetty nykyisessä huvilais-
15292: keyttä. sa olevat mahdollisuudet asettaa ehtoja huvien
15293: Julkisista huveista annetun lain (492/1968) ja järjestämiselle. Vaikka uudessa järjestelmässä
15294: asetuksen (687/1968) perusteella huvitilaisuuk- luovuttaisiinkin huvilupajärjestelmästä, niin il-
15295: sista on tehtävä ilmoitus poliisille. Jos tilaisuu- moitusvelvollisuus säilyisi ja poliisi voisi antaa
15296: dessa esitetään iskelmä- tai tanssimusiikkia, on määräyksiä muun muassa huvitilaisuuden kes-
15297: tilaisuuden järjestämiseen haettava lupa. Lupa- toajoista. Nämä ovat riittävät päätettäessä huvi-
15298: päätöksessä on mainittava yleisenjärjestyksen ja tilaisuuksien päättymisajankohdasta.
15299: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1997
15300:
15301: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
15302: 4 KK 631/1997 vp
15303:
15304:
15305:
15306:
15307: Tili Riksdagens Talman
15308:
15309: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- läggas samt konkreta planer utarbetas för det
15310: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- arbete som skall utföras i syfte att förebygga bruk
15311: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- av rusmedel. I planerna bör arbetsfördelningen
15312: man Jouko Jääskeläinen m.fl. undertecknade mellan myndigheter, organisationer, skolan och
15313: spörsmål nr 631: ungdomarnas föräldrar fastställas.
15314: Social- och hälsovårdsministeriet fastställde
15315: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- 24.1.1997 dispositionsplanen för 1997 års anslag
15316: ta i syfte att minska minderårigas rusme- för hälsofostran. Det ena prioritetsområdet i pla-
15317: delsproblem och sociala problem, och nen är förebyggande av ungdomars bruk av rus-
15318: är det möjligt att begränsa arrangeran- medel. I planen stöds organisationernas, kom-
15319: det av nöjestillställningar för minderåriga munernas och länsstyrelsernas försöks- och ut-
15320: nattetid? vecklingsprojekt i anslutning tili förebyggandet
15321: av ungdomars bruk av rusmedel. I projekten
15322: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt försöker man finna nya arbetsformer som är
15323: anföra följande: lämpliga på lokalnivå och utveckla ett samarbete
15324: mellan representanter för olika yrkestrupper i
15325: Vid social- och hälsovårdsministeriet har man syfte att förebygga ungdomars bruk av rusmedel.
15326: startat eller håller man på att starta flera verk- Ministeriet har även gett Forsknings- och ut-
15327: samheter och projekti syfte att förebygga ungdo- vecklingscentralen för social- och hälsovården
15328: mars bruk av rusmedel och sociala problem hos STAKES och Centret för hälsofrämjande TEK
15329: unga. Det arbete som ministeriet har utfört i program för förebyggande av ungdomars bruk
15330: ans1utning härtill har utgått från åtgärdsdelen i av rusmedel som de själva skall fullfölja.
15331: en promemoria av arbetsgruppen för effektivare Ministeriet har tillsammans med sina underly-
15332: förebyggande av ungdomars bruk av rusmedel, dande inr.ättningar kartlagt kommunernas egna
15333: som blev klar i mars 1993. I enlighet med försla- projekt. Andamålet med kartläggningen är att få
15334: gen i promemorian fullföljde ministeriet i samråd aktuella uppgifter om lyckade projekt eller om
15335: med länsstyrelserna och kommunerna under varför vissa projekt har misslyckats.
15336: 1993-1996 ett omfattande program i syfte att Under de senaste åren har ministeriet i samar-
15337: förebygga ungdomars bruk av rusmedel. Avsik- bete med olika myndigheter utvecklat servicefor-
15338: ten med programmet var att utveckla det arbete i mer inom den öppna vården och anstaltsvården
15339: syfte att förebygga bruk av rusmedel som i kom- vilka är avsedda för ungdomar med rusmedels-
15340: munerna utförts av representanter från olika yr- problem. Målet har varit att inom social- och
15341: kesgrupper. hälsovårdens basservicesystem utveckla bered-
15342: Nedan följer några exempel på områden som skap att identifiera och redan i ett tidigt skede ta
15343: prioriterats vid förebyggandet av ungdomars hand om ungdomar som använder mycket rus-
15344: bruk av rusmedel. Utöver den rusmedelsupplys- medel. Sådana ungdomar har ofta många pro-
15345: ning och annan verksamhet som ordnas för unga blem och behöver således stöd- och vårdservice
15346: skall de ungas levnadsförhållanden och livsmiljö som många olika aktörer genomför i samarbete.
15347: påverkas. Det behövs ett långsiktigt grundläg- Under denna vår har två rusmedelsprogram
15348: gande arbete bland de unga. Att förebygga an- publicerats på ministeriets uppdrag. I program-
15349: vändningen av rusmedel skall vara den klara met Onks tietoo, som utarbetats av Delegationen
15350: ledstjärnan för alla som arbetar bland ungdo- för rusmedels- och nykterhetsärenden, försöker
15351: marna. Föräldrarnas förmåga och lust att ta an- man finna nya sätt att förebygga och lösa alko-
15352: svar för ungdomarnas fostran i fråga om rusme- holproblem. I Narkotikakommissionens betän-
15353: del skall stärkas. På lokal nivå skall situationen kande Narkotikastrategin 1997 försöker man
15354: beträffande ungdomars bruk av rusmedel utre- finna en gemensam rusmedelsstrategi för Fin-
15355: das, de största problemen uppskattas och kart- land. I båda programmen framhävs mycket tyd-
15356: KK 631/1997 vp 5
15357:
15358: ligt förebyggandet av ungdomars bruk av rusme- sen. Om schlager- eller dansmusik spelas under
15359: del. Inom den närmaste framtiden - efter re- tillställningen, skall tillstånd sökas för anordnan-
15360: missbehandlingen - börjar ministeriet fullfölja det av tillställningen. I beslutet om tillstånd skall
15361: programmen. anges de anvisningar och villkor som för upprätt-
15362: I alkohollagstiftningen finns klara bestämmel- hållande av ordning och säkerhet samt tili före-
15363: ser om att alkoholdrycker inte får säljas tili eller byggande av o1ycksfall eller annars befunnits på-
15364: serveras åt personer under 18 år. I 1968 års alko- kallade. Dessutom skall nämnas när tillställning-
15365: hollag (459/1968) bestämdes det att a1kohol- en är slut eller den tid då publiken senast skall
15366: drycker inte fick säljas tili eller serveras åt perso- avlägsna sig från platsen för tillställningen.
15367: ner som "uppenbart" är yngre än 18 år. Ordet Problemet är inte det klockslag nöjestillställ-
15368: "uppenbart" har inte tagits med i den nya alko- ningen avslutas utan det att åtminstone ungdo-
15369: hollagen. A vsikten med ändringen var att effekti- marna i tätorterna förflyttar sig tili en plats som
15370: vera ålderskontrollen. Upprepad och avsiktlig de känner tili från förut, exempelvis tili ett torg-
15371: försäljning tili minderåriga är en allvarlig förseel- område, om tiliställningen är slut på förnatten.
15372: se som leder tili att försäljnings- eller server- Genom att avsluta nöjestiliställningarna vid en
15373: ingstillståndet återkallas permanent eller för viss förnuftig tid kan man förhindra samlingar efter
15374: tid. dem.
15375: Den 1 juni 1997 trädde en ändring av alkohol- I den nya lagen om allmänna sammankoms-
15376: lagen i kraft genom viiken försäljning och serve- ter, som inom kort avlåts tili riksdagen och som
15377: ring av drycker som innehåller minst 1,2 och när den träder i kraft upphäver lagen om nöjes-
15378: högst 2,8 volymprocent etylalkohol åt personer tillställningar, har de möjligheter att ställa villkor
15379: under 18 år förbjuds. Samtidigt förbjuds perso- för arrangerandet av nöjestillställningaf. som in-
15380: ner under 18 år att inneha eller transportera dessa går i den nuvarande lagen bibehållits. A ven om
15381: drycker. Den omfattande diskussion som förts man i det nya systemet avstod från systemet med
15382: om saken och informationen om lagändringen tillstånd för nöjestillställningar, skulle anmäl-
15383: framhäver för sin del hur viktig ålderskontrollen ningsskyldigheten kvarstå och polisen skulle
15384: är. kunna ge föreskrifter om bl.a. hur länge en nöjes-
15385: Enligt lagen (492/1968) och förordningen tillställning får vara. Dessa bestämmelser räcker
15386: (687 /1968) om offentliga nöjestillställningar skall tili när det gäller beslut om när nöjestillställning-
15387: anmä1an om nöjestillställningar göras tili poli- ar skall vara slut.
15388:
15389: Helsingforsden 24 juni 1997
15390:
15391: Minister Terttu Huttu-Juntunen
15392: KK 632/1997 vp
15393:
15394: Kirjallinen kysymys 632
15395:
15396:
15397:
15398:
15399: Marjatta Vehkaoja /sd: Liikeaikalain soveltamista koskevasta oh-
15400: jeistuksesta ja valvonnasta
15401:
15402:
15403: Eduskunnan Puhemiehelle
15404:
15405: Tein 6.5.1997 kysymyksen liikeaikalain oh- siksi tuotteiksi määriteltiin alle 100 markan tuot-
15406: jeistuksesta, mutta 20.5.1997 annetussa vastauk- teet. Kun auto-, huonekalu- ja erikoistavarakau-
15407: sessa ei vastattu lainkaan kysymyksiini, joista pat (mm. radioliikkeet) pitävät näyttelyjä rajat-
15408: ensimmäinen kuului seuraavasti: "Mihin toimen- tomasti syyskuusta alkaen - koska kesäkuu-
15409: piteisiin Hallitus aikoo ryhtyä lopettaakseen sun- kaudethan saa olla sunnuntaisin auki - niin
15410: nuntainäyttelyissä tapahtuvan myynnin", ja toi- kuka valvoo niissä tapahtuvaa myyntiä? Vasta-
15411: nen: "Miten Hallitus aikoo turvata poikkeuslu- uksessa ei sanota mitään poliisin tehtävistä. On
15412: pamenettelyn yhdenmukaisuuden lääneissä?" mainittu, että valvontatehtävä olisi poliisille
15413: Vastaus sisälsi lähinnä referaatin aikaisem- mahdoton, koska he eivät tiedä missä ja kuinka
15414: masta oikeustilasta. Ohjausta ja valvontaa kos- usein näyttelyjä pidetään. Aikaisemmin niistä
15415: keva kysymys ohitettiin kertomalla, että läänin- piti tehdä ilmoitus poliisipäällikölle, jolloin val-
15416: hallituksille on lähetetty kirje 26.3.1997 ja että vonta oli helpommin järjestettävissä.
15417: 12.5.1997 on järjestetty keskustelu-, neuvottelu- Siitä syystä, etten saanut vastauksia kysymyk-
15418: ja koulutustilaisuus lääninhallitusten poikkeus- siini, toistan kysymykset, eli:
15419: lupia haitaville viranhaltijoille. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15420: KTM:n valvontakirje 26.3. ei sisällä lääneille tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15421: mitään ohjetta. Kirjeen liitteenä on vain laki- ja nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15422: asetustekstit sekä saatekirjeessä poikkeavat au- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15423: kioloajat ja maininta kioskin pinta-alarajoituk-
15424: sesta. KTM ei ole antanut 26.3. eikä myöhem- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
15425: minkään mitään kirjallisia ohjeita tai säädöksiä lopettaakseen sunnuntainäyttelyissä ta-
15426: poikkeuslupamenettelyn hallitsemiseksi edus- pahtuvan myynnin, ja
15427: kunnan edellyttämällä tavalla. miten Hallitus aikoo turvata poikkeus-
15428: Tietooni on saatettu, että tilaisuudessa 12.5. lupamenettelyn yhdenmukaisuuden lää-
15429: ainoa konkreettinen "tulos" oli, että vähäarvoi- neissä?
15430:
15431: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1997
15432:
15433: Marjatta Vehkaoja /sd
15434:
15435:
15436:
15437:
15438: 279001
15439: 2 KK 632/1997 vp
15440:
15441:
15442:
15443:
15444: Eduskunnan Puhemiehelle
15445:
15446: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa saatettu lääninhallitusten poikkeuslupia hoita-
15447: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vien viranhaltijoiden tietoon. Keskustelu- ja neu-
15448: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vottelutilaisuudessa 12.5.1997 kauppa- ja teolli-
15449: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta suusministeriön taholta korostettiin myös vuo-
15450: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- den 1994 talousvaliokunnan mietinnössään
15451: sen n:o 632: TaVM 13 esittämiä kannanottoja. Tuolloin va-
15452: liokunta piti tärkeänä, 1) että poikkeuslupia
15453: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä myönnettäessä noudatetaan yhteneväisiä perus-
15454: lopettaakseen sunnuntainäyttelyissä ta- teita, 2) ettei poikkeuslupakäytäntö johda lain
15455: pahtuvan myynnin, ja tarkoituksen kiertämiseen sekä 3) ettei poikkeus-
15456: miten Hallitus aikoo turvata poikkeus- luvilla vääristetä kilpailua ja muuteta kielteisesti
15457: lupamenettelyn yhdenmukaisuuden lää- kaupan rakenteita. Lisäksi valiokunta korosti,
15458: neissä? että poikkeuslupien tarve tulee harkita paikalli-
15459: set olosuhteet huomioon ottaen ja hakijan tulee
15460: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- esittää erityiset syyt, joita myös käsiteltiin neu-
15461: vasti seuraavaa: vottelu- ja keskustelutilaisuudessa. Kauppa- ja
15462: teollisuusministeriön mielestä myös nämä kan-
15463: Kuten 20.5.1997 annetussa vastauksessa tode- nanotot edelleen soveltuvat ohjaukseksi. Minis-
15464: taan, 1.4.1997 voimaan tullut laki vähittäiskau- teriö ei pidä tarkoituksenmukaisena yksityiskoh-
15465: pan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta (276/ taisemman kirjallisen ohjauksen antamista, kos-
15466: 1997) ei koske sellaisten näyttelyiden järjestämis- ka tällä vaikeutettaisiin paikallisten olosuhteiden
15467: tä, joissa myydään arvoltaan vähäisiä näyttelyn huomioon ottamista.
15468: teemaan liittyviä tuotteita taijoiden yhteydessä ei Kuten kysymyksessä mainitaan, näyttelyiden
15469: tapahdu myyntiä. Aikaisemmin suurin osa lää- osalta keskustelua käytiin muun muassa vähäar-
15470: ninhallitusten myöntämistä poikkeusluvista on voisuus-määritelmän osalta. Tältä osin todettiin,
15471: koskenut erilaisia messuja, näyttelyitä ja tapah- että aikaisemmassa poikkeuslupakäytännössä
15472: tumia. Muun muassa vuonna 1996 myönnetystä vähäarvoiseksi myynniksi on katsottu alle 100
15473: 319 poikkeusluvasta 186 koski yleis- ja erikois- markan tuotteet. Siitä, miten yleiseksi näyttelyi-
15474: messujen, näyttelyiden ja tapahtumien yhteydes- den järjestäminen muodostuu, ei vielä voida sa-
15475: sä tapahtuvaa myyntiä. Muutoksen tarkoitukse- noa mitään, koska kesäkuukausina kaupat voi-
15476: na oli poikkeuslupien määrän vähentäminen. vat olla sunnuntaina avoinna myös taajamissa.
15477: Kysymyksessä mainitun kauppa- ja teolli- Ongelmana ei liene tietojen saanti näyttelyiden
15478: suusministeriön valvontakirjeen 26.3.1997 liit- järjestämisestä, koska näyttelyä ei kannattane
15479: teenä oli kysymyksessä mainittujen laki- ja ase- järjestää ellei siitä tiedoteta asiakkaille.
15480: tustekstien lisäksi myös hallituksen esitys 258/ Todettakoon, että kauppa- ja teollisuusminis-
15481: 1996 vp ja talousvaliokunnan mietintö 2/1997 vp teriölle saapuneiden tietojen mukaan, vaikka
15482: sekä asetus kioski- ja siihen verrattavasta kau- poikkeuslupien määrä näyttää huhti-tou!~okuus
15483: pasta sekä automaattikaupasta annetun asetuk- sa vähentyneen, niistä suurin osa edelleen koski
15484: sen 1 §:n muuttamisesta ja asetuksen esittely- erilaisten näyttelyiden, messujen ja tapahtumien
15485: muistio. Talousvaliokunnan mietinnössään esit- yhteydessä tapahtuvaa myyntiä, joka on vähäar-
15486: tämät kannanotot on myös referoitu saatekirjeen voista suurempaa. Muun muassa Turun ja Porin
15487: sivulla kaksi. Mainittu valvontakirje osoitettiin läänissä huhti-toukokuussa myönnetyt neljä
15488: lääninhallitusten lisäksi sisäasianministeriölle ja poikkeuslupaa koskivat näyttelyiden ja messujen
15489: kuluttajavirastolle. Kauppojen aukiolosäännös- yhteydessä tapahtuvaa myyntiä ja Lapin läänin
15490: tön ja kioskiasetuksen valvonta kuuluu läänin- myöntämä poikkeuslupa 23.-24.6.1997 väli-
15491: hallitusten lisäksi poliisille ja kuluttajavirastolle. seksi yöksi perustui Yöttämän Yön viettoon
15492: Talousvaliokunnan mietintö 27/1996 vp on myös liittyvään tapahtumaan.
15493: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997.
15494:
15495: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
15496: KK 632/1997 vp 3
15497:
15498:
15499: Tili Riksdagens Talman
15500:
15501: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- relsernas tjänsteinnehavare som sköter dispens-
15502: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- ärenden. Vid ett diskussions- och förhandlings-
15503: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- möte den 12 maj 1997 betonades från handels-
15504: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs- och industriministeriets sida också de ställnings-
15505: mål nr 632: taganden som ekonomiutskottet av år 1994 fram-
15506: förde i sitt betänkande EkUB 13. Då ansåg ut-
15507: Vilka åtgärder har Regeringen för av- skottet att det var viktigt att 1) lika grunder fOljs
15508: sikt att vidta för att få slut på den försälj- när dispenser beviljas, 2) praxis i fråga om dis-
15509: ning som sker vid söndagsutställningar penser inte leder tili att syftet med lagen kringgås
15510: och samt att 3) konkurrensen inte snedvrids eller han-
15511: på vilket sätt ärmnar Regeringen tryg- delns strukturer ändras i negativ riktning genom
15512: ga lika dispensförfarande i länen? dispenserna. Dessutom betonade utskottet att
15513: behovet av dispenser bör övervägas med beak-
15514: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt tande av de lokala förhållandena och att sökan-
15515: anföra följande: den bör förete särski1da skäl. Dessa diskuterades
15516: även vid förhandlings- och diskussionsmötet.
15517: Såsom det konstateras i det svar som gavs på Enligt handels- och industriministeriets åsikt
15518: ett spörsmål den 20 maj 1997 gäller lagen om lämpar sig dessa ställningstaganden även i fort-
15519: minuthandelns och vissa arbetsrörelsers öppetti- sättningen som styrning. Ministeriet anser det
15520: der (276/1997), som trädde i kraft den 1 april inte ändamålsenligt att ge någon mera deta1jerad
15521: 1997, inte arrangerande av sådana utställningar skriftlig styrning, eftersom detta skulle försvåra
15522: där produkter med anknytning till utställningens möjligheterna att beakta de lokala förhållande-
15523: tema och med ringa värde säljs eller där ingen na.
15524: försäljning sker. Tidigare gällde största de1en av Såsom det nämns i spörsmålet debatterades i
15525: de dispenser som länsstyrelserna beviljade olika fråga om utställningarna bl.a. hur begreppet
15526: s1ag av mässor, utställningar och evenemang. Av ringa värde skall definieras. 1 fråga om detta
15527: de 319 dispenser som bl.a. beviljades år 1996 konstaterades det att som försäljning av ringa
15528: gällde 186 försäljning vid allmänna mässor och värde vid tidigare praxis i fråga om dispenser
15529: specialmässor, utställningar och evenemang. Av- ansågs produkter på mindre än 100 mark. Hur
15530: sikten med ändringen var att minska antalet dis- allmänt det blir att arrangera utställningar kan
15531: penser. man ännu inte uttala sig om, eftersom också
15532: Som en bilaga tili det i spörsmålet nämnda tätorternas affårer får hålla öppet på söndagarna
15533: tilisynsbrevet av den 26 mars 1997 från handels- under sommarmånaderna. Något problem torde
15534: och industriministeriet ingick utöver de lag- och det inte bli att få uppgifter om utställningar som
15535: förordningstexter som nämns i spörsmålet också arrangeras, eftersom det inte torde löna sig att
15536: regeringens proposition 258/1996 rd och ekono- arrangera utställningar om inte kunderna infor-
15537: miutskottets betänkande 2/1997 rd samt en för- meras om det.
15538: ordning om ändring av 1 § förordningen om Enligt de uppgifter som har kommit tili han-
15539: kiosk- och därmed jämförlig handel samt auto- dels- och industriministeriets kännedom har
15540: mathandel och föredragningspromemorian till största del en av dispenserna fortfarande gällt för-
15541: förordningen. De ställningstaganden som eko- säljning som inte är av ringa värde vid olika slags
15542: nomiutskottet har framfört i sitt betänkande har utställningar, mässor och evenemang, också om
15543: även refererats på sid. 2 i följebrevet. Det nämnda antalet dispensansökningar verkar ha minskat i
15544: tillsynsbrevet tillställdes utöver länsstyrelserna april-maj. Bland annat i Åbo och Björneborgs
15545: också inrikesministeriet och konsumentverket. Iän gällde de fyra dispenser som beviljades i
15546: Tillsynen över affårernas öppettidsregler och april-maj försäljning i samband med utställ-
15547: över kioskförordningen ankommer utöver på ningar och mässor, och i Lapplands Iän gällde
15548: länsstyrelserna också på polisen och konsument- den dispens som beviljades för natten mellan den
15549: verket. Ekonomiutskottets betänkande 27/1996 23 och den 24 juni 1997 ett evenemang som anslu-
15550: rd har också meddelats för kännedom tilllänssty- ter sig tili firandet av de ljusa nätterna.
15551: Helsingfors den 18 juni 1997
15552:
15553: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
15554: 1
15555: 1
15556: 1
15557: 1
15558: 1
15559: 1
15560: 1
15561: 1
15562: 1
15563: 1
15564: 1
15565: 1
15566: 1
15567: 1
15568: 1
15569: 1
15570: 1
15571: 1
15572: 1
15573: 1
15574: 1
15575: 1
15576: 1
15577: 1
15578: 1
15579: 1
15580: 1
15581: 1
15582: 1
15583: 1
15584: 1
15585: KK 633/1997 vp
15586:
15587: Kirjallinen kysymys 633
15588:
15589:
15590:
15591:
15592: Satu Hassi /vihr: Maanviljelijäperheille soveltuvien päivähoitomuo-
15593: tojen kehittämisestä
15594:
15595:
15596: Eduskunnan Puhemiehelle
15597:
15598: Sosiaali- ja terveysministeri on vastannut 23.5.1997 vajaan kahden vuoden ikäinen poika
15599: maanviljelijäperheiden päivähoitoa koskenee- oli puolen päivän aikaanjäänyt navettatyömaal-
15600: seen kysymykseeni (KK 352/1997 vp). Vastauk- le leikkimään, mennyt vanhan navettarakennuk-
15601: sessa ei juurikaan käsitelty kysymyksen varsi- sen takana olleelle kuivalanta-altaalle, pudonnut
15602: naista ydinasiaa: maataloustyön luonteen muut- altaaseen, kaatunut sen pohjalle kertyneeseen
15603: tumisesta johtuvaa uudenlaisen, maanviljelijä- veteen ja hukkunut.
15604: perheiden erityistarpeita vastaavaksi "räätälöi- Tämäkin tapaus osoittaa nuorten viljelijöiden
15605: dyn" päivähoidon tarvetta. huolen lastensa turvallisuudesta aiheelliseksi.
15606: Ongelman ydin on se, että nykyaikaisen maa- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15607: taloustyön ohessa lapsia on vaikea hoitaa "siinä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15608: sivussa" vaarantamatta samalla lasten turvalli- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15609: suutta. Toisaalta palkkatyöntekijöiden tarpeita nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15610: varten suunnitellut päivähoitoratkaisut ovat
15611: usein viljelijöiden kannalta hyvin hankalia. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
15612: Nuorter. viljelijöiden kertoman mukaan lasten nuorten viljelijäperheiden käytettävissä
15613: turvallisuus on vaarassa erityisesti kiireisimpinä olevat lasten päivähoitomuodot eivät tar-
15614: aikoina, kuten kevätkylvöjen aikaan. joa kaikille viljelijöille todellista mahdol-
15615: Kysymyksenjättämisen ja vastauksen antami- lisuutta lasten kannalta turvalliseen päi-
15616: sen jälkeen on sattunut ainakin yksi lapsen hen- vähoitoon, ja
15617: gen vaatinut tapaturma maatilalla. Oriveden mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
15618: Eräjärven Vedentaustan kylässä perjantaina korjatakseen tilanteen?
15619:
15620: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1997
15621: Satu Hassi /vihr
15622:
15623:
15624:
15625:
15626: 279001
15627: 2 KK 633/1997 vp
15628:
15629:
15630:
15631:
15632: Eduskunnan Puhemiehelle
15633:
15634: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa don tukeen koskee perheen jokaista lasta van-
15635: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, hempainpäivärahakauden päättymisestä siihen
15636: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen saakka, kunnes lapsi siirtyy oppivelvollisena
15637: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has- kouluun.
15638: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o Yksityisen hoidon tuella pyritään lisäämään
15639: 633: vanhempien valinnan mahdollisuutta lastensa
15640: hoitojärjestelyillä sekä vastaamaan perheiden
15641: Onko Hallitus tietoinen siitä, että moninaisiin päivähoidon tarpeisiin tarjoamalla
15642: nuorten viljelijäperheiden käytettävissä joustava tapa järjestää päivähoito vanhempien
15643: olevat lasten päivähoitomuodot eivät tar- toivomalla tavalla. Yksityisen hoidon tuen suu-
15644: joa kaikille viljelijöille todellista mahdol- ruus ei ole sidottu hoitoaikaan vaan tiettyyn
15645: lisuutta lasten kannalta turvalliseen päi- enimmäistasoon asti hoidosta sovittuun kor-
15646: vähoitoon, ja vaukseen, ja siten tuki mahdollistaa hoidon jär-
15647: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä jestämisen vanhempien tarpeen mukaisesti. Hoi-
15648: korjatakseen tilanteen? toajoista ja korvauksesta sovitaan vanhempien ja
15649: hoidon tuottajan välisellä sopimuksella. Tuki-
15650: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- muoto parantaa selvästi viljelijäperheiden mah-
15651: taen seuraavaa: dollisuuksia järjestää lasten hoito yhteiskunnan
15652: tuella omia tarpeita vastaavasti.
15653: Lasten päivähoidosta annetussa laissa sääde- Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 4.4.1997
15654: tään jokaisen alle kouluikäisen lapsen oikeudesta varhaiskasvatustyöryhmän, jonka tehtävänä on
15655: kunnanjärjestämään päivähoitopaikkaan. Kun- muun muassa tarkastella päivähoidon nykyisiä
15656: nan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoi- toimintamuotoja sekä pohtia koko alle koulu-
15657: toa on saatavana paikallisen tarpeen mukaan. ikäisen lapsiväestön varhaiskasvatuksen kehittä-
15658: Oikeus turvalliseen ja jatkuvaan päivähoitoon mistä. Varhaiskasvatustyöryhmässä tulevat tar-
15659: koskee yhtä lailla maaseudulla kuin kaupungeis- kasteltaviksi myös maaseutuoloissa asuvien las-
15660: sa asuvia lapsia vanhempien sosioekonomisesta ten päivähoidon kehittämistarpeet. Perinteiset
15661: asemasta riippumatta. Viljelijäperheiden kannal- päivähoidon muodot -koko- ja osapäivähoito
15662: ta päivähoitopalvelujen käyttämisen estävät - eivät lähestulkoonkaan kaikissa tilanteissa
15663: usein pitkät etäisyydet päiväkoteihin ja toisaalta riittävästi vastaa viljelijäperheiden tarpeisiin.
15664: hoidon tarpeen jaksottuminen päivittäin ja vuo- Myös muiden ansiotyössä kodin ulkopuolella
15665: denajoittain maatilan työrytmin mukaan. käyvien vanhempien toiveet päivähoidon suh-
15666: Päivähoidon muotoja on pyritty monipuolis- teen ovat muuttuneet muun muassa muuttunei-
15667: tamaan. Kunta voi järjestää päivähoitoa joko den työolosuhteiden vuoksi. Epävakaat ja epä-
15668: päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa. Kunta tyypilliset työsuhteet ovat yleistyneet, ja vanhem-
15669: voi myös hankkia palveluja yksityiseltä palvelu- mat joutuvat vastaanottamaan työtehtäviä, jois-
15670: jen tuottajalta. Lasten kotihoidon ja yksityisen sa työajat ovat epäsäännöllisiä. Palvelujärjestel-
15671: hoidon tuesta annetussa laissa säädetään per- mää tuleekin kehittää vastaamaan paremmin tä-
15672: heen oikeudesta taloudelliseen tukeen silloin, mänhetkisiin vaatimuksiin ottaen huomioon
15673: kun perhe ei käytä kunnan järjestämää päivähoi- kaikki väestöryhmät.
15674: toa lapsensa hoitomuotona. Kokonaan uusi tu- Maaseutuolojen lasten päivähoitopalvelujen
15675: kimuoto pienten lasten hoitojärjestelmässä on kehittämistä tullaan selvittämään myös Työte-
15676: ensi elokuun alusta lukien suoraan yksityiselle hoseuran projektissa, joka käynnistyy, mikäli
15677: hoidon tuottajalle maksettava lapsikohtainen projektiin saadaan myös ED-rahoitusta. Päätös
15678: lasten yksityisen hoidon tuki. rahoituksesta saadaan kuitenkin aikaisintaan tä-
15679: Yksityisen hoidon tuella tarkoitetaan talou- män vuoden lopussa. Sosiaali- ja terveysalan tut-
15680: dellista tukea,joka maksetaan vanhemman valit- kimus- ja kehittämisyksikkö (Stakes) antaa
15681: semalle hoidon tuottajalle. Oikeus yksityisen hoi- asiantuntija-apua projektin toteuttamiseen.
15682: KK 633/1997 vp 3
15683:
15684: Myös tämän projektin tulosten perusteella voi- don tukea koskevia säädösmuutoksia tai muuta
15685: daan arvioida, tarvitaanko jatkossa lasten hoi- ohjausta maaseutuolojen näkökulmasta.
15686:
15687: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1997
15688:
15689: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
15690: 4 KK 633/1997 vp
15691:
15692:
15693:
15694:
15695: Tili Riksdagens Talman
15696:
15697: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen den för föräldrapenningen utgår fram till dess att
15698: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande bamet blir läropliktigt och börjar skolan.
15699: med1em av statsrådet översänt följande av riks- Genom stödet för privat vård strävar man
15700: dagsman Satu Hassi undertecknade spörsmål nr efter att utöka föräldramas valmöjligheter då det
15701: 633: gäller dagvårdsarrangemangen för bamen samt
15702: att svara på familjernas olikartade behov av dag-
15703: Är Regeringen medveten om att de vård genom att erbjuda ett smidigt sätt att ordna
15704: dagvårdsformer som står unga jordbru- dagvård på det sätt föräldrama önskar. Storle-
15705: karfamiljer tili buds inte erbjuder alla ken på stödet för privat vård är inte bundet till
15706: jordbrukare verklig möjlighet till trygg vårdtidens längd, utan upp till en maximigräns
15707: dagvård för bamen, och till den ersättning som man kommit överens om
15708: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta för dagvården, och gör det därmed möjligt för
15709: för rätta till detta missförhållande? föräldrarna att ordna vården enligt sina behov.
15710: Dagvårdstiderna och ersättningama överens-
15711: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt koms genom ett avtal mellan föräldrama och
15712: anföra följande: vårdproducenten. Bidragsformen förbättrar vä-
15713: sentligt jordbrukarfamiljernas möjligheter att
15714: Enligt lagen om barndagvård skall alla barn med samhällets stöd ordna barndagvården på ett
15715: under skolåldern ha rätt till en av kommunen sätt som motsvarar deras egna behov.
15716: ordnad dagvårdsplats. Kommunen skall se till att Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
15717: det på orten finns tillgång till dagvård för barnen 4 april 1997 en arbetsgrupp för frågor som gäller
15718: efter behov. Rätten till en trygg och kontinuerlig förskoleundervisning med uppgift att bl.a. un-
15719: dagvård gäller i samma utsträckning barn på dersöka dagvårdens nuvarande verksamhetsfor-
15720: landsbygden som barn bosatta i städema, obero- mer samt att överväga en utveckling av förskole-
15721: ende av föräldrarnas socioekonomiska ställning. undervisningen till att omfatta alla barn under
15722: Det som hindrar jordbrukarfamiljerna från att skolåldern. Arbetsgruppen kommer också att
15723: utnyttja dagvårdsservicen är ofta de långa av- granska behoven av att utveckla dagvården för
15724: stånden till daghemmet och att behovet av dag- barn som är bosatta på landsbygden. De traditio-
15725: vård varierar under olika perioder av dagen eller nella dagvårdsformerna - hel- och halvdags-
15726: året allt efter arbetsrytmen på gården. vård - motsvarar i långt ifrån alla situationer
15727: Man har försökt göra de olika formerna av jordbrukarfamiljernas behov. Också de önsk-
15728: dagvård mera mångsidiga än hittills. Kommu- ningar som framförts i fråga om bamdagvården
15729: nen kan antingen ordna dagvården i daghem av andra föräldrar som förvärvsarbetar utanför
15730: eller i form av familjedagvård. Kommunen kan hemmet har förändrats på grund av bl.a. de änd-
15731: också köpa tjänster av en privat serviceprodu- rade arbetsförhållandena. Osäkra och atypiska
15732: cent. 1 lagen om stöd för hemvård och privat arbetsförhållanden har blivit vanligare och för-
15733: vård av barn bestäms om familjens rätt till eko- äldrarna tvingas ta emot arbetsuppgifter med
15734: nomiskt stöd i sådana fall då familjen inte ut- oregelbundna arbetstider. Servicesystemet bör
15735: nyttjar den kommunala dagvården som vård- utvecklas så att det på ett bättre sätt än för
15736: form för barnet. En helt ny stödform inom vård- närvarande svarar mot aktuella krav med beak-
15737: systemet för småbarn är det stöd för privat vård tande av alla befolkningsgrupper.
15738: som fr.o.m. ingången av augusti i år betalas di- Utvecklingen av dagvårdsservicen för barnen
15739: rekt till en privat vårdproducent för varje barn i på landsbygden kommer också att utredas inom
15740: privat vård. ramen för det projekt som planeras av Arbetsef-
15741: Med stöd för privat vård avses det ekonomo- fektivitetsföreningen och som inleds såvida pro-
15742: miska stöd som betalas till en vårdproducent som jektet får finansiellt stöd också från EU. Beslutet
15743: anges av en förälder. Rätten till stöd för privat om finansiering kan dock erhållas tidigast i slutet
15744: vård gäller alla barn i familjen från det att perio- av innevarande år. Forsknings- och utvecklings-
15745: KK 633/1997 vp 5
15746:
15747: centralen för social- och hälsovården (Stakes) ningen behövs ändringar i lagstiftningen om stöd
15748: bistår med experthjälp vid genomförandet av för barndagvård eller annan styrning med tanke
15749: projektet. Också på grundval av resultaten av på de förhållanden som råder på landsbygden.
15750: detta projekt kan man bedöma om det i fortsätt-
15751:
15752: Helsingfors den 25 juni 1997
15753: Minister Terttu Huttu-Juntunen
15754: KK 634/1997 vp
15755:
15756: Kirjallinen kysymys 634
15757:
15758: Jorma Huuhtanen /kesk: Päihderiippuvuuden määrittelemisestä
15759: tieliikennelainsäädännössä
15760:
15761:
15762: Eduskunnan Puhemiehelle
15763:
15764: Suomessa tuli 1.7.1996 voimaan Euroopan Esimerkiksi vuosilta 1992- 1995 löytyy alkoho-
15765: yhteisön direktiivi no 91/439/ETY, joka mm. lionnettomuuksien kuljettajista 17 kuljettajaa,
15766: edellyttää (kohta 14.1), ettei ajokorttia saa antaa joilla oli ajokortti voimassa vähintään viidestä
15767: tai uudistaa hakijoille, jotka ovat riippuvaisia aikaisemmasta ajokiellosta ja rattijuopumusran-
15768: alkoholista, ja toisaalla ajokortin saa antaa tai gaistuksista huolimatta.
15769: uudistaa alkoholiriippuvaiselle vasta, kun hakija Ruotsissa on otettu käyttöön järjestelmä,
15770: on lääkärinlausunnon ja säännöllisten lääkärin- jossa vähintään 1,0 promillen humalassa ajami-
15771: tarkastusten perusteella osoittanut olleensa tie- sesta tuomitun on osoitettava (VVFS 1996--200
15772: tyn määräajan ilman alkoholia. Suomen lainsää- 13 kap. 1 §), että hän täyttää ajokorttilain
15773: dännössä direktiivi ilmenee ajokorttiasetuksen (1977:477) vaatimuksen (7 §)raittiista elämänta-
15774: 9 §:n terveysvaatimuksessa. Lisäksi 1. 7.1996 tuli vasta. Osoittaminen tapahtuu yleensä lääkärin-
15775: voimaan valtuutussäännös tieliikennelain seurannan, hoidon, maksa-arvojen yms. perus-
15776: 108 §:ään,jonka mukaan toimivaltainen ministe- teella. Ehdollisen ajokortin voi saada aikaisin-
15777: riö voi antaa määräyksiä (13. kohta) ajoneuvon taan 3 kk:n ja uuden jatkotutkinnon 1äpäisyn
15778: kuljettajan terveydentilalle asetettavista tarkem- jälkeen ja lopullisen ajokortin 18 kk:n kuluttua,
15779: mista määräyksistä. jona aikana hänen on pitänyt käydä lääkärin
15780: Näitä tarkempia määräyksiä ei ole Suomessa seurannassa vähintään kolme kertaa.
15781: annettu, ja tämänjohdosta säännös uhkaajäädä Britanniassa riippuvuuden kriteerinä on kiin-
15782: kuolleeksi kirjaimeksi, vaikka sen tarve on ilmei- nijääminen yli 2,00 promillen humalassa, toinen
15783: nen. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien rattijuopumus 10 vuoden aikana tai kieltäytymi-
15784: tutkimissa, moottoriajoneuvossa mukana olleen nen kokeesta. Ajo-oikeuden menettää tällöin
15785: kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa vuon- kolmeksi vuodeksi ja sen jälkeen on käytävä eri-
15786: na 1995 oli 28 % alkoholionnettomuuksia. Näi- tyisellä ajokorttilääkärillä, jonka on tehtävä
15787: den kuljettajista oli 46 %:a aikaisemmin rangais- raportti ja joka suorittaa tutkimuksen mahdol-
15788: tu rattijuopumuksesta, 46 % käytti alkoholia lisine puhallus- ja maksa-arvokokeineen. Ajo-
15789: säännöllisesti useammin kuin kerran viikossa ja korttipäätöksen tekee ajokorttiviranomainen
15790: 61 %:lla oli veren alkoholipitoisuus yli 1,5 pro- (DVLA).
15791: millea, mitkä kaikki viittaavat huonoon alkoho- Näiden esikuvien mukaisesti tulisi Suomeen-
15792: linkäytön hallintaan. kin määrittää TLL:n 108 §:n valtuutussäännön
15793: Nykyisin ajokieltoon määrääminen ja sen pi- perusteella päihderiippuvuuden tunnusmerkit,
15794: tuus on lain puitteissa tuomioistuimen vapaasti kehittää näin todetulle päihderiippuvalle kuljet-
15795: harkittavissa. Asiasta ei ole virallisia yhtenäistä- tajalle hoito- ja seurantaohjelma ja lopuksi mää-
15796: viä ohjeita. Ajokiellon pituudesta ei liene tilas- ritellä, millä edellytyksillä ajo-oikeus voidaan
15797: toja, mutta yksittäistapausten perusteella ne ovat palauttaa päihderiippuvuutta osoittaneelle kul-
15798: kansainvälisesti katsoen erittäin lyhyitä, vain jettajalle.
15799: jopa muutamia viikkoja. Alkoholiriippuvuutta Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15800: ei oteta tuomioistuimen päätöksessä ajokiellosta tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15801: huomioon, eikä poliisiviranomainen yleensä tä- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15802: män jälkeen jatka ajokieltoa alkoholiriippuvuu- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15803: den perusteella, vaan palauttaa ajo-oikeuden, eli
15804: direktiivin sääntöä ei noudateta. Myös tutkija- Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
15805: lautakuntien tutkimat rattijuopumustapaukset perusteluissa kuvatussa asiassa?
15806: osoittavat, ettei riippuvuutta ole aina tarkistettu.
15807:
15808: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
15809:
15810: Jorma Huuhtanen /kesk
15811: 279001
15812: 2 KK 634/1997 vp
15813:
15814:
15815:
15816:
15817: Eduskunnan Puhemiehelle
15818:
15819: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa dessä kuitenkin edelleenkin lääkärin ammattitai-
15820: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, don ja asiantuntemuksen sekä yksilökohtaisen
15821: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen harkinnan mukaan.
15822: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma Voimassa olevan tieliikennelain mukaan ratti-
15823: Huuhtasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- juopumukseen syyllistynyt ei menetä ajokort-
15824: sen n:o 634: tiaan eikä sen johdosta joudu myöskään ilman
15825: erityistä syytä lääkärintarkastukseen ennen ajo-
15826: Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy oikeuden palauttamista.
15827: perusteluissa kuvatussa asiassa? Valtioneuvostossa on parhaillaan käsiteltävä-
15828: nä liikenneturvallisuustyön suunnitelma. Sen
15829: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mukaan terveydenhuollon panosta alkoholin ja
15830: vasti seuraavaa: muiden päihteiden käytön ehkäisyssä lisätään ja
15831: parannetaan terveydenhuoltohenkilöstön val-
15832: Euroopan yhteisön ajokorttidirektiivin (91/ miuksia todeta alkoholin ongelmakäyttö. Kun
15833: 439/ETY) soveltamiseksi sosiaali- ja terveysmi- näistä toimista on riittävästi kokemuksia, voi-
15834: nisteriö on laatinut direktiivin terveysvaatimuk- daan harkita lääkärintarkastuksen liittämistä
15835: sista ohjeet. Ne on lähetetty henkilökohtaisesti rattijuopumukseen syyllistyneiden henkilöiden
15836: kaikille lääkäreille. Ohjeissa on yksityiskohtai- ajo-oikeuden palauttamiseen.
15837: sesti kuvattu ajokorttidirektiivin terveysvaati- Yhteistyössä eri ministeriöiden kesken on
15838: mukset sekä ne käytännön muutokset, joita myös tarkoitus kehittää rattijuoppojen hoitoon-
15839: uudistus ajokorttilääkärintodistuksiin aiheut- ohjaus- ja yhdyskuntapalvelujärjestelmää. Sen
15840: taa. ohella on tarpeen kehittää myös muita toimia,
15841: Käytännössä uudet säännökset ovat selkeyt- joilla voidaan ehkäistä alkoholin vaikutuksen
15842: täneet menettelyä epäiltäessä alkoholin, huumei- alaisten henkilöiden ajaminen. Eräänä mahdolli-
15843: den ja lääkkeiden tai muun keskushermostoon suutena tullaan harkitsemaan ajoneuvoon aseu-
15844: vaikuttavan aineen heikentävän ajokykyä. Ar- nettavan ajonestolaitteen kokeilemista henkilöil-
15845: viointi päihderiippuvuuden olemassaolosta ja lä, jotka toistuvasti ovat syyllistyneet rattijuopu-
15846: sen vaikutuksesta ajokykyyn tapahtuu viime kä- musrikoksiin.
15847:
15848: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1997
15849:
15850: Liikenneministeri Matti Aura
15851: KK 634/1997 vp 3
15852:
15853:
15854:
15855:
15856: Tili Riksdagens Talman
15857:
15858: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- dock fortfarande i sista handen i enlighet med
15859: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- läkarens yrkesskicklighet och sakkunnighet samt
15860: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags- ett individuellt övervägande.
15861: man Jorma Huuhtanen undertecknade spörsmål Enligt gällande vägtrafiklag förlorar en ratt-
15862: nr 634: fyllerist inte sitt körkort och behöver inte utan ett
15863: särskilt skäl kontrolleras av en läkare förrän kör-
15864: Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- rättigheten återges.
15865: ta i ärendet som beskrivs i motiveringar- Statsrådet behandlar som bäst en pian om
15866: na? trafiksäkerheten. Enligt planen ökas hälsovår-
15867: dens andel när bruket av alkohoi och övriga
15868: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt berusningsmedel förebyggs samt bättras hälso-
15869: anföra följande: vårdspersonalens kapacitet att konstatera a1ko-
15870: holmissbruket. När tillräckliga erfarenheter har
15871: För att tillämpa bestämmelserna i rådets di- fåtts av dessa åtgärder, kan man överväga en
15872: rektiv om körkort (91/439/EEG) har social- och obligatorisk läkarkontroll för rattfyllerister i
15873: hälsovårdsministeriet utarbetat anvisningar f6r samband med att körrättigheten återges.
15874: direktivets hälsokrav. De har skickats personli- Meningen är att utveckla i samarbete med
15875: gen till alla 1äkare. 1 anvisningarna beskrivs de- olika ministerier vårdhänvisnings- och samhälls-
15876: taljrikt direktivets hälsokrav och de praktiska tjänstsystem för rattfyllerister. Dessutom finns
15877: ändringar som förnyelsen orsakar i 1äkarintygen. det skäl att utveckla även andra åtgärder som
15878: 1 praktiken klarlägger de nya bestämme1serna förebygger körning av alkoholpåverkade perso-
15879: f6rfarandet när kördugligheten misstänks bli för- ner. Enligt en möjlighet utrustas fordonen med
15880: svagad av alkohol, droger och medicin eller nå- en anordning som hindrar körningen för bilister
15881: got annat mede1 som påverkar det centrala nerv- som gjort sig skyldiga tili upprepade rattfylleri-
15882: systemet. Uppskattningen om rusmedelsberoen- brott.
15883: det och dess inverkan på kördugligheten utf6rs
15884:
15885: Helsingforsden 23 juni 1997
15886:
15887: Trafikminister Matti Aura
15888: KK 635/1997 vp
15889:
15890: Kirjallinen kysymys 635
15891:
15892:
15893:
15894:
15895: Liisa Hyssälä/kesk: EMU-jäsenyyden vaikutuksista palkkaeroihin
15896:
15897:
15898:
15899: Eduskunnan Puhemiehelle
15900: Työmarkkinajärjestöjen miesjohtajat sopivat maissa. Suomen keskustelussa on täysin vaiettu
15901: hurskaasti, etteivät nimellispalkat EMU-oloissa tästä asetelmasta. Ruotsissa on tämä hyvinvoin-
15902: laske. Sen sijaan palkkaerojen kasvusta ei puhut- tivaltion perusteita jäytävä uhka tiedostettu.
15903: tu mitään. Onkin todennäköistä, että palkkaerot Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15904: tulevat rahaliitossa kasvamaan. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15905: Erityisen ahtaalle joutuvat julkisella sektorilla nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15906: työskentelevät pienipaikkaiset naiset. EMU-kri- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15907: teerinä on tiukka budjettikuri, jota myös sank-
15908: tioin valvotaan. Sen sijaan vientiteollisuuden Onko Suomen tapa toteuttaa tiukka
15909: palkankorotuksia pidetään osoituksena EMUn budjettikuri EMU-olosuhteissa julkisen
15910: siunauksellisuudesta. sektorin palkkojen alentaminen vaiko
15911: Suomessa on laaja verovaroin rahoitettu julki- massairtisanomiset sosiaali- ja terveystoi-
15912: nen sektori, toisin kuin muissa ensimmäisessä mesta?
15913: vaiheessa EMUun pyrkivissä Keski-Euroopan
15914:
15915: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1997
15916:
15917: Liisa Hyssälä /kesk
15918:
15919:
15920:
15921:
15922: 270!36
15923: 2 KK 635/1997 vp
15924:
15925:
15926:
15927:
15928: Eduskunnan Puhemiehelle
15929:
15930: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa torilla ansiokehitys voi olla vakaampaa kuin
15931: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, avoimella sektorilla, jossa ansiokehitys saattaa
15932: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vaihdella toimialojen ja tilanteiden mukaan.
15933: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys- Avoimella sektorilla myös tarve säilyttää kan-
15934: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o sainvälinen kilpailukyky sekä suhdannevaihtelut
15935: 635: vaikuttavat palkanmuodostukseen. Palkkasuh-
15936: teiden mahdollista muutosta julkisen sektorin
15937: Onko Suomen tapa toteuttaa tiukka hyväksi rajoittaa kuitenkin se, että julkisen sek-
15938: budjettikuri EMU-olosuhteissa julkisen torin menoille on tiukat kehykset.
15939: sektorin palkkojen alentaminen vaiko Suomen julkisella sektorilla on meneillään
15940: massairtisanomiset sosiaali- ja terveys toi- palkkausjärjestelmien uudistaminen. Päämäärä-
15941: mesta? nä on palkkauksen määräytymisenja palkkauk-
15942: sen perusteiden kehittäminen toimintayksiköi-
15943: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- den tuloksellista toimintaajajohtamista tukevik-
15944: vasti seuraavaa: si. Valtion palkkausjärjestelmien uudistamisen
15945: tavoitteena on toimintayksiköiden tuloksellisen
15946: Työmarkkinoiden ja sopeutumista talous- ja toiminnan kehittämisen lisäksi kannustaa henki-
15947: rahaliittoon sekä julkisen sektorin sopimustoi- löstöä oikeudenmukaisilla, tasa-arvoisilla sekä
15948: mintaa ja palkanmuodostusta talous- ja rahalii- joustavilla palkkauksen määräytymisperusteilla.
15949: ton oloissa on selvittänyt tulopoliittinen selvitys- Palkkausjärjestelmän uudistaminen hyväksytty-
15950: toimikunta. jen kehittämisperiaatteiden mukaisesti edistää
15951: Selvityksen mukaan Suomen julkisen sektorin palkkauksellisen tasa-arvon toteutumista. Kun-
15952: menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat tasektorilla palkkapoliittiset painotukset ovat
15953: kuluvana vuonna arviolta 57 %ja osuus koko- samansuuntaiset.
15954: naistuotannosta 17,5 %. Palkka on huomattava Yleisesti ottaen voidaan todeta, että EMU
15955: kustannustekijä johtuen palkkausmenojen suu- johtaa palkanmuodostuksen vakauden ja hinta-
15956: resta osuudesta toimintamenoista. Palkkausme- vakauden sekä julkisen talouden ja finanssipoli-
15957: nojen osuus julkisen sektorin kokonaismenoista tiikan tehokkuuden korostumiseen. EMUn ul-
15958: on kuitenkin pienentynyt, mikä vähentää mah- kopuolella talouspolitiikalle asetettavat vaati-
15959: dollista palkkojen sopeutumisen tarvetta. mukset ovat kuitenkin samat, mutta ilmeisesti
15960: Julkisen sektorin henkilöstömenot rahoite- epävakaammissa olosuhteissa ja korkeammilla
15961: taan valtion ja kuntien talousarvioiden määrära- kustannuksilla. Lisäksi on huomattava, että jul-
15962: hoista. Talousarvioiden tulot kerätään muista kista taloutta koskevat päätökset tehdään raha-
15963: sektoreista poiketen verotuksella, maksuilla ja ja talousliitossakin kussakin ED-maassa, osallis-
15964: kuntasektorilla myös valtionosuuksilla. Julkisen tuivat ne rahaliittoon tai eivät. Myös julkiset
15965: sektorin rahoitusrakenne on riippuvainen ta- menot ja niiden taso ja rakenne ovat edelleenkin
15966: louskehityksestä .. Rahoitustilanne ja -näkymät kansallisessa päätösvallassa. Siten talous- ja ra-
15967: vaihtelevat mm. kunnittain, mikä saattaa eriyt- haliitolla ei ole suoranaista vaikutusta hyvin-
15968: tää myös julkisen sektorin sisäistä palkanmuo- vointipalvelujen järjestämiseen tai tulonsiirtoi-
15969: dostusta. Kokonaisuudessaan EMUn on kuiten- hin, mutta sillä saattaa olla vaikeuksia julkisen
15970: kin arvioitu vakauttavan julkisen sektorin pal- sektorin tulopohjaan mm. mahdollisen verokil-
15971: kanmuodostusta. pailun kiristymisen ja veroharmonisoinnin kaut-
15972: Tulopoliittisen selvitystoimikunnan mukaan ta.
15973: EMUn oloissa eri alojen sekä erityisesti suljetun Käsitykseni on, että mahdollinen EMU-jäse-
15974: ja avoimen sektorin ansiokehitys saattaa lyhyellä nyys ei tule vaatimaan julkisen sektorin palkko-
15975: aikavälillä eriytyä uudella tavalla. Suljetulla sek- jen alentamista tai massairtisanomisia sosiaali- ja
15976: KK 635/1997 vp 3
15977:
15978: terveystoimesta. Julkisen sektorin menoille jou- leikkauksista ja niiden kohdentamisesta pääte-
15979: dutaanjoka tapauksessa asettamaan kehykset ja tään edelleen kansallisella tasolla mahdollisesta
15980: taloustilanteen mahdollisesti vaatimista meno- EMU-jäsenyydestä riippumatta.
15981: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1997
15982:
15983: Ministeri Arja A/ho
15984: 4 KK 635/1997 vp
15985:
15986:
15987:
15988:
15989: Tili Riksdagens Talman
15990:
15991: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- na sektorn på kort sikt differentieras på ett nytt
15992: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- sätt under inflytande av EMU. Inom den slutna
15993: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- sektorn kan inkomstutvecklingen bli stabilare än
15994: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr inom den öppna sektorn, där inkomstutveckling-
15995: 635: en kan variera beroende av bransch och situa-
15996: tion. Inom den öppna sektorn påverkas lönebild-
15997: Kommer Finlands sätt att genomföra ningen också av behovet att bevara den interna-
15998: en snäv budgetdisciplin under EMU-för- tionella konkurrenskraften och av konjunktur-
15999: hållanden att innebära en sänkning av växlingar. En eventuell förändring av löneförhål-
16000: lönerna inom den offentliga sektorn eller landena tili den offentliga sektorns fördel begrän-
16001: massuppsägningar inom social- och häl- sas dock av de snäva ramar som sätts för den
16002: sovården? offentliga sektorns utgifter.
16003: Lönesättningssystemen inom den offentliga
16004: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt sektorn i Finland revideras för närvarande. Må-
16005: anföra följande: let är att utveckla lönesättningen och grunderna
16006: för lönen så att de stöder resultatinriktad verk-
16007: Arbetsmarknadens anpassning tili den ekono- samhet och ledning i de olika verksamhetsenhe-
16008: miska och monetära unionen samt den offentliga terna. Målet för revideringen av statens lönesätt-
16009: sektorns avtalsrörelse och lönebildning under ningssystem är, förutom att utveckla den resul-
16010: EMU-förhållanden har utretts av en inkomstpo- tatinriktade verksamheten, stimulera personalen
16011: litisk utredningskommission. genom att införa rättvisa, likadana och flexibla
16012: Enligt utredningen uppskattas den offentliga grunder för lönesättningen. En revidering av lö-
16013: sektorns utgifter i Finland 1997 til157% i förhål- nesättningssystemet i enlighet med de godkända
16014: lande till bruttonationalprodukten och till utvecklingsprinciperna främjar införandet av
16015: 17,5% i fOrhållande till den totala produktionen. lika lönesättning. De lönepolitiska tyngdpunk-
16016: Lönen utgör en betydande kostnadsfaktor bero- terna inom den kommunala sektorn är liknande.
16017: ende på lönekostnadernas stora andel av om- Allmänt taget kan man konstatera att EMU
16018: kostnaderna. Lönekostnadernas andel av den of- medför att stabillönebildning och prisutveckling
16019: fentliga sektorns totala utgifter har dock min- samt effektiv offentlig ekonomi och finanspolitk
16020: skat, vilket minskar eventuella behov av att an- betonas. Samma krav ställs på den ekonomiska
16021: passa lönerna. poHtiken också utanför EMU, men av allt att
16022: Den offentliga sektorns lönekostnader finan- döma under instabilare förhållanden och med
16023: sieras genom anslag i statsbudgeten och kommu- högre kostnader. Dessutom kan man konstatera
16024: nernas budgeter. Avvikande från andra sektorer att besluten om den offentliga ekonomin också
16025: kommer inkomsterna i budgeterna från skatter, inom EMU fattas separat i varje EU-land, vare
16026: avgifter och inom den kommunala sektorn också sig landet deltar i den monetära unionen eller
16027: från statsandelar. Den offentliga sektorns finan- inte. De offentliga utgifterna och deras nivå och
16028: sieringsstruktur är beroende av den ekonomiska sammansättning omfattas också i fortsättningen
16029: utvecklingen. Finansieringssituationen och av den nationella beslutanderätten. På så sätt
16030: framtidsutsikterna varierar bl.a. kommunvis, vil- påverkar EMU inte direkt välfårdstjänster eller
16031: ket kan skapa skillnader också i den offentliga inkomsttransfereringar, men den monetära uni o-
16032: sektorns interna lönebildning. Som helhet be- nen kan påverka den offentliga sektorns in-
16033: traktat har man dock bedömt att EMU kommer komstbas bl.a. genom en eventuell skärpning av
16034: att inverka stabiliserande på lönebildningen skattekonkurrensen och genom skatteharmoni-
16035: inom den offentliga sektorn. sering.
16036: Enligt den inkomstpolitiska utredningskom- Min uppfattning är att ett eventuellt medlem-
16037: missionen kan inkomstutvecklingen inom olika skap i EMU inte kommer att förutsätta löne-
16038: branscher och särskilt inom den slutna och öpp- sänkningar inom den offentliga sektorn eller
16039: KK 635/1997 vp 5
16040:
16041: massuppsägningar inom social- och hälsovår- tionen eventuellt kräver och hur de skall inriktas
16042: den. Den offentliga sektorns utgifter måste i vil- fattas också i fortsättningen nationellt oberoende
16043: ket fall som helst begränsas och besluten om de av ett eventuellt EMU-medlemskap.
16044: utgiftsnedskärningar som den ekonomiska situa-
16045:
16046: Helsingfors den 25 juni 1997
16047:
16048: Minister Arja Alho
16049: KK 636/1997 vp
16050:
16051: Kirjallinen kysymys 636
16052:
16053:
16054:
16055:
16056: Anu Vehviläinen /kesk: Nuorten työllisyystilanteen parantamisesta
16057:
16058:
16059:
16060: Eduskunnan Puhemiehelle
16061:
16062: Tilastokeskuksen tuoreen työvoimatutkimuk- Tilastot kertovat myös kansainvälisesti ver-
16063: sen (29.5.1997) mukaan työttömien määrä on taillen huonoa nuorten työllisyystilanteesta.
16064: vuodessa lisääntynyt 14 OOO:lla. Nuorten työttö- Suomen nuoret ovat Euroopan mittakaavassa
16065: mien määrä on lisääntynyt vielä tätäkin enem- kolmanneksi heikoiten työllistyneitä yhdessä
16066: män. Tilaston mukaan alle 25-vuotiaiden työttö- kreikkalaisten kanssa. Suomea heikommin nuo-
16067: myys on noussut 20 000 työttömällä. ret työllistyvät vain Espanjassa ja Italiassa.
16068: Hallituksen erityistoimenpiteet työttömyyden Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16069: a1entamiseksi ovat kohdistuneet erityisesti nuo- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16070: riin työttömiin. Tämän vuoden alusta alle 25- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16071: vuotias ei enää ole ollut oikeutettu työmarkkina- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16072: tukeen, ellei hän ole hakeutunut koulutukseen,
16073: työharjoitteluun tai kuntoutukseen. Nuorisoasi- Mistä Hallitus katsoo johtuvan, että
16074: ain neuvottelukunnan tutkimuksen mukaan työ- puolet uuden työmarkkinatukilain myö-
16075: markkinatukilain muutoksien myötä ns. pakko- tä koulutuksen aloittaneista nuorista on
16076: koulutukseen hakeutuneista noin 6 000 nuoresta keskeyttänyt koulutuksen,
16077: 3 000 on ensimmäisen vuoden aikana keskeyttä- miksi nuorten työttömyysluvut ovat
16078: nyt koulutuksensa. Tätä ns. pakkokoulutusta edelleen kasvaneet, ja
16079: ovat kritisoineet mm. työvoimaviranomaiset, onko Hallituksella uusia suunnitelmia
16080: opinto-ohjaajat ja SAK:n, STTK:n ja Akavan nuorisotyöttömyyden purkamiseksi?
16081: ammattiyhdistysnuoret.
16082: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
16083: Anu Vehviläinen /kesk
16084:
16085:
16086:
16087:
16088: 279001
16089: 2 KK 636/1997 vp
16090:
16091:
16092:
16093:
16094: Eduskunnan Puhemiehelle
16095:
16096: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kiistaton tosiaseikka on kuitenkin se, että
16097: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, nuorisotyöttömyys on saatu selvästi alenemaan.
16098: o1ette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- Alle 25-vuotiaiden nuorten työllisyys on kohen-
16099: le jäsenelle kansanedustaja Anu Vehviläisen näin tunut selvästi viimeisten kahden vuoden aikana,
16100: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 636: ja tällä hetkellä työllisiä nuoria on 30 000 enem-
16101: män kuin muutama vuosi sitten.
16102: Mistä Hallitus katsoo johtuvan, että Mitä tulee ammatillisen koulutuksen keskeyt-
16103: puolet uuden työmarkkinatukilain myö- tämisiin, keskeyttämisten syitä on tässä vaihees-
16104: tä koulutuksen aloittaneista nuorista on sa melko hankala arvioida, koska mm. alle 20-
16105: keskeyttänyt koulutuksen, vuotiaisiin nuoriin kohdistettu seurantatutkimus
16106: miksi nuorten työttömyysluvut ovat ei ole vielä edennyt riittävän pitkälle. Työmark-
16107: edelleen kasvaneet, ja kinatukiuudistuksen vaikutuksia pyritään kui-
16108: onko Hallituksella uusia suunnitelmia tenkinjatkossakin seuraamaan mahdollisimman
16109: nuorisotyöttömyyden purkamiseksi? tarkasti, jolloin pidempi aikaperspektiivi antaa
16110: tietoa esimerkiksi koulutuksesta eroamisen syis-
16111: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tä.
16112: vasti seuraavaa: Kun tällä hetkellä koulutuksesta eroamisen
16113: seurauksena on työmarkkinatukioikeuden me-
16114: Työmarkkinatuen saamisedellytyksiä muutet- nettäminen mahdollisesti usean vuoden ajalta,
16115: tiin nuorten ammattikouluttamattomien henki- eroaminen lienee useimmissa tapauksissa tapah-
16116: löiden osalta 1.1.1996 ja uudestaan 1.1.1997. tunut muuhun ammatilliseen koulutukseen, kou-
16117: Lainmuutosten jälkeen alle 25-vuotiaan nuoren lutuksen vaihtoehtona olevaan työharjoitteluun
16118: on tullut työttömyysaikaisen työmarkkinatuki- tai työhön hakeutumisen takia.
16119: oikeutensa säilyttääkseen hakeutua hänelle so- Edelleen voidaan todeta, että ns. koulutuk-
16120: veltuvaan ammatilliseen koulutukseen. seenhakeutumisvelvoitteen piirissä on vielä tällä
16121: Pääasiallinen este nuorten työnhakijoiden hetkellä suuri osa muita kuin suoraan yleissivis-
16122: työllistymiselle on ollut riittämätön ammattitai- tävästä oppilaitoksesta valmistuneita nuoria,
16123: to. Puheena olevan työmarkkinatukisäännöksen näiden hieman vanhempien työnhakijoiden osal-
16124: tavoitteena on juuri ammattitaidon puutteesta la koulutukseenhakeutumismotivaatio saattaa
16125: johtuvan nuorisotyöttömyyden poistaminen. olla nuorempia ikäluokkia heikompaa ja johtaa
16126: Uudistuksen seurauksena alle 25-vuotiaitten keskimääräistä useammin koulutuksen keskeyt-
16127: ammattikouluttamattomien nuorten osuus työ- tämiseen.
16128: markkinatukea saavista työnhakijoista oli kulu- Tästä ei kuitenkaan tulisi vetää sitä johtopää-
16129: van vuoden huhtikuussa alentunut 21 %:lla edel- töstä, että nuorten kouluttautumismotivaatio
16130: lisvuoteen verrattuna, kun taas työharjoitteluun olisi yleensä alhainen: Nuorisoasiain neuvottelu-
16131: hakeutuneiden nuorten määrä nousi 13 %:lla kunnanjulkaiseman nuorisobarometrin mukaan
16132: (Työministeriön tilannekatsaus 30.4.1997). valtaosa nuorista katsoo koulutuksen merkityk-
16133: Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa esi- sen keskeiseksi oman työmarkkina-asemansa
16134: tetyt luvut poikkeavat edellä mainitusta työmi- kannalta. Yli 70 %työttömistä tai lomautetuista
16135: nisteriön tilannekatsauksesta ensinnäkin sen nuorista aikoi barometrin mukaan parantaa lä-
16136: vuoksi, että tilastointiperusteet ovat erilaiset: Ti- himmän viiden vuoden aikana valmiuksiaan am-
16137: lastokeskus lukee työttömiksi työnhakijoiksi matillisen koulutuksen avulla.
16138: myös esimerkiksi sellaisia nuoria, jotka työminis- Hiljattain valmistuneessa selvitysmiesrapor-
16139: teriön tilastoinnissa ovat perusstatukseltaan pää- tissa on käsitelty työvoimapoliittisen kokonais-
16140: toimisia opiskelijoita. Toisaalta Tilastokeskuk- järjestelmän uudistamista. Suurimmaksi haas-
16141: sen työvoimatutkimukset eivät ole keskenään- teeksi raportissa nähdään nimenomaan pitkäai-
16142: kään täysin vertailukelpoisia johtuen hiljattain kaistyöttömyyden alentaminen ja selvitystyön
16143: tapahtuneesta tilastointitavan muutoksesta. tuloksena esitetäänkin, että työttömyys tulisi
16144: KK 636/1997 vp 3
16145:
16146: pyrkiä katkaisemaan nykyistä huomattavasti ai- markkinatukilain säännökset: ilman ammatillis-
16147: kaisemmassa vaiheessa. Samaa tavoitetta palve- ta koulutusta olevan nuoren työttömyys on usein
16148: levat omalta osaltaan myös nuoriin ammattikou- vaarassa muodostua kestoltaan hyvinkin pit-
16149: luttamattomiin työnhakijoihin kohdistuvat työ- käksi.
16150:
16151: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
16152:
16153: Työministeri Liisa Jaakonsaari
16154: 4 KK 636/1997 vp
16155:
16156:
16157:
16158:
16159: Tili Riksdagens Talman
16160:
16161: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- vilket beror på att statistikföringssättet nyligen
16162: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- har förändrats.
16163: lem av statsrådet översänt följ ande av riksdagsle- Ett obestridligt faktum är dock att ungdoms-
16164: damot Anu Vehviläinen undertecknade spörs- arbetslösheten har kunnat minskas betydligt.
16165: mål nr 636: Sysselsättningen för ungdomar under 25 år har
16166: förbättrats betydligt under de par senaste åren
16167: Vad anser Regeringen vara orsaken till och för närvarande är antalet sysselsatta ungdo-
16168: att hälften av de ungdomar som i och med mar 30 000 fler än för några år sedan.
16169: den nya lagen om arbetsmarknadsstöd 1 fråga om avbrott i yrkesutbildning är det i
16170: har inlett utbildning har avbrutit den, detta skede svårt att bedöma vad som varit orsa-
16171: varför har de ungas arbetslöshetstal ken till avbrotten, eftersom bl.a. den uppföljning
16172: stigit ytterligare, samt som gjorts bland ungdomar under 20 år ännu
16173: vad har Regeringen för nya planer för inte kommit tillräckligt långt. Man skall också
16174: att råda bot på ungdomsarbetslösheten? framdeles så noggrant som möjligt följa de effek-
16175: ter som arbetsmarknadsstödreformen har, och
16176: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt då kommer det längre tidsperspektivet att kunna
16177: anföra följande: ge information om t.ex. varför ungdomar avbry-
16178: ter sin utbildning.
16179: Förutsättningarna för erhållande av arbets- Eftersom avbruten utbildning numera leder
16180: marknadsstöd ändrades för ungdomar som sak- till förlust av rätten till arbetsmarknadsstöd,
16181: nar yrkesutbildning 1.1.1996 och på nytt möjligen för flera år, torde avbrottet i de flesta
16182: 1.1. 1997. Dessa lagändringar har gjort att en ung fallen ha skett därför att personen i fråga har gått
16183: arbetssökande skall för att bibehålla sin rätt till över till annan yrkesutbildning eller alternativt
16184: arbetsmarknadsstöd vid eventuell arbetslöshet till arbetspraktik eller sökt sig till arbete.
16185: söka in tilllämplig yrkesutbildning. Vidare kan man konstatera att skyldigheten
16186: Det främsta hindret för unga arbetssökandes att söka in till utbildning för tillfållet ännu tilläm-
16187: sysselsättning har varit deras otillräckliga yrkes- pas på en mängd andra arbetssökande än från
16188: kunskaper. Syftet med den aktuella arbetsmark- allmänbildande läroanstalter nyutexaminerade
16189: nadsstödsbestämmelsen är att avskaffa uttryckli- ungdomar: utbildningsmotivationen kan bland
16190: gen den ungdomsarbetslöshet som bristen på yr- dessa något äldre arbetssökande vara sämre än
16191: kesutbildning leder till. bland yngre grupper, vilket leder till flera avbrott
16192: Som en följd av reformen hade andelen icke- i utbildningen än i genomsnitt.
16193: yrkesutbildade personer under 25 år av alla ar- Av detta bör man dock inte dra den slutsatsen
16194: betssökande som får arbetsmarknadsstöd i april att de ungas utbildningsmotivation i allmänhet
16195: minskat med 21 % från motsvarande tidpunkt i skulle vara låg; enligt den ungdomsbarometer
16196: fjol, medan antalet ungdomar som sökt sig till som delegationen för ungdomsärenden har pu-
16197: arbetspraktik hade ökat med 13 % (Arbetsminis- blicerat anser merparten av ungdomarna att ut-
16198: teriets lägesrapport 30.4.1997). bildningen haft en central betydelse för deras
16199: Siffrorna i Statistikcentralens arbetskrafts- ställning på arbetsmarknaden. Over 70% av de
16200: undersökning avviker från arbetsministeriets arbetslösa eller permitterade ungdomarna upp-
16201: sysselsättningsöversikt för det första därför att gav enligt barometern att de inom de fem när-
16202: grunderna för statistikföring är olika. Statistik- maste åren ämnar förbättra sina yrkesfårdigheter
16203: centralen hänför till arbetslösa arbetssökande genom utbildning.
16204: också bland annat sådana ungdomar som enligt 1 en rapport som särskilda utredningsmän ny-
16205: arbetsministeriets statistik räknas som studeran- ligen slutförde behandlas revidering av hela det
16206: de på heltid. Å andra sidan är inte heller statistik- arbetskraftspolitiska systemet. Den främsta ut-
16207: centralens arbetskraftsundersökningar från oli- maning som man enligt rapporten står inför är att
16208: ka tidpunkter helt jämförbara med varandra, dra ner särskilt långtidsarbetslösheten. Som re-
16209: KK 636/1997 vp 5
16210:
16211: sultat av utredningsarbetet föreslås därför att nadsstöd som gäller unga arbetssökande utan
16212: man skall sträva efter att bryta arbetslösheten i yrkesutbildning tjänar samma syfte; utan yrkeut-
16213: ett betydligt tidigare skede än vad som nu är bildning riskerar de unga ofta att utsättas för en
16214: fallet. De bestämmelser i lagen om arbetsmark- mycket långvarig arbetslöshet.
16215:
16216: Helsingfors den 17 juni 1997
16217:
16218: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
16219: j
16220: j
16221: j
16222: j
16223: j
16224: j
16225: j
16226: j
16227: j
16228: j
16229: j
16230: j
16231: KK 637/1997 vp
16232:
16233: Kirjallinen kysymys 637
16234:
16235:
16236:
16237:
16238: Ulla Juurola /sd ym.: Verkostomarkkinointiin osallistuvien verotta-
16239: misesta
16240:
16241:
16242: Eduskunnan Puhemiehelle
16243:
16244: Verkostomarkkinointi on uusi voimakkaasti Toinen vielä suurempi ongelma liittyy siihen,
16245: ja nopeasti laajeneva, joiltain osin arveluttava että verkostomarkkinointiyritykset ovat usein
16246: markkinointitapa erilaisille tuotteille. Verkosto- ulkomailta johdettuja ja niille tai niiden organi-
16247: markkinointi on yritykselle tavattoman edulli- saatioon kuuluville alayksiköille Suomesta ker-
16248: nen järjestelmä, koska se ei aiheuta palkkakulu- tyvät liiketulot jäävät todennäköisesti täällä ko-
16249: ja, sotu-maksuja tai työstä aiheutuvia matkakus- konaan verottamatta. Verkostomarkkinoinnissa
16250: tannuksia. Itsenäistenjälleenmyyjien tulot synty- onkin ainekset laajaan harmaaseen talouteen liit-
16251: vät kokonaisuudessaan omasta myynnistä, min- tyvään ongelmakenttään, jossa verojen ja mui-
16252: kä lisäksi he saavat palkkioita hankkimiensa den maksujen maksamatta jättäminen saattaa
16253: muiden jälleenmyyjien myynnistä. lähivuosina aiheuttaa yhteiskunnalle suuriakin
16254: Tarkasteltaessa verkostomarkkinointiin liit- taloudellisia, pääasiassa verotuksellisiin tekijöi-
16255: tyviä ongelmakohtia tulee ensimmäisenä mieleen hin liittyviä tappioita.
16256: verotuksellisiin seikkoihin liittyvä problematiik- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16257: ka: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16258: Myyntitapaa markkinoitaessa uusille mukaan kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16259: tuleville ihmisille unohdetaan usein mainita yh- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16260: teiskunnalliset velvoitteet ja maksujen suorituk-
16261: set sekä verotukseen liittyvät tekijät. Ensimmäi- Onko Hallitus tietoinen verkosto-
16262: nen verotuksellinen ongelma monitasoisesta ver- markkinointiin liittyvistä verotuksellisis-
16263: kostosta voivat pahimmillaan olla jälleenmyyjän ta ongelmatekijöistä, ja
16264: tulojen valvontaan liittyvät vaikeudet, kuten se, mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta veron-
16265: miten paljonjälleenmyyjä todellisuudessa saatu- kierrolta vältyttäisiin ja jotta valtio ei
16266: loja, mihin maahan tulot ohjataan, mihin maa- menettäisi huomattavia verotuloja lähi-
16267: han ja kuinka paljon Suomesta saaduista tuloista vuosina?
16268: maksetaan veroja vai maksetaanko niitä ollen-
16269: kaan.
16270:
16271: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1997
16272:
16273: Ulla Juurola /sd Pirkko Peltomo /sd
16274:
16275:
16276:
16277:
16278: 279001
16279: 2 KK 637/1997 vp
16280:
16281:
16282:
16283:
16284: Eduskunnan Puhemiehelle
16285:
16286: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa rittamaan veroa tulon perusteella kaikesta tähän
16287: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi luettavasta
16288: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tulosta. Suomesta saatuun tuloon liittyy siis pää-
16289: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juu- sääntöisesti Suomen verotusoikeus. Nämä mää-
16290: rolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen räykset koskevat myös verkostomarkkinointi-
16291: n:o 637: yrityksiä.
16292: Veronkiertotilanteita ajatellen kaikissa vero-
16293: Onko Hallitus tietoinen verkosto- sopimuksissamme on tietojen vaihtamista käsit-
16294: markkinointiin liittyvistä verotukselli- televä artikla, jonka turvin voidaan puuttua kan-
16295: sista ongelmatekijöistä, ja sainväliseen veropakoon. Lisäksi Suomi on mu-
16296: mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta veron- kana OECD:n ja Euroopan Neuvoston virka-
16297: kierrolta vältyttäisiin ja jotta valtio ei apusopimuksessa. Suomi on myös muiden ED-
16298: menettäisi huomattavia verotuloja lähi- maiden tavoin saattanut voimaan virka-apua
16299: vuosina? veroasioissa koskevan direktiivin määräykset.
16300: Silti on toki totta, ettei kansainvälinen veroval-
16301: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vonta ole lähimainkaan aukotonta, ja sen kehit-
16302: vasti seuraavaa: tämisessä riittää jatkuvasti tehtävää.
16303: Verkostomarkkinointiyrityksen ydinorgani-
16304: Viime vuosina laajasti levinnyt verkostomark- saation ulkopuolella toimivat alue- ja piiripäälli-
16305: kinointi on yrityksille kustannuksia säästävä toi- köt toimivat usein itsenäisinä elinkeinonharjoit-
16306: mintamuoto. Luomaosa jälleenmyyjäverkoston tajina. Mikäli heidät on merkitty ennakkoperin-
16307: avulla yritys säästää markkinointikuluja ja laa- tärekisteriin, ei maksajan, tässä tapauksessa ver-
16308: jalle levittäytynyt myyjäverkosto myyntiportaan kostomarkkinointiyrityksen, tarvitse toimittaa
16309: alapäässä takaa mahdollisuuden tarjota tuottei- ennakonpidätystä tai sotu-maksuja suoritukses-
16310: ta suurelle joukolle kuluttajia. Itse verkosto- taan. Toisaalta jos yrityksen ja toimeksisaajan
16311: markkinointiyhtiön ydinorganisaatio voidaan välinen suhde on katsottavissa työsuhteeksi ja
16312: pitää pienenä ja yritys säästää näin palkka- ja siitä maksettava korvaus ennakkoperintälain
16313: työnantajamaksukuluja. Alaportaan myyjien ja 13 §:ssä määritellyksi palkaksi, on yrityksen toi-
16314: yhtiöorganisaation väliin sijoittuvat alue- ja pii- mitettava ennakonpidätys ja sotu-maksut. Vero-
16315: ripäälliköt toimivat usein itsenäisinä yrittäjinä viranomainen voi arvioida mahdollisen työsuh-
16316: suhteessa verkostomarkkinointiyhtiöön. Alue- teen olemassaolon joko säännönmukaisessa tai
16317: ja piiripäälliköiden alapuolella toimivat myyjät jälkiverotuksessa ja määrätä yrityksen maksa-
16318: toimivat harvemmin yhtiömuodossa. Näille maan pidättämättä jääneet ennakot ja sotu-mak-
16319: myyjille myynnistä saatu tulo on usein sivutoi- sut. Samoin alatasolla olevien myyjien saamista
16320: mesta saatua tuloa ja useimmiten nk. muuta tu- palkkioista yms. on toimitettava ennakkoperin-
16321: lonhankkimistoimintaa. tälain 25 §:ssä mainittu ennakonpidätys, jos
16322: Tuloverolain 9 §:n mukaan verovuonna Suo- myyjä ei esitä ennakkoperintärekisteriotetta.
16323: messa asunut henkilö ja kotimainen yhteisö on Verotusmenettelylain 2luvussa säädetään ve-
16324: velvollinen suorittamaan veroa tulon perusteella rovelvollisen ilmoittamisvelvollisuudesta ja 3 lu-
16325: täältä ja muualta saamastaan tulosta (nk. yleinen vussa sivullisen tiedonantovelvollisuudesta. Li-
16326: verovelvollisuus). Ulkomainen yhteisö on vero- säksi verotusmenettelylaissa ja muissa verolaeis-
16327: velvollinen täältä saamastaan tulosta ( nk. rajoi- sa on säädetty ilmoitusvelvollisuuden laimin-
16328: tettu verovelvollisuus). Suomen solmimat vero- lyönnistä aiheutuvat veronkorotusseuraamuk-
16329: sopimukset edellyttävät kuitenkin, että yrityksel- set. Rikoslain 29 luvun veropetosta koskevat
16330: lä on kiinteä toimipaikka täällä. Jos ulkomaisella säännökset saattavat tulla sovellettaviksi, jos il-
16331: yhteisöllä tai yhteenliittymällä on Suomessa elin- moitusvelvollisuuden laiminlyöntiin liittyy rikol-
16332: keinon harjoittamista varten kiinteä toimipaik- liseksi arvioitua toimintaa. Ilmoitus- ja tiedonan-
16333: ka, yhteisö tai yhteenliittymä on velvollinen suo- tovelvollisuuteen liittyvät säännökset ovat luon-
16334: KK 637/1997 vp 3
16335:
16336: nollisesti sovellettavissa myös verkostomarkki- Harmaaksi taloudeksi määritellään tilanteet,
16337: nointiyrityksiinja niiden luomien verkostojen eri joissa yksityisen henkilön tai yrityksen veronalai-
16338: osiin. nen tuloonjätettyilmoittamatta verotuksessa tai
16339: Verkostomarkkinointiin liittyvät verotukselli- yrityksen verojen ja maksujen perintä on estetty
16340: set ongelmatekijät eivät sinällään muodosta eri- siirtämällä varallisuus säännösten vastaisesti tai
16341: tyisryhmää verotuksen sisällä. Samat verotuk- todellisuutta vastaamattomilla oikeustoimilla
16342: seen liittyvät ongelmat, jotka saattavat ilmetä velkojien ulottumattomiin. Kontrollin ajoittu-
16343: verkostomarkkinoinnissa, ovat veroviranomai- minen yhä enemmän säännönmukaisen verotuk-
16344: sille tuttuja myös muussa elinkeinotoiminnassa. sen yhteyteen on viime vuosina ollut verohallin-
16345: Nykyisillä verolaeilla pystytään puuttumaan ve- non tavoitteena. Viime aikoina on verotarkastus-
16346: ronkiertotilanteisiin ja ilmoitus- ja tiedonanto- toiminnan tehostumisen kautta päästy parem-
16347: velvollisuuksien laiminlyönteihin myös verkos- piin tuloksiin harmaan talouden vastaisessa tais-
16348: tomarkkinoinnin yhteydessä. Samoin tosiasial- telussa. Verkostomarkkinointi toimialana mui-
16349: listen työsuhteiden verhoaminen toimeksianto- den joukossa on tarvittaessa tehostuneen kont-
16350: suhteiksi on mahdollista purkaa verotuksessa. rolli- ja tarkastustoiminnan kohteena.
16351:
16352: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1997
16353:
16354: Ministeri Arja Alho
16355: 4 KK 637/1997 vp
16356:
16357:
16358:
16359:
16360: Tili Riksdagens Ta/man
16361:
16362: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- tium har ett fast driftställe i Finland för bedrivan-
16363: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- de av näringsverksamhet, är samfundet eller kon-
16364: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- sortiet skyldigt att betala skatt på grund av in-
16365: man Ulla Juuro1a m.fl. undertecknade spörsmå1 komst för all inkomst som hänför sig till detta
16366: nr 637: fasta driftställe. lnkomst som har förvärvats i
16367: Finland får alltså i regel beskattas i Finland.
16368: Är Regeringen medveten om de skatte- Dessa bestämmelser gäller också företag som be-
16369: mässiga prob1emen i samband med nät- driver nätverksmarknadsföring.
16370: verksmarknadsföring, och Med tanke på de situationer där det förekom-
16371: vad ämnar Regeringen göra för att mer försök att kringgå skatt finns i alla våra
16372: undvika kringgående av skatt och för att skatteavtal en artikel om utbyte av information.
16373: staten under de närmaste åren inte skall Med stöd av dessa artiklar går det att ingripa vid
16374: gå miste om avsevärda skatteintäkter? internationell skatteflykt. Dessutom är Finland
16375: part i OECD:s och Europarådets handräcknings-
16376: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt avtal. Finland har även, precis som de övriga EU-
16377: anföra fö1jande: länderna, genomfört det direktiv som gäller
16378: handräckning i skattefrågor. Trots det stämmer
16379: Nätverksmarknadsföringen har b1ivit synner- det förvisso att den internationella skattekon-
16380: 1igen allmän under de senaste åren. Detta är en trollen inte på långt när är fullständig. Det finns
16381: verksamhetsform som sparar kostnader för före- hela tiden saker att göra för att utveckla den.
16382: tagen. Med hjä1p av sitt nätverk av återförsä1jare Region- och distriktscheferna, som verkar
16383: kan företaget sänka marknadsföringskostnader- utanför kärnorganisationen i de företag som be-
16384: na, och det omfattande nätverket av försä1jare driver nätverksmarknadsföring, är ofta själv-
16385: 1ängst ner i försäljningspyramiden garanterar att ständiga näringsidkare. Om de finns införda i
16386: produkterna kan bjudas ut till ett stort anta1 förskottsuppbördsregistret behöver betalaren, i
16387: konsumenter. Sjä1va kärnorganisationen i dessa detta fall det företag som bedriver nätverksmark-
16388: företag kan hållas 1iten, och på detta sätt sparar nadsföring, inte betala förskottsinnehållning
16389: företaget utgifter för 1öner och arbetsgivaravgif- eller socialskyddavgifter för sin prestation. Om
16390: ter. Mellan försä1jarna 1ängst ner i pyramiden förhållandet mellan företaget och uppdragsgiva-
16391: och företagsorganisationen befinner sig region- ren däremot skall uppfattas som ett arbetsförhål-
16392: och distriktscheferna, som ofta verkar som sjä1v- lande och ersättningen för detta som lön enligt
16393: ständiga företagare i förhållande till det företag 13 § lagen om förskottsuppbörd, skall företaget
16394: som bedriver nätverksmarknadsföring. Försä1- betala förskottsinnehållning och socialskyddsav-
16395: jarna, som 1yder under region- och distriktschef- gifter. Skattemyndigheterna kan antingen vid
16396: erna, verkar mera sällan i bo1agsform. För dessa den ordinarie beskattningen eller vid efterbe-
16397: försä1jare är inkomsten av försäljningen ofta in- skattningen bedöma om ett arbetsförhållande fö-
16398: komst av bisyssla och för det mesta s.k. övrig religger och ålägga företaget att betala de för-
16399: förvärvsverksamhet. skott och socialskyddsavgifter som inte har inne-
16400: Enligt 9 § inkomstskattelagen är personer som hållits. Likaså skall förskottsinnehållning en1igt
16401: under skatteåret har varit bosatta i Finland och 25 § lagen om förskottsuppbörd verkställas för
16402: inhemska samfund skyldiga att betala skatt på provision e.dyl. som försäljare längre ner i pyra-
16403: inkomst som har förvärvats här och annorstädes miden får, om inte försäljaren visar upp ett ut-
16404: (s.k. allmän skattskyldighet). Utländska sam- drag ur förskottsuppbördsregistret.
16405: fund är skyldiga att betala skatt på inkomst som 1 2 kap. lagen om beskattningsförfarande reg-
16406: har förvärvats här (s.k. begränsad skattskyldig- leras deklarationsskyldigheten och i 3 kap. utom-
16407: het). 1 de skatteavtal som Finland har ingått ståendes skyldighet att lämna uppgifter. Vidare
16408: krävs dock att företaget har ett fast driftställe i ingår i lagen om beskattningsförfarande och i
16409: Finland. Om ett utländskt samfund eller konsor- andra skattelagar bestämmelser om påföljder i
16410: KK 637/1997 vp 5
16411:
16412: form av skatteförhöjning tili följd av att deklara- verksmarknadsföring. På samma sätt går det att
16413: tionsskyldigheten har försummats. Bestämmel- i beskattningen åtgärda fall där ett arbetsförhål-
16414: serna om skattebedrägeri i 29 kap. strafflagen lande har kamouflerats för att framstå som ett
16415: kan tillämpas om försummandet av deklara- uppdragsförhållande.
16416: tionsskyldigheten inbegriper verksamhet som Som ekonomisk gråzon definieras de situatio-
16417: bedöms som kriminell. Bestämmelserna om de- ner där en privatpersons eller ett företags skatte-
16418: klarationsskyldighet och om skyldighet att läm- pliktiga inkomst inte har uppgetts i beskattning-
16419: na uppgifter är naturligtvis också tillämpliga på en eller där uppbörden av ett företags skatter och
16420: företag som bedriver nätverksmarknadsföring avgifter har hindrats genom att tillgångar i strid
16421: och på de olika delarna i de nätverk dessa företag med reglerna eller genom rättshandlingar som
16422: bygger upp. inte motsvarar verkligheten har förts utom räck-
16423: De skattemässiga problemen i samband med håll för fordringsägarna. Målet för skatteförvalt-
16424: nätverksmarknadsföring utgör i sig inte någon ningen har under senare år varit att kontrollen
16425: specialgrupp inom beskattningen. Samma be- alltmer skall ske i samband med den ordinarie
16426: skattningsproblem som kan uppkomma inom beskattningen. Under den senaste tiden har man
16427: nätverksmarknadsföringen är bekanta för skat- genom effektiverad skattegranskning nått bättre
16428: temyndigheterna också inom övrig näringsverk- resultat i kampen mot den ekonomiska gråzonen.
16429: samhet. De nuvarande skattelagarna gör det Nätverksmarknadsföringen är en bransch bland
16430: möjligt att ingripa också när skatt kringgås eller andra branscher, och den kan vid behov ställas
16431: deklarationsskyldigheten eller skyldigheten att under intensifierad kontroll och granskning.
16432: lämna uppgifter försummas i samband med nät-
16433:
16434: Helsingforsden 23 juni 1997
16435:
16436: Minister Arja Alho
16437: KK 638/1997 vp
16438:
16439: Kirjallinen kysymys 638
16440:
16441:
16442:
16443:
16444: Ulla Juurola /sd ym.: Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden yksi-
16445: tyistämisestä
16446:
16447:
16448: Eduskunnan Puhemiehelle
16449:
16450: Karjaan kaupunki on tehnyt esisopimuksen teessa on tärkeintä, että he saavat laadukkaita
16451: yhdistysmuotoisen Folkhälsanin kanssa palvelu- sosiaali- ja terveyspalveluita jatkossakin.
16452: jen järjestämisestä aloilla, jotka on perinteisesti Mahdollisesti syntyvässä tilanteessa myös
16453: hoidettu kunnan omana työnä. Ydinkysymyk- työntekijöiden asema tulee epävarmaksi. Am-
16454: seksi Karjaan tapauksessa on muodostunut, voi- mattitaitoisen ja ruotivoituneen työvoiman mer-
16455: daanko Karjaan kaupungissa oleva Meltolan kitys on ensiarvoista hyvinvointipalveluita tuo-
16456: sairaala siirtää Folkhälsanin omistukseen. Sai- tettaessa. Kunnille on siirretty paljon päätösval-
16457: raala on rakennettu yhteiskunnan varoin ja sitä taa palveluiden järjestämisessä. Ei ole kuiten-
16458: on peruskorjattu viime vuosina huomattavilla kaan valtiovallankaan etu, jos kunnat ajautuvat
16459: summilla. Kunnostushankkeisiin on suunnattu ratkaisuillaan kestämättömiin tilanteisiin.
16460: huomattavasti valtionapuja. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16461: Uudessa tilanteessa kuntalaisten on voitava tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16462: olla varmoja, että he saavat laadukkaat sosiaali- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16463: ja terveyspalvelut jatkossakin. F olkhälsanin toi- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16464: minta on ollut sosiaali- ja terveyssektoreilla huo-
16465: mattavasti pienimuotoisempaa kuin nyt kaavail- Miten Hallitus aikoo toimia, ettei yh-
16466: tu sopimus Karjaan kanssa. Folkhälsanin ja teisillä verovaroilla hankittua omaisuutta
16467: Karjaan kaupungin sopimuksesta on tulossa tiet- siirretä alihintaan yksityisen säätiön
16468: tävästi pitkäaikainen. Ongelmaksi voikin muo- omistukseen, ja
16469: dostua pitkällä aikavälillä se, voiko kunta tosi- miten Hallitus aikoo turvata kunta-
16470: asiallisesti valita palvelujen tuottajan tehtyään laisten tasapuoliset ja turvalliset palvelut
16471: sopimuksen yhden palvelun tuottajan kanssa. kuntien järjestäessä sosiaali- ja terveys-
16472: Yksityisen ostopalvelusopimuksen kustannus- palveluitaan yksityisten palveluntuotta-
16473: vaikutuksia ei ole kyetty yksiselitteisesti esittä- jien kautta?
16474: mään. Kuntalaisten kannalta uudessakin tilan-
16475:
16476: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
16477:
16478: Ulla Juurola /sd Pirkko Peltomo /sd Jukka Mikkola /sd
16479:
16480:
16481:
16482:
16483: 279001
16484: 2 KK 638/1997 vp
16485:
16486:
16487:
16488:
16489: Eduskunnan Puhemiehelle
16490:
16491: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tua valtionosuutta vastaava osa omaisuuden
16492: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, käyvästä arvosta voidaan määrätä palautetta-
16493: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vaksi valtiolle kokonaan tai osaksi, jos omaisuus
16494: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juu- luovutetaan toiselle tai omaisuuden käyttötar-
16495: rolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen koitus muuttuu. Palautusvelvollisuutta ei kuiten-
16496: n:o 638: kaan ole, jos omaisuus on muutoksen jälkeenkin
16497: kunnallisessa omistuksessa ja valtionosuustoi-
16498: Miten Hallitus aikoo toimia, ettei yh- minnassa. Palautusvelvollisuutta ei myöskään
16499: teisillä verovaroilla hankittua omaisuutta ole silloin, kun luovutus tai muutos tapahtuu yli
16500: siirretä alihintaan yksityisen säätiön 30 vuoden kuluttua valtionosuuden saamisesta.
16501: omistukseen, ja Mainittu säännös ei aseta esteitä valtionosuut-
16502: miten Hallitus aikoo turvata kunta- ta saaneen omaisuuden myymiselle tai sen käyt-
16503: laisten tasapuoliset ja turvalliset palvelut tötarkoituksen muutokselle. Säännös ei myös-
16504: kuntien järjestäessä sosiaali- ja terveys- kään rajoita kunnan tai kuntayhtymän päätös-
16505: palveluitaan yksityisten palveluntuotta- valtaa kauppahinnasta sovittaessa.
16506: jien kautta? Kysymyksessä esillä olevassa tapauksessa
16507: Uudenmaan sairaanhoitopiirin omistuksessa
16508: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- oleva Meltolan sairaala on suunniteltu myytä-
16509: vasti seuraavaa: väksi ensin Karjaan kaupungille, joka on neuvo-
16510: tellut sairaalan myynnistä edelleen Samfundet
16511: Kuntien ja kuntayhtymien omistuksessa ole- Folkhälsanille. Kuten edellä todettiin, lainsää-
16512: vien rakennusten ja muun hinnaltaan kalliin däntö ei aseta esteitä mainituille myynneille eikä
16513: omaisuuden hankinta rahoitetaan yleensä kun- se myöskään rajoita osapuolten mahdollisuutta
16514: nan tai kuntayhtymän oman rahoituksen ohella sopia kauppahinnasta. Jos kaavaillut kauppaso-
16515: valtionosuudella. Valtionosuus on nykyisin voi- pimukset toteutuvat, sosiaali- ja terveysministe-
16516: massa olevien säännösten mukaan 25-50 pro- riö päättää valtioneuvoston raha-asiainvalio-
16517: senttia hankkeen kustannuksista, ja sitä voi saa- kunnan lausunnon perusteella, onko myyjän pa-
16518: da yli 2 miljoonan markan investointeihin. Aiem- lautettava valtionosuutta vastaava osa Meltolan
16519: min voimassa olleiden säännösten mukaan val- sairaalan käyvästä arvosta.
16520: tion rahoitusosuus on voinut olla myös muun Ministeriö voi asianomaisen myyjän pyynnös-
16521: suuruinen. tä antaa myös ennakkotiedon siitä, mikä ministe-
16522: Valtion osallistuessa hankkeen rahoitukseen riön ratkaisu tulee olemaan mahdollisen myyn-
16523: on lähtökohtana aina ollut se, että näin rahoite- nin tapahtuessa. Uudenmaan sairaanhoitopiirin
16524: tun omaisuuden tulee olla valtionosuuden myön- kuntayhtymä ja Karjaan kaupunki ovat pyytä-
16525: tämisen jälkeenkin valtionosuustoiminnan pii- neet tällaista ennakkotietoa. Pyydettyjä ennak-
16526: rissä. Jos omaisuuden käyttötarkoitus tai omis- kotietoja ei ole vielä annettu. Ennakkotietoa an-
16527: taja taikka haltija on muuttunut, on omaisuuden nettaessa otetaan huomioon sairaalan rakenta-
16528: hankintaan saatu valtionosuus voitu määrätä miseen maksetut valtionosuudet, omaisuuden
16529: palautettavaksi valtiolle. Sen sijaan kunnan tai tämänhetkinen arvo sekä saadut tiedot Meltolan
16530: kuntayhtymän mahdollisuutta myydä omaisuut- sairaalan tulevasta käytöstä.
16531: ta tai mahdollista myyntihintaa ei ole lainsää- Kysymyksen toisessa osassa on pyydetty selvi-
16532: dännöllä tai muutoinkaan rajoitettu. tystä siitä, miten hallitus aikoo turvata kuntalais-
16533: Tällä hetkellä investointien (perustamishank- ten tasapuoliset ja turvalliset palvelut kuntien
16534: keiden) valtionosuudesta ja valtionosuuden järjestäessä niitä yksityisten palveluntuottajien
16535: mahdollisesta palautusvelvollisuudesta sääde- kautta. Palvelujen ostaminen yksityisiltä palve-
16536: tään sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta luntuottajilta on ollut mahdollista ainakin vuo-
16537: ja valtionosuudesta annetussa laissa (933/1992, desta 1984 lähtien, jolloin tätä koskeva nimen-
16538: STVOL). Lain 30 §:n mukaan hankkeeseen saa- omainen säännös otettiin valtionosuuslainsää-
16539: KK 638/1997 vp 3
16540:
16541: däntöön. Nykyisin palvelujen ostamisesta yksi- perustua tuotantotapaan. Lisäksi STVOL:n 4 §:n
16542: tyisiltä palveluntuottajilta säädetään STVOL:n 3 momentin mukaan kunnan ja kuntayhtymän
16543: 4 §:ssä, jossa todetaan palvelujen järjestämisestä tulee varmistua siitä, että yksityisiltä hankittavat
16544: seuraavaa: palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään
16545: Kunnat voivatjärjestää sosiaali- ja terveyden- vastaaviita kunnallisilta palveluilta.
16546: huollon alaan kuuluvat tehtävät: Kunnan järjestäessä sosiaali- ja terveyden-
16547: 1) hoitamalla toiminnan itse; huoltonsa kunnan asianomainen lautakunta
16548: 2) sopimuksin yhdessä muun kunnan taikka vastaa ensi sijassa siitä, että palvelut ovat asian-
16549: muiden kuntien kanssa; mukaisia ja kuntalaisten kannalta tasapuolisia.
16550: 3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa Lisäksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa oh-
16551: kuntainliitossa; tai jaavat ja valvovat lääninhallitukset. Toiminnan
16552: 4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta yleinen ohjaus ja valvonta koko valtakunnan ta-
16553: kunnalta, kuntainliitolta tai muulta julkiselta solla kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Jos
16554: taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta. yksittäisen kunnan toiminnassa todetaan merkit-
16555: Mainittu lainkohta antaa siten kunnalle mah- täviä puutteita, voi sosiaali- ja terveysministeriö
16556: dollisuuden hankkia palveluja myös yksityisiltä päättää, että kunnan palvelujärjestelmän asian-
16557: palveluntuottajilta. Lainsäädännössä ei kuiten- mukaisuus saatetaan valtakunnallisen perustur-
16558: kaan määritetä sitä, missä laajuudessa palveluja valautakunnan arvioitavaksi. Jos perusturvalau-
16559: voi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta. Ra- takunta havaitsee puutteita, voi se antaa kunnal-
16560: joituksena on ainakin se, että viranomaistehtävät le suosituksen siitä, miten ja missä ajassa havaitut
16561: on aina hoidettava kunnallisena toimintana. Li- puutteet tulisi korjata.
16562: säksi sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain Vielä voidaan todeta, että yksityistä sosiaali-
16563: säännökset edellyttävät, että kunnalla tulee aina ja terveydenhuoltoa valvotaan myös yksityisestä
16564: olla monijäseninen toimielin, käytännössä lauta- terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) ja
16565: kunta, joka vastaa toiminnan järjestämisestä. yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta anne-
16566: Käytännössä kuntien yksityisiltä palvelun- tun lain (603/1996) perusteella. Näiden lakien
16567: tuottajilta hankkimien palvelujen määrä on perusteella toiminnan ensisijaisena valvojana on
16568: yleensä ollut suhteellisen rajoitettua. Toistaiseksi lääninhallitus ja osittain myös kunta.
16569: yksikään kunta ei ole ostanut kaikkia sosiaali- tai Kokonaisuutena voidaan todeta, että kunnal-
16570: terveyspalvelujaan yksityiseltä palveluntuotta- lisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa kos-
16571: jalta. Karjaan kaupungin ja Samfundet Folkhäl- keva seuranta ja valvonta on riippumatonta siitä,
16572: sanin kaavailema järjestely olisi siten palvelujen miten palvelut on järjestetty. Toimintaa ja sen
16573: kattavuuden osalta tähän asti selvästi merkittä- asianmukaisuutta valvotaan siten myös silloin,
16574: vin. Tämän vuoksi kaavaillussa laajuudessa to- kun kunta järjestää sen ostamalla palvelut yksi-
16575: teutetun järjestelyn vaikutuksia esimerkiksi kun- tyisiltä palveluntuottajilta. Koska Karjaan kau-
16576: talaisten palvelujen tasapuolisuuteen ja turvalli- pungin ja Samfundet Folkhälsanin valmistelema
16577: suuteen ei voida arvioida aikaisemmista vastaa- sopimus Karjaan terveydenhuollon palvelujen
16578: vistajärjestelyistä saatujen kokemusten pohjalta. järjestämisestä olisi selvästi laajempi kuin muut
16579: Kuntalaisten tasapuolisten ja turvallisten pal- tähän mennessa toteutetut yksityisten palvelujen
16580: velujen varmistaminen silloin, kun palveluja han- hankintaa koskevat järjestelyt, tulee sosiaali- ja
16581: kitaan yksityisiltä palveluntuottajilta, perustuu terveysministeriö myös tällä perusteella seuraa-
16582: voimassa olevaan lainsäädäntöön. Kunnan vel- maan huolella sekä lainsäädännön erityismää-
16583: vollisuus järjestää palveluja kuntalaisille on riip- räysten huomioon ottamista että mahdollisesti
16584: pumaton siitä tavasta, jolla toiminta on hoidettu. toteutuvan järjestelyn vaikutuksia palveluihin.
16585: Järjestettävien palvelujen määrä tai laatu ei saa
16586:
16587: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
16588:
16589: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
16590: 4 KK 638/1997 vp
16591:
16592:
16593:
16594: Tili Riksdagens Talman
16595:
16596: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 30 § kan det bestämmas att en sådan del av egen-
16597: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande domens gängse värde som motsvarar statsande-
16598: medlem av statsrådet översänt följande av riks- len för projektet helt eller delvis skall återbetalas
16599: dagsman Ulla Juurola m.fl. undertecknade till staten, om egendomen har överlåtits eller om
16600: spörsmål nr 638: det syfte för vilket egendomen används ändras.
16601: Någon återbetalningsskyldighet finns emellertid
16602: Vad ämnar Regeringen göra för att inte om egendomen också efter ändringen är i
16603: egendom som skaffats med gemensamma kommunal ägo och används för sådan verksam-
16604: skattemedel inte tili underpris skall över- het som berättigar tili statsandel. Det finns inte
16605: föras i en privat stiftelses ägo, och heller någon återbetalningsskyldighet när överlå-
16606: på vilket sätt ämnar Regeringen se tili telsen eller ändringen sker över 30 år efter det att
16607: att kommuninnevånarna har jämlika statsandelen emottagits.
16608: möjligheter tili trygg service när kommu- Nämnda bestämmelse innehåller inga hinder
16609: nerna ordnar sin social- och hälsovårds- för försäljning av egendom som fått statsandel
16610: service med hjälp av privata servicepro- eller för ändring av det syfte för vilket egendomen
16611: ducenter? används. Bestämmelsen begränsar inte heller
16612: kommunens eller samkommunens beslutande-
16613: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt rätt när man skall göra upp om köpesumman.
16614: anföra följande: I det i spörsmålet nämnda fallet är det fråga
16615: om de planer som finns att sälja Mjölbolsta sjuk-
16616: Anskaffningen av byggnader och annan dyr- hus, som ägs av Nylands sjukvårdsdistrikt, tili att
16617: bar egendom som finns i kommunernas och sam- börja med till Karis stad, som har förhandlat om
16618: kommunernas ägo finansieras i allmänhet med försäljning av sjukhuset vidare tili Samfundet
16619: statsandelar vid sidan av kommunens och sam- Folkhälsan. Som vi nyss konstaterade ställer lag-
16620: kommunens egna medel. Statsandelen utgör i stiftningen inga hinder i vägen för sådana affårer
16621: dag enligt gällande bestämmelser 25-50% av och den begränsar heller inte parternas möjlighe-
16622: kostnaderna för ett projekt och det är möjligt att ter att komma överens om köpesumman. Om de
16623: få statsandel för investeringar på över 2 milj. mk. planerade köpeavtalen fullgörs skall social- och
16624: Enligt tidigare bestämmelser som inte längre är i hälsovårdsministeriet på grundval av det utlåtan-
16625: kraft har statens finansieringsandel kunnat vara de som statsrådets finansutskott avger besluta
16626: också av en annan storleksklass. huruvida säljaren skall återbetala den del av
16627: När staten deltar i finansieringen av ett projekt Mjölbolsta sjukhus gängse värde som motsvarar
16628: har utgångspunkten alltid varit den att egendom statsandelen.
16629: som finansierats på detta sätt fortfarande skall Ministeriet kan på säljarens begäran också ge
16630: användas för verksamhet som berättigar tili ett förhandsbesked om vilket ministeriets beslut
16631: statsandel också efter det att statsandelen bevil- kommer att vara vid en eventuell försäljning.
16632: jats. Om syftet för vilket egendomen används har Samkommunen för Nylands sjukvårdsdistrikt
16633: ändrats, eller om ägaren eller innehavaren har och Karis stad har begärt ett sådant förhandsbe-
16634: bytts, har detkunnat bestämmas att den statsan- sked. Dessa begärda förhandsuppgifter har ännu
16635: del som beviljats för anskaffningen av egendo- inte lämnats. Då förhandsbeskedet lämnas beak-
16636: men skall återbetalas tili staten. Däremot har tas de statsandelar som betalts för byggandet av
16637: möjligheten för en kommun eller en samkommun sjukhuset, egendomens dagsvärde samt de upp-
16638: att sälja egendom eller den eventuella köpesum- gifter man fått om den framtida användningen av
16639: man för en sådan affår inte begränsats genom Mjölbolsta sjukhus.
16640: lagstiftning eller på något annat sätt. I spörsmålets andra del har man begärt en
16641: För närvarande finns bestämmelser om stats- utredning över hur regeringen ämnar se tili att
16642: andelarna för investeringar (anläggningsprojekt) kommuninvånarna har jämlika möjligheter till
16643: och om eventuell skyldighet att återbetala stats- trygg service när kommunerna ordnar den med
16644: andelen i lagen om planering av och statsandel hjälp av privata serviceproducenter. Det har varit
16645: för social- och hälsovården (933/1992). Enligt möjligt att köpa service av privata serviceprodu-
16646: KK 638/1997 vp 5
16647:
16648: center åtminstone sedan 1984, då en särski1d be- om den service som ordnas får inte bero på pro-
16649: stämme1se om detta togs in i 1agstiftningen om duktionssättet. Dessutom skall enligt 4 § 3 mom.
16650: statsande1ar. För närvarande ingår bestämme1- lagen om planering av och statsandel för social-
16651: ser om köp av service av privata serviceproducen- och hälsovården kommunen eller samkommu-
16652: ter i 4 § 1agen om planering av och statsandel för nen försäkra sig om att den service som anskaffas
16653: social- och hälsovården, där följande konstateras hos en privat serviceproducent motsvarar den
16654: om ordnande av verksamheten: nivå som krävs av motsvarande kommunala ser-
16655: En kommun kan ordna de uppgifter som hör vice.
16656: tili social- och hälsovården När kommunen ordnar sin social- och hälso-
16657: 1) genom att sköta verksamheten själv, vård är det i första hand den behöriga nämnden i
16658: 2) genom avtal tillsammans med en annan kommunen som bär ansvar för att servicen är
16659: kommun eller andra kommuner, ändamålsenlig och att alla kommuninvånare har
16660: 3) genom att vara medlem i ett kommunalför- lika tillgång tili den. Dessutom leds och överva-
16661: bund som sköter verksamheten, eller kas kommunernas social- och hälsovård av läns-
16662: 4) genom att anskaffa service från staten, en styrelserna. Den allmänna ledningen och över-
16663: annan kommun, ett kommunalförbund eller nå- vakningen av verksamheten när det gäller hela
16664: gon annan offentlig eller privat serviceprodu- riket ankommer på social- och hälsovårdsminis-
16665: cent. teriet. Om betydande brister uppdagas i en en-
16666: Nämnda lagrum ger således kommunerna en skild kommuns verksamhet kan social- och häl-
16667: möjlighet att anskaffa service även av privata sovårdsministeriet besluta att ändamålsenlighe-
16668: serviceproducenter. Lagstiftningen innehåller ten i kommunens servicesystem skall underkastas
16669: likväl inga bestämmelser om i viiken utsträck- den riksomfattande grundskyddsnämndens be-
16670: ning service kan anskaffas av privata servicepro- dömning. Om grundskyddsnämnden upptäcker
16671: ducenter. En begränsning utgör åtminstone det brister kan den ge kommunen en rekommenda-
16672: att myndighetsuppgifter alltid skall skötas i form tion angående hur och inom viiken tid de upp-
16673: av kommunal verksamhet. Dessutom förutsätter täckta bristerna skall undanröjas.
16674: bestämmelserna i socialvårdslagen och folkhäl- Vidare kan vi konstatera att den privata soci-
16675: solagen att det i kommunen alltid skall finnas ett al- och hälsovården också övervakas med stöd av
16676: organ med flera medlemmar, i praktiken en lagen om privat hälso- och sjukvård (152/1990)
16677: nämnd, som svarar för ordnandet av verksamhe- och lagen om tillsyn över privat socialservice
16678: ten. (603/1996). Enligt dessa lagar skall verksamheten
16679: I praktiken har kommunerna i allmänhet köpt i första hand övervakas av länsstyrelsen och del-
16680: sin service av privata serviceproducenter i en rela- vis också av kommunen.
16681: tivt begränsad utsträckning. Tills vidare har inte På dethela taget kan vi konstatera att uppfölj-
16682: en enda kommun köpt all sin social- och hälso- ningen och övervakningen av den kommunala
16683: vårdsservice av en privat serviceproducent. Det social- och hälsovårdsverksamheten är oberoen-
16684: arrangemang som Karis stad och Samfundet de av på vilket sätt servicen har ordnats. Verk-
16685: Folkhälsan planerar skulle således när det gäller samheten och ändamålsenligheten i denna över-
16686: servicens omfattning vara det klart mest bety- vakas således också i de fall när kommunen ord-
16687: dande hittills. Därför kan de verkningar som nar servicen genom att köpa den av privata servi-
16688: arrangemanget i planerad omfattning kommer ceproducenter. Eftersom det avtal som Karis
16689: att ha på t.ex. kommuninvånarnas jämlika möj- stad och Samfundet Folkhälsan bereder angåen-
16690: ligheter till trygg service inte bedömas utifrån de ordnandet av hälso- och sjukvården i Karis
16691: erfarenheter från tidigare motsvarande arrange- skulle vara betydligt mera omfattande än alla
16692: mang. hittills genomförda arrangemang i fråga om an-
16693: Säkerställandet av att kommuninvånarna har skaffning av privat service, kommer social- och
16694: tillgång tili trygg service på lika villkor när servi- hälsovårdsministeriet också av den orsaken att
16695: cen anskaffas av privata serviceproducenter noga följa både hur de särskilda bestämmelserna
16696: grundar sig på gällande lagstiftning. Kommu- i lagstiftningen iakttas och vilka verkningar detta
16697: nens skyldighet att ordna service för sina invåna- arrangemang, som eventuellt kommer att vidtas,
16698: re är oberoende av det sätt på vilket verksamhe- har på servicen.
16699: ten är ordnad. Volymen eller kvaliteten i fråga
16700:
16701: Helsingforsden 19 juni 1997
16702:
16703: Minister Terttu Huttu-Juntunen
16704: KK 639/1997 vp
16705:
16706: Kirjallinen kysymys 639
16707:
16708:
16709:
16710:
16711: Sulo Aittoniemi /kesk: Natura 2000 -ohjelman valmistelusta
16712:
16713:
16714:
16715: Eduskunnan Puhemiehelle
16716:
16717: Pirkanmaan liiton maakuntahallitus on anta- ja antaa mahdollisuuden kohtuulliseen asian-
16718: nut seuraavan lausunnon Natura 2000 -ohjelman osaisten vaikutusmahdollisuuteen sekä myös
16719: kansallisesta valmistelusta: seutukaavoitusviranomaisen ja ympäristöviran-
16720: "Natura 2000 -verkoston valmistelu ei täytä omaisten vuorovaikutukseen.
16721: hyvän hallintomenettelyn, suunnittelun eikä Kuulemisasiakirjoista ei yksiselitteisesti sel-
16722: kaavoitusvalmistelun tunnusmerkkejä. Monia viä, mitä tässä yhteydessä eri lakien noudattami-
16723: intressiryhmiä koskeva hanke voi onnistua vain nen käytännössä merkitsee. Pelkkä lain mainitse-
16724: avoimuuden ja vuorovaikutuksen kautta. minen ilman oikeusvaikutuksia ei anna täydellis-
16725: Natura-verkon laatimista on vaikutuksiltaan tä tietoa ja selvyyttä, minkälaisia rajoituksia ja
16726: ja laaja-alaisuudeltaan verrattava kaavaproses- miten kullekin alueelle kohdentuu. Monin koh-
16727: siin. Tämän vuoksi Naturan käsittelyprosessia din myös korvauskysymykset jäävät epäselviksi.
16728: tuleekin parantaa siten, että nyt meneillään oleva Kuntien ja yksityisten kansalaisten kannalta ra-
16729: kuulemisvaihe käsitetään ns. luonnosvaiheiseksi joitus- ja korvauskysymykset ovat kuitenkin en-
16730: esittelyksi. Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden siarvoisen tärkeitä ja asiakirjoista saatavat tiedot
16731: pohjalta Natura 2000 -ehdotusta tarkistetaan ja tulee näissä kysymyksissä olla mahdollisimman
16732: käydään tarvittavat lisäneuvottelut maanomis- yksiselitteiset. Näiltä osin Natura-ohjelman asia-
16733: tajien, järjestöjen, kuntien, maakunnallisten liit- kirjoja tulee täydentää."
16734: tojen yms. kanssa. Tarkistettu ohjelma tuodaan Pirkanmaan liiton maakuntahallitus on kat-
16735: tämän jälkeen virallisena ehdotuksena uudelleen sonut, että normaalin kaavoitusvalmistelun peri-
16736: nähtäville, jolloin kaikki asianosaiset voivat teh- aatteiden mukaan nyt meneillään oleva kuule-
16737: dä ohjelmaan viralliset muistutukset. Vasta tä- misvaihe Natura 2000 -ohjelmasta käsitetään ns.
16738: män jälkeen valtioneuvosto tekee virallisen pää- luonnosvaiheiseksi esittelyksija saatujen lausun-
16739: töksen Suomen Natura 2000 -ohjelmaksi. Vain tojenja mielipiteiden pohjalta ehdotusta tarkiste-
16740: tämä ympäristöviranomaisten muilta vaatima taan, minkä jälkeen se tuodaan virallisena ehdo-
16741: normaali kaavaprosessin mukainen käsittely ta- tuksena uudelleen nähtäviiie, ja vasta tämän jäl-
16742: kaa ohjelmalle alueellisesti tasapuolisen käsitte- keen valtioneuvosto tekee päätöksen Suomen
16743: lyn ja vastaa myös EU:n demokraattisia ja asu- Natura 2000 -ohjelmaksi.
16744: kaslähtöisiä suunnitteluperiaatteita. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16745: Koska monien EU-maiden Natura-verkoston tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16746: laatimisaikataulut ovat Suomeen nähden pahasti nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16747: myöhässä, voidaan käsittelyprosessia Suomessa- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16748: kin aikataulullisesti myöhentää asiallisen tulok-
16749: sen aikaansaamisessa. Mitä mieltä Hallitus on Pirkanmaan
16750: Edellä esitetty normaalin suomalaisen kaavoi- liiton maakuntahallituksen Suomen Na-
16751: tusvalmistelun periaate varmistaa valmistelu- tura 2000 -ohjelman valmistelua koske-
16752: työlle uskottavuuden, parantaisi sen avoimuutta vista järkevistä mielipiteistä?
16753:
16754: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
16755:
16756: Sulo Aittoniemi /kesk
16757:
16758:
16759:
16760: 279001
16761: 2 KK 639/1997 vp
16762:
16763:
16764:
16765:
16766: Eduskunnan Puhemiehelle
16767:
16768: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kevista menettelytavoista. Mitään luonnonvai-
16769: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, heen esitystä koskevia kohtia ei valmistelua kos-
16770: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen keviin säännöksiin sisälly. Natura 2000 -ohjel-
16771: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- masta saadut lausunnot ja muistutukset tullaan
16772: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen käymään läpi erittäin huolellisesti ja ohjelmaeh-
16773: n:o 639: dotukseen voidaan ja tullaan tekemään muistu-
16774: tusten perusteella tarvittavia muutoksia ennen
16775: Mitä mieltä Hallitus on Pirkanmaan asian viemistä valtioneuvoston yleisistunnon
16776: liiton maakuntahallituksen Suomen Na- päätettäväksi.
16777: tura 2000 -ohjelman valmistelua koske- Natura 2000 -ohjelman vaikutuksista ja to-
16778: vista järkevistä mielipiteistä? teuttamisesta on pyritty tiedottamaan mahdolli-
16779: simman tehokkaasti. Kuulemisasiakirjoihin si-
16780: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sältyy muun muassa ympäristöministeriössä laa-
16781: vasti seuraavaa: dittu muistio Natura 2000 -verkoston tavoitteis-
16782: ta, oikeusvaikutuksista ja toteuttamisesta. Muis-
16783: Natura 2000 -verkoston valmistelu ja valmis- tiossa on muun ohella yksityiskohtaisesti selos-
16784: teluvaiheen kuuleminen on muodostanut ympä- tettu eri lakien merkitystä verkostoon kuuluvien
16785: ristöhallinnon keskeisimmän tehtävän noin vuo- alueiden toteuttamisen kannalta. Korvausvel-
16786: den ajan. Minkään muun luonnonsuojeluun liit- vollisuutta koskevat kysymykset ratkaistaan
16787: tyvän asian valmisteluun, muun muassa asiasta puolestaan aina tapauskohtaisesti ja viime kä-
16788: tiedottamiseen, ei ole panostettu niin merkittä- dessä ennakkoratkaisuina korkeimman hallinto-
16789: västi kuin Natura 2000 -verkoston valmistelun oikeuden päätöksin, joten niiden suhteen ei ole
16790: kohdalla on tehty. Ohjelmasta saatava tieto on- mahdollista esittää yksityiskohtaisempia arvioi-
16791: kin käytännössä saavuttanut laajat kansalaispii- ta.
16792: rit ja tätä kautta on luotu hyvät edellytykset Natura 2000 -ohjelma ei kuulu rakennuslain
16793: asiasta käytävälle julkiselle keskustelulle. mukaisen suunnittelun piiriin eikä siinä sen
16794: Natura 2000 -verkoston valmistelussa nouda- vuoksi noudateta kaavoitusvalmistelun periaat-
16795: tetaan uuden luonnonsuojelulain asiaa koskevia teita. Luonnonsuojelulain mukaisessa järjestyk-
16796: säännöksiä, eräiltä osin myös hallintomenettely- sessä on mahdollista saavuttaa paras mahdolli-
16797: lain asianomaisia kohtia. Kuulemisvaihe on yksi- nen lopputulos huolellisen valmistelun, hyvän
16798: portainen ja poikkeaa näiltä osin esimerkiksi ra- hallintomenettelyn ja avoimen suunnittelusta tie-
16799: kennuslain mukaisten kaavojen laatimista kos- dottamisen välityksellä.
16800:
16801: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1997
16802:
16803: Ympäristöministeri Pekka Haavisto
16804: KK 639/1997 vp 3
16805:
16806:
16807:
16808:
16809: Tili Riksdagens Talman
16810:
16811: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen om beredningen säger ingenting om förslag i ut-
16812: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande kaststadiet. De utlåtanden och anmärkningar
16813: medlem av statsrådet översänt följande av riks- som kommer in om programmet Natura 2000
16814: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs- kommer att bli föremål för omsorgsfull genom-
16815: mål nr 639: gång, och på basis av anmärkningarna är det
16816: möjligt att göra behövliga ändringar i program-
16817: Vad anser Regeringen om de förnufti- förslaget, vilket också kommer att göras, innan
16818: ga åsikter som landskapsstyrelsen för Bir- ärendet tas upp för beslut vid statsrådets allmän-
16819: kalands förbund har fört fram beträffan- na sammanträde.
16820: de beredningen av Finlands program Na- lnformationen om verkningarna och genom-
16821: tura 2000? förandet av programmet Natura 2000 har gjorts
16822: så effektiv som möjligt. De handlingar som Iigger
16823: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt tili grund för hörandet innehåller bland annat en
16824: anföra följande: promemoria som utarbetats vid miljöministeriet
16825: om målen för och de juridiska verkningarna och
16826: Beredningen av nätverket Natura 2000 och genomförandet av nätverket Natura 2000. 1 pro-
16827: hörandet under beredningen har i ungefår ett års memorian ingår bland annat en detaljerad redo-
16828: tid varit miljöförvaltningens viktigaste uppgift. görelse för betydelsen av olika lagar i samband
16829: Det finns inget annat ärende i anslutning tili med att de områden som hör till nätverket inrät-
16830: naturvården på vars beredning, bland annat in- tas. Frågor som gäller ersättningsskyldigheten
16831: formation, det har satsats lika mycket som på avgörs alltid från fall tili fall och i sista hand som
16832: beredningen av nätverket Natura 2000. 1 prakti- förhandsbeslut av högsta förvaltningsdomsto-
16833: ken har vida medborgarkretsar fått information len, vilket gör att det inte i detta skede är möjligt
16834: om programmet, och detta har skapat goda för- att Iägga fram mer detaljerade bedömningar om
16835: utsättningar för en offentlig debatt i ärendet. dem.
16836: Beredningen av nätverket Natura 2000 följer Programmet Natura 2000 faller inte inom ra-
16837: respektive bestämmelser i den nya naturvårdsla- men för planläggning under byggnadslagen, och
16838: gen, till vissa delar också vederbörliga bestäm- därför följs inte principerna för beredning av
16839: melser i lagen om förvaltningsförfarande. Hö- planläggning. 1 den ordning som hör till natur-
16840: randet sker i en fas och avviker häri tili exempel vårdslagen nås bästa tänkbara resultat genom
16841: från förfarandet enligt byggnadslagen, då mark- omsorgsfull beredning, gott förvaltningsförfa-
16842: användningsplaner utarbetas. Bestämmelserna rande och öppen information om planeringen.
16843:
16844: Helsingforsden 23 juni 1997
16845:
16846: Miljöminister Pekka Haavisto
16847: KK 640/1997 vp
16848:
16849: Kirjallinen kysymys 640
16850:
16851:
16852:
16853:
16854: Hannes Manninen /kesk: Alkoholin ja tupakan myyntiä koskevan
16855: ikärajasäännöksen soveltamisesta
16856:
16857:
16858: Eduskunnan Puhemiehelle
16859:
16860: Vuoden 1995 alussa voimaan tulleen alkoholi- sekä kuusitoistavuotias poika. He tekivät kaik-
16861: lain mukaan alkoholijuomien myyminen alle 18- kiaan 145 koeostoa. Henkilötodistusta kysyttiin
16862: vuotiaalle on kiellettyä. Uusi laki merkitsi aina- vain 32 tapauksessa eli 22 prosentissa ostotilan-
16863: kin muodollisesti tiukennusta, koska ilmeisesti- teista.
16864: sana poistettiin. Välinpitämätöntä suhtautumista lakiin kuvaa
16865: Myyjä voidaan tuomita lain nojalla alkoholi- se, että vain yhdessä tapauksessa yhdeksästä 13-
16866: lakirikkomuksesta sakkoon. Hallinnollisena vuotiaalle ei myyty tupakkaa ja alkoholijuomia.
16867: rangaistuksena luvan haltijalta voidaan äärita- Edellä mainittujen tuotteiden myymistä ala-
16868: pauksessa peruuttaa lupa lopullisesti. ikäiselle on pidettävä vakavana rikkomuksena.
16869: Maaliskuun alussa 1995 voimaan tulleen tu- Jyvässeudun kokeilun tulokset viittaavat myös
16870: pakkalain tarkistusten yhteydessä tupakkatuot- siihen, ettei myyntihenkilöstö eivätkä luvanhalti-
16871: teiden ostoikärajaksi tuli eduskunnan päätöksel- jat eli viime kädessä yrittäjät suhtaudu asianmu-
16872: lä 18 vuotta. Myös tässä yhteydessä laista pois- kaisen vakavasti lain määräyksiin.
16873: tettiin ilmeisesti-sana. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16874: Tupakkatuotteita alle 18-vuotiaalle myynyt tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16875: voidaan tuomita sakkoon. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16876: Tosiasia on, että sekä alkoholilain että tupak- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16877: kalain ikärajasäännöksiä rikotaan yleisesti ja räi-
16878: keästi. Tämän osoittaa kiistattomasti Jyväsky- Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
16879: lässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa viime vuo- aikoo ryhtyä alle 18-vuotiaille tapahtu-
16880: den elo- ja lokakuussa toimeenpantu ostokokei- van tupakkatuotteiden ja alkoholijuo-
16881: lu. Tupakanja/tai enintään 4,7-tilavuusprosent- mien laajamittaisen myynnin estämiseksi
16882: tisten alkoholijuomien ostajina olivat kolmetois- ja vähentämiseksi?
16883: ta-, kuusitoista- ja seitsemäntoistavuotias tyttö
16884:
16885: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
16886:
16887: Hannes Manninen /kesk
16888:
16889:
16890:
16891:
16892: 279001
16893: 2 KK 640/1997 vp
16894:
16895:
16896:
16897:
16898: Eduskunnan Puhemiehelle
16899:
16900: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa muuhun samanaikaiseen tupakoinnin aloitta-
16901: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mista ehkäisevään toimintaan vähentää lasten ja
16902: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nuorten tupakoinnin aloittamista.
16903: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes Yhtenä ongelmana tupakkatuotteiden ja al-
16904: Mannisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen koholijuomien myynti-ikärajan valvonnassa on
16905: n:o 640: edellä mainittu sekä itse säädösten että valvonta-
16906: organisaation erilaisuus. Toinen suuri ongelma
16907: Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus on kaupan omavalvonnan heikkous. Viran-
16908: aikoo ryhtyä alle 18-vuotiaille tapahtu- omaisvalvonta on tärkeää, mutta päävastuu val-
16909: van tupakkatuotteiden ja alkoholijuo- vonnasta jää luonnollisesti kaupalle ja ravinto-
16910: mien laajamittaisen myynnin estämiseksi loille itselleen.
16911: ja vähentämiseksi? Valvontaongelmien johdosta sosiaali- ja ter-
16912: veysministeriö on sopinut sosiaali- ja terveyden-
16913: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- huollon Tuotevalvontakeskuksen kanssa siitä,
16914: vasti seuraavaa: että tupakan myyntikiellon valvonnan mahdolli-
16915: suudet selvitetään tämän vuoden aikana ja val-
16916: Hallitus on tietoinen tupakkatuotteiden ja al- vontatoimenpiteet koordinoidaan ministeriön
16917: koholijuomien myynti-ikärajan valvontaan liit- ohjauksessa. Kevään 1997 aikana Tuotevalvon-
16918: tyvistä ongelmista. Hallitus pitääikärajojen nou- takeskus on selvittänyt kunnissa noudatettuja
16919: dattamisen valvontaa erittäin tärkeänä asiana. valvontakäytäntöjä ja tulevana syksynä Tuote-
16920: Alkoholijuomien myynnissä ikärajat ovat olleet valvontakeskus selvittää mahdollisuudet kaupan
16921: voimassa koko sen ajan, kun nykyisenlainen al- omavalvonnan kehittämiseksi sekä mahdollisuu-
16922: koholilainsäädäntö on ollut voimassa eli vuodes- det myyntirajoitusten valvontaa korostavan val-
16923: ta 1932 lähtien. Ikärajojen valvonnalla on ollut takunnallisen kampanjan toteuttamiseksi.
16924: tärkeä merkitys myynnin ja anniskelun valvon- Selvitysten valmistuttua sosiaali- ja terveysmi-
16925: nassa, ja myymistä alaikäiselle on pidetty vaka- nisteriö ryhtyy alkusyksystä selvittämään sekä
16926: vana rikkomuksena. Tupakanmyyntiin ikärajat tupakanvalvonnan että alkoholinvalvonnan te-
16927: ovat tulleet huomattavasti myöhemmin. Erona hostamista. Tässä yhteydessä selvitetään sekä
16928: näissä on se, että alkoholilainsäädännön mukaan itse valvontasäädökset että myös viranomaisor-
16929: alaikäiselle myynnin seurauksena voi rikosoi- ganisaatiotja niiden toimivaltuudet. Tavoitteena
16930: keudellisen sanktion lisäksi olla myyntiluvan on toimiva valvontaorganisaatio ja sitä tukeva
16931: menetys. Tupakanmyynnissä ei ole erillistä johdonmukainen ja taloudellisesti vaikuttava
16932: myyntilupaa, joten sanktio on pelkästään rikos- sanktiojärjestelmä. Samalla pyritään vahvista-
16933: oikeudellinen. Myös valvontaorganisaatio on maan elinkeinon omaa valvontaa.
16934: erilainen. Yhtenä keinona tupakkatuotteiden ja alkoho-
16935: Tupakkalakia säädettäessä osattiin odottaa, lijuomien myynti-ikärajan valvonnassa on har-
16936: että kieltoa myydä alle 18-vuotiaalle ei ainakaan kittu niin sanottujen ostokokeiden tekemistä.
16937: aluksi täysimääräisesti noudateta ja että sitä on Tässä toiminnassa viranomainen lähettäisi ala-
16938: vaikea valvoa. Kiellon säätäminen on kuitenkin ikäisiä eri myyntipisteisiin testaamaan, myy-
16939: tietoinen viesti lapsille ja nuorille, etteivät he ole däänkö heille näitä tuotteita. Mikäli myynti ta-
16940: riittävän itsenäisiä ja kypsiä päättämään sellai- pahtuu, kyseessä on rikos. Tällainen menettely
16941: sesta terveydelle vaarallisesta elämäntaparatkai- on sikäli arveluttavaa, että siihen liittyy vakavia
16942: susta, jota tupakointi on. Kieltoa säädettäessä rikosoikeudellisia ja eettisiä ongelmia. Kysymyk-
16943: lähdettiin siitä, että kielto vaikeuttaa uuden kas- senalaista on muun muassa se, syyllistyykö nuo-
16944: vavan sukupolven tupakansaantia ja estää hei- ren kauppoihin lähettänyt viranomainen yllytys-
16945: dän tupakoinnin aloittamistaan. Tästä on selviä rikokseen. Viranomaisten tulisi toiminnassaan
16946: merkkejä jo nyt nähtävissä. Kielto on alkanut välttää sellaisten keinojen käyttöä, joissa seu-
16947: purra. Voidaan odottaa, että kielto yhdistettynä rauksena voi olla rikosoikeudellinen vastuu. Val-
16948: KK 640/1997 vp 3
16949:
16950: vontatoiminta ei luonnollisestikaan saisi olla ri- yhtenä painopistealueena on nuorten päihteiden
16951: koksiin yllyttävää. Samantapaisia ongelmia on käytön ehkäisy. Suunnitelmassa tuetaan järjestö-
16952: esiintynyt esimerkiksi huumausainerikoksia sel- jen, kuntien ja lääninhallitusten nuorten päihtei-
16953: vitettäessä, ja rajavetokysymyksiä ratkotaan den käytön ehkäisyyn liittyviä kokeilu- ja kehit-
16954: parhaillaan oikeudessa. tämishankkeita. Hankkeissa pyritään löytämään
16955: Alaikäisille tapahtuvan myynnin yksi ehkäisy- uusia paikallistasolle sopivia työmuotoja ja ke-
16956: keino on myös nuoriin suunnattu yleinen päihtei- hittämään moniammatillista yhteistyötä nuorten
16957: den käytön ehkäisy. Sosiaali- ja terveysministe- päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Ministeriö on
16958: riössä on meneillään monia erilaisia tähän liitty- antanut myös Stakesinja TEK:n itsensä toteutet-
16959: viä projekteja ja ohjelmia. Ministeriö vahvisti tavaksi nuorten päihteiden käytön ehkäisyohjel-
16960: vuoden 1997 terveyskasvatusmäärärahojen mia.
16961: käyttösuunnitelman 24.1.1997. Suunnitelman
16962:
16963: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1997
16964:
16965: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
16966: 4 KK 640/1997 vp
16967:
16968:
16969:
16970:
16971: Tili Riksdagens Talman
16972:
16973: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Tydliga teeken på dettakan ses redan nu. Förbu-
16974: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- det har börjat få effekt. Man kan vänta sig att
16975: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- förbudet tilisammans med annan samtidig verk-
16976: man Hannes Manninen undertecknade spörsmål samhet som hindrar barn och unga från att börja
16977: nr 640: röka verkligen skall minska deras lust att börja
16978: röka.
16979: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- Ett problem vid övervakningen av åldersgrän-
16980: ta för att förhindra och minska den om- sen för försäljning av tobaksprodukter och alko-
16981: fattande försäljningen av tobaksproduk- holdrycker är det ovan nämnda samt olikheterna
16982: ter och alkoholdrycker tili personer under i själva författningarna och i övervakningsorga-
16983: 18 år? nisationen. Ett annat stort problem är svagheter-
16984: na i atTårernas egen övervakning. Myndighets-
16985: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt övervakningen är viktig, men huvudansvaret för
16986: anföra följande: övervakningen tilikommer naturligtvis handeln
16987: och restaurangerna.
16988: Regeringen är medveten om de problem som Med anledning av problemen med övervak-
16989: är förknippade med övervakningen av ålders- ningen har social- och hälsovårdsministeriet
16990: gränsen för försäljning av tobaksprodukter och kommit överens med social- och hälsovårdens
16991: alkoholdrycker. Regeringen anser att övervak- produkttilisynscentral om att möjligheterna att
16992: ningen av att åldersgränserna iakttas är en ytterst övervaka förbudet mot försäljning av tobak ut-
16993: viktig sak. 1 fråga om försäljning av alkohol- reds i år och att övervakningsåtgärderna koordi-
16994: drycker har åldersgränserna varit i kraft under neras under ledning av ministeriet. Under våren
16995: hela den tid den nuvarande alkohollagst!.ftningen 1997 har produkttillsynscentralen utrett vilka
16996: har varit i kraft, dvs. sedan år 1932. Overvak- praxis i fråga om övervakningen som iakttas i
16997: ningen av åldergränserna har haft en viktig bety- kommunerna och i höst utreder produkttillsyns-
16998: delse vid övervakningen av försäljning och ut- centralen möjligheterna att utveckla handelns
16999: skänkning, och försäljning tili minderåriga har egen övervakning samt möjligheterna att genom-
17000: betraktats som ett allvarligt brott. Åldersgrän- föra en riksomfattande kampanj som lyfter fram
17001: serna för tobaksförsäljning har kommit betydligt övervakningen av försäljningsbegränsningarna.
17002: senare. Skillnaden mellan dessa är att enligt alko- När utredningarna har blivit klara börjar soci-
17003: hollagstiftningen kan följden av försäljning tili al- och hälsovårdsministeriet i början av hösten
17004: minderåriga utöver en straffrättslig sanktion utreda en effektivering av både tobaksövervak-
17005: även vara att försäljningstillståndet går förlorat. ningen och alkoholövervakningen. 1 detta sam-
17006: För tobaksförsäljning finns inget särskilt försälj- manhang utreds både själva övervakningsför-
17007: ningstilistånd, ..och därför är sanktionen enbart fattningarna och myndighetsorganisationerna
17008: straffrättslig. Aven övervakningsorganisationen jämte deras befogenheter. Målet är en fungeran-
17009: ären annan. de övervakningsorganisation och tili stöd för den
17010: När tobakslagen stiftades kunde man vänta ett konsekvent och ekonomiskt verkande sank-
17011: att förbudet att sälja tili personer under 18 år tionssystem. Samtidigt strävar man efter att stär-
17012: åtminstone inte tili en början iakttas helt och ka näringens egen övervakning.
17013: hållet och att det är svårt att övervaka. Förbudet Såsom ett medel i övervakningen av ålders-
17014: har emellertid varit ett medvetet budskap tili gränsen för försäljning av tobaksprodukter och
17015: barn och ungdomar om att de inte är tillräckligt alkoholdrycker har man övervägt att göra s.k.
17016: självständiga och mogna att besluta om en så köptester. 1 detta fall skulle en myndighet skicka
17017: farlig livsstil som rökningen är. När förbudet minderåriga tili olika butiker för att testa huruvi-
17018: togs in i lagen utgick man från att det gör det da butikerna säljer dessa produkter tili minder-
17019: svårare för den nya växande generationen att få åriga. Om produkterna säljs, är det fråga om ett
17020: tag på tobak och hindrar dem från att börja röka. brott. Ett dylikt förfarande är så tili vida tvivelak-
17021: KK 640/1997 vp 5
17022:
17023: tigt, att det är förknippat med allvarliga straff- tili detta. Ministeriet fastställde dispositionspla-
17024: rättsliga och etiska problem. Osäkert är bl.a. om nen för anslaget för hä1sofostran för 1997 den 24
17025: den myndighet som skickade den unga personen januari 1997. Ett viktigt område i planen är före-
17026: tili butikerna har gjort sig skyldig tili anstiftande byggandet av ungdomars drogmissbruk. I planen
17027: tili brott. Myndigheterna borde isin verksamhet stöds försöks- och utveck1ingsprojekt som an-
17028: undvika att använda sig av sådana kp.ep, där knyter tili organisationers, kommuners och läns-
17029: följden kan vara ~traf!r~ttsligt ansvar: Overva~ styrelsers förebyggande av ungdomars drogmiss-
17030: ningen får naturhgtvts mte vara ansttftande ttll bruk. Inom ramen för dessa projekt försöker
17031: brott. Liknande problem har förekommit bl.a. man finna nya arbetsformer som lämpar sig för
17032: när man utreder narkotikabrott, och frågor om lokalnivån samt utveckla ett samarbete bland
17033: gränsdragningen avgörs som bäst vid domstol. flera olika yrkesgrupper för att förhindra ungdo-
17034: En förebyggande åtgärd mot försäljning tili mars drogmissbruk. Ministeriet har också gett
17035: minderåriga är ett allmänt förebyggande av Stakes och Centret för hälsofrämjande TEK i
17036: drogmissbruk som också riktas tili ungdomar. uppdrag att genomföra program som förebygger
17037: Vid social- och hälsovårdsministeriet pågår ungdomars drogmissbruk.
17038: många olika projekt och program som anknyter
17039:
17040: Helsingforsden 25 juni 1997
17041:
17042: Minister Terttu Huttu-Juntunen
17043: KK 641/1997 vp
17044:
17045: Kirjallinen kysymys 641
17046:
17047:
17048:
17049:
17050: Pentti Tiusanen /vas: Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatka-
17051: misesta
17052:
17053:
17054: Eduskunnan Puhemiehelle
17055:
17056: Saimaan kanavan vuokra-aika päättyy vuon- saastuneesta maa-alueesta annetun raja-arvon.
17057: na 2013. Kanavan sulkujen uudenaikaistaminen Ympäristömyrkkyihin liittyvää selvitystä Kymi-
17058: on todettu tarpeelliseksi. Eduskunnan valtiova- joella jatketaan edelleen.
17059: rainvaliokunnan liikennejaoston vaatimus Ky- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17060: mijoen kanavointimahdollisuuksien selvittämi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17061: seksi valmistui 13.3.1997 (Kymijoen ja Mänty- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17062: harjun kanavointihankkeiden kannattavuustar- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17063: kastelut 1997). Liikenneministeriön koordinoi-
17064: man selvitystyön tuloksena todettiin Kymijoen Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
17065: kanavoinnin kustannustehokkuuden olevan 1,1 Saimaan kanavan vuonna 2013 päätty-
17066: eli erittäin vähäisen. Selvityksessä kiinnitettiin mässä olevan vuokrasopimuksen piden-
17067: erityistä huomiota myös joen pohjasedimenttien tämiseksi ja Saimaan kanavan sulkura-
17068: dioksiini- ja furaanipitoisuuksiin, joiden toksi- kenteiden uusimiseksi vastaamaan vesi-
17069: suustaso pahimmillaan ylittää satakertaisesti liikenteen tarpeita?
17070:
17071: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997
17072:
17073: Pentti Tiusanen /vas
17074:
17075:
17076:
17077:
17078: 279001
17079: 2 KK 641/1997 vp
17080:
17081:
17082:
17083:
17084: Eduskunnan Puhemiehelle
17085:
17086: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kanavaparin Kymijoki/Mäntyharju mahdol-
17087: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, linen rakentaminen vähentäisi Saimaan kana-
17088: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen van liikennettä, koska se mahdollistaisi Saimaan
17089: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu- vesistön yhdistämisen kanavaparin kautta Suo-
17090: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o menlahteen. Kanavaparin rakentamiselle ei saa-
17091: 641: tu kuitenkaan liikenneministeriön viimeisim-
17092: mässä selvityksessä liikennetaloudellista kan-
17093: Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy nattavuutta, vaan hyötykustannussuhde jäi
17094: Saimaan kanavan vuonna 2013 päätty- 0,9:ään. Tällöin oletettiin, että kanavapari Ky-
17095: mässä olevan vuokrasopimuksen piden- mijoki/Mäntyharju pidettäisiin talven auki ja se
17096: tämiseksi ja Saimaan kanavan sulkura- saisi talvella liikennettä myös Saimaan vesistös-
17097: kenteiden uusimiseksi vastaamaan vesi- tä.
17098: liikenteen tarpeita? Kymijoki/Mäntyharju-kanavaparin toteutta-
17099: mismahdollisuuksiin vaikuttaa kannattavuuden
17100: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lisäksi olennaisesti, pystytäänkö talviliikenne
17101: vasti seuraavaa: hoitamaan kohtuullisin kustannuksin ja voi-
17102: daanko Kymijoen saastuneet sedimentit poistaa
17103: Saimaan kanavan vuokrasopimus umpeutuu tai muutoin käsitellä niin, että Kymijoen kanava
17104: 16 vuoden päästä, joten neuvotteluiden kä ynnis- voidaan rakentaa. Sekä talviliikenne- että sedi-
17105: täminen vuokrasopimuksen jatkamisesta ei vielä menttiselvitykset ovat vielä niin kesken, että
17106: ole ajankohtaista. niistä ei voida vielä tehdä lopullisia johtopää-
17107: Saimaan kanavan sulkurakenteiden uusimi- töksiä.
17108: sesta on todettava, että Saimaan vesistöalueen Edellä olevan perusteella Saimaan kanavan
17109: liikennemäärät ja kanavan nykyinen tekninen sulkurakenteiden uusimista koskeva päätös on
17110: kunto eivät edellytä kanavarakenteiden perus- järkevää tehdä vasta Kymijoki/Mäntyharju-ka-
17111: korjausta, vaan paineet kohdistuvat lähinnä sul- navaparia koskevien talviliikenne- ja sediment-
17112: kukoonja tätä kautta aluskoon suurentamiseen. tiselvitysten valmistumisen jälkeen. Saimaan ka-
17113: Näiden vaatimien toimenpiteiden kustannukset navan edellä tarkoitettua peruskorjausta ei ole
17114: ovat 500-600 Mmk. Sulkukoon suurentaminen tarkoituksenmukaista muutoinkaan toteuttaa,
17115: ei kuitenkaan mahdollista kanavan talviliiken- ennen kuin kanavan vuokrasopimuksen jatka-
17116: nettä, joka on toinen merkittävä este kanavan misesta on Venäjän kanssa tehty sopimus.
17117: liikenteen kehittämiselle.
17118:
17119: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1997
17120:
17121: Liikenneministeri Matti Aura
17122: KK 641/1997 vp 3
17123:
17124:
17125:
17126:
17127: Tili Riksdagens Talman
17128:
17129: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Om kanalparet Kymijoki/Mäntyharju bygg-
17130: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- des, skulle detta minska antalet trafik i Saima
17131: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- kana!, eftersom kanalparet skulle förbinda Sai-
17132: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål mens vattenområde med Finska vik~n. Den se-
17133: nr 641: naste trafikministeriets utredning visar dock ing-
17134: en trafikekonomisk lönsamhet för byggandet av
17135: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- kanalparet, utan förhållandet mellan nyttan och
17136: ta för att hyresavtalet som avslutar Dr kostnader är 0,9. 1 utredningen antogs att kanal-
17137: 2013 fortsätts i Saima kana! och kanalens paret Kymijoki/Mäntyharju skulle hållas öppet
17138: slusskonstruktion förnyas så att den mot- om vintern och att det skulle då förmedla trafik
17139: svarar sjötrafikens behov? även från Saimens vattenområde.
17140: En annan fråga som utöver lönsamheten vä-
17141: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt sentligt påverkar Kymijoki/Mäntyharju-kanal-
17142: anföra följande: parets genomförandemöjligheter är om vinter-
17143: trafiken kan skötas med rimliga kostnader och
17144: Hyresavtalet i Saima kana! avsluter om 16 Dr, om de förorenade sedimenterna kan avlägsnas
17145: så förhandlingarna om förnyelsen av avtalet är eller annars behandlas i Kymijoki så att kanalen
17146: ännu inte aktuella. kan byggas. Utredningarna om vintertrafiken
17147: Beträffande slusskonstruktionen bör man och sedimenterna är fortfarande så ofullbordade
17148: konstatera att trafikantalet i Saimens vattenom- att det inte är möjligt att dra nägra definitiva
17149: råde och kanalens nuvarande tekniska skick inte slutsatser om dessa.
17150: kräver någon basrenovering i kana! strukturer- På basis av det ovan nämnda är det klokt att
17151: na, utan det är närmast fråga om att slussarna fatta beslutet om förnyelsen av slussarna i Saima
17152: och därigenom skeppen bör förstoras. Dessa åt- kana! först efter att utredningarna om vintertra-
17153: gärder skulle kosta 500-600 miljoner mark. fiken och sedimenterna i Kymijoki/ Mäntyharju-
17154: Om slussarna förstorades, skulle detta förebyg- kanalparet har slutförts. Basrenoveringen är inte
17155: ga vintertrafiken i kanalen, vilket är ett annat heller annars sakenlig i Saima kana! förrän man
17156: betydande hinder för trafikens utveckling i har kommit överens med Ryssland om att fort-
17157: kanalen. sätta hyresavtalet i kanalen.
17158:
17159: Helsingforsden 26 juni 1997
17160:
17161: Trafikminister Matti Aura
17162: KK 642/1997 vp
17163:
17164: Kirjallinen kysymys 642
17165:
17166:
17167:
17168:
17169: Kyösti Karjula /kesk: Rajojen kunnossapidon tehostamisesta
17170:
17171:
17172:
17173: Eduskunnan Puhemiehelle
17174:
17175: Vuoden 1997 alussa voimaan tullut maakaa- kuutavoissa tapahtunut voimakas koneeliistu-
17176: ren ja kiinteistönmuodostamislain muutos tulee minen on johtanut ympärivuorokautiseen työs-
17177: pidemmän päälle koskettamaan tavalla tai toisel- kentelyyn. Samanaikainen työnjohdon vähene-
17178: la lähes kaikkia maanomistajia. Ovathan muu- minen tai kokonaan poisjääminen tarkoittaa en-
17179: tokset niin suuria ja perusteellisia, ettei entisel- tistä useammin sitä, että hakkuu suoritetaan
17180: leen jääviä kohtia juuri ole. metsäsuunnitelman ja kartan perusteella ilman,
17181: Maanomistajan kannalta keskeinen kysymys että hakkuualuetta merkitään maastoon. Tällöin
17182: on, miten uusien lakien mukaan suhtaudutaan erityisesti pimeässä ja lumisena aikana sattuu
17183: joillakin alueilla voimakkaasti lisääntyviin on- herkemmin vahinkoja, joita edesauttavat rajojen
17184: gelmiin, jotka aiheutuvat umpeutuneista tilusra- lähellä olevat metsäojat, suorat palstatiet ja pie-
17185: joista sekä rajamerkkien ja pyykkien häviämises- nipiirteiset maastot.
17186: tä, minkä seurauksena on usein mahdotonta tie- Normaalisti talousmetsissä puun pystykau-
17187: tää, kenen alueesta on kyse. poissa ostajat ovat kohtuullisesti korvanneet ra-
17188: Tilanteeseen johtaneet syyt ovat moninaiset. janaapureille sattuneet vahingot. Vaikeita sen si-
17189: Esimerkiksi kaupan, perinnön tai lahjan vuoksi jaan ovat olleet erityisalueet (esimerkiksi matkai-
17190: omistajat voivat asua kaukanakin palstoiltaan. lu-, mökki- ja vapaaehtoiset suojelualueet),joilla
17191: Lisäksi yleinen muuttoliikkeestä johtuva paikal- tapahtuneita vahinkoja on äärimmäisen vaikea
17192: listuntemuksen väheneminen vaikeuttaa tilan- oikeudenmukaisesti määritellä. Kun jatkossa
17193: netta entisestään. työnjohtoon. tai ostoportaaseen aiemmin usein
17194: Aikaisemmassa maakaaressa on ollut mää- jäänyt tieto tulee paremmin yhtiöiden johdon
17195: räys rajojen kunnossapidosta. Uudessa laissa ei korviin, voidaan olettaa, että niistä aiheutuvat
17196: rajojen kunnossapidosta määräyksiä ole, joten todelliset kustannukset alkavat rasittaa puun
17197: maanomistajien on oman etunsa vuoksi huoleh- hintaa. Lisäksi on odotettavissa, että puunosta-
17198: dittava niistä itse. Tällöin voidaan välttyä monil- jat alkavat karttaa epäselvien tilusrajojen lähellä
17199: ta ikäviltä seurauksilta, esimerkiksi väärillä tapahtuvia hakkuita tai sitten korvauksista tulee
17200: alueilla suoritetuilta hakkuiltaja hoitotöiltä sekä entistä herkemmin riitaa.
17201: metsästyksessä sattuvilta tahattomilta rajanyli- Herää väistämättä kysymys, voiko uusi lain-
17202: tyksiltä. säädäntö aiheuttaa tilanteita, joissa oikeusteitse
17203: Maanomistajat voivat välttää monet ongel- ruvetaan peräämään maanomistajien vastuuta
17204: mat siis suhteellisen pienellä vaivannäöllä ja suh- tilanteissa, joissa voidaan katsoa hänen omalla
17205: teellisen vähäisillä kustannuksilla: huolehtimalla toiminnallaan edesauttaneen vahingon synty-
17206: ajoissa yhdessä rajanaapureiden kanssa tarvitta- mistä laiminlyömällä tilusrajojen kunnossapi-
17207: vista toimenpiteistä. Samalla voidaan tutustua don? Ja edelleen, voisiko näin käydä siitä huoli-
17208: muihin, ehkä kaukanakin asuviin metsänomista- matta, että hakkuuoikeuden haltijalla on vastuu
17209: jiin, ja lisätä heidän kiinnostustaan metsäasioi- oikein tehdystä hakkuusta? Toisaalta, jos maan-
17210: hin, kuten erityisesti taimikonhoitoon, ensihar- omistaja on huolehtinut rajoistaan ja siitä huoli-
17211: vennukseen ja erilaisiin yhteishankkeisiin. Aina matta tapahtuu virhe, on hänellä epäilemättä
17212: näin ei kuitenkaan ole mahdollista toimia. selvästi suurempi oikeus vaatia vahingosta kun-
17213: Metsäkauppojen, hoitotöiden ja muiden toi- nollinen korvaus.
17214: menpiteiden yhteydessä rajojen hakeminen ai- Edellä esitettyjen ongelmien välttämiseksi tu-
17215: heuttaa usein suuriakin ylimääräisiä kustannuk- lisi mahdollistaa rahoitus hallinnollisten rajojen
17216: sia ja turhaa työtä monessa eri vaiheessa. Hak- avaamiselle. Voimassa oleva lainsäädäntö anta-
17217: 279001
17218: 2 KK 642/1997 vp
17219:
17220: nee hyvät mahdollisuudet työn suorittamiseen, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17221: kunhan kustannukset voidaan hoitaa. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17222: Tilusrajojen osalta asia lienee parasta hoitaa nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17223: alueellisina rajannäyttöinä jo maanomistajien nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17224: suuren lukumäärän vuoksi ja erityisesti niissä
17225: olevan rakenteen vuoksi (mm. perikunnat ja kau- Onko Hallitus tiedostanut kysymyk-
17226: kana asuvat). Hallinnollisten rajojen avaamises- sen perusteluissa esitetyt ongelmat, ja
17227: ta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset tule- aikooko Hallitus korjata tilannetta esi-
17228: vat nopeasti takaisin erilaisina toimintojen te- merkiksi mahdollistamaHa rahoituksen
17229: hostumisina, oikeuslaitoksen rasituksen pie- hallinnollisten rajojen avaamiselle?
17230: nenemisenä ja esimerkiksi metsästyksen sekä
17231: moottorikelkkailun selkeytymisenä.
17232:
17233: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997
17234:
17235: Kyösti Karjula /kesk
17236: KK 642/1997 vp 3
17237:
17238:
17239:
17240: Eduskunnan Puhemiehelle
17241:
17242: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lain perusteella kiinteistönmääritys, jossa rajan-
17243: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, käynnillä selvitetään ja ratkaistaan rajan paik-
17244: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kaa ja rajamerkkiä koskeva epäselvyys. Kiinteis-
17245: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti tönmuodostamislain 53 §:n säännöksen perus-
17246: Karjulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen teella on kiinteistötoimituksessa myös selvitettä-
17247: n:o 642: vä rajan paikka tilanteissa, joissa toimitusalue tai
17248: toimituksessa kartoitettava alue ulottuu rajaan,
17249: Onko Hallitus tiedostanut kysymyk- jonka paikka on epävarma tai joka on riitainen.
17250: sen perusteluissa esitetyt ongelmat, ja Kiinteistönmuodostamislain 185 §:n säännökset
17251: aikooko Hallitus korjata tilannetta esi- rajan merkitsemisestä koskevat myös kiinteis-
17252: merkiksi mahdollistamaila rahoituksen tönmäärityksenja muun toimituksen yhteydessä
17253: hallinnollisten rajojen avaamiselle? määrättyä ennestään olevaa rekisteriyksikön ra-
17254: jaa.
17255: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Rajalinjojen umpeen kasvamisesta johtuvia
17256: vasti seuraavaa: kiinteistörajojen aukikarsimis- ja kunnostamis-
17257: tarpeita pyrittiin aikanaan vähentämään vuoden
17258: Kiinteistörajojen avaamis- ja kunnostamistar- 1734lain maakaareen sisältyneellä 12luvun 7 §:n
17259: vetta voi syntyä määritettäessä kiinteistötoimi- säännöksellä, jonka mukaan "rajanaapurit avat-
17260: tuksessa maastoon uuden rekisteriyksikön rajaa, koot vähintäänjoka kolmas vuosi rajansa kaikil-
17261: ratkaistaessa rajariitoja, rajalinjojen umpeen ta puolin, että ne rajamerkkeinensä aina oikeina
17262: kasvamisen seurauksena tai sellaisten hallinnol- pysyvät". Kyseistä maanomistajaa velvoittavaa
17263: listen päätösten seurauksena, joilla muutetaan pykälää ei ole sisällytetty vuoden 1997 alusta
17264: esimerkiksi kunnallista ja otusta. voimaan tulleeseen uuteen maakaareen (540/
17265: Kiinteistötoimituksessa noudatettavat uuden 1995). Rajalinjojen aukipitämisen on katsottu
17266: rekisteriyksikön rajan määräämistä koskevat olevan sellainen tehtävä, josta kiinteistön omis-
17267: säädökset ovat vuoden 1997 alusta voimaan tul- taja, jo oman etunsakin vuoksi, itse huolehtii
17268: leen kiinteistönmuodostamislain (554/1995) omalla kustannuksellaan ilman velvoittavaa py-
17269: 185 §:ssä. Pääsääntönä on, että uusi rekisteriyk- kälääkin.
17270: sikön raja on täsmällisesti määrättävä ja merkit- Kysymyksen osalta hallitus toteaa, että se on
17271: tävä pysyvästi maastoon. tietoinen kysymyksen perusteluissa esitetyistä
17272: Pykälässä säädettyjen toimenpiteiden tarkoi- ongelmista ja katsoo, että siltä osin kuin kysymys
17273: tuksena on, että myöhemmin voidaan todeta, on uusien rekisteriyksiköiden rajojen määrittä-
17274: mikä on kunkin kiinteistötoimituksen tuloksena misestä maastoon kiinteistötoimituksen yhtey-
17275: muodostuneen kiinteistön kiinteistöjaotus. Jos dessä, kiinteistörajojen määrittämisestä rajarii-
17276: rajasta syntyy myöhemmin epäselvyyttä, rajapis- tojen ratkaisemisen yhteydessä ja rajalinjojen
17277: teiden paikat voidaan nykyään myös määrittää umpeen kasvamisen aiheuttamasta kiinteistöra-
17278: maastossa uudelleen rajapisteiden koordinaat- jojen kunnossapitotarpeesta, nykyiset kiinteis-
17279: tien perusteella. Lain säännöstä on vielä täsmen- tönmuodostamislain ja maakaaren säännökset
17280: netty kiinteistönmuodostamisasetuksen (1189/ vastaavat nykyajan vaatimuksia.
17281: 1996) 55 §:n säännöksellä,jonka mukaan rekiste- Siltä osin kuin kysymys koskee rajojen avaa-
17282: riyksiköiden välinen raja on asema- ja rakennus- mis- ja kunnostamistarvetta hallinnollisten rajo-
17283: kaava-alueen ulkopuolella avattava niin leveäk- jen osalta ja tästä aiheutuvien kustannusten ra-
17284: si, että rajalinjan paikka on maastossa selvästi hoittamista, hallitus toteaa, että asiaa on selvitet-
17285: havaittavissa. ty parhaillaan lausunnolla olevassa sisäasiainmi-
17286: Kiinteistön tai muun rekisteriyksikön ulottu- nisteriön kuntajakolainsäädännön uudistamis-
17287: vuutta koskevan riidan tai epäselvyyden käsitte- työryhmän ehdotuksessa, joten toimenpiteisiin
17288: lemiseksi suoritetaan kiinteistönmuodostamis- asian kuntoon saattamiseksi on jo ryhdytty.
17289:
17290: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1997
17291:
17292: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
17293: 4 KK 642/1997 vp
17294:
17295:
17296:
17297: Tili Riksdagens Talman
17298:
17299: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- lagen fastighetsbestämning, vid vilken oklarheter
17300: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- som gäller råns sträckning eller råmärken utreds
17301: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- och avgörs genom rågång. På basis av bestäm-
17302: man Kyösti Karjula undertecknade spörsmål nr melsen i 53 § fastighetsbildningsförordningen
17303: 642: skall också råns sträckning utredas vid fastig-
17304: hetsförrättningen, om förrättningsområdet eller
17305: Är Regeringen medveten om de pro- ett område som skall kartläggas vid förrättning-
17306: blem som nämns i motiveringen till spörs- en sträcker sig till en rå vars sträckning är osäker
17307: målet, och eller stridig. Bestämmelserna om utmärkning av
17308: har Regeringen för avsikt att rätta till rån i 185 § fastighetsbildningslagen gäller också
17309: situationen t.ex. genom att möjliggöra fi- en sådan rå till en förefintlig registerenhet som
17310: nansiering för upphuggning av de admi- har bestämts vid en fastighetsbestämning eller i
17311: nistrativt bestämda gränserna? samband med en annan förrättning.
17312: 1 tiden försökte man minska behovet av upp-
17313: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt huggning och iståndsättning av fastighetsrån ge-
17314: anföra följande: nom bestämmelsen i 12 kap. 7 § jordabalken av
17315: 1734.1 bestämmelsen sägs att "Grannar skola
17316: Behov av att hugga upp och iståndsätta fastig- rågång sin å alla sidor upgå, åtminstone hvart
17317: hetsgränser kan uppstå när rån till en ny register- tridie åhr, at then till sina skiljemärken altid rich-
17318: enhet vid fastighetsförrättning bestäms och ut- tig hålles". Paragrafen i fråga, som förpliktar
17319: märks i terrängen, vid avgörande av tvister som markägaren, har inte tagits in i den nya jordabal-
17320: gäller rån, som en följd av att rån vuxit igen eller ken (540/1995), som trädde i kraft vid ingången
17321: till följd av sådana administrativa beslut genom av 1997. Att hålla rålinjerna öppna har betrak-
17322: vilka t.ex. kommunindelningen ändras. tats som en sådan uppgift som fastighetsägaren
17323: De bestämmelser om fastställandet av rån till redan i sitt eget intresse själv och på egen bekost-
17324: en ny registerenhet som skall iakttas vid fastig- nad skall sköta också utan en paragraf som för-
17325: hetsförrättning finns i 185 § fastighetsbildnings- pliktar härtill.
17326: lagen (554/1995), som trädde i kraft vid ingången Beträffande spörsmålet konstaterar regering-
17327: av 1997. Huvudregeln är attrån till en ny register- en att den är medveten om de problem som tas
17328: enhet skall bestämmas exakt och utmärkas på ett upp i motiveringen till spörsmålet. Regeringen
17329: varaktigt sätt i terrängen. anser att de gällande bestämmelserna i fastighets-
17330: Syftet med de åtgärder om vilka bestäms i bildningslagen och jordabalken motsvarar da-
17331: paragrafen är att man senare skall kunna konsta- gens krav, till den del det är fråga om bestäm-
17332: tera vilken fastighetsindelningen är i fråga om en mande och utmärkning i terrängen av rån för nya
17333: fastighet som bildats till följd av en fastighetsför- registerenheter vid fastighetsförrättning, om be-
17334: rättning. Om det senare uppstår ovisshet om stämmande av fastighetsrån vid lösandet av tvis-
17335: gränsen, kan gränspunkternas läge i dag med ter som gäller rån och om behovet av underhåll
17336: hjälp av koordinaterna också bestämmas på nytt av fastighetsrån på grund av igenväxning.
17337: i terrängen. Bestämmelsen i lagen har ytterligare Till dendel det gäller behovet av upphuggning
17338: preciserats genom 55 § fastighetsbildningsför- och iståndsättning av rån i fråga om de adminis-
17339: ordningen (1189/1996), enligt vilket lagrum en rå trativt bestämda gränserna samt finansieringen
17340: mellan registerenheter utanför stadsplane- och av kostnaderna för detta, konstaterar regeringen
17341: byggnadsplaneområden skall upphuggas till en att saken har utretts av en av inrikesministeriet
17342: sådan bredd att rålinjens sträckning tydligt kan tillsatt arbetsgrupp för revidering av lagstiftning-
17343: urskiljas i terrängen. en om kommunindelning, vars förslag som bäst
17344: För behandling av en tvist eller oklarhet som är på remiss. Åtgärder för att saken skall fås i
17345: gäller utsträckningen av en fastighet eller annan skick har således redan börjat vidtas.
17346: registerenhet förrättas enligt fastighetsbildnings-
17347:
17348: Helsingforsden 16 juni 1997
17349:
17350: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
17351: KK 643/1997 vp
17352:
17353: Kirjallinen kysymys 643
17354:
17355:
17356:
17357:
17358: Reino Ojala /sd: Kirjallisiin kysymyksiin annetuista vastauksista
17359:
17360:
17361:
17362: Eduskunnan Puhemiehelle
17363:
17364: Kansanedustaja voi esittää valtioneuvoston aikaisemmin. Näin tehdään paljon turhaa työtä
17365: jäsenen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jo- ja annetaan kummallinen mielikuva eduskunnan
17366: hon asianomaisen ministerin on vastattava mää- työtavoista. Jotta kysymysten merkitys korostui-
17367: räajan kuluessa (21 pv). Vuoden 1997 valtiopäi- sija samojen asioiden perättäinen kysely väheni-
17368: villä kysymyksiä on tehty jo noin viisisataa. Ky- si, olisi paikallaan, että vastauksista ilmenisivät
17369: symyksiin ja niihin annettuihin vastauksiin tu- samasta asiasta lähiaikoina tehdyt kysymykset
17370: tustuessa voi todeta kysymysmenettelyn menet- tai aloitteet.
17371: täneen osittain merkityksensä: kärsineen inflaa- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17372: tion. Siitä on tullut keino hakea julkisuutta. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17373: Asiallisetkaan kysymykset eivät nykyisessä ti- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17374: lanteessa nouse esiin, pikemminkin päinvastoin. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17375: Eräänä pääsyynä on, että useissa tapauksissa
17376: asiasisällöllisesti sama kysymys tulee jo kertaal- Onko mahdollista, että kirjallisiin ky-
17377: leen saadun vastauksenjälkeen uudelleen vastat- symyksiin annetuissa vastauksissa ilme-
17378: tavaksi toisen edustajan tekemänä kysymyksenä. nisivät samasta asiasta viimeisen vuoden
17379: Tai kysymys tehdään asiasta, josta on tehty ta- aikana tehdyt kysymykset tai aloitteet?
17380: lousarvioaloite, toivomusaloite tai lakialoite jo
17381:
17382: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1997
17383:
17384: Reino Ojala /sd
17385:
17386:
17387:
17388:
17389: 279001
17390: 2 KK 643/1997 vp
17391:
17392:
17393:
17394:
17395: Eduskunnan Puhemiehelle
17396:
17397: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Eduskunnan keskuskanslialta saadussa vas-
17398: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tauksessa todetaan, että eduskunnan ylläpitämä
17399: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen valtiopäiväasioiden seurantajärjestelmä (VEPS)
17400: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reino Oja- sisältää tiedot valtiopäivillä vireillepannuista
17401: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o asioista aina vuodesta 1989, ja osittain jo vuodes-
17402: 643: ta 1970 alkaen. Kustakin vireillepanoasiakirjasta
17403: luodaan tietue,johon asiasanoituksen ohella päi-
17404: Onko mahdollista, että kirjallisiin ky- vitetään käsittelyvaiheita koskevat tiedot.
17405: symyksiin annetuissa vastauksissa ilme- VEPS on eduskunnassa yleisesti käytetty tie-
17406: nisivät samasta asiasta viimeisen vuoden tojärjestelmä ja se sisältää tiedot valtiopäivä-
17407: aikana tehdyt kysymykset tai aloitteet? asioista ja niihin liittyvistä eduskuntatapahtu-
17408: mista.
17409: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- VEPSin tietosisältö on myös valtioneuvoston
17410: vasti seuraavaa: virkamiesten käytettävissä eduskunnan julkisen
17411: Internet-verkkopalvelun välityksellä. Niin kysy-
17412: Valtioneuvoston kanslia vastaa kirjallisten myksen tekijä kuin vastausta valmisteleva valtio-
17413: kysymysten toimittamisesta sen valtioneuvoston neuvoston virkamies voi siis halutessaan ottaa
17414: jäsenen vastattavaksi,jonka toimialalle asia kuu- selville, onko ko. asiaan tai aiheeseen aikaisem-
17415: luu. Kanslia ilmoittaa vastaajan eduskunnalle ja min -mahdollisesti jossain muussa ministeriös-
17416: vastaukset toimitetaan suoraan ministeriöstä sä - jouduttu perehtymään tai otettu kantaa.
17417: eduskunnalle. Kanslia ei pidä rekisteriä siitä, Kehitteillä oleva valtioneuvoston Internet-sovel-
17418: mistä aiheista kansanedustajien kysymykset lus tulee myös sisältämään linkit eduskunnan
17419: ovat, eikä kanslialla ole tiedossaan kansanedus- tietojärjestelmiin.
17420: tajien tekemiä aloitteita. Edustaja voi kääntyä myös eduskunnan tieto-
17421: Valtioneuvoston kanslia tiedusteli kysymyk- palvelun puoleen saadakseen tiedon samaa aihe-
17422: senjohdosta eduskunnan keskuskanslialta, olisi- piiriä koskevista aikaisemmista kysymyksistä ja
17423: ko eduskunnan mahdollista laajentaa kansan- aloitteista.
17424: edustajien kysymyksistä ylläpitämäänsä rekiste- Kirjallisten kysymysten vastauksissa melko
17425: riä niin, että kysymyksen valmistelija saisi tiedon usein viitataan aikaisemmin annettuihin vasta-
17426: samasta aiheesta tehdyistä sekä kirjallisista että uksiin. Samaa asiaa koskeviin kysymyksiin voi-
17427: suullisista kysymyksistä, niihin annetuista vas- daan antaa myös yhteinen vastaus.
17428: tauksista sekä aloitteista jo ennen kysymyksensä
17429: esittämistä.
17430:
17431: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1997
17432:
17433: Pääministeri Paavo Lipponen
17434: KK 643/1997 vp 3
17435:
17436:
17437:
17438:
17439: Tili Riksdagens Talman
17440:
17441: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen samt tidigare väckta motioner med samma tema.
17442: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande I svaret från riksdagens centralkansli konsta-
17443: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks- teras att riksdagens sakregister (VEPS), som
17444: dagsman Reino Ojala undertecknade spörsmål upprätthålls av riksdagen, innehåller uppgifter
17445: nr 643: om de ärenden som anhängiggjorts vid riksdagen
17446: alltsedan 1989, och delvis ända sedan 1970. För
17447: Vore det möjligt att det av svaren på de varje anhängiggjord handling uppgörs en post i
17448: skriftliga spörsmålen skulle framgå om viiken uppdateras förutom referensorden även
17449: det under det senaste året har ställts uppgifterna om de olika behandlingsskedena.
17450: spörsmål eller väckts motioner om sam- VEPS är ett allmänt tillgängligt datasystem
17451: ma sak? vid riksdagen och det innehåller uppgifter om
17452: riksdagsärenden och med dem förknippade riks-
17453: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt dagshändelser.
17454: anföra följande: Datainnehållet i VEPS är också tillgängligt för
17455: tjänstemännen vid statsrådet via riksdagens of-
17456: Statsrådets kansli ansvarar för att de skriftliga fentliga Internetnätverkstjänst. Sålunda kan så-
17457: spörsmålen besvaras av den medlem av statsrå- väl spörsmålsställaren som den tjänsteman vid
17458: det tili vars verksamhetsområde ärendet hör. statsrådet som bereder svaret vid behov ta reda
17459: Kansliet meddelar riksdagen viiken minister som på om någon annan - eventuellt vid ett annat
17460: svarar på spörsmålet och ministeriet sänder se- ministerium- redan tidigare har satt sig in i eller
17461: dan svaret direkt tili riksdagen. Kansliet för inte tagit ställning tili ärendet eller ämnet i fråga. Den
17462: något register över innehållet i riksdagsmännens Internetförbindelse som håller på att utarbetas
17463: spörsmål och förfogar inte heller över några upp- vid statsrådet kommer också att innehålla 1änkar
17464: gifter om riksdagsmännens motioner. tili riksdagens datasystem.
17465: Statsrådets kansli har med anledning av spörs- Riksdagsmännen kan också vända sig tili riks-
17466: målet hört sig för hos riksdagens centralkans1i dagens upplysningstjänst för uppgifter om tidi-
17467: om riksdagen har möjlighet att utvidga sitt regis- gare spörsmål och motioner med samma tema.
17468: ter över riksdagsmännens spörsmål så att den I svaren på de skriftliga spörsmålen hänvisas
17469: som bereder ett spörsmål redan i beredningsske- rätt ofta tili tidigare spörsmålssvar. Det kan även
17470: det kunde få uppgifter om tidigare ställda skrift- ges ett gemensamt svar på flera spörsmål som
17471: liga och muntliga spörsmåljämte svaren på dessa gäller samma sak.
17472:
17473: Helsingforsden 24 juni 1997
17474: Statsminister Paavo Lipponen
17475: KK 644/1997 vp
17476:
17477: Kirjallinen kysymys 644
17478:
17479:
17480:
17481:
17482: Marja-Leena Viljamaa /sd ym.: Silmäkirurgipalveluiden turvaami-
17483: sesta
17484:
17485:
17486: Eduskunnan Puhemiehelle
17487:
17488: Liian monissa sairaaloissa on liian vähän sil- ta silmätautien tutkimuksia ja hoitoja on turvat-
17489: mäkirurgeja. Vuoden 1997 alussa Suomen kaikki tava.
17490: sairaalat olivat valmiita palkkaamaan välittö- Silmälääkäreiden koulutuksessa silmäkirur-
17491: mästi 37 silmäkirurgia, jos heitä olisi saatavissa. gien osuutta on lisättävä ja kirurgista koulutusta
17492: Vain viidesosassa sairaaloista oli riittävästi sil- on tehostettava. On myös helpotettava silmälää-
17493: mälääkäreitä. Silmälääkäritilanne huonontunee käreiden erikoistumista silmäkirurgiaan mm.
17494: lähivuosina. Vuonna 1996 silmälääkäriksi oli eri- laajentamalla erikoissairaalapalvelun osuutta
17495: koistumassa 45 lääkäriä. Keskimäärin erikois- erikoistumisessa. Näin silmäkirurgi perheineen
17496: lääkärioikeuksia on lähivuosina saamassa kuusi voisi kotiutua keskussairaalapaikkakunnalle yli-
17497: silmälääkäriä vuodessa. Samanaikaisesti eläke- opistopaikkakunnan sijaan.
17498: iän saavuttaa noin kuusi silmälääkäriä vuosit- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17499: tain. Silmälääkäreiden vähäinen määrä yhdistet- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17500: tynä runsaaseen palveluiden kysyntään houkut- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17501: telee lääkäreitä siirtymään entistä helpommin jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17502: yksityisille sektoreille.
17503: Julkinen sairaanhoito on monille taloudelli- Miten Hallitus aikoo turvata julkisen
17504: sesti ainoa mahdollisuus saada kalliimpia tutki- silmäkirurgian palvelut tulevina vuosina,
17505: muksia ja hoitoja. Silmälääkäreiden potilaista ja
17506: huomattava osa on vanhoja ihmisiä ja eläkeläi- miten Hallitus aikoo helpottaa silmä-
17507: siä, joilla ei ole varaa yksityiseen hoitoon. Kun- kirurgiaan erikoistumista?
17508: nallisten erikoissairaaloiden mahdollisuus tarjo-
17509:
17510: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1997
17511:
17512: Marja-Leena Viljamaa /sd Tuula Haatainen /sd
17513: Marjatta Vehkaoja /sd Maija Rask /sd
17514:
17515:
17516:
17517:
17518: 279001
17519: 2 KK 644/1997 vp
17520:
17521:
17522:
17523:
17524: Eduskunnan Puhemiehelle
17525:
17526: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kuntien tulisi perustaa yliopistosairaaloiden eri-
17527: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tyisvastuualueen sairaanhoitopiireistä ja terveys-
17528: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen keskuksista muodostuvat alueelliset neuvottelu-
17529: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja- kunnat selvittämään erikoisaloiltain vastuu-
17530: Leena Viljamaan ym. näin kuuluvan kirjallisen alueen erikoislääkäritarve ja laatimaan ohjelma
17531: kysymyksen n:o 644: sen tyydyttämiseksi. Lääketieteellisten tiedekun-
17532: tien tulisi nykyistä joustavammin ja enemmän
17533: Miten Hallitus aikoo turvata julkisen hyväksyä yliopistosairaaloiden ulkopuolista
17534: silmäkirurgian palvelut tulevina vuosina, koulutusta erikoislääkärikoulutuksessa. EVa-
17535: ja lainsäädännön muuttuminen vuoden 1997 alusta
17536: miten Hallitus aikoo helpottaa silmä- antaa tähän hyvät edellytykset. Yliopistosairaa-
17537: kirurgiaan erikoistumista? loiden tulisi kohdentaa lääkärikoulutukseen saa-
17538: maansa erityisvaltionosuutta erityisesti niiden
17539: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- erikoisalojen erikoislääkärikoulutuksen lisäämi-
17540: vasti seuraavaa: seen, joissa tällä hetkellä on suurin pula.
17541: Eräillä erikoisaloilla, kuten psykiatriassa, sil-
17542: Lääkäri- ja erikoislääkärikoulutusta pohti- mätaudeissa ja radiologiassa, osa valmistuneista
17543: neen sosiaali- ja terveysministeriön asettaman sekä julkisella sektorilla toimivista erikoislääkä-
17544: työryhmän muistiossa (Sosiaali- ja terveysminis- reistä valitsee yksityissektorin, vaikka työtilai-
17545: teriön työryhmämuistioita 1997: 13) todetaan, suuksia olisi tarjolla myös julkisessa terveyden-
17546: että tammikuussa 1997 oli sairaanhoitopiireissä huollossa. Edellä mainitussa muistiossa noste-
17547: noin 500 erikoislääkärin vaje. Tämä oli pääosin taan esiin kysymys siitä, mikä osuus muun muas-
17548: täytetty erikoistumiskoulutuksessa olevilla lää- sa palvelusuhteen ehdoilla ja sairausvakuutuk-
17549: käreillä. Suurin vaje oli psykiatriassa, jossa oli sen korvausjärjestelmillä on tämän seikan ratkai-
17550: 156 sellaista erikoislääkärin työtilaisuutta, jotka semiseksi.
17551: oli täytetty epäpätevällä lääkärillä taijotka olivat Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää neu-
17552: avoinna tai jäädytettyjä. Radiologiassa vaje oli vottelut opetusministeriön kanssa työryhmän
17553: 48, kirurgiassa 34, anestesiologiassa 30 ja silmä- ehdotuksista. Sosiaali- ja terveysministeriön,
17554: taudeissa 27. opetusministeriön ja lääketieteellisten tiedekun-
17555: Sairaanhoitopiirit ilmoittivat vuoteen 2000 tien yhteisneuvottelussa joulukuussa 1996 kat-
17556: mennessä tarvitsevansa lisää runsaat 400 erikois- sottiin lisäksi, että silmätauteihin erikoistuvien
17557: lääkäriä. Nämä uudet erikoislääkärivirat näyttä- lääkärien kirurgisiin valmiuksiin tulee kiinnittää
17558: vät tulevan niille erikoisaloille,joilla tällä hetkel- nykyistä enemmän huomiota.
17559: läkin on erikoislääkäripula. Silmälääkäreille Julkisen silmäkirurgian saatavuuteen vaikut-
17560: uusia työtilaisuuksia on tulossa lisää 19. tavat myös sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden
17561: Silmälääkäreitä on viiden viimeisen vuoden sisäiset järjestelyt ja toimintatavat, joista mm.
17562: aikana valmistunut keskimäärin 14 vuodessa. Etelä-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaan-
17563: Tämän vuoden alussa heitä oli erikoistumassa hoitopiireissä on saatu myönteisiä kokemuksia.
17564: 67. Niistä päättäminen kuuluu asianomaisten kun-
17565: Työryhmä ehdottaa sekä lääkärikoulutuksen nallisten viranhaltijoiden ja poliittisten luotta-
17566: lisäämistä että erikoislääkärikoulutuksen tehos- muselimien ratkaisuvaltaan.
17567: tamista ja lisäämistä. Lääketieteellisten tiede-
17568:
17569: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1997
17570:
17571: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
17572: KK 644/1997 vp 3
17573:
17574:
17575:
17576:
17577: Tili Riksdagens Talman
17578:
17579: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- särskilda ansvarsområden. Delegationernas
17580: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- uppgift skulle vara att specialområdesvis utreda
17581: lem av statsrådet översänt följande riksdagsman behovet av specialister på ansvarsområdet och
17582: Marja-Leena Viljamaa m.fl. undertecknade att göra upp ett program som tillfredsställer detta
17583: spörsmål nr 644: behov. De medicinska fakulteterna borde i fråga
17584: om specialistutbildningen vara mer flexibla när
17585: På vilka sätt ämnar Regeringen trygga det gäller att godkänna sådan utbil4.ning som
17586: servicen inom offentlig ögonkirurgi un- sker utanför universitetssjukhusen. Andringen
17587: der de kommande åren, och av lagstiftningen om specialstatsandelar från in-
17588: på vilka sätt ämnar Regeringen under- gången av 1997 erbjuder goda förutsättningar
17589: lätta specialiseringen på ögonkirurgi? härtill. Universitetssjukhusen borde inrikta den
17590: specialstatsandel som anvisas läkarutbildningen
17591: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt särskilt på en utvidgning av specialistutbildning-
17592: anföra följande: en inom de områden där det för tillfållet råder
17593: den största bristen.
17594: 1 promemorian från social- och hälsovårdsmi- En del av de utexaminerade samt en del av den
17595: nisteriets arbetsgrupp som dryftat läkar- och spe- offentliga sektorns specialister inom vissa speci-
17596: cialistutbildningen (Social- och hälsovårdsminis- alområden, såsom psykiatri, ögonsjukdomar och
17597: teriets arbetsgruppspromemorior 1997:13) kon- radiologi, väljer den privata sektorn, fastän det
17598: stateras att detijanuari 1997 fanns ett underskott skulle finnas arbete även inom den offentliga
17599: på ca 500 specialister i sjukvårdsdistrikten. Detta hälsovården. 1 den ovan nämnda promemorian
17600: underskott täcktes i huvudsak med läkare som lyfter man fram frågan om viiken roll bl.a. an-
17601: höll på med sin specialisering. Det största under- ställningsviilkoren och sjukförsäkringens ersätt-
17602: skottet fanns inom psykiatrin, där det fanns 156 ningssystem spelar när det gäller att lösa detta
17603: sådana arbetstiiifållen för specialister som var problem.
17604: vakanta eller frysta eller som getts tili icke behö- Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
17605: riga läkare. lnom radiologi var underskottet 48, inleda förhandlingar med undervisningsministe-
17606: inom kirurgi 34, inom anestesiologi 30 och inom riet angående arbetsgruppens förslag. Vid social-
17607: ögonsjukdomar 27. och hälsovårdsministeriets, undervisningsminis-
17608: Sjukvårdsdistrikten meddelade att de kommer teriets och de medicinska fakulteternas gemen-
17609: att behöva drygt 400 specialister tiii före år 2000. samma förhandling i december 1996 ansåg man
17610: Dessa nya specialisttjänster verkar uppstå på de dessutom att det borde fåstas större uppmärk-
17611: specialområden där det även f6r tillfållet råder samhet än tidigare på de kirurgiska fårdigheterna
17612: brist på specialister. För ögonläkare kommer det hos läkare som specialiserar sig på ögonsjukdo-
17613: att uppstå 19 nya arbetstillfållen. mar.
17614: Under de senaste fem åren har i medeltal 14 Tillgången till offentlig ögonkirurgi påverkas
17615: ögonläkare per år utexaminerats. Vid ingången också av sjukvårdsdistriktens och sjukhusens in-
17616: av detta år höll 67 stycken på med sin specialise- terna regleringar och verksamhetssätt, av vilka
17617: ring. man har fått positiva ~rfarenheter i bl.a. Södra
17618: Arbetsgruppen föreslår både en utvidgning av Karelens och Norra Osterbottens sjukvårdsdi-
17619: läkarutbildningen och en effektivisering och ut- strikt. Att besluta om dessa regleringar och verk-
17620: vidgning av specialistutbildningen. De medicin- samhetssätt ingår i de kommunala tjänsteinneha-
17621: ska fakulteterna borde tillsätta regionala delega- varnas och de politiska förtroendeorganens be-
17622: tioner, som består av hälsovårdscentralerna och slutanderätt.
17623: sjukvårdsdistrikten på universitetssjukhusens
17624:
17625: Helsingforsden 26 juni 1997
17626:
17627: Minister Terttu Huttu-Juntunen
17628: KK 645/1997 vp
17629:
17630: Kirjallinen kysymys 645
17631:
17632:
17633:
17634:
17635: Sulo Aittoniemi /kesk: Puun käytön edistämisestä energiantuotan-
17636: nossa
17637:
17638:
17639: Eduskunnan Puhemiehelle
17640:
17641: Aina energiapolitiikasta keskusteltaessa ja vii- se, että opetetaan puut itse kävelemään kotikan-
17642: meksi energiapoliittisen selonteon yhteydessä noltaan energialaitoksen pesään. Viimeksi mai-
17643: niin hallituksen esityksissä kuinjokaisen kunnon nittu oli olevinaan huumoria.
17644: kansanedustajan puheessa täytyy olla maininta Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17645: puun käytön edistämisestä energian tuotannossa. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17646: Maininta tästä on yhtä välttämätön kuin alkoho- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17647: lipoliittisen keskustelun yhteydessä kodin merki- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17648: tyksen korostaminen lasten ja nuorten säällisessä
17649: alkoholin käyttämisessä. Aikooko Hallitus ryhtyä riittäviin suo-
17650: Siihen asia sitten aina jääkin, vaikka tiedetään riin tukitoimiin, jotta puu saataisiin kil-
17651: polttopuun käytön energianlähteenä olevan niin pailukelpoiseksi energianlähteeksi ja tätä
17652: kallista, että sitä eijoiiiakin pieniiiä veromuutok- kautta puun käytöstä voitaisiin saada esi-
17653: siiia pystytä riittävästi tukemaan. Tarvitaan suo- merkiksi se työvoimapoliittinen hyöty,
17654: raa tukeajoko energiapuun hankinnalle tai sitten josta on juhlapuheissa ja selonteoissa tai-
17655: sillä tuotetulle energialle. Yksi keino on tietysti tettu peistä?
17656:
17657: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997
17658:
17659: Sulo Aittoniemi /kesk
17660:
17661:
17662:
17663:
17664: 279001
17665: 2 KK 645/1997 vp
17666:
17667:
17668:
17669:
17670: Eduskunnan Puhemiehelle
17671:
17672: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mus- ja kehitystoimintaan. Tutkimus- ja kehitys-
17673: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tulosten markkinoilletulon kynnyksiä madalle-
17674: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen taan rahoittamana uuden teknologian kaupallis-
17675: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- tamishankkeita. Toimenpiteet kohdistuvat koko
17676: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen puunhankintaketjuun eivätkä ainoastaan pohto-
17677: n:o 645: teknologian kehittämiseen. Puun energiakäytön
17678: lisääminen edellyttää julkista tukea vähintään
17679: Aikooko Hallitus ryhtyä riittäviin suo- nykyisessä laajuudessa. Lisäksi hallitus selon-
17680: riin tukitoimiin, jotta puu saataisiin kil- teossa todetun mukaisesti selvittää, pitäisikö
17681: pailukelpoiseksi energialähteeksi ja tätä metsähakkeen energiakäytön lisäämiseksi sen
17682: kautta puun käytöstä voitaisiin saada esi- tuotantoa ryhtyä tukemaan suoralla tuella, kun-
17683: merkiksi se työvoimapoliittinen hyöty, nes sen kilpailukyky on riittävä.
17684: josta on juhlapuheissa ja selonteoissa tai- Puun energiakäytön lisäämisen ja sen yleisen
17685: tettu peistä? kilpailukyvyn parantamisen selvittämiseksi ja
17686: ongelmien ratkaisemiseksi on kauppa- ja teolli-
17687: Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: suusministeriö toimeenpannut ja rahoittanut
17688: useita selvityksiä. Useimmat ongelmat liittyvät
17689: Valtioneuvosto antoi 3.6.1997 eduskunnalle energiapuun korjuuseen, sen riittävään saantiin
17690: energiapoliittisen selonteon, joka sisältää ener- ja toimitusvarmuuteen käyttäjille. Maa- ja met-
17691: giapoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden sätalousministeriön asettaman energiapuutyö-
17692: täyttämiseksi. ryhmän 27.3.1997 julkaisemassa muistiossa on
17693: Strategiassa puun ja muiden uusiutuvien koti- esitetty mahdollisuuksia ongelmien poistamisek-
17694: maisten energialähteiden käytön lisääminen on si. Ministeriö on mittavasti tukenut uuden tek-
17695: hallituksen selkeä tavoite. Erityisenä tavoitteena nologian kotimaisen polttoaineen lämpölaitok-
17696: on lisätä puun käyttöä tuntuvasti lämpöenergian sien rakentamista.
17697: tuotannossa korvaamaan fossiilisia energialäh- Strategian mukaan nuorten metsien hoitoon
17698: teitä. Tähän kehitykseen on osaltaan pyritty ja energiapuun korjuuseen myönnettävää tukea
17699: myös vaikuttamaan 1.1.1997 voimaan tulleessa lisätään siten, että kaikki tarpeelliset nuorten
17700: energiaverotuksessa. metsien hoitotyöt saadaan tehtyä. Hallitus pitää
17701: Vuoden 1995lopussa valtioneuvosto asetti sil- tärkeänä, että metsänhoidollisten töiden yhtey-
17702: loisessa energiapoliittisessa periaatepäätökses- dessä suoritettavaan energiapuun korjuuseen
17703: sään erääksi tavoitteekseen neljänneksen lisäyk- myönnetään myös työllistämistukea erityispe-
17704: sen bioenergian käytössä vuoteen 2005 mennessä rustein.
17705: pääpainon ollessa erityisesti puun energiakäytön Hallitus laatii strategian tavoitteiden pohjalta
17706: lisäämisessä. Tämä edellyttää, että puun kilpai- yksityiskohtaisen toteutusohjelman, joka sisäl-
17707: lukyky muihin polttoaineisiin nähden kohentuu tää strategian tavoitteiden toteuttamiseksi tarvit-
17708: merkittävästi. tavat toimenpiteet muun muassa puun kilpailu-
17709: Puun ja yleensä bioenergian kilpailukykyä ko- kyvyn parantamiseksi.
17710: hennetaan panostamalla pitkäjänteiseen tutki-
17711:
17712: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
17713:
17714: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
17715: KK 645/1997 vp 3
17716:
17717:
17718:
17719:
17720: Tili Riksdagens Talman
17721:
17722: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- resultaten av forskningen och utvecklingen på
17723: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- marknaden sänks genom att projekt som syftar
17724: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags- till att kommersialisera ny teknik finansieras.
17725: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga Åtgärderna inriktas på hela vedanskaffningsked-
17726: spörsmål nr 645: jan, inte enbart på att utveckla förbränningstek-
17727: niken. För att användningen av ved för energi-
17728: Har Regeringen för avsikt att vidta produktion skall kunna utökas förutsätts offent-
17729: tillräckliga direkta stödåtgärder för att ligt stöd åtminstone i nuvarande omfattning.
17730: veden skall bli en konkurrensduglig ener- Dessutom utreder regeringen, i enlighet med vad
17731: gikälla och för att genom detta t.ex. sådan som konstateras i redogörelsen, om produktio-
17732: arbetskraftspolitisk nytta som det har nen av skogsflis borde stödas med ett direkt stöd
17733: brutits lansar för i festtal och redogörelser tills dess konkurrenskraft är tillräcklig, för att
17734: skall kunna dras av vedanvändningen? användningen av skogsflis för energiproduktion
17735: skall kunna utökas.
17736: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt För att utreda hur användningen av ved för
17737: anföra följande: energiproduktion kan utökas och dess konkur-
17738: renskraft rent allmänt förbättras och för att lösa
17739: Statsrådet gav den 3 juni 1997 riksdagen en de problem som sammanhänger med detta har
17740: energipolitisk redogörelse som innehåller energi- handels- och industriministeriet inlett och finan-
17741: politiska mål och de åtgärder som behövs för att sierat flera utredningar. De flesta prob1emen
17742: målen skall kunna uppnås. sammanhänger med drivningen av energived, en
17743: I strategin är det ett klart mål för regeringen att tillräcklig tillgång på ved och leveranssäkerheten
17744: användningen av ved och andra förnybara in- tili användarna. I en promemoria som en energi-
17745: hemska energikällor skall utökas. Ett särskilt må1 vedsarbetsgrupp, som jord- och skogsbruksmi-
17746: är att vedanvändningen kännbart skall utökas nisteriet har tillsatt, publicerade den 27 mars
17747: vid produktionen av värmeenergi geno!P att de 1997 har det föreslagits olika möjligheter för att
17748: fossila energikällorna ersätts med ved. A ven ge- undanröja problemen. Ministeriet har i stor skala
17749: nom den energibeskattning som gäller sedan den understött byggandet av värmeverk med ny tek-
17750: 1 januari 1997 har en utveck1ing i denna riktning nik för inhemskt bränsle.
17751: eftersträvats. Enligt strategin kommer det stöd som beviljas
17752: Vid utgången av år 1995 ställde statsrådet i sitt för skötsel av ungskogar och drivning av energi-
17753: dåvarande energipolitiska principbeslut som ett ved att utökas så att alla nödvändiga skötselarbe-
17754: mål att veden fram tili år 2005 skall ökas med en ten i ungskogarna blir gjorda. Regeringen anser
17755: fjärdedel vid användningen av bioenergi, medan det viktigt att även sysse1sättningsstöd på särski1-
17756: huvudvikten ligger på att öka särskilt använd- da grunder beviljas för drivning av energived i
17757: ningen av ved för energiproduktion. Detta förut- samband med skogsskötselarbeten.
17758: sätter att veden får betydligt bättre konkurrens- Utgående från målen i strategin gör regeringen
17759: kraft i förhållande tili andra bränslen. upp ett detaljerat åtgärdsprogram som innehåller
17760: Vedens och rent allmänt bioenergins konkur- de åtgärder som behövs för att målen i strategin
17761: renskraft höjs genom att man satsar på långsiktig skall kunna genomföras, bl.a. för att vedens kon-
17762: forskning och utveckling. Trösklarna för att få ut kurrenskraft skall kunna förbättras.
17763:
17764: Helsingfors den 18 juni 1997
17765:
17766: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
17767: KK 646/1997 vp
17768:
17769: Kirjallinen kysymys 646
17770:
17771:
17772:
17773:
17774: Sulo Aittoniemi /kesk: Erilaisten energiatuotantomuotojen kehittä-
17775: misestä
17776:
17777:
17778: Eduskunnan Puhemiehelle
17779:
17780: Joitakin vuosia sitten esimerkiksi eduskunnas- Asiasta ei ole enää kuulunut mitään ja huoles-
17781: sa pidettiin energiantuotannon avainsanana esi- tuneena kysyn valtioneuvoston asianomaiselta
17782: merkiksi pajuviljelmiä, joista piti saada ensinnä- jäsenettä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
17783: kin puhtia energialaitoksen pesään, ja tarkoituk- menttiin viitaten:
17784: sena oli myös, että pajuista tehdään nestemäisiä
17785: polttoaineita polttomoottoreissa käytettäväksi. Onko Hallitus tietoinen, miten yhteis-
17786: Myös suomalaisen viljan ylituotantoon suunni- kunnassa edistyvät suunnitelmat ja toteu-
17787: teltiin helpotusta sillä, että viljasta valmistetaan tus energiapuun kasvattamisesta pajuvil-
17788: eri vaiheidenjälkeen dieselöljyä ja bensiiniä. Suu- jelminä sekä nestemäisten polttoaineiden
17789: rimpia ideoitsijoita olivat asiassa Vihreän liiton valmistamisesta pajusta ja suomalaisesta
17790: edustajat, mutta myös silloisten hallitusten ta- ylijäämä viljasta?
17791: holta nähtiin asia ehdottomasti kehittelemisen
17792: arvoisena.
17793:
17794: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997
17795:
17796: Sulo Aittaniemi /kesk
17797:
17798:
17799:
17800:
17801: 279001
17802: 2 KK 646/1997 vp
17803:
17804:
17805:
17806:
17807: Eduskunnan Puhemiehelle
17808:
17809: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa neiden tuonnin. Saksassa on useissa kaupungeis-
17810: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sa RME-käyttöisiä takseja, joista saadut käyttö-
17811: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kokemukset ovat olleet hyviä. VW, Audi ja Mer-
17812: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- cedes Benz (eräät moottorityypit poikkeuksena)
17813: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sallivat uusissa dieselautoissaan RME:n käytön,
17814: n:o 646: osiin vanhoista on saatavissa asennussarjoja die-
17815: seliltä RME:lle.
17816: Onko Hallitus tietoinen, miten yhteis- Ruotsissa useissa taajamissa kokeillaan eta-
17817: kunnassa edistyvät suunnitelmat ja toteu- nolikäyttöisiä busseja. Kokeilun piirissä on n. 85
17818: tus energiapuun kasvattamisesta pajuvil- bussia. Etanolin raaka-aine oli aiemmin puupe-
17819: jelminä sekä nestemäisten polttoaineiden räinen, nyt eteläeurooppalainen ylijäämäviini.
17820: valmistamisesta pajusta ja suomalaisesta Taajamaliikenteen busseissa ja jakeluautoissa
17821: ylijäämä viljasta? paineistettu maakaasu (CNG) ja nestekaasu
17822: (LPG) kilpailevat biopolttonesteiden kanssa.
17823: Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Niiden etuna on tavalliseen dieselmoottoriin
17824: nähden selvästi hiljaisempi käyntiääni.
17825: Biopolttonesteiden pelloilla tuotettavia raa- USA:ssaja Brasiliassaetanolin käyttö ajoneu-
17826: ka-aineita voisivat olla lähinnä seuraavat: ohras- voissa on kaupallista toimintaa. USA:ssa raaka-
17827: ta valmistettu etanoli ja sen jalostus bensiinin aineen hinnannousu aiheuttanee sen, että raaka-
17828: lisäaineeksi ETBE:ksi, rypsiöljyn esteröinti aineeksi joudutaan etsimään halvempia jätema-
17829: RME:ksi eli rypsimetyyliesteriksi korvaamaan teriaaleja. Brasiliassa etanolin raaka-aine on so-
17830: dieselöljyä ja rypsiöljyn käyttö korvaamaan ke- keriruokojäte.
17831: vyttä polttoöljyä. Kattilapohtoaineeksi voitai- Suomessa koetoimintaa on tehty tai on tällä
17832: siin pelloilla tuottaa ruokohelpeä ja energiapa- hetkellä käynnissä mm. seuraavasti:
17833: jua. Myös olki voidaan hyödyntää polttoainee- - Rypsiöljyn poltto omakotitalokokoluo-
17834: na. kan kattilassa
17835: Euroopassa on meneillään laajaa koetoimin- - Rypsiöljyn käyttö isoissa stationäärisissä
17836: taa liittyen pelloilla tuotettuihin bioperäisiin dieselmoottoreissa
17837: polttonesteisiinja niiden käyttöön. Useissa mais- - Moottorikokeita RME/dieselöljy-sekoi-
17838: sa koetoiminnalle on myönnetty helpotuksia bio- tuksilla
17839: peräisten liikennepolttoaineiden valmisteverois- - Ruokohelven tuotantokokeet
17840: sa, mikä on edellytys niiden käytölle. - Ruokohelven poltto kattiloissa.
17841: Ranskassa koetoiminta painottuu etanolin Suomessa on useammassa kauppa- ja teolli-
17842: tuotantoon ja edelleen ETBE:n valmistukseen suusministeriön rahoittamassa selvityksessä ar-
17843: käytettäväksi bensiinin lisäaineena. Ranskalai- vioitu biopolttonesteiden tuotantokustannuksia
17844: nen ETBE-tuotanto lähentelee teollista toimin- ja kilpailukykyä.
17845: taa; ensimmäinen ETBE-laitos käynnistyi huhti- Viljan ja öljykasvien kulutuksen kasvaessa
17846: kuussa 1996 ja toinen vuoden 1996 lopussa. Lai- näyttäisi kesantoala supistuvan Euroopassa ja
17847: tosten kapasiteetti on 56 000 t/a ETBE:tä yksik- USA:ssa. EU:ssa kesantoala on v. 1997 5% pel-
17848: köä kohti ja investointi n. 150 milj. frangia/ toalasta ja kesantokorvaukset laskivat 20 % vii-
17849: yksikkö. Etanoli tuotetaan vehnästä ja sokeri- mevuotisesta. Suomessa kesantoala on kehitty-
17850: juurikkaasta. nyt viime vuosina seuraavasti: 500 000 ha (-94),
17851: Saksassa biopolttonesteiden tuotanto ja ko- 300 000 ha (-95) ja 180 000 ha (-96). Biodieselin
17852: keilutoiminta on painottunut rypsiöljystä tuotet- tuotanto Euroopassa oli v. 1996 n. 450 000 t/v,
17853: tuun RME:hen, joka korvaa dieselpolttoainetta. kun tuotantokapasiteetti on 1,0 milj. t/a. Raaka-
17854: Saksassa dieselpolttoainetta korvataan 100% aineen saanti voi siten muodostua ongelmaksi
17855: RME:llä, sekoituksille ei sikäläinen valtiovarain- Euroopassa kesantoalan supistuessa.
17856: ministeriö ole ollut halukas myöntämään vero- Suomessa Uudenmaan, Turun, Satakunnan,
17857: helpotuksia estääkseen mittavamman polttoai- Hämeen ja Kymen maaseutuelinkeinopiirien
17858: KK 646/1997 vp 3
17859:
17860: alueella v. 1996 kesantoala oli yhteensä 99 000 Ruokohelven tuotanto edellyttänee turvetuo-
17861: ha. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämien tannon tapaisesti tuotantotoimintaa kymmenien
17862: selvitysten mukaan 50 000 ha:n peltoala tuottaa -satojen hehtaarien yksiköissä ilmeisesti ura-
17863: n. 32 000 t rypsiöljyäla. Rypsiöljyn puristamoka- koitsijapohjaisesti. Ruokohelven, oljen ja järvi-
17864: pasiteettia on Suomessa 75 000 t/a, jonka nykyi- ruon tuotannon sesonkiluonteisuus merkinnee
17865: nen käyttöaste on n. 75% eli "vapaata" purista- sitä, että ne voivat olla lähinnä lisäpolttoaineena
17866: mokapasiteettia on n. 19 000 tlv. 50 000 ha:n monipolttoainekattiloissa pääpolttoaineen olles-
17867: alalta saatava 32 000 tlv rypsiöljyä tuottaisi siten sa hiili tai turve. Polttoainetoimitusten organi-
17868: 10 %:n sekoitussuhteella n. 320 000 t/v sointi soveltuisi siten ehkä parhaiten turvetuotta-
17869: "bioPOK:ia" ja sekoitussuhteella 50/50% 64 000 jien hoidettavaksi.
17870: tlv. Kevyen polttoöljyn vuosikulutus on maas- Energiapajun tuotantokustannukset ovat sa-
17871: samme luokkaa 2,4 milj. tla. maa suuruusluokkaa kuin ruokohelvellä. Pajun
17872: BioPOK:n etuina ovat: rypsi voidaan tuottaa osalta ongelmana on kuitenkin suurehkot alku-
17873: nykyisellä viljelykalustolla, merkittäviä inves- investoinnit taimiin, viljelmän aitaamiseenja lan-
17874: tointeja ei tarvita jalostusvaiheessa, kuten noitukseen.
17875: RME:llä tai etanoli/ETBE:llä, tuotantoyksiköllä Keskeisimmät biopolttonesteiden tutkimus-
17876: ei ole minimikokoa, kuten RME:llä tai etanoli/ ja koetoiminnan kohdealueet ovat:
17877: ETBE:llä, Non-Food-käytössä ollut pelto voi- 1) rypsiPOK:n poltto keskikokoisissa kevytöl-
17878: daan ongelmitta palauttaa ruokaöljytuotantoon. jykattiloissa.
17879: BioPOK:n tuotanto ei myöskään edellytä välttä- 2) ruokohelven tuotantokokeet verraten suu-
17880: mättä öljynjalostusyrityksen mukanaoloa eikä ressa mittakaavassa erilaisilla kasvualustoilla:
17881: lähijakelukaan jakeluyhtiöiden mukanaoloa, jos pelto, suopohjat jne.
17882: 50150 %:n seos käytettäisiin maatiloilla esim. vil- 3) ruokohelven, oljen ja järviruon käsittely- ja
17883: jankuivureissa. pohtokokeet riittävän suuressa mittakaavassa
17884: Ruokohelven tuotantoa tutkivat pelloilla pitempiaikaisesti.
17885: Maatalouden tutkimuskeskus ja suopohjilla 4) RME:n pitempiaikaisia käyttökokeita die-
17886: Vapo. Ruokohelven tuotantokustannuksista tu- selmoottoreissa. Vientikohteissa RME:n käyttö-
17887: lee saada kokemusperäistä tietoa riittävän suuri- mahdollisuus on kilpailuetu suomalaisille moot-
17888: mittakaavaisesti toteutettuna, jotta sen kilpailu- torivalmistajille.
17889: kyvystä hiilen ja turpeen kanssa saadaan riittä- Hallitus seuraa ja rahoittaa osaltaan tätä tut-
17890: vän tarkka käsitys. Ruokohelven käytännön kimus- ja koetoimintaa.
17891: pohtokokeita on tarvetta myös suorittaa. Vapo Oleellinen kysymys pelloilta saatavien bio-
17892: on kevään aikana korjannut Oulun lähistöllä polttonesteidenja kiinteiden polttoaineiden käy-
17893: ruokohelpeä, ja sitä on tarkoitus polttaa yhdessä tölle on niiden tuotantokustannukset ja yritysten
17894: turpeen kanssa Oulun kaupungin ja Kemiran kiinnostus kaupalliseen toimintaan.
17895: voimalaitoksilla.
17896: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
17897:
17898: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
17899: 4 KK 646/1997 vp
17900:
17901:
17902:
17903:
17904: Tili Riksdagens Talman
17905:
17906: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- nisterium har inte varit villigt att bevilja skatte-
17907: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- lättnader för blandningar för att förhindra
17908: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- bränsleimport i större skala. 1Tyskland finns det
17909: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr i flera städer taxibilar som drivs med RME och de
17910: 646: erfarenheter man fått av dessa har varit goda.
17911: VW, Audi och Mercedes Benz (med undantag för
17912: Är Regeringen medveten om hur de vissa motortyper) tillåter RME i sina nya diese1-
17913: planer och åtgärder som gäller odlande av bilar, för en del av de gamla bilarna finns monte-
17914: energived i form av videodlingar samt ringssatser som omvandlar bilen från dieseldrift
17915: tillverkning av flytande bränslen av vide till RME.
17916: och finsk överskottsspannmål framskri- 1 Sverige görs försök med etanoldrivna bussar
17917: der i samhället? i flera tätorter. Försöket omfattar ca 85 bussar.
17918: Tidigare var råvaran i etanol trähaltig, nu består
17919: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt den av överskottsvin från Sydeuropa. 1 tätorts-
17920: anföra följande: trafikens bussar och distributionsbilar konkurre-
17921: rar trycksatt naturgas (CNG) och flytgas (LPG)
17922: De råvaror för flytande biobränslen som kan med flytande biobränslen. Dessas fördel i förhål-
17923: produceras på åkrar är i första hand följande: lande till en vanlig dieselmotor är en klart tystare
17924: etanol som framställts av korn och förädling av gång.
17925: denna till tillsatsämnet ETBE i bensin, estrering 1 USA och Brasilien är användningen av eta-
17926: av rybsolja till RME, dvs. rybsmetylester som nol i fordon kommersiell verksamhet. 1 USA
17927: ersättning för dieselolja, och användning av rybs- torde prisstegringen på råvaran medföra att billi-
17928: olja som ersättning för lätt brännolja. Som pann- gare avfallsmaterial måste hittas som råvara. 1
17929: bränsle k~p rörflen och energivide produceras på Brasilien är sockerrörsavfall råvara för etanol.
17930: åkrarna. A ven halm kan utnyttjas som bränsle. 1 Finland har försöksverksamhet gjorts eller
17931: 1 Europa pågår som bäst en omfattande för- pågår som bäst bl.a. enligt följande:
17932: söksverksamhet i anslutning till flytande biohal- - förbränning av rybsolja i panna av den
17933: tiga bränslen, som har producerats på åkrar, och storlek som finns i egnahemshus
17934: till användningen av dem. 1 flera Iänder har lätt- - användning av rybsolja i stora stationära
17935: nader i fråga om accisen på biohaltiga trafik- dieselmotorer
17936: bränslen beviljats för försöksverksamheten, nå- - motorförsök med RME/dieseloljebland-
17937: got som är en förutsättning för att dessa bränslen ningar
17938: skall kunna användas. - försök med produktion av rörflen
17939: 1 Frankrike prioriterar försöksverksamheten - förbränning av rörflen i pannor.
17940: produktion av etanol och vidare tillverkningen 1 Finland har produktionskostnaderna för fly-
17941: av ETBE för att användas som tillsatsämne i tande biobränslen och deras konkurrenskraft
17942: bensin. Den franska ETBE-produktionen när- bedömts i flera utredningar som handels- och
17943: mar sig industriell verksamhet; en första ETBE- industriministeriet har finansierat.
17944: anläggning startades i april1996 och en andra vid 1 takt med att förbrukningen av spannmål och
17945: utgången av år 1996. Anläggningarnas kapacitet oljeväxter ökar verkar trädesarealen i Europa
17946: är 56 000 t/år ETBE per enhet och investeringar- och USA krympa. 1 EU är trädesarealen år 1997
17947: na ca 150 milj. franc per enhet. Etanol produceras 5 % av åkerarealen och trädesersättningarna har
17948: av vete och sockerbeta. sjunkit med 20 % från fjolårets. 1 Finland har
17949: 1 Tyskland har produktionen av och försöks- trädesområdena under de senaste åren utvecklats
17950: verksamheten med flytande biobränslen priorite- enligt följande: 500 000 ha (1994), 300 000 ha
17951: rat RME sombar tillverkats av rybsolja och som (1995) och 180 000 ha (1996). Produktionen av
17952: ersätter dieselbränsle. 1 Tyskland ersätts diesel- biodiesel var ca 450 000 t/år i Europa år 1996
17953: bränslet till 100 % med RME, landets finansmi- medan produktionskapaciteten är 1,0 milj. t/år.
17954: KK 646/1997 vp 5
17955:
17956: Råvarutillgången kan därmed utgöra ett pro- och avsikten är att den skall förbrännas tillsam-
17957: blem när trädesarealen i Europa krymper. mans med torv i Uleåborgs stads och Kemiras
17958: I Finland fanns det år 1996 en trädesareal på kraftverk.
17959: totalt 99 000 ha i landsbygdsnäringsdistriktena i Produktionen av rörflen torde förutsätta pro-
17960: Nyland, Åbo, Satakunta, Tavastland och Kym- duktionsverksamhet av samma slag som vid
17961: mene. Enligt utredningar som handels- och indu- torvproduktionen, i enheter om tiotals eller
17962: striministeriet har låtit göra producerar en åker- hundratals hektar uppenbarligen på entrepre-
17963: areal på 50 000 ha ca 32 000 t rybsolja/år. Presse- nörsbasis. Det att produktionen av rörflen, halm
17964: rikapaciteten för rybsolja är 75 000 t/år i Finland. och vass är så säsongbetonad torde innebära att
17965: Av denna kapacitet utnyttjas i dagens läge ca de främst kan vara tilläggsbränslen i flerbränsle-
17966: 75 %, vilket ger en "fri" presserikapacitet på ca pannor där huvudbränslet är koi eller torv. Or-
17967: 19 000 t/år. Den mängd på 32 000 t/år rybsolja ganiserandet av bränsleleveranserna lämpar sig
17968: som erhålls på arealen 50 000 ha ger därmed i därmed kanske bäst för torvproducenterna.
17969: blandningsförhållandet l 0 % ca 320 000 t/år lätt Produktionskostnaderna för energivide är av
17970: biobrännolja och i blandningsförhållandet 50/ samma storleksklass som för rörflen. För videns
17971: 50 % 64 000 t/år. Årsförbrukningen av lätt del är problemet dock de större begynnelseinves-
17972: brännolja i vårt land är i klassen 2,4 milj. t/år. teringarna i plantor, inhägnande av odlingen och
17973: Fördelarna med lätt biobrännolja är: rybsen gödsling.
17974: kan produceras med nuvarande odlingsredskap, De viktigaste målområdena för forskningen i
17975: några betydande investeringar behövs inte i för- och försöksverksamheten med flytande bio-
17976: ädlingsskedet, såsom är fallet med RME eller bränslen är
17977: etanol/ETBE, produktionsenheten har ingen mi- 1) förbränning av lätt rybsbrännolja i lättolje-
17978: nimistorlek, såsom fallet är med RME eller eta- pannor av medelstorlek.
17979: nol/ETBE, en åker som varit i Non-Food-an- 2) produktionsförsök med rörflen i jämförel-
17980: vändning kan utan problem återställas för matol- sevis stor skala på olika växtunderlag: åker, myr-
17981: jeproduktion. Produktionen av lätt biobrännolja mark o.s.v.
17982: förutsätter inte heller nödvändigtvis att ett olje- 3) behandlings- och förbränningsförsök med
17983: raffineringsföretag är med och inte heller närdis- rörflen, halm och vass i tillräckligt stor skala
17984: tributionen att distributionsbolagen är med, om under längre tid.
17985: blandningen 50/50% används på lantbrukslä- 4) försök med användning a v RME i dieselmo-
17986: genheter t.ex. i spannmålstorkar. torer under längre tid. I exportobjekt är möjlig-
17987: Produktionen av rörflen undersöks på åkrar heten att använda RME en konkurrensfördel för
17988: av Lantbrukets forskningscentral och på myr- de finska motortillverkarna.
17989: mark av Vapo. För att man skall få tillräckligt Regeringen följer och finansierar för sin del
17990: exakt begrepp om hur konkurrenskraftig rörfle- denna forskning och försöksverksamhet.
17991: nen är ijämförelse med koi och torv bör kunskap Den väsentliga frågan vad gäller användning-
17992: fås om produktionskostnaderna för rörflen på en av flytande biobränslen och fasta bränslen
17993: basis av erfarenheter från realiserande i tillräck- som fås från åkrarna är deras produktionskost-
17994: ligt stor skala. Det finns också behov att företa nader och företagens intresse av kommersiell
17995: praktiska förbränningsförsök med rörflen. Vapo verksamhet.
17996: har under våren skördat rörflen nära Uleåborg
17997:
17998: Helsingforsden 19 juni 1997
17999:
18000: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
18001: KK 647/1997 vp
18002:
18003: Kirjallinen kysymys 647
18004:
18005:
18006:
18007:
18008: Kari Rajamäki /sd: Tekesin resurssien turvaamisesta erityisesti Kes-
18009: ki-, Itä- ja Pohjois-Suomessa
18010:
18011:
18012: Eduskunnan Puhemiehelle
18013:
18014: Tekesin kotimaan verkostovoimavaroja ei ole herännyt huoli Tekesin määrärahojen valumises-
18015: viime vuosien aikana vahvistettu, vaan ne ovat ta "Kehä III:n sisälle", mikä heijastuu Turun,
18016: vähentyneet viimeisten kolmen vuoden aikana Oulun ja Tampereen seuduille vaikuttamatta eri-
18017: usealla teknologia-asiantuntijana, ja vähennyk- tyisen merkittävästi esimerkiksi juuri Itä-Suo-
18018: set ovat kohdistuneet erityisesti Keski-, Itä- ja meen, joka on valtioneuvoston periaatepäätök-
18019: Pohjois-Suomeen. Kauppa- ja teollisuusministe- senkin mukaan erityistoimenpiteiden kohteena.
18020: riön asettamia strategisia linjauksia Tekesin osal- Voimavarojen rekrytointi on siis tärkeää ,jotta
18021: ta ovat pk-teollisuuden kasvava osuus Tekesin lisääntyvät panostukset olisivat tukemassa esi-
18022: rahoituksesta sekä pk- ja suurteollisuuden ja tut- merkiksi Itä-Suomen teknologia-asiantuntemus-
18023: kimus- ja korkeakoululaitosten välisen yhteis- ta tarvitsevien yritysten käynnistämistä sekä ke-
18024: työn lisääminen verkostoitumalla. Nämä lin- hittämistä. Mm. Kuopion Tekesin yksikön re-
18025: jaukset ovat merkittävä osa juuri Tekesin alue- surssien lisäämisestä on keskusteltu pitkään.
18026: verkoston toimintaa. Keskeiseksi tulee kotimaan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18027: alueverkoston vahvistaminen nykyisestään ja tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
18028: Tekesin alueverkoston itsenäinen asema kehitty- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18029: vissä TE-keskuksissa tulee turvata. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18030: Pelkästään tutkimus- ja kehittämismäärära-
18031: hat eivät tuo riittäviä teollisuuspoliittisia vaikut- Miten Hallitus aikoo turvata Tekesin
18032: tavuustuloksia. Keskeistä onkin turvata Tekesis- alueelliset toimintaedellytykset mm. riit-
18033: sä henkilöstön osaaminen sekä valtakunnallisen tävin henkilöresurssein?
18034: toiminnan edellytykset. Mm. Itä-Suomessa on
18035: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997
18036: Kari Rajamäki /sd
18037:
18038:
18039:
18040:
18041: 279001
18042: 2 KK 647/1997 vp
18043:
18044:
18045:
18046:
18047: Eduskunnan Puhemiehelle
18048:
18049: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa poliittisin perustein arvioimalla hankkeiden tek-
18050: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, nologisen tason ja liiketoiminnallisen merkityk-
18051: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Vuo-
18052: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja- den 1996 yritysrahoituksesta Kuopion ja Poh-
18053: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o jois-Karjalan lääneihin ohjautui Tekesin määrä-
18054: 647: rahoista koko maan t&k-panostusta vastaava
18055: osuus. Mikkelin ja Kymen läänien osuus oli puo-
18056: Miten Hallitus aikoo turvata Tekesin lestaan selvästi suurempi kuin niiden osuus koko
18057: alueelliset toimintaedellytykset mm. riit- maan t&k-panostuksesta.
18058: tävin toimintaresurssein? Tekesin kotimaanyksiköt siirtyvät uusiin työ-
18059: voima- ja elinkeinokeskuksiin 1.9.1997 alkaen,
18060: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- mutta toimivat Tekesin ohjauksessa ja kiinteässä
18061: taen seuraavaa: yhteistyössä Tekesin muun organisaation kanssa
18062: toteuttaen osaltaan valtakunnallista teknologia-
18063: Tekesin toiminta kattaa koko maan. On totta, politiikkaa. Tekes pyrkii neuvottelemaan uusien
18064: että kotimaan yksiköiden henkilöstöä ei ole vii- keskusten kanssa siitä, että keskusten resursseis-
18065: me vuosina vahvistettu. Samoin on totta, että pk- ta voitaisiin sijoittaa suurempi osuus Tekesin
18066: yritysten, myös tietointensiivisten palveluyritys- ohjauksessa olevaan teknologiaryhmään.
18067: ten, avustaminen on oleellinen osa Tekesin toi- Uusien henkilöiden rekrytointipäätökset tekee
18068: mintaa. T &k-rahoitus on tärkeä tukimuoto, kauppa- ja teollisuusministeriön linjausten mu-
18069: mutta varsinkin pk-yritykset tarvitsevat tietoa kaisesti työvoima- ja elinkeinokeskuksen asian-
18070: myös muualla tapahtuvasta kehityksestä. omainen osastopäällikkö konsultoituaan mm.
18071: Tekesin nykyisellä organisaatiolla pyritään Te kesiä.
18072: löytämään paras mahdollinen asiantuntija kun- Itä-Suomen kehittäminen on eräs hallituksen
18073: kin asiakkaan tarpeeseen riippumatta siitä, mi- erityistoimenpidekohde. On kuitenkin muistet-
18074: hin ko. asiantuntija on maantieteellisesti sijoitet- tava, että teknologiapohjaisen liiketoiminnan on
18075: tu. Näin varmistetaan, että yritykset saavat par- oltava kansainvälisesti kilpailukykyistä toimin-
18076: haan mahdollisen teknologia- ja elinkeinoalojen taa, mistä syystä teknologiaa on kehitettävä ot-
18077: asiantuntemuksen ja että kansalliset t&k-verkos- taen huomioon kansalliset ja kansainväliset, ei
18078: tot ovat käytettävissä koko maassa. ainoastaan alueelliset, reunaehdot.
18079: Tekes tekee rahoituspäätöksensä teknologia-
18080:
18081: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1997
18082:
18083: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
18084: KK 647/1997 vp 3
18085:
18086:
18087:
18088:
18089: Tili Riksdagens Talman
18090:
18091: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- nivå och deras företagsekonomiska betydelse
18092: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- både nationellt och internationellt. Den före-
18093: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags- tagsfinansiering för 1996 som från Teknologiska
18094: man Rajamäki undertecknade spörsmål nr 647: utvecklingscentralens anslag kanaliserades tili
18095: Kuopio Iän och Norra Karelens Iän motsvarade
18096: På vilket sätt ämnar Regeringen säker- deras andel av satsningen på FoU i hela landet.
18097: ställa Teknologiska utvecklingscentra- Däremot var den andel som kanaliserades tili S:t
18098: lens verksamhetsbetingelser på regional Michels Iän och Kymmene Iän klart större än
18099: nivå bl.a. genom tillräckliga verksam- deras andel av FoU-satsningen för hela landet.
18100: hetsresurser? Teknologiska utvecklingscentralens inhemska
18101: enheter kommer att införlivas med de nya arbets-
18102: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt krafts- och näringscentralerna från den 1 septem-
18103: anföra följande: ber 1997 men deras verksamhet kommer också i
18104: fortsättningen att styras av Teknologiska utveck-
18105: Tekno1ogiska utvecklingscentralens (TEKES) Iingscentralen och de kommer att samarbeta in-
18106: verksamhet omspänner hela landet. Det är sant tensivt med Teknologiska utvecklingscentralens
18107: att personalresurserna vid de inhemska enheter- övriga organisation och för sin del driva den
18108: na inte har förstärkts under de senaste åren. Det nationella teknologipolitiken. Teknologiska ut-
18109: är också riktigt a tt en väsen tlig del a v Tekn o logis- vecklingscentralen har för avsikt att förhandla
18110: ka utvecklingscentralens verksamhet består i att med de nya centralerna om att en större andel av
18111: bistå sm-företagen, också de informationsinten- centralernas resurser skall placeras i den teknolo-
18112: siva serviceföretagen. FoU-finansieringen är en gigrupp som styrs av Teknologiska utvecklings-
18113: viktig stödform men speciellt sm-företagen behö- centra1en. Beslut om rekrytering av ny personai
18114: ver också information om utvecklingen på andra fattas, i enlighet med de linjer som handels- och
18115: håll. industriministeriet dragit upp, av vederbörande
18116: Med Teknologiska utvecklingscentralens nu- avdelningschefvid arbetskrafts- och näringscen-
18117: varande organisation strävar man efter att hitta tralen efter att ha konsulterat bl.a. Teknologiska
18118: den bästa möjliga experten för varje kunds behov utvecklingscentrale~:
18119: oberoende av den sakkunniges geografiska pla- Utvecklandet av Ostra Finland är ett av före-
18120: cering. På detta sätt säkerställs att företagen får målen för specialåtgärder från regeringens sida.
18121: tillgång tili den bästa möjliga sakkunskapen på Man bör dock komma ihåg att den teknologiba-
18122: teknologins och de olika näringarnas område och serade affårsverksamheten skall vara konkur-
18123: att de nationella FoU-nätverken är tillgängliga renskraftig i internationellt hänseende, varför
18124: för företagen i hela Iandet. teknologin skall utvecklas så att också de natio-
18125: Teknologiska utvecklingscentralen fattar sina nella och internationella, och inte enbart de
18126: finansieringsbeslut på teknologipolitiska grun- regionala, randvillkoren beaktas.
18127: der genom att bedöma projektens teknologiska
18128:
18129: Helsingforsden 24 juni 1997
18130:
18131: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
18132: KK 648/1997 vp
18133:
18134: Kirjallinen kysymys 648
18135:
18136:
18137:
18138:
18139: Hannu Kemppainen /kesk ym.: InkeriJäisten paluumuuttajien perus-
18140: eläketurvan järjestämisestä
18141:
18142:
18143: Eduskunnan Puhemiehelle
18144: Presidentti Mauno Koiviston lausunnon pe- rassa. Kun heidät on "suomalaisina maahan kut-
18145: rusteella, jonka hän antoi 10.4. 1990 ja jossa hän suttu", on kohtuutonta ja lisäksi perusoikeus-
18146: totesi, että siiioisen Neuvostoliiton alueella asuu uudistuksen periaatteen vastaista, että heille ei
18147: ihmisiä, joita voitiin pitää suomalaisina, tarjou- ole taattu peruseläketurvaa. Tämän takia maa-
18148: tui näiiie, lähinnä inkeriläisille, mahdollisuus hanmuutto- ja pakolaistoimikunta on kahteen
18149: muuttaa Suomeen paluumuuttajina. Ulkomaa- otteeseen (tammikuussa 1996 ja joulukuussa
18150: laislaissa,jota muutettiin 1.8. 1996 alkaen, määri- 1996) esittänyt, että näille ihmisille järjestettäisiin
18151: teltiin kriteerit paluumuuttajille. Suomi sitoutuu yhteensovitettava tarveharkintainen, täyden
18152: ottamaan vuosittain 1 500-2 000 tällaista paluu- kansaneläkkeen tasoinen peruseläketurva.
18153: muuttajaa Suomeen. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18154: ETA-sopimuksen solmimisen ja EU:hun Iiit- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18155: tymisen johdosta Suomen kansaneläkelakia kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18156: muutettiin niin, että kansaneläkkeen karttumi- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18157: nen tuli riippuvaiseksi Suomessa asutusta ajasta.
18158: Inkerinsuomalaisilta eläkeläisiltä puuttuu perus- Aikooko Hallitus pikaisella aikatau-
18159: eläketurva, ja heidän pysyvä toimeentulonsa on lulla toteuttaa inkeriJäisille paluumuutta-
18160: väliaikaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen va- jiiie peruseläketurvan?
18161:
18162: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997
18163:
18164: Hannu Kemppainen /kesk Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Jorma Kukkonen /sd
18165: Annikki Koistinen /kesk Pekka Leppänen /vas Margareta Pietikäinen /r
18166: Martti Tiuri /kok Janina Andersson /vihr
18167:
18168:
18169:
18170:
18171: 279001
18172: 2 KK 648/1997 vp
18173:
18174:
18175:
18176:
18177: Eduskunnan Puhemiehelle
18178:
18179: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1408171 soveltamista. Todettakoon, että muut-
18180: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kin pohjoismaat ovat muuttaneet kansaneläk-
18181: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen keensä maassa asuttuun aikaan suhteutetuksi sa-
18182: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu masta syystä. Tanska ja Norja vuonna 1972, jol-
18183: Kemppaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- loin Tanska liittyi ja Norja aikoi liittyä Euroopan
18184: myksen n:o 648: yhteisöihin, Ruotsi vuonna 1993 ETA-sopimuk-
18185: sen odotetun voimaantulon vuoksi.
18186: Aikooko Hallitus pikaisella aikatau- Hallitusmuodon II luvun 5 §:n mukaan ei liene
18187: lulla toteuttaa inkeriläisille paluumuutta- mahdollista säätää lakia, jossa tietty ryhmä syn-
18188: jille peruseläketurvan? typeränsä perusteella asetettaisiin eläkkeen saa-
18189: misessa muita parempaan asemaan.
18190: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Eräänä mahdollisuutena on pohdittu sitä, että
18191: vasti seuraavaa: kansaneläkkeeseen liitettäisiin uusi tuloharkin-
18192: tainen osa tai lisä, joka paluumuuttajille voitai-
18193: Vuoden 1994 alussa voimaan tulleen kansan- siin maksaa. Etuuden tulisi kuitenkin koskea
18194: eläkelain muutoksen mukaan oikeus eläkkeeseen kaikkia eläkkeenhakijoita kansalaisuudesta ja
18195: ja eläkkeen määrä riippuu hakijan Suomessa asu- syntyperästä riippumatta. Tällainen tuloharkin-
18196: man ajan pituudesta. Eläkettä ei kuitenkaan ker- tainen kansaneläkkeen osa olisi kuitenkin myön-
18197: rysen jälkeen, kun hakija on täyttänyt 65 vuotta, nettävä asetuksen 1408/71 piiriin kuuluville työn-
18198: eikä ajalta, jona hakija on saanut eläkettä muus- tekijöille ja yrittäjille siitä riippumatta, miten
18199: ta maasta. Näin ollen henkilö, joka on muuttanut suurta eläkettä he saisivat muista jäsenmaista,
18200: Suomeen ensimmäisen kerran täytettyään 65 koska kansaneläke on edellä mainitussa EU :n
18201: vuotta tai saadessaan eläkettä aikaisemmasta sosiaaliturvan koordinointiasetuksessa 1408171
18202: asuinmaastaan, ei tule koskaan saamaan kansan- tarkoitettu eläke ja asetuksen 46--46 c artikloi-
18203: eläkettä. Samoin eläkkeen määrä jää hyvin pie- den mukaan sitä määrättäessä toisen jäsenmaan
18204: neksi, jos eläketapahtuma sattuu pian Suomeen vastaavanlaisia eläkkeitä ei voida ottaa vähentä-
18205: muuton jälkeen. vänä tulona huomioon.
18206: Säännöstä sovelletaan samalla tavoin kaikkiin Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että pa-
18207: henkilöihin kansalaisuudesta riippumatta, myös luumuuttajien eläketurvaa ei tulisi hoitaa kan-
18208: ulkomailla asuneisiin Suomen kansalaisiin sekä saneläkelain avulla. Paluumuuttajien toimeentu-
18209: pakolaisiin ja kansalaisuudettomiin. Käytännös- loturva tulee rakentaa sosiaaliavustuksen luon-
18210: sä suurin ryhmä, jonka kansaneläkkeeseen sään- teiseksi etuudeksi, johon ei sovellettaisi ED-ase-
18211: nös on vaikuttanut, ovatjuuri entisen Neuvosto- tusta 1408/71.
18212: liiton alueelta muuttaneet ns. paluumuuttajat. Näitä asioita on selvitetty yhteistyössä työmi-
18213: Kysymyksessä oleva lainmuutos liittyi ETA- nisteriön yhteydessä toimivan maahanmuutto-
18214: sopimuksen ja uuden pohjoismaisen sosiaalitur- osaston kanssa. Edellä mainitun selvityksen joh-
18215: vasopimuksen voimaantuloon, ja sitä pidettiin dosta asia tulee tarkastelluksi laajemmasta näkö-
18216: tuolloin tarpeellisena ajatellen EU :n sosiaalitur- kulmasta.
18217: van koordinointia koskevan asetuksen (ETY)
18218:
18219: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1997
18220:
18221: Sosiaali- ja terveysministerin sijainen,
18222: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
18223: KK 648/1997 vp 3
18224:
18225:
18226:
18227:
18228: Tili Riksdagens Talman
18229:
18230: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- övriga nordiska länderna av samma orsak har
18231: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- ändrat sina folkpensionsbestämmelser så att
18232: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- folkpensionen är relaterad tili den tid sökanden
18233: man Hannu Kemppainen m.fl. undertecknade har varit bosatt i landet. Danmark och Norge
18234: spörsmål nr 648: ändrade sin lagstiftning 1972, då Danmark an-
18235: slöt sig och Norge hade för avsikt att ansluta sig
18236: Ämnar Regeringen enligt en snabb tid- tili Europeiska gemenskaperna. 1 Sverige ändra-
18237: tabell tillförsäkra de ingermanländska des denna lagstiftning 1993 tili följd av det före-
18238: återflyttarna ett grundpensionsskydd? stående ikraftträdandet av EES-avtalet.
18239: Enligt II kap. 5 § regeringsformen är det knap-
18240: Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt past möjligt att stifta en lag, där en viss grupp
18241: anföra följande: personer med stöd av sin härkomst kan ges en
18242: bättre ställning än andra när det gäller utfåendet
18243: Enligt den ändring av folkpensionslagen som av pension.
18244: trädde i kraft i början av 1994 är rätten tili pen- En möjlighet som har diskuterats går ut på att
18245: sion och pensionsbeloppet beroende av hur länge man tili folkpensionen skulle foga en ny inkomst-
18246: sökanden har varit bosatt i Finland. Pensionen prövad del eller ett nytt inkomstprövat tiliägg
18247: tillvaxer dock inte efter det att sökanden har fylit som skulle kunna beviljas återflyttare. En sådan
18248: 65 år och inte helier för den tid under viiken förmån skulle dock komma att gälla alla som
18249: sökanden har fått pension från ett annat land. söker pension, oberoende av dessa personers
18250: Detta innebär att en person som flyttat tili Fin- medborgarskap och härkomst. En dylik in-
18251: land första gången efter det att hon eller han har komstprövad folkpensionsdel skulle vidare be-
18252: fylit 65 år elier som får pension från det land där viljas anstälida och företagare som omfattas av
18253: hon eller han tidigare varit bosatt, aldrig kommer rådets förordning nr 1408/71, oberoende av hur
18254: att få folkpension. Likaså blir pensionsbeloppet stor pension de får från andra medlemsländer-
18255: mycket lågt om pensionsfallet äger rum en kort detta eftersom folkpensionen är en sådan pension
18256: tid efter flyttningen tili Finland. som avses i ovan nämnda förordning nr 1408/71
18257: Bestämmelsen tillämpas på samma sätt på alla och det i artikel 46---46 c i förordningen bestäms
18258: personer oberoende av medborgarskap, dvs. att motsvarande pensioner i ett annat medlems-
18259: också på finska medborgare som varit bosatta land inte kan beaktas såsom en reducerande in-
18260: utomlands samt på flyktingar och statslösa. Den komst.
18261: grupp vars folkpension i praktiken påverkats Social- och hälsovårdsministeriet anser att ut-
18262: mest av bestämmelsen är uttryckligen de s.k. komstskyddet för återflyttare bör anordnas i
18263: återflyttarna från det forna Sovjetunionen. form av någon sådan typ av socialbidragsförmån
18264: Den lagändring som här är aktueli anslöt sig på viiken rådets förordning nr 1408/71 inte tili-
18265: till ikraftträdandet av EES-avtalet och den nya lämpas.
18266: nordiska socialtrygghetskonventionen. Lagänd- Dessa frågor har utretts i samarbete med den
18267: ringen ansågs då nödvändig med hänsyn tili tili- immigrationsavdelning som verkar i anslutning
18268: lämpningen av rådets förordning (EEG) nr 1408/ tili arbetsministeriet. Tili följd av denna utred-
18269: 71 som gäller koordinering av den sociala trygg- ning blir ärendet även föremål för granskning i
18270: heten inom EU. Konstateras kan att också de ett vidare perspektiv.
18271:
18272: Helsingforsden 25 juni 1997
18273:
18274: Ställföreträdare för social- och hälsovårdsministern,
18275: Minister Terttu Huttu-Juntunen
18276: KK 649/1997 vp
18277:
18278: Kirjallinen kysymys 649
18279:
18280:
18281:
18282:
18283: Matti Vanhanen /kesk: Huumepoliisin toimivaltuuksien laajenta-
18284: misesta
18285:
18286:
18287: Eduskunnan Puhemiehelle
18288:
18289: Espoon käräjäoikeus hylkäsi huumepoliiseja kykene yhteisissä hankkeissa samanlaisiin mene-
18290: vastaan nostetut syytteet huumerikoksesta niin telmiin kuin muiden maiden poliisit.
18291: sanotussa yllytystapauksessa, mutta heille kui- Kansanedustaja Maija-Liisa Lindqvist (kesk)
18292: tenkin määrättiin 25 päiväsakkoa virka-aseman ja 102 muuta edustajaa allekirjoitti tänä keväänä
18293: väärinkäyttämisestä. Käräjäoikeus totesi pää- lakialoitteen soluttautumisoikeuden sisällyttä-
18294: töksessään, että ansan asettamisesta pitäisi eh- misestä lainsäädäntöön.
18295: dottomasti säätää lailla. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18296: Poliisin tehtävä on varjella yhteiskuntaa rikol- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18297: lisuudelta ja sillä on oltava rikollisten uusia kei- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18298: noja vastaan nykyaikaiset menetelmät. EU:n si- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18299: sällä eri jäsenmaiden poliisiorganisaatioilla on
18300: toisistaan poikkeavia mahdollisuuksia käyttää Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18301: hyväkseen ns. soluttautumista tai ansan asetta- ryhtyä Espoon käräjäoikeuden esittämän
18302: mista. Suomessa lainsäädäntö on näiltä osin sel- mielipiteen johdosta, jonka mukaan pi-
18303: västi aikaansa jäljessä, ja jälkeenjääneisyys saat- täisi säätää ansan asettaminen huumeri-
18304: taa jatkossa heikentää myös mahdollisuuksia kollisuuden torjunnassa lailliseksi polii-
18305: kansainväliseen yhteistyöhön huumerikollisuut- sin keinoksi?
18306: ta vastaan, jos suomalaiset viranomaiset eivät
18307:
18308: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997
18309:
18310: Matti Vanhanen /kesk
18311:
18312:
18313:
18314:
18315: 279001
18316: 2 KK 649/1997 vp
18317:
18318:
18319:
18320:
18321: Eduskunnan Puhemiehelle
18322:
18323: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kyaikaisten tutkimusmenetelmien soveltamisel-
18324: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, le, kuten esimerkiksi valvontaviranomaisten pei-
18325: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tetoimille toisessa maassa.
18326: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Edustaja Vanhasen kysymys viittaa tilantei-
18327: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen siin, joissa poliisi joutuu käyttämään niin sanot-
18328: n:o 649: tuja epäkonventionaalisia, siis normaalista poik-
18329: keavia toimintamenetelmiä. Tällöin on kyse esi-
18330: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo merkiksi tilanteista, joissa poliisi toimii, toisen
18331: ryhtyä Espoon käräjäoikeuden esittämän osapuolen siitä tietämättä, huumausaine-erän
18332: mielipiteen johdosta, jonka mukaan pi- ostajana maassa olevan huumausaineen olinpai-
18333: täisi säätää ansan asettaminen huumeri- kan ja haltijan paljastamiseksi. Pitemmälle viety-
18334: kollisuuden torjunnassa lailliseksi polii- nä poliisi voi joutua jossain määrin soluttautu-
18335: sin keinoksi? maan rikollisryhmään. Poliisin toimiminen vale-
18336: ostajana tai soluttautujana edellyttää sekä ope-
18337: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- raation onnistumiseksi että poliisimiehen turval-
18338: vasti seuraavaa: lisuuden suojelemiseksi esiintymistä väärän hen-
18339: kilöllisyyden ja taustan turvin.
18340: Kysymyksessä puututaan ajankohtaiseen Euroopan huumeviraston (EDU) vastikään
18341: asiaan. Huumausainerikollisuus, vaikka on Suo- suorittaman selvityksen mukaan epäkonventio-
18342: messa onneksi vielä tasoltaan muihin Euroopan naaliset menetelmät ovat tavanomaisia kaikissa
18343: maihin verrattuna suhteellisen alhaista, on viime jäsenmaissa.
18344: vuosina lisääntynyt huolestuttavasti. Järjestäy- Jokaisessa jäsenmaassa on kuitenkin periaat-
18345: tyneiden rikollisryhmien, joihin voidaan lukea teena, ettei toiminnalla saa provosoida uuteen
18346: myös rikolliset moottoripyöräjengit, aktiivisuus rikokseen, joka johtaisi syytteeseen. Hyvin har-
18347: on lisääntynyt. Rikosten esitutkinnassa ja oike- voissa maissa asiasta on kuitenkin lain tasoisia
18348: uskäsittelyssä on lisääntyvässä määrin tullut säännöksiä. Tähän on ilmeisesti syynä toiminnan
18349: esiin ilmiöitä todistajien, asianomistajien, polii- luonne, joka on vaikeasti laissa säänneltävissä.
18350: sien, syyttäjien, tuomareiden ja muiden proses- Tästä huolimatta toiminta on jokaisessa maassa
18351: sin kannalta keskeisten tahojen uhkailemiseksi. tiukasti säänneltyä joko lakia alemmantasoisilla
18352: Suomalainenkin ammattimainen rikollisuus on säännöksillä tai toiminnasta päättävän mää-
18353: kansainvälistymässä ja hakemassa toimintamal- räyksillä. Toiminnasta päättäminen on yleensä
18354: leja muista maista. suoritusportaan ulkopuolella. Toiminnan tarkka
18355: Rikostorjuntayhteistyö muiden Euroopan valvonta on myös tarpeen toimintaan osallistu-
18356: unioninjäsenmaiden ja lähialueiden kanssa edel- vien virkamiesten henkilökohtaisen turvallisuu-
18357: lyttää, että Suomessa on käytettävissä riittävän den takaamiseksi.
18358: yhteneväiset menettelytavat. Unionissa on par- Normaalina käytäntänä unionin maissa on,
18359: haillaan valmisteilla eräitä sopimuksia, muun että toiminta kohdistetaan vain tärkeään rikolli-
18360: muassa tullitoimintaa käsittelevä Napolin II so- suuteen. Epäkonventionaalisia keinoja käyte-
18361: pimus, sekä oikeusapusopimus, joiden valmiste- tään vain silloin, kun muut keinot eivät ole tuot-
18362: lun yhteydessä on pidetty tärkeänä myös esimer- taneet tulosta. Esimerkiksi soluttautuminen on
18363: kiksi soluttautumistilanteen siirtymisen mahdol- yleensä lyhytkestoista, jolloin tavoitteena on
18364: listaminen rajan yli. Samanlaisia säännöksiä on vain markkinoilla olevan laittoman tavaran, esi-
18365: Schengen-sopimuksessa. Amsterdamin huippu- merkiksi huume-erän, pois saaminen jo tapahtu-
18366: kokouksessa käsiteltiin toimintasuunnitelmaa neen rikoksen selvittämiseksi ja uusien rikosten,
18367: järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Eu- kuten levittämisen, estämiseksi.
18368: rooppa-neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä toi- Toimintaan osallistuvat vain siihen erikseen
18369: mintasuunnitelmaa kohtaan. Korkean tason koulutetut virkamiehet, jotka eivät osallistu itse
18370: työryhmän laatimassa toimintasuunnitelmassa toiminnan kohteena olevan rikoksen tutkin-
18371: korostetaan oikeudellisen perustan luomista ny- taan.
18372: KK 649/1997 vp 3
18373:
18374: Epäkonventionaalisten keinojen käyttö on poliisilain sekä esitutkinta- ja pakkokeinolain
18375: hyvin kansainvälistä, johon liittyy myös maiden tarkistusten yhteydessä. Toiminnan ulkoiseen
18376: välinen virka-apu. Tällöin voidaan estää ongel- luotettavuuteen tullaan kiinnittämään huomiota
18377: mat, jotka liittyvät kohdemaan pieneen väestö- siten, että päätöksentekotaso on riittävän korke-
18378: määrään. alla ja erillään suorittavasta tasosta.
18379: Suomen kannalta on erittäin perusteltua har- Samalla myös harkitaan, tarvitaanko epäkon-
18380: kita epäkonventionaalisten keinojen nykyistä ventionaalisten keinojen käyttöön samankaltai-
18381: laajempaa käyttämistä. Toiminta kaipaa eittä- nen valvonta- ja raportointimenettely kuin te-
18382: mättä myös sääntelyä. Sisäasiainministeriö ja oi- lekuuntelun ja teknisen kuuntelun osalta on ole-
18383: keusministeriö ovat sopineet, että sääntelyn tar- massa.
18384: ve ja sen muoto otetaan esille meneillään olevien
18385: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
18386:
18387: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
18388: 4 KK 649/1997 vp
18389:
18390:
18391:
18392:
18393: Tili Riksdagens Talman
18394:
18395: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- grupp på hög nivå, betonas en juridisk grund
18396: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- för tillämpningen av moderna undersöknings-
18397: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- metoder, såsom t.ex. aktioner som tillsynsmyn-
18398: man Matti Vanhanen undertecknade spörsmål digheter utför under täckmantel i en främmande
18399: nr 649: stat.
18400: Riksdagsman Vanhanens spörsmål hänvisar
18401: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- tili situationer där polisen tvingas tillgripa s.k.
18402: ta med anledning av den ståndpunkt som okonventionella metoder, alltså metoder som
18403: framförts av Esbo tingsrätt enligt viiken avviker från de normala. Det är härvid fråga
18404: det borde bestämmas i lag att polisen kan om t.ex. sådana situationer där polisen utan att
18405: gillra fållor för att bekämpa narkotika- den andra parten är medveten om det uppträ-
18406: brott? der som köpare av ett narkotikaparti för att
18407: avslöja var narkotikan finns och vem som
18408: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt innehar den. Tillräckligt långt drivet kan detta
18409: anföra följande: leda till att polisen tvingas att i viss mån in-
18410: filtrera den kriminelia gruppen. 1 en operation
18411: .. 1 spörsmålet går man in på en aktuell fråga. där en polis under täckmantel uppträder som
18412: Aven om narkotikabrottsligheten lyckligtvis köpare eller infiltratör krävs det såväl för att
18413: ännu är relativt låg i Finland jämfört med i de operationen skall lyckas som för att trygga
18414: andra europeiska länderna, har den under de polisens säkerhet att han uppträder i skydd av
18415: senaste åren ökat i oroväckande grad. Organise- falsk identitet och bakgrund.
18416: rade kriminelia grupper, tili vilka också de krimi- Enligt en utredning som den europeiska nar-
18417: nelia motorcykelgängen hör, har blivit allt mera kotikaenheten EDU nyligen låtit genomföra är
18418: aktiva. Vid förundersökningar och handlägg- okonventionella metoder vanliga i alla medlems-
18419: ningen av brott i rätten har det i allt högre grad stater.
18420: framkommit tendenser tili hot mot vittnen, måls- Alla medlemsstater har dock som princip att
18421: äganden, poliser, åklagare, domare och andra verksamheten inte får provocera tili ett nytt brott
18422: instanser som är centrala för processen. Också som kan leda till åtal. M ycket få stater har dock
18423: den professionella brottsligheten i vårt land hål- bestämmelser på författningsnivå. Orsaken tili
18424: ler på att internationaliseras och söker verksam- detta är självfallet verksamhetens karaktär, som
18425: hetsmodeller i andra länder. är svår att reglera i lag. Det oaktat är verksamhe-
18426: Vårt samarbete med andra medlemsstater ten noggrant reglerad i alla stater, antingen ge-
18427: inom unionen och med våra närområden då det nom bestämmelser på en lägre nivå än författ-
18428: gäller bekämpandet av brottsligheten förutsätter ningsnivå eller genom andra regler för verksam-
18429: att Finland kan använda sig av samma förfa- heten. Rätten att besluta om sådan verksamhet
18430: randen som de. lnom unionen håller man som åligger i allmänhet en instans som står utanför
18431: bäst på att bereda vissa konventioner, bl.a. den instans som utför den. En noggrann övervak-
18432: Neapel 11-konventionen som gäller tullens verk- ning av verksamheten är också nödvändig för att
18433: samhet samt en konvention om rättshjälp. 1 de deltagande tjänstemännens personliga säker-
18434: samband med beredningen av dessa har t.ex. het skall kunna garanteras.
18435: möjligheten att kunna tillgripa infiltration obe- Enligt normal praxis i unionens medlemsstater
18436: roende av statsgränserna ansetts vara viktig. inriktas verksamheten enbart på grov brottslig-
18437: Liknande bestämmelser ingår i Schengenavtalet. het. Okonventionella metoder används enbart då
18438: Vid toppmötet i Amsterdam behandlades en andra metoder inte har gett resultat. Tili exempel
18439: verksamhetsplan för bekämpandet av den orga- infiltration pågår i allmänhet under en mycket
18440: niserade brottsligheten. Europa-rådet utryckte kort tidsperiod, varvid syftet enbart är att få bort
18441: sin förnöjsamhet för verksamhetsplanen. 1 verk- den olagliga varan, t.ex. ett narkotikaparti, från
18442: samhetsplanen, som är uppgjord av en arbets- marknaden för att ett redan begånget brott skall
18443: KK 649/1997 vp 5
18444:
18445: kunna utredas och för att förhindra nya brott, ligen också reg1ering. Inrikesministeriet ochjusti-
18446: t.ex. spridning av narkotika. tieministeriet har kommit överens om att behovet
18447: Enbart för ändamålet särskilt utbildade tjäns- av reglering och regleringens form skall tas upp i
18448: temän som inte är delaktiga i undersökningen av samband med den pågående revideringen av po-
18449: brottet i fråga deltar i verksamheten. 1islagen och lagstiftningen som gäller förunder-
18450: Användningen av okonventionella metoder är sökning och tvångsmedel. Man kommer att fåsta
18451: mycket utbredd internationellt sett, och tili den uppmärksamhet vid verksamhetens trovärdighet
18452: ansluter sig också handräckning stater emellan. utåt så att den bes1utsfattande instansen befinner
18453: På så sätt kan man undvika problem som beror sig på tillräckligt hög nivå och är fristående från
18454: på att en stat som är föremål för en undersökning den instans som utför operationerna.
18455: har Iiten befolkningsmängd. Samtidigt övervägs också om användningen
18456: Från Finlands synpunkt är det mycket motive- av okonventionella metoder kräver ett Iiknande
18457: rat att överväga utvidgad användning av okon- tillsyns- och rapporteringsförfarande som finns
18458: ventionella metoder. Verksamheten kräver onek- för teleav1yssning och teknisk avlyssning.
18459:
18460: Helsingforsden 19 juni 1997
18461:
18462: Inrikesminister Jan-Erik Enestam
18463: 1
18464: 1
18465: 1
18466: 1
18467: 1
18468: 1
18469: 1
18470: 1
18471: 1
18472: 1
18473: 1
18474: 1
18475: 1
18476: 1
18477: 1
18478: 1
18479: 1
18480: 1
18481: 1
18482: 1
18483: 1
18484: 1
18485: 1
18486: 1
18487: 1
18488: 1
18489: 1
18490: KK 650/1997 vp
18491:
18492: Kirjallinen kysymys 650
18493:
18494:
18495:
18496:
18497: Toimi Kankaanniemi /skl: Yhteisöveron tuoton jakamisesta
18498:
18499:
18500:
18501: Eduskunnan Puhemiehelle
18502:
18503: Yhteisöveron tuotto kasvaa erittäin nopeasti. ten väestökirjanpidolla, hautausmaiden ylläpi-
18504: Veron tuotto jaetaan valtion ja kuntien sekä dolla, arvokkaiden kirkkorakennusten ylläpidol-
18505: evankelis-luterilaisenja ortodoksisen kirkon kes- la, diakoniatyöllä, sosiaali- ja nuorisotoiminnal-
18506: ken veronkantolain 12 c §:n määräämällä ta·· la sekä esimerkiksi musiikin ja kuvaamataiteen
18507: valla. Yhteisöveron kokonaistuotto ja kirkkojen piirissä tehtävällä kulttuurityöllä.
18508: osuus siitä on seuraava: Valtio ylläpitää väestökirjanpitoa koko väes-
18509: töstä, seurakunnat vain omistajäsenistään. Val-
18510: Vuosi Kokonaistuotto Kirkkojen osuus misteilla oleva uudistus siirtää näitä tehtäviä en-
18511: 1993 n. 5,7mrd mk n. 200 Mmk tistäkin enemmän valtiolle. Väestökirjanpidolla
18512: 1994 n. 9,0mrd mk n. 300Mmk ei ole uskonnollista ulottuvuutta. Se palvelee
18513: 1995 n. 13,3 mrd mk n.450Mmk mm. verotusta, vaaliluetteloita ja muita vastaa-
18514: 1996 n. 16,0 mrd mk n. 540 Mmk via tehtäviä, jotka koskettavat kaikkia kansalai-
18515: sia uskontokunnasta riippumatta. Tätä varten
18516: Vuoden 1996 maksuunpano saattaa lopullis- valtiolla on koko maan kattava rekisteritoimis-
18517: ten tietojenjälkeen osoittautuajopa suuremmak- toverkko. Yhteisöjä palvelevia rekistereitä kuten
18518: si kuin 16 mrd mk. Vuoden 1997 maksuunpano kaupparekisteriä ja yhdistysrekisteriä ylläpitää
18519: noussee noin 20-25 mrd mk:aan. Vieläkin suu- yksinomaan valtio. Niiden kansalaisten osalta,
18520: remmasta summasta on esitetty arvioita mm. yri- jotka eivät kuulu kumpaankaan kansankirk-
18521: tysten varaumien purkautumisen johdosta. koon, väestörekisteriä ylläpitää yksin valtio.
18522: Kirkkojen osuus nousisi yli 4-kertaiseksi vuoteen Näiden omistamat yhteisöt enempää kuin he itse-
18523: 1993 verrattuna eli noin 750-800 Mmk. Mak- kään eivät ole kirkkojen ylläpitämien viran-
18524: suunpannusta määrästä saadaan 90-95 %. omaispalvelujen piirissä, vaan asioivat tarvit-
18525: Kansankirkkojen yhteisosuus yhteisöveron tuo- taessa rekisteritoimistoissa. Kaikki uskonnolli-
18526: tosta on lain mukaan 3,36 %, josta ortodoksinen set yhteisöt pitävät omin kustannuksin jäsenre-
18527: kirkko saa 0,08 %. kisteriään.
18528: Muut uskonnolliset yhdyskunnat eivät saa Kansankirkkoihin kuulumattomien osalta
18529: osuutta yhteisöveron tuotosta. Yhteisöveroa pe- seurakunnat perivät moninkertaisen hauta-
18530: ritään kuitenkin kaikilta yhteisöiltä kuten osake- paikkamaksun, kuten perusteltua onkin, kos-
18531: yhtiöiltä, osuuskunnilta, yhdistyksiltä ja asumis- ka nämä ihmiset eivät ole maksaneet itse kir-
18532: yhteisöiltä, riippumatta esimerkiksi näiden yhtei- kollisveroa ainakaan kuolemansa edellä. Yh-
18533: sönjäsenten ja omistajien uskontokunnasta. Esi- teisöt eivät kuitenkaan tarvitse hautausmaita
18534: merkiksi perheyhtiöt, joiden kaikki omistajat siinäkään tapauksessa, että ne yhteisöveron
18535: kuuluvat muuhun kuin jompaan kumpaan kan- takia ajautuisivat konkurssiin. Osuuden oh-
18536: sankirkkoon, maksavat veroa näille kirkoille. jaamista kansankirkkoihin kuulumattomien
18537: Jopa muut rekisteröidyt uskonnolliset yhdys- henkilöiden omistamien yhteisöjen yhteisöve-
18538: kunnat ja seurakunnat ovat yhteisöverovelvolli- ron tuotosta vain kahdelle kirkkokunnalle ei
18539: sia ja näin maksavat veroa kahdelle kansankir- näin ollen voitane perustella hautausmaakus-
18540: kolle. tannuksilla. Jos näin olisi, ei korotetuna hau-
18541: Yhteisöveron tuoton voimassa olevaa jaka- tapaikkamaksulla olisi perustetta. Lisäksi on
18542: mista on perusteltu mm. hallituksen vastaukses- todettava, että Suomessa on muitakin uskon-
18543: sa kirjalliseen kysymykseen 379/1997 vp kahden nollisia yhteisöjä, jotka ylläpitävät omaa hau-
18544: kansankirkon julkisoikeudellisilla tehtävillä, ku- tausmaata ilman, että niillä on verotusoikeut-
18545: 279001
18546: 2 KK 650/1997 vp
18547:
18548: ta tai julkista tukea esimerkiksi yhteisövero- tuotosta osuus tasa-arvoisesti kahdelle kansan-
18549: osuuden muodossa. kirkolle ja kaikille rekisteröidyille uskonnollisille
18550: Vanhojen, kulttuurihistoriallisesti arvokkai- yhdyskunnille niidenjäsenmäärien suhteessa. Li-
18551: den kirkkojen ylläpitokustannukset tulisi hoitaa säksi tulisi niille uskonnollisille yhteisöille, jotka
18552: kohteittain valtion ja omistajan välisten sopi- eivät ole rekisteröityneet uskonnonvapauslain
18553: musten pohjalta, jolloin voidaan varmistaa myös nojalla, vaan toimivat yhdistyslain pohjalla,
18554: se, että valtion tuki menee niille seurakunnille, osoittaa niiden jäsenmäärien mukainen osuus
18555: joilla tällaisia rakennuksia on. yhteisöveron tuotosta. Tämä merkitsisi samalla
18556: Rekisteröidyt ja muut uskonnolliset yhdys- ortodoksisen kirkon osuuden nostamista sen jä-
18557: kunnat rahoittavat pääasiassa jäsentensä vapaa- senmäärän edellyttämälle tasolle.
18558: ehtoisin lahjoitusvaroin koko toimintansa ja Uskontokuntiin kuulumattomien kansalais-
18559: pääosin myös työntekijöidensä koulutuksen. Li- ten osuutta vastaava osa yhteisöveron tuotosta
18560: säksi moni niistä tekee mittavaa sosiaalista työtä voisi jäädä valtiolle, joka voisi käyttää sen ''kor-
18561: kotimaassa, lähialueilla ja kehitysmaissa. Ne te- vamerkittynä' esimerkiksi em. vanhojen kulttuu-
18562: kevät myös erittäin laajaa nuorisotyötä sekä rihistoriallisesti arvokkaiden kirkkorakennusten
18563: musiikkitoimintaa ilman yhteisöveron tuotto- hoitokustannusten tukemiseen.
18564: osuutta ja muuta verotusoikeutta. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18565: Yhteisöveron osan antamista kirkoille voi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18566: daan perustella monella tavalla ja tätä on syytä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18567: jatkaa. Sen sijaan sen jakamista vain kahdelle nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18568: kansankirkolle ei voida perustella samoilla eikä
18569: muillakaan perusteilla. Päinvastoin on katsotta- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18570: va, että kun kaikki yhteisöt ovat yhteisöverovel- siin kaikkien uskonnonvapauslain perus-
18571: vollisia, tulee kaikkien uskonnollisten yhteisöjen teella rekisteröityjen uskonnollisten yh-
18572: myös olla osallisia veron tuotosta. Tämän puo- dyskuntien ja muiden uskonnollisten yh-
18573: lesta puhuvat myös perustuslaissa säädetyt pe- teisöjen saattamiseksi kahden kansankir-
18574: rusoikeudet, mm. uskonnonvapaus ja tasa-arvo. kon rinnalla osalliseksi yhteisöveron tuo-
18575: Koska kaikissa kirkkokunnissa ja uskonnolli- tosta esimerkiksi niiden jäsenmäärien
18576: sissa yhdyskunnissa on jäseninä vain luonnollisia suhteessa?
18577: henkilöitä, olisi perusteltua laskea yhteisöveron
18578:
18579: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997
18580:
18581: Toimi Kankaanniemi /skl
18582: KK 650/1997 vp 3
18583:
18584:
18585:
18586:
18587: Eduskunnan Puhemiehelle
18588:
18589: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa On luonnollista, että eri mielipiteitä voidaan
18590: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, esittää siitä, onko yhteisöveron veronsaaja-ase-
18591: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ma perusteliuin tapa ottaa yhtäältä valtion ja
18592: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi toisaalta evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen
18593: Kankaanniemen ym. näin kuuluvan kirjallisen kirkon välisissä taloussuhteissa huomioon kirk-
18594: kysymyksen n:o 650: kojen yhteiskunnallisluonteinen toiminta. Selvää
18595: on, että tässä järjestelmässä ei voi vallita kustan-
18596: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- nusvastaavuutta, koska kirkkokuntien menot ei-
18597: siin kaikkien uskonnonvapauslain perus- vät voi heilua samassa tahdissa kuin yhteisöve-
18598: teella rekisteröityjen uskonnollisten yh- ron tuotto. Esimerkiksi kirkkojen yhteisövero-
18599: dyskuntien ja muiden uskonnollisten yh- tuoton kasvu vuoden 1993 20 miljoonasta mar-
18600: teisöjen saattamiseksi kahden kansankir- kasta vuoden 1996 560 miljoonaan markkaan ei
18601: kon rinnalla osalliseksi yhteisöveron tuo- luonnollisesti heijasta kirkon toiminnan vastaa-
18602: tosta esimerkiksi niiden jäsenmäärien vaa kasvua tänä ajanjaksona. Kirkkojen muilta
18603: suhteessa? kuinjäseniltään saaman rahoituksen mitoittami-
18604: nen kirkkojen menot huomioon ottaen edellyt-
18605: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- täisi, että yhteisöverotuoton saisi valtio, joka
18606: vasti seuraavaa: puolestaan tukisi asianomaista toimintaa budje-
18607: tin kautta. Tällaista uudistusta ei kuitenkaan ole
18608: Tuloverolain 1 §:n mukaan yhteisön tulosta parhaillaan valmisteilla.
18609: suoritetaan veroa valtiolle, kunnalle ja seurakun- Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen
18610: nalle. Lain 124 §:n mukaan yhteisön tulovero- kirkkokunnan asema yhteisöveron saajana on
18611: prosentti on 28, ja se jakautuu eri veronsaajille kansainvälisesti poikkeuksellinen ilmiö, jolla on
18612: siten, että valtion osuus on 14,5152, kunnan pitkä historia. Valtiovarainministeriön tiedossa
18613: osuus 12,5440 ja seurakunnan osuus 0,9408 pro- ei ole mitään muuta maata, jossa uskonnolliset
18614: senttiyksikköä. Seurakunnan osuuteen tulove- yhdyskunnat olisivat yhteisöverotuksessa veron-
18615: rosta on oikeus evankelisluterilaisen kirkon ja saajia. Hallituksen tarkoituksena ei ole laajentaa
18616: ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalla. Seu- yhteisöveron saajien piiriä muihin uskonnollisiin
18617: rakuntien yhteinen osuus verotuotosta jaetaan yhdyskuntiin. Ei ole perusteita sille, että uskon-
18618: eri seurakuntien kesken veronkantolain säännös- nolliset yhdyskunnat asetettaisiin tässä yleisesti
18619: ten mukaan. eri asemaan kuin hyödyllistä työtä tekevätjärjes-
18620: Kirkkojen, erityisesti evankelis-luterilaisen töt ylipäänsä, eikä hyödyllistä työtä tekeville jär-
18621: kirkon, ja valtion taloudelliset suhteet muodos- jestöille voida yleisesti antaa veronsaaja-asemaa.
18622: tavat monia seikkoja sisällään pitävän kokonai- Kirkon ja valtion taloudellisia suhteita koskeva
18623: suuden. Ei ole itsestään selvää ratkaisua siihen, kysymys on yleisemmin parhaillaankin selvitte-
18624: miten kirkkojen tekemän yleishyödyllisen työn lyn kohteena.
18625: -jollaista sinänsä tekevät erilaiset muutkin yh-
18626: teisöt-tulisi vaikuttaa taloussuhteisiin valtion
18627: kanssa.
18628:
18629: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1997
18630:
18631: Ministeri Arja Alho
18632: 4 KK 650/1997 vp
18633:
18634:
18635:
18636:
18637: Tili Riksdagens Talman
18638:
18639: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Det är naturligt att olika åsikter kan framföras
18640: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- om huruvida ställningen som samfundsskatteta-
18641: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- gare är det mest motiverade sättet att beakta
18642: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs- kyrkornas samhälleliga verksamhet i de ekono-
18643: må1 nr 650: miska relationerna mellan å ena sidan staten och
18644: å andra sidan den evangelisk-lutherska och den
18645: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för ortodoxa kyrkan. Det är klart att någon kost-
18646: att alla religionssamfund som registrerats nadsmotsvarighet inte kan komma i fråga i detta
18647: med stöd av religionsfrihets1agen och öv- system, eftersom kyrkosamfundens utgifter inte
18648: riga re1igionssamfund, vid sidan av de två kan fluktuera i samma takt som intäkterna av
18649: fo1kkyrkorna, skall få ta del av det som samfundsskatten. T.ex. ökningen av kyrkornas
18650: samfundsskatten inbringar t.ex. i relation samfundsskatteintäkter från 200 milj år 1993 tili
18651: till sitt med1emsanta1? 560 milj. år 1996 reflekterar givetvis inte någon
18652: motsvarande ökning av kyrkans verksamhet un-
18653: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt der denna tidsperiod. En dimensionering av de
18654: anföra följande: medel som kyrkorna får av andra än sina med-
18655: lemmar med beaktande av kyrkornas utgifter
18656: En1igt 1 § inkomstskatte1agen skall för sam- skulle förutsätta att samfundsskatteintäkterna
18657: funds inkomster beta1as skatt tili staten, kommu- tillföll staten som å sin sida skulle stöda verksam-
18658: nen och försam1ingen. Enligt 124 § är inkomst- heten via budgeten. Någon sådan reform är likväl
18659: skatteprocenten för samfund 28 och den fördelar inte under beredning.
18660: sig mellan skattetagarna så att statens andel är Den evangelisk-lutherska kyrkans och det or-
18661: 14,5152, kommunens andel12,5440 och försam- todoxa kyrkosamfundets ställning som sam-
18662: lingens ande1 0,9408 procentenheter. En försam- fundsskattetagare är i ett internationellt perspek-
18663: ling inom den evangelisk-lutherska kyrkan och tiv någonting enastående som har en lång histo-
18664: det ortodoxa kyrkosamfundet har rätt till för- ria. Finansministeriet känner inte till något annat
18665: samlingens andel av inkomstskatten. Försam- land där religionssamfunden skulle vata skatte-
18666: lingarnas gemensamma andel av skatteintäkter- tagare i samfundsbeskattningen. Regeringen har
18667: na delas mellan de olika församlingarna enligt ingen avsikt att utöka kretsen av samfundsskat-
18668: vad som bestäms i lagen om skatteuppbörd. tetagare så att den skulle omfatta andra religions-
18669: De ekonomiska relationerna mellan kyrkor- samfund. Det finns inga skäl till att religionssam-
18670: na, särskilt den evangelisk-lutherska kyrkan, och fund rent allmänt skulle få en annan ställning än
18671: staten bildar en helhet som består av många fak- vad organisationer som utför ett nyttigt arbete
18672: torer. Det finns ingen självklar lösning på hur det över lag har, och organisationer som utför all-
18673: allmännyttiga arbete som kyrkorna utför-vilket männyttigt arbete kan inte genomgående få ställ-
18674: i och för sig många andra samfund också gör- ning som skattetagare. Frågan om de ekonomis-
18675: borde påverka de ekonomiska relationerna med ka relationerna mellan kyrka och stat är på ett
18676: staten. mera allmänt pian som bäst föremål för utred-
18677: ning.
18678: Helsingforsden 24 juni 1997
18679:
18680: Minister Arja Alho
18681: KK 651/1997 vp
18682:
18683: Kirjallinen kysymys 651
18684:
18685:
18686:
18687:
18688: Sulo Aittoniemi /kesk: Natura-muistutusten aiheuttamien kulujen
18689: korvaamisesta maanomistajille
18690:
18691:
18692: Eduskunnan Puhemiehelle
18693:
18694: Natura-suunnitelma on varsinainen omistus-, Vähin mitä voi vaatia, olisi se, että valtio mak-
18695: käyttö- ja hallintaoikeuteen kohdistuva ryöstö- saisi muistutuksista kertyneet kustannukset
18696: kampanja. Toimenpiteiden kohtuuttomuuden asianosaisille eli tuon arviolta 11 miljoonaa
18697: osoittaa se, että mikäli oikein muistan, Natura- markkaa, luonnollisesti kuitenkin todelliset kus-
18698: suunnitelmia koskien on tehty peräti 11 000 tannukset.
18699: muistutusta määräaikaan mennessä. Moista vas- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18700: tahankaisuutta ei kai tässä maassa ole aikaisem- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
18701: min havaittu. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18702: Valtaosa muistutuksen tekijöistä ei omaa ky- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18703: kyä itse laatia asianmukaista muistutusta. Tä-
18704: män johdosta he ovat joutuneet kääntymään Pitääkö Hallitus kohtuullisena, että
18705: asianajajien ym. alan ammattilaisten puoleen. ns. Natura-muistutuksista aiheutuneet
18706: Tämä taas maksaa arviolta 1 000-3 000 mark- todelliset kustannukset korvataan maan-
18707: kaa per muistutus. Jos lasketaan keskihinnaksi omistajille, jotka muistutusten kautta
18708: vaikka vain 1 000 markkaa muistutuskirjelmää ovat lähteneet peräämään perustuslain
18709: kohden, maanomistajilta menee jo tähän yhteen- kirjaimen yksityiselle omistusoikeudelle
18710: sä 11 miljoonaa markkaa. Ja aivan tyhjään, kos- takaamaa suojaa?
18711: ka muistutuksia ei edes viranomaisissa kunnolla
18712: lueta.
18713:
18714: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1997
18715:
18716: Sulo Aittoniemi /kesk
18717:
18718:
18719:
18720:
18721: 279001
18722: 2 KK 651/1997 vp
18723:
18724:
18725:
18726:
18727: Eduskunnan Puhemiehelle
18728:
18729: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Noin puolet ehdotukseen sisältyvistä alueista
18730: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, on esitetty turvattavaksi muiden lakien kuin
18731: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen luonnonsuojelulain nojalla siten, että hankkeita
18732: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- koskevassa lupamenettelyssä otetaan huomioon
18733: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen alueilla olevat suojeltavat luontotyypit ja lajit.
18734: n:o 651: Näillä alueilla tavanomainen maa- ja metsäta-
18735: louden harjoittaminen, metsästys, kalastus ja
18736: Pitääkö Hallitus kohtuullisena, että luonnossa liikkuminen on edelleen mahdollista
18737: ns. Natura-muistutuksista aiheutuneet samaan tapaan kuin nykyisinkin.
18738: todelliset kustannukset korvataan maan- Natura 2000 -ohjelmaan liittyvästä kuulemi-
18739: omistajille, jotka muistutusten kautta sesta on säädetty luonnonsuojelulain 64 §:ssä.
18740: ovat lähteneet peräämään perustuslain Laki edellyttää, että kuulutuskustannukset mak-
18741: kirjaimen yksityiselle omistusoikeudelle setaan valtion varoista. Asianosaisille kannan-
18742: takaamaa suojaa? oton laatimisesta aiheutuvista kustannuksista ei
18743: ole säädetty. Yleisen hallintokäytännön mukai-
18744: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sesti tällaisessa päätöksenteon valmisteluun liit-
18745: vasti seuraavaa: tyvässä menettelyssä ei asianosaisten kustannuk-
18746: sia yleensäkään korvata. Vastaavia tilanteita
18747: Natura 2000 -verkoston valmistelussa juuri ovat esimerkiksi kaavojen laadinnan yhteydessä
18748: päättynyt kuulemisvaihe on tärkeä osa päätök- suoritettavat kuulemiset.
18749: senteon valmistelua. Sen yhteydessä asianosaisil- Todettakoon vielä, että valtioneuvoston pää-
18750: la on mahdollisuus tuoda esiin näkemyksensä tös Natura 2000 -verkostosta on luonnonsuojelu-
18751: ehdotuksesta Natura 2000 -verkostoksi. Ympä- lain 61 ja 64 §:n mukaisesti valituskelpoinen.
18752: ristökeskuksiin on saapunut noin 13 500 kannan- Valitusmenettelystä koituvien oikeudenkäynti-
18753: ottoa. Kannanottojen suuri määrä on ymmärret- kulujen korvaamisesta on säädetty hallintolain-
18754: tävää, sillä koko maata koskeva ja pinta-alaltaan käyttölain 74 §:ssä. Sen mukaan asianosainen on
18755: hyvin laaja esitys koskee hyvin monia maanomis- velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oi-
18756: tajia. Ympäristöhallinto käsittelee kaikki kan- keudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos eri-
18757: nanotot asianmukaisesti ja maanomistaja saa tyisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ot-
18758: myös vastineen kannanotostaan. taen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään
18759: Natura 2000 -verkostoon ehdotetuista maa- oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä täs-
18760: alueista 95% on jo suojeltu luonnonsuojelualuei- sä pykälässä säädetään asianosaisesta, voidaan
18761: na, erämaalain mukaisina alueina, sisältyvät val- soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintovi-
18762: tioneuvoston päätösten mukaisiin luonnonsuo- ranomaiseen.
18763: jeluohjelmiin tai ovat vahvistetuissa kaavoissa Hallitus katsoo, että kuulemismenettely ja sii-
18764: maankäytön rajoitusten piirissä. Yksityisten tä kertyvän aineiston asianmukainen käsittely on
18765: omistamia alueita, jotka eivät sisälly edellä mai- keskeinen osa Natura 2000 -verkostoa koskevan
18766: nittuihin suojeltaviin alueisiin on kaikkiaan noin päätöksen ennakkovalmistelua. Maanomistajille
18767: 100 000 hehtaaria. Tästä määrästä noin puolet on Natura 2000 -ohjelmaan liittyvien kannanotto-
18768: esitetty suojeltavaksi luonnonsuojelulain nojalla, jen laatimisesta aiheutuvia kustannuksia ei kui-
18769: koska niiden suojeluarvojen turvaaminen edel- tenkaan ole korvattava valtion varoista, vaan
18770: lyttää maankäytön rajoituksia. Suojelusta aiheu- menettelyssä noudatetaan samoja periaatteita
18771: tuvat taloudelliset menetykset korvataan täyden kuin muussakin vastaavassa päätöksenteon val-
18772: korvauksen periaatteen mukaisesti, jos ne ovat mistelussa.
18773: maanomistajalle merkityksellisiä.
18774:
18775: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1997
18776:
18777: Ympäristöministeri Pekka Haavisto
18778: KK 651/1997 vp 3
18779:
18780:
18781:
18782:
18783: Tili Riksdagens Talman
18784:
18785: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen miska förluster som skyddet orsakar ersätts en-
18786: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande ligt principen om fuli ersättning, om de är bety-
18787: medlem av statsrådet översänt följande av riks- delsefulla för markägaren.
18788: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs- Omkring hälften av de områden som ingår i
18789: mål nr 651: förslaget har föreslagits bli skyddade enligt andra
18790: lagar än naturvårdslagen så att man i tillstånds-
18791: Anser Regeringen det skäligt att mark- förfarandet för projekt beaktar de naturtyper
18792: ägarna får ersättning för de faktiska kost- och arter som finns där och som skall skyddas. 1
18793: nader som de så kallade Naturaanmärk- dessa områden är det alltjämt möjligt att på sam-
18794: ningarna åsamkat dem då de anmärk- ma sätt som nu bedrivajordbruk och skogsbruk,
18795: ningsvägen har vädjat till det skydd som jaga, fiska och röra sig i naturen.
18796: grundlagens bokstav garanterar för den 1 64 § naturvårdslagen stadgas om det hörande
18797: privata ägorätten? som sammanhänger med programmet Natura
18798: 2000. Lagen förutsätter att kostnaderna för kun-
18799: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt görelserna betalas ur statens medel. Några be-
18800: anföra följande: stämmelser om de kostnader som utarbetandet
18801: av ett stäliningstagande för med sig finns inte.
18802: Hörandet, som just har avslutats i samband Enligt allmän förvaltningspraxis ersätts de berör-
18803: med beredningen av nätverket Natura 2000, är das kostnader i alimänhet inte. Motsvarande si-
18804: ett viktigt skede i beslutsberedningen. 1 detta tuationer är tili exempel de höranden som sker i
18805: sammanhang har de berörda möjlighet att föra samband med att markanvändningsplaner utar-
18806: fram sin uppfattning om förslaget tili nätverket betas.
18807: Natura 2000. Det har kommit in omkring 13 500 Det bör ytterligare konstateras att statsrådets
18808: stäliningstaganden tili miljöcentralerna. Det beslut om nätverket Natura 2000 enligt 61 och
18809: höga antalet är förståeligt, eftersom detta riks- 64 § naturvårdslagen är överklagbart. Bestäm-
18810: omfattande förslag som täcker en mycket stor melser om ersättning för rättegångskostnader
18811: areal berör ett mycket stort antal markägare. orsakade av besvärsförfarandet ingår i 74 § för-
18812: Miljöförvaltningen behandlar vederbörligen valtningsprocesslagen. Enligt detta är en part
18813: samtliga ställningstaganden, och markägaren skyldig att helt elier delvis ersätta en annan parts
18814: tillstälis också ett genmäle tili sitt stäliningsta- rättegångskostnader, om det särskilt med beak-
18815: gande. tande av avgörandet i ärendet är oskäligt att
18816: Av de markområden som f6reslås ingå i nät- denne själv får bära sina rättegångskostnader.
18817: verket Natura 2000 har 95% redan skyddats som Vad som i denna paragraf stadgas om en part kan
18818: naturskyddsområden, som områden under öde- också tillämpas på den förvaltningsmyndighet
18819: markslagen, elier också ingår de i naturskydds- som har fattat beslutet.
18820: program om vilka statsrådet beslutat elier i fast- Regeringen anser att en centraldel av förbere-
18821: stälida planer enligt vilka det råder restriktioner delserna för beslutet om nätverket Natura 2000
18822: beträffande markanvändningen. De privatägda är att hörandet och det materia! som kommer in
18823: områden som inte ingår i de ovan nämnda skyd- sköts på vederbörligt sätt. De kostnader som
18824: dade områdena täcker alit som alit ca 100 000 markägarna åsamkas av beredningen av sina
18825: hektar. Av denna areal har ungefår hälften före- ställningstaganden i anslutning till programmet
18826: slagits bli skyddad enligt naturvårdslagen, efter- Natura 2000 skali dock inte ersättas av statens
18827: som säkrandet av deras skyddsvärden påkaliar medel, utan förfarandet följer samma principer
18828: begränsningar i markanvändningen. De ekono- som i annan motsvarande beredning av beslut.
18829:
18830: Helsingforsden 23 juni 1997
18831:
18832: Miljöminister Pekka Haavisto
18833: KK 652/1997 vp
18834:
18835: Kirjallinen kysymys 652
18836:
18837:
18838:
18839:
18840: Sulo Aittoniemi /kesk: Psykoterapian ja psykoanalyysin sairausva-
18841: kuutuskorvaoksista
18842:
18843:
18844: Eduskunnan Puhemiehelle
18845:
18846: Psykoterapeuttisen ja psykoanalyytikon kou- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18847: lutuksen saaneet auttavat ihmisiä vaikeissa sie- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18848: lunelämään ja henkisiin muutoksiin liittyvissä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18849: sairauksissa. Hoitojaksot ovat usein hyvin pit- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18850: kiä, mutta useissa tapauksissa tuovat avun ongel-
18851: maan,joka ei ole parannettavissa reseptillä mää- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18852: rättävillä pillereillä. Suureksi ongelmaksi niin siin psykoanalyyttisen ja psykoterapeut-
18853: potilaan kuin myös hoitoa antavan osalta on tisen hoidon saamiseksi Kelan osaksi tai
18854: todettu se, että nämä hoitomuodot eivät kuulu kokonaan korvaamien hoitojen piiriin?
18855: Kelan maksaman korvauksen piiriin. Potilaat
18856: joutuvat siis yleensä itse maksamaan hoidon kus-
18857: tannukset.
18858: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1997
18859: Sulo Aittoniemi /kesk
18860:
18861:
18862:
18863:
18864: 279001
18865: 2 KK 652/1997 vp
18866:
18867:
18868:
18869:
18870: Eduskunnan Puhemiehelle
18871:
18872: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa alueellaan erikoissairaanhoitona annettavista
18873: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mielenterveyspalveluista.
18874: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Kansaneläkelaitos tukee mielenterveyspoti-
18875: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- laiden kuntoutuksen järjestämistä sosiaaliva-
18876: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen kuutuksen lähtökohdista. Tähän kuuluu muun
18877: n:o 652: muassa opiskelusta ja työelämästä selviytymi-
18878: seksi tarpeellinen pitkäkestoinen psykoterapia
18879: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- harkinnanvaraisena kuntoutuksena kansanelä-
18880: siin psykoanalyyttisen ja psykoterapeut- kelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta anne-
18881: tisen hoidon saamiseksi Kelan osaksi tai tun lain 4 §:n perusteella sekä järjestämisvelvolli-
18882: kokonaan korvaamien hoitojen piiriin? suuden piiriin kuuluvana vaikeavammaisten lää-
18883: kinnällisenä kuntoutuksena lain 3 §:n perusteella.
18884: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Harkinnanvaraisena kuntoutuksena toteutet-
18885: vasti seuraavaa: tu psykoterapia on lähes kokonaan yksilötera-
18886: piaa. Terapiaa tuetaan harkinnanvaraiseen kun-
18887: Eriasteisen psyykkisen hoidon ja tuen tarve on toutukseen valtion talousarviossa kulloinkin va-
18888: osoittautunut hyvin suureksi. Julkisen tervey- ratun määrärahan puitteissa. Harkinnanvarai-
18889: denhuollon nykyisin tarjoamat hoitomahdolli- sen kuntoutuksen yksilökohtaiseen toimintaan
18890: suudet eivät kaikilta osin vastaa palvelujen ar- vuonna 1997 varatusta 356 miljoonan markan
18891: vioitua tarvetta tai kysyntää. Hoito voi olla hyvin määrärahasta on psykoterapiaan varattu 45 mil-
18892: erimuotoista alkaen muutamia käyntikertoja si- joonaa markkaa. Tämänhetkiste~ ennusteiden
18893: sältävästä yleislääkäritasoisesta toiminnasta hy- mukaan ko. rahamäärä näyttäisi riittävän. Tera-
18894: vin intensiiviseen psykoterapiaan. piaa myönnetään pääsääntöisesti kaksi vuotta,
18895: Yleinen terveydenhuollon porrastuksen peri- mutta nuorille ja opiskelijoille voidaan myöntää
18896: aate soveltuu myös psykoterapiaan. Psykotera- myös kolmas vuosi. Tuki voidaan myöntää 1-3
18897: pian tarvetta sairaanhoitoon liittyen esiintyy kai- kertaa viikossa tapahtuvaan terapiaan. Kuntou-
18898: killa terveydenhuollon porrastuksen tasoilla. Pe- tuksena ei tueta varsinaista useampivuotista psy-
18899: rusvastuu psykiatristen potilaiden hoidosta sii- koanalyysiä. Terapeutilla tulee olla vaativan eri-
18900: hen mahdollisesti liittyvine psykoterapioineen tyistason tai erityistason koulutus, jonka Tervey-
18901: ym. kuntoutusmuotoineen kuuluu lainsäädän- denhuollon oikeusturvakeskus on hyväksynyt ja
18902: tömme mukaan kunnalliselle terveydenhuolto- jonka perusteella terapeutilla on oikeus käyttää
18903: järjestelmälle. Kansanterveyslain 14 §:n 1 mo- psykoterapeutin ammattinimikettä. Harkinnan-
18904: mentin 2 a kohdan mukaan kunnan tulee kan- varainen psykoterapia kohdistuu 67-prosentti-
18905: santerveystyöhön kuuluvina tehtävinä järjestää, sesti ikäryhmään 25---44-vuotiaat. Kuntoutujis-
18906: ottaen huomioon, mitä mielenterveyslaissa on ta 50 prosenttia on työssä olevia ja opiskelijoita
18907: säädetty, kunnan asukkaiden tarvitsemat sellai- 25 prosenttia. Kertaviikkoisessa terapiassa käy
18908: set mielenterveyspalvelut, jotka on tarkoituksen- 40 prosenttiaja kaksi kertaa viikossa tapahtuvas-
18909: mukaista antaa terveyskeskuksessa. Mielenter- sa terapiassa lähes 48 prosenttia asiakkaista. Yk-
18910: veyslain 3 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia silöllisen terapian lisäksi mielenterveysasiakkai-
18911: alueellaan mielenterveyspalvelujen järjestämi- ta on kansaneläkelaitoksen tukemissa erilaisissa
18912: sestä osana kansanterveystyötä siten kuin kan- kokeilu- ja uuden toiminnan kehittämisprojek-
18913: santerveyslaissa säädetään ja osana sosiaalihuol- teissa.
18914: toa siten kuin sosiaalihuoltolaissa säädetään. Vaikeavammaisten lääkinnällisenä kuntou-
18915: Palvelut tulee järjestää sisällöltään ja laajuudel- tuksena toteutettua psykoterapiaa sai vuonna
18916: taan sellaisiksi kuin kunnassa esiintyvä tarve 1996 173 kuntoutujaa, joista alle 16-vuotiaita
18917: edellyttää. Erikoissairaanhoitolaissa tarkoitetun lapsia oli 142. Kuntoutuksen kustannukset olivat
18918: sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee huolehtia hieman vajaat 3,6 miljoonaa markkaa. Vuodesta
18919: KK 652/1997 vp 3
18920:
18921: 1992 vuoteen 1996 asiakasmäärä on näin ollen sekä lähinnä asiakkaan oman valinnan pohjalta
18922: kasvanut 64 kuntoutujasta 173 kuntoutujaan ja sairausvakuutuksella tuetun yksityisen palvelu-
18923: vuotuiset kustannukset 0,6 miljoonasta markas- järjestelmän kautta. Loppupäätelmänään työ-
18924: ta lähes 3,6 miljoonaan markkaan. ryhmä katsoi, ettei tarvetta kansaneläkelaitok-
18925: Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksena tuke- sen kuntoutuksena toteutetun psykoterapian vo-
18926: maa psykoterapiaa on viime vuosina useampaan lyymin olennaiseen kasvattamiseen ole. Sen si-
18927: otteeseen tutkittu ja selvitetty ilmitulleen suuren jaan terveydenhuollon ja kansaneläkelaitoksen
18928: psykoterapiakysynnän vuoksi. Näiden selvitys- tarkoituksenmukaisen työnjaon toteuttamiseksi
18929: ten yhteydessä on tuotu esille myös sairausva- tulisi kunnallisessa terveydenhuollossa psykiatri-
18930: kuutuksesta korvattavan psykoterapian osuus. sen erikoissairaanhoidon voimavaroja suunnata
18931: Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta nykyistä enemmän avohoidossa tapahtuvaan
18932: tapahtunut viimeisin toukokuussa 1996 julkistet- psykoterapiaan.
18933: tu valtakunnallinen selvitys koskee psykotera- Sairausvakuutus korvaa osan yksityisen ter-
18934: piapalveluja sekä julkisen terveydenhuollon ja veydenhuoltojärjestelmän käyttämisestä poti-
18935: kansaneläkelaitoksen välistä työnjakoa (STM laalle aiheutuneista kustannuksista. Myös sai-
18936: 1996: 11 ). Raportin mukaan varsinkin viime vuo- raanhoitovakuutustoimikunta totesi mietinnös-
18937: sina kuntien ostopalveluna järjestämän psykote- sään (Komiteanmietintö 1993:29), että kunnilla
18938: rapian palveluvolyymi on voimakkaasti pienen- on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäruisvas-
18939: tynyt huolimatta tarpeen ja kysynnän kasvusta. tuu ja vastuun säilyttämistä kunnilla toimikunta
18940: Käytännössä näyttää siltä, että psykoterapian myös piti perusteltuna. Voimassa olevan sairaus-
18941: tarpeessa olevia asiakkaita ohjataan terveyden- vakuutuslain perusteella korvataan lääkärin an-
18942: huollosta entistä varhaisemmassa vaiheessa ha- tamaa psykoterapiaa. Korvausta suoritetaan
18943: kemaan psykoterapian järjestämistä kansanelä- sekä pitkästä että lyhyestä terapiasta eri muo-
18944: kelaitoksen kuntoutuksena jopa lähes akuutti- doissaan. Pitkien terapioiden korvaamista val-
18945: sairaanhoitona tilanteissa, joissa terapiatarvetta voo erityinen asiantuntijaelin. Psykoterapiaa an-
18946: perustellaan esim. itsemurhavaaralla, koska ter- tavat myös eräät muut ammattiryhmät kuin lää-
18947: veydenhuonolta puuttuvat taloudelliset resurssit kärit. Tällä hetkellä sairausvakuutus korvaa ai-
18948: terapian järjestämiseksi omana tai ostopalvelu- noastaan lääkärin määräyksestä suoritetun psy-
18949: toimintana. kologin tutkimuksen, mutta ei psykologin anta-
18950: Selvityksen tehnyt asiantuntijatyöryhmä kat- maa hoitoa. Ennen uusien hoitomuotojen saatta-
18951: soi, ettei tarvetta varsinaisiin lainsäädäntömuu- mista sairausvakuutuskorvauksen piiriin on pi-
18952: toksiin ole. Kansaneläkelaitoksen järjestämän detty tärkeänä, että hoitotuloksia on seurattu
18953: kuntoutuksen tulisi edelleen säilyä ensisijaisesti pitkään ja ne perustuvat tieteelliseen tutkimuk-
18954: työkyvyn palauttamiseen ja parantamiseen koh- seen. Erityyppisten psykoterapiamuotojen vai-
18955: dentuvana toimintona. Se ei voi kuitenkaan säi- kuttavuudesta on menossa kansaneläkelaitoksen
18956: lyä sellaisena, ellei sen rinnalla toimi riittävän ja Helsingin yliopiston yhteistyönä suorittama
18957: kattavaa muiden psykoterapiapalvelujen verkos- monivuotinen tutkimus (Psykoterapioiden tu-
18958: toa, jonka kanssa kansaneläkelaitoksen kuntou- loksellisuustutkimus 1994-1999). Tämän tutki-
18959: tusjärjestelmällä on selkeä työnjako. Muilla indi- muksen tuloksena odotetaan saatavan tietoja,
18960: kaatioilla toteutettava psykoterapia tulisi toteut- joiden avulla voidaan harkita psykoterapian kor-
18961: taa pääsääntöisesti, kuten muukin terveyden- vattavuuden laajentamista sairausvakuutukses-
18962: huolto, osana kunnallista palvelujärjestelmää ta.
18963:
18964: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1997
18965:
18966: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
18967: 4 KK 652/1997 vp
18968:
18969:
18970:
18971:
18972: Tili Riksdagens Talman
18973:
18974: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Folkpensionsanstalten stöder ordnandet av
18975: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande rehabilitering för mentalvårdspatienter utgående
18976: medlem av statsrådet översänt följande av riks- från socialförsäkringen. Här ingår bl.a. sådan
18977: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- långvarig psykoterapi som behövs för att klien-
18978: mål nr 652: terna skall klara av studier och arbete och som
18979: ordnas i form av behovsprövad rehabilitering
18980: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för enligt 4 § lagen om rehabilitering som ordnas av
18981: att inbegripa psykoanalytisk och psyko- folkpensionsanstalten samt sådan medicinsk re-
18982: terapeutisk vård i den vård som folkpen- habilitering för gravt handikappade enligt 3 § i
18983: sionsanstalten ersätter helt eller delvis? samma lag som folkpensionsanstalten är skyldig
18984: att ordna.
18985: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Den psykoterapi som ges i form av behovsprö-
18986: anföra följande: vad rehabilitering är så gott som uteslutande
18987: individualterapi. Terapin stöds inom ramen för
18988: Behovet av psykisk vård och stöd på olika de anslag som i statsbudgeten har reserverats för
18989: nivåer har visat sig vara mycket stort. De vård- behovsprövad rehabilitering. Av 1997 års anslag
18990: möjligheter som den offentliga hälso- och sjuk- på 356 milj. mk för individuellt avpassad verk-
18991: vården för tillfållet tillhandahåller motsvarar samhet inom den behovsprövade rehabilitering-
18992: inte tili fullo det uppskattade behovet av och en har 45 milj. mk reserverats för psykoterapi.
18993: efterfrågan på tjänster. Vården kan ske på myck- Enligt nuvarande prognoser tycks detta belopp
18994: et olika sätt, från några besök hos en allmänläka- räcka tili. Terapi beviljas i regel för två år, men
18995: re tili ytterst intensiv psykoterapi. unga och studerande kan beviljas terapi även ett
18996: Den allmänna principen om nivåstrukturering tredje år. Stöd kan beviljas för terapi som ges l -
18997: av hälso- och sjukvården är tillämp1ig ocksä på 3 gånger i veckan. Stöd för rehabilitering ges inte
18998: psykoterapi. Behov av psykoterapi i anknytning för egentlig psykoanalys som pågår i flera år.
18999: tili sjukvärd förekommer på alla nivåer inom Terapeuten skall ha sådan av rättsskyddscentra-
19000: hälso- och sjukvården. Det grund1äggande an- len för hälsovården godkänd utbildning på spe-
19001: svaret för vården av psykiatriska patienter samt cialnivA eller krävande specialnivA som berätti-
19002: för eventuell anknytande psykoterapi och andra gar terapeuten att använda yrkesbeteckningen
19003: former av rehabilitering innehas en1igt vår lag- psykoterapeut. Behovsprövad psykoterapi ges i
19004: stiftning av det kommunala social- och hälso- 67% av fallen tilipersoneri åldern 25--44 år. Av
19005: vårdssystemet. Enligt 14 § 1 mom. 2 a-punkten rehabiliteringsklienterna har 50 % arbete och 25
19006: folkhälsolagen åligger det kommunen att inom % studerar. Av klienterna går 40 % i terapi en
19007: folkhälsoarbetet, med beaktande av mental- gång i veckan och närmare 48 % två gånger i
19008: vårdslagen, tilihandahålla sådana mentalvårds- veckan. Vid sidan av individualterapin deltar
19009: tjänster för kommuninvånarna som det är ända- mentalvårdspatienter i olika försök och projekt
19010: målsenligt att anordna i hälsovårdscentraler. för utveckling av ny verksamhet som folkpen-
19011: Enligt 3 § mentalvårdslagen skall kommunen sionsanstalten stöder.
19012: inom sitt område sköta om att mentalvårdstjäns- År 1996 fick 173 rehabiliteringsklienter psyko-
19013: ter tillhandahålls som en del av folkhälsoarbetet terapi i form a v medicinsk rehabilitering för gra vt
19014: så som bestäms i folkhälsolagen och som en del handikappade. Av dem var 142 barn under 16 år.
19015: av socialvården så som bestäms i socialvårdsla- Kostnaderna för rehabiliteringen uppgick tili
19016: gen. De tjänster som tilihandahålls skall tili inne- knappt 3,6 milj. mk. Mellan 1992 och 1996 har
19017: håll och omfattning motsvara behovet i kommu- antalet klienter således ökat från 64 tili 173 klien-
19018: nen. De samkommuner för sjukvårdsdistrikt som ter per år och de årliga kostnaderna från 0,6 milj.
19019: avses i lagen om specialiserad sjukvård skall mk tili nästan 3,6 milj. mk.
19020: inom sitt område sköta de mentalvårdstjänster Den psykoterapi som folkpensionsanstalten
19021: som tillhandahålls i form av specialiserad sjuk- stöder som rehabilitering har flera gånger under
19022: vård. de senaste åren undersökts och utretts på grund
19023: KK 652/1997 vp 5
19024:
19025: av den stora efterfrågan på psykoterapi. 1 sam- inte finns något behov av en väsentlig volymök-
19026: band med dessa utredningar har också dendel av ning i fråga om den psykoterapi som folkpen-
19027: psykoterapin som ersätts via sjukförsäkringen sionsanstalten ordnar som rehabilitering. Där-
19028: tagits upp. Den senaste landsomfattande utred- emot förutsätter en ändamålsenlig arbetsfördel-
19029: ningen gjordes på uppdrag av social- och hälso- ning mellan hälso- och sjukvården och folkpen-
19030: vårdsministeriet och offentliggjordes i maj 1996. sionsanstalten att den korumunala hälso- och
19031: Den gäller psykoterapitjänster samt arbetsför- sjukvården i större utsträckning än för närvaran-
19032: delningen mellan den offentliga hälso- och sjuk- de inriktar sina resurser för specialiserad psykia-
19033: vården och folkpensionsanstalten (SHM trisk vård på psykoterapi som sker inom den
19034: 1996: 11) Enligt rapporten har i synnerhet under öppna vården.
19035: de senaste åren servicevolymen minskat kraftigt Sjukförsäkringen ersätter en del av patientens
19036: när det gäller den psykoterapi kommunerna ord- kostnader för utnyttjandet av privata hälso- och
19037: nar som köptjänster, trots att behovet och efter- sjukvårdstjänster. Också sjukvårdsförsäkrings-
19038: frågan har ökat. 1 praktiken verkar det som om kommissionen påpekade i sitt betänkande
19039: man inom hälso- och sjukvården på ett allt tidiga- (Kommittebetänkande 1993:29) att kommuner-
19040: re stadium styr de klienter som är i behov av na ansvarar för ordnandet av social- och hälso-
19041: psykoterapi att söka psykoterapi i form av reha- vårdstjänster, och kommissionen fann det moti-
19042: bilitering som ordnas av folkpensionsanstalten, verat att detta ansvar också i fortsättningen skall
19043: t.o.m. när det gäller så gott som akutsjukvård i bäras av kommunerna. Med stöd av gällande
19044: situationer där terapibehovet motiveras med sjukförsäkringslag ersätts psykoterapi som ges
19045: t.ex. risk för självmord. Orsaken är att hälso- och av läkare. Ersättning betalas för såvällångvarig
19046: sjukvården saknar ekonomiska resurser att ord- som kortvarig terapi i olika former. Ersättningen
19047: na terapi i egen regi eller som köptjänster. för långvarig terapi övervakas av ett särskilt sak-
19048: Den sakkunnigarbetsgrupp som gjorde utred- kunnigorgan. Psykoterapi ges också av vissa an-
19049: ningen ansåg att det inte behövs några egentliga dra yrkeskategorier än läkare. För närvarande
19050: ändringar i lagstiftningen. Den rehabilitering ersätter sjukförsäkringen endast av läkare före-
19051: som ordnas av folkpensionsanstalten bör allt- skriven undersökning som utförs av en psykolog,
19052: jämt bibehållas som en funktion som i första men inte vård som ges av psykolog. För att nya
19053: hand är inriktad på att återställa och förbättra vårdformer skall berättiga tili sjukförsäkringser-
19054: arbetsförmågan. Denna rehabilitering kan dock sättning har det ansetts viktigt att vårdresultaten
19055: inte bevaras oförändrad, om det inte parallellt har följts upp under en lång tid och att de bygger
19056: finns ett tillräckligt heltäckande nätverk av andra på vetenskaplig forskning. En mångårig under-
19057: psykoterapitjänster. Dessutom behövs det en sökning av effekterna avolika former av psyko-
19058: klar arbetsfördelning mellan detta nätverk och terapi pågår i samarbete mellan folkpensionsan-
19059: folkpensi onsanstal tens reha bili teringssystem. stalten och Helsingfors universitet (Psykotera-
19060: Psykoterapi som ges enligt andra indikationer pioiden tuloksellisuustutkimus 1994-1999).
19061: bör i regel, precis som annan hälso- och sjukvård, Denna undersökning väntas ge resultat som kan
19062: utgöra en del av det korumunala servicesystemet utnyttjas när man överväger en utvidgning av de
19063: samt, främst utifrån klientens eget vai, ske via det ersättningar för psykoterapi som betalas via
19064: privata servicesystem som stöds genom sjukför- sjukförsäkringen.
19065: säkringen. Arbetsgruppens slutsats var att det
19066:
19067: Helsingfors den 30 juni 1997
19068:
19069: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
19070: KK 653/1997 vp
19071:
19072: Kirjallinen kysymys 653
19073:
19074:
19075:
19076:
19077: Pia Viitanen /sd: Moottorikeikkojen ja mopojen seisontavakuutta-
19078: misesta
19079:
19080:
19081: Eduskunnan Puhemiehelle
19082:
19083: Autojen ja moottoripyörien osalta on yleistä, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19084: että erityisesti ns. kesäautot ja moottoripyörät tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
19085: vakuutetaan lakisääteisen liikennevakuutuksen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19086: piiriin ainoastaan siksi ajaksi, kun kyseisiä ajo- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19087: neuvoja käytetään.
19088: Mopojen ja moottorikeikkojen osalta tämä ei Aikooko Hallitus selvittää mahdolli-
19089: ole mahdollista, vaikka näiden moottorikäyt- suuksia laajentaa seisontavakuutuksen
19090: töisten ajoneuvojen käytön kannalta tällä olisi käyttöä koskemaan myös mopoja ja
19091: erityisen suuri merkitys. Hallituksen tulisikin pi- moottorikelkkoja?
19092: kaisesti selvittää, onko lakisääteistä liikenneva-
19093: kuutusjärjestelmää tältä osin parannettava.
19094:
19095: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1997
19096:
19097: Pia Viitanen /sd
19098:
19099:
19100:
19101:
19102: 279001
19103: 2 KK 653/1997 vp
19104:
19105:
19106:
19107:
19108: Eduskunnan Puhemiehelle
19109:
19110: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ta, on erillisen seisonta-aikajärjestelmän käyt-
19111: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, töön ottamisesta saatava hyöty vähäinen.
19112: olette 9 päivänä kesäkuuta 1997 päivätyn kir- Sosiaali- ja terveysministeriö on vuoden 1995
19113: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- alkuun saakka vuosittain vahvistanut liikenne-
19114: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pia Viitasen vakuutuksen vakuutusmaksujen perusteet. Vuo-
19115: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 653: den 1995 alusta voimaan tulleen liikennevakuu-
19116: tuslain muutoksen jälkeen, jossa laki sopeutettiin
19117: Aikooko Hallitus selvittää mahdolli- EU :n kolmanteen vahinkovakuutusdirektiiviin,
19118: suuksia laajentaa seisontavakuutuksen liikennevakuutusmaksut ovat olleet vakuutus-
19119: käyttöä koskemaan myös mopoja ja yhtiöiden itsensä määrättävissä. Liikennevakuu-
19120: moottorikelkkoja? tuslain 18 §edellyttää ainoastaan, että vakuutus-
19121: maksujen on oltava turvaavasti lasketut ja mak-
19122: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sujen on oltava kohtuullisessa suhteessa vakuu-
19123: vasti seuraavaa: tuksista aiheutuviin kustannuksiin nähden.
19124: Maksujen on myös yleensä oltava suuremmat
19125: Äskettäin toteutuneella mopedien ja mootto- niistä vakuutuksista, joista on jouduttu suoritta-
19126: rikeikkojen rekisteröintijärjestelmällä pyrittiin maan korvauksia. Ministeriö voi antaa vakuu-
19127: muun muassa siihen, että mainittujen ajoneuvo- tusyhtiöille ainoastaan vakuutusten ja vahinko-
19128: jen vakuutusjärjestelmää voidaan kehittää vas- jen tilastointiin sekä bonusjärjestelmään liittyviä
19129: taamaan muiden rekisteröitävien ajoneuvojen määräyksiä.
19130: vakuutusjärjestelmää. Rekisteröinti mahdollis- Yhtiöt voivat siis edellä mainituin rajoituksin
19131: taa vahinkoihinja vakuutusmaksuihin vaikutta- itse hinnoitella liikennevakuutuksensa. Tällöin
19132: vien eri tekijöiden tutkimisen ja auttaa tehok- on mahdollista, että joku yhtiö ottaa käyttöön
19133: kaammin valvomaan vakuuttamisvelvollisuu- seisonta-aikajärjestelyn myös mopedienja moot-
19134: den täyttämistä, mikä aikaisemmin usein laimin- torikeikkojen osalta. Tällä hetkellä millään va-
19135: lyötiin. Suurempi vakuutuskanta edesauttaa kuutusyhtiöllä ei ole käytössään tällaista järjes-
19136: maksuperusteiden eriyttämistä siten, että vahin- telyä.
19137: koriskiä arvioitaessa voidaan paremmin ottaa Hallitus pitää tarkoituksenmukaisena, että
19138: huomioon erilaiset vahinkoihin vaikuttavat teki- mopedien ja moottorikeikkojen liikennevakuu-
19139: jät, kuten ajoneuvojen tekniset erot. Periaattees- tusjärjestelmää kehitetään muiden rekisteröitä-
19140: sa on mahdollista ottaa käyttöön seisonta-aika- vien moottoriajoneuvojen järjestelmää vastaa-
19141: järjestely ja bonusjärjestelmä. Toisaalta seisonta- vaksi siinä määrin kuin se näiden ajoneuvotyyp-
19142: aikajärjestelyn toteuttaminen ainakin moottori- pien osalta on mahdollista. Hallitus seuraa tä-
19143: keikkojen osalta on niiden valvontaan liittyvien män tavoitteen toteutumista ja pyrkii muutoin-
19144: vaikeuksien vuoksi ongelmallinen. Seisonta-ajan kin siihen, ettei minkään ajoneuvoryhmän liiken-
19145: alkamisesta ja päättymisestä tehtävät ilmoituk- nevakuutusjärjestelmä kehity vakuutuksenotta-
19146: set nostaisivat myös vakuutuksen hoitokuluja ja jille kohtuuttomaksi niiden keinojen avulla, joi-
19147: sitä kautta vakuutusmaksuja. Kun nykyisissä hin nykyinen liikennevakuutuslaki antaa mah-
19148: vakuutusmaksuissa on jo huomioitu se, että näi- dollisuuden.
19149: tä ajoneuvoja käytetään pääosin vain osan vuot-
19150:
19151: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
19152:
19153: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
19154: KK 653/1997 vp 3
19155:
19156:
19157:
19158:
19159: Tili Riksdagens Talman
19160:
19161: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen aktats att dessa fordon används oftast bara en del
19162: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av av året, är nyttan av ibruktagandet av upplägg-
19163: den 9 juni 1997 till vederbörande medlem av ningstidsarrangemanget obetydligt.
19164: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pia Social- och hälsovårdsministeriet har till bör-
19165: Viitanen undertecknade skriftliga spörsmål nr jan av år 1995 fastställt grunderna för de årliga
19166: 653: trafikförsäkringspremierna. Från början av året
19167: 1995 trädde i kraft en ändring av trafikförsäk-
19168: Ämnar Regeringen utreda möjlighe- ringslagen där lagen anpassades tili EG:s tredje
19169: terna för att utvidga användningen av en skadeförsäkringsdirektiv. Efter lagändringen
19170: uppläggningsförsäkring också vad gäller kan trafikförsäkringspremierna bestämmas av
19171: mopeder och snöskotrar? försäkringsbolagen själva. Trafikförsäkringsla-
19172: gens 18 § förutsätter endast att trafikförsäkrings-
19173: Som svar på detta spörsmål anför jag vörd- premierna skall vara räknade på ett betryggande
19174: samt följande: sätt och de skall stå i rimlig proportion tili de
19175: kostnader som förorsakas av försäkringarna.
19176: Målsättningen med det nyligen förverkligade Premierna skall också i allmänhet vara större för
19177: registreringssystemet för mopeder och snöskot- de försäkringar som man varit tvungen att betala
19178: rar var utvecklandet av nämnda fordons trafik- ersättning för. Ministeriet kan endast meddela
19179: försäkringssystem att motsvara trafikförsäk- föreskrifter för försäkringsbolagen om klassifice-
19180: ringssystemet för andra fordon som skall regi- ringen av risker, som utgör grunden för statistik-
19181: streras. Registreringen gör det möjligt att under- föringen av försäkringar och olycksfall samt
19182: söka olika faktorer som inverkar på skador och föreskrifter som gäller bonussystemet.
19183: försäkringspremier. Med hjälp av registreringen Försäkringsbolagen kan således nu självstän-
19184: kan man också effektivare övervaka uppfyllan- digt prissätta trafikförsäkringarna med de in-
19185: det av trafikförsäkringsskyldigheten vilket tidi- skränkningar som föreskrivits ovan. Härvid är
19186: gare ofta försummats. Ett större försäkringsbe- det möjligt att något bolag även börjar utnyttja
19187: stånd möjliggör även individualisering av betal- systemet med uppläggningstider för mopeder
19188: ningsgrunderna så att när skaderisken värderas och snöskotrar. För tillfållet har inget bolag ett
19189: kan de olika faktorer som påverkar på skadorna, sådant system.
19190: såsom de tekniska skilinaderna mellan fordonen, Regeringen anser det ändamålsenligt att tra-
19191: bättre beaktas. 1 princip är det möjligt att ta i fikförsäkringssystemet för mopeder och snöskot-
19192: bruk ett upplä_ggningstidsarrangemang och ett rar utvecklas så att det motsvarar trafikförsäk-
19193: bonussystem. A andra sidan är förverkligandet ringssystemet för andra registrerade motorfor-
19194: av uppläggningstidsarrangemanget för snöskot- don, i den mån det är möjligt med beaktande av
19195: rar problematiskt eftersom övervakningen i dessa fordons särdrag. Regeringen övervakar
19196: praktiken är svår. De anmälningar som skall förverkligandet av detta mål och eftersträvar,
19197: göras då uppläggningstiden börjar och slutar med de medel som gällande trafikförsäkringslag
19198: höjer kostnaderna för skötseln av försäkringen tillåter, att ingen fordonstyps trafikförsäkrings-
19199: och via detta försäkringspremierna. När det re- system utvecklar sig tili orimligt för försäkrings-
19200: dan i de nuvarade försäkringspremierna har be- tagarna.
19201:
19202: Helsingforsden 18 juni 1997
19203:
19204: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
19205: KK 654/1997 vp
19206:
19207: Kirjallinen kysymys 654
19208:
19209:
19210:
19211:
19212: Jukka Vihriälä /kesk: Omavalmisteisen auton verotuksen kohtuul-
19213: listamisesta
19214:
19215:
19216: Eduskunnan Puhemiehelle
19217: Omatekoisten autojen valmistaminen on maa- kaan tarkoita, että auto olisi turvattomampi kuin
19218: ilmalla yleinen harrastus. Nykyisin omavalmis- mitä standardit edellyttävät. Päästövaatimuk-
19219: teinen auto luokitellaan rakennetuksi, jolloin sii- sien olisi oltava lievemmät kuin tehdasvalmistei-
19220: hen kohdistetut vaatimukset ja verot muodostu- silla autoilla: E-säännön 15/03 taijopa 15/04 käy-
19221: vat kohtuuttomiksi, koska ne ovat samat kuin tönaikaiset vaatimukset olisi kuitenkin kohtuul-
19222: tehdasvalmisteisella autolla. lisen helppo täyttää. Tällöin auto vastaisi 1980-
19223: Omavalmisteinen auto pitäisi määritellä erik- luvun lopun tuotantoautoa tai esim. muuttoau-
19224: seen verolaissa esimerkiksi seuraavasti: toa päästötasoltaan.
19225: Omavalmisteinen auto on yksittäiskappalee- Edellä esitetty ei vähentäisi uusien autojen
19226: na omistajan omaan käyttöön suurimmaksi myyntiä, mutta sillä voisi olla lievä työllistävä
19227: osaksi omistajan itse rakentama henkilöauto. vaikutus. Jokainen projekti työllistää yleensä vä-
19228: Omistajan oman työn arvo on vähintään 50 % häksi aikaa ainakin peltisepän ja maalarin. Auto-
19229: auton valmistustyön arvosta. Autoa ei saa myy- tarvikkeiden ja -varaosien kauppaa se edistäisi.
19230: dä tai luovuttaa ennen kuin kaksi vuotta on kulu- Näin ollen myös valtion verotulot lisääntyisivät.
19231: nut sen ensirekisteröinnistä. Ensimmäiseksi Tällä hetkellähän ei omavalmisteisia autoja ra-
19232: omistajaksi hyväksytään vain auton valmistanut kenneta.
19233: yksityinen henkilö. Omavalmisteiseksi autoksi ei Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19234: lasketa samaan mallisarjaan kuuluvista varaosis- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19235: ta koottua autoa, joka maliiltaan vastaa jotain nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19236: tähän mallisarjaan kuuluvaa tuotannossa olevaa nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19237: tai ollutta autoa.
19238: Autoveron olisi oltava kohtuullinen, esimer- Mihin verotuksellisiin toimenpiteisiin
19239: kiksi 10 000 mk. Hallitus aikoo ryhtyä mahdollistaakseen
19240: Määrätyistä teknisten standardien täyttymi- omavalmisteisten autojen harrastusra-
19241: sestä olisi saatava poikkeuksia. Tämä ei kuiten- kentamisen?
19242:
19243: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1997
19244:
19245: Jukka Vihriälä /kesk
19246:
19247:
19248:
19249:
19250: 270136
19251: 2 KK 654/1997 vp
19252:
19253:
19254:
19255:
19256: Eduskunnan Puhemiehelle
19257:
19258: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nä ongelmana kuitenkin jatkuvasti on harraste-
19259: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, lutoiminnan ja ajoneuvojen tavanomaisen hyö-
19260: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tykäytön erottaminen toisistaan. Erityisesti tämä
19261: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih- korostuu muiden kuin museoajoneuvoiksi rekis-
19262: riälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o teröityjen ajoneuvojen kohdalla.
19263: 654: Yhtenä harrasteajoneuvon rakentelussa esille
19264: tulevana kysymyksenä olisi rajanveto hyötylii-
19265: Mihin verotuksellisiin toimenpiteisiin kenteeseen tulevien ajoneuvojen uudelleen ra-
19266: Hallitus aikoo ryhtyä mahdollistaakseen kentelun ja aidon harrastetoiminnan välillä. Tä-
19267: omavalmisteisten autojen harrastusra- hän ei ainakaan toistaiseksi ole esitetty käyttö-
19268: kentamisen? kelpoisia ja riittävän hyvin valvottavissa olevia
19269: ratkaisumalleja. Ongelmana on myös, että ajo-
19270: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- neuvojen katsastustoiminnan muututtua kilpai-
19271: vasti seuraavaa: luolosuhteissa toimivaksi liiketoiminnaksi ei
19272: enää yhtä helposti kuin aikaisemmin voida antaa
19273: Autoverolain säännösten mukaan autoveroa katsastustoiminnalle lisävelvoitteita verotuksen
19274: kannetaan myös Suomessa valmistetuista laadul- valvonnassa.
19275: taan veronalaisista ajoneuvoista. Laki ei tee eroa Ajoneuvojen rakenteluun liittyvät autovero-
19276: sen välillä, onko kysymyksessä yksittäiskappale lain säännökset olivat juuri äskettäin eduskun-
19277: tai tehdasmaisesti sarjana valmistettu auto. Au- nan käsiteltävänä. Hallituksen esityksessä laiksi
19278: tovero maksetaan kummassakin tapauksessa sil- autoverolain muuttamisesta (HE 244/1996 vp)
19279: loin, kun ajoneuvo otetaan käyttöön liikenteessä ehdotettiin autoverolakia muutettavaksi muun
19280: tai rekisteröidään. Ajoneuvon valmistaminen si- muassa siten, että auto verotettaisiin aina uudel-
19281: ten, että sitä ei oteta liikennekäyttöön tai käyttö leen, jos itsekantavana korilla varustetun auton
19282: rajautuu vain suljetuille alueille, on verotonta. korikehikko vaihdetaan. Esitys perustui siihen,
19283: Valmistellessaan viime vuosien aikana tielii- että auton tavanomaisen korjaamisen ja uuden
19284: kenneverotuksen muutoksia valtiovarainminis- auton verohyödyn tavoittelemiseksi tapahtuvan
19285: teriö on suhtautunut ajoneuvoja koskevaan har- rakentelun välinen raja on osoittautunut käytän-
19286: rastelutoimintaan myötämielisesti ja lainmuu- nössä vaikeaksi valvoa. Eduskunta ei kuitenkaan
19287: tokset ovat mahdollisuuksien mukaan pyrkineet hyväksynyt ehdotettua muutosta, joten sään-
19288: tukemaan tätä toimintaa. Tämä näkyy muun nökset jäivät ennalleen. Tämä jättää tilaa myös
19289: muassa museoajoneuvoille autoverotuksessa, erilaiselle harrastelutoiminnalle. Tällä hetkellä ei
19290: ajoneuvoverotuksessa ja moottoriajoneuvovero- ole valmisteilla muutoksia auton rakentelua tai
19291: tuksessa myönnetyistä verohelpotuksista. Yhte- rakenteen muuttamista koskeviin säännöksiin.
19292:
19293: Heisingissä 26 päivänä kesäkuuta 1997
19294:
19295: Ministeri Arja Alho
19296: KK 654/1997 vp 3
19297:
19298:
19299:
19300:
19301: Tili Riksdagens Talman
19302:
19303: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- jande av fordon från varandra. Detta är särskilt
19304: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- framträdande när det gäller fordon som inte har
19305: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- registrerats som museifordon.
19306: man Jukka Vihriälä undertecknade spörsmål nr En fråga som uppstår när det gäller konstrue-
19307: 654: randet av hobbyfordon är var gränsen skall dras
19308: mellan omkonstruerande av fordon avsedda för
19309: Vilka skattemässiga åtgärder ämnar nyttotrafik och genuin hobbyverksamhet. Åt-
19310: Regeringen vidta för att göra det möjligt minstone hittills har inga användbara och tili-
19311: att som hobby konstruera självtillverka- synsmässigt tiliräckligt goda lösningsmodeller
19312: de bilar? presenterats. Problemet består också däri att ef-
19313: ter att fordonsbesiktningen blev en aff"årsrörelse
19314: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt som är verksam under konkurrensförhållanden
19315: anföra följande: kan tilläggsskyldigheter när det gäller tillsyn över
19316: beskattningen inte åläggas besiktningsverksam-
19317: Enligt bestämmelserna i bilskattelagen upp- heten lika lätt som tidigare.
19318: bärs bilskatt även för fordon som tillverkats i De bestämmelser i bilskattelagen som gäller
19319: Finland och som är skattepliktiga tili sin beskaf- konstruerandet av fordon togs nyligen upp tili
19320: fenhet. Lagen gör ingen skillnad mellan ett en- behandling i riksdagen. 1 regeringens proposition
19321: skilt exemplar eller en fabriksmässigt serietiliver- med förslag tililag om ändring av bilskattelagen
19322: kad bil. Bilskatten skall betalas i vartdera fallet (RP 244/1996 rd) föreslogs att bilskattelagen
19323: när fordonet tas i bruk i trafiken eller registreras. skall ändras bl.a. så att en bil alltid skall beskattas
19324: Tillverkningen av fordon som inte används i tra- på nytt om karossen i en sådan bil som är utrus-
19325: fiken eller som används endast inom begränsade tad med en självbärande kaross byts ut. Proposi-
19326: områden är skattefri. tionen grundar sig på att det i praktiken har visat
19327: Då finansministeriet under de senaste åren sig vara svårt att avgöra var gränsen går mellan
19328: beredde ändringarna i vägtrafikbeskattningen en sedvanlig bilreparation och omkonstruerande
19329: förhöll man sig välvilligt tili hobbyverksamhet av nya bilar i skattenyttosyfte. Riksdagen god-
19330: som rör fordon och med lagändringarna försöker kände dock inte den föreslagna ändringen, så
19331: man i mån av möjlighet stöda denna verksamhet. bestämmelserna är oförändrade. Detta ger ut-
19332: Detta framgår bl.a. av de skattelättnader som rymme även för olika slags hobbyverksamheter.
19333: beviljats för museifordon vid bilbeskattningen, För tillfället bereds inga ändringar av de bestäm-
19334: fordonsbeskattningen och motorfordonsbe- melser som gäller konstruerandet av bilar eller
19335: skattningen. Ett ständigt problem är dock att ändringar av konstruktionen.
19336: skilja hobbyverksamhet och sedvanligt utnytt-
19337:
19338: Helsingfors den 26 juni 1997
19339:
19340: Minister Arja Alho
19341: KK 655/1997 vp
19342:
19343: Kirjallinen kysymys 655
19344:
19345:
19346:
19347:
19348: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Liikuntavammaisten pitkäaikaispoti-
19349: laiden laitoshoidon parantamisesta
19350:
19351:
19352: Eduskunnan Puhemiehelle
19353: Pitkäaikaispotilaiden hoitoa järjestettäessä si- valta voi ohjauksenaan kiinnittää huomiota lii-
19354: joitetaan usein sekavat, dementiaa sairastavat kuntavammaisten pitkäaikaispotilaiden oloihin.
19355: potilaat samalle osastolle selkeästi ajattelevien Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19356: liikuntavammaisten potilaiden kanssa. Tämä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19357: järjestely on erittäin raskas lähes virikkeettömis- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19358: sä laitoksissa asuville liikuntavammaisille. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19359: On ymmärrettävää, että sairaalat eivät voi to-
19360: teuttaa kaikkia hyvään hoitokäytäntöön liittyviä Miten Hallitus aikoo kohentaa liikun-
19361: yksityiskohtia mm. henkilökunnan määrään tavammaisten pitkäaikaispotilaiden hoi-
19362: kohdistuneiden säästötoimien vuoksi. Palvelujen toon liittyviä epäkohtia?
19363: järjestäminen on kuntien vastuulla, mutta valtio-
19364:
19365: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1997
19366:
19367: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
19368:
19369:
19370:
19371:
19372: 279001
19373: 2 KK 655/1997 vp
19374:
19375:
19376:
19377:
19378: Eduskunnan Puhemiehelle
19379:
19380: Valtiopäiväjärjestyksen 37§:n 1 momentissa Avopalveluiden kehittämisen ohella on huo-
19381: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, lehdittava myös siitä, että laitoshoitoa on saata-
19382: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vissa sitä tarvitsevalle. Mikäli pitkäaikainen hoi-
19383: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja- to on välttämätöntä, tulee yksikön luoda poti-
19384: Liisa Tykkyläisen näin kuuluvaan kirjallisen ky- laalle mahdollisimman normaali elinympäristö.
19385: symyksen n:o 655: Hallitusmuodossa julkiselle vallalle annetut
19386: velvoitteet koskevat valtion ohella myös kuntia
19387: Miten Hallitus aikoo kohentaa liikun- silloin, kun niiden tehtävänä on toteuttaa perus-
19388: tavammaisten pitkäaikaispotil:y<Ien hoi- oikeuksia. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
19389: toon liittyviä epäkohtia? korostaa asiakkaan oikeutta hyvään terveyden-
19390: ja sairaudenhoitoon sekä kohteluun. Laki vam-
19391: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- maisuuden perusteella järjestettävistä palveluista
19392: vasti seuraavaa: ja tukitoimista painottaa kunnan viranomaisten
19393: vastuuta vammaisen henkilön elinolojen edistä-
19394: Viime vuosina tapahtunut sosiaali- ja tervey- misestä ja seuraamisesta. Edelleen lailla veivoite-
19395: denhuollon palvelurakenteen muutos on koros- taan kuntaa ehkäisemään toiminnallaan epä-
19396: tanut avopalvelujen kehittämistä. Samanaikai- kohtien syntymistä ja poistamaan haittoja, jotka
19397: sesti kuntien vastuu palvelujenjärjestämisestä on rajoittavat vammaisen henkilön toimintamah-
19398: lisääntynyt. Tutkimukset ja selvitykset ovat kui- dollisuuksia ja osallistumista.
19399: tenkin osoittaneet, että kaikissa kunnissa ei ole Kunta asettaa sosiaali- ja terveyspoliittiset ta-
19400: riittävästi kyetty vastaamaan kasvavaan avopal- voitteet sekä huolehtii niiden käytännön toteut-
19401: veluiden kysyntään. tamisen taloudellisista ja hallinnollisista edelly-
19402: Pyrittäessä entistä huonokuntoisempien van- tyksistä. Valtio puolestaan asettaa valtakunnalli-
19403: husten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sel- sia sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita,joiden
19404: viytymiseen avohoidossa on kotiin annettavia toteutumista se tukee muun muassa lainsäädän-
19405: palveluja lisättävä ja kehitettävä. Tämä edellyt- nöllä sekä rahoittamana kuntienjärjestämiä pal-
19406: tää kunnilta tietoista avopalveluissa työskentele- veluja. Lisäksi valtio tukee kunnallista päätök-
19407: vän henkilöstön ja uusien toimintamuotojen ke- sentekoa ja toimintaa esimerkiksi tuottamalla
19408: hittämistä. erilaisia oppaita ja tilastollista tietoa, tekemällä
19409: Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toi- tutkimuksia sekä käynnistämällä kehittämis-
19410: mivan valtakunnallisen vammaisneuvoston laa- hankkeita. Viime kädessä kunnan omat päätök-
19411: timassa vammaispoliittisessa ohjelmassa tode- set vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden ta-
19412: taan vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeu- soon sekä kuntalaisten hyvinvointiin.
19413: den, henkilökohtaisen koskemattomuuden ja va- Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen oh-
19414: linnan mahdollisuuksien turvaamisen toteutu- jauskeinojen kehittämistarpeista ja etsii yhteis-
19415: van parhaitenjuuri avopalvelujen avulla. Laitos- työssä kuntien kanssa nykyistä parempia toimin-
19416: palvelujen piiriin kuuluminen saattaa sulkea mie- tatapoja. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa
19417: lekkään elämän ja ihmisarvon toteutumisen kan- pitkäaikaishoidossa olevien vammaisten ja mui-
19418: nalta ratkaisevan tärkeitä asioita vammaisten den erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden hoi-
19419: henkilöiden ulottumattomiin. don laadun kehittämistä sekä ryhtyy tarvittaessa
19420: toimenpiteisiin.
19421: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1997
19422:
19423: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
19424: KK 655/1997 vp 3
19425:
19426:
19427:
19428:
19429: Tili Riksdagens Ta!man
19430:
19431: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen institutionsvård har tillgång tili sådan. Om det
19432: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande blir nödvändigt med långtidsvård måste vården-
19433: medlem av statsrådet översänt följande av riks- heten skapa en så normal Iivsmiljö som möjligt
19434: dagsman Marja-Liisa Tykkyläinen underteckna- för patienten.
19435: de spörsmål nr 655: De skyldigheter som i regeringsformen påförs
19436: det allmänna gäller vid sidan av staten också
19437: Hur ämnar Regeringen rätta tili miss- kommunerna, när deras uppgift är att tiligodose
19438: förhållandena i anknytning tili vården av de grundläggande fri- och rättigheterna. I lagen
19439: rörelsehindrade Iångvårdspatienter? om patientens ställning och rättigheter under-
19440: stryks patientens rätt tili god hälso- och sjukvård
19441: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt samt till gott bemötande. I lagen om service och
19442: anföra följande: stöd på grund av handikapp betonas de korumu-
19443: nala myndigheternas ansvar för att de handikap-
19444: Genom de senaste årens ändringar av service- pades levnadsförhållanden främjas och följs upp.
19445: strukturen inom social- och hälsovården har ut- Vidare förpliktar lagen kommunerna att genom
19446: vecklandet av öppenvårdstjänster accentuerats. sin verksamhet förebygga uppkomsten av miss-
19447: Samtidigt har kommunerna påförts större ansvar förhållanden och undanröja de olägenheter som
19448: för ordnandet av service. Undersökningar och begränsar de handikappades möjligheter tili
19449: utredningar har dock visat att alla kommuner verksamhet och engagemang.
19450: inte i tillräckligt hög grad har klarat av att tillgo- Kommunerna ställer upp social- och hälso-
19451: dose den ökande efterfrågan på öppenvårds- vårdspolitiska mål och ser tili att det finns ekono-
19452: tjänster. miska och administrativa förutsättningar för att
19453: När man strävar efter att åldringar, kroniker målen skall kunna nås i praktiken. Staten ställer
19454: och handikappade i allt sämre skick skall klara upp landsomfattande social- och hälsovårdspoli-
19455: sig i öppen vård, måste den service som kan fås tiska mål och stöder realiseringen av dem bl.a.
19456: hemma utökas och utvecklas. Detta förutsätter med lagstiftning och genom att finansiera service
19457: att kommunerna medvetet går in för att utbilda som kommunerna ordnar. Vidare stöder staten
19458: den personai som arbetar inom den öppna vår- beslutsfattandet och verksamheten i kommuner-
19459: den och utveckla nya verksamhetsformer. na t.ex. genom att producera handböcker och
19460: Det landsomfattande handikapprådet, som statistik, utföra undersökningar och starta ut-
19461: verkar i samband med social- och hälsovårdsmi- vecklingsprojekt. I sista hand är det kommuner-
19462: nisteriet, har utarbetat ett handikappolitiskt pro- nas egna beslut som avgör nivån på social- och
19463: gram. Där påpekas att de handikappades själv- hälsovårdstjänsterna och kommuninvånarnas
19464: bestämmanderätt, personliga integritet och val- välfård.
19465: möjligheter bäst kan tryggas just med hjälp av Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
19466: öppenvårdstjänster. Institutionsvärd kan leda till om att styrmedlen behöver utvecklas, och minis-
19467: att saker som är av avgörande betydelse när det teriet försöker i samarbete med kommunerna få
19468: gäller att uppnå ett meningsfullt och människo- fram bättre tilivägagångssätt. Social- och hälso-
19469: värdigt Iiv ställs utom räckhåll för de handikap- vårdsministeriet ger akt på hur vårdkvaliteten
19470: pade. utvecklas för handikappade och andra special-
19471: Vid sidan av att öppenvårdstjänsterna utveck- grupper inom långvården samt vidtar åtgärder
19472: las måste det också sörjas för att de som behöver vid behov.
19473:
19474: Helsingforsden 30 juni 1997
19475:
19476: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
19477: KK 656/1997 vp
19478:
19479: Kirjallinen kysymys 656
19480:
19481:
19482:
19483:
19484: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Vammaisten opiskelijoiden oikeudes-
19485: ta koulumatkatukeen
19486:
19487:
19488: Eduskunnan Puhemiehelle
19489: Laissa lukioiden ja ammatillisten oppilaitos- saatava koulumatkakustannukset korvattavaksi
19490: ten koulumatkatuesta määritellään tukeen oi- koulumatkatukena, ei vammaispalvelulain pe-
19491: keutetuiksi lukioiden ja ammattioppilaitosten rusteella. Vammaisten opiskelijoiden koulumat-
19492: opiskelijat. Tukeen eivät ole oikeutettuja mm. katuki on järjestettävä samoin kuin muiden opis-
19493: opiskelijat, joille oppilaitos myöntää maksutto- kelijoiden, huomioon ottaen vammaisen opiske-
19494: man asuntolapaikan tai jotka eivät käytä jouk- lijan erityistarpeet. Vammaisia opiskelijoita ei
19495: koliikennettä tai oppilaitoksen järjestämää kul- pidä rangaista myöskään suuremmilla omavas-
19496: jetusta. Myöskään opiskelijat, jotka saavat kou- tuuosuuksilla sen vuoksi, että he eivät voi käyt-
19497: lumatkakustannuksiin tukea jonkin muun lain tää julkisia liikennevälineitä. Lakia koulumatka-
19498: nojalla, eivät ole oikeutettuja koulumatkatu- tuesta on pikaisesti tarkistettava vammaisten
19499: keen. opiskelijoiden oikeuksien osalta.
19500: Uusi laki ei mainitse vammaisten opiskelijoi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19501: den erityisolosuhteita. Uusi laki ei takaa vam- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19502: maisille opiskelijoille yhdenvertaisia mahdolli- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19503: suuksia opiskeluun, sillä usein vammainen hen- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19504: kilö ei voi vammansa takia käyttää julkisia lii-
19505: kennevälineitä, vaan joutuu käyttämään taksia Aikooko Hallitus muuttaa lakia kou-
19506: tai invataksia. lumatkatuesta niin, että se ottaa huo-
19507: Vammaispolitiikan lähtökohtana on normali- mioon vammaisten opiskelijoiden erityis-
19508: saatioperiaate. Vammaisten opiskelijoiden on tarpeet?
19509:
19510: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1997
19511: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
19512:
19513:
19514:
19515:
19516: 279001
19517: 2 KK 656/1997 vp
19518:
19519:
19520:
19521:
19522: Eduskunnan Rouva Puhemiehelle
19523:
19524: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vaikeasti vammainen opiskelija ei kuulu kou-
19525: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, lumatkatuen piirin, koska vammaisuuden perus-
19526: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen teella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
19527: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja- annetun lain (380/1987) 8 §:n mukaan kunnan on
19528: Liisa Tykkyläisen näin kuuluvan kirjallisen kysy- järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle koh-
19529: myksen n:o 656: tuulliset kuljetuspalvelut, jos hän tarvitsee niitä
19530: suoriutuakseen tavanomaisista elämän toimin-
19531: Aikooko Hallitus muuttaa lakia kou- noista. Lakiin liittyvän asetuksen 4 §:n mukaan
19532: lumatkatuesta niin, että se ottaa huo- kunnan vastuulla oleviin kuljetuspalveluihin
19533: mioon vammaisten opiskelijoiden erityis- kuuluvat myös opiskeluun kuuluvat kuljetukset.
19534: tarpeet? Kunta voi korvata vaikeavammaiselle henkilölle
19535: taksilla, invataksilla tai vastaavalla ajoneuvolla
19536: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulli-
19537: vasti seuraavaa: set kustannukset ilman omavastuuosuutta. Tuki
19538: on tällöin saajalle koulumatkatukea edullisempi.
19539: Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opis- Vammaisuuden määritteleminen ja vammais-
19540: kelijoiden koulumatkatuesta annetun lain (48/ ten tukemiseen liittyvien erityisperiaatteiden si-
19541: 1997) mukaan koulumatkatuen piiriin kuluvat sällyttäminen koulumatkatukeen olisi ongelmal-
19542: lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskeli- lista ja tekisi järjestelmästä monimutkaisen ja
19543: jat sekä ammatillisen oppilaitoksen, musiikkiop- heikentäisi vaikeavammaisten kuljetusten tuke-
19544: pilaitoksen sekä muun oppilaitoksen ammatilli- mista nykyisestään. Sen sijaan opiskelija, joka ei
19545: seen peruskoulutukseen osallistuvat opiskelijat. täytä vaikeasti vammaisen määritelmää, voi saa-
19546: Tukea myönnetään, kun opiskelija kulkee koulu- da tukea koulumatkoista aiheutuviin kustannuk-
19547: matkansa joukkoliikenteellä, oppilaitoksen yllä- siin lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten
19548: pitäjän järjestämällä koulukuljetuksella tai opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain
19549: muulla tavalla, jos edellä mainitut tavat eivät ole mukaan. Vammaisuus voidaan ottaa huomioon
19550: mahdollisia. Tuen saamisen keskeisenä edelly- lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskeli-
19551: tyksenä on, että yhdensuuntainen koulumatka joiden koulumatkatuesta annetun lain 4 §:n 3
19552: on vähintään 10 kilometriä ja kuukausittaiset momentin ja asetuksen 3 §:n mukaan siten, että
19553: koulumatkakustannukset ylittävät 300 mark- tuki maksetaan opiskelijalle itselleen, jos opiske-
19554: kaa. Koulumatkatuki määräytyy julkisen liiken- lija ei voi käyttää joukkoliikennettä tai oppilai-
19555: teen hintatason mukaan. toksen ylläpitäjän järjestämää koulukuljetusta.
19556: Opiskelija, joka ei käytä koulumatkaansa Opetusministeriön tarkoituksena on seurata
19557: joukkoliikennettä tai oppilaitoksen ylläpitäjän vammaisten koulumatkojen tukemista yhteis-
19558: järjestämää kuljetusta, vaikka hänellä olisi siihen työssä Suomen Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveys-
19559: mahdollisuus, ei kuulu tuen piiriin, kuten ei ministeriön kanssa ja tarvittaessa ryhtyä toimen-
19560: myöskään opiskelija, jolle on osoitettu maksuton piteisiin, mikäli vammaispalvelulain mukainen
19561: asuntolapaikka. Oikeutta koulumatkatukeen ei oikeus ei toteudu.
19562: myöskään ole opiskelijalla,joka saa tukea koulu-
19563: matkasta aiheutuviin kustannuksiin jonkin
19564: muun lain nojalla.
19565:
19566: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1997
19567:
19568: Ministeri Claes Andersson
19569: KK 656/1997 vp 3
19570:
19571:
19572:
19573:
19574: Tili Riksdagens Talman
19575:
19576: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen En gravt handikappad studerande omfattas
19577: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande inte av stödet för skolresor eftersom kommunen
19578: med1em av statsrådet översänt följande av riks- enligt 8 § lagen om service och stöd på grund av
19579: dagsman Marja-Liisa Tykky1äinen underteckna- handikapp (38011 987) skall ordna skälig fård-
19580: de spörsmål nr 656: tjänst för en gravt handikappad som behöver
19581: sådan service för att klara de funktioner som hör
19582: A vser Regeringen ändra lagen om stöd till normallivsföring. Enligt 4 § i förordningen i
19583: för skolresor så att den beaktar specialbe- anslutning tilllagen ingår i fårdtjänst också såda-
19584: hoven hos handikappade studerande? na transporter som en gravt handikappad behö-
19585: ver för studier. Kommunen kan ersätta en gravt
19586: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt handikappad för skäliga kostnader för transport
19587: anföra fö1jande: med taxi, invalidtaxi eller motsvarande fordon,
19588: utan självriskandel. Stödet är i detta fall förmån-
19589: Enligt lagen om stöd för skolresor för stude- ligare för mottagaren än stödet för skolresor.
19590: rande i gymnasier och yrkesläroanstalter (48/ Att definiera handikapp och ta med de specia1-
19591: 1997) gäller rätten till stöd för skolresor stude- principer som gäller stöd till handikappade i stö-
19592: rande i gymnasier och yrkesläroanstalter samt det för sko1resor skulle vara problematiskt. Det
19593: studerande som deltar i grundläggande yrkesut- skulle också göra systemet komplicerat och med-
19594: bildning vid yrkesläroanstalter, musikläroanstal- föra en försämring av stödet för handikappades
19595: ter eller andra läroanstalter. Stödet beviljas när transporter. Däremot kan en studerande som
19596: studeranden för sin skolresa anlitar kollektivtra- inte uppfyller kriterierna för en gravt handikap-
19597: fik, skolskjuts som läroanstaltens huvudman pad få stöd för kostnader föranledda av skolresor
19598: ordnar eller någon annan transport, om ovan enligt lagen om stöd för skolresor för studerande
19599: nämnda sätt inte är möjliga. Ett centralt villkor i gymnasier och yrkesläroanstalter. Handikapp
19600: för att stöd skall beviljas är att skolvägen i ena kan enligt 4 § 3 mom. Lagen om stöd för skolresor
19601: riktningen är minst 10 kilometer och att skolrese- för studerande i gymnasier och yrkesläroanstal-
19602: kostnaderna per månad överstiger 300 mark. ter och enligt 3 § i motsvarande förordning beak-
19603: Stödet för skolresor bestäms enligt prisnivån för tas så att stödet betalas tili studeranden själv om
19604: kollektivtrafiken. han inte kan utnyttja kollektivtrafik eller den
19605: En studerande som för sin skolresa inte anlitar skolskjuts som läroanstaltens huvudman ordnar.
19606: kollektivtrafik eller den transport som läroan- Undervisningsministeriet har för avsikt att
19607: staltens huvudman ordnar, trots att det är möjligt tillsammans med Finlands Kommunförbund
19608: för honom, är inte berättigad till stöd, inte heller och social- och hälsovårdsministeriet följa stödet
19609: en studerande som har anvisats en avgiftsfri plats för skolresor när det gäller handikappade och vid
19610: i elevhem eller en studerande som enligt någon behov vidta åtgärder om den rätt som anges i
19611: annan lag får stöd för kostnader som föranleds lagen om service och stöd på grund av handikapp
19612: av skolresan. inte kan tillgodoses.
19613:
19614: Helsingforsden 23 juni 1997
19615:
19616: Minister Claes Andersson
19617: KK 657/1997 vp
19618:
19619: Kirjallinen kysymys 657
19620:
19621:
19622:
19623:
19624: Tuulikki Hämäläinen /sd: Elintarvikevalvonnan tehostamisesta
19625:
19626:
19627:
19628: Eduskunnan Puhemiehelle
19629:
19630: Eduskunnan talousvaliokunta on käsitelles- Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus
19631: sään hallituksen kertomusta vuodelta 1995 eri- 3/97 elintarvikevalvonnasta on erittäin kriitti-
19632: tyisesti paneutunut elintarvikevalvonnan toimi- nen. Merkille pantavaa on, että talousvaliokun-
19633: vuuteen. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto nan asiantuntijakuulemisessa kuullut asiantunti-
19634: on tarkastuskertomuksessaan 3/97 käsitellyt jat tukivat yksimielisesti tätä kriittistä tarkastus-
19635: elintarvikevalvonnan toimivuutta maassamme. kertomusta.
19636: Tällä hetkellä elintarvikevalvonnan toimivuus Kyse on merkittävästä ongelmasta. Noin puo-
19637: on erittäin kyseenalaista. Syitä tähän löytyy usei- li miljoonaa suomalaista sairastuu vuosittain lie-
19638: ta. Sekä EU-jäsenyys että vuonna 1995 voimaan vään ruokamyrkytykseen. Yhteiskunnalle aiheu-
19639: tullut uusi elintarvikelaki muuttivat valvonnan tuu tästä noin 500 miljoonan markan vuosikus-
19640: järjestelyjä. Siirryttiin enemmän markkinaehtoi- tannukset. Tarkastusviraston raportin mukaan
19641: seen valvontaan eli yritysten omavalvontaan. olemme vain hyvällä onnella tähän asti vältty-
19642: Valitettavasti elintarviketoimintaa harjoittavien neet suurilta epidemioilta.
19643: yritysten omavalvonta ei ole lähtenyt liikkeelle. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19644: Monissa yrityksissä ei ole vielä edes suunniteltu tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19645: omavalvonnan käynnistämistä. Koko elintarvi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19646: kevalvonnan keskusjohto on jaettu usealle eri nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19647: ministeriölle. Tämä keskushallinnon hajanai-
19648: suus aiheuttaa resurssien hukkakäyttöä ja keski- Mihin toimiin Hallitus aikoo erityisesti
19649: tetty ohjaus ei toteudu. Vaikka kunnilla on pää- ryhtyä elintarvikevalvonnan keskittämi-
19650: vastuu elintarvikevalvonnan käytännön toteu- seksi ja valtakunnallisen valvontaohjel-
19651: tuksesta, kuntien resursseja on vähennetty huo- man aikaansaamiseksi, ja
19652: mattavasti. Kuntalaisten turvallisuus elintarvi- missä työskentelyvaiheessa ovat elin-
19653: kevalvonnan suhteen on kovin erilainen eri kun- tarvikevalvontaa käsittelevät erityistyö-
19654: nissa. Tarvittaisiin valtakunnallinen valvontaoh- ryhmät?
19655: jelma,jossa määriteltäisiin valvonnan tavoitteet.
19656:
19657: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1997
19658:
19659: Tuulikki Hämäläinen /sd
19660:
19661:
19662:
19663:
19664: 279001
19665: 2 KK 657/1997 vp
19666:
19667:
19668:
19669:
19670: Eduskunnan Puhemiehelle
19671:
19672: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kuussa 1996 työryhmän, jonka tuli selvittää koko
19673: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, maatalous- ja elintarviketuotantoon kohdistuvat
19674: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen valvonta- ja testaustarpeet, sekä tehdä selvitys
19675: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuulikki tulosten perusteella ehdotus elintarvikkeiden ja
19676: Hämäläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- maataloustuotannon valvontaa ja tarkastusta
19677: sen n:o 657: koskevan valtionhallinnon muutostarpeista.
19678: Työryhmässä oli maa- ja metsätalousministe-
19679: Mihin toimiin Hallitus aikoo erityisesti riön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä so-
19680: ryhtyä elintarvikevalvonnan keskittämi- siaali- ja terveysministeriön edustus. Työryhmän
19681: seksi ja valtakunnallisen valvontaohjel- väliraportti käsiteltiin hallinnon kehittämisen
19682: man aikaansaamiseksi, ja ministerityöryhmässä 4.4.1997. Loppuraportti
19683: missä työskentelyvaiheessa ovat elin- luovutettiin 4.6.1997 ja käsiteltiin em. ministeri-
19684: tarvikevalvontaa käsittelevät erityistyö- työryhmässä 6.6.1997. Elintarvikevalvontaa on
19685: ryhmät? kosketeltu myös ns. valtioyhteisöhankkeen kes-
19686: kushallintotyöryhmässä.
19687: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Edellä mainitun maa- ja metsätalousministe-
19688: vasti seuraavaa: riön asettaman työryhmän enemmistö katsoi,
19689: että elintarvikkeiden norminanto- ja valvonta-
19690: Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkas- tehtävät tulisi säilyttää maa- ja metsätalousmi-
19691: tuskertomuksessaan 3/97 käsitellyt varsin seik- nisteriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön vas-
19692: kaperäisesti elintarvikevalvonnan toimivuutta tuualueilla ja että sosiaali- ja terveysministeriölle
19693: maassamme. Tarkastuskertomus tuo esille elin- nykyisin kuuluvat terveydensuojelulain elintar-
19694: tarvikevalvontamme eräitä ongelmakohtia. Sa- vikemääräykset tulisi siirtää kauppa- ja teolli-
19695: moja kysymyksiä on käsitelty myös eduskunnan suusministeriölle. Hallinnon kehittämisen minis-
19696: talousvaliokunnassa sen käsitellessä hallituksen terityöryhmä päätyi kuitenkin kannattamaan
19697: kertomusta vuodelta 1995. nykytilanteen jatkamista normivalmistelussa
19698: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus kolmen hallinnonalan kesken.
19699: mm. osoittaa, että kaikki kunnat eivät suorita Työryhmä ja myöhemmin hallinnon kehittä-
19700: riittävästi elintarvikelainsäädännön edellyttämiä misen ministerityöryhmä olivat sitä vastoin yksi-
19701: valvontatehtäviä. Kunnilla on keskeinen asema mielisiä muista elintarvikevalvonnan tehostami-
19702: elintarvikevalvonnan käytännön toteuttamises- seen liittyvistä ehdotuksista. Työryhmä ehdotti
19703: sa. Sitä, ettei kunta suorita lainsäädännön edel- mm. Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja elin-
19704: lyttämiä tehtäviään tai kykene varmentamaan tarvikelaitoksen yhteistyön tehostamista ja ke-
19705: omalla alueellaan valmistettujen ja kunnan kaut- hittämistä. Yhteistyön tulee koskea mm. valvon-
19706: ta maahantuotujen elintarvikkeiden turvallisuut- nan käytännön järjestelyjä, ohjeistusta, tiedotus-
19707: ta ennen niiden leviämistä muualle, ei tarkastus- ta, koulutusta ja valtakunnallisia valvontasuun-
19708: kertomuksen mukaan voida pitää kunnallisen nitelmia.
19709: itsehallinnon piiriin kuuluvana asiana. Hallitus pitää tärkeänä, että erityisesti elintar-
19710: Toisaalta on huomattava, että Suomen elin- vikkeiden määrystenmukaisuuden valvontaa te-
19711: tarvikevalvontajärjestelmät ovat useampaan ot- hostetaan. Tämä edellyttää samalla riittäviä val-
19712: teeseen jo olleet EU:n komission tarkastajien ar- vontaresursseja. Tärkeää on myös saada pikai-
19713: vioinnin kohteena. Tarkastuksissa elintarvikkei- sesti aikaan elintarvikelain edellyttämä, valvon-
19714: den valvontajärjestelmiämme on pidetty ylipään- taviranomaisille tarkoitettu elintarvikevalvonta-
19715: sä tehokkaina ja EU:n tarkastusvaatimusten ohjelma. Samoin elinkeinonharjoittajien oma-
19716: mukaisina. valvontavelvollisuuden toteutumisen valvontaa
19717: Maa- ja metsätalousministeriö asetti heinä- tulee entisestään tehostaa.
19718:
19719: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
19720:
19721: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
19722: KK 657/1997 vp 3
19723:
19724:
19725:
19726: Tili Riksdagens Talman
19727:
19728: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ett förslag om vilka ändringar som behövs i den
19729: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- statliga förvaltning som gäller övervakningen
19730: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- och inspektionen av livsmedel ochjordbrukspro-
19731: damot Tuulikki Hämäläinen undertecknade duktion. 1 arbetsgruppen fanns representanter
19732: skriftliga spörsmål nr 657: för jord- och skogsbruksministeriet, handels- och
19733: industriministeriet samt social- och hälsovårds-
19734: Vilka åtgärder har Regeringen för av- ministeriet. Arbetsgruppens melianrapport be-
19735: sikt att vidta särskilt för att koncentrera handlades den 4 april 1997 i en ministerarbets-
19736: livsmedelstillsynen och åstadkomma ett grupp för utvecklande av förvaltningen. Slutrap-
19737: riksomfattande tillsynsprogram och i vil- porten gavs den 4 juni 1997 och behandlades den
19738: ket skede av sitt arbete befinner sig de 6 juni 1997 i ovan nämnda ministerarbetsgrupp.
19739: specialarbetsgrupper som behandlar livs- Livsmedelstillsynen har också berörts i central-
19740: medelstilisynen? förvaltningsarbetsgruppen för det s.k. statssam-
19741: fundsprojektet.
19742: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt En majoritet av den arbetsgrupp som nämns
19743: anföra följande: ovan och som tillsatts av jord- och skogsbruksmi-
19744: nisteriet ansåg att uppgifterna som gäller norm-
19745: Statens revisionsverk har i sin revisionsberät- givning och tilisyn över Iivsmedel borde bibehål-
19746: telse 3/97 ytterst detaljerat behandlat funktions- las på jord- och skogsbruksministeriets och han-
19747: dugligheten hos livsmedelstillsynen i vårt Iand. dels- och industriministeriets ansvarsområden
19748: Revisionsberättelsen tar upp vissa problempunk- och att de Iivsmedelsbestämmelser i hälsoskydds-
19749: ter i livsmedelstillsynen. Samma frågor har också lagen som nu hör tili social- och hälsovårdsminis-
19750: behandlats i riksdagens ekonomiutskott när det teriet borde överföras på handels- och industri-
19751: behandlade regeringens berättelse från år 1995. ministeriet. Ministerarbetsgruppen för utveck-
19752: Statens revisionsverks revision visar bl.a. att lande av förvaltningen beslöt dock att understö-
19753: alla kommuner inte utför tillräckligt med sådana da att nuläget, där normberedningen sker på tre
19754: tillsynsuppgifter som förutsätts i Iivsmedelslag- förvaltningsområden, får fortgå.
19755: stiftningen. Kommunerna har en central ställ- Arbetsgruppen och senare ministerarbets-
19756: ning när det gälier det praktiska genomförandet gruppen för utvecklande av förvaltningen var
19757: av livsmedelstillsynen. Det att en korumun inte däremot enhälliga om övriga förslag som gällde
19758: utför sina lagstadgade uppgifter eller inte kan en effektivering av Iivsmedelstillsynen. Arbets-
19759: garantera säkerheten hos de Iivsmedel som har gruppen föreslog bl.a. att samarbetet mellan livs-
19760: producerats på kommunens område eller impor- medelsverket och Anstalten för veterinärmedicin
19761: terats via kommunen, innan de distribueras vida- och livsmedel skall effektiveras och utvecklas.
19762: re, kan enligt revisionsberättelsen inte anses som Samarbetet bör gälia bl.a. det praktiska arrange-
19763: en angelägenhet som hör tili den korumunala randet av tillsynen, normgivning, informerande,
19764: självstyrelsen. utbildning och riksomfattande tillsynsplaner för
19765: Å andra sidan bör det uppmärksammas att de tillsynen.
19766: finska systemen för livsmedelstillsyn redan i flera Regeringen anser det viktigt att effektivera i
19767: repriser har varit föremål för EU-kommissionens synnerhet tillsynen över att Iivsmedlen stämmer
19768: inspektörers bedömning. Vid inspektionerna har överens med bestämmelserna. Detta förutsätter
19769: våra system för övervakning av Iivsmedel över lag samtidigt tillräckligt med tillsynsresurser. Det är
19770: ansetts effektiva och följa EU:s inspektionskrav. också viktigt att snabbt få tili stånd det program
19771: Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte i juli för livsmedelstillsyn som livsmedelslagen förut-
19772: 1996 en arbetsgrupp som fick i uppdrag att utre- sätt~r och som är avsett för tillsynsmyndigheter-
19773: da behovet av övervakning och prövning för hela na. Aven övervakningen av att näringsidkarnas
19774: jordbruks- och Iivsmedelsproduktionen samt att skyldighet tili egenkontroll realiseras bör effek-
19775: utgående från utredningsresultaten komma med tiveras mera än tidigare.
19776:
19777: Helsingforsden 19 juni 1997
19778:
19779: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
19780: KK 658/1997 vp
19781:
19782: Kirjallinen kysymys 658
19783:
19784:
19785:
19786:
19787: Sulo Aittoniemi /kesk: Työttömien työnhakijoiden kannustamisesta
19788: itsensä työllistämiseen
19789:
19790:
19791: Eduskunnan Puhemiehelle
19792: Olen aikanaan kirjallisessa kysymyksessä esit- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19793: tänyt, että työttömiä motivoitaisiin itsenäiseen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19794: työn etsimiseen palkitsemalla omatoimisesti työ- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19795: paikan hankkinut esimerkiksi tietyllä rahasum- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19796: malla. On hyvä, että ajatus on herännyt myös
19797: työministeri Jaakonsaaren mielessä, sillä 15 000 Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
19798: markan palkkiosumma on häviävän pieni kus- aikoo ryhtyä 15 000 markan ns. työllisty-
19799: tannus työpaikan löytymisessä. Palkkiosummal- mispalkkion käyttöönottamisessa niiden
19800: la on jo sekin vaikutus, että jopa työhalunsa työttömien osalla, jotka ovat omatoimi-
19801: pitkässä juoksussa menettänyt saattaa piristyä sesti etsineet työpaikan, ja miten nopealla
19802: toimissaan kyseisen palkkion vuoksi. Ongelma aikataululla tämä tulee tapahtumaan?
19803: näyttää olevan, että valtiovarainministeri, joka
19804: on muuttunut edeltäjäänsäkin saidemmaksi, on
19805: asettunut asiassa poikkiteloin.
19806:
19807: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
19808:
19809: Sulo Aittoniemi /kesk
19810:
19811:
19812:
19813:
19814: 270136
19815: 2 KK 658/1997 vp
19816:
19817:
19818:
19819:
19820: Eduskunnan Puhemiehelle
19821:
19822: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Selvitysmiesten esittämä malli on luonteeltaan
19823: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, em. tilanteessa täydentävä ja se loisi toteutues-
19824: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen saan lähinnä psykologisen elementin työvoima-
19825: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- poliittiseen järjestelmään. Nykyisen järjestelmän
19826: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sanktioiden rinnalle luotaisiin siten myös kan-
19827: n:o 658: nusteita. On huomattava, että selvitysmiesten
19828: ehdotus on valtiontaloudellisesti edullinen, kos-
19829: Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus ka tällä hetkellä vähintään 12 kuukauden työ-
19830: aikoo ryhtyä 15 000 markan ns. työllisty- suhteeseen avoimille markkinoille työllistyviä
19831: mispalkkion käyttöönottamisessa niiden työmarkkinatuella olevia pitkäaikaistyöttömiä
19832: työttömien osalla, jotka ovat omatoimi- ei käytännössä juuri ole. Kun kaksi vuotta työt-
19833: sesti etsineet työpaikan, ja miten nopealla tömänä olleiden työttömyydenjatkumisen odote
19834: aikataululla tämä tulee tapahtumaan? on kuusi vuotta eli yhteensä keskimäärin 8 vuot-
19835: ta, kyse on viime kädessä siitä, maksetaanko
19836: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kaikille tähän ryhmään kuuluville 12 kuukauden
19837: vasti seuraavaa: työmarkkinatuki vuodessa vai osalle vain kuu-
19838: den kuukauden työmarkkinatuki.
19839: Ehdotus kuuden kuukauden työmarkkina- Työministeriö kannattaa selvitysmiesten eh-
19840: tuen maksamisesta ns. omatoimisen työllistymi- dotusta myös kannustusrahan osalta. On kuiten-
19841: sen kannustusrahana eli noin 15 600 markan kin muistettava, että kannustusraha on vain pie-
19842: bruttomääräisenä etuutena sisältyy työvoimapo- ni yksityiskohta selvitysmiesten esityskokonai-
19843: litiikan uudistusta käsitelleiden selvitysmiesten suudesta. Selvitysmiesten arvion mukaan sitä
19844: ehdotuksiin. Selvitysmiesten ehdotuksen mu- maksettaisiin korkeintaan 1 000-2 000 henki-
19845: kaan 6 kuukauden työmarkkinatuki maksettai- lölle vuosittain, kun ehdotuskokonaisuuden luo-
19846: siin vähintään kaksi vuotta työttömänä olleelle ma työvoimapolitiikan dynamiikka koskisi noin
19847: työmarkkinatuella olevalle pitkäaikaistyöttö- 417 000 henkilöä vuodessa.
19848: mälle, joka hankkii omatoimisesti vähintään 12 Kannustusrahan osalta huomiota on kiinni-
19849: kuukauden kestoisen työn avoimilta työmarkki- tetty erityisesti väärinkäytön mahdollisuuksiin.
19850: noilta. Tämä argumentti ei ole mielestäni pätevä, sillä
19851: Ehdotus liittyy laajaan uudistuskokonaisuu- väärinkäytön mahdollisuudet on ehdotuksessa
19852: teen. Kannustusraha on yksi neljästä työmarkki- kontrolloitu huolellisesti kohderyhmän rajauk-
19853: natuen uudistamista koskevasta ehdotuksesta. sella ja avointen markkinoiden työsuhteen pi-
19854: Työmarkkinatuen uudistuksen lisäksi ehdotus- tuutta koskevalla vaatimuksena. Sukulaisten vä-
19855: kokonaisuuteen liittyy neljä muuta pääehdotusta liset työsuhteet eivät olisi sallittuja. Etuus mak-
19856: sekä joukko muita esityksiä. Tämän laajan selvi- settaisiin jälkikäteen palkkatodistusta vastaan
19857: tysmiesten uudistuskokonaisuuden käsittely tu- useammassa erässä. Näin ei aiheutuisi tarvetta
19858: lee tapahtumaan valtion talousarvioehdotuksen takaisinperintään. Yrityksen lopettamistilan-
19859: laadinnan yhteydessä sekä lainsäädäntötyössä. teessa etuuden saaja ei joutuisi kärsimään, koska
19860: Selvitysmiesten esittämä malli liittyy tilantee- lopettaminen ei johdu hänestä.
19861: seen, jossa kaksi vuotta työttömänä olleelle hen- Kannustusrahan perusfilosofia liittyy myös
19862: kilölle laadittaisiin uusi työnhakusuunnitelma, siihen tilanteeseen, jossa pitkään työttömänä ol-
19863: aloitettaisiin uusi aktiivikausi ja mahdollistettai- lut henkilö ottaa työpaikan vastaan. Tähän tilan-
19864: siin kannustusrahan vaihtoehtona ns. yhdistel- teeseen liittyy usein etuuksien menetyksiä (esim.
19865: mätuen eli työmarkkinatuen ja työllistämistuen toimeentulotuki ja asumistuki) ja vastaavasti
19866: yhdistelmän käyttö henkilön työllistämiseen. Li- työn vastaanottamiseen kustannuksia (esim. työ-
19867: säksi käytössä olisivat nykyiset tukityöllistämis-, matkakustannukset). Kannustusraha helpottaa
19868: työvoimakoulutus- ja kuntoutusvaihtoehdot markkinoilla käyväliä palkkatasolla tarjottavan
19869: työnvälityksen peruspalvelujen lisäksi. työn vastaanottamista ja voi siten vaikuttaa
19870: KK 658/1997 vp 3
19871:
19872: palkkavaatimukseen ja näin madaltaa pitkään toteutettaisiin työmarkkinatuen kautta. Kuten
19873: työttömänä olleen työllistymiskynnystä. selvitysmiesten raportista niinikään ilmenee, olisi
19874: Edustaja Sulo Aittoniemen kysymyksessä il- työttömyysvakuutusjärjestelmän muuttaminen
19875: meisesti tarkoitetaan, että kannustusrahaa mer- vastaavalla tavoin osittainkaan vastikkeelliseksi
19876: kitsevä työllistymispalkkio tulisi maksaa kaikille etuudeksi ilmeisesti oikeudellisesti ongelmallista.
19877: omatoimisesti työllistyville. Tällöin, ilman koh- Kun kyseessä on vakavimman syrjäytymis-
19878: deryhmän, soimittavan työsuhteen keston ja pe- uhan alainen työttömien ryhmä, joiden työllisty-
19879: räkkäisten palkkioiden määrän rajausta kannus- minen avointen markkinoiden vähintään 12 kuu-
19880: tusrahaa maksettaisiin vuotuisesti useita satoja kauden työsuhteeseen on erittäin epätodennä-
19881: tuhansia kertoja. Työministeriö ei kannata tällai- köistä, kannatan lämpimästi selvitysmiesten eh-
19882: sen valikoimaUoman ja kustannuksia hallitse- dotusta, jonka viesti vaikeimmassa asemassa ole-
19883: mattomasti lisäävän järjestelmän luomista. Li- ville työttömille on: teitä ei ole jätetty. Kannus-
19884: säksi on todettava, että työvoimapolitiikan selvi- tusraha on aiottu tulemaan voimaan vuoden
19885: tysmiesten ehdotuksessa järjestelmän rahoitus 1998 alusta.
19886:
19887: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1997
19888:
19889: Ministeri Antti Kalliomäki
19890: 4 KK 658/1997 vp
19891:
19892:
19893:
19894:
19895: Tili Riksdagens Talman
19896:
19897: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Den modell som utredningsmännen föreslagit
19898: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- är av kompletterande natur och utgör närmast
19899: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- ett psykologiskt element i det arbetskraftspolitis-
19900: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål ka systemet. På så sätt skulle det vid sidan av det
19901: nr 658: nuvarande systemets sanktioner också skapas
19902: sporrar. Det bör observeras att utredningsmän-
19903: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- nens förslag är statsekonomiskt lönsamt, efter-
19904: ta för införande av en s.k. sysselsättnings- som det för närvarande knappast finns sådana
19905: peng på 15 000 mark för de arbetslösa långtidsarbetslösa med arbetsmarknadsstöd som
19906: som på eget initiativ har skaffat sig en kan finna sysselsättning på den öppna arbets-
19907: arbetsplats och med viiken tidtabell kom- marknaden. Då förväntningsvärdet för arbets-
19908: mer detta att ske? lösheten hos personer som varit arbetslösa i två
19909: år är sex år, dvs. sammanlagt 8 år, är det i sista
19910: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt hand fråga om huruvida alla som hör tili denna
19911: anföra följande: grupp skulle betalas 12 månaders arbetsmark-
19912: nadsstöd per år eller om en del av dem endast
19913: Ett förslag om att betala sex månaders arbets- skall betalas sex månaders arbetsmarknadsstöd.
19914: marknadsstöd som s.k. motivationspeng för sys- Arbetsministeriet understöder utrednings-
19915: selsättning på eget initiativ, vilket betyder en männens förslag även tili dendel som gäller mo-
19916: bruttoförmån på cirka 15 600 mark, ingår i de tivationspengen. Man bör dock komma i håg att
19917: förslag som utredningsmännen för en reform av motivationspengen endast utgör en liten detalj i
19918: arbetskraftspolitiken har kommit med. Enligt ut- utredningsmännens hela förslagskomplex. Enligt
19919: redningsmännens förslag skall 6 månaders ar- utredningsmännens beräkning skall motiva-
19920: betsmarknadsstöd betalas tili de långtidsarbets- tionspengen betalas tili högst 1 000-2 000 per-
19921: lösa som varit utan arbete i minst två år och som soner per år samtidigt som den arbetskraftspoli-
19922: erhåller arbetsmarknadsstöd, om de på eget ini- tiska dynamik som förslagskomplexet ger upp-
19923: tiativ finner sysselsättning på den öppna arbets- hov tili skulle beröra omkring 417 000 personer
19924: marknaden för minst 12 månader. på årsnivå.
19925: F örslaget ansluter sig tili en omfattande re- 1 fråga om motivationspengen har man fåst
19926: formhelhet. Motivationspengen är ett av de fyra särskild uppmärksamhet vid möjligheterna att
19927: förslagen som hänför sig tili revidering av arbets- systemet skulle missbrukas. Jag anser att argu-
19928: marknadsstödet. Förutom revidering av arbets- mentet inte håller, eftersom eventuella miss-
19929: marknadsstödet omfattar förslagshelheten fyra bruksmöjligheter enligt förslaget skulle omsorgs-
19930: andra huvudförslag samt ett antal andra fram- fullt hållas under kontroll genom avgränsning av
19931: ställningar. Denna omfattande reformhelhet målgruppen och ställande av ett särskilt krav om
19932: som utredningsmännen föreslagit kommer att hur långt arbetsförhållandet på den öppna ar-
19933: behandlas då budgetpropositionen utarbetas och betsmarknaden skall vara. Arbetsförhållanden
19934: i samband med lagstiftningsarbetet. som ingås mellan släktingar tiliåts inte. Förmå-
19935: Den modell som utredningsmännen föreslagit nen skulle betalas i rater i efterskott och mot
19936: går ut på att man för en person som varit arbets- löneintyg, vilket gör att behov av återkrav inte
19937: lös i två år utarbetar en arbetssökningsplan. En uppstår. Vid nedläggning av företag skulle för-
19938: ny aktiv period inleds, varvid det blir möjligt att månstagaren inte bli lidande, eftersom nedlägg-
19939: som alternativ tili motivationspengen samman- ningen inte beror på honom.
19940: slå arbetsmarknadsstöd och sysselsättningsstöd Filosofin bakom motivationspengen är att en
19941: tili ett kombinerat stöd. Vid sidan av arbetsför- person som länge varit arbetslös får arbete. Detta
19942: medlingens basservice kunde de nuvarande alter- förknippas ofta med förlust av förmåner (t.ex.
19943: nativen med stödsysselsättning, arbetskraftsut- utkomststöd och bostadsbidrag) och även kost-
19944: bildning och rehabilitering också användas. nader som mottagandet av arbete medför (t.ex.
19945: KK 658/1997 vp 5
19946:
19947: kostnader för arbetsresor). Motivationspengen att enligt de arbetskraftspolitiska utrednings-
19948: underlättar mottagandet av sådant arbete tili männens förslag skulle systemet finansieras via
19949: gängse lön som erbjuds på marknaden och kan arbetsmarknadsstödet. Såsom det av utrednings-
19950: således inverka på löneanspråk och därigenom männens rapport också framgår, torde det ur
19951: sänka sysselsättningströskeln för den långtidsar- rättslig synpunkt vara problematiskt att på mot-
19952: betslösa. svarande sätt kunna göra arbetslöshetsförsäk-
19953: 1 riksdagsman Sulo Aittoniemis spörsmål av- ringssystemet tiii ett system med åtminstone nå-
19954: ses antagligen att denna sysselsättningspeng, som got slags vederlag mot den förmån som betalas.
19955: har karaktären av motivationspeng, borde beta- Då det gäller en grupp arbetslösa för viiken
19956: las tili alla som finner sysselsättning på eget ini- risken för utslagning är allra störst och för vilkas
19957: tiativ. Då, alltså om målgruppen, arbetsförhål- del sysselsättning i ett minst 12 månader långt
19958: landets längd och antalet successiva motivations- arbete på den öppna arbetsmarknaden är synner-
19959: pengar som betalas inte begränsas, skulle antalet ligen osannolik, understöder jag på det varmaste
19960: motivationspengar som betalas uppgå tili flera utredningsmännens förslag, vars budskap för de
19961: hundra tusen per år. Arbetsministeriet understö- arbetslösa med den svåraste situationen är: ni har
19962: der inte tanken om att det skapas ett sådant inte övergivits. A vsikten är att motivationspeng-
19963: icke-selektivt system som leder tili en obehärskad en skall träda i kraft i början av år 1998.
19964: kostnadsökning. Dessutom bör man konstatera
19965:
19966: Helsingforsden 2juli 1997
19967:
19968: Minister Antti Kalliomäki
19969: j
19970:
19971: j
19972:
19973: j
19974:
19975: j
19976:
19977: j
19978:
19979: j
19980:
19981: j
19982:
19983: j
19984:
19985: j
19986:
19987: j
19988:
19989: j
19990:
19991: j
19992:
19993: j
19994:
19995: j
19996: KK 659/1997 vp
19997:
19998: Kirjallinen kysymys 659
19999:
20000:
20001:
20002:
20003: Kimmo Kiljunen /sd: Luokattomaan yläasteeseen siirtymisestä
20004:
20005:
20006:
20007: Eduskunnan Puhemiehelle
20008:
20009: On esitetty kaavailuja, joiden mukaan yläas- sisältää monipuolisen opptmtsen, toki. Aivan
20010: teissa ollaan siirtymässä laajassa mittakaavassa yhtä tärkeää kuitenkin on tukea nuorta kasvavaa
20011: luokattomuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että op- ihmistä ja antaa elämään muitakin valmiuksia;
20012: pilaat suorittavat opintonsa itsenäisinä kursseina luoda sosiaalinen yhteisö, jonka osana nuori voi
20013: ilman, että he kuuluisivat mihinkään nimettyyn kokea turvallisuutta. Pahimmillaan luokatto-
20014: luokkaan. muus saattaa yhdessä kotien kasvavien vaikeuk-
20015: Jos luokattomuutta pidetään parhaana vaih- sien kanssajohtaa siihen, että yhä useampi nuori
20016: toehtona yläasteisiin, tarkastellaan koulua hyvin putoaa rattailta ja syrjäytyy.
20017: kapea-alaisesta, vain tehokkaan oppimisen, nä- Valinnan luokattomuuden ja luokan välillä ei
20018: kökulmasta. Lapset eivät kuitenkaan ole vain tarvitse olla ehdoton. Perusaineet tulisi yläasteel-
20019: koulutusputkessa, vaan koululla on tärkeitä so- la opettaa kiinteän luokan puitteissa. Jos luokat-
20020: siaalistamisen tehtäviä. Erityisesti yläasteen tomuutta halutaan kokeilla, se voitaisiin tehdä
20021: murrosikäiset oppilaat ovat herkässä kehitysvai- valinnaisaineissa.
20022: heessa. He tarvitsevat tukea kouluyhteisöltä. To- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20023: dellinen yhteisö, "me", saattaa koulussa muodos- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20024: tua ainoastaan "meidän luokassa". Tärkeää nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20025: myös on, että jokaisella oppilaalla olisi tukenaan nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20026: ainakin yksi hyvä ja pitkäaikainen aikuissuhde
20027: opettajassaan. Koululla on lapsen elämässä olen- Onko Hallitus suunnittelemassa luo-
20028: nainen kasvatustehtävä, joka ei voi tarkoittaa kattomaan yläasteeseen siirtymistä, ja
20029: pelkästään opetustehtävää. jos on, onko tässä yhteydessä tutkittu
20030: Oppilaiden kaikenpuolisen hyvinvoinnin tulee mahdollisuutta kokeilla luokattomuutta
20031: olla koulusuunnittelun peruslähtökohta. Tämä ainoastaan valinnaisaineissa?
20032:
20033: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
20034:
20035: Kimmo Kiljunen /sd
20036:
20037:
20038:
20039:
20040: 279001
20041: 2 KK 659/1997 vp
20042:
20043:
20044:
20045:
20046: Eduskunnan Puhemiehelle
20047:
20048: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Peruskoulun sisällön ja rakenteen kehittämi-
20049: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, seksi on käynnistetty erilaisia kokeiluhankkeita
20050: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ja niihin liittyy kasvatustieteellistä seurantatutki-
20051: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo musta. Joustavien opetusjärjestelyjen ja yksilölli-
20052: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sen opetuksen kokeilu- eli akvaariohanke ja sy-
20053: n:o 659: vennetyn vuosiluokkiin sitomattoman opetuk-
20054: sen kokeiluhanke ovat olleet käynnissä vuodesta
20055: Onko Hallitus suunnittelemassa luo- 1994. Kuluvana vuonna käynnistyvät peruskou-
20056: kattomaan yläasteeseen siirtymistä, ja lun joustavan rakenteen kokeilut. Tämä kokeilu-
20057: jos on, onko tässä yhteydessä tutkittu hanke käsittää kuntakohtaisesti laajoja perus-
20058: mahdollisuutta kokeilla luokattomuutta koulukokonaisuuksia. Kokeilujen tavoitteena
20059: ainoastaan valinnaisaineissa? on etsiä erilaisia ratkaisuja tuntijaon ja opetus-
20060: suunnitelman perusteiden joustavuuden hyväk-
20061: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sikäyttöön sekä kansallisesti että paikkakunta-,
20062: vasti seuraavaa: oppilaitos- ja oppilaskohtaisesti. Tavoitteena on
20063: samalla kehittää turvallista ja virikkeistä kasvu-
20064: Valtioneuvosto päätti vuonna 1993 peruskou- ja opiskeluympäristöä ja toimia syrjäytymisen
20065: lun tuntijaosta erikseen peruskoulun ala-astetta ennalta ehkäisemiseksi. Useissa hankkeissa on
20066: ja yläastetta varten. Niissä määriteltiin oppiai- lisäksi mukana uudentyyppistä oppilasarviointia
20067: neiden vähimmäistuntimäärät ilman opetuksen ja opintokokonaisuuksien uusintamahdollisuuk-
20068: alkamisajankohtaa ja luokka-astekohtaista jaot- sia ilman luokalle jäämistä. Kokeilut tukevat sitä
20069: telua. Useissa peruskouluissa annetaan nykyään kehittämislinjaa, joka sisältyy vastikään edus-
20070: opetusta vuosiluokkiin sitomattomissa ryhmis- kunnalle annettuun koululakipakettiin.
20071: sä. Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta on an- Edellä olevan huomioon ottaen peruskoulus-
20072: nettu yläasteella valinnaisaineita opetettaessa sa voidaan nykyisellään toteuttaa vuosiluokkiin
20073: sekä ala-asteella työpaja-tyyppisessä opetukses- sitomatonta opetusta sekä yhteisissä että valin-
20074: sa, jossa eri vuosiluokkien oppilaat opiskelevat naisissa oppiaineissa. Valinnaisaineiden vuosi-
20075: yhteisiä aihealueita. Myös kaikille yhteisissä op- luokkiin sitomaton opiskelu on jo nykyisellään
20076: piaineissa voi olla eri vuosiluokkien oppilaista yleistä. Käynnistyvissä uusissa kokeiluissa pyri-
20077: koostuvia opetusryhmiä. tään tukemaan peruskoulun sisällön ja rakenteen
20078: Valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja kehittämistä nykyistä yhtenäisemmäksi. Tarkoi-
20079: korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen tuksena ei ole siirtyä peruskoulussa kattavaan
20080: vuosia 1995-2000 koskevan kehittämissuunni- luokattomaan opetukseen. Uuden perusopetus-
20081: telman mukaan peruskoulun tuntijako ja sen pe- lain mukaan peruskoulu säilytetään yhdeksän-
20082: rusteella laaditut opetussuunnitelman perusteet vuotisena, jossa lähtökohtana on luoda erilaisille
20083: on tarkoituksena säilyttää suunnittelukauden oppilaille turvallisessa kasvuympäristössä moni-
20084: ajan nykyisellään. Peruskoulun ala- ja yläasteen puolisia oppimismahdollisuuksia.
20085: hallinnollinen raja on tarkoituksena poistaa.
20086:
20087: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1997
20088:
20089: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
20090: KK 659/1997 vp 3
20091:
20092:
20093:
20094:
20095: Till Riksdagens Talman
20096:
20097: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen valtningsmässiga gränsen mellan låg- och hög-
20098: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande stadiet avses bli slopad.
20099: med1em av statsrådet översänt följande av riks- För att utveckla grundskolans innehåll och
20100: dagsman Kimmo Kiljunen undertecknade skrift- struktur har olika slag av försöksprojekt inletts
20101: liga spörsmål nr 659: och tili dem anknyter pedagogisk uppföljnings-
20102: forskning. Försöks- eller akvarieprojektet med
20103: Håller Regeringen på att planera en flexibla undervisningsarrangemang och indivi-
20104: övergång tili årskurslöst högstadium, och duell undervisning och försöksprojekt med års-
20105: i så fall, har man i sammanhanget under- kurslös fördjupad undervisning har pågått sedan
20106: sökt möjligheten att i försökssyfte slopa 1994. lnnevarande år inleds försök med flexibel
20107: årskurserna enbart inom de valfria ämne- struktur i grundskolan. Detta försöksprojekt
20108: na? omfattar kommunvis stora grundskolehelheter.
20109: Syftet med försöken är att hitta olika lösningar
20110: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt på hur flexibiliteten i timfördelningen och läro-
20111: anföra följande: plansgrunderna kunde utnyttjas både nationellt
20112: och då det gäller enskilda orter, läroanstalter och
20113: Statsrådet fattade 1993 beslut om timfördel- elever. Syftet är att samtidigt utveckla en trygg
20114: ningen i grundskolan separat för lågstadiet och och stimulerande miljö att växa och studera i och
20115: högstadiet. 1 besluten definierades minimiantalet att förebygga utslagning. I de flesta projekt ingår
20116: timmar i olika läroämnen utan att någon tid- en ny typ av elevbedömning och möjligheter att
20117: punkt för när undervisningen skall inledas eller ta om studiehelheter utan att gå om klassen.
20118: någon fördelning på klasstadium angavs. I de Försöken stöder utvecklingslinjen i det skollag-
20119: flesta grundsko1or ges idag undervisning i grup- paket som nyss avläts till riksdagen.
20120: per som inte är bundna tili årskurser. Undervis- Med beaktande av ovanstående kan man i
20121: ning som inte är bunden tili årskurser har getts på grundskolan för närvarande ha undervisning
20122: högstadiet då man undervisat i valbara ämnen som inte är bunden tili årskurser både i gemen-
20123: samt på lågstadiet i undervisning av verkstads- samma och i valfria läroämnen. Årskurslösa stu-
20124: typ, där elever från olika åEskurser studerar ge- dier i de valfria ämnena är redan nu allmänna. 1
20125: mensamma temaområden. Aven i för alla gemen- de nya försöken som kommer att inledas strävar
20126: samma läroämnen kan det finnas undervisnings- man efter att utveckla grundskolans innehåll och
20127: grupper som består av elever från olika årskurser. struktur mot allt större enhetlighet. A vsikten är
20128: Enligt den av statsrådet godkända planen för inte att i grundskolan införa täckande årskurslös
20129: utveckling av utbildningen och av forskningen undervisning. Enligt den nya lagen om grundläg-
20130: vid högskolorna för åren 1995-2000 är avsikten gande utbildning är grundskolan alltjämt nioårig
20131: att timfördelningen i grundskolan och de därpå och utgångspunkten är att för olika elever skapa
20132: baserade grunderna för läroplanen skall gälla mångsidiga inlärningsmöjligheter i en trygg upp-
20133: oförändrade under planeringsperioden. Den för- växtmiljö.
20134:
20135: Helsingfors den 27 juni 1997
20136:
20137: U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
20138: KK 660/1997 vp
20139:
20140: Kirjallinen kysymys 660
20141:
20142:
20143:
20144:
20145: Sulo Aittoniemi /kesk: Paluumuuttajia koskevien verosäännösten
20146: korjaamisesta
20147:
20148:
20149: Eduskunnan Puhemiehelle
20150:
20151: Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esi- selvittämistä edellytettiin vuoden loppuun men-
20152: tys 6311997 vp korjaa osaksi vuosikymmeniä ole- nessä.
20153: massa olleen virheen ns. paluumuuttajien vero- Kun tietää hallituksen kiireet, on syytä kysyä
20154: tuksessa. Ulkomailta saatu eläketulo ei sen jäl- valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vii-
20155: keen enää vaikuta progressiota korottavasti, kun taten valtioneuvoston asianomaiselta jäseneltä:
20156: paluumuuttajan verotusta arvioidaan Suomessa
20157: maksettavan tulon osalta. Vaikka valiokunnassa Aikooko Hallitus välittömästi aloittaa
20158: asia havaittiin, korjaus jäi suorittamatta siltä paluumuuttajien verotukseen vielä jää-
20159: osin, mikä Suomessa maksettavan sairausvakuu- vien ongelmien selvittämisen eduskun-
20160: tusmaksun osuus on veron määrästä. Tämä on nan hyväksymän ponnen mukaisesti, ja
20161: harmillista, koska kuten monet muut asiat, tämä- milloin asiaa koskeva uusi lakialoite
20162: kin jää korjauksen osalta puolitiehen. Valtiova- on odotettavissa eduskunnan käsiteltä-
20163: rainvaliokunta kuitenkin sisällytti mietintöönsä väksi?
20164: ponnen, jossa tämän ja eräiden muiden asioiden
20165:
20166: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
20167:
20168: Sulo Aittoniemi /kesk
20169:
20170:
20171:
20172:
20173: 279001
20174: 2 KK 660/1997 vp
20175:
20176:
20177:
20178:
20179: Eduskunnan Puhemiehelle
20180: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nykyistä maksukäytäntöä ei tarvitse muuttaa.
20181: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, Paluumuuttajilta peritään yhdenvertaisuusperi-
20182: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen aatteen mukaisesti sairausvakuutusmaksua täs-
20183: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- mälleen yhtä paljon kuin vastaavasta pelkästään
20184: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Suomesta saadusta ansiotulosta. Poikkeuksen
20185: n:o 660: tästä yhdenvertaisuusperiaatteesta muodostaa
20186: vain tilanne, jossa eläketuloa saavalla paluu-
20187: Aikooko Hallitus välittömästi aloittaa muuttajalla ei ole lainkaan oikeutta eläkkeeseen
20188: paluumuuttajien verotukseen vielä jää- Suomesta. Tällöin EU-maasta Suomeen muutta-
20189: vien ongelmien selvittämisen eduskun- valta eläkkeensaajalta ei peritä täällä lainkaan
20190: nan hyväksymän ponnen mukaisesti, ja sairausvakuutusmaksua, koska EU:n sosiaali-
20191: milloin asiaa koskeva uusi lakialoite turva-asetuksen 1408/71 mukaan tällaisessa ta-
20192: on odotettavissa eduskunnan käsiteltä- pauksessa maksua saa periä vain eläkkeen mak-
20193: väksi? sava valtio.
20194: Paluumuuttajat eivät kuitenkaan aina vertaa
20195: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- maksujaan Suomessa asuvien vastaaviin maksui-
20196: vasti seuraavaa: hin, vaan entisessä asuinmaassaan maksamiinsa
20197: maksuihin. Paluumuuttajista suurin osa on eläk-
20198: Hallitus on esityksessään eduskunnalle (HE .keensaajia. Sairausvakuutusmaksua ei peritä
20199: 63/1997 vp) laiksi tuloverolain 136 §:n muuttami- eläkkeensaajilta kaikissa maissa, esimerkiksi
20200: sesta ehdottanut tuloverolakiin lisättäväksi sään- Ruotsissa. Suomi ei myöskään ole perinyt sai-
20201: nöksen, jolla lievennetään sitä progressiovaiku- rausvakuutusmaksua ulkomaille maksettavista
20202: tusta, joka eräillä ulkomailta saaduilla eläkkeillä eläkkeistä. Ruotsissa asuva henkilö, joka saa elä-
20203: on Suomesta saadun ansiotulon verotukseen. kettä sekä Ruotsista että Suomesta, ei siten mak-
20204: Eduskunta on vastauksessaan 93/1997 vp hyväk- sa lainkaan sairausvakuutusmaksua. Kun tällai-
20205: synyt lakiehdotuksen muuttamattomana, mutta nen henkilö muuttaa Suomeen, häneltä aletaan
20206: sisällyttänyt vastaukseensa lausuman, jonka mu- periä sairausvakuutusmaksua sekä Suomesta
20207: kaan eduskunta edellyttää, että kuluvan vuoden että Ruotsista saadusta eläkkeestä. Maksua vas-
20208: loppuun mennessä selvitetään sekä ulkomailta taan paluumuuttaja saa Suomesta sairausvakuu-
20209: Suomeen palanneiden että ulkomailla asuvien tusetuudet. Jos maksua ei perittäisi, tällaisen
20210: suomalaisten eläkeläisten sairausvakuutusmak- henkilön sairausvakuutusetuudet pitäisi rahoit-
20211: sun määräämiseen liittyvät kysymykset. taa muilta perittävillä sairausvakuutusmaksuil-
20212: Suomeen muuttava henkilö tulee Suomen so- la.
20213: siaaliturvan piiriin. Tämän perusteella häneltä Sosiaali- ja terveysministeriö on jo käynnistä-
20214: peritään Suomessa vakuutetun sairausvakuutus- nyt yhdessä valtiovarainministeriön ja verohalli-
20215: maksua. Sairausvakuutusmaksu määrätään tuksen kanssa selvitystyön ulkomaaneläkkeiden
20216: Suomessa kunnallisverotuksessa vahvistettujen sairausvakuutusmaksuihin liittyvistä kysymyk-
20217: veroäyrien perusteella. Maksun suuruuteen vai- sistä. Selvitettävänä on paluumuuttajien sairaus-
20218: kuttavat kaikki paluumuuttajan ansiotulot. Tu- vakuutusmaksun lisäksi, tulisiko Suomen periä
20219: loiksi luetaan myös sellaiset ulkomaalta saatavat sairausvakuutusmaksua ulkomaille maksettavis-
20220: tulot, jotka on täällä verosopimuksen perusteella ta eläkkeistä, kun Suomi pääsääntöisesti joutuu
20221: vapautettu kunnallisverosta. Näin siksi, että ve- korvaamaan ulkomaille muuttaneiden eläkkeen-
20222: rosopimukset eivät koske sairausvakuutusmak- saajien sairauskulut. Tarkoituksena olisi siten
20223: suja. parantaa sairausvakuutusetuuksien ja -maksu-
20224: Jos tarkoituksena on saattaa ulkomailta Suo- jen vastaavuutta. Suomeen muuttavien eläk-
20225: meen muuttavat henkilöt sairausvakuutusmak- keensaajien vapauttaminen sairausvakuutus-
20226: sun osalta samaan asemaan kuin yksinomaan maksusta olisi tämän tavoitteen samoin kuin
20227: Suomesta saman suuruista ansiotuloa saavat, eläkkeensaajien maksuissa sovellettavan yhden-
20228: KK 660/1997 vp 3
20229:
20230: vertaisuusperiaatteen vastaista. Selvitystyö on kaisesti on tarkoitus luopua 80 000 äyrin ylittä-
20231: tarkoitus saada valmiiksi kuluvan vuoden lop- vien tulojen perusteella perittävästä korotetusta
20232: puun mennessä. Selvitystyön valmistuttua so- sairausvakuutusmaksusta. Korotettua maksua
20233: siaali- ja terveysministeriö tekee johtopäätökset on alennettu jo kahdesti. Valtion vuoden 1998
20234: tarvittavista toimenpiteistä. talousarvioehdotuksen valmisteluu yhteydessä
20235: Suomessa perittävän sairausvakuutusmaksun selvitetään lisäksi, millaisia valtiontaloudellisia
20236: alentaminen toisi välitöntä helpotusta myös pa- mahdollisuuksia olisi alentaa eläkkeensaajilta
20237: luumuuttajien asemaan. Hallitusohjelman mu- perittävää ylimääräistä sairausvakuutusmaksua.
20238: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1997
20239:
20240: Ministeri Arja Alho
20241: 4 KK 660/1997 vp
20242:
20243:
20244:
20245:
20246: Tili Riksdagens Talman
20247:
20248: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- har förvärvsinkomster av samma storlek i Fin-
20249: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- land, behöver nuvarande premiepraxis inte änd-
20250: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ras. 1 enlighet med likställighetsprincipen upp-
20251: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr bärs hos återflyttarna i sjukförsäkringspremie
20252: 660: exakt lika mycket som på motsvarande förvärvs-
20253: inkomst intjänad enbart i Finland. Ett undantag
20254: Ämnar Regeringen omedelbart i enlig- från denna likställighetsprincip förekommer en-
20255: het med den kläm som riksdagen antagit dast i sådana fall, där en återflyttare med pen-
20256: påbörja en utredning som gäller de pro- sionsinkomst inte har rätt tili någon pension från
20257: blem som alltjämt hänför sig tili beskatt- Finland. 1 dessa fall uppbärs hos en pensionsta-
20258: ningen av återflyttare och gare som flyttar från ett EU-land tili Finland inte
20259: när kan man emotse att ett nytt lagför- någon sjukförsäkringspremie i Finland - orsa-
20260: slag föreläggs riksdagen? ken härtili är att det i EU-förordning nr 1408171
20261: som gäller den sociala tryggheten bestäms att
20262: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt endast den pensionsbetalande staten får uppbära
20263: anföra följande: premierna i dylika fall.
20264: Återflyttarna jämför dock inte alltid sina pre-
20265: Regeringen har i sin proposition tili riksdagen mier med motsvarande premier i Finland, utan
20266: med förslag tilllag om ändring av 136 § inkomst- jämförelserna avser ofta de premier som erlagts i
20267: skattelagen (RP 63/1997 rd) föreslagit att tili in- det tidigare bosättningslandet. Största delen av
20268: komstskattelagen fogas en . bestämmelse som återflyttarna är pensionstagare. 1 många Iänder
20269: innebär en lindring i den progressionseffekt som - exempe1vis Sverige- uppbärs ingen sjukfår-
20270: vissa utlandspensioner har på beskattningen av säkringspremie hos pensionstagarna. Finland
20271: hemlandsinkomst. Riksdagen har i sitt svar nr 93/ har inte heller uppburit sjukförsäkringspremie i
20272: 1997 rd godkänt lagförslaget utan ändringar, fråga om pensioner som betalas ut i ett annat
20273: men tili sitt svar fogat ett uttalande enligt vilket land. Den som är bosatt i Sverige och som får
20274: riksdagen förutsätter att man inom loppet av pension från både Sverige och Finland, betalar
20275: 1997 utreder de frågor som är förknippade med sålunda ingen sjukförsäkringspremie. När en så-
20276: fastställandet av sjukförsäkringspremien för dels dan person flyttar tili Finland börjar sjukförsäk-
20277: dem som flyttar tilihaka tili Finland, dels de fin- ringspremie uppbäras i fråga om hans pension
20278: ländska pensionstagare som är bosatta utom- från såväl Sverige som Finland. F ör den premien
20279: lands. blir återflyttaren delaktig av sjukförsäkringsför-
20280: Den som flyttar tili Finland omfattas av det måner i Finland. Om premien inte uppbars, skul-
20281: finländska socialtrygghetssystemet. På grund av le man vara tvungen att finansiera återflyttarnas
20282: detta uppbärs hos honom i Finlandden försäkra- sjukförsäkringsförmåner med sjukförsäkrings-
20283: des sjukförsäkringspremie. Sjukförsäkringspre- premier uppburna hos andra personer.
20284: mien bestäms på grundvalen av det antal skatte- 1 samråd med finansministeriet och skattesty-
20285: ören som har påförts honom i kommunalbe- relsen har social- och hä1sovårdsministeriet re-
20286: skattningen i Finland. Premiens storlek påverkas dan inlett en utredning om hur utlandspensioner-
20287: av alla förvärvsinkomster som återflyttaren har. na är relaterade tili sjukförsäkringspremierna.
20288: Som inkomst beaktas också sådana inkomster Dels utreds återflyttarnas sjukförsäkringspremi-
20289: från utlandet som i Finland med stöd av skatteav- er, dels frågan om Finland borde uppbära sjuk-
20290: tal har befriats från kommunalskatt. Att så är försäkringspremie på de pensioner som betalas
20291: fallet beror på att skatteavtalen inte gäller sjuk- utomlands; Finland är ju enligt huvudregeln
20292: försäkringspremier. tvungen att ersätta sjukkostnaderna för de pen-
20293: Om avsikten är att de personer som från utlan- sionstagare som flyttat utomlands. Målet är där-
20294: det flyttar tili Finland i fråga om sjukförsäkrings- med att förbättra motsvarigheten mellan sjukför-
20295: premien skall ha samma ställning som de, vilka säkringsförmånerna och premierna. Att befria de
20296: KK 660/1997 vp 5
20297:
20298: pensionstagare som flyttar tili Finland från sjuk- även återflyttarnas situation. A vsikten är att det
20299: försäkringspremien skulle strida mot detta mål i enlighet med regeringsprogrammet skall bli
20300: och mot den likställighetsprincip som skall till- möjligt att frångå den höjda sjukförsäkringspre-
20301: lämpas i fråga om pensionstagarnas premier. mie som uppbärs på grundval av inkomster som
20302: A vsikten är att utredningen skall vara slutförd överstiger 80 000 skatteören. Den höjda premien
20303: före utgången av 1997. När den blivit klar drar har sänkts redan två gånger. 1 samband med
20304: social- och hälsovårdsministeriet slutsatser angå- beredningen av budgetförslaget för 1998 utreds
20305: ende de åtgärder som behövs. dessutom de statsekonomiska möjligheterna att
20306: En sänkning av den sjukförsäkringspremie sänka den extra sjukförsäkringspremie som upp-
20307: som uppbärs i Finland skulle direkt underlätta bärs hos pensionstagarna.
20308:
20309: Helsingforsden 26 juni 1997
20310:
20311: Minister Arja Alho
20312: KK 661/1997 vp
20313:
20314: Kirjallinen kysymys 661
20315:
20316:
20317:
20318:
20319: Sulo Aittoniemi /kesk: Lyijyhaulien käytöstä metsästyksessä
20320:
20321:
20322:
20323: Eduskunnan Puhemiehelle
20324: Taannoin tehdyllä metsästyslain muutoksella on huomattavasti lyijyhauleja heikompi. Asia
20325: kiellettiin lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsäs- korjaantuisi tietysti sillä, että ampumamatkaa
20326: tyksessä. Ajatus oli saanut alkunsa eräissä vih- lyhennettäisiin, mutta se on tunnetusti helpompi
20327: reiksi itseään kutsuvissa piireissä siitä, että jotkut sanoa kuin metsästyksen huumassa toteuttaa.
20328: linnut, nimenomaan joutsenet, olisivat saaneet Lyijyhaulien kielto tulisi mielestäni kohdistaa
20329: runsaasti lyijyhauleja vatsaansa kosteikkojen vain laajoihin kosteikkoihin. Asiasta on olemas-
20330: pohjamutaa nokkiessaan ja sairastuneet. sa kaksikin tämänsuuntaista lakialoitetta.
20331: Ensinnäkin tuo sairastuminen lienee mieliku- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20332: vituksen tuotetta. Toisekseen lainkohta on kovin jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20333: epämääräinen ja jättää avoimeksi sen, voisiko nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20334: esimerkiksi sorsaa ampua lyijyhauleilla sen lentä- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20335: essä sankan metsän yllä tai sen ollessa viljapellol-
20336: la,josta vilja on korjattu. Nämä seikat vain muu- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20337: taman mainitakseni. Haitat on metsästäjien pii- siin metsästyslain muuttamiseksi niin,
20338: rissä todettu melkoisiksi. Pahin niistä on varmas- että lyijyhaulien käyttökieltoa rajoitettai-
20339: ti se, että korvaavien haulien ansiosta ns. haavak- siin nykyisestään edes suhteellisen järke-
20340: koja eli siipirikkoja jää kitumaan moninkertai- välle tasolle nyt, kun asiasta on saatu
20341: nen määrä, koska korvaavien haulien tappokyky metsästyksessä käytännön kokemusta?
20342:
20343: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
20344:
20345: Sulo Aittoniemi /kesk
20346:
20347:
20348:
20349:
20350: 279001
20351: 2 KK 661/1997 vp
20352:
20353:
20354:
20355:
20356: Eduskunnan Puhemiehelle
20357:
20358: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vaavien haulien käyttöön ottamisesta. Tarkoi-
20359: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tuksena oli toteuttaa siirtyminen valistuksen
20360: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen avulla vapaaehtoisesti kosteikkoalueilta alkaen.
20361: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- Myös eduskunnan maa- ja metsätalousvalio-
20362: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen kunta harkitsi eräänä vaihtoehtona lyijyhaulien
20363: n:o 661: käytön kieltämistä vain laajoilla kosteikkoalueil-
20364: la. Asiasta äänestettäessä valiokunnan suuri
20365: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- enemmistö oli kuitenkin täyskiellon kannalla ja
20366: siin metsästyslain muuttamiseksi niin, eduskunta päätti kieltää lyijyhaulien käytön vesi-
20367: että lyijyhaulien käyttökieltoa rajoitettai- lintumetsästyksessä 1.8.1996 alkaen kokonaan.
20368: siin nykyisestään edes suhteellisen järke- Lyijyhaulien käyttökieltoon sen nykyisessä
20369: välle tasolle nyt, kun asiasta on saatu muodossa liittyvät epäkohdat ovat ilmeiset. Kos-
20370: metsästyksessä käytännön kokemusta? ka asiassa ei kuitenkaan ole tullut esille mitään
20371: sellaista uutta, jota metsästyslain uudistamisen
20372: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- yhteydessä ei ole ollut jo tiedossa ja jotaasiantun-
20373: vasti seuraavaa: tijoiden toimesta ei ole jo saatettu myös eduskun-
20374: nan tietoon, ei metsästyslainsäädäntöön halli-
20375: Hallituksen esityksessä metsästyslain uudista- tuksen toimesta ole tältä osin suunnitteilla muu-
20376: miseksi (HE 300/1992 vp) ei mainittu mitään toksia. Asia on kuitenkin kahden eri lakialoitteen
20377: lyijyhaulien kieltämisestä eikä mahdollisten kor- johdosta parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.
20378: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1997
20379:
20380: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
20381: KK 661/1997 vp 3
20382:
20383:
20384:
20385:
20386: Tili Riksdagens Talman
20387:
20388: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- områden verkställa överg~ngen på frivillig väg
20389: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- med hjälp av upplysning. Aven riksdagens jord-
20390: lem av statsrådet översänt fOljande av riksdags- och skogsbruksutskott övervägde som ett alter-
20391: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nativ ett förbud inom enbart större våtmarksom-
20392: nr 661: råden mot användningen av blyhagel. Vid en
20393: röstning om frågan ställde sig docken klar majo-
20394: Har Regeringen för avsikt att skrida ritet inom utskottet bakom ett totalförbud och
20395: till åtgärder så att det gällande förbudet riksdagen beslöt förbjuda användningen av bly-
20396: mot användning av blyhagel nu, när det hagel vid sjöfågeljakt helt och hållet från och med
20397: finns praktisk erfarenhet av jakten ifråga, den 1.8.1996.
20398: skulle begränsas tili en åtminstone rela- De olägenheter som ansluter sig tili förbudet
20399: tivt vettig nivå? mot användning av blyhagel i dess nuvarande
20400: utformning är uppenbara. Eftersom det dock
20401: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt inte i sak framkommit någonting sådant nytt som
20402: anföra följande: inte redan var känt i samband med revisionen av
20403: jaktlagen, och som inte på försorg av de sakkun-
20404: I regeringens proposition med förslag tili ny niga redan skulle ha framförts även tili riksda-
20405: jaktlag (RP 300/1992 rd) ingick inte något om- gens kännedom, hyser regeringen inte tili denna
20406: nämnande av förbud mot blyhagel eller en even- del planer på någon ändring av jaktlagstiftning-
20407: tuell övergång tili användning av ersättande ha- en. Frågan är dock genom två olika lagmotioner
20408: gel. A vsikten var att med början från våtmarks- under behandling i riksdagen.
20409:
20410: Helsingfors den 16 juni 1997
20411:
20412: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
20413: KK 662/1997 vp
20414:
20415: Skriftligt spörsmål 662
20416:
20417:
20418:
20419:
20420: Eva Biaudet /sv: Beskattningen av naturgasbilar
20421:
20422:
20423:
20424: Tili Riksdagens Talman
20425:
20426: 1 Finland trafikerar några gasdrivna bussar. sätt av våra skattestadganden. Målsättningen att
20427: Dessa lämpar sig utmärkt för stadstrafik då deras bilparken skall bli miljövänligare varefter den
20428: utsläpp är mycket renare än de bussars utsläpp förnyas skulle gynnas om man kunde vara förut-
20429: som drivs med andra fossila bränslen. Att gas- seende och bidra tili möjligheterna att introduce-
20430: bussarna har kunnat tas i bruk beror på att de ra nya alternativ genom att i ett tidigt skede ändra
20431: beviljats skatteundantag. skattelagstiftningen så att den inte straffar utan
20432: Nu håller man i Sverige på att utveckla person- stöder miljövänliga alternativ.
20433: bilar som drivs med naturgas. Dessa kan använ- Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
20434: da både naturgas och bensin som bränsle. Av ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
20435: denna orsak skulle de om de importerades tili ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
20436: Finland råka ut för tilläggsskatt enligt 14 § 1agen följande spörsmål:
20437: om skatt på motorfordon (722/1966).
20438: 1 dagens läge förnyas bilparken i Finland 1ång- Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
20439: samt. Under 30% av bilarna är försedda med ta för att ändra skattelagstiftningen så att
20440: kata1ysator. Möjligheterna att introducera nya naturgasbilar och andra miljövänliga al-
20441: miljövänliga alternativ försvåras på ovanstående ternativ inte straffas utan stöds?
20442:
20443: Helsingforsden 10 juni 1997
20444:
20445: Eva Biaudet /sv
20446:
20447:
20448:
20449:
20450: 279001
20451: 2 KK 662/1997 vp
20452:
20453: Kirjallinen kysymys 662 Suomennos
20454:
20455:
20456:
20457:
20458: Eva Biaudet /r: Maakaasuautojen verotuksesta
20459:
20460:
20461:
20462: Eduskunnan Puhemiehelle
20463:
20464: Suomessa liikennöi joitakin kaasukäyttöisiä toehtojen käyttöönottoon. Ta voitteelle autokan-
20465: busseja. Ne soveltuvat mainiosti kaupunkiliiken- nan saamisesta ympäristöystävälliseksi sen uu-
20466: teeseen, koska niiden päästöt ovat paljon puh- siutumisen myötä olisi edullista, jos voitaisiin
20467: taampia kuin muita fossiilisia polttoaineita käyt- olla kaukonäköisiä ja edistää mahdollisuuksia
20468: tävien bussien päästöt. Kaasubussien käyttöön- uusien vaihtoehtojen käyttöönottoon muutta-
20469: otto perustuu siihen, että niille on myönnetty malla verolainsäädäntöä varhaisessa vaiheessa
20470: veropoikkeus. siten, että se ei rankaise vaan tukee ympäristöys-
20471: Nyt Ruotsissa ollaan kehittelemässä maakaa- tävällisiä vaihtoehtoja.
20472: sua käyttäviä henkilöautoja. Nämä voivat käyt- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20473: tää sekä maakaasua että bensiiniä polttoaineena. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20474: Tästä syystä niille asetettaisiin Suomeen tuotaes- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20475: sa moottoriajoneuvoverosta annetun lain (722/ nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20476: 1966) 14 §:n mukainen lisävero.
20477: Nykyisessä tilanteessa Suomen autokanta uu- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20478: siutuu hitaasti. Alle 30% autoista on katalysaat- ryhtyä muuttaakseen verolainsäädäntöä
20479: torilla varustettuja. Meidän verosäännöksemme siten, ettei maakaasuautoja ja muita ym-
20480: vaikeuttavat edellä kuvatulla tavalla mahdolli- päristöystävällisiä vaihtoehtoja rangaista
20481: suuksiamme uusien ympäristöystävällisten vaih- vaan tuetaan?
20482:
20483: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
20484:
20485: Eva Biaudet /r
20486: KK 662/1997 vp 3
20487:
20488:
20489:
20490:
20491: Eduskunnan Puhemiehelle
20492:
20493: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa poikkeuksellisen edulliseen asemaan. Siten on
20494: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, perusteltua syytä katsoa, että yksinomaan maa-
20495: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kaasua polttoaineena käyttävä ajoneuvo nykyi-
20496: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Eva sin nauttii huomattavaa verotukea.
20497: Biaudet'n näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Kaasumaisten polttoaineiden käyttö on ym-
20498: n:o 662: päristövaikutuksiltaan erityisen kiinnostava
20499: vaihtoehto raskaassa kaupunkiliikenteessä.
20500: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Merkittävää tutkimustyötä onkin juuri linja-au-
20501: ryhtyä muuttaakseen verolainsäädäntöä tojenja kuorma-autojen kohdalla tehty niin Suo-
20502: siten, ettei maakaasuautoja ja muita ym- messa kuin muissakin maissa. Näyttää siltä, että
20503: päristö ystävällisiä vaihtoehtoja rangaista taajamailman kannalta suurin etu on saavutetta-
20504: vaan tuetaan? vissa siirtymällä dieselmoottorilla varustetuista
20505: ajoneovoista neste- tai maakaasukäyttöisiin kau-
20506: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- punkibusseihin ja jakelukuorma-autoihin. Etu
20507: vasti seuraavaa: on raskaassa liikenteessä suurempi kuin mitä se
20508: olisi henkilöautoissa, joissa muutoinkin on tar-
20509: Moottoriajoneuvoverolain säännösten mu- jolla ympäristön hyviä vaihtoehtoja. Vaikka
20510: kaan moottoribensiiniä käyttämään tarkoitetus- edellä selostettujen moottoriajoneuvoverolain
20511: ta ajoneuvosta on suoritettava lisäveroa,jos ajo- säännösten mukaan nestekaasukäytöstä onkin
20512: neuvoa käytetään moottoribensiiniä lievemmin aina suoritettava lisävero, laki antaa mahdolli-
20513: verotetuna polttoaineena. Samoin dieselöljyä suuden myös myöntää tästä verosta yksittäista-
20514: käyttämään tarkoitetusta ajoneuvosta taikka pauksissa vapautuksia. Valtiovarainministeriö
20515: moottoripetrolia käyttämään tarkoitetusta ajo- on päätöksillään vapauttanut lisäverosta tähän
20516: neuvosta on suoritettava lisäveroa, jos ajoneu- mennessä kaikki kokeiluhankkeissa käytetyt
20517: vossa käytetään näitä pohtoaineista lievemmin nestekaasuajoneuvot.
20518: verotettuja polttoaineita. Moottoriajoneuvove- Fossiilisia polttoaineita korvaavat biopohjai-
20519: rolain 14 §:n 2 momentissa säädetään erikseen, set polttoaineet on asianomaisessa EU :n direktii-
20520: että nestekaasun käytöstä on aina suoritettava vissä olevan pääsäännön mukaan rinnastettava
20521: lisä veroa. liikennekäytössä verotuksellisesti moottoriben-
20522: Mainituista säännöksistä seuraa, että ajoneu- siiniin tai dieselöljyyn. Kun Suomessa on osin
20523: vo, joka on tarkoitettu käyttämään polttoainee- vuonna 1993 toteutettujen veroporrastusten an-
20524: naan yksinomaan maakaasua, on lisäverosta va- siosta käytössä Euroopan parasta tasoa olevat
20525: paa. Maakaasua yksinomaisena polttoainee- liikennepolttoaineet, biopohtoaineista saatava
20526: naan käyttävästä ajoneuvosta ei moottoriajo- ympäristöhyöty olisi vähäinen. Sen sijaan näiden
20527: neuvoverolain 5 §:n mukaan kanneta myöskään polttoaineiden tuotantokustannukset olisivat
20528: varsinaista ajoneuvoveroa. Polttoaineverotuk- korkeat. Näistä syistä tähän asti tehdyissä selvi-
20529: sessa maakaasu on tällä hetkellä hyvinkin edulli- tyksissä ei ole päädytty esittämään biopolttoai-
20530: nen vaihtoehto tavanomaisille liikennepolttoai- neiden laajaa käyttöönottoa Suomessa. Kokeilu-
20531: neille. Maakaasun veron voidaan laskea energia- hankkeita tälläkin alueella on kuitenkin ollut ja
20532: sisällön mukaan verrattuna olevan alle kymme- niihin on myönnetty hakemuksista verovapauk-
20533: nesosan moottoribensiinin polttoaineverosta. sia.
20534: Jos EU:n valmisteilla oleva ehdotus neuvoston Valtiovarainministeriö on pitkään noudatta-
20535: direktiiviksi energiatuotteiden verotusta koske- nut sitä käytäntöä, että erilaisten ympäristö-
20536: van yhteisön kehyksen uudistamiseksi tulee hy- hankkeiden yhteydessä on eri verolaeissa olevien
20537: väksytyksi, meillä olisi huomattavasti korotetta- valtuuksien nojalla myönnetty hakemusperustei-
20538: va liikennepolttoaineena käytettävän maakaa- sia verovapauksia. Lainsäädännöllisten muutos-
20539: sun veroa. Vaikka näin tehtäisiinkin, maakaasu- ten aika tulee sitten, kun uusi tekniikka mahdol-
20540: ajoneuvot jäävät edelleenkin verotuksellisesti lisesti otetaan laajaan kaupalliseen käyttöön.
20541: 4 KK 662/1997 vp
20542:
20543: Vasta siinä vaiheessa uusien teknisten ratkaisu- neissa veroporrastuksissa erittäin hyvin tuloksin.
20544: jen vaikutukset ja todellinen tuen tarve ovat lo- Tätä maltillista ja veromuutosten huolellisen val-
20545: pullisesti arvioitavissa. Juuri tällä tavoin mene- mistelun mahdollistavaa linjaa valtiovarainmi-
20546: teltiin myös polttoaineverotuksessa reformuloi- nisteriö aikoo jatkossakin seurata.
20547: tua bensiiniä ja lähes rikitöntä dieselöljyä koske-
20548:
20549: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1997
20550:
20551: Ministeri Arja A/ho
20552: KK 662/1997 vp 5
20553:
20554:
20555:
20556:
20557: Tili Riksdagens Talman
20558:
20559: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Ur miljöperspektiv utgör användningen av
20560: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande bränslen i gasform ett särskilt intressant alterna-
20561: medlem av statsrådet översänt följande av riks- tiv i den tunga stadstrafiken. Såväl i Finland som
20562: dagsman Eva Biaudet undertecknade spörsmål i övriga Iänder har man utfört ett betydande
20563: nr 662: forskningsarbete just i fråga om bussar och Iast-
20564: bilar. Det verkar som om den största fördelen för
20565: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- Iuften i förorterna kan nås genom att man över-
20566: ta för att ändra skattelagstiftningen så att går från fordon med dieselmotorer tili flytgas-
20567: naturgasbilar och andra miljövänliga al- drivna eller naturgasdrivna stadsbussar och dis-
20568: ternativ inte straffas utan stöds? tributionslastbilar. 1 tung trafik är nyttan större
20569: än vad den skulle vara när det gäller personbilar,
20570: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt bland vilka.. det även annars finns miljövänliga
20571: anföra följande: alternativ. Aven om tilläggsskatt enligt bestäm-
20572: melserna i Iagen om skatt på motorfordon alltid
20573: Enligt bestämmelserna i Iagen om skatt på skall betalas vid bruk av flytgas, ger Iagen möjlig-
20574: motorfordon skall tilläggsskatt betalas för ett het att i enskilda fall bevilja befrielse från denna
20575: sådant fordon som är avsett att drivas med mo- skatt. Hittills har finansministeriet genom sina
20576: torbensin, om man i fordonet använder ett bräns- beslut befriat alla flytgasfordon som använts i
20577: Ie som beskattas Iindrigare än motorbensin. Li- försöksprojekt från tiliäggsskatt.
20578: kaså skall tilläggsskatt betalas för ett sådant for- Enligt huvudregeln i EU-direktivet skall bio-
20579: don som är avsett att drivas med dieselolja eller baserade bränslen som ersätter fossila bränslen
20580: motorpetroleum, om man i fordonet använder skattemässigt jämställas med motorbensin eller
20581: bränslen som beskattas lindrigare än dessa dieselolja när de används i trafiken. Eftersom
20582: bränslen. 1 14 § 2 mom. Iagen om skatt på motor- Finland, delvis tack vare de skattemässiga grade-
20583: fordon finns särskilda bestämmelser om att tili- ringar som infördes 1993, har de bästa drivmed-
20584: läggsskatt alltid skall betalas vid bruk av flytgas. Ien i Europa skulle den miljömässiga nytta som
20585: Av dessa bestämmelser följer att ett fordon uppnås genom biobränslen vara knapp. Där-
20586: som är avsett att drivas med enbart naturgas som emot skulle produktionskostnaderna för dessa
20587: bränsle är fritt från tiliäggsskatt. Enligt 5 § lagen bränslen vara höga. Därför har man i hittills
20588: om skatt på motorfordon uppbärs ingen egentlig utförda utredningar kommit fram tili att inte
20589: fordonsskatt heller på ett sådant fordon. lnom föreslå ett omfattande ibruktagande av biobräns-
20590: bränslebeskattningen utgör naturgas för tilifållet Ien i Finland. Man har dock genomfört försöks-
20591: ett mycket förmånligt alternativ tili sedvanliga projekt även på detta område och de har på
20592: drivmedel. Beräknat enligt energiinnehållet är ansökan beviljats befrielse från skatt.
20593: accisen på naturgas under en tiondedel av bräns- Finansministeriet har länge haft den praxisen i
20594: Ieaccisen på motorbensin. lnom EU bereds ett samband med olika miljöprojekt att man på an-
20595: förslag tili rådets direktiv om en omstrukturering sökan har beviljat befrielse från skatt. Detta har
20596: av gemenskapens regelverk för beskattningen av gjorts med stöd av de bemyndiganden som finns
20597: energiprodukter, och om detta förslag godkänns i olika skattelagar. Tiden för ändringar i lagstift-
20598: måste accisen på naturgas som används som driv- ningen kommer sedan då den nya tekniken even-
20599: medel höjas betydligt. A ven om så också sker har tuellt tas i ett omfattande kommersiellt bruk.
20600: naturgasfordonen fortfarande en ovanligt gynn- Först i det skedet kan verkningarna av de nya
20601: sam position i skattehänseende. Således är det tekniska Iösningarna och det verkliga behovet av
20602: motiverat att anse att ett fordon som drivs med stöd slutgiltigt bedömas. På exakt samma sätt
20603: enbart naturgas som bränsle får ett avsevärt skat- gick man tili väga i bränslebeskattningen då det
20604: testöd. var fråga om skattegraderingar för reformulerad
20605: 6 KK 662/1997 vp
20606:
20607: bensin och nästan svavelfri dieselolja, och resul- linje som möjliggör en omsorgsfull beredning av
20608: taten var mycket goda. Finansministeriet ämnar skatteändringar.
20609: även i fortsättningen följa denna återhållsamma
20610:
20611: Helsingfors den 3 juli 1997
20612:
20613: Minister Arja A/ho
20614: KK 663/1997 vp
20615:
20616:
20617: Kirjallinen kysymys 663
20618:
20619:
20620:
20621:
20622: Mikko Elo /sd ym.: Eläkekaton asettamisesta
20623:
20624:
20625:
20626: Eduskunnan Puhemiehelle
20627: Suomessa keskimääräinen eläke on noin 4 800 Eläkekaton mahdollisuus on jätetty käyttä-
20628: markkaa kuukaudessa. Kuitenkin eri eläkkeen- mättä työeläkkeiden menoja sopeutettaessa. Tu-
20629: saajien tulot vaihtelevat suunnattomasti. Maas- levien eläkkeiden turvaamiseksi eläkekatto tulee
20630: samme on suurijoukko eläkeläisiä, joiden eläke- asettaa noin 14 000 markkaan kuukaudessa. Jo
20631: tulot ovat moninkertaiset keskimääräiseen eläk- maksussa olevia ja lähiaikoina maksuun tulevia
20632: keeseen verrattuna. ylisuuria eläkkeitä on leikattava asteittain. Sa-
20633: Tulevina vuosina palkkatulot kasvavat ja siitä malla on huolehdittava leikkausohjelman riittä-
20634: seuraa ansiosidonnaisten etuusmenojen -myös vän nopeasta aikataulusta, jotta tulevista sitou-
20635: eläkemenojen -kasvaminen. Hyvätuloiset pal- muksista selvitään.
20636: kansaajat ovat kyenneet työelämässä mukana Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20637: ollessaan kasvattamaan varallisuuttaan. Lisäksi tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20638: hyvätuloisilla on usein muita kuin palkkatuloja, kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20639: esimerkiksi vuokra-, korko- ja osinkotuloja. Hy- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20640: vätuloisille kasaantunut omaisuusmassa sekä tu-
20641: loihin sidotut eläkkeet väistämättä kasvattavat Aikooko Hallitus esittää ylisuurten
20642: tuloeroja ja lisäävät epäoikeudenmukaisuutta. eläkkeiden leikkaamista?
20643: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
20644:
20645: Mikko Elo /sd Kari Uotila /vas Pentti Tiusanen /vas
20646:
20647:
20648:
20649:
20650: 270136
20651: 2 KK 663/1997 vp
20652:
20653:
20654:
20655:
20656: Eduskunnan Puhemiehelle
20657:
20658: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa on noin 10 300 markkaa nettona eli 34 prosenttia
20659: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, bruttopalkasta. Tällä eläketasolla kansaneläket-
20660: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tä ei enää makseta. Jos bruttopalkka on 6 000
20661: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko markkaa, vastaava nettomääräinen työeläke on
20662: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen noin 3 400 markkaa eli 57 prosenttia bruttopal-
20663: n:o 663: kasta. Tällöin eläkkeensaaja saa myös kansan-
20664: eläkettä, joka on noin 550-950 markkaa hänen
20665: Aikooko Hallitus esittää ylisuurten kuntaluokastaan ja perheellisyydestään riip-
20666: eläkkeiden leikkaamista? puen. Jälkimmäisessä esimerkissä eläkkeensaa-
20667: jana saattaa lisäksi olla oikeus eläkkeensaajien
20668: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- asumistukeen.
20669: vasti seuraavaa: Eläkkeensaajien tulojen regressiivisyyttä lisät-
20670: tiin entisestään, kun kansaneläkkeen pohjaosa
20671: Suomessa työeläkekatto on harkiten jätetty poistettiin keskimääräistä parempaa työeläkettä
20672: toteuttamatta. Työeläkettä pidetään eläkeai- saaviita eläkkeensaajilta. Myös työntekijäin elä-
20673: kaan siirrettynä palkan jatkona. Osa palkasta kemaksu pienentää eläketuloja, koska se vähen-
20674: maksetaan työssä ollessa ja tietty ansioihin suh- netään eläkepaikassa huomioon otettavista tu-
20675: teutettu osa maksetaan eläkeaikana. Ansioon loista.
20676: suhteutettu ja tavoitteeltaan 60 prosentin tasolle Työeläkejärjestelmän kannalta olennaisesti
20677: mitoitettu työeläke näyttää parhaiten säilyttävän merkittäviä säästöjä ei saavutettaisi kysyjien esit-
20678: työssäoloaikaisen toimeentulotason kaikilla tu- tämällä 14 000 markan eläkekatolla. Esitetty
20679: lotasoilla. Tähän ajatukseen eläkekatto ei sovel- malli olisi esimerkiksi vuonna 1996 säästänyt
20680: lu. työeläkemenoja noin 3 prosenttia. Varsinaista
20681: Periaatteessa lakisääteiseen työeläketurvaan vakuutusmaksujen kevennystäkään ei saavutet-
20682: voitaisiin sisällyttää eläkekatto. Kuitenkin mui- taisi, jos vakuutusmaksut rajattaisiin vakuutus-
20683: den maiden, joissa on otettu käyttöön eläkekat- periaatteen mukaisesti myös eläkekaton osalta
20684: to, esimerkit osoittavat, että eläkekatto puhkais- vain niihin tuloihin, joista eläkettä karttuu. Li-
20685: taan lakisääteistä eläketurvaa täydentävillä lisä- säksi tällöin vakuutusmaksujen ja tulojen koh-
20686: eläkejärjestelyillä. Lopputuloksena olisi, että elä- dentaminen olisi hyvin vaikeaa ja täsmällistä
20687: kekatto jäisi käytännössä tosiasiallisesti toteutu- kohdentumista lienee mahdoton toteuttaa käy-
20688: matta, mutta samalla aiheutettaisiin nykyistä tännössä edes monimutkaisin menetelmin. Toi-
20689: monimutkaisempi, kirjavampi ja hallintomenoil- saalta, jos työeläkevakuutusmaksuja perittäisiin
20690: taan olennaisesti kalliimpi kokonaiseläkejärjes- myös eläkekaton ylittävistä palkoista, työeläke-
20691: telmä. maksusta tulisi veron luonteinen maksu ja samal-
20692: Kokemuksen mukaan eläkekaton puhkaisu la työeläkkeen perusluonne ansioihin ja työssä-
20693: tapahtuu työmarkkinaosapuolten välisillä tulo- oloaikaan sidottuna eläketurvana muuttuisi.
20694: sopimuksilla tai henkilön itsensä maksamalla li- Tällainen kehityssuunta olisi vastoin viime aikoi-
20695: säeläketurvalla. Molemmissa tapauksissa lisä- na usein esitettyjä ajatuksia, joiden mukaan työ-
20696: turva koskisi etupäässä parempipaikkaista väes- eläkemaksujen tulisi määräytyä mahdollisim-
20697: tön osaa. Siten tuloerot kasvaisivat eivätkä vä- man selväpiirteisesti saatavien etujen mukaan.
20698: henisi, kuten kysyjät näyttävät olettavan. Parempituloiset maksavat itse ja yhdessä työnan-
20699: Eläkkeensaajien tulot ovat Suomen eläkejär- tajansa kanssa eläkettään varten enemmän va-
20700: jestelmässä hyvin degressiivisiä jo nyt kansanelä- kuutusmaksua kuin pienempituloiset, mikä an-
20701: kejärjestelmän, työeläkemaksun ja verotuksen taa vastaavasti oikeutuksen suurempaan eläk-
20702: seurauksena. Parhaiten tämä näkyy, kun verra- keeseen.
20703: taan nettoeläkettä vastaavaan bruttopalkkaan. Nykyinen työeläkejärjestelmämme koetaan
20704: Esimerkiksi eläkkeen perusteena olevasta 30 000 pääsääntöisesti kaikilla tulotasoilla tasapuoli-
20705: markan bruttopalkasta täysi 60 prosentin eläke seksi järjestelmäksi. Eläkekaton toteuttaminen
20706: KK 663/1997 vp 3
20707:
20708: saattaisi merkitä, että parempituloinen väestön kemuutoksia, joiden voidaan arvioida vähentä-
20709: osa menettäisi kiinnostuksensa osallistua laki- vän tulevaisuuden työeläkemenoja kaikkiaan
20710: sääteiseen eläketurvaan, jolloin myös lakisäätei- 15-20 prosenttia, sosiaali- ja terveysministeriö
20711: nen työeläkejärjestelmä saattaisi heikentyä. Kun ei näe ainakaan tässä vaiheessa aiheelliseksi ryh-
20712: lisäksi 1990-luvulla on jo tehty työmarkkinajär- tyä toimenpiteisiin eläkekaton aikaansaamisek-
20713: jestöjen sopimuksiin perustuvia laaja-alaisia elä- si.
20714:
20715: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1997
20716:
20717: Sosiaali- ja terveysministerin sijainen,
20718: ministeri Terttu Huttu-Juntunen
20719: 4 KK 663/1997 vp
20720:
20721:
20722:
20723:
20724: Tili Riksdagens Talman
20725:
20726: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- vid enjämförelse av nettopensionen och motsva-
20727: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- rande bruttoinkomst. Om t.ex. den bruttoin-
20728: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- komst som utgör grund för pensionen är 30 000
20729: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr mk, uppgår den fulla pensionen på 60 % till ca
20730: 663: 10 300 mk netto, dvs. 34% av bruttolönen. På
20731: denna pensionsnivå utbetalas ingen folkpension.
20732: Ämnar Regeringen föreslå en nedskär- Om bruttolönen är 6 000 mk, uppgår motsvaran-
20733: ning av de överstora pensionerna? de arbetspension ti113 400 mk netto, dvs. 57 % av
20734: bruttolönen. 1detta fall får pensionstagaren även
20735: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt folkpension, som beroende på kommunklassifi-
20736: anföra följande: cering och familjeförhållanden är ca 550-950
20737: mk. 1 det senare fallet kan pensionstagaren dess-
20738: 1 Finland har man med avsikt låtit bli att utom vara berättigad till bostadsbidrag för pen-
20739: fastslå en övre gräns för arbetspensionerna. Ar- sionstagare.
20740: betspensionen betraktas som en till pensionsti- Regressiviteten i fråga om pensionstagarnas
20741: den överförd fortsättning på lönen. En del av inkomster ökade ytterligare när folkpensionens
20742: lönen betalas under tiden i arbete och en viss basdel slopades för pensionstagare med högre
20743: inkomstrelaterad del under pensionstiden. Såda- arbetspension än genomsnittet. Också arbetsta-
20744: na inkomstrelaterade arbetspensioner som har garens pensionsavgift minskar pensionsin-
20745: dimensionerats enligt en nivå på 60% av arbets- komsterna eftersom den dras av från de inkom-
20746: lönen verkar bäst bevara den utkomstnivå som ster som utgör grund för pensionslönen.
20747: uppnåtts under tiden i arbete på alla inkomstni- Med tanke på arbetspensionssystemet skulle
20748: våer. lbruktagandet av ett pensionstak är inte det pensionstak på 14 000 mk som föreslås av
20749: förenligt med denna tanke. spörsmålsställarna inte medföra några väsentliga
20750: 1 princip skulle detvara möjligt att tai bruk ett inbesparingar. Den föreslagna modellen hade
20751: pensionstak i det lagstadgade pensionsskyddet. t.ex. 1996 medfört en inb~sparing på ca 3% i
20752: Exempel från andra Iänder som har infört en övre arbetspensionsutgifterna. Aven om försäkrings-
20753: pensionsgräns visar dock att pensionstaket avgifterna i fråga om pensionstaket begränsades
20754: spräckts med sådana tilläggspensionssystem som enligt försäkringsprincipen, så att de endast gäl-
20755: kompletterar det lagstadgade pensionsskyddet. ler de inkomster för vilka pensionen intjänas,
20756: Detta skulle resultera i att pensionstaket de facto skulle detta inte medföra någon egentlig lättnad i
20757: inte tillämpades i praktiken, men skulle samtidigt försäkringsavgifterna. Dessutom skulle fördel-
20758: leda till ett mer komplicerat och brokigt helhets- ningen av försäkringsavgifter och inkomster då
20759: pensionssystem med avsevärt högre administra- försvåras betydligt och i praktiken torde en exakt
20760: tiva utgifter. fördelning vara omöjlig att genomföra ens med
20761: Erfarenheterna visar att pensionstaket hjälp av invecklade metoder. Om arbetspensions-
20762: spräcks av inkomstavtal mellan arbetsmarknads- försäkringsavgift däremot uppbars även för de
20763: parterna eller av sådana tilläggspensionsskydd löner som överskrider pensionstaket, skulle ar-
20764: som personerna i fråga själva betalar. 1 bägge betspensionsavgiften bli en avgift av skattenatur
20765: fallen skulle tilläggsskyddet gälla främst den hög- och arbetspensionens grundkaraktär som ett så-
20766: avlönade delen av befolkningen. lnkomstskill- dant pensionsskydd som är förknippat till in-
20767: naderna skulle då öka i stället för att minska, i komst och tiden i arbete samtidigt förändras. En
20768: motsats till vad spörsmålsställarna verkar för- dylik utveckling skulle inte överensstämma med
20769: moda. de riktlinjer som framförts på sistone enligt vilka
20770: Till följd av folkpensionssystemet, arbetspen- arbetspensionsavgifterna så tydligt som möjligt
20771: sionsavgiften och beskattningen är pensionsta- bör fastställas utgående från de förmåner som
20772: garnas inkomster i det finska pensionssystemet erhålls. Personer med högre inkomster betalar
20773: redan nu mycket depressiva. Detta märks bäst själva och tillsammans med sin arbetsgivare en
20774: KK 663/1997 vp 5
20775:
20776: högre försäkringsavgift för sin pension än perso- försämrades. När man på 1990-talet dessutom
20777: ner med lägre inkomster, och detta berättigar i redan har genomfört sådana omfattande pen-
20778: sin tur tili en större pension. sionsreformer som grundar sig på avtal mellan
20779: Vårt nuvarande arbetspensionssystem uppfat- arbetsmarknadsorganisationerna och som i
20780: tas för det mesta som rättvist på alla inkomstni- framtiden kan uppskattas minska arbetspen-
20781: våer. Om ett pensionstak togs i bruk, kunde detta sionsutgifterna med sammanlagt 15-20 %, an-
20782: innebära att den högavlönade delen av befolk- ser social- och hälsovårdsministeriet att det åt-
20783: ningen skulle förlora sitt intresse för det lagstad- minstone inte i detta skede är motiverat att vidta
20784: gade pensionsskyddet, vilket kunde leda tili att åtgärder för ibruktagande av ett pensionstak.
20785: även det lagstadgade arbetspensionssystemet
20786:
20787: Helsingfors den 25 juni 1997
20788:
20789: Ställföreträdare för social- och hålsovårdsministern,
20790: minister Terttu Huttu-Juntunen
20791: KK 664/1997 vp
20792:
20793: Kirjallinen kysymys 664
20794:
20795:
20796:
20797:
20798: Mikko Elo /sd ym.: Suomen kielen aseman parantamisesta Ruotsis-
20799: sa
20800:
20801:
20802: Eduskunnan Puhemiehelle
20803:
20804: Ruotsinsuomalaiset ovat yhä huolestuneem- Ruotsinsuomalaisten keskuudessa on herän-
20805: pia suomenkielen asemasta Ruotsissa. Äskettäin nyt pelko siitä, että komitea on jo tehnyt periaa-
20806: Ruotsin vähemmistökielten komitean puheen- tepäätöksiä, mihin viittaa myös edellä mainittu
20807: johtaja Carin Lundberg totesi, että suomi saa komitean puheenjohtajan antama lausunto.
20808: lakisääteisen vähemmistökielen aseman noin vii- Näyttääkin siltä, ettei Ruotsi tule antamaan suo-
20809: dessä Tornionjokilaakson kunnassa, mutta ruot- men kielelle virallista vähemmistökielen asemaa,
20810: sinsuomalaisten nykyisiä erityisoikeuksia ei eh- ellei Suomen hallitus ryhdy omalta osaltaan toi-
20811: doteta huononnettaviksi. menpiteisiinsuomenkielen aseman turvaamisek-
20812: Vuonna 1994 Ruotsin valtiopäivät päätti suo- si vähemmistökielenä Ruotsissa. Suomen etujen
20813: men kielen erityisasemasta: siitä tuli kotimainen mukaista on, että hallitus mahdollisimman no-
20814: kieli ja osa maan kulttuuriperintöä. Käytännössä peasti ryhtyy toimenpiteisiin ruotsinsuomalais-
20815: päätöksen merkitys jäi kuitenkin epäselväksi. tenja suomenkielen aseman turvaamiseksi. Suo-
20816: Vuotta myöhemmin Ruotsissa asetettiin vä- men ja Ruotsin pitäisi löytää yhteinen pohja vä-
20817: hemmistökielikomitea, jossa on myös ruotsin- hemmistöpolitiikalle, joka voisi olla esimerkkinä
20818: suomalaisten edustus. Sen tehtävänä on selvit- koko muulle Euroopalle.
20819: tää, tulisiko Ruotsin liittyä Euroopan neuvoston Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20820: vähemmistö- ja alueellisia kieliä koskevaan sopi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20821: mukseen, mitkä kielet maassa ovat vähemmistö- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20822: kieliä ja mitä taloudellisia seurauksia asialla on. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20823: Komiteanmietinnön pitäisi näillä näkymin val-
20824: mistua syys-lokakuussa. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20825: Viime vuoden marraskuussa hallitus antoi li- siin suomen kielen saamiseksi viralliseksi
20826: sätoimeksiannon, jonka mukaan komitean tuli vähemmistökieleksi Ruotsissa?
20827: selvittää, pitääkö Ruotsin ratifioida Euroopan
20828: neuvoston kehyssopimus, joka koskee kansallis-
20829: ten vähemmistöjen turvaa.
20830:
20831: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
20832:
20833: Mikko Elo /sd Pentti Tiusanen /vas
20834: Lauri Metsämäki /sd Sinikka Hurskainen /sd
20835:
20836:
20837:
20838:
20839: 270136
20840: 2 KK 664/1997 vp
20841:
20842:
20843:
20844:
20845: Eduskunnan Puhemiehelle
20846:
20847: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kaasti juuri suomenkielisiin palveluihin ja hei-
20848: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kentäneet siten ruotsinsuomalaisten asemaa.
20849: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Ruotsin radion suomenkielisen toimituksen 51
20850: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko kuntaan tai kunnanosaan kohdistaman kyselyn
20851: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen mukaan suomenkieliset palvelut ovat kaikilla
20852: n:o 664: yhteiskunnan osa-alueilla heikentyneet koko
20853: 90-luvun ajan.
20854: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- Pelkästään viimeksi kuluneen vuoden aikana
20855: siin suomen kielen saamiseksi viralliseksi kunnallisten peruskoulujen suomenkielisten
20856: vähemmistökieleksi Ruotsissa? luokkien määrää on vähennetty kolmanneksella.
20857: Ns. äidinkielitukea on vähennetty ja ainoastaan
20858: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- noin puolet kyselyyn vastanneista kunnista pys-
20859: vasti seuraavaa: tyi ylipäätään tarjoamaan äidinkielitukea.
20860: Suomenkielistä kunnallista lastenhoitoa on
20861: Hallitus on pyrkinyt pitkäjänteisellä ja järjes- vähennetty kolmanneksella 90-luvulla. Kesä-
20862: telmällisenä toiminnallaan vaikuttamaan suo- kuun alussa päätettiin lakkauttaa Tukholman
20863: men kielen ja ruotsinsuomalaisten aseman tur- ainoa suomenkielinen päiväkoti.
20864: vaamiseksi Ruotsissa. Tässä yhteydessä hallitus Vanhusten hoitoon kohdistuu kasvavaa pai-
20865: viittaa myös edustaja Aittoniemen kirjalliseen netta seuraavien kymmenen vuoden aikana.
20866: kysymykseen 920/1996 vp annettuun vastauk- Ruotsinsuomalaisen väestön ikääntyessä lisään-
20867: seen. Hallituksen näkemyksen mukaan ainoas- tyy tarve moninkertaistaa suomenkielisen van-
20868: taan lainsäädännöllisin ratkaisuin voidaan tur- hustenhoidon tarjonta.
20869: vatasuomenkielen asema Ruotsissa. Psykiatriset palvelut ovat vähentyneet yli 70
20870: Ruotsissa valmistellaan parhaillaan kielilakia, prosentilla viimeksi kuluneiden neljän vuoden
20871: joka mahdollistaisi Ruotsin liittymisen Euroo- aikana. Viimeistä suomenkielistä psykiatrista
20872: pan neuvoston alueellisia kieliä ja vähemmistö- avohuollon yksikköä on uhannut lakkauttami-
20873: kieliä koskevaan sopimukseen. Lakiehdotusta nen monta kertaa. Tällä hetkellä yksikössä on
20874: valmistelevan vähemmistökielikomitean kan- varmuus toiminnan jatkumisesta kuluvan vuo-
20875: nanoton on määrä valmistua kuluvan vuoden den loppuun saakka.
20876: elo-syyskuussa. Komitea ottaa kantaa mm. Myös suomenkielisiä tulkkipalveluja on vä-
20877: suomen kielen asemaan Ruotsissa ja Ruotsin hennetty noin kolmanneksella 90-luvulla.
20878: mahdolliseen liittymiseen Euroopan neuvoston Kyseisten esimerkkien valossa on ilmeisen sel-
20879: alueellisia ja vähemmistökieliä koskevaan sopi- vää, että suomenkielisten palvelujen heikentymi-
20880: mukseen. sen pysäyttäminen saati kehityksen kääntäminen
20881: Suomen kielen ja ruotsinsuomalaisten etujen myönteiseen suuntaan edellyttää lainsäädännöl-
20882: turvaamisen kannalta Suomen hallitus pitää lisiä toimenpiteitä. Useat Ruotsin kunnat ja maa-
20883: äärimmäisen tärkeänä sitä, että Ruotsin uudessa käräjät suunnittelevat yhä uusia huomattavia
20884: vähemmistökieliä koskevassa laissa suomen kie- supistuksia suomenkielisiin palveluihin. Suomea
20885: lelle määriteltäisiin virallinen vähemmistökielen puhutaan ruotsin jälkeen eniten äidinkielenä:
20886: asema koko maassa ja että Ruotsi allekirjoittaisi Ruotsissa asuu kaikkiaan noin 440 000 ensim-
20887: ja ratifioisi Euroopan alueellisia ja vähemmistö- mäisen ja toisen polven suomalaista, joista valta-
20888: kieliä koskevan sopimuksen. Vähemmistökielen osa hallitsee suomenkielen. Lisäksi Ruotsin poh-
20889: aseman myöntäminen loisi perustan suomen kie- joisosissa on vuosisatoja puhuttu tornionjoki-
20890: len aseman turvaamiselle Ruotsin lainsäädän- laaksosuomea, joka on yksi suomen kielen
20891: nössä. muunnos.
20892: Suomen kielen heikon lainsäädännöllisen ase- Ruotsin valtiopäivät hyväksyi suomen kielen
20893: man seurauksena kuntien ja läänien säästötoi- erityisaseman määrittelevän kirjelmän vuonna
20894: menpiteet ovat kohdistuneet suhteettoman ras- 1994, jolloin suomesta tuli kotimainen kieli ja
20895: KK 664/1997 vp 3
20896:
20897: siten myös osa ruotsalaista kulttuuriperintöä. Ministeri Halonen otti asian esille Ruotsin ul-
20898: Pohjoismaisessa sosiaalipalvelusopimuksessa koministerin Lena Hjelm-Wallenin kanssa 22.5.
20899: laajennettiin suomenkielisten oikeutta saada so- Norjassa pidetyn pohjoismaisen ulkoministeri-
20900: siaalipalveluja omalla kielellä. Nämä sitoumuk- kokouksen yhteydessä. Ministeri Halonen luo-
20901: set eivät kuitenkaan ole turvanneet ruotsinsuo- vutti ministeri Hjelm-Wallenille kirjelmän, jossa
20902: malaisten asemaa. kiinnitetään huomiota suomenkielisten palvelu-
20903: Suomen kielen aseman turvaaminen Ruotsis- jen heikentymiseen Ruotsissa.
20904: sa kuuluu Suomen kansallisiin intresseihin ja hal- Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari on
20905: lituksen tärkeisiin poliittisiin tavoitteisiin. Suo- myös ottanut suomen kielen aseman esille Ruot-
20906: men intressissä on ylläpitää rakentavaa vuoropu- sin uuden Helsingin suurlähettilään Kerstin
20907: helua Ruotsin hallituksen ja muiden viranomais- Asp-Johanssoninjättäessä valtuuskirjeensä tasa-
20908: ten kanssa ruotsinsuomalaisten kysymyksistä. vallan presidentille 6.6.1997. Presidentti Ahtisaa-
20909: Suomi käyttää myös pohjoismaisen yhteistyön ri totesi suurlähettiläs Asp-Johanssonille ruot-
20910: tarjoamia mahdollisuuksia, Euroopan unionin sinsuomalaisten kannalta tilanteen olevan epä-
20911: sekä Euroopan neuvoston mahdollisuuksia edis- tyydyttävä, mikäli suomelle myönnettäisiin vä-
20912: tääkseen suomen kielen aseman vakiinnuttamis- hemmistökielen asema ainoastaan viidessä poh-
20913: ta Ruotsissa. joisruotsalaisessa kunnassa eikä koko maassa.
20914: Suomen hallitus on toistuvasti ottanut esille Suomen kielen asemaa Ruotsissa käsitellään
20915: suomen kielen aseman ruotsalaisten viranomais- laajemmin vähemmistökielikomitean mietinnön
20916: ten kanssa käydyissä keskusteluissa. Näissä yh- valmistumisen jälkeen. Ruotsin hallitus ottanee
20917: teyksissä Suomen hallitus on tukenut ruotsinsuo- asiaan kantaa vasta vuoden 1998 puolella. Suo-
20918: malaisten etujärjestöjen, Ruotsinsuomalaisten men hallitus seuraa aktiivisesti pääministeri Lip-
20919: keskusliiton (RSKL) ja Finlandssvenskarnas posen johdolla tilanteen kehittymistä ja ryhtyy
20920: riksförbund i Sverige (FRIS) tavoitetta saada tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin asian eri
20921: suomen kielelle virallinen vähemmistökielen ase- käsittelyvaiheissa.
20922: ma koko Ruotsissa. Euroopan unioniin liittymisen jälkeen Suo-
20923: Seuraavassa hallituksen viimeisimmät keskei- men ja Ruotsin suhteet ovat kehittyneet aikai-
20924: set toimenpiteet: sempaakin läheisemmiksi. Yhteneväiset intressit
20925: Ministeri Norrback vetosi asiassa ministeri ovat tiivistäneet maiden yhteistyötä eri fooru-
20926: Margareta Winbergiin 16.5. lähettämässään kir- meilla entisestään. Periaatepäätös vähemmistö-
20927: jeessä. Norrback muistutti Ruotsin hallituksessa kielen myöntämisestä suomen kielelle vahvistaisi
20928: pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavaa ministeri ja tasapainottaisi maidemme välisiä suhteita.
20929: Winbergiä suomen kielen historiallisesta erityis-
20930: asemasta suhteessa muihin tänä päivänä Ruot-
20931: sissa puhuttaviin vähemmistökieliin.
20932: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1997
20933:
20934: Eurooppaministeri,
20935: ulkomaankauppaministeri Ole Norrback
20936: 4 KK 664/1997 vp
20937:
20938:
20939:
20940:
20941: Tili Riksdagens Talman
20942:
20943: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ges Radios finska riksredaktion riktat till 51
20944: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- kommuner eller kommundelar har servicen på
20945: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- finska försämrats under hela 90-talet inom alla
20946: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr samhällssektorer.
20947: 664: Enbart under det senaste året har antalet
20948: finskspråkiga klasser i de kommunala grundsko-
20949: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för lorna minskats med en tredjedel. Hemspråksun-
20950: att finskan skall bli ett officiellt minori- dervisningen har minskats, och endast ungefår
20951: tetsspråk i Sverige? hälften av de kommuner som besvarade förfrå-
20952: gan förmådde över huvud taget erbjuda hem-
20953: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt språksundervisning.
20954: anföra följande: Den finskspråkiga kommunala barnavården
20955: har minskats med en tredjedel på 90-talet. 1 bör-
20956: Regeringen har genom sin långsiktiga och sys- jan av juni beslöt man lägga ned det enda finsk-
20957: tematiska verksamhet strävat efter att verka för språkiga daghemmet i Stockholm.
20958: tryggande av finskans och sverigefinnarnas ställ- Trycket på åldringsvården kommer att öka
20959: ning i Sverige. 1 detta sammanhang hänvisar re- under de tio närmaste åren. 1 takt med att den
20960: geringen också till svaret på riksdagsman Aitto- sverigefinska befolkningens medelålder stiger
20961: niemis spörsmål 920/1996 rd. Enligt regeringens tilltar behovet av att mångdubbla utbudet av
20962: synsätt kan finskans ställning i Sverige tryggas åldringsvård på finska.
20963: endast genom lösningar på lagstiftningsnivå. De psykiatriska tjänsterna har minskat med
20964: 1 Sverige bereds som bäst en språklag som mer än 70 procent under de fyra senaste åren.
20965: skulle möjliggöra Sveriges anslutning till Euro- Den sista finskspråkiga psykiatriska öppen-
20966: parådets konvention om regionala språk och mi- vårdsenheten har många gånger varit hotad av
20967: noritetsspråk. Det är meningen att Minoritets- indragning. För närvarande kan enheten vara
20968: språkskommitten, som bereder lagförslaget, säker på att verksamheten kommer att fortgå till
20969: skall ha sin ståndpunkt fårdig i augusti-septem- årets slut.
20970: ber innevarande år. Kommitten tar ställning till Också den finskspråkiga tolkservicen har in-
20971: bl.a. finskans ställning i Sverige och Sveriges skränkts med omkring en tredjedel under 90-ta-
20972: eventuella tillträde till Europarådets konvention let.
20973: om regionala språk och minoritetsspråk. 1 ljuset av dessa exempel framstår det som helt
20974: Med avseende på tryggandet av finskan och uppenbartattett stopp förförsämringen av servi-
20975: sverigefinnarnas intressen anser Finlands reger- cen på finska, för att inte tala om åstadkomman-
20976: ing att det är av yttersta vikt att finskan i Sveriges det av en positiv utveckling, förutsätter lagstift-
20977: nya lag om minoritetsspråk fastställs ha officiell ningsåtgärder. Flera kommuner och landsting i
20978: minoritetsspråksstatus i hela landet och att Sverige planerar nya kraftiga ingrepp i den servi-
20979: Sverige undertecknar och ratificerar Europarå- ce som ges på finska. Finskan är det allmännaste
20980: dets konvention om regionala språk och minori- modersmålet näst svenskan; i Sverige bor sam-
20981: tetsspråk. Beviljandet av minoritetsspråksstatus manlagt ca 440 000 första och andra generatio-
20982: skulle skapa en grund för tryggandet av finskans nens finländare, av vilka största delen behärskar
20983: ställning i lagstiftningen i Sverige. finska. Dessutom har det i Sveriges nordliga de-
20984: Till följd av finskans svaga ställning i lagstift- lar i hundratals år talats tornedalsfinska, som är
20985: ningen har kommunernas och länens sparåtgär- en variant av finskan.
20986: der drabbat just servicen på finska oproportio- Sveriges riksdag godkände 1994 en skrivelse
20987: nerligt hårt och därigenom försvagat sverigefin- som definierade finskans särställning, varvid
20988: narnas ställning. Enligt en förfrågan som Sveri- finskan blev ett inhemskt språk och därmed ock-
20989: KK 664/1997 vp 5
20990:
20991: så en del av det svenska kulturarvet. I den nordis- Minister Halonen tog upp frågan med Sveri-
20992: ka konventionen om socialt bistånd och sociala ges utrikesminister Lena Hjelm-W allen i sam-
20993: tjänster utvidgades de finskspråkigas rätt att få band med det nordiska utrikesministermötet i
20994: social service på sitt eget språk. Dessa utfåstelser Norge den 22 maj. Minister Halonen överlämna-
20995: har dock inte tryggat Sverigefinnarnas ställning. de till minister Hjelm-Wallen en skrivelse, där
20996: Tryggandet av finskans ställning i Sverige är man fåster uppmärksamhet vid försämringen av
20997: ett nationellt intresse för Finland och ett av reger- servicen på finska i Sverige.
20998: ingens viktiga politiska mål. Det ligger i Finlands Republikens president Martti Ahtisaari har
20999: intresse att upprätthålla en konstruktiv dialog också tagit upp finskans ställning när Sveriges
21000: med regeringen och andra myndigheter i Sverige nya ambassadör i Helsingfors Kerstin Asp-Jo-
21001: i angelägenheter som berör sverigefinnarna. Fin- hansson överlämnade sina kreditivbrev till repu-
21002: land använder sig också av de möjligheter som blikens president den 6 juni 1997. President Ahti-
21003: det nordiska samarbetet, Europeiska unionen saari konstaterade då att situationen är otill-
21004: och Europarådet erbjuder när det gäller att främ- fredsställande för sverigefinnarna, om finskan
21005: ja befåstandet av finskans ställning i Sverige. beviljas minoritetsspråksstatus bara i fem nord-
21006: Den finska regeringen har upprepade gånger svenska kommuner och inte i hela landet.
21007: tagit upp finskans ställning vid diskussioner med Finskans ställning i Sverige kommer att be-
21008: svenska myndigheter. I dessa sammanhang har handlas mera ingående efter att Minoritets-
21009: Finlands regering stött de sverigefinländska in- språkskommitten blivit klar med sitt betänkan-
21010: tresseorganisationernas, Sverigefinska riksför- de. Sveriges regering kommer sannolikt att ta
21011: bundet (SFRF) och Finlandssvenskarnas riks- ställning tili frågan först 1998. Finlands regering
21012: förbund i Sverige (FRIS), mål att finskan skall få följer aktivt med under ledning av statsminister
21013: officiell minoritetsspråksstatus i hela Sverige. Lipponen och vidtar ändamålsenliga åtgärder i
21014: I det följande redogörs för de mest centrala de olika behandlingsskedena.
21015: åtgärderna, som regeringen vidtagit under den Efter anslutningen tili Europeiska unionen har
21016: senaste tiden: relationerna mellan Finland och Sverige blivit
21017: Minister Norrback vädjade till minister Mar- ännu närmare än förr. De sammanfallande in-
21018: gareta Winberg i frågan i ett brev av den 16 maj. tressena har ökat ländernas samarbete vid olika
21019: Norrback påminde minister Winberg, den minis- forum ytterligare. Ett principbeslut som innebär
21020: ter i den svenska regeringen som svarar för det att finskan beviljas minoritetsspråksstatus skulle
21021: nordiska samarbetet, om finskans historiska sär- stärka och balansera relationerna mellan länder-
21022: ställning i förhållande tili de andra minoritets- na.
21023: språk som i dag talas i Sverige.
21024: Helsingforsden 27 juni 1997
21025:
21026: Minister för Europaärenden och utrikeshandel Ole Norrback
21027: KK 665/1997 vp
21028:
21029: Kirjallinen kysymys 665
21030:
21031:
21032:
21033:
21034: Sinikka Hurskainen /sd ym.: Yrittäjän työttömyysturvan paranta-
21035: misesta
21036:
21037:
21038: Eduskunnan Puhemiehelle
21039: Työttömyyskassan jäseneksi päästäkseen on keilusta muuten kiinnostuneena yrittäjäksi aiko-
21040: yrittäjän pystyttävä maksamaan eläkevakuutus- valla henkilöllä.
21041: ta, jonka perusteena olevan työtulon on oltava Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21042: vähintään 56 640 markkaa vuodessa. Moni aloit- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21043: tava yrittäjä ei alkuvuosina juurikaan pysty nos- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21044: tamaan palkkaa itselleen eikä maksamaan yrittä- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21045: jäeläkemaksua enempää kuin lainmukaisen mi-
21046: nimin, joka tällä hetkellä perustuu 27 243 mar- Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta yrittä-
21047: kan vuosituloihin. Jos yrittäjä muutaman vuo- jän toimeentulo voidaan turvata myös,
21048: den kuluttuajoutuu lopettamaan liiketoimintan- jos liiketoiminta osoittautuu kannatta-
21049: sa, on hänen toimeentuloturvansa olematon. Sa- mattomaksi ja yritys joudutaan lopetta-
21050: moin huoli toimeentuloturvasta on esteenä mo- maan?
21051: nella, esimerkiksi kotitalouksien työllistämisko-
21052:
21053: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
21054: Sinikka Hurskainen /sd Matti Vähänäkki /sd
21055: Mikko Elo /sd Juhani Alaranta /kesk
21056:
21057:
21058:
21059:
21060: 279001
21061: 2 KK 665/1997 vp
21062:
21063:
21064:
21065:
21066: Eduskunnan Puhemiehelle
21067:
21068: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kun yrittäjä työskentelee siinä laajuudessa
21069: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, yrittäjänä, että yritystoiminnan voidaan katsoa
21070: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen antavan päätoimiselle yrittäjälle toimeentulon,
21071: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka on hänellä oltava myös riittävän määräinen
21072: Hurskaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- YEL-vakuutus. Vuoden 1997 alussa voimaan
21073: myksen n:o 665: tulleella työttömyysturvalain muutoksella ase-
21074: tettiin myös palkansaajan työssäoloehtoon kel-
21075: Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta yrittä- paavalle työlle palkkaminimi. Työalalla, jolla ei
21076: jän toimeentulo voidaan turvata myös, ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan tu-
21077: jos liiketoiminta osoittautuu kannatta- lee vastata peruspäivärahan 40-kertaista määrää
21078: mattomaksi ja yritys joudutaan lopetta- eli tällä hetkellä 4 720 markkaa kuukaudessa.
21079: maan? Tämä vastaa yrittäjän työssäoloehdon vähim-
21080: mäistulon rajaa.
21081: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Aloittava yrittäjä on työttömyysturvassa otet-
21082: vasti seuraavaa: tu huomioon monin tavoin. Jos henkilö työttö-
21083: mänä aloittaa yritystoiminnan tai oman työn,
21084: Yrittäjätoimintaan kuuluu olennaisesti talou- hänellä on edelleen oikeus työttömyyspäivära-
21085: dellisen riskin olemassaolo. Työttömyysturvan haan, jos toiminnan vaatima työmäärä ei ole niin
21086: tarkoituksena ei ole kompensoida kannattama- suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vas-
21087: tonta liiketoimintaa, vaan turvata toimeentulo taanottamiselle. Lisäksi jos henkilö joutuu työt-
21088: työttömyyden ajalta sellaisille henkilöille, jotka tömäksi työllistyttyään yrittäjänä enintään 18
21089: ovat olleet vakiintuneesti työelämässä ja saaneet kuukauden ajan, häneltä ei edellytetä uuden
21090: ansiotyöstä toimeentulonsa. Juuri tämän osoit- työssäoloehdon täyttämistä, vaan hänellä on oi-
21091: taminen on työttömyyspäivärahan edellytyksenä keus saada päivärahaa aiemmin palkansaajana
21092: olevan työssäoloehdon tarkoitus. täyttämänsä työssäoloehdon perusteella.
21093:
21094: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1997
21095:
21096: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
21097: KK 665/1997 vp 3
21098:
21099:
21100:
21101:
21102: Tili Riksdagens Talman
21103:
21104: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen komst av denna företagarverksamhet som är
21105: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande hans huvudsyssla, skall han också haen tiliräck-
21106: medlem av statsrådet översänt följande av riks- lig FöPL-försäkring. Genom den ändring av la-
21107: dagsman Sinikka Hurskainen m.fl. underteckna- gen om utkomstskydd för arbetslösa som trädde
21108: de spörsmål nr 665: i kraft vid ingången av 1997 fastställdes också en
21109: minimilön för det arbete som godkänns för lön-
21110: Vad ämnar Regeringen göra för att tagarens arbetsvillkor. Om det inte finns något
21111: företagarens utkomst skall kunna tryggas kollektivavtal inom branschen skall lönen för
21112: också i det fallet att affårsverksamheten heltidsarbete under en månad matsvara ett 40-
21113: visar sig vara olönsam och företaget mås- faldigt belopp av grunddagpenningen, dvs. 4 720
21114: te avvecklas? mk för närvarande. Det motsvarar den minimiin-
21115: komstgräns som gäller för företagarens arbets-
21116: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt vilikor.
21117: anföra följande: Företagare som nyss startat verksamheten har
21118: beaktats på många sätt när det gäller utkomst-
21119: Företagarverksamhet är alltid förknippad skyddet för arbetslösa. Om någon som arbetslös
21120: med ekonomiska risker. Avsikten med utkomst- påbörjar en företagarverksamhet eller ett eget
21121: skyddet får arbetslösa är inte att kompensera en arbete harhan alltjämt rätt tili arbetslöshetsdag-
21122: olönsam affårsverksamhet, utan att trygga ut- penning, om den arbetsmängd som verksamhe-
21123: komsten under arbetslöshetstiden för sådana ten kräver inte är så stor att det utgör ett hinder
21124: personer som har haft en stadigvarande anställ- för att ta emot ett heltidsarbete. Om personen blir
21125: ning och fått sin utkomst av förvärvsarbete. Att arbetslös efter att ha varit sysselsatt som företa-
21126: påvisa detta är avsikten med det arbetsvillkor gare i högst 18 månader, krävs det inte att han
21127: som är en förutsättning för arbetslöshetsdagpen- skall uppfylla ett nytt arbetsvillkor, utan han har
21128: ningen. rätt tili dagpenning på grundval av det arbetsvill-
21129: När en företagare arbetar som företagare i en kor som han uppfyllt tidigare i egenskap av lönta-
21130: sådan omfattning att han kan anses få sin ut- gare.
21131:
21132: Helsingforsden 30 juni 1997
21133:
21134: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
21135: KK 666/1997 vp
21136:
21137: Kirjallinen kysymys 666
21138:
21139:
21140:
21141:
21142: Sinikka Hurskainen /sd ym.: Liikuntapaikkojen peruskorjauksesta
21143:
21144:
21145:
21146: Eduskunnan Puhemiehelle
21147:
21148: Liikuntakasvatus ja liikuntatoiminta ovat tuminen. Monet liikuntapaikat, erityisesti uima-
21149: koko kansan hyvinvoinnin perusta. Liikunnan hallit, ovat peruskorjauksen tarpeessa. Jos kor-
21150: merkitys on suuri sairauksien ennalta ehkäisemi- jauksia ei hoideta aikanaan, ne tulevat myöhem-
21151: seksi, nuorison saamiseksi pois kaduilta, työttö- min paljon kalliimmiksi.
21152: mien aktivoimiseksi huolehtimaan omasta kun- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21153: nostaan jne. Tätä kautta myös yhteiskunta sääs- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21154: tää huomattavia summia pitkällä tähtäimellä. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21155: Liikuntaedellytysten luominen on liikuntalain jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21156: mukaan ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävä.
21157: Erilaisia liikuntapalveluita ja liikuntatiloja onkin Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta jo ole-
21158: maassamme hyvin järjestetty. Uhkana lähitule- massa olevien liikuntapaikkojen käyttö
21159: vaisuudessa on näiden liikuntapaikkojen rapis- voidaan jatkossakin turvata?
21160:
21161: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
21162:
21163: Sinikka Hurskainen /sd Matti Vähänäkki /sd
21164: Mikko Elo /sd Juhani Alaranta /kesk
21165:
21166:
21167:
21168:
21169: 279001
21170: 2 KK 666/1997 vp
21171:
21172:
21173:
21174:
21175: Eduskunnan Puhemiehelle
21176:
21177: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa seen. Erityisesti 1960-1970-luvulla rakennetut
21178: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, uimahallit ovat saavuttaneet 1990-luvulla perus-
21179: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen korjausiän.
21180: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka Opetusministeriö on ottanut liikuntapaikka-
21181: Hurskaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- rahoitusta koskevissa päätöksissään huomioon,
21182: myksen n:o 666: mitä eduskunta on aikaisemmin todennut perus-
21183: korjausten, erityisesti uimahallien peruskorjaus-
21184: Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta jo ole- ten tarpeellisuudesta. Vuosittain tarkistettavissa
21185: massa olevien liikuntapaikkojen käyttö liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmissa ja
21186: voidaan jatkossakin turvata? vuosittaisissa rahoituspäätöksissä peruskorjat-
21187: tavaksi esitetyt uimahallit on otettu poikkeukset-
21188: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ta huomioon, mikäli hankkeet ovat muutoin
21189: vasti seuraavaa: täyttäneet liikuntapaikkojen avustusedellytyk-
21190: set. Näin on tarkoitus menetellä jatkossakin. Tä-
21191: Kirjallisessa kysymyksessä aivan oikein tode- män on mahdollistanut valtioneuvoston työlli-
21192: taan liikuntakasvatuksen olevan osa koko kan- syysohjelman kautta saatu lisäraha julkisten ra-
21193: san hyvinvointipolitiikan perustaa. Vastaavasti kennusten peruskorjaukseen.
21194: liikuntaharrastuksen mahdollistavien liikunta- Samanaikaisesti opetusministeriö on käynnis-
21195: paikkojen luomista voidaan pitää tärkeänä lii- tänyt myös uimahallien peruskorjauksen infor-
21196: kuntapolitiikan alueena. Suomessa liikuntaedel- maatioperustan laajentamiseksi erillisiä kehittä-
21197: lytysten kehittämisessä painopiste on siirtymässä misprojekteja.
21198: uudisrakentamisesta peruskorjausrakentami-
21199:
21200: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1997
21201:
21202: Ministeri Claes Andersson
21203: KK 666/1997 vp 3
21204:
21205:
21206:
21207:
21208: Tili Riksdagens Talman
21209:
21210: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen gen tili sanering. I synnerhet simhallarna som
21211: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande uppfördes på 1960- och 1970-talet är i behov av
21212: medlem av statsrådet översänt följande av riks- sanering nu på 1990-talet.
21213: dagsman Sinikka Hurskainen m.fl. underteckna- Undervisningsministeriet har i sina beslut i
21214: de skriftliga spörsmå1 nr 666: fråga om finansieringen av idrottsanläggningar
21215: beaktat vad riksdagen tidigare konstaterat om
21216: Vad avser Regeringen göra för att an- nödvändigheten av saneringar, i synnerhet sane-
21217: vändningen av redan existerande idrotts- ringar av simhallar. De simhallar som i de årligen
21218: an1äggningar skall kunna tryggas även i granskade finansieringsplanerna för idrottsan-
21219: framtiden? 1äggningar och i de årliga finansieringsbesluten
21220: föreslagits bli sanerade har utan undantag beak-
21221: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt tats, om projekten i övrigt har fyllt kraven för
21222: anföra följande: bidrag tili idottsanläggningar. Avsikten är att
21223: fortsätta på samma sätt. Detta har varit möjligt
21224: I spörsmålet konstateras alldeles riktigt att tack vare de extra pengar för sanering av offent-
21225: idrottsfostran utgör en del av grunden för en liga byggnader som erhållits via statsrådets sys-
21226: politik för hela folkets välmåga. På motsvarande se1sättningsprogram.
21227: sätt kan skapandet av idrottsanläggningar som Samtidigt har undervisningsministeriet satt i
21228: gör det möj1igt att utöva idrottsintressen anses gång också olika utvecklingsprojekt för att utvid-
21229: som ett viktigt idrottspolitiskt område. I Finland ga informationsgrunden för sanering av simhal-
21230: håller tyngdpunkten i utvecklingen av förutsätt- 1ar.
21231: ningarna för idrott på att förskjutas från nybyg-
21232:
21233: Helsingfors den 27 juni 1997
21234: Minister Claes Andersson
21235: KK 667/1997 vp
21236:
21237: Kirjallinen kysymys 667
21238:
21239:
21240:
21241:
21242: Sinikka Hurskainen /sd ym.: Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan
21243: verotuksesta
21244:
21245:
21246: Eduskunnan Puhemiehelle
21247:
21248: Valtion, kunnan ja julkisyhteisön palvelukses- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21249: sa olleet henkilöt ovat kireämmän verotuksen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21250: kohteena kuin muut kansalaiset muuttaessaan kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21251: ulkomaille. Vuoden 1995 lopussa oli yksityisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21252: sektorin eläkkeensaajia 830 500 ja julkisen sekto-
21253: rin eläkkeensaajia 320 100. Henkilö, joka saa elä- Mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-
21254: ketuloa valtiolta, kunnalta tai julkisoikeudelli- seen eläkkeellä olevat ulkomaille muutta-
21255: selta yhteisöltä, on velvollinen maksamaan 35 % vat henkilöt verotuksellisesti samaan ase-
21256: eläketulosta lähdeveroa, jos hän muuttaa ulko- maan?
21257: maille. Sen sijaan yksityisen palveluksesta saatu
21258: eläke ei ole ulkomaillakaan lähdeveron alainen.
21259:
21260: Helsingissä l 0 päivänä kesäkuuta 1997
21261:
21262: Sinikka Hurskainen /sd Matti Vähänäkki /sd
21263: Mikko Elo /sd Juhani Alaranta /kesk
21264:
21265:
21266:
21267:
21268: 279001
21269: 2 KK 667/1997 vp
21270:
21271:
21272:
21273:
21274: Eduskunnan Puhemiehelle
21275:
21276: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sopimusten mukaan pääsääntöisesti verottaa
21277: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, maksajavaltiossa. Poikkeuksena ovat käytän-
21278: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nössä vain Espanjan, Portugalin ja Ranskan
21279: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka kanssa tehdyt verosopimukset, joiden mukaan
21280: Hurskaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- yksityiseen palvelukseen perustuvasta eläkkeestä
21281: myksen n:o 667: verotetaan vain henkilön asuinvaltiossa. Tällai-
21282: nen sopimusmääräys estää Suomea verottamasta
21283: Mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak- yksityiseen palvelukseen perustuvia eläkkeitä si-
21284: seen eläkkeellä olevat ulkomaille muutta- säisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Mainittuihin
21285: vat henkilöt verotuksellisesti samaan ase- valtioihin Suomesta maksettuja, yksityiseen pal-
21286: maan? velukseen perustuvia eläkkeitä siis verotetaan
21287: vain näiden valtioiden sisäisten verolakien mu-
21288: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kaan. Toisaalta esim. Pohjoismaiden välisen ve-
21289: vasti seuraavaa: rosopimuksen mukaan kaikkia eläkkeitä, riippu-
21290: matta siitäperustuvatkone julkiseen vai yksityi-
21291: Edustaja Hurskaisen ym. esittämän kysymyk- seen palvelukseen, kohdellaan samalla tavoin.
21292: sen mukaan ulkomaille muuttavat henkilöt ovat Pohjoismaisen sopimuksen mukaan eläkkeestä,
21293: verotuksellisesti eri asemassa riippuen siitä, saa- joka maksetaan sopimusvaltiosta toisessa sopi-
21294: vatko he yksityiseen palvelukseen vai julkiseen musvaltiossa asuvalle eläkkeensaajalle, verote-
21295: palvelukseen perustuvaa eläkettä. taan vain maksaja valtiossa. Näin ollen eläkkees-
21296: Verovelvollisuuden laajuus on Suomessa kyt- tä, joka maksetaan Suomesta muussa Pohjois-
21297: ketty siihen, asuuko henkilö Suomessa vai ei. maassa asuvalle eläkkeensaajalle, verotetaan
21298: Suomessa asuva henkilö (yleisesti verovelvolli- vain Suomessa.
21299: nen) on velvollinen suorittamaan Suomessa tulo- Se, että yksityiseen palvelukseen ja julkiseen
21300: veroa sekä täältä että ulkomailta saamastaan tu- palvelukseen perustuvia eläkkeitä koskevat vero-
21301: losta, kun taas henkilö, joka ei asu Suomessa sopimusmääräykset ovat erilaiset, on yleistä ve-
21302: (rajoitetusti verovelvollinen), on velvollinen suo- rosopimusoikeudessa. Tämä ero käy ilmi sekä
21303: rittamaan Suomessa tuloveroa vain täältä saa- useimmista Suomen tekemistä verosopimuksista
21304: mastaan tulosta (tuloverolain (1535/1992) 9 §). että myös muiden valtioiden välillä tehdyistä ve-
21305: Yleisesti verovelvolliselle maksettavasta eläk- rosopimuksista. Myös Taloudellisen yhteistyön
21306: keestä peritään tuloverolain mukaan progressii- ja kehityksen järjestön (OECD) malliverosopi-
21307: visen tuloveroasteikon mukainen vero. Rajoite- muksessa, joka on kansainvälisessä verosopi-
21308: tusti verovelvolliselle maksettavasta eläkkeestä musoikeudessa hallitsevassa asemassa, julkiseen
21309: peritään rajoitetusti verovelvollisen tulon ja va- palvelukseen ja yksityiseen palvelukseen perus-
21310: rallisuuden verottamisesta annetun lain (627/ tuvien eläkkeiden verotusoikeuden jako poik-
21311: 1978) mukaan 35 prosentin lopullinen lähdevero. keaa toisistaan samantyyppisellä tavalla. Syynä
21312: Suomen ja vieraiden valtioiden välisillä sopi- tähän on lähinnä näkemys, jonka mukaan julki-
21313: muksilla voidaan rajoittaa Suomen sisäisen lain- sen eläkkeen liityntä maksajavaltioon on siinä
21314: säädännön mukaista verotusoikeutta. Suomen määrin vahva, että on perusteltua antaa mak-
21315: tekemissä verosopimuksissa on nimenomaisia sajavaltiolle verotusoikeus eläkkeeseen.
21316: määräyksiä toisessa sopimusvaltiossa asuville Suomen neuvottelupolitiikkana verosopimus-
21317: henkilöille maksettavien eläkkeiden verotukses- neuvotteluissa on mallisopimuksesta poiketen jo
21318: ta. Sopimusten mukaan julkisyhteisöjen maksa- pitemmän aikaa ollut, että myös yksityiseen pal-
21319: masta eläkkeestä verotetaan pääsääntöisesti vain velukseen perustuvat eläkkeet (TEL, LEL yms.)
21320: maksajavaltiossa. Poikkeuksena on tilanne, jos- verotetaan maksajavaltiossa. Perusteluna tälle
21321: sa henkilö on toisen sopimusvaltion kansalainen kannalle on, että eläketurvaa järjestettäessä vuo-
21322: ja verotuksellisesti asuu siellä. Myös yksityiseen sittain maksetut eläkevakuutusmaksut on aika-
21323: palvelukseen perustuvasta eläkkeestä voidaan naan saatu vähentää työnantajaa Suomessa ve-
21324: KK 667/1997 vp 3
21325:
21326: rotettaessa. Koska Suomi siten myöntää oikeu- täneet sitä, että verorasitus kansalaisten kesken
21327: den vähentää eläkevakuutusmaksut verotukses- voi vaihdella siitä riippuen, mistä lähteistä kansa-
21328: sa, on enempien veromenetysten välttämiseksi laisten tulot kertyvät. Koska eri valtioiden vero-
21329: kohtuullista, että Suomella on oikeus verottaa lainsäädäntöä ei ole yhdenmukaistettu, kansain-
21330: eläkkeitä, jotka Suomesta maksetaan ulkomailla välisissä tilanteissa olisi erityisen hankalaa turva-
21331: asuville. ta kaikkien tapausten yhdenmukaista kohtelua.
21332: Suomi on käynyt neuvotteluja verosopimuk- Tämä johtuu siitä, että verosopimusmääräykset
21333: sen muuttamisesta myös Espanjan, Portugalin ja ovat keskeiseltä sisällöltään verotusoikeuden ja-
21334: Ranskan kanssa. Näitä neuvotteluja, joissa Suo- kamista sopimusvaltioiden kesken, ja verovel-
21335: mi luonnollisesti pyrkii saamaan itselleen oikeu- vollisen kokonaisverorasituksen määrä on usein
21336: den verottaa myös yksityisestä palveluksesta saa- riippuvainen myös toisen sopimusvaltion vero-
21337: tavia, ulkomaille maksettavia eläkkeitä, jatke- tuksesta.
21338: taan niin pian kuin mahdollista. Sopimukseen Se, että Espanja, Portugali, Ranska ja Suomi
21339: pääsemiseen luonnollisesti vaikuttaa suuresti se, ovatkaikki EU:njäseniä, ei ole muuttanut toises-
21340: että mainittujen valtioiden intressit ovat eläkkei- ta jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon maksetta-
21341: den osalta päinvastaiset kuin Suomen, eli näille vien eläkkeiden verokohtelua. EU :ssa välittö-
21342: valtioille on etu, että ne saavat verottaa yksityisiä män verotuksen harmonisointi ei ole koskenut
21343: eläkkeitä. eläkkeiden verotusta. Jäsenmailla on näin ollen
21344: Hallitusmuodon vaatimus Suomen kansalais- oikeus itsenäisesti päättää eläkkeiden verotuk-
21345: ten tasa-arvoisesta kohtelusta tai muutkaan pe- sesta ja verotusoikeuden jaosta, koska asia ei
21346: rustuslain säännökset eivät vakiintuneesti ole es- kuulu EU:n toimivaltaan.
21347: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1997
21348:
21349: Ministeri Arja Alho
21350: 4 KK 667/1997 vp
21351:
21352:
21353:
21354:
21355: Tili Riksdagens Talman
21356:
21357: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- dra avtalsslutande staten och i skattehänseende
21358: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- är bosatt där utgör ett undantag. Även pension
21359: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- som grundar sig på enskild tjänst får enligt skat-
21360: man Sinikka Hurskainen m.fl. undertecknade teavtalen i regel beskattas i den betalande staten.
21361: spörsmål nr 667: Undantag utgörs i praktiken endast av skatteav-
21362: talen med Frankrike, Portugal och Spanien enligt
21363: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- vilka pension som grundar sig på enskild tjänst
21364: ta för att behandlingen i skattehänseende endast beskattas i personens hemviststat. En så-
21365: av pensionerade personer som flyttar dan avtalsbestämmelse hindrar Finland från att
21366: utomlands skall bli likvärdig med be- med stöd av sin interna lagstiftning beskatta pen-
21367: handlingen av andra pensionerade perso- sioner som grundar sig på enskild tjänst. Pensio-
21368: ner? ner på grund av enskild tjänst som betalas från
21369: Finland till nämnda stater beskattas alltså endast
21370: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt enligt de interna skattelagarna i dessa stater. Å
21371: anföra följande: andra sidan behandlas enligt exempelvis det
21372: nordiska skatteavtalet alla pensioner lika obero-
21373: Enligt det spörsmål som riksdagsman Hurs- ende av om de grundar sig på offentlig eller en-
21374: kainen m.fl. framställt står personer som flyttar skild tjänst. Enligt det nordiska skatteavtalet be-
21375: utomlands i skattehänseende i olika ställning be- skattas pension som betalas från en avtalsslutan-
21376: roende på om de får pension som grundar sig på de stat tili en pensionstagare som är bosatt i den
21377: enskild eller offentlig tjänst. andra avtasslutande staten endast i den betalan-
21378: Skattskyldighetens omfattning har i Finland de staten. Härmed beskattas pension som betalas
21379: kopplats till om en person är bosatt i Finland eller från Finland till en pensionstagare som är bosatt
21380: inte. En person som är bosatt i Finland (allmänt i ett annat nordiskt land endast i Finland.
21381: skattskyldig) är skyldig att betala inkomstskatt i Det är allmänt inom skatteavtalsrätten att de
21382: Finland såväl på inkomst som förvärvats här skatteavtalsbestämmelser som gäller pensioner
21383: som i utlandet, medan en person som inte är som grundar sig på enskild respektive offentlig
21384: bosatt i Finland (begränsat skattskyldig) är skyl- tjänst är olika. Denna skillnad framgår av såväl
21385: dig att betala inkomstskatt endast på inkomst de flesta skatteavtal som Finland ingått som även
21386: som förvärvats här (9 § inkomstskattelagen 1535/ l!V skatteavtal som ingåtts mellan andra stater.
21387: 1992). På pension som betalas till en allmänt Aven i organisationens för ekonomiskt samarbe-
21388: skattskyldig uppbärs enligt inkomstskattelagen te och utveckling (OECD) modell för skatteavtal,
21389: skatt i enlighet med den progressiva skatteskalan. som innehar den ledande ställningen inom den
21390: På pension som betalas till en begränsat skatt- internationella skatteavtalsrätten, avviker be-
21391: skyldig uppbärs enligt lagen om beskattning av skattningsrätten av pensioner på grund av en-
21392: begränsat skattskyldig för inkomst och förmö- skild respektive offentlig tjäst från varandra på
21393: genhet (62711978) en slutlig källskatt på 35 pro- ett likartat sätt. Orsaken är närmast det synsätt
21394: cent. enligt vilket pension som grundar sig på offentlig
21395: Den beskattningsrätt som gäller enligt den fin- tjänst är så starkt bunden tili den betalande staten
21396: ska interna lagstiftningen kan begränsas genom att det är motiverat att ge den betalande staten
21397: avtal som Finland ingår med främmande stater. 1 rätt att beskatta pensionen.
21398: de skatteavtal som Finland ingått finns uttryckli- Finlands förhandlingspolicy vid skatteavtals-
21399: ga bestämmelser om beskattningen av pensioner förhandlingar har med avvikelse från modellav-
21400: som betalas till personer med hemvist i den andra talet redan sedan länge varit att även pensioner
21401: avtalsslutande staten. Enligt skatteavtalen be- som grundar sig på enskild tjänst (APL, KAPL
21402: skattas pension som betalas av offentliga sam- m.m.) beskattas i den betalande staten. Som mo-
21403: fund i regel endast i den betalande staten. Den tivering för denna ståndpunkt är att de pensions-
21404: situation där en person är medborgare i den an- försäkringspremier som årligen betalts som
21405: KK 667/1997 vp 5
21406:
21407: grund för pensionsskyddet på sin tid har fått dras medborgarna kan variera beroende på från vilka
21408: av då arbetsgivaren beskattats i Finland. Då Fin- källor medborgarnas inkomster härrör. Då skat-
21409: land på detta sätt beviljar rätt att dra a v pensions- telagstiftningen i olika stater inte har harmonise-
21410: försäkringspremier vid beskattningen, är det för rats, är det ytterst svårt att i internationella situa-
21411: att undvika större skatteförluster skäligt att Fin- tioner trygga en jämställd behandling i alla före-
21412: land har rätt att beskatta pensioner som från kommande fall. Detta beror på att skatteavtals-
21413: Finland betalas tiii personer bosatta i utlandet. bestämmelserna tili sitt centrala innehåll utgörs
21414: Finland har fört skatteavtalsförhandlingar av en fördelning av beskattningsrätten mellan de
21415: om ändring av skatteavtalen även med Frankri- avtalsslutande staterna och att storleken av den
21416: ke, Portugal och Spanien. Dessa förhandlingar, skattskyldiges totalskattebelastning ofta även är
21417: under vilka Finland naturligtvis försöker få rätt beroende av den andra avtalsslutande statens
21418: att beskatta även pensioner från enskild tjänst beskattning.
21419: som betalas tili utlandet, kommer att fortsätta så Det att Finland, Frankrike, Portugal och Spa-
21420: snart som möjligt. På förhandlingsresultatet in- nien alla är medlemmar i EU har inte ändrat
21421: verkar naturligtvis i stor utsträckning det att behandlingen i skattehänseende av pensioner
21422: dessa staters intressen står emot Finlands intres- som betalas från en medlemsstat tili en annan. 1
21423: sen dvs. för dessa stater är det en fördel att de får EU berör harmoniseringen av den direkta be-
21424: beskatta privata pensioner. skattningen inte beskattningen av pensioner.
21425: Varken regeringsformens krav på jämställd Medlemsstaterna har härvid rätt att självständigt
21426: behandling av finska medborgare eller andra besluta om beskattningen av pensioner och för-
21427: grundlagsbestämmelser har enligt vedertagen delningen av beskattningsrätten därför att frå-
21428: praxis kunnat förhindra att skattebörden mellan gan inte hör tiii EU:s kompetens.
21429:
21430: Helsingforsden 26 juni 1997
21431:
21432: Minister Arja Alho
21433: KK 668/1997 vp
21434:
21435: Kirjallinen kysymys 668
21436:
21437:
21438:
21439:
21440: Minna Karhunen /kok ym.: Yleishyödyllistenjärjestöjen omistamien
21441: kiinteistöjen verotuksesta
21442:
21443:
21444: Eduskunnan Puhemiehelle
21445:
21446: Kiinteistöverolakiin 3.3.1995 lisätyn 13 a §:n viisisataa majaa. Näistä, paaosin talkootyönä
21447: mukaan kunnanvaltuusto voi määrätä maamies- tehdyistä rakennuksista, joudutaan maksamaan
21448: seuran, nuorisoseuran ja työväenyhdistyksen valtiolle kiinteistöveroa, koska nykyinen laki ei
21449: omistaman yhdistys- ja seurantalon kiinteistöve- salli partiotaisille verohelpotuksia.
21450: roprosentin alemmaksi kuin 0,20 prosenttia. Kiinteistöverolain alentamisen tai siitä va-
21451: Näin voidaan menetellä, mikäli rakennus on pää- pauttamisen mahdollisuuden laajentamisella ei
21452: asiassa yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. olisi käytännössä vaikutustajulkiseen talouteen.
21453: Kun kunnanvaltuusto normaalisti määrää vuo- Kunnille jäisi yhä harkinnan varaa periä tarvit-
21454: sittain kiinteistöveroprosentiksi lain mukaan taessa yhdistykseltä kiinteistöveroa. Edelleen,
21455: 0,20-0,80 prosenttia, niin edellä mainittujen yksittäiselle kunnalle verohelpotuksella ei olisi
21456: yhdistys- ja seurantalojen kiinteistöveroprosen- juurikaan taloudellista merkitystä, kun taas yk-
21457: tiksi voidaan määrätä 0 prosenttia. sittäiselle järjestölle sillä päinvastoin voi olla suu-
21458: Uudistus oli kyseisten kansalaisjärjestöryh- rikin vaikutus.
21459: mien kannalta myönteinen. Mutta se myös aset- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21460: taa nämä ryhmät etuoikeutettuun asemaan ver- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21461: rattuna muihin vastaavanlaista yleishyödyllistä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21462: toimintaa harjoittaviin kansalaisjärjestöihin. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21463: Ovatko maamiesseurat, nuorisoseurat ja työvä-
21464: enyhdistykset hyödyllisempiä kuin muut vastaa- Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
21465: vat järjestöt? Sama verohelpotus tulisi tasapuoli- kiinteistöverolaki mahdollistaisi myös
21466: suuden nimissä kohdentaa myös muiden yleis- muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kuin
21467: hyödyllisten kansalaisjärjestöjen käytössä ole- maamiesseurojen, nuorisoseurojen ja
21468: viin kiinteistöihin. Asiasta on muun muassa tehty työväenyhdistysten käytössä olevien ra-
21469: lukuisia lakialoitteita. kennusten kiinteistöveroprosentin mää-
21470: Esimerkkinä kiinteistöverolain 13 a §:n ulko- räämisen alemmaksi kuin 0,20 prosent-
21471: puolelle jääneestä järjestöstä voidaan mainita tia?
21472: partiolaiset. Partiolaisilla on ympäri maata lähes
21473:
21474: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
21475:
21476: Minna Karhunen /kok Hanna Markkuta-Kivisilta /kok Anne Knaapi /kok
21477: Markku Markkula /kok Heikki Koskinen /kok Tauno Pehkonen /skl
21478: Ossi Korteniemi /kesk Liisa Hyssälä /kesk Janina Andersson /vihr
21479: Pertti Virtanen /evir Pia Viitanen /sd Janne Viitamies /sd
21480: Säde Tahvanainen /sd Hannu Takkula /kesk Tero Mölsä /kesk
21481: Markku Vuorensola /kesk Tuija Nurmi /kok Outi Siimes /kok
21482: Maija-Liisa Lindqvist /kesk Aino Suhola /kesk Ola Rosendahl /r
21483: Matti Saarinen /sd Mikko Immonen /vas
21484:
21485:
21486:
21487:
21488: 279001
21489: 2 KK 668/1997 vp
21490:
21491:
21492:
21493:
21494: Eduskunnan Puhemiehelle
21495:
21496: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Lakialoitteen pohjalta kiinteistöverolakiin li-
21497: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sättiin vuonna 1995 uusi 13 a §,jonka mukaan
21498: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen poiketen siitä, mitä 11 §:ssä kiinteistöveropro-
21499: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna sentin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi
21500: Karhusen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- määrätä maamiesseuran, nuorisoseuran ja työ-
21501: myksen n:o 668: väenyhdistyksen omistaman yhdistys- ja seuran-
21502: talon kiinteistöveroprosentin 0,20 alemmaksi,
21503: Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleis-
21504: kiinteistöverolaki mahdollistaisi myös hyödyllisessä käytössä. Lainkohdassa tarkoite-
21505: muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kuin tun rakennuksen kiinteistöveroprosentiksi voi-
21506: maamiesseurojen, nuorisoseurojen ja daan määrätä myös 0,00. Yli 280 kunnassa täl-
21507: työväenyhdistysten käytössä olevien ra- laisten rakennusten veroprosentiksi on vahvistet-
21508: kennusten kiinteistöveroprosentin mää- tu 0,00. Lakialoitetta eduskunnassa käsiteltäessä
21509: räämisen alemmaksi kuin 0,20 prosent- eduskunta rajasi säännöksen soveltamisalan tar-
21510: tia? kasti. Eduskunta katsoi, että muiden yleishyö-
21511: dyllisten yhteisöjen omistamia taloja lainkohdan
21512: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ei tule koskea. Niiden osalta voisivat tulla sovel-
21513: vasti seuraavaa: lettavaksi kiinteistöverolain 37 §:n mukaiset yk-
21514: sittäistapauksissa toteutettavat kiinteistöverosta
21515: Kiinteistöverolain mukaan kaikki kiinteistöt vapauttamiset ja lykkäykset.
21516: ovat veron piirissä, jollei laissa nimenomaisesti Kiinteistöveron tarkoitus jää toteutumatta,
21517: toisin säädetä. Suurin osa lakiin sisältyvistä poik- jos lailla suljetaan sen soveltamisalan ulkopuolel-
21518: keuksista on melko suppeitaja tarkoin rajattuja, le suuri joukko kiinteistöjä sen mukaan, kuka ne
21519: koska kiinteistöveron lähtökohta on laaja vero- omistaa ja mihin niitä käytetään. Poikkeukset
21520: pohja. Laajan veropohjan ansiosta suhteellisen murentavat veropohjaa ja lisäävät muiden vero-
21521: alhaisella verokannalla saavutetaan verolle ase- velvollisten rasitusta. ·Nykyisetkin poikkeukset
21522: tettavat tuottovaatimukset. Viime vuonna kiin- ovat omiaan aiheuttamaan rajanveto-ongelmia.
21523: teistöveroa kerättiin yli 2,6 miljardia markkaa. Kunta voi yksittäistapauksessa myöntää nykyis-
21524: Erilaisten kiinteistöjen oikeudenmukainen ja ta- ten säännöstenkin puitteissa veronhuojennuksia.
21525: sapuolinen kohtelu voivat toteutua vain, jos kiin- Näin ollen hallitus ei katso tarkoituksenmukai-
21526: teistöt ovat mahdollisimman kattavasti sen pii- seksi laajentaa yleishyödyllisten yhteisöjen kiin-
21527: rissä. Merkittävimmät ryhmät, jotka alkujaan teistöveroa koskevia huojennuksia. On myös
21528: jäivät kiinteistöverotuksen ulkopuolelle, olivat muistettava, että yleishyödylliset yhteisöt eivät
21529: metsä ja maatalousmaa sekä kunnan omalla yleensä maksa veroa tuloistaan, joten kokonai-
21530: alueellaan omistamat kiinteistöt. suudessaan niiden verorasitus jää vähäiseksi.
21531:
21532: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1997
21533:
21534: Ministeri Arja Alho
21535: KK 668/1997 vp 3
21536:
21537:
21538:
21539:
21540: Tili Riksdagens Talman
21541:
21542: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- med avvikelse från vad som stadgas om den nedre
21543: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- gränsen för fastighetsskatteprocentsatsen i II §
21544: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- kan bestämma att fastighetsskatteprocentsatsen
21545: man Minna Karhunen m.fl. undertecknade för föreningshus ägda av lantmannagillen, ung-
21546: spörsmål nr 668: domsföreningar och arbetarföreningar skall vara
21547: lägre än 0,20, om byggnaden huvudsakligen är i
21548: Har Regeringen för avsikt att vidta allmänt eller allmännyttigt bruk. Fastighets-
21549: åtgärder så att det med stöd av fastighets- skatteprocentsatsen för en byggnad som avses i
21550: skattelagen skulle vara möjligt att be- 13 a § kan också bestämmas vara 0,00. 1 över 280
21551: stämma att fastighetsskatteprocentsatsen kommuner har skatteprocentsatsen för sådana
21552: skall vara lägre än 0,20 % också för de här byggnader fastställts tili 0,00. Då lagmotio-
21553: byggnader som används av andra allmän- nen togs upp tili behandling i riksdagen avgrän-
21554: nyttiga föreningar än lantmannagillen, sades bestämmelsens tillämpningsområde nog-
21555: ungdomsföreningar och arbetarförening- grant. Riksdagen ansåg att lagparagrafen inte
21556: ar? skall gälla hus som ägs av andra allmännyttiga
21557: föreningar. För deras del kunde sådan befrielse
21558: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt från och sådant uppskov med att erlägga fastig-
21559: anföra följande: hetsskatt som nämns i 37 § fastighetsskattelagen
21560: och förverkligas i enstaka fall tillämpas.
21561: Enligt fastighetsskattelagen uppbärs skatt för Syftet med fastighetsskatten uppnås inte, om
21562: alla fastigheter, om inte något annat uttryckligen man genom lagstiftning utesluter en stor mängd
21563: bestäms i lag. Största delen av de undantag som fastigheter från fastighetsskattens tillämpnings-
21564: ingår i lagen är ganska snäva och noggrant av- område beroende på vem som äger fastigheterna
21565: gränsade, eftersom en bred skattebas ligger tili och vad de används tili. Undantagen smular sön-
21566: grund för fastighetsskatten. Tack vare den breda der skattebasen och ökar andra skattskyldigas
21567: skattebasen och en relativt låg skattesats uppnås skattebörda. Också de nuvarande undantagen är
21568: de avkastningskrav som ställs på skatten. Förra ägnade att förorsaka problem med gränsdrag-
21569: året uppbars fastighetsskatt för över 2,6 miljar- ningen. Kommunen kan i enstaka fall bevilja
21570: der mark. Olika fastigheter kan behandlas rätt- skattelättnader också inom ramen för de nuva-
21571: vist och jämlikt bara om fastigheterna i så stor rande bestämmelserna. Under dessa omständig-
21572: utsträckning som möjligt omfattas av fastighets- heter anser inte regeringen det vara ändamålsen-
21573: skatten. De mest betydande grupperna som från ligt att utvidga de skattelättnader som berör all-
21574: första början blev utanför fastighetsbeskattning- männyttiga föreningars fastighetsskatt. Det är
21575: en var skogarna, odlingsmarkerna och fastighe- också skäl att komma ihåg att allmännyttiga
21576: terna på de områden som kommunerna själva föreningar i allmänhet inte betalar skatt för sina
21577: äger. inkomster, så deras skattebörda förblir i sin hel-
21578: Utgående från lagmotionen tillfogades 1995 het liten.
21579: en ny 13 a §, enligt viiken kommunfullmäktige
21580:
21581: Helsingfors den 26 juni 1997
21582:
21583: Minister Arja Alho
21584: KK 669/1997 vp
21585:
21586: Kirjallinen kysymys 669
21587:
21588:
21589:
21590:
21591: Esa Lahtela /sd ym.: TEL-eläkkeiden maksujärjestelmän kehittämi-
21592: sestä
21593:
21594:
21595: Eduskunnan Puhemiehelle
21596: Maksukäytäntö yksityisten ja julkisten eläk- keen maksupäivä osuu usein sellaiselle päivälle,
21597: keiden välillä vaihtelee. Kansaneläkejärjestel- jolloin pankit ovat kiinni. Maksuvolyymistä ja
21598: mässä maksupäivä määräytyy eläkkeensaajan eräpäivän siirtymisestä pankit saavat ylimääräi-
21599: sukunimen mukaan ja se mainitaan eläkepäätök- sen korkohyödyn, kun ne voivat sijoittaa siirty-
21600: sessä. Kela tilittää eläkerahat hieman ennen ky- vät TEL-eläkemaksut esim. viikonlopun ajaksi.
21601: seistä päivää pankkiin. Mikäli maksupäivä sat- Koska kysymys on eläkkeensaajan varoista, tuli-
21602: tuu olemaan sellainen päivä, jolloin pankki ei ole si TEL-eläkkeissäkin siirtyä kansaneläkejärjes-
21603: auki, maksetaan eläke eräpäivää edeltävänä telmän mukaiseen maksujärjestelmään.
21604: pankkien aukiolopäivänä. Työeläkejärjestel- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21605: mässä työeläkelaitokset siirtävät työeläkevarat tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21606: ennen eräpäivää pankkiin. Mikäli eläkkeen mak- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21607: supäivä sattuu sellaiselle päivälle, että pankit jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21608: ovat kiinni, siirtyy eräpäivä seuraavaan pank-
21609: kien aukiolopäivään. Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
21610: Vuoden aikana pankkien kautta kulkee useita TEL-eläkkeiden maksukäytännön muut-
21611: miljardeja markkoja työeläkkeiden maksami- tamiseksi?
21612: seen tarkoitettuja varoja. Vuoden aikana eläk-
21613:
21614: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
21615: Esa Lahtela /sd Erkki Partanen /sd
21616: Tapio Karjalainen /sd Jorma Kukkonen /sd
21617:
21618:
21619:
21620:
21621: 270136
21622: 2 KK 669/1997 vp
21623:
21624:
21625:
21626:
21627: Eduskunnan Puhemiehelle
21628:
21629: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa voitaisiin maksaa minä tahansa kalenterikuu-
21630: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kauden päivänä. Toisaalta säännöksestä seuraa,
21631: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ettei eläkettä voida maksaa kahdesti saman kuu-
21632: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte- kauden aikana. Maksukäytännön yhtenäistämi-
21633: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen seksi TEL- ja YEL-eläkkeitä hoitavat eläkelai-
21634: n:o 669: tokset ovat keskenään sopineet, että TEL- ja
21635: YEL-eläkkeet maksetaan kunkin kalenterikuu-
21636: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä kauden ensimmäisenä pankkien aukiolopäivänä.
21637: TEL-eläkkeiden maksukäytännön muut- Tästä maksupäivästä eli eräpäivästä on maininta
21638: tamiseksi? myös eläkepäätöksessä. TEL- ja YEL-eläkkeet
21639: pyritään siis maksamaan eläkkeensaajalle mah-
21640: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- dollisimman nopeasti kuukauden alussa.
21641: vasti seuraavaa: Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-
21642: jäin eläkelain mukainen eläke on nostettavissa
21643: Kuten kysyjät toteavat, kansaneläkejärjestel- jokaisen kalenterikuukauden 1O:ntenä päivänä
21644: mässä omaksutun käytännön mukaan kansan- ja valtion eläkkeiden maksupäivä on pääsääntöi-
21645: eläkkeiden maksupäivä määräytyy eläkkeensaa- sesti kunkin kuukauden 20:ntenä päivänä. Jos
21646: jan sukunimen perusteella. Sukunimestä riip- maksu sattuu lauantaiksi tai pyhäpäiväksi, eläke
21647: puen eläkkeiden maksupäivä osuu tietylle päiväl- maksetaan kysymyksessä olevia maksupäiviä
21648: le kalenterikuukaudessa. Eläkkeen maksupäi- edeltävänä viimeisenä pankkien aukiolopäivänä.
21649: västä on maininta eläkepäätöksessä. Jos tämä Kuten edellä olevasta ilmenee, säännöllisessä
21650: maksupäivä osuu sellaiselle päivälle, jolloin pan- maksussa oleva KEL-, LEL- ja VEL-eläke ei voi
21651: kit ovat kiinni, kansaneläke maksetaan eräpäi- koskaan tulla maksettavaksi kahta kertaa saman
21652: vää edeltävänä pankkien aukiolopäivänä. Suku- kalenterikuukauden aikana. Sen sijaan, mikäli
21653: nimen alkukirjaimen perusteella kansaneläkkeen TEL- ja YEL-eläkkeet maksettaisiin pankin kiin-
21654: saajat on ryhmitelty kolmeen ryhmään. Ensim- ni ollessa kuukauden ensimmäistä pankkipäivää
21655: mäiselle ryhmälle, johon kuuluvat A-K-kirjai- edeltävänä pankkipäivänä, jouduttaisiin eläk-
21656: milla alkavat sukunimet, eläke maksetaan kalen- keet tällöin maksamaan kaksi kertaa saman kuu-
21657: terikuukauden neljäntenä päivänä, toiselle ryh- kauden aikana. Tämä olisi vastoin edellä mainit-
21658: mälle, johon kuuluvat L-R-kirjaimilla alkavat tua säännöstä, jonka mukaan eläke maksetaan
21659: sukunimet, eläke maksetaan kalenterikuukau- kuukausittain.
21660: den 14:ntenä päiväQä ja kolmannelle ryhmälle, Eläkkeiden maksaminen kaksi kertaa saman
21661: johon kuuluvat S-0-kirjaimilla alkavat sukuni- kalenterikuukauden aikana aiheuttaisi myös
21662: met, eläke maksetaan kalenterikuukauden merkittäviä ennakkopidätysongelmia ja vaikeut-
21663: 22:ntenä päivänä. taisi lisäksi eläkelaitosten maksuvalmiutta. Esi-
21664: Yksityisen sektorin työeläkejärjestelmässä merkiksi vuoden vaihteessa tällainen menettely
21665: maksamattomien eläke-erien katsotaan olevan johtaisi siihen, että eläkkeet maksettaisiin 13
21666: eläkelaitoksen velkaa eläkkeensaajalle. Velka- kuukaudelta saman kalenterivuoden aikana. En-
21667: kirjalain 5 §:n 2 momentin mukaan, jos eräänty- nakkopidätys kohdentuisi väärään vuoteen ja
21668: mispäivä sattuu pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäi- vaikuttaisi esimerkiksi eläketulovähennyksen oi-
21669: väksi, joulu- tai juhannusaatoksi taikka arki- keaan määrään.
21670: lauantaiksi, pidetään seuraavaa muuta arkipäi- Työeläkelaitosten liitto ehdotti syksyllä 1988
21671: vää erääntymispäivänä. Suomen pankkiyhdistykselle pankkipalvelujen
21672: Yksityisen sektorin työeläkkeiden maksami- kehittämistä siten, että eläke voitaisiin nostaa
21673: sesta on voimassa seuraavanlainen säännös: pankista kuukauden ensimmäisenä päivänä
21674: "Eläke maksetaan kuukausittain eläkkeensaajan pankkikortilla, mikäli pankki ei olisi kyseisenä
21675: valitsemaan rahalaitokseen hänen ilmoittamal- päivänä auki. Tuolloin Suomen Pankkiyhdistys
21676: leen tilille". Tämän säännöksen nojalla työeläke totesi, ettei nykynäkymillä ja -käytännöillä on-
21677: KK 669/1997 vp 3
21678:
21679: gelmaa ei ole mahdollista ratkaista kannattavas- nykyinen maksukäytäntö tyydyttää kuitenkin
21680: ti. Ratkaisun löytyminen jäi tulevan järjestelmä- TEL- ja YEL-eläkkeensaajien enemmistöä, kos-
21681: kehityksen varaan. ka he voivat nostaa eläkkeensä etukäteen kunkin
21682: Kysyjien mukaan yksityisen puolen työeläk- kuukauden ensimmäisenä pankkien aukiolopäi-
21683: keiden maksamisessa tulisi siirtyä kansaneläke- vänä. On myös huomattava, että jo maksussa
21684: järjestelmän mukaiseen maksujärjestelmään, olevien eläkkeiden osalta maksupäivä on ilmoi-
21685: koska viikonlopun johdosta myöhemmäksi siir- tettu eläkkeensaajalle aikoinaan annetussa elä-
21686: tyvän maksupäivän vuoksi pankit saavat ylimää- kepäätöksessä, joten tältä osin maksupäivän yk-
21687: räisen korkohyödyn työeläkkeiden maksamiseen sipuolinen myöhentäminen ei liene mahdollista.
21688: tarkoitettujen varojen sijoittamisesta. Työeläkejärjestelmä selvittää edelleen sitä
21689: Periaatteellista estettä ei ole sille, että TEL- ja mahdollisuutta, että TEL- ja YEL-eläkkeet voi-
21690: YEL-eläkkeiden maksukäytännössä omaksuttu sivat ilman työeläkejärjestelmälle aiheutuvia
21691: erä päivä, joka vastaa myös velkakirjalain 5 §:n 2 kohtuuttomia lisäkustannuksia olla pankkien
21692: momentin mukaista eräpäivää, myöhennettäi- kiinni ollessa eläkkeensaajien nostettavissa aina-
21693: siin joksikin muuksi kuin kalenterikuukauden kin pankkikortilla jo kalenterikuukauden ensim-
21694: ensimmäiseksi pankkien aukiolopäiväksi. So- mäisenä päivänä.
21695: siaali- ja terveysministeriön käsityksen mukaan
21696: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1997
21697:
21698: Sosiaali- ja terveysministerin sijainen,
21699: ministeri Terttu Huttu-Juntunen
21700: 4 KK 669/1997 vp
21701:
21702:
21703:
21704:
21705: Tili Riksdagens Talman
21706:
21707: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- bestämmelse kan arbetspensionen betalas ut vii-
21708: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- ken dag som helst i kalendermånaden. Däremot
21709: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- följer av bestämmelsen att pension inte kan beta-
21710: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål las ut två gånger under samma månad. 1 syfte att
21711: nr 669: förenhetliga betalningspraxisen har de pensions-
21712: anstalter som har hand om APL- och FöPL-
21713: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- pensionerna sinsemellan kommit överens om att
21714: ta för att ändra praxis i samband med APL- och FöPL-pensionerna betalas ut på ban-
21715: utbetalningen av APL-pensioner? kernas första öppethållningsdag i varje kalender-
21716: månad. Denna betalningsdag, dvs. förfalloda-
21717: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt gen, nämns också i pensionsbeslutet. A vsikten är
21718: anföra följande: alltså att APL- och FöPL-pensionerna betalas till
21719: pensionstagarna så snart som möjligt i början av
21720: Såsom spörsmålsställarna konstaterar är ve- varje kalendermånad.
21721: dertagen praxis inom folkpensionssystemet att Pension som beviljas med stöd av lagen om
21722: utbetalningsdagen för folkpensionen bestäms pension för arbetstagare i kortvariga arbetsför-
21723: enligt pensionstagarens efternamn. Beroende på hållanden kan lyftas den 10 dagen i varje kalen-
21724: efternamnet infaller dagen för utbetalning av dermånad, och dagen för utbetalning av statens
21725: pensionen på en viss dag i kalendermånaden. pensioner är i regel den 20 dagen i varje kalender-
21726: Dagen för utbetalning av pensionen meddelas i månad. Om utbetalningsdagen infaller på en lör-
21727: pensionsbeslutet. Om utbetalningsdagen infaller dag eller helgdag, är dagen för utbetalning av
21728: på en dag då bankerna är stängda, betalas folk- pensionen den öppethållningsdag som närmast
21729: pensionen på den öppethållningsdag som föregår föregår nämnda utbetalningsdagar.
21730: förfallodagen. Folkpensionstagarna har indelats Såsom det framgår av det som nämns ovan
21731: i tre grupper enligt efternamnets begynnelsebok- kan löpande FPL-, KAPL- och StPL-pensioner
21732: stav. Dagen för utbetalning av pension i den aldrig förfalla till betalning två gånger under
21733: första gruppen, till vilken hör efternamn som samma kalendermånad. Om APL- och FöPL-
21734: börjar på bokstäverna A-K, är den fjärde dagen pensionerna p.g.a. att bankerna är stängda beta-
21735: i varje kalendermånad, dagen för utbetalning av lades på den öppethållningsdag som föregår ban-
21736: pension i den andra gruppen, till vilken hör efter- kernas första öppethållningsdag i månaden,
21737: namn som börjar på bokstäverna L-R, är den skulle pensionerna däremot betalas två gånger
21738: 14 dagen i varje kalendermånad, och dagen för inom loppet av samma månad. Detta skulle stri-
21739: utbetalning av pension i den tredje gruppen, till da mot ovan nämnda bestämmelse enligt vilken
21740: vilk~.n hör efternamn som börjar på bokstäverna pensionen utbetalas månatligen.
21741: S-0, är den 22 dagen i varje kalendermånad. Om pensionerna utbetalades två gånger under
21742: lnom den privata sektorns pensionssystem be- loppet av samma kalendermånad skulle det ock-
21743: traktas sådana pensionsposter som inte har utbe- så medföra betydande problem i fråga om för-
21744: talts som pensionsanstaltens skuld till pensions- skottsinnehållningen och därtill försämra pen-
21745: tagaren. Enligt 5 § 2 mom. lagen om skuldebrev sionsanstalternas likviditet. T.ex. vid årsskiftet
21746: skall, om skuldebrevs förfallotid infaller på en skulle ett dylikt förfarande leda till att pensioner-
21747: helgdag, självständighetsdagen, första maj,julaf- na utbetalades för 13 månader under samma
21748: ton, midsommarafton eller helgfri lördag, näst- kalenderår. Förskottsinnehållningen skulle för-
21749: följande annan vardag anses som förfallodal. delas på fel år och påverka bl.a. pensionsin-
21750: 1 fråga om utbetalningen av arbetspensioner komstavdragens rätta belopp.
21751: inom den privata sektorn gäller följande bestäm- Arbetspensionsanstalternas F örbund föreslog
21752: melse: "Pensionen utbetalas månatligen till en av hösten 1988 för Bankföreningen i Finland en
21753: pensionstagaren vald penninginrättning på ett sådan förbättring av banktjänsterna att pensio-
21754: konto som han uppgett". Med stöd av denna nen skulle kunna lyftas med bankkort på banken
21755: KK 669/1997 vp 5
21756:
21757: den första dagen i månaden om baoken inte är bankernas första öppethållningsdag i varje ka-
21758: öppen nämnda dag. Bankföreningen i Finland lendermånad. Enligt social- och hälsovårdsmi-
21759: konstaterade att problemet under dåvarande för- nisteriets uppfattning tillfredsställer nuvarande
21760: hållanden och med tanke på då gällande praxis betalningspraxis dock majoriteten av APL- och
21761: inte kunde lösas på ett lönande sätt. Lösningen FöPL-pensionstagarna eftersom de i f6rtid kan
21762: blev beroende av den kommande systemutveck- lyfta sin pension bankernas på första öppethåll-
21763: lingen. ningsdag i varje kalendermånad. Det bör även
21764: Enligt spörsmålsställarna bör man vid utbetal- beaktas att i fråga om de redan löpande pensio-
21765: ningen av arbetspensioner inom den privata sek- nerna har pensionstagaren meddelats utbetal-
21766: torn överga tili det system som tilllämpas vid ningsdagen i det pensionsbeslut som utfårdades i
21767: utbetalningen av folkpensioner eftersom banker- tiden, och sålunda torde det inte vara möjligt att
21768: na, då en utbetalningsdag senareläggs tili följd av fatta ett ensidigt beslut om senareläggning av
21769: ett veckoslut, får en extra ränteförmån på grund detta datum.
21770: av att de medel som är avsedda för betalning av Inom arbetspensionssystemet utreds fortfa-
21771: arbetspensionerna investeras. rande den möjligheten att APL- och FöPL-pen-
21772: Det finns inget principiellt hinder för att den sionerna, då hankeroa är stängda och utan att
21773: vedertagna förfallodagen f6r utbetalning av arbetspensionssystemet åsamkas oskäliga till-
21774: APL- och FöPL-pensionerna, som också mot- läggskostnader, blir tillgängliga för pensionsta-
21775: svarar förfallodagen enligt 5 § 2 mom. lagen om garna åtminstone med bankkort redan den första
21776: skuldebrev, senareläggs tili någon annan dag än dagen i varje kalendermånad.
21777:
21778: Helsingfors den 25 juni 1997
21779:
21780: Ställföreträdare för social- och hälsovårdsministern,
21781: minister Terttu Huttu-Juntunen
21782: KK 670/1997 vp
21783:
21784: Kirjallinen kysymys 670
21785:
21786:
21787:
21788:
21789: Ossi Korteniemi /kesk: Poikkeuslupa-asioita koskevien valitusten
21790: käsittelyn nopeuttamisesta
21791:
21792:
21793: Eduskunnan Puhemiehelle
21794:
21795: Kun kansalainen hakee rakennuslupaa vapaa- saa monet luopumaan muutoksenhausta ja yli-
21796: ajanasuntoaan varten niin sanotulle rantavyö- päänsä koko rakennushankkeesta.
21797: hykkeelle, tarvitaan ympäristökeskuksen poik- Pitkät käsittelyajat eivät rajoitu yksinomaan
21798: keuslupa (RakL 6 a §). Kunnan myönteisestä rantavyöhykkeen rakennuskiellosta haettaviin
21799: lausunnosta huolimatta ympäristökeskus voi hy- poikkeuslupiin. Tilanne on samanlainen myös
21800: lätä hakemuksen ja osoittaa kansalaisen hake- valitettaessa rantakaavan tarpeellisuudesta
21801: maan muutosta ympäristöministeriöltä. Asian (RakL 123 b §).
21802: odotettavissa oleva käsittelyaika ympäristömi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21803: nisteriössä on nykyisellään kuitenkin keskimää- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21804: rin vuosi. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21805: Kohtuuttoman pitkät käsittelyajat muutok- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21806: senhaun yhteydessä ovat muodostuneet vaka-
21807: vaksi uhaksi kansalaisten oikeusturvalle. Pitkät Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21808: käsittelyajat aiheuttavat myös muun muassa ra- ryhtyä rakennuslaissa tarkoitettujen
21809: kennuskustannusten noususta aiheutuvia huo- poikkeuslupa-asioita koskevien valitus-
21810: mattavia taloudellisia kustannuksia. Kaiken li- ten käsittelyn nopeuttamiseksi?
21811: säksi jo etukäteen tiedossa oleva viivästyminen
21812:
21813: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
21814:
21815: Ossi Korteniemi /kesk
21816:
21817:
21818:
21819:
21820: 279001
21821: 2 KK 670/1997 vp
21822:
21823:
21824:
21825:
21826: Eduskunnan Puhemiehelle
21827:
21828: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mahdollisista kielteisistä ratkaisuista uudella
21829: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, rantavyöhykkeellä ovat siten vasta tulossa minis-
21830: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen teriön käsiteltäviksi.
21831: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor- Ympäristöministeriö on käsitellyt rakentami-
21832: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sen poikkeusluvista tehtyjä valituksia vuodesta
21833: n:o 670: 1990 lähtien. Vuonna 1996 poikkeuslupavalituk-
21834: sia tehtiin yhteensä 374. Näistä noin puolet on
21835: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ranta-alueen poikkeuslupia ja muut kohdistuvat
21836: ryhtyä rakennuslaissa tarkoitettujen taaja-asutusalueelle tai niissä on kysymys raken-
21837: poikkeuslupa-asioita koskevien valitus- tamisesta vastoin asema- tai rakennuskaavaa tai
21838: ten käsittelyn nopeuttamiseksi? rakennuskieltoja. Vuonna 1996 poikkeuslupava-
21839: litusten keskimääräinen käsittelyaika on ollut
21840: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vajaat 11 kuukautta. Tämä aika on sisältänyt
21841: vasti seuraavaa: myös lausuntojen ja vastineiden pyytämisen,
21842: mikä vie yleensä noin 3 kk. Siten varsinainen
21843: Kuluvan vuoden alusta laajennettiin velvolli- käsittelyyn kulunut aika on ollut noin 8 kk.
21844: suutta ranta-alueiden suunnitteluun siten, että Tarkasteltaessa poikkeuslupien käsittelyaikaa
21845: rantakaavallisen suunnittelun tarpeessa olevan täytyy ottaa huomioon, että sillä ratkaistaan ra-
21846: alueen tai taaja-asutusalueen lisäksi myös muun kentamisen edellytykset ja joudutaan ottamaan
21847: rantavyöhykkeen uudisrakentaminen edellyttää kantaa tulevan kaavan sisältöön yksittäista-
21848: kaavallista suunnittelua. Suunnitelma voi olla pauksessa. Kun asia tulee valituksena käsiteltä-
21849: joko kunnan laatima ranta-alueiden osayleiskaa- väksi, se on aina kiistanalainen, joten mahdolli-
21850: va taikka maanomistajan tai useiden maanomis- suuksia hakijan kannalta myönteiseen ratkai-
21851: tajien laadituttama rantakaava. Rakennuslakiin suun on harvoin. Tästä huolimatta myös poik-
21852: lisätyn säännöksen tarkoituksena on ollut ranto- keuslupavalitusten käsittelyaikojen tulee olla
21853: jen rakentamisen suunnitelmallisuuden lisäämi- kohtuulliset.
21854: nen niin, että toisaalta luonnon ja vesistöjen ar- Käsittelyaikojen lyhentämiseen nykyisestään
21855: vot ja toisaalta maanomistajien tasapuolinen lisäämällä resursseja ei juuri ole mahdollista tiuk-
21856: kohtelu turvataan entistä paremmin. kojen menokehysten vuoksi. Poikkeuslupavali-
21857: Rakennuslaissa on ollut mahdollisuus poik- tuksia käsittelevä henkilöstö käsittelee myös
21858: keuslupamenettelyyn yksittäistapauksessa en- kaavoitusta koskevia valituksia, joiden käsittely-
21859: nen kaavoitusta. Tällainen mahdollisuus sisältyy aikoja ei myöskään voida nykyisestä pidentää.
21860: myös edellä tarkoitettujen rantavyöhykkeiden Ympäristöministeriö seuraa jatkuvasti vali-
21861: rakentamiseen ennen suunnitelman laatimista. tusten käsittelyaikoja ja pyrkii pitämään sekä
21862: Poikkeuslupia lomarakennusten rakentami- kaavoitusta että poikkeuslupia koskevien vali-
21863: seen aikaisemmin jo olleesta rantakaavan tar- tusten käsittelyajat korkeintaan nykyisellä tasol-
21864: peellisuudesta (RakL 123 a §)on hallinnossa kä- la, myös tulevien rantavyöhykkeen poikkeuslu-
21865: sitelty vuosittain noin 2 000. Uuden rantavyö- pavalitusten osalta.
21866: hykkeen suunnittelutarvealueen (RakL 6 a §) ha- Rantojen maankäytön ratkaisemiseen tulisi-
21867: kemuksia on ilmeisesti jo jätetty ympäristökes- kin jatkossa entistä enemmän käyttää kaavoitus-
21868: kuksiin, sillä alkuvuonna poikkeuslupahake- ta ja vähentää yksittäisten poikkeuslupien mää-
21869: musten määrä oli viimevuotiseen verrattuna kas- rää. Yhdellä rantayleiskaavalla voidaan ratkais-
21870: vanut noin 250 asialla eli 25 prosentilla. Nousu ta jopa useiden satojen maanomistajien raken-
21871: johtuu pääasiassa rantavyöhykkeelle haetuista nusoikeudetja samalla turvata rakentamattomia
21872: poikkeusluvista. rantoja ja rautoihin sisältyviä luonnon- ja maise-
21873: Ympäristöministeriölle valitetaan ympäristö- ma-arvoja pysyvästi.
21874: keskusten poikkeuslupapäätöksistä. Valitukset
21875: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1997
21876:
21877: Ympäristöministeri Pekka Haavisto
21878: KK 670/1997 vp 3
21879:
21880:
21881:
21882: Tili Riksdagens Talman
21883:
21884: I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen besvär över undantagslov för byggande. År 1996
21885: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande anfördes besvär i undantagslovsärenden i sam-
21886: med1em av statsrådet översänt följande av riks- manlagt 374 fall. Av dessa gällde hälften undan-
21887: dagsman Ossi Korteniemi undertecknade spörs- tagslov i strandzoner, resten gällde områden med
21888: må1 nr 670: tätbebyggelse eller byggande i strid med stadspla-
21889: ner eller byggnadsplaner eller i områden med
21890: Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- byggnadsförbud. År 1996 var den genomsnittliga
21891: ta för att försnabba behandlingen av be- tiden för handläggning av besvär i undantags-
21892: svär som gäller sådana undantagslovs- Iovsärenden inemot 11 månader. Denna tid har
21893: ärenden som avses i byggnadslagen? också inkluderat inhämtandet av utlåtanden och
21894: genmälen, vilket i allmänhet tar ca 3 månader.
21895: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Därigenom har tiden för den egentliga handlägg-
21896: anföra följande: ningen varit omkring 8 månader.
21897: I samband med den tid behandlingen av un-
21898: I början av detta år utvidgades skyldigheten dantagslov tar i anspråk får man lov att beakta
21899: att planlägga stränder så att planläggning krävs att då avgörs förutsättningarna för byggande,
21900: inte bara i områden för vilka strandplan bör och då tas ställning till innehållet i planer i ensta-
21901: anses erforderlig eller i områden med tätbebyg- ka fall. Eftersom ärendena kommer upp i form av
21902: gelse, utan också för annat nybyggande i strand- besvär, är de alltid kontroversiella, och det före-
21903: zonen. Denna pian kan vara en delgeneralpian ligger sällan möjligheter tili ett beslut som är
21904: för strandområden, utarbetad av kommunen, el- positivt ur den sökandes synvinkel. Trots detta
21905: ler en strandplan som en eller flera markägare bör också tiden för handläggning av besvärsären-
21906: tillsammans Jätit utarbeta. A vsikten med den be- den vara skälig.
21907: stämmelse som fogades tili byggnadslagen var att En förkortning av handläggningstiden genom
21908: göra byggandet utmed stränderna mer planmäs- ökade resurser är knappast möjlig på grund av de
21909: sigt, så att å ena sidan naturvärdena och vattnens strama utgiftsramarna. Den personai som be-
21910: värden och å andra sidan en opartisk behandling handlar besvär i undantagslovsärenden handläg-
21911: av markägarna kunde säkras bättre än förr. ger också besvär i planläggningsärenden, och inte
21912: Byggnadslagen har innehållit en möjlighet tili heller där får handläggningstiden förlängas.
21913: undantagslovsförfarande i enstaka fall före plan- Miljöministeriet bedriver kontinuerlig upp-
21914: läggningen. Denna möjlighet finns också i fråga följning av tiden för handläggning av besvär och
21915: om byggande i strandzoner innan en pian görs strävar efter att tiden för handläggning av besvär
21916: upp. i både planläggningsärenden och undantagslovs-
21917: Inom förvaltningen handläggs årligen ca 2 000 ärenden inte förlängs jämfört med nuvarande
21918: undantagslov i fråga om strandplans erforderlig- nivå, inte heller i fråga om kommande besvär i
21919: het (123 a § ByggL) för byggande av fritidshus. undantagslovsärenden som gäller strandzoner.
21920: Uppenbarligen har ansökningar som gäller såda- A vgörandena i fråga om markanvändningen
21921: na nya områden för vilka planläggning nu krävs vid stränderna borde framgent i allt större ut-
21922: (6 a § ByggL) redan lämnats in tili miljöcentraler- sträckning ske genom planläggning, och antalet
21923: na, eftersom antalet ansökningar om undantags- enstaka undantagslov skäras ned. Genom en
21924: lov under början av året har ökat med ca 250 strandgeneralplan går det att avgöra byggnads-
21925: jämfö~t med föregående år, alltså med 25 pro- rätterna för rentav flera hundra markägare, och
21926: cent. Okningen beror huvudsakligen på ansök- samtidigt kan obyggda stränder och de naturvär-
21927: ningar om undantagslov i strandzonen. den och landskapsvärden som stränderna inne-
21928: Miljöministeriet har sedan år 1990 handlagt håller permanent bevaras.
21929:
21930: Helsingforsden 30 juni 1997
21931:
21932: Miljöminister Pekka Haavisto
21933: KK 671/1997 vp
21934:
21935: Kirjallinen kysymys 671
21936:
21937:
21938:
21939:
21940: Marjaana Koskinen /sd ym.: Työllistämistuen myöntämisperustei-
21941: den täsmentämisestä
21942:
21943:
21944: Eduskunnan Puhemiehelle
21945:
21946: Syksyllä 1996 työministeriössä lähetettiin työ- tarvittavat toimenpiteet, että työvoimatoimis-
21947: voimapiireille ja -toimistoille ns. "paimenkirje", toissa ja -piireissä olisi yhtäläinen tulkinta työllis-
21948: jossa tarkennettiin kuntien työllistämisehtoja ja tämisasioista.
21949: tuotiin esille, että kuntien ei ole työllistämistuen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21950: turvin mahdollista työllistää 10 kuukaudeksi pit- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21951: käaikaistyöttömiä, vaikka työttömyysturvalain kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21952: työssäoloehto muuttui niin, että työttömän on jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21953: työskenneltävä kahden vuoden aikana yhteensä
21954: 10 kuukauden työjakso, jotta hän on oikeutettu Onko Hallituksen tiedossa, että perus-
21955: työttömyysturvaetuuksiin. teluissa mainittu ministeriön tiedonanto
21956: Monissa kunnissa on palattu myös sijaisten olisi ehkä ollut puutteellinen niin, että
21957: käyttöön ja pohdittu sitä, miksei kuudeksi kuu- joihinkin työvoimatoimistoihin on synty-
21958: kaudeksi työllistetty pitkäaikaistyötön voisi työl- nyt väärä käsitys siitä, ettei ole mahdollis-
21959: lisyystyöjakson jälkeen tarvittaessa toimia sijai- ta palkata työllistettyjä 10 kuukaudeksi
21960: sena. Työvoimatoimistot ovat esittäneet myös niin, että valtion tukema työllistämistyö
21961: uhkakuvia siitä, että kuntaikaupunki voi menet- olisi kuuden kuukauden ajanjakso ja
21962: tää valtion työllistämistuen, mikäli pitkäaikais- kunta omalla kustannuksellaan paikkaisi
21963: työtön palkataan 10 kuukaudeksi (kuudeksi työllistetyt lopuksi neljäksi kuukaudeksi,
21964: kuukaudeksi valtion tukemaan työllistämistyö- tai että kuudeksi kuukaudeksi valtion
21965: hön ja esim. neljäksi kuukaudeksi kunnan palk- tuella työllistetty pitkäaikaistyötön voisi
21966: kaamana). Koska työvoimatoimistoilla on vielä työllisyysjakson jälkeen tarvittaessa toi-
21967: epäselvyyttä työllistämistukien myöntämispe- mia kunnan palkkaamana sijaisena?
21968: rusteissa, jo nyt viimeistään olisi tehtävä kaikki
21969:
21970: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
21971:
21972: Marjaana Koskinen /sd Esa Lahtela /sd
21973:
21974:
21975:
21976:
21977: 279001
21978: 2 KK 671/1997 vp
21979:
21980:
21981:
21982:
21983: Eduskunnan Puhemiehelle
21984:
21985: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa muun muassa työttömyysturvalain työssäoloeh-
21986: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, toa koskevia säännöksiä siten, että ansioon suh-
21987: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- teutettua työttömyyspäivärahaa maksetaan, jos
21988: le jäsenelle kansanedustaja Marjaana Koskisen henkilö on 24 kuukauden pituisen tarkastelujak-
21989: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o son aikana ollut yhteensä 43 viikkoa (10 kuu-
21990: 671: kautta) sellaisessa työssä, joka täyttää samanai-
21991: kaisesti työaikaan ja palkkaan liittyvät vaati-
21992: Onko Hallituksen tiedossa, että perus- mukset. Kuluvan vuoden alusta lukien työttö-
21993: teluissa mainittu ministeriön tiedonanto myyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevaa
21994: olisi ehkä ollut puutteellinen niin, että työssäoloehtoa voidaan aiempaa olennaisesti
21995: joihinkin työvoimatoimistoihin on synty- laajemmin täyttää myös lyhytaikaisella työssä-
21996: nyt väärä käsitys siitä, ettei ole mahdollis- ololla.
21997: ta palkata työllistettyjä 10 kuukaudeksi Työvoimapalvelujen avulla työkykyinen 17-
21998: niin, että valtion tukema työllistämistyö 64-vuotias työmarkkinoiden käytettävissä oleva
21999: olisi kuuden kuukauden ajanjakso ja työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi
22000: kunta omalla kustannuksellaan paikkaisi ilmoittautunut henkilö pyritään ensisijaisesti
22001: työllistetyt lopuksi neljäksi kuukaudeksi, työllistämään työssäkäyntialueellaan avoimiksi
22002: tai että kuudeksi kuukaudeksi valtion ilmoitettuihin työpaikkoihin. Jos työnhakijaa ei
22003: tuella työllistetty pitkäaikaistyötön voisi onnistuta yksilöllisen tilanteen edellyttämillä te-
22004: työllisyysjakson jälkeen tarvittaessa toi- hostetuilla toimenpiteillä työllistämään edellä
22005: mia kunnan palkkaamana sijaisena? kerrotuin tavoin, voidaan hänen työllistymistään
22006: tukea työllisyysmäärärahojen avulla. Työllistä-
22007: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mistukien yleisenä tavoitteena on viimesijaisena
22008: vasti seuraavaa: keinona edistää työmarkkinoille sijoittumista ja
22009: työmarkkinoilla pysymistä sekä katkaista pit-
22010: Työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudis- kään jatkunutta työttömyyttä ja estää työmark-
22011: tus tuli voimaan kuluvan vuoden alusta lukien. kinoilta syrjäytymistä.
22012: Viime vuosina työttömyyden rakenne on Työllisyyslain (275/1987) 16 §:n 2 momentin
22013: muuttunut entistä vaikeammaksi, erityisesti pit- mukaan työllisyysmäärärahoja kohdennetaan
22014: käaikaistyöttömien määrän voimakkaan kasvun erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työl-
22015: myötä. Aikaisemman työttömyysturvajärjestel- listämiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ennalta
22016: män rakenteellisena ongelmana oli muun muassa ehkäisemiseen ja alueellisesti tasapainoisen työl-
22017: ansiosidonnaisen työttömyysturvan työmarkki- lisyyden edistämiseen. Laissa säädettyjen koh-
22018: noita ohjaava vaikutus. Kuuden kuukauden dentamisehtojen lisäksi työllistämistuen myön-
22019: työssäoloehtoa ja työttömyyspäivärahan perus- tämisen tarkemmista edellytyksistä säädetään
22020: teena olevaa palkan määrittelyä koskevat sään- työllisyysasetuksessa (130/1993).
22021: nökset sekä toisaalta näihin liittyvän tukityöllis- Työllistämistukea voidaan 1.4.1995 voimaan
22022: tämisen kohdentaminen vinouttivat eri tavoin tulleen työllisyysasetuksen muutoksen (273/
22023: työmarkkinoita ja ylläpitivät määräaikaisia, ta- 1995) jälkeen myöntää enintään 10 kuukaudeksi
22024: san kuuden kuukauden pituisia työsuhteita. kerrallaan. Ennen edellä mainittua muutosta
22025: Työllistämistuista ja työnvälityspalveluista työllistämistukea voitiin myöntää ainoastaan
22026: suuri osa ohjautui palvelemaan työttömyyspäi- kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Tuen enim-
22027: värahan saantioikeuden jatkamista aikaisem- mäiskeston pidentämisellä pyrittiin nimen-
22028: man ansiotason suuruisena sen sijaan, että em. omaan varmistamaan työvoimatoiroistoille yk-
22029: aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet olisi- sittäistapauksessa aikaisempaa huomattavasti
22030: vat kehittäneet työnhakijan työmarkkinaval- enemmän liikkumavaraa työllistämistuesta pää-
22031: miuksia ja edistäisivät pysyvää työnsaantia. tettäessä. Samalla työllistämistukien myöntämi-
22032: Työttömyysturvauudistukselle asetettujen ta- sen yleiseksi edellytykseksi asetettiin se, että tu-
22033: voitteiden saavuttamiseksi muutettiin 1.1.1997 kien avulla edistetään pitkään työttömänä ollei-
22034: KK 671/1997 vp 3
22035:
22036: den työnhakijoiden palaamista työmarkkinoille. toja myöntämästä työllistämistukea lO kuukau-
22037: Tätä edellytystä ei voida täyttää, jos tukityötä deksi. Jotta työvoimatoimistot voisivat tehdä
22038: järjestetään vain työttömyysturvan saantiehto- myös kuutta kuukautta pitempiä tai lyhyempiä
22039: jen täyttämiseksi. Tällöin edistettäisiin työmark- työllistämistukipäätöksiä, ei työttömyysturva-
22040: kinoille palaamisen sijasta takaisin työttömäksi uudistuksen yhteydessä muutettu työllisyysase-
22041: palaamista. tuksen työllistämistuen ja palvelukokonaisuu-
22042: Työttömyysturvan työssäoloehdon ja siihen den kestoa koskevaa 22 a §:n säännöstä. Työllis-
22043: liittyvien muutosten taustalla ja keskeisenä syynä tämisjakson pituutta koskevien säännösten
22044: on pyrkimys vähentää työttömyysturvan ja työ- muuttaminen siten, että tukijakso olisi enintään
22045: voimapoliittisten toimenpiteiden (tukityön) työ- vain kuuden kuukauden pituinen, veisi tukijär-
22046: markkinoiden vinoutumiseen ja passiivisuuteen jestelmästä pois osan siihen lisättyä joustavuutta
22047: ohjaavia yhteisvaikutuksia. Tästä huolimatta ja mahdollisuuden poikkeamiseen asiakkaan ti-
22048: työministeriön tietoon tuli jo ennen työttömyys- lanteen niin vaatiessa.
22049: turvan muutosten voimaantuloa eri tahoilta kä- Kirjeessä ei myöskään ole kielletty työllistä-
22050: sityksiä ja työvoimatoimistoihin kohdistettuja mistuen myöntämistä esitetyssä kysymyksessä
22051: vaatimuksia, joissa esitettiin, että työllistämistu- selostettuihin tilanteisiin eikä kirjeestä myöskään
22052: kijaksot tulee mitoittaa työssäoloehdon piden- voi saada sellaista käsitystä, ettei kunta voisi
22053: nystä vastaavasti 10 kuukauden pituisiksi. Tä- omalla kustannuksellaan palkata työllistettyä
22054: män vuoksi oli välttämätöntä lähettää työvoima- kuuden kuukauden työllistämistukijakson jäl-
22055: piirien toiroistoille ja työvoimatoiroistoille 11.9. keen neljäksi kuukaudeksi tai että kuudeksi kuu-
22056: 1996 päivätty kirje, jossa työttömyysturvauudis- kaudeksi työllistämisvaroin työllistetty ei voisi
22057: tuksen vaikutukset työvoimapoliittisiin toimen- työllisyysjakson jälkeen toimia tarvittaessa kun-
22058: piteisiinja tavoitteisiin selvitettiin hallituksen esi- nan palkkaamana sijaisena. Tukityöjakson jäl-
22059: tyksen mukaisesti koko piiri- ja paikallishallin- keen työllistetyn kanssa tehtävä työsuhteen jat-
22060: nolle. kaminen on työnantajan ja työntekijän välinen
22061: Edellä selostetun kirjeen tarkoituksena oli asia.
22062: poistaa esille tulleet epäselvyydet työttömyystur- Työministeriö järjesti kuluvan vuoden helmi-
22063: van muutosten sisällöstä suhteessa työllistämis- maaliskuussa työttömyysturvauudistusta koske-
22064: tukeen. Samalla tuettiin työvoimatoimistoja yh- van valtakunnallisen 15 tilaisuuden koulutussar-
22065: tenäisen työttömyysturvauudistuksen mukaisen jan työvoimapiirien toimistojen ja työvoimatoi-
22066: työllistämistukipolitiikan toteuttamisessa. Työ- mistojen henkilökunnalle. Koulutustilaisuuk-
22067: voiman piiri- ja paikallishallinnolle esitetyn kir- sien tarkoituksena oli täydentää jo vuonna 1996
22068: jeen tarkoituksena oli korostaa sitä, ettei työttö- alkanutta piiri- ja paikallishallinnolle järjestettyä
22069: myysturvalain työssäoloehdon pidennyksestä koulutusta. Koulutustilaisuuksissa käsiteltiin
22070: tule seurata sitä, että työllistämistukijaksoja ryh- muun muassa työttömyysturvauudistuksen ja
22071: dytään pidentämään lO kuukauden pituisiksi työllistämistuen myöntämisen tavoitteita. Sa-
22072: työssäoloehdon täyttämistarkoituksessa vaan, massa yhteydessä korostettiin muun muassa sitä,
22073: että työllistämistukijakson pituutta harkittaessa että kunta voi omalla kustannuksellaan jatkaa
22074: lähtökohtana on työnhakijan työmarkkinaval- työsuhdetta tukityöjakson jälkeen ja että työvoi-
22075: miuksien parantaminen siten, että tukityöllistä- matoimisto voi myöntää työllistämistukea kuut-
22076: misellä saataisiin entistä parempi työvoimapo- ta kuukautta pidemmäksi ajanjaksoksi, jos pi-
22077: liittinen vaikuttavuus. tempi työllistämisjakso on työvoimapoliittisesti
22078: Työministeriö ei ole kysymyksen perusteluissa perusteltua juuri kyseisen työnhakijan työllisty-
22079: viitatussa kirjeessään kieltänyt työvoimatoimis- misedellytysten parantamiseksi.
22080:
22081: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1997
22082:
22083: Ministeri Antti Kalliomäki
22084: 4 KK 671/1997 vp
22085:
22086:
22087:
22088:
22089: Tili Riksdagens Talman
22090:
22091: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen va arbetskraftspolitiska åtgärder hade utvecklat
22092: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande arbetssökandens arbetsmarknadsberedskap och
22093: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks- främjat mottagandet av ett bestående arbete.
22094: dagsledamot Marjaana Koskinen m.fl. under- För att uppnå de mål som uppställts för refor-
22095: tecknade spörsmål nr 671: men av utkomstskyddet för arbetslösa ändrades
22096: 1.1.1997 bl.a. de bestämmelser i lagen om ut-
22097: Är Regeringen medveten om att minis- komstskydd fö~. arbetslösa som gällde villkoret
22098: teriets i motiveringen nämnda meddelan- om tid i arbete. Andringen gick ut på att inkomst-
22099: de kanske varit bristfålligt så till vida att relaterad arbetslöshetsdagpenning utbetalas,
22100: det vid en del arbetskraftsbyråer uppstått ifall personen i fråga under en 24 månader lång
22101: en feluppfattning om att det inte är möj- granskningsperiod varit sammanlagt 43 veckor
22102: ligt att för 10 månader anställa personer (10 månader) i sådant arbete som samtidigt upp-
22103: för sysselsättning så att det sysselsätt- fyller de krav som hänför sig tili arbetstid och lön.
22104: ningsarbete som subventioneras av staten Från och med början av det här året kan villkoret
22105: skulle omfatta en tid på sex månader och om tid i arbete, vilket är en förutsättning för
22106: att kommunen på egen bekostnad skulle mottagandet av arbetslöshetsdagpenning, i vä-
22107: avlöna de sysselsatta för de återstående sentligt större utsträckning än förut uppfyllas
22108: fyra månaderna, eller att en långtidsar- också genom kortvarigt arbete.
22109: bets1ös som för sex månader sysse1satts Då det gäller en 17-64-årig person, som står
22110: genom statligt stöd efter sysse1sättnings- till arbetsmarknadens förfogande och som hos
22111: perioden vid behov kunde fungera som arbetskraftsbyrån anmält sig som arbetslös ar-
22112: en av kommunen av1önad vikarie? betssökande, försöker man genom olika former
22113: av arbetskraftsservice i första hand sysselsätta
22114: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt denne via de arbetsplatser som anmälts som ledi-
22115: anföra fö1jande: ga inom arbetssökandens pendlingsregion. Ifall
22116: det inte lyckas att på ovanstående sätt sysselsätta
22117: Totalrevisionen av systemet med utkomst- arbetssökanden genom de effektiverade åtgärder
22118: skydd för arbetslösa trädde i kraft i början av som den individuella situationen förutsätter, kan
22119: detta år. sysselsättandet av arbetssökanden stödas genom
22120: Under de senaste åren har arbetslöshetens sysselsättningsans1ag. Sysselsättningsstöden syf-
22121: struktur förändrats till det svårare, speciellt i och tar allmänt till att som en sista utväg främja
22122: med den snabbt ökande långtidsarbetslösheten. placeringen och kvarstannandet på arbetsmark-
22123: Tidigare var det strukturella problemet i fråga naden samt bryta långtidsarbetslöshet och för-
22124: om utkomstskyddssystemet bl.a. det att det in- hindra utslagning från arbetsmarknaden.
22125: komstrelaterade utkomstskyddet hade en styran- Enligt 16 § 2 mom. sysselsättningslagen (275/
22126: de inverkan på arbetsmarknaden. Bestämmelser- 1987) skall sysselsättningsanslagen inriktas sär-
22127: na om sex månaders villkor om tid i arbete och skilt på sysselsättning av unga och långtidsar-
22128: om lönesättningen, viiken utgör grunden för ar- betslösa, förebyggande av långtidsarbetslöshet
22129: betslöshetsdagpenningen, samt å andra sidan in- och främjande av en regionalt balanserad syssel-
22130: riktandet av den stödda sysselsättningen som sättning. Förutom de i lagen angivna villkoren
22131: ansluter sig härtill snedvred arbetsmarknaden på för inriktande av anslag stadgas om noggrannare
22132: olika sätt och upprätthöll tidsbegränsade arbets- förutsättningar för beviljande av sysselsättnings-
22133: förhållanden som varade jämnt sex månader. stöd i sysselsättningsförordningen (130/1993).
22134: En stor del av sysselsättningsstöden och ar- Efter den ändring av sysselsättningsförord-
22135: betsförmedlingsservicen inriktade sig på att be- ningen som träddei kraft 1.4.1995 (27311995) kan
22136: tjäna ett förlängande av rätten tili arbetslöshets- sysselsättningsstöd beviljas för högst 10 månader
22137: dagpenning på samma nivå som den tidigare åt gången. Före ovan nämnda ändring kunde
22138: förtjänstnivån, i stället för att ovan nämnda akti- sysselsättningsstöd beviljas för endast sex måna-
22139: KK 671/1997 vp 5
22140:
22141: der åt gången. Genom att förlänga maximitiden arbetsmarknadsberedskap så att sysselsättning
22142: för utbetalning av stödet försökte man uttryckli- genom sysselsättningsstöd skall resultera i en allt
22143: gen garantera arbetskraftsbyråerna i varje enskilt bättre arbetskraftspolitisk effekt.
22144: fall betydligt större spelrum då de fattar beslut Arbetsministeriet har inte i sitt brev, vartill
22145: om sysselsättningsstöd. Samtidigt uppställde hänvisas i motiveringen till spörsmålet, förbjudit
22146: man som ett allmänt vilikor för beviljandet av arbetskraftsbyråerna att bevilja sysselsättnings-
22147: sysselsättningsstöd att man genom stöden främ- stöd för 10 månader. För att arbetskraftsbyråer-
22148: jar långtidsarbetslösa arbetssökandes återinträ- na skall kunna fatta beslut om sysselsättnings-
22149: de på arbetsmarknaden. Detta villkor kan inte stöd som gäller även längre eller kortare perioder
22150: uppfyllas, om stödarbete ordnas enbart för att än sex månader, ändrade man inte i samband
22151: villkoren för mottagande av utkomstskydd upp- med utkomstskyddsreformen bestämmelsen i
22152: fylls. Härvid skulle man främja en återgång tili 22 a § sysselsättningsförordningen, viiken gäller
22153: arbetslöshet i stället för ett återinträde på arbets- stödets och servicehelhetens varaktighet. lfall
22154: marknaden. man ändrade bestämmelserna om sysselsätt-
22155: Bakgrunden och den centrala orsaken tili vili- ningsperiodens längd så att stödperioden vore
22156: koret om tid i arbete och ändringarna i anslut- maximalt endast sex månader lång, skulle detta
22157: ning därtili är strävan att minska utkomstskyd- från stödsystemet ta bort en del av den flexibilitet
22158: dets och de arbetskraftspolitiska åtgärdernas och möj1ighet som tiliförts ifall kundens situation
22159: (stödarbetets) samverkan i de fall då denna leder så kräver.
22160: till en snedvridning och passivering av arbets- 1 brevet förbjuds inte heller beviljande av sys-
22161: marknaden. Det oaktat fick arbetsministeriet re- selsättningsstöd i de situationer som beskrivs i
22162: dan innan ändringarna i utkomstskyddet trädde i spörsmålet. lnte heller kan man av brevet få den
22163: kraft kännedom om uppfattningar från olika håll uppfattningen att kommunen på egen bekostnad
22164: och om krav som riktats tili arbetskraftsbyråer- inte skulle kunna avlöna en sysselsatt för fyra
22165: na, där det framfördes att perioderna för lyftande månader efter en sex månaders period av syssel-
22166: av sysselsättningsstöd bör beräknas ti1110 måna- sättningsstöd, eller att en person som för sex
22167: der, så att de motsvarar det förlängda villkoret månader sysselsatts med sysselsättningsmedel ef-
22168: om tid i arbete. Därför var det nödvändigt att tili ter sysselsättningsperioden inte vid behov skulle
22169: arbetskraftsdistriktsbyråerna och tili arbets- kunna fungera som en av kommunen avlönad
22170: kraftsbyråerna sända ett brev daterat 11.9 .1996, vikarie. En förlängning av arbetsförhållandet ef-
22171: där utkomstskyddsreformens effekter på de ar- ter stödarbetsperioden är en sak mellan arbetsgi-
22172: betskraftspolitiska åtgärderna och målen utred- varen och arbetstagaren.
22173: des för hela distrikts- och lokalförvaltningen i Arbetsministeriet anordnade i februari-mars
22174: enlighet med regeringens proposition. i år en riksomfattande utbildningsserie om ut-
22175: A vsikten med ovan nämnda brev var att un- komstskyddsreformen. Serien omfattade 15 kur-
22176: danröja de ok1arheter som uppstått om innehål- ser och riktade sig tili arbetskraftsdistriktsbyrå-
22177: let i ändringarna i utkomstskyddet vad gäller erna och arbetskraftsbyråerna. Kurserna syftade
22178: sysselsättningsstödet. Samtidigt stöddes arbets- tili att komplettera den utbildning för distrikts-
22179: kraftsbyråerna då det gällde att tillämpa en sys- och lokalförva1tningen som inletts redan 1996.
22180: selsättningsstödspolitik som var i enlighet med Vid kurserna behandlades bl.a. må1en för ut-
22181: en enhetlig utkomstskyddsreform. Syftet med komstskyddsreformen och för beviljande av sys-
22182: brevet tili distrikts- och lokalförvaltningen var selsättningsstöd. 1 detta sammanhang betonades
22183: att betona det faktum att förlängningen av det i bl.a. att kommunen på egen bekostnad kan fort-
22184: lagen om utkomstskydd för arbetslösa nämnda sätta ett arbetsförhållande efter en period av
22185: arbetsvillkoret inte bör leda tili att perioderna för stödarbete och att arbetskraftskyrån kan bevilja
22186: utbetalning av sysselsättningsstöd skall börja sysselsättningsstöd för en längre tid än sex måna-
22187: förlängas tilllO månader för att vilikoret om tid der, ifall en längre sysselsättningsperiod är ar-
22188: i arbete skall uppfyllas. 1 stället ville man betona betskraftspolitiskt motiverad för att förbättra
22189: att man vid övervägandet av hur lång perioden sysselsättningsförutsättningarna för just ifråga-
22190: för utbetalning av stödet skall vara som utgångs- varande arbetssökande.
22191: punkt tagit förbättrandet av arbetssökandens
22192:
22193: Helsingforsden 27 juni 1997
22194:
22195: Minister Antti Kalliomäki
22196: KK 672/1997 vp
22197:
22198: Kirjallinen kysymys 672
22199:
22200:
22201:
22202:
22203: Esa Lahtela /sd ym.: Kirkkolain henkilöstöä koskevien säännösten
22204: kehittämisestä
22205:
22206:
22207: Eduskunnan Puhemiehelle
22208:
22209: Jos evankelisluterilainen kirkko haluaa muut- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22210: taa piispojen lukumäärää, vaatii se aina kirkko- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22211: lain muuttamiskierroksen valtioneuvoston esi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22212: tyksestä eduskunnassa. Tällainen menettely tun- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22213: tuujotenkin aikansa eläneeltä, onhan palkkauk-
22214: sen maksaminenkin siirtynyt täysin kirkon tehtä- Onko Hallitus aikonut uudistaa kirk-
22215: väksi. Eikö silloinjohdonmukaisempaa olisi, että kolakia siten, että jatkossa kirkko voisi
22216: myös kirkon henkilöstöjärjestelyt tehtäisiin kir- tehdä omat henkilöstöjärjestelynsä, piis-
22217: kon sisäisen päätöksentekojärjestelmän puitteis- pojen lukumäärästä päättäminen mu-
22218: sa? Samalla tällä menettelyllä olisi kansankirkon kaan lukien, itsenäisesti?
22219: luonnetta vahvistava merkitys.
22220:
22221: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
22222: Esa Lahtela /sd Tapio Karjalainen /sd
22223:
22224:
22225:
22226:
22227: 279001
22228: 2 KK 672/1997 vp
22229:
22230:
22231:
22232:
22233: Eduskunnan Puhemiehelle
22234:
22235: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kirkkolain 18 luvun 1 §:n mukaan piispa joh-
22236: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, taa hiippakuntansa hallintoa. Hiippakunnan pe-
22237: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen rustamisesta ja lakkauttamisesta päättää kirkol-
22238: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte- liskokous. Päätökset alistetaan valtioneuvoston
22239: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen ratkaistaviksi (KL 3:1 §).
22240: n:o 672: Mitä tulee piispan virkojen perustamiseen,
22241: kirkko päättää itsenäisesti piispojen lukumää-
22242: Onko Hallitus aikonut uudistaa kirk- rästä ja vastaa piispojen palkkauskustannuksis-
22243: kolakia siten, että jatkossa kirkko voisi ta. Piispan viran perustaminen sinänsä ei edellytä
22244: tehdä omat henkilöstöjärjestelynsä, piis- muutosta kirkko lakiin. Asianlaita on toinen, mi-
22245: pojen lukumäärästä päättäminen mu- käli esimerkiksi uuden viran perustamiseen liit-
22246: kaan lukien, itsenäisesti? tyy lain tasoisia toimivaltamäärittelyjä. Vastoin
22247: kysymykseen sisältyvää olettamusta on todetta-
22248: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- va, että eduskunta ei käsittele kirkon henkilöstö-
22249: vasti seuraavaa: järjestelyihin liittyviä asioita.
22250: Nykyisen kirkkolain säätämisen yhteydessä
22251: Kirkkolain (1054/1993) 2luvun 2 §:n mukaan kirkkolain ulkopuolelle siirrettiin ne evankelislu-
22252: kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia terilaisen kirkon asiat, joiden ei katsottu vaativan
22253: kaikesta, mikä koskee ainoastaan kirkon omia lain tasoista sääntelyä. Tämän vuoksi esimerkik-
22254: asioita, sekä kirkkolain muuttamista ja kumoa- si tulevaan Turun arkkihiippakunnan piispan vi-
22255: mista. Näin ollen hallitus ei ilman kirkollisko- ran perustamiseen liittyvästä arkkipiispan ja piis-
22256: kouksen ehdotusta voi ryhtyä toimenpiteisiin pan vastuualueiden ja tehtävien jaosta voidaan
22257: kirkkolain muuttamiseksi. säätää tarkemmin evankelis-luterilaisen kirkon
22258: kirkkojärjestyksessä.
22259:
22260: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1997
22261:
22262: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
22263: KK 672/1997 vp 3
22264:
22265:
22266:
22267:
22268: Tili Riksdagens Talman
22269:
22270: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ten skall underställas statsrådet för avgörande
22271: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande (KL 3:1 §).
22272: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks- Vad gäller inrättande av biskopstjänster be-
22273: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade skrift- slutar kyrkan självständigt om antalet biskopar
22274: liga spörsmål nr 672: och ansvarar för lönekostnaderna för biskopar-
22275: na. Att inrätta en biskopstjänst kräver inte i sig
22276: Har Regeringen tänkt reformera kyr- att kyrkolagen ändras. Men det är en annan sak
22277: kolagen så att kyrkan i framtiden kunde om tili exempel inrättandet av en ny tjänst är
22278: göra sina egna personalarrangemang, in- förknippat med behörighetsbestämmelser på lag-
22279: klusive besluta om antalet biskopar, nivå. I motsats tili antagandet i spörsmålet bör
22280: självständigt? det konstateras att riksdagen inte behandlar
22281: ärenden i anslutning tili kyrkans personalar-
22282: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt rangemang.
22283: anföra följande: Då den gällande kyrkolagen stiftades lämnade
22284: man sådana ärenden inom den evangelisk-luth-
22285: Enligt 2 kap. 2 § i kyrkolagen (105411993) har erska kyrkan som inte ansågs kräva reglering på
22286: kyrkan ensamrätt att föreslå kyrkolag i allt som lagnivå utanför kyrkolagen. Det är alltså möj1igt
22287: rör endast kyrkans egna angelägenheter, även att i kyrkoordningen för den evangelisk-luth-
22288: ändrande och upphävande av kyrkolag. Sålunda erska kyrkan närmare bestämma exempelvis om
22289: kan regeringen inte utan förslag av kyrkomötet den ansvars- och uppgiftsfördelning mellan ärke-
22290: vidta åtgärder för att ändra kyrkolagen. biskopen och biskopen som ansluter sig tili det
22291: Enligt 18 kap. 1 § i kyrkolagen leder biskopen kommande inrättandet av en tjänst som biskop i
22292: förvaltningen i sitt stift. Om grundande och in- Åbo ärkestift.
22293: dragning av ett stift beslutar kyrkomötet. Beslu-
22294:
22295: Helsingfors den 27 juni 1997
22296:
22297: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
22298: KK 673/1997 vp
22299:
22300: Kirjallinen kysymys 673
22301:
22302:
22303:
22304:
22305: Marjaana Koskinen /sd: Lemmikkieläinten hoitopaikkojen valvon-
22306: nasta
22307:
22308:
22309: Eduskunnan Puhemiehelle
22310: Kesällä, varsinkin loma-aikaan, moni lemmi- maksamaan koiran lääkärikuluja huonolla me-
22311: kin, esim. koiran omistaja järjestää koiralleen nestyksellä. Kenneli perusteli kantaansa sillä, et-
22312: hoitopaikan koirahoitolaan, kenneliin. Koira- tei heillä ole mitään vakuutuksia eikä mitään
22313: hoitolassa peritään koiran hoidosta vuorokausi- vastuuta toiminnastaan.
22314: maksuna useita kymmeniä markkoja vuorokau- Koirahoitolan pitäminen on liiketoimintaa,
22315: dessa (keskiarvon. 65 mk/vrk), mutta monesti on mutta toiminnassa on noudatettava eläinsuojelu-
22316: niin, että koirahoitolat eivät ole toimintaansa määräyksiä.
22317: vastuuvakuuttaneet. Hiljattain eräs koiranomis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22318: taja vei terveen, hyväkuntoisen rotukoiran ken- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22319: neliin hoidettavaksi ja kun koira haettiin hoidos- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22320: ta, se oli kuumeinen, polvikierukka oli vaurioitu- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22321: nut ja virtsan joukossa oli verta. Koiraila oli
22322: myös makuuhaavoja,ja eläin oli ollut ilman vettä Aikooko Hallitus velvoittaa lemmik-
22323: pitkään eikä sairasta eläintä ollut viety eläinlää- kieläin/koirahoitolat vastuuvakuutta-
22324: käriin eikä asiasta myöskään ilmoitettu koiran- maan toimintansa, ja
22325: omistajalle. Koiran heitteillejätöstä tehtiin eläin- onko eläinsuojeluvalvonta riittävällä
22326: suojeluilmoitus ja koiranomistaja vaati kenneliä tasolla?
22327:
22328: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
22329:
22330: Marjaana Koskinen /sd
22331:
22332:
22333:
22334:
22335: 279001
22336: 2 KK 673/1997 vp
22337:
22338:
22339:
22340:
22341: Eduskunnan Puhemiehelle
22342:
22343: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa seksi. Jos toiminta ei täytä eläinsuojelullisia vaa-
22344: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, timuksia eikä toiminnanharjoittaja korjaa ilme-
22345: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen neviä puutteita, voi lääninhallitus toiminnanhar-
22346: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana joittajaa kuultuaan kieltää toiminnan harjoitta-
22347: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen misen.
22348: n:o 673: Läänineläinlääkärit huolehtivat siitä, että hei-
22349: dän toimialueellaan sijaitsevia lemmikkieläinten
22350: Aikooko Hallitus velvoittaa lemmik- hoitopaikkoja tarkastetaan säännöllisesti. Eläin-
22351: kieläin/koirahoitolat vastuuvakuutta- suojeluviranomaiset pyrkivät käymään kaikissa
22352: maan toimintansa, ja paikoissa vähintään kerran vuodessa. Paikallisi-
22353: onko eläinsuojeluvalvonta riittävällä na eläinsuojeluviranomaisina toimivat kunnan-
22354: tasolla? eläinlääkäri, kunnan terveydensuojeluvalvontaa
22355: hoitava viranhaltija sekä poliisi. Viranomaiset
22356: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- voivat tarkastaa lemmikkieläinten hoitopaikko-
22357: vasti seuraavaa: ja ilman epäilyä siitä, että eläinsuojelusäännöksiä
22358: olisi rikottu. Jos valvontaviranomainen havait-
22359: Eläinten hyvinvointia ja pitoa koskevat sään- see, että eläinsuojelusäännöksiä ei ole noudatet-
22360: nökset ovat eläinsuojelulaissa (247/l996) sekä tu, hän ryhtyy toimenpiteisiin epäkohtien ja
22361: eläinsuojeluasetuksessa (396/1996). Eläintenpi- puutteiden korjaamiseksi. Viranomainen tekee
22362: don yleisten periaatteiden mukaan eläimiä on päätöksen, jolla eläinten hoidosta vastuussa ole-
22363: kohdeltava hyvin. Niille ei saa aiheuttaa tarpee- vaa henkilöä kielletään jatkamasta tai toistamas-
22364: tonta kärsimystä, kipua eikä tuskaa. Hoidossa ta säännösten vastaista menettelyä tai hänet vei-
22365: olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta, vaan eläi- voitetaan suorittamaan toimenpiteitä, joilla
22366: men on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, eläinsuojelulliset epäkohdat korjataan. Nykyiset
22367: juotavaa tai muuta sen tarvitsemaa hoitoa. eläinsuojelusäännökset antavat viranomaisille
22368: Ammattimaisesta tai muutoin laajassa mitas- hyvät puitteet valvoa ammattimaisia seura- ja
22369: sa tapahtuvasta seura- ja harrastuseläinten pi- harrastuseläinten pitopaikkoja.
22370: dosta on tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle. Eläinsuojelulainsäädäntö ei edellytä lemmik-
22371: Koirien ja kissojen hoitoon ja säilytykseen tai kieläinhoitolan pitäjäitä vastuuvakuutusta. Seu-
22372: koulutukseen ottaminen katsotaan ilmoituksen- ra- tai harrastuseläimensä hoitoon jättävän
22373: varaiseksi toiminnaksi, jos samanaikaisesti ja omistajan on syytä varmistaa etukäteen, että hoi-
22374: säännöllisesti otetaan hoidettavaksi tai koulutet- topaikasta on tehty ilmoitus lääninhallitukselle
22375: tavaksi vähintään kuusi yli viiden kuukauden ja että se on näin ollen viranomaisten välittömäs-
22376: ikäistä koiraa tai kissaa. Lääninhallitukselle teh- sä valvonnassa. Eläimelle hoitopaikassa mahdol-
22377: tävään ilmoitukseen on sisällytettävä yksityis- lisesti aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen
22378: kohtaisia tietoja toiminnasta, kuten tiedot eläin- eläimen omistajalle ei edellytä vastuuvakuutuk-
22379: ten tiloista, hoidettaviksi otettavista eläinlajeista sen olemassaoloa. Hoitopaikka on vastuussa
22380: ja eläinmääristä sekä selvitys eläinten hoitojärjes- eläimille aiheutuneista vahingoista vahingonkor-
22381: telyistä. Lääninhallitus voi ilmoituksen tarkas- vauslain mukaisesti. Hoitopaikan veivoittamista
22382: tettuaan antaa toiminnan harjoittajalle mää- erityisen vastuuvakuutuksen ottamiseen ei näin
22383: räyksiä eläinsuojelullisten haittojen ehkäisemi- ollen voida pitää tarpeellisena.
22384:
22385: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
22386:
22387: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22388: KK 673/1997 vp 3
22389:
22390:
22391:
22392:
22393: Tili Riksdagens Talman
22394:
22395: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ställs på djurskyddet och om verksamhetsidka-
22396: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande ren inte avhjälper upptäckta bristfålligheter, kan
22397: med1em av statsrådet översänt följande av riks- länsstyrelsen efter att ha hört verksamhetsidka-
22398: dagsman Marjaana Koskinen undertecknade ren förbjuda verksamheten.
22399: spörsmål nr 673: Länsveterinärerna sörjer för att de vårdplatser
22400: för keldjur som finns inom deras verksamhets-
22401: Ämnar Regeringen ålägga innehavare område inspekteras regelbundet. Djurskydds-
22402: av vårdp1atser för keldjur/hundar att an- myndigheterna strävar efter att besöka alla plat-
22403: svarsförsäkra sin verksamhet, och ser minst en gång om året. Lokala djurskydds-
22404: är djurskyddsövervakningen på en till- myndigheter är kommunalveterinären, kommu-
22405: räck1igt hög nivå? nens tjänsteinnehavare som utövar tillsyn över
22406: hälsoskyddet i kommunen samt polisen. Myn-
22407: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt digheterna kan inspektera vårdplatser för
22408: anföra följande: keldjur utan misstanke om brott mot djurskydds-
22409: bestämmelserna. Om en tillsynsmyndighet obser-
22410: Bestämmelser om djurens välbefinnande och verar att djurskyddsbestämmelserna inte har
22411: djurhållning ingår i djurskyddslagen (247/1996) iakttagits kan han vidta åtgärder för att avhjälpa
22412: och djurskyddsförordningen (396/1996). Enligt missförhållandena och bristerna. Myndigheten
22413: de allmänna principerna för djurhållning skall fattar beslut varigenom den som ansvarar för
22414: djuren behandlas väl. De får inte åsamkas onö- djurens skötsel förbjuds att fortsätta med eller
22415: digt Iidande och inte onödig smärta eller plåga. upprepa det förfarande som strider mot bestäm-
22416: Ett djur som tagits om hand får inte lämnas utan melserna eller också åläggs han att vidta åtgärder
22417: skötsel, utan djuret skall få tillräckligt med lämp- genom vilka missförhållandena i samband med
22418: Iig föda, dryck eller annan behövlig skötsel. djurskyddet avhjälps. Inom ramen för de nuva-
22419: Den som yrkesmässigt eller annars storskaligt rande djurskyddsbestämmelserna har myndighe-
22420: håller sällskaps- och hobbydjur skall göra en terna goda möjligheter att övervaka de platser
22421: skriftlig anmälan härom tili Iänsstyrelsen. Om- där sällskaps- och hobbydjur vårdas yrkesmäs-
22422: händertagande av hundar och katter för vård och sigt.
22423: förvaring eller dressyr anses vara en verksamhet Djurskyddslagstiftningen förutsätter inte att
22424: som skall anmälas, om minst sex hundar eller den som vårdar keldjur skall ha ansvarsförsäk-
22425: katter som är äldre än fem månader omhändertas ring. För den ägare som lämnar sitt sällskaps-
22426: samtidigt och regelbundet för vård eller dressyr. eller hobbydjur i vård är det skäl att på förhand
22427: Den anmälan som skall göras tiii länsstyrelsen försäkra sig om att vårdplatsen har anmälts tili
22428: skall innehålla detaljerade uppgifter om verk- länsstyrelsen och att den sålunda direkt överva-
22429: samheten, såsom uppgifter om djurens utrym- kas av myndigheterna. Ersättning till djurets äga-
22430: men, de djurarter och antal djur som omhänder- re för skada som eventuellt vållats djuret på vård-
22431: tas för vård samt en utredning över hur djurens platsen förutsätter inte att det finns en ansvars-
22432: skötsel är avsedd att ordnas. Länsstyrelsen kan, försäkring. Vårdplatsen är enligt skadeståndsla-
22433: efter att ha granskat anmälan, meddela den som gen ansvarig för skador som förorsakas djuret.
22434: utövar verksamheten föreskrifter om förebyg- Därför kan det inte anses vara nödvändigt att
22435: gande av olägenheter med avseende på djurskyd- ålägga vårdplatsen att ta en särskild ansvarsför-
22436: det. Om verksamheten inte uppfyller de krav som säkring.
22437:
22438: Helsingfors den 17 juni 1997
22439:
22440: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22441: KK 674/1997 vp
22442:
22443: Kirjallinen kysymys 674
22444:
22445:
22446:
22447:
22448: Jaakko Laakso /vas: Sipoonjoen suojelusta
22449:
22450:
22451:
22452: Eduskunnan Puhemiehelle
22453:
22454: Sipoon kunnan halki virtaavan Sipoonjoen Sipoonjoen hyvä ekologinen tila on tärkeää
22455: saaste-, bakteeri- ja ravinnekuormituksen lähteet Sipoon julkikuvalle. Siksi kunnassa on virinnyt
22456: on ensimmäistä kertaa tutkittu. ajatus hakea joen kunnostamiselle avustusta
22457: Tutkimuksen on tehnyt Sipoon kunnan ti- EU :n Life-rahastosta. Erityisen ongelman Si-
22458: lauksesta Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen ve- poonjoen suojelulle muodostaa se, että Sipoon
22459: sien- ja ilmansuojeluyhdistys. Tutkimus osoittaa, kunnan kolmen lähivuoden viemärinrakennus-
22460: että peltojen lisäksi jokeen ja sen sivupuroihin ohjelmissa ei oteta huomioonjoen suojelua. Joen
22461: tulee kuormitusta hevostallien, navetoiden ja si- ranta-alueiden viemäröinti vaatisi uuden pohjoi-
22462: kaloiden lantaloista, haja-asutusalueiden vesi- sesta etelään kulkevan pääviemärin,johon kunta
22463: käymätöistä ja metsäojitusalueiden ojista. Mer- ei ole varautunut.
22464: kittävin osa joen kuormituksesta aiheutuu kui- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22465: tenkin viljelystä. Pelloilta joutuu veteen tonneit- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22466: tain kiintoainetta ja lannoitteita. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22467: Vesistön huono tila on johtanut siihen, että nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22468: Sipoonjoen rapukanta ja joen sivupuron
22469: Byabäckenin taimenkanta ovat joutuneet uhan- Aikooko Hallitus toimia Euroopan
22470: alaisiksi. Erityisesti taimenkanta on erittäin unionissa niin, että Sipoonjoen tilan ko-
22471: uhanalainen ja harvinainen. Tämä on tärkein syy hentamiseksi saadaan varoja EU:n Life-
22472: siihen, että jokea on esitetty Euroopan unionin rahastosta, ja
22473: Natura-ohjelmaan kuuluvaksi luonnonsuojelu- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22474: kohteeksi. Käytännössä ainoa tapa parantaa ja ryhtyä Sipoonjoen huonon tilan kohenta-
22475: suojella veden laatua on hoitaa rantoja niin, että miseksi?
22476: ravinteiden ja bakteerien kulkeutuminen veteen
22477: estetään.
22478: Helsingissä II päivänä kesäkuuta 1997
22479: Jaakko Laakso /vas
22480:
22481:
22482:
22483:
22484: 279001
22485: 2 KK 674/1997 vp
22486:
22487:
22488:
22489:
22490: Eduskunnan Puhemiehelle
22491:
22492: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa saamiseksi ja suositeltavaa on ottaa yhteys asian-
22493: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, omaiseen eli tässä tapauksessa Uudenmaan ym-
22494: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen päristökeskukseen hakemuksen viimeistelyä var-
22495: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko ten. Jos hankehakemus on hyvä ja tehokas, sillä
22496: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen saattaa olla mahdollisuudet saada tukea.
22497: n:o 674: Esitetty Sipoonjoen tila kuvaa erinomaisesti
22498: useiden maatalousvaltaisten vesistöjen ongel-
22499: Aikooko Hallitus t01mta Euroopan mia. Pelloilta kulkeutuu ravinteita jokeen, joka
22500: unionissa niin, että Sipoonjoen tilan ko- rehevöityy. Vesistöalueen suuri peltoprosentti ja
22501: hentamiseksi saadaan varoja EU :n Life- mahdollinen peltorinteiden kaltevuus jokeen
22502: rahastosta, ja ovat ravinnevalumien keskeinen syy. Ilmiötä on
22503: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vaikea kokonaan estää, mutta sen torjumiseen
22504: ryhtyä Sipoonjoen huonon tilan kohenta- on kuitenkin monia käytännön menetelmiä,joita
22505: miseksi? viljelijät voivat ja heidän tulisi käyttää. Tällaisia
22506: ovat esimerkiksi oikeaoppinen lannoitus, pelto-
22507: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jen talviaikainen kasvipeitteisyys, vesistöjen var-
22508: vasti seuraavaa: sille jätetyt kunnolliset suojakaistat ja -vyöhyk-
22509: keet, Iantaloiden asianmukaisuus, lannan oikea
22510: Life-rahastosta voidaan hakea varoja hank- levitys sekä levitysaika, peltojen kevennetty
22511: keeseen, joka on selkeästi organisoitu, toimenpi- muokkaus ja torjunta-aineiden hallittu käyttö.
22512: depainottunut ja sisältää uutta ajattelua. Hank- Tietoa näistä menetelmistä on levitetty jo usean
22513: keeseen voi liittyä jonkin verran tutkimusta ja vuoden ajan neuvonnalla ja ne sisältyvät ympä-
22514: ympäristönsuojelullista kokeilua, mutta ne eivät ristöministeriön sekä maa- ja metsätalousminis-
22515: saa olla sen päätarkoitus. Tavoitteena tulee olla teriön yhteisesti v. 1992 vahvistamaan maaseu-
22516: ympäristön laadun paraneminen ja tiedon levit- dun ympäristöohjelmaan. Myös EU:n Suomelle
22517: täminen niistä menetelmistä, joita on käytetty. hyväksymä maatalouden ympäristötukiohjelma,
22518: Tiedon tulisi levitä mahdollisimman laajalle niin, johon 85-90% viljelijöistä on liittynyt, sisältää
22519: että sitä voitaisiin käyttää muuallakin. Tässä näitä menetelmiä. Tukiohjelma tarkoittaa ensisi-
22520: mielessä on eduksi, jos hankkeessa on yhteistyö- jaisesti maatalouden laajaperäistämistä eli tietyl-
22521: kumppaneita. lä tavalla keventämistä, mutta sen tavoitteena
22522: Life-tuki edellyttää vähintään 50 prosenttista ovat myös mainitunlaiset selkeät ympäristönsuo-
22523: omaa rahoitusta, joksi voidaan laskea myös jelun tehostamiseen tähtäävät toimet. Ne eivät
22524: hankkeesta vastaavan organisaation oma työ. ole kuitenkaan painottuneet riittävästi ohjelman
22525: Hakemus osoitetaan ympäristöministeriölle, jos- toteutuksessa, joten se ei ole tuottanut ympäris-
22526: sa se arvioidaan asiantuntijaraadin avulla. Mikä- tönsuojelun osalta kaikkia odotettuja tuloksia.
22527: li ehdot täyttyvät, ministeriö toimittaa hakemuk- Maassamme ollaan parhaillaan saattamassa
22528: sen edelleen EU:lle, jossa se käsitellään pääosas- voimaan EU:n edellyttämää ns. nitraattidirektii-
22529: toon XI sijoitetussa Life-yksikössä. Hanke ar- viä,jonka tavoitteena on rajoittaa nitraatille her-
22530: vioidaan vielä tässä yhteydessä jäsenmaiden kiksi määritellyillä alueilla maataloudesta peräi-
22531: asiantuntijoista muodostetussa raadissa. Arvi- sin olevan typen pääsyä vesiin. Pyrkimys on, että
22532: ointeja kertyy siten useita. Hallitus ei voi vaikut- maatalouden tukiohjelma ja direktiivin asetta-
22533: taa niihin eikä tehtäviin ratkaisuihin. mat velvoitteet saataisiin parhaalla mahdollisella
22534: Life-rahastolle osoitettavista hakemuksista tavalla toisiaan täydentäviksi,jotta maatalouden
22535: on niiden valmistelussa paikallaan neuvotella ympäristönsuojelu tehostuisi.
22536: mahdollisimman laajasti yhteistyökumppanien
22537:
22538: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1997
22539:
22540: Ympäristöministeri Pekka Haavisto
22541: KK 674/1997 vp 3
22542:
22543:
22544:
22545:
22546: Tili Riksdagens Taiman
22547:
22548: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- liga instans, alltså i detta fall med Nylands miljö-
22549: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- central, kontaktas för att lägga sista handen vid
22550: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ansökan. Om projektansökan är bra och effektiv,
22551: man Jaakko Laakso undertecknade spörsmål nr kan det finnas möjligheter att få stöd för projek-
22552: 674: tet.
22553: Det anförda tiliståndet i Sibbo å beskriver på
22554: Ämnar Regeringen i Europeiska unio- ett utmärkt sätt problemen i många vattendrag i
22555: nen arbeta för att vi får medel från EU- jordbruksdominerade trakter. Närsalter från åk-
22556: fonden Life för att förbättra tiliståndet i rarna transporteras tili ån, som eutrofieras. Den
22557: Sibbo å, och höga åkerprocenten i området och den eventuella
22558: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta sluttningen av åkrarna mot ån är den huvudsak-
22559: för att förbättra det dåliga tiliståndet i liga orsaken tili avrinningen av närsalter. Det är
22560: Sibbo å? svårt att helt f6rebygga fenomenet, men vid be-
22561: kämpningen finns det ett antal praktiska meto-
22562: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt der som odlarna kan och borde anlita. Sådana är
22563: anföra följande: t.ex. riktig gödsling, vegetationstäcke vintertid,
22564: ordentliga skyddsremsor och skyddszoner utmed
22565: Ur EU-fonden Life kan man ansöka om medel vattendragen, vederbörliga gödselupplag, rätt
22566: till projekt som är klart organiserade och viktade spridning av gödseln vid rätt tid, lättare bearbet-
22567: på konkreta åtgärder och som innehåller nytän- ning av åkrarna och kontrollerad användning av
22568: kande. Projekten kan i någon mån anknyta tili bekämpningsmedel. Information om dessa me-
22569: forskning och experiment inom miljövården, toder har redan i många år getts genom rådgiv-
22570: men detta får inte vara deras huvudsyfte. Målet ning, och de ingår också i det miljöprogram för
22571: skall vara en förbättring av miljöns tilistånd och landsbygden som miljöministeriet och jord- och
22572: spridning av information om de metoder som har skogsbruksministeriet gemensamt fastställde år
22573: nyttjats. Informationen bör spridas så väl som 1992. Likaså innehåller det miljöstödsprogram
22574: möjligt så att den också kan användas annorstä- som EU godkänt för jordbruket i Finland och tili
22575: des. I detta hänseende är dettili nytta om projek- vilket 85-90 % av jordbrukarna anslutit sig
22576: tet har samarbetsparter. dessa metoder. Stödprogrammet avser primärt
22577: Stöd över Life förutsätter minst 50 procent att jordbruket breddas, dvs. på ett visst sätt görs
22578: egen finansiering, vari också kan inräknas arbe- Iättare, men i dess mål ingår också sådana klara
22579: tet i den organisation som svarar för projektet. åtgärder som nämnts för effektivering av miljö-
22580: Ansökan riktas tili miljöministeriet, där en ex- vården. Dessa åtgärder har emellertid inte beto-
22581: pertpanel bedömer det. Om villkoren uppfylls, nats tillräckligt vid genomf6randet av program-
22582: sänder ministeriet ansökan vidare tili EU, där met, och därför har det inte nått alla väntade
22583: den behandlas vid Life- enheten på huvudavdel- resultat visavi miljövården.
22584: ning XL Projektet utvärderas i detta skede ytter- Vi håller som bäst på att införa det så kallade
22585: ligare i en pane! med experter från medlemslän- nitratdirektivet, vilket EU förutsätter, och vars
22586: derna. Det görs alltså flera bedömningar. Reger- mål är att i områden som definierats som känsli-
22587: ingen kan inte påverka bedömningarna, inte hel- ga f6r nitrater se till att mindre mängder kväve
22588: Ier de avgöranden som träffas. kommer ut i vattnen. Strävan är att åstadkomma
22589: Vid beredningen av ansökningar tili Life-fon- att stödprogrammet för jordbruket och direkti-
22590: den är det på sin plats att föra så breda under- vets förpliktelser så väl som möjligt kompletterar
22591: handlingar som möjligt för att skaffa samarbets- varandra, så att miljövården inom jordbruket
22592: parter, och det är rekommendabelt att vederbör- effektiveras.
22593:
22594: Helsingfors den 30 juni 1997
22595:
22596: Miljöminister Pekka Haavisto
22597: KK 675/1997 vp
22598:
22599: Kirjallinen kysymys 675
22600:
22601:
22602:
22603:
22604: Mats Nyby /sd: Yhteisomistuksessa olevien alueiden hallinnon jär-
22605: jestämisestä
22606:
22607:
22608: Eduskunnan Puhemiehelle
22609:
22610: Kiinteistöjen yhteisomistus on paikoin osa- vossa, että saisivat joko pidennettyä vuokra-ai-
22611: omistajien ja omistusosuuksien suuren määrän kaa 20-30 vuoteen tai lunastaa tontin. Yhteis-
22612: johdosta käytännössä vaikeasti, epäoikeuden- maan hallinnon kankeus kuitenkin vaikeuttaa
22613: mukaisesti ja epätarkoituksenmukaisesti hallin- näitä sinänsä järkeviä toimia.
22614: noitua. Erityisesti ns. vesijättömaan hallinnointi Esimerkkejä hallinnon epätarkoituksenmu-
22615: ja jako on paikoin äärimmäisen hankalaa. kaisuudesta on muitakin. Ne yhteismaan osak-
22616: Esimerkiksi Sundomissa on yhteismaa, jolla kaat, joilla oli metsäosuuksia, saattoivat lunas-
22617: on noin 800 osaomistajaa. Osuuksia on yhteensä taa yhteismaalla olleet kesämökkinsä kohtuulli-
22618: 105 000. Kyse on Suomen suurimmasta yhteis- seen hintaan muuttamalla metsäosuutensa kesä-
22619: maasta. Sundomin yhteismaille on tehty n. 700 mökkinsä paikalle. Ne osakkaat, joiden huvila ei
22620: vuokrasopimusta,joista runsaat 500 on johtanut ollut metsäosuuden välittömässä läheisyydessä,
22621: kesämökin rakentamiseen vuokramaalle. Kesä- eivät voineet tällaiseen vaihtoon ryhtyä. Näiden
22622: mökkivuokraukset tehdään vain viideksi vuo- väärinkohdeitujen maanomistajien myöhempi
22623: deksi, mikä on aiheuttanut vuokralaisten kes- anomus saada lunastaa huvilatonttiosa hylättiin
22624: kuudessa suurta epävarmuutta. Näin lyhyitä yhteismaaäänestyksessä.
22625: vuokrasopimuksia ei voi esimerkiksi kiinnittää, Hallituksen tulisi ryhtyä toimiin selvittääk-
22626: ja Vaasan kaupunki sekä Korsholman kunta voi- seen, kuinka yhteismaiden lakisääteinen hallin-
22627: vat kieltäytyä myöntämästä uusia rakennuslu- ta- ja päätöksentekojärjestelmä toimii, kun yh-
22628: pia, koska maiden vuokra-aika on 30:a vuotta teisalueen omistajia on hyvin monta. Tämän sel-
22629: lyhyempi. vitystyön pohjalta voitaisiin ryhtyä tarvittaessa
22630: Lain mukaan yhteismaan päätöksenteossa valmistelemaan lainuudistushankkeita.
22631: tarvitaan vähintään kolmasosa osakkaiden ää- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22632: nistä ja vähintään kaksi kolmasosaa annetuista tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22633: äänistä, jotta vuokraoikeus voitaisiin pidentää. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22634: Tästä syystä Sundomin alueella ei useista yrityk- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22635: sistä huolimatta ole onnistuttu pidentämään
22636: vuokra-aikoja. Onko Hallitus tietoinen Sundomin yh-
22637: Monet huvilatonttien vuokralaiset ovat vetä- teisomistusalueen hallinnointiongelmis-
22638: neet sähkö- ja puhelinlinjoja huviloihinsa, ruo- ta,ja
22639: panneet kulkuväyliä ja rakentaneet laitureita aikooko Hallitus ryhtyä selvittämään
22640: sekä muutoinkin kohentaneet tontteja siinä toi- näitä ongelmia?
22641:
22642: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1997
22643:
22644: Mats Nyby /sd
22645:
22646:
22647:
22648:
22649: 270136
22650: 2 KK 675/1997 vp
22651:
22652:
22653:
22654:
22655: Eduskunnan Puhemiehelle
22656:
22657: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mat säännökset kuin muunkin yksityisen alueen
22658: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, lunastamista.
22659: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Yhteisaluelain mukaan maan vuokraamises-
22660: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mats Ny- ta, vuokraehdoista ja maan luovuttamisesta
22661: byn näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o päättää yhteisen alueen osakaskunta lain 15 §:n
22662: 675: mukaan. Osakaskunnan päätös tehdään osakas-
22663: kunnan kokouksessa, jollei osakaskunnan hal-
22664: Onko Hallitus tietoinen Sundomin yh- lintaa ole järjestetty siten, että osakaskunnan
22665: teisomistusalueen hallinnointiongelmis- päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokouksen
22666: ta,ja sijasta edustajisto.
22667: aikooko Hallitus ryhtyä selvittämään Uudistettaessa yhteisaluelakia vuonna 1989,
22668: näitä ongelmia? nimenomaan Sundomin kaltaisten yhteisten alu-
22669: eitten osakaskuntien varalta, joissa osakkaitten
22670: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lukumäärä on suuri, otettiin lain 18 §:ään mah-
22671: vasti seuraavaa: dollisuus siihen, että osakaskunnan sääntöjen
22672: mukaan päätösvaltaa voisi käyttää osakaskun-
22673: Yhteinen alue, jollainen Sundomin aluekin nan kokouksen sijasta edustajisto. Edustajiston
22674: on, on yksityisomistuksessa olevaa kiinteistöjen kokoa ei ole laissa rajoitettu, jolloin se voi tarvit-
22675: yhteistä aluetta. Kun kysymys on yhteisomistuk- taessa olla myös hyvin harvalukuinen osakas-
22676: sessa olevasta yhteisestä alueesta, se kuuluu kunnan osakasmäärästä riippumatta.
22677: usealle omistajalle yhteisesti. Sundomin yhteisen alueen päätöksenteko ja
22678: Kiinteistöjen yhteisen alueen hallinnosta ja hallinnointi voidaan järjestää tarkoituksenmu-
22679: käytöstä on voimassa, mitä yhteisaluelaissa (758/ kaiseksi ottamalla sääntöihin edustajiston valit-
22680: 1989) säädetään. Yhteisaluelaki koskee myös semista koskevat määräykset, mikäli osakaskun-
22681: yhteistä aluetta koskevia oikeustoimia, kuten nan jäsenet katsovat tällaisen päätöksentekojär-
22682: päätöstä alueen vuokraamisesta ja luovuttami- jestelmän tarpeelliseksi.
22683: sesta. Alueen vuokraamiseen sovelletaan muu- Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
22684: toin kaikilta osin maanvuokralakia (258/1966). yhteisaluelaki antaa jo nyt mahdollisuuden tar-
22685: Kysymyksessä esitetyssä tapauksessa alueen koituksenmukaisen hallinnon ja päätöksenteon
22686: vuokraamiseen sovelletaan maanvuokralain 5 järjestämiseen siinäkin tapauksessa, että yhteisen
22687: luvun säännöksiä. Maan luovuttamiseen taas so- alueen osakaskunnan osakkaiden lukumäärä on
22688: velletaan uuden maakaaren (540/1995) säännök- suuri.
22689: siä. Vuokralaisen lunastusoikeutta koskevat sa-
22690:
22691: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1997
22692:
22693: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22694: KK 675/1997 vp 3
22695:
22696:
22697:
22698:
22699: Tili Riksdagens Talman
22700:
22701: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- stämmelser som för inlösning av annat privat
22702: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- område.
22703: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags- Enligt lagen om samfålligheter beslutar sam-
22704: man Mats Nyby undertecknade spörsmå1 nr 675: fållighetens delägarlag om utarrendering, arren-
22705: devillkor och överlåtelse av mark i enlighet med
22706: Är Regeringen medveten om förvalt- lagens 15 §. Delägarlagets bes1ut fattas vid en
22707: ningsprob1emen i fråga om Sundom sam- delägarstämma, såvida förvaltningen av delägar-
22708: fållda område, och laget inte har ordnats på ett sådant sätt att del-
22709: ämnar Regeringen börja utreda dessa ägarlagets beslutanderätt utövas av fullmäktige i
22710: prob1em? stället för av delägarstämman.
22711: När lagen om samfålligheter reviderades 1989,
22712: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt uttryckligen med tanke på delägarlag för samfå1-
22713: anföra fö1jande: ligheter av samma typ som Sundom i vilka anta-
22714: 1et delägare är stort, intogs i 18 § möj1igheten att
22715: Ett samfållt område, vi1ket också området i beslutanderätten enligt delägarlagets stadgar kan
22716: Sundom är, är ett område i privat ägo som fastig- utövas av fullmäktige i stället för av delägarstäm-
22717: heter äger gemensamt. När det är fråga om en man. Fullmäktiges storlek har inte begränsats i
22718: samägd samfållighet tillhör den flera ägare ge- lagen och således kan fullmäktige vid behov bestå
22719: mensamt. av endast ett fåtal personer beroende på antalet
22720: Bestämme1ser om förvaltning och utnyttjande delägare i delägarlaget.
22721: av fastigheters samfållda områden finns i lagen Beslutsfattandet och förvaltningen i fråga om
22722: om samfålligheter (758/1989). Lagen om samfål- Sundom samfållighet kan ordnas på ett ända-
22723: ligheter gäller också rättsliga åtgärder i fråga om målsenligt sätt genom att det i stadgandena tas in
22724: samfålligheten, såsom beslut om utarrendering bestämmelser om vai av fullmäktige, såvida med-
22725: och över1åtelse av området. För övrigt tillämpas Iemmarna i delägarlaget anser att ett sådant sys-
22726: på utarrendering av området tili alla de1ar jord- tem för beslutsfattande är nödvändigt.
22727: legolagen (258/1966). 1 det fall som framställs i Med stöd av det ovan anförda konstaterar
22728: spörsmålet tillämpas på utarrendering av områ- regeringen att lagen om samfålligheter redan nu
22729: det vad som bestäms i 5 kap. jordlegolagen. På ger möjligheter att ordna förvaltningen och be-
22730: marköverlåtelse tillämpas däremot vad som be- slutsfattandet på ett ändamålsenligt sätt också i
22731: stäms i den nya jordabalken (540/1995). 1 fråga de fall där antalet delägare i samfållighetens del-
22732: om arrendatorns lösningsrätt gäller samma be- ägarlag är stort.
22733:
22734: Helsingforsden 27 juni 1997
22735:
22736: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22737: KK 676/1997 vp
22738:
22739: Kirjallinen kysymys 676
22740:
22741:
22742:
22743:
22744: Tarja Kautto /sd: Natura 2000 -hankkeen valmistelusta
22745:
22746:
22747:
22748: Eduskunnan Puhemiehelle
22749:
22750: Natura 2000 -hanke on synnyttänyt laajaa kutukset tai noteerattu laki ympäristövaikutus-
22751: keskustelua eri tahoilla. Esille nousee useita ky- ten arviointimenettelystä?
22752: symyksiä, jotka kohdistuvat hankkeen valmiste- Ympäristövaliokunta edellytti omassa mietin-
22753: lussa tulleisiin epäkohtiin. nössään edelleen, että kaikkia maan eri osia on
22754: Seuraavassa muutamia esimerkinomaisia käsiteltävä Natura 2000 -hanketta valmisteltaes-
22755: väitteitä ja kysymyksiä, joita on nostettu esille: sa tasapuolisesti ja samalla tavalla. Onko näin
22756: Muistutuksien teolle on jätetty liian vähän ai- tapahtunut?
22757: kaa ja tiedottaminen on ollut puutteellista. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22758: Maanomistajille ei ole niin ikään tiedotettu tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22759: hankkeen oikeusvaikutuksista tai suojelupäätös- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22760: ten perusteista. Mikä esitetyillä kohteilla on kiel- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22761: lettyä, mikä sallittua? Materiaali on ollut epäsel-
22762: vää ja epätarkkaa karttojen osalta. Myös tiettyä Katsooko Hallitus Natura 2000
22763: epätäsmällisyyttä ja tulkinnanvaraisuutta on -hankkeen valmistelun olleen asianmu-
22764: esiintynyt mm. korvauskysymyksissä tai valitus- kaista,ja
22765: mahdollisuuksista. Mitkä ovat suojelun vaiku- onko valmistelussa noteerattu ympä-
22766: tukset maankäyttöön tulevaisuudessa? Kohtei- ristövaliokunnan edellyttämä tasapuoli-
22767: den korvausperusteet ja niiden rahoitusperusteet suuden vaatimus eri alueita kohdel-
22768: ovat jääneet epäselviksi. Kuinka on otettu huo- taessa?
22769: mioon aluetaloudelliset ja yhteiskunnalliset vai-
22770:
22771: Helsingissä II päivänä kesäkuuta 1997
22772:
22773: Tarja Kautto /sd
22774:
22775:
22776:
22777:
22778: 279001
22779: 2 KK 676/1997 vp
22780:
22781:
22782:
22783:
22784: Eduskunnan Puhemiehelle
22785:
22786: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ja Euroopan unioni, Natura 2000 -ohjelma: huh-
22787: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tikuu 1996, 60 000 kpl suomen kielellä sekä
22788: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen 11 000 kpl ruotsin kielellä sekä lisälehti kuulemi-
22789: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja sesta: maaliskuu 1997, 40 000 kpl suomenkielellä
22790: Kauton näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen ja 8 000 kpl ruotsin kielellä). Ympäristöministe-
22791: n:o 676: riön koko sivun ilmoitus Natura 2000 -verkostoa
22792: koskevasta kuulemisesta julkaistiin kuulemisen
22793: Katsooko Hallitus Natura 2000 alkaessa Maaseudun Tulevaisuus -lehden met-
22794: -hankkeen valmistelun olleen asianmu- sänomistajanumerossa, joka tavoittaa kaikki
22795: kaista,ja metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksun suoritta-
22796: onko valmistelussa noteerattu ympä- neet, yli 300 000 metsänomistajaa.
22797: ristövaliokunnan edellyttämä tasapuoli- Maanomistajille annettiin vastaavantyyppi-
22798: suuden vaatimus eri alueita kohdeltaes- sistä maankäyttöä koskevista suunnitelmista
22799: sa? poiketen yhden kuukauden sijasta kaksi kuu-
22800: kautta aikaa valmistella kannanottonsa suunni-
22801: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- telmasta. Kuulemisaika ajoitettiin tarkoituksella
22802: vasti seuraavaa: loppukevääseen,jotta maanomistajilla olisi mah-
22803: dollisuus tarkistaa aluettaan koskevia tietoja
22804: Ympäristöministeriön esityksestä Natura maastossa lumettomaan aikaan. Menettelytavan
22805: 2000 -verkostoksi on tiedotettu laajasti. Asian- valintaan vaikuttivat Maa- ja metsätaloustuot-
22806: osaisia on kuultu 7.4.-6.6.1997. Viranomaisten tajain Keskusliiton edustajien kanssa ennen kuu-
22807: ja järjestöjen lausunnot asiasta on pyydetty lemisen alkamista käydyissä neuvotteluissa esite-
22808: 19.6.1997 mennessä. Asianosaisten kuuleminen tyt toivomukset.
22809: on osa päätöksenteon valmistelua. Se on järjes- Natura 2000 -verkoston tavoitteet, oikeus-
22810: tetty luonnonsuojelulain 64 §:n 2 momentissa vaikutukset ja toteuttaminen on selostettu ym-
22811: säädetyllä tavalla kuuluttamalla ehdotuksesta päristöministeriön laatimassa muistiossa, joka
22812: kunnan ilmoitustaululla ja ilmoittamalla siitä on ollut osana kuulemismateriaalia kunnissa
22813: neljässäkymmenessä ainakin 4-5 kertaa viikos- nähtävänä ja ilmaiseksi jaettavana. Lisäksi
22814: sa ilmestyvässä valtakunnallisessa, maakunnalli- alueelliset ympäristökeskukset ovat vastanneet
22815: sessa ja paikallisessa sanomalehdessä. Lisäksi maanomistajien kysymyksiin henkilökohtaises-
22816: eräät alueelliset ympäristökeskukset ovat tiedot- ti. Edellä mainittua muistiota on arvosteltu
22817: taneet maanomistajille henkilökohtaisesti kir- siksi, että siinä on käytetty eräiltä osin yleis-
22818: jeellä Naiura-ehdotuksesta ja kuulemisesta. luonteisia ilmaisuja. Ilmaisutavan suhteen on
22819: Ympäristöhallinnon edustajat ovat osallistu- ollut pakko tehdä kompromisseja, sillä muis-
22820: neet mm. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskus- tion tulee päteä kaikkiin ehdotettuihin noin
22821: liiton ennen kuulemista järjestämiin tiedotusti- 1 500 alueeseen. Näin suuressa määrässä aluei-
22822: laisuuksiin eri puolilla Suomea. Kuulemisen ai- ta on aina yksittäistapauksia ja poikkeuksia,
22823: kana alueelliset ympäristökeskukset ovat järjes- joihin kaikki yleiset periaatteet eivät tarkkaan
22824: täneet omia tiedotustilaisuuksiaan. Lisäksi ottaen sovellu.
22825: asianosaisia on palveltu ympäristökeskuksissa Karttojen osalta ympäristöministeriö on ollut
22826: avoinna olleissa tiedotuspisteissä ja puhelimitse. maanmittaushallinnolta saadun aineiston varas-
22827: Asianosaisia on myös palveltu ympäristöminis- sa. Kuulemista varten hankittiin digitaaliset poh-
22828: teriössä. Natura 2000 -verkostosta käyty julki- jakartta-aineistot sekä kiinteistörajatiedot. Ai-
22829: nen keskustelu on myös ollut hyvin laajaa ja neistoa käsiteltiin Suomen ympäristökeskukses-
22830: ympäristöhallinnon edustajat ovat olleet selosta- sa ainoastaan lisäämällä siihen ehdotettujen Na-
22831: massa asiaa kymmenissä kuntien, eri viran- tura-alueiden ulkorajat. Ympäristöministeriölle
22832: omaisten ja järjestöjen tilaisuuksissa. oli epämiellyttävä yllätys, ettei kansainvälisesti-
22833: Ympäristöministeriö on laatinut esitteitä sekä kin arvostettu karttalaitoksemme voinutkaan
22834: Natura-verkoston laatimisaikataulusta (Suomi palvella kaikilta osin tarkalla ja ajantasaisella
22835: KK 676/1997 vp 3
22836:
22837: aineistolla. Ympäristöministeriöllä itsellään ei Maan kaikkia osia käsitellään ehdotusta laa-
22838: ole mitään mahdollisuutta esimerkiksi lisätä digi- dittaessa samalla tavalla. On kuitenkin otettava
22839: taalisiin karttapohjiin merkintöjä uusista teistä, huomioon, että ehdotus Natura 2000 -verkostok-
22840: rakennuksista, puhumattakaan kokonaisista si Suomessa perustuu pääasiassa jo tehtyihin
22841: kaupunginosista, jos nämä tiedot eivät päivity luonnonsuojelupäätöksiin. Pääosa suojeltavien
22842: Maanmittauslaitoksen karttapohjiin. Vastaavia alueiden pinta- alasta sijoittuu Lapin läänin poh-
22843: epäkohtia on myös kiinteistöraja-aineistojen joisosiin, muun muassa erämaalailla suojeltujen
22844: osalla. Tiedot ovat puutteellisia, niitä ei ole kaut- alueiden laajuuden vuoksi. Natura 2000 -verkos-
22845: taaltaan digitoitu tai niissä on selviä virheitä. tosta ei kuitenkaan koidu näille jo suojelluille
22846: Tämä havainto on yleisemmältäkin kannalta tär- alueille uusia rajoituksia, jotka huonontaisivat
22847: keä. Yhteiskunnalle välttämättömiä paikkatieto- maan pohjoisosien taloudellista tai sosiaalista
22848: järjestelmiä on syytä kiireesti ryhtyä saattamaan asemaa.
22849: sellaiselle tasolle, johon kehittynyt tekniikka an- Alueellinen näkökulma on olennainen myös
22850: taa erinomaiset mahdollisuudet. luonnonsuojelun tavoitteiden kannalta. Suojelu-
22851: Laki ympäristövaikutusten arviointimenette- alueiden verkoston tulisi kattaa riittävän tiheänä
22852: lystä sisältää säännöksen valtion viranomaisten ja monipuolisena kokonaisuutena kaikki luon-
22853: suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutus- nonmaantieteelliset vyöhykkeet. Tällä hetkellä
22854: ten selvittämisestä (24 §).Suunnitelmien ja ohjel- suojelualueverkon suurimmat puutteet ovat ete-
22855: mien ympäristövaikutusten selvittäminen ei ole läisessä Suomessa. Ehdotetut uudet suojeltavat
22856: muotosidonnaista, vaan se voidaan tehdä ku- alueet sijaitsevatkin suurelta osin juuri näillä
22857: hunkin päätöksentekoprosessiin parhaiten so- puutealueilla,joilla Natura-verkoston peittävyys
22858: veltuvalla tavalla. Koska ympäristövaikutuksiin tästä huolimatta jää vielä yleensä noin kolmen
22859: luetaan myös muun muassa vaikutukset luon- prosentin suuruusluokkaan.
22860: nonvarojen käyttöön, on myös Natura 2000 Hallitus katsoo, että Natura 2000 -hankkeen
22861: -ehdotuksen yhteydessä selvitettävä etenkin ta- valmistelussa on noudatettu voimassa olevaa
22862: loudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Tämä teh- lainsäädäntöä, tiedotettu ja tuotettu ohjelmaa
22863: dään sen jälkeen, kun asianosaisten kannanotot selvittävää aineistoa sekä palveltu asianosaisia
22864: ja lausunnot on alustavasti käsitelty ja ehdotuk- riittävästi. Ohjelman laajuuden ja aikataulun ki-
22865: seen on tehty tarpeelliset muutokset. Selvitykset reyden sekä eräiden keskeisten perusaineistojen
22866: laaditaan valtioneuvoston käsittelyä varten. Täl- puutteellisuuksien vuoksi on kuitenkin ilmennyt
22867: löin otetaan huomioon myös alueelliset vaiku- myös selviä virheitä. Ympäristöhallinto ottaa
22868: tukset. kuulemisessa esiin tulleet näkökohdat tarkoin
22869: huomioon jatkoesitystä valmistellessaan.
22870:
22871: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1997
22872: Ympäristöministeri Pekka Haavisto
22873: 4 KK 676/1997 vp
22874:
22875:
22876:
22877:
22878: Till Riksdagens Talman
22879:
22880: I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen väl om tidtabellen för utarbetandet av nätverket
22881: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande Natura (Finland och Europeiska unionen, pro-
22882: medlem av statsrådet översänt följande av riks- grammet Natura 2000; april 1996, 60 000 ex. på
22883: dagsman Tarja Kautto undertecknade spörsmål finska och 11 000 ex. på svenska samt ett tilläggs-
22884: nr 676: blad om hörandet: mars 1997, 40 000 ex. på
22885: finska och 8 000 ex. på svenska). Då hörandet
22886: Anser Regeringen att beredningen av inleddes, publicerade miljöministeriet en helsi-
22887: projektet Natura 2000 har varit saklig, desannons om hörandet i samband med nätver-
22888: och har man i beredningen noterat kravet ket Natura 2000 i dettili skogsägare riktade num-
22889: på regional jämlikhet vid behandlingen ret av Maaseudun tulevaisuus, som når alla som
22890: av olika områden, så som miljöutskottet avlagt medlemsavgift tili en skogsvårdeförening,
22891: förutsatt? dvs. över 300 000 skogsägare.
22892: Markägarna gavs, i stället för den en månads
22893: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt tid för beredning av ställningstaganden som gäl-
22894: anföra följande: ler motsvarande markanvändningsplaner, två
22895: månader för att ta ställning tili planen. Tiden för
22896: Informationen om miljöministeriets förslag hörandet förlades avsiktligt tili slutet av våren för
22897: tili nätverket Natura 2000 har varit riklig. Berör- att markägarna skulle ha möjlighet att kontrolle-
22898: da parter har hörts under tiden 7.4--6.6.1997. ra uppgifterna om sina områden under den snö-
22899: Myndigheterna och organisationerna har om- fria perioden. Valet av förfaringssätt påverkades
22900: betts yttra sig i ärendet före 19.6.1997. Hörandet av de önskemål som anfördes vid underhandling-
22901: av berörda parter är en del av beredningen av ar med representanter för jord- och skogsbruks-
22902: beslutsfattandet. Det har lagts upp på det sätt producenternas centralförbund innan hörandet
22903: som 64 § 2 mom. naturvårdslagen stadgar om vidtog.
22904: genom att kungörelser om förslaget har funnits En promemoria som miljöministeriet utarbe-
22905: på kommunernas anslagstavlor och genom an- tat beskriver målen för nätverket Natura 2000
22906: nonser i fyrtio rikstidningar, landskapstidningar samt dess juridiska verkningar och genomföran-
22907: och lokalblad som utkommer minst 4--5 gånger de; den har funnits tili påseende och för gratis
22908: i veckan. Dessutom har vissa regionala miljö- distribution i kommunerna som en del av under-
22909: centraler med personliga brev informerat mark- lagsmaterialet för hörandet. Dessutom har de
22910: ägare om förslaget tili Natura 2000 och om regionala miljöcentralerna personligen besvarat
22911: hörandet. markägarnas frågor. Den ovan nämnda prome-
22912: Representanter för miljöförvaltningen har morian har kritiserats för att där i vissa fall har
22913: deltagit i informationstillställningar ordnade använts mycket allmänna uttryck. Vad uttrycks-
22914: bl.a. av Jord- och skogsbruksproducenternas sättet beträffar har kompromisser varit nödvän-
22915: centralförbund på olika håll i landet redan före diga, eftersom promemorian måste gälla samtli-
22916: hörandet. Under hörandet har de regionala mil- ga föreslagna ca 1 500 områden. Ett så stort antal
22917: jöcentralerna ordnat egna informationstillfållen. gör att det alltid finns enskilda fall och undantag,
22918: Dessutom har de berörda betjänats vid informa- på vilka de allmänna principerna inte noga räk-
22919: tionsdiskar i miljöcentralerna samt per telefon. nat passar in.
22920: Också miljöministeriet har gett service åt dem I fråga om kartorna har miljöministeriet varit
22921: som berörs. Vidare har den offentliga debatten hänvisat tili det materia! som lantmäteriförvalt-
22922: kring nätverket Natura 2000 varit mycket bred, ningen har tillhandahållit. För hörandet inför-
22923: och representanter för miljöförvaltningen har re- skaffades det digitala materia!et för grundkartor-
22924: dogjort för ärendet på tiotals tiliställningar na samt uppgifterna om gränserna mellan fastig-
22925: ordnade av kommuner samt avolika myndighe- heterna. Detta materia! behandlades vid Fin-
22926: ter och organisationer. lands miljöcentral så att enbart de yttre gränserna
22927: · Miljöministeriet har utarbetat broschyrer så- för de föreslagna Naturaområdena fogades tili.
22928: KK 676/1997 vp 5
22929:
22930: För miljöministeriet var det en obehaglig över- Samtliga delar av landet behandlas på samma
22931: raskning att vårt kartväsende, som åtnjuter inter- sätt då förslaget utarbetas. Men det är skäl att
22932: nationell uppskattning, inte genomgående var observera att förslaget tili Finlands nätverk Na-
22933: kapabelt att tillhandahålla exakt och tidsenligt tura 2000 huvudsakligen bygger på befintliga
22934: materia!. Miljöministeriet självt har inga möjlig- naturskyddsbeslut. Huvuddelen av den areal
22935: heter att tili de digitala kartbaserna foga t.ex. som föreslås bli skyddad ligger i de norra delarna
22936: uppgifter om nya vägar eller byggnader, för att av Lapplands Iän, bl.a. på grund av att de områ-
22937: inte tala om hela stadsdelar, om dessa uppgifter den som skyddats genom ödemarkslagen har stor
22938: inte har ajourförts i lantmäteriväsendets kartba- areal. Nätverket Natura 2000 orsakar dock inga
22939: ser. Motsvarande missförhållanden råder också i sådana nya begränsningar i de områden som
22940: fråga om uppgifterna för lägenhetsgränserna. redan skyddats som skulle försämra det ekono-
22941: Uppgifterna är bristfålliga, de har inte genomgå- miska eller sociala läget i de norra delarna av
22942: ende digitaliserats, eller så förekommer där up- landet.
22943: penbara fel. Denna observation har också en mer Den regionala synvinkeln är väsentlig också
22944: allmän betydelse. Det är skäl att med det snaraste med tanke på målen för naturvården. Nätverket
22945: se tili att de för samhället oundgängliga ortdata- av skyddsområden bör vara tillräckligt småmas-
22946: systemen kommer på den nivå som den utveck- kigt och utgöra en mångsidig helhet med samtliga
22947: lade tekniken ger ypperliga möjligheter tili. naturgeografiska zoner. 1 detta nu uppvisar
22948: Lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbe- nätverket av skyddsområden i södra Finland de
22949: dömning innehåller bestämmelser om utredning största bristerna. De nya områden som föreslås
22950: av miljökonsekvenserna av de statliga myndighe- bli skyddade ligger tili stor del just i dessa brist-
22951: ternas planer och program (24 §). Denna utred- områden, där täckningen av nätverket Natura
22952: ning av planers och programs miljökonsekvenser 2000 trots detta alltjämt i allmänhet bara ligger i
22953: är inte formbunden, utan kan ske på det sätt som en storleksklass kring tre procent.
22954: bäst passarin i respektive beslutsprocess. Efter- Regeringen anser att beredningen av projektet
22955: som bl.a. verkningar på nyttjandet av naturtili- Natura 2000 har skett enligt gällande lag, att
22956: gångarna räknas in i miljöverkningarna, får vi informationen och det producerade materialet
22957: lov att också i samband med förslaget tili Natura om programmet varit tillräckliga och att veder-
22958: 2000 undersöka i synnerhet de ekonomiska och börande fått tillräcklig service. På grund av pro-
22959: sociala verkningarna. Detta görs efter den pre- grammets omfattning och den strama tidtabellen
22960: liminära behandlingen av ställningstagandena samt på grund av att vissa delar av det viktigaste
22961: och utlåtandena från berörda parter och efter att grundmaterialet varit bristfålligt har det också
22962: behövliga ändringar gjorts i förslaget. Dessa ut- kommit fram klara fel. Miljöförvaltningen beak-
22963: redningar görs med tanke på behandlingen i tar i den fortsatta beredningen av förslaget noga
22964: statsrådet. Då beaktas också de regionala verk- de synpunkter som kommit fram under höran-
22965: ningarna. det.
22966:
22967: Helsingforsden 23 juni 1997
22968:
22969: Miljöminister Pekka Haavisto
22970: KK 677/1997 vp
22971:
22972: Kirjallinen kysymys 677
22973:
22974:
22975:
22976:
22977: Esa Lahtela /sd ym.: Arvokalojen vähimmäismittojen nostamisesta
22978:
22979:
22980:
22981: Eduskunnan Puhemiehelle
22982:
22983: Vesiemme hoitoon käytetään hyvin paljon kaikki kuhat ehtisivät kutea, olisi kaikki 1,5-
22984: kalamiehiltä kerättyä rahaa. Lisäksi tulevat mo- kiloiset säästettävä kasvamaan. Nieriä on aivan
22985: net hoitovelvoitteet. Kannattavuus kuitenkin on samassa tilanteessa kuhan kanssa. Sekä nieriä
22986: hyvin pieni. Edelleenkin uskotaan istutuksen ole- että kuha ovat tiettynä aikana vuodesta hyvin
22987: van lähes ainoa hoitomuoto. Luonnon kutuun ei suppealla alueella, ja sieltä ne on helposti pyydet-
22988: uskota edes lajeilla, joiden kutupaikat ovat vielä tävissä lähes koko parvi. Kummallakin lajilla
22989: kunnossa. Siikaa ja kuhaa istutetaan valtavat kalastus olisi aloitettava vasta kerran kuteneista
22990: määrät. Tämäjohtuu siitä, että aikoinaan 1950- kaloista. Tämä tarkoittaisi alamitan nostamista
22991: luvun alkupuolella säädettiin alamitat liian pie- 60 senttiin.
22992: niksi nykypäivän käytäntöä ajatellen. Tuolloin Lohikalojen istutustulokset ovat maassamme
22993: oli elintarvikepula pahimmillaan. Pelättiin peto- heikkoja. Kiloja sataa istukasta kohti saadaan
22994: kalojen syövän liiaksi pikkukaloja. Kaikki kala hyvin vähän. Taaskin kalat pyydetään liian pie-
22995: oli arvokasta ruokaa, eikä kukaan puhunut ros- ninä. Järvilohi ja taimen ovat päässeet 40-sentti-
22996: kakaloista. Silloin pyydykset olivat suhteelli- sinäjuuri vaikeimpien aikojen ohi. Kasvu kiihtyy
22997: sesti hyvin kalliita. Soutuveneaikana kalastettiin tuossa vaiheessa kovasti. Pari vuotta lisäaikaa ja
22998: vain lähirannoilla. tuo äsken niin vaatimaton lohikalan poikanen
22999: Keinokuituverkot ja moottoriveneet muutti- olisi monikiloinen vesien kuningas. 60 sentin ala-
23000: vat kalastuskulttuurimme täydellisesti ja suurten mitta olisijokaisen nelikymmensenttisen lohika-
23001: selkävesien luontaiset rauhoitusalueet hävisivät. lan saavutettavissa. Vihollisia ei käytännöllisesti
23002: Lisääntyvä vapaa-aika, pyyntivälineiden halpe- katsoen enää ole, ja elinvoimahan on jo tullut
23003: neminen ja tehostuminen lisäsivät muutoksen osoitetuksi.
23004: vauhtia. Nykyinen 40 cm:n alamittaisuusraja Ravintohuolia ei katoilla tulisi olemaan. Ros-
23005: esim. Pohjois-Karjalassa kuhalla, järvilohella, kakalaa arvokalojen ruoaksijärvissämme on riit-
23006: taimenelia ja nieriällä on aivan liian pieni, että tämiin. Toisaalta roskakalaongelma ei vesistäm-
23007: kalat ennättäisivät kutea ennen pyydyksiin jou- me lopu, ellei siellä ole tarpeeksi paljon suuria
23008: tumistaan. Nieriä onkin jo uhanalainen. Kuhan, petokaloja. On paljon näyttöä myös siitä, että
23009: kuten lohikalojenkin, geneettinen pohja kaven- muikku hyötyy roskakalan vähenemisestä. Suuri
23010: tuujatkuvasti. Näiden kalalajien kalastus tapah- petokala ei valikoi saalistaan, vaan särjet ja ahve-
23011: tuu juuri siinä vaiheessa, jolloin niiden kasvu netjoutuvat niiden suihin.
23012: alkaisi kiihtyä. 40-senttinen kala on jo oppinut Kuhan, taimenen, nieriänjajärvilohen alami-
23013: käyttämään monenlaista ravintoa. Voimat eivät tan nostaminen 60 senttiin ei juurikaan muuttaisi
23014: hupene enää sopivien saaliskalojen etsiskelyyn. suomalaista kalastuskulttuuria, johon olennai-
23015: Luontaiset viholliset ovat harvassa. Vaikeimmat sesti kuuluu kotitarvekalastus seisovilla pyydyk-
23016: ajat ovat takanapäin. Ongelmana on suomalai- sillä. Edelleenkin katiska, rysä ja nuotta olisivat
23017: nen kalastuskulttuuri. Nykypolven kalastajat ei- käyttökelpoisia pyydyksiä. Niistähän voidaan
23018: vät usko kalojen kasvavan isoiksi kuin aivan alamittaiset kalat päästää pois vioittumattomi-
23019: poikkeustapauksissa. na. Urheilukalastajat toimivat samoin. Ainoas-
23020: Luonto on kuitenkin määrännyt esimerkiksi taan silmällä pyytävät verkot tulisi vaihtaa har-
23021: kuhan kasvamaan hyvin suureksi. Mätikuha ku- vempiin. Se ei ole lainkaan suuri menoerä kalas-
23022: tee ensimmäisen kerran vasta noin 1,5-kiloisena. tajalle. Verkot ovat halpatuontitavaraa, ja kus-
23023: Tyypillisin kuhan surma, 50 millin verkko, ottaa tannuksia säästetään pauloittamalla uudet ver-
23024: kaikki 550-grammaista isommat kuhat. Jotta kot vanhoihin pauloihin. Taidon oppii jokainen.
23025:
23026: 279001
23027: 2 KK 677/1997 vp
23028:
23029: Toisaalta vanhat, tiheäsilmäiset verkot voi kulut- risteja hyville kalavesille. Sana leviää helposti
23030: taa loppuun matalammilla vesillä hauen pyyn- eikä virhettä saa enää muutamassa vuodessa kor-
23031: nissä. jattua. Voisimme verrata sisävesiemme tilaa
23032: Kuhan ja lohikalojen alamitan nostaminen 60 vaikkapa Ruotsin jokiin ja järviin. Siellä on vesis-
23033: senttiin muuttaisi verkkojen silmäharvuuksia. sä niin paljon suurta kalaa, että yhä useammat
23034: Tämä avaisi mahdollisuudet valtavien lahnakan- suomalaisetkin tekevät sinne kalastusmatkoja
23035: tojen hyödyntämiseen. Kokemuksen mukaan vuosittain. Siellä matkailuelinkeino on voimis-
23036: 80-millisillä verkoilla saa paremmin lahnaa kuin saan ja esimerkiksi Vättern-järven rannallakin
23037: samoista vesistä 50-millisillä kuhaa. Yli kiloinen lomamökit ovat varattuja myöhään syksyyn.
23038: lahna on aivan yhtä hyvä kala kuin vajaa kiloi- Meillä sesonki kestää juhannukselta elokuun
23039: nen kuha. Palkinnoksi harvan verkon kokija saa puoliväliin. Lopuksi vuotta tarvitaan tukimark-
23040: silloin tällöin ison hauen tai mateen. Jos alamit- koja. Täällä kotimaassa lähes kaikki keinot on jo
23041: toja muutettaisiin, niin parin vuoden kuluttua kokeiltu. On rakennettu laitureita ja veneluiskia.
23042: saalista komistaisivat ensimmäiset kuhat, pariki- Rantautumispaikkoja on riittävästi. Lomakyliä
23043: loiset ja muutama suurtaimen. ja vierasvenesatamia löytyy jokaisesta kunnasta.
23044: Vuosikymmenessä saaliit olisivat jo varmasti Kaljaa, bensaa ja evästä saa kaikkialta. Matkai-
23045: kymmenkertaistuneet. Tämä johtuisi kuhan ja luesitteitä on painettu valtavat määrät. Valitetta-
23046: nieriän yksilömäärien moninkertaistumisesta vasti vain kalavedet puuttuvat.
23047: luonnon kudun onnistumisen vuoksi. Saaliskalo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23048: jen keskikoko olisi myös vähintäänkin kolmin- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23049: kertaistunut. Kuhan istutuksiin käytetyt rahat kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23050: voitaisiin käyttää kokonaan lohikalojen tuotta- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23051: miseen. Lohikaloista tulevaisuudessa voisi tulla
23052: myös ammattikalastajien tärkeä tulonlähde. Ny- Onko Hallitus tiedostanut kalastuspo-
23053: kyisin 40-senttinen taimen, lohi tai kuha ei voi litiikassamme sen, että monia arvokalo-
23054: kilpailla kirjolohen tai norjalaisen kassilohen jamme sallitaan pyydettävän ennen suku-
23055: kanssa. Maamme kauppatasetta voitaisiin korja- kypsyyttä, minkä seurauksenajoudutaan
23056: ta mainiosti tältä osin. turvautumaan kalliisiin istutuksiin, ja
23057: Paljon puhuttu kalastusmatkailu tarvitsee hy- mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
23058: viä kalavesiä. Kukapa meistä suomalaisistakaan että esim. kuhan ja lohikalojen vähim-
23059: pistäisi rahojaan ulkomaan kalastusmatkaan,jos mäismittarajoja nostetaan nykyisestä ar-
23060: suuria kaloja olisi ainoastaan matkailuesitteissä. vokalojen paremman tuoton lisäämisek-
23061: Suomessa on suoranaista petosta houkutella tu- si?
23062: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1997
23063:
23064: Esa Lahtela /sd Erkki Pulliainen /vihr
23065: Raimo Holopainen /sd Tapio Karjalainen /sd
23066: Erkki Partanen /sd
23067: KK 677/1997 vpp 3
23068:
23069:
23070:
23071:
23072: Eduskunnan Puhemiehelle
23073:
23074: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kalastuslain 36 §:n 1 momentin nojalla ala-
23075: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mittainen kala tai rapu on, jollei se ole sanotta-
23076: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- vasti vahingoittunut, laskettava viipymättä ta-
23077: le jäsenelle kansanedustaja Esa Lahtelan ym. kaisin veteen. Kuitenkin suurin osa kalasaaliista
23078: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 677: saadaan langasta kudotuilla pyydyksillä. Näissä
23079: kala on pyydystä koettaessa usein jo kuollut.
23080: Onko Hallitus tiedostanut kalastuspo- Tässä suhteessa alamittasäännökset eivät ole
23081: litiikassamme sen, että monia arvokalo- merkittäviä. Sen sijaan suuri merkitys on sillä,
23082: jamme sallitaan pyydettävän ennen suku- mikä on langasta kudotun pyydyksen pienin sal-
23083: kypsyyttä, minkä seurauksenajoudutaan littu silmäkoko. Tämä ratkaisee saaliin koon.
23084: turvautumaan kalliisiin istutuksiin, ja Kalastuslain 32 §:n 1 momentin nojalla tästä sää-
23085: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, detään asetuksella. Kalastusasetuksen 14 §:n 1
23086: että esim. kuhan ja lohikalojen vähim- momentin nojalla pienimmät sallitut silmäkoot
23087: mäismittarajoja nostetaan nykyisestä ar- on määrätty 1) silakkaa, kilohailia, muikkua ja
23088: vokalojen paremman tuoton lisäämisek- kuoretta meressä pyydettäessä sekä 2) merilohta
23089: si? ja meritaimenta pyydettäessä.
23090: Nämäkin rajoitukset muodostavat säädöspe-
23091: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rustan. Alueellisesti mukautettu säädösvalta on
23092: vasti seuraavaa. tarkoituksenmukaisuussyistä ja läheisyysperiaa-
23093: tetta noudattaen laissa delegoitu aluetasolle. Ka-
23094: Kala&tuslain (286/1982) 35 §:n 1 momentin lastuslain 32 §:n 2 momentin nojalla kalastusalue
23095: mukaan asetuksella säädetään ne pienimmät mi- voi määräajaksi tiettyä vesialuetta koskien antaa
23096: tat, jotka luonnonvesistä pyydettävien kalojen ja asetuksesta poikkeavia määräyksiä, jos se on tar-
23097: rapujen tulee täyttää. Näistä mitoista säädetään peen lain 1 §:ssä säädettyjen tavoitteiden saavut-
23098: kalastusasetuksen (1116/1982, muut. 179/1993) tamiseksi.
23099: 19 §:ssä. Erityisesti lohen (Salmo salar) alamitas- Kalastuksesta saatava tuotto on etupäässä ve-
23100: ta säädetään lisäksi Euroopan yhteisöjen neuvos- sialueen omistajien ja ammattikalastajien intres-
23101: ton asetuksessa (ETY) nro 1866/86. Jälkimmäi- sissä. Samoin ovat vesistöihin suoritetut kalanis-
23102: nen on voimassa merellä perusviivojen ulkopuo- tutuksetkin. Kalojen lisääntymismahdollisuuk-
23103: lella. sien, pyynnin ja istutusten välinen suhde ei ole
23104: Edellä mainitut rajoitukset muodostavat vä- vakio. Järvitaimenistutuksia suoritetaan esimer-
23105: himmäismittojen perustan. Suomen merialuei- kiksi paljon vesialueille,joilla se ei voi lisääntyä ja
23106: denja sisävesien erilaisten olosuhteidenjohdosta joissa istutusten tarkoitus on vain kalastukselli-
23107: tämän lisäksi tarvitaan myös alueellisesti sovel- nen. Kuten edellä on todettu, kalastuslainsää-
23108: tuvia rajoituksia. Tarkoituksenmukaisuussyistä däntömme antaa paljon valtaaja mahdollisuuk-
23109: ja läheisyysperiaatetta noudattaen tämä säädös- sia nimenomaan mainituille intressiryhmille toi-
23110: valta on laissa delegoitu alueelliselle tasolle. Ka- mia edukseen tässä asiassa. Lisäksi kalastuslain
23111: lastuslain 35 §:n 2 momentin nojalla kalastusalue 5 §:n nojalla oikeus harjoittaa kalastusta ja mää-
23112: voi määrätyllä vesialueelia määrätä, että vähim- rätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä
23113: mäismitta on asetuksella säädettyä suurempi, jos oikeutta ole luovutettu toiselle tai jollei kalastus-
23114: se on tarpeen lain 1 §:ssä säädettyjen tavoitteiden laissa muuta säädetä. Sanotusta syystä hallitus ei
23115: saavuttamiseksi. katso aiheelliseksi ryhtyä asiassa toimenpiteisiin.
23116:
23117: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
23118:
23119: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23120: 4 KK 677/1997 vp
23121:
23122:
23123:
23124:
23125: Tili Riksdagens Fru Talman
23126:
23127: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- den inte är nämnvärt skadad, ofördröjligen åter
23128: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- släppas ut i vattnet. Större delen av fiskfångsten
23129: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- fångas dock med fångstredskap av garn. När
23130: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål dessa redskap vittjas är dock den fångade fisken
23131: nr 677: ofta redan död. 1 detta avseende har därför be-
23132: stämmelserna om minsta mått inte större bety-
23133: Har Regeringen gjort det klart i vår delse. Stor betydelse har däremot den minsta
23134: fiskeripolitik att många av våra värdefis- tillåtna maskvidden i fångstredskap av garn.
23135: kar får fångas innan de är könsmogna, Detta är av avgörande betydelse för fångstens
23136: vilket leder till att dyr utsättning av fisk storlek. Om detta stadgas med stöd av 32 §
23137: måste tillgripas, och 1 mom. lagen om fiske genom förordning. 1 14 §
23138: vilka åtgärder har Regeringen för av- 1 mom. förordningen om fiske stadgas om minsta
23139: sikt att vidta så att gränserna för exempel- tillåtna maskvidd vid fångst av 1) strömming,
23140: vis gösens och laxfiskarnas minsta mått vassbuk, siklöja och nors i havet samt 2) havslax
23141: höjs från det nuvarande värde och pro- och havsöring.
23142: duktionen av värdefisk sålunda kan för- Ä ven dessa begränsningar utgör en författ-
23143: bättras och ökas? ningsgrund. Rätten att fastställa lokalt anpassa-
23144: de bestämmelser har av ändamålsenlighetsskäl
23145: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt och iakttagande av närhetsprincipen delegerats
23146: anföra följande. tilllokal nivå i lagen. Med stöd av 32 § 2 mom.
23147: lagen om fiske kan ett fiskeområde för bestämd
23148: Enligt 35 § 1 mom. lagen om fiske (286/1982) tid för ett visst vattenområde utfårda sådana
23149: stadgas genom förordning om de minsta mått bestämmelser som avviker från vad som stadgas
23150: som i naturliga vatten fångade fiskar och kräftor i förordning, oin uppnåendet av de i lagens 1 §
23151: skall fylla. 1 19 § förordning om fiske (1116/1982, nämnda syftemålen det särskilt kräver.
23152: ändr. 170/1993) ingår stadganden om här avsed- Den avkastning fisket ger ligger framför allt i
23153: da mått. 1 Europeiska gemenskapernas råds för- vattenområdets ägares och yrkesfiskarnas intres-
23154: ordning (EEG) nr 1866/86 stadgas därtill särskilt se. Detsamma gäller även i vattendragen utfårda-
23155: om laxens (Salmo salar) minsta mått. Sistnämn- de utplanteringar av fisk. Relationerna mellan
23156: da förordning är i kraft på havet ytterom baslin- fiskarnas fortplantningsmöjligheter, fångsten
23157: jerna. och utplanteringarna är inte konstant. Exempel-
23158: De ovan nämnda begränsningarna utgör vis utförs det mycket utplantering av insjööring
23159: grunden för de minsta måtten. På grund av de inom vattenområden, där arten inte kan fort-
23160: speciella förhållandena inom vårt lands havsom- planta sig och där syftet med utplanteringarna
23161: råden och insjövatten behövs det därtill även enbart är att öka fiskemöjligheterna. Såsom re-
23162: begränsningar som kan tillämpas mera lokalt. Av dan ovan konstaterats ger vår fiskelagstiftning
23163: ändamålsenlighetsskäl och med iakttagande av rikligt med rättigheter och möjligheter uttryckli-
23164: närhetsprincipen har möjligheten tilllokala be- gen åt nämnda intressegrupper att fungera i eget
23165: stämmelser i lagen delegerats tilllokal nivå. Med intresse i denna fråga. Ytterligare bör framhållas
23166: stöd av 35 § 2 mom. lagen om fiske kan fiskeom- att rätten att bedriva fiske och bestämma därom
23167: råde för visst vattenområde bestämma att det med stöd av 5 § lagen om fiske tillkommer vatten-
23168: minsta måttet skall vara större än vad som stad- områdets ägare, om inte denne rätt överlåtits till
23169: gas i förordning, om uppnåendet a v de i lagens 1 § någon annan något eller annat i lagen om fiske
23170: avsedda syftemålen det kräver. stadgas. Av nämnda skäl finner regeringen att
23171: Med stöd av 36 § 1 mom. lagen om fiske skall det inte föreligger orsak att skrida till åtgärder i
23172: fisk eller kräfta som inte fyller stadgade mått, om frågan.
23173:
23174: Helsingforsden 18 juni 1997
23175:
23176: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
23177: KK 678/1997 vp
23178:
23179: Kirjallinen kysymys 678
23180:
23181:
23182:
23183:
23184: Pia Viitanen /sd ym.: Omaishoitajien aseman parantamisesta
23185:
23186:
23187:
23188: Eduskunnan Puhemiehelle
23189:
23190: Omaishoidon tukea maksetaan korvauksena Omaishoitajan työtä voi verrata vammaispal-
23191: hoitotyöstä henkilölle, joka hoitaa vanhusta, velulain mukaiseen vammaisen avustajan työ-
23192: vammaista tai sairasta. Omaishoitajan ei nimik- hön. Vammaisen henkilökohtainen avustaja on
23193: keestään huolimatta tarvitse olla hoidettavan kuitenkin työsuhteessa vammaiseen itseensä, ja
23194: omainen, vaan omaishoitajana toimii usein kou- vammaisille korvataan avustajan paikkaamises-
23195: lutuksen saaneita kotiavustajia tai kodinhoitajia. ta aiheutuneet kulut vammaispalvelulain nojalla.
23196: Omaishoidosta tehdään hoitajan ja kunnan välil- Omaishoito on tarpeellinen osa monimuotois-
23197: lä toimeksiantosopimus, jossa sovitaan hoito- ta vanhus-, vammais- ja sairaanhoitopalvelua.
23198: suhteen ehdoista. Sillä voidaan vähentää kalliiden laitospaikkojen
23199: Omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoitta- tarvetta ja mahdollistaa hoidettavan asuminen
23200: massa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kun- mahdollisimman pitkään kotioloissa.
23201: taan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Jottajärjestelmä olisi kaikilta osin toimiva, on
23202: Kyseessä on toimeksiantosuhde, jonka myötä omaishoitajien työmarkkina-asemaa tarkistetta-
23203: omaishoitajaa eivät koske työehtosopimusten va. Yksinkertaisinta olisi muuttaa omaishoita-
23204: määräykset palkoista. Myöskään työaikalaki tai jien toimeksiantosopimukset työsuhteiksi esi-
23205: vuosilomalaki eivät koske omaishoitajia. Näin merkiksi vammaispalvelulain mukaisten avusta-
23206: ollen esimerkiksi vuosilomaa ei omaishoitajille jien asemaa vastaaviksi. Jos tähän ei ryhdytä,
23207: kerry eikä lomarahoja tunneta. Lain mukaan tulisi joka tapauksessa varmistaa, etteivät kun-
23208: omaishoitajalla on ainoastaan "mahdollisuuk- nat korvaa normaaleja työsuhteitaan omaishoi-
23209: sien mukaan" yksi vapaapäivä viikossa, yksi don tuen kautta. Tämä varmistetaan säätämällä,
23210: vapaa viikonloppu kuukaudessa ja yksi vapaa että hoitajan on oltava hoidettavan omainen.
23211: viikko vuodessa. Omaishoitajat eivät ole työvoi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23212: maviranomaisten tulkinnan mukaan työmarkki- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23213: noiden käytettävissä, eikä heillä ole oikeutta kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23214: ansiosidonnaiseen päivärahaan. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23215: Varsinkin niiden omaishoitajien, jotka hoita-
23216: vat ns. vierasta henkilöä (ei omaistaan), kannalta Mitä Hallitus aikoo tehdä omaishoita-
23217: tilanne on kohtuuton. On syntynyt ikään kuin jien työmarkkina-aseman selventämisek-
23218: toisen luokan työmarkkinat, jossa ihmiset teke- si ja parantamiseksi?
23219: vät normaalia työtä ilman normaaleja työehtoja.
23220:
23221: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1997
23222:
23223: Pia Viitanen /sd Arja Ojala /sd
23224:
23225:
23226:
23227:
23228: 279001
23229: 2 KK 678/1997 vp
23230:
23231:
23232:
23233:
23234: Eduskunnan Puhemiehelle
23235:
23236: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mään joustavuutta siten, että kotihoito on voitu
23237: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, turvata näissäkin tapauksissa omaishoidon tuel-
23238: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen la ilman pohdintoja, onko sukulaisuus- tai läheis-
23239: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita- side riittävä.
23240: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Olennaista on kuitenkin korostaa, että omais-
23241: n:o 678: hoidon lähtökohtana on elämäntilanne, jossa
23242: omainen tai läheinen voi ryhtyä hoitajaksi. Se
23243: Mitä Hallitus aikoo tehdä omaishoita- useimmissa tapauksissa rakentuu jo olemassa
23244: jien työmarkkina-aseman selventämisek- olevien ihmissuhteiden varaan. Joissakin tilan-
23245: si ja parantamiseksi? teissa siihen on saatettu ajautua, mutta lähtökoh-
23246: diltaan se perustuu vapaaehtoisuuteen eikä am-
23247: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- matillisuuteen. Koska omaishoitoa ei voida pitää
23248: taen seuraavaa: ammattina, vaikka eläkeoikeutta ja mahdolli-
23249: suutta vapaaseen voidaan pitää vähintäänkin
23250: Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö tuli kohtuullisina, omaishoitajien työmarkkina-ase-
23251: voimaan 1. 7.1993. Se määrittelee kunnallisen man vahvistaminen työaikalakia tai vuosiloma-
23252: omaishoidon tuen hoitajalle maksettavaksi hoi- lakia muuttamalla ei ole tarkoituksenmukaista.
23253: topalkkioksi, hoitoa tukeviksi palveluiksija hoi- Joissakin yhteyksissä on ilmennyt, että jotkut
23254: tajalle järjestettäväksi vapaaksi. Omaishoidon kunnat ovat solmineet omaishoidon tukea kos-
23255: tukea koskevaa lainsäädäntöä luotaessa oli kes- kevia sopimuksia esimerkiksi kotiavustaja- tai
23256: keistä luoda sosiaalipalvelumuoto, jolla voidaan kodinhoitajakoulutuksen saaneiden henkilöiden
23257: tukea omaisiaan ja läheisiään hoitaviaja toisaal- kanssa siten, että kullakin hoitajalla on useampia
23258: ta luoda sen elämänmuodon valinneille myös ta- hoidettavia hoidettavanaan eikä taustalla ole
23259: loudellisia edellytyksiä. Taloudellisia edellytyk- aiempaa omais- tai läheissuhdetta hoidettavaan.
23260: siä pyrittiin parantamaan määrittelemällä hoito- Tällöin kysymyksessä on ammatillinen hoito- ja
23261: palkkion markkamääräminimi ja tekemällä hoi- huolenpitotyö, jolloin kunnan ja hoitajan välille
23262: topalkkio eläkettä kartuttavaksi tuloksi. tulisi laatia työsopimus eikä sopimusta omais-
23263: Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö ei hoidon tuesta. Kuntien julkisina työnantajina
23264: aseta ehtoja hoidettavan ja omaishoitajan väli- tulee toimia siten, että ne kaikissa yhteyksissä
23265: selle sukulais- tai läheissuhteelle. Se on mahdol- kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. Se estää
23266: listanut sen, että noin viidellä prosentilla hoitajis- toisen luokan työmarkkinoiden syntymisen jul-
23267: ta ei ole sukulais- tai läheissuhdetta hoidetta- kiselle sektorille.
23268: vaan. Tämä mahdollisuus on luonut järjestel-
23269:
23270: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1997
23271:
23272: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
23273: KK 678/1997 vp 3
23274:
23275:
23276:
23277:
23278: Tili Riksdagens Talman
23279:
23280: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen närstående. Ovan nämnda möjlighet har gjort
23281: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande systemet flexibelt så att man utan att behöva
23282: medlem av statsrådet översänt följande av riks- fundera på om vårdaren och den som vårdas är
23283: dagsman Pia Viitanen m.fl. undertecknade tillräckligt nära släkt eller närstående har kun-
23284: spörsmål nr 678: nat garantera hemvård i form av stöd för närstå-
23285: endevård.
23286: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- Det är dock skäl att understryka att utgångs-
23287: ta för att utreda och förbättra närståen- punkten för närståendevård är en sådan livs-
23288: devårdarnas ställning på arbetsmarkna- situation där någon anhörig eller närstående kan
23289: den? bli vårdare. 1 de flesta fall baserar den sig på
23290: redan existerande människorelationer. 1 vissa fall
23291: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt kan vårdaren ha hamnat i en dylik situation, men
23292: anföra följande: utgångspunkten är att närståendevård baserar
23293: sig på frivillighet och inte yrke. Eftersom när-
23294: Den lagstiftning som gäller stöd för närståen- ståendevård inte räknas som yrke, även om
23295: devård trädde i kraft den 1 juli 1993. Enligt den rätten till pension och möjligheten tili ledighet
23296: består det korumunala stödet för närståendevård kan anses synnerligen skäliga, är det inte ända-
23297: av vårdarvode som betalas tili vårdaren, service målsenligt att stärka närståendevårdarnas ställ-
23298: som stöder vården och ledighet för vårdaren. Då ning på arbetsmarknaden genom att ändra ar-
23299: lagstiftningen om närståendevård utarbetades betstidslagen eller semesterlagen.
23300: ansågs det viktigt att å ena sidan skapa en sådan 1 vissa sammanhang har det framgått att endel
23301: form av socialservice som medger att personer kommuner har ingått avtal om stöd för närståen-
23302: som sköter anhöriga och närstående får stöd och devård med personer som har fått t.ex. hemhjäl-
23303: å andra sidan att skapa ekonomiska förutsätt- par- eller hemvårdarutbildning så att vårdarna
23304: ningar för dem som valt att leva på detta sätt. har flera vårdbehövande att sköta och inga tidi-
23305: Man försökte förbättra de ekonomiska förutsätt- gare släkt- eller närståenderelationer existerar.
23306: ningarna genom att bestämma ett minimibelopp Härvid är det fråga om yrkesmässig vård och
23307: i mark för vårdarvodet och genom att räkna omsorg, vilket innebär att kommunen och vår-
23308: vårdarvodet som sådan inkomst som medför darna borde ingå arbetsavtal och inte avtal om
23309: pensionstillväxt. stöd för närståendevård. Som offentliga arbetsgi-
23310: Lagstiftningen om närståendevård ställer inte vare skall kommunerna agera så att de i alla
23311: några villkor för att vårdaren och den som vårdas sammanhang högaktar arbetstagarnas rättighe-
23312: skall vara släkt eller närstående. På grund av ter. Detta förhindrar att en andra klassens arbets-
23313: detta är fem procent av förhållandena sådana där marknad uppstår inom den offentliga sektorn.
23314: vårdaren och den som vårdas inte är släkt eller
23315:
23316: Helsingfors den 2 juli 1997
23317:
23318: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
23319: KK 679/1997 vp
23320:
23321: Kirjallinen kysymys 679
23322:
23323:
23324:
23325:
23326: Jorma Kukkonen /sd ym.: Kioskikaupan valvonnan tehostamisesta
23327:
23328:
23329:
23330: Eduskunnan Puhemiehelle
23331:
23332: Kioskimyynti on Suomessa rajoitettu tapah- hon myös järjestöt, joiden toimialaa asia koskee,
23333: tuvaksi liikehuoneistossa, jonka pinta-ala voi voisivat osallistua.
23334: olla korkeintaan 100m2• Tätä asetusta rikotaan Asioiden tilan jatkuessa nykyisenlaisena on
23335: yleisesti ja on yleistymässä asenne, että asetusta ei otaksuttavissa, että epäselvyys asetuksen tulkin-
23336: tarvitse noudattaa. nassa johtaa asetuksen väljentymiseen niin, että
23337: Valvontatyö asiassa kuuluu poliisiviranomai- sitä on pian mahdotonta soveltaa.
23338: sille, joilla ei kuitenkaan ole ohjeita siitä, miten Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23339: tulee menetellä pinta-alarajoituksen ylittävien tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
23340: huoneistojen kohdalla. Lisäksi on epäselvää, kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23341: mitkä tilat lasketaan mukaan määriteltäessä jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23342: myyntipinta-alaa. Kauppa- ja teollisuusministe-
23343: riössä on laadittu 18.3.1997 päivätty asiaa koske- Millaisia toimia Hallitus aikoo laittaa
23344: va muistio, mutta edelleen puuttuvat lainvoimai- vireille poliisin työn helpottamiseksi, jot-
23345: set tarkat tulkintaohjeet asiasta. ta kioskikaupan valvonta saadaan lain-
23346: Kioskiasetuksen ja sen tulkinnan täsmentämi- mukaiseen järjestykseen?
23347: seksi tulisi perustaa asiaa pohtiva työryhmä, jo-
23348:
23349: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1997
23350: Jorma Kukkonen /sd Arja Ojala /sd
23351:
23352:
23353:
23354:
23355: 279001
23356: 2 KK 679/1997 vp
23357:
23358:
23359:
23360:
23361: Eduskunnan Puhemiehelle
23362:
23363: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tuisissa tai varoituksesta huolimatta jatkuvissa
23364: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, rikkomuksissa lääninhallitus voi poliisiviran-
23365: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen omaisen esityksestä elinkeinonharjoittajaa kuul-
23366: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma tuaan sulkea liikkeen määräajaksi tai kokonaan,
23367: Kukkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- rajoittaa liikkeen aukioloaikaa tahi kieltää mää-
23368: myksen n:o 679: rätyn tavaran myynnin. Kioskiasetuksen 17 §:n
23369: mukaan asetuksen säännösten tai sen nojalla an-
23370: Millaisia toimia Hallitus aikoo laittaa nettujen määräysten rikkominen rangaistaan sa-
23371: vireille poliisin työn helpottamiseksi, jot- kolla, jollei rikoksesta ole muualla säädetty an-
23372: ta kioskikaupan valvonta saadaan lain- karampaa rangaistusta.
23373: mukaiseen järjestykseen? Muutosasetuksen 18.3.1997 päivätyn esittely-
23374: muistion mukaan pinta-ala sisältää sen kioski-
23375: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kaupan vakinaisessa liiketoimintakäytössä ole-
23376: vasti seuraavaa: van pinta-alan, jossa myyntitoimintaa harjoite-
23377: taan, kuten tavara-alueet sekä kassa- ja myynti-
23378: Kioski- ja siihen verrattavasta kaupasta sekä tiskialueet palvelualueineen. Pinta-alaan ei siten
23379: automaattikaupasta annetun asetuksen (436/ lasketa sosiaalitiloja eikä varasto- ja säilytysti-
23380: 1969;jäljempänä kioskiasetus) 1 §:n 1 momentin loja. Muistiossa on myös lueteltu tiettyjä erityis-
23381: 1 kohtaa muutettiin 26.3.1997 annetulla asetuk- tapauksia. Esittelymuistio on toimitettu kulutta-
23382: sella (27911997) siten, että asetuksen mukaista javirastolle ja lääninhallituksille sekä sisäasiain-
23383: myyntiä saa harjoittaa liikehuoneistosta, jossa ministeriöstä kihlakuntien poliisilaitoksille.
23384: kioskikaupan vakinainen liiketoimintakäytössä Tässä vaiheessa on vaikea ennakoida, kuinka
23385: oleva myyntipinta-ala on enintään 100 neliömet- paljon tulkintaerimielisyyksiä uudistettu säänte-
23386: riä. ly aiheuttaa. Kioskien myyntitilaan liittyvän val-
23387: Kioskiasetuksen 15 §:n mukaan, milloin ase- vonnan yhteydessä ratkaisut joudutaan teke-
23388: tuksessa tarkoitetun liikkeen harjoittaja on lai- mään usein tapauskohtaisesti. Kattavillakaan
23389: minlyönyt noudattaa liikettä koskevia säännök- ohjeilla ei voida ennakoida kaikkia yksittäista-
23390: siä tai määräyksiä taikka jos liikkeessä on esiinty- pauksia. Tämän vuoksi hallitus ei tässä vaiheessa
23391: nyt väärinkäytöksiä tai sen toiminta on aiheutta- katso aiheelliseksi asettaa asiaa pohtivaa työryh-
23392: nut järjestyshäiriöitä, poliisipiirin päällikkö voi mää eikä antaa enempiä kirjallisia ohjeita tulkin-
23393: antaa asianomaiselle varoituksen. Vakavanlaa- nan täsmentämiseksi.
23394:
23395: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1997
23396:
23397: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
23398: KK 679/1997 vp 3
23399:
23400:
23401:
23402:
23403: Tili Riksdagens Talman
23404:
23405: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- viss tid eller helt och hållet, begränsa öppethåll-
23406: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- ningstiden eller förbjuda försäljning av viss vara.
23407: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- Enligt 17 § kioskförordningen skall den som
23408: man Jorma Kukkonen m.fl. undertecknade överträder stadgandena i förordnin!Sen eller med
23409: spörsmål nr 679: stöd därav utfårdade bestämmelser straffas med
23410: böter, om inte strängare straffför brottet stadgas
23411: Hurudana åtgärder ämnar Regeringen annanstans.
23412: tillgripa i syfte att underlätta polisens ar- Enligt det föredragningsmemorial av den 18
23413: bete för att övervakning av kioskhandeln mars 1997 som åtföljde förslaget tili ändring av
23414: kan bringas i lagenlig ordning? förordningen omfattar försäljningsutrymmet det
23415: utrymme som för bedrivande av kioskhandel är
23416: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt reserverat för kunderna och där försäljnings-
23417: anföra följande: verksamhet idkas, såsom ytor med varor samt
23418: ytor med kassa- och försäljningsdiskar jämte
23419: Första paragrafen 1 mom. 1 punkten förord- ytor för kundbetjäning. Tili försäljningsutrym-
23420: ningen om kiosk- och därmed jämförlig handel met anses alltså inte höra personalutrymmen el-
23421: samt automathandel (436/1969; nedan kioskför- ler lager- och förvaringsutrymmen. Memorialet
23422: ordningen) ändrades genom förordningen den 26 innehåller dessutom en uppräkning av vissa spe-
23423: mars 1997 (279/1997) så att sådan försäljning cialfall. Föredragningsmemorialet har tillställts
23424: som avses i förordningen får idkas från en affårs- Konsumentverket och länsstyrelserna samt, ge-
23425: lokal, i viiken för bedrivande av kioskhandel för nom inrikesministeriets försorg, polisinrätt-
23426: kunderna har reserverats ett försäljningsutrym- ningarna i de olika häraderna.
23427: me om högst 100 kvadratmeter. 1 detta skede är det svårt att förutse hur många
23428: Enligt 15 § kioskförordningen har chefen för tolkningstvister som kommer att uppstå tili följd
23429: polisdistriktet befogenhet att tilldela vederbö- av de nya reglerna. Vid övervakningen av kios-
23430: rande varning i det fall att idkare av i förordning- kernas försäljningsutrymmen blir man ofta
23431: en avsedd rörelse har försummat att iaktta de tvungen att avgöra saken från falltill fall. lnte ens
23432: stadganden eller bestämmelser som gäller rörel- genom täckande bestämmelser kan alla enstaka
23433: sen, eller om missbruk har förekommit eller verk- fall förutses. Av denna anledning anser regering-
23434: samheten har föranlett störning av ordningen. en det inte motiverat att i detta skede tillsätta en
23435: Om överträdelserna är av allvarlig natur, eller de arbetsgrupp med uppgift att granska saken när-
23436: fortgår eller upprepas trots varning, kan länssty- mare eller att utfårda ytterligare skriftliga anvis-
23437: relsen på framställning av polismyndigheten, ef- ningar för precisering av tolkningen.
23438: ter att ha hört affårsidkaren, stänga rörelsen för
23439:
23440: Helsingfors den 25 juni 1997
23441:
23442: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
23443: KK 680/1997 vp
23444:
23445: Kirjallinen kysymys 680
23446:
23447:
23448:
23449:
23450: Tero Mölsä /kesk ym.: Joukkoliikenteen toimintaedellytysten tur-
23451: vaamisesta
23452:
23453:
23454: Eduskunnan Puhemiehelle
23455:
23456: Saamiemme tietojen mukaan valtiovarainmi- menopuolella lakisääteisen erityiskuljetustar-
23457: nisteriö valmistelee arvonlisäverokantojen yhte- peen lisääntymisenä. Ennen pitkää se näkyisi
23458: näistämistä. Joukkoliikenteen osalta se merkit- myös palvelujen vähenemisenä. Pitkällä aikavä-
23459: see luopumista hallitusohjelmaan kirjatusta kuu- lillä olisi odotettavissa myös joukkoliikenteen li-
23460: den prosentin verokannasta. särahoitustarve.
23461: Jos joukkoliikenteen arvonlisävero nostetaan, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23462: se tulee tuntumaan myös tavallisen matkustajan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23463: kukkarossa. Lisäksi julkisilla varoilla ostetaan kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23464: mm. koulukuljetuksia, sosiaali- ja terveystoimen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23465: kuljetuksia sekä työ- ja asiointiliikennettä. Nämä
23466: menot tulevat myös väistämättä kasvamaan, jos Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
23467: joukkoliikennettä rasitetaan nykyistä korkeam- kenotusta asiasta, ja
23468: malla arvonlisäverolla. mihin toimiin se aikoo ryhtyä, jotta
23469: Arvonlisäveron korotus lisäisi näennäisesti julkiset liikennepalvelut voidaan säilyt-
23470: valtion tuloja, mutta kostautuisi pian kuntien tää kilpailukykyisinä?
23471:
23472: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1997
23473:
23474: Tero Mölsä /kesk Armas Komi /kesk Annikki Koistinen /kesk
23475: Tauno Pehkonen /skl Hannu Takkula /kesk Markku Lehtosaari /kesk
23476: Markku Vuorensola /kesk Minna Karhunen /kok Kari Myllyniemi /kesk
23477: Eero Lämsä /kesk
23478:
23479:
23480:
23481:
23482: 279001
23483: 2 KK 680/1997 vp
23484:
23485:
23486:
23487:
23488: Eduskunnan Puhemiehelle
23489:
23490: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kuudennen arvonlisäverodirektiivin (77/388/
23491: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ETY) mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa
23492: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen korkeintaan kahta alennettua verokantaa.
23493: jäsenen vastattavaksi kansanedustajaTero Möl- Koska Suomi soveltaa kolmea alennettua ve-
23494: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen rokantaa, arvonlisäverolainsäädäntö ei tältä
23495: n:o 680: osin ole yhteisön lainsäädännön mukainen.
23496: Komissio on jo kiinnittänyt tähän huomiota ja
23497: Onko Hallitus tietoinen perusteluissa on käynnistämässä rikkomusmenettelyä Suo-
23498: kerrotusta asiasta, ja mea vastaan.
23499: mihin toimiin se aikoo ryhtyä, jotta Valtiontaloudellisten syiden vuoksi ja EY:n
23500: julkiset liikennepalvelut voidaan säilyt- lainsäädännön vaatimusten toteuttamiseksi ny-
23501: tää kilpailukykyisinä? kyinen verokantarakenne ja alennettujen vero-
23502: kantojen tasot on tarkoitus ottaa uudelleen har-
23503: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kittavaksi valtion vuoden 1998 talousarvioesi-
23504: vasti seuraavaa: tyksen käsittelyn yhteydessä.
23505: Hallitusohjelman mukaan hallituksen keskei-
23506: Arvonlisäverolain (150111993) mukaan ylei- senä veropoliittisena tavoitteena on ansiotulojen
23507: nen verokanta on 22 prosenttia. Tämän lisäksi verotuksen keventäminen. Valtiotaloudellisista
23508: sovelletaan kahta alennettua vero kantaa, joiden syistä muun verotuksen merkittävä alentaminen
23509: tasot ovat 12ja 6 prosenttia. Alennettua 12 pro- on tällöin erityisen vaikeaa. Elintarvikkeiden ve-
23510: sentin verokantaa sovelletaan kirjoihin, lääkkei- rokannan alentaminen 17 prosentista 12 prosent-
23511: siin, elokuvanäytöksiin ja liikuntapalveluihin. tiin merkitsisi noin 2,1 miljardin markan vuosit-
23512: Kuuden prosentin verokantaa sovelletaan hen- taista verotuoton menetystä. Tämän vuoksi ve-
23513: kilökuljetuksiin, hotelli- ja majoitustoimintaan, rokantarakenteen muuttamiseksi vastaamaan
23514: kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin sekä Yleisradio yhteisön lainsäädäntöä on etsittävä verotuoton
23515: Oy:n lupamaksutuloihin. kannalta neutraalimpia vaihtoehtoja.
23516: Edellä mainittujen alennettujen verokantojen Yksi ratkaisuvaihtoehto on korvata nykyiset
23517: lisäksi elintarvikkeisiin sovelletaan erityistä 17 6 ja 12 prosentin verokannat yhdellä alennetulla
23518: prosentin verokantaa. Elintarvikkeiden arvon- verotuoton kannalta neutraalilla verokannalla.
23519: lisäverokohtelu muuttui Suomen ED-jäsenyyden Tämä nostaisi jonkin verran henkilöliikenteen ja
23520: johdosta vuoden 1995 alusta. Alkutuotevähen- muiden samaan ryhmään kuuluvien hyödykkei-
23521: nysjärjestelmästä, jolla aikaisemmin alennettiin den verorasitusta. Vastaavasti 12 prosentin vero-
23522: elintarvikkeiden hintatasoa, jouduttiin tällöin kannan piiriin kuuluvien hyödykkeiden verorasi-
23523: luopumaan ja elintarvikkeiden normaalia lie- tus alenisi.
23524: vempi verokohtelu toteutettiin soveltamalla nii- Hallitus ei ole vielä tehnyt päätöstä tulevasta
23525: den myyntiin alennettua verokantaa. Alennetun verokantarakenteesta. Verokantaratkaisusta ai-
23526: verokannan tasoksi säädettiin 12 prosenttia. Val- heutuvat mahdolliset kompensointitarpeet ja
23527: tiontaloudellisista syistä tätä tasoa ei kuitenkaan -tavat tulevat arvioitaviksi ensi vuoden talousar-
23528: voitu toteuttaa heti, vaan elintarvikkeisiin on vioesityksen käsittelyn yhteydessä.
23529: vuosina 1995-1997 sovellettu 17 prosentin vero-
23530: kantaa.
23531:
23532: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1997
23533:
23534: Ministeri Arja Alho
23535: KK 680/1997 vp 3
23536:
23537:
23538:
23539:
23540: Tili Riksdagens Talman
23541:
23542: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Enligt det sjätte direktivet om mervärdesskatt
23543: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- (77/388/EEG) kan medlemsstaterna tiliämpa
23544: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- högst två sänkta skattesatser. Eftersom Finland
23545: man Tero Mölsä m.fl. undertecknade spörsmål tiliämpar tre sänkta skattesatser överenstämmer
23546: nr 680: mervärdesskattelagstiftningen inte på den punk-
23547: ten med gemenskapens lagstiftning. Kommissio-
23548: Är Regeringen medveten om de förhål- nen har redan uppmärksammat detta och kom-
23549: landen som tas upp i motiveringen, och mer att inleda ett överträdelseförfarande mot
23550: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta Finland.
23551: för att kollektivtrafikens tjänster skall Av statsekonomiska skäl och för att tillfreds-
23552: kunna bevaras konkurrenskraftiga? ställa kraven i gemenskapens lagstiftning ämnar
23553: man ta den nuvarande skattesatsstrukturen och
23554: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt de sänkta skattesatsernas nivåer under övervä-
23555: anföra följande: gande i samband med behandlingen av proposi-
23556: tionen om statsbudgeten för 1998.
23557: Enligt mervärdesskattelagen (1501/1993) är Enligt regeringsprogrammet är regeringens
23558: den allmänna skattesatsen 22 %. Utöver den till- centrala skattepolitiska mål att lindra beskatt-
23559: lämpas två sänkta skattesatser på 12 och 6%. ningen av förvärvsinkomster. Av statsekonomis-
23560: Den sänkta skattesatsen på 12% tillämpas på ka skäl är det då speciellt svårt att märkbart
23561: böcker, läkemedel, biografföreställningar och minska den övriga beskattningen. Att sänka
23562: idrottstjänster. Skattesatsen på 6% tillämpas på skattesatsen för livsmedel från 17 % till 12 %
23563: persontransporter, hotell- och inkvarterings- skulle innebära en årlig förlust på ca 2,1 mrd. mk
23564: verksamhet, kultur- och underhållningsevene- i skatteintäkter. Därför måste man med tanke på
23565: mang samt på Oy Yleisradio Ab:s licensavgifter. skatteintäkterna söka neutralare alternativ för
23566: Förutom ovan nämnda sänkta skattesatser att ändra skattesatsstrukturen så att den motsva-
23567: tillämpas på livsmedel en särskild skattesats på rar gemenskapens lagstiftning.
23568: 17 %. Mervärdesbeskattningen av livsmedel änd- En alternativ lösning är att ersätta de nuvaran-
23569: rades då Finland blev medlem av EU vid ingång- de skattesatserna på 6 och 12 % med en sänkt och
23570: en av 1995. Då blev man tvungen att avstå från för skatteintäkternas del neutral skattesats. Det-
23571: det system med primärproduktavdrag som man ta skulle i viss mån öka skattebördan för person-
23572: tidigare använt för att sänka prisnivån för livs- trafiken och andra nyttigheter som hör tili sam-
23573: medel. En lindrigare beskattning av livsmedel ma grupp. På motsvarande sätt skulle skattebör-
23574: genomfördes genom att man tillämpade en sänkt dan lindras för de nyttigheter som omfattas av
23575: skattesats på försäljningen av livsmedel. Den skattesatsen på 12 %.
23576: sänkta skattesatsen fastställdes tili 12 %. Av Regeringen har ännu inte beslutat om den
23577: statsekonomiska skäl kunde denna skattesats kommande skattesatsstrukturen. Eventuella
23578: inte genast tillämpas utan under perioden 1995- kompenseringsbehov och -sätt som orsakas av
23579: 1997 tillämpades en skattesats på 17 % på livs- skattesatslösningen kommer att bedömas i sam-
23580: medel. band med behandlingen av budgetpropositionen
23581: för nästa år.
23582:
23583: Helsingforsden 26 juni 1997
23584:
23585: Minister Arja Alho
23586: 1
23587: 1
23588: 1
23589: 1
23590: 1
23591: 1
23592: 1
23593: 1
23594: 1
23595: 1
23596: 1
23597: 1
23598: 1
23599: 1
23600: 1
23601: 1
23602: 1
23603: 1
23604: 1
23605: KK 681/1997 vp
23606:
23607: Kirjallinen kysymys 681
23608:
23609:
23610:
23611:
23612: Raimo Holopainen /sd: Linja-autonkuljettajien työllisyystilanteen
23613: turvaamisesta
23614:
23615:
23616: Eduskunnan Puhemiehelle
23617: Monet eläkkeellä olevat linja-autonkuljettajat Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23618: ajavat talkooluonteisesti tilausajoliikenteen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23619: keikkoja. Pehmeä laskeutuminen työelämästä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23620: eläkeläiseksija ajotuntuman pito saattavat puol- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23621: taa tätä käytäntöä. Kuitenkin eläkeläiskuljetta-
23622: jien lisääntynyt talkoilla ajaminen aiheuttaa Onko Hallitus tietoinen eläkkeellä ole-
23623: työttömyysongelmia vielä työelämässä oleville vien linja-autonkuljettajien työskentelys-
23624: linja-autonkuljettajille. Ei suinkaan tarkoitus ole tä talkoilla, ja
23625: se, että hyvin ansaitulle eläkkeelle jäänoin jäl- mitä Hallitus aikoo tehdä vielä työelä-
23626: keen vaikeutettaisiin vielä ammatista leipänsä mässä olevien linja-autonkuljettajien
23627: tienaavien ja eläkettään kerryttävien ammatti- työllisyystilanteen turvaamiseksi?
23628: veljien työskentelyä. Olisiko asia korjattavissa
23629: esimerkiksi asetusmuunnoksin?
23630:
23631: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1997
23632:
23633: Raimo Holopainen /sd
23634:
23635:
23636:
23637:
23638: 270136
23639: 2 KK 681/1997 vp
23640:
23641:
23642:
23643:
23644: Eduskunnan Puhemiehelle
23645:
23646: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa de, jossa määritellään, kuka työn tekee ja millä
23647: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ehdoin. Sopimusvapauden vallitessa on esimer-
23648: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- kiksi työministeriön mahdotonta vaikuttaa sii-
23649: le jäsenelle kansanedustaja Raimo Holopaisen hen, kenet työnantaja palkkaa. Suotavaa tietysti
23650: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen 681: olisi, että työsuorituksia teetettäisiin sellaisilla
23651: henkilöillä, jotka ovat vielä aktiivisesti työelä-
23652: Onko Hallitus tietoinen eläkkeellä ole- mässä kerryttäen omaa eläketurvaansa.
23653: vien linja-autonkuljettajien työskentelys- Taikootyö ei sinänsä ole kiellettyä, mutta tai-
23654: tä talkoilla, ja kootyö ei ole työsuhteessa tehtyä työtä ja jää näin
23655: mitä Hallitus aikoo tehdä vielä työelä- ollen työsuhdesääntelyn ulkopuolelle. Työminis-
23656: massa olevien linja-autonkuljettajien teriön tietoon ei ole tullut, että mainitunlainen
23657: työllisyystilanteen turvaamiseksi? talkooluonteisesti tehtävä työ olisi yleistä sen
23658: enempää linja-autonkuljettajien kuin muiden-
23659: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kaan ammattiryhmien kohdalla. Kyse lienee
23660: vasti seuraavaa: enemmänkin yksittäistapauksista. Ministeriön
23661: käsityksen mukaan mainitunlainen taikootyön
23662: Henkilön saavutettua vanhuuseläkkeeseen oi- tekeminen ei näin ollen muodosta uhkaa vielä
23663: keuttavan ikärajan hän yleensäjättää työelämän työssä olevien henkilöiden työllisyydelle.
23664: ja siirtyy kokonaan kerryttämänsä eläketurvan Työministeriö pyrkii, paitsi työllistämään työ-
23665: varaan. Tietyissä tapauksissa henkilöllä voi syys- tä vailla olevia henkilöitä, myös turvaamaan
23666: tä tai toisesta olla perusteita pysytellä ainakin työssä olevien r,enkilöiden työllisyystilanteen.
23667: osittain työelämän parissa. Syynä voi olla esimer- Valtioneuvosto asetti 9.11.1995 työsopimus-
23668: kiksi se, että täydellinen luopuminen työelämästä lain uudistamista selvittävän komitean. Komi-
23669: tuntuu yhtäkkisenä ratkaisuna liian jyrkältä ja tean tehtävänä on selvittää työsopimuslain uu-
23670: henkilö haluaa suoda itselleen eräänlaisen siirty- distamistarvetta ottaen huomioon yhteiskunnas-
23671: mäkauden. sa, työelämässä, elinkeinoelämässä sekä lainsää-
23672: Mikäli vanhuuseläkkeelle jäänyt henkilö ha- dännössä tapahtunut kehitys. Komitean tulee
23673: luaa edelleen toimia työelämässä ottamalla vas- saada työnsä päätökseen 31.10.1997 mennessä.
23674: taan esim. satunnaisia töitä, hänellä on siihen Myös työsuhteen tunnusmerkkien ja taikootyön
23675: täysi mahdollisuus. Kyseessä on tällöin normaali välistä rajanvetoa tullaan selvittämään komitea-
23676: työnantajan ja työntekijän välinen sopimussuh- työn aikana.
23677:
23678: Helsingissa 3 päivänä heinäkuuta 1997
23679:
23680: Ministeri Antti Kalliomäki
23681: KK 681/1997 vp 3
23682:
23683:
23684:
23685:
23686: Tili Riksdagens Talman
23687:
23688: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen dande avtalsfrihet kan tili exempel arbetsministe-
23689: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande riet inte påver.~a vilka slags personer arbetsgiva-
23690: medlem av statsrådet översänt följande av riks- ren anställer. Onskvärt vore förstås att de arbeten
23691: dagsledamot Raimo Holopainen undertecknade som skall utföras skulle låta utföras av sådana
23692: spörsmål nr 681: personer som ännu är aktivt med i arbetslivet och
23693: intjänar sitt eget pensionsskydd.
23694: Är Regeringen medveten om att pen- Som sådant är talkoarbetet inte förbjudet,
23695: sionerade busschaufförer utför talkoar- men eftersom det inte är sådant arbete som utförs
23696: beten, och i arbetsförhållande, faller det utanför anställ-
23697: vad ämnar Regeringen göra för att ningsregleringen. Det har inte kommit tili arbets-
23698: trygga sysselsättningsläget för de buss- ministeriets kännedom att här åsyftat arbete av
23699: chaufförer som ännu är med i arbetslivet? talkokaraktär skulle vara allmänt förekomman-
23700: de hos busschaufförer och inte heller att det skul-
23701: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt le vara vanligt i andra yrkesgrupper. Närmast är
23702: anföra följande: det fråga om enstaka fall. Därför anser ministe-
23703: riet att sådant talkoarbete inte på något sätt
23704: Efter att ha uppnått den åldersgräns som be- äventyrar sysselsättningen för de personer som
23705: rättigar tili ålderspension lämnar man vanligen ännu är med i arbetslivet.
23706: arbetslivet och övergår tili att åtnjuta det pen- Arbetsministeriet strävar efter att förutom
23707: sionsskydd som man har intjänat. 1 vissa fall kan sysselsätta de personer som ännu är utan arbete
23708: en person av en eller annan orsak ha skäl att också att trygga sysselsättningsläget för de perso-
23709: stanna kvar i arbetslivet åtminstone delvis. Detta ner som har arbete.
23710: kan tili exempel bero på att det kan kännas som Statsrådet tillsatte 9.11.1995 en kommitte för
23711: ett för abrupt och radikalt avgörande att helt och totalrevision av lagen om arbetsavtal. Kommit-
23712: hållet lämna arbetslivet och att man vill unna sig ten har tili uppgift att utreda behovet att revidera
23713: ett slags övergångsperiod. lagen om arbetsavtal genom att beakta den ut-
23714: Det är helt möjligt att en person som gått i veckling som skett i samhället, arbetslivet, nä-
23715: ålderspension, men fortfarande önskar vara med ringslivet och lagstiftningen. Kommitten skall få
23716: i arbetslivet och exempelvis ta emot tillfålliga sitt arbete fårdigt före 31.10.1997. Också kriteri-
23717: jobb också gör det. Då är det fråga om ett nor- erna för arbetsförhållande och talkoarbete och
23718: malt avtalsförhållande mellan arbetsgivaren och gränsdragningen mellan dem kommer att klar-
23719: arbetstagaren, i vilket det definieras av vem och läggas under kommittearbetet.
23720: på vilka villkor arbetet skall utföras. Under rå-
23721:
23722: Helsingfors den 3 juli 1997
23723:
23724: Minister Antti Kalliomäki
23725: j
23726: j
23727: j
23728: j
23729: j
23730: j
23731: j
23732: j
23733: j
23734: j
23735: j
23736: j
23737: j
23738: j
23739: j
23740: j
23741: j
23742: j
23743: j
23744: j
23745: j
23746: j
23747: j
23748: j
23749: j
23750: j
23751: j
23752: KK 682/1997 vp
23753:
23754: Kirjallinen kysymys 682
23755:
23756:
23757:
23758:
23759: Risto Kuisma /nuors ym.: ILO:n sopimuksessa määritellyn kolmi-
23760: kantaperiaatteen soveltamisesta
23761:
23762:
23763: Eduskunnan Puhemiehelle
23764:
23765: Työ- ja sosiaalilainsäädäntöä käsiteltäessä on tiyhdistysliikkeen ohella lähinnä suuria työnan-
23766: Suomessa ollut virallisena linjana niin sanottu tajia edustavat järjestöt. Pienyrittäjien mielipi-
23767: kolmikantaperiaate. Aikaisemmin samaa ilmiö- teet eivät tule tässä kolmikannassa tosiasiassa
23768: tä nimitettiin konsensusperiaatteeksi. Kansain- huomioon siten kuin ILO:n sopimus ja myös
23769: välinen työjärjestö (ILO) on yleissopimukses- suomalaisten edut edellyttäisivät, sillä työnanta-
23770: saan määritellyt myös kolmikantakäsittelyä val- jajärjestöt edustavat vain pientä osaa kaikista
23771: misteltaessa määrättyjä yleissopimuksessa mai- yrittäjistä ja työnantajista.
23772: nittuja asioita. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23773: ILO:n kolmikantaperiaate on huomattavasti tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23774: suppeampi kuin Suomessa käytössä oleva mää- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23775: rittely, josta käytetään kolmikanta-nimeä. Meil- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23776: lä kolmikanta tosiasiallisesti koskee päätöksen-
23777: tekoa eikä vain asioiden valmistelua, kuten Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23778: ILO:n sopimuksessa määritellään. ryhtyä, jotta kolmikanta ei loukkaisi
23779: Suomalainen kolmikanta siirtää eduskunnan eduskunnan lainsäädäntövaltaa ja toi-
23780: valtaa työmarkkinajärjestöille. Perustuslakien saalta yrittäjä- ja työnantajaedustus jär-
23781: mukaan vastuu kuuluu kuitenkin jakamattoma- jestettäisiin siten kuin ILO:n yleissopi-
23782: na eduskunnalle. Toisaalta suomalaisessa kolmi- mus edellyttää?
23783: kannassa osapuolina ovat valtiovallan ja ammat-
23784:
23785: Helsingissä II päivänä kesäkuuta 1997
23786: Risto Kuisma /nuors Risto Penttilä /nuors Jukka Tarkka /nuors
23787:
23788:
23789:
23790:
23791: 279001
23792: 2 KK 682/1997 vp
23793:
23794:
23795:
23796:
23797: Eduskunnan Puhemiehelle
23798:
23799: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa myös pienyrittäjiä edustavat tahot ovat osallistu-
23800: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, neet työlainsäädännön valmisteluun. Esimerkik-
23801: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen si työsopimuslakikomiteassa Suomen Yrittäjät
23802: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto ovat edustettuina. Näin ollen työlainsäädännön
23803: Kuisman ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- valmistelussa ovat yleensä mukana kaikki yksi-
23804: myksen n:o 682: tyisen sektorin työnantajatahot sekä lisäksi val-
23805: tio- ja kuntatyönantajat. Tarvittaessa lisäksi kir-
23806: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kon sopimusvaltuuskunta ottaa osaa työlainsää-
23807: ryhtyä, jotta kolmikanta ei loukkaisi dännön valmisteluun (kuten esimerkiksi työaika-
23808: eduskunnan lainsäädäntövaltaa ja toi- lakia valmisteltaessa).
23809: saalta yrittäjä- ja työnantajaedustus jär- Työmarkkinaosapuolten mukanaolo työlain-
23810: jestettäisiin siten kuin ILO:n yleissopi- säädännön valmistelussa ei merkitse sitä, että
23811: mus edellyttää? päätösvalta olisi siirtynyt etujärjestöille. Kolmi-
23812: kantaperiaatteen noudattaminen tarkoittaa sitä,
23813: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- että työlainsäädännön valmistelussa sekä työn-
23814: vasti seuraavaa: antaja- että palkansaajapuolen näkökannat tu-
23815: levat mahdollisuuksien mukaan huomioon ote-
23816: Työlainsäädännön valmistelu toteutetaan pe- tuiksi. Lakiesitysten lopullista sisältöä sekä nii-
23817: rinteisesti ns. kolmikantaperiaatetta noudattaen. den antamista koskeva päätösvalta on siten
23818: Lainsäädännön valmistelussa ovat virkamiesten edelleen yksinomaan hallituksella, joka Tasaval-
23819: ohella mukana sekä työnantajapuolen että pal- lan Presidentin esittelystä antaa hallituksen esi-
23820: kansaajien edustajat. Useimmissa tapauksissa tykset eduskunnalle. Kolmikantaperiaatteen
23821: valmistelussa ovat edustettuina työnantaja- ja noudattaminen ei suomalaisessa lainvalmiste-
23822: palkansaajapuolta edustavat keskusjärjestöt. lussa ole siten loukannut eduskunnan lainsää-
23823: Erityisesti Paavo Lipposen hallituksen aikana däntövaltaa.
23824:
23825: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1997
23826: Ministeri Antti Kalliomäki
23827: KK 682/1997 vp 3
23828:
23829:
23830:
23831:
23832: Tili Riksdagens Talman
23833:
23834: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen senterats vid beredningen av arbetslagstiftning-
23835: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande en. Tili exempel i kommitten för lagen om arbets-
23836: medlem av statsrådet översänt följande av riks- avtal finns representanter för Företagarna i Fin-
23837: dags1edamot Risto Kuisma m. fl . undertecknade land. Sålunda deltar i allmänhet alla den privata
23838: spörsmål nr 682: sektorns arbetsgivarkretsar och dessutom de
23839: statliga och kommunala arbetsgivarna i bered-
23840: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- ningen av arbetslagstiftningen. Vid behov deltar
23841: ta för att trepartsprincipen inte skall dessutom kyrkans avtalsdelegation i beredning-
23842: kränka riksdagens lagstiftande makt och en (som t.ex. vid beredningen av arbetstidslagen).
23843: för att företagar- och arbetsgivarrepre- Arbetsmarknadsparternas medverkan i be-
23844: sentationen ordnas så som ILO:s konven- redningen av arbetslagstiftningen innebär inte att
23845: tion förutsätter? beslutanderätten skulle ha överförts på intresse-
23846: organisationerna. Iakttagandet av trepartsprin-
23847: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt cipen innebär att både arbetsgivar- och löntagar-
23848: anföra fö1jande: sidans synpunkter i mån av möjlighet tas i beak-
23849: tande vid beredningen av arbetslagstiftningen.
23850: Beredningen av arbetslagstiftningen verkställs Beslutanderätten vad gäller lagpropositionernas
23851: traditionsen1igt enligt den s.k. trepartsprincipen. slutgiltiga innehåll och deras avlåtande innehas
23852: Förutom tjänstemännen de1tar representanter sålunda fortfarande endast a v regeringen, som på
23853: för både arbetsgivarsidan och 1öntagarna i bered- föredragning av Republikens President avlåter
23854: ningen av 1agstiftningen. 1 de flesta fall represen- propositionerna tili riksdagen. Man har sålunda
23855: teras arbetsgivar- och löntagarsidan av central- inte kränkt riksdagens lagstiftande makt genom
23856: organisationerna. 1 synnerhet under Paavo Lip- att iaktta trepartsprincipen i den finländska lag-
23857: ponens regering har också småföretagarna repre- beredningen.
23858:
23859: Helsingfors den 27 juni 1997
23860:
23861: Minister Antti Kalliomäki
23862: KK 683/1997 vp
23863:
23864: Kirjallinen kysymys 683
23865:
23866:
23867:
23868:
23869: Toimi Kankaanniemi /skl: Liikenneturvallisuuden parantamisesta
23870: Konneveden Hytölän koulun kohdalla
23871:
23872:
23873: Eduskunnan Puhemiehelle
23874:
23875: Keski-Suomessa Konneveden kunnan halki - nopeusrajoitusta 80 km:stä/t 60 km:iin/t
23876: kulkee kantatie 69 Hirvaskankaalta Suonenjoel- - tien levennystä tai
23877: le. Tiellä on melko vilkas liikenne. Hytölän koulu - alikulkuväylän rakentamista.
23878: sijaitsee aivan tämän tien varrella muutaman ki- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23879: lometrin kirkonkylästä Suolahden suuntaan. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23880: Koulu on kolmiopettajainenja oppilasmäärä on nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23881: lähes 50. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23882: Konneveden kunta sekä Hytölän kylän asuk-
23883: kaat ovat esittäneet, että koulun kohdalla paran- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23884: nettaisiin erityisesti lasten turvallisuutta liiken- siin liikenneturvallisuuden parantami-
23885: teessä. Kyläläiset pelkäävät onnettomuuksia. seksi kantatie 69:llä Konneveden kunnan
23886: Turvallisuuden parantamiseksi koulun kohdalla Hytölän koulun kohdalla?
23887: on esitetty kolmea eri vaihtoehtoa:
23888:
23889: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1997
23890:
23891: Toimi Kankaanniemi /skl
23892:
23893:
23894:
23895:
23896: 270136*
23897: 2 KK 683/1997 vp
23898:
23899:
23900:
23901:
23902: Eduskunnan Puhemiehelle
23903:
23904: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa pääsevät autosta lähes suoraan koulun pihalle ja
23905: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, päinvastoin.
23906: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Tiejakso, jonka varressa koulu on, on sekä
23907: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi onnettomuustiheydeltään että onnettomuusas-
23908: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy- teeltaan tiepiirin parhaita päätieosuuksia.
23909: myksen n:o 683: Kysymyksessä mainittua Konneveden kun-
23910: nanja Hytölän kylän esitystä nopeusrajoituksen
23911: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- alentamisesta ei ole ennen eduskuntakyselyä tul-
23912: siin liikenneturvallisuuden parantami- lut Tielaitokseen,joten sitä ei ole myöskään voitu
23913: seksi kantatie 69:llä Konneveden kunnan käsitellä. Käytettävissä olevien tietojen ja no-
23914: Hytölän koulun kohdalla? peusrajoitusten nykyisen asettamiskäytännön
23915: mukaan näyttäisi siltä, että riittäviä perusteluita
23916: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rajoituksen alentamiselle ei olisi. Lopullinen pää-
23917: vasti seuraavaa: tös vaatii kuitenkin lisäselvityksiä.
23918: Kysymyksessä on esitetty myös tien leventä-
23919: Kantatie 69:llä on ko. kohdalla päällysteen mistä eräänä vaihtoehtona. Tien leventäminen ei
23920: leveys 7 m ja sorapientareiden leveys 0,5 m. Tien kuitenkaan olisi erityisen tehokas keino kevytlii-
23921: keskimääräinen liikennemäärä on 1 700 autoa kenteen turvallisuuden lisäämiseen, kun kylän
23922: vuorokaudessa. Tien nopeusrajoitus on 80 kmlh maankäytön perusteella juuri tien ylitys on on-
23923: ja tiellä on valaistus. Tiellä on hyvät näkemäolot gelmana. Tien suuntaiselle kevytliikenteelle tur-
23924: eikä tieosalla ole tapahtunut liikenneonnetto- vallinen ratkaisu on yleensä erillinen väylä.
23925: muuksia viime vuoden aikana. Vaikka yleistar- Kevytliikenteen alikulkukäytävä on ollut esil-
23926: kastelun perusteella turvallisuustilanne ei vaiku- lä Keski-Suomen tiepiirin ja kunnan välisissä
23927: takaan erityisen hälyttävältä, on tietty onnetto- neuvotteluissa. Alikulkukäytävä olisi tarpeelli-
23928: muusriski olemassa, etenkin pienimpien koulu- nen, mutta tiepiirin alueella on useita kiireelli-
23929: laisten osalta. Tilanteen tekee ongelmalliseksi se, sempiä kohteita. Hytölän kohdan alikulkukäytä-
23930: että koulu sijaitsee toisella puolen kantatietä vä ei ole näin ollen mahtunut tiepiirin tämän-
23931: kuin pääosa kylää. hetkiseen toimenpideohjelmaan, joka ulottuu
23932: Hytölän koulussa on tulevana lukuvuonna vuoteen 2001. Myöskään kunta ei ole asettanut
23933: 44 oppilasta, joista erilaisissa kuljetuksissa 75- kohdetta etusijalle omissa esityksissään.
23934: 80 %. Jalan ja pyörällä kulkee siis kymmenkunta Nykyisellä tienpidon rahoituksella ei näyttäisi
23935: oppilasta, jotka yhtä lukuun ottamatta joutuvat olevan suuria mahdollisuuksia esitetyn alikulku-
23936: koulumatkallaan ylittämään kantatie 69:n ja kul- käytävän rakentamisen olennaiseen nopeuttami-
23937: kemaan sen suunnassa n. 300m ennen siirtymistä seen. Esitetyn nopeusrajoituksen, mukaan lukien
23938: vähäliikenteiselle paikallis- tai yksityistielle. koulun alkamisen ja päättymisen aikana käytet-
23939: Kuljetusten purkaminen ja lastaaminen käy- tävä vaihtuva nopeusrajoitus, tarkempaa selvit-
23940: vät turvallisesti, koska koulun kohdalla on viher- telyä kunnan ja Tielaitoksen yhteistyönä ollaan
23941: kaistalla tiestä erotettu levike. Tällöin oppilaat valmiit jatkamaan.
23942:
23943: Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1997
23944:
23945: Liikenneministeri Matti Aura
23946: KK 683/1997 vp 3
23947:
23948:
23949:
23950:
23951: Till Riksdagens Ta/man
23952:
23953: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Den vägsträcka vid viiken skoian Iigger är i
23954: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande fråga om oiyckstätheten och -graden en av de
23955: mediem av statsrådet översänt föijande av riks- bästa huvudvägsträckorna i vägdistriktet.
23956: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade 1 spörsmåiet nämns ett försiag av Konnevesi
23957: spörsmåi nr 683: kommun och Hytöiä by för minskning av has-
23958: tighetsbegränsningen, men detta har inte kommit
23959: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för tili vägverket före detta spörsmåi och därför har
23960: att förbättra trafiksäkerheten på stamväg det inte varit möjiigt att behandia ärendet. På
23961: 69 i kommunen Konnevesi vid skoian i basis av de tillgängiiga uppgifterna och praxisen,
23962: Hytöiä? enligt viiken hastighetsbegränsningarna nuförti-
23963: den bestäms, ser det ut som om det inte finns
23964: Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt tillräckiiga grunder för minskning av hastighe-
23965: anföra föijande: ten. Ett siutgiitigt besiut förutsätter dock ytterli-
23966: gare utredningar.
23967: Vid den ovan nämnda punkten på stamväg 69 1 spörsmåiet föresiås det även breddning av
23968: är beiäggningen 7 m bred och grusvägrenarna 0,5 vägen som aiternativ. Breddning av vägen är
23969: m breda. Det genomsnittiiga trafikantaiet på vä- dock inte en särskilt effektiv metod för att öka
23970: gen är 1700 biiar/dygn. Hastighetsbegränsningen gång- och cykeltrafikens säkerhet, eftersom det
23971: är 80 kmlh och vägen är beiyst. Vägen har en god är just vägkorsandet som är probiemet på grund
23972: sikt och på denna vägsträcka har det in~~ inträf- av byns markanvändning. Ett tryggt aiternativ
23973: fat trafikoiyckor under detsenaste året. Aven om för gång- och cykeltrafik som Iöper i vägens rikt-
23974: säkerhetssituationen på basis av en generaiöver- ning är i allmänhet en separat faried.
23975: sikt inte tycks vara särskilt oroande, finns det en En underfartstunnel för gång- och cykeltrafi-
23976: viss oiycksrisk i synnerhet för mindre skoieiever. ken har tagits fram i förhandiingarna mellan
23977: Situationen är probiematisk, eftersom skoian Iig- Mellersta Finiands vägdistrikt och kommunen.
23978: ger på den andra sidan av stamvägen än huvud- En underfartstunnei är nödvändig, men det finns
23979: deien av byn. flera mer brådskande projekt inom vägdistriktet.
23980: Hytöiä skoia har under det kommande Iäsåret En underfartstunnei vid Hytölä skoia har sålun-
23981: 44 eiever, varav 75-80% använder oiika skoi- da inte tagits i vägdistriktets nuvarande åtgärds-
23982: skjutsar. Alltså ett tiotai eiever är cykiister eller program som sträcker sig tili 2001. Kommunen
23983: fotgängare och de, förutom en eiev, måste alla har inte heller prioriterat detta projekt i sina
23984: krossa stamvägen 69 på skoivägen och gå ca 300 försiag.
23985: m i stamvägens riktning innan de svänger tili en Med nuvarande ansiag för väghållningen
23986: Iite trafikerad Jokai- eller privatväg. tycks det inte finnas stora möjiigheter för att
23987: Lastning och aviastning av transporterna sker bygga underfartstunneln väsentligt snabbare.
23988: tryggt, eftersom vid skoian finns det en bredd- Man är beredd att fortsätta en noggrannare ut-
23989: ning som avskilts från vägen genom ett grönfåit. redning om den föreslagna hastighetsbegräns-
23990: Eieverna kan sålunda stiga av bilen nästan direkt ningen, den varierande hastighetsbegränsningen
23991: på skoigården och tvärtom. under skolstarten och -slutet medräknade, i sam-
23992: arbete mellan kommunen och vägverket.
23993: Helsingforsden 4 juii I997
23994:
23995: Trafikminister Matti Aura
23996: KK 684/1997 vp
23997:
23998: Kirjallinen kysymys 684
23999:
24000:
24001:
24002:
24003: Toimi Kankaanniemi /skl: ED :n tavoite 2 -ohjelman rahoituksesta ja
24004: toteutuksesta
24005:
24006:
24007: Eduskunnan Puhemiehelle
24008:
24009: Euroopan unioninjäsenenä Suomi on sitoutu- ole puutetta. Toisaalta varojen käyttämättäjää-
24010: nut toteuttamaan ED:n aluepolitiikkaa. Hallitus minenja sitoumusten laiminlyönti uhkaavatjoh-
24011: on sitoutunut suhteessa ED-komissioon puiteoh- taa siihen, että seuraavalla tavoiteohjelmakau-
24012: jelmien tyyppisten tavoiteohjelmien toteutuk- della Suomelle kuuluvia ED-varoja ei tästä syys-
24013: seen. Euroopan unionin tavoite 2 -ohjelman tä maallemme osoiteta oikeudenmukaista mää-
24014: hankkeet rahoitetaan useasta rahoituslähteestä. rää. Tämä olisi katastrofaalista aluekehityksen ja
24015: Toteutusta vaikeuttavat kansallisen rahoituksen työllisyydenkin kannalta.
24016: niukkuus. Vuoden 1997 rahoitusvaje siirtyy oh- Em. uhkakuvat voidaan torjua osoittamalla
24017: jelmakauden kahdelle seuraavalle vuodelle. syksyn lisätalousarviossa ja seuraavien vuosien
24018: Keski-Suomessa tavoite 2 -ohjelmalle on vuo- talousarvioissa riittävät määrärahat hankkeiden
24019: delle 1997 jyvitetty ministeriöittäin Euroopan toteuttamista varten. Lisäksi valtionhallinnon
24020: aluekehitysrahaston tukea 27 mmk. Ohjelman vastuusuhteet tulee uudistaa ja tarkentaa niin,
24021: raamissa on 38 mmk. Myös Euroopan sosiaalira- että hankkeet lähtevät ripeästi käyntiin.
24022: haston varoissa on vajausta. Suurin vaje on ta- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24023: voite 2 -ohjelman ensimmäisessä toimintalinjas- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24024: sa, jonka rahoitus tulee lähes kokonaan kauppa- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24025: ja teollisuusministeriön kautta. Ohjelman raa- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24026: missa on Euroopan aluekehitysrahaston varoja
24027: 25 mmkja KTM:lle onjyvitetty vain 5 mmk. ED- Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,
24028: rahoituksen vaje on tässä toimintalinjassa siis että Suomi täyttää ED-komissiolle anta-
24029: 20 mmk. Kansallista rahaa ministeriöllä on käy- mansa ED:n tavoiteohjelmien mukaiset
24030: tössä vain vajaat 9 mmk. Ensimmäisen toiminta- sitoumukset, ja
24031: linjan raamin valtionosuus on 43 mmk. aikooko Hallitus osoittaa syksyn lisä-
24032: Valtioneuvosto on sitoutunut ohjelman toteu- talousarviossa riittävät lisämäärärahat
24033: tukseen suhteessa ED:iin. Kauppa- ja teollisuus- tavoite 2 -ohjelman hankkeiden rahoi-
24034: ministeriö ei kuitenkaan ole sektoriviranomaise- tuksen varmistamiseksi, sekä
24035: na kyennyt toteuttamaan valtion sitoumusta, aikooko Hallitus toimia siten, että
24036: mikä uhkaa johtaa siihen, että Suomen valtion Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelman rahoi-
24037: sitoumukset eivät täyty. Tämä uhkaajohtaa toi- tus erityisesti kauppa- ja teollisuusminis-
24038: saalta ED-rahojen käyttämättä jäämiseen jopa teriön osalta viipymättä turvataan?
24039: tavoite 2 -alueella, jossa järkevistä hankkeista ei
24040:
24041: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1997
24042:
24043: Toimi Kankaanniemi /skl
24044:
24045:
24046:
24047:
24048: 279001
24049: 2 KK 684/1997 vp
24050:
24051:
24052:
24053:
24054: Eduskunnan Puhemiehelle
24055:
24056: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa suusministeriön käytettäväksi tavoite 2 -ohjel-
24057: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, man mukaisiin hankkeisiin yhteensä 65,9 milj.
24058: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen markkaa. Tästä kauppa- ja teollisuusministeriöl-
24059: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi lä on vielä osoittamatta sen yrityspalvelupiirien
24060: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy- käyttöön 25,6 milj. mk.
24061: myksen n:o 684: Keski-Suomen piirin tavoite 2 -alueen yritys-
24062: tukihankkeisiin arvioidaan tänä vuonna osoitet-
24063: Miten Hallitus aikoo varmistaa sen, tavan 16,6 milj. mk, josta EAKR-varojen osuus
24064: että Suomi täyttää ED-komissiolle anta- on noin 6,2 milj. mk. Sen lisäksi piirin käyttöön
24065: mansa ED:n tavoiteohjelmien mukaiset on tulossa yrityshankkeisiin TEKESin tukea,
24066: sitoumukset, ja kansainvälistymistukea ja energiatukea, joista
24067: aikooko Hallitus osoittaa syksyn lisä- osa on EAKR-rahoitusta.
24068: talousarviossa riittävät lisämäärärahat Hallitusohjelman mukaisesti aluetukien mää-
24069: tavoite 2 -ohjelman hankkeiden rahoi- rä on vuosittain rajattu 300 milj. markkaan, josta
24070: tuksen varmistamiseksi, sekä 250 milj. mk käytetään ED-ohjelmien kansallise-
24071: aikooko Hallitus toimia siten, että na osarahoituksena. Kysymyksen perustelujen
24072: Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelman rahoi- mukaisesti on totta, että joillakin tavoite 2
24073: tus erityisesti kauppa- ja teollisuusminis- -alueilla KTM yrityspalvelun piirien rahoitus-
24074: teriön osalta viipymättä turvataan? tarve erityisesti kansallisen rahoituksen osalta
24075: voi olla suurempi kuin talousarvion rajoissa on
24076: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- käytettävissä.
24077: vasti seuraavaa: Aluetukien kansallisen rahoituksen suuntaa-
24078: mista alueiden välillä on mahdollista muuttaa
24079: Tavoite 2 -ohjelman mukaisesti yritystoimin- niin, että piirien käytettävissä oleva rahoitus pa-
24080: nan lisäämiseen, kehittämiseen ja kansainvälistä- remmin vastaa hakemusten määrää. Osaltaan
24081: miseen on vuonna 1997 käytettävissä yhteensä kansallisen tuen riittävyys vaikuttaa siihen, että
24082: 112 milj. mk Euroopan aluekehitysrahaston va- tavoite 2 -ohjelman kautta on tarkoituksenmu-
24083: roja. EAKR-varoja koordinoivana ministeriönä kaista suunnata tukea sellaisiin korkean teknolo-
24084: sisäasiainministeriö on osoittanut 12.3.1997 ja gian yrityshankkeisiin, joihin myös kansallista
24085: 17.6.1997 tehdyillä päätöksillä kauppa- ja teolli- rahoitusosuutta on riittävästi käytettävissä.
24086:
24087: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1997
24088:
24089: Ministeri Jouni Backman
24090: KK 684/1997 vp 3
24091:
24092:
24093:
24094:
24095: Tili Riksdagens Talman
24096:
24097: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 65,9 milj. mk att användas av handels- och indu-
24098: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande striministeriet för projekt inom ramen för mål
24099: medlem av statsrådet översänt följande av riks- 2-programmet. Av detta återstår 25,6 milj. mk
24100: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade för handels- och industriministeriet att anvisa
24101: spörsmål nr 684: sina företagstjänstdistrikt.
24102: Det beräknas att 16,6 milj. mk i år kommer att
24103: Hur ämnar Regeringen säkerställa att anvisas för företagsstödsprojekt inom Mellersta
24104: Finland infriar sina utfåstelser tili EU- Finlands distrikts mål2-område, av vilket belopp
24105: kommissionen i fråga om EU:s målpro- ERUF-medlen utgör ca 6,2 milj. mk. Dessutom
24106: gram, och är distriktet på väg att för företagsprojekt få stöd
24107: ämnar Regeringen i höstens tilläggs- från TEKES, internationaliseringsstöd och ener-
24108: budget anvisa tiliräckliga tiiläggsanslag gistöd, där en del av finansieringen kommer från
24109: för säkrande av finansieringen av projek- ERUF.
24110: ten inom ramen för mål 2-programmet, 1 enlighet med regeringsprogrammet har be-
24111: samt loppet av regionstöd årligen begränsats tili
24112: ämnar Regeringen verka så att finan- 300 mi1j. mk, av vilket 250 milj. mk används som
24113: sieringen av mål 2-programmet i Meller- nationell delfinansiering av EU-program. Såsom
24114: sta Finland omedelbart tryggas, särskilt framgår av spörsmålsmotiveringen kan finansie-
24115: för handels- och industriministeriets vid- ringsbehovet inom en del HIM-företagstjänstdi-
24116: kommande? strikt i mål 2-området, särskilt i fråga om den
24117: nationella finansieringen, vara större än vad som
24118: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt är disponibelt inom ramen för budgeten.
24119: anföra följande: Det är möjligt att omfördela den nationella
24120: finansieringen av regionstöd mellan regionerna
24121: 1 en1ighet med mål 2-programmet kan sam- så att den finansiering som är tillgänglig för
24122: manlagt 112 milj. mk av Europeiska regiona1a distrikten bättre motsvarar antalet ansökningar.
24123: utvecklingsfondens medel år 1997 användas för Tili en del bidrar det nationella stödets tillräcklig-
24124: utökande, utveckling och internationalisering av het tili att det via mål 2 -programmet är ända-
24125: företagsverksamheten. 1egenskap av det ministe- målsenligt att allokera stödet till sådana högtek-
24126: rium som koordinerar ERUF-medlen har inri- nologiska företagsprojekt för vilka också en till-
24127: kesministeriet genom beslut av den 12 mars räckligt stor nationell medfinansiering står att
24128: och den 17 juni 1997 anvisat sammanlagt tillgå.
24129:
24130: Helsingforsden 27 juni 1997
24131:
24132: Minister Jouni Backman
24133: KK 685/1997 vp
24134:
24135: Kirjallinen kysymys 685
24136:
24137:
24138:
24139:
24140: Tapio Karjalainen /sd: Provisiopalkkaisen työttömyyspäivärahan
24141: määräytymisestä
24142:
24143:
24144: Eduskunnan Puhemiehelle
24145: Tämän vuoden alusta voimaan tulleella työt- ja epävarmempaa kuin kuukausipaikkainen työ,
24146: tömyysturvalain muutoksella pyrittiin kannusta- mutta monet työttömät ovat ottaneet sitä mie-
24147: maan työhön hakeutumista ja vähentämään luummin kuinjääneet työttömyysturvan varaan.
24148: työttömyysturvan väärinkäytöksiä. Työttö- Provisiopalkkaista työtä on ollut jatkuvasti vai-
24149: myysturvan määräytymisen ehtoja tiukennettiin, kea sovittaa työelämän normeihin, joiden mu-
24150: mikä on ymmärrettävää myös valtiontalouden kaan palkkatyö on edelleen perinteistä kokopäi-
24151: säästötarpeiden vuoksi. väistä, kuukausipaikkaista työtä. Jotta kaiken
24152: Uuden työttömyysturvalain laskentasääntö- työn vastaanottaminen on todellakin kannatta-
24153: jen mukaan on mahdollista, että provisiopalk- vampaa kuin sosiaaliturvan varassa eläminen, on
24154: kaiseen työhön työllistynyt henkilö voi jäädä myös epätyypillisiä työsuhteita kohdeltava oi-
24155: epäsäännöllisten ja vaihtelevien ansioidensa keudenmukaisestija kohtuullisesti myös suhtees-
24156: vuoksi vaille kohtuullista työttömyyskorvausta. sa työttömyysturvaan.
24157: Jos työttömällä ei työttömyysturvan määräyty- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24158: misen tarkastelujakson aikana ole osoittaa kym- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24159: mentä kuukautta, joiden tulo on 4 720 markkaa/ nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24160: kuukausi, jää hän työmarkkinatuen varaan. Pro- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24161: visiopalkkaisella henkilöllä voivat vuoden kes-
24162: kiansiot olla yli kyseiset 4 720 markkaa/kuukau- Miten Hallitus aikoo korjata provisio-
24163: si, mutta tätä ei huomioida työttömyyskorvausta palkkaisten työntekijöiden työttömyys-
24164: määriteltäessä. turvan määräytymiseen liittyvän epäkoh-
24165: Provisiopalkkainen työ on usein vaativampaa dan?
24166:
24167: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1997
24168:
24169: Tapio Karjalainen /sd
24170:
24171:
24172:
24173:
24174: 270136
24175: 2 KK 685/1997 vp
24176:
24177:
24178:
24179:
24180: Eduskunnan Puhemiehelle
24181:
24182: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tehtävän vähimmäistuntimäärärajan ja työehto-
24183: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sopimuksen mukaisen palkkatason kautta tai
24184: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen työstä saatavan palkan kautta, ellei työaikaa voi-
24185: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tapio da luotettavana tavalla selvittää ja ellei työalalla
24186: Karjalaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- ole työehtosopimusta.
24187: sen n:o 685: Ennen 1.1.1997 työttömyysturvalaissa säädet-
24188: tiin siitä, että jollei alalla ole työehtosopimusta,
24189: Miten Hallitus aikoo korjata provisio- palkan työstä tuli olla paikkakunnalla maksetta-
24190: palkkaisten työntekijöiden työttömyys- van käyvän palkan mukainen kerryttääkseen
24191: turvan määräytymiseen liittyvän epäkoh- työssäoloehtoa. Käyvän palkan käsitteen tulkin-
24192: dan? ta oli epäyhtenäinen ja mahdollisti myös keinot-
24193: telun työssäoloehtoa täytettäessä. Provisiopalk-
24194: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ka-aloilla vaatimus saattoi merkitä sitä, että
24195: vasti seuraavaa: työstä saatavana palkkana tuli edellyttää tehtä-
24196: västä riippuen jopa enemmän kuin nyt laissa
24197: Jollei työalalla ole työehtosopimusta, työssä- säädetty 4 720 markkaa kuukaudessa. Tehty lain
24198: oloehdon täyttymiseksi edellytetään, että koko- muutos ei siis sellaisenaan asettanut provisio-
24199: aikatyön palkan on vastattava vähintään perus- palkkaisia, esim. myyntityötä tekeviä henkilöitä
24200: päivärahan 40-kertaista määrää eli vähintään huonompaan asemaan aikaisempaan verrattu-
24201: 4 720 markkaa kuukaudessa. Myös yrittäjien an- na, vaan saattaa jopa helpottaa työssäoloehdon
24202: sioon suhteutetun päivärahan työssäoloehdon täyttämistä.
24203: vähimmäistulon raja on määritelty samalla ta- Muun muassa edellä todetun vuoksi ei säädet-
24204: voin. tyä minimipalkka vaatimusta voida pitää sellaise-
24205: Työssäoloehdon tarkoituksena on osoittaa, na epäkohtana, joka olisi ristiriidassa työttö-
24206: että henkilö on pysyvästi työmarkkinoilla ja saa myysturvalle asetettujen, yleisten tavoitteiden
24207: toimeentulonsa vakuutuksenalaisesta työstä. kanssa tai työttömyysturvajärjestelmälle
24208: Työssäoloehdolle asetetuilla minimipalkka- ja 1.1.1997 lukien asetettujen tavoitteiden kanssa.
24209: muilla vaatimuksilla on myös osaltaan tarkoitet- Työehtosopimuksen piirissä työskentelevään
24210: tu suojata työntekijää työmarkkinoilla sovittu- henkilöön verrattuna asetettu palkkaminimi ko-
24211: jen sääntöjen mukaisesti. Viime vuosina on sel- koaikatyöstä jää alhaisemmaksi.
24212: laisen työn määrä lisääntynyt, jonka palkkaus Sen sijaan työmarkkinakehitys tietyiltä osin
24213: muodostuu kokonaan esim. myyntiprovisioista. saattaa aiheuttaa ristiriitatilanteita. Tällainen
24214: Aiemmin osa palkasta saattoi olla pohjapalkkaa, asia on esim. sellaisen työn lisääntyminen, josta
24215: joka yhdessä provision kanssa takasi kohtuulli- henkilö ei työllänsä hanki toimeentuloa ja johon
24216: sen toimeentulon. Koska työttömyysturva on välittömästi tai välillisesti liittyy tavoite, että
24217: vakuutusta, on perusteltua, että laissa säädetty palkka tai osa siitä tulisi maksaa sosiaaliturvana.
24218: vakuutusehto (työssäoloehto) määräytyy joko
24219:
24220: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1997
24221:
24222: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
24223: KK 685/1997 vp 3
24224:
24225:
24226:
24227:
24228: Tili Riksdagens Talman
24229:
24230: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lande arbetsuppgiften och den kollektivavtalsba-
24231: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande serade lönenivån eller på grundval av lönen för
24232: medlem av statsrådet översänt följande av riks- arbetet; det sistnämnda kommer i fråga om ar-
24233: dagsman Tapio Karjalainen undertecknade betstiden inte kan utredas på ett tillförlitligt sätt
24234: spörsmål nr 685: och något kollektivavtal inte finns inom bran-
24235: schen.
24236: På vilket sätt ämnar Regeringen korri- Före den 1 januari 1997 bestämdes i lagen om
24237: gera det missförhållande som gäller be- utkomstskydd för arbetslösa att om det inte finns
24238: stämmandet av utkomstskyddet vid ar- något kollektivavtal inom branschen, blir arbets-
24239: betslöshet får provisionsavlönade arbets- villkoret uppfyllt förutsatt att lönen för arbetet
24240: tagare? har överensstämt med gängse lön på orten. Tolk-
24241: ningen av begreppet "gängse lön" var oenhetlig
24242: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt och möjliggjorde också spekulation i fråga om
24243: anföra följande: uppfyllandet av arbetsvillkoret. lnom branscher
24244: där provisionslön är allmänt förekommande
24245: Om det inte finns något kollektivavtal inom kunde kravet innebära att det, beroende på ar-
24246: branschen i fråga, fårutsätts för uppfyllandet av betsuppgiftens art, förutsattes att lönen rentav
24247: arbetsvillkoret att lönen för heltidsarbete mot- översteg nu lagstadgade 4 720 mk i månaden.
24248: svarar minst ett 40-faldigt belopp av grunddag- Den lagändring som genomfårdes försatte där-
24249: penningen, dvs. 4 720 mk per månad. Också den med inte personer som för provisionslön utfår
24250: minimiinkomstgräns för arbetsvillkoret som av- t.ex. försäljningsarbete i en sämre ställning än
24251: ser den inkomstrelaterade dagpenningen för fö- vad som gällde tidigare, utan lagändringen kan
24252: retagare har fastställts på samma sätt. rentav göra det 1ättare att uppfylla arbetsvillko-
24253: A vsikten med arbetsvillkoret är att visa att ret.
24254: personen i fråga tillhör arbetsmarknaden perma- Tili följd av bl.a. det ovan konstaterade kan
24255: nent och får sin utkomst från arbete som omfat- det angivna kravet på minimilön inte betraktas
24256: tas av försäkringssystemet. Kravet som gäller som ett missförhållande i strid mot de allmänna
24257: minimilön syftar i likhet med andra dylika krav mål som uppställts för utkomstskyddet för ar-
24258: som ställts i fråga om arbetsvillkoret tili att ar- betslösa eller de mål som fr.o.m. den 1 januari
24259: betstagarna skall bemötas i enlighet med de reg- 1997 gäller för utkomstskyddet för arbetslösa. 1
24260: ler man enats om på arbetsmarknaden. Under de jämfårelse med arbete som omfattas av ett kol-
24261: senaste åren har det blivit allt vanligare att arbe- lektivavtal är den minimilön som bestämts för
24262: tet avlönas helt och hållet i form av t.ex. provisio- heltidsarbete lägre.
24263: ner. Tidigare kunde en del av lönen vara en Däremot kan utvecklingen på arbetsmarkna-
24264: grundlön som i kombination med provisionen den orsaka vissa konfliktsituationer. Det är ex-
24265: garanterade en skälig utkomst. Eftersom ut- empelvis tänkbart att den typen av arbete blir
24266: komstskyddet för arbetslösa är en försäkring, är frekventare, där man inte skaffar sin utkomst
24267: det motiverat att det i lagen angivna försäkrings- genom sitt arbete och där det direkta eller indi-
24268: villkoret (arbetsvillkoret) bestäms antingen på rekta målet kan vara att lönen helt eller delvis
24269: basis av gränsen för minimiantalet timmar gäl- skall betalas i form av social trygghet.
24270:
24271: Helsingfors den 3 juli 1997
24272: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
24273: KK 686/1997 vp
24274:
24275: Kirjallinen kysymys 686
24276:
24277:
24278:
24279:
24280: Sakari Smeds /skl: Eroottisten puhelinpalvelujen mainostamisesta
24281:
24282:
24283:
24284: Eduskunnan Puhemiehelle
24285:
24286: Eroottisten puhelinlinjojen mainostaminen on raalisesti tuomittavia. Kaupallinen seksi, johon
24287: toisinaan melko rohkeata. Suuri osa vanhemmis- eroottiset puhelinpalvelut mainoksineen kuulu-
24288: ta ei varmasti haluaisi eroottisia mainoksia las- vat, ei myöskään edistä todellisen tasa-arvon ja
24289: tensa nähtäväksi. Lastensuojelunäkökulma edel- ihmisarvon toteutumista yhteiskunnassamme.
24290: lyttäisi tiukempaa kontrollia mainonnassa. Kos- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24291: ka puhelinpalvelujen käytössä ei ole ikäkontrol- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24292: Iia, olisi kohtuullista, ettei eroottisia puhelinil- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24293: moituksiajulkaistaisi ainakaan ns. kokoperheen nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24294: lehdissä, varsinkaan jos ne eivät ole tilausperus-
24295: teisia. Onko Hallituksessa pohdittu eroottis-
24296: Mainokset myös loukkaavat naisten arvoa ten puhelinpalvelujen mainostamisen
24297: alentaessaan naisen seksiobjektiksi ja houkutti- haittoja ja miten lapsia voitaisiin niiltä
24298: meksi. Tällaiset sukupuoli- ja ihmissuhdeasen- paremmin suojella?
24299: teet ovat yhteiskunnallisesti arveluttavia ja mo-
24300:
24301: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1997
24302:
24303: Sakari Smeds /skl
24304:
24305:
24306:
24307:
24308: 279001
24309: 2 KK 686/1997 vp
24310:
24311:
24312:
24313:
24314: Eduskunnan Puhemiehelle
24315:
24316: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sellaiseen markkinointiin, joka on selkeästi risti-
24317: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, riidassa yleisesti hyväksyttyjen arvostusten kans-
24318: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sa. Sekä kuluttaja-asimiehen että markkinatuo-
24319: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari mioistuimen ratkaisuissa on kuluttajansuojalain
24320: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen yleislausekkeen perusteella puututtu mm. väki-
24321: n:o 686: vallan käyttöön lelujen ja vaatteiden markki-
24322: noinnissa. Kuluttajansuojalain nojalla on puu-
24323: Onko Hallituksessa pohdittu eroottis- tuttu myös sukupuolten väliseen tasa-arvoon
24324: ten puhelinpalvelujen mainostamisen markkinoinnissa. Hyvän tavan vastaisena pidet-
24325: haittoja ja miten lapsia voitaisiin niiltä tiin tv-mainosta, jossa nainen esitetään koroste-
24326: paremmin suojella? tusti pelkästään katseenvangitsijana, ilman että
24327: esityksellä on yhteyttä markkinoitavaan tuottee-
24328: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- seen. Sen sijaan kuluttaja-asiamies ei pitänyt hy-
24329: vasti seuraavaa: vän tavan vastaisena erotiikkabaarin markki-
24330: nointia, koska markkinoinnilla oli selvä yhteys
24331: Televerkkojen kautta kuluttajille tarjottavat tarjottuihin palveluihin eli erotiikkabaari tarjosi
24332: palvelut ovat kulutushyödykkeitä, joiden mark- juuri sellaisia palveluita, joihin mainoksessa vii-
24333: kinointia ja sopimusehtojen kohtuullisuutta ku- tattiin. Kuluttajansuojalailla ei sitä vastoin ylei-
24334: luttajan kannalta arvioidaan kuluttajansuojalain sesti voida rajoittaa seksipalveluiden markki-
24335: nojalla. nointia, koska näiden palveluiden tarjoaminen ei
24336: Kuluttajansuojalain markkinointia koskevan ole lainvastaista.
24337: yleislausekkeen mukaan kulutushyödykkeen Telehallintokeskuksen päätöksen mukaan
24338: markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vas- liittymän haltija voi estää soitot liittymästään
24339: taista tai kuluttajan kannalta sopimatonta me- haluamiinsa palveluluokkiin. Lisäksi aikuisviih-
24340: nettelyä. Siihen, mitä pidetään hyvän tavan vas- depalveluiden,jotka maksavat yli 3 markkaa mi-
24341: taisena tai muutoin sopimattomana markkinoin- nuutilta, hinta on kerrottava palvelun alussa.
24342: tina, vaikuttavat olosuhteet hyödykemarkkinoil- Myös alalla toimiva palvelun tarjoajia edusta-
24343: la sekä niissä tapahtuvat muutokset. Markki- va järjestö, TeleForum ry., on laatinut puhelin-
24344: noinnista annetut erityissäännökset koskevat to- palveluiden tuottamisen perusnormiston. Palve-
24345: tuudenvastaisten tai harhaanjohtavien tietojen lujen hintojen antamiseen liittyvien ohjeiden li-
24346: antamista markkinoinnissa, virheellistä hinnan- säksi mukaan on otettu kansainvälisen kauppa-
24347: alennusilmoitusta, yhdistettyjä tarjouksia ja lisä- kamarin mainonnan kansainvälisistä perussään-
24348: etuja sekä sattumanvaraisia etuja. Määrätyille nöistä suositus, jonka mukaan mainoksessa ei
24349: kohderyhmille, kuten lapsille ja nuorille, suun- saa käyttää hyväksi lasten luontaista herkkäus-
24350: nattua markkinointia voidaan arvioida tavan- koisuutta taikka nuorison kokemattomuutta
24351: omaista tiukemmin kriteerein. Aikuisviihdepal- eikä panna koetukselle heidän kuuliaisuuttaan.
24352: veluita on markkinoitu lähinnä aikuisväestölle Mainos, joka kohdistuu tai on omiaan vaikutta-
24353: suunnatuissa iltapäivälehdissä. maan lapsiin tai nuorisoon, ei saa sisältää lausu-
24354: Markkinatuomioistuimen ratkaisukäytän- maa tai kuvallista esitystä, joka saattaa tuottaa
24355: nöstä käy ilmi, että kuluttajansuojalain markki- heille henkistä, siveellistä taikka fyysistä haittaa.
24356: nointia koskevia säännöksiä voidaan soveltaa
24357:
24358: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1997
24359:
24360: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
24361: KK 686/1997 vp 3
24362:
24363:
24364:
24365:
24366: Till Riksdagens Talman
24367:
24368: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen träffats av både konsumentombudsmannen och
24369: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande marknadsdomstolen har man med stöd av kon-
24370: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks- sumentskyddslagens generalklausul ingripit bl.a.
24371: dagsman Sakari Smeds undertecknade spörsmå1 i bruket av våld vid marknadsföring av Ieksaker
24372: nr 686: och kläder. Med stöd av konsumentskyddslagen
24373: har man även ingripit i fall som rör jämställdhet
24374: Har man inom Regeringen diskuterat vid marknadsföring. Som stridande mot god sed
24375: de nackdelar som reklamen för erotiska betraktades en TV-reklam där kvinnan fram-
24376: telefontjänster kan ha och bättre sätt att ställdes utpräglat som ett rent blickfång och där
24377: skydda barnen för dem? det inte förelåg något samband mellan framställ-
24378: ningen och den produkt som marknadsfördes.
24379: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Däremot ansåg konsumentombudsmannen att
24380: anföra följande: den marknadsföring som bedrevs av en erotikbar
24381: inte stred mot god sed eftersom det förelåg ett
24382: De tjänster som via telenät bjuds ut tili konsu- uppenbart samband mellan marknadsföringen
24383: menter betraktas som konsumtionsnyttigheter, och de tjänster som erbjöds, dvs. de tjänster som
24384: varför bedömning av marknadsföringen Iiksom bjöds ut av baren var precis sådana som man
24385: även av avtalsviiikorens skä1ighet ur konsumen- hänsyftade på i reklamen. Däremot kan man med
24386: tens synvinkel sker med stöd av konsument- stöd av konsumentskyddslagen inte allmänt be-
24387: skyddslagen. gränsa marknadsföringen av sexuella tjänster,
24388: Enligt den generalklausul om marknadsföring eftersom det inte är olagligt att bjuda ut dylika
24389: som ingår i konsumentskyddslagen får ett förfa- tjänster.
24390: rande, som strider mot god sed eller annars är En1igt Teleförvaltningscentralens beslut kan
24391: otillbörligt mot konsumenterna, inte användas. innehavaren av en telefonanslutning genom
24392: Vad som betraktas som sådan marknadsföring spärrning förhindra samtai från anslutningen tili
24393: som strider mot god sed eller annars är otillbörlig valda tjänstegrupper. 1 fråga om nöjestjänster för
24394: beror på förhållatidena på nyttighetsmarknaden vuxna som kostar över 3 tnark per minut skall
24395: samt de förändringar som sker där. De särskilda dessutom priset på tjänsten uppges in1edningsvis.
24396: bestämmelserna om marknadsföring gäller Iäm- Också en organisation som är verksam i bran-
24397: nande av osanna eller vilseledande uppgifter, fel- schen och som representerar dem som bjuder ut
24398: aktig uppgift om prisnedsättning, sammanslagna nämnda tjänster, TeleForum rf., har skapat
24399: erbjudanden och extraförmåner samt slumparta- grundläggande normer för produktion av tele-
24400: de förmåner. Vid bedömning av sådan mark- fontjänster. Utöver anvisningar för uppgivande
24401: nadsföring som är riktad tili bestämda målgrup- av tjänsternas pris har man tagit med en rekom-
24402: per, såsom barn och ungdomar, kan strängare mendation, som ingår i den internationella han-
24403: kriterier än normalt tiiiämpas. Nöjestjänster för delskammarens internationella grundregler för
24404: vuxna har marknadsförts närmast i eftermid- marknadsföring, enligt viiken man vid mark-
24405: dagstidningarna som riktar sig tiii den vuxna nadsföring inte får utnyttja barnens medfödda
24406: befolkningen. godtrogenhet eller ungdomarnas oerfarenhet och
24407: Det framgår av marknadsdomstolens avgö- inte heller sätta deras lydnad på prov. Reklam
24408: randepraxis att konsumentskyddslagens bestäm- som riktar sig tiii eller är ägnad att påverka barn
24409: melser om marknadsföring kan tillämpas på så- eller ungdomar får inte innehålla ett påstående
24410: dan marknadsföring som uppenbart strider mot eller en framställning i bild som kan skada dem
24411: vedertagna värderingar. 1 de avgöranden som psykiskt, sedligt eller fysiskt.
24412:
24413: Helsingforsden 26 juni 1997
24414:
24415: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
24416: KK 687/1997 vp
24417:
24418: Kirjallinen kysymys 687
24419:
24420:
24421:
24422:
24423: Paula Kokkonen /kok ym.: Funktionaalisten elintarvikkeiden mark-
24424: kinoinnin edistämisestä
24425:
24426:
24427: Eduskunnan Puhemiehelle
24428:
24429: Ihmisten terveyteen positiivisesti vaikuttavat myyntiä ja markkinointia, jotka täyttävät direk-
24430: elintarvikkeet eli ns. funktionaaliset elintarvik- tiivin vaatimukset.
24431: keet ovat nousemassa tärkeäksi tuoteryhmäksi Elintarvikevirasto laatii parhaillaan ohjeistoa
24432: elintarvikemarkkinoilla. Kehitykseen on ollut sallituista ja kielletyistä väittämistä elintarvik-
24433: omiaan vaikuttamaan toisaalta elintarviketutki- keiden markkinoinnissa. Virasto on velvollinen
24434: muksen ja -teknologian kehitys ja toisaalta ku- ottamaan huomioon EU:n tuomioistuimen oi-
24435: luttajien lisääntynyt kiinnostus terveytensä vaali- keuskäytännön, jonka mukaan pakkausmerkin-
24436: miseen. tädirektiivin ko. säännös on suoraan jäsenval-
24437: EU:n tai Suomen lainsäädännössä ei tunneta tioissa sovellettavaa oikeutta. Siten viraston tuli-
24438: funktionaalisen elintarvikkeen käsitettä. Maas- si soveltaa em. direktiiviä suoraan ohi sen kanssa
24439: samme tarjolla olevista tuotteista voitaneen käy- ristiriidassa olevan elintarvikelain. Elintarvikevi-
24440: tännössä kiistatta luokitella funktionaaliseksi raston lausuntokierroksella olleesta ohjeluon-
24441: elintarvikkeeksi Benecol-margariini (vaikuttava noksesta ilmenee saamamme tiedon mukaan kui-
24442: aine kasvistanoli). Flavonoideja koskevat tutki- tenkin, että se aikoo edelleen pitää kiinni terveys-
24443: mukset viittaavat siihen, että flavonoideja sisäl- väittämien esittämiskiellosta.
24444: tävät Flavomare-mausteet (vaikuttavina aineina Elintarvikeviraston nykyinen em. direktiivin
24445: flavonoidit) saattaisivat olla luokiteltavissa vastainen käytäntö haittaa elintarviketeollisuu-
24446: funktionaalisiksi elintarvikkeiksi. temme tuotekehitystä ja antaa kilpailijoille muis-
24447: Funktionaalisilla elintarvikkeilla on tiettä- sa maissa perusteettoman edun, sillä ilman tie-
24448: västi vakiintunein asema Japanissa, jossa se on teelliseen näyttöön perustuvien terveysvaikutuk-
24449: lainsäädännössä määritelty. Funktionaalisia seen liittyvien mainintojen (terveysväittämien)
24450: elintarvikkeita kutsutaan Japanin lainsäädän- sallimista markkinoinnissa funktionaalisia elin-
24451: nössä nimellä "foods for specified health use". tarvikkeita koskeva kehitystyö ei ole mielekästä.
24452: Euroopan unionin jäsenvaltioissa ei ole näitä Kannattavuuskriisissä elävä elintarviketeolli-
24453: tuotteita koskevaa erityistä lainsäädäntöä. Täl- suutemme kokee kohtuuttomaksi lainsäädän-
24454: laisen lainsäädännön tarve on kuitenkin havait- nön,jossa kielletään tieteellisin tutkimustuloksin
24455: tu ja EU:n rahoituksella on käynnissä asiaa todistettujen terveysvaikutusten esittäminen
24456: koskeva projekti. Todennäköistä on kuitenkin, elintarvikkeiden markkinoinnissa. Myös lohdut-
24457: ettei näistä tuotteista tulla säätämään yksityis- tomat työttömyysluvut edellyttävät tämänkin
24458: kohtaisesti. epäkohdan pikaista korjaamista. Mikäli tilanne
24459: Funktionaalisten elintarvikkeiden tulevaisuus jatkuu nykyisellään, on vaarana, että uudentyyp-
24460: riippuu olennaisesti siitä, minkälaisia terveyteen pisiä elintarvikkeita koskeva kehitystyö keskit-
24461: liittyviä mainintoja elintarvikkeiden markki- tyy maamme rajojen ulkopuolelle.
24462: noinnissa saadaan esittää. EU :n pakkausmerkin- Terveysväittämien kieltäminen on myös ku-
24463: tädirektiivin 79/112 mukaan jäsenvaltioiden on luttajien etujen vastaista. Euroopan yhdentymi-
24464: huolehdittava siitä, että ns. "lääkkeellisiä väittei- sen perusajatuksena on kuluttajien valinnan-
24465: tä" ei saa esittää elintarvikkeiden markkinoinnis- mahdollisuuksien ja kilpailun lisääminen. On
24466: sa. Suomen elintarvikelain 6 §:ssä kielletään lääk- kohtuutonta, että kuluttajien kannalta myönteis-
24467: keellisten väittämien lisäksi ns. terveysväittämät ten tuotteiden markkinointia rajoitetaan estä-
24468: siinäkin tapauksessa, että väitteet voidaan näyt- mällä niiden vaikutuksista kertominen.
24469: tää toteen. EU :n jäsenvaltiot eivät em. direktiivin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24470: mukaan saa estää sellaisten elintarvikkeiden tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24471: 279001
24472: 2 KK 687/1997 vp
24473:
24474: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen funktionaalisia elintarvikkeita koskevin
24475: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: säännöksin ja Suomen elintarvikelain-
24476: säädännön elintarvikkeiden markkinoin-
24477: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nissa sallittuja väittämiä koskevien sään-
24478: ryhtyä Suomen elintarviketeollisuuden ja nösten yhdenmukaistamiseksi EU:n pak-
24479: -kaupan kilpailukyvyn ja tuotekehitys- kausmerkintädirektiivin säännösten
24480: mahdollisuuksien turvaamiseksi ns. kanssa?
24481:
24482: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1997
24483:
24484: Paula Kokkonen /kok Marjatta Vehkaoja /sd Tuija Nurmi /kok
24485: Pentti Tiusanen /vas Eila Rimmi /vas Sulo Aittoniemi /kesk
24486: Hannes Manninen /kesk Kari Myllyniemi /kesk Pirjo-Riitta Antvuori /kok
24487: Timo Ihamäki /kok Ville Itälä /kok Ulla-Maj Wideroos /r
24488: Pehr Löv /r Irja Tulonen /kok Jorma Huuhtanen /kesk
24489: Leena Luhtanen /sd Maija Rask /sd Gunnar Jansson /r
24490: KK 687/1997 vp 3
24491:
24492:
24493:
24494:
24495: Eduskunnan Puhemiehelle
24496:
24497: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hoitaisi sairautta. Nykyinen elintarvikevalvonta
24498: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, onkin onnistunut karsimaan markkinoilta har-
24499: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen haanjohtavia pakkausmerkintöjä ja kiellettyjä
24500: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula lääke- ja terveysväittämiä. Viranomaisten tiu-
24501: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- kasta linjasta huolimatta Suomen markkinoilla
24502: myksen n:o 687: on jo useita sellaisia elintarvikkeita, joita voidaan
24503: pitää funktionaalisina elintarvikkeina.
24504: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Elintarvikeviraston asettama työryhmä, jossa
24505: ryhtyä Suomen elintarviketeollisuuden ja edustettuna ovat mm. sosiaali- ja terveysministe-
24506: -kaupan kilpailukyvyn ja tuotekehitys- riö, Lääkelaitos ja kuluttaja asiamiehen toimisto,
24507: mahdollisuuksien turvaamiseksi ns. on valmistellut ohjetta elintarvikkeiden markki-
24508: funktionaalisia elintarvikkeita koskevin noinnissa käytettävistä väittämistä. Ohje valmis-
24509: säännöksin ja Suomen elintarvikelain- tuu tämän kesän aikana ja se on tarkoitettu mm.
24510: säädännön elintarvikkeiden markkinoin- elinkeinonharjoittajien käyttöön. Siinä selvite-
24511: nissa sallittuja väittämiä koskevien sään- tään minkä tyyppiset väittämät ovat kiellettyjä ja
24512: nösten yhdenmukaistamiseksi EU:n pak- milloin on kysymys sallittavista väitteistä. Kielle-
24513: kausmerkintädirektiivin säännösten tyillä lääke- ja terveysväitteillä on katsottu tar-
24514: kanssa? koitettavan lähinnä väitteitä, joissa esitetään,
24515: että elintarviketta nauttimalla voitaisiin estää,
24516: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ehkäistä tai hoitaa jotakin sairautta. Tällainen
24517: vasti seuraavaa: valmiste saatettaisiin lääkelain nojalla määritellä
24518: myös lääkkeeksi. Elintoimintoihin liittyvät väit-
24519: Elintarvikelain 6 §:n mukaan kuluttajalle on teet (esim. kalsium vahvistaa Iuustoa, ksylitoli on
24520: annettava totuudenmukaiset ja riittävät tiedot hyväksi hampaille) olisivat sallittuja. Mainon-
24521: elintarvikkeesta. Harhaanjohtavien tietojen an- nassa on kuitenkin noudatettava myös ohjeissa
24522: taminen elintarvikkeesta on kielletty. Terveyteen esitettyjä yleisiä periaatteita. Aina tulisi esimer-
24523: liittyvien väittämien ja Iääkkeenisten tietojen an- kiksi kiinnittää huomiota siihen, että ihmisen
24524: taminen tai niihin viittaaminen elintarvikkeiden ravitsemuksen ja hyvinvoinnin kannalta ratkai-
24525: markkinoinnissa on kielletty. Säännöksellä on sevaa on kokonaisruokavalio eikäjokin yksittäi-
24526: saatettu kansallisesti voimaan elintarvikkeiden nen elintarvike.
24527: merkintöjä ja mainontaa koskeva neuvoston di- Myös kansainvälisellä tasolla on viime aikoi-
24528: rektiivi (79/112/ETY). Sen mukaan elintarvik- na käyty keskustelua terveysväittämien sallimi-
24529: keen markkinoinnissa ei saa antaa ymmärtää, sesta elintarvikkeiden markkinoinnissa. Yhtei-
24530: että elintarvikkeella on sairautta ennalta ehkäise- sössä on todettu, että jäsenmaat tulkitseva mer-
24531: viä, hoitavia tai parantavia ominaisuuksia. Väit- kintädirektiivissä olevaa terveysväittämäkieltoa
24532: teiden käyttö ei ole sallittua vaikka niiden paik- käytännössä hyvin eri tavoin. Useat jäsenmaat,
24533: kansa pitävyys voitaisiin tieteellisesti osoittaa. mm. Suomi, ovat katsoneet, että myönteiselle
24534: Ns. funktionaalisia elintarvikkeita ei ole määri- elintarvikkeiden markkinoinoille on tarvetta ja
24535: telty Suomen lainsäädännössä eikä myöskään toivoneet keskustelun terveysväittämistä jatku-
24536: yhteisösäännöksissä. Funktionaalisiksi käsite- van. Myös Euroopan unionin elintarvikelainsää-
24537: tään yleensä sellaiset tavanomaiset elintarvik- dännön yleisiä periaatteita käsittelevässä komis-
24538: keet, joissa on luontaisesti tai joihin on lisätty sion Vihreässä kirjassa (KOM(97) 176) pyyde-
24539: terveyttä edistäviä ainesosia. tään esittämään kannanottoja terveysväittämis-
24540: Elintarvikelain 6 §:n terveysväittämiä koske- tä. Suomen vastausta valmistellaan parhaillaan.
24541: vaa säännöstä on käytännössä sovellettu pak- Terveysväittämät ovat esillä myös FAO/WHO:n
24542: kausmerkintädirektiivin säännösten mukaisesti alaisessa kansainvälisessä Codex-työssä. Asia
24543: siten, että elintarvikkeesta ei saa antaa sellaista tulee esille seuraavassa Codexin merkintäkomi-
24544: mielikuvaa, että elintarvike estäisi, ehkäisisi tai tean kokouksessa keväällä 1998.
24545: 4 KK 687/1997 vp
24546:
24547: Koska elintarvikkeiden terveysväittämiä kos- arviointi on vireillä myös kansainvälisesti ja yh-
24548: kevia säännöksiä on käytännössä tulkittu pak- teisötasolla, ei hallitus tässä vaiheessa pidä tar-
24549: kausmerkintädirektiivin säännösten mukaisesti koituksenmukaisena ryhtyä valmistelemaan
24550: ja samaa linjaa noudatetaan myös markkinointi- funktionaalisia elintarvikkeita koskevia omia
24551: väittämiä koskevassa elintarvikeviraston ohjees- kansallisia säännöksiä.
24552: sa ja koska terveys- ja lääkeväittämien Uudelleen-
24553:
24554: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1997
24555:
24556: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
24557: KK 687/1997 vp 5
24558:
24559:
24560:
24561:
24562: Tili Riksdagens Talman
24563:
24564: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ken utgående från bestämmelserna i direktivet
24565: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande om märkning av förpackningar så att man inte
24566: medlem av statsrådet översänt följande av riks- får ge en sådan föreställning att livsmedlet skulle
24567: dagsman Paula Kokkonen m.fl. undertecknade förhindra, forebygga eller bota sjukdom. Den
24568: spörsmål nr 687: nuvarande övervakningen av livsmedel har ju
24569: också 1yckats gallra bort från marknaden vilsele-
24570: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- dande förpackningspåskrifter och förbjudna på-
24571: ta för att trygga den finländska Iivsme- ståenden om hälsan. Trots den stränga linje som
24572: delsindustrins och handelns konkurrens- myndigheterna har följt finns det redan nu
24573: kraft och möjligheter tili produktutveck- många sådana livsmedel som kan betraktas som
24574: ling och för att bestämmelserna om s.k. funktionella livsmedel på den finländska mark-
24575: funktionella livsmedel och bestämmelser- naden.
24576: na i Finlands livsmedelslagstiftning om En arbetsgrupp som tillsatts av Livsmedels-
24577: tiliåtna påståenden vid marknadsföring- verket och består av representanter för bl.a. soci-
24578: en av livsmedel förenhetligas så att de al- och hälsovårdsministeriet, Läkemedelsverket
24579: överenstämmer med bestämmelserna i och konsumentombudsmannens byrå har förbe-
24580: EU:s direktiv om förpackningspåskrif- rett anvisningar om användning av påståenden
24581: ter? vid marknadsföringen av livsmedel. Anvisning-
24582: arna kommer att bli fårdiga under sommarens
24583: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt lopp och de är avsedda bl.a. för näringsidkare. I
24584: anföra följande: anvisningarna beskrivs bl.a. vilka slags påståen-
24585: den som är förbjudna och i vilka fall det är fråga
24586: Enligt 6 § livsmedelslagen skall sanningsenliga om tillåtna påståenden. Som förbjudna påståen-
24587: och tillräckliga uppgifter om livsmedlet lämnas den om livsmedlens medicinska egenskaper eller
24588: tili konsumenten. Det är förbjudet att lämna vil- hälsobringande effekter betraktas närmast såda-
24589: seledande uppgifter om livsmedlet. Det är vidare na påståenden där man antyder att man genom
24590: förbjudet att vid marknadsföringen av livsmedel att förtära livsmedlet i fråga kan förhindra, före-
24591: framföra påståenden som gäller hälsan samt bygga eller bota någon sjukdom. Ett dylikt pre-
24592: uppgifter om att ett ruedel har medicinska egen- parat skulle även kunna klassificeras som ett
24593: skaper eller hänvisningar tili sådana uppgifter. läkemedel enligt läkemedelslagen. Påståenden
24594: Genom denna bestämmelse har rådets direktiv som har samband med livsfunktioner (t.ex. kalci-
24595: 791112/EEG om märkning, presentation och re- um förstärker benstommen, xylitol är nyttigt för
24596: klam i fråga om livsmedel genomförts nationellt. tänderna) skall enligt förslaget vara tillåtna. Vid
24597: Enligt direktivet får man inte vid marknadsfö- marknadsföringen skall dock också de allmänna
24598: ringen av ett livsmedel ge en föreställning att principer som fastställs i anvisningarna följas.
24599: Iivsmedlet har egenskaper tack vare vilka det Man borde sålunda alltid fåsta uppmärksamhet
24600: förebygger, behandlar eller botar sjukdom. Det vid att det mest avgörande i en människas kost-
24601: är förbjudet att använda dylika påståenden även hållning och för hennes välbefinnande är kosten i
24602: om deras giltighet skulle kunna bevisas veten- sin helhet och inte något enskilt livsmedel.
24603: skapligt. Varken lagstiftningen i Finland eller Under den senaste tiden har diskussioner om
24604: gemenskapsbestämmelserna innehåller några de- att vid marknadsföring tillåta påståenden om
24605: finitioner på funktionella livsmedel. Med funk- livsmedlens hälsogivande effekter förts också på
24606: tionella livsmedel avses i allmänhet sådana helt internationell nivå. Inom gemenskapen har man
24607: vanliga livsmedel som narturligt innehåller häl- konstaterat att det förbud mot påståenden om
24608: sofrämjande ingredienser eller tili vilka sådana hälsan som ingår i direktivet om märkning av
24609: har tillsatts. förpackningar toikas på mycket olika sätt i de
24610: Bestämmelsen i 6 § livsmedelslagen om påstå- olika medlemsländerna. Många medlemsländer,
24611: enden som gäller hälsan har tillämpats i prakti- däribland Finland, anser att det finns ett behov
24612: 6 KK 687/1997 vp
24613:
24614: av positiva säljargument vid marknadsföringen Eftersom bestämmelserna om påståenden om
24615: av livsmedel och har därför framfört önskemål hälsan i praktiken har tolkats utgående från be-
24616: om fortsatta diskussioner om påståenden beträf- stämmelserna i direktivet om märkning av för-
24617: fande livsmedlens hälsogivande verkningar. packningar och samma linje följs också i den
24618: Också i kommissionens Gröna bok (KOM anvisning beträffande marknadsföringsargu-
24619: (98) 176) som handlar om de allmänna principer- ment som livsmedelsverket håller på att utarbeta,
24620: na för Europeiska unionens livsmedelslagstift- och eftersom en omvärdering av påståendena om
24621: ning begär man ställningstagande till påståenden livsmedlens hälsogivande effekter och medicin-
24622: om livsmedlens positiva verkan på hälsan. Fin- ska egenskaper också är aktuell både på interna-
24623: lands ståndpunkt förbereds som bäst. Påstående- tionell nivå och på gemenskapsnivå, anser reger-
24624: na om hälsan är aktuella också i det internatio- ingen det inte motiverat att i detta skede inleda
24625: nella samarbetet inom r~men för Codex som ly- beredningen av egna nationella bestämmelser om
24626: der under FAO/WHO. Arendet kommer att be- funktionella livsmedel.
24627: handlas vid nästa möte av Codex' kommitte för
24628: förpackningspåskrifter under våren 1998.
24629:
24630: Helsingfors den 2 juli 1997
24631:
24632: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
24633: KK 688/1997 vp
24634:
24635: Kirjallinen kysymys 688
24636:
24637:
24638:
24639:
24640: Toimi Kankaanniemi /skl: Nelosen televisiotoimiluvan myöntä-
24641: misestä
24642:
24643:
24644: Eduskunnan Puhemiehelle
24645:
24646: Valtioneuvosto myönsi taannoin toimiluvan On varmaa, että Suomesta löytyy tahoja, jot-
24647: Nelonen-nimellä toimivalle televisiokanavalle. ka ovat kykeneviä ja halukkaita ottamaan Nelo-
24648: Nelonen on aloittanut lähetyksensä jokin aika sen paikan neljännellä kanavalla siten, että ohjel-
24649: sitten. misto on korkealaatuista ja sivistä vää.
24650: Uuden neljännen televisiokanavan ohjelma- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24651: tarjonta on lähes kaikilta osin ala-arvoista. Oh- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24652: jelma-aika täyttyy lähinnä amerikkalaisesta hal- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24653: patuonti- ja kotimaisesta mauttomasta roska- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24654: viihteestä. Asialiisiaja rakentavia ohjelmia ei ole
24655: siteeksikään. Ohjelmisto ei täytä sivistysvaltiossa Asettiko Hallitus Nelonen-nimellä toi-
24656: televisiotoiminnalle asetettavia vähimmäislaatu- mivalle televisiokanavalle toimilupaa
24657: vaatimuksia. Kanava aliarvioi sivistynyttä Suo- myöntäessään minkäänlaisia laatu-, koti-
24658: men kansaa. Jos maassamme ei riitä henkisiä ja maisuus-, asiapitoisuus- tai muita vaati-
24659: taloudellisia voimavaroja tätä korkeatasoisem- muksia, ja
24660: paa ohjelmahankintaa ja -tuotantoa varten, on onko Hallituksella omalta osaltaan
24661: syytä peruuttaa toimilupa viipymättä Neloselta. mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin
24662: Yleisradio Oy:lle on erityislaissa säädetty vel- toimiluvan peruuttamiseksi em. kanaval-
24663: vollisuus mm. tukea, luoda ja kehittää kotimaista ta, koska sen ohjelmiston taso ei yllä Suo-
24664: kulttuuria sekä edistää ohjelmiston sivistävää men kansaa kunnioittavalle sivistysta-
24665: luonnetta. Samanlaiset vaatimukset tulisi olla solle?
24666: kaikilla televisiotoiminnan harjoittajilla, myös
24667: Nelosella.
24668: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1997
24669:
24670: Toimi Kankaanniemi /skl
24671:
24672:
24673:
24674:
24675: 279001
24676: 2 KK 688/1997 vp
24677:
24678:
24679:
24680:
24681: Eduskunnan Puhemiehelle
24682:
24683: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Yhtiön edellytetään myös lähettävän riippumat-
24684: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tomien tuottajien valmistamia teoksia. Ohjelma-
24685: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen rakenteen seuraamista varten toimiluvanhaltijan
24686: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi tulee toimittaa liikenneministeriölle puolivuosit-
24687: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy- tain selvitys toteutuneesta ohjelmatoiminnasta.
24688: myksen n:o 688: Televisiokanava Nelonen aloitti lähetystoi-
24689: mintansa 1.6.1997 Espoon, Jyväskylän ja Oulun
24690: Asettiko Hallitus Nelonen-nimellä toi- maanpäällisistä suurteholähettimistä. Tämän li-
24691: mivalle televisiokanavalle toimilupaa säksi lähetykset ovat vastaanotettavissa koko
24692: myöntäessään minkäänlaisia laatu-, koti- Suomessa kaapelin ja satelliitin välityksellä. Kos-
24693: maisuus-, asiapitoisuus- tai muita vaati- ka jakeluverkko kokonaisuudessaan valmistuu
24694: muksia, ja vasta vuoden 1997 loppuun mennessä, vuosi
24695: onko Hallituksella omalta osaltaan 1997 on toimilupayhtiön ilmoituksen mukaan
24696: mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin sekä jakelun että ohjelmiston suhteen rakentumi-
24697: toimiluvan peruuttamiseksi em. kanaval- sen aikaa.
24698: ta, koska sen ohjelmiston taso ei yllä Suo- Toiminta on aloitettu ohjelmistolla, joka
24699: men kansaa kunnioittavalle sivistysta- koostuu pääosin PTV 4-kanavan aikanaan osta-
24700: solle? mista ohjelmista. Ne on suunniteltu nimen-
24701: omaan kesäaikaa varten. Syksyn ohjelma-ajatte-
24702: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lu on oletettavasti kesää kunnianhimoisempi,
24703: vasti seuraavaa: vaikkakaan tuotantoaikatauluista, teknisten
24704: laitteiden toimitusaikatauluista jne. johtuen
24705: Valtioneuvosto myönsi 26.9.1996 Oy Ruutu- esim. päivittäiset uutisohjelmat tai kotimainen
24706: nelonen Ab:lle toimiluvan televisiotoiminnan draamatuotanto eivät liene vielä tuonoinkaan
24707: harjoittamiseen viideksi vuodeksi. täydellisessä esityskunnossa.
24708: Toimilupaehtojen mukaan ohjelmiston tulee Suomalaisten ja kansainvälisten kokemusten
24709: mm. tarjota laadukasta ja monipuolista ohjel- mukaan televisiokanavan rakentaminen vaatii
24710: mistoa, hyödyllisiä tietoja ja uutisia ja sopivaa aikansa. Mikään televisiokanava ei ohjelmistoi-
24711: ajanvietettä. Ohjelmistosta tulee tietyn osuuden neen ole valmis hetkessä. Tässä vaiheessa on vielä
24712: olla eurooppalaista ohjelmistoa, josta suurim- liian aikaista tehdä johtopäätöksiä kanavan toi-
24713: man osan tulee olla suomen- tai ruotsinkielistä. miluvan suhteen.
24714:
24715: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
24716:
24717: Liikenneministeri Matti Aura
24718: KK 688/1997 vp 3
24719:
24720:
24721:
24722:
24723: Tili Riksdagens Talman
24724:
24725: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- finsk- och svenskspråkiga. Bolaget förutsätts att
24726: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- sända även program som gjorts av oberoende
24727: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- producenter. För att programstrukturen kan föl-
24728: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs- jas, bör koncessionsinnehavaren befordra varje
24729: mål nr 688: halvår en utredning om sin TV-verksamhet tili
24730: trafikministeriet.
24731: Har Regeringen, i samband med att TV-kanalen Fyran inledde sina TV-sändning-
24732: den beviljade TV-kanal Fyran en konces- ar 1.6.1996 genom markbundna högeffektssän-
24733: sion, ställt några krav på kvalitet, in- dare i Esbo, Jyväskylä och Uleåborg. Dessutom
24734: hemskt och innehållsrikt innehåll o.dyl., kan programmen tas emot i hela Finland via
24735: och kabel och satellit. Eftersom distributionsnätet
24736: har Regeringen möjligheter att vidta blir helt fårdigt först tili slutet av 1997, är år 1997
24737: åtgärder för att återkalla TV-kanalen enligt bolaget en tid när distributionen och pro-
24738: koncessionen, eftersom programmens grammen utvecklas.
24739: standard inte respekterar det finska fol- TV-verksamheten har inletts med program
24740: kets kulturnivå? som PTV4 har i sinom tid köpt. Meningen är att
24741: de sänds under sommaren. Höstens programut-
24742: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt bud är antagligen mer ambitiöst, trots att t.ex.
24743: anföra följande: dagliga nyheter eller inhemsk dramaproduktion
24744: är troligen inte heller då helt i skick p.g.a produk-
24745: Statsrådet beviljade 26.9.1996 Ruutunelonen tionstidtabeller, leveranstid av tekniska utrust-
24746: Ab en koncession för TV-verksamhet för fem år. ningar etc.
24747: Enligt koncessionsförutsättningarna bör pro- Enligt finska och internationella erfarenheter
24748: grammen vara av hög kvalitet, mångsidiga och tar det tid att bygga upp en TV-kanat. Ingen TV-
24749: erbjuda nyttig information, nyheter och lämpligt kanal är genast fårdig. 1 detta skede är det för
24750: tidsfördriv. En viss del av programmen bör vara tidigt att dra slutsatser av kanalens koncession.
24751: av europeiskt ursprung, varav största delen
24752:
24753: Helsingforsden 17 juni 1997
24754:
24755: Trafikminister Matti Aura
24756: KK 689/1997 vp
24757:
24758: Kirjallinen kysymys 689
24759:
24760:
24761:
24762:
24763: Pirkko Peltomo /sd ym.: Väkivaltarikoksista annetuista rangaistuk-
24764: sista
24765:
24766:
24767: Eduskunnan Puhemiehelle
24768:
24769: Kansalaisten usko oikeuslaitokseen horjuu. rikoksia, joista oli langetettu ehdollisia vankeus-
24770: Yleinen käsitys on, että pienistä omaisuuteen rangaistuksia. Pahoinpitelyt olivat olleet erittäin
24771: kohdistuneista rikoksista annetaan suhteellisesti raakoja ja törkeitä mm. siksi, että pahoinpitelijät
24772: kovempia rangaistuksia kuin isoista yhteiskun- olivat valinneet uhrinsa täysin sattumanvaraises-
24773: taa vastaan tehdyistä talousrikoksista. ti eikä teoille ollut löytynyt mitään motiivia.
24774: Oman lukunsa muodostavat viime aikoina Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24775: annetut tuomiot väkivaltarikoksista. Ellei tuo- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24776: mioistuin suhtaudu tällaisiin tekoihin riittävän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24777: ankarasti, on pelättävissä, että tavallisiin kansa- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24778: laisiin kohdistuva väkivalta lisääntyy entises-
24779: tään. Onko Hallitus ja erityisesti ministeri
24780: Porissa ilmestyvässä Satakunnan Kansassa oli Häkämies tietoinen törkeiden väkivalta-
24781: 11.6.1997 kooste käräjäoikeudessa tänä vuonna rikosten tuomioiden lieventymisestä ja
24782: annetuista lievistä tuomioista. Kaikki tapaukset mitä asiantilan korjaamiseksi aiotaan
24783: olivat olleet tavalla tai toisella törkeitä väkivalta- tehdä?
24784:
24785: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1997
24786: Pirkko Peltomo /sd Reijo Kallio /sd Mikko Elo /sd
24787:
24788:
24789:
24790:
24791: 279001
24792: 2 KK 689/1997 vp
24793:
24794:
24795:
24796:
24797: Eduskunnan Puhemiehelle
24798:
24799: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa varsin uudet, sillä nykyiset säännökset tulivat
24800: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, voimaan vuonna 1995. Niitä säädettäessä rikos-
24801: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lain 21luvun tärkeimpien väkivaltarikosten ran-
24802: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko gaistusasteikot säilytettiin sellaisinaan. Murhas-
24803: Peltomon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- ta tuomitaan elinkautiseen rangaistukseen ja ta-
24804: myksen n:o 689: posta vähintään kahdeksaksi ja enintään kah-
24805: deksitoista vuodeksi vankeuteen. Törkeän pa-
24806: Onko Hallitus ja erityisesti ministeri hoinpitelyn enimmäisrangaistus on kymmenen
24807: Häkämies tietoinen törkeiden väkivalta- vuotta vankeutta ja vähimmäisrangaistus kuusi
24808: rikosten tuomioiden lieventymisestä ja kuukautta.
24809: mitä asiantilan korjaamiseksi aiotaan Törkeimmistä väkivaltarikoksista erityisesti
24810: tehdä? törkeän pahoinpitelyn rangaistustasoa on vaikea
24811: selvittää suoraan tilastoista vuodesta 1992 sovel-
24812: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- letun yhtenäisrangaistusjärjestelmän voimaan-
24813: taen seuraavaa: tulon jälkeen. Yhtenäisrangaistusjärjestelmä tar-
24814: koittaa sitä, että kahdesta tai useammasta rikok-
24815: Törkeinä väkivaltarikoksina pidetään lähinnä sesta tuomioistuin tuomitsee yhden yhteisen ran-
24816: henkirikoksia ja törkeitä pahoinpitelyjä. Henki- gaistuksen ilmoittamatta, mitä rikoksista erik-
24817: rikoksista tuomitut rangaistukset eivät ole aina- seen olisi tuomittu. Oikeustilaston mukaan yksit-
24818: kaan viimeisten kymmenen vuoden aikana lie- täisistä törkeistä pahoinpitelyrikoksista tuomi-
24819: ventyneet. Normaalirangaistustaposta on 8-9 tut rangaistukset eivät ainakaan vuosina 1993-
24820: vuotta vankeutta. Murhasta tuomitut rangais- 1995 ole lieventyneet. Pikemminkin vuosina 1994
24821: tukset eivät lähtökohtaisesti voikaan muuttua, ja 1995 oli havaittavissa pieni muutos ankaram-
24822: koska murhasta voidaan tuomita vain elinkauti- paan suuntaan. Tarkemmat tiedot rangaistus-
24823: seen vankeusrangaistukseen. käytännöstä edellyttävät yhtenäisrangaistusjär-
24824: Törkeimpien väkivaltarikosten rangaistusta- jestelmässä aina työläitä erillistutkimuksia. Par-
24825: soon vaikuttaa kuitenkin se, kuinka suuri osa haillaan onkin käynnissä selvitys myös väkival-
24826: tuomituista rikoksentekijöistä on ollut tekohet- tarikosten rangaistuskäytännöstä.
24827: kellä täyttä ymmärrystä vailla. Tällaisille rikok- Rangaistukset tuomitaan itsenäisissä tuomio-
24828: sentekijöille tuomitaan rangaistus normaalias- istuimissa. Tuomioistuinten tuomitsemiin ran-
24829: teikkoa lievemmältä rangaistusasteikolta. Tässä gaistuksiin on vaikeaa vaikuttaa lainsäädäntöä
24830: suhteessa oikeuskäytännössä on tapahtunut muuttamatta. Jos osoittautuu, että rangaistukset
24831: merkittävä muutos. Nykyisin selvästi aiempaa törkeistä pahoinpitelyistä vastoin edellä lausut-
24832: harvempi rikoksentekijä saa osakseen vähenty- tua ovat merkittävästi lieventyneet, on aika har-
24833: neen syyntakeisuuden tuoman rangaistuksen lie- kita keinoja tilanteen muuttamiseksi. Törkeiden
24834: vennyksen. väkivaltarikosten rangaistustason lieveneminen
24835: Väkivaltarikosten rangaistussäännökset ovat ei ole kriminaalipoliittisesti perusteltua.
24836:
24837: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1997
24838:
24839: Oikeusministeri Kari Häkämies
24840: KK 689/1997 vp 3
24841:
24842:
24843:
24844:
24845: Tili Riksdagens Talman
24846:
24847: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Straffbestämmelserna om våldsbrott är rätt
24848: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- nya- de trädde i kraft så sent som år 1995.
24849: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- Straffskalorna för de viktigaste våldsbrotten i 21
24850: man Pirkko Pe1tomo m.fl. undertecknade spörs- kap. strafflagen ändrades inte när bestämmelser-
24851: må1 nr 689: na skrevs om. Straffet för mord är fångelse på
24852: livstid. Straffet för dråp är fångelse i minst åtta
24853: Är Regeringen och särski1t minister och högst tolv år. Maximistraffet för grov miss-
24854: Häkämies medvetna om att straffen för handel är fångelse i tio år - minimistraffet är
24855: grova vå1dsbrott har blivit lindrigare, och fångelse i sex månader.
24856: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta Straffnivån särski1t i fråga om grov misshan-
24857: för att rätta till detta? del är svår att utläsa direkt ur statistiken. Det
24858: beror på enhetsstraffsystemet, som tiliämpas se-
24859: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt dan år 1992. Enhetsstraffsystemet innebär att
24860: anföra följande: domstolen för två eller flera brott dömer ut ett
24861: gemensamt straff utan att meddela vi1ket straff
24862: Det är närmast brott mot Iiv och grov miss- den skulle ha dömt ut för varje enskilt brott.
24863: handel som betraktas som grova våldsbrott. Enligt rättsstatistiken har straffen för enski1da
24864: Straffen för brott mot Iiv har åtminstone inte fall av grov misshande1 inte b1ivit 1indrigare un-
24865: under de tio senaste åren blivit lindrigare. Straffet der perioden 1993-1995. Snarare kan man år
24866: för dråp är vanligen fångelse i 8-9 år. Straffet för 1994 och 1995 skönja en viss skärpning av straf-
24867: mord kan inte variera - det enda straffet är fen. Närmare uppgifter om straffpraxis förutsät-
24868: fångelse på livstid. ter alltid tämligen arbetsdryg forskning i enhets-
24869: Den allmänna straffnivån i fråga om de straffsystemet. En utredning av straffpraxis ock-
24870: grövsta våldsbrotten påverkas emellertid av an- så i fråga om vå1dsbrott pågår som bäst.
24871: delen gärningsmän som varit i avsaknad av för- Straffen döms ut av sjä1vständiga domstolar.
24872: ståndets fulla bruk vid gärningstidpunkten. Om Utan att ändra strafflagen är det svårt att påver-
24873: gärningsmannen varit i avsaknad av förståndets ka de straff domsto1arna dömer ut. Om det tili
24874: fulla bruk, tiliämpas nämligen en lindrigare skillnad från vad som anförts ovan visar sig att
24875: straffskala. 1 detta hänseende har det skett en straffen för grov misshande1 har blivit betydligt
24876: helt tydlig förändring i rättspraxis. Numera är lindrigare, bör man undersöka hur situationen
24877: det avgjort fårre gärningsmän än tidigare som kunde rättas tili. Lindrigare straff för grova
24878: får ett lindrigare straff på grund av nedsatt tili- våldsbrott vore näm1igen inte kriminalpo1itiskt
24879: räknelighet. motiverat.
24880:
24881: Helsingforsden 23 juni 1997
24882:
24883: Justitieminister Kari Häkämies
24884: 1
24885:
24886:
24887:
24888:
24889: 1
24890:
24891: 1
24892:
24893:
24894:
24895:
24896: 1
24897:
24898: 1
24899:
24900:
24901:
24902:
24903: 1
24904:
24905: 1
24906:
24907:
24908:
24909:
24910: 1
24911:
24912: 1
24913:
24914:
24915:
24916:
24917: 1
24918:
24919: 1
24920: KK 690/1997 vp
24921:
24922: Kirjallinen kysymys 690
24923:
24924:
24925:
24926:
24927: Aapo Saari /kesk: Maatalousyrittäjän ansiotulon laskentatavan
24928: selkeyttämisestä
24929:
24930:
24931: Eduskunnan Puhemiehelle
24932: Maatalousyrittäjän tulot vaikuttavat hänen kuussa 1997 äitiyspäivärahaa. Hän kuvitteli, että
24933: sosiaaliturvaansa samoin kuin palkansaajankin. Kela laskisi myös äitiyspäivärahaa määrättäessä
24934: Ongelma on se, että maatalousyrittäjän ansiotu- sopeutumisvähennyksen hänen tulokseen. Näin
24935: lon laskentatapa vaihtelee. Tulot tulisi määritellä ei kuitenkaan tehty, vaan päiväraha määrättiin
24936: yksiselitteisesti, koska toisaalta ansioon sidotut verotettavan tulon perusteella. Mikäli sopeutu-
24937: edut ovat sitä paremmat, mitä korkeampi on misvähennys olisi otettu huomioon, olisi päivä-
24938: ansiotaso, toisaalta korkea ansiotaso saattaa olla rahan määrä ollut noin 150 mk päivässä. Ilman
24939: etuuksien hylkäämisperuste. ko. vähennystä päiväraha on vain 60 mk päiväs-
24940: Esimerkkinä ristiriitaisesta tulkinnasta on ete- sä, joten ero on merkittävä.
24941: läpohjalaisen maatalon emännän ansiotason Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24942: määrittely äitiyspäivärahan ja kotihoidon tuen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24943: lisäosaa koskevissa päätöksissä. Emäntä oli nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24944: maaliskuussa 1996 hakenut kotihoidon tukea ja nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24945: siihen liittyvää lisäosaa. Kela ei myöntänyt lisä-
24946: osaa, koska emännän tulot olivat liian korkeat. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24947: Tuloksi oli luettu emännän verotettavan tulon ryhtyä selventääkseen maatalousyrittä-
24948: lisäksi hänen osuutensa tilan saamasta sopeutu- jän ansiotulon määritelmän sosiaali-
24949: misvähennyksestä. Sama emäntä haki touko- etuuksia myönnettäessä?
24950:
24951: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
24952:
24953: Aapo Saari /kesk
24954:
24955:
24956:
24957:
24958: 270136
24959: 2 KK 690/1997 vp
24960:
24961:
24962:
24963:
24964: Eduskunnan Puhemiehelle
24965: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tään näiden verottajalta suorasiirtona saatujen
24966: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, työtulojen perusteella. Jos vakuutettu haluaa
24967: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen saada äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan vero-
24968: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aapo Saa- tuksessa todettujen työtulojen määrää suurem-
24969: ren näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o pana, hänellä on oikeus sairausvakuutuslain
24970: 690: 17 §:n 1 momentin ja sairausvakuutusasetuksen
24971: 10 §:n 1 momentin mukaisesti esittää selvitys työ-
24972: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tuloistaan päivärahan alkamista edeltäneeltä
24973: ryhtyä selventääkseen maatalousyrittä- ajalta. Jos vakuutetun selvittämät työtulot ovat
24974: jän ansiotulon määritelmän sosiaali- 20 prosenttia suuremmat kuin verotuksessa tode-
24975: etuuksia myönnettäessä? tut työtulot, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan
24976: suuruus määrätään selvitettyjen työtulojen pe-
24977: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rusteella.
24978: vasti seuraavaa: Tuloverolain 149 a §:n (1109/1994) mukaan
24979: maatalouden tulosta tehdään verovelvollisen
24980: Kysymyksessä on esimerkkinä maatalousyrit- vaatimuksesta vuosien 1995-1999 verotuksessa
24981: täjän ansiotulojen määrittelemisen aiheuttamista ylimääräinen vähennys (sopeutumisvähennys),
24982: ongelmista viitattu ansiotulojen erilaiseen huo- jos maatalouteen kohdistuvat pitkäaikaiset velat
24983: mioon ottamiseen sairausvakuutuslaissa (364/ olivat vuoden 1993 lopussa vähintään 280 000
24984: 1963) tarkoitettua äitiysrahaa ja lasten kotihoi- markkaa. Sopeutumisvähennyksen enimmäis-
24985: don tuesta annetussa laissa (797/1992) tarkoitet- määrä on sen myöntämisvuosilta yhteensä 50
24986: tua lisäosaa määrättäessä. Kansaneläkelaitos prosenttia 280 000 markkaa ylittävästä velan
24987: huolehtii molempien etuuksien toimeenpanosta. määrästä. Vähennys tehdään maatalouden jaet-
24988: Sairausvakuutuslain 14 §:n 1 momentin mu- tavan yritystulon ansiotulo-osuudesta ja sen ylit-
24989: kaan vakuutetulle suoritetaan raskauden ja syn- tävältä osalta pääomatulo-osuudesta.
24990: nytyksen johdosta äitiysrahaa ja lapsen tai otto- Lasten kotihoidon tuesta annetun lain 2 §:n
24991: lapse!] hoidon vuoksi isyys- tai vanhempainra- mukaan lasten kotihoidon tuella tarkoitetaan
24992: haa. Aitiys-, isyys- ja vanhempainrahan suuruus alle kolmivuotiaan lapsen vanhemmille tai muille
24993: määrätään sairausvakuutuslain 16 ja 22 §:n mu- huoltajille lapsen hoidonjärjestämiseksi suoritet-
24994: kaan pääsääntöisesti vakuutetun ..verotuksessa tavaa taloudellista tukea, johon kuuluu perus-
24995: todettujen työtulojen perusteella. Aitiys-, isyys- osa, sisaruskorotus ja tarveharkintainen lisäosa.
24996: ja vanhempainraha on kuitenkin aina vähintään Täysimääräinen lisäosa myönnetään perheel-
24997: 60 markkaa päivältä. Siitä, mitä pidetään äitiys-, le, jonka kuukausitulot jäävät alle tietyn laissa
24998: isyys- ja vanhempainrahan perusteena olevana säädetyn tulorajan. Tulojen ylittäessä kyseisen
24999: työtulona, säädetään sairausvakuutusasetuksen tulorajan vähennetään täysimääräistä lisäosaa
25000: 8 §:ssä. Sen mukaan vakuutetun elinkeinotoi- laissa tarkemmin säädetyin tavoin. Lasten koti-
25001: minnan tai maatalouden tulos katsotaan työtu- hoidon tuesta annetun lain 11 §:n 4 momentin ja
25002: loksi siltä osin kuin se on tuloverolain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
25003: katsottava puhtaaksi ansiotuloksi. Työtuloa annetun asetuksen 27 §:n l momentin mukaan
25004: määrättäessä tulosta vähennetään sen hankkimi- lasten kotihoidon tuen lisäosaa määrättäessä tu-
25005: sesta tai säilyttämisestä aiheutuneet kustannuk- loina otetaan huomioon samat tulot, jotka huo-
25006: set. mioidaan kunnanjärjestämän päivähoidon mak-
25007: Verohallinnon on vuosittain viimeistään vero- sua määrättäessä. Huomioon otetaan perheen
25008: tusvuoden loppuun mennessä toimitettava Kan- veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta
25009: saneläkelaitokselle tiedot kunkin verovelvollisen vapaat tulot. Erikseen on tyhjentävästi lueteltu
25010: sinä vuonna toimitetussa verotuksessa todetuista ne tulot, joita ns. etuoikeutettuina tuloina ei huo-
25011: muista ansiotuloista kuin sosiaalietuuksista. Äi- mioida. Lisäosa määrätään sen maksaruisajan-
25012: tiys-, isyys- ja vanhempainrahan suuruus määrä- kohdan tilannetta vastaavaksi joko arvioitujen
25013: KK 690/1997 vp 3
25014:
25015: tai muutoin todettavissa olevien tulojen perus- hennys, joka tehdään sairausvakuutuksen päivä-
25016: teella. Maatalousyrittäjän tuloina otetaan siten rahan perusteena olevasta työtulosta tai työ-
25017: huomioon maatalouden ansio- ja pääomatulot. markkinatuen taikka kotihoidon tuen lisäosan
25018: Tuloista ei ole mahdollista tehdä tuloverolain tuloa arvioitaessa. Ohjeen mukaan sopeutumis-
25019: 149 a §:n mukaista sopeutumisvähennystä. vähennystä tulee siten käsitellä samalla tavoin eri
25020: Etuuksien määräytymisperusteet voivat poi- etuuksissa.
25021: keta toisistaan riippuen kulloinkin kysymyksessä Kysymyksessä olevassa esimerkkitapauksessa
25022: olevan etuuden luonteesta ja tarkoituksesta. sopeutumisvähennys ei olisi vaikuttanut etuuden
25023: Tämä vastaa myös 1.8.1995 voimaan tulleen pohjana olevaan tuloon, jos vakuutettu olisi esit-
25024: perusoikeusuudistuksen yhteydessä hallitus- tänyt tuloistaan sairausvakuutusasetuksen
25025: muotoon lisättyä sosiaalisia oikeuksia koskevaa 10 §:n mukaisen selvityksen. Kun äitiysrahan
25026: 15 a §:ää. Sanotun säännöksen 2 momentin mu- suuruus määrätään verotuksessa todettujen työ-
25027: kaan lailla taataan jokaiselle oikeus perustoi- tulojen perusteella, tulona pidetään verottajan
25028: meentulon turvaan muun muassa lapsen synty- ilmoittamaa maatalouden puhdasta ansiotuloa.
25029: män perusteella. Säännöksen 3 momentti puoles- Kansaneläkelaitoksen on käytettävä verotukses-
25030: taan velvoittaa julkista valtaa lailla tarkemmin sa todettua tuloa sen suuruisena kuin se verotta-
25031: säädettävällä tavalla turvaamaan jokaiselle riit- jan ilmoituksen mukaan on eli Kansaneläkelai-
25032: tävät sosiaali- ja terveyspalvelut. tos ei voi siihen tehdä mitään muutoksia. Sen
25033: Kansaneläkelaitos on 7.6.1996 antanut pai- vuoksi verottajan on ilmoitettava Kansaneläke-
25034: kallistoimistoille ohjeet maatalousyrittäjien so- laitokselle maatalouden ansiotulo-osuus, josta ei
25035: peutumisvähennyksen käsittelystä eri etuuksien ole vähennetty tällaisia veronhuojennuksen
25036: perusteena olevaa tuloa määrättäessä. Ohjeen luonteisia vähennyksiä. Oikaisun saamiseksi va-
25037: mukaan sopeutumisvähennys on veronhuojen- kuutettu voi hakea Kansaneläkelaitokselta uutta
25038: nuksen luonteinen vähennys, eikä sellainen tulon päätöstä ns. kuuden kuukauden työtulojen pe-
25039: hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutunut vä- rusteella.
25040:
25041: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1997
25042: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
25043: 4 KK 690/1997 vp
25044:
25045:
25046:
25047:
25048: Tili Riksdagens Talman
25049:
25050: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- föräldrapenningen fastställs på basis av dessa
25051: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- arbetsinkomstuppgifter som fås via direktöver-
25052: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags- föring från skattemyndigheten. Om den försäk-
25053: man Aapo Saari undertecknade spörsmå1 nr 690: rade vill få moderskaps- , faderskaps- eller för-
25054: äldrapenningen med ett större belopp än det som
25055: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- förutsätts av den arbetsinkomst som konstate-
25056: ta för att klargöra definitionen av en lant- rats i beskattningen, har han enligt 17 § 1 mom.
25057: bruksföretagares förvärvsinkomst vid be- sjukförsäkringslagen och 10 § 1 mom. sjukför-
25058: viljandet av sociala förmåner? säkringsförordningen rätt att förete en utredning
25059: över sin arbetsinkomst för tiden innan han fick
25060: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt dagpenning. Om utredningen visar att den för-
25061: anföra följande: säkrades arbetsinkomst är 20 % större än den
25062: arbetsinkomst som konstaterats i beskattningen,
25063: Som ett exempel på de problem som orsakas fastställs beloppet av moderskaps-, faderskaps-
25064: av definitionen av en lantbruksföretagares för- och föräldrapenningen på basis av den utredda
25065: värvsinkomster hänvisas i spörsmålet till att för- arbetsinkomsten.
25066: värvsinkomsterna beaktas på olika sätt, då den Enligt 149 a § (1109/1994) inkomstskattelagen
25067: moderskapspenning som avses i sjukförsäkrings- görs på yrkande av den skattskyldige ett extra
25068: lagen (364/1963) och den tilläggsdel som avses i avdrag (anpassningsavdrag) från jordbruksin-
25069: lagen om stöd för hemvård av barn (797/1992) komsten i beskattningarna för 1995-1999, om
25070: fastställs. Folkpensionsanstalten sköter om verk- den skattskyldige vid utgången av 1993 hade
25071: ställigheten av bägge förmånerna. minst 280 000 mk i långfristiga sku1der som hän-
25072: Enligt 14 § 1 mom. sjukförsäkringslagen beta- för sig tilljordbruk. Anpassningsavdragets max-
25073: las till den försäkrade moderskapspenning vid imibelopp är för de år det beviljas sammanlagt
25074: havandeskap och barnsbörd och faderskaps- el- 50 % av det skuldbelopp som överstiger 280 000
25075: ler föräldrapenning för vård av barn eller adop- mk. Avdraget görs från förvärvsinkomstandelen
25076: tivbarn. Beloppet av moderskaps-, faderskaps- av den företagsinkomst av jordbruket som skall
25077: och föräldrapenningen fastställs enligt 16 och fördelas och till den överskjutande delen från
25078: 22 § sjukförsäkringslagen i huvudsak på basis av kapitalinkomstandelen.
25079: den försäkrades vid beskattningen konstaterade Enligt 2 § lagen om stöd för hemvård av barn
25080: arbetsinkomster. Moderskaps-, faderskaps- och avses med stöd för hemvård av barn ett ekono-
25081: föräldrapenningen är dock minst 60 mk per dag. miskt stöd som betalas till föräldrarna tili eller
25082: Om den arbetsinkomst som anses utgöra grund andra vårdnadshavare för ett barn som inte har
25083: för moderskaps-, faderskaps- och föräldrapen- fyllt tre år för ordnande av vården av barnet.
25084: ningen finns bestämmelser i 8 § sjukförsäkrings- Stödet består av en basdel, en syskonförhöjning
25085: förordningen. Enligt detta lagrum anses resulta- och en behovsprövad tilläggsdel.
25086: tet av den försäkrades näringsverksamhet eller Tilläggsdel till fullt belopp beviljas en familj
25087: jordbruk som arbetsinkomst till den del resulta- vars månadsinkomster inte överskrider den in-
25088: tet skall anses som nettoförvärvsinkomst enligt komstgräns som anges i lagen. När inkomsterna
25089: inkomstskattelagen. Då arbetsinkomsten fast- överskrider inkomstgränsen minskas tilläggsde-
25090: ställs avdras från inkomsten kostnaderna för len till fullt belopp på ett sätt som närmare före-
25091: dess förvärvande eller bibehållande. skrivs i lagen. Enligt 11 § 4 mom. lagen om stöd
25092: Skatteförvaltningen skall varje år före utgång- för hemvård av barn och 27 § 1 mom. förordning-
25093: en av beskattningsåret lämna folkpensionsan- en om klientavgifter inom social- och hälsovår-
25094: stalten uppgifter om andra förvärvsinkomster den beaktas som inkomster då tilläggsdelen tili
25095: som har konstaterats för varje skattskyldig vid stöd för hemvård av barn fastställs samma in-
25096: beskattningen för året i fråga än sociala förmå- komster som beaktas då avgiften för kommunal
25097: ner. Beloppet av moderskaps-, faderskaps- och dagvård fastställs, dvs. en familjs skattepliktiga
25098: KK 690/1997 vp 5
25099:
25100: förvärvs- och kapitalinkomster samt skattefria påminner om en skatte1ättnad och inte ett sådant
25101: inkomster. Detfinnsen särskild, utförlig förteck- avdrag som orsakats av förvärvande och bibehål-
25102: ning över de inkomster som i egenskap av s.k. lande av inkomst och som görs från den arbetsin-
25103: privilegierade inkomster inte beaktas. Tilläggs- komst som utgör grund för den sjukförsäkrings-
25104: delen fastställs i motsvarighet till situationen vid baserade dagpenningen eller som görs då man
25105: utbetalningtidpunkten på grundval av antingen bedömer de inkomster som utgör grund för tili-
25106: uppskattade inkomster eller inkomster som an- läggsdelen tili stödet för hemvård av barn eller
25107: nars kan konstateras. Som inkomster för en lant- arbetsmarknadsstödet. Enligt anvisningarna
25108: bruksföretagare beaktas således förvärvs- och skall anpassningsavdraget således behandlas på
25109: kapitalinkomster av jordbruk. Från inkomsterna samma sätt vid olika förmåner.
25110: kan inte göras det anpassningsavdrag som nämns 1 spörsmålets exempel skulle anpassningsav-
25111: i 149 a § inkomstskattelagen. draget inte ha påverkat den inkomst som utgör
25112: Grunderna för fastställandet av förmåner kan grund för förmånen, om den försäkrade skulle ha
25113: avvika från varandra beroende på karaktären företett en sådan utredning över sina inkomster
25114: hos och avsikten med förmånen i fråga. Detta som nämns i 10 § sjukförsäkringsförordningen.
25115: motsvarar även 15 a § regeringsformen, som gäl- Eftersom beloppet av moderskapspenningen
25116: ler sociala rättigheter och som fogades tili reger- fastställs på basis av de arbetsinkomster som
25117: ingsformen i samband med den reform av de konstaterats vid beskattningen, anses som in-
25118: grund1äggande fri- och rättigheterna som trädde komst den nettoförvärvsinkomst av jordbruk
25119: i kraft den 1 augusti 1995. Enligt bestämmelsens som skattemyndigheten meddelar. Folkpen-
25120: 2 mom. garanteras genom lagen var och en rätt sionsanstalten måste beakta den vid beskattning-
25121: att få sin grundläggande utkomst tryggad bl.a. en konstaterade inkomsten tili det belopp som
25122: vid barnafödsel. Bestämmelsens 3 mom. förplik- skattemyndigheten meddelar, dvs. folkpensions-
25123: tar det allmänna, enligt vad som närmare be- anstalten kan inte göra några ändringar däri.
25124: stäms genom lag, att tiliförsäkra var och en tili- Därför skall skattemyndigheten meddela folk-
25125: räckliga social- och hälsovårdstjänster. pensionsanstalten förvärvsinkomstandelen av
25126: Folkpensionsanstalten har den 7 juni 1996 gett jordbruket utan att det har gjorts några avdrag
25127: sina lokalbyråer anvisningar om hur lantbruks- som påminner om skattelättnader. För att få
25128: företagarnas anpassningsavdrag skall behandlas rättelse kan den försäkrade hos folkpensionsan-
25129: då man fastställer den inkomst som utgör grund stalten ansöka om ett nytt beslut som grundar sig
25130: fOr olika förmåner. Enligt anvisningarna är an- på arbetsinkomsterna under sex månader.
25131: passningsavdraget ett avdrag som tili sin natur
25132:
25133: Helsingforsden 7 juli 1997
25134:
25135: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
25136: J
25137:
25138: J
25139:
25140: J
25141:
25142: J
25143:
25144: J
25145:
25146: J
25147:
25148: J
25149:
25150: J
25151: J
25152:
25153: J
25154:
25155: J
25156:
25157: J
25158:
25159: J
25160: J
25161:
25162: J
25163:
25164: J
25165: J
25166:
25167: J
25168:
25169: J
25170: KK 691/1997 vp
25171:
25172: Kirjallinen kysymys 691
25173:
25174:
25175:
25176:
25177: Sulo Aittoniemi /kesk: Vankilajärjestelmän kehittämisestä
25178:
25179:
25180:
25181: Eduskunnan Puhemiehelle
25182:
25183: Vankilajärjestelmämme on surkea, eikä kor- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25184: jausta tapahdu ennen kuin nykyinen vankeinhoi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25185: tolaitoksen pääjohtaja lähtee eläkkeelle. Juuri nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25186: siihen ajankohtaan vankilajärjestelmän suurre- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25187: montti pitäisikin kohdistaa. Vankilalaitoksessa
25188: on kolme selvää ongelmakenttää: Aikooko Hallitus vankeinhoitolaitok-
25189: 1. Karkaaminen vankilasta tai liittyen ulko- sen ylimmänjohdon vaihtuessa paneutua
25190: puoliseen oleskeluun on jokapäiväistä. vankilalaitoksen saneeraamiseen tarkoi-
25191: 2. Vankilalaitos on huumeiden kyllästämä ta- tuksena vihdoinkin poistaa vankilalaitos-
25192: valla, joka on käsittämätöntä, kun otetaan huo- ta rassaavat suuret ongelmat, kuten jat-
25193: mioon, että kyseessä on valvottu laitos. kuvat karkaamiset, huumeet ja vankiloi-
25194: 3. Väkivalta vankilalaitoksen sisällä ylittää den sisäinen väkivalta, ja
25195: kaikki uskottavuuden rajat. aikooko Hallitus antaa tämän työn sel-
25196: Suurta saneerausta on ryhdyttävä valmistele- laisen työryhmän tehtäväksi, jolla on to-
25197: maan jo ennen nykyisen johdon eläkkeelle lähte- delliset mahdollisuudet siinä onnistumi-
25198: mistä. Sitä valmistelevaan työryhmään on valit- seen?
25199: tava henkilöitä, joiden todella uskotaan toimen-
25200: piteisiin myös pystyvän.
25201:
25202: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
25203:
25204: Sulo Aittoniemi /kesk
25205:
25206:
25207:
25208:
25209: 279001
25210: 2 KK 691/1997 vp
25211:
25212:
25213:
25214:
25215: Eduskunnan Puhemiehelle
25216:
25217: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ta (noin 47 prosenttia), kun heitä vielä vuosikym-
25218: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, menen alussa oli vajaa kolmannes kaikista van-
25219: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen keusvangeista. Vaikka vankiluvussa onkin ta-
25220: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- pahtunut näin huomattavia muutoksia, vanki-
25221: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 691: lassa tapahtuneiden väkivaltarikkomusten mää-
25222: rä ei ole kuitenkaan noussut. Vuonna 1996 ra-
25223: Aikooko Hallitus vankeinhoitolaitok- portoitiin 33 muihin vankeihin kohdistuvaa vä-
25224: sen ylimmän johdon vaihtuessa paneutua kivaltarikkomusta, 18 haitantekoa virkamiehelle
25225: vankilalaitoksen saneeraamiseen tarkoi- ja 20 virkamiehen väkivaltaista vastustamista.
25226: tuksena vihdoinkin poistaa vankilalaitos- Viimeksi mainituista 19 tapausta katsottiin niin
25227: ta rassaavat suuret ongelmat, kuten jat- vakavaksi, että asia siirrettiin yleisen oikeuden
25228: kuvat karkaamiset, huumeet ja vankiloi- käsiteltäväksi.
25229: den sisäinen väkivalta, ja Poliisin tilastojen mukaan huumausaineri-
25230: aikooko Hallitus antaa tämän työn sel- koksista epäiltyjen määrä kaksinkertaistui Suo-
25231: laisen työryhmän tehtäväksi, jolla on to- messa viimeisen kolmen vuoden aikana. Vuonna
25232: delliset mahdollisuudet siinä onnistumi- 1994 heitä oli 3 175 ja vuonna 1996lähes 6 100.
25233: seen? Huumausaineongelman paheneminen viime
25234: vuosina yhteiskunnassa on heijastunut myös
25235: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vankiloihin. Huumerikos päärikoksena tuomit-
25236: vasti seuraavaa: tujen vankien määrä on viimeisten vuosien aika-
25237: na lähes kolminkertaistunut. Vuonna 1992 huu-
25238: Oikeusministeriössä on tänä vuonna tehty sel- mausainerikos päärikoksena tuomittuja vankeja
25239: vitys vankipaoista. Karkaamiset ovat vähenty- oli 108 ja vuonna 1997 noin 350 vankia (noin 14
25240: neet viime vuosina, ja niitä on 1990-luvulla ollut % vangeista). Viimeisten viiden vuoden aikana
25241: 35-80 tapausta vuosittain. Vielä 1970-luvun lo- huumetakavarikot vankiloissa ovat kolminker-
25242: pulla karkaamisia oli yli sata vuosittain. Vuonna taistuneet. Poliisille tehtyjen ilmoitusten mukaan
25243: 1995 karkaamisia tapahtui vähän eli 39. Vuonna vankiloista löytyi vuonna 1996 1 532,9 grammaa
25244: 1996 tapahtui vankiloista 62 karkaamista (1,69 huumausaineita. Takavarikoiden määrän lisään-
25245: prosenttia vankiluvusta) ja kahdeksan karkaa- tyminen selittyy, paitsi huumeiden määrän li-
25246: misyritystä. Suurin osa vuoden 1996 karkaami- sääntymisellä, myös sillä, että tarkastustoimin-
25247: sista tapahtui vankilan sisäpuolelta (23 tapaus- taa on viime vuosina monin tavoin huomattavas-
25248: ta). Vain yksi vuoden 1996 karkaamisista oli vä- ti tehostettu. Päihderikkomuksiin syyllistyi van-
25249: kivaltainen. Suuri osa karkaajista (23 eli 44 pro- kilassa vuonna 1996 kurinpitotilaston mukaan
25250: senttia) saatiin kiinni samana päivänä. A volai- 386 vankia.
25251: toksista poistui vuonna 1996 yhteensä 89 vankia, Huumausaineiden esiintyvyyden lisääntymi-
25252: joka on 21 vähemmän kuin tätä edeltävänä vuon- nen on aiheuttanut, että ne toimi valtuudet, joita
25253: na. Karkaamisten määrä Suomessa ei poikkea vankilaviranomaisilla on käytettävissään huu-
25254: muiden Pohjoismaiden karkaamisluvuista. Kar- mausaineiden torjunnassa vankiloissa, ovat
25255: kaamisia tapahtuu Ruotsissa enemmän ja Tans- osoittautuneet riittämättömiksi. Oikeusministe-
25256: kassa ja Norjassa hiukan vähemmän kuin Suo- riössä valmistellaan parhaillaan säännöksiä, joi-
25257: messa. den tavoitteena on tehostaa huumetorjuntaa.
25258: Vankiluvun rakenteessa on viime vuosina ta- Lakiehdotuksessa vankeinhoitoviranomaisten
25259: pahtunut huomattavia muutoksia. Väkivaltari- toimivaltaa huumetorjunnassa ehdotetaan laa-
25260: koksesta tuomioitaan suorittavienja pitkäaikais- jennettavaksi. Vankeinhoitoviranomaisille esite-
25261: ten vankien määrä on noussut ja omaisuusrikok- tään toimivaltaa päättää henkilönkatsastukses-
25262: sista tuomittujen vankien määrä on vähentynyt. ta. Ehdotus sisältää lisäksi tarkennuksia vangin
25263: Väkivaltarikoksista tuomittuja, ryöstöt mukaan erillään pitämistä koskeviin säännöksiin. Pääsyl-
25264: lukien, oli vuonna 1996lähes puolet vankiluvus- Ie laitoksen ulkopuolelle tai valvomattomalle ta-
25265: KK 691/1997 vp 3
25266:
25267: paamiselle voitaisiin asettaa ehdoksi suostumi- nassa ja vankiluvussa tapahtunutta kehitystä.
25268: nen päihteettömyyden valvontaan. Lakiin ehdo- Oikeusministeriön toiminta- ja taloussuunnitel-
25269: tetaan lisättäväksi säännökset vangin sijoittami- massa vuosille 1998-2001 on asetettu tavoit-
25270: sesta varmuusosastolle, jos se on tarpeen huu- teeksi, että rangaistusten täytäntöönpanolain-
25271: mausainerikollisuuden, rikollisen toiminnan, vä- säädännön kokonaisuudistus käynnistetään täl-
25272: kivaltaisuuden tai muun vastaavan laitosturvalli- lä suunnittelukaudella. Tässä yhteydessä van-
25273: suutta uhkaavan tai vaarantavan seikan vuoksi. keinhoidon perusperiaatteet, tavoitteet ja toi-
25274: Rangaistusten täytäntöönpanosta annettu mintatavat tullaan kokonaisvaltaisesti tarkasta-
25275: laki on säädetty vuonna 1889. Vaikka lakia on maan.
25276: useita kertoja uudistettu, se ei vastaa yhteiskun-
25277:
25278: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1997
25279:
25280: Oikeusministeri Kari Häkämies
25281: 4 KK 691/1997 vp
25282:
25283:
25284:
25285:
25286: Tili Riksdagens Talman
25287:
25288: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen våldsbrott, rån medräknat, medan dessa ännu i
25289: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande början av årtiondet utgjorde knappt en tredjede1
25290: medlem av statsrådet översänt följande av riks- av alla fångelsefångar. Fastän det har skett så här
25291: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- märkbara förändringar i fångantalets samman-
25292: mål nr 691: sättning har anta1et fall av våldsförbrytelser i
25293: fångelserna ändå inte ökat. År 1996 rapportera-
25294: Ämnar Regeringen nu när högsta led- des 33 fall av våldsförbryte1ser riktade mot andra
25295: ningen inom fångvårdsväsendet byts på- fångar, 18 fall av hinder av tjänsteman i utöv-
25296: börja en sanering av fångelseväsendet i ningen av tjänsten och 20 fall av våldsamt mot-
25297: avsikt att äntligen avlägsna de stora pro- stånd mot tjänsteman. Av de sistnämnda ansågs
25298: blem såsom ständigt förekommande 19 fall vara så allvarliga att ärendet överfördes
25299: rymningar, narkotika och våld inom för att handläggas av allmän domstol.
25300: fångelserna, vilka be1astar fångelseväsen- Enligt polisens statistik har antalet personer
25301: det, och misstänkta för narkotikabrott fördubblats i Fin-
25302: ämnar Regeringen överlåta detta arbe- land under de tre senaste åren. År 1994 var 3 175
25303: te tili en sådan arbetsgrupp som har fak- personer misstänkta för narkotikabrott och år
25304: tiska möjligheter att lyckas däri. 1996 nästan 6 100. Narkotikaproblemet som un-
25305: der de senaste åren förvärrats i samhället, har
25306: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt också återspeg1at sig i fånge1serna. Antalet fång-
25307: följande: ar som dömts för narkotikabrott som huvud-
25308: brott har under de senaste åren nästan tredubb-
25309: ljustitieministeriet har detta år gjorts en utred- lats. År 1992 fanns det 108 fångar som dömts för
25310: ning om fångrymningar. Antalet fall av rymning- narkotikabrott som huvudbrott och år 1997 ca
25311: ar har minskat under de senaste åren, och det har 350 fångar (ca 14 % av fångarna). Under de
25312: på 1990-talet varit 35-80 fall per år. Ännu i senaste fem åren har mängden narkotika som
25313: slutet av 1970-talet förekom det över 100 fall av beslagtagits i fångelserna tredubblats. Enligt an-
25314: rymningar per år. År 1995 inträffade det få fall av mälningar som gjorts tili polisen fann man år
25315: rymningar, 39 fall. År 1996 inträffade det 62 fall 1996 l 532,9 gram narkotika i fångelserna. Den
25316: av rymningar från fångelserna (1,69 procent av ökade beslagtagna mängden förklaras förutom
25317: fångantalet) och åtta rymningsförsök. Största den ökade mängen narkotika av att kontroll-
25318: delen av rymningarna som inträffade 1996 sked- verksamheten under de senaste åren på många
25319: de inifrån fångelserna (23 fall). Endast ett fall av sätt har effektiverats märkbart. Enligt disciplins-
25320: rymningarna som inträffade 1996 inbegrep våld. statistiken gjorde 386 fångar sig skyldiga tili rus-
25321: En stor del av rymmarna (23 eller 44 procent) medelsförbrytelser i fångelserna år 1996.
25322: greps samma dag. Från öppna anstalter avlägs- Den ökade förekomsten av narkotika har
25323: nade sig sammanlagt 89 fångar år 1996, vilket är medfört att de befogenheter som fångelsemyn-
25324: 21 stycken fårre än det föregående året. Antalet digheterna har tili sitt förfogande vid bekämp-
25325: fall av rymningar skiljer sig inte från antalet fall ningen av narkotika i fångelserna har visat sig
25326: av rymningar i de övriga nordiska länderna. 1 vara otillräckliga. 1 justitieministeriet bereds för
25327: Sverige inträffar det flera fall och i Danmark och tillfållet stadganden vars målsättning är att effek-
25328: Norge en aning fårre fall än i Finland. tivera narkotikabekämpningen. 1 lagförslaget
25329: Under de senaste åren har det skett märkbara föreslås att fångvårdsmyndigheternas befogen-
25330: förändringar i fångantalets sammansättning. het vid narkotikabekämpningen skall utvidgas.
25331: Andelen fångar som avtjänar straff för vålds- Fångvårdsmyndigheterna föreslås befogenhet
25332: brott och antalet långtidsfångar har ökat, medan att besluta om kroppsbesiktning. Förslaget inne-
25333: andelen fångar som dömts för egendomsbrott håller dessutom en precisering av stadgandena
25334: harminskat. År 1996 varnästan hälften (ca 47 %) om att hålla en fånge åtskild. För att få avlägsna
25335: av fångantalet sådana fångar som dömts för sig från anstalten eller för oövervakade besök
25336: KK 691/1997 vp 5
25337:
25338: kunde som villkor ställas att fången godtar över- gånger motsvarar den inte den utveckling som
25339: vakning av att han är rusmedelsfri. Det föreslås har inträffat i samhället och i fångantalet. 1justi-
25340: att det till lagen fogas stadganden om placering tieministeriets verksamhets- och ekonomipian
25341: av en fånge vid en specialavdelning, om det är för åren 1998-2001 har uppställts såsom mål-
25342: nödvändigt på grund av narkotikabrottslighet, sättning att en helhetsreform av lagstiftningen
25343: brottslig verksamhet, våldshandling eller annan om verkställighet av straffpåbörjas under denna
25344: motsvarande omständighet som hotar eller även- planeringsperiod. 1 samband med detta kommer
25345: tyrar säkerheten vid anstalten. fångvårdens grundprinciper, målsättningar och
25346: Lagen om verkställighet av straffhar stiftats år tillvägagångssätt att helhetsbetonat granskas.
25347: 1889. Trots att lagen har reformerats ett flertal
25348:
25349: Helsingforsden 27 juni 1997
25350:
25351: Justitieminister Kari Häkämies
25352: KK 692/1997 vp
25353:
25354: Kirjallinen kysymys 692
25355:
25356:
25357:
25358:
25359: Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin toimivaltuuksien laajentamisesta
25360:
25361:
25362:
25363: Eduskunnan Puhemiehelle
25364:
25365: Hiljattain pari huumepoliisin tutkijaa tuomit- Tapahtumaa ei myöskään lainsäätäjän tahol-
25366: tiin sakkoihin siitä, että he olivat käyttäneet tie- ta voida ohittaa olankohautuksella.
25367: tynasteista soluttautumistaja valeoston mahdol- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25368: lisuutta pyrkiessään pääsemään huumeliigan jäl- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
25369: jille. Asiaa käsitellään vielä ylemmissä tuomioas- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25370: teissa. Sellaisenaan ei tuomioistuimen päätök- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25371: seen ole huomauttamista, mutta se osoittaa, että
25372: taistelussaan huumeita vastaan poliisi on joutu- Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin lain-
25373: nut menemään äärirajoille ja käyttämään sellai- säädäntötoimenpiteisiin, jotta poliisille
25374: sia tutkintamenetelmiä, jotka muualla maail- annettaisiin mahdollisuus muun maail-
25375: massa on etupäässä sallittu, mutta meillä vielä man tapaan käyttää ns. soluttautumista
25376: kiellettyjen listalla. sekä valeostoja esimerkiksi törkeiden
25377: huumerikosten tutkinnassa?
25378: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
25379:
25380: Sulo Aittoniemi /kesk
25381:
25382:
25383:
25384:
25385: 279001
25386: 2 KK 692/1997 vp
25387:
25388:
25389:
25390:
25391: Eduskunnan Puhemiehelle
25392:
25393: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa korostetaan oikeudellisen perustan luomista
25394: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, nykyaikaisten tutkimusmenetelmien soveltami-
25395: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen selle, kuten esimerkiksi valvontaviranomaisten
25396: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- peitetoimille toisessa maassa.
25397: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Edustaja Aittoniemen kysymys viittaa tilan-
25398: n:o 692: teisiin, joissa poliisi joutuu käyttämään niin sa-
25399: nottuja epäkonventionaalisia, siis normaalista
25400: Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin lain- poikkeavia toimintamenetelmiä. Tällöin on kyse
25401: säädäntötoimenpiteisiin, jotta poliisille esimerkiksi tilanteista, jossa poliisi toimii, toisen
25402: annettaisiin mahdollisuus muun maail- osapuolen siitä tietämättä, huumausaine-erän
25403: man tapaan käyttää ns. soluttautumista ostajana maassa olevan huumausaineen olinpai-
25404: sekä valeostoja esimerkiksi törkeiden kan ja haltijan paljastamiseksi. Pitemmälle viety-
25405: huumerikosten tutkinnassa? nä poliisi voi joutua jossain määrin soluttautu-
25406: maan rikollisryhmään. Poliisin toimiminen vale-
25407: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ostajana tai soluttautujana edellyttää sekä ope-
25408: vasti seuraavaa: raation onnistumiseksi että poliisimiehen turval-
25409: lisuuden suojelemiseksi esiintymistä väärän hen-
25410: Kysymyksessä puututaan ajankohtaiseen kilöllisyyden ja taustan turvin.
25411: asiaan. Huumausainerikollisuus, vaikka on Suo- Euroopan huumeviraston (EDU) vastikään
25412: messa onneksi vielä tasoltaan muihin Euroopan suorittaman selvityksen mukaan epäkonventio-
25413: maihin verrattuna alempaa, on viime vuosina naaliset menetelmät ovat tavanomaisia kaikissa
25414: pahentunut huolestuttavasti. Järjestäytyneiden jäsenmaissa.
25415: rikollisryhmien,joihin voidaan lukea myös rikol- Jokaisessa jäsenmaassa on kuitenkin periaat-
25416: liset moottoripyöräjengit, aktiivisuus on lisään- teena, ettei toiminnalla saa provosoida uuteen
25417: tynyt. Rikosten esitutkinnassa ja oikeuskäsitte- rikokseen, joka johtaisi syytteeseen. Hyvin har-
25418: lyssä on lisääntyvässä määrin tullut esiin ilmiöitä voissa maissa asiasta on kuitenkin lain tasoisia
25419: todistajien, asianomistajien, poliisien, syyttäjien, säännöksiä. Tähän on ilmeisesti syynä toiminnan
25420: tuomareiden ja muiden prosessin kannalta kes- luonne, joka on vaikeasti laissa säänneltävissä.
25421: keisten tahojen uhkailemiseksi. Suomalainenkin Tästä huolimatta toiminta on jokaisessa maassa
25422: ammattimainen rikollisuus on kansainvälisty- tiukasti säänneltyä, joko lakia alemmantasoisilla
25423: mässä ja hakemassa toimintamalleja muista säännöksillä tai toiminnasta päättävän mää-
25424: maista. räyksillä. Toiminnasta päättäminen on yleensä
25425: Rikostorjuntayhteistyö muiden Euroopan suoritusportaan ulkopuolella. Toiminnan tarkka
25426: unioninjäsenmaiden ja lähialueiden kanssa edel- valvonta on myös tarpeen toimintaan osallistu-
25427: lyttää, että Suomessa on käytettävissä riittävän vien virkamiesten henkilökohtaisen turvallisuu-
25428: yhteneväiset menettelytavat. Unionissa on par- den takaamiseksi.
25429: haillaan valmisteilla eräitä sopimuksia, muun Normaalina käytäntönä unionin maissa on,
25430: muassa tullitoimintaa käsittelevä Napolin II so- että toiminta kohdistetaan vain törkeään rikolli-
25431: pimus, sekä oikeusapusopimus, joiden valmiste- suuteen. Epäkonventionaalisia keinoja käyte-
25432: lun yhteydessä on pidetty tärkeänä myös esimer- tään vain silloin, kun muut keinot eivät ole tuot-
25433: kiksi soluttautumistilanteen siirtymisen mahdol- taneet tulosta. Esimerkiksi soluttautuminen on
25434: listaminen rajan yli. Samanlaisia säännöksiä on yleensä lyhytkestoista, jolloin tavoitteena on
25435: Schengen-sopimuksessa. Amsterdamin huippu- vain markkinoilla olevan laittoman tavaran, esi-
25436: kokouksessa käsiteltiin toimintasuunnitelmaa merkiksi huume-erän, pois saaminen jo tapahtu-
25437: järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. neen rikoksen selvittämiseksi ja uusien rikosten,
25438: Eurooppa-neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä toi- kuten levittämisen, estämiseksi.
25439: mintasuunnitelmaa kohtaan. Korkean tason Toimintaan osallistuvat vain siihen erikseen
25440: työryhmän laatimassa toimintasuunnitelmassa koulutetut virkamiehet, jotka eivät osallistu itse
25441: KK 692/1997 vp 3
25442:
25443: toiminnan kohteena olevan rikoksen tutkintaan. poliisilain ja esitutkinta- ja pakkokeinolain tar-
25444: Epäkonventionaalisten keinojen käyttö on kistusten yhteydessä. Sisäasiainministeriö tekee
25445: hyvin kansainvälistä, johon liittyy myös maiden sitä ennen asiaa koskevan selvityksen. Toimin-
25446: välinen virka-apu. Tällöin voidaan estää ongel- nan ulkoiseen luotettavuuteen tullaan kiinnittä-
25447: mat, jotka liittyvät kohdemaan pieneen väestö- mään huomiota siten, että päätöksentekotaso
25448: määrään. on riittävän korkealla ja erillään suorittavasta
25449: Suomen kannalta on erittäin perusteltua har- tasosta.
25450: kita epäkonventionaalisten keinojen nykyistä Samalla myös harkitaan, tarvitaanko epäkon-
25451: laajempaa käyttämistä. Toiminta kaipaa eittä- ventionaalisten keinojen käyttöön samankaltai-
25452: mättä myös sääntelyä. Sisäasiainministeriö ja oi- nen valvonta- ja raportointimenettely kuin te-
25453: keusministeriö ovat sopineet, että sääntelyn tar- lekuuntelun ja teknisen kuuntelun osalta on ole-
25454: ve ja sen muoto otetaan esille meneillään olevien massa.
25455:
25456: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1997
25457:
25458: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
25459: 4 KK 692/1997 vp
25460:
25461:
25462:
25463:
25464: Tili Riksdagens Talman
25465:
25466: 1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen samhetsplanen, som utarbetats av en arbets-
25467: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande grupp på hög nivå, betonas skapandet av en
25468: medlem av statsrådet översänt följande av riks- juridisk grund för tillämpningen av moderna un-
25469: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- dersökningsmetoder, såsom t.exo aktioner som
25470: mål nr 692: tillsynsmyndigheter utför under täckmantel i en
25471: främmande stat.
25472: Har Regeringen för avsikt att vidta Riksdagsman Aittoniemis spörsmål hänvisar
25473: brådskande lagstiftningsåtgärder för att till situationer där polisen tvingas tillgripa soko
25474: polisen skall ges möjlighet att på samma okonventionella metoder, alltså metoder som
25475: sätt som på andra håll i världen använda avviker från de normalao Det är härvid fråga om
25476: sig av soko infiltration samt simulerade toexo sådana situationer där polisen utan att den
25477: köp vid undersökningen av grova narko- andra parten är medveten om det uppträder som
25478: tikabrott? köpare av ett narkotikaparti för att avslöja var
25479: narkotikan finns och vem som innehar deno Till-
25480: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt räckligt långt drivet kan detta leda till att polisen
25481: anföra följande: tvingas att i viss mån infiltrera den kriminella
25482: gruppeno 1 en operation där en polis under täck-
25483: 00
25484: 1 spörsmålet går man in på en aktuell frågao mantel uppträder som köpare eller infiltratör
25485: Aven om narkotikabrottsligheten lyckligtvis krävs det såväl för att operationen skall lyckas
25486: ännu är relativt låg i Finland jämfört med i de som för att trygga poliseos säkerhet att han upp-
25487: andra europeiska länderna, har den under de träder i skydd av falsk identitet och bakgrundo
25488: senaste åren ökat i oroväckande grado Organise- Enligt en utredning som den europeiska nar-
25489: rade kriminella grupper, till vilka också de krimi- kotikaenheten EDU nyligen låtit genomföra är
25490: nella motorcykelgängen hör, har blivit allt mera okonventionella metoder vanliga i alla medlems-
25491: aktivao Vid förundersökningar och handlägg- stater.
25492: ningen av brott i rätten har det i allt högre grad Alla medlemsstater har dock som princip att
25493: framkommit tendenser till hot mot vittnen, verksamheten inte får provocera till ett nytt brott
25494: målsäganden, poliser, åklagare, domare och som kan leda till åtal. Mycket få stater har dock
25495: andra instanser som är centrala för processeno bestämmelser på författningsnivåo Orsaken till
25496: Också den professionella brottsligheten i vårt detta är självfallet verksamhetens karaktär, som
25497: land håller på att internationaliseras och söker är svår att reglera i lago Det oaktat är verksamhe-
25498: verksamhetsmodeller i andra länder. ten noggrant reglerad i alla stater, antingen ge-
25499: Vårt samarbete med andra medlemsstater nom bestämmelser på en lägre nivå än författ-
25500: inom Europeiska unionen och med våra närom- ningsnivå eller genom andra regler för verksam-
25501: råden då det gäller bekämpandet av brottslighe- heteno Rätten att besluta om sådan verksamhet
25502: ten förutsätter att Finland kan använda sig av åligger i allmänhet en instans som står utanför
25503: samma förfaranden som deo lnom unionen håller den instans som utför deno En noggrann övervak-
25504: man som bäst på att bereda vissa konventioner, ning av verksamheten är också nödvändig för att
25505: bl.ao Neapel 11-konventionen som gäller tullens de deltagande tjänstemännens personliga säker-
25506: verksamhet samt en konvention om rättshjälpo 1 het skall kunna garanteraso
25507: samband med beredningen av dessa har t.exo Enligt normal praxis i unionens medlemsstater
25508: möjligheten att kunna tillgripa infiltration obe- inriktas verksamheten enbart på grov brottslig-
25509: roende av statsgränserna ansetts vara viktigo Lik- heto Okonventionella metoder används enbart då
25510: nande bestämmelser ingår i Schengenavtaleto Vid andra metoder inte har gett resultato Till exempel
25511: toppmötet i Amsterdam behandlade man en infiltration pågår i allmänhet under en mycket
25512: verksamhetsplan för bekämpande av den organi- kort tidsperiod, varvid syftet enbart är att få bort
25513: serade brottsligheteno Europeiska rådet uttryckte den olagliga varan, toexo ett narkotikaparti, från
25514: sin belåtenhet med verksamhetsplaneno 1 verk- marknaden för att ett redan begånget brott skall
25515: KK 692/1997 vp 5
25516:
25517: kunna utredas och för att förhindra nya brott, tieministeriet har kommit överens om att behovet
25518: t.ex. spridning av narkotika. av reglering och regleringens form skall tas upp i
25519: Enbart för ändamålet särskilt utbildade tjäns- samband med den pågående revideringen av po-
25520: temän som inte är delaktiga i undersökningen av lislagen och lagstiftningen om förundersökning
25521: brottet i fråga deltar i verksamheten. och tvångsmedel. Före det kommer inrikesminis-
25522: Användningen av okonventionella metoder är teriet att göra en utredning om saken. Man kom-
25523: mycket utbredd internationellt sett, och tili den mer att fåsta uppmärksamhet vid verksamhetens
25524: ansluter sig också handräckning stater emellan. trovärdighet utåt så att den beslutsfattande
25525: På så sätt kan man undvika problem som beror instansen befinner sig på tillräckligt hög nivå och
25526: på att en stat som är föremål för en undersökning är fristående från den instans som utför operatio-
25527: har liten befolkningsmängd. nerna.
25528: Från Finlands synpunkt är det mycket motive- Samtidigt övervägs också om användningen
25529: rat att överväga utvidgad användning av okon- av okonventionella metoder kräver ett liknande
25530: ventionella metoder. Verksamheten krä ver onek- tillsyns- och rapporteringsförfarande som finns
25531: ligen också reglering. Inrikesministeriet ochjusti- för teleavlyssning och teknisk avlyssning.
25532:
25533: Helsingforsden 25 juni 1997
25534:
25535: Inrikesminister Jan-Erik Enestam
25536: KK 693/1997 vp
25537:
25538: Kirjallinen kysymys 693
25539:
25540:
25541:
25542:
25543: Heikki Koskinen /kok: Varusmiesten osallistumisesta avustustehtä-
25544: viin Pohjanmaalla
25545:
25546:
25547: Eduskunnan Puhemiehelle
25548: Vaasan ja Oulun varuskuntien lakkauttamis- On otettava vielä huomioon, että miehistön ja
25549: keskustelun yhteydessä todettiin yhdeksi perus- kaluston huollon tulee toimia kitkattomasti ja
25550: teluksi lakkauttamisia vastaan, että laaja Poh- myös taloudellisesti.
25551: janmaa Kankaanpäästä Sodankylään jää ilman Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25552: puolustusvoimien ja varusmiesten apua suuron- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25553: nettomuuksien sattuessa. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25554: Maanantaina 9.6.1997 syttyi Laihialla raju nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25555: metsäpalo tuhoten n. 200 hehtaarin alalta puus-
25556: ton ja muun palavan materiaalin. Miten Hallitus aikoo menetellä, että
25557: Palo saatiin varsin nopeasti rajatuksi ja sam- laajalla Pohjanmaalla myös varuskuntien
25558: mutetuksi alueen palokuntien ja erityisesti myös lakkauttamisen jälkeen saadaan nopeasti
25559: Vaasan varuskunnan ansiosta. Varuskunnan suuronnettomuuden sattuessa onnetto-
25560: työpanos vastasi 450 työpäivää. Sen lisäksi vielä muuspaikalle puolustusvoimien kanta-
25561: keskiviikkona paloalueelia oli jälkisammutus- henkilökuntaa, varusmiehiä ja pelastus-
25562: töissä 38 asevelvollista esimiehensä kanssa. Va- toimintaan kelvollisia varusteita, työka-
25563: ruskunta lainasi suojapukuja, työkaluja ja ajo- luja, työkoneita ja kulkuneuvoja?
25564: neuvoja 40:lle armeijan ulkopuoliselle henkilölle.
25565: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
25566:
25567: Heikki Koskinen lkok
25568:
25569:
25570:
25571:
25572: 270136
25573: 2 KK 693/1997 vp
25574:
25575:
25576:
25577:
25578: Eduskunnan Puhemiehelle
25579:
25580: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ta koskevissa etsintä- ja pelastustoiminnoissa
25581: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, taikka suurpalojen torjunnassa."
25582: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Edelleen laissa palo- ja pelastustoimesta sää-
25583: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki detään valtion viranomaisten yleisestä velvolli-
25584: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen suudesta antaa virka-apua paloviranomaisille
25585: n:o 693: palo- ja pelastustoiminnassa.
25586: Puolustusvoimien välttämättömän organisaa-
25587: Miten Hallitus aikoo menetellä, että tion rationalisoinnin ja varuskuntien vähentämi-
25588: laajalla Pohjanmaalla myös varuskuntien sen eräänä seurauksena on, että etäisyydet puo-
25589: lakkauttamisenjälkeen saadaan nopeasti lustusvoimien joukkoihin kasvavat maamme
25590: suuronnettomuuden sattuessa onnetto- joillakin alueilla. Toisaalta puolustusvoimien
25591: muuspaikalle puolustusvoimien kanta- liikkuvuus ja kyky siirtää suuriakin määriä mie-
25592: henkilökuntaa, varusmiehiä ja pelastus- histöä ja kalustoa tarvittaessa hyvinkin nopeasti
25593: toimintaan kelvollisia varusteita, työka- on viime vuosina ollut voimakkaan kehityksen
25594: luja, työkoneita ja kulkuneuvoja? kohteena. Etäisyyksien pidentymisellä ei siten
25595: ajallisesti ole enää niin suurta merkitystä kuin
25596: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- aikaisemmin.
25597: vasti seuraavaa: Puolustusvoimat tulee jatkossakin varuskun-
25598: tien vähentämisestä huolimatta antamaan
25599: Puolustusvoimien suuronnettomuuksissa an- apuaan palo- ja pelastusviranomaisille tarvitta-
25600: tama virka-apu perustuu asevelvollisuuslain vissa määrin ja mahdollisimman nopeasti. Suur-
25601: 47 §:ään, jossa todetaan mm.: "Asevelvollisia onnettomuuksien torjunnasta vastaavien viran-
25602: voidaan tarvittaessa käyttää puolustuslaitoksen omaisten tulee yhteistyössä sotilasviranomaisten
25603: ulkopuolella tapahtuviin maanpuolustusta tai kanssa toki tarkistaa virka-avun saamista koske-
25604: sotilaallista koulutusta edistäviin tehtäviin sa- via suunnitelmiaan niiltä osin, kuin puolustus-
25605: moin kuin annettaessa virka-apua suurissa on- voimien organisaatiomuutokset vaikuttavat nii-
25606: nettomuustapauksissa ihmishenkien pelastamis- hin.
25607:
25608: Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1997
25609:
25610: Puolustusministeri Anneli Taina
25611: KK 693/1997 vp 3
25612:
25613:
25614:
25615:
25616: Tili Riksdagens Talman
25617:
25618: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Ytterligare föreskrivs i lagen om brand- och
25619: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- räddningsarbete de statliga myndigheternas all-
25620: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- männa skyldighet att assistera brandmyndighe-
25621: man Heikki Koskinen undertecknade spörsmå1 ter vid bekämpning av bränder och under rädd-
25622: nr 693: ningsaktioner.
25623: På grund av den oundgängligen påkallade ra-
25624: Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- tionaliseringen av försvarsmaktens organisation
25625: ta för att man i det vidsträckta Österbot- och indragningen av vissa garnisoner ökar av-
25626: ten även efter indragningen av garniso- stånden mellan försvarsmaktens trupper inom
25627: nerna vid en storolycka snabbt skall kun- vissa områden av vårt land. Å andra sidan har
25628: na mobilisera stamanställda och bevä- försvarets mobilitet och förmåga att vid behov
25629: ringar från försvarsmakten samt få fram mycket snabbt förflytta även stora mängder per-
25630: lämplig utrustning, lämpliga maskiner sonai och materiel under de senaste åren varit
25631: och fordon? föremål för snabb utveckling. Sålunda är de allt
25632: större avstånden inte tidsmässigt sett av så stor
25633: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt betydelse som tidigare.
25634: anföra följande: Trots indragning av garnisoner kommer för-
25635: svarsmakten även framdeles att vid behov och så
25636: Den av försvarsmakten vid storolyckor givna snabbt som möjligt ge sin handräckning tili
25637: assistansen baserar sig på 47 § i värnpliktslagen, i brand- och räddningsverken. Myndigheter som
25638: viiken fastslås bl.a.: "Värnpliktiga må vid behov svarar för bekämpning av storolyckor bör förstås
25639: användas i uppgifter utanför försvarsväsendet, tillsammans med de militära myndigheterna jus-
25640: vilka främja landets försvar eller den militära tera sina planer angående erhållande av assistans
25641: utbildningen, ävensom för handräckning vid sto- tili den del som organisationsförändringarna
25642: ra olyckshändelser, vid efterletnings- och rädd- inom försvarsmakten inverkar på denna verk-
25643: ningsaktioner för räddande av människoliv eller samhet.
25644: vid bekämpning av storbränder."
25645: Helsingforsden 9 juli 1997
25646:
25647: Försvarsminister Anneli Taina
25648: KK 694/1997 vp
25649:
25650: Kirjallinen kysymys 694
25651:
25652:
25653:
25654:
25655: Sinikka Hurskainen /sd ym.: Pienituloisten työttömyyspäivärahan
25656: määräytymisestä
25657:
25658:
25659: Eduskunnan Puhemiehelle
25660: Vuoden 1997 alusta voimaan tulleen työttö- Työttömyysturvauudistuksen tavoitteena oli
25661: myysturvalain uudistuksen yhteydessä muutet- saada työn tekeminen kannattavammaksi vaih-
25662: tiin mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan toehdoksi ja toisaalta estää työttömyysturvana
25663: nollautumissääntöä. Aiemmin työtön sai itse keinottelua. Tavoitteet saattavat toteutua esi-
25664: päättää, milloin nollauttaa työttömyyspäivänsä. merkiksi erittäin suurituloisten työttömien osal-
25665: Usein juuri epätyypillisissä työsuhteissa erityi- ta, mutta suurin osa työttömistä on pienituloisia
25666: sesti ns. pätkätyötä tehneiden kannatti siirtää ja uudistukset tuntuvat heidän taloudessaan
25667: nollaus mahdollisimman lähelle 500 päivän täyt- kohtuuttomana rasituksena. Uudistusten kan-
25668: tymistä. Uuden lain mukaan nollaus tulee auto- nustusvaikutukset jäävät myös kyseenalaisiksi.
25669: maattisesti työssäoloehdon täytyttyä. Näin päi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25670: väraha määritellään uudelleenjopa hyvin alhais- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25671: ten tulojen perusteella. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25672: Työttömyysturvauudistuksen yhteydessä jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25673: muuttui myös sovitelluo päivärahan määräyty-
25674: minen. Uuden järjestelmän mukaan sovitelluo Aikooko Hallitus korjata työttömyys-
25675: päivärahan prosenttiosuus aleni ja palkan suoja- turvauudistuksen yhteydessä pienituloi-
25676: osuus poistui. Tämä tarkoittaa käytännössä, että siin kohdistuneet erityisen voimakkaat
25677: esimerkiksi pitkään jatkuneesta kolmipäiväises- työttömyysturvan kiristykset?
25678: tä työviikosta ei ole mahdollisuutta saada työttö-
25679: myyspäivärahaa ollenkaan.
25680: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
25681: Sinikka Hurskainen /sd Mikko Elo /sd Juhani Alaranta /kesk
25682:
25683:
25684:
25685:
25686: 270136
25687: 2 KK 694/1997 vp
25688:
25689:
25690:
25691:
25692: Eduskunnan Puhemiehelle
25693:
25694: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tempi ja päivärahan taso seuraa aikaisempaa
25695: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kiinteämmin vakiintunutta ansiotasoa. Ns. nol-
25696: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen laussäännön muutosta voidaan perustella va-
25697: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka kuutusperiaatteen paremmalla toteutumisella.
25698: Hurskaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- Jos työssäoloehto täyttyy voimassa olevan työt-
25699: myksen n:o 694: tömyysturvalain mukaisesti 10-24 kuukauden
25700: ajanjaksolla, ansiotasoa voidaan pitää vakiintu-
25701: Aikooko Hallitus korjata työttömyys- neena. Uusien tulotietojen perusteella määräyty-
25702: turvauudistuksen yhteydessä pienituloi- vä työttömyyspäiväraha on kuitenkin vähintään
25703: siin kohdistuneet erityisen voimakkaat peruspäivärahan suuruinen ja vähintään 80 pro-
25704: työttömyysturvan kiristykset? senttia edellisestä työttömyyspäivärahasta, jota
25705: henkilölle on maksettu.
25706: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Soviteltua päivärahaa koskevan kysymyksen
25707: vasti seuraavaa: osalta viitataan vastauksiin kirjallisiin kysymyk-
25708: siin 237, 366, 551 ja 565 vuodelta 1997. Hallitus
25709: Työttömyysturvalain vuoden 1997 alusta to- seuraa eduskunnan edellyttämällä tavalla uudis-
25710: teutettujen muutosten keskeisimpinä tavoitteina tuksen vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa toimen-
25711: oli vakuutusperiaatteen korostaminen ja säästö- piteisiin. Mahdollisista muutoksista hallitus
25712: jen aikaansaaminen valtion menoissa (800 milj. päättää valtion vuoden 1998 talousarvioesityk-
25713: markkaa vuonna 1997 ja 1 000 milj. markkaa sen valmistelun yhteydessä. Lähtökohtana kui-
25714: vuosien 1998 ja 1999 tasossa). Lähes puolet an- tenkin on, että valtion menot eivät muutosten
25715: sioturvan säästötavoitteesta arvioidaan toteutu- seurauksena kasva.
25716: van sillä, että työssäoloehto on aikaisempaa pi-
25717:
25718: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1997
25719: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
25720: KK 694/1997 vp 3
25721:
25722:
25723:
25724:
25725: Tili Riksdagens Talman
25726:
25727: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- nivån på dagpenningen följa den .. stabiliserade
25728: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- förtjänstnivån tätare än tidigare. Andringen av
25729: lem av statsrådet översänt f6ljande av riksdags- regeln om när de 500 dagpenningstagarna börjar
25730: man Sinikka Hurskainen m.fl. undertecknade räknas från början kan motiveras med ett för-
25731: spörsmål nr 694: bättrat genomförande av försäkringsprincipen.
25732: Om arbetsvillkoret uppfylls under en period på
25733: Ämnar Regeringen justera de särskilt 10--24 månader enligt gällande lag om utkomst-
25734: kraftiga åtstramningar i utkomstskyddet skydd för arbetslösa, kan f6rtjänstnivån anses
25735: för arbetslösa som på grund av reformen stabiliserad. Den arbetslöshetsdagpenning som
25736: av utkomstskyddet för arbetslösa drab- fastställs på basis av de nya inkomstuppgifterna
25737: bar personer med små inkomster? är ändå minst lika stor som grunddagpenningen
25738: och utgör minst 80% av den föregående arbets-
25739: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt löshetsdagpenning som betalts tili personen.
25740: anföra följande: När det gäller frågan om denjämkade dagpen-
25741: ningen hänvisas tili svaren på de skriftliga spörs-
25742: De centrala målen för ändringarna i lagen om målen 237, 366, 551 och 565 från 1997. Regering-
25743: utkomstskydd för arbetslösa vid ingången av en följer med reformens verkningar på det sätt
25744: 1997 var att förstärka försäkringsprincipen och som riksdagen förutsätter och vidbar åtgärder
25745: att få tili stånd inbesparingar i statens utgifter vid behov. Regeringen beslutar om eventuella
25746: (800 milj. mk år 1997 och 1 000 milj. mk år 1998 ändringar i samband med beredningen av propo-
25747: och 1999). Man bedömer att nästan hälften av sitionen om statsbudgeten f6r 1998. Utgångs-
25748: inbesparingsmålen för förtjänstskyddet uppnås punkten är dock att statens utgifter inte skall öka
25749: genom att man förlänger arbetsvillkoret och låter på grund av ändringarna.
25750:
25751: Helsingforsden 3 juli 1997
25752:
25753: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
25754: KK 695/1997 vp
25755:
25756: Kirjallinen kysymys 695
25757:
25758:
25759:
25760:
25761: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Asunto-osakkeen arvon määräytymi-
25762: sestä perintö- ja lahjaverotuksessa
25763:
25764:
25765: Eduskunnan Puhemiehelle
25766:
25767: Perintö- ja lahjaverolain 10 §:n mukaan omai- On ensinnäkin kysyttävä, voiko tämmöinen
25768: suus arvioidaan niiden perusteiden mukaan, jot- verotus olla lain mukaista. Kun erikoissäännök-
25769: ka ovat voimassa omaisuuden arvioimisesta seksi katsottavassa 28 §:ssä säädetään, miten
25770: tulo- ja omaisuusverotuksessa. asunto-osakkeen verotusarvo lasketaan ja luo-
25771: Varallisuusverolain 28 §:n mukaan asunto- vutushintavertailulla on mahdollista vain alen-
25772: osakkeen verotusarvo lasketaan yhtiön vero- taa verotuksen perusteeksi pantavaa arvoa, tun-
25773: vuotta edeltävän vuoden tilinpäätöksen ja siihen tuu käsittämättömältä, että verohallinto voisi
25774: sisältyvien kiinteistöjen verotusarvojen perus- omin päin ja ilman siihen oikeuttavaa säännöstä
25775: teella. Valtiovarainministeriön päätöksessä nostaa verotuksen perusteeksi pantavaa arvoa
25776: asunto-osakkeen verotusarvon perusteista anne- ikään kuin puolison kuolema ja keskinäinen tes-
25777: taan tarkemmat määräykset asunto-osakeyhtiön tamenttijotenkin sisältäisivät pyrkimyksen kier-
25778: huoneistoneliömetrin verotusarvon ja huoneis- tää verotusta.
25779: ton hallintaan oikeuttavien osakkeiden vero- Myöskään lopputulosta ei voida pitää koh-
25780: tusarvon laskemiseksi. Säännöksen 3 momentin tuullisena.
25781: mukaan, jos osakkeen edellä tarkoitetulla tavalla Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25782: laskettu verotusarvo on osakkeen todennäköistä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25783: luovutushintaa suurempi, verotusarvoksi katso- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25784: taan osakkeen todennäköinen luovutushinta. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25785: Käytännössä verohallinto verottaa siten, että
25786: perintöverotuksessa verotusarvo määritellään Onko Hallitus tietoinen, että verohal-
25787: luovutushinnan mukaan varallisuusverotukses- linto käyttää perintöverotuksessa asun-
25788: sa viimeksi vahvistetusta verotusarvosta ja peru- to-osakkeen arvostamisessa luovutushin-
25789: kirjan merkinnöistä välittämättä. Puolisoiden taa arvon korottamisperusteena, vaikka
25790: keskinäisen testamentin tapauksissa se johtaa sii- laki sallii sen käyttämisen vain alentamis-
25791: hen, että jälkeenjääneen puolison, joka perii perusteena, ja
25792: kuolleen osuuden asunto-osakkeista, maksetta- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25793: vaksi pannaan niin suuri perintö vero, että hänen ryhtyä sen varmistamiseksi, ettei väärällä
25794: on vaikea jatkaa asumista omassa kodissaan, verotuksella vaikeuteta lesken mahdolli-
25795: ellei ole huomattavia säästöjä. suuksia jatkaa asumista omassa kodis-
25796: saan puolison kuoleman jälkeen?
25797: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
25798: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
25799:
25800:
25801:
25802:
25803: 279001
25804: 2 KK 695/1997 vp
25805:
25806:
25807: Eduskunnan Puhemiehelle
25808:
25809: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa taan olevan yleisesti tiedossa. Asunto-osakkei-
25810: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, den arvostamisessa arvostamisen perusteena
25811: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen käytetään arvostettavan kohteen kanssa vertai-
25812: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-Lii- lukelpoisista kohteista maksettuja, edustavia
25813: sa Tykkyläisen näin kuuluvan kirjallisen kysy- luovutushintoja. Jotta asunto-osakkeiden luovu-
25814: myksen n:o 695: tusta voitaisiin pitää vertailukelpoisena, luovu-
25815: tuksen tulee täyttää useita edellytyksiä. Tällaisia
25816: Onko Hallitus tietoinen, että verohal- edellytyksiä ovat kohteen sama sijainti, kohteen
25817: linto käyttää perintöverotuksessa asun- sama laatu, luovutuksen ajallinen yhteensopi-
25818: to-osakkeen arvostamisessa luovutushin- vuus ja normaali markkinatilanne. Vertailukel-
25819: taa arvon korottamisperusteena, vaikka poisia voivat olla vain samassa taloyhtiössä tai
25820: laki sallii sen käyttämisen vain alentamis- ainakin välittömästi samalla asuntoalueelia si-
25821: perusteena, ja jainneiden huoneistojen luovutukset. Vertailu-
25822: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo luovutusten perusteella todettua hintatasoa voi-
25823: ryhtyä sen varmistamiseksi, ettei väärällä daan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella
25824: verotuksella vaikeuteta lesken mahdolli- alentaa vielä noin 10-20 prosentilla. Lähtökoh-
25825: suuksia jatkaa asumista omassa kodis- tana on, että arvostuksen perusteena on kohtuul-
25826: saan puolison kuoleman jälkeen? linen käypä arvo.
25827: Vuosittainen varallisuusveroarvojen vahvis-
25828: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- taminen poikkeaa merkittävästi arvostamisesta
25829: vasti seuraavaa: perintö- ja lahjaverotuksessa. Verotusarvojen
25830: vahvistaminen varallisuusverotuksessa on mas-
25831: Perintö- ja lahjaverolain 10 §:n 1 momentin samenettelyä, joka on kaavamaista ja suhteelli-
25832: mukaan omaisuus arvioidaan niiden perusteiden sen varovaista. Yksilöllinen arvostaminen ei ole
25833: mukaan, jotka ovat voimassa omaisuuden ar- mahdollista. Verotusarvot ovatkin erkaantuneet
25834: vioimisesta tulo- ja omaisuusverotuksessa. Pe- käyvistä arvoista, ja eri varallisuuslajien verotus-
25835: rintö- ja lahjaverolain säätämisen aikaan oli voi- arvojen taso suhteessa käypiin arvoihin vaihtelee
25836: massa tulo- ja omaisuusverolaki, joka oli poik- merkittävästi.
25837: keuksetta sillä kannalla, että omaisuus tuli ar- Edellä esitetyn perusteella on todettava, että
25838: vioida käyvän hinnan mukaan. Omaisuuden ve- asunto-osakkeet arvostetaan perintöverotukses-
25839: rottamista koskevat säännökset on sen jälkeen sa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti.
25840: uudistettu moneen kertaan. Näitä säännöksiä Vuonna 1994 verohallitus lähetti lääninverovi-
25841: uudistettaessa on otettu huomioon erityisesti va- rastoille varojen arvostamista perintö- ja lahjave-
25842: rallisuusverotusta eikä niinkään perintö- ja lah- rotuksessa koskevan muistion verotuskäytän-
25843: javerotusta koskevat näkökohdat. nön yhtenäistämiseksi, jossa on esitetty eri varal-
25844: Vaikka perintö- ja lahjaverolain 10 §:n 1 mo- lisuuslajien arvonmäärittämismenetelmiä ja so-
25845: mentin sanamuoto on jäänyt hieman epäselväk- veltamisohjeita. Näitä ohjeita noudattamalla eri-
25846: si, oikeuskäytännön kanta perinnön ja lahjan laisten varallisuuslajien arvostus on yhtenäisty-
25847: arvostamisessa on vakiintunut. Käypä arvo on nyt maan eri osissa. Lesken mahdollisuuksia jat-
25848: periaatteessa kaikkien varallisuuslajien arvosta- kaa asumista omassa kodissaan myös puolison
25849: misperuste. Tämän kannan on korkein hallinto- kuoleman jälkeen on viime vuosina pyritty pa-
25850: oikeus vahvistanut useissa päätöksissään. Käy- rantamaan myös perintöoikeudellisilla säännök-
25851: väHä arvolla tarkoitetaan varallisuuden todennä- sillä. Perintökaaren 3 luvun 1 a §:ssä säädetään
25852: köistä luovutushintaa verovelvollisuuden alka- leskelle oikeus pitää kuolleen puolison jäämistö
25853: mishetkellä. Varallisuusverolain mukaisista ar- jakamattomana hallinnassaan. Tästä oikeudesta
25854: voista luovutaan, jos on esitetty luotettavaa näyt- puoliso ei ole velvollinen suorittamaan perintö-
25855: töä käyvästä arvosta tai jos sen muutoin katso- veroa.
25856:
25857: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1997
25858:
25859: Ministeri Arja Alho
25860: KK 695/1997 vp 3
25861:
25862:
25863: Tili Riksdagens Talman
25864:
25865: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- fram eller om detta värde i övrigt anses vara
25866: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- allmänt känt. Som grund vid värderingen av bo-
25867: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- stadsaktier använder man sådana representativa
25868: man Marja-Liisa Tykkyläinen undertecknade överlåtelsepris som betalts för objekt som är jäm-
25869: spörsmål nr 695: förbara med det föreliggande objektet. För att
25870: överlåtelsen a v en bostadsaktie skall kunna anses
25871: Är Regeringen medveten om att skat- vara jämförbar, måste den uppfylla flera kriteri-
25872: teforvaltningen vid värderingen av en bo- er. Sådana är t.ex. att objektet har samma Iäge
25873: stadsaktie i samband med arvsbeskatt- och är av samma art samt att överlåte1sen över-
25874: ningen använder överlåtelsepriset som ensstämmer i tid och har skett i ett normalt mark-
25875: grund för att höja värdet, fastän Iagen nadsläge. Endast överlåtelser av Iägenheter i
25876: endast tiliåter att överlåtelsepriset an- samma husbo1ag eller åtminstone inom samma
25877: vänds som grund för en nedsättning, och omedelbara bostadsområde kan vara jämförliga.
25878: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta Den prisnivå som fastställts på basis av jämförel-
25879: för att säkerställa att en änkas eller änk- seuppgifterna kan sänkas med ytterligare 10-
25880: Iings möjligheter att bo kvar i sitt eget 20 % enligt prövning från fall tili fall. Utgångs-
25881: hem efter makens eller makans död inte punkten är i varje fall den att grunden for värde-
25882: försvåras på grund av oriktig beskatt- ringen är ett skäligt gängse värde.
25883: ning? Det årliga fastställandet av förmögenhets-
25884: skattevärden avviker i hög grad från värderingen
25885: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt i samband med arvs- och gåvobeskattning. I för-
25886: anföra följande: mögenhetsbeskattningen fastställs beskattnings-
25887: värdena enligt ett schablonmässigt och relativt
25888: Enligt 10 § 1 mom. lagen om skatt på arv och försiktigt massförfarande. Individuell värdering
25889: gåva uppskattas egendom enligt de grunder som är inte möjlig. Detta har lett tili att beskattnings-
25890: gäller för uppskattning av f6rmögenhet vid in- värdena och de gängse värdena har divergerat,
25891: komst- och förmögenhetsbeskattning. Vid den och tili att nivån på beskattningsvärdena i förhå1-
25892: tidpunkt då lagen om skatt på arv och gåva Iande tiii de gängse värdena varierar betydligt
25893: stiftades gällde en inkomst- och egendomsskatte- från en förmögenhetstyp tiii en annan.
25894: Iag som utan undantag föreskrev att egendom Med stöd av vad som anförts ovan kan det
25895: skulle värderas enligt gängse pris. Bestämmelser- konstateras att bostadsaktier värderas enligt ve-
25896: na om beskattning av egendom har sedan dess dertagen rättspraxis i arvsbeskattningen. I syfte
25897: reviderats i flera repriser. Vid reformerna har att förenhetliga beskattningspraxisen sände skat-
25898: uppmärksamhet fåsts särskilt vid synpunkterna testyrelsen år 1994 en promemoria tili länsskatte-
25899: på förmögenhetsbeskattningen, medan arvs- och verken angående värderingen av tillgångar vid
25900: gåvobeskattningen inte beaktats i samma mån. arvs- och gåvobeskattningen. Denna promemo-
25901: Ä ven om ordalydelsen i 10 § 1 mom. 1agen om ria anger värdebestämningsmetoderna och ger
25902: skatt på arv och gåva har förblivit något oklar, tillämpningsanvisningar i fråga om olika slag av
25903: har ett etablerat värderingssätt i fråga om arv och förmögenhet. Tack vare dessa anvisningar har
25904: gåvor vuxit fram i rättspraxis. Det gängse värdet förmögenhetsvärderingen på olika håll i Jandet
25905: utgör i princip grunden f6r värdesättningen oav- förenhetligats. En änkas eller änklings möjlighe-
25906: sett förmögenhetstyp. Denna ståndpunkt har ter att bo kvar i det egna hemmet också efter
25907: högsta förvaltningsdomstolen fastställt i flera av makens eller makans död har under de senaste
25908: sina beslut. Med gängse värde avses förmögen- åren forbättrats också genom arvsrättsliga be-
25909: hetens sannolika överlåtelsepris vid den tidpunkt stämmelser. I 3 kap. 1 a § ärvdabalken ges en
25910: då skattskyldigheten inträder. De värden som efterlevande make rätt att hålla den avlidne ma-
25911: avses i förmögenhetsskattelagen frångås, om till- kens kvarlåtenskap oskiftad isin besittning. För
25912: förlitliga bevis för det gängse värdet har Iagts denna rätt är han inte skyldig att betala arvsskatt.
25913:
25914: Helsingforsden 3 juli 1997
25915: Minister Arja Alho
25916: KK 696/1997 vp
25917:
25918: Kirjallinen kysymys 696
25919:
25920:
25921:
25922:
25923: Helena Vartiainen /sd: Aviapuolison tulojen vaikutuksesta sairaala-
25924: maksuihin
25925:
25926:
25927: Eduskunnan Puhemiehelle
25928:
25929: Laissa ja asetuksessa sosiaali- ja terveyden- ahdinkoon. Pienituloisempi puoliso joutuu edel-
25930: huollon asiakasmaksuista määritellään suurim- leen huolehtimaan yhteisen kotitalouden ylläpi-
25931: maksi perittäväksi sairaalamaksuksi 125 mark- dosta ja omasta toimeentulostaan puolison olles-
25932: kaa hoitopäivältä. Pitkäaikaisessa laitoshoidos- sa laitoshoidossa ja puolison eläkkeen mennessä
25933: sa olevalta peritään enintään 80 prosenttia kuu- laitoshoitomaksuihin. Ongelma koskee myös
25934: kausituloista, mutta hoitoa saavallejätetään vä- muita pienituloisia perheitä.
25935: hintään kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen Laitoshoitomaksuja perittäessä on voitava
25936: määrä henkilökohtaiseen käyttöön. Sairaala- käyttää harkintaa niin, että henkilön joutuessa
25937: maksuissa ei oteta huomioon puolisoiden tuloja. laitoshoitoon häneltä perittävissä maksuissa ote-
25938: Tämä on erityisen suuri ongelma niiden eläke- taan huomioon hänen elätettävänään olevat per-
25939: läispariskuntien kohdalla, joissa toiselle puoli- heenjäsenet.
25940: solle, tavallisesti miehelle, on karttunut kohtuul- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25941: linen työeläke, mutta toisen puolison, tavallisesti tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25942: vaimon, eläke on jäänyt pieneksi. Nämä perheet nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25943: ovat tulleet toimeen ennen kaikkea miehen eläk- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25944: keellä. Suurempaa eläkettä saaneen joutuessa
25945: laitoshoitoon, etenkin pitkäaikaiseen laitoshoi- Aikooko Hallitus kohtuullistaa laitos-
25946: toon, voi käydä niin, että koko hänen eläkkeensä hoitomaksuja niin, että niiden määräyty-
25947: lukuun ottamatta kansaneläkkeen pohjaosan misessä otetaan huomioon potilaan per-
25948: suuruista summaa menee sairaalamaksuihin. Ti- hesuhteet?
25949: lanne johtaa eläkeläispariskunnan taloudelliseen
25950:
25951: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
25952:
25953: Helena Vartiainen /sd
25954:
25955:
25956:
25957:
25958: 270136
25959: 2 KK 696/1997 vp
25960:
25961:
25962: Eduskunnan Puhemiehelle
25963:
25964: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa taan huomioon yhteiseen kotiin jääneen puoli-
25965: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, son tulot sekä hänen tavanomaiset elinkustan-
25966: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nuksensa sekä asuntomenot. Näiden kustannus-
25967: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helena ten ylittäessä kotona olevan puolison tulot alen-
25968: Vartiaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen netaan laitoshoidossa olevalle määrättyä mak-
25969: n:o 696: sua erotusta vastaavalla summalla.
25970: Kotona annettavien palvelujen osalta yhteis-
25971: Aikooko Hallitus kohtuullistaa laitos- taloudessa asuvan puolison tulot otetaan asia-
25972: hoitomaksuja niin, että niiden määräyty- kasmaksulain ja -asetuksen mukaisesti huo-
25973: misessä otetaan huomioon potilaan per- mioon palvelumaksua määriteltäessä. Sosiaali-
25974: hesuhteet? ja terveysministeriö on 30.12.1996 asettanut työ-
25975: ryhmän, jonka tehtävänä on selvittää erityisesti
25976: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kotona annettavien palvelujen maksuja. Tässä
25977: vasti seuraavaa: yhteydessä pohditaan tarkemmin myös maksuja
25978: määriteltäessä käytettävää tulokäsitettä. Työ-
25979: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis- ryhmän määräaika päättyy elokuun 1997lopus-
25980: ta annetun asetuksen mukaan pitkäaikaisessa sa.
25981: laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn Arvioitaessa tarvetta puolison tulojen sään-
25982: mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla nönmukaiseen huomioon ottamiseen myös pit-
25983: enintään 80 prosenttia hoidossa olevan kuukau- käaikaisen laitoshoidon maksuja määriteltäessä
25984: situloista kuitenkin niin, että henkilölle tulee jää- täytyy muistaa, että molempien puolisoiden tulo-
25985: dä vähintään 450 markkaa kuukausittain henki- jen huomioon ottaminen vaikuttaa maksuun sen
25986: lökohtaiseen käyttöön. Käyttövara on tarkoitet- mukaan, kohdistuuko palvelu pienempi- vai suu-
25987: tu nimenomaan hoidettavan henkilökohtaisiin rempituloiseen henkilöön. Jos palvelu kohdistuu
25988: tarpeisiin, sillä hoidosta perittävä maksu kattaa parempituloiseen henkilöön, perhe hyötyy siitä,
25989: kaikki hoidon ja ylläpidon aiheuttamat kustan- että maksu määrätään molempien tulojen mu-
25990: nukset. kaan. Jos taas palvelun käyttäjä on pienempitu-
25991: Asiakasmaksulaki ja -asetus määrittelevät, loinen, maksu nousee eli perheen taloudellinen
25992: mitkä palvelut ovat maksuttomia, ja toisaalta ne tilanne tässä tapauksessa heikkenee.
25993: enimmäismaksut, jotka kunta voi tietyistä palve- Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
25994: luista periä. Kunta voi tästä poiketen päättää, kaan kotona olevan puolison tai muun omaisen
25995: että palveluista peritään alempia maksuja tai että taloudellisen aseman huomioon ottamisessa ei
25996: palvelu on kokonaan maksutonta. Lisäksi asia- ole yleisesti ollut ongelmia. Yksittäistapauksissa,
25997: kasmaksulain 11 §:n mukaan maksuja voidaan jos hoitomaksut osoittautuvat asiakkaalle koh-
25998: yksittäisen henkilön osalta alentaa tai jättää peri- tuuttomiksi, voi hoitomaksua koskevaan pää-
25999: mättä, jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeen- tökseen hakea oikaisua asianomaiselta kunnalli-
26000: tuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huo- selta toimielimeltä. Oikaisuvaatimukseen anne-
26001: mioon ottaen siihen on syytä. tusta päätöksestä voi valittaa edelleen lääninoi-
26002: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan maksu- keuteen.
26003: kyky määritellään pääsääntöisesti hoidettavan Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että so-
26004: omien tulojen perusteella. Jos kuitenkin pitkäai- siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsää-
26005: kaishoidossa olevan puolison tai muun omaisen däntö antaa nykyisellään kunnille riittävät mah-
26006: toimeentulo on ollut riippuvainen hoidettavan dollisuudet maksujen kohtuullistamiseen samoin
26007: tuloista, voidaan tämä edellä mainitun säännök- kuin pitkäaikaishoidossa olevan perhesuhteiden
26008: sen perusteella ottaa huomioon maksua määrät- huomioon ottamiseen maksuja määriteltäessä
26009: täessä. Käytännössä maksua määrättäessä ote- eikä lainsäädäntömuutoksiin siten ole tarvetta.
26010:
26011: Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1997
26012:
26013: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
26014: KK 696/1997 vp 3
26015:
26016:
26017: Tili Riksdagens Talman
26018:
26019: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- naderna överskrider inkomsterna hos den make
26020: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- eller maka som är hemma sänks klientavgiften
26021: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- för personen i långvarig anstaltsvård med en
26022: man Helena Vartiainen undertecknade spörsmål summa som motsvarar skillnaden.
26023: nr 696: För hemservicens del beaktas enligt lagen och
26024: förordningen om klientavgifter inkomsterna hos
26025: Har Regeringen för avsikt att jämka en make eller maka som lever i gemensamt hus-
26026: avgifterna inom anstaltsvården så att pa- håll med en person i långvarig anstaltsvård vid
26027: tientens familjeförhållanden beaktas vid bestämmandet av klientavgiftens belopp. Social-
26028: bestämmandet av avgifternas belopp? och hälsovårdsministeriet har den 30.12.1996 till-
26029: satt en arbetsgrupp, vars uppgift är att utreda
26030: Som svar på detta spörsmål far jag vördsamt särskilt de avgifter som uppbärs för hemservicen.
26031: anföra följande: 1 det här sammanhanget dryftas också det in-
26032: komstbegrepp som används vid bestämmandet
26033: Enligt förordningen om klientavgifter inom av klientavgifternas belopp noggrannare. Ar-
26034: social- och hälsovården uppbärs hos personer i betsgruppen skall vara klar med sitt uppdrag i
26035: långvarig anstaltsvård en avgift som bestäms en- slutet av augusti 1997.
26036: ligt betalningsförmågan. Avgiften kan uppgå tili Då man uppskattar behovet av bestämmelser
26037: högst 80 procent av patientens månadsinkom- om också makens eller makans inkomster skall
26038: ster, dock så att den som får vård månatligen tili beaktas vid bestämmandet av klientavgiftens be-
26039: sitt förfogande har ett belopp på minst 450 mk. lopp hos en person i långvarig anstaltsvård måste
26040: De disponibla medlen är uttryckligen avsedda att man komma ihåg att beaktandet av båda makar-
26041: täcka de personliga behov som den som får vård nas inkomster påverkar avgiften beroende på om
26042: har, eftersom vårdavgiften täcker alla vård- och servicen gäller en person med små eller stora
26043: underhållskostnader. inkomster. Om servicen gäller en storinkomstta-
26044: Lagen och förordningen om klientavgifter be- gare drar familjen nytta av att klientavgiften be-
26045: stämmer å ena sidan vilka tjänster som är avgifts- stäms utgående från både makens och makans
26046: fria och å andra sidan de avgifter som kommunen inkomster. Om däremot denperson som använ-
26047: högst kan uppbära för vissa tjänster. Kommunen der servicen är småinkomsttagare stiger avgiften,
26048: kan göra avvikelser från det här och bestämma vilket betyder att familjens ekonomiska situation
26049: att den uppbär lägre avgifter för social- och häl- i det här fallet försämras.
26050: sovårdstjänster eller att servicen är helt av- Enligt social- och hälsovårdministeriets upp-
26051: giftsfri. Dessutom kan avgifterna enligt II § lagen fattning har det i allmänhet inte förekommit pro-
26052: om klientavgifter för en enskild persons del ned- blem vid beaktandet av den ekonomiska ställ-
26053: sättas eller efterskänkas, om det finns skäl därtill ningen hos den make eller maka eller en annan
26054: med beaktande av den betalningsskyldiges för- anhörig som är hemma. 1 enstaka fall, om vård-
26055: sörjningsplikt eller utkomstmöjligheter eller avgifterna för klientens del visar sig vara oskäli-
26056: vårdsynpunkter. ga, kan man ansöka om rättelse av beslutet om
26057: Betalningsförmågan hos en person i långvarig vårdavgift hos behörigt kommunalt organ. Det
26058: anstaltsvård bestäms i regel utgående från de beslut som fattats på grund av yrkandet om rät-
26059: inkomster som den som får vård har. Om en telse kan isin tur överklagas hos länsrätten.
26060: person i anstaltsvård har en make eller maka eller Social- och hälsovårdsministeriet anser att
26061: annan anhörig vars utkomst varit beroende av de lagstiftningen om klientavgifter inom social- och
26062: inkomster som den som får vård har, kan det här hälsovården sådan den är idag erbjuder kommu-
26063: med stöd av ovan nämnda bestämmelse beaktas nerna tillräckligt med möjligheter att jämka
26064: vid bestämmandet av avgiftens belopp. 1 prakti- klientavgifterna och likaså att beakta familjeför-
26065: ken beaktas inkomsterna hos den make eller hållandena hos en person i långvarig anstaltsvård
26066: maka som stannar kvar i det gemensamma hem- Y,id bestämmandet av klientavgiftens belopp.
26067: met och hans eller hennes sedvanliga levnads- Andringar i lagstiftningen behövs sålunda inte.
26068: kostnader och boendekostnader. Då de här kost-
26069:
26070: Helsingforsden 4 juli 1997
26071:
26072: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
26073: KK 697/1997 vp
26074:
26075: Kirjallinen kysymys 697
26076:
26077:
26078:
26079:
26080: Helena Vartiainen /sd: Yleisten oikeusavustajien palkkauksesta
26081:
26082:
26083:
26084: Eduskunnan Puhemiehelle
26085:
26086: Yleiset oikeusavustajat siirtyvät valtion virka- Kunnan vakinaisessa oikeusavustajan virassa
26087: miehiksi 1.6.1998 lukien. Tällöin on myös syytä olevat siirtyvät valtiolle vanhoina työntekijöinä.
26088: tarkistaa oikeusavustajien palkkausta. Uudet oikeusapupiirit tulevat noudattamaan ny-
26089: Yleiset oikeusavustajat antavat oikeusapua kyisiä käräjäoikeus- ja hovioikeuspiirejä. Kun-
26090: vähävaraisille henkilöille, jotka eivät vaikeuksit- nallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mu-
26091: ta itse kykene hankkimaan apua oikeudellisissa kaisesti oikeusavustajien palkka on ollut palk-
26092: asioissa. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset kausluokkina Y 33-35, joka tarkoittaa perus-
26093: ja Suomen perustuslaki edellyttävät, että kansa- palkkoina bruttona II 069-12 436 mk/kk. Pe-
26094: laisilla on varallisuudesta riippumatta oikeus ruspalkan lisäksi kunta maksaa kokemuslisiä.
26095: saada oikeudellista apua sitä tarvitessaan. Oikeusavustajan peruspalkka vastaa valtion
26096: Oikeusavustajalta edellytetään lain mukaan palkkauksessa lähinnä palkkausluokkia A 22-
26097: oikeustieteen kandidaatin tai sitä vastaavan ai- 24. Ottaen huomioon oikeusavustajien korkean
26098: kaisemman tutkinnon suorittamista sekä riittä- koulutuksen ja lakimiestyön vaativuuden on
26099: vää asianajokokemusta tai kokemusta tuomarin edellä kuvattu palkkaus selkeästi alimitoitettu.
26100: tehtävien hoitamisesta. Oikeusavustajat työs- Kansalaisten oikeusturvan kannalta on tärkeää,
26101: kentelevät oikeusministeriön ja Suomen Asian- että oikeusavustajien palkkaus on kilpailukykyi-
26102: ajoliiton valvonnassa. Useat oikeusavustajista sellä tasolla. Vain siten voidaan varmistaa, että
26103: ovat varatuomareita ja moni heistä kuuluu Suo- oikeusavustajiksi hakeutuu jatkossakin kyvyk-
26104: men Asianajajaliittoon. käitä juristeja.
26105: Vuodesta 1988 lähtien oikeusaputoiminnan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26106: harjoittaminen on ollut kunnan lakisääteisenä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26107: tehtävänä. Nyt oikeusaputoimintaa ollaan nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26108: 1.6.1998 alkaen siirtämässä valtion tehtäväksi. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26109: Uudistukseen liittyvän hallituksen esityksen on
26110: tarkoitus valmistua keväällä 1997, ja se tullaan Miten Hallitus aikoo varmistaa oi-
26111: antamaan eduskunnalle todennäköisesti syys- keusavustajien palkkauksen kilpailuky-
26112: kuussa 1997. kyisyyden siirrettäessä oikeusaputoimin-
26113: ta valtiolle?
26114: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
26115:
26116: Helena Vartiainen /sd
26117:
26118:
26119:
26120:
26121: 279001
26122: 2 KK 697/1997 vp
26123:
26124:
26125:
26126:
26127: Eduskunnan Puhemiehelle
26128:
26129: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa luokan A 24, kun 53 yleisen oikeusavustajan
26130: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, palkkaus sijoittuu A 24:nja A 29:n väliin. Verrat-
26131: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tuna syyttäjien tai tuomareiden palkkaukseen
26132: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helena voidaan todeta, että yleiset oikeusavustajat ovat
26133: Vartiaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen heikommin palkattuja. Tämä johtuu pitkäaikai-
26134: n:o 697: sesta kehityksestä.
26135: Kun oikeusaputoimistot on tarkoitus siirtää
26136: Miten Hallitus aikoo varmistaa oi- kunnilta valtion ylläpidettäviksi 1.6.1998, uudis-
26137: keusavustajien palkkauksen kilpailuky- tus toteutetaan kustannusneutraalisti kuntien ja
26138: kyisyyden siirrettäessä oikeusaputoimin- valtion välillä. Kuntien valtionavusta leikataan
26139: ta valtiolle? kuntien toiminnan ylläpitämiseen käytetty netto-
26140: menoja vastaava markkamäärä. Tämä määrära-
26141: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ha siirretään valtion talousarviossa uuden oi-
26142: vasti seuraavaa: keusapujärjestelmän ylläpitämiseen.
26143: Ottaen huomioon valtion taloudellisen tilan-
26144: Oikeusministeriön asettama Julkiset oikeus- teen valtion mahdollisuudet osoittaa lisämäärä-
26145: apupalvelut -projekti on selvittänyt yleisten oi- rahaa oikeusaputoimen ylläpitämiseen ovat pie-
26146: keusavustajien nykyiset palkat. Kunnissa ei enää net. Valtion mahdollisuudet korjata oikeusavus-
26147: käytetä varsinaisia palkkausluokkia. Muunnet- tajien palkkaus uudistuksen yhteydessä ovat
26148: tuna valtion palkkausluokkiin oikeusavustajien näin rajalliset. Oikeusministeriö pitää kuitenkin
26149: palkat vaihtelevat palkkausluokasta A 21 palk- tärkeänä, että oikeusavustajien palkkaus kye-
26150: kausluokkaan A 29. Ylimpiin palkkausluokkiin tään saamaan sellaiselle tasolle, että myösjatkos-
26151: kuuluvat toimiston päällikköinä toimivat johta- sa voidaan turvata kyvykkäidenjuristien hakeu-
26152: vat yleiset oikeusavustajat Yleisistä oikeusavus- tuminen oikeusavustajan vaativiin ja kansalaisen
26153: tajista 168:n palkkaus jää alle valtion palkkaus- kannalta tärkeisiin tehtäviin.
26154:
26155: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1997
26156:
26157: Oikeusministeri Kari Häkämies
26158: KK 697/1997 vp 3
26159:
26160:
26161:
26162:
26163: Tili Riksdagens Talman
26164:
26165: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen alimänna rättbiträden placerar sig mellan A 24
26166: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande och A 29. Jämfört med åklagarna och domarna
26167: med1em av statsrådet översänt följande av riks- kan man konstatera att alimänna rättsbiträdena
26168: dagsman Helena Vartiainen undertecknade är sämre avlönade. Det här beror på utvecklingen
26169: skriftliga spörsmål nr 697: under en lång tid.
26170: Då avsikten är att rätthjälpsverksamheten
26171: Hur ämnar Regeringen säkra konkur- överförs från kommunerna tili staten 1.6.1998
26172: renskraften för rättsbiträdenas av1öning genomförs reformen kostnadsneutralt mellan
26173: då rätthjälpsverksamheten överförs tili kommunerna och staten. Man minskar kommu-
26174: staten? nernas statsandel med ett belopp som motsvarar
26175: nettoutgifterna för upprätthållandet av verksam-
26176: Som svar på frågan får jag vördsamt anföra heten Detta belopp överförs i statens budget för
26177: följande: upprätthåliandet av det nya rättshjälpssystemet.
26178: Med hänsyn tili det statsfinansielia läget är
26179: Det av justitieministeriet tillsatta projektet för statens möjligheter att anslå tiliäggsanslag för
26180: Offent1iga rättshjälpstjänster har utrett allmänna upprätthåliande av rättshjälpsverksamheten
26181: rättsbiträdenas nuvarande av1öning. 1 kommu- små. Statens möjligheter att rätta tili rättsbiträ-
26182: nerna använder man inte 1ängre egentliga av1ö- denas avlöning i samband med reformen är så-
26183: ningsklasser. Om man överför rättsbiträdenas lunda begränsade. Justitieministeriet finner det
26184: löner tili de statliga avlöningsklasserna varierar dock viktigt att rättsbiträdenas avlöning kan fås
26185: lönen melian avlöningsklass A 21 och A 29. Tili på en sådan nivå att man även i fortsättningen
26186: de högsta avlöningsklasserna hör ledande rätts- kan trygga att kunniga jurister söker sig tili rätts-
26187: biträden som fungerar som chefer för byråerna. biträden, vilka har krävande och ur medborg-
26188: Lönen för 168 allmänna rättsbiträden placerar anas synvinkel sätt viktiga uppgifter.
26189: sig under avlöningsklass A 24 medan lönen för 53
26190:
26191: Helsingforsden 27 juni 1997
26192:
26193: Justitieminister Kari Häkämies
26194: KK 698/1997 vp
26195:
26196: Kirjallinen kysymys 698
26197:
26198:
26199:
26200:
26201: Pentti Tiusanen /vas: VR:n henkilöliikennepalvelujen säilyttämi-
26202: sestä
26203:
26204:
26205: Eduskunnan Puhemiehelle
26206:
26207: Valtionrautateitä yhtiöitettäessä valtioneu- VR-Yhtymä Oy:n pääjohtaja Henri Kuitunen
26208: vosto teki 21.4.1994 periaatepäätöksen, jossa to- on ilmoittanut puheessaan (RL:n kokous
26209: dettiin mm., että "valtion talousarvioon varataan 3.6.1997): "Liikenneministeriön ostoihin on jo
26210: vuosittain tarpeellinen määräraha henkilöliiken- tälle vuodelle ilmoitettu tulevan 15 miljoonan
26211: nepalvelujen ostoihin liikennepalvelujen säilyttä- leikkaus. Mikäli mainittu leikkaus toteutetaan, ei
26212: miseksi nykyistä vastaavassa laajuudessa. Hen- VR:lle jää jäljelle muuta kuin supistaa liikenne-
26213: kilöliikenteen laajuus varmistetaan vähäliiken- tarjontaa mainitun summan verran. Tällöin tuli-
26214: teisille radoille soveltuvan uuden taloudellisim- sivat lakkautettavaksi seuraavat liikenteet: 11.8.
26215: man kiskobussikaluston käyttöön ottamisella". Riihimäki-Lahti ja Kouvola-Mikkeli ja 1.9.
26216: Tuolloin oli keskusteltu henkilöliikenteen lo- Hanko-Karjaa."
26217: pettamisesta mm. Kotka-Kouvola-radalla ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26218: Parikkala-Savonlinna-radalla. Tämän päätök- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26219: sen myötä lakkauttamisuhka peruuntui ja liiken- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26220: neministeriö sitoutui ostamaan vuosina 1996 ja nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26221: 1997 junaliikennettä vähintäin samalla määrällä
26222: kuin vuonna 1995. Samalla VR-Yhtymä Oy teki Mitä Hallitus aikoo tehdä pitääkseen
26223: sitovat tilaukset kiskobussien hankkimiseksi. valtioneuvoston 21.4.1994 periaatepää-
26224: Sopimus ei kuitenkaan pitänyt. VR-Yhtymä töksen voimassa ja turvatakseen rautatei-
26225: Oy:ltä aiotaan ostaa kuluvana vuonna henkilölii- den henkilöliikenteen alueellisen katta-
26226: kennepalveluja vain 236 miljoonalla markalla- vuuden?
26227: siis 15 miljoonaa markkaa sovittua vähemmän.
26228: Edelleen on ilmoitettu, että vuonna 1998 palvelu-
26229: ostot jäisivät samalle tasolle.
26230:
26231: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997
26232:
26233: Pentti Tiusanen /vas
26234:
26235:
26236:
26237:
26238: 279001
26239: 2 KK 698/1997 vp
26240:
26241:
26242:
26243:
26244: Eduskunnan Puhemiehelle
26245:
26246: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Valtionrautateiden yhtiöittäminen on selvästi
26247: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, parantanut VR-Yhtymä Oy:nja sen tytäryhtiöi-
26248: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen den tehokkuutta ja taloudellisia mahdollisuuksia
26249: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu- hoitaa junaliikennettä. Muun muassa päärata-
26250: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o verkon sähköistyksen ja kauko-ohjauksen edis-
26251: 698: tymisen myötä kaukojunien liikennöinti tulee
26252: olemaan taloudellisesti tehokkaampaa, mikä pa-
26253: Mitä Hallitus aikoo tehdä pitääkseen rantaa VR Osakeyhtiön edellytyksiä hoitaa pää-
26254: valtioneuvoston 21.4.1994 periaatepää- rataverkon liikennettä asiakastulojen turvin itse-
26255: töksen voimassa ja turvatakseen rautatei- kannattavasti. Tämä mahdollistaa liikennemi-
26256: den henkilöliikenteen alueellisen katta- nisteriön tulevaisuudessa ostamien henkilöjuna-
26257: vuuden? palveluiden kohdistamisen enemmän esimerkiksi
26258: liityntä- ja peruspalveluliikenteeseen sekä sään-
26259: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nölliseen päivittäiseen työmatka- ja asiointilii-
26260: vasti seuraavaa: kenteeseen aluekeskuksiin. Lähiaikoina käyt-
26261: töön otettavilla liikennöintikustannuksiltaan ta-
26262: Liikenneministeriö on omalta osaltaan pyrki- loudellisemmilla kiskobusseilla on tarkoitus tur-
26263: nyt pitämään kiinni valtioneuvoston 21.4.1994 vata rautateiden henkilöliikenteen alueellista
26264: antamasta Valtionrautateiden yhtiöittämistä kattavuutta.
26265: koskevasta periaatepäätöksestä. Liikenneministeriön rahoittaman joukkolii-
26266: Valtioneuvoston myöhemmin tekemät säästö- kenteen tulevaisuuden palvelutaso ja alueellinen
26267: päätökset kuitenkin osin vaikeuttavat periaate- kattavuus riippuvat käytännössä valtion talous-
26268: päätöksen tavoitteiden toteuttamista. Liikenne- arviossa liikenneministeriön joukkoliikenteen
26269: ministeriöoja VR Osakeyhtiön välisissä henkilö- palvelujen ostoihin ja kehittämiseen osoitetta-
26270: junaliikenteen palveluostosopimuksissa onkin vien määrärahojen tasosta. Jos joukkoliikenne-
26271: tulevien vuosien ostojen tasoon jouduttu liittä- määrärahaa edelleen vähennetään, osa vähen-
26272: mään budjettivaraus. nyksestä joudutaan kohdistamaan liikennemi-
26273: Valtiontalouden säästötarpeiden takia liiken- nisteriön henkilöjunapalveluiden ostoihin.
26274: neministeriön vuoden 1997 junaliikenneostoihin Liikenneministeriö uskoo, että VR-Yhtymä
26275: kohdistettiin 15 miljoonan markan supistus, Oy pystyy edelleen tehostamaan toimintaansa
26276: minkä takia liikenneministeriö lopetti kahden valmistautuessaan rautatieliikenteen mahdolli-
26277: Helsingin ja Rovaniemen välisen yöjunavuoron seen kilpailuun. Liikenneministeriö pyrkii omal-
26278: ostamisen. VR Osakeyhtiö on ainakin toistaisek- ta osaltaan luomaan edellytyksiä sille, että henki-
26279: si jatkanut kyseisten junien liikennettä. löjunaliikenteen laajuus ja alueellinen kattavuus
26280: säilyvät nykyisellä tasolla.
26281: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1997
26282:
26283: Liikenneministeri Matti Aura
26284: KK 698/1997 vp 3
26285:
26286:
26287:
26288:
26289: Tili Riksdagens Talman
26290:
26291: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ekonomiska möjligheterna och effektiviteten i
26292: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- tägtrafiken hos VR-Group Ab och dess dotter-
26293: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- bolag. I och med att bl.a. elektrifieringen av hu-
26294: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr vudjärnvägsnätet och fjärrstyrningen går framåt
26295: 698: blir fjärrtrafiken ekonomiskt mer gynnsam och
26296: detta förbättrar de förutsättningar VR Ab har att
26297: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- livsdugligt bedriva trafiken i huvudjärnvägsnätet
26298: ta för att hålla i kraft statsrådets princip- pä kundinkomsterna. Detta möjliggör att trafik-
26299: beslut av den 21 april 1994 och trygga ministeriet kan i framtiden rikta sina inköp av
26300: järnvägarnas regionala täckning i person- tågtrafiktjänster mer t.ex på matar- och basservi-
26301: trafiken. cetrafik samt reguljär pendeltrafik tili regional-
26302: centra. Meningen är att rälsbussarna som intro-
26303: Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt duceras inom kort och vilkas trafikeringskostna-
26304: anföra följande: der är förmånligare tryggar järnvägarnas regio-
26305: nala täckning i persontrafiken.
26306: Trafikministeriet har för sin del strävat efter Servicenivän och den regionala täckningen i
26307: att följa statsrädets principbeslut av den 21 april den kollektivtrafik som finansieras av trafikmi-
26308: 1994 om bolagisering av VR. nisteriet beror i praktiken på hur mycket anslag
26309: Statsrädet fattade dock senare besparingsbe- trafikministeriet anvisas i statsbudgeten för in-
26310: slut som delvis försvärar verkställandet av prin- köp och utveckling av tjänster. Om anslagsnivån
26311: cipbeslutets mäl. De mellan trafikministeriet och för kollektivtrafiken ännu minskas, bör en del av
26312: VR Ab träffade avtalen om tjänsteinköp av järn- minskningarna gälla trafikministeriets inköp av
26313: vägarnas persontrafik innehåller därför ett bud- tägtrafiktjänster.
26314: getförbehäll för inköpsnivån under de komman- Trafikministeriet anser att VR-Group A.b kan
26315: de ären. fortfarande effektivera sin verksamhet när den
26316: På grund av statens besparingsbehov minska- förbereder sig för eventuell konkurrens inom
26317: de trafikministeriets anslag för inköp av tägtrafik järnvägstrafiken. Trafikministeriet strävar för
26318: med 15 miljoner mark är 1997, varför trafikmi- sin del efter att skapa förutsättningar för att
26319: nisteriet har slutat köpa tvä natturer mellan Hel- upprätthålla den nuvarande nivån beträffande
26320: singfors och Rovaniemi. VR Ab har ätminstone järnvägarnas utsträckning och regionala täck-
26321: tills vidare fortsatt med att bedriva dessa turer. ning i persontrafiken.
26322: Bolagisering av VR har betydligt förbättrat de
26323:
26324: Helsingforsden 2 juli 1997
26325:
26326: Trafikminister Matti Aura
26327: j
26328: j
26329: j
26330: j
26331: j
26332: j
26333: j
26334: j
26335: j
26336: j
26337: j
26338: j
26339: j
26340: KK 699/1997 vp
26341:
26342: Kirjallinen kysymys 699
26343:
26344:
26345:
26346:
26347: Timo Laaksonen /vas ym.: Rataverkon kehittämishankkeista
26348:
26349:
26350: Eduskunnan Puhemiehelle
26351: Tampereen-Porin/Rauman ratojen perus- tettiin Rauman ja Peipohjan välillä. Kun otetaan
26352: korjausta, sähköistystä edeltäviä ja sähköistä- huomioon se, että Tampereen-Porin/Rauman
26353: mistä koskevia töitä on toteutettu useiden vuo- rataosuudet tulevat sähköistetyiksi, niin tästä
26354: sien aikana. Tämän vuoden talousarviossa tähän syystä tulisi selvittää henkilöliikenteen käynnis-
26355: rataverkon kehittämishankkeeseen on osoitettu täminen Rauman ja Peipohjan välillä. Toisaalta
26356: 80 000 000 markan määräraha. sähköistys mahdollistaa nopean esim. Pendo-
26357: Peruskorjaus ja sähköistys olisi valmis välillä linon käyttöönoton välillä Pori-Tampere-
26358: Tampere-Rauma v. 1998 ja välillä Tampere- Helsinki. Tämä olisi järkevää liikennepolitiik-
26359: Pori sähköistys olisi valmis v. 1999. kaa.
26360: Koska Tampereen-Porin/Rauman radat Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26361: ovat osa TEN-verkkoa, olisi perusteltua, että tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26362: sähköistystyötä jatkettaisiin keskeytyksittä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26363: myös Porin ja Mäntyluodon välillä niin, että säh- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26364: köjunilla voitaisiin liikennöidä myös Mäntyluo-
26365: don satamaan saakka, jonka liikenne on selvässä Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26366: kasvussa (mm. Outokummun rikastekuljetukset ryhtyä Tampereen-Porin rataosuuden
26367: välillä Mäntyluoto-Harjavalta). Sähköistys sähköistyksen jatkamiseksi keskeytyksit-
26368: Mäntyluotoon saakka antaisi sisämaan teolli- tä Mäntyluotoon saakka, ja
26369: suudelle mahdollisuuden lisätä rautatiekuljetuk- aikooko Hallitus toimia siten, että
26370: sia. Esimerkiksi UPM-Kymmene kuljettaa Jäm- henkilöliikenne välillä Rauma-Pei-
26371: sänjokilaaksosta valmistuneen paperin SS-pro- pohja alkaisi uudelleen ja välillä Pori-
26372: senttisesti rautateitse Rauman satamaan. Tampere-Helsinki aloitettaisiin nopea
26373: Muutama vuosi sitten henkilöliikenne lakkau- esim. Pendolino-Iiikenne?
26374:
26375: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1997
26376:
26377: Timo Laaksonen /vas Timo Kalli /kesk Reijo Kallio /sd
26378:
26379:
26380:
26381:
26382: 279001*
26383: 2 KK 699/1997 vp
26384:
26385:
26386:
26387:
26388: Eduskunnan Puhemiehelle
26389:
26390: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sä. Junaliikenteen uudelleen aloittamisesta päät-
26391: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tää liikennöitsijä eli VR Osakeyhtiö. Päätökseen
26392: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vaikuttavat ensisijaisesti liikennöintikustannuk-
26393: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo set ja matkustajamäärät eli tulot liikenteestä.
26394: Laaksosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- Rauman-Peipohjan rataosalla voitaisiin
26395: myksen n:o 699: hyödyntää kiskobussia tai sähkömoottorijunaa,
26396: jolloin liikennöintikustannukset olisivat selvästi
26397: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo alhaisemmat kuin veturivetoisella junalla. VR
26398: ryhtyä Tampereen-Porin rataosuuden Osakeyhtiö on hankkimassa kiskobusseja vähä-
26399: sähköistyksen jatkamiseksi keskeytyksit- liikenteisille rataosille. Päätöksiä kiskobussilii-
26400: tä Mäntyluotoon saakka, ja kenteen laajuudesta tai aloittamisesta Rauman ja
26401: aikooko Hallitus toimia siten, että Peipohjan välillä ei ole toistaiseksi tehty.
26402: henkilöliikenne välillä Rauma-Pei- Pitkän aikavälin suunnitelmiin sisältyy no-
26403: pohja alkaisi uudelleen ja välillä Pori- pean henkilöliikenteen aloittaminen Helsingistä
26404: Tampere-Helsinki aloitettaisiin nopea Poriin. Aloittaminen riippuu junakalustohan-
26405: esim. Pendolino-liikenne? kinnasta ja radan teknisestä kunnosta.
26406: Nopea henkilöjunaliikenne edellyttää, että
26407: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rata on sähköistetty, suojastettu, varustettu ku-
26408: vasti seuraavaa: lunvalvonnalla ja tasoristeykset on poistettu.
26409: Sähköistys, kulunvalvonta ja suojastus Tampe-
26410: Tampereen-Porin/Rauman rataosan säh- reelta Poriin valmistuvat vuonna 1999. Tällöin
26411: köistämisen suunnittelun yhteydessä tarkastel- henkilöjunaliikenteen maksiminopeutta voidaan
26412: tiin myös Porin ja Mäntyluodon välisen yhteyden nostaa nykyisestä 120 kilometristä 140 kilomet-
26413: sähköistämistä. Tällöin päädyttiin siihen, että riin tunnissa, jolloin matka-ajat lyhenevät nykyi-
26414: tämän osuuden sähköistäminen ei ole kannatta- sestä.
26415: vaa. Syynä on vetokaluston käyttö, sillä vaihto- Tätä suuremmat nopeudet edellyttävät lisäksi
26416: työt satamassa joudutaan tekemään joka ta- tasoristeyksien poistamista, mistä Ratahallinto-
26417: pauksessa dieselvetureilla. Veturikierron kannal- keskus on laatimassa poisto-ohjelmaa. Vuosit-
26418: ta sähkövedolla kannattaa ajaa Poriin saakka ja taisesta valtion talousarvioon sisältyvästä radan-
26419: siitä edelleen Mäntyluotoon dieselvedolla. Tä- pidon rahoitustasosta riippuen tasoristeyksiä
26420: män järjestelmän muuttaminen ei ole taloudelli- poistetaan ensisijaisesti pääradoilta, joihin myös
26421: sesti järkevää, vaikka liikenteen määrä kasvaisi. Tampereen-Porin rataosa kuuluu. Liikennemi-
26422: Henkilöjunaliikenne välillä Rauma-Peipoh- nisteriö pyrkii tältä osin myötävaikuttamaan
26423: ja (Kokemäki) lopetettiin kannattamattomana rautateiden nopean henkilöliikenteen kehittä-
26424: muutama vuosi sitten. Junat on korvattu linja- mistä.
26425: autolla, joita on viisi vuoroa suuntaansa päiväs-
26426:
26427: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1997
26428:
26429: Liikenneministeri Matti Aura
26430: KK 699/1997 vp 3
26431:
26432:
26433:
26434:
26435: Tili Riksdagens Talman
26436:
26437: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- är trafikföretag, dvs. VR Aktiebolag, som be-
26438: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- stämmer om tågtrafiken inleds på nytt. Beslutet
26439: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- påverkas huvudsakligen av trafikeringskostna-
26440: man Timo Laaksonen m.fl. undertecknade derna och passagerarantalen, dvs. inkomsterna i
26441: spörsmål nr 699: trafiken.
26442: Det är möjligt att använda rälsbussar eller
26443: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- eltåg på bansträckan mellan Raumo och Peipoh-
26444: ta för att fortsätta elektrifiering av ban- ja, varvid trafikeringskostnaderna vore betydligt
26445: sträckan mellan Tammerfors och Björne- lägre än med ett dieseltåg. VR Aktiebolag håller
26446: borg oavbrutet ända tili Mäntyluoto, och på att köpa rälsbussar för mindre trafikerade
26447: ämnar Regeringen verka så att person- bansträckor. Beslutet om inledning av rälsbuss-
26448: trafiken mellan Raumo och Peipohja bör- trafiken mellan Raumo och Peipohja eller tra-
26449: jar på nytt och att en snabb trafik, t.ex. fikens utsträckning har ännu inte fattats.
26450: Pendolino-trafik, inleds mellan Björne- Långtidsplanerna innehåller inledningen av
26451: borg-Tammerfors-Helsingfors? en snabb persontrafik från Helsingfors tili
26452: Björneborg. Inledningen beror på materielan-
26453: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt skaffningarna och banans tekniska skick.
26454: anföra följande: En snabb persontågtrafik förutsätter att ba-
26455: nan elektrifierats, försetts med linjeblockering
26456: 1 samband med att elektrifieringen av ban- och passagekontroll och att plankorsningarna
26457: sträckan mellan Tammerfors och Björneborg/ avlägsnats. Elektrifieringen, passagekontrollen
26458: Raumo planerades, undersökte man möjligheten och linjeblockeringen från Tammerfors tili
26459: att elektrifiera även sträckan mellan Björneborg Björneborg blir fårdiga år 1999. Då kan person-
26460: och Mäntyluoto. Då kom man tili att elektrifie- tågtrafikens maximihastighet höjas från 120 tili
26461: ringen av denna sträcka inte var lönsam. Orsaken 140 km/h, varvid restiderna blir kortare.
26462: är användningen av draganordningarna, efter- Större hastigheter förutsätter dessutom att
26463: som bytena bör i alla fall göras med diesellok i plankorsningarna avlägsnas, och Banförvalt-
26464: hamnarna. Med tanke på lokcirkulationen är det ningscentralen håller på att bereda ett avlägs-
26465: lönsamt att använda eltåg tili Björneborg och ningsprogram om detta. Beroende av statsbud-
26466: därifrån dieseltåg vidare tili Mäntyluoto. Att getens anslagsnivå för banhållningen avlägsnas
26467: ändra detta system skulle inte vara ekonomiskt plankorsningar huvudsakligen på huvudbanor-
26468: vettigt, även om antalet trafik ökade. na som innehåller även bansträckan mellan Tam-
26469: Persontågtrafiken mellan Raumo och Peipoh- merfors och Björneborg. Trafikministeriet strä-
26470: ja (Kokemäki) upphörde p.g.a olönsamheten för var efter att medverka tili en snabb utveckling av
26471: några år sedan. Tågen har ersatts med bussar persontrafiken på järnvägarna.
26472: med vilka körs fem turer i vardera riktning. Det
26473:
26474: Helsingforsden 1 juli 1997
26475:
26476: Trafikminister Matti Aura
26477: KK 700/1997 vp
26478:
26479: Kirjallinen kysymys 700
26480:
26481:
26482:
26483:
26484: Raimo Holopainen /sd: Mielenterveyspotilaiden avohoito- ja tervey-
26485: denhoitopalvelujen kehittämisestä
26486:
26487:
26488: Eduskunnan Puhemiehelle
26489:
26490: Mielenterveyspotilaiden laitoshoitopaikkoja tilanne, jossa eräs mielenterveyden puutteesta
26491: on vähennetty viime vuosien aikana erittäin run- kärsivä henkilö otti panttivangin päästäkseen
26492: saasti. Tämän seurauksena ovat odotukset lai- hoitoon. Uhkaavasta tilanteesta selvittiin tällä
26493: toshoitoa korvaavasta avohoidon järjestämises- kertaa, mutta selvitäänkö aina? Tapahtumat
26494: tä olleet perusteltuja. Avohoitopalvelut eivät ovat olleet vakavana viestinä siitä, että kaikki ei
26495: kuitenkaan ole kehittyneet toivotulla tavalla, ole hoidon saannissa kunnossa. Tähän on syytä
26496: vaan lukuisa määrä syrjäytyneitä ja mielenter- kiinnittää vakavaa huomiota. Tärkeä hoidon
26497: veydestä kärsiviä ihmisiä on jäänyt puutteellisten saanti ei saa olla kiinni rahasta, eikä valtio saa
26498: palvelujen piiriin. Kysymyksessä on ihmisryhmä, kaataa vastuuta pelkästään kunnille. Kunnalli-
26499: joka ei pidä suurta ääntä itsestään eikä pysty nen itsehallinto on kyllä kehittynyt, mutta tehtä-
26500: riittävässä määrin huolehtimaan oikeuksistaan. vien siirto valtiolta kunnille ei ole ollut oikeassa
26501: Avohoidon järjestämisestä vastaavat kunnat, suhteessa taloudellisten resurssien kanssa.
26502: joiden talous on viime vuosien aikana ollut ko- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26503: valla koetuksella ja on sitä edelleenkin. Tästä on tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26504: tullut vaara, että heikoimmin etujaan puolusta- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26505: vat ihmiset kärsivät tilanteesta. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26506: Laitoshoidon vähentyminen ja ongelmat lää-
26507: käripalveluiden saatavuudessa ovat aiheuttaneet Onko Hallitus tiedostanut laitoshoi-
26508: viimeisen vuoden aikana lukuisia vaarallisia ti- don paikkojen vähentämisestä ja avohoi-
26509: lanteita, kun vääryyttä kärsineet ihmiset ovat don palvelujen riittämättömyydestä joh-
26510: hermostuessaan vaarantaneet sivullisten ihmis- tuvat ongelmat, ja
26511: ten turvallisuuden. Jopa henki on ollut uhattuna. mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan
26512: Yksi esimerkki on keväällä Kuopiossa sattunut korjaamiseksi?
26513:
26514: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1997
26515:
26516: Raimo Holopainen /sd
26517:
26518:
26519:
26520:
26521: 270136
26522: 2 KK 700/1997 vp
26523:
26524:
26525:
26526:
26527: Eduskunnan Puhemiehelle
26528:
26529: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa laman myötä erityisesti paljon henkilöstöä vaati-
26530: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vat, ihmissuhdetyöhön ja vuorovaikutukseen
26531: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nojaavat toiminnot kuten mielenterveystyö ovat
26532: jäsenen kansanedustaja Raimo Holopaisen näin olleet säästöjen kohteena. Vuosina 1991-1994
26533: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 700: erikoissairaanhoidon kokonaismenot supistui-
26534: vat 13 prosenttia. Toteutetut säästöt ovat kohdis-
26535: Onko Hallitus tiedostanut laitoshoi- tuneet lähes yksinomaan psykiatriaan. Toisaalta
26536: don paikkojen vähentämisestä ja avohoi- lama ja siihen liittynyt suurtyöttömyys ja epävar-
26537: don palvelujen riittämättömyydestä joh- muus ovat lisänneet psyykkistä pahoinvointia
26538: tuvat ongelmat, ja väestön keskuudessa ja lisänneet ehkäisevän pe-
26539: mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan rusterveydenhuollon toimintojen ja mielenter-
26540: korjaamiseksi? veyspalvelujen tarvetta. Tilanne näkyy mm. epi-
26541: demiologisten tutkimusten tuloksissa ja tilastois-
26542: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sa. Esimerkiksi masennus ja masennuslääkkei-
26543: vasti seuraavaa: den käyttö on selvästi lisääntynyt. Mielenter-
26544: veysongelmien perusteella tehtyjen eläkepäätös-
26545: Monien viimeaikaisten selvitysten perusteella ten osuus on kasvussa. Työikäiset käyttävät val-
26546: voidaan todeta, että eri puolilla Suomea sosiaali- taosan tarjolla olevista mielenterveyspalveluista.
26547: ja terveydenhuollon palvelujen saannissa vallit- Tämä koskee avo- ja sairaalahoitoa, kuntoutus-
26548: see suuria eroja. Joillakin alueilla palvelut toimi- ta, työtoimintoja, tuettua asumista ja lääkehoi-
26549: vat hyvin, uusia toimintoja kehitetään vastuulli- toa. Nuorten mielenterveyspalvelut ovat sekä so-
26550: sesti ja innolla. Paikallinen yhteistyö on lisäänty- siaali- että terveydenhuollossa riittämättömät ja
26551: nyt ja uudet hallinnolliset ratkaisut ovat lupaa- kirjavasti organisoituja. Päihdeongelmaiset ovat
26552: via. Avopalvelujen monipuolistaminen on kui- lisääntyneet psykiatrisen hoidon potilaina.
26553: tenkin usein pysähtynyt kunnallisissa palveluissa Maassamme on kohta parinkymmenen vuo-
26554: resurssipulan takia. Erityisesti väkirikkailla den ajan tietoisesti pyritty kehittämään mielen-
26555: alueilla ei akuuttipalveluja ole riittävästi, avohoi- terveystyötä avopalveluja korostavaan suun-
26556: to on yksipuolista ja sairaalat toimivat ylikuor- taan. Suomessa on myös toteutettu valtakunnal-
26557: mituksella. Pitkäaikaispotilaiden tilanne on huo- lisia, laajoja mielenterveyteen liittyviä projekteja
26558: lestuttava avopalveluiden riittämättömyyden ta- kuten skitsofreniaprojekti 1981-1987, Itsemur-
26559: kia. Tuettua asumista ei ole riittävästi tarjolla. hat Suomessa 1987 -tutkimus ja Itsemurhien eh-
26560: Erityisesti ympärivuorokautista tukea tarjoavia käisyprojekti 1992-1996. Itsemurhien ehkäisys-
26561: asuntoja puuttuu lähes koko maasta. Palvelura- sä on vastuutahot jäsennetty kolmeksi lohkoksi:
26562: kenneuudistus on jäänyt ikäänkuin puolitiehen. yhteiskuntapoliittiset keinot, arkielämän keinot
26563: Sosiaali- ja terveydenhuollossa käynnistyi ja ammatilliset palvelut. Kolmas suuri projekti
26564: 1980-luvun alusta alkaen kehittämistoiminta, on Mieli Maasta!, valtakunnallinen depressio-
26565: jonka tavoitteena oli avopalvelupainotteisuus ja projekti,joka alkoi vuonna 1994 ja päättyy 1998.
26566: laitospaikkojen vähentäminen. Uudistus alkoi Tämän projektin tavoitteena on masentuneisuu-
26567: psykiatristen sairaansijojen vähentämisellä. Vii- den ehkäisy kaikissa ikäryhmissä, sen nykyistä
26568: meisten 15 vuoden aikana ko. sairaansijat ovat parempi tunnistaminen, tutkimuksen ja hoidon
26569: vähentyneet noin kolmannekseen. Psykiatrisen kehittäminen ja masentuneisuutta koskevan tie-
26570: avohoidon henkilöstö kaksinkertaistui vuosina don lisääminen. Projekti jakaantuu neljään osa-
26571: 1982-1992, minkä jälkeen lisäystä ei ole tapah- alueeseen: peruspalvelut, erityispalvelut, lapset ja
26572: tunut. Avohuollon käyntimäärät ovat lisäänty- nuoret, joiden keskuudessa masentuneisuus on
26573: neet huomattavasti enemmän kuin henkilöstön huolestuttavasti lisääntymässä, ja väestö. Pro-
26574: määrä. jekti on osoittanut, että mielenterveystyössä tar-
26575: Mielenterveystyöhön 1990-luvulla on vaikut- vitaan entistä monipuolisempia hoito- ja toimin-
26576: tanut taloudellinen tilanne, palvelurakennemuu- tamalleja sekä asenne- ja kulttuurimuutosta en-
26577: tos ja lisääntynyt palvelujen tarve. Taloudellisen tistä asiakaslähtöisemmäksi. Hankkeessa tuote-
26578: KK 700/1997 vp 3
26579:
26580: taan erilaisia yksilö- ja ryhmätyömalleja ja toi- "Mielenterveystyö ei ole yksinomaan sosiaali-
26581: mintatapoja, joiden hyödyntäminen käytäntöön tai terveydenhuollon voimin hoidettavissa. Se on
26582: on menossa. laaja-alainen osa elämää ja sen laatua ja kosket-
26583: Kansainväliset kokemukset, käyty julkinen taa kaikkien toimijoiden myös kuntien ja eri mi-
26584: keskustelu ja yksittäiset huolestuttavat viestit nisteriöiden työtä. Vain olemassaolevien palve-
26585: mielenterveyspotilaiden asemasta olivat taustal- lujen lisääminen ei yksin paranna väestön mie-
26586: la, kun ministeri Terttu Huttu-Juntunen asetti lenterveyttä. Tarvitaan entistä monipuolisempaa
26587: 28.ll.l995-29.3.1996 Stakesin pääjohtaja Vap- avopalveluvalikoimaa, yli hallinnonalojen ulot-
26588: pu Taipaleen selvitt~mä~n lasten ja ai_kuisten tuvaa sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja ny-
26589: mielenterveyspalveluJen tilaa Suomessa Ja teke- kyisten voimavarojen entistä koordinoidumpaa
26590: mään tarpeelliset toimenpide-ehdotukset. Selvi- käyttöä" todetaan Mielekäs Elämä! -ohjelman
26591: tyksessä hyödynnettiin alan viimeisimpiä tutki- esisuunnitelma- työryhmämuistiossa.
26592: muksia ja selvityksiä mielenterveyskuntoutuk- Tavoitteena on, että valtioneuvosto käynnis-
26593: sesta ja palvelurakennemuutoksen vaikutuksista tää työryhmän selvityksen pohjalta Mielekäs
26594: mielenterveyspalveluihin. Selvityksen suosituk- Elämä! -ohjelman valtakunnassa (l.l.l998-
26595: sissa esitettiin, että valtionhallinto käynnistyisi 31.12.2002), johon verkostoituu kautta maan
26596: laajan Mielekäs Elämä! -ohjelman avopalvelujen kunnissa erilaisia osa- projekteja. Projektia eva-
26597: kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö luoidaan jatkuvasti raporttien pohjalta. Aktiivi-
26598: asetti ministeriöiden välisen työryhmän nen tiedottaminen tapahtuu alueellisesti yhteis-
26599: 21.2.1997, jonka toimiaika päättyi 31.5.1997. työssä viranomaisten, järjestöjen ja kansalaisten
26600: Työskentelyyn osallistui myös Suomen Kunta- kanssa.
26601: liitto. Työryhmän tehtävänä oli selvittää eri mi- Koska kuntalaisten terveyteen ja hyvinvoin-
26602: nisteriöiden tehtävät ja yhteistyö mielen terveys- tiin vaikuttavat eri hallinnonalojen ratkaisut, on
26603: asioissa, osallistumismahdollisuudet omalla eri- terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja niihin
26604: tyisosaamisellaan Mielekäs Elämä! -ohjelmaan kohdistuvien riskien tunnistaminen ja ennakoin-
26605: ja edesauttaa paikallistason eri hallinnonalojen ti kytkettävä kaikkeen kunnalliseen suunnitte-
26606: osallistumista projektiin. Työryhmä on jättänyt luun ja päätöksentekoon. Sosiaali- ja terveyspal-
26607: työryhmämuistion (STM 12/1997). Muistiossa velujen kehittämiseksi tarvitaan nykyistä enem-
26608: todetaan, että kaikilla työhön osallistuneilla mi- män poikkihallinnollista yhteistyötä. Erityis-
26609: nisteriöillä ja Suomen Kuntaliitolla on runsaasti asiantuntemuksien ja -palvelujen turvaaminen,
26610: jo nykyisin toimintoja ja hankkeita, jotka liitty- toimivuus ja integroituminen lähipalveluihin si-
26611: vät ohjelman teemaan ja olisivat sovitettavissa ten, että muodostuu asiakkaan, myös psykiatri-
26612: jatkotyöhön. sen potilaan kannalta saumaton palvelukoko-
26613: naisuus, vaatii edelleen lujaa kehittämistä.
26614: Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1997
26615:
26616: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
26617: 4 KK 700/1997 vp
26618:
26619:
26620:
26621:
26622: Tili Riksdagens Talman
26623:
26624: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Under 1990-talet har den ekonomiska situa-
26625: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande tionen, ändringen av servicestrukturen och det
26626: medlem av statsrådet översänt följande av riks- ökade behovet av tjänster präglat mentalvårdsar-
26627: dagsman Raimo Holopainen undertecknade betet. 1 och med den ekonomiska depressionen
26628: spörsmål nr 700: har sådan verksamhet som kräver mycket perso-
26629: nai och som stöder sig på mänskliga relationer
26630: Har Regeringen insett de problem som och växelverkan, t.ex. mentalhygien, varit före-
26631: föranleds av nedskärningen av antalet mål får inbesparingar. Åren 1991-1994 minska-
26632: vårdplatser inom den slutna vården och de de totala utgifterna för den specialiserade
26633: den otillräckliga servicen inom öppenvår- sjukvården med 13 %. lnbesparingarna har näs-
26634: den, och tan uteslutande drabbat psykiatrin. Däremot har
26635: vad ämnar Regeringen göra för att rät- depressionen och massarbetslösheten och oviss-
26636: ta tili situationen? heten i samband med den ökat det psykiska illa-
26637: måendet bland befolkningen och ökat behovet av
26638: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt förebyggande primärvård och mentalvårdstjäns-
26639: anföra följande: ter. Situationen märks bl.a. på resultaten av och
26640: statistiken över epidemiologiska undersökning-
26641: Med stöd av flera av de utredningar som gjorts ar. T.ex. depression och bruket av antidepressiva
26642: på sistone kan man konstatera att tillgången på medel har klart ökat. Andelen pensionsbeslut
26643: social- och hälsovårdstjänster varierar stort i oli- som fattas på grund av psykiska problem håller
26644: ka delar av landet. lnom vissa områden är tjäns- på att öka. Den största delen av de tillgängliga
26645: terna välfungerande och nya verksamhetsformer mentalvårdstjänsterna utnyttjas av personeri ar-
26646: utvecklas ansvarsfullt och med entusiasm. Det betsför ålder. Detta gäller såväl öppenvård, sjuk-
26647: lokala samarbetet har tilltagit och de nya admi- husvård, rehabilitering, arbetsterapi, stödboende
26648: nistrativa lösningarna är lovande. lnom den som läkemedelsbehandling. Mentalvårdstjäns-
26649: kommunala servicen har dock försöken att göra terna för unga är otillräckliga och brokigt orga-
26650: den öppna vården mångsidigare ofta upphört på niserade såväl inom socialvården som inom häl-
26651: grund av resursbrist. 1 synnerhet inom de mer so- och sjukvården. Andelen rusmedelsmissbru-
26652: tättbefolkade områdena råder det brist på akut- kare bland patienterna i den psykiatriska vården
26653: vård, öppenvården är ensidig och sjukhusen har ökat.
26654: överbelastade. Situationen för långtidspatienter- 1 vårt land har man i snart i tjugo års tid
26655: na är oroväckande på grund av det otillräckliga medvetet gått in för att utveckla mentalvårdsar-
26656: utbudet av öppenvård. Utbudet på stödboende betet så att tonvikten läggs på öppenvården. 1
26657: är otillräckligt. Nästan överallt i landet råder det Finland har man också genomfört riksomfattan-
26658: brist på i synnerhet sådana bostäder där stöd de och vittgående mentalvårdsprojekt, t.ex.
26659: tillhandahålls dygnet runt. Reformen av service- schizofrenprojektet 1981-1987, undersökning-
26660: strukturen har så att säga blivit på hälft. en Självmord i Finland 1987 och projektet för
26661: lnom social- och hälsovården inleddes vid in- förebyggande av självmord 1992-1996. Vid fö-
26662: gången av 1980-talet en utvecklingsverksamhet rebyggandet av självmord har ansvaret spjälkts
26663: med viiken syftet var att lägga tonvikten på den upp i tre grupper: de samhällspolitiska metoder-
26664: öppna vården och minska antalet anstaltsplatser. na, vardagsmetoderna och den professionella
26665: Reformen började med att antalet bäddplatser servicen. Det tredje stora projektet är det riksom-
26666: för mentalvårdspatienter minskades. Under de fattande depressionsprojektet Upp med humö-
26667: senaste 15 åren har dessa bäddplatser minskat tili ret!, som inleddes 1994 och avslutas 1998. Målet
26668: ungefår en tredjedel. Antalet anställda inom den med detta projekt är att förebygga depression i
26669: psykiatriska öppna vården fördubblades åren alla åldersgrupper, att bättre identifiera depres-
26670: 1982-1992 och efter det har det inte ökat. Anta- sion, att utveckla forskningen och vården samt
26671: let besök inom öppenvården har ökat betydligt att öka kunskapen om depression. Projektet är
26672: mera än antalet anställda. indelat i fyra delområden: basservice, specialser-
26673: KK 700/1997 vp 5
26674:
26675: vice, sådana barn och unga bland vilka depres- mets tema och som kunde anpassas tili det fort-
26676: sion sprids oroväckande fort samt befolkningen. satta arbetet.
26677: Projektet har visat att det inom mentalvårdsarbe- I den förberedande planen i arbetsgruppspro-
26678: tet behövs allt mångsidigare vård- och verksam- memorian för programmet "Meningsfullt Liv"
26679: hetsmodeller samt sådana attityd- och kulturella konstateras bl.a.följande: Mentalvårdsarbetet
26680: förändringar att vården i allt större utsträckning kan inte enbart skötas med de resurser som soci-
26681: börjar utgå från klienternas behov. Inom ramen alvården eller hälso- och sjukvårdvården förfo-
26682: för projektet produceras olika modeller och verk- gar över. Mentalvårdsarbetet har en betydande
26683: samhetsformer för både individ- och grupparbe- roll med tanke på Iivet och Iivskvaliteten och
26684: te och dessa håller nu på att tas i bruk i praktiken. berör förutom alla aktörer även kommunernas
26685: De internationella erfarenheterna, den offent- och de olika ministeriernas arbete. Befolkningens
26686: Iiga diskussionen och de enskilda oroväckande psykiska hälsa förbättras inte enbart genom ett
26687: budskapen om mentalvårdspatienternas ställ- ökat utbud av redan existerande tjänster. Det
26688: ning utgjorde bakgrunden tili att minister Terttu behövs ett allt mångsidigare utbud av öppen-
26689: Huttu-Juntunen gav Stakes generaldirektör Vap- vård, sådana utfåstelser att arbeta för de gemen-
26690: pu Taipale i uppdrag att 28.11.1995-29.3.1996 samma målen som sträcker sig över de olika
26691: reda ut tillståndet beträffande mentalvårdstjäns- förvaltningsområdena och en allt mer koordine-
26692: terna för barn och vuxna i Finland och att utarbe- rad användning av de nuvarande resurserna.
26693: ta behövliga åtgärdsförslag i saken. I utredning- Målet är att statsrådet med stöd av arbets-
26694: en utnyttjades de senaste undersökningarna och gruppens utredning startar det riksomfattande
26695: utredningarna i branschen om rehabilitering av programmet "Meningsfullt Liv" (1.1.1998-
26696: mentalvårdspatienter samt hur ändringarna i ser- 31.12.2002), som även går ut på att det skapas ett
26697: vicestrukturen har inverkat på mentalvårdstjäns- nätverk avolika delprojekti kommunerna i hela
26698: terna. I utredningens rekommendationer före- landet. Projektet evalueras ständigt utgående
26699: slogs att statsförvaltningen skall inleda ett omfat- från rapporterna. Det aktiva meddelandet av in-
26700: tande program för utvecklande av de öppna men- formation sker på det regionala planet i samarbe-
26701: talvårdstjänsterna under titeln "Meningsfullt te med myndigheter, organisationer och medbor-
26702: Liv!". Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte gare.
26703: den 21 februari 1997 en arbetsgrupp som bestod Eftersom kommuninvånarnas hälsa och väl-
26704: av företrädare för flera ministerier. Arbetsgrup- fård påverkas av avgöranden som fattas inom de
26705: pens tidsfrist löpte ut den 31 maj 1997. I arbetet olika förvaltningsområdena, skall främjandet av
26706: deltog även Finlands Kommunförbund. Arbets- hälsan och välfården samt identifieringen och
26707: gruppen hade i uppgift att reda ut uppgiftsfördel- förebyggandet av de faror som riktar sig mot
26708: ningen och samarbetet i fråga om mentalvårds- dessa sammankopplas med den korumunala pla-
26709: ärenden mellan de olika ministerierna, deras neringen och beslutsfattandet i sin helhet. För
26710: möjligheter att med sitt specialkunnande delta i utvecklandet av social- och hälsovårdstjänsterna
26711: programmet "Meningsfullt Liv" samt att upp- krävs ett ökat tväradministrativt samarbete.
26712: muntra de olika förvaltningsområdena på lokal Dessutom krävs en fortgående kraftig utveckling
26713: nivå att delta i projektet. Arbetsgruppen har för att tillgången på specialexpertis och special-
26714: överlämnat sitt arbetsgrupps-PM (SHM 12/ tjänster skall tryggas, deras ändamålsenlighet sä-
26715: 1997). I promemorian konstateras att alla de kerställas samt för att deras integration med när-
26716: ministerier som deltog i arbetet och Finlands tjänsterna kan genomföras så, att samtliga klien-
26717: Kommunförbund redan för närvarande förfogar ter, inklusive mentalvårdspatienterna tillhanda-
26718: över ett stort antal sådana verksamhetsformer hålls en enhetlig servicehelhet.
26719: och projekt som är förknippade med program-
26720:
26721: Helsingforsden 4 juli 1997
26722:
26723: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
26724: KK 701/1997 vp
26725:
26726: Kirjallinen kysymys 701
26727:
26728:
26729:
26730:
26731: Kari Kantalainen /kok ym.: Kilpailun toteutumisesta aikuiskoulu-
26732: tuksessa
26733:
26734:
26735: Eduskunnan Puhemiehelle
26736: Aikuiskoulutukseen käytetään merkittävästi tulosvastuulliseksi yksikökseen, jolta edellyte-
26737: yhteiskunnallisia varoja. Yksinomaan työvoima- tään kustannusvastaavuutta. Tarjouksia vertail-
26738: poliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan on taessa tulee vielä ottaa huomioon, että julkisen
26739: vuoden 1997 budjetissa varattu 1,1 mrd. mark- sektorin sisäinen subventio eri yksiköiden kesken
26740: kaa. Koulutuksen tason ja kustannusvastaavuu- vääristää kilpailua. Kilpailuneuvosto on esimer-
26741: den varmistamiseksi on koulutuksen tarjoajien kiksi 24.8.1995 antamassaan päätöksessä kos-
26742: välillä oltava aito kilpailu. Aito kilpailu on mah- kien Turun kaupunginjoukkoliikenteen tarjous-
26743: dollista vain silloin, kun julkinen yhteisö ja yksi- kilpailua todennut, että julkisen yhteisön tarjous
26744: tyinen yritys ovat tarjoajina tasaveroisessa ase- on vertailukelpoinen yksityisen tarjouksen kans-
26745: massa. sa vasta silloin, kun tilaajayhteisön subvention
26746: Kilpailuvirasto katsoo opetusministeriölle an- vaikutus on lisätty tarjoushintaan.
26747: tamassaan lausunnossa ammatillisen aikuiskou- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26748: lutuksen kilpailutilanteesta, että nykyinen käy- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26749: täntö ei takaa tasaveroista kilpailutilannetta. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26750: Epäkohta syntyy, koska julkista rahoitustukea jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26751: voidaan käyttää maksullisen palvelutoiminnan
26752: ristiinsubventointiin,jopa niin, että osa maksulli- Onko Hallitus tietoinen aikuiskoulu-
26753: sen palvelutoiminnan käyttökustannuksista saa- tukseen liittyvistä kilpailun vääristymis-
26754: daan säännösten mukaan ilmoittaa perustoimin- tä,ja
26755: nan rahoituksen perusteeksi laskettaviin kustan- mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta yksi-
26756: nuksiin. tyiset ja julkiset koulutuksen tarjoajat
26757: Subventio on mahdollista estää siten, että ovat tasaveroisessa asemassa?
26758: maksullinen koulutustoiminta eriytetään omaksi
26759: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1997
26760:
26761: Kari Kantalainen /kok Timo Ihamäki /kok Liisa Hyssälä /kesk
26762: Hannu Takkula /kesk Aino Suhola lkesk Outi Siimes /kok
26763: Suvi Linden /kok Paula Kokkonen /kok Markku Markkula /kok
26764: Anne Knaapi /kok Heikki Koskinen lkok Pekka Kuosmanen /kok
26765:
26766:
26767:
26768:
26769: 270136
26770: 2 KK 701/1997 vp
26771:
26772:
26773:
26774:
26775: Eduskunnan Puhemiehelle
26776:
26777: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kökulmasta. Kansainvälinen kilpailuja teknolo-
26778: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, gian kehitys edellyttävät työvoiman ammatti- ja
26779: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tehtävärakenteen jatkuvaa muuttumista. Valtio-
26780: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari neuvoston hyväksymässä koulutuksen ja kor-
26781: Kantalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- keakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehit-
26782: myksen n:o 701: tämissuunnitelmassa vuosille 1995-2000 koros-
26783: tetaan aikuiskoulutuksen ja erityisesti työelämän
26784: Onko Hallitus tietoinen aikuiskoulu- muutokseen vastaavan lisäkoulutuksen merki-
26785: tukseen liittyvistä kilpailun vääristymis- tystä. Keskeinen väline koulutuspolitiikan to-
26786: tä,ja teuttamisessa ovat oppilaitokset ja korkeakou-
26787: mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta yksi- lut. Jotta koulutustarjonta voidaan säilyttää mo-
26788: tyiset ja julkiset koulutuksen tarjoajat nipuolisena ja määrällisesti riittävän korkealla
26789: ovat tasaveroisessa asemassa? tasolla ja jotta kansalaisilla on riittävästi todelli-
26790: sia taloudellisia edellytyksiä osaamisensa uudis-
26791: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tamiseen ja kehittämiseen, on koulutuksen hin-
26792: vasti seuraavaa: taa välttämätöntä alentaa oppilaitoksille ja kor-
26793: keakouluille suuntautuvalla julkisella tuella.
26794: Aikuiskoulutusta myyvien organisaatioiden Mahdollisuudella ristiinsubventointiin on lisäksi
26795: keskinäistä tilannetta voidaan tarkastella useasta myös valtiontaloudellista merkitystä. Jos oppi-
26796: näkökulmasta. Yksi näkökulma nojautuu lakiin laitosten ja korkeakoulujen tulisi aina hinnoitella
26797: kilpailunrajoituksista. Lain mukaan kilpailunra- myymänsä koulutus kustannusvastaavasti, ne ei-
26798: joituksella katsotaan olevan vahingollisia vaiku- vät voisi käyttää lainkaan hyväkseen esimerkiksi
26799: tuksia muun muassa silloin, jos se terveen ja perustoimintansa kautta rahoitettua kiinteistö-
26800: toimivan taloudellisen kilpailun kannalta sopi- ja hallintokapasiteettia, vaikka sitä olisi vapaa-
26801: mattomalla tavalla vaikuttaa hinnanmuodos- na. Koulutusta kansalaisten käyttöön hankkivat
26802: tukseen tai estää tai vaikeuttaa toisen elinkeinon valtion viranomaiset joutuisivat tällöin rahoitta-
26803: harjoittamista. Kilpailuviraston opetusministe- maan toiseen kertaan valtion ja kuntien jo ker-
26804: riölle antama lausunto perustuu tähän näkökul- taalleen rahoittamia toimintoja.
26805: maan. Kilpailuvirasto katsoo, että kilpailuneut- Opetusministeriö pitää yksityisten elinkeinon-
26806: raliteetin aikaansaamiseksi koulutusorganisaa- harjoittajien kannalta nähtynä ymmärrettävänä
26807: tioilla ei tulisi olla mahdollisuutta käyttää mak- näkemystä, jonka mukaan aikuiskoulutusta
26808: sulliseen palvelutoimintaansa valtion ja kuntien myyvien organisaatioiden keskinäistä tilannetta
26809: tukea. Viraston mukaan tämä merkitsisi suoran tulisi tarkastella kilpailunrajoituslain näkökul-
26810: tuen lakkauttamista tältä osin kokonaan ja lisäk- masta. Tämän näkökulman yksipuolinen sovel-
26811: si muuhun tarkoitukseen myönnetyn tuen käy- taminen yhdelle koulutuspolitiikan keskeiselle
26812: tön kieltämistä maksullisen palvelutoiminnan alueelle aiheuttaisi kuitenkin enemmän ongelmia
26813: ristiinsubventointiin. kuin mitä sillä ratkaistaisiin. Opetusministeriö
26814: Aikuiskoulutusta myyvien organisaatioiden katsoo sen vuoksi, että kirjallinen kysymys ei
26815: keskinäistä tilannetta voidaan tarkastella myös anna aihetta toimenpiteisiin.
26816: koulutuspoliittisesta ja valtiontaloudellisesta nä-
26817:
26818: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1997
26819:
26820: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
26821: KK 701/1997 vp 3
26822:
26823:
26824:
26825:
26826: Tili Riksdagens Talman
26827:
26828: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- den teknologiska utvecklingen kräver att arbets-
26829: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- kraftens yrkes- och uppgiftsstruktur ständigt
26830: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ändras. I den av statsrådet godkända planen för
26831: man Kari Kantalainen m.fl. undertecknade utveckling av utbildningen och av forskningen
26832: skriftliga spörsmål nr 701: vid högskolorna för åren 1995-2000 betonas
26833: betydelsen av vuxenutbildning och i synnerhet av
26834: Är Regeringen medveten om den sned- påbyggnadsutbildning som svarar mot föränd-
26835: vridna konkurrensen i samband med vux- ringarna i arbetslivet. Det centrala redskapet i
26836: enutbildningen, och genomförandet av utbildningspolitiken är läro-
26837: vad ämnar Regeringen göra så att pri- anstalterna och högskolorna. För att utbild-
26838: vata och offentliga som erbjuder utbild- ningsutbudet skall kunna bevara sin mångsidig-
26839: ning får en jämbördig ställning? het och kvantitativt sett stå på en tiliräckligt hög
26840: nivå och för att medborgarna skall ha tiliräckliga
26841: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt faktiska ekonomiska förutsättningar att förnya
26842: anföra följande: och utveckla sitt kunnande, är det nödvändigt att
26843: sänka priset på utbildning genom offentligt stöd
26844: Den situation som inbördes råder mellan or- tili läroanstalterna och högskolorna. Möjlighe-
26845: ganisationer som säljer vuxenutbildning kan ten tili korssubvention har dessutom också en
26846: granskas ur flera synvinklar. En aspekt bygger på statsekonomisk betydelse. Om läroanstalterna
26847: lagen om konkurrensbegränsningar. Enligt den- och högskolorna alltid var tvungna att prissätta
26848: na lag anses en konkurrensbegränsning ha skad- den utbildning de säljer så att priset motsvarade
26849: liga verkningar bl.a. då den på ett sätt som är kostnaderna, skulle de överhuvudtaget inte kun-
26850: oacceptabelt för en sund och fungerande ekono- na använda sig av t.ex. den fastighets- och för-
26851: misk konkurrens påverkar prisbildningen eller valtningskapacitet som finansieras genom bas-
26852: hindrar eller försvårar någon annans närings- verksamheten, även om den vore fri. De statliga
26853: utövning. Konkurrensverkets utlåtande till un- myndigheter som införskaffar utbildning för
26854: dervisningsministeriet grundar sig på detta syn- medborgarna skulle då bli tvungna att en gång tili
26855: sätt. Konkurrensverket anser att utbildningsor- finansiera funktioner som redan en gång finan-
26856: ganisationerna inte i syfte att åstadkomma kon- sierats av staten och kommunerna.
26857: kurrensneutralitet bör ha möjlighet att använda Undervisningsministeriet anser det förståeligt
26858: statligt och kommunalt understöd för sin avgifts- ur de privata näringsidkarnas synvinkel sett att
26859: belagda serviceverksamhet. Enligt verket skulle den inbördes rådande situationen mellan organi-
26860: detta betyda att det direkta stödet till denna del sationer som säljer vuxenutbildning borde gran-
26861: helt skulle upphöra och därtill att användningen skas ur den konkurrensbegränsande lagens syn-
26862: av stöd som beviljats för andra ändamål skulle vinkel. En ensidig tiliämpning a v detta synsätt på
26863: förbjudas för korssubvention av avgiftsbelagd ett av utbildningspolitikens centrala områden
26864: serviceverksamhet. skulle likväl orsaka mer problem än den skulle ge
26865: Situationen mellan de organisationer som säl- lösningar på. Undervisningsministeriet anser
26866: jer vuxenutbildning kan granskas också ur ett därför att spörsmålet inte ger anledning tili åtgär-
26867: utbildningspolitiskt och statsekonomiskt per- der.
26868: spektiv. Den internationella konkurrensen och
26869:
26870: Helsingfors den 7 juli 1997
26871:
26872: Inrikesminister Jan-Erik Enestam
26873: KK 702/1997 vp
26874:
26875: Kirjallinen kysymys 702
26876:
26877:
26878:
26879:
26880: Kari Kantalainen /kok ym.: Julkisten yhteisöjen ja yksityisyritysten
26881: välisen kilpailun tasapainottamisesta
26882:
26883:
26884: Eduskunnan Puhemiehelle
26885:
26886: Markkinatalous perustuu vapaaseen kilpai- mat tuotteet ja palvelut ovat kuitenkin voimak-
26887: luun, joka kohtelee kaikkia kilpailuun osallistu- kaasti subventoituja, koska henkilöstön palk-
26888: jia tasapuolisesti. Näin saavutetaan myös talou- kausja toimitilat on useimmiten rahoitettujulki-
26889: dellisesti tehokkain tulos, joka on paras mahdol- sin varoin. Tämä mahdollistaa siis myynnin tuo-
26890: linen kuluttajien kannalta. Vapaa kilpailu on tantokustannuksia alemmilla hinnoilla.
26891: mahdollista ainoastaan silloin, kun julkinen val- Aikuiskoulutuskeskusten tulisi toiminnas-
26892: ta ei vääristä kilpailua tukemallajotakin yritystä saan keskittyä valmentamaan ihmisiä pärjää-
26893: tai sälyttämällä lisäkustannuksia toiselle. mään työelämässä ja avoimilla markkinoilla, ei
26894: Nykyisin julkinen yhteisö ja yksityiset yrityk- pyrkiä kilpailemaan yritysten kanssa. Mikäli ai-
26895: set monesti kilpailevat samalla alalla. Kilpailu kuiskoulutuskeskukset kilpailevat yritysten
26896: toimii tasapuolisesti silloin, kun molemmat osa- kanssa samalla alalla, tulisi aikuiskoulutuskes-
26897: puoletjoutuvat toimimaan kustannusvastaavuu- kusten yritystoiminta eriyttää omaksi tulosvas-
26898: den puitteissa. Julkinen yhteisö saa kuitenkin tuulliseksi alueekseen,jonka tulee toimia kustan-
26899: usein toimintaansa tukea julkisista varoista, jot- nusvastaavuuden pohjalta.
26900: ka se voi kohdentaa myymiensä tuotteiden ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26901: palvelujen hintoihin subventiona. Tämä mahdol- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26902: listaa siis hinnoittelun tuotantokustannuksia kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26903: alemmalla hinnalla. Yksityinen yritys ei pysty jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26904: vastaamaan tällaiseen hintadumppaukseen. Jul-
26905: kinen yhteisö voi siten subventoinnin avulla vah- Onko Hallitus tietoinen, että julkisten
26906: vistaa asemaansa markkinoilla. Kokonaistalou- yhteisöjen saamia julkisia tukia käyte-
26907: dellisesti tällainen järjestely ei ole järkevää, sil- tään hintojen subventoimiseen ja näin es-
26908: loin kun markkinoiden haltuunotto tapahtuu tetään kokonaistaloudellisesti järkevä
26909: julkisen tuen avulla. toiminta ja vaikutetaan vääristävästi va-
26910: Yksi esimerkki julkisista yhteisöistä, jotka paan kilpailun edellytyksiin, ja
26911: vääristävät kilpailua, ovat aikuiskoulutuskes- mitä Hallitus aikoo tehdä yritystoi-
26912: kukset. Aikuiskoulutuskeskukset tuottavat pal- minnan ja julkisten toimijoiden saattami-
26913: jon sellaisia tuotteita ja palveluita, joita myös seksi yhdenvertaiseen asemaan kilpailuti-
26914: yritykset tuottavat. Aikuiskoulutuksen tarjoa- lanteessa?
26915:
26916: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1997
26917:
26918: Kari Kantalainen /kok Timo Ihamäki /kok Liisa Hyssälä /kesk
26919: Hannu Takkula /kesk Aino Suhola /kesk Outi Siimes /kok
26920: Suvi Linden /kok Paula Kokkonen /kok Markku Markkula /kok
26921: Anne Knaapi /kok Heikki Koskinen /kok Pekka Kuosmanen /kok
26922:
26923:
26924:
26925:
26926: 279001
26927: 2 KK 702/1997 vp
26928:
26929:
26930:
26931: Eduskunnan Puhemiehelle
26932:
26933: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa luongelmia aiheuttavaksijulkisyhteisön ylläpitä-
26934: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mäksi toiminnaksi esitetty ammatillisten aikuis-
26935: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen koulutuskeskusten toiminta. Näihin verrattavia
26936: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari ovat myös ammatilliset oppilaitokset. Kilpailuvi-
26937: Kantalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- rasto teki kesäkuussa 1994 toimenpidepyynnön
26938: myksen n:o 702: johdosta aloitteen opetusministeriölle esittäen,
26939: että ministeriö ohjeistuksellaan huolehtisi siitä,
26940: Onko Hallitus tietoinen, että julkisten että kilpailluilla markkinoilla toimiva oppilaitos
26941: yhteisöjen saamia julkisia tukia käyte- hinnoittelee tuotteensa liiketaloudellisin perus-
26942: tään hintojen subventoimiseenja näin es- tein.
26943: tetään kokonaistaloudellisesti järkevä Kilpailuvirasto on viime aikoina myös muu-
26944: toiminta ja vaikutetaan vääristävästi va- toin kiinnittänyt aloitteillaan ao. viranomaisten
26945: paan kilpailun edellytyksiin, ja huomiota nyt käsiteltyyn kilpailuongelmaan.
26946: mitä Hallitus aikoo tehdä yritystoi- Kilpailuviraston aloitteenjohdosta opetusminis-
26947: minnanja julkisten toimijoiden saattami- teriön asettamassa työryhmässä on selvitetty
26948: seksi yhdenvertaiseen asemaan kilpailuti- konkreettisin tapausesimerkein kilpailutilannet-
26949: lanteessa? ta ATK-koulutuksessa. Kuljettajakoulutuksen
26950: vaihtoehtoja selvittäneestä KUVA-työryhmän
26951: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mietinnöstä liikenneministeriölle vuonna 1996
26952: vasti seuraavaa: antamassaan lausunnossa Kilpailuvirasto kat-
26953: soi, että kuljettajaopetuksen ei tulisi kuulua oppi-
26954: Yksityisten elinkeinonharjoittajien toimenpi- laitoksille, joiden antamaan opetukseen ei sisälly
26955: depyynnöissään aika ajoin esiin tuoma kilpailu- sellaista ammatillista koulutusta, johon kiinteäs-
26956: ongelma on ollut se, että julkisyhteisö hinnoitte- ti liittyy ajo-oikeuden suorittaminen. Eräs laaje-
26957: lee ja myy tuotteitaan tai palvelujaan julkisen neva yhteiskunnan tukema toimintamuoto ovat
26958: tuen turvin halvemmalla kuin yksityiset elinkei- nuorten työpajat. Myös työpajojen hinnoittelus-
26959: nonharjoittajat. Tällaisia ilmoituksia on tehty ta ovat yksityiset elinkeinonharjoittajat valitta-
26960: myös Kilpailuvirastolle. neet Kilpailuvirastolle. Kilpailuvirasto teki
26961: Julkisyhteisö voi olla kilpailunrajoituslain tar- vuonna 1996 asiasta Suomen Kuntaliitolle aloit-
26962: koittama elinkeinonharjoittaja siinä kuin yksi- teen, jossa todettiin mm., että työpajojen ja nii-
26963: tyinenkin yrittäjä. Tällaisia elinkeinonharjoitta- den ylläpitäjien tulisi ottaa toiminnassaan ja hin-
26964: jia ovat esimerkiksi kunnalliset tekniset laitokset noittelussaan huomioon vaikutukset kilpailuun.
26965: tai liikelaitokset. Kilpailuvirasto on puuttunut Edellä esitetyt tapaukset ovat esimerkkejä jul-
26966: yleensä elinkeinonharjoittajien hinnoitteluun kisyhteisöjen julkisen tuen avulla tuottamien
26967: vain silloin, kun kysymyksessä on määräävän hyödykkeiden aiheuttamista kilpailuongelmista
26968: markkina-aseman väärinkäyttö. Julkisyhteisön markkinoilla. Kilpailuviranomaiset ovat pyrki-
26969: aiheuttama tavanomainen kilpailuongelma on neet turvaamaan kilpailun toimivuuden puuttu-
26970: puolestaan markkinahintaa alempi hinnoittelu, malla julkisyhteisöjen hinnoitteluun lausunnoin
26971: joka perustuu jossain muodossa saatuun julki- ja aloittein. Kilpailuvirasto on kannanotoissaan
26972: seen tukeen. Tuen saamisen taustalla on hallin- katsonut, että kilpaillun toimintalohkon hinnoit-
26973: nollinen toimenpide (valtionosuuden myöntämi- telun tulee olla kustannusvastaavaa ja toiminta
26974: nen, kunnan budjettiin otettu menoerä jne.), jol- avoimilla markkinoilla tulisi vähintäänkin eriyt-
26975: loin kysymyksessä on ns. julkinen kilpailunrajoi- tää muusta toiminnasta.
26976: tus. Hallitus katsoo, että julkisen vallan toimenpi-
26977: Kilpailuviraston tehtävänä on mm. tehdä teistä aiheutuvia kilpailunrajoituksia ja niiden
26978: aloitteita kilpailun edistämiseksi ja kilpailua ra- vahingollisia vaikutuksia tulee ja niitä voidaan
26979: joittavien säännösten ja määräysten purkamisek- estää ottamalla kilpailunäkökohdat entistä pa-
26980: si. remmin huomioon lainsäädäntöä ja hallintopää-
26981: Kirjallisessa kysymyksessä on yhdeksi kilpai- töksiä valmisteltaessa.
26982:
26983: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1997
26984:
26985: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
26986: KK 702/1997 vp 3
26987:
26988:
26989: Tili Riksdagens Talman
26990:
26991: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen En av de verksamhetsformer som upprätthålls
26992: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande av offentligrättsliga samfund och som orsakar
26993: medlem av statsrådet översänt följande av riks- konkurrensmässiga problem enligt spörsmålet är
26994: dagsman Kari Kantalainen m.fl. undertecknade den verksamhet som bedrivs av yrkesutbild-
26995: spörsmål nr 702: ningscentrer för vuxna. Ett annat liknande exem-
26996: pel är yrkesläroanstalterna. Med anledning av en
26997: Är Regeringen medveten om att det begäran om åtgärder gjorde Konkurrensverket i
26998: offentliga stöd som offentligrättsliga juni 1994 hos undervisningsministeriet en fram-
26999: samfund erhåller används tili prissubven- ställan om att ministeriet genom sina anvisningar
27000: tioner och att totalekonomiskt sett för- skulle se till att en läroanstalt som är verksam på
27001: nuftig verksamhet på detta sätt hindras en marknad med konkurrens prissätter sina pro-
27002: och att förutsättningarna för fri konkur- dukter på företagsekonomiska grunder.
27003: rens snedvrids, och Under den senaste tiden har Konkurrensver-
27004: vad ämnar Regeringen göra för att fö- ket också i övrigt genom sina framställningar fåst
27005: retagens verksamhet och de offentlig- myndigheternas uppmärksamhet vid det kon-
27006: rättsliga aktörernas verksamhet skall ha kurrensmässiga problem som nu behandlas. Med
27007: likvärdig ställning i en konkurrenssitua- anledning av Konkurrensverkets framställan har
27008: tiori? en arbetsgrupp som tilisatts av undervisningsmi-
27009: nisteriet utrett konkurrensläget inom ADB-ut-
27010: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt bildningen med hjälp av exempel på konkreta
27011: anföra följande: fall. 1 sitt utlåtande år 1996 tili trafikministeriet
27012: om det betänkande som en arbetsgrupp under
27013: Ett konkurrensmässigt problem som enskilda namnet KUVA som granskat alternativa möjlig-
27014: näringsidkare då och då tagit fram i sina fram- heter till chaufförsutbildning inkommit med an-
27015: ställningar om åtgärder har varit att offentlig- såg Konkurrensverket att chaufförsutbildning
27016: rättsliga samfund med hjälp av offentligt stöd vid inte borde handhas av sådana läroanstalter vil-
27017: sin prissättning använder lägre priser och säljer kas undervisning inte omfattar sådan yrkesut-
27018: sina produkter ~per tjänster billigare än enskilda bildning som har ett nära samband med avläg-
27019: näringsidkare. A ven Konkurrensverket har er- gande av körprov. En expanderande verksam-
27020: hållit dylika anmälningar. hetsform som erhåller offentligt stöd är verkstä-
27021: Ett offentligrättsligt samfund kan vara en så- der som grundats av unga människor. Konkur-
27022: dan näringsidkare som avses i lagen om konkur- rensverket har från enskilda näringsidkare fått
27023: rensbegränsingar lika väl som en enskild närings- motta klagomål också över nämnda verkstäders
27024: idkare. Tili förstnämnda näringsidkare hör t.ex. prissättningspolicy. År 1996 gjorde Konkurrens-
27025: kommunala tekniska verk och affårsverk. Kon- verket hos Finlands Kommunförbund en fram-
27026: kurrensverket har i regel ingripit i näringsidkar- ställan om saken där man bl.a. konstaterade att
27027: nas prissättningspolicy endast då det varit fråga verkstäder och deras innehavare isin verksamhet
27028: om missbruk av dominerande ställning på mark- och vid prissättning borde ta hänsyn tili eventuel-
27029: naden. Det vanliga konkurrensmässiga problem la effekter på konkurrensen.
27030: som orsakas av offentligrättsliga samfund å sin De fall som beskrivits ovan är exempel på
27031: sida är sådan prissättning där priset understiger sådana konkurrensmässiga problem på markna-
27032: marknadspriset och som baserar sig på erhållan- den som orsakas av nyttigheter som offentlig-
27033: de av offentligt stöd i någon form. Bakom stödet rättsliga samfund producerar med hjälp av of-
27034: ligger en administrativ ågärd (beviljande av stats- fentligt stöd. Konkurrensmyndigheterna har
27035: andel, en utgiftspost som intagits i kommunens strävat efter att trygga en fungerande konkurrens
27036: budget etc.) och då är det fråga om s.k. offentlig genom att medelst utlåtanden och framställ-
27037: konkurrensbegränsning. ningar ingripa i den prissättning som verkställs
27038: Konkurrensverket skall bl.a. ta initiativ till av offentligrättsliga samfund. Konkurrensverket
27039: främjande av konkurrensen och avvecklingen av har i sina ställningstaganden konstaterat att pris-
27040: konkurrensbegränsande stadganden och be- sättningen inom en verksamhetssektor med kon-
27041: stämmelser. kurrens skall basera sig på kostnadsmotsvarighet
27042: 4 KK 702/1997 vp
27043:
27044: och att operationerna på den öppna marknaden i åtgärder och deras negativa effekter skall och
27045: varje fall bör avskiljas från den övriga verksam- kan förebyggas genom att i större utsträckning
27046: heten. än tidigare ta hänsyn till konkurrensaspekter vid
27047: Regeringen anser att de konkurrensbegräns- beredningen av lagstiftning och administrativa
27048: ningar som är resultat av den offentliga maktens beslut.
27049:
27050: Helsingforsden 27 juni 1997
27051:
27052: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
27053: KK 703/1997 vp
27054:
27055: Kirjallinen kysymys 703
27056:
27057:
27058:
27059:
27060: Vaito Koski /sd: Kotimaisten piensijoittajien aseman turvaamisesta
27061:
27062:
27063: Eduskunnan Puhemiehelle
27064:
27065: Viime aikaisissa valtionyhtiöiden ja muiden miä, kun ylimerkittyä antia on jaettu. Käytän-
27066: yksityisten yritysten omistuspohjan laajennuk- nössä tilanne on johtanut siihen, että piensijoitta-
27067: sissa on noussut esille piensijoittajan aseman tur- jat ovat jääneet heikompaan asemaan kuin suur-
27068: vaaminen. Erityisesti valtionyhtiöiden kohdalla sijoittajat. Ilmeisesti Suomi ei ole ainoa maa,
27069: piensijoittajan aseman huomioon ottaminen olisi josta puuttuu näihin tilanteisiin soveltuva piensi-
27070: tärkeää, koska mahdollisimman laaja omistus- joittajan aseman turvaava laki.
27071: pohja olisi suotavin jatko suoralle valtion omis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27072: tukselle. Suuri kotimaisten piensijoittajien määrä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27073: takaisi myös sen, että merkittävä osa osakkeista nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27074: jäisi edelleen Suomeen. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27075: Lähes kaikki osakeannit on viime aikoina yli-
27076: merkitty. Ylimerkintätilanteessa ei useinkaan ole Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
27077: ollut selvää, miten ennalta määrätty osake-erä jotta kotimaisten piensijoittajien asema
27078: jaetaan. Monissa tapauksissa osakeantia järjes- kyettäisiin turvaamaan paremmin osa-
27079: tänyt pankki on voinut suosia omia taustaryh- keantitilanteissa?
27080:
27081: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1997
27082: Vaito Koski /sd
27083:
27084:
27085:
27086:
27087: 279001
27088: 2 KK 703/1997 vp
27089:
27090:
27091:
27092:
27093: Eduskunnan Puhemiehelle
27094:
27095: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Osakkeiden liikkeeseenlaskijan tai osakkeita
27096: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, myyvän omistajan tulisi ennenannintai myynnin
27097: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen yksityiskohtaisista ehdoista päättämistä määrit-
27098: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Valto Kos- tää, minkälaisen osakasrakenteen se haluaa. Täl-
27099: ken näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o löin tulee ratkaista, halutaanko pienomistajien
27100: 703: suhteellista osuutta kasvattaa. Mikäli osakkei-
27101: den kysyntä on epävarmaa, voidaan esimerkiksi
27102: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, erilaisin bonusjärjestelyin kasvattaa myös piensi-
27103: jotta kotimaisten piensijoittajien asema joittajien tai henkilöstön kiinnostusta antiin tai
27104: kyettäisiin turvaamaan paremmin osa- myyntiin. Joissakin valtion yksityistämisanneis-
27105: keantitilanteissa? sa ja -myynneissä tätä menettelyä on käytetty
27106: piensijoittajakysynnän varmistamiseksi. Valitta-
27107: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- va menettely riippuu kulloisestakin markkinati-
27108: vasti seuraavaa: lanteesta.
27109: Tänä keväänä useimmat osakeannit ja -myyn-
27110: Osakeantien järjestäminen riippuu aina ky- nit ovat olleet ylimerkittyjä. Rahoitustarkastuk-
27111: seessä olevasta yrityksestä sekä vallitsevista selle on tehty valituksia liittyen antien allokoin-
27112: markkinoista. Jokainen osakeanti on oma yksi- tiinja merkintäajan keskeyttämiseen. Tästä syys-
27113: löllinen kokonaisuutensa, ja mitään yleispätevää tä Rahoitustarkastus järjesti kesäkuun alussa
27114: sääntöä esimerkiksi piensijoittajien osuuden kas- keskustelutilaisuuden emissionjärjestäjille. Tilai-
27115: vattamiselle on erittäin vaikea esittää. Lainsää- suudessa käsiteltiin muun muassa edellä mainit-
27116: dännön avulla ei ole tarkoituksenmukaista eikä tuja ongelmia.
27117: edes mahdollista turvata vähittäismyynnille eri- Rahoitustarkastus suositteli emissionjärjestä-
27118: tyisasemaa. jille, että antiesitteessä kerrottaisiin vähittäisan-
27119: Useissa Euroopan maissa on yksityistämisien nin koko ja mahdollisuuksien mukaan myös vä-
27120: yhteydessä käytetty kannustimia vähittäismyyn- hittäisannin allokointiperiaatteet. Kokonaisuu-
27121: tien edistämiseksi. Kannustimet ovat tällöin ol- dessaan allokoinnin tarkka sääntely viranomais-
27122: leet lähinnä antiehtoja. Ongelma näiden kannus- ohjeistuksella on kuitenkin vaikeaa. Koska etu-
27123: timien käytössä on se, että on erittäin vaikeaa käteen ei pystytä varmuudella tietämään, mitkä
27124: osoittaa jonkun tietynanninmenestymisen joh- tahot tulevat osallistumaan antiin ja miten anti
27125: tuneen kannustimen käytöstä. Anti olisi voitu menee kaupaksi, ei allokointiperiaatteita pystytä
27126: ylimerkitä muutoinkin. Parhaimmillaan vähit- täsmällisesti määrittämään.
27127: täismyynnin edistämiseksi rakennetut kannusti- On korostettava, että vastuu allokoinnista on
27128: met toimivat silloin, kun antien eri osapuolet liikkeeseenlaskijana ja osakkeita myyväHä omis-
27129: kilpailevat kohteena olevista osakkeista. Tällöin tajalla. Rahoitustarkastus tulee lähitulevaisuu-
27130: kilpailulla saattaisi olla vaikutusta hintaan tai dessa antamaan ohjeen siitä, miten emissionjär-
27131: jälkimarkkinoihin. Tässä yhteydessä on kuiten- jestäjä ja annin myyntiryhmään kuuluva taho
27132: kin huomioitava, että suuri merkintäosuus mer- voivat itse osallistua annin merkintään.
27133: kitsijän kannalta ei välttämättä takaa parasta
27134: mahdollista lopputulemaa.
27135:
27136: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1997
27137:
27138: Ministeri Arja Alho
27139: KK 703/1997 vp 3
27140:
27141:
27142:
27143:
27144: Tili Riksdagens Talman
27145:
27146: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Innan de detaljerade villkoren för en emission
27147: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande eller utförsäljning av aktier bestäms, bör den som
27148: medlem av statsrådet översänt följande av riks- emitterar aktierna eller den säljande ägaren defi-
27149: dagsman Valto Koski undertecknade spörsmål niera den önskade aktieägarstrukturen. Det bör
27150: nr 703: då avgöras.. om de små ägarnas relativa andel
27151: skall ökas. Ar efterfrågan på aktierna osäker, kan
27152: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- småplacerarnas eller personalens intresse för
27153: ta för att de inhemska småplacerarnas emissionen eller försäljningen stimuleras t.ex. ge-
27154: ställning skall kunna tryggas bättre i nom olika bonusarrangemang. Vid vissa emissio-
27155: emissionssituationer? ner och försäljningar i syfte att privatisera statli-
27156: ga bolag har denna metod utnyttjats för tryggan-
27157: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt de av småplacerarnas efterfrågan. Det valda för-
27158: anföra följande: farandet beror på det rådande marknadsläget.
27159: I vår har de flesta emissioner och utförsälj-
27160: Aktieemissioner är alltid beroende av det ak- ningar varit övertecknade. Finansinspektionen
27161: tuella företaget samt det rådande marknadsläget. har fått ta emot klagomål över allokeringen av
27162: Varje emission utgör en egen individuell helhet, emissioner och över avbrutna teckningstider. Av
27163: och det är mycket svårt att ange någon allmängil- denna anledning ordnade Finansinspektionen i
27164: tig regel t.ex. för hur småplacerarnas andel skall början av juni ett diskussionsmöte för dem som
27165: ökas. Det är inte ändamålsenligt eller ens möjligt arrangerar emissioner. Vid detta möte behandla-
27166: att genom lagstiftningen trygga en särställning des bl.a. de ovan nämnda problemen.
27167: för minutförsäljningen. Finansinspektionen rekommenderade att ar-
27168: I flera europeiska Iänder har man i samband rangörerna i sina emissionsprospekt skall ange
27169: med privatiseringar utnyttjat incitament för att minutförsäljningsandelens storlek, och i mån av
27170: främja minutförsäljningar. Incitamenten har då möjlighet också principerna för allokeringen av
27171: närmast bestått i villkor för emissionen. Proble- den s.k. minutförsäljningsemissionen. Det är
27172: met med dessa incitament är att det är mycket dock svårt att reglera allokeringen i sin helhet
27173: svårt att påvisa att framgångarna med en viss genom myndighetsanvisningar. Eftersom man
27174: emission kan tillskrivas det använda incitamen- inte på förhand med säkerhet kan veta vilka
27175: tet. Det kan hända att aktierna skulle ha över- parter som kommer att ta del i emissionen och
27176: tecknats i vilket fall som helst. Incitament som hur emissionen kommer att sälja, går det inte att
27177: skapats i syfte att främja minutförsäljningen ver- definiera allokeringsprinciperna i detalj.
27178: kar bäst när olika parter konkurrerar om de Det bör betonas att ansvaret för allokeringen
27179: utbjudna aktierna. Konkurrensen kan då inver- bärs av emittenten och den som säljer ut sina
27180: ka på priset eller sekundärmarknaden. I det här aktier. Finansinspektionen kommer inom en
27181: sammanhanget gäller det dock att beakta att en nära framtid att meddela anvisningar om hur
27182: stor teckningsandel ur tecknarens perspektiv inte emissionsarrangören och de som hör tili emis-
27183: nödvändigtvis garanterar det bästa möjliga resul- sionens försäljargrupp själva kan ta del i aktie-
27184: tatet. teckningen.
27185:
27186: Helsingforsden 3 juli 1997
27187:
27188: Minister Arja Alho
27189: KK 704/1997 vp
27190:
27191: Kirjallinen kysymys 704
27192:
27193:
27194:
27195:
27196: Risto Kuisma /nuors ym.: Työttömän kannustamisesta omatoimi-
27197: seen työllistymiseen
27198:
27199:
27200: Eduskunnan Puhemiehelle
27201:
27202: Työllisyyspolitiikassa on ilmaistu pyrkimys Nyt hakijaa ei hyväksytä työttömäksi. Hän ei
27203: rohkaista työttömiä aktiiviseen ja omatoimiseen saa työmarkkinatukea eikä pääse myöskään
27204: työn ja toimeentulon etsintään. Palkkatyöpaik- työllisyyskoulutukseen. Valituksen käsittely
27205: kojen niukkuuden vuoksi monesti ainoa mahdol- työttömyysturvalautakunnassa kestää ilmoituk-
27206: lisuus on pyrkiä työllistämään itsensä pien yritys- sen mukaan 8-9 kuukautta. Tilanne on kestä-
27207: toiminnassa. Tällaiset yritykset työllistymiseen mätön.
27208: ovat yhteiskunnan kannalta toivottavia. Siten, Ellei hakija olisi yrittänyt työllistää itseään
27209: jos työtön ei onnistu, ei häntä pitäisi rangaista, pienyritystoiminnalla, hän olisi nyt työmarkki-
27210: kuten nyt tapahtuu. natuen ja koulutuksen piirissä. Käytännössä ti-
27211: Käytännön tilannetta kuvaa seuraava esi- lanne merkitsee hakijalle ja hänen perheelleen
27212: merkkitapaus,joka ei ole mikään poikkeus, vaan kohtuuttoman kovaa rangaistusta aktiivisuudes-
27213: valitettavan yleinen ongelma. Järvenpään työ- ta. Tilanne on kohtuuton myös kun otetaan huo-
27214: voimatoimikunta antoi lausunnon, että tässä esi- mioon perheen tulotaso. Lisäksi valituksen pitkä
27215: merkkitapauksessa "työmarkkinatukihakemuk- ratkaisuaika vaarantaa oikeusturvaa.
27216: senjättäjä työllistyy puolison yrityksessä taivas- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27217: taavalla tavalla omassa työssä". tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27218: Työmarkkinatukea hakeneen henkilön puoli- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27219: solla on LVI-alan pien yritys, jonka liikevaihto on jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27220: 300 000 mk/vuosi. Hakijana on taiteellinen kou-
27221: lutus, eikä muutoinkaan mahdollisuutta työllis- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27222: tyä LVI-yrityksessä. Virhe oli ilmeisesti se, että ryhtyä, jotta aktiivisesti itsensä työllistä-
27223: hakija yritti työllistää itsensä maanviljelyksessä. mään pyrkivää työtöntä henkilöä ei ran-
27224: Pellot, yhteensä n. 2 ha, olivat puolison yrityksen gaistaisi työttömyysturvan menetyksellä,
27225: omistuksessa. Hakija yritti myös työllistää itsen- jos henkilö epäonnistuu yrityksessään, ja
27226: sä käsityöllä. Luomuviljely ei onnistunut mm. toisaalta,
27227: puuttuvan koulutuksen takia. Se sekä käsityöt pitääkö Hallitus oikeana 8-9 kuu-
27228: olivat taloudellisesti täysin kannattamattomia. kauden käsittelyaikaa työttömyysturva-
27229: Hakijan oli pakko luopua tästä toiminnasta, jolla lautakunnassa, sekä
27230: hän yritti työllistää itsensä. aikooko Hallitus korjata käsittelyajan
27231: kohtuulliseksi?
27232:
27233: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1997
27234:
27235: Risto Kuisma /nuors Jukka Tarkka /nuors Risto Penttilä /nuors
27236:
27237:
27238:
27239:
27240: 270136
27241: 2 KK 704/1997 vp
27242:
27243:
27244:
27245:
27246: Eduskunnan Puhemiehelle
27247: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tynyt neljän kuukauden ajan. Yritystoiminnan
27248: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, lopettamis/keskeyttämisvaatimuksella ei millään
27249: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- tavalla ole tahdottu rankaista yritystoimintaan
27250: le jäsenelle kansanedustaja Risto Kuisman ym. ryhtynyttä työnhakijaa. Kyseinen säännös on
27251: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 704: otettu lakiin, koska työttömyysturvana ei ole
27252: nähty tarkoituksenmukaiseksi tukea ns. hiipu-
27253: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vaa yritystoimintaa, vaan ainoastaan tilanteita,
27254: ryhtyä, jotta aktiivisesti itsensä työllistä- joissa toiminta on kokonaan loppunut tai kes-
27255: mään pyrkivää työtöntä henkilöä ei ran- keytynyt. Mikäli esimerkiksi työttömänä aloitet-
27256: gaistaisi työttömyysturvan menetyksellä, tu yritystoiminta osoittautuu kannattamatto-
27257: jos henkilö epäonnistuu yrityksessään, ja maksi, henkilö voi kuitenkin saada viivytyksettä
27258: toisaalta, oikeuden työttömyysturvaan lopettamalla yri-
27259: pitääkö Hallitus oikeana 8-9 kuu- tystoimintansa kokonaisuudessaan.
27260: kauden käsittelyaikaa työttömyysturva- Pelkästään se, että työnhakijan puoliso har-
27261: lautakunnassa, sekä joittaa yritystoimintaa, ei tee työnhakijasta itses-
27262: aikooko Hallitus korjata käsittelyajan tään yrittäjää. Mikäli työnhakija ei työllisty eikä
27263: kohtuulliseksi? ole myöskään aiemmin työllistynyt päätoimisesti
27264: puolisonsa yritystoiminnassa, ei yrittäjästatusta
27265: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hänen kohdallaan synny. Tällöin ei myöskään
27266: vasti seuraavaa: työttömyysturvaoikeuden syntymiseksi edellyte-
27267: tä puolison yritystoiminnan lopettamista tai kes-
27268: Työllisyystilastojen mukaan avointen työ- keyttämistä.
27269: paikkojen määrä on viime kuukausien aikana Ratkaisun siitä, onko henkilö työllistynyt
27270: selvästi kasvanut. Perinteisen palkkatyön tarjon- päätoimisesti joko omassa tai puolisonsa yritys-
27271: ta ei mainitusta myönteisestä kehityksestä huoli- toiminnassa, tekee sille esitetyn näytön perusteel-
27272: matta tule vielä kuitenkaan pitkään aikaan vas- la paikallinen työvoimatoimikunta. Toimikun-
27273: taamaan kysyntää. Tämän johdosta on nähtävä nan antaman työvoimapoliittisen lausunnon pe-
27274: erityisen myönteisenä se kehitys, jossa palkka- rusteella annetusta kansaneläkelaitoksen paikal-
27275: työstä työttömiksi jääneet henkilöt ovat etsineet listoimiston tai työttömyyskassan päätöksestä
27276: ja myös löytäneet ainakin osittaisen toimeentu- voi valittaa työttömyysturvalautakuntaan ja
27277: lonsa esimerkiksi yritystoiminnan parista. edelleen vakuutusoikeuteen.
27278: Työttömyysturvajärjestelmämme mukaan Keskimääräinen valituksen käsittelyaika so-
27279: henkilön työttömänä aloittama yritystoiminta ei siaali- ja terveysministeriön alaisessa työttö-
27280: ole esteenä päivärahan maksamiselle, mikäli myysturvalautakunnassa oli vuonna 1996 run-
27281: aloitetun toiminnan vaatima työmäärä on niin saat seitsemän kuukautta. Kuukausitilastojen
27282: vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn mukaan käsittelyaika on kuluvan vuoden alku-
27283: vastaanottamiselle. Näin ollen yritystoiminnan puoliskolla ollut noin kuusi kuukautta. Yleisiin
27284: aloittaneella henkilöllä on lain mukaan mahdol- muutoksenhakuaikoihin verrattuna kyseiset kä-
27285: lisuus saada esimerkiksi soviteltua päivärahaa sittelyajat eivät ole kovin pitkiä. Toisaalta, kun
27286: toimintansa alkuvaiheissa, jolloin sen työllistä- kyse on henkilön toimeentuloon liittyvistä kysy-
27287: vyys on vielä vähäistä. Oikeutta päivärahaan ei myksistä, oikeussuojan saamisen tarve korostuu.
27288: kuitenkaan ole enää siinä vaiheessa, kun yritys- Työttömyysturva-asioiden muutoksenhaku-
27289: toiminta on muuttunut päätoimiseksi. säännöksiä on muutettu 1.5.1997 lukien siten,
27290: Jotta henkilö työllistyttyään päätoimisesti että kansaneläkelaitoksen paikallistoimistojen
27291: joko omassa tai puolisonsa yritystoiminnassa tu- sekä työttömyyskassojen on ennen valitusasia-
27292: lisi uudelleen työttömyysturvajärjestelmän pii- kirjojen lähettämistä joko työttömyysturvalau-
27293: riin, kyseisen yritystoiminnan tulee joko olla lo- takuntaan tai vakuutusoikeuteen tutkittava,
27294: petettu kokonaan tahi sen tule<! olla ollut keskey- onko sen antama päätös mahdollista itseoikais-
27295: KK 704/1997 vp 3
27296:
27297: ta. Mikäli itseoikaisuedellytyksiä tutkittaessa turvautua. Uudistettu menettely vähentää vali-
27298: huomataan, että valittajan vaatimukset ovat pe- tusten määrää työttömyysturvalautakunnassa ja
27299: rusteltuja, viranomainen antaa oikaisupäätök- tullee siten jonkin verran lyhentämään nykyisiä
27300: sen, eikä varsinaiseen valitustiehen ole tarvetta käsittelyaikoja.
27301:
27302: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1997
27303:
27304: Ministeri Antti Kalliomäki
27305: 4 KK 704/1997 vp
27306:
27307:
27308:
27309:
27310: Till Riksdagens Talman
27311:
27312: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- skydd för arbetslösa, krävs att personeo helt och
27313: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- hållet har upphört med företagsverksamheten
27314: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e- eller att verksamheten har varit avbruten under
27315: damot Risto Kuisma m.fl. undertecknade spörs- fyra månader. Avsikten med detta krav om upp-
27316: mål nr 704: hörd/avbruten företagsverksamhet har ingaluo-
27317: da varit att straffa arbetssökande som inlett före-
27318: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- tagsverksamhet. Bestämmelsen i fråga har inta-
27319: ta för att en arbetslös person som aktivt gits i lagen, eftersom man inte ansett det ända-
27320: försöker sysselsätta sig inte skall straffas målsenligt att med hjälp av utkomstskydd för
27321: med förlust av utkomstskydd, om han arbetslösa stöda s.k. tynande företagsverksam-
27322: misslyckas med sin företagsverksamhet, het, utan endast sådana situationer, där verksam-
27323: och å andra sidan, heten helt och hållet har upphört eller blivit av-
27324: anser Regeringen det vara rätt med bruten. Om till exempel sådan företagsverksam-
27325: behandlingstider på 8-9 månader i ar- het som en person inlett som arbetslös visar sig
27326: betslöshetsnämnden samt vara olönsam, kan personeo dock utan dröjsmål
27327: ämnar Regeringen göra något för att få rätt tili utkomstskydd genom att helt och hållet
27328: behandlingstiderna skall bli skäliga? upphöra med sin företagsverksamhet.
27329: Enbart det att arbetssökandens maka idkar
27330: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt företagsverksamhet, gör inte själva arbetssökan-
27331: anföra fö1jande: den tili företagare. Om arbetssökanden varken
27332: har eller inte heller tidigare har haft sin makas
27333: Enligt sysselsättningsstatistiker har antalet le- företagsverksamhet såsom huvudsyss1a, betrak-
27334: diga arbetsp1atser under de senaste månaderna tas han inte som företagare. För att sökanden
27335: klart ökat. Trots den gynnsamma utvecklingen skall ha rätt tili utkomstskydd för arbetslösa
27336: kommer utbudet av traditionellt 1önearbete dock krävs då inte heller att makans företagsverksam-
27337: ännu inte på 1änge att svara mot efterfrågan. Av het har upphört eller avbrutits.
27338: denna anledning bör man se det som synnerligen Den lokala arbetskraftskommissionen fattar
27339: positivt att de personer som blivit arbetslösa från på basis av bevisningen avgörandet om huruvida
27340: 1önearbete har sökt och också funnit åtminstone personeo såsom huvudsyssla har haft sin makas
27341: delvis en utkomstmöjlighet tili exempel inom fö- eller sin egen företagsverksamhet. 1 det beslut
27342: retagsverksamhet. som folkpensionsanstaltens lokalbyrå eller ar-
27343: Enligt vårt arbetslöshetsskyddssystem utgör betslöshetskassan har fattat på basis av kommis-
27344: inte sådan företagsverksamhet som personeo in- sionens arbetskraftspo1itiska utlåtande kan änd-
27345: lett som arbetslös något hinder för utbetalning av ring sökas hos arbetslöshetsnämnden som första
27346: dagpenning, förutsatt att den arbetsmängd som instans och sedan hos försäkringsdomstolen.
27347: företagsverksamheten kräver är så obetydlig att Den genomsnittliga behandlingstiden för be-
27348: den inte utgör ett hinder för mottagande av arbe- svär i arbetslöshetsnämnden, som lyder under
27349: te på heltid. Därigenom har en person som inlett social- och hälsovårdsministeriet, var drygt sju
27350: företagsverksamhet enligt lagen möjlighet att få månader år 1996. Enligt månadsstatistikerna har
27351: tili exempel jämkad dagpenning i det skede då behandlingstiden under första halvåret i år varit
27352: han inleder sin företagsverksamhet, när dess sys- ungefår sex månader. Jämfört med de allmänna
27353: selsättande effekt ännu är obetydlig. Rätten tili behandlingstiderna för besvären är dessa be-
27354: dagpenning gäller däremot inte längre i det skede handlingstider inte särskilt långa. Å andra sidan
27355: då företagsverksamheten blivit en huvudsyssla. är behovet av rättsskydd särskilt stort i frågor
27356: För att en person efter att såsom huvudsyssla som rör människans utkomst.
27357: antingen ha idkat egen företagsverksamhet eller Bestämmelserna om ändringssökande i ut-
27358: varit sysselsatt i sin makas/makes företagsverk- komstskyddsärenden har ändrats från och med
27359: samhet på nytt skall bli berättigad tili utkomst- 1.5.1997 så att folkpensionsanstaltens lokalbyrå
27360: KK 704/1997 vp 5
27361:
27362: eller arbetslöshetskassan skall, innan besvärs- ger myndigheten ett rättelsebeslut, varför man
27363: skrifterna sänds tili arbetslöshetsnämnden eller inte behöver gå besvärsvägen. Det nya förfaran-
27364: försäkringsdomstolen, pröva möjligheten tili det minskar antalet besvär i arbetslöshetsnämn-
27365: självrättelse i sitt beslut. Om det vid prövning av den, varigenom de nuvarande behandlingstider-
27366: förutsättningarna för självrättelse kommer fram na i någon mån torde förkortas.
27367: att ändringssökandens yrkanden är motiverade,
27368:
27369: Helsingforsden 3 juli 1997
27370:
27371: Minister Antti Kalliomäki
27372: KK 705/1997 vp
27373:
27374: Kirjallinen kysymys 705
27375:
27376:
27377:
27378:
27379: Jaakko Laakso /vas: Hiidenveden rehevöitymisen pysäyttämisestä
27380:
27381:
27382:
27383: Eduskunnan Puhemiehelle
27384: Läntisellä Uudellamaalla, Vihdin kunnassa Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen
27385: sijaitseva Hiidenveden järvi on monilta osiltaan (KK 497/1994 vp) Hiidenveden rehevöitymisen
27386: edelleen erittäin rehevöitynyt. Koska Hiidenvesi pysäyttämisestä ympäristöministeri Pietikäinen
27387: on Lohjanjärven ohella Uudenmaan tärkeimpiä sanoi Karkkilan kunnan ja Vihdin kirkonkylän
27388: virkistys- ja kalastusjärviä, sen kunnostukseen jätevedenpuhdistamoilla olevan velvoite tehos-
27389: on panostettu runsaasti viime vuosina. Silti sen taa jätevesien käsittelyä.
27390: tila ei ole sanottavasti kohentunut. Ravinteiden Edelleen ympäristöministeri sanoi Hiidenve-
27391: ja rehevyystason osalta veden laatu ei ole juuri den sisältyvän Helsingin vesi- ja ympäristöpiiris-
27392: muuttunut, mutta happipitoisuus järven syvän- sä vuoden 1994 lopulla valmistuneeseen Kar-
27393: teissä heikkeni viime vuonna. Paksut sinilevälau- jaanjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuun-
27394: tat ovat edelleen jokakesäinen ilmiö järvessä. nitelmaan. Ympäristöministeri mainitsi vastauk-
27395: Suurin kuormitus Hiidenveteen tulee sinne sessaan myös, että Hiidenveden suojelutoimia
27396: Iaskevista Vanjoesta ja Vihtijoesta, joita puoles- etsitään alueellisessa vesihuollon yleissuunnitel-
27397: taan saastuttavat pääasiassa karja talous, maata- massa,joka laaditaan Helsingin vesi- ja ympäris-
27398: lous ja viemäröimättömän asutuksen jätteet. töpiirin, Lohjan kaupungin, Lohjan kunnan,
27399: Varsinkin viemäreiden ulkopuolelta tulevaa Vihdin, Karjaan, Karkkilan ja Pohjan kuntien
27400: kuormitusta on vaikea hallita, koska sen alkupe- sekä Uudenmaan liiton yhteistoimin.
27401: rää on hankala selvittää. Hiidenveden tilanteen Mainitut toimenpiteet eivät kuitenkaan ole
27402: parantaminen edellyttää maatalouskuormituk- toistaiseksi pysäyttäneet Hiidenveden rehevöity-
27403: sen voimakkaan vähentämisen lisäksi myös mistä.
27404: muun kuormituksen vähentämistä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27405: Erityinen kuormitus Hiidenveteen tulee Vih- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27406: din ja Karkkilan jätevesistä sekä etenkin Karkki- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27407: lan hulevesistä eli katuviemäreihin joutuneista nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27408: sadevesistä. Kun hulevesijoutuujätevedenjouk-
27409: koon, vesimäärä kasvaa yli kunnan jätevesipuh- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27410: distamon kapasiteetin. Puhdistamossa joudu- ryhtyä Hiidenveden huonon tilan kohen-
27411: taan siksi turvautumaan usein ohijuoksutuksiin, tamiseksi?
27412: jotka päätyvät Vanjokeen ja tätä kautta kuormit-
27413: tamaan Hiidenvettä.
27414:
27415: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1997
27416:
27417: Jaakko Laakso /vas
27418:
27419:
27420:
27421:
27422: 270136
27423: 2 KK 705/1997 vp
27424:
27425:
27426:
27427:
27428: Eduskunnan Puhemiehelle
27429:
27430: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kon saneerauksen jälkeen Karkkilan ravinne-
27431: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kuormitus vähenee tuntuvasti.
27432: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Länsi-Uudenmaan alueellinen yleissuunnitel-
27433: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko ma valmistui v. 1995. Sen mukaan Karkkilan ja
27434: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Vihdinjätevedet tulisijohtaa Nummelaanja siel-
27435: n:o 705: tä edelleen putkella Espoon Suomenojan puhdis-
27436: tamoon. Suunnitelma on kallis ja toteutunee vas-
27437: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ta pidemmän ajan kuluessa. Jätevesien johtami-
27438: ryhtyä Hiidenveden huonon tilan kohen- nen tällä tavoin poistaisi mainitut ravinnelähteet
27439: tamiseksi? kokonaan. Hiidenveden tilan parantamiseksi
27440: asetettuja tavoitteita sisältyy myös Karjaanjoen
27441: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelmaan.
27442: vasti seuraavaa: Hajakuormitus aiheuttaa merkittäviä ravin-
27443: nepäästöjä Hiidenveteen. Viime talvena perus-
27444: Hiidenveden ravinnekuormitus on ylittänyt tettiin hajakuormitustyöryhmä, jossa on muka-
27445: järven sietokynnyksen, joten rehevöityminen on na alueen tuottajia, paikallisia ja alueellisia vi-
27446: alkanut. Sen seurauksena esiintyy voimakkaita ranomaisia, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäris-
27447: leväkukintoja, jotka pahimmillaan kerääntyvät tö ry, Uudenmaan liitto ja Uudenmaan ympäris-
27448: lautoiksi ja kukinnan päätteeksi ajautuvat ran- tökeskus. Ryhmä edistää osaltaan maatalouden
27449: noille. Ilmiö on erittäin huolestuttava, sillä vesis- ympäristötuen käyttöönottoa. Ympäristötuen
27450: töjen puhdistaminen ei ole helppoa. Ensimmäi- toimenpiteillä voidaan vaikuttaa tällä hetkellä
27451: nen toimenpide on pysäyttää järven liiallinen ra- tehokkaimmin peltoviljelystä aiheutuviin ravin-
27452: vinnekuormitus. Toisena keinona voidaan yrit- nepäästöihin. Lähiaikoina säädettävä nitraatti-
27453: tää vähentää järven sisältämiä ravinnevarastoja, direktiivi auttaa myös kuormituksen vähentämi-
27454: jotka myös edesauttavat rehevöitymistä. sessä. Lähitulevaisuudessa on lisäksi tarkoitus
27455: Hiidenveden ongelma on viranomaisten tie- kartoittaa Hiidenveteen laskevien jokien erityi-
27456: dossa ja sen poistamiseksi on ryhdytty moniin sen ongelmalliset kaltevat rantapellot ja toistu-
27457: toimiin. Järven kunnostamiseksi aloitettiin v. vien tulvien vaivaamat pellot sekä sopivien kos-
27458: 1996 mittava hoitokalastusprojekti, johon käy- teikkojen ja laskeutusaltaiden paikat. Näillä toi-
27459: tettiin varoja noin 700 000 mk. Valtio rahoitti yli menpiteillä voidaan myös vähentää ravinne-
27460: puolet kustannuksista. Tavoite on vähentää jär- kuormitusta.
27461: vestä kaloihin sitoutuneita ravinnevarastoja sekä Järven rehevöityminen on tapahtunut pitkäh-
27462: eräiden kalalajien aiheuttamaa pohjan sekoittu- kön ajan kuluessa, joten todennäköisesti siihen
27463: mista. Kalaa saatiin pois toukokuun 1997 lop- on jo kertynyt melko runsaat ravinnevarastot.
27464: puun mennessä 110 000 kg. Projektia jatketaan Sen vuoksi rehevöitymishaittoja tulee väistämät-
27465: tänä vuonna samassa laajuudessa. tä näkymään vielä tulevina vuosina. Tilanne al-
27466: Vihdin kirkonkylän jätevesien puhdistustaso kaa kuitenkin hiljalleen korjaantua, kun ylimää-
27467: on jo hyvä, mutta puhdistuksen tehostamiseksi räisten ravinteiden pääsy järveen saadaan loppu-
27468: on ryhdytty lisätoimiin, jotka etenevät suunnitel- maan ja sen sisäistä ravinnekiertoa hillittyä. Hii-
27469: lusti. Tehostustoimet ovat valmiit 1.6.1998 men- denjärvi on suuri järvi, joten korjaantuminen vie
27470: nessä. Karkkilan jätevesien puhdistus ei ole ollut pitkän ajan. Tätä aikaa on käytännössä vaikea
27471: yhtä toimivaa, mikä johtuu runsaista vuotovesis- ennustaa, sillä järveen valuu metsistä ja yleensä
27472: tä. Tämän korjaamiseksi on aloitettu viemäriver- sen valuma-alueelta myös ns. luontaista ravinne-
27473: kon saneeraus. Työ on valmis ja puhdistamo kuormitusta, jota ei voi pysäyttää.
27474: laajennettu noin viidessä vuodessa. Viemäriver-
27475:
27476: Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1997
27477:
27478: Ympäristöministerin sijaisena
27479: ministeri Sinikka Mönkäre
27480: KK 705/1997 vp 3
27481:
27482:
27483:
27484: Tili Riksdagens Talman
27485:
27486: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen saltsbelastningen från Högfors att minska avse-
27487: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande värt.
27488: med1em av statsrådet översänt f61jande av riks- Den allmänna regionplanen för Västra Ny-
27489: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs- land blev fårdig år 1995. Enligt den borde av-
27490: må1 nr 705: loppsvattnen från Högfors och Vichtis ledas tili
27491: Nummela och därifrån vidare tili Suomenoja re-
27492: Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- ningsverk i Esbo. Planen är kostsam och torde
27493: ta för att förbättra sjön Hiidenvesis dåliga inte kunna förverkligas förrän på sikt. En sådan
27494: tillstånd? avledning av avloppsvattnen skulle helt avveckla
27495: de nämnda närsaltskällorna. Också den allmän-
27496: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt na planen för användning och vård av vattnen i
27497: anföra följande: Karis å innehåller mål som går ut på att förbättra
27498: sjön Hiidenvesis tillstånd.
27499: Närsaltsbelastningen på Hiidenvesi har gått Diffus be1astning orsakar betydande närsalts-
27500: över sjöns buffertkapacitet, vilket gör att eutro- utsläpp i Hiidenvesi. 1 vintras tillsattes en arbets-
27501: fieringen har börjat. En följd härav är att det grupp för den diffusa belastningen med deltagare
27502: förekommer kraftiga algblomningar, vilka som som företräder producenter i området, lokala
27503: värst hopar sig tili stora sjok och efter blomning- och regionala myndigheter, föreningen Länsi-
27504: en sköljs upp på stränderna. Fenomenet är myck- Uudenmaan vesi- ja ympäristö r.y., Nylands för-
27505: et bekymmersamt, eftersom det inte är enkelt att bund och Nylands miljöcentral. Gruppen arbetar
27506: rena vattendrag. Det första är att den alltför för att miljöstödet för lantbruket skall komma tili
27507: stora närsaltsbelastningen måste stoppas. För användning. Genom åtgärder inom ramen för
27508: det andra kan man försöka minska näringslagren miljöstödet kan man mest effektivt påverka när-
27509: i sjön, som också bidrar tili eutrofieringen. saltsutsläppen från åkerodlingen. Då nitratdi-
27510: Myndigheterna är medvetna om problemet i rektivet ges, kommer också detta att hjälpa tili att
27511: Hiidenvesi, och mycket har redan gjorts för att minska belastningen. lnom den närmaste framti-
27512: tackla det. För att åter sätta sjön i stånd inleddes den avser man också att inventera särskilt proble-
27513: år 1996 ett stort utfiskn.~ngsprojekt, tili vilket ca matiska sluttande strandåkrar vid åar som ut-
27514: 700 000 mk användes. Over hälften av finansie- mynnar i Hiidenvesi, åkrar som kontinuerligt
27515: ringen var statlig. Målet är att minska de närings- översvämmas samt ställen med lämpliga våtmar-
27516: upplag som är bundna i fisk, likaså att minska ker och sedimenteringsbassänger. Dessa kan
27517: den uppmuddring av bottnen som vissa fiskarter också bidra tili att minska belastningen.
27518: orsakar. 1 slutet av maj 1997 hade 100 000 kg fisk Eutrofieringen har pågått under en rätt lång
27519: tagits upp ur sjön. Projektet fortsätter i år i sam- tid, och därför är det sannolikt att närsaltslågren
27520: ma omfattning . är rätt stora. Därför kommer olägenheterna av
27521: Reningsnivån i avlopps reningsverket i Vichtis eutrofieringen oundvikligen tili synes också un-
27522: kyrkby är redan nu god, men för att höja den har der kommande år. Situationen börjar dock så
27523: ytterligare åtgärder vidtagits, vilka framskrider småningom bli bättre, då tillflödet av extra när-
27524: planenligt. Effektiveringen blir fårdig före salter kan stoppas och sjöns interna näringskrets-
27525: 1.6.1998. Reningen av avloppsvattnen från Hög- lopp kan stävjas. Hiidenvesi är en stor sjö, och
27526: fors har inte fungerat lika väl, vilket beror på därför tar återhämtningen tid. Det är i praktiken
27527: rikliga läckage. En sanering av avloppsnätet har svårt att förutsäga hur lång tid det är fråga om,
27528: inletts för att reparera detta. Om ca fem år är eftersom det från skogarna och tillrinningsområ-
27529: arbetet fårdigt och reningsverket har byggts ut. det i gemen också kommer så kallad naturlig
27530: Efter saneringen av avloppsnätet kommer när- närsaltsbelastning, och den kan inte stoppas.
27531:
27532: Helsingfors den 8 ju1i 1997
27533:
27534: Miljöministerns ställföreträdare
27535: minister Sinikka Mönkäre
27536: KK 706/1997 vp
27537:
27538: Kirjallinen kysymys 706
27539:
27540:
27541:
27542:
27543: Timo Ihamäki /kok: Terveyttä edistäviä elintarvikkeita koskevan
27544: yhteisölainsäädännön tarpeellisuudesta
27545:
27546:
27547: Eduskunnan Puhemiehelle
27548:
27549: Ksylitolin verokohtelu EU :ssa on tuonut esiin laisen terveydenhuollon ja lääketieteellisen tutki-
27550: ongelman, joka johtuu terveyttä edistäviä elin- muksen korkea taso voisi toimia merkittävänä
27551: tarvikkeita koskevan yhteisölainsäädännön kilpailun etuna myös elintarviketeollisuudelle.
27552: puuttumisesta. Ksylitolia sisältävien tuotteiden Soveltuvan yhteisölainsäädännön puuttuminen
27553: verotuskohtelun synnyttämässä keskustelussa aiheuttaa tutkimustoiminnan siirtymistä ulos
27554: on viitattu ksylitolin hammaskariesta estäviin Euroopasta ja heikentää eurooppalaisen teolli-
27555: ominaisuuksiin ja näiden väitteiden tieteelliseen suuden kilpailukykyä suhteessa USA:han ja Ja-
27556: todentamiseen. Perimmäisenä ongelmana on yh- paniin, joissa tiukkojen säännösten mukaisesti
27557: teisten pelisääntöjen puuttuminen terveysvaikut- terveyttä edistävien elintarvikkeiden markki-
27558: teisista elintarvikkeista tehtävien väittämien ja nointi on mahdollista.
27559: niiden todentamisen osalta Euroopassa. Puuttu- Tieteellisesti testattujen terveyttä edistävien
27560: van lainsäädännön vuoksi ei ole todennäköistä, elintarvikkeiden lainsäädäntötilanne on selkiy-
27561: että esimerkiksi ksylitolin terveyttä edistäviä vai- tettävä Euroopassa.
27562: kutuksia tultaisiin arvioimaan EU:ssa yksittäis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27563: tapauksena ennen asianmukaisen lainsäädännön tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
27564: aikaansaamista. Tällainen lainsäädäntö on ole- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27565: massa ainoastaan lääkkeille. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27566: Terveyttä edistävien elintarvikkeiden lainsää-
27567: dännön aikaansaaminen on erittäin tärkeää Mitä Hallitus aikoo tehdä terveyttä
27568: myös suomalaisen elintarviketeollisuuden tule- edistäviä elintarvikkeita koskevan yhtei-
27569: vaisuudelle. Terveydenhuollon kasvavat ongel- sölainsäädännön aikaansaamiseksi mah"
27570: mat korostavat kansalaisten omaehtoista sai- dollisimman pikaisesti?
27571: rauksien ennalta ehkäisevää toimintaa. Suoma-
27572:
27573: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1997
27574: Timo Ihamäki /kok
27575:
27576:
27577:
27578:
27579: 279001
27580: 2 KK 706/1997 vp
27581:
27582:
27583: Eduskunnan Puhemiehelle
27584:
27585: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa milloin on kysymys sallittavista funktionaalisis-
27586: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ta väitteistä.
27587: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Nykyinen elintarvikevalvonta on onnistunut
27588: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- karsimaan markkinoilta harhaanjohtavia pak-
27589: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o kausmerkintöjä ja kiellettyjä lääke- ja terveys-
27590: 706: väittämiä. Viranomaisten tiukasta linjasta huoli-
27591: matta Suomen markkinoilla on jo useita sellaisia
27592: Mitä Hallitus aikoo tehdä terveyttä elintarvikkeita, joita voidaan pitää funktionaali-
27593: edistäviä elintarvikkeita koskevan yhtei- sina elintarvikkeina. Niiden saavuttama kulutta-
27594: sölainsäädännön aikaansaamiseksi mah- jien hyväksyntä ja menestyminen elintarvike-
27595: dollisimman pikaisesti? markkinoilla osoittavat, että valmistajat voivat
27596: käyttää mm. tuotemerkkiin sitomatonta kulutta-
27597: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jainformaatiota saadakseen tuotteidensa myön-
27598: vasti seuraavaa: teiset ominaisuudet kuluttajien tietoisuuteen.
27599: F AO :n ja WH O:n alaisen Codex Alimentarius
27600: Ns. terveyttä edistävillä eli funktionaalisilla -neuvoston kansainväliset standardit ovat yleen-
27601: elintarvikkeilla tarkoitetaan yleensä sellaisia ta- sä pohjana yhteisölainsäädännölle. Yhteisölain-
27602: vanomaisia elintarvikkeita, jotka luontaisesti si- säädännön sisältöön voi siten parhaiten vaikut-
27603: sältävät tai joihin on lisätty terveyttä edistäviä taa Codexin säädösvalmistelun kautta. Suomi on
27604: ainesosia. Ko. elintarvikkeita ei ole määritelty osallistunut aktiivisesti Codexin pakkausmer-
27605: Suomen lainsäädännössä eikä yhteisösäädöksis- kintäkomitean työhön, jossa valmistellaan mm.
27606: sä. Koska kansalliset säädökset vaihtelevat yh- ravitsemus- ja terveysväittämiä koskevia ohjeita.
27607: teisösäädösten puuttuessa, niin funktionaalisten Ravitsemusväittämäohjeet ovat neuvoston hy-
27608: elintarvikkeiden markkinoinnissa saattaa tulla väksyttävinä kesäkuun 1997 kokouksessa. Näi-
27609: ongelmia mm. väittämien esittämisestä pakkaus- hin väittämiin kuuluvat myös vertailevat ja funk-
27610: merkinnöissä ja muussa markkinoinnissa. tionaaliset ravitsemusväittämät. Terveysväittä-
27611: Suomen elintarvikelain 6 §:n mukaan kulutta- miä koskevat ohjeet tullevat lausunnolle vielä
27612: jalle on annettava totuudenmukaiset ja riittävät tämän vuoden aikana.
27613: tiedot elintarvikkeesta. Harhaanjohtavien tieto- Euroopan unionissa on keskusteltu terveys-
27614: jen antaminen elintarvikkeesta on kielletty. Ter- väittämien sallimisesta.elintarv'ikkeiden markki-
27615: veyteen liittyvien väittämien ja lääkkeellisten tie- noinnissa, mutta funktionaalisia elintarvikkeita
27616: tojen antaminen tai niihin viittaaminen elintar- koskevaa erityislainsäädäntöä ei ole vireillä. Par-
27617: vikkeiden markkinoinnissa on kielletty. Käytän- haillaan lausunnolla olevassa Euroopan komis-
27618: nön elintarvikevalvonnassa säännöstä on sovel- sion elintarvikelainsäädäntöä koskevassa Vihre-
27619: lettu siten, että elintarvikkeen markkinoinnissa ässä kitjassa pyydetään erityisesti kannanottoja
27620: ei saa esittää väitteitä, että elintarviketta nautti- mm. terveysväittämiin. Hallitus valmistelee par-
27621: malJa voidaan ehkäistä, hoitaa tai parantaa sai- haillaan Suomen lausuntoa, ja tällöin otetaan
27622: rautta. Elintarvikevirastossa viimeistellään par- kantaa mm. terveysväittämiin ja funktionaalisia
27623: haillaan markkinointiväittämiä koskevia val- elintarvikkeita koskevan yhteisölainsäädännön
27624: vontaohjeita. Niissä pyritään selventämään, tarpeellisuuteen. Aloiteoikeus yhteisö:ainsää-
27625: minkä tyyppiset väittämät ovat kiellettyjä lääk- dännön valmistelussa on kuitenkin Euroopan
27626: keenisinä tai terveyteen viittaavina väitteinä ja komissiolla.
27627:
27628: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1997
27629:
27630: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
27631: KK 706/1997 vp 3
27632:
27633:
27634: Tili Riksdagens Talman
27635:
27636: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Vid den nuvarande övervakningen av Iivsme-
27637: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- del har man från marknaden lyckats gaiira bort
27638: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- vilseledande förpackningspåskrifter och förbjud-
27639: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmå1 nr na påståenden om hälsoeffekter eiier medicinska
27640: 706: egenskaper. Trots den stränga Iinje som myndig-
27641: heterna har följt finns det redan många sådana
27642: Vad ämnar Regeringen göra för att Iivsmedel som kan betraktas som funktioneiia
27643: gemenskapslagstiftning om hälsofräm- livsmedel på den finländska marknaden. Konsu-
27644: jande Iivsmedel skaii kunna åstadkom- menternas giiiande och livsmedlens framgång på
27645: mas så snart som möjligt? marknaden visar att tillverkarna kan använda
27646: bl.a. sådan konsumentinformation som inte är
27647: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt bunden tili ett visst varumärke för att bringa
27648: anföra följande: produkternas positiva egenskaper tili konsumen-
27649: ternas kännedom.
27650: Med s.k. hälsofrämjande eiier funktioneiia Som grund tili gemenskapslagstiftningen an-
27651: Iivsmedel avses i regel sådana helt vanliga livs- vänds i regel de internationeiia standarder som
27652: medel som antingen naturligt innehåller hälso- godkänts av Codex Alimentarius-rådet som ly-
27653: främjande ingredienser eiier tili vilka sådana har der under FAO och WHO. Således det bästa
27654: tillsatts. Varken lagstiftningen i Finland eiier ge- sättet att påverka innehållet i gemenskapslag-
27655: menskapslagstiftningen innehåiier några defini- stiftningen är genom den beredning av bestäm-
27656: tioner på nämnda livsmedel. Eftersom de natio- melser som sker vid Codex. Finland har deltagit
27657: neiia bestämmelserna varierar på grund av att aktivt i arbetet vid Codex' kommittee för för-
27658: bestämmelser på gemenskapsnivå saknas, kan packningspåskrifter som förbereder bl.a. anvis-
27659: det vid marknadsföringen av funktioneiia livs- ningar om påståenden beträffande livsmedlens
27660: medel uppstå problem bl.a. vid framstäiining av näringsmässiga egenskaper och hälsan. Anvis-
27661: påståenden i förpackningspåskrifter och i annan ningar om påståenden beträffande livsmedlens
27662: marknadsföring. näringsmässiga egenskaper läggs fram för god-
27663: Enligt 6 § livsmedelslagen i Finland skaii san- kännande vid rådets möte i juni 1997. Dylika
27664: ningsenliga och tillräckliga uppgifter om livs- påståenden omfattar också jämförande och
27665: medellämnas tili konsumenten. Det är förbjudet funktioneiia påståend.~n om livsmedlens närings-
27666: att Iämna vilseledande uppgifter om ett livsme- mässiga egenskaper. Annu i år kommer utlåtan-
27667: del. Det är vidare förbjudet att vid marknads- den att begäras också om anvisningar angående
27668: föring av livsmedlet framföra påståenden som påståenden om livsmedlens hälsoeffekter.
27669: gäiier hälsan samt uppgifter om att ett medel har Inom Europeiska unionen har det förts dis-
27670: medicinska egenskaper eller hänvisningar tili så- kussioner om att man vid marknadsföringen av
27671: dana uppgifter. Vid den praktiska livsmedels- livsmedel skulle tillåta påståenden om deras häl-
27672: övervakningen har denna bestämmelse tilläm- soeffekter, men ingen speciaiiagstiftning om
27673: pats så att det vid marknadsföringen av livsmedel funktioneiia livsmedel finns än så länge under
27674: är förbjudet att använda påståenden att man arbete. 1 samband med att Gröna boken om
27675: genom att förtära livsmedlet ifråga kan förebyg- livsmedel, som handlar om Europakommissio-
27676: ga, behandla eiier bota sjukdom. Livsmedelsver- nens livsmedelslagstiftning, nu skickats för utlå-
27677: ket håiier som bäst på att lägga sista handen vid tande begär man särskilt ställningstagande tili
27678: anvisningar för tillsynen över användningen av bl.a. påståenden om livsmedlens hälsoeffekter.
27679: marknadsföringsargument. 1 samband därmed Regeringen håiier som bäst på att förbereda Fin-
27680: försöker man utreda vilka typer av argument som lands ståndpunkt och däri kommer stäiining att
27681: kan betraktas som förbjudna eftersom de inne- tas bl.a. tili påståenden om livsmedlens hälsoef-
27682: håiier hänvisningar tili medicinska egenskaper fekter och behovet av gemenskapslagstiftning
27683: eller hälsan och i vilka fall det är fråga om tillåtna om funktioneiia livsmedel. Det är dock sist och
27684: funktioneiia påståenden. slutligen Europakommissionen som har rätt att
27685: ta inititiv tili ny gemenskapslagstiftning.
27686: Helsingforsden 30 juni 1997
27687:
27688: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
27689: KK 707/1997 vp
27690:
27691: Kirjallinen kysymys 707
27692:
27693:
27694:
27695:
27696: Mikko Kuoppa Iva-r: Postin ja Postipankin konttoreiden toiminnan
27697: turvaamisesta Tampereella
27698:
27699:
27700: Eduskunnan Puhemiehelle
27701: Posti ja Postipankki on lakkauttanut kontto- ta. Konttoreiden keskittäminen merkitsee ver-
27702: reita Tampereella, ja suunnitelmia uusista lak- koston harventumista ja erityisesti väestölle,
27703: kauttamisista ja yhdistämisistä on vireillä. Tam- joka ei voi eri syistä käyttää omaa autoa, vai-
27704: pereen Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry. keuksia tarpeellisten postipalvelujen saannissa.
27705: on suorittanut laajan nimien keräyksen Tasan- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27706: teen postin ja Postipankin konttorin säilyttämi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27707: seksi. Tasanteen postin alueella on noin 2 150 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27708: taloutta ja lähes 200 yritysasiakas ta. Tapahtumia nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27709: postissa on vuositasolla noin 45 000 kpl. Nämä
27710: luvut jo osoittavat, että postin tarjoamilla palve- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27711: luilla on konttorin toiminta-alueella kysyntää ja ryhtyä Tampereella Tasanteen postikont-
27712: tarvetta. torin toiminnan ja palvelujen turvaami-
27713: Postin taloudellinen tulos koko maassa on seksi alueen asukkaille ja yrityksille niin,
27714: voitollinen, joten perusteita postipalvelujen alas- että palvelut eivät supistu eivätkä asioin-
27715: ajolle ei ole. Postin toiminta on tarjota palveluja timatkat pitene?
27716: tasapuolisesti kaikille asuinpaikasta riippumat-
27717:
27718: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1997
27719:
27720: Mikko Kuoppa /va-r
27721:
27722:
27723:
27724:
27725: 279001
27726: 2 KK 707/1997 vp
27727:
27728:
27729:
27730:
27731: Eduskunnan Puhemiehelle
27732:
27733: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sa myös Tampereella taloudellisesti tarkoituk-
27734: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, senmukaisella tavalla.
27735: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Tampereen kaupungin postipalvelut säilyvät
27736: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko kuitenkin pääosin nykyisella tasolla. Postinjake-
27737: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen lu ja postinkuljetus toimivat kuten ennenkin. Osa
27738: n:o 707: Postin palvelupisteistä siirretään toisen palvelu-
27739: yrityksen yhteyteen toimimaan samoin palveluin
27740: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kuin Postin omat konttoritkin. Osa konttoreista
27741: ryhtyä Tampereella Tasanteen postikont- yhdistetään toisten konttoreiden kanssa.
27742: torin toiminnan ja palvelujen turvaami- Niinpä Tasanteen ja Linnainmaan postikont-
27743: seksi alueen asukkaille ja yrityksille niin, torien palvelut yhdistetään vuoden 1998 elo-
27744: että palvelut eivät supistu eivätkä asioin- syyskuussa Jankan postikonttoriin, koska kum-
27745: timatkat pitene? mankaan konttorin postipalvelut eivät nykyisel-
27746: lään työllistä edes yhtä henkilöä kokopäiväisesti.
27747: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Näiden kolmen postin yhteinen uusi toimitila
27748: vasti seuraavaa: tulee posti- ja pankkipalveluineen palvelemaan
27749: asiakkaita tehokkaasti Tampereen uudessa Itäi-
27750: Postipankin muutettua pankkipalvelutarjon- sessä ostoskeskuksessa.
27751: taansa postitoimipaikoissa on Postin toimipaik- Tampereen postitoimipaikkaverkko on tule-
27752: kaverkossa tapahtumassa muutoksia. Postitoi- vaisuudessakin varsin kattava. Konttoriverkos-
27753: mipaikkojen kokonaismäärä ei kuitenkaan vähe- ton muutoksenjälkeen siellä on edelleen yksitois-
27754: ne. Se on ennen ja jälkeen uudistuksen runsaat ta Postin konttoria, jotka tarjoavat asiakkailleen
27755: 1 700 toimipaikkaa. Määrään sisältyy Postin sekä postipalvelut että pankkipalvelut. Lisäksi
27756: omia toimipaikkoja sekä yrittäjien hoitamia pos- siellä toimii kaksi Postin omalla henkilökunnalla
27757: titoimipaikkoja. toimivaa postia postipalveluineen ja kolme toi-
27758: Postipankin pankkipalvelujen poistumisen sen yrityksen yhteydessä toimivaa postia.
27759: jälkeen Posti joutuu järjestämään postipalvelun-
27760:
27761: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1997
27762:
27763: Liikenneministeri Matti Aura
27764: KK 707/1997 vp 3
27765:
27766:
27767:
27768:
27769: Tili Riksdagens Talman
27770:
27771: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- postservice även i Tammerfors på ett ändamåls-
27772: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- enligt sätt med tanke på ekonomin.
27773: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- Posttjänsterna i Tammerfors stad f6rblir dock
27774: man Mikko Kuoppa undertecknade spörsmål nr huvudsakligen på nuvarande nivå. Postutdel-
27775: 707: ningen och posttransport fungerar som förr. En
27776: del av Postens tjänsteställen förenas dock med ett
27777: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- annat serviceföretag för att erbjuda samma tjäns-
27778: ta i syfte att trygga postkontorsverksam- ter som Postens egna kontor. En del av kontoren
27779: heten och -tjänsterna i Tasanne i Tam- förenas med andra kontor.
27780: merfors stad för områdets invånare och Därför förenas postkontorstjänsterna i Ta-
27781: företag så att antalet tjänster inte minskas sanne och Linnainmaa i augusti-september 1998
27782: och avståndet tili tjänsterna inte blir läng- med postkontoret i Janka, eftersom posttjänster-
27783: re? na i ingetdera kontoret erbjuder heltidsarbete ens
27784: för en person. Det gemensamma tjänstestället för
27785: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt dessa tre kontor kommer att erbjuda kunderna
27786: anföra följande: effektiva post- och banktjänster i det östra köp-
27787: centret i Tammerfors.
27788: 1 och med att Postbanken har ändrat utbudet Postanstaltnätet i Tammerfors kommer även i
27789: på sin bankservice i postkontoren kommer det att fortsättningen att vara omfattande. Efter kon-
27790: ske ändringar i Postens kontorsnät. Antalet post- tornätets renovering finns det där fortfarande
27791: kontor !11inskar dock inte. Antalet postkontor elva Postens kontor med post- och banktjänster.
27792: var före och är efter reformen 1 700 tili antalet. 1 Dessutom har Pasten i Tammerfors två postan-
27793: detta antal ingår Postens egna kontor samt såda- stalter som bedrivs av Postens egen personai och
27794: na postkontor som sköts av företagare. tre postanstalter som sköts i samband med ett
27795: Efter att Postbankens bankservice avlägsna- annat företag.
27796: des har Pasten varit tvungen att organisera sin
27797:
27798: Helsingforsden 30 juni 1997
27799:
27800: Trafikminister Matti Aura
27801: KK 708/1997 vp
27802:
27803: Kirjallinen kysymys 708
27804:
27805:
27806:
27807:
27808: Hannes Manninen /kesk: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
27809: lusta ja valtionosuudesta annetun lain 14 §:n soveltamisesta
27810:
27811:
27812: Eduskunnan Puhemiehelle
27813:
27814: Sosiaali-ja terveydenhuollon suunnittelusta ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27815: valtionosuudesta annetun lainmuutoksen (1150/ tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27816: 1996) 14 §:n mukaan sairastavuuskerroin laske- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27817: taan suhteuttamalla kunnan alle 55-vuotiaiden nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27818: ikä- ja sukupuolivakioitu työkyvyttömyyseläke-
27819: läisten määrä kunnan 16-54-vuotiaiden mää- Miten sosiaali- ja terveydenhuollon
27820: rään. suunnittelusta ja valtionosuudesta anne-
27821: Asiantuntijoiden mukaan tilastotiede enem- tun lain 14 §:ää on sovellettu määrättäes-
27822: pää kuin väestötiedekään ei tunne käsitettä "va- sä kunnille sairastavuuskerrointa vuoden
27823: kioitu määrä". Siksi on tärkeää saada tietää, mi- 1997 valtionosuuden laskentaa varten, ja
27824: ten säädöstä on sovellettu. Vastaava ongelma on onko menettely lainmukainen, ja ellei
27825: tiettävästi esiintynyt myös aiempaa säädöstä näin ole,
27826: (HE 126/1991 vp) laadittaessa. Silloin se on kui- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27827: tenkin korjattu. siin lain muuttamiseksi?
27828:
27829: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
27830: Hannes Manninen /kesk
27831:
27832:
27833:
27834:
27835: 270136
27836: 2 KK 708/1997 vp
27837:
27838:
27839:
27840:
27841: Eduskunnan Puhemiehelle
27842:
27843: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa määrin somaattiseen ja psykiatriseen erikoissai-
27844: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, raanhoitoon. Näiden osalta parhaaksi sairasta-
27845: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vuutta kuvaavaksi tarvetekijäksi osoittautui tut-
27846: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes kimuksissa ikä- ja sukupuolivakioitu alle 55-vuo-
27847: Mannisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tiaita koskeva työkyvyttömyysaste.
27848: n:o 708: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
27849: valtionosuudesta annetun lain 14 §:n nojalla sai-
27850: Miten sosiaali- ja terveydenhuollon rastavuuskerroin lasketaan vuodesta 1997 al-
27851: suunnittelusta ja valtionosuudesta anne- kaen työkyvyttömyyseläkkeellä olevien alle 55-
27852: tun lain 14 §:ää on sovellettu määrättäes- vuotiaiden ikä- ja sukupuolivakioidun lukumää-
27853: sä kunnille sairastavuuskerrointa vuoden rän perusteella. Kerrointa määritettäessä käyte-
27854: 1997 valtionosuuden laskentaa varten, ja tään neljä vuotta ennen toimintavuotta alkavan
27855: onko menettely lainmukainen, ja ellei kolmivuotisjakson työkyvyttömyystietoja. Tie-
27856: näin ole, dot työkyvyttömyyseläkkeellä olevista saadaan
27857: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- Eläketurvakeskuksesta.
27858: siin lain muuttamiseksi? Aiemmin vuosina 1993-1996 sairastavuus-
27859: kerroin määräytyi ikävakioidun kuolleisuussuh-
27860: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teen perusteella. Määräytymisperusteen vakioin-
27861: vasti seuraavaa: ti väestön ikärakenteen suhteen on siis ollut val-
27862: litseva käytäntö aiemminkin. Valtionosuuden
27863: Vuoden 1997 alusta voimaan tullut sosiaali- ja määräytymisperusteen vakioiminen väestön ikä-
27864: terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän uu- ja sukupuolirakenteen suhteen on yleinen tapa
27865: distus perustui olennaisilta osiltaan selvitysmies myös muissa maissa jaettaessa voimavaroja esi-
27866: Heikki Kosken työn periaatteisiin. Eräänä ta- merkiksi maakunnille tai paikallisille terveysvi-
27867: voitteena oli käyttää uusimpia tutkimustuloksia ranomaisille.
27868: hyödyksi tarkistettaessa valtionosuuden mää- Valtionosuuden määräytymistekijän vakioi-
27869: räytymisperusteita. miseen ei ole käytännössä liittynyt tulkintaepä-
27870: Terveydenhuollon osalta suoritetuissa tutki- selvyyksiä. Eri asia on, että työkyvyttömyyseläk-
27871: muksissa arvioitiin erikseen tarvetekijöitä ja olo- keelle hakeutuminen riippuu jossain määrin pai-
27872: suhdetekijöitä. Tarvetekijöitä ovat väestön ikä- kallisista soveltamiskäytännöistä, mikä saattaa
27873: ja sukupuolirakenne sekä sairastavuutta kuvaa- vaikuttaa kunnan saamaan valtionosuuteen.
27874: vat indeksit. Ikä- ja sukupuolirakenne on ensisi- Tämä periaatteellinen ongelma on tiedostettu jo
27875: jainen palveluiden tarpeeseen vaikuttava tekijä hallituksen esitystä laadittaessa. Suoritettujen
27876: ja siten valtionosuuden määräytymistekijäksi so- laskelmien perusteella tämän osatekijän vaikutus
27877: veltuva. Arvioitaessa sitten muita tarvekriteerei- arvioitiin kokonaisuuden kannalta vähäiseksi.
27878: tä on perusteltua vakioida väestön ikä- ja suku- Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon val-
27879: puolirakenne, jotta sen merkitys ei tulisi monin- tionosuuden määräytymisperusteiden toimi-
27880: kertaisesti huomioon otetuksi. vuutta on tarkoitus jatkossa seurata kiinteästi.
27881: Sairastavuuden arvioinnin osalta lähtökohta- Tässä vaiheessa ei ole ilmennyt tarvetta lainsää-
27882: na on, että varsinaiset väestön sairastavuudesta dännön muuttamiseen.
27883: johtuvat kustannukset heijastuvat suuremmassa
27884:
27885: Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1997
27886:
27887: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
27888: KK 708/1997 vp 3
27889:
27890:
27891:
27892:
27893: Tili Riksdagens Talman
27894:
27895: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lar sig i den specialiserade somatiska och psykia-
27896: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande triska sjukvården. För deras del har undersök-
27897: medlem av statsrådet översänt följande av riks- ningarna visat att den behovsfaktor som bäst
27898: dagsman Hannes Manninen undertecknade beskriver sjukfrekvensen är den ålders- och köns-
27899: spörsmål nr 708: differentierade invaliditetsgraden för personer
27900: under 55 år.
27901: Hurhar 14§lagen om planeringav och Med stöd av 14 § lagen om planering av och
27902: statsandel för social- och hälsovården tili- statsandel för social- och hälsovården uträknas
27903: lämpats vid fastställandet av kommuner- sjukfrekvenskoefficienten från ingången av 1997
27904: nas sjukfrekvenskoefficient för uträkning på grundval av det ålders- och könsdifferentiera-
27905: av statsandelen för 1997, och de antalet personer under 55 år som får invalid-
27906: är förfarandet lagenligt eller inte och pension. När koefficienten fastställs används
27907: om inte, uppgifterna om invaliditet för den treårsperiod
27908: ämnar Regeringen vidta åtgärder för som började fyra år före verksamhetsåret. Upp-
27909: att ändra lagen? gifter om personer med invalidpension fås från
27910: pensionsskyddscentralen.
27911: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Under åren 1993-1996 bestämdes sjukfrek-
27912: anföra följande: venskoefficienten på basis av det åldersdifferen-
27913: tierade relativa dödstalet. En differentiering av
27914: Revideringen av systemet med statsandelar för bestämningsgrunden i förhållande tili befolk-
27915: social- och hälsovården trädde i kraft vid ingång- ningens åldersstruktur har således varit vederta-
27916: en av 1997, och den baserade sig tili väsentliga gen praxis även tidigare. Det är också allmänt i
27917: delar på principerna i utredningsman Heikki andra Iänder att grunderna för fastställande av
27918: Koskis arbete. Ett av målen var att utnyttja de statsandelen differentieras i förhållande tili be-
27919: nyaste undersökningsresultaten vid översynen av folkningens åldersstruktur och könsfördelning,
27920: grunderna för fastställande av statsandelen. när resurser fördelas exempelvis tililandskap el-
27921: 1 de undersökningar som gjordes i fråga om ler lokala hälsovårdsmyndigheter.
27922: hälso- och sjukvården bedömdes behovsfakto- 1 praktiken har det inte rått några oklarheter
27923: rerna och de faktorer som beskriver andra om- om hur differentieringen av bestämningsfaktorn
27924: ständigheter var för sig. Behovsfaktorer är be- för statsandelen skall tolkas. Sedan är det en
27925: folkningens åldersstruktur och könsfördelning annan sak att benägenheten att ansöka om inva-
27926: samt de index som beskriver sjukfrekvensen. Ål- lidpension i viss mån beror på lokal tiliämpnings-
27927: dersstrukturen och könsfördelningen är primära praxis, och detta kan påverka statsandelen tili
27928: faktorer som påverkar servicebehovet, och där- kommunen. Detta principiella problem var man
27929: för lämpar de sig som bestämningsfaktor för medveten om redan när propositionen utarbeta-
27930: statsandelen. När sedan övriga behovskriterier des. Utifrån de beräkningar som gjordes bedöm-
27931: bedöms är det motiverat att differentiera befolk- des effekten a v denna faktor som ringa med tanke
27932: ningens åldersstruktur och könsfördelning för på helheten.
27933: att deras betydelse inte skall bli beaktad flera A vsikten är att i fortsättningen noga ge akt på
27934: gånger. hur alla grunder för fastställande av statsandelen
27935: Vid bedömningen av sjukfrekvensen är ut- för social- och hälsovården fungerar. Än så länge
27936: gångspunkten att de egentliga kostnaderna för har det inte framkommit något behov av änd-
27937: befolkningens sjukfrekvens i högre grad avspeg- ringar i lagstiftningen.
27938:
27939: Helsingfors den 8 juli 1997
27940:
27941: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
27942: KK 709/1997 vp
27943:
27944: Kirjallinen kysymys 709
27945:
27946:
27947:
27948: Armas Komi /kesk ym.: Ilmailun opetuksen ja ilma-alusten vuok-
27949: rauksen arvonlisäveron alentamisesta
27950:
27951:
27952: Eduskunnan Puhemiehelle
27953:
27954: Suomessa ilmailualalla ja lentoliikenteessä on keskusjärjestö Suomen ilmailuliitto (SIL) puol-
27955: yleisesti käytössä 6 prosentin arvonlisävero. Il- tavat arvonlisäveron poistamista koulutus- ja
27956: mailun opetuksessa ja ilma-alusten vuokraukses- vuokraustoiminnasta.
27957: sa arvonlisävero on kuitenkin 22 prosenttia. Käytännön esimerkki on, että henkilö voi os-
27958: Lentokerhot on vapautettu verosta, joten nii- taa liikelennon samalta yritykseltä esimerkiksi
27959: den kautta opetusta hankkivat eivätjoudu mak- Helsingistä Vaasaan ja maksaa arvonlisä veroa 6
27960: samaan arvonlisäveroa. Tämä on hyvä asia, sillä prosenttia. Sen sijaan, jos henkilö on kouluttanut
27961: moni hakeutuu ilmailun pariin kerhojen kautta. itsensä lentäjäksi, on hän joutunut maksamaan
27962: Suomen ilmailussa on perinteisesti arvostettu arvonlisäveroa 22 prosenttia koulutuksestaan ja
27963: huolellisuutta ja varmuutta. Suomessa toimii maksaa lisäksi vuokraamastaan ilma-aluksesta
27964: myös yksityisiä lentokouluja, joiden asiakkaat 22 prosenttia. Samassa yrityksessä vallitsee seka-
27965: ovat yhtä lailla kiinnostuneita ilmailusta. Osa va kahden verotuksen järjestelmä.
27966: heistä on mukana harrastuksen vuoksi, mutta Suomessa alan verokertymä on pieni. Veron
27967: erityisesti näiden koulujen kautta ihmiset hakeu- alentamisella 22 prosentista 6 prosenttiin puoles-
27968: tuvat ilmailualan ammatteihin. Myös yksityisis- taan arvioidaan nostettavan kysyntää niin, että
27969: sä lentokouluissa tarjotaan nuorisotoimintaa ja yritysten kannattavuus paranisija vaikutus vero-
27970: kannustetaan nuorisoa hyviin yhteiskunnallisiin kertymässä olisi neutraali. Arvonlisäveroprosen-
27971: arvoihin. tin aleneminen 6 prosenttiin ei alan yrittäjien
27972: Suomalaisen ilmailun turvallisuuden perusta mukaan vähentäisi verokertymää, mutta antaisi
27973: luodaan hyvällä ja taloudellisesti turvatulla ope- paremmat edellytykset palvelujen tarjoamiselle.
27974: tuksella. Ilmailu kasvaa maailmanlaajuisesti ja Koska ilmailun alalla vallitsee yleisesti 6 pro-
27975: kehitys on väistämätöntä. Suomalaisen henkilö- sentin arvonlisäverokanta, olisi kohtuullista yh-
27976: kunnan ja ilmailunharrastajien on saatava paras- denmukaistaa verotus ulottumaan myös koulu-
27977: ta mahdollista turvallisuutta myös koulujen ja tus- ja vuokraustoimintaan.
27978: lentokoneiden vuokrauksen osalta. Liiketalou- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27979: dellisin perustein toimivilla lentokouluilla on tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27980: yleensä useita konetyyppejä ja koulutuksen ote kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27981: on ammattimainen. 22 prosentin arvonlisävero jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27982: on alan yrittäjien mukaan raskas taakka kannet-
27983: tavaksi. Myös ilmailuopetuksen valuminen ulko- Miksi ilmailualan koulutuksen ja ilma-
27984: maalaisille kouluttajille on alan yrittäjien mu- alusten vuokrauksen arvonlisäverotus
27985: kaan lisääntynyt. Tilastokeskuksen Tietoaika- (22 %) poikkeaa muusta ilmailualan ar-
27986: lehden 6/97 mukaan Suomessa on peräti 30 000 vonlisäverotuksesta (6 %), ja
27987: potentiaalista ilmailunharrastajaa. Yksityisiä onko otettu huomioon, että tämä vai-
27988: moottorilentokoulutusta antavia lentokouluja keuttaa alan yritysten toimintaa sekä
27989: on Suomessa Ilmailuliiton listauksen mukaan 14 onko ymmärretty, että myös yksityi-
27990: ja näissä oppilaita vuosittain noin lOO,joten kyse sessä lento-opetuksessa koulutetaan am-
27991: on enemmänkin tunnustamisesta kuin rahasta. mattiin tulevaisuuden ilmailun parissa
27992: Suomen ansiolentäjien liitto, samoin Suomen toimivia henkilöitä?
27993: lentotoimen harjoittajien liitto kuin myös alan
27994:
27995: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
27996:
27997: Armas Komi /kesk Tauno Pehkonen /skl
27998: 279001
27999: 2 KK 709/1997 vp
28000:
28001:
28002:
28003:
28004: Eduskunnan Puhemiehelle
28005:
28006: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ilma-alusten vuokraustoimintaan ei siten ole vas-
28007: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, taavanlaisia liikennepoliittisia perusteita kuin
28008: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen henkilökuljetustoiminnan osalta. Yrityksille ta-
28009: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas pahtuvan vuokrauksen osalta alennetun vero-
28010: Komin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- kannan soveltamisella ei olisi merkitystä.
28011: sen n:o 709: Arvonlisäverojärjestelmässä tietyt koulutus-
28012: palvelut ovat verottomia. Koulutustoiminta on
28013: Miksi ilmailualan koulutuksen ja ilma- vapautettu verosta pääasiallisesti julkisin varoin
28014: alusten vuokrauksen arvonlisäverotus rahoitettuna toimintana. Koulutuspalvelujen ve-
28015: (22 %) poikkeaa muusta ilmailualan ar- rottomuus koskee ainoastaan sellaisia laissa mai-
28016: vonlisäverotuksesta (6 %), ja nittuja koulutus- ja opetusmuotoja,joitajärjeste-
28017: onko otettu huomioon, että tämä vai- tään lain nojalla tai joita lain nojalla avustetaan
28018: keuttaa alan yritysten toimintaa sekä valtion varoin. Sitä vastoin liiketaloudellisin pe-
28019: onko ymmärretty, että myös yksityi- rustein järjestettävä koulutus on lain yleisten pe-
28020: sessä lento-opetuksessa koulutetaan am- riaatteiden mukaisesti yleisen verokannan alaista
28021: mattiin tulevaisuuden ilmailun parissa toimintaa. Alennetun verokannan soveltaminen
28022: toimivia henkilöitä? tiettyyn verolliseen koulutustoimintaan, kuten
28023: ilmailualan koulutukseen, lisäisi verotuksellisia
28024: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rajanveto-ongelmia ja aiheuttaisi mahdollisesti
28025: vasti seuraavaa: kilpailunvääristymiä koulutussektorilla. Kah-
28026: den verokannan soveltamisesta yritykselle aiheu-
28027: Arvonlisäverolain mukaan veroa suoritetaan tuvat hallinnolliset kustannukset ovat näihin
28028: periaatteessa kaikesta liiketoiminnan muodossa haittavaikutuksiin nähden merkitykseltään vä-
28029: tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnis- häisiä.
28030: tä. Vain eräät laissa nimenomaisesti mainitut ta- Arvonlisäverojärjestelmän veropohja sekä eri
28031: varat ja palvelut on vapautettu verosta. Yleinen hyödykkeisiin sovellettavat verokannat on sää-
28032: verokanta on 22 prosenttia, jota sovelletaan delty Suomea sitovasti Euroopan yhteisöjen kuu-
28033: muun muassa liiketaloudellisin perustein järjes- dennessa arvonlisäverodirektiivissä (77/388/
28034: tettävään koulutustoimintaan sekä ilma-alusten ETY). Direktiivin nojalla jäsenvaltiot voivat so-
28035: vuokraukseen. Tiettyihin hyödykkeisiin sovelle- veltaa alennettua verokantaa tiettyihin direktii-
28036: taan alennettua 6 tai 12 prosentin verokantaa. vissä nimenomaisesti mainittuihin hyödykkei-
28037: Esimerkiksi henkilökuljetuspalvelun myynti on 6 siin, kuten henkilöiden ja näiden mukanaan kul-
28038: prosentin verokannan alainen. jettamien matkatavaroiden kuljetukseen. Alen-
28039: Alennettua verokantaa sovelletaan kaikkiin nettua verokantaa ei sen sijaan voida soveltaa
28040: henkilökuljetuspalveluihin, esimerkiksi juna-, ilma-alusten vuokraustoimintaan. Jäsenvaltiot
28041: linja-auto-, taksi-, lentokone- ja laivakuljetuk- eivät myöskään voi ottaa käyttöön alennettua
28042: siin. Henkilökuljetukset on säädetty alennetun verokantaa verollisen koulutustoiminnan osalta.
28043: verokannan alaiseksi liikennepoliittisista syistä. Alennetun verokannan soveltaminen näihin pal-
28044: Yleisen verokannan soveltaminen näihin palve- veluihin ei siten ole mahdollista kansallisella pää-
28045: luihin heikentäisi joukkoliikenteen kilpailuase- töksellä, vaan edellyttäisi direktiivin muuttamis-
28046: maa yksityiseen liikenteeseen nähden. Lisäksi se ta kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä pää-
28047: vaikeuttaisi pyrkimyksiä turvata liikenteen vä- töksellä. Tämän suuntainen muutos saattaisi olla
28048: himmäispalvelut eri alueille ja väestöryhmille. vaikea toteuttaa, koska alennettujen verokanto-
28049: Yksityishenkilön käyttöön tapahtuvaa ilma- jen soveltamisalan laajentaminen on vastoin yh-
28050: alusten vuokraustoimintaa tulisi sen sijaan koh- teisön arvonlisäverotuksen harmonisointitavoit-
28051: della verotuksellisesti samalla tavalla kuin muu- teita.
28052: takin yksityistä liikennettä, esimerkiksi yksityis- Edellä mainituilla perusteilla hallitus katsoo,
28053: autoilua. Alennetun verokannan soveltamiselle ettei ilmailualan koulutuksen ja ilma-alusten
28054: KK 709/1997 vp 3
28055:
28056: vuokrauksen arvonlisäverokohtelua ole syytä verokantaa kuin ilmaliikenteen puitteissa suori-
28057: muuttaa siten, että siihen sovellettaisiin samaa tettuihin henkilökuljetuspalveluihin.
28058:
28059: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1997
28060:
28061: Ministeri Arja Alho
28062: 4 KK 709/1997 vp
28063:
28064:
28065:
28066:
28067: Tili Riksdagens Talman
28068:
28069: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- tesats på uthyrning av luftfartyg för privatperson
28070: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- finns således inga motsvarande trafikpolitiska
28071: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- grunder som för persontransporter. För uthyr-
28072: man Armas Komi m.fl. undertecknade spörsmål ning tili företag skulle en tillämpning av en sänkt
28073: nr 709: skattesats inte ha någon betydelse.
28074: Inom mervärdesskattesystemet är vissa ut-
28075: Varför avviker mervärdesbeskattning- bildningstjänster skattefria. Eftersom det är frå-
28076: en av utbildning inom luftfarten och ut- ga om en verksamhet som huvudsakligen finan-
28077: hyrning av luftfartyg (22 %) från mervär- sieras med offentliga medel har utbildningsverk-
28078: desbeskattningen av övrig luftfart (6 %), samheten befriats från skatt. Skattefriheten för
28079: och utbildningstjänsterna gäller endast sådana for-
28080: har man tagit i beaktande att detta mer av utbildning och undervisning som nämns i
28081: försvårar verksamheten för företagen i lagen och som ordnas med stöd av lag eller som
28082: branschen samt med stöd av lag understöds med statens medel. I
28083: har man förstått att det även inom den enlighet med lagens allmänna principer skall där-
28084: privata flygundervisningen ges yrkesut- emot utbildning som ordnas på företagsekono-
28085: bildning åt personer som kommer att miska grunder beröras av den allmänna skatte-
28086: vara verksamma inom 1uftfarten i framti- satsen. Att tillämpa en sänkt skattesats på en viss
28087: den? skattepliktig utbildningsverksamhet, t.ex. utbild-
28088: ning inom luftfarten, skulle medföra fler skatte-
28089: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt mässiga gränsdragningsproblem och eventuellt
28090: anföra fö1jande: ge upphov tili att konkurrensen snedvrids inom
28091: utbildningssektorn. De administrativa kostnader
28092: En1igt mervärdesskattelagen betalas skatt i som tillämpningen av två skattesatser förorsakar
28093: princip för all rörelsemässig försäljning av varor ett företag har inte så stor betydelse jämfört med
28094: och tjänster. Endast vissa varor och tjänster som dessa negativa verkningar.
28095: uttryckligen nämns i lagen är befriade från skatt. Mervärdesskattesystemets skattebas samt de
28096: Den allmänna skattesatsen är 22 % och den till- skattesatser som skall tillämpas på olika nyttig-
28097: lämpas bl.a. på uthyrning av luftfartyg samt på heter regleras på ett för Finland bindande sätt i
28098: utbildningsverksamhet som ordnas på företags- Europeiska gemenskapernas sjätte mervärdes-
28099: ekonomiska grunder. På vissa nyttigheter tilläm- skattedirektiv (77/388/EEG). Med stöd av di-
28100: pas en sänkt skattesats på 6% eller 12 %. T.ex. rektivet kan medlemsstaterna tillämpa en sänkt
28101: försäljningen av persontransporttjänster berörs skattesats på vissa nyttigheter som uttryckligen
28102: av skattesatsen på 6%. nämns i direktivet, t.ex. transport av personer
28103: Den sänkta skattesatsen tillämpas på alla per- och deras resegods. En sänkt skattesats kan där-
28104: sontransporttjänster, t.ex. tåg-, buss-, taxi-, flyg- emot inte tillämpas på uthyrning av luftfartyg.
28105: och fartygsresor. Det är av trafikpolitiska skäl Medlemsstaterna kan inte heller ta i bruk en
28106: som man har bestämt att persontransporter skall sänkt skattesats för skattepliktig utbildnings-
28107: beröras av den sänkta skattesatsen. Om den all- verksamhet. En tillämpning av en sänkt skatte-
28108: männa skattesatsen tillämpades på dessa tjänster sats på dessa tjänster kan inte möjliggöras genom
28109: skulle kollektivtrafikens konkurrensställning ett nationellt beslut, utan för det förutsätts att
28110: försvagas i förhållande tili privat trafik. Dess- direktivet ändras genom ett enhälligt beslut av
28111: utom skulle det bli svårt att trygga trafikservicens alla medlemsstater. En ändring i denna riktning
28112: miniminivå för olika regioner och befolknings- kunde vara svår att genomföra, eftersom en ut-
28113: grupper. I beskattningen borde uthyrning av luft- vidgning av tillämpningsområdet för sänkta
28114: fartyg för privatpersoners bruk i stället behand- skattesatser strider mot harmoniseringsmålen
28115: las på samma sätt som övrig privat trafik, t.ex. för gemenskapens mervärdesbeskattning.
28116: privatbilism. F ör en tillämpning av en sänkt skat- Med stöd av vad som anförts ovan anser reger-
28117: KK 709/1997 vp 5
28118:
28119: ingen att det inte är skäl att ändra mervärdesbe- samma skattesats på dem som på persontrans-
28120: skattningen för utbildning inom luftfarten och porttjänster som tillhandahålls inom ramen för
28121: uthyrning av luftfartyg så att man skulle tillämpa lufttrafiken.
28122:
28123: Helsingforsden 3 juli 1997
28124:
28125: Minister Arja Alho
28126: KK 710/1997 vp
28127:
28128: Kirjallinen kysymys 710
28129:
28130:
28131:
28132:
28133: Martti Tiuri/kok: Turun yliopiston oikeudesta antaa elektroniikka-
28134: alan diplomi-insinööritutkinto
28135:
28136:
28137: Eduskunnan Puhemiehelle
28138: Varsinais-Suomi on muodostunut maassam- Yliopistossa on maailman huipputason osaa-
28139: me voimakkaasti tietotekniikan yritystoiminnan mista matematiikassa automaattien teoriassa,
28140: ja monipuolisen high tech -teollisuuden paino- kryptografiassa ja koodausteoriassa; tietoteknii-
28141: pistealueeksi. Tilastokeskuksen vuoden 1996 tie- kassa signaalikäsittelyssä, ohjelmistotekniikassa
28142: tojen perusteella Varsinais-Suomessa sijaitsee ja tietoliikenneohjelmistoissa; fysiikassa elektro-
28143: sähköteknisten laitteiden valmistuksessa olevista niikassa ja sovelletussa optiikassa.
28144: työpaikoista 21 %, ja alan liikevaihdosta 36% Elektroniikkateollisuus kasvaa edelleen no-
28145: tapahtuu Varsinais-Suomen toimipaikoissa. peasti ja alan diplomi-insinööreistä on puutetta.
28146: Varsinais-Suomi Turun yliopiston ympäristö- Varsinais-Suomen alueella huomattavasti ny-
28147: alueena on siis varsin poikkeuksellinen tässä mie- kyistä suurempi osa opiskelijoista voisi suuntau-
28148: lessä verrattuna moniin muihin maamme yliopis- tua alalle, jos Turun yliopistossa olisi mahdolli-
28149: tokaupunkiympäristöihin. suus suorittaa elektroniikan diplomi-insinööri-
28150: Varsinais-Suomessa tietotekniikan aloilla toi- tutkinto.
28151: miva monipuolinen teollisuus (NMP, Elomatic Edellä esitetyn perusteella pääosa tarvittavas-
28152: Oy, Teleste Oy, MNT, Semitech Oy, Selco Oy, ...) ta opetuksesta sisältyy jo Turun yliopiston ope-
28153: on erityisesti viime aikoina monissa yhteyksissä tusohjelmaan. Puuttuva osa opetuksesta olisi
28154: esittänyt huolestuneisuutensa yliopistotasoisen mahdollista sopia annettavaksi Teknillisen kor-
28155: koulutuksen omaavan henkilöstön saatavuudes- keakoulun tai Tampereen teknillisen korkea-
28156: ta. koulun toimesta. Näinjärjestettynä opetus vaati-
28157: Yritysten ja teollisuuslaitosten johto on sel- si vain vähän lisäresursseja ja uusia opettajia,
28158: keästi tuonut esille, että alan pitäminen nopean mutta lisäisi merkittävästi elektroniikan diplomi-
28159: kehityksen kärjessä vaatii runsaasti lisää henki- insinööritutkintoja. Tutkintojen määrä voisi olla
28160: löstöä, jolla on perustana laaja teoreettinen tietä- 50--70 vuosittain.
28161: mys tietotekniikan kokonaisuuksista, systeemien Ottaen huomioon elektroniikka-alan diplomi-
28162: suunnittelusta ja logistiikasta. Ammattikorkea- insinöörien tarpeen, Varsinais-Suomen elektro-
28163: koulutasoinen koulutus ei yritysjohtajien mieles- niikkateollisuuden laajuuden ja merkityksen
28164: tä pysty tuottamaan heidän jo nyt lähivuosina sekä Turun yliopiston resurssit on perusteltua,
28165: yhä enenevässä määrin tarvitsemiaan korkean että Turun yliopistolla olisi oikeus antaa elektro-
28166: osaamisen hallitsevia ammattilaisia. niikan diplomi-insinööritutkinto. Nykyisin alan
28167: Yritysjohdon taholta on esitetty kehityksen opiskelijoita siirtyy pois Turun yliopistosta suo-
28168: esteenä olevaan tilanteeseen selkeä ratkaisu- rittamaan loppuosan tutkinnosta mm. Tampe-
28169: malli: Turun yliopistoon on saatava tämän alan reen teknilliseen korkeakouluun, mitä ei voi pi-
28170: asiantuntijoita tuottava suomenkielinen teknis- tää hyvänä ratkaisuna. Myöskään tutkinnonjär-
28171: tieteellinen koulutusohjelma ja yliopistolle on jestäminen Åbo Akademin teknillisen tiedekun-
28172: annettava oikeus antaa rajoitetun high tech nan kautta ei ole perusteltua, sillä ko. tiedekunta
28173: -alueen diplomi-insinööritutkintoja. edustaa prosessitekniikan alaa ja lisäksi tutkinto
28174: Turun yliopisto on nähnyt ympäröivän yhteis- on ruotsinkielinen.
28175: kunnan esittämän vaatimuksen aiheelliseksi. Yli- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28176: opisto haluaa olla edistämässä lähialueensa elin- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28177: keinoelämän kehittymistä ja on omalta osaltaan nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28178: hyvinkin nopealla aikataululla valmis aloitta- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28179: maan toivotun koulutuksen.
28180:
28181: 270136
28182: 2 KK 710/1997 vp
28183:
28184: Aiotaanko Turun yliopistolle myön- nöörivajauksen, Varsinais-Suomen elekt-
28185: tää oikeus elektroniikan diplomi-insi- roniikkateollisuuden laajuuden, Turun
28186: nööritutkinnon antamiseen, ottaen huo- yliopiston valmiudet alan opetuksessa ja
28187: mioon elektroniikka-alan diplomi-insi- alueen opiskelijapotentiaalin?
28188:
28189: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
28190:
28191: Martti Tiuri /kok
28192: KK 710/1997 vp 3
28193:
28194:
28195:
28196:
28197: Eduskunnan Puhemiehelle
28198:
28199: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa na on selvittää mahdollisuudet järjestää koulutus
28200: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ensisijaisesti nykyisten säädösten ja olemassa ole-
28201: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vien yksiköiden puitteissa. Turun yliopisto tulee
28202: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Martti siten laatimaan tarpeelliset jatkosuunnitelmat,
28203: Tiurin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o joiden perusteella asiassa voidaan edetä.
28204: 710: Turun yliopistossa on tutkintoon johtavaa
28205: koulutusta matemaattis-luonnontieteellisellä
28206: Aiotaanko Turun yliopistolle myön- alalla, johon on mahdollista sisällyttää korkeaan
28207: tää oikeus elektroniikan diplomi-insi- teknologiaan liittyvää koulutusta. Tälle koulu-
28208: nööritutkinnon antamiseen, ottaen huo- tusalalle on tarkoitus kohdentaa lisärahoitusta
28209: mioon elektroniikka-alan diplomi-insi- vuosina 1997-1999 koulutuksen laajentamisek-
28210: nöörivajauksen, Varsinais-Suomen elekt- si. Opetusministeriö on vastikään asettanut työ-
28211: roniikkateollisuuden laajuuden, Turun ryhmän tekemään ehdotuksia sähkö-, elekt-
28212: yliopiston valmiudet alan opetuksessa ja roniikka-, tietotekniikka- ja tietojenkäsittelyalo-
28213: alueen opiskelijapotentiaalin? jen koulutetun työvoiman tarpeen tyydyttämi-
28214: seksi.
28215: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Yliopistolaitoksen määrärahat valtion talous-
28216: vasti seuraavaa: arviossa ovat vuosien 1993-1994 leikkausten
28217: jälkeen pysyneet samalla tasolla eikä seuraavien
28218: Opetusministeriön ja Turun yliopiston välises- vuosien budjetteihin ole tulossa kasvua, mikä on
28219: sä tulosneuvottelussa kuluvan vuoden huhti- osaltaan vaikeuttanut yliopistojen koulutusten
28220: kuussa käsiteltiin Turun yliopiston korkean tek- laajentamishankkeita. Yliopistolaitoksessa teh-
28221: nologian asiantuntijakoulutuksen kehittämistar- dään toisaalta jatkuvasti rakenteellista kehittä-
28222: vetta seuraavalla sopimuskaudella 1998-2000. mistä kehittämällä koulutusta ja tehostamalla
28223: Neuvottelussa sovittiin, että yhteistyömahdolli- yliopistojen välistä yhteistyötä valtioneuvoston
28224: suudet Åbo Akademin kanssa high tech -alueen 21.12.1995 hyväksymän koulutuksen ja korkea-
28225: koulutuksen kehittämiseksi selvitetään. Vaikka kouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittä-
28226: näiden yliopistojen alat eroavatkin, Iähtökohta- missuunnitelman vuosille 1995-2000 mukaan.
28227:
28228: Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1997
28229:
28230: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
28231: 4 KK 710/1997 vp
28232:
28233:
28234:
28235:
28236: Tili Riksdagens Ta/man
28237:
28238: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- främst inom ramen för _gällande bestämmelser
28239: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- och existerande enheter. Abo universitet kommer
28240: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- så1edes att utarbeta de nödvändiga fortsatta p1a-
28241: man Martti Tiuri undertecknade skriftliga spörs- nerna till grund för vidare utveckling av saken.
28242: mål nr 710: Åbo universitet har sådan examensutbi1dning
28243: på det matematisk-naturvetenskapliga området
28244: Avses Åbo universitet, med hänsyn till där det är möj1igt att ink1udera utbildning som
28245: underskottet på diplomingenjörer inom ansluter till högtekno1ogi. A vsikten är att 1997-
28246: elektronikbranschen, omfattningen av 1999 tillfördela detta utbildningsområde tilläggs-
28247: elektronikindustrin i Egentliga Finland, finansiering för utvidgning av utbildningen. Un-
28248: universitetets beredskap för undervisning dervisningsministeriet har just tillsatt en arbets-
28249: på området och studerandepotentialen i grupp som skall komma med förslag till hur be-
28250: regionen bli beviljat rätt att utfårda di- hovet av utbildad arbetskraft inom områdena
28251: plomingenjörsexamen i elektronik? elektricitet, elektronik, informationsteknik och
28252: databehandling skall tillgodoses.
28253: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Anslagen för universitetsväsendet har i stats-
28254: anföra följande: budgeten, efter nedskärningarna 1993-1994, le-
28255: gat på samma nivå, och inte heller de följande
28256: 1 resultatförhandlingarna mellan undervis- årens budgeter kommer att innehålla någon höj-
28257: ningsministeriet och Åbo universitet i april i år ning, vilket för sin del har gjort det svårare för
28258: behandlades behovet av att utveckla expertut- projekt som sy~tar att utvidga utbildningen vid
28259: bildningen i högteknologi vid Åbo universitet universiteten. lnom universitetsväsendet sker å
28260: under nästa avtalsperiod 1998-2000.1 förhand- andra sidan hela tiden en strukturell utveckling
28261: 1ingarna kom man överens om att samarbetsmöj- genom att utbildningen utvecklas och samarbetet
28262: ligheterna med Åbo Akademis high tech:område mellan universiteten intensifieras enligt den av
28263: utreds i syfte att utveck1a utbildningen. Aven om statsrådet 21.12.1995 godkända planen för ut-
28264: de områden som finns vid dessa universitet ski1jer veckling av undervisningen och av forskningen
28265: sig från varandra, är utgångspunkten att man vid högskolorna för åren 1995-2000.
28266: utreder möjligheterna att ordna utbildningen
28267:
28268: Helsingforsden 8 juli 1997
28269:
28270: lnrikesminister Jan-Erik Enestam
28271: KK 711/1997 vp
28272:
28273: Kirjallinen kysymys 711
28274:
28275:
28276:
28277:
28278: Tero Mölsä /kesk ym.: Viljelijöiden tulotason palauttamisesta ED-
28279: sopimuksen edellyttämälle tasolle
28280:
28281:
28282: Eduskunnan Puhemiehelle
28283:
28284: ED :n jäsenyys merkitsi maataloudelle lähes jyrkkään nousuun ja viljelijöiden tuotteistaan
28285: ylivoimaista haastetta sen joutuessa yhdessä yös- saarnat hinnat ovat olleet ED-hintatasoa alhai-
28286: sä samaan kilpailutilanteeseen olennaisesti edul- sempia. Hallitus on myös omilla toimillaan hei-
28287: lisemmissa luonnonoloissa sijaitsevien maiden kentänyt viljelijöiden tulotasoa mm.leikkaamal-
28288: kanssa. Tätä pehmentämään luotiin ns. asteittain la siirtymäkauden tukea.
28289: aleneva siirtymäkauden tuki, jossa oletettiin tiet- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28290: ty tuottajahintataso ja oletettiin myös, että maa- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28291: talouden käyttämien tuotantopanosten hinnat kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28292: laskevat. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28293: Nämä olettamat olivat pohjana suomalaisten
28294: päättäessä kansanäänestyksessä ED :hun liitty- Aikooko Hallitus toimia niin, että vil-
28295: misestä ja eduskunnan tehdessä lopullista liitty- jelijöiden tulotaso saadaan palautettua
28296: mispäätöstä. ED-sopimuksen edellyttämälle tasolle
28297: Jäsenyyssopimuksen alussa tuottajahinnat puuttumalla edellä oleviin epäkohtiin, ja
28298: pudotettiin ED :n hintatasolle ja tuotantopanos- ellei se ole mahdollista, käyttämällä mui-
28299: ten hinnatkin kääntyivät hitaaseen laskuun. ta keinoja, esim. verotuksen antamia
28300: Nyt on kuitenkin ilmennyt, että vuoden 1996 mahdollisuuksia, mikä on ED :ssa varsin
28301: aikana tuotantopanosten hinnat ovat kääntyneet yleinen tapa?
28302:
28303: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
28304:
28305: Tero Mölsä /kesk Markku Vuorensola /kesk Matti Vanhanen /kesk
28306: Ossi Korteniemi /kesk Markku Koski /kesk Johannes Leppänen /kesk
28307: Maija-Liisa Lindqvist /kesk Timo Kalli /kesk Armas Komi /kesk
28308:
28309:
28310:
28311:
28312: 270136
28313: 2 KK 711/1997 vp
28314:
28315:
28316:
28317:
28318: Eduskunnan Puhemiehelle
28319: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tyä muun yritystoiminnan tavoin arvonlisävero-
28320: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tuksen piiriin vuoden 1995 alussa. Maa- ja puu-
28321: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tarhatalouden kansallista tukipakettia laaditta-
28322: jäsenen vastattavaksi kansanedustajaTero Möl- essa maatalouden kustannusten arvioitiin alene-
28323: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen van siirtymäkaudella vuosina 1995-2000 yh-
28324: n:o 711: teensä 5,1 mrd. mk ennenjäsenyyttä vallinneelta
28325: tasolta. Pääosa näistä säästöistä (yht. 3,8 mrd.
28326: Aikooko Hallitus toimia niin, että vil- mk) arvioitiin saatavan kahden ensimmäisen jä-
28327: jelijöiden tulotaso saadaan palautettua senyysvuoden aikana. Maatalouden taloudelli-
28328: ED-sopimuksen edellyttämälle tasolle sen tutkimuslaitoksen kokonaislaskelman mu-
28329: puuttumalla edellä oleviin epäkohtiin, ja kaan maatalouden kokonaiskustannukset vuon-
28330: ellei se ole mahdollista, käyttämällä mui- na 1996 olivat 13,6 mrd. mk, mikä on 2,8 mrd.
28331: ta keinoja, esim. verotuksen antamia markkaa eli noin 17% vuotta 1994 vähemmän.
28332: mahdollisuuksia, mikä on ED:ssa varsin Tuotantopanosten hintojen lasku tapahtui osit-
28333: yleinen tapa? tain jo vuoden 1994 aikana. Vuodesta 1993 maa-
28334: talouden kustannukset ovat alentuneet 3,8 mrd.
28335: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- markkaa (22 %).
28336: vasti seuraavaa: Maatalouden tuotantopanosten hintaindek-
28337: sin mukaan tuotantopanosten hintataso oli en-
28338: Suomen ED-jäsenyys muutti maataloustuot- simmäisenä jäsenyysvuonna lähes 20 % edellis-
28339: teiden hinnanmuodostuksen ja tukijärjestelmän vuotta alhaisempi. Vuoden 1996 aikana tuotan-
28340: kokonaisuudessaan. Suhteellisen vakaasta ja en- topanosten hintataso kääntyi kuitenkin nou-
28341: nustettavasta hintatasosta on siirrytty tilantee- suun. Tuotantopanosten hintaindeksin perus-
28342: seen, jossa maataloustuotteiden markkinahinnat teella vuonna 1996 hinnat nousivat 1,6 prosenttia
28343: määräytyvät viime kädessä elintarvikkeita jalos- edelliseen vuoteen verrattuna.
28344: tavanteollisuuden kilpailukyvyn perusteella niin Valtiovallan mahdollisuudet vaikuttaa maa-
28345: kotimaassa kuin ED :n sisämarkkinoilla ja kol- talousyrittäjien tulotasoon uudessa tilanteessa
28346: mansien maiden viennissä. Markkinahintojen ovat vähentyneet. Hallituksella ei ole juurikaan
28347: laskusta huolimatta markkinoilta saatavien keinoja vaikuttaa maataloustuotteiden ja tuo-
28348: myyntitulojen tulisi edelleenkin muodostaa vilje- tantopanosten hintakehitykseen. Kansallisen tu-
28349: lijöiden tulonmuodostuksen perusta, jota ED- kipolitiikan suhteen liikkumatila on myös varsin
28350: tuet ja kansalliset tukijärjestelmät täydentävät. tarkoin rajattu toisaalta komission päätöksin ja
28351: Rajasuojan poistumisen myötä maatalous- toisaalta maa- ja puutarhatalouden kansalliseen
28352: tuotteiden markkinahinnat laskivat eurooppa- tukeen käytettävissä olevan määrärahan perus-
28353: laiselle tasolle. Toteutunut hintojen alenema teella.
28354: vaihteli tuotteittain ollen keskimäärin noin Valtiontalouden yleisistä säästöistä johtuen
28355: 40 %:n luokkaa. Toteutunut hintataso on vas- maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen mää-
28356: tannut eräitä poikkeuksia (lampaanliha, kanan- rärahaa on supistettu vuositasolla 750 milj.
28357: munat ja naudanliha) lukuun ottamatta suhteel- markkaa kevään 1994 valtioneuvoston periaate-
28358: lisen hyvin maa- ja puutarhatalouden kansallista päätöksen tasosta. Kun lisäksi otetaan huo-
28359: tukipakettia laadittaessa tehtyjä arvioita, jotka mioon energiaverojen osittaisena palautuksena
28360: perustuivat ED :n hallinnollisiin hintoihin ja eräi- maataloudelle palautuva 25 milj. markkaa, muo-
28361: den ED-maiden toteutuneeseen hintatasoon yh- dostuu määrärahan nettovähennykseksi 725
28362: teisen maatalouspolitiikan muutokset huomioon milj. markkaa. Käytettävissä olevan määrärahan
28363: ottaen. pienenemisestä johtuen kansanisien tukien tuki-
28364: ED-jäsenyyden myötä myös eräiden maata- tasoja on jouduttu tarkistamaan. Tehdyt tarkis-
28365: louden tuotantopanosten hinnat laskivat. Kus- tukset on pyritty tekemään sekä alueellisesti että
28366: tannussäästöjä syntyi myös maatalouden siirryt- eri tuotantosuuntien välillä tasapainoisesti, kui-
28367: KK 711/1997 vp 3
28368:
28369: tenkin niin, että tuotannon erityisen vaikean ulkopuolelle ja vuoden 1997 tuet maksetaan näis-
28370: kannattavuustilanteen vuoksi naudanlihantuo- sä tuotantosuunoissa komission sallimina enim-
28371: tanto ja lammastalous ovat jääneet leikkausten mäistukina.
28372:
28373: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1997
28374:
28375: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
28376: 4 KK 711/1997 vp
28377:
28378:
28379:
28380:
28381: Tili Riksdagens Talman
28382:
28383: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- heten, började omfattas av mervärdesbeskatt-
28384: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- ningen vid ingången av 1995. När det nationella
28385: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags- stödpaketet för jordbruket och trädgårdsod1ing-
28386: man Tero Mölsä m.fl. undertecknade spörsmå1 en utarbetades beräknades att under övergångs-
28387: nr 711: perioden åren 1995-2000 kommer kostnaderna
28388: för jordbruket att sjunka med samman1agt 5,1
28389: Ämnar Regeringen förfara så att jord- mrd. mk jämfört med nivån före med1emskapet.
28390: brukarnas inkomstnivå kan återställas på Enligt beräkningarna skulle största de1en av be-
28391: den nivå som EU-avta1et förutsätter ge- sparingarna (3,8 mrd. mk) fås till stånd under de
28392: nom att ingripa i ovan nämnda missför- två första åren av med1emskapet. En1igt 1ant-
28393: hållanden och, om detta inte är möj1igt, bruksekonomiska forskningsansta1tens ka1ky1
28394: genom att tillgripa andra mede1, t.ex. de uppgickjordbrukets tota1kostnader till13,6 mrd.
28395: möjligheter som beskattningen ger, vi1ket mk 1996, vi1ket är 2,8 mrd. mk, dvs. 17 %, mindre
28396: är en täm1igen van1ig metod inoin EU? än 1994. Priserna på produktionsinsatserna
28397: sjönk de1vis redan 1994. Kostnaderna för jord-
28398: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt bruket har sjunkit med 3,8 mrd. mk (22 %)jäm-
28399: anföra fö1jande: fört med 1993.
28400: En1igt prisindexet för produktionsinsatser
28401: Fin1ands med1emskap i EU innebär att pris- inom 1antbruket var prisnivån på produktionsin-
28402: bildningen och stödsystemet för jordbrukspro- satserna det första med1emskapsåret nästan 20%
28403: dukter förändrades helt. Från en förhållandevis 1ägre än året ir:nan. Under 1996 började prisni-
28404: stabi1 och förutsägbar prisnivå har situationen vån på produktionsinsatserna stiga. En1igt pris-
28405: förändrats så att marknadspriserna på jord- indexet för produktionsinsatser steg priserna
28406: bruksprodukter både i hem1andet och på EU :s 1996 med 1,6 % jämfört med året innan.
28407: inre marknad samt vid export till tredje 1and i 1 den nya situationen har statsmaktens möj1ig-
28408: sista hand bestäms en1igt konkurrenskr~ften hos heter att påverka 1antbruksföretagarnas in-
28409: den industri som föräd1ar 1ivsmedel. Aven om komstnivå minskat. Regeringen har knappast
28410: marknadspriserna har sjunkit bör försä1jningsin- alls några möjligheter att påverka prisutveck1ing-
28411: täkterna från marknaderna alltjämt stå som en för jorqpruksprodukterna och produktionsin-
28412: grund för jordbrukarnas inkomstbi1dning. EU- satserna. A ven i fråga om den nationella stödpo-
28413: stöden och de nationella stödsystemen komp1et- 1itiken är spe1rummet mycket noggrant begrän-
28414: terar denna grund. sat. Gränserna har dragits upp de1s genom kom-
28415: När gränsskyddet s1opades sjönk marknads- missionens bes1ut, dels genom det disponib1a an-
28416: priserna på jordbruksprodukter till europeisk s1aget för det nationella stödet för jordbruket och
28417: nivå. Prissänkningen varierade för o1ika produk- trädgårdsodlingen.
28418: ter och var i genomsnitt ca 40 %. Med vissa Med an1edning av de allmänna statsekonomis-
28419: undantag (fårkött, ägg och nötkött) har prisni- ka besparingarna har ans1aget för det nationella
28420: vån re1ativt vä1 matsvarat ka1ky1eringarna i sam- stödet för jordbruket och trädgårdsod1ingen år1i-
28421: band med utarbetandet av det nationella stödpa- gen minskats med 750 mi1j. mk jämfört med ni-
28422: ketet fOr jordbruket och trädgårdsod1ingen. Ka1- vån i statsrådets principbes1ut våren 1994. När
28423: ky1eringarna baserade sig på EU:s administrati- man dessutom beaktar de 25 mi1j. mk av energi-
28424: va priser och prisnivån i vissa EU-1änder med skatten som återbärs till jordbruket i form av en
28425: beaktande av ändringarna i den gemensamma de1återbäring utgör nettominskningen av ans1a-
28426: jordbrukspo1itiken. get 725 mi1j. mk. På grund av att det disponib1a
28427: Till fö1jd av med1emskapet i EU sjönk också ans1aget har minskat har man tvingats justera de
28428: priserna på vissa produktionsinsatser inom jord- nationella stödnivåerna. Vid justeringarna har
28429: bruket. Kostnadsbesparingar uppkom också när man eftersträvat såvä1 regiona1 ba1ans som ba-
28430: jordbruket, så som den övriga företagsverksam- 1ans mellan de o1ika produktionsinriktningarna,
28431: KK 711/1997 vp 5
28432:
28433: dock så att produktionen av nötkött och fårsköt- ningarna. Inom dessa produktionsinriktningar
28434: seln på grund av den synnerligen svåra lönsam- betalas stöden 1997 som maximistöd en1igt kom-
28435: hetssituationen inte har drabbats av nedskär- missionens medgivande.
28436:
28437: Helsingforsden 7 juli 1997
28438:
28439: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
28440: 1
28441:
28442:
28443: 1
28444:
28445:
28446: 1
28447:
28448:
28449: 1
28450:
28451:
28452: 1
28453:
28454:
28455: 1
28456:
28457:
28458: 1
28459:
28460:
28461: 1
28462:
28463:
28464: 1
28465:
28466:
28467: 1
28468:
28469:
28470: 1
28471:
28472:
28473: 1
28474:
28475:
28476: 1
28477: KK 712/1997 vp
28478:
28479: Kirjallinen kysymys 712
28480:
28481:
28482:
28483:
28484: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Verovelkojen periruisestä
28485:
28486:
28487:
28488: Eduskunnan Puhemiehelle
28489:
28490: Erityisesti yrittäjillä verojen maksu saattaa raskaisiin ja kalliisiin tuomioistuinten vahvista-
28491: jäädä rästiin. Tällöin verottaja on hyvin usein miin velkajärjestely- ja velkasaneeraustoimiin.
28492: vaatimassa saataviaan ulosottoteitse ajaen yri- Pelkästään verottajan kaavamaisen tiukkuuden
28493: tyksiä jopa konkurssiin. Sinänsä tässä ei ole mi- johdosta ei yrityksiä ja kansalaisia tulisi tarpeet-
28494: tään väärää. Verot on perittävä ja valtiontalou- tomasti ajaa ahdinkoon.
28495: den tulot turvattava. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28496: On kuitenkin tapauksia, joissa esimerkiksi va- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28497: paaehtoisella verovelkojen järjestelyllä, lähinnä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28498: maksuaikataulun pidentämisellä, saataisiin tur- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28499: vattua niin valtion saatavat kuin verovelkaisen
28500: yrityksen tulevaisuus. Tietooni on saatettu ta- Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,
28501: pauksia, joissa verottaja ei ole suostunut maksu- että elinkelpoisia yrityksiä ja kansalaisia
28502: ajan pidennyksiin tai muihin velkajärjestelyihin. ei tarpeettomasti ajettaisi ahdinkoon ve-
28503: Tämä johtaa osin turhiin konkursseihin ja osin rovelkojen joustamattomaila perinnällä?
28504:
28505: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
28506: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
28507:
28508:
28509:
28510:
28511: 279001
28512: 2 KK 712/1997 vp
28513:
28514:
28515:
28516:
28517: Eduskunnan Puhemiehelle
28518:
28519: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Veronkantoasetuksen 5 §:n mukaan voidaan
28520: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, erikoisperintänä ryhtyä muun muassa maksujär-
28521: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jestelyihin verojen perimiseksi. Toimenpiteellä
28522: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-Lii- pyritään mahdollisimman täysimääräisen vero-
28523: sa Tykkyläisen näin kuuluvan kirjallisen kysy- kertymän varmistamiseen. Maksujärjestelyjen
28524: myksen n:o 712: käyttäminen ei voi muodostua yleiseksi tavaksi
28525: maksaa verojäämiä myöhemmin sovittavan
28526: Miten Hallitus aikoo varmistaa sen, maksuaikataulun mukaisesti. Verovelvollisten
28527: että elinkelpoisia yrityksiä ja kansalaisia yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu sekä ve-
28528: ei tarpeettomasti ajettaisi ahdinkoon ve- ronmaksuvelvollisuuden yleisen uskottavuuden
28529: rovelkojen joustamattomaila perinnällä? ylläpitäminen edellyttävät, että maksujärjestelyi-
28530: hin ryhdytään vasta, kun erityiset syyt sitä puol-
28531: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tavat.
28532: vasti seuraavaa: Maksujärjestelyn toteuttamisen edellytyksenä
28533: on, että verovelvollinen täyttää myös tulevan il-
28534: Verohallinnossa kannettavien verojen perin- moitus- ja maksuvelvollisuutensa säädettyjä
28535: nästä säädetään veronkantolain 27 §:ssä. Sen määräaikoja noudattaen. Jos verovelvollinen on
28536: mukaan verojen perintäkeinoja ovat: noudattanut määrättyä maksuaikataulua eikä
28537: muutoinkaan ole laiminlyönyt verovelvollisuuk-
28538: * maksumuistutuksen lähettäminen siaan eikä muitakaan maksujärjestelyssä määrät-
28539: * ulosottoon lähettäminen tyjä ehtoja, maksuaikataulua voidaan myöhem-
28540: * erikoisperintä (veronkantoasetus 5 §) min muuttaa olosuhteissa mahdollisesti tapahtu-
28541: vien muutosten johdosta. Maksusuunnitelman
28542: Veronkantolain 27 §:n 4 momentin mukaan toteutumista seurataan ja havaittuihin laimin-
28543: verohallinto voi olla ryhtymättä perintään tai lyönteihin puututaan välittömästi.
28544: keskeyttää perinnän (perinnän passivointi), jos Maksujärjestelyjen onnistumisprosentti on
28545: sen ei arvioida johtavan tulokseen. Perintää on viime vuosina jatkuvasti parantunut. Nykyisin
28546: jatkettava esteen poistuttua. 20-30 % aloitetuista maksujärjestelyistä päät-
28547: Aikaisemmin verojen perintä oli siten kaava- tyy verojäämien maksamiseen suunnitelman mu-
28548: maista ja pakottavaa, että verojäämät oli pakko kaisesti.
28549: lähettää välittömästi ulosottotoimin perittäviksi. Maksujärjestelyn käyttäminen perintäkeino-
28550: Vuodesta 1982 alkaen verohallinnolle säädettiin na joudutaan aina arvioimaan vallitsevien olo-
28551: mahdollisuus lähettää maksuvelvolliselle maksu- suhteiden pohjalta ja käytettävissä olevien tieto-
28552: muistutus, jolla vero voitiin suorittaa vielä ns. jen perusteella. Tarvittaessa suoritetaan erityi-
28553: jälkikantoaikana ilman muita perintätoimen- nen velallistutkimus maksujärjestelyn onnistu-
28554: piteitä. Viimeisin veron maksamisen ja perinnän mismahdollisuuksien selvittämiseksi. On luon-
28555: joustavoittamistavoite toteutettiin vuoden 1996 nollista, että asiaa jälkikäteen arvioiden jossain
28556: alussa voimaan tulleella veronkantolain muu- yksittäisessä tapauksessa tehdyn ratkaisun sijas-
28557: toksella, jolloin verohallinnon perintäkeinojen ta olisi voitu päätyä toisenlaiseenkin lopputulok-
28558: valintamahdollisuuksia entisestään laajennet- seen. Tämäkään ei vielä osoita, että aikanaan
28559: tiin. käytettävissä oleviin tietoihin perustuva ratkaisu
28560: Nykyisen perintäjärjestelmän tavoitteena on olisi ollut sinällään virheellinen.
28561: vapaaehtoisen veronmaksun edistäminen. Jär- Vuoden 1996lopussa oli runsaat 400 000 jää-
28562: jestelmän tavoitteena on joustava perintä, jossa mä velallista, joilla oli verojäämiä yhteensä n. 26
28563: perintäkeinoksi voidaan valita asiakaskohtaises- mrd markkaa koostuen n. 2,2 milj. veroerästä.
28564: ti sekä veronsaajan että veronmaksajan kannalta Verojäämien kasvu on viime vuosina käänty-
28565: tarkoituksenmukaisin ja tuloksenisin toimenpi- nyt selvään laskuun. Kun kasvu vuodesta 1990
28566: de. vuoteen 1991 oli 42 % ja vielä seuraavanakin
28567: KK 712/1997 vp 3
28568:
28569: vuonna 24 %, niin kasvu vuodesta 1995 vuoteen ja joudutaan perinnässä käyttämään. Niiden
28570: 1996 oli enää vajaa 3 %. osuus on kuitenkin pieni, joten tällä perusteella ei
28571: Verohallinnossa perittävinä olevien verojää- voida tehdä pitkälle meneviä yleistyksiä verohal-
28572: mien kertymä vuonna 1996 oli yhteensä 4 454 linnon perinnän kaavamaisesta joustamatto-
28573: milj. markkaa, mikä jakaantui perintäkeinoit- muudesta.
28574: tain seuraavasti: Verohallinnon tavoitteena on kehittää omaa
28575: perintäjärjestelmäänsä edelleenkin siten, että ve-
28576: 32 % alkuperäisenä verolipulla eräpäivän jäl- rovelvolliset maksaisivat myös jo syntyneet vero-
28577: keen, jäämänsä vapaaehtoisesti ja mahdollisimman
28578: 27 % verohallinnon maksumuistutuksilla, joustavasti ilman pakkoperintätoimenpiteitä.
28579: 10% verohallinnon maksujärjestelyillä, Tätä voidaan pitää sekä veronsaajien että veron-
28580: 10 % verohallinnon pakollisilla veronkuit- maksajien edun mukaisena. Verojen perinnässä
28581: tauksilla, ei voida kuitenkaan välttää tilanteita, joissa jou-
28582: 19 % ulosottotoimenpitein, josta kertymästä dutaan turvautumaan myös ankarampiin pak-
28583: suurin osa on kertynyt ulosotossakin maksu- koperintätoimenpiteisiin.
28584: muistutuksilla ja maksujärjestelyillä ja Hallituksen tiedossa ei ole, että verohallinto
28585: 2 % ns.oikeudellisessa perinnässä, jossa vero- pelkästään kaavamaisen,joustamattomanja tiu-
28586: hallinto on käyttänyt veronsaajien puhevaltaa. kan perintänsä seurauksena ajaisi yrityksiä ja
28587: kansalaisia tarpeettomasti ahdinkoon. Yleisen
28588: Kertymän jakautuminen perintäkeinoittain veronmaksuvelvollisuuden toteuttaminen edel-
28589: osoittaa, että vapaaehtoisuuteen ja joustavaan lyttää perintäjärjestelmää, jonka uskottavuus
28590: perintäkeinon valintaan perustuva perintä on te- voidaan ylläpitää viime kädessä myös laillisia
28591: hokasta. Kuitenkin ankarampiakin pakkokeino- pakkotäytäntöönpanokeinoja käyttäen.
28592:
28593: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1997
28594: Ministeri Arja Alho
28595: 4 KK 712/1997 vp
28596:
28597:
28598:
28599:
28600: Tili Riksdagens Talman
28601:
28602: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- den enskilda kunden kan välja det indrivnings-
28603: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- förfarande som är mest ändamålsenligt och ger
28604: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- bäst resultat både med tanke på skattetagaren
28605: man Marja-Liisa Tykkyläinen undertecknade och skattebetalaren.
28606: spörsmål nr 712: Enligt 5 § förordningen om skatteuppbörd
28607: kan vid specialindrivning vidtas bl.a. betalnings-
28608: På vilket sätt ämnar Regeringen säkra arrangemang för indrivning av skatterna. Med
28609: att inte livsdugliga företag och medbor- denna åtgärd försöker man säkra att skatterna
28610: gare i onödan försätts i trångmål genom flyter in tili så fulla belopp som möjligt. Betal-
28611: den osmidiga indrivningen av skatteskul- ningsarrangemang kan inte komma i fråga som
28612: der? ett allmänt sätt att betala skatterester enligt en
28613: senare tidtabell som man kommer överens om.
28614: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Enjämlik och rättvis behandling av de skattskyl-
28615: anföra följande: diga samt en allmän trovärdighet också i fortsätt-
28616: ningen i fråga om skattebetalningsskyldigheten
28617: Bestämmelser om indrivningen av skatter förutsätter att man tar tili betalningsarrange-
28618: inom skatteförvaltningen finns i 27 § lagen om mang först när särskilda skäl talar för det.
28619: skatteuppbörd. Enligt paragrafen kan skatter in- En förutsättning för att betalningsarrange-
28620: drivas genom mang skall komma i fråga är att den skattskyldi-
28621: ge fullgör också sin framtida anmälnings- och
28622: * betalningspåminnelse betalningsskyldighet inom fastställda tider. Om
28623: * sändande för utsökning den skattskyldige har fö1jt den fastställda tidta-
28624: * specialindrivning (5 § förordningen om skat- bellen och inte heller på något sätt har försummat
28625: teuppbörd) sina skatteskyldigheter eller andra villkor som
28626: fastställts i betalningsarrangemanget, kan betal-
28627: Enligt 27 § 4 mom. lagen om skatteuppbörd ningstidtabellen senare ändras på grund av för-
28628: kan skatteförvaltningen avstå från att påbörja ändringar som eventuellt skett i omständigheter-
28629: indrivning eller avbryta indrivningen (passive- na. Man övervakar hur betalningsplanen genom-
28630: ring av indrivningen), om den inte antas leda tili förs och ingriper omedelbart när försummelser
28631: något resultat. Indrivningen skall fortsätta när uppdagas.
28632: det inte längre finns något hinder. Andelen betalningsarrangemang som utfallit
28633: Tidigare var indrivningen av skatter så tili vida väl har hela tiden ökat under de senaste åren.
28634: stel och tvingande att skatteresterna omedelbart Nuförtiden leder 20-30 % av de päbörjade be-
28635: måste sändas för indrivning i utsökningsväg. talningsarrangemangen tili att skatteresterna be-
28636: Från och med ingången av 1982 är det möjligt för talas planenligt.
28637: skatteförvaltningen att sända den betalnings- Bruket av betalningsarrangemang som ett in-
28638: skyldige en betalningspåminnelse, och då kan drivningsmedel måste alltid bedömas utgående
28639: skatten betalas ännu under den s.k. efterupp- från rädande omständigheter och de uppgifter
28640: bördstiden utan andra indrivningsåtgärder. Den som finns att tillgå. Vid behov utförs en särskild
28641: sista åtgärden i syfte att göra betalningen och gäldenärsundersökning där man utreder möjlig-
28642: indrivningen av skatter mera flexibel vidtogs i heterna för att betalningsarrangemanget skall
28643: och med den ändring av lagen om skatteuppbörd lyckas. Det är naturligt att man i något enstaka
28644: som trädde i kraft vid ingången av 1996, varvid fall, när man bedömer saken i efterskott, i stället
28645: skatteförvaltningens möjligheter att välja indriv- för det beslut som fattats hade kunnat tänka sig
28646: ningsförfarande ytterligare utvidgades. en annan lösning på problemet. Inte ens detta
28647: Syftet med det nuvarande indrivningssystemet bevisar att det beslut som i tiden fattades med
28648: är att skattebetalningen skall ske frivilligt. Syste- stöd av tillgänglig information i sig skulle ha varit
28649: met syftar tili en flexibel indrivning, där man för felaktigt.
28650: KK 712/1997 vp 5
28651:
28652: Vid utgången av 1996 fanns det drygt 400 000 Det sätt på vilket skatterna har kommit in med
28653: personer som inte hade betalt sina skatter. De hjälp av olika indrivningsförfaranden visar att
28654: obetalda skatterna uppgick tili sammanlagt ca 26 indrivning som bygger på frivillighet och ett smi-
28655: mrd. mk och bestod av ca 2,2 milj. skatterater. digt vai av indrivningsförfarande är effektiv.
28656: Tillväxtkurvan när det gälier obetalda skatter Också strängare indrivningsförfaranden måste
28657: har under de senaste åren klart börjat peka neråt. likväl tillgripas vid indrivning. Deras andel är
28658: Medan ökningen från 1990 til11991 var 42% och emeliertid liten och således kan man på den grun-
28659: också året därpå 24 %, var ö kningen från 1995 till den inte göra någon långtgående genera1isering
28660: 1996 endast knappt 3 %. av att skatteförvaltningens indrivning skulie vara
28661: Det sammanlagda beloppet av obetalda skat- stel och sakna flexibilitet.
28662: ter som skatteförvaltningen hade att indriva 1996 Skatteförvaltningen har för avsikt att vidare-
28663: uppgick ti114 454 milj. mk och indrivningen sked- utveckla sitt eget indrivningssystem så att de
28664: de på följande sätt: skattskyldiga betalar också de skatterester som
28665: redan uppstått frivilligt och så flexibelt som möj-
28666: 32 % med den ursprungliga debetsedeln efter ligt utan indrivningsåtgärder. Detta kan anses
28667: förfaliodagen ligga såväl i skattetagarnas som skattebetalarnas
28668: 27% genom betalningspåminnelse från skatte- intresse. Vid indrivningen av skatter kan man
28669: förvaltningen likväl inte undgå situationer där man måste ta tili
28670: 10 % genom skatteförvaltningens betalnings- strängare indrivningsåtgärder.
28671: arrangemang Regeringen känner inte tili att skatteförvalt-
28672: 10 % genom skatteförvaltningens obligatoris- ningen enbart genom sin stela, osmidiga och
28673: ka skattekvittningar stränga indrivning skulie försätta företag och
28674: 19 % genom utsökning, där största delen har medborgare onödigtvis i trångmål. För att den
28675: influtit efter betalningspåminnelse och betal- alimänna skattebeta1ningssky1digheten skali
28676: ningsarrangemang kunna fullgöras krävs ett indrivningssystem, vars
28677: 2% genom s.k. rättslig indrivning där skatte- trovärdighet kan upprätthållas genom att i sista
28678: förvaltningen har fört skattetagarnas talan. hand också lagliga utsökningsmedel används.
28679:
28680: Helsingforsden 3 juli 1997
28681:
28682: Minister Arja Alho
28683: J
28684: J
28685: J
28686: J
28687: J
28688: J
28689: J
28690: J
28691: J
28692: J
28693: J
28694: J
28695: J
28696: J
28697: J
28698: J
28699: J
28700: J
28701: J
28702: J
28703: J
28704: J
28705: J
28706: J
28707: J
28708: KK 713/1997 vp
28709:
28710: Kirjallinen kysymys 713
28711:
28712:
28713:
28714:
28715: Jorma Vokkolainen /vas: Kymijoen-Mäntyharjun kanavahank-
28716: keen valmistelusta ja toteuttamisesta
28717:
28718:
28719: Eduskunnan Puhemiehelle
28720:
28721: Liikenneministeriön asettama ns. Ojajärven ympäri vuoden. Muun muassa tähän viitaten
28722: kanavatyöryhmä tarkasteli raportissaan Kymi- metsäteollisuuden edustajat ovat sitä mieltä, että
28723: joenja Mäntyharjun ympäri vuoden auki olevien -jos ja kun Saimaan kanavan nykyisin liiken-
28724: kanavien kannattavuutta. Sen johtopäätös oli, teessä olevia aluksia puolitoista kertaa suurem-
28725: että kanavien hyötykustannussuhde on runsas 1, man aluskoon mahdollistava Kymijoen-Män-
28726: eli että kanavat ovat kannattavia. Työryhmä tyharjun väyläpari rakennetaan - Saimaan
28727: päätyi tähän tulokseen yhtäältä ottamalla kana- alueen teollisuuden tavaravirrat siirtyvät koko-
28728: vien laskennalliseksi poistoajaksi 30 vuotta ja naisuudessaan näille uusille väylille. Yleensä lo-
28729: koroksi kuusi (6) prosenttia. gistiikkahyötyjen vuoksi teollisuus käyttää sitä
28730: Hieman myöhemmin sai raporttinsa valmiiksi väylää, jonka kautta tuotteita saadaan vietyä
28731: merenkulun väylämaksutyöryhmä, joka päätyi suurempia eriä kerrallaan. Samasta syystä teol-
28732: esittämään, että "pitkävaikutteiselta infrastruk- lisuus ei mielellään käytä kahta aluskokoa tai
28733: tuuriomaisuudelta voidaan edellyttää korkein- useampaa kuljetusjärjestelmää. Ojajärven työ-
28734: taan kansantalouden kasvun mukaista korkoa. ryhmän laskelmat perustuivat tältäkin osin epä-
28735: Työryhmä onkin päätynyt suosittamaan, että todellisille otaksumille.
28736: korkona käytettäisiin kolmen prosentin vuotuis- Jos esittämiämme näkökohtia olisi pidetty las-
28737: ta korkoa". kelmien lähtökohtana, Kymijoen-Mäntyhar-
28738: Kymijoen ja Mäntyharjun vesiväyläpari, jos jun väyläparin kannattavuus olisijopa erinomai-
28739: mikään, on pitkävaikutteinen perusrakennein- nen. Ne kilpailisivat tasavertaisesti minkä tahan-
28740: vestointi. Siihen on siten sovellettava kolmen sa muun väylän hyötykustannussuhteen kanssa.
28741: prosentin korkoa. On lisäksi muistettava, että Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28742: valtiokonttori on jo hyväksynyt avo- ja sulkuka- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28743: navien poistoajaksi 50 vuotta. Ojajärven työryh- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28744: män käyttämä poistoaika poikkeaa huomatta- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28745: vasti Valtiokonttorin käyttämästä poistoajasta
28746: avo- ja sulkukanavien osalta. Tämä lähtökohta Miten Hallitus saattaa Kymijoen-
28747: johtaa keinotekoisesti hankkeen käypää kannat- Mäntyharjun väylän rakennushankkeen
28748: tavuuslaskelmaa huonompaan lopputulokseen laajemmalle lausuntokierrokselle, jotta
28749: samoin kuin hankkeelle laskettu korkeampi kor- hankkeen eri sidosryhmät voisivat ottaa
28750: ko-odotus sijoitetulle pääomalle. ehdotuksiin ja laskelmiin kantaa, ja
28751: Ojajärven työryhmä lähti laskelmissaan siitä, aikooko Hallitus esittää vuoden 1998
28752: että vain osa nykyisin Saimaan kanavan kautta talousarvioehdotuksessaan tai mahdol-
28753: tapahtuvasta tavaraliikenteestä siirtyy uudelle lisessa lisätalousarviossa varoja Kymi-
28754: Mäntyharjun-Kymijoen vesitiereitille. Sai- joen-MäntyhaDun kanavahankkeen
28755: maan kanava on kuitenkin osan vuotta kiinni. alulle saattamiseksi?
28756: Sen sijaan uusi väyläpari palvelisi liikennettä
28757:
28758: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
28759:
28760: Jorma Vokkolainen /vas
28761:
28762:
28763: 279001
28764: 2 KK 713/1997 vp
28765:
28766:
28767:
28768:
28769: Eduskunnan Puhemiehelle
28770:
28771: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mien toimenpiteiden laajuutta ja kustannuksia.
28772: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, Näitä selvityksiä jatketaan, eikä lopullisia pää-
28773: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen töksiä hankkeista ole järkevää tehdä ennen selvi-
28774: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma tysten valmistumista.
28775: Vokkolaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Kanavahankkeiden yhteiskuntataloudelliset
28776: sen n:o 713: tarkastelut työryhmä teki liikenneministeriön
28777: vuonna 1994 käyttöön ottamalla tavalla käyttä-
28778: Miten Hallitus saattaa Kymijoen- mällä laskenta-aikana 30 vuotta, korkokantana
28779: Mäntyharjun väylän rakennushankkeen 6% ja investoinnin jäännösarvona 30% diskon-
28780: laajemmalle lausuntokierrokselle, jotta tattuna nykyhetkeen. Vastaavalla tavalla on teh-
28781: hankkeen eri sidosryhmät voisivat ottaa ty kanavahankkeisiin verrattujen muiden liiken-
28782: ehdotuksiin ja laskelmiin kantaa, ja nemuotojen infrastruktuurihankkeiden kannat-
28783: aikooko Hallitus esittää vuoden 1998 tavuustarkastelut. Vertailukelpoisuuden säilyt-
28784: talousarvioehdotuksessaan tai mahdol- tämiseksi erilaisia arvoja nimenomaan hankkei-
28785: lisessa lisätalousarviossa varoja Kymi- den keskinäisessä vertailussa ei luonnollisesti-
28786: joen-Mäntyharjun kanavahankkeen kaan voida käyttää.
28787: alulle saattamiseksi? Liikenneinfrastruktuurihankkeiden keskinäi-
28788: sessä vertailussa ja uuden investointihankkeen
28789: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kannattavuuslaskelmissa ei ole perusteltua suo-
28790: vasti seuraavaa: raan soveltaa samoja laskenta-aikoja ja korko-
28791: kantoja kuin liikenteen kustannusvastaavuus-
28792: Liikenneministeriön 30.4.1994 asettama K y- laskelmien yhteydessä on sovellettu esimerkiksi
28793: mijoki/Mäntyharju-kanavatyöryhmä luovutti meriliikenteen väylämaksujen perusteita määri-
28794: raporttinsa liikenneministeriölle 13.3.1996. Työ- teltäessä. Merenkulun väylämaksutyöryhmä
28795: ryhmässä olivat edustettuna liikenneministeriö, suositti, että pitkävaikutteisen käyttöomaisuu-
28796: ympäristöministeriö, Merenkulkuhallitus, Teol- den osalta korkona käytettäisiin kustannusvas-
28797: lisuuden ja Työnantajain Keskusliitto, Etelä-Sa- taavuuslaskelmissa kansantalouden kasvun mu-
28798: von maakuntaliitto ja Kymenlaakson liitto. Työ- kaista kolmen prosentin korkoa. Kun infrastruk-
28799: ryhmä kuuli asiantuntijoina Järvi-Suomen kana- tuurin investointien kannattavuuden laskentape-
28800: van neuvottelukuntaa ja Valtion teknistä tutki- rusteena käytetään korkeampaa käyvää markki-
28801: muskeskusta. Työryhmän mietintö oli yksimieli- nakorkoa, saadaan niukat voimavarat kohdiste-
28802: nen. tuksi mahdollisimman tehokkaasti. Toisaalta
28803: Työryhmän raportin mukaan Kymijoen ka- käyvän koron soveltaminen hinnoitteluun edel-
28804: nava on todennäköisesti yhteiskuntataloudelli- lyttäisi liikenteeltä perittävien maksujen olen-
28805: sesti kannattava hanke ja Kymijoen-Mänty- naista korottamista.
28806: harjun kanavapari mahdollisesti kannattava Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
28807: hanke, mutta Mäntyharjun kanava yksittäisenä koska toisaalta melko laajapohjaisen Kymijoki/
28808: hankkeena on selvästi kannattamaton hanke. Mäntyharju-kanavatyöryhmän mietintö oli yk-
28809: Kuitenkin työryhmän mukaan edellä mainituista simielinen ja toisaalta kanavahankkeiden mah-
28810: hankkeista kannattavimmankin hankkeen, Ky- dollisen toteuttamiskelpoisuuden selvittämiseksi
28811: mijoen kanavan, yhteiskuntataloudellinen hyö- välttämättömiä selvityksiä vielä on tekemättä,
28812: tykustannussuhde on vain noin puolet muiden hallitus ei pidä tarpeellisena tässä vaiheessa saat-
28813: suunnitteilla olevien suurten liikenneinfrastruk- taa Kymijoen-Mäntyharjun väylän rakennus-
28814: tuurihankkeiden hyötykustannussuhteesta. Työ- hanketta laajemmalle lausuntokierrokselle.
28815: ryhmälle annetun määräajan puitteissa työryh- Edellä olevan perusteella hallitus toteaa myös,
28816: män ei ollut mahdollista selvittää riittävästi ka- että koska valtion menokehyksiä ei ole tarkoitus
28817: navien talviaukipidon mahdollisuuksia eikä Ky- ensi vuonna nostaa nykyisestä tasosta ja liiken-
28818: mijoen pohjaan saastuneiden sedimenttien vaati- neinfrastruktuurihankkeita toteutetaan pää-
28819: KK 713/1997 vp 3
28820:
28821: sääntöisesti yhteiskuntataloudellisuuden kan- koitus ehdottaa vuoden 1998 talousarvioehdo-
28822: nattavuuden osoittamassa järjestyksessä, Kymi- tuksessa tai lisätalousarviossa aloitettaviksi.
28823: joen-Mäntyharjun kanavahankkeita ei ole tar-
28824:
28825: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1997
28826:
28827: Liikenneministeri Matti Aura
28828: 4 KK 713/1997 vp
28829:
28830: Tili Riksdagens Talman
28831:
28832: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- slutgiltiga beslut förrän dessa utredningar blir
28833: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- fårdiga.
28834: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- Arbetsgruppen gjorde samhällsekonomiska
28835: man Jorma Vokkolainen undertecknade spörs- utredningar på basis av ett system som trafikmi-
28836: mål nr 713: nisteriet tog i bruk år 1994. Arbetsgruppen an-
28837: vände 30 år som beräkningstid, 6% som räntefot
28838: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- och 30% som investeringens restvärde, diskonte-
28839: ta för att utsätta Kymijoki-Mäntyharju rat tili nuläget. Man har gjort på motsvarande
28840: kanalprojekt för en mer omfattande re- sätt de lönsamhetsutredningar som berör infra-
28841: miss, så att olika intressentgrupper kanta strukturprojekt för övriga trafiksätt och som ka-
28842: ställning tili förslaget och beräkningarna, nalprojekten jämförts med. F ör att upprätthålla
28843: och jämförbarheten kan olika värden naturligtvis
28844: ämnar Regeringen anvisa år 1998 i sitt inte användas när projekten jämförs med varan-
28845: budgetförslag eller eventuellt tilläggsbud- dra.
28846: get anslag för inledning av Kymijoki- Beträffande ömsesidig jämförelse mellan tra-
28847: Mäntyharju kanalprojekt? fikinfrastruktur- projekten och lönsamhetsbe-
28848: räkningar av ett ny investeringsprojekt är det inte
28849: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt motiverat att direkt tillämpa samma beräknings-
28850: anföra följande: tider och räntefötter som tillämpats i samband
28851: med att kostnadstäckningen beräknats, t.ex. när
28852: Den av trafikministeriet 30.4.1994 tillsatta sjötrafikens farledsavgifter definierades. Arbets-
28853: Kymijoki/Mäntyharju-kanalarbetsgruppen över- gruppen för sjötrafikens farledsavgifter rekom-
28854: lämnade sin rapport åt trafikministeriet menderade i sitt betänkande att i fråga om an-
28855: 13.3.1996. Arbetsgruppen var representerad av läggningstillgångar med lång utverkningstid an-
28856: trafikministeriet, miljöministeriet, Sjöfartsstyrel- vänds i kostnadstäckningsberäkningarna en rän-
28857: sen, Industrins och Arbetsgivarnas Centra1för- ta på 3% i enlighet med ökningen av nationaleko-
28858: bund, Etelä-Savon maakuntaliitto och Kymen- nomin. När en högre gängse marknadsränta an-
28859: laakson liitto. Arbetsgruppen hörde Järvi-Suo- vänds som beräkningsgrund för lönsamheten av
28860: men kanavan neuvottelukunta och Statens tek- infrastrukturinvesteringarna, kan de kna.Ppa re-
28861: niska forskningscentral i saken. Arbetsgruppens surserna riktas så effektivt som möjligt. A andra
28862: betänkande var enhälligt. sidan kräver tillämpningen av en gängse ränta på
28863: Enligt arbetsgruppens rapport är Kymijoki prissättningen att trafikavgifterna höjs väsent-
28864: kanal sannolikt ett samhällsekonomiskt lönsamt ligt.
28865: projekt och Kymijoki-Mäntyharju kana1pro- På basis av det ovan nämnda konstaterar re-
28866: jekt eventuellt ett lönsamt projekt, men Mänty- geringen att eftersom Kymijoki/Mäntyharju-ka-
28867: harju kanal som enstaka projekt är tydligt olön- nalarbetsgruppens betänkande var enhälligt och
28868: samt. Enligt arbetsgruppen är den samhällseko- eftersom alla nödvändiga utredningar om ge-
28869: nomiska relationen mellan kostnaderna och nyt- nomförandemöjligheterna inte ännu är fårdiga,
28870: tao även hos det mest lönsamma projektet, dvs. är det inte nödvändigt att detta kanalprojekt b1ir
28871: Kymijoki kanal, bara ca 50% av relationen hos utsatt för en mer omfattande remiss.
28872: andra stora trafikinfrastrukturprojekt som pla- På basis av det ovan nämnda konstaterar re-
28873: neras som bäst. Det var inte möjligt för arbets- geringen också att eftersom det inte är meningen
28874: gruppen att inom utsatt tid tillräckligt utreda att höja den nuvarande nivån för statens utgifts-
28875: möjligheterna att hålla kanalerna öppna om vin- ramar nästa år och eftersom trafikinfrastruktur-
28876: ter, inte heller hur omfattande åtgärder de förore- projekten genomförs huvudsakligen i en ordning
28877: nade sedimenterna i botten kräver i Kymijoki som baserar sig på samhällsekonomisk lönsam-
28878: och vilka är kostnaderna. Utredningarna fortsät- het, ämnar man inte föreslå inledningen av Ky-
28879: ter i saken och det är inte ändamålsenligt att fatta mijoki-Mäntyharju kanalprojektet i års 1998
28880: budgetförslag eller tilläggsbudget.
28881: Helsingforsden 2 juli 1997
28882:
28883: Trafikminister Matti Aura
28884: KK 714/1997 vp
28885:
28886: Kirjallinen kysymys 714
28887:
28888:
28889:
28890:
28891: Timo Ihamäki /kok: Opetusalan täydennyskoulutuksen tukirahoi-
28892: tuksen turvaamisesta
28893:
28894:
28895: Eduskunnan Puhemiehelle
28896: Heinolan kurssikeskus aloitti toimintansa sullista palvelutoimintaa. Kurssikeskus toimii
28897: vuonna 1972. Heinolan kurssikeskuksesta tuli tulosohjattuna ja tulosvastuullisena yksikkönä.
28898: Kouluhallituksen, sittemmin Opetushallituksen, Se saa toimintansa tukemiseen valtion talousar-
28899: koulutuskeskus, jonka tehtäväksi uskottiin sil- vion mukaisesti ns. tukirahaa. Tämä tukiraha on
28900: loisen koulu-uudistuksen edellyttämän opetta- pienentynyt niin, että tänä vuonna kurssikeskus
28901: jien täydennyskoulutuksen toteuttaminen. saa 1 200 000 mk (6 190 000 mk vuonna 1994,
28902: Tänä vuonna Heinolan kurssikeskus tulee toi- 4 481 000 mk vuonna 1995, vuonna 1996
28903: mineeksi 25 vuotta opettajien täydennyskoulut- 3 200 000 mk). Kurssikeskuksen vuokramenot
28904: tajana. Tänä aikana ovat maamme opettajat tot- ovat 2,3 milj. markkaa, josta siis valtion tuki
28905: tuneet tulemaan Heinolaan ja luottamaan siellä kattaa vain noin puolet.
28906: saamaansa koulutukseen. Samaan aikaan kun kurssikeskuksen tukiraha
28907: Heinolan kurssikeskuksen tärkein tehtävä on- on vähentynyt, on myös kuntien taloudellinen
28908: kin toteuttaa valtakunnallisen koulutuspolitii- tila huonontunut. Tuloksena on, että kunnat ei-
28909: kan tavoitteita ja kehittämishankkeita järjestä- vät enää pysty lähettämään opettajia saamaan
28910: mällä täydennys- ja jatkokoulutusta erityisesti täydennyskoulutusta edes silloin, kun se olisi eh-
28911: opetusalan henkilöstölle. dottoman välttämätöntä. Pienten, syrjäisten tai
28912: Kurssikeskuksen tärkein tehtävä onkin to- köyhien kuntien opettajat ovat vaarassa jäädä
28913: teuttaa valtakunnallisen koulutuspolitiikan ta- paitsioon aikana, jolloin opetusala joutuu vas-
28914: voitteita ja kehittämishankkeita järjestämällä taamaan entistä suurempiin haasteisiin. Nyt on
28915: täydennys- ja jatkokoulutusta erityisesti opetus- vaarana, että Heinolan kurssikeskus, valtion tu-
28916: alan henkilöstölle. kirahan pienentyessä, joutuu järjestämään kou-
28917: Kurssikeskuksen toiminnan tarkoituksena on lutusta vain sellaisille koulutettaville, joilla on
28918: saattaa korkeatasoisen tutkimuksen tulokset varaa maksaa markkinahinta. Tällöin jää Heino-
28919: käytännön opetustyön hyödynnettäviksi. Kurs- lan kurssikeskuksen perinteinen toiminta-ajatus
28920: sikeskus tekee myös selvityksiä ja tutkimuksia toissijaiseksi, eikä koulutusta voidajärjestää niil-
28921: täydennyskoulutuksesta ja sen tarpeesta sekä le, joille se on alun perin tarkoitettu.
28922: julkaisee tutkimusraportteja ja käsikirjoja opet- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28923: tajien käytettäväksi. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28924: Vuosittainjärjestetään noin 350 koulutustilai- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28925: suutta, joihin osallistuu noin 12 000 koulutetta- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28926: vaa eri puolilta Suomea. Kurssikeskuksen noin
28927: 20 asiantuntijan lisäksi suunnittelun tukena ovat Miten Hallitus aikoo taata opetusalan
28928: laajat eri alojen sekä kotimaiset että ulkomaiset täydennyskoulutuksen tukirahoituksen
28929: asiantuntijaverkostot. riittävyyden turvaamisen lähivuosina?
28930: Heinolan kurssikeskuksen toiminta on mak-
28931:
28932: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
28933: Timo Ihamäki /kok
28934:
28935:
28936:
28937:
28938: 270136
28939: 2 KK 714/1997 vp
28940:
28941:
28942:
28943:
28944: Eduskunnan Puhemiehelle
28945:
28946: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hallituksen teettämän selvityksen pohjalta todet-
28947: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tiin, että koulutuskeskuksilla ei ole riittäviä ta-
28948: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen loudellisia valmiuksia toimia liikelaitoksina.
28949: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- Opetusministeriö on käynnistänyt selvitykset
28950: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o tavoitteena yhdistää Ammattikasvatushallinnon
28951: 714: koulutuskeskuksen ja Heinolan kurssikeskuksen
28952: toiminnat hallinnollisesti yhteen yksikköön. Uu-
28953: Miten Hallitus aikoo taata opetusalan distuksen tarkoituksena on taata opetushallin-
28954: täydennyskoulutuksen tukirahoituksen non tarvitsemien koulutuspoliittisesti tärkeiden
28955: riittävyyden turvaamisen lähivuosina? koulutuspalveluiden saanti sekä antaa muodos-
28956: tettavalle koulutusyksikölle mahdollisuudet mu-
28957: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kautua koulutuskysynnän määrällisiin ja laadul-
28958: vasti seuraavaa: lisiin muutoksiin. Näin muodostuvalla opetus-
28959: alan koulutuskeskuksella on nykyisin erillisinä
28960: Ammattikasvatushallinnon koulutuskeskuk- yksiköinä toimivia laitoksia paremmat edelly-
28961: sen ja Heinolan kurssikeskuksen koulutustoi- tykset järjestää täydennyskoulutusta maan eri
28962: minnan liikelaitostamisesta ja yhtiöittämisestä osissa. Toisaalta valtion tukirahoitus voidaan
28963: on laadittu selvitys vuonna 1996 (Opetusministe- aiempaa paremmin suunnata tarvetta vastaa-
28964: riön työryhmien muistioita 1:1996). Siinä selvi- vasti.
28965: tysmies ehdotti koulutuskeskusten liikelaitosta- Koulutusyksiköiden yhdistämistä koskeva
28966: mista 1.8.1996 alkaen, jonka jälkeen laitoksille hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskun-
28967: annettaisiin tehtäväksi yhtiöityminen. Opetus- nalle kuluvan vuoden alkusyksystä.
28968:
28969: Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1997
28970:
28971: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
28972: KK 714/1997 vp 3
28973:
28974:
28975:
28976:
28977: Tili Riksdagens Talman
28978:
28979: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- som utbildningsstyrelsen hade låtit göra konsta-
28980: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- terades att instituten inte har tiliräckliga ekono-
28981: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- miska förutsättningar att fungera som affårs-
28982: man Timo Ihamäki undertecknade skriftliga verk.
28983: spörsmål nr 714: Undervisningsministeriet har inlett utredning-
28984: ar i syfte att administrativt slå ihop verksamheten
28985: Hur ämnar Regeringen garantera att vid Institutet för yrkesutbildningens förvalt-
28986: stödfinansieringen av fortbildningen ningsområde och Heinola kursinstitut tili en
28987: inom undervisningsområdet tryggas de enda enhet. A vsikten med reformen är att garan-
28988: närmaste åren? tera tillgången på de utbildningspolitiskt viktiga
28989: utbildningstjänster som utbildningsförvaltning-
28990: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt en behöver samt att ge den nya utbildningsenhe-
28991: anföra följande: ten möjligheter att anpassa sig tili de kvantitativa
28992: och kvalitativa förändringarna i efterfrågan på
28993: En utredning av möjligheterna att göra utbild- utbildning. En på detta sätt bildad utbildnings-
28994: ningsverksamheten vid Institutet för yrkesutbild- centra1 för undervisningsområdet har bättre för-
28995: ningens förvaltningsområde och vid Heinola utsättningar än de nuvarande fristående enheter-
28996: kursinstitut tili affärsverksamhet och att bolagi- na att ordna fortbildning i olika delar av landet.
28997: sera den gjordes 1996 (promemorior av undervis- Dessutom kan den statliga stödfinansieringen
28998: ningsministeriets arbetsgrupper 1: 1996). I rap- bättre inriktas enligt behov.
28999: porten föreslog utredaren att instituten skulle Det är meningen att en regeringsproposition
29000: göras tili affårsinrättningar från den 1 augusti om sammanslagningen av de båda instituten
29001: 1996 och därefter skulle inrättningarna få i upp- skall avlåtas tili riksdagen i början av hösten.
29002: gift att bo1agiseras. Utgående från en utredning
29003:
29004: Helsingforsden 8 juli 1997
29005: Inrikesminister Jan-Erik Enestam
29006: KK 715/1997 vp
29007:
29008: Kirjallinen kysymys 715
29009:
29010:
29011:
29012:
29013: Timo Ihamäki /kok: Opetusalan täydennyskoulutuksen järjestämi-
29014: sestä
29015:
29016:
29017: Eduskunnan Puhemiehelle
29018: Opetusalan täydennyskoulutusta ovat perin- jotka tulevat eri puolilta Suomea, kertovat kou-
29019: teisesti tarjonneet Heinolan kurssikeskus ja Am- lujensa ja kuntiensa tilanteista ja siitä, kuinka
29020: mattikasvatushallinnon koulutuskeskus. Viime tarpeellista korkealaatuinen täydennyskoulutus
29021: aikoina on myös Opetushallitus alkanut tarjota on. Opettajat, rehtorit ja koulutoimen johtajat
29022: täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutuksen ovat myös valittaneet täydennyskoulutuskentän
29023: tarjonta on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime sekavuutta ja toivoneet selkeitä ja tarkoituksen-
29024: vuosina. On aiheellista ja tarkoituksenmukaista, mukaisia linjauksia. Kyseessä on tärkeä asia,
29025: että opetusalan täydennyskoulutuksen tarjonta koska opetusala vastaa paljolti maamme tulevai-
29026: näiden kolmen laitoksen välillä selkeytetään niin, suudesta.
29027: että saadaan aikaan tehokkaasti toimiva opetus- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29028: alan täydennyskoulutusta antava organisaatio. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29029: Esimerkiksi Heinolan kurssikeskuksen koulu- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29030: tuksessa käy noin 12 000 opettajaa joka vuosi. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29031: Heinolan kurssikeskuksen tärkein tehtävä onkin
29032: toteuttaa valtakunnallisen koulutuspolitiikan ta- Miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa
29033: voitteita ja kehittämishankkeita järjestämällä järjestää tarkoituksenmukaisen yhteis-
29034: täydennys- ja jatkokoulutusta erityisesti opetus- työn opetusalan täydennyskoulutusta
29035: alan henkilöstölle. tarjoavien laitosten kesken?
29036: Kurssikeskuksen kursseilla olevat opettajat,
29037:
29038: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
29039:
29040: Timo Ihamäki /kok
29041:
29042:
29043:
29044:
29045: 270136
29046: 2 KK 715/1997 vp
29047:
29048:
29049:
29050:
29051: Eduskunnan Puhemiehelle
29052:
29053: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa seminaareihin ja kehittämisprojekteihin. Nykyi-
29054: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sin molemmat keskukset kilpailevat pitkälti sa-
29055: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen moilla alueilla paitsi keskenään myös muiden
29056: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- täydennyskoulutusta tuottavien yksiköiden ku-
29057: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o ten yliopistojen täydennyskoulutuslaitosten
29058: 715: kanssa. Viime vuosina myös Opetushallitus on
29059: toiminut lyhytkestoisen täydennyskoulutuksen
29060: Miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa järjestäjänä.
29061: järjestää tarkoituksenmukaisen yhteis- Koulutuspoliittisten uudistusten toteuttami-
29062: työn opetusalan täydennyskoulutusta seksi on perusteltua, että opetushallinnon alai-
29063: taijaavien laitosten kesken? suudessa toimii henkilöstön täydennyskoulutuk-
29064: seen erikoistunut yksikkö. Opetusministeriö on
29065: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- käynnistänyt selvitykset tavoitteena yhdistää
29066: vasti seuraavaa: Ammattikasvatushallinnon koulutuskeskuksen
29067: ja Heinolan kurssikeskuksen toiminnat hallin-
29068: Heinolan kurssikeskus on perustettu vuonna nollisesti yhteen yksikköön. Uudistuksen tarkoi-
29069: 1972 (92311972), jolloin peruskoulu-uudistuksen tuksena on taata opetushallinnon tarvitsemien
29070: toimeenpano edellytti opetushenkilöstön täy- koulutuspoliittisesti tärkeiden koulutuspalvelui-
29071: dennyskoulutuksen tehostamista. Ammattikas- den saanti sekä antaa muodostettavalle koulu-
29072: vatushallinnon koulutuskeskus (135/1988) on tusyksikölle mahdollisuudet mukautua koulu-
29073: perustettu vuonna 1988 järjestämään keskiasteen tuskysynnän määrällisiinja laadullisiin muutok-
29074: uudistukseen liittyvää ammatillisten oppilaitos- siin. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoi-
29075: ten opettajien täydennyskoulutusta. Sittemmin tus antaa eduskunnalle kuluvan vuoden alkusyk-
29076: koulutuskeskusten toiminta-alueet ovat laajen- systä.
29077: tuneet opetusalan kansallisiin ja kansainvälisiin
29078:
29079: Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1997
29080:
29081: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
29082: KK 715/1997 vp 3
29083:
29084:
29085:
29086:
29087: Tili Riksdagens Talman
29088:
29089: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- jekt inom undervisningsområdet. Idag konkurre-
29090: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- rar de båda instituten i hög grad på samma områ-
29091: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- den dels med varandra och dels med andra enhe-
29092: man Timo Ihamäki undertecknade skriftliga ter som producerar fortbildning, såsom universi-
29093: spörsmål nr 715: tetens fortbildningscentraler. De senaste åren har
29094: också Utbildningsstyrelsen stått som arrangör
29095: Hur ämnar Regeringen i framtiden för kortvarig fortbildning.
29096: ordna ett ändamålsenligt samarbete mel- När de utbildningspolitiska reformerna ge-
29097: lan de institutioner som erbjuder fortbild- nomförs är det motiverat att det finns en enhet
29098: ning inom undervisningsområdet? under utbildningsförvaltningen som är speciali-
29099: serad på fortbildning av personalen. Undervis-
29100: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ningsministeriet har inlett utredningar i syfte att
29101: anföra följande: administrativt slå ihop verksamheten vid Institu-
29102: tet för yrkesutbildningens förvaltningsområde
29103: Heinola kursinstitut grundades år 1972 (923/ och Heinola kursinstitut tili en enda enhet. Av-
29104: 1972) då genomförandet av grundskolreformen sikten med reformen är att garantera tiligången
29105: krävde en effektivare fortbildning av undervis- på de utbildningspolitiskt viktiga utbildnings-
29106: ningspersonalen. Institutet för yrkesutbildning- tjänster som utbildningsförvaltningen behöver
29107: ens förvaltningsområde (135/1988) grundades år samt att ge den nya utbildningsenheten möjlighe-
29108: 1988 för att för lärarna vid yrkesläroanstalterna ter att anpassa sig tili de kvantitativa och kvalita-
29109: organisera fortbildningen i anslutning tili mellan- tiva förändringarna i efterfrågan på utbildning.
29110: stadiereformen. Efter detta har institutens verk- En regeringsproposition om detta är tänkt att
29111: samhetsområden utvidgats tili nationella och in- avlåtas tili riksdagen i början av hösten.
29112: ternationella seminarier och tili utvecklingspro-
29113:
29114: Helsingforsden 8 juli 1997
29115: Inrikesminister Jan-Erik Enestam
29116: KK 716/1997 vp
29117:
29118: Kirjallinen kysymys 716
29119:
29120:
29121:
29122:
29123: Satu Hassi /vihr: Kevyen liikenteen turvallisuuden parantamisesta
29124:
29125:
29126: Eduskunnan Puhemiehelle
29127: Pyörätieverkostot ovat Suomessa vielä varsin Polkupyöräonnettomuuksista erottuu kaksi
29128: puutteellisia, vaikka kevyen liikenteen väylien onnettomuustyyppiä, pyöräilijöiden yksittäison-
29129: määrä yleisten teiden varsilla onkin kolminker- nettomuudet sekä pyöräilijöiden ja autoilijoiden
29130: taistunut viimeisten 15 vuoden aikana ja jotkin väliset onnettomuudet. Yksittäisonnettomuuk-
29131: kunnat, kuten Oulu, ovat kiinnittäneet asiaan sien arvioidaan johtuvan pyöräilijästä itsestään
29132: erityistä huomiota. Kuitenkin alueellisesti on ja pyöräilijöiden väylien huonosta kunnosta sekä
29133: suuria eroja kevyen liikenteen väylien määrässä tilanteista, joissa pyöräilijä joutuu tekemään
29134: ja laadussa. Kutakin yleisten teiden 100 km:ä äkillisen väistöliikkeen. Tutkijalautakuntien ai-
29135: kohti kevyen liikenteen väyliä on vain 5 km. neistoon perustuvan selvityksen mukaan pyöräi-
29136: Vastaava luku paikallisteillä on 2 km. lijöiden ja autoilijoiden välisistä onnettomuuk-
29137: Pyörätieverkosto on useimminkin kokoelma sista sattui suojatiellä 61 prosenttia, ajorataliitty-
29138: pyörätienpätkiä kuin varsinainen verkosto. Pyö- missä 16 prosenttia, muualla ajoradalla 8 pro-
29139: räteissä on katkoksia ja ne ovat heikosti merkit- senttia ja tonttiliittymissä 15 prosenttia.
29140: tyjä kaupunkien keskustojen ollessa oikeita on- Yleisin oli onnettomuustilanne, jossa sivutiel-
29141: gelmakimppuja. Varsinkaan risteysalueilla ei tä päätielle tuleva autoilija oli kääntymässä oike-
29142: pyöräilijöiden turvallisuutta usein ole otettu alle ja pyöräilijä tuli samanaikaisesti ennen ris-
29143: huomioon. Helpotuksia tilanteeseen toisivat esi- teystä oikealta suojatielle. Näissä tilanteissa au-
29144: merkiksi kevyen liikenteen eritasoväylät ongel- toilija suuntaa tarkkaavaisuutensa vasemmalta
29145: mapaikoille sekä korotetut suojatiet. tulevaan autoliikenteeseen, kun taas pyöräilijä
29146: Pyöräteiden kehittäminen ei edistä vain pyö- olettaa autoilijan huomanneen hänet ja noudat-
29147: räilijöiden turvallisuutta: kun kaupunkien kes- tavan väistämisvelvollisuuttaan. Muut suojatie-
29148: kustoissa eivät aremmat pyöräilijät ymmärrettä- onnettomuudet tapahtuvat silloin, kun risteysti-
29149: västi uskalla ajaa muiden ajoneuvojen seassa, he lanne on autoilijan kannalta ohi. Suojatietä ajava
29150: ajavat jalkakäytävillä. Jalankulkijat ja pyöräili- pyöräilijä jää helposti tällöin huomaamatta.
29151: jät liikkuvat samoilla ahtailla väylillä aiheuttaen Ympäristöstäjohtuvat syyt, esimerkiksi näköes-
29152: vaaratilanteita molemmille. Vain hyvin merki- teet, ovat usein osasyynä onnettomuuksiin.
29153: tyillä pyöräkaistoilla ja -teillä voidaan ratkaista Useat onnettomuussyyt ovat siis sellaisia, joi-
29154: tämä ongelma. hin pystyy vaikuttamaan riittävän hyvin kevyen
29155: Uusi väistämissääntö on luonut lisää turvatto- liikenteen huomioon ottavana liikennesuunnitte-
29156: muutta pyöräilijöille. Tiedotuksesta huolimatta lulla.
29157: monet autoilijat suhtautuvat väistämissääntöön Pyöräilyn kuolemanriski henkilökilometriä
29158: niin, että pyöräilijää ei tarvitse missään tilantees- kohti on Suomessa suurempi kuin muissa poh-
29159: sa väistää. joismaissa. Pyöräonnettomuuksissa kuolleista
29160: Esimerkiksi Tampereella ovat nyt jotkin kou- iäkkäiden osuus on suhteellisen suuri. Vuonna
29161: lut joutuneet suosittamaan vanhemmille, että 1994 kuolleista polkupyöräilijöistä lähes puolet
29162: pienimmät koululaiset eivät enää kulkisi koulu- oli yli 65-vuotiaita. Merkittävä osa loukkaantu-
29163: matkaansa pyörällä. Onko pyöräilystä nyt todel- neista pyöräilijöistä oli iäkkäitä henkilöitä ja alle
29164: la tullut ns. extremelaji vuoristokiipeilyn ja free- 15-vuotiaita lapsia. Nämä riskiryhmään kuulu-
29165: stylehypyn rinnalla, jota eivät uskalla harrastaa vat pyöräilijät ovat tutkijalautakuntien aineis-
29166: kuin huimapäisimmät kansalaiset? Eikö pyöräi- toon perustuvan selvityksen mukaan joutuneet
29167: lyn tulisi kuitenkin olla kaikille kannattava tapa muita useammin onnettomuuteen tilanteissa,
29168: työmatkoilla ja vapaa-ajalla kohottaa kuntoa joissa olisi tarvittu hyvät tiedot väistämissään-
29169: sekä säästää rahaaja ilmakehää? nöistä. Usean tapauksen syynä oli väistämisvel-
29170: 270136
29171: 2 KK 716/1997 vp
29172:
29173: vollisuuden noudattamatta jättäminen. Keski- miseen. Kunnille tulisi asettaa sellainen sitova
29174: ikäisille pyöräilijöille tällaisia onnettomuuksia pyörätienormi, että ainakin taajamiin saataisiin
29175: sattui harvemmin. yhtenäinen pyörätieverkosto. Myös valtion täy-
29176: Pyöräilyä koskevat säännöt ovat monimut- tyy ottaa aloite käsiinsä ja osallistua kustannuk-
29177: kaisia erityisesti iäkkäiden ja lasten omaksutta- siin. Kolmen tie- ja liikennealan järjestön (auto-
29178: viksi. Tutkimusten mukaan sekä autoilijat että liitto, liikenneliitto ja tieyhdistys) vetoomus mil-
29179: pyöräilijät tuntevat väistämissäännöt huonosti. jardin erillismäärärahasta tekisi mahdolliseksi
29180: Esimerkiksi vain joka viides autoilija tietää, että täyttää liikenneturvallisuusasiain neuvottelu-
29181: samanaikaisesti muuta tietä oikealta tulevaa kunnan tavoite uusista kevyen liikenteen väylis-
29182: pyöräilijää pitää väistää. tä.
29183: Riskiryhmien pyöräilyturvallisuutta lasten eli Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29184: tulevaisuuden aikuisten osalta edistäisi varmasti tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29185: jo aikaisemmin ehdottamani pyöräkoulu eli ke- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29186: vyen liikenteen käyttäytymisen opettamisen ot- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29187: taminen opetussuunnitelmiin. Ensisijaista on
29188: kuitenkin turvallisuuden luominen pyöräilymah- Aikooko Hallitus esimerkiksi kevyen
29189: dollisuuksia parantamalla. Se vaatii sitä, että ke- liikenteen erillismäärärahalla, kunnille
29190: vyeen liikenteeseen paneudutaan kunnolla lii- asetetulla normilla, tiedotuksella ja kou-
29191: kennesuunnittelussa muistaen, että pyöräily ei lulaisten koulutuksella parantaa kevyen
29192: ole vain kuntoiluväline, vaan kulkuväline, jolla liikenteen turvallisuutta ja pyöräilymah-
29193: kansalaiset tekevät työ- ja koulumatkansa, os- dollisuuksia, tai onko sillä muita kuin
29194: toksensa ja niin edelleen. ehdottamiani suunnitelmia ratkaista ke-
29195: Kuntien tulisikin sekä kannustaa että kehot- vyen liikenteen turvallisuusongelmia?
29196: taa kevyen liikenteen mahdollisuuksien paranta-
29197:
29198: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
29199:
29200: Satu Hassi /vihr
29201: KK 716/1997 vp 3
29202:
29203:
29204:
29205:
29206: Eduskunnan Puhemiehelle
29207:
29208: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa koko väestön ja erityisesti koululaisten keskuu-
29209: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, dessa.
29210: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Viime vuoden lopulla valmistuneessa liikenne-
29211: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has- turvallisuusasiain neuvottelukunnan suosituk-
29212: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o sessa Liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille
29213: 716: 1997-2000 on myös esitetty lukuisia toimia ke-
29214: vyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi.
29215: Aikooko Hallitus esimerkiksi kevyen Ehdotus sisältää mm. väylien lisärakentamista,
29216: liikenteen erillismäärärahalla, kunnille risteämisjärjestelyjen parantamista, kunnossapi-
29217: asetetulla normilla, tiedotuksella ja kou- don tehostamista niin kesällä kuin talvella ja lii-
29218: lulaisten koulutuksella parantaa kevyen kennekasvatuksen tehostamista mm. tarjoamal-
29219: liikenteen turvallisuutta ja pyöräilymah- la vapaaehtoiseen pyöräilykorttiin tähtäävän
29220: dollisuuksia, tai onko sillä muita kuin opetuksen sisältöjä kouluille. Parhaillaan suun-
29221: ehdottamiani suunnitelmia ratkaista ke- nitelman pohjalta valmistellaan valtioneuvoston
29222: vyen liikenteen turvallisuusongelmia? periaatepäätöstä.
29223: Kaupunkien ja kaupunkiseutujen liikennejär-
29224: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jestelmäsuunnitelmissa on nykyisin kiinnitetty
29225: vasti seuraavaa: entistä enemmän huomiota kevyen liikenteen
29226: osuuteen. Liikenneministeriö on ollut yhdessä
29227: Liikenneministeriön pyöräilypoliittisessa oh- ympäristöministeriön kanssa ohjaamassa ja ra-
29228: jelmassa on määritelty tavoitteet ja toimenpide- hoittamassa näitä suunnitelmia.
29229: suositukset pyöräilyn edistämiselle ja pyöräily- Tielaitos on parhaillaan laatimassa kevyen lii-
29230: turvallisuuden parantamiselle. Liikenneministe- kenteen suunnitteluohjeita, jotka valmistunevat
29231: riössä on alettu valmistella valtioneuvoston peri- tämän vuoden aikana. Ohjeesta on pyritty teke-
29232: aatepäätöstä pyöräilyn edistämisestä, joka poh- mään laaja-alainen siten, että se kattaa kaiken
29233: jautuisi pitkälti pyöräilypoliittisessa ohjelmassa kevyen liikenteen yleissuunnittelusta väylära-
29234: esitettyihin tavoitteisiin ja toimenpidekokonai- kenteiden ja liikennemerkkien yksityiskohtiin.
29235: suuksiin. Toimenpiteiden toteutuminen edellyt- Suunnitteluohjeen laatimisessa on ollut mukana
29236: tää poliittisen tuen saamista pyöräilyn edistämi- myös kuntien edustajia, ja ohjeita voidaan sovel-
29237: selle. taa laajasti myös kaupunkiolosuhteissa.
29238: Periaatepäätöksessä tullaan korostamaan Tielaitoksen kevyen liikenteen väylien raken-
29239: pyöräilyn edistäruisohjelmien tärkeyttä myös taminen on ollut systemaattista. Myös kuntien
29240: kunnissa. Pyöräilyn edistäminen edellyttää kanssa yhteistyössä tehtävissä tieverkko- ja lii-
29241: uusien pyöräteiden rakentamista, reittien jatku- kenneturvallisuussuunnitelmissa on väyliä suun-
29242: vuutta ja riittävää kunnossapitoa. Myös viitoi- niteltu ja sittemmin rakennettu. Kunnittain ke-
29243: tuksen merkitystä tullaan korostamaan. vyen liikenteen väylien määrä ja laatu vaihtelee
29244: Liikenneministeriön asettamassa työryhmäs- enemmän. Siihen vaikuttavat kuntien taloudelli-
29245: sä,jonka päätehtävänä on seurata pyöräilypoliit- nen tila ja liikennehankkeiden priorisointi. Lii-
29246: tisen ohjelman toteutumista, selvitellään parhail- kenneministeriössä onkin kesäkuussa asetettu
29247: laan myös mahdollisuuksia vaikuttaa autokou- määräaikainen työryhmä, jonka tehtävänä on
29248: luopetuksen kautta autoilijoiden kykyyn havain- laatia valtakunnallinen liikenneympäristön pa-
29249: noida kevyttä liikennettä ja sitä kautta kevytlii- rantamiseen tähtäävä kevyen liikenteen väylien
29250: kenteen turvallisuuteen. Valmisteilla olevassa toteuttamisohjelma vuosiksi 1999-2005 ja teh-
29251: periaatepäätöksessä tullaan painottamaan myös dä ehdotus ohjelman rahoittamisesta.
29252: liikennekasvatuksen kehittämistä ja lisäämistä
29253:
29254: Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1997
29255:
29256: Ministeri Anneli Taina
29257: 4 KK 716/1997 vp
29258:
29259:
29260:
29261:
29262: Tili Riksdagens Talman
29263:
29264: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- 1 trafiksäkerhetsdelegationens rekommenda-
29265: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- tion "Trafiksäkerhetsplan 1997-2000", som
29266: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- blev fårdig i slutet av förra året, presenteras även
29267: man Satu Hassi undertecknade spörsmål nr 716: flera åtgärder för att förbättra säkerheten i gång-
29268: och cykeltrafiken. 1 rekommendationen föreslås
29269: Ämnar Regeringen tiliämpa t.ex. spe- t.ex att fler gång- och cykelvägar byggs, kors-
29270: cialanslag för gång- och cykeltrafik, en tili ningssystemen förbättras, upprätthållandet ef-
29271: kommunerna riktad bestämmelse, infor- fektiveras både om sommar och vinter samt att
29272: mationsgivning och utbildning för skol- trafikvettet effektiveras bl.a genom att erbjuda
29273: eleverna för att förbättra säkerheten och skolorna innehåll i undervisningen som syftar till
29274: cyklingsmöjligheterna i gång- och cykel- ett frivilligt cyklingskort. Ett statsrådets princip-
29275: trafiken eller har Regeringen andra pla- beslut håller på att förberedas på basis av rekom-
29276: ner för att avgöra säkerhetsproblemen i mendationen.
29277: gång- och cykeltrafiken? 1 städernas och stadsregionernas trafiksystem-
29278: planer har på sistone riktats mer uppmärksamhet
29279: Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt på gång- och cykeltrafikens andel. Trafikministe-
29280: anföra fö1jande: riet har styrt och finansierat dessa planer tillsam-
29281: mans med miljöministeriet.
29282: 1 trafikministeriets cyklingspolitiska program Vägverket håller på att utarbeta planeringsan-
29283: definieras målsättningen och åtgärdsrekommen- visningar för gång- och cykeltrafiken som antag-
29284: dationerna i syfte att främja cyklingen och för- ligen blir fårdiga under detta år. Man har strävat
29285: bättra säkerheten. Trafikministeriet håller på att efter att göra anvisningarna omfattande så att de
29286: utarbeta ett statsrådets principbeslut om hur täcker allting från generalplaneringen till farleds-
29287: cyklingen bör främjas och detta beslut baserar sig strukturernas och trafikmärkenas detaljer. Ä ven
29288: på den må1sättning och de åtgärder som presente- kommunernas representanter har medverkat i
29289: ras i programmet. Genomförandet av åtgärderna planeringsanvisningarnas utarbetning, och dessa
29290: förutsätter att främjandet av cyklingen får poli- anvisningar kan tillämpas vitt även i stadsförhål-
29291: tiskt stöd. landena.
29292: 1 principbeslutet kommer att betonas hur vik- Vägverket har systematiskt byggt gång- och
29293: tigt det är att främja cyklingen även i kommuner- cykelvägar. Aven i vägnäts- och trafiksäkerhets-
29294: na. Detta förutsätter att nya cykelvägar byggs planerna som uppgörs i samarbete med kommu-
29295: och sammanbinds samt att de underhålls tillräck- nerna har trafikleder planerats och sedermera
29296: 1igt. Även betydelsen av vägvisarna kommer att byggts. Gång- och cykelvägarnas antal och kvali-
29297: betonas. tet varierar mer mellan kommunerna. Detta på-
29298: Den av trafikministeriet tillsatta arbetsgrup- verkas av kommunernas ekonomiska situation
29299: pen, vars huvuduppdrag är att följa hur det cyk- och prioritering av trafikprojekten. Trafikminis-
29300: lingspolitiska programmet genomförs, utreder teriet har tilisatt i juni en tidsbunden arbets-
29301: som bäst även andra möjligheter att genom bil- grupp, vars uppdrag är att utarbeta ett riksom-
29302: skolundervisningen påverka bilisternas förmåga fattande genomförandeprogram 1999-2005 för
29303: att iaktta gång- och cykeltrafik och därigenom gång- och cykelvägar som syftar till att förbättra
29304: förbättra trafiksäkerheten. 1 principbeslutet som trafikmiljön samt att göra ett förslag hur pro-
29305: är under beredning kommer att betonas även att grammet finansieras.
29306: trafikvettet bör utvecklas och ökas bland hela
29307: befolkningen och i synnerhet bland skole1everna.
29308:
29309: Helsingforsden 10 juli 1997
29310:
29311: Minister Anneli Taina
29312: KK 717/1997vp
29313:
29314: Kirjallinen kysymys 717
29315:
29316:
29317:
29318:
29319: Satu Hassi /vihr: Opintotuen asumislisän maksamisesta koko vuo-
29320: den ajalta
29321:
29322:
29323: Eduskunnan Puhemiehelle
29324:
29325: Opiskelijoiden asuminen turvataan tällä het- ma uudistuksen voimaantulo vuonna 1997 jää-
29326: kellä kahdella rinnakkaisella järjestelmällä: yk- kin toteutumatta.
29327: sin asuvat kuuluvat opintotuen asumislisän pii- Miten asiantuntijatyöryhmän mietintö ja sen
29328: riin ja muut saavat yleistä asumistukea. Toisin ehdotukset on kokonaan voitu jättää huomiotta?
29329: kuin asumistuki opintotuen asumislisä on kyt- Asumislisän ympärivuotistamisessa ja opinto-
29330: ketty päätoimiseen opiskeluun. kytkennän poistamisessa olisi ollut kyse vasta
29331: Kaikki opiskelijat eivät nykyisessä työllisyys- mietinnön "lähiajan uudistuksista"- pidemmäl-
29332: tilanteessa pysty elättämään itseään kesätöillä. lä tähtäimellä työryhmä kaavaili tuen korvaus-
29333: On myös oppialoja,joilla kesäopintojen suoritta- prosentin palauttamista opintotuen leikkausta
29334: minen ei ole käytännössä tai lainkaan mahdollis- edeltävälle tasolle eli nostamista 67 prosentista
29335: ta. Esimerkiksi lääkäriopiskelijoille ei juuri kesä- 75 prosenttiin.
29336: kursseja järjestetä. Jos ei siis opiskelija kesällä saa Kuten raportissa todetaan, huomattava osa
29337: töitä eikä opiskele, ei hän pysty myöskään tur- opiskelijoista on jo tällä hetkellä ympärivuotisen
29338: vaamaan asuntoaan asumislisän opintomenes- asumistuen piirissä, joten uudistus ei merkitsisi
29339: tyskytkennän vuoksi. periaatteellisesti opiskelijoiden tuen laajenemista
29340: Ympäristöministeriön asumistukityöryhmän uudelle alueelle.
29341: mietinnössä 22.8.1995 on perusteellisen tutki- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29342: muksen jälkeen päädytty esittämään opintotuen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29343: asumislisän ympärivuotistamista. Työryhmän nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29344: mielestä asumisen tukemisen epäkohtia voidaan nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29345: parhaiten korjata kehittämällä olemassa olevia
29346: järjestelmiä. Se tuo esille myös, ettei uudistusta Aikooko Hallitus toteuttaa ympäris-
29347: voida rahoittaa asumistuen eikä opintotuen si- töministeriön asumistukityöryhmän mie-
29348: säisillä muutoksilla, vaan tarvittava raha on löy- tinnön mukaisesti opintotuen asumisli-
29349: dettäväjostain muualta. Ehkäjuuri siksi työryh- sän ympärivuotistamisen opiskelijoiden
29350: män esitystä ei missään vaiheessa ryhdytty to- perusturvallisuuden takaamiseksi myös
29351: teuttamaanja työryhmän vuonna 1995 kaavaile- kesäaikaan?
29352:
29353: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
29354:
29355: Satu Hassi /vihr
29356:
29357:
29358:
29359:
29360: 270136
29361: 2 KK717/1997vp
29362:
29363:
29364:
29365:
29366: Eduskunnan Puhemiehelle
29367:
29368: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa eikä sitä myönnetä alle 200 markan kuukausi-
29369: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vuokrasta eikä 1 275 markan kuukausivuokran
29370: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ylittävästä osasta. Asumislisää toisin kuin ympä-
29371: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has- ri vuoden maksettavaa asumistukea maksetaan
29372: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o vain opiskelukuukausilta, minkä vuoksi opiske-
29373: 717: lijana ei ole oikeutta asumislisään, jos hänellä ei
29374: ole oikeutta opintotukeen. Kesäaika on täten
29375: Aikooko Hallitus toteuttaa ympäris- asumistuen ulkopuolella olevan opiskelijan toi-
29376: töministeriön asumistukityöryhmän mie- meentulon kannalta ongelmallinen erityisesti sil-
29377: tinnön mukaisesti opintotuen asumisli- loin, kun opiskelijana ei ole mahdollisuutta opis-
29378: sän ympärivuotistamisen opiskelijoiden kella ja saada opintotukea tai kun hän ei voi
29379: perusturvallisuuden takaamiseksi myös työssäkäynnillä tai muulla tavalla turvata toi-
29380: kesäaikaan? meentuloaan.
29381: Asumislisän muuttaminen ympärivuotiseksi
29382: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- on yksi keskeisimmistä opintotuen kehittämis-
29383: vasti seuraavaa: hankkeista ministeri Anderssonin toimialan toi-
29384: minta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 1998-
29385: Opiskelijat saavat tukea asumiseensa kahden 2001. Tavoitteena on opiskelija-asumistukityö-
29386: eri järjestelmän, joko opintotuen asumislisän tai ryhmän ehdottamalla tavalla muuttaa opinto-
29387: asumistuen kautta. Opintotuen asumislisän pii- tuen myöntämisperusteita siten, että asumislisää
29388: riin kuuluvat perheettömät opiskelijat,jotka asu- voitaisiin maksaa myös lomakuukausilta.
29389: vat yksin vuokralla, asumisoikeus- tai osaomis- Asumislisän maksaminen kesäkuukausilta li-
29390: tusasunnossa tai erillisenä vuokrasopimuksella säisi kesäajalta asumislisää saavien opiskelijoi-
29391: kunnan, säätiön tai yleishyödyllisen yhteisön yl- den määrää noin 50 OOO:lla, minkä seurauksena
29392: läpitämässä opiskelija-asuntolassa. Myös avio- valtion menojen lisäys olisi noin 100 miljoonaa
29393: tai avoliitossa elävä perheellinen opiskelija voi markkaa vuodessa. Eduskunnalle on annettu
29394: saada asumislisää, jos asuu opiskelun vuoksi eri hallituksen esitys opiskelijan omien tulojen huo-
29395: paikkakunnalla kuin perhe. Muut opiskelijat mioonottamismenettelyn uudistamiseksi. Toteu-
29396: kuuluvat asumistuen piiriin. Opiskelijat, joilla on tuessaan ehdotettu uudistus vähentäisi kesäajal-
29397: oikeus maksuttomaan asuntolaan oppilaitoksen ta asumislisää saavien opiskelijoiden määrän
29398: puolesta, eivät kuulu kummankaan tukijärjestel- noin 30 OOO:een, jolloin asumislisän maksami-
29399: män piiriin. seksi kesäkuukausilta tarvittava määrärahan
29400: Opintotuen asumislisää myönnettäessä ote- tarve olisi arviolta noin 65 miljoonaa markkaa.
29401: taan huomioon hakijan omien tulojen lisäksi Toistaiseksi ei kuitenkaan ole valtiontaloudelli-
29402: myös vanhempien tulot, kun hakija opiskelee sia edellytyksiä opintotukilainsäädännön muut-
29403: keskiasteella on perheetön ja alle 18-vuotias. tamiseksi siten, että asumislisää voitaisiin mak-
29404: Tuki on 67 prosenttia asumiskustannuksista, saa ympärivuotisesti.
29405: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1997
29406:
29407: Ministeri Claes Andersson
29408: KK 717/1997 vp 3
29409:
29410:
29411:
29412:
29413: Tili Riksdagens Talman
29414:
29415: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kostnaderna, och det beviljas inte för månadshy-
29416: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande ror under 200 mark eller för den del av månads-
29417: medlem av statsrådet översänt följande av riks- hyran som överstiger l 275 mark. Bostadstilläg-
29418: dagsman Satu Hassi undertecknade skriftliga get betalas i motsats tili bostadsstödet, som beta-
29419: spörsmål nr 717: las för hela året, bara för studiemånaderna och
29420: därför har den studerande inte rätt tili bostads-
29421: Ämnar Regeringen enligt betänkandet tillägg om han eller hon inte har rätt tili studie-
29422: av miljöministeriets arbetsgrupp för bo- stöd. Sommaren är sålunda med tanke på ut-
29423: stadsstöd göra bostadstiliägget gällande komsten för de studerande som står utanför bo-
29424: året runt för att tiliförsäkra studerandena stadsstödet problematisk särskilt då den stude-
29425: grundtrygghet även under sommaren? rande inte har möjlighet att studera och ta studie-
29426: stöd eller då han eller hon inte kan trygga sin
29427: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt utkomst genom arbete eller på annat sätt.
29428: anföra följande: Att ändra bostadstillägget så att det betalas
29429: året runt är ett av de centralaste utvecklingspro-
29430: De studerande erhåller stöd för sitt boende via jekten i fråga om studiestödet i verksamhets- och
29431: två olika system, antingen via studiestödet i form ekonomipianeo för minister Anderssons verk-
29432: av bostadstiliägg eller via bostadsstödet. De som samhetsområde för åren 1998-200 l. Målet är
29433: omfattas av studiestöd i form av bostadstillägg är att ändra grunderna för beviljande av studiestöd
29434: studerande som inte har familj och som bor en- på det sätt som föreslås av arbetsgruppen för
29435: samma på hyra, i en bostad där de har boenderätt bostadsstöd tili studerande så att bostadstillägget
29436: eller i en bostad som de delvis äger eller genom kunde betalas även för de månader då det är lov.
29437: separat hyresavtal i en studentbostad som drivs Om bostadsstillägg betalas för sommarmå-
29438: av en kommun, stiftelse eller ett allmännyttigt naderna ökar antalet studerande som får bo-
29439: samfund. Också en studerande som har familj stadstiliägg för sommartiden med ca 50 000 och
29440: och lever i äktenskap eller samboförhållande kan ökningen av statens utgifter blir ca 100 miljoner
29441: få bostadstiliägg om han eller hon på gr~,nd av mark om året. En regeringsproposition har avlå-
29442: studierna bor på annan ort än familjen. Ovriga tits tili riksdagen om en reform av hur de stude-
29443: studerande omfattas av bostadsstödet. Studeran- randes egna inkomster skall beaktas. Genomförd
29444: de som har rätt tili avgiftsfritt internatboende skulle den föreslagna reformen minska antalet
29445: som läroanstalten står för omfattas inte av nå- studerande som får bostadstillägg för sommaren
29446: gondera stödsystemet. tili ca 30 000 och det anslag som då behövdes för
29447: Vid beviljande av studiestöd i form av bostads- att betala bostadstillägg för sommarmånaderna
29448: tiliägg beaktas utöver den sökandes egna inkom- blev uppskattningsvis ca 65 miljoner mark. Tilis-
29449: ster också föräldrarnas inkomster då den sökan- vidare saknas dock statsekonomiska förutsätt-
29450: de studerar på mellanstadiet, inte har familj och ningar att ändra studiestödslagstiftningen så att
29451: är under 18 år. Stödet är 67 procent av boende- bostadstiliägg kunde betalas året runt.
29452:
29453: Helsingforsden 27 juni 1997
29454:
29455: Minister Claes Andersson
29456: KK 718/1997 vp
29457:
29458: Skriftligt spörsmål718
29459:
29460:
29461:
29462:
29463: Gunnar Jansson /sv: Beaktande av språkstadgandena i Luftfarts-
29464: verket
29465:
29466:
29467: Tili Riksdagens Talman
29468:
29469: Regeringsformens 14 § innehåller den ambi- har poängterat betydelsen av författningsenlig
29470: tiösa bestämmelsen att det allmänna skall tiligo- och god språklig service Gfr. RF 16 §).
29471: dose landets finskspråkiga och svenskspråkiga Fenomenet, som beskrivs ovan, är uppseende-
29472: befolknings kulturella och samhälleliga behov väckande även i den meningen att Luftfartsver-
29473: enligt enahanda grunder. kets verksamhet är internationellt inriktad. Där-
29474: Denna konstitutionella bestämmelse materia- för borde den språkliga servicen även av praktis-
29475: liseras i ett flertal lagar; en sådan är lagen om ka skäl vara på en hög nivå.
29476: myndigheternas föreskrifter och anvisningar Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
29477: (57311989). ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
29478: Luftfartsverket utövar offentlig makt och är ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
29479: underkastad bestämmelserna i ovan nämnda följande spörsmå1:
29480: grundlag och lag. Luftfartsverket ger ut före-
29481: skrifter inom sitt förvaltningsområde. Av mera Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
29482: än 150 finskspråkiga föreskrifter finns bara drygt ta för förmå Luftfartsverket att efterleva
29483: 30 på svenska språket. gällande språkstadganden i dess myndig-
29484: Detta står i strid med både bokstaven och hetsutövning?
29485: andemeningen i lagstiftningen. Statsministern
29486:
29487: Helsingforsden 17 juni 1997
29488:
29489: Gunnar Jansson /sv
29490:
29491:
29492:
29493:
29494: 270!36
29495: 2 KK 718/1997 vp
29496:
29497: Kirjallinen kysymys 718 Suomennos
29498:
29499:
29500:
29501:
29502: Gunnar Jansson /r: Kielisäännösten huomioon ottamisesta Ilmailu-
29503: laitoksessa
29504:
29505:
29506: Eduskunnan Puhemiehelle
29507:
29508: Hallitusmuodon 14 § sisältää kunnianhimoi- rostanut perustuslain mukaisen ja hyvän kielelli-
29509: sen säännöksen,jonka mukaan julkisen vallan on sen palvelun merkitystä (vrt. HM 16 §).
29510: huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen Edellä kuvattu ilmiö on huomiota herättävä
29511: väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista myös siinä mielessä, että Ilmailulaitoksen toi-
29512: tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. minta on kansainvälisesti suuntautunutta. Tä-
29513: Tämä perustuslaillinen säännös aineeliistuu män vuoksi kielellisen palvelun tulisi myös käy-
29514: useissa laeissa: yksi tällainen on laki viranomais- tännön syistä olla korkealla tasolla.
29515: ten määräyksiä ja ohjeita koskevista toimenpi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29516: teistä (573/1989). tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29517: Ilmailulaitos käyttääjulkista valtaaja on edel- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29518: lä mainittujen perustuslain ja lain säännösten nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29519: alainen. Ilmailulaitos julkaisee oman hallinnon-
29520: alansa määräyksiä. Yli 150 suomenkielisestä Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29521: määräyksestä vain runsaat 30 on ruotsin kielellä. ryhtyä saadakseen Ilmailulaitoksen nou-
29522: Tämä on sekä lainsäädännön kirjaimen että dattamaan voimassa olevia kielisäännök-
29523: hengen kanssa ristiriidassa. Pääministeri on ko- siä viranomaistoiminnassaan?
29524:
29525: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
29526:
29527: Gunnar Jansson /r
29528: KK 718/1997 vp 3
29529:
29530:
29531:
29532:
29533: Eduskunnan Puhemiehelle
29534:
29535: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kintansa mukaan suositukset lainsäädännössään
29536: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ja käytännön tasolla ilmailumääräyksissään. 11-
29537: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen mailulaitoksen lentoturvallisuushallinto vastaa
29538: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Gunnar Suomessa siviili-ilmailun valvonnasta ja siinä
29539: Janssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tarkoituksessa antaa ja julkaisee lentoturvalli-
29540: n:o 718: suuteen liittyvät määräykset ja ohjeet. Valtaosa
29541: ulkopuolisia kohdetahoja koskevista 11mailulai-
29542: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo toksen määräyksistä ja tiedotteista on lentotur-
29543: ryhtyä saadakseen Ilmailulaitoksen nou- vallisuushallinnon antamia ja julkaisemia. Voi-
29544: dattamaan voimassa olevia kielisäännök- massa olevat ilmailumääräykset ja -tiedotukset
29545: siä viranomaistoiminnassaan? on julkaistu erityisessä lentoturvallisuushallin-
29546: non ilmailumääräys- ja tiedotuskokoelmassa. 11-
29547: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mailulaitoksessa on lisäksi toinen varsinainen
29548: vasti seuraavaa: normisarja, jossa on julkaistu muut kuin lento-
29549: turvallisuushallinnon antamat ulkopuolisia kos-
29550: Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinto on kevat 11mailulaitoksen päätökset ja määräykset.
29551: antanut ilmailumääräyksissä käytettyjen kielten Viimeksi mainitussa normisarjassa julkaistuja
29552: osalta seuraavan sisältöisen selvityksen. voimassa olevia päätöksiä ja määräyksiä on tätä
29553: nykyä neljä.
29554:
29555: "Yleistä ilmailunormijärjestelmästä
29556: Ilmailonormien kääntämisestä Suomen kansal-
29557: Ilmailun kansainvälisestä luonteesta johtuen Iiskielille
29558: eri valtioita sitovat keskeiset periaatteet sovitaan
29559: ja standardit ja suositukset valmistellaan ja pää- Kansanedustaja Jansson on oikeassa siinä,
29560: tetään kansainvälisellä tasolla, pääosin kansain- että lentoturvallisuushallinnon julkaisemista
29561: välisessä siviili-ilmailujärjestössä (International suomenkielisistä ilmailumääräyksistä vain noin
29562: Civil Aviation Organization, ICAO) ja Euroo- 115 on julkaistu ruotsiksi käännettynä.
29563: pan ilmailuviranomaisten yhteistyöorganisaati- Ruotsin kielellä julkaistusta 36 määräyksestä
29564: ossa (Joint Aviation Authorities, JAA). ICAO valtaosa on lentotoimintaa koskevia määräyksiä
29565: antaa teknisiä, operatiivisia ja osittain taloudelli- ja lentoturvallisuuden kannalta hyvin keskeisiä.
29566: sia standardeja sekä menetelmiä ja menettelyta- Edellä mainittujen ilmailumääräysten lisäksi len-
29567: poja koskevia määräyksiä ja suosituksia, jotka toturvallisuushallinto julkaisee erillisenä sarjana
29568: julkaistaan kansainvälisen siviili-ilmailun yleis- lentokelpoisuusmääräyksiä, jotka koskevat
29569: sopimuksen Iiitteinä (Annexit). JAA:ssa laadi- ilma-alusten pakollista tarkastamista, muutok-
29570: taan lentoturvallisuutta koskevat teknis-opera- sia tai korjaamista niiden jatkuvan lentokelpoi-
29571: tiiviset määräykset yhteistyössä jäsenvaltioiden suuden ylläpitämiseksi. Lentokelpoisuusmäärä-
29572: ilmailuviranomaisten kesken, joihin ilmailuvi- yksistä noin 700 on käännetty ruotsiksi ja lento-
29573: ranomaisiin Ilmailulaitoskin kuuluu. JAA:n jul- kelpoisuusmääräykset tullaan jatkossakin kään-
29574: kaisemat JAR-vaatimukset (Joint Aviation Re- tämään ruotsiksi. Niinikään ruotsiksi on kään-
29575: quirements), jotka neuvoston asetuksen (ETY) netty edellä mainittuun Ilmailulaitoksen muu-
29576: N:o 3922/91 liitteinä tulevat osaksi yhteisölain- hun kuin lentoturvallisuushallinnon julkaise-
29577: säädäntöä, täydentävät ja kehittävät edelleen maan normisarjaan sisältyvät neljä päätöstä ja
29578: monelta osin varsin yleisluonteisia ICAO:n jul- määräystä. Vallitseva tilanne käännettyjen mää-
29579: kaisemia standardeja ja suosituksia. räysten osalta ei näin ollen ole aivan kansanedus-
29580: Edellä mainituissa kansainvälisissä organisaa- taja Janssonin kirjallisessa kysymyksessä esite-
29581: tioissa mukana olevat valtiot, kuten Suomi, to- tyn lainenja tosiasiassa lentoturvallisuushallinto
29582: teuttavat sovitut periaatteet, standardit ja har- on käännättänyt muutamia vuosia sitten pitkäai-
29583: 4 KK 718/1997 vp
29584:
29585: kaisella yhteistyökumppanillaan Svenska Fin- ohella mukana olevien ajan varsin tarkkaan. Pe-
29586: lands folktingetillä valtaosan ilmailumääräyksis- riaatteessa yhteisön asiana on kääntää JAR-vaa-
29587: tään ruotsin kielelle. Siihen, että näitä käännetty- timukset kansalliskielille. Näin ei ole kuitenkaan
29588: jä määräyksiä ei ole julkaistu, on useita syitä. tapahtunut, koska ilmailua koskevien määräys-
29589: Ilmailuterminologia on varsin vaikeaa kään- ten kääntämisen tarpeesta ei ole EU:ssa päästy
29590: nettävää, erityisesti teknisen, mutta myös ope- yksimielisyyteen. EU:n komissio on katsonut,
29591: ratiivista toimintaa koskevan terminologian että ainakin EU :n jäsenvaltion kansalaisia kos-
29592: osalta, mikä edellyttää erityistä ilmailualan asi- kevat sosiaalisia näkökohtia sisältävät normit on
29593: antuntemusta. Huolimatta siitä, että Svenska käännettävä kansalliskielille. Teknisiä normeja
29594: Finlands folkting on käyttänyt erinomaisia ei sen sijaan ole vaadittu käännettäväksi. Lento-
29595: kääntäjiä ilmailumääräysten käännöstyössä, 11- turvallisuushallinto on kääntänyt ilma-alusten
29596: mailulaitoksen ulkopuolella suoritettu käännös- huoltotoimintaa koskevat JAR-145-vaatimukset
29597: työ olisi vaatinut joka tapauksessa ennen määrä- ja JAR-OPS-vaatimukset suomeksijaon komis-
29598: yksen julkaisemista lentoturvallisuushallinnon sion kannanottoja kääntämiskysymykseen odot-
29599: tarkastuksen. Tähän pitkäkestoiseen ja syste- taessaan hyvän asiakaspalvelun tarkoituksessa
29600: maattisuutta vaativaan työhön lentoturvalli- kääntämässä myös JAR-FCL:ää suomeksi.
29601: suushallinnolla ei hyvästä tahdosta huolimatta JAR-vaatimusten kääntämiseen ruotsiksi lento-
29602: ole yksinkertaisesti ollut osoittaa henkilöresurs- turvallisuushallinto on vielä odottavana kannal-
29603: seja. Lentoturvallisuushallinnolla on ollut la. Tarkoituksenmukaisinta olisi tietysti käyttää
29604: 2.5.1995 lukien palveluksessaan kielenkääntäjä, Suomessa Ruotsin vastaavaa käännöstä, siltä
29605: jonka lähes yksinomaisena tehtävänä on ollut osin kuin Ruotsi on katsonut tarpeelliseksi kään-
29606: kääntää yhteiseurooppalaisia operatiivisia JAR- tää kyseiset vaatimukset. Tämä on perusteltua
29607: OPS-vaatimuksia sekä lupakirjanhaltijoita kos- senkin vuoksi, että jo englanniksi ilmaistua ter-
29608: kevia JAR-FCL-vaatimuksia englannista suo- minologiaa vastaavan suomalaisen käsitteen löy-
29609: meksi. Näiden vuonna 1998 ja 1999 voimaan täminen tai muodostaminen on ollut monissa
29610: tulevien vaatimusten sivumäärä on yhteensä tapauksissa vaativa ja vaikea työ, puhumatta-
29611: noin 1 100 sivua. kaan siitä, että terminologialle olisi löydettävä
29612: Edellä mainittujen ilmailumääräysten kään- sopiva ruotsinkielinen vastine.
29613: nöstyön tarkastamiseen ryhtymistä vaikeutti Lentoturvallisuushallinto toteaa myös, että
29614: osaltaan varsin pitkään valmisteltu ilmailulain- Suomen voimassa oleva lainsäädäntö ei edellytä
29615: säädännön kokonaisuudistus, jossa 143 pykälää kaikkien kansainvälisten normien kääntämistä
29616: käsittänyt ilmailuasetus oli tarkoitus supistaa suomen ja ruotsin kielelle. Säädöksissä viitatta-
29617: muutamaan pykälään ja tarvittavilta osin sisäl- vien standardien kielestä annetussa laissa (553/
29618: lyttää asetuksen säännökset ilmailumääräyksiin. 1989) todetaan, että vieraalla kielellä olevaan
29619: Näin tehtiinkinja tämä ilmailumääräysten muu- standardiin voidaan Suomen lainsäädännössä
29620: tostyö sitoi runsaasti myös henkilöresursseja. viitata, jos säädös kohdistuu erityisalaan, jonka
29621: Uusi ilmailulaki ja -asetus tulivat voimaan piirissä toimivien henkilöiden, yhteisöjen ja vi-
29622: 1.3.1996. ranomaisten voidaan edellyttää hallitsevan stan-
29623: Nyt ollaan jälleen lentoturvallisuushallinnos- dardien kieltä. Lentoturvallisuushallinnon käsi-
29624: sa sen tilanteen edessä, että ilmailumääräyspuo- tyksen mukaan kyseistä lakia voidaan soveltaa
29625: lella tulee tapahtumaan merkittäviä muutoksia. monessa kohdin Suomea sitovien ilmailua koske-
29626: Edellä mainitut yhteiseurooppalaiset lentoko- vien kansainvälisten normien implementoinnis-
29627: neilla operointia koskevat JAR-OPS-vaatimuk- sa.
29628: set ja ilmailulupakirjan haltijoita koskevat JAR- Tässä tilanteessa lentoturvallisuushallinto on
29629: FCL-vaatimukset tulevat osana yhteisölainsää- joutunut vakavasti punnitsemaan, onko edellä
29630: däntöä syrjäyttämään kahden vuoden sisällä mainittujen ruotsiksi käännettyjen, mutta jul-
29631: merkittäväitä osin nykyiset vaatimukset. Tässä kaisemattomien ilmailumääräysten käännös-
29632: tilanteessa lentoturvallisuushallinto ei näe kovin työn tarkastaminen laajemmin enää tarkoituk-
29633: tarkoituksenmukaiseksi ryhtyä laajemmin tar- senmukaista ja saavutetaanko sillä vastaavaa
29634: kastamaan ja julkaisemaan jo julkaistujen lisäksi hyötyä, kun normisto on merkittäviltä osin ja
29635: muita ruotsiksi käännettyjä ilmailumääräyksiä, laajalti muuttumassa. Vastaus on ymmärrettä-
29636: varsinkin kun JAR-FCL:n kääntäminen suo- västi kielteinen. Edellä mainittua mittavaa kään-
29637: meksi vie lentoturvallisuushallinnon kielenkään- nösprojektia aloitettaessa ajateltiin yksinomaan
29638: täjän ja muiden käännöstyössä oman toimensa ruotsinkielisten asiakkaiden palvelua heidän äi-
29639: KK 718/1997 vp 5
29640:
29641: dinkielellään, mutta olosuhteiden merkittävät Lentoturvallisuushallinto toteaa vielä lopuk-
29642: muutokset kääntämisen jälkeen aiheuttivat sen, si, että se pitää yhdenvertaisen kohtelun periaat-
29643: että tätä palvelua ei ole voitu tarjota loppuun teen noudattamista ensiarvoisen tärkeänä ja on
29644: saakka. sen vuoksi katsonut tarpeelliseksi tuoda selkeästi
29645: Vaikka lentoturvallisuushallinto suhtautuu- esille ilmailumääräysten kääntämiseen ja kään-
29646: kin meneillään olevan määräysten muutosvai- nöstyön tarkastamiseen liittyvät tosiasiat ja on-
29647: heen vuoksi tarkoituksenmukaisuus- ja resurssi- gelmat sekä perusteet menettelylleen, jotta sen
29648: syistä pidättyvästi laajamittaiseen määräysten toiminnan asianmukaisuus tulisi nyt kyseessä
29649: julkaisemiseen ruotsiksi, lentoturvallisuushallin- olevassa tilanteessa kaikin puolin ymmärretyk-
29650: to korostaa kuitenkin sitä, että se haluaa palvella si."
29651: voimassa olevien määräysten osalta ruotsia äi- Liikenneministeriö toteaa, että normien kään-
29652: dinkielenään käyttäviä suomalaisia ilmailijoita tämistä ja julkaisemista ruotsin kielellä ei ole
29653: kääntämällä tai julkaisemalla jo käännettyjä il- toteutettu täydellisesti vaan on jouduttu tyyty-
29654: mailumääräyksiä tarpeen mukaan ruotsiksi. mään asiakaspalveluperiaatetta kuitenkin nou-
29655: Näin on yksittäistapauksissa meneteltykin. Il- dattaen vähäisempään käännösmäärään. Selvi-
29656: meisesti kyse ei ole mistään laajamittaisesta on- tyksestä ilmeneväliä tavalla säädöstilanne on
29657: gelmasta, koska hyvin harvoin ainakaan lento- suuresti muuttumassa ja joudutaan harkitse-
29658: turvallisuushallinnon tietoon on saatettu tarve maan, missä määrin on tarkoituksenmukaista
29659: saada käyttöön ruotsiksi laadittu ilmailumää- lisätä tämänhetkistä kääntämismäärää. Tilanne
29660: räys. Lentoturvallisuushallinnon käsityksen mu- on joka tapauksessa pitemmällä tähtäyksellä
29661: kaan määräysten kääntämiseen veivoittavasta muuttumassa paremmaksi, eikä ruotsinkielisten
29662: lainsäädännöstämme huolimatta kääntämistä asiakkaitten palvelu tälläkään hetkellä edellytä
29663: koskevien ongelmien ratkaisu ei voijäädä nykyi- nopeatahtista normien lisäkääntämistä.
29664: sen varsin suoraviivaisen kansallisen lainsäädän- Liikenneministeriö tulee erikseen kiinnittä-
29665: tömme varaan siinä tilanteessa, kun Suomea sito- mään Ilmailulaitoksen huomiota ilmailua koske-
29666: via kansainvälisellä tasolla laadittuja mittavia vien normien kääntämistarpeeseen ja -velvolli-
29667: normistoja implementoidaan Suomeen. Tällöin suuteen sekä omasta puolestaan seuraamaan ti-
29668: käy helposti niin, että velvoittava lainsäädäntö ja lanteen kehittymistä ilmailuhallinnossa.
29669: noudatettava käytäntö eivät kohtaa.
29670:
29671: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1997
29672:
29673: Liikenneministeri Matti Aura
29674: 6 KK 718/1997 vp
29675:
29676:
29677:
29678:
29679: Tili Riksdagens Talman
29680:
29681: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Finland, följer de överenskomna principerna,
29682: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- standarderoa och enligt egen prövning rekom-
29683: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- mendationerna i sin lagstiftning och på praktisk
29684: man Gunnar Jansson undertecknade spörsmål nivå i sina luftfartsbestämme1ser. 1 Finland an-
29685: nr 718: svarar Luftfartsverkets luftfartsinspektion för
29686: övervakningen av den civila 1uftfarten och utfår-
29687: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- dar och publicerar i detta syfte bestämmelser och
29688: ta för att förmå Luftfartsverket att efter- anvisningar som gäller flygsäkerheten. Huvud-
29689: leva gällande språkstadganden i dess delen av Luftfartsverkets bestämmelser och med-
29690: myndighetsutövning? delanden som berör utomstående målgrupper
29691: utfårdas och publiceras av 1uftfartsinspektionen.
29692: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt De gällande luftfartsbestämmelserna och -med-
29693: anföra följande: delandena har pub1icerats i 1uftfartsinspektio-
29694: nens särskilda luftfartsbestämmelse- och medde-
29695: Luftfartsinspektionen vid Luftfartsverket har landesamling. Luftfartsverket har dessutom en
29696: gett en redogörelse för de språk som används i annan egentlig normserie, i viiken Luftfartsver-
29697: luftfartsbestämmelserna med följande innehåll. kets beslut och bestämmelser som gäller utom-
29698: stående som avfattats av andra instanser än luft-
29699: fartsinspektionen har publicerats. För närvaran-
29700: "Allmänt om normsystemet för Ioftfarten de finns det fyra gällande beslut och bestämmel-
29701: ser som har publicerats i denna normserie.
29702: På grund av luftfartens internationella natur
29703: avtalar man om de centrala principer som är
29704: bindande för o1ika stater samt utarbetar och fat- Översättningen av luftfartsnormer tili national-
29705: tar beslut om standarder och rekommendationer språken i Finland
29706: på internationell nivå, huvudsakligen i den inter-
29707: nationella organisationen för civilluftfart (lnter- Riksdagsman Jansson har rätti att endast ca
29708: nationa1 Civil Aviation Organization, ICAO) 1/5 av de finskspråkiga luftfartsbestämmelser
29709: och de europeiska luftfartsmyndigheternas sam- som publicerats av luftfartsinspektionen har
29710: arbetsorganisation (Joint Aviation Authorities, publicerats i svensk översättning.
29711: JAA). ICAO utfårdar tekniska, operativa och Av de 36 bestämmelser som publicerats på
29712: delvis ekonomiska standarder samt bestämmel- svenska är den största delen bestämmelser som
29713: ser och rekommendationer rörande metoder och gäller luftfarten och som är mycket centrala med
29714: för- faringssätt, vilka publiceras i bilagor (An- tanke på flygsäkerheten. U töver de ovan nämnda
29715: nex) till konventionen angående internationell luftfartsbestämmelserna ger luftfartsinspektio-
29716: civil luftfart. 1 JAA avfattas teknisk-operativa nen i en särskild serie ut luftvärdighetsbestäm-
29717: bestämmelser beträffande flygsäkerheten i sam- melser, som gäller obligatorisk tillsyn av luftfar-
29718: arbete med 1uftfartsmyndigheterna i medlems- tyg samt ändringar eller reparationer för upprätt-
29719: staterna. Till dessa 1uftfartsmyndigheter hör ock- hållandet av deras luftvärdighet. Av luftvärdig-
29720: så Luftfartsverket. De av JAA utgivna JAR-be- hetsbestämmelserna har ca 700 översatts till
29721: stämmelserna (Joint Aviation Requirements), svenska och luftvärdighetsbestämmelserna kom-
29722: som genom att de publiceras som bilagor till mer också i fortsättningen att översättas tili
29723: rådets förordning (EEG) nr 3922/91 blir en del av svenska. Likaså har de fyra besluten och bestäm-
29724: gemenskapslagstiftningen, kompletterar och vi- melserna som ingår i Luftfartsverkets ovan
29725: dareutvecklar ICAO:s standarder och rekom- nämnda, av andra än luftfartsinspektionen pu-
29726: mendationer som tili många de1ar är ganska all- blicerade normsamling, översatts tili svenska.
29727: männa. Detta innebär att den rådande situationen när
29728: De stater som är medlemmar i de ovan nämn- det gäller översatta bestämmelser inte är exakt
29729: da internationella organisationerna, bland dem sådan som den framställs i riksdagsman Janssons
29730: KK 718/1997 vp 7
29731:
29732: spörsmål, och i själva verket har luftfartsinspek- utöver de som redan har publicerats, särskilt när
29733: tionen för några år sedan låtit översätta största luftfartsstyrelsens översättare och de övriga som
29734: delen av sina luftfartsbestämmelser tili svenska vid sidan om andra uppgifter deltar i översätt-
29735: hos sin långvariga samarbetspartner Svenska ningsarbetet måste ägna nästan all sin tid åt över-
29736: Finlands folkting. Av flera orsaker har de över- sättningen av JAR-FCL tili finska. 1 princip är
29737: satta bestämmelserna inte publicerats. det gemenskapens uppgift att översätta JAR-
29738: Luftfartsterminologin är synnerligen svår- bestämmelserna tili nationalspråken. Detta har
29739: översatt, särskilt den tekniska, men också de ter- dock inte skett, därför att man inom EU inte har
29740: mer som gäller den operativa verksamheten, var- kommit överens om behovet att översätta be-
29741: för det krävs särskild sakkunskap om luftfarten stämmelserna som gäller luftfarten. Europeiska
29742: av översättaren. Trots att Svenska Finlands folk- kommissionen har ansett att åtminstone de nor-
29743: ting har anlitat utmärkta översättare för över- mer som innehåller sociala aspekter och som
29744: sättningen av luftfartsbestämmelserna, skulle de gäller medborgarna i en EU-stat skall översättas
29745: översättningar som har gjorts utanför Luftfarts- tili nationalspråken. Däremot har man inte krävt
29746: verket i vilket fall som helst ha krävt att luft- att tekniska normer skall översättas. Luftfarts-
29747: fartsinspektionen hade granskat texten innan be- inspektionen har översatt de JAR -145- och JAR-
29748: stämmelserna publicerades. För ett sådant lång- OPS-bestämmelser som gäller underhåll av luft-
29749: varigt och systematiskt arbete har luftfartsin- fartyg tili finska och kommer att i avsikt att
29750: spektionen trots god vilja helt enkelt inte kunnat erbjuda god kundbetjäning att översätta också
29751: anvisa personresurser. Luftfartsinspektionen har JAR-FLC tili finska medan man väntar på kom-
29752: sedan den 2 maj 1995 en anställd översättare, vars missionens ställningstaganden tili översättnings-
29753: huvudsakliga uppgift har varit att översätta de frågan. Beträffande en översättning av JAR-be-
29754: europeiska operativa JAR-OPS-bestämmelserna stämmelserna tili svenska avvaktar luftfartsin-
29755: samt JAR-FCL-bestämmelserna, som gäller spektionen fortfarande. Det mest ändamålsenli-
29756: innehavare av luftfartscertifikat, från engelska ga alternativet skulle naturligtvis vara att i Fin-
29757: tili finska. Dessa bestämmelser, som kommer att land använda motsvarande översättningar från
29758: träda i kraft 1998 och 1999, omfattar samman- Sverige, tili den del som man i Sverige har ansett
29759: lagt ca 1 100 sidor. det befogat att översätta bestämmelserna i fråga.
29760: lnledningen av granskningen av översättning- Detta är motiverat också därför att det redan att
29761: en av de ovan nämnda luftfartsbestämmelserna finna eller bilda motsvarande finska begrepp för
29762: försvårades också av den ganska långt hunna den engelska terminologin i många fall har varit
29763: totalreformen av luftfartslagstiftningen, som ett krävande och svårt arbete, för att inte tala om
29764: innebar att luftfartsförordningen, som omfatta- att man borde finna lämpliga svenska motsvarig-
29765: de 143 paragrafer, skulle reduceras till några pa- heter tili termerna.
29766: ragrafer och att bestämmelserna i förordningen Luftfartsinspektionen konstaterar också att
29767: tili behövliga delar skulle tas in i luftfartsbestäm- gällande finsk lagstiftning inte förutsätter att alla
29768: melserna. Reformen genomfördes och denna internationella normer översätts tili finska och
29769: ändring av luftfartsbestämmelserna band också svenska. 1 lagen om språket i standarder tili vilka
29770: personresurser i hög grad. Dennya luftfartslagen det hänvisas i författningar (553/1989) konstate-
29771: och luftfartsförordningen trädde i kraft den 1 ras att hänvisning tili en standard som enbart
29772: mars 1996. finns på ett annat språk kan göras i finsk lagstift-
29773: Nu står luftfartsinspektionen åter inför den ning, om författningen avser ett speciellt område
29774: situationen då det kommer att ske betydande och de personer, sammanslutningar och myndig-
29775: ändringar i anslutning tililuftfartsbestämmelser- heter som är verksamma inom området kan för-
29776: na. De ovan nämnda sameuropeiska operativa utsättas behärska standardens språk. Enligt luft-
29777: JAR-OPS-bestämmelserna och JAR-FCL-be- fartsinspektionens uppfattning kan lagen tili
29778: stämmelserna, som gäller innehavare av luft- många delar tillämpas vid genomförandet av de
29779: fartscertifikat, kommer som en del av gemen- internationella normer beträffande luftfarten
29780: skapslagstiftningen att inom två år tili en bety- som är bindande för Finland.
29781: dande del ersätta de gällande bestämmelserna. 1 1 denna situation har luftfartsinspektionen
29782: denna situation anser luftfartsinspektionen det varit tvungen att allvarligt avväga om en mer
29783: inte vara särskilt ändamålsenligt att inleda en genomgripande granskning av de ovan nämnda,
29784: mer omfattande granskning och publicering av tili svenska översatta, men fortfarande opublice-
29785: de till svenska översatta luftfartsbestämmelserna rade luftfartsbestämmelserna längre är ända-
29786: 8 KK 718/1997 vp
29787:
29788: målsenlig och om man genom en sådan uppnår de lagstiftningen och den praxis som skall iakttas
29789: motsvarande nytta, när normerna till väsentlig inte möts.
29790: och stor del kommer att förändras. Svaret är Luftfartsinspektionen konstaterar slutligen
29791: förståeligt nog nekande. När det ovan nämnda att den anser principen om likvärdig behandling
29792: omfattande översättningsprojektet inleddes vara av största vikt och att den därför har ansett
29793: tänkte man enbart på att erbjuda de svensksprå- det vara angeläget att tydligt redogöra för fakta
29794: kiga kunderna service på deras modersmål, men och problem i anslutning till översättningen av
29795: eftersom omständigheterna har förändrats avse- luftfartsbestämmelserna, granskningen av över-
29796: värt sedan översättningen gjordes har tillhanda- sättningen samt motiveringen till sitt förfarande,
29797: hållandet av denna service inte kunnat slutföras. för att verksamhetens ändamålsenlighet i den
29798: Ä ven om luftfartsinspektionen på grund av aktuella situationen skall bli fullständigt för-
29799: den pågående ändringen av bestämmelserna av stådd."
29800: ändamålsenlighets- och resursskäl förhåller sig Trafikministeriet konstaterar att översätt-
29801: återhållsam till en omfattande publicering av be- ningen och publiceringen av normerna på svens-
29802: stämmelserna på svenska, betonar dock luftfarts- ka inte har genomförts fullständigt, utan att man
29803: inspektionen att den vill betjäna de finländare har varit tvungen att nöja sig med en mindre
29804: inom luftfarten som har svenska som modersmål översättningsmängd dock med iakttagande av
29805: i fråga om gällande bestämmelser genom att en- kundbetjäningsprincipen. Såsom det framgår av
29806: ligt behov översätta och publicera redan översat- redogörelsen håller det på att ske en genomgri-
29807: ta luftfartsbestämmelser på svenska. Så har man pande förändring i lagstiftningssituationen och
29808: också förfarit i enstaka fall. Uppenbarligen rör man blir tvungen att överväga i viiken mån det är
29809: det sig inte om något omfattande problem, efter- ändamålsenligt att öka den textmängd som för
29810: som åtminstone luftfartsinspektionen mycket närvarande översätts. Situationen håller i vilket
29811: sällan har fått kännedom om att en luftfartsbe- fall som helst på längre sikt att förändras tili det
29812: stämmelse behövs på svenska. Enligt luftfarts- bättre, och betjäningen av de svenskspråkiga
29813: inspektionens uppfattning kan inte lösningen av kunderna förutsätter inte heller för närvarande
29814: problemen beträffande översättningen, trots att att ytterligare normer översätts i snabb takt.
29815: vår lagstiftning förpliktar att bestämmelserna Trafikministeriet kommer att särskilt fåsta
29816: skall översättas, få bero på vår nuvarande ganska Luftfartsverkets uppmärksamhet på behovet av
29817: enkelspåriga nationella lagstiftning i en situation och skyldigheten att översätta luftfartsnormerna
29818: då omfattande och för Finland bindande normer samt kommer att för egen del följa med hur
29819: som avfattas på internationell nivå genomförs i situationen utvecklas inom luftfartsadministra-
29820: Finland. I så fall går det lätt så att den förpliktan- tionen.
29821:
29822: Helsingfors den 3 juli 1997
29823:
29824: Trafikminister Matti Aura
29825: KK 719/1997 vp
29826:
29827: Kirjallinen kysymys 719
29828:
29829:
29830:
29831: Tauno Pehkonen /skl: Pyöräilijöiden ja rullaluistelijoiden suojaky-
29832: pärän käytön lisäämisestä
29833:
29834:
29835: Eduskunnan Puhemiehelle
29836:
29837: Liikenneturvan selvityksen mukaan pyöräily- taa yhdessä yössä ja aikaistaa tavoitteiden saa-
29838: kypärän käyttö vähentää pyöräilykuolemia. vuttamista jopa kymmenellä vuodella.
29839: Päävamma on pyöräilyonnettomuuksien yleisin Australiassa ja Uudessa Seelannissa käyttö on
29840: kuolinsyy. Pyöräilyonnettomuuksissa menehty- ollut pakollista jo joitakin vuosia. Kanadan On-
29841: neiden määrä on vähentynyt sitä mukaa kuin tarion osavaltiossa, Brittiläisessä Kolumbiassa
29842: pyöräilykypärän käyttö on yleistynyt. Vaikka sekäUSA:nuseassa osavaltioissa lasten suojaky-
29843: lähes joka viides pyöräilijä käyttää suojakypä- pärän käyttö pyöräiltäessä on ollut pakollista
29844: rää, ei tulos ole vielä riittävä. Lähes sadan onnet- vuodesta 1995.
29845: tomuustapauksen analyysissä ilmeni, että kypärä New Jerseyn osavaltiossa on voimassa mää-
29846: oli pelastanut 37 ihmisen hengen. Vakavilta vam- räys, että alle 14-vuotiaiden on käytettävä pyö-
29847: moiltaja vammautumiselta välttyi 43. Jos kaikki räiltäessä suojakypärää. Määräys tuli voimaan
29848: pyöräilijät käyttäisivät suojakypärää, säästettäi- 1.7.1992ja se lisäsi suojakypärän käytön 3 %:sta
29849: siin vuosittain 50 ihmishenkeä, 700 vakavasti 60 %:iin. Pyöräilyonnettomuuskuolemat väheni-
29850: loukkaantunutta ja 10 000 lievemmin vammau- vät tässä ikäryhmässä 80 %. Tutkimuksissa on
29851: tunutta. Yhteiskunnalliset säästöt hoito- ym. ku- myös ilmennyt, että kypärään kohdistuneet iskut
29852: luina olisivat useita satoja miljoonia markkoja. ovat hyvin erilaisia voimaitaan ja tulosuunnal-
29853: Tutkimukset osoittavat siis kiistattomasti taan. Tämä paljasti kypärien huomattavat laatu-
29854: suojakypärän välttämättömyyden pyöräilijöille. erot, jotka tulivat esille lukkojen aukeamisina ja
29855: Vastaavaa tutkimusta ei ole vielä tehty rullaluis- kypärän murtumina iskun hetkellä. Myös kypä-
29856: telijoista, mutta liikkumisen samanlaisen luon- rien värit olivat liian huomaamattomia, eikä ko-
29857: teen vuoksi uskon edellä mainitun pitkälle sovel- vinkaan monessa ollut tehdasasennettuna heijas-
29858: tuvan myös heihin. Huomioitavaa on, että rulla- timia. Kypäräpakkoa säädettäessä tulisi kiinnit-
29859: luistelijoiden määrän on arvioitu kasvavan tänä tää erityistä huomiota siihen, että kypärä täyttäi-
29860: vuonna 100 OOO:sta 250 OOO:een. Liikenneturvan si riittävät laatustandardit sekä näkyvyyteen ja
29861: tutkimuksen mukaan suurimmat riskiryhmät eli huomatuksi tulemiseen liittyvät tekijät. Kypärän
29862: ne, joissa eniten sattui kuolemaan johtavia pyö- tulisi täyttää eurooppalaista kypärästandardia
29863: räonnettomuuksia, ovat 7-14- sekä 50-64- valmistelleen työryhmän esittämät laatuvaati-
29864: vuotiaissa pyöräilijöissä. Ne ovat myös samat mukset.
29865: ryhmät, joissa vähiten käytetään pyöräiltäessä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29866: suojakypärää. Pyöräilykypärän tehokkuuden tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29867: selvittyä reaktiot ovat olleet johdonmukaisia nioittav~sti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29868: niissä maissa, joissa kypärän käyttöä on jo pit- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29869: kään pyritty edistämään. Näitä edelläkävijämai-
29870: ta ovat olleet Australia, Uusi Seelanti, USA ja Onko Hallitus suunnittelemassa ja to-
29871: Kanada, joissa ollaan kypärän käytön yleistämi- teuttamassa toimenpiteitä pyöräilijöiden
29872: sessä noin kymmenen vuotta edellä Eurooppaa. ja rullaluistelijoiden turvallisuuden pa-
29873: Hyvien tulosten jälkeen ei ole tyydytty enää ta- rantamiseksi, ja
29874: vanomaisen kehityksen seuraamiseen, vaan kehi- aikooko Hallitus liikennelakia muut-
29875: tystä on nopeutettu lainsäädäntöteitse. Näin tamalla säätää pyöräilijöille ja rullaluiste-
29876: pyöräilykypärän käyttö on voitu kaksinkertais- lijoille kypärän käyttöä säätelevän lain
29877: taajamiin?
29878: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
29879:
29880: Tauno Pehkonen /skl
29881: 270136
29882: 2 KK 719/1997 vp
29883:
29884:
29885:
29886:
29887: Eduskunnan Puhemiehelle
29888:
29889: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tästä syystä käytettävissä tietoja. Rullaluisteli-
29890: tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toi- joille sattuneista onnettomuuksista ei myöskään
29891: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ole tilastotietoja. Rullaluistelijat ovat tieliikenne-
29892: vastattavaksi kansanedustaja Tauno Pehkosen lain voimassa olevien säännösten mukaan jalan-
29893: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 719: kulkijoita ja heihin sovelletaan liikenteessä siten
29894: jalankulkijoita koskevia käyttäytymissääntöjä.
29895: Onko Hallitus suunnittelemassa ja to- Suomessa myynnissä olevat kypärät ovat vuo-
29896: teuttamassa toimenpiteitä pyöräilijöiden desta 1995 alkaen käytännössä täyttäneet eu-
29897: ja rullaluistelijoiden turvallisuuden pa- rooppalaista CE-hyväksyntää koskevan stan-
29898: rantamiseksi, ja dardin. Pyöräilykypärien tuotekehittely on kui-
29899: aikooko Hallitus liikennelakia muut- tenkin jatkuvaa. Tässä yhteydessä kypärien val-
29900: tamalla säätää pyöräilijöille ja rullaluiste- mistajat ovat kiinnittäneet yhä enemmän huo-
29901: lijoille kypärän käyttöä säätelevän lain miota muun muassa kypärien värikkyyteen ja
29902: taajamiin? muotoiluun.
29903: Kokemukset erilaisten turvallisuutta lisäävien
29904: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- laitteiden käytön saattamiseksi pakolliseksi sää-
29905: taen seuraavaa: dösteitse Suomessa ovat vähäisiä. Turvavöiden
29906: käyttö autoissa yleistyi ennen käytön pakollista-
29907: Kevyen liikenteen turvallisuus on viime vuosi- mista valistamalla ja osoittamalla kansalaisille
29908: na kehittynyt suotuisasti. Vuonna 1996 kuoli lii- turvavöiden käytöstä syntyvät hyödyt. Ennen
29909: kenteessä pyöräilijöitä 46 ja jalankulkijoita 70. käytön säätämistä pakolliseksi turvavöiden
29910: Kuolleiden määrä on laskenut viime vuosikym- käyttöaste oli noussut merkittäväksi. Näistä läh-
29911: menen lopun huippulukemista noin puoleen. tökohdista turvavöiden käytön saattaminen pa-
29912: Suotuisa kehitys jatkossa edellyttää erityisesti kolliseksi hyväksyttiin vain vähäisin vastalausein
29913: ennalta ehkäiseviä liikenneturvallisuustoimia, kansalaisten piirissä. Nykyisin turvavöiden käyt-
29914: joista keskeisiä ovat kevytliikenteen väylien ke- töaste on keskimäärin lähes 90 prosenttia.
29915: hittäminen nykyistä turvallisemmiksi, väylien Kypäräpakon määrääminen pyöräilijöille on
29916: kunnossapito, liikennesäännöistä tiedottaminen ollut esille viime vuosina useissa yhteyksissä. Sii-
29917: ja taajamissa autoliikenteen ajonopeuksien ra- tä huolimatta, että kypärän käyttö tiedetään lii-
29918: joittaminen. Lisäksi tarvitaan toimia, joilla voi- kenneturvallisuuden kannalta perustelluksi, sen
29919: daan minimoida mahdollisen liikenneonnetto- saattaminen pakolliseksi ei tässä vaiheessa vält-
29920: muuden seuraukset. tämättäjohda odotettuun tulokseen. Käytön pa-
29921: Pyöräilykypärän käytöllä on keskeinen tur- kolliseksi säätämisellä ei pyöräkypärän nykyisel-
29922: vallisuutta lisäävä merkitys onnettomuustilan- lä käyttöasteella olisi todennäköisesti vielä yleis-
29923: teissa. Pyöräilykypärä suojaa tehokkaasti pään tä hyväksyntää. Pyöräilijöiden nykyisten asentei-
29924: vakavilta vammoilta kaatumistilanteissa ja tör- den takia käyttöpakko saatettaisiin kokea toi-
29925: mäysonnettomuuksissa. menpiteenä pyöräilyä vastaan, mikä voisijohtaa
29926: Pyöräilykypärän käyttöaste on 1990-luvulla kyseisen liikenne- ja liikuntamuodon vähenemi-
29927: noussut jokavuotisen kampanjoinnin ansiosta seen.
29928: vuosittain useilla prosenttiyksiköillä. Liikenne- Ongelmalliseksi muodostuisi myös pyöräily-
29929: turvan tekemän viimeisimmän laskennan mu- kypärän käytön valvonta. Poliisin työtehtävien
29930: kaan keskimääräinen käyttöaste on 21 prosent- lisääntymisen ja poliisin vähäisten resurssien ta-
29931: tia. Käyttöaste vaihtelee maan eri osissa siten, kia valvontaa ei kyettäisi toteuttamaan tehok-
29932: että kypärää käytetään eniten maan eteläosien kaasti. Lisäksi vastuuseen ja oikeudellisiin seu-
29933: taajamissa ja vähiten maaseudulla maan itäosis- raamuksiin liittyvät kysymykset olisivat ongel-
29934: sa. mallisia alaikäisten lasten osalta. Erityisesti ky-
29935: Rullaluistelu on maassamme suhteellisen uusi pärän käyttöä koskevan vastuun kuuluminen
29936: laji. Rullaluistelijoiden kypärän käytöstä ei ole alaikäiselle pyöräilijälle olisi lainsäädännössäm-
29937: KK 719/1997 vp 3
29938:
29939: me poikkeuksellinen säännös. Holhoojalle tai Valistuskampanjaa kypärän käytön puolesta
29940: huoltajalle määrätty vastuu alaikäisen kypärän käytiin kuluvan vuosikymmenen alkupuolella
29941: käytöstä, esimerkiksi siten kuin turvavyön käy- ensivaiheessa kouluissa. Viime vuosina kampan-
29942: töstä on säädetty tieliikennelain 88 §:n 5 momen- joinnin kohteena ovat olleet aikuisväestö ja eri-
29943: tissa, asettaisi toisaalta valvontavelvolliset val- tyisesti työmatkapyöräilijät. Vastaisuudessa tul-
29944: vontamahdollisuuksien puuttumisen johdosta laan keskittymään erityisesti kevyen liikenteen
29945: vaikeaan asemaan. riskiryhmiin eli kouluikäisiin ja iäkkäisiin pyö-
29946: Valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuun- räilijöihin.
29947: nitelmassa vuosille 1997-2000onpyöräilykypä- Tässä vaiheessa liikenneministeriö pitää pe-
29948: rän käyttöasteen vähimmäistavoitteeksi vuodelle rusteltuna käyttää ensisijaisesti tiedotuksellisia
29949: 2000 asetettu 50 prosenttia. Keinoina on esitetty keinoja pyöräilijöiden ja myös rullaluistelijoiden
29950: käytön aktivointia kampanjoinnilla, kuntatyöl- liikenneturvallisuuden lisäämiseksi kypärän käy-
29951: lä, ajankohtaistiedotuksellaja kypärien tuoteke- tön osalta. Rullaluistelun suosion lisääntyessä
29952: hityksellä. Mainitun tavoitetason saavuttamisen liikenneministeriö tulee tarvittaessa kiinnittä-
29953: jälkeen ilmapiiri pyöräilykypärän käytön laajen- mään huomiota siihen mahdollisesti liittyviin
29954: tamiselle lainsäädännöllisin keinoin olisi toden- ongelmiin ja turvallisuuskysymyksiin sekä har-
29955: näköisesti nykyistä selvästi suotuisampi. Myös kitsemaan toimenpiteisiin ryhtymistä hallinnon-
29956: muissa pohjoismaissa on valittu vastaavanlainen alan mahdollistamin keinoin harrastuksen tur-
29957: toimintalinja kypärän käytön lisäämiseksi. vallisuuden lisäämiseksi.
29958:
29959: Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1997
29960:
29961: Ministeri Anneli Taina
29962: 4 KK 719/1997 vp
29963:
29964:
29965:
29966:
29967: Tili Riksdagens Talman
29968:
29969: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- na som rullskridskoåkare råkat ut för. Rullskrid-
29970: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- skoåkare är enligt gällande vägtrafiklag fot-
29971: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- gängare och sålunda tillämpas på dem fotgängar-
29972: man Tauno Pehkonen undertecknade spörsmål nas beteenderegler i trafiken.
29973: nr 719: De hjälmar som säljs i Finland har från och
29974: med 1995 uppfyllt i praktiken standarden som
29975: Håller Regeringen på att planera och gäller det europeiska CE-godkännandet. Pro-
29976: genomföra åtgärder för att förbättra cyk- duktutvecklingen av cykelhjälmar är dock konti-
29977: listernas och rullskridskoåkarnas säker- nuerlig. I detta sammanhang har tillverkarna äg-
29978: het, och nat mer och mer uppmärksamhet på bl.a fårgen
29979: ämnar Regeringen genom att ändra och modellen.
29980: trafiklagen stadga en lag för cyklister och Erfarenheterna om hur användning avolika
29981: rullskridskoåkare om användning av säkerhetsfrämjande anordningar bestäms obli-
29982: hjälm i tätorterna? gatoriska genom lagstiftning är ringa i Finland.
29983: Användning av säkerhetsbälten i bilarna blev
29984: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt allmännare före användningen blev obligatorisk
29985: anföra följande: genom upplysningen och genom att visa medbor-
29986: garna vilka fördelar användning av säkerhetsbäl-
29987: Trafiksäkerheten har utvecklats gynnsamt i ten medför. Före användningen av säkerhetsbäl-
29988: gång- och cykeltrafiken under de senaste åren. I ten blev obligatorisk hade säkerhetsbältens an-
29989: 1996 dog 46 cyklister och 70 fotgängare i trafi- vändningsgrad ökat betydligt. Mot denna bak-
29990: ken. Dödsantalet har sjunkit till hälften från grund bestämdes användning av säkerhetsbälten
29991: toppnoteringarna i slutet av förra decenniet. Att ob1igatorisk endast med få protester från pub1i-
29992: den gynnsamma utvecklingen kan fortsätta för- ken. Nuförtiden är säkerhetsbältens använd-
29993: utsätter förebyggande trafiksäkerhetsåtgärder, ningsgrad i medeltal nästan 90 %.
29994: så som utveckling av tryggare gång- och cykelvä- Obligatorisk användning av hjä1m för cyklis-
29995: gar, upprätthållande av vägarna, informations- ter har tagits fram i flera sammanhang. Trots att
29996: givning om trafikreglerna och ändring av bilar- ob1igatorisk användning av cykelhjä1m är moti-
29997: nas körhastigheter i tätorterna. Dessutom be- verad med tanke på trafiksäkerheten, leder detta
29998: hövs det åtgärder som kan minimera följderna av inte nödvändigtvis till ett väntat resultat i detta
29999: eventuella trafikolyckor. skede. Ob1igatorisk användning skulle sannolikt
30000: Användning av cykelhjälm ökar säkerheten inte bli allmänt godkänt hos publiken, med beak-
30001: vid olyckorna. En cykelhjälm skyddar effektivt tande av den nuvarande användningsgraden. På
30002: mot allvarliga huvudskador när man faller om- grund av cyk1isternas nuvarande attityder kan
30003: kuU och vid kollisionsolyckorna. obligatorisk användning anses vara en åtgärd
30004: Användning av cykelhjälm har under 90-talet mot cyklandet, vilket kan leda till att trafik- och
30005: ökat med flera procentenheter tack vare årligen motionssättet i fråga minskar.
30006: återkommande kampanj. Enligt den senaste be- Ett problem är också hur man kan övervaka
30007: räkningen av trafikskyddet är den genomsnittli- användning av cykelhjälm. På grund av att poli-
30008: ga användningsgraden 21 %. Användningsgra- seos uppgifter ökar och att de har små resurser,
30009: den varierar i olika delar av landet så att cykel- kan övervakningen inte genomföras effektivt.
30010: hjälm används mest i tätorterna i södra delen av Dessutom är frågorna beträffande ansvaret och
30011: landet och minst på landsbygden i östra delen av påföljderna problematiska i fråga om de minder-
30012: landet. åriga. Att ansvaret för användning av cykelhjälm
30013: Rullskridskoåkningen är en tämligen ny gren i bärs av en minderårig cyklist vore i vår lagstift-
30014: vårt land. Därför finns det inte någon informa- ning en exceptionell bestämmelse. Om ansvaret
30015: tion om rullskridskoåkarnas användning av för att en minderårig använder cykelhjälm bars
30016: hjälm. Inte heller finns det statistiker om olyckor- av förmyndaren eller försörjaren, t.ex. så som
30017: KK 719/1997 vp 5
30018:
30019: bestäms om användning av säkerhetsbälte i 88 § 5 cykelhjälm fördes i början av detta decennium
30020: mom. vägtrafiklagen, skulle de hamna i en svår huvudsakligen i skolorna. Under de senaste åren
30021: situation p.g.a. avsaknad av övervakningsmöj- har kampanjen riktats mot de vuxna och i synner-
30022: Iigheterna. het mot de som cyklar sina arbetsvägar. I framti-
30023: I det riksomfattande trafiksäkerhetsprogram- den kommer man att koncentrera sig på risk-
30024: met 1997-2000 har målet satts tili att använd- grupperna i gång- och cykeltrafiken, dvs. cyklis-
30025: ningsgraden avcykelhjälm ärminst 50%år 2000. ter i skolålder och åldriga cyklister.
30026: Enligt programmet aktiveras användningen ge- I detta skede anser trafikministeriet det moti-
30027: nom kampanjer, arbetet i kommunerna, aktuell verat att tillämpa huvudsakligen informations-
30028: informationsgivning och produktutveckling. Ef- givning för att förbättra cyklisternas och rull-
30029: ter att målsättningen uppnåtts skulle atmosfåren skridskoåkarnas trafiksäkerhet i fråga om an-
30030: för en mer omfattande användning av cykelhjälm vändning av cykelhjälm. P.g.a. att rullskridsko-
30031: genom legislativa medel var.a antagligen betyd- åkningen blir allt populärare kommer trafikmi-
30032: Iigt gynnsammare än i dag. A ven andra nordiska nisteriet att vid behov fåsta uppmärksamhet vid
30033: Iänder har valt motsvarande sätt att öka använd- eventuella problem och säkerhetsfrågor samt att
30034: ningen av cykelhjälm. planera åtgärder för att öka säkerheten inom
30035: En upplysningskampanj för användning av ramen för förvaltningsområdet.
30036:
30037: Helsingforsden 10 juli 1997
30038:
30039: Minister Anneli Taina
30040: KK 720/1997 vp
30041:
30042: Skriftligt spörsmål 720
30043:
30044:
30045:
30046:
30047: Pehr Löv /sv ym.: Folkpensionsanstaltens köp av rehabiliterings-
30048: tjänster
30049:
30050:
30051: Tili Riksdagens Talman
30052:
30053: Folkpensionsanstalten ordnar rehabilitering rehabiliteringstjänster kan tvingas lägga ner
30054: med stöd av lagen (61011991) och förordningen verksamheten om de inte får folkpensionsan-
30055: (1161/1991) därom. Enligt 7 § i förordningen kan staltens köp av tjänster bakom sig. Det är skäl att
30056: folkpensionsanstalten ordna rehabiliteringen ge- märka att inrättningarna numera inte får skatte-
30057: nom att själv producera tjänsterna eller genom bidrag för driften utan för investeringar. Kom-
30058: att skaffa dem hos andra serviceproducenter. munerna, som får kalkylerat statsbidrag, har rätt
30059: Klienten eller producenten ersätts för de skäliga att köpa vård av både offentlig och privat inrätt-
30060: rehabiliteringskostnaderna. Tjänsterna ersätts ning.
30061: dock inte om producenten får statsbidrag eller Hänvisande tiii det ovan anförda får vi i den
30062: statsandel för denna verksamhet. Sålunda köper ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
30063: folkpensionsanstalten inte rehabiliteringstjäns- ver tiii vederbörande medlem av statsrådet ställa
30064: ter av den offentliga sjukvården, vilket är mot- följande spörsmål:
30065: stridigt med tanke på anstaltens offentligrättsliga
30066: ställning. Tjänster köps av denna orsak inte pri- Anser Regeringen att lagen eller för-
30067: märt med hänsyn tili rehabiliteringens kvalitet ordningen om rehabilitering som ordnas
30068: eller resultat på längre sikt, vilket man borde av folkpensionsanstalten borde ändras så
30069: göra. Hur och var folkpensionsanstalten köper att folkpensionsanstalten kan skaffa re-
30070: rehabiliteringstjänster är en mycket central fråga habiliteringstjänster från både privat och
30071: eftersom folkpensionsanstalten har en ledande offentlig inrättning?
30072: marknadsställning. Inrättningar som producerar
30073:
30074: Helsingforsden 17 juni 1997
30075:
30076: Pehr Löv /sv Margareta Pietikäinen /sv Håkan Malm /sv
30077: Ulla-Maj Wideroos /sv Klaus Bremer /sv Mats Nyby /sd
30078: Henrik Lax /sv Eva Biaudet /sv Ola Rosendahl /sv
30079: Gunnar Jansson /sv Raimo Tiilikainen /sv
30080:
30081:
30082:
30083:
30084: 270136
30085: 2 KK 720/1997 vp
30086:
30087: Kirjallinen kysymys 720 Suomennos
30088:
30089:
30090:
30091:
30092: Löv ym.: Kansaneläkelaitoksen kuntoutuspalvelujen ostosta
30093:
30094:
30095:
30096: Eduskunnan Puhemiehelle
30097:
30098: Kansaneläkelaitos järjestää kuntoutusta kan- eläkelaitoksella on johtava markkina-asema.
30099: saneläkelaitoksen kuntoutuksesta annetun lain Kuntoutuspalveluja tuottavat laitokset voivat
30100: (610/199l)ja siitä annetun asetuksen (1161/1991) joutua lopettamaan toiminnan,jollei Kansanelä-
30101: nojalla. Asetuksen 7 §:n mukaan Kansaneläke- kelaitos osta niiden palveluja. On syytä huomata,
30102: laitos voi järjestää kuntoutuksen tuottamalla että laitokset eivät saa nykyisin veroavustusta
30103: kuntoutuspalvelut itse tai hankkimalla ne muilta käyttökustannuksiin vaan investointeihin. Las-
30104: palvelujen tuottajilta. Kuntoutujane tai kuntou- kennallista valtionapua saavilla kunnilla on oi-
30105: tuspalvelun tuottajalle korvataan kohtuulliset keus ostaa hoitopalveluja sekäjulkisilta että yksi-
30106: kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset. Kun- tyisiltä laitoksilta.
30107: toutuspalveluista ei kuitenkaan suoriteta kor- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30108: vausta, jos palvelun tuottaja saa valtion apua tai tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30109: valtionosuutta kyseiseen toimintaan. Näin ollen kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30110: Kansaneläkelaitos ei osta kuntoutuspalveluja jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30111: julkiselta sairaanhoidolta, mikä on ristiriidassa
30112: laitoksenjulkisoikeudellisen aseman kanssa. Pal- Katsooko Hallitus, että lakia tai ase-
30113: veluita ei tästä syystä osteta ensisijaisesti kuntou- tusta Kansaneläkelaitoksen järjestämäs-
30114: tuksen laatua tai tuloksia pidemmällä aikavälillä tä kuntoutuksesta tulisi muuttaa niin,
30115: silmällä pitäen, vaikka näin pitäisi tehdä. Se, että Kansaneläkelaitos voi hankkia kun-
30116: mistä Kansaneläkelaitos ostaa kuntoutuspalve- toutuspalvelut sekä yksityisiltä että julki-
30117: lut, on hyvin keskeinen kysymys, koska Kansan- silta laitoksilta?
30118:
30119: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1997
30120:
30121: Pehr Löv /r Margareta Pietikäinen /r Håkan Malm lr
30122: Ulla-Maj Wideroos /r Klaus Bremer /r Mats Nyby /sd
30123: Henrik Lax /r Eva Biaudet /r Ola Rosendahl /r
30124: Gunnar Jansson /r Raimo Tiilikainen /r
30125: KK 720/1997 vp 3
30126:
30127:
30128:
30129:
30130: Eduskunnan Puhemiehelle
30131:
30132: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa varten Kansaneläkelaitos on laatinut ja hyväksy-
30133: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, nyt kuntoutusprosessin standardin. Samalla
30134: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Kansaneläkelaitos kiinnittää huomiota palvelu-
30135: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö- jen tarjoajan kokemukseen kuntoutuspalvelujen
30136: vin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tuottajana, palvelujen tuottajan henkilöstön mo-
30137: n:o 720: nipuolisuuteen ja määrään, palvelujentuottajan
30138: käytettävissä oleviin tiloihin ja laitteisiin suhtees-
30139: Katsooko Hallitus, että lakia tai ase- sa kuntoutujamäärään sekä kuntoutuspalvelu-
30140: tusta Kansaneläkelaitoksen järjestämäs- jen alueelliseen saatavuuteen. Lisäksi Kansan-
30141: tä kuntoutuksesta tulisi muuttaa niin, eläkelaitos toteuttaa kuntoutuspalvelujen vai-
30142: että Kansaneläkelaitos voi hankkia kun- kuttavuuden selvittämiseksi ja varmentamiseksi
30143: toutuspalvelut sekä yksityisiltä että julki- erilaisia kehittämisprojekteja ja tieteellisiä tutki-
30144: silta laitoksilta? muksia sekä osallistuu rahoittajana moniin tä-
30145: män laatuisiin hankkeisiin.
30146: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Kansaneläkelaitoksen ja palvelujentuottajien
30147: vasti seuraavaa: välillä laaditaan palvelujen hankinnasta sopi-
30148: mus, jossa palvelujentuottaja sitoutuu antamis-
30149: Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou- saan palveluissa ylläpitämään vähintään Kan-
30150: tuksesta annetun asetuksen (1161/1991) 7 §:n pe- saneläkelaitoksen hyväksymän kuntoutuspro-
30151: rusteella Kansaneläkelaitos voi järjestää Kan- sessin standardin mukaista laatua. Sopimuksen
30152: saneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta noudattamisen varmistamiseksi Kansaneläkelai-
30153: annetun lain (610/1991) tarkoittaman kuntou- t?s valvoo palveluja tuottavia kuntoutuslaitok-
30154: tuksen joko tuottamalla kuntoutuspalvelut itse sm.
30155: tai hankkimalla niitä muilta palvelujentuottajil- Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus
30156: ta. Kuntoutujane tai hankittujen kuntoutuspal- on sosiaalivakuutusjärjestelmään luettava etuus.
30157: velujen tuottajille korvataan kuntoutuksesta ai- Siitä aiheutuvat kustannukset katetaan eduskun-
30158: heutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannuk- nan vuosittain hyväksymässä talousarviossa sai-
30159: set. Kuntoutuspalveluista ei kuitenkaan suorite- rausvakuutuksen menoina. Julkinen sairausva-
30160: ta korvausta, jos palvelujentuottajille maksetaan kuutus, joka rahoitetaan työnantajilta ja vakuu-
30161: valtionapua tai valtionosuutta kyseeseen toimin- tetuilta perittävillä vakuutusmaksuilla, täyden-
30162: taan. Tämän vuoksi Kansaneläkelaitos ei hanki tää verorahoitteista kansanterveysjärjestelmää
30163: julkisen terveydenhuollon tuottamia kuntoutus- tukemalla yksityisellä sektorilla annettavan hoi-
30164: palveluja. don käyttöä.
30165: Kansaneläkelaitos tuottaa osan kuntoutus- Kansaneläkelaitos on nykyjärjestelmään pe-
30166: palveluista itse ja ostaa valtaosan palveluista yk- rustuen kyennyt hankkimaan kuntoutusasiak-
30167: sityisiltä palvelujentuottajilta. Lääkinnällisen kailleen sopivia, laadukkaita ja kilpailukykyisiä
30168: kuntoutuksen palvelut hankitaan lähes yksin- kuntoutuspalveluja. Kuntoutuksen toteutumi-
30169: omaan julkisen tarjouskilpailun perusteella. sen varmistamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö
30170: Kuntoutuksen laadun varmistamiseksi Kansan- seuraa kuntoutusjärjestelmän toimivuutta ja
30171: eläkelaitos edellyttää, että tarjottavat palvelut ryhtyy,jos aihetta ilmenee, tarvittaviin toimenpi-
30172: täyttävät tietyt vähimmäisvaatimukset. Tätä teisiin.
30173:
30174: Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1997
30175:
30176: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
30177: 4 KK 720/1997 vp
30178:
30179:
30180:
30181:
30182: Tili Riksdagens Talman
30183:
30184: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- cessen. Samtidigt beaktar folkpensionsanstalten
30185: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- viiken erfarenhet den som tillhandahåller service
30186: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- har av att producera rehabiliteringstjänster, hur
30187: man Pehr Löv m.fl. undertecknade spörsmål nr stor och hur mångsidig personai serviceprodu-
30188: 720: centen har, vilka lokaliteter och viiken apparatur
30189: som står till serviceproducentens förfogande i
30190: Anser Regeringen att lagen eller för- förhållande till antalet rehabiliteringsklienter
30191: ordningen om rehabilitering som ordnas samt om rehabiliteringstjänsterna finns att tillgå
30192: av folkpensionsanstalten borde ändras så på regional nivå. F olkpensionsanstalten genom-
30193: att folkpensionsanstalten kan skaffa re- för dessutom olika utvecklingsprojekt och veten-
30194: habiliteringstjänster från både privat och skapliga undersökningar samt deltar som finan-
30195: offentlig inrättning? siär i många projekt av detta slag i syfte att utreda
30196: effekten av rehabiliteringstjänsterna och säker-
30197: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ställa att tjänsterna är effektiva.
30198: anföra följande: Ett avtal om anskaffning av tjänsterna görs
30199: upp mellan folkpensionsanstalten och service-
30200: Enligt 7 § förordningen om rehabilitering som producenten. I avtalet förbinder sig servicepro-
30201: ordnas av folkpensionsanstalten (116111991) kan ducenten att se till att tjänsterna upprätthåller
30202: fo1kpensionsanstalten ordna rehabilitering som minst den kvalitet som förutsätts i den av folk-
30203: avses i 1agen om rehabi1itering som ordnas av pensionsanstalten godkända standarden för re-
30204: fo1kpensionsanstalten (610/1991) antingen ge- habiliteringsprocessen. För att säkerställa att av-
30205: nom att själv producera rehabiliteringstjänsterna talen följs utövar folkpensionsanstalten tillsyn
30206: eller genom att skaffa dem hos andra servicepro- över de rehabiliteringsinrättningar som produce-
30207: ducenter. Rehabi1iteringsklienten eller produ- rar tjänsterna.
30208: centen av den anskaffade rehabiliteringstjänsten Rehabilitering som ordnas av folkpensions-
30209: ersätts för de behövliga och skäliga kostnaderna anstalten är en förmån som ingår i socialförsäk-
30210: för rehabiliteringen. Rehabiliteringstjänsterna ringssystemet. Kostnaderna för denna rehabilite-
30211: ersätts dock inte, om serviceproducenten får ring täcks som sjukförsäkringsutgifter i den bud-
30212: statsbidrag eller statsandel för denna verksam- get som riksdagen årligen godkänner. Den of-
30213: het. Därför skaffar folkpensionsanstalten inte fentliga sjukförsäkringen, som finansieras med
30214: rehabiliteringstjänster som produceras av den arbetsgivarnas försäkringsavgifter och de för-
30215: offentliga hälso- och sjukvården. säkrades försäkringspremier, kompletterar det
30216: Folkpensionsanstalten producerar en del av skattefinansierade folkhälsosystemet genom att
30217: rehabiliteringstjänsterna själv men köper mer- den stöder anlitandet av vård som ges inom den
30218: parten av tjänsterna hos privata serviceprodu- privata sektorn.
30219: center. De medicinska rehabiliteringstjänsterna Med stöd av det nuvarande systemet har folk-
30220: skaffas så gott som uteslutande på basis av of- pensionsanstalten kunnat erbjuda sina rehabili-
30221: fentliga anbudstävlingar. För att kvaliteten på teringsklienter ändamålsenliga, högklassiga och
30222: rehabiliteringen skall kunna garanteras förutsät- konkurrenskraftiga rehabiliteringstjänster. För
30223: ter folkpensionsanstalten att de tjänster som till- att kunna säkerställa att rehabiliteringen genom-
30224: handahålls uppfyller vissa minimikrav. För detta förs ger social- och hälsovårdsministeriet akt på
30225: ändamål har folkpensionsanstalten utarbetat hur rehabiliteringssystemet fungerar och vidtar
30226: och godkänt en standard för rehabiliteringspro- åtgärder vid behov.
30227:
30228: Helsingfors den 9 juli 1997
30229:
30230: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
30231: KK 721/1997 vp
30232:
30233: Kirjallinen kysymys 721
30234:
30235:
30236:
30237:
30238: Sakari Smeds /skl: Lappeenrannan varuskunnan toimintojen säilyt-
30239: tämisestä
30240:
30241:
30242: Eduskunnan Puhemiehelle
30243: Etelä-Saimaan haastattelussa 4.3.1997 puo- maan, kun otetaan huomioon mm. lisääntyvät
30244: lustusministeri Anneli Taina vakuutti Lappeen- matkakustannukset Irtisanomisiinkaan hallitus
30245: rannan varuskunnan osalta, että "Lappeenran- ei voi käsittääkseni mennä, koska jo hallitusoh-
30246: taan ei ole suunnitelmissa mitään supistuksia" ja jelmassaan hallitus on luvannut olla työllisyyden
30247: että "Lappeenrannan varuskunta saa olla rau- ja yhteisvastuun hallitus. Ministerillä olisi nyt
30248: has.~a armeijan uusimmassa säästöiskussa". mahdollisuus näyttää olevansa sanojensa mittai-
30249: Askettäin julkistetun tiedon mukaan pääesi- nen ja pysäyttää pääesikunnan suunnitelmat.
30250: kunta kuitenkin suunnittelee Rakuunasoitto- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30251: kunnan siirtoa Lappeenrannasta Mikkeliin. Ta- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30252: voitteena on soittokunnan siirto l. 7.1998 men- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30253: nessä. Soittokunnan siirtoa perustellaan niin ta- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30254: loudellisilla kuin musiikillisillakin syillä. Soitto-
30255: kunnan siirron jälkeen nykyiseen Kymen lääniin Onko ministeri tietoinen pääesikun-
30256: ei jäisi yhtään sotilassoittokuntaa. Lappeenran- nan suunnitelmista Lappeenrannan pe-
30257: taan jäisi vain Maanpuolustusopisto. rinteikkään Rakuunasoittokunnan suh-
30258: Hyvin kummallista on se, että vain muutama teen,ja
30259: kuukausi ministeri Tainan selkeiden lupausten mihin toimenpiteisiin ministeri aikoo
30260: jälkeen jo kerrotaan uusista Lappeenrantaa kos- ryhtyä, jotta Lappeenrannan varuskunta
30261: kevista supistuksista. Taloudellisia säästöjä saa olla rauhassa armeijan uusimmassa
30262: suunnitellulla hankkeella ei tultaisi saavutta- säästöiskussa?
30263: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
30264:
30265: Sakari Smeds /skl
30266:
30267:
30268:
30269:
30270: 270136
30271: 2 KK 721/1997 vp
30272:
30273:
30274:
30275:
30276: Eduskunnan Puhemiehelle
30277:
30278: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
30279: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vasti seuraavaa:
30280: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
30281: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari Puolustusministeriön ja pääesikunnan välisis-
30282: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sä neuvotteluissa on yhteisesti todettu, että puo-
30283: n:o 721: lustusvoimien sotilassoittotoiminnan kehittämi-
30284: nen on tarkoituksenmukaista irrottaa käynnissä
30285: Onko ministeri tietoinen pääesikun- olevista valtioneuvoston selontekoon liittyvistä
30286: nan suunnitelmista Lappeenrannan pe- rakennemuutostoimenpiteistä. Tämän johdosta
30287: rinteikkään Rakuunasoittokunnan suh- sovittiin myös, että suunnitteilla olevia sotilas-
30288: teen,ja soittokuntien - Rakuunasoittokunta mukaan
30289: mihin toimenpiteisiin ministeri aikoo lukien - siirtoja ei tässä vaiheessa toteuteta.
30290: ryhtyä, jotta Lappeenrannan varuskunta Samassa yhteydessä todettiin kuitenkin tar-
30291: saa olla rauhassa armeijan uusimmassa peelliseksi suorittaa sotilasmusiikkitoimintaa
30292: säästöiskussa? sekä sotilassoittokuntien lukumäärää ja sijoitus-
30293: paikkoja koskeva kokonaistarkastelu.
30294:
30295: Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1997
30296:
30297: Puolustusministeri Anneli Taina
30298: KK 721/1997 vp 3
30299:
30300:
30301:
30302:
30303: Tili Riksdagens Talman
30304:
30305: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Vid de mellan försvarsministeriet och huvud-
30306: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- staben förda underhandlingarna har konstate-
30307: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- rats att utvecklingen av verksamheten inom för-
30308: man Sakari Smeds undertecknade spörsmål nr svarsmaktens militärmusikkårer bör behandlas
30309: 721: som en separat fråga med hänseende till de struk-
30310: turförändringsåtgärder som för närvarande hål-
30311: Är ministern medveten om huvudsta- ler på att vidtas i samband med statsrådets utred-
30312: bens planer beträffande den traditionsri- ning. På grund härav beslöts även att de planera-
30313: ka dragonmusikkåren i Villmanstrand de förflyttningarna av militärmusikkårerna -
30314: och inklusive Dragonmusikkåren- inte genomförs i
30315: vilka åtgärder ämnar ministern vidta detta skede.
30316: för att trygga garnisonens ställning i Vill- Samtidigt konstaterades det dock nödvändigt
30317: manstrand med beaktande av armens se- att genomföra en helhetsgranskning av såväl mi-
30318: naste sparkampanj? litärmusikverksamheten som av antalet militär-
30319: musikkårer och deras förläggningsorter.
30320: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
30321: anföra följande:
30322: Helsingforsden 10 juli 1997
30323:
30324: Försvarsminister Anneli Taina
30325: KK 722/1997 vp
30326:
30327: Skriftligt spörsmål 722
30328:
30329:
30330:
30331:
30332: Margareta Pietikäinen /r: Tillgodoseende av dyslektikernas behov
30333:
30334:
30335:
30336: Tili Riksdagens Ta/man
30337:
30338: Enligt utredningar har 15% av dem som av- är de vuxna dyslektikerna, som blivit utan stöd
30339: slutar grundskolan i vårt land så stora problem under sin skoltid och nu fortsättningsvis brottas
30340: med att läsa och skriva att det påverkar hela med sitt handikapp.
30341: deras framtid. Man beräknar att var fjärde fin- Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
30342: ländare lider av läs- och skrivsvårigheter. Enligt ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
30343: experterna kan mycket göras för att stöda dem ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
30344: och deras inlärning. Det behövs ökad informa- fö1jande spörsmål:
30345: tion om problemet, och det behövs stöd och hjälp
30346: för dessa elever både i grundskolan, i yrkesutbild- Hur ämnar Regeringen i framtiden till-
30347: ningen och i gymnasiet. En ofta bortglömd grupp godose dyslektikernas behov?
30348:
30349: Helsingforsden 18 juni 1997
30350:
30351: Margareta Pietikäinen /sv
30352:
30353:
30354:
30355:
30356: 270136
30357: 2 KK 722/1997 vp
30358:
30359: Kirjallinen kysymys 722 Suomennos
30360:
30361:
30362:
30363:
30364: Margareta Pietikäinen /r: Lukihäiriöisten tarpeista huolehtimisesta
30365:
30366:
30367:
30368: Eduskunnan Puhemiehelle
30369: Selvitysten mukaan 15 %:lla maassamme pe- kärsivät aikuiset, jotka ovat jääneet vaille tukea
30370: ruskoulun päättävistä on niin suuria ongelmia kouluaikana ja kamppailevat nyt edelleen vam-
30371: lukemisessa ja kirjoittamisessa, että se vaikuttaa mansa kanssa.
30372: koko heidän tulevaisuuteensa. Joka neljännen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30373: suomalaisen arvioidaan kärsivän lukemis- ja kir- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30374: joittamisvaikeuksista. Asiantuntijoiden mukaan nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30375: heidän ja heidän oppimisensa tukemiseksi voi- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30376: daan tehdä paljon. Ongelmasta tarvitaan lisää
30377: tietoa, ja nämä oppilaat tarvitsevat tukea ja apua Miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa
30378: peruskoulussa, ammattikoulutuksessa ja lukios- huolehtia lukihäiriöisten tarpeista?
30379: sa. Usein unohdettu ryhmä ovat lukihäiriöistä
30380:
30381: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
30382:
30383: Margareta Pietikäinen /r
30384: KK 722/1997 vp 3
30385:
30386:
30387:
30388:
30389: Eduskunnan Puhemiehelle
30390:
30391: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa keuksien ilmetessä luokanopettaja ja erityisopet-
30392: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, taja testaavat oppilaat ja heidät ohjataan tarvit-
30393: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen semaansa erityisopetukseen. Vähitellen on tar-
30394: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta koituksena pyrkiä siihen, että jokainen lapsi tes-
30395: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- tataan ja arvioidaan mahdollisten lukivaikeuk-
30396: sen n:o 722: sien toteamiseksi viimeistään koulun alkamisvai-
30397: heessa.
30398: Miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa Osa lukivaikeuksista voidaan hoitaa perus-
30399: huolehtia lukihäiriöisten tarpeista? koulun aikana. Osa niistä on kuitenkin sellaisia
30400: vaikeuksia, jotka jatkuvat henkilön koko elin-
30401: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ajan, eikä peruskoulun enempää kuin jatko-
30402: vasti seuraavaa: opintojenkaan aikana kaikkia häiriöitä voida
30403: korjata kokonaan. Myös ammatillisissa oppilai-
30404: Peruskoulussa lukemis- ja kirjoittamishäiriöi- toksissa on viime aikoina alettu kiinnittää huo-
30405: sille oppilaille annetaan niin sanottua osa-aikais- miota lukivaikeuksista kärsivien oppilaiden tu-
30406: ta erityisopetusta. Lukuvuonna 1994--95 perus- kemiseen.
30407: koulussa oli noin 588 000 oppilasta, joista erityis- Erityisopetuksen monipuolinen kehittäminen
30408: opetusta sai yhteensä noin 94 000 oppilasta, mikä on yksi tulevien vuosien koulutuksen painopiste-
30409: on 16 prosenttia peruskoulun oppilasmäärästä. alueita. Tältä pohjalta Opetushallitus käynnistää
30410: Tästä ryhmästä sai osa-aikaista erityisopetusta yhdessä opetusministeriön kanssa peruskoulun
30411: 65 800 oppilasta. Varsinaisia lukemis- ja kirjoit- sisällöllisen ja rakenteellisen joustavuuden kehit-
30412: tamishäiriöisiä ei ollut tilastoitu erikseen, mutta tämiseen tähtäävän kehittämis- ja tutkimus-
30413: heitä on Opetushallituksen laatiman erityisope- hankkeen. Tarkoituksena on kehittää muun
30414: tuksen arviointiraportin (1996) otantatutkimuk- muassa erityisopetuksen toimintajärjestelmää
30415: sen mukaan edellä mainitussa ryhmässä noin 68 yleensä sekä vahvistaa erityisen tuen tarpeessa
30416: prosenttia eli yhteensä 44 700 oppilasta. olevien lasten ja nuorten tunnistamista ja asian-
30417: Säästötoimenpiteiden takia kunnat ovat kar- mukaiseen opetukseen pääsemistä.
30418: sineet opetustoimen menoja, ja se on vaikuttanut Opetusministeriö on perustanut viime kevää-
30419: myös erityisopetuksen resurssien vähenemiseen. nä opettajankoulutuksen uudistamiseksi niin sa-
30420: Kunnat ovat kuitenkin karsineet puhe-, lukemis- notun opettajistohankkeen. Hankkeessa on tar-
30421: ja kirjoittamishäiriöisten opetuksessa (PULU- koitus korostaa lukivaikeuksien tunnistamisen
30422: KI-opetus) menoja vähemmän kuin koko erityis- merkitystä luokanopettajakoulutuksen lisäksi
30423: opetuksessa yleensä. myös aineenopettajakoulutuksessa, sillä lukivai-
30424: Lukiopetusta voidaan peruskoulussa antaa keus aiheuttaa oppimisvaikeuksia useissa oppiai-
30425: kaikilla vuosiluokilla. Sen antaminen painottuu neissa, esimerkiksi matematiikassa ja varsinkin
30426: kuitenkin 1-3 ensimmäiseen luokkaan, jolloin kielten oppimisessa.
30427: puluki-ongelmien korjaaminen on tärkeintä. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa
30428: Pääosa lukihäiriöistä on lieviä, joten puluki- on tarkoituksena kiinnittää erityistä huomiota
30429: opetuksen määrä vähenee seuraaville luokka-as- mahdollisuuksiin tukea lukivaikeuksista kärsi-
30430: teille tultaessa. Vaikeammat puluki-häiriöt vaa- vien itsetuntoa varsinaisen lukiopetuksen rinnal-
30431: tivat korjaavaa opetusta vielä tämän jälkeen tai la, sillä tutkimuksissa on huomattu lukivaikeu-
30432: joskus koko kouluajan. den aiheuttavan oppilaan itsetunnon laskemista.
30433: Jotta kaikki lukiopetusta tarvitsevat perus- Jollei oppilas saa tukea kouluaikana, tulee minän
30434: koululaiset saataisiin korjaavan opetuksen pii- rakentamisesta aikuisiällä vaikea ongelma.
30435: riin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, op- Opetusministeriö on parhaillaan aloittamassa
30436: pilaat testataan osittain jo ennen peruskoulua kouluissa niin sanottua minäprojektiaja on siinä
30437: silloin, kun on selviä merkkejä tulevista lukivai- tarkoituksessa perustanut työryhmän, jonka teh-
30438: keuksista. Koulunkäynnin aikana lukivai- tävänä on selvittää, miten peruskoulun oppilaan
30439: 4 KK 722/1997 vp
30440:
30441: tervettä itsetuntoa ja kouluviihtyvyyttä voidaan siksi ryhmiä on saatu aikaan lähinnä vain suu-
30442: lisätä opetussuunnitelmallisin, opetusmenetel- rimmilla paikkakunnilla. Aivan viime vuosina on
30443: mällisin sekä opettajankoulutuksellisin keinoin. useille paikkakunnille syntynyt lukiyhdistyksiä,
30444: Kuluvana vuonna ovat lukivaikeuksista kär- joilla on merkitystä myös koulutukseen hakeutu-
30445: sivien ongelmat erityisesti esillä Oikeus oppimi- misessa. Yksilöllisen opetuksen järjestämisessä
30446: seen -konferenssissa ja samannimisessä kampan- ovat usein olleet ongelmana kustannukset, koska
30447: jassa, joka kestää ensi vuoden syksyyn. Näitä henkilöt monesti joutuvat maksamaan koulu-
30448: molempia johtaa Oikeus oppimiseen -neuvotte- tuksen itse.
30449: lukunta Opetushallituksen johdolla, ja opetus- Turun ammatillinen aikuiskoulutuskeskus,
30450: ministeriö tukee pohjoismaista lukivaikeuksia Turun työväenopisto ja Turun kristillinen opisto
30451: koskevaa konferenssia. olivat 1994--95 kansallisena projektina mukana
30452: Aikuisten lukivaikeuksiin on alettu laajemmin pohjoismaiden ministerineuvoston aikuiskoulu-
30453: kiinnittää huomiota 1990-luvulla. Jo 1983 ruot- tuksen johtoryhmän käynnistämässä Voks när
30454: sinkielinen radio oli lähettänyt aikuisten lukivai- -projektissa. Erityisesti aikuiskoulutuskeskuk-
30455: keuksia käsittelevän ohjelman, mitä seurasi ke- sessa kiinnitettiin huomiota lukitesteihin ja sii-
30456: väällä 1989 toteutettu lukikampanja televisiossa hen, että aikuisia opettavilla olisi riittävästi tietoa
30457: esitettyine tietoiskuineen. Portaanpään kristilli- lukivaikeuksista voidakseen ohjata opiskelijoita
30458: sessä kansanopistossa alkoi aikuisille tarkoitettu hakemaan apua ongelmiinsa.
30459: lukilinja, joka tosin sittemmin on lopettanut, ja Aikuisten lukivaikeuksia selvitettäessä ovat
30460: muutamissa kansalaisopistoissa alkoi aikuisille eri tavoin tulleet esille myös funktionaaliseen lu-
30461: lukihäiriöisille tarkoitettuja kursseja. kutaitoon liittyvät ongelmat. Monilla aikuisilla
30462: Opetusministeriön asettama aikuisten luke- opiskeluun liittyvät vaikeudet ja kielteiset asen-
30463: mis- ja kirjoittamisvaikeuksia selvittänyt työryh- teet johtuvat vaikeuksista luetun ymmärtämises-
30464: mäjätti mietintönsäjoulukuussa 1992. Muistios- sä ja tottumattomuudesta kirjoittamiseen.
30465: saan työryhmä kiinnitti erityisesti huomiota Suomi on mukanaOECD:nlaajassa aikuisten
30466: opettajankoulutukseen, jotta lukivaikeudet ha- lukutaitoa mittaavassa tutkimuksessa.
30467: vaittaisiin ja opetusta voitaisiin eriyttää. Luotaessa edellytyksiä elinikäisen oppimisen
30468: Vuonna 1992 aloitti Turun kristillisellä opis- periaatteen käytännön toteuttamismalleille ope-
30469: tolla toimintansa Luki-Tuki-keskus, josta on tusministeriö tulee painottamaan myös aikuisten
30470: muodostunut palvelu- ja informaatiokeskus lu- yleissivistävien perusvalmiuksien parantamista.
30471: kemis- ja kirjoitusvaikeuksia omaaville aikuisille Tässä yhteydessä on nykyistä järjestelmällisem-
30472: ja nuorille. Keskuksen perustamiseen Opetushal- min mahdollista kehittää myös erilaisia oppimis-
30473: litus myönsi tukea. Yksilökohtaisen palvelun ja vaikeuksia omaavien aikuisten opetusta.
30474: eri tahoille suuntautuvan informaation lisäksi Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
30475: keskus on järjestänyt kansanopistokursseina ai- opetushallinnossa on meneillään lukuisia eri toi-
30476: kuisten lukikursseja sekä kursseja erilaisten oppi- mintoja ja hankkeita, joiden tarkoituksena on
30477: laitosten opettajille. Kansalaisopistot ovat tar- huolehtia lukihäiriöisten tarpeista aikaisempaa
30478: jonneet useilla paikkakunnilla aikuisille tarkoi- paremmin. Opetusministeriö seuraa ko. toimin-
30479: tettuja lukikursseja. Kynnys osallistumiseen tojen ja hankkeiden toteutumista.
30480: kursseille omalla paikkakunnalla on korkea, ja
30481: Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1997
30482:
30483: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
30484: KK 722/1997 vp 5
30485:
30486:
30487:
30488:
30489: Tili Riksdagens Talman
30490:
30491: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- svårigheter. Kommer Iäs- och- skrivsvårigheter-
30492: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- na fram under skolgången testas eleverna av
30493: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags- klassläraren och specialläraren och de hänvisas
30494: man Margareta Pietikäinen undertecknade tili behövlig specialundervisning. A vsikten är att
30495: skriftliga spörsmål nr 722: det så småningom skall bli möjligt att varje barn
30496: testas och bedöms, så att eventuella Iäs- och
30497: Hur ämnar Regeringen i framtiden tili- skrivsvårigheter kan konstateras senast vid skol-
30498: godose dyslektikernas behov? starten.
30499: En del fall av dyslexi kan skötas under grund-
30500: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt skoletiden. En del innebär dock sådana svårighe-
30501: anföra följande: ter som fortgår Iivet ut, och det är inte möjligt att
30502: helt övervinna alla svårigheter varken i grund-
30503: 1 grundskolan ges elever med skriv- och Iässvå- skolan eller i senare studier. Också i yrkesläroan-
30504: righeter en del av undervisningen som specialun- stalterna har man den senaste tiden börjat upp-
30505: dervisning. Läsåret 1994-95 fanns det i grund- märksamma stödet av elever med Iäs- och skriv-
30506: skolan ca 588 000 elever av vilka sammanlagt ca svårigheter.
30507: 94 000 fick specialundervisning. Det är 16% av Att mångsidigt utveckla specialundervisning-
30508: eleverna i grundskolan. Av denna grupp fick en är en av kommande års prioriteringar inom
30509: 65 800 elever specialundervisning som en del av utbildningen. Med detta i tankarna inleder Ut-
30510: undervisningen. Egentliga dyslektiker särskiljs bildningsstyrelsen tilisammans med undervis-
30511: inte i statistiken, men enligt en stickprovsunder- ningsministeriet ett utvecklings- och forsknings-
30512: sökning i en utvärderingsrapport om specialun- projekt i syfte att utveckla grundskolans inne-
30513: dervisningen som utarbetats av Utbildningssty- hällsmässiga och strukturella flexibilitet. A vsik-
30514: relsen ( 1996), utgör de ca 68 %, eller sammanlagt ten är att utveckla bl.a. verksamhetssystemet för
30515: 44 700 av denna grupp. specialundervisningen i allmänhet och att för-
30516: På grund av sparåtgärder har kommunerna bättra möjligheterna att upptäcka de barn och
30517: skurit ner utgifterna för undervisningsverksam- unga som är i behov av särskilt stöd och att ge
30518: heten, vilket har Iett tili mindre resurser även för dem relevant undervisning.
30519: specialundervisningen. Kommunerna har ändå Undervisningsministeriet inledde i våras ett
30520: minskat utgifterna inom undervisningen för lärarprojekt i syfte att reformera lärarutbildning-
30521: elever med tai-, Iäs- och skrivsvårigheter mindre en. lnom projektet vill man betona betydelsen av
30522: än inom hela specialundervisningen över lag. att känna igen läs- och skrivsvårigheter inte bara
30523: U ndervisning för elever med läs- och skrivsvå- i klasslärarutbildningen utan också i ämneslärar-
30524: righeter kan i grundskolan ges i alla årskurser. utbildningen, eftersom problemen orsakar inlär-
30525: Undervisningen koncentreras ändå tili de tre för- ningssvårigheter i flera Iäroämnen, t.ex. i mate-
30526: sta klasserna, då det är viktigt att korrigera tai-, matik och i synnerhet i språkinlärningen.
30527: Iäs- och skrivproblem. Största delen av proble- lnom grundutbildningen och fortbildningen
30528: men är Iindriga och specialundervisningen mins- avses särskild vikt bli lagd vid möjligheterna att
30529: kar således när eleverna kommer tili följande vid sidan av den egentliga specialundervisningen
30530: årskurs. De svåraste fallen kräver korrigerande stöda dyslektikernas självkänsla, eftersom det i
30531: undervisning ännu efter årskurs 3 och ibland hela olika undersökningar har kommit fram att Iäs-
30532: skoltiden. och skrivsvårigheter ger upphov tili sämre själv-
30533: För att alla grundskolelever som behöver sär- känsla hos eleven. Får eleven inte stöd under
30534: skild undervisning på grund av Iäs- och skrivsvå- skoltiden, blir uppbyggandet av jaget i vuxen
30535: righeter skall bli delaktiga av specialundervis- ålder ett allvarligt problem.
30536: ningen i ett så tidigt stadium som möjligt, testas Undervisningsministeriet håller som bäst på
30537: eleverna delvis redan före grundskolan om det att inleda ett s.k. jagprojekt i skolorna och har för
30538: finns klara teeken på kommande läs- och skriv- ändamålet tilisatt en arbetsgrupp med uppgift att
30539: 6 KK 722/1997 vp
30540:
30541: utreda hur grundskolelevernas sunda självkänsla stått grupper bara på de största orterna. De aUra
30542: och trivsel i skolan kunde ökas med hjälp av senaste åren har det på flera orter bildats fören-
30543: läroplanerna, undervisningsmetoderna och lä- ingar kring läs- och skrivsvårigheter. Förening-
30544: rarutbildningen. arna har betydelse också för den som skall söka
30545: 1 år lyfts dyslektikernas problem fram särskilt sig till utbildning. När individuell undervisning
30546: på konferensen Rätt att lära sig och i en kampanj har ordnats, har kostnaderna ofta varit ett pro-
30547: med samma namn som pågår till nästa höst. 1 blem eftersom deltagarna mången gång sjäva
30548: spetsen för båda står delegationen Rätt att lära måste betala för utbildningen.
30549: sig, som sorterarunder Utbildningsstyrelsen, och Vuxenutbildningscentret Turun ammatillinen
30550: undervisningsministeriet stöder den nordiska aikuiskoulutuskeskus, arbetarinstitutet Turun
30551: konferensen om läs- och skrivsvårigheter. työväenopisto och institutet Turun kristillinen
30552: Läs- och skrivsvårigheter hos vuxna har i hö- opisto deltog 1994-95 som ett nationellt projekt
30553: gre grad börjat uppmärksammas på 1990-talet. inom projektet "Voks när", som nordiska minis-
30554: Redan 1983 sände den svenskspråkiga radion ett terrådets ledningsgrupp för vuxenutbildning ta-
30555: program om läs- och skrivsvårigheter hos vuxna git initiativ till. Speciellt vid vuxenutbildnings-
30556: och det följdes våren 1989 av en kampanj med centret uppmärksammade man testerna av läs-
30557: informationsinslag i TV om läs- och skrivsvårig- och skrivsvårigheter och att de som utbildar vux-
30558: heter. 1 Portaanpää kristliga folkhögskola börja- na har tillräckliga kunskaper om sådana svårig-
30559: de man med en särskild linje avsedd för vuxna heter så att de kan vägleda de studernde att söka
30560: med läs- och skrivsvårigheter, som visserligen hjälp för sina problem.
30561: numera har slutat, och i några medborgarinstitut 1 undersökningar om läs- och skrivsvårigheter
30562: inleddes kurser för vuxna med läs- och skrivsvå- hos vuxna har det på olika sätt kommit fram
30563: righeter. också funktionella problem i anslutning tillläs-
30564: En arbetsgrupp tillsatt av undervisningsminis- svårigheterna. Hos många vuxna beror studie-
30565: teriet som utrett läs- och skrivsvårigheter hos svårigheterna och de negativa attityderna till stu-
30566: vuxna överlämnade sitt betänkande i december dier på problem med läsförståelse och på ovana
30567: 1992. 1 betänkandet lade arbetsgruppen särskild att skriva.
30568: vikt vid lärarutbildningen så att svårigheterna Finland är med i en omfattande, av OECD
30569: blir upptäckta och undervisningen kan differen- igångsatt undersökning som mäter läskunnighe-
30570: tieras. ten.
30571: Vid Åbo kristliga institut inledde centrumet Då förutsättningar skapas för att principen
30572: för läs- och skrivsvårigheter, Luki-Tuki-kes- om livslångt lärande skall kunna genomföras i
30573: kus, sin verksamhet 1992. Centret har blivit ett praktiken kommer undervisningsministeriet att
30574: service- och informationscentrum för vuxna och betona vikten av att även de vuxnas allmänbil-
30575: unga med läs- och skrivsvårigheter. Etableringen dande basfårdigheter förbättras. 1 samband med
30576: av centret beviljades stöd av Utbildningsstyrel- detta är det på ett mer systematiskt sätt möjligt
30577: sen. Förutom individuell service och information att utveckla undervisningen för vuxna med olika
30578: riktad till olika håll, har centret i form av folk- slags inlärningssvårigheter.
30579: högskolekurser ordnat kurser för vuxna med läs- Med stöd av vad som anförts ovan kan det
30580: och skrivsvårigheter och kurser för lärare från konstateras att ett flertal olika åtgärder och pro-
30581: olika läroanstalter. Medborgarinstituten har på jekt i syfte att bättre tillgodose dyslektikernas
30582: flera orter erbjudit kurser för vuxna med läs- och behov pågår inom undervisningsförvaltningen.
30583: skrivsvårigheter. Tröskeln att delta i en kurs på Undervisningsministeriet följer genomförandet
30584: hemorten är hög och därför har det främst upp- av åtgärderna och projekten.
30585: Helsingforsden 9 juli 1997
30586:
30587: lnrikesminister Jan-Erik Enestam
30588: KK 723/1997 vp
30589:
30590: Kirjallinen kysymys 723
30591:
30592:
30593:
30594:
30595: Reijo Kallio /sd: Lapsilta perittävien linja-autotaksojen kohtuullis-
30596: tamisesta
30597:
30598:
30599: Eduskunnan Puhemiehelle
30600:
30601: Lapsuuden ja aikuisuuden välinen rajankäyn- houkutus on varsin suuri. On myös todettava,
30602: ti on kuin veteen piirretty viiva. Sen määrittely että muun muassa VR-yhtiöt käyttävät vastaa-
30603: vaihtelee asiayhteydestä riippuen. Monissa vana ikärajana 16 vuotta. Olisikin perusteltua,
30604: asioissa 18-vuotias katsotaan aikuiseksi, joissa- että käytäntö eri kulkumuotojen kesken olisi
30605: kin tilanteissa tämä raja on 16 vuotta ja muitakin sama, ja kun otetaan huomioon koululaisten ta-
30606: variaatioita löytyy. loudellinen tilanne, niin 16 vuotta olisi myös lin-
30607: Poikkeuksellisen nuorina lapset rinnastetaan ja-autoissa nykykäytäntöä perustellumpi vaihto-
30608: aikuisiin linja-autojen taksoissa. On sangen ylei- ehto.
30609: nen käytäntö, erityisesti kaukovuoroissa, että Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30610: vain alle 12-vuotiaat ovat oikeutettuja alempaan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30611: hintaan. Tällaista linjanvetoa on monien lasten nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30612: vanhempien ollut vaikea ymmärtää. 12 vuotta nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30613: täyttäneet koululaiset ovatkin eräänlainen vä-
30614: liinputoajaryhmä, sillä he eivät vielä ole oikeutet- Onko Hallituksella mahdollisuus ryh-
30615: tuja esimerkiksi opiskelija-alennuksiin. tyä toimenpiteisiin, ja jos on, niin millai-
30616: Käytännössä tämä linja-autoyhtiöiden taksa- siin, jotta nuorten koululaisten kannalta
30617: politiikka merkitsee sitä, että moni koululainen kohtuuton linja-autojen taksapolitiikka
30618: "pyrkii olemaan alle 12-vuotias mahdollisimman saadaan vastaamaan esimerkiksi VR-yh-
30619: pitkään". Tällainen omantunnon venyttäminen tiöiden noudattamaa käytäntöä?
30620: ei ole moraalisesti oikein, mutta taloudellinen
30621:
30622: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
30623: Reijo Kallio /sd
30624:
30625:
30626:
30627:
30628: 270136
30629: 2 KK 723/1997 vp
30630:
30631:
30632:
30633: Eduskunnan Puhemiehelle
30634:
30635: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teella on tässä yhteydessä tarkoitettu palveluvel-
30636: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, voiteasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaan
30637: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen myös velvoitetta soveltaa tiettyihin matkustaja-
30638: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal- ryhmiin julkisen viranomaisen vahvistamia tai
30639: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o hyväksymiä maksuja, jotka ovat ristiriidassa yri-
30640: 723: tyksen taloudellisen edun kanssa ja jotka aiheu-
30641: tuvat tiettyjen hintatoimenpiteiden vahvistami-
30642: Onko Hallituksella mahdollisuus ryh- sesta tai kieltäytymisestä muuttaa tällaisia toi-
30643: tyä toimenpiteisiin, ja jos on, niin millai- menpiteitä. Mikäli toimivaltainen viranomainen
30644: siin, jotta nuorten koululaisten kannalta päättää kuitenkin pitää voimassa tai asettaa kul-
30645: kohtuuton linja-autojen taksapolitiikka jetusyritykselle tällaisen hintavelvoitteen, on täs-
30646: saadaan vastaamaan esimerkiksi VR-yh- tä aiheutuvat taloudelliset rasitukset hyvitettävä
30647: tiöiden noudattamaa käytäntöä? palveluvelvoiteasetuksessa säädettyjen yhteisten
30648: menettelyjen mukaisesti.
30649: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Liikenneministeriön määräraha joukkoliiken-
30650: vasti seuraavaa: teen palvelujen ostoon ja kehittämiseen on tänä
30651: vuonna 467,6 Mmk. Joukkoliikennerahalla oste-
30652: Henkilöliikennelain 11 §:n 1 momentin nojalla taan junaliikennettä 236 miljoonalla markalla.
30653: liikenneministeriö voi tarvittaessa vahvistaa lin- Alueellisen linja-autoliikenteen ja läänin rajat
30654: jaliikenteen valtakunnallisen sarjalipputaksan. ylittävän pikavuoroliikenteen ostoihin sekä kau-
30655: Liikenneministeriö on viimeksi 20 päivänä joulu- punkiliikenteen rahoittamiseen on varattu 214
30656: kuuta 1996 vahvistanut sovellettavat 40 matkan Mmk. Vuodesta 1992 liikenneministeriön koko
30657: paperisen sarjalipun ja 44-matkan älykortin mat- joukkoliikenne7näärärahaa on supistettu neljän-
30658: kustajahinnat. Tämä päätös sisältää myös mää- neksellä. Tämä vähennys tulevien säästöpainei-
30659: räykset koululaisliikenteessä alle 12-vuotiaille den lisäksi aiheuttaa sen, ettei nykyinen määrära-
30660: myytävien sarjalippujen hinnoittelusta. Linja- hojen taso anna mahdollisuuksia lisätä erityis-
30661: autoyhtiöt päättävät itsenäisesti liiketaloudelli- ryhmille kohdistettavien taksa-alennusten rahoi-
30662: sin perustein asiakkailta perittävistä kertalippu- tusta.
30663: jen hinnoista, pikavuorojen lisämaksusta, yö- Liikenneministeriön saamien tietojen mukaan
30664: maksusta sekä erityisryhmille myönnettävistä linja-autoalalla on myös tiedostettu se tosiasia,
30665: alennuksista. Kilpailuvirasto on erikseen myön- että bussiliikenteessä 12-16-vuotiaat ovat "vä-
30666: tänyt pääosaa yksityistä linja-autosektoria edus- liinputoajia": he maksavat aikuisen hinnan sii-
30667: tavalle Linja-autoliitolle poikkeusluvan antaa hen saakka, kunnes heistä tulee keskiasteen opis-
30668: Oy Matkahuolto Ab:lle hinnoitteluohjeita sellai- kelijoita ja pääsevät tällä hetkellä 50 %:n alen-
30669: sista lipputuotteista, joita Matkahuolto myy ja nuksen piiriin. VR:llä, samoin kuin liikennelai-
30670: jotka kelpaavat kaikissa Linja-autoliiton jäsen- toksilla, lapsen ikäraja on ollut 16 vuotta. Opis-
30671: yritysten linja-autoissa. kelijoiden ja nuorison alennusehtojen muuttami-
30672: Euroopan yhteisöjen neuvoston asetuksen sesta on keskusteltu Linja-autoliiton hallintoeli-
30673: (ETY) N:o 1191/69, muutettuna 20.6.1991 N:o missä, mutta näissä keskusteluissa ei ole päästy
30674: 1893/91 (neuvoston palveluvelvoiteasetus) 1 ar- asiasta yksimielisyyteen.
30675: tiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden toimi- Liikenneministeriössä katsotaan, että linja-
30676: valtaisten viranomaisten on lakkautettava kaikki autoyritysten tulee keskinäisissä neuvotteluis-
30677: tässä asetuksessa tarkoitetut julkisten palvelujen saan pyrkiä etsimään sellaiset opiskelijoiden ja
30678: käsitteeseen olennaisesti kuuluvat rautatie-, nuorison matkalippuja koskevat hinnoittelurat-
30679: maantie- ja sisävesiliikennettä koskevat velvoit- kaisut, joita kaikki bussiyritykset voisivat ja ha-
30680: teet, joita ovat 2 artiklan 2 kohdan mukaan kul- luaisivat noudattaa. Tämä voi tapahtua myös
30681: jetusyritykselle asetettu liikennöintivelvoite, liikenneministeriön myötävaikutuksella.
30682: kuljetusvelvoite ja hintavelvoite. Hintavelvoit-
30683:
30684: Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1997
30685:
30686: Ministeri Anneli Taina
30687: KK 723/1997 vp 3
30688:
30689:
30690:
30691: Tili Riksdagens Talman
30692:
30693: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- taxabestämmelser. Med skyldigheten att följa
30694: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- taxabestämmelser avses enligt punkt 5 i artikel 2
30695: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- i detta sammanhang också skyldighet att, särskilt
30696: man Reijo Kallio undertecknade spörsmå1 nr för vissa kategorier av resande, för vissa godsslag
30697: 723: eller på vissa linjer, tiliämpa av myndigheter fast-
30698: ställda eller godkända taxor, som inte är förenli-
30699: Har Regeringen möjligheter att vidta ga med företagets atTårsintresse och som är en
30700: åtgärder, och hurdana de eventuellt är, följd av att bestämmelser om särskilda taxor be-
30701: för att utsätta taxapo1itiken beträffande slutats eller bibehållits oförändrade trots fram-
30702: bussar, som är orimlig från unga sko1e1ev- ställning om ändring. Om en behörig myndighet
30703: ers synpunkt, för att motsvara praxisen beslutar dock att bibehålla eller utsätta ett trans-
30704: t.ex. hos VR-bolagen? portföretag för en sådan här skyldighet, skall de
30705: ekonomiska kostnader och intäkter som följs av
30706: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt skyldigheten kompenseras i enlighet med de ge-
30707: anföra följande: mensamma förfaranden som bestäms i förord-
30708: ningen.
30709: Med stöd av 11 § 1 mom. persontrafiklagen Trafikministeriets anslag för inköp och ut-
30710: kan trafikministeriet vid behov fastställa den veckling av kollektivtrafiktjänster är i år 467,6
30711: riksomfattande seriebi1jettaxan för linjetrafiken. miljoner mark, varav 236 miljoner mark används
30712: Trafikministeriet har senast den 20 december för inköp av tågtrafik och 214 miljoner mark för
30713: 1996 fastställt passagerarpriserna på en 40 resors inköp av regional busstrafik, länens gränser
30714: pappersseriebi1jett och ett 44 resors smartkort. överskridande snabbusstrafik och finansiering
30715: Detta beslut innehåller också bestämmelserna av stadstrafik. Från och med 1992 har trafikmi-
30716: för prissättningen i skoltrafiken av de seriebiljet- nisteriets anslag minskats med en fjärdedel. Den-
30717: ter som säljs tili under tolvåriga barn. Bussföreta- na minskning utöver de kommande besparingar-
30718: gen bestämmer sjä1vständigt kundpriserna på na leder tili en situation, där anslagsnivån inte
30719: enkelbi1jetterna, tilläggsavgifterna i expresstu- möjliggör att finansieringsnivå av de taxarabat-
30720: rerna, nattavgifterna och rabatten som beviljas åt ter som beviljas åt specialgrupperna öks.
30721: specia1grupperna. Konkurrensverket har separat Enligt trafikministeriets uppgifter har också
30722: beviljat Finlands Bussförbund, som represente- bussbranschen blivit medveten om att det är just
30723: rar största de1en av den privata bussektorn, en 12-16 åriga barn som missgynnas i busstrafi-
30724: dispens att ge Oy Matkahuolto Ab prissättnings- ken; de betalar samma avgift som vuxna tilis de
30725: anvisningar för sådana bi1jetter som Matkahuol- blir skolelever i mellanstadiet och får en rabatt på
30726: to sä1jer och som duger i alla bussar som ägs av 50 %. VR så som trafikverken anser att ett barn
30727: medlemsföretagen i Finlands Bussförbund. är under 16 år. Ändring av rabattförutsättningar-
30728: En1igt punkt 3 i artike1 1 i rådets förordning na har diskuterats i bussförbundets förvaltnings-
30729: (EEG) nr 1893/91 avden 20juni 1991 omändring organ, men i dessa diskussioner har enigheten
30730: av förordning (EEG) nr 1191/69 skall medlems- inte uppnåtts.
30731: staternas behöriga myndigheter upphäva de med Trafikministeriet anser att bussföretagen bör
30732: begreppet offentlig tjänst förbundna förp1iktel- sinsemellan sträva efter att hitta en sådan pris-
30733: ser som definieras i förordningen och som avser sättning för studerandenas och ungdomens rese-
30734: transporter med järnväg, väg eller inre vattenvä- biljetter som alla bussföretag kan och vill följa.
30735: gar. En1igt punkt 2 artike1 2 innebär dessa för- Dettakan ske också under medverkan av trafik-
30736: plikte1ser skyldighet för transportföretag att be- ministeriet.
30737: driva verksamhet, utföra transporter och följa
30738:
30739: Helsingforsden 10 juli 1997
30740:
30741: Minister Anneli Taina
30742: KK 724/1997 vp
30743:
30744: Kirjallinen kysymys 724
30745:
30746:
30747:
30748:
30749: Arja Ojala /sd ym.: Viialan-Vesilahden-Lempäälän runkolinjan
30750: rakentamisesta
30751:
30752:
30753: Eduskunnan Puhemiehelle
30754: Viialan ja Vesilahden kuntien sekä Toijalan tultaisiin rakentamaan myös viemäriverkostoa
30755: kaupungin vedenhankinta on tällä hetkellä vain mm. Heinälahden kylään ja muulle Heinälahden
30756: yhden, pitkän siirtojohdon varassa. Valkeakos- ranta-asutukselle, olisi sillä myös Heinälahden
30757: kelta tulevan veden suurimpana uhkana ovat täl- rehevöitymistä ehkäisevä vaikutus. Heinälahden
30758: lä hetkellä vesijohdon läheisyydessä suoritetta- veden laadun paraneminen toisi myös matkailu-
30759: vat suuret maansiirtotyöt sekä pitkät vesistöali- elinkeinolle hyvät mahdollisuudet kehittyä.
30760: tukset. Vesijohdon katkeaminen aiheuttaisi vä- Työllisyysvaikutukset alueella olisivat pitkällä
30761: littömästi mm. viialalaiselle pienteollisuudelle aikajänteellä huomattavat. Myös Lempäälän
30762: seisokkeja esimerkiksi leipomolla ja konepaja- puolella on tarkoitus ottaa mm. Mattilan kylä-
30763: teollisuudessa. Toistuessaan se voisi ajaa yrityk- taajama viemäröinnin piiriin.
30764: siä paremmin vesihuollossaan varautuneisiin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30765: kuntiin. Rakennettava vesihuoltolinja muodos- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30766: taa kuntien välille rengaslinjan, joka turvaa ve- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30767: denjakelun häiriötilanteissa. Haja-asutusalueen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30768: vesihuoltolinjan lähiympäristössä turvattaisiin
30769: sekä mahdollistettaisiin asutuksen pysyvyys. Mihin toimiin maa- ja metsätalousmi-
30770: Runkolinjan rakentaminen on osa sekä VA TO- nisteriö aikoo ryhtyä Viialan-Vesilah-
30771: VILE- että TA VASE-hankkeita. den-Lempäälän runkolinjan rahoituk-
30772: Koska rakennettavan runkolinjan yhteyteen sen järjestämiseksi?
30773:
30774: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
30775: Arja Ojala /sd Eila Rimmi /vas
30776:
30777:
30778:
30779:
30780: 270136
30781: 2 KK 724/1997 vp
30782:
30783:
30784:
30785:
30786: Eduskunnan Puhemiehelle
30787:
30788: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rärahojen puitteissa yhteistyössä asianomaisten
30789: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kuntien ja muiden yhteistyöosapuolten kanssa.
30790: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Alueelliset ympäristökeskukset ovat valtion ta-
30791: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arja Oja- lousarvion valmistelun yhteydessä esittäneet
30792: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen maa- ja metsätalousministeriölle useita merkittä-
30793: n:o 724: viä vesihuoltohankkeita otettavaksi valtion vesi-
30794: huoltotyönä valtion vuoden 1998 talousarvioon.
30795: Mihin toimiin maa- ja metsätalousmi- Maa- ja metsätalousministeriö on ottanut nämä
30796: nisteriö aikoo ryhtyä Viialan-Vesilah- esitykset huomioon valmistellessaan omaa ta-
30797: den-Lempäälän runkolinjan rahoituk- lousarvioesitystään. Mahdollisuudet sisällyttää
30798: sen järjestämiseksi? Viialan-Vesilahden-Lempäälän runkolinja
30799: valtion vuoden 1998 talousarvioon selviävät ta-
30800: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- lousarvioesityksen jatkovalmistelun yhteydessä.
30801: taen seuraavaa: Kysymyksessä oleva hanke täyttää sinänsä val-
30802: tion vesihuoltotöistä annetun valtioneuvoston
30803: Valtion vesihuoltotöitä toteutetaan valtion päätöksen ehdot, ja sen kokonaiskustannusarvio
30804: harkinnanvaraisina investointeina valtion ta- on 6,5 miljoonaa markkaa, josta valtion osuus
30805: lousarviossa tarkoitukseen myönnettävien mää- työkustannuksina olisi 3 miljoonaa markkaa.
30806:
30807: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1997
30808: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30809: KK 724/1997 vp 3
30810:
30811:
30812:
30813:
30814: Tili Riksdagens Talman
30815:
30816: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen De regionala miljöcentralerna har i samband
30817: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med beredningen av statsbudgeten föreslagit fle-
30818: medlem av statsrådet översänt följande riksdags- ra betydande vatten- och avloppsprojekt för
30819: man Arja Ojala m.fl. undertecknade spörsmål nr jord- och skogsbruksministeriet som borde tas
30820: 724: med i statsbudgeten för 1998. Miljöcentralerna
30821: vill att staten skall stå för dessa vatten- och av-
30822: Vilka åtgärder har jord- och skogs- loppsarbeten. Jord- och skogsbruksministeriet
30823: bruksministeriet för avsikt att vidta för har beaktat de här förslagen vid beredningen av
30824: att ordna finansieringen av Viiala-Vesi- sitt eget budgetförslag. Möjligheterna att ta med
30825: lahti-Lempäälä stamvattenledning? Viiala-Vesilahti-Lempäälä stamvatten led-
30826: ningsprojekt i statsbudgeten för 1998 klarnar i
30827: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt samband med den fortsatta beredningen av bud-
30828: anföra följande: getpropositionen. Projekt i fråga uppfyller i sig
30829: de villkor som nämns i statsrådets beslut om
30830: Statens vatten- och avloppsarbeten genomförs statens vatten- och avloppsarbeten. De totala
30831: som statliga investeringar enligt prövning inom kostnaderna för projektet uppskattas till6,5 milj.
30832: ramen för de anslag som beviljas för detta ända- mark, varav statens andel i form av arbetskostna-
30833: mål i statsbudgeten och i samarbete med de be- der skulle utgöra 3 milj. mark.
30834: rörda kommunerna och andra samarbetsparter.
30835:
30836: Helsingforsden 7 juli 1997
30837:
30838: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30839: KK 725/1997 vp
30840:
30841: Kirjallinen kysymys 725
30842:
30843:
30844:
30845:
30846: Kari Rajamäki /sd: Vaalipiirijaon tarkistamisesta
30847:
30848:
30849:
30850: Eduskunnan Puhemiehelle
30851: Lääni- ja aluehallinnon uudistamisen jälkeen Samoin käynnissä olevan Suomen Hallitusmuo-
30852: on luonnollista, että suoritettaisiin myös edus- don valmistelun yhteydessä on tärkeätä hallituk-
30853: kuntavaaleihin liittyvien vaalipiirijakojen tarkis- sen huolehtia siitä, ettei Suomen Hallitusmuo-
30854: taminen. Alueelliset kehittämiskysymykset ja don säännöksellä estetä järkevää vaalipiirijaon
30855: alueiden kehittämisvoimavarojen yhdensuuntai- tarkistusta. Onhan eräässä valmisteluvaiheessa
30856: nen kokoaminen edellyttävät myös laajempaa liikkunut muotoiluja, joissa Suomen Hallitus-
30857: poliittista tarkastelunäkökulmaa kuin vain sup- muoto määräisi maan jakautuvan vähintään 12
30858: peiden vaalipiirirajojen puitteissa. vaalipiiriin.
30859: Esimerkiksi Itä-Suomen kehittämisen haas- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30860: teet, niin elinkeinopoliittiset kuin infrahankkei- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30861: siin liittyvät, edellyttävät nykyisten maakuntara- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30862: jojen yli käyvää koko Itä-Suomen kattavaa myös nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30863: poliittisten voimavarojen kokoamista. Yksi tätä
30864: pyrkimystä vahvistava toimi on muodostaa mm. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30865: Itä-Suomeen mahdollisimman laaja yhtenäinen ryhtyä, jotta alueellista kehittämistä
30866: vaalipiiri. On enemmän kuin perusteltua, että jo myös poliittisesti tukeva tarkoituksen-
30867: vuoden 1999 valtiollisiin vaaleihin liittyen suori- mukainen vaalipiirijaotus suoritetaan
30868: tetaan ainakin niillä alueilla, joissa talousalueet mm. Itä-Suomessa sekä ettei esimerkiksi
30869: pirstoutuvat vanhassa vaalipiirijaossa, vaalipiiri- Suomen Hallitusmuodolla estetä vaali-
30870: jaon tarkistuksia. Eräs tällainen olisi Etelä- ja piirijakojen vähentämistä uusiin suurlää-
30871: Pohjois-Savon kokoaminen samaan vaalipiiriin. nien alueisiin?
30872: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
30873:
30874: Kari Rajamäki /sd
30875:
30876:
30877:
30878:
30879: 270136
30880: 2 KK 725/1997 vp
30881:
30882:
30883:
30884:
30885: Eduskunnan Puhemiehelle
30886:
30887: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa valmiiksi 31.10.1997 mennessä. Vaalipiirijaon
30888: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, muuttaminen ei kuitenkaan näytä olevan mah-
30889: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen dollista niin, että uutta vaalipiirijakoa noudatet-
30890: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja- taisiin jo vuoden 1999 eduskuntavaaleissa, koska
30891: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o se edellyttää muun muassa puolueiden säännöis-
30892: 725: sä määrättyjen järjestörakenteiden muuttamista
30893: ja myös vaaliviranomaisorganisaation rakenta-
30894: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo mista uutta vaalipiirijakoa vastaavaksi. Edus-
30895: ryhtyä, jotta alueellista kehittämistä kunnan paikkajakautuma, jos vaalipiirit muo-
30896: myös poliittisesti tukeva tarkoituksen- dostuisivat uusista lääneistä, olisi edellä maini-
30897: mukainen vaalipiirijaotus suoritetaan tun väestön määrä mukaan laskien seuraava:
30898: mm. Itä-Suomessa sekä ettei esimerkiksi Etelä-Suomen lääni 78, Länsi-Suomen lääni 71,
30899: Suomen Hallitusmuodolla estetä vaali- Itä-Suomen lääni 24, Oulun lääni 18, Lapin lääni
30900: piirijakojen vähentämistä uusiin suurlää- 8 ja Ahvenanmaa 1. Vaalipiirien kokoa ei ole
30901: nien alueisiin? tarkoituksenmukaista muuttaa suurläänejä vas-
30902: taaviksi. Suurläänit eivät ole kovinkaan yhtenäi-
30903: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- siä, joten ehdokkaat joutuisivat keräämään kan-
30904: taen seuraavaa: natustaan laajoilta alueilta. Toisaalta edustaja-
30905: määrältään kovin pienet vaalipiirit saattavat ää-
30906: Valtiopäiväjärjestyksen 4 §:n 1 momentissa nestysaktiivisuuden kannalta olla epäsuotavia,
30907: säädetään rajat vaalipiirien lukumäärälle edus- sillä niissä vaalien tulos on melko helposti ennus-
30908: kuntavaaleissa, vähintään 12ja enintään 18 vaa- tettavissa ja kannustimet äänestämiseen siten
30909: lipiiriä. Kansanedustajain vaaleista annetun lain melko vähäiset niillä äänestäjillä, joiden ehdok-
30910: 1 §:n mukaan vaalipiirejä on 15. Ahvenanmaan kailla ei näytä olevan mahdollisuuksia.
30911: vaalipiiri on valtiopäiväjärjestyksen 4 §:n 2 mo- Valtioneuvoston 6.2.1997 antaman periaate-
30912: mentissa tarkoitettu vaalipiiri ainoastaan yhden päätöksen mukaan valtion alueviranomaisten
30913: edustajan valitsemista varten. Muissa vaalipii- aluejaot yhteensovitetaan maakuntajakoon, jol-
30914: reissä toimitetaan suhteelliset vaalit. Edustajan- lei erityisistä syistä muuta johdu. Luonnollista
30915: paikkojen määrä vuoden 1995 eduskuntavaaleis- onkin, että myös vaalipiirit sovitetaan maakun-
30916: sa vaihteli Uudenmaan läänin vaalipiirin 31 :stä tajakoon, ei kuitenkaan sellaisenaan vaan joita-
30917: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiirin seitsemään. kin maakuntia yhdistämällä, sillä vaalipiirijako
30918: Suomen nykyinen vaalipiirijako perustuu 20 maakunnittaiseen vaalipiiriin ilmeisesti karsisi
30919: pääsääntöisesti lääninjakoon. Uudenmaan lää- pienet puolueet pääosin kansanedustajainpaik-
30920: ni, Turun ja Porin lääni sekä Hämeen läänin on kojen ulkopuolelle. Kahdesta pienimmästä maa-
30921: kuitenkin jaettu kahdeksi vaalipiiriksi. Uusi lää- kunnittaisesta vaalipiiristä, kummastakin tulisi
30922: ninhallituslaki tulee voimaan 1.9.1997. Silloin valittavaksi vain kolme kansanedustajaa ja yh-
30923: Suomessa on seuraavat läänit: Etelä-Suomen den edustajan vaalipiiristä Ahvenmaan maakun-
30924: lääni (Suomen kansalaisia viime vuodenvaihtees- nasta yksi. Suurimmasta maakunnittaisesta vaa-
30925: sa 1 975 623), Länsi-Suomen lääni (1 807 242), lipiiristä tulisi valittavaksi 27 kansanedustajaa.
30926: Itä-Suomen lääni (602 392), Oulun lääni Perustuslaki 2000 -komitean 27.6.1997 oi-
30927: (450 167), Lapin lääni (198 863) ja Ahvenan- keusministerille luovuttamassa mietinnössä eh-
30928: maan lääni (24 316). dotetaan, että maa jaetaan väestön lukumäärän
30929: Uusien läänien perustamisen johdosta vaali- perusteella vähintään 12:eenjaenintään 18 vaali-
30930: piirijakoa joudutaan tutkimaan uudelleen. Vaa- piiriin siten, että jokaisesta vaalipiiristä valitaan
30931: lilakien yhtenäistämistoimikunnalle onkin an- ainakin seitsemän edustajaa. Ahvenanmaan
30932: nettu tehtäväksi tehdä ehdotus vaalipiirijaon uu- maakunta muodostaisi kuitenkin oman vaalipii-
30933: distamisesta. Toimikunnan tulee saada työnsä rinsä yhden kansanedustajan valitsemista varten.
30934: KK 725/1997 vp 3
30935:
30936: Vaalipiirijakokysymykseen on mahdollista yhtenäistämistoimikunta on luovuttanut mietin-
30937: ottaa täsmällisemmin kantaa, kun vaalilakien tönsä.
30938: Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1997
30939:
30940: Oikeusministeri Kari Häkämies
30941: 4 KK 725/1997 vp
30942:
30943:
30944:
30945:
30946: Tili Riksdagens Talman
30947:
30948: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- delningen tiliämpades redan i riksdagsmannava-
30949: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- len år 1999, då detta förutsätter bl.a. att man
30950: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- ändrar de organisationsstrukturer som regleras i
30951: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmå1 nr partiernas stadgar samt att organisationen för
30952: 725: valmyndigheterna uppbyggs så att den motsva-
30953: rar den nya valkretsindelningen. Platsfördelning-
30954: Vad ämnar Regeringen göra för att en i riksdagen skulle vara den följande ifall val-
30955: bl.a. i Östra Finland åstadkomma en än- kretsarna bestod av länen och man använder sig
30956: damålsenlig valkretsindelning, som även av ovannämnda befolkningssiffror: Södra Fin-
30957: po1itiskt stöder den regionala utveckling- lands Iän 78, Västra Finlands Iän 71, Östra Fin-
30958: en, samt för att se till att man inte med tili lands Iän 24, Uleåborgs Iän 18, Lapplands Iän 8
30959: exempel Regeringsformen för Finland och Åland 1. Det är inte ändamålsenligt att bilda
30960: förhindrar att ett storlän kan vara en val- storvalkretsar av storlänen. De är inte särskilt
30961: krets? homogena, vilket innebär att kandidaterna mås-
30962: te samla sitt stöd från stora områden. Å andra
30963: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt sidan kan mycket små valkretsar med få mandat
30964: anföra följande: ha negativa följder på valdeltagandet, då det i
30965: dem är tämligen lätt att förutspå valresultatet och
30966: 1 4 § 1 mom. riksdagsordningen bestäms grän- incitamenten tili att rösta därmed ganska få för
30967: serna för antalet valdistrikt i riksdagsval: minst de väljare vars kandidat verkar vara chanslös.
30968: 12 och högst 18 valkretsar. Enligt 1 § lagen om Enligt statsrådets principbes1ut utfårdat den 6
30969: riksdagsmannaval finns det 15 valkretsar. februari 1997 sammanjämkas distriktsindelning-
30970: Ålands valkrets är enligt 4 § 2 mom. riksdagsord- en för statens regionala myndigheter med land-
30971: ningen en valkrets som bi1dats för vai av endast skapsinde1ningen ifall inte något särskilt skäl
30972: en riksdagsman. 1 övriga valkretsar förrättas medför annat. Det är naturligt att även valkret-
30973: proportionella val. Antalet mandat i riksdagsva- sarna sammanjämkas med landskapen, dock inte
30974: 1en år 1995 växlade mellan 31 i Nylands läns direkt. Vissa landskap bör kombineras då en
30975: va1krets och sju i Norra Karelens läns valkrets. inde1ning i 20 valkretsar som motsvarar landska-
30976: Den gällande indelningen i valkretsar baserar pen troligtvis medförde att de små partierna i
30977: sig i regel på länsindelningen. Nylands 1än, Åbo stort sett inte hade en möjlighet att få en riksdags-
30978: och Björneborgs Iän samt Tavastehus 1än är dock plats. Från de två minsta valkretsarna skulle en-
30979: delade i två valkretsar. Den nya länsstyrelselagen dast tre riksdagsmän väljas och från landskapet
30980: träder i kraft den 1 september 1997. Efter det Åland en. Från den största valkretsen skulle 27
30981: finns följande Iän i Finland: Södra Finlands Iän riksdagsmän väljas.
30982: (finländska medborgare vid årsskiftet 1 97 5 623), 1 det betänkande som kommitten Grundlagen
30983: Västra Finlands Iän (1 807 242), Ostra Finlands 2000 överlämnade tili justitieministern den 27
30984: Iän (602 392), Uleåborgs Iän (450 167), Lapp- juni föreslås att 1andet de1as i minst 12 och högst
30985: lands Iän (198 863) och Alands Iän (24 316). 18 va1kretsar en1igt folkmängden så att från var-
30986: De nya länen innebär att man på nytt måste enda valkrets vä1js minst sju riksdagsmän. Land-
30987: pröva valkretsinde1ningen. Kommissionen för skapet Åland bi1dar dock en egen valkrets för en
30988: förenhetligande av vallagarna har därför getts riksdagsman.
30989: som uppdrag att uppgöra ett förslag om en re- Efter att kommissionen för förenhetligande av
30990: form av valkretsindelningen. Kommissionen vallagarna överlämnat sitt betänkande är det
30991: skall slutföra sitt arbete senast den 31 oktober möjligt att mer specifikt bedöma frågan om val-
30992: 1997. Det ser dock inte ut att vara möjligt att distriktsindelningen.
30993: ändra på valkretsindelningen så att den nya in-
30994:
30995: Helsingforsden 10 juli 1997
30996:
30997: Justitieminister Kari Häkämies
30998: KK 726/1997 vp
30999:
31000: Kirjallinen kysymys 726
31001:
31002:
31003:
31004:
31005: Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Kunnallisveron jakamisesta osittain
31006: kesämökkikunnalle
31007:
31008:
31009: Eduskunnan Puhemiehelle
31010: Saaristoasiain neuvottelukunnan teettämä maksetaan kummastakin asunnosta niiden si-
31011: tuore kyselytutkimus osoittaa, että suomalaiset jaintikunnalle, mutta se ei riitä täyttämään vero-
31012: käyttävät aiempaa selvästi enemmän kesämök- tuksen oikeudenmukaisuusvaatimuksia.
31013: kejään kakkosasuntoinaan. Mökkien käyttö Pari vuotta sitten valmistuneessa maaseutu-
31014: kasvaa jatkuvasti myös muulloin kuin kesällä. poliittisessa ohjelmassa esitettiin mm. kakkos-
31015: Keskimäärin suomalaiset viettävät mökillä asuntona toimivan kesämökin ottamista huo-
31016: 109 vuorokautta eli reilut kolme kuukautta vuo- mioon kunnallisverotusta toimitettaessa. Tämä
31017: dessa. Mökkien säännöllisiä käyttäjiä on 1,7 mil- esitys ei kuitenkaan ole saanut asianmukaista
31018: joonaa ja satunnaisia lisäksi miljoona. jatkovalmistelua.
31019: Peräti viidennes kesämökkiläisistä ilmoittaa Kansalaisille tulee antaa oikeus edelleen valita
31020: tutkimuksessa käyvänsä töissä mökiltä käsin. se kunta, jossa he haluavat olla kirjoilla ja mm.
31021: Yhä useampi aikoo yhä parantaa mökkinsä va- äänioikeutettuina kunnallisvaaleissa, mutta kun-
31022: rustetasoa, jolloin mökeistä tulee entistäkin sel- nallisverotus tulisi jakaa kuntien kesken oikeu-
31023: vemmin perheiden kakkosasuntoja. denmukaisesti. Nykyisenä tietokoneaikana jako
31024: Nykyisin on yhä enemmän tapauksia, joissa ei ole teknisesti vaikeaa.
31025: ns. kakkosasunto on todellisuudessa jopa yli Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31026: puoli vuotta perheen pääasiallisena asuntona. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31027: Näissäkin tapauksissa perhe katsotaan kuitenkin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31028: vakinaisesti asuvaksi siinä kunnassa, jossa asu- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31029: minen tosiasiassa on lyhytaikaisempaa.
31030: Kun sadattuhannet kansalaiset asuvat useita Aikooko Hallitus ryhtyä mm. Saaris-
31031: kuukausia kakkosasunnossaan ja asioivat sen si- toasiain neuvottelukunnan tutkimukseen
31032: jaintipaikkakunnalla, käyttävät monenlaisia viitaten pikaisiin toimenpiteisiin kunnal-
31033: kunnallisia ja yksityisiä palveluja ja edellyttävät lisveronjakamiseksi ns. ykkösasunnonja
31034: mm. turvallisuuspalvelujen ylläpitoa mökin si- ns. kakkosasuntona toimivan kesämökin
31035: jaintikunnalta, on perusteltua, että kunnallisvero sijaintikunnan kesken oikeudenmukai-
31036: jaetaan ykkösasunto- ja kakkosasuntopaikka- sesti siinä suhteessa, jonka kumpainenkin
31037: kunnan kesken siinä suhteessa, minkä ajan kum- asunto on verovelvollisen asuntona?
31038: massakin asunnossa on asuttu. Kiinteistövero
31039:
31040: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
31041:
31042: Toimi Kankaanniemi /skl Kyösti Karjula /kesk
31043:
31044:
31045:
31046:
31047: 270136
31048: 2 KK 726/1997 vp
31049:
31050:
31051:
31052:
31053: Eduskunnan Puhemiehelle
31054:
31055: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kannettava kunnallisvero ohjattiin kiinteistön si-
31056: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, jaintikunnalle. Uudistuksen jälkeen on lähdetty
31057: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen siitä, että vuodesta 1993 alkaen sovellettu kun-
31058: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi nallinen kiinteistövero ottaa riittävästi huo-
31059: Kankaanniemen ym. näin kuuluvan kirjallisen mioon kiinteistön sijaintikunnan verotulojen tar-
31060: kysymyksen n:o 726: peen. Lisäksi kunnat voivat säätää vapaa-ajan
31061: asunnoille korkeamman kiinteistöveroprosentin
31062: Aikooko Hallitus ryhtyä mm. Saaris- kuin muille kiinteistöille ja näin saada kesäasuk-
31063: toasiain neuvottelukunnan tutkimukseen kailta suhteellisesti enemmän verotuloja kuin
31064: viitaten pikaisiin toimenpiteisiin kunnal- muilta kiinteistönomistajilta.
31065: lisveron jakamiseksi ns. ykkösasunnon ja Hallinnollisia hankaluuksia tärkeämpi syy
31066: ns. kakkosasuntona toimivan kesämökin olla toteuttamatta kysyjien esittämää uudistusta
31067: sijaintikunnan kesken oikeudenmukai- liittyy kunnallisten palvelujen tuottamiseen ja
31068: sesti siinä suhteessa,jonka kumpainenkin käyttöön. Kysymyksen perusteluissa kunnallis-
31069: asunto on verovelvollisen asuntona? veron tuoton ohjaamista osittain kesämökkikun-
31070: nalle perustellaan sillä, että kesäasukkaat käyttä-
31071: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vät hyväkseen vapaa-ajan asunnon sijaintikun-
31072: vasti seuraavaa: nan kunnallisia palveluja. Käytännössä tämä pe-
31073: rustelu ontuu, sillä eniten verotuloja vaativat
31074: Kunnallisveron jakaminen kotikunnan ja ke- kunnalliset palvelut kuten päivähoito, koulutus
31075: sämökkikunnan kesken on noussut aika ajoin ja perusterveydenhuolto samoin kuin kunnalliset
31076: esille samaan tapaan kuin nytkin. Verotuksen tulonsiirrot tulevat kansalaisille kotikunnalta.
31077: toimittamisen kannalta tällainen muutos olisi Kakkosasunnon sijaintikunnan palvelujen käyt-
31078: kuitenkin takaperoista kehitystä. Erityisen han- tö rajoittuu lähinnä infrastruktuurin hyväksi-
31079: kalaksi järjestely kävisi, jos edellytettäisiin, että käyttöönja satunnaiseen turvapalvelujen tarpee-
31080: veron jakamiseksi tulisi selvittää jokaiselta mö- seen. Näiden vastapainoksi nykyinen kiinteistö-
31081: kinomistajalta erikseen, miten ajankäyttö on ja- vero riittänee hyvin. Yksityisten palvelujen käyt-
31082: kautunut kotikunnan ja mökkikunnan välillä. täminen ei puolestaan riitä perusteluksi, vaan
31083: Tämä olisi selkeässä ristiriidassa verohallinnon puhuu pikemminkin verotulojen jakamista vas-
31084: kehittämistavoitteiden kannalta: pyritäänhän ta- taan, sillä vapaa-ajan asuntojen lisääntynyt käyt-
31085: vallisten ihmisten veroilmoituksista pääsemään tö lisää tavaroiden ja palvelujen kysyntää maa-
31086: kokonaan eroon. seudulla ja hyödyttää siten välillisesti myös kun-
31087: Vuoden 1993 alusta toteutetun verouudistuk- tia lisääntyneinä verotuloina. Kaiken kaikkiaan
31088: sen jälkeen luonnollisten henkilöiden kunnallis- ei löydy riittäviä perusteluja kysymyksessä ehdo-
31089: vero on tullut kokonaisuudessaan kotikunnalle. tetun uudistuksen toteuttamiselle.
31090: Aiemminhan muun muassa kiinteistötuloista
31091:
31092: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1997
31093:
31094: Ministeri Arja Alho
31095: KK 726/1997 vp 3
31096:
31097:
31098:
31099:
31100: Tili Riksdagens Talman
31101:
31102: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fastigheten är belägen. Efter reformen har man
31103: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande utgått ifrån att den kommunala fastighetsskatt
31104: med1em av statsrådet översänt följande av riks- som har tillämpats sedan 1993 i tillräcklig ut-
31105: dagsman Toimi Kankaanniemi m.fl. underteck- sträckning beaktar behovet av skatteintäkter i
31106: nade spörsmå1 nr 726: den kommun där fastigheten är belägen. Därtill
31107: kan kommunerna bestämma om en högre fastig-
31108: Ämnar Regeringen med hänvisning till hetsskatteprocent för fritidsbostäder än för an-
31109: bl.a. skärgårdsde1egationens undersök- dra fastigheter och på detta sätt få proportionellt
31110: ning vidta brådskande åtgärder för att sett mera skatteintäkter av sommargäster än av
31111: fördela kommunalskatten rättvist mellan andra fastighetsägare.
31112: den kommun där den s.k. förstahandsbo- En orsak, som är viktigare än administrativa
31113: staden finns och den kommun där som- problem, till att man låter bli att genomföra den
31114: marstugan, som är s.k. andrahandsbo- reform som spörsmålsställarna har föreslagit har
31115: stad, finns i relation till vilkendera bosta- att göra med produktioneo och användningen av
31116: den den skattskyldiga använder som bo- kommunala tjänster. I motiveringen till spörsmå-
31117: stad? let anförs som ett skäl till att intäkten av kommu-
31118: nalskatten delvis borde styras till sommarstuge-
31119: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt kommunen att sommargästerna utnyttjar kom-
31120: anföra följande: munala tjänster i den kommun där fritidsbosta-
31121: den är belägen. 1 praktiken haltar denna motive-
31122: Frågan om fördelning av kommunalskatten ring, eftersom de kommunala tjänster som kräver
31123: mellan hemkommunen och sommarstugekom- mest skatteintäkter, såsom dagvård, utbildning
31124: munen har då och då lyfts fram på samma sätt samt primärvård liksom även kommunala in-
31125: som nu. Med tanke på verkställandet av beskatt- komstöverföringar, kommer medborgarna till
31126: ningen skulle en dylik ändring dock innebära att godo från hemkommunen. Användningen av
31127: man tar ett steg bakåt i utvecklingen. Arrange- tjänster i den kommun där andrahandsbostaden
31128: manget skulle bli särdeles besvärligt, om det för- är belägen begränsas främst till utnyttjande av
31129: utsattes att det för fördelningen av skatten borde infrastrukturen och till ett sporadiskt behov av
31130: utredas separat för varje stugägare hur tidsan- säkerhetstjänster. Som motvikt till dessa torde
31131: vändningen är fördelad mellan hemkommunen den nuvarande fastighetsskatten räcka bra till.
31132: och stugkommunen. Detta skulle tydligt stå i Användningen av privata tjänster räcker för sin
31133: strid med skatteförvaltningens utvecklingsmål: del inte som motivering, utan talar snarare mot
31134: man strävar ju efter att helt slippa vanliga män- en delning av skatteintäkterna, eftersom den
31135: niskors skattedeklarationer. ökade användningen av fritidsbostäder ökar ef-
31136: Efter den skattereform som genomfördes vid terfrågan på varor och tjänster på landsbygden
31137: ingången av 1993 har fysiska personers kommu- och främjar på detta sätt indirekt också kommu-
31138: nalskatt i sin helhet tillfallit hemkommunen. Ti- nerna i form av ökade skatteintäkter. Allt som
31139: digare styrdes den kommunalskatt som bl.a. upp- allt finns det inte tillräckliga grunder för en sådan
31140: bärs för fastighetsinkomster till den kommun där reform som föreslås i spörsmålet.
31141:
31142: Helsingforsden 14 juli 1997
31143:
31144: Minister Arja Alho
31145: KK 727/1997 vp
31146:
31147: Kirjallinen kysymys 727
31148:
31149:
31150:
31151:
31152: Esa Lahtela /sd: Venäjän ja Suomen välisen viisumijärjestelmän
31153: kehittämisestä
31154:
31155:
31156: Eduskunnan Puhemiehelle
31157: Viisumijärjestelmässä Venäjäoja Suomen vä- onko henkilö hankkinut viisumiosa aikana sel-
31158: lillä on monia jäykkyyksiä, joiden poistamiseen laisia rikkeitä, joiden takia viisumi pitäisi peruut-
31159: olisi syytä vakavasti paneutua. Perusajatuksena- taa.
31160: han viisumivalvonnalla on estää hallitsematon Tämän viisumiasian ympärillä on käyty eri
31161: maasta toiseen muuttaminen ja samalla rajata tahoilla moniakin pohdintoja, mutta jäykkyyk-
31162: myös ei-toivottujen henkilöiden pääsy puolin ja sien poistamiseen ei jostain syystä ole vain pääs-
31163: toisin rajojen sisäpuolelle. Tässä mielessä tämä ty. Väkisinkin jää miettimään, hukkaammeko
31164: ajatus sinällään on hyvä ja kannatettava. Kuiten- Venäjän lähinaapurina "etsikkoaikamme" kau-
31165: kin Suomen ja Venäjän välisessä viisumien pan kakusta.
31166: myönnössä tästä on tullut jonkinlaista liiketoi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31167: mintaa Suomessa ja Venäjällä. Rahalla saa, kun tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31168: taas normaalijärjestelmien kautta viisumien han- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31169: kinta on nihkeää, jopa toivotonta. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31170: Viisumijäykkyydet ovat osaltaan olleet jopa
31171: hidastamassa molemminpuolista kanssakäymis- Onko Hallitus tietoinen, että Venäjän
31172: tä rajan yli ja jopa joissakin tilanteissa estäneet ja Suomen viisumien saannissa on sellai-
31173: kaupallisten suhteiden ja kontaktien kehittymis- siakin jäykkyyksiä, joilla on jopa kieltei-
31174: tä. siä vaikutuksia maittemme välisen kau-
31175: Suurlähettiläs Markus Lyra onkin esittänyt pan kehittymiselle, ja
31176: Venäjän kaupan edistämisen helpottamiseksi mihin toimenpiteisiin Hallitus on aiko-
31177: useampivuotisen monikertaviisumijärjestelmän nut ryhtyä, jotta viisumien myöntöjärjes-
31178: kehittämistä. Hänen esityksensä mukaan rajalle telmääja valvontajärjestelmää kehitettäi-
31179: hankittaisiin lukulaitteet, joilla tarkistettaisiin, siin joustavampaan suuntaan?
31180:
31181: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
31182:
31183: Esa Lahtela /sd
31184:
31185:
31186:
31187:
31188: 270136
31189: 2 KK 727/1997 vp
31190:
31191:
31192:
31193:
31194: Eduskunnan Puhemiehelle
31195:
31196: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sittain konsultaatioita konsulaari- ja viisumi-
31197: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, asioista. Helmikuussa 1997 pidetyissä konsultaa-
31198: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tioissa Venäjän viranomaisten taholta tuotiin
31199: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte- esille myönteisenä seikkana Suomen viisumikäy-
31200: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o tännön tehokkuus ja joustavuus. Sen sijaan Ve-
31201: 727: näjän viranomaisia huoletti se, kuinka paljon
31202: viisumikäytäntö tulee muuttumaan EU :n ja
31203: Onko Hallitus tietoinen, että Venäjän Schengen-sopimuksen vaikutuksesta. EU :ssa ja
31204: ja Suomen viisumien saannissa on sellai- Schengenissä pyritään yhtenäistämään ja te-
31205: siakin jäykkyyksiä, joilla on jopa kieltei- hostamaanjäsenmaitten viisumikäytäntöä myös
31206: siä vaikutuksia maittemme välisen kau- lisäämällä monikertaviisumien myöntämistä.
31207: pan kehittymiselle, ja Schengen-sopimuksen mukaan tämä on mahdol-
31208: mihin toimenpiteisiin Hallitus on aiko- lista. Riittävien valvontamekanismien kehittä-
31209: nut ryhtyä, jotta viisumien myöntöjärjes- miseen on kuitenkin ensin löydettävä ratkaisu,
31210: telmääja valvontajärjestelmää kehitettäi- ennen kuin useita vuosia voimassa olevia moni-
31211: siin joustavampaan suuntaan? kertaviisumeita voidaan laajemmin ottaa käyt-
31212: töön. On myös huomattava, että Schengen-maat
31213: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ovat teknisiltä valmiuksiltaan erilaisia.
31214: vasti seuraavaa: Ulkoasiainministeriö on eri yhteyksissä kes-
31215: kustellut suomalaisten viisuminsaantivaikeuk-
31216: Suomen viisumimyöntömenettelyä on kehi- sista Venäjälle Venäjän viranomaisten kanssa.
31217: tetty 1990-luvun tehokkuuden lisäämisen ja jous- He ovat todenneet Venäjän koko viisumihallin-
31218: tavan käytännön suuntaan. Voidaan perustellus- non olevan tällä hetkellä uudelleenorganisoinnin
31219: ti sanoa, että Suomen viisumikäytäntö on tällä alaisena. Lainsäädäntöä kehitetään ja ohjeistus-
31220: hetkellä eräs liberaaleimmista Euroopassa. Ky- ta tarkistetaan. Venäjän viranomaiset ovat pai-
31221: symyksessä viitataan nimenomaan Venäjällä nottaneet myös sitä, että uudistustyössä pyritään
31222: myönnettäviin Suomen viisumeihin. Venäläisille huomioimaan EU- ja Schengen-maitten viisumi-
31223: myönnettiin Suomeen viime vuonna n. 310 000 käytäntö ja noudattamaan tältä osin vastaavaa
31224: viisumia, joiden keskimääräinen käsittelyaika oli menettelyä. Lainsäädännön kehittäminen ja vii-
31225: noin viikko. Tätä on pidettävä varsin kohtuul- sumikäytännön muuttaminen Venäjällä tulee
31226: lisena odotusaikana. Tietenkin on yksittäisiä ta- vaatimaan jonkin verran aikaa. Ulkoasiainmi-
31227: pauksia, joissa käsittelyaika on tätä pitempi mm. nisteriö tulee jatkossakin pitämään tiivistä yh-
31228: sen vuoksi, että hakemukset ovat puutteellisia tai teyttä Venäjän viranomaisiin viisumikysymyk-
31229: tarvittavat selvitykset ovat olleet tavanomaista sissä. Onhan molempien maitten etu, että viisu-
31230: vaikeammin hankittavissa. mikäytännöstä ei muodostu kanssakäymisen es-
31231: Suomen ja Venäjän viranomaiset pitävät vuo- tettä.
31232:
31233: Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1997
31234:
31235: Ministeri Tarja Halonen
31236: KK 727/1997 vp 3
31237:
31238:
31239:
31240:
31241: Tili Riksdagens Ta/man
31242:
31243: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- för konsultationer om konsulära ärenden och
31244: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- visumärenden. Vid den konsultation som hölls i
31245: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- februari 1997 framhöll de ryska myndigheterna
31246: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr effektiviteten och smidigheten i finsk visum-
31247: 727: praxis som något positivt. Däremot bekymrade
31248: frågan om i viiken utsträckning visumpraxis
31249: Är Regeringen medveten om att det kommer att ändras på grund av effekterna av
31250: förekommer sådan osmidighet då det gäl- EU-medlemskapet och Schengenkonventionen.
31251: ler erhållande av visum för resor mellan Inom EU och i Schengensamarbetet strävar man
31252: Ryssland och Finland att den t.o.m har efter att förenhetliga och effektivera medlemssta-
31253: negativa effekter på utvecklandet av han- ternas visumpraxis även genom att utöka bevil-
31254: deln mellan våra länder, och jandet av flergångsvisum. Detta är möjligt enligt
31255: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta Schengenkonventionen. Det är emellertid nöd-
31256: för att systemet för erhållande av visum vändigt att först finna en lösning för utvecklan-
31257: och övervakningssystemet skall utvecklas det av tillräckliga övervakningsmekanismer in-
31258: och bli mera smidigt än för närvarande? nan flergångsvisum, som är giltiga flera års tid,
31259: mera allmänt kan tas i bruk. Man bör också
31260: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt beakta att den tekniska beredskapen i de olika
31261: anföra följande: Schengenstaterna varierar.
31262: Utrikesministeriet har i olika sammanhang
31263: Finlands förfarande då det gäller utfårdande diskuterat frågan om finländarnas svårigheter att
31264: av visum har under 1990-talet utvecklats i rikt- få visum tili Ryssland med de ryska myndigheter-
31265: ning mot ökad effektivitet och smidigare praxis. na. De har konstaterat att hela administrationen
31266: Man kan med fog påstå att Finlands praxis då det då det gäller utfårdande a v visum för närvarande
31267: gäller utfårdande av visum för närvarande är en håller på att omorganiseras. Lagstiftningen ut-
31268: av de mest liberala i Europa. 1 spörsmålet hänvi- vecklas och reglerna ses över. De ryska myndig-
31269: sas uttryckligen tili de visum för inresa tili Fin- heterna har också betonat att man i reformarbe-
31270: land som utfårdas i Ryssland. Den genomsnittli- tet strävar efter att ta hänsyn tili visumpraxis i
31271: ga behandlingstiden för de ca 310 000 visum för EU- och Schengenländerna och att i detta av-
31272: inresa tili Finland som senaste år erhölls av ryssar seende iaktta motsvarande förfarande. Utveck-
31273: uppgick tili ca en vecka. Detta måste anses vara landet av lagstiftningen och ändringen av visum-
31274: en ganska rimlig väntetid. Det förekommer na- praxis i Ryssland kommer att ta en viss tid i
31275: turligtvis enstaka fall där behandlingstiden är anspråk. Utrikesministeriet kommer också i fort-
31276: längre än så, bl.a. av den anledningen att ansök- sättningen att ha täta kontakter med de ryska
31277: ningarna är bristfålliga eller att det har varit myndigheterna i visumfrågor. Det gynnar ju bäg-
31278: svårare än normalt att skaffa de nödvändiga ut- ge länderna att visumpraxis inte utgör ett hinder
31279: redningarna. för umgänget länderna emellan.
31280: Finska och ryska myndigheter träffas årligen
31281:
31282: Helsingforsden II juli 1997
31283:
31284: Minister Tarja Halonen
31285: KK 728/1997 vp
31286:
31287: Kirjallinen kysymys 728
31288:
31289:
31290:
31291:
31292: Marjatta Vehkaoja /sd: Tupakasta vieroittavien tuotteiden myyn-
31293: nistä päivittäistavarakaupoissa
31294:
31295:
31296: Eduskunnan Puhemiehelle
31297: Tupakoinnin terveysriskit ovat suuret. Yhteis- johteesta. Tupakka-askin sijasta tulisi tällöin olla
31298: kunta pyrkii monin ennalta ehkäisevin keinoin mahdollisuus tarttua korvikkeeseen.
31299: vaikuttamaan siihen, ettei tupakointia lainkaan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31300: aloitettaisi. Tupakanpoltosta irti pääsemistä var- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31301: ten on niin ikään tuettu erilaisia lähestymista- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31302: poja. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31303: Tupakasta vieroittautumista varten apteekeis-
31304: sa on myynnissä mm. Nicorette-nimistä valmis- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31305: tetta. Päivittäistavarakaupoista ja kioskeista siin salliakseen tupakasta vieroittautumi-
31306: tuotetta ei saa. Monet tupakoijat pitävät tilan- seen tarkoitettujen tuotteiden myynnin
31307: netta epätyydyttävänä, sillä tupakasta vieroit- apteekkien rinnalla myös päivittäistava-
31308: tautuminen halutaan usein aloittaa hetken mieli- raliikkeistä ja kioskeista?
31309:
31310: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1997
31311:
31312: Marjatta Vehkaoja /sd
31313:
31314:
31315:
31316:
31317: 270136
31318: 2 KK 728/1997 vp
31319:
31320:
31321:
31322:
31323: Eduskunnan Puhemiehelle
31324:
31325: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa eikä kioskeista. Lisäksi on huomattava, että ap-
31326: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, teekeissa toimii asiantuntevaa ammattihenkilö-
31327: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kuntaa, joka on velvollinen varmistamaan, että
31328: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta lääkkeen käyttäjä on selvillä tuotteen oikeasta ja
31329: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- turvallisesta käytöstä. Apteekit ovatkin viime
31330: sen n:o 728: vuosien aikana lisänneet ja kehittäneet väestöön
31331: kohdistuvaa lääkkeiden käyttöön liittyvää neu-
31332: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- vontaansa.
31333: siin salliakseen tupakasta vieroittautumi- Suomessa on myönnetty myyntilupa 21 eri
31334: seen tarkoitettujen tuotteiden myynnin tuotteelle, jotka on tarkoitettu tupakasta vieroi-
31335: apteekkien rinnalla myös päivittäistava- tukseen. Näistä tuotteista ainoastaan yhtä saa
31336: raliikkeistä ja kioskeista? toimittaa pelkästään reseptillä muiden tuottei-
31337: den ollessa vapaasti saatavissa apteekeista ns.
31338: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- käsikauppalääkkeinä. Lääkemuotoina on tupa-
31339: vasti seuraavaa: kasta vieroitukseen hyväksytty purukumeja ja
31340: laastareita eri vahvuuksilla ja mauilla sekä niko-
31341: Apteekeista myytävät tupakasta vieroituk- tiinia sisältävä nenäsumu te. On tärkeää, että jo-
31342: seen tarkoitetut tuotteet luokitellaan selkeästi kainen nikoniitikorvaustuotteen käyttäjä lopet-
31343: lääkkeiksi sekä Suomen lääkelain (395/1987) että taa tupakoinnin aloittaessaan nikotiinia sisältä-
31344: EU:n direktiivin (65/65/ETY) määritelmien mu- vän lääkkeen käytön ja että lääkkeen annostus
31345: kaisesti. Lääkelain 38 §:n mukaan lääkkeitä saa- määritellään nikotiiniriippuvuuden voimakkuu-
31346: daan myydä väestölle ainoastaan apteekeista. Si- teen nähden asianmukaisesti, koska lääkkeen
31347: ten esimerkiksi Nicoretten ja muiden tupakasta yliannostus tai lääkkeen ja tupakan samanaikai-
31348: vieroitukseen tarkoitettujen tuotteiden vähittäis- nen käyttö voi aiheuttaa nikotiinimyrkytyksen
31349: myynnissä on ensisijaisesti kyse siitä, mistä lääk- oireita.
31350: keitä voidaan katsoa myytävän väestölle. Nikotiinikorvaustuotteiden kuten muidenkin
31351: Tupakasta vieroitukseen tarkoitettujen niko- lääkkeiden osalta voidaan todeta, että tuotteen
31352: tiinikorvaustuotteiden kuten muidenkin lääkkei- saatavuuden turvaaminen maan kaikissa osissa
31353: den vähittäismyynnin salliminen ainoastaan ap- on yksi lääkelain keskeisistä tarkoituksista. Ap-
31354: teekeista on perusteltua lääketurvallisuuden teekkeja sijaitsee kattavasti eri kunnissa, joten
31355: edistämisen ja ylläpitämisen kannalta. Myös- tupakasta vieroitukseen tarkoitettujen tuottei-
31356: kään kansainvälisesti katsoen ei lääkkeiden den saatavuus ei sinänsä ole ongelmallista.
31357: myyntiä yleensä sallita päivittäistavarakaupoista
31358:
31359: Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1997
31360:
31361: Ministeri Terttu Huttu-Juntusen sijainen,
31362: sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
31363: KK 728/1997 vp 3
31364:
31365:
31366:
31367:
31368: Tili Riksdagens Talman
31369:
31370: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- kemedel i regel inte i dagligvaruhandel eller kios-
31371: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- ker. Därtill bör man märka att det på apoteken
31372: lem av statsrädet översänt följande av riksdags- finns sakkunnig personai som är skyldig att sä-
31373: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs- kerställa att den som skall använda ett visst läke-
31374: mäl nr 728: medel känner tili hur det används rätt och tryggt.
31375: Apoketen harju pä senare år ökat och utvecklat
31376: Ämnar Regeringen vidta ätgärder för sin rådgivning tili befolkningen när det gäller
31377: att tiliäta försäljning av produkter som är användningen av läkemedel.
31378: avsedda att användas vid avvänjning frän 1Finland har försäljningstilistånd beviljats för
31379: tobak förutom på apotek även i dagligva- 21 olika produkter som är avsedda att användas
31380: ruhandel och kiosker? vid avvänjning från tobak. Av dessa produkter är
31381: endast en receptbelagd medan de övriga fär kö-
31382: Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt pas pä apotek receptfritt. Läkemedelsformer
31383: anföra fö1jande: som godkänts att användas vid avvänjning från
31384: tobak är olika slags tuggummi och pläster med
31385: De produkter avsedda att användas vid av- olika nikotinhalt samt näsinhalator som innehål-
31386: vänjning frän tobak som säljs på apotek klassifi- ler nikotin. Det är viktigt att varje tobaksrökare
31387: ceras tydligt som läkemedel i enlighet med defini- som börjar använda ett läkemedel som innehäller
31388: tionerna i både den finska läkemedelslagen (395/ nikotin upphör med att röka och att doseringen
31389: 1987) och EU:s direktiv (65/65/EEG). Enligt 38 § av läkemedlet bestäms pä ett behörigt sätt med
31390: läkemedelslagen fär läkemedel säljas tili befolk- hänsyn tili graden av nikotinberoendet, eftersom
31391: ningen endast på apotek. Sålunda är det vid mi- en överdosering av läkemedlet eller samtidigt
31392: nutförsäljningen av t.ex. Nicorette och övriga bruk av läkemedel och tobak kan förorsaka ni-
31393: produkter som är avsedda för avvänjning frän kotinförgiftningssymptom.
31394: tobak främst fråga om varman anser att läkeme- Man kan konstatera i fräga om de nikotiner-
31395: del skall fä säljas tili befolkningen. sättande produkterna, säsom i fräga om övriga
31396: Det är motiverat att tilläta minutförsäljning av läkemedel, att ett centralt mäl för läkemedelsla-
31397: nikotinersättande produkter avsedda att använ- gen är att säkerställa att en produkt är tiligänglig
31398: das vid avvänjning från tobak, liksom av övriga i landets alla delar. Eftersom apoteksnätverket i
31399: läkemedel, endast på apotek med tanke på att Jandet är täckande är det i och för sig inte svärt att
31400: främja och upprätthälla läkemedelssäkerheten. fä tillgäng tili produkter som är avsedda att an-
31401: Ä ven internationellt sett tillåts försäljning av lä- vändas vid avvänjning frän tobak.
31402:
31403: Helsingforsden 11 juli 1997
31404:
31405: Ställföreträdare för minister Terttu Huttu-Juntunen,
31406: social- och hälsovärdsminister Sinikka Mönkäre
31407: KK 729/1997 vp
31408:
31409: Kirjallinen kysymys 729
31410:
31411:
31412:
31413:
31414: Leena Luhtanen /sd ym.: Kuopion yliopiston apteekin perustami-
31415: sesta
31416:
31417:
31418: Eduskunnan Puhemiehelle
31419:
31420: Helsingin yliopiston oikeus yhden apteekin opettajat ovat laillistettuja professoreita. Todet-
31421: pitämiseen on säädetty laissa Helsingin yliopis- takoon, että Helsingin yliopiston apteekkiluvan
31422: tosta (854/1991) ja lääkelaissa (395/1987). Yli- perusteena oleva farmasiantutkintoihin liittyvä
31423: opiston apteekki on tällä hetkellä ainoa julkises- harjoittelu täyttyy myös Kuopion yliopiston
31424: sa omistuksessa oleva väestölle lääkkeitä myyvä osalta.
31425: apteekki. Tärkein oikeutus Yliopiston apteekin Kuopion yliopisto onkin esittänyt lääkelakia
31426: olemassaololle ylipäätään on sen osallistuminen muutettavaksi siten, että se saisi luvan pitää ap-
31427: farmasian alan koulutukseen ja harjoitteluun teekkia Kuopion kaupungissa.
31428: sekä lääkehuoltoon liittyvään tutkimukseen ja Lääkelakia on uusittu useita kertoja. Viimeksi
31429: lääkehuollon yleiseen kehittämiseen. lääkelakia uudistettaessa asia jätettiin erityisen
31430: Tällä hetkellä Suomessa on kaksi proviisorin selvitysmiehen toimeksi. Selvitysmiehen raportti
31431: koulutusta antavaa farmasian alan opetusyksik- valmistui helmikuussa. Selvitysmiehen esityksen
31432: köä, toisin sanoen Helsingin ja Kuopion yliopis- mukaan Kuopion yliopiston esitystä apteekin
31433: tot. Kuopion yliopisto käynnisti farmasian ope- pitoon Kuopion kaupungissa voidaan pitää sekä
31434: tuksen proviisorikoulutuksen osalta 1973 ja far- maan lääkehoidon kannalta että farmasian alan
31435: maseutin koulutusohjelman osalta 1978. Tällä koulutuksen ja lääkehuoltoon liittyvän tutki-
31436: hetkellä Kuopion yliopisto kouluttaa puolet muksen kannalta tarpeellisena.
31437: maamme farmaseuteista ja proviisoreista. Myös Kun Kuopion yliopiston apteekkilupa-asiaa
31438: noin puolet farmasian lisensiaatin ja tohtorin tut- on käsitelty useissa yhteyksissä ja kun kannan-
31439: kinnoista suoritetaan Kuopion yliopiston farma- otot ovat olleet myönteisiä Kuopion apteekin
31440: seuttisessa tiedekunnassa. Tällä hetkellä valtaosa perustamiseksi, olisi aika viimeinkin ryhtyä toi-
31441: Kuopion yliopiston farmasian opiskelijoista suo- menpiteisiin.
31442: rittaa tutkintoihin kuuluvan pakollisen apteekki- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31443: harjoittelun yksityisissä apteekeissa, koska Kuo- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
31444: pion yliopistolla ei ole omaa apteekkia. Farma- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31445: sianopiskelijat harjoittelevat asiakaspalvelua, jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31446: lääkkeiden toimittamista, itselääkityksen ohjaa-
31447: mista ym. malliapteekissa, joka on apteekiksi Miksi Hallitus on viivyteHyt Kuopion
31448: rakennettu opetustila yliopistoHajajonka asiak- yliopiston apteekin perustamisasiassa,
31449: kaina ovat harjoituksia ohjaavat opettajat. Har- vaikka tarvittavat myönteiset selvitykset
31450: joitukset samoin kuin farmasian koulutukseen ovat olemassa, ja
31451: olennaisesti kuuluvan lääkkeen valmistuksen aikooko Hallitus nyt ryhtyä toimenpi-
31452: hyödyntäminen voitaisiin pitää apteekissa oi- teisiin Kuopion yliopiston apteekin pe-
31453: keissa asiakastilanteissa, mikäli Kuopion yliopis- rustamiseksi?
31454: tolla olisi apteekki, sillä opiskelijoita ohjaavat
31455:
31456: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
31457:
31458: Leena Luhtanen /sd Jorma Kukkonen /sd
31459: Kari Rajamäki /sd Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
31460:
31461:
31462:
31463: 270136
31464: 2 KK 729/1997 vp
31465:
31466:
31467:
31468:
31469: Eduskunnan Puhemiehelle
31470:
31471: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa yhteyteen perustettaisiin apteekki, se joutuisi ta-
31472: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vanomaisen yhteisöverotuksen piiriin. Apteekki-
31473: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen maksun suhteen olisi selvitysmiehen mukaan tar-
31474: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena koituksenmukaista noudattaa nykyisen lainsää-
31475: Luhtasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- dännön mukaista käytäntöä eli apteekkimaksu
31476: myksen n:o 729: tuloutettaisiin Kuopion yliopistolle. Mainitta-
31477: koon tässä yhteydessä, että 31.5.1997 mietintön-
31478: Miksi Hallitus on viivytellyt Kuopion sä (1997:11) jättänyt sosiaali- ja terveysministe-
31479: yliopiston apteekin perustamisasiassa, riön asettama lääkekustannustyöryhmä ehdotti,
31480: vaikka tarvittavat myönteiset selvitykset että apteekkimaksu poistettaisiin kaikilta aptee-
31481: ovat olemassa, ja keilta.
31482: aikooko Hallitus nyt ryhtyä toimenpi- Selvitysmiehen mukaan Kuopion yliopiston
31483: teisiin Kuopion yliopiston apteekin pe- apteekki voisi käytännössä toimia kiinteämmäs-
31484: rustamiseksi? sä yhteistyössä yliopiston ja yliopistosairaalan
31485: kanssa myös erityispalvelujen tuottamisessa. Sel-
31486: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vityksen mukaan toisen yliopiston apteekin pe-
31487: vasti seuraavaa: rustaminen olisi myönteinen ratkaisu kilpailuti-
31488: lanteen ja koko lääkehuollon kannalta.
31489: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvi- Selvitysmies katsoi, ettäjos Kuopion yliopisto
31490: tysmies Arto Niemi totesi helmikuussa 1997 jät- perustaa apteekin, on Kuopiossa nyt sijaitseva
31491: tämässään mietinnössä, että tärkein yliopiston Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekki syytä
31492: apteekin olemassaolon oikeutus liittyy farmasian lakkauttaa. Käytännössä olisi selvitysmiehen
31493: alan koulutuksen ja lääkehuoltoon liittyvän tut- mukaanjärkevintä siirtää nykyinen sivuapteekki
31494: kimuksen sekä lääkehuollon kehittämisen tuke- Kuopion yliopiston apteekiksi.
31495: miseen. Proviisorikoulutusta antavia farmasian Selvityksen mukaan Kuopion yliopistolle voi-
31496: alan opetusyksikköjä on Suomessa kaksi eli Hel- taisiin myöntää apteekkioikeudet lääkelakia
31497: singin ja Kuopion yliopistot. Määrällisesti ne muuttamalla. Myös Helsingin yliopiston Kuo-
31498: ovat selvitysmiehen mukaan koulutusyksikköinä pion sivuapteekin lunastaminen vaatii lainmuu-
31499: yhtä vahvoja. Selvityksen mukaan koulutukselli- toksen, jos Helsingin yliopisto ei ole valmis sitä
31500: set seikat puoltavat oman apteekin saamista myymään.
31501: Kuopion yliopistoon. Helsingin ja Kuopion yliopistot, opetusminis-
31502: Tutkimuksellisesti Kuopion yliopiston farma- teriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat neuvo-
31503: seuttinen tiedekunta on erityisesti painottanut telleet selvitysmiehen ehdotusten toteuttamises-
31504: sosiaalifarmasian merkitystä ja kehittänyt siihen ta. Tarvittavat lainmuutosesitykset valmistel-
31505: liittyvää tutkimustyötä. Selvitysmiehen mukaan laan sosiaali- ja terveysministeriössä. Yliopistot
31506: tutkimuksellisesti Kuopion yliopistolla on sellai- neuvottelevat Helsingin yliopiston apteekin
31507: nen erityisprofiili, että voidaan pitää tarkoituk- Kuopion sivuapteekin siirtymisestä Kuopion yli-
31508: senmukaisena oman apteekin olemassaoloa. opistolle. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo,
31509: Selvitysmies totesi, että verotuksellisten eriva- että on tarkoituksenmukaista pyrkiä mahdolli-
31510: pauksien myöntämistä uusille apteekeille ei tie- simman laajaan yhteisymmärrykseen selvitys-
31511: tysti enää ajatellakaan. Jos Kuopion yliopiston miehen ehdotusten toteuttamisessa.
31512:
31513: Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1997
31514:
31515: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
31516: KK 729/1997 vp 3
31517:
31518:
31519:
31520:
31521: Till Riksdagens Talman
31522:
31523: 1 det syfte 37 § I mom. riksdagordningen anger Kuopio universitet skulle apoteket omfattas av
31524: har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande mediem av den vanliga samfundsbeskattningen. 1 fråga om
31525: statsrådet översänt föijande av riksdagsman apoteksavgiften skulle det enligt utredningsman-
31526: Leena Luhtanen m.fl. undertecknade spörsmåi nen vara ändamålsenligt att följa den nuvarande
31527: nr 729: praxisen inom lagstiftningen, dvs. att apoteksav-
31528: giften bokfördes som inkomst åt Kuopio univer-
31529: Varför har Regeringen dröjt med att sitet. 1det här sammanhanget bör nämnas att den
31530: fatta besiut i frågan om inrättandet av arbetsgrupp f6r utredning av läkemedelskost-
31531: Kuopio universitetsapotek, fast det finns nadsfrågor som tilisatts av social- och hälso-
31532: utredningar som taiar för inrättandet av vårdsministeriet i sitt betänkande (I997: II) från
31533: apoteket i fråga, och den 3I maj I997 föreslog att apoteksavgiften
31534: har Regeringen för avsikt att nu vidta skulle slopas för alla apotek.
31535: åtgärder så att pianerna på att inrätta ett Enligt utredningsmannen kunde Kuopio uni-
31536: universitetsapotek i Kuopio förverkligas? versitetsapotek bedriva ett närmare samarbete
31537: med universitetet och universitetssjukhuset i
31538: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Kuopio också i fråga om erbjudandet av special-
31539: anföra följande: tjänster. Utredningen visar att inrättandet av yt-
31540: terligare ett universitetsapotek skulle vara en po-
31541: Utredningsman Arto Niemi, som social- och sitiv lösning både med tanke på konkurrensen
31542: hälsovårdministeriet tillsatt, påpekade i sitt be- och hela läkemedelsförsörjningen.
31543: tänkande från februari 1997 att det viktigaste Utredningsmannen ansåg att om Kuopio uni-
31544: argumentet för att det skall finnas ett universi- versitet inrättar ett apotek är det skäl att lägga
31545: tetsapotek är att det stöder farmaciutbildningen ner det filialapotek tili Helsingfors universitets-
31546: och den forskning som bedrivs inom läkemedels- apotek som nu finns i Kuopio. 1 praktiken skulle
31547: försörjningen samt utvecklandet av läkemedels- det enligt utredningsmannen vara klokast att
31548: försörjningen. Det finns två undervisningsenhe- omvandla det nuvarande filialapoteket tili Kuo-
31549: ter för farmaci i Finland som har provisorsutbild- pio universitetsapotek.
31550: ning, nämligen Helsingfors och Kuopio universi- Enligt utredningen kunde man bevilja Kuopio
31551: tet. Enligt utredningsmannen är båda universite- universitet apoteksrättigheter genom att ändra
31552: ten lika starka kvantitativt sett. Utredningen vi- läkemedelslagen. Också inlösandet av Helsing-
31553: sar att utbildningsmässiga aspekter talar för att fors universitets filialapotek i Kuopio kräver en
31554: Kuopio universitet borde få ett eget apotek. lagändring, om Helsingfors universitet inte är
31555: Farmaceutiska fakulteten vid Kuopio univer- viliigt att sälja apoteket i fråga.
31556: sitet har isin forskningsverksamhet särskilt beto- Helsingfors och Kuopio universitet, undervis-
31557: nat betydelsen av läroämnet socialfarmaci och ningsministeriet och social- och hälsovårdsminis-
31558: utvecklat forskningen inom området i fråga. En- teriet har förhandlat om att f6rverkliga utred-
31559: ligt utredningsmannen har Kuopio universitet ur ningsmannens förslag. De nödvändiga förslagen
31560: forskningssynvinkel en sådan specialprofil att tili lagändringar utarbetas av social- och hälso-
31561: man kan anse detvara ändamålsenligt att univer- vårdsministeriet. Universiteten förhandlar om
31562: sitetet har ett eget apotek. att överlåta Helsingfors universitets filialapotek i
31563: Utredningsmannen konstaterade att beviljan- Kuopio åt Kuopio universitet. Social- och hälso-
31564: det av särbehandling i skattehänseende åt nya vårdsministeriet anser det vara ändamålsenligt
31565: apotek naturligtvis inte längre kommer i fråga. att försöka nå en så stor enighet som möjligt om
31566: Om man inrättade ett apotek i anslutning tili förverkligandet av utredningsmannens förslag.
31567:
31568: Helsingforsden 10 juli 1997
31569:
31570: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
31571: KK 730/1997 vp
31572:
31573: Kirjallinen kysymys 730
31574:
31575:
31576:
31577:
31578: Tauno Pehkonen /skl: Viitostien Iinjauksesta välillä Joroinen-Var-
31579: kaus
31580:
31581:
31582: Eduskunnan Puhemiehelle
31583:
31584: Valtatie 5:n parantaminen välillä Joroinen- vat asukkaat ovat olleet tietoisia mahdollisista
31585: Varkaus on tarpeellinen. Joroisten ja Varkauden levennyksistä, mutta uuden tien asukkaille se tu-
31586: välillä on nykyisellään kaksi viitostietä, ns. vanha lee yllätyksenä. Ympäristö- ym. haitat eivät vä-
31587: ja uusi eli nykyinen. Leveimmilläänkin näiden hentyne uudella tiellä, sillä entiset jäävät myös
31588: välimatka on n. 4 kilometriä. Nyt on kuitenkin käyttöön. Tulevat sukupolvet eivät tule kiittä-
31589: tielaitos päättänyt rakentaa vielä kolmannen vii- mään luonnon lopullisesta tuhoamisesta ko. vä-
31590: tostien. Vaihtoehtoja on ollut monia, näistä lop- lillä. Tien kunnossapito tulee myös kalliimmaksi,
31591: pusuoralla on nykyisen parantaminen tai uuden kun hoidettava ala lisääntyy. Suunnittelussa ei
31592: rakentaminen. Uusi ajateltu tielinjaus tulee van- ole arvioitu maan pohjan lunastuksia uudelle lin-
31593: hanja nykyisen 5-tien väliin, ja varalaskupaikka- jaukselle. Nykylinjalle ne lienevät tiedossa. Maa-
31594: varauksineen se turmelee lopullisesti nykyisten pohjat ovat myös uudella linjauksella selvästi
31595: teiden välissä olevan alueen, niin eläinten kuin heikommat kuin nykyisellä. Oikeutettua on
31596: luonnon puolesta. Myös liikennemelu hautaus- myös kysyä, miksi 1980-luvun alkupuolella tehty
31597: maan kohdalla häiritsee siellä tapahtuvia toimi- suunnitelma on hylätty.
31598: tuksia. Samoin se rajoittaa lentokentän kohdalla Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31599: mahdollisen lentokentän kiitotien jatkamisen. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31600: Nykyinen viitostie voitaisiin parantaa "jätkän- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31601: polkua" leventämällä niin, että siellä voi tarvitta- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31602: essa ajaa moottoriajoneuvolla. Tällä tavalla
31603: muodostuisi liikenne sujuvaksi. Toki tarvitaan Onko Hallitus tietoinen valtatie 5:n
31604: muutamia oikaisuja, eritasoliittymiä, kokooja- uuden linjauksen aiheuttamista vahin-
31605: teitäja tien madalluksia. Tien leventämisestä tar- goista,ja
31606: koittamallani tavalla on jo esimerkkejä mm. so- mitä Hallitus voi tehdä 5-tien paranta-
31607: raharjujen ja Tahkorannassa Savonlinnan tien miseksi levennettynä pääpiirteissään ny-
31608: risteyksessä. Tielaitos on perustellut uutta linja- kyiselle paikalle välillä Joroinen-Var-
31609: usta nykyisen tien rakentamisen vaikeudella lii- kaus ottaen huomioon luonto- ja ympä-
31610: kenteen ollessa jatkuvasti päällä. Kuitenkin on ristönäkökulmat pitkällä aikavälillä sekä
31611: paljon vilkasliikenteisimmilläkin teillä tehty vas- kunnossapitokustannukset hoidettavien
31612: taavia tien perusparannuksia. Haitta on vain työ- kilometrien huomattavasti lisääntyessä?
31613: aikainen, ei jatkuva. Nykylinjauksen varrella Ole-
31614:
31615: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
31616:
31617: Tauno Pehkonen /skl
31618:
31619:
31620:
31621:
31622: 270136
31623: 2 KK 730/1997 vp
31624:
31625: Eduskunnan Puhemiehelle
31626:
31627: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa parantaminen olisi erityisen ongelmallista. Taa-
31628: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, jaman kohdalle tarvittaisiin massiiviset liikenne-
31629: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen melusuojaukset, jotka lisäisivät tien aiheuttamaa
31630: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tauno estevaikutusta. Liittymien vähentäminen vaatisi
31631: Pehkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tien molemmin puolin rinnakkaistiejärjestelyitä
31632: n:o 730: ja yhteyksien toteuttaminen johtaisi eritasoliitty-
31633: missä korkeisiin penkereisiin.
31634: Onko Hallitus tietoinen valtatie 5:n Tien rakentamista uuteen paikkaan puoltavat
31635: uuden linjauksen aiheuttamista vahin- seuraavat näkökohdat:
31636: goista, ja - Valtatien palvelutaso paranee huomatta-
31637: mitä Hallitus voi tehdä 5-tien paranta- vasti ja riittää pitkälle tulevaisuuteen. Nykyisen
31638: miseksi levennettynä pääpiirteissään ny- tien vaihtoehto ei täyttäisi valtatiestandardia.
31639: kyiselle paikalle välillä Joroinen-Var- - Uudella linjauksella ei ole tasoliittymiä,
31640: kaus ottaen huomioon luonto- ja ympä- kun taas nykyisen tien parantamisvaihtoehdossa
31641: ristönäkökulmat pitkällä aikavälillä sekä jouduttaisiin säilyttämään 9 tasoliittymää.
31642: kunnossapitokustannukset hoidettavien - Liikenneonnettomuuksien on arvioitu vä-
31643: kilometrien huomattavasti lisääntyessä? henevän nykytilanteesta uudella linjauksella
31644: noin 40 %ja nykyisen tien parantamisella vain
31645: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- noin 25%.
31646: vasti seuraavaa: - Uusi tielinjaus on liikennetaloudellisesti
31647: kannattavin vaihtoehto (hyöty-kustannussuh-
31648: Valtatie 5:n parantaminen välillä Joroinen- de 1,9). Kunnossapitokustannusten lisääntymi-
31649: Varkaus on ollut vireillä yli 10 vuoden ajan. nen on otettu laskelmissa huomioon.
31650: Hankkeen suunnittelu on edennyt pääsuuntasel- - Uusi tielinjaus tukee kaavoitusta ja suun-
31651: vityksen ja yleissuunnitelman kautta tiensuun- niteltua maankäyttöä ja on vahvistettujen seutu-
31652: nitteluvaiheeseen asianmukaisten päätöksente- kaavojen, Joroisten yleiskaavan ja Varkauden
31653: koprosessien kautta. Hankkeen kustannusarvio asemakaavan mukainen.
31654: on 130 milj. mk ja sen toteutus on ajankohtainen - Melun ja pohjaveden suojaustarpeet ovat
31655: 2000-luvun alkuvuosina. uudella linjauksella vähäisemmät.
31656: Ympäristövaikutusten arviointia (YV A) kos- - Lentoaseman kehittämistarpeet on otettu
31657: kevan lain tultua voimaan hankkeessa on sovel- huomioon suunnittelussa ja tieyhteys lentoase-
31658: lettu lain mukaista ympäristövaikutusten arvi- malle paranee.
31659: ointimenettelyä. Arviointimenettelyssä on ver- Joroisten kunta, Varkauden kaupunki, Mik-
31660: rattu nykyistä valtatietä mukailevaa linjausta kelin ja Kuopion lääninhallitukset sekä Etelä-
31661: koko tiejakson uudessa paikassa sijaitsevaan lin- Savon ja Pohjois-Savon Liitot ovat puoltaneet
31662: jausvaihtoehtoon. Lisäksi on tutkittu edellä mai- valtatie 5:n uutta linjausta. Lisäksi Ilmailulaitos,
31663: nittujen vaihtoehtojen välinen tieratkaisu, joka museovirasto ja Valtionrautatiet ovat ilmoitta-
31664: todettiin selvityksen yhteydessä kalleimmaksi neet, ettei heillä ole mitään hankkeen toteutta-
31665: sekä ympäristön ja maankäytön kannalta ongel- mista vastaan. Vain yksittäiset henkilöt ovat vas-
31666: malliseksi. Mitoituksen lähtökohtana on ollut tustaneet uutta linjausta. Jatkosuunnittelun yh-
31667: nopeusrajoitus 100 km/h. Nykyisen tien vaihto- teydessä tehdään vielä ympäristökeskusten edel-
31668: ehdossa olisi Kuvansin taajaman kohdalla melu- lyttämät lisäselvitykset ja tarkennetaan tien si-
31669: haitoista ja liikenneturvallisuussyistä johtuen joittumista paremmin ympäristöön.
31670: säilytettävä 80 km/h nopeusrajoitus. Joroinen-Varkaus-tiehankkeen suunnittelu
31671: Nykyisen valtatien parantaminen on YV A- etenee YVA-lainja yleisistä teistä annetun lain ja
31672: prosessin aikana todettu vaikeaksi eikä siinä ole asetuksen mukaisessa järjestyksessä, eikä halli-
31673: tullut esiin sellaista uutta tietoa, jonka perusteel- tuksella enempää kuin liikenneministeriölläkään
31674: la vuonna 1992 tehdyn toimenpidepäätöksen ole mainittujen lakien mukaan toimivaltaa puut-
31675: mukaista tielinjausvaihtoehtoa olisi syytä muut- tua tiehankkeen keskeneräiseen suunnitteluun.
31676: taa. Kuvansin taajaman kohdalla nykyisen tien
31677:
31678: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1997
31679:
31680: Liikenneministeri Matti Aura
31681: KK 730/1997 vp 3
31682:
31683: Tili Riksdagens Talman
31684:
31685: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- rande vägen vara speciellt problematisk. Vid tät-
31686: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- orten borde läggas enorma trafikbullerskydd
31687: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags- som skulle öka vägens hindereffekt. Minskning
31688: man Tauno Pehkonen undertecknade spörsmål av antalet anslutningar skulle kräva parallellväg-
31689: nr 730: arrangemang på båda sidor av vägen och genom-
31690: förandet av förbindelserna skulle medföra höga
31691: Är Regeringen medveten om de skador renar i de planskilda anslutningarna.
31692: som orsakas av den nya linjeringen på Byggandet av vägen på en ny plats får stöd av
31693: riksväg 5, och följande aspekter:
31694: vilka åtgärder kan Regeringen vidta - Riksvägens servicenivå skulle förbättras
31695: för att förbättra riksväg 5 mellan Joroi- betydligt och den skulle räcka långt i framtiden.
31696: nen och Varkaus om den görs bredare Den nuvarande linjeringen skulle inte uppfylla
31697: huvudsakligen enligt den nuvarande lin- riksvägsstandarden.
31698: jeringen, med beaktande av natur- och - Dennya väglinjeringen skulle inte ha plan-
31699: miljöfrågorna på lång sikt samt kostna- skilda anslutningar, medan i den nuvarande lin-
31700: derna för upprätthållandet, eftersom an- jeringen borde man bevara 9 planskilda anslut-
31701: talet kilometer blir betydligt större? ningar.
31702: - Antalet trafikolyckor antas minska med ca
31703: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt 40 % genom en ny linjering, men endast ca 25 %
31704: anföra följande: genom att förbättra den nuvarande vägen.
31705: - Den nya väglinjeringen är trafikekono-
31706: Förbättring av riksväg 5 mellan Joroinen och miskt sett ett lönsamt alternativ (relationen mel-
31707: Varkaus har varit under planering i mer än 10 år. lan kostnaderna och nyttan är 1,9). Att kostna-
31708: Planeringen har framskridit via huvudriktnings- derna för upprätthållandet ökar har beaktats i
31709: utredningen och generalplanen tili vägplane- beräkningarna.
31710: ringsskedet genom behöriga beslutsfattande- - Den nya väglinjeringen överensstämmer
31711: processerna. Projektets kostnadsförslag är 130 med planläggningen och den planerade markan-
31712: miljoner mark och det kommer att bli slutfört i vändningen och den motsvarar de fastställda re-
31713: början av 2000-talet. gionplanerna, generalplanen i Joroinen och
31714: Efter att lagen om förfarandet vid miljökonse- stadsplanen i Varkaus.
31715: kvensbedömning trädde i kraft har på projektet - Behovet att skyddas mot buller och grund-
31716: tillämpats en miljökonsekvensbedömning enligt vatten är mindre i fråga om den nya väglinjering-
31717: lagen. I förfarandet har den nuvarande linjering- en.
31718: en jämförts med linjeringsalternativet i vilket - Behovet att utveckla flygstationen har be-
31719: hela vägsträckan är belägen på en ny plats. Dess- aktats i planeringen och vägförbindelsen tili flyg-
31720: utom har man i samband med utredningen stude- stationen blir bättre.
31721: rat en lösning mellan de två alternativen, men den Kommunen Joroinen, staden Varkaus,
31722: har konstaterats vara det dyraste och mest pro- länsstyrelserna i S:t Michel och Kuopio samt
31723: blematiskt med tanke på miljön och markan- Etelä-Savon Liitto och Pohjois-Savon Liitto
31724: vändningen. Utredningen baserade sig på en has- stöder den nya linjeringen av riksväg 5. Dess-
31725: tighetsbegränsning på 100 km/h. Om den nuva- utom har Luftfartsverket, museiverket och
31726: rande linjeringen valdes, borde i Kuvansi tätort VR anmält att de inte har någonting emot ge-
31727: bevaras en hastighetsbegränsning på 80 km/h nomförandet av projektet. Endast enstaka
31728: p.g.a. bullerolägenheterna och trafiksäkerhets- personer har motsatt sig den nya linjeringen.
31729: skälen. I samband med fortsatt planering kommer
31730: Förbättring av den nuvarande riksvägen har man att göra tilläggsutredningar som miljö-
31731: under miljökonsekvensbedömningen konstate- centra förutsatt samt att förbättra placering
31732: rats vara svår och den har inte medfört sådan ny av vägen i miljön.
31733: information som skulle ge upphov tili ändring av Planering av vägprojektet mellan Joroinen
31734: väglinjeringen enligt års 1992 åtgärdsbeslut. Vid och Varkaus fortsätter så som bestäms i lagen om
31735: Kuvansi tätort skulle förbättring av den nuva- förfarandet vid miljökonsekvensbedömning och
31736: 4 KK 730/1997 vp
31737:
31738: lagen och förordningen om allmänna vägar. Re- enligt de ovan nämnda lagarna att ingripa i ofull-
31739: geringen och trafikministeriet är inte kompetenta bordad planering av vägprojektet.
31740:
31741: Helsingforsden 3 juli 1997
31742:
31743: Trafikminister Matti Aura
31744: KK 731/1997 vp
31745:
31746: Kirjallinen kysymys 731
31747:
31748:
31749:
31750:
31751: Olavi Ala-Nissilä /kesk: Kuorma-autojen kuormien peittämisestä
31752:
31753:
31754:
31755: Eduskunnan Puhemiehelle
31756:
31757: Liikenneturvallisuuden kannalta on tavaralii- Tekniset valmiudet kuormien peittämiseen
31758: kenteessä kuorman varmistaminen tärkeä tekijä. ovat nyt olemassa. Esimerkiksi alan yritys Pro-
31759: Erityisesti kuorman pölyäminen ja irtoesineiden tedMatic Oy valmistaa helppokäyttöistä kuor-
31760: lentely kuormasta ovat osoittautuneet ongelmal- mapeitejärjestelmää,joka on saanut sekä käyttä-
31761: lisiksi, ja tiellä liikkujat ovat kokeneet niiden jien että myös liikenneministeriön puoltavat lau-
31762: johdosta vaaratilanteita. Erityisesti on kysymys sunnot.
31763: myös kuorma-autoliikenteessä työskentelevien Asia tarvitsee viranomaisten taholta riittävän
31764: kuljettajien työturvallisuudesta. Työpaikkatapa- valvonnan. Tienkäyttäjät kokevat, että valvonta
31765: turmia koskevien tilastojen mukaan kuljetus- ja on meillä riittämätön. Juuri valvontaa tehosta-
31766: liikennetyössä nämä kasvavat ongelmat tulevat malla voitaisiin esitettyjä ongelmia ratkaista.
31767: esille. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31768: Ajoneuvojen käyttöä koskevien säädösten tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31769: mukaan ajoneuvo on kuormattava siten, ettei nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31770: kuorma voi vaarantaa henkilöitä, vahingoittaa nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31771: omaisuutta, laahata maata, pudota tielle, pölytä
31772: häiritsevästi tai aiheuttaa muuta siihen verratta- Aikooko Hallitus toimia liikenne- ja
31773: vaa haittaa taikka synnyttää tarpeetonta melua. työturvallisuuden parantamiseksi edistä-
31774: Tarvittaessa on kuorma peitettävä tai sidottava. mällä kuorma-autojen kuormien peittä-
31775: Kuorma on suojattava kuormapeitteellä. Monis- miseen ja suojaamiseen kehitettyjen pei-
31776: sa Euroopan maissa, esimerkiksi Englannissa tai tejärjestelmien käytön lisäämistä?
31777: USA:ssa, on kuorman peittämisestä säädetty
31778: meitä tiukemmin ja myös valvonta on järjestetty
31779: toimivasti.
31780: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
31781:
31782: Olavi Ala-Nissilä /kesk
31783:
31784:
31785:
31786:
31787: 270136
31788: 2 KK 731/1997 vp
31789:
31790:
31791:
31792:
31793: Eduskunnan Puhemiehelle
31794:
31795: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mien tuentaan, sidontaan ja peittämiseen. Val-
31796: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vonnan lisäksi poliisi on antanut koulutusta
31797: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kuormien sidontaan ja peittämiseen liittyvissä
31798: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala- asioissa kuljetusyrittäjille ja kuljettajille. Tilanne
31799: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen on turvallisuuden kannalta kehittynyt hyvään
31800: n:o73l: suuntaan. Ongelmia esiintyy tällä hetkellä lähin-
31801: nä vain paperirullien kuljetuksessa ja transitolii-
31802: Aikooko Hallitus toimia liikenne- ja kenteessä. Paperirullat eivät kestä sitomista tai
31803: työturvallisuuden parantamiseksi edistä- peittämistä ja transitoliikennettä on vaikea val-
31804: mällä kuorma-autojen kuormien peittä- voa, koska tavara on lastattu Suomen ulkopuo-
31805: miseen ja suojaamiseen kehitettyjen pei- lella ja sitä kuljetetaan suljetussa kuormatilassa.
31806: tejärjestelmien käytön lisäämistä? Kuorman peittämisen osalta ei ole ilmennyt
31807: erityisiä ongelmia. Jätekuljetukset hoidetaan
31808: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- enimmäkseen tehtävään soveltuvalla erikoiska-
31809: vasti seuraavaa: lustolla, joista jätteet eivät pääse putoamaan kul-
31810: jetuksen aikana. Avolavalla kuljetettavat jätteet
31811: Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä (1257/ on yleensä peitetty verkolla. Hiekkakuormat
31812: 1992) on määräykset ajoneuvon kuormaamises- saattavat kuivana aiheuttaa pölyä, mutta suu-
31813: ta, kuorman sitomisesta ja peittämisestä. Tämän remmilla lastauspaikoilla ne kasteliaan ennen
31814: lisäksi liikenneministeriö on antanut päätöksen kuljetusta.
31815: ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta Edellä esitettyyn perustuen sisäasiainministe-
31816: ja kuorman kiinnittämisestä (940/1982). Kyseis- riö katsoo, että ajoneuvon kuormaamisesta an-
31817: ten säännösten mukaan kuorman varmistami- netut säännökset ovat liikenne- ja työturvallisuu-
31818: seksi tulee käyttää kuorman tuentaa, sitomista, den kannalta riittävät ja ajan vaatimusten mu-
31819: lukitsemista tai peittämistä. Kuorma on suojat- kaiset. Säännöksiä noudatetaan kohtuullisen hy-
31820: tava kuormapeitteellä,jos on vaara, että kuorma vin ja valvonnasta huolehtivat tehtävään koulu-
31821: pölyää tai varisee tielle ajoviiman vaikutuksesta. tetut poliisit. Sisäasiainministeriö pitää tärkeä-
31822: Jos kuorman varmistamiseenkäytetään kuorma- nä, että kuljetusten turvallisuudesta kannetaan
31823: peitettä tai verkkoa, se on kiinnitettävä siten, huolta ja että yrittäjät kehittävät turvallisuutta
31824: ettei ilmavirta irrota sitä ajon aikana. parantavia järjestelmiä. Eri ministeriöiden ensisi-
31825: Ajoneuvojen kuormituksen valvonta on polii- jaisena tehtävänä on kuitenkin huolehtia lainsää-
31826: sin tehtävä. Poliisilla on raskaan liikenteen val- dännön ajanmukaisuudesta ja viranomaistoi-
31827: vontaan erikoistuneita valvontaryhmiä kaikissa mintojen tehokkuudesta. Uusien menetelmien
31828: lääneissä. Lisäksi ajoneuvojen kuormausta tark- kehittäminen ja käyttöönottaminen lähtee yleen-
31829: kaillaan muun liikennevalvonnan yhteydessä. sä liiketaloudellisista lähtökohdista ja on näin
31830: Raskaan liikenteen valvonnassa poliisi on viime ollen ensisijaisesti alan yrittäjien tehtävä.
31831: vuosina kiinnittänyt erityistä huomiota kuor-
31832:
31833: Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1997
31834:
31835: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
31836: KK 731/1997 vp 3
31837:
31838:
31839:
31840:
31841: Tili Riksdagens Talman
31842:
31843: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- tung trafik. Vid sidan av övervakningen har poli-
31844: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- sen dessutom gett transportföretagare och chauf-
31845: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- förer utbildning i frågor som anknyter till surr-
31846: man Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörsmål ning och övertäckning av laster. Situationen har
31847: nr 731: utvecklats i en gynnsam riktning vad beträffar
31848: säkerheten. Problem förekommer för närvaran-
31849: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för de främst endast vid transport av pappersrullar
31850: att förbättra trafiksäkerheten och skyd- och i transitotrafiken. Pappersrullarna tål inte
31851: det i arbete genom att främja en ökad surrning eller övertäckning och transitotrafiken
31852: användning av olika presenningssystem är svår att övervaka, eftersom godset är lastat
31853: som har utvecklats för att täcka och skyd- utanför Finland och det transporteras i ett slutet
31854: da lastbilslaster? Iastutrymme.
31855: 1 fråga om övertäckningen av Iast har det inte
31856: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt framkommit några särskilda problem. A vfalls-
31857: anföra följande: transporterna sköts för detmesta med för uppgif-
31858: ten lämpliga specialbilar, från vilka avfallet inte
31859: 1 förordningen om användning av fordon på kan falla ner under transporten. A vfall som
31860: väg (1257/1992) ingår bestämmelser om hur for- transporteras på öppet flak är i allmänhet täckt
31861: don skall lastas och hur lasten skall surras och med nät. Sandlaster kan damma när de är torra,
31862: övertäckas. Dessutom har trafikministeriet ut- men på större lastningsplatser väts de före trans-
31863: fårdat ett beslut om lastkorgar tili fordon, last- porten.
31864: ning av fordon och fastgörande av Iast (940/ På grund av det ovan anförda anser inrikesmi-
31865: 1982). Enligt bestämmelserna i fråga kan tiii Iast- nisteriet att bestämmelserna om Iastning av for-
31866: säkring användas förstängning, surrning, Iåsning don är tiliräckliga med tanke på trafiksäkerheten
31867: eller övertäckning av lasten. Lasten skall skyddas och skyddet i arbete och att de stämmer överens
31868: med presenning, om det finns risk för att lasten med dagens krav. Bestämmelserna iakttas rätt
31869: skall damma eller virvla ut över vägen på grund väl och för övervakningen svarar poliser som är
31870: av Iuftdraget. Såvida presenning eller nät an- utbildade för uppgiften. lnrikesministeriet anser
31871: vänds för Iastsäkring, skall dessa fåstas så, att det vara viktigt att man sörjer för säkerheten vid
31872: Iuftdraget inte lösgör dem under körningen. transporter och att företagarna utvecklar sådana
31873: Det är polisens uppgift att övervaka lastning- system som förbättrar säkerheten. Den primära
31874: en av fordon. Polisen har i alla Iän övervaknings- uppgiften för olika ministerier är dock att se tili
31875: enheter som är specialiserade på övervakning av att lagstiftningen är tidsenlig och att myndighe-
31876: tung trafik. Därtill övervakas Iastningen av for- ternas åtgärder är effektiva. Utvecklandet och
31877: don i samband med annan trafikövervakning. ibruktagandet av nya metoder startar i allmänhet
31878: Polisen har under de senaste åren fåst särskild från företagsekonomiska utgångspunkter och är
31879: uppmärksamhet vid förstängning, surrning och således i första hand en uppgift för företagarna i
31880: övertäckning i samband med övervakningen av branschen.
31881:
31882: Helsingforsden II juli 1997
31883:
31884: lnrikesminister Jan-Erik Enestam
31885: KK 732/1997 vp
31886:
31887: Kirjallinen kysymys 732
31888:
31889:
31890:
31891:
31892: Jukka Mikkola /sd: Valtion tilausten kohdentamisesta
31893:
31894:
31895:
31896: Eduskunnan Puhemiehelle
31897:
31898: Epätervettä kilpailua yritetään kaikin keinoin estämään taakan kasaantuminen niille yrityksille
31899: torjua. Valtion tulojen keruun puolesta tehdään ja niille työntekijöille, jotka muutoinkin pitävät
31900: ponnisteluja. Siitä huolimatta on osoittautunut, yhteiskuntaa pystyssä.
31901: että valtio menettää verotuloja käytettäessä har- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31902: maata työvoimaa. Useasti näihin tapauksiin liit- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31903: tyy myös yhteiskunnan kustantamien etujen vää- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31904: rinkäyttöä ja luvattomia ulkomaisia työntekijöi- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31905: tä. Tällaisesta toiminnasta saatiin näyttöä Vuo-
31906: saaren telakalle tehdyssä ratsiassa. Onko valtio tilaajana kiinnittänyt
31907: Selvää on, että ne yritykset, jotka vielä edellä huomiota siihen, että valtion hankintoja
31908: mainitun lisäksi yritysketjuja ja konkursseja hy- ei suunnata sellaisille yrityksille, jotka
31909: väksi käyttäen jättävät omatkin veronsa maksa- ovat syyllistyneet tai ovat epäilyksen alai-
31910: matta, pystyvät tarjoamaan palveluja halvem- sina perusteluissa kuvatun tapaiseen vää-
31911: malla kuin velvoitteistaan huolta pitävät yrityk- rään menettelyyn tai joiden alihankkijat
31912: set. Sam!lnaikaisesti tehdään siis moninkertaista ovat syyllistyneet vilpilliseen kilpailuun
31913: vahinkoa. Vaikka ei puututtaisikaan asian mo- taikka käyttäneet ns. harmaata työvoi-
31914: raaliseen puoleen, on taloudellisin perustein val- maa?
31915: tiovallan velvollisuutena pyrkiä kaikin keinoin
31916:
31917: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
31918:
31919: Jukka Mikkola /sd
31920:
31921:
31922:
31923:
31924: 279001
31925: 2 KK 732/1997 vp
31926:
31927:
31928:
31929:
31930: Eduskunnan Puhemiehelle
31931:
31932: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tarkistaminen tarjouspyyntömenettelyn yhtey-
31933: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, dessä.
31934: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Valtion viranomaisten on hankinnoissaan
31935: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka noudatettava julkisista hankinnoista annettua
31936: Mikkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen lainsäädäntöä, joka tuli pääosin voimaan ETA-
31937: n:o 732: sopimuksen yhteydessä vuonna 1994. Julkisista
31938: hankinnoista annettu laki (1505/1992) soveltuu
31939: Onko valtio tilaajana kiinnittänyt lähtökohtaisesti kaikkiin julkisiin hankintoihin
31940: huomiota siihen, että valtion hankintoja niiden arvosta riippumatta ja sisältää säännökset
31941: ei suunnata sellaisille yrityksille, jotka hankinnoissa noudatettavista pääperiaatteista
31942: ovat syyllistyneet tai ovat epäilyksen alai- sekä menettelyihin osallistuvien tahojen oikeus-
31943: sina perusteluissa kuvatun tapaiseen vää- turvakeinoista. Asetus kynnysarvot ylittävistä
31944: rään menettelyyn tai joiden alihankkijat tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennus-
31945: ovat syyllistyneet vilpilliseen kilpailuun urakaista (243/1995) puolestaan sisältää yksityis-
31946: taikka käyttäneet ns. harmaata työvoi- kohtaiset säännökset EY:n hankintadirektiivien
31947: maa? mukaisista hankintamenettelyistä. Asetus sovel-
31948: tuu arvoltaan vähintään tietyn markkamääräi-
31949: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sen rajan (ns. kynnysarvo) suuruisiin hankintoi-
31950: vasti seuraavaa: hin. Valtion viranomaisten on lisäksi noudatetta-
31951: va hankinnoissaan asetusta valtion hankinnoista
31952: Talousrikollisuus ja harmaa talous ovat erit- (1416/1993) tai asetusta valtion rakennusura-
31953: täin vakavia ongelmia, jotka taloudellisten me- kaista (436/1994).
31954: netysten lisäksi muun muassa vääristävät yritys- Julkisista hankinnoista annetun lain 6 §:n
31955: ten välistä kilpailua, lisäävät työttömyyttä, ai- mukaan tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois
31956: heuttavat epävarmuutta työmarkkinoilla ja li- sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida kat-
31957: säävät korruption kasvualustaa. Kysymyksen soa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edel-
31958: perusteluosassa kuvatut harmaan työvoiman lytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Tämän
31959: käyttö, yhteiskunnan kustantamien etujen vää- lainkohdan perusteella voidaan hylätä muun
31960: rinkäyttö sekä yritysten verojen laiminlyönti yri- muassa yhteiskunnalliset velvoitteensa laimin-
31961: tysketjuja ja konkursseja hyväksikäyttäen ovat lyönyt tarjoaja. Muut mainitut säädökset sisäl-
31962: siten monin tavoin vahingollisia kansantalou- tävät nimenomaisen maininnan siitä, että toi-
31963: delle ja yleiselle yhteiskuntamoraalille. mittaja voidaan jättää tarjouskilpailun ulko-
31964: Nämä ongelmat on tunnistettu myös hallituk- puolelle tai hänen tarjouksensa hylätä, jos hän
31965: sen periaatepäätöksessä toimintaohjelmaksi on laiminlyönyt verojen tai sosiaalimaksujen
31966: 1.2.1996 talousrikollisuuden ja harmaan talou- suorittamisen.
31967: den vähentämiseksi. Toimintaohjelmassa esite- Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä olevas-
31968: tään eräänä monista harmaan talouden vastus- sa hallituksen esityksessä laiksijulkisista hankin-
31969: tuskeinoista, että julkinen hallinto varmistautuu noista annetun lain muuttamisesta (HE 6911997
31970: hankinnoissaan ja rakennushankkeissaan siitä, vp) ehdotetaan edellä mainitun lain 6 §:n tarken-
31971: että sopimuskumppaniksi valitut toimittajat tamista siten, että siihen otettaisiin hankinta-ase-
31972: ovat täyttäneet yhteiskunnalliset velvoitteensa. tuksiin jo sisältyvä nimenomainen viittaus vero-
31973: Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokainen jen tai sosiaalimaksujen laiminlyöntiin tarjoajan
31974: vastuullinen hankintaviranomainen noudattaa tai ehdokkaan hylkäämisperusteena. Tällä muu-
31975: hankintatoimessaan julkisista hankinnoista an- toksella on tarkoitus selventää säännösten tul-
31976: nettua lainsäädäntöä ja hyvää hankintatapaa, kintaa ja kannustaa kaikkia hankintayksiköitä
31977: joihin olennaisena osana kuuluu mahdollisen so- ottamaan toimittajien yhteiskunnallisten velvoit-
31978: pimuskumppanin yhteiskunnallisten velvoittei- teiden suorittaminen huomioon myös kynnysar-
31979: den täyttämisen ja taloudellisen luotettavuuden vot alittavissa hankinnoissa.
31980: KK 732/1997 vp 3
31981:
31982: Valtion eri viranomaiset suorittavat hankin- avoimelle ja rehelliselle kilpailulle sekä tehostaa
31983: taosa itsenäisesti ja hajautetusti, eikä valtio käy- julkisten varojen käyttöä. Hankintojen tekemi-
31984: tännössä esiinny yhtenä hankintayksikkönä tai nen sellaiselta toimittajalta, joka on laiminlyönyt
31985: tilaajana. Saatujen tietojen mukaan hankintayk- yhteiskunnalliset velvoitteensa taijonka alihank-
31986: siköt pyrkivät yleensä vähäistä suuremmissa kijat ovat syyllistyneet vilpilliseen kilpailuun tai
31987: hankinnoissaan selvittämään mahdollisten sopi- harmaan työvoiman käyttöön, on täysin näiden
31988: muskumppaniensa taloudellisen luotettavuuden tavoitteiden vastaista ja tuomittavaa. Vaikka
31989: osana tarjouskilpailua ja hylkäävät sellaiset tar- hankintayksiköt pääsääntöisesti jo nyt ottavat
31990: joajat,jotka ovat laiminlyöneet yhteiskunnalliset edellä esitetyt näkökohdat huomioon hankinta-
31991: velvoitteensa. menettelyissään, tulee talousrikollisuuden ja har-
31992: Julkisten hankintojen lainsäädännön tavoit- maan talouden vastaista työtä edelleen jatkaa
31993: teena on avata julkisten hankintojen markkinat myös julkisten hankintojen alalla.
31994:
31995: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1997
31996:
31997: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
31998: 4 KK 732/1997 vp
31999:
32000:
32001:
32002:
32003: Tili Riksdagens Talman
32004:
32005: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen liga förpliktelser och är pålitlig i ekonomiskt hän-
32006: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande seende.
32007: medlem av statsrådet översänt följande av riks- De statliga myndigheterna skall isin egen upp-
32008: dagsman Jukka Mikkola undertecknade spörs- handling följa lagstiftningen om offentlig upp-
32009: mål nr 732: handling som trädde i kraft huvudsakligen i sam-
32010: band med EES-avtalet år 1994. Lagen om offent-
32011: Har Regeringen i egenskap av beställa- lig upphandling (1505/1992) äger i princip till-
32012: re fåst uppmärksamhet vid att statens lämpning på all offentlig upphandling oberoende
32013: upphandling inte företas hos sådana före- av upphandlingens värde och innehåller bestäm-
32014: tag som gjort sig skyldiga till eller miss- melser om de centrala principer som skall tilläm-
32015: tänks för att vara skyldiga till sådant orik- pas vid offentlig upphandling samt de rätts-
32016: tigt förfarande som beskrivs i motivering- skyddsmedel som står tili förfogande för de par-
32017: en eller vilkas underleverantörer har gjort ter som deltar i upphandlingen. Förordningen
32018: sig skyldiga tili illojal konkurrens eller om sådan upphandling av varor, tjänster och
32019: anlitat s.k. grå arbetskraft? byggnadsentreprenader som överstiger tröskel-
32020: värdet (243/199 5) å sin sida innehåller detaljerade
32021: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt bestämmelser om upphandlingsförfaranden som
32022: anföra följande: överensstämmer med EG:s upphandlingsdirek-
32023: tiv. Förordningen äger tiliämpning på upphand-
32024: Den ekonomiska brottsligheten och den grå ling vars värde uppgår minst tili ett visst markbe-
32025: ekonomin är ytterst allvarliga problem vilka ut- lopp (s.k. tröskelvärde). En statlig myndighet
32026: över de ekonomiska förluster som de orsakar skall dessutom i sin upphandling följa upphand-
32027: även leder tili bl.a. snedvriden konkurrens mellan lingsförordningen för staten (1416/1993) eller
32028: företag, ökad arbetslöshet, osäkerhet på arbets- förordningen om statliga byggnadsentreprena-
32029: marknaden och större grogrund för korruption. der (436/1994).
32030: Anlitande av grå arbetskraft, missbruk av de Enligt 6 § lagen om offentlig upphandling kan
32031: förmåner som beskostats av samhället samt för- sådan kandidat eller anbudsgivare som inte kan
32032: summad betalning av skatter genom använding anses ha tekniska, ekonomiskaeller andra förut-
32033: av långa företagskedjor och konkurser är alltså sättningar att geriomföra upphandlingen uteslu-
32034: på många sätt skadligt för samhällsekonomin tas i en anbudstävlan. Enligt detta lagrum kan
32035: och den allmänna moralen i samhället. t.ex. sådan anbudsgivare som försummat att
32036: Dessa problem har noterats också i statsrådets uppfylla sina samhälleliga förpliktelser uteslutas
32037: principbeslut av den 1 februari 1996 om ett hand- ur anbudstävlan. De övriga bestämmelserna som
32038: lingssprogram som syftar till minskning av eko- nämnts ovan innehåller ett speciellt omnämnan-
32039: nomisk brottslighet och verksamhet i den ekono- de om att en leverantör kan uteslutas ur anbuds-
32040: miska gråzonen. Att den offentliga förvaltningen tävlan eller hans anbud kan avslås om han har
32041: vid sin upphandling och sina byggnadsentrepre- försummat att betala lagstadgade skat~er och
32042: nader försäkrar sig om att de leverantörer som sociala avgifter.
32043: valts tili avtalsparter har uppfyllt sina samhälleli- 1 regeringens proposition tili riksdagen med
32044: ga förpliktelser framställs i handlingsprogram- förslag tililag om ändring av lagen om offentlig
32045: met som ett av medlen i kampen mot den grå upphandling (RP 69/1997 rd) föreslås att 6 § i den
32046: ekonomin. Detta innebär i praktiken att varje nämnda lagen skall preciseras så att i den intas en
32047: ansvarig upphandlingsmyndighet i sin egen upp- uttrycklig hänvisning, som redan ingår i upp-
32048: handlingsverksamhet följer lagstiftningen om of- handlingsförordningarna, tili att försummad be-
32049: fentlig upphandling och god upphandlingssed, talning av lagstadgade skatter och sociala avgif-
32050: varav en väsentlig del består i att man i samband ter skall utgöra en grund tili avvisande av en
32051: med anbudsförfarande kontrollerar att den po- anbudsgivare eller kandidat. Denna ändring syf-
32052: tentiella avtalsparten har uppfyllt sina samhälle- tar tili att göra tolkningen av bestämmelserna
32053: KK 732/1997 vp 5
32054:
32055: klarare och att uppmuntra samtliga upphand- Målet för lagstiftningen om offentlig upp-
32056: lingsenheter att också vid sådan upphandling handling är att öppna marknaden for offentlig
32057: som understiger tröskelvärdet ta hänsyn tili hu- upphandling för öppen och ärlig konkurrens
32058: ruvida leverantörerna har uppfyllt sina samhälle- samt att effektivera användningen av offentliga
32059: liga förpliktelser. medel. Att företa upphandlingen !10s en sådan
32060: De statliga myndigheterna företar sin upp- leverantör som försummat att uppfylla sina sam-
32061: handling självständigt och decentraliserat och hälleliga förpliktelser eller vilkas underleverantö-
32062: staten fungerar sålunda inte som en kollektiv rer gjort sig skyldiga tili illojal konkurrens eller
32063: upphandlingsenhet eller beställare. Enligt de användning av grå arbetskraft står h~Jt i strid
32064: uppgifter som erhållits har upphandlingsenheter- med nämnda mål och är förkastligt. A ven om
32065: na som mål att vid sådan upphandling vars värde upphandlingsenheterna redan nu för det mesta
32066: inte är ringa utreda potentiella avtalsparters på- beaktar nämnda omständigheter isin upphand-
32067: litlighet i ekonomiskt hänseende som en del av lingsverksamhet, bör arbetet för bekämpning av
32068: anbudstävlingen och att avslå anbud från sådana ekonomisk brottslighet och verksamhet i den
32069: anbudsgivare som har försummat sina samhälle- ekonomiska gråzonen fortsätta också i samband
32070: liga förpliktelser. med offentlig upphandling.
32071:
32072: Helsingforsden 30 juni 1997
32073: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
32074: KK 733/1997 vp
32075:
32076: Kirjallinen kysymys 733
32077:
32078:
32079:
32080:
32081: Jukka Mikkola /sd: Ympäristömittareista havaintoja tekevien hen-
32082: kilöiden aseman turvaamisesta
32083:
32084:
32085: Eduskunnan Puhemiehelle
32086:
32087: Lounais-Suomen ympäristökeskuksella, ku- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32088: ten muillakin ympäristötutkimuksia tekevillä vi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32089: rastoilla, on paikallisten asukkaiden kanssa sopi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32090: muksia havaintojen tekemisestä ja kirjaamisesta nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32091: asuntojensa lähellä sijaitsevista mittareista ja
32092: laitteista. Havaintoja tehdään joko päivittäin, Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32093: viikoittain tai pari kertaa kuukaudessa. Rapor- ryhtyä perusteluissa kuvattujen havain-
32094: tointi tapahtuu yleensä kuukausittain. noitsijoiden saannin jatkuvaksi turvaa-
32095: Tämä työ sitoo tekijänsä. Kuitenkin makset- miseksi ja heillemaksettavan korvauksen
32096: tava korvaus on n. 300-2 000 mk/vuosi. Tämä saattamiseksi sellaiseksi, ettei se kohtuut-
32097: on veronalaista tuloa. Lisäksi se voi vaikuttaa tomana tavalla estä työn vastaanottoa?
32098: eläkkeeseen, työttömyyskorvaukseen tai opinto-
32099: tukeen.
32100: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
32101: Jukka Mikkola /sd
32102:
32103:
32104:
32105:
32106: 270136
32107: 2 KK 733/1997 vp
32108:
32109:
32110:
32111:
32112: Eduskunnan Puhemiehelle
32113:
32114: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kohti on yleensä vähäinen. Yksi havainnointi-
32115: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kerta kestää noin 20 minuutista muutamaan tun-
32116: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tiin. Toiset havainnoinnit ovat päivittäisiä, toisia
32117: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka -usein aikaavievempiä- tehdään vain muuta-
32118: Mikkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen mia kertoja vuodessa. Ympäri vuoden työskente-
32119: n:o 733: levien havainnoitsijoiden palkkiot vaihtelevat
32120: Suomen ympäristökeskuksen mukaan 2 000 ja
32121: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 6 000 markan välillä vuodessa. Vaikeista oloista
32122: ryhtyä perusteluissa kuvattujen havain- ja pidemmistä matkoista havainnoitsija saa lisä-
32123: noitsijoiden saannin jatkuvaksi turvaa- korvauksen.
32124: miseksija heille maksettavan korvauksen Ympäristöhallinto on edustaja Mikkolan ta-
32125: saattamiseksi sellaiseksi, ettei se kohtuut- voin huolissaan ympäristöhavainnointitoimin-
32126: tomana tavalla estä työn vastaanottoa? nan turvaamisesta. Suomen ympäristökeskus
32127: kääntyi jo viime vuoden lokakuussa työneuvos-
32128: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ton puoleen kirjallisella ratkaisupyynnöllä, joka
32129: vasti seuraavaa: koski havainnoitsijoiden aseman turvaamista.
32130: Tätä kirjoitettaessa ei työneuvoston vastausta
32131: Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa ole vielä saatu, mutta sitä odotetaan lähiaikoina.
32132: maamme hydrologisesta ha vainnointitoiminnas- Jos havainnoitsija rinnastetaan työneuvoston
32133: ta yhdessä alueellisten ympäristökeskusten kans- vastauksessa virkamieheen, on palkkioiden kehi-
32134: sa. Hydrologisella havainnoinnilla tarkoitetaan tyttävä tulevien sopimusten mukaisesti.
32135: veteen ja vesistöihin liittyvien ilmiöiden seuraa- Uusien havainnoitsijoiden saamista vaikeut-
32136: mista. Tätä tietoa käytetään tutkimuksen ja mal- taa eläkkeen, työttömyysturvan tai opintotuen
32137: lintamisen lisäksi lukuisissa käytännön sovelluk- vähenemisen lisäksi se, että ihmiset eivät halua
32138: sissa kuten rakentamisessa, maataloudessa, vesi- sitoutua säännölliseen, mutta huonosti palkat-
32139: voiman tuottamisessa, vesihuollossa, vesistöjen tuun sivutyöhön. Työn katsotaan rajoittavan
32140: virkistyskäytössä, vesiensuojelussa ja tulvasuo- liikkumisen vapautta. Ympäristöhallinto onkin
32141: jelussa. Havaintoja on useita: sademäärän, lu- joutunut automatisoimaan tärkeimmät tai han-
32142: men, haihdunnan, vedenkorkeuden, veden läm- kalimpien kulkuyhteyksien takana sijaitsevat ha-
32143: pötilan, pohjaveden korkeuden, roudan syvyy- vaintoasemat. Suuntaus näyttää jatkuvan.
32144: den ja vedenvirtaaman mittaus sekä jäähavain- Ympäristöhallinnon edustajat ovat viime ai-
32145: not. Vastaavanlaista havainnointitoimintaa teh- koina olleet yhteydessä mm. työvoimaviran-
32146: dään myös mm. maa- ja metsätalousministeriön omaisiin ja ilmaisseet heille huolensa tilanteen
32147: sekä liikenneministeriön alaisten tutkimuslaitos- johdosta. Samalla on työministeriön edustajien
32148: ten toimesta. kanssa keskusteltu lainsäädännön kehittämises-
32149: Ympäristöhallinnolla on tällä hetkellä noin tä niin, että havainnoitsijana toimiminen ei vai-
32150: 600 havainnoitsijaa. Havainnointi tapahtuu pää- kuttaisi haitallisesti työttömyyskorvauksen mää-
32151: asiassa kotoa käsin ja useimmiten oman työn rään. Yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken on
32152: ohessa. Havainnointipaikka saattaa sijaita ha- syytä jatkaa ja tiivistää, jotta havainnointityö ei
32153: vainnoitsijan kotipihalla, mutta joskus useiden vaikuttaisi alentavasti eläkkeeseen, työttömyys-
32154: kilometrien päässä, jolloin on käytettävä kulku- korvaukseen tai opintotukeen.
32155: välinettä. Havainnointiin kuluva aika kuukautta
32156:
32157: Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1997
32158: Ympäristöministerin sijaisena
32159: ministeri Sinikka Mönkäre
32160: KK 733/1997 vp 3
32161:
32162:
32163:
32164:
32165: Tili Riksdagens Talman
32166:
32167: I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen Den tid som per månad går åt tili mätaravläs-
32168: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande ningen är rätt kort. En avläsningsgång kan ta
32169: medlem av statsrådet översänt följande av riks- mellan ca 20 minuter och några timmar. Vissa
32170: dagsman Jukka Mikkola undertecknade spörs- avläsningar görs dagligen, medan andra - och
32171: mål nr 733: ofta mer tidskrävande- bara görs ett par gånger
32172: om året. Arvodena för året om-avläsarna varie-
32173: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- rar enligt Finlands miljöcentral mellan 2 000 och
32174: ta för att det kontinuerligt skall finnas 6 000 mark om året. Svåra omständigheter och
32175: tiligång tilli motiveringen tili detta spörs- längre förflyttningar gör att mätaravläsaren får
32176: mål avsedda mätaravläsare och för att extra betalning.
32177: ersättningen till dem skall vara sådan att Miljöförvaltningen är på samma sätt som riks-
32178: den inte på ett oskäligt sätt hindrar dem dagsman Mikkola bekymrad över hur miljöob-
32179: att ta emot arbete? servationsverksamheten skall kunna säkras. Fin-
32180: lands miljöcentral vände sig redan i oktober i fjol
32181: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt tili arbetsrådet med ett brev där man bad om att
32182: anföra följande: mätaravläsarnas ställning skulle avgöras. I skri-
32183: vande stund har arbetsrådet alltjämt inte svarat,
32184: Finlands miljöcentral (SYKE) svarar i Fin- men svaret emotses inom den närmaste tiden.
32185: land för de hydrologiska observationerna i sam- Om mätaravläsarna i arbetsrådets svar jämställs
32186: råd med de regionala miljöcentralerna. Med med tjänstemän, måste arvodena utvecklas i den
32187: hydrologiska observationer avses uppföljningen riktning som de kommande avtalen anger.
32188: av fenomen i anslutning tili vatten och vatten- Utöver att pensionen, arbetslöshetsskyddet
32189: drag. Dessa uppgifter används för forskning och eller studiebidraget minskar blir det svårare att få
32190: modellarbete och dessutom i många praktiska nya mätaravläsare på grund av att ingen vill
32191: tillämpningar i fråga om byggande, jordbruk, binda sig tili en regelbunden men dåligt avlönad
32192: produktion av vattenkraft, vattenförsörjning, re- bisyssla. Arbetet anses begränsa rörelsefriheten.
32193: kreation i sjöar och vattendrag, vattenvård samt Miljöförvaltningen har redan varit tvungen att
32194: översvämningsskydd. Observationerna gäller automatisera de viktigaste observationsstatio-
32195: olika fenomen: mätning av nederbörd, snö, nerna, eller sådana till vilka kommunikationerna
32196: avdunstning, vattenstånd, vattentemperatur, är besvärliga. Denna tendens verkar att fortsätta.
32197: grundvattenstånd, tjäldjup och vattenströmning Representanter för miljöförvaltningen har på
32198: samt isläget. Motsvarande observationer görs sistone kontaktat bl.a. arbetskraftsmyndigheter-
32199: också av forskningsinrättningar som underlyder na och uttryckt sin oro över situationen. Samti-
32200: bl.a.jord- och skogsbruksministeriet samt trafik- digt har diskussioner förts med representanter
32201: ministeriet. för arbetsministeriet om att lagstiftningen borde
32202: Miljöförvaltningen har i detta nu ca 600 mä- utvecklas så att arbetet som mätaravläsare inte
32203: taravläsare. Avläsningen görs vanligen med hem- skulle inverka menligt på arbetslöshetsersätt-
32204: met som bas och oftast i samband med det dagli- ningen. Det är skäl att fortsätta och intensivera
32205: ga arbetet. A vläsningsplatsen kan ligga på avlä- samarbetet mellan olika förvaltningsområden så
32206: sarens egen gård men ibland också på flera kilo- att avläsningsarbetet inte sänker pensionen, ar-
32207: meters avstånd, så att fordon måste användas. betslöshetsersättningen eller studiebidraget.
32208:
32209: Helsingforsden 15 juli 1997
32210:
32211: Miljöministerns ställföreträdare
32212: minister Sinikka Mönkäre
32213: KK 734/1997 vp
32214:
32215: Kirjallinen kysymys 734
32216:
32217:
32218:
32219: Minna Karhunen /kok: Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn
32220: laajentamisesta
32221:
32222:
32223: Eduskunnan Puhemiehelle
32224:
32225: Kalliokiviaineksen louhiminen esimerkiksi sa toimenpidekielto. Läheisille Haarumäen ja
32226: tienpitomateriaaliksi edellyttää maa-aines- tai Jukolan alueille on myönnetty louhintaluvat yh-
32227: rakennuslain mukaista ainesten ottolupaa ja ym- teensä lähes 4 miljoonan kuution louhinnalle.
32228: päristö lupaa. Ongelmaksi on muodostunut Myös näiden lähellä sijaitsevalla Karjulammin-
32229: useampien lähekkäin sijoittuvien louhintahank- vuoren alueella on suoritettu maastotutkimuk-
32230: keiden asumisen ja ympäristön kannalta haital- sia, joten alueelle saattaa tulla myös louhintaha-
32231: listen yhteisvaikutusten huomioon ottaminen lu- kemus.
32232: pamenettelyissä. Ympäristölupamenettelyyn liit- Kaikki em. louhintakohteet sijoittuvat noin 4
32233: tyvä naapuruussuhdelaki vaikuttaa sisällöltään kilometrin matkalle samalle kalliojaksolle. Lou-
32234: sellaiselta, että sen määritelmillä voitaisiin ottaa hintatoimintojen yhteisvaikutukset kohdistuvat
32235: huomioon myös ennakoimattomat yhteisvaiku- alueen luontoon ja asukkaisiin lähes yhtäläisesti
32236: tukset. Käytännössä voidaan tehtyjen valitus- riippumatta siitä, missä louhintakohteessa toi-
32237: prosessien seurauksena kuitenkin todeta, että mintaa harjoitetaan.
32238: tämä ei ole onnistunut. Merkittävin ympäristöhäiriö alueen asukkail-
32239: 1.9.1994 voimaan tullut laki ympäristövaiku- le aiheutuu alueen liikennesuoritteiden monin-
32240: tusten arviointimenettelystä (YV A) pyrkii ennal- kertaistumisesta varsinkin raskaan liikenteen
32241: taehkäisemään hankkeiden ympäristön kannalta osalta.
32242: haitallisia vaikutuksia. Arviointimenettely on to- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32243: teutettava ennen edellä mainittujen lupapäätös- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32244: ten tekemistä. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32245: YVA-menettelyn puutteena on, että se lähtee nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32246: pääsääntöisesti liikkeelle yksittäisestä hankkees-
32247: ta asetuksen hankeluettelon mukaisesti. Ja mikä- Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
32248: li kyseessä on eri hankkeiden yhteisvaikutusten YVA-asetuksen hankeluetteloon lisättäi-
32249: arviointi, edellytetään hankkeen ympäristövai- siin säädös, jonka mukaan maa-ainesten
32250: kutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ottamishankkeeseen, jossa otettavan ai-
32251: huolehtivan yhteysviranomaisen esitystä ympä- neksen kokonaismäärä ylittää 2 miljoo-
32252: ristöministeriölle. YVA-menettelyä voi moittia naa kuutiometriä (tai on jossain 1-3 mil-
32253: tehottomuudesta myös, koska se ei sido lupavi- joonan kuutiometrin välillä) tai mikäli
32254: ranomaisia: YVA-selostus on mahdollista perus- usean hankkeen yhteenlaskettu ainesten
32255: tellusti ohittaa lupamenettelyssä. ottomäärä ylittää mainitun tilavuuden ja
32256: Hyvinkään Kytäjän alueella on voimakkaat ne sijoittuvat ennakoitavissa olevien ym-
32257: paineet kiviaineksen louhimiseksi, koska alueen päristövaikutustensa kannalta yhtenäi-
32258: kalliokiviaines on selvitysten mukaan erinomais- selle alueelle, tulee hankkeeseen soveltaa
32259: ta päällystekivimateriaalia. Kytäjän alueeseen ympäristövaikutusten arviointimenette-
32260: kuuluvaan Lumikallion alueeseen haettiin noin 5 lyä, ja
32261: miljoonan kuution louhintaan lupaa, jota kau- että ympäristöministeriö vastaavasti
32262: punki ei myöntänyt. Tämänjälkeen Kytäjän alue YVA-lain 6 §:n perusteella voisi tehdä
32263: yleiskaavoitettiin ja Lumikallion alue osoitettiin päätöksen arviointimenettelyn sovelta-
32264: virkistyskäyttöalueeksi, jolle on asetettu kaavas- misesta mainitun kaltaisiin hankkeisiin?
32265:
32266: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
32267:
32268: Minna Karhunen /kok
32269: 270136
32270: 2 KK 734/1997 vp
32271:
32272:
32273:
32274:
32275: Eduskunnan Puhemiehelle
32276:
32277: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rikastamiseen ja käsittelyyn. Menettelyä sovelle-
32278: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, taan lisäksi yksittäistapauksessa hankkeeseen,
32279: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laa-
32280: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna juudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutuk-
32281: Karhusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen set huomioon ottaen hankeluettelossa tarkoitet-
32282: n:o 734: tujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia
32283: merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.
32284: Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta Käytäntö on osoittanut, että maa-aineshank-
32285: YV A-asetuksen hankeluetteloon lisättäi- keet ovat ongelmallisia arviointimenettelyn so-
32286: siin säädös, jonka mukaan maa-ainesten veltamisen kannalta. Yksittäiset hankkeet ovat
32287: ottamishankkeeseen, jossa otettavan ai- usein kooltaan pieniä, eikä niiden vaikutuksia
32288: neksen kokonaismäärä ylittää 2 miljoo- voida pitää hankeluettelon hankkeisiin rinnas-
32289: naa kuutiometriä (tai on jossain 1-3 mil- tettavina. Useiden hankkeiden yhteisvaikutusten
32290: joonan kuutiometrin välillä) tai mikäli käsittelyä ja arviointia on vaikeuttanut se, että
32291: usean hankkeen yhteenlaskettu ainesten hankkeesta vastaavia on monessa tapauksessa
32292: ottomäärä ylittää mainitun tilavuuden ja useita ja hankkeet ovat tulleet vireille eri ajan-
32293: ne sijoittuvat ennakoitavissa olevien ym- kohtina. YV A-asetuksen hankeluetteloa onkin
32294: päristövaikutustensa kannalta yhtenäi- tarpeellista muuttaa.
32295: selle alueelle, tulee hankkeeseen soveltaa Euroopan unionin neuvosto on 3 päivänä
32296: ympäristövaikutusten arviointimenette- maaliskuuta 1997 antanut direktiivin tiettyjen
32297: lyä,ja julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövai-
32298: että ympäristöministeriö vastaavasti kutusten arvioinnista annetun direktiivin 85/3371
32299: YVA-lain 6 §:n perusteella voisi tehdä ETY, ns. YVA-direktiivi, muuttamisesta. Direk-
32300: päätöksen arviointimenettelyn sovelta- tiivi on pantava täytäntöön jäsenmaissa
32301: misesta mainitun kaltaisiin hankkeisiin? 14.3.1999 mennessä. Direktiivin hankeluettelon
32302: muutoksen mukaan arviointimenettelyä edellyt-
32303: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tävät kivilouhokset ja avokaivokset, joiden pin-
32304: vasti seuraavaa: ta-ala on yli 25 hehtaaria.
32305: Ympäristöministeriö ryhtyy valmistelemaan
32306: Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä YV A-asetuksen hankeluettelon muuttamista tu-
32307: annetun lain (468/1994) ja asetuksen (79211994), levana syksynä. Hankeluetteloon on tarkoitus
32308: jäljempänä YVA-laki ja -asetus, mukaan menet- tehdä direktiivin edellyttämät ja käytännön ko-
32309: telyä sovelletaan asetuksen hankeluettelon koh- kemusten perusteella tarpeellisiksi havaitut muu-
32310: dassa 8 mainittuun suurimittaiseen metallimal- tokset.
32311: mien ja muiden kaivoskivennäisten louhintaan,
32312:
32313: Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1997
32314:
32315: Ympäristöministerin sijaisena
32316: ministeri Sinikka Mönkäre
32317: KK 734/1997 vp 3
32318:
32319:
32320:
32321:
32322: Till Riksdagens Talman
32323:
32324: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen fattning av metallhaltiga malmer och andra gruv-
32325: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande mineraler. Förfarandet tillämpas dessutom i
32326: medlem av statsrådet översänt följande av riks- enstaka fall på projekt som sannolikt på grund av
32327: dagsman Minna Karhunen undertecknade sin art och omfattning, också med beaktande av
32328: spörsmål nr 734: de samlade verkningarna av flera projekt, har
32329: betydande skadliga miljökonsekvenser som kan
32330: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för jämställas med de i projektförteckningen avsed-
32331: att tili projektförteckningen i MKB-för- da projekten.
32332: ordningen foga en bestämmelse enligt vii- Det har i praktiken visat sig att täktprojekt är
32333: ken miljökonsekvensbedömningsförfa- problematiska med tanke på tiliämpningen av
32334: rande skall tiliämpas på marktäktspro- bedömningsförfarandet. De enskilda projekten
32335: jekt där den totala täktmängden översti- är ofta små, och verkningarna av dem kan inte
32336: ger 2 miljoner kubikmeter (eller ligger anses jämförbara med dem som avses i projekt-
32337: mellan 1 och 3 miljoner kubikmeter) eller förteckningen. Handläggningen och bedömning-
32338: där den sammanlagda täktmängden från en av de sammanlagda verkningarna av flera
32339: flera projekt överstiger den nämnda voly- projekt har försvårats av att det i många fall finns
32340: men och projekten ligger i ett enhetligt ett antal projektansvariga och projekten har bli-
32341: område med tanke på förutsebara miljö- vit anhängiga vid olika tidpunkter. Det finns
32342: konsekvenser, så behov av att ändra MKB-förordningen.
32343: att miljöministeriet motsvarigt på ba- Europeiska unionens råd har den 3 mars 1997
32344: sis av 6 § Iagen om förfarandet vid miljö- gett ett direktiv om ändring av direktiv 85/337/
32345: konsekvensbedömning kan fatta beslut EEG om bedömningen av miljökonsekvenserna
32346: om att bedömningsförfarandet tiliämpas av vissa offentliga och privata projekt, det så
32347: på detta slags projekt? kallade MKB-direktivet. Detta direktiv skall i
32348: medlemsländerna genomföras före 14.3.1999.
32349: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Enligt den ändrade projektförteckningen i di-
32350: anföra följande: rektivet behövs bedömningsförfarande för sten-
32351: brott och öppna gruvor med en areal över 25
32352: Enligt lagen (468/1994) och förordningen hektar.
32353: (792/1994) om förfarandet vid miljökonsekvens- Miljöministeriet börjar i höst bereda en änd-
32354: bedömning, hädanefter MKB-lagen och MKB- ring av projektförteckningen i MKB-förordning-
32355: förordningen, tiliämpas bedömning på projekt en. Avsikten är att i projektförteckningen göra de
32356: under punkt 8 i projektförteckningen, alltså på ändringar som direktivet påkallar och som på
32357: brytning, anrikning och bearbetning i stor om- basis av erfarenheten visat sig nödvändiga.
32358:
32359: Helsingfors den 15 juli 1997
32360:
32361: Miljöministerns ställföreträdare
32362: minister Sinikka Mönkäre
32363: KK 735/1997 vp
32364:
32365: Kirjallinen kysymys 735
32366:
32367:
32368:
32369:
32370: Minna Karhunen /kok: Laskennallisen toimeentulotuen siirtämises-
32371: tä Kansaneläkelaitokselle
32372:
32373:
32374: Eduskunnan Puhemiehelle
32375: Laskennallisen toimeentulotuen maksua har- Toinen ongelma tulee olemaan, miten saadaan
32376: kitaan siirrettäväksi kuntien sosiaalitoimesta Kansaneläkelaitokselta toimeentulotukea hake-
32377: Kansaneläkelaitokselle. Kuntien sosiaalitoimen vat, sosiaalityön palvelujen tarpeessa olevat kun-
32378: maksettavaksi jäisi yhä harkinnanvarainen toi- talaiset ajoissa näiden palvelujen piiriin. Aiem-
32379: meentulotuki. Tämän osuudeksi on arvioitu noin min heidät on voitu ohjata siihen toimeentulo-
32380: 15 prosenttia toimeentulotuen markkamäärästä. tuen haun yhteydessä. Sosiaalityöntekijöiden
32381: Harkinnanvaraista toimeentulotukea tarvitsisi keskuudessa mahdollinen tuleva muutos on ai-
32382: kaikista Kelan toimeentulotukiasiakkaista ar- heuttanut pelkoa siitä, että näiden ihmisten on-
32383: violta 7-8 prosenttia. gelmat kärjistyvät, kun kontrolli jää heidän
32384: Sosiaalihuollon kentältä on kuulunut epäilyjä, omaistensa ja läheistensä vastuulle.
32385: että harkinnanvaraisen toimeentulotuen osuu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32386: deksi arvioitu 15 prosenttia olisi liian vähäinen. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32387: Osa sosiaalihuollon työntekijöistä arvelee, ettei- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32388: vät tukea saavat tule toimeen osuuden mahdol- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32389: listamalla tukirahalla.
32390: Ongelmana on myös, että tätä osaa kuntalai- Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kah-
32391: sista juoksutettaisiin "kahdella luukulla", kun delle luukulle juoksutusta ei syntyisi ja
32392: toimeentulotuen maksun Kela-siirron tarkoituk- jotta ne Kansaneläkelaitokselta toimeen-
32393: sena olisi toteuttaa niin sanottua yhden luukun tulotukea hakevat, jotka ovat sosiaali-
32394: palveluun tähtäävää hanketta. Jos tämä halu- työn palvelujen tarpeessa, saadaan jat-
32395: taan välttää, olisi joko laskennallista toimeentu- kossa ohjattua niiden piiriin?
32396: lotukea tai muita vastaavia etuuksia, kuten päi-
32397: värahoja, asumistukia ja lapsilisiä, suurennetta-
32398: va.
32399:
32400: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
32401:
32402: Minna Karhunen /kok
32403:
32404:
32405:
32406:
32407: 270136
32408: 2 KK 735/1997 vp
32409:
32410:
32411:
32412:
32413: Eduskunnan Puhemiehelle
32414:
32415: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kokeilun tulosten pohjalta ei kuitenkaan oltu
32416: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, valmiita tekemään pysyvämpää ratkaisua tehtä-
32417: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen viensiirrosta toimeentulotuen osalta, vaan kokei-
32418: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna lua päätettiin jatkaa ja laajentaa. Vuosina 1995-
32419: Karhusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen 1996 toteutetun kokeilun tavoitteeksi asetettiin
32420: n:o 735: erityisesti selvittää viimesijaisen vähimmäistur-
32421: van eri toteuttamisvaihtoehtojen kustannusvai-
32422: Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kah- kutuksia sekä tarkastella kuntien sosiaalitoimis-
32423: delle luukulle juoksutusta ei syntyisi ja tojen ja Kelan paikallistoimistojen toimintaedel-
32424: jotta ne Kansaneläkelaitokselta toimeen- lytyksiä tilanteessa, missä merkittävä osa toi-
32425: tulotukea hakevat, jotka ovat sosiaali- meentulotukitehtävistä hoidettaisiin Kelan orga-
32426: työn palvelujen tarpeessa, saadaan jat- nisaatiossa. Tähän kokeiluun liitettiin myös laaja
32427: kossa ohjattua niiden piiriin? sosiaalityön tutkimus- ja kehittämisprojekti,jon-
32428: ka tavoitteena oli kiinnittää erityistä huomiota
32429: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kuntien sosiaalityön kehittämismahdollisuuksiin
32430: vasti seuraavaa: kokeilun aikana. Kokeilussa oli mukana 34 ko-
32431: keilukuntaa, 29 vertailukuntaa ja 32 Kelan pai-
32432: Niin sanotun yhdenluukun palveluperiaatteen kallistoimistoa.
32433: toteuttamiseksi kunnilta siirrettiin Kansaneläke- Kokeilu osoitti sen johtoryhmän enemmistön
32434: laitokselle vuosina 1993-1994 useiden tehtävien loppuraportissa keväällä 1997 esittämien loppu-
32435: toimeenpano. Siitä, miten hyvin toimeentulotu- päätelmien mukaan, että toimeentulotuen nor-
32436: kitehtävien hoito soveltuu Kansaneläkelaitok- mitetun osan hoitaminen soveltuu Kansaneläke-
32437: selle, päätettiin tuolloin sen sijaan järjestää ko- laitokselle, kokeilukuntien kustannukset pysyi-
32438: keilua. vät kokeilukauden aikana koko maan keskita-
32439: Tehtävien näinkin laaja siirto Kansaneläkelai- solla, asiakkaat olivat voittopuolisesti tyytyväi-
32440: tokselle on ollut mahdollista, koska Kelan perin- siä ja sosiaalitoimistojen sosiaalityöntekijöiden
32441: teisesti hoitamiin tehtäviin käytettävä työmäärä tavoitettavuus oli parantunut. Sosiaalityössä oli
32442: on vuosien mittaan eri syistä vähentynyt. Toi- voitu kehittää uusia toimintamuotoja ja moni-
32443: saalta uusien tehtävien hoito Kelassa on tapahtu- puolistaaja syventää jo aiemmin käytössä olleita
32444: nut aiempaa rationaalisemmin, sillä etuusasioi- työmuotoja. Kokeilun katsottiin mahdollista-
32445: den käsittelyssä on voitu käyttää hyväksi Kelan neen sosiaalityössä aikaisempaa enemmän voi-
32446: rekistereitäja yhtenäistä atk-järjestelmää. Lisäk- mavarojen suuntaamista myös pitkäjänteiseen
32447: si muun muassa tehtäviensiirtoon liittyen Kelan asiakastyöhön.
32448: keskus- ja aluehallinnossa on vuosina 1991- Kokeilun tulosten yleistettävyyttä rajoittaa
32449: 1994 siirtynyt paikallistoimistoihin runsaasti toi- jossain määrin kuitenkin se, että suurimmat kau-
32450: mihenkilöitä. punkikunnat puuttuivat kokeilukuntien joukos-
32451: Toimeentulotuen siirtoa koskevia kokeiluja ta. Niin ikään kokeilun toimintamallin vaikutuk-
32452: on järjestetty jo vuodesta 1990 alkaen. Kokeilut sista toimeentulotuen kustannuksiin ei vallinnut
32453: aloitettiin vuonna 1990 Lappeenrannassa val- kokeilun johtoryhmässä täyttä yksimielisyyttä,
32454: tiovarainministeriön Palveluhanke-työryhmän vaan valtiovarainministeriön edustaja katsoi
32455: aloitteesta. Tällöin sosiaalitoimiston työntekijä kustannusten kokeilun myötä nousseen.
32456: otti toimeentulotukiasiakkaita vastaan Kelan Suoritettujen toimeentulotukikokeilujen ku-
32457: paikallistoimistossa. Seuraava huomattavasti luessa 1990-luvun aikana on toimeentulotuen
32458: laajamittaisempi kokeilu toteutettiin vuosina saajien määrä noussut Suomessa korkeammaksi
32459: 1993-1994 sosiaali- ja terveysministeriön aset- kuin koskaan aikaisemmin. Kymmenen vuoden
32460: taman tehtäviensiirtotoimikunnan johdolla. Tä- kuluessa toimeentulotuen määrä on lähes kol-
32461: hän kokeiluun osallistui yhteensä 12 kuntaa. minkertaistunut ja menot reaalisesti lähes viisin-
32462: KK 735/1997 vp 3
32463:
32464: kertaistuneet. Samalla kun uusien tuensaajien löytämään ratkaisua tuen saajamäärän voimak-
32465: osuus asiakaskunnasta on laskenut, on toimeen- kaasta kasvusta aiheutuvaan toimeentulotuki-
32466: tulotuensaannin keskimääräinen kesto pidenty- järjestelmän kriisiin ilman, että tuen maksatuk-
32467: nyt. sesta vastaava organisaatio muuttuisi.
32468: Toimeentulotuen kokonaisuutta on selvittä- Hallitus tulee käsittelemään näitä ehdotuksia
32469: nyt myös sosiaali- ja terveysministeriön asettama ja päättämään jatkotoimenpiteistä. Toimeentu-
32470: selvitysmies Pentti Arajärvi. Arajärvi on esittä- lotukitehtävien Kansaneläkelaitokselle siirron
32471: nyt kesäkuussa I997 jättämässään muistiossa osalta voidaan kuitenkin jo tässä vaiheessa tode-
32472: asumistuen, työttömyysturvan ja opintorahan ta, että uudistuksen toimeenpanon edellyttämä
32473: korotuksia ja muutoksia sekä toimeentulotuen valmistautumisaika on siinä määrin pitkä, että
32474: rakenteen muuttamista siten, että ehdotetun ko- siirtoa ei voida toteuttaa vuoden 1998 aikana.
32475: konaisuuden tavoitteena olisi toimeentulotuen Sen sijaan selvitysmies Arajärven ehdotuksia on
32476: tarpeen vähentäminen. Ehdotuksella pyritään mahdollista toteuttaa jo vuoden I998 aikana.
32477: Helsingissä II päivänä heinäkuuta I997
32478: Ministeri Terttu Huttu-Juntusen sijaisena,
32479: sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
32480: 4 KK 735/1997 vp
32481:
32482:
32483:
32484:
32485: Tili Riksdagens Talman
32486:
32487: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- 12 kommuner deltog i försöket. På basis av resul-
32488: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- taten av försöket var man dock inte beredd att
32489: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- fatta något mera bestående bes1ut om en upp-
32490: man Minna Karhunen undertecknade spörsmål giftsöverföring när det gäller utkomststödet,
32491: nr 735: utan man beslöt att förlänga och utvidga försö-
32492: ket. Som mål för försöket åren 1995-1996 upp-
32493: Vad ämnar Regeringen göra för att ställdes att speciellt utreda kostnadseffektema av
32494: förhindra att klientema blir tvungna att olika altemativ för verkställigheten av det mini-
32495: springa till två luckor och för att de som miskydd som lämnas i sista hand samt att under-
32496: ansöker om utkomststöd hos Folkpen- söka verksamhetsbetingelsema för kommuner-
32497: sionsanstalten och som är i behov av soci- nas socialbyråer och FPA:s loka1byråer i en
32498: alarbetets tjänster i fortsättningen kan situation där en betydande del uppgiftema som
32499: hänvisas till dessa tjänster? gäller utkomststöd skulle skötas inom FPA:s or-
32500: ganisation. Försöket förenades också med ett
32501: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt omfattande undersöknings- och utvecklingspro-
32502: anföra följande: jekt kring socialarbetet. Projektet syftade till att
32503: under försökets gång speciellt uppmärksamma
32504: Under åren 1993-1994 överfördes verkstäl- kommunemas möjligheter att utveckla socialar-
32505: ligheten av ett flertal uppgifter från kommunema betet. I försöket deltog 34 försökskommuner, 29
32506: till Folkpensionsanstalten för att principen om jämförelsekommuner och 32 av FPA:s loka1by-
32507: en lucka för alla ärenden skulle genomföras. Där- råer.
32508: emot bestämdes då att frågan om hur pass vä1 Enligt de slutledningar som majoriteten av
32509: skötseln av uppgifter som gäller utkomststödet medlemmama i ledningsgruppen för försöket
32510: lämpar sig för F olkpensionsanstalten skulle utre- framförde i slutrapporten våren 1997 visade för-
32511: das genom försök. söket att skötseln av den normerade de1en av
32512: En så pass omfattande överföring av uppgifter utkomstödet 1ämpar sig för FPA. U nder försöks-
32513: till Folkpensionsanstalten har varit möjlig, efter- perioden hölls kommunemas kostnader på sam-
32514: som den arbetsmängd som krävs för de uppgifter ma nivå som den genomsnittliga nivån i landet.
32515: som traditionellt har skötts av FPA av olika Klientema var till övervägande del nöjda och
32516: orsaker har minskat med tiden. Å andra sidan socialarbetarna på socialbyråerna var bättre an-
32517: har de nya uppgiftema kunnat skötas mera ra- träftbara. Inom socialarbetet hade man kunnat
32518: tionellt än tidigare vid FPA, eftersom det vid utveckla nya arbetsformer samt göra de befintli-
32519: behandlingen av förmånsärendena har varit möj- ga arbetsformerna mångsidigare och djupare.
32520: ligt att utnyttja FPA:s register och enhetliga Det ansågs att försöket hade gjort det möjligt att
32521: ADB-system. Dessutom har ett stort antal tjäns- inom socialarbetet i större utsträckning än tidiga-
32522: temän i anslutning till bl.a. uppgiftsöverföringen re styra resurserna även till det långsiktiga klient-
32523: övergått från FPA:s central- och regionalförvalt- arbetet.
32524: ning tilllokalbyråema under åren 1991-1994. Möjligheten att generalisera resultaten av för-
32525: Försök som gäller överföring av utkomsstödet söket begränsas dock i någon mån av att de
32526: har ordnats redan från ingången av 1990. Försö- största stadskommunerna inte fanns med bland
32527: ken inleddes i Villmanstrand 1990 på initiativ av försökskommunerna. Ledningsgruppen för för-
32528: finansministeriets arbetsgrupp Serviceprojektet. söket var inte heller helt enig när det gäller verk-
32529: En arbetstagare från socialbyrån tog då emot samhetsmodellen i försöket och dess verkningar
32530: utkomststödsklienter på FPA:s lokalbyrå. Det på kostnaderna för utkomststödet. Finansminis-
32531: följande, betydligt mera omfattande, försöket teriets representant ansåg att kostnaderna hade
32532: genomfördes åren 1993-1994 under ledning av stigit i och med försöket.
32533: Delegeringskommissionen, som hade tillsatts av Medan försöken med utkomststöd har pågått
32534: social- och hälsovårdsministeriet. Sammanlagt på 1990-talet har antalet personer som får ut-
32535: KK 735/1997 vp 5
32536:
32537: komststöd i Finland ökat så att det är större än syftar tili att minska behovet av utkomststöd.
32538: någonsin. På tio år har utkomststödets beloppi Genom fOrslaget söks en lösning av den kris inom
32539: det närmaste tredubblats och de reella utgifterna utkomststödssystemet som är en följd av att an-
32540: har i det närmaste femdubblats. Samtidigt som talet stödmottagare har ökat kraftigt. Krisen bör
32541: de nya stödmottagarnas andel av klientelet har lösas utan att den organisation som ansvarar för
32542: minskat har den genomsnittliga tiden för erhål- utbetalningen av stödet ändras.
32543: lande av utkomststöd fOrlängts. Regeringen kommer att behandla dessa för-
32544: Utkomststödet i dess helhet har även utretts av slag och fatta beslut om fortsatta åtgärder. När
32545: utredningsmannen Pentti Arajärvi, tillsatt av det gäller överfOringen av uppgifter som gäller
32546: social- och hälsovårdsministeriet. I den prome- utkomststödet tili Folkpensionsanstalten kan
32547: moria som Arajärvi avgav i juni 1997 harhan dock redan nu konstateras att den förberedelse-
32548: föreslagit att förhöjningarna och ändringarna av tid som behövs för att verkställa reformen är så
32549: bostadsbidraget, utkomstskyddet för arbetslösa pass lång att överföringen inte kan ske under
32550: och studiepenningen samt strukturen för ut- 1998. Utredningsman Arajärvis förslag kan där-
32551: komststödet ändras så att den helhet som fOreslås emot genomföras redan under 1998.
32552: Helsingforsden II juli 1997
32553:
32554: Ställföreträdare för
32555: minister Terttu Huttu-Juntunen,
32556: social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
32557: KK 736/1997 vp
32558:
32559: Kirjallinen kysymys 736
32560:
32561:
32562:
32563:
32564: Minna Karhunen /kok: Vanhempien elatusvelvollisuuden määritte-
32565: lemisestä
32566:
32567:
32568: Eduskunnan Puhemiehelle
32569:
32570: Lapsen elatuksesta annetun lain 3 §:n mukaan jen määrä on enintään 162 000 markkaa vuodes-
32571: lapsen oikeus saada elatusta päättyy, kun hän sa. Jokaista edellä mainitun tulorajan ylittävää
32572: täyttää kahdeksantoista vuotta. Toisaalta sama 4 000 markkaa kohden vähennetään opintora-
32573: pykälä jatkuu siten, että vanhemmat vastaavat haa ja asumislisää 5 prosenttia.
32574: lapsensa koulutuksesta aiheutuvista kustannuk- Ei voi olla järkevää, että vanhempien tulot
32575: sista myös tämän jälkeen, mikäli se harkitaan vaikuttavat heidän täysi-ikäisten opiskelevien
32576: kohtuulliseksi. lastensa saaman opintorahan määrään, vaikka
32577: Tätä on tulkittu siten, että vanhempien elatus- vanhemmat eivät lapsiaan rahallisesti tukisi-
32578: vastuu koskee myös heidän alle 20-vuotiaita kaan.
32579: opiskelevia lapsiaan. On tosin epäselvää, millai- Jotta alle 20-vuotiaille opiskelijoille saataisiin
32580: sista esimerkiksi kuukausittaisista rahasummista taattua kohtuullinen toimeentulo, tulisi vanhem-
32581: tässä olisi kyse. pien elatusvelvollisuus täysi-ikäisten lasten suh-
32582: Korkeakouluopiskelijoiden opintorahassa ei teen määritellä tarkemmin.
32583: oteta huomioon vanhempien tuloja. Vanhem- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32584: pien tulot eivät vaikuta myöskään, jos opiskelija tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32585: on avioliitossa tai hänellä on lapsi. Muissa oppi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32586: laitoksissa kuin korkeakouluissa opiskelevien nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32587: opintorahan suuruuteen ne sen sijaan vaikutta-
32588: vat silloin, kun opiskelija on alle 20-vuotias tai Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32589: asuu vanhempiensa luona. siin, jotta vanhempien elatusvelvollisuus
32590: Opintoraha ja asumislisä maksetaan täytenä, täysi-ikäisten lasten suhteen määriteltäi-
32591: jos vanhempien puhtaiden ansio- ja pääomatulo- siin tarkemmin?
32592: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
32593:
32594: Minna Karhunen /kok
32595:
32596:
32597:
32598:
32599: 270136
32600: 2 KK 736/1997 vp
32601:
32602:
32603:
32604:
32605: Eduskunnan Puhemiehelle
32606:
32607: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vanhempien tulojen huomioon ottaminen
32608: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, opintotukea myönnettäessä ei perustu edellä
32609: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen mainittuun vanhempien elatusvastuuta koske-
32610: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna vaan säännökseen, vaan opintotukilakiin. Van-
32611: Karhusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen hempien elatusvelvollisuutta koskevilla yleisillä
32612: n:o 736: säännöksillä ei voida puuttua opintotuen myön-
32613: tämisen edellytyksiin. Lapsen elatuksesta anne-
32614: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- tun lain 3 §:n täsmentäminen olisi vaikeaa, kun
32615: siin, jotta vanhempien elatusvelvollisuus otetaan huomioon, että lapsen ja hänen vanhem-
32616: täysi-ikäisten lasten suhteen määriteltäi- piensa olosuhteet vaihtelevat suuresti eri tapauk-
32617: siin tarkemmin? sissa. Yksityiskohtainen säännös saattaisi jopa
32618: johtaa epätarkoituksenmukaiseen tai kohtuutto-
32619: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- maan tulokseen yksittäistapauksessa.
32620: vasti seuraavaa: Vanhempien elatusvelvollisuutta koskevan
32621: yleisen lainsäädännön ja sosiaalipoliittisen lain-
32622: Lapsen elatuksesta annetun lain 3 §:n mukaan säädännön, jossa vanhempien edellytetään elät-
32623: vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta ai- tävän lapsiaan, tulee olla keskenään sopusoin-
32624: heutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun nussa. Jos vanhempien edellytetään sosiaalipo-
32625: lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, jos se liittisessa lainsäädännössä elättävän lapsiaan
32626: harkitaan kohtuulliseksi. Harkinnassa otetaan huomattavasti laajemmin tai suuremmalla pa-
32627: erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulu- noksella kuin mihin vanhemmat ovat lapsen ela-
32628: tuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten tuksesta annetun lain mukaan velvollisia, lain-
32629: määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen säädännön johdonmukaisuus vaarantuu. Täl-
32630: päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutu- laista ristiriitaa ei nykyisin ole havaittavissa, sillä
32631: neista kustannuksista. opintotukilainsäädäntö perustuu lapsen elatuk-
32632: Mainitun säännöksen päämerkitys on siinä, sesta annetun lain tavoin ajatukseen, että van-
32633: että se ohjaa vanhempia sopivin tavoin tuke- hempien tulee kohtuulliseksi katsotuin tavoin
32634: maan lapsensa koulutusta senkin jälkeen, kun osallistua opiskelevan lapsensa elatukseen, vaik-
32635: lapsi on tullut täysi-ikäiseksi. Vanhempi voidaan ka lapsi olisikin hiljattain täysi-ikäistynyt.
32636: sen nojalla myös tuomioistuimen päätöksellä vel- Oikeusministeriössä ei tällä hetkellä ole vireil-
32637: voittaa maksamaan elatusapua täysi-ikäiselle lä eikä suunnitteilla sellaista hanketta, jonka yh-
32638: lapselleen. Tämä on perusteltua erityisesti silloin, teydessä lapsen elatuksesta annetun lain 3 §:ää
32639: kun 19-20 -vuotiaan nuoren koulutus lukiossa muutettaisiin.
32640: tai muussa yleissivistävässä oppilaitoksessa on
32641: vielä kesken.
32642:
32643: Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1997
32644:
32645: Oikeusministeri Kari Häkämies
32646: KK 736/1997 vp 3
32647:
32648:
32649:
32650:
32651: Tili Riksdagens Talman
32652:
32653: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- tas vid bevi1jande av studiestöd beror inte på den
32654: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- ovan nämnda bestämmelsen om föräldrarnas un-
32655: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- derhållsansvar utan på 1agen om studiestöd. F ör-
32656: man Minna Karhunen undertecknade spörsmå1 utsättningarna för bevi1jande av studiestöd kan
32657: nr 736: inte påverkas genom de allmänna bestämme1ser-
32658: na om föräldrarnas underhållsskyldighet. Det
32659: Ämnar Regeringen vidta åtgärder i vore svårt att specificera 3 § lagen om underhåll
32660: syfte att noggrannare fastställa förä1drar- för barn, eftersom barnets och föräldrarnas för-
32661: nas underhållssky1dighet i fråga om ett hållanden varierar stort från fall tili fall. En detal-
32662: myndigt barn? jerad bestämmelse kunde i enskilda fall även leda
32663: tili ett oändamålsenligt eller oskäligt resultat.
32664: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Den allmänna lagstiftningen om föräldrarnas
32665: anföra följande: underhållsskyldighet och den socia1politiska lag-
32666: stiftningen, som förutsätter att föräldrarna sva-
32667: Enligt 3 § 1agen om underhåll för barn svarar rar för barnets underhåll, borde vara i samklang
32668: föräldrarna för kostnaderna för barnets utbild- med varandra. Om den socialpo1itiska lagstift-
32669: ning även efter det att barnet har fyllt aderton år, ningen ålägger föräldrarna att svara för barnets
32670: om detta prövas skäligt. Härvid beaktas särskilt underhåll i en betydligt större omfattning eller
32671: barnets anlag, utbildningstiden och kostnaderna genom en betydligt större insats än vad lagen om
32672: för utbi1dningen samt barnets möjligheter att ef- underhåll för barn gör, äventyras lagstiftningens
32673: ter avslutad utbildning självt svara för kostna- följdriktighet. Någon sådan motsättning kan
32674: derna för utbildningen. dock inte skönjas, eftersom studiestödslagstift-
32675: Bestämmelsen styr föräldrarna att på lämpliga ningen precis som lagen om underhåll för barn
32676: sätt stöda barnets utbildning även efter det att grundar sig på uppfattningen om att föräldrarna
32677: barnet har blivit myndigt - det är det allra vä- på ett sätt som kan anses skäligt skall bidra tili
32678: sentligaste. Dessutom kan en förä1der med stöd underhållet av sitt studerande barn, även om
32679: av bestämmelsen genom dom å1äggas att betala barnet nyligen har fyllt aderton år.
32680: underhållsbidrag åt sitt myndiga barn. Detta är Något projekt som skulle utmynna i en änd-
32681: motiverat särskilt om en 19- eller 20-åring ännu ring av 3 § lagen om underhåll för barn är för
32682: går i gymnasiet eller studerar vid någon annan närvarande inte anhängigt eller under planering
32683: allmänbi1dande 1äroanstalt. vid justitieministeriet.
32684: Det faktum att föräldrarnas inkomster beak-
32685:
32686: Helsingforsden 10 ju1i 1997
32687:
32688: Justitieminister Kari Häkämies
32689: KK 737/1997 vp
32690:
32691: Kirjallinen kysymys 737
32692:
32693:
32694:
32695:
32696: Minna Karhunen /kok: Teostomaksujen perimisestä takseilta
32697:
32698:
32699:
32700: Eduskunnan Puhemiehelle
32701: Tekijänoikeuslain 47 §:n 1 momenttiin tehty Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32702: muutos laajentaa tallenteen välillisen käytön tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32703: korvausperusteita: palveluyritykset joutuvat nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32704: maksamaan tekijänoikeusmaksuja taustamusii- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32705: kin käytöstä. Joissain tapauksissa tämä johtaa
32706: melkoisen absurdeihin tilanteisiin. Esimerkkinä Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta taksit
32707: toimii taksissa soiva radio. Keskimääräisessä vapautettaisiin tekijänoikeusmaksujen
32708: ajossa taksin kyydissä on 1,7 henkilöä. Tässä maksamisesta taustamusiikin käytön yh-
32709: yhteydessä tuntuu keinotekoiselta puhua radio- teydessä?
32710: lähetyksen julkisesta esittämisestä. Musiikki ei
32711: edes ole millään tavalla keskeinen elementti tak-
32712: sipalveluissa.
32713: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
32714: Minna Karhunen lkok
32715:
32716:
32717:
32718:
32719: 270136
32720: 2 KK 737/1997 vp
32721:
32722:
32723:
32724:
32725: Eduskunnan Puhemiehelle
32726:
32727: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tekijän yksinoikeus sekä esittävän taiteilijan
32728: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ja äänitetuottajan oikeus korvaukseen koskee
32729: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- julkista esittämistä. Oikeus ei siten kata esittä-
32730: le jäsenelle kansanedustaja Minna Karhusen mistä yksityisessä piirissä. Julkista esittämistä ei
32731: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 737: ole määritelty tekijänoikeuslaissa. Jo vuoden
32732: 1953 komiteanmietinnössä todettiin 2 §:ssä sää-
32733: Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta taksit dettävän esittämisoikeuden osalta: "Missä raja
32734: vapautettaisiin tekijänoikeusmaksujen on vedettävä yleisön ja yksityisen piirin välille,
32735: maksamisesta taustamusiikin käytön yh- voi kuitenkin käytännössä aiheuttaa vaikeuksia.
32736: teydessä? Yleisesti pätevää määritelmää kummastakaan
32737: käsitteestä tuskin voidaan antaa, vaan on jokai-
32738: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- nen tapaus arvosteltava erikseen elämän yleisten
32739: taen seuraavaa: sääntöjen mukaan sekä ratkaisu erimielisyyden
32740: Äänitteen käyttöön liittyy sekä tekijöiden oi- sattuessa jätettävä oikeuskäytännön varaan."
32741: keuksia että niin sanottuja lähioikeuksia. Teki- (Komiteanmietintö 1953:5, s. 47). Myös hallituk-
32742: jöitä ovat esimerkiksi säveltäjät, sanoittajat ja sen esityksessä 23/1960 vp korostettiin, että rajan
32743: sovittajat. Esittävien taiteilijoiden ja äänitetuot- vetäminen yleisön ja yksityisen piirin välille on
32744: tajien suorituksia suojataan lähioikeuksilla. ratkaistava kussakin tapauksessa yleisen käsitys-
32745: Tekijöiden oikeuksia koskee tekijänoikeuslain kannan mukaan.
32746: 2 §,jonka mukaan tekijänoikeus tuottaa, tietyin Tekijänoikeuslakia valmisteltaessa pidettiin
32747: rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä tarpeellisena ottaa lain 2 §:ään erityinen säännös
32748: teoksesta valmistamaHa siitä kappaleita ja saat- ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille
32749: tamalla se yleisön saataviin. Säännöksen 3 mo- tapahtuvaa esittämistä koskien. Edellä mainitus-
32750: mentin mukaan teoksen yleisön saataviin saatta- sa hallituksen esityksessä todettiin, ettei teosten
32751: mista on muun muassa teoksen esittäminen julki- esittämistä eräissä olosuhteissa voida pitää julki-
32752: sesti. Julkisena esittämisenä pidetään myös an- sena sanan tavallisessa merkityksessä, mutta ei
32753: siotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille ta- myöskään katsoa yksityiselämän piiriin kuulu-
32754: pahtuvaa esittämistä. vaksi. Teollisuusyritykset ja muut ansiotoimin-
32755: Tekijänoikeuslain 47 §:n (36511997) mukaan taa harjoittavat liikkeet järjestävät työpaikoille
32756: äänitetuottajalle ja esittävälle taiteilijalle on suo- musiikkia esimerkiksi radion välityksellä henki-
32757: ritettava korvaus, jos äänitettä välittömästi tai lökunnan viihdytykseksi sekä samalla parempien
32758: välillisesti käytetään radio- tai televisiolähetyk- työsuoritusten aikaansaamiseksi. Hallituksen
32759: sessä tai muussajulkisessa esityksessä. Lainmuu- esityksessä todettiin, että koska pääsy työpai-
32760: toksella, joka tuli voimaan 15.5.1997, säännök- koille yleensä on ulkopuolisilta kielletty, voidaan
32761: seen lisättiin sanat "välittömästi tai välillisesti". tuskin katsoa, että sävellysteos tuollaisessa ta-
32762: Hallituksen esityksen 18511996 vp mukaan ää- pauksessa on saatettu yleisön saataviin. Kun
32763: nitteiden välitöntä käyttämistä tapahtuu esimer- musiikin esittämisestä liikkeen omistajalle saat-
32764: kiksi diskoteekeissa. Välillistä käyttöä ovat sel- taa olla huomattavaa etua, pidettiin kuitenkin
32765: laiset esitykset, joissa esimerkiksi radio- tai tele- kohtuullisena rinnastaa tässä muodossa tapah-
32766: visiovastaanottimen avulla välitetään lähetyk- tuva teoksen käyttäminen teoksen julkiseen esit-
32767: sessä käytetyllä äänitteellä olevia esityksiä ylei- tämiseen.
32768: sölle. Hallituksen esityksessä 47 §:n muutosta Suomalaisessa oikeuskäytännössä ja oikeus-
32769: luonnehditaan korvausvelvollisuuden selventä- kirjallisuudessa sekä tekijänoikeusneuvoston
32770: miseksi. Muutoksella vahvistettiin nimenomai- lausunnoissa esitystä, jonka kuulijoita tai katso-
32771: sesti se, että oikeus korvaukseen koskee myös jia ei ole ennalta yksilöllisesti määrätty, on pidet-
32772: tilanteita, joissa äänitteiden käyttö julkiseen esi- ty julkisena. Merkitystä ei ole sillä, kuinka moni
32773: tykseen on välillistä. tosiasiassa on paikalla esitystilaisuudessa.
32774: KK 737/1997 vp 3
32775:
32776: Hallitus katsoo, että kirjallisessa kysymykses- ten lopullinen tulkinta kuuluu tuomioistuimen
32777: sä esitetty julkista esittämistä koskeva ongelma tehtäviin. Asian ratkaiseminen ei edellytä teki-
32778: ratkeaa tekijänoikeuslain tulkinnalla. Säännös- jänoikeuslain säännösten muuttamista.
32779:
32780: Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1997
32781:
32782: Työministeri Liisa Jaakonsaari
32783: 4 KK 737/1997 vp
32784:
32785:
32786:
32787:
32788: Tili Riksdagens Talman
32789:
32790: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ten. Genom ändringen fastställdes uttryckligen
32791: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- att rätten tili ersättning gäller även sådana situa-
32792: lem av statsrådet översänt fOljande av riksdags- tioner där användningen av fonogram för offent-
32793: man Minna Karhunen undertecknade skriftliga ligt framförande är indirekt.
32794: spörsmål nr 737: Upphovsmannens ensamrätt samt den ut-
32795: övande konstnärens och fonogramproducentens
32796: Vad ämnar Regeringen göra så att rätt tili ersättning gäller offentliga framföranden.
32797: taxina blev befriade från att beta1a upp- Rätten täcker så1edes inte framföranden i privata
32798: hovsrättsavgifter i samband med bak- kretsar. Offentligt framforande har inte definie-
32799: grundsmusik? rats i upphovsrätts1agen. Redan i ett kommitte-
32800: betänkande från 1953 konstaterades i fråga om
32801: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt rätten tili framförande som skulle reg1eras i 2 §:
32802: anföra fö1jande: "Var gränsen skall dragas mellan allmänhet och
32803: privat krets kan likvä1 i praktiken vålla prob1em.
32804: Användningen av 1judupptagningar är knuten En allmängi1tig definition kan knappast ges på
32805: både tili upphovmannens rättigheter och s.k. när- någotdera begreppet, utan varje fall måste bedö-
32806: stående rättigheter. Upphovsmän är t.ex. kom- mas för sig en1igt allmänna reg1er i livet och
32807: positörer, textförfattare och arrangörer. De pre- avgörandet i fall av meningsski1jaktighet 1ämnas
32808: stationer som utförs av utövande konstnärer och tili rät~~praxis," (Kommittc~betänkande 1953:5,
32809: fonogramproducenter skyddas av de närstående s. 47). Aven i regeringens proposition 23/1960 rd
32810: rättigheterna. betonades att gränsdragningen mellan allmänhet
32811: Andra paragrafen i upphovsrätts1agen gäller och privat krets skall avgöras från fall tili fall
32812: upphovsmännens rättigheter, och en1igt paragra- en1igt den allmänna ståndpunkten.
32813: fen innefattar upphovsrätten, med vissa in- När upphovsrätts1agen bereddes ansågs det
32814: skränkningar, utes1utande rätt att förfoga över nödvändigt att i 1agens 2 § skriva in en bestäm-
32815: verket genom att framställa exemp1ar därav och me1se angående framföranden som inom för-
32816: genom att göra det tiligäng1igt för allmänheten. värvsverksamhet sker inför en större s1uten krets.
32817: En1igt paragrafens 3 mom. görs ett verk ti1igäng- I nämnda regeringsproposition konstaterades att
32818: ligt för allmänheten bl.a. då det framförs offent- framföranden av verk i vissa situationer inte kan
32819: ligt. Lika med offent1igt framförande anses fram- anses offentliga i ordets gängse betyde1se, men
32820: förande som i förvärvsverksamhet anordnas in- inte heller anses höra till privatlivets krets. lndu-
32821: för en större s1uten krets. striföretag och andra röre1ser som bedriver för-
32822: En1igt 47 § upphovsrättslagen (365/1997) skall värvsverksamhet har på arbetsp1atserna t.ex. en
32823: ersättning beta1as till fonogramproducenten och radio som underhållerpersona1en med musik och
32824: den utövande konstnären om fonogrammet di- samtidigt syftar tili bättre arbetsprestationer. I
32825: rekt eller indirekt används i radio- eller te1evi- propositionen konstaterades att eftersom tillträ-
32826: sionsutsändningar eller vid något annat offent- de tili arbetsp1atserna vanligen är förbjudet fOr
32827: 1igt framförande. Genom 1agändringen som träd- utomstående, kan det knappast anses att ett mu-
32828: de i kraft den 15 maj 1997 fogades tili bestämme1- sikstycke i sådana fall har gjorts tillgängligt för
32829: sen orden "direkt eller indirekt". Enligt reger- allmänheten. Då framförandet av musik kan
32830: ingspropositionen 18511996 rd sker direkt an- vara tili avsevärd förde1 för röre1seinnehavaren,
32831: vändning av fonogram t.ex. i diskotek. lndirekt ansågs det ändå skäligt att jämställa användning-
32832: användning är sådana framföranden där man en av ett verk i denna form med offentligt framfö-
32833: t.ex. med hjä1p av en radio- eller te1evisionsmot- rande.
32834: tagare tili allmänheten förmed1ar fonogram- 1 fin1ändsk rättspraxis och juridisk 1itteratur
32835: framföranden som används i en utsändning. 1 samt i upphovsrättsrådets utlåtanden har ett
32836: regeringspropositionen karaktäriseras ändring- framförande vars åhörare eller tittare inte på
32837: en som ett k1ar1äggande av ersättningssky1dighe- förhand är individuellt bestämda ansetts offent-
32838: KK 737/1997 vp 5
32839:
32840: ligt. Det har ingen betydelse hur många som genom upphovsrättslagens tolkning. Den slut-
32841: faktiskt är på plats när framförandet sker. liga tolkningen av bestämmelserna tillkommer
32842: Regeringen anser att det problem med framfö- domstol. Lösningen av frågan kräver inte någon
32843: randen som påtalas i spörsmålet får sin lösning ändring av upphovsrättslagen.
32844:
32845: Helsingforsden 15 juli 1997
32846:
32847: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
32848: KK 738/1997 vp
32849:
32850: Kirjallinen kysymys 738
32851:
32852:
32853:
32854:
32855: Kari Kantalainen /kok ym.: Työttömyyskassalain noudattamisesta
32856:
32857:
32858:
32859: Eduskunnan Puhemiehelle
32860: Nykyisen työttömyysasteen vallitessa on työt- Edellä oleva käy selville 13.11.1996 julkaistus-
32861: tömyysturvan rahoittamisen kannalta välttämä- ta molempien yhteenliittymien puheenjohtajan
32862: töntä, että työttömyyskassajärjestelmä toimii Seppo Salisman haastattelusta. Demari-lehdessä
32863: luotettavana ja lainmukaisella tavalla jo senkin 18.3.1997 julkaistusta Paperiliitto ry:n ja Paperi-
32864: vuoksi, että eri työttömyyskassojen varat koh- työväen Työttömyyskassan kokouskutsuista il-
32865: dennettaisiin oikein ja kassoja muutoinkin hal- menee, että asetelma on samankaltainen kuin
32866: linnoitaisiin moitteettomasti. sähköalalla. Puheenjohtaja Jarmo Lähteenmäki
32867: Eri ammattiliittojen työttömyyskassojen va- johtaa sekä liittoa että työttömyyskassaa.
32868: rojen käytössä näyttääjulkisten tietojen mukaan Edellä olevista järjestelyistä seuraa, että am-
32869: esiintyneen seikkoja, jotka antavat aiheen arvioi- mattiliittoon kuulumattomat kassan jäsenet ei-
32870: da tapahtumia työttömyyskassalain rikkomuksi- vät tosiasiallisesti voi tasavertaisesti osallistua
32871: na ja viranomaisvalvonnan riittämättömyytenä. työttömyyskassan hallintoon. Työttömyyskas-
32872: Kyseessä on lähinnä ammattiliittojen ja työt- salain edellyttämä kassan jäsenten yhdenvertai-
32873: tömyyskassojen samassa yhteydessä pidettävien nen kohtelu ei näin voi toteutua.
32874: kokousten kulujen kohdentaminen toisaalta am- Menettelystä seuraa myös se, että työnantajan
32875: mattiliitoille ja toisaalta työttömyyskassoille. rahoittamaa työttömyysturvaa hyödynnetään
32876: Kokouskustannukset saattavat vuosittain koho- ammattiliittojen talouden pönkittämiseen. Mo-
32877: ta jopa 300 000 markkaan tapahtumaa kohden, raalisesti tämä ei voi olla työttömyyden hoidon
32878: ja työttömyyskassoja on toiminnassa n. 50. kannalta oikein eikä edistä työttömyydestä joh-
32879: Työttömyyskassalain mukaan työttömyys- tuvien kulujen alentamista.
32880: kassa ei saa harjoittaa muuta kuin tässä laissa Julkisuudessa olleen tiedon mukaan sosiaali-
32881: tarkoitettua toimintaa. Se ei myöskään saa olla ja terveysministeriö on jo ennakolta hyväksynyt
32882: sellaisessa yhteydessä muunlaista toimintaa har- sähköalan kassan maksettavaksi 20 prosenttia
32883: joittavaan yhdistykseen, järjestöön tai muuhun kassan ja ammattiliiton yhteisistä kokouskuluis-
32884: yhteenliittymään, jossa kassan itsenäisyys tulisi ta. Maksusuhde vaikuttaa suosivan ammattiliit-
32885: rajoitetuksi. Näin ollen kassan osallistuminen toa. Onko valvova viranomainen ennakolta hy-
32886: ammattiliiton kokousten rahoittamiseen tai am- väksynyt myös sähköalan 300 000 markkaan
32887: mattiliiton ja kassan kokousedustajien samanai- kohoavat kokouskulut, jotka vastaavat yli 2 500
32888: kainen vaali ovat työttömyyskassalain vastaisia peruspäivärahaa?
32889: toimia. Kassan itsenäisyys ei myöskään tosiasial- Julkisuudessa esiin tulleet yksittäiset tapauk-
32890: lisesti toteudu, mikäli sillä on yhteinen johto set antavat aiheen kysyä, riittävätkö sosiaali- ja
32891: ammattiliiton kanssa. terveysministeriön voimavarat ja tahto työttö-
32892: Kuitenkin esimerkiksi Sähköalojen ammatti- myyskassojen valvomiseen siten, että niiden itse-
32893: liitto ry. ja Sähköalojen Työttömyyskassa ovat näisyys varmistetaan, kassan jäseniä kohdellaan
32894: 15.-17.11.1996 Tampereella järjestäneet edus- yhdenvertaisestija varoja käytetään vain työttö-
32895: tajistojensa kokoukset samanaikaisesti samassa myyden hoitoon.
32896: paikassa ja jakaneet kokouskustannukset siten, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32897: että työttömyyskassa on saattanut kattaa am- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32898: mattiliiton kuluja. Myös kokousedustajat ovat kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32899: olleet molemmissa kokouksissa pääsääntöisesti jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32900: samat huolimatta siitä, että kassan jäsenistössä
32901: on myös ammattiliittoon kuulumattomia.
32902:
32903: 270136
32904: 2 KK 738/1997 vp
32905:
32906: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ei käytetä ammattiliittojen totmmtaan,
32907: ryhtyä työttömyyskassojen itsenäisyyden sekä julkisuudessa esillä olleisiin tapauk-
32908: turvaamiseksi ja niiden varojenkäytön siin mahdollisesti liittyvien työttömyys-
32909: valvomiseksi siten, että työnantajilta kassalain rikkomusten osalta?
32910: työttömyyden hoitoon kerättyjä varoja
32911:
32912: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997
32913:
32914: Kari Kantalainen /kok Kalevi Lamminen /kok Seppo Kanerva /kok
32915: Riitta Korhonen /kok Tuija Nurmi /kok Klaus Bremer /r
32916: KK 738/1997 vp 3
32917:
32918:
32919:
32920:
32921: Eduskunnan Puhemiehelle
32922:
32923: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vän työttömyyskassalain 1 §:n yksityiskohtaisis-
32924: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sa perusteluissa todetaan, että työttömyyskassat
32925: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen toimivat yleensä ammattijärjestöjen yhteydessä,
32926: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Kan- vaikkakin niistä erillään olevina itsenäisinä yh-
32927: talaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- teisöinä. Kassojen itsenäisyyden säilyttämiseksi
32928: sen n:o 738: edellytetään 1 §:n 3 momentissa, että työttö-
32929: myyskassat eivät saa harjoittaa muuta kuin työt-
32930: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tömyysturvalaissa tarkoitettua toimintaa. Kassa
32931: ryhtyä työttömyyskassojen itsenäisyyden ei myöskään saa olla sellaisessa yhteydessä
32932: turvaamiseksi ja niiden varojenkäytön muunlaista toimintaa harjoittavaan yhdistyk-
32933: valvomiseksi siten, että työnantajilta seen, järjestöön tai muuhun yhteenliittymään,
32934: työttömyyden hoitoon kerättyjä varoja jossa kassan itsenäisyys tulisi rajoitetuksi. Halli-
32935: ei käytetä ammattiliittojen toimintaan, tuksen esityksessä todetaan erikseen, että sään-
32936: sekä julkisuudessa esillä olleisiin tapauk- nös vastaa aikaisemman lain (12511934) käytän-
32937: siin mahdollisesti liittyvien työttömyys- töä. Työttömyyskassalain 1 §:n säännöksellä on
32938: kassalain rikkomusten osalta? em. perustelujen valossa siis haluttu turvata työt-
32939: tömyysturvan toimeenpanon häiriötönja objek-
32940: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tiivinen järjestäminen, mutta tarkoitus ei ollut
32941: vasti seuraavaa: puuttua edellä selostettuun vakiintuneeseen yh-
32942: teistyökäytäntöön työttömyyskassojen ja am-
32943: Työttömyyskassalain (603/1984) 1 §:n mu- mattiliittojen välillä.
32944: kaan työttömyyskassa on keskinäisen vastuun Eduskunta hyväksyi työttömyyskassalain ko.
32945: perusteella toimiva itsenäinen yhteisö, joka ei saa asiaa koskevan hallituksen esityksen sellaise-
32946: olla sellaisessa yhteydessä muunlaista toimintaa naan. Lakiesityksen valmisteluasiakirjoissa ei
32947: harjoittavaan yhteisöön, järjestöön tai muuhun myöskään ilmene sellaista, että työttömyyskas-
32948: yhteenliittymään, jossa sen itsenäisyys tulisi ra- sojen asemaan olisi haluttu muutosta.
32949: joitetuksi. Työttömyyskassalain 58 §:n mukaan Työttömyyskassalain 3 §:n 4 momentin mu-
32950: työttömyyskassojen valvontaviranomainen on kaan työttömyyskassan tulee kohdella jäseniä
32951: sosiaali- ja terveysministeriö. yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuusperiaatteesta
32952: Ammattiliittojen yhteydessä toimivien vapaa- seuraa mm., että jokaisella kassan jäsenellä on
32953: ehtoisten työttömyyskassojen hoitamalla työt- yhdenvertainen mahdollisuus osallistua kassan
32954: tömyysturvajärjestelmällä on Suomen ohella hallintoelinten valintaan riippumatta siitä, kuu-
32955: Ruotsissa ja Tanskassa pitkä perinne. Nykyisin luuko jäsen asianomaiseen ammattiliittoon vai
32956: voimassa oleva työttömyysturvajärjestelmä ja onko hän liittynyt kassaan ainoastaan yksilöjäse-
32957: sen toimeenpano-organisaatiota säätelevä työt- nenä.
32958: tömyyskassalaki tulivat voimaan vuoden 1985 Työttömyyskassalain mukaan työttömyys-
32959: alusta. Sitä ennen oli voimassa työttömyysva- kassan varoja saadaan käyttää kassan toimi-
32960: kuutusjärjestelmä,joka perustui lakiin valtakun- alaan kuuluvien lakisääteisten etuuksien maksa-
32961: nallisista työttömyyskassoista (12511934). Ennen miseen ja tarpeellisten hallintokulujen suoritta-
32962: viimeksi mainittua lakia työttömyysturvan toi- miseen.
32963: meenpanoa säädeltiin asetuksella työttömyys- Sosiaali- ja terveysministeriö maksaa työttö-
32964: kassoista (9511917). Tätä aeimmin työttömyys- myyskassoille valtionosuutta kassan maksamiin
32965: kassojen maksama työttömyyspäiväraha oli osa päivärahoihin ja kassan hallintokuluihin. Työt-
32966: ammattijärjestönjäsenilleen tarjoamaa palvelua. tömyyskassojen Keskuskassa maksaa valtion-
32967: Pitkään jatkuneen ja moni vaiheisen valmiste- osuutta vastaavat osuudet kassoille. Valtion-
32968: lun pohjalta hallitus antoi eduskunnalle esityk- osuus ja Keskuskassan osuus voivat olla yhteen-
32969: sen työttömyysturvalaiksi ja eräiksi siihen liitty- sä enintään 80 prosenttia kassan maksamista
32970: viksi laeiksi (HE 38/1984 vp). Esitykseen sisälty- kohtuullisista hallintokustannuksista. Työttö-
32971: 4 KK 738/1997 vp
32972:
32973: myyskassat hakiessaan valtionosuutta edellisen senten keskenjoka neljäs vuosi toimeenpantavil-
32974: vuoden hallintokustannuksiin liittävät hake- la suhteellisilla vaaleilla. Edustajiston vaali toi-
32975: mukseensa kassan hallituksen toimintakerto- mitetaan sääntöjen 24 §:n mukaisesti vaalijärjes-
32976: muksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastajien laati- tystä ja kassan hallituksen antamia ohjeita nou-
32977: man tilintarkastuskertomuksen lausuntoineen dattaen hallituksen tarkemmin määräämänä ai-
32978: sekä yksityiskohtaiset selvitykset kassan hallin- kana vaalijärjestystä noudattaen vaalipiirikoh-
32979: tokuluista ministeriön ohjeiden mukaisesti. taisesti.
32980: Sosiaali- ja terveysministeriö on taloudellista Vuonna 1996 pidettyyn edustajiston kokouk-
32981: valvontaa varten antanut yksityiskohtaisia ohjei- seen yksittäisjäsenten (jäsen, joka ei ole ko. am-
32982: ta muun muassa työttömyyskassojen kirjanpi- mattiliitonjäsen) mahdollisuus osallistua edusta-
32983: dosta. Sanotut kirjanpito-ohjeet sisältävät ohjeet jien valintaan turvattiin siten, että kaikille yksit-
32984: myös ulkopuolisten palvelujen ostamisesta. Oh- täisjäsenille lähetettiin kirjattu kirje, jossa oli oh-
32985: jeet perustuvat edellä todettuun vakiintuneeseen jeet ja lomake äänioikeutetuksi rekisteröitymistä
32986: yhteistyökäytäntöön työttömyyskassan ja am- varten. Koska yksittäisjäsenet kuuluivat pelkäs-
32987: mattiliiton välillä, mutta asettavat rajat, joiden tään työttömyyskassaan, jonka kotipaikka on
32988: perusteella työttömyyskassan erillisyys, itsenäi- Tampere, katsottiin heidän vaalipiirinsä olevan
32989: syys ja toimintavapaus myös taloudellisessa suh- Hämeen sopimuskohtaiset vaalipiirit. Näin ollen
32990: teessa voidaan objektiivisesti todetaja varmistua he voivat äänestää Hämeen vaalipiirin ehdokkai-
32991: myös siitä, ettei työttömyyskassan varoja käytetä ta.
32992: muuhun kuin työttömyyspäivärahojen maksa- Paperityöväen työttömyyskassan edustajisto
32993: miseen ja tarpeellisiin hallinto kustannuksiin. kokoontuu samoin joka neljäs vuosi. Paperityö-
32994: Sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt, väen työttömyyskassan jäsenet ovat kaikki am-
32995: että työttömyyskassa ja kassan toimialalla toimi- mattiliiton jäseniä eli kassassa ei ole lainkaan
32996: va ammattiliitto voivat hoitaa yhteisestijoitakin yksittäisjäseniä.
32997: hallinnollisia toimintoja silloin, kun se on talou- Paperityöväen työttömyyskassan edustajiston
32998: dellisesti perusteltua. Tällöin keskinäisten veloi- kokouksen kustannusten jakoon ministeriö ot-
32999: tusten tulee perustua aiheuttamisperiaatteen mu- taa kantaa vuoden 1998 syksyllä tutkiessaan hal-
33000: kaisesti laskettuihin kuluihin. Sopimukset veloi- lintokuluja koskevan valtionosuushakemuksen
33001: tuksissa noudatettavista kustannusten jakoperi- vuodelta 1997. Paperityöväen työttömyyskassan
33002: aatteista on kirjattava kassan hallituksen pöytä- hallitus tekee kesän 1997 kuluessa päätöksensä
33003: kirjaan tai erilliseen kassan ja liiton välillä tehtä- ko. edustajiston kokouskulujen jakamisesta.
33004: vään palvelusopimukseen. Edellä todetun mukaisesti sosiaali- ja terveys-
33005: Sähköalojen työttömyyskassa ja Suomen Säh- ministeriö katsoo, etteivät Sähköalojen työttö-
33006: köalantyöntekijäin Liitto ry:n välillä on ollut myyskassa ja Paperityöväen työttömyyskassa
33007: vuonna 1996 voimassa 2.1.1996 allekirjoitettu ole toimineet edustajiston kokousta koskevissa
33008: sopimus työttömyyskassan käyttämien hallinto-, järjestelyissä ja kokousten kustannusten jakome-
33009: toimisto-, toimiala- ja henkilöstöpalvelujen kor- nettelyssä työttömyyskassalain ja kassan sääntö-
33010: vaamisesta. Sopimuksessa on määritelty työttö- jen vastaisesti.
33011: myyskassan osuus kassan ja liiton edustajiston Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut suun-
33012: kokouksen järjestämiskustannuksista. Työttö- nitelman työttömyyskassojen valvonnan kehit-
33013: myyskassa on toimittanut valtionosuusanomuk- tämisestä, joka hyväksyttiin hallituksen talous-
33014: sensa ministeriölle 21.5.1997. Ministeriö tutkii poliittisessa ministerivaliokunnassa 28.1.1997.
33015: kassan anomuksen ja päätöstä tehdessään ottaa Suunnitelman mukaan valvontaa tehostetaan ja
33016: kantaa hallintokulujen kohtuullisuuteen. voimavaroja lisätään etupäässä työttömyyskas-
33017: Sähköalojen työttömyyskassan ylintä päätös- sojen hallinnon ja talouden valvonnassa sekä
33018: valtaa käyttää kassan sääntöjen mukaan edusta- kassojen myöntämien ja maksamien etuuksien
33019: jisto. Edustajiston jäsenet valitaan kuhunkin ratkaisukäytännön valvonnassa.
33020: vaalipiiriin kuuluvien asiamiespiirien henkilöjä-
33021: Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1997
33022:
33023: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
33024: KK 738/1997 vp 5
33025:
33026:
33027: Tili Riksdagens Ta/man
33028:
33029: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- slag tililag om utkomstskydd för arbetslösa och
33030: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- vissa därtill anslutna lagar (RP 38/1984 rd). 1
33031: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- propositionens detaljmotivering tili 1 § lagen om
33032: man Kari Kantalainen m.fl. undertecknade arbetslöshetskassor konstateras att arbetslös-
33033: spörsmål nr 738: hetskassorna i allmänhet verkar i samband med
33034: fackorganisationer, även om de är självständiga
33035: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- samfund och avskilda från fackorganisationer-
33036: ta för att trygga arbetslöshetskassornas na. För att kassornas självständighet skall beva-
33037: självständighet och övervaka deras an- ras förutsätts i 1 § 3 mom. att en kassa inte får
33038: vändning av medel så att sådana medel bedriva annan än i lagen om utkomstskydd för
33039: som insamlats hos arbetsgivarna for sköt- arbetslösa avsedd verksamhet. Den får inte heller
33040: seln av arbetslösheten inte används tili stå i sådan förbindelse med förening, organisa-
33041: fackförbundens verksamhet, samt i fråga tion eller annan sammanslutning som bedriver
33042: om de överträdelser av lagen om arbets- annan verksamhet att kassans självständighet
33043: löshetskassor som eventuellt har före- därigenom skulle begränsas. I propositionen
33044: kommit i samband med de fall som be- konstateras särskilt att stadgandet överensstäm-
33045: handlats i offentligheten? mer med praxis enligt den tidigare lagen (125/
33046: 1934). Med bestämmelsen i 1 § lagen om arbets-
33047: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt löshetskassor har man i ljuset av nämnda motive-
33048: anföra följande: ring sålunda velat säkerställa att utkomstskyddet
33049: för arbetslösa verkställs utan störningar och på
33050: Enligt 1 § lagen om arbetslöshetskassor (603/ ett objektivt sätt, men avsikten var inte att ingri-
33051: 1984) är en arbetslöshetskassa en på grundval av pa i den vedertagna samarbetspraxis mellan ar-
33052: ömsesidig ansvarighet verksam självständig sam- betslöshetskassorna och fackförbunden som be-
33053: manslutning som inte får stå i sådan förbindelse skrivs ovan.
33054: med förening, organisation eller annan samman- Tili denna del antog riksdagen regeringens
33055: slutning som bedriver annan verksamhet att dess proposition tili lag om arbetslöshetskassor som
33056: självständighet därigenom skulle begränsas. En- sådant. Av handlingarna som gäller beredningen
33057: ligt 58 § lagen om arbetslöshetskassor är social- av lagförslaget framgår inte heller något som
33058: och hälsovårdsministeriet tilisynsmyndighet för tyder på att man hade velat få tili stånd ändringar
33059: arbetslöshetskassorna. i arbetslöshetskassornas ställning.
33060: Det system med utkomstskydd för arbetslösa Enligt 3 § 4 mom. lagen om arbetslöshetskas-
33061: som sköts av friviliiga arbetslöshetskassor som sor skall en kassa behandla sina medlemmar jäm-
33062: verkar i anslutning tili fackförbunden har utöver bördigt. Av likställighetsprincipen följer bl.a. att
33063: i Finland även en lång tradition i Sverige och alla medlemmar i kassan har lika rätt att delta i
33064: Danmark. Det nuvarande systemet med ut- valet av kassans forvaltningsorgan oberoende av
33065: komstskydd för arbetslösa och lagen om arbets- om han hör tili fackförbundet i fråga eller om han
33066: löshetskassor som reglerar dess verkställighets- enbart har anslutit sig tili arbetslöshetskassan.
33067: organisation trädde i kraft vid ingången av år Enligt lagen om arbetslöshetskassor får kas-
33068: 1985. Tidigare tiliämpades ett arbetslöshetsför- sans medel användas för betalning av sådana
33069: säkringssystem som grundade sig på lagen om lagstadgade f6rmåner som hör tili kassans verk-
33070: riksomfattande arbetslöshetskassor ( 125/1934). samhetsområde och tili nödvändiga förvalt-
33071: Före denna lag reglerades verkställigheten av ningskostnader.
33072: utkomstskyddet för arbetslösa genom en förord- Social- och hälsovårdsministeriet beviljar ar-
33073: ning om arbetslöshetskassor (9511917). DessfOr- betslöshetskassorna statsandel för de dagpen-
33074: innan var den arbetslöshetsdagpenning som ut- ningar som utbetalts av kassan och for kassans
33075: betalades av arbetslöshetskassorna en del av förvaltningskostnader. Centralkassan för arbets-
33076: fackorganisationernas service för sina medlem- löshetskassorna betalar andelar som motsvarar
33077: mar. statsandelen tili kassorna. Statsandelen och Cen-
33078: Efter en lång och skiftesrik beredning avlät tralkassans andel kan sammanlagt uppgå tili
33079: regeringen en proposition tili riksdagen med fOr- högst 80% av de rimliga fOrvaltningskostnader-
33080: 6 KK 738/1997 vp
33081:
33082: na för kassan. När arbetslöshetskassorna ansö- lemmarna i ombudsdistrikten för respektive val-
33083: ker om statsandel för föregående års förvalt- krets genom proportionella vai. Valet av repre-
33084: ningskostnader fogar de enligt ministeriets anvis- sentantskap förrättas vid en tidpunkt som styre1-
33085: ningar styrelsens berättelse, bokslutet och reviso- sen närmare fastställer med iakttagande av vad
33086: rernas revisionsberättelse jämte utlåtanden samt som i 24 § i kassans stadgar föreskrivs om valord-
33087: detaljerade utredningar om kassans förvaltnings- ningen och de anvisningar som kassan meddelat
33088: kostnader tili sina ansökningar. samt så att valordningen för respektive valkrets
33089: Social- och hälsovårdsministeriet har med tan- iakttas.
33090: ke på den ekonomiska övervakningen meddelat 1 representantskapsmötet 1996 tryggades möj-
33091: detaljerade anvisningar om bl.a. arbetslöshets- ligheterna för sådana medlemmar i kassan som
33092: kassornas bokföring. Nämnda redovisningsan- inte är medlemmar i fackförbundet att delta i
33093: visningar innehåller även anvisningar om köp av valet av representanter så att tili alla dylika med-
33094: tjänster utifrån. Anvisningarna grundar sig på lemmar sändes ett rekommenderat brev med an-
33095: ovan nämnda vedertagna praxis om samarbete visningar om och en blankett för registrering som
33096: mellan arbetslöshetskassorna och fackförbun- röstberättigad. Eftersom dessa medlemmar en-
33097: den, men fastställer också gränser med stöd av dast hör tili arbetslöshetskassan, vars hemort är
33098: vilka arbetskassornas enskildhet, självständighet Tammerfors, ansågs det att deras valkrets består
33099: och handlingsfrihet kan fastslås objektivt även i av de avtalsenliga valkretsarna i Tavastland. Så-
33100: ekonomiskt hänseende, samtidigt som man kan lunda kan de rösta på kandidaterna i Tavast1ands
33101: försäkra sig om att arbetslöshetskassornas medel va1krets.
33102: inte används för andra ändamål än betalning av Representantskapet för Pappersförbundets
33103: arbetslöshetsdagpenningar och nödvändiga för- arbetslöshetskassa sammanträder likaså vart
33104: valtningskostnader. fjärde år. Samtliga medlemmar i Pappersförbun-
33105: Social- och hälsovårdsministeriet har godkänt dets arbets1öshetskassa är med1emmar i fackför-
33106: att en arbetslöshetskassa och det fackförbund bundet, dvs. kassan har inga sådana med1emmar
33107: som är verksamt inom kassans verksamhetsom- som enbart hör tili arbetslöshetskassan.
33108: råde kan sköta vissa administrativa uppdrag ge- Ministeriet tar hösten 1998 ställning tili kost-
33109: mensamt då detta är ekonomiskt motiverat. 1 nadsfördelningen i fråga om representantskaps-
33110: sådana fall skall deras inbördes debiteringar mötet för Pappersförbundets arbetslöshetskassa
33111: grunda sig på de kalkylerade kostnader som räk- i samband med granskningen av kassans ansö-
33112: nats ut enligt principen för logisk fördelnings- kan om statsandelar för förvaltningskostnader-
33113: grund. A vtalen om den kostnadsfördelnings- na för 1997. Styrelsen för Pappersförbundets ar-
33114: grund som skall iakttas i fråga om debiteringarna betslöshetskassa fattar under sommaren 1997
33115: antecknas i kassans styrelseprotokoll eller i ett beslut om hur representantskapets möteskostna-
33116: separat serviceavtal som ingås mellan kassan och der skall förde1as.
33117: förbundet. Med stöd av vad som konstaterats ovan anser
33118: Elbranschernas arbetslöshetskassa och Fin- socia1- och hälsovårdsministeriet att Elbran-
33119: lands Elektrikerförbundrfhar den 2januari 1996 schernas arbetslöshetskassa och Pappersförbun-
33120: undertecknat ett avtal för 1996 om ersättande av dets arbetslöshetskassa varken i de arrangemang
33121: sådan förvaltnings-, kontors-, bransch- och per- som gäller representskapsmötet eller i förfaran-
33122: sonalservice som anlitas av arbetslöshetskassan. det vid fördelningen av kostnaderna för mötet
33123: 1 avtalet har fastslagits arbetslöshetskassans an- har brutit mot lagen om arbetslöshetskassor eller
33124: del av kostnaderna för anordnande av kassans kassastadgarna.
33125: och förbundets representantskapsmöte. Arbets- Social- och hälsovårdsministeriet har gjort
33126: löshetskassan har den 21 maj 1997 sänt sin ansö- upp en pian för utvecklande av tilisynen över
33127: kan om statsandel tili ministeriet. Ministeriet arbetslöshetskassorna, viiken godkändes av re-
33128: granskar kassans ansökan och tar i samband med geringens finanspolitiska ministerutskott den 28
33129: beslutsfattandet ställning tili om förvaltnings- januari 1997. Enligt planen skall man effektivera
33130: kostnaderna kan anses rimliga. övervakningen och öka resurserna i synnerhet
33131: Den högsta beslutanderätten i Elbranschernas vid tillsynen över arbetslöshetskassornas förvalt-
33132: arbetslöshetskassa utövas enligt kassans stadgar ning och ekonomi samt vid tilisynen över avgö-
33133: av representantskapet. Medlemmarna i represen- rande praxis beträffande förmåner som beviljas
33134: tantskapet väljs vart fjärde år bland personmed- och utbetalas av kassorna.
33135: Helsingfors den 11 juli 1997
33136:
33137: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
33138: KK 739/1997 vp
33139:
33140: Kirjallinen kysymys 739
33141:
33142:
33143:
33144:
33145: Maria Kaisa Aula /kesk: Yliopistoon hakeutumisen vaikutuksesta
33146: työmarkkinatukeen
33147:
33148:
33149: Eduskunnan Puhemiehelle
33150:
33151: Työmarkkinatuen saantiehtoja on hallituksen opiskelijamäärissä tulee olemaan "ilmaa" luku-
33152: esitysten perusteella muutettu siten, että vuoden kauden alkaessa, mikä vaikuttaa esimerkiksi
33153: 1996 alusta alle 20-vuotiaat ja vuoden 1997 alusta ammatillisten oppilaitosten rahoitukseen.
33154: alle 25-vuotiaat nuoret jäävät ilman tukea, jos Tällaiset seuraukset eivät ole omiaan lisää-
33155: heillä ei ole ammatillista koulutusta. Jokaisen on mään poliittisen päätöksenteon uskottavuutta
33156: toki erittäin tärkeää hankkia ammatti. Kuiten- sen paremmin nuorten kuin oppilaitostenkaan
33157: kin lain kaavamaisuus on aiheuttanut sekä nuor- silmissä.
33158: ten että oppilaitosten kannalta epäjohdonmukai- Ehtojen uudelleenarviointi on paikallaan nyt,
33159: sia tilanteita ja sekavoittanut yhteishakua. kun uusia kokemuksia hakukierroksesta on taas
33160: Työministeriö on tulkinnut lain edellyttämää tullut tältä keväältä. Opetusministeriön alainen
33161: aktiivista hakeutumista niin, että lukion päättä- nuorisoasiain neuvottelukunta on esittänyt äs-
33162: neen abiturientin haku useampaankaan yliopis- kettäin kannanotossaan, että yliopistoon hake-
33163: toon ei riitä aktiivisuuden osoitukseksi, vaan hä- minen tulee tulkita aktiiviseksi koulutukseen ha-
33164: nen on haettava tukioikeuden säilyttääkseen yh- keutumiseksi, jonka perusteella nuoret voivat
33165: teishaussa opistoasteelle tai ammattikorkeakou- saada työmarkkinatukioikeuden.
33166: luun. Nuoren on esitettävä lisäksi yhteishaussa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33167: viisi eri hakutoivetta ollakseen tarpeeksi aktiivi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33168: nen. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33169: Näin ollen kevään ylioppilaat ovat hakeneet nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33170: koulutuspaikkoihin, joihin he eivät todellisuu-
33171: dessa halua tai aiokaan mennä, koska ovat pyrki- Onko Hallitus perillä työmarkkinatu-
33172: mässä yliopistoon. Tällainen päällekkäishaku ei kilain muutoksen yhteishakua sekavoit-
33173: ole nuoren näkökulmasta lainkaan motivoivaa, tavista vaikutuksista, ja
33174: aiheuttaa paljon turhaa työtä oppilaitoksissa, li- aikooko Hallitus tilanteenjärkevöittä-
33175: sää keskeyttämisiä sekä vie aloituspaikkoja opis- miseksi muuttaa työmarkkinatukiehtoja
33176: toissa ja ammattikorkeakouluissa niiltä opiskeli- niin, että nuoren yliopistoon hakeutumi-
33177: joilta, joiden sinne ensisijaisesti olisi pitänyt nen tulkitaan tukioikeuden säilyttäväksi
33178: päästä. Oppilaitokset eivät voi luottaa yhteis- aktiiviseksi hakeutumiseksi?
33179: haun tuloksiin entiseen tapaan. Oppilaitosten
33180:
33181: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1997
33182:
33183: Maria Kaisa Aula /kesk
33184:
33185:
33186:
33187:
33188: 270136
33189: 2 KK 739/1997 vp
33190:
33191:
33192:
33193:
33194: Eduskunnan Puhemiehelle
33195:
33196: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kunta, joka toimii muutoksenhakuelimenä työ-
33197: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, markkinatukiasioissa.
33198: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Työmarkkinatuen muutokset yhdessä paran-
33199: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria tuneen työllisyystilanteen kanssa ovat voimak-
33200: Kaisa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- kaasti alentaneet nuorisotyöttömyyttä. Aiem-
33201: sen n:o 739: minkin aktiivinen nuorten koulutukseen hakeu-
33202: tuminen on entisestään lisääntynyt, ja siten muu-
33203: Onko Hallitus perillä työmarkkinatu- tokset ovat auttaneet ylläpitämään Suomen hy-
33204: kilain muutoksen yhteishakua sekavoit- vinvoinnille välttämätöntä työvoiman korkeaa
33205: tavista vaikutuksista, ja koulutustasoa.
33206: aikooko Hallitus tilanteenjärkevöittä- Työhallinnon näkökulmasta ei ole ongelmal-
33207: miseksi muuttaa työmarkkinatukiehtoja lista, että työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautu-
33208: niin, että nuoren yliopistoon hakeutumi- neet hakevat aktiivisesti työtä tai koulutusta,
33209: nen tulkitaan tukioikeuden säilyttäväksi maksetaanhan niin työttömyyspäiväraha kuin
33210: aktiiviseksi hakeutumiseksi? työmarkkinatukikin nimenomaan aktiivisen työ-
33211: markkinoille hakeutumisen aikaisena toimeen-
33212: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tuloturvana. Verrattuna niihin kustannuksiin,
33213: vasti seuraavaa: joita työmarkkinatuen maksamisesta niin sanot-
33214: tujen opiskelun välivuosien ajalta tai nuoren syr-
33215: Kuten kysymyksen johdanto-osassa todetaan, jäytymisestä yhteiskunnalle syntyy, koulutuksen
33216: työmarkkinatuen saamisedellytyksiä muutettiin valintamenettelyyn liittyvät vaikeudet ovat var-
33217: vuoden 1996 alusta voimaan tulleella lailla alle sin marginaalisia.
33218: 20-vuotiaiden, ammatillista koulutusta vailla Olen tietoinen siitä, että lisääntynyt koulutuk-
33219: olevien osalta. Muutoksesta saatujen myönteis- seen hakeutuminen on jossain määrin ruuhkaut-
33220: ten työvoimapoliittisten kokemusten johdosta tanut yhteisvalintamenettelyä, jossa korkea-
33221: muutos laajennettiin koskemaan alle 25-vuotiai- koulupaikkoja lukuun ottamatta suoritetaan va-
33222: ta, ammatillista koulutusta vailla olevia kuluvan linnat miltei kaikkeen nuorisoasteen ammatilli-
33223: vuoden alusta lukien. seen koulutukseen sekä lukioihin. Näitä ongel-
33224: Hallituksen esitys lähti alle 20-vuotiaiden mia ja työmarkkinatuen yhteyttä niihin ei mieles-
33225: osalta siitä, ettei heillä mainituissa tilanteissa oli- täni kuitenkaan ole aiheellista liioitella, vaan nii-
33226: si lainkaan ollut oikeutta työmarkkinatukeen den ratkaiseminen on mahdollista valintamenet-
33227: työttömyysajalta. Esityksen eduskuntakäsitte- telyä edelleen kehittämällä, esimerkiksi painotta-
33228: lyssä sitä lievennettiin välinputoamisten välttä- malla valinnassa ensisijaista hakutoivetta ja pyr-
33229: miseksi siten, että työmarkkinatukioikeus säilyy kimällä aikaistamaan opiskelijavalintoja.
33230: tilanteissa, joissa henkilö omasta aktiivisuudes- Työmarkkinatukiratkaisujen osana on am-
33231: taan huolimatta ei koulutukseen tai työharjoitte- matillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätty
33232: luun pääse, toisin sanoen yhteiskunta ei kykene noin 9 OOO:lla sekä vuonna 1996 että 1997. Vuon-
33233: hänelle soveltuvaa koulutuspaikkaa järjestä- na 1996, josta yhteisvalintatiedot ovat käytettä-
33234: mään. Samassa yhteydessä sekä lain valiokunta- vissä, yhteishakuun osallistui noin 10 000 haki-
33235: käsittelyssä että siitä äänestettäessä todettiin, et- jaa enemmän kuin edellisvuonna. Henkilöitä,
33236: tei pelkkä ammatinvalintatoive ja suuntautumi- joita työmarkkinatuen saamisehtojen muuttami-
33237: nen korkeakouluun ole hyväksyttävä syy jättää nen 20-24-vuotiaiden osalta koskee, arvioidaan
33238: hakeutumatta muuhun soveltuvaan koulutuk- olevan runsaat 10 000 eli noin kolme prosenttia
33239: seen. Samalla kannalla on tekemissään ennakko- mainituista ikäluokista. Alle 25-vuotiaista am-
33240: päätöksissä ollut myös työttömyysturvalauta- matillista koulutusta vailla olevista ylivoimainen
33241: KK 739/1997 vp 3
33242:
33243: enemmistö sitä paitsi on peruskoulun varassa. hyväksyttävä syy olla hakeutumatta muuhun
33244: Koska aktiivisia vaihtoehtoja on merkittävästi koulutukseen. Näissä tilanteissa tuensaajat, jot-
33245: lisätty, pelkoa siitä, että koulutukseen hakijat ka eivät ole tulleet valituiksi korkeakouluun,
33246: jäisivät aiempaa helpommin ilman aloituspaik- ovat osoittaneet aktiivisesti pyrkivänsä paranta-
33247: kaa, ei käsittääkseni ole. maan valmiuksiaosa alalle pääsyyn. Näistä en-
33248: Kuten edellä todettu, pelkästään halu opiskel- nakkoratkaisuista työministeriö on ohjeillaan
33249: la korkeakoulussa ei ole hyväksyttävä syy jättää tiedottanut myös työvoimatoimistoille.
33250: hakeutumatta muihin tarjolla oleviin vaihtoeh- Työministeriö seuraa työmarkkinatuen muu-
33251: toihin,jollei haluamalleen koulutusalalle onnistu tosten vaikutuksia tilastoseurantana sekä osit-
33252: pääsemään. Toisaalta työmarkkinatuen sovelta- tain ESR:n tuella toteutettavin seurantatutki-
33253: miskäytännössä, muun muassa työttömyystur- muksin. Tähän asti saadut kokemukset eivät
33254: valautakunnan ennakkopäätöksissä, on katsottu anna aihetta esittää muutoksia tuen saamisedel-
33255: ylioppilastutkinnon suorittaneen henkilön erityi- Iytyksiin ammattitaidottomien nuorten osalta.
33256: sen aktiivisuuden ja suuntautumisen voivan olla
33257: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997
33258:
33259: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
33260: 4 KK 739/1997 vp
33261:
33262:
33263:
33264:
33265: Tili Riksdagens Talman
33266:
33267: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Arbetsmarknadsstödets ändringar har till-
33268: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- sammans med det förbättrade sysselsättningslä-
33269: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- get kraftigt minskat på ungdomsarbetslösheten.
33270: damot Maria Kaisa Aula undertecknade spörs- Denstora aktivitet med vilken ungdomarna sökt
33271: mål nr 739: sig till utbildning har ytterligare ökat, vilket tyder
33272: på att ändringarna har bidragit till upprätthål-
33273: Är Regeringen medveten om att änd- lande av den för välfården i Finland nödvändiga
33274: ringarna i lagen om arbetsmarknadsstöd höga utbildningsnivån hos arbetskraften.
33275: komplicerar förfarandet med gemensam Ur arbetsförvaltningens synvinkel är det inget
33276: elevansökan, samt problem att de som anmält sig som arbetslösa
33277: ämnar Regeringen ändra villkoren för arbetssökande aktivt söker arbete eller utbild-
33278: arbetsmarknadsstödet så att det att en ning, eftersom såväl arbetslöshetsdagpenning
33279: ung person söker sig till universitet tolkas som arbetsmarknadsstöd uttryckligen betalas
33280: som aktivt sökande med bibehållen rätt som utkomstskydd för den tid under vilken per-
33281: till stöd? sonen i fråga aktivt söker sig ut på arbetsmarkna-
33282: den. Jämfört med de kostnader som utbetalning
33283: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt av arbetsmarknadsstöd för s.k. mellanår i studi-
33284: anföra följande: erna eller utslagning av ungdomar medför för
33285: samhället är de svårigheter som hänför sig till
33286: Såsom det i spörsmålets ingress konstateras, antagningsförfarandet relativt marginella.
33287: ändrades förutsättningarna för erhållande av ar- Jag är medveten om att ökningen av antalet
33288: betsmarknadsstöd för ungdomar under 20 år sökande till utbildning i någon mån har lett till
33289: som saknar yrkesutbildning genom en lag som anhopningar vid förfarandet med gemensam
33290: trädde i kraft i början av 1996. Tack vare de elevansökan som tillämpas vid urval av studeran-
33291: positiva arbetskraftspolitiska erfarenheterna ut- de till utbildningsplatser i, förutom högskolorna,
33292: vidgades ändringen från början av innevarande nästan all yrkesutbildning på ungdomsstadiet
33293: år till att även gälla personer under 25 som saknar och vid gymnasier. Jag anser att varken dessa
33294: yrkesutbildning. problem eller sambandet mellan dessa och ar-
33295: 1 regeringens proposition utgick man ifrån att betsmarknadsstödet skall överdrivas, utan pro-
33296: personer under 20 år i nämnda situationer inte blemen kan lösas genom att man utvecklar an-
33297: alls har rätt till arbetsmarknadsstöd under tiden tagningsförfarandet, t.ex. så att sökandenas för-
33298: för arbetslöshet. F ör a tt undvika att denna grupp stahandsönskemål ges större vikt och att elevan-
33299: skulle få sitta emellan lindrades propositionen tagningarna ordnas i ett tidigare skede.
33300: under riksdagsbehandlingen så att rätt till arbets- Som ett led i arbetsmarknadsstödslösningarna
33301: marknadsstöd bibehålls i de fall där en person har antalet nybörjarplatser inom yrkesutbildning
33302: trots egen aktivitet inte kommer in i utbildning för både 1996 och 1997 ökats med ca 9 000. År
33303: eller arbetspraktik, med andra ord, när samhället 1996, för vilket uppgifter om gemensam elevan-
33304: inte kan anordna honom eller henne en lämplig sökan finns tillgängliga, deltog 10 000 fler sökan-
33305: utbildningsplats. Vid utskottsbehandling och de i den gemensamma elevansökningen än året
33306: omröstning av ärendet konstaterades att en per- innan. De ändrade villkoren för erhållande av
33307: sons yrkesönskemål och inriktning på högskole- arbetsmarknadsstöd för personeri åldern 20-24
33308: studier inte ensamma är godtagbara skäl för att år beräknas gälla drygt 10 000 personer, dvs. ca
33309: denne låter bli att söka sig till annan lämplig tre procent av de nämnda åldersklasserna. Dess-
33310: utbildning. Också arbetslöshetsnämnden som är utom har en överväldigande majoritet av de per-
33311: första rättsmedelsinstans för arbetsmarknads- soner under 25 år som saknar yrkesutbildning
33312: stödsärenden har haft samma ståndpunkt i sina endast grundskolebakgrund. Efter en betydling
33313: prejudikat. ökning av de aktiva alternativen finns det enligt
33314: KK 739/1997 vp 5
33315:
33316: min mening ingen anledning att befara att utbild- utbildning. 1 dessa fall har stödtagare som inte
33317: ningssökande oftare än tidigare skulle bli utan blivit antagna tili högskola, visat aktivitet för att
33318: nybörjarplats. försöka förbättra sina fårdigheter med syfte att
33319: Som det ovan konstaterades räcker enbart en komma in i den önskade utbildningen. Arbetsmi-
33320: persons önskan att studera vid högskola inte som nisteriet har i sina anvisningar informerat även
33321: godtagbart skäl för att han låter bli att söka sig arbetskraftsbyråerna om dessa prejudikat.
33322: tili andra tillbudsstående alternativ, om han inte Arbetsministeriet följer med hjälp av en statis-
33323: lyckas komma in i det önskade utbildningsområ- tik och uppföljande undersökningar vilka delvis
33324: det. A andra sidan har man i tillämpningspraxi- finansieras med ESF-medel hur ändringarna av
33325: sen gällande arbetsmarknadsstödet, bl. a. arbets- arbetsmarknadsstödet verkat. De erfarenheter
33326: löshetsnämndens prejudikat, ansett att särskild som man hittills fått föranleder inte något behov
33327: aktivitet och inriktning hos en person som avlagt att föreslå ändringar i förutsättningarna för er-
33328: studentexamen kan räknas som godtagbart skäl hållande av stödet för icke-yrkesutbildade ung-
33329: för att denne låter bli att söka sig tili annan domars vidkommande.
33330:
33331: Helsingforsden 23 juli 1997
33332:
33333: Minister Terttu Huttu-Juntunen
33334: KK 740/1997 vp
33335:
33336: Kirjallinen kysymys 740
33337:
33338:
33339:
33340:
33341: Paula Kokkonen /kok: Lääkekustannustyöryhmän muistion Iau-
33342: suntoajan pidentämisestä
33343:
33344:
33345: Eduskunnan Puhemiehelle
33346: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti l 0.4.1996 Lausunto on pyydetty toimittamaan ministe-
33347: virkamiestyöryhmän, jonka tehtävänä oli: riöön 15.7.1997 mennessä.
33348: 1) Selvittää lääkkeiden hinnanmuodostuksen Lääkekustannustyöryhmän muistiossa on esi-
33349: perusteet sekä hintojen sääntelyn ja sairausva- tetty merkittäviä muutoksia nykyiseen lääkkei-
33350: kuutuksen korvausjärjestelmän käytössä olevat den hinta- ja korvauskäytäntöön sekä tehty eh-
33351: mahdollisuudet lääkekustannusten hillitsemi- dotuksia lääkkeiden rationaalisen käytön lisää-
33352: seen niin, että samalla turvataan väestön mah- miseksi. Tehdyillä ehdotuksilla on merkittävä
33353: dollisuudet saada tarvitsemansa lääkkeet koh- vaikutus elinkeinoelämään, lääkäreiden amma-
33354: tuulliseen hintaan. Selvitystyössä tuli ottaa huo- tinharjoittamiseen, potilaiden hoitokäytäntöi-
33355: mioon hoitokustannuksiltaan merkittävistä ja hin, tietosuojaan sekä lääkäreiden ja farmasian
33356: käyttötarkoituksiltaan vielä vakiintumattomista yliopisto-opetukseen. Koska kyse on vaikutuk-
33357: lääkkeistä mahdollisesti aiheutuvat erityisongel- siltaan laajakantoisista ja pitkävaikutteisista eh-
33358: mat· dotuksista, ministeriön asettamaa lausuntoaikaa
33359: 2) Selvittää mahdollisuudet nopeuttaa ja yk- on pidettävä kohtuuttoman lyhyenä. Kohtuutto-
33360: sinkertaistaa lääkkeiden hinnan ja korvauspe- muutta lisää myös se, että lausunto edellytetään
33361: rusteiden määräämistä ottaen erityisesti huo- annettavaksi heinäkuussa, joka tunnetusti on
33362: mioon menettelyä koskevat yhteisölainsäädän- Suomessa lomakuukausi. Lausuntoa on myös
33363: nön vaatimukset; pyydetty Helsingin ja Kuopion yliopistoilta, jot-
33364: 3) Tehdä tarpeelliset muutosehdotukset edellä ka kesäaikana ovat käytännöllisesti katsoen sul-
33365: 1 ja 2 kohdassa tehtyjen selvitysten perusteella. jettuina. Ihmetystä herättää myös, miksi kaikilta
33366: Työryhmän tuli saada työnsä valmiiksi lääketieteellistä opetusta antavilta yliopistoilta ei
33367: 31.5.1997 mennessä sekä kuulla asiantuntijoita. ole pyydetty lausuntoa.
33368: Lääkekustannustyöryhmä luovutti muistionsa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33369: (STM 1997:11) ministeri Mönkäreelle 12.6.1997. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun•
33370: Työryhmä on ilmoittanut kuulleensa työsken- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33371: telynsä aikana 27 asiantuntijaa. Näistä maini- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33372: tuista asiantuntijoista kahdeksaatoista kuultiin
33373: työryhmän järjestämässä seminaarissa Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33374: 1.1 0.1996, jossa heille oli varattu aikaa kymme- ryhtyä, että sosiaali- ja terveysministe-
33375: nen minuuttia esittää näkemyksensä kysymyk- riön lääkekustannustyöryhmän muistion
33376: seen "Miten hallita lääkekustannusten kasvua?". lausuntoaikaa jatketaan siten, että lau-
33377: Jo pelkkä puheenvuorojen aiheen rajaus osoittaa sunnonantajilla on kesälomakausi huo-
33378: sen, että seminaaria ei voida pitää asianmukai- mioon ottaen riittävästi aikaa perehtyä
33379: sena demokraattiseen menettelyyn liittyvänä muistioon ja sen vaikutuksiin omalla toi-
33380: asianosaisten kuulemisena. mialallaan ja että kaikilla yliopistoilla,
33381: Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt joissa annetaan lääketieteellistä opetusta,
33382: lääkekustannustyöryhmän muistiota (STM on mahdollisuus antaa lausuntonsa?
33383: 1997: ll) koskevan lausuntopyynnön 12.6.1997.
33384: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1997
33385:
33386: Paula Kokkonen /kok
33387:
33388: 270136
33389: 2 KK 740/1997 vp
33390:
33391:
33392:
33393:
33394: Eduskunnan Puhemiehelle
33395: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sa järjestetään farmakologista koulutusta. M uis-
33396: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sa yliopistoissa ei tätä koulutusta järjestetä. Åbo
33397: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Akademissa koulutetaan farmaseutteja, Helsin-
33398: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula gin ja Kuopion yliopistoissa on lisäksi järjestetty
33399: Kokkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen proviisorien koulutus. Järjestettävän koulutuk-
33400: n:o 740: sen laajuus vaikutti siihen, että lausuntopyyntö
33401: osoitettiin Helsingin ja Kuopion yliopistoille.
33402: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Lääkekorvaustyöryhmän muistiosta saatavat
33403: ryhtyä, että sosiaali- ja terveysministe- lausunnot ovat osa valmisteluprosessia, joka
33404: riön lääkekustannustyöryhmän muistion käynnistyy lääkekorvaustyöryhmän mietinnön
33405: lausuntoaikaa jatketaan siten, että lau- pohjalta. Työryhmän esitykset tarjoavat selkeän
33406: sunnonantajilla on kesälomakausi huo- pohjan asianjatkokäsittelylle. Nopeasti toteutet-
33407: mioon ottaen riittävästi aikaa perehtyä tavia muutoksia, esim. hallituksen esitystä val-
33408: muistioon ja sen vaikutuksiin omalla toi- misteltaessa kuullaan säännönmukaisesti eri
33409: mialallaan ja että kaikilla yliopistoilla, asiantuntijoita ja intressiosapuolia. Myös jatko-
33410: joissa annetaan lääketieteellistä opetusta, selvittelyä vaativat, pidemmällä aikavälillä to-
33411: on mahdollisuus antaa lausuntonsa? teutettavat muutokset valmistellaan poikkeuk-
33412: setta siten, että valmistelutyöhön osallistuvat
33413: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- keskeisimmät intressiryhmät.
33414: vasti seuraavaa: Esimerkkinä viimeksi mainitusta lääkekor-
33415: vaustyöryhmän muistiossa todetaan, että lääke-
33416: Lääkekorvaustyöryhmä luovutti mietintönsä määräämiskäytännön kehittäminen vaatii useita
33417: sosiaali- ja terveysministeriölle 12.6.1997 (STM erityyppisiä huolellisesti valmisteltuja toimia ja
33418: 1997:11). Työryhmä kuuli selvitystyönsä aikana seurantaa. Tämä edellyttää useampivuotista pro-
33419: 27 asiantuntijaa, suurta osaa heistä, kuten kirjal- jektia. Työryhmä esittää projektia, jonka tavoit-
33420: lisessa kysymyksessä todetaan, 1.10.1996 pide- teena olisi lääkkeiden järkevän käytön edistämi-
33421: tyssä seminaarissa. Seminaarissa pyydettyjen nen. Ensi sijassa informaation ja positiivisen kan-
33422: alustuspuheenvuorojen suuren määrän vuoksi nustamisen keinoin vaikuttamaan pyrkivässä
33423: kullekin alustukselle varattu enimmäisaika oli projektissa tulisi verrata lääkkeillä saatavia hyö-
33424: rajattava kymeneen minuuttiin. Alustusten jäl- tyjä ja haittoja kustannuksiin sekä vaihtoehtois-
33425: keen varattiin kuitenkin aikaa keskusteluun, jos- ten hoitojen hyötyihin, haittoihin ja kustannuk-
33426: sa seminaariin osallistujille tarjottiin mahdolli- siin.
33427: suus lisäpuheenvuorojen käyttöön. Työryhmän esityksen mukaan projektiorgani-
33428: Lääkekorvaustyöryhmän muistiota koskevan saatiossa olisi johtoryhmä, asiantuntijaryhmä ja
33429: lausunnon antamiselle on jouduttu käytännön projektivastaava. Johtoryhmän alainen asian-
33430: syistä varaamaan verrattain lyhyt aika. On tär- tuntijaorganisaatio suunnittelisi keinoja lääk-
33431: keää, että lausunnonantajien näkemykset ovat keenmääräämiskäytäntöön vaikuttamiseen, jär-
33432: käytettävissä valtion ensi vuoden talousarvioesi- jestäisi lääkkeenmääräämiskäytäntöä koskevan
33433: tyksen valmistelun yhteydessä. Osa lausunnon- seurannan ja arvioinnin sekä vastaisi itse työstä.
33434: antajista on pyytänyt lausunnon antamiselle lisä- Asiantuntijaorganisaatiossa pyrittäisiin varmis-
33435: aikaa ja siihen on myös suostuttu. Määräaikaa ei tamaan vahva ammatillinen edustus keskeisiltä
33436: ole kuitenkaan edellä mainitusta syystä mahdol- lääketieteen aloilta kliininen farmakologia mu-
33437: lista pidentää budjettiriihen alkamisenjälkeiseen kaan lukien sekä tilastotieteen, epidemiologian ja
33438: aikaan, ja tämän ovat myös lausunnonantajat terveystaloustieteen asiantuntemus. Mukana oli-
33439: hyvin ymmärtäneet. si paitsi sosiaali- ja terveysministeriö, myös kes-
33440: Lausuntoa pyydettiin mm. Helsingin ja Kuo- keisten lääkärijärjestöjen ja terveydenhuollon
33441: pion yliopistolta, koska niissä ja Åbo Akademis- toimijaosapuolten edustus. Käytännön työssä
33442: KK 740/1997 vp 3
33443:
33444: toimivien asiantuntijoiden lisäksi edustettuina Jatkovalmistelun yksityiskohtiin ja toteutta-
33445: olisi Suomen Lääkäriliitto, Suomalainen Lääkä- misaikatauluihin on tässä vaiheessa ennenaikais-
33446: riseura Duodecim, Lääkelaitos, Stakes ja Suo- ta ottaa kantaa. Asia saatetaan lääkekorvaustyö-
33447: men Kuntaliitto. Projektityöskentelyyn liittyy ryhmän muistiosta saadun palautteen pohjalta
33448: olennaisena osana, että sen aikana kuullaan tar- ensi tilassa hallituksen käsittelyyn.
33449: vittavia asiantuntijoita.
33450: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997
33451:
33452: Sosiaali- ja terveysministerin sijainen,
33453: ministeri Terttu Huttu-Juntunen
33454: 4 KK 740/1997 vp
33455:
33456:
33457:
33458:
33459: Tili Riksdagens Talman
33460:
33461: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- undervisning ordnas vid dem och vid Åbo Aka-
33462: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- demis. Vid övriga universitet ordnas dylik under-
33463: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags- visning inte. Åbo Akademi utbildar farmaceuter
33464: man Paula Kokkonen undertecknade spörsmål och vid Helsingfors och Kuopio universitet har
33465: nr 740: dessutom ordnats provisorsutbildning. Omfatt-
33466: ningen av den utbildning som skall ordnas påver-
33467: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- kade det faktum att utlåtanden inbegärdes av
33468: ta för att tiden för att avge remissvar på en Helsingfors och Kuopio universitet.
33469: promemoria av social- och hälsovårdsmi- Utlåtandena om den promemoria som arbets-
33470: nisteriets arbetsgrupp för läkemedelser- gruppen för läkemedelsersättningar har utarbe-
33471: sättningar skall förlängas, så att remissin- tat är en del av den beredningsprocess som inleds
33472: stanserna med beaktande av semesterpe- utgående från arbetsgruppens betänkande. Ar-
33473: rioden har tillräckligt med tid att ta del av betsgruppens förslag erbjuder en klar bas för den
33474: promemorian och dess verkningar inom fortsatta behandlingen av frågan. Då ändringar
33475: sin egen bransch, och att alla universitet skall genomföras snabbt, t.ex. vid beredningen av
33476: med medicinsk undervisning har möjlig- regeringspropositioner, hör~ normalt olika ex-
33477: het att avge sitt remissvar? perter och intressegrupper. Aven ändringar som
33478: genomförs på längre sikt och som kräver fortsat-
33479: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ta utredningar bereds utan undantag så att de
33480: anföra följande: viktigaste intressegrupperna deltar i berednings-
33481: arbetet.
33482: Arbetsgruppen för läkemedelsersättningar av- Som ett exempel på det sist nämnda framhålls
33483: Iät sitt betänkande till social- och hälsovårdsmi- i den aktuella arbetsgruppens promemoria att
33484: nisteriet den 12 juni 1997 (SHM 1997:11). Ar- utvecklandet av ordinationspraxisen kräver ett
33485: betsgruppen hörde under sin utredning 27 sak- flertal olika noggrant förberedda åtgärder samt
33486: kunniga, en stor del av dem, såsom konstateras i uppföljning. Detta förutsätter ett projekt som
33487: spörsmålet, vid ett seminarium den 1 oktober omspänner flera år. Arbetsgruppen föreslår ett
33488: 1996. På grund av det stora antalet inledningsan- projekt med målsättningen att främja en förnuf-
33489: föranden som begärdes vid seminariet måste tig användning av läkemedel. 1 projektet, som är
33490: maximitiden för varje anförande begränsas till avsett att påverka med hjälp av i första hand
33491: tio minuter. Efter anförandena reserverades information och positivt sporrande åtgärder,
33492: dock tid för diskussioner, och då erbjöds semina- borde manjämföra läkemedlens nytta och nack-
33493: riedeltagarna möjlighet att hålla ytterligare anfö- delar med kostnaderna samt med nyttan, nack-
33494: randen. delarna och kostnaderna när det gäller alternati-
33495: Av praktiska skäl har man varit tvungen att va vårdformer.
33496: reservera en relativt kort tid för remissvaren gäl- Enligt arbetsgruppens förslag skall projektor-
33497: lande arbetsgruppens promemoria. Det är viktigt ganisationen bestä av en ledningsgrupp, en sak-
33498: att remissinstansernas åsikter finns att tillgå i kunniggrupp och en projektansvarig. Sakkun-
33499: samband med beredningen av budgetpropositio- niggruppen, som är underställd ledningsgrup-
33500: nen för nästa år. En del av remissinstanserna har pen, skall planera metoder att påverka ordina-
33501: begärt tilläggstid för sitt remissvar och tid har tionspraxisen, den skall ordna den uppföljning
33502: också beviljats. Av ovan nämnda skäl är det och utvärdering som gäller ordinationspraxisen
33503: emellertid inte möjligt att förlänga tidsfristen tili och den skall själv ansvara för arbetet. lnom
33504: tiden efter budgetmanglingen och detta har re- sakkunnigorganisationen strävar man efter att
33505: missinstanserna också väl förstått. säkerställa en stark yrkesmässig representation
33506: Utlåtanden inbegärdes av bl.a. Helsingfors för de viktigaste områdena inom medicinen, in-
33507: och Kuopio universitet, eftersom farmakologisk klusive klinisk farmakologi, samt sakkunskap
33508: KK 740/1997 vp 5
33509:
33510: inom statistik, epidemiologi och hälsoekonomi. att man vid behov under projektets gång hör
33511: Förutom social- och hälsovårdsministeriet skall behövliga sakkunniga.
33512: också de viktigaste läkarorganisationerna och de 1detta skede är det för tidigt att ta ställning tili
33513: agerande parterna inom hälso- och sjukvården detaljerna för den fortsatta ~~redningen och tid-
33514: vara representerade i detta arbete. Utöver de tabellerna för realiseringen. Arendet kommer att
33515: sakkunniga som arbetar med det praktiska skall så fort som möjligt föras tili regeringen för be-
33516: även Finlands Läkarförbund, Finska Läkare- handling utgående från den respons som man får
33517: sällskapet Duodecim rf., Läkemedelsverket, Sta- basis av den aktuella arbetsgruppens promemo-
33518: kes och Finlands Kommunförbund vara repre- ria.
33519: senterade. En väsentlig del av projektarbetet är
33520:
33521: Helsingforsden 23 juli 1997
33522:
33523: Ställföreträdare för social- och hälsovårdsministern,
33524: minister Terttu Huttu-Juntunen
33525: KK 741/1997 vp
33526:
33527: Kirjallinen kysymys 741
33528:
33529:
33530:
33531:
33532: Marjatta Vehkaoja /sd: Merenkurkun laivaliikenteen turvaamisesta
33533:
33534:
33535:
33536: Eduskunnan Puhemiehelle
33537: Euroopan unioni on ottanut kielteisen kannan kansliapäällikkö Juhani Korpela. Työryhmäjät-
33538: verottoman myynnin jatkumiseen laivoissa ti mietintönsä 27.5.1997 ja ehdottaa verottomalle
33539: 1.7.1999lähtien. Päätös on vuodelta 1991. Suomi myynnille jatkoaikaa. Ellei tämä onnistu, ehdo-
33540: ei tehnyt mitään varaumia tähän asiaan EU:n tetaan, että Suomi ja Ruotsi yhteisvoimin tuke-
33541: jäseneksi liittymisen yhteydessä. vat tätä yleishyödyllistä kuljetusta verottoman
33542: Verottoman myynnin loppumisesta kärsii myynnin lopettamisen jälkeen.
33543: vain Merenkurkun laivaliikenne. Turun-Naan- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33544: talin liikenne voi poikkeamaila Ahvenanmaalle tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33545: jatkaa verotonta myyntiä. Myös EU:n ulkopuo- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33546: lisiin maihin, esimerkiksi Pietariin ja Tallinnaan nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33547: tapahtuva laivaliikenne voi hyödyntää verotonta
33548: myyntiä jatkossakin. Miten Hallitus on yrittänyt turvata
33549: Verottoman myynnin loppuminen Merenkur- Merenkurkun säännöllisen, ympärivuo-
33550: kusta vaarantaa säännöllisen, ympärivuotisen tisen laivaliikenteen jatkumista sen uhan
33551: laivaliikenteen jatkumisen Suomen ja Ruotsin alla, jota EU:n päätös verottoman myyn-
33552: välillä. Asiaa havainnollistaa se, että verottoman nin lopettamisesta merkitsee, ja
33553: myynnin arvo on ollut noin 50 % kokonaistulois- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33554: ta. Vuositasolla menetys olisi 30 miljoonaa mark- ryhtyä kyseisen liikennöinnin turvaami-
33555: kaa ja arviolta 600 työpaikkaa. seksi jatkossa siinä tapauksessa, että ve-
33556: Asiaa on selvitellyt liikenneministeriön nimit- roton myynti loppuu 1. 7.1999?
33557: tämä työryhmä, jossa puheenjohtajana on ollut
33558: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1997
33559:
33560: Marjatta Vehkaoja /sd
33561:
33562:
33563:
33564:
33565: 270136
33566: 2 KK 741/1997 vp
33567:
33568:
33569:
33570:
33571: Eduskunnan Puhemiehelle
33572:
33573: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Useat jäsenmaat tukivat Suomea. Komissio ei
33574: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kuitenkaan tukenut Suomen ehdotusta.
33575: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Mikäli verottomasta myynnistä kuitenkin
33576: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta joudutaan vajaan kahden vuoden kuluttua luo-
33577: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- pumaan, Merenkurkun lauttaliikenne joutuu
33578: sen n:o 741: kiistattomasti muita Suomen lauttayhteyksiä
33579: huonompaan asemaan. Varustamoilta saatujen
33580: Miten Hallitus on yrittänyt turvata tietojen mukaan tällöin ei enää olisi riittäviä ta-
33581: Merenkurkun säännöllisen, ympärivuo- loudellisia edellytyksiä ympärivuotisen liiken-
33582: tisen laivaliikenteen jatkumista sen uhan teen ylläpitämiseen.
33583: alla, jota EU:n päätös verottoman myyn- Merenkurkun lauttaliikenteen erityisongel-
33584: nin lopettamisesta merkitsee, ja mia pohtinut liikenneministeriön asettama työ-
33585: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhmä totesi toukokuussa 1997 jättämässään ra-
33586: ryhtyä kyseisen liikennöinoin turvaami- portissa, että edellä mainitussa tilanteessa sovel-
33587: seksi jatkossa siinä tapauksessa, että ve- tuvin ratkaisu pitemmällä aikavälillä olisi valtion
33588: roton myynti loppuu 1.7 .1999? tuen myöntäminen. Alustavien arvioiden mu-
33589: kaan vuotuinen tuen tarve olisi noin 30 milj.
33590: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- markkaa. Tavoitteena tulisi tällöin olla, että
33591: vasti seuraavaa: maksettava tuki jaettaisiin tasan Suomen ja
33592: Ruotsin kesken.
33593: Verottoman myynnin merkitys Merenkurkun Työryhmä kiinnitti huomiota myös EU :n
33594: lauttaliikenteelle on huomattava ja se on myötä- alue- ja rakennerahastotukiohjelmaan, joka
33595: vaikuttanut sekä liikenteen yksikkökustannus- päättyy vuonna 1999. Suomen tulisi pyrkiä kiin-
33596: ten alentamiseen että kausivaihtelujen tasoitta- nittämään huomiota seuraavan ohjelmakauden
33597: miseen. Säännöllistä lauttaliikennettä Meren- (vuodet 2000-2005) tavoitteita ja painopiste-
33598: kurkun yli on harjoitettu 50 vuotta. Verottoman alueita määriteltäessä erityisesti raja-alueyhteis-
33599: myynnin myötävaikutuksella liikenne on ollut työhön, missä yhteydessä myös Merenkurkun
33600: ympärivuotista vuodesta 1972. liikenteen turvaaminen tulisi ottaa esille.
33601: Mikäli verotonta myyntiä voitaisiin jatkaa, Vaikka Merenkurkun lauttayhteyden merki-
33602: Merenkurkun lauttaliikenteen ylläpitäminen ei tys Suomen ulkomaankaupan kuljetusjärjestel-
33603: edellyttäisi valtiolta erityistoimenpiteitä. Kuten mässä on suhteellisen vähäinen, niin liikennemi-
33604: kysymyksessä on todettu, on kuitenkin jo nyt nisteriössä pidetään lauttayhteyden ympärivuo-
33605: syytä varautua siihen, että EU :n päätöksen mu- tista säilymistä erittäin tärkeänä erityisesti mat-
33606: kaisesti veroton myynti yhteisön sisäisessä liiken- kailun ja alueelliseen kehitykseen liittyvien syi-
33607: teessä loppuu 1. 7.1999 lukien. On selvää, että den takia. Toivottavin ratkaisu olisi luonnollises-
33608: tämä on suuri uhka Merenkurkun ympärivuoti- ti sellainen, että liikennettä voitaisiinjatkaa nor-
33609: sen liikenteen jatkuvuutta ajatellen. maalein kaupallisin ehdoin ilman valtion toimen-
33610: Liikenneministeriössä lähdetään siitä, että ta- piteitä.
33611: voitteena tulee olla, että verotonta myyntiä voi- Tällä hetkellä ei ole mahdollista antaa lopul-
33612: taisiin jatkaa Suomen ja muiden yhteisömaiden lista vastausta esitettyyn kysymykseen, sillä usei-
33613: välisessä laivaliikenteessä 30.6.1999 jälkeenkin. ta asiaan liittyviä seikkojajoudutaan vielä selvit-
33614: Suomi on mm. ehdottanut EU:n liikenneministe- tämään. Lopullisesti kysymykseen voidaan ottaa
33615: rineuvoston kokouksessa kesäkuussa 1997, että kantaa siinä vaiheessa, kun on tiedossa verotto-
33616: komissio käynnistäisi puolueettoman selvityksen man myynnin lopullinen kohtalo sekä varusta-
33617: verottoman myynnin lopettamisen vaikutuksista moiden tulevat suunnitelmat.
33618: yhteisömaiden talouteen ja liikennepolitiikkaan.
33619:
33620: Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1997
33621:
33622: Liikenneministeri Matti Aura
33623: KK 741/1997 vp 3
33624:
33625:
33626:
33627: Tili Riksdagens Talman
33628:
33629: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- politik. Flera medlemsländer stödde Finlands
33630: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- förslag men det gjorde emellertid inte kommis-
33631: 1em av statsrådet översänt f6ljande av riksdags- sionen.
33632: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs- Om man ändå måste upphöra med den skatte-
33633: må1 nr 741: fria försäljningen om knappt två år, hamnar får-
33634: jetrafiken över K varken utan tvekan i en sämre
33635: Hur har Regeringen försökt trygga situation än Finlands övriga färjeförbindelser.
33636: upprätthållandet av den regelbundna Enligt uppgifter från rederierna skulle det då inte
33637: åretruntfårjetrafiken över K varken, med mera finnas tiliräckliga ekonomiska förutsätt-
33638: beaktande av det hot som EU:s beslut om ningar f6r att upprätthålla åretrunttrafiken över
33639: avskaffandet av den skattefria försälj- Kvarken.
33640: ningen utgör och Den arbetsgrupp som tillsatts av trafikminis-
33641: vilka åtgärder har Regeringen f6r av- teriet för att dryfta specialproblemen i fråga om
33642: sikt att vidta, så att fårjeförbindelsen i fårjetrafiken över Kvarken konstaterade i sin
33643: fråga skall kunna upprätthållas i fortsätt- rapport från maj 1997 att den lämpligaste lös-
33644: ningen ifall den skattefria försäljningen ningen på längre sikt i ovan nämnda situation
33645: avskaffas 1.7.1999? skulle vara den att det beviljas ett statligt stöd.
33646: Enligt preliminär uppskattning skulle det årliga
33647: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt stödbehovet vara ca. 30 milj. mark. Målet skulle
33648: anföra följande: då vara det att det stöd som beviljas f6rdelades
33649: jämnt mellan Sverige och Finland.
33650: Betydelsen av den skattefria försäljningen är Arbetsgruppen beaktade också EU:s region-
33651: stor för fårjetrafiken över K varken och den har och strukturfondsprogram som utlöper 1999.
33652: bidragit tiii att sänka styckkostnaderna för fårje- Finland borde i samband med bestämmandet av
33653: trafiken samt tili att utjämna säsongvariationer- målsättningar och prioriteringsområden för föl-
33654: na. Regelbunden fårjetrafik över Kvarken har jande programperiod (åren 2000-2005) särskilt
33655: bedrivits i femtio år. Den skattefria försäljningen sträva efter ett gränsregionalt samarbete. I det
33656: har bidragit tili att Kvarkenfårjorna trafikerat här sammanhanget borde också tryggandet av
33657: året om sedan 1972. Kvarkentrafiken tas upp tili behandling.
33658: Om man kunde fortsätta med den skattefria Fastän fårjeförbindelsen över Kvarken har
33659: forsäljningen, skulle upprätthållandet av fårje- rätt liten betydelse för den finländska utrikeshan-
33660: trafiken över K varken inte förutsätta några spe- delns transportsystem, anser man vid trafikmi-
33661: cialåtgärder från statens sida. Såsom konstate- nisteriet att upprätthållandet av åretruntfårje-
33662: rats i spörsmålet är det emellertid redan nu skäl förbindelsen är mycket viktigt i synnerhet med
33663: att förbereda sig på att den skattefria försäljning- tanke på turismen och orsaker som har med den
33664: en i Europeiska unionens interna trafik upphör regionala utvecklingen att göra. Den mest önsk-
33665: 1.7.1999 i enlighet med unionens beslut. Det är värda lösningen skulle naturligtvis vara att K var-
33666: klart att det här utgör ett stort hot med tanke på kentrafiken skulle kunna fortsätta på samma
33667: den fortsatta åretruntfårjetrafiken i Kvarken. normala kommersiella vilikor som tidigare utan
33668: Vid trafikministeriet utgår man ifrån att målet att staten behövde vidta åtgärder.
33669: bör vara att den skattefria försäljningen skall För närvarande är det omöjligt att ge ett slut-
33670: kunna fortsätta på de fårjor som trafikerar mel- giltigt svar på det spörsmål som ställts, eftersom
33671: lan Finland och andra EU-länder också efter man ännu är tvungen att reda ut flera aspekter
33672: 30.6.1999. Finland har bl.a. föreslagit vid EU:s som har med saken att göra. Slutgiltig ställning
33673: trafikministerråds möte i juni 1997 att kommis- tili spörsmålet kan tas i det skede då man vet hur
33674: sionen skulle inleda en neutral utredning om ef- det kommer att gå med den skattefria försäljning-
33675: fekterna av avskaffandet av den skattefria för- en och då man känner tili rederiernas planer för
33676: säljningen på EU-ländernas ekonomi och trafik- framtiden.
33677:
33678: Helsingfors den 21 juli 1997
33679:
33680: Trafikminister Matti Aura
33681: KK 742/1997 vp
33682:
33683: Kirjallinen kysymys 742
33684:
33685:
33686:
33687:
33688: Olavi Ala-Nissilä /kesk: Tilaviinien tuotantoedellytysten edistämi-
33689: sestä
33690:
33691:
33692: Eduskunnan Puhemiehelle
33693:
33694: Kuluttajat ovat ottaneet kotimaiset tilaviinit Ensimmäisenä askeleena kohti tilaviinien laa-
33695: hyvin vastaan. Puhtaista, kotimaisista marjoista jempaa vähittäismyyntiä voidaan pitää sitä, että
33696: valmistettujen tilaviinien myyntimahdollisuuk- Primalco ja tilaviinintuottajat ovat päässeet sopi-
33697: sia tulisi kuitenkin radikaalisti helpottaa, jotta ne mukseen kierrätettävien pullojen käytöstä.
33698: olisivat kaikkien kuluttajien saatavissa. Tilaviineihin kohdistuvaa ankaraa verotusta
33699: Marjaviinien valmistajat ovat oman alansa tulisi helpottaa kansallisilla ja Euroopan unionin
33700: sinnikkäitä pioneereja. Heidän on ollut pakko toimenpiteillä.
33701: itse kehittää tuotteensa ja tuotantotapansa, kos- Suomen tulee EU-tasolla aktiivisesti vaikut-
33702: ka vastaavaa pienimuotoista marjaviinituotan- taa siihen, että tilaviinien verotusta voidaan to-
33703: toa ei juuri muualla maailmassa ole. Muun muas- della merkittävästi alentaa.
33704: sa Ruotsissa tilaviinit ovat lähes tuntematon kä- Erikseen on syytä korostaa, että tilaviinien
33705: site. osalta on kyse merkittävästä sivuelinkeinomah-
33706: Tilaviiniä valmistavan yrittäjän voimavarat dollisuudesta maaseudulla ja tärkeästä työlli-
33707: joutuvat erityiselle koetukselle byrokratian kans- syyskysymyksestä.
33708: sa. Tilaviinien myynti on sallittua ainoastaan Tähänastiset kannanotot sosiaaliministeriön
33709: tuotevalvontakeskuksen luvalla, ja myyntilupaa osalta eivät ole edesauttaneet tilaviinien tuotan-
33710: on erittäin vaikea saada. Tuotevalvontakeskus toedellytyksiä.
33711: on myöntänyt vain yhdelle elintarvikeliikkeelle Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33712: luvan myydä tilaviiniä. Tällöinkin on myyntilu- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33713: van saannin ehtona se, että viinin valmistus ja nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33714: varastointi tapahtuu samassa kiinteistössä kuin nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33715: myynti.
33716: Yhteiskunnan tulisi nykyistä tarmokkaam- Aikooko Hallitus tehokkaasti purkaa
33717: min edesauttaa maaseudun yritysten elinmah- tilaviinien tuotantoedellytyksiä haittaa-
33718: dollisuuksia. Kielteisiä alkoholipoliittisia seu- vaa byrokratiaa, ja
33719: rauksia tuskin olisi siitä, jos tilaviinin valmistaja aikooko Hallitus EU-tasolla toimia
33720: ja syrjäseudun lähikauppa saisivat myydä oman aktiivisesti tilaviinien verotuksen alenta-
33721: paikkakunnan tuotteita suoraan kuluttajalle. miseksi?
33722:
33723: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1997
33724:
33725: Olavi Ala-Nissilä /kesk
33726:
33727:
33728:
33729:
33730: 270136
33731: 2 KK 742/1997 vp
33732:
33733:
33734:
33735:
33736: Eduskunnan Puhemiehelle
33737:
33738: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mahdollistavat tehokkaan valvonnan. Lisäksi
33739: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, alkoholilain (1143/1994) 14 §:n 2- 4 momentin
33740: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen perusteella käymistilassa valmistetun enintään
33741: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala- 13 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän
33742: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen alkoholijuoman vähittäismyyntiä saa alkoholi-
33743: n:o 742: yhtiön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön mää-
33744: räämin ehdoin tuotevalvontakeskuksen luvalla
33745: Aikooko Hallitus tehokkaasti purkaa harjoittaa se, jolle on myönnetty lupa kyseisen
33746: tilaviinien tuotantoedellytyksiä haittaa- tuotteen valmistamiseen. Alkoholijuoman vähit-
33747: vaa byrokratiaa, ja täismyyntilupa voidaan myöntää sille, jolla har-
33748: aikooko Hallitus ED-tasolla toimia kitaan olevan tähän toimintaan tarvittavat edel-
33749: aktiivisesti tilaviinien verotuksen alenta- lytykset ja vaadittava luotettavuus. Vähittäis-
33750: miseksi? myyntiä saa harjoittaa vain tuotevalvontakes-
33751: kuksen hyväksymässä myyntipaikassa,joka pai-
33752: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kan sijainnin ja myyntitilojen sekä toiminnan
33753: vasti seuraavaa: osalta on asianmukainen ja jossa myynti on jär-
33754: jestetty niin, että tehokas valvonta on mahdolli-
33755: Alkoholijuomia pidetään perinnäisesti Suo- nen. Nämä säännökset koskevat myös tilaviinien
33756: messa erityistuotteina, jotka joissakin tilanteissa vähittäismyyntiä.
33757: saattavat aiheuttaa yhteiskunnallisia, sosiaalisia Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kaksi
33758: ja terveydellisiä haittoja. Tämän vuoksi on maas- tilaviinejä koskevaa päätöstä. Päätös tilaviinini-
33759: samme perinnäisesti säännelty lainsäädännön mityksen käyttämisestä (851/1995) määrittelee
33760: keinoin muun muassa alkoholijuomien valmis- tilaviinin, sen raaka- ja valmistusaineet sekä val-
33761: tusta ja myyntiä. Myös tilaviinejä varten on alko- mistusmäärät. Tilaviinin tulee olla yksinomaan
33762: holilaissa ja sen nojalla annettu säännöksiä ja käymisen avulla valmistettua hedelmä viiniä, jon-
33763: määräyksiä, jotka tosin on pyritty laatimaan ka valmistusaineet, marja- ja hedelmäaines sekä
33764: mahdollisimman suppeiksi ja helppotajuisiksi. aromia antavat kasvinosat ovat 100-prosentti-
33765: Kotimaisia tilaviinejä koskeva lainsäädännölli- sesti kotimaisia. Raaka-aineista vähintään 50
33766: nen ja hallinnollinen sääntely perustuu siihen, prosenttia tulee olla peräisin valmistusluvan hal-
33767: että kysymyksessä on alkoholijuoma. Alkoholi- tijan omalta tai hänen hallitsemaitaan viljelys-
33768: juomien valmistus, anniskelu ja vähittäismyynti alalta. Tilaviinin valmistusmäärä astioituna ei
33769: ovat alkoholilain mukaan luvanvaraisia elinkei- saa ylittää 100 000 litraa vuodessa. Lisäksi tilavii-
33770: noja, joita viranomaiset valvovat. Niitä koskeva nin myyntipaikkaa ja myyntitoimintaa sääntele-
33771: byrokratia on pyritty saamaan alkoholijärjestel- vässä ministeriön päätöksessä (852/1995) on
33772: mämme puitteissa mahdollisimman vähäiseksi. määräyksiä muun muassa myyntipaikan sijain-
33773: Alkoholilain (1143/1994) 5 §:n 2 ja 3 momen- nista, myyntitilojen ja myyntitoiminnan asian-
33774: tin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon tuote- mukaisuudesta sekä tehokkaan valvonnan edel-
33775: valvontakeskus, jäljempänä tuotevalvontakes- lyttämistä järjestelyistä.
33776: kus, voi myöntää tilaviinin valmistukselle, kuten Viinitilatoiminnalla saattaa olla merkitystä
33777: muiden alkoholijuomien valmistukselle luvan, maatalouselinkeinon yhtenä haarana tai siihen
33778: mikäli hakijalla on tähän toimintaan tarvittavat liittyvänä oheistoimintana. Tosin on todettavis-
33779: edellytykset ja luotettavuus. Valmistuslupaan sa, että viinitilatoiminta on tähän saakka osoit-
33780: voidaan liittää myös määrällisiä ja laadullisia tautunut merkitykseltään melko vähäiseksi elin-
33781: rajoituksia sekä varastoinoin ja kuljetusten osal- keinoksi. Yksikään viinitila ei ole ylittänyt tuo-
33782: ta vaivonnalle tarpeellisia ehtoja. Alkoholijuo- tannossaan 100 000 litran rajaa. Tuotevalvonta-
33783: man valmistusta saa harjoittaa ainoastaan tuote- keskuksen arvion mukaan nykytilanteessa suu-
33784: valvontakeskuksen hyväksymässä valmistuspai- rin osa tuottajista jää alle 10 000 litran vuosi-
33785: kassa, jossa valmistus ja varastointijärjestelyt myynnin ja suurimmillaankin ollaan noin kol-
33786: KK 742/1997 vp 3
33787:
33788: masosassa tuosta rajasta. Yhteensä 19 tuotanto- holijuomien kokonaiskulutuksesta on hyvin pie-
33789: asteelle ehtineen tilaviiniyrityksen yhteinen ko- ni, eikä niitä melko korkean hintansa vuoksi il-
33790: konaismyynti oli vuonna 1996 yhteensä 185 000 meisesti juuri käytetä päihtymistarkoituksessa.
33791: litraa, mikä osoittaa toiminnan vähäisyyden. Al- Vastaavanlaisia erityistuotteita on kuitenkin
33792: koholijuomien valmistuslupia on 26.4.1997 men- osoitettavissa myös kotimaisen alkoholijuoma-
33793: nessä myönnetty yhteensä 29. Kaikki hakijat teollisuuden tuotevalikoimista ja lähes kaikista
33794: ovat luvan saaneet. Viinitilojen valmistuslupia Euroopan unionin jäsenmaista. Tasapuolisuus-
33795: koskevat samat ehdot ja rajoitukset kuin muita- näkökohdat ja eurotapaoikeuden syrjintäkiellon
33796: kin alkoholijuomien valmistajia. Valmistuslu- huomioon ottaen esimerkiksi tilaviinien vähit-
33797: paan sisältyy automaattisesti tukkumyyntioi- täismyyntijärjestelmän laajentaminen nykyisestä
33798: keus. Viinitilojen enintään 4, 7 tilavuusprosenttia ei liene mahdollista.
33799: alkoholia sisältäviä käymisteitse valmistettuja Alkoholijuomien verotusta säädellään Euroo-
33800: juomia voidaan siis myydä kaikissa noin 8 000 pan yhteisössä kahdella direktiivillä: alkoholi-
33801: vähittäismyyntipaikassa ympäri Suomea. Viini- juomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmu-
33802: tiloilla on lisäksi lainsäädännöllinen erityisase- kaistamisesta annetulla neuvoston direktiivillä
33803: ma, koska niille on järjestetty mahdollisuus myy- 92/83/ETY ja näiden verojen tasoista annetulla
33804: dä enintään 13 tilavuusprosenttia etyylialkoholia neuvoston direktiivillä 92/84/ETY. Direktiiveis-
33805: sisältäviä juomia Alko Oy:n lakisääteisen vähit- sä on ryhmitelty verotuksellisesti olut, viini (ry-
33806: täismyyntimonopolin ulkopuolella. Yhteensä 19 päleviini ja muut käymisteitse valmistetut juomat
33807: sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen ehdot kuten marja- ja hedelmäpohjaiset viinit), väli-
33808: täyttävää viinitilaa on hakenut vähittäismyynti- tuotteet (väkevöidyt viinit) sekä etyylialkoholi
33809: lupaa ja jokaiselle lupa on myönnetty. Muutoin (muut alkoholia sisältävät tuotteet). Jäsenval-
33810: viinitilojenkin vähittäismyyntiä koskevat samat tioiden tulee noudattaa sanotuille tuotteille sää-
33811: ehdot ja rajoitukset kuin muitakin vastaavien dettyä verorakennetta samoin kuin kullekin eri
33812: alkoholijuomien myyjiä. ryhmälle säädettyä vähimmäisverotasoa. Viinien
33813: Alkoholijuomien anniskelulupia myönnet- vähimmäisvero on säädetty nollaksi. Viineille
33814: täessä sovelletaan kaikkiin hakijoihin samoja voidaan pääsääntöisesti säätää vain yksi vero,
33815: säännöksiä. Yhteensä 13 viinitilaa on hakenut jollei siitä direktiivissä ole erikseen säädetty poik-
33816: anniskelulupaa ja kaikki ovat sen myös saaneet. keusta. Tällainen poikkeussäännös on sellaisille
33817: Viinitilojen mahdollisuudet maaseudun sivu- viineille,joiden alkoholipitoisuus on enintään 8,5
33818: elinkeinona pyritään kuitenkin ottamaan huo- tilavuusprosenttia, joille siis voidaan säätää kan-
33819: mioon. On tarkoitus asettaa syksyllä 1997 työ- sallisesti normaalia veroa alempi vero. Alkoholi-
33820: ryhmä, jossa yhdessä kotimaisten pienvalmista- juomien osalta direktiivit eivät sisällä mitään
33821: jien edustajien kanssa pyritään purkamaan byro- poikkeuslupamahdollisuutta. Suomi on liittyes-
33822: kratiaa: käydään läpi lupahallintoon ja valvon- sään Euroopan unioniin sitoutunut noudatta-
33823: taan liittyvät käytännöt. Jos viinitilayrittäjien maan yhteisön harmonisoimaa alkoholiverotus-
33824: työlääksi kokemaa valvontaa voidaan järkipe- ta. Yhteisösäännösten lähtökohtana on, että kul-
33825: räistää, tarvittavia toimenpiteitä voidaan ryhtyä lekin verotettavalle tuoteryhmälle voidaan mää-
33826: välittömästi valmistelemaan. rätä vain yksi vero taso, jollei toisin ole säädetty.
33827: Alko Oy on suunnitellut laajentavansa myy- Direktiiveihin ei alkoholijuomien osalta sisälly
33828: mälöidensä päätösvaltaa myyntiin otettavien al- mahdollisuutta jäsenvaltiokohtaisiin poikkeus-
33829: koholijuomien valinnassa, mikä parantanee vii- lupiin. Suomessa viinien verotaso on 17 markkaa
33830: nitilojen tuotteiden myyntimahdollisuuksia. Jär- litralta lapputuotetta kohden. Laissa on lisäksi
33831: jestelmän makaan Alko Oy:n yksittäiset myymä- otettu huomioon direktiivin sallimat verohelpo-
33832: lät voisivat tietyin ehdoin myydä paikallisesti tukset enintään 8 tilavuusprosenttia alkoholia
33833: kysyttyjä tuotteita, vaikka tuote ei sisältyisi val- sisältäville viineille.
33834: takunnalliseen myyntivalikoimaan. Järjestelmä Mitä tulee hallituksen aikomuksiin toimia ak-
33835: koskisi tasapuolisesti kaikkia alkoholijuomia, tiivisesti Euroopan unionin toimielimissä tilavii-
33836: mutta tilaviinien myynti saisi tästä mahdolli- nien verotuksen alentamiseksi, voidaan todeta,
33837: suuksia lisämenekkiin. että kaikkien direktiivien muutosesitysten teke-
33838: Alkoholin kokonaiskulutus on tällä hetkellä minen kuuluu yksinomaan Euroopan komission
33839: kasvamassa ja samalla kasvavat myös alkoholin toimivaltaan. Tällä hetkellä ei ole olemassa mi-
33840: käytöstä aiheutuvat sosiaaliset, terveydelliset ja tään sellaista komission antamaa direktiiviesi-
33841: yhteiskunnalliset haitat. Tilaviinien osuus alko- tystä, johon Suomi voisi aktiivisesti vaikuttaa
33842: 4 KK 742/1997 vp
33843:
33844: asian eteenpäinviemiseksi. Jos siis Suomi haluaisi notunlaisille tuotteille. Tämä ei siten olisi ratkai-
33845: muutoksia viinien verotusta koskevaan direktii- su nyt esillä olevaan ongelmaan. Yhteisönjäsen-
33846: viin, olisi tehtävä oma ehdotus komissiolle. Ky- maista 7 soveltaa viinien verotukseen 0-verota-
33847: symys olisi lähinnä Suomelle myönnettävästä soa, joten näillä mailla ei ilmeisesti ole mitään
33848: erikoispoikkeuksesta. Tämä vaatisi hallituksen intressiä viinien veron porrastamiseen pientuo-
33849: nimenomaisen kannanoton. Todettakoon, että tannon mukaan.
33850: asia oli esillä valmisteltaessa Suomen kannanot- Suomessa tilaviini on varsin uusi asia. Tilavii-
33851: toja Suomen liittyessä Euroopan unioniin, mutta ni käsittää yleensä kotimaassa valmistettuja
33852: tuolloin Suomi ei tehnyt virallisesti vaatimusta tuotteita vastakohtana tuontituotteille. Vastaa-
33853: poikkeuksen saamiseksi. Komissiossa viinien ve- vaa pienimuotoista marjaviinituotantoa ei juuri
33854: ro kysymys nähdään puolestaan erityisen hanka- ole muualla maailmassa. Mikäli tällaiselle pieni-
33855: laksi. Komissio ei ilmeisesti kovin halukkaasti muotoiselle marjaviinituotannolle haluttaisiin
33856: lähtisi viemään asiaa eteenpäin. Kysymys olisi- normaalista verotasosta alempaa veroa, se ei ole
33857: kin lähinnä siitä, voitaisiinko pienviinituotan- mahdollista kansanisin toimenpitein. Toisaalta
33858: nolle ylipäätään säätää verohelpotuksia samalla eri verotaso pelkästään marjaviineille ei ole
33859: tavalla kuin esimerkiksi pienpanimoille. Jos pie- myöskään direktiivissä mahdollista, koska sa-
33860: nimuotoiselle viinintuotannolle myönnettäisiin manlaisia tuotteita tulee kohdella samalla tavalla
33861: direktiivissä helpotuksia, Suomen tulisi antaa Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 95
33862: vastaavat helpotukset myös muiden maiden sa- artiklan mukaisesti.
33863: Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1997
33864:
33865: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
33866: KK 742/1997 vp 5
33867:
33868:
33869:
33870:
33871: Tili Riksdagens Talman
33872:
33873: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ställas endast på ett sådant tiliverkningsställe
33874: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- som produkttilisynscentralen har godkänt och
33875: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- där tiliverkningen och lagringen är organiserad
33876: man Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörsmål på ett sådant sätt att en effektiv tilisyn är möjlig.
33877: nr 742: Enligt 14 § 2--4 mom. alkohollagen (1143/1994)
33878: får vidare detaljhandel med alkoholdrycker som
33879: Ämnar Regeringen effektivt lätta den framställs genom jäsning och som innehåller
33880: byråkrati som försvårar förutsättningar- högst 13 volymprocent etylalkohol utom av alko-
33881: na för produktionen av gårdsviner, och holbolaget bedrivas av den som enligt vilikor som
33882: ämnar Regeringen arbeta aktivt på social- och hälsovårdsministeriet bestämmer och
33883: EU-nivå för att få till stånd en sänkning med tilistånd av produkttilisynscentralen har be-
33884: av beskattningen av gårdsvinerna? viljats tilistånd för framställning av produkten i
33885: fråga. Detaljhandelstilistånd för alkoholdrycker
33886: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt kan beviljas den som bedöms ha förutsättningar
33887: anföra följande: för sådan verksamhet och besitta den tiliförlitlig-
33888: het som verksamheten kräver. Detaljhandel får
33889: 1 Finland betraktas alkoho1drycker traditio- drivas endast på sådana av produkttillsynsmyn-
33890: nellt som specialprodukter som i vissa situationer digheten godkända försäljningsställen som är
33891: kan förorsaka samhälleliga och sociala olägenhe- lämpliga när det gäller läget och försäljningslo-
33892: ter och o1ägenheter för människors hälsa. Därför kalerna samt verksamheten och där försäljning-
33893: har man i vårt land traditionellt genom lagstift- en är så ordnad att en effektiv övervakning är
33894: ning reglerat bl.a. tiliverkningen och försäljning- möjlig. Dessa bestämmelser gäller även detalj-
33895: en av alkoholdrycker. 1 alkohollagen och med handel med gårdsviner.
33896: stöd av den har för gårdsviner även meddelats Social- och hälsovårdsministeriet har utfårdat
33897: bestämmelser och föreskrifter som man dock för- två beslut om gårdsviner. Beslutet om använd-
33898: sökt göra så kortfattade och lättförståeliga som ning av benämningen gårdsvin (851/1995) defi-
33899: möj1igt. Den legislativa och administrativa regle- nierar gårdsvinet, dess råämnen och tillverk-
33900: ringen av inhemska gårdsviner utgår från att det ningsämnen samt framställningsmängderna.
33901: är fråga om en alkoholdryck. Enligt alkoholla- Gårdsvin skall vara fruktvin som framställts en-
33902: gen är tiliverkning och servering av samt detalj- bart genom jäsning. De bär och frukter som
33903: handel med alkoholdrycker näringar som kräver använts vid tiliverkningen samt de aromgivande
33904: tilistånd och som övervakas av myndigheter. växtdelarna skall vara inhemska tili 100 t. Av
33905: Strävan har varit att byråkratin i samband med råämnena skall minst 50% härstamma från till-
33906: dem skall bli så liten som möjligt inom ramen för ståndshavarens egna odlingar eller från odlingar
33907: vårt alkoholsystem. som han besitter. Den framställda kvantiteten
33908: Enligt 5 § 2 och 3 mom. alkohollagen (1143/ gårdsvin upptappat på fat får inte överstiga
33909: 1994) kan social- och hälsovårdens produkttill- 100 000 liter om året. 1 ministeriets beslut som
33910: synscentral, nedan produkttilisynscentralen, he- reglerar försäljningsställena och försäljnings-
33911: vilja tillstånd för tillverkning av gårdsvin på sam- verksamheten för gårdsvin (852/1995) ingår dess-
33912: ma sätt som för tiliverkning av andra alkohol- utom föreskrifter om bl.a. var försäljningsställe-
33913: drycker, om sökanden har förutsättningar att na skall vara placerade, försäljningslokalernas
33914: bedriva sådan verksamhet och besitter den tili- och försäljningsverkeamhetens ändamålsenlig-
33915: förlitlighet som verksamheten kräver. Tiliverk- het samt de arrangemang som en effektiv över-
33916: ningstiliståndet kan också förenas med begräns- vakning förutsätter.
33917: ningar i fråga om omfattning och kvalitet samt Vingårdsverksamheten kan vara av betydelse
33918: med sådana villkor för lagring och transport som som en gren inom lantbruksnäringen eller som en
33919: tilisynen förutsätter. Alkoholdrycker får fram- verksamhet vid sidan av denna. Visserligen kan
33920: 6 KK 742/1997 vp
33921:
33922: man konstatera att vingårdsverksamheten hittills ter, även om produkten inte ingår i det riksomfat-
33923: har visat sig haen rätt liten betydelse som näring tande försäljningssortimentet. A vsikten är att
33924: betraktad. lnte en enda vingård har isin produk- systemet opartiskt skall gälla alla alkoholdryck-
33925: tion överskridit gränsen på 100 000 liter. Enligt er, men avsättningsmöjligheten för gårdsviner
33926: produktövervakningscentralens bedömning är skulle därigenom bli större.
33927: största delen av producenternas årsförsäljning Den totala alkoholkonsumtionen håller för
33928: just nu mindre än 10 000 liter och när den är som närvarande på att öka och samtidigt ökar även de
33929: störst är den en tredjedel av denna maximi- sociala och samhälleliga olägenheterna samt olä-
33930: mängd. År 1996 hade sammanlagt 19 gårdsvins- genheterna för människors hälsa. Gårdsvinernas
33931: företag som hunnit till produktionsstadiet en ge- andel av den totala konsumtionen av alkohol-
33932: mensam totalförsäljning på 185 000 liter, vilket drycker är mycket liten och på grund av vinernas
33933: visar att verksamheten är liten. Fram till höga priser används de uppenbarligen knappast
33934: 26.4.1997 hade sammanlagt 29 tillstånd för fram- alls i berusande syfte. Motsvarande specialpro-
33935: ställning av alkoholdrycker beviljats. Alla sökan- dukter ingår dock också i den inhemska alkohol-
33936: de har fått tillstånd. 1 fråga om tillverkningstill- drycksindustrins sortiment och de förekommer i
33937: stånd gäller för vingårdarna samma villkor och nästan alla medlemsländer i Europeiska unionen.
33938: begränsningar som för framställare av andra al- Med beaktande av objektivitetssynpunkter och
33939: koholdrycker. 1 tillverkningstillståndet ingår au- europarättens diskrimineringsförbud torde det
33940: tomatiskt rätt till partiförsäljning. Vingårdarnas inte vara möjligt att utvidga exempelvis detalj-
33941: drycker som innehåller högst 4,7 volymprocent handelssystemet för gårdsviner.
33942: alkohoi och som tillverkats genom jäsning kan Beskattningen av alkoholdrycker regleras i
33943: således säljas på alla ca 8 000 detaljhandelsställen Europeiska gemenskapen genom två direktiv:
33944: runt om i Finland. Vingårdarna har dessutom en rådets direktiv 92/83/EEG om harmonisering av
33945: särställning i lagstiftningen, eftersom för dem har strukturerna för punktskatter på alkohoi och
33946: ordnats möjlighet att sälja drycker som innehål- alkoholdrycker och rådets direktiv om tillnärm-
33947: ler högst 13 volymprocent etylalkohol utanför ning av punktskattesatserna för dessa 92/84/
33948: Alko Ab:s lagstadgade detaljhandelsmonopol. EEG. 1 direktiven har skattemässigt grupperats
33949: Sammanlagt 19 vingårdar som uppfyller villko- öl, vin (druvvin och andra genom jäsning fram-
33950: ren i social- och hälsovårdsministeriets beslut har ställda drycker, såsom bär- och fruktviner), mel-
33951: ansökt om tillstånd för detaljhandel och det har lanprodukter (vin som gjorts starkare genom till-
33952: beviljats dem alla. 1 övrigt gäller för vingårdarnas sats av alkohol) samt etylalkohol (andra produk-
33953: detaljhandel samma villkor och begränsningar ter som innehåller alkohol). Medlemsländerna
33954: som för andra försäljare av motsvarande alko- skall iaktta den skattestruktur som fastställts för
33955: holdrycker. nämnda produkter och den minimiskattenivå
33956: När tillstånd beviljas för servering av alkohol- som fastställts för varje grupp särskilt. Enligt
33957: drycker tilllämpas samma bestämmelser på alla bestämmelserna är minimiskatten på vin 0. För
33958: sökande. Sammanlagt 13 vingårdar har sökt ser- viner kan i regel bestämmas endast en skatt,
33959: veringstillstånd och alla har fått det. såvida om undantag från detta inte bestäms sär-
33960: Vingårdarnas möjligheter som binäring på skilt i direktivet. En sådan undantagsbestämmel-
33961: landsbygden försöker man dock beakta. Avsik- se finns för sådana viner vilkas alkohoihait är
33962: ten är att hösten 1997 tillsätta en arbetsgrupp i högst 8,5 volymprocent, för vilka således natio-
33963: viiken man tillsammans med representanter för nellt kan bestämmas en lägre skatt än normalt. 1
33964: inhemska småproducenter försöker lätta byrå- fråga om alkoholdrycker innehåller direktiven
33965: kratin: praxis i anslutning till administrationen inte någon möjlighet att bevilja undantag. När
33966: av tillstånden och övervakningen ses över. Om Finland anslöt sig tili Europeiska unionen för-
33967: den övervakning som vingårdsföretagarna upp- band landet sig att iaktta gemenskapens harmo-
33968: lever som tungrodd kan rationaliseras, kan be- niserade alkoholbeskattning. Utgångspunkten
33969: hövliga åtgärder geriast börja beredas. för gemenskapsbestämmelserna är att för varje
33970: Alko Ab har planerat utvidga sina affårers rätt beskattningsbar produktgrupp kan bestämmas
33971: att besluta i fråga om vai av alkoholdrycker som endast en skattenivå om något annat inte har
33972: skall tas tili försäljning, vilket torde förbättra bestämts. 1 fråga om alkoholdrycker innehåller
33973: möjligheten att sälja vingårdsägarnas produkter. direktiven ingen möjlighet till undantag för nå-
33974: Enligt systemet kunde Alko Ab:s enskilda affårer gon medlemsstat. 1 Finland är skattenivån för
33975: på vissa villkor sälja lokalt efterfrågade produk- viner 17 mk per liter slutprodukt. 1 lagen har
33976: KK 742/1997 vp 7
33977:
33978: dessutom beaktats de skattelättnader för viner för vinproduktion i liten skala på samma sätt som
33979: med högst 8 volymprocent alkohoi som direkti- exempelvis för små bryggerier. Om lättnader för
33980: ven tillåter. vinproduktion i liten skala beviljades i direktivet,
33981: Vad gäller regeringens avsikter att inom Euro- borde Finland bevilja motsvarande lättnader
33982: peiska unionens organ aktivt arbeta för en sänk- även för nämnda produkter från andra länder.
33983: ning av beskattningen av gårdsviner, kan det Detta vore således ingen lösning av det aktuella
33984: framhållas att alla förslag tili ändring av direkti- problemet. Av gemenskapens medlemsländer
33985: ven enbart hör till Europeiska kommissionens tillämpar 7länder 0-skattenivå vid beskattningen
33986: kompetens. För närvarande finns inget sådant av vin, varför dessa Iänder synbarligen inte har
33987: direktivförslag av kommissionen som Finland något intresse av att differentiera skatten på vin
33988: aktivt skulle kunna påverka för att föra saken enligt produktion i liten skala.
33989: vidare. Om Finland således önskar ändra direkti- 1 Finland är gårdsvinet en rätt ny företeelse.
33990: vet om beskattningen av viner, måste ett eget Gårdsvinet omfattar i allmänhet produkter till-
33991: förslag inlämnas tili kommissionen. Det vore verkade i hemlandet i motsats tili importproduk-
33992: närmast fråga om att bevilja Finland ett särskilt ter. Någon motsvarande bärvinsproduktion i li-
33993: undantag. Detta skulle kräva regeringens ut- ten skala finns knappast någon annastans i värl-
33994: tryckliga ställningstagande. Det kan konstateras den. Om man för en sådan bärvinsproduktion i
33995: att saken togs upp när Finlands ställningstagan- liten skala skulle önska en skatt som är lägre än
33996: den bereddes i samband med Finlands anslutning den normala skattenivån, är det inte möjligt ge-
33997: till Europeiska unionen, men då framställde Fin- nom nationella åtgärder. Å andra sidan är det
33998: land inte officiellt något krav på undantag. 1 inte heller möjligt att få en skild-skattenivå för
33999: kommissionen betraktas frågan om vinbeskatt- enbart bärviner, eftersom varor som liknar var-
34000: ningen som mycket besvärlig. Tydligen är kom- andra skall behandlas lika enligt artikel 95 i för-
34001: missionen inte särskilt benägen att föra saken draget om upprättandet av Europeiska gemen-
34002: vidare. Det vore närmast fråga om huruvida det skaperna.
34003:
34004: Helsingforsden 24 juli 1997
34005: Minister Terttu Huttu-Juntunen
34006: KK 743/1997 vp
34007:
34008: Kirjallinen kysymys 743
34009:
34010:
34011:
34012:
34013: Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen määräyksen lainmukaisuudesta
34014:
34015:
34016:
34017: Eduskunnan Puhemiehelle
34018:
34019: Huomenna liikelaitostettava Ilmailolaitos jensa muodossa. Viikonloppuisin suurin osa val-
34020: (ILL), jonka tapporahastus lentoturvallisuus- votuista lentopaikoista on lisäksi suljettuna.
34021: osastoaan hyödyntäen puhuttaa jo ulkomaita AIP:n ilmailomääräyksen mukaisesti ilmailijan
34022: myöten, saattaa voimaan uuden AIP-määräys- tulisi aina tilata ylimääräinen kentän avaus, joka
34023: kokoelmansa. arvonlisäveroineen maksaa vielä noin 1 700
34024: ILL kiristää tällä AIP:llä ilmailumme rahas- markkaa lisää.
34025: tosta ilmailumääräyksillä,jotka ovat ristiriidassa Rajavartiolaitoksen (RVL) kanta on, että len-
34026: ei vain EU:n vastaavien periaatteiden ja direktii- toja voidaan lainsäädäntömme asettamilla eh-
34027: vien kanssa vaan myös Suomen passilain (mm. doilla suorittaa mistä tahansa. R VL:n mukaan
34028: 11 §)ja ulkomaalaislain (mm. 3 §) kanssa. valvontavelvoite täyttyy, kun ilma-aluksen pääl-
34029: Maahantuloaja maastalähtöä koskevat EU:n likkö tekee DEP/ARR-ilmoituksen ACC:llejoko
34030: periaatteet, EU:n direktiivit sekä maamme lain- radiolla tai puhelimitse ja on pyytänyt rajanyli-
34031: säädäntö säätävät poikkeavista rajanylityspai- tyslupaa. ILL kuitenkin määrää uudessa AIP:ssä
34032: koista (joita ilmailossa ovat esimerkiksi vesiko- (kohdat 4.1-4.4), että ko. lennot ovat mahdolli-
34033: neiden ja helikoptereiden lentoonlähtö- ja las- sia vain ensi- ja toissijaisilta A TS-lentopaikoilta
34034: keutumispaikat), että ao. luvat anotaan sisäasi- niiden ollessa avoinna.
34035: ainministeriöltä. EU :n periaatteet sekä oma lain- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34036: säädäntömme tarkoittavat käytännössä, että nk. jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34037: korpikentältäkin saa lentää ulkomaille, kunhan nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34038: tullaus ja passintarkastus on koneen päällikön nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34039: vastuulla järjestetty passi- ja ulkomaalaislakien
34040: vaatimusten mukaisesti. Onko Hallitus tietoinen EU:n periaat-
34041: ILL säätää nyt vastoin EU:nja oman lainsää- teiden, EU-direktiivien sekä Suomen voi-
34042: däntömme periaatteita yksilön oikeuksia koske- massa olevan lainsäädännön kanssa risti-
34043: vissa G EN 1.4.2.1 ja 1.5 kohdissa, että ilmailijan riidassa olevasta uusimmasta ILL:n pak-
34044: tulee käyttää viimeisenä lähtöpaikkana ja ensim- korahastusmääräyksestä,
34045: mäisenä maahantulopaikkana ILL:n auki olevaa millä tavalla Hallitus aikoo hyväksyä
34046: ATS-elimellä varustettua lentopaikkaa. Tarkasti hallitsemauoman liikelaitoksensa ilma-
34047: määräyksen mukaan on esimerkiksi kellukeko- kuljetuselinkeinoomme kohdistuvan uu-
34048: neen matka Suomesta ulkomaille siten mahdo- simman tukahduttavan rahastusmää-
34049: tonta muualta kuin Ivalon ja ehkä Kittilän kaut- räyksen,ja
34050: ta! Edelleen Tammisaaresta Saarenmaalle tai missä vaiheessa Hallitus aikoo huoles-
34051: Kotkasta Narvaan lentävä helikopteri joutuu tua Suomen ilmakuljetuselinkeinon ali-
34052: korvaamaan parinsadan kilometrin ylimääräiset kehittyneisyydestä ED-vertailussa ja kil-
34053: mutkat vain, jotta ILL saisi "omansa" tolkutto- pailukyvyn tukehtumisesta ILL:n vaati-
34054: masti korotettujen laskeutumis- ja kenttämaksu- muksiin?
34055:
34056: Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1997
34057:
34058: Klaus Bremer /r
34059:
34060:
34061:
34062: 270136
34063: 2 KK 743/1997 vp
34064:
34065:
34066:
34067:
34068: Eduskunnan Puhemiehelle
34069:
34070: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa periaatetta ei kuitenkaan ole vielä saatu toteutet-
34071: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tua ED:ssa. Liikkumisvapauttaedistää sen sijaan
34072: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Schengenin sopimus, jota kuitenkaan ei toistai-
34073: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre- seksi sovelleta Suomessa.
34074: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o Suomen passilain (1642/1986) 11 §:n ja ulko-
34075: 743: maalaislain (378/1991) 3 §:n perusteella AIP:ssä
34076: on ilmoitettu ne lentoasemat, jotka ovat passin-
34077: Onko Hallitus tietoinen ED:n periaat- tarkastuspaikoista annetun asetuksen (461 /1992)
34078: teiden, ED-direktiivien sekä Suomen voi- mukaisia varsinaisia tai tilapäisiä passintarkas-
34079: massa olevan lainsäädännön kanssa risti- tuspaikkoja sekä lupamenettelystä muiden las-
34080: riidassa olevasta uusimmasta ILL:n pak- ku- tai lähtöpaikkojen käytön osalta (GEN-koh-
34081: korahastusmääräyksestä, ta 1.4.2.1.--4. ja kohta 4. kokonaisuudessaan).
34082: millä tavalla Hallitus aikoo hyväksyä Ilmailulaitos on samaa mieltä siitä, että nk. kor-
34083: hallitsemattoman liikelaitoksensa ilma- pikentiltä voi lentää ulkomaille tai ulkomailta
34084: kuljetuselinkeinoomme kohdistuvan uu- edellyttäen, että asianmukaiset viranomaistuvat
34085: simman tukahduttavan rahastusmää- ovat kunnossa (GEN-kohta 1.4.2.1.). Muussa
34086: räyksen,ja kuin ED-alueen liikenteessä ei kuitenkaan riitä
34087: missä vaiheessa Hallitus aikoo huoles- se, että haettaisiin kansanedustaja Bremerin esit-
34088: tua Suomen ilmakuljetuselinkeinon ali- tämällä tavalla vain rajanylityslupaa, vaan on
34089: kehittyneisyydestä ED-vertailussa ja kil- haettava myös ao. piiritullikamarin lupa niin
34090: pailukyvyn tukehtumisesta ILL:n vaati- kuin Tullihallituksen päätös tulliteistä ja yleisistä
34091: muksiin? liikennepaikoista (3/094/95; 2.1.1995) edellyttää.
34092: Ilmaliikennepalvelu- eli A TS-elimen toiminta
34093: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- liittyy Suomen alueen valvonnasta ja sen alueen
34094: vasti seuraavaa: koskemattomuuden turvaamisesta annettuun
34095: asetukseen (1069/1989), jonka mukaisesti ilmai-
34096: Liikenneministeriö on kysymyksen johdosta luviranomainen osallistuu alueellisen koskemat-
34097: saanut Ilmailulaitokselta selvityksen. tomuuden valvontaan ja turvaamiseen omalla
34098: Kysymyksessä ja sen perusteluissa on asetettu toimialallaan. Ilmailulaitos myös avustaa raja-
34099: Ilmailulaitoksen "AIP-määräyskokoelman" valvonta- ja tulliviranomaisia näiden lakimää-
34100: lainmukaisuus kysymyksenalaiseksi. Määräys- räisten valvontatehtävien suorittamisessa. Ilmai-
34101: kokoelmalla kansanedustaja Bremer tarkoittaa lulain (28111995) 52 §:n mukaan ilmaliikenteen
34102: Ilmailulaitoksen julkaisemaa Suomen Ilmailukä- turvallisuuden varmistamiseksi ja liikenteen hel-
34103: sikirjaa (AIP) ja tässä tapauksessa erityisesti sen pottamiseksi sekä siviili- ja sotilasilmailun tarpei-
34104: osaa Kansalliset säädökset ja vaatimukset den yhteensovittamiseksi on järjestettävä len-
34105: (GEN-osa). Käsikirjaan kootaan asianmukaiset nonjohto- ja muu ilmaliikennepalvelu sekä ilmai-
34106: tiedot niistä säädöksistä, määräyksistä ja ohjeis- lutiedotus-, ilmailuviesti- ja lentosääpalvelu 11-
34107: ta sekä mahdollisesti muutoin tarvittavista tie- mailulaitoksen määräämällä tavalla ja Ilmailu-
34108: doista, jotka kohdistuvat ilmailutoimintaan. Kä- laitoksen määräämässä laajuudessa.
34109: sikirja itse ei ole velvoittavaa oikeutta, mutta Kansanedustaja Bremerin tulkinta siitä, että
34110: sen taustana käytetty normisto on. ulkomaille lähtevän tai sieltä saapuvan ilma-
34111: Kansanedustaja Bremer on esittänyt väitteen, aluksen on käytettävä Ilmailulaitoksen ylläpi-
34112: että AIP:ssä julkaistut tiedot olisivat ED :n peri- tämää, A TS-elimellä varustettua, mahdollisesti
34113: aatteiden, ED-direktiivien sekä Suomen voimas- jopa avattavaksi pyydettävää lentoasemaa, on
34114: sa olevan lainsäädännön kanssa ristiriidassa. kuitenkin virheellinen. GEN-kohdan 1.5. mu-
34115: ED-periaatteita tai direktiivejä ei ole yksilöity, kaan saapumisen/lähdön tulee tapahtua AIS-jul-
34116: mutta arvattavasti kyse on ihmisten liikkumisva- kaisulla (Lennonvarmistuselinten toimintarajat)
34117: paudesta Euroopan unionin sisärajojen yli. Tätä ilmoitettuina ao. ATS-elimen toiminta-aikoina.
34118: KK 743/1997 vp 3
34119:
34120: Tämä tarkoittaa sitä, että ilma-aluksen päällikön tullilaitoksen kanssa. Kaikki AIP:ssä esitetyt
34121: tulee valita asianomainen ATS-elin, jona toimii edellytykset, jotka koskevat näiden viran-
34122: nk. korpikenttien (eli myös suljettujen Ilmailulai- omaisten toimialaa, ovat myös ao. viranomais-
34123: toksen ylläpitämien lentoasemien) osalta ao. len- ten hyväksymiä.
34124: nonvarmistuskeskus. A vustavana valvontavi- Liikenneministeriö toteaa, että Ilmailulaitok-
34125: ranomaisena lennonvarmistuskeskuksen on kui- senjulkaisema Suomen Ilmailukäsikirja (AIP) ei
34126: tenkin varmistettava viranomaiskanavien kautta ole normi, vaan sen tarkoitus on koosteena ker-
34127: siitä, että asianmukaiset viranomaiset ovat Ias- toa ilma-alusten käyttäjille niistä voimassa ole-
34128: keutumis-llähtöpaikalla. Ilma-aluksen päällikkö vista säädöksistä, määräyksistä ja ohjeista, joita
34129: taas vastaa siitä, että ilma-alus voi yleensä käyt- tulee noudattaa. Koska ei ole ilmennyt, että
34130: tää nk. korpikenttää. Kysymyksen perusteluissa AIP:ssäjulkaistut tiedot poikkeaisivat Suomessa
34131: väitettyä pakkorahastusnäkökulmaa ei ole. voimassa olevista normeista, liikenneministeriö
34132: Ennen AIP:n julkaisemista Ilmailulaitos on katsoo, että kysymys ei anna aihetta enempiin
34133: ollut yhteistyössä sekä rajavartiolaitoksen että toimenpiteisiin.
34134:
34135: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1997
34136:
34137: Liikenneministeri Matti Aura
34138: 4 KK 743/1997 vp
34139:
34140:
34141:
34142:
34143: Tili Riksdagens Talman
34144:
34145: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- inte genomförts i EU. Däremot främjar Scheng-
34146: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- en-avtalet rörelsefriheten, men detta avtal tilläm-
34147: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- pas än så länge inte i Finland.
34148: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr Med stöd av 11 § i Finlands passlag (1642/
34149: 743: 1986) och 3 § utlänningslagen (378/1991) anges i
34150: AIP de flygplatser som är egentliga eller tilifålliga
34151: Är Regeringen medveten om Luft- passgranskningsställen som avses i förordningen
34152: fartsverkets nyaste bestämmelse gällande om passgranskningsställen (461/1992) samt det
34153: obligatoriska avgifter, viiken strider mot tiliståndsförfarande som gäller användningen av
34154: EU:s principer, EU-direktiven samt Fin- andra inrese- och utreseställen (GEN-punkt
34155: lands gällande lagstiftning, 1.4.2.1.-4. och punkt 4. i sin helhet). Luftfarts-
34156: på vilket sätt ämnar Regeringen god- verket är också av den åsikten att man från tillfål-
34157: känna denna nyaste avgiftsbestämmelse liga flygplatser kan flyga utomlands eller från
34158: som dess okontrollerade affårsverk har utlandet tili dem under den förutsättningen att
34159: utfårdat och som kommer att kväva vår myndighetsstillstånden är i sin ordning (GEN-
34160: luftfartsnäring, samt punkt 1.4.2.1.). Då det gäller annan trafik än
34161: i vilket skede kommer Regeringen att sådan som sker inom EU:s område räcker det
34162: börja bekymra sig om den underutveckla- dock inte att enbart söka tillstånd till gränsöver-
34163: de situation som Finlands luftfartsnäring skridning på det sätt som riksdagsman Bremer
34164: befinner sig i jämfört med situationen i föreslår, utan tillstånd bör också sökas hos ifrå-
34165: EU och om Luftfartsverkets krav som gavarande distriktstullkammare enligt tullstyrel-
34166: kväver all konkurrenskraft? sens beslut om tullvägar och allmänna trafikplat-
34167: ser (3/094/95; 2.1.1995).
34168: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Verksamheten inom lufttrafiktjänsten, dvs.
34169: anföra följande: ATS-organet hänför sig tili förordningen om
34170: övervakning av Finlands territorium och trygg-
34171: Med anledning av spörsmålet har trafikmini- ande av dess territoriella integritet (1069/1989),
34172: steriet fått en utredning av Luftfartsverket. enligt viiken en luftfartsmyndighet deltar i över-
34173: 1 spörsmålet och motiveringen till det har lag- vakningen och tryggandet av den territoriella
34174: ligheten i fråga om Luftfartsverkets "AIP-regel- integriteten inom sitt eget verksamhetsområde.
34175: samling" ifrågasatts. Med regelsamlingen avser Luftfartsverket bistår även gränsbevaknings-
34176: riksdagsman Bremer Finlands luftfartshandbok och tullmyndigheterna i deras lagstadgade över-
34177: (AIP) som Luftfartsverket publicerar och i det vakningsuppgifter. Enligt 52§ luftfartslagen
34178: här fallet särskilt den del som gäller nationella (281/1995) skall för tryggande av flygtrafiksäker-
34179: bestämmelser och fordringar (GEN-delen). 1 heten och för underlättande av trafiken samt för
34180: handboken samlas uppgifter om de författning- samordning av den civila och militära luftfartens
34181: ar, föreskrifter och anvisningar samt övriga be- behov ordnas flygkontroll och annan flygtrafik-
34182: hövliga uppgifter som gäller luftfartsverksamhe- ledningstjänst samt flyginformationstjänst, tele-
34183: ten. Handboken är inte i sig förpliktande, men de tjänst för lufttrafiken och meteorologisk tjänst
34184: normer som utgör grund för den är det. på det sätt och i den omfattning som Luftfarts-
34185: Riksdagsman Bremer hävdar att de uppgifter verket föreskriver.
34186: som publicerats i AIP strider mot EU:s principer, Riksdagsman Bremers tolkning att ett luftfar-
34187: EU-direktiven och gällande lagstiftning i Fin- tyg som far tili utlandet eller kommer därifrån
34188: land. skall använda en med ATS-organ utrustad flyg-
34189: Han nämner inte vilka EU-direktiv det är frå- plats som upprätthålls av Luftfartsverket eller
34190: ga om, men han torde avse de direktiv som gäller som man rentav eventuellt måste anhålla om att
34191: människors rätt att fritt röra sig över Europeiska skall öppnas är dock felaktig. Enligt GEN-punkt
34192: unionens inre gränser. Denna princip har ännu 1.5. skall ankomsten/avfården ske under den tid
34193: KK 743/1997 vp 5
34194:
34195: ATS-organet fungerar. Tiden anges i AIS-publi- Före publiceringen av AIP har Luftfartsverket
34196: kationen (verksamhetsgränserna för flygtrafik- samarbetat med både gränsbevakningsväsendet
34197: tjänstorganen). Detta innebär att luftfartygets och tullverket. Alla i AIP anförda krav gällande
34198: befålhavare skall välja behörigt A TS-organ som dessa myndigheters verksamhetsområde har
34199: verkar som behörig flygtrafiktjänstcentral för godkänts av respektive myndighet.
34200: tillfålliga flygplatser (dvs. också för stängda flyg- Trafikministeriet framhåller att den luftfarts-
34201: platser som Luftfartsverket upprätthåller). Som handbok för Finland (AIP) som Luftfartsverket
34202: bistående övervakningsmyndighet skall flygtra- publicerar inte är en norm utan avsikten med
34203: fiktjänstcentralen dock genom myndighetskana- handboken är att ge dem som använder luftfar-
34204: ler säkerställa att vederbörande myndigheter är tyg ett sammandrag av gällande författningar,
34205: på landnings-/avgångsplatsen. Luftfartygets chef föreskrifter och anvisningar som skall iakttas. Då
34206: ansvarar för sin del för att luftfartyget överhu- det inte har framgått att de uppgifter som publi-
34207: vudtaget kan använda den tillfålliga flygplatsen. ceras i AIP skulle avvika från gällande normer i
34208: Den aspekt som tas upp i motiveringen tili spörs- Finland anser trafikministeriet att frågan inte ger
34209: målet, dvs. att det skulle vara fråga om uppbä- anledning tili ytterligare åtgärder.
34210: rande av obligatoriska avgifter, existerar inte.
34211:
34212: Helsingfors den 6 augusti 1997
34213:
34214: Trafikminister Matti Aura
34215: KK 744/1997 vp
34216:
34217: Kirjallinen kysymys 744
34218:
34219:
34220:
34221:
34222: Erkki Pulliainen /vihr: Merilohen pyynnistä Tornionjoella
34223:
34224:
34225:
34226: Eduskunnan Puhemiehelle
34227:
34228: Merilohi on palannut Tornionjokeen siinä lisäksi erittäin alhaisella hyötyprosentilla. Urhei-
34229: määrin suurin joukoin, että kalastusmatkailu on lukalastuksen kanssa tällä pyyntitavalla ei ole
34230: joella elpynyt. Samalla ovat tulleet kuvaan mu- mitään tekemistä. Tällainen pyynti on kiellettävä
34231: kaan monet kielteisetkin ilmiöt. Niistä merkittä- välittömästi sekä Suomen että Ruotsin puoleisil-
34232: vin lienee tällä hetkellä ns. rokastus eli merilohien lajokialueilla. Jos Ruotsia ei saada kieltoon mu-
34233: pyydystäminen käyttäen raskasta heittopainoa kaan, niin Suomen on kiellettävä rokastus omal-
34234: ja putkiperhoa. Pyynti tapahtuu koskissa olevis- la alueellaan. Aloitevelvollisuus kuuluu maa- ja
34235: ta montuista, joihin lohet noustessaan keräänty- metsätalousministeriölle.
34236: vät. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34237: Rokastus on tehokas ja samalla tuhlaava jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34238: pyyntitapa. Yhden illan aikana kerrotaan saa- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34239: dun Matkakoskelta noin 40 lohta rantaan. Kui- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34240: tenkin neljä viidestä lohesta irtoaa koukuistajää-
34241: den enemmän tai vähemmän raanakkoina jo- Aikooko maa- ja metsätalousministeri
34242: keen. Nämä yksilöt joko kuolevat tai ajautuvat ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin meri-
34243: alavirtaan, sillä niitä ei ole myöhemmin saatu lohen ns. rokastuksen kieltämiseksi Tor-
34244: ylävirran puolelta. nionjoella niin, että kielto tulee voimaan
34245: Joka tapauksessa rokastuksella ryöstökalaste- niin nopeasti kuin se on teknisesti mah-
34246: taan Tornionjoesta nousevaa merilohta ja kaiken dollista?
34247:
34248: Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1997
34249:
34250: Erkki Pulliainen /vihr
34251:
34252:
34253:
34254:
34255: 270136
34256: 2 KK 744/1997 vp
34257:
34258:
34259:
34260:
34261: Eduskunnan Puhemiehelle
34262:
34263: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa syvänteissä, pohjakuopissa tai patojen alla.
34264: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, Eräissä tämänkaltaisissa kohteissa on Tornion-
34265: olette 22 päivänä heinäkuuta 1997 päivätyn kir- joella kuluvana kesänä ryhdytty harjoittamaan
34266: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- lohenpyyntiä välineillä ja käyttötavoilla, joiden
34267: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliai- tavoitteena on pelkästään lohien tarttuminen ul-
34268: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o kopuolelta. Näin kalastettujen lohien määrä ei
34269: 744: kokonaissaaliiden kannalta liene vielä erityisen
34270: merkityksellinen, mutta tämän pyyntitavan seu-
34271: Aikooko maa- ja metsätalousministeri rauksena suuri määrä lohia vahingoittuu ja tu-
34272: ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin meri- houtuu tarpeettomasti.
34273: lohen ns. rokastuksen kieltämiseksi Tor- Simojoella ja eräillä muillakin maamme vael-
34274: nioujoella niin, että kielto tulee voimaan luskalajoilla on ilmennyt vastaavaa. Maa- ja
34275: niin nopeasti kuin se on teknisesti mah- metsätalousministeriö aikoo kalastusasetukseen
34276: dollista? tehtävällä muutoksella kieltää tämänkaltaisen
34277: koukkukalastuksen lohi- ja siikapitoisissa joissa
34278: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jo kuluvan elokuun aikana.
34279: vasti seuraavaa: Tornionjoki on rajajoki, jolla on vuosikym-
34280: menten ajan noudatettu samankaltaisia kalastus-
34281: Tornionjoessa on lohen ja taimenen kalastus säännöksiä sekä Suomen että Ruotsin puoleisis-
34282: kielletty lukuun ottamatta kalastusta vavalla ja sa osissa. Kuluvaa vuotta koskeva maa- ja metsä-
34283: vieheellä 5.6.-15.8. viikoittain keskiviikkoillas- talousministeriön päätös kalastuksesta Tornion-
34284: ta maanantai-iltaan. Kalastus vavallaja vieheellä joen kalastusalueella on voimassa vuoden 1997
34285: tarkoittaa perinteistä viehekalastusta, jossa kala loppuun. Vastaavat kalastussäännökset ovat
34286: houkutellaan tarttumaan vieheeseen nappaa- voimassa myös kalastusalueen Ruotsin puoleisil-
34287: malla se suuhunsa. Tarkoituksena ei ole ollut la alueilla. Maa- ja metsätalousministeriön ta-
34288: ylläpitää mahdollisuutta sellaiseen kalastukseen, voitteena on kieltää ja estää sellainen koukkuka-
34289: jossa kookkailla koukuilla varustettu "viehe" lastus, jonka tarkoituksena on kalojen ulkopuo-
34290: yritetään tartuttaa kalaan ulkopuolelta. Tätä ro- lelta tartuttaminen. Suomi pyrkii saattamaan
34291: kastamiseksi kutsuttua pyyntitapaa käytetään voimaan koko Tornionjoen kalastusalueella tätä
34292: sellaisilla alueilla, joilla lohet tai muutkin kalat koskevan säännöksen vuoden 1998 lohen ja tai-
34293: ovat tiheässä, kuten koskipaikkojen alla olevissa menen kalastusta koskevissa neuvotteluissa.
34294:
34295: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1997
34296:
34297: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
34298: KK 744/1997 vp 3
34299:
34300:
34301:
34302:
34303: Tili Riksdagens Talman
34304:
34305: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- under den gångna sommaren börjat bedriva lax-
34306: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- fångst med redskap och metoder, vars mål enbart
34307: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- varit att försöka få Iaxen att fastna utifrån. Total-
34308: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr fångsten av på detta sätt fiskade laxar torde
34309: 744: knappast ännu ha fått särskilt stor omfattning,
34310: men en följd av detta fångstsätt är otvivelaktigt
34311: Har jord- och skogsbruksministern för att en stor mängd laxar skadas och dör helt i
34312: avsikt att omedelbart skrida tili åtgärder onödan.
34313: för att ett förbud mot s.k. krokning av Motsvarande fenomen har även kunnat iakt-
34314: havslax i Torneälv skall träda i kraft så tas vid Simojoki älv och vissa andra lekälvar i
34315: snabbt det bara är tekniskt möjligt? vårt land. Jord- och skogsbruksministeriet har
34316: för avsikt att redan under innevarande augusti
34317: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt månad förbjuda krokfiske av denna typ i lax- och
34318: anföra följande: sikförande älvar genom en ändring av förord-
34319: ningen om fiske.
34320: 1 Torne älv är fiske av lax och öring förbjudet Torne älv är en gränsälv i viiken man redan i
34321: med undantag för fiske med spö och bete mellan tiotals år såväl på den finländska som på den
34322: den 5 juni och den 15 augusti varje vecka mellan svenska sidan följt likartade bestämmelser för
34323: onsdag kväll och måndag kväll. Fiske med spö fisket. Jord- och skogsbruksministeriets beslut
34324: och bete avser traditionellt spinnfiske och inne- om fisket inom Torne älvs fiskeområde är i kraft
34325: bär att fisken Joekas att sluka betet och därvid tili utgången av år 1997. Motsvarande bestäm-
34326: fastna på kroken. A vsikten har inte varit upprätt- melser för fisket gäller även inom de delar av
34327: hålla möjligheter till ett fiske som går ut på att fiskeområdet som är belägna på den svenska
34328: man försöker kroka fisken utifrån med ett "bete" sidan. Jord- och skogsbruksministeriets mål är
34329: som är försett med stora krokar. Detta fångst- att förbjuda och förhindra krokfiske vars syfte är
34330: sätt, som kallats för krokning, används i vatten att få fiskarna krokade utifrån. Vid de förhand-
34331: där Iaxen och även övrig fisk står tätt, som exem- lingar som skall föras om Iax- och öringsfisket år
34332: pelvis i djupa vatten och gropar under forsar och 1998 är Finlands mål att denna bestämmelse skall
34333: dammar. På vissa platser i Torne älv har man träda i kraft inom hela Torne älvs fiskeområde.
34334:
34335: Helsingfors den 6 augusti 1997
34336:
34337: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
34338: j
34339: j
34340: j
34341: j
34342: j
34343: j
34344: j
34345: j
34346: j
34347: j
34348: j
34349: j
34350: j
34351: j
34352: j
34353: j
34354: KK 745/1997 vp
34355:
34356: Kirjallinen kysymys 745
34357:
34358:
34359:
34360:
34361: Erkki Pulliainen /vihr: Tuoreen kalan ja lihan pakkaustapojen ke-
34362: hittämisestä ja valvonnasta
34363:
34364:
34365: Eduskunnan Puhemiehelle
34366:
34367: Elintarvikevalvonta näyttää maassamme on- Viime aikoina kaupan sisäinen kilpailu on toi-
34368: tuvan pahasti. Tähän ovat kiinnittäneet äsket- saalta kiristynyt ja toisaalta keskittymiskehitys
34369: täin huomiota mm. Elintarvikevirasto ja Suomen on jatkunut tai yrittänyt jatkua. Näin ollen ei ole
34370: Kalakauppiasliitto. Edellinen totesi selvityksen- näkyvissä mitään sellaista, joka näyttäisi lisää-
34371: sä perusteella, että elintarvikkeiden päiväysmer- vän kuluttajaturvallisuutta. Jäljelle jää vain yksi
34372: kinnöissä esiintyy runsaasti virheellisyyksiä. Jäl- kuluttajan jollain tavoin hallittavissa oleva kei-
34373: kimmäinen on vaatinut, että herkästi pilaantu- no. Se on tuotteen aistinvarainen arviointi myyn-
34374: van kalan, erityisesti pakatun kalan ja kalatuot- titiskillä. Tämä edellyttää, ettei tuotetta ole tätä
34375: teiden myyntiaikoja pitäisi lyhentää. estävästi ennakkoon pakattu. Tuoreen lihan ja
34376: Selvitykset ovat paljastaneet, että valvonta kalan pakkaaminen tällä tavoin tulisikin kieltää.
34377: klikkaa ainakin kahdella taholla. Elintarvike- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34378: alan yrityksillä pitäisi lakisääteisen omavalvon- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34379: tajärjestelmän olla kunnossa, mutta näin ei ole. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34380: Myöskään kuntien suorittama valvonta ei toimi nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34381: niin kuin pitäisi. Syy tähän lienee toisaalta niu-
34382: kentuneissa taloudellisissa resursseissa ja toisaal- Jotta kuluttajan olisi mahdollista tar-
34383: ta lisääntyneissä viranomaistehtävissä. kistaa tuotteen tila myyntitiskillä ja huo-
34384: Lähitulevaisuudessa ei ole näköpiirissä mer- mioon ottaen elintarvikevalvonnassa ha-
34385: kittävää helpotusta monien kuntien taloudelli- vaitut rakenteelliset ja nykytilanteessa
34386: seen tilanteeseen, joten niiden ylläpitämä elintar- vaikeasti korjattavissa olevat ongelmat ja
34387: vikevalvonta tuskin tulee tehostumaan. Tämä on puutteet, aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
34388: yrittäjien (kaupan) tiedossa, ja niinpä ne tarjoa- tuoreen lihan ja kalan pakkaamisen kiel-
34389: vat kaupan elintarvikkeita, jotka eivät ole myyn- tämiseksi vähittäiskaupassa sellaisiin
34390: tikelpoisia. Jotta ostaja ei havaitsisi jo kaupassa pakkauksiin, jotka estävät tuotteen ais-
34391: tuotteen todellista, kelvotonta tilaa, se pakataan tinvaraisen tutkimisen ostotilanteessa?
34392: ja samalla usein merkitään pakkauksen päälle
34393: epäasiallinen "viimeinen myyntipäivä" tai "pa-
34394: rasta ennen" -myyntipäivä.
34395:
34396: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997
34397:
34398: Erkki Pulliainen /vihr
34399:
34400:
34401:
34402:
34403: 270136
34404: 2 KK 745/1997 vp
34405:
34406:
34407:
34408:
34409: Eduskunnan Puhemiehelle
34410:
34411: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tilaatikossa tai välittömässä läheisyydessä ole-
34412: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vassa esitteessä. Mahdollisuus erehtyä elintar-
34413: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- vikkeen laadusta ei välttämättä poistu pidettäes-
34414: le jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin sä tuoretta lihaa tai kalaa kaupan myyjän toimes-
34415: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 745: ta myyntitiskillä.
34416: Mikrobiologisesti helposti pilaantuvina elin-
34417: Jotta kuluttajan olisi mahdollista tar- tarvikkeina tuoreen lihan ja kalan pakkausmer-
34418: kistaa tuotteen tila myyntitiskillä ja huo- kinnöissä on mainittava viimeinen käyttöajan-
34419: mioon ottaen elintarvikevalvonnassa ha- kohta ja säilytysohje, joiden avulla kuluttaja voi
34420: vaitut rakenteelliset ja nykytilanteessa arvioida tuotteen laatua ja käyttökelpoisuutta.
34421: vaikeasti korjattavissa olevat ongelmat ja Elintarvikeviraston 8. 7.1997 julkaisemassa elin-
34422: puutteet, aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tarvikkeiden päiväysmerkintöjen osuvuutta kos-
34423: tuoreen lihan ja kalan pakkaamisen kiel- kevassa tutkimuksessa kävi ilmi, että lihan ja
34424: tämiseksi vähittäiskaupassa sellaisiin kalan sekä näistä tehtyjen valmisteiden päiväyk-
34425: pakkauksiin, jotka estävät tuotteen ais- sissä on huomattavia puutteita. Useat elintarvik-
34426: tinvaraisen tutkimisen ostotilanteessa? keet eivät täyttäneet aistinvaraisia tai mikrobio-
34427: logisia vähimmäislaatuvaatimuksia viimeisenä
34428: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- käyttöpäivänä. Kartoituksen tulokset osoitta-
34429: vasti seuraavaa: vat, että elinkeinonharjoittajien on syytä tarkis-
34430: taa pakkauksiin merkityt päiväykset, säilytysoh-
34431: Kaupan rakenteen kehitys on johtanut siihen, jeet sekä kylmäketjun toimivuus. Molemmatjoh-
34432: että elintarvikkeet luovutetaan kuluttajalle yhä tavat valvontaviranomaiset pitävät päiväysmer-
34433: useammin valmiiksi pakattuna. Pakkaamisen kintöjen tarkistamista ja valvontatoimenpiteiden
34434: ehtona on tarkoitukseen sopiva pakkausmate- kohdistamista kyseessä oleviin kohteisiin rajoit-
34435: riaali sekä säädöksissä vaadittavat pakkausmer- tavia määräyksiä parempana vaihtoehtona.
34436: kinnät. Pakkaus suojaa elintarviketta likaantu- Elintarvikevalvonnan rajallisten voimavaro-
34437: miselta ja pilaantumista aiheuttaviita bakteereil- jen vuoksi elintarvikevalvontaviranomaiset toi-
34438: ta ja siten lisää tuotteen säilyvyyttä sekä vähen- vovat kuluttajasta elintarvikekaupan aktiivista
34439: tää hävikkiä. Pakattujen elintarvikkeiden varas- toimijaa, joka osaisi vaatia tietynlaista palvelua,
34440: tointi, jakelu ja käsittely on sekä kätevämpää että valittaa puutteista sekä huonolaatuisista elintar-
34441: hygieenisempää kuin pakkaamattomien tuottei- vikkeista kauppiaalle tai elintarvikevalvontavi-
34442: den. ranomaisille. Kuluttajien valistamiseksi elintar-
34443: Elintarvikepakkauksiin liittyvien hyötyjen vikevirasto on tehnyt useita esitteitä, joista esi-
34444: vuoksi elintarvikkeen luovuttamiselle pakattuna merkkinä voidaan mainita "Kalaa kiitos, kevyttä
34445: ei ole asetettu esteitä eikä elintarvikemääräyksiin turvallisesti", jossa annetaan monipuolista tietoa
34446: ole valmisteilla säädöksiä, joilla rajoitettaisiin kalasta (tuoreudesta, käsittelystä, vieraista ai-
34447: tuoreen lihan tai kalan myyntiä pakattuna. Ter- neista). Lisäksi valvontaviranomaiset ovat teh-
34448: veydensuojeluasetuksen ( 128011994) 29 §:ssä neet toimintaansa ja kuluttajien vaikuttamis-
34449: päinvastoin säädetään, että erityisesti liha ja liha- mahdollisuuksia tunnetuksi mm. elintarvikepäi-
34450: valmisteet sekä kala ja kalavalmisteet on pidettä- vien avulla. Seuraava elintarvikevalvonnan päi-
34451: vä kaupan valmiiksi pakattuna, jollei niiden luo- vä on 7.9.1997.
34452: vuttaminen tapahdu myyjän toimesta. Elintarviketeollisuus ja kauppa ovat tunnista-
34453: Elintarvikkeen aistinvarainen laadun arvioin- neet pakattujen elintarvikkeiden laadun seuraa-
34454: ti ostotilanteessa edellyttää ostajalta riittävää misen tärkeyden kauppaketjussa. Elintarvikkeen
34455: asiantuntemusta. Esimerkiksi kalan laadun ar- kuntoa halutaan seurata rikkomatta pakkausta,
34456: viointia on pidetty niin vaikeana, että myös pak- joka on aistein arvioitaessa välttämätöntä. Tästä
34457: kaamattoman luonnonkalan myyntialue ja -päi- syystä pa~paillaan kehitetään nk. älykkäitä pak-
34458: vä on säädetty ilmoitettavaksi kuluttajalle myyn- kauksia. Alykkäiden pakkaustekniikoiden avul-
34459: KK 745/1997 vp 3
34460:
34461: Ia kuluttaja voi seurata tuotteen/pakkauksen pakatuille tuotteille; "näpelöinnin" estäjät jne.
34462: kuntoa ilman, että pakkausta tarvitsee avata. Suomessa on tämän alueen tutkimus hyvällä
34463: Tällaisia tekniikoita ovat mm. aikallämpötilain- kansainvälisellä tasolla. Suomi on tehnyt komis-
34464: dikaattorit, joilla voidaan seurata kylmässä säi- siolle aloitteen elintarvikkeen kanssa kosketuk-
34465: lytettävän tuotteen varastointilämpötilaa; vuo- siin joutuvien nk. aktiivisten ja älykkäiden pak-
34466: toindikaattorit esim. aseptisille tai suojakaasuun kausmateriaalien sääntelemiseksi.
34467: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1997
34468:
34469: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
34470: 4 KK 745/1997 vp
34471:
34472:
34473:
34474:
34475: Tili Riksdagens Talman
34476:
34477: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- kunna bedöma livsmedlets tillstånd vid inköps-
34478: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- tillfållet. Det har ansetts vara så svårt att bedöma
34479: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- t.ex. kvaliteten på fisk att i fråga om oförpackad
34480: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmå1 nr naturfisk har det bestämts att försäljningsområ-
34481: 745: de och -dag måste anges på försäljningslådan
34482: eller på ett plakat i dess omedelbara närhet. Ris-
34483: Tänker Regeringen vidta några åtgär- ken för att kunden misstar sig på livsmedlets
34484: der för att inom deta1jhande1n förbjuda kvalitet kan nödvändigtvis inte elimineras genom
34485: förpackning av fårskt kött och fårsk fisk i att fårskt kött och fårsk fisk säljs i en butiksdisk
34486: sådana förpackningar som hindrar en av en expedit.
34487: undersökning av produkten med hjä1p av När det gäller fårskt kött och fårsk fisk, som är
34488: sinnesorgan vid inköpstillfållet för att mikrobiologiskt sett lättförskämbara livsmedel,
34489: göra det möj1igt för konsumenten att skall förpackningspåskrifterna innehålla uppgift
34490: kontrollera produktens tillstånd vid dis- om sista förbrukningsdag och anvisningar för
34491: ken och med tanke på de strukturella bris- förvaring, med hjälp av vilka konsumenten kan
34492: ter i 1ivsmede1skontrollen som uppdagats bedöma produktens kvalitet och användbarhet.
34493: och är svåra att avhjä1pa? En undersökning rörande riktigheten av datum-
34494: stämplarna på livsmedel, som Livsmedelsverket
34495: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt publicerade den 8 juli 1997, visade att det före-
34496: anföra fö1jande: kommer betydliga brister i datummärkningen av
34497: kött och fisk samt de produkter som tillverkats av
34498: Den strukturella utveck1ingen inom hande1n dessa. På den angivna sista förbrukningsdagen
34499: har 1ett till en situation där 1ivsmede1 allt oftare är uppfyllde de undersökta livsmedlen ofta inte de
34500: fårdigförpackade när de överlåts tili konsumen- kvalitetsmässiga minimikraven varken mikrobi-
34501: ten. Ett villkor för detta är att det förpacknings- ologiskt eller vid bedömning med sinnesorgan.
34502: materia1 som används 1ämpar sig för ändamå1et Resultaten av denna kartläggning visar att nä-
34503: och att förpackningen förses med stadgeen1iga ringsidkarna har all anledning att kontrollera de
34504: förpackningspåskrifter. F örpackningen skyddar datum som anges på förpackningarna, förva-
34505: 1ivsmed1et mot nedsmutsning och bakterier som ringsanvisningarna samt att samtliga länkar i
34506: orsakar förskämning och förbättrar på det sättet kylförvaringskedjan fungerar bra. De båda le-
34507: hållbarheten hos produkten samt minskar svin- dande tillsynsmyndigheterna anser att kontroll
34508: net. Det är både mer behändigt och mer hygie- av datumstämplar och kontrollåtgärder som rik-
34509: niskt att 1agra, distribuera och hantera fårdigför- tas mot ovan nämnda punkter är ett bättre alter-
34510: packade 1ivsmede1 än oförpackade 1ivsmedel. nativ än begränsande bestämmelser.
34511: På grund av de fördelar som fårdiga förpack- På grund av begränsade övervakningsresurser
34512: ningar för med sig har man inte velat resa några önskar de myndigheter som har ansvaret för livs-
34513: hinder för över1åte1se av fårdigförpackade 1ivs- medelskontrollerna att konsumenterna blir akti-
34514: mede1, och några nya bestämme1ser i 1ivsmede1s- vare parter i handeln med livsmedel och lär sig att
34515: 1agstiftningen som skulle begränsa försä1jningen kräva service av viss nivå, anmärka på brister och
34516: av fårskt kött och fårsk fisk i fårdiga förpack- framföra klagomål över dåliga livsmedel hos bu-
34517: ningar finns inte heller under beredning. 1 29 § tiksföreståndarna eller kontrollmyndigheterna. 1
34518: hä1soskyddsförordningen (1280/1994) föreskrivs informativt syfte har Livsmedelsverket samman-
34519: det tvärtom att särski1t kött och köttprodukter ställt flera broschyrer, t.ex. "Fisk ja tack, både
34520: samt fisk och fiskprodukter skall sa1uföras i får- lätt och tryggt" i viiken konsumenten ges mångsi-
34521: diga förpackningar, om inte varan överlåts av en dig information om fisk (fårskhet, hantering,
34522: försäljare. främmande ämnen). Dessutom har kontrollmyn-
34523: Tillräcklig sakkunskap krävs av köparen för digheterna velat göra sin verksamhet och konsu-
34524: att denna med hjälp av sina sinnesorgan skall menternas möjligheter att påverka mer kända
34525: KK 745/1997 vp 5
34526:
34527: bl.a. genom att arrangera Dagen för livsmedels- höver öppnas. De ovan nämnda smarta förpack-
34528: tillsyn. En sådan dag kommer att arrangeras näs- ningarna har bl.a. tids/temperaturindikatorer
34529: ta gång den 7 september 1997. med hjälp av vilka man kan följa lagringstempe-
34530: Både Iivsmedelsindustrin och handeln har in- raturen hos en produkt som kräver kylförvaring;
34531: sett vikten av att man i handelns olika led håller indikatorer för Iäckage t.ex. i fråga om aseptiska
34532: ett öga på kvaliteten på fårdigförpackade livs- produkter eller produkter som är förpackade i en
34533: medel. Man vill följa livsmedlets tillstånd utan att skyddande atmosfär; medel som hindrar allmän-
34534: bryta förpackningen vilket är nödvändigt för att heten från att fingra på produkten etc. I Finland
34535: man skall kunna göra en bedömning med sinnes- uppvisar forskningen på detta område god inter-
34536: organ. Av denna anledning håller man som bäst nationell standard. Finland har också hos kom-
34537: på att uveckla s.k. smarta förpackningar. De s.k. missionen inlämnat ett initiativ tili reglering rö-
34538: smarta förpackningsteknikerna gör det möjligt rande s.k. aktiva och smarta förpackningsmate-
34539: för konsumenten att kontrollera produktens/för- rial som kommer i kontakt med livsmedel.
34540: packningens tillstånd utan att förpackningen be-
34541:
34542: Helsingfors den 13 augusti 1997
34543:
34544: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
34545: KK 746/1997 vp
34546:
34547: Kirjallinen kysymys 746
34548:
34549:
34550:
34551:
34552: Erkki Pulliainen /vihr: Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta
34553:
34554:
34555:
34556: Eduskunnan Puhemiehelle
34557:
34558: Vastatessaan kirjalliseen kysymykseen 576/ Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34559: 1997 vp maa- ja metsätalousministeri asetti ky- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34560: seenalaiseksi kysymyksessä esitetyt tiedot Rova- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34561: niemen Korkalovaarassa olevasta metsäyhtiöi- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34562: den puuvarastosta, jossa säilytetään kuorellista
34563: havupuutavaraa kaava-alueella. Aikooko Hallitus antaa heti syyskau-
34564: Kysymyksen 57611997 vp tiedot on sittemmin den 1997 alussa esityksen metsän hyön-
34565: tarkistettu ja todettu oikeiksi. Tästä on ilmoitettu teis- ja sienituhojen torjunnasta annetun
34566: maa- ja metsätalousministeriölle. lain muuttamiseksi niin, että erityisesti
34567: Kun aiemmin esitetyt tiedot on todettu oikeik- kuorellisen mäntypuutavaran varastointi
34568: si, on metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnas- kaava-alueilla tulee kasvaville puille va-
34569: ta annetun lain muuttamiseen ryhdyttävä pikai- hinkoa aiheuttavasti laittomaksi toimin-
34570: sesti. Tätä koskeva hallituksen esitys on saatava naksi?
34571: eduskunnan käsiteltäväksi heti syyskauden alus-
34572: sa.
34573:
34574: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997
34575:
34576: Erkki Pulliainen /vihr
34577:
34578:
34579:
34580:
34581: 270136
34582: 2 KK 746/1997 vp
34583:
34584:
34585:
34586:
34587: Eduskunnan Puhemiehelle
34588:
34589: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa n:o 576 todetaan, ministeriö on jo alustavasti
34590: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, selvittänyt sekä metsän hyönteis- ja sienituhojen
34591: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen torjunnasta annetun lain (263/1991) soveltamis-
34592: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- alan että sen muiden säännösten tarkistamistar-
34593: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o vetta. Tarkoitus on, että asiaa koskeva hallituk-
34594: 746: sen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle tulevan
34595: syksyn kuluessa. Asian valmistelu ei kuitenkaan
34596: Aikooko Hallitus antaa heti syyskau- ole vielä siinä vaiheessa, että esitys voitaisiin an-
34597: den 1997 alussa esityksen metsän hyön- taa heti syyskauden alussa.
34598: teis- ja sienituhojen torjunnasta annetun Kysymyksessä on myös viitattu kirjalliseen
34599: lain muuttamiseksi niin, että erityisesti kysymykseen n:o 576 ja todettu, että siinä esitetyt
34600: kuorellisen mäntypuutavaran varastointi tiedot koskien puutavaran varastointia Rovanie-
34601: kaava-alueilla tulee kasvaville puille va- men Korkalovaarassa olisi sittemmin tarkistettu
34602: hinkoa aiheuttavasti laittomaksi toimin- ja todettu oikeiksi. Ministeriöllä ei edelleenkään
34603: naksi? ole sellaista tietoa, joka osoittaisi metsäyhtiöiden
34604: sijoittaneen puutavaravarastonsa kyseiselle alu-
34605: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- eelle mainitun lain velvoitteiden kiertämiseksi,
34606: vasti seuraavaa: kuten kysymyksessä n:o 576 on esitetty.
34607: Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, ettei
34608: Kuten 6.6.1997 päivätyssä vastauksessa kan- kysymys tässä vaiheessa anna sen taholta aihetta
34609: sanedustaja Pulliaisen kirjalliseen kysymykseen enempiin toimenpiteisiin.
34610:
34611: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1997
34612:
34613: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
34614: KK 746/1997 vp 3
34615:
34616:
34617:
34618:
34619: Tili Riksdagens Talman
34620:
34621: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- att ändra tiliämpningsområdet för lagen om be-
34622: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- kämpning av insekt- och svampskador (263/
34623: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags- 1991) och Iagens övriga bestämmelser. Det är
34624: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr meningen att regeringens proposition i detta
34625: 746: ärende skall kunna avlåtas tili riksdagen under
34626: höstens Iopp. Beredningen av ärendet är ändå
34627: Har Regeringen för avsikt att genast i ännu inte i det skedet att propositionen kunde
34628: början av hösten 1997 avlåta en proposi- avlåtas genast i början av hösten.
34629: tion tili riksdagen om ändring av Iagen 1 spörsmålet hänvisas också tili spörsmål nr
34630: om bekämpning av insekt- och svamp- 576 och framhålls att de uppgifter om lagringen
34631: skador i skog så att speciellt sådan lagring av barrträdsvirke i Korkalovaara i Rovaniemi
34632: av obarkat talivirke på planområden som som framförs i spörsmål nr 576 senare skulle ha
34633: vållar de växande träden skada förklaras kontrollerats och konstaterats hålla streck. Mi-
34634: olaglig? nisteriet har fortfarande inte sådana uppgifter
34635: som kunde påvisa att skogsbolagen placerat ett
34636: virkesupplag på området i fråga i syfte att kring-
34637: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt gå den nämnda Iagens förpliktelser, såsom fram-
34638: anföra följande: förs i spörsmål nr 576.
34639: Jord- och skogsbruksministeriet anser att
34640: Såsom nämns i svaret från den 6 juni 1997 på spörsmålet inte i det här skedet ger anledning tili
34641: riksdagsman Pulliainens spörsmål nr 576 harmi- vidare åtgärder från ministeriets sida.
34642: nisteriet redan preliminärt utrett både behovet
34643:
34644: Helsingforsden 6 augusti 1997
34645:
34646: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
34647: KK 747/1997 vp
34648:
34649: Kirjallinen kysymys 747
34650:
34651:
34652:
34653:
34654: Erkki Pulliainen /vihr: Teuraseläinkuljetusten tason säilyttämisestä
34655:
34656:
34657:
34658: Eduskunnan Puhemiehelle
34659: Suomi on esiintynyt Euroopan unionin puit- houkutukseen riskeerata kuljetuksissa uskoen,
34660: teissa näyttävästi teuraseläinkuljetusten tason ettei laiminlyönneistä jää kiinni.
34661: kohottamiseksi Keski-, Etelä- ja Länsi-Euroo- Rakenteellisesti tilannetta pahentaa vielä se,
34662: passa. Samalla maamme edustajat ovat mainos- että maa- ja metsätalousministeriön taholta on
34663: taneet omia vastaavia kuljetusolojamme esimer- viime aikoina kannanotoilla tuettu kotieläin-
34664: kiksi kelpaaviksi. Kuluva kesä on kuitenkin tuotteiden jalostuksen keskittämistä. Nyt tulisi
34665: osoittanut, etteivät asiat olekaan täällä mainos- päinvastoin tukea alueellisten teurastamoiden (ja
34666: tetulla tasolla. Nythän lämpöolot ovat olleet meijereiden) toimintaa ja tehdä siitä valtti ED-
34667: täällä pitkästä aikaa sellaiset kuin ne ovat tavalli- kulttuurissa.
34668: sesti kesäisin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34669: On mahdollista, että osaan lukuisista huo- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34670: mautuksiin aihetta antaneista tämän kesän eläin- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34671: kuljetus- ja käsittelytapauksista on liittynyt huo- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34672: noa tuuria. Merkittävää on kuitenkin, että "va-
34673: hinkoja" on sattunut erityisesti yhtiölle, joka lak- Aikooko Hallitus toimia kotieläinten
34674: kauttaa teurastamon toisensa jälkeen. Kun koti- teuraseläinkuljetusten tason säilymisen
34675: eläimiä pidetään edelleen suurin piirtein entisen varmistamiseksi kaikissa oloissa niin, että
34676: laajuisena alueella, merkitsee meneillään oleva teuraseläinten kuljetusmatkat säilyvät
34677: teurastamoiden lakkautusoperaatio kuljetus- maassamme riittävän tiheän teurastamo-
34678: matkojen pitenemistä. Tämä näyttää johtavan verkoston avulla kohtuullisina?
34679: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997
34680:
34681: Erkki Pulliainen /vihr
34682:
34683:
34684:
34685:
34686: 270136
34687: 2 KK 747/1997 vp
34688:
34689:
34690:
34691:
34692: Eduskunnan Puhemiehelle
34693:
34694: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa eläinkuljetukseen käytettävälle kuljetusvälineel-
34695: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, le tullaan asettamaan vielä erityisvaatimuksia.
34696: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Erityisvaatimuksista on tarkoitus päättää Eu-
34697: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- roopan unionissa syksyn 1997 aikana.
34698: liaisen näin kuuluvan kiijallisen kysymyksen n:o Ammattimainen eläinten kuljetus on luvanva-
34699: 747: raista toimintaa. Lupa eläinten kuljettamiseen
34700: tulonhankkimistarkoituksessa haetaan läänin-
34701: Aikooko Hallitus toimia kotieläinten hallitukselta. Lupa myönnetään, jos hakijalla on
34702: teuraseläinkuljetusten tason säilymisen eläinten kuljetukseen ja siihen liittyvään eläinten
34703: varmistamiseksi kaikissa oloissa niin, että käsittelyyn ja hoitoon tarvittava koulutus tai sitä
34704: teuraseläinten kuljetusmatkat säilyvät vastaava käytännön kokemus ja jos hakijalla on
34705: maassamme riittävän tiheän teurastamo- käytettävissään asianmukaiset kuljetusvälineet.
34706: verkoston avulla kohtuullisina? Jos luvan saaja ei noudata eläinsuojelulakia tai
34707: sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä
34708: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tai luvassa annettuja ehtoja, lääninhallitus voi
34709: vasti seuraavaa: peruuttaa luvan.
34710: Eläinten maantiekuljetusten valvonta kuuluu
34711: Teuraseläinten, samoin kuin muidenkin eläin- pääasiassa poliisille. Teurastamossa ja teurastus-
34712: ten hyvinvoinnin turvaamista kuljetuksen aikana paikassa tarkastuseläinlääkäri toimii eläinsuoje-
34713: koskevat eläinsuojelusäännökset ovat eläinsuo- luviranomaisena, joka valvoo sinne saapuvia
34714: jelulaissa (247/1996), asetuksessa eläinten kulje- eläinkuljetuksia sekä eläinten kohtelua ja käsitte-
34715: tuksesta (491/1996) sekä maa- ja metsätalousmi- lyä eläimiä kuormasta purettaessa. Jos tarkastus-
34716: nisteriön päätöksessä eläinten kuljetukselle an- eläinlääkäri havaitsee, että eläinsuojelusäännök-
34717: nettavista eläinsuojeluvaatimuksista (27 /EEO/ siä on rikottu, on hänen ryhdyttävä toimenpitee-
34718: 1996). Kuljetus on järjestettävä siten, ettei siitä seen epäkohtien ja puutteiden korjaamiseksi ja
34719: aiheudu eläimelle tarpeetonta kipua tai tuskaa. lisäksi ilmoitettava asiasta viipymättä poliisille.
34720: Lisäksi eläintä on suojeltava vahingoittumiselta Nykyiset eläinsuojelusäännökset antavat hy-
34721: ja sairastumiselta. Kuljetusten aikana eläimiä on vät puitteet eläinten hyvinvoinnin turvaamiselle
34722: hoidettava ja kohdeltava hyvin. kaikkien Suomessa tapahtuvien kuljetusten aika-
34723: Valtaosa Suomen teuraseläinkuljetuksista on na ja viranomaisille riittävät keinot valvoa kulje-
34724: kestoltaan alle kahdeksan tuntia, mikä on myös tuksia ja puuttua havaittuihin epäkohtiin ja lain-
34725: pääsääntönä kuljetuksen enimmäiskestolle. Ny- säädännön rikkomuksiin. Viime aikoina eläin-
34726: kyinen Suomessa käytössä oleva eläinkuljetuska- kuljetuksissa esille tulleiden epäkohtien ja puut-
34727: lustosto on pääosin korkeatasoista ja myös pi- teiden johdosta viranomaiset tulevat lisäämään
34728: tempikestoiseen kuljetukseen soveltuvaa. Vuo- tiedotusta ja tehostamaan eläinkuljetusten val-
34729: den 1998 alusta yli kahdeksan tuntia kestävään vontaa.
34730:
34731: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1997
34732:
34733: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
34734: KK 747/1997vp 3
34735:
34736:
34737:
34738:
34739: Tili Riksdagens Talman
34740:
34741: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- tiden är längre än åtta timmar. Beslut om dessa
34742: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- särskilda krav kommer att fattas i Europeiska
34743: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags- uni onen under hösten 1997.
34744: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr Yrkesmässig transport av djur är verksamhet
34745: 747: som kräver tillstånd. Tillstånd att transportera
34746: djur i förvärvssyfte söks hos länsstyrelsen. Till-
34747: Ämnar Regeringen verka för säker- ståndet beviljas om den sökande har den utbild-
34748: ställandet av att nivån på slaktdjurstrans- ning som krävs för transport av djur och behand-
34749: porterna bibehålls under alla förhållan- ling av djur i ans1utning tili transporten, eller
34750: den så att transportavstånden inom lan- motsvarande praktiska erfarenhet, och använder
34751: det bibehålls rimliga med hjälp av ett till- ändamålsenliga transportmedel. Om tillstånds-
34752: räckligt tätt slakterinät? innehavaren inte följer djurskyddslagen eller de
34753: bestämmelser som utfårdats med stöd a v den kan
34754: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt 1änsstyrelsen dra in tillståndet.
34755: anföra följande: Övervakningen av landsvägstransporter av
34756: djur hör i huvudsak tili polisen. 1 slakteriet och på
34757: De djurskyddsbestämmelser som tryggar slaktplatsen är besiktningsveterinären den djur-
34758: slaktdjurs, liksom också andra djurs, välbefin- skyddsmyndighet som övervakar ankommande
34759: nande under transporter finns i djurskyddslagen djurtransporter samt hur djuren bemöts och be-
34760: (247/1996), förordningen om transport av djur handlas vid avlastningen. Om besiktningsveteri-
34761: (491/1996) samt ijord- och skogsbruksministeri- nären upptäcker att man har brutit mot djur-
34762: ets bes1ut om kraven på skydd av djur vid trans- skyddsbestämmelserna, skall han vidta åtgärder
34763: port (27/EE0/1996). Transporten av djur skall för att rätta tili missförhållanden och brister och
34764: ordnas så att den inte orsakar djuren onödig dessutom utan dröjsmål anmäla ärendet tili poli-
34765: smärta eller plåga. Djuren skall också skyddas sen.
34766: mot skador och insjuknande. Under transporten De nuvarande djurskyddsbestämmelserna bil-
34767: skall djuren skötas och behandlas väl. dar en bra ram för tryggandet av djurens välbe-
34768: Merparten av slaktdjurstransporterna i Fin- finnade under alla transporter som äger rum i
34769: land pågår kortare tid än åtta timmar, vilket Finland, och för myndigheterna säkerställer de
34770: också är huvudreglen för transporttidens maxi- tillräckliga medel för att övervaka transporterna
34771: mala längd. Den utrustning som används för och ingripa vid missförhållanden och förseelser.
34772: djurtransporter i Finland i dag är tili största del en På grund av de missförhållanden och brister som
34773: av hög kvalitet och lämpar sig också för längre uppdagats under den senaste tiden kommer myn-
34774: transporttider. Från och med 1998 kommer dess- digheterna att öka informationen och effektivera
34775: utom särskilda krav att ställas på transportmedel övervakningen av djurtransporter.
34776: som används för djurtransporter när transport-
34777:
34778: Helsingforsden 6 augusti 1997
34779:
34780: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
34781: j
34782: j
34783: j
34784: j
34785: j
34786: j
34787: j
34788: j
34789: j
34790: j
34791: j
34792: j
34793: KK 748/1997 vp
34794:
34795: Kirjallinen kysymys 748
34796:
34797:
34798:
34799:
34800: Erkki Pulliainen /vihr: Kansanterveyslaitoksen valmiuksien paran-
34801: tamisesta epidemiatilanteissa
34802:
34803:
34804: Eduskunnan Puhemiehelle
34805:
34806: Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Erityisesti merkittävää tämä avuttomuudelta
34807: sai menneen talven aikana valistuneen katsauk- näyttävä tilanne on siinä katsannossa, että kysy-
34808: sen EHEC-kolibakteerin leviämiseen liittyvistä myksessä olisi laaja epidemia, jollaisia lehtitieto-
34809: ongelmista ja riskeistä. Selvityksessä kiinnitettiin jen mukaan on maailmalla esiintynyt. Kansan-
34810: erityisesti huomiota pilaantuneeseen jauheli- terveyslaitoksen valmiuksien mahdolliset puut-
34811: haan, leikkeleisiin ja pastöroimattomaan mai- teet on aiheellista selvittää perusteellisesti.
34812: toon taudinlähteinä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34813: Valiokunnan saamasta selvityksestä kävi tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34814: myös ilmi, että meillä on merkittävä valmius sel- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34815: vittää tilanne, jos EHEC-kolibakteerin aiheutta- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34816: mia kuume- ja ripulitapauksia ilmestyy meille.
34817: Tässä katsannossa on ollut hämmentävää seura- Aikooko Hallitus selvittää Kansanter-
34818: ta seitsemän eteläpohjalaisen lapsen sairastumis- veyslaitoksen valmiudet selvittää EHEC-
34819: tapauksen selvittelyä. kolibakteerin kaltaisten taudinaiheutta-
34820: Tautitapaukset sattuivat lehtitietojen mukaan jien esiintymiset mahdollisissa epidemia-
34821: Kurikassa ja Alavudella. Maallikon käsityksen tilanteissa, ja
34822: mukaan Kansanterveyslaitoksen olisi ollut help- jos aihetta ilmenee, ryhtyykö Hallitus
34823: po nopeasti selvittää, mitä mahdollista yhteistä tilanteen parantamiseen tähtääviin toi-
34824: sairastuneiden perheillä on ollut ravinnon han- menpiteisiin?
34825: kintalähteen tai muun tavan kautta, mutta näin
34826: ei ollut.
34827: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997
34828: Erkki Pulliainen /vihr
34829:
34830:
34831:
34832:
34833: 270136
34834: 2 KK 748/1997 vp
34835:
34836:
34837:
34838:
34839: Eduskunnan Puhemiehelle
34840:
34841: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Mikäli edellä mainituin keinoin tartunnan
34842: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, lähde ei selviä, käytetään tarkkoihin haastatte-
34843: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen luihin perustuvia tilastollisia tutkimusmenetel-
34844: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- miä, tavallisimmin tapausverrokkitutkimusta.
34845: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o Tällöin tautitapauksilla havaittujen riskitekijöi-
34846: 748: den esiintymistä verrataan niiden esiintymiseen
34847: verrokkihenkilöillä. Näiden tutkimusten avulla
34848: Aikooko Hallitus selvittää Kansanter- on usein mahdollista jälkikäteen osoittaa tartun-
34849: , veyslaitoksen valmiudet selvittää EHEC- nan lähde.
34850: kolibakteerin kaltaisten taudinaiheutta- Epidemiatilanteessa on varmistettava, että
34851: jien esiintymiset mahdollisissa epidemia- potilaat saavat asianmukaisen hoidon ja että lie-
34852: tilanteissa, vätkin tapaukset diagnosoidaan. Mikäli kyseessä
34853: jos aihetta ilmenee, ryhtyykö Hallitus on tartuntatauti,johon ei ole tehoavaa lääkehoi-
34854: tilanteen parantamiseen tähtääviin toi- toa, epidemian lopettaminen vaatii yleensä tar-
34855: menpiteisiin? tunnan lähteen löytämisen ja hävittämisen. Ylei-
34856: siä hygienisiä toimenpiteitä tehostamalla voi-
34857: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- daan kuitenkin usein epidemian leviämistä ra-
34858: vasti seuraava: joittaa, vaikka tartuntalähdettä ei tunneta.
34859:
34860: 1. Viranomaisten tehtävät tartuntatautiepide- 3. Epidemiaselvitysten ja -torjunnan kehittämi-
34861: mioiden selvittämisessä nen Suomessa
34862: Tartuntatautilain (583/1986) 7 §:n mukaisesti Kansanterveyslaitoksen valmiuksia on viime
34863: kunnan velvollisuus on järjestää alueellaan tar- aikoina määrätietoisesti lisätty epidemioiden ha-
34864: tuntatautien vastustaruistyö osana kansanter- vaitsemiseksija selvittämiseksi. Vuonna 199llai-
34865: veystyötä. Tartuntatautiasetuksen (786/1986) tokseen perustettiin infektioepidemiologian
34866: mukaan epidemioiden selvittämisestä ja torjun- osasto. Vuoden 1996 alusta osastolla muodostet-
34867: nasta vastaa terveyslautakun ta, jota sairaanhoi- tiin erillinen tartuntatautien seurantayksikkö,
34868: topiiri veivoitetaan selvittämisessä avustamaan. jonka tehtävänä on tartuntatautirekisterin avul-
34869: Kansanterveyslaitoksen tulee antaa terveyskes- la mahdollisimman ajantasaisesti seurata tartun-
34870: kuksille ja sairaanhoitopiireille asiantuntija-apua tatautien esiintymistä ja antaa asiantuntija-apua
34871: tartuntatautiepidemioiden selvittämisessä. Ruo- epidemioiden selvittämisessä. Yksikössä työs-
34872: ka- tai vesiperäisten epidemioiden selvitystyöhön kentelee noin 15 henkilöä. Vuonna 1993 uudis-
34873: osallistuvat kunnallisten terveysviranomaisten ja tettu tartuntatautien rekisteröintijärjestelmä tar-
34874: Kansanterveyslaitoksen lisäksi Elintarvikevi- joaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Laitoksen
34875: rasto sekä Eläinlääkin tä- ja elintarvikelaitos. oman henkilökunnan taitotietoa äkillisissä epi-
34876: demiatilanteissa on kehitetty koulutuksella ja
34877: 2. Epidemioiden selvittäminen osallistumalla epidemiaselvityksiin paikan pääl-
34878: lä. Vuonna 1996 käynnistyi Kansanterveyslai-
34879: Ensimmäisiin tautitapauksiin kohdistuvin toksen toimesta useampivuotinen koulutussuun-
34880: seikkaperäisin kyselyin pyritään päättelemään nitelma, joka tähtää erikoiskoulutettujen epide-
34881: tartunnan mahdollinen alkuperä (esimerkiksi miologien verkoston luomiseen. Se tulee yhteis-
34882: ruoka-aine). Paras keino on osoittaa epäillystä työssä Kansanterveyslaitoksen infektioepide-
34883: elintarvikkeesta epäilty mikrobi. Tässä kuitenkin miologian osaston kanssa antamaan apua pai-
34884: epäonnistutaan usein, koska syötyä ruokaa ei kallisille viranomaisille vakavissa epidemiatilan-
34885: enää ole jäljellä. Suomessa ruokamyrkytysepide- teissa.
34886: mian aiheuttaja jää selviämättä noin puolessa Epideemisten infektioiden seuranta ja valvon-
34887: epidemioista. ta ovat tärkeitä myös EU:n sisäisen yhteistyön
34888: KK 748/1997 vp 3
34889:
34890: kehittämisessä. Suomalaiset ovat olleet aktiivi- laitos sopivat yhteistyöstä epidemian selvittämi-
34891: sesti mukana kehittämässä EU :n toimintaa tällä sessä. Aamulla 11.7. valmistuivat Kansanter-
34892: alueella. Kansanterveyslaitos on myös mukana veyslaitoksessa tutkimukset, joiden perusteella
34893: laajassa kansainvälisessä yhteistyössä suolisto- näissä tapauksissa kyseessä oli EHEC-bakteeri.
34894: bakteeri-infektioiden seurannassa. Kansanterveyslaitoksen laboratorio oli päivys-
34895: tysvalmiudessa viikonlopun.
34896: 4. Varautuminen kotimaiseen EHEC-epide- Lääninlääkäri ja kunnan eläinlääkäri aloitti-
34897: miaan vat elintarvikkeisiin kohdistuvat selvitykset. Jo
34898: 11.7. iltapäivällä saatiin tiedot kahden EHEC-
34899: EHEC-bakteeri on tunnettu vuodesta 1982 infektioksi varmistetun syömistä elintarvikkeista
34900: lähtien. Koska bakteerin aiheuttamia epidemioi- sekä matkoista sairastumista edeltävältä ajalta.
34901: ta on viime vuosina kuvattu yhä enemmän muis- 14.7. mennessä kertyneiden tapausten perusteel-
34902: sa maissa, Kansanterveyslaitos käynnisti alku- la oli ilmeistä, että suurin osa tapauksista keskit-
34903: vuodesta 1996 tutkimuksen EHEC-tilanteen tyi muutamiin perheisiin. Niiden ruokailutottu-
34904: kartoittamiseksi Suomessa. Tutkimuksen ja ai- muksia selvitettiin vielä lisähaastatteluin. Tiedot
34905: kaisemmin kerättyjen tietojen perusteella yksit- välitettiin päivittäin eteenpäin otettavien elintar-
34906: täisiä EHEC-bakteerin aiheuttamia tautitapauk- vikenäytteiden valitsemiseksi.
34907: sia esiintyy Suomessa jatkuvasti 1-8 tapausta Alavudelle lähetettiin 15.7. erikoiskoulutuk-
34908: vuodessa. Tutkimuksen yhteydessä saatettiin sen saanut epidemiologi, joka kävi läänin ja pai-
34909: Kansanterveyslaitoksen omat sekä keskussai- kallisten terveysviranomaisten kanssa läpi ke-
34910: raaloiden laboratoriomenetelmät ajan tasalle. rääntyneet tiedot ja käynnisti tapaus-verrokki-
34911: Samalla liityttiin EHEC-bakteeria koskeviin tutkimuksen. Tapaus-verrokkitutkimuksella ta-
34912: kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin. Eläinlää- voitellaan tietoa siitä, miten ensimmäiset ns. pri-
34913: kintä- ja elintarvikelaitos kartoitti EHEC-bak- maaritapaukset ovat saaneet tartunnan.
34914: teerin esiintyvyyttä suomalaisessa nautakarjas- Alavuden epidemian jälkeen paljastuneet uu-
34915: sa. det tapaukset eri puolilta Suomea on haastateltu
34916: Ensimmäiset käytännön kokemuksen EHEC- tarkoin Alavuden epidemiaa varten kehitettyä
34917: epidemiatyöstä saatiin huhtikuussa 1997, jolloin kyselykaavaketta käyttäen. Alustavat tutkimuk-
34918: kaksi suomalaista lasta sairastui EHEC-tautiin set viittaavat siihen, ettei näillä tapauksilla ole
34919: Kanarian saarilla saadusta tartunnasta. Kansan- yhteyttä Alavuden tapaukseen.
34920: terveyslaitoksen nopean hälytyksen ansiosta Iso-
34921: Britannian, Ruotsin, Tanskan ja Espanjan viran-
34922: 6. Oltiinko EHEC-epidemian selvityksessä te-
34923: omaiset käynnistivät tahollaan asiaa koskevan hottomia
34924: tutkimuksen, jonka yhteydessä paljastui useita
34925: tartunnan saaneita henkilöitä mm. Skotlannissa Käynnissä olevan epidemian selvitystyö aloi-
34926: ja Skandinavian maissa. tettiin viivytyksettä käyttäen asianmukaisia mik-
34927: robiologisiaja epidemiologisia tutkimusmenetel-
34928: 5. Suomen ensimmäinen EHEC-epidemia miä. Kansanterveyslaitoksen ja paikallisten vi-
34929: ranomaisten yhteistyö tutkimusten käynnistymi-
34930: Heinäkuun 9. päivänä Kansanterveyslaitok- sessä on sujunut lomakaudesta huolimatta kit-
34931: sen laboratoriossa todettiin erityistutkimuksin kattomasti. Parhaan asiantuntemuksen varmis-
34932: kahden lapsen ulostenäytteissä EHEC-bakteere- tamiseksi rekrytoitiin myös Kansanterveyslai-
34933: ja (E. coli 0157). Asiasta tiedotettiin välittömästi toksen ulkopuolisia resursseja epidemian selvit-
34934: potilaita hoitavaan keskussairaalaan Seinäjoelle, tämiseen.
34935: potilaat hoitaneeseen terveyskeskukseen sekä On mahdollista, että lopullista tartunnan läh-
34936: maa- ja metsätalousministeriön elintarvikeosas- dettä ei pystytä sitovasti osoittamaan. EHEC-
34937: tolle. Samalla tehostettiin EHEC-infektioiden bakteerin aiheuttamissa epidemioissa bakteeri
34938: seurantaa sairaanhoitopiirien mikrobiologisissa löytyy elintarvikkeesta harvoin. Syynä on mm.
34939: laboratorioissa. se, että hyvin pieni bakteerimäärä riittää aiheut-
34940: Tehostuneen seurannan tuloksena Seinäjoen tamaan tartunnan. Tullakseen esiin mikrobiolo-
34941: keskussairaalaan tuli 10.7. kolme Alavudelta ko- gisessa viljelytutkimuksessa bakteerin määrän
34942: toisin olevaa lasta, joiden oireet sopivat EHEC- täytyy olla melko suuri. Seikkaperäiset selvityk-
34943: bakteerin aiheuttamaan tautiin. Samana iltapäi- set eivät ole osoittaneet tartunnan alkuperää
34944: vänä Seinäjoen keskussairaala ja Kansan terveys- useimmissa viime aikoina kuvatuissa EHEC-epi-
34945: 4 KK 748/1997 vp
34946:
34947: demioissa. Lähin esimerkki on Ruotsista, missä Suomalaisessa järjestelmässä paikallisilla ter-
34948: noin puolen vuoden aikana 1996-1997 ilmeni veysviranomaisilla on suuri vastuu epidemioiden
34949: yli 100 tapausta ilman, että tartunnan alkuperää torjunnassa. Torjunnan ensisijaisen vastuun ha-
34950: saatiin selville. Iso-Britanniassa, jossa ruoka- jauttaminen edellyttää, että riittävästi konsul-
34951: myrkytysten tutkimiseen on kiinnitetty viime toivaa asiantuntemusta on saatavissa asiantunti-
34952: vuosina erityistä huomiota, on kuvattu useita jalaitoksissa ja että toimet voidaan koordinoida
34953: epidemioita, joissa tartunnan alkuperää ei ole tehokkaasti. Elintarviketeknologian kehittymi-
34954: kyetty selvittämään. nen, niiden lisääntyvä kansainvälinen kauppa,
34955: Alavuden epidemiassa näyttää siltä, että tar- muuttuva elinympäristömme sekä matkailu li-
34956: tunnan lähde on hävinnyt eikä uusia tartuntoja säävät epidemiatilanteiden esiintymistä tulevai-
34957: ole odotettavissa. Vaikka edelleen käynnissä ole- suudessa. Jatkuvasti tunnistetaan uusia tartunta-
34958: va tarkka selvitys jäisi ilman selvää osoitusta tautien aiheuttajia,joiden hallinta edellyttää alan
34959: tartunnan alkuperästä, siitä saadaan tärkeää ko- valmiuksien kehittämistä.
34960: kemusta, jonka avulla toiminta uusien epidemi- Kansanterveyslaitoksen organisaatiota on ke-
34961: oiden yhteydessä on entistä tehokkaampaa. On hitetty siten, että se pystyy joustavasti tukemaan
34962: mahdollista, että EHEC-tartunnan leviämiseen paikallisia viranomaisia epidemioiden torjunta-
34963: Suomessa vaikuttavat osaksi eri tekijät kuin työssä. Tiedonkulkua on parannettu. Osaamisen
34964: muissa maissa. Omiin epidemioihin liittyvä tutki- kehittäminen on käynnissä niin Kansanterveys-
34965: mustieto on siksi ensiarvoisen tärkeää myös laitoksen sisällä kuin yhteistyöverkostoissa. Ala-
34966: muille maille. vuden EHEC-epidemia ei ole osoittanut puuttei-
34967: ta Kansanterveyslaitoksen työssä tai laajemmin-
34968: 7. Epidemian selvitys- ja torjuntavalmiudet tule- kaan Suomen epidemioiden selvittämisestä vas-
34969: vaisuudessa taavassa organisaatiossa.
34970:
34971: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1997
34972:
34973: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
34974: KK 748/1997 vp 5
34975:
34976:
34977:
34978:
34979: Tili Riksdagens Talman
34980:
34981: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Om källan tili smittan inte framgår med ovan
34982: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- nämnda medel används statistik som grundar sig
34983: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- på exakta intervjuer, i allmänhet kontrollgrupps-
34984: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr undersökning. Härvid jämförs förekomsten av
34985: 748: observerade riskfaktorer beträffande sjukdoms-
34986: Ämnar Regeringen utreda Folkhälso- fallen med förekomsten hos personer i kontroll-
34987: institutets beredskap att utreda förekom- gruppen. Med hjälp av dessa undersökningar är
34988: sten av sjukdomsframkallare av typen det ofta möjligt att på efterhand bevisa källan tili
34989: EHEC i eventuella situationer av epide- smittan.
34990: mi, och 1 situationer av epidemi måste man säkerställa
34991: om det finns orsak vidtar Regeringen att patienterna får saklig vård och att även lindri-
34992: åtgärder som siktar på att förbättra situa- gare fall diagnostiseras. Om det är frågan om en
34993: tionen? smittsam sjukdom för viiken det inte finns effek-
34994: tiv läkemedelsvård kräver avslutande av epide-
34995: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt min i allmänhet att man finner och förgör källan
34996: anföra följande: tili smittan. Genom att effektivera den allmänna
34997: hygienen kan man dock ofta begränsa spridning-
34998: 1. Myndigheternas uppgift vid utredandet av en av epidemin fastän man inte känner tili smitto-
34999: smittsamma epidemier källan.
35000: Kommunens skyldighet enligt 7 § lagen om
35001: 3. Utvecklande av utredningen och bekämp-
35002: smittsamma sjukdomar (583/1986) är att på sitt ningen av epidemier i Finland
35003: område ordna arbete för bekämpning av smitt-
35004: samma sjukdomar som en del av folkhälsoarbe- Folkhälsoinstitutets beredskap har under de
35005: tet. Enligt förordningen om smittsamma sjukdo- senaste tiderna målmedvetet utökats för att ob-
35006: mar (786/1986) ansvarar hälsovårdsnämnderna servera och utreda epidemier. 1991 grundades i
35007: för utredningen och bekämpningen av epidemier institutet en infektionsepidemiologisk avdelning.
35008: och sjukvårdsdistrikten förpliktas att bistå vid Från ingången av 1996 bildades av avdelningen
35009: utredandet. Folkhälsoinstitutet skall ge hälso- en separat uppföljningsenhet för smittsamma
35010: vårdscentralerna och sjukvårdsdistrikten sak- sjukdomar, vars uppgift är att med hjälp av ett
35011: kunnighjälp vid utredandet av smittsamma epi- register över smittsamma sjukdomar så ofta som
35012: demier. 1 utredningsarbetet gällande epidemier möjligt följa förekomsten av smittsamma sjuk-
35013: som beror på föda eller vatten deltar förutom de domar och ge sakkunnighjälp vid utredandet av
35014: nationella hälsovårdsmyndigheterna och Folk- epidemier. 1 enheten arbetar ca 15 personer. Sy-
35015: hälsoinstitutet Livsmedelsverket samt Anstalten stemet för registrering av smittsamma sjukdomar
35016: för veterinärmedicin och livsmedel. som revideras 1993 erbjuder tiliförlitliga och ak-
35017: tuella uppgifter. Kunskapsnivån for institutets
35018: personai i plötsliga situationer av epidemi har
35019: 2. Utredning av epidemierna utvecklats genom utbildning och genom delta-
35020: Med de första detaljerade förfrågningarna om gande i epidemiutredningar på platsen. 1996 in-
35021: sjukdomsfallen strävar man att dra slutsatser om leddes på initiativ av Folkhälsoinstitutet en fler-
35022: sjukdomens verkliga ursprung (t.ex. födoämne). årig utbildningsplan som siktar på att skapa ett
35023: Det bästa medlet är att i det misstänkta livsmed- nätverk av specialutbildade epidemiologer. Den
35024: let visa den misstänkta mikroben. 1 detta miss- kommer tillsammans med Folkpensionsanstalt-
35025: lyckas man dock ofta eftersom det inte finns kvar ens avdelning för infektionsepidemiologi att hjäl-
35026: av den mat som ätits. 1 Finland blir förorsakaren pa lokala myndigheter i situationer av allvarliga
35027: av matförgiftningsepidemin outredd i ca hälften epidemier.
35028: av fallen. Uppföljningen och övervakningen av epide-
35029: 6 KK 748/1997 vp
35030:
35031: miska infektioner är mycket viktiga också då det centralsjukhus och Folkhälsoinstitutet överens
35032: gäller utvecklandet av det interna samarbetet i om samarbete för att utreda epidemin. Folkhäl-
35033: EU. Finländarna har även aktivt varit med i soinstitutets undersökningar blev fårdiga på
35034: utvecklandet av EU :s verksamhet på detta områ- morgonen 11.7 och på basis av dem var det i dessa
35035: de. Finland deltar också i det omfattande inter- fall frågan om EHEC-bakterien. Folkhälsoinsti-
35036: nationella samarbetet gällande uppföljningen av tutets laboratorium var i jourberedskap under
35037: tarmbakterieinfektioner. veckoslutet.
35038: Länsläkaren och kommunens veterinär inled-
35039: 4. Beredskap för den inhemska EHEC-epidemin de en utredning som inriktade sig på livsmedel.
35040: Redan 11.7 på eftermiddagen fick man reda på
35041: EHEC-bakterien än känd sedan 1982. Efter- vad två av de EHEC-infekterade hade ätit samt
35042: som epidemier som förorsakats av bakterien har resorna under tiden före insjuknandet. På basis
35043: beskrivits allt mera under de senste åren i olika av de fall som framkommit fram ti1114.7 var det
35044: Iänder inledde Folkhälsoinstitutet i början av uppenbart att största delen av fallen koncentre-
35045: 1996 en undersökning för att kartlägga EHEC- rade sig pa några familjer. Deras matvanor utred-
35046: situationen i Finland. Pa basis av undersökning- des med ytterligare intervjuer. Uppgifterna för-
35047: en och tidigare insamlade uppgifter förekommer med1ades dagligen framåt för att välja de livs-
35048: enstaka fall av sjukdomar som förorsakats av medelsprov som togs.
35049: EHEC-bakterien kontinuerligt i olika delar av Till Alavo skickades 15.7 en epidemiolog som
35050: Finland, 1-8 fall om året. 1samband med under- fått specialutbildning och som med läns- och de
35051: sökningen uppdaterades F olkpensionsanstaltens lokala hälsovårdsmyndigheterna gick igenom de
35052: egna samt centralsjukhusens laboratoriemeto- uppgifter som samlats in och inledde en fall-
35053: der. Samtidigt anslöt man sig till det internatio- kontrollgruppsundersökning. Med fallkontroll-
35054: nella samarbetsnätet. Anstalten för veterinärme- gruppsundersökningen försöker man få kunskap
35055: dicin och livsmedel kartlade förekomsten av om hur de första s.k. primärfallen har blivit smit-
35056: EHEC-bakterien i finländska nötkreatur. tade.
35057: Den första praktiska erfarenheten av EHEC- De nya fall som avslöjats efter epidemin i Ala-
35058: epidemiarbete erhölls i april 1997 varvid två fin- vo i olika delar av Finland har intervjuats nog-
35059: ländska barn insjuknade i EHEC-sjuka av en grant med användning av det frågeformular som
35060: smitta som erhållits på Kanarieöarna. På grund utvecklades för epidemin i Alavo. Preliminära
35061: av snabbt alarm från Folkhälsoinstitutet inledde undersökningar tyder på att dessa fall inte har
35062: myndigheterna i Storbritannien, Sverige, Dan- samband med fallen i Alavo.
35063: mark och Spanien på sina egna håll en undersök-
35064: ning gällande saken och i samband med detta 6. Varman ineffektiv vid utredningen av EHEC-
35065: avslöjades flera personer som fått smitta bl.a. i epidemin
35066: Skottland och de skandinaviska länderna.
35067: Utredningsarbetet gällande den pågående epi-
35068: 5. Den första EHEC-epidemin i Finland demin inleddes utan dröjsmål med användning
35069: av sakenliga mikrobiologiska och epidemiologis-
35070: Den 9 juli konstaterades i Folhälsoinstitutets ka forskningsmetoder. Samarbetet mellan Folk-
35071: laboratorium genom specialundersökningar av hälsoinstitutet och de lokala myndigheterna då
35072: två barns avföringsprov EHEC-bakterier (E coli det gäller inledande av undersökningarna har
35073: 0157). Om detta meddelades omedelbart till det trots semesterperioden löpt friktionsfritt. För att
35074: centralsjukhus i Seinäjoki som skötte patienter- säkerställa bästa expertis rekryterades även re-
35075: na, de hälsovårdscentraler som skötte patienter- surser utanfor Folkhälsoinstitet för att utreda
35076: na samtjord- och skogsbruksministeriets livsme- epidemin.
35077: delsavdelning. Samtidigt effektiverades uppfölj- Det är möjligt att den slutliga källan för smit-
35078: ningen av EHEC-infektioner i sjukvårdsdistrikt- tan inte kan påvisas på ett bindande sätt. 1 epide-
35079: ens mikrobiologiska laboratorier. mier som förorsakats av EHEC-bakterien hittas
35080: Som en följd av den effektiverade övervak- bakterier sällan i livsmedel. Orsaken är bl.a. att
35081: ningen kom det 10.7 till Seinäjoki centralsjukhus en mycket liten mängd bakterier räcker för att
35082: tre barn från Alavo kommun vilkas symtom pas- förorsaka smitta. För att komma fram i mikrobi-
35083: sade på den sjukdom som förorsakas av EHEC- ologiska odlingsundersökningar måste bakterie-
35084: bakterien. Samma eftermiddag kom Seinäjoki mängden vara relativt stor. Detaljerade utred-
35085: KK 748/1997 vp 7
35086:
35087: ningar har inte visat smittans ursprung i de flesta I det finländska systemet har de lokala hälso-
35088: EHEC-epidemier som beskrivits under den se- vårdsmyndigheterna ett omfattande ansvar vid
35089: naste tiden. Det närmaste exemplet är Sverige där bekämpning av epidemier. Decentraliseringen av
35090: över 100 fall förekom under en halvårsperiod det primära ansvaret för bekämpningen förutsät-
35091: 1996-1997 utan att man fick reda på smittans ter att tillräckligt med konsultativ expertis finns
35092: ursprung. I Storbritannien där man under de att tillgå i sakkunniginstitutionen och att åtgär-
35093: senaste åren har fåst speciell uppmärksamhet vid derna kan koordineras på ett effektivt sätt. Livs-
35094: undersökningen av matförgiftningar har beskri- medelsteknologins utveckling, den ökade inter-
35095: vits flera epidemier där man inte har kunnat reda nationella handeln med dem, vår föränderliga
35096: ut smittans ursprung. livsmiljö samt turismen ökar f6rekomsten av epi-
35097: Beträffande epidemin i Alavo verkar det som demisituationer i framtiden. Nya förorsakare av
35098: om källan för smittan har försvunnit och inga smittsamma sjukdomar identifieras kontinuer-
35099: nya smittor är att vänta. Fastän den noggranna ligt och bemästringen av dem förutsätter utveck-
35100: utredning som fortfarande pågår inte ger klart lande av beredskapen inom området.
35101: bevis på smittans ursprung får man viktig erfa- Folkhälsoinstitutets organisation har utveck-
35102: renhet med vars hjälp verksamheten i samband lats så att den flexibelt kan stöda lokala myndig-
35103: med nya epidemier är effektivare än tidigare. Det heter i arbetet för bekämpning av epidemier. In-
35104: är möjligt att spridningen av EHEC-smittan i formationsgången har förbättrats. Utvecklande
35105: Finland till en del beror på andra faktorer än i av kunnandet pågår såval inom Folkhälsoinsti-
35106: andra länder. De undersökningsuppgifter som tutet som i samarbetsnätverken. EHEC-epide-
35107: anknyter tili de egna epidemierna är därf6r min i Alavo har inte påvisat brister i Folkhälsoin-
35108: mycket viktiga också för andra länder. stitutets arbete eller på ett mera omfattande sätt i
35109: den organisation som ansvarar för utredningen
35110: 7. Beredskap för utredning och bekämpning av av epidemier i Finland.
35111: epidemin i framtiden
35112:
35113: Helsingforsden 7 augusti 1997
35114:
35115: Minister Terttu Huttu-Juntunen
35116: KK 749/1997 vp
35117:
35118: Kirjallinen kysymys 749
35119:
35120:
35121:
35122:
35123: Erkki Pulliainen /vihr: Kolmannen sektorin työpaikkojen lisää-
35124: misestä
35125:
35126:
35127: Eduskunnan Puhemiehelle
35128:
35129: Yhteiskunnassamme vallitsee eräällä tavalla Kun Lipposen hallitus on luvannut puolittaa
35130: skitsofreeninen tilanne: toisaalta suuri määrä ih- työttömyyden toimikautensa aikana ja kun sen
35131: misiä on työttöminä ja samalla taloudellisesti työkautta on jäljellä vain puolitoista vuotta, on
35132: erilaisten yhteiskunnan toimeentuloturvajärjes- viimeinen hetki selvittää perusteellisesti mahdol-
35133: telyjen varassa, ja toisaalta yhteiskunnassa on lisuudet edistää työllistymistä ns. kolmannen
35134: paljon sellaista työtä, joka yhteiskunnan on kol- sektorin ja siinä yhteydessä mahdollisesti nykyis-
35135: lektiivisesti pakko tehdä. Jälkimmäisiin kuuluu tä määrätietoisemmin RA Y:n myöntämien avus-
35136: tärkeänä ryhmänä mm. vanhusten, vammaisten tusten avulla. Tätä koskeva selvitys ja mahdolli-
35137: ja monien muiden apuaja tukea tarvitsevien hoi- nen ohjelma on saatava arvioitaviksi mahdolli-
35138: to. simman pian.
35139: Tämä tilanne on yleisesti tiedossa ja tiedostet- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35140: tu. Ehdotuksia asiantilan korjaamiseksi esite- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35141: tään lähes päivittäin. Tässä yhteydessä viitataan nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35142: usein mahdollisuuteen velvoittaa työttömyys- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35143: korvauksen saajat tekemään yleishyödyllistä pal-
35144: velua. On myös nähty mahdollisuutena kytkeä Aikooko Hallitus selvittää ensi tilassa
35145: Raha-automaattiyhdistyksen noin 1,5 miljardin ns. kolmannen sektorin työttömien työl-
35146: markan vuotuiset avustukset työllistymistä tässä listämistä edistävät mahdollisuudet joko
35147: yhteydessä edistävään ehtomalliin. Toimijoita RA Y:n avustusten avulla tai ilman niitä
35148: on etsitty erityisesti ns. kolmannen sektorin pii- ja saattaa eduskunnan arvioitavaksi tätä
35149: ristä. koskevan ohjelman?
35150:
35151: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997
35152:
35153: Erkki Pulliainen /vihr
35154:
35155:
35156:
35157:
35158: 270136
35159: 2 KK 749/1997 vp
35160:
35161:
35162:
35163:
35164: Eduskunnan Puhemiehelle
35165:
35166: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa si, työllisyysvaikutukset tehostuisivat ja työ-
35167: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, markkinoiden toimivuus paranisi.
35168: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- Eräänä keskeisenä kolmatta sektoria koske-
35169: le jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin vana ehdotuksena selvitysmiehet ovat esittäneet
35170: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 749: ns. yhdistelmätuen käyttöönottoa. Yhdistelmä-
35171: tuki olisi paikallistasolla käytettävissä oleva uusi
35172: Aikooko Hallitus selvittää ensi tilassa resurssi, jolla voitaisiin etsiä uusia aktiivisuuden
35173: ns. kolmannen sektorin työttömien työl- mahdollisuuksia.
35174: listämistä edistävät mahdollisuudet joko Yhdistelmätuki muodostuisi työmarkkina-
35175: RA Y:n avustusten avulla tai ilman niitä tuesta sekä työllistämistuesta. Uudella yhdistel-
35176: ja saattaa eduskunnan arvioitavaksi tätä mätuella tuettaisiin työsuhteessa työnantajaan
35177: koskevan ohjelman? tehtävää työtä vaihtoehtona nykyiselle ilman
35178: työsuhdetta tapahtuvalle työharjoittelulle. Tu-
35179: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kea käytettäisiin erityisesti uusien työntekomah-
35180: vasti seuraavaa: dollisuuksien luomiseen kolmannella sektorilla.
35181: Tukea voitaisiin myöntää muillekin työnantajil-
35182: Työttömyysturvajärjestelmäämme on viime le, kuten kunnille, valtion virastoille ja yrityksille.
35183: aikoina pyritty kehittämään suuntaan, jossa pas- Yhdistelmätukea voitaisiin maksaa enintään
35184: siivisen työttömyysaikaisen tuen maksamisesta 5 000 markkaa kuukaudessa ja tuki maksettai-
35185: siirryttäisiin yhä enemmän erilaisten aktiivisten, siin työnantajalle. Työaika ja tuki voitaisiin mi-
35186: työllistymistä edesauttavien vaihtoehtojen tar- toittaa siten, että tuki kattaisi palkkauskustan-
35187: joamiseen. Aktiivivaihtoehtojen lisäämisessä ns. nukset kokonaisuudessaan, vaikkakin lähtökoh-
35188: kolmannen sektorin, kuten vapaaehtois- ja kan- taisesti edellytettäisiin työnantajalta tiettyä oma-
35189: salaisjärjestöjen, työpajojen, kierrätyskeskusten, rahoitusosuutta. Tukea voitaisiin myöntää vä-
35190: urheilujärjestöjen yms. tarjoamat työllistämis- hintään 500 päivää työttömänä olleelle henkilöl-
35191: mahdollisuudet ovat keskeisessä asemassa. le enintään 12 kuukauden ajan. Se kohdistuisi
35192: Työministeriö on selvittänyt kolmannen sek- siten erityisen vaikeasti työllistettäviin työnhaki-
35193: torin työllistämismahdollisuuksia. Työllistämis- joihin.
35194: mahdollisuuksia on kartoitettu käymällä keskus- Yhdistelmätuen rahoitus muodostuisi siirtä-
35195: teluja lukuisten kolmanteen sektoriin luettavien mällä varoja sekä työmarkkinatuesta että työllis-
35196: yhteisöjen kanssa. Näiden keskustelujen perus- tämistuista. Selvitysmiesraportissa arvioidaan,
35197: teella on ilmeistä, että kolmannen sektorin tar- että uuden yhdistelmätuen avulla voitaisiin työl-
35198: joamat mahdollisuudet ovat huomattavat. Suu- listää vuositasolla vähintään 10 000 työmarkki-
35199: rimmaksi työllistämisen ongelmaksi haastatellut natukea saavaa pitkäaikaistyötöntä.
35200: järjestöt ja paikallisyhdistykset näkivät kuiten- Kuten edellä on todettu, kolmannen sektorin
35201: kin sen, ettei niillä ole taloudellisia resursseja tarjoamat mahdollisuudet työllisyyden hoidossa
35202: uuden henkilökunnan palkkaamiseen. on otettu työministeriössä huomioon ja säädös-
35203: Kolmannen sektorin kehittämisellä on keskei- muutosten valmistelu työllistämisvaikutusten te-
35204: nen rooli myös hiljattain valmistuneessa, työmi- hostamiseksi on saatettu alkuun. Selvitysmies-
35205: nisteriössä tehdyssä selvitysmiestyössä. Selvitys- työhön perustuva työvoimapoliittisen järjestel-
35206: miehet jättivät loppuraporttinsa kuluvan vuoden män uudistaminen, jossa kolmannen sektorin
35207: toukokuussa. Selvitystyön tavoitteena on uudis- työllistämismahdollisuuksien kehittämisellä on
35208: taa ja kehittää työvoimapoliittista järjestelmää keskeinen merkitys, tuodaan aikanaan eduskun-
35209: siten, että sen eri osien yhteensopivuus parantui- nalle hallituksen esityksen muodossa.
35210:
35211: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997
35212:
35213: Työministeri Liisa Jaakonsaari
35214: KK 749/1997 vp 3
35215:
35216:
35217:
35218:
35219: Tili Riksdagens Talman
35220:
35221: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- och att arbetsmarknaden skulle fungera bättre.
35222: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- Som ett centralt förslag som gäller den tredje
35223: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- sektorn har utredningsmännen framfört att man
35224: damot Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål skulle tai bruk ett s.k. kombinationsstöd. Kom-
35225: nr 749: binationsstödet skulle vara en ny resurs som kun-
35226: de användas på lokalnivå och genom vilket nya
35227: Ämnar Regeringen vid första tillfålle aktiva möjligheter kunde sökas.
35228: utreda möjligheterna att främja syssel- Kombinationsstödet skulle bestå av arbets-
35229: sättningen av arbetslösa inom den s.k. marknadsstöd och sysselsättningsstöd. Genom
35230: tredje sektorn antingen genom eller utan det nya kombinationsstödet skulle man under-
35231: understöd från Penningautomatfören- stöda arbete utfört i arbetsförhållande tili en ar-
35232: ingen och låta riksdagen utvärdera det betsgivare som ett alternativ tili nuvarande ar-
35233: relevanta programmet? betspraktik som sker utan arbetsförhållande.
35234: Stödet skulle användas speciellt för att skapa nya
35235: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt arbetsmöjligheter inom den tredje sektorn. Stö-
35236: anföra följande: det kunde beviljas även andra arbetsgivare, så-
35237: som kommunerna, statliga ämbetsverk och före-
35238: Under den senaste tiden har man fårsökt ut- tag.
35239: veckla vårt system med utkomstskydd för arbets- Kombinationsstödet kunde utbetalas tili ett
35240: lösa i en riktning där man från att ha utbetalt belopp av högst 5 000 mark per månad, och
35241: passivt arbetslöshetsstöd övergår tili att erbjuda stödet skulle betalas åt arbetsgivaren. Arbetsti-
35242: aktiva, sysselsättningsfrämjande alternativ. Då den och stödet kunde dimensioneras på så sätt att
35243: det gäller utökningen av aktiva alternativ, inne- stödet skulle täcka lönekostnaderna i sin helhet,
35244: har de sysselsättningsmöjligheter som erbjuds av även om en viss självfinansieringsandel i regel
35245: den s.k. tredje sektorn, såsom frivillig- och med- skulle förutsättas av arbetsgivaren. Stödet kunde
35246: borgarorganisationer, verkstäder, återvinnings- beviljas för högst 12 månader tili en person som
35247: centraler, idrottsorganisationer osv., en central varit arbetslös i minst 500 dagar. Sålunda skulle
35248: ställning. det rikta sig till arbetssökande som är speciellt
35249: Arbetsministeriet har utrett sysselsättnings- svåra att sysselsätta.
35250: möjligheterna inom den tredje sektorn. Man har Finansieringen av kombinationsstödet skulle
35251: kartlagt möjligheterna genom diskussioner med ske genom överföring av medel från både arbets-
35252: ett flertal sammanslutningar som hör tili den marknadsstödet och sysselsättningsstöden. En-
35253: tredje sektorn. Diskussionerna visar att de möj- ligt utredningsmannarapporten beräknas det nya
35254: ligheter som den tredje sektorn erbjuder är bety- kombinationsstödet på årsnivå kunna sysselsätta
35255: dande. De intervjuade organisationerna och lo- minst 10 000 långtidsarbetslösa som mottar ar-
35256: kalföreningarna ansåg emellertid som det största betsmarknadsstöd.
35257: sysselsättningsproblemet det faktum att de inte Såsom ovan konstaterats har de möjligheter
35258: har ekonomiska resurser för att anställa ny per- som den tredje sektorn erbjuder då det gäller att
35259: sonal. sköta sysselsättningen beaktats vid arbetsminis-
35260: Utvecklandet av den tredje sektorn har också teriet och beredningen av författningsändringar i
35261: en central roll i det nyligen slutförda utrednings- syfte att öka de sysselsättande effekterna har
35262: mannaarbete som utförts vid arbetsministeriet. inletts. Den på utredningsmannaarbetet basera-
35263: Utredningsmännen överlämnade sin slutrapport de reformen av det arbetskraftspolitiska syste-
35264: i maj. Utredningsarbetet syftar tili att förnya och met, där utvecklandet av den tredje sektorns sys-
35265: utveckla det arbetskraftspolitiska systemet så att selsättningmöjligheter har en central betydelse,
35266: dess olika delar kunde koordineras på ett bättre framförs i sinom tid för riksdagen i form av en
35267: sätt, att de sysselsättande effekterna skulle öka regeringsproposi ti on.
35268:
35269: Helsingforsden 15 augusti 1997
35270:
35271: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
35272: KK 750/1997 vp
35273:
35274: Kirjallinen kysymys 750
35275:
35276:
35277:
35278:
35279: Erkki Pulliainen /vihr: Ympäristöystävällisen bensiinin käytön edis-
35280: tämisestä
35281:
35282:
35283: Eduskunnan Puhemiehelle
35284:
35285: Euroopan unionin alueella siirrytään parhail- Lehtitietojen mukaan valtiovarainministeriö
35286: laan suosimaan toisaalta biodieseliä ja toisaalta ehdottaa 20 penniä lisää veroa bensiinilitralle.
35287: ohra-etanolista valmistettua Ethe-lisäainetta se- Tämän muutoksen yhteydessä voitaisiin ratkais-
35288: koitettavaksi bensiiniin. Ruotsissa tehdyn selvi- ta niin ympäristöystävällisen Etben kuin biodie-
35289: tyksen mukaan yhdellä öljylitralla saadaan ko- selinkin verohelpotus.
35290: koon kuutta öljylitraa vastaava määrä energiaa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35291: etanolina, kun etanolin tuotannossa käytetään tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35292: puuhaketta. Ohrasta hyötysuhde on heikompi. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35293: Ruotsissa ollaankin tekemässä päätöstä eta- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35294: nolitehtaan rakentamisesta ja etanolin verohel-
35295: potuksista. Ranskassa on toiminnassa kaksi Aikooko Hallitus bensiinin mahdolli-
35296: Etbe-tehdasta. Saksassa ja Itävallassa taas rypsi- sen veronkorotuksen yhteydessä ehdot-
35297: dieselin käyttö on yleistä. taa ympäristöystävälliselle bensiinin
35298: Suomessa yhdistetty etanoli- ja Etbe-tehdas Etbe-lisäaineelle ja biodieselille verohel-
35299: maksaisi noin 180 milj. markkaa. Se käyttäisi potuksia, jotka edistäisivät niiden käytön
35300: 50 000 peltohehtaarin ohrantuotannon. Loppu- lisäämistä polttoaineina?
35301: tuotteena oleva Etbe riittäisi lisäaineena 600 milj.
35302: litraan bensiiniä.
35303: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997
35304:
35305: Erkki Pulliainen /vihr
35306:
35307:
35308:
35309:
35310: 270136
35311: 2 KK 750/1997 vp
35312:
35313:
35314:
35315:
35316: Eduskunnan Puhemiehelle
35317:
35318: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa neuvojen polttoaineena vastaa päästöjensä kan-
35319: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, nalta meillä käytössä olevaa lähes rikitöntä die-
35320: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen selöljyä. Useimmat päästökomponentit vastaa-
35321: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- vat näillä pohtoaineilla toisiaan. Biodieselin ty-
35322: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o penoksidipäästöt ovat jopa suuremmat kuin ri-
35323: 750: kittömän dieselöljyn. Hiilidioksidipäästöjen
35324: osalta voidaan luonnollisesti saavuttaa etua, kos-
35325: Aikooko Hallitus bensiinin mahdolli- ka biopolttoaineen poltossa vapautuva hiilidiok-
35326: sen veronkorotuksen yhteydessä ehdot- sidi katsotaan osaksi biomassan luonnollista hii-
35327: taa ympäristöystävälliselle bensiinin likiertoa. Kokonaishiilidioksidipäästöjen säästö
35328: Etbe-lisäaineelle ja biodieselille verohel- on rypsiöljyn kohdalla joka tapauksessa parempi
35329: potuksia, jotka edistäisivät niiden käytön kuin ohraetanolin.
35330: lisäämistä polttoaineina? Biopolttoaineiden vähäisiksijäävien ympäris-
35331: tövaikutusten lisäksi on otettava huomioon bio-
35332: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- polttoaineiden tuotannon taloudelliset toiminta-
35333: vasti seuraavaa: edellytykset. Suomessa ohrasta ja rypsiöljystä
35334: valmistettujen polttoaineiden tuotantokustan-
35335: Ympäristön kannalta parempien polttonestei- nukset on arvioitu5-7 kertaa kalliimmiksi tuo-
35336: den kehittäminen ja niiden käytön edistäminen tettua kiloa kohden ja jopa 7-9 kertaa kalliim-
35337: on luonnollisesti kannatettavaa. Liikenteessä miksi energiasisältöä kohden kuin moottoriben-
35338: käytettävien erilaisten biopolttoaineiden osalta siini tai dieselöljy. Niiden kilpailukyvyn varmis-
35339: on kuitenkin pantava merkille, että Suomessa taminen edellyttäisi merkittäviä tukia valtion ta-
35340: markkinoilla olevat fossiiliset liikennepolttoai- holta. Toistaiseksi niiden laajaa tuotantoa ei ole
35341: neet ovat kansainvälisessä vertailussa ympäris- pidetty taloudellisesti puollettavana saavutetta-
35342: tön kannalta erittäin edistyksellisiä. Näihin ver- viin etuihin nähden. Verotuksen avulla toteutet-
35343: rattuna ei biopolttoaineiden käytöllä voitaisi teh- taviin tukimuotoihin liittyisi myös toteuttamis-
35344: tyjen selvitysten valossa saavuttaa juurikaan ny- ongelmia. Verotuksellinen tuki olisi herkästi
35345: kyistä parempia ympäristövaikutuksia. nähtävissä kiellettynä valtiontukena ainakin sii-
35346: Eniten tutkittuja vaihtoehtoja biopolttoainei- nä tapauksessa, että tuki koskisi vain kotimaisia
35347: den käytölle liikennepolttoaineena ovat ohrasta biopolttoaineita. Vastaava tuki olisi ulotettava
35348: valmistetun etanolin käyttö bensiinin kompo- muista ED-maista tuotaville polttoaineille.
35349: nenttina ja rypsistä valmistetun rypsiöljyesterin Tämä puolestaan merkitsisi sitä, että ohraja ryp-
35350: käyttö dieselpolttoaineena. Etanolilla voidaan si hankittaisiin sieltä, mistä ne edullisimmin saa-
35351: ETBE-menetelmän avulla korvata reformu- daan, jolloin kotimainen tuotanto saattaisijäädä
35352: loidun moottoribensiinin sisältämä happikom- tuen ulkopuolelle.
35353: ponentti,joka tällä hetkellä on fossiiliperäinenja Lisäksi on todettava, että jos biopolttoainei-
35354: hinnaltaan etanolia edullisempi. Bensiinin pääs- den verotuki myönnettäisiin fossiilisia polttoai-
35355: töjen osalta etanoliperäistä lisäainetta ei ole voitu nelaatuja alemman polttoaineverotason muo-
35356: osoittaa fossiiliperäistä paremmaksi, joten eta- dossa, merkitsisi se EU:ssa yhdenmukaistetun
35357: noliperäisen lisäaineen käytöllä ei voitaisi saa- valmisteveron vähimmäistason alittamista, mi-
35358: vuttaa ympäristön kannalta lisäetua muutoin hin Suomi ei yksipuolisesti voi ryhtyä. Mineraa-
35359: kuin hiilidioksidikierron osalta. Hiilidioksidi- liöljyjen valmisteverotusta koskevien direktii-
35360: päästöjenkin nettosäästö on selvitysten mukaan vien 92/81/ETY ja 92/82/ETY mukaan kaikista
35361: etanolinosalta melko vähäinen ottaen huomioon tieliikenteessä moottoripolttoaineena käytettä-
35362: sen pohtoarvo ja raaka-ainetuotannonja proses- vistä polttoaineista on kannettava moottoriben-
35363: soinnin vaatiman energian määrä. siinin tai dieselöljyn valmistevero, jollei jäsenval-
35364: Kasviöljypohjaisten biodieseleiden osalta on tiolle ole myönnetty mahdollisuutta vapauttaa
35365: voitu niin ikään todeta, että niiden käyttö ajo- polttoaine verosta tai alentaa siitä suoritettavaa
35366: KK 750/1997 vp 3
35367:
35368: veroa esimerkiksi veroporrastuksena. Suomelle keissa käytettäville ajoneuvoille ja polttoaine-
35369: on erikseen myönnetty lupa porrastaa valmiste- erille veronhuojennuksia yksittäistapauksittain.
35370: vero reformuloidun moottoribensiinin ja rikittö- Tällaista voidaan pitää jatkossakin kannatetta-
35371: män dieselöljyn eduksi. Yhteisön säätämä vä- vana ympäristölle ystävällisempien polttoaine-
35372: himmäisverotaso tulee kuitenkin täyttää myös laatujen käytön kehittämiseksi. Liikennepoltto-
35373: näiden ympäristöystävällisten polttoainelaatu- aineiden ohella on tutkittu puusta ja hakkeesta
35374: jen valmisteveron osalta. Biopolttoaineille ei ole pyrolyysitekniikan avulla valmistetun öljyn
35375: olemassa yleistäverovapautus-tai veronalennus- käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa. Pyro-
35376: perustetta, joka mahdollistaisi kokeiluhankkeita lyysiöljyn tuotantokustannuksille ja hiilidioksi-
35377: pitemmälle menevän verotuen. Erillinen hanke dinettopäästöille on joissakin arvioissa asetettu
35378: biopolttoainedirektiiviksi, joka mahdollistaisi parempia odotuksia kuin muille biopolttoaineil-
35379: yleisen veroedun teollisesti valmistetuille bio- le. Hallituksen ei kuitenkaan ole tarkoitus ryhtyä
35380: polttoaineille,jäänee näillä näkymin toteutumat- toimenpiteisiin, jotka mahdollistaisivat polttoai-
35381: ta. neveron yleisen alentamisen siten, että se tekisi
35382: Yhteisösäännösten sallimissa rajoissa valtio- biopolttoaineiden laajan kaupallisen käytön ta-
35383: varainministeriö on myöntänyt tutkimushank- loudellisesti mahdolliseksi.
35384: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997
35385:
35386: Ministeri Arja Alho
35387: 4 KK 750/1997 vp
35388:
35389:
35390:
35391:
35392: Tili Riksdagens Talman
35393:
35394: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- nästan svavelfria dieselolja som används i Fin-
35395: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- land. De flesta komponenterna i utsläppen av
35396: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- motsvarar i dessa fall varandra. Biodieselns kvä-
35397: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr veoxidutsläpp är t.o.m. större än den svavelfria
35398: 750: dieseloljans. En större fördel kan naturligtvis
35399: uppnås när det gäller koldioxidutsläppen, efter-
35400: Ämnar Regeringen i samband med en som den koldioxid som frigörs vid biobränslets
35401: eventuell höjning av accisen på bensin förbränning anses ingå i biornassans naturliga
35402: föreslå skattelättnader för det miljövänli- kolkretslopp. 1 vilket fall som helst är den totala
35403: ga tilläggsämnet ETBE, som används i minskningen av koldioxidutsläppen större när
35404: bensin, och för biodiesel för att främja det gäller rypsolja än vid användning av korneta-
35405: användningen av dessa? nol.
35406: Utöver biobränslenas obetydliga rniljökonse-
35407: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt kvenser måste också de ekonomiska verksam-
35408: anföra följande: hetsbetingelserna för produktionen av biobräns-
35409: len beaktas. Produktionskostnaderna för bräns-
35410: Det finns naturligt nog skäl att understöda len som framställs i Finland av korn och rypsolja
35411: utvecklandet och främjandet av användingen av bedöms vara5-7 gånger dyrare per producerat
35412: flytande bränslen som är bättre ur miljösyn- kilo och t.o.m. 7-9 gånger dyrare när det gäller
35413: punkt. När det gäller de olika biobränslen som energiinnehållet än motorbensin eller dieselolja.
35414: används i trafiken måste man dock konstatera att För att bränslena säkert skall vara konkurrens-
35415: de fossila bränslen som finns på marknaden i kraftiga förutsätts betydande stöd från statens
35416: Finland i internationell jämförelse är mycket sida. Tills vidare har produktioneo av dessa
35417: progressiva ur miljösynpunkt. 1 jämförelse med bränslen inte ansetts vara ekonomiskt motiverad
35418: dessa bränslen kan man på grundval av olika i förhållande till de fördelar som uppnås. Stöd i
35419: utredningar knappast uppnå fördelaktigare mil- form av skattelättnader är också svåra att ge-
35420: jökonsekvenser genom att använda biobränslen. nomföra. Stöd som ges via beskattningen kan lätt
35421: De mest utforskade alternativa biobränslena uppfattas som ett förbjudet statligt stöd, åtmin-
35422: när det gäller fordonstrafiken är etanol fram- stone om stödet endast gäller inhemska biobräns-
35423: ställd av korn som en komponent i bensin, och len. Ett motsvarande stöd borde också omfatta
35424: rypsoljeester, ett dieselbränsle som framställs av bränslen som importeras från andra EU-länder.
35425: ryps. Etanol kan med hjälp av ETBE-metoden Det betyder att kornet och rypsen inhandlas där
35426: ersätta syrekomponenten i reformulerad motor- den är billigast, med följden att den inhemska
35427: bensin. Syrekomponenten är för närvarande fos- produktioneo inte skulle komma att omfattas av
35428: sil och till priset förmånligare än etanol. Under- stödet.
35429: sökningar av bensinutsläpp har inte visat att det Vidare kan man konstatera att orn skattestöd
35430: etanolbaserade tilläggsämnet är bättre än det fos- för biobränslen beviljas i form av nedsatt nivå på
35431: sila, vilket betyder att användingen av det etanol- bränsleaccisen som är lägre än accisen på fossila
35432: baserade tilläggsämnet inte är fördelaktigare ur bränslen, betyder det att den inom EU harmoni-
35433: miljösynpunkt i annat avseende än för koldioxid- serade miniminivån för accisen (punktskatten)
35434: kretsloppet. Enligt utredningarna är också netto- underskrids. Detta är en åtgärd som Finland inte
35435: minskningen av koldioxodutsläppen vid använd- ensidigt kan vidta. Enligt direktiven om punkt-
35436: ning av etanol ganska liten med tanke på förbrän- skatter på mineraloljor, 92/81/EEG och 92/82/
35437: ningsvärdet och den mängd energi som krävs för EEG, skall punktskatt för motorbensin eller die-
35438: råvaruproduktionen och framställningen. seloja uppbäras för alla motorbränslen som an-
35439: När det gäller användningen av växtoljebase- vänds i vägtrafiken, om inte rnedlernsstaten har
35440: rade biodiesel som motorbränsle har man likaså beviljats möjlighet att befria ett bränsle från skatt
35441: kunnat konstatera att utsläppen motsvarar den eller sänka den skatt som uppbärs för bränslet
35442: KK 750/1997 vp 5
35443:
35444: t.ex. genom skattegradering. Finland har bevil- bränslepartier som används i forskningsprojekt.
35445: jats tillstånd att gradera accisen tili förmån för Detta kan också i fortsättningen anses vara värt
35446: reformulerad motorbensin och svavelfri dieselol- att understöda för att utveckla användningen av
35447: ja. EU:s minimiskattenivå skall dock uppfyllas miljövänligare bränsletyper. Förutom trafik-
35448: också när det gäller accisen på dessa miljövänliga bränslen har man undersökt användningen av
35449: bränsletyper. Det finns ingen allmän grund för olja som framtälls av trä och flis med hjälp av
35450: skattebefrielse eller skattesänkning för biobräns- pyrolys för el- och värmeproduktion. I fråga om
35451: len som skulle möjliggöra skattestöd annat än i produktionskostnader och koldioxidnettout-
35452: försöksprojekt. I dagens läge torde det inte vara släpp ställs i några bedömningar högre förvänt-
35453: möjligt att genomföra ett separat försök att ningar på pyrolysoljan än på andra biobränslen.
35454: åstadkomma ett biobränsledirektiv som skulle Regeringen har dock inte för avsikt att vidta
35455: möjliggöra en allmän skatteförmån för industri- åtgärder som skulle möjliggöra en allmän sänk-
35456: ellt framställda biobränslen. ning av bränsleaccisen, vilket isin tur skulle göra
35457: Finansministeriet har inom de gränser som en omfattande kommersiell användning av bio-
35458: gemenskapsbestämmelserna tillåter i enskilda bränslen ekonomiskt möjlig.
35459: fall beviljat skattelättnader för motorfordon och
35460: Helsingforsden 15 augusti 1997
35461:
35462: Minister Arja Alho
35463: KK 751/1997 vp
35464:
35465: Kirjallinen kysymys 751
35466:
35467:
35468:
35469:
35470: Erkki Pulliainen /vihr: Suuryritysten veroasteen korottamisesta
35471:
35472:
35473:
35474: Eduskunnan Puhemiehelle
35475:
35476: Emu-kelpoisuuden saavuttamisen kanssa Suomi on lähitaloushistoriallisesti samassa
35477: kamppaileva Ranskan hallitus päätyijulkisen ta- asemassa kuin Ranska. Suuryritykset ovat hyö-
35478: louden säästöjen ohella kiristämään suuryritys- tyneet veronkevennyksistä ja tehneet ennätyksel-
35479: ten verotusta. Verotuksen kiristäminen kohdis- lisiä voittoja samalla kun ne ovat vähentäneet
35480: tuu yli 50 miljoonan frangin liikevaihdon yrityk- työvoimaansa kovalla vauhdilla. Niiden veroas-
35481: siin, joilta sikäläinen hallitus aikoo kerätä veroi- tetta voidaan nostaa samalla tavoin kuin tehtiin
35482: na 22 miljardia frangia. Näiden yritysten veroas- Ranskassa. Tällöin Suomessa voitaisiin lisätä
35483: te nousee nykyisestä 36,6 prosentista 41,6 pro- ympäristöverotusta ja keventää tuloverotusta.
35484: senttiin. Hallitus perustelee ratkaisuaan sillä, että Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35485: "suuryrityksillä on varaa maksaa Emu-laskua, tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35486: sillä ne ovat tehneet viime vuosina ennätyksellisiä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35487: voittoja, minkä lisäksi ne ovat hyötyneet aiem- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35488: mista verohelpotuksista samalla kun ne ovat vä-
35489: hentäneet työvoimaansa". Aikooko Hallitus ehdottaa Ranskan
35490: Merkittävää Ranskan tapauksessa on, että si- mallin mukaan suuryritysten, joiden lii-
35491: käläiset markkinat, jotka käytännössä edustavat kevaihto on yli 50 miljoonaa markkaa,
35492: juuri suuryritysten markkinavaltaa, suhtautui- veroasteen korottamista viidellä prosent-
35493: vat varsin kevyesti tehtyyn ratkaisuun. Markki- tiyksiköllä, ja
35494: nat pitivät tärkeimpänä asiana sitä, ettei kotita- aikooko Hallitus toteuttaa sen suoma-
35495: louksien verotusta kiristetty eli niiden ostovoima laisena sovelluksena pääasiassa korotta-
35496: säilytettiin. malla ympäristöveroja ja alentamalla sa-
35497: malla palkansaajien tuloverotusta?
35498: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997
35499:
35500: Erkki Pulliainen /vihr
35501:
35502:
35503:
35504:
35505: 270136
35506: 2 KK 751/1997 vp
35507:
35508:
35509:
35510:
35511: Eduskunnan Puhemiehelle
35512:
35513: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen vero-
35514: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tusta kevennetään ja verotuksen rakennetta
35515: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen muutetaan vaiheittain. Hallituksen esitysten pe-
35516: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- rusteella on kevennetty ansiotulojen verotusta ja
35517: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen veronluonteisia maksuja yhteensä yli 8 miljardil-
35518: n:o 751: la markalla. Viimeksi kevennettiin ansiotulojen
35519: verotusta vuodelle 1997 noin 5,5 miljardilla mar-
35520: Aikooko Hallitus ehdottaa Ranskan kalla verrattuna edelliseen vuoteen. Samalla ko-
35521: mallin mukaan suuryritysten, joiden lii- rotettiin energiaverotuksen tasoa 1,1 miljardilla
35522: kevaihto on yli 50 miljoonaa markkaa, markalla.
35523: veroasteen korottamista viidellä prosent- Tuloverotuksen jatkokeventäminen ja sen ra-
35524: tiyksiköllä, ja hoitustavat tulevat esille laadittaessa talousar-
35525: aikooko Hallitus toteuttaa sen suoma- vioehdotuksia vuosille 1998-1999 sekä neuvo-
35526: laisena sovelluksena pääasiassa korotta- teltaessa mahdollisesti seuraavasta työmarkki-
35527: malla ympäristöveroja ja alentamalla sa- naratkaisusta. Hallitus ei suunnittele liikevaihto-
35528: malla palkansaajien tuloverotusta? rajan käyttöönottoa yrityksiä koskevien ympä-
35529: ristö- tai muiden verojen perusteena.
35530: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
35531: vasti seuraavaa:
35532:
35533: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997
35534:
35535: Ministeri Arja Alho
35536: KK 751/1997 vp 3
35537:
35538:
35539:
35540:
35541: Tili Riksdagens Talman
35542:
35543: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Enligt regeringsprogrammet sker lindringen
35544: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- av beskattningen av förvärvsinkomster och änd-
35545: 1em av statsrädet översänt fö1jande av riksdags- ringen av skattestrukturen stegvis. Pä basis av
35546: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmä1 regeringens propositioner har beskattningen av
35547: nr 751: förvärvsinkomster och avgifter av skattenatur
35548: lindrats till ett belopp motsvarande sammanlagt
35549: Ämnar Regeringen i en1ighet med den över 8 mrd. mk. Senast lindrades beskattningen
35550: franska modellen föres1ä en höjning på av förvärvsinkomster för 1997 med ca 5,5 mrd.
35551: fem procentenheter i skattegraden för mk jämfört med äret innan. Samtidigt höjdes
35552: storföretag med en omsättning som över- energibeskattningens nivä med 1,1 mrd. mk.
35553: stiger 50 mi1j. mk, och En ytterligare lindring av inkomstbeskatt-
35554: ämnar Regeringen säsom en finsk till- ningen samt sätten att finansiera den kommer att
35555: 1ämpning genomföra en höjning av tas upp till behandling i sam band med beredning-
35556: främst mi1jöskatten och samtidigt sänka en av budgetförslagen för 1998-1999 samt vid
35557: inkomstbeskattningen för 1öntagare? eventuella förhandlingar om nästa arbetsmark-
35558: nadsuppgörelse. Regeringen har inga planer på
35559: Som svar pä detta spörsmä1 får jag vördsamt att införa en omsättningsgräns för företag som
35560: anföra följande: grund för miljö- eller andra skatter.
35561:
35562: Helsingforsden 15 augusti 1997
35563: Minister Arja Alho
35564: 1
35565: 1
35566: 1
35567: 1
35568: 1
35569: 1
35570: 1
35571: 1
35572: 1
35573: 1
35574: 1
35575: 1
35576: 1
35577: 1
35578: 1
35579: 1
35580: 1
35581: 1
35582: 1
35583: KK 752/1997 vp
35584:
35585: Kirjallinen kysymys 752
35586:
35587:
35588:
35589:
35590: Raimo Vistbacka /ps: Alihintasäännöstön soveltamisesta pakko-
35591: huutokaupoissa
35592:
35593:
35594: Eduskunnan Puhemiehelle
35595:
35596: Ulosottolain osittaisuudistuksen yhteydessä taan 1.7.1995 alkaen kaikissa pakkohuutokau-
35597: (551/1995) tulivat voimaan 1.7.1995 alihintaista poissa, siis myös niissä, joissa ulosmittaus on
35598: pakkohuutokauppaa koskevat säännökset. Nii- toimitettu sitä ennen". Näiden ohjeiden ansiosta
35599: den avulla oli tarkoitus turvata pakkohuutokau- lakia on tulkittu pakkohuutokapan kohteeksi
35600: pan kohteeksi joutuneen omaisuuden omistajan joutuneen edut kohtuullisesti huomioon ottaen.
35601: oikeusturva ja estää omaisuuden myyminen sel- Muutamissa muissa piireissä, kuten esimerkiksi
35602: vään alihintaan esimerkiksi huutokaupan haki- jäljessä esitetyssä esimerkkitapauksessa Uuden-
35603: jaa lähellä oleville tai hänen toimeksiannostaan maan läänin alueella, on tulkinta ollut tuntuvasti
35604: toimiville tahoille. Selkeimmin alihintaisuudesta huutokauppaa hakeneita suosivampija alihinta-
35605: säädetään lain 5luvun 41 §:n 3 momentissa. Siinä tapauksia näyttää esiintyvän enemmän. Pahinta
35606: esitetään kaksi perustetta huutokaupan pitäjälle tässä on se, että kirjavuus lain tulkinnassa aiheut-
35607: hylätä korkein tarjous: se alittaa selvästi kiinteis- taa epävarmuutta ja -tietoisuutta siitä, millainen
35608: tön käyvän huutokauppa-arvon paikkakunnalla huutokaupattavan omaisuuden omistajan oi-
35609: tai uudessa huutokaupassa olisi ilmeisesti saata- keusturvan taso todellisuudessa on.
35610: vissa korkeampi hinta. Harkintavalta jätetään Vallitsevan ongelman havainnollistamiseksi
35611: huutokaupan pitäjälle, jonka tulee arvioida en- kerron erään käytännön esimerkin tapauksesta,
35612: nen tarjouksen hyväksymistä mahdollinen selvä jossa Lohjan piirin nimismies toimitti 9.11.1995
35613: alihintaisuus. Kanerva-nimisen tilan pakkohuutokaupan (UP
35614: Lainmuutoksen oltua nyt voimassa lähes kak- 510988/94-2 ym.) ja hyväksyi velkojana olleen
35615: si vuotta on selvästi havaittavissa, että lain sään- pankin (Länsi-Uudenmaan Säästöpankki) tar-
35616: nökset pakkohuutokaupan alihintaisuudesta ja jouksen, joka oli määrältään vain hieman veiot-
35617: sen määrittelystä ovat liian epämääräiset. Tämä tavana ollutta lainaa korkeampi.
35618: on johtanut ja toistuvasti johtaa lukuisiin alihin- Skandinavian Knitting Machines Leo Lahti-
35619: taisiin kauppoihin, joissa myytävän omaisuuden nen & Co Ky omisti Lohjan kunnan Immulan
35620: omistaja menettää kaiken jääden vielä senkin kylässä Kanerva RN:o l :73 -nimisen tilan, jossa
35621: jälkeen velkataakan alle, sekä sen, että maan eri sillä oli vuonna 1987 valmistunut yhteensä 434,5
35622: osissa noudatetaan toisistaan poikkeavaa tulkin- neliömetrin suuruinen tiilirakenteinen teollisuus-
35623: taa alihintaisuudesta ja sen perusteesta olla hy- asuinkiinteistö. Useiden eri kiinteistön hinnan
35624: väksymättä esitetty tarjous. Tämä on vakava arviointiin erikoistuneiden asiantuntijoiden ar-
35625: ongelma kansalaisten tasavertaisuuden ja -arvoi- vioiden mukaan tontin ja kiinteistön arvo oli
35626: suuden kannalta sekä heikentää merkittävästi l 220 000-2 446 000 mk. Yritys oli yleisen ta-
35627: talousvaikeuksiin joutuneiden oikeusturvaa. loudellisen tilanteen sekä tontin ilman rakennus-
35628: Osassa maata on lääninhallituksen toimesta luvan saamisen edellytyksenä olevaa tieyhteyttä
35629: toimitettu ulosottopiireihin kirjalliset ohjeet sii- myyneen Lohjan kunnan kanssa käydyn oikeus-
35630: tä, kuinka ulosottolain määräyksiä pakkohuuto- prosessin ja siitä aiheutuneen rakennuksen ra-
35631: kaupan alihintaisuudesta, tarjouksen hylkäämi- kentamisen pitkittymisenja siitä puolestaan seu-
35632: sestä ja uuden huutokaupan määräämismahdol- ranneen rakennuskustannusten merkittävän
35633: lisuudesta tulisi tulkita ja soveltaa. Näin on me- nousun takiajoutunut taloudellisiin vaikeuksiin.
35634: netelty esimerkiksi Hämeen lääninhallituksessa, Yritys ei pystynyt maksamaan Länsi-Uuden-
35635: jossa kyseiset ohjeet on toimitettu ulosottopiirei- maan Säästöpankilta otettua 405 000 markan
35636: hin 19.6.1995 ja joissa mainitaan: "Edelleen on lainaansa. Lainan vakuutena oli mainittu kiin-
35637: huomioitava, että alihintasäännöstöä noudate- teistö.
35638:
35639: 270136
35640: 2 KK 752/1997 vp
35641:
35642: Pankin ilmoittaessa ryhtyvänsä realisoimaan huolimatta huutokaupan pitäjä hyväksyi tehdyn
35643: vakuutena olevaa omaisuutta, ellei lainaa hoidet- tarjouksen, vaikka se selvästi alitti kiinteistön
35644: taisi, yritys ryhtyi etsimään toista pankkia, josta kohtuullisen käyvän arvon kaikilla mahdollisilla
35645: se olisi saanut lainan LUSP:n lainan maksami- kriteereillä mitattuna. Niistä mainittakoon mm.
35646: seksi. Laina-anomus olikin pankinjohtajan hy- jo mainitut arviolausunnot sekä tiedossa olleet
35647: väksymissuosituksin käsittelyssä toisessa pankis- alueella tuona aikana toteutuneet kiinteistökau-
35648: sa, millä lainalla piti maksaa LUSP:n lainat pois, pat ja vahvistettu verotusarvo.
35649: kun nimismies päätti toimeenpanna pakkohuu- Esimerkkitapaukseen liittyy vielä sekin erikoi-
35650: tokaupan. Pankilla tuli kiire kiinteistön "val- suus, että nimismiehen virka-avulla myyty kiin-
35651: taukseen" saadessaan tietää em. lainajärjestely- teistö tyhjennettiin niin pikaisesti pankin yhtey-
35652: jen olevan meneillään. Lisäksi tässä yhteydessä dessä toimivan kiinteistönvälitysliikkeen myytä-
35653: on syytä todeta, että käyvältä arvoltaan noin väksi ja mainostettavaksi. On huomioitava, että
35654: 2 446 000 markan (rkm, erikoiskoulutettu raken- Uudenmaan lääninhallituksen tulee valvoa kiin-
35655: nusten kustannuslaskija M. Salon kirjallinen ar- teistönvälittäjiä. Huomautettavaa ei kuitenkaan
35656: vio) kiinteistölle oli kiinnityksiä vain mainittu näytä löytyvän, vaikka kiinteistöä, josta on me-
35657: Länsi-Uudenmaan Säästöpankin 450 000 mark- neillään valitusprosessi kiinteistön kaupan pur-
35658: kaa. Uuden lainan luvannut pankki oli todennut kamiseksi, ei olisi saanut ryhtyä edes mainosta-
35659: kiinteistön niin arvokkaaksi, että lisävakuuksia maan, saatikka markkinoimaan. Kiire syntyi sii-
35660: olisi ollut mahdollista saada tarvittaessa jopa tä, että pankki ja nimismies saivat Skandinavian
35661: useita satoja tuhansia markkoja. Rakennusura- Knitting Machines Leo Lahtinen & Co Ky:n
35662: koitsija ja rakennusmestari RAP Markku Salo, lakimieheltä tiedon toisesta pankista Länsi-Uu-
35663: joka oli toiminut tämän kiinteistön rakennus- denmaan Säästöpankin lainojen maksuun tar-
35664: työn valvojana, on tehnyt kiinteistöstä kirjallisen koitetun lainan luvassa olemisesta. Nimismiehel-
35665: arviolaskelman. Arviossaan hän päätyy 434,5 le ja mainitulle pankille tuli kiire heittää kaikki
35666: neliömetrin ja tilavuudeltaan 1 220 kuutiomet- kiinteistössä oleva yhtiön omaisuus ulos räntäsa-
35667: rien kiinteistön hankinta-arvoon 2 912 375 teeseen. Niitä olivat esimerkiksi koneet ja Suo-
35668: markkaan; 2 %:n poisto 8 vuoden ajalta vähen- mea koskevat laitteiden varaosavarastot ja kir-
35669: nettynä käyväksi arvoksi muodostuu 2 446 395 janpitoaineistot sekä toimistokalusteet. Lisäksi
35670: markkaa. toimitalossa olleiden yhtiön työntekijöiden asun-
35671: Edellä olevien tosiseikkojen pohjalta löytyy not tyhjennettiin siten, että huonekalut sekä pito-
35672: totuus siitä, onko ko. kiinteistö huutokaupan vaatteet ja muu irtain omaisuus heitettiin räntä-
35673: toimittajana toimineen nimismiehen ja LUSP:n sateeseen, jossa ne pilaantuivat. Kysyä sopii, oli-
35674: toimesta otettu alihintaan ja täyttääkö pidetty ko lain mukaan edes luvallista toimia tällä ta-
35675: huutokauppa ulosottolain kriteerit alihintaisuu- voin, koska nimismiehen ja pankin olisi yleisen
35676: desta. Lisätietona mainittakoon vielä, että sa- käytännön mukaan tullut antaa kolmen kuukau-
35677: malla alueella toinen kiinteistönvälitysyritys den aikana häätömääräys ja vasta sen jälkeen
35678: markkinoi rivitalohuoneistoja 6 300 markan ne- tyhjentää kiinteistö. Tästä menettelystä aiheutui
35679: liöhintaan, ja jopa huomattavasti vanhempien- yhtiölle ja sen työntekijöille huomattavia talou-
35680: kin teollisuuskiinteistöjen toteutuneiden kaup- dellisia menetyksiä.
35681: pojen neliöhinnat ylittivät ko. kiinteistöstä mak- Kaiken tämän nojalla ja tietäen vielä sen, että
35682: setun hinnan moninkertaisesti. kyseisen pankin toimista oli esitetty perusteltua
35683: Huomattakoon vielä, että nimismies antoi arvostelua ja se oli saanut vuonna 1994 huomau-
35684: pakkohuutokaupasta tiedon kiinteistön omista- tuksen hyvän pankkitavan vastaisesta käytöstä,
35685: jalle kirjeitse vain viikkoa ennen huutokauppaa, olisi pankin esittämä 530 000 markan tarjous tul-
35686: jolloin muualla Suomessa myyntimatkalla ollut lut hylätä ja määrätä uusi huutokauppa.
35687: omistaja sai tiedon huutokaupasta vasta lehden Mainittakoon vielä, että huutokaupan pitäjä-
35688: välityksellä. Näin hänelle ei jäänyt tilaisuutta nä toimineen nimismiehen jälkeenpäin esittämät
35689: edes yrittää nopeuttaa laina-anomuksensa käsit- hintojen vertailuperusteet, kuten mainitun väli-
35690: telyä toisessa pankissa. Huutokaupan suorittaja- tysliikkeen ko. kiinteistöä koskenut alihintainen
35691: na toimineen nimismiehen olisi tullut ulosotto- myynti-ilmoitus, eivät ole vakuuttavia verrattu-
35692: lain 5 luvun 41 §:n 3 momentin sisällön tiedos- na asiantuntijalausuntoihin tai muihin alueen
35693: taen noudattaa erityistä varovaisuutta tarjousta toteutuneisiin kiinteistökauppoihin. Nimismies
35694: hyväksyttäessä, kun hän tiesi korkeimman tar- oli käytännössä ilman minkäänlaista rakentami-
35695: jouksen tulleen velkojapankin taholta. Tästä sen tai kiinteistöarvioinnin asiantuntemusta toi-
35696: KK 752/1997 vp 3
35697:
35698: minut asiassaan kiinteistön arvioitsijana vähek- vasta omaisuudesta tehtyjen alihintaisten tar-
35699: syen asiantuntijoiden laskelmia kyseessä olevas- jousten hylkäämisvelvollisuudesta huutokaupan
35700: ta kiinteistöstä ja sen arvosta. Nimismiehen ja pitäjän toimesta. Tämän takia kyseistä lain koh-
35701: pankin ei tulisi ns. omassa asiassaan arvioida taa tulisi pikaisesti täsmentää määrittelemällä
35702: kiinteistön käypää arvoa, jotta kohtuullisuus käypä hintataso esimerkiksi kiinteistön vero-
35703: kiinteistön arvioinnissa pääsisi syntymään. Ar- tusarvon tai samalla alueella tietyllä aikavälillä
35704: vioinnissa oli käytettävä puolueetonta urakoitsi- toteutuneiden kauppojen hintatason mukaan
35705: jaa, rakennusmestaria tms., jolla on teknillistä prosentuaalisesti.
35706: asiantuntemusta niin rakentamisesta kuin sen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35707: kustannuksista ja käyvästä arvosta. Lisäksi voi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35708: daan todeta, että myös Lohjan kunnan veroasia- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35709: mies on ollut samaa mieltä kaupan alihintaisuu- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35710: desta valittaessaan lääninoikeuteen mainittuun
35711: kauppahintaan perustuneesta, kunnan määrää- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
35712: mästä kiinteistön uudesta kiinteistöveron mää- ulosottolain pikaiseksi muuttamiseksi
35713: räytymisarvosta. Hänen mielestään kiinteistön niin, että siinä olevia alihintaista pakko-
35714: verotusarvo oli vähintään 903 621 markkaa. huutokauppaa koskevia määräyksiä täs-
35715: Tyypillistä ulosottolain alihintaisuusmääräys- mennettäisiin joko lain tai asetuksen
35716: ten epämääräisyyden seurausvaikutuksille on avulla siten, että kiinteistön käypä huuto-
35717: vielä sekin, että esimerkkitapauksesta Helsingin kauppa-arvo määriteltäisiin tarkemmin
35718: hovioikeudelle tehty valitus hylättiin eikä Kor- esimerkiksi verotusarvon mukaan pro-
35719: kein oikeus myöntänyt siitä valituslupaa. Oikeus sentuaalisesti, sekä
35720: ja ilmeinen lain henkijäivät siis tässäkin niin kuin miten Hallitus aikoo korvata tähän
35721: lukuisissa muissakin vastaavissa tapauksissa eri saakka kohtuuttoman alhaisella hinnalla
35722: puolella maata toteutumatta. Selkein syy tähän omaisuutensa menettäneiden taloudelli-
35723: ovat ulosottolain liian epäselvät ja epämääräiset set menetykset ja turvata heidän lailliset
35724: säännökset pakkohuutokaupan kohteena ole- oikeutensa?
35725: Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 1997
35726:
35727: Raimo Vistbacka /ps
35728: 4 KK 752/1997 vp
35729:
35730:
35731:
35732:
35733: Eduskunnan Puhemiehelle
35734:
35735: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Lakivaliokunnan mietinnön (LaVM 27/1994
35736: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vp) mukaan pakkohuutokaupassa, joka on ai-
35737: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen noa ulosottolain tuntema realisointikeino, hinta-
35738: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo taso jää usein jonkin verran käyvän hintatason
35739: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- alapuolelle. Kun muita myyntitapoja ei vielä ole,
35740: sen n:o 752: ulosottomiehen arviolle on mietinnön mukaan
35741: asetettava melko korkea kynnys. Uudistuksella
35742: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ajateltiin voitavan estää ainakin kaikkein ilmei-
35743: ulosottolain pikaiseksi muuttamiseksi simmät alihintaiset kaupat. Lähtökohtana sään-
35744: niin, että siinä olevia alihintaista pakko- nöksessä on se tosiasia, että huutokaupalla saa-
35745: huutokauppaa koskevia määräyksiä täs- tava hintataso on markkinahintaa alhaisempi ja
35746: mennettäisiin joko lain tai asetuksen että tarjouksen riittävyys arvioidaan tähän "käy-
35747: avulla siten, että kiinteistön käypä huuto- pään huutokauppa-arvoon".
35748: kauppa-arvo määriteltäisiin tarkemmin Kysymys siitä, mitä arvoa olisi perusteltua
35749: esimerkiksi verotusarvon mukaan pro- pitää vertailukohtana tarjouksen hyväksyttä-
35750: sentuaalisesti, sekä vyyttä arvioitaessa, on monitahoinen. Vähim-
35751: miten Hallitus aikoo korvata tähän mäishinta voidaan esimerkiksi määrätä suhtees-
35752: saakka kohtuuttoman alhaisella hinnalla sa myyntihintaan, joka on odotettavissa uudessa
35753: omaisuutensa menettäneiden taloudelli- ulosottorealisoinnissa. Vertailukohtana ei täl-
35754: set menetykset ja turvata heidän lailliset löin ole käypä markkinahinta, vaan käypä pak-
35755: oikeutensa? kohuutokauppahinta (ns. huutokauppa-arvo).
35756: Pohjoismaissa on omaksuttu tämä malli. Se an-
35757: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- taa huutokaupan toimittajalle harkintavaltaa,
35758: taen seuraavaa: koska tarjouksen kohtuullisuutta harkitaan olo-
35759: suhteiden mukaan ilman etukäteen ilmoitettua
35760: Ulosottolaissa ei alun perin ollut säännöstä, vähimmäishintaa. Alihintaisuuden määrittely on
35761: jonka mukaan ulosottomies voisi hylätä pakko- "systeemin sisäinen": se ei estä sellaisen omaisuu-
35762: huutokaupassa esitetyn tarjouksen sillä perus- den alihintaan myymistä, josta pakkohuutokau-
35763: teella, että tarjous on liian alhainen. Vuonna passa säännönmukaisesti saadaan alempi hinta
35764: 1994 maakaariuudistuksen käsittelyn yhteydessä kuin vapailla markkinoilla. Menettely toisin sa-
35765: lakivaliokunta ehdotti, että ulosottolakiin otet- noen suojaa ulosottorealisoinnin hintatasoon
35766: taisiin säännökset, joiden mukaan huutokaupan suhteutetulta, mutta ei käypään hintaan suh-
35767: toimittaja voi hylätä tarjouksen, joka selvästi teutetulta alihintaan myynniltä.
35768: alittaa kiinteistön tai asunto-osakkeiden käyvän Toinen mahdollisuus on kytkeä vähimmäis-
35769: arvon. hinta ulosoton yhteydessä tarvittaessa asiantun-
35770: Ulosottolakiin otettiin säännökset, joiden tijoiden avulla tehtyyn arvioon ja säännellä, että
35771: mukaan tarjousta kiinteistön taikka asunto- tai korkeinta tarjousta ei saa hyväksyä, jollei se ylitä
35772: kiinteistöosakeyhtiön osakkeen pakkohuuto- tiettyä osaa tästä. Eräissä ulkomaisissa oikeus-
35773: kaupassa ei saa hyväksyä, jos huutokaupan toi- järjestyksissä on säännös,jonka mukaan tarjous,
35774: mittaja arvioi, että se selvästi alittaa kiinteistön joka ei ylitä puolta käyvästä hinnasta, hylätään.
35775: käyvän huutokauppa-arvon paikkakunnalla ja Ongelmana arviohintaan suhteutetun hylkää-
35776: että korkeampi hinta voidaan ilmeisesti saada miskriteerin osalta on se, että arvio saa erittäin
35777: uudessa huutokaupassa. Uudessa huutokaupas- ratkaisevan aseman. Arvio saattaa kuitenkin eri
35778: sa tehty tarjous on hylättävä vain, jos se alittaa syistä olla harhaanjohtava. Arviohinnan suhteen
35779: käyvän huutokauppa-arvon niin olennaisesti, voidaan myös keinotelia huutokaupassa. Ongel-
35780: että myyntiä olisi pidettävä kohtuuttomana (UL mana on joustamattomuus. Ulosottomiehen oli-
35781: 5:8.2ja 5:41.3, 551/1995). si hyväksyttävä tarjous, joka on markan suurem-
35782: KK 752/1997 vp 5
35783:
35784: pi kuin arvioon suhteutettu vähimmäishinta, seen. Käynnissä olevan uudistuksen yhteydessä
35785: vaikka olisi nähtävissä, että uudessa huutokau- on tarkoitus tarkistaa myös alihintaan myymistä
35786: passa olisi todennäköisesti saatavissa huomatta- ehkäisevien säännösten toimivuus ja kehittää
35787: vasti korkeampi tarjous. Arviohinnan ilmoitta- pakkohuutokauppaan nähden vaihtoehtoisia
35788: minen etukäteen ostajille saattaa täten ohjata realisointitapoja. Erityislaatuirien omaisuus (ku-
35789: tarjouksia alaspäin niin, että hyväksyttävyyden ten po. kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettu
35790: raja vain niukasti ylittyy. Koska arvio saisi rat- teollisuus-asuinkiinteistö) kiinnostaa suppeaa
35791: kaisevan merkityksen, arviointia koskevat riitai- ostajakuntaa, jolloin huutokauppa ei ilmeisesti
35792: suudet lisääntyisivät. Ongelmana on myös se, ole tarkoituksenmukaisin myyntimuoto, vaan
35793: että kiinteistön arviointi voi perustua erilaisille niin sanottu vapaamuotoinen myynti tuottaisi
35794: periaatteille (esim. hintavertailu eli ns. kauppa- paremman myyntihinnan. Vapaamuotoinen
35795: arvo, tuottoanalyysi ja kustannusanalyysi). Ve- myynti voisi olla mahdollinen ainakin silloin,
35796: rotusarvo ei sen sijaan ole hyväksyttävä vertailu- kun kiinteistö ei ole arvoonsa nähden ylikiinni-
35797: kohta, koska se palvelee muita päämääriä eikä tetty eikä myynti näin aiheuttaisi kiinnitysten
35798: yleensä ole tuore. Käyvän hinnan arvioittamisen raukeamista.
35799: lisäksi ulosottomiehen tulisi joka tapauksessa Vastauksessa ei oteta kantaa kysymyksen pe-
35800: ennen myyntiä määrittää se, kuinka paljon omai- rusteluissa mainittuun yksittäiseen pakkohuuto-
35801: suudesta todennäköisesti tullaan saamaan ulos- kauppa-asiaan, joka on valitusmenettelyn jäl-
35802: ottorealisoinnissa, jotta hän tietää, paljonko keen lainvoimaisesti ratkaistu.
35803: omaisuutta ulosmitataan. Näin joudutaan kah- Mitä tulee kysymyksen toisessa osassa esitet-
35804: den arvion järjestelmään. tyyn valtion korvausvelvollisuutta alihintaan toi-
35805: Ulosottolainsäädännön kokonaisuudistus on mitetuissa huutokaupoissa koskevaan asiaan, on
35806: vireillä oikeusministeriössä. Muun muassa ulos- todettava, että mahdollinen korvausvelvollisuus
35807: otto-organisaatio ja muutoksenhakujärjestelmä perustuu vahingonkorvauslakiin ja edellyttää vi-
35808: on uudistettu. Myös realisointisäännösten uudis- ranomaisen virheellistä menettelyä.
35809: taminen kuuluu ulosottolain kokonaisuudistuk-
35810:
35811: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1997
35812:
35813: Oikeusministeri Kari Häkämies
35814: 6 KK 752/1997 vp
35815:
35816:
35817:
35818:
35819: Tili Riksdagens Talman
35820:
35821: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- prisnivån. Då andra försäljningssätt ännu inte
35822: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- finns anser betänkandet att en ganska hög tröskel
35823: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- måste uppställas för utmätningsmannens värde-
35824: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål ring. Syftet med revisionen var att förhindra åt-
35825: nr 752: minstone de allra klaraste underprisköpen. Ut-
35826: gångspunkten i bestämmelsen är de faktum att
35827: Vad ämnar Regeringen göra för att prisnivån vid en auktion är lägre än marknads-
35828: snabbt precisera de bestämmelser i utsök- priset och att huruvida ett anbud är tillräckligt
35829: ningslagen som gäller exekutiv auktion skall bedömas enligt detta "gängse auktionsvär-
35830: till underpris antingen genom lag eller de".
35831: förordning, så att gängse auktionsvärdet Vilket värde som motiverat kan användas vid
35832: på en fastighet fastställs mer noggrant bedömningen av om ett anbud är godtagbart är
35833: t.ex. som en procentsats av beskattnings- en komplicerad fråga. Minimipriset kan t.ex. be-
35834: värdet, samt stämmas i relation till det försäljningspris som
35835: hur ämnar Regeringen ekonomiskt er- man kan förvänta sig få vid en ny utmätnings-
35836: sätta dem som förlorat sin egendom till realisering. Jämförelsen görs då inte till gängse
35837: oskäligt lågt pris och trygga deras lagliga marknadspris utan till gängse pris vid exekutiv
35838: rättigheter? auktion (s.k. auktionsvärde). lnom Norden till-
35839: lämpas denna modell. Den tillåter auktionsför-
35840: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt rättaren prövningsrätt då anbudets skälighet be-
35841: anföra följande: döms enligt omständigheterna utan att ett mini-
35842: mipris meddelas i förväg. Underpriset bedöms
35843: 1 utsökningslagen fanns ursprungligen inte "systeminternt": försäljning till underpris und-
35844: någon bestämmelse om att utmätningsmannen viks inte ifall det för egendomen normalt erhålls
35845: kan förkasta ett anbud som lämnats vid en exeku- ett sämre pris vid exekutiv auktion än på den fria
35846: tiv auktion pga. att det var för lågt. 1 samband marknaden. Med andra ord skyddar metoden
35847: med behandlingen av reformen av jordabalken år mot en försäljning till underpris i relation till
35848: 1994 föreslog lagutskottet att i utsökningslagen prisnivån vid utmätningsrealisering, men inte
35849: skall införas bestämmelser om att förrättaren av mot en försäljning till underpris i relation till
35850: auktionen kan förkasta ett anbud som klart un- gängse pris.
35851: derskrider gängse värdet på en fastighet eller En annan möjlighet är att binda minimipriset
35852: bostadsaktier. vid en värdering som görs i samband med utsök-
35853: 1 utsökningslagen infördes bestämmelser om ningen vid behov med hjälp av sakkunniga och
35854: att ett anbud som görs vid en exekutiv auktion av bestämma att det högsta anbudet inte får god-
35855: en fastighet eller aktier i ett bostads- eller fastig- kännas ifall det inte överstiger en viss andel av
35856: hetsaktiebolag inte får godkännas ifall auktions- värderingen. 1 vissa utländska rättsordningar in-
35857: förrättaren bedömer att det klart underskrider går en bestämmelse om att ett anbud som inte
35858: fastighetens gängse auktionsvärde på orten och överstiger hälften av gängse värdet skall förkas-
35859: att det är uppenbart att ett högre pris kan fås vid tas.
35860: en ny auktion. Ett anbud vid den nya auktionen Ett problem med det senare förkastningskrite-
35861: skall förkastas endast om det underskrider det riet är att värderingen får en mycket avgörande
35862: gängse auktionsvärdet så väsentligt att en försälj- roll. Värderingen kan dock pga. olika orsaker
35863: ning skall anses oskälig (UL 5:8.2 och 5:41.3, 551/ vara missvisande. Vid auktionen kan det även
35864: 1995). förekomma spekulation med det beräknade pri-
35865: Enligt lagutskottets betänkande (LaUB 27/ set. Problemet är att metoden inte är flexibel.
35866: 1994 rd) stannar prisnivån vid en exekutiv auk- Utmätningsmannen måste godkänna ett anbud
35867: tion, som är det enda realiseringssätt som utsök- som är en mark större än minimipriset i relation
35868: ningslagen känner, ofta något under den gängse till värderingen, fastän det var klart att en ny
35869: KK 752/1997 vp 7
35870:
35871: auktion troligtvis ledde tili ett mycket högre an- men skall man även se över hur väl bestämmel-
35872: bud. Att köparna underrättas om det beräknade serna om försäljning tili underpris fungerar och
35873: priset i förväg kan därmed leda tilllägre anbud så utveckla alternativa realiseringssätt tili den exe-
35874: att gränsen för godkännande överskrids med nöd kutiva auktionen. Särskilda egendomstyper (sä-
35875: och näppe. Då värderingen var avgörande skulle som de industri-bostadsfastigheter som avses i
35876: tvisterna om den öka. Ett annat problem är att en ifrägavarande spörsmål) intresserar fä köpare
35877: fastighetsvärdering kan stöda sig på olika princi- och därmed är en auktion troligtvis inte det ända-
35878: per (t.ex. prisjämförelse dvs. det s.k. handelsvär- mälsenligaste försäljningssättet, utan en s.k.
35879: det, avkastningsanalys och kostnadsanalys). Be- formfri försäljning skulle leda tili ett bättre för-
35880: skattningsvärdet igen är inte en godtagbar jämfö- säljningspris. Formfri försäljning kunde vara
35881: relsepunkt då det har ett annat syfte och är ofta möjlig ätminstone ifall fastigheten inte är överin-
35882: inte fårskt. Före försäljningen bör utmätnings- tecknad i förhällande tili sitt värde och försälj-
35883: mannen förutom att låta värdera gängse priset ningen därmed inte föranleder att inteckningar-
35884: även bedöma hur mycket man troligen kommer na upphör.
35885: att få f6r egendomen vid utsökningsrealisering- I detta svar tas inte ställning tili frägan som tas
35886: en, så att denne vet hur mycket av egendomen upp i motiven tili spörsmälet om ett särskilt exe-
35887: som måste utmätas. Därmed hade man ett system kutiv auktion-ärende som efter besvärsförfaran-
35888: med två värderingar. det vunnit laga kraft.
35889: En reform av utsökningslagstiftningen är an- Vad angär den andra delen av spörsmälet om
35890: hängig vid justitieministeriet. Bland annat utsök- statens ersättningsansvar för auktioner där egen-
35891: ningsorganisationen och systemet för ändrings- dom sälts tili underpris mäste det konstateras att
35892: sökande har reviderats. A ven bestämmelserna ett möjligt ersättningsansvar stöder sig pä skade-
35893: om realisering skall förnyas som en del av refor- ständslagen och förutsätter att myndigheten
35894: men av utsökningslagen. Samtidigt med refor- förfarit felaktigt.
35895:
35896: Helsingforsden 12 augusti 1997
35897:
35898: Justitieminister Kari Häkämies
35899: KK 753/1997 vp
35900:
35901: Kirjallinen kysymys 753
35902:
35903:
35904:
35905: Klaus Bremer /r: Lentoturvallisuushallinnon uudelleenorganisoi-
35906: misesta
35907:
35908:
35909: Eduskunnan Puhemiehelle
35910:
35911: Lentoturvallisuus ei saa olla viranomaisen lii- rianhaminan tapaus vain pari kuukautta sitten
35912: ketaloudellisen voitonpyynnin väline. Sellaiseksi kyseenalaisti jälleen Iiikelaitos-ILL:n pätevyy-
35913: se on kuitenkin valjastettu liikelaitos-Ilmailulai- den tehtävässään.
35914: toksen (ILL) alaisuudessa. Lento-onnettomuuksiemme päätutkijat Läh-
35915: Suomessa lentoturvallisuushallinto on alistet- teenmäkija Hämäläinen ovat toistuvasti hälyttä-
35916: tu Iiikelaitos-ILL:n alaisuuteen, fyysisesti saman neet omalla sarallaan siitä, mihin lentoturvalli-
35917: katon alle ja jopa niin, että liikelaitos-ILL on suutemme on ajautumassa liiikelaitos-ILL:n hal-
35918: pantu tuloillaan kustantamaan koko lentotur- linnassa.
35919: vallisuushallintomme palkkoineen, toimintaku- Liikelaitos-ILL myöntää lentoturvallisuus-
35920: luineen ja kustannuksineen. Liikelaitos-ILL hallinnolle sen toimintatavat, budjetin. Lento-
35921: "omistaa" Ientoturvallisuushallintomme. turvallisuushallinnon tahto on siten käytännössä
35922: Ratkaisu on moraalisesti kieroutunut ja tuo- liiketaloudelliseen kannattavuuteen ajetun liike-
35923: mittava. Sen haitallisia seurauksia ihmetellään jo laitos-ILL:n "taskussa".
35924: maamme rajojen ulkopuolellakin. Alennustilaa Uusi 17.7.1997 voimaan saatettu ilmailumää-
35925: valaisevat lukuisat kirjalliset kyselyni, joihin hal- räyskokoelma AIP GEN 1.1.1 väittää kansain-
35926: litus on osannut antaa vain ILL:n tarjoamia, välisesti: "Lentoturvallisuushallinnolla on itse-
35927: hallitusta ja eduskuntaa helppoheikkimäisesti näinen, Ilmailulaitoksen liiketoiminnasta riippu-
35928: harhauttavia vastauksia. maton päätäntävalta viranomaistehtävissään."
35929: Osoituksena liikelaitos-ILL:n turmiollisuu- Näinhän ei todellisuudessa ole. Sillä hämätään
35930: desta lentoturvallisuudelle käyvät yhtä lailla hin- asioihin vihkiytymättömiä. Kauanko sillä hämä-
35931: nankorotukset, joita liikelaitos-ILL on toimeen- tään myös hallitusta ja eduskuntaa?
35932: pannut. Kaikkia lentoturvallisuuteen suoraan Lentoturvallisuushallinnon erottaminen itse-
35933: vaikuttavia lupamaksuja on korotettu kiristyk- näiseksi yksiköksi esimerkiksi liikenneministe-
35934: senomaisesti, esimerkiksi 150 markasta vuodessa riön alaisuuteen on yhtä tärkeää kuin jo toimeen-
35935: jopa 30 000 markkaan vuodessa! Kun lupamak- pantu lento-onnettomuustutkinnan erottaminen
35936: sujen alaisia töitä ei ilmailuyrittäjillä ole varaa liikelaitos-ILL:n alaisuudesta. Lentoturvallisuus
35937: enää teettää, vippaskonstit astuvat tilalle lento- ei saa olla liikelaitos-ILL:n "kassaliikennettä".
35938: turvallisuuden kustannuksella. Sen uskoisi halli- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35939: tuksen ministerienkin käsittävän. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35940: Koulukonekantamme on pysähtynyt liikelai- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35941: tos-ILL:ta edeltäneeseen ikäjakaumaan ja sitä nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35942: vastaavalle turvallisuustasolle, siviilikonekan-
35943: tamme on romahtanut, lupakirjojen lukumäärä Ymmärtääkö Hallitus lentoturvalli-
35944: on romahtanut, lento-oppilaiden määrä on ro- suushallinnon täydellisen riippumatto-
35945: mahtanut verrattuna liikelaitos-ILL:ta edeltä- muuden tärkeyden ilmakuljetuselinkei-
35946: vään aikaan ja verrattuna vastaavaan kehityk- nomme kehityksen ja kilpailukyvyn ehto-
35947: seen Ruotsissa ja ED-keskiarvoihin. Finnairkin na, ja
35948: on kärsinyt valtavia taloudellisia tappioita mm. mitä Hallitus aikoo tehdä lentoturval-
35949: lennonjohtajista, jotka harjoittelijatasolla ja ky- lisuushallinnon irrottamiseksi liikelaitos-
35950: seenalaisilla kelpuutuksilla ovat ILL:n määräyk- ILL:n henkisestä ja taloudellisesta riippu-
35951: sestä ohjanneet jopa reittiliikennettä. Nk. Maa- vuudesta?
35952: Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1997
35953:
35954: Klaus Bremer /r
35955: 270136
35956: 2 KK 753/1997 vp
35957:
35958:
35959:
35960:
35961: Eduskunnan Puhemiehelle
35962:
35963: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tavaroista perittävät hinnat liiketaloudellisin pe-
35964: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, rustein (liikelaitoslaki (627/1987) 7 §). Viran-
35965: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen omaistehtävistä perittävät maksut määrää kui-
35966: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre- tenkin liikenneministeriö enintään suoritteiden
35967: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o tuottamisesta aiheutuvien kustannusten mukai-
35968: 753: siksi. Hinnoittelussa voidaan lisäksi ottaa huo-
35969: mioon liikenneturvallisuuden vaatimukset ja il-
35970: Ymmärtääkö Hallitus lentoturvalli- mailun edistäminen (ilmailulaitoslaki 6 §ja -ase-
35971: suushallinnon täydellisen riippumatto- tus 5 §). Viranomaistehtävistä perittävien mak-
35972: muuden tärkeyden ilmakuljetuselinkei- sujen määrääminen siirtyi liikenneministeriölle
35973: nomme kehityksen ja kilpailukyvyn ehto- valtioneuvostotta vuonna 1994. Tällä hetkellä
35974: na, ja voimassa olevan päätöksen Ilmailulaitoksen vi-
35975: mitä Hallitus aikoo tehdä lentoturval- ranomaissuoritteista perittävistä maksuista an-
35976: lisuushallinnon irrottamiseksi liikelaitos- toi valtioneuvosto vuonna 1993.
35977: ILL:n henkisestä ja taloudellisesta riippu- llmailulaissa ja muussakin ilmailulainsäädän-
35978: vuudesta? nössä on eräitä viranomaisluonteisia tehtäviä,
35979: jotka on annettu Ilmailulaitoksen liikelaitososan
35980: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hoidettavaksi, kuten säännöllisen liikenteen kul-
35981: vasti seuraavaa: jetusmaksujen, paikkatarjonnan ja aikataulujen
35982: vahvistaminen, lentoväylistä määrääminen, lau-
35983: Ilmailulaitos muutettiin valtion uusimuotoi- sunnon antaminen lentoesteasioissa ja turvatar-
35984: seksi liikelaitokseksi vuoden 1991 alusta (laki kastusten järjestäminen jne. Periaate, että muu-
35985: Ilmailulaitoksesta 1123/1990). Ilmailulaitosta hun kuin lentoturvallisuuden viranomaisvalvon-
35986: perustettaessa harkittiin eri vaihtoehtoja ilmai- taan liittyviä viranomaistehtäviä voivat hoitaa
35987: lun viranomaistoimintojen organisoimiseksi. muutkin Ilmailulaitoksen yksiköt kuin erillinen
35988: Suomen suhteellisen pienissä oloissa katsottiin viranomaisyksikkö, ilmenee Ilmailulaitoksesta
35989: toimivimmaksi, joustavimmaksi, vähiten byro- annetun lain tausta-aineistosta (mm. HE 1371
35990: kraattiseksi ja kapean ilmailuasiantuntemuksen 1990 vp ). Lentoturvallisuushallinnon aseman
35991: huomioon ottaen parhaan synergiahyödyn tuot- uudelleen järjestämistä harkittaessa olisi mietit-
35992: tavaksi ratkaisu, jossa entinen ilmailuhallitus tävä, onko järjestelyillä vaikutusta Ilmailulaitok-
35993: kokonaisuudessaan muodostettiin liikelaitok- sen muiden viranomaistoimintojen järjestelyyn.
35994: seksi siten, että lentoturvallisuuden valvontaan Ilmailulaitosta arvioitaessa on syytä kiinnit-
35995: liittyviä viranomaistoimintoja hoitavalle yksi- tää huomio siihen, että Ilmailulaitos on kokonai-
35996: kölle turvattiin itsenäinen asema. suutena valtion valvonnassa ja liikelaitoslaissa
35997: Itsenäisen aseman takaavat ensinnäkin se, että sekä ilmailulaitoslaissa säädetyllä tavalla valtion
35998: viranomaisyksikön päälliköllä, lentoturvalli- ohjauksessa. Ainoastaan rahoitus on jätjestetty
35999: suushallinnon ylijohtajalla, on viranomaisasiois- hallintovirastoja joustavammin.
36000: sa itsenäinen päätösvalta. Viranomaisasioiksi Liikenneministeriön mielestä lentoturvalli-
36001: yksilöidään laissa erityisesti lentoturvallisuuteen suushallinnon nykyiset järjestelyt ovat toimineet
36002: liittyvien ohjeiden ja määräysten antaminen, si- hyvin ja lain tavoitteiden mukaisesti. Lentotur-
36003: viili-ilmailun valvonta, lupakirjoja, ilma-alusten vallisuushallinto toimii edellä mainituissa lento-
36004: lentotoimintaa, lentokelpoisuutta, rekisteröintiä turvallisuuteen liittyvissä viranomaiskysymyk-
36005: ja kiinnittämistä koskevat asiat. Viranomaisyksi- sissä itsenäisesti ja riippumattomasti lentokent-
36006: kön päällikön nimittää liikenneministeriö. tä- ja lennonvarmistustoiminnoista. Ero on sel-
36007: Maksujen osalta lentoturvallisuushallinnon keämpi ja toiminnallisesti parempi, kun verra-
36008: viranomaistoiminnot ovat Ilmailulaitoksen liike- taan tilannetta ilmailuhallituksen aikaan. Myös
36009: laitostoiminnoista poikkeavassa asemassa. Lii- synergiaedut on saavutettu. Talous- ja henkilös-
36010: kelaitos päättää itse tuottamistaan palveluista ja töhallinto ovat viranomaisyksikölle ja liikelai-
36011: KK 753/1997 vp 3
36012:
36013: tostoiminnoille yhteiset ja yhteydenpito ja tie- lisuuden kannalta perusteltua, Ilmailulaitosla-
36014: donkulku on ammatillisissa asioissa joustavaa ja kiin otettiin nimenomainen säädös ,joka mahdol-
36015: jatkuvaa. Tärkeä seikka nimenomaan lentotur- listaa näiden tekijöiden huomioon ottamisen ja
36016: vallisuuden kannalta on, että lentoliikenteen eräiltä osin jopa selkeästi omakustannushintaa
36017: maaorganisaatiot ja viranomaistoiminnot ovat alhaisemman hinnoittelun.
36018: kiinteässä ja välittömässä vuorovaikutuksessa, Jos lentoturvallisuushallinnosta muodostet-
36019: jolloin viranomaishavaintoihin on mahdollista taisiin erillinen valtionhallinnon yksikkö, sen
36020: reagoida nopeasti. Kansainvälisissä yhteyksissä voimakkaasti alijäämäinen talous jouduttaisiin
36021: on voitu havaita, että maissa,joissa organisaatiot sisällyttämään valtion tulo- ja menoarvioon. On
36022: ovat erilliset, lentoturvallisuuteen vaikuttavat varsin todennäköistä, että tämä merkitsisi pi-
36023: viestit ja tietoisuus kulkevat hitaammin kuin demmän päälle ilmailun viranomaismaksujen
36024: Suomen kaltaisessa järjestelmässä. Lentoliiken- siirtämistä valtion maksuperustelain soveltamis-
36025: teen viranomaistoimintojen, lentokenttätoimin- alan piiriin. Seurauksena olisi viranomaismaksu-
36026: tojen, lennonvarmistuksen ja myös itse lentolii- jen moninkertaistuminen nykyisestään.
36027: kenteen tietty fyysinen ja henkinen yhteys on Mitä tulee liikelaitos-IImailulaitoksen lento-
36028: ainakin Suomen kaltaisessa pienessä maassa turvallisuutta edistävään infrastruktuuritoimin-
36029: kaikkien osapuolten etu, kunhan viranomaisteh- taan liikelaitosaikana, on osoitettavissa, että lai-
36030: tävienja valvottavan sekä ohjattavan elinkeinon tos on kehittänyt toiminnallisia resurssejaan ja
36031: päätöksenteko on erillistä ja riippumatonta. Täl- laiteresurssejaan tavalla, joka ei olisi ollut mah-
36032: lainen tilanne on Suomessa tällä hetkellä. dollinen valtion talousarvion puitteissa. Kuten
36033: Kansanedustaja Bremer toteaa kysymykses- yhtiömuotoisesti toimiville lentoyrityksillekin,
36034: sään, että lentoturvallisuus ei saa olla viranomai- valtion liikelaitosmuodossa toimivalle Ilmailu-
36035: sen liiketaloudellisen voitonpyynnin väline ja laitokselle turvallisuus on tärkein toiminnan laa-
36036: että sellaiseksi se on kuitenkin valjastettu liikelai- tutekijä, josta ei tingitä.
36037: tos-Ilmailulaitoksen alaisuudessa. Lentoturvallisuushallinto antaa ilmailumää-
36038: Väite on perusteeton sekä maksujen taloudel- räykset ja myöntää ilmailuun liittyvät luvat sekä
36039: liseen merkitykseen että Ilmailulaitoksen kaik- valvoo antamiensa määräysten ja lupien noudat-
36040: kiin toimintaperiaatteisiin nähden. Lentoliiken- tamista. Suomalaiset ilmailumääräykset perus-
36041: teen viranomaismaksuilla ei liikelaitos-Ilmailu- tuvat kansainvälisiin säännöksiin ja standardei-
36042: laitoksen kannalta ole käytännössä merkitystä. hin. Eurooppalaisena yhteistyönä valmisteltujen
36043: Vuonna 1996 Ilmailulaitoksen liikevaihto oli 842 yhteisten eurooppalaisten ilmailumääräysten
36044: milj. markkaa, josta lentoturvallisuushallinnon osuus on koko ajan kasvamassa. Määräyksenau-
36045: tuotot olivat 4,35 milj. markkaa eli puolen pro- totehtäväänsä toteuttaessaan ja osallistuessaan
36046: sentin luokkaa. Vastaavasti lentoturvallisuus- yhteisten eurooppalaisten ilmailumääräysten
36047: hallinnon toimintakulut olivat 16 milj. markkaa. valmisteluun lentoturvallisuushallinto on pyrki-
36048: Viranomaistoiminta ei todellakaan ole Ilmailu- nyt turvaamaan suomalaisen ilmailutoiminnan
36049: laitokselle liiketoimintaa, vaan Ilmailulaitokselle toimintaedellytykset sen ominaispiirteet huo-
36050: soveltuva ja valtiovallan sille määräämä tehtävä, mioon ottaen, lentoturvallisuudesta kuitenkaan
36051: joka on organisoitu edellä kerrotulla tavalla lii- tinkimättä. Aina, kun se on ollut mahdollista,
36052: ketoiminnasta riippumattomaksi. suomalaisiin ilmailumääräyksiin on pyritty kir-
36053: Menettely on ollut toimiva. Lentoturvalli- jaamaan ennemminkin tavoitteet ja korostettu
36054: suushallinto on liikelaitoksen rahoittamana saa- yritysten sisäistä laadunvalvontaa sen sijaan, että
36055: nutjoustavasti kaikki tarvitsemansa resurssit sen annettaisiin runsaasti yksityiskohtaisia mää-
36056: tehtävien lisäännyttyä kansainvälisten vaatimus- räyksiä.
36057: ten tiukentumisen myötä. On mahdotonta ymmärtää, miten väitteet leu-
36058: Viranomaismaksujen tasoa voidaan arvioida tokonekannan ja lupakirjojen lukumäärän ro-
36059: myös valtion maksuperustelain (150/1992) valos- mahtamisesta liittyvät siihen, tulisiko lentotur-
36060: sa. 1980-luvun lopulla, ennen Ilmailulaitoksen vallisuushallinto irrottaa kokonaisuudessaan lii-
36061: perustamista, tavoitteena oli varsin selkeästi ryh- kelaitos-IImailulaitoksesta. 1990-luvun alku-
36062: tyä soveltamaan ilmailun viranomaissuoritteisiin puoliskolla vallinnut yleinen lama ei voinut olla
36063: valtion maksuperustelakia. Koska se olisi mer- vaikuttamatta muun ohella myös yleis- ja harras-
36064: kinnyt maksutason kaksin- tai kolminkertaista- teilmailuun, mutta silti lupakirjojen ja rekisteris-
36065: mista ja koska katsottiin, että se ei olisi lentolii- sä olevien ilma-alusten määrät eivät merkittäväs-
36066: kenteen edistämisen eikä myöskään lentoturval- ti romahtaneet. Esimerkiksi moottori-ilma-alus-
36067: 4 KK 753/1997 vp
36068:
36069: ten määrä on liikelaitoskaudella ollut jatkuvasti teisen eurooppalaisen lentoturvallisuusviran-
36070: korkeampi kuin liikelaitoskautta edeltäneenä ai- omaisen perustamisesta on valmistunut. Kansal-
36071: kana. Sama koskee myös lupakirjoja. Lennon- lisesti hoidettavien lentoliikenteen viranomais-
36072: johtajien toiminnan arvostelun osalta lentotur- toimintojen laajuus ja luonne voivat ED-valtiois-
36073: vallisuushallinto valvovana viranomaisena on sa hyvinkin muuttua, mikä vaikuttanee myös
36074: liikenneministeriölle ilmoittanut, ettei sen tiedos- Suomen viranomaistoimintojen järjestelyihin.
36075: sa ole tapausta, jossa harjoittelijatasolla taikka Liikenneministeriö ja llmailulaitos seuraavat
36076: kyseenalaisilla kelpuutuksilla toimiva lennon- kumpikin eurooppalaisen lentoturvallisuusvi-
36077: johtaja olisi ohjannut jopa reittiliikennettä. ranomaisen kehittymistä ja pyrkivät omalta osal-
36078: Mikäli viranomaistehtävien organisointia taan vaikuttamaan siihen sekä tarvittaessa teke-
36079: Suomessa haluttaisiin tarkastella uudelleen, sii- vät tarpeelliset esitykset lainsäädännön muutok-
36080: hen on luonteva tilaisuus esimerkiksi sen jälkeen, siksi.
36081: kun EU:n tänä vuonna käynnistämä selvitys yh-
36082: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1997
36083:
36084: Liikenneministeri Matti Aura
36085: KK 753/1997 vp 5
36086:
36087:
36088:
36089:
36090: Tili Riksdagens Talman
36091:
36092: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- avviker från de uppgifter Luftfartsverket har som
36093: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- aff'årsverk. Ett aff'årsverk fastställer själv på före-
36094: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- tagsekonomiska grunder (7 § lagen om statens
36095: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr aff'årsverk 627/1987) priserna på de tjänster och
36096: 753: varor det erbjuder. Avgifterna f6r myndighets-
36097: uppgifter bestäms dock av trafikministeriet så att
36098: Inser Regeringen vikten av luftfarts- de är högst så stora som de kostnader som upp-
36099: inspektionens fulltständiga oberoende gifterna medför. Dessutom kan trafiksäkerhets-
36100: som ett villkor för att vår lufttransportnä- kraven och främjandet av luftfarten beaktas vid
36101: ring skall kunna utvecklas och vara kon- prissättningen (6 § lagen om Luftfartsverket och
36102: kurrenskraftig, och 5 § förordningen om Luftfartsverket). Faststäl-
36103: vad ämnar Regeringen göra i syfte att landet av avgifter för myndighetsuppgifterna
36104: frigöra luftfartsinspektionen från det psy- överfördes från statsrådet tili trafikministeriet
36105: kiska och ekonomiska beroendet av af- 1994. Det beslut om avgifter för Luftfartsverkets
36106: fårsverket-LFV? myndighetsprestationer som gäller för närvaran-
36107: de utfårdades av statsrådet 1993.
36108: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt I luftfartslagen och i annan luftfartslagstift-
36109: anföra följande: ning finns vissa uppgifter som har karaktären av
36110: myndighetsuppgifter och som har överförts till
36111: Luftfartsverket ändrades till aff'årsverk av ny Luftfartsverket att skötas av aff'årsverkssektorn,
36112: form från ingången av 1991 (lagen om Luftfarts- exempelvis fastställandet av den reguljära trafi-
36113: verket 112311990). När Luftfartsverket inrätta- kens transportavgifter, platserbjudandet och tid-
36114: des övervägde man olika alternativ tili organise- tabellerna, bestämningen av luftleder, av givan-
36115: ring av myndighetsuppgifterna inom luftfarten. det av utlåtanden i ärenden som gäller flyghinder
36116: Det ansågs att i Finlands relativt små förhållan- och arrangerandet av säkerhetskontroller osv.
36117: den är den bäst fungerande, flexiblaste, minst Principen att andra myndighetsuppgifter än de
36118: byråkratiska och bästa lösningen, som med be- uppgifter som ansluter sig tili myndigheternas
36119: aktande av den snäva luftfartskännedomen ger övervakning av flygsäkerheten kan skötas av an-
36120: den bästa synergieffekten, en sådan lösning där dra enheter inom Luftfartsverket än den separata
36121: den f.d. luftfartsstyrelsen i sin helhet ombildas enheten för myndighetsärenden framgår av bak-
36122: tili ett aff'årsverk så att enheten for myndighets- grundsmaterialet tili lagen om Luftfartsverket
36123: uppgifter i anknytning tili övervakningen av (bl.a. RP 13711990 rd). När en omorganisering av
36124: flygsäkerheten garanteras en självständig ställ- luftfartsinspektionens ställning övervägs bör
36125: ning. man fåsta avseende vid om arrangemangen in-
36126: En självständig ställning garanteras för det verkar på organiseringen av Luftfartsverkets öv-
36127: första av att chefen för enheten för myndighets- riga myndighetsuppgifter.
36128: ärenden, överdirektören för luftfartsinspektio- Vid bedömningen av Luftfartsverket är det
36129: nen, har en självständig beslutanderätt i myndig- skäl att observera att Luftfartsverket som helhet
36130: hetsärenden. Som myndighetsärenden specifice- övervakas och styrs av staten på det sätt som
36131: ras i lagen särskilt meddelande av anvisningar bestäms i lagen om affårsverk och i lagen om
36132: och föreskrifter i anslutning tili flygsäkerheten, Luftfartsverket. Endast finansieringen har ord-
36133: övervakningen av den civila luftfarten, ärenden nats på ett flexiblare sätt än inom de förvaltande
36134: som gäller certifikat, luftfartygens flygverksam- ämbetsverken.
36135: het, flygduglighet, registrering och inteckning. Trafikministeriet anser att luftfartsinspek-
36136: Chefen för enheten för myndighetsärenden ut- tionens nuvarande arrangemang har fungerat väl
36137: nämns a v trafikministeriet. och enligt lagens syfte. Luftfartsinspektionen
36138: I fråga om avgifter har myndighetsuppgifter- fungerar i ovan nämnda myndighetsärenden i
36139: na inom luftfartsinspektionen en ställning som anslutning tili flygsäkerheten självständigt och
36140: 6 KK 753/1997 vp
36141:
36142: oberoende av de uppgifter som har att göra med Myndighetsavgifternas nivå kan bedömas
36143: flygfålt och flygsäkerheten. Skillnaden är tydli- även i 1juset av lagen om grunderna för avgifter
36144: gare och funktionellt bättre om mav jämför med tili staten (15011992). I s1utet av 1980-ta1et, innan
36145: den tid då luftfartsstyrelsen fanns. A ven synergi- Luftfartsverket inrättades, var målet helt klart
36146: effekterna har uppnåtts. Ekonomiförvaltningen att lagen om grunderna för avgifter tili staten
36147: och personaladministrationen är gemensam för skulle börja tiliämpas på myndighetsprestatio-
36148: enheten för myndighetsärenden och affårsverks- nerna. Eftersom det hade betytt att nivån på
36149: funktionerna och när det gäller yrkesmässiga frå- avgifterna hade två- eller trefaldigats och efter-
36150: gor löper samarbetet och informationen smidigt som man ansåg att det inte hade varit motiverat
36151: och kontinuerligt. En viktig omständighet ut- med avseende på främjandet av flygtrafiken eller
36152: tryckligen från flygsäkerhetssynpunkt är att det flygsäkerheten, intogs i lagen om Luftfartsverket
36153: finns en fast och direkt växelverkan mellan flyg- en särskild bestämmelse som gör det möjligt att
36154: trafikens markorganisationer och myndighets- beakta dessa faktorer och att till vissa delar tili-
36155: funktionerna, varvid det är möjligt att snabbt lämpa en prissättning som t.o.m. klart underskri-
36156: reagera på myndigheternas observationer. Vid der självkostnadspriset.
36157: internationella kontakter har man kunnat märka Om luftfartsinspektionen gjordes tili en sepa-
36158: att det i Iänder med separata organisationer tar rat enhet inom statsförvaltningen, skulle man
36159: längre tid att vidarebefordra och ta emot medde- vara tvungen att i statsbudgeten ta in dess ekono-
36160: landen som påverkar flygsäkerheten än i ett sys- mi, som visar ett kraftigt underskott. Det är
36161: tem av den art som används i Finland. En viss mycket sannolikt att detta i det långa loppet
36162: fysisk och psykisk kontakt mellan myndighets- skulle betyda en överföring av luftfartens myn-
36163: uppgifterna inom flygtrafiken, flygfåltsfunktio- dighetsavgifter så att de omfattas av lagen om
36164: nerna, flygsäkerheten och också själva flygtrafi- grunderna för avgifter tili staten. Följden vore att
36165: ken är åtminstone i ett litet land som Finland tili de nuvarande myndighetsavgifterna skulle
36166: fördel för alla parter, om beslut i anknytning tili mångfa1digas.
36167: myndighetsuppgifterna och besluten inom den Vad gäller affårsverket Luftfartsverkets infra-
36168: näring som skall övervakas och styras fattas se- strukturverksamhet för främjande av flygsäker-
36169: parat och oberoende. Sådan är den rådande situ- heten under affårsverkstiden, kan det påvisas att
36170: ationen i Finland. verket har utvecklat sina funktionella resurser
36171: Riksdagsman Bremer säger i sitt spörsmål att och anläggningsresurser på ett sätt som inte hade
36172: flygsäkerheten inte får vara ett redskap för myn- varit möjligt inom ramen för statsbudgeten. Sä-
36173: dighetens företagsekonomiska vinstjakt och att kerheten är för såväl flygbolag som fungerar som
36174: den likväl tjänar detta ändamål under affårsver- flygföretag som för Luftfartsverket, som arbetar
36175: ket Luftfartsverket. i form av ett statligt affårsverk, den viktigaste
36176: Påståendet saknar grund såväl i fråga om av- kvalitetsfaktorn i verksamheten som man inte ger
36177: gifternas ekonomiska betydelse som i fråga om avkall på.
36178: Luftfartsverkets alla verksamhetsprinciper. Luftfartsinspektionen meddelar luftfartsföre-
36179: Flygtrafikens myndighetsavgifter har ingen skrifter och bevi1jar de tillstånd som ansluter sig
36180: praktisk betydelse med tanke på affårsverket tili luftfarten samt övervakar att de föreskrifter
36181: Luftfartsverket. År 1996 var Luftfartsverkets och tillstånd som den beviljat iakttas. De finländ-
36182: omsättning 842 milj. mk, varav intäkterna av ska luftfartsföreskrifterna baserar sig på interna-
36183: luftfartsinspektionen var 4,35 mi1j. mk, dvs. om- tionella bestämmelser och standarder. De ge-
36184: kring en ha1v procent. På motsvarande sätt var mensamma europeiska luftfartsbestämmelserna,
36185: 1uftfartsinspektionens omkostnader 16 mi1j. mk. som beretts som ett europeiskt samarbete, ökar
36186: Myndighetsverksamheten är verk1igen inte nå- hela tiden sin andel. Vid fullgörandet av sin
36187: gon affårsverksamhet för Luftfartsverket, utan uppgift att medde1a föreskrifter och deltagandet i
36188: en lämp1ig uppgift som statsmakten å1ägger det beredningen av de gemensamma europeiska luft-
36189: och som är organiserad på ovan beskrivet sätt så fartsföreskrifterna har luftfartsinspektionen
36190: att det är oberoende av affårsverksamheten. strävat efter att trygga den finländska luftfartens
36191: F örfarandet har fungerat. Luftfartsinspektio- verksamhetsförutsättningar med beaktande av
36192: nen finansieras av affårsverket och har flexibelt dess särdrag, utan att dock ge avkall på flyg-
36193: fått alla de resurser den behövt när uppgifterna säkerheten. Alltid, när det har varit möjligt, har
36194: ökat i och med att de internationella kraven man i de finländska luftfartsföreskrifterna priori-
36195: skärpts. terat mål och framhävt företagens interna kvali-
36196: KK 753/1997 vp 7
36197:
36198: tetsövervakning i stället för att meddela rikligt flygledare som arbetar på praktikantnivå eller
36199: med detaljerade föreskrifter. med tvivelaktig behörighet skulle ha skött flyg-
36200: Det är omöjligt att förstå på vilket sätt påstå- ledningen t.o.m. för linjefart.
36201: endena om att den dramatiska minskningen av Om man vill göra en ny översyn av organise-
36202: flygplansbeståndet och antalet certifikat är för- ringen av myndighetsuppgifterna i Finland finns
36203: knippad med frågan om huruvida luftfartsin- det ett naturligt tillfålle därtill exempelvis när den
36204: spektionen i sin helhet skalllösgöras från affårs- utredning om tillsättandet av en gemensam euro-
36205: verket Luftfartsverket eller inte. Den allmänna peisk flygsäkerhetsmyndighet som EU satt i gång
36206: depressionen under den första hälften av 1990- i år blir klar. Omfattningen av och karaktären
36207: talet kunde vid sidan av allt annat inte förbli utan hos de nationellt skötta myndighetsuppgifterna
36208: verkningar för den allmänna luftfarten och hob- inom flygtrafiken kan mycket väl förändras inom
36209: byluftfarten, men minskningen av antalet certifi- EU-staterna, vilket torde påverka även organi-
36210: kat och registrerade luftfartyg var dock inte dra- seringen av myndighetsuppgifterna i Finland.
36211: matisk. Exempelvis har antalet motorluftfartyg Trafikministeriet och Luftfartsverket följer båda
36212: hela tiden varit större under affårsverksperioden utvecklingen av den europeiska flygsäkerhets-
36213: än under tiden innan. Samma sak gäller även myndigheten och strävar efter att för egen del
36214: certifikaten. I fråga om kritiken mot flygledarnas påverka den samt gör de nödvändiga framställ-
36215: verksamhet har luftfartsinspektionen i egenskap ningarna med förslag tili ändring av lagstiftning-
36216: av övervakande myndighet meddelat trafikmi- en.
36217: nisteriet att den inte känner tili ett enda fall där en
36218:
36219: Helsingforsden 11 augusti 1997
36220:
36221: Trafikminister Matti Aura
36222: KK 754/1997 vp
36223:
36224: Kirjallinen kysymys 754
36225:
36226:
36227:
36228:
36229: Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen henkilökunnan yksityisten lento-
36230: matkojen maksullisuudesta
36231:
36232:
36233: Eduskunnan Puhemiehelle
36234:
36235: Ilmailulaitos suosii monella eri tavalla Finnai- Onko Hallitus tietoinen siitä, mihin
36236: rin ja myös Air Botnia Oy:n liiketoimia. Yleisessä laajuuteen ilmailuviranomaistemme il-
36237: tiedossa ilmailualalla on myös, että Ilmailulai- maiset lentomatkat ovat kasvaneet,
36238: toksen henkilökunta nauttii omilla yksityismat- mitkä ovat niiden määräytymisperus-
36239: koillaan ilmaisia lentomatkoja sekä Finnairilta teet,
36240: että Air Botnialta. Ilmaismatkoista on niin pal- mitkä lentoyhtiöt niitä ovat myöntä-
36241: jon näyttöjä, että niitä on pidettävä jo viran- neet,
36242: omaisten perinteisinä "saavutettuina etuina". mitä vastapalveluja lentoyhtiöt odot-
36243: Moinen kytky on vastoin sekä viranomais- tavat niistä saavansa, ja
36244: että terveen liiketoiminnan periaatteita. Sen voi- miten moinen virka-aseman hyödyn-
36245: daan katsoa vaikuttavan haitallisesti myös lento- täminen vastaa viranomaiselle asetetta-
36246: turvallisuuteen ja alan kilpailutoimintaan. via moraalisia ja eettisiä tasapuolisuus-
36247: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- vaatimuksia?
36248: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36249: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36250: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36251: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1997
36252:
36253: Klaus Bremer /r
36254:
36255:
36256:
36257:
36258: 270136
36259: 2 KK 754/1997 vp
36260:
36261:
36262:
36263:
36264: Eduskunnan Puhemiehelle
36265:
36266: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kunnalle myydyt ilman paikanvarausoikeutta
36267: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olevat ns. stand by -liput ovat huonommassa
36268: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen asemassa kuin muut varsin lukuisat erityyppiset
36269: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre- stand by -liput, koska niillä pääsee koneeseen
36270: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o vasta muiden stand by -lippujen jälkeen.
36271: 754: Ilmailulaitos toteaa selvityksessään, että
36272: Finnair Oy ja muut lentoyhtiöt tekevät jatkuvasti
36273: Onko Hallitus tietoinen siitä, mihin alennuslipputarjouksia yleisölle niin koti- kuin
36274: laajuuteen ilmailuviranomaistemme il- ulkomaan reiteille lentoyhtiöiden pyrkiessä va-
36275: maiset lentomatkat ovat kasvaneet, paan hinnoittelun vallitessa myymään kaiken
36276: mitkä ovat niiden määräytymisperus- tarjolla olevan kapasiteetin. Esimerkiksi Finnair
36277: teet, Oy:n stand by -lipputyyppi nuorisolle kotimaas-
36278: mitkä lentoyhtiöt niitä ovat myöntä- sa tänä kesänä on ollut edullisempi kuin Ilmailu-
36279: neet, laitoksen henkilökunnalle sovittu stand by -lip-
36280: mitä vastapalveluja lentoyhtiöt odot- pu.
36281: tavat niistä saavansa, ja Paikanvarausoikeuden puuttumisen vuoksi
36282: miten moinen virka-aseman hyödyn- Ilmailulaitoksen henkilökunnalle sovitun alen-
36283: täminen vastaa viranomaiselle asetetta- nuksen suuruutta on vaikea arvioida verrattuna
36284: via moraalisia ja eettisiä tasapuolisuus- paikanvarausoikeuden omaaviin lippuihin. Il-
36285: vaatimuksia? mailulaitoksen henkilökunta, noin 250 virka-
36286: miestä ja 1 250 työsuhteista henkilöä, käyttää
36287: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- alennuslippuja varsin rajoitetusti, mikä johtuu
36288: vasti seuraavaa: juuri alennuslippujen paikanvarausoikeuden
36289: puuttumisesta ja siitä seuraavasta matkustaruis-
36290: Ilmailulaitokselta saamansa selvityksen pe- mahdollisuuden epävarmuudesta sekä tähän liit-
36291: rusteella liikenneministeriö toteaa, ettei Ilmailu- tyvistä lisäkustannuksista ja huolesta.
36292: laitoksen henkilökunta saa eikä ole koskaan saa- Ilmailulaitos on itsenäisesti toimiva liikelai-
36293: nut ilmaisia lentolippuja yksityismatkoilleen. tos, jonka toimivallasta ja tehtävistä on säädetty
36294: Työ- ja virkamatkoillaan Ilmailulaitoksen henki- liikelaitoslaissa (62711987) ja ilmailulaitoslaissa
36295: lökunta käyttää normaalilla tavalla matkatoi- (1123/1990). Varsinaisten liikelaitostehtävien li-
36296: mistojen palveluja ja maksaa matkoista markki- säksi Ilmailulaitos hoitaa myös ilmailun viran-
36297: nahinnan. omaistehtäviä Suomessa, mikä tekee siitä tietys-
36298: Ilmailulaitos on vuosia sitten sopinut Finnair sä määrin muista liikelaitoksista poikkeavan lii-
36299: Oy:n kanssa ja jokin aika sitten myös Air Botnia kelaitoksen. Koska nyt on kuitenkin kyseessä
36300: Oy:n kanssa Ilmailulaitoksen henkilökunnan lentoyhtiön liiketaloudellisin perustein tarjoama
36301: mahdollisuudesta matkustaa yksityismatkoilla alennuslipputyyppi, jonka hinta ei poikkea yh-
36302: aleunetuin hinnoin niillä yhtiöiden paikoilla, jot- tiön muista vastaavin eduin ja käyttömahdolli-
36303: ka lennon alkaessa muutoin ovat jääneet myy- suuksin tarjoamista alennuslipuista, niin liiken-
36304: mättä. Näillä alennetuilla lentolipuilla ei ole pai- neministeriö katsoo saamaansa selvitykseen no-
36305: kanvarausoikeutta, vaan mukaan pääsee, mikäli jautuen, että tällaisen selkeästi rajatun ja käyttö-
36306: lentokoneessa on myymättömiä paikkoja. Alen- periaatteiltaan sovitun edun käyttömahdollisuus
36307: nuksen määrä vaihtelee noin 30-75 %:n välillä ei vaikuta Ilmailulaitoksen henkilökunnan työ-
36308: riippuen siitä, verrataanko alennuslipun hintaa tehtävien tasapuoliseen hoitoon ja että etuuteen
36309: turistiluokan listahintaan vai lentoyhtiöiden ylei- ei liity vastapalvelujen odotuksia.
36310: siin tarjoushintoihin. Ilmailulaitoksen henkilö-
36311:
36312: Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1997
36313:
36314: Liikenneministeri Matti Aura
36315: KK 754/1997 vp 3
36316:
36317:
36318:
36319:
36320: Tili Riksdagens Talman
36321:
36322: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- mycket olika typerna av stand by-biljetter, efter-
36323: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- som de sist nämnda har företrädesrätt när passa-
36324: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- gerarna går ombord.
36325: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr Luftfartsverket säger i sin utredning att Finn-
36326: 754: air Oy och de övriga flygbolagen hela tiden erbju-
36327: der alimänheten biljetter till rabatterade priser på
36328: Är Regeringen medveten om i viiken såväl inrikes- som utrikesrutter när de under den
36329: omfattning våra luftfartsmyndigheters rådande fria prissättningen försöker sälja all den
36330: gratis flygresor har ökat, kapacitet som står till buds. Exempelvis Finnair
36331: på vilka grunder de bestäms, Oy:s biljetter av typ stand by för ungdomar har
36332: vilka flygbolag som har beviljat dem, denna sommar i hemlandet varit billigare än den
36333: vilka gentjänster flygbolagen väntar stand by-biljett som överenskommits för Luft-
36334: sig att få för dem, och fartsverkets personal.
36335: på vilket sätt ett dylikt utnyttjande av På grund av att rätt att boka plats saknas är
36336: tjänsteställningen motsvarar de moralis- det svårt att uppskatta rabattens storlek i förhål-
36337: ka och etiska rättvisekrav som skall stäl- lande tili de biljetter som ger rätt tili platsbok-
36338: las på myndigheter? ning. Luftfartsverkets personal, ca 250 tjänste-
36339: män och 1 250 personer i arbetsavtalsförhållan-
36340: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt de, använder de rabatterade biljetterna i mycket
36341: anföra följande: begränsad omfattning, vilket just beror på att de
36342: rabatteraae biljetterna inte ger rätt att boka plats
36343: På grundval av den utredning som trafikmi- och möjligheten att resa därför blir osäker och
36344: nisteriet erhållit av Luftfartsverket framhåller ger upphov tili merkostnader och bekymmer.
36345: ministeriet att Luftfartsverkets personai inte får Luftfartsverket är ett självständigt afTårsverk
36346: och aldrig någonsin har fått gratis flygbiljetter för och dess kompetens och uppgifter har fastställts i
36347: sina privata resor. Under sina arbets- och tjänste- lagen om statens affårsverk (627/1987) och i la-
36348: resor använder Luftfartsverkets personai reseby- gen om Luftfartsverket (112311990). Utöver de
36349: råernas tjänster på normalt sätt och betalar egentliga uppgifter som ankommer på ett afTårs-
36350: marknadspris för resorna. verk sköter Luftfartsverket även myndighets-
36351: Luftfartsverket har för många år sedan kom- uppgifterna inom luftfarten i Finland, vilket gör
36352: mit överens med Finnair Oy och för en tid sedan att det i vissa avseende avviker från andra affårs-
36353: också med Oy Air Botnia Ab om möjligheterna verk. Eftersom det nu dock är fråga om en typ av
36354: för Luftfartsverkets personai att för sina privata rabatterade biljetter som ett flygbolag beviljar på
36355: resor få rabatterade biljetter tili bolagets platser företagsekonomiska grunder, och priset inte av-
36356: som är osålda när planet skall starta. Med dessa viker från bolagets övriga rabatterade priser som
36357: rabatterade flygbiljetter följer ingen rätt att boka bolaget erbjuder med motsvarande förmåner och
36358: plats, utan man kommer med om det finns osålda användningsmöjligheter, anser trafikministeriet
36359: platser. Rabattens storlek varierar mellan ca med stöd av den utredning det erhållit att möjlig-
36360: 30-75% beroende på om manjämför priset på heten att använda en sådan klart avgränsad och
36361: den rabatterade biljetten med katalogpriserna i tili användningsprincipen överenskommen för-
36362: turistklass eller med flygbolagens allmänna ex- mån inte inverkar på en jämlik skötsel av perso-
36363: trapris. De s.k. stand by-biljetter som sålts tili nalens arbetsuppgifter inom Luftfartsverket och
36364: Luftfartsverkets personai och som inte medger att tili förmånen inte ansluter sig någon förvän-
36365: platsbokning är i en sämre stälining än de övriga tan på gentjänster.
36366:
36367: Helsingforsden 19 augusti 1997
36368:
36369: Trafikminister Matti Aura
36370: KK 755/1997 vp
36371:
36372: Kirjallinen kysymys 755
36373:
36374:
36375:
36376:
36377: Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Engel-yhtiön toteuttamiin irtisanomisiin
36378: liittyvien vastuukysymysten selvittämisestä
36379:
36380:
36381: Eduskunnan Puhemiehelle
36382:
36383: Valtio joutuu maksamaan ns. Engel-kiistassa on julkisuudessa kertonut Helsingin yliopiston
36384: laittomasti irtisanotuille entisille työntekijöille työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitinen,
36385: korvauksia useita kymmeniä miljoonia mark- joka tuolloin vetosi mm. EU:n liikkeenluovutus-
36386: koja. Korkeimman oikeuden pieksämäkeläisen direktiiviin (HS 4. 7 .1997).
36387: siivoojan irtisanomisesta tekemä ennakkopäätös Asia oli esillä myös eduskunnassa, jonka kes-
36388: on johtanut siihen, että 650 kanteen nostanutta kusteluissa hallituksen kanta asetettiin kyseen-
36389: siivoojaa, kiinteistönhoitajaa ja korjausmiestä alaiseksi.
36390: tulee saamaan valtiolta korvauksia, julkisuudes- Kun nyt asiassa on syntynyt oikeudellinen rat-
36391: sa olleiden tietojen mukaan 10 000-90 000 kaisu, joka aiheuttaa valtiolle useiden kymme-
36392: markkaa kukin. Valtion sekä kantajien edustajat nien miljoonien markkojen lisäkulut, olisi aiheel-
36393: sopivat korvausten perusteista heinäkuun lopul- lista selvittää myös yhtiöittämistä ajaneiden mi-
36394: la. nistereiden, erityisesti silloisen valtiovarainmi-
36395: Laittomat irtisanomiset toteutettiin, kun val- nisterin, sekä yhtiöittämistä valmistelleiden vir-
36396: tion rakennushallinto yhtiöitettiin vuoden 1995 kamiesten vastuu.
36397: alussa. Useat sadat kauan valtion palveluksessa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36398: olleet pienipaikkaiset työntekijät irtisanottiin ja tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36399: kaiken lisäksi Engel-yhtiöön palkattujen siivoo- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36400: jien palkkoja alennettiin. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36401: Valtiovarainministeriö sekä erityisesti silloi-
36402: nen valtiovarainministeri Iiro Viinanen pitivät Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
36403: tuolloin tiukasti kiinni tulkinnastaan, että kyse ei jotta asianomaisten ministerien ja virka-
36404: ole liikkeenluovutuksesta vaan uuden toiminnan miesten oikeudellinen ja mahdollinen
36405: aloittamisesta. Kuitenkin valtiovarainministe- korvausvastuu Engel-yhtiötä perustet-
36406: riön tiedossa oli työoikeuden asiantuntijoiden taessa toteutetuista laittomista irtisano-
36407: kanta, että kyse on liikkeenluovutuksesta. Tästä misista selvitettäisiin?
36408:
36409: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1997
36410:
36411: Esko-Juhani Tennilä /va-r
36412:
36413:
36414:
36415:
36416: 270136
36417: 2 KK 755/1997 vp
36418:
36419:
36420:
36421:
36422: Eduskunnan Puhemiehelle
36423:
36424: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vastuu edellyttää vähintäänkin virkamiehen
36425: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, syyksi luettavaa huolimattomuutta.
36426: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Ministerivastuulain mukaan taas ministeri
36427: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju- voidaan asettaa vastuuseen silloin, jos hän on
36428: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy- virkatoimessaan ollut avullisena ilmeiseen lait-
36429: myksen n:o 755: tomuuden tai sitä edistänyt. Ministerivastuun
36430: toteutumiseksi edellytetään siis osallisuutta il-
36431: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, meisen lainvastaiseen toimintaan.
36432: jotta asianomaisten ministerien ja virka- Ennen tätä tapausta ei oltu ratkaistu liikkeen-
36433: miesten oikeudellinen ja mahdollinen luovutussäännösten soveltumista valtion viras-
36434: korvausvastuu Engel-yhtiötä perustet- toon eikä lakitekstistä ilmene, onko sillä tarkoi-
36435: taessa toteutetuista laittomista irtisano- tettu myös valtion toimintojen yhtiöittämistä.
36436: misista selvitettäisiin? Virkasuhteisiin liikkeenluovutusta koskevia
36437: säännöksiä ei sovelleta, ja työsuhteisten osalta
36438: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- soveltamisala ei ollut aikaisemmin selvä.
36439: vasti seuraavaa: Valituslupaa korkeimpaan oikeuteen haettiin
36440: ennakkotapaus-perusteella ts. asian juridisen on-
36441: Rakennushallinnon yhtiöittämisen yhteydes- gelmallisuuden vuoksi. Jos kyse olisi ollut selväs-
36442: sä tehdyistä irtisanomisista nostetoissa kanteissa tä asiasta, ei valituslupaa olisi myönnetty. Näin
36443: on ollut kyse siitä, sovelletaanko liikkeenluovu- ollen voidaan todeta, että myös korkein oikeus
36444: tusta koskevia säännöksiä valtion viraston lak- piti asiaa tulkinnanvaraisena. Kysyjä on viitan-
36445: kauttamiseen ja yhtiön perustamiseen. Raken- nut kysymyksessään myös profeswri Tiitisen
36446: nushallinnon uudelleenjärjestelyiden yhteydessä lausuntoon EU :n liikkeenluovutusdirektiivin so-
36447: siivous- ja kiinteistöhuolto eriytettiin Engel kiin- veltumisesta tapauksiin. Kantajat ovat oikeudes-
36448: teistöpalveluyhtymä -nimiseksi osakeyhtiöksi. sa myös vedonneet direktiivin säännöksiin, mut-
36449: Rakennushallinto irtisanoi toiminnan lakkaami- ta oikeusasteet eivät ole perustelleet ratkaisujaan
36450: sen vuoksi ne työntekijät, jotka eivät hakeneet tai ko. direktiivillä, joten EU-direktiivin mahdolli-
36451: sijoittuneet perostettuihin organisaatioihin tai nen soveltuminen ei tullut ratkaistuksi prosessien
36452: muualle. Korkein oikeus kuitenkin katsoi ensim- yhteydessä.
36453: mäisestä jutusta antamassaan tuomiossa, että Käsitykseni on, että rakennushallinnon
36454: myös tällaisessa tapauksessa sovelletaan työsopi- uudelleenjärjestelyn yhteydessä ei ole toimittu
36455: muslain liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä lainvastaisesti, vaan ainoastaan sovellettu tul-
36456: ja näin ollen rakennushallinnon suorittamia irti- kinnanvaraista lainsäädäntöä. Korkein oikeus
36457: sanomisia oli pidettävä laittomina. EU-direktii- on ottanut asian tutkittavakseen, koska se on
36458: vin soveltuvuutta tapaukseen ei käsitelty. Valtio ollut tarpeen lain soveltamisen kannalta muissa
36459: tuomittiin maksamaan korvauksia sen vuoksi, samanlaisissa tapauksissa. Se, että korkein oi-
36460: että rakennushallinto ei ollut voinut liikkeen- keus jälkikäteen totesi työnantajan tulkinneen
36461: luovutuksen perusteella irtisanoa työntekijöitä, lainsäädäntöä väärin, ei tee menettelystä huoli-
36462: koska lain mukainen irtisanomisoikeus tällaisis- matonta. Eduskunnan oikeusasiamies ei ole
36463: sa tapauksissa on ainoastaan luovutuksensaajal- myöskään pitänyt menettelyä lainvastaisena.
36464: la eikä luovuttajalla. Näin ollen en pidä virkamiesten ja ministereiden
36465: Vahingonkorvauslain mukaan julkisyhteisö toimia asian valmistelussa sillä tavoin huolimat-
36466: vastaa julkista valtaa käytettäessä tapahtuneen tomina, että heidät voitaisiin voimassa olevan
36467: vahingon korvaamisesta. Jos virkamiehen vahin- lainsäädännön mukaan asettaa vahingonkor-
36468: goksi jää ainoastaan lievä tuottamus, ei virka- vaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen.
36469: miestä voida tuomita korvaamaan vahinkoa, Jatkossa toiminta vastaavanlaisissa tapauksissa
36470: vaan mahdollinen korvausvastuu jää yksin- vastaa korkeimman oikeuden tuomiosta ilmene-
36471: omaan työnantajalle. Myös rikosoikeudellinen vää tulkintaa.
36472: KK 755/1997 vp 3
36473:
36474: Virkamiesten vastuukysymys asiasta on ollut perustuu mm. sille, että asiaa on pidetty tulkin-
36475: jo eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavana. nanvastaisena. Oikeusasiamies viittaa myös
36476: Oikeusasiamies on kannanotossaan todennut, eduskunnan 13.1.1995 talousarvionjohdosta an-
36477: ettei ole ollut aihetta epäillä, että virkamiehet tamaan lausumaan, jossa todetaan, että raken-
36478: olisivat rakennushallinnon yhtiöittämisen val- nushallinnon henkilöstö palkataan perustetta-
36479: mistelussa menetelleet lainvastaisesti. Arviointi vaan yhtiöön uusina työntekijöinä.
36480: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997
36481:
36482: Ministeri Arja Alho
36483: 4 KK 755/1997 vp
36484:
36485:
36486:
36487:
36488: Tili Riksdagens Talman
36489:
36490: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- straffrättsligt ansvar förutsätter åtminstone
36491: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- vårdslöshet som kan tiliräknas tjänstemannen.
36492: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- Enligt ministeransvarighetslagen kan en mi-
36493: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs- nister ställas tili svars i sådana fall då han i sin
36494: mål nr 755: tjänsteutövning har bidragit till eller befordrat
36495: uppenbar olaglighet. För att ministeransvarighe-
36496: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- ten skall realiseras förutsätts sålunda delaktighet
36497: ta för att ministrarnas och tjänstemän- i verksamhet som är uppenbart lagstridig.
36498: nens juridiska ansvar och eventuella ska- Före detta fall hade det inte avgjorts om be-
36499: deståndsansvar på grund av de olagliga stämmelserna om överlåtelse av rörelse var till-
36500: uppsägningarna vid bildandet av bolaget lämpliga på statliga ämbetsverk och av lagtexten
36501: Engel skall utredas? framgår det inte om lagen även avser bolagisering
36502: av statens verksamhet. Bestämmelserna om över-
36503: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt låtelse av rörelse tillämpas inte på personai i
36504: anföra följande: tjänsteförhållande, och i fråga om personai i ar-
36505: betsförhållande var tillämpningsområdet tidiga-
36506: 1 de fall då talan väckts på grund av uppsäg- re inte klart.
36507: ningarna i samband med bolagiseringen av bygg- Tilistånd att anföra besvär hos högsta dom-
36508: nadsförvaltningen har det gällt frågan om huru- stolen söktes på prejudikatgrund, dvs. för att
36509: vida bestämmelserna om överlåtelse av rörelse ärendet var juridiskt problematiskt. Om det hade
36510: skall tiliämpas när ett statligt ämbetsverk indras varit ett klart fall, skulle besvärstilistånd inte ha
36511: och ett bolag bildas. 1samband med omorganise- beviljats. Sålunda kan det konstateras att även
36512: ringen av byggnadsförvaltningen avskildes städ- högsta domstolen ansåg att ärendet lämnade rum
36513: servicen och fastighetsskötseln tili ett aktiebolag för tolkning. Spörsmålsställaren hänvisar även
36514: som fick namnet Engel fastighetsservicekoncern. tili professor Tiitinens utlåtande i frågan om det
36515: På grund av att verksamheten upphörde sade EU-direktiv som gäller överlåtelse av företag är
36516: byggnadsförvaltningen upp de anställda som inte tiliämpligt i dessa fall. Kärandena har i rätten
36517: sökte sig tili eller fick anställning hos de organisa- även åberopat bestämmelserna i direktivet, men
36518: tioner som bildats eller någon annanstans. Hög- rättsinstanserna har inte baserat sina avgöranden
36519: sta domstolen ansåg dock i den första domen i på direktivet. Därför avgjordes inte i samband
36520: målet att även i ett dylikt fall skulle det som i med processerna frågan om EU-direktivets even-
36521: lagen om arbetsavtal bestäms om överlåtelse av tuella tillämplighet.
36522: rörelse tiliämpas och att de uppsägningar som Min uppfattning är att man i samband med
36523: byggnadsförvaltningen företagit skulle anses omorganiseringen av byggnadsförvaltningen
36524: vara olagliga. Frågan om EU-direktivet var tili- inte har förfarit lagstridigt utan endast har tiliäm-
36525: lämpligt i detta fall behandlades inte. Staten pat mångtydig lagstiftning. Högsta domstolen
36526: dömdes att betala ersättningar på grund av att har tagit upp saken tili prövning, eftersom det
36527: byggnadsförvaltningen inte med anledning av varit nödvändigt med tanke på lagens tillämp-
36528: överlåtelsen av rörelsen hade kunnat säga upp de ning i andra liknande fall. Att högsta domstolen
36529: anställda, eftersom den lagstadgade uppsäg- i efterskott konstaterade att arbetsgivaren hade
36530: ningsrätten i dylika fall tillkommer bara motta- misstolkat lagen, gör inte förfarandet vårdslöst.
36531: garen och inte överlåtaren. Riksdagens justitieombudsman har inte heller
36532: Enligt skadeståndslagen ansvarar ett offent- ansett förfarandet vara lagstridigt. Sålunda anser
36533: ligt samfund för ersättande av en skada som skett jag inte att tjänstemännen och ministrarna vid
36534: vid myndighetsutövning. Om en tjänsteman an- beredningen av ärendet handlat vårdslöst på ett
36535: ses skyldig bara tililindrigt vållande, kan han inte sådant sätt att de enligt gällande lag skulle kunna
36536: dömas att ersätta skadan, utan bara arbetsgiva- åläggas skadeståndsansvar eller något annat juri-
36537: ren har ett eventuellt skadeståndsansvar. Aven diskt ansvar. 1 fortsättningen motsvarar verk-
36538: KK 755/1997 vp 5
36539:
36540: samheten i liknande situationer den tolkning som förfarit lagstridigt. Bedömningen baserar sig
36541: framgår av högsta domstolens dom. bl.a. på att saken har ansetts lämna rum för
36542: Frågan om tjänstemännens ansvar i saken har tolkning. Justitieombudsmannen hänvisar även
36543: redan prövats av riksdagens justitieombudsman. tili det uttalande som riksdagen den 13 januari
36544: 1 sitt ställningstagande har justitieombudsmanen 1995 gav med anledning av budgeten och i vilket
36545: konstaterat att det inte funnits orsak att miss- konstateras att byggnadsförvaltningens personai
36546: tänka att tjänstemännen vid beredningen av bo- anställs som nya arbetstagare vid det bolag som
36547: lagiseringen av byggnadsförvaltningen skulle ha bildas.
36548:
36549: Helsingforsden 15 augusti 1997
36550:
36551: Minister Arja Alho
36552: KK 756/1997 vp
36553:
36554: Kirjallinen kysymys 756
36555:
36556:
36557:
36558:
36559: Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lapin aluetuen turvaamisesta EU:n
36560: Agenda 2000 -ohjelmassa
36561:
36562:
36563: Eduskunnan Puhemiehelle
36564:
36565: EU:n komission Agenda 2000 -ohjelmassa esi- kea vaille. Näiden järjestelyjen sisällöstä ei ole
36566: tetään, että EU:n rakennerahastojen kuusi eri- kuitenkaan mitään tarkempaa tietoa. Kun ohjel-
36567: laista tavoiteohjelmaa yhdistetään kahdeksi ta- ma kaiken kaikkiaan tähtää tuen vähentämiseen,
36568: voiteohjelmaksi, jolloin tukien ehdot muuttuvat on vaikea kuvitella, että erityisjärjestelyt korvai-
36569: huomattavasti. Agenda 2000 -ohjelmassa esite- sivat kokonaan menetettävän tuen.
36570: tään myös, että aluepoliittisten tukien piirissä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36571: oleva EU-maiden eri alueiden yhteenlaskettu tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36572: pinta-ala supistettaisiin 51 prosentista 35-40 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36573: prosenttiin jäsenmaiden pinta-alasta. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36574: Agenda 2000 -ohjelma merkitsee mm. sitä,
36575: että Lappi, joka nykyisin on ns. kuutostuen pii- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
36576: rissä, jäisi ilman EU:n aluetukea. Tosin ohjel- jotta EU :n aluetukien jatkuminen Lapis-
36577: massa luvataan "erityisjärjestelyjä" ja siirtymä- sa vähintään nykytasaisena turvattaisiin?
36578: kausia alueille, jotka uudessa mallissa jäävät tu-
36579:
36580: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1997
36581: Esko-Juhani Tennilä /va-r
36582:
36583:
36584:
36585:
36586: 270136
36587: 2 KK 756/1997 vp
36588:
36589:
36590:
36591:
36592: Eduskunnan Puhemiehelle
36593:
36594: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ta alueellisesti määritettyä tukiohjelmaa eli tavoi-
36595: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tetta 2. Agenda 2000 -ohjelman mukaan tässä
36596: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tavoitteessa kiinnitetään erityistä huomiota työt-
36597: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju- tömyysasteeseen, teollisten työpaikkojen mää-
36598: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy- rään ja muutosvauhtiin mukaan lukien maata-
36599: myksen n:o 756: louteen ja kalastukseen liittyvät muutokset sekä
36600: sosiaalisen syrjäytymisen aste.
36601: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, Kahden alueellisen tavoitteen lisäksi esitetään
36602: jotta ED :n aluetuki en jatkuminen Lapis- uutta, työllisyyteen ja koulutukseen liittyvää ta-
36603: sa vähintään nykytasaisena turvattaisiin? voitetta 3, jota sovelletaan tavoitteiden 1 ja 2
36604: ulkopuolisiin alueisiin. Tavoitteena 3 edistetään
36605: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toimia neljällä alalla, jotka täydentävät Euroo-
36606: vasti seuraavaa: pan työllisyysstrategiaa. Näitä aloja ovat mm.
36607: elinikäinen koulutus, aktiivinen työmarkkinapo-
36608: Euroopan komissio julkaisi 16.7.1997 esityk- litiikka työttömyyden vastustamiseksi sekä sosi-
36609: sensä ED:n alue- ja rakennepolitiikan sekä maa- aalisen syrjäytymisen torjunta.
36610: talouspolitiikan kehittämisen vaatimista uudis- Tavoitteiden 2 ja 3 mukaisten ohjelmien joh-
36611: tuksista sekä arviot jäsenyyttä hakeneista maista dosta tavoitteeseen 1 kuulumattomat alueet eivät
36612: ja laajentumisen vaikutuksista unioniin kokonai- jää kokonaan ED:n alue- ja rakennepoliittisten
36613: suudessaan. Tässä Agenda 2000 -ohjelmassa to- toimien ulkopuolelle. Lapin osalta esitetään li-
36614: detaan, että alueelliset erot erityisesti työllisyy- säksi erityisjärjestelyjä, minkä johdosta ei voida
36615: dessä ovat jopa lisääntyneet. Tämän katsotaan pitää todennäköisenä, että Agenda 2000 -ohjel-
36616: vaativan jatkuvaa rahoitusapua toisaalta kehi- man puitteissa Lapin nykyiset aluetuet merkittä-
36617: tyksessä jälkeenjääneille ja rakenteitaan uudista- västi laskisivat.
36618: ville alueille ja toisaalta henkisten voimavarojen Agenda 2000 on tässä vaiheessa komission
36619: kehittämiseen. esitys, joka toimii Ministerineuvostossa käytä-
36620: Agenda 2000 -ohjelman mukaan niillä hei- vien neuvottelujen pohjana. Ohjelmaan hyväksy-
36621: koimmin kehittyneillä alueilla,joiden bruttokan- mistä edellyttää pitkä neuvotteluprosessi, jossa
36622: santuote/asukas ylittää 75 prosentin ED-keskiar- kunkin jäsenmaan kansalliset intressit ovat kes-
36623: vosta muodostaman kynnyksen, olisi otettava keisessä asemassa. Suomen hallituksen tähänas-
36624: käyttöön siirtymäkausi tukitoimien lopettami- tisissa kannanotoissa on voimakkaasti korostet-
36625: seksi vähitellen. Tavoitteen 1 osalta lisätukea voi- tu Pohjoisen ulottuvuuden huomioimisen tär-
36626: daan myöntää alueille, joilla työttömyysaste on keyttä. Suomen hallitus ei edellä mainituissa neu-
36627: hyvin korkea. Erityisen syrjäisiä alueita on käsi- votteluissa voikaan missään tapauksessa hyväk-
36628: teltävä tapauskohtaisesti tavoitteen 1 mukaisesti. syä ratkaisua, joka johtaisi Lapin aseman ratkai-
36629: Lisäksi ohjelmassa todetaan, että myös nykyiset sevaan heikkenemiseen ED :n aluetukien jaossa.
36630: tavoitteen 6 kohdealueina olevat erittäin harvaan Tällainen vaihtoehto olisi päinvastainen Agenda
36631: asutut pohjoiset alueet, joita ei voida liittää ta- 2000 -ohjelmassa esitetyn erityisolojen huomioi-
36632: voitteen 1 kohdealueisiin, edellyttävät erityisjär- misen kanssa.
36633: jestelyjä. ED-ministerivaliokunnan 25.4.1997 käsittele-
36634: Nykyiset tavoite 6 -alueet on ohjelmassa siis mässä Suomen alustavassa positiossa rakennera-
36635: rinnastettu erittäin korkeita tukia nauttiviin, ns. hastouudistukseen todetaan, että Suomen saa-
36636: ultraperifeerisiin alueisiin, joita ovat lähinnä mien rakennerahastovarojen määrä ei saa laskea,
36637: Ranskan merentakaiset alueet. Lapin erityisolo- vaan paremminkin sen tulisi kasvaa. Tätä perus-
36638: jen merkitys on näin ollen vielä varsin yleispiirtei- tellaan mm. erityisoloista johtuvilla haitoilla,
36639: sessä ohjelmassa erikseen tunnustettu ja samalla syrjäisellä sijainnilla ED:n ulkorajalla sekä kor-
36640: on sitouduttu erityishaittojen kompensointiin. kealla työttömyydellä. Nämä ovat tekijöitä, joi-
36641: Komissio esittää tavoitteen !lisäksi myös tois- den merkitys on Lapissa erityisen korostunut.
36642:
36643: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997
36644:
36645: Hallintoministeri Jouni Backman
36646: KK 756/1997 vp 3
36647:
36648:
36649:
36650:
36651: Tili Riksdagens Talman
36652:
36653: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- som råder i Lappland har således beaktats sepa-
36654: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- rat redan i detta synnerligen generelia program
36655: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- och samtidigt har man förbundit sig tili kompen-
36656: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs- sering av olägenheterna.
36657: mål nr 756: Förutom målprogram 1 presenterar kommis-
36658: sionen också ett annat stödprogram som är inrik-
36659: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- tat på åtgärder för regioner med strukturelia pro-
36660: ta f6r tryggande av att EU:s regionstöd blem, dvs. mål 2. Enligt Agenda 2000 kommer
36661: hålls minst på nuvarande nivå i Lapp- man inom mål 1-programmen att fåsta särskild
36662: land? uppmärksamhet vid arbetslöshetsnivån, antalet
36663: arbetsplatser och förändringarna inom industrin
36664: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt inklusive förändringarna inom jordbruket och
36665: anföra följande: fiskesektorn samt omfattningen av social utslag-
36666: ning.
36667: Europeiska gemenskapernas kommission lade Utöver de två regionala målen presenterar
36668: den 16 juli 1997 fram sitt meddelande om vilka kommissionen ett nytt mål 3, som inriktas på
36669: reformer utvecklandet av EU :s region- och struk- sysselsättning och utbildning och som tiliämpas
36670: turpolitik samt jordbrukspolitik kräver och en på områden som inte omfattas av mål 1 och 2.
36671: bedömning av de Iänder som har ansökt om Mål 3 kommer att främja verksamheten inom
36672: medlemskap och en analys av vilka effekter ut- fyra områden som kompletterar den europeiska
36673: vidgningen kommer att få på unionens olika po- sysselsättningsstrategin. Dessa områden är bl.a.
36674: litikområden. 1 programmet, Agenda 2000, kon- livslånga utbildningssystem, en aktiv arbets-
36675: stateras att de regionala skillnaderna, särskilt då marknadspolitik för att bekämpa arbetslösheten
36676: det gäller sysselsättningen, t.o.m. har ökat. Det samt bekämpning av social utslagning.
36677: anses att detta kräver kontinuerligt ekonomiskt Områden som inte omfattas av mål 1 därför
36678: stöd å ena sidan till sådana regioner som har att de omfattas av programmen f6r mål 2 och 3
36679: stagnerat i utvecklingen och som genomgår en blir inte helt utanför EU:s region- och struktur-
36680: omstrukturering och å andra sidan för utveck- politiska åtgärder. F ör Lapplands del föreslås
36681: landet av de mänskliga resurserna. dessutom specialarrangemang, varför det torde
36682: Enligt Agenda 2000 kommer det inom de vara osannolikt att de regionala stöd som Lapp-
36683: minst utvecklade områdena, dvs. sådana där land får för närvarande skulle sjunka nämnvärt
36684: bruttonationalprodukten per capita överstiger inom ramen för Agenda 2000.
36685: en tröskel på 75% av gemenskapens genomsnitt, Agenda 2000 är i detta skede ett förslag som
36686: att behövas en etappvis avveckling av stödåt- kommissionen har lagt fram och som utgör
36687: gärderna under en övergångperiod. 1 fråga om grund för de förhandlingar som förs i ministerrå-
36688: regioner som omfattas av mål 1 kan tilläggsstöd det. Det krävs en lång förhandlingsprocess innan
36689: beviljas där arbetslösheten är mycket stor. De programmet kan godkännas eftersom varje med-
36690: mest avlägset belägna regionerna kommer att lemslands nationelia intressen står på spel. Hit-
36691: behandlas från fall till fall enligt mål 1. Vidare tills har Finlands regering i sina förklaringar
36692: konstateras i programmet att särskilda regler bör kraftigt understrukit hur viktigt det är att den
36693: gälla också för de nordligaste regionerna med nordliga dimensionen beaktas. Finlands regering
36694: extremt låg befolkningstäthet som inte omfattas kan inte i någon händelse godkänna en sådan
36695: av mål 1 men som i nuläget omfattas av mål 6. lösning som leder tili att Lapplands ställning på
36696: De områden som i nuläget omfattas av mål 6 ett avgörande sätt försvagas vid fördelningen av
36697: har således i programmet jämställts med s.k. ul- EU:s regionstöd. Ett sådant alternativ skulie stri-
36698: traperifera områden som får synnerligen höga da mot målen i Agenda 2000 enligt vilka särskilda
36699: stöd och med vilka avses närmast Frankrikes förhållanden bör beaktas.
36700: transoceana områden. De särskilda f6rhållanden 1 Finlands preliminära ståndpunkt angående
36701: 4 KK 756/1997 vp
36702:
36703: reformen av strukturfonderna, som EU-minis- heter som de särskilda förhållandena, den avlägs-
36704: terutskottet behandlade den 25 april 1997, kon- na belägenheten vid EU:s yttre gräns och den
36705: stateras att de medel som Finland får från struk- höga arbetslösheten för med sig. Dessa är fakto-
36706: turfonderna inte får minska, utan att de snarare rer som är synnerligen viktiga i Lappland.
36707: borde öka. Detta motiveras bl.a. med de olägen-
36708:
36709: Helsingfors den 15 augusti 1997
36710:
36711: Förvaltningsminister Jouni Backman
36712: KK 757/1997 vp
36713:
36714: Kirjallinen kysymys 757
36715:
36716:
36717:
36718:
36719: Jari Koskinen /kok: EU:n laajentumisen vaikutuksista maatalous-
36720: politiikkaan
36721:
36722:
36723: Eduskunnan Puhemiehelle
36724:
36725: Euroopan komissio esitti 16.7. julkaistussa jäsenyyden tuomien muutospaineiden alla. Suo-
36726: Agenda 2000 -tiedonannossaan linjaukset EU:n men onkin voimakkaasti tuotava kantansa julki
36727: yhteisen maatalous- ja rakennepolitiikan uudis- syksyllä alkavissa Agenda 2000 -neuvotteluissa.
36728: tamiseksi. Muutokset maatalouden markkina- Komission kanssa käytävien neuvotteluiden
36729: järjestelyihin viljan, maidon ja naudanlihan osal- onnistumiseksi olisi tärkeää varmistaa tavoitteil-
36730: ta sekä maaseutupolitiikan uudet linjaukset tuli- le myös laaja poliittinen tuki. Euroopan unionin
36731: sivat voimaan vuonna 2000. Tarpeelliseksi maa- tulevaisuuteen liittyvät ongelmat ratkaistaan vii-
36732: talousuudistuksen tekee paitsi EU:n itälaajentu- me kädessä kunkin jäsenmaan omalla kansalli-
36733: minen myös nykyinen vaikeasti hallittava, kallis sella politiikalla. Vakavien vaikeuksien tuen jat-
36734: järjestelmä. koneuvotteluissa kuin myös yhteisön maatalous-
36735: Suomen viljasektorin kannalta uudistukset politiikasta päätettäessä on tärkeää, että pää-
36736: ovat erityisen uhkaavat. Peltokasvien hehtaari- määriin pyritään yhteisesti.
36737: tuen korotus ei kompensoi hallinnollisen hinnan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36738: rajua laskua. Esitetty uudistus hyödyttää Keski- jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
36739: Euroopan viljaviamaita ja häviäjiä ovat vääjää- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36740: mättä unionin eteläiset ja pohjoiset valtiot. Suo- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36741: men erityisolosuhteet, suhteellisen alhainen sato-
36742: taso ja korkea kustannustaso on otettava huo- Millä tavalla Hallitus valmistautuu
36743: mioon uudistettaessa EU:n yhteistä maatalous- syksyllä alkaviin neuvotteluihin Agenda
36744: politiikkaa. Hallinnonalan viranomaisten on va- 2000:sta, ja
36745: rauduttava uudistuksen aiheuttamiin muutok- miten Hallitus on varautunut Euroo-
36746: siin Suomelle ja erityisesti kansalliselle maata- pan unionin maatalouspolitiikkaan koh-
36747: loussektorille, joka yhä edelleen kamppailee ED- distuviin muutoksiin?
36748:
36749: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1997
36750:
36751: Jari Koskinen /kok
36752:
36753:
36754:
36755:
36756: 270136
36757: 2 KK 757/1997 vp
36758:
36759:
36760:
36761: Eduskunnan Puhemiehelle
36762:
36763: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vuoden 2000 jälkeen. Tuotekohtaisten suunnitel-
36764: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mien laadinnassa ovat olleet mukana myös tär-
36765: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen keät sidosryhmät
36766: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Kos- Esimerkiksi maidontuotannon osalta on val-
36767: kisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen misteltu kannanotto EU:n maitopolitiikan uu-
36768: n:o 757: distamiseksi. Kannanottoa on käsitelty eri minis-
36769: teriöiden näkemysten yhteensovittamiseksi sekä
36770: Millä tavalla Hallitus valmistautuu maatalousjaostossa että EU-ministerivaliokun-
36771: syksyllä alkaviin neuvotteluihin Agenda nassa. Se on toimitettu tiedoksi komissiolle ja
36772: 2000:sta, ja muille jäsenmaille. Suomen kannanotot on val-
36773: miten Hallitus on varautunut Euroo- misteltu myös viljasta ja naudanlihasta. EU :n
36774: pan unionin maatalouspolitiikkaan koh- neuvoston sihteeristö on jakanut ne muille jäsen-
36775: distuviin muutoksiin? maille ja yhteisön toimielimille.Vastaavia kanto-
36776: ja ovat laatineet muutkin jäsenmaat.
36777: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Maa- ja metsätalousministeriö on myös tutki-
36778: vasti seuraavaa: muksen avulla varautunut tulossa oleviin muu-
36779: toksiin. Asettamaosa "Mateus" -tutkimuspro-
36780: Euroopan yhteisöjen komissio esitteli heinä- jektin varoilla ministeriö on rahoittanut Helsin-
36781: kuun puolivälissä Agenda 2000 -ehdotuksensa. gin yliopiston sekä tutkimuslaitosten tutkimus-
36782: Se sisältää suunnitelman vuoden 2000 jälkeisestä projekteja, joissa arvioidaan eri reformivaihto-
36783: yhteisön maatalouspolitiikasta. Agenda 2000:ssa ehtoja ja pyritään löytämään ratkaisuja, joiden
36784: ehdotetaan myös muutoksia Euroopan unionin avulla Suomen maatalous menestyisi parhaiten
36785: (EU) budjettiin vuosiksi 2000-2006 sekä tarkis- vuoden 2000 jälkeen. Myös ministeriössä on li-
36786: tuksia yhteisön rakennerahastoihin. EU:n laaje- sätty valmiuksia reformivaihtoehtojen analysoi-
36787: nemissuunnitelmat on julkistettu samassa yhtey- miseksi ja uusien ehdotusten valmistelemiseksi
36788: dessä. Asiakirja on tarkoitettu poliittisen keskus- komissiolle ja neuvostolle.
36789: telun avaukseksi. Edellä kuvattu osoittaa, että reformikeskuste-
36790: Maatalouspolitiikan osalta keskeiset muutos- lut olivat käynnistyneet yhteisötasolla ja myös
36791: ehdotukset ovat seuraavat: (1) Maitotuotteiden Suomessa jo ennen Agenda 2000 julkaisemista.
36792: tukihintoihin ehdotetaan 10 %:n laskua, joka to- Suomi on pystynyt tuomaan oman rakentavan
36793: teutettaisiin vaiheittain vuosina 2000-2006. kantansa reformikeskusteluihin. Tätä linjaa on
36794: Uusi lypsylehmäpalkkio korvaisi tuotannosta myös tarkoitus jatkaa, kun Agenda 2000 -kes-
36795: saatavan hinnan laskua. (2) Suunnitelmassa eh- kustelut jatkuvat syksyllä.
36796: dotetaan myös viljan tukihinnan alentamista Kysymyksessä mainitaan viljantuotantoon
36797: 20 %:lla ja naudanlihan vastaavasti 30 %:lla. kohdistuvat uhat EU:n maatalousreformissa.
36798: Hintamuutoksia kompensoitaisiin viljelijälle Heinäkuussa on ministeri Hemilä käynyt komis-
36799: maksettavalla eläin- ja hehtaarikohtaisella tuel- saari Fischlerin kanssa kahdenvälisiä keskustelu-
36800: la. ja muun muassa Suomen viljantuotannon tur-
36801: Maatalousasioissa Suomi on jäsenyyden alus- vaamisesta. Näissä keskusteluissa on sovittu,
36802: ta saakka ollut aktiivinen jäsen. Aktiivisella ot- että ratkaisuja etsitään syksyn aikana virkamies-
36803: teella pyritään vaikuttamaan myös yhteisön ryhmässä, jossa on edustus Suomesta ja komis-
36804: maatalouspolitiikan uudistamiseen. Tavoitteena siosta.
36805: on, että Suomen maa- ja puutarhatalouden eri- Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa tuote-
36806: tyisolosuhteet otetaan uudistuksessa riittävästi kohtaisten työryhmien työtä. Työryhmät pyrki-
36807: huomioon. vät ennakoimaan yhteisön toimielimissä käytä-
36808: Edellä olevan tavoitteen saavuttamiseksi on vää keskustelua, jotta Suomi pystyy reagoimaan
36809: maa- ja metsätalousministeriössä laadittu kaikil- ajoissa siihen sekä tekemään aloitteita. Työryh-
36810: le tärkeille maataloustuotteille tuotekohtaiset mien kautta myös sidosryhmät pysyvät selvillä
36811: strategiat. Tämä työ käynnistyi hyvissä ajoin muutoksen suunnasta. Poliittisesti tärkeät ja
36812: vuoden 1996 puolella. Strategiat sisältävät Suo- kauaskantoiset kannanotot linjataan EU-minis-
36813: men linjauksia yhteisön maatalouspolitiikasta terivaliokunnassa ja eduskunnassa.
36814: Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1997
36815:
36816: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
36817: KK 757/1997 vp 3
36818:
36819:
36820: Tili Riksdagens Talman
36821:
36822: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1 fråga om mjölkproduktionen har man t.ex.
36823: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande utarbetat en ståndpunkt tili reformen av EU:s
36824: medlem av statsrådet översänt följande av riks- mjölkpolitik. För att samordna olika ministeriers
36825: dagsman Jari Koskinen undertecknade spörs- syner på saken har ståndpunkten behandlats
36826: mål nr 757: både i jordbruksdelegationen och EU-minister-
36827: utskottet och den har sänts för kännedom tili
36828: På vilket sätt förbereder sig Regering- kommissionen och tili de övriga medlemsländer-
36829: en för höstens förhandlingar om Agenda na. Också när det gäller spannmål och nötkött
36830: 2000,och har Finland formu1erat sina ståndpunkter. EU-
36831: hur har Regeringen förberett sig för de rådets sekretariat har delat ut dem tili medlems-
36832: ändringar som berör Europeiska unio- länderna och unionens organ. Också de övriga
36833: nens jordbrukspolitik? medlemsländerna har formulerat motsvarande
36834: ståndpunkter.
36835: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Jord- och skogsbruksministeriet har också
36836: anföra följande: med forskningens hjälp förberett sig för föränd-
36837: ringarna. Med medel från sitt forskningsprojekt
36838: Europeiska gemenskapernas kommission pre- "Mateus" har ministeriet finansierat forsknings-
36839: senterade i mitten av juli förslaget Agenda 2000, projekt vid Helsingfors universitet och andra
36840: som innehåller en pian för unionens jordbruks- forskningsinstitut som undersöker olika alterna-
36841: politik efter år 2000. 1 Agenda 2000 föreslås ock- tiva reformåtgärder och försöker finna de lös-
36842: så ändringar i Europeiska unionens (EU) budget ningar med vilkas hjälp Finlands jordbruk klarar
36843: för åren 2000-2006 samt ändringar gällande sig bäst efter år 2000. Också på ministeriet har
36844: unionens strukturfonder. Samtidigt offentlig- man ökat beredskapen för att kunna analysera
36845: gjordes unionens utvidgningsplaner. Avsikten är olika reformalternativ och för att bereda nya
36846: att dokumenten skall öppna den politiska diskus- förslag tili kommissionen och rådet.
36847: sionen. Det ovan anförda visar att diskussionerna om
36848: När det gäller Iantbrukspolitiken är de vikti- reformen har inletts inom unionen och också i
36849: gaste ändringsförslagen följande: (1) Stödpriset Finland redan innan Agenda 2000 publicerades.
36850: för mjölkprodukter sänks med 10 %, vilket enligt Finland har lyckats föra fram en egen konstruk-
36851: förslaget sker stegvis under åren 2000-2006. Ett tiv ståndpunkt i diskussionerna. A vsikten är ock-
36852: nytt mjölkkobidrag föreslås kompensera pris- så att fortsätta på samma linje när diskussionerna
36853: sänkningen. (2) Stödpriset för spannmål sänks om Agenda 2000 fortsätter under hösten.
36854: med 20 % och för nötkött med 30 %. Prisänd- 1 spörsmålet nämns de hot mot spannmålspro-
36855: ringarna skall enligt förslaget kompenseras med duktionen som EU:s jordbruksreform medför.
36856: bidrag som utbetalas per djur och hektar tili Minister Hemilä har i bilaterala förhand1ingar
36857: jordbrukaren. med kommissarie Fischler tagit upp bland annat
36858: Finland har varit aktivt i Iantbruksfrågor tryggandet av spannmålsproduktionen i Fin-
36859: ända sedan medlemskapets början. Med det akti- land. 1 förhandlingarna kom man överens om att
36860: va greppet försöker man också påverka reformen en tjänstemannagrupp bestående av representan-
36861: av unionens jordbrukspolitik. Målet är att de ter för Finland och kommissionen skall söka
36862: speciella förhållandena för jordbruket och träd- lösningar under hösten.
36863: gårdsodlingen i Finland skall beaktas tillräckligt. Vid jord- och skogsbruksministeriet fortsätter
36864: För att detta mål skall uppnås har jord- och de olika produktarbetsgruppernas arbete. Ar-
36865: skogsbruksministeriet utarbetat separata strate- betsgrupperna försöker förutse de diskussioner
36866: gier för alla viktiga jordbruksprodukter. Arbetet som kommer att föras vid de olika EU-organen
36867: inleddes i god tid redan 1996. Strategierna inne- för att Finland skall kunna reagera i tid och ta
36868: håller Finlands riktlinjer för unionens jordbruks- initiativ tili nya förslag. Via arbetsgrupperna
36869: politik efter år 2000. Också de centrala intresse- hålls också intressegrupperna informerade om
36870: grupperna deltog i utarbetandet av de olika pro- förändringarnas riktning. Politiskt viktiga och
36871: duktstrategierna. långsiktiga ståndpunkter formuleras i EU-minis-
36872: terutskottet och riksdagen.
36873: Helsingfors den 20 augusti 1997
36874:
36875: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
36876: KK 758/1997 vp
36877:
36878: Kirjallinen kysymys 758
36879:
36880:
36881:
36882:
36883: Pentti Tiusanen /vas: Natriumkloridin vähentämisestä elintarvik-
36884: keissa
36885:
36886:
36887: Eduskunnan Puhemiehelle
36888:
36889: Ravinnon suolapitoisuudella on todettu ole- Sairauksien ennaltaehkäisyn ja terveellisten
36890: van suora terveysvaikutus. Erityisesti ruokasuo- elintapojen näkökulmasta on perusteltua, että
36891: lan, natriumkloridin, suuren määrän on todettu elintarviketeollisuutta ja myytävän ravinnon val-
36892: olevan terveydelle haitallista. Asiantilaan on vii- mistamista ohjaa lainsäädäntö, joka estää ter-
36893: me vuosina kiinnitetty runsaasti huomiota. veydelle haitallisen natriumkloridimäärän lisää-
36894: Käyttöön ovat tulleet uudet suolausmuodot, misen valmistettaviin tuotteisiin.
36895: joissa on mukana aikaisempaa vähemmän nat- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36896: riumkloridia. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36897: Kuitenkin lukuisissa valmisruoissa ja puoli- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36898: valmisteissa edelleen käytetään suolamääriä,joi- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36899: den natriumkloridimäärä on terveydelle haital-
36900: lista. Verenpaineen nousuja tästä seuraavat ter- Miten Hallitus varmistaa, että teolli-
36901: veyshaitat ovat yksi keskeisistä liiallisen nat- suuden valmistamien elintarvikkeiden ja
36902: riumkloridin nauttimisen seurauksista. Nat- puolivalmisteiden sisältämä natriumklo-
36903: riumtasapainon muuttuminen on kaiken kaik- ridimäärä ei ole terveydelle haitallinen, ja
36904: kiaan terveysriski, jolle ei tulisi altistua. miten Hallitus varmistaa saman tuon-
36905: tielintarvikkeiden kohdalla?
36906: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1997
36907:
36908: Pentti Tiusanen /vas
36909:
36910:
36911:
36912:
36913: 270136
36914: 2 KK 758/1997 vp
36915:
36916:
36917:
36918:
36919: Eduskunnan Puhemiehelle
36920:
36921: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa pakollista ilmoittamista hyvänä ohjauskeinona
36922: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vähäsuolaiseen ruokavalioon. Ensimmäisen ker-
36923: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ran rajat voimakassuolaisuuden ilmoittamiselle
36924: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu- asetettiin jo 1980-luvun puolivälissä. Keväällä
36925: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1992 rajoja tarkistettiin alaspäin. Tehtyjen seu-
36926: 758: rantatutkimusten mukaan niillä on ollut elintar-
36927: vikkeiden suolapitoisuutta alentava vaikutus.
36928: Miten Hallitus varmistaa, että teolli- "Voimakassuolainen" -merkintää ei juurikaan
36929: suuden valmistamien elintarvikkeiden ja ole näkynyt, koska valmistajat ovat pyrkineet
36930: puolivalmisteiden sisältämä natriumklo- sitä välttämään ja alentaneet valmisteidensa suo-
36931: ridimäärä ei ole terveydelle haitallinen, ja lapitoisuuksia ilmoittamisrajan alapuolelle.
36932: miten Hallitus varmistaa saman tuon- Suolasta annetut merkintämääräykset koske-
36933: tielintarvikkeiden kohdalla? vat sekä kotimaassa valmistettuja että tuontielin-
36934: tarvikkeita. Sen sijaan kansallisesti ei voida antaa
36935: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sellaisia suolan lisäämistä estäviä määräyksiä,
36936: vasti seuraavaa: jotka sitoisivat myös tuontia. Kun tavoitteena on
36937: tavaroiden vapaa liikkuvuus, tällaiset määräyk-
36938: Liittyminen Euroopan talousalueeseen ja set voidaan tulkita kaupan esteiksi.
36939: edelleen Euroopan Unioniin vuoden 1995 alussa Pakkausmerkintöjen tueksi Elintarvikeviras-
36940: toi mukanaan velvoitteen mukauttaa elintarvik- to on tuottanut kuluttajavalistusaineistoa mm.
36941: keita koskeva lainsäädäntö Euroopan yhteisöjen suolasta ja kuluttajan mahdollisuuksista välttää
36942: elintarvikesäädösten kanssa. Yhteisölainsäädän- suolan saantia teollisista elintarvikkeista sekä
36943: nössä ei ole säännöksiä, jotka rajoittaisivai nat- pakkausmerkinnöistä kuluttajavalistuksen tuke-
36944: riumkloridin lisäämistä valmistettaviin elintar- na. Selvitysten mukaan kuluttajat pitävätkin
36945: vikkeisiin. Sen sijaan on lähdetty siitä, että kulut- pakkausmerkintöjä tärkeänä tiedonlähteenään.
36946: taja saa pakkausmerkinnöistä oleelliset tiedot Useimmat lukevat niitä ostoksia tehdessään.
36947: elintarvikkeen koostumuksesta. Esimerkiksi ra- Tärkeimpiä etsittäviä tietoja ovat elintarvikkeen
36948: vintoarvon ilmoittamisesta annetut säännökset suola- ja rasvapitoisuudet
36949: velvoittavat tietyissä tapauksissa mm. ilmoitta- Hallituksen tavoitteena on edelleen jatkaa ku-
36950: maan elintarvikkeen sisältämän natriumin mää- luttajiin suuntautuvaa informaatiota, jotta ku-
36951: rän. Ravintoarvomerkinnän tekeminen on pää- luttajat pakkausmerkintöjä lukemalla pystyisi-
36952: sääntöisesti vapaaehtoista. Suomi on kuitenkin vät paremmin löytämään omalle terveydelleen ja
36953: kansanterveydellisistä syistä säilyttänyt eräitä hyvinvoinnilleen sopivat valmisteet. Hallituksen
36954: elintarvikkeiden merkintämääräyksiä, joita yh- mielestä elintarviketeollisuuden tulisi nähdä va-
36955: teisösäädöksiin ei sisälly, mm. pakollisen suola- paaehtoinen ravintosisällön ja natriumin ilmoit-
36956: pitoisuusmerkinnän. taminen kilpailukeinonaja pyrkiä sitä kaikin kei-
36957: Suomessa ovat sekä terveysviranomaiset että noin lisäämään.
36958: kuluttajat ja elintarviketeollisuus pitäneet suolan
36959:
36960: Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1997
36961:
36962: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
36963: KK 758/1997 vp 3
36964:
36965:
36966:
36967:
36968: Tili Riksdagens Talman
36969:
36970: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- tigare diet. Redan i mitten av 1980-talet sattes för
36971: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- första gången gränser för när det måste anges att
36972: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ett livsmedel är kraftigt saltat. Under våren 1992
36973: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr justerades gränserna neråt. Enligt utförda upp-
36974: 758: följningsundersökningar har de bidragit tili att
36975: salthalterna i livsmedlen har sjunkit. Påskriften
36976: På vilket sätt ämnar Regeringen säker- "kraftigt saltad" har nästan inte alls synts tili
36977: ställa att mängden natriumklorid i de livs- eftersom tillverkarna har försökt undvika denna
36978: medel och halvfabrikat som livsmedelsin- och sänkt salthalten i sina produkter under grän-
36979: dustrin tillverkar inte är skadlig för män- sen för vad som måste anges.
36980: niskornas hälsa och Bestämmelserna om obligatoriska uppgifter
36981: hur ämnar Regeringen säkerställa det- om salthalten gäller både livsmedel av inhemsk
36982: ta i fråga om importerade livsmedel? tillverkning och importerade livsmedel. Däremot
36983: är det inte möjligt att i syfte att förhindra att sait
36984: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt tillsätts tili livsmedel utfärda sådana nationella
36985: anföra följande: bestämmelser som skulle vara bindande även för
36986: importen. När målet är fri rörlighet för varor kan
36987: Fin1ands ans1utning tili Europeiska ekono- dylika bestämmelser toikas som handelshinder.
36988: miska samarbetsområdet och vidare, vid ingång- Som stöd tili förpackningspåskrifterna har
36989: en av 1995, tili Europeiska unionen medförde en Livsmedelsverket producerat konsumentupplys-
36990: skyldighet att anpassa den nationella 1ivsmedels- ningsmaterial bl.a. om sait och om konsumen-
36991: lagstiftningen tili Europeiska gemenskapernas tens möjligheter att undvika intag av sait via
36992: bestämmelser om Iivsmedel. Gemenskapslag- industriellt tillverkade livsmedel samt om för-
36993: stiftningen innehåller inga bestämmelser som packningspåskrifterna som stöd tili konsument-
36994: skulle begränsa tillsättandet av natriumklorid tili upplysningen. Enligt utredningarna betraktar
36995: de Iivsmedel som tillverkas. Däremot har man också konsumenterna förpackningspåskrifterna
36996: haft som utgångspunkt att konsumenten i för- som en viktig informationskälla. De flesta läser
36997: packningspäskrifterna får väsentliga uppgifter påskrifterna när de gör sina inköp. Tili de vikti-
36998: om Iivsmedlets sammansättning. Bestämmelser- gaste upplysningarna som konsumenterna letar
36999: na om t.ex. uppgivande av näringsvärde innebär efter i påskrifterna hör uppgifterna om Iivsmed-
37000: i vissa fall en skyldighet att ange bl.a. mängden lets sait- och fetthalt.
37001: natriumklorid i livsmedlet. Att uppge närings- Regeringen har som avsikt att fortsätta med
37002: värdet är i regel frivilligt. Finland har dock av informationen som riktas tili konsumenterna för
37003: folkhälsoskäl bibehållit vissa sådana bestämmel- att konsumenten genom att läsa förpackningspå-
37004: ser om obligatoriska påskrifter på livsmedlen skrifterna bättre skall kunna hitta de produkter
37005: som inte ingår i gemenskapslagstiftningen. Tili som är mest lämpliga med tanke på sin hälsa och
37006: dem hör bl.a. obligatorisk uppgift om livsmedlets sitt välbefinnande. Regeringen anser att livsme-
37007: salthalt. delsindustrin borde betrakta de frivilliga uppgif-
37008: 1 Finland har inte bara hälsovårdsmyndighe- terna om näringsvärde och natriumhalt som ett
37009: terna utan också konsumenterna och livsmedels- konkurrensmedel som borde användas i allt stör-
37010: industrin ansett att obligatorisk uppgift om salt- re utsträckning.
37011: hait är ett bra styrmedel i riktning mot en saltfat-
37012:
37013: Helsingforsden 26 augusti 1997
37014:
37015: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
37016: KK 759/1997 vp
37017:
37018: Kirjallinen kysymys 759
37019:
37020:
37021:
37022:
37023: Pentti Tiusanen /vas: Itämeren suojelemisesta
37024:
37025:
37026:
37027: Eduskunnan Puhemiehelle
37028:
37029: Vuosien ajan niin kansalaisjärjestöt kuin tut- nen kaikkialla, myös Suomen rannikolla,johtaisi
37030: kijatkin ovat hälyttäneet Itämeren kohtalosta: oleelliseen kasviplanktonin vähenemään.
37031: meri on kuolemassa. Kesän 1996 näytteet osoitti- Asukaslukuun suhteutettuna Suur-Helsingin
37032: vat Suomenlahden syvempien vesikerrosten hap- ja Vantaanjoen valuma-alueen typpipäästöt oli-
37033: pipitoisuuden vähäisemmäksi kuin koskaan ai- vat vuosina 1994-95lähes yhtä suuret kuin Pie-
37034: kaisemmin. Itämeren ja Suomenlahden syväntei- tarin. Suomenlahteen laskee myös Kymijoen va-
37035: siin oli muodostunut hapettomia, kuolleita aluei- luma-alueen typpi- ja fosforikuorma.
37036: ta, joiden laajuutta pohjaan painuvat leväkas- Onkin selvää, että Suomessa tulee välittömästi
37037: vustot jatkuvasti kasvattivat. toteuttaa uudelleenarviointi fosfori- ja typpi-
37038: Kesä 1997 osoitti myös maamme matalien ja päästöjen tasosta ja ulottaa se niin maa- ja metsä-
37039: runsasravinteisten sisävesien ongelman. Viher- ja talouden kuin taajamienkin päästölupiin. Ne
37040: sinileväkasvustot todistavat maa- ja metsätalou- ovat nykyisellään selvästi liian korkeat.
37041: den sekä taajamille annettujen typpi- ja fosfori- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37042: päästötasojen olevan kestämättömän korkeita. jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
37043: Suomen ympäristökeskuksen laskelmat osoit- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37044: tavat Pietarin olevan Suomenlahden suurin ra- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37045: vinnekuormittaja. Kuitenkin merkittävä kas-
37046: viplanktonin määrään vaikuttava ravinnekuor- Mitkä ovat ne keinot, joiden avulla
37047: mitus tulee myös Viipurinlahdelta, Narvasta, Hallitus ryhtyy rajoittamaan maa- ja
37048: Tallinnasta, Helsingin ja Porvoon seudulta sekä metsätalouden sekä taajamien typpi- ja
37049: Kymijoen suiston alueelta. Suomen rannikon ka- fosforipäästöjä,
37050: lanviljelylaitosten vesistöjä rehevöittävä vaiku- miten Hallitus lisää kansainvälistä yh-
37051: tus on kiistaton. Suomenlahtivuoden 1996 tutki- teistyötä Itämeren suojelemiseksi, ja
37052: mukset osoittavat pelkän Pietarin alueen päästö- miten Hallitus ottaa Itämeren, erityi-
37053: jen pienentämisenjäävän merkitykseltään vähäi- sesti Suomenlahden ja maamme sisäve-
37054: seksi Suomen rannikolla. Leväkasvujatkuisi täs- sien suojeluvajeen huomioon vuoden
37055: tä huolimatta. Sitä vastoin päästöjen vähentämi- 1998 talousarviossa?
37056:
37057: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1997
37058:
37059: Pentti Tiusanen /vas
37060:
37061:
37062:
37063:
37064: 270136
37065: 2 KK 759/1997 vp
37066:
37067:
37068:
37069:
37070: Eduskunnan Puhemiehelle
37071:
37072: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa typestä. Ilmasta tulevan typpikuormituksen
37073: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, osuus on huomattava eli noin 15%. Neljännes on
37074: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen peräisin liikenteestä.
37075: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu- Itämeren suojelemiseksi vesiensuojelutyötä on
37076: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o tehty jo yli 30 vuoden ajan. Taajamien ja teolli-
37077: 759: suuden ravinnepäästöjä on saatu vähenemään.
37078: Erityisesti on kiinnitetty huomiota fosforinpois-
37079: Mitkä ovat ne keinot, joiden avulla toon, koska sitä on pidetty aikaisempien tutki-
37080: Hallitus ryhtyy rajoittamaan maa- ja musten valossa vesiemme pahimpana haittateki-
37081: metsätalouden sekä taajamien typpi- ja jänä. Taajamajätevesien fosforinpoisto on keski-
37082: fosforipäästöjä, määrin 90 %:n luokkaa ja teollisuuden jätevesis-
37083: miten Hallitus lisää kansainvälistä yh- tä fosforia poistetaan myös verrattain hyvin.
37084: teistyötä Itämeren suojelemiseksi, ja Uusimpien tutkimusten perusteella on yhä
37085: miten Hallitus ottaa Itämeren, erityi- enemmän kiinnitetty huomiota myös typen pois-
37086: sesti Suomenlahden ja maamme sisäve- toon. Typen tehokas poistaminen jätevesistä on
37087: sien suojeluvajeen huomioon vuoden Suomen kylmissä oloissa huomattavasti vai-
37088: 1998 talousarviossa? keampaa ja kalliimpaa kuin fosforin poistami-
37089: nen. Typen poistamisen tehostamiseen velvoitta-
37090: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vat kuitenkin jo yhdyskuntajätevesiä koskeva
37091: vasti seuraavaa. EU-direktiivija maatalouden typpipäästöjen ra-
37092: joittamiseen liittyvä EU-nitraattidirektiivi sekä
37093: Suomen osuus Itämeren ravinnekuormittaja- Itämeren suojelukomission, HELCOMin, suosi-
37094: na on nykyisin 10%. Vaikka Suomenlahden ra- tukset. Helsingin, Espoon ja Tammisaaren jäte-
37095: vinnekuormitus on pienentynyt 1980-luvun lo- vesille annetut vesioikeuden luvat sisältävät jo
37096: pulta 20-25 %, se ylittää edelleen alueen sietoky- velvoitteet poistaa tehostetusti typpeä puhdistus-
37097: vyn. Suomenlahden ravinnekuormitus on lähes tehon vaihdellessa 50-70 %.
37098: kolminkertainen koko Itämeren keskiarvoon Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot poistavat
37099: verrattuna. jo nyt biologisessa puhdistusprosessissa typpeä
37100: Oma kuormituksemme on suurin Suomen jätevesistä keskimäärin noin 30 %. Toteutunut
37101: rannikon merivesien rehevöittäjä. Sinilevien typen poisto on selvästi heikompitehoisempaa
37102: massaesiintymiä ja muita rehevöitymishaittoja kuin fosforinpoisto ja tarpeeseen nähden riittä-
37103: esiintyy myös monin paikoin sisämaan järvillä. mätöntä.
37104: Näiden ravinnekuormitus on täysin kotimaista Maa- ja metsätalouden ja kalankasvatuksen
37105: perua. Sisävesien suurin kuormittaja on maata- päästöjen rajoittaminen ovat ongelmallisempia
37106: lous, joskin paikallisesti suurten asutuskeskusten tehtäviä. Maa- ja metsätalouden ympäristönsuo-
37107: ja teollisuuden merkitys on tuntuva. jelua varten on laadittu useita ympäristöohjel-
37108: Suomen alueelta tulevan fosforikuormituksen mia, joita on toteutettu jo muutaman vuoden
37109: suurin yksittäinen lähde on maatalous. Sen osuus ajan. EU:n ympäristötukiohjelman toteuttami-
37110: fosforin kokonaiskuormasta on kolmannes. sen yhteydessä on maatalouden ympäristösuoje-
37111: Teollisuuden osuus on noin 13 % ja yhdyskun- lutoimia voitu tehostaa parin viime vuoden aika-
37112: tien 11 %Suomen alueelta tulevasta fosforikuor- na. EU:n nitraattidirektiivin täytäntöönpane tu-
37113: masta. lee edelleen vähentämään maataloudesta peräi-
37114: Asutus on suurin yksittäinen typpikuormitta- sin olevaa typpikuormitusta. Eri toimien vaiku-
37115: ja noin kolmanneksen osuudella kokonaiskuor- tus on kuitenkin hidasta ja kuormituksen vähe-
37116: mituksesta. Maatalouden osuus on noin 15 %ja neminen näkyy vasta useamman vuoden päästä
37117: teollisuuden vain 5 % Suomen alueelta tulevasta sisävesissä ja meressä. Maaseudun ympäristön-
37118: KK 759/1997 vp 3
37119:
37120: suojelua aiotaan tehostaa yhteistyössä maa- ja puhdistamattomat jätevedet vähenevät. Koko-
37121: metsätalousministeriön kanssa laatimalla maa- naisuutena Pietarin vesihuollon ja viemäröinnin
37122: talouteen liittyviä ympäristönsuojeluohjeita ja kuntoonsaattamisessa on kyse valtavan laajasta
37123: suosituksia sekä seuraamalla maatalouden eri- hankkeesta, jonka kustannukset on arvioitu
37124: tyistuen kohdentumista. kaikkiaan noin 5 miljardiksi US-dollariksi. Nyt
37125: Kalankasvatuksen aiheuttamaa kuormitusta aloitettava hanke on osa tätä kokonaisuutta.
37126: on pienennetty viime vuosina ennen kaikkea tiu- Lähialueyhteistyön hankkeita kohdeunetaan
37127: kentuneen lupakäytännön takia ja tutkimus- ja HELCOMin suojeluohjelman ongelmakohtei-
37128: selvitystyötä tehdään edelleen laajasti. Itämeren siin (hot spotteihin). Päästöjen vähentämisen
37129: ympäristöongelmien tutkimus- ja selvitystoimin- päävastuu on aina kohdemaassa, mikä takaa pai-
37130: ta on ollut mittavaa jo vuosien ajan. Itämeren kallisen osapuolen sitoutumisen hankkeeseen.
37131: tilan seurantaan, ympäristövaikutusten tutkin- Suomi on aktiivisesti mukana myös Itämeren
37132: taan sekä maatalouden, teollisuuden, yhdyskun- alueen kestävän kehityksen ohjelman, Baltic 21 :n
37133: tien kuormituksen ja hajakuormituksen tutki- valmistelussa. Kansainvälinen yhteistyö on siis
37134: mukseen on käytetty Suomen ympäristökeskuk- varsin laajaa ja monipuolista, mutta yhteisesti
37135: sessa esimerkiksi viime vuonna noin 14 miljoo- asetettujen tavoitteiden saavuttamista vaikeut-
37136: naa markkaa ja välillisesti muun tutkimuksen taa rahan puute.
37137: yhteydessä vielä tätäkin enemmän. Lisätehoa tarvitaan varsinaisiin käytännön
37138: Itämeren merellisen ympäristön suojelusopi- toimiin kaikilta mailta, myös Suomelta. Ympä-
37139: mus allekirjoitettiin Suomen aloitteesta vuonna ristöministeriössä viimeistellään parhaillaan ve-
37140: 1974 ja Itämeren suojelukomissio perustettiin. siensuojelun uutta tavoiteohjelmaa vuoteen
37141: Uusi, vuonna 1992 allekirjoitettu, entistä moni- 2005, joka on tarkoitus esitellä valtioneuvostolle
37142: puolisempi ja päästöjen rajoittamisen osalta vaa- alkusyksystä. Tavoiteohjelmassa esitetään ta-
37143: tivampi Itämeren suojelusopimus tulee voimaan, voitteet ravinnekuormituksen vähentämiseksi
37144: kun kaikki Itämeren rantavaltiot ovat sen rati- kaikille toimialoille sekä esitetään toimenpiteitä,
37145: fioineet. Suomessa sopimuksen edellyttämät millä niihin päästään.
37146: lainmuutokset ovat tulleet voimaan jo 1.1.1995. Itämeren ja erityisesti Suomenlahden tila on
37147: HELCOMin Itämeren suojeluohjelma, joka on edelleen huolestuttava. Osaltaan tämä johtuu
37148: eräänlainen kriisiohjelma Itämeren pahimpien myös luonnollisista syistä. Itämeren vedenvaihto
37149: kuormittajien päästöjen vähentämiseksi, hyväk- on vähäistä ja mereen on kertynyt vuosien ku-
37150: syttiin vuonna 1992. Ohjelman kohteita on kai- luessa niin suuri ravinnemäärä, että sopivien sää-
37151: kissa Itämeren maissa, mutta pääosa niistä on olojen vallitessa -lähinnä pitkien, tyynten läm-
37152: siirtymätalousmaissa,joissa ovat myös ohjelman pöjaksojen aikana - haitallisia leväkukintoja
37153: suurimmat ongelmakohteet. Ohjelman toteutta- esiintyy. Lisäravinteiden pääsyn estäminen on
37154: miseksi on käynnistetty lukuisia hankkeita eri Itämeren tärkein ja kiireeliisin suojelutoimi.
37155: maissa ja niiden rahoittamiseen osallistuvat Vuoden 1998 tulo- ja menoarvioesityksessä on
37156: myös kansainväliset rahoituslaitokset. Itämeren suojelua pidetty tärkeänä. Talousar-
37157: Suomi on osallistunut yhteisrahoitushankkei- vioneuvotteluissa lisättiin jonkin verran rahoi-
37158: siin Maailmanpankin, Euroopan jälleenraken- tusta vesiensuojelua ja Itämeren tilan paranemis-
37159: nus- ja kehityspankin (EBRD), Pohjoismaiden ta edistäviin toimiin. Kaikkiaan voidaan Itäme-
37160: investointipankin, Pohjoismaisen ympäristöra- ren tilan parantamiseen arvioida käytettävän
37161: hoitusyhtiön (NEFCO) ja Euroopan unionin noin 40--45 miljoonaa markkaa ympäristömi-
37162: Phare-avustusohjelman kanssa. Eräs tärkeim- nisteriön pääluokan määrärahoja ja noin 40 mil-
37163: mistä yhteisrahoitushankkeista on ERBD:n lai- joonaa markkaa ulkoasiainministeriön pääluo-
37164: noittama Pietarin lyhyen tähtäimen vesihuolto- kassa olevaa lähialueyhteistyörahoitusta. Tämä
37165: ohjelma, jota koskeva 75 miljoonan dollarin lai- rahoitus on kuitenkin vain osa niistä toimista,
37166: na allekirjoitettiin heinäkuussa 1997. Suomi on joita eri hallinnonaloilla ja muilla tahoilla teh-
37167: sitoutunut avustamaan hanketta 25 miljoonalla dään Itämeren ja myös sisävesien tilan paranta-
37168: markalla. Hankkeen tuloksena Pietarista, Itäme- miseksi.
37169: ren suurimmasta kuormittajasta peräisin olevat
37170: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
37171:
37172: Ympäristöministeri Pekka Haavisto
37173: 4 KK 759/1997 vp
37174:
37175:
37176:
37177:
37178: Tili Riksdagens Talman
37179:
37180: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sporterat kväve från luften är betydande, nämli-
37181: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran- gen ca 15%. En fjärdedel av kvävet kommer från
37182: de medlem av statsrådet översänt följande av trafiken.
37183: riksdagsman Pentti Tiusanen undertecknade Vattenvårdsarbete i syfte att skydda Östersjön
37184: spörsmål nr 759: har bedrivits i över trettio år. Närsaltsutsläppen
37185: från bosättningscentra och industri har kunnat
37186: Vilka är de medel som Regeringen av- minskas. Speciellt har avlägsnandet av fosforn
37187: ser att tillgripa för att begränsa utsläppen ägnats uppmärksamhet, eftersom ämnet i ljuset
37188: av kväve och fosfor från jord- och skogs- av tidigare undersökningar har ansetts som den
37189: bruket och från bosättningscentra, värsta skadegöraren i vattnen. 1 avloppsvattnet
37190: på vilket sätt ämnar Regeringen öka från bosättningscentra avlägsnas fosforn i snitt
37191: det internationella samarbetet för att till 90 %, och också fosforreningen av avlopps-
37192: skydda Östersjön, och vattnen från industrin är relativt högklassig.
37193: på vilket sätt beaktar Regeri11:gen i På basis av de nyaste rönen har uppmärksam-
37194: budgeten för år 1998 att skyddet av Oster- heten allt mer också inriktats på att avlägsna
37195: sjön, speciellt Finska viken, och av insjö- kvävet. 1 de kyliga förhållandena i vårt land är
37196: vattnen är bristfålligt? det avsevärt svårare och dyrare att effektivt ta
37197: bort kväve än fosfor från avloppsvattnen. Men
37198: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt också det EU-direktiv som gäller kommunala
37199: anföra följande: avloppsvatten, nitratdirektivet som anknyter tili
37200: begränsning av kväveutsläppen från jordbruket
37201: .. Finlands andel av närsaltsbel.~stningen på och rekommendationerna från kommissionen
37202: Ostersjön uppgår i dag tilllO %. Aven om när- för skydd av Östersjöområdets marina miljö
37203: saltsbelastningen på Finska viken har minskat HELCOM förpliktar oss tili effektiverad kväve-
37204: med 20-25% jämfört med slutet av 1980-talet, rening. De vattenrättsliga tillstånd som beviljats
37205: överstiger den alltjämt vattnens toleransförmå- för avloppsvattnen från Helsingfors, Esbo och
37206: ga. Närsaltsbelastningen på Finska viken är i det Ekenäs innehåller redan en förpliktelse tili effek-
37207: närm~ste tre gånger så stor som den i snitt är på tiverad kväverening med en reningseffekt mellan
37208: hela Ostersjön. 50 och 70%.
37209: Det är vår egen belastning som mest eutrofie- De reningsverk som tar hand om kommunala
37210: rar havsvattnet utanför kusten. Massförekom- avloppsvatten avlägsnar redan nu i genomsnitt
37211: sten av blågröna alger och andra eutrofierings- 30% av kvävet i avloppsvattnen under den biolo-
37212: olägenheter förekommer också mångenstädes i giska reningsprocessen. Avlägsnandet av kväve
37213: insjöarna. Närsaltsbelastningen på dem är helt har alldeles tydligt varit mindre effektivt än fos-
37214: inhemsk. Den största belastningen på insjöarna forreningen, och otiliräckligt i relation till beho-
37215: kommer från jordbruket, även om betydelsen av vet.
37216: stora bosättningscentra och lokal industri ställvis Då är begränsningen av utsläppen från jord-
37217: är stor. och skogsbruket och från fiskodlingen mer pro-
37218: Den största enskilda källan för fosforbelast- blematisk. Det har lagts upp ett antal miljöpro-
37219: ningen i Finland är jordbruket. Dessandel av den gram för milj övården inom jord- och skogsbru-
37220: totala fosforbelastningen är en tredjedel. lndu- ket, som redan har genomförts under några år. 1
37221: strin svarar för ca 13 %, samhällena för 11 % av samband med genomförandet av EU:s miljö-
37222: fosforbelastningen från Finland. stödsprogram har miljövårdsåtgärderna inom
37223: Samhällena utgör den största enskilda kväve- jordbruket kunnat effektiveras under ett par års
37224: belastaren med ungefår en tredjedel av totalbe- tid. Genomförandet av EU:s nitratdirektiv kom-
37225: lastningen. Jordbruket svarar för ca 15 % och mer ytterligare att minska kvävebelastningen
37226: industrin för bara 5 % av den kvävebelastning från jordbruket. Men verkningarna av åtgärder-
37227: som kommer från Finland. lnslaget fjärrtran- na kommer bara långsamt tili synes, och minsk-
37228: KK 759/1997 vp 5
37229:
37230: ningen av belastningen syns först efter ett antal år jektet kommer de orenade avloppsvattnet?: från
37231: i insjövattnen och havet. Avsikten är att i samråd S:t Petersburg, den största belastaren av Oster-
37232: med jord- och skogsbruksministeriet effektivera sjön, att minska avsevärt. Över lag är det fråga
37233: miljövården inomjordbruket genom att utarbeta om ett väldigt projekt när vi talar om att sätta i
37234: miljövårdsanvisningar och rekommendationer i stånd vattenförsörjningen och avloppssystemet i
37235: anslutning till jordbruk och genom uppföljning S:t Petersburg- kostnaderna har inalles upp-
37236: av kanaliseringen av specialstödet tilljordbruket. skattats tili ca 5 miljarder US dollar. Det projekt
37237: Belastningen från fiskodlingen har under de som nu inleds är en del av denna helhet.
37238: senaste åren minskats framför allt genom strikta- Av projekten inom närområdessamarbetet in-
37239: re tillståndspraxis, och omfattande forskning be- riktas ett antal på de "hot spots" som utgör
37240: drivs och undersökningar görs alltjämt kontinu- problemobjekt i HELCOMs skyddsprogram.
37241: erligt. Forskningen och undersökningarna kring Huvudansvaret för minskningen av utsläppen
37242: Östersjöns miljöproblem har redan i åratal varit ligger alltid i värdlandet, vilket garanterar att den
37243: mycket omfattande. T.ex. använde Finlands mil- lokala parten binder sig i projektet. Finland del-
37244: jöcentral !_ fjol ca 14 miljoner mark till uppfölj- tar aktivt också i bereslningen av programmet för
37245: ning av Ostersjöns tillstånd, undersökning av hållbar utveckling i Ostersjöområdet, Baltic 21.
37246: miljöverkningar samt forskning kring belast- Det internationella samarbetet är alltså mycket
37247: ningen från jordbruk, industri, samhällen och omfattande och mångsidigt, men uppnåelsen av
37248: diffusa källor, och medelbart, i samband med de gemensamt uppställda målen försvåras av
37249: annan forskning, ännu mer. .. penningbrist.
37250: Konventionen om skydd av Ostersjöområdets Större effekt behövs i form av egentliga prak-
37251: marina miljö undertecknades år 1974 på initi~tiv tiska åtgärder i samtliga länder, Finland inbegri-
37252: av Finland, och kommissionen för skydd av Ost- pet. Miljöministeriet lägger som bäst sista han-
37253: ersjön inr.ättades. Den nya konventionen om den vid ett nytt målprogram för vattenvården
37254: skydd av Ostersjön, som undertecknades år 1992, fram till år 2005, som skall Iäggas fram för stats-
37255: är mer täckande och kräver mer i fråga om be- rådet i början av hösten. Målprogrammet presen-
37256: gränsning av utsl~ppen. Den träder i kraft då alla terar mål för minskning av närsaltsbelastningen
37257: kuststater kring Ostersjön har ratificerat den. 1 för alla sektorer och föreslår åtgärder för mål-
37258: Finland har de lagändringar som konventionen uppfyllelsen. ..
37259: påkallar trätt i kraft redan p .1995. HELCOM- Tillståndet i Ostersjön och särskilt i Finska
37260: programmet för skydd av Ostersjön, som är ett viken inger alltjämt bekymmer. Till en del har
37261: slags krisprogram för minskning av utsläppen qetta också naturliga skäl. Vattenomsättningen i
37262: från de värsta belastningskällorna, godkän~es år Ostersjön är mycket liten, och under. åren har så
37263: 1992. Det finns programobjekt i samtliga Oster- stora mängder närsalter anhopats i Ostersjön att
37264: sjö1änder, men huvuddelen av dem 1igger i Iänder det under lämpliga väderförhållanden- huvud-
37265: med övergångsekonomi, där de största proble- sakligen under Iånga vindstilla värmeperioder-
37266: men i programmet också finns. Ett stort antal förekommer skadliga algblomningar. Den vikti-
37267: projekt har startats i olika Iänder för att genom- gaste och mest brådskande åtgärden är att f.ör-
37268: föra programmet, och också internationella fi- hindra att det kommer ytterligare närsalter i Ost-
37269: nansieringsinrättningar deltar i finansieringen av ersjön.
37270: dem. .. 1 budgetförslaget för år 1998 har skyddet av
37271: Finland har deltagit i samfinansieringsprojekt Ostersjön ansetts viktigt. 1 budgetförhandlingar-
37272: tillsammans med Världsbanken, Europeiska na ökades anslagen för vattenvänt och för åtgär-
37273: återuppbyggnads- och utvecklingsbanken der som förbättrar tillståndet i Ostersjön. Allt
37274: (EBRD), Nordiska lnvesteringsbanken, Nordis- som allt kan vi räkna med att ca 40-45 miljoner
37275: ka miljöfinansieringsbolaget (NEFCO) och Eu- mark under miljöministeriets huvudtitel används
37276: ropeiska unionens biståndsprogram Phare. Ett för att förbättra Östersjöns tillstånd och ca 40
37277: av de viktigaste samfinansieringsprojekten är miljoner mark ur utrikesministeriets anslag för
37278: kortsiktsprogrammet för vattenvård i S:t Peters- närområdetssamarbete. Denna finansiering är
37279: burg, som beviljats Iän från EBRD. Låneavtalet dock bara en del av de åtgärder som vidtas inom
37280: om 75 miljoner dollar undertecknades ijuli 1997. olika förvaltningssektorer .9ch på andra håll för
37281: Finland har förbundit sig att stödja projektet att förbättra tillståndet i Ostersjön och också i
37282: med 25 miljoner mark. Som ett resultat av pro- insjövattnen.
37283: Helsingfors den 9 september 1997
37284:
37285: Miljöminister Pekka Haavisto
37286: KK 760/1997 vp
37287:
37288: Kirjallinen kysymys 760
37289:
37290:
37291:
37292:
37293: Anu Vehviläinen /kesk:,Seutulippusopimusten tulkinnasta
37294:
37295:
37296:
37297: Eduskunnan Puhemiehelle
37298: Joukkoliikenteen seutulippujärjestelmät ovat pohjaiset seutulippuhankkeet ovat jumissa mm.
37299: usean kunnan yhteistyössä tarjoamia lippujärjes- Joensuussa ja Keski-Karjalan alueella. Pohjois-
37300: telmiä, joilla kuntien asukkaat pääsevät osalli- Karjalan lääninhallitus on kirjelmöinyt asiasta
37301: siksi halvemmista kunnan rajat ylittävistä jouk- oikeuskanslerin virastoon. Apulaisoikeuskansle-
37302: koliikennematkoista. Muun muassa liikennemi- rin mukaan sekä liikenneministeriön että Kilpai-
37303: nisteriö on kannustanut kuntia seutulippujärjes- luviraston tulkinnat ovat lainsäädännöllisesti pe-
37304: telmien luomiseen ja käyttöönottoon. Viime vuo- rusteltavissa.
37305: sien aikana seutuliput ovatkin yleistyneet kau- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37306: punkiseuduilla,ja ne ovat lisänneet joukkoliiken- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37307: teen matkustajamääriä edullisuutensa ansiosta. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37308: Nyt kuitenkin Kilpailuvirasto on puuttunut nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37309: kuntien tekemiin seutulippusopimuksiin. Kilpai-
37310: luviraston tulkinnan mukaan seutulippusopi- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
37311: muksissa on piirteitä, jotka ovat kilpailunrajoi- seutulippujärjestelmään liittyvän epä-
37312: tuslain 6 §:n vastaisia. Viraston mukaan liiken- kohdan poistamiseksi ja lakien korjaami-
37313: nöitsijät eivät voisi sopia yhteisistä taksoista. seksi niin, että joukkoliikennettä lisäävä
37314: Sitä vastoin liikenneministeriön tulkinnan kuntien välinen seutulippuyhteistyö
37315: mukaan kunnilla on oikeus seutulippusopimus- mahdollistuisi ja täyttäisi laillisuuden kri-
37316: ten tekoon henkilöliikennelain 4 §:n mukaisesti. teerit?
37317: Tulkintaerimielisyyden vuoksi uudet älykortti-
37318:
37319: Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1997
37320: Anu Vehviläinen /kesk
37321:
37322:
37323:
37324:
37325: 270136
37326: 2 KK 760/1997 vp
37327:
37328:
37329:
37330:
37331: Eduskunnan Puhemiehelle
37332:
37333: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teltavana luvanvaraisesta henkilöliikenteestä
37334: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tiellä annetun lain (henkilöliikennelaki) muutos,
37335: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jolla poistetaan seutulippusopimuksia koskeva
37336: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh- ongelma. Tarkoituksena on, että henkilöliiken-
37337: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen nelain 11 §:n 1 momenttiin lisätään säännös,jon-
37338: n:o 760: ka mukaan liikenneministeriö vahvistaa linjalii-
37339: kenteen valtakunnallisen seutulipputaksan. Tätä
37340: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä taksaa käytetään hinnoitteluperusteena liiken-
37341: seutulippujärjestelmään liittyvän epä- teenharjoittajien ja kuntien tai kuntayhtymien
37342: kohdan poistamiseksi ja lakien korjaami- välisissä matkustajitta perittävää hintaa alenta-
37343: seksi niin, että joukkoliikennettä lisäävä vissa sopimuksissa. Tällä tavalla poistettaisiin
37344: kuntien välinen seutulippuyhteistyö henkilöliikennelain ja kilpailunrajoituksista an-
37345: mahdollistuisi ja täyttäisi laillisuuden kri- netun lain 6 §:än välinen ristiriita.
37346: teerit? Liikenneministeriön tarkoituksena on, että
37347: henkilöliikennelain muuttamista koskeva halli-
37348: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tuksen esitys annettaisiin lähiaikoina. Ministeriö
37349: vasti seuraavaa: toivoo, että eduskunta ehtisi käsitellä esityksen
37350: syysistuntokauden aikana ja laki voitaisiin saat-
37351: Liikenneministeriössä on parhaillaan valmis- taa voimaan vuoden 1998 alusta.
37352:
37353: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
37354:
37355: Liikenneministeri Matti Aura
37356: KK 760/1997 vp 3
37357:
37358:
37359:
37360:
37361: Tili Riksdagens Talman
37362:
37363: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- fik pä väg (persontrafiklagen). Lagändringen eli-
37364: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- minerar det problem som rör regionbiljettsavtal.
37365: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- A vsikten är att tili II § 1 mom. persontrafiklagen
37366: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål tillägga en bestämmelse, enligt viiken trafikmi-
37367: nr 760: nisteriet fastställer en riksomfattande taxa för
37368: regionbiljetter. Denna taxa används som grund
37369: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- för prissättningen dä trafikanter och kommuner
37370: ta för att rätta tili ett missförhållande som eller samkommuner sluter avtal om sänkning av
37371: gäller regionbiljettsystemet samt ändra det pris som uppbärs av passagerarna. Pä detta
37372: lagarna så att det samarbete med region- sätt skulle motsättningen mellan persontrafikla-
37373: biljetter mellan kommuner som främjar gen och 6 § lagen om konkurrensbegränsningar
37374: kollektivtrafiken skulle kunna bli möjligt elimineras.
37375: och fylla lagens kriterier? Det är trafikministeriets avsikt att inom kort
37376: avge en regeringsproposition om ändringen av
37377: Som svar på detta spörsmäl fär jag vördsamt persontrafiklagen. Ministeriet önskar att riks-
37378: anföra följande: dagen under höstsessionen skulle hinna behandla
37379: propositionen och att lagen kunde träda i kraft i
37380: Trafikministeriet bereder för närvarande en början av är 1998.
37381: ändring av lagen om tillständspliktig persontra-
37382: Helsingfors den 9 september 1997
37383:
37384: Trafikminister Matti Aura
37385: 1
37386: 1
37387: 1
37388: 1
37389: 1
37390: 1
37391: 1
37392: 1
37393: 1
37394: 1
37395: 1
37396: 1
37397: 1
37398: 1
37399: 1
37400: 1
37401: 1
37402: 1
37403: 1
37404: 1
37405: 1
37406: 1
37407: KK 761/1997 vp
37408:
37409: Kirjallinen kysymys 761
37410:
37411:
37412:
37413:
37414: Kimmo Kiljunen /sd: Sirkus- ja varieteetaiteilijoiden julkisesta tuke-
37415: misesta
37416:
37417:
37418: Eduskunnan Puhemiehelle
37419: Laissa taiteen edistämisenjärjestelyistä määri- rinnalla määritellään lain tarkoittamaksi taiteek-
37420: tellään valtion taidetoimikuntien ja taiteen kes- si myös ne alat, jotka nykyään ovat lain ulkopuo-
37421: kustoimikunnan sekä soveltuvin osin läänin tai- lella, muttajotka käytännössä sijoitetaan otsak-
37422: detoimikuntien tehtävät. Lain mukaan toimi- keen "Muut" alle. Viihde-, estradi- ja sirkustaide
37423: kuntien tehtävänä on edistää luovaaja esittävää tulisi määritellä alueeksi, jolla on oma taidetoi-
37424: taiteellista työtä, taiteen tuntemusta ja harrastus- mikuntansa. Viihde-, estradi- ja sirkustaiteen toi-
37425: ta sekä taiteen kannalta tärkeätä ajankohtaista mikunnan tehtävien rahoitus kuuluisi, muiden
37426: tutkimusta. Niiden tulee toimia valtion asian- taidealojen määrärahojen lailla, valtion talousar-
37427: tuntijaelimenä taiteen alalla sekä suorittaa muita vion pääluokkaan 29. "Opetusministeriön hal-
37428: taiteen edistämistä tarkoittavia tehtäviä, joita linnonala", "Taiteen tukeminen", "Taiteen kes-
37429: niille asetuksella annetaan. kustoimi, kunnan ja taidetoimikuntien toiminta-
37430: Taidetoimikuntien eräänä käytännön tehtä- menot". Taidealan järjestöjen edustajia tulisi
37431: vänä on taiteilija-apurahojen jakaminen. Myön- myös kuulla asiantuntijoina alaa koskevia asioi-
37432: nettyjen apurahojen turvin taiteen ja kulttuurin ta ja päätöksiä valmisteltaessa. Viihde-, estradi-
37433: eri aloilla työskentelevät henkilöt saattavat har- ja sirkustaidealan ammattitaiteilijoille ja harras-
37434: joittaa tointaan ja pyrkiä edelleen kehittymään tajille tulisi muutoinkin luoda samat toiminta-
37435: alallaan. Myönnettyjä apurahoja on myös totut- edellytykset kuin nykyisin kanonisoitujen taide-
37436: tu pitämään eräänlaisena arvostuksen mittarina: alojen edustajille. Taiteilijaprofessorien viroista
37437: niiden avulla niin taiteen ja kulttuurin eri alat ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain
37438: kuin niillä työskentelevät henkilöt on asetettu puitteissa tulisi varmistaa, että viihde-, estradi- ja
37439: yhteiskunnalliseen arvohierarkiaan. sirkustaidealan edustajilla on todellinen mahdol-
37440: Niin taidetoimikunnissa kuin niiden harjoitta- lisuus saada taiteilija-apurahoja ja kohdeapura-
37441: massa apurahapolitiikassa on viihdekulttuuri ja hoja sekä taiteilijaeläkkeitä.
37442: -taide jäänyt ns. klassisten kulttuuri- ja taide- Viihdekulttuuri ja -taide on käsitteenä laaja: se
37443: muotojen varjoon. Laki taiteen edistämisen jär- koskettaa ja sivuaa lähes kaikkia taiteen ja kult-
37444: jestelystä asettaa valtion taidetoimikuntia yh- tuurin alueita ja rikastuttaa inhimillistä elämää ja
37445: deksälle taidealalle jättäen viihde-, estradi- ja sir- elämänpiiriä. Se on aina saavuttanut suuren ylei-
37446: kustaiteen ilman mainintaa. Laissa ei taidealojen sön suosion. Viihteen alaan lukeutuvat taide- ja
37447: yhteydessä myöskään mainita alaa "Muut", jo- kulttuurimuodot ovat sellaista monipuolisesti
37448: hon sirkus- ja varieteetaide hallinnon käytännös- luovaa ja esittävää taiteellista työtä, jonka tulisi
37449: sä yleensä liitetään. Laissa säädetään, että taiteen kuulua taiteen edistämisen järjestelyistä annetun
37450: eri lajien tulisi olla taidetoimikunnissa edustet- lain vaikutuspiiriin. Estraditaide kaikissa muo-
37451: tuina; sirkus- ja varieteetaiteitten edustusta ei doissaan on nähtävä kulttuurimuotona, jota
37452: toimikunnissa kuitenkaan ole. Laissa säädetään opetusministeriön tulee rahoittaa ja tukea samal-
37453: myös, että toimikunnat voivat keskuudestaan la tavoin kuin muita kulttuurielämän alueita.
37454: asettaa jaostoja asioiden valmistelua varten ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37455: että toimikunnilla ja niiden jaostoilla on oikeus tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37456: kuulla asiantuntijoita. Toistaiseksi ei tätä lain nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37457: suomaa mahdollisuutta ole sirkus- ja varieteetai- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37458: teita koskevissa asioissa käytetty lainkaan.
37459: Lakia taiteen edistämisen järjestelyistä tulisi Onko Hallituksen mielestä olemassa
37460: uudistaa siten, että kanonisoitujen taidealojen sellaisia periaatteellisia eroja estradi- ja
37461: 270136
37462: 2 KK 761/1997 vp
37463:
37464: viihdetaiteen ja perinteisten taiteen alojen ja taiteelle osoitetuista määrärahoista,
37465: välillä, joiden vuoksi niiden julkinen tu- sekä
37466: keminen samoista varoista on mahdoton- mikäli tällaisia eroja on, mihin toimiin
37467: ta, Hallitus aikoo ryhtyä selvittääkseen,
37468: ellei tällaisia eroja ole, mihin toimiin kuinka estradi- ja viihdetaiteen julkinen
37469: Hallitus aikoo ryhtyä osoittaakseen est- tuki voitaisiin turvata?
37470: radi- ja viihdetaiteelle tukea kulttuurille
37471: Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1997
37472:
37473: Kimmo Kiljunen /sd
37474: KK 761/1997 vp 3
37475:
37476:
37477:
37478:
37479: Eduskunnan Puhemiehelle
37480:
37481: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa aina heti kyennyt parhaalla mahdollisella tavalla
37482: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vastaamaan sen tarpeisiin. Samaan aikaan kult-
37483: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- tuurin alue on avartunut; raja korkeakulttuurin
37484: le jäsenelle kansanedustaja Kimmo Kiljusen näin ja populaarikulttuurin välillä on madaltunut.
37485: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 761: Mikään hallinnollinen rakenne ei syntyhetke-
37486: nään ole taiteen kentän ja sen luovan taiteellisen
37487: Onko Hallituksen mielestä olemassa ilmaisun kannalta ongelmaton. Nykyisen tai-
37488: sellaisia periaatteellisia eroja estradi- ja teenalajaon osalta on jo varhain noussut esiin
37489: viihdetaiteen ja perinteisten taiteen alojen alueita, jotka helposti jäävät väliinputoajiksi.
37490: välillä, joiden vuoksi niiden julkinen tu- Tällaisesta on esimerkkinä useamman taiteen
37491: keminen samoista varoista on mahdoton- alan raja-alueelle sijoittuva sarjakuva. Jo pitkään
37492: ta, on käyty keskusteluja myös nyt kyseessä olevan
37493: ellei tällaisia eroja ole, mihin toimiin kirjallisen kysymyksen alueesta: sirkus- ja varie-
37494: Hallitus aikoo ryhtyä osoittaakseen est- teetaiteesta. Kuten kysymyksen perusteluissa to-
37495: radi- ja viihdetaiteelle tukea kulttuurille detaan "viihdekulttuuri- ja taide on käsitteenä
37496: ja taiteelle osoitetuista määrärahoista laaja: se koskettaaja sivuaa lähes kaikkia taiteen
37497: sekä ja kulttuurin alueita ... " Tältä kannalta asiaa kat-
37498: mikäli tällaisia eroja on, mihin toimiin soen on todettava, että nimestään huolimatta
37499: Hallitus aikoo ryhtyä selvittääkseen, useimmat nykyiset valtion taidetoimikunnatkin
37500: kuinka estradi- ja viihdetaiteen julkinen edustavat apuraha- ja muissa tukitoimissaan hy-
37501: tuki voitaisiin turvata? vin laaja-alaista näkökulmaa. Näin toimikunta-
37502: laitos on yrittänyt pitää huolta myös ns. väliinpu-
37503: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toajista.
37504: vasti seuraavaa: Erityisesti kohdeapurahojen, taiteilijoiden
37505: matka-avustusten ja taiteilijaeläkkeiden jaossa
37506: Valtion taidehallinto perustuu lakiin taiteen eri väliinputoaja-alueiden asema on pyritty otta-
37507: edistämisen järjestelystä (32811967), taiteen apu- maan tasapuolisesti huomioon. Liitetaulukosta
37508: rahat taas lakiin taiteilijaprofessorin viroista ja ilmenevät kyseisten tukien osalta vuoden 1997
37509: valtion taiteilija-apurahoista (734/1969). Näin tilanne eri taiteenaloilla. Taulukosta käy ilmi,
37510: perustettiin opetusministeriön alaiset taiteen kes- että 29 % sirkustaiteen hakijoista myönnettiin
37511: kustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja lää- kohdeapuraha (kaikkien taiteen alojen keskiarvo
37512: nintaidetoimikunnat. Valtion taidetoimikunnat 20 %) ja että 40 % sirkustaiteen hakijoista on
37513: ovat tällä hetkellä: valtion elokuvataidetoimi- saanut matka-avustusta (kaikkien keskiarvo
37514: kunta, kirjallisuustoimikunta, kuvataidetoimi- 28%).
37515: kunta, näyttämötaidetoimikunta, rakennustai- Viime syksynä taiteen keskustoimikunta pe-
37516: detoimikunta, säveltaidetoimikunta, taideteolli- rusti erityisen mediataide/minitaidejaoston,joka
37517: suustoimikunta, tanssitaidetoimikunta ja valo- on tehnyt mm. esityksen taiteilijaeläkkeistä kuul-
37518: kuva taidetoimikunta. Taiteilija-apurahalainsää- tuaan sirkus- ja varieteetaiteen asiantuntijaa. Lii-
37519: dännön perusteella luotiin valtion taiteen apura- tetaulukosta ilmenee, että taiteilijaeläke myön-
37520: hajärjestelmä vuosiapurahoineen ja kohdeapu- nettiin 6 %:lle sirkustaiteen hakijoista (keskiarvo
37521: rahoineen. 9%).
37522: Nykyinen taiteentukijärjestelmä on siis ollut Kohdeapurahat, matka-apurahat ja taiteilija-
37523: olemassa jo noin 30 vuotta. Tänä aikana ovat eläkkeet ovat niitä tukimuotoja, joita ei ole lain-
37524: monet taidetta ja sen harjoittamista koskevat säädännöllä tai muilla säännöksillä kiintiöity tai-
37525: olosuhteet muuttuneet voimakkaasti. Esimer- teenalakohtaisesti ja niitä on sen johdosta voitu
37526: kiksi teknologian kehitys on vaikuttanut taiteel- kohdentaa vapaasti eri taiteenaloille. Sirkus- ja
37527: lisen ilmaisun muotoihin sillä intensiteetillä, että varieteetaidetta on jossain määrin myös tuettu
37528: olemassaoleva taidetoimikuntarakenne ei ole suoraan opetusministeriön taiteen tukemiseen
37529: 4 KK 761/1997 vp
37530:
37531: varatuista määrärahoista ja läänin taidetoimi- Kuten vastauksen alussa jo todettiin, taiteen
37532: kunnat ovat vuotuisissa määrärahojenjaoissaan tukijärjestelmä on ollut lähes muuttumattomana
37533: osoittaneet tukea myös kyseiselle taiteen alalle. voimassa lähes 30 vuotta. Opetusministeriössä
37534: Jo edellä mainitut tiedot taiteen tuen kohdis- on valmisteltu uudistusta, joka tullaan lähiaikoi-
37535: tumisesta sirkus- ja varieteetaiteelle antavat vas- na tuomaan julkisen keskusteluun. Uudistuksen
37536: tauksen esitettyyn kysymykseen. Myöskään ei eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata nykyis-
37537: ole olemassa sellaisia periaatteellisia eroja estra- tä parempi asema taiteen tukijärjestelmässä
37538: di- ja viihdetaiteen ja perinteisten taiteen alojen myös sellaisille väliinputoaja-aloille kuten sir-
37539: välillä, joiden vuoksi niiden tukeminenolisi mah- kus- ja varieteetaide.
37540: dotonta. Suurta suosiota nauttiva sirkus- ja est-
37541: raditaide tarvitsee tukea muiden taiteenalojen
37542: rinnalla.
37543:
37544: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1997
37545:
37546: Kulttuuriministeri Claes Andersson
37547: KK 761/1997 vp 5
37548:
37549: Liite
37550:
37551:
37552:
37553: Vuodelle 1997 myönnetyt kohdeapurahat, myöntöjen osuus (kpl) hakemuksista
37554: arvostelijat 38%
37555: elokuva 29%
37556: kirjallisuus 11%
37557: kuvataide 18%
37558: näyttämötaide 18%
37559: - sirkustaide 29%
37560: rakennustaide 35%
37561: säveltaide 24%
37562: taideteollisuus 16%
37563: tanssitaide 30%
37564: valokuvataide 21%
37565: muut 38%
37566: yhteensä 20%
37567:
37568: Vuonna 1997 myönnetyt matka-avustukset, myöntöjen osuus (kpl) hakemuksista
37569: arvostelijat 75%
37570: elokuva 44%
37571: kirjallisuus 44%
37572: kuvataide 26%
37573: näyttämötaide 24%
37574: - sirkustaide 40%
37575: rakennustaide 54%
37576: säveltaide 14%
37577: taideteollisuus 31%
37578: tanssitaide 30%
37579: valokuvataide 41%
37580: muut 21%
37581: yhteensä 28%
37582:
37583: Vuonna 1997 myönnetyt taiteilijaeläkkeet, myöntöjen osuus (kpl) hakemuksista
37584: arvostelijat 14%
37585: elokuva 4%
37586: kirjallisuus 8%
37587: kuvataide 15%
37588: näyttämötaide 7%
37589: rakennustaide 8%
37590: säveltaide 8%
37591: taideteollisuus 14%
37592: tanssitaide 6%
37593: valokuvataide 9%
37594: muut 5%
37595: - sirkustaide 6%
37596: yhteensä 9%
37597: 6 KK 761/1997 vp
37598:
37599:
37600:
37601:
37602: Tili Riksdagens Talman
37603:
37604: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen närliga uttrycksformerna meden sådan intensitet
37605: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande att den existerande konstkommissionsstrukturen
37606: medlem av statsrådet översänt följande av riks- inte alltid genast har förmått svara mot behoven
37607: dagsman Kimmo Kiljunen undertecknade skrift- på bästa möjliga sätt. Samtidigt har hela kultur-
37608: liga spörsmål nr 761: området vidgats, gränsen mellan högkultur och
37609: populärkultur har utjämnats.
37610: Anser Regeringen att det existerar så- lngen förvaltningsstruktur är när den föds
37611: dana principiella skillnader mellan es- problemfri med tanke på det konstnärliga fåltet
37612: trad- och underhållningskonsten och de och det skapande konstnärliga uttrycket på detta
37613: traditionella konstformerna att det är fålt. 1 fråga om den nuvarande indelningen av
37614: omöjligt att ge dem offentligt stöd av konstarterna har det redan tidigt dykt upp områ-
37615: samma medel, den som lätt blir missgynnade. Ett exempel på
37616: om det inte finns sådana skillnader, detta är serierna, som ligger i gränsområdet mel-
37617: vilka åtgärder avser Regeringen vidta för lan många konstarter. Redan längre har det förts
37618: att anvisa estrad- och underhållnings- diskussioner också om den konstart som tas upp
37619: konsten stöd av de medel som anslagits i spörsmålet: cirkus- och varietekonsten. Samdet
37620: för kulturen och kansten samt konstateras i motiveringen till spörsmålet: "un-
37621: om sådana skillnader existerar, vilka derhållningskultur och -konst är ett vitt begrepp,
37622: åtgärder ämnar Regeringen då vidta för det berör och tangerar nästan alla konst- och
37623: att reda ut hur det offentliga stödet till kulturområden ... " Ser man på saken ur denna
37624: estrad- och underhållningskonsten kunde synvinkel, kan det konstateras att namnet till
37625: säkras? trots företräder de flesta av statens nuvarande
37626: konstkommissioner i sin stipendieverksamhet
37627: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt och i övrigt ett mycket brett perspektiv. På detta
37628: anföra följande: sätt har kommissionsväsendet försökt se till även
37629: dem som s.a.s. faller utanför.
37630: Den statliga konstförvaltningen grundar sig Särskilt vid utdelningen av projektstipendier,
37631: på lagen om organisering av konstens främjande resebidrag till konstnärer och konstnärspensio-
37632: (328/1967), konststipendierna igen på lagen om ner har man strävat efter att på ett jämlikt sätt
37633: konstnärsprofessurer och om statens konstnärs- beakta den ställning som de missgynnade områ-
37634: stipendier (734/1969). Sorterande under under- dena har. Av den bifogade tabellen framgår
37635: visningsministeriet inrättades centralkommissio- situationen för de aktuella stödformerna år 1997
37636: nen för konst, statens konstkommissioner och inom olika konstarter. Tabellen visar att 29% av
37637: länskonstkommissionerna. Statens konstkom- dem som sökte stipendium inom cirkuskonsten
37638: missioner är för närvarande: statens arkitektur- beviljades projektstipendium (medeltalet för alla
37639: kommission, bildkonstkommission, danskonst- konstarter är 20 %) och att 40 % av de sökande
37640: kommission, dramatiska kommission, film- inom cirkuskonsten fick resebidrag (medeltalet
37641: konstkommission, fotokonstkommission, konst- för alla är 28 %).
37642: industrikommission, litteraturkommission och Förra hösten inrättade centralkommissionen
37643: tonkonstkommission. På basis av lagstiftningen för konst en särskild mediekonst/minikonstsek-
37644: om konstnärsstipendier skapades ett statligt sys- tion, som bl.a. har gjort en framställning om
37645: tem för konststipendier omfattande årsstipendier konstnärspensioner efter att ha hört sakkunniga
37646: och projektstipendier. inom cirkus- och varietekonsten. Av tabellen
37647: Det nuvarande stödsystemet har således redan framgår att konstnärspension beviljades 6 % av
37648: funnits i ca 30 år. Under denna tid har många sökandena inom cirkuskonsten (medeltalet är
37649: omständigheter som rör kansten och dess ut- 9%).
37650: övande ändrats avsevärt. Exempelvis den tekno- Projektstipendierna, resestipendierna och
37651: logiska utvecklingen har inverkat på de konst- konstnärspensionerna är sådana stödformer som
37652: KK 761/1997 vp 7
37653:
37654: inte genom lag eller på annat sätt regleras enligt underhållningskonsten å ena sidan och de tradi-
37655: bestämda kvoter för de olika konstarterna och de tionella konstarterna å den andra som skulle göra
37656: har därför fritt kunnat delas ut tili olika former det omöjligt att stöda den. Cirkus- och estrad-
37657: av konst. Cirkus- och varietekonsten har i någon konsten åtnjuter stor popularitet och behöver
37658: mån också stötts direkt med de medel som finns stöd likaväl som de andra konstarterna.
37659: reserverade för undervisningsministeriets stöd Som det redan i början av svaret konstatera-
37660: tili konsten, och länskonstkommissionerna har des, har stödsystemet för konsten inte ändrats på
37661: vid utdelningen av de årliga anslagen anvisat stöd nästan 30 år. Vid undervisningsministeriet har
37662: också tili denna konstform. man berett en reform som inom kort kommer
37663: Redan ovanstående uppgifter om konststöd upp tili offentlig debatt. Ett centralt syfte med
37664: som tilidelats cirkus- och varietekonsten ger ett reformen är att tillförsäkra även sådana missgyn-
37665: svar på spörsmålet. Det finns inte heller några nade konstarter som cirkus- och varietekonsten
37666: sådana principiella skillnader mellan estrad- och en bättre ställning i stödsystemet för konsten.
37667:
37668: Helsingforsden 4 september 1997
37669:
37670: Minister Claes Andersson
37671: 8 KK 761/1997 vp
37672:
37673: Bilaga
37674:
37675:
37676: För år 1997 beviljande projektstipendier, andel (st) av alla ansökningar
37677: kritiker 38%
37678: film 29%
37679: litteratur 11%
37680: bildkonst 18%
37681: scenkonst 18%
37682: - cirkuskonst 29%
37683: arkitektur 35%
37684: tonkonst 24%
37685: konstindustri 16%
37686: danskonst 30%
37687: fotokonst 21%
37688: övriga 38%
37689: totalt 20%
37690:
37691: År 1997 beviljade resebidrag, andel (st) av alla ansökningar
37692: kritiker 75%
37693: film 44%
37694: litteratur 44%
37695: bi1dkonst 26%
37696: scenkonst 24%
37697: - cirkuskonst 40%
37698: arkitektur 54%
37699: tonkonst 14%
37700: konstindustri 31%
37701: danskonst 30%
37702: fotokonst 41%
37703: övriga 21%
37704: totalt 28%
37705:
37706: År 1997 beviljade konstnärspensioner, andel (st) av alla ansökningar
37707: kritiker 14%
37708: film 4%
37709: litteratur 8%
37710: bildkonst 15%
37711: scenkonst 7%
37712: arkitektur 8%
37713: tonkonst 8%
37714: konstindustri 14%
37715: danskonst 6%
37716: fotokonst 9%
37717: övriga 5%
37718: - cirkuskonst 6%
37719: totalt 9%
37720: KK 762/1997 vp
37721:
37722: Kirjallinen kysymys 762
37723:
37724:
37725:
37726:
37727: Raimo Vistbacka /ps: Alkoholin anniskeluhakemusten käsittely-
37728: aikojen lyhentämisestä
37729:
37730:
37731: Eduskunnan Puhemiehelle
37732: Valtio omistaa Alko Oy:n, joka hoitaa alko- ollut myös esimerkiksi pienten paikkakuntien ai-
37733: holin myynnin lisäksi myös alkoholin anniskelu- noaa A-oikeutta hakeneen anniskelupaikan ha-
37734: lupien myöntämisen ja tähän liittyvän tarkastus- kemuksen kohdalla. Tämä saattaa kansalaiset
37735: toiminnan. Eri puolilla Suomea on tullut esiin eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella ja
37736: lukuisia tapauksia, joissa vuoden 1996 huhti- toisaalta haittaa tehokkaan aluepolitiikan mu-
37737: marraskuussa jätettyihin anniskeluhakemuksiin kaista pienyritystoiminnan kehittämistä maan
37738: liittyviä tarkastuksia ei ole vieläkään suoritettu syrjäalueilla.
37739: eikä näin ollen lupa-anomuksiakaan ole käsitel- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37740: ty. Esimerkkinä mainittakoon Mikkelin lääni, tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37741: jossa tietämän mukaanjoulukuuta 1996 uudem- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37742: pia hakemuksia ei ole lainkaan vielä käsitelty. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37743: Alkon määräämien tarkastajien toiminnassa
37744: on siis kiistatta vakavia puutteita: joko heitä on Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
37745: liian vähän tarpeeseen verrattuna tai sitten toi- Alko Oy:n määräämien tarkastajien tar-
37746: minta on tehotonta. Ei ole kohtuullista, että mit- kastuskäyntien kohtuuttoman,jopa puo-
37747: taviakin majoitus- ja ravintolapalveluinvestoin- litoista vuotta kestävän viiveen lyhentä-
37748: teja tehneet yrittäjät joutuvat odottamaan alko- miseksi, sillä se venyttää anniskelulupa-
37749: holin anniskelulupansa käsittelyä jopa puolitois- hakemusten käsittelyä ja haittaa hotelli-,
37750: ta vuotta. Täysipainoinen ravintolatoiminta ei ravintola- yms. yritysten toimintaa ja
37751: nykyään ole mahdollista ilman anniskeluoikeuk- alan kehittämistä?
37752: sia. Mainitunlaista käsittelyn viivästymistä on
37753:
37754: Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1997
37755:
37756: Raimo Vistbacka /ps
37757:
37758:
37759:
37760:
37761: 270136
37762: 2 KK 762/1997 vp
37763:
37764:
37765:
37766:
37767: Eduskunnan Puhemiehelle
37768: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tusten alkoholivalvontaa suorittavat virkamie-
37769: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, het hoitavat alueellisina viranomaisina anniske-
37770: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lupaikkojen valvontaa yhteistyössä Tuoteval-
37771: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo vontakeskuksen kanssa.
37772: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Tuotevalvontakeskuksen alkoholihallinto-
37773: sen n:o 762: osastolla käsiteltiin vuonna 1995lähes 5 000 eri-
37774: laista lupahakemusta 13 virkamiehen voimin.
37775: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä Lainmuutoksen yhteydessä Oy Alko Ab:ltä siir-
37776: Alko Oy:n määräämien tarkastajien tar- tyi Tuotevalvontakeskukseen käsiteltäviksi 260
37777: kastuskäyntien kohtuuttoman, jopa puo- uutta anniskelulupahakemusta, minkä lisäksi al-
37778: litoista vuotta kestävän viiveen lyhentä- koholijärjestelmän muuttuessa vapaammaksi
37779: miseksi, sillä se venyttää anniskelulupa- Tuotevalvontakeskukseen jätettiin vuoden 1995
37780: hakemusten käsittelyä ja haittaa hotelli-, aikana noin 700 uutta anniskelulupahakemusta.
37781: ravintola- yms. yritysten toimintaa ja Vuoden aikana annettiin ratkaisu 524 hakemuk-
37782: alan kehittämistä? seen ja vuoden lopussa oli käsittelemättä 414
37783: hakemusta. Käsittelyaika oli keskimäärin seitse-
37784: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- män kuukautta.
37785: vasti seuraavaa: Vuonna 1996 uusia alkoholilupahakemuksia
37786: käsiteltiin jo 770,ja vuoden lopussa niitä oli enää
37787: Valtion omistama toiminnallisesti laaja-alai- 245 käsittelemättä. Myönnettyjen lupien käsitte-
37788: nen alkoholimonopoliyhtiö Oy Alko Ab lopetti lyaika oli keskimäärin kuusi kuukautta eli edelli-
37789: toimintansa 1.1.1995 alkaen, kun yhtiön sekä seen vuoteen verrattuna se oli lyhentynyt kuu-
37790: sosiaali- ja terveysministeriön siihen asti hoita- kaudella.
37791: mat alkoholijuomien valmistukseen, tekniseen Kuluvana vuonna, 1997, sosiaali- ja terveys-
37792: käyttöön, myyntiin ja anniskeluun liittyvät hal- ministeriön ja Tuotevalvontakeskuksen välinen
37793: linnolliset ja valvontatehtävät siirtyivät toimin- tulossopimus määrittelee yhdeksi viraston toi-
37794: tansa sanotusta päivästä alkaen aloittaneelle so- minta- ja palvelutavoitteeksi lupahakemusten ta-
37795: siaali- ja terveydenhuollon Tuotevalvontakes- sapuolisen ja niin sanotun läpinäkyvän, oikeus-
37796: kukselle (Tuotevalvontakeskus) (STTV) ja osin turvaa korostavan käsittelyn nopeuttamaila lu-
37797: lääninhallituksille, valtion hallinnon toimintayk- pien käsittelyaikoja niin, että uudet lupahake-
37798: siköille. Alko-Yhtiöt Oy -konsernille jäivät lä- mukset käsitellään kuluvan vuoden alusta alkaen
37799: hinnä alkoholijuomiin liittyvät kaupalliset ja val- vähintään neljässä kuukaudessa enimmäiskäsit-
37800: mistustehtävät sekä majoitus- ja ravitsemisliik- telyajan ollessa kahdeksan kuukautta.
37801: keen harjoittaminen. Tässä yhteydessä pidettiin Tosin hakijoiden yksilöllisten olosuhteiden
37802: tärkeänä eriyttää lainsäädäntövalta ja säädös- johdosta yksittäisten hakemusten käsittelyaika
37803: valmistelu sosiaali- ja terveysministeriölle sekä voi olla keskimääräistä pitempi.
37804: alkoholilain (1143/1994), kemikaalilain (744/ Tämä onkin pääsääntöisesti toteutunut
37805: 1989) ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämi- uusien lupahakemusten kohdalla niin, että keski-
37806: seksi annetun lain (693/1976) edellyttämä val- määräinen lupahakemusten käsittelyaika on ly-
37807: vonta Tuotevalvontakeskukselle. hentynyt neljäksi kuukaudeksi. Kahdessa vuo-
37808: Tuotevalvontakeskuksen tähänastista toimin- dessa lupien keskimääräinen käsittelyaika on ly-
37809: taa uutena hallintovirastona voidaan arvioida hentynyt kolmella kuukaudella seitsemästä kuu-
37810: varsin tarkoituksenmukaiseksi ja tehokkaaksi. kaudesta neljään kuukauteen.
37811: Tähän on myös vaikuttanut se, että alkoholia Kysymyksessä esimerkkinä mainitussa Mik-
37812: koskeviin lupahallinnon ja valvonnan tehtäviin kelin läänissä on jo kuluvan vuoden heinäkuun
37813: siirtyi varsin kokeneita ja taitavaksi osoittautu- loppuun mennessä käsitelty erilaisia hakemuksia
37814: neita henkilöitä vanhan alkoholiyhtiön, Oy Alko 84, joista uusia anniskelulupia 15. Tällä hetkellä
37815: Ab:n, vastaavista tehtävistä. Myös lääninhalli- on näitä käsittelemättä yksi. On huomattava,
37816: KK 762/1997 vp 3
37817:
37818: että anniskeluluvan myöntäminen edellyttää pai- viraston henkilövoimavarat ovatlupahallinto-ja
37819: kalla tapahtuvaa tarkastusta. Tämä toiminta valvontasuoritteiden määrään nähden hyvin niu-
37820: kohdistuu myös uuden anniskelupaikan ympä- kat. Nykyisellä henkilöstöllä käsittelyaikoja ei
37821: ristöön. voida lyhentää vaarantamatta päätösten laatuta-
37822: Voidaan siis todeta, että Tuotevalvontakeskus soa.
37823: on onnistunut varsin hyvin tehtävässään, vaikka
37824:
37825: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1997
37826:
37827: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
37828: 4 KK 762/1997 vp
37829:
37830:
37831:
37832:
37833: Tili Riksdagens Talman
37834:
37835: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- överflyttades från motsvarande uppgifter i det
37836: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- gamla alkoholbolaget, Oy Alko Ab, personer
37837: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ~~m visat sig vara mycket erfarna och kunniga.
37838: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål A ven de tjänstemän som inom länsstyrelserna
37839: nr 762: handhar alkoholtillsynen sköter som regionala
37840: myndigheter tillsynen av serveringsställena i
37841: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- samarbete med produkttillsynscentralen.
37842: ta för att förkorta den tid som det tar Produkttillsynscentralens alkoholadministra-
37843: innan de av Alko Ab föreskrivna inspek- tionsavdelning behandlade år 1995 nästan 5 000
37844: törerna gör sin inspektion, eftersom den- enskilda tillståndsansökningar med en styrka på
37845: na tid, som kan ta upp till ett och ett halvt 13 tjänstemän. 1 samband med lagförändringen
37846: år, förlänger behandlingen av serverings- överflyttades från Oy Alko Ab 260 nya ansök-
37847: tillståndsansökningarna och försvårar ningar om serveringstillstånd till produkttillsyns-
37848: hotell- och restaurang- o.dyl. företags centralen för behandling, dessutom inlämnades
37849: verksamhet samt utvecklingen inom år 1995 åtminstone 700 nya ansökningar om ser-
37850: branschen? veringstillstånd som en följd av att alkoholsyste-
37851: met blev friare. Under året avgjordes 524 ansök-
37852: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ningar och i slutet av året var antalet obehand-
37853: anföra följande: lade ansökningar 414. Behandlingstiden var i
37854: ruedeltai sju månader.
37855: Det statsägda funktionellt omfattande alko- År 1996 behandlades redan 770 nya ansök-
37856: holmonopolbolaget Oy Alko Ab upphörde med ningar om alkoholtillstånd och i slutet av året var
37857: sin verksamhet fr.o.m. 1.1.1995 då de administra- antalet obehandlade ansökningar endast 245.
37858: tiva och övervakningsuppgifterna som berör till- Behandlingstiden för beviljandet av tillstånd var
37859: verkning, teknisk användning, försäljning och i ruedeltai sex månader, dvs. en månad kortare i
37860: servering av alkoholhaltiga drycker, och som ti- jämförelse med föregående år.
37861: digare sköttes av Oy Alko Ab och social- och 1 år, 1997, fastslås i resultatavtalet mellan so-
37862: hälsovårdsministeriet, överflyttades till social- cial- och hälsovårdsministeriet och produkttill-
37863: och hälsovårdens produkttillsynscentral som in- synscentralen som ett mål för ämbetsverkets
37864: ledde sin verksamhet från nämnda datum (pro- verksamhet och service en jämlik och så kallad
37865: dukttillsynscentralen) samt delvis till länsstyrel- genomskådlig behandling av tillståndsansök-
37866: serna, dvs. statsförvaltningens verksamhetsenhe- ningarna som poängterar rättsskyddet genom att
37867: ter. Hos Alko-Bolagen Ab-koncernen kvarblev förkorta behandlingstiden. De nya tillståndsan-
37868: främst kommersiella och tillverkningsuppgifter i sökningar behandlas från årets början på minst
37869: anslutning till alkoholhaltiga drycker samt id- fyra månader då maximitiden är åtta månader.
37870: kande av hotell- och restaurangverksamhet. 1 De enskilda behandlingstiderna kan dock vara
37871: detta sammanhang ansågs det viktigt att avskilja längre än medeltalet beroende på sökandenas
37872: lagstiftningsmakten och lagberedningen till so- individuella förhållanden.
37873: cial- och hälsovårdsministeriet samt den tillsyn Detta har i regel förverkligats för de nya till-
37874: som förutsätts i alkohollagen (1143/1994), ke- ståndsansökningarnas del så att den genomsnitt-
37875: mikalielagen (744/1989) och lagen om åtgärder liga behandlingstiden för tillståndsansökningar-
37876: för inskränkande av tobaksrökning (693/1976) na har förkortats till fyra månader. På två år har
37877: till produkttillsynscentralen. den genomsnittliga behandlingstiden förkortats
37878: Produkttillsynscentralens hittillsvarande med tre månader från sju månader till fyra måna-
37879: verksamhet som ett nytt förvaltningsverk kan der.
37880: uppskattas som rätt så ändamålsenlig och effek- 1 S:t Michels Iän, som nämndes i exemplet, har
37881: tiv. På detta har även inverkat det att det till till slutet av juni i år behandlats 84 enskilda
37882: uppgifter som berör alkoholtillstånd och -tillsyn ansökningar, varav nya serveringstillstånd 15. 1
37883: KK 762/1997 vp 5
37884:
37885: detta nu finns en obehandlad ansökan. Man bör trots att ämbetsverkets personalresurser är
37886: observera att beviljandet av serveringstillstånd mycket knappa jämfOrt med antalet tillstånds-
37887: förutsätter en inspektion på platsen. Denna verk- förvaltnings- och tillsynsprestationer. Med den
37888: samhet utsträcker sig även tili det nya serverings- nuvarande personalen kan man inte förkorta be-
37889: ställets omgivning. handlingstiden utan att äventyra kvalitetsnivån
37890: Man kan alltså konstatera att produkttillsyns- på besluten.
37891: centralen har lyckats rätt så bra med sin uppgift,
37892:
37893: Helsingforsden 3 september 1997
37894:
37895: Minister Terttu Huttu-Juntunen
37896: j
37897: j
37898: j
37899: j
37900: j
37901: j
37902: j
37903: j
37904: j
37905: j
37906: j
37907: j
37908: j
37909: j
37910: j
37911: j
37912: j
37913: j
37914: j
37915: j
37916: j
37917: j
37918: j
37919: KK 763/1997 vp
37920:
37921: KirjaiJinen kysymys 763
37922:
37923:
37924:
37925:
37926: Jukka Gustafsson /sd: Valmet kartonkikoneet Oy:n suunnitelmista
37927: siirtää tuotantoa pois Tampereelta
37928:
37929: Eduskunnan Puhemiehelle
37930:
37931: Valmet kartonkikoneet Oy on ilmoittanut säilyttäminen Suomessa. Valtioneuvoston tulee-
37932: suunnittelevansa kartonkikoneiden runkojen kin vaikuttaa siihen, että kartonkikoneiden val-
37933: valmistuksen ja kokoonpanon siirtämistä pois mistus ja tuotannon siirtosuunnitelmat arvioi-
37934: Tampereelta. Jos alustava suunnitelma toteutui- daan kovia kokeneen Tampereen ja Pirkanmaan
37935: si, se merkitsisi yli 400 työntekijän työn loppu- elinkeinopolitiikan kehittämisen ja etujen lähtö-
37936: mista. Alihankintatyöt ja kuljetus ym. mukaan kohdista. Tampereelta on mm. loppunut lähes
37937: lukien kysymys on lähes 1 000 ihmisen työstä ja kokonaan aiemmin niin merkittävä tekstiiliteol-
37938: toimeentulosta. lisuus.
37939: Yt-neuvottelut ovat käynnistyneet ja lopulli- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37940: nen päätös tehdään syksyllä Valmet Oy:n halli- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37941: tuksessa. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37942: Saatujen tietojen mukaan osa kartonkikonei- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37943: den valmistamisesta siirtyisi Karlstadiin Ruot-
37944: siin, osa mahdollisesti Karhulaan ja Rautpoh- Onko Hallitus tietoinen Valmet kar-
37945: jaan. Erityistä hämmästystä ja kysymyksiä on tonkikoneet Oy:n suunnitelmista siirtää
37946: herättänyt se, että suomalaista korkeatasoista tuotantoa pois Tampereelta mm. Ruot-
37947: strategista osaamista, johtamista ja ohjausta ol- siin, ja
37948: laan siirtämässä maamme rajojen ulkopuolelle. mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
37949: Tämä ei ole hallituksen työllisyys- ja elinkeino- jotta työpaikat voitaisiin säilyttää Tam-
37950: politiikan kannalta järkevää. pereella ja yhteiskunnan kokonaisedun
37951: Valtio on suurin omistaja Valmet Oy:ssä. Val- kannalta epäterveistä suunnitelmista luo-
37952: tion intresseissä pitää olla teollisten työpaikkojen vuttaisiin?
37953: Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1997
37954:
37955: Jukka Gustafsson /sd
37956:
37957:
37958:
37959:
37960: 270136
37961: 2 KK 763/1997 vp
37962:
37963:
37964:
37965:
37966: Eduskunnan Puhemiehelle
37967: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tä nykyisten alihankkijoiden kanssa. Onnistues-
37968: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, saan järjestely vähentäisi merkittävästi työpaik-
37969: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kojen menetyksiä.
37970: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Valmet Oy aikoo jatkossa keskittyä Tampe-
37971: Gustafssonin näin kuuluvan kirjallisen kysy- reen alueella prosessiautomaatio- ja massankä-
37972: myksen n:o 763: sittelyliiketoimintojen kehittämiseen. Myös put-
37973: kitelatuotanto Tampereen Lahdesjärven teolli-
37974: Onko Hallitus tietoinen Valmet kar- suusalueelia tulee lisäämään volyymiään. Valmet
37975: tonkikoneet Oy:n suunnitelmista siirtää Oy tulee siten jatkossakin olemaan merkittävä
37976: tuotantoa pois Tampereelta mm. Ruot- pirkanmaalainen työnantaja.
37977: siin, ja Valtio on edelleen pääomistajan asemassa
37978: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, Valmet Oy:ssä n. 20 %:n osuudellaan. Omistaja-
37979: jotta työpaikat voitaisiin säilyttää Tam- asemansa mukaisesti valtio pyrkii vaikuttamaan
37980: pereella ja yhteiskunnan kokonaisedun Valmetin suunnitelmien toteuttamiseen siten,
37981: kannalta epäterveistä suunnitelmista luo- että muutokset erityisesti työpaikkojen vähene-
37982: vuttaisiin? misen suhteen olisivat mahdollisimman hallittuja
37983: ja samalla yrityksen kilpailukyvyn kannalta oi-
37984: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kein perusteltuja. Valtio seuraa luonnollisesti
37985: vasti seuraavaa: myös yrityksen strategian toimivuutta ja sen vai-
37986: kutuksia omistajaintressinsä näkökulmasta.
37987: Valmet Oy:n toimintaa ohjaava strategia mer- Ymmärrettävästi valtio ei kuitenkaan pyri aset-
37988: kitsee, että yhtiön tulee keskittyä paperi- ja kar- tamaan yhtiölle liiketaloudellisesti kannattamat-
37989: tonkiteollisuuden koneiden ja laitteiden valmis- tomia erityisvelvoitteita.
37990: tukseen. Tähän strategiaan perustuen Valmet Hallituksen elinkeinopoliittisten linjausten
37991: suunnittelee kartonkikoneiden valmistuksensa mukaan valtion keskeisiin tehtäviin kuuluu yri-
37992: keskittämistä nostaakseen toimintansa tehok- tystoiminnan olosuhteiden ja toimintaympäris-
37993: kuutta ja parantaakseen siten kilpailukykyään. tön kehittäminen niin, että luodaan uusia edelly-
37994: Sen mukaisesti Valmet on 11. elokuuta 1997 tyksiä kestävien työpaikkojen synnylle yrityksis-
37995: aloittanut noin 400 Tampereen tuotantolaitosten sä. Itse yritystoiminta jää, niin kuin pitääkin,
37996: työntekijää koskien yt-neuvottelut työntekijöi- yrityksille, jotka julkisen vallan luomissa puit-
37997: den edustajien kanssa. teissa optimoivat toimintojaan. Koska tässä ei
37998: Valmetin tämänhetkisen arvion mukaan Valmetin Tampereen toimintojen osalta ole kau-
37999: Ruotsin Karlstadiin siirrettäisiin lähinnä tutki- pungin ja valtion yhteisistä ponnisteluista huoli-
38000: mus- ja kehitystyö sekä myynti- ja projektinhoi- matta täysipainoisesti onnistuttu, on toimenpi-
38001: totehtävät. Tampereen tehtaan varsinainen tuo- teitä tehostettava ja kohdistettava entistä laajem-
38002: tantotoiminta siirrettäisiin lähinnä Valmetin min elinkeinopolitiikan kenttään.
38003: muihin Suomen yksiköihin Rautpohjaanja Kar- Toimintansa 1.9.1997 aloittaneet työvoima- ja
38004: hulaan. Näissä yksiköissä tarvittavan lisätyövoi- elinkeinokeskukset, joiden tehtävänä on vahvis-
38005: man määrä on riippuvainen tehtaiden kuormi- taa työ-, elinkeino- ja maaseutupolitiikan tulok-
38006: tuksesta ja tilauskannasta. sellisuutta aluetasolla yhdensuuntaistamaHa eri
38007: Tuotanto hoidettaisiinjatkossa yhä enemmän hallinnonalojen toimintaa, ovat elinkeinopolitii-
38008: alihankkijoiden avulla. Valmetilla on käytössään kan uusimmat instrumentit. Keskusten toiminta
38009: tuotannonohjausjärjestelmä, joka yhtiön näke- painottuu yrittäjyyden edistämiseen, erityisesti
38010: myksen mukaan mahdollistaa toimivan ja kan- pk- ja palvelualojen yritysten toimintaedellytys-
38011: nattavan yhteistyön kauempanakin sijaitsevien ten parantamiseen, yritysten teknologisen ja hen-
38012: alihankkijoiden kanssa. Tähän perustuen Val- kilöstön ammattitaidon uudistumisen tukemi-
38013: met selvittää toiminnan jatkamista ja kehittämis- seen, kansainvälistymisen edistämiseen, elinkei-
38014: KK 763/1997 vp 3
38015:
38016: norakenteen monipuolistamiseen sekä työmark- sen perustaminen on selvityksen kohteena. Yksi
38017: kinoiden toimivuuden, työllisyyden ja työvoi- Tampereen uusimmista ja voimakkaimmin ke-
38018: man osaamistason parantamiseen. hittyvistä osaamisalueista on terveysteknologia
38019: Keskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta ja ja lääketiede. Tampereen yliopisto, Tampereen
38020: valvonnasta vastaa kauppa- ja teollisuusministe- teknillinen korkeakoulu sekä Teknologiakeskus
38021: riö. Keskukset toimivat eri hallinnonalojen teh- FinnMedi muodostavat toimivan tutkimusinfra-
38022: täviä hoitaessaan asianomaisen ministeriön tai struktuurin. Voimakas kasvu edellyttäisi ratkai-
38023: viraston ohjauksessa ja valvonnassa. Ministeriöt suja FinnMedin lisätilojen rakentamiseksi. Tam-
38024: valmistelevat yhteisesti keskusten tulosohjausta pereen alueen pk-yritysten kehityshanke sisältäi-
38025: ja toiminnan kehittämistä koskevia asioita ja kä- si kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edis-
38026: sittelevät yhteisille tulosalueille sisältyvät keskus- tämistä.
38027: ten tavoite- ja resurssiesitykset Yhteisille tulos- Teknologian kehittämiskeskuksen TEKESin
38028: alueille sisällytetään ne työ-, elinkeino- ja maa- yrityksille suunnattavia tuotekehitysavustuksia
38029: seutupoliittiset hankkeet, joiden tuloksellisuutta on Pirkanmaan alueen yrityksille kohdentunut
38030: keskusten eri osastojen ja ministeriöiden yhteis- tänä vuonna jo 73,5 miljoonaa markkaa, mikä
38031: toiminnalla voidaan parantaa. Yhteisten tulos- ylittää koko viime vuoden avustusmäärän. Tänä
38032: alueiden lisäksi kullakin osastolla on omat tulos- vuonna myös tutkimusavustukset,joita kuluvan
38033: alueensa, joiden toteutumisesta kukin osasto vuoden elokuun loppuun mennessä on myönnet-
38034: vastaa itse. ty 36,4 miljoonaa markkaa, ylittänevät viime-
38035: TE-keskukset laativat oman alueensa erityis- vuotisen määrän. Absoluuttisen rahamäärän li-
38036: piirteet huomioon ottavat elinkeino-, työ- ja säksi myös Pirkanmaalle kohdistuvien avustus-
38037: maaseutupoliittiset toimintastrategiansa, jotka ten osuus kaikista TEKESin hankkeista on kas-
38038: sisältävät konkreettiset tulostavoite-ja resurssi- vanut.
38039: ehdotukset. Alueelliseen kehitykseen vaikutta- Myös Tampereen alueen logistisen aseman
38040: misessa avainasemassa on myös tiivis yhteistyö parantamiseksi on meneillään sekä rautatie- että
38041: muiden toimijoiden, kuten maakuntien liittojen, maantieverkon parannustöitä. Rautatieyhteydet
38042: kuntien ja kuntayhtymien, valtion muiden alue- Tampereelta paranevat Poriin ja Raumalle sekä
38043: hallinnon yksikköjen, tutkimus- ja oppilaitosten, Turkuun sähköistyksen takia. Myös Tampereen
38044: neuvontaorganisaatioiden ja rahoituslaitosten ratapihaa kehitetään. Merkittävä hanke maan-
38045: kanssa. tieyhteyksien parantamiseksi on Helsinki-
38046: Pirkanmaan TE-keskuksen toiminnan alku- Tampere-moottoritie.
38047: vaiheessa sen selvitettävänä on mm. seuraavia Edellä mainittuja hankkeita mahdollisuuk-
38048: hankkeita: Tampereen teknillisen korkeakoulun sien mukaan edistämällä ja yritysten toiminta-
38049: uuden tietotekniikan osaston rakentamishanke, edellytyksiä parantamalla hallitus pyrkii yhdessä
38050: jonka alan osaajista Tampereen seudulla, kuten paikallisten toimijoiden kanssa säilyttämään ja
38051: muuallakin maassa, on akuuttia puutetta. Tieto- lisäämään Tampereen alueen houkuttelevuutta
38052: liikenneverkkojen varaan rakentuva sisältöteol- yritysten sijaintipaikkana.
38053: lisuuden kehittymistä tukeva multimediakeskuk-
38054:
38055: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1997
38056:
38057: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
38058: 4 KK 763/1997 vp
38059:
38060:
38061:
38062:
38063: Tili Riksdagens Talman
38064:
38065: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- längre avstånd. Utgående från detta utreder Val-
38066: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- met med de nuvarande underleverantörerna hur
38067: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- verksamheten kan fortgå och utvecklas. Om ar-
38068: man Jukka Gustafsson undertecknade spörsmål rangemanget lyckas minskar det betydligt antalet
38069: nr 763: arbetsplatser som går förlorade.
38070: 1 fortsättningen har Valmet Oy för avsikt att i
38071: Är Regeringen medveten om Valmet Tammerforsområdet koncentrera sig på att ut-
38072: kartongmaskiner Ab:s planer på att flytta veckla de företagsverksamhetsformer som g~ller
38073: bort produktionen från Tammerfors, processautomation och mäldberedning. Aven
38074: bl.a. tili Sverige, och produktionen av rörvalsar på industriområdet i
38075: vilka åtgärder har Regeringen för av- Lahdesjärvi i Tammerfors kommer att utöka sin
38076: sikt att vidta för att arbetsplatserna skall volym. Valmet Oy kommer därmed också i fort-
38077: kunna bibehållas i Tammerfors och för sättningen att vara en betydande arbetsgivare i
38078: att de med tanke på det samhälleliga hel- Birkaland.
38079: hetsintresset osunda planerna skall slo- Staten är med sin andel på ca 20% fortfarande
38080: pas? huvudägare i Valmet Oy. 1 enlighet med vad
38081: ägarställningen kräver, eftersträvar staten att in-
38082: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt verka på Valmets planer så att de realiseras på så
38083: anföra följande: sätt att ändringarna särskilt i fråga om minsk-
38084: ningen av arbetsplatserna är så behärskade som
38085: Den strategi som styr Valmet Ab:s verksamhet möjligt och samtidigt rätt motiverade med tanke
38086: innebär att bolaget bör koncentrera sig på till- på företagets konkurrenskraft. Staten följer na-
38087: verkning av maskiner och anordningar för papp- turligt nog också med hur väl företagets strategi
38088: ers- och kartongindustrin. Utgående från denna fungerar och dess effekter med tanke på statens
38089: strategi planerar Valmet att koncentrera sin till- intresse som ägare. Förståeligt nog eftersträvar
38090: verkning av kartongmaskiner för att öka effekti- staten emellertid inte att ge företaget särskilda
38091: viteten i verksamheten och på detta sätt förbättra skyldigheter som är företagsekonomiskt olön-
38092: sin konkurrenskraft. 1 enlighet med detta inledde samma.
38093: Valmetden 11 augusti 1997 samarbetsförhand- 1 enlighet med de näringspolitiska linjer som
38094: lingar med representanter för de ca 400 arbetsta- regeringen har stakat ut hör det tili statens cen-
38095: garna vid produktionsinrättningarna i Tammer- trala uppgifter att utveckla förhållandena och
38096: fors. verksamhetsmiljön för företagsverksamheten så
38097: Enligt Valmets bedömning i dagens läge kom- att nya förutsättningar för att hållbara arbets-
38098: mer främst forskningen och utvecklingen samt platser skall kunna uppstå i företagen skapas.
38099: uppgifter som gäller försäljning och skötsel av Själva företagsverksamheten är det dock företa-
38100: projekt att flyttas tili Karlstad i Sverige. Den gens sak att utöva, och så skall det också vara.
38101: egentliga produktionsverksamheten vid fabriken lnom de ramar som det allmänna har skapat
38102: i Tammerfors kommer att flyttas främst tili Val- optimerar dessa sina funktioner. Eftersom man
38103: mets övriga enheter i Finland i Rautpohja och inte helt och hållet har lyckats i fråga om detta
38104: Karhula. Hur mycket tilläggsarbetskraft som beträffande Valmets verksamheter i Tammer-
38105: behövs vid dessa enheter beror på fabrikens be- fors, trots gemensamma ansträngningar från sta-
38106: lastning och orderstock. dens och statens sida, måste åtgärderna effektive-
38107: Produktionen kommer i framtiden allt mera ras och mera omfattande än tidigare inriktas på
38108: att skötas med hjälp av underleverantörer. Val- näringspolitikens fålt.
38109: met har tili sitt förfogande ett system för styrning Arbetskrafts- och näringscentralerna, som in-
38110: av produktionen, som enligt bolagets åsikt möj- ledde sin verksamhet den 1 september 1997, och
38111: liggör ett fungerande och lönsamt samarbete som har i uppgift att göra arbets-, närings- och
38112: också med underleverantörer som är belägna på landsbygdspolitiken resultatrikare på regionnivå
38113: KK 763/1997 vp 5
38114:
38115: genom att förenhetliga de olika förvaltningsom- att bygga en ny datateknisk avdelning vid Tam-
38116: rådenas verksamhet, är näringspolitikens nyaste merfors tekniska högskola. Både i Tammerfors-
38117: instrument. I centraleroas verksamhet priorite- regionen och på annat håll i Jandet finns det en
38118: ras främjandet av företagsamhet, särskilt för- akut brist på människor som kan denna bransch.
38119: bättrandet av verksamhetsbetingelseroa för före- Möjligheteroa att grunda ett multimediacenter
38120: tagen på sm- och servicesektoreroa, stödjandet som stöder utvecklandet av den innehållspro-
38121: av föroyandet av företagens teknik och persona- duktion som bygger på datakommunikationsnä-
38122: lens yrkesskicklighet, främjandet av interoatio- ten utreds som bäst. Ett av de nyaste kunskaps-
38123: naliseringen, åstadkommandet av en mångsidi- områdena som utvecklas kraftigt i Tammerfors
38124: gare näringsstruktur samt förbättrandet av ar- just nu är hälsoteknologi och medicinsk veten-
38125: betsmarknadens funktion, sysselsättning och ni- skap. Tammerfors universitet, Tammerfors tek-
38126: vån på arbetskraftens kunnande. niska högskola samt teknologicentret FinnMedi
38127: För styroingen och övervakningen av centra- bildar en fungerande forskningsinfrastruktur.
38128: Ieroas allmänna förvaltning svarar handels- och För att en stark tillväxt skall vara möjlig förut-
38129: industriministeriet. Centraleroa agerar under sätts att avgöranden träffas i fråga om byggandet
38130: vederbörande ministeriums eller ämbetsverks av mera Iokaliteter för FinnMedi. Utvecklings-
38131: styroing och övervakning när de sköter uppgifter projektet för sm-företagen i Tammerforsregio-
38132: inom de olika förvaltningsområdena. Ministeri- nen skall omfatta främjande av interoationalise-
38133: eroa bereder tillsammans de ärenden som gäller ring och nätbildning.
38134: centraleroas resultatstyroing och utvecklande av De produktutvecklingsbidrag som Teknolo-
38135: verksamheten och behandlar centraleroas mål- giska utvecklingscentralen TEKES skall inrikta
38136: och resursframställningar som ingår i de gemen- på företagen har i fråga om företagen i Birkaland
38137: samma resultatområdena. I de gemensamma re- i år redan allokerats för 73,5 miljoner mark, vil-
38138: sultatområdena inbegrips de arbets-, närings- ket överskrider bidragsmängden för hela förra
38139: och Iandsbygdspolitiska projekt, vilka kan göras året. I år torde också forskningsbidragen, som tili
38140: resultatrikare genom samverkan från centraler- utgången av augusti har beviljats för 36,4 miljo-
38141: nas olika avdelningars och ministerieroas sida. ner mark, överskrida fjolårets belopp. Utöver i
38142: Utöver de gemensamma resultatområdena har absoluta belopp har också andelen bidrag som
38143: varje avdelning egna resultatområden, som av- inriktas på Birkaland av alla TEKES' projekt
38144: delningen själv svarar för att nås. ökat.
38145: Arbetskrafts- och näringscentraleroa utarbe- För att också Tammerforsregionens logistiska
38146: tar sina närings-, arbets- och landsbygdspolitiska ställning skall kunna förbättras pågår förbätt-
38147: verksamhetsstrategier med beaktande av särdra- ringsarbeten både på järovägs- och på landsvägs-
38148: gen på det egna området och i dessa strategier nätet. Järovägsförbindelseroa från Tammerfors
38149: finns konkreta förslag tili resultatmål och resur- tili Björoeborg, Raull}o och Åbo förbättras tack
38150: ser. Nyckelställning när det gäller att påverka vare elektrifieringen. Aven bangården i Tammer-
38151: den regionala utvecklingen intar också ett inten- fors utvecklas. Ett viktigt projekt för att förbätt-
38152: sivt samarbete med övriga parter, såsom land- ra landsvägsförbindelseroa är motorvägen Hel-
38153: skapens förbund, kommuneroa och samkommu- singfors-Tammerfors.
38154: neroa, statens övriga regionförvaltningsenheter, Genom att i mån av möjlighet främja ovan
38155: forsknings- och läroinrättningar, rådgivningsor- nämnda projekt och förbättra företagens verk-
38156: ganisationer och finansiella institut. samhetsbetingelser strävar regeringen tillsam-
38157: I begynnelseskedet av Birkalands arbets- mans med de lokala aktöreroa efter att göra
38158: krafts- och näringscentrals verksamhet får den Tammerforsregionen attraktivare som förlägg-
38159: bl.a. följande projekt att utreda: projektet med ningsplats för företag.
38160:
38161: Helsingforsden 4 september 1997
38162:
38163: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
38164: KK 764/1997 vp
38165:
38166: Kirjallinen kysymys 764
38167:
38168:
38169:
38170:
38171: Pia Viitanen /sd: Tampereen seudun työllisyystilanteen parantami-
38172: sesta
38173:
38174:
38175: Eduskunnan Puhemiehelle
38176:
38177: Tampereen seutu on lähes ainoa alue Suomes- Tämänkaltaiset tilanteet edellyttävät, että val-
38178: sa, joka on jäänyt kaikkien aluetukien ulkopuo- tion aluepoliittiset toimet vastaavat todellista ti-
38179: lelle. Periaatteessa olisi mahdollista, että Tampe- lannetta. Ei ole hyväksyttävää, että paha työttö-
38180: reen seutu saisi EU:n 2-aluetukea,joka on suun- myysalue jätetään oman onnensa nojaan puhu-
38181: nattu taantuville teollisuusalueille tai kuuluisi ns. mattakaan siitä, että samaan aikaan yhtiö, jossa
38182: kotimaisen aluetuen piiriin. valtio on osakkaana, rusikoi sadoittain lisää
38183: Kuitenkaan Tampereen seutu ei ole kumman- työttömiä alueelle.
38184: kaan tukijärjestelyn piiriin päässyt, vaihtelevin Valtion tulisi aluepolitiikallaan vaikuttaa
38185: perustein. Syynä on mm. ollut se, että edellisen alueiden kehitykseen tasapuolisesti ja olla valmis
38186: hallituksen aikana kakkostukialueita määritel- joustavasti reagoimaan työllisyystilanteen nopei-
38187: täessä Tampere jätettiin ulos, ja seuraavalla kier- siinkin muutoksiin.
38188: roksella se olisi ollut liian hankala hinata sisälle Valtion on omalla omistajapolitiikallaan vai-
38189: suuren kokonsa vuoksi. Tällöin olisi vastaavasti kutettava siihen, etteivät työttömyysluvut vain
38190: jouduttu jättämään ulos alueita, joilla yhteensä pahene muutenkin pahalla työttömyysalueella.
38191: olisi sama väestömäärä kuin Tampereen seudul- Vaikka valtio ei enää olekaan Valmetin enem-
38192: la. Tästä voisi päätellä, että kysymys on ollut mistöosakas, on kaikki mahdollinen tehtävä.
38193: enemmän poliittinen kuin puolueettomiin kritee- Jos valtionyhtiöiden yksityistäminen johtaa
38194: reihin perustuva. lisääntyvään työttömyyteen, niin kuin tämän esi-
38195: Jokin aika sitten Tampere jäi lisäksi myös ns. merkin valossa on pelättävissä, voidaan saman
38196: Urban-rahojen ulkopuolelle, vaikka Tampereel- tien kyseenalaistaa koko yksityistämisen mielek-
38197: la olisi ollut kaikki kriteerit täyttävä hyvä hanke kyys.
38198: esitettäväksi mukaan. Kaiken kaikkiaan jos tar- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38199: kastelemme Suomen karttaa, johon on merkitty tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
38200: kaikki erilaisten tukimuotojen piirissä olevat nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38201: alueet, jää ainoaksi täysin "valkoiseksi" alueeksi nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38202: Tampereen seutu Hämeenlinnan seudun ohessa.
38203: Tilanne Tampereella on kuitenkin hankala. Aikooko Hallitus aluepoliittisilla toi-
38204: Ulkopuolisin perustein katsottuna emme miten- millaan helpottaa työllisyystilannetta
38205: kään voisi olla lähes ainoa alue, jota ei ole tuettu. Tampereen seudulla esim. suuntaamaila
38206: Työttömyysaste Tampereella on ollut jo kauan alueelle tukitoimia, ja
38207: valtakunnallisen työttömyysasteen yläpuolella ja aikooko Hallitus vaikuttaa siihen, ettei
38208: on sitä edelleen. Esimerkiksi heinäkuussa Tam- yhtiö, jossa valtio on osakkaana, lisää
38209: pereen työttömyysaste oli 23,2 %, kun se koko ahdinkoa tuottamalla satoja työttömiä
38210: maassa oli 18,4 %. alueelle, sekä
38211: Tilanteen tekee entistä pahemmaksi viimeai- aiotaanko jatkossa pohtia valtionyh-
38212: kainen tieto ,jonka mukaan Valmet paperikoneet tiöiden enemmistöosakkuudesta luopu-
38213: Oy on aloittanut yt-neuvottelut Tampereen teh- misen mielekkyyttä työllisyyden näkö-
38214: taillaan. Vaarassa on 42:n, alihankkijat mukaan kulmasta?
38215: laskettuna jopa 1 OOO:n, työpaikan menetys
38216: Tampereella.
38217:
38218: Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1997
38219:
38220: Pia Viitanen /sd
38221: 270136
38222: 2 KK 764/1997 vp
38223:
38224:
38225:
38226:
38227: Eduskunnan Puhemiehelle
38228:
38229: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1997 näiden tavoitteiden mukaista tukea koh-
38230: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, dentui silloisen Hämeen työvoimapiirin alueelle
38231: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen 191,8 mmk, mistä merkittävä osuus ohjautui
38232: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita- Tampereen seudun hankkeisiin.
38233: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o Tampereelta johdettuja Euroopan sosiaalira-
38234: 764: haston osarahoittamia projekteja on noin 25.
38235: Näiden kokonaiskustannukset ovat noin 120
38236: Aikooko Hallitus aluepoliittisilla toi- mmk. Esimerkkeinä projekteista ovat mm. me-
38237: millaan helpottaa työllisyystilannetta talliteollisuuden koulutusprojekti Tammermet
38238: Tampereen seudulla esim. suuntaamaHa (36 mmk), yrittäjyyspolku Ensimetri (20 mmk) ja
38239: alueelle tukitoimia, ja Adapt-hanke Tampereen teknologiakeskus Her-
38240: aikooko Hallitus vaikuttaa siihen, ettei mialle, hi-tec alalle (8 mmk). Tampere pääsi
38241: yhtiö, jossa valtio on osakkaana, lisää myös EU:n kumppanuuskokeilun piiriin, ja
38242: ahdinkoa tuottamalla satoja työttömiä Tampereelle on tänä vuonna avattu kumppa-
38243: alueelle, sekä nuustoimisto.
38244: aiotaanko jatkossa pohtia valtionyh- Tampereen seudun ongelmallinen työllisyysti-
38245: tiöiden enemmistöosakkuudesta luopu- lanne on pyritty ottamaan huomioon mm. kan-
38246: misen mielekkyyttä työllisyyden näkö- sallisissa työvoimapoliittisissa toimenpiteissä.
38247: kulmasta? Vuonna 1997 työvoimapiiri on jakanut palkka-
38248: perusteiset määrärahat työttömien suhteessa ja
38249: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Tampereen työvoimatoimiston osuus näistä
38250: vasti seuraavaa: määrärahoista on noin 140 mmk. Työvoimakou-
38251: lutusrahaa Pirkanmaalle on kohdennettu 90
38252: Kun EU:n alue- ja rakennepolitiikan mukai- mmk, josta pääosa on Tampereelle ja lähi ympä-
38253: sista tavoite 2 -alueista päätettiin vuosiksi 1997- ristöön. Kansallisilla investointimäärärahoilla
38254: 1999, Tampereen seutukunta täytti määrittely- työvoimapiiri on rahoittanut Paasikiventien sil-
38255: kriteerit, mutta sitä ei alueiden ongelmallisuus- toja (8,5 mmk), Lahdesjärven teollisuusalueen
38256: järjestys ja väestöosuuden enimmäispeitto huo- infrastruktuuria (0,42 mmk + 2,2 mmk), Tampe-
38257: mioon ottaen ehdotettu ko. alueeksi. Ehdotus reen kaupungin virastotalon peruskorjausta (1,3
38258: kansanisiksi tukialueiksi ja rakennemuutos- mmk), Mustalahden sataman kunnostusta (0,36
38259: alueiksi vuosiksi 1998-1999 on parhaillaan ED- mmk) ja Kapeen paikallistietä (3,5 mmk), jota
38260: komission käsittelyssä. Tampereen seutu ei ra- jatketaan EU-rahoituksena Ruoveden puolelle.
38261: kennemuutosanalyysissä käytettyjen tunnuslu- Työvoimapoliittisia rakennetukimäärärahoja on
38262: kujen perusteella mahtunut Suomen ehdotuk- käytetty Tampereella vuosittain noin 1 mmk.
38263: seen. Ehdotuksessa kansanisiksi tukialueiksi Pir- Tampereella 1.9.1997 toimintansa aloittanut
38264: kanmaan seutukuntien asema kokonaisuutena työvoima- ja elinkeinokeskus parantaa mahdol-
38265: kuitenkin paranee nykyiseen jaotukseen verrat- lisuuksia Pirkanmaan ja Tampereen seudun elin-
38266: tuna. Tukialuejaotus arvioidaan kokonaisuudes- keinojen kehittämiselle ja työllisyyden hoidolle.
38267: saan uudelleen rakennerahastouudistukseen liit- Vuonna 1997 Pirkanmaan liitto sai maakunnan
38268: tyen vuoden 1999 loppuun mennessä. kehittämisrahaa 6,3 mmk.
38269: Tampereen seudun kannalta on tärkeää myös Vaikka Tampereen seutu ei kuulu kehitys-
38270: sitä ympäröivän Pirkanmaan elinkeinojen kehit- alueeseen eikä rakennemuutosalueeseen, seudun
38271: tymisedellytysten parantuminen. Pirkanmaa yritysten käytettävissä on valtion erityisrahoitus-
38272: kuuluu, Tampereen seutua lukuun ottamatta, ta- toimenpiteitä. Alueen yritysten tuotekehitystoi-
38273: voi~e 5b -alueeseen. Lisäksi Pirkanmaan, Tampe- mintaan voidaan myöntää Tekesin tutkimus- ja
38274: reen seutu mukaan lukien, on mahdollista saada tuotekehitystukia. Yritysten kansainvälistymistä
38275: tavoitteiden 3 ja 4 mukaista tukea. Mainitta- edistäviin toimenpiteisiin on käytettävissä kan-
38276: koon, että jaksolla tammikuu 1995 ja huhtikuu sainvälistymistuki. Kera Oy:n myöntämät lainat
38277: KK 764/1997 vp 3
38278:
38279: ovat käytettävissä myös Tampereen seudun yri- miseen on kannattava liiketoiminta. Tämä pätee
38280: tysten investointi- ja kehittämishankkeisiin. Tä- niin valtion- kuin yksityisiinkin yhtiöihin.
38281: män vuoden alusta Kera Oy on voinut myöntää Alueellisessa kehittämisessä hallitus mm. tu-
38282: pienlainoja tuotannollisten ja yrityspalveluyri- kee alueiden osaamisvahvuuksia ja kehittää
38283: tysten lisäksi myös muille palveluyrityksille. osaamiskeskuspolitiikkaa, tehostaa kaupunki-
38284: Kera Oy:n uutena rahoitusmuotona on käytettä- politiikkaaja ottaa huomioon kaupunkiseutujen
38285: vissä myös palveluyritysten takaus. Valtionta- kehittämistarpeet, edistää kansainvälisillä mark-
38286: kuukeskus taas myöntää takauksia pk-yritysten kinoilla kilpailukykykyisten kasvukeskusten
38287: investointi- ja kehittämishankkeisiin koko maas- luomista mm. kehittämällä valtakunnanosa-ja
38288: sa. Erityisrahoitusmahdollisuuksien lisäksi Tam- maakuntakeskuksia sekä kehittää kansainväli-
38289: pereen seudun yrityksille on tarjolla Pirkanmaan siin liikenneverkkoihin kuuluvia yhteyksiä ja pa-
38290: työvoima- ja elinkeinokeskuksen erilaiset erityis- rantaa kilpailukykyisten kasvukeskusten välisiä
38291: neuvontatuotteet kuten ProStart, Balanssi ja yhteyksiä. Nämä linjaukset näkyvät mm. Tam-
38292: Kunto sekä seudun yritysten tarpeisiin räätälöi- pereen seudun kannalta tärkeiden ja mittavien
38293: tyä yrityskoulutusta. liikenneväyläinvestointien toteuttamisena ja
38294: Valtiontai ouden tasapainottamistoimenpitei- Tampereen seudun osaaruiskeskuksen tukemise-
38295: den osana toteutetaan myös yritystukien supista- na.
38296: misohjelmaa. Tämän johdosta mahdollisuudet Valtioneuvoston päätös alueiden kehittämi-
38297: valtion menoja Iisääviin tukitoimenpiteisiin ovat sestä annetun lain (1135/1993) 4 §:n mukaisista
38298: rajoitetut. Lisärahoitusta on kuitenkin voitu tavoiteohjelmista ja niiden yhteensovittamisesta
38299: suunnata Tekesin teknologiarahoitukseen, mikä sekä 6 §:n mukaisista eri hallinnonalojen alueke-
38300: siten vahvistaa myös Tampereen seudun yritys- hitysrahojen suuntaamisen yleisistä perusteista
38301: toimintaa. ja valtioneuvoston 8.4.1997 eduskunnalle anta-
38302: Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentami- ma selonteko alueiden kehittämisestä annetun
38303: nen ei ole lisännyt työllisyysongelmia vaan päin- lain tavoitteiden toteutumisesta ovat perusta
38304: vastoin se on tukenut työpaikkojen luomista tar- alueelliselle kehittämiselle ja sitä koskevalle val-
38305: joamalla valtionyhtiöille ja valtion osakkuusyh- mistelutyölle. Uusi tavoiteohjelma- ja suuntaa-
38306: tiöille mahdollisuuden hankkia osakepääomaa ruispäätös on valmisteilla, ja tässä yhteydessä
38307: pääomamarkkinoilta investointiensa ja kehittä- alueellisia painotuksia voidaan tarpeiden mu-
38308: mishankkeidensa rahoittamiseen. Ainoa kestävä kaan tarkentaa.
38309: tie pysyvien työpaikkojen ylläpitämiseen ja Iuo-
38310:
38311: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
38312:
38313: Ministeri Jouni Backman
38314: 4 KK 764/1997 vp
38315:
38316:
38317:
38318:
38319: Tili Riksdagens Talman
38320:
38321: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Birkaland, ink1usive Tammerfors, möjlighet att
38322: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- få stöd en1igt mål 3 och 4, Det kan nämnas att
38323: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- under periodenjanuari 1995 till april1997 tillde-
38324: man Pia Viitanen undertecknade spörsmål nr lades dåvarande Tavastlands arbetskraftsdi-
38325: 764: strikts område stöd enligt dessa må1 till ett belopp
38326: av 191,8 milj. mk, varav en betydande del styrdes
38327: Ämnar Regeringen genom sina region- till projekt inom Tammerforsregionen.
38328: politiska åtgärder underlätta sysselsätt- Antalet projekt som styrs från Tammerfors
38329: ningssituationen inom Tammerforsregio- och delfinansieras av Europeiska socialfonden är
38330: nen exempelvis genom att rikta stödåt- ca 25. Totalkostnaderna för dessa är omkring
38331: gärder till regionen, och 120 milj. mk. Exempel på sådana projekt är bl.a.
38332: ämnar Regeringen medverka till att metallindustrins utbildningsprojekt Tammermet
38333: det bolag som staten är delägare i inte (36 milj. mk), vägen till företagsamhet Ensimetri
38334: förvärrar krisen genom att producera (20 milj. mk) och Adapt-projektet för Tammer-
38335: hundratals arbetslösa i regionen, samt fors teknologicentrum Ab Hermia, högtekno1o-
38336: ämnar man i fortsättningen diskutera gibranschen (8 milj. mk). Tammerfors kom också
38337: frågan om det från sysse1sättningssyn- med i EU:s partnerskapsförsök och i år har en
38338: punkt vore ändamålsen1igt att avstå från partnerskapsbyrå öppnats i Tammerfors.
38339: den statsägda aktiemajoriteten? Man har bl.a. i de nationella arbetskraftspoli-
38340: tiska åtgärderna försökt beakta den problematis-
38341: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ka sysselsättningssituationen i Tammerfors. År
38342: anföra följande: 1997 har arbetskraftsdistriktet fördelat de löne-
38343: baserade ans1agen i förhållande till antalet ar-
38344: När beslut fattades om mål 2-regionerna för bets1ösa och Tammerfors arbetskraftsbyrås an-
38345: 1997-1999 en1igt EU:s regional- och struktur- del av ans1agen är ca 140 milj. mk. Av pengarna
38346: po1itik uppfyllde Tammerfors ekonomiska re- för arbetskraftsutbildning har 90 milj. mk förde-
38347: gion kriterierna för en mål 2-region, men med 1ats till Birkaland, varav största delen är avsedd
38348: beaktande av regionernas rangordning en1igt fö- för Tammerfors jämte närområde. Med natio-
38349: refintliga problem och deras befo1kningsande1ar nella investeringsanslag har arbetskraftsdistrik-
38350: föreslogs Tammerfors ändå inte bli en mål 2- tet finansierat broarna på Paasikiventie (8,5 milj.
38351: region. Ett förslag till nationella stödområden mk), Lahdesjärvi industriområdes infrastruktur
38352: och strukturomvandlingsområden åren 1998- (0,42 milj. mk + 2,2 milj. mk), reparationen av
38353: 1999 behandlas som bäst i EU-kommissionen. Tammerfors stads ämbetshus (1,3 mi1j. mk),
38354: Tammerforsregionen kunde inte tas med i Fin- iståndsättningen av Mustalahti hamn (0,36 milj.
38355: 1ands förslag på grundval av de jämförelsetal som mk) och Kapee loka1väg (3,5 milj. mk), vars för-
38356: användes i strukturomvandlingsanalysen. I för- längning till Ruovesisidan finansieras med EU-
38357: s1aget om nationella stödområden förbättras medel. Av anslagen för arbetskraftspolitiska
38358: dock ställningen för de ekonomiska regionerna i strukturstöd har ca 1 milj. mk per år använts i
38359: Birkaland som he1het betraktat jämfört med den Tammerfors. Den arbetskrafts- och näringscen-
38360: nuvarande indelningen. Stödområdesindelning- tral som in1edde sin verksamhet i Tammerfors
38361: en i sin helhet utvärderas dock på nytt före ut- 1.9.1997 förbättrar möjligheterna att utveck1a
38362: gången av 1999 i anslutning till strukturfondsre- näringarna och sköta sysselsättningen inom Bir-
38363: formen. kaland och Tammerforsregionen. År 1997 fick
38364: Från Tammerforsregionens synpunkt är det Birkalands förbund 6,3 milj. mk i landskapsut-
38365: viktigt att också förutsättningarna för utveck1an- vec);clingspengar.
38366: det av näringarna i det omgivande Birkaland Aven om Tammerforsregionen inte hör till
38367: förbättras. Birkaland hör, med undantag av utvecklingsområdet och inte heller till struktur-
38368: Tammerfors, till mål 5b-regionen. Dessutom har omvandlingsområdet kan de regionala företagen
38369: KK 764/1997 vp 5
38370:
38371: utnyttja statens specialfinansieringsåtgärder. De intressebolag fått möjlighet att skaffa aktiekapi-
38372: regionala företagens produktutvecklingsverk- tal på kapitalmarknaden för finansiering av sina
38373: samhet kan beviljas TEKES forsknings- och pro- investeringar och utvecklingsprojekt. Den enda
38374: duktutvecklingsstöd. För åtgärder som främjar hållbara vägen när det gäller att bibehålla och
38375: företagens internationalisering finns internatio- skapa arbetsplatser är en lönsam affårsverksam-
38376: naliseringsstöd. De lån som beviljas av Kera Ab het. Detta gäller såväl statsbolag som privata
38377: kan även användas av företag inom Tammerfors- bolag.
38378: regionen tili investerings- och utvecklingspro- 1 den regionala utvecklingen understöder re-
38379: jekt. Från ingången av detta år har Kera Ab geringen bl.a. regionernas styrka i fråga om kun-
38380: kunnat bevilja inte bara produktions- och produ- nande och utvecklar kunskapscenterpolitiken,
38381: centtjänsteföretag utan även andra serviceföre- effektiverar stadspolitiken och beaktar stadsre-
38382: tag små lån. Som en ny finansieringsform erbju- gionernas utvecklingsbehov, främjar skapandet
38383: der Kera Ab även borgen för serviceföretag. av tillväxtcentra som är konkurrenskraftiga på
38384: Statsgaranticentralen beviljar åter i hela landet den internationella marknaden bl.a. genom att
38385: garantier för små- och medelstora företags inve- utveckla riksdels- och landskapscentra samt ut-
38386: sterings- och utvecklingsprojekt. Utöver special- vecklar förbindelser som hör till internationella
38387: finansieringsmöjligheter erbjuds företagen inom trafiknät och förbättrar förbindelserna mellan
38388: Tammerforsregionen olika specialrådgivnings- konkurrenskraftiga tillväxtcentra. Dessa linje-
38389: produkter, som ProStart, Balanssi och Kunto, dragningar märks bl.a. i byggandet av trafikleder
38390: som Birkalands arbetskrafts- och näringscentral som är viktiga och betydelsfulla för Tammerfors-
38391: tillhandahåller, och dessutom har de tiligång tili regionen och i stödet tili Tammerforsregionens
38392: en för dem skräddarsydd företagsutbildning. kunskapscenter.
38393: Som ett led i balanseringen av statsekonomin Statsrådets beslut om de målprogram som av-
38394: genomförs även ett program för reducering av ses i 4 § lagen om regional utveckling (113511993)
38395: företagsstöd. Därför är möjligheterna tili stöd- och om samordningen av dem samt om de i 6 §
38396: åtgärder som ökar statens utgifter begränsade. avsedda allmänna grunderna för inriktningen av
38397: Tilläggsfinansiering har dock kunnat riktas tili de olika förvaltningsområdenas regionutveck-
38398: TEKES teknologifinansiering, vilket således för- lingspengar och statsrådets redogörelse tili riks-
38399: stärker företagsverksamheten även inom Tam- dagen 8.4.1997 om hur må1en i 1agen om regional
38400: merforsregionen. utveckling skall uppnås är grunden för den regio-
38401: Den utvidgade ägarbasen i statsbolagen har nala utvecklingen och beredningen av den. Ett
38402: inte ökat sysselsättningsproblemen, utan tvärt- nytt beslut om målprogrammen och inriktningen
38403: om har utvidgningen bidragit tili skapandet av är under beredning och i det sammanhanget kan
38404: arbetsplatser genom att statsbolagen och statens de regionala prioriteringarna vid behov justeras.
38405: Helsingforsden 9 september 1997
38406:
38407: Minister Jouni Backman
38408: KK 765/1997 vp
38409:
38410: Kirjallinen kysymys 765
38411:
38412:
38413:
38414:
38415: Pentti Tiusanen /vas: Luonne- ja käyttäytymishäiriöisten hoitoon-
38416: ohjauksesta
38417:
38418:
38419: Eduskunnan Puhemiehelle
38420:
38421: Rikoslainsäädäntö ei mahdollista pakkohoi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38422: toa kuin ainostaan mielisairaaksi todetun koh- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38423: dalla. Rikokseen syyllistyvien luonne- ja käyttäy-
38424: tymishäiriöisten hoitoonohjaaminen ei näin ol- Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
38425: len ole mahdollista. kerrotusta tilanteesta, ja
38426: Samanaikaisesti eri hoitomuodot ovat kehit- pitääkö Hallitus asiantilaa puutteelli-
38427: tyneet. Lääkehoidolla on saatu hyviä tuloksia sena, sekä
38428: mm. pakonomaisen toiminnan hallitsemisessa. mitkä ovat Hallituksen valmiudet
38429: Tämänkaltaiseen hoitoon ei nykylainsäädäntö muuttaa asiantila?
38430: anna mahdollisuuksia.
38431: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38432: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38433: Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1997
38434: Pentti Tiusanen /vas
38435:
38436:
38437:
38438:
38439: 270136
38440: 2 KK 765/1997 vp
38441:
38442:
38443:
38444:
38445: Eduskunnan Puhemiehelle
38446:
38447: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa dosta, on kansainvälisesti harvinainen. Nykyjär-
38448: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, jestelmän toiminnassa ei kuitenkaan ole havaittu
38449: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen puutteita. Käynnissä olevassa rikoslain koko-
38450: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu- naisuudistuksessa on nykyinen järjestelmä tar-
38451: sasen kirjallisen kysymyksen n:o 765: koitus säilyttää suurin piirtein ennallaan.
38452: Ongelmana on kuitenkin pidetty sitä, etteivät
38453: Onko Hallitus tietoinen perusteluissa luonnevikaiset ja käyttäytymishäiriöiset vankeu-
38454: kerrotusta tilanteesta, ja teen tuomitut henkilöt saa riittävästi tarvitse-
38455: pitääkö Hallitus asiantilaa puutteelli- maansa hoitoa. Tähän on kuitenkin todettava,
38456: sena, sekä että persoonallisuus- tai käyttäytymishäiriötä ei
38457: mitkä ovat Hallituksen valmiudet yleensä katsota rikollisuuden pohjimmaiseksi
38458: muuttaa asiantila? syyksi tai sairaudeksi, jota hoitamalla rikoksen
38459: tekeminen saataisiin loppumaan. Lisäksi ihmi-
38460: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sen persoonallisuuden muuttaminen on erittäin
38461: vasti seuraavaa: vaikea, ellei lähes mahdoton tehtävä. Hoidon
38462: uskotaan sen sijaan tehoavan eräisiin vankien
38463: Kysymyksen perusteluissa todetaan seuraa- erityisryhmiin,joissa sillä on käytännössä saavu-
38464: vaa: "Rikoslainsäädäntö ei mahdollista pakko- tettukin myönteisiä tuloksia. Tällaisia ovat mm.
38465: hoitoa kuin ainoastaan mielisairaaksi todetun alkoholi- ja huumeongelmaiset sekä pyroma-
38466: kohdalla. Rikokseen syyllistyvien luonne- ja niasta ja seksuaalisista perversioista kärsivät
38467: käyttäytymishäiriöisten hoitoonohjaaminen ei henkilöt. Mainittuja ryhmiä varten on viime ai-
38468: näin ollen ole mahdollista. koina kehitelty ja kehitellään edelleen erilaisia
38469: Samanaikaisesti eri hoitomuodot ovat kehit- hoito-ohjelmia. Vankien osallistuminen hoitoon
38470: tyneet. Lääkehoidolla on saatu hyviä tuloksia on vapaaehtoista.
38471: mm. pakonomaisen toiminnan hallitsemisessa. Persoonallisuus- ja käyttäytymishäiriöiset
38472: Tämänkaltaiseen hoitoon ei nykyinen lainsää- ovat usein ns. moniongelmaisia,jotka tarvitsevat
38473: däntö anna mahdollisuuksia." erilaisia tukitoimia selviytyäkseen. Vankeinhoi-
38474: Rikoslainsäädäntö ei Suomessa anna tuomio- dossa ja uusissa rangaistusmuodoissa kuten yh-
38475: istuimelle valtaa määrätä rikokseen syyllistynyt- dyskuntapalvelussa ja kokeiltavana olevassa
38476: tä rangaistuksen sijasta pakkohoitoon. Meillä nuorisorangaistuksessa panostetaan erilaisten
38477: kontrolli ja hoito on pidetty erillään toisistaan. työskentely- ja toimintaohjelmien kehittämiseen
38478: Tuomioistuimessa syyntakeettomaksi todetun ja ja kokeiluihin vapaaehtoisuuden pohjalta. Hen-
38479: rankaisematta jätetyn hoitoon määräämisestä kilöstön koulutuksessa painotetaan motivointi-
38480: päättävät lääkintäviranomaiset. kykyä ja sosiaalistamisen keinojen ja h5Jitomuo-
38481: Rikoksen tehneitä luonne- ja käyttäytymis- tojen tuntemusta ja oppimisen taitoja. Askettäin
38482: häiriöisiä ei katsota syyntakeettomiksi pelkäs- alkaneella koulutuksella vankeinhoitoalan hen-
38483: tään mainittujen ominaisuuksiensa perusteella. kilöstö opetetaan kehittämään vangin ajattelu- ja
38484: Heidät saatetaan luokitella vähentyneesti syyn- ongelmanratkaisutaitoa. Ohjelma on erityisesti
38485: takeisiksi. Tällöin he saavat osakseen alennetun tarkoitettu riskiryhmille kuten seksuaalirikolli-
38486: rangaistuksen. Viime vuosina vähentyneesti sille ja päihdeongelmaisille. Tämä kanadalainen
38487: syyntakeettomiksi luokiteltujen rikoksentekijöi- menetelmä on käytössä muun muassa muissa
38488: den määrä on käytännössä vähentynyt. Siten Pohjoismaissa. Meneillään olevista varsinaisista
38489: luonne- ja käyttäytymishäiriöiset, jotka ovat hoitokokeiluista voidaan mainita päihdeongel-
38490: usein myös moninkertaisia rikoksenuusijoita, maisia vankeja koskeva, vankeinhoidon, sosiaa-
38491: suorittavat vankiloissa entistä pitkäaikaisempia li- ja terveysministeriön sekä useiden eri päihde-
38492: rangaistuksia. huollon järjestöjen yhteistyönä to teu tetta va han-
38493: Suomen kaltainen järjestelmä, jossa tuomiois- ke. Sen tavoitteena on päihdeongelmien ehkäisy
38494: tuin ei päätä mielisairaan rikoksentekijän hoi- ja hoito vankeuden aikana ja sen jälkeen.
38495: KK 765/1997 vp 3
38496:
38497: Ruotsissa on käytössä ns. sopimushoito. Siinä tu rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen ul-
38498: esimerkiksi huume- tai alkoholiongelmainen kopuolelle, minkä vuoksi selvitystyö ja mahdolli-
38499: tuomittu suostuu ja sitoutuu tiettyyn hoito-ohjel- nen lainvalmistelu käynnistyy vasta sen jälkeen,
38500: maan ja välttyy siten ohjelman läpikäymällä eh- kun rikoslainsäädännön kokonaisuudistus on
38501: dottomalta vankeusrangaistukselta. Sopimishoi- saatettu loppuun.
38502: toa koskevan lainsäädännön valmistelu on rajat-
38503: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1997
38504:
38505: Oikeusministeri Kari Häkämies
38506: 4 KK 765/1997 vp
38507:
38508:
38509:
38510:
38511: Tili Riksdagens Talman
38512:
38513: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Det finländska systemet, där en domstol inte
38514: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- besluter om vården för en mentalt sjuk gärnings-
38515: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- man, är ur internationellt perspektiv sällsynt.
38516: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr Man har dock inte upptäckt några brister i det
38517: 765: gällande systemets funktion. Vid den totalrevide-
38518: ring av strafflagen som är på gång har man för
38519: Är Regeringen medveten om den situa- avsikt att bevara det gällande systemet i stort sett
38520: tion som beskrivs i motiveringen och oförändrat.
38521: anser Regeringen att läget är bristfål- Man har dock ansett att det är ett problem att
38522: ligt, samt personer som lider av karaktärs- och beteende-
38523: viiken beredskap har Regeringen att störningar och som dömts tili fångelsestraffinte i
38524: förändra läget? tillräcklig utsträckning får sådan vård som de
38525: behöver. 1 fråga om detta måste man dock kon-
38526: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt statera att man i allmänhet inte anser att person-
38527: anföra följande: lighets- eller beteendestörningarna är den dju-
38528: paste orsaken tili kriminaliteten eller en sjukdom,
38529: 1 motiveringen tili spörsmålet konstateras föl- eller att man genom vård kunde få det brottsliga
38530: jande: "Strafflagstiftningen möjliggör inte beteendet att upphöra. Dessutom är det en myck-
38531: tvångsvård för andra än dem som konstaterats et svår om inte omöjlig uppgift att förändra en
38532: vara mentalt sjuka. Det är således inte möjligt att människas personlighet. Däremot tror man att
38533: föreskriva vård för personer som lider av karak- vården har effekt på vissa speciella grupper av
38534: tärs- eller beteendestörningar och som gjort sig fångar, beträffande vilka man också i praktiken
38535: skyldiga tili brott. har nått positiva resultat. Sådana är bl.a. perso-
38536: Samtidigt har de olika vårdmetoderna utveck- ner med alkohol- och narkotikaproblem samt
38537: lats. Genom medicinering har man nått goda pyromaner och personer som lider av sexuella
38538: resultat bl.a. beträffande möjligheterna att be- perversioner. F ör dessa grupper har man på sena-
38539: mästra tvångsmässigt beteende. Den gällande re tid utvecklat och fortsätter man att utveckla
38540: lagstiftningen ger inte möjligheter att utnyttja olika vårdprogram. Det är friviliigt för fångarna
38541: sådan vård." att ta del av vården.
38542: Den finska strafflagstiftningen ger inte dom- Personer med personlighets- och beteende-
38543: stolarna befogenhet att i stället för straffförord- störningar är ofta personer med mångfaldiga
38544: na tvångsvård för den som gjort sig skyldig tili ett problem som behöver olika slags stödåtgärder
38545: brott. Hos oss har man separerat kontroll och för att klara sig. lnom fångvården och i fråga om
38546: vård. Medicinalmyndigheterna bestämmer om de nya strafformerna, såsom samhällstjänst och
38547: förordnandet av vård för den som vid en domstol det ungdomsstraff som testas för närvarande,
38548: har konstaterats vara otiliräknelig och därför betonas utvecklandet avolika arbets- och verk-
38549: inte straffats. samhetsprogram och försök på frivillig grund.
38550: De personer som lider av karaktärs- eller bete- Vid utbildningen av personalen betonas motiva-
38551: endestörningar och som begått ett brott anses tionsförmåga och kännedom om metoderna för
38552: inte som otiliräkneliga enbart på basis av dessa socialisering och om vårdmetoderna samt inlär-
38553: egenskaper. De kan klassificeras som personer ningsmetoderna. Genom den utbildning som ny-
38554: med nedsatt tiliräknelighet. 1 detta fall döms de ligen inletts lärs personalen inom fångvården att
38555: tili ett lindrigare straff. Under de senaste åren har utveckla fångarnas tanke- och problemlösnings-
38556: an talet gärningsmän med nedsatt tillräknelighet i förmåga. Programmet är särskilt avsett för risk-
38557: praktiken minskat. De personer med karaktärs- grupper, såsom sexualbrottslingar och personer
38558: och beteendestörningar som ofta också är mång- med rusmedelsproblem. Denna kanadensiska
38559: faldiga återfallsförbrytare, avtjänar således allt metod används bl.a. i de övriga nordiska länder-
38560: längre straff i fångelserna. na. Av de egentliga vårdformer som testas kan
38561: KK 765/1997 vp 5
38562:
38563: man nämna det projekt som gäller fångar med tika- eller alkoholproblem till ett visst vårdpro-
38564: rusmedelsproblem och som genomförs som sam- gram och undviker således ett ovillkorligt fångel-
38565: arbete mellan fångvården, social- och hälso- sestraff genom att genomgå programmet. Bered-
38566: vårdsministeriet samt flera olika organisationer ningen av lagstiftning gällande avtalsvård har
38567: inom rusmedelsvården. Dess syfte är att förebyg- lämnats utanför totalrevideringen av strafflag-
38568: ga och avhjälpa rusmedelsproblem under tiden i stiftningen, vilket innebär att utredningsarbetet
38569: fångelset samt därefter. och den eventuella lagberedningen inleds först
38570: 1 Sverige använder man s.k. avtalsvård. Där efter att totalrevideringen av strafflagstiftningen
38571: samtycker och förbinder sig personer med narko- har slutförts.
38572:
38573: Helsingfors den 10 september 1997
38574:
38575: Justitieminister Kari Häkämies
38576: KK 766/1997 vp
38577:
38578: Kirjallinen kysymys 766
38579:
38580:
38581:
38582:
38583: Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Apteekkipalveluiden turvaamisesta syr-
38584: jäseuduilla
38585:
38586:
38587: Eduskunnan Puhemiehelle
38588:
38589: Lääkekustannustyöryhmän muistiossa esite- Varmaajoka tapauksessa on, että esim. Lapissa
38590: tään vuositasolla noin 400 miljoonan markan apteekkimatka muodostuisi muutoksen jälkeen
38591: apteekkimaksun poistamista. Apteekkimaksua hyvin pitkäksi esim. Savukoskella tai Enonte-
38592: vastaavasta lääketaksan alentamisesta hyötyisi- kiöllä asuville.
38593: vät isot apteekit pienten apteekkien joutuessa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38594: menettäjiksi. Muistiosta käy ilmi, että Liiketa- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38595: loustieteellisen Tutkimuslaitoksen selvityksen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38596: mukaan apteekkimaksun poistaminen merkitsisi nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38597: toiminnan taloudellisen mielekkyyden koko-
38598: naan loppumista 40-60 apteekissa. Määrä voi Onko Hallituksen tarkoituksena ap-
38599: olla suurempikin, ja muutoksen seuraava kan- teekkimaksu poistamalla lopettaa syrjä-
38600: nattavuuskriisi koskisi muitakin kuin vain har- seuduilta apteekit ja sivuapteekit posti-
38601: vaan asuttujen seutujen apteekkeja ja sivuap- toimipaikkojen lakkauttamistenja pank-
38602: teekkeja eli taajamien pienempiä apteekkeja. kipalvelujen huonontamisen jatkoksi?
38603: Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1997
38604:
38605: Esko-Juhani Tennilä /va-r
38606:
38607:
38608:
38609:
38610: 270136
38611: 2 KK 766/1997 vp
38612:
38613:
38614:
38615:
38616: Eduskunnan Puhemiehelle
38617: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kea apteekin myyntiä, ei vain lääkkeitä. Sivuap-
38618: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, teekin koko liikevaihtoa ei kuitenkaan lasketa
38619: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen mukaan apteekin liikevaihtoon.
38620: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju- Valtioneuvosto voi tarkistaa apteekkimaksu-
38621: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen taulukkoa vuosittain apteekin kokonaisliike-
38622: kysymyksen n:o 766: vaihdon muutosta vastaavalla määrällä. Lääke-
38623: laitos vahvistaa apteekkimaksun apteekkarin il-
38624: Onko Hallituksen tarkoituksena ap- moituksen perusteella ja maksu suoritetaan val-
38625: teekkimaksu poistamalla lopettaa syrjä- tiolle. Helsingin yliopiston apteekin apteekki-
38626: seuduilta apteekit ja sivuapteekit posti- maksu suoritetaan Helsingin yliopistolle.
38627: toimipaikkojen lakkauttamisten ja pank- Aptekkimaksu tasaa apteekkien kannatta-
38628: kipalvelujen huonontamisen jatkoksi? vuuseroja ja erikokoisista apteekeista apteekka-
38629: reille koituvia tuloja. Pienimmistä, liikevaih-
38630: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- doltaan alle kahden miljoonan markan aptee-
38631: vasti seuraavaa: keista ei makseta lainkaan apteekkimaksua, ja
38632: toisaalta suurimpia apteekkeja pitävät apteek-
38633: Kysymyksessä viitataan tuoreeseen Lääke- karit maksavat apteekkimaksua yli 9% apteek-
38634: kustannustyöryhmän muistioon, jonka eräänä kinsa liikevaihdosta. Vain hyvin pieni osa aptee-
38635: toimenpiteenä lääkekustannusten hillitsemiseksi keista on kooltaan niin pieniä, että niistä ei suori-
38636: esitetään apteekkimaksun poistamista ja vas- teta apteekkimaksua. Yksityisten apteekkien
38637: taavan lääketaksan alentamista viimeistään vuo- keskimääräinen apteekkimaksu vuonna 1995 oli
38638: den 1999 alusta lukien. Työryhmä esittää lisäksi, 7,2 %. Apteekkimaksu nostaa välillisesti lääk-
38639: että ennen apteekkimaksun poistamista turva- keiden vähittäishintoja, koska se on otettu huo-
38640: taan muilla järjestelyillä kattava lääkejakelu ja mioon vähittäishintaan olennaisesti vaikuttava-
38641: valtion verotulojen kompensointi. na lääketaksan tasoa määrättäessä. Apteekki-
38642: Lääkekustannustyöryhmän asettamisen kes- maksusta valtiolle koituva noin 400 miljoonan
38643: keisenä lähtökohtana oli viime vuosina tapahtu- markan vuotuinen verotulo rahoitetaan käytän-
38644: nut lääkemenojen noin 10 %:n vuotuinen kasvu, nössä lääketaksan rajaamaHa apteekkien katteel-
38645: joka kehitys todennäköisesti jatkuisi ilman toi- la.
38646: menpiteitä. Suomen apteekkimaksun kaltaista valtiolle
38647: Kustannusten hillitsemiseksi on valittava kei- merkittävää veronkantomuotoa ei ole käytössä
38648: noja, jotka palvelevat sekä potilaiden että muissa Euroopan unionin maissa.
38649: yhteiskunnan etua. Suomalainen lääketaksan ja apteekkimaksun
38650: Työryhmä esitti kustannusten kasvun hillitse- muodostama järjestelmä tukee liikevaihdoltaan
38651: miseksi runsaasti muitakin toimenpiteitä kuin pienten apteekkien taloudellisia toimintamah-
38652: apteekkimaksun poistoa, esimerkiksi muutoksia dollisuuksia ja tasoittaa apteekkien tuottoeroja.
38653: avohoidon reseptilääkkeiden hintaan vaikutta- Pieniä apteekkeja tuetaan niiden sijainnista ja
38654: viin tekijöihin ja erillistä projektia lääkkeiden lääkehuollollisesta tarpeesta riippumatta.
38655: määräämiskäytännön järkeistämiseksi. Jos apteekkimaksun poistamiseen kytketään
38656: Ehdotetut toimenpiteet muodostavat koko- lääketaksan vastaava alentaminen, on muutos
38657: naisuuden, joka toteutuessaan vaikuttaisi niin koko aptekkilaitosta ajatellen kustannus-
38658: lääkkeitä käyttävien henkilöiden kuin yhteis- neutraali. Lääketaksan alentaminen koskee kui-
38659: kunnan lääkekustannuksia alentavasti. tenkin eri apteekkeja samalla tavoin, mutta ap-
38660: Apteekkimaksusta annetun lain mukaan ap- teekkimaksun poistamisesta hyötyvät kes-
38661: teekkarin on vuosittain suoritettava ap- kiarvoapteekkia suuremmat apteekit ja vastaa-
38662: teekkiliikkeestä arvonlisäveroUoman liikevaih- vasti keskiarvoa pienemmät apteekit menettävät
38663: don mukaan määräytyvä maksu. Se koskee kaik- tuottojaan.
38664: KK 766/1997 vp 3
38665:
38666: Liiketaloustieteellisen Tutkimuslaitoksen sel- Koska apteekkimaksun poistamisella voitai-
38667: vityksen mukaan toiminnan taloudellinen mie- siin merkittävästi hillitä lääkkeiden hintojen kas-
38668: lekkyys loppuisi apteekkimaksuun ja lääketak- vua, on sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
38669: saan sisältyvän tukijärjestelmän purkamisen jäl- mukaan tarpeen selvittää lääkekustannus-
38670: keen 40-60 pienimmässä apteekissa, mikäli tu- työryhmän ehdotuksen toteuttamisedellytykset.
38671: kijärjestelmää purettaessa ei otettaisi mitenkään Apteekkimaksun poisto ja siihen liittyvä lääke-
38672: huomioon alueellisen lääkejakelun turvaamista. taksan muutos eivät saa kuitenkaan johtaa lää-
38673: Mainitut 40-60 apteekkia sijainnevat valtaosal- kejakelun tarpeettomaan heikkenemiseen. Tä-
38674: taan melko pienissä ja osin syrjäisissä kunnissa. män vuoksijatkovalmistelun yksi olennainen osa
38675: Likimain kaksinkertaiselle määrälle pienempiä on lääkejakelun riittävän kattavuuden varmista-
38676: apteekkiyrittäjiä ei muutosten seurauksena syn- minenja lääketurvallisuuden takaaminen jatkos-
38677: tyisi pääomatuloa käytännössä lainkaan. sakin.
38678:
38679: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1997
38680:
38681: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
38682: 4 KK 766/1997 vp
38683:
38684:
38685:
38686:
38687: Tili Riksdagens Talman
38688:
38689: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen mervärdesskatten a vdragits. A vgiften gäller all
38690: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande försäljning på apoteket, inte enbart läkemedel.
38691: medlem av statsrådet översänt följande av riks- Filialapotekens hela omsättning tas dock inte
38692: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade med i apotekets omsättning.
38693: spörsmål nr 766: Statsrådet kan årligen justera apoteksav-
38694: giftstabellen med ett belopp som motsvarar för-
38695: Har Regeringen för avsikt att genom ändringen i apotekens totala omsättning. Läke-
38696: att slopa apoteksavgiften göra slut på medelsverket fastställer apoteksavgiften med
38697: apoteken och filialapoteken i glesbygder- stöd av apotekarens anmälan och avgiften inbe-
38698: na som en fortsättning på indragna post- talas tili staten. Apoteksavgiften för Helsingfors
38699: anstalter och försämrade banktjänster? universitetsapotek inbetalas tili Helsingfors uni-
38700: versitet.
38701: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Apoteksavgiftenjämnar ut skillnaderna i apo-
38702: anföra följande: tekens lönsamhet och i apotekarnas inkomster
38703: från olika stora apotek. För de minsta apoteken,
38704: 1 spörsmålet hänvisas till den fårska prome- som har en omsättning under 2 milj. mk, betalas
38705: morian av arbetsgruppen för läkemedelskostna- ingen apoteksavgift alls, medan de apotekare
38706: der. 1 den föreslås att apoteksavgiften slopas och som har de största apoteken betalar över 9% av
38707: att den motsvarande medicinaltaxan sänks se- apotekets omsättning i apoteksavgift. Endast en
38708: nast vid ingången av 1999 som en åtgärd för att mycket liten del av apoteken är så små att de inte
38709: stävja läkemedelskostnaderna. Arbetsgruppen betalar någon apoteksavgift. Den genomsnittliga
38710: föreslår dessutom att en täckande läkemedels- apoteksavgiften för privata apotek var 7,2 % år
38711: distribution och en kompensering av statens 1995. Apoteksavgiften höjer indirekt minutpri-
38712: skatteinkomster skall tryggas genom andra ar- serna på läkemedel, eftersom den har beaktats
38713: rangemang innan apoteksavgiften slopas. som en faktor som väsentligt inverkar på minut-
38714: Den viktigaste utgångspunkten för tillsättan- priset då nivån på medicinaltaxan fastställts. Den
38715: de av arbetsgruppen för läkemedelskostnader skatteinkomst om ca 400 milj. mk som apoteks-
38716: var att läkemedelsutgifterna har ökat med ca 10 avgiften årligen innebär för staten finansieras i
38717: % årligen de senaste åren. Utvecklingen kommer praktiken med apotekens försäljningsbidrag,
38718: troligen att fortgå om inga åtgärder vidtas. som medicinaltaxan sätter gränser för.
38719: För att stävja kostnaderna måste sådana me- Någon sådan för staten viktig skatteupp-
38720: del väljas som tjänar såväl patienternas som sam- bördsform som liknar apoteksavgiften i Finland
38721: hällets intressen. används inte i något annat land inom Europeiska
38722: Arbetsgruppen föreslog också en mängd an- unionen.
38723: dra åtgärder för att stävja kostnadsökningen än Det system som den finländska medicinaltax-
38724: slopandet av apoteksavgiften, t.ex. ändringar i de an och apoteksavgiften utgör stöder de ekono-
38725: faktorer som påverkar priset på receptbelagda miska verksamhetsmöjligheterna för apotek med
38726: läkemedel inom öppenvården samt ett särskilt liten omsättning och jämnar ut skillnaderna i
38727: projekt för att rationalisera praxis vid förskriv- apotekens avkastning. Små apotek stöds obero-
38728: ning av läkemedel. ende av läge och behovet av läkemedelsförsörj-
38729: De föreslagna åtgärderna utgör en helhet som, ning.
38730: om den genomförs, sänker läkemedelskostnader- Om apoteksavgiften slopas och en motsvaran-
38731: na både för de personer som använder läkemedel de sänkning av medicinaltaxan kopplas tili detta,
38732: och för samhället. är förändringen kostnadsneutral med tanke på
38733: Enligt lagen om apoteksavgift skall apoteka- hela apoteksväsendet. En sänkning av medicinal-
38734: ren årligen för apoteksrörelsen erlägga en avgift taxan berör dock alla apotek på samma sätt, men
38735: som fastställs enligt apotekets omsättning sedan slopandet av apoteksavgiften gynnar apotek som
38736: KK 766/1997 vp 5
38737:
38738: är större än genomsnittsapoteket, medan de apo- Eftersom prisstegringen när det gäller läkeme-
38739: tek som understiger genomsnittet förlorar en del del kan stävjas på ett betydande sätt genom att
38740: av sina intäkter på motsvarande sätt. apoteksavgiften slopas, anser social- och hälso-
38741: Enligt en utredning av Företagsekonomiska vårdsministeriet det vara nödvändigt att utreda
38742: Forskningsinstitutet kommer verksamheten vid förutsättningarna att genomföra det förslag som
38743: de 40-60 minsta apoteken inte längre att vara arbetsgruppen för läkemedelskostnader har
38744: ekonomiskt meningsfull, om det stödsystem som framfört. Slopandet av apoteksavgiften och en
38745: ingår i apoteksavgiften och medicinaltaxan upp- ändring av medicinaltaxan i sam band därmed får
38746: löses och tryggandet av den regionala läkeme- dock inte leda tili att läkemedelsdistributionen
38747: delsdistributionen inte på något sätt beaktas då försämras onödigt. Därfor utgör säkerställandet
38748: detta sker. Nämnda 40-60 apotek torde tili av en tillräckligt täckande läkemedelsdistribu-
38749: största delen vara belägna i rätt små och delvis tion och tryggandet av läkemedelssäkerheten
38750: avlägsna kommuner. Närapå det dubbla antalet också i framtiden en väsentlig del av den fortsatta
38751: små apoteksföretagare skulle i praktiken inte få beredningen.
38752: någon kapitalinkomst alls tili foljd av ändringar-
38753: na.
38754: Helsingfors den 3 september 1997
38755:
38756: Minister Terttu Huttu-Juntunen
38757: KK 767/1997 vp
38758:
38759: Kirjallinen kysymys 767
38760:
38761:
38762:
38763:
38764: Esko-Juhani Tennilä /va-r: Porotalouden edellytysten parantami-
38765: sesta
38766:
38767:
38768: Eduskunnan Puhemiehelle
38769:
38770: Poromiehillä on ollut vaikea aika luonnonolo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38771: suhteiden vuoksi. Poromiesten toimeentuloa hei- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38772: kentää ja mielialaa laskee myös hallituksen elo- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38773: kuussa tekemä päätös siitä, että tänä ja ensi nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38774: vuonna poronomistajille maksetaan tukea vain
38775: 90 markkaa eloporolta, kun tuki vielä viime Onko Hallituksen tietoisena tarkoi-
38776: vuonna oli 140 markkaa eloporolta. EU:n hy- tuksena vaikeuttaa poromiesten ja hei-
38777: väksymä yläraja olisi 160 markkaa. dän perheidensä toimeentuloa ja saada
38778: Tyly päätös merkitsee sitä, että mahdollisuus heidät lopettamaan elinkeinonsa alenta-
38779: saada toimeentulo poronhoidosta vähenee jäl- malla eloporokohtaista valtiontukea?
38780: leen yhä useammalta. Myös porotaloutta ollaan
38781: siis ajamassa alas, vaikka se on luontaisesti Lapin
38782: kyliin kuulunut ja on pohjoiseen yhä mitä sopivin
38783: elinkeino.
38784: Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1997
38785:
38786: Esko-Juhani Tennilä /va-r
38787:
38788:
38789:
38790:
38791: 270136
38792: 2 KK 767/1997 vp
38793:
38794:
38795:
38796:
38797: Eduskunnan Puhemiehelle
38798:
38799: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sissa hintataso nousi aikaisemmalta tasoltaan.
38800: mainitussa tarkoituksessa, Te, Rouva Puhemies, Tällä hetkellä voidaan todeta vastaavana aikana
38801: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tuottajahintatasojen tasoittuneen Suomen ja
38802: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju- Ruotsin välillä.
38803: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy- Johtuen poronhoitovuoden 1995/1996 vasa-
38804: myksen n:o 767: kadosta poronlihan tuotanto laski noin kolman-
38805: neksella Suomessa. Alitarjonnanjohdosta oli po-
38806: Onko Hallituksen tietoisena tarkoi- ronlihan tuottajahintataso sekä Suomessa että
38807: tuksena vaikeuttaa poromiesten ja hei- Ruotsissa viime kaudella korkeampi kuin kos-
38808: dän perheidensä toimeentuloa ja saada kaan aikaisemmin 1990-luvulla.
38809: heidät lopettamaan elinkeinonsa alenta- Valtioneuvosto vahvisti poronhoitovuodelle
38810: malla eloporokohtaista valtiontukea? 199711998 tuen jakoperusteet, joiden mukaan
38811: poroeläintuen perusmäärä oli 90 markkaa elopo-
38812: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rolta. Paliskuntain yhdistyksen aloitteeseen liit-
38813: vasti seuraavaa: tyen valtioneuvosto päätti, että poronomistajille
38814: voitiin maksaa perustuen ohella myös lisätukea
38815: Poroeläintuen maksaminen tuli Suomessa edellä mainitun vasakadon johdosta. Lisätuen
38816: mahdolliseksi Suomen liittyessä Euroopan unio- suuruus on 30, 50 tai 70 markkaa eloporolta
38817: nin jäseneksi vuoden 1995 alusta lukien. Tuen vahingon suuruudesta riippuen. Elinkeinolle ei
38818: enimmäismäärä on EY:n komission antaman lu- olisi ollut mahdollista maksaa vasakatokorvaus-
38819: van mukaisesti enintään 160 markkaa poroa ta ilman komission lupaa muulla tavalla kuin
38820: kohti. Ennen jäsenyysaikaa ei poroelinkeinolle muodostamaHa näiden kahden eri tekijän yhte-
38821: ollut maksettu minkäänlaista tulotukea. Tuki on näinen kokonaisuus. Tässäkin suhteessa eläin-
38822: ollut perusteltavissa sen johdosta, että yhteis- kohtainen yläraja on 160 markkaa, mitä määrää
38823: markkinoiden avautuessa Suomen poronlihan suurempi ei perustuki ja lisätuki yhteensä voi
38824: tuotanto olisi voinut joutua ennalta-arvaamatto- olla.
38825: maan kilpailutilanteeseen,jossa poronlihan tuot- Maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tu-
38826: tajahinta olisi voinut merkittävästi pudota jäse- keen valtion talousarviossa osoitettu määräraha
38827: nyyttä edeltäneestä tasosta. Ennen ED-jäsenyyt- muodostaa kokonaisuuden, jolla rahoitetaan
38828: tä poronlihan tuottajahinta Ruotsissa oli merkit- siirtymäkauden tuen, pohjoisen tuen ja liittymis-
38829: tävästi alempi kuin Suomessa. Ennen jäsenyyttä sopimuksen 141 artiklan mukaisen vakavien vai-
38830: Ruotsissa maksettiin poronlihasta tuottajille keuksien tuen tukimenot. Lisäksi määrärahasta
38831: tuotantotukea, minkä oikeuden Ruotsi säilytti maksetaan eräitä näihin ryhmiin kuulumattomia
38832: myös ED-jäsenyydessä. Toisena perusteena koti- tukimenoja. Valtiontaloudellisista syistä on tuki-
38833: maiselle poroeläintuelle voidaan pitää Ruotsin menoihin jouduttu kohdistamaan leikkauksia,
38834: harjoittamaa tukipolitiikkaa, joka antaa ruotsa- jotka joudutaan kohdistamaan vastaavasti tuki-
38835: laiselle tuotannolle merkittävän kilpailuedun. tasoihin. Näin on jouduttu toimimaan myös po-
38836: Kolmantena perusteena voidaan pitää ETA-jä- roeläintuen osalta. Vain harvoilla ongelma-aloil-
38837: senyyden mukanaan tuomia tuotantoinvestoin- la on perusteltua maksaa tuet komission hyväk-
38838: teja, jotka elinkeino on joutunut toteuttamaan symien enimmäistasojen mukaisina. Poroelinkei-
38839: lyhyellä aikavälillä. noa ei voida pitää sellaisena tuotannonalana,
38840: Poronlihan hinta on kehittynyt ED-jäsenyys- koska poronlihan tuottajahintataso on hyvin
38841: aikana siten, että ensimmäisenä jäsenyysvuotena kestänyt kilpailupaineet yhteismarkkinoilla, ver-
38842: hinta markkinointikauden alkaessa laski, mutta rattiinpa sitä Suomessa mihin muuhun maa- ja
38843: vahvistui jonkin verran kauden kuluessa. Ruot- puutarhatalouden tuotannonalaan tahansa.
38844:
38845: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1997
38846:
38847: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
38848: KK 767/1997 vp 3
38849:
38850:
38851:
38852:
38853: Tili Riksdagens Talman
38854:
38855: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- tidigare. För närvarande kan man konstatera att
38856: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- skillnaderna mellan producentprisnivåerna i
38857: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- Finland och Sverige utjämnades under motsva-
38858: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs- rande period.
38859: mål nr 767: På grund av förlusten av kalvar under rensköt-
38860: selåret 1995/1996 sjönk produktioneo av renkött
38861: Är det Regeringens medvetna avsikt ungefår med en tredjedel i Finland. På grund av
38862: att försvåra renkarlarnas och deras fa- det dåliga utbudet var producentprisnivån på
38863: miljers utkomst och få dem att sluta med renkött under senaste period både i Finland och
38864: sin näring genom att sänka statsstödet för Sverige högre än någonsin tidigare under 1990-
38865: livrenar? talet.
38866: Statsrådet fastställde fördelningsgrunderna
38867: för stödet för renskötselåret 1997/1998. Enligt
38868: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt dem var renstödets grundbelopp 90 mark per
38869: anföra följande: livren. I anslutning tili ett initiativ av renbetes-
38870: lagsföreningen beslöt statsrådet att renägarna
38871: Utbetalningen av stöd per djur till renhushåll- utöver grundstödet även kan få tilläggsstöd på
38872: ningen blev möjlig i Finland i och med att Fin- grund av ovan nämnda förlust av kalvar. Till-
38873: land anslöt sig tili Europeiska unionen vid in- läggsstödets storlek är 30, 50 eller 70 mark per
38874: gången av 1995. Stödets maximibelopp är i enlig- livren beroende på förlustens omfattning. Utan
38875: het med EG-kommissionens tillstånd högst 160 kommissionens tillstånd skulle det inte ha varit
38876: mark per ren. Före medlemskapet hade det inte möjligt att betala ersättning för förlusten av kal-
38877: betalts ut något som helst inkomststöd tili ren- var på något annat sätt än genom .!ltt bilda en
38878: hushållningen. Stödet har kunnat motiveras med helhet av dessa två olika faktorer. Aven i detta
38879: att renköttsproduktionen i Finland i och med att avseende är den övre gränsen per ren 160 mark.
38880: den gemensamma marknaden öppnades hade Grundstödet och tilläggsstödet får tillsammans
38881: kunnat hamna i en oförutsägbar konkurrenssi- inte överskrida detta belopp.
38882: tuation, där producentpriset på renkött kanske Det anslag som i statsbudgeten anvisats för
38883: skulle ha kunnat blir betydligt lägre än det var jordbruk och trädgårdsodling bildar en helhet
38884: före medlemskapet. Före EU-medlemskapet var genom viiken stödet under övergångsperioden,
38885: producentpriset på renkött betydligt lägre i det nordliga stödet och stödutgifterna för de all-
38886: Sverige än i Finland. Före medlemskapet betala- varliga svårigheter som nämns i artikel 141 i
38887: des produktionsstöd för renkött tili producenter- anslutningsfördraget finansieras. Av anslaget
38888: na i Sverige. Denna rättighet bibehöll Sverige betalas desutom vissa stödutgifter som inte hör
38889: även vid sitt inträde i EU. En annan motivering tili dessa grupper. Av statsekonomiska skäl har
38890: tili det inhemska stödet per djur tili renhushåll- stödutgifterna drabbats av nedskärningar, som i
38891: ningen kan anses vara Sveriges stödpolitik, som sin tur drabbar stödnivåerna. Detta har även
38892: ger den svenska produktioneo en avsevärd kon- varit fallet i fråga om stödet per djur tili renhus-
38893: kurrensfördel. En tredje motivering kan anses hållningen. Endast på några få problemområden
38894: vara de produktionsinvesteringar som EES-med- är det motiverat att betala stöden i enlighet med
38895: lemskapet fört med sig och som näringen blivit de maximinivåer som kommissionen godkänt.
38896: tvungen att genomföra på kort tid. Renhushållningen kan inte anses vara ett sådant
38897: Priset på renkött har under EU-medlemskapet produktionsområde, eftersom producentprisni-
38898: utvecklats så att det under det första medlem- vån på renkött har stått sig väl i konkurrensen på
38899: skapsåret sjönk i början av marknadsföringspe- den gemensamma marknaden, vilket produk-
38900: rioden men återhämtade sig något under perio- tionsområde inomjordbruket och trädgårds-od-
38901: dens gång. I Sverige blev prisnivån högre än lingen i Finland man än jämför det med.
38902: Helsingforsden 3 september 1997
38903:
38904: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
38905: KK 768/1997 vp
38906:
38907: Skriftligt spörsmål 768
38908:
38909:
38910:
38911:
38912: Margareta Pietikäinen /sv: Bättre skoltransporter i glesbygden och
38913: skärgården
38914:
38915:
38916: Tili Riksdagens Talman
38917:
38918: Lagen om stöd för skolresor för studerande i trafik. Om eleven inte kan utnyttja en transport
38919: gymnasier och yrkesläroanstalter trädde i kraft som skolan ordnar, få bilskjuts av föräldrarna
38920: 1.7.1997. I motiveringarna tilllagen konstatera- eller åka tillsammans med någon granne kan den
38921: des bl.a. att lagen stiftas för att ändra på den enda möjligheten vara att ta taxi och själv stå för
38922: ojämlikhet som kommunernas varierande största delen av kostnaderna. Detta är orimligt.
38923: skolskjutspraxis har inneburit för studerandena. I ett aktuellt fall har en elev från skärgården
38924: Vissa kommuner har nämligen betalat elevernas över 30 kilometers skolväg: först cykeltur eller
38925: resekostnader helt eller delvis, andra har inte promenad, sedan fårja och turbuss. Problemet är
38926: gjort det. att turbussens tidtabell inte sammanfaller med
38927: Skolstarten har visat att den nya lagen inte skolans arbetstider. Under innevarande studie-
38928: haft avsedd verkan, åtminstone inte för glesbyg- period har eleven gått miste om 8 undervisnings-
38929: dens och skärgårdens elever. Många kommuner, timmar i veckan.
38930: som tidigare helt eller delvis stått för elevernas Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
38931: resekostnader, har nu valt att frångå denna prax- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
38932: is, och en del elever får kämpa med stora pro- ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
38933: blem. Enligt lagen om stöd för skolresor betalas följande spörsmål:
38934: statsstöd för skolresor, som är minst 10 km i ena
38935: riktningen och omkostnaderna för skolresorna Anser Regeringen att det är accepta-
38936: per månad överskrider ett stadgat belopp. Stude- belt att en elev i gymnasium går miste om
38937: randen har en egen betalningsandel. I kommuner väsentliga delar av undervisningen på
38938: där ungdomarna har möjlighet att utnyttja kol- grund av att skoltransport saknas och
38939: lektivtrafik fungerar systemet, men i andra fall vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
38940: kan problemen bli stora. När en studerande är för att förbättra situationen för studeran-
38941: tvungen att nyttja annan transport än kollektiv- de i gymnasium och yrkesskola i glesbyg-
38942: trafik för sin skolresa räknas de månatliga rese- den och skärgården när det gäller skol-
38943: kostnaderna enligt 21,5 skolarbetsdagar på basis transport?
38944: av den riksomfattande seriebiljettaxan för buss-
38945:
38946: Helsingforsden 22 augusti 1997
38947:
38948: Margareta Pietikäinen /sv
38949:
38950:
38951:
38952:
38953: 270136
38954: 2 KK 768/1997 vp
38955:
38956: Kirjallinen kysymys 768 Suomennos
38957:
38958:
38959:
38960:
38961: Margareta Pietikäinen /r: Syrjäseutujen ja saariston koulukyyti-
38962: tilanteen parantamisesta
38963:
38964:
38965: Eduskunnan Puhemiehelle
38966:
38967: Laki lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten liikenteen valtakunnallisen sarjalipputaksan pe-
38968: opiskelijoiden koulumatkatuesta tuli voimaan rusteella. Jos oppilas ei voi käyttää koulunjärjes-
38969: 1.7.1997. Lain perusteluissa mm. todettiin, että tämää kuljetusta, saada kuljetusta vanhemmilta
38970: laki säädetään muuttamaan kuntien vaihtelevas- tai matkustaa yhdessä jonkun naapurin kanssa,
38971: ta koulukyytikäytännöstä opiskelijoille aiheutu- saattaa ainoana mahdollisuutena olla taksilla
38972: nutta eriarvoisuutta. Jotkin kunnat ovat nimit- liikkuminen ja vastaaminen itse suurimmasta
38973: täin maksaneet oppilaiden matkakustannukset osasta kustannuksia. Tämä on kohtuutonta.
38974: kokonaan tai osittain, jotkin eivät ole menetelleet Eräässä ajankohtaisessa tapauksessa saaris-
38975: näin. tossa asuvalla oppilaalla on yli 30 km:n koulu-
38976: Koulujen alkaminen on osoittanut, että uudel- matka: ensin pyörämatka tai kävely, sitten lautta
38977: la lailla ei ole ollut haluttua tarkoitusta, ei aina- ja vuorobussi. Ongelmana on, että vuorobussin
38978: kaan syrjäseutujen ja saariston oppilaille. Monet aikataulu ei sovi yhteen koulun työaikojen kans-
38979: kunnat,jotka aikaisemmin kokonaan tai osittain sa. Käynnissä olevalla opiskelujaksolla oppilas
38980: vastasivat oppilaiden matkakustannuksista, on menettänyt kahdeksan opetustuntia viikossa.
38981: ovat nyt luopuneet tästä käytännöstä, ja osa op- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38982: pilaista joutuu taistelemaan suurien ongelmien tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38983: kanssa. Koulumatkatuesta annetun lain mukaan nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38984: valtionapua maksetaan koulumatkoista, jotka nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38985: ovat vähintään 10 km yhteen suuntaan ja koulu-
38986: matkan kustannukset kuukaudessa ylittävät sää- Pitääkö Hallitus kohtuullisena, että
38987: detyn markkamäärän. Opiskelijana on oma lukion oppilas menettää olennaisia osia
38988: maksuosuus. Kunnissa, joissa nuoret voivat opetuksesta koulukuljetuksen puuttumi-
38989: käyttää joukkoliikennettä, järjestelmä toimii, sen vuoksi, ja
38990: kun taas muissa tapauksissa ongelmat voivat olla mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38991: suuria. Kun opiskelija joutuu käyttämään muuta ryhtyä parantaakseen lukiossa ja ammat-
38992: kuljetusta kuin joukkoliikennettä koulumat- tikoulussa opiskelevien tilannetta syrjä-
38993: kaansa, kuukausittaiset matkakustannukset las- seuduilla ja saaristossa koulukyytien
38994: ketaan 21,5 koulutyöpäivän mukaan linja-auto- osalta?
38995:
38996: Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997
38997:
38998: Margareta Pietikäinen /r
38999: KK 768/1997 vp 3
39000:
39001:
39002:
39003:
39004: Eduskunnan Puhemiehelle
39005:
39006: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa kun koulumatkoihin liittyvä odotusaika on kes-
39007: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kimäärin yli kaksi tuntia koulutyöpäivää kohden
39008: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kuukaudessa. Lisäksi voidaan ottaa huomioon
39009: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta myös ne tilanteet, joissa koulumatka muodostuu
39010: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- opiskelijalle liian vaikeaksi tai rasittavaksi.
39011: sen n:o 768: Hallituksen näkemyksen mukaan uudistus
39012: mahdollistaa koulumatkojen tukemisen valtion
39013: Pitääkö Hallitus kohtuullisena, että varoista lukion ja ammatillisten oppilaitosten
39014: lukion oppilas menettää olennaisia osia opiskelijoille aiempaa yhdenmukaisemmin peri-
39015: opetuksesta koulukuljetuksen puuttumi- aattein paikkakunta- ja oppilaitoskohtaiset sekä
39016: sen vuoksi, ja liikennepoliittiset olosuhteet huomioon ottaen.
39017: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Uudistuksen myötä kaikki lukion ja ammatillis-
39018: ryhtyä parantaakseen lukiossa ja ammat- ten oppilaitosten opiskelijat, joilla on huomatta-
39019: tikoulussa opiskelevien tilannetta syrjä- vat koulumatkakustannukset ja pitkä koulumat-
39020: seuduilla ja saaristossa koulukyytien ka, pääsevät tuen piiriin. Tuen saajamääräksi
39021: osalta? arvioidaan 55 000 opiskelijaa.
39022: Hallituksen mielestä ei ole kohtuullista, että
39023: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toimivien liikennepalveluiden puuttuminen estää
39024: vasti seuraavaa: opiskelijan osallistumisen opetukseen. Tavoit-
39025: teena tulisi olla se, että opiskelijoilla on tasaver-
39026: Kunnat ovat aiemmin saaneet valtionosuutta taiset mahdollisuudet osallistua opetukseen. Toi-
39027: lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoi- mivia koulukuljetuksia tavoiteltaessa tämä edel-
39028: den koulukuljetusten järjestämiseen. Valtion- lyttää paikallistasolla oppilaitoksen ylläpitäjäitä
39029: osuutta koskevien säännösten kaavamaisuuden aktiivisuutta liikenne- ja koulutuspolitiikan ta-
39030: ja lakisääteisten velvoitteiden puuttumisen vuok- voitteiden yhteensovittamisessa. Osa kunnista
39031: si kaikki kunnat eivät järjestäneet kuljetusetua. tukee koulumatkatuen lisäksi opiskelijoiden
39032: Tilanteen korjaamiseksi koulumatkojen tuke- matkakustannuksiajopa siinä määrin, että opis-
39033: mista uudistettiin l. 7.1997 voimaan tulleella lail- kelijalle itselleen ei tule kustannuksia lainkaan,
39034: la lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opis- koska edun järjestämistä pidetään tärkeänä kil-
39035: kelijoiden koulumatkatuesta. pailuvalttina.
39036: Tuen saamisen keskeisenä edellytyksenä on, Koulumatkatukeen on varattu vuonna 1997
39037: että yhdensuuntainen koulumatka on vähintään valtion talousarviossa 64 miljoonaa markkaa.
39038: 10 kilometriä ja kuukausittaiset koulumatkakus- Vuodelle 1998 koulumatkatukeen on esitetty 140
39039: tannukset ylittävät 300 markkaa. Tuki määräy- miljoonaa markkaa, kun koulumatkatukea
39040: tyy julkisen liikenteen hintatason mukaan. Opis- myönnetään koko vuodelta. Määräraha on ar-
39041: kelijan kuukausittaisen omavastuun (250 mk) vioitu samaan tarkoitukseen aiemmin käytet-
39042: ylittävät kustannukset korvataan matkustusta- tyjen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta
39043: vasta riippuen joko matkalipun myyjälle, oppi- syntyvien säästöjen perusteella. Määrärahan
39044: laitoksen ylläpitäjälle tai opiskelijalle itselleen. niukkuuden vuoksi tukea maksetaan vasta tietty-
39045: Lisäksi kunnilla on edelleen mahdollisuus omilla jen kilometri- ja kustannusrajauksien kautta
39046: varoillaan rahoittaa koulukuljetuksia. muodostuvan opiskelijan omavastuuosuuden
39047: Tuki voidaan maksaa opiskelijalle itselleen jälkeen. Nykyisen koulumatkatukeen varatun
39048: vain, jos muut mainitut matkustustavat eivät ole määrärahan puitteissa ei täten ole mahdollista
39049: mahdollisia. Kysymykseen tulevat tällöin tilan- väljentää tuen määräytymisperusteita. Nyky-
39050: teet, joissa opiskelijan koulumatkasta on jouk- mallissa on useita tuettavan matkan määrittelyjä
39051: koliikenteen tai oppilaitoksen ylläpitäjän järjes- ja tuensaajatahoja. Uusien alueellisten erityis-
39052: tämän koulukuljetuksen ulkopuolella yli viisi ki- olosuhteiden huomioon ottaminen koulumatka-
39053: lometriä yhdensuuntaista matkaa kohden tai tuessa monimutkaistaisi järjestelmää ja edellyt-
39054: 4 KK 768/1997 vp
39055:
39056: täisi nykyistä laajempaa tapauskohtaista harkin- Liikenneministeriö on asettanut liikennepalvelu-
39057: taa. jen hankinnan ja rahoittamisen kehittämistä
39058: Uuden koulumatkatuen toimivuutta seura- pohtivan työryhmän. Työryhmässä tullaan kä-
39059: taan, jotta voidaan saada tietoa siitä, mitkä ovat sittelemään myös koulumatkojen järjestämiseen
39060: mahdolliset lainsäädännön kehittämistarpeet. liittyviä kehittämiskysymyksiä.
39061:
39062: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1997
39063:
39064: Ministeri Claes Andersson
39065: KK 768/1997 vp 5
39066:
39067:
39068:
39069:
39070: Tili Riksdagens Talman
39071:
39072: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- sorna i medeltal är över två timmar per skolar-
39073: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- betsdag i månaden. Dessutom kan sådana situa-
39074: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- tioner där skolresan blir alltför svår eller tung för
39075: man Margareta Pietikäinen undertecknade studeranden beaktas.
39076: spörsmå1 nr 768: Enligt regeringens åsikt gör reformen det möj-
39077: ligt att stöda skolresor för studerande i gymnasier
39078: Anser Regeringen att det är accepta- och yrkesläroanstalter med statliga medel enligt
39079: belt att en elev i gymnasium går miste om enhetligare principer än förr med beaktande av
39080: väsentliga delar av undervisningen på förhållanden på orten och i läroanstalten likväl
39081: grund av att skoltransport saknas och som trafikpolitiska omständigheter. 1 och med
39082: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta reformen kan alla sådana studerande i gymnasier
39083: för att förbättra situationen för studeran- och yrkesläroanstalter som har ansenliga kostna-
39084: de i gymnasium och yrkesskola i glesbyg- der för sina skolresor och lång skolväg komma i
39085: den och skärgården när det gäller skol- åtnjutande av stöd. Stödtagarna beräknas uppgå
39086: transport? tili 55 000.
39087: Regeringen anser inte att det är skäligt att en
39088: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt studerande hindras från att delta i undervisning-
39089: anföra följande: en då fungerande trafikservice saknas. Målet bör
39090: vara att de studerande har lika möjligheter att
39091: Kommunerna har tidigare fått statsandel för delta i undervisningen. När fungerande skol-
39092: att de ordnat skolskjuts för studerande i gym- transporter eftersträvas förutsätter detta på lo-
39093: nasier och yrkesläroanstalter. På grund av de ka! nivå att läroanstaltens huvudman är aktiv
39094: stereotypa bestämmelserna om statsandel och vid samordningen av de trafik- och utbildnings-
39095: för att lagstadgade förpliktelser saknats har alla politiska målen. En del kommuner stöder utöver
39096: kommuner inte ordnat transportförmån. 1 syfte stödet för skolresor sina studerandes resekostna-
39097: att upphjälpa situationen reformerades stödet der t.o.m. i den grad att studeranden själv inte
39098: för skolresor genom lagen om stöd för skolresor har några kostnader alls, eftersom det anses som
39099: för studerande i gymnasier och yrkesläroanstal- ett viktigt konkurrenstrumf att ordna denna för-
39100: ter som trädde i kraft den 1 juli 1997. mån.
39101: Ett centralt villkor för att stöd skall fås är att F ör stödet för skolresor har i statsbudgeten för
39102: skolvägen i ena riktningen är minst 10 kilometer 1997 reserverats 64 miljoner mark. För 1998, då
39103: och de månatliga resekostnaderna överstiger 300 stödet beviljas för hela året, har 140 miljoner
39104: mark. Stödet bestäms enligt prisnivån inom kol- mark föreslagits för stöd för skolresor. Anslaget
39105: 1ektivtrafiken. De kostnader som överstiger stu- har uppskattats på basis av de inbesparingar som
39106: derandens månatliga betalningsandel (250 mk) uppstått när statsandelssystemet omorganiserats
39107: ersätts beroende på fårdsätt antingen tili den som och som tidigare användes för samma ändamål.
39108: säljer biljetten, läroanstaltens huvudman eller På grund av det njugga anslaget betalas stöd först
39109: studeranden själv. Dessutom har kommunerna efter studerandens betalningsandel, som beräk-
39110: fortsättningsvis möjlighet att av egna medel fi- nas enligt vissa kilometer- och kostnadsgränser.
39111: nansiera skoltransporter. lnom ramarna för det nuvarande anslaget är det
39112: Stödet kan betalas ut tili studeranden själv således inte möjligt att mjuka upp bestämnings-
39113: bara om det inte är möjligt att fårdas på annat grunderna. 1 den nuvarande modellen ingår flera
39114: omnämnt sätt. Det blir då fråga om situationer definitioner på vilka resor som stöds och vem
39115: där över fem kilometer av studerandens skolväg i som får stöd. Skulle nya regionala specialförhål-
39116: ena riktningen inte omfattas av kollektiv trafik landen beaktas vid stödet för skolresor, skulle det
39117: eller skolskjuts som ordnas av läroanstaltens hu- komplicera systemet och förutsätta en mer om-
39118: vudman, eller väntetiden i samband med skolre- fattande individuell prövning.
39119: 6 KK 768/1997 vp
39120:
39121: Hur det nya stödet för skolresor fungerar följs över hur anskaffningen och finansieringen av
39122: upp så att information kan fås om eventuella trafikservice kunde utvecklas. Arbetsgruppen
39123: behov av att utveckla lagstiftningen. Trafikmi- kommer också att behandla utvecklingsfrågor i
39124: nisteriet har tillsatt en arbetsgrupp som funderar samband med ordnandet av skolresor.
39125: Helsingforsden 15 september 1997
39126:
39127: Minister Claes Andersson
39128: KK 769/1997 vp
39129:
39130: Kirjallinen kysymys 769
39131:
39132:
39133:
39134:
39135: Hannes Manninen /kesk: Opintolainan valtiontakauksen epäämi-
39136: sestä
39137:
39138:
39139: Eduskunnan Puhemiehelle
39140:
39141: Viime aikoina on tullut esiin entistä enemmän tion opintolainojen takausriskin siirtäminen
39142: tapauksia, joissa opintolainan valtiontakaus on kuntien maksettavaksi.
39143: evätty opiskelijan maksuhäiriöiden vuoksi. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39144: Epääminen on ymmärrettävää ja perusteltua, jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39145: mutta se johtaa valitettavan epäoikeudenmukai- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39146: siin tilanteisiin. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39147: Toimeentulotuen myöntämiskäytäntöhän
39148: lähtee siitä, että opiskelijalle ei myönnetä toi- Miten paljon opintolainatakaushake-
39149: meentulotukea, jos hän ei ole käyttänyt opinto- muksia hylätään, ja
39150: lainamahdollisuutta. Sen sijaan opiskelija, joka aikooko Hallitus esittää muutoksia
39151: ei saa maksuhäiriöiden vuoksi opintolainaa, pää- opiskelijoiden toimeentulotukikäytän-
39152: see toimeentulotuen piiriin. Näin ollen maksunsa töön heidän saattamisekseen keskenään
39153: hoitava opiskelijajoutuu opiskelemaan velaksi ja tasavertaiseen asemaan, sekä
39154: maksunsa laiminlyönyt saa opiskella opintora- pitääkö Hallitus oikeana suuntausta,
39155: han ja toimeentulotuen turvin velkaantumatta. jolla valtion takausriskiä siirretään kun-
39156: Seurauksena on siten opiskelijoiden ~settami tien maksettavaksi?
39157: nen väärin perustein eri asemaan ja toisaalta val-
39158: Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1997
39159:
39160: Hannes Manninen /kesk
39161:
39162:
39163:
39164:
39165: 270136
39166: 2 KK 769/1997 vp
39167:
39168:
39169:
39170:
39171: Eduskunnan Puhemiehelle
39172:
39173: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa va huomioon lainan myöntämistä harkittaessa.
39174: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, Opetusministeriö on syksyllä 1996 lähettänyt
39175: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen pankeille kirjeen, jossa todettiin, että maksuhäi-
39176: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes riö ei opetusministeriön näkemyksen mukaan
39177: Mannisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen saisi olla ehdoton este opintolainan myöntämi-
39178: n:o 769: selle. Kirjeen valmistelussa oltiin yhteydessä so-
39179: siaali- ja terveysministeriöön ja Suomen Pankki-
39180: Miten paljon opintolainatakaushake- yhdistykseen. Opetusministeriö toteaa kirjeessä,
39181: muksia hylätään, ja että opintolainan myöntämistä harkittaessa tuli-
39182: aikooko Hallitus esittää muutoksia si ottaa huomioon henkilön kokonaistilanne ja
39183: opiskelijoiden toimeentulotukikäytän- maksuhäiriön syy. Opintolainan myöntämistä
39184: töön heidän saattamisekseen keskenään tulisi harkita, vaikka henkilöllä on todettu mak-
39185: tasavertaiseen asemaan, sekä suhäiriöitä, jos maksuhäiriö on ollut määrältään
39186: pitääkö Hallitus oikeana suuntausta, vähäinen, yksittäinen tai siitä on kulunut koh-
39187: jolla valtion takausriskiä siirretään kun- tuullisen pitkä aika tai maksuhäiriö on aiheutu-
39188: tien maksettavaksi? nut takausvastuusta tai sen taustalla on yritystoi-
39189: minnasta aiheutuva velka. Lisäksi tulisi ottaa
39190: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- huomioon myös lainansaajan edellytykset lai-
39191: vasti seuraavaa: nansa takaisinmaksamiseen.
39192: Opintotukiviranomaiset, lähinnä kansanelä-
39193: Opintolainan valtiontakausta myönnettäessä kelaitoksen opintotukikeskus, ovat pyrkineet
39194: ei tutkita hakijan luottotietoja. Valtiontakaus avustamaan opintolainan saannissa opiskelijoi-
39195: evätään aikaisempien maksuhäiriöiden perus- ta, joilta laina on luottohäiriön perusteella evät-
39196: teella vain silloin, kun hakijan aiempi opintolai- ty. Tästä mahdollisuudesta kerrotaan myös ope-
39197: na on maksettu takausvastuun perusteella pan- tusministeriön kirjeessä. Opintotukikeskuksen
39198: kille ja on kansaneläkelaitoksen perittävänä. antaman tiedon mukaan tällaisia tapauksia on
39199: Tällöinkin lainatakaus voidaan myöntää, jos lukuvuoden aikana noin 200,joista merkittävälle
39200: kansaneläkelaitos katsoo sen erityisestä syystä osalle opintolaina on kansaneläkelaitoksen yh-
39201: perustelluksi. Lukuvuonna 1994-95 tämän teydenoton jälkeen myönnetty. Tapauksissa,
39202: syyn perusteella evättiin valtiontakaus 264 hen- joissa opintolainaa ei ole myönnetty, on yleensä
39203: kilöltä. Noin 50 henkilöllä katsottiin olevan sel- kysymys joko huomattavasta ylivelkaantunei-
39204: laisia erityisiä syitä, että lainatakaus kuitenkin suudesta tai huolimattomuudesta raha-asioiden
39205: myönnettiin. Ratkaisut on tehty pitäen lähtö- hoidossa. Näissä tilanteissa lainan myöntäminen
39206: kohtana henkilön kokonaistilannetta. Erityisesti ei ole takaajankaan näkökulmasta perusteltua,
39207: on arvioitu hakijan edellytyksiä suoriutua opin- koska olisi ilmeistä, että opintolaina myöhem-
39208: tolainojensa takaisinmaksamisesta. min tulee takaajan maksettavaksi.
39209: Pankit myöntävät opintolainan omista varois- Sosiaali- ja terveysministeriö on keväällä 1997
39210: taan. Opintolainan myöntämisessä sovelletaan antanut toimeentulotuen soveltajille uuden op-
39211: samoja periaatteita kuin luotonannossa yleensä. paan toimeentulotuesta. Oppaassa otetaan aiem-
39212: Tavanomaista on, että pankit tarkistavat lainan- paa selkeämmin kantaa opiskelijoita koskeviin
39213: hakijan luottotiedot ennen lainan myöntämistä. erityistilanteisiin. Oppaan mukaan on perustel-
39214: Näin menetellään myös opintolainan hakijoiden tua ottaa tilapäisesti huomioon toimeentulotu-
39215: kohdalla. Kysymys luottotietojen huomioon ot- kea myönnettäessä tilanne, jossa pankki ei luot-
39216: tamisesta opintolainaa myönnettäessä on ollut tohäiriön vuoksi ole myöntänyt opintolainaa,
39217: toistuvasti esillä opintotuki,,iranomaisten ja jotta opiskelija voi järjestää lainaa korvaavan
39218: pankkien kesken. Yhteisesti on todettu, että luot- muun rahoituksen opinnoilleen. Opintojen ra-
39219: totietojen tarkistaminen on perusteltua mutta hoittaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei
39220: opintolainojen erityisluonne on kuitenkin otetta- luottohäiriötapauksissakaan ole muun muassa
39221: KK 769/1997 vp 3
39222:
39223: opiskelijoiden tasavertaisuuden näkökulmasta vuoksi myönnetty, on vaihdellut kuntakohtaises-
39224: perusteltua. ti. Uuden oppaan voidaan olettaa yhtenäistävän
39225: Toimeentulotuen myöntämiskäytäntö tilan- ja selkeyttävän menettelytapoja.
39226: teissa, joissa opintolainaa ei ole maksuhäiriön
39227: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1997
39228:
39229: Ministeri Claes Andersson
39230: 4 KK 769/1997 vp
39231:
39232:
39233:
39234: Tili Riksdagens Talman
39235:
39236: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen jande av studielän. Vid beredningen av brevet
39237: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande hade ministeriet kontakt med social- och hälso-
39238: medlem av statsrädet översänt följande av riks- värdsministeriet och Bankföreningen i Finland.
39239: dagsman Hannes Manninen undertecknade Undervisningsministeriet konstaterar i sitt brev
39240: spörsmäl nr 769: att personens situation som helhet och orsaken
39241: till betalningsstörningarna bör beaktas när stu-
39242: I hur stor utsträckning avsläs ansök- dielån prövas. Beviljande av studielän bör över-
39243: ningar om borgen för studielän och vägas trots att personen har haft betalningsstör-
39244: avser Regeringen föreslä ändringar i ningar, om störningen har gällt ett mindre be-
39245: utkomstpraxis för studerande för att de lopp, om den gällt enstaka fall eller om det förflu-
39246: skall behandlas pä ett jämlikt sätt, samt tit en skälig tid sedan den uppkommit eller om
39247: anser Regeringen att utvecklingen gär i betalningsstörningen har förorsakats av borg-
39248: rätt riktning om statens borgensrisk över- ensansvar eller ett Iän som hänför sig tili företags-
39249: förs pä kommunerna? verksamhet. Vidare bör ocksä den sökandes för-
39250: utsättningar att betala tillbaka lånet beaktas.
39251: Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt Studiestödsmyndigheterna, närmast folkpen-
39252: anföra följande: sionsanstaltens studiestödscentral, har försökt
39253: hjälpa sädana studerande att fä studielän som pä
39254: När statsborgen för studielän beviljas under- grund av kreditstörningar inte har beviljats län.
39255: söks inte den sökandes kredituppgifter. Ansökan Denna möjlighet nämns också i undervisnings-
39256: om statsborgen avsläs pä basis av tidigare betal- ministeriets brev. Enligt uppgift frän studiestöds-
39257: ningsstörningar bara när den sökandes tidigare centralen har denna typ av fall uppgätt tili om-
39258: studielän har betalts pä basis av borgensansvar kring 200 under läsäret. 1 en stor del av fallen har
39259: ~pl banken och indrivs av folkpensionsanstalten. studielän beviljats efter det att folkpensionsan-
39260: Aven i detta fall kan borgen för Iän beviljas om stalten ingripit. I de fall dä studielän inte har
39261: folkpensionsanstalten av särskilda skäl anser det beviljats har det i allmänhet varit fräga om an-
39262: motiverat. Läsäret 1994-95 avslogs ansökan tingen betydande överskuldsättning eller slarvigt
39263: om statsborgen för 264 personer pä denna grund. skötta penningaffårer. Beviljande av Iän i dessa
39264: Ca 50 personer ansägs ha sädana särskilda skäl fall är inte motiverat ur borgensmannens synvin-
39265: att borgen ändä beviljades. Besluten har fattats kel eftersom det är uppenbart att borgensman-
39266: med utgängspunkt i personens situation som hel- nen senare kommer att bli tvungen att betala
39267: het. Man har särskilt bedömt den sökandes för- studielänet.
39268: utsättningar att klara av äterbetalningen av stu- Social- och hälsovärdsministeriet utgav vären
39269: dielänen. 1997 en ny handbok om tillämpningen av ut-
39270: Bankerna beviljar studielän av sina egna me- komststödet. 1 handboken tar man klarare än
39271: del. Vid beviljande av studielän tillämpas samma tidigare ställning till specialsituationer som gäller
39272: principer som vid kreditgivning över lag. Det är studerande. Enligt handboken är det motiverat
39273: vanligt att bankerna granskar den sökandes kre- att tillfålligt vid beviljande av utkomststöd beak-
39274: dituppgifter innan länet beviljas. Detta gäller ta en situation där banken pä grund av kredit-
39275: ocksä dem som ansöker om studielän. Frågan om störningar inte har beviljat studielän, för att den
39276: kredituppgifterna skall beaktas vid beviljande av studerande skall kunna ordna annan studiefinan-
39277: studielän har upprepade gånger varit uppe för siering som ersätter lånet. Långvarig finansiering
39278: diskussion mellan studiestödsmyndigheterna av studier med utkomststöd i fall av kreditstör-
39279: och bankerna. Man har gemensamt konstaterat ningar är inte motiverad bl.a. med tanke pä en
39280: att det är motiverat att granska kredituppgifter- jämlik behandling av studerandena. Praxis vid
39281: na, men att studielånens speciella karaktär dock beviljande av utkomststöd i situationer dä studie-
39282: bör beaktas när beviljande av Iän prövas. Under- län pä grund av betalningsstörningar inte har
39283: visningsministeriet sände hösten 1996 ett brev tili beviljats varierar frän kommun tili kommun.
39284: bankerna, i vilket det konstaterades att betal- Den nya handboken kan antas förenhetliga och
39285: ningsstörningar enligt undervisningsministeriets klargöra tillvägagängssätten.
39286: mening inte fär vara ett absolut hinder för bevil-
39287:
39288: Helsingforsden 15 september 1997
39289:
39290: Minister Claes Andersson
39291: KK 770/1997 vp
39292:
39293: Kirjallinen kysymys 770
39294:
39295:
39296:
39297:
39298: Erkki Pulliainen /vihr: Elämänkatsomustiedon opetuksen kehittä-
39299: misestä
39300:
39301:
39302: Eduskunnan Puhemiehelle
39303:
39304: Elämänkatsomustiedon opetukseen osallistu- peellisiin toimiin, jotta lain tavoitteet toteutuvat.
39305: vien oppilaiden määrä on kasvanut tasaisesti Asetuksen mukaan elämänkatsomustiedon ope-
39306: kouluissamme. Lukuvuonna 1985/86 heitä oli tusta on järjestettävä, jos siihen on ilmoittautu-
39307: noin 3 000 ja lukuvuonna 1994/95 noin 15 000. nut kolme koulun oppilasta. Vallitseva tilanne ei
39308: Opetus on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja ole sopusoinnussa eduskunnan ilmaisemien pyr-
39309: Uudenmaan alueelle. Yläasteen oppilaista vain kimysten ja säädösten kanssa.
39310: 47 % saa tätä opetusta omassa koulussaan, ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39311: muut ovatjonkin muun koulun opetuksessa. Jot- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39312: kut eivät saa haluamaansa opetusta lainkaan. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39313: Johtopäätös nykytilanteesta on, että uskonnon nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39314: ja elämänkatsomustiedon oppilaat eivät ole tasa-
39315: vertaisessa asemassa opetuksen saatavuuden ja Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin eri-
39316: laadun suhteen. Myös opetuksen järjestämisessä tyisresurssien osoittamiseksi elämänkat-
39317: esiintyy eriarvoistavia piirteitä, jotka johtuvat somustiedon opetukseen, jotta eduskun-
39318: puutteista. nan asettamat tavoitteet tämän opetuk-
39319: Sivistysvaliokunta edellytti mietinnössään sen saatavuuden ja laadun suhteen toteu-
39320: (SiVM 13/1983 vp), että hallitus seuraa uusien tuisivat käytännössä?
39321: sääntöjen toimivuutta ja ryhtyy välittömästi tar-
39322:
39323: Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1997
39324: Erkki Pulliainen /vihr
39325:
39326:
39327:
39328:
39329: 270136
39330: 2 KK 770/1997 vp
39331:
39332:
39333:
39334:
39335: Eduskunnan Puhemiehelle
39336:
39337: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Katsomuksellisten aineiden opetuksen seu-
39338: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ranta on tapahtunut osana peruskoulun arvioin-
39339: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tia. Opetushallitus selvitti vuonna 1995 uskon-
39340: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- non ja elämänkatsomustiedon opetuksen saata-
39341: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o vuutta peruskoulun yläasteella. Selvityksen mu-
39342: 770: kaan oppilaan oman uskontokunnan mukaisen
39343: opetuksen saatavuudessa on kehittämisen varaa.
39344: Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin eri- Opetus on järjestetty siten, että noin puolet oppi-
39345: tyisresurssien osoittamiseksi elämänkat- laista saa opetusta omassa koulussaan ja jäljelle
39346: somustiedon opetukseen, jotta eduskun- jääneistä oppilaista suurimman osan opetus on
39347: nan asettamat tavoitteet tämän opetuk- järjestetty muuhun kuin omaan kouluun. Pieni
39348: sen saatavuuden ja laadun suhteen toteu- osa oppilaista ei ole saanut haluamaansa opetus-
39349: tuisivat käytännössä? ta.
39350: Katsomuksellisten aineiden opetuksen toimi-
39351: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vuuteen vaikuttavat erilaiset syyt. Toisaalta on
39352: vasti seuraavaa: tärkeätä, että elämänkatsomustiedon opetus ku-
39353: ten evankelisluterilainen ja ortodoksinenkin us-
39354: Peruskouluissa on varsin kattava uskonnon ja konnon opetus voitaisiin toteuttaa ilman, että
39355: elämänkatsomustiedon opetus. Kokonaan ilman koulumatkat tai odotusajat rasittavat oppilasta.
39356: koulussa annettavaa opetusta jäävät nykytilan- Toisaalta pitäisi näiden aineiden opetuksessa
39357: teessa oppilaat, jotka on vapautettu koulun ylei- muodostuvien opetusryhmien olla riittävän suu-
39358: sestä uskonnon opetuksesta ja joiden huoltajat ria, jotta aito katsomuksellinen pohdiskelu olisi
39359: eivät pyydä omaa opetusta tai omaan opetukseen mahdollista. Elämänkatsomustiedon opetuksen
39360: osallistuisi koulukohtaisesti vähemmän kuin keskittämisellä alueellisesti yhteen kouluun on
39361: kolme oppilasta. Koululainsäädännön perusta- pyritty ratkaisemaan tätä kysymystä joistakin
39362: na on pyrkimys kunnioittaa oppilaiden huolta- odotustuokioista tai pidentyneistä koulumat-
39363: jien oikeutta taata lastensa uskonnollinen ja mo- koista huolimatta. Elämänkatsomustiedon ope-
39364: raalinen opetus perheen vakaumuksen mukaises- tuksen edellytykset ovat kehittyneet viime vuosi-
39365: ti. na myös oppimateriaalin ja opettajankoulutuk-
39366: Eduskunnassa käsiteltävänä olevassa uudessa sen kehittämisen keinoin. On arvioitavissa, että
39367: koululainsäädännössä velvollisuus opettaa muu- elämänkatsomustiedon laatua voidaan edelleen
39368: ta kuin oppilaiden enemmistön vakaumuksen kehittää osana peruskoulun oppilasarviointiin
39369: mukaista uskontoa laajenee nykyisestä koske- liittyvää elämänkatsomustiedon tavoitteiden
39370: maan myös kaikkia yksityisiä opetuksen järjestä- määrittelyä sekä käynnissä olevaa peruskoulun
39371: jiä. Saman opetuksen järjestäjän oppilaita tar- sisällöllisenja rakenteellisenjoustavuuden kehit-
39372: kastellaan kokonaisuutena ja velvollisuus tietyn tämistyötä.
39373: uskonnon tai elämänkatsomustiedon opettami- Edellä mainitun huomioon ottaen voidaan
39374: seen syntyy, vaikka samassa koulussa ei olisi elämänkatsomustiedon opetus toteuttaa nykyi-
39375: tiettyä oppilaiden vähimmäismäärää. sin varsin kattavana. Uudessa koululainsäädän-
39376: Elämänkatsomustiedon opetukseen osallistu- nössä on tarkoituksena luoda muuhun kuin op-
39377: vien oppilaiden lukumäärä on ollut kasvusuun- pilaiden enemmistön vakaumuksen mukaiseen
39378: tainen lukuun ottamatta pientä notkahdusta uskonnon opetukseen nykyistä vieläkin yhtenäi-
39379: (noin 4 %) ala-asteella lukuvuonna 1996-97. sempi säädösperusta sekä sisällyttää koulutuk-
39380: Vakiintunutta tilannetta voidaan pitää osoituk- sen laadun ja yhtenäisyyden turvaamiseksi myös
39381: sena siitä, että opetusedellytyksissä ei ole tapah- koulutuksen arviointia koskevat säännökset. Pe-
39382: tunut oleellisia muutoksia huolimatta valtion ruskoulun sisällöllisten ja rakenteellisen linjaus-
39383: säästötoimenpiteistä. ten mukaisesti opetusta kehitetään edelleen luo-
39384: KK 770/1997 vp 3
39385:
39386: maila sekä katsomukseltaan, kieleltään että op- tuksen rakenteen sekä sisällöllisen kehittämisvai-
39387: pimistavoitteiltaan erilaisille oppilaille tilaisuus heen huomioon ottaen tarkoituksenmukaisena
39388: saada koulussa nykyistä joustavammin moni- kehittää taloudellisten voimavarojen erityisre-
39389: puolisia ja laadultaan vaativat tavoitteet täyttä- surssointia yhden katsomuksellisen, vaikkakin
39390: viä oppimismahdollisuuksia. Opetusministeriö ei tärkeän oppiaineen opetukseen.
39391: pidä myöskään koululainsäädännön ja koulu-
39392: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997
39393:
39394: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
39395: 4 KK 770/1997 vp
39396:
39397:
39398:
39399:
39400: Tili Riksdagens Talman
39401:
39402: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- styrelsen tillgången till undervisningen i religion
39403: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- och livsåskådningskunskap pä grundskolans låg-
39404: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- stadium. Enligt utredningen finns det rum för
39405: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr utveckling när det gäller tillgången till undervis-
39406: 770: ning enligt elevens eget religionssamfund. Under-
39407: visningen har ordnats så att ca hälften av eleverna
39408: A vser Regeringen vidta ätgärder för får undervisning i sin egen skola. För största
39409: att anslå specialresurser för undervis- delen av de återstående eleverna har undervis-
39410: ningen i livsåskådningskunskap för att de ningen ordnats i någon annan sko1a än den egna
39411: mål som riksdagen uppställt när det gäller skolan. En liten del av eleverna har inte fått den
39412: tillgången till och kvaliteten på denna undervisning de önskat.
39413: undervisning skall uppnäs i praktiken? Hur väl undervisningen i livsåskädningsäm-
39414: nen fungerar beror på olika faktorer. Å ena sidan
39415: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt är det viktigt att undervisningen i livsåskädnings-
39416: anföra följande: kunskap på samma sätt som den evangelisk-lut-
39417: herska och den ortodoxa religionsundervisning-
39418: 1 grundskolorna är undervisningen i religion en kan ordnas utan att skolresorna eller vänteti-
39419: och livsäskådningskunskap rätt heltäckande. derna blir ansträngande för eleven. Å andra sidan
39420: Helt utan undervisning blir i dagens läge de elever bör de undervisningsgrupper som bildas i dessa
39421: som är befriade från skolans allmänna religions- ämnen vara tillräckligt stora för att åskådnings-
39422: undervisning och vars vårdnadshavare inte begär frågor skall kunna behandlas på avsett sätt. Ge-
39423: egen undervisning eller om de elever som skulle nom att koncentrera undervisningen i livsåskåd-
39424: delta i egen undervisning understiger tre elever ningskunskap regionalt till en skola har man
39425: per skola. Grunden för skollagstiftningen är en försökt lösa denna fråga trots vissa väntetider
39426: strävan att respektera värdnadshavarnas rätt att eller förlängda skolresor. Förutsättningarna för
39427: garantera barnen en religiös och moralisk under- undervisningen i livsåskådningskunskap har för-
39428: visning enligt familjens övertygelse. bättrats under de senaste åren i och med att
39429: 1 den nya skollagstiftning som är under be- läromedlen och lärarutbildningen har utvecklats.
39430: handling i riksdagen utvidgas skyldigheten att Det är att anta att kvaliteten på livsåskådnings-
39431: meddela undervisning i andra religioner än den kunskapen ytterligare kan utvecklas som en del
39432: som överensstämmer med de flesta elevers över- av målsättningen för livsåskådningskunskapen i
39433: tygelse så att skyldigheten ocksä omfattar alla samband med elevbedömningen i grundskolan
39434: privata utbildningsanordnare. Elever hos samma samt som en del av det arbete som pågär för att
39435: utbildningsanordnare betraktas som en helhet utveckla flexibiliteten i grundskolan i fråga om
39436: och skyldigheten att undervisa i en viss religion innehåll och struktur.
39437: eller i livsåskådningskunskap uppstår även om Med beaktande av det ovan anförda kan un-
39438: det i samma skola inte finns ett visst minimiantal dervisningen i livsåskådningskunskap för närva-
39439: elever. rande genomföras på ett rätt heltäckande sätt.
39440: Antalet elever som deltar i undervisningen i A vsikten i den nya utbildningslagstiftningen är
39441: livsåskådningskunskap har kännetecknats av en att skapa en enhetligare författningsgrund när
39442: ökning, med undantag för en liten nedgång (4 %) det gäller annan undervisning än undervisning i
39443: på lågstadiet läsåret 1996-1997. Det stabila lä- den religion som flertalet av eleverna bekänner
39444: get kan ses som ett teeken på att det inte skett sig till samt även införliva bestämmelser om ut-
39445: väsentliga ändringar i undervisningsförutsätt- värdering av utbildningen för att säkerställa en
39446: ningarna trots statens sparåtgärder. högklassig och enhetlig utbildning. Enligt de
39447: Uppföljningen av undervisningen i livsåskåd- innehållsliga och strukturella linjerna för grund-
39448: ningsämnen har skett som en del av utvärdering- skolan skall undervisningen vidareutvecklas ge-
39449: en av grundskolan. År 1995 utredde utbildnings- nom att elever med olika äskädning, språk och
39450: KK 770/1997 vp 5
39451:
39452: inlärningsmål på ett smidigare sätt än tidigare i stiftningen och utbildningsstrukturen samt den
39453: skolan erbjuds mångsidiga inlärningsmöjligheter pågående innehållsutvecklingen att gå in för att
39454: som uppfyller högt ställda mål i fråga om kvali- allokera ekonomiska specialresurser för under-
39455: tet. Undervisningsministeriet finner det inte hel- visningen i ett livsåskådningsämne, även om äm-
39456: ler ändamålsenligt med beaktande av skollag- net är viktigt.
39457:
39458: Helsingfors den 19 september 1997
39459:
39460: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
39461: KK 771/1997 vp
39462:
39463: Kirjallinen kysymys 771
39464:
39465:
39466:
39467:
39468: Esko-Juhani Tennilä /va-r: Teno- ja Näätämäjokien lohikantojen
39469: turvaamisesta
39470:
39471:
39472: Eduskunnan Puhemiehelle
39473:
39474: Lapissa kannetaan syvaa huolta siitä, että kailee ja taudit ja loiset ovat tuhonneet jo lukuisia
39475: Norjan puolella yhäjatkuva lohen kassikasvatus norjalaisia lohijokia.
39476: vaarantaa Teno- ja Näätämäjokien lohikannat. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39477: On pelättävissä, että kassilohi levittää tuhoisaa jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39478: Gyrodactylus salaris -lohiloista Teno- ja Näätä- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39479: möjokiin. Myös muiden kalatautien levittämis- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39480: riski on ilmeinen. Kolmantena vaarana on kassi-
39481: kasvatuslohen luonnonlohen geeniperimää hei- Mihin päättäväisiin toimenpiteisiin
39482: kentävä vaikutus. Lapissa tunnettavan syvän Suomen Hallitus ryhtyy turvatakseen
39483: huolen taustalla on tieto siitä, että kassilohi kar- Teno- ja Näätämäjokien lohikannat?
39484:
39485: Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1997
39486: Esko-Juhani Tennilä /va-r
39487:
39488:
39489:
39490:
39491: 270136
39492: 2 KK 771/1997 vp
39493:
39494:
39495:
39496:
39497: Eduskunnan Puhemiehelle
39498:
39499: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vuoksi maa- ja metsätalousministeriö on vaati-
39500: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, nut, että Norjan puolella Tenon vuonossa Teno-
39501: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- jokeen nousevien ja joesta merivaellukselle lähte-
39502: le jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani Tenni- vien lohenpoikasten reitillä ei harjoitettaisi ka-
39503: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o lanviljelyä. Näin siitä aiheutuvat mahdollisuudet
39504: 771: kalatautien leviämiseen Tenojoen vesistöön es-
39505: tettäisiin. Samoin lohenviljelylaitoksilta karkaa-
39506: Mihin päättäväisiin toimenpiteisiin vien ja Tenojoen lohikannan luonnonvaraisuutta
39507: Suomen Hallitus ryhtyy turvatakseen uhkaavien karkulaisten esiintyminen olisi estet-
39508: Teno- ja Näätämäjokien lohikannat? tävissä vain luopumalla lohenviljelystä jokien
39509: edustan merialueilla. Sama vaatimus on esitetty
39510: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Näätämäjoen edustan merialueen osalta. Nor-
39511: vasti seuraavaa: jassa on kuitenkin kalastusviranomaisten toi-
39512: mesta myönnetty aivan viime aikoinakin lupia
39513: Suomella on Norjan kanssa sopimus sekä Te- lohenkasvatukseen sekä Tenojoen että Näätä-
39514: nojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussään- mäjoen edustan merialueella. Maa- ja metsäta-
39515: nöstä että Näätämäjoen kalastusalueen kalas- lousministeriön jyrkän kielteinen kanta tähän
39516: tuksesta. Molempiin sopimuksiin liittyvät yhtei- kehitykseen on tuotu julki asiantuntijoiden väli-
39517: sesti sovitut kalastussäännöt. Sopimusten ja ka- sissä yhteydenotoissa, Suomen maa- ja metsäta-
39518: lastussääntöjen tarkoituksena on näiden jokien lousministeriön ja Norjan kalastusministeriön
39519: lohikannan mutta myös muiden vaelluskalakan- välisessä kirjeenvaihdossa ja viimeksi kuluvan
39520: tojen suojelu ja ylläpito kalastuskelpoisina siten, syyskuun alussa Norjan television esittämässä
39521: että luonnon monimuotoisuus säilyy. Vastuu ja maa- ja metsätalousministerin haastattelussa.
39522: hyöty näistä vaelluskalakannoista kuuluvat niille Suomen ja Norjan pääministerit ovat sopineet
39523: valtioille, joista ne ovat lähtöisin. Bergenissä pidetyn pohjoismaitten pääministe-
39524: Suomen osalta sopimusten kirjainta ja henkeä rien kokouksen aikana kahdenvälisessä tapaami-
39525: on noudatettu tarkoin. Mm. Itämereen laskevis- sessaan yhteisen asiantuntijaryhmän perustami-
39526: sa lohijoissa esiintyvän Gyrodactylus salaris sesta selvittämään norjalaisten Tenojoen ja Nää-
39527: -lohiloisen torjuntaan on panostettu voimak- tämäjoen edustan merialueella harjoittaman lo-
39528: kaasti, jotta sen leviäminen Jäämereen laskeviin henkasvatuksen mahdollisia vaikutuksia näiden
39529: vesistöihin estyisi. Kalataudit voivat kuitenkin jokien luonnon1ohikantoihin. Työryhmä on tar-
39530: levitä Tenojoen ja Näätämäjoen vesistöön myös koitus asettaa viipymättä.
39531: meren puolelta nousukalojen mukana. Tämän
39532:
39533: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1997
39534:
39535: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
39536: KK 771/1997 vp 3
39537:
39538:
39539:
39540:
39541: Tili Riksdagens Ta/man
39542:
39543: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen havet. Därför har jord- och skogsbruksministe-
39544: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande riet krävt att det inte skali bedrivas fiskodling i
39545: medlem av statsrådet översänt följande av riks- Tanafjorden på den norska sidan invid de vand-
39546: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade ringsleder laxarna följer på väg antingen upp i
39547: spörsmål nr 771: Tana älv elier ut på sina omfattande havsvand-
39548: ringar. Så här kunde de möjligheter fiskodlingen
39549: Tili vilka beslutsamma åtgärder skri- öppnar för att fisksjukdomar skali spridas upp i
39550: der Finlands Regering för att trygga lax- Tana älvs vattendrag förhindras. Samtidigt kun-
39551: stammarna i Tana älv och Nejdenälven? de även det hot de från laxodlingarna rymmande
39552: laxarna utgör mot den vilda laxstammens fortbe-
39553: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt stånd undanröjas. Detta kan ske endast genom
39554: anföra följande: att avstå från laxodling i havsområdet utanför
39555: älvarnas utlopp. Motsvarande krav har presente-
39556: Finland har med Norge ingått överenskom- rats gällande havsområdet utanför Nejdenälvens
39557: melser angående såväl en gemensam fiskeristad- mynning. Fiskerimyndigheterna i Norge har
39558: ga för Tana älvs fiskeområde som fisket inom dock intili helt nyligen beviljat tilistånd för laxod-
39559: Nejdenälvens fiskeområde. Till vardera överens- ling i havsområdet utanför såväl Tana älvs som
39560: kommelsen ansluter sig gemensamma fiskeri- Nejdenälvens utlopp. Jord- och skogsbruksmi-
39561: stadgar. Syftet med överenskommelserna och fis- nisteriets strängt negativa instälining tili denna
39562: keristadgarna är att i nämnda älvar skydda och utveckling har framförts i kontakter melian ex-
39563: upprätthålla fiskedugliga laxstammar, men även perter, i korrespondens melian jord- och skogs-
39564: stammar av andra vandrande fiskarter så att bruksministeriet och det norska fiskerideparte-
39565: mångfalden i naturen bevaras. Ansvaret och nyt- mentet samt senast i början av innevarande sep-
39566: tan av dessa stammar av vandringsfiskar tilikom- tember i en intervju medjord- och skogsbruksmi-
39567: mer de stater från vilka stammarna kommer. nistern i norsk TV.
39568: F ör Finlands del har överenskommelsens bok- Statsministrarna i Finland och Norge har vid
39569: stav och anda noggrant iakttagits. Stora insatser en överläggning på tu man hand under de nordis-
39570: har gjorts för att bekämpa laxparasiten Gyrodac- ka statsministrarnas möte i Bergen kommit över-
39571: tylus salaris, som bland .!lnnat förekommer i de ens om att tillsätta en gemensam sakkunnig-
39572: Iaxälvar som rinner ut i Ostersjön, för att hindra grupp för att utreda de eventuelia effekter den av
39573: en spridning av parasiten tili de vattendrag som norrmännen bedrivna laxodlingen i havet utan-
39574: rinner ut i Ishavet. Fisksjukdomar kan dock spri- för Tana älvs och Nejdenälvens mynningar kan
39575: da sig tili Tana älvs och Nejdenälvens vattendrag ha på de naturliga laxstammarna i nämnda älvar.
39576: även med den fisk som stiger upp i älvarna från Arbetsgruppen skali tillsättas utan dröjsmål.
39577:
39578: Helsingforsden 15 september 1997
39579:
39580: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
39581: KK 772/1997 vp
39582:
39583: Kirjallinen kysymys 772
39584:
39585:
39586:
39587:
39588: Pirkko Peltomo /sd: Puualan koulutuksen turvaamisesta Porin
39589: Metsäopistossa KuHaalla
39590:
39591:
39592: Eduskunnan Puhemiehelle
39593:
39594: KuHaalla on kehitetty vuodesta 1983 lähtien kyiseltä teknikkolinjalta joudutaan siirtymään
39595: puualan opetusta vastaamaan sahateollisuuden joko Kotkaan tai Joensuuhun insinöörikoulu-
39596: tarpeita. Kyseisenä vuonna käynnistettiin saha- tukseen tällaisen mahdollisuuden puuttuessa Sa-
39597: työnjohtajan koulutus, joka muuttui 1985 saha- takunnasta. Siirtymistä tapahtuu myös kesken
39598: teollisuusteknikkokoulutukseksi ja myöhemmin opintojen.
39599: puualan teknikkokoulutukseksi. Nyt kuitenkin Puu- ja erityisesti sahateollisuuden ja jatkoja-
39600: opetusministeriö on ilmoittanut, että viimeiset lostukseen painottuvaa opistotason koulutusta
39601: puualan teknikkolinjan opiskelijat voidaan ottaa 1980-Iuvulla käynnistettäessä olivat alueen yri-
39602: opistoon syksyllä 1998. tykset ajamassa asiaa eteenpäin, kuten myös ope-
39603: Kullaalla teknikkokoulutuksen saaneet ovat tussahan rakentamista Kullaalle.
39604: sijoittuneet työelämään hyvin, yhteensä noin Porin Metsäopistoon on rakennettu vuosina
39605: 170. Alueellisesti oppilaiden kotipaikkakunnat 1989-1996 valtakunnassa ainutlaatuinen ope-
39606: ovat painottuneet Satakuntaan, mutta käytän- tus- ja tutkimussaha, jonka hyödyntäminen jäisi
39607: nössä Kullaalle on hakeuduttu koko läntisen teknikkokoulutuksen poistumisen jälkeen va-
39608: Suomen alueelta. Tehtäväkenttä on muodostu- jaaksi. Investointeihin on käytetty noin 25 mil-
39609: nut esimies-, suunnittelu-, myynti- ja erilaisista joonaa markkaa.
39610: vaativista prosessinohjaustehtävistä. ToimiaJa- Opetussahan johdosta oppilaitos on luonut
39611: na mekaaninen puuteollisuus, erityisesti saha- myös tutkimusyhteistyön Valtion teknillisen tut-
39612: teollisuus. Koulutus on perustunut useimman kimuskeskuksen Rakennustekniikka/Puutek-
39613: opiskelijan osalla yo-pohjalle, jolloin työnanta- niikkalaboratorion kanssa, joka on toiminut jo
39614: jat ovat saaneet monipuolisesti koulutettua ja useissa käytännön projekteissa.
39615: hyvät oppimisvalmiudet omaavaa väkeä töihin. Porin Metsäopiston henkilökunta, joka työs-
39616: Satakunnassa ja Länsi-Suomessa puutoimiala kentelee nykyisessä teknikkokoulutuksessa, on
39617: koostuu lukuisista pienehkäistä ja keskisuurista rakenteeltaan diplomi-insinöörejä, AMK-insi-
39618: yrityksistä; suurista voidaan mainita UPM- nöörejä ja puutalousinsinöörejä, joten resurssien
39619: Kymmene. Puuala on valtakunnallisesti katsoen osalta on mahdollista aloittaa Kullaalla loppu-
39620: Länsi-Suomessa työvoimavaltaista. Porissa si- van teknikkokoulutuksen tilalla insinöörikoulu-
39621: jaitsee Euroopan suurin sahatavarasatama. Puu- tus.
39622: alan yritysten kehittyminen on saanut tukea suo- Metsäopistolla olisi erinomaiset valmiudet
39623: raan hyvin koulutetuista teknikoista. Samoin Iakkautettavan puualan teknikkotason koulu-
39624: Kullaalla on voitu laajentaa koulutustarjonta tuksen tilalle saada AMK-insinööri, puualan
39625: suoraan yrityksille räätälöidyksi koulutusjak- koulutus, jonka sisältö voisi olla painotettu käy-
39626: soiksi, käynnistää erilaisia kehittämisprojekteja tännön yrityselämää palvelevaksi. Länsi-Suo-
39627: ym. hyödyntäen esimerkiksi opinnäytetöitä. Täl- messa puualan teollisuus on nousussa ja ammat-
39628: lainen toiminta vaatii jatkuvan korkeatasoisen titaitoista väkeä tarvitaan jatkossakin.
39629: nuorisoasteen linjan. Puualan perustutkintolinja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39630: on aloitettu Kullaalla vuonna 1993. Se on kärsi- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39631: nyt kuitenkin oppilaspulasta. Jatkomahdollisuu- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39632: det rekrytoinnissa ovat ratkaisevan tärkeät; ny- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39633: kyisin linjalta jatketaan usein teknikoksi, ja insi-
39634: nöörikoulutusmahdollisuuden tarjoaminen tuli- Mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei puu-
39635: si avuksi myös tähän rekrytointiongelmaan. Ny- alan koulutuksen jatkumiseen tule kat-
39636:
39637: 270136
39638: 2 KK 772/1997 vp
39639:
39640: koja Satakunnassa ja että voidaan turva- mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei Porin
39641: ta sahateollisuudelle käytännön yritys- Metsäopiston puuala jää väliinputoajak-
39642: elämää palvelevan puualan koulutuksen si koulutusrakenteen uudistuksessa?
39643: saanutta ammattitaitoista väkeä, ja
39644:
39645: Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1997
39646:
39647: Pirkko Peltomo /sd
39648: KK 772/1997 vp 3
39649:
39650:
39651:
39652:
39653: Eduskunnan Puhemiehelle
39654:
39655: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vuoden 1998 alusta tulee voimaan ammatilli-
39656: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sen koulutuksen uusi määrällinen säätelyjärjes-
39657: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen telmä, joka perustuu lakiin ammatillisista oppi-
39658: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko laitoksista annetun lain muuttamisesta (612/
39659: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen 1996). Tähän liittyen opetusministeriö uudisti
39660: n:o 772: kaikkien ammatillisten oppilaitosten koulutus-
39661: tehtävät 30.5.1997 tekemillään päätöksillä. Näis-
39662: Mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei puu- sä päätöksissä sähkö- ja rakennusalaa lukuun
39663: alan koulutuksen jatkumiseen tule kat- ottamatta teknikkokoulutusta koskevat päätök-
39664: koja Satakunnassa ja että voidaan turva- set tehtiinjohdonmukaisesti siten, että viimeinen
39665: ta sahateollisuudelle käytännön yritys- sisäänotto tapahtuu syksyllä 1998. Tähän pää-
39666: elämää palvelevan puualan koulutuksen dyttiin sen vuoksi, että ammattikorkeakoulujär-
39667: saanutta ammattitaitoista väkeä, ja jestelmän toteuttamisen johdosta teknikkokou-
39668: mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei Porin lutuksen asemajoudutaan ratkaisemaan kaikilla
39669: Metsäopiston puuala jää väliinputoajak- aloilla uudelleen opetusministeriön asiaa selvit-
39670: si koulutusrakenteen uudistuksessa? täneen työryhmän työn pohjalta. Koska lopullis-
39671: ta ratkaisua ei ole vielä tehty, vahvistettiin van-
39672: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- hamuotoisen teknikkokoulutuksen viimeiseksi
39673: taen seuraavaa: sisäänottoajankohdaksi syksy 1998.
39674: Opetusministeriöllä ei ole tarkoituksena hei-
39675: Porin Metsäopisto on opetus- ja tutkimussa- kentää puualan koulutusta Satakunnassa eikä
39676: hansa ansiosta valtakunnallisesti merkittävä vaikeuttaa alueen sahateollisuuden toimintaa.
39677: puualan oppilaitos. Puun jalostusasteen kohot- Se, minkätyyppisenä korkeatasoista puualan
39678: taminen on sekä työllisyyden että vientitulojen koulutusta Porin Metsäopistossa tullaan jatka-
39679: lisäämisen kannalta tärkeä tavoite, jota koulutus maan, on mahdollista ratkaista vasta teknikko-
39680: ja tutkimus kaikin tavoin tukevat ja edistävät. koulutuksesta tehdyn kokonaisratkaisun jäl-
39681: keen.
39682:
39683: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997
39684:
39685: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
39686: 4 KK 772/1997 vp
39687:
39688:
39689:
39690:
39691: Tili Riksdagens Talman
39692:
39693: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Vid ingången av 1998 träder ett nytt kvantita-
39694: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande tivt regleringssystem för yrkesutbildningen i
39695: medlem av statsrådet översänt följande av riks- kraft. Detta baserar sig på en ändring av lagen
39696: dagsman Pirkko Peltomo undertecknade spörs- om yrkesläroanstalter (612/1996). I anslutning
39697: mål nr 772: till detta reformerade undervisningsministeriet
39698: genom beslut 30.5.1997 utbildningssuppgifterna
39699: Vad avser Regeringen göra för att det för alla yrkesläroanstalter. Med undantag för el-
39700: inte skall uppstå avbrott i utbildningen och byggnadsbranschen fattades bes1uten om
39701: för virkesbranschen i Satakunta och för teknikerutbildningen konsekvent så att den sista
39702: att man skall kunna garantera sågin- intagningen infaller hösten 1998. Att så gjordes
39703: dustrin yrkeskunnigt folk som fått sådan beror på att beslut om teknikerutbildningens
39704: praktisk utbildning för virkesbranschen ställning till följd av genomförandet av yrkes-
39705: som gagnar företagslivet, och högskolesystemet måste fattas på nytt för alla
39706: vad avser Regeringen göra för att vir- branscher utifrån det arbete som en arbetsgrupp
39707: kessektorn vid Porin Metsäopisto inte vid undervisningsministeriet har gjort. Eftersom
39708: skall bli lidande när utbildningsstruktu- en slutlig lösning ännu inte har träffats fastställ-
39709: ren reformeras? des tidpunkten för den sista intagningen till tek-
39710: nikerutbildningen av gammal typ till hösten
39711: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt 1998.
39712: anföra följande: Undervisningsministeriet har inte för avsikt
39713: att försvaga utbildningen för virkesbranschen i
39714: Porin Metsäopisto är en skogsbruksläroan- Satakunta eller att försvåra verksamheten för
39715: stalt av riksomfattande betydelse tack vare sin sågindustrin i området. Först när det föreligger
39716: undervisnings- och forskningssåg. Att höja trä- en he1hetslösning beträffande teknikerutbild-
39717: förädlingsnivån är med tanke på såväl sysselsätt- ningen är det möjligt att avgöra hur den högklas-
39718: ningen som ökade exportinkomster ett viktigt siga skogsbruksutbildningen vid Porin Metsä-
39719: mål som utbildningen och forskningen på alla opisto kommer att utformas i framtiden.
39720: sätt stöder och främjar.
39721:
39722: Helsingforsden 19 september 1997
39723:
39724: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
39725: KK 773/1997 vp
39726:
39727: Kirjallinen kysymys 773
39728:
39729:
39730:
39731:
39732: Tuija Pohjola /sd: Vanhempien tulojen vaikutuksesta alle 20-vuo-
39733: tiaiden saamaan opintorahaan
39734:
39735:
39736: Eduskunnan Puhemiehelle
39737:
39738: Opintotukiuudistuksessa alle 20-vuotiaiden korjattu. Vanhempien tulojen vaikutus on kui-
39739: opintorahajätettiin 20 vuotta täyttäneiden opin- tenkin suuri, ja se vesittää hyvän uudistuksen
39740: torahaa alhaisemmalle tasolle valtiontaloudelli- monien opiskelijoiden osalta, koska tulorajat
39741: sista syistä. Asiaa on korjattu niin, että elokuusta ovat suhteellisen matalat. Nuorten itsenäistymis-
39742: 1997 19-vuotiaat saavat korkeampaa opintora- tä tukevien ja opiskeluun kannustavien paran-
39743: haa ja vuoden kuluttua korotus ulotetaan 18- nusten on oltava todellisia eikä näennäisiä.
39744: vuotiaisiin. Vanhempien tulot vaikuttavat edel- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39745: leen alle 20-vuotiaiden opintorahaan. Täyttä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39746: opintorahaa maksetaan, jos vanhempien ansio- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39747: ja pääomatulot ovat enintään 162 000 markkaa nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39748: vuodessa. Opintorahan määrä vähenee jokaises-
39749: ta tulorajan ylittävästä 4 000 markasta viisi pro- Aikooko Hallitus muuttaa järjestel-
39750: senttia. Vanhempien tulojen vaikutusta ei ole mää,jonka mukaan tulot vaikuttavat alle
39751: mainittu, kun alle 20-vuotiaiden opintorahaa on 20-vuotiaiden opintorahaan?
39752:
39753: Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1997
39754: Tuija Pohjola /sd
39755:
39756:
39757:
39758:
39759: 270136
39760: 2 KK 773/1997 vp
39761:
39762:
39763:
39764:
39765: Eduskunnan Puhemiehelle
39766:
39767: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vanhempien tulojen huomioonottamismenet-
39768: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tely muussa kuin korkeakoulussa opiskelevan
39769: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen opintotuessa johtuu valtiontaloudellisista syistä.
39770: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh- Siitä ei toistaiseksi näytä olevan mahdollista luo-
39771: jolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o pua kokonaan. Koska vanhempien tuloihin pe-
39772: 773: rustuva tarveharkinta on nykyisellään kohtuut-
39773: toman tiukka, olisi tarkoituksenmukaista ensisi-
39774: Aikooko Hallitus muuttaa järjestel- jaisesti korottaa opintotuessa huomioon otetta-
39775: mää, jonka mukaan tulot vaikuttavat alle vaa vanhempien tulorajaa yleisen tulotason kehi-
39776: 20-vuotiaiden opintorahaan? tyksen mukaan. Valtion veronalaiset tulot vero-
39777: velvollista kohden ovat kasvaneet vuodesta 1992
39778: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vuoteen 1995 viisi prosenttia, mikä edellyttäisi
39779: vasti seuraavaa: 8 000 markan korotusta vanhempien tulo rajaan.
39780: Korotus merkitsisi vähintään 10 miljoonan mar-
39781: Muussa kuin korkeakoulussa opiskelevan kan lisämäärärahan tarvetta. Korotuksen jäl-
39782: vanhempien tulot otetaan huomioon opintora- keen täyteen tukeen olisi oikeutettu opiskelija,
39783: haa myönnettäessä, kun opiskelija on alle 20- jonka vanhempien yhteenlasketut puhtaat ansio-
39784: vuotias ja asumislisää myönnettäessä, kun opis- ja pääomatulot viimeksi toimitetussa valtionve-
39785: kelija on alle 18-vuotias. Vanhempien puhtaiden rotuksessa olisivat enintään 170 000 markkaa.
39786: yhteenlaskettujen ansio- ja pääomatulojen ylit- Kokonaan tuen ulkopuolelle jäisi edelleen, jos
39787: täessä vuodessa 162 000 markkaa opintorahaa tulot olisivat vähintään 250 000 markkaa.
39788: alennetaan viisi prosenttia jokaista täyttä 4 000 Jos vanhempien tulojen huomioonottamisme-
39789: markan tulorajan ylitystä kohti. Opintorahaa ei nettelystä haluttaisiin luopua kokonaan 18-19-
39790: makseta lainkaan, kun vanhempien yhteenlaske- vuotiaiden osalta, olisivat kustannukset yhteensä
39791: tut tulot ovat vuodessa 242 000 markkaa tai noin l 00 miljoonaa markkaa. Tällöin täysimää-
39792: enemmän. Nykyinen vanhempien tulojen huo- räisen tuen piirin siirtyisi arviolta 26 000 uutta
39793: mioonottamismenettely vaikuttaa noin 25 000 opiskelijaa. Ratkaisulla saattaisi olla vaikutusta
39794: opiskelijan opintorahaan alentavasti. myös 18-19-vuotiaiden opiskelijoiden haluk-
39795: Vanhempien tuloraja on ollut sama opintotu- kuuteen muuttaa pois vanhempiensa luota, mikä
39796: kiuudistuksesta saakka. Tämä on merkinnyt tar- lisäisi edelleen opintoraha-ja asumislisämenoja.
39797: veharkinnan kiristymistä, mikä näkyy alle 20- Jokaisen 1 000 uuden muulla kuin vanhempiensa
39798: vuotiaiden tuensaajien keskimääräisen opintora- luona asuvan opiskelijan kustannukset vuosita-
39799: han pienenemisenä ja vuosittaisena tuensaajien solla olisivat noin 13 miljoonaa markkaa.
39800: määrän vähentymisenä. Vanhempien tulojen Vaikka vanhempien tulojen huomioonotta-
39801: huomioonottamismenettely on ongelmallinen mismenettelystä luopumiseen ei toistaiseksi näy-
39802: myös eri kouluasteilla opiskelevien tasa-arvon tä olevan valtiontaloudellisia edellytyksiä, halli-
39803: näkökulmasta, koska korkeakoulussa opiskele- tus katsoo, että täysi-ikäisten opiskelijoiden koh-
39804: van opintotukea myönnettäessä ei vanhempien dalla siitä luopuminen pitemmällä tähtäimellä
39805: tuloja oteta huomioon lainkaan. olisi koulutuspoliittisesti perusteltua.
39806:
39807: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1997
39808:
39809: Ministeri Claes Andersson
39810: KK 773/1997 vp 3
39811:
39812:
39813:
39814:
39815: Tili Riksdagens Talman
39816:
39817: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Beaktandet av föräldrarnas inkomster i stu-
39818: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- diestödet när det gälier andra studerande än hög-
39819: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- skolestuderande har statsekonomiska skäl. Det
39820: man Tuija Pohjola undertecknade spörsmål nr tycks för närvarande inte vara möjligt att helt
39821: 773: frångå detta förfarande. Eftersom den behovs-
39822: prövning som baserar sig på föräldrarnas inkom-
39823: A vser Regeringen ändra det system ster för närvarande är oskäligt sträng, vore det
39824: enligt vilket inkomsterna inverkar på stu- ändamålsenligt att i första hand höja den in-
39825: diepenningen för studerande som är yng- komstgräns som beaktas i studiestödet så att den
39826: re än 20 år? följer den allmänna utvecklingen i inkomstnivån.
39827: Statens skattepliktiga inkomster per skatteplik-
39828: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt tig har vuxit med fem procent från 1992 tili 1995,
39829: anföra följande: vi1ket skulie förutsätta en 8 000 marks höjning av
39830: inkomstgränsen. En sådan höjning skulie medfö-
39831: Föräldrarnas inkomster i fråga om andra stu- ra ett behov av extra ans1ag på minst 10 mi1joner
39832: derande än högskolestuderande beaktas vid be- mark. Berättigad tili fulit stöd skulie efter höj-
39833: viljande av studiepenning om den studerande är ningen vara en studerande vars förä1drars sam-
39834: yngre än 20 år och vid beviljande av bostadstili- man1agda nettoförvärvs- och nettokapita1in-
39835: lägg om den studerande är yngre än 18 år. Om komster vid senast verkstälida statsbeskattning
39836: föräldrarnas sammanlagda nettoförvärvs- och var högst 170 000 mark. Något stöd skulie inte
39837: nettokapitalinkomster överstiger 162 000 mark bevi1jas om inkomsterna är minst 250 000 mark.
39838: per år minskas studiepenningen med fem procent Om man he1t frångick beaktandet av förä1d-
39839: för varje helt belopp av 4 000 mark som överskri- rarnas inkomster i fråga om studerande i å1dern
39840: der inkomstgränsen. Studiepenning betalas inte 18-19 år skulie kostnaderna b1i samman1agt
39841: alis om föräldrarnas sammanlagda inkomster är omkring 100 mi1joner mark. Uppskattningsvis
39842: 242 000 mark elier mer per år. Det nuvarande 26 000 nya studerande skulie då börja få stöd tili
39843: förfarandet att beakta föräldrarnas inkomster fulit be1opp. En sådan 1ösning skulie också kunna
39844: inverkar sänkande på studiepenningen för ca öka 18-19-åriga studerandes benägenhet att
39845: 25 000 studerande. flytta hemifrån, vi1ket ytter1igare skulie öka utgif-
39846: Inkomstgränsen i fråga om föräldrarnas in- terna för studiepenning och bostadstillägg. För
39847: komster har varit densamma alitsedan studie- varje grupp av 1 000 nya studerande som bor
39848: stödsreformen genomfördes. Detta har inneburit någon annanstans än hos förä1drarna skulie
39849: att behovsprövningen åtstramats, vilket tar sig kostnaderna på årsnivå vara ca 13 miljoner
39850: uttryck i att den genomsnittliga studiepenningen mark.
39851: för stödtagare under 20 minskar och att antalet Ä ven om det tills vidare inte finns statsekono-
39852: stödtagare per år sjunker. Förfarandet att beakta miska förutsättningar att frångå förfarandet med
39853: föräldrarnas inkomster är problematiskt också att beakta föräldrarnas inkomster, anser reger-
39854: med tanke på jämlikheten bland studerande på ingen att det på 1ång sikt vore utbildningspo1i-
39855: olika utbildningsstadier, eftersom föräldrarnas tiskt motiverat att frångå dettai fråga om myndi-
39856: inkomster inte beaktas alis vid beviljande av stu- ga studerande.
39857: diestöd tili högskolestuderande.
39858:
39859: Helsingfors den 17 september 1997
39860:
39861: Minister Claes Andersson
39862: KK 774/1997 vp
39863:
39864: Kirjallinen kysymys 774
39865:
39866:
39867:
39868:
39869: Liisa Hyssälä /kesk: Valtionosuuksien laskentaperusteiden yhden-
39870: mukaistamisesta
39871:
39872:
39873: Eduskunnan Puhemiehelle
39874:
39875: Kuntien saarnat valtionosuudet on sidottu Tämänjälkeen asiasta ei ole kuulunut mitään,
39876: 0-6-vuotiaiden sosiaalihuollon osalta kunnan vaikka luulisi kyseisen arvioinnin ja johtopäätös-
39877: elinkeinorakenteeseen. Tästä aiheutuu perusteet- ten olleen tarpeen ensi vuoden talousarviota val-
39878: tornia eroja eri kuntien välille. Esimerkiksi Loi- misteltaessa.
39879: maan kaupunki saa elinkeinorakenteensa joh- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39880: dosta päivähoidon hoitamiseen 37,6 %enemmän tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39881: kuin Loimaan kunta, vaikka molemmissa kun- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39882: nissa on yhtä paljon lapsia päivähoidossa. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39883: Tein tästä epäkohdasta kirjallisen kysymyk-
39884: sen viime valtiopäivillä (KK 998/1996 vp). Täl- Ovatko selvitykset osoittaneet epä-
39885: löin ministeri Terttu Huttu-Juntunen vastasi, kohtia valtionosuuksien määräytymispe-
39886: että sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistä- rusteissa, ja
39887: nyt valtionosuusperusteiden arvioinnin. Jos sel- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39888: vitykset osoittavat, että valtionosuuden jakami- ryhtyä mahdollisten epäkohtien korjaa-
39889: sen perusteita esimerkiksi lasten päivähoidon miseksi?
39890: kohdalla on tarpeen muuttaa, sosiaali- ja terveys-
39891: ministeriö valmistelee tarvittavat muutokset
39892: lainsäädäntöön.
39893:
39894: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1997
39895:
39896: Liisa Hyssälä /kesk
39897:
39898:
39899:
39900:
39901: 270136
39902: 2 KK 774/1997 vp
39903:
39904:
39905:
39906:
39907: Eduskunnan Puhemiehelle
39908:
39909: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa aste ja kunnan sijainti. Kaupunkimaisissa kun-
39910: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, nissa lasten päivähoidon tarve on muita kuntia
39911: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen suurempi. Mikäli valtionosuus jaettaisiin päivä-
39912: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys- hoidossa olevien lasten määrän perusteella, jäisi
39913: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o päivähoidon laskennallinen tarve samoin kuin
39914: 774: päivähoidon toteutunut käyttö pääosin ottamat-
39915: ta valtionosuuksissa huomioon.
39916: Ovatko selvitykset osoittaneet epä- Valtionosuusjärjestelmän ja sen perusteiden
39917: kohtia valtionosuuksien määräytymispe- arviointi on käynnissä useammalla eri taholla.
39918: rusteissa, ja Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukun-
39919: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nan valtionosuusjaosto arvioi vuoden 1997 alus-
39920: ryhtyä mahdollisten epäkohtien korjaa- ta voimaan tulleen uudistuksen mukaisten val-
39921: miseksi? tionosuuksien määräytymisen perusteita muun
39922: muassa päivähoidon osalta. Lisäksi sosiaali- ja
39923: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- terveysministeriö on yhteistyössä Stakesin kans-
39924: taen seuraavaa: sa käynnistänyt valtionosuuksien määräytymis-
39925: perusteita koskevan jatkoselvitystyön. Sosiaali-
39926: Kansanedustaja Hyssälän vuonna 1996 teke- ja terveysministeriön seurantatutkimuksessa sel-
39927: mä kirjallinen kysymys (KK 998/1996 vp) koski vitetään myös erikseen kuntien kykyä selvitä
39928: kuntien valtionosuuden laskentaperusteiden lainmukaisesta päivähoidon järjestämisvelvoit-
39929: tasa-arvoisuutta päivähoitoon suunnatun val- teestaan, jossa myös 1.8.1997 voimaan tulevan
39930: tionosuuden osalta. Kirjalliseen kysymykseen pienten lasten hoitojärjestelmän muutoksen vai-
39931: annetussa vastauksessa todettiin sosiaali- ja ter- kutukset voidaan ottaa huomioon.
39932: veydenhuollon valtionosuuslainsäädännössä Vuoden 1997 alussa voimaan tulleiden lain-
39933: vuoden 1997 alussa tapahtuneet muutokset ja säädäntömuutosten yhteydessä selvitettiin pe-
39934: muutosten perusteet muun muassa valtionosuu- rusteellisesti sosiaali- ja terveydenhuollon val-
39935: den määräytymisen osalta. Vastauksessa todet- tionosuuksien laskentaperusteet muun muassa
39936: tiin edelleen, että sosiaali- ja terveysministeriö on lasten päivähoidon osalta. Tällä hetkellä käytet-
39937: käynnistänyt valtionosuusperusteiden jatkoar- tävissä olevien tietojen perusteella ei ole perustet-
39938: vioinnin. ta muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtion-
39939: Valtionosuusuudistuksen lähtökohtana mää- osuuksien laskentaperusteita. Käynnissä olevien
39940: räytymisperusteiden osalta oli, että valtion ra- jatkoselvitysten valmistuttua on mahdollista ar-
39941: hoitus perustuu palvelujen tarpeeseen eikä järjes- vioida valtionosuuksien laskentaperusteita uu-
39942: tettyjen palvelujen tosiasialliseen laajuuteen. delleen. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion
39943: Sosiaali- ja terveysministeriössä tehtyjen selvitys- mukaan riittävät jatkoselvitykset ja seurantatie-
39944: ten mukaan palvelujen tarjonnan vaikutusten dot ovat käytettävissä vuoden 1999 valtion ta-
39945: poistamisen jälkeen lasten päivähoidon käyttöä lousarvion valmistelun yhteydessä.
39946: selittävät kunnan elinkeinorakenne, työttömyys-
39947:
39948: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
39949:
39950: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
39951: KK 774/1997 vp 3
39952:
39953:
39954:
39955:
39956: Tili Riksdagens Talman
39957:
39958: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- len f6rdelades enligt antalet barn i dagvård, skul-
39959: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- le det kalkylerade behovet av dagvård liksom den
39960: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- faktiska användningen av dagvård i huvudsak
39961: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr förbli obeaktade vid fördelningen av statsande-
39962: 774: larna.
39963: Utvärdering av statsandelssystemet och dess
39964: Har utredningarna visat på orättvisor i grunder pågår vid flera instanser. Statsandelssek-
39965: bestämningsgrunderna för statsandelar- tionen vid delegationen för kommunal ekonomi
39966: na,och och kommunalförvaltning har för bl.a. dagvår-
39967: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta dens vidkommande utvärderat bestämnings-
39968: för att rätta tili eventuella orättvisor? grunderna för statsandelarna enligt den reform
39969: av lagen som trädde i kraft vid ingången av 1997.
39970: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Dessutom har social- och hälsovårdsministeriet i
39971: anföra följande: samarbete med Stakes in1ett en fortsatt utredning
39972: om bestämningsgrunderna för statsandelarna. 1
39973: Riksdagsman Hyssäläs skriftliga spörsmål social- och hälsovårdsministeriets uppföljnings-
39974: från år 1996 (spörsmål998/1996 rd) gällde orätt- undersökning utreds också separat kommuner-
39975: visor i beräkningsgrunderna för statsandelen tili nas förmåga att klara av sin i lag fastställda
39976: kommunerna i fråga om statsandelen för dag- skyldighet att ordna dagvård. 1 denna undersök-
39977: vård. 1 svaret på spörsmålet nämndes de ändring- ning kan även verkningarna av ändringen som
39978: ar som inträffade i lagstiftningen om statsandel gäller vårdsystemet f6r små barn, som trädde i
39979: för social- och hälsovården vid ingången av år kraft den 1 augusti 1997, beaktas.
39980: 1997 och grunderna för ändringarna bl.a. i fråga 1 samband med de lagstiftningsändringar som
39981: om bestämningen av statsandelarna. 1 svaret trädde i kraft vid ingången av år 1997 utreddes
39982: konstaterades vidare att social- och hälsovårds- grundligt beräkningsgrunderna för statsandelar-
39983: ministeriet har inlett en fortsatt utvärdering av na för social- och hälsovården bl.a. i fråga om
39984: statsandelsgrunderna. barndagvården. Utgående från den information
39985: Utgångspunkten f6r statsandelsreformen för som för tillfållet står tili buds finns det inte några
39986: bestämningsgrundens del var att statens finansie- skäl tili att ändra beräkningsgrunderna för stats-
39987: ring skall grunda sig på behovet av service och andelarna för social- och hälsovården. Efter att
39988: inte på den faktiska omfattningen av den service de pågående utredningarna har fårdigställts är
39989: som ordnas. Enligt social- och hälsovårdsmini- det möjligt att utvärdera beräkningsgrunderna
39990: steriets utredningar f6rklaras behovet av barn- för statsandelarna på nytt. Enligt social- och häl-
39991: dagvård, om man frånser verkningarna av servi- sovårdsministeriets bedömningar kommer resul-
39992: ceutbudet, av kommunens näringsstruktur, ar- tatet av de fortsatta utredningarna och uppgifter
39993: betslöshetsgrad och kommunens läge i landet. 1 från uppf6ljningsundersökningen att finnas till-
39994: stadsliknande kommuner är behovet av barndag- gängliga i tillräcklig utsträckning i samband med
39995: vård större än i andra kommuner. Om statsande- beredningen av budgeten f6r år 1999.
39996:
39997: Helsingforsden 25 september 1997
39998:
39999: Minister Terttu Huttu-Juntunen
40000: KK 775/1997 vp
40001:
40002: Kirjallinen kysymys 775
40003:
40004:
40005:
40006:
40007: Liisa Hyssälä /kesk: Veteraanihautojen lunastuksesta
40008:
40009:
40010:
40011: Eduskunnan Puhemiehelle
40012:
40013: Seurakunnat ovat myöntäneet rintamamiehil- Sotiemme veteraanit ovat ansainneet maksut-
40014: le ja sotaveteraaneille maksuttoman hautapai- toman haudan taistelullaan Suomen itsenäisyy-
40015: kan. Etuus on kuitenkin rajoitettu siten, että se den puolesta. Tuntuu kohtuuttomalta, että byro-
40016: koskee vain päätöksenjälkeen luovutettuja paik- kraattisilla rajoituksilla omaiset veivoitetaan
40017: koja. Rajoitus on johtanut omituiseen tilantee- kerta toisensa jälkeen lunastamaan veteraanin
40018: seen niissä tapauksissa, joissa hautapaikka on hautapaikka. Valtioneuvoston velvollisuutena
40019: ostettu määräajaksi ja omaiset veivoitetaan lu- on huolehtia siitä, että veteraaneja ja heidän
40020: nastamaan maksullinen hautapaikka uudelleen. omaisiaan kohdellaan yhdenvertaisesti koko
40021: Esimerkkitapauksessa rintamamies on kuol- maassa myös hautapaikkojen suhteen.
40022: lut 25 vuotta sitten, jolloin hänen vaimonsa on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40023: ostanut Turun seurakunnalta hautapaikan mie- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40024: helleen ja itselleen. Tuolloin ei vielä ollut veteraa- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40025: nihautoja. Nykyisin vaimo on sotaveteraanina nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40026: oikeutettu kuollessaan maksuttomaan hauta-
40027: paikkaan. Anomus haudan muuttamisesta vete- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40028: raanihaudaksi 25 vuoden vuokrakauden päätyt- ryhtyä varmistaakseen, että rintamamie-
40029: tyä on hylätty sillä perusteella, että vaimo on het ja sotaveteraanit saisivat maksutto-
40030: muuttanut Raisioon eikä miehelle voida taan- man hautapaikan koko maassa riippu-
40031: nehtivasti myöntää maksutonta hautapaikkaa. matta asuinkunnasta ja kuolemanta-
40032: Vaimolle on annettu mahdollisuus lunastaa hau- pauksen ajankohdasta?
40033: ta uudelleen lyhyissä ajanjaksoissa ja vasta hänen
40034: kuoltuaan yhteinen hauta muuttuisi veteraani-
40035: haudaksi.
40036:
40037: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1997
40038:
40039: Liisa Hyssälä /kesk
40040:
40041:
40042:
40043:
40044: 270136
40045: 2 KK 775/1997 vp
40046:
40047:
40048:
40049:
40050: Eduskunnan Puhemiehelle
40051:
40052: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hoito ja hoitokustannukset ovat olleet kirkon
40053: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tehtävänä sodista alkaen. Valtio on osallistunut
40054: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vain eräiden siirtoväen sankarihautausmaiden
40055: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys- hoitoon, koska niitä luovutetun alueen seura-
40056: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o kuntia ei enää ole olemassa, joiden väestöön kaa-
40057: 775: tuneet kuuluivat. Valtio on myös huolehtinut
40058: niiden tunnistamattomien sodissa kaatuneiden
40059: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo hautaamisesta, jotka Venäjällä suoritetuissa et-
40060: ryhtyä varmistaakseen, että rintamamie- sinnöissä on löydetty kentälle jääneinä.
40061: het ja sotaveteraanit saisivat maksuUo- Valtaosassa seurakuntia viime sotien veteraa-
40062: man hautapaikan koko maassa riippu- neille myönnetään ilmainen hautapaikka eikä
40063: matta asuinkunnasta ja kuolemanta- haudan avaamisesta ja peittämisestä peritä mak-
40064: pauksen ajankohdasta? suja. Päätöksenteko asiassa on tapahtunut pai-
40065: kallisseurakunnissa. Kirkkohallitus on antanut
40066: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- suosituksia vain jääkärihautojen ja Manner-
40067: vasti seuraavaa: heim-ristin ritarien hautojen säilyttämisestä,
40068: mutta lopullinen päätösvalta tässäkin tapaukses-
40069: Evankelis-luterilaisen kirkon hautausmaat sa on paikallisseurakunnilla. Tätä laajempaa vel-
40070: ovat Suomessa yleisiä hautausmaita. Seurakun- voitetta muiden kuin sankarivainajien hautaa-
40071: nilla on itsehallinto-oikeus, jonka perusteella ne miskustannuksiin osallistumiseen ja hautapaik-
40072: järjestävät asiansa tarkoituksenmukaiseksi kat- kojen säilyttämiseen ei ole pidetty käytännössä
40073: somaliaan tavalla. Myös kaikista hautaustoimen mahdollisena.
40074: piiriin kuluvista asioista kuten esimerkiksi hauta- Kysymyksessä viitataan Turun seurakuntiin.
40075: paikoista ja hautaamisesta perittävistä maksuis- Saadun tiedon mukaan Turussa ei sotaveteraa-
40076: ta ne päättävät itsenäisesti. nien hautaamiseen ja hautapaikkaan liittyviä
40077: Seurakuntien verotuotoista käytetään vuosit- etuja myönnetä taannehtivasti siten, että päätök-
40078: tain lähes 6-8 % hautausmaiden ylläpitoon. set koskisivat myös sitä päätöstä edeltävää aikaa,
40079: Useimmat seurakunnat antavat kirkollisveroa jolla sotiemme veteraanien hautaamiseen liitty-
40080: maksaville jäsenilleen alennuksia hautapaikoista vistä eduista päätettiin. Tärkeimmät edut ovat
40081: ja hautaamisesta seurakunnalle perittäviin mak- maksuton hautapaikka, maksuton haudan avaus
40082: suihin. Muilta on sen sijaan katsottu oikeuden- ja peittäminen ja että siunauskappelinvuokraa ja
40083: mukaiseksi periä todellisia kustannuksia vastaa- tuhkausmaksua ei peritä. Seurakuntaan kuulu-
40084: via tai ainakin korkeampia maksuja kuin jäsenil- mattomilta maksuja peritään, mutta hekin saa-
40085: tä. Todettakoon, että Ruotsissa kirkkoon kuulu- vat alennuksia muihin kirkkoon kuulumatto-
40086: mattomat osallistuvat hautausmaiden ylläpitoon miin verrattuna.
40087: maksamalla ns. eriuskovaisveroa, suuruudeltaan Kysymys on siis paikalliseen päätösvaltaan
40088: 25 % normaalista kirkollisverosta. kuuluva asia, jossa hallituksella ei ole mahdolli-
40089: Sodassa kaatuneiden sankarihautausmaiden suutta suoraan ryhtyä toimenpiteisiin.
40090:
40091: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1997
40092:
40093: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
40094: KK 775/1997 vp 3
40095:
40096:
40097:
40098:
40099: Tili Riksdagens Talman
40100:
40101: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Det har allt sedan krigen varit kyrkans uppgift
40102: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande att vårda de stupades hjältegravar och stå för
40103: med1em av statsrådet översänt följande av riks- kostnaderna. Staten har endast deltagit i skötseln
40104: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade skriftliga av vissa hjältegravar för evakuerade, eftersom de
40105: spörsmål nr 775: församlingar på det överlåtna området som dessa
40106: människor hörde tili inte längre finns. Staten har
40107: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- också sett tili begravningen av de oidentifierade
40108: ta för att tiliförsäkra frontmännen och stupade som vid eftersökningar i Ryssland hittats
40109: krigsveteranerna avgiftsfri gravplats i kvarblivna på fåltet.
40110: hela landet oberoende av i viiken kom- I merparten av församlingarna beviljas vete-
40111: mun de bor och tidpunkten för dödsfal- ranerna från de senaste krigen gratis gravplats
40112: Iet? och avgifter tas inte ut för att gravar grävs och
40113: täcks. Besluten om detta har fattats i respektive
40114: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt lokalförsamling. Kyrkostyrelsen har gett rekom-
40115: anföra följande: mendationer bara om bevarandet av jägargra-
40116: varna och Mannerheimriddarnas gravar, men
40117: Evangelisk-lutherska kyrkans begravnings- den slutliga beslutanderätten finns även i detta
40118: platser är i Finland allmänna begravningsplatser. fall hos de lokala församlingarna. Någon vid-
40119: Församlingarna har självbestämmanderätt och sträcktare skyldighet än detta att del ta i kostna-
40120: utgående från den ordnar de sina ärenden så som derna för begravning av andra än stupade hjältar
40121: de finner det ändamålsenligt. Också beslut om och för bevarandet av deras gravplatser har inte
40122: allt som hör tili begravningsväsendet, t. ex. avgif- ansetts möjligt i praktiken.
40123: ter som uppbärs för gravplatser och begravning- I spörsmålet hänvisas tili församlingarna i
40124: ar, fattar de självständigt. Åbo. Enligt uppgift beviljas förmåner för begra v-
40125: Av församlingarnas skatteinkomster används ning av krigsveteraner och för deras gravplatser
40126: årligen inemot 6-8 % tili att upprätthålla be- inte retroaktivt så att besluten skulle gälla även
40127: gravningsplatser. De flesta församlingar beviljar den tid före beslutet då förmånerna i anslutning
40128: sina kyrkoskattebetalande medlemmar lättnad tili begravningen av veteranerna från våra krig
40129: på avgifter tili församlingen för gravplatser och fastställdes. De viktigaste förmånerna är avgifts-
40130: begravningar. Däremot har församlingarna an- fri gravplats, avgiftsfri gravgrävning och täck-
40131: sett det rättvist att hos andra bära upp avgifter ning och att hyra för välsignelsekapell och för
40132: som motsvarar de verkliga kostnaderna eller åt- kremering inte bärs upp. Hos dem som inte hör
40133: minstone är högre än vad medlemmarna beta- tili församlingen uppbärs avgift, men också de får
40134: lar. Det mä konstateras att de som inte hör tili avgifterna nedsatta jämfört med andra som inte
40135: kyrkan i Sverige deltar i kostnaderna för begrav- hör tili kyrkan.
40136: ningsplatserna genom att betala en s.k. dissen- Det är alltså en fråga som hör tili den lokala
40137: terskatt, som är 25% av den normala kyrkoskat- beslutanderätten och där regeringen inte har
40138: ten. möjlighet tili direkta åtgärder.
40139:
40140: Helsingforsden 29 september 1997
40141:
40142: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
40143: j
40144: j
40145: j
40146: j
40147: j
40148: j
40149: j
40150: j
40151: j
40152: j
40153: j
40154: j
40155: j
40156: KK 776/1997 vp
40157:
40158: Kirjallinen kysymys 776
40159:
40160:
40161:
40162:
40163: Armas Komi /kesk: Alle 25-vuotiaiden kohtelusta työvoimahallin-
40164: nossa
40165:
40166:
40167: Eduskunnan Puhemiehelle
40168:
40169: Keinoina nuorten aktivoimiseksi työelämään tään ja kuolemastaan" päätetään kasvottomas-
40170: tai opiskeluun paikalliset työvoimatoimistot sa, muutaman henkilön muodostamassa työvoi-
40171: ovat voineet velvoittaa nuorta hakeutumaan matoimikunnassa, jonka päätöksistä ei voi valit-
40172: koulutukseen vastoin nuoren aikuisen tahtoa tai taa.
40173: taipumuksia. Jos nuori ei pyri koulutukseen, hä- Nuorten kokema ensikontakti ja kohtelu ei ole
40174: nellä on vaara leimautua "passiiviseksi" ja näin omiaan luomaan positiivista mielikuvaa hallin-
40175: tulla suljetuksi työmarkkinatuen ulkopuolelle. nonalan toiminnasta.
40176: Ongelmatilanteita aiheuttaa se, etteivät ai- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40177: kuistuvat nuoret näe yhteyttä tarjotun koulutuk- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40178: sen ja työllistymisen välillä. Samoin ongelmati- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40179: lanteen voi aiheuttaa se, että koulutus, johon nyt nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40180: pitäisi hakeutua, on jo esimerkiksi edellisillä lu-
40181: kukausilla alkanut. Miten Hallitus aikoo kehittää sopi-
40182: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden koh- mattomaksi kokemastaan koulutuksesta
40183: teeksi joutuva nuori kokee, että hänen "elämäs- kieltäytyvän nuoren kohtelua?
40184:
40185: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1997
40186:
40187: Armas Komi /kesk
40188:
40189:
40190:
40191:
40192: 270136
40193: 2 KK 776/1997 vp
40194:
40195:
40196:
40197:
40198: Eduskunnan Puhemiehelle
40199:
40200: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kohdalla reaalinen vaihtoehto, eikä näin tarvitse
40201: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ollakaan. Mikäli nuori ei ole kiinnostunut perin-
40202: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- teisestä oppilaitosopetuksesta tai ei ole vielä var-
40203: le jäsenelle kansanedustaja Armas Komin näin ma suuntautumisvaihtoehdostaan, koulutuksen
40204: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 776: vaihtoehtona on esimerkiksi työharjoitteluun
40205: osallistuminen. Työharjoittelusopimuksen enim-
40206: Miten Hallitus aikoo kehittää sopi- mäiskestoa on hiljattain pidennetty 12 kuukau-
40207: mattomaksi kokemastaan koulutuksesta desta 18 kuukauteen nimenomaan niissä tapauk-
40208: kieltäytyvän nuoren kohtelua? sissa, joissa nuori työnhakija uhkaa syrjäytyä
40209: työmarkkinoilta.
40210: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Nuoren työnhakijan on edelleen mahdollista
40211: vasti seuraavaa: hakeutua oppisopimuskoulutukseen, työpaja-
40212: toimintaan tai käyttää hyväkseen Euroopan so-
40213: Työttömyysturva- ja työmarkkinatukijärjes- siaalirahaston mahdollisuuksia. Tarjolla olevien
40214: telmäämme viime vuosina tehdyillä muutoksilla lyhytaikaisten työsuhteiden lisääntyminen mah-
40215: on pyritty siirtämään etuuksien maksatuksen dollistaa lisäksi sen, että nuoren on aikaisempaa
40216: painopistettä. Työttömyyspäivärahan tai työ- selvästi helpompaa täyttää työttömyyspäivära-
40217: markkinatuen maksaminen passiivisen toimeen- han saamisedellytyksenä oleva työssäoloehto ja
40218: tulotuen luonteisena ei ole työnhakijan työllisty- täten siirtyä päivärahajärjestelmään, jossa mai-
40219: misen kannalta tarkoituksenmukaista. Maksa- nittua nuoriin kohdistuvaa rajoitusta ei ole.
40220: tuksen painopistettä onkin pyritty siirtämään Mitä tulee väitteeseen, etteivät nuoret näe yh-
40221: sellaisten tilanteiden tukemiseen, joissa henkilö teyttä ammatillisen pätevöitymisen ja työllisty-
40222: joko työvoimapoliittisin toimenpitein tai omaeh- misen välillä, viittaan nuorisoasiain neuvottelu-
40223: toisin keinoin parantaa omia työmarkkinaval- keskuksen julkaisemaan nuorisobarometriin,
40224: miuksiaan. Uudistusten myötä työnhakijan jonka mukaan valtaosa nuorista katsoo koulu-
40225: oman aktiivisuuden merkitys on siten korostu- tuksen merkityksen keskeiseksi oman työmark-
40226: nut. kinatilanteensa parantamisessa. Yli 70% työttö-
40227: Eräänä osana edellä kuvattua kehitystä työ- mistä tai lomautetuista nuorista aikoi baromet-
40228: markkinatuen saamisedellytyksiä on tarkistettu rin mukaan parantaa lähimmän viiden vuoden
40229: nuorten ammattikouluttamattomien työnhaki- aikana omia työmarkkinavalmiuksiaan amma-
40230: joiden osalta. Voimassa olevan järjestelmän mu- tillisen koulutuksen avulla.
40231: kaan alle 25-vuotiaan ammattikouluttamatto- Mm. työmarkkinatukiasioita käsittelevässä
40232: man nuoren työttömyysaikaisen työmarkkinatu- työvoimatoimikunnassa on puheenjohtajan li-
40233: kioikeuden säilymisen keskeisenä edellytyksenä säksi neljästä kahdeksaanjäsentä edustaen tasa-
40234: on, että hän hakeutuu hänelle soveltuvaan am- puolisesti työntekijä- ja työnantajaosapuolia.
40235: matilliseen koulutukseen. Koulutukseenhakeu- Työvoimatoimikuntien ratkaisut eivät perustu
40236: tumisesta on säädetty lain tasolla, eikä siitä siten mielivaltaan, vaan työvoimatoimikuntien tulee
40237: päätä paikallinen työvoimatoimisto. luonnollisesti ottaa ratkaisuja tehdessään huo-
40238: Käytännössä soveltuvaan ammatilliseen kou- mioon lain säännökset sekä syntynyt oikeuskäy-
40239: lutukseen hakeutuminen merkitsee osallistumis- täntö.
40240: ta yhteishakumenettelyyn. Ammatillisen koulu- On totta, ettei työvoimatoimikunnan anta-
40241: tuksen aloituspaikkoja on lisätty tuntuvasti, jo- maan työvoimapoliittiseen lausuntoon sellaise-
40242: ten valinnanvaraa on. Ilman koulutuspaikkaa naan voi hakea valittamalla muutosta. Muutosta
40243: jääminen on erittäin poikkeuksellista. Mikäli voidaan kuitenkin hakea lausunnon perusteella
40244: näin kuitenkin kävisi, nuoren työnhakijan oikeus annettavaan kansaneläkelaitoksen paikallistoi-
40245: työmarkkinatukeen luonnollisesti säilyy. miston antamaan päätökseen, joten valitustie
40246: On selvää, ettei ammatillisen pätevyyden näissäkin asioissa on turvattu.
40247: hankkiminen opiskelemalla ole kaikkien nuorten Lopuksi toteaisin, että yleissivistävästä oppi-
40248: KK 776/1997 vp 3
40249:
40250: laitoksesta valmistuneen nuoren ensikontakti nuori työnhakija jätettäisiin työvoimatoimis-
40251: työvoimatoimiston kanssa voisi olla paljon huo- toon ilmoittautumisensa jälkeen oman onnensa
40252: nompi kuin se, että hänelle tarjotaan heti työttö- nojaan, aloittamaan ehkä hyvinkin pitkäksi
40253: myyden alkuvaiheessa erinäisiä mahdollisuuksia muodostuvaa passiivista työmarkkinatukijak-
40254: oman työmarkkinatilanteensa parantamiseen. soa, jonka aikana syrjäytyminen avoimilta työ-
40255: Erityisen huonona kohteluna pitäisin sitä, että markkinoilta on hyvinkin todennäköistä.
40256:
40257: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1997
40258:
40259: Työministeri Liisa Jaakonsaari
40260: 4 KK 776/1997 vp
40261:
40262:
40263:
40264:
40265: Tili Riksdagens Talman
40266:
40267: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Det är klart att det inte för alla ungdomars
40268: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande vidkommande är ett reellt alternativ att skaffa sig
40269: medlem av statsrådet översänt följande av riks- yrkeskompetens genom studier. Så behöver det
40270: dagsledamot Armas Komi undertecknade spörs- inte heller vara. lfall den unga inte är intresserad
40271: mål nr 776: av traditionell läroanstaltsundervisning eller
40272: ännu inte är säker på sitt inriktningsalternativ, är
40273: Hur ämnar Regeringen utveckla åtgär- till exempel deltagande i arbetspraktik ett alter-
40274: der då det gäller behandlingen av ungdo- nativ till utbildning. Arbetspraktiksavtalets max-
40275: mar vilka vägrar deltai utbildning som de imala giltighetstid har nyligen förlängts från 12
40276: upplever som olämplig? månader tilll8 månader speciellt i sådana fall där
40277: en ung arbetssökande hotas av utslagning från
40278: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt arbetsmarknaden.
40279: anföra följande: Unga arbetssökande har vidare möjlighet att
40280: söka sig tillläroavtalsutbildning, verkstadsverk-
40281: Genom de ändringar som gjorts i vårt system samhet eller använda sig av Europeiska social-
40282: med arbetslöshetsskydd och arbetsmarknads- fondens möjligheter. Det utökade antalet till-
40283: stöd under de senaste åren har man försökt för- budsstående kortvariga arbetsförhållanden gör
40284: flytta tyngdpunkten för utbetalningen av förmå- det också möjligt för den unga att betydligt lätta-
40285: nerna. Utbetalning av arbetslöshetsdagpenning re än förut uppfylla villkoret om tid i arbete,
40286: eller arbetsmarknadsstöd i form av passivt ut- vilket är en förutsättning för mottagandet av
40287: komstskyddsstöd är inte ändamålsenligt med arbetslöshetsdagpenning, och sålunda komma i
40288: tanke på sysselsättandet av den arbetssökande. åtnjutande av dagpenningssystemet, där ovan
40289: Man har därför försökt förflytta tyngdpunkten nämnda begränsning som gäller de unga inte
40290: för utbetalningen tili att stöda sådana situationer förekommer.
40291: där personen i fråga antingen genom arbets- Vad beträffar påståendet att de unga inte ser
40292: kraftspolitiska åtgärder eller självständigt för- något samband mellan yrkeskvalificering och
40293: bättrar sina arbetsmarknadsfårdigheter. 1 och möjligheten att få arbete, hänvisar jag till den
40294: med reformen har vikten av arbetssökandens ungdomsbarometer som publicerats av delega-
40295: egen aktivitet framhävts. tionen för ungdomsärenden och enligt viiken
40296: Som ett led i ovan beskrivna utveckling har majoriteten av de unga anser att utbildningen har
40297: man vad gäller unga arbetssökande utan yrkesut- en central betydelse, då det gäller att förbättra sin
40298: bildning sett över deras förutsättningar att få egen situation på arbetsmarknaden. Över 70 %
40299: arbetsmarknadsstöd. För atten under 25 år gam- av de arbetslösa eller permitterade ungdomarna
40300: mal ungdom utan yrkesutbildning skall bibehålla ämnade enligt barometern förbättra sina arbets-
40301: rätten till arbetsmarknadsstöd under arbetslös- marknadsfårdigheter genom yrkesutbildning un-
40302: het är den centrala förutsättningen enligt gällan- der de närmaste fem åren.
40303: de system att han eller hon söker till lämplig I arbetskraftskommissionen, som bl.a. be-
40304: yrkesutbildning. Ansökan till utbildning är lag- handlar ärenden i anslutning till arbetsmark-
40305: stadgad, och sålunda är det inte den lokala ar- nadsstödet, finns förutom ordföranden fyra till
40306: betskraftsbyrån som fattar beslut därom. åtta medlemmar som opartiskt representerar ar-
40307: 1 praktiken innebär ansökan tilllämplig yrkes- betstagare och arbetgivare. Arbetskraftskom-
40308: utbildning att man deltar i gemensam elevansö- missionernas beslut baserar sig inte på godtycke,
40309: kan. Antalet nybörjarplatser inom yrkesutbild- utan kommissionerna bör naturligtvis vid sitt
40310: ningen har utökats påtagligt, och därför finns det beslutsfattande beakta bestämmelserna i lagen
40311: möjlighet att välja. Att bli utan studieplats är och gängse rättspraxis.
40312: mycket exceptionellt. lfall så ändå skulle ske, Det är sant att ändring i ett av arbetskrafts-
40313: bibehåller den unga arbetssökanden naturligtvis kommissionen givet arbetskraftspolitiskt utlå-
40314: sin rätt till arbetsmarknadsstöd. tande inte kan sökas genom besvär. Ändring kan
40315: KK 776/1997 vp 5
40316:
40317: emellertid sökas i ett beslut som folkpensionsan- erbjuds olika möjligheter att förbättra sin egen
40318: staltens lokalbyrå ger på basis av utlåtandet. Så- arbetsmarknadssituation. Som speciellt dålig an-
40319: lunda är besvärsvägen också i dessa ärenden ser jag en sådan behandling där en ung arbetssö-
40320: tryggad. kande efter att ha anmält sig hos arbetskraftsby-
40321: Tili slut vill jag konstatera att den första kon- rån skulle lämnas åt sitt öde, tili att inleda en
40322: takten som en ung person som utdimitterats från kanske mycket långvarig passiv period med ar-
40323: en allmänbildande läroanstalt har med arbets- betsmarknadsstöd under viiken tid det är rent av
40324: kraftsbyrån kan vara mycket sämre än det att mycket sannolikt att han eller hon blir utslagen
40325: han eller hon genast i början av sin arbetslöshet från den öppna arbetsmarknaden.
40326:
40327: Helsingfors den 17 september 1997
40328:
40329: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
40330: j
40331: j
40332: j
40333: j
40334: j
40335: j
40336: j
40337: j
40338: j
40339: j
40340: j
40341: j
40342: j
40343: j
40344: j
40345: j
40346: j
40347: j
40348: j
40349: j
40350: j
40351: j
40352: j
40353: j
40354: KK 777/1997 vp
40355:
40356: Kirjallinen kysymys 777
40357:
40358:
40359:
40360:
40361: Armas Komi /kesk: Vapaa-ajan asuntojen ympäristöinvestointien
40362: tukemisesta
40363:
40364:
40365: Eduskunnan Puhemiehelle
40366:
40367: Suomessa on liki puoli miljoonaa kesämökkiä tyhjennettävä likakaivo. Avustuksen myöntämi-
40368: ja uusia rakennetaan koko ajan. Tilastokeskuk- sen edellytyksenä voisi olla työllistävä näkökul-
40369: sen mukaan viime vuonna valmistui 5 800 uutta ma. Työn pitäisi työllistää lähialueen yrittäjiä tai
40370: mökkiä. Vapaa-ajanasuntojen käytön lisäänty- muita työnsuorittajia. Tuen summa voisi olla
40371: essä myös luontoon kohdistuva hajakuormitus 1 000-2 000 markkaa.
40372: ajan ja määrän suhteessa kasvaa kovaa vauhtia. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40373: Mökeistä yhdeksän kymmenestä on ilman jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40374: vesi- tai viemäröintisysteemiä. Mökeistä on talvi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40375: asuttavia puolet. Talvella jätteet eivät kompos- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40376: toidu, vaan niiden hajoaminen tapahtuu kesäi-
40377: sin, jolloin lisäkuormitus on muutoinkin kor- Onko Hallitus kiinnostunut vapaa-
40378: keaa. ajan asuntojen pienimuotoisten ympäris-
40379: Kesämökin omistajia voitaisiin kannustaa töinvestointien tukemisesta ja niiden yh-
40380: ympäristöinvestointeihin pienellä ympäristöin- distämisestä paikallisen väestön työllistä-
40381: vestointiavustuksella. Tällainen investointi voisi miseen?
40382: olla esimerkiksijätevesien käsittelyjärjestelmä tai
40383:
40384: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1997
40385:
40386: Armas Komi /kesk
40387:
40388:
40389:
40390:
40391: 270136
40392: 2 KK 777/1997 vp
40393:
40394:
40395:
40396:
40397: Eduskunnan Puhemiehelle
40398: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa Laki ja asetus yhdyskuntien vesihuoltotoi-
40399: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, menpiteiden avustamisesta sisältävät mahdolli-
40400: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen suuden tukea myös kiinteistökohtaistenjätevesi-
40401: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas järjestelmien rakentamista. Lain 3 §:n 2 momen-
40402: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o tin 2 kohdan mukaan kohteita, joihin voidaan
40403: 777: myöntää vesihuoltoavustusta, ovat myös "kiin-
40404: teistökohtaisessa tai siihen verrattavassa hank-
40405: Onko Hallitus kiinnostunut vapaa- keessa tarpeelliset vedenhankin ta, viemäröinti- ja
40406: ajan asuntojen pienimuotoisten ympäris- käymäläjätteen käsittelylaitteet sekä rakennuk-
40407: töinvestointien tukemisesta ja niiden yh- sen ulkopuoliset vesijohdot ja viemärit". Asetuk-
40408: distämisestä paikallisen väestön työllistä- sessa puolestaan luetellaan ne rakenteet ja kalus-
40409: miseen? teet, joiden rakentamiseen tai asentamiseen avus-
40410: tusta voidaan myöntää. Avustuksen myöntämi-
40411: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sen edellytyksenä kiinteistökohtaista tai siihen
40412: vasti seuraavaa: verrattavaa hanketta varten on mm. se, että
40413: hankkeessa tarkoitettua kiinteistöä käytetään
40414: Kysymyksessä käsitellään lähinnä loma-asu- pysyvään asumiseen tai sitä tukevaan elinkeino-
40415: tuksen vesien- ja muun ympäristönsuojelun te- toimintaan. Samoin eräänä edellytyksenä on
40416: hostamista. Samaan ongelmakenttään kuuluu työllisyysnäkökohtien huomioon ottaminen.
40417: myös ympärivuotinen haja-asutus, jonka jäteve- Avustuksia onkin viime vuosina myönnetty
40418: sien ja jätteiden käsittelyssä on monin paikoin jonkin verran myös kiinteistökohtaisiin vesi-
40419: puutteellisuuksia. Haja-asutusalueilla asuu tällä huoltohankkeislin. Avustettujen kiinteistöjen
40420: hetkellä lähes miljoona henkilöä. Pysyvän haja- määrä on ollut noin 500-1000 kiinteistöä vuo-
40421: asutuksen aiheuttama jätevesikuormitus on mo- dessa, kun lasketaan mukaan myös vedenhan-
40422: ninkertainen verrattuna loma-asutuksen aiheut- kinnan kehittämiseen osoitettu rahoitustuki.
40423: tamaan kuormitukseen. Haja- ja loma-asutuksen Budjettivaroja on ollut käytettävissä vähän, ja
40424: yhteinen osuus vesistöihin kohdistuvasta fosfori- kohteita on jouduttu priorisoimaan. Valtaosa ve-
40425: kuormituksesta on maassamme noin 8 %ja typ- siensuojeluun kohdistetuista vesihuollon avus-
40426: pikuormituksesta noin 3,5 %. Kyse ei siten ole tusvaroista on luonnollisesti osoitettu taajamien
40427: valtakunnallisesti kovin merkittävästä ympäris- jätevesien käsittelyyn.
40428: töongelmasta, mutta paikallisesti tämänkin Loma-asutuksen ympäristönsuojeluinves-
40429: kuormituksen vaikutukset voivat nousta haitalli- tointien tukeminen olisi periaatteessa järjestettä-
40430: siksi. vissä nykyistenkin säädösten pohjalta esim.
40431: Loma- ja haja-asutuksen jätevesiä ja jätteitä muuttamalla lakia yhdyskuntien vesihuoltotoi-
40432: koskevat lakisäädökset ovat melko yleisiä. Vesi- menpiteiden avustamisesta koskemaan myös
40433: laissa edellytetään vesikäymälästä tulevatjäteve- loma-asutusta. Määrärahojen vähyyden takia
40434: det puhdistettaviksi "sakokaivoissa tai muulla joudutaan jatkossakin priorisoimaan yhteisen
40435: tavalla". Terveydensuojelulaissa edellytetään jä- vesihuollon ja ympärivuotisen asutuksen hank-
40436: tevesien johtaminen ja jätteiden käsittely suori- keita. Tuettaessa nimenomaan loma-asutusta
40437: tettavaksi siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. olisi varojen käyttöä kontrolloitava siten, ettei
40438: Uusien rakennusten jätevesijärjestelyihin voi- niitä käytettäisi sellaiseen varustelutason kohot-
40439: daan vaikuttaa rakennuslainsäädännön mukai- tamiseen, joka vain lisäisi jätevesikuormitusta.
40440: sessa lupamenettelyssä. Säädösjärjestelmä ei siis Esimerkiksi uusien vesikäymätöiden rakentamis-
40441: ole tältä osin kovin kattava ja tehokas varsin- ta tilanteessa, jossa korvaaviakin käymäläjärjes-
40442: kaan vanhojen kiinteistöjen suhteen. Toimenpi- telmiä voitaisiin menestyksellisesti käyttää, ei pi-
40443: develvoitteiden asettaminen edellyttäisi yleensä täisi tukea. Etusijalla olisivat siis kuormituksen
40444: tapahtuneen haitan ja sen aiheuttajan osoitta- muodostumista estävät ratkaisut.
40445: mista,ja se ei aina ole helppoa tällaisen hajakuor- Laki yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden
40446: mitustyyppisen tilanteen ollessa kyseessä. avustamisesta edellyttää selkeästi työllisyysnä-
40447: KK 777/1997 vp 3
40448:
40449: kökohtien huomioon ottamista avustuksia koh- taan, että vaikka loma-asutuksenkin kohdalla
40450: dennettaessa. Tämä seikka tulee luonnollisesti pätee sama "likaaja maksaa" -periaate kuin ym-
40451: ottaa huomioon myös haja- ja loma-asutuksen päristönsuojelussa yleensäkin, on tarpeen selvit-
40452: vesihuoltotoimenpiteitä avustettaessa. Tällaisilla tää erilaisia tuki- ja kannustinjärjestelmiä, jotta
40453: hankkeilla työllistettäisiin nimenomaan paikalli- myös loma-asutuksen jätevesikysymysten rat-
40454: sia ihmisiä. Työllisyysvaikutuksia on vaikea täs- kaisemiseen saataisiin lisää pontta. Vesihuolto-
40455: mällisesti arvioida, mutta jos koko haja-asutus avustusjärjestelmän ohella voitaisiin myös harki-
40456: otetaan huomioon, voitaneen jo puhua ainakin ta ympäristönsuojelua koskevien ehtojen asetta-
40457: paikallisesti merkittävästä työllistämistekijästä. mista rakentamis- ja korjausrakentamistoimin-
40458: Valmisteilla olevassa vesiensuojelun tavoite- taan osoitettavalle valtion rahoitustuelle. Asiaa
40459: ohjelmassa vuoteen 2005 käsitellään myös loma- tullaan lähiaikoina selvittämään ympäristömi-
40460: asutuksen jäte-jajätevesikysymyksiä. Siinä tode- nisteriössä lähemmin.
40461:
40462: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1997
40463:
40464: Ympäristöministeri Pekka Haavisto
40465: 4 KK 777/1997 vp
40466:
40467:
40468:
40469:
40470: Tili Riksdagens Talman
40471:
40472: 1 den ordning 37 § 1 momo riksdagsordningen inte alltid lätt när situationen gäller diffus belast-
40473: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran- ning, som det här är fråga omo
40474: de medlem av statsrådet översänt följande av Lagen och förordningen om understödjande
40475: riksdagsman Armas Komi undertecknade spörs- av samhällenas vatten- och avloppsåtgärder
40476: mål nr 777: innehåller en möjlighet tili stöd till individuella
40477: avloppsvattenssystem på fastigheternao Enligt 3 §
40478: Är Regeringen intresserad av att stöda 2 momo 2 punkten i lagen är sådana anläggningar
40479: småskaliga miljöinvesteringar i fritidsbo- och konstruktioner för vilka understöd för vat-
40480: städer och av att kombinera detta med ten och avlopp kan beviljas de vattenförsörj-
40481: sysselsättning av den lokala befolkning- nings- och avloppsregleringsanläggningar samt
40482: en? anläggningar för behandling av toalettavfall som
40483: behövs i projekt som gäller en viss fastighet eller
40484: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt i därmed jämförbara projekt samt vattenledning-
40485: anföra följande: ar och avlopp utanför byggnadeno Förordningen
40486: räknar upp de anläggningar och den utrustning
40487: Spörsmålet behandlar huvudsakligen en ef- för vars uppförande eller installering bidraget
40488: fektivering av vattenvård och annan miljövård i kan beviljaso En förutsättning för att bidrag skall
40489: samband med fritidsbebyggelseo Tili samma beviljas en fastighet eller ett motsvarande projekt
40490: problemområde hör också åretruntglesbebyggel- är bl.ao att fastigheten används för permanent
40491: sen, där det på många ställen förekommer brister boende eller därmed sammanhängande näringar 0
40492:
40493:
40494:
40495:
40496: i behandlingen av avloppsvattnen och avfallet. 1 En annan förutsättning är att sysselsättningen
40497: glesbygden bor i detta nu inemot en miljon perso- beaktaso
40498: ner. Den avloppsvattenbelastning som den per- Under de senaste åren har bidrag i någon mån
40499: manenta glesbebyggelsen orsakar är mångdub- beviljats för fastigheters vattenförsörjningspro-
40500: beljämfört med den belastning som kommer från jekto Antalet understödda fastigheter har varit
40501: fritidsbebyggelseno Glesbebyggelsen och fritids- 500-1 000 om året, då också finansieringsstödet
40502: bebyggelsen svarar gemensamt för ca 8 % av tili utveckling av vattenförsörjningen inräknaso
40503: fosforbelastningen på vattnen och för ca 3,5% av Det har funnits relativt knappa budgetanslag för
40504: kvävebelastningeno Det är alltså inte fråga om ett ändamålet, och man har varit tvungen att ställa
40505: i nationell skala betydande miljöproblem, men projekten i prioritetsordningo Största delen av
40506: lokalt kan verkningarna bli skadliga också av vattenvårdsmedlen för bistånd tili vattenförsörj-
40507: denna belastningo ning har naturligtvis gått till behandling av av-
40508: Lagens bestämmelser om avloppsvatten och loppsvatten från bosättningscentrao
40509: avfall från fritidsbebyggelse och glesbebyggelse Stödet tili miljövårdsinvesteringar i fritidsbe-
40510: är rätt allmänt hållnao Vattenlagen förutsätter att byggelsen kunde i princip också på basis av nuva-
40511: avloppsvattnen från vattenklosetter renas i sedi- rande bestämmelser ordnas t.exo så att lagen om
40512: menteringsbrunnar eller på annat sätt. I hälso- understödjande av samhällenas vatten- och av-
40513: skyddslagen förutsätts att ledningen av avlopps- loppsåtgärder utvidgas tili att också gälla fritids-
40514: vattnen och hanteringen av avfallet görs så att bebyggelseo Eftersom anslagen är knappa måste
40515: detta inte orsakar hälsoolägenheter Avloppsvat-
40516: 0 man också framgent prioritera projekt som gäller
40517: tenarrangemangen i nybyggen kan styras genom gemensam vattenförsörjning och åretruntbosätt-
40518: tillståndsförfarandet enligt byggnadslagstift- ningo Då stödet riktas tili fritidsbebyggelse bör
40519: ningeno Bestämmelserna är alltså varken heltäck- medelanvändningen kontrolleras så att pengarna
40520: ande eller särskilt effektiva i detta hänseende, i inte används för att höja utrustningsnivån på ett
40521: synnerhet när det gäller gamla fastigheter. För sätt som ökar belastningen på vattneno Tili exem-
40522: att någon skall kunna förpliktas att vidta åtgär- pel bör stöd inte beviljas för byggande av nya
40523: der krävs vanligen att man skall kunna påvisa en vattenklosetter i sådana situationer där man
40524: olägenhet och den som orsakar den, och detta är framgångsrikt kan använda ersättande toalett-
40525: KK 777/1997 vp 5
40526:
40527: system. Det är alltså de lösningar som förhindrar 2005, vilket som bäst är under beredning, be-
40528: att det uppstår belastning som prioriteras. handlas också frågan om avfall och avlopp från
40529: Lagen om understödjande av samhällenas vat- fritidsbebyggelse. Där konstateras att även om
40530: ten- och avloppsåtgärder förutsätter uttryckligen principen om att förorenaren betalar appliceras
40531: att sysselsättningsfrämjande synpunkter beaktas också på fritidsbebyggelsen på samma sätt som i
40532: då bidragen kanaliseras. Denna faktor bör natur- miljövården i övrigt, är det nödvändigt att under-
40533: Iigtvis också beaktas i fråga om understöd tili söka olika stöd- och stimulanssystem för att få
40534: vattenvårdsåtgärder i samband med glesbebyg- mer kraft i arbetet på att Iösa avloppsvattenpro-
40535: gelse och semesterbosättning. Detta slags projekt blemen i samband med fritidsbebyggelse. Jämsi-
40536: sysselsätter just lokalt bosatta personer. Det är des med systemet för bidrag tili vattenförsörjning
40537: svårt att direkt bedöma sysselsättningsverkning- kunde man också överväga miljövårdsvillkor för
40538: arna, men om vi beaktar glesbygden i sin helhet statligt finansieringsstöd tili byggande och repa-
40539: torde vi redan kunna tala om en sysselsättnings- rationer. Miljöministeriet kommer inom den när-
40540: faktor som åtminstone har loka! betydelse. maste framtiden att undersöka ärendet närmare.
40541: I målprogrammet för vattenvården fram tili
40542:
40543: Helsingforsden 23 september 1997
40544:
40545: Miljöminister Pekka Haavisto
40546: \
40547: KK 778/1997 vp
40548:
40549: Kirjallinen kysymys 778
40550:
40551:
40552:
40553:
40554: Armas Komi /kesk: Diabeetikkojen ruokavalion seurannasta
40555:
40556:
40557:
40558: Eduskunnan Puhemiehelle
40559:
40560: Aikuisiän sokeritauti on yhä lisääntyvä sai- raaka-aineiltaan, ja on ilmeistä, että niin yksityi-
40561: raus suomalaisten keskuudessa. Etenkin van- selle valmistajalle kuin budjettivaikeuksien kans-
40562: huksien sairautena se johtaa monet laitoshoi- sa painiville kunnillekin tulee houkutus säästää.
40563: toon. Ruokavalio on yksi tärkeimmistä sokeri- Säästö on kuitenkin lyhytnäköistä. Paheneva
40564: taudin hoitomuodoista. Sokerin nauttiminen on diabeteksen hoitaminen on monin verroin kal-
40565: haitallista. Pieniä määriä sokeria voi käyttää, liimpi vaihtoehto koko yhteiskunnalle sen poti-
40566: mikäli joutuu voimakkaaseen rasitukseen. Sa- laille aiheuttamien kärsimysten lisäksi.
40567: moin suositellaan kuitupitoisen dieetin yhteydes- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40568: sä pieniä määriä sokeria mm. hedelmäsokerin jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40569: muodossa. Ne vanhukset,jotkajoutuvat hankki- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40570: maan ruokansa laitoksista, kouluilta tai yksityi- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40571: sistä keittiöistä, eivät voi olla varmoja, saavatko
40572: sokeritonta ruokaa niin halutessaan. Kunnat Miten Hallitus järjestää valvonnan
40573: ovat siirtäneet yhä enenevässä määrin laitosten ja kunnallisen ja yksityisen laitosruoan val-
40574: muutakin kuntalaisille koteihinjaettavaa ruoan- mistuksen laadusta siten, että se täyttää
40575: valmistusta yksityisen sektorin hoitoon. Miten ja mm. diabeetikkojen tarvitseman ruoka-
40576: kuka valvoo ruoan laatua mm. dieettiruokien valion vaatimukset?
40577: osalta? Dieettiruoat ovat usein hieman kalliimpia
40578: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1997
40579:
40580: Armas Komi /kesk
40581:
40582:
40583:
40584:
40585: 270136
40586: 2 KK 778/1997 vp
40587:
40588:
40589:
40590:
40591: Eduskunnan Puhemiehelle
40592:
40593: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kuljetettavia aterioita. Suosituksissa ei erotella
40594: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, yksityisten tai kunnan tuottamia palveluja. Vii-
40595: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen meksi mainitussa oppaassa on esitetty tavoitteet
40596: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas myös ikääntyvien tarvitsemille erityisruokava-
40597: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o lioille.
40598: 778: Ruokavalioiden ravitsemuksellisen laadun
40599: varmistamiseen ja seurantaan laitoskeittiöissä on
40600: Miten Hallitus järjestää valvonnan saatavilla useita helppoja atk-ohjelmia.
40601: kunnallisen ja yksityisen laitosruoan val- Kunnat voivat järjestää ateriapalvelut tarkoi-
40602: mistuksen laadusta siten, että se täyttää tuksenmukaisimmalla tavalla joko itse tuotettui-
40603: mm. diabeetikkojen tarvitseman ruoka- na tai ostopalveluina. Kunnan olisi hyvä sekä
40604: valion vaatimukset? oman toimintansa laadun varmistamiseksi että
40605: vaihtoehtojen harkintaan ja ostopalvelusopi-
40606: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- muksien valmistelun perustaksi määritellä ate-
40607: vasti seuraavaa: rioille ja palveluille selvät laatutavoitteet ja var-
40608: mistaa, että palvelujen tuottajat pystyvät tuotta-
40609: Suomen Diabetesliiton antamien diabeteksen maan myös erityisruokavaliot asetettujen tavoit-
40610: ruokavaliosuositusten (1994) mukaisesti aikuis- teiden mukaisesti. Hyvään ruokapalveluun kuu-
40611: tyypin diabeetikon ruokavalio-ohjeet ovat sa- luu myös asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden kuu-
40612: mansuuntaiset kuin väestölle tarkoitetut terveel- leminen.
40613: lisen ruokavalion suositukset. Laihdutus on Iiha- Täysin yksityisen sektorin ja asiakkaiden
40614: van aikuistyypin diabeetikon tärkein ja ensisijai- omalla rahallaan ostamien aterioiden laadun
40615: nen hoitomuoto. Ruokavaliossa on erityisesti varmistajana toimii osaava yritys ja aktiivinen
40616: kiinnitettävä huomiota rasvan määrään ja laa- asiakas. Virheellistä tietoa aterioiden sopivuu-
40617: tuun. Hiilihydraattien osuuden lisääminen ei tut- desta erityisruokavalioiksi ei saa antaa.
40618: kimusten mukaan heikennä sokeritasapainoa, Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhail-
40619: niin kuin aikaisemmin luultiin. Sokereita aikuis- laan vireillä, tänä syksynä ensin valmistuvana
40620: tyypin diabeetikko voi syödä rajoitetusti (alle kokeiluhankkeena, kunnallisen ruokahuollon
40621: 50 g tai alle 10% kokonaisenergiansaannista laatu projekti, josta saatujen kokemusten pohjal-
40622: annoksiin jaettuna). Erot ns. nopeasti (esim. vaa- ta valmistellaan ruokapalvelujen laadun opas
40623: lea leipä, glukoosi, sokeri, peruna) ja hitaasti ensisijaisesti päiväkoti- ja kouluruokailuun. Peri-
40624: (esim. fruktoosi, palkokasvit) verensokeritasoon aatteessa samat laadun kriteerit koskevat myös
40625: vaikuttavien hiilihydraattien välillä häviävät tai kunnan ruokapalvelukeskuksesta muihin laitok-
40626: pienenevät, kun niitä nautitaan seka-aterian yh- siin tai kotipalveluun toimitettavia aterioita.
40627: teydessä. Suhtautuminen sokerin käyttöön nor- Laitosruoan hygieenisestä laadusta ja tuotan-
40628: maalin ruokavalion osana on muuttunut salli- to-olosuhteista on määräyksiä terveydensuojelu-
40629: vammaksi. laissa sekä elintarvikesäädöksissä, joita valvoo
40630: Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut sai- kunnallinen terveysvalvonta. Pääosa valvonnas-
40631: raaloille ja hoitolaitoksille suositukset ruoan ra- ta tapahtuu omavalvontana,jota varten laitosten
40632: vitsemuksellisesta laadusta (Sosiaali- ja terveys- tulee laatia hyväksyttävä suunnitelma. Useissa
40633: ministeriön julkaisuja 1994:2). Samoin on annet- kunnissa terveysvalvonta resurssiensa puitteissa
40634: tu suositukset vanhusten ruokailusta (Sosiaali- ja seuraa ainakin projekteina ruokapalvelujen ate-
40635: terveysministeriön julkaisuja 12/92), jotka kos- rioiden ravitsemuksellista laatua (esimerkiksi
40636: kevat myös palvelutaloissa tarjottavia tai kotiin suolaseuranta).
40637:
40638: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997
40639:
40640: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
40641: KK 778/1997 vp 3
40642:
40643:
40644:
40645:
40646: Tili Riksdagens Talman
40647:
40648: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen privat eller kommunal service. I den senare publi-
40649: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande kationen har även framförts mål för den special-
40650: medlem av statsrådet översänt följande av riks- kost som äldre personer är i behov av.
40651: dagsman Armas Komi undertecknade spörsmål Det finns att få flera lätta adb-program med
40652: nr 778: hjälp av vilka man i storkök kan försäkra sig om
40653: och följa med kostens näringsmässiga kvalitet.
40654: Hur ämnar Regeringen ordna över- Kommunen kan ordna måltidsservice på det
40655: vakningen av tillverkningskvaliteten på mest ändamålsenliga sättet antingen själv eller
40656: kommunal och privat anstaltmat så att som köpta tjänster. Det skulle vara bra för kom-
40657: den uppfyller bl.a. de krav på diet som munen, både för att försäkra sig om den egna
40658: diabetiker behöver? verksamhetens kvalitet, som grund för övervä-
40659: gande av alternativ oeh för beredande av köp-
40660: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt tjänstavtal, att fastställa klara kvalitetsmål för
40661: anföra följande: måltiderna och servicen och att försäkra sig om
40662: att serviceproducenten klarar av att producera
40663: Enligt Finlands Diabetesförbunds kostre- även specialdiet enligt de fastställda målen. Tili
40664: kommendationer (1994) motsvarar kostanvis- en bra måltidsservice hör även att lyssna på klien-
40665: ningarna för vuxendiabetiker de rekommenda- ternas behov och önskemål.
40666: tioner om hälsosam kost som är avsedda för Måltidernas kvalitet för den privata sektorns
40667: befolkningen. Bantning är den viktigaste och pri- del och för de måltider som klienterna köper för
40668: mära vårdformen för en fet vuxendiabetiker. 1 sina egna pengar säkras av ett kunnigt företag
40669: kosten bör man speciellt fåsta uppmärksamhet och en aktiv klient. Felaktig information om
40670: vid fettmängden och -kvaliteten. En ökning av matens lämplighet som specialdiet fär inte ges.
40671: andelen kolhydrater försvagar inte enligt under- På social- oeh hälsovårdsministeriet är som
40672: sökningar sockerbalansen pä samma sätt som bäst under arbete, först som ett försöksprojekt
40673: man tidigare antagit. En vuxendiabetiker kan äta som blir fårdigt i höst, ett kvalitetsprojekt för den
40674: socker begränsat (under 50 g eller under 10% av kommunala kosthushållningen. Utgående från
40675: den totala energimängden fördelad pä portio- de erfarenheter man får av detta görs en handbok
40676: ner). Skillnaden mellan s.k. snabbt (t.ex. ljust för måltidsservicens kvalitet i första hand för
40677: bröd, glukos, socker, potatis) och längsamt (t.ex. daghems- och skolmåltider. Samma kvalitetskri-
40678: fruktos, baljväxter) på blodsockernivån verkan- terier berör i princip även de måltider som levere-
40679: de kolhydrater försvinner eller blir mindre, då de ras från kommunernas matcentraler tili andra
40680: äts i samband med en blandmåltid. Inställningen anstalter eller tili hemservicen.
40681: tili användandet av socker som en del av den Om anstaltmatens hygieniska kvalitet och till-
40682: normala kosten har blivit mera tolerant. verkningsförhållanden föreskrivs i Hälsoskydds-
40683: Social- och hälsovårdsministeriet har givit re- lagen och i livsmedclsförfattningarna, övervak-
40684: kommendationer åt sjukhus och vårdanstalter ningen sköts av den kommunala hälsoövervak-
40685: om kostens näringsmässiga kvalitet (Social- och ningen. Största delen av övervakningen sker som
40686: hälsovårdsministeriets publikationer 1994:2). Li- självövervakning, för viiken inrättningarna bör
40687: kaså har rekommendationer givits om äldre per- uppgöra en godkänd pian. I flera kommuner
40688: soners måltider (Social- och hälsovårdsministeri- följer hälsoövervakningen inom ramen för sina
40689: ets publikationer 12/92), som även beror måltider resurser upp, åtminstone som projekt, måltids-
40690: som serveras i servicehus eller som transporteras servicens måltiders näringsmässiga kvalitet (t.ex.
40691: hem. I rekommendationerna skiljer man inte på saltuppföljningen).
40692:
40693: Helsingforsden 19 september 1997
40694:
40695: Minister Terttu Huttu-Juntunen
40696: KK 779/1997 vp
40697:
40698: Kirjallinen kysymys 779
40699:
40700:
40701:
40702:
40703: Säde Tahvanainen /sd: Valtakunnallisen hakujärjestelmän luomi-
40704: sesta ammattikorkeakouluille
40705:
40706:
40707: Eduskunnan Puhemiehelle
40708:
40709: Alle 25-vuotiaiden nuorten on haettava vähin- Ratkaisuvaihtoehdoksi voisi nousta yhteisva-
40710: tään viiteen ammatilliseen koulutuspaikkaan ja Iinnan kaltainen järjestelmä, jolloin opiskelijan
40711: mentävä opiskelemaan johonkin näistä vaihto- tarvitsee käydä ainoastaan yhden kerran kunkin
40712: ehdoista, ellei satu pääsemään esim. yliopiston alan pääsykokeissa. Maksut ja opiskelijavalin-
40713: koulutusohjelmaan. taan liittyvät ongelmat vähenisivät myös tällä
40714: Ammattikorkeakouluun pyrkivät opiskelijat tavoin toimittaessa.
40715: joutuvat käymään pääsykokeissa ennen lopullis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40716: ta opiskelijavalintaa. Pääsykokeissa käyminen jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40717: on maksullista ja tietää myös esim. matkakuluja nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40718: kouluun pyrkivälle. Ongelmaksi on koettu se nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40719: seikka, että useaan saman alan paikkaan hake-
40720: van on käytävä eri ammattikorkeakoulujen pää- Aikooko opetusministeriö luoda am-
40721: sykokeissa kaikissa erikseen. Kulut nousevat mattikorkeakouluille yhteisvalintajärjes-
40722: näin huomattavan korkeiksi. telmän, ja mitä kaikkia tekijöitä järjestel-
40723: män luomisessa tulisi ottaa huomioon?
40724:
40725: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1997
40726:
40727: Säde Tahvanainen /sd
40728:
40729:
40730:
40731:
40732: 270136
40733: 2 KK 779/1997 vp
40734:
40735:
40736:
40737:
40738: Eduskunnan Puhemiehelle
40739:
40740: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa pitämään yllä niin kauan kuin ammattikorkea-
40741: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, koulujen vakinaistamisprosessi on kesken.
40742: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Vakinaiset ammattikorkeakoulut ovat hakeu-
40743: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah- tuneet yhteistyöhön opiskelijoiden valintajärjes-
40744: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen telyissä. Tarkoituksena on ollut luoda koulutus-
40745: n:o 779: aloittain yhtenäiset valintaperusteet ja mahdolli-
40746: suuksien mukaan myös yhtenäinen valintame-
40747: Aikooko opetusministeriö luoda am- nettely. Erityisesti on ollut kysymys tekniikan
40748: mattikorkeakouluille yhteisvalintajärjes- alan, kaupallisen alan, terveysalan, sosiaalialan,
40749: telmän, ja mitä kaikkia tekijöitä järjestel- luonnonvara-alan ja kulttuurialan opiskelijava-
40750: män luomisessa tulisi ottaa huomioon? linnasta. Tätä työtä on koordinoitu ammattikor-
40751: keakoulujen rehtorineuvoston (ARENE) toi-
40752: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mesta.
40753: vasti seuraavaa: Tarkoitus on jatkaa tätä kehittämistyötä vuo-
40754: den 1998 valintojen yhteydessä. Tällöin yhteis-
40755: Ammattikorkeakoulut on muodostettu enti- haun ja valintayhteistyön piiriin kuuluisi 20 vaki-
40756: sen ammatillisen korkea-asteen ja opistoasteen naista ammattikorkeakoulua. Menettelystä on
40757: koulutuksen pohjalta. Näitä koulutusmuotoja sovittu opetusministeriön ja ammattikorkea-
40758: koskeva aiempi lainsäädäntö velvoitti oppilai- koulujen välisissä tavoite- ja tulossopimuksissa.
40759: tokset osallistumaan valtakunnalliseen yhteisha- Eräillä aloilla on jo päästy tilanteeseen, jossa
40760: kuun ja -valintaan. Ammattikorkeakoulu-uudis- yhdessä koulutusyksikössä suoritettu valinta-
40761: tuksen yhteydessä mittavaa yhteisvalintajärjes- koe/soveltuvuuskoe käy sellaisenaan muidenkin
40762: telmää on purettu ja siirretty päätäntävaltaa op- koulutusyksikköjen valintakokeeksi. Tavoittee-
40763: pilaitostasolle. na on tämän käytännön laajentaminen, ja asiaa
40764: Vakinaisia ammattikorkeakouluja koskevan selvitetään kehitettäessä vuoden 1998 opiskelija-
40765: lainsäädännön mukaan niiden tulee osallistua valintoja. Samoin selvitetään myös valintakokei-
40766: yhteishakujärjestelmään. Opiskelijavalinnan pe- ta koskevien maksujen tarpeellisuutta.
40767: rusteista, valintakokeiden järjestämisestä ja opis- Opetusministeriön tarkoituksena on tukea
40768: kelijoiden ottamisesta päättää kukin ammatti- ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen ke-
40769: korkeakoulu itse. Tällä on pyritty korostamaan hittämistyötä, jossa korostuvat ammattikorkea-
40770: ammattikorkeakoulujen vastuuta omista opiske- koulujen omien näkemysten ohella erityisesti nii-
40771: lijoistaan. Ammattikorkeakoulu päättää itse den keskinäinen yhteistyö ja aikaisempaa parem-
40772: myös valintakokeita koskevista maksuista. pi koordinaatio yliopistolaitoksen valintojen
40773: Väliaikaiset ammattikorkeakoulut ja kokeilu- kanssa. Ministeriö tulee myös tukemaan valinto-
40774: jen ulkopuolella olevat opistoasteen oppilaitok- ja koskevan tiedottamisen selkeyttämistä ja te-
40775: set ovat edelleen yhteishaku- ja valintajärjestel- hostamista.
40776: mässä. Tätä rinnakkaista järjestelmää joudutaan
40777:
40778: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1997
40779:
40780: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
40781: KK 779/1997 vp 3
40782:
40783:
40784:
40785:
40786: Tili Riksdagens Talman
40787:
40788: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen med att göra yrkeshögskolorna tili ordinarie på-
40789: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande går.
40790: medlem av statsrådet översänt följande av riks- De ordinarie yrkeshögskolorna har börjat
40791: dagsman Säde Tahvanainen undertecknade samarbeta kring frågan om hur antagningen av
40792: skriftliga spörsmål nr 779: studerande skall ordnas. A vsikten har varit att
40793: skapa utbildningsområdesvis enhetliga antag-
40794: Avser undervisningsministeriet skapa ningsgrunder och i mån av möjlighet även ett
40795: ett system för gemensam antagning för gemensamt antagningsförfarande. Det har sär-
40796: yrkeshögskolorna, och vilka är alla de skilt varit frågan om antagningen inom område-
40797: faktorer som borde beaktas om systemet na teknik, handel, hälsovård, naturbruk, kultur
40798: utvecklas? och det sociala området. Arbetet har samordnats
40799: av rådet för yrkeshögskolornas rektorer (ARE-
40800: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt NE).
40801: anföra följande: A vsikten är att fortsätta detta utvecklingsar-
40802: bete i samband med antagningarna 1998. Då
40803: Yrkeshögskolorna har bildats utgående från kommer samarbetet kring gemensam elevansö-
40804: den tidigare yrkesutbildningen på högre nivå och kan och gemensamt urval att omfatta 20 ordina-
40805: på institutnivå. Den tidigare lagstiftningen om rie yrkeshögskolor. Överenskommelser om för-
40806: dessa utbildningsformer ålade läroanstalterna farandet har träffats i mål- och resultatförhand-
40807: att delta i det riksomfattande gemensamma an- lingarna mellan undervisningsministeriet och yr-
40808: söknings- och urvalsförfarandet. I samband med keshögskolorna.
40809: yrkeshögskolreformen har det vittomfattande Inom vissa branscher har man redan nått en
40810: systemet med gemensam elevantagning frångåtts situation där inträdesprov/Iämplighetstester i en
40811: och beslutsfattandet har överförts på läroan- utbildningsenhet som sådana går som inträdes-
40812: staltsnivå. prov i de andra utbildningsenheterna. Målet är
40813: Enligt lagstiftningen om de ordinarie yrkes- att bredda denna praxis och ärendet utreds när
40814: högskolorna skall de deltai systemet med gemen- elevantagningen 1998 utvecklas. Likaså utreds
40815: sam antagning av studerande. Beslut om grun- nödvändigheten med avgifter i samband med ur-
40816: derna för antagningen, ordnandet av urvalsprov valsproven.
40817: och om intagningen beslutar respektive yrkes- Undervisningsministeriet har för avsikt att
40818: högskola själv. Genom detta har man velat un- stöda arbetet med att utveckla yrkeshögskolor-
40819: derstryka yrkeshögskolornas ansvar för sina nas antagning av studerande. I arbetet skall inte
40820: egna studerande. Yrkeshögskolorna beslutar bara yrkeshögskolornas egna ståndpunkter
40821: också själva om avgifterna i samband med ur- framhävas utan också särskilt samarbetet mellan
40822: valsproven. skolorna ochjämfört med tidigare en bättre sam-
40823: De temporära yrkeshögskolorna och de läro- ordning med antagningen av studerande tili uni-
40824: anstalter på institutnivå som står utanför försö- versiteten. Ministeriet kommer också att stöda en
40825: ken omfattas fortfarande av systemet med ge- förtydligad och effektiverad information om an-
40826: mensam ansökan och antagning. Detta parallell- tagningen.
40827: system måste upprätthållas så länge processen
40828:
40829: Helsingforsden 24 september 1997
40830:
40831: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
40832: KK 780/1997 vp
40833:
40834: Kirjallinen kysymys 780
40835:
40836:
40837:
40838:
40839: Säde Tahvanainen /sd: Alennuskortin myöntämisestä osa-aikaelä-
40840: keläisille
40841:
40842:
40843: Eduskunnan Puhemiehelle
40844:
40845: Eläkeläisillä, kuten myös opiskelijoilla, on ka. Näin ollen eläkeläiset olisivat tasavertaisem-
40846: alennuskortti, jolla saa eläkeläisalennusta erilai- massa asemassa keskenään.
40847: sissa paikoissa. Esimerkiksi Valtionrautatiet Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40848: myöntää eläkeläisille huomattavia alennuksia jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40849: matkustuksesta, ja myös muissa kulkuvälineissä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40850: ja pääsylipuissa ym. on huomattava alennus elä- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40851: keläisille. Osaeläkkeellä olevat, usein pienituloi-
40852: set henkilöt, eivät saa eläkeläisalennukseen oi- Onko mahdollista luoda järjestelmä,
40853: keuttavaa korttia. Monilla osaeläkkeellä olevilla jossa myös osa-aikaeläkkeellä oleville
40854: on jokin työntekoa ja tulonhankkimista heiken- myönnettäisiin eläkeläisalennuksiin oi-
40855: tävä sairaus tai vamma, mutta ei kokoaikaeläket- keuttava kortti, kun heidän tulonsa eivät
40856: tä kuitenkaan. Sairauden tai vamman vuoksi ylitä tiettyä vuositulon ylärajaa, ja
40857: palkka tai muu tulo jää usein melko pieneksi, onko ministeriöllä tiedossa tällaisten
40858: mutta muiden eläkeläisten tapaan alennuksia he hakijoiden määrä ja kustannusvaikutuk-
40859: eivät saa. set valtiontaloudelle?
40860: Osa-aikaeläkeläisille voitaisiin myöntää elä-
40861: keläisten alennuskortti tiettyyn tulorajaan saak-
40862: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1997
40863:
40864: Säde Tahvanainen /sd
40865:
40866:
40867:
40868:
40869: 270136
40870: 2 KK 780/1997 vp
40871:
40872:
40873:
40874:
40875: Eduskunnan Puhemiehelle
40876:
40877: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tellyille eläkkeensaajaryhmille. Alennukseen oi-
40878: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, keutettuja eivät tällä hetkellä ole muun muassa
40879: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen määräaikaisella eläkkeellä, osatyökyvyttömyys-
40880: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah- eläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä olevat alle 65-
40881: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen vuotiaat henkilöt.
40882: n:o 780: Alennusperusteiden laajentaminen koske-
40883: maan myös osa-aikaeläkkeellä olevia on Kan-
40884: Onko mahdollista luoda järjestelmä, saneläkelaitoksen puolesta teknisesti mahdollis-
40885: jossa myös osa-aikaeläkkeellä oleville ta. Sen sijaan alennusoikeuden sitominen henki-
40886: myönnettäisiin eläkelaisalennuksiin oi- lön tuloihin poikkeaisi voimassa olevasta alen-
40887: keuttava kortti, kun heidän tulonsa eivät nuskäytännöstä. Kansaneläkelaitoksella ei ole il-
40888: ylitä tiettyä vuositulon ylärajaa, ja man verottajan kanssa erikseen tehtävää sopi-
40889: onko ministeriöllä tiedossa tällaisten musta oikeutta käyttää ihmisten tulotietoja alen-
40890: hakijoiden määrä ja kustannusvaikutuk- nusoikeuden vahvistamiseen. Tämäntyyppinen
40891: set valtiontaloudelle? palvelutoiminta ei sovi varsinaisesti Kansanelä-
40892: kelaita ksen tehtäviin sosiaalivakuutuksen etuuk-
40893: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sien toimeenpanijana. Nykyiset alennusperusteet
40894: vasti seuraavaa: ovat luonteeltaan pysyviä. Alennuksen sitomi-
40895: nen tulotietoihin merkitsisi sitä, että alennuspe-
40896: Kansaneläkelaitoksen kuvallisella Kela-kor- rusteet tulisi määräajoin tarkistaa tulotietojen
40897: tilla henkilö voi osoittaa oikeutensa eläkeläis- muuttuessa. Tämä lisäisi Kansaneläkelaitoksen
40898: alennuksiin Finnairin kotimaan liikenteessä, työtä ja muuttaisi myös työn luonnetta. Kansan-
40899: rautateillä ja linja-autoliikenteessä. Kuvallinen eläkelaitos ei olekaan lausunnossaan pitänyt tu-
40900: Kela-kortti on vapaaehtoinen ja kortin hinta on loihin perustuvaa alennustunnusta Kela-kortissa
40901: sata markkaa. Oikeuden alennukseen voi osoit- toteuttamiskelpoisena.
40902: taa myös muutoin kuin Kela-kortilla, esimerkik- Alennuksen myöntäminen osa-aikaeläkettä
40903: si 65 vuotta täyttäneet muulla kuvallisella henki- saaville riippuu matkustuspalveluja tarjoavien
40904: lötodistuksella. tahojen tahdosta. Hakijoiden määrä riippuu sii-
40905: Finnair, VR ja Matkahuolto määrittelevät itse tä, asetettaisiinko alennukseen oikeutetuille
40906: ne perusteet, joiden mukaan eläkeläisalennukset mahdollisesti tulorajat. Vuonna 1995 osa-aika-
40907: annetaan. Alennusperusteet eivät ole yhtenevät. eläkettä sai noin 5 400 henkilöä. Alennuksen
40908: Linja-autoliikenteessä alennukseen ovat oikeu- laajentaminen ei suoraan lisää valtion kustan-
40909: tettuja kaikki 65 vuotta täyttäneet. Finnair ja VR nuksia. Asian ollessa tämänlaatuinen ratkaisu
40910: myöntävät alennuksen, paitsi kaikille 65 vuotta jää viime kädessä Finnairin, VR:n ja Matkahuol-
40911: täyttäneille, myös nuoremmille erikseen määri- lon sekä eläkeläisjärjestöjen väliseksi asiaksi.
40912:
40913: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
40914:
40915: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
40916: KK 780/1997 vp 3
40917:
40918:
40919:
40920:
40921: Tili Riksdagens Talman
40922:
40923: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Det är för Folkpensionsanstaltens del tekniskt
40924: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande möjligt att utvidga grunderna för rabatt så att de
40925: medlem av statsrådet översänt följande av riks- även berör personer som får deltidspension. Men
40926: dagsman Säde Tahvanainen undertecknade att binda rätten till rabatt tili personens inkomst
40927: spörsmål nr 780: skulle avvika från den rabattpraxis som nu är i
40928: kraft.Folkpensionsanstalten har inte utan sär-
40929: Är det möjligt att skapa ett system, där skilt avtal med skattemyndigheterna rätt att an-
40930: även åt personer som får deltidspension vända människors inkomstuppgifter tili att be-
40931: skulle beviljas ett kort som berättigar tili kräfta rätten tili rabatt. Den här sortens service-
40932: pensionärsrabatter, då deras inkomst inte verksamhet lämpar sig egentligen inte tili Folk-
40933: överstiger en viss årsinkomst, samt pensionsanstaltens uppgifter som verkställande
40934: känner ministeriet tili antalet sådana myndighet för socialförsäkringsförmåner. De
40935: sökanden och inverkan på kostnaderna nuvarande grunderna för rabatter är tili sin natur
40936: för statsekonomin? bestående. Att binda rabatten till inkomsten
40937: skulle betyda att grunderna för rabatten borde
40938: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt regelbundet justeras då inkomsterna ändras.
40939: anföra följande: Detta skulle öka Folkpensionsanstaltens arbete
40940: och ändra även arbetetsnatur. Folkpensionsan-
40941: Med ett fotoförsett FPA-kort kan en person stalten har inte heller i sitt utlåtande ansett att en
40942: påvisa sin rätt tili pensionärsrabatt på Finnairs på inkomsten baserad rabattbeteckning i FPA-
40943: inrikestrafik, järnvägen och busstrafiken. Det kortet är genomförbar.
40944: fotoförsedda FPA-kortet är frivilligt och kostar Beviljandet av rabatt åt pensionärer som får
40945: 100 mark. Rätt tili rabatt kan även bevisas på deltidspension är beroende av viljan hos dem som
40946: annat sätt än med FPA-kort, t.ex. de 65 år fyllda erbjuder resetjanster. Antalet sökanden beror på
40947: med annat fotoförsett identitetsbevis. det om man skulle sätta en eventuell inkomst-
40948: Finnair, SJ och Matkahuolto fastslår själv de gräns för dem som är berättigade tili rabatt. År
40949: grunder enligt vilka pensionärsrabatt beviljas. 1995 fick ca 5 400 personer deltidspension. En
40950: Grunderna för rabatten är inte överensstämman- utvidgning av rabatten ökar inte direkt statens
40951: de. 1 busstrafiken är alla 65 år fyllda berättigade kostnader. På grund av sakens natur blir avgö-
40952: tili rabatt. Finnair och SJ beviljar rabatt förutom randet i sista hand en sak mellan Finnair, SJ och
40953: åt alla 65 år fyllda även åt yngre skilt definierade Matkahuolto samt pensionärsorganisationerna.
40954: pensionärsgrupper. Berättigade tili rabatt är för
40955: tillfållet inte bl.a. personer som är under 65 år och
40956: som får tidsbunden pension, delinvalidpension
40957: eller deltidspension.
40958:
40959: Helsingforsden 26 september 1997
40960:
40961: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
40962: KK 781/1997 vp
40963:
40964: Kirjallinen kysymys 781
40965:
40966:
40967:
40968:
40969: Raimo Vistbacka /ps: Lukion oppikirjojen vaihtuvuudesta
40970:
40971:
40972:
40973: Eduskunnan Puhemiehelle
40974:
40975: Lukiossa käytettävät oppikirjat ovat varsin mutta vähävaraisille vanhemmille käytäntö tun-
40976: kalliita, kuten oppikirjat yleensäkin. Oppilas, tai tuu kohtuuttomalta ja turhalta. Useimpien ainei-
40977: käytännössä hänen vanhempansa, joutuvat kus- den kohdalla tieto ei varmaankaan vanhene vuo-
40978: tantamaan kyseiset kirjat toisin kuin peruskou- dessa-kahdessa ratkaisevasti. Tuntuu siltä, ettei
40979: lussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Niistä opetushallitus riittävästivalvoja anna ohjeistuk-
40980: muodostuu joka syksy huomattava menoerä lu- sia kouluille lukioiden kirjojen vaihtuvuuden hil-
40981: kiolaisenja hänen vanhempiensa maksettavaksi. litsemiseksi. Se olisi kuitenkin varsin tarpeellinen
40982: Tietäen edellä olevan tosiseikan tuntuisi luonnol- ja kokonaistaloudellinen tehtävä, minkä avulla
40983: liselta, että koulut pyrkisivät mahdollisuuksiensa voitaisiin tasata vanhempien taloudellista ase-
40984: mukaan rajoittamaan kirjojen vaihtamista toi- maa ja luoda myös useampilapsisille perheille
40985: siin, jotta esimerkiksi useampilapsiset perheet yhtäläisemmät mahdollisuudet kouluttaa lap-
40986: voisivat hyödyntää samoja kirjoja useamman siaan.
40987: kuin yhden lapsen kohdalla. Samoin naapurit Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40988: voisivat kierrättää kirjoja lasten edetessä opin- jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
40989: tiellään. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40990: Valitettavasti käytäntö on kuitenkin toisenlai- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40991: nen. Lukion jopa samojen kurssien oppikirjat
40992: vaihtuvat tiuhaan tahtiin - usein jopa vuosit- Tietääkö Hallitus kuinka tehokkaasti
40993: tain. Näin ollen perheet joutuvat uhraamaan sa- Opetushallitus valvoo ja ohjaa lukioita
40994: mojen tietojen hankkimiseen jokaisen lapsensa niiden käyttämien oppikirjojen vaihtu-
40995: kohdalla täysimääräiset kirjojen ostokustannuk- vuuden rajoittamisessa?
40996: set Kustantajille menettely on varmasti hyvä,
40997:
40998: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1997
40999:
41000: Raimo Vistbacka /ps
41001:
41002:
41003:
41004:
41005: 270136
41006: 2 KK 781/1997 vp
41007:
41008:
41009:
41010:
41011: Eduskunnan Puhemiehelle
41012:
41013: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teriaalia samanaikaisesti. Kuluva lukuvuosi
41014: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, päättää useimmissa lukioissa opetussuunnnitel-
41015: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen mauudistuksen, joten oppimateriaalien nopea
41016: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo vaihtuminen ilmeisesti seuraavina vuosina ta-
41017: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- saantuu.
41018: sen n:o 781: Opetushallitus ei valvo eikä ohjaa lukioita op-
41019: pikirjojen käyttöön ja vaihtuvuuteen liittyvissä
41020: Tietääkö Hallitus kuinka tehokkaasti asioissa. Lukio valitsee käytettävän opetusmate-
41021: Opetushallitus valvoo ja ohjaa lukioita riaalin täysin itsenäisesti. Opetushallitus luopui
41022: niiden käyttämien oppikirjojen vaihtu- myös oppikirjojen tarkastuksesta jo vuonna
41023: vuuden rajoittamisessa? 1992, jolloin asetuksella (50811992) kumottiin
41024: kyseinen lukioasetuksen 24 §,jonka mukaan lu-
41025: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kion opetuksessa käytettävät oppikirjat ja niihin
41026: vasti seuraavaa: rinnastettava oppimateriaali tuli olla opetushal-
41027: lituksen hyväksymiä.
41028: Lukion opetussuunnitelmauudistus, luokaton On myönnettävä, että lukiotaisen oppikirjojen
41029: lukio ja hajautettu ylioppilastutkinto ovat täysin ja muun oppimateriaalin hankinta on kallista.
41030: muuttaneet lukio-opiskelun kolmen viime luku- Valtio osallistuu kustannuksiin omalta osaltaan
41031: vuoden aikana. Tämä on merkinnyt myös koko- siten, että vanhempiensa luona asuva alle 20-
41032: naan uudistettujen opetusmateriaalien käyt- vuotias lukion opiskelija saa kuukaudessa opin-
41033: töönottoa lukioissa. Oppikirja ei ole enää ainoa torahaa 130 markkaa, jota voidaan korottaa vä-
41034: käytettävissä oleva opetusmateriaali. Nyt saate- hävaraisuuden perusteella 250 markkaan saak-
41035: taan käyttää useiden kustantajien kirjallista, ka.
41036: äänitettyä, videoitua tai tietokoneavusteista ma-
41037:
41038: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997
41039:
41040: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
41041: KK 781/1997 vp 3
41042:
41043:
41044:
41045:
41046: Tili Riksdagens Talman
41047:
41048: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen rande år innebär i de flesta gymnasier slutet på
41049: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande läroplansreformen, så det snabba bytet av läro-
41050: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks- medel kommer förmodligen att avta de följande
41051: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade åren.
41052: skriftliga spörsmå1 nr 781 : Utbildningsstyrelsen varken övervakar eller
41053: styr gymnasierna i ärenden som ansluter sig tili
41054: Vet Regeringen hur effektivt utbi1d- användningen av läroböcker eller hur de byts ut.
41055: ningsstyrelsen övervakar och styr gymna- Gymnasierna väljer de läromedel de använder
41056: sierna när det gäller att begränsa byten av helt självständigt. Utbildningsstyrelsen slopade
41057: läroböcker som de använder? även granskningen av läroböcker redan 1992, då
41058: den ifrågavarande paragrafen, 24 § gymnasieför-
41059: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ordningen, enligt viiken de läroböcker och jäm-
41060: anföra följande: förbart materia! som användes i gymnasieunder-
41061: visningen skulle vara godkända av utbildnings-
41062: Reformen av gymnasiets läroplan, det års- styrelsen, upphävdes genom förordning (508/
41063: kurslösa gymnasiet och den uppdelade student- 1992).
41064: examen har helt ändrat gymnasiestudierna under Det måste medges att det är dyrt att köpa
41065: de tre senaste läsåren. Det har också inneburit att läroböcker och andra läromedel till gymnasie-
41066: helt nya läromedel införts i gymnasierna. Läro- lever. Staten deltar för sin del i kostnaderna så att
41067: boken är inte längre det enda läromedlet som står en gymnasieelev som är under 20 år och bor hos
41068: till buds. Numera kan man använda flera förläg- sina föräldrar får 130 mark i studiepenning per
41069: gares skriftliga materia!, ljudupptagningar, vide- månad. Summan kan på grund av medellöshet
41070: or eller datorstödda materia! samtidigt. Inneva- höjas upp till 250 mark.
41071:
41072: Helsingforsden 19 september 1997
41073:
41074: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
41075: KK 782/1997 vp
41076:
41077: Kirjallinen kysymys 782
41078:
41079:
41080:
41081:
41082: Raimo Vistbacka /ps: Heikkonäköisten aseman parantamisesta jul-
41083: kisessa hallinnossa
41084:
41085:
41086: Eduskunnan Puhemiehelle
41087: Yleisissä liikennevälineissä, niiden asemilla ja kemisenja täyttämisen voi tehdä yleensä kiireettä
41088: muissakin yleisissä tiloissa on yleisölle tarkoite- ja käyttää vaikkapa avustajaa, on vallitseva heik-
41089: tut opasteet useimmiten suunniteltu ja toteutettu konäköisten aseman heikko huomioon ottami-
41090: yksinomaan normaalin näkökyvyn omaavia var- nen leimaa antavaa julkisen hallinnon taholta.
41091: ten. Kylttien koko, väritys ja muut luettavuuteen Tämä ei saa olla pysyvä ja tyydyttävä tilanne,
41092: vaikuttavat seikat on huomioitu varsin heikosti, vaan jatkuvasti myös julkisten asiakirjojen ja lo-
41093: ja tämän takia heikkonäköinen törmää toistu- makkeiden suunnittelussa tulisi pyrkiä huomioi-
41094: vasti tilanteeseen, jossa hän ei pysty hahmotta- maan myös näkökyvyltään heikompien oikeu-
41095: maan tai saamaan selvää kylteistä ja niissä jaetta- det.
41096: vasta tiedosta. Ongelma ei ole lainkaan vähäpä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41097: töinen, sillä heikkonäköisiä on niin vanhusväes- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41098: tössä kuin myös työikäisen väestön keskuudessa nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41099: huomattavia määriä. Toistuvasti nykyinen tilan- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41100: ne aiheuttaa jopa suoranaisia vaaratilanteita,
41101: mutta lievemmilläänkin se on heikkonäköisten Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt tai
41102: kannalta kiusallista ja heidän tasavertaisuuttaan aikoo ryhtyä tasavertaistaakseen heikko-
41103: loukkaavaa. näköisten oikeudet julkisten kulkuväli-
41104: Samanlainen on tilanne myös monien julkis- neiden ja -tilojen kyltitystä sekä julkisia
41105: ten asiakirjojen ja virallisten lomakkeiden koh- asiakirjoja ja lomakkeita suunniteltaessa
41106: dalla. Vaikkakin asiakirjojen ja lomakkeiden lu- ja laadittaessa?
41107:
41108: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1997
41109:
41110: Raimo Vistbacka /ps
41111:
41112:
41113:
41114:
41115: 270136
41116: 2 KK 782/1997 vp
41117:
41118:
41119:
41120:
41121: Eduskunnan Puhemiehelle
41122:
41123: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Heikkonäköisyys on otettu huomioon myös
41124: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, liikennelainsäädännössä. Esimerkiksi luvanva-
41125: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen raisesta henkilöliikenteestä tiellä annettu laki
41126: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo (66211994) velvoittaa ottamaanjoukkoliikenteen
41127: Vistbackan kirjallisen kysymyksen n:o 782: suunnittelussa huomioon muun muassa vam-
41128: maisten tarpeet, ja linja-autojen kilpien vähim-
41129: Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt tai mäismitoista on säädetty ajoneuvojen rakentees-
41130: aikoo ryhtyä tasavertaistaakseen heikko- ta ja varusteista annetussa asetuksessa (1256/
41131: näköisten oikeudet julkisten kulkuväli- 1992). Lisäksi parhaillaan on meneillään euroop-
41132: neiden ja -tilojen kyltitystä sekä julkisia palainen COST 335 -projekti, johon Suomi osal-
41133: asiakirjoja ja lomakkeita suunniteltaessa listuu. Sen tarkoituksena on edistää rautateiden
41134: ja laadittaessa? helppokäyttöisyyttä myös heikkonäköisten kan-
41135: nalta. Tässä yhteydessä tullaan selvittämään sitä,
41136: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- miten matkustajainformaatiota, kuten aikatau-
41137: vasti seuraavaa: luja, viitoitusta ja opastusta, voitaisiin kehittää
41138: entistä asiakasystävällisemmäksi. Parhaillaan on
41139: Vammaisten, ja siis myös heikkonäköisten, myös meneillään matalalattiabussien käytettä-
41140: oikeus elää tasavertaisina yhteiskunnassa on tur- vyystutkimus,jossa siinäkin asioita tarkastellaan
41141: vattu hallitusmuodossa. Tässä voidaan erityisesti myös heikkonäköisten näkökulmasta.
41142: viitata hallitusmuodon 5 §:n syrjintäkieltoon ja Vastaavasti vammaisuus on otettava huo-
41143: 16 a §:ssä julkiselle vallalle säädettyyn perus- ja mioonjulkisten tilojen rakentamisessa. Ympäris-
41144: ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteeseen. Lisäk- töministeriö on 16.4.1997 antanut rakennusase-
41145: si hallitusmuodon 16 §:ssä säädetään hyvän hal- tuksen (266/1959) 80 §:ssä tarkoitettuja hallinto-
41146: linnon takeista. ja palvelurakennuksia sekä liike- ja palvelutiloja
41147: Julkisen vallan velvollisuutena on pyrkiä ta- koskevat määräykset ja ohjeet, joissa asetetaan
41148: kaamaan tasavertaisuus myös käytännössä. rakentamiselle vaatimukset myös niiden henki-
41149: Asiassa voidaan viitata muun muassa vammai- löiden kannalta, joiden liikkumis- tai toiminta-
41150: suuden perusteella järjestettävistä palveluista ja kyky on rajoittunut. Määräyksissä on kiinnitetty
41151: tukitoimista annettuun lakiin (380/1987). Suo- huomiota opastuksen näkyvyyteen. Vireillä ole-
41152: mea asiassa sitovat ihmisoikeussopimusten lisäk- vassa rakennuslain kokonaisuudistuksessa tul-
41153: si eräät kansainväliset asiakirjat kuten YK:n laan kiinnittämään huomiota katutilan suunnit-
41154: yleiskokouksen hyväksymät vammaisten oi- teluun ja kunnossapitoon myös eri tavoin toimin-
41155: keuksienjulistus (9.12.1975) ja vammaisten hen- tarajoitteisten kannalta. Lisäksi voidaan viitata
41156: kilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista liikenneministeriön ja ympäristöministeriön ra-
41157: koskevat yleisohjeet (20.12.1993). hoittamaan tutkimushankkeeseen "Toimiva ym-
41158: Valtakunnallinen vammaisneuvosto, joka päristö jokaiselle", jossa selvitetään heikkonä-
41159: edustaa laajasti sekä vammaisjärjestöjä että köisten ongelmia julkisissa tiloissa.
41160: asian kannalta keskeisiä ministeriöitä, hyväksyi Sen sijaan ei ole olemassajulkisia asiakirjoja ja
41161: vuonna 1995 vammaispoliittisen ohjelman lomakkeita koskevia yleisiä säännöksiä tai ohjei-
41162: (STM:njulkaisuja 1995:10),joka on myös heik- ta. Hyvään hallintotapaan voidaan kuitenkin
41163: konäköisten kannalta tärkeä asiakirja. Sen tar- katsoa kuuluvan, että viranomaisten lomakkeet
41164: koituksena on etsiä vammaisten ongelmiin käy- ovat sellaisia, että asianosainen voi ilman koh-
41165: tännön ratkaisuja edellä mainittujen YK:n yleis- tuutonta vaivaa selviytyä niiden täyttämisestä.
41166: ohjeiden pohjalta. Sanotun ohjelman mukaan Lisäksi tätä tukevat hallintomenettelylain (598/
41167: matkustamiseen liittyvän informaation, kuten 1982) neuvontaa, avustajaa ja hakemuksen täy-
41168: kuulutusten ja aikataulujen, on oltava saatavilla dentämistä koskevat säännökset.
41169: kaikille asiakasryhmille soveltuvassa muodossa Valtionhallinnossa on käynnissä parhaillaan
41170: ja lisäksi kaukoliikenteen terminaaleissa tulee useampiakin hallinnon asiakkaiden aseman pa-
41171: olla saatavilla opastus- ja avustajapalveluita. rantamista selvittäviä hankkeita. Asiakaspalaut-
41172: KK 782/1997 vp 3
41173:
41174: teen entistä paremman huomioon ottamisen vastata varaamaila asiakkaiden käyttöön näke-
41175: myötä voidaan arvioida vastaisuudessa myös mistä helpottavia apuvälineitä. Edelleen heikko-
41176: heikkonäköisten aseman paranevan. Heikkonä- näköisyys voi antaa lakisääteisen oikeuden saada
41177: köisyyden entistä paremmin huomioon ottavan käyttöönsä apuvälineitä tai henkilökohtaista
41178: lomakesuunnittelun lisäksi tarpeeseen voidaan palvelua.
41179:
41180: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1997
41181:
41182: Oikeusministeri Kari Häkämies
41183: 4 KK 782/1997 vp
41184:
41185:
41186:
41187:
41188: Tili Riksdagens Talman
41189:
41190: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- gram skall den information som är förknippad
41191: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- med resande, såsom anmälningar och tidtabeller,
41192: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- finnas tillgänglig i en form som lämpar sig för alla
41193: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål kundgrupper och dessutom skall det vid termi-
41194: nr 782: nalerna för fjärrtrafik finnas tillgång till guide-
41195: och assistenttjänster.
41196: Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit Ä ven i trafiklagstiftningen har man tagit hän-
41197: eller ämnar Regeringen vidta för att tryg- syn till personer med svag syn. T .ex. lagen om
41198: ga jämbördiga rättigheter för personer tillståndspliktig persontrafik på väg (662/1994)
41199: med svag syn vid planeringen av skyltning innehåller förpliktelser om att man vid planering-
41200: i allmänna samfårdsmedel och offentliga en av kollektivtrafiken skall beakta bl.a. de han-
41201: utrymmen samt vid utarbetandet av of- dikappades behov, och förordningen om fordons
41202: fentliga handlingar och blanketter? konstruktion och utrustning (1256/1992) inne-
41203: håller bestämmelser om minimimåtten för bus-
41204: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt sarnas skyltar. Dessutom deltar Finland också i
41205: anföra följande: det europeiska COST 335 -projektet. Dess syfte
41206: är att underlätta användningen av järnvägar ock-
41207: 1 regeringsformen tryggas rättigheten att leva så för personer med svag syn. 1 detta samman-
41208: ettjämbördigt liv i samhället för de handikappa- hang kommer man också att utreda hur informa-
41209: de och således också för personer med svag syn. 1 tionen för resenärer, såsom tidtabeller, skyltning
41210: detta sammanhang kan man särskilt hänvisa till och guidning, kunde utvecklas i en ännu bättre
41211: förbudet mot diskriminering i 5 § regeringsfor- riktning med tanke på kunderna. För tillfållet
41212: men och den skyldighet att trygga de grundläg- pågår det också en undersökning om användbar-
41213: gande fri- och rättigheterna och de mänskliga heten av låggolvsbussar, där man också tar hän-
41214: rättigheterna som ålagts den offentliga makten i syn till synpunkter som gäller personer med svag
41215: 16 a §. Dessutom bestäms det i 16 § regeringsfor- syn.
41216: men om garantierna för god förvaltning. Ä ven vid byggandet av offentliga lokaliteter
41217: Den offentliga makten är skyldig att sträva har de handikappade beaktats. Miljöministeriet
41218: efter att garantera jämställdheten också i prakti- har den 16.4.1997 utfårdat föreskrifter och anvis-
41219: ken. 1 denna fråga kan man bl.a. hänvisa tilllagen ningar beträffande sådana förvaltnings- och ser-
41220: om service och stöd på grund av handikapp (380/ vicebyggnader samt affårs- och servicelokaliteter
41221: 1987). 1 Finland har dessutom vissa internatio- som avses i 80 § byggnadsförordningen (266/
41222: nella dokument bindande verkan, såsom den de- 1959), där det uppställs krav på byggandet också
41223: klaration om de handikappades rättigheter med tanke på sådana personer vilkas förmåga att
41224: (9.12.1975) och de allmänna rekommendationer röra sig och i övrigt handla är begränsad. 1 före-
41225: om skapande av jämlika möjligheter för handi- skrifterna har man också fåst uppmärksamhet
41226: kappade personer (20.12.1993) som godkänts av vid guidningens synlighet. Vid den totalrevide-
41227: FN:s generalförsamling. ring av byggnadslagen som är under beredning
41228: Det landsomfattande handikapprådet som i kommer man att fåsta uppmärksamhet vid pla-
41229: stor utsträckning representerar både handikapp- neringen och underhållet av gator också med
41230: organisationer och de ministerier som är centrala tanke på personer vilkas rörelse- och handlings-
41231: med tanke på ärendet i fråga, godkände år 1995 förmåga är begränsad på olika sätt. Dessutom
41232: ett handikappolitiskt program (SHM:s publika- kan man hänvisa till det forskningsprojekt som
41233: tion 1995:10), vilket är ett viktigt dokument ock- finansieras av trafikministeriet och miljöministe-
41234: så med tanke på personer med svag syn. Dess riet, "En fungerande miljö för alla", där man
41235: syfte är att man på basis av FN:s allmänna re- utreder vilka problem personer med svag syn
41236: kommendationer skall finna praktiska lösningar stöter på i offentliga utrymmen.
41237: på de handikappades problem. Enligt detta pro- Däremot finns det inte några allmänna be-
41238: KK 782/1997 vp 5
41239:
41240: stämmelser eller anvisningar om offentliga hand- kundernas åsikter kommer också ställningen för
41241: lingar eller blanketter. Man kan dock anse att det personer med svag syn uppskattningsvis att för-
41242: hör tili god förvaltningssed att myndigheternas bättras i framtiden. Förutom att man vid plane-
41243: blanketter är sådana att personen i fråga utan ringen av blanketter bättre tar hänsyn tili perso-
41244: oskäligt besvär klarar av att fylla i dem. Detta får ner med svag syn, kan man också svara mot dessa
41245: också stöd av de bestämmelser i lagen om förvalt- personers behov genom att erbjuda kunderna
41246: ningsförfarande (598/1982) som gäller rådgiv- hjälpmedel som underlättar seendet. 1 detta sam-
41247: ning, assistenter och ifyllande av blanketter. manhang kan man också hänvisa till att även
41248: Inom statsförvaltningen pågår det som bäst svag syn kan utgöra en grund för en lagstadgad
41249: flera projekt där man utreder hur man kan för- rättighet att få hjälpmedel tili sitt förfogande eller
41250: bättra ställningen för kunderna inom förvalt- att fä personlig betjäning.
41251: ningen. 1och med att man bättre än förut beaktar
41252:
41253: Helsingforsden 24 september 1997
41254:
41255: Justitieminister Kari Häkämies
41256: KK 783/1997 vp
41257:
41258: Kirjallinen kysymys 783
41259:
41260:
41261:
41262:
41263: Raimo Vistbacka /ps: Omaishoitajille kuuluvien korvausten turvaa-
41264: misesta
41265:
41266:
41267: Eduskunnan Puhemiehelle
41268:
41269: Yleisesti on tunnustettu se tosiasia, että vansa terveyskeskukseen hoidettavaksi ja ilmoit-
41270: omaishoitajien suorittama pyyteetönja työtunte- tautumaan itse työttömyyskortistoon saadak-
41271: ja laskematon työ säästää yhteiskunnalta vuosit- seen edes jotain tuloa "pakkolomansa" ajalta.
41272: tain miljardeja markkoja laitospaikkojen säästy- Onko tämä todella yhteiskunnan kannalta koko-
41273: vinä perustamiskustannuksina, ylläpitokuluina naistaloudellisesti edullisin ratkaisu? Oletettavis-
41274: ja palkkakustannuksina. Tämän lisäksi täytyy sa on, että kustannukset hoidettavan terveyskes-
41275: ottaa rahalla mittaamattomana tekijänä huo- kuksessa olon ajalta ovat kymmen-, elleivät mo-
41276: mioon omaishoidon myönteinen vaikutus hoi- nikymmenkertaiset säästettyyn omaishoitajan
41277: dettavalle hänen saadessaan elää kodinomaises- kuukauden-kahden kuukauden palkkioon ver-
41278: sa ympäristössä rakkaidensa keskellä. Tämän rattuna. Kotisairaanhoitoon ei monissakaan ta-
41279: huomioon ottaen luulisi, että niin kaikki yhteis- pauksissa liene varaa, kun maksut ovat yli 100
41280: kunnan viranomaistahot kuin myös kunnat suh- markkaa käyntikerralta.
41281: tautuisivat omaishoitoon ja omaishoitajiin ym- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41282: märtämyksellä ja kunnioituksella sekä puolus- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41283: taisivat heidän oikeuttaan heille kuuluviin rahal- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41284: lisesti varsin pieniin korvauksiin. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41285: Monissa kunnissa on kuitenkin viime aikoina
41286: tullut esiin tapauksia, joissa kunnat aikovat lei- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
41287: kata omaishoidon kustannuksiajättämällä mak- useat kunnat, kuten esimerkiksi Heinola,
41288: samatta omaishoitajien korvaukset vuoden vii- aikovat jättää maksamatta vuoden kah-
41289: meiseltä tai kahdelta viimeiseltä kuukaudelta. den viimeisen kuukauden ajalta omais-
41290: Tarkoituksena on siis viedä omaishoitajilta leipä hoitajiiie kuuluvat palkkiot, ja
41291: kahdelta kuukaudelta teettämällä heillä ilmais- mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
41292: työtä loppuvuoden. Tämä ilmoitusluonteinen tämän valtiontaloudellisesti mielettömän
41293: toimenpide johtaa useiden omaishoitajien koh- toimenpiteen estämiseksi?
41294: dalla siihen, että he joutuvat viemään hoidetta-
41295: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1997
41296:
41297: Raimo Vistbacka /ps
41298:
41299:
41300:
41301:
41302: 270136
41303: 2 KK 783/1997 vp
41304:
41305:
41306:
41307:
41308: Eduskunnan Puhemiehelle
41309:
41310: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa uudistuksen keskeisiin tavoitteisiin. Omaishoi-
41311: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, dosta tehtävät sopimukset suositeltiin tehtäväksi
41312: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen olemaan voimassa toistaiseksi, mutta on myös
41313: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo mahdollista tehdä sopimus määräaikaiseksi.
41314: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Kirjallisessa kysymyksessä esimerkkinä esille
41315: sen n:o 783: nostetussa Heinolassa omaishoidon sopimukset
41316: on kaupungin sosiaalivirastosta saadun tiedon
41317: Onko Hallitus tietoinen siitä, että mukaan tehty vuonna 1997 kymmeneksi kuu-
41318: useat kunnat, kuten esimerkiksi Heinola, kaudeksi. Sopimusten määräaikaisuus johtuu
41319: aikovat jättää maksamatta vuoden kah- kunnan tähän tarkoitukseen varattujen määrä-
41320: den viimeisen kuukauden ajalta omais- rahojen niukkuudesta. Menettely ei ole lainsää-
41321: hoitajalle kuuluvat palkkiot, ja dännön vastaista, mutta se ei kuitenkaan sosiaa-
41322: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä li- ja terveysministeriön käsityksen mukaan edis-
41323: tämän valtiontaloudellisesti mielettömän tä pitkäjänteisen hoidon ja huolenpidon toteutu-
41324: toimenpiteen estämiseksi? mista. Todettakoon kuitenkin, että omaishoita-
41325: jat ovat sopimusta tehdessään olleet tietoisia so-
41326: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- pimuksen kestosta. Sosiaali- ja terveysministe-
41327: taen seuraavaa: riön tietoon ei ole tullut laajamittaisesti vastaa-
41328: vanlaisia tapauksia.
41329: Kunta on viime kädessä velvollinen huolehti- Omaishoidon tukea koskeva säädöstö jättää
41330: maan siitä, että sen asukkaina olevat vanhukset, tilaa kuntakohtaiselle harkinnalle. Tämän joh-
41331: vammaiset ja sairaat henkilöt saavat tarpeellisen dosta sosiaali- ja terveysministeriö teetti jo vuon-
41332: hoidon ja huolenpidon. Omaishoidon tuki on na 1994 valtakunnallisen selvityksen omaishoi-
41333: kunnan muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen don tuki -uudistuksen toteutumisesta kunnissa.
41334: ohella yksi mahdollinen vaihtoehto hoidon jär- Selvityksen tulokset on kokonaisuudessaan ra-
41335: jestämiseksi. Asiakkaalla ei kuitenkaan ole sub- portoitu Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja ke-
41336: jektiivista oikeutta saada omaishoidon tukea, hittämiskeskuksen (Stakesin) julkaisussa "Koti-
41337: vaan sen myöntäminen on kunnan harkinnassa. hoidon tuesta omaishoidon tukeen".
41338: Kunta toteuttaa omaishoidon tukea talousar- Tutkijat toteavat, että omaishoidon tuki on
41339: viossaan tätä tarkoitusta varten varaamiensa edeltäjäänsä, vanhusten, vammaisten ja pitkäai-
41340: määrärahojen puitteissa. kaissairaiden kotihoidon tukeen, verrattuna ko-
41341: Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja hottanut hoitopalkkioiden määrää. Myös hoita-
41342: kunnan välillä sopimus, jossa sovitaan muun jien muu tukeminen on lisääntynyt. Todetta-
41343: muassa hoitopalkkiosta ja sen suorittamisesta, koon, että selvityksessä ei tullut esille omaishoi-
41344: hoitajalle järjestettävästä vapaasta ja muista hoi- don tuen sopimuksen voimassaoloaikaan liitty-
41345: toa koskevista seikoista. Kun omaishoidon uu- viä ongelmia. Tarkoituksena on, että ministeriö
41346: distus tuli voimaan vuonna 1993, sosiaali- ja ter- teettää Stakesilla uuden omaishoidon tukea kos-
41347: veysministeriö kiinnitti kuntien huomiota kunta- kevan seurantatutkimuksen ensi vuonna.
41348: tiedotteella ja sen yhteyteen liitetyllä muistiolla
41349:
41350: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997
41351:
41352: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
41353: KK 783/1997 vp 3
41354:
41355:
41356:
41357:
41358: Tili Riksdagens Talman
41359:
41360: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- des att avtalen om närståendevård skulle gälla
41361: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- tilis vidare, men det är också möjligt att göra upp
41362: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- avtal som gäller för viss tid.
41363: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål De avtal om närståendevård i Heinola som tas
41364: nr 783: som exempel i spörsmålet har enligt uppgift från
41365: stadens socialverk ingåtts för tio månader år
41366: Är Regeringen medveten om att flera 1997. Att avtalen ingåtts för viss tid beror på de
41367: kommuner, bl.a. Heinola, ämnar låta bli knappa medel som kommunen anslagit för ända-
41368: att betala stödet för närståendevård för målet. Förfarandet är inte lagstridigt, men det
41369: årets två sista månader, och främjar enligt social- och hälsovårdsministeriets
41370: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta uppfattning inte fullföljandet av vård och om-
41371: för att förhindra denna från statsekono- sorg på lång sikt. Det bör emellertid noteras att
41372: misk synpunkt vettlösa åtgärd? närståendevårdarna har varit medvetna om avta-
41373: lets omfattning när det ingicks. Det har inte kom-
41374: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt mit tili social- och hälsovårdsministeriets känne-
41375: anföra följande: dom att liknande fall skulle förekomma i någon
41376: större omfattning.
41377: Kommunen är i sista hand skyldig att se tili att Lagstiftningen om stöd för närståendevård
41378: de invånare som är gamla, handikappade och ger rum för kommunvisa överväganden. Av den-
41379: sjuka får tillräcklig vård och omsorg. Stödet för na orsak Iät social- och hälsovårdsministeriet re-
41380: närståendevård är ett av vårdalternativen vid si- dan år 1994 göra en utredning om genomföran-
41381: dan av andra social- och hälsovårdstjänster. Kli- det av reformen av stödet för närståendevård i
41382: enten har emellertid inte någon subjektiv rätt att kommunerna. Resultaten av utredningen har i
41383: erhålla stöd för närståendevård, utan kommunen sin helhet rapporterats i publikationen "Kotihoi-
41384: beviljar stödet efter prövning. Kommunen beta- don tuesta omaishoidon tukeen", som har getts
41385: lar stöd för närståendevård av de anslag i den ut av Forsknings- och utvecklingscentralen för
41386: kommunala budgeten som har reserverats för social- och hälsovården (Stakes).
41387: detta ändamål. Forskarna framhåller att stödet för närståen-
41388: Närståendevårdaren och kommunen gör sins- devård har höjt vårdarvodets belopp jämfört
41389: emellan upp ett avtal, varav framgår bl.a. vård- med dess föregångare, stödet för vård i hemmet
41390: arvodets storlek och hur det betalas, vårdarens av äldre, handikappade och långtidssjuka. Också
41391: ledigheter och andra omständigheter som gäller andra former av stöd för vårdarna har ökat. Det
41392: vården. När närståendevårdsreformen genom- bör noteras att det av utredningen inte framgår
41393: fördes år 1993, gjorde social- och hälsovårdsmi- några problem i anslutning tili vårdavtalens gil-
41394: nisteriet kommunerna uppmärksamma på de tighetstid. Ministeriet har för avsikt att nästa år
41395: viktigaste målen för lagändringen genom ett låta Stakes utföra en ny uppföljande undersök-
41396: meddelande och en bifogad promemoria som ning som gäller stödet för närståendevård.
41397: skickades tili kommunerna. Det rekommendera-
41398:
41399: Helsingforsden 19 september 1997
41400:
41401: Minister Terttu Huttu-Juntunen
41402: KK 784/1997 vp
41403:
41404: Kirjallinen kysymys 784
41405:
41406:
41407:
41408:
41409: Matti Vanhanen /kesk: Valtion rahoitustuen kohdentamisesta maa-
41410: tiloille
41411:
41412:
41413: Eduskunnan Puhemiehelle
41414:
41415: Vihtiläinen maanviljelijä haki 9,05 hehtaarin tukea myönnettäessä on otettava painavasti huo-
41416: suuruiselle lisämaakaupalle maaseutuelinkeino- mioon mm. tieto tilanjatkajasta. Koska kannat-
41417: piiriitä rahoitustukea. Piirin vastaus 1.8.1997 oli tavuuden ei tarvitse perustua pelkästään omaan
41418: hylkäävä. Hylkäyspäätöstä perusteltiin totea- peltoon vaan myös pellon vuokraamiseen, olisi
41419: malla, että "lainoituksen kohteena olevan tilan ei siksi viljelijän ja tilanjatkajan kyvyille asetettava
41420: katsota olevan sellaisen yrityksen, jolla katsottai- anomuksia käsiteltäessä suuri paino. Myös sa-
41421: siin olevan edellytykset jatkuvaan kannattavan haustoiminnan kaltaisen sivuelinkeinon on pää-
41422: toiminnan harjoittamiseen". Tilalla oli kaupan kaupunkiseudun rakennusmarkkinoiden lähei-
41423: jälkeen omaa peltoa 34 hehtaaria ja vuokrattua syydessä puollettava tukien myöntämistä.
41424: peltoa 17 hehtaaria eli yhteensä 51 hehtaaria ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41425: lisäksi metsää yli 13 hehtaaria. Tilalla on tiedossa tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41426: myös toiminnan jatkaja ja maatila harjoittaa si- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41427: vuelinkeinona puutavaran sahausta ja myyntiä. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41428: Uudellamaalla yli 50 peltohehtaarin tilojen lu-
41429: kumäärä lienee vain 10-15 prosenttia kaikista Kuinka suuri on kannattavan maati-
41430: tiloista. Jos valtio myöntää tukea lisämaakaup- lan oltava Hallituksen mielestä A-alueel-
41431: poihin vain tätä selvästi suuremmille tiloille, jää la valtion rahoitustukea saadakseen, ja
41432: valtaosa nykyisistä tiloista tukien ulkopuolelle. mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
41433: Oman käsitykseni mukaan valtion tuella on py- jotta hylkäävän päätöksen tähän men-
41434: rittävä muodostamaan myös huomattavasti pie- nessä saaneet tilat voisivat kasvaa kan-
41435: nemmistä tiloista nykyistä kannattavampia, ja nattaviksi?
41436: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1997
41437:
41438: Matti Vanhanen /kesk
41439:
41440:
41441:
41442:
41443: 270136
41444: 2 KK 784/1997 vp
41445:
41446:
41447:
41448:
41449: Eduskunnan Puhemiehelle
41450:
41451: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa todetaan lisäksi mm., että Uudellamaalla lienee
41452: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, yli 50 peltohehtaarin tiloja vain l 0-15 % kaikis-
41453: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- ta tiloista ja että myönnettäessä tukea vain tätä
41454: le jäsenelle vastattavaksi kansanedustaja Matti suuremmille tiloille jäisi valtaosa tiloista tukien
41455: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen ulkopuolelle.
41456: n:o 784: Tilakoko on eräs tuotannon kannattavuuteen
41457: vaikuttava tekijä sen johdosta, että tuotannon
41458: Kuinka suuri on kannattavan maati- kiinteät kustannukset yleensä laskevat merkittä-
41459: lan oltava Hallituksen mielestä A-alueel- västi yksikkökoon kasvun myötä. Tämä seikka
41460: la valtion rahoitustukea saadakseen, ja näkyy selkeästi mm. maatalouden kannattavuus-
41461: mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy, kirjanpidon tuloksista. Pelkästään peltoala ei
41462: jotta hylkäävän päätöksen tähän men- kuitenkaan ratkaise maatilan taloudellista tulos-
41463: nessä saaneet tilat voisivat kasvaa kan- ta, vaan kannattavuuteen vaikuttavat olennai-
41464: nattaviksi? sesti tuotantotoiminta ja -tapa, tuotteiden mark-
41465: kinointi, vieraan pääoman määrä, viljelijän hen-
41466: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kilökohtaiset yrittäjäominaisuudet sekä tilan
41467: taen seuraavaa: tuotantokunto rakennuksineen, koneineen ja
41468: laitteineen. Rahoitustuen myöntämisedellytyk-
41469: Maatilojen rakennetta parantaviin ja tuotan- siä harkittaessa kaikki tilakohtaiset tekijät pyri-
41470: totoimintaa tehostaviin investointeihin myön- tään ottamaan mahdollisuuksien mukaan huo-
41471: nettävä valtion rahoitustuki pyritään kohdista- mioon.
41472: maan tiloille, joilla on taloudelliset edellytykset Edellä esitetyn johdosta, eli koska toiminnan
41473: jatkuvaan kannattavan toiminnan harjoittami- kannattavuus riippuu lukuisista muistakin tila-
41474: seen. Toiminnan kannattavuusedellytykset osoi- kohtaisista tekijöistä kuin yrityksen peltopinta-
41475: tetaan rahoitustukea haettaessa pääsääntöisesti alasta, ei ole mahdollista eikä edes tarkoituksen-
41476: tilakohtaisilla talouslaskelmilla. mukaistakaan määritellä toiminnan kannatta-
41477: Kansanedustaja Vanhanen viittaa esittämäs- vuutta yksinomaan peltopinta-alan perusteella.
41478: sään kysymyksessä vihtiläiseen maatilaan, jonka Yhtenäisen ratkaisukäytännön varmistami-
41479: rahoitustukihakemuksen lisämaakaupan rahoit- seksi maaseutuelinkeinoja koskeviin rahoitusla-
41480: tamiseen Uudenmaan maaseutuelinkeinopiiri on keihin on sisällytetty valitusoikeus maaseutuelin-
41481: hylännyt. Piiri ei ole katsonut tilalla olevan maa- keinopiirien, nykyisten työvoima- ja elinkeino-
41482: seutuelinkeinolaissa tarkoitetulla tavalla jatku- keskusten, päätöksiin. Kielteisiin rahoitustuki-
41483: van kannattavan toiminnan edellytyksiä. Tilan päätöksiin voi siten hakea muutosta valittamalla
41484: peltoala lisämaakaupan jälkeen on vuokramai- maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan.
41485: neen noin 51 hehtaaria. Vanhasen kysymyksessä
41486:
41487: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997
41488:
41489: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
41490: KK 784/1997 vp 3
41491:
41492:
41493:
41494:
41495: Tili Riksdagens Talman
41496:
41497: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ca 51 hektar. 1 sitt spörsmål konstaterar Vanha-
41498: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- nen också att bara 10-15% av alla lägenheter i
41499: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- Nyland torde ha mer än 50 hektar åker, och om
41500: man Matti Vanhanen undertecknade spörsmål endast lägenheter som är större än det beviljas
41501: nr 784: stöd blir majoriteten av lägenheterna utan stöd.
41502: Lägenhetens storlek inverkar på produktio-
41503: Hur stor anser Regeringen att en lön- nens lönsamhet, eftersom de fasta produktions-
41504: sam gårdsbruksenhet inom område A kostnaderna oftast sjunker rejält då enhetens
41505: skall vara för att den skall få statligt fi- storlek ökar. Detta framgår tydligt bl.a. av resul-
41506: nansieringsstöd och taten av jordbrukets lönsamhetsbokföring. En-
41507: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta hart åkerarealen avgör dock inte gårdsbruksen-
41508: för att de gårdsbruksenheter som hittilis hetens ekonomiska resultat, utan lönsamheten
41509: fått avslagsbeslut skall kunna expandera påverkas väsentligt av produktionsverksamhe-
41510: och bli lönsamma? ten, produktionssättet, marknadsföringen av
41511: produkterna, beloppet främmande kapital, jord-
41512: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt brukarens personliga egenskaper som företagare
41513: anföra följande: samt lägenhetens produktionsskick med byggna-
41514: der, maskiner och anläggningar. Då man övervä-
41515: Det statliga finansieringsstöd som beviljas för ger om förutsättningar för beviljande av finansie-
41516: investeringar, med vilka syftet är att förbättra ringsstöd föreligger, försöker man att i mån av
41517: gårdsbruksenheternas struktur och effektivera möjlighet ta alla faktorer som hänför sig tililag-
41518: deras produktion, riktas i första hand tili sådana enheten i beaktande.
41519: lägenheter som har de ekonomiska förutsätt- På grund av vad som anförts ovan, dvs. efter-
41520: ningarna för att bedriva fortgåenddönsam verk- som verksamhetens lönsamhet beror på många
41521: samhet. När stöd söks för en lägenhet används i andra faktorer som hänför sig tililägenheten än
41522: regel ekonomiska kalkyler beträffande lägenhe- företagets åkerareal, är det varken möjligt eller
41523: ten för att påvisa att den har förutsättningar för ens ändamålsenligt att bestämma verksamhetens
41524: lönsam verksamhet. lönsamhet enbart utifrån akerarealen.
41525: 1 sitt spörsmål hänvisar riksdagsman Vanha- För att säkerställa en enhetlig beslutspraxis
41526: nen tili en gårdsbruksenhet i Vichtis. Gårds- har i de finansieringslagar som gäller landsbygds-
41527: bruksenhetens ansökan om finansieringstöd för näringar inskrivits besvärsrätt i fråga om beslut
41528: köp av tiliskottsmark avslogs av Nylands lands- av landsbygdsnäringsdistrikten, dvs. de nuvaran-
41529: bygdsnäringsdistrikt. Distriktet ansåg att lägen- de arbetskrafts- och näringscentralerna. 1 av-
41530: heten inte hade de i landsbygdsnäringslagen slagsbeslut om finansieringsstöd kan man således
41531: nämnda förutsättningarna för fortgående lön- söka ändring genom besvär hos landsbygdsnä-
41532: sam verksamhet. Efter köpet av tiliskottsmark är ringarnas besvärsnämnd.
41533: lägenhetens åkerareal inklusive arrendemarken
41534:
41535: Helsingforsden 19 september 1997
41536:
41537: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
41538: KK 785/1997 vp
41539:
41540: Kirjallinen kysymys 785
41541:
41542:
41543:
41544:
41545: Ossi Korteniemi /kesk: Valtion LEL-työsuhteiden palveluajan hy-
41546: väksilukemisesta VEL-eläkkeeseen
41547:
41548:
41549: Eduskunnan Puhemiehelle
41550:
41551: Vuoden 1995 alusta tuli voimaan valtion elä- keensaajille tämä merkitsee huomattavaa mene-
41552: kelainsäädännön uudistus, joka eläkejärjestel- tystä eläke-etuuksiin. Muutosta tehtäessä mene-
41553: mässä kulkee nimellä VALTO 2. Tässä muutok- tykset arvioitiin merkityksettömiksi. Kuitenkin
41554: sessa valtion palveluksessa oleva henkilöstö jaet- menetyksen on todettu olevanjopa 550 markkaa
41555: tiin ikänsä perusteella kolmeen ryhmään. Van- kuukaudessa yksittäisen Metsähallituksen palve-
41556: himpien ryhmä eli ennen vuotta 1940 syntyneet luksessa olleen metsurin eläkelaskelmassa. Tätä
41557: jätettiin kokonaan muutosten ulkopuolelle. Sen ei voitane pitää kohtuullisena sen paremmin kuin
41558: sijaan muutokset kohdistuivat erityisesti keski- oikeudenmukaisenakaan, varsinkin kun kysy-
41559: ikäisten (1.1.1940-31.12.1959 syntyneet) ryh- mys on jo ansaitusta eläketurvasta.
41560: mään. Heidän eläke-etuuksiinsa puututtiin myös Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41561: takautuvasti. Tämä merkitsi muun muassa sitä, jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41562: että valtion aiempi erillinen lisäeläketurva lope- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41563: tettiin vuoden 1939 jälkeen syntyneiltä. Samalla nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41564: poistettiin valtion LEL-työsuhteiden palvelu-
41565: ajan hyväksilukeminen VEL-eläkkeeseen niin Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41566: ikään takautuvasti. ryhtyä valtion LEL-työsuhteiden palve-
41567: Valtion LEL-työsuhteiden jättäminen takau- luajan hyväksilukemiseksi VEL-eläkkee-
41568: tuvasti pois vuoden 1939 jälkeen syntyneiden seen myös vuoden 1939 jälkeen syntynei-
41569: VEL:n mukaisesta eläkeajasta merkitsi puuttu- den osalta?
41570: mista jo ansaittuun eläketurvaan. Monille eläk-
41571:
41572: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1997
41573:
41574: Ossi Korteniemi /kesk
41575:
41576:
41577:
41578:
41579: 270136
41580: 2 KK 785/1997 vp
41581:
41582:
41583:
41584:
41585: Eduskunnan Puhemiehelle
41586:
41587: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa maksettavan LEL-eläkkeen maaran. Tilanne
41588: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, muuttui kysymyksessä mainitulla tavalla uuden
41589: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen 1939 jälkeen syntyneillä vuoden 1995 alusta lu-
41590: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor- kien niin sanotun VALTO 2 -uudistuksen myötä.
41591: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Ennen vuotta 1995 VEL-eläkettä karttui 2,2
41592: n:o 785: prosenttia vuodessa ja LEL-eläkettä 1,5 prosent-
41593: tia vuodessa, joten VEL-eläkettä karttui 0, 7 pro-
41594: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo senttia vuodessa enemmän. Kun lasketaan eläk-
41595: ryhtyä valtion LEL-työsuhteiden palve- keen markkamäärät, VEL-eläke ei kuitenkaan
41596: luajan hyväksilukemiseksi VEL-eläkkee- yleensä ollut isompi. LEL-töissä, kuten usein
41597: seen myös vuoden 1939 jälkeen syntynei- metsurin työssä, palkka määräytyy yleensä suu-
41598: den osalta? relta osin työurakoiden perusteella, ja täten an-
41599: siot ovat nuoremmilla yleensä suuremmat kuin
41600: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ikääntyneillä. Koska VEL-eläkkeessä eläkepalk-
41601: vasti seuraavaa: ka määräytyi työuran neljän viimeisen vuoden
41602: ansioiden perusteella ja LEL-eläkkeessä eläke-
41603: Valtion eläkelakia muutettiin lailla 1528/1993 palkka määräytyi ja määräytyy edelleen työuran
41604: vuoden 1995 alusta lukien siten, että palvelukses- kaikkien vuosien perusteella, oli VEL-eläkepalk-
41605: sa olevan niin sanotun vanhan henkilöstön eläke- ka yleensä heikompi kuin LEL-eläkepalkka.
41606: edut muutettiin asteittain vastaamaan yksityisen Useimmissa tapauksissa LEL-työntekijöille ei
41607: alan henkilöstön eläke-etuja. Ennen vuotta 1940 täten jäänyt maksettavaa VEL-eläkettä. Näistä
41608: syntyneen henkilöstön eläke-edut pysyivät muut- syistä VALTO 2 -uudistusta valmisteltaessa pää-
41609: tumattomina. Vuoden 1939 jälkeen syntyneen tettiin muun muassa eläketurvan yksinkertaista-
41610: henkilöstön eläkkeen karttuma muuttui 2,2 tai miseksi jättää rinnakkainen VEL- ja LEL-eläk-
41611: 2,0prosentista vuodessa 1,5 prosenttiin. Vuosina keen ansaintamahdollisuus pois lainsäädännös-
41612: 1940-1959 syntyneillä henkilöillä eläkeikä ja tä.
41613: eläkkeen tavoitetaso on riippuvainen palvelus- On mahdollista, että yksittäiselle LEL-työnte-
41614: vuosien määrästä vuoden l994loppuun mennes- kijälle saattaa käydä kysymyksessä esitetyin ta-
41615: sä. Heidän eläkeikänsä on yksilöllisesti 63 ja 65 voin. Tämä on harvinaista, mutta saattaa tapah-
41616: vuoden välillä ja eläkkeen tavoitetaso 60 ja 66 tua silloin, kun parhaassa työiässään oleva saa
41617: prosentin välillä. Vuoden 1959 jälkeen syntyneil- esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen tai mah-
41618: lä eläkeikä on 65 vuotta ja tavoitetaso 60 prosent- dollisesti irtisanomisen johdosta joutuu niin sa-
41619: tia. Koska asiaa valmisteli valtion eläketoimi- nottuun työttömyyseläkeputkeen. Tällöin VEL-
41620: kunta, jota kutsuttiin nimellä VALTO, ja tämä ansio olisi myös määräytynyt korkeiden työansi-
41621: oli toimikunnan valmistelema toinen hallituksen oiden perusteella ja koska VEL-eläkkeen karttu-
41622: esitys, kutsutaan näitä muutoksia nimellä VAL- misprosentti on suurempi kuin LEL-eläkkeen,
41623: T02. tulisi VEL-eläkkeen määrä suuremmaksi.
41624: Vuoteen 1995 saakka luettiin valtion eläkelain Eläketurvaa kehitetään jatkuvasti ja jotkin
41625: (280/1966) mukaan eläkeajaksi VEL-eläkettä muutokset saattavat hieman heikentää joidenkin
41626: varten myös lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien henkilöiden eläketurvaa, kun taas toiset voivat
41627: työntekijäin eläkelain (134/1962) mukainen pal- hieman parantaa joidenkin eläketurvaa. Mikäli
41628: velus, josta karttuu niin sanottua LEL-eläkettä. aina lähdettäisiin siitä, että kenenkään eläketur-
41629: Tämä oli kuitenkin mahdollista ainoastaan sillä va ei saa minkään yksittäisen muutoksenjohdos-
41630: edellytyksellä, että edunsaajana oli myös oikeus ta heikentyä markkaakaan, olisi kehittäminen
41631: niin sanotun lisäeläketurvan mukaiseen eläkkee- mahdotonta. Kun tarkastellaan VALTO 2 -muu-
41632: seen, toisin sanoen edunsaaja jäi valtion työstä tosta kokonaisuutena, havaitaan, että siihen si-
41633: suoraan eläkkeelle. VEL-eläkettä maksettiin ai- sältyy eräs muutos, joka on omiaan paranta-
41634: noastaan siltä osin, kuin se ylitti samalta ajalta maan urakkkaluonteisessa työssä, kuten metsu-
41635: KK 785/1997 vp 3
41636:
41637: rin työssä, olevien asemaa. VAL TO 2 -muutok- Edellä mainitun perusteella totean, että rin-
41638: sella nimittäin toteutettiin eläkepalkan lasken- nakkaisen VEL- ja LEL-eläkkeen ansaintamah-
41639: nassa niin sanottu automaattinen katkaisu sen dollisuuden poistaminen on ollut osa eläketur-
41640: vuoden lopussa, jona edunsaaja täyttää 54 vuot- van harkittua kehittämistä. Mielestäni LEL-työ-
41641: ta. Tämän muutoksen johdosta 54 vuoden iän suhteiden palveluajan hyväksilukemista VEL-
41642: jälkeen tapahtuva ansioiden heikentyminen ei eläkkeeseen vuoden 1939 jälkeen syntyneiden
41643: vaikuta koko työuran eläkkeen määrään, kuten osalta ei ole syytä palauttaa valtion eläkejärjes-
41644: aikaisemmin saattoi tapahtua. telmään.
41645: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1997
41646:
41647: Ministeri Arja Alho
41648: 4 KK 785/1997 vp
41649:
41650:
41651:
41652:
41653: Tili Riksdagens Talman
41654:
41655: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ändrades situationen för personer som är födda
41656: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande efter 1939 på det sätt som nämns i spörsmålet på
41657: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks- grund av den s.k. VALTO 2 reformen.
41658: dagsman Ossi Korteniemi undertecknade spörs- Före 1995 intjänade man i StPL-pension 2,2%
41659: mål nr 785: om året och i KAPL-pension 1,5 % om året,
41660: varigenom man intjänade 0,7% meri StPL-pen-
41661: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- sion per år. När pensionbeloppet räknas ut i
41662: ta för att anställningstiderna i KAPL- mark, var StPL-pensionen ändå i allmänhet inte
41663: arbetsförhållanden skall räknas tili godo i större. I KAPL-arbeten, såsom ofta är fallet i
41664: StPL-pensionen även i fråga om dem som skogsarbeten, fastställs lönen i allmänhet tili stor
41665: ärfödda efter 1939? del på basis av ackord, varigenom de yngres
41666: inkomster i allmänhet är större än de äldres.
41667: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Eftersom pensionslönen i fråga om StPL-pension
41668: anföra följande: fastställdes på grundval av inkomsterna under de
41669: sista fyra åren och pensionslönen i fråga om
41670: Statens pensionslag ändrades genom lagen KAPL-pension fastställdes och fortfarande fast-
41671: 1528/1993 från ingången av 1995 så att pensions- ställs på grundval av samtliga arbetsår, var StPL-
41672: förmånerna för den personai som var i tjänst då, pensions1önen i allmänhet sämre än KAPL-pen-
41673: dvs. gammal personal, ändrades gradvis tili att sionslönen. I de flesta fallen återstod därför ingen
41674: motsvara pensionsskyddet för personalen på den StPL-pensionslön att betala ut tili KAPL-arbets-
41675: privata sektorn. Pensionsförmånerna för den tagarna. Vid beredningen av revideringen av lag-
41676: personai som var född före 1940 ändrades inte. stiftningen om statens pensioner, VALTO 2, be-
41677: För personai som var född efter 1939 ändrades slöt statens pensionskommission därför att för-
41678: pensionstillväxten från 2,2 eller 2,0 procent per år enkla pensionsskyddet genom att i lagstiftningen
41679: tilli ,5 procent. F ör personai som är född 1940- slopa möjligheten att samtidigt intjäna StPL- och
41680: 1959 är pensionsåldern och pensionens målsatta KAPL-pension.
41681: nivå beroende av antalet tjänsteår till utgången Det är möjligt att det för någon enstaka
41682: av 1994. Deras pensionsålder är individuellt mel- KAPL-arbetstagare kan gå så som det sägs i
41683: lan 63 och 65 år och pensionens må1satta nivå spörsmå1et. Detta är sällsynt, men det kan gå så
41684: mellan 60 och 66 procent. För personer födda när en person som är i sin bästa arbetsföra ålder
41685: efter 1959 är pensionsåldern 65 och den målsatta börjar få exempelvis invalidpension eller på
41686: nivån 60 procent. För att saken bereddes av sta- grund av uppsägning eventuellt börjar få arbets-
41687: tens pensionskommission, som kallades löshetspension. Då hade även StPL-inkomsten
41688: VALTO, och för att denna var den andra reger- blivit fastställd på grundval av de höga inkom-
41689: ingens proposition som kommissionen beredde, sterna och eftersom StPL-pensionens tillväxtpro-
41690: kallas dessa ändringar för VALTO 2. cent är större än KAPL-pensionens skulle StPL-
41691: Fram till 1995 inräknades i pensionstiden för pensionsbeloppet ha blivit större.
41692: StPL-pension enligt lagen om statens pensioner Pensionsskyddet utvecklas hela tiden och vissa
41693: (280/1966) även en tjänst enligt lagen om pension förändringar kan något försämra pensionsskyd-
41694: för arbetstagare i kortvariga arbetsförhållanden det för en del, medan de förbättrar det för andra.
41695: (134/1962), viiken ger s.k. KAPL-pension. Detta Om man alltid utgick ifrån att ingen förändring
41696: var dock möjligt endast om förmånstagaren ock- får försämra pensionsskyddet för någon, inte
41697: så hade rätt tili pension enligt det s.k. tilläggspen- med en enda mark, skulle det vara omöjligt att
41698: sionsskyddet, med andra ord om förmånstagaren utveckla pensionsskyddet. När man granskar
41699: gick i pension direkt från statens tjänst. StPL- VALTO 2 förändringen i sin helhet märker man
41700: pension betalades endast till den del som den att i paketet ingår en förändring som är ägnad att
41701: överskred det KAPL-pensionsbelopp som beta- förbättra ställningen för dem som utför arbete av
41702: lades för samma tid. Från ingången av 1995 för- ackordkaraktär, exempelvis skogsarbetarna. Ge-
41703: KK 785/1997 vp 5
41704:
41705: nom VAL TO 2 infördes nämligen i uträkningen Med stöd av det ovan anfOrda konstaterar jag
41706: av pensionlönen ett s.k. automatiskt avslutande att utvecklandet av pensionsskyddet har över-
41707: av en anställning vid utgången av det år då för- vägts noga och att möjligheten att samtidigt in-
41708: månstagaren fyller 54 år. Denna förändring med- tjäna StPL- och KAPL-pensi on slopades som ett
41709: fOr att den försämring av inkomsterna som sker led däri. Jag anser att det inte är skäl att i fråga
41710: efter att förmånstagren fyllt 54 år inte inverkar på om personer som är födda efter 1939 på nytt
41711: hela det pensionsbelopp som intjänats i arbetsli- börja räkna anställningstiderna i KAPL-arbets-
41712: vet så som tidigare kunde vara fallet. förhållanden till godo i statens pensionssystem.
41713:
41714: Helsingforsden 23 september 1997
41715:
41716: Minister Arja Alho
41717: KK 786/1997 vp
41718:
41719: Kirjallinen kysymys 786
41720:
41721:
41722:
41723:
41724: Matti Vanhanen /kesk: Työmatkakulujen verokohtelusta
41725:
41726:
41727:
41728: Eduskunnan Puhemiehelle
41729:
41730: Tuloverotuksessa saa tehdä vähennyksen työ- suuren enemmistön kohdalla merkittävään vä-
41731: matkakuluistaan käytettävissä olevan halvim- hennysoikeuden menettämiseen. Tämä ei voi
41732: man joukkoliikennemuodon kustannusten mu- vastata vähennyksen perimmäistä tavoitetta kor-
41733: kaisina. Hallitus esittää vuoden 1998 budjettiesi- vata työmatkakuluja verotuksen kautta.
41734: tyksessään tämän vähennyksen omavastuuosuu- Suomen oloissa, joissa hyvin monet joutuvat
41735: den nostamista 2 500 markasta 3 000 markkaan. puutteellisen joukkoliikenteen takia käyttämään
41736: Samalla vähennyksen enimmäismäärää esitetään omaa autoa työmatkan suorittamiseen, olisi pa-
41737: korotettavaksi 16 000 markasta 20 000 mark- ras käyttää verovähennyksen perusteena selkeää
41738: kaan. kilometrikustanousta riippumatta siitä, mitä
41739: Viime vuosina on yleistynyt käytäntö, jossa kulkuneuvoa asianomainen käyttää.
41740: yksittäiset kunnat ovat sopineet linja-autoliiken- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41741: teen tukijärjestelyjä, joilla sarjalipun tai ns. äly- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41742: kortilla tehtävän matkan hintaa on tuntuvasti nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41743: alennettu. Osa näistäjärjestelyistä on vielä kokei- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41744: lunluonteisia, kuten esimerkiksi Nurmijärvellä
41745: käytössä oleva Nurmijärvi-lippu, jossa alennuk- Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
41746: sen määrä lähentelee 50 %:a kertamatkan hin- jotta perusteluissa kuvaamani kokeilun
41747: nasta. tapauksissa ei ainakaan kokeiluvaiheen
41748: Nykyisen lainsäädännön mukaan ilmeisesti aikana kohtuuttomasti leikattaisi kokei-
41749: myös näissä kokeilutapauksissa muodostunutta luun osallistumattomien ihmisten työ-
41750: joukkoliikennelipun hintaa käytetään laskenta- matkakuluvähennystä, ja
41751: pohjana, kun matkavähennyksen arvosta pääte- mihin toimiin Hallitus ryhtyy, jotta
41752: tään. Nurmijärven tapauksessa noin 700 matkus- työmatkavähennyksen pohjaksi otettai-
41753: tajaa käyttää tätä alennuslippua, joka on verra- siin kulkuneuvosta riippumaton työmat-
41754: ten pieni määrä noin 9 OOO:sta verotuksessa mat- kan pituuteen perustuva vähennysjärjes-
41755: kavähennyksen tehneestä. Näin pienen vähem- telmä?
41756: mistön käyttämän lipun alhainen hinta johtaisi
41757:
41758: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1997
41759: Matti Vanhanen /kesk
41760:
41761:
41762:
41763:
41764: 270136
41765: 2 KK 786/1997 vp
41766:
41767:
41768:
41769:
41770: Eduskunnan Puhemiehelle
41771:
41772: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Matkakulujen vähennyskelpoisuutta on rajoi-
41773: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tettu myös omavastuun ja ylärajan avulla. Oma-
41774: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vastuuosuutta voidaan perustella ennen muuta
41775: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti hallinnollisilla syillä ja sillä, että pienillä matka-
41776: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen kuluina ei ole veronmaksukyvyn kannalta juuri-
41777: n:o 786: kaan merkitystä. Verotuen tarvetta pienentää se-
41778: kin, että työmatkoja subventoidaan useilla paik-
41779: Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy, kakunnilla erilaisilla joukkoliikenteen tuilla, joi-
41780: jotta perusteluissa kuvaamani kokeilun hin kysymyksen perusteluissakin on viitattu.
41781: tapauksissa ei ainakaan kokeiluvaiheen Kaavamaisessa vähennysjärjestelmässä näitä tu-
41782: aikana kohtuuttomasti leikattaisi kokei- kia ei kuitenkaan oteta kysymyksessä tarkoite-
41783: luun osallistumattomien ihmisten työ- tulla tavalla suoranaisesti huomioon, joten tuki-
41784: matkakuluvähennystä, ja järjestelmien muutoksillakaan ei ole välitöntä
41785: mihin toimiin Hallitus ryhtyy, jotta merkitystä omavastuuosuuden alarajasta talous-
41786: työmatkavähennyksen pohjaksi otettai- arvion yhteydessä päätettäessä. Enemmän pai-
41787: siin kuluneuvosta riippumaton työmat- noa on hallinnollisilla ja fiskaalisilla syillä: esi-
41788: kan pituuteen perustuva vähennysjärjes- merkiksi ehdotettu 500 markan korotus matka-
41789: telmä? kuluvähennyksen omavastuuosuuteen ensi
41790: vuonna merkitsee noin 110 miljoonan markan
41791: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kasvua verotuloihin, vaikka ylärajaa on ehdotet-
41792: vasti seuraavaa: tu samanaikaisesti korotettavaksi 16 000 mar-
41793: kasta 20 000 markkaan.
41794: Ansiotulojen verotuksessa vähennysjärjestel- Nykyisen kaltaisen matkakuluvähennyksen
41795: mää on viimeisten kymmenen vuoden aikana korvaaminen kulkuneuvosta riippumattomana
41796: tuntuvasti karsittu. Vielä jäljellä olevat vähen- pelkästään työmatkan pituuteen perustuvalla
41797: nykset voidaan karkeasti jakaa luonnollisiin vä- vähennyksellä on ollut esillä aina, kun matkaku-
41798: hennyksiin, joiden avulla pyritään löytämään luvähennyksen rakenteellista uudistamista on
41799: verovelvollisen nettotulot verotuksen perusteek- viime vuosikymmeninä pohdittu. Hanke on tois-
41800: si sekä yleisiin vähennyksiin, joiden tarkoitukse- taiseksi kaatunut siihen, ettei yksimielisyyttä vä-
41801: na on lähinnä ottaa huomioon verovelvollisten hennyksen suuruudesta ole löytynyt. Jotta vä-
41802: veronmaksukyvyssä olevia eroja. Matkakulut hennyksestä tulisi fiskaalisesti kutakuinkin neut-
41803: kuuluvat näiden ryhmien välimaastoon. Niinpä raali, kilometrikohtainen vähennys olisi mitoitet-
41804: verojärjestelmässä on lähdetty siitä, että matka- tava huomattavasti pienemmäksi kuin nykyinen
41805: kulujen ei tule olla täysimääräisesti luonnollisten vähennys oman auton käytön perusteella. Tätä
41806: vähennysten tavoin vähennyskelpoisia, vaan ne on vastustettu muun muassa sen vuoksi, että oma
41807: tulee ottaa kohtuullisessa määrin huomioon kaa- auto on haja-asutusalueilla käytännössä lähes
41808: vamaisen vähennyksen avulla. Lähtökohtana ainoa työmatkoihin käytettävä kulkuneuvo.
41809: ovat halvimmasta käytettävissä olevasta kulku- Hallinnollisesti kysyjän ehdottarua muutos olisi
41810: neuvosta aiheutuneet kustannukset. Jos oma kannatettava, joten esteitä tällaisen muutoksen
41811: auto katsotaan ainoaksi mahdolliseksi kulku- toteuttamiselle ei ole, jos hyväksytään ajatus
41812: neuvoksi, verovelvollinen voi vähentää kulut ve- oman auton työmatkakäytön nykyistä pienem-
41813: rohallituksen vahvistaman kilometrikohtaisen mästä verotuesta.
41814: arvon mukaan.
41815:
41816: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1997
41817:
41818: Ministeri Arja Alho
41819: KK 786/1997 vp 3
41820:
41821:
41822:
41823:
41824: Tili Riksdagens Talman
41825:
41826: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- gränsas även med en självrisk och en övre gräns.
41827: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- Självriskandelen kan främst motiveras med att de
41828: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- sedvanliga resekostnaderna närmast utgör lev-
41829: man Matti Vanhanen undertecknade spörsmål nadskostnader, på samma sätt som boendekost-
41830: nr 786: nader och kostnader för kläder. Det vore också
41831: förvaltningsmässigt oändamålsenligt om rese-
41832: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- kostnaderna vore avdragsgilla tili fullt belopp.
41833: ta för att man åtminstone inte under för- Behovet av ett skattestöd minskar även på grund
41834: söksskedet skall skära ner oskäligt på ar- av att arbetsresorna på många orter subventione-
41835: betsreseavdraget för mänskor som inte ras med olika stöd för kollektivtrafik, vilket man
41836: deltar i det försök som jag hänvisar till i även påpekar i motiveringen till spörsmålet. 1 ett
41837: motiveringen, och schablonmässigt avdragssystem beaktas dessa
41838: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta stöd emellertid inte direkt på det sätt som avses i
41839: för att man som grund för arbetsreseav- spörsmålet, och följaktligen har ändringarna i
41840: draget skall införa ett system som är obe- stödsystemen inte heller någon direkt betydelse
41841: roende av det fordon som används och i när minimigränsen för självriskandelen fastslås i
41842: stället baserar sig på arbetsresans längd? samband med budgeten. Administrativa och fis-
41843: kala orsaker har större tyngd. Den föreslagna
41844: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt höjningen av självriskandelen för resekostnads-
41845: anföra följande: avdraget med 500 mk nästa år innebär t.ex. en
41846: ökning av skatteinkomsterna med ca 110 milj.
41847: När det gäller beskattning av förvärvsinkoms- mk trots att det föreslås att maximigränsen sam-
41848: ter har avdragssystemet setts över och skurits ner tidigt skall höjas från 16 000 mk tili 20 000 mk.
41849: grundligt under de senaste tio åren. De avdrag Tanken på att ersätta det nuvarande resekost-
41850: som fortfarande kvarstår kan grovt delas in i nadsavdraget med ett avdrag som är oberoende
41851: naturliga avdrag, med vilkas tilihjälp man försö- av fordon och som baserar sig enbart på arbetsre-
41852: ker få fram den skattskyldiges nettoinkomster sans längd har under de senaste årtiondena aktu-
41853: såsom grund för beskattningen, samt allmänna aliserats varje gång man övervägt att i struktu-
41854: avdrag, som närmast syftar tili att beakta skillna- rellt hänseende revidera resekostnadsavdraget.
41855: der i de skattskyldigas skattebetalningsförmåga. Projektet har hittilis strandat pä att man inte nått
41856: Resekostnaderna har traditionellt ansetts place- enighet i fråga om avdragets storlek. För att
41857: ra sig emellan de naturliga avdragen och de icke avdraget fiskalt sett skall bli någorlunda neutralt,
41858: avdragbara levnadskostnaderna. Därför utgår bör avdraget per kilometer vara betydligt mindre
41859: man enligt skattesystemet från att resekostnader- än det nuvarande avdraget för användning av
41860: na inte bör vara avdragsgilla tili fullt belopp egen bil. Detta har stött på motstånd bl.a. efter-
41861: såsom de naturliga avdragen, utan att de kan som egen bil ofta i praktiken är det enda fordon
41862: beaktas i skälig mån såsom ett schablonmässigt som stär tili förfogande för arbetsresor i glesbyg-
41863: avdrag. Man utgår från kostnaderna för det billi- den. Administrativt sett är spörsmålsställarens
41864: gaste fordon som står till förfogande. Om egen bil förslag värt att understödas. Det finns således
41865: anses vara enda möjliga fordon, kan den skatt- inga hinder för att genomföra en dylik ändring
41866: skyldige avdra kostnaderna enligt den kostnad om man kan godta tanken på ett mindre skatte-
41867: per kilometer som fastställs av skattestyrelsen. stöd än det nuvarande för utnyttjande av egen bil
41868: A vdragsgillheten för resekostnadernas del be- för arbetsresor.
41869:
41870: Helsingfors den 29 september 1997
41871:
41872: Minister Arja Alho
41873: KK 787/1997 vp
41874:
41875: Kirjallinen kysymys 787
41876:
41877:
41878:
41879:
41880: Sulo Aittoniemi /kesk: Kiinteistökauppaa koskevien säännösten
41881: kehittämisestä
41882:
41883:
41884: Eduskunnan Puhemiehelle
41885:
41886: Maakaarta koskevien muutosten kautta mo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41887: net asiat kiinteistökauppaa koskien ovat kulke- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
41888: neet positiiviseen suuntaan. Toistuvasti kiinteis- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41889: tökaupoissa käy kuitenkin niin, että tilan tai nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41890: määräalan ostajat eivät vaivaudu ottamaan riit-
41891: tävästi selvää esimerkiksi kaupan kohdetta kos- Katsooko Hallitus tarpeelliseksi kiin-
41892: kevista tie- ym. rasitteista, vaan liian hyväuskoi- teistökauppoja koskevan lainsäädännön
41893: sina luottavat myyjän vakuutuksiin. Joskus voi muuttamisen siten, että kaupanvahvis-
41894: olla jopa niinkin, että myyjä ei tiedä esimerkiksi taja on kaupan vahvistaessaan velvolli-
41895: myytävän kohteen olemassa olevasta tierasittees- nen tarkistamaan kaupan kohteeseen
41896: ta. mahdollisesti liittyvien rasitteiden ole-
41897: Asia voitaisiin korjata siten, että kaupanvah- massaolon asiakirjoista, jolloin vältyttäi-
41898: vistaja olisi velvollinen tarkistamaan kaupan siin myöhemmiltä ongelmilta mahdollis-
41899: vahvistamisen yhteydessä, että tehtävää kaup- ten tie- ym. rasitteiden suhteen?
41900: paa koskien on mahdolliset rasitteet selvitetty
41901: asiakirjojen pohjalta ja että ostaja on selvillä to-
41902: dellisesta asiantilasta.
41903:
41904: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1997
41905:
41906: Sulo Aittaniemi /kesk
41907:
41908:
41909:
41910:
41911: 270136
41912: 2 KK 787/1997 vp
41913:
41914:
41915:
41916:
41917: Eduskunnan Puhemiehelle
41918:
41919: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vastuussa aiheuttamastaan vahingosta. Kaikista
41920: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kiinteistön kaupoista arviolta 60 prosenttia teh-
41921: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen dään kiinteistönvälittäjän välityksellä.
41922: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- Kaupanvahvistajan tehtäviä on maakaari-
41923: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen uudistuksen yhteydessä lisätty. Uuden kaupan-
41924: n:o 787: vahvistaja-asetuksen mukaan kaupanvahvista-
41925: jan on kaupan osapuolen pyynnöstä hankittava
41926: Katsooko Hallitus tarpeelliseksi kiin- tiedot sekälainhuuto-ja kiinnitysrekisteristä että
41927: teistökauppoja koskevan lainsäädännön kiinteistörekisteristä. Näin myöhäisessä kaupan-
41928: muuttamisen siten, että kaupanvahvis- teon vaiheessa tehtävällä tietojen tarkistamisella
41929: taja on kaupan vahvistaessaan velvolli- ei ole tarkoitus osaksikaan korvata normaalia
41930: nen tarkistamaan kaupan kohteeseen kiinteistön ominaisuuksien selvittämistä. Tarvit-
41931: mahdollisesti liittyvien rasitteiden ole- taviin todistuksiin ja asiakirjoihin on syytä pe-
41932: massaolon asiakirjoista, jolloin vältyttäi- rehtyä kaikessa rauhassa kauppaa valmisteltaes-
41933: siin myöhemmiltä ongelmilta mahdollis- sa. Kaupanvahvistajana ei myöskään ole käytös-
41934: ten tie- ym. rasitteiden suhteen? sään karttoja tai toimitusasiakirjoja, joista tar-
41935: kemmat tiedot rasitteista kävisivät ilmi. Esimer-
41936: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kiksi tien sijaintia ja siitä aiheutuvaa haittaa ei
41937: vasti seuraavaa: voida lainkaan todeta rekisteritietojen varassa.
41938: Kaupanvahvistajane säädetyllä tarkastustehtä-
41939: Kiinteistön kauppaa koskevat säännökset on vänä pyritään ennen muuta siihen, että osapuolet
41940: uudistettu kuluvan vuoden alusta voimaan tul- voivat varmistua siitä, etteivät rekisteritiedot ole
41941: leella maakaarella. Sekä myyjän että ostajan int- juuri ennen kaupantekohetkeä muuttuneet ja et-
41942: ressissä on selvittää mahdollisimman tarkasti tei kiinteistöön ole esimerkiksi vahvistettu uusia
41943: myytävän kiinteistön käyttöön ja arvoon vaikut- kiinnityksiä.
41944: tavat seikat ennen kaupan tekemistä. Lähtökoh- Pohdittaessa sitä, olisiko kaupanvahvistajan
41945: tana on, että myyjän on virhevastuun uhalla han- aina viran puolesta selvitettävä rekisteritiedot,
41946: kittava tiedot muun muassa tierasitteista ja teh- saavutettavaan hyötyyn on suhteutettava tarkis-
41947: tävä ostajalle niistä selkoa. Ostajan edellytetään tustyöstä aiheutuvat kustannukset ja vaikutuk-
41948: aina tarkastavan kiinteistön. set kaupan tekemisen joustavuuteen. Kun nor-
41949: Silloin kun yksityiskäytössä oleva kiinteistö maaliin kiinteistönkauppaan kuuluu kiinteistö-
41950: myydään kiinteistönvälittäjän avustuksella, so- rekisteriotteen ja -kartan tarkistaminen sekä
41951: vellettavaksi tulee lisäksi laki kuluttajansuojasta kiinteistöön tutustuminen paikan päällä, voitai-
41952: kiinteistönvälityksessä. Sen mukaan kiinteistön- siin uuden rekisteriotteen hankkimista pitää tar-
41953: välittäjän on aina ennen kaupan tekemistä esitet- peettomana ja byrokraattisena menettelynä. Pa-
41954: tävä muun muassa kiinteistörekisterin ote, johon kollisten kulujen lisääminen herättää myös ym-
41955: on merkitty viranomaisen päätökseen perustuvat märrettävästi vastustusta. Kun vastuu kaupan
41956: kiinteistörasitteet. Asuntoa esiteltäessä on pidet- kohteen selvittämisestä lähtökohtaisesti kuuluu
41957: tävä nähtävillä kiinteistöä kuvaava kartta. Jos myyjälle ja ostajalle, on luontevaa, että asian-
41958: kiinteistönvälittäjä laiminlyö asiakirjojen esittä- osaiset saavat itse päättää myös sen, haluavatko
41959: misen tai toimii muuten huolimattomasti, hän on he tietoja tarkistettaviksi vai eivät.
41960:
41961: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
41962:
41963: Oikeusministeri Kari Häkämies
41964: KK 787/1997 vp 3
41965:
41966:
41967:
41968:
41969: Tili Riksdagens Talman
41970:
41971: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- fastighetsköp sköts uppskattningsvis 60 procent
41972: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- av fastighetsförmedlare.
41973: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- Köpvittnets uppgifter har utökats i samband
41974: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr med revideringen av jordabalken. Enligt den nya
41975: 787: köpvittnesförordningen skall köpvittnet på be-
41976: gäran av en part i köpet skaffa uppgifter både ur
41977: Anser Regeringen att det finns skäl att Iagfarts- och inteckningsregistret och ur fastig-
41978: revidera lagstiftningen om fastighetsköp hetsregistret. Syftet med denna kontroll av upp-
41979: så att ett köpvittne vid fastställande av gifterna som sker i ett sent skede av afiären är
41980: köp är skyldigt att med hjälp av handling- dock inte att ersätta den normala utredningen av
41981: arna kontrollera ifall köpobjektet even- fastighetens egenskaper. Det är skäl att i lugn och
41982: tuellt belastas av några servitut, vilket ro bekanta sig med intygen och handlingarna då
41983: innebär att man senare skulle undvika man förbereder köpet. Köpvittnet har inte heller
41984: problem beträffande eventuella väg- och tillgång tili kartor eller förrättningshandlingar ur
41985: andra servitut? vilka noggrannare uppgifter om servituten fram-
41986: går. Med hjälp av registeruppgifterna kan man
41987: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt t.ex. inte alls konstatera hur en väg är belägen
41988: anföra fOljande: eller viiken olägenhet som förorsakas därav. Ge-
41989: nom den kontrolluppgift som har fastställts för
41990: Bestämmelserna om fastighetsköp har revide- köpvittnen strävar man i fOrsta hand efter att
41991: rats genom den nyajordabalk som trädde i kraft parterna skall kunna försäkra sig om att register-
41992: i början av detta år. Det ligger i både säljarens och uppgifterna inte har ändrats precis innan köpet
41993: köparens intresse att så noggrant som möjligt ingås och att det t.ex. inte har fastställts nya
41994: utreda de faktorer som inverkar på nyttjandet inteckningar i fastigheten.
41995: och värdet av fastigheten innan affåren görs. Då man överväger huruvida ett köpvittne all-
41996: Utgångspunkten är att säljaren vid äventyr av tid å tjänstens vägnar borde utreda registerupp-
41997: ansvar för fel skall skaffa information om bl.a. gifterna, måste man ställa den nytta som uppnås
41998: vägservitut och redogöra för dessa för köparen. med detta i förhållande tili de kostnader som
41999: Köparen förutsätts alltid granska fastigheten. förorsakas av kontrollarbetet och de verkningar
42000: Då en fastighet som är i privat bruk säljs via en detta har på flexibiliteten vid afiären. Då det hör
42001: fastighetsförmedlare, skall man dessutom tilläm- tili ett normalt fastighetsköp att fastighetsregis-
42002: pa Iagen om konsumentskydd vid fastighetsför- terutdraget och -kartan granskas samt att man
42003: medling. Enligt denna lag skall fastighetsförmed- bekantar sig med fastigheten på ort och ställe,
42004: laren alltid innan köpet görs presentera bl.a. ut- kan anskaffandet av ett nytt registerutdrag anses
42005: drag ur fastighetsregistret, där de servitut som som ett onödigt och byråkratiskt förfarande. En
42006: grundar sig på en myndighets beslut har anteck- ökning av de obligatoriska kostnaderna väcker
42007: nats. Vid visning av en bostad skall en karta över också förståeligt nog motstånd. Eftersom ut-
42008: fastigheten hållas tili påseende. Om fastighetsför- gångspunkten är att säljaren och köparen ansva-
42009: medlaren försummar förevisandet av handling- rar för utredningen av köpobjektet, är det natur-
42010: arna eller annars handlar vårdslöst, är han ansva- ligt att parterna själva också får bestämma om de
42011: rig för den skada som han förorsakat. Av alla vill att uppgifterna skall kontrolleras eller inte.
42012:
42013: Helsingforsden 26 september 1997
42014:
42015: Justitieminister Kari Häkämies
42016: KK 788/1997 vp
42017:
42018: Kirjallinen kysymys 788
42019:
42020:
42021:
42022:
42023: Sulo Aittoniemi /kesk: ALS-potilaiden sairauskulujen korvaami-
42024: sesta
42025:
42026:
42027: Eduskunnan Puhemiehelle
42028:
42029: ALS-sairaus on vaikea neurologineo sairaus, Mainittu lääke olisi tärkeätä saada sv-kor-
42030: joka koskettaa dramaattisesti siihen sairastunut- vauksen piiriin.
42031: ta henkilöä ja hänen läheisiään. Vuosittain Suo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42032: messa sairastuu tähän tautiin arviolta 100 ihmis- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42033: tä. Sairauteen on olemassa lääke nimeltä Rilutec, nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42034: joka tuli markkinoille vuonna 1996. Saatujen nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42035: kokemusten mukaan lääke katkaisee taudin ku-
42036: lun ja helpottaa sairastuneen tilannetta. Lääke Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus
42037: on erittäin kallis eikä kuulu sv-korvauksen pii- näkee olevan ALS-sairauteen käytettä-
42038: riin. Huomattava osa potilaista ei pysty lääkettä vän Rilutec-nimisen lääkkeen saamiseksi
42039: hankkimaan sen kalleuden johdosta. Sairastu- sv-korvauksen piiriin, ja
42040: neet henkilöt ovat siis varallisuuden pohjalta hy- missä aikataulussa tämä olisi mahdol-
42041: vin eriarvoisessa asemassa. lista?
42042:
42043: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1997
42044:
42045: Sulo Aittoniemi /kesk
42046:
42047:
42048:
42049:
42050: 270136
42051: 2 KK 788/1997 vp
42052:
42053:
42054:
42055:
42056: Eduskunnan Puhemiehelle
42057:
42058: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Suomessa siirryttiin ETA-lainsäädännön voi-
42059: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, maantulon yhteydessä menettelyyn, jonka mu-
42060: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kaan eräänä edellytyksenä sairausvakuutuslain
42061: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- mukaiselle lääkkeen korvattavuudelle on, että
42062: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen lääkekorvauslautakunta on vahvistanut lääk-
42063: n:o 788: keelle korvausperusteeksi hyväksyttävän tukku-
42064: hinnan. Samassa yhteydessä hinta poistettiin
42065: Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus lääkkeen myyntiluvan edellytyksistä. Lääkkeen
42066: näkee olevan ALS-sairauteen käytettä- myyntiluvan haltija ratkaisee, haluaako se val-
42067: vän Rilutec-nimisen lääkkeen saamiseksi misteen korvausjärjestelmän piiriin hakemalla
42068: sv-korvauksen piiriin, ja sille korvausperusteeksi hyväksyttävän tukku-
42069: missä aikataulussa tämä olisi mahdol- hinnan vai hinnoitteleeko se valmisteen itsenäi-
42070: lista? sesti.
42071: Arvioidessaan lääkkeen tukkuhinnan koh-
42072: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tuullisuutta lääkekorvauslautakunta ottaa huo-
42073: vasti seuraavaa: mioon lääkevalmisteen käytöstä aiheutuvat hoi-
42074: tokustannukset ja sillä saavutettavat hyödyt sekä
42075: Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) on potilaan kannalta että terveyden- ja sosiaalihuol-
42076: harvinainen, vaikea hermoston sairaus, joka lon kokonaiskustannusten kannalta. Lisäksi ote-
42077: vaurioittaa keskushermoston liikehermoratoja. taan huomioon myös muista hoitovaihtoehdois-
42078: Sen aiheuttajaa ei tunneta. Sairastuneet ovat ta- ta aiheutuvat kustannukset sekä vastaavien lää-
42079: vallisimmin 40-60-vuotiaita. Taudille on omi- kevalmisteiden hinnat, lääkkeen hinta muissa
42080: naista etenevä tahdonalaisen lihaksiston lihas- ETA-maissa, lääkkeen valmistus-, tutkimus- ja
42081: heikkous. Se johtaa hengityksen lamaantuessa tuotekehityskustannukset, korvauksiin käytettä-
42082: kuolemaan yleensä 3-5 vuodessa. vissä olevat varat ja toistaiseksi myös velvoiteva-
42083: ALS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa. Oireen- rastoinnista aiheutuvat kustannukset.
42084: mukaisena hoitona on käytetty muun muassa Koska valmisteelle ei ole korvausperusteeksi
42085: kipulääkkeitä. Vuonna 1996 myyntiluvan sai hyväksyttyä kohtuullista tukkuhintaa, sitä ei
42086: keskitetyn eurooppalaisen menettelyn kautta myöskään korvata sairausvakuutuslain perus-
42087: uusi lääkevalmiste, rilutsolia sisältävä Rilutec. teella.
42088: Rilutsolin on käytettävissä olevan niukan tut- Mikäli myyntiluvan haltija hakee korvauspe-
42089: kimustiedon perusteella arvioitu pidentävän rusteeksi hyväksyttävää tukkuhintaa, lääkekor-
42090: ALS-potilaiden elinaikaa keskimäärin noin kol- vauslautakunnan on toimitettava asiasta päätös
42091: mella kuukaudella. Myöhäisvaiheen ALS-tau- hakijalle 90 päivän kuluessa hakemuksen saapu-
42092: dissa elinajan ei ole osoitettu rilutsolihoidolla misesta.
42093: pidentyvän. ALS-taudin oireita rilutsolin ei ole
42094: osoitettu lieventävän.
42095:
42096: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
42097:
42098: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
42099: KK 788/1997 vp 3
42100:
42101:
42102:
42103:
42104: Tili Riksdagens Talman
42105:
42106: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- 1 Finland övergick man i och med att
42107: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- EES-Iagstiftningen trädde i kraft tili ett förfaran-
42108: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- de enligt vilket en förutsättning för att ett läkeme-
42109: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr del skall kunna ersättas enligt sjukförsäkringsla-
42110: 788: gen är att läkemedelsersättningsnämnden, som
42111: grund för ersättningen, har fastställt ett godtag-
42112: Vilka möjligheter finns det enligt Re- bart partipris för läkemedlet. I det sammanhang-
42113: geringen att läkemedlet Rilutec, soman- et strök man priset från de villkor som måste
42114: vänds i behandlingen av sjukdomen ALS, uppfyllas för att ett läkemedel skall beviljas för-
42115: skulle kunna ersättas av sjukförsäkring- säljningstillstånd. Den som innehar försäljnings-
42116: en,och tillstånd för ett läkemedel avgör huruvida han,
42117: med viiken tidtabell skulle detta kunna genom att söka ett godtagbart partipris för pre-
42118: genomföras? paratet som grund för ersättningen, vill att prepa-
42119: ratet skall omfattas av försäkringssystemet, eller
42120: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt om han prissätter preparatet självständigt.
42121: anföra följande: När läkemedelsersättningsnämnden bedömer
42122: skäligheten i fråga om ett läkemedels partipris
42123: Amyotrofisk lateralskleros (ALS) är en säll- beaktar nämnden de vårdkostnader som använd-
42124: synt och svår sjukdom som angriper nervsyste- ningen av läkemedelspreparatet åsamkar och
42125: met och skadar de motoriska nervbanorna i det den nytta som den medför både ur patientens
42126: centrala nervsystemet. Sjukdomens orsak är inte synvinkel och med hänsyn tili de totala kostna-
42127: känd. De som insjuknar är i allmänhet 40-60 år derna inom social- och hälsovården. Dessutom
42128: gamla. Utmärkande för sjukdomen är att musk- beaktas kostnaderna även för andra vårdalterna-
42129: lerna i den viljestyrda muskulaturen försvagas tiv samt prisen på motsvarande läkemedelspre-
42130: med tiden. Den leder i allmänhet tili döden inom parat, läkemedlets pris i de övriga EES-länderna,
42131: 3-5 år i och med att andningsmuskulaturen tillverknings-, forsknings- och produktutveck-
42132: förlamas. lingskostnaderna för läkemedlet, de medel som
42133: Det finns ingen behandling som botar ALS. finns tillgängliga för ersättningarna och tills vi-
42134: För att bota symtomen har man använt bl.a. dare också kostnaderna för obligatorisk upplag-
42135: värkmediciner. År 1996 fick ett nytt läkemedels- ring.
42136: preparat, Rilutec som innehåller rilutsol, försälj- Eftersom det inte finns något sådant skäligt
42137: ningstillstånd genom ett centrerat europeiskt för- partipris för preparatet som skulle ha godkänts
42138: farande. Man bedömer utgående från de knappa som grund för ersättning betalas det heller inte
42139: forskningsuppgifter som finns att tillgå att rilut- någon ersättning med stöd av sjukförsäkringsla-
42140: sol förlänger livstiden för ALS-patienter med i gen.
42141: medeltal ca tre månader. Man har inte kunnat lfall försäljningstillståndshavaren ansöker om
42142: påvisa att behandling med rilutsol i ett senare ett partipris som kan godkännas som grund för
42143: skede av ALS skulle förlänga livstiden. Man har ersättning skall läkemedelsersättningsnämnden
42144: inte hellerkunnat bevisa att rilutsol skulle lindra tillställa sökanden ett beslut i saken inom 90
42145: ALS-sjukdomens symtom. dagar efter det att ansökan inkommit.
42146:
42147: Helsingfors den 26 september 1997
42148:
42149: Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre
42150: KK 789/1997 vp
42151:
42152: Kirjallinen kysymys 789
42153:
42154:
42155:
42156:
42157: Sulo Aittoniemi /kesk: Tuomioistuinlaitoksen uskottavuuden pa-
42158: rantamisesta
42159:
42160:
42161: Eduskunnan Puhemiehelle
42162:
42163: Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä on totut- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42164: tu siihen näkemykseen, että oikeudenmukaisuu- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42165: den toteutumisen lisäksi tulee toimintojen ulos- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42166: päin myös näyttää siltä, että tuomioistuinjärjes- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42167: telmä on oikeudenmukainen ja toimii oikeuden-
42168: mukaisesti. Tätä uskottavuutta on merkittävästi Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
42169: nakertanut ns. Eeva Vuoren tapaus ja asiaa pa- perustuslain säätämisjärjestyksessä käsi-
42170: hentaa se, että lailliset keinot Eeva Vuoren erot- teltävän lakiehdotuksen Eeva Vuoren
42171: tamiseksi ovat vähäiset. Asia voidaan käytän- erottamiseksi korkeimman oikeuden oi-
42172: nössä hoitaa vain siten, että eduskunta hyväksyy keusneuvoksen tehtävistä?
42173: perustuslain säätämisjärjestyksessä lain oikeus-
42174: neuvos Eeva Vuoren erottamiseksi korkeimman
42175: oikeuden jäsenyydestä.
42176: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1997
42177: Sulo Aittoniemi /kesk
42178:
42179:
42180:
42181:
42182: 270136
42183: 2 KK 789/1997 vp
42184:
42185:
42186:
42187:
42188: Eduskunnan Puhemiehelle
42189:
42190: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa virassapysymisoikeutta. Yksittäistapauksellisen
42191: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, lain (lex in casu) säätäminen on yleisesti arvioi-
42192: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen denkin valtiosäännön kannalta hyvin ongelmal-
42193: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- lista. Erityisen ongelmallista se olisi tällaisessa
42194: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tapauksessa, jossa yksittäistapauksellinen laki
42195: n:o 789: merkitsisi poikkeusta hyvin keskeisistä valtio-
42196: sään töperiaa tteista.
42197: Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle Tältä osin voidaan viitata myös siihen, että
42198: perustuslain säätämisjärjestyksessä käsi- tuomioistuinten riippumattomuus on johdetta-
42199: teltävän lakiehdotuksen Eeva Vuoren vissa myös kansainvälisistä ihmisoikeussopi-
42200: erottamiseksi korkeimman oikeuden oi- muksista, erityisesti Euroopan ihmisoikeussopi-
42201: keusneuvoksen tehtävistä? muksen 6 artiklasta. Suomi ei voi syyllistymättä
42202: kansainvälisten velvoitteidensa loukkaukseen
42203: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- säätää edes perustuslain säätämisjärjestyksessä
42204: vasti seuraavaa: lakia, joka olisi ristiriidassa ihmisoikeussopi-
42205: muksen velvoitteiden kanssa. Tuomarien erotta-
42206: Hallitusmuodon 2 §:n 4 momentin mukaan mattomuuden voidaan katsoa olevan olennainen
42207: tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomio- osa eurooppalaisen oikeusvaltion tunnusmer-
42208: istuimet, ylimmässä oikeusasteessa korkein oi- keistä. Sen merkitystä korostetaan voimakkaasti
42209: keus ja korkein hallinto-oikeus. Tuomioistuinten muun muassa Euroopan neuvoston ministeriko-
42210: riippumattomuus kuuluu siten keskeisiin valtio- mitean tuomarien asemasta antamassa suosituk-
42211: sääntöperiaatteisiimme. Se edellyttää, että tuo- sessa n:o R (94) 12 vuodelta 1994 (Recommenda-
42212: mioistuinten tulee lainkäyttötoiminnassaan olla tion on the independence, efficiency and role of
42213: riippumattomia muiden tahojen, myös lainsäätä- judges). Sen mukaan tuomareille on turvattava
42214: jän vaikutuksesta. Tuomioistuinten riippumat- erottamattomuus säädettyyn eroaruisikään tai
42215: tomuuden takaaminen liittyy kiinteästi perusoi- toimikauden päättymiseen saakka. Suosituksen
42216: keutena ja ihmisoikeutena turvattuihin oikeu- mukaan tätä ennen tuomari tulisi voida erottaa
42217: denmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksiin vain laissa täsmällisesti määritellyin edellytyksin,
42218: (hallitusmuodon 16 §ja Euroopan ihmisoikeus- jos hän ei enää kykene suoriutumaan tuomarin
42219: sopimuksen 6 artikla) ja on välttämätön juuri tehtävistä taikka jos hän syyllistyy rikokseen tai
42220: yksilön oikeusturvan näkökulmasta. vakaviin väärinkäytö ksiin tehtävissään.
42221: Tuomioistuinten riippumattomuuden takaa- Edellä esitetyn perusteella on selvää, ettei ole
42222: miseksi on tuomareille säädetty suoraan perus- olemassa edellytyksiä sellaisen esityksen antami-
42223: tuslaissa erityisen vahva virassapysymisoikeus. seen, jolla yksittäinen korkeimman oikeuden jä-
42224: Hallitusmuodon 91 §:n mukaan tuomaria ei voi sen erotettaisiin virastaan eikä hallituksen aiko-
42225: julistaa virkansa menettäneeksi muuten kuin lail- muksena siten ole antaa eduskunnalle kysymyk-
42226: lisen tutkimuksen ja tuomion nojalla. Tällä viita- sessä tarkoitettua lakiehdotusta.
42227: taan tuomioistuimen asianmukaisesti toimitetus- Hallitus pitää sinänsä ensiarvoisen tärkeänä
42228: sa rikosoikeudenkäynnissä antamaan tuomioon. kysymyksen taustalla olevaa huolta tuomiois-
42229: Tämän ohella lailla voidaan säätää tuomarin vel- tuinlaitoksen uskottavuuden säilyttämisestä
42230: vollisuudesta erota virasta määräikään tultuaan kansalaisten keskuudessa. Tämä näkökulma on
42231: tai työkykynsä menetettyään. esillä muun muassa oikeusministeriön asetta-
42232: Yksittäisen tuomarin erottaminen erityisellä massa tuomaritoimikunnassa, jonka tehtävänä
42233: lailla virastaan kysymyksessä tarkoitetulla taval- on laatia ehdotukset tuomarien nimittämisme-
42234: la olisi selvästi vastoin hallitusmuodon 2 §:n 4 nettelystä, kelpoisuusehdoista ja nimitysperus-
42235: momentissa tarkoitettua tuomioistuinten riippu- teista. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on ollut
42236: mattomuutta sekä 91 §:ssä turvattua tuomarin selvittää tuomarien välimiestehtäviin liittyviä
42237: KK 789/1997 vp 3
42238:
42239: ongelmia. Tuomaritoimikunnan tulee saada teh- pauksellisen, keskeisten valtiosääntöperiaattei-
42240: tävänsä valmiiksi tämän vuoden loppuun men- den vastaisen lain säätämiseen, vaan tuomiois-
42241: nessä. tuinlaitoksen uskottavuutta on tuettava muin
42242: Tuomioistuinlaitoksen uskottavuuden tur- keinoin, kuten lainsäädännön yleisellä kehittä-
42243: vaamiseksi ei siten ole syytä ryhtyä yksittäista- misellä.
42244:
42245: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
42246:
42247: Oikeusministeri Kari Häkämies
42248: 4 KK 789/1997 vp
42249:
42250:
42251:
42252:
42253: Tili Riksdagens Talman
42254:
42255: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- författningen är det också allmänt sett mycket
42256: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- problematiskt att stifta en lag som är avsedd för
42257: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ett enskilt fall (lex in casu). 1 detta fall skulle det
42258: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr vara särskilt problematiskt att stifta en sådan lag
42259: 789: eftersom den skulle innebära ett avsteg från
42260: mycket centrala principer inom statsförfattning-
42261: Har Regeringen för avsikt att tili riks- en.
42262: dagen avge ett lagförslag som skall be- 1 detta sammanhang kan man även hänvisa till
42263: handlas i grundlagstiftningsordning be- att domstolarnas oberoende också kan härledas
42264: träffande avsättning av Eeva Vuori från från internationella människorättskonventioner,
42265: uppgifterna som justitieråd vid högsta särskilt från 6 art. Europeiska konventionen om
42266: domstolen? mänskliga rättigheter. Finland kan inte utan att
42267: bryta mot sina internationella förpliktelser ens i
42268: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt grundlagstiftningsordning stifta en lag som skul-
42269: anföra följande: le stå i strid med förpliktelserna i människorätts-
42270: konventionen. Man kan anse att domarnas oav-
42271: Enligt 2 § 4 mom. regeringsformen handhas sättlighet är en väsentlig del av kännetecknen för
42272: domaremakten av oberoende domstolar, i högsta en europeisk rättsstat. Dess betydelse betonas
42273: instans av högsta domstolen och högsta förvalt- starkt bl.a. i rekommendation nr R (94) 12 som
42274: ningsdomstolen. Domstolarnas oberoende hör Europarådets ministerkommitte år 1994 givit om
42275: således till de centrala principerna inom vår stats- domarnas ställning (Recommendation on the in-
42276: författning. Detta förutsätter att domstolarna dependence, efficiency and role ofjudges). Enligt
42277: vid sin lagtillämpningsverksamhet skall vara denna skall domarna garanteras oavsättlighet
42278: oberoende av påverkan från övriga håll, även fram till en bestämd avgångsålder eller till slutet
42279: från lagstiftarens sida. Säkerställandet av dom- av sin verksamhetsperiod. Enligt rekommenda-
42280: stolarnas oberoende är fast förknippat med de tionen skall en domare kunna avsättas före den-
42281: krav på en rättvis rättegång som är tryggade na tidpunkt endast under förutsättningar som
42282: såsom grundrättigheter och mänskliga rättighe- noggrant fastställts i lag ifall han inte längre
42283: ter (16 § regeringsformen och 6 art. Europeiska förmår klara av domaruppgifterna eller om han
42284: konventionen om mänskliga rättigheter) och är gör sig skyldig till brott eller allvarligt missbruk i
42285: nödvändigt med tanke på individens rättsskydd. sina uppgifter.
42286: För att domstolarnas oberoende skall säker- Med stöd av vad som framförts ovan är det
42287: ställas har domarna direkt med stöd av grundlag uppenbart att det inte finns några förutsättningar
42288: givits en särskilt stark rätt att kvarstå isin tjänst. för att avlåta en proposition där man skulle före-
42289: Enligt 91 § regeringsformen kan en domare för- slå att en medlem av högsta domstolen skulle
42290: klaras förlustig sin tjänst endast efter laga rann- avsättas från sin tjänst och regeringen har således
42291: sakan och dom. Med detta hänvisar man till en inte för avsikt att till riksdagen avlåta ett sådant
42292: dom som har givits vid en brottmålsrättegång lagförslag som avses i spörsmålet.
42293: som verkställts i behörig ordning. Vid sidan av Regeringen anser att de farhågor beträffande
42294: dettakan man genom lag bestämma om skyldig- bevarande av domstolsväsendets trovärdighet
42295: het för domare att avgå från tjänsten vid viss bland medborgarna som ligger till grund för
42296: ålder eller på grund av förlorad arbetsförmåga. spörsmålet i och för sig är av största vikt. Denna
42297: Avsättning av en enskild domare från sin synpunkt framhålls bl.a. inom den domarkom-
42298: tjänst genom en särskild lag på det sätt som avses mission som tillsatts av justitieministeriet och
42299: i spörsmålet skulle uppenbart strida mot domsto- vars uppgift är att utarbeta förslag beträffande
42300: larnas oberoende som tryggas i 2 § 4 mom. reger- förfarandet vid utnämning a v domare, domarnas
42301: ingsformen samt mot domarnas rätt att kvarstå i behörighetsvillkor och grunderna för utnämning
42302: sin tjänst som tryggas i 91 §. Med tanke på stats- av domare. Dessutom har kommissionen haft
42303: KK 789/1997 vp 5
42304:
42305: som uppgift att utreda vilka problem som är lag för ett enskilt fall som skulle strida mot cen-
42306: förknippade med domarnas skiljemannaupp- trala principer inom statsförfattningen, utan
42307: drag. Domarkommissionen skall vara klar med domstolsväsendets trovärdighet måste tryggas
42308: sitt uppdrag före utgången av detta år. med andra metoder, såsom genom allmän ut-
42309: För att trygga förtroendet för domstolsväsen- veckling av lagstiftningen.
42310: det finns det således inte skäl att stifta en sådan
42311: Helsingforsden 30 september 1997
42312:
42313: Justitieminister Kari Häkämies
42314: 1
42315: 1
42316: 1
42317: 1
42318: 1
42319: 1
42320: 1
42321: 1
42322: 1
42323: 1
42324: 1
42325: 1
42326: 1
42327: 1
42328: 1
42329: 1
42330: 1
42331: 1
42332: 1
42333: 1
42334: 1
42335: 1
42336: 1
42337: KK 790/1997 vp
42338:
42339: Kirjallinen kysymys 790
42340:
42341:
42342:
42343:
42344: Sulo Aittoniemi /kesk: Rikosrekisteritietojen julkisuuden laajenta-
42345: misesta
42346:
42347:
42348: Eduskunnan Puhemiehelle
42349:
42350: Rekisterilain ja -asetuksen mukaan tietoja ri- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42351: kosrekisteristä saavat tietyt viranomaiset ja tiet- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42352: tyyn tarkoitukseen. Yksityinen henkilö ei toisen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42353: rikosrekisteritietoihin pääse. Kuitenkin saattaa nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42354: olla tilanteita, joissa yksityisen kansalaisen tieto-
42355: jensaanti on perusteltua. Tällainen tilanne saat- Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että tie-
42356: taa syntyä liikekumppanuutta luotaessa. Eräissä donsaantia rikosrekisterin tiedoista olisi
42357: tapauksissa on jopa avioliiton solmimisen jäl- syytä nykyisestään laajentaa yksityisten
42358: keen ilmennyt aviokumppanin taustasta rikolli- kansalaisten suuntaan, jotka perustellusti
42359: sia asioita, jotka tiedossa ollessaan olisivat toisen tietoja tarvitsevat muun muassa aviolii-
42360: puolison osalta aiheuttaneet avioliitosta luopu- ton tai muun sopimuskumppanuuden
42361: misen. Usein pitempikään tuttavuus kun ei tuo solmimisen yhteydessä?
42362: kaikkea esille toisen ihmisen menneisyydestä.
42363: Nämä ovat ehkä vähäisiä esimerkkejä, mutta
42364: näitä on löydettävissä enemmän todellisesta elä-
42365: mästä.
42366: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1997
42367:
42368: Sulo Aittoniemi /kesk
42369:
42370:
42371:
42372:
42373: 270136
42374: 2 KK 790/1997 vp
42375:
42376:
42377:
42378:
42379: Eduskunnan Puhemiehelle
42380:
42381: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Henkilötietotoimikunnan huhtikuussa 1997
42382: mainitussa tarkoitetussa Te, Rouva Puhemies, valmistuneessa mietinnössä ehdotetaan säädet-
42383: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen täväksi laki yksityisyyden suojasta henkilötieto-
42384: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- jen käsittelyssä. Lakiehdotuksen mukaan arka-
42385: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen luonteisena tietona pidettäisiin edelleenkin muun
42386: n:o 790: muassa rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta
42387: rikoksen seuraamusta koskevaa henkilötietoa.
42388: Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että tie- Arkaluonteisia tietoja voidaan kansallisella lain-
42389: donsaantia rikosrekisterin tiedoista olisi säädännöllä sallia luovutettavaksi vain EU :n tie-
42390: syytä nykyisestään laajentaa yksityisten tosuojadirektiivin ja muiden Suomea sitovien
42391: kansalaisten suuntaan, jotka perustellusti kansainvälisten velvoitteiden määrittelemissä ta-
42392: tietoja tarvitsevat muun muassa aviolii- pauksissa. Kysymyksessä mainittuihin tarkoi-
42393: ton tai muun sopimuskumppanuuden tuksiin tietojen luovuttaminen ei näyttäisi olevan
42394: solmimisen yhteydessä? mahdollista.
42395: Henkilön yksityisyyden suojasta johtuu, että
42396: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rikosrekisteri ei voi ollajulkinen rekisteri. Rikos-
42397: vasti seuraavaa: rekisterin ensisijainen tarkoitus on antaa tietoja
42398: rikosoikeudellisen seuraamuksen määräämistä
42399: Rikosrekisteriä koskeva lainsäädäntö uudis- ja täytäntöönpanoa varten. Laissa säännellyin
42400: tettiin vuonna 1993, jolloin rikosrekisterilaki ja edellytyksin rekisteritietoja voidaan lisäksi luo-
42401: -asetus tulivat voimaan. Uudistuksen tavoitteena vuttaa tietyille viranomaisille henkilön luotetta-
42402: oli saattaa rikosrekisterin lainsäädännöllinen vuuden tai henkilökohtaisen soveltuvuuden sel-
42403: pohja henkilörekisterilain vaatimusten mukai- vittämiseksi tai arvioimiseksi. Luovutuksen edel-
42404: seksi. Rikosrekisteritieto on henkilörekisterilais- lytyksenä on, että viranomaisen toimivaltaan
42405: sa tarkoitettu arkaluonteinen tieto, joka liittyy kuuluvassa päätöksenteossa on otettava huo-
42406: keskeisesti henkilön yksityisyyteen. Rikosrekis- mioon nämä henkilön ominaisuudet. Yksityis-
42407: teritieto on- kuten arkaluonteiset rekisteröidyn henkilölle tieto voidaan luovuttaa viisumia, työ-
42408: henkilötiedot yleensäkin - salassapidettävä. lupaa, oleskelulupaa tai niihin verrattavaa tar-
42409: Tietojen luovuttamisen edellytyksistä säädetään koitusta varten. Lisäksi yksityishenkilöllä on oi-
42410: laissa. keus tarkistaa itseään koskevat tiedot rekisteris-
42411: Henkilötietoja koskeva yleinen sääntely hei- tä.
42412: jastuu kaikkeen muuhun henkilörekisterilain- Oikeusministeriössä valmistellaan parhail-
42413: säädäntöön. Muun muassa perusoikeusuudistus laan esitystä rikosrekisterilain muuttamisesta.
42414: ja Euroopan unionin tietosuojaa koskevan direk- Muutokset ovat lähinnä teknisluonteisia tarkis-
42415: tiivin Suomen lainsäädännölle asettamat vaati- tuksia, joiden tarkoituksena on tiedonsaannin
42416: mukset ovat aiheuttaneet henkilörekisterilain parantaminen teknisen käyttöyhteyden välityk-
42417: tarkistamistarpeen. Direktiivin tavoitteisiin kuu- sellä viranomaisten kesken. Edellä mainituista
42418: luu turvata yksilöiden perusoikeudet ja -vapau- yksityisyyden suojaan liittyvistä syistä ei voida
42419: det, erityisesti oikeus yksityisyyteen henkilötieto- pitää perusteltuna sitä, että yksityishenkilö voisi
42420: jen käsittelyssä. Myös perusoikeusuudistuksesta saada rekisteristä tietoa toisesta yksityishenki-
42421: johtuen yksityisyyden suojan turvaamisella on löstä.
42422: lainsäädäntöä uudistettaessa keskeinen merki-
42423: tys.
42424: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1997
42425: Oikeusministeri Kari Häkämies
42426: KK 790/1997 vp 3
42427:
42428:
42429:
42430:
42431: Tili Riksdagens Talman
42432:
42433: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- 1det betänkande av personregisterkommissio-
42434: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- nen som blivit klart i aprill997 f6reslår man att
42435: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- det skall stiftas en lag om skydd för personlig
42436: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr integritet vid behandlingen av personuppgifter.
42437: 790: Enligt lagförslaget anses bl.a. personuppgifter
42438: som gäller en brottslig gärning, ett straff eller
42439: Anser Regeringen att det föreligger någon annan påföljd för ett brott fortfarande
42440: skäl för att utvidga möjligheterna att er- som känsliga uppgifter. Genom nationell lag-
42441: hålla uppgifter ur straffregistret med tan- stiftning kan man tillåta att känsliga uppgifter
42442: ke på enskilda medborgare som av en utlämnas endast i de fall som anges i EU:s data-
42443: motiverad anledning behöver uppgifter- skyddsdirektiv och i de övriga internationella
42444: na bl.a. i samband med ingående av äk- förbindelser som är bindande för Finland. Det
42445: tenskap eller avtal? verkar inte vara möjligt att lämna ut uppgifter för
42446: de ändamål som nämnts i spörsmålet.
42447: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt På grund av individernas integritetsskydd kan
42448: anföra följande: straffregistret inte vara ett offentligt register. Det
42449: primära syftet med straffregistret är att ge infor-
42450: Lagstiftningen om straffregistret reviderades mation för utdömande och verkställighet av
42451: år 1993, då straffregisterlagen och -förordningen straffrättsliga påföljder. Under de förutsättning-
42452: trädde i kraft. Syftet med revideringen var att ar som anges i lag kan uppgifter ur registret
42453: bringa den lagstiftningsmässiga grunden för dessutom utlämnas tili vissa myndigheter för be-
42454: straffregistret i överensstämmelse med personre- dömning av en persons pålitlighet eller personli-
42455: gisterlagens kra v. En uppgift som ingår i straffre- ga lämplighet. En förutsättning för utlämnandet
42456: gistret är en sådan känslig uppgift som avses i är att man vid det beslutsfattande som hör tili
42457: personregisterlagen och som är fast förknippad myndighetens behörighet måste beakta dessa
42458: med en persons integritet. En straffregisterupp- egenskaper hos en person. Tili en privatperson
42459: gift skall - såsom den registrerades känsliga kan en uppgift utlämnas för ett visum, arbetstill-
42460: personuppgifter i allmänhet - hemlighållas. stånd, uppehållstillstånd eller ett därmed jämför-
42461: Förutsättningarna för utlämnande av uppgifter bart ändamål. Dessutom har en privatperson rätt
42462: anges i lag. att kontrollera de uppgifter i registret som gäller
42463: Den allmänna regleringen av personuppgifter honom eller henne själv.
42464: avspeglas i all annan personregisterlagstiftning. Vid justitieministeriet bereder man f6r tillfållet
42465: Bl.a. de krav som revideringen av de grundläg- ~p proposition om ändring av straffregisterlagen.
42466: gande fri- och rättigheterna och Europeiska Andringarna är närmast revideringar av teknisk
42467: unionens dataskyddsdirektiv har uppställt har natur, vilkas syfte är att förbättra möjligheterna
42468: förorsakat ett behov av att revidera personregis- att utbyta information mellan myndigheterna
42469: terlagen. Tili direktivets syften hör att trygga med hjälp av tekniska kommunikationsmedel.
42470: individernas grundläggande fri- och rättigheter, Av de ovan nämnda skäl som är förknippade
42471: särskilt rätten tili personlig in.tegritet vid behand- med integritetsskyddet kan man inte anse det
42472: lingen av personuppgifter. Aven med anledning motiverat att en privatperson kunde få uppgifter
42473: av revideringen av de grundläggande fri- och om en annan privatperson ur registret.
42474: rättigheterna har tryggandet av integritetsskyd-
42475: det en central betydelse vid revideringen av lag-
42476: stiftningen.
42477: Helsingforsden 24 september 1997
42478:
42479: Justitieminister Kari Häkämies
42480: KK 791/1997 vp
42481:
42482: Kirjallinen kysymys 791
42483:
42484:
42485:
42486:
42487: Sulo Aittoniemi /kesk: Postipankin korkotukilainasta perimän
42488: palkkion kohtuullistamisesta
42489:
42490:
42491: Eduskunnan Puhemiehelle
42492:
42493: Valtio myöntää maaseutuelinkeinolain (1295/ Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42494: 1990) mukaisesti korkotukilainoja muun muassa tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42495: maatalouteen liittyvien asuinrakennusten raken- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42496: tamiseen. Pankit, ainakin Postipankki, perivät nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42497: lainatapahtumaan liittyen toimitusmaksun lisäk-
42498: si ns. järjestelypalkkiota. Selittämässäni tapauk- Katsooko Hallitus, että Postipankki
42499: sessa pankki on perinyt 200 000 markan korko- on toiminut voimassa olevien säännösten
42500: tukilainasta 1 000 markan toimitusmaksun lisäk- mukaisesti, kun se on perinyt 200 000
42501: si järjestelypalkkiota 4 000 markkaa eli 2 pro- markan korkotukilainasta 1 000 markan
42502: senttia lainapääomasta. Tuntuu kohtuuttomal- toimitusmaksun lisäksi 4 000 markkaa
42503: ta, että lainanottaja joutuu mainitunlaisesta järjestelypalkkiota, ja
42504: 200 000 markan tietyllä tavalla "sosiaalisesta lai- aikooko Hallitus mahdollisesti ryhtyä
42505: nasta" maksamaan päältä erilaisia pankin palk- toimenpiteisiin mainitun valtion omis-
42506: kioita peräti 5 000 markkaa muiden kulujen li- tuksessa olevan pankin palkkioiden koh-
42507: säksi. Herää kysymys, onko Postipankilla ollut tuullistamiseksi mainituntyyppisissä lai-
42508: oikeutta mainittuihin palkkioihin. najärjestelyissä?
42509:
42510: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1997
42511: Sulo Aittoniemi /kesk
42512:
42513:
42514:
42515:
42516: 270136
42517: 2 KK 791/1997 vp
42518:
42519:
42520:
42521:
42522: Eduskunnan Puhemiehelle
42523:
42524: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tään, että viranomaisella on oikeus olla hyväksy-
42525: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mättä lainaa korkotukilainaksi, jos lainan koko-
42526: olette 8 päivänä syyskuuta 1997 päivätyn kirjeen- naiskorko poikkeaa laissa edellytetystä korosta.
42527: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Luottolaitos on velvollinen antamaan viran-
42528: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja omaisen pyytämän selvityksen kokonaiskoron
42529: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy- määräytymisestä. Luottolaitosten soveltamia
42530: myksen n:o 791: korkokäytäntöjä valvoo rahoitustarkastus.
42531: Korkotukilainojen ehdoista on annettu tar-
42532: Katsooko Hallitus, että Postipankki kemmat säännökset maaseutuelinkeinoasetuk-
42533: on toiminut voimassa olevien säännösten sessa (248/1991). Järjestelypalkkion ja toimitus-
42534: mukaisesti, kun se on perinyt 200 000 maksun perintä perustuu asetuksen 47 §:ään,jos-
42535: markan korkotukilainasta 1 000 markan sa säädetään, että "muutoin korkotukilainan eh-
42536: toimitusmaksun lisäksi 4 000 markkaa dot määräytyvät velkakirjaehtojen mukaisesti".
42537: järjestelypalkkiota, ja Luottolaitokset, mukaan lukien Postipankki
42538: aikooko Hallitus mahdollisesti ryhtyä Oy, noudattavat käytäntöä, jossa korkotukilai-
42539: toimenpiteisiin mainitun valtion omis- nasta peritään normaalit luoton myöntöön liitty-
42540: tuksessa olevan pankin palkkioiden koh- vät palveluhinnastojen mukaiset palkkiot kuten
42541: tuullistamiseksi mainituntyyppisissä lai- muistakin lainoista. Lainanjuoksuaikana synty-
42542: najärjestelyissä? vät ylimääräiset kulut, kuten viranomaisille laa-
42543: dittavat raportit ja korkotuen perintä ja korko-
42544: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tukilainan käyttöön liittyvä valvonta, lisätään
42545: vasti seuraavaa: luoton marginaaliin. Työvoima- ja elinkeinokes-
42546: kuksen maaseutuosasto antaa lopullisen korko-
42547: Maaseutuelinkeinolain 28 §:n nojalla luotto- tukipäätöksen. Asuinrakennuksen rakentami-
42548: laitokset, Postipankki Oy mukaan luettuna, voi- seen myönnettävän lainan korko on lainan saa-
42549: vat myöntää korkotukilainoja muun muassa jalle nykyisellä korkotasolla varsin edullinen.
42550: asuin- ja tuotantorakennusten rakentamiseen, Postipankki Oy noudattaa korkotukilainojen
42551: peruskorjaukseen ja laajentamiseen. Luottolai- myöntämisessä ja hinnoittelussa sille kulloinkin
42552: toksen korkotukilainasta perimä korko saa olla vahvistettujen liiketoimintaperiaatteiden puit-
42553: enintään sen koron suuruinen, jota luottolaitos teissa lain, asetuksen ja viranomaismääräysten
42554: kulloinkin soveltaa samanlaisiin tarkoituksiin mukaista menettelyä. Asiakkaalla on tietysti
42555: myöntämiinsä lainoihin. Lainasta perittävä ko- aina mahdollisuus kilpailuttaa luottolaitoksia,
42556: konaiskorko saa sisältää myös korkotukilaino- jolloin järjestelypalkkio, toimitusmaksu ja kor-
42557: jen myöntämisestä ja hoitamisesta aiheutuvat kotukilainan korkomarginaali määräytyvät kil-
42558: ylimääräiset kustannukset. Laissa myös sääde- pailun perusteella.
42559:
42560: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
42561:
42562: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
42563: KK 791/1997 vp 3
42564:
42565:
42566:
42567:
42568: Tili Riksdagens Talman
42569:
42570: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- lämna de upplysningar som myndigheten begär
42571: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- om fastställandet av den totala räntan. Finansin-
42572: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- spektionen övervakar kreditinrättningarnas rän-
42573: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr tepraxis.
42574: 791: Närmare bestämmelser om villkoren för rän-
42575: testödslån har getts i landsbygdsnäringsförord-
42576: Anser Regeringen att Postbanken har ningen (248/1991). Uppbärandet av upplägg-
42577: handlat enligt gällande bestämmelser då ningsprovision och expeditionsavgift grundar sig
42578: den för ett räntestödslån på 200 000 mk på förordningens 47 § i viiken sägs att "i övrigt
42579: utöver en expeditionsavgift på 1 000 fastställs villkoren för ett räntestödslån enligt
42580: mark också har uppburit en upplägg- vilikoren i skuldebrevet".
42581: ningsprovision på 4 000 mk, och Kreditinrättingarna, inklusive Postbanken
42582: ämnar Regeringen eventuellt vidta åt- Ab, följer en praxis enligt viiken det i samband
42583: gärder för att nämnda statsägda banks med beviljande av kredit liksom för andra lån
42584: provisioner för denna typ av låneupp- uppbärs normala avgifter enligt prislistorna för
42585: läggning skall bli rimliga? bankernas service. Extra kostnader som uppstår
42586: under lånets löptid, säsom rapporteringen till
42587: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt myndigheterna och uppbörden av räntor och
42588: anföra följande: övervakningen i samband med användningen av
42589: räntestödslånet, läggs tili kreditmarginalen. Det
42590: Med stöd av 28 § landsbygdsnäringslagen kan slutliga beslutet om räntestödet ges av arbets-
42591: kreditinrättningar, bland dem Postbanken Ab, krafts- och näringscentralens landsbygdsavdel-
42592: bevilja räntestödslån bl.a. för byggande av bo- ning. Räntan på lån som beviljas för byggande av
42593: stadshus eller produktionsbyggnader, renove- bostadshus är med den nuvarande räntenivån
42594: ring och tillbyggnad. Den ränta som kreditinrätt- ganska förmånlig för låntagaren.
42595: ningen uppbär för ett räntestödslån får vara lnom ramen för de gällande principerna för
42596: högst lika stor som den ränta kreditinrättningen affårsverksamheten tiliämpar Postbanken Ab
42597: vid respektive tid tiliämpar på Iän som beviljas vid beviljandet och prissättningen av räntestöds-
42598: för liknande ändamål. Den totala räntan kan län ett förfarande som överenssstämmer med la-
42599: också omfatta de extra kostnader som beviljan- gen, förordningen och myndighetsbestämmelser-
42600: det och skötseln av räntestödslån medför. I lagen na. Kunden har givetvis alltid möjlighet att kon-
42601: sägs ocksä att myndigheten har rätt att inte god- kurrensutsätta kreditinrättningarna, varvid upp-
42602: känna ett Iän som räntestödslån, om den totala läggningsprovisionen, expeditionsavgiften och
42603: räntan pä länet avviker från den ränta som lagen räntestödslånets räntemarginal bestäms på basis
42604: förutsäffer. Kreditinrättningen är skyldig att av konkurrensen.
42605:
42606: Helsingforsden 30 september 1997
42607:
42608: Finansminister Sauli Niinistö
42609: KK 792/1997 vp
42610:
42611: Kirjallinen kysymys 792
42612:
42613:
42614:
42615:
42616: Raimo Vistbacka /ps: Koulumatkakustannusten omavastuuosuu-
42617: den poistamisesta
42618:
42619:
42620: Eduskunnan Puhemiehelle
42621:
42622: Uuden käytännön mukaan koululaisten mat- Ia lapsiaan. Olisi huomattavasti luonnollisem-
42623: kakustannuksiin tuli 250 mk:n suuruinen oma- paa, että koulua käyville, lapsilisää saamattomil-
42624: vastuu kuukautta kohden. Summa tuntuu pie- le nuorille maksettaisiin heidän koulumatkansa
42625: neltä, kun sitä tarkastelee yksittäisenä menoerä- ilman omavastuita tai sitten kompensoitaisiin
42626: nä, mutta kun uudistuksen kokonaisvaikutuksia kulut muulla tavoin. Nykyinen tilanne asettaa
42627: tarkastellaan esimerkiksi perhekohtaisesti, huo- nuoret eriarvoiseen asemaan asuinpaikan ja van-
42628: mataan sen todellinen mittasuhde paremmin. hempien varallisuuden suhteen ja luo varsinkin
42629: Mikäli perheessä on kaksi 17 vuotta täyttänyttä 18-vuotiaiden keskuuteen ns. kimppakyytiryh-
42630: koulua käyvää lasta, jotka eivät saa enää lapsili- miä, jotka ostavat yhdessä halvan auton ja ovat
42631: sää, merkitsee muutos tässä esimerkkiperheessä sen takia kouriintuotuvassa vaarassa kokemat-
42632: 500 mk:n nettomenoa kuukaudessa eli 5 000 mk toman kuljettajan ja huonokuntoisen auton ta-
42633: vuositasolla. Hankkiakseen tuon 5 000 mk "puh- kia päivittäin koulumatkoillaan.
42634: taana käteen" tulee perheen ansaita 7 500--8 000 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
42635: mk:n bruttotulot vuodessa. Työttömyyden olles- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42636: sa näinkin mittavaa joutuvat useat perheet tyyty- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42637: mään korkeintaan mainitun suuruisiin brutto- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42638: tai nettotuloihin kuukaudessa. Yhteiskunta "li-
42639: säverottaa" siis lapsiperheitä noin 8% korkeam- Onko Hallitus tietoinen siitä, että kou-
42640: min kuin lapsettornia perheitä. Niiden kohdalla, lulaisten koulumatkojen kustannusten
42641: jotka saavat vielä lapsilisää, leikkaa koulumat- 250 mk:n kuukausittainen omavastuu
42642: kakustannusten omavastuu lähes puolet lapsili- asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan
42643: sästäjoka kuukausi. asuinpaikan ja vanhempien varallisuu-
42644: Tuntuu nurinkuriselta, että nuoria ja heidän den suhteen, luo liikenneturvallisuuden
42645: koulutustaan kustantavia vanhempiaan rangais- kannalta kyseenalaisia "kimppakyytejä"
42646: taan tällaisella "lisäverolla" siitä, että he tuotta- sekä leikkaa pienituloisilta perheiltä lähes
42647: vat maalle lisää veronmaksukykyä kouluttamal- kymmenesosan heidän vuosituloistaan?
42648:
42649: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1997
42650:
42651: Raimo Vistbacka /ps
42652:
42653:
42654:
42655:
42656: 270136
42657: 2 KK 792/1997 vp
42658:
42659:
42660:
42661:
42662: Eduskunnan Puhemiehelle
42663:
42664: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tarveharkintaa matkustavasta riippuen joko
42665: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, matkalipun myyjälle, oppilaitoksen ylläpitäjälle
42666: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tai opiskelijalle itselleen. Lisäksi kunnilla on edel-
42667: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo leen mahdollisuus omilla varoillaan rahoittaa
42668: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- koulukuljetuksia.
42669: sen n:o 792: Tuen tarkoituksena on edistää joukkoliiken-
42670: teen toimintaedellytyksiä ja liikenneturvallisuut-
42671: Onko Hallitus tietoinen siitä, että kou- ta. Tämän vuoksi tuki voidaan maksaa opiskeli-
42672: lulaisten koulumatkojen kustannusten jalle itselleen vain, jos muut mainitut matkustus-
42673: 250 mk:n kuukausittainen omavastuu tavat eivät ole mahdollisia. Kysymykseen tulevat
42674: asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan tällöin tilanteet, joissa opiskelijan koulumatkas-
42675: asuinpaikan ja vanhempien varallisuu- ta on joukkoliikenteen tai oppilaitoksen ylläpitä-
42676: den suhteen, luo liikenneturvallisuuden jän järjestämän koulukuljetuksen ulkopuolella
42677: kannalta kyseenalaisia "kimppakyytejä" yli viisi kilometriä yhdensuuntaista matkaa koh-
42678: sekä leikkaa pienituloisilta perheiltä lähes den tai kun koulumatkoihin liittyvä odotusaika
42679: kymmenesosan heidän vuosituloistaan? on keskimäärin yli kaksi tuntia koulutyöpäivää
42680: kohden kuukaudessa. Lisäksi voidaan ottaa huo-
42681: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mioon myös ne tilanteet, joissa koulumatka
42682: vasti seuraavaa: muodostuu opiskelijalle liian vaikeaksi tai rasit-
42683: tavaksi. Opiskelijalle itselle maksettaessa tuki on
42684: Kunnat ovat aiemmin saaneet valtionosuutta 70 prosenttia siitä tuesta, joka maksetaan opiske-
42685: lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoi- lijan käyttäessäjoukkoliikennettä tai oppilaitok-
42686: den koulukuljetusten järjestämiseen. Valtion- sen ylläpitäjän järjestelmää kuljetusta. Muulla
42687: osuutta koskevien säännösten kaavamaisuuden kuin ylläpitäjän tai muunjoukkoliikenteen mat-
42688: ja lakisääteisten velvoitteiden puuttumisen vuok- kustustavalla koulumatkansa kulkevia opiskeli-
42689: si kaikki kunnat eivät järjestäneet kuljetusetua. joita arvioidaan olevan noin 10 prosenttia kaikis-
42690: Tilanteen korjaamiseksi koulumatkojen tuke- ta tukeen oikeutetuista. Liikenneturvallisuuden
42691: mista uudistettiin 1.7.1997 voimaan tulleella lail- kannalta kyseenalaisten ns. kimppakyytien
42692: la lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opis- osuus näyttäisi täten jäävän suhteellisen pienek-
42693: kelijoiden koulumatka tuesta. Uudistuksen myö- si.
42694: tä kaikki lukion ja ammatillisten oppilaitosten Hallituksen näkemyksen mukaan uudistus
42695: opiskelijat, joilla on huomattavat koulumatka- mahdollistaa koulumatkojen tukemisen valtion
42696: kustannukset ja pitkä koulumatka pääsevät tuen varoista lukion ja ammatillisten oppilaitosten
42697: piiriin. Tuen saajamääräksi arvioidaan 55 000 opiskelijoille aiempaa yhdenmukaisemmin peri-
42698: opiskelijaa. Vuonna 1997 tukeen on varattu val- aattein paikkakunta- ja oppilaitoskohtaiset sekä
42699: tion talousarviossa 64 miljoonaa markkaa. Vuo- liikennepoliittiset olosuhteet huomioon ottaen.
42700: delle 1998 koulumatkatukeen on esitetty 140 mil- Uudistus on erityisesti parantanut niiden opiske-
42701: joonaa markkaa, kun koulumatkatukea myön- lijoiden tilannetta, jotka eivät aiemmin ole saa-
42702: netään koko vuodelta. Määräraha on siirtynyt neet koulumatkakustannuksiinsa minkäänlaista
42703: aiemmin samaan tarkoitukseen käytetyistä val- tukea. Sen sijaan niiden opiskelijoiden, joiden
42704: tionosuuksista. matkakustannuksia kunta aiemmin korvasi,
42705: Tuen saamisen keskeisenä edellytyksenä on, mutta nyttemmin ei lainkaan korvaa, tuki on
42706: että yhdensuuntainen koulumatka on vähintään saattanut heikentyä. Osassa kuntia taas täyden
42707: 10 kilometriä ja kuukausittaiset koulumatkakus- koulumatkaedun järjestämistä pidetään niin tär-
42708: tannukset ylittävät 300 markkaa. Tuki määräy- keänä kilpailuvalttina, että opiskelijoiden kulje-
42709: tyy julkisen liikenteen hintatason mukaan. Opis- tukset järjestetään kunnan toimesta ilman opis-
42710: kelijan kuukausittaisen omavastuun (250 mk) kelijan omaa rahoitusosuutta.
42711: ylittävät kustannukset korvataan ilman erillistä Koulumatkatukeen varatun määrärahan
42712: KK 792/1997 vp 3
42713:
42714: niukkuuden vuoksi tukea maksetaan vasta tietty- kaa. Korotus pienenee jokaista tulorajan ylittä-
42715: jen kilometri- ja kustannusrajauksien kautta vää täyttä 8 200 markkaa kohden 10 prosenttia.
42716: muodostuvan opiskelijan omavastuuosuuden Esimerkiksi kun alle 20-vuotiaan vanhempiensa
42717: jälkeen. Muunlaisen tarveharkinnan lisääminen luona asuvan opiskelijan opintorahan perusmää-
42718: koulumatkatukeen olisi ongelmallista, koska rä muussa kuin korkeakoulussa on 130 markkaa
42719: koulumatkatuki on markkamääräisesti pieni kuukaudessa ja hänen vanhempiensa yhteenlas-
42720: etuus ja sen lähtökohtana on kustannusten kaa- ketut tulot ovat esimerkiksi 90 000 markkaa, saa
42721: vamainen korvaaminen. Esimerkiksi vanhem- hän opintorahansa korotettuna 250 markalla.
42722: pien vähävaraisuuden huomioon ottaminen mo- Tällöin hänen kuukausittainen opintorahansa
42723: nimutkaistaisi järjestelmää ja edellyttäisi nykyis- on yhteensä 380 markkaa.
42724: tä laajempaa tapauskohtaista harkintaa. Uuden koulumatkatuen toimivuutta seura-
42725: Koulumatkatukeen oikeutettu vähävaraisesta taan, jotta voidaan saada tietoa siitä, mitkä ovat
42726: perheestä oleva 17 vuotta täyttänyt opiskelija on mahdolliset lainsäädännön kehittämistarpeet.
42727: yleensä oikeutettu opintotukeen. Opintotuessa Tässä vaiheessa on ennenaikaista arvioida sitä,
42728: opiskelijan vanhempien vähävaraisuus otetaan voitaisiinko nykyisen koulumatkatukeen vara-
42729: huomioon siten, että opintorahaa saa korotettu- tun määrärahan puitteissa väljentää tuen mää-
42730: na,jos vanhempien yhteenlasketut ansio- ja pää- räytymisperusteita esimerkiksi opiskelijan oma-
42731: omatulot ovat vuodessa enintään 82 000 mark- vastuuosuutta korottamalla.
42732: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1997
42733:
42734: Ministeri Claes Andersson
42735: 4 KK 792/1997 vp
42736:
42737:
42738:
42739:
42740: Tili Riksdagens Talman
42741:
42742: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen läroanstaltens huvudman eller studeranden själv.
42743: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande Dessutom har kommunerna fortsättningsvis
42744: med1em av statsrådet översänt följande av riks- möjlighet att av egna medel finansiera skoltrans-
42745: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade porter.
42746: skriftliga spörsmå1 nr 792: En avsikt med stödet är att främja verksam-
42747: hetsbetingelserna för kollektivtrafiken och tra-
42748: Är Regeringen medveten om att skol- fiksäkerheten. Stödet kan därför betalas ut till
42749: elevernas månatliga betalningsandel på studeranden själv bara om det inte är möjligt att
42750: 250 mk av kostnaderna för skolresor stäl- fårdas på annat omnämnt sätt. Det blir då fråga
42751: ler de unga i en ojämlik ställning beroende om situationer där över fem kilometer av stude-
42752: på bostadsort och föräldrarnas förmö- randens skolväg i ena riktningen inte omfattas av
42753: genhet, leder till med tanke på trafiksä- kollektiv trafik eller skolskjuts som ordnas av
42754: kerheten ifrågasatta skjutsar när många läroanstaltens huvudman, eller väntetiden i sam-
42755: slår sig ihop om samma skjuts samt slukar band med skolresorna i medeltal är över två
42756: nästan en tiondedel av årsinkomsten i fa- timmar per skolarbetsdag i månaden. Dessutom
42757: miljer med små inkomster? kan sådana situationer där skolresan blir alltför
42758: svår eller tung för studeranden beaktas. När stö-
42759: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt det betalas till den studerande själv är det 70
42760: anföra följande: procent av det stöd som betalas om studeranden
42761: anlitar kollektivtrafik eller transport som ordnas
42762: Kommunerna har tidigare fått statsandel för av läroanstaltens huvudman. Andelen studeran-
42763: att de ordnat skolskjuts för studerande i gymna- de som anlitar andra fårdmedel än huvudman-
42764: sier och yrkesläroanstalter. På grund av de ste- nens transport eller annan kollektivtrafik upp-
42765: reotypa bestämmelserna om statsandel och för skattas till 10 procent av alla stödberättigade.
42766: att lagstadgade förpliktelser saknats har alla Det med tanke på trafiksäkerheten ifrågasatta
42767: kommuner inte ordnat transportförmån. 1 syfte fårdsättet då många slår sig ihop om samma
42768: att upphjälpa situationen reformerades stödet skjuts verkar sålunda utgöra en relativt liten an-
42769: för skolresor genom lagen om stöd för skolresor del.
42770: för studerande i gymnasier och yrkesläroanstal- Enligt regeringens åsikt gör reformen det möj-
42771: ter som trädde i kraft den 1 juli 1997. 1 och med ligt att stöda skolresor för studerande i gymnasier
42772: reformen kan alla sådana studerande i gymnasier och yrkesläroanstalter med statliga medel enligt
42773: och yrkesläroanstalter som har ansenliga kostna- enhetligare principer än förr med beaktande av
42774: der för sina skolresor och lång skolväg komma i förhållandena på orten och i läroanstalten samt
42775: åtnjutande av stöd. Stödtagarna beräknas uppgå trafikpolitiska omständigheter. Reformen har i
42776: till 55 000. År 1997 har 64 miljoner mark reserve- synnerhet förbättrat situationen för de studeran-
42777: rats för stödet för skolresor i statsbudgeten. För de som inte tidigare fått något som helst stöd för
42778: 1998, då stödet beviljas för hela året, har 140 sina skolresekostnader. Däremot har stödet för
42779: miljoner mark föreslagits för stöd för skolresor. de studerande vars resekostnader kommunen ti-
42780: Anslaget har överförts från de statsandelar som digare ersatte, men numera inte ersätter, kunnat
42781: tidigare användes för samma ändamål. bli sämre. En del kommuner igen anser det som
42782: Ett centralt villkor för att stöd skall fås är att ett så viktigt konkurrenstrumf att orda skolrese-
42783: sko1vägen i ena riktningen är minst 10 ki1ometer förmånen att studerandenas transporter ordnas
42784: och de månatliga resekostnaderna överstiger 300 genom kommunens försorg utan egen betal-
42785: mark. Stödet bestäms enligt prisnivån inom kol- ningsandel för den studerande.
42786: lektivtrafiken. De kostnader som överstiger stu- På grund av det njugga anslaget som reserve-
42787: derandens månatliga betalningsandel (250 mk) rats för stöd tili skolresor betalas stöd först efter
42788: ersätts utan särskild behovsprövning beroende studerandens betalningsandel, som beräknas en-
42789: på fårdsätt antingen tili den som säljer biljetten, ligt vissa ki1ometer- och kostnadsgränser. En ök-
42790: KK 792/1997 vp 5
42791:
42792: ning av annan behovsprövning i samband med inkomstgränsen. Exempelvis då studiepenning-
42793: stödet skulle vara problematiskt eftersom stödet ens grundbelopp för en studerande som bor hos
42794: Iör skolresor är en i pengar sett liten förmån och sina föräldrar och är under 20 år är 130 mk per
42795: utgångspunkten för stödet är att kostnaderna månad i annan läroanstalt än högskola och för-
42796: ersätts schematiskt. Om t.ex. föräldrarnas medel- äldrarnas sammanlagda inkomster är t.ex.
42797: löshet skulle beaktas, skulle det komplicera syste- 90 000 mark, höjs studerandens studiepenning
42798: met och förutsätta en mer omfattande prövning med 250 mark. Den månatliga studiepenningen
42799: från fall tili fall. blir då sammanlagt 380 mark.
42800: En studerande som kommer från en mindre Hur det nya stödet för skolresor fungerar följs
42801: bemedlad familj och som fyllt 17 år och har rätt upp så att information kan fås om eventuella
42802: tili stöd för skolresor är vanligen berättigad tili behov av att utveckla lagstiftningen. 1detta skede
42803: studiestöd. När det gäller studiestödet beaktas är det för tidigt att bedöma om det inom ramarna
42804: föräldrarnas inkomster så att studiepenningen för det nuvarande anslaget för stöd för skolresor
42805: höjs om föräldrarnas sammanlagda förvärvs- ch vore möj l igt att mjuka upp bestämningsgrun-
42806: kapitalinkomster uppgår tili högst 82 000 mark derna t.ex. genom att höja studerandens egen
42807: per år. Förhöjningen minskar med 10 procent för betalningsandel.
42808: varje fullt belopp av 8 200 mark som överskrider
42809: Helsingforsden 29 september 1997
42810: Minister Claes Andersson
42811: KK 793/1997 vp
42812:
42813: Kirjallinen kysymys 793
42814:
42815:
42816:
42817:
42818: Tuija Nurmi /kok: EU:n yritystukien kohdentamisesta
42819:
42820:
42821:
42822: Eduskunnan Puhemiehelle
42823:
42824: Yrityksille annetaan mahdollisuus hakea Ia tuloksella olisi myönteisiä kerrannaisvaiku-
42825: EU :n yritystukia erilaisten projektien muodossa tuksia työllisyyteen ja talouteen sekä sosiaaliseen
42826: konsulttien kautta. Useasti tukia ei saa järkevään elämään.
42827: käytännön toimintaan. Esim. jo myönteisesti al- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
42828: kanutta vientiä johonkin maahan ei tueta esim. jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42829: mainonnan suhteen, vaan yrityksen tulisi avata nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42830: markkinat uuteen maahan. Pienissä ja keskisuu- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42831: rissa yrityksissä se johtaa hallitsemattomaan ja
42832: vastuuttomaan, jopa kaoottiseen yritystoimin- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
42833: taan sen sijasta, että vakautettaisiin asema koh- jotta EU :n yritystuet olisivat realistisem-
42834: demaassa. Tällöin yrityksen toiminta olisi vakaa- malla pohjalla yritysten toimintaa ajatel-
42835: ta, voitaisiin ehkä laajentaa toimintaa ja työllis- len?
42836: tää uusia työntekijöitä, ja muutenkin positiivisel-
42837:
42838: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1997
42839:
42840: Tuija Nurmi /kok
42841:
42842:
42843:
42844:
42845: 270136
42846: 2 KK 793/1997 vp
42847:
42848:
42849:
42850:
42851: Eduskunnan Puhemiehelle
42852:
42853: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tää myös kansainvälistymistukena pk-yritysten
42854: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kansainvälistymishankkeisiin. Kansainvälis-
42855: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tymistukea voidaan myöntää vientitoimintaansa
42856: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur- aloittaville tai vahvistaville pk-yrityksille, joilla
42857: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o on edellytykset menestykselliseen vientitoimin-
42858: 793: taan. Tukea voidaan myöntää ulkopuolisiin kou-
42859: lutus- ja asiantuntijapalveluihin, markkinaselvi-
42860: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, tyksiin, esittelyaineistoon, näyttelyihin osallistu-
42861: jotta EU:n yritystuet olisivat realistisem- misiin, matkakustannuksiin, patentointiin ja
42862: malla pohjalla yritysten toimintaa ajatel- mallisuojaukseen sekä uuden vientihenkilön
42863: len? palkkaukseen. Tuen enimmäistaso on 50%. Kos-
42864: ka EU :n valtiontukisääntöjen mukaan suora
42865: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vientituki on kielletty, ei kansainvälistymistukea
42866: vasti seuraavaa: voida myöntää esimerkiksi suoraan kohdemaas-
42867: sa toteutettavaan vientimainontaan eikä myynti-
42868: Yritystukien käyttöä rajoitetaan EU:n alueel- työhön.
42869: la EU:n kilpailulainsäädännön perusteella. EU:n rakennerahastojen osarahoitusta pk-
42870: Sallittuja tukia Euroopan unionin alueella ovat yritysten markkinoinnin kehittämishankkeisiin
42871: lähinnä yritysinvestointien tuet kehitysalueella, kanavoituu myös pk-yritysten kehittämistuen
42872: pk-yritysten investointituet, yritysten tuotekehi- kautta. Kehittämistuella voidaan rahoittaa yri-
42873: tystuet, pk-yritysten kehittämishankkeiden tuet tysten markkinointiprojekteja, jotka liittyvät
42874: ja ympäristönsuojeluinvestointien tuet. Kiellet- markkinoinnin tietotaidon kehittämiseen, uuden
42875: tyjä tukia ovat lähinnä yritysten suora vientituki tuotteen markkinoinnin käynnistämiseen, mark-
42876: ja suuryritysten investointituki kehitysalueiden kina-alueen laajentamiseen tai markkinoinnin
42877: ulkopuolella. tehostamiseen erityisesti silloin, kun ne ovat osa
42878: EU:n tuki yrityksille kohdentuu ensisijaisesti pk-yritysten laajempaa kehittämishanketta.
42879: EU:n rakennerahastojen kautta. EU:n rakenne- Siten näissä säännöksissä on yhteensovitettu
42880: rahastojen tuki edellyttää aina kansallista rahoi- toisaalta pk-yritysten kansainvälistymisen edis-
42881: tusta, minkä johdosta EU:n rakennerahastojen tämistavoite ja toisaalta kilpailun vinoutumista
42882: tuki yrityksille kanavoituu kansallisten yritystu- estävät säännökset. Näissä puitteissa yritykset
42883: kijärjestelmien osarahoituksena. EU :n rakenne- ratkaisevat, mitä hankkeita katsovat tarkoituk-
42884: rahasto-ohjelmiin hyväksyttävien kansallisien senmukaiseksi toteuttaa. Hankkeiden arvioin-
42885: yritystukien tulee olla EU:n komission hyväksy- nissa pk-yritysten käytettävissä ovat mm. TE-
42886: miä. keskusten neuvontapalvelut.
42887: EU:n rakennerahastojen osarahoitusta voi- Edellä olevan perusteella sekä huomioiden
42888: daan myöntää yritysten investointihankkeisiin ja mm. valmistelussa olevan EU:n rakennerahasto-
42889: pk-yritysten kehittämishankkeisiin sekä tuoteke- uudistuksen suuntaviivat hallitus katsoo yhtei-
42890: hityshankkeisiin ja pk-yritysten yleisiä toiminta- sen tukipolitiikan olevan kehittymässä nykyistä
42891: edellytyksiä parantaviin hankkeisiin. EU:n ra- selkeämpään ja suotuisampaan suuntaan niin
42892: kennerahastojen osarahoitusta voidaan myön- työllisyyden kuin yritysten toiminnan kannalta.
42893:
42894: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1997
42895:
42896: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
42897: KK 793/1997 vp 3
42898:
42899:
42900:
42901:
42902: Tili Riksdagens Talman
42903:
42904: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Internationaliseringsstöd kan beviljas sm-före-
42905: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande tag som etablerar eller förstärker sin exportverk-
42906: medlem av statsrådet översänt följande av riks- samhet och som har förutsättningar att bedriva
42907: dagsman Tuija Nurmi undertecknade spörsmål en framgångsrik exportverksamhet. Stöd kan
42908: nr 793: beviljas för externa utbildnings- och sakkunnig-
42909: tjänster, marknadsanalyser, presentationsmate-
42910: Vilka åtgärder har Regeringen för av- rial, deltagande i utställningar, resekostnader,
42911: sikt att vidta för att EU:s företagsstöd patenteringar och mönsterskydd samt för avlö-
42912: skall ha en mera realistisk grund med ning av en ny exportanställd. Stödets maximinivå
42913: tanke på företagens verksamhet? är 50 %. Eftersom direkt exportstöd enligt EU :s
42914: regler om statsstöd är förbjudet, kan internatio-
42915: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt naliseringsstöd inte beviljas t.ex. för direkt ex-
42916: anföra följande: portreklam eller försäljningsarbete i mållandet.
42917: Delfinansiering från EU:s strukturfonder för
42918: Bruket av företagsstöd begränsas inom EU projekt som syftar tili att utveckla sm-företagens
42919: utgående från EU:s konkurrenslagstiftning. Tili- marknadsföring kanaliseras också via sm-företa-
42920: låtna stöd inom Europeiska unionen är främst gens utvecklingsstöd. Med utvecklingsstödet kan
42921: stöd för företagsinvesteringar på utvecklingsom- företagens marknadsföringsprojekt finansieras
42922: rådet, investeringsstöd tili sm-företag, produkt- när de sammanhänger med utvecklandet av
42923: utvecklingsstöd tili företag, stöd tili sm-företag know-howen i fråga om marknadsföring, inle-
42924: för utvecklingsprojekt och för investeringar i mil- dandet av marknadsföringen av en ny produkt,
42925: jövård. Förbjudna stöd är främst direkt export- breddandet av marknadsområdet eller effektive-
42926: stöd tili företag och investeringsstöd tili stora randet av marknadsföringen, i synnerhet när
42927: företag utanför utvecklingsområdena. dessa utgör en del av ett vidare utvecklingspro-
42928: EU:s stöd tili företag allokeras i första hand jekt hos sm-företagen.
42929: via EU:s strukturfonder. Stöd från EU:s struk- Följaktligen har i dessa bestämmelser sam-
42930: turfonder förutsätter alltid nationell finansie- manjämkats å ena sidan målet att främja sm-
42931: ring, vilket gör att stödet från EU:s strukturfon- företagens internationalisering och å andra sidan
42932: der tili företagen kanaliseras som delfinansiering de regler som förhindrar att konkurrensen sned-
42933: via de nationella företagsstödssystemen. De na- vrids. Inom dessa ramar avgör företagen vilka
42934: tionella företagsstöd som kan godkännas i EU:s projekt de anser det ändamålsenligt att genomfö-
42935: strukturfondsprogram skall vara godkända av ra. Vid bedömningen av projekten står bl.a. ar-
42936: EU:s kommission. betskrafts- och näringscentralernas rådgivnings-
42937: Delfinansiering från EU:s strukturfonder kan tjänster tili sm-företagens förfogande.
42938: beviljas för företagens investeringsprojekt och Utgående från ovanstående samt med beak-
42939: sm-företagens utvecklingsprojekt samt för pro- tande av bl.a. de riktlinjer för en reformering av
42940: duktutvecklingsprojekt och projekt som förbätt- EU:s strukturfonder som är under beredning an-
42941: rar sm-företagens allmänna verksamhetsbeting- ser regeringen att den gemensamma stödpoliti-
42942: elser. Delfinansiering från EU:s strukturfonder ken håller på att utvecklas i en klarare och gynn-
42943: kan också beviljas som internationaliseringsstöd sammare riktning än den har idag både vad gäller
42944: för sm-företagens internationaliseringsprojekt. sysselsättningen och företagens verksamhet.
42945:
42946: Helsingforsden 24 september 1997
42947:
42948: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
42949: KK 794/1997 vp
42950:
42951:
42952: Kirjallinen kysymys 794
42953:
42954:
42955:
42956:
42957: Vuokko Rehn /kesk: Avioerolasten taloudellisesta tukemisesta
42958:
42959:
42960:
42961: Eduskunnan Puhemiehelle
42962:
42963: Suomi johtaa Pohjoismaiden avioerotilastoja opiskeluaan isän Iaiminlyödessä lasten tapaami-
42964: ja on toisena Länsi-Euroopan avioerotilastoissa set ja hoitoon osallistumisen.
42965: Ison-Britannian jälkeen. Suomessa 33 %elatus- Yksin- ja yhteishuoltajien liiton eri tilastojen
42966: velvollisista ei tapaa lapsiaan säännöllisesti eron pohjalta tekemän arvion mukaan vain 1/4
42967: jälkeen tai ei lainkaan. Syynä voi olla alkoholis- muualla kuin lapsen luona asuvista vanhemmista
42968: mi, sairaus tai pelkkä välinpitämättömyys. 26 % suorittaa elatusavun lapsen kanssa asuvalle huol-
42969: elatusvelvollisista tapaa lapsiaan harvemmin tajalle säännöllisesti tai edes melko säännöllises-
42970: kuin joka toinen viikonloppu. Ruotsissa lapsen ti. Elatustuelie ei kerry viivästyskorkoa. Tällä
42971: suhteet poissa asuvaan vanhempaan katkeavat hetkellä kuntien saatavat elatusvelvollisilta eli
42972: lähes 50 %:ssa tapauksista ja Ranskassa 67 %:ssa elatustukivaje on 2,6 mrd markkaa.
42973: tapauksista. Edellä oleva osoittaa, että varsin Maksamattomuustapauksissa kunta maksaa
42974: usein muualla kuin lapsen luona asuva vanhempi elatustukea, jonka suuruus on 637 mk/lapsi/kk,
42975: ei ole halukas tai kykenevä toteuttamaan omaa kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Yksin lapsen
42976: osuuttaan lapsen hoidosta ja kasvatuksesta eikä kanssa asuva vanhempi saa 200 mk:lla koeotet-
42977: osallistumaan tämän harrastus- ja elantokului- tua lapsilisää, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta.
42978: hin. Tapaamisten toteutumista ei valvota millään Lapsilisän maksatus loppuu vaiheessa, jossa
42979: tavalla. nuori on vielä lukiossa tai muussa koulutuksessa.
42980: Tapauksissa, joissa lapsen muualla asuva van- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
42981: hempi ei tapaa lastaan tai pidä lasta luonaan jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42982: yhteishuoltosopimuksessa sovittuina aikoina, nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42983: lapsen kanssa asuva vanhempijoutuu kohtuutto- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42984: man työtaakan ja taloudellisen rasitteen alaisek-
42985: si. Monen ammatillisesti ansiokkaan naisen ura Mitä Hallitus aikoo tehdä, että avio-
42986: katkeaa Iastenhoitopulmiin tai avioeroäiti jou- erolapsi saisi taloudellisesti turvatun lap-
42987: tuu kuormittamaan sukutaisiaan lastenhoito- suuden ja nuoruuden, ja
42988: työllä. Vaikeimmassa asemassa ovat ne äidit, mitä Hallitus aikoo tehdä elatustuki-
42989: joilla ei ole asuinpaikkakunnalla sukulaisia ja saatavien saamiseksi maksuun?
42990: jotka joutuvat rajoittamaan ansiotyötään tai
42991:
42992: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1997
42993:
42994: Vuokko Rehn /kesk
42995:
42996:
42997:
42998:
42999: 270136
43000: 2 KK 794/1997 vp
43001:
43002:
43003:
43004:
43005: Eduskunnan Puhemiehelle
43006: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa taan. Elatustuen määrä kuukaudessa on yksin-
43007: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, huoltajan lapselle 637 markkaa ja parisuhteessa
43008: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen elävän huoltajan lapselle 518 markkaa kuukau-
43009: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vuokko dessa.
43010: Rehnin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Useimmiten elatustukea maksetaan sen vuok-
43011: n:o 794: si, että vanhempi on laiminlyönyt velvollisuuten-
43012: sa suorittaa elatusapua. Kun elatustukea makse-
43013: Mitä Hallitus aikoo tehdä, että avio- taan tällä perusteella, kunnalla on oikeus ja vel-
43014: erolapsi saisi taloudellisesti turvatun lap- vollisuus periä elatusvelvolliselta kaikki eräänty-
43015: suuden ja nuoruuden, ja neet ja maksamatta olevat elatusavut. Elatusvel-
43016: mitä Hallitus aikoo tehdä elatustuki- volliselta perityistä varoista suoritetaan pääsään-
43017: saatavien saamiseksi maksuun? nön mukaan ensin lapselle se osuus erääntyneistä
43018: elatusavuista, jota vastaavaa määrää hän ei ole
43019: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- saanut elatustukena. Loppuosa kertyneistä va-
43020: vasti seuraavaa: roista käytetään kunnan maksamien elatustuki-
43021: erien korvaukseksi.
43022: Perhe-ja lapsilainsäädäntömme lähtökohtana Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-
43023: on, että ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnis- miskeskuksen (Stakes) kunnista keräämien tilas-
43024: ta kuuluu lapsen vanhemmille. Yhteiskunta tu- totietojen mukaan kuntien perittävänä olevan
43025: kee vanhempia tämän vastuun kantamisessa elatusavun kokonaismäärä vuoden 1996 lopussa
43026: monin tavoin. oli noin 2,39 miljardia markkaa. Tästä summasta
43027: Lasten päivähoito on ehkä tärkein lapsiper- 84 prosenttia oli kuntien saatavaa elatusvelvolli-
43028: heille tarkoitettu palvelujärjestelmä. Päivähoi- silta ja 16 prosenttia oli lapsille kuuluvaa elatus-
43029: don korkea laatu ja palvelutarjonnan kattavuus apusaatavaa. Perimättä olevan elatusavun mää-
43030: ovat olleet erityisen merkittäviä juuri yksinhuol- rä on vuoden 1990 lopusta kasvanut nykyrahassa
43031: tajien kannalta. Aikaisempina vuosina, jolloin mitattuna vajaalla 48 prosentilla. Tämä ei kui-
43032: päivähoitoa ei ollut tarjolla kaikille ja jolloin niin tenkaan merkitse sitä, että elatusavun perinnän
43033: kutsuttu subjektiivinen oikeus ei vielä ollut voi- tehokkuus olisi jatkuvasti heikentynyt, sillä sa-
43034: massa, yksinhuoltajien lapset asetettiin etusijalle manaikaisesti myös elatustukea saavien lasten
43035: päivähoitopaikkoja myönnettäessä. määrä on kasvanut runsaalla 46 prosentilla. Jo-
43036: Merkittävin yhteiskunnan taloudellinen tuki kainen uusi elatustukiasiakas merkitsee lisäystä
43037: lapsiperheille on lapsilisä. Lapsilisän päättymi- kunnan perittävien saatavien määrään.
43038: nen lapsen täyttäessä 17 vuotta on kaikkien lap- Perimättä olevan velan kokonaismäärän suu-
43039: siperheiden kannalta ongelmallista. Sosiaali- ja ruus johtuu osittain siitä, että siihen sisältyy jopa
43040: terveysministeriössä selvitellään parhaillaan sel- kymmeniä vuosia sitten erääntyneitä saatavia,
43041: vitysmies Arajärven ehdotuksen pohjalta mah- sillä elatusapusaatavat eivät käytännössä lain-
43042: dollisuutta jatkaa lapsilisän maksamista kunnes kaan vanhene. Kovin vanhojen saatavien perintä
43043: lapsi täyttää 18 vuotta. on harvoin tuloksellista. Silti se vaatii osansa
43044: Kysymyksenjälkimmäinen osa koskee lapsen perintätehtäviin käytettävissä olevista resursseis-
43045: elatuksen turvaamista. Siihen liittyvät keskeisim- ta niin kunnissa kuin ulosottotoimessakin.
43046: mät käsitteet, elatusapu ja elatustuki, on ehkä Rästien kasvuun on edellä esitettyjen seikko-
43047: aiheellista aluksi selventää. Elatusavulla tarkoi- jen lisäksi vaikuttanut se, että elatusavun ulosot-
43048: tetaan elatussopimuksella tai tuomiolla vahvis- toperintä ei ole toiminut parhaalla mahdollisella
43049: tettua rahasuoritusta, jolla lapsen vanhemman tavalla. Sitä koskevat säännökset ovat lisäksi
43050: on osallistuttava lapsen elatuksesta aiheutuviin teknisesti hyvin hankalia. Elatusapusaatavan vii-
43051: kustannuksiin. västyskorottomuus on joissakin tapauksissa
43052: Elatustuki taas on kunnan maksama sosiaali- saattanut heikentää elatusapusaatavan asemaa
43053: avustus, johon lapsella on tietyin edellytyksin suhteessa elatusvelvollisen muihin velkoihin.
43054: oikeus, jos hän ei saa elatusapua vanhemmal- Oikeusministeriössä on valmisteilla elatus-
43055: KK 794/1997 vp 3
43056:
43057: avun perinnän tehostamista koskeva hallituksen sesta viivästyskorolliseksi. Edellä mainitut halli-
43058: esitys, joka liittyy eduskunnalle jo keväällä 1996 tuksen esitykset yhdessä merkitsisivät elatustur-
43059: annettuun hallituksen esitykseen lapsen elatus- va-ja elatusavun perintäjärjestelmän kokonais-
43060: turvaa koskevaksi lainsäädännöksi. Perinnän te- uudistusta. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena
43061: hostamista koskeva esitys on tarkoitus antaa on parantaa lapsen mahdollisuutta saada hänelle
43062: eduskunnalle syksyn aikana. Siihen sisältyy kuuluva elatusapu tai sitä vastaava rahamäärä
43063: muun muassa ehdotus elatusapuvelan saattami- elatustaan varten säännöllisesti ja ajallaan.
43064:
43065: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
43066:
43067: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
43068: 4 KK 794/1997 vp
43069:
43070:
43071:
43072:
43073: Tili Riksdagens Talman
43074:
43075: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Underhållsstödet är 637 mk per månad för ett
43076: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande barn till en ensamförsörjare och 518 mk per må-
43077: medlem av statsrådet översänt följande av riks- nad för ett barn tili en vårdnadshavare som lever
43078: dagsman Vuokko Rehn undertecknade spörsmål i ett parförhållande.
43079: nr 794: F ör detmesta betalas underhållsstöd för att en
43080: förälder har försummat sin skyldighet att betala
43081: Vad ämnar Regeringen göra för att underhålisbidrag. Då underhållsstöd betalas på
43082: skilsmässobarnen skall få en ekonomiskt denna grund har kommunen rättigheten och
43083: tryggad barndom och ungdom, och skyldigheten att av den underhållsskyldige indri-
43084: vad ämnar Regeringen göra för att va alla underhållsbidrag som förfallit tili betal-
43085: fordringarna i fråga om underhållsstöden ning och blivit obetalda. Enligt huvudregeln be-
43086: skall bli betalda? talas av de medel som indrivits av den underhålls-
43087: skyldige först till barnet den andel av de tili beta1-
43088: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ning förfallna underhållsbidragen som barnet
43089: anföra följande: inte har erhåliit i underhållsstöd tili ett motsva-
43090: rande belopp. Den återstående delen av de influt-
43091: Vår familje- och barnlagstiftning utgår ifrån na medlen används tili att ersätta de av kommu-
43092: att ansvaret för ett barns vä1befinnande i första nen betalda understödsraterna.
43093: hand 1igger hos barnets förä1drar. Samhället stö- Enligt de statistikuppgifter som forsknings-
43094: der förä1drarna i detta ansvar på många sätt. och utvecklingscentralen för social- och hä1so-
43095: Barndagvården är kanske den viktigaste stöd- vården (Stakes) har insamlat från kommunerna
43096: formen för barnfami1jerna. Den höga kva1iteten uppgick det totala beloppet av underhållsbidrag
43097: på dagvården och den goda täckningen när det som kommunerna måste indriva tili ca 2,39 mrd.
43098: gäller serviceutbudet har varit av speciellt stor mk i slutet av 1996. Av denna summa utgjordes
43099: betyde1se för just ensamförsörjarna. Under tidi- 84% av kommunernas fordran hos de under-
43100: gare år när dagvård inte kunde erbj udas alla barn hållsskyldiga och 16 % var underhållsbidragsfor-
43101: och när den s.k. subjektiva rätten ännu inte gäll- dran som barnen hade rätt till. Beloppet avun-
43102: de, hade barn till ensamförsörjare förtur när dag- derhålisbidrag som inte drivits in har från slutet
43103: vårdsplatserna bevi1jades. av 1990 stigit med knappt 48% om man räknar
43104: Det mest betydande ekonomiska stödet som med nutida pengar. Det här betyder dock inte att
43105: samhället ger barnfamiljerna är barnbidraget. effektiviteten i fråga om indrivningen av under-
43106: Det faktum att bambidraget upphör när barnet hållsbidrag ständigt skulie ha försämrats, för
43107: fyller 17 år är problematiskt för alla barnfamiljer. samtidigt har antalet barn som får underhålls-
43108: Vid social- och hälsovårdsministeriet utreds som stöd ökat med drygt 46 c%. Varje ny kundi fråga
43109: bäst utgående från utredningsman Arajärvis för- om underhållsstöd innebär en ökning av de ford-
43110: slag möjligheten att fortsätta att betala barnbi- ringar som kommunen har att indriva.
43111: drag tili dess att barnet fyller 18 år. Storleken av det totala beloppet av skulder
43112: Den senare delen av spörsmålet gäller tryggan- som skall indrivas beror delvis på att det i sum-
43113: det av barnets underhåll. Det är kanske skä1 att man ingår fordringar som förfallit till betalning
43114: först klarlägga vad som avses med underhållsbi- t.o.m. för tiotals år sedan, eftersom fordringar
43115: drag respektive underhållsstöd, två centrala be- som gäller underhållsbidrag i praktiken aldrig
43116: grepp i detta sammanhang. Med underhållsbi- preskriberas. Indrivningen av mycket g_~mla
43117: drag avses ett genom ett underhålisavtal eller en fordringar leder sällan tili något resultat. Andå
43118: dom fastställt penningbelopp med vilket barnets kräver denna indrivning sin del av de resurser
43119: förälder skall delta i kostnaderna för barnets som står tili förfogande både när det gäller koru-
43120: underhå11. Underhållsstödet däremot är ett av muneroa och utsökningsväsendet.
43121: kommunen betalt socialbidrag som barnet har De obetalda skulderna har vuxit förutom av
43122: rätt tili på vissa vilikor ifall det inte erhåller un- ovan nämnda orsaker också därför att indriv-
43123: derhållsbidrag av sin förälder. ningen av underhållsbidrag genom utsökning
43124: KK 794/1997 vp 5
43125:
43126: inte har fungerat på bästa möjliga sätt. Det fak- 1996. Avsikten är att propositionen som avser att
43127: tum att ingen dröjsmålsränta uppbärs för under- effektivera uppbörden skall avlåtas tili riksdagen
43128: hållsbidragsfordringar har i vissa fall eventuellt under höstens lopp. Propositionen innehåller
43129: försvagat den ställning som underhållsbidrags- bl.a. ett förslag tili att en skuld bestående av
43130: fordran har i förhållande tili den underhålls- underhållsbidrag skall påföras dröjsmålsränta.
43131: skyldiges övriga skulder. Dessa regeringspropositioner skulle tillsammans
43132: Vid justitieministeriet bereds som bäst en re- innebära en totalreform av uppbördssystemet i
43133: geringsproposition som syftar tili att effektivera fråga om underhållsstöd och underhållsbidrag.
43134: uppbörden av underhållsbidrag och denna pro- Syftet med reformen är i första hand att förbättra
43135: position ansluter sig tili den proposition med barnets möjlighet att regelbundet och i tid få det
43136: förslag tili lagstiftning om tryggande av under- underhållsbidrag som det har rätt tili eller ett
43137: håll för barn som överlämnades redan på våren motsvarande penningbelopp för sitt underhåll.
43138:
43139: Helsingforsden 26 september 1997
43140:
43141: Minister Terttu Huttu-Juntunen
43142: KK 795/1997 vp
43143:
43144: Skriftligt spörsmål 795
43145:
43146:
43147:
43148:
43149: Ola Rosendahl/sv m.fl.: Värderingsgrunder för mark enligt förmö-
43150: genhetsskattelagen
43151:
43152:
43153: Tili Riksdagens Talman
43154:
43155: Värderingen av mark som grundar sig på för- ring av stränderna. Då strandtomter i beskatt-
43156: mögenhetsskattelagen har verkningar även för ningen ges ett högre värde än andra byggnads-
43157: andra skatter, bl.a. fastighetsskatten. Byggnads- platser blir f6rsäljningen av endast en strandtomt
43158: mark på en gårdsbruksenhet som ligger på ett på planerat område dyr för markägaren, vilket
43159: stads- eller byggnadsplaneområde värderas en- gör att hans alternativ blir att sälja och exploate-
43160: ligt principerna för tomtmark, även om marken ra allt eller inget, något som inte heller kan anses
43161: inte tagits i bruk som sådan. Däremot värderas motiverat med tanke på en likvärdig behandling
43162: områden för vilka general- eller delgeneralplaner av skattskyldiga.
43163: har fastställts inte som tomtmark, även om där Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
43164: antecknats mark för t.ex. fritidsbebyggelse. Men ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
43165: om tomtlagret tas i bruk genom försäljning av en ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
43166: av de planerade tomterna, värderas hela området följande spörsmål:
43167: av byggnadsmark som tomtmark.
43168: Ändringen av värderingen vid försäljning blir Anser Regeringen att det är motiverat
43169: särskilt betungande på områden där delgeneral- och riktigt att värderingen av ett helt om-
43170: planer för strandområden görs upp. Planeringen råde ändras vid försäljning av endast en
43171: av stränder kommer också att öka i och med tomt på general- och delgeneralplanerad
43172: ändringarna i byggnadslagen som trädde i kraft mark?
43173: 1.1.1997 och som tvingar fram en generalplane-
43174:
43175: Helsingfors den 4 september 1997
43176:
43177: Ola Rosendahl /sv Minna Karhunen /saml Tuija Nurmi /saml
43178: Timo Kalli /cent Tero Mölsä /saml Annikki Koistinen /cent
43179: Håkan Malm /sv
43180:
43181:
43182:
43183:
43184: 270136
43185: 2 KK 795/1997 vp
43186:
43187: Kirjallinen kysymys 795 Suomennos
43188:
43189:
43190:
43191:
43192: Ola Rosendahl/r ym.: Varallisuusverolain mukaisista maan arvos-
43193: tusperusteista
43194:
43195:
43196: Eduskunnan Puhemiehelle
43197:
43198: Varallisuusverolakiin perustuvalla maan ar- rannoille. Koska rantatonteille määrätään vero-
43199: vostamisella on myös vaikutuksia muihin veroi- tuksessa suurempi arvo kuin muille rakennuspai-
43200: hin, mm. kiinteistöveroon. Asema- tai rakennus- koille, ainoastaan yhden rantatontin myyminen
43201: kaava-alueella sijaitsevalla maatilalla olevan ra- kaavoitetulta alueelta käy kalliiksi maanomista-
43202: kennusmaan arvo määrätään tonttimaata koske- jalle, minkä vuoksi hänelle jää vaihtoehdoksi
43203: vien periaatteiden mukaisesti, vaikka maata ei myydä ja hyödyntää kaikki tai ei mitään, mitä
43204: olekaan sellaisena otettu käyttöön. Sen sijaan myöskään ei voida pitää perusteltuna verovelvol-
43205: alueita,joille on vahvistettu yleis- tai osayleiskaa- listen yhdenvertaisen kohtelun kannalta.
43206: va, ei arvosteta tonttimaana, vaikka näille on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43207: merkitty maata esim. vapaa-ajan asutukseen. Jos tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43208: tonttivarasto otetaan kuitenkin käyttöön myy- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43209: mällä yksi kaavoitetuista tonteista, arvostetaan jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43210: koko rakennusmaa-alue tonttimaaksi.
43211: Arvostuksen muuttaminen muodostuu erityi- Pitääkö Hallitus perusteltuna ja oikea-
43212: sen raskaaksi alueilla, joilla laaditaan ranta- na, että yhden kokonaisen alueen arvos-
43213: alueille osayleiskaavoja. Rantakaavoitus lisään- tus muuttuu ainoastaan yhden tontin
43214: tyy myös 1.1.1997 voimaan tulleen rakennuslain myynnin vuoksi yleis- ja osayleiskaavoi-
43215: myötä, joka pakottaa laatimaan yleiskaavan tetulla maalla?
43216:
43217: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1997
43218:
43219: Ola Rosendahl/r Minna Karhunen /kok Tuija Nurmi /kok
43220: Timo Kalli /kesk Tero Mölsä /kesk Annikki Koistinen /kesk
43221: Håkan Malm /r
43222: KK 795/1997 vp 3
43223:
43224:
43225:
43226:
43227: Eduskunnan Puhemiehelle
43228:
43229: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vaatia esimerkiksi yleiseksi alueeksi kaavoitetun
43230: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, alueen lunastusta ja saada siitä korvaus. Kaavoi-
43231: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tus vaikuttaa siten merkittävästi kiinteistön ar-
43232: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ola Ro- voon.
43233: sendahlin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- Varallisuusverolain (1537/1992) säännösten
43234: myksen n:o 795: mukaan maatilalla oleva rakennusmaa-alue tu-
43235: lee verotuksessa arvostaa käypään arvoon tontti-
43236: Pitääkö Hallitus perusteltuna ja oikea- maata koskevien perusteiden mukaan. Asema- ja
43237: na, että yhden kokonaisen alueen arvos- rakennuskaava-alueen ulkopuolella olevaan ra-
43238: tus muuttuu ainoastaan yhden tontin kennusmaahan käytetään tonttimaata koskevia
43239: myynnin vuoksi yleis- ja osayleiskaavoi- perusteita edellyttäen, että verovelvollinen on
43240: tetulla maalla? ottanut tonttivarastonsa käyttöön eli aloittanut
43241: myyntitoiminnan. Laissa ei edes edellytetä, että
43242: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- alueella pitäisi olla vahvistettu kaava, jossa maa-
43243: vasti seuraavaa: ta on osoitettu rakennustarkoituksiin, vaan riit-
43244: tää, että maanomistaja on myynyt ja voi edelleen
43245: Yleiskaava on koko kuntaa koskeva yleispiir- myydä maata rakennustarkoituksiin.
43246: teinen maankäytön suunnitelma. Se voidaan laa- Yleiskaava-alueilla sijaitsevien ranta-alueiden
43247: tia myös sopivaksi katsotulle kunnan osa-alueel- suuri koko alentaa niiden verotusarvoa. Tämä
43248: le niin sanottuna osayleiskaavana. Osayleiskaa- koskee etenkin tapauksia, joissa myyntitoimin-
43249: voituksesta on muodostunut pääasiallinen yleis- taa ei harjoiteta pitkään aikaan sen jälkeen, kun
43250: kaavoituksen suunnittelumuoto. Näiden kaavo- ensimmäinen tontti on realisoitu.
43251: jen laadinta on keskittynyt erityisesti rannoille ja Koska ranta-alueelle vahvistettu osayleiskaa-
43252: virkistys- sekä suojelualueille. Yleiskaava laadi- va voidaan pitkälti rinnastaa yksityiskohtaisiin
43253: taan kunnan aloitteesta. Maanomistajien toi- kaavoihin, on myös alueet arvostettava samoin
43254: mesta voidaan erityisesti rannalle tapahtuvaa perustein. Sillä, onko kyseessä viranomaisten ai-
43255: loma-asutuksen muodostumista varten laatia ja kaansaama, esimerkiksi rannalle vahvistettu osa-
43256: vahvistaa rantakaava. yleiskaava vai maanomistajan aloitteesta vahvis-
43257: Vahvistetut yleiskaavat tai osayleiskaavat tettu rantakaava, ei ole merkitystä. Sellaista me-
43258: ovat oikeusvaikutuksiltaan monilta osin yksi- nettelyä, jossa kaavoituksen tuottama arvon
43259: tyiskohtaisiin kaavoihin eli asema-, rakennus- ja nousu jätettäisiin verotuksessa kokonaan huo-
43260: rantakaavaan verrattavia. Esimerkiksi tavan- mioon ottamatta vielä silloinkin, kun arvon nou-
43261: omaisen omarantaisen lomarakennuksen raken- sua jo hyödynnetään aloittamalla tonttien myyn-
43262: tamiseen voi saada rakennusluvan, jos alueelle ti, ei voida pitää tarkoituksenmukaisena eikä ve-
43263: on vahvistettu yleiskaava, jossa niin on erityisesti rovelvollisten tasapuolisen kohtelun näkökul-
43264: määrätty. Maanomistajana on lisäksi oikeus masta myöskään oikeudenmukaisena.
43265:
43266: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1997
43267:
43268: Ministeri Arja Alho
43269: 4 KK 795/1997 vp
43270:
43271:
43272:
43273:
43274: Tili Riksdagens Talman
43275:
43276: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- inlöses och att få ersättning för det. Planlägg-
43277: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- ningen inverkar därmed i hög grad på fastighet-
43278: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ens värde.
43279: man Ola Rosendahl m.fl. undertecknade spörs- Enligt förmögenhetsskattelagen (1537/1992)
43280: mål nr 795: skall ett område av byggnadsmark på en gårds-
43281: bruksenhet vid beskattningen värderas tili gäng-
43282: Anser Regeringen att det är motiverat se värde enligt grunderna för tomtmark. I fråga
43283: och riktigt att värderingen av ett helt om byggnadsmark utanför stads- och byggnads-
43284: område ändras vid försäljning av endast planeområde används grunderna för tomtmark,
43285: en tomt på general- och delgeneralplane- förutsatt att den skattskyldige har tagit sitt tomt-
43286: rad mark? lager i bruk, dvs. inlett försäljningsverksamhet. 1
43287: lagen förutsätts inte ens att området bör ha en
43288: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt fastställd pian där mark har anvisats för bygg-
43289: anföra följande: nadsändamål, i stället räcker det att markägaren
43290: har sålt och fortfarande kan sälja mark för bygg-
43291: En generalpian är en översiktlig plan för nadsändamål.
43292: markanvändningen i en hei kommun. Den kan Om strandområden på generalplaneområden
43293: också uppgöras i form av en s.k. delgeneralpian är stora får de ett lägre beskattningsvärde. Detta
43294: för ett delområde av en korumun som anses vara gäller i synnerhet sådana fall där ingen försälj-
43295: lämpligt. Utarbetandet av delgeneralplaner har ning sker på lång tid efter att den första tomten
43296: blivit den huvudsakliga planeringsformen inom har realiserats.
43297: generalplaneringen. Uppgörandet av dessa pla- Eftersom delgeneralplaner som fastställts för
43298: ner har koncentrerats särskilt till stränder och tili strandområden i stor utsträckning kan jämställas
43299: rekreations- och skyddsområden. Generalplaner med detaljplaner bör också områdena värderas
43300: utarbetas på initiativ av kommunen. Genom på samma grunder. Huruvida planen har åstad-
43301: markägarnas försorg kan strandplaner utarbetas kommits av myndigheterna, t.ex. en delgeneral-
43302: och fastställas, särskilt för åstadkommande av plan som fastställts för en strand, eller huruvida
43303: fritidsbebyggelse längs stränder. den är en strandplan som fastställts på markäga-
43304: 1 fråga om rättsverkan är fastställda general- rens initiativ saknar betydelse. Ett förfarande där
43305: eller delgeneralplaner till många delar jämförba- den värdestegring som planläggningen ger inte
43306: ra med detaljplaner, alltså stads-, byggnads- och skulle beaktas alls i beskattningen, inte ens när
43307: strandplaner. Tili exempel kan byggnadslov fås nytta redan dras av värdestegringen genom att
43308: för uppförande av ett sedvanligt fritidshus med försäljningen av tomter inleds kan inte anses än-
43309: egen strand, om det för området har fastställts en damålsenligt, och inte heller är det rättvist med
43310: generalpian där detta har bestämts särskilt. avseende på en jämbördig behandling av de
43311: Markägaren har dessutom rätt att t.ex. kräva att skattskyldiga.
43312: ett område som planlagts som allmänt område
43313:
43314: Helsingforsden 29 september 1997
43315:
43316: Minister Arja Alho
43317: KK 796/1997 vp
43318:
43319: Kirjallinen kysymys 796
43320:
43321:
43322:
43323:
43324: Kari Rajamäki /sd: Päivähoito-oikeuden ja päivähoitomaksujen
43325: tarkistamisesta
43326:
43327:
43328: Eduskunnan Puhemiehelle
43329:
43330: Vuoden 1996 alusta on alle kouluikäisillä lap- kuukausi. Tämä hoidoista perittävien maksujen
43331: silla ollut subjektiivinen oikeus kunnalliseen päi- alennus lisää päivähoidon järjestämisestä aiheu-
43332: vähoitopaikkaan. Uudistus oli tarpeellinen, mut- tuneita lisäkustannuksia.
43333: ta erityisesti lapsirikkaissa kunnissa uudistus on Valtiovalta on lyhyen ajan sisällä säätänyt
43334: aiheuttanut vaikeuksia päivähoitopaikkojen jär- subjektiivisen oikeuden päivähoitoon ja määri-
43335: jestämisessä. Päivähoidon ensisijainen tarkoitus tellyt kuntien puolesta myös päivähoidosta perit-
43336: on mahdollistaa vanhempien työssäkäynti ja tävät maksut erittäin alhaisiksi. Samassa yhtey-
43337: opiskelu. Subjektiivinen oikeus päivähoitoon dessä myös kuntien valtionosuuksiin tehdään
43338: lähtee kuitenkin ajatuksesta, että päivähoito on leikkauksia. Uudistusta yhdessä puuhanneet
43339: lapsen oikeus, olivatpa vanhemmat työssä tai ovat ajaneet monen kunnan talouden erittäin
43340: kotona. Kunnat eivät voi käyttää harkintaa tar- tukalaan tilanteeseen ja pakottavat kunnat kes-
43341: jotessaan hoitopaikkoja kotona olevien vanhem- kittymään vain lakisääteisten palveluiden tarjoa-
43342: pien lapsille. Päivähoito on korkeatasoinen ja miseen.
43343: kallis palvelu, jonka tarjoaminen pitää voida Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43344: suunnata palvelua tarvitseville. Lapsen oikeutta jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43345: hoitoon perustelee kuitenkin aina lapsen kasva- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43346: tukselliset tarpeet. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43347: Pienten lasten hoidon tukien uudistukset tuli-
43348: vat voimaan tämän vuoden elokuussa. Tässä yh- Miten Hallitus aikoo helpottaa lisään-
43349: teydessä muuttuivat myös kunnallisesta päivä- tyneiden päivähoitovelvoitteiden kunnil-
43350: hoidosta perittävät maksut koko maassa sa- le aiheuttamia vaikeuksia, ja
43351: moiksi, tuloista riippuen 0-1 000 markkaa/kuu- miten Hallitus aikoo lieventää päivä-
43352: kausi. Pienituloisille muutos merkitsi lisärasitus- hoito-oikeuden tiukkaa tulkintaa?
43353: ta. Korkein maksuluokka laski 430 markkaa/
43354:
43355: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1997
43356:
43357: Kari Rajamäki /sd
43358:
43359:
43360:
43361:
43362: 270136
43363: 2 KK 796/1997 vp
43364:
43365:
43366: Eduskunnan Puhemiehelle
43367:
43368: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Päivähoito-oikeuden tulkinta siten, että lap-
43369: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sella on oikeus varhaiskasvatukseen perustuu
43370: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen edellä mainittuun lakiin. Lapsella on oikeus päi-
43371: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja- vähoidossa jatkuviin ja turvallisiin ihmissuhtei-
43372: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o siin riippumatta vanhempien elämäntilanteen
43373: 796: muutoksista. Tänä jatkuvien muutosten aikana
43374: ja ns. epätyypillisten työsuhteiden kaiken aikaa
43375: Miten Hallitus aikoo helpottaa lisään- lisääntyessä päivähoito voi merkittäväitä osal-
43376: tyneiden päivähoitovelvoitteiden kunnil- taan olla turvaamassa lapselle suotuisan kasvu-
43377: le aiheuttamia vaikeuksia, ja ympäristön ja turvalliset ihmissuhteet sekä tu-
43378: miten Hallitus aikoo lieventää päivä- kea kasvatuksessa, joita vertaisryhmä päivähoi-
43379: hoito-oikeuden tiukkaa tulkintaa? dossa osaltaan edustaa.
43380: Oikeus kokopäiväiseen päiväkoti- tai perhe-
43381: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- päivähoitopaikkaan ei tarkoita velvollisuutta
43382: taen seuraavaa: käyttää päivähoitoa tässä muodossa. Lasten
43383: hoidon tarve ei aina ole kokopäiväinen silloin,
43384: Laki lasten päivähoidosta (36/1973) säätää, kun vanhemmat eivät työskentele tai opiskele
43385: että kunnan on huolehdittava siitä, että lasten kokopäiväisesti kodin ulkopuolella. Muun kuin
43386: päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä kokopäivähoidon käyttö edellyttää kuitenkin,
43387: tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toi- että kunnassa on vaihtoehtoisia palvelumuotoja
43388: mintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve tarjolla. 1.8.1997 voimaan tullut laki lasten koti-
43389: edellyttää (11 §). Lakiin on myöhemmin (630/ hoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/1996)
43390: 1991) lisätty 11 a §,joka säätää, että lapsen van- lisää pienten lasten päivähoidon järjestämis-
43391: hemmat tai muut huoltajat voivat saada lapselle mahdollisuuksia laajentamalla oikeutta talou-
43392: kunnan järjestämän päivähoitopaikan vanhem- delliseen tukeen, ja siten osaltaan lisää yksityi-
43393: painrahakauden jälkeen ja että lapsi voi olla päi- sen päivähoidon käyttömahdollisuuksia.
43394: vähoidossa siihen saakka, kunnes hän siirtyy op- Paavo Lipposen hallituksen ohjelman tär-
43395: pivelvollisena peruskouluun tai sitä vastaavaan kein tavoite on vakaan talouskasvun edistämi-
43396: kouluun. Viimeksi mainitun säädöksen voi- nen ja työttömyyden vähentäminen. Erityisesti
43397: maantulopäivä on 1.1.1996. työttömyyden vähentämiseen tähtäävät toimet
43398: Kunnilla on ollut vuodesta 1973 velvollisuus ovat niitä, joilla hallitus helpottaa kuntien tilan-
43399: huolehtia lasten päivähoidon järjestämisestä. netta kuntien vastatessa palvelujen tuottamises-
43400: Lasten päivähoidon kysyntä ja tarjonta ovat voi- ta.
43401: makkaasti muuttuneet 1990-luvun aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee antamaan
43402: Vuonna 1990 päivähoitopaikkojen määrä oli eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
43403: 214 000. Lähinnä työttömyyden johdosta paik- sen pyytämän päivähoitomaksuja koskevan sel-
43404: kojen määrä aleni vuoteen 1994 alle 180 OOO:n. vityksen syysistuntokauden aikana. Syyskuussa
43405: Kuluvana vuonna paikkojen määrä on jo nous- tehdään kuntiin ajantasaseuran ta, jossa selvite-
43406: sut yli 200 OOO:n, mutta on vielä huomattavasti tään päivähoito-oikeuden toteutumisen lisäksi
43407: vuoden 1990 tasoa alhaisempi. Päivähoidon ta- myös niitä kustannusmuutoksia, mitä päivähoi-
43408: voitteena on lain 2 a §:n (304/1983) mukaan tukea don 1.8.1997 voimaan tullut (1134/1996) mak-
43409: päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kas- sujärjestelmä kuntien maksutuloihin vaikuttaa.
43410: vatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää Ajantasaseurannassa selvitetään myös päivä-
43411: lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitys- hoidonja siihen liittyvien tukien kustannuskehi-
43412: tä. Lainkohdan mukaan päivähoidon tulee tystä vuosina 1996-1998. Eduskunnalle selvi-
43413: omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turval- tys pienten lasten hoitojärjestelmän toimivuu-
43414: liset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä desta annetaan 1998.
43415: monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen Muutoksia päivähoitolakiin tai perheiden oi-
43416: lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvu- keuteen päivähoitopaikkaan ei ole ministeriös-
43417: ympäristö. sä valmisteilla.
43418: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
43419:
43420: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
43421: KK 796/1997 vp 3
43422:
43423:
43424:
43425: Tili Riksdagens Talman
43426:
43427: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen het baserar sig på ovan nämnda lag. Inom dag-
43428: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande vården har ett barn rätt tili fortgående och trygga
43429: medlem av statsrådet översänt följande av riks- människorelationer oberoende av förändringar i
43430: dagsman Kari Rajamäki undertecknade spörs- föräldrarnas livssituation. 1 en tid av ständiga
43431: mål nr 796: förändringar och s.k. atypiska anstäliningar som
43432: hela tiden ökar i antal kan dagvården få en bety-
43433: Hur ämnar Regeringen underlätta de dande stälining när det gälier att ge stöd i fost-
43434: svårigheter som ökade skyldigheter i frå- ringsarbetet samt trygga ett barns gynnsamma
43435: ga om dagvård orsakar kommunerna uppväxtmiljö och stabila människorelationer,
43436: och som inom dagvården representeras av en grupp
43437: hur ämnar Regeringen lindra den av likstälida.
43438: stränga tolkningen av rätten tili dag- Rätten tili en heldagsvårdplats i daghem elier
43439: vård? fami1jedagvård medför ingen förpliktelse att ut-
43440: nyttja dagvård i denna form. Om föräldrarna inte
43441: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt arbetar eller studerar på heltid utanför hemmet
43442: anföra följande: gälier behovet av barndagvård inte alitid hel-
43443: dagsvård. Utnyttjande av andra vårdformer än
43444: Enligt 11 § lagen om barndagvård (36/1973) heldagsvård förutsätter dock att kommunen kan
43445: skall en kommun sörja för att barndagvård som erbjuda alternativa serviceformer. Lagen om
43446: ordnas eller övervakas av kommunen finns att stöd för hemvård och privat vård av barn (1128/
43447: få i den omfattning och med sådana verksam- 1996), som trädde i kraft den 1 augusti 1997, ökar
43448: hetsformer som behovet inom kommunen för- möjligheterna att ordna dagvård för små barn
43449: utsätter. Tili lagen har senare fogats en 11 a § genom att rätten tili ekonomiskt stöd utvidgas,
43450: (630/1991), enligt viiken barnets föräldrar eller vilket ökar möjligheterna tili utnyttjande av pri-
43451: andra vårdnadshavare efter föräldrapennings- vat dagvård.
43452: perioden kan få en av kommunen anordnad Det viktigaste målet i programmet för Paavo
43453: dagvårdsplats för barnet och barnet kan få dag- Lipponens regering är att främja en stabil ekono-
43454: vård tills det såsom läropliktigt börjar i grund- misk tiliväxt och minska arbetslösheten. Då
43455: skolan eller motsvarande skola. Denna författ- kommunerna ansvarar för produktionen av
43456: ning trädde i kraft den 1 januari 1996. tjänster, försöker regeringen underlätta situatio-
43457: Kommunerna har fr.o.m. 1973 varit skyldiga nen i kommunerna särskilt genom att vidta åtgär-
43458: att ordna barndagvård. Efterfrågan och utbudet der för att minska arbetslösheten.
43459: på barndagvård har förändrats kraftigt under Under höstsessionen kommer social- och häl-
43460: 1990-talet. År 1990 var antalet dagvårdsplatser sovårdsministeriet på begäran av riksdagens so-
43461: 214 000. År 1994 hade antalet platser sjunkit cial- och hälsovårdsutskott att lämna en utred-
43462: under 180 000 närmast på grund av arbetslöshe- ning över dagvårdsavgifterna. 1 september ge-
43463: ten. 1 år har antalet platser redan stigit över nomförs en realtidsuppfö1jning i kommunerna,
43464: 200 000, vilket dock ännu är betydligt lägre än då man utreder hur rätten tili dagvård tiligodo-
43465: 1990 års nivå. Enligt lagens 2 a § (304/1983) skali ses. Samtidigt undersöks också vissa kostnad-
43466: dagvården stöda dagvårdsbarnens hem i deras sändringar, dvs. hur det avgiftssystem som träd-
43467: uppgift att fostra barnen samt tillsammans med de i kraft den 1 augusti 1997 (1134/1996) påver-
43468: hemmen främja en balanserad utveckling av kar kommunernas inkomster av avgifterna. 1 re-
43469: barnets personlighet. Dessutom skali dagvår- altidsuppföljningen utreds även kostnadsutveck-
43470: den för sin del erbjuda barnet fortgående, trygga lingen 1996-1998 beträffande dagvården och
43471: och varma människore1ationer, en verksamhet stöd i anslutning därtili. En utredning över effek-
43472: som på ett mångsidigt sätt stöder barnets ut- tiviteten hos vårdsystemet för små barn lämnas
43473: veckling samt en med tanke på barnets utgångs- tili riksdagen 1998.
43474: situation gynnsam uppväxtmiljö. Inga ändringar i lagen om barndagvård elier i
43475: En sådan tolkning av rätten tili dagvård en- fami1jernas rätt tili dagvårdsplatser är under be-
43476: ligt viiken ett barn har rätt tili förskolverksam- redning vid ministeriet.
43477:
43478: Helsingfors den 26 september 1997
43479:
43480: Minister Terttu Huttu-Juntunen
43481: KK 797/1997 vp
43482:
43483: Kirjallinen kysymys 797
43484:
43485:
43486:
43487:
43488: Olavi Ala-Nissilä /kesk: Ylimääräisen sairausvakuutusmaksun
43489: määräämisestä eläkeläisille
43490:
43491:
43492: Eduskunnan Puhemiehelle
43493:
43494: Eläkeläisten ylimääräinen sairausvakuutus- Nyt hallitus hyväksyi verotusta koskevan lau-
43495: maksu otettiin käyttöön laman syövereissä, kun suman talousarvion yhteydessä, että myös eläke-
43496: kaikki olivat mukana kansantalouden talkoissa. läiset huomioitaisiin tuloverotusta tarkistettaes-
43497: Tilanne on muuttunut ja tuloverotusta voitiin sa, mutta mitään päätöksiä ei talousarvioon si-
43498: jossain määrin keventää jo tämän vuoden osalta. sältynyt.
43499: Eläkeläisten ylimääräistä sairausvakuutusta ei Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43500: kuitenkaan alennettu. Eläkeläisiltä poistettiin jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43501: ansiotulovähennys tämän vuoden verotuksessa, nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43502: kun vähennystä samaan aikaan ansiotulojen saa- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43503: jien osalta merkittävästi korotettiin.
43504: Nyt pidetyssä budjettiriihessäkään ei eläke- Pitääkö Hallitus oikeana, että eläke-
43505: läisten ylimääräistä sairausvakuutusta alennet- läisten ylimääräinen sairausvakuutus-
43506: tu. Päätökset lykättiin tältä osin tuponeuvottelu- maksu käsitellään tulopoliittisten neu-
43507: pöytään, jossa eläkeläisillä ei ole edustajia. vottelujen yhteydessä, jossa eläkeläisillä
43508: Keskusta teki jo tämän vuoden talousarvion ei ole lainkaan edustusta, sekä
43509: yhteydessä esityksen ylimääräisen sairausvakuu- miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
43510: tusmaksun asteittaisesta alentamisesta osana että eläkeläiset ja muut sosiaalisia tulon-
43511: yleistä tuloveron kevennystä. Hallituspuolueet siirtoja saavat kansalaiset huomioidaan
43512: eivät sitä hyväksyneet. veropäätösten yhteydessä oikeudenmu-
43513: kaisesti?
43514:
43515: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1997
43516:
43517: Olavi Ala-Nissilä /kesk
43518:
43519:
43520:
43521:
43522: 270136
43523: 2 KK 797/1997 vp
43524:
43525:
43526:
43527:
43528: Eduskunnan Puhemiehelle
43529:
43530: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa voidaan alentaa eläkkeensaajien ylimääräistä
43531: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sairausvakuutusmaksua vähintään yhdellä pen-
43532: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nillä veroäyriltä.
43533: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala- Hallitusohjelman mukaan veronkevennykset
43534: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen aloitetaan poistamalla vakuutetun kansaneläke-
43535: n:o 797: vakuutusmaksu ja asteittain sairausvakuutus-
43536: maksun porrastus. Vakuutetun samoin kuin
43537: Pitääkö Hallitus oikeana, että eläke- eläkkeensaajan korotetun kansaneläkevakuu-
43538: läisten ylimääräinen sairausvakuutus- tusmaksun perimisestä luovuttiin vuoden 1996
43539: maksu käsitellään tulopoliittisten neu- alusta. Vakuutetun sairausvakuutusmaksun
43540: vottelujen yhteydessä, jossa eläkeläisillä porrastusta on lievennetty vuosina 1996 ja 1997.
43541: ei ole lainkaan edustusta, sekä Valtion vuoden 1998 talousarvioesityksen
43542: miten Hallitus aikoo huolehtia siitä, yleisperustelujen mukaan tarkoitus on, että tulo-
43543: että eläkeläiset ja muut sosiaalisia tulon- verotusta koskevat ratkaisut tehdään syksyllä
43544: siirtoja saavat kansalaiset huomioidaan 1997 neuvoteltavan tuloratkaisun yhteydessä.
43545: veropäätösten yhteydessä oikeudenmu- Tuloverokevennykset kohdistetaan eri tuloluok-
43546: kaisesti? kiin painopisteenä pieni- ja keskituloiset palkan-
43547: saajat. Verokevennyksistä päätettäessä otetaan
43548: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- huomioon työllisyyden edistäminen ja inflaation
43549: vasti seuraavaa: hillintä. Verotuksen painopistettä muutetaan
43550: työn verottamisesta ympäristö- ja energiavero-
43551: Eläkkeensaajilta on vuodesta 1993 osana val- tukseen. Eläkkeensaajien verokevennyksistä ja
43552: tiontalouden tasapainottamistoimia peritty ko- kevennysten ajoittamisesta päätetään samanai-
43553: rotettua sairausvakuutusmaksua. Eläketulon pe- kaisesti. Ratkaisujen tulee myös olla valtionta-
43554: rusteella perittiin myös korotettua kansaneläke- loudellisesti kestävät.
43555: vakuutusmaksua vuosina 1993-1995. Hallituksen tarkoituksena on erikseen ratkais-
43556: Vastauksessaan hallituksen esitykseen vuon- ta, onko mahdollista alentaa eläkkeensaajilta
43557: na 1997 perittäviä sosiaaliturvamaksuja ja kan- perittävää sairausvakuutusmaksua. Tämä asia
43558: saneläkelaitoksen rahoitusta koskevaksi lainsää- tulee käsiteltäväksi eduskunnassa, kun sille an-
43559: dännöksi (HE 170/1996 vp) eduskunta edellytti netaan vuonna 1998 perittäviä sosiaaliturvamak-
43560: hallituksen huolehtivan siitä, että vuonna 1998 suja koskeva esitys.
43561:
43562: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
43563:
43564: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
43565: KK 797/1997 vp 3
43566:
43567:
43568:
43569:
43570: Tili Riksdagens Talman
43571:
43572: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Enligt regeringsprogrammet in1eder man skat-
43573: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande te1ättnaderna med att avlägsna den försäkrades
43574: medlem av statsrådet översänt följande av riks- folkpensionspremie och stegvis graderingen av
43575: dagsman Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörs- sjukförsäkringspremien. Uppbärandet av folk-
43576: mål nr 797: pensionspremien för den försäkrade och den höj-
43577: da folkpensionspremien för pensionstagare slo-
43578: Anser Regeringen det rätt att tilläggs- pades i början av är 1996. Graderingen av sjuk-
43579: sjukförsäkringspremien för pensionärer försäkringspremien för den försäkrade har blivit
43580: behandlas i samband med de inkomstpo- lindrigare ären 1996 och 1997.
43581: litiska förhandlingarna, där pensionärer- Enligt de allmänna motiveringarna i statens
43582: na inte alls är representerade, samt budgetproposition för år 1998 är det meningen
43583: hur ämnar Regeringen se tili att pen- att de beslut som gäller inkomstbeskattningen
43584: sionärer och övriga medborgare som fär fattas hösten 1997 i samband med den inkomst-
43585: sociala inkomstöverföringar beaktas politiska uppgörelsen. Inkomstskattelättnader-
43586: rättvist i samband med skattebesluten? na riktas på de olika inkomstklasserna med
43587: tyngdpunkt pä små- och medelinkomsttagare.
43588: Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt Då man besluter om skattelättnader beaktas
43589: anföra följande: främjande av sysselsättning och dämpande av
43590: inflation. Beskattningens tyngdpunkt ändras
43591: Av pensionärer har sedan 1993 uppburits en från beskattning av arbete tili miljö- och energi-
43592: höjd sjukförsäkringspremie som en del av stats- beskattning. Om skattelättnader för pensionsta-
43593: ekonomins balanseringsåtgärder. Pä basen av gare och om tidpunkten för lättnaderna besluts
43594: pensionsinkomsten uppbars även höjd folkpen- samtidigt. Lösningarna bör även vara hållbara
43595: sionspremie ären 1993-1995. med tanke på statsekonomin.
43596: I sitt svar på regeringens proposition med för- Regeringen har som avsikt att skilt avgöra om
43597: slag ti111agstiftning om socia1skyddsavgifterna år det är möjligt att sänka den sjukförsäkringspre-
43598: 1996 och folkpensionsanstaltens finansiering mie som uppbärs av pensionstagare. Detta ären-
43599: (RP 17011996 rd) förutsatte riksdagen att reger- de behandlas i riksdagen dä propositionen om
43600: ingen sköter om att man år 1998 kan sänka till- socialskyddspremier för är 1998 föreläggs riksda-
43601: 1äggssjukförsäkringspremien för pensionstagare gen.
43602: med minst en penni per skatteöre.
43603:
43604: Helsingforsden 26 september 1997
43605:
43606: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
43607: KK 798/1997 vp
43608:
43609: Kirjallinen kysymys 798
43610:
43611:
43612:
43613:
43614: Kari Myllyniemi lkesk: Avioliittolain sovittelua koskevien säännös-
43615: ten kehittämisestä
43616:
43617:
43618: Eduskunnan Puhemiehelle
43619:
43620: Kun avioliittolakia viimeksi muutettiin, siitä tuu niissä tapauksissa, kun on alaikäisiä lapsia.
43621: poistettiin ns. pakollinen sovittelu. Kun lakia Tämän vuoksi tulee hakemattakin mieleen, että
43622: vielä muutettiin niin, että avioero oli mahdollista ennen avioeroa olisi toteutettava ns. pakollinen
43623: saada huomattavasti helpommin kuin aikaisem- sovittelu; ainakin niissä tapauksissa, kun per-
43624: min ja samalla poistettiin ns. syyllisyysperuste, heessä on alaikäisiä lapsia tai lapset ovat alle 15-
43625: ovat nämä kaikki muutokset osaltaan vaikutta- vuotiaita.
43626: neet siihen, että avioeroja tapahtuu paljon enem- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43627: män kuin ennen lainmuutosta. On ymmärrettä- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43628: vää, että ihmisten on päästävä erilleen toisistaan, nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43629: jos on tullut tehtyä virheellinen valinta. Näyttäisi nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43630: kuitenkin, että avioeroon ajaudutaan hyvin vä-
43631: häisinkin perustein, koska ero on tehty hyvin Aikooko Hallitus teetättää selvityksen
43632: helpoksi - paljon helpommaksi kuin avioliit- avioliittolain muutostarpeesta niiltä osin,
43633: toon vihkiminen. että ns. pakollinen sovittelu tulisi käyt-
43634: Avioero ei ole koskaan onnellinen tapahtuma, töön niissä avioerotapauksissa, joissa
43635: mutta vielä onnettomammaksi tilanne muodos- perheessä on alle 15-vuotiaita lapsia?
43636:
43637: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1997
43638:
43639: Kari Myllyniemi /kesk
43640:
43641:
43642:
43643:
43644: 270136
43645: 2 KK 798/1997 vp
43646:
43647:
43648:
43649:
43650: Eduskunnan Puhemiehelle
43651:
43652: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa myös perheen mahdollisuuksia jatkaa avioliit-
43653: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, toa. Avioeroasiaa käsittelevän tuomioistuimen
43654: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen on aina kerrottava puolisoille sovittelun mahdol-
43655: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Myl- lisuudesta. Huomattavan suuri osa eroa harkit-
43656: lyniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sevista lapsiperheistä käyttää sovittelua.
43657: n:o 798: Vanhempien avioero on lapsille vaikea asia.
43658: Avioliittolaissa säädetään tuomioistuimen vel-
43659: Aikooko Hallitus teetättää selvityksen vollisuudesta tiedustella avioeroa hakevilta puo-
43660: avioliittolain muutostarpeesta niiltä osin, lisoilta, miten heidän lastensa huolto ja tapaa-
43661: että ns. pakollinen sovittelu tulisi käyt- misoikeus olisi lapsen etua silmällä pitäen järjes-
43662: töön niissä avioerotapauksissa, joissa tettävä. Lapsen huoltoaja tapaamisoikeutta kos-
43663: perheessä on alle 15-vuotiaita lapsia? kevassa asiassa sovelletaan lapsen huollosta ja
43664: tapaamisoikeudesta annettua lakia. Huollon ta-
43665: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- voitteena on turvata myönteiset ja läheiset ihmis-
43666: vasti seuraavan: suhteet lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Jos
43667: vanhemmilla on tuomioistuimessa riitaa lapsen
43668: Avioliittolain perheasioiden sovittelua koske- huollosta ja tapaamisoikeudesta, tuomioistuin
43669: vat säännökset tulivat voimaan 1.1.1988. Tuol- pyytää säännönmukaisesti asiassa lausunnon
43670: loin luovuttiin aikaisemmasta pakollisesta sovit- kunnan sosiaalitoimelta. Lausuntoa laatiessaan
43671: telusta, koska sen koettiin usein olevan pelkkä kunnan sosiaalitoimen työntekijä pitää yhteyttä
43672: muodollisuus, johon osallistuminen oli tarpeen molempiin vanhempiin. Myös tällöin vanhem-
43673: avioeron saamiseksi. Lisäksi arvioitiin, että edel- mat voivat sosiaalityöntekijän kanssa selvittää
43674: lytykset tuloksiin johtavalle sovittelulle ovat mahdollisuuksia jatkaa avioliittoa.
43675: huonot silloin, kun toinen tai kumpikin osapuoli Avioliittolain perheasioiden sovittelua koske-
43676: saapuu sovitteluun vain sen vuoksi, että siihen vista säännöksistä ei ole saatu sellaisia kokemuk-
43677: osallistuminen on pakollista. sia, jotka antaisivat aiheen luopua sovittelun va-
43678: Avioliittolain perheasioiden sovittelua koske- paaehtoisuudesta. Tällä hetkellä ei ole vireillä
43679: vien säännösten toimivuutta on 1990-luvun alku- hanketta, jonka tavoitteena olisi muuttaa puhee-
43680: puolella selvitetty muutamissa tutkimuksissa. na olevia säännöksiä eikä sellaisia syitä ole näkö-
43681: Tutkimusten mukaan kokemukset sovittelusta piirissä, joiden vuoksi tällainen hanke olisi käyn-
43682: ovat myönteisiä. Sen myönteisiksi puoliksi on nistettävä. Euroopan neuvostossa on parhail-
43683: koettu sovittelun vapaaehtoisuus ja se, että sovit- laan valmisteltavana perheasioiden sovittelua
43684: telu on kaikkien perheenjäsenten, myös lasten, koskeva suositus. Suosituksen sisällöstä ei ole
43685: käytettävissä. Koska sovittelu on vapaaehtoi- toistaiseksi tehty lopullista päätöstä, mutta sen
43686: nen, puolisot eivät voi käyttää sovittelua keinona valmistelun lähtökohtana on ollut ajatus, että
43687: kiristää toiselta myönnytyksiä avioeroon tai lap- perheasioiden sovittelun tulee olla perheenjäse-
43688: sen huoltoon- ja tapaamisoikeuteen liittyvissä nille vapaaehtoista.
43689: kysymyksissä. Sovittelussa selvitetään usein
43690:
43691: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
43692:
43693: Oikeusministeri Kari Häkämies
43694: KK 798/1997 vp 3
43695:
43696:
43697:
43698:
43699: Tili Riksdagens Talman
43700:
43701: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- som behandlar äktenskapsskillnadsärendet skall
43702: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- alltid ge makarna information om möjligheten
43703: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- till medling. En tämligen stor del av barnfamiljer-
43704: man Kari Myllyniemi undertecknade spörsmål na som funderar på äktensskapsskillnad använ-
43705: nr 798: der sig av medling.
43706: Föräldrarnas äktenskapsskillnad är en svår
43707: Ämnar Regeringen låta göra en utred- sak för barnen. 1 äktenskapslagen bestäms att
43708: ning om behovet att ändra äktenskaps- domstolen som behandlar äktenskapsskillnads-
43709: lagen så att medling skulle vara obligato- ärendet skall fråga föräldrarna, hur vårdnaden
43710: riskt i äktenskapsskillnader där det i fa- av makarnas barn och umgängesrätten skall ord-
43711: miljen finns barn under 15 år? nas med hänsyn tili barnets bästa. 1 ett ärende
43712: som gäller vårdnad om barn och umgängesrätt
43713: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt tillämpas lagen angående vårdnad om barn och
43714: anföra följande: umgängesrätt. Syftet med vårdnaden är att tryg-
43715: ga positiva och nära människokontakter mellan
43716: Äktenskapslagens bestämmelser om medling i barnet och föräldrarna. Om föräldrarna i dom-
43717: familjefrågor trädde i kraft 1.1.1988. Då frångick stolen har på gång en tvist om vårdnad om barn
43718: man den tidigare obligatoriska medlingen, efter- och umgängesrätt, ber domstolen i regel att i
43719: som man ofta upplevde den som en ren formali- ärendet få ett utlåtande av kommunens social-
43720: tet, som var nödvändig för att man skulle få vårdsorgan. När kommunens socialarbetare gör
43721: äktenskapsskillnad. Därtill bedömde man att utlåtandet står hon eller han i kontakt med varde-
43722: förutsättningarna för en resu1tatrik medling är ra föräldern. Också då kan föräldrarna tillsam-
43723: svaga, om den ena parten eller båda parter kom- mans med socialarbetaren utreda möjligheterna
43724: mer till medlingen bara för att det är obliga- att fortsätta äktenskapet.
43725: toriskt att delta i medlingen. Man har inte haft sådana erfarenheter av äk-
43726: 1 början av 1990-talet har man i några under- tenskapslagens bestämmelser om medling i fa-
43727: sökningar utrett hur äktenskapslagens bestäm- miljefrågor som skulle ge anledning tili att avstå
43728: melser om medling i familjefrågor har fungerat. från den frivilliga medlingen. För närvarande
43729: Enligt undersökningarna har man positiva erfa- pågår ingen sådan beredning som skulle ha som
43730: renheter av medlingen. Som medlingens positiva mål att ändra de nämnda bestämmelserna och
43731: sidor upplevs att den är frivillig och att medlingen inte heller finns sådana orsaker inom synhåll som
43732: kan användas av alla familjemedlemmar, också skulle motivera att en sådan beredning skulle
43733: barnen. Eftersom medlingen är frivillig, kan ma- tillsättas. 1 Europarådet bereds för närvarande
43734: karna inte använda medlingen som ett medel att en rekommendation om medling i familjefrågor.
43735: pressa den andra på eftergifter i frågor som gäller Ett slutligt beslut om rekommendationens inne-
43736: äktenskapsskillnaden eller vårdnaden om barnen håll har ännu inte fattats, men beredningens ut-
43737: och umgängesrätten. När medling ges, utreder gångspunkt har legat i tanken på att deltagande i
43738: man ofta också vilka möjligheter som finns för medling i familjefrågor skall vara frivilligt för
43739: familjen att fortsätta äktenskapet. Domstolen familjemedlemmar.
43740:
43741: Helsingforsden 26 september 1997
43742:
43743: Justitieminister Kari Häkämies
43744: KK 799/1997 vp
43745:
43746: Kirjallinen kysymys 799
43747:
43748:
43749:
43750:
43751: Sulo Aittoniemi /kesk: Suunnitelmista myydä Vapon liiketoimintoja
43752:
43753:
43754:
43755: Eduskunnan Puhemiehelle
43756:
43757: Valtiolla on ollut kova hinku myydä valtion Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43758: omistamia yrityksiä. Valtionyhtiö Vapon myyn- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43759: nistä ei ole paljon kuiskailtu. Se likaa edelleen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43760: vesistöjä ja terrorisoi yksittäisiä alan yrittäjiä, nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43761: jotka joutuvat hoitamaan toimintaansa mono-
43762: polin säätelemin ehdoin. Myymällä Vapon eri Onko Hallituksella suunnitelmia Va-
43763: liiketoiminnot yksityisille alan yrittäjille valtio pon liiketoimintojen myymisestä yksityi-
43764: mahdollistaisi terveen kilpailun ja reilun yrittä- sille alan yrittäjille, joka toimenpide edis-
43765: misen hengen niillä alueilla, joilla Vapo toimii. täisi alalla reilua kilpailua ja yrittämisen
43766: Työllisyys lisääntyisi ja verotulojen jakaantumi- henkeä?
43767: nen tapahtuisi oikeudenmukaisella tavalla liike-
43768: toimintojen sijaintikunnissa.
43769:
43770: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1997
43771:
43772: Sulo Aittoniemi /kesk
43773:
43774:
43775:
43776:
43777: 270136
43778: 2 KK 799/1997 vp
43779:
43780:
43781:
43782:
43783: Eduskunnan Puhemiehelle
43784:
43785: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Nykyinen turvetuotanto ja turpeen energia-
43786: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, käyttö on kehittynyt nykyiselle tasolle 22 vuoden
43787: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen pitkäjänteisen työn tuloksena. Turpeen energia-
43788: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- käyttöön liittynyt teknologiakehitys sekä turve-
43789: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tuotantoon ja kalustoon tehdyt noin 2,5 mrd.
43790: n:o 799: mk:n investoinnit sekä noin 15 mrd. mk:n laitos-
43791: investoinnit ovat mahdollistaneet myös puun
43792: Onko Hallituksella suunnitelmia Va- käytön monissa uusissa käyttökohteissa.
43793: pon liiketoimintojen myymisestä yksityi- Vapo on voimakkaan kehitystyön kautta luo-
43794: sille alan yrittäjille, joka toimenpide edis- nut maahamme merkittävän kotimaisen biopolt-
43795: täisi alalla reilua kilpailua ja yrittämisen toainetuotannon, jonka osuus energian koko-
43796: henkeä? naiskäytöstä maassamme vuonna 1996 oli 6,6 %,
43797: lähes 9% sähkön tuotannosta ja 25% kaukoläm-
43798: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- pöön käytetyistä polttoaineista. Jatkuvan tuo-
43799: vasti seuraavaa: tanto- ja toimitusprosessien kehitystyön ansiosta
43800: Vapo on pystynyt säilyttämään kotimaisen bio-
43801: Vapo-konserni on biopolttoaine-ja energian- polttoaineen kilpailukyvyn tuontipolttoaineisiin
43802: tuotantoon, mekaaniseen metsäteollisuuteen, nähden myös eri energiamuotojen keskinäisen
43803: kasvualusta- ja kasviravinneliiketoimintaan ja kilpailutilanteen vaihdellessa.
43804: ympäristön hoitoon keskittynyt valtion 100-pro- Alanpioneerinaja kantamalla alan kehittämi-
43805: senttisesti omistama yhtiö. seen liittyvän riskin Vapo on luonut merkittävän
43806: Yhtiöllä on toimintaa noin 200 kunnassa, ja määrän pysyviä työmahdollisuuksia maakuntien
43807: Vapo työllistää ympärivuotisesti noin 1 100 turvetuotantoyrittäjille.
43808: omaa henkilöä ja 500 yrittäjää sekä tuotantokau- Vapo on panostanut resursseja ja luonut kes-
43809: den aikana kesällä lisäksi noin 3 000 turvetuotan- kitettyä osaamista hoitamaan ja kehittämään
43810: toyrittäjää kuljettajineen. Kaikkiaan turpeen turvetuotannon ympäristöasioita siten, että tur-
43811: tuotannossa ja käytössä on noin 6 600 työpaik- vetuotannon vesistökuormitusta on voitu ratkai-
43812: kaa, yleensä vajaatyöllisyysalueella. sevasti vähentää. Esimerkkinä Vapon ympäris-
43813: Energiaturpeen käyttäjät jakaantuvat pää- tönsuojelutoiminnasta voidaan todeta, että
43814: asiassa kahteen erilaiseen kategoriaan: suuriin Vapo vuonna 1996 käytti 37 Mmk eli 4,4 %
43815: vastapainevoimalaitoksiin ja lauhdevoimalai- toimialan liikevaihdosta ympäristöasioiden hoi-
43816: toksiin sekä pieniin lämpökeskuksiin. tamiseen, ja yhtiön tavoitteena on edelleen pa-
43817: Kun voimalaitoksen rakentaja suunnittelee rantaa ympäristönsuojelun tilaa.
43818: uuden laitoksen rakentamista, haluaa hän var- Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentami-
43819: muuden polttoaineen saatavuudesta kaikissa sen päätavoitteena ovat yhtiöiden pääomahuol-
43820: olosuhteissa pitkällä aikavälillä ennalta hyväk- lon turvaaminen ja niiden omistajarakenteen ke-
43821: syttävään hintatasoon. Ostajat tekevät yleensä hittäminen yhtiöiden vakaata kehitystä ja työllis-
43822: sopimuksen päätoimittajan kanssa noin 80 pro- tämismahdollisuuksia tukevalla tavalla. Vallossa
43823: sentin määrälle ja jättävät loppuosan ns. satun- suoritettiin vuonna 1994 asiantunt~~imin
43824: naishankintaan pientuottajilta. Teollisuudessa omistuspohjan laajentamisselvitys,jonka/perus-
43825: turve on sekundääripolttoaine, ja sen seuraukse- teella valtio tarjosi 20 %:n osuutta Vapd' Oy:n
43826: na vuotuiset käyttövaihtelut voivat olla varsin osakkeista rajatuille markkinoille. Järjestelyssä
43827: merkittävät. Vapo ostaa kaikki tuotantoon, ei kuitenkaan päästy omistajaa tyydyttävään
43828: kuormaukseen ja toimituksiin liittyvät urakoin- lopputulokseen, joten omistuspohjan laajennus-
43829: tipalvelut yksityisiltä yrittäjiltä kautta maan. tavoitteesta siinä yhteydessä luovuttiin.
43830: Pyrkimys on käyttää töissä paikallisia yrittäjiä Myöskään Vapon pääomahuoltotarpeet eivät
43831: henkilökuntineen. Lisäksi esimerkiksi kuljetuk- ole edellyttäneet nopeita toimenpiteitä omistus-
43832: sessa yhtiö käyttää lähes yksinomaan yhden tai pohjan laajentamisessa.
43833: kahden auton omistajia. Vapon liiketoimintojen paloittainen myynti
43834: KK 799/1997 vp 3
43835:
43836: yksityisille turvetuottajille ei toisi kysyjän tar- toksen käytön edellyttämät turvetoimitukset kai-
43837: koittamia tuloksia, koska kissa olosuhteissa. Tarvitaan iso ja vakavarainen
43838: a) on todennäköistä, että pienimuotoinen tur- yritys, kuten Vapo.
43839: vetuotanto ei tule Suomen oloissa olemaan kan- Hallituksella ei tällä hetkellä ole suunnitelmia
43840: nattavaa pitemmällä tähtäimellä, sillä yksittäisil- Vapo Oy:n omistuspohjan laajentamiseksi eikä
43841: lä pientuottajilla ei ole mahdollisuuksia kehittää yhtiön eri liiketoimintojen myymiseksi yksityisil-
43842: tuotantoteknologiaa ja -menetelmiä ja investoi- le alan yrittäjille. Tarkoitus on, että Vapo Oy
43843: da niihin, jatkaa liiketoimintaansa terveen kilpailun poh-
43844: b) on olemassa riski, että myynti johtaisi vas- jalta ja reilun yrittämisen hengessä. Voimassa
43845: taavalla tavalla merkittävän määräisen turvetuo- olevien kilpailulainsäännösten mukaisesti myös
43846: tannon lopettamiseen Suomessa ja eliminoisi vastaisuudessa yhtiöllä on keskeinen rooli koti-
43847: alalla tehdyt investoinnit, maisen energiantuotannon kehittämisessä. Vapo
43848: c) on oletettavaa, että turpeen suurkäyttäjät, kuuluu niihin yhtiöihin, joissa hallitus tulee säi-
43849: teollisuus ja kuntien energialaitokset sekä inves- lyttämään valtion määräysvallan edellä mainitun
43850: tointiavustusten myöntäjät eivät luota siihen, yhtiöön liittyvän kansantaloudellisen erityisint-
43851: että yksittäiset pientuottajat voisivat taata lai- ressin vuoksi.
43852:
43853: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1997
43854:
43855: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
43856: 4 KK 799/1997 vp
43857:
43858:
43859:
43860:
43861: Tili Riksdagens Talman
43862:
43863: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen re och deras personai i arbetet. Dessutom använ-
43864: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande der bolaget t.ex. för transporter nästan enbart
43865: medlem av statsrådet översänt följande av riks- firmor som äger en eller två bilar.
43866: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- Den nuvarande torvproduktionen och an-
43867: mål nr 799: vändningen av torv för energiproduktion har ut-
43868: vecklats tili den nivå de har idag som ett resultat
43869: Har Regeringen planer på att sälja ut av ett långsiktigt arbete under 22 år. Den utveck-
43870: Vapos atTårsverksamheter till enskilda ling av tekniken som har sammanhängt med an-
43871: företagare i branschen, vilket skulle främ- vändningen av torv för energiproduktion och de
43872: ja en hederlig konkurrens och företagar- investeringar på ca 2,5 mrd mk som har gjorts i
43873: anda i branschen? torvproduktionen och inventarierna samt kraft-
43874: verksinvesteringar på ca 15 mrd mk har möjlig-
43875: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt gjort att också trä kan användas i många nya
43876: anföra följande: driftsföremål.
43877: Vapo har genom ett starkt utvecklingsarbete
43878: Vapo-koncernen är ett bolag som tili 100 % skapat en betydande inhemsk biobränsleproduk-
43879: ägs av staten och som koncentrerar sig på bio- tion, varsandel av den totala användningen av
43880: bränsle- och energiproduktion, på mekanisk energi i landet år 1996 var 6,6 %, inom elproduk-
43881: skogsindustri, affårsverksamhet som gäller od- tionen nästan 9% och av de bränslen som an-
43882: lingssubstrat och växtnäring samt skötsel av mil- vänds för fjärrvärme 25 %. Tack vare det konti-
43883: jön. nuerliga utvecklingsarbetet i fråga om produk-
43884: Bolaget har verksamhet i ca 200 kommuner tions- och leveransprocesser har Vapo kunnat
43885: och Vapo sysselsätter året om ca 1 100 egna an- bevara det inhemska biobränslets konkurrens-
43886: ställda och 500 företagare samt under produk- kraft i förhållande tili importerade bränslen ock-
43887: tionsperioden på sommaren dessutom ca 3 000 så när konkurrenssituationen mellan de olika
43888: torvproducenter jämte chaufförer. Totalt sett energiformerna har varierat.
43889: finns det ca 6 600 arbetsplatser inom produktio- 1 egenskap av pionjär i branschen och genom
43890: nen och användningen av torv, i allmänhet på att ta den risk som sammanhänger med utveck-
43891: områden med låg sysselsättning. landet av branschen har Vapo skapat ett bety-
43892: De som använder energitorv indelas huvud- dande antal bestående arbetstilifållen för torv-
43893: sakligen i två olika kategorier: stora mottrycks- produktionsföretagarna i landskapen.
43894: kraftverk och kondenskraftverk samt små vär- Vapo har satsat resurser och skapat en kon-
43895: mecentraler. centrerad know-how för att sköta och utveckla
43896: När en kraftverksbyggare planerar att bygga miljöfrågorna inom torvproduktionen på så sätt
43897: ett nytt kraftverk vill han ha säkerhet om att att torvproduktionens belastning av vattendra-
43898: bränsle finns att tillgå i alla förhållanden på lång gen har kunnat minskas i avgörande grad. Som
43899: sikt tili en prisnivå som är godtagbar på förhand. ett exempel på Vapos miljöskyddande verksam-
43900: Köparna ingår i allmänhet ett avtal med en hu- het kan det konstateras att Vapo år 1996 använde
43901: vudleverantör om ca 80 procent av mängden och 37 mmk, d.v.s. 4,4 % av omsättningen i bran-
43902: lämnar den resterande delen för att fyllas med schen, för skötseln av miljöfrågor och bolaget har
43903: s.k. tillfållig anskaffning av småproducenter. fortsättningsvis som mål att förbättra tillståndet
43904: lnom industrin är torven ett sekundärt bränsle för miljöskyddet.
43905: och som en följd av detta kan de årliga variatio- Huvudsyftet med breddandet av statsbolagens
43906: nerna i användningen av den vara mycket stora. ägarbas är att trygga bolagens kapitalförsörjning
43907: Vapo köper alla entreprenadtjänster som sam- och att utveckla deras ägaruppbyggnad på ett
43908: manhänger med produktion, lastning och leve- sätt som stöder en stabil utveckling och syssel-
43909: ranser av enskilda företagare runt om i landet. sättningsmöjligheterna för bolagen. 1 Vapo ut-
43910: Bolaget eftersträvar att använda lokala företaga- fördes år 1994 med hjälp av sakkunniga en utred-
43911: KK 799/1997 vp 5
43912:
43913: ning av möjligheterna att bredda ägarbasen, ut- c) det kan antas att storanvändarna av torv,
43914: gående från viiken staten bjöd ut 20% av Vapo industrin och kommunernas energiverk, samt de
43915: Oy:s aktier tili en begränsad marknad. I arrange- som beviljar investeringsbidrag inte litar på att
43916: mangen kom man dock inte tili ett slutresultat enskilda småproducenter i alla förhållanden kan
43917: som skulle ha tillfredsställt ägaren, varför målet garantera de torvleveranser som användningen
43918: att bredda ägarbasen slopades i samband med · av kraftverket förutsätter. För det behövs det ett
43919: detta. stort och solitt företag, som Vapo.
43920: Inte heller Vapos kapitalförsörjningsbehov Regeringen har i dagens läge inga planer på att
43921: har förutsatt snabba åtgärder i fråga om bred- bredda Vapo Oy:s ägarbas och inte heller på att
43922: dandet av ägarbasen. sälja ut bolagets olika affårsverksamheter tili en-
43923: En bitvis försäljning av Vapos affårsverksam- skilda företagare i branschen. A vsikten är att
43924: heter till enskilda torvföretagare skulle inte ge de Vapo Oy skall fortgå med sin affårsverksamhet
43925: resultat som spörsmålsställaren avser, eftersom utgående från en sund konkurrens och i en heder-
43926: a) det är sannolikt att en småskalig torvpro- lig företagaranda. 1 enlighet med gällande kon-
43927: duktion i de finska förhållandena inte kommer kurrensregler kommer bolaget också i fortsätt-
43928: att vara lönsam på längre sikt, emedan enskilda ningen att ha en central roll när det gäller att
43929: småproducenter inte har möjligheter att utveckla utveckla den inhemska energiproduktionen.
43930: produktionstekniken och produktionsmetoder- Vapo hör till de bolag där regeringen kommer att
43931: na och investera i dem, hålla kvar statens bestämmanderätt tili följd av
43932: b) det finns en risk att försäljningen på mot- det ovan nämnda samhällsekonomiska särintres-
43933: svarande sätt kan leda till att en betydande del av se som sammanhänger med bolaget.
43934: torvproduktionen upphör i Finland och att den
43935: kan eliminera de investeringar som gjorts i bran-
43936: schen,
43937: Helsingforsden 23 september 1997
43938:
43939: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
43940: KK 800/1997 vp
43941:
43942: Kirjallinen kysymys 800
43943:
43944:
43945:
43946:
43947: Sulo Aittoniemi /kesk: Rakennushallituksen palveluksessa olleiden
43948: siivoojien koulutus- ja erorahasta
43949:
43950:
43951: Eduskunnan Puhemiehelle
43952:
43953: Rakennushallituksen lopetettua kiinteistö- kuvan ties kuinka pitkään. Kun asioihin on aika-
43954: huoltoa ja siivousta koskevat toimintansa irtisa- naan myös eduskunnassa otettu voimakkaasti
43955: nottiin kyseisen osaston työntekijät vuosina kantaa, on syytä esittää valtiopäiväjärjestyksen
43956: 1994-1995. Pitkällisen oikeusprosessin jälkeen 37 §:n 1 momenttiin viitaten kunnioittavasti
43957: on saavutettu neuvottelutulos laittomia irtisano- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43958: misia koskevassa vahingonkorvausasiassa. vaksi seuraava kysymys:
43959: Nyt ongelmaksi on noussut se, että valtion
43960: kiinteistölaitos vaatii vahingonkorvauksen saa- Aikooko Hallitus ottaa ratkaisevasti
43961: jia palauttamaan edun, jonka he ovat saaneet kantaa kiistaan, joka on nyt syntynyt en-
43962: koulutus- ja ero rahastosta. Kun osa työntekijöis- tisten rakennushallituksen työntekijöi-
43963: tä on ollut irtisanomisen jälkeen koulutuksessa den ja valtion kiinteistölaitoksen välille
43964: kuudesta kuukaudesta jopa kahteen vuoteen, koulutus- ja erorahan vähentämisestä
43965: käy niin, että palautettavaksi vaadittu etu on työntekijöiden laittoman irtisanomisen
43966: suurempi kuin määrätty vahingonkorvaus. johdosta määrätystä vahingonkorvauk-
43967: Asiaan liittyvät riitaisuudet siis näyttävät jat- sesta?
43968:
43969: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1997
43970:
43971: Sulo Aittoniemi /kesk
43972:
43973:
43974:
43975:
43976: 270136
43977: 2 KK 800/1997 vp
43978:
43979:
43980:
43981:
43982: Eduskunnan Puhemiehelle
43983:
43984: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa samansa etuudet. Valtion kiinteistölaitos on lä-
43985: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, hettäessään laskelmia irtisanomisesta aiheutu-
43986: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen neen vahingon määrästä todennut, että henkilön
43987: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- nimenomaisella suostumuksella takaisinperittä-
43988: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen vä etuus voidaan pidättää vahingonkorvauksen
43989: n:o 800: määrästä ja tilittää edelleen koulutus- ja erora-
43990: hastolle. Jos henkilöt eivät halua, että koulutus-
43991: Aikooko Hallitus ottaa ratkaisevasti ja erorahastolta saatu etuus pidätetään vahin-
43992: kantaa kiistaan, joka on nyt syntynyt en- gonkorvauksista, pidätystä ei tehdä ja mahdolli-
43993: tisten rakennushallituksen työntekijöi- nen takaisinperiminen jää koulutus- ja erorahas-
43994: den ja valtion kiinteistölaitoksen välille ton sekä etuuden saaneen henkilön väliseksi
43995: koulutus- ja erorahan vähentämisestä asiaksi.
43996: työntekijöiden laittoman irtisanomisen Valtion kiinteistölaitos ei ole osapuolena kou-
43997: johdosta määrätystä vahingonkorvauk- lutus- ja erorahaa koskevissa asioissa, eikä se
43998: sesta? näin ollen ole vaatinut rakennushallinnosta irti-
43999: sanottuja henkilöitä palauttamaan koulutus- ja
44000: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- erorahastosta saamiaan etuuksia. Kuten edellä
44001: vasti seuraavaa: on todettu, valtion kiinteistölaitos on ainoastaan
44002: tarjoutunut tilittämään takaisinperittäviä etuuk-
44003: Koulutus- ja erorahastosta annetun lain mu- sia koulutus- ja erorahastolle, jos kantaja näin
44004: kaan sen maksamia etuuksia suoritetaan henki- haluaa. Tällä menettelyllä on tarkoitus minimoi-
44005: löön liittyvien edellytysten täyttyessä silloin, kun da takaisinperinnästä osapuolille aiheutuvia kus-
44006: palvelussuhde on päättynyt tuotannollisista tai tannuksia.
44007: taloudellisista syistä. Rakennushallinnon irtisa- Käsitykseni on, että ulkopuoliset tahot eivät
44008: nomisiin liittyvässä asiassa korkein oikeus kat- voi puuttua koulutus- ja erorahaston päätökseen
44009: soi, että riittäviä irtisanomisperusteita ei ole ol- takaisinperinnästä, vaan se on saatettavissa sää-
44010: lut, ts. riittäviä tuotannollisia ja taloudellisia pe- detyssä järjestyksessä valituksen kautta tuomio-
44011: rusteita irtisanomiselle ei ollut. Koulutus- ja ero- valtaa asiassa käyttävän työttömyysturvalauta-
44012: rahasto on tästä syystä perimässä takaisin mak- kunnan käsiteltäväksi.
44013:
44014: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
44015: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
44016: KK 800/1997 vp 3
44017:
44018:
44019:
44020:
44021: Tili Riksdagens Talman
44022:
44023: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen samband med att det framlade kalkyler över
44024: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande omfattningen av den skada som uppsägningen
44025: med1em av statsrådet översänt följande av riks- förorsakat, konstaterat att en förmån som åter-
44026: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs- krävs med en persons uttryckliga medgivande
44027: må1 nr 800: kan innehållas av skadeståndsbeloppet och re-
44028: dovisas vidare tili utbildnings- och avgångsbi-
44029: Ämnar Regeringen på ett avgörande dragsfonden. Om personeo i fråga inte vill att
44030: sätt ta ställning tili den tvist som nu har den av utbildnings- och avgångsbidragsfonden
44031: uppstått mellan de gamla arbetstagarna erhållna förmånen innehålls av skadeersätt-
44032: vid byggnadsstyrelsen och statens fastig- ningarna, görs ingen innehållning och ett even-
44033: hetsverk om avdraget av utbildnings- och tuellt återkrav blir en fråga mellan utbildnings-
44034: avgångsbidraget från skadeersättning och avgångsbidragsfonden och den person som
44035: som fastställts tili följd av olaglig uppsäg- har erhållit förmånen.
44036: ning? Statens fastighetsverk är inte part i de mål
44037: som gäller utbildnings- och avgångsbidrag, och
44038: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt sålunda har verket inte heller krävt att de perso-
44039: anföra följande: ner som sagts upp vid byggnadsförvaltningen
44040: skall återbetala de förmåner som de har erhållit
44041: Enligt 1agen om utbildnings- och avgångsbi- från utbildnings- och avgångsbidragsfonden.
44042: dragsfonden betalar fonden, när de villkor som Såsom ovan har framhållits har statens fastig-
44043: avser personeo i fråga uppfylls, ut förmåner då hetsverk endast erbjudit sig att redovisa de för-
44044: ett arbets- och tjänsteförhållande har upphört av måner som skall återkrävas till utbildnings- och
44045: ekonomiska orsaker eller produktionsskäl. 1 det avgångsbidragsfonden, om käranden så önskar.
44046: mål som hänförde sig tili byggnadsförvaltning- Detta förfarande är avsett att minimera de kost-
44047: ens uppsägningar ansåg högsta domstolen att nader som förorsakas parterna av återkravet.
44048: tiliräckliga grunder för uppsägning inte har före- Min uppfattning är att utomstående instan-
44049: legat, dvs. tillräckliga ekonomiska orsaker eller ser inte kan lägga sig i utbildnings- och avgångs-
44050: produktionsskäl har inte funnits för uppsägning- bidragsfondens beslut om återkrav. 1 fall av
44051: en. Utbildnings- och avgångsbidragsfonden missnöje skall besvär i föreskriven ordning till-
44052: kommer därför att återkräva de förmåner som ställas arbetslöshetsnämnden, inom vars juris-
44053: den har betalt ut. Statens fastighetsverk har, i diktion ärendet faller.
44054:
44055: Helsingforsden 30 september 1997
44056:
44057: Finansminister Sauli Niinistö
44058: KK 801/1997 vp
44059:
44060: Kirjallinen kysymys 801
44061:
44062:
44063:
44064:
44065: Matti Vähänäkki /sd: Opiskelijoiden valitsemisesta aikuiskoulutus-
44066: keskusten työllisyyskursseille
44067:
44068:
44069: Eduskunnan Puhemiehelle
44070:
44071: Työttömiile tarkoitetuille kursseille suoritet- huomattavasti korkeampi kuin ulkokunnassa,
44072: tujen valintojen tasapuolisuudesta ja oikeuden- josta ko. hakija on kurssille pyrkinyt. Näin ollen
44073: mukaisuudesta tai näiden ominaisuuksien puut- saatettaisiin ehkä suosia sijaintikunnan hakijoi-
44074: teellisuuksista eri aikuiskoulutuskeskuksissa ote- ta.
44075: taan tuolloin tällöin yhteyttä kansanedustajiin. - Sijaintikunta on mahdollisesti luvannutjär-
44076: Viimeksi otettiin allekirjoittaneeseen yhteyttä jestää alueeltaan oleville ko. kurssin käyneille ns.
44077: seuraavankaltaisessa esimerkkitapauksessa: tukityöpaikan.
44078: Pitkäaikaistyötön henkilö X:n kunnasta pyrki - Sijaintikunnan työvoimatoimisto on mah-
44079: Y:n kunnassa sijaitsevassa aikuiskoulutuskes- dollisesti käyttänyt ns. "omaa rahaa" ao. kurssin
44080: kuksessa pian alkamassa olevalle 6 kuukautta subventoimiseen.
44081: kestävälle tietokonealan kurssille eikä tullut vali- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44082: tuksi. Tiedustellessaan asiaaja perusteita hylkää- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
44083: miselleen hän sai tietysti asiaankuuluvan selos- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
44084: tuksen hakijoiden määrästä jne. Hakijalle jäi kui- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44085: tenkin korviin soimaan selostuksen antajan tä-
44086: mänkaltainen huomautus tai kysymys: "Ai, mut- Onko Hallitus seurannut ja valvonut,
44087: ta tehän olettekin X:n kunnasta, eikä Y:n kun- että valittaessa opiskelijoita aikuiskoulu-
44088: nasta?" Allekirjoittaneen mielestä ja asiasta an- tuskeskuksissa tai uusissa koulutuspai-
44089: nettujen säännöstenkin mukaan henkilö on kui- koissa järjestettäville työttömille tarkoi-
44090: tenkin samanarvoinen hakija muiden ohella, ha- tetuille kursseille valinnat suoritetaan oi-
44091: kipa hän ao. kursseille vaikkapa Lapin läänistä keudenmukaisesti ja noudattaen tasa-
44092: Helsinkiin tai muualle, jossa on sopiva kurssikes- puolisuutta esimerkiksi kurssikeskuksen
44093: kus ja siellä sopiva kurssi haussa. Tiedusteltuani sijaintikunnan ulkopuolisiin hakijoihin
44094: asiaa eräiltä asiantuntijoilta sain seuraavia pe- nähden, ja
44095: rusteita aikuiskoulutuskeskuksen sijaintikunnan voisiko Hallitus selostaa, onko, ja mis-
44096: alueelta olevien suosimiseksi: sä tapauksissa, yleensäkään mahdollista
44097: - Inhimillinen tekijä, ts. valitsijat katsovat, poiketa valintojen oikeudenmukaisuus-
44098: että sijaintikunnassa on työttömyysprosentti ja tasapuolisuusperiaatteista?
44099:
44100: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1997
44101: Matti Vähänäkki /sd
44102:
44103:
44104:
44105:
44106: 270136
44107: 2 KK 801/1997 vp
44108:
44109:
44110:
44111:
44112: Eduskunnan Puhemiehelle
44113:
44114: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa vuosittaisten painopistealueiden ja kohderyh-
44115: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mien (mm. ikääntyvät, pitkäaikaistyöttömät
44116: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jne.) mukaan. Valinnat tehdään hakijoiden so-
44117: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä- veltuvuuden ja koulutustarpeen perusteella.
44118: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Koulutustarvetta arvioidaan työvoimapoliittisin
44119: n:o 801: perustein. Tällöin kiinnitetään huomiota mm.
44120: hakijoiden työllisyyteen, työttömyyden kestoon,
44121: Onko Hallitus seurannut ja valvonut, aikaisempaan koulutukseen ja työkokemukseen
44122: että valittaessa opiskelijoita aikuiskoulu- sekä mahdollisuuteen työllistyä koulutuksen
44123: tuskeskuksissa tai uusissa koulutuspai- avulla tai ilman koulutusta. Kullekin kurssille
44124: koissa järjestettäville työttömille tarkoi- hakeneiden tarpeita verrataan toisiinsa. Kurssi-
44125: tetuille kursseille valinnat suoritetaan oi- valinnassa on aina kysymys hakijoiden välisestä
44126: keudenmukaisesti ja noudattaen tasa- kilpailusta. Mahdollisuus tulla valituksi onkin
44127: puolisuutta esimerkiksi kurssikeskuksen riippuvainen hakijan koulutustarpeiden lisäksi
44128: sijaintikunnan ulkopuolisiin hakijoihin myös siitä, millaisia ovat muiden hakijoiden tar-
44129: nähden, ja peet. Edellä kuvattujen yleisten perusteiden li-
44130: voisiko Hallitus selostaa, onko, ja mis- säksi saattaa olla kurssikohtaisia, mm. kohde-
44131: sä tapauksissa, yleensäkään mahdollista ryhmään liittyviä, perusteita. Opiskelijan asuin-
44132: poiketa valintojen oikeudenmukaisuus- paikalla ei pääsääntöisesti ole merkitystä opiske-
44133: ja tasapuolisuusperiaatteista? lijavalinnassa, joskin on olemassa tiettyjä tilan-
44134: teita, jossa sillä kuitenkin on oma vaikutuksensa.
44135: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Koulutukseen hakevien tasapuolisen kohte-
44136: vasti seuraavaa: lun varmistamiseksi työministeriö on kiinnittä-
44137: nyt huomiota asuinpaikan vaikutukseen valin-
44138: Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta nassa. Ministeriön 21.12.1993 antamassa työ-
44139: annetun lain (76311990) mukaan koulutushan- voimakoulutukseen hakemista ja valitsemista
44140: kinnoista vastaavat työvoima- ja elinkeinokes- koskevassa määräyksessä (M 15/93 TM) asiasta
44141: kukset, joiden tehtäviin kuuluu huolehtia oman todetaan, että hankitusta koulutuksesta tiedotta-
44142: alueensa tarpeisiin perustuvista työvoimapoliit- misessa otetaan yleensä huomioon suunniteltu
44143: tisista toimenpiteistä. Jossain määrin koulutusta opiskelijahankinta-alue. Kaikilla koulutukseen
44144: hankkivat myös yksittäiset työvoimatoimistot valittavilla tulee kuitenkin olla yhtäläinen mah-
44145: Työvoimakoulutuksen aloittaa vuosittain yli sa- dollisuus tulla valituiksi riippumatta siitä, tule-
44146: tatuhatta opiskelijaa. Vaikka koulutuspaikka vatko he hankinta-alueelta vai muualta.
44147: voidaankin vuosittain tarjotajoka toiselle koulu- Tilanteissa,joissa kurssi on jo alun perin suun-
44148: tukseen hakevalle, voi yksittäisille muutaman niteltu pitäen lähtökohtana esimerkiksi jonkin
44149: kymmenen henkilön kursseille olla jopa satoja työvoimatoimiston työnhakijoiden yksilöityjä
44150: hakijoita. tarpeita, ei ole tarkoituksenmukaista tiedottaa
44151: Edellä mainitun lain 8 §:n mukaan opiskeli- koulutuksesta yhtä laajasti kuin silloin, kun
44152: jaksi voidaan valita koulutukseen ja koulutetta- suunniteltu kohderyhmä on laajempi. Edellä
44153: vaan ammattiin tai tehtävään soveltuvia henki- mainitulla määräyksellä on haluttu varmistaa,
44154: löitä. Opiskelijoiden valitsemisesta koulutukseen että myös muilla koulutuksen pääsyvaatimukset
44155: päättää 9 §:n mukaan työvoimaviranomainen. täyttävillä olisi mahdollisuus tulla valituiksi, jos
44156: Työministeriö antaa tarvittaessa määräyksiä he kuitenkin tällaiseen koulutukseen hakevat.
44157: opiskelijoiden valintamenettelystä. Osa Euroopan sosiaalirahasto-ohjelmiin
44158: Työvoimakoulutuslainsäädännössä ei ole tar- (ESR) sisältyvistä hankkeista on rajattu koske-
44159: koin yksilöity opiskelijoiden valintaperusteita, maan vain maantieteellisesti rajattuja alueita.
44160: joten valinnoissa voidaan käyttää tapauskoh- Näissä tapauksissa hankkeeseen osallistuvat tu-
44161: taista harkintaa ja kohdentaa koulutusta mm. lee valita näiltä alueilta. Tavoite 6 -alueeseen
44162: KK 801/1997 vp 3
44163:
44164: (harvaan asutut alueet) kuuluvat kunnat on mää- se ottaa töihin kunnan alueella asuvia. Tällaisissa
44165: ritelty Suomen ja Euroopan unionin välisessä tapauksissa on tarkoituksenmukaista valita kou-
44166: liittymissopimuksessa. 2- ja 5b-alueisiin (taantu- lutukseen sellaisia, joiden työllistymismahdolli-
44167: vat teollisuusalueet ja maaseutualueet) kuuluvat suuksia avoimille työmarkkinoille voidaan kou-
44168: kunnat on hyväksytty Euroopan komission pää- lutuksen lisäksi parantaa vielä koulutuksen jäl-
44169: töksellä. EU:n rakennepolitiikan ohjelmien laa- keisellä tukityöpaikalla.
44170: dintaperiaatteet ja rahoitusta koskevat ehdot on Koska työvoimakoulutuksen keskeisenä ta-
44171: määritelty EU:n lainsäädännössä ns. rakennera- voitteena on työllisyyden edistäminen, otetaan
44172: hastoasetuksissa. ESR-projekteihin osallistuvat valinnoissa yhtenä tekijänä huomioon myös ha-
44173: usein myös kunnat omilla rahoillaan parantaak- kijan kotipaikkakunnan työllisyysnäkymät ky-
44174: seen alueellaan asuvien työllisyyttä. Tällöin on seisellä ammattialalla. Joissakin tapauksissa
44175: luonnollista, että koulutusvalinnat kohdistuvat opiskelijat valitaan mahdollisimman laajalta
44176: kunnan asukkaisiin. alueelta työllistymismahdollisuuksien paranta-
44177: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikut- miseksi.
44178: tavuuden tehostamiseksi on otettu käyttöön ns. Edellä esitettyihin seikkoihin viitaten voidaan
44179: toimenpidekokonaisuuksia, joissa työttömien todeta, että joissakin tilanteissa koulutusvalin-
44180: työllistymismahdollisuuksia pyritään paranta- noissa on tarpeen ja tarkoituksenmukaista ottaa
44181: maan yhdistelemällä eri toimenpiteitä. Tällöin huomioon myös se, miltä alueelta opiskelijat va-
44182: työvoimakoulutuksen jälkeen saattaa seurata litaan, vaikka pääsääntönä onkin, että valinta
44183: työllistämistukijakso. Jos työllistäjänä on kunta, tehdään työvoimapoliittisin perustein.
44184:
44185: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
44186:
44187: Työministeri Liisa Jaakonsaari
44188: 4 KK 801/1997 vp
44189:
44190:
44191:
44192:
44193: Tili Riksdagens Talman
44194:
44195: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- långtidsarbets1ösa). De studerande antas till ut-
44196: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- bildning på grundval av lämplighet och utbild-
44197: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ningsbehov. Behovet av utbildning bedöms ut-
44198: man Matti Vähänäkki undertecknade skriftliga ifrån arbetskraftspo1itiska kriterier. Då beaktas
44199: spörsmål nr 801: omständigheter som exempelvis de sökandes
44200: möjligheter att få arbete, arbetslöshetstiden, tidi-
44201: Har Regeringen fö1jt upp och överva- gare utbildning och arbetserfarenhet samt möj-
44202: kat att antagningen av studerande till ligheter att få arbete med hjä1p av utbildning
44203: kurser för arbetslösa vid vuxenutbild- respektive utan utbildning. Vid varje kurs vägs
44204: ningscentra eller till nya utbildningsplat- alla sökandes behov mot varandra. Antagningen
44205: ser görs rättvist och jämlikt exempelvis till kurser innebär alltid att de sökande konkurre-
44206: med hänsyn tili sökande från andra orter rar med varandra. Om en sökande blir antagen
44207: än utbildningsorten, och eller inte beror därför inte bara på hans behov av
44208: kan Regeringen redogöra för om det utbildning utan också på vilka behov de andra
44209: över huvudtaget är möjligt, och i vilka sökandena har. Utöver dessa generella kriterier
44210: fall, att göra avsteg från rättvise- ochjäm- kan det finnas andra kursrelaterade intagnings-
44211: likhetsprinciperna? krav, bl.a. specifika må1grupper. 1 rege1 spelar de
44212: studerandes bostadsort ingen roll vid antagning-
44213: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt en, även om det förekommer situationer där den
44214: anföra följande: trots allt spelar in.
44215: För att säkerställa att alla sökande skall be-
44216: En1igt lagen om arbetskraftspolitisk vuxenut- handlas lika har arbetsministeriet uppmärksam-
44217: bildning (763/1990) är det arbetskrafts- och nä- mat bostadsortens roll vid antagning till utbild-
44218: ringscentra1erna som svarar för att det tillhanda- ning. 1 en anvisning (A 15/93 AM) från den 21
44219: hålls utbildning. De har tili uppgift att vidta december 1993 om ansökning och antagning tili
44220: arbetskraftspolitiska åtgärder i överensstämmel- arbetskraftsutbildning sägs att informationen
44221: se med behoven inom deras områden. Också en- om utbildningen i regel skall ta hänsyn till upp-
44222: skilda arbetskraftsbyråer anskaffar utbildning i tagningsområdet. Alla som blir antagna skall
44223: viss utsträckning. Arligen inleder över hundra dock ha lika möjligheter att få utbildningsplats
44224: tusen studerande arbetskraftspolitisk utbildning. oavsett om de kommer från upptagningsområdet
44225: Trots att varannan sökande varje år får en utbild- eller inte.
44226: ningsp1ats, finns det ibland hundratals sökande Om en kurs ursprungligen har planerats ut-
44227: till vissa kurser som bara kan ta emot ett tiota1 ifrån exempelvis specifika behov hos arbetssö-
44228: deltagare. kande vid en bestämd arbetskraftsbyrå, är det
44229: Enligt 8 §1agen om arbetskraftspolitisk vuxen- inte meningsfullt att informera om utbildningen i
44230: utbildning kan personer som är lämpade för stu- samma utsträckning som när den planerade mål-
44231: dierna och för det yrke eller den uppgift som gruppen är större. Avsikten med anvisningen
44232: utbi1dningen syftar tili antas tili utbi1dningen. från 1993 är att också andra som uppfyller intag-
44233: Enligt 9 § är det arbetskraftsmyndigheten som ningskraven kan komma i fråga, om de en gång
44234: beslutar om antagningen av studerande tili ut- söker in.
44235: bildningen. Arbetsministeriet meddelar vid be- En del av programmen inom Europeiska so-
44236: hov anvisningar om antagningsförfarandet. cialfonden (ESF) gäller bara vissa geografiska
44237: Lagstiftningen om arbetskraftspolitisk utbild- områden. 1 sådana fall måste deltagarna väljas
44238: ning specificerar inte kriterierna för antagning av från de angivna regionerna. 1 fördraget om Fin-
44239: studerande tili utbildning. Det betyder att det lands anslutning till Europeiska unionen finns
44240: kan prövas från fall till fall vem som antas och att inskrivet vilka kommuner som ingår i mål6 (gles-
44241: antagningen kan inriktas efter bl.a. årliga priori- bygd). De kommuner som hör tili mål 2- och mål
44242: teringar och målgrupper (t.ex. äldre sökande, 5b-områdena (industriorter på tillbakagång och
44243: KK 801/1997 vp 5
44244:
44245: landsbygdsregioner) har föreskrivits genom ett kommuninvånare. 1 dessa fall är det motiverat att
44246: beslut av Europeiska kommissionen. Principerna vid antagningen tili utbildning prioritera dem
44247: för EU :s strukturpolitiska program och de finan- som lättare kan få arbete på den öppna markna-
44248: siella vilikoren ingår i EU:s lagstiftning, i för- den tack vare utbildning och beredskapsarbete
44249: ordningarna om de så kallade strukturfonderna. efter utbildningen.
44250: Också kommunerna själva delfinansierar ofta 1 och med att ett av de viktigaste målen med
44251: ESF-projekt i syfte att förbättra sysselsättningen arbetsmarknadsutbildning är att främja syssel-
44252: bland kommuninvånarna. 1 sådana fall är det sättningen, är utsikterna att få arbete inom det
44253: naturligt att det är kommuninvånare som antas aktuella yrket på den sökandes hemort en faktor
44254: tili utbildningen. som spelar in vid antagningen. 1 vissa fall sovras
44255: För att de arbetskraftspolitiska åtgärderna de studerande ut från ett så stort upptagningsom-
44256: skall ha större effekt har det införts särskilda råde som möjligt i syfte att förbättra de sökandes
44257: åtgärdskomplex. Det betyder att olika åtgärder möjligheter att få arbete.
44258: kombineras och syftet är att arbetslösa därige- Med hänvisning tili det ovan relaterade kan
44259: nom skall få bättre möjligheter att få anställning. man konstatera att det i vissa fall är nödvändigt
44260: Efter den arbetskraftspolitiska utbildningen har och meningsfullt att vid antagningen tili utbild-
44261: den arbetslöse ytterligare möjlighet att få arbete ning ta hänsyn tili upptagningsområdet även om
44262: under en viss tid med hjälp av sysselsättnings- huvudregeln är att studerande antas tili utbild-
44263: stöd. Om kommunen är arbetsgivare anställs ning på arbetskraftspolitiska grunder.
44264:
44265: Helsingfors den 30 september 1997
44266:
44267: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
44268: KK 802/1997 vp
44269:
44270: Kirjallinen kysymys 802
44271:
44272:
44273:
44274:
44275: Esa Lahtela /sd ym.: Pakkolunastettujen maa-alueiden palauttami-
44276: sesta alkuperäisille omistajille
44277:
44278:
44279: Eduskunnan Puhemiehelle
44280:
44281: Valtio on pakkolunastanut eri tarkoituksiin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
44282: yksityisten omistamia maa-alueita. Pakkolunas- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
44283: tus on tapahtunut jotain erityistä yleishyödyllistä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
44284: tarkoitusta varten. Nyt kun esim. varuskuntien jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44285: Iakkautusten yhteydessä maa-alueita ei enää tar-
44286: vitakaan siihen käyttöön mihin ne on aikanaan Onko Hallituksella tarkoitus valtion
44287: lunastettu eikä valtiovallalla muutakaan vastaa- pakkolunastamien alueiden yleishyödyl-
44288: vaa käyttöä ole, keskusteluun onkin noussut ky- lisen käyttötarkoituksen loputtua antaa
44289: symys siitä, mitä näille maille nyt tapahtuu. Eikö mahdollisuus alkuperäisille maanomista-
44290: rakentamattomien alueiden osalta olisi oikein ja jille lunastaa aikaisemmin omistamansa
44291: kohtuullista, että niille joilta ko. alueet on aika- maat takaisin omakseen?
44292: naan pakolla otettu, annettaisiin nyt mahdolli-
44293: suus lunastaa nämä maat takaisin omakseen?
44294:
44295: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1997
44296:
44297: Esa Lahtela /sd Seppo Kanerva lkok Raimo Holopainen /sd
44298: Kari Myllyniemi /kesk Hannes Manninen /kesk Mari Kiviniemi lkesk
44299:
44300:
44301:
44302:
44303: 270136
44304: 2 KK 802/1997 vp
44305:
44306:
44307:
44308:
44309: Eduskunnan Puhemiehelle
44310:
44311: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa koostuvan työryhmän seuraamaan ja koordinoi-
44312: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, maan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selon-
44313: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen teon alueellisten toimenpide-ehdotusten täytän-
44314: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte- töönpanoa. Työryhmän puheenjohtajana on val-
44315: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tiosihteeri Rauno Saari.
44316: n:o 802: Nyt kysymyksessä olevissa kohteissa erityises-
44317: ti Hiukkavaaran alue on hankittu valtiolle lunas-
44318: Onko Hallituksella tarkoitus valtion tusmenettelyssä pääosin kolmessa vaiheessa vuo-
44319: pakkolunastamien alueiden yleishyödyl- sina 1952-1956, 1966-1969 ja 1973-1982.
44320: lisen käyttötarkoituksen loputtua antaa Hiukkavaaran alueesta osa jää edelleen puolus-
44321: mahdollisuus alkuperäisille maanomista- tusvoimien varastokäyttöön. Puolustusvoimien
44322: jille lunastaa aikaisemmin omistamansa Murtoselän varastoalue, jota on tarkoitus edel-
44323: maat takaisin omakseen? leen kehittää, sijaitsee kaupungin omistamalla
44324: vuokra-alueella, jonka sopimus menee umpeen
44325: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ensi vuoden lopussa. Se on tarkoitus vaihtaa
44326: vasti seuraavaa: Hiukkavaaran maita hyväksi käyttäen puolus-
44327: tusministeriön omistukseen. Muodostettaessa
44328: Valtioneuvosto antoi 17.3.1997 selonteon Kainuun Prikaatista valmiusyhtymä edellyte-
44329: eduskunnalle Euroopan turvallisuuskehitykses- tään harjoitusalueiden kehittämistä erityisesti
44330: täja Suomen puolustuksesta. Selonteon mukaan Vuosangan ampuma-alueella. Tämä tullee mer-
44331: puolustusvoimissa käynnistyvä rakennemuutos kitsemään aluejärjestelyjä Metsähallituksen
44332: tähtää ensi sijassa uskottavan puolustuskyvyn kanssa, jolloin Hiukkavaaran alueita voidaan
44333: säilyttämiseen ja kehittämiseen tulevaisuuden käyttää vaihtokohteina.
44334: vaatimusten mukaisesti. Uudistuksen keskeiset Puolustusministeriölle on esitetty valtion met-
44335: elementit ovat maavoimien valmiusyhtymien säomaisuuden hallinnan keskittämistä selvittä-
44336: muodostaminen ja varustaminen, meripuolus- neen työryhmän loppuraportissa 3 000 hehtaarin
44337: tuksen integrointi, johtamis- ja hallintojärjestel- luovutusvelvoite Metsähallitukselle. Tähän men-
44338: män tarkistus, varusmiesten palvelusajan muu- nessä luovutettavia alueita on löytynyt noin 600
44339: tos sekä henkilöstövoimavarojen irrottaminenja hehtaaria. Metsäalueita siirretään valtion muilta
44340: kohdentaminen uusien tehtävien hoitamiseksi. virastoilta ja laitoksilta Metsähallitukselle mm.
44341: Varusmieskoulutus esitetään lakkautettavak- luonnonsuojeluohjelmien toteuttamisen turvaa-
44342: si Oulussa ja Vaasassa, joissajoudutaan selvittä- miseksi. Tarvittava rahoitus on tarkoitus hank-
44343: mään kiinteistökannan uuskäyttöä. Oulun Hiuk- kia Metsähallituksen toimesta tapahtuvina
44344: kavaaran noin 2 400 hehtaarin suuruiselle harjoi- maanmyynteinä tai vaihtoina. Vuosille 1996-
44345: tusalueelle puolustusvoimilla ei enää muutoksen 2004 asetettuina tavoitteina ovat yhteensä 1 090
44346: jälkeen ole aikaisempaa harjoituskäyttöä. Toi- miljoonan markan arvoiset myynnit tai vaihdot.
44347: saalta sekä Oulun että Vaasan kaupunki ovat Hiukkavaaran puolustusvoimien harjoituskäy-
44348: vaatineet maa-alueita korvaukseksi menetyksis- töstä vapautuva metsäalue voisi osittain siirtyä
44349: tään varusmieskoulutuksen loppumisen johdos- Metsähallitukselle em. myynti- tai vaihtotarkoi-
44350: ta. Eduskunta on vastauksessaan mm. edellyttä- tuksia varten, jolloin entisillä maanomistajilla
44351: nyt, että päätökset siitä, mitä toimintoja varus- olisi mahdollisuus hankkia alueitaan takaisin.
44352: mieskoulutuksen menettäviin varuskuntiinjää ja Puolustusministeriön toimesta ei yksittäisiä ta-
44353: millaisiin korvaaviin toimenpiteisiin ryhdytään, kaisinmyyntitoimenpiteitä tulla aloittamaan,
44354: on tehtävä viipymättä. Selvitystyö on käynnissä vaan pyritään kokonaisvaltaiseen ratkaisuun
44355: ja päätöksetjäävistä toiminnoista tehdään kulu- Oulun kaupungin ja Metsähallituksen kanssa
44356: van vuoden loppuun mennessä. Valtioneuvoston edellä mainittujen tarkoitusperien saavuttami-
44357: kanslia on lisäksi asettanut eri hallinnonaloista seksi.
44358: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
44359:
44360: Puolustusministeri Anneli Taina
44361: KK 802/1997 vp 3
44362:
44363:
44364:
44365: Ti/1 Riksdagens Talman
44366:
44367: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen svarspolitiska redogörelsens regionala åtgärds-
44368: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande förslag verkställs. Ordförande för arbetsgruppen
44369: medlem av statsrådet översänt följande av riks- är statssekreterare Rauno Saari.
44370: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs- Vad de nu aktuella objekten beträffar har sär-
44371: mål nr 802: skilt området i Hiukkavaara anskaffats tili staten
44372: genom inlösningsförfarande, huvudsakligen i tre
44373: Har Regeringen för avsikt att göra det skedenåren 1952-1956, 1966-1969och 1973-
44374: möjligt för de ursprungliga ägarna tili 1982. En del av Hiukkavaaraområdet kommer
44375: områden som staten har tvångsinlöst och alltjämt att användas av försvarsmakten för upp-
44376: som inte längre används för allmännytti- lagsändamål. Försvarsmaktens upplagsområde i
44377: ga ändamål att för egen dellösa in sådan Murtoselkä som enligt planerna alltjämt skall
44378: mark som de tidigare har ägt? utvecklas är beläget på ett arrendeområde vilket
44379: ägs av staden, och arrendeavtalet för området
44380: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt utgår i slutet av nästa år. A vsikten är att området
44381: anföra följande: skall övergå i försvarsministeriets ägo genom
44382: byte, med utnyttjande av mark i Hiukkavaara.
44383: Statsrådet avgav 17.3.1997 en redogöre1se tili När Kainuu Brigad utformas tili ett beredskaps-
44384: riksdagen om säkerhetsutveck1ingen i Europa förband förutsätts att övningsområdena utveck-
44385: och Finlands försvar. Enligt redogörelsen siktar las, särskilt skjutområdet i Vuosanka. Detta
44386: den pågående strukturomvandlingen inom för- kommer förmodligen att innebära att arrange-
44387: svarsmakten i första hand tili att bibehålla och mang som gäller områdena kommer att vidtas
44388: utveckla en trovärdig försvarsförmåga i överens- tillsammans med Forststyrelsen, varvid område-
44389: stämmelse med de framtida kraven. Det centrala na i Hiukkavaara kan användas som bytesob-
44390: i reformen är att beredskapsförband skall ställas jekt.
44391: upp och utrustas inom 1andstridskrafterna, sjö- Försvarsministeriet har i s1utrapporten från en
44392: försvaret integreras, lednings- och förvaltnings- arbetsgrupp som har utrett hur besittningen av
44393: systemet revideras, tjänstgöringstiden för bevä- statens skogsegendom kan koncentreras före-
44394: ringar ändras samt personalresurser frigöras och lagts förpliktelsen att överlåta 3 000 hektar tili
44395: riktas in på nya uppgifter. Forststyrelsen. Tills vidare har ca 600 hektar stått
44396: Enligt förslaget läggs beväringsutbildningen att finna. Skogsområden överförs från statens
44397: ner i Uleåborg och Vasa, och där blir det nödvän- övriga ämbetsverk och inrättningar tili Forstsy-
44398: digt att reda ut de nya användningsmöjligheterna relsen bl.a. för att trygga fullföljandet av natur-
44399: för fastighetsbeståndet. Efter reformen behöver skyddsprogrammen. Avsikten är att den finans-
44400: försvarsmakten inte längre det ca 2 400 hektar iering som behövs ordnas genom försäljning eller
44401: stora övningsområdet i Hiukkavaara i Uleåborg byte av mark på åtgärd av Forststyrelsen. De för
44402: för sina övningar. Å andra sidan har både Uleå- åren 1996-2000 uppställda målen är försäljning
44403: borgs stad och Vasa stad krävt markområden eller byte av mark tili ett sammanlagt belopp av
44404: som ersättning för de f6rluster som indragningen 1 090 milj. mk. Det skogsområde i Hiukkavaara
44405: av beväringsutbildningen medför. Riksdagen har som försvarsmakten inte längre använder för
44406: i sitt svar bl.a. förutsatt att besluten om vilka övningsändamål kunde delvis överföras tili
44407: funktioner som skall bibehållas vid de garnisoner F orststyrelsen för de ovan nämnda försäljnings-
44408: som gått miste om beväringsutbildningen samt eller bytesändamålen, varvid de forna markägar-
44409: om vilka slag av ersättande åtgärder som skall na skulle ha en möjlighet att köpa tilihaka sina
44410: vidtas bör fattas utan dröjsmål. Utredningsarbe- områden. På åtgärd av försvarsministeriet kom-
44411: tet pågår och besluten om vilka funktioner som mer inte några åtgärder som gäller enskild åter-
44412: skall bibehållas fattas före utgången av detta år. försä1jning att vidtas. Avsikten är att tilisam-
44413: Statsrådets kansli har dessutom tillsatt en arbets- man: med Uleåborgs stad och F orststyrelsen för-
44414: grupp med representanter för olika förvaltnings- söka rå tili stånd en helhetsinriktad lösning i syfte
44415: områden vars uppgift är att följa med och koordi- att nå de ovan nämnda målen.
44416: nera det sätt på vi1ket den säkerhets- och för-
44417:
44418: Helsingfors den 25 september 1997
44419:
44420: Försvarsminister Anneli Taina
44421: KK 803/1997 vp
44422:
44423: Kirjallinen kysymys 803
44424:
44425:
44426:
44427:
44428: Esa Lahtela /sd ym.: Työttömien opiskelumahdollisuuksien lisäämi-
44429: sestä ammattikorkeakoulujen iltalinjoilla
44430:
44431:
44432: Eduskunnan Puhemiehelle
44433:
44434: Yleisenä periaatteena on ollut se, että työttö- siinäkään mielessä, että koko iltalinjojen synty-
44435: miä on pyritty aktivoimaan moninaisin toimen- minen lienee lähtenyt liikkeelle siitä, että myös
44436: pitein. Yhtenä periaatteena monissa ratkaisuissa työssä olevat voivat työn siitä kärsimättä opis-
44437: on ollut tavoite, että työtön työttömyysaikanaan kella ja suorittaa tutkintoja ammattikorkea-
44438: lähtisi koulutukseen,jolloin osaaminen lisääntyi- koulun puolella. Tästä syystä olisi johdonmu-
44439: si eikä tapahtuisi syrjäytymistä. Tällä hetkellä kaista, jos työttömille annettaisiin mahdollisuus
44440: kuitenkin yhdeksi esteeksi ammattikorkeakoulu- opiskella iltalinjalla työttömyysturvaa menettä-
44441: opiskelun suhteen työttömän henkilön osalta mättä.
44442: ovat nousseet uudet tiukennetut ohjeet, joiden Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44443: mukaan iltalinjalla opiskelu luetaan päätoimi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
44444: seksi. Tällöin katsotaan, ettei henkilö voi olla kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
44445: työmarkkinoiden käytettävissä. Siitä seuraa, et- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44446: tei hänellä ole oikeutta työttömyysturvaan. Täl-
44447: laista opiskelua suorittaessaan hänellä on oikeus Onko Hallitus tietoinen niistä kynnyk-
44448: 1 500 markan opintotukeen. Seurauksena on se, sistä, jotka estävät työttömien hakeutu-
44449: että monessa tapauksessa jo muutoinkin työttö- misen ammattikorkeakoulujen iltalinjoil-
44450: myydenjohdosta heikentynyt perheen taloudelli- le suorittaakseen päättötutkinnon, ja
44451: nen tilanne ei tällaista kestä, jolloin opiskelu on onko tarkoitus korjata tällaiset esteet
44452: lopetettava ja jäätävä pois oppilaitoksesta koko- siten, että tällaisen työttömän henkilön
44453: päivätoimiseksi työnhakijaksi. Tätä ei voitane kohdalla iltalinjalla opiskelua ei katsot-
44454: pitää työttömien aktivointina. taisi esteeksi työttömyysturvan saannille?
44455: Johdonmukaisena tätä linjausta ei voi pitää
44456:
44457: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1997
44458:
44459: Esa Lahtela /sd Jorma Kukkonen /sd Raimo Mähönen /sd
44460: Helena Vartiainen /sd Seppo Kanerva /kok Raimo Holopainen /sd
44461: Tapio Karjalainen /sd Marjaana Koskinen /sd Erkki Pulliainen /vihr
44462:
44463:
44464:
44465:
44466: 270136
44467: 2 KK 803/1997 vp
44468:
44469:
44470:
44471:
44472: Eduskunnan Puhemiehelle
44473: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Uuden 5 b §:n mukaan korkeakoulututkinnon
44474: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, suorittamiseen tähtäävät opinnot ovat aina pää-
44475: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- toimisia ja siten esteenä työttömyysturvan saa-
44476: le jäsenelle kansanedustaja Esa Lahtelan ym. miselle. Lain esitöissä ammattikorkeakoulut on
44477: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 803: rinnastettu tässä suhteessa perinteisiin korkea-
44478: kouluihin, ts. tutkintoon johtava opiskelu am-
44479: Onko Hallitus tietoinen niistä kynnyk- mattikorkeakoulussa on aina päätoimista riip-
44480: sistä, jotka estävät työttömien hakeutu- pumatta siitä, mihin vuorokauden aikaan opin-
44481: misen ammattikorkeakoulujen iltalinjoil- not sijoittuvat.
44482: le suorittaakseen päättötutkinnon, ja Mainittu ratkaisulinja muotoutui oikeuskäy-
44483: onko tarkoitus korjata tällaiset esteet tännön osalta jo syyskuussa 1995. Tuolloin työt-
44484: siten, että tällaisen työttömän henkilön tömyysturvalautakunta katsoi täysistuntorat-
44485: kohdalla iltalinjalla opiskelua ei katsot- kaisussaan, että tutkintotavoitteinen ammatti-
44486: taisi esteeksi työttömyysturvan saannille? korkeakou1uopiskelu, huolimatta siitä, että var-
44487: sinainen lähiopetus tapahtui ilta-aikaan, oliko-
44488: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- konaisuutena ottaen niin laajamittaista, että sitä
44489: vasti seuraavaa: oli pidettävä päätoimisena opiskeluna. Muuta
44490: ammattikorkeakoulussa tapahtuvaa opiskelua
44491: Työttömyysturvajärjestelmämme tarkoituk- arvioitiin jokaisessa yksittäistapauksessa erik-
44492: sena on turvata työttömän henkilön työnhaun seen ottaen huomioon opintojen laajuus, työllis-
44493: aikainen toimeentulo. Työttömyysturvaa ei sen tävyys, ajankohta ym. asiaan vaikuttavat seikat.
44494: sijaan voida maksaa esimerkiksi päätoimisen Työttömyysturvalain 5 b § lähtee täysin sa-
44495: opiskelun ajalta. Päätoimisesti opiskelevan hen- moista perusteista: tutkintoon tähtäävä ammat-
44496: kilön tulee turvata toimeentulonsa lähtökohtai- tikorkeakouluopiskelu on aina päätoimista, kun
44497: sesti opintososiaalisten etuuksien avulla. taas ei-tutkintotavoitteisen, esimerkiksi täyden-
44498: Opiskelun ja työttömyysturvan yhteensovitta- nyskoulutuksen osalta opiskelun työllistävyys
44499: misesta säädettiin aiemmin työttömyysturvalain arvioidaan erikseen; mikäli opetussuunnitelman
44500: 5 §:ssä. Pykälän niukasta sanamuodosta johtu- edellyttämä työmäärä on keskimäärin vähintään
44501: nut tulkinnanvaraisuus aiheutti epäyhtenäisyyt- 25 tuntia viikossa tai kolme opintoviikkoa kuu-
44502: tä ratkaisukäytännössä heikentäen työttömyys- kaudessa, opiskelua on aina pidettävä päätoimi-
44503: turvajärjestelmän ennustettavuutta ja vaaran- sena. Mikäli opinnot jäävät laajuudeltaan alle
44504: taen kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen to- mainittujen rajojen, kyseessä on pääsääntöisesti
44505: teutumista. sivutoiminen opiskelu, joka ei ole esteenä työttö-
44506: Havaittujen epäkohtien johdosta kyseinen myysturvan saamiselle.
44507: säännös uudistettiin 1.8.1997 alkaen, jolloin tuli Vaikkakin tutkintotavoitteisessa ammatti-
44508: voimaan eduskunnan vahvistama laki työttö- korkeakouluopiskelussa luentomuotoinen ope-
44509: myysturvalain muuttamisesta, johon sisältyi tus oppilaitoksessa voikin sijoittua ilta-aikaan,
44510: päätoimista opiskelua koskeva työttömyystur- kyse ei itse asiassa ole iltaopiskelusta sanan var-
44511: valain uusi 5 b §.Kyse ei kuitenkaan ollut uusien sinaisessa merkityksessä. Tutkinnon suorittami-
44512: linjausten tekemisestä, vaan jo voimassa olevan, seen ei riitä pelkkä luennoille osallistuminen,
44513: muutoksenhakuasteissa muotoutuneen ratkai- vaan aivan kuten normaalissakin korkeakoulu-
44514: sukäytännön kirjaamisesta lakiin. Lakiin on toi- opiskelussa, pääasiallinen työ tehdään omaeh-
44515: sin sanoen kirjoitettu auki se työttömyysturva- toisesti opiskellen. Mikäli ammattikorkeakou-
44516: lautakunnassa ja vakuutusoikeudessa syntynyt lussa tutkintotavoitteisesti opiskelevalla henki-
44517: oikeuskäytäntö, jonka paikalliset työvoimatoi- löllä olisi oikeus työttömyysturvaan, sama oi-
44518: mikunnat ovat jo usean vuoden ajan ottaneet keus tulisi johdonmukaisuuden nimissä turvata
44519: huomioon arvioidessaan yksittäistapauksissa myös perinteisessä korkeakoulussa opiskelevalle
44520: opiskelun vaikutusta työttömyysturvaoikeuteen. henkilölle; myös siellä on tavallista, että ainakin
44521: KK 803/1997 vp 3
44522:
44523: osa luentomuotoisesta opetuksesta tapahtuu il- värahansa tai työmarkkinatukensa suuruiseen
44524: taisin. koulutustukeen. Näin ollen väliinputoamistilan-
44525: Työttömyysturvalaissa mainitut päätoimisen teita ei tältä osin pääse syntymään.
44526: opiskelun rajat (25 opetustuntia/viikko tai 3 Edellä mainittua pitkäaikaistyöttömän oma-
44527: opintoviikkoa/kuukausi), joita sovelletaan esi- ehtoisen opiskelun tukijärjestelmää, jossa henki-
44528: merkiksi ammattikorkeakoulussa tapahtuvaan lö voi saada esimerkiksi juuri ammattikorkea-
44529: muuhun kuin tutkintotavoitteiseen opiskeluun, koulututkintoon johtavan opiskelun ajalta työt-
44530: ovat yhdenmukaiset opintotukijärjestelmässä tömyyspäivärahansa tai työmarkkinatukensa
44531: sekä pitkäaikaistyöttömän omaehtoisen koulu- suuruista koulutustukea, on ensi vuonna tarkoi-
44532: tuksen tukijärjestelmässä asetettujen rajojen tus laajentaa siten, että koulutustukea voisivat
44533: kanssa. Mikäli opintojen laajuus on alle 25 viik- saada myös muut kuin pitkään työttömänä olleet
44534: kotuntia tai alle kolme opintoviikkoa kuukau- työnhakijat. Soveltamisalan laajentaminen pa-
44535: dessa, henkilö on pääsääntöisesti oikeutettu rantaisi entisestään työttömän henkilön mahdol-
44536: työttömyysturvaan. Mikäli taas opinnot ovat lisuuksia ammatillisten valmiuksiensa kehittämi-
44537: laajuudeltaan yli mainittujen rajojen, henkilölle seen työttömyysaikana.
44538: syntyy oikeus opintotukeen tai mahdollisesti päi-
44539:
44540: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
44541:
44542: Työministeri Liisa Jaakonsaari
44543: 4 KK 803/1997 vp
44544:
44545:
44546:
44547:
44548: Tili Riksdagens Talman
44549:
44550: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- enskilda fall utvärderat hur studier påverkar rät-
44551: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- ten tili arbetslöshetsskydd.
44552: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- Enligt den nya 5 b § betraktas studier som
44553: damot Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs- syftar till avläggande av högskoleexamen alltid
44554: mål nr 803: som studier på heltid och utgör sålunda ett hinder
44555: för mottagande av arbetslöshetsskydd. Vid för-
44556: Är Regeringen medveten om de trösk- arbetena tili lagen har yrkeshögskolorna i detta
44557: lar som hindrar arbetslösa att ansöka till avseende likställts med traditionella högskolor.
44558: yrkeshögskolornas kvällslinjer för att av- Vid yrkeshögskolor bedrivna studier som syftar
44559: lägga slutexamen, och tili avläggande av examen anses med andra ord
44560: är det meningen att dylika hinder skall alltid som studier på heltid, oberoende av vid
44561: undanröjas på så sätt att studier på kvälls- viiken tid på dygnet studierna sker.
44562: linjen för dylika arbetslösa personers vid- Ovan nämnda linje utformades för rättspraxis
44563: kommande inte skall anses som ett hinder redan i september 1995. Arbetslöshetsnämnden
44564: för mottagandet av arbetslöshetsskydd? ansåg då i sitt plenibeslut att examensinriktade
44565: yrkeshögskolestudier, trots att den egentliga när-
44566: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt undervisningen skedde under kvällstid, tili sin
44567: anföra följande: helhet var så omfattande att de måste anses som
44568: studier på heltid. Andra studier vid yrkeshögsko-
44569: Avsikten med vårt system med arbetslöshets- lor evaluerades separat i varje enskilt fall med
44570: skydd är att trygga utkomsten för en arbetslös beaktande av studiernas omfattning, sysselsätt-
44571: person under den tid denne söker arbete. Arbets- ningsmöjligheterna, tidpunkten och andra om-
44572: löshetsskydd kan däremot inte utbetalas t.ex. ständigheter som påverkar saken.
44573: under heltidsstudier. En heltidsstuderande bör i I 5 b § lagen om utkomstskydd för arbetslösa
44574: regel trygga sin utkomst med hjälp av studieso- utgår man helt från samma grunder: examensin-
44575: ciala förmåner. riktade yrkeshögskolestudier betraktas alltid
44576: Då det gäller koordinering mellan studier och som studier på heltid, medan däremot icke-exa-
44577: arbetslöshetsskydd, stadgades därom tidigare i mensinriktad utbildning, t.ex. fortbildning, eva-
44578: 5 § lagen om utkomstskydd för arbetslösa. På lueras skilt då det gäller de möjligheter tili syssel-
44579: grund av att paragrafens knappa ordalydelse sättning som studierna erbjuder. Ifall den arbets-
44580: lämnade rum för tolkning, förorsakade detta mängd som läroplanen förutsätter i genomsnitt
44581: oenhetlighet i beslutandepraxis genom att för- utgör minst 25 timmar i veckan eller i genomsnitt
44582: svåra förutsägbarheten i fråga om systemet med minst tre studieveckor i månaden, skall studierna
44583: arbetslöshetsskydd och genom att äventyra lik- alltid anses ske på heltid. Ifall studierna tili sin
44584: ställighetsprincipen vad gäller medborgarna. omfattning underskrider ovan nämnda gränser,
44585: På grund av missförhållandena reviderades är det i regel fråga om studier som bisyssla, vilket
44586: bestämmelsen i fråga 1.8.1997, då den av riksda- inte utgör något hinder för erhållande av arbets-
44587: gen stadfåsta lagen om ändring av lagen om ut- lös~etsskydd.
44588: komstskydd för arbetslösa trädde i kraft. I denna Aven om föreläsningsmässig undervisning vid
44589: reviderade lag ingick en ny 5 b § om studerande läroanstalter kan ske under kvällstid då det gäller
44590: på heltid. Det var emellertid inte fråga om nya examensinriktade yrkeshögskolestudier, är det i
44591: linjestakningar, utan om att en redan gällande själva verket inte fråga om kvällsstudier i ordets
44592: beslutandepraxis som utformats i rättsmedelsin- egentliga bemärkelse. För att avlägga examen är
44593: stanserna inskrivits i lagen. 1lagen har med andra det inte nog med att enbart deltai föreläsningar,
44594: ord skrivits ut den rättspraxis som uppstått i utan det huvudsakliga arbetet sker genom frivil-
44595: arbetslöshetsnämnden och försäkringsdomsto- liga studier, alldeles som vid normala högskole-
44596: len och som de lokala arbetskraftskommissioner- studier. Ifall en person som bedriver examensin-
44597: na redan under flera års tid beaktat, då de i riktade studier vid yrkeshögskola hade rätt tili
44598: KK 803/1997 vp 5
44599:
44600: arbetslöshetsskydd, borde samma rätt i konse- tili studiestöd eller eventuellt tili utbildningsstöd
44601: kvensens namn också garanteras åt en person av samma storlek som hans eller hennes dagpen-
44602: som studerar vid en traditionell högskola; också ning eller arbetsmarknadsstöd. Sålunda kan det i
44603: där är det vanligt att åtminstone en del av den detta avseende inte uppstå situationer där perso-
44604: föreläsningsmässiga undervisningen sker om nen i fråga blir lidande.
44605: kvällarna. Vad gäller ovan nämnda stödsystem för lång-
44606: Gränserna för studier på heltid (25 undervis- tidsarbetslösas frivilliga studier, där den långtids-
44607: ningstimmar/vecka eller 3 studieveckor/månad), arbetslöse kan få utbildningsstöd av samma stor-
44608: vilka omnämns i lagen om utkomstskydd för lek som den arbetslöshetsdagpenning eller det
44609: arbetslösa och vilka tillämpas på andra än exa- arbetsmarknadsstöd han eller hon lyfter under
44610: mensinriktade studier vid t.ex. yrkeshögskolor, studier som just går ut på avläggande av t.ex.
44611: är enhetliga med de gränser som uppställts i stu- yrkeshögskoleexamen, är det meningen att syste-
44612: diestödssystemet och i stödsystemet för långtids- met nästa år skall utvidgas så att utbildnings-
44613: arbetslösas frivilliga studier. Ifall studierna om- stödet kunde beviljas även andra än långtidsar-
44614: fattar mindre än 25 veckotimmar eller mindre än betslösa arbetssökande. Utvidgandet av tillämp-
44615: tre studieveckor per månad, är person en i fråga i ningsområdet skulle ytterligare förbättra arbets-
44616: regel berättigad tili arbetslöshetsskydd. Jfall stu- lösa personers möjligheter att utveckla sina yr-
44617: diernas omfattning däremot överskrider ovan kesfårdigheter under den tid de är arbetslösa.
44618: nämnda gränser, blir personen i fråga berättigad
44619:
44620: Helsingfors den 26 september 1997
44621:
44622: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
44623: KK 804/1997 vp
44624:
44625: Kirjallinen kysymys 804
44626:
44627:
44628:
44629:
44630: Päivi Räsänen /skl: Tyttöjen ympärileikkauksen ehkäisemisestä
44631:
44632:
44633:
44634: Eduskunnan Puhemiehelle
44635:
44636: Tyttöjen ympärileikkaus on jo pitemmän ai- leikkaus täyttää törkeän pahoinpitelyn tunnus-
44637: kaa ollutjulkisen keskustelun kohteena. Suomes- merkit ja yhteiskunnallinen turvajärjestelmä on
44638: sa lähinnä somaliväestön keskuudessa elävä tapa pääsääntöisesti kattava.
44639: on tuomittujulmanaja epäinhimillisenä niin lää- Kulttuurierojen kunnioittaminen ei saajohtaa
44640: ketieteellisen koulutuksen saaneiden somalien silmien ummistamiseen lasten epäinhimilliseltä
44641: kuin suomalaistenkin asiantuntijoidenkin tahol- kohtelulta, joka vielä jättää jäljet ihmiseen koko
44642: ta. Tyttöjen ympärileikkauksen haitat vaihtele- tämän iäksi. Sopivia keinoja tilanteeseen tarttu-
44643: vat toimenpiteen asteen mukaan, mutta ovat miseksi lienevät terveydenhoidon ja koulujen
44644: aina vakavia. Ympärileikkaus aiheuttaa tervey- kautta tapahtuva seuranta ja valistus sekä väli-
44645: dellisiä riskejä, estää normaalin sukupuolielä- tön puuttuminen kaikkiin tietoon tulleisiin ta-
44646: mäoja seksuaalisuudesta nauttimisen ja häiritsee pahtuneisiin tai suunniteltuihin rikoksiin.
44647: liikuntaharrastuksia ja muuta sosiaalista toimin- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
44648: taa. jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
44649: Juridisesti katsoen tyttölapsen ympärileik- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
44650: kaus on Suomessa törkeä pahoinpitely: se aiheut- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44651: taa vakavan ruumiinvamman ja tehdään terä-
44652: aseella ja teko on kokonaisuutena arvioiden tör- Onko Hallitus tietoinen naisten ympä-
44653: keä, etenkin kun kohde on iältään nuori ja riip- rileikkauksen yleisyydestä Suomen so-
44654: puvainen teon tekijänä tai yllyttäjänä usein toi- maliväestön keskuudessa jako. toimenpi-
44655: mivasta holhoojastaan. Rangaistus teosta vaih- teen haitoista ja siitä, etteivät viranomais-
44656: telee lain mukaan 6 kuukauden ja 10 vuoden tahot juuri ole asiaan puuttuneet, ja
44657: välillä. mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
44658: Tiettävästi kuitenkin Suomessa asuvista so- somalityttöjen oikeuksien suojelemiseksi
44659: malitytöistä ympärileikataan lähes kaikki. Tämä ja laittomien ympärileikkauksien eh-
44660: on käsittämätöntä maassa, jossa naisten ympäri- käisemiseksi?
44661:
44662: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1997
44663:
44664: Päivi Räsänen /skl
44665:
44666:
44667:
44668:
44669: 270136
44670: 2 KK 804/1997 vp
44671:
44672:
44673:
44674:
44675: Eduskunnan Puhemiehelle
44676: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa pyydettiin kaikkia maita toimimaan naisten su-
44677: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kuelinten silpomisen lopettamiseksi ja Lääkärei-
44678: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen den maailmanjärjestö on kieltänyt lääkäreitä
44679: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä- suorittamasta naisten sukuelinten silpomista.
44680: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o Naisen sukuelinten silpominen kuuluu Suo-
44681: 804: messa rikoslain piiriin ja sen voidaan ministeriön
44682: mielestä katsoa täyttävän törkeän pahoinpitelyn
44683: Onko Hallitus tietoinen naisten ympä- tunnusmerkistön. Rikoslain 16 luvun 19 §:n pe-
44684: rileikkauksen yleisyydestä Suomen so- rusteella törkeä pahoinpitely kuuluu rikoksiin,
44685: maliväestön keskuudessa jako. toimenpi- joista on velvollisuus ilmoittaa viranomaisille,
44686: teen haitoista ja siitä, etteivät viranomais- mikäli joku tietää tällaisen rikoksen olevan val-
44687: tahot juuri ole asiaan puuttuneet, ja misteilla ja rikos on vielä estettävissä. Ilmoitus-
44688: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä velvollisuus koskee siis tapauksia, joissa rikos ei
44689: samalityttöjen oikeuksien suojelemiseksi ole vielä tapahtunut.
44690: ja laittomien ympärileikkauksien eh- Lastensuojelulain 40 §:n mukaan sosiaali- ja
44691: käisemiseksi? terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen
44692: tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamus-
44693: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toimessa oleva henkilö on velvollinen ilmoitta-
44694: vasti seuraavaa: maan virkaa tai tointa hoitaessaan tietoonsa saa-
44695: mastaan ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen las-
44696: Kysymyksessä viitataan siihen, että Suomessa tensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta viipymät-
44697: asuvan samaliväestön keskuudessa suoritetaan tä sosiaalilautakunnalle. Myös muut kuin edellä
44698: ympärileikkaus lähes kaikille tytöille, siitä huoli- tarkoitetut henkilöt voivat tehdä tällaisen ilmoi-
44699: matta että tyttöjen ympärileikkaus on Suomessa tuksen. Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyk-
44700: törkeäksi pahoinpitelyksi määritelty rikos. Lää- sen mukaan tällaisen tilanteen voidaan katsoa
44701: ketieteellisen koulutuksen saaneet somalitja suo- olevan erityisesti tapauksissa, joissa toimenpi-
44702: malaiset asiantuntijat tuomitsevat tyttöjen ym- dettä ei ole vielä tehty, eli mikäli viranomaisen
44703: pärileikkauksen julmana ja epäinhimillisenä, tietoon tulee, että toimenpide aiotaan toteuttaa.
44704: joka aiheuttaa terveydellisiä riskejä, estää nor- Naisen sukuelinten silpomisesta seuraa, toi-
44705: maalin sukupuolielämän ja seksuaalisuudesta menpiteen asteen mukaan, terveydellisiä, niin
44706: nauttimisen ja häiritsee sosiaalista toimintaa. fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisiakin, ongelmia
44707: Kysyjä esittää sopiviksi keinoiksi tilanteeseen naisen koko elämän aikana.
44708: tarttumiseksi terveydenhoidon ja koulujen kaut- Leikkauksen aiheuttamia välittömiä vaaroja
44709: ta tapahtuvaa seurantaa ja valistusta sekä väli- ovat hallitsematon verenvuoto ja infektiot, joihin
44710: töntä puuttumista tietoon tulleisiin tapahtunei- pieni tyttö voi menehtyä. Kovat kuukautiskivut
44711: siin tai suunniteltuihin rikoksiin. ovat faraonisen leikkauksen läpikäyneiden tyttö-
44712: Naisten sukuelinten silpomisella on noin 3 000 jen ja naisten läpi fertiilin elämän toistuva vaiva.
44713: vuotta vanhat perinteet ja se koskettaa arviolta Virtsatietulehdukset ja synnytyselinten tuleh-
44714: 100 miljoonaa tyttöä ja naista noin 30 maassa. dukset ovat tavallisia ongelmia, pahimmillaan
44715: Pakolaisuuden ja yleensä kansainvälistymisen voi kohdun ja sen sivuelimiin leviävistä tulehduk-
44716: kautta on asia noussut esille lähes kaikkialla sista aiheutua pysyvä hedelmättömyys. Ympäri-
44717: maailmassa, Suomessa vuodesta 1990 alkaen. leikkaus voi estää tai vaikeuttaa normaalia suku-
44718: Kansainvälinen yhteisö on tuominnut naisten puolielämää ja seksuaalisuudesta nauttimista ja
44719: sukuelinten silpomisen ja vaatinut toimenpiteitä muodostaa synnytyksessä huomattavan lisäris-
44720: tämän toiminnan lopettamiseksi. YK:n lasten kin äidille sekä lapselle.
44721: oikeuksien yleissopimus, UNICEF, UNHCR Tyttöjen ympärileikkaus liittyy naisen ase-
44722: sekä WHO ovat kaikki tuominneet tämän käy- maan, avioliittoon ja seksuaaliseen kontrolliin ja
44723: tännön, YK:n ihmisoikeuskokouksessa 1993 on osana yhteisöjen kulttuurista, sosiaalista ja
44724: KK 804/1997 vp 3
44725:
44726: taloudellista rakennetta. Ympärileikkauksen haastatelluista naisista ja kymmenen prosenttia
44727: katsotaan takaavan naisen neitseellisyyden ja naimattomista oli valmiita luopumaan traditios-
44728: tätä kautta kelpoisuuden avioliittoon, joka insti- ta kokonaan. Naimattomista yli puolet ei tien-
44729: tuutiona suojelee häntä. Tämä selittää ainakin nyt, mitä aikoisivat mahdollisille tyttölapsilleen
44730: osittain, miksi maailmanlaajuisesti ja Suomessa- tulevaisuudessa tehdä. Naimisissa olevista nai-
44731: kin on vaikea päästä nopeisiin tuloksiin tämän sista kaksi kolmasosaa aikoi jatkaa tyttöjen ym-
44732: käytännön lopettamiseksi. pärileikkausta, mutta valtaosa heistä sunna-
44733: Erään vuonna 1994 tehdyn tutkimuksen mu- tyyppisenä leikkauksena. Asenteet ja käytäntö
44734: kaan ainoastaan 5 % Suomessa pysyvästi asuvis- ovat siis muutamassa vuodessa muuttuneet oike-
44735: ta somalinaisista oli ympärileikkaamattomia, aan suuntaan, mutta olemme vielä kaukana ta-
44736: 69 %:lle oli tehty ns. faraoninen leikkaus (klito- voitteesta.
44737: riksen sekä pienten ja isojen häpyhuulten poisto), Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä STA-
44738: 13 %:lle excisio (klitoris ja pienet häpyhuulet KESin, lääninhallitusten, paikallisviranomais-
44739: kokonaan tai osittain poistettu) ja 13 %:lle ns. ten ja järjestöjen kanssa järjestäneet lukuisia lää-
44740: sunna (klitoriksen hupun poisto). Naimattomis- ni- ja paikkakuntakohtaisia koulutustilaisuuksia
44741: ta naisista faraoninen leikkaus oli 58 %:lla, nai- eri sidosryhmille. Alan ammattilehdissä on jul-
44742: misissa olevista 88 %:lla. kaistu kirjoituksia liittyen tähän aiheeseen ja tut-
44743: Siltä osin kuin naisen sukuelinten silpominen kimusta on toteutettu, josta tuorein on vuonna
44744: yleensä on tehty Suomeen muuton jälkeen, niin 1996 valmistunut tutkimus "Kun sukupuoli on
44745: toimenpide on todennäköisesti suoritettu kauka- terveysriski" (STAKES, Monisteita 1996: 19).
44746: na Suomesta tai toimenpiteen on suorittanut Sosiaali- ja terveysministeriö on myös valmistut-
44747: henkilö, joka on tullut Suomeen tätä varten. Mi- tanut esitteen "Naisten sukuelinten silpominen"
44748: nisteriöllä ei ole tiedossa yhtään tapausta, jossa (STM esitteitä 1997:1) suomen, ruotsin ja soma-
44749: suomalainen terveysalan ammatinharjoittaja oli- lian kielellä. Näiden toimenpiteiden sekä laajaksi
44750: si suorittanut naisen sukuelinten silpomista. levinneen kansainvälisyyskasvatuksen ansiosta
44751: Tutkimuksen mukaan ovat monet Suomessa on terveydenhuollon ja muiden alojen ammatti-
44752: asuvista somalinaisista alkaneet kannattaa fara- henkilöillä entistä paremmat tiedolliset ja taidol-
44753: onisen leikkauksen sijaan lievempiä sunna-tyyp- liset valmiudet toimia naisen sukuelinten silpo-
44754: pisiä leikkauksia. Kolmannes naimisissa olevista misen lopettamiseksi Suomessa.
44755: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1997
44756:
44757: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
44758: 4 KK 804/1997 vp
44759:
44760:
44761:
44762:
44763: Tili Riksdagens Talman
44764:
44765: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- en av kvinnans könsorgan upphör och Läkarnas
44766: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- världsorganisation har förbjudit läkarna att
44767: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- stympa kvinnans könsorgan.
44768: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr Stympning av kvinnans könsorgan lyder i Fin-
44769: 804: land under straffiagen och kan enligt ministeriet
44770: uppfylla brottsrekvisitet för grov misshandel.
44771: Är Regeringen medveten om hur all- Grov misshandel hör enligt 16 kap. 19 § straffia-
44772: män omskärelse av kvinnor är bland den gen till brott som skall anmälas till myndigheter-
44773: somaliska befolkningen i Finland och vil- na, om någon vet att ett sådant brott planeras och
44774: ka olägenheter åtgärden medför och om brottet ännu kan förhindras. Anmälningsskyl-
44775: att myndigheterna knappast alls har in- digheten gäller således fall där något brott ännu
44776: gripit, och inte har skett.
44777: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta Enligt 40 § barnskyddslagen har den som är
44778: i syfte att skydda de somaliska flickornas anställd eller innehar ett förtroendeuppdrag
44779: rättigheter och hindra de olagliga omskä- inom social- och hälsovården, skolväsendet, po-
44780: relserna? lisväsendet eller en församling, vid handhavan-
44781: det av sin tjänst eller befattning eller sitt uppdrag
44782: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt fått vetskap om att barn är i uppenbart behov av
44783: anföra följande: familje- och individinriktat barnskydd, skall han
44784: l!.tan dröjsmål anmäla detta till socialnämnden.
44785: 1 spörsmålet hänvisas det till att det bland A ven andra än de personer som avses ovan kan
44786: somalierna i Finland förrättas omskärelse på göra en sådan anmälan. Social- och hälsovårds-
44787: nästan alla flickor trots att omskärelse av flickor ministeriet anser att särskilt fall där åtgärden
44788: har definierats som allvarig misshandel i Finland. ännu inte har vidtagits, dvs. om det kommer till
44789: De somalier som fått medicinsk utbildning och ministriets kännedom att åtgärden kommer att
44790: finländska experter fördömer omskärelse av vidtas, kan betraktas som en sådan situation.
44791: flickor som en brutal och omänsklig handling Stympningen av en kvinnas könsorgan med-
44792: som förorsakar hälsorisker, förhindrar normalt för, beroende på i viiken omfattning åtgärden
44793: samliv och sexuell njutning samt stör den sociala vidtas, såväl fysiska som psykiska och sociala
44794: aktiviteten. hälsoproblem under kvinnans hela livstid.
44795: Som lämpliga medel att ingripa föreslår spörs- De direkta riskerna i samband med åtgärden
44796: målsställaren uppföljning och information via är ett ohejdat blodflöde och infektioner som en
44797: hälsovården och skolorna samt att man ofördröj- liten flicka kan dö av. Svåra menstruationssmär-
44798: ligen ingriper i begångna eller planerade brott tor är en återkommande plåga som de flickor och
44799: som man fått vetskap om. kvinnor som genomgått en faraonisk operation
44800: Stympningen av kvinnans könsorgan är en ca får utstå under hela sitt fertila liv. Urinvägsin-
44801: 3 000 år gamma! tradition som berör uppskatt- flammationer och inflammationer i de inre köns-
44802: ningsvis 100 miljoner flickor och kvinnor i ca 30 organen är vanliga problem, i värsta fall kan
44803: länder. Landsflykt och internationalisering i all- inflammationer i livmodern och inflammation
44804: mänhet har aktualiserat saken nästan överallt i som sprider sig till biorganen medföra bestående
44805: världen, i Finland från och med 1990. sterilitet. Omskärelse kan förhindra eller försvå-
44806: Det internationella samfundet har fördömt ra normalt samliv och sexuell njutning och vid
44807: stympningen av kvinnans könsorgan och krävt förlossningen utgöra ytterligare en betydande
44808: åtgärder för att få slut på verksamheten. FN:s riskfaktor för modern och barnet.
44809: konvention om barnets rättigheter, UNICEF, Omskärelsen av flickor ansluter sig till kvin-
44810: UNHCR samt WHO haralla fördömt den. Vid nans ställning och äktenskap samt den sexuella
44811: FN:s möte om de mänskliga rättigheterna 1993 kontrollen av kvinnor, och den är ett led i sam-
44812: ombads alla Iänder medverka tili att stympning- hällenas kulturella, sociala och ekonomiska
44813: KK 804/1997 vp 5
44814:
44815: struktur. Omskärelsen anses garantera kvinnans kvinnor som intervjuades och tio procent av de
44816: jungfrudom och på så sätt duglighet för äkten- ogifta kvinnorna är beredda att helt lämna tradi-
44817: skap, en institution som skyddar henne. Detta tionen. Av de ogifta kvinnorna visste över hälften
44818: förklarar åtminstone delvis varför det globalt inte vad de tänkte göra åt sina eventuella flicke-
44819: och även i Finland är svårt att nå snabba resultat barn i framtiden. Av de gifta kvinnorna ämnade
44820: med avseende på avskaffandet av denna praxis. två tredje delar fortsätta med omskärelsen av
44821: Enligt en undersökning som utfördes i Finland flickor, men största del en av dem föredrog opera-
44822: 1994 hade endast 5% av de i Finland varaktigt tion av sunnatyp. På några år har således attity-
44823: bosatta somaliska kvinnorna inte genomgått derna och praxis förändrats i rätt riktning, men vi
44824: omskärelse, 69 % hade genomgått en s.k. farao- är ännu långt ifrån målet.
44825: nisk operation (avlägsnande av klitoris och de Social- och hälsovårdsministeriet har tillsam-
44826: små och stora blygdläpparna), 13% hade genom- mans med STAKES, länsstyrelserna, de lokala
44827: gått excisio (avlägsnande av klitoris och de små myndigheterna och organisationerna ordnat
44828: blygdläpparna helt eller delvis) och 13 % s.k. många länsvisa och ortsvisa kurser för olika in-
44829: sunna (avlägsnande av klitoristoppen). Farao- tressegrupper. Artiklar om ämnet har publicerats
44830: nisk operation hade gjorts på 58% av de ogifta i branschens facktidningar och undersökningar
44831: kvinnorna och på 88% av de gifta kvinnorna. har genomförts, av vilka den fårskaste är under-
44832: Tili den del stympningen av kvinnans könsor- sökningen "Kun sukupuoli on terveysriski"
44833: gan har skett efter flyttningen tili Finland har (STAKES, Steneiler 1996:19) blevklar 1996. So-
44834: åtgärden sannolikt vidtagits långt borta från Fin- cial- och hälsovårdsministeriet har också låtit
44835: land eller också har åtgärden vidtagits av en göra en broschyr "Stympning av kvinnans köns-
44836: person som kommit till Finland just för detta organ" (SHM broschyrer 1997: 1) på finska,
44837: ändamål. Ministeriet känner inte tili ett enda fall svenska och somali. Tack vare dessa åtgärder och
44838: där en yrkesutövare inom den finländska hälso- den utbredda internationaliseringsfostran har
44839: vården skulle ha stympat en kvinnas könsorgan. yrkespersonerna inom hälso- och sjukvården och
44840: Enligt en undersökning har många somaliska andra branscher bättre beredskap, både i fråga
44841: kvinnor som är bosatta i Finland börjat stöda om kunskaper och skicklighet, att medverka till
44842: mildare operationer av sunna-typ i stället för den att stympningen av kvinnans könsorgan upphör
44843: faraoniska operationen. En tredjedel av de gifta i Finland.
44844:
44845: Helsingforsden 24 september 1997
44846:
44847: Minister Terttu Huttu-Juntunen
44848: KK 805/1997 vp
44849:
44850: Kirjallinen kysymys 805
44851:
44852:
44853:
44854:
44855: Päivi Räsänen /skl: Suurpetokantojen kasvun pysäyttämisestä
44856:
44857:
44858:
44859: Eduskunnan Puhemiehelle
44860:
44861: Ihmisten ja suurpetojen, erityisesti susien ja että karhukannan lisääntyminen on tänäkin
44862: karhujen, väliset kohtaamiset ovat viime kuu- vuonna odotettuakin runsaampaa, vaikka kaa-
44863: kausina herättäneet entistä enemmän huolta ja tolupia myönnetään pari aiempaa enemmän.
44864: pelkoa petoseutujen asukkaissa. Sekä kotieläi- Susi- ja karhukannat ovat kasvussa koko
44865: miään pedoille menettäneet tai lapsiaan niiden maassa ja tulevat ilmeisesti olemaan sitä tulevan
44866: pelossa kouluihin kuljettavat kansalaiset että metsästyskauden jälkeenkin. Kannat tulisi kui-
44867: riistanhoidon asiantuntijatkin ovat esittäneet tenkin pitää metsästyksellä sellaisella tasolla, että
44868: vaatimuksia kantojen rajoittamiseksi. suurpetojen ja ihmisen välisiä konflikteja voitai-
44869: Vastauksessa kirjalliseen kysymykseen 155/ siin mahdollisimman pitkälle välttää. Tällä het-
44870: 1997 vp hallitus on ilmoittanut tulevan metsäs- kellä näin ei ole. Vaikka Itä-Suomen petokannat
44871: tyskauden pyyntilupapolitiikalla pyrkivänsä saataisiinkin tasaantumaan, kantojen kasvatta-
44872: susi- ja karhukantojen kasvun pysäyttämiseen minen maamme paljon tiheämpään asutetuilla
44873: Itä-Suomessa ja poronhoitoalueella. Muussa alueilla tulee johtamaan ongelmiin.
44874: Suomessa kantojen on tarkoitus edelleen antaa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
44875: runsastua. jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
44876: Maa- ja metsätalousministeriön päättämien nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
44877: kaatolupamäärien perusteella näyttää siltä, ettei nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44878: susi- ja karhukantojen rajoittamiseksi olla käy-
44879: tännössä tekemässä paljoakaan. Esimerkiksi Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44880: Pohjois-Karjalassa ministeriö on päättänyt ryhtyä susi- ja karhukantojen saattami-
44881: myöntää luvat vain puoleen Riista- ja kalatalou- seksi sellaiselle tasolle, että rauhanomai-
44882: den tutkimuslaitoksen esittämästä kestävän met- nen rinnakkaiselo ihmisen kanssa on
44883: sästyksen määrästä. Mitä karhukantoihin tulee, mahdollista, ja
44884: riistanhoitopiirit saivat myönnettäväkseen vain mistä syystä Hallitus näkee suurpeto-
44885: kaksi kaatolupaa enemmän kuin viime vuonna. kantojen lisäämisen tarpeelliseksi maam-
44886: Karhua ei kuitenkaan metsästetty viime vuonna- me tiheimmin asutuiiia alueilla?
44887: kaan koko kiintiön vertaa, joten on mahdollista,
44888:
44889: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1997
44890:
44891: Päivi Räsänen /skl
44892:
44893:
44894:
44895:
44896: 270136
44897: 2 KK 805/1997 vp
44898:
44899:
44900:
44901:
44902: Eduskunnan Puhemiehelle
44903:
44904: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tiön ja muualla maassa riistanhoitopiirien kiin-
44905: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tiön puitteissa myöntämien pyyntilupien nojalla.
44906: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Karhun pyyntilupamäärät ylittävät Itä-Suo-
44907: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä- messa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
44908: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o kestävästä verotuksesta esittämät luvut. Muualla
44909: 805: maassa karhun pyyntilupamäärät noudattavat
44910: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen anta-
44911: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo mia suosituksia. Vuodenvaihteessa toteutettu
44912: ryhtyä susi- ja karhukantojen saattami- karhun metsästysajan pidentäminen antaa aikai-
44913: seksi sellaiselle tasolle, että rauhanomai- sempaa paremmat mahdollisuudet karhun met-
44914: nen rinnakkaiselo ihmisen kanssa on sästyksen tehostamiseen. Koska tämän syksyn
44915: mahdollista, ja metsästyskausi on vielä kesken, on kuitenkin en-
44916: mistä syystä Hallitus näkee suurpeto- nenaikaista arvioida karhun metsästyksen lop-
44917: kantojen lisäämisen tarpeelliseksi maam- putulosta. Suden osalta on tarkoitus selvittää
44918: me tiheimmin asutuilla alueilla? tulevan talven lumikelien aikana susien määrää
44919: suhteessa pyyntilupiin. Maa- ja metsätalousmi-
44920: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nisteriö seuraa petoeläinkantojen kehitystä ja
44921: vasti seuraavaa: ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, mikäli kanta-
44922: tai vahinkotiedot siihen antavat aihetta.
44923: Suurten petoeläinten kuten muidenkin riista- Euroopan unionin luontodirektiivi 43/92/
44924: eläinten tutkimusta ja riistaeläinkantojen seu- ETY asettaa jäsenmaille velvoitteita suurpeto-
44925: rantaa suorittaa Riista- ja kalatalouden tutki- kantojen hoitamiselle. Suurpetopolitiikan lähtö-
44926: muslaitos. Tutkimuslaitoksen tuottamat tiedot kohta Suomessa on, että.kaikkien lajien osalta
44927: luovat pohjan riistaeläinkantojen hoidolle ja luodaan edellytykset geneettisesti elinkykyisten
44928: metsästyksen suunnittelulle. Susi- ja karhukan- kantojen turvaamiseen. Tämä takaa, että Suo-
44929: tojen kehitystä ohjataan metsästyksen avulla. messa on elinvoimaiset suurpetokannat. Alueel-
44930: Sutta saa metsästää poronhoitoalueena vapaasti lisesti kannat pyritään saamaan mahdollisim-
44931: sekä Kainuun riistanhoitopiirin poronhoitoalu- man tasaisiksi siten, että suurpedoista ei aiheudu
44932: een ulkopuolella olevalla alueella ja Pohjois-Kar- millekään alueelle tai väestön ryhmälle kohtuu-
44933: jalan riistanhoitopiirin alueella piirien myöntä- tonta rasitusta. Toisaalta kannat säilytetään sel-
44934: mien pyyntilupien nojalla määrättynä metsästys- laisella tasolla, että aiheutuneet vahingot voi-
44935: aikana suden ollessa muutoin rauhoitettu. Kar- daan käytettävissä olevien määrärahojen puit-
44936: hun metsästys tapahtuu Pohjois-Suomessa ns. teissa korvata. Maa- ja metsätalousministeriö on
44937: vapaan metsästysoikeuden alueella maa- ja met- toiminut edellä mainitun mukaisesti.
44938: sätalousministeriön asettaman määrätyn kiin-
44939:
44940: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1997
44941:
44942: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
44943: KK 805/1997 vp 3
44944:
44945:
44946:
44947:
44948: Tili Riksdagens Talman
44949:
44950: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1 östra Finland överskrider antalet licenser för
44951: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande jakt på björn de siffror vilt- och fiskeriforsknings-
44952: medlem av statsrådet översänt följande av riks- institutet presenterat för en hållbar beskattning. 1
44953: dagsledamot Päivi Räsänen undertecknade övriga delar av landet följer antalet beviljade
44954: spörsmål nr 805: jaktlicenser för björn av vilt- och fiskeriforsk-
44955: ningsinstitutet givna rekommendationer. Den
44956: Vilka åtgärder har Regeringen för av- vid årsskiftet genomförda förlängningen av tiden
44957: sikt att vidta så att varg- och björnstam- för jakt på björn ger bättre möjligheter än tidiga-
44958: marnas storlek bringas tili en nivå som re att effektivera björnjakten. Eftersom björn-
44959: innebär att en fredlig samexistens med jaktsäsongen innevarande höst ännu inte är av-
44960: människan blir möjlig, och slutad är det dock för tidigt att i detta skede säga
44961: varför anser Regeringen det vara nöd- någonting om jaktens slutresultat. För vargens
44962: vändigt att öka stammarna av stora rov- del är meningen att inkommande vinter under
44963: djur inom de tätast bebyggda områdena i snöförestid utreda antalet vargar i forhållande
44964: vårt Iand? tili beviljade jaktlicenser. Jord- och skogsbruks-
44965: ministeriet följer upp rovdjursstammarnas ut-
44966: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt veckling och skrider, såvida rapporterna om
44967: anföra följande: stammarna eller om skador ger anledning härtill,
44968: vid behov tili åtgärder.
44969: F orskning kring frågor som gäller såväl de Europeiska unionens habitatdirektiv 43/92/
44970: stora rovdjuren som annat vilt i vårt land samt EEG ålägger medlemsstaterna skyldigheter i frå-
44971: uppföljning av viltstammarna utförs av vilt- och ga om skötseln av stammarna av stora rovdjur. 1
44972: fiskeriforskningsinstitutet. De fakta forsknings- vårt Iand är utgångspunkten för rovdjurspoliti-
44973: institutet producerar skapar en grund för sköt- ken att det för samtliga arters del skapas förut-
44974: seln av viltstammarna och för en planmässigjakt. sättningar för att i genetiskt hänseende livsdugli-
44975: Varg- och björnstammarnas utveckling styrs ga stammar tryggas. Det här är samtidigt en
44976: medjakt. Varg får jagas fritt inom renskötselom- garanti för att det finns livskraftiga stammar av
44977: rådet, samt därtill inom Kajanalands jaktvårds- stora rovdjur i vårt Iand. På regional nivå försö-
44978: distrikt, tili den del distriktet faller utanför ren- ker vi få stammarna så jämna som möjligt så att
44979: skötselområdet, och inom Norra Karelens jakt- de stora rovdjuren inte skall bli en oskälig belast-
44980: vårdsdistrikt under viss jakttid inom ramen för ning för något område eller någon befolknings-
44981: av distrikten beviljade jaktlicenser. 1 övriga delar grupp. Å andra sidan skall stammarna hållas på
44982: av landet är vargen fredad. Jakt på brunbjörn en sådan nivå att de skador de åsamkar kan
44983: sker i norra Finland inom området för så kallad ersättas inom ramen för disponibla anslag. Jord-
44984: frijakträtt inom ramen för en av jord- och skogs- och skogsbruksministeriet har fungerat enligt det
44985: bruksministeriet fastställd kvot och i övriga delar ovan sagda.
44986: av landet med stöd av jaktlicenser som beviljas av
44987: jaktvårdsdistrikten inom ramen för kvoter dessa
44988: tilldelats.
44989: Helsingforsden 23 september 1997
44990:
44991: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
44992: KK 806/1997 vp
44993:
44994: Kirjallinen kysymys 806
44995:
44996:
44997:
44998:
44999: Satu Hassi /vihr: Alle 23-vuotiaiden maksamista työeläkemaksuista
45000:
45001:
45002:
45003: Eduskunnan Puhemiehelle
45004:
45005: Työeläkejärjestelmä on suomalaisen sosiaali- päiväistä työtä. Erona vanhempien ihmisten työ-
45006: turvan peruspilareita. Työeläkettä ansaitaan hön on kuitenkin se, että nuoren tekemästä työs-
45007: työssä- tai yrittäjänäoloaikana. Työeläkejärjes- tä ei kerry eläkettä.
45008: telmä huolehtii kansalaisista työuran päätyttyä Nuorten ansiotyössä ansaittu raha on yhtä
45009: joko vanhuuseläkeiän täyttyessä tai työkyvyttö- arvokasta kuin vanhemmankin. Nuorella tulisi
45010: myyden sattuessa työ ikäisenä, mutta alle 23-vuo- olla yhtäläinen oikeus saada hyödykseen maksa-
45011: tiaiden ansiotyö ei kuitenkaan kartuta eläkettä. miaan TEL-maksuja eläkeiässä. Tämä on erityi-
45012: Vanhuuseläke alkaa karttua 23 ikävuoden sen merkityksellistä nyt, kun ns. "epätyypilliset
45013: täyttämisen jälkeen. Työnantajan on otettava työsuhteet" eli erilaiset väliaikaiset ja määräai-
45014: eläkevakuutus työntekijälle, jos työsuhde kestää kaiset työsuhteet ovat nopeasti yleistyneet, eten-
45015: vähintään kuukauden ja kuukaudessa maksetta- kin nuorten kohdalla. Toinen vaihtoehto olisi
45016: vapalkka on 1 135,14markkaa(v.l997). Vakuu- vapauttaa alle 23-vuotiaat eläkemaksuista ja pa-
45017: tus on otettava työntekijälle sen vuoden alusta, rantaa tällä tavoin heidän asemiaan työmarkki-
45018: jonka aikana hän täyttää 14 vuotta. noilla.
45019: Suomessa 14-vuotiaalla on rajoitettu oikeus Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
45020: työntekoon. Vakinaiseen työhön voidaan ottaa jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
45021: 15 vuotta täyttänyt nuori, joka on suorittanut nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
45022: loppuun vähintään peruskoulun tai ei ole enää nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45023: oppivelvollisuuslain alainen. Nuori maksaa
45024: TEL-maksunsa siinä missä muutkin kansalaiset. Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
45025: Peruskouluosa nuori saattaa loppuun keski- alle 23-vuotiaiden maksamista työeläke-
45026: määrin 15-16-vuotiaana. Tästä eteenpäin nuo- maksuista joko kertyisi eläkettä tai että
45027: rella on periaatteessa mahdollisuus tehdä täysi- heidät vapautettaisiin tästä maksusta?
45028:
45029: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1997
45030:
45031: Satu Hassi /vihr
45032:
45033:
45034:
45035:
45036: 270136
45037: 2 KK 806/1997 vp
45038:
45039:
45040:
45041:
45042: Eduskunnan Puhemiehelle
45043:
45044: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vä rahoitusvaje olisi perittävä muilta kerättävillä
45045: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vaku u tusmaksuilla.
45046: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Kysyjä on oikeassa todetessaan, että nuorten
45047: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has- ansiotyössä ansaittu raha on yhtä arvokasta kuin
45048: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o vanhempien työntekijöiden. Tästä huolimatta
45049: 806: palkansaajien vanhuuseläkkeen ei välttämättä
45050: tarvitse karttua ennen 23 vuoden ikää, jos van-
45051: Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta huuseläketurva on muuten tasapuolisesti ja oi-
45052: alle 23-vuotiaiden maksamista työeläke- keudenmukaisesti järjestetty.
45053: maksuista joko kertyisi eläkettä tai että Nykyinen järjestelmä perustuu ajatukselle,
45054: heidät vapautettaisiin tästä maksusta? että täysimääräinen työeläke kertyy 40 vuodessa.
45055: Jos työ jatkuu 65-vuotiaaksi saakka, täyden eläk-
45056: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- keen,joka on 60 prosenttia eläkepalkasta, saami-
45057: vasti seuraavaa: seen riittää vajaat 37 työvuotta. Enimmillään
45058: vanhuuseläkettä voi jo nykyisin karttua 23-vuo-
45059: Kysymyksessä tarkoitettu 23 vuoden alaikä- tiaasta 65-vuotiaaksi eli 42 vuoden ajalta. Kui-
45060: raja koskee pelkästään palkansaajien vanhuus- tenkin, mitä pitempi karttumisaika on, sitä
45061: eläkkeen karttumista. Alle 23-vuotiaat palkan- useammin tulee kysymykseen eläkkeiden yhteen-
45062: saajat ovat muiden palkansaajien tavoin työelä- sovitus eli enimmäiseläkkeen rajaaminen 60 pro-
45063: kejärjestelmän mukaisen työkyvyttömyys- ja senttiin työaikaisista ansioista.
45064: perhe-eläketurvan piirissä sen kalenterivuoden Työntekijäin eläkelain säätämisen jälkeen
45065: alusta, jona he täyttävät 14 vuotta. työuran aloittaminen on myöhentynyt opiskelun
45066: Työeläke on osa sosiaalivakuutusta, jonka ra- ja ammattiin kouluttautumisen vuoksi. Esimer-
45067: hoituksesta työnantajat ja palkansaajat vastaa- kiksi vuonna 1970 työvoimaan kuului 15-
45068: vat yhdessä. Työeläketurvassa pyritään sovelta- 19-vuotiaista 52 prosenttia ja vuonna 1990 37
45069: maan niin sanottua vakuutusperiaatetta, jonka prosenttia. Vuonna 1995 vastaava luku oli vain
45070: mukaan vakuutusmaksut peritään niistä palkois- 24 prosenttia, johon on vaikuttanut osittain
45071: ta, jotka oikeuttavat eläkkeeseen. Vakuutusmak- myös viime vuosien suurtyöttömyys. Työvoi-
45072: sujen taso ei kuitenkaan sosiaalivakuutuksessa maan kuuluvien osuus 20-24-vuotiaiden ikä-
45073: määräydy yhtä yksilöllisesti kuin yksityisvakuu- ryhmässä kasvoi hieman vuoteen 1990 saakka,
45074: tuksessa. mutta on sen jälkeen myös selvästi vähentynyt.
45075: Työkyvyttömyys ja kuolema voivat kohdata Ennen varsinaisen työuran aloittamista työn-
45076: myös nuoria ihmisiä, joten kysymyksessä esitet- teko on useimmiten väliaikaista, esimerkiksi ke-
45077: tyä vaihtoehtoa alle 23-vuotiaiden eläkemaksuis- sätyötä tai osa-aikatyötä. Siten esimerkiksi 18-
45078: ta vapauttamisesta ei voida pitää perusteltuna. 22-vuotiaiden kohdalla eläkettä karttuisi keski-
45079: Tällöin alle 23-vuotiaat ja heidän perheenjä- määrin vain 4-6 kuukautta vuodessa. Tällaisis-
45080: senensä jäisivät pelkän kansaneläketurvan va- sa töissä myös työansiot jäävät useimmiten alhai-
45081: raan. Maksun poistamisesta saattaisi tulla myös semmiksi kuin varsinaisen työuran aikaisissa
45082: muita vaikeuksia. Työnantajille saattaisi olla töissä. Nykyisten säännösten mukaan vanhuus-
45083: edullista ottaa työhön alle 23-vuotiaita, jolloin eläkkeen määrä lasketaan niistä työsuhteista saa-
45084: huomattava osa palkkauskuluista säästyisi. Täs- tujen palkkojen perusteella, jotka kartuttavat
45085: tä mahdollisesti aiheutuisi vaikeuksia yli 23-vuo- eläkettä. Jos alle 23-vuotiaiden työskentely otet-
45086: tiaiden työllistymiselle ja myös työsuhteiden taisiin vanhuuseläkkeessä huomioon, tulisi myös
45087: pilkkomiset saattaisivat nykyisestäänkin lisään- kysymyksessä olevasta työskentelystä maksetut
45088: tyä. Seurauksena olisi myös työnantajien ja työn- palkat ottaa huomioon, mikä saattaisi johtaa
45089: tekijöiden työeläkemaksujen kohoaminen yli joissakin tapauksissa jopa alhaisempaan eläke-
45090: 23-vuotiaiden kohdalla useiden vuosikymme- turvaan kuin nykyisten säännösten mukainen
45091: nien ajaksi, koska esitetystä vaihtoehdosta synty- eläketurva olisi.
45092: KK 806/1997 vp 3
45093:
45094: Vuoden 1994 alusta työeläkejärjestelmässä ma on tämän muutoksen myötä pienentynyt,
45095: otettiin käyttöön niin sanottu superkarttuma eli koska se helpottaa 60 prosentin enimmäiseläke-
45096: vanhuuseläkettä karttuu 60 ikävuoden jälkeisel- tason saavuttamista.
45097: tä työssäoloajalta 2,5 prosenttia vuodessa, kun Jos vanhuuseläkkeen karttumista koskeva
45098: eläkettä muuten karttuu 1,5 prosenttia vuodessa. ikäraja alennettaisiin kysymyksessä esitetyn mu-
45099: Tämän muutoksen yhtenä perusteena oli varsi- kaisesti, tästä aiheutuva lisäkustannus kohoaisi
45100: naisen työuran alkamisen myöhentyminen aikai- asteittain vuoteen 2030 mennessä 1-1,5 prosent-
45101: sempaan verrattuna. Muutos antaa mahdolli- tiin palkoista. Kun viimeaikaisten työeläkeuu-
45102: suuden ansaita eläketurvaa 12,5 prosenttia koko- distuksien yhtenä päätavoitteena on ollut työelä-
45103: naiseläketurvasta vanhuuseläkeikää edeltäneeltä kejärjestelmän tulojen ja menojen tasapainotta-
45104: viideltä viimeiseltä vuodelta. Näin ollen muutos minen, pitäisi edellä mainittu kustannuslisäys
45105: parantaa niiden työntekijöiden eläketurvaa, jot- kompensoida jollakin vastaavan suuruisella
45106: ka aloittavat työuran myöhäisemmällä iällä. säästöllä tai vakuutusmaksun korotuksella.
45107: Muutos parantaa myös niiden työntekijöiden Vuoden 1998 alusta lyhytaikaiset työsuhteet
45108: eläketurvaa, joiden työnteko on työnteon alka- on tarkoitus saattaa nykyistä kattavammin työ-
45109: misen jälkeen jostakin syystä ollut keskeytynee- eläketurvan piiriin. Tämän uudistuksen jälkeen
45110: nä, mutta jatkuu myöhemmin vanhuuseläke- on tarkoituksenmukaista kartoittaa, onko kysy-
45111: ikään saakka. Myös kysymyksessä esitetty ongel- myksessä esitetyssä asiassa erityisongelmia.
45112:
45113: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1997
45114:
45115: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
45116: 4 KK 806/1997 vp
45117:
45118:
45119:
45120:
45121: Tili Riksdagens Talman
45122:
45123: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreslagna alternativet ger upphov till då borde
45124: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande täckas med försäkringspremier som uppbärs hos
45125: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks- andra.
45126: dagsman Satu Hassi undertecknade spörsmål nr Spörsmålsställaren har rätt när hon säger att
45127: 806: de pengar som unga förtjänar i förvärvsarbete är
45128: lika värdefulla som äldre arbetstagares. Trots det
45129: Ämnar Regeringen vidta åtgärder an- är det inte nödvändigt att löntagarnas ålderspen-
45130: tingen för att pension skall börja intjänas sion börjar tjänas in före 23 års ålder, om ålders-
45131: på de arbetspensionsavgifter som betalas pensionsskyddet annars är jämlikt och rättvist
45132: av personer som är under 23 år eller för att ordnat.
45133: befria dessa personer från avgiften? Det nuvarande systemet baserar sig på tanken
45134: att full arbetspension intjänas under en tid av 40
45135: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt år. Om arbetet fortgår ti1165 års ålder räcker det
45136: anföra följande: med knappt 37 arbetsår för full pension, som är
45137: 60% av pensionslönen. Redan nu kan ålderspen-
45138: Den nedre åldersgränsen 23 år som avses i sion intjänas från högst 23 års ålder till 65 års
45139: spörsmålet gäller endast intjänandet av ålders- ålder, dvs. under 42 år. Ju längre intjäningstiden
45140: pension. Löntagare som är under 23 år omfattas är, desto oftare blir det fråga om en samordning
45141: från ingången av den kalendermånad de fyller 14 av pensionerna eller att begränsa maximipensio-
45142: år av arbetelöshets- och familjepensionsekyddet nen till 60% av inkomsterna under arbetstiden.
45143: enligt arbetspensionssystemet på samma sätt Efter det lagen om pension för arbetstagare
45144: som alla andra löntagare. stiftades har inledandet av förvärvsarbetet upp-
45145: Arbetspensionen är en del av den socialförsäk- skjutits på grund av studier och yrkesutbildning.
45146: ring som finansieras gemensamt av arbetsgivarna År 1970 hörde exempelvis 52 % av personer i
45147: och löntagarna. Inom arbetspensionssystemet åldern 15-19 år tili arbetskraften mot 37% år
45148: strävar man efter att tillämpa den s.k. försäk- 1990. År 1995 var motsvarande tal endast 24%,
45149: ringsprincipen, en1igt viiken försäkringsavgiften vilket delvis beror på de senaste årens stora ar-
45150: uppbärs på de löner som berättigar tili pension. betslöshet. Av arbetskraften ökade andelen per-
45151: Premienivån för socialförsäkringen fastställs soneri åldern 20--24 år något fram til11990, men
45152: dock inte lika individuellt som premienivån för därefter har den klart minskat.
45153: privatförsäkring. Innan det egentliga arbetet inleds är arbetena
45154: Också unga människor kan drabbas av arbets- oftast tillfålliga, exempelvis sommararbeten eller
45155: löshet och död, varför alternativet att befria per- deltidsarbeten. 1 fråga om exempe1vis personer i
45156: soner som är under 23 år från betalningen av åldern 18-22 år intjänas pension endast under i
45157: pensionsavgifter inte kan anses vara motiverat. genomsnitt 4-6 månader per år. Inkomsterna av
45158: Då skulle de personer som är under 23 år och sådana arbeten blir oftast lägre än av arbetena
45159: deras familjemed1emmar få endast folkpension. under det egentliga förvärvslivet. Enligt de nuva-
45160: Om avgiften avskaffas kan även andra svårighe- rande bestämmelserna räknas ålderspensionsbe-
45161: ter uppstå. F ör arbetsgivarna kunde det vara loppet ut på de löner som erhållits från sådana
45162: förmånligt att anställa personer under 23 år, ef- anställningar som berättigar till pension. Om det
45163: tersom de då skulle spara in en betydande del av arbete som utförs av personer under 23 år skulle
45164: lönekostnaderna. Detta kunde eventuellt leda till beaktas i ålderspensionen, borde de löner som
45165: svårigheter att sysselsätta personer som är över betalats för det arbete det nu är fråga om också
45166: 23 år och till att anställningarna splittras ytterli- beaktas, vilket i vissa fall kunde leda till ett pensi-
45167: gare. Följden vore också att arbetegivarnas och onsskydd som är lägre än pensionsskyddet enligt
45168: arbetstagarnas pensionsavgifter höjs för perso- de nuvarande bestämmelserna.
45169: ner som är över 23 år för många årtionden fram- Vid ingången av 1994 togs i arbetspensionsys-
45170: åt, eftersom det finansieringsunderskott som det temet i bruk ett s.k. superintjänande, dvs. under
45171: KK 806/1997 vp 5
45172:
45173: den tid man arbetar efter fyllda 60 år intjänar Om åldersgränsen för intjänandet av ålders-
45174: man 2,5 % i ålderspension om året, medan den pension sänktes på det sätt som föreslås i spörs-
45175: pension man annars intjänar är 1,5 % om året. En målet, skulle det förorsaka tilläggskostnader som
45176: grund för denna ändring var att det egentliga skulle stiga gradvis med 1-1,5 % av lönerna
45177: förvärvslivet inleds senare än förut. Förändring- fram till år 2030. Eftersom ett huvudmål för de
45178: en ger möjlighet att intjäna ett pensionsskydd senaste arbetspensionsreformerna har varit att
45179: som är 12,5% av det fulla pensionsskyddet under balansera arbetspensionssystemets inkomster
45180: de fem sista åren före ålderspensionsåldern. På och utgifter, borde ovan nämnda kostnadsök-
45181: detta sätt förbättras pensionsskyddet för de ar- ning kompenseras med en lika stor inbesparing
45182: betstagare som kom in i förvärvslivet vid en eller en höjning av försäkringspremien.
45183: högre ålder. Förändringen förbättrar pensions- Avsikten är att få arbetspensionsskyddet mer
45184: skyddet även för dem vilkas arbete efter att de täckande för kortvariga anställningar från in-
45185: kommit ut i arbetslivet avbrutits av någon anled- gången av 1998. Efter denna reform är det ända-
45186: ning, men senare fortsatt fram till pensionsål- målsenligt att undersöka om det finns särskilda
45187: dern. Det problem som nämns i spörsmålet har problem i anslutning tili det som anförs i spörs-
45188: också blivit mindre genom förändringen, efter- målet.
45189: som det ger möjlighet att uppnå maximipensions-
45190: nivån 60%.
45191:
45192: Helsingforsden 29 september 1997
45193:
45194: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
45195: j
45196: j
45197: j
45198: j
45199: j
45200: j
45201: j
45202: j
45203: j
45204: j
45205: j
45206: j
45207: j
45208: j
45209: j
45210: j
45211: j
45212: j
45213: j
45214: j
45215: j
45216: j
45217: j
45218: j
45219: j
45220: KK 807/1997 vp
45221:
45222: Kirjallinen kysymys 807
45223:
45224:
45225:
45226:
45227: Satu Hassi /vihr: Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistavoit-
45228: teiden ottamisesta huomioon opettajakoulutuksessa
45229:
45230:
45231: Eduskunnan Puhemiehelle
45232:
45233: Hallituksen esityksessä koulutusta koskevaksi hoja roolimalleja. Jos poikien hyveitä ovat oma-
45234: lainsäädännöksi on lueteltu perusopetuksen ta- aloitteisuus ja itsenäisyys, ovat tyttöjen hyveitä
45235: voitteita. Päämäärät ovat hyviä ja kauniita: "Pe- kiltteys ja tottelevaisuus. Kuitenkin monet niistä
45236: rusopetuksen tavoitteet vastaavat nykyisiä pe- käyttäytymismalleista, joihin poikia kannuste-
45237: ruskouluopetukselle säädettyjä tavoitteita, mut- taan mutta tyttöjä ei, ovat elämässä menestymi-
45238: ta ne määritellään erityisesti kasvatustavoittei- sen kannalta ratkaisevan tärkeitä.
45239: den osalta nykyistä peruskoululakia huomatta- Kesällä julkaistiin Oulussa Vappu Sunnarin
45240: vasti yleisemmin ja pelkistetymmin. Pykälän 1 väitöskirja, joka toteaa saman sukupuolisokeu-
45241: momentin tavoitemäärittely sisältää perusope- den vallitsevan myös opettajakoulutuksessa.
45242: tuksen kasvatustavoitteena nykyisin erikseen Toisaalta juuri opettajakoulutuksen tulisi antaa
45243: mainitun siveellisyyden ja hyvät tavat sekä tasa- opettajille riittävät valmiudet toteuttaa niitä ta-
45244: painoisuuden, hyväkuntoisuuden, vastuuntun- voitteita, joita laki on asettanut. Hallituksen
45245: toisuuden, itsenäisyyden, luovuuden, yhteistyö- tasa-arvo-ohjelmassa on todettu, että opettaja-
45246: kykyisyyden ja rauhantahtoisuuden. Edelleen koulutuksessa otetaan huomioon sukupuolten
45247: uusi määritelmä kattaa nykyisen peruskoululain välinen tasa-arvo. Mainittu väitöskirja todistaa
45248: tavoitteet antaa oppilaalle persoonallisuuden kuitenkin päinvastaista.
45249: monipuolisen kehittämisen, yhteiskunnan ja työ- Opettajakoulutukseen ei sisälly naistutkimus-
45250: elämän, ammatinvalinnan ja jatko-opintojen, ta, joka antaa välineitä ymmärtämään sukupuo-
45251: elinympäristön ja luonnon suojelemisen, kansal- liroolien merkitystä yhteiskunnan rakenteissa.
45252: lisen kulttuurin ja kansallisten arvojen sekä kan- Teoriassa esimerkiksi Hämeenlinnan OKL:n
45253: sainvälisen yhteistyön ja rauhan edistämisen opiskelijoilla on oikeus ottaa sivuaineekseen
45254: kannalta tarpeellisia valmiuksia sekä edistää su- Tampereen yliopistosta naistutkimusta, mutta
45255: kupuolten välistä tasa-arvoa." käytännössä sitä on hyvin vaikea sovittaa luku-
45256: Tavoitteet ovat hyvät, mutta miten niihin voi- järjestykseen.
45257: daan päästä? Luonnollisesti ei koko kasvatusvas- Opettajakoulutuksen kehittäminen ja uudis-
45258: tuuta voida sysätä kouluille, myös vanhemmilla taminen vastaamaan perusopetuksen tavoitteita
45259: on oma vastuunsa. Kuitenkin opettajille tulisi parantaisi vain uusien opettajien valmiuksia, sik-
45260: antaa mahdollisimman hyvät välineet pyrkiä ase- si myös täydennyskoulutuksessa tulisi ottaa huo-
45261: tettuihin tavoitteisiin. mioon sukupuolten välinen tasa-arvo.
45262: Suomalaisissa kasvatustieteellisissä tutkimuk- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
45263: sissa on todettu opettajien suhtautuvan eriarvoi- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
45264: sesti tyttöihin ja poikiin. Koulutus ei ole suku- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
45265: puolineutraalia, vaan sukupuolisokeaa. Tytöiltä nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45266: ja pojilta odotetaan eri asioita ja heitä kannuste-
45267: taan erilaisiin toiminta tapoihin. Tyttöjen ja poi- Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta opet-
45268: kien hyveet ovat erilaisia. Jo pienimpien koulu- tajakoulutuksessa tarjottaisiin opiskeli-
45269: laisten keskuudessa tytöillä on huonompi itse- joille tarpeelliset tiedot ja valmiudet kou-
45270: tunto kuin pojilla. Koulu ei pysty näitä epätasa- lulaisten kasvattamiseen sukupuolten vä-
45271: arvoisen yhteiskunnan piirteitä tasaamaan tai liseen tasa-arvoon?
45272: lieventämään. Päinvastoin koulu uusintaa van-
45273:
45274: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1997
45275:
45276: Satu Hassi /vihr
45277: 270136
45278: 2 KK 807/1997 vp
45279:
45280:
45281:
45282:
45283: Eduskunnan Puhemiehelle
45284:
45285: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa yhteinen opiskelu sekä projektien suunnittelu ja
45286: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, arviointi ovat sekä kehittämistyön onnistumisen
45287: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen edellytys että sen tulos. Yhteistä tasa-arvokokei-
45288: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has- luille on ollut se, että opettajat ovat kokeneet
45289: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o projektit oman muuttumisensa prosessiksi.
45290: 807: Opettajankoulutus on ollut pääsisältönä Poh-
45291: joismaiden ministerineuvoston NORD-LILJA-
45292: Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta opet- hankkeessa vuosina 1992-1996. Siihen osallis-
45293: tajakoulutuksessa tarjottaisiin opiskeli- tui Suomesta 26 projektia. Hankkeen tavoitteena
45294: joille tarpeelliset tiedot ja valmiudet kou- oli kehittää opettajankoulutuksen menetelmiä ja
45295: lulaisten kasvattamiseen sukupuolten vä- sisältöjä niin, ette opettajat saavat aiempaa pa-
45296: liseen tasa-arvoon? rempia valmiuksia edistää sukupuolten tasa-ar-
45297: voa koulussa. Hankkeeseen on Suomessa sisälty-
45298: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nyt runsaasti koulutustilaisuuksia, tutkimuksia
45299: vasti seuraavaa: ja virikemateriaalin tuotantoa. Useissa hank-
45300: keissa opettajaksi opiskelevat rekrytoituivat mu-
45301: Opetusministeriön hallinnonalan toiminnalli- kaan tekemään omia opinnäytetöitään. NORD-
45302: siin tasa-arvosuunnitelmiin ovat sisältyneet kou- LILJA tuottaa mm. pohjoismaisen tasa-arvokas-
45303: lutusjärjestelmän rakenne, oppimateriaalit, op- vatuksen aineiston opettajankoulutuksen käyt-
45304: pilaanohjaus, aine- ja koulutusvalinnat, opiskeli- töön. Opetusministeriö on tukenut hankkeen to-
45305: javalinnat, aikuiskoulutus, opettajankoulutus teutusta Suomessa.
45306: sekä tutkimus-, kokeilu- ja tiedonkeruu toiminta. Yliopistot päättävät itse opetussuunnitel-
45307: Opettajien perus- ja täydennyskoulutus ovat ol- miensa sisällöistä. Opettajankoulutuslaitokset
45308: leet tärkeitä kehittämiskohteita, koska on selvää, ovat omissa opetussuunnitelmissaan ratkaisseet
45309: että tasa-arvon edistäminen vaatii tietoja ja kou- eri tavoin tasa-arvokasvatuksen sisällyttämisen
45310: lutusta siinä missä muutkin opettajan ammatti- opettajiksi valmistuvien opintoihin. Jotkut lai-
45311: taitoon liittyvät asiat. Koulutuksen ongelmat tokset tarjoavat 3-5 opintoviikon laajuisia
45312: ovat Suomessa osoittatuneet samantyyppisiksi opintokokonaisuuksia, joihin sisältyy kirjalli-
45313: kuin muissakin Euroopan maissa. Esimerkiksi suusopintoja ja harjoitustöitä luentojen ohella.
45314: yhdessätoista Euroopan maassa toteutetussa ko- Joissakin tasa-arvokasvatus on sijoitettu osaksi
45315: keilu- ja tutkimushankkeessa (TENET:ssa) pää- niitä opettajankoulutuksen osioita, joissa käsi-
45316: dyttiin johtopäätöksiin, että 1) tasa-arvosisältöi- tellään opetuksen suunnittelua ja opetussuunni-
45317: nen koulutus on yleensä listan loppupäässä opet- telmakysymyksiä. Yliopistoissa on myös tarjolla
45318: tajien esittäessä täydennyskoulutustoiveitaan, 2) 15-35 opintoviikon naistutkimuksen opintoko-
45319: opettajat ovat arvioineet omat tietonsa riittäviksi konaisuuksia, joiden aihepiireistä osa on kasva-
45320: tällä alueella, mutta käytännössä 3) opettajien tustieteellisten tiedekuntien toteutusvastuulla.
45321: tiedot ovat osoittautuneet puutteellisiksi. TE- Tällaisia aihepiirejä ovat esimerkiksi feministi-
45322: NET -hankkeen yhteydessä järjestetty koulutus nen pedagogiikka, kieli ja diskurssit opettajan
45323: on osoittautunut kuitenkin vaikuttavuudeltaan työvälineinä sekä sukupuolijärjestelmä ja kasva-
45324: hyväksi. tus.
45325: Suomalaiskokemukset ovat samanlaisia. Tasa-arvokasvatuksen kehittämiseksi opetta-
45326: Tasa-arvokysymyksiä koskevaan koulutukseen jankoulutuksessa tulee opetusministeriön mie-
45327: ei kohdistu laajaa kysyntää, mutta palaute saa- lestä edetä usealla eri tavalla. Ministeriö tulee
45328: dusta koulutuksesta on myönteistä. Tasa-arvo- jatkossakin tukemaan erityisesti sellaisia opetta-
45329: kokeiluissa on ilmennyt paljon sellaisia piirteitä, jankoulutuksen kehittämis- ja tutkimushankkei-
45330: joilla on yleisempääkin sovellusarvoa koulun ke- ta, jotka suuntautuvat tasa-arvokasvatuksen
45331: hittämishankkeille. On arvioitu suomalaisten menetelmällisiin kysymyksiin ja ottavat huo-
45332: tasa-arvoprojektien osoittaneen, että opettajien mioon eri oppiaineiden erityispiirteet. Ajankoh-
45333: KK 807/1997 vp 3
45334:
45335: taisia esimerkkejä tästä ovat muun muassa mate- ministeriö pitää tärkeänä sitä, että tasa-arvoky-
45336: maattis-luonnontieteelliset aineet ja oppilaanoh- symykset sisältyvät osaksi laajoja oppilaitosten
45337: jaus. Jotta esimerkiksi naistutkimuksen opiskelu kehittämishankkeita sekä oppilaitosten johdon
45338: opettajankoulutuksessa laajenisi, voidaan etä- ja koulutusta. Tämän ohella tasa-arvon tulee edel-
45339: monimuoto-opetusratkaisujen avulla parantaa leenkin sisältyä osaksi koulutuksen tulosten ar-
45340: tämän opintokokonaisuuden saavutettavuutta viointia.
45341: opettajankoulutuksen eri toimipisteissä. Lisäksi
45342: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
45343:
45344: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
45345: 4 KK 807/1997 vp
45346:
45347:
45348:
45349:
45350: Tili Riksdagens Talman
45351:
45352: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen planerar och utvärderar projekten är det både en
45353: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande förutsättning för att utvecklingsarbetet skall
45354: medlem av statsrådet översänt följande av riks- lyckas och ett resultat av arbetet. Gemensamt för
45355: dagsman Satu Hassi undertecknade skriftliga jämlikhetsförsöken har varit att lärarna upplevt
45356: spörsmål nr 807: projekten som förändringsprocesser för dem själ-
45357: va.
45358: Vad ämnar Regeringen göra så att man Lärarutbildningen var det huvudsakliga inne-
45359: i lärarutbildningen kunde erbjuda de stu- hållet i Nordiska ministerrådets program
45360: derande nödvändiga kunskaper och får- NORD-LILlA åren 1992-1996. Från Finland
45361: digheter att fostra skoleleverna tili jäm- deltog 26 projekt. Syftet med projektet var att
45362: likhet mellan könen? utveckla metoderna och innehållen i lärarutbild-
45363: ningen så att lärarna skulle få bättre fårdigheter
45364: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt att främja jämlikheten mellan könen i skolan.
45365: anföra följande: Projektet har i Finland omfattat ett flertal kurser,
45366: forskning och produktion av idematerial. 1 flera
45367: Jämlikhetsplanerna då det gäller verksamhe- projekt rekryterades lärarstuderandena med för
45368: ten på undervisningsministeriets förvaltnings- att göra sina egna lärdomsprov. NORD-LILlA
45369: område har omfattat utbildningssystemets struk- producerar bl.a. nordiskt materia! för jämlik-
45370: tur, läromedlen, elevhandledningen, ämnes- och hetsfostran som lärarna kan använda. Undervis-
45371: utbildningsvalen, elevantagningen, vuxenutbild- ningsministeriet har stött genomförandet av pro-
45372: ningen, lärarutbildning samt forsknings-, för- jektet i Finland.
45373: söks- och datainsamlingsverksamheten. Grund- Universiteten beslutar själva om innehållen i
45374: utbildningen och fortbildningen av lärare har sina undervisningsplaner. Institutioneroa för lä-
45375: varit viktiga utvecklingsobjekt eftersom det är rarutbildning har i sina undervisningsplaner löst
45376: klart att jämlikhetsfrämjandet kräver kunskap frågan om hur jämlikhetsfostran skall ingå i de
45377: och utbildning precis som andra frågor som hör blivande lärarnas studier på olika sätt. En del
45378: tilllärarnas yrkesfårdighet. Problemen har i Fin- institutioner erbjuder studiehelheter på 3-5 stu-
45379: land visat sig vara av samma typ som i andra dieveckor där det vid sidan av föreläsningar ingår
45380: europeiska länder. T.ex. i försöks- och forsk- litteraturstudier och övningsarbeten. Andra har
45381: ningsprojektet TENET, som har genomförts i placerat jämlikhetsfostran som en del av de lärar-
45382: elva Iänder i Europa, drog man följande slutsat- utbildningsavsnitt där man behandlar undervis-
45383: ser: 1) utbildning som innehåller jämlikhetsfrå- ningsplanering och läroplansfrågor. Universite-
45384: gor står vanligen lågt ner på listan över lärarnas ten erbjuder också studiehelheter på 15-35 stu-
45385: fortbildningsönskemål, 2) lärarna bedömer sina dieveckor i kvinnoforskning där ansvaret för ge-
45386: egna kunskaper som tillräckliga på området, men nomförandet av en del av ämnesområdena faller
45387: 3) i praktiken har kunskaperna visat sig bristfål- på de pedagogiska fakulteterna. Sådana ämnes-
45388: liga. Den utbildning som ordnats i samband med områden är t.ex. feministisk pedagogik, språket
45389: TENET-projektet har likväl visat sig ha positiv och diskurser som lärarens arbetsredskap samt
45390: inverkan. könsindelningen och fostran.
45391: De finländska erfarenheterna är desamma. För att fostran tili jämlikhet skall utvecklas i
45392: Det finns ingen stor efterfrågan på utbildning lärarutbildningen bör man enligt undervisnings-
45393: som gäller jämlikhetsfrågor, men där utbildning ministeriet gå vidare på flera olika sätt. Ministe-
45394: erhållits är responsen positiv. 1 försöken som riet kommer även i fortsättningen att stöda sär-
45395: gällt jämlikhet har det kommit fram många drag skilt sådana utvecklings- och forskningsprojekt i
45396: som också har mer generellt tillämpningsvärde lärarutbildningen som är inriktade på metodfrå-
45397: på utvecklingsprojekt inom skolan. Bedömning- gor i jämlikhetsfostran och som tar hänsyn till
45398: en är att de finländska jämlikhetsprojekten har särdragen i olika läroämnen. Aktuella exempel
45399: visat att om lärarna studerar tillsammans samt på detta är bl.a. de matematisk-naturvetenskap-
45400: KK 807/1997 vp 5
45401:
45402: liga ämnena och elevhandledningen. För att t.ex. riet att det är viktigt att jämlikhetsfrågorna ingår
45403: studier i kvinnoforskning skall få en större om- som en del av alla omfattande utvecklingsprojekt
45404: fattning i lärarutbildningen kan man med hjälp i läroanstalterna och av utbildningen för läroan-
45405: av distans- och flerformsundervisning göra den- stalternas ledning. Vidare skalljämlikhet alltjämt
45406: na studiehelhet bättre tillgänglig på alla ställen ingå som en del av utvärderingen av utbildnings-
45407: där lärarutbildning ges. Dessutom anser ministe- resultaten.
45408:
45409: Helsingforsden 25 september 1997
45410:
45411: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
45412: KK 808/1997 vp
45413:
45414: Kirjallinen kysymys 808
45415:
45416:
45417:
45418:
45419: Juha Karpio /kok: Helikopterihankintojen tarkoituksenmukaisuu-
45420: den uudelleenarvioimisesta
45421:
45422:
45423: Eduskunnan Puhemiehelle
45424:
45425: Puolustusvoimien tehtävissä on aina korostu- taistelunmukainen lentäminen helikoptereilla
45426: nut puolustuksellisuus niin, että maavoimat on toisi aivan uusia vaatimuksia. Puolustusvoimilla
45427: vastannut alueellisen taistelun ja asevelvollisuu- ei ole minkäänlaista kokemusta lentämisestä he-
45428: den keinoin aluevalvonnasta ja puolustuspoten- likoptereilla taistelukentän oloissa.
45429: tiaalista ja puolustushaarat ovat vastaavasti huo- Välittömästi tarvittavien valmistelukustan-
45430: lehtineet ilma- ja merialueen valvonnasta ja lu- nusten lisäksi yli 4 miljardin tilausvaltuuksiin
45431: vattoman käytön estämisestä. Hornet-hankin- edellytetään eduskunnan sitoutuvan ilman tietoa
45432: nalla varmistettiin ilmapuolustuksen jatkuvuus siitä, miten hankinta toteutetaan, miten kalustoa
45433: itsenäisen puolustuksen keskeisenä osana van- käytetään ja miten henkilöstökysymykset ja
45434: han kaluston jäätyä käytöstä. muut tarvittavat resurssit aiotaan varmistaa. Esi-
45435: Eduskunnan hyväksymän puolustusselon- merkiksi ohjaajien, joita helikopterissa on aina
45436: teon helikopterihankinnat liittyvät uusien val- kaksi, lento- ja helikopterikoulutus vie noin
45437: miusprikaatien varustamiseen, kuitenkin niin, seitsemän vuotta, teknillisen henkilökunnan viisi
45438: ettei mahdollisen 50:n taistelu-, kuljetus- tai mo- vuotta ja taistelukäytön oppiminen osana val-
45439: nikäyttöhelikopterin hankinnasta ja käyttötar- miusprikaatien operatiivisia tehtäviä todennä-
45440: koituksesta ole tehty selvitystä eduskunnalle. köisesti vuosikymmeniä. Panostuksen tarkoituk-
45441: Maavoimille mahdollisesti Juotavaa lentävääjär- senmukaisuutta on syytä arvioida suhteessa pe-
45442: jestelmää voidaan verrata laadultaan ja järjestel- rinteisemmän taistelutavan kautta saatavaan po-
45443: mävaatimuksiltaan koko ilmapuolustuksen toi- tentiaaliin, sillä jo mainitun uuden aselajin luo-
45444: minnan tasoon koskien henkilöstö-, koulutus- ja misen hankaluudet, suomalaisten olosuhteiden
45445: resurssikysymyksiä. Esimerkiksi lentäjäkoulu- asettamat rajoitukset sekä tosiasia, että noin
45446: tusta ei kuitenkaan pidä verrata valmiiden ohjaa- puolet kalustoa on huolloissa ja koulutuskäytös-
45447: jien Hornet-koulutukseen, sillä helikopteritoi- sä, vähentävät odotettavissa olevaajärjestelmän
45448: mintaa varten koulutusjärjestelmän luominen on käyttöarvoa kriisitilanteessa.
45449: aloitettava aivan alusta. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45450: Lentäminen taistelukentän oloissa on erityi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
45451: sen vaativaa Suomessa, missä maasto on peittei- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
45452: nen, etäisyydet pitkiä ja säät yleensä huonot. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45453: Sotatilanteessa oman saatavissa olevan ilmasuo-
45454: jan vähäisyys asettaa vastaavasti helikoptereiden Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
45455: omasuojajärjestelmille poikkeuksellisen tiukat ryhtyä, että helikopterihankintaprosessi
45456: vaatimukset. Riskialttiin helikopteritoiminnan otettaisiin uuteen käsittelyyn sen varmis-
45457: on toisaalta oltava aukoton osa valtakunnallista tamiseksi, että sotilaalliset tarpeet, han-
45458: lentoliikennettä, sen johtamista ja viranomais- kinnan tarkoituksenmukaisuus ja seu-
45459: valvontaa. Jatkuva ilmatilan vartiointi ja valvon- rannaisvaikutukset sekä vaikutukset ko-
45460: ta muodostavat keskeisen osan Suomen ilmati- konaispuolustuksen kannalta tulisivat
45461: lassa nykyisin tapahtuvaa lentotoimintaa, johon tarkemmin arvioiduksi?
45462:
45463: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
45464:
45465: Juha Karpio /kok
45466:
45467: 270136
45468: 2 KK 808/1997 vp
45469:
45470:
45471:
45472:
45473: Eduskunnan Puhemiehelle
45474:
45475: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Helikopterihankinta on osa maavoimien
45476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, joukkojen kehittämistä ensi vuosikymmenten
45477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen maasotatoimien kuvaa vastaaviksi. Tavoitteena
45478: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar- on luoda kolmeen nykyaikaiseen valmiusyhty-
45479: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o mään ilmakuljetuskykyinen pataljoona. Suunni-
45480: 808: telluilla toimenpiteillä parannetaan erityisesti yl-
45481: lätykseen perustuvan strategisen iskun ennalta-
45482: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ehkäisy- ja torjuntakykyä.
45483: ryhtyä, että helikopterihankintaprosessi Valtioneuvoston selonteossa lausuttu tavoite
45484: otettaisiin uuteen käsittelyyn sen varmis- perustuu puolustushallinnossa tehtyihin Opera-
45485: tamiseksi, että sotilaalliset tarpeet, han- tiivisiin tarveanalyyseihin valtakunnan sotilaalli-
45486: kinnan tarkoituksenmukaisuus ja seu- set ja taloudelliset voimavarat huomioon ottaen.
45487: rannaisvaikutukset sekä vaikutukset ko- Näissä laskelmissa on arvioitu myös järjestelmän
45488: konaispuolustuksen kannalta tulisivat käyttämisen vuosikustannukset. Ensimmäiset
45489: tarkemmin arvioiduksi? helikopteritoimintaan liittyvät selvitykset on teh-
45490: ty puolustusvoimissa yli kymmenen vuotta sit-
45491: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ten.
45492: vasti seuraavaa: Helikopterihankinnana tulee olemaan tärkeä
45493: merkitys sotilaallisen maanpuolustuksen suori-
45494: Eduskunnan hyväksymässä valtioneuvoston tuskyvyn sekä puolustusvoimiemme uskotta-
45495: turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa vuuden kannalta. Lisäksi se palvelee yhteiskun-
45496: todetaan: "Uusien prikaatien ja koko maavoi- nan muita tarpeita erityisesti pelastuspalvelun
45497: mien suorituskyvyn kannalta keskeinen hanke piirissä. Tämä tullaan ottamaan huomioon pää-
45498: on 2000-luvun alussa aloitettava joukkojen kul- tettäessä hankittavasta kuljetushelikopterityy-
45499: jetuksiin ja tulitukeen tarkoitettujen helikopte- pistä.
45500: reiden hankinta. Helikopterit mahdollistavat Helikopterihankinnan tarkoituksenmukai-
45501: kullekin valmiusyhtymälle noin komppanian ko- suus sekä sotilaalliset tarpeet ja vaikutukset ko-
45502: koisen osaston ja tärkeiden asejärjestelmien no- konaispuolustuksen kannalta on otettu huo-
45503: peat siirrot". mioon puolustusselontekoa tehtäessä. Tällöin
45504: Puolustushallinto on tämän perusteella ryhty- valmistelua ohjasi puolustusneuvosto sekä halli-
45505: nyt tarpeellisiin toimenpiteisiin hankinnan käyn- tuksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministeri-
45506: nistämiseksi ja selonteossa mainitun tavoitetilan valiokunta. Hallitus on tämän valmistelun perus-
45507: saavuttamiseksi 2000-luvun alkuvuosina. teella sisällyttänyt budjettiesitykseen maavoi-
45508: mien uuden tilausvaltuuden.
45509: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1997
45510:
45511: Puolustusministeri Anneli Taina
45512: KK 808/1997 vp 3
45513:
45514:
45515:
45516:
45517: Tili Riksdagens Talman
45518:
45519: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- trupper så att de motsvarar bilden av krigföring-
45520: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- en tili lands under de nästföljande årtiondena.
45521: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- A vsikten är att förse tre moderna beredskapsför-
45522: man Juha Karpio undertecknade spörsmål nr band med en bataljon som har kapacitet att utfö-
45523: 808: ra lufttransporter. Med hjälp av de planerade
45524: åtgärderna förbättras särskilt den preventiva för-
45525: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- mågan och avvärjningsförmågan när det gäller
45526: ta för att processen som gäller anskaff- strategiska överfall som baserar sig på överrask-
45527: ning av helikoptrar skall tas upp tili ny ning.
45528: behandling i syfte att säkerställa att de Det mål som nämns i statsrådets redogörelse
45529: militära behoven, anskaffningens ända- baserar sig på de operativa behovsanalyser som
45530: målsenlighet och följdverkningar samt utförts vid huvudstaben och i vilka rikets militära
45531: verkningarna ur totalförsvarets synpunkt och ekonomiska resurser beaktas. I dessa beräk-
45532: blir noggrannare bedömda? ningar har också systemets driftskostnader på
45533: årsnivå bedömts. De första utredningarna om
45534: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt helikopterverksamheten gjordes inom försvars-
45535: anföra följande: makten för över tio år sedan.
45536: Helikopteranskaffningen kommer att ha stor
45537: 1 den av riksdagen godkända säkerhets- och betydelse med tanke på det militära försvarets
45538: försvarspolitiska redogörelsen konstateras: "Ett prestationsförmåga samt vår försvarsmakts tro-
45539: centralt projekt med tanke på de nya brigadernas värdighet. Dessutom tjänar den andra behov
45540: och hela försvarsmaktens prestationsförmåga är inom samhället särskilt på räddningstjänstens
45541: den anskaffning av helikoptrar avsedda för område. Detta kommer att beaktas när beslutet
45542: trupptransporter och eldunderstöd som inleds i fattas om viiken typ av helikoptrar som skall
45543: början av 2000-talet. Helikoptrarna möjliggör anskaffas.
45544: för varje beredskapsförband snabba förflytt- Anskaffningens ändamålsenlighet samt de mi-
45545: ningar av en avdelning av ungefär ett kompanis litära behoven och verkningarna ur totalförsva-
45546: storlek och av viktiga vapensystem". rets synpunkt har beaktats när försvarsutred-
45547: Försvarsförvaltningen har på grundval härav ningen utarbetades. Härvid styrdes beredningen
45548: börjat vidta de nödvändiga åtgärderna i syfte att av försvarsrådet samt regeringens utrikes- och
45549: inleda anskaffningen och uppnå det mål som säkerhetspolitiska ministerutskott. Regeringen
45550: nämns i redogörelsen under de första åren på har på grundval härav inbegripit landstridskraf-
45551: 2000-talet . ternas nya beställningsfullmakt i budgetproposi-
45552: Anskaffningen av helikoptrar är en delfaktor tionen.
45553: när det gäller att utveckla landstridskrafternas
45554:
45555: Helsingfors den 1 oktober 1997
45556:
45557: Försvarsminister Anneli Taina
45558: KK 809/1997 vp
45559:
45560: Kirjallinen kysymys 809
45561:
45562:
45563:
45564:
45565: Maija-Liisa Veteläinen /kesk: EU:n tavoiteohjelmien indeksivaro-
45566: jen kansallisesta rahoituksesta
45567:
45568:
45569: Eduskunnan Puhemiehelle
45570:
45571: EU :n tavoiteohjelmien kohdealueet Suomessa ti. Rahoittajina ovat tähän asti toimineet lähinnä
45572: painivat vaikeiden taloudellisten ja sosiaalisten valtio, elinkeinoelämä ja kunnat.
45573: ongelmien parissa. Vaikea työllisyystilanne ja Valtiovarainministeriö on ilmoittanut, että in-
45574: koko ajan voimistuva muuttoliike kasaavat pai- deksivaroja otetaan vastaan, mutta valtio vetäy-
45575: neita koko yhteiskunnan niskaan. Tavoitealuei- tyy kansallisen osuuden rahoittajan roolista.
45576: den kunnat tekevät parhaansa, mutta niiden kes- Hallitus on siis vetäytymässä vastuustaan alueei-
45577: tokyky on venytetty sekä taloudellisesti että hen- lisenja sosiaalisen tasa-arvon turvaajana, kun se
45578: kisesti äärimmilleen. EU:n tavoiteohjelmien tar- jättää kunnat ja yritykset yksin vastaamaan ra-
45579: koitus on helpottaa tätä taakkaa ja taata koko hoituksesta. Koko kansallisen rahoituksen pe-
45580: Suomen tasa-arvoinen kehittäminen. rusidea vesittyy tämän linjauksen myötä.
45581: Tavoiteohjelmien rahoitus on määritelty ecui- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45582: na. Kansallisen valuutan ja ecujen välisten vaih- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
45583: telujen kompensoimiseksi käytetään indeksointi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
45584: varoja. Mahdollisilla lisävaroilla täydennetään nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45585: tavoiteohjelmiin tarkoitettuja rahoitusosuuksia.
45586: Varojen käytöstä päättää komissio tavoiteohjel- Miksi valtiovarainministeriö poikkeaa
45587: mien seurantakokouksien esitysten pohjalta. normaalista kansallisen rahoituksen mal-
45588: Varojen suuruus määräytyy laskennallisesti lista eli vetäytyy kokonaan vastuusta ja
45589: joka vuosi erikseen. Varoihin lisätään kansalli- jättää vaikeuksissa kamppailevat kunnat
45590: nen rahoitusosuus. Indeksivarojen suuruus koko ja yritykset vastaamaan yksin kansallises-
45591: sopimuskaudella on noin 200 miljoonaa mark- ta rahoituksesta?
45592: kaa. Vastaava osuus on rahoitettava kansallises-
45593:
45594: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
45595:
45596: Maija-Liisa Veteläinen /kesk
45597:
45598:
45599:
45600:
45601: 270136
45602: 2 KK 809/1997 vp
45603:
45604:
45605:
45606:
45607: Eduskunnan Puhemiehelle
45608: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ohjelman seurantakomiteassa. Ehdotuksen pe-
45609: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, rusteella komissio päättää virallisesti indeksoin-
45610: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tivarojen jakamisesta. Indeksointivaroille ei kui-
45611: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii- tenkaan tarvitse joka vuosi osoittaa käyttöä.
45612: sa Veteläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Jotta EU:n rakennerahastojen rahoitusosuus
45613: sen n:o 809: säilyisi komission alkuperäisen tukikehyspää-
45614: töksen mukaisena, tulee rakennerahastoista saa-
45615: Miksi valtiovarainministeriö poikkeaa tavia indeksointivaroja vastata myös kansallisen
45616: normaalista kansallisen rahoituksen mal- julkisen rahoituksen kasvu. Kansallisesta julki-
45617: lista eli vetäytyy kokonaan vastuusta ja sesta rahoituksesta voivat vastata valtio, kunnat
45618: jättää vaikeuksissa kamppailevat kunnat tai muut julkiset yhteisöt.
45619: ja yritykset vastaamaan yksin kansallises- Vuoden 1998 talousarvioesityksessä eri raken-
45620: ta rahoituksesta? nerahastojen vastuuministeriöt ovat ilmoittaneet
45621: kunkin rahaston ja tavoiteohjelman osalta, mi-
45622: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ten valtio (ao. ministeriöt) aikoo osallistua EU:n
45623: vasti seuraavaa: indeksointivarojen edellyttämään kansalliseen li-
45624: särahoitukseen. Sisäasiainministeriö, joka toimii
45625: EU:n talousarviota ohjaavat rahoituskehyk- Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) vastuu-
45626: set, joissa on sovittu kullekin meno-otsakkeelle ministeriönä, on ilmoittanut, että EU:lta saata-
45627: maksusitoumuksina ilmaistut enimmäismäärät vien indeksointivarojen (29,8 milj. mk) kansalli-
45628: vuosina 1993-1999. EU:n budjettivallan käyt- sesta osuudesta vastaa muut julkiset yhteisöt
45629: täjät, neuvosto ja Euroopan parlamentti, ovat kuin valtio. Maa- ja metsätalousministeriö, joka
45630: sitoutuneet laatimaan kunkin vuoden EU:n ta- toimii Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukira-
45631: lousarvion näiden enimmäismäärien puitteissa. haston ohjausosaston (EMOTR-0) sekä kalata-
45632: Koska voimassa olevat rahoituskehykset on laa- louden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) vas-
45633: dittu vuoden 1992 hintatasossa (uusienjäsenmai- tuuministeriönä, on ilmoittanut, että tavoiteoh-
45634: dentuoma lisäys kuitenkin vuoden 1995 hintata- jelmaan Sb liittyen indeksointivaroja (10,8 milj.
45635: sossa), on sovittu, että rahoituskehyksiin teh- mk) ei ehdoteta jaettavaksi lainkaan vuonna
45636: dään inflaatiotarkistus vuosittain. Kuhunkin 1998. Tavoiteohjelmassa 6 valtio aikoo osallistua
45637: meno-otsakkeeseen sovelletaan samansuuruista indeksointivarojen kansalliseen osuuteen Maati-
45638: inflaatiotarkistusta. Rahoituskehyksiin suoritet- latalouden kehittämisrahaston kautta. Lisäksi
45639: tavan inflaatiotarkistuksen johdosta myös kun- tavoiteohjelmaan 6 sisältyvään luonnonhaitta-
45640: kin vuoden EU :n talousarvion loppusummaa on korvauksen indeksointivaroihin on varattu myös
45641: mahdollista kasvattaa muiden tekijöiden ohella valtion lisäpanostusta. Työministeriö, joka toi-
45642: inflaatiotarkistuksen verran. mii Euroopan sosiaalirahaston (ESR) vastuumi-
45643: Näin myös rahoituskehysten meno-otsaketta nisteriönä, on ilmoittanut, että valtio huolehtii
45644: 2, joka käsittää pääasiassa EU:n rakennerahas- kaikesta ESR:n indeksointivarojen (114,8 milj.
45645: tot ja koheesiorahaston, korotetaan vuosittain mk) edellyttämästä kansallisesta lisärahoitukses-
45646: inflaation huomioimiseksi. Tämä on myös huo- ta vuonna 1998.
45647: mioitu jäsenvaltioiden tavoiteohjelmissa, jotka Kuntien osallistuminen EU:n tavoiteohjel-
45648: komissio on hyväksynyt. Tavoiteohjelmia koske- miin on vaihdellut eri ohjelmien kesken. Useissa
45649: vien komission päätösten jobdannoissa tode- tavoiteohjelmissa (erityisesti tavoiteohjelma 2)
45650: taan, että" .. koko jaksolle hyväksytyn tuen mää- kuntien osallistuminen on ollut suunniteltua laa-
45651: rä ja sen vuosittainen jakautuminen määritellään jempaa, toisissa taas laimeampaa. Esimerkiksi
45652: ecuina kunkin päätöksentekovuoden hinnoilla ja tavoiteohjelman Sb osalta maa- ja metsätalous-
45653: sidotaan indeksiin ... " ministeriö on ilmoittanut, että EMOTR-O:n
45654: Tavoiteohjelmiin sisältyvien indeksointivaro- vuonna 1998 indeksointivaroja ei voida ottaa
45655: jenjakamisesta tehdään ehdotus kunkin tavoite- käyttöön, koska alun perin suunniteltu kuntien
45656: KK 809/1997 vp 3
45657:
45658: rahoitusosuus kansallisesta julkisesta rahoituk- tarkistusten käyttöönoton ehtona on, että indek-
45659: sesta (15 %) ei ole toteutunut, ja valtio on joutu- sitarkistusten johdosta vuosille 1997-1999 vah-
45660: nut näin panostamaan jo alkuperäiseen ohjel- vistettuja menokehyksiä ei tarkisteta eikä sallita
45661: maankin suunniteltua enemmän. ylitettävänja, että myöhemminkin indeksitarkis-
45662: Ainoastaan sisäasiainministeriön vastuulla tusten on pysyttävä hyväksyttyjen määrärahojen
45663: olevan Euroopan aluekehitysrahaston kohdalla ja menokehysten puitteissa".
45664: on päädytty vuoden 1998 osalta ratkaisuun, jossa Valtio on siis ottamassa vastattavakseen suu-
45665: EU :!ta saatavilla olevat indeksointivarat aiotaan rimman osan EU:lta saatavien indeksointivaro-
45666: jakaa vuonna 1998, mutta kansallisesta osuudes- jen kansallisesta vastinrahoituksesta. Näin ollen
45667: ta ei vastaisikaan valtio, vaan jotkin muut julki- valtio sen paremmin kuin valtiovarainministe-
45668: set yhteisöt. Tämä johtuu siitä, että sisäasiainmi- riökään ei ole vetäytymässä kansallisesta rahoi-
45669: nisteriön ilmoituksen mukaan se tai muutkaan tuksesta, vaan on päinvastoin ottamassa merkit-
45670: EAKR:n hankkeista vastaavat ministeriöt eivät tävää vastuuta myös EU:lta saatavien indeksoin-
45671: olisi kyenneet noudattamaan valtioneuvoston tivarojen kansallisesta panostuksesta. Kuntien ja
45672: raha-asiainvaliokunnan 23.4.1996 hyväksymää yritysten ei siten tarvitse vastata yksin eikä edes
45673: pontta indeksitarkastusten yleisistä periaatteista. suurimmalta osinkaan EU:n indeksointivarojen
45674: Kyseisessä ponnessa todetaan muun muassa, kansallisesta vastinrahoituksesta.
45675: että "kaikkien tavoitteiden 2-6 varojen indeksi-
45676:
45677: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
45678:
45679: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
45680: 4 KK 809/1997 vp
45681:
45682:
45683:
45684:
45685: Tili Riksdagens Ta/man
45686:
45687: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Övervakningskommitten för vardera målpro-
45688: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- gram avger ett förslag om hur de indexerings-
45689: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- medel som ingår i målprogrammen skall förde-
45690: man Maija-Liisa Veteläinen undertecknade las. På basis av förslaget fattar kommissionen ett
45691: spörsmål nr 809: officiellt beslut om fördelningen av indexerings-
45692: medlen. Användningen av indexeringsmedlen
45693: Varför avviker finansministeriet från behöver dock inte slås fast varje år.
45694: den normala modellen för nationell fi- För att medfinansieringen ur EU:s struktur-
45695: nansiering, dvs. varför undandrar sig mi- fonder skall kunna upprätthållas enligt kommis-
45696: nisteriet ansvaret totalt och låter kommu- sionens ursprungliga beslut om ramarna för stöd,
45697: ner och företag som kämpar med svårig- bör även tillväxten inom den nationella offentliga
45698: heter ensamma stå för den nationella fi- finansieringen motsvara de indexeringsmedel
45699: nansieringen? som fås ur strukturfonderna. Staten, kommuner-
45700: na eller andra offentliga samfund kan ansvara för
45701: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt den nationella offentliga finansieringen.
45702: anföra följande: 1budgetpropositionen för 1998 har de ministe-
45703: rier som ansvarar för olika strukturfonder med-
45704: EU :s budget styrs av de ekonomiska ramarna, delat för varje fonds och målprograms del hur
45705: inom vilka man har kommit överens om de i staten (vederbörande ministerier) ämnar deltai
45706: åtaganden uttryckta taken 1993-1999 för varje den nationella tilläggsfinansiering som indexe-
45707: utgiftsrubrik. Rådet och Europaparlamentet, ringsmedlen från EU förutsätter. lnrikesmini-
45708: som utövar EU:s budgetmakt, har förbundit sig steriet, som är ansvarigt ministerium för Euro-
45709: att göra upp EU-budgeten för varje år inom peiska regionala utvecklingsfonden (ERDF), har
45710: ramen för dessa tak. Eftersom de gällande ekono- meddelat att andra offentliga samfund än staten
45711: miska ramarna har utarbetats enligt prisnivån ansvarar för den nationella andelen av indexe-
45712: för 1992 (tiliskottet från de nya medlemsländerna ringsmedlen från EU (29,8 milj. mk). Jord- och
45713: dock enligt 1995 års prisnivå), har man kommit skogsbruksministeriet, som är ansvarigt ministe-
45714: överens om att en inflationsjustering görs i de rium för utvecklingssektionen vid Europeiska ut-
45715: ekonomiska ramarna varje år. På varje utgifts- vecklings- och garantifonden för jordbruket
45716: rubrik tiliämpas en lika stor inflationsjustering. (EUGFJ-U) och fonden för fiskets utveckling
45717: Bl.a. genom inflationsjusteringen av de ekono- (FFU), har meddelat att inga indexeringsmedel
45718: miska ramarna kan EU-budgetens slutsumma (10,8 milj. mk) alls i anslutning tili målprogram
45719: varje år utökas i motsvarighet tili inflationsjus- 5b föreslås bli utdelade 1998. Inom målprogram
45720: teringen. 6 ämnar staten deltai den nationella andelen av
45721: På samma sätt, med beaktande av inflationen, indexeringsmedlen via Gårdsbrukets utveck-
45722: utökas inom de ekonomiska ramarna även ut- lingsfond. Dessutom har staten reserverat en ex-
45723: giftsrubrik 2, som i huvudsak innefattar EU:s tra satsning på indexeringsmedlen för det kom-
45724: strukturfonder och sammanhållningsfonden. pensationsbidrag som ingår i målprogram 6. Ar-
45725: Detta har också beaktats i medlemsstaternas betsministeriet, som är ansvarigt ministerium för
45726: målprogram, som godkänts av kommissionen. 1 Europeiska socialfonden (ESF), har meddelat att
45727: ingresserna tili kommissionens beslut gällande staten sköter hela den nationella tiliäggsfinansie-
45728: målprogrammen sägs att beloppet av det besluta- ring för 1998 som indexeringsmedlen ur ESF
45729: de gemenskapsstödet för hela perioden liksom (114,8 milj. mk) förutsätter.
45730: den årliga fördelningen av stödet skall fastställas Kommunernas deltagande i EU:s målpro-
45731: i ecu uttryckt i de priser som gäller under det år då gram har varierat beroende på program. 1 många
45732: beslutet fattas, samt att beloppet skall indexregle- målprogram (särskilt målprogram 2) har kom-
45733: ras. munernas deltagande varit mer omfattande än
45734: KK 809/1997 vp 5
45735:
45736: planerat, i andra har det varit mindre. Exempel- steringar som godkändes av statsrådets finansut-
45737: vis när det gäller målprogram 5b har jord- och skott den 23 april1996. I klämmen framhålls bl.a.
45738: skogsbruksministeriet meddelat att 1998 års in- att villkoret för att indexjusteringar av medlen
45739: dexeringsmedel ur EUGFJ-U inte kan tas i bruk, för alla mål2-6 skall tas i bruk är att de utgifts-
45740: eftersom den ursprungligen planerade medfinan- ramar som på grund av indexjusteringarna har
45741: sieringen från kommunernas sida i den nationella fastställts för 1997-1999 inte skalljusteras och
45742: offentliga finansieringen (15 %) inte har genom- inte får överskridas och att indexjusteringarna
45743: förts, och staten har därför varit tvungen att satsa även senare måste hållas inom ramarna för de
45744: mer än planerat redan på det ursprungliga pro- anslag och utgifter som godkänts.
45745: grammet. Staten står alltså i beråd att ta på sig ansvaret
45746: Endast när det gäller Europeiska regionala för största delen av den nationella medfinansie-
45747: utvecklingsfonden, som inrikesministeriet ansva- ringen när det gäller EU:s indexeringsmedel. Så-
45748: rar för, har man för 1998 års del kommit tili en ledes undandrar sig varken staten eller finansmi-
45749: lösning, enligt viiken indexeringsmedlen från EU nisteriet den nationella finansieringen, utan åtar
45750: kommer att delasut 1998, men för den nationella sig i stället ett stort ansvar när det gäller den
45751: andelen ansvarar inte staten utan vissa andra nationella satsningen på EU:s indexeringsmedel.
45752: offentliga samfund. Enligt inrikesministeriet be- Kommunerna och företagen behöver alltså inte
45753: ror detta på att varken inrikesministeriet eller ensamma eller ens tili största delen ansvara för
45754: något annat ministerium som ansvarar för den nationella medfinansieringen när det gäller
45755: ERDF:s projekt skulle ha kunnat iaktta den EU:s indexeringsmedel.
45756: kläm om allmänna principer som gäller indexju-
45757:
45758: Helsingforsden 30 september 1997
45759:
45760: Finansminister Sauli Niinistö
45761: KK 810/1997 vp
45762:
45763: Kirjallinen kysymys 810
45764:
45765:
45766:
45767:
45768: Maija-Liisa Veteläinen /kesk: HautausaJan yrittäjiltä perittävän
45769: dieselveron alentamisesta
45770:
45771:
45772: Eduskunnan Puhemiehelle
45773:
45774: Hautaustoimistot tarvitsevat toiminnassaan merkiksi Suomen hautaustoimistojen liitto on
45775: välttämättä ruumisautoja. Niillä saa ajaa vain useita kertoja vedonnut valtiovarainministe-
45776: ammattiajoja. Tässä toiminnassa kilometrejä riöön verokohtelun kohtuullistamiseksi, mutta
45777: kertyy melko vähän ja jokainen kilometri liittyy tullut torjutuksi.
45778: yrittäjän ansiotulon hankkimiseen. Esimerkiksi Valtion tulee tukea yrittämisen edellytyksiä
45779: eräs haapajärveläinen hautausalan yrittäjä ajaa tasapuolisesti ja taata yrittäjille tasa-arvoinen
45780: vuodessa vain 5 000 kilometriä tällaista ajoa. dieselverokohtelu.
45781: HautausaJan yrittäjä kuitenkinjoutuu maksa- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
45782: maan yrityksensä ruumisautoissa käytettävästä jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
45783: dieselpolttoaineesta täyttä veroa. On olemassa nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
45784: muita ansiotoiminnassa käytettäviä ajoneuvo- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45785: tyyppejä, joiden dieselverotus on alennetulla ta-
45786: solla. Aikooko valtiovarainministeriö ryh-
45787: Olisikin täysin perusteltua saattaa voimaan tyä toimenpiteisiin tilanteen korjaami-
45788: ruumisautoille verotusmalli, jossa hautausalan seksi ja alentaa dieselveroa hautausalan
45789: yrittäjät maksaisivat alennettua dieselveroa. Esi- yrittäjille kohtuulliseksi?
45790:
45791: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
45792:
45793: Maija-Liisa Veteläinen /kesk
45794:
45795:
45796:
45797:
45798: 270136
45799: 2 KK 810/1997 vp
45800:
45801:
45802:
45803:
45804: Eduskunnan Puhemiehelle
45805:
45806: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nekulutukseksi oletetaan 8 litraa 100 kilometril-
45807: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tä, esimerkiksi 5 000 kilometrin vuotuisella ajo-
45808: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai- suoritteella dieselkäyttöisen henkilöauton varsi-
45809: sen Jasenen vastattavaksi kansanedustaja nainen ajoneuvovero ja polttoainekustannukset
45810: Maija-Liisa Veteläisen näin kuuluvan kirjallisen ovat noin 1 500 markkaa kalliimmat kuin bensii-
45811: kysymyksen n:o 810: nikäyttöisen vastaavan ajoneuvon vuosikustan-
45812: nukset olisivat. Hieman yli 11 000 kilometrin ajo-
45813: Aikooko valtiovarainministeriö ryh- suoritteella näin lasketut kustannukset ovat sa-
45814: tyä toimenpiteisiin tilanteen korjaami- mat, ja suoritteen edelleen kasvaessa dieselkäyt-
45815: seksi ja alentaa dieselveroa hautausalan töinen ajoneuvo muodostuu tässä laskemassa
45816: yrittäjille kohtuulliseksi? bensiinikäyttöisiä edullisemmaksi. Laskemassa
45817: on otettu huomioon myös polttoainekulujen vä-
45818: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hennyskelpoisuus arvonlisäverotuksessa.
45819: vasti seuraavaa: Yritykset tekevät luonnollisesti vastaavan-
45820: laisia vertailulaskelmia autokalustoaan valites-
45821: Kysymyksessä tarkoitettaneen dieselverona saan. Asiaan tietysti vaikuttavat monet muutkin
45822: vuotuisena kannettavaa varsinaista ajoneuvove- tekijät kuin vuotuiset käyttökustannukset, kuten
45823: roa. Ajoneuvojen varusteista ja rakenteesta an- osaltaan sekin, että diese1käyttöisestä vähän aje-
45824: netun asetuksen mukaan hautausauto luokitel- tusta ajoneuvosta voi mahdollisesti saada myytä-
45825: laan henkilöautojen ryhmään kuuluvaksi. Siten essä paremman hinnan kuin bensiinikäyttöisestä
45826: siitä kannetaan myös varsinainen ajoneuvovero ajoneuvosta ehkä saisi. Joka tapauksessa vuo-
45827: kuten henkilöautosta. Jos ajoneuvon kokonais- tuisten kustannusten ero ei näytä kovin suurelta,
45828: painoksi oletetaan esimerkiksi 1 850 kiloa, varsi- vaikka ajosuorite jäisi suhteellisen vähäiseksikin.
45829: naisen ajoneuvoveron määräksi saadaan 2 775 Hautausautoista lienee dieselkäyttöisiä vain noin
45830: markkaa vuodessa. kolmannes enemmistön ollessa bensiinikäyt-
45831: Hautausautoksi soveltuvia autoja on saatavil- töisiä.
45832: la sekä bensiinikäyttöisinä että dieselkäyttöisinä. Vastaava kysymys koskee vuotuisia veroja
45833: Bensiinikäyttöisestä mallista ei kanneta varsi- yleisemminkin. Ajosuoritteet vaihtelevat erilai-
45834: naista ajoneuvoveroa. Se, tuleeko bensiini- vai sessa käytössä huomattavasti, eikä tätä voida
45835: dieselkäyttöinen hautausauto yritykselle edulli- ottaa huomioon veron määrässä. Millekään am-
45836: semmaksi vuotuiset verot ja polttoainekulut mattiryhmälle tai käyttötarkoitukselle ei ole
45837: huomioon ottaen, on helposti laskettavissa. Jos myönnetty erityiskohtelua vähäisen käyttömää-
45838: bensiinikäyttöisen vaihtoehdon polttoainekulu- rän perusteella. Valtiovarainministeriö katsoo,
45839: tukseksi oletetaan 11 litraa 100 kilometriltä ja ettei myöskään hautaustoiminnan kohdalla ole
45840: vastaavan dieselkäyttöisen ajoneuvon polttoai- aihetta tällaisiin erityisjärjestelyihin.
45841:
45842: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1997
45843:
45844: Ministeri Arja Alho
45845: KK 810/1997 vp 3
45846:
45847:
45848:
45849:
45850: Tili Riksdagens Talman
45851:
45852: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kostnaderna för en dieseldriven personbil räknat
45853: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande enligt t. ex. 5 000 fordonskilometer om året bli ca
45854: medlem av statsrådet översänt följande av riks- 1 500 mk högre än vad de årliga kostnaderna för
45855: dagsman Maija-Liisa Veteläinen undertecknade ett motsvarande bensindrivet fordon skulle bli.
45856: spörsmål nr 810: Om man utgår ifrån något över 11 000 fordonski-
45857: lometer skulle dessa kostnader bli lika stora och
45858: Ämnar finansministeriet vidta åtgär- med ännu fler fordonskilometer blir ett diesel-
45859: der för att rätta tillläget och sänka diesel- drivet fordon i denna kalkyl förmånligare än ett
45860: skatten till en skälig nivå för begravnings- bensindrivet. I kalkylen har man också beaktat
45861: entreprenörer? att bränslekostnaderna är avdragsgilla i mervär-
45862: desbeskattningen.
45863: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Företagen gör naturligtvis liknande jämförel-
45864: anföra följande: sekalkyler när de skall välja sin bilpark. Självfal-
45865: let är det också många andra faktorer än de årliga
45866: I spörsmålet avses med dieselskatt troligen den driftskostnaderna som påverkar beslutet, liksom
45867: egentliga fordonsskatt som uppbärs årligen. En- också för sin del det faktum att det eventuellt går
45868: ligt förordningen om fordons konstruktion och att få ett bättre pris vid försäljning av ett diesel-
45869: utrustning hör likbilarna tili kategorin personbi- drivet fordon som är lite medkört än vad man
45870: lar. Således uppbärs för likbilar också egentlig kanske skulle få för ett bensindrivet fordon. I
45871: fordonsskatt på samma sätt som för personbilar. vilket fall som helst verkar skillnaden mellan de
45872: Om ett fordons totala vikt är t.ex. 1 850 kg upp- årliga kostnaderna inte vara särskilt stor, även
45873: går den egentliga fordonsskatten till2 775 mk om om fordonskilometertalet skulle bli relativt lågt.
45874: året. Av likbilarna torde endast ungefår en tredjedel
45875: Bilar som är lämpliga som likbilar finns att få vara dieseldrivna medan största delen är bensin-
45876: både som bensindrivna och som dieseldrivna. drivna.
45877: För den bensindrivna modellen uppbärs ingen Ett motsvarande spörsmål kunde ställas angå-
45878: egentlig fordonsskatt. Huruvida en bensin- eller ende årliga skatter också mera allmänt. Fordons-
45879: en dieseldriven likbil blir förmånligare för företa- kilometertalet varierar betydligt vid olika an-
45880: get, när man beaktar de årliga skatterna och vändning men detta kan inte beaktas när skatte-
45881: bränslekostnaderna, kan lätt räknas ut. Om man beloppet fastställs. Ingen yrkesgrupp och inget
45882: exempelvis räknar med att bränsleförbrukningen användningsändamål har beviljats särbehand-
45883: för en bensindriven bil är 11 liter på 100 km ling på grund av ringa användning. Finansminis-
45884: medan bränsleförbrukningen för motsvarande teriet anser att det inte heller i fråga om begrav-
45885: dieseldrivna fordon antas vara 8 liter på 100 km, ningsbranschen finns någon anledning att vidta
45886: skulle den egentliga fordonsskatten och bränsle- d ylika specialarrangemang.
45887:
45888: Helsingfors den 29 september 1997
45889:
45890: Minister Arja Alho
45891: KK 811/1997 vp
45892:
45893: Kirjallinen kysymys 811
45894:
45895:
45896:
45897:
45898: Maija-Liisa Veteläinen /kesk: Omaishoidontuen työllisyys- ja so-
45899: siaalipoliittisista vaikutuksista
45900:
45901:
45902: Eduskunnan Puhemiehelle
45903:
45904: Yli 30 %:n sotainvalideilla on oikeus saada työttömyyspäivärahalle peruspäivärahalta, hä-
45905: valtion tapaturmavirastolta omaishoidontukea. nellä ei ole muuta mahdollisuutta kuin kieltäytyä
45906: Sen maksaa valtio. Kunnan tehtävänä on etsiä tapaturmaviraston omaishoidontuella kustau-
45907: henkilö työskentelemään sotainvalidin luona nettavasta työstä. Tämä on luonnollinen reaktio
45908: sekä avustamaan häntä ja siten täyttämään yh- epävarmassa elämäntilanteessa elävälle ihmisel-
45909: teiskunnan velvollisuutta huolehtia sodissa vam- le.
45910: mautuneista henkilöistä. Yhteiskunnan vastuu sotainvalideista on täl-
45911: Rahaliikenne tapahtuu kunnan kautta. Avus- löin vaarassa jäädä toteutumatta, ja työttömien
45912: tava henkilö ei ole kuitenkaan työ- tai virkasuh- osallistuminen tähän arvokkaaseen työhön tasa-
45913: teessa kuntaan. Omaishoidontuki on avustusta arvoisina työllisinä ei toteudu.
45914: eikä sitä tulkita palkaksi. Tällöin työn suorittaja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45915: jää kaikkien työntekijäetuuksien ulkopuolelle. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
45916: Hänelle ei kerry lomaoikeutta eikä sosiaalitur- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
45917: vaa. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45918: On kantautunut viestejä siitä, että työttömät
45919: eivät ole halukkaita tämänmuotoiseen työhön. Onko työministeri tietoinen peruste-
45920: Sitä ei oteta huomioon laskennallisesti heidän luissa mainituista ongelmista ja mitä niil-
45921: työhistorianaan. Jos työtön yrittää kerätä työs- le aiotaan tehdä?
45922: säolojaksoja päästäkseen ansiosidonnaiselle
45923:
45924: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
45925: Maija-Liisa Veteläinen /kesk
45926:
45927:
45928:
45929:
45930: 270136
45931: 2 KK 811/1997 vp
45932:
45933:
45934:
45935:
45936: Eduskunnan Puhemiehelle
45937:
45938: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa seen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huol-
45939: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tajaan. Maksettava hoitopalkkio ei verotukselli-
45940: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sesti ole palkkaa vaan työkorvaus.
45941: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii- Työttömyysturvan saamisen kannalta asiaa
45942: sa Veteläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- tulee tarkastella kokonaisuutena. Työttömyys-
45943: senn:o811: turvalle on asetettu tietyt tavoitteet ja lähtökoh-
45944: dat. Eräänä keskeisenä lähtökohtana on vakuu-
45945: Onko työministeri tietoinen peruste- tusperiaatteen toteutuminen työttömyysturvan
45946: luissa mainituista ongelmista ja mitä niil- piiriin pääsyn ja siellä pysymisen kannalta. Va-
45947: le aiotaan tehdä? kuutusperiaatteen vahvistamiseen tähdättiin
45948: myös vuoden 1997 alusta lukien voimaan tulleel-
45949: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- la työttömyysturvan uudistuksella. Työssäolo-
45950: vasti seuraavaa: ehtoa pidennettiin 43 viikkoon ja kokoaikatyön
45951: palkkana edellytetään vähintään 4 720 markkaa
45952: Sotilasvammalain 6 §:n 4 momentin mukaan kuukaudessa, ellei työalalla ole työehtosopimus-
45953: vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työky- ta.
45954: vyttömyysaste on vähintään 30 prosenttia, kor- Työttömyysturvana on tarkoitettu katettavan
45955: vataan sosiaalihuoltolain 17 §:n 1 momentin 3 määräajan tilanteita, joissa henkilö on hankki-
45956: kohdan mukaisista kotipalveluista, 4 kohdan nut toimeentulonsa palkkatyöstä tai yrittäjänä
45957: mukaisista asumispalveluista ja 7 kohdan mukai- toimimisesta ja joissa tämä pääasiallinen toi-
45958: sesta omaishoidontuesta sekä kansanterveyslain meentulon lähde on jäänyt kokonaan tai osittain
45959: 14 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisista sairaan- pois. Työttömyysturvana ei ratkaista työnanta-
45960: hoidon palveluista aiheutuneet kustannukset. jan tai hoitosopimuksen osapuolen ja työnteki-
45961: Palvelu- tai tukiasunnosta perittävää vuokraa tai jän tai hoitajan väliseen perussuhteeseen liittyviä
45962: vastaavaa maksua ei kuitenkaan korvata. Koti- kysymyksiä. Vakuutusperiaate kuuluu työttö-
45963: palvelujen, asumispalvelujen ja omaishoidon myysturvaan, eikä tarkoitus ole muuttaa tätä
45964: tuen korvaamisesta säädetään tarkemmin ase- keskeistä periaatetta omaishoidon tukea saavien
45965: tuksella. kohdalla.
45966: Mainitun lain 6 a §:ssä säädetään muun muas- Omaishoidon tuki on eräs tapa hoidon järjes-
45967: sa siitä, että kunnalle ja kuntainliitolle, joka on tämiseksi muiden sosiaalipalvelujen ohella. Ny-
45968: järjestänyt edellä 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun kyistä omaishoidon tukea koskevaa lakia säätä-
45969: palvelun tai 5 momentissa tarkoitetun kuntout- essään eduskunta on hyväksynyt lakiin kirjatut
45970: tamisen taikka laitoshuollon, korvataan vahin- periaatteet, muun muassa sen, että kyseessä ei ole
45971: goittuneen tai sairastuneen hoidosta kunnalle tai työsopimussuhde. Samalla parannettiin omais-
45972: kuntainliitolle aiheutuneet kustannukset. Kor- hoitajien asemaa muun muassa siten, että
45973: vaus suoritetaan valtion varoista. omaishoitajana toimiminen tuli lakisääteisen elä-
45974: Työttömyysturvalain mukainen työssäoloeh- keturvan piiriin. Sosiaalihuoltolakia tullaan ensi
45975: to kertyy vakuutuksenalaisesta työ-, toimi- tai vuoden alusta muuttamaan siten, että omaishoi-
45976: virkasuhteessa tehdystä työstä. Tehdyltä työltä tajat saavat vähintään yhden päivän vapaata sel-
45977: edellytetään työssäoloehdon täyttymisen kan- laista kuukautta kohti, jolloin he ovat ympäri-
45978: nalta, että se muutoinkin täyttää työttömyystur- vuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin sidottu-
45979: valaissa asetetut vaatimukset. Sosiaalihuoltolain na hoitotyöhön. Uudistuksen kustannusten on
45980: 27 b §:ssä säädetään, että omaishoidon tuesta so- arvioitu olevan vuonna 1998 yhteensä noin 81
45981: pimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain miljoonaa markkaa, josta valtion osuus on ar-
45982: tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehnee- violta 19,7 miljoonaa markkaa.
45983:
45984: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
45985:
45986: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
45987: KK 811/1997 vp 3
45988:
45989:
45990:
45991: Tili Riksdagens Talman
45992:
45993: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- inte i beskattningshänseende någon lön utan en
45994: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- arbetsersättning.
45995: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- När det gälier erhåliandet av utkomstskydd
45996: man Maija-Liisa Veteläinen undertecknade för arbetslösa måste saken granskas som en hel-
45997: spörsmål nr 811: het. Man har stälit upp vissa mål och utgångs-
45998: punkter för utkomstskyddet för arbetslösa. En
45999: Är arbetsministern medveten om de central utgångspunkt är att försäkringsprincipen
46000: problem som nämns i motiveringen och skall iakttas när det gälier rätten till utkomst-
46001: vad ämnar man göra åt dem? skydd för arbetslösa och rätten att fortsättnings-
46002: vis omfattas av det. Också den revidering av
46003: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt utkomstskyddet för arbetslösa som trädde i kraft
46004: anföra följande: vid ingången av 1997 syftade tili att stärka för-
46005: säkringsprincipen. Arbetsvillkoret förlängdes tili
46006: Enligt 6 § 4 mom. lagen om skada, ådragen i 43 veckor och lönen för ett heltidsarbete skali
46007: militärtjänst betalas tili en skadad elier insjuknad vara minst 4 720 mk per månad, såvida det inte
46008: vars invaliditetsgrad är minst 30 procent ersätt- finns ett koliektivavtal inom branschen.
46009: ning för kostnaderna för hemservice enligt 17 § 1 Avsikten med utkomstskyddet för arbetslösa
46010: mom. 3 punkten socialvårdslagen, boendeservice är att det skali täcka sådana situationer under en
46011: enligt 17 § 1 mom. 4 punkten och stöd för närstå- viss tid där en person har fått sitt uppehälie av
46012: endevård enligt 17 § 1 mom. 7 punkten i samma lönearbete elier som företagare och där denna
46013: lag samt för kostnaderna för sjukvårdstjänster huvudsakliga utkomstkälia sedermera faliit bort
46014: enligt 14 § 1 mom. 2 punkten folkhälsolagen. helt och håliet eller tili en del. Med utkomstskyd-
46015: Hyror elier motsvarande avgifter för servicebo- det för arbetslösa löser man inga frågor som
46016: städer elier stödbostäder ersätts dock inte. Om gäller det grundläggande förhållandet mellan ar-
46017: ersättning för hem- och boendeservice och för betstagare eller vårdavtalspart och arbetstagare
46018: stöd för närståendevård stadgas närmare genom eller vårdare. Försäkringsprincipen är en del av
46019: förordning. utkomstskyddet för arbetslösa och man har inte
46020: 1 nämnda lags 6 a § sägs bl.a. att tili en kom- för avsikt att ändra på denna centrala princip i
46021: mun elier ett kommunalförbund, som ordnat i 6 § fråga om personer som erhåller stöd för närståen-
46022: 4 mom. nämnd service elier i 5 mom. nämnd devård.
46023: rehabilitering elier anstaltsvård, utges ersättning Stödet för närståendevård är ett sätt att sköta
46024: för de kostnader som vården av den skadade elier vården vid sidan av andra socialtjänster. När
46025: insjuknade åsamkat kommunen elier kommu- riksdagen stiftade den lag som nu gäller i fråga
46026: nalförbundet. Ersättningen betalas av statens om stödet för närståendevård godkände den de
46027: medel. principer som finns inskrivna i lagen, bl.a. princi-
46028: Det arbetsvillkor som nämns i lagen om ut- pen att det inte är fråga om något arbetsavtals-
46029: komstskydd för arbetslösa uppfylls när en person förhållande. Samtidigt förbättrades situationen
46030: som försäkrad utför arbete i arbets-, tjänstgö- för närståendevårdarna bl.a. på det sättet att
46031: rings- elier tjänsteförhåliande. 1 fråga om det arbetet som närståendevårdare nu omfattas av
46032: utförda arbetet krävs, för att arbetsvillkoret skali det lagstadgade pensionsskyddet. Socialvårdsla-
46033: bli uppfylit, att det också i övrigt uppfylier de gen kommer vid ingången av nästa år att ändras
46034: krav som uppstälis i lagen om utkomstskydd för så, att närstäendevårdarna får minst en ledig dag
46035: arbetslösa. 1 27 b § socialvårdslagen bestäms att per månad, förutsatt att de under den mänaden
46036: den som ingått ett avtal om stöd för närstående- dygnet runt elier fortlöpande varje dag har varit
46037: vård inte står i ett arbetsförhåliande enligt arbets- bundna vid vårdarbetet. Kostnaderna för refor-
46038: avtalslagen till den kommun, den vårdbehövan- men har 1998 beräknats uppgå tili sammanlagt
46039: de elier vårdbehövandens vårdnadshavare som ca 81 milj. mk, varav statens andel uppskattas tili
46040: har ingått avtalet. Det vårdarvode som betalas är 19,7 milj. mk.
46041: '
46042: Helsingforsden 30 september 1997
46043:
46044: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
46045: KK 812/1997 vp
46046:
46047: Kirjallinen kysymys 812
46048:
46049:
46050:
46051:
46052: Tuija Pohjola /sd: ASP-lainoja koskevan ikärajoituksen poistami-
46053: sesta
46054:
46055:
46056: Eduskunnan Puhemiehelle
46057:
46058: Voimassa oleva ASP-järjestelmä pyrkii autta- eivät usein ole aiemmin omistaneet omistusasun-
46059: maan nuoria ensiasunnon hankkimiseen. Laina toa. ASP-järjestelmän laajentamisen puolesta
46060: on pääasiassa tarkoitettu 18-30-vuotiaalle, puhuu myös vuokra-asuntomarkkinoilla vallit-
46061: joka ei ole omistanut 50 %:a tai enempää asun- sevat epäkohdat: vuokrien raju nousu ja asunto-
46062: nosta. Lisäksi ehdoilla säädetään omasäästö- jen vähäinen tarjonta. Nykyistä järjestelmää olisi
46063: osuuksista, talletusajasta ja -korosta sekä muista helppo laajentaa poistamalla siitä ikärajoitukset.
46064: lainaehdoista. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
46065: Nuorten osalta järjestelmä on toiminut tähän jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
46066: mennessä hyvin eikä heitä koskeviin muutoksiin nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
46067: ole tässä yhteydessä syytä puuttua. Sen sijaan nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46068: hyvin toimivaa järjestelmää voitaisiin laajentaa
46069: koskemaan myös muita väestöryhmiä, joilla Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
46070: saattaa olla elämäntilanteestajohtuvia erityistar- ASP-järjestelmää koskevan ikärajoituk-
46071: peita. Hyvänä esimerkkinä voidaan ottaa esimer- sen poistamiseksi?
46072: kiksi Suomeen palaavat paluumuuttajat, jotka
46073:
46074: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
46075:
46076: Tuija Pohjola /sd
46077:
46078:
46079:
46080:
46081: 270136
46082: 2 KK 812/1997 vp
46083:
46084:
46085:
46086:
46087: Eduskunnan Puhemiehelle
46088:
46089: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa asuntosäästöpalkkiolaiksi pidettiin 39 vuoden
46090: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ikärajaa liian korkeana, koska se merkitsi sitä,
46091: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen että ensimmäinen omistusasunto voitiin hankkia
46092: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh- varsin iäkkäänä eli pitkälti yli 40-vuotiaana. Tä-
46093: jolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o män katsottiin olevan vastoin sitä ajatusta, että
46094: 812: järjestelmän avulla tuettaisiin nimenomaan nuo-
46095: ria asunnon hankkijoita. Tästä syystä tuen koh-
46096: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo dentuvuutta nuorille parannettiin alentamalla
46097: ryhtyä ASP-järjestelmää koskevan ikära- enimmäisikäraja 30 vuoteen asuntosäästöpalk-
46098: joituksen poistamiseksi? kiojärjestelmän uudistuksen yhteydessä vuoden
46099: 1993 alusta.
46100: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Edellä kerrotut perustelut pätevät tälläkin
46101: vasti seuraavaa: hetkellä. ASP-korkotuki ei ole sosiaalisesti tarve-
46102: harkintaista eli se ei ole tulorajoihin sidottu.
46103: Asuntosäästöpalkkiolain (1634/1992) 3 §:n Asuntopoliittisesti ei voida pitää tarkoituksen-
46104: mukaan asuntosäästötallettajaksi voi ryhtyä mukaisena sitä, että ei-tarveharkintaista asumi-
46105: henkilö,joka ennen tallettamisen aloittamista on seen kohdistuvaa tukea lisättäisiin nykyisestä.
46106: täyttänyt 18 mutta ei 31 vuotta. Aviopuolisot ASP-enimmäisikärajan ylittäneillä on käytös-
46107: voivat ryhtyä yhdessä asuntosäästötallettajiksi, sään tarveharkintainen, tulorajoihin sidottu
46108: vaikka toinen puoliso on täyttänyt 31 vuotta. omistusasuntolainojen korkotukijärjestelmä.
46109: Enimmäisikäraja oli vuoteen 1988 asti enin- Edellä kerrotuista syistä hallitus ei aio ryhtyä
46110: tään 34 vuotta, jolloin sitä pidennettiin enintään toimenpiteisiin ASP-järjestelmää koskevan ikä-
46111: 39 vuoteen. Hallituksen esityksessä uudeksi rajoituksen poistamiseksi.
46112:
46113: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
46114:
46115: Ministeri Sinikka Mönkäre
46116: KK 812/1997 vp 3
46117:
46118:
46119:
46120:
46121: Tili R;ksdagens Talman
46122:
46123: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen innebär att man kan skaffa sig den första ägarbo-
46124: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande staden vid rätt hög ålder, dvs. när man är långt
46125: medlem av statsrådet översänt följande av riks- över 40 år. Detta ansågs strida mot taoken att
46126: dagsman Tuija Pohjola undertecknade spörsmål systemet skall stöda uttryckligen unga bostads-
46127: nr 812: köpare. Av denna anledning förbättrades stödet
46128: så att det mera skulle rikta sig till unga. Detta
46129: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- skedde genom att den övre åldergränsen sänktes
46130: ta för att avskaffa åldersgränserna inom ti1130 år i samband med revideringen av systemet
46131: BSP-systemet? för bostadssparpremier fr.o.m. början av 1993.
46132: De ovan anförda motiven gäller även för när-
46133: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt varande. BSP-räntestödet är inte socialt sett un-
46134: anföra följande: derkastat behovsprövning, dvs. det är inte bun-
46135: det tili inkomstgränser. Bostadspolitiskt sett kan
46136: Enligt 3 § lagen om bostadssparpremier (1634/ det inte anses vara ändamålsenligt att ett icke
46137: 1992) kan den som innan deponerandet inleds behovsprövat stöd som hänför sig tili boendet
46138: har fyllt 18 men inte 31 år bli bostadsspardepo- utökas från det nuvarande.
46139: nent. Makar kan tillsammans bli bostadssparde- Personer vars ålder överskrider den Övre ål-
46140: ponenter trots att den ena maken har fyl_lt 31 år. dersgränsen för BSP har tillgång tili ett behovs-
46141: Den övre åldersgränsen var fram ttll 1988 prövat och tili inkomstgränserna bundet ränte-
46142: högst 34 år, då den förlängdes till högst 39 år. I stödssystem för ägarbostadslån.
46143: regeringens proposition tili riksdagen med för- Av ovan anförda skäl ämnar regeringen inte
46144: slag tilllag om bostadssparpremier ansågs ålders- vidta åtgärder för att avskaffa åldersgränserna i
46145: gränsen på 39 år vara för hög, eftersom den fråga om BSP-systemet.
46146:
46147: Helsingforsden 26 september 1997
46148:
46149: Minister Sinikka Mönkäre
46150: KK 813/1997 vp
46151:
46152: Kirjallinen kysymys 813
46153:
46154:
46155:
46156:
46157: Pentti Tiusanen /vas: Energiaverotuksen uudistamisesta
46158:
46159:
46160:
46161: Eduskunnan Puhemiehelle
46162:
46163: Yhä useampi maamme voimalaitos on vähen- kehityksen kärjessä vaikeutuu. Tämä koskee eri-
46164: tänyt maakaasun käyttöä kivihiilen polttamista tyisesti nk. uusia energialähteitä.
46165: lisäämällä. Esimerkkinä tällaisesta on vaikkapa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46166: Mussalon Voima Oy Kotkassa. Samalla yhdis- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
46167: tetty sähkön- ja lämmöntuotanto on joutunut nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
46168: taloudellisiin vaikeuksiin. Myös biopolttoteknii- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46169: kan tutkimus ja kehitystyö maassamme on hyy-
46170: tymässä. Näiden kaikkien kolmen ilmiön takana Onko Hallitus tietoinen maakaasun
46171: katsotaan olevan vuoden 1997 alussa käyttöön käytön vähentymisestä kivihiilen hyväk-
46172: tulleet energiaverolain sovellukset. si, ja
46173: Kehityssuunta on Suomen kansallisen edun, mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46174: maamme kansainvälisten sitoumuksien sekä ym- ryhtyä energiaverolain muuttamiseksi
46175: päristön kuten myös yksittäisten ihmisten tervey- niin, että kaasun, yhdistetyn sähkön- ja
46176: den ja hyvinvoinnin kannalta vahingollinen. Sa- lämmöntuotannon sekä biopolttotekno-
46177: malla maamme energiateknologian kehittämi- logian kilpailuasema palautuu?
46178: nen ja sen mahdollisuus pysyä kansainvälisen
46179:
46180: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
46181:
46182: Pentti Tiusanen /vas
46183:
46184:
46185:
46186:
46187: 270136
46188: 2 KK 813/1997 vp
46189:
46190:
46191:
46192:
46193: Eduskunnan Puhemiehelle
46194:
46195: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa esityksessä ehdotetaan, että maakaasun 50 pro-
46196: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sentin veronalennusta jatkettaisiin nyt pysyvänä.
46197: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Esityksen tavoitteena on siten toteuttaa valtio-
46198: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu- neuvoston energiapolitiikkaa maakaasun osalta
46199: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o ja tukea valtioneuvoston energiapoliittiseen se-
46200: 813: lontekoon sisältyvää kannanottoa maakaasun
46201: käytön edistämiseksi.
46202: Onko Hallitus tietoinen maakaasun Samassa esityksessä valtioneuvosto ehdottaa
46203: käytön vähentymisestä kivihiilen hyväk- niinikään Suomen energiastrategian tavoitteiden
46204: si, ja mukaisesti, että puulla ja puupohjaisella pohto-
46205: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo aineilla tuotetulle sähkölle myönnetään valtion
46206: ryhtyä energiaverolain muuttamiseksi varoista tukea. Puulla ja puupohjaisilla pohtoai-
46207: niin, että kaasun, yhdistetyn sähkön- ja neilla tarkoitetaan tässä lähinnä metsäteollisuu-
46208: lämmöntuotannon sekä biopolttotekno- den sivutuotteena syntyneitä jätetuotteita, kuten
46209: logian kilpailuasema palautuu? esimerkiksi haketta, puun kuoria, sahanpurua ja
46210: mustalipeää. Puutaja puupohjaisia polttoaineita
46211: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- käytetään yhdyskuntien lämmitysvoimaloissa ja
46212: vasti seuraavaa: teollisuuden energiantuotannossa.
46213: Bioenergian hyväksikäyttöä on Suomessa
46214: Alkuvuonna sekä maakaasun että kivihiilen edistetty kolmen keskeisen päämäärän vuoksi.
46215: käyttö väheni maassamme. Tämäjohtuu useasta Päämäärät ovat energiahuollon varmuus, turval-
46216: tekijästä. Näiden molempien polttoaineiden käy- lisuus ja riippumattomuus, toiseksi kotimaisten
46217: tön vähenemistä ei voida selittää verojärjestel- resurssien hyväksikäyttö ja työllisyys sekä kol-
46218: män muutoksilla. Muutoinkin on todettava, että manneksi kasvihuonepäästöjen rajoittaminen.
46219: verotuksen vaikutus polttoaineiden käyttöön ei Valtion toimesta bioenergian hyväksikäyttöä on
46220: välttämättä näy kovin lyhyessä ajassa. Vasta sen ohjattu verotuksen avulla sekä tuettu suoraan
46221: jälkeen kun verojärjestelmä on jonkin aikaa ollut investointiavustuksilla ja tutkimus- ja kehitys-
46222: voimassa ja varsinkin silloin, jos se on ollut voi- työn määrärahoilla. Valtio on käyttänyt 1990-
46223: massa muuttumattomana, voidaan verojärjestel- luvulla keskimäärin noin 135 miljoonaa mark-
46224: män vaikutuksista tehdä pidemmälle meneviä kaa vuodessa bioenergian tukemiseen. Keski-
46225: johtopäätöksiä. määräinen vuotuinen tukijaettuna vuoden 1996
46226: Maakaasulie oli aikoinaan säädetty liikevaih- kulutuksella on noin 2 mk/MWh. Investointien
46227: toverottomuus ja niin sanottu tuontihintavähen- suoran tuen määrä on ollut keskimäärin 95 mil-
46228: nys liikevaihtoverolaissa väliaikaisesti vuosille joonaa markkaa ja tutkimus- ja kehitystyön
46229: 1992-2001. Euroopan unionin jäsenyyden määrärahat noin 40 miljoonaa markkaa. Bio-
46230: vuoksi tuontihintavähennyksestä jouduttiin luo- energian veroedut kivihiileen verrattuna ovat
46231: pumaan arvonlisäverotuksessa vuoden 1995 1990-luvulla keskimäärin olleet 180 miljoonaa
46232: alussa. Tämä muutos korvattiin sillä, että eräiden markkaa vuodessa.
46233: energialähteiden valmisteverotuksesta annet- Suomen energiastrategia, joka sisältyy edus-
46234: tuun lakiin maakaasulle säädettiin vuosien kunnalle 3 päivänä kesäkuuta 1997 annettuun
46235: 1995-1997 ajaksi 50 prosentin alennus siitä ve- valtioneuvoston energiapoliittiseen selon tekoon,
46236: rosta, joka .sille verojärjestelmän perusteiden on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnassa. Val-
46237: mukaan muutoin olisi kuulunut. Hallitus on an- tioneuvoston energiapoliittisten tavoitteiden
46238: tanut esityksensä eduskunnalle energiaverotusta osalta viitataan edellä mainittuun valtioneuvos-
46239: koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Tässä ton energiapoliittiseen selontekoon.
46240:
46241: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1997
46242:
46243: Ministeri Arja Alho
46244: KK 813/1997 vp 3
46245:
46246:
46247:
46248:
46249: Tili Riksdagens Talman
46250:
46251: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- accisnedsättningen om 50% för naturgas blir
46252: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- permanent. Propositionens mål är således att ge-
46253: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- nomföra statsrådets energipolitik i fråga om na-
46254: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr turgasen och stöda det stäliningstagande som
46255: 813: ingår i statsrådets energipolitiska redogörelse
46256: och enligt vilket användningen av naturgas skali
46257: Är Regeringen medveten om att an- främjas.
46258: vändningen av naturgas har minskat tili 1 samma proposition foreslår statsrådet också
46259: förmån för stenkol, och i enlighet med målsättningen i Finlands energi-
46260: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta strategi att elström som produceras med ved eller
46261: för att ändra energibeskattningen så, att träbaserade bränslen beviljas stöd av statliga
46262: konkurrensstäliningen för gas, kombine- medel. Med ved och träbaserade bränslen avses i
46263: rad produktion av el och värme samt bio- detta sammanhang främst avfalisprodukter som
46264: bränsleteknologi återstälis? uppstår som biprodukter inom skogsindustrin,
46265: bl.a. flis, bark, sågspån och svartlut. Ved och
46266: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt träbaserade bränslen används i samhälienas
46267: anföra följande: kraftvärmeverk och i industrins energiproduk-
46268: tion.
46269: 1 början av året minskade användningen av Utnyttjandet av bioenergi har i Finland främ-
46270: både naturgas och stenkoi i vårt land. Orsaken jats med tanke på tre centrala mål. Dessa är
46271: tili detta står att finna i ett flertal olika faktorer. energiförsörjningens säkerhet, trygghet och oav-
46272: Den minskade användningen av de båda bränsle- hängighet, för det andra användningen av in-
46273: na kan inte förklaras med forändringarna i skat- hemska resurser och sysselsättningen samt för
46274: tesystemet. Ä ven i övrigt kan man konstatera att det tredje begränsningen av växthusutsläpp. Sta-
46275: beskattningens verkningar på bränsleanvänd- ten har sett tili att användningen av bioenergi har
46276: ningen nödvändigtvis inte syns på en så pass kort styrts med hjälp av beskattningen samt stötts
46277: tid. Först efter att skattesystemet har varit i kraft direkt med investeringsbidrag och anslag för
46278: en tid och i synnerhet om det har varit i kraft i forsknings- och utvecklingsarbete. Staten har
46279: oforändrad form kan man dra mera långtgående under 1990-talet använt i genomsnitt ca 135 milj.
46280: slutsatser om skattesystemets verkningar. mk/år för stöd tili bioenergin. Det genomsnittliga
46281: För naturgasen hade i tiderna omsättnings- stödet per år dividerat med förbrukningen under
46282: skattefrihet och s.k. importprisavdrag fastställts 1996 uppgår tili ca 2 mk/MWh. Beloppet av det
46283: temporärt för åren 1992-2001 i omsättnings- direkta stödet för investeringar har i genomsnitt
46284: skattelagen. Tili följd avvårt medlemskap i Euro- uppgått tili 95 milj. mk och anslagen för forsk-
46285: peiska unionen måste vi avstå från importprisav- nings- och utvecklingsarbete tili ca 40 milj. mk.
46286: draget i mervärdesbeskattningen i början av Skatteförmånerna för bioenergi jämfört med
46287: 1995. Denna förändring kompenserades genom stenkoi har under 1990-talet i genomsnitt upp-
46288: att man i lagen om accis på vissa energikälior för gått tili 180 milj. mk/år.
46289: åren 1995-1997 sänkte den accis för naturgas Finlands energistrategi, som ingår i statsrådets
46290: som annars skulie ha tilikommit den i enlighet energipolitiska redogörelse tili riksdagen den 3
46291: med grunderna för skattesystemet med 50%. juni 1997, behandlas som bäst i riksdagen. 1fråga
46292: Regeringen har avlåtit en proposition tili riksda- om statsrådets energipolitiska mål hänvisas tili
46293: gen med förslag tili ändring av lagstiftningen om ovan nämnda energipolitiska redogörelse av
46294: energibeskattning. 1 propositionen föreslås att statsrådet.
46295:
46296: Helsingforsden 1 oktober 1997
46297:
46298: Minister Arja Alho
46299: KK 814/1997 vp
46300:
46301: Kirjallinen kysymys 814
46302:
46303:
46304:
46305:
46306: Sulo Aittoniemi /kesk: Valtioneuvoston autonkuljettajien toimimi-
46307: sesta kirjallisten kysymysten vastaajina
46308:
46309:
46310: Eduskunnan Puhemiehelle
46311:
46312: Eräässä arvostetussa tv-ohjelmassa 1.9.1997 Pitävätkö paikkansa ne julkisuudessa
46313: erään hallituspuolueen johtavassa asemassa ole- olleet tiedot, että kansanedustajien kirjal-
46314: va poliitikko totesi, että vastaukset kansanedus- lisiin kysymyksiin vastaukset laaditaan
46315: tajien kirjallisiin kysymyksiin laaditaan valtio- hyvinkin vaatimattomalla asiantunte-
46316: neuvoston autonkuljettajien toimesta. Toteamus muksella, ja jos niin on,
46317: oli yllättävä, vaikka toisaalta se vastaa myös sii- tulisiko autonkuljettajien ja muiden
46318: hen, miksi kirjallisiin kysymyksiin annettujen vastauksia valmistelevien virkamiesten
46319: vastausten taso on niin heikko kuin se on. ammattitaitoa kohottaa koulutus-, palk-
46320: On syytä kysyä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n kaus- ja muin vastaavin keinoin?
46321: 1 momenttiin viitaten:
46322:
46323: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1997
46324:
46325: Sulo Aittoniemi /kesk
46326:
46327:
46328:
46329:
46330: 270136
46331: 2 KK 814/1997 vp
46332:
46333:
46334:
46335:
46336: Eduskunnan Puhemiehelle
46337:
46338: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa asiantuntemuksella ottaen huomioon käytettä-
46339: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vissä oleva aika ja kysymyksen mahdollisesti
46340: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vaatimat erityiset selvitykset. Kun käytettävissä
46341: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- oleva aika on lain määräämällä tavalla rajattu, ei
46342: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen läheskään aina ole mahdollisuutta käynnistää
46343: n:o 814: sinänsä perusteltavissa olevia erityisiä selvityk-
46344: siä, jotta kysymyksiin voitaisiin vastata täysin
46345: Pitävätkö paikkansa ne julkisuudessa tyhjentävästi.
46346: olleet tiedot, että kansanedustajien kirjal- Valtionhallinnnossa on pitkäjänteisellä taval-
46347: lisiin kysymyksiin vastaukset laaditaan la kehitetty niin autonkuljettajien kuin muun-
46348: hyvinkin vaatimattomalla asiantunte- kin henkilöstön koulutusta ammatillisen päte-
46349: muksella, ja jos niin on, vyyden jatkuvaksi parantamiseksi. Samalla on
46350: tulisiko autonkuljettajien ja muiden pyritty huolehtimaan siitä, että henkilöstön toi-
46351: vastauksia valmistelevien virkamiesten minnallinen ja ammatillinen monipuolisuus
46352: ammattitaitoa kohottaa koulutus-, palk- edelleen lisääntyy. Tällöin myös kansanedusta-
46353: kaus- ja muin vastaavin keinoin? jien kysymyksiin vastaamiseen on käytettävissä
46354: entistä monialaisempaa asiantuntemusta. Vas-
46355: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tausten täydellisyyden tavoittelun tarkoitukses-
46356: vasti seuraavaa: sa pyritään myös voittamaan ongelma, johon
46357: kysymyksessäkin viitataan, eli kaikilla aloilla
46358: Vastaukset kansanedustajien kirjallisiin kysy- lähes jatkuvasti esiintyvä palkkojen jälkeenjää-
46359: myksiin laaditaan aina parhaalla mahdollisella neisyys.
46360:
46361: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997
46362: Pääministeri Paavo Lipponen
46363: KK 814/1997 vp 3
46364:
46365:
46366:
46367:
46368: Tili Riksdagens Talman
46369:
46370: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen da utredningar som spörsmålet eventuellt kräver.
46371: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande Eftersom den tid som står tili buds är begränsad
46372: medlem av statsrådet översänt följande av riks- på det sätt som lagen bestämmer, är det långt-
46373: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs- ifrån alltid möjligt att börja göra särskilda, i sig
46374: mål nr 814: motiverade utredningar för att kunna ge uttöm-
46375: mande svar på spörsmålen.
46376: Stämmer de uppgifter som förekom- lnom statsförvaltningen har man på ett lång-
46377: mit i offentligheten, att svaren på riks- siktigt sätt utvecklat utbildningen för så väl
46378: dagsmännens spörsmål skrivs med syn- chaufförerna som den övriga personalen i syfte
46379: nerligen b1ygsam sakkunskap, och i så fall att fortlöpande förbättra den yrkesmässiga
46380: borde yrkeskunskaperna hos de chauf- kompetensen. Samtidigt har man försökt öka
46381: förer och andra tjänstemän som bereder personalens mångsidighet i både funktionellt
46382: svaren höjas genom utbildning, avlöning och yrkesmässigt avseende. På så sätt finns det
46383: eller andra motsvarande medel? en mångsidigare sakkunskap än förut att tillgå
46384: när det gäller att besvara riksdagsmännens
46385: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt spörsmål. 1 syfte att få tili stånd fullödiga svar
46386: anföra följande: strävar man också efter att övervinna det pro-
46387: blem som det även hänvisas tili i spörsmålet,
46388: Svaren på riksdagsmännens spörsmål skrivs nämligen den så gott som ständiga eftersläp-
46389: alltid med bästa möjliga sakkunskap med beak- ning i lönerna som förekommer inom alla bran-
46390: tande av dentili buds stående tiden och de särskil- scher.
46391:
46392: Helsingforsden 19 september 1997
46393:
46394: Statsminister Paavo Lipponen
46395: KK 815/1997 vp
46396:
46397: Kirjallinen kysymys 815
46398:
46399:
46400:
46401:
46402: Sulo Aittoniemi /kesk: Kansantulon jakautumisesta
46403:
46404:
46405:
46406: Eduskunnan Puhemiehelle
46407:
46408: Ennen 1990-luvun lamaa Suomessa oli vain Kysymys on siitä, että yhteisen kakunjakami-
46409: noin 100 000 työtöntä ja kaikki pärjäsivät sen- sen oikeudenmukaisuus on kierähtänyt pahasti
46410: tään suhteellisen hyvin. Toisin sanoen kansantu- kyljelleen. Rikkaat ja hyväosaiset ovat käärineet
46411: losta riitti kaikille purtavaa, toisille enemmän, koko kansantulon peiton lämpimäkseen, ja ko-
46412: toisille vähemmän. konaan ilman peittoa on satojatuhansia suoma-
46413: Nyt lama on ohi ja pyörät pyörivät kiivaam- laisia. Ja kehitys jatkuu kiihtyvällä vauhdilla,
46414: min kuin ennen lamaa. Sen näkee myös siitä, että jopa mietitään sitä, miten tuloeroja kansalaisten
46415: kansantuote on viime vuosina kasvanut voimak- välillä voitaisiin kasvattaa. Tämä on pitkän pääl-
46416: kaasti ja on merkittävästi korkeampi tänään le vaarallista kehitystä.
46417: kuin ennen lamaa. Kansalla pitäisi siis olla keski- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46418: vertoisesti paremmin purtavaa kuin lamaa edel- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
46419: tävänä aikana. Mutta miten on käynyt? Todelli- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
46420: suudessa pian 600 000 todellista työtöntä elää nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46421: peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella, istuu
46422: sitten ties monettako kertaa kursseilla vai ei. Elä- Mistä johtuu, että vaikka Suomen
46423: keläisten eläketulot ovat pienentyneet ja yleensä- kansantuote on paljon suurempi kuin la-
46424: kin vähäosaisten turvaa kuristetaanjokaisen val- maa edeltävänä aikana, sadattuhannet
46425: tion talousarvion yhteydessä ja välilläkin. Sa- ihmiset elävät meillä nälkärajalla mutta
46426: manaikaisesti saadaan lehdistä lukea, miten val- pieni parempiosaisten joukko kahmii it-
46427: takunnan hyväosaiset saavat miljoonien optioita selleen jättiläistuloja, sekä
46428: ja ansaitsevat muutenkin moninkertaisesti, mitä Hallitus aikoo tehdä, että tämä
46429: pankkien johtohenkilöt, joiden jäljiltä yhteis- huolestuttava kehitys saadaan pysähty-
46430: kunta on maksanut viime vuosina kymmenien mään ja yhteiskunnassa palataan koh-
46431: miljardien markkojen pankkituet, joita tuskin tuulliseen ja tasapuoliseen kansantuloon
46432: saadaan takaisin. eli yhteisen kansantulon jakamiseen?
46433:
46434: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
46435:
46436: Sulo Aittaniemi /kesk
46437:
46438:
46439:
46440:
46441: 270136
46442: 2 KK 815/1997 vp
46443:
46444:
46445:
46446:
46447: Eduskunnan Puhemiehelle
46448:
46449: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa perusteluissa esitetyistä luvusta poiketen työttö-
46450: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, miä peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saa-
46451: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- neita oli heinäkuussa 213 000. Työllisyyden vah-
46452: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen vistuessa kotitalouksien tuloista aiempaa
46453: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 815: suurempi osa tulee ansaintatuloista ja pienempi
46454: osa tulonsiirroista. Kokonaisuutena tämä mer-
46455: Mistä johtuu, että vaikka Suomen kitsee kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin lisään-
46456: kansantuote on paljon suurempi kuin la- tymistä.
46457: maa edeltävänä aikana, sadattuhannet Kysymyksen perusteluissa mainitut eläketulot
46458: ihmiset elävät meillä nälkärajalla mutta ovat kasvaneet vuodesta 1990 tähän vuoteen yh-
46459: pieni parempiosaisten joukko kahmii it- teensä 22 mrd. markkaa eli 40 prosenttia. Tämä
46460: selleen jättiläistuloja, sekä merkitsee sitä, että - eläkeläisten lukumäärän
46461: mitä Hallitus aikoo tehdä, että tämä kasvu ja inflaatio huomioiden -reaaliset eläke-
46462: huolestuttava kehitys saadaan pysähty- tulot eläkkeensaajaa kohti ovat lisääntyneet vuo-
46463: mään ja yhteiskunnassa palataan koh- desta 1990 tähän vuoteen keskimäärin prosentin
46464: tuulliseen ja tasapuoliseen kansantuloon vuodessa.
46465: eli yhteisen kansantulon jakamiseen? Eri tuloluokkien välisessä tulonjaossa ei
46466: myöskään ole viime vuosina tapahtunut suuria
46467: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- muutoksia, sillä työttömyyden kasvun ja palkka-
46468: vasti seuraavaa: tulojen lisääntyneen hajonnan vastapainona
46469: ovat olleet lisääntyneet tulonsiirrot. Toimeentu-
46470: Tänä vuonna bruttokansantuote ylittää la- lotukea saaneiden kotitalouksien lukumäärä
46471: maa edeltäneen vuoden 1990 tason arviolta vii- vuonna 1995 oli 339 000. Tilastokeskuksen käyt-
46472: dellä prosentilla. Laman syvyyden johdosta ko- tämän määritelmän mukaisia köyhiä kotitalouk-
46473: konaistuotanto saavutti lamaa edeltäneen tason- sia oli vuonna 1995 kuitenkin ainoastaan runsaat
46474: sa vasta viime vuoden lopulla, vaikka kasvu 10 000 enemmän kuin vuonna 1990, eli 83 000
46475: käynnistyikin jo vuoden 1994 aikana. kotitaloutta (Tilastokeskus: Tulonjakotilasto
46476: Lama koetteli varsin tasapuolisesti kaikkia 1995). Työllisyyden kohentuessa tämänkin ryh-
46477: kansalaispiirejä, eivätkä tuloerot tällä vuosikym- män voidaan arvioida jo olevan pienenemässä.
46478: menellä ole sanottavasti suurentuneet. Laman Hallituksen talouspolitiikan linjan mukaisesti
46479: seurauksena hävinneistä lähes 450 000 työpai- talous on saatu kestävälle nousu-uralle. Tämä
46480: kasta on tähän mennessä saatu takaisin vasta merkitsee työllisyyden kohenemisen ohella kan-
46481: vajaat 100 000, mutta uusia työpaikkoja syntyy santulon kasvamista ja on sinällään tehokkain
46482: nyt 50 OOO:n vuosivauhdilla. Vastaavasti työttö- tapa turvata mahdollisimman oikeudenmukai-
46483: myys on merkittävästi alenemassa. Kysymyksen nen tulonjako.
46484:
46485: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1997
46486:
46487: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
46488: KK 815/1997 vp 3
46489:
46490:
46491:
46492:
46493: Tili Riksdagens Talman
46494:
46495: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- att ske en betydande minskning av arbetslöshe-
46496: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- ten. Avvikande från de siffror som anges i spörs-
46497: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- målet, var antalet arbetslösa som fick grunddag-
46498: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr penning eller arbetsmarknadsstöd i juli 213 000.
46499: 815: När sysselsättningen förbättras är en större del
46500: än tidigare av hushållens inkomster förvärvsin-
46501: Vad beror det på att fastän Finlands komster och en mindre del inkomsttransferering-
46502: nationalprodukt är mycket större än un- ar. Totalt sett innebär detta att alla medborgares
46503: der tiden före den ekonomiska depressio- välstånd ökar.
46504: nen, så lever hundratusentals människor i De pensionsinkomster som nämns i motive-
46505: Finland på svältgränsen medan en liten ringen tili spörsmålet har ökat med sammanlagt
46506: grupp bättre lottade roffar åt sig jättein- 22 mrd mk, dvs. 40 procent sedan 1990. Detta
46507: komster, samt betyder att - med beaktande av antalet pensio-
46508: vad ämnar Regeringen göra för att närer och inflationen - den reella pensionsin-
46509: stoppa denna oroväckande utveckling komsten per pensionstagare har ökat i genom-
46510: och för att samhället skall återgå tili en snitt med en procent om året 1990-1997.
46511: rimlig och rättvis nationalinkomst, dvs. Under de senaste åren har det inte heller skett
46512: tili en fördelning av den gemensamma några stora förändringar i inkomstfördelningen
46513: nationalinkomsten? mellan de olika inkomstklasserna, eftersom den
46514: ökade arbetslösheten och löneinkomsternas stör-
46515: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt re spridning har uppvägts av ökade inkomst-
46516: anföra följande: transfereringar. Antalet hushåll som fick ut-
46517: komststöd 1995 var 339 000. Enligt den defini-
46518: 1 år kommer bruttonationalprodukten att tion som statistikcentralen använder fanns det
46519: överstiga den nivå som rådde år 1990 före depres- dock drygt 10 000 fler fattiga hushåll 1995 är
46520: sion en med uppskattningsvis 5 procent. På grund 1990, vilket betyder 83 000 hushåll (Statistikcen-
46521: av konjunktursvackans djup uppnådde den tota- tralen: Inkomstfördelningsstatistik 1995). 1 och
46522: la produktionen samma nivå som före depressio- med att sysselsättningen förbättras kan man utgå
46523: nen först i slutet av 1996, även om tillväxten kom från att också denna grupp håller på att bli min-
46524: igång redan 1994. dre.
46525: Depressionen drabbade alla medborgarkret- 1 enlighet med regeringens ekonomisk-politis-
46526: sar ungefår lika hårt, och inkomstskillnaderna ka linje har man lyckats få ekonomin in på en
46527: har inte heller ökat nämnvärt under det senaste hållbar uppåtgående bana. Det betyder inte bara
46528: årtiondet. Av de nästan 450 000 arbetsplatser att sysselsättningen förbättras, utan också att
46529: som försvann tili följd av depressionen har hittills nationalinkomsten ökar, vilket i sig är det effek-
46530: endast något mindre än 100 000 återuppstått, tivaste sättet att säkerställa en så rättvis inkomst-
46531: men antalet nya arbetsplatser ökar nu med fördelning som möjligt.
46532: 50 000 i året. På motsvarande sätt håller det på
46533:
46534: Helsingfors den 29 september 1997
46535:
46536: Finansminister Sauli Niinistö
46537: KK 816/1997 vp
46538:
46539: Kirjallinen kysymys 816
46540:
46541:
46542:
46543:
46544: Sulo Aittoniemi /kesk: Asianajajien palkkioiden kohtuullistami-
46545: sesta
46546:
46547:
46548: Eduskunnan Puhemiehelle
46549: Asianajajien kohtuuttomista palkkioista niin jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
46550: konkurssipesien hoidossa, maksuttomien oikeu- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
46551: denkäyntien yhteydessä, valtion kanteiden aja- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46552: misessa kuin yksityistenkin ihmisten oikeusku-
46553: luina on puhuttu vuosia. Tilanne on koko ajan Mitä Hallitus aikoo tehdä asianajajien
46554: pahentunut. Tiedot laskutuksista ovat pöyristyt- pöyristyttäväksi kohonneen laskutuksen
46555: täviä,ja koska vaatimuksetjohtavat siihen suun- hillitsemiseksi erityisesti konkurssipesien
46556: taan, että oikeudessa voisi esiintyä vain asian- hoidossa, maksuttomien oikeudenkäyn-
46557: ajaja, tämä merkitsee sitä, että yksityisen ihmisen tien yhteydessä, valtion kanteiden ajami-
46558: on pian mahdotonta ajaa oikeudessa asiaansa. sessa, mutta myös yksityisten ihmisten
46559: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär- tarvitsemien palvelujen yhteydessä?
46560:
46561: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
46562:
46563: Sulo Aittoniemi /kesk
46564:
46565:
46566:
46567:
46568: 270136
46569: 2 KK 816/1997 vp
46570:
46571:
46572:
46573:
46574: Eduskunnan Puhemiehelle
46575:
46576: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ajajaliiton vahvistamat hyvää asianajotapaa kos-
46577: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kevat ohjeet. Asianajajalain 5 §:n 1 momentin
46578: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tunnolli-
46579: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- sesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikes-
46580: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajota-
46581: n:o 816: paa. Tapaohjeiden 23 §:n mukaan asianajajan
46582: palkkion tulee olla kohtuullinen sekä vahvistet-
46583: Mitä Hallitus aikoo tehdä asianajajien tujen palkkionmääräytymisperusteiden mukai-
46584: pöyristyttäväksi kohonneen laskutuksen nen. Jos päämies ei pidä laskua hyväksyttävänä,
46585: hillitsemiseksi erityisesti konkurssipesien on asianajajan annettava päämiehelleen tieto sii-
46586: hoidossa, maksuttomien oikeudenkäyn- tä, miten tämä voi saattaa palkkiota koskevan
46587: tien yhteydessä, valtion kanteiden ajami- erimielisyyden asianajajaliiton hallituksen väli-
46588: sessa, mutta myös yksityisten ihmisten miesmenettelyn ratkaistavaksi. Toisaalta Suo-
46589: tarvitsemien palvelujen yhteydessä? men Asianajajaliiton sääntöjen 37 §:n mukaan
46590: sopimusta, joka on tehty liitonjäsenelle tulevasta
46591: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- palkkiosta tai korvauksesta, älköön noudatetta-
46592: vasti seuraavaa: ko, jos se on ilmeisesti kohtuuton.
46593: Suomen Asianajajaliitto vahvisti vuoteen
46594: Yksityisen henkilön, yrityksen tai yhteisön- 1992 saakka markkamääräiset ohjeelliset toi-
46595: myös konkurssipesän - käyttäessä oikeuden- menpideveloitukset. Sellaisia ohjeita ei kuiten-
46596: käyntiavustajaa tai asiamiestä oikeudenkäynnis- kaan enää saa antaa, koska ne ovat ristiriidassa
46597: sä tai lainopillista neuvonautajaa oikeudenkäyn- kilpailulainsäädännön kanssa.
46598: nin ulkopuolella on kysymys avustajan palkan- Tilanne on toinen silloin, kun yhteiskunnan
46599: neen päämiehen ja avustajan välisestä sopimus- varoista suoritetaan korvauksia avustajalle esi-
46600: suhteesta, jossa päämies maksaa tehdystä työstä merkiksi maksuttomasta oikeudenkäynnistä an-
46601: palkkion avustajalleen tai neuvonantajalleen. netun lain perusteella. Tällöin valtiolla on velvol-
46602: Avustajana tai neuvonantajana voi toimia asian- lisuus ja oikeus puuttua palkkioiden määrään.
46603: ajaja, muu oikeustieteellisen tutkinnon suoritta- Oikeusministeriö on näissä asioissa laatinut
46604: nut lakimies tai muu henkilö. palkkiotaulukot, joita tuomioistuimet ovat vel-
46605: Suomen oikeusjärjestelmässä vallitsevan sopi- vollisia noudattamaan (OM:n määräys 19.12.
46606: musvapauden periaatteen vuoksi avustajat ja 1994, 4329/33/94 OM). Tässä palkkiosäännössä
46607: päämiehet voivat solmia keskenään sellaisia so- on pyritty ottamaan huomioon uudistetun oi-
46608: pimuksia kuin haluavat. Normaalisti päämies ja keudenkäyntimenettelyn vaatimukset. Palkkio
46609: avustaja sopivat toimeksiannon vastaanoton yh- määräytyy tietyistä tehtäväkokonaisuuksista tai
46610: teydessä palkkion määräytymisen perusteista ja erikseen laskutettavista toimista niiden vaatiman
46611: mahdollisesti arvioivat palkkion suuruuttakin. työmäärän ja tehtävän vaikeusasteen sekä oikeu-
46612: Täsmällisen kustannusarvion esittäminen etukä- denkäyntiavustajan kompetenssin mukaan. Teh-
46613: teen on kuitenkin usein hankalaa sen vuoksi, että täväkokonaisuuksille on vahvistettu niin sanottu
46614: työn määrä ja oikeudelliset ongelmat selviävät normaalipalkkio, jota tuomioistuin voi alentaa
46615: vasta työn aikana. Yhteiskunnan tehtävänä ei tai korottaa tietyin edellytyksin.
46616: yleensä ole puuttua yksityisten sopimussuhtei- Oikeusministeriön käsityksen mukaan oikeu-
46617: den palkkioperusteisiin, ellei asiaa ole riitautettu, denkäyntikulujen suuruutta on tarpeen seurata
46618: jolloin palkkioriidan ratkaisu jää viime kädessä yleisesti; tarvittaessa on myös etsittävä keinoja,
46619: tuomioistuimen tehtäväksi. jotta kohtuuttomista asianajopalkkioista pääs-
46620: Asianajotoimintaa säätelevät muun muassa täisiin eroon. Vuonna 1993 toteutetun kulukor-
46621: laki asianajajista (496/1958), oikeusministeriön vausuudistuksen vaikutuksia ja oikeudenkäynti-
46622: päätös yleisen asianajajayhdistyksen sääntöjen kulujen kehitystä on pyritty seuraamaan alusta
46623: vahvistamisesta (19111959) sekä Suomen Asian- lähtien Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa.
46624: KK 816/1997 vp 3
46625:
46626: Ministeriö on asettanut 10.9.1997 toimikunnan tikulujen määrään sekä ehdottaa lainsäädännöl-
46627: valmistelemaan ehdotusta oikeudenkäyntikulu- lisiä tai muita keinoja, joilla voitaisiin alentaa
46628: jen korvaamista koskevien säännösten tarkista- oikeudenkäynneistä asianosaisille aiheutuvia ku-
46629: miseksi. Toimikunnan tehtävänä on myös selvit- luja.
46630: tää, mitkä eri tekijät vaikuttavat oikeudenkäyn-
46631: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
46632:
46633: Oikeusministeri Kari Häkämies
46634: 4 KK 816/1997 vp
46635:
46636:
46637:
46638:
46639: Tili Riksdagens Ta/man
46640:
46641: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen advokatsed. Enligt 23 § reglerna om god advo-
46642: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande katsed skall advokatens arvode vara skäligt och
46643: medlem av statsrådet översänt följande av riks- följa fastställda grunder f6r arvodesdebitering.
46644: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs- Anser huvudmannen sig inte kunna godkänna
46645: mål nr 816: fakturan skall advokaten upplysa huvudmannen
46646: hur denne kan få tvisten om arvodet avgjort
46647: Vad ämnar Regeringen göra för att genom skiljemannaförfarande vid advokatför-
46648: stävja advokaternas fakturering som sti- bundet. Enligt 37 § stadgarna för Finlands Advo-
46649: git chockerande speciellt i samband med katförbund må dessutom ett avtal, som slutits om
46650: förvaltning av konkursbon, fria rätte- arvode eller ersättning åt förbundsmedlem for
46651: gångar och förande av statliga åtal men advokat-uppdrag, icke tillämpas om det är up-
46652: även med service till privatpersoner? penbart oskäligt.
46653: Fram till år 1992 fastställde Finlands Advo-
46654: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt katförbund rekommendationer för debitering
46655: anföra följande: för olika åtgärder. Dylika rekommendationer får
46656: dock inte längre ges då de kan strida mot konkur-
46657: Då en privat person, ett företag eller ett sam- renslagstiftningen.
46658: fund - även ett konkursbo - anlitar ett rätte- Det är dock fråga om något annat då ett biträ-
46659: gångsbiträde eller ombud vid en rättegång eller de av statliga medel betalas ett arvode till exem-
46660: en juridisk rådgivare utanför en rättegång är det pel enligt lagen om fri rättegång. Då är staten
46661: fråga om ett avtalsförhållande mellan huvud- både förpliktad och berättigad att blanda sig i
46662: mannen som anlitat biträdet och biträdet. Hu- beloppet på arvodet. I detta sammanhang har
46663: vudmannen betalar ett arvode till biträdet eller justitieministeriet utarbetat tabeller för arvoden
46664: rådgivaren för utfört arbete. Biträdet eller rådgi- som domstolarna måste följa (JM:s föreskrift
46665: varen kan vara en advokat, en annan jurist med 19.12.1994,4329/33/94 JM). I denna bestämmel-
46666: juridisk examen eller någon annan. se om arvoden har man försökt beakta de krav
46667: Då principen om avtalsfrihet råder i den finska som det nya rättegångsförfarandet ställer. Arvo-
46668: rättsordningen kan ett biträde och en huvudman det bestäms enligt vissa uppdragshelheter eller
46669: fritt ingå ett sådant avtal som de vill. Normalt uppdrag som debiteras för sig enligt arbets-
46670: kommer huvudmannen och biträdet överens om mängd och svårighetsgrad samt rättegångsbiträ-
46671: hur arvodet skall bestämmas och möjligen även dets kompetens. För uppdragshelheterna har det
46672: uppskattar hur stort det blir samtidigt med att fastställts ett så kallat normalarvode som dom-
46673: uppdraget tas emot. Det är dock ofta mycket stolen kan sänka eller höja ifall vissa förutsätt-
46674: svårt att lägga fram en exakt kostnadsberäkning ningar fylls.
46675: i förväg då arbetsmängden och de juridiska pro- Justitieministeriet anser att storleken på rätte-
46676: blemen framkommer först under arbetets gång. gångskostnader bör allmänt följas. Vid behov
46677: Samhällets uppgift är normalt inte att blanda sig skall det även utarbetas metoder för att förhindra
46678: i grunderna för arvoden i privata a vtalsförhållan- oskäliga advokatarvoden. Från första början har
46679: den ifall ärendet inte blir stridigt, vilket innebär man vid rättspolitiska forskningsinstitutet strä-
46680: att tvisten om arvodet slutligen avgörs av dom- vat efter att följa med inverkan av den reform av
46681: stolen. kostnadsersättningar som genomf6rdes år 1993
46682: Advokatverksamheten regleras bland annat och utvecklingen av rättegångskostnaderna. Den
46683: genom lagen om advokater (496/1958), justitie- 10 september 1997 tillsatt ministeriet en kommis-
46684: ministeriets beslut om fastställelse av stadgar för sion f6r att f6rbereda ett förslag om en revision
46685: allmänna advokatföreningen (191/1959) samt de av bestämmelserna om ersättning av rättegångs-
46686: vägledande regler om god advokatsed som fast- kostnader. Kommissionen skall även utreda vil-
46687: ställts av Finlands Advokatförbund. Enligt 5 § 1 ka faktorer som inverkar på rättegångskostna-
46688: mom. lagen om advokater skall en advokat red- derna samt föreslå legislativa eller andra metoder
46689: bart och samvetsgrant utföra honom anförtrod- för att sänka de kostnader som en rättegång
46690: da uppdrag samt i all sin verksamhet iaktta god förorsakar parterna.
46691:
46692: Helsingforsden 30 september 1997
46693:
46694: Justitieminister Kari Häkämies
46695: KK817/1997vp
46696:
46697: Skriftligt spörsmål 817
46698:
46699:
46700:
46701:
46702: Klaus Bremer /sv m.fl.: En generell befordran av veteranerna tili en
46703: högre militär grad
46704:
46705:
46706: Tili Riksdagens Talman
46707:
46708: Det är tack vare våra krigsveteraner som vi i år sätt, tili skillnad från de hedersbetygelser som
46709: kan fira 80-årsjubileet av vår självständighet. tillfaller veterankåren som grupp. Därför borde
46710: Därför är det på sin plats att de speciellt upp- förordningen ändras så att en generell befordran
46711: märksammas i år. Veterankåren kommer att bli av veteranerna tili en högre militär grad skulle bli
46712: föremål för hedersbetygelser och andra åtgärder möjlig.
46713: som ett bevis för nationens tacksamhet. Ideen om Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
46714: att tacka våra veteraner genom en allmän befor- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
46715: dran av dem tili en högre militär grad har dock ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
46716: strandat på det faktum att förordningen om mili- följande spörsmål:
46717: tära grader och tjänstgöringsgrader (50011994)
46718: endast gäller värnpliktiga, dvs. beväringar, reser- Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
46719: vister och de som hör tili lantvärnet. ta för att ändra förordningen om militära
46720: En befordran av alla veteraner skulle utfalla grader och tjänstgöringsgrader (500/
46721: jämnt tili skillnad från de sociala förmånerna 1994) så att en generell befordran av vete-
46722: som är beroende av mottagarens ekonomiska ranerna tili en högre militärgrad kan ge-
46723: ställning. Samtidigt skulle det vara ett sätt att nomföras?
46724: komma ihåg våra veteraner på ett individuellt
46725:
46726: Helsingforsden 9 september 1997
46727:
46728: Klaus Bremer /sv Ulla-Maj Wideroos /sv Raimo Tiilikainen /sv
46729: Håkan Malm /sv Henrik Lax /sv Margareta Pietikäinen /sv
46730: Pehr Löv /sv Eva Biaudet /sv Gunnar Jansson /sv
46731:
46732:
46733:
46734:
46735: 270136
46736: 2 KK 817/1997 vp
46737:
46738: Kirjallinen kysymys 817 Suomennos
46739:
46740:
46741:
46742:
46743: Klaus Bremer /r ym.: Veteraanien yleisestä ylentämisestä korkeam-
46744: paan sotilasarvoon
46745:
46746:
46747: Eduskunnan Puhemiehelle
46748:
46749: Sotaveteraaniemme ansiosta voimme tänä asemasta. Samalla tämä olisi tapa muistaa vete-
46750: vuonna viettää itsenäisyytemme 80-vuotisjuhlia. raaneja yksilöllisesti erotukseksi veteraanikun-
46751: Tämän vuoksi veteraaniemme erityinen huo- nalle ryhmänä tulevista kunnianosoituksista.
46752: mioiminen on tänä vuonna paikallaan. Veteraa- Tämän vuoksi asetusta olisi muutettava siten,
46753: nikunta tulee olemaan kunnianosoitustenja mui- että veteraanien yleinen ylennys korkeampaan
46754: den toimenpiteiden kohteena kansakunnan kii- sotilasarvoon olisi mahdollista.
46755: toksen osoituksena. Ajatus veteraanien kiittämi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46756: sestä yleisellä ylennyksellä korkeampaan sotilas- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
46757: arvoon on kuitenkin törmännyt siihen tosi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
46758: asiaan, että asetus sotilas- ja palvelusarvoista jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46759: (500/1994) koskee ainoastaan asevelvollisia, siis
46760: varusmiehiä, reserviläisiä ja nostoväkeen kuulu- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46761: via. ryhtyä muuttaakseen asetusta sotilas- ja
46762: Kaikkien veteraanien ylentäminen kohdistuisi palvelusarvoista (500/1994) siten, että ve-
46763: yhdenvertaisesti kaikkiin erotukseksi sosiaali- teraanien yleinen ylennys korkeampaan
46764: etuuksista, jotka riippuvat saajan taloudellisesta sotilasarvoon voitaisiin toteuttaa?
46765:
46766: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
46767:
46768: Klaus Bremer /r Ulla-Maj Wideroos /r Raimo Tiilikainen /r
46769: Håkan Malm /r Henrik Lax /r Margareta Pietikäinen /r
46770: Pehr Löv /r Eva Biaudet lr Gunnar Jansson /r
46771: KK 817/1997 vp 3
46772:
46773:
46774:
46775:
46776: Eduskunnan Puhemiehelle
46777:
46778: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tehtävään ja siihen kertausharjoituksissa saatua
46779: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, koulutusta.
46780: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Kuten edellä todetaan, asetuksessa tarkoitettu
46781: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre- ylentämisjärjestelmä koskee asevelvollisia. Soti-
46782: merin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen lasarvon tarkoituksena on osoittaa kunkin ase-
46783: n:o 817/1997 vp: velvollisen sotilaskoulutukseen perustuva käy-
46784: tettävyys puolustusvoimien sodan ajan tehtävis-
46785: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sä.
46786: ryhtyä muuttaakseen asetusta sotilas- ja Sotilas- ja palvelusarvoista annetun asetuksen
46787: palvelusarvoista (500/1994) siten, että ve- muuttaminen kysymyksessä tarkoitetuin tavoin
46788: teraanien yleinen ylennys korkeampaan niin, että se koskisi myös henkilöä, joka ei ole
46789: sotilasarvoon voitaisiin toteuttaa? enää asevelvollinen ja jota ei sen vuoksi enää
46790: sijoiteta puolustusvoimien suunniteltuihin ko-
46791: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- koonpanoihin, ei ole tarkoituksenmukainen eikä
46792: vasti seuraavaa: perusteltu.
46793: Edellä mainituilla perusteilla voidaan todeta,
46794: Sotiemme veteraanit ovat tehneet merkittävän että yleistä sotilasarvolla ylentämistä ei voida
46795: työn puolustaessaan maamme itsenäisyyttä ja pitää ratkaisuna osoitettaessa veteraaneille ar-
46796: rakentaessaan maatamme raskaiden sotavuosien vostusta itsenäisyyden juhlavuonna. Sen sijaan
46797: jälkeen. Puolustusministeriö pitää tärkeänä ja pidetään tärkeänä, että koko veteraanikunnalle
46798: arvokkaana sotiemme veteraanien muistamista muilla tavoin osoitetaan kansakunnan kiitolli-
46799: erityisesti tänä itsenäisyyden juhlavuonna. suus ja arvostus heidän vertaansa vailla olevista
46800: Sotilas- ja palvelusarvoista annetussa asetuk- ponnistuksistaan isänmaan hyväksi.
46801: sessa (500/1994) säädetään sotilasarvoista ja nii- Myös veteraanijärjestöt ovat painottaneet
46802: hin ylentämisestä. Asetus koskee asevelvollisia palvelu- ja etujärjestelmien kehittämisen tärkeyt-
46803: eli kantahenkilökuntaa, varusmiehiä, reserviläi- tä. Järjestöjen taholta ei ole esitetty esimerkiksi
46804: siä ja nostoväkeen kuuluvia. veteraanien sotilasarvoa koskevia ehdotuksia.
46805: Asetuksen 14 §:n mukaan reserviinja nostovä- Sotiin osallistuneiden taloudellisen aseman
46806: keen kuuluvan ylentämisen edellytyksistä mää- parantamiseksi hallitus on esittänyt vuoden 1998
46807: rää puolustusvoimain komentaja tasavallan pre- talousarvioon niin sanottua veteraanipakettia.
46808: sidentin vahvistamien perusteiden mukaisesti so- Sen lisäksi, että se keskeisiltä osiltaan jatkaa
46809: tilaskäskyasiana. aiempia hankkeita se myös laajentaa veteraanien
46810: Tasavallan presidentti on 29.9.1994 vahvista- hammashuollon kustannusten korvattavuutta ja
46811: nut reserviinja nostoväkeen kuuluvan ylentämis- kuntoutusta sekä saattaa kuntoutuksen piiriin
46812: perusteet. Niiden mukaan ylentäminen edellyt- myös eräitä sellaisia sotiin osallistuneita henkilö-
46813: tää yleensä asianomaisen sijoittamista sotilasar- ryhmiä, joilla ei ole veteraaneille myönnettyä
46814: voaan vastaavaan sodan ajan puolustusvoimien tunnusta.
46815:
46816: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1997
46817:
46818: Puolustusministeri Anneli Taina
46819: 4 KK817/1997vp
46820:
46821:
46822:
46823:
46824: Tili Riksdagens Talman
46825:
46826: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- försvarsmakten som motsvarar hans militära
46827: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- grad och att han vid repetitionsövningarna erhål-
46828: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- lit utbildning för uppgiften.
46829: man Klaus Bremer m.fl. undertecknade spörsmål Som ovan konstateras gäller det system för
46830: nr 817/1997 rd: befordran som avses i förordningen de värnplik-
46831: tiga. Miliärgradens syfte är att utvisa den enskil-
46832: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- de värnpliktiges på den militära utbildningen ba-
46833: ta i syfte att ändra förordningen om mili- serade användbarhet i krigstida uppgifter.
46834: tära grader och tjänstgöringsgrader (500/ Att enligt vad som föreslås i spörsmålet ändra
46835: 1994) så att en generell befordran av vete- förordningen om militära grader och tjänstgö-
46836: ranerna tili en högre militärgrad kan ge- ringsgrader så att den skulle gälla också personer
46837: nomföras? som inte längre är värnpliktiga och som av den
46838: anledningen inte längre kan placeras i försvars-
46839: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt maktens planerade sammansättningar är inte
46840: anföra följande: vare sig ändamålsenligt eller motiverat.
46841: På grund av det som anförts ovan kan man
46842: Veteranerna från våra krig har utfört ett bety- konstatera att en allmän befordran med en mili-
46843: dande arbete när det gällt att försvara vårt lands tärgrad inte kan anses vara lösningen när det
46844: självständighet och återuppbygga landet efter de gäller att visa veteranerna respekt under själv-
46845: tunga krigsåren. Försvarsministeriet anser det ständighetens jubileumsår. Däremot måste det
46846: vara viktigt och värdefullt att minnas veteraner- anses vara viktigt att hela veterankåren på annat
46847: na från våra krig särskilt i år under självständig- sätt får ta emot nationens tacksamhet och upp-
46848: hetens jubileumsår. skattning för sina enastående ansträngningar för
46849: I förordningen om militära grader och tjänst- fosterlandets väl.
46850: göringsgrader (500/1994) föreskrivs om militära Också veteranorganisationerna har betonat
46851: grader och befordran till dem. Förordningen gäl- vikten av att service- och intressearrangemangen
46852: ler värnpliktiga, dvs. stampersonal, beväringar, utvecklas. Från organisationernas sida har inte
46853: reservister och de som hör tilllantvärnet. framförts några förslag som skulle gälla t.ex.
46854: Enligt förordningens 14 § bestämmer kom- veteranernas militära grad.
46855: mendören för försvarsmakten som i fråga om I syfte att förbättra den ekonomiska ställning-
46856: militära kommandomål enligt grunder som fast- en för dem som deltog i krigen har regeringen i
46857: ställs av republikens president om förutsättning- budgeten för år 1998 föreslagit ett s.k. veteranpa-
46858: arna för befordran av dem som hör till reserven ket. Förutom att det till centrala delar utgör en
46859: och lantvärnet. fortsättning på tidigare projekt erbjuder det ock-
46860: Republikens president fastställde 29.9.1994 så utökade möjligheter tili ersättning för kostna-
46861: grunderna för befordran av dem som hör till derna för tandvård och rehabilitering. Det inbe-
46862: reserven och lantvärnet. Enligt dessa grunder griper också i rehabilieringen vissa grupper av
46863: förutsätter befordran i allmänhet att personen i personer som deltagit i krigen men som inte har
46864: fråga placeras i en sådan krigstida uppgift inom sådana teeken som har beviljats veteranerna.
46865:
46866: Helsingforsden 1 oktober 1997
46867:
46868: Försvarsminister Anneli Taina
46869: KK 818/1997 vp
46870:
46871: Kirjallinen kysymys 818
46872:
46873:
46874:
46875:
46876: Mikko Elo /sd: Osakkeiden lainaamisesta veronkiertotarkoituk-
46877: sessa
46878:
46879:
46880: Eduskunnan Puhemiehelle
46881:
46882: Osakkeiden lainaus on vakiintunut maailmal- johtaja Markku Hirvonen pitää osakelainauksel-
46883: la erääksi rahamarkkinoiden keinoksi tehdä la keinottelua selkeästi verohyvitysjärjestelmän
46884: voittoa arvopaperikaupoilla. Suomeen osakelai- hengen vastaisena. Samassa yhteydessä Hirvo-
46885: naus tuli vasta pari vuotta sitten Suomen Optio- nen toteaa, että häntä erityisesti kiusaa osakkei-
46886: meklareiden (SOM) kautta. Tähän mennessä lai- den ulkomaalaisomistuksen nimettömyys, jonka
46887: nasopimuksia on tehty yli 400 000. takana voi olla "aidosti ulkomaisia tai sitten kier-
46888: SOM on markkinoinut osakelainauksen hyö- toteitse toimivia suomalaisia". Hirvosen mielestä
46889: dyllisyyttä sillä, että lainauksella voi ansaita las- Suomen suuri ulkomaalaisomistus on valtava
46890: kevien kurssien aikana tai saada väliaikaisesti kupla. Aiemmin viime keväänä verohallituksen
46891: lisää äänivaltaa yhtiökokoukseen. Verokeinotte- tarkastusyksikön johtaja Hirvonen arveli julki-
46892: lusta SOM:n esitteet eivät kerro mitään. sesti, että nimettömän omistuksen suojissa har-
46893: Kuitenkin tarkasteltaessa ajankohtia, jolloin rastetaan myös huoletta rahanpesua tai sisäpiiri-
46894: osakelainaussopimuksia on tehty eniten, voi- ja verorikoksia.
46895: daan havaita, että esim. tämän vuoden maalis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46896: kuussa sopimusten maara hyppäsi yli tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
46897: 130 OOO:een. Luku oli seitsenkertainen helmikuu- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
46898: hun verrattuna ja samalla tilastoennätys. Vielä nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46899: huhtikuussakin osakelainaussopimuksia tehtiin
46900: yli 40 000, mutta tämän jälkeen niiden määrä Onko Hallitus tietoinen osakelainauk-
46901: putosi selvästi. sen suomasta mahdollisuudesta veron-
46902: Yleisen käsityksen mukaan suurten heilahte- kiertoon, ja jos on,
46903: lujen selitys on verokeinottelu. Suomalaiset si- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46904: joittajat ovat keksineet, että Iainaamalla osakkei- ryhtyä estääkseen osakelainauksen käy-
46905: ta oikeaan aikaan ja oikealla tavalla voi välttää tön verokeinotteluun ja lisätäkseen sa-
46906: osan yhtiöverosta. manaikaisesti osakeomistuksen julki-
46907: Helsingin Sanomissa 7.9.1997 olleen artikke- suutta?
46908: lin mukaan verohallituksen tarkastusyksikön
46909:
46910: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
46911:
46912: Mikko Elo /sd
46913:
46914:
46915:
46916:
46917: 270136
46918: 2 KK 818/1997 vp
46919:
46920:
46921:
46922:
46923: Eduskunnan Puhemiehelle
46924:
46925: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hyvityksineenja maksaa varsinaiselle omistajalle
46926: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, korvauksen tämän menettämästä osinkotulosta
46927: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sekä ainakin osittaisen korvauksen saamansa
46928: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko hyvityksen johdosta. Kun lainaksiottajan mak-
46929: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o sama korvaus on hänen verotuksessaan vähen-
46930: 818: nyskelpoisia menoa, lopputuloksena on, että
46931: osinkoa jakavan yhtiön vero on kokonaan hyvi-
46932: Onko Hallitus tietoinen osakelainauk- tetty lainaksiottajalle ilman, että lainaksiottajan
46933: sen suomasta mahdollisuudesta veron- tai osakkeiden varsinaisen omistajan verotettava
46934: kiertoon, ja jos on, tulo samalla lisääntyisi. Yhtiöveron hyvitysjär-
46935: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo jestelmällä tavoiteltu jaettuun osinkoon kohdis-
46936: ryhtyä estääkseen osakelainauksen käy- tuva yhdenkertainenkaan verotus ei näin ollen
46937: tön verokeinotteluun ja lisätäkseen sa- toteudu.
46938: manaikaisesti osakeomistuksen julki- Osakelainauksen tarjoama mahdollisuus yh-
46939: suutta? tiöveron hyvityksen rahastamiseen on hallituk-
46940: sen tiedossa. Valtiovarainministeriössä valmis-
46941: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tellaan parhaillaan verolainsäädännön muutta-
46942: vasti seuraavaa: mista siten, että hyvitysjärjestelmän tavoitteet
46943: toteutuisivat myös osakelainaustilanteissa. Tar-
46944: Osakelainausta käyttäen esimerkiksi ulko- koituksena on antaa asiassa esitys vielä kuluvan
46945: mainen sijoittaja tai verovapaa yhteisö, joka ei syysistuntokauden aikana. Koska osakelainauk-
46946: ole itse oikeutettu osinkoon liittyvään yhtiöve- sen mahdollistaman verokeinottelun estäminen
46947: ron hyvitykseen, voi luovuttaa omistamansa ei edellytä osakkeenomistuksen julkisuuden li-
46948: osakkeet osingonmaksun ajaksi hyvitykseen oi- säämistä, hallitus ei tule samassa yhteydessä eh-
46949: keutetulle taholle. Osakkeet väliaikaisesti hal- dottamaan muutoksia osakkeenomistuksen jul-
46950: tuunsa saanut "lainaksiottaja" nostaa osingon kisuutta koskeviin säännöksiin.
46951:
46952: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
46953:
46954: Ministeri Arja Alho
46955: KK 818/1997 vp 3
46956:
46957:
46958:
46959:
46960: Tili Riksdagens Talman
46961:
46962: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- lorade dividendinkomsten samt ersättning tili åt-
46963: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- minstone en viss del för den erhållna gottgörel-
46964: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- sen. Eftersom den av låntagaren betalda ersätt-
46965: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 818: ningen är avdragbar i beskattningen, blir slutre-
46966: sultatet att låntagaren får total gottgörelse för
46967: Är Regeringen medveten om den möj- den skatt som betalas av bolaget som delar ut
46968: lighet tili skattekringgående som aktielån dividenden utan att låntagarens eller den egentli-
46969: medför och om så är fallet, ge aktieägarens beskattningsbara inkomst samti-
46970: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta digt ökar. Således verkställs inte ens den enkla
46971: för att hindra att aktielån utnyttjas för beskattning som eftersträvas med gottgörelsesys-
46972: skattemygel och för att samtidigt öka of- temet för bolagsskatt och som gäller den utdelade
46973: fentligheten i fråga om aktieinnehav? dividenden.
46974: Regeringen är medveten om att aktielån inne-
46975: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt bär en möjlighet att inkassera gottgörelse för
46976: anföra följande: bolagsskatt. Vid finansministeriet bereds som
46977: bäst en ändring av skattelagstiftningen så att
46978: Genom att utnyttja aktielån kan t.ex. utländ- målen för gottgörelsesystemet skall nås även i
46979: ska investerare och skattefria samfund, som själ- situationer med aktielån. A vsikten är att avlåta
46980: va inte är berättigade tili den gottgörelse för en proposition om ärendet före höstsessionens
46981: bolagsskatt som hänför sig tili dividenden, över- slut. Eftersom strävan att hindra det skattemygel
46982: låta sina aktier under tiden för dividendutdel- som möjliggörs av aktielån inte förutsätter ökad
46983: ningen tili en person med rätt tili gottgörelse. offentlighet i fråga om aktieinnehavet, kommer
46984: "Låntagaren", som temporärt innehar aktierna, regeringen inte att föreslå några ändringar i de
46985: Iyfter dividenden inklusive gottgörelsen och be- bestämmelser som gäller offentlighet i fråga om
46986: talar den egentlige ägaren ersättning för den för- aktieinnehav i samband med propositionen.
46987:
46988: Helsingforsden 30 september 1997
46989: Minister Arja Alho
46990: j
46991: j
46992: j
46993: j
46994: j
46995: j
46996: j
46997: j
46998: j
46999: j
47000: j
47001: j
47002: j
47003: KK 819/1997 vp
47004:
47005: Kirjallinen kysymys 819
47006:
47007:
47008:
47009:
47010: Mikko Elo/sd: Viittomakieltä käyttävien tasavertaisesta kohtelusta
47011:
47012:
47013:
47014: Eduskunnan Puhemiehelle
47015:
47016: Jokin aika sitten oikeusministeriön asettama samoissa opetusryhmissä suomenkielisten, huo-
47017: työryhmä jätti esityksensä siitä, mitä toimenpi- nokuuloisten ja dysfaattisten oppilaitten kanssa.
47018: teitä hallitusmuodon 14 §:n 3 momentti edellyt- Tällöin kouluissa ei muodostu Viittomakielisten
47019: tää ja millä toimenpiteillä voidaan varmistaa, oppilaiden kehityksen kannalta riittävän vahvaa
47020: että viittomakieltä käyttävät saavat tasavertai- viiuomakielistä ympäristöä.
47021: sen kohtelun muiden kieli- ja kulttuurivähem- Työryhmä totesi, että kuurojen peruskoulu-
47022: mistöjen kanssa. opetuksen tulokset ovat tähän asti olleet sekä
47023: Maassamme on tällä hetkellä noin 5 000 viitto- tutkimustiedon että käytännön kokemusten va-
47024: makieltä käyttävää kuuroa. Kuurojen ydinryh- lossa enimmäkseen heikkoja, koska kouluissa ei
47025: män muodostavat kuurojen vanhempien kuurot ole ollut koulutettuja, viittomakieltä äidinkiele-
47026: lapset (noin 5-10 prosenttia kuuroista), jotka nään käyttäviä opettajia ja muuta henkilökun-
47027: ovat omaksuneet viittomakielen äidinkielenään. taa. Peruskoulun jälkeen kuuroilla on kuuleviin
47028: Kuulevien vanhempien kuuroille lapsille viitto- verrattuna selvästi huonommat mahdollisuudet
47029: makieli on ensimmäinen kieli ja siten äidinkielen jatko-opiskeluun.
47030: asemassa. Lisäksi viittomakieltä käyttää suuri Oikeusministeriön asettaman työryhmän nä-
47031: joukko sellaisia kuulevia,jotka syystä tai toisesta kemyksen mukaan koululainsäädäntöä olisi
47032: ovat tekemisissä kuurojen kanssa. edelleen kehitettävä siten, että oikeus saada viit-
47033: Oikeusministeriön asettama työryhmä piti tomakielistä opetusta turvattaisiin lapsen kielen
47034: viiuomakielisten oikeusaseman turvaamisen perusteella eikä vain kuuloasteen perusteella.
47035: kannalta keskeisinä painopistealueina varhais- Viittomakielisen opetuksen järjestämisessä tulisi
47036: kasvatusta, opetusta, viittomakielen tutkimusta huomioida myös äidinkieleltään viiUomakieliset
47037: ja koulutusta, tukipalvelujen järjestämistä sekä kuulevat lapset. Viittomakielisille lapsille tulisi
47038: tiedon saantia. Työryhmän mukaan olisi entistä pyrkiäjärjestämään koulussa riittävän laaja viit-
47039: paremmin myös käytännössä taattava kuurojen tomakielineo ympäristö.
47040: perheille mahdollisuus jo varhain aloitettavaan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
47041: ja tulokselliseen viittomakielen opiskeluun. Kou- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
47042: lulainsäädäntöä olisi kehitettävä siten, että oi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
47043: keus viiuomakieliseen opetukseen turvattaisiin nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
47044: lapsen kielen perusteella eikä ainoastaan kuulo-
47045: asteen perusteella. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
47046: Opetuksen järjestämisen hankaluutena on ryhtyä oikeusministeriön asettaman työ-
47047: viiuomakielisten oppilaiden lukumäärän vähäi- ryhmän ehdotusten toteuttamiseksi viit-
47048: syys ja se, että he asuvat hajallaan eri puolilla tomakielisen opetuksen ja koulutuksen
47049: maata. Useimmissa kouluissa heitä opetetaan osalta?
47050:
47051: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
47052:
47053: Mikko Elo /sd
47054:
47055:
47056:
47057:
47058: 270136
47059: 2 KK 819/1997 vp
47060:
47061:
47062:
47063:
47064: Eduskunnan Puhemiehelle
47065:
47066: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan
47067: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, antaa muulla kuin oppilaan omalla kielellä, jos se
47068: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ei vaaranna oppilaan mahdollisuutta seurata
47069: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko opetusta." Toisessa momentissa sanotaan:
47070: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o "Kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa ope-
47071: 819: tusta myös viittomakielellä." Mainitun pykälän
47072: ensimmäisen momentin säädös sisältyy myös lu-
47073: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kio lakia koskevaan hallituksen esitykseen.
47074: ryhtyä oikeusministeriön asettaman työ- Perusopetuslakiehdotuksen 10 §:n 2 momen-
47075: ryhmän ehdotusten toteuttamiseksi viit- tin perusteluissa mainitaan, että säännös velvolli-
47076: tomakielisen opetuksen ja koulutuksen suudesta käyttää viittomakieltä opetuskielenä on
47077: osalta? uusi. Velvollisuus määräytyisi oppilaiden kuulo-
47078: vammaisuuden asteen mukaan. Ainakin viitto-
47079: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- makieltä ensimmäisenä kielenä oppineille kuu-
47080: taen seuraavaa: roille opetus tulee antaa viittomakielellä. Pykä-
47081: län 3 momentin mukaan oppilaan huoltaja saa
47082: Opetushallituksen julkaisun Erityisopetuksen valita opetuskielen, jos oppilas pystyy opiskele-
47083: tila (1996) mukaisesti alle kouluikäisten kuulo- maan usealla sellaisella kielellä, jolla opetusta
47084: vammaisten lasten kokonaismäärä vuosina annetaan.
47085: 1989-1994 oli noin 240 lasta, joista 133 oli huo- Lakiehdotuksen 12 §:n 2 momentin perusteel-
47086: nokuntoisia ja kuuroja lapsia oli 71. Valtion ja la äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mu-
47087: kuntien erityiskouluissa ja luokissa oli lukuvuon- kaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä
47088: na 1994-1995 kuulovammaisia lapsiaja nuoria tai muuta oppilaan äidinkieltä. Viittomakieli on
47089: yhteensä 334. äidinkielenä opetettavana pykälän perustelujen
47090: Hallitusmuodon perusoikeussäännökset tuli- mukaan uusi kieli. VNp peruskoulun tuntijaosta
47091: vat voimaan 1.8.1995. Kielellisiä oikeuksia kos- sanoo, että viittomakielen opetus järjestetään äi-
47092: kevan 14 §:n 3 momentin mukaan viittomakieltä dinkieleen ja muihin kieliin varatuilla tunneilla.
47093: käyttävien ja vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- Oikeusministeriön viittomakielen oikeudellis-
47094: ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan ta asemaa koskevaa muistiota toimenpide-ehdo-
47095: lailla. Oikeusministeriö asetti helmikuussa 1996 tuksineen on käsitelty opetusministeriössä.
47096: työryhmän selvittämään, millaisia toimenpiteitä ViiUomakielistä opettajankoulutusta koske-
47097: em. säännös edellyttää ja millä toimenpiteillä van toimenpide-ehdotuksen johdosta on päätet-
47098: voidaan varmistaa, että viittomakieltä käyttävät ty, ettäJyväskylänja Tampereen yliopistot käyn-
47099: saavat tasavertaisen kohtelun muiden kieli- ja nistävät yhteistyössä syksyllä 1998 luokanopet-
47100: kulttuurivähemmistöjen kanssa. tajakoulutuksen (160 ov), johon valitaan hake-
47101: Peruskoululain 25 §:n 5 momentin mukaan: musten ja soveltuvuuskokeen perusteella 5-8
47102: "Kuulovammaisten opetuksessa voidaan käyt- kuuroa ylioppilasta. Valinta on erillinen ja se
47103: tää myös viittomakieltä sen mukaan kuin asetuk- suoritetaan keväällä 1998. Koulutuksen suunnit-
47104: sella säädetään." Peruskouluasetuksen 25 §:ssä telu on jo käynnistynyt em. yliopistoissa ja ope-
47105: sanotaan: "Tarpeen mukaan voidaan kuulovam- tusministeriö tulee taloudellisesti tukemaan em.
47106: maisten opetuksessa käyttää viittomakieltä tai suunnittelua. Koulutus toteutetaan pääosin Jy-
47107: tukea opetusta viittomakielellä." väskylässä ja Tampereen yliopisto tarjoaa sivuai-
47108: Perusopetuslaista annetun hallituksen esityk- neopintoja erityisesti opetusteknologiassa ja to-
47109: sen mukaan Viittomakielisten asemaa esitetään teuttaa tutkimuksellista seurantaa.
47110: vah vistetta vaksi. Perusopetuslakiehdotuksen Neuvottelujen yhteydessä Jyväskylän yliopis-
47111: 10 §:ssä säädetään opetuskielestä seuraavasti: ton edustajat ilmoittivat, että Jyväskylän yliopis-
47112: "Koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. tossa ollaan laajentamassa viittomakielen arvo-
47113: Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai sanaopintoja 19 opintoviikosta 35 opintoviik-
47114: KK 819/1997 vp 3
47115:
47116: koon vuonna 1998 ja myöhemmin mahdollisesti Viittomakielialan tutkimuksen osalta voidaan
47117: syventäviksi opinnoiksi. Tämä tukee nyt käyn- todeta, että kotimaisten kielten tutkimuskeskuk-
47118: nistettävää koulutushanketta ja luo mahdolli- sesta annetun lain nojalla suomalaisen viittoma-
47119: suudet viittomakielen aineenopettajakoulutuk- kielen tutkimus ja huolto on tutkimuskeskuksen
47120: sen kehittämiselle. tehtävä. Tutkimuskeskuksen asiantuntijaelimiin
47121: Viittomakielen tulkin tutkintoon johtavaa on lisätty viittomakielen lautakunta. Tutkimus-
47122: koulutusta tulevat järjestämään Väliaikainen keskus jatkaa yhteistyössä Kuurojen liiton kans-
47123: Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Väliai- sa suomalaisen viittomakielen sanakirjan teke-
47124: kainen diakonia-ammattikorkeakoulu - Tem- mistä. Sanakirjan on määrä valmistua vuoden
47125: porära diakoniyrkeshögskolan. Nämä ammatti- 1997loppuun mennessä.
47126: korkeakoulukokeilut alkavat 1.8.1998.
47127: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
47128:
47129: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
47130: 4 KK 819/1997 vp
47131:
47132:
47133:
47134:
47135: Tili Riksdagens Talman
47136:
47137: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ka. Undervisningsspräket kan också vara samis-
47138: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- ka, rommani eller teckenspråk. Dessutom kan en
47139: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- del av undervisningen meddelas på något annat
47140: mag Mikko Elo undertecknade skriftliga spörs- språk än elevens egna ovannämnda språk om
47141: mål nr 819: detta inte äventyrar elevens mödligheter att följa
47142: undervisningen." 1 andra momentet sägs: "Hör-
47143: Vilka åtgärder tänker Regeringen vid- selskadade skall vid behov också få undervisning
47144: ta så att de förslag som den av justitiemi- på teckenspråk." Bestämmelsen i första momen-
47145: nisteriet tillsatta arbetsgruppen lagt fram tet i denna paragraf ingår också i regeringens
47146: kan genomföras då det gäller undervis- proposition om gymnasielag.
47147: ningen och utbildningen på teckenspråk? 1 motiveringen till 10 § 2 mom. i förslaget till
47148: lag om grundläggande utbildning nämns att be-
47149: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt stämmelsen om skyldigheten att använda tecken-
47150: anföra följande: språk som undervisningsspråk är ny. Skyldighe-
47151: ten skall bestämmas enligt elevernas grad av hör-
47152: Enligt utbildningsstyrelsen publikation om selskada. Åtminstone åt döva som lärt sig tecken-
47153: specialundervisningens tillstånd (Erityisopetuk- språk som första språk bör undervisningen ges på
47154: sen tila 1996) var antalet hörselskadade barn teckenspråk. Enligt paragrafens 3:e moment får
47155: under skolåldern åren 1989-1994 ca 240, av dem elevens vårdnadshavare välja undervisningssprå-
47156: hade 133 dålig hörsel och 71 var döva. 1 de statli- ket, om eleven har förmåga att studera på flera
47157: ga och kommunala specialskoioma och gymna- sådana språk som undervisningen meddelas på.
47158: sierna fanns läsåret 1994-1995 sammanlagt 334 Enligt lagförslagets 12 § 2 mom. kan moders-
47159: hörselskadade barn och unga. målsundervisningen enligt vårdnadshavarens val
47160: Regeringsformens bestämmelser om grund- utgöras också av undervisning i rommani, teck-
47161: läggande rättigheter trädde i kraft den 1 augusti enspråk eller ett annat språk som är elevens mo-
47162: 1995. Enligt 3 momentet i 14 § om språkliga rät- dersmål. Teckenspråket är, enligt motiveringar-
47163: tigheter skall rättigheterna för dem som använ- na till paragrafen, när det undervisas som mo-
47164: der teckenspråk samt dem som på grund av han- dersmål ett nytt språk. Statsrådets beslut om
47165: dikapp behöver tolknings- eller översättnings- timfördelningen i grundskolan säger att under-
47166: hjälp tryggas i lag. Justitieministeriet tillsatte i visningen i teckenspråk skall ordnas på timmar
47167: februari 1996 en arbetsgrupp för att utreda vilka som är reserverade för modersmålet och andra
47168: åtgärder denna bestämmelse kräver och genom språk.
47169: vilka åtgärder man kan säkra att de som använ- Justitieministeriets promemoria om tecken-
47170: der teckenspråk blir lika bemötta som andra språkets rättsliga ställning inklusive åtgärdsför-
47171: språk- och kulturminoriteter. slag har behandlats på undervisningsministeriet.
47172: 1 25 § 5 mom. grundskolelagen sägs: "Vid un- Med anledning av åtgärdsförslaget beträffan-
47173: dervisningen av hörselskadade kan även tecken- de lärarutbildningen i teckenspråk har det beslu-
47174: språk användas enligt vad som stadgas genom tats att Jyväskylä och Tammerfors universitet i
47175: förordning." 1 25 § grundskoleförordningen samverkan hösten 1998 inleder en klasslärarut-
47176: sägs: "Vid behov kan vid undervisningen av hör- bildning (160 studieveckor) till viiken på basis av
47177: selskadade teckenspråk användas eller stöd på ansökningar och lämplighetstest antas 5-8 döva
47178: teckenspråk ges i undervisningen." studenter. Antagningen är separat och den görs
47179: Enligt regeringens proposition om grundläg- våren 1998. Planeringen av utbildningen har re-
47180: gande utbildning föreslås de som använder teck- dan inletts vid respektive universitet och under-
47181: enspråk få en starkare ställning. 1 förslaget tilllag visningsministeriet kommer ekonomiskt att stö-
47182: om grundläggande utbildning föreskrivs om un- da planeringen. Utbildningen genomförs i hu-
47183: dervisningsspråk i 10 § som följer: "Skolans un- vudsak i Jyväskylä, och Tammerfors universitet
47184: dervisningsspråk är antingen finska eller svens- erbjuder biämnesstudier särskilt i undervisnings-
47185: KK 819/1997 vp 5
47186:
47187: teknologi och genomför forskningsinriktad upp- nen diakonia-ammattikorkeakoulu- Temporä-
47188: följning. ra diakoniyrkeshögskolan. Dessa yrkeshög-
47189: 1 samband med förhandlingarna meddelade skoleförsök inleds den 1 augusti 1998.
47190: representanterna för Jyväskylä universitet att Beträffande forskning på teckenspråksområ-
47191: man där står i beråd att 1998 utvidga vitsordsstu- det kan man konstatera att det enligt lagen om
47192: dierna i teckenspråk från 19 tili 35 studieveckor forskningscentralen för de inhemska språken är
47193: och senare eventuellt tili fördjupade studier. Det- centralens uppgift att forska i och vårda det fin-
47194: ta stöder det nu aktuella utbildningsprojektet och ska teckenspråket. Bland forskningscentralens
47195: skapar möjligheter att utveckla ämneslärarut- sakkunnigorgan finns numera en teckenspråks-
47196: bildningen på teckenspråk. nämnd. Forskningscentralen fortsätter i sam-
47197: Utbildning som leder tili examen som tecken- verkan med Dövas förbund arbetet på en fmsk
47198: språkstolk kommer att ordnas av Väliaikainen teckenspråksordbok. Ordboken planeras bli klar
47199: Humanistinen ammattikorkeakoulu (Temporä- före slutet av 1997.
47200: ra humanistiska yrkeshögskolan) och Väliaikai-
47201:
47202: Helsingfors den 30 september 1997
47203:
47204: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
47205: KK 820/1997 vp
47206:
47207: Kirjallinen kysymys 820
47208: Kirsti Ala-Harja /kok ym.: Oikeudenkäyntiavustajien saannin tur-
47209: vaamisesta
47210:
47211:
47212: Eduskunnan Puhemiehelle
47213:
47214: Viime aikoina on keskusteltu paljon oikeu- nut vaara, ettei asianajajilla ole enää mahdolli-
47215: denkäyntien kallistumisesta ja siitä, onko tavalli- suutta ottaa hoitaakseen juttuja, joissa kustan-
47216: sella kansalaisella enää varaa hakea oikeutta. nusten korvaus ja kohtuullisen palkkion saanti
47217: Ongelma koskee etenkin keskituloisia kansalai- on epävarmaa. Asiakkaan edun mukainen pyrki-
47218: sia, jotka eivät kuulu maksuUoman oikeusavun mys saada oikeudenmukainen ratkaisu oikeu-
47219: piiriin. Tämän on myös eduskunnan oikeusasia- dessa ei siis enää kaikissa tilanteissa ole asianaja-
47220: mies Lauri Lehtimaja todennut useita kertoja jan kannalta ajateltuna taloudellisesti kannatta-
47221: julkisuudessa. vaa. Sehän nimittäinjohtaa siihen, ettei asianaja-
47222: Usein oikeudenkäyntikulujen kallistumisesta ja saa työstään edes täyttä korvausta, saati sitten
47223: on syytetty varsin korkeiksi kasvaneita asianajo- katetta yritystoiminnalleen. Avustajatoiminnas-
47224: palkkioita. Tässä keskustelussa ei kuitenkaan ole sa on syntynyt tilanteita, joissa maksettu palkkio
47225: lainkaan kiinnitetty huomiota siihen, mistä asi- on kattanut vain kulut, joihin aivan ilmeisesti
47226: anajajien kulujen nousu johtuu ja mitä muita oikeus ei jostain syystä kiinnitä riittävää huomio-
47227: vaikutuksia sillä on oikeudenkäytölle. ta.
47228: Alioikeusuudistus on vaikuttanut asianajajien Asianajajien kieltäytyminen vastaanottamas-
47229: toimenkuvaan monella tavalla. Siirtyminen yh- ta juttuja taas johtaa siihen, että kansalaiset jou-
47230: täjaksoiseen asian käsittelyyn on johtanut siihen, tuvat etsimään avustajiaosa muualta, lähinnä
47231: että oikeuden istuntoon on mentävä entistä pa- yleisistä oikeusaputoimistoista. Tämä ruuhkaut-
47232: remmin valmistautuneena, jutun kaikki mahdol- taa oikeusaputoimistot ja asettaa ne muutenkin
47233: liset käänteet tutkittuna ja selvitettynä vastapuo- erittäin hankalaan asemaan. Kun vielä otetaan
47234: len mahdollisten väitteiden varalta. Tämä taas huomioon se, että oikeusaputointa ollaan par-
47235: tarkoittaa sitä, että asianajajan valmisteluun haillaan uudistamassa tarkoituksena supistaa
47236: käyttämä aika on uudessa järjestelmässä monin- toimistojen lukumäärää nykyisestä l70:stä
47237: kertainen verrattuna vanhaan siviiliprosessiim- 70:een, oikeusaputoimistojen resurssit tuskin ny-
47238: me. Asianajajien laskutuksen perustuessa käytet- kyisellään riittävät kasvavan juttumäärän vas-
47239: tyyn tuntimäärään on selvää, että oikeudenkäyn- taanottamiseen.
47240: tiuudistus on vaikuttanut palkkioita nostavasti. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
47241: Usein ei myöskään muisteta sitä, että asianaja- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
47242: jatkin yleensä ovat yksityisyrittäjiä, joiden on kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
47243: laskutuksessaan lisättävä palkkaan toimistoku- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
47244: lut, yrityksen kiinteät kustannukset, palkat ja
47245: työnantajamaksut avustavan henkilökunnan Mihin toimenpiteisiin oikeudenkäyn-
47246: osalta sekä lisäksi myös arvonlisävero. Koko las- tijärjestelmän tehostamiseksi Hallitus ai-
47247: ku ei siten suinkaan koidu yksittäisen henkilön koo ryhtyä, että tavallisella kansalaisella
47248: pankkitilille, vaan siitä on ensin maksettava em. olisi jatkossakin mahdollisuus käyttää
47249: kulut, jotka ovat huomattavat. halutessaan myös asianajajien palveluja
47250: Tilanteessa, jossa tuomioistuimet ovat alka- koskien myös maksuttornia oikeuden-
47251: neet järjestelmällisesti alentaa asianajajien palk- käyntejäja näin ollen säilyttää oikeus va-
47252: kiovaatimuksia, mikä osittain perustuu oikeus- paasti valita avustajansa oikeudenkäyn-
47253: ministeriön antamaan maksuttornia oikeuden- nissä?
47254: käyntejä koskevaan määräykseen, on muodostu-
47255:
47256: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
47257:
47258: Kirsti Ala-Harja /kok Oiva Savela /kok Kalevi Lamminen /kok
47259: Risto Kuisma /nuors Heikki Koskinen /kok Juha Karpio /kok
47260: Pirjo-Riitta Antvuori /kok Kimmo Sasi/kok Osmo Kurola /kok
47261: 270136
47262: 2 KK 820/1997 vp
47263:
47264:
47265:
47266:
47267: Eduskunnan Puhemiehelle
47268:
47269: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tun lain. Esityksen mukaan yleisissä tuomiois-
47270: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tuimissa, hallintotuomioistuimissa, vesioikeu-
47271: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen dessa, vesiyli oikeudessa, maaoikeudessa ja sota-
47272: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsti Ala- oikeudessa käsiteltävissä asioissa avustajaksi
47273: Harjan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- voidaan määrätä oikeusavustaja tai asianajaja
47274: sen n:o 820: tai asianajotoimiston avustava lakimies. Asiakas
47275: itse valitsee asiamiehensä.
47276: Mihin toimenpiteisiin oikeudenkäyn- Ehdotuksen mukaan asiakkaan mahdollisuus
47277: tijärjestelmän tehostamiseksi Hallitus ai- valita vapaasti asiamiehensä laajenee voimassa
47278: koo ryhtyä, että tavallisella kansalaisella olevaan lakiin nähden hallintolainkäyttöasiois-
47279: olisi jatkossakin mahdollisuus käyttää sa. Jos hän haluaa käyttää oikeusavustajan pal-
47280: halutessaan myös asianajajien palveluja veluja, hän ei enää jatkossa olisi sidottu käyttä-
47281: koskien myös maksuttornia oikeuden- mään kotikuntansa oikeusavustajan palveluja,
47282: käyntejäja näin ollen säilyttää oikeus va- vaan hän voisi kääntyä haluamansa oikeusavus-
47283: paasti valita avustajansa oikeudenkäyn- tajan puoleen. Tarkoituksena on myös laajentaa
47284: nissä? mahdollisuutta saada oikeusapua osittaista kor-
47285: vausta vastaan.
47286: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Esityksen mukaan yksityiselle avustajalle suo-
47287: vasti seuraavaa: ritetaan valtion varoista palkkio ja korvaus tar-
47288: peellisista kuluista. Palkkioperusteet vahvistet-
47289: Hallituksella on aivan lähiaikoina tarkoitus taisiin asetuksella. Palkkioperusteita vahvistetta-
47290: antaa eduskunnalle esitys oikeusapulaiksi ja sii- essa tullaan huolehtimaan siitä, että palkkiot
47291: hen liittyväksi lainsäädännöksi. Uusi laki korvai- ovat kohtuullisia sekä asiamiehen että valtion
47292: si maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun kannalta.
47293: lain sekä yleisestä oikeusaputoiminnasta anne-
47294:
47295: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1997
47296:
47297: Oikeusministeri Kari Häkämies
47298: KK 820/1997 vp 3
47299:
47300:
47301:
47302:
47303: Tili Riksdagens Ta/man
47304:
47305: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen som behandlas i allmänna domstolar, förvalt-
47306: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande nirtgsdomstolar, vattendomstolar, vattenöver-
47307: medlem av statsrådet översänt följande av riks- domstolen, jorddomstol och militärdomstol tili
47308: dagsman Kirsti Ala-Harja m.fl. undertecknade biträde förordnas ett rättsbiträde eller en advo-
47309: skriftliga spörsmål nr 820: kat eller en biträdande jurist vid en advokatbyrå.
47310: Klienten väljer själv sitt biträde.
47311: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- Enligt propositionen utvidgas klientens möj-
47312: ta för att effektivera rättegångsförfaran- lighet att fritt välja sitt biträde i förhållande tili
47313: det så att vanliga medborgare även i fort- den i kraft varande lagen inom förvaltningslag-
47314: sättningen skall haen möjlighet att om de skipningen. Om han önskar använda rättsbiträ-
47315: så önskar använda advokattjänster även i dets tjänster är han inte längre bunden av att
47316: fria rättegångar och sålunda bevara rät- använda sig av rättsbiträdet i sin hemkommun,
47317: ten att fritt välja sitt biträde i rättegången? utan han kan vända sig till det rättsbiträde han
47318: önskar. Avsikten är även att utöka möjligheten
47319: Som svar på frågan får jag vördsamt anföra att få rättshjälp mot partiell ersättning.
47320: följande: Enligt propositionen betalas av statens medel
47321: till ett privat biträde arvode och ersättning för
47322: Regeringen har för avsikt att inom kort avlåta nödvändiga kostnader. Grunderna för arvoden
47323: tili riksdagen en proposition med förslag tili utfårdas genom förordning. Då grunderna för
47324: rättshjälpslag och därtill ansluten Iagstiftning. arvoden utfårdas kommer man ombesörja att
47325: Den nya lagen skall ersätta lagen om fria rätte- arvodena är skäliga såväl för biträdena som för
47326: gångar och lagen om allmän rättshjälpsverksam- staten.
47327: het. Enligt propositionen kan i mål och ärenden
47328: Helsingfors den 23 september 1997
47329:
47330: Justitieminister Kari Häkämies
47331:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025